Kirkko ja kaupunki 2017 09 vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

B7 Adoptioäiti selvitti, miksi äidit luopuvat lapsistaan

11.5.2017 kirkkojakaupunki.fi

VANTA A

B 1 Lutherin virsi Jumala ompi linnamme on tuonut lohtua 1500-luvulta saakka

Mediaekologian professori Neil Postman kirjassa Huvitamme itsemme hengiltä (WSOY 1987).

Tänään

Eilen

Ehdokkaita ei niinkään kiinnostanut väittely kuin vaikutuksen teko yleisöön, missä televisio onkin parhaimmillaan.

†

Voi olla, että Donald Trump ja Brexit ovat ilmiöinä vasta alkusoittoa, olivathan niitä äänestäneet keskiluokkaisia kunnon ihmisiä, joiden sormien välistä työ valui kuin lentohiekka, nopeasti ja lopullisesti. Emerituspiispa Mikko Heikan essee Kotimaa24.fi (1.5. 2017)

Iankaikkisesti

‡

Siksi Jumala lähettää rajun eksytyksen, jotta he uskoisivat valheeseen, ja niin saavat tuomionsa kaikki ne, jotka eivät ole uskoneet totuuteen vaan ovat valinneet vääryyden. Paavalin Toinen kirje tessalonikalaisille 2:11–12

Rukous

Pääkirjoitus

Katri Saarela / Instagram: @kutriart

Laulava vallankumous Maailman ensimmäinen suomenkielinen virsikirja ilmestyi noin vuonna 1580. Sen laati Turun katedraalikoulun rehtori Jacobus Finno. Kirja sisälsi 101 virttä. Useimmat niistä Finno oli kääntänyt ruotsin kielestä, joitakin saksasta ja latinasta. Muutaman virren hän oli sepittänyt itse. Ensimmäinen suomenkielinen virsikirja oli aikansa avantgardea, virsikirjat olivat koko maailman mittakaavassa aivan uusi juttu. Ennen luterilaista reformaatiota messussa laulaminen kuului vain keskivertoa Luterilaiset virret hurskaammille spesialistiuskovaisille, ovat kansan siis papeille, munkeille ja nunnille. musiikkia sanan Kaiken lisäksi he lauloivat latinaksi, varsinaisessa siis kielellä jota vain toiset spesialistit merkityksessä. ymmärsivät. Luterilaiset virret ovat kansanmusiikkia sanan varsinaisessa merkityksessä. Rahvaan lauluja. Seurakunnan yhteinen virsilaulu liittyi koko luterilaisen uudistusliikkeen perusajatukseen: ei ole olemassa eritasoisia kristittyjä vaan kaikki ovat yhtä ja samaa Jumalan kansaa.

”

Virret eivät ole vain välimusiikkia kirkonmenojen tähdellisempien osien lomassa. Virret sisältävät kaiken sen, mitä jumalanpalvelus muutenkin sisältää: Raamatun tekstejä, niiden meditoimista ja opettamista sekä rukousta. Reformaation alkuaikoina korkeasti oppineet teologit kirjoittivat tiukkaa akateemista tutkimusta ja pukivat löytönsä lyriikan muotoon särkyneitä sydämiä lohduttaviksi virsiksi. Virsi yhdistää koolla olevan hoilaajien porukan yhdessä värähteleväksi ihmisinstrumentiksi. Mutta virsi yhdistää veisaajansa myös laajemmaksi ajan ja paikan rajat ylittäväksi joukoksi. Virsi yhdistää meidät edeltämme menneisiin sukupolviin. Virsikirja ylittää jopa kirkollisten kuppikuntien rajat. Suomen luterilainen virsikirja sisältää myös esimerkiksi ortodoksien, katolilaisten, anglikaanien, kalvinistien ja metodistien kirjoittamia virsiä. Monissa Raamatun taivaskuvissa toistuu ajatus, että taivaassa on musiikkia. Ja että siellä nimenomaan veisataan. Jos siis aikoo viettää iankaikkisuutensa sillä puolella, kannattaa totutella virrenveisuuseen jo täällä ajassa. Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Ei tee mieli katsella ikkunasta ulos. Mitäpä jos pesisin ruudun kirkkaaksi? Erottaisin koivun hennot hiirenkorvat ja sen, kuinka lapset nauraen hyppäävät narua pihalla. Sinä, tule ja huuhdo minusta tämä nuutumus, tee minusta avaruuden ikkuna.

Lainasanat

”

Syyriassa minulla oli kaksikin kahvilaa. Toinen niistä tuhoutui raketti-iskussa. Nyt toivon, että voin elää täällä Vantaalla lopun elämäni.” Myyrmäen kirkolla kahvilaa pitävä Nehad Alassadir sivulla A 9

Seuraava lehti ilmestyy

24.5.

Kirkko ja Kaupunki VANTAA 11.5.2017 numero 9 kirkkojakaupunki.fi Kannen kuva: Jarkko peltoluhta

Kolme parasta Helsingin piispanvaalin äänestäjistä yli viidesosa on julkistanut kantansa. Teksti Kaisa Halonen Kuva Jarkko Peltoluhta

ässä vaalissa äänestysprosentti on huikean korkea: todennäköisesti yli 90 prosenttia äänioikeutetuista äänestää Helsingin piispaa vaalissa, jonka ensimmäinen vaalipäivä on 16.8. ja mahdollinen toinen kierros 1.9. Toistaiseksi vaaliin on asetettu kolme ehdokasta: Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa, 58, Luterilaisen maailmanliiton teologian ja julkisen todistuksen osaston johtaja Kaisamari Hintikka, 49, ja Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo, 42. Mukaan ehtisi vielä, sillä ehdokasasettelu päättyy 15.5. Kolmella ehdokkuutensa jo vahvistaneella on kampanjasivut netissä ja Facebookissa. Nettisivujen perusteella suurin kannattajajoukko on Teemu Laajasalolla. Tukiryhmien mukaan vaalissa äänioikeutetuista Laajasalon kannattajiksi on tässä vaiheessa ilmoittautunut noin 230 ja Kaisamari Hintikan noin 85 äänioikeutettua. Jaana Hallamaan tukiryhmästä kerrotaan, etteivät he ole systemaattisesti koonneet tietoa äänioikeutetuista kannattajista. Hallamaan nettisivujen nimilistassa sellaisia näyttäisi olevan noin 70. Hiippakunnan 33 kirkkoherrasta Laajasalon tukijoiksi oli julkisesti ilmoittautunut 18 ja Hallamaan 4.

Kantansa on nyt kuitenkin ilmaissut julkisesti vain reilu viidennes vaalissa äänioikeutetuista, joita on lähes 1 800. Äänioikeus on kaikilla hiippakunnan papeilla sekä yhtä monella maallikkovalitsijalla. Laajasalon kampanjapäällikkö Katri Korolainen pitää ehdokkaansa vahvuuksina pitkää kokemusta seurakuntatyöstä ja vahvaa mediaosaamista. – Meidän hiippakunnassamme tarvitaan lähetyssaarnaaja-asennetta. Teemu on tottunut puhumaan myös muiden kuin kirkon sisäpiirin kanssa. Teemua pidetään innostavana. Hän osaa olla ihmisten parissa ja saa ihmiset tekemään asioita yhdessä. Korolaisen mukaan kriittisiäkin kommentteja on tullut jonkin verran. – On kysytty, pitäisikö piispan olla nainen ja pitäisikö hänen olla vanhempi. Hallamaan tukijoukoissa toimiva Elina Hellqvist ei mielellään kutsuisi tukiryhmän toimintaa vaalikampanjaksi. – Tätä ei ole johdettu ylhäältä, vaan tämä on syntynyt sosiaalisessa mediassa itsestään. Hyvin erilaiset ihmiset kysyivät Jaanaa ehdolle, ja jokainen on tuonut tukea esille omalla

tavallaan. Emme tee näyttävää tai suunnitelmallista kampanjaa, sillä se ei kuulu piispanvaalin luonteeseen. Ehdokkaan persoona puhuu omasta puolestaan. Hellqvistin mukaan Hallamaan vahvuus on etiikan alan asiantuntemus. – Hän on sosiaalietiikan professori eli ihminen, joka on antanut elämänsä sen pohtimiseen, mitä hyvyys ja pahuus meissä on ja miten tulla toimeen sen kanssa. Sitä puhetta meidän kirkkomme tarvitsee myös piispan suusta. Hintikan tukiryhmän aktiivi Freija Özcan muistuttaa, että piispanvaali ei ole samalla lailla vaali kuin eduskuntavaalit, vaan kyse on oikeastaan työnhausta. – Piispan virkaan haetaan ihmistä, ja valitsijat ovat tässä nyt hakijoita haastattelemassa. Millainen työnhakija Hintikka sitten on? – Kaisamarilla on sekä sydäntä että asiantuntemusta. Hänellä on tulevaisuudesta realistinen näkemys, koska hän on jo nähnyt muualla maailmassa, miten kirkot toimivat siinä tilanteessa, johon meillä ollaan menossa. Kaisamarilla on nykyisen työnsä myötä jo valmiiksi piispalta vaadittavaa kokemusta ja esiintymistaitoa. Lisäksi hänellä on raikkaita näkemyksiä ja hyvä maine. ■

Diakissa nuorisotyönohjaajaksi opiskeleva Harri Nurmi on isoskonkari. – Mietin, miksen tekisi tätä työkseni, kun nautin tästä.

722

Vantaan seurakunnat ovat kouluttaneet viime vuosina 722 isosta rippikouluihin. Suomalaisista 15-vuotiaista yli 52 000 käy rippikoulun joka vuosi, vantaalaisia heistä on noin 1700. Lähde: Vantaan seurakuntien viestintä 2017 Aarne Ormio

Avioliittokeskustelu jatkuu kirkollis kokouksessa Uusi avioliittolaki toi kirkolliskokouksen asialistalle jälleen kerran suhtautumisen samaa sukupuolta oleviin pareihin. Tällä kertaa Turussa keskusteltiin edustaja-aloitteesta. Siinä ehdotettiin, että kirkolliskokous päättäisi ryhtyä valmistelemaan tarvittavia muutoksia, jotta kirkon avioliittokäsitystä voitaisiin laajentaa myös samaa sukupuolta olevia pareja koskevaksi. Aloitteessa ehdotettiin myös omantunnon vapautta niin, että perinteisellä tavalla avioliittoon suhtautuville turvattaisiin mahdollisuus olla ja toimia kirkossa tasavertaisesti. Aloitteen tekijät pitävät tärkeänä sitä, ettei avioliittokysymyksestä tule kirkon ykseyttä jakavaa tekijää. Kirkolliskokous päätti lähettää aloitteen valiokuntakierrokselle.

Kirkkotoiveita selvitettiin kyselyssä Tikkurilaan suunnitellusta uudesta kirkosta järjestettiin yleisökysely, johon vastasi yli 500 henkilöä. Kirkkoherra Janne Silvastin mukaan kysely vahvisti entisestään kuvaa siitä, miten erilaisia tarpeita eri elämäntilanteissa olevilla ihmisillä on. – Kirkolla on toki perustehtävänsä eli jumalanpalvelukset, kasteet, vihkimiset ja hautaan siunaukset, mutta muuten on pystyttävä suunnittelemaan erilaista toimintaa eri ihmisryhmille, Silvast pohtii. Kirkosta on tarkoitus tulla muuntuva monitoimitila, jossa on toimintaa aamusta iltaan, mahdollisesti vuorokauden ympäri. Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunta on puoltanut asemakaavan muuttamista siten, että vanha kirkko puretaan ja kirkkokortteliin rakennetaan uusi kirkko sekä noin 450 asuntoa ja liike- ja toimistotiloja. Seuraavaksi lausuntonsa antavat eri tahot kuten Ely-keskus ja Kaupunginmuseo. Lopullisen päätöksen kaavasta tekee kaupunginvaltuusto.§

Nuorisotyönohjaajille riittää töitä, papeille ei Pappien työtilanne on onneton, diakonien ja nuorisotyönohjaajien parempi. Kirkolliset alat vetävät opiskelijoita kohtuullisesti.

Teksti Topias Haikala Kuva Sirpa Päivinen

irkollisten alojen suosio yhteishaussa on pysynyt kohtalaisen korkeana. Työpaikkojen tulevaisuus kuitenkin huolestuttaa ammattiyhdistyksiä. Erityisen synkät näkymät ovat teologeilla. – Teologien työtilanne on huonontunut radikaalisti kymmenessä vuodessa, sanoo Pappisliiton asiantuntija Vesa Engström. Suomen suurin teologitehdas on Helsingin yliopisto. Kevään yhteishaun päähaussa Helsingissä oli tarjolla 170 teologipaikkaa, joita tavoitteli 630 hakijaa. Helsingistä valmistui viime vuonna 149 teologian maisteria. Heistä 55 prosenttia opiskeli pappislinjalla, 22 prosenttia uskonnonopettajalinjalla ja loput yleisellä asiantuntijalinjalla. Engströmin mielestä opiskelupaikkoja on liikaa.

– Tarvitseeko Suomessa kouluttaa nykyistä määrää teologeja? Työmarkkinoiden näkökulmasta ei. Papiksi tähtäävien teologien tiukka tilanne johtuu Vesa Engströmin mukaan kolmesta asiasta. Ensinnäkin työmarkkinatilanne on huono lähes kaikille korkeasti koulutetuille. Toiseksi kirkon verotulot vähenevät, minkä takia kirkolla on vähemmän rahaa palkata väkeä. Kolmanneksi tiedekunnat ovat onnistuneet hoputtamaan opiskelijoita valmistumaan. – Tämä yhtälö tuottaa sen, että kun jossain on puolen vuoden papinsijaisuus auki, sitä hakee 80 teologia. Engströmin mielestä teologisten tiedekuntien kannattaisi karsia aloituspaikkoja vähittäin juustohöylällä. Muuten on vaarana, että ylikoulutus räjähtää käsiin

ja opetusministeriö päättää leikata kovemmin. Papin urasta haaveilevia nuoria Engström kannustaa, mutta kehottaa pitämään realiteetit mielessä. – Itse valitsisin alan, joka on sydäntä lähellä. Mutta jos valitsee teologisen, kannattaa tiedostaa, että mitään pappispulaa ei ole tulossa. Kukaan ei tule repimään kotoa töihin, että valmistus nyt, meillä on sinulle papinpaikka. Isoin pullonkaula papintöihin haluaville teologeille on pappisvihkimys. Teologi voidaan vihkiä papiksi vain, jos työtehtävä on vähintään puolen vuoden mittainen. Kun vihkimättömät teologit ja vihityt papit hakevat samoja työpaikkoja, papeilla on etulyöntiasema. Vihittyjen pappien työtilanne onkin puolet parempi kuin muiden teologien. – Näppituntumani on, että yhä useampi teologian maisteri läh-

tee lukemaan toista tutkintoa, koska tie työelämään on tukkoinen, Engström sanoo. Muiden kirkollisten alojen tilanne näyttää valoisammalta. Kirkkomuusikoiden työ- ja koulutuspaikat ovat jotakuinkin tasapainossa, ja töitä riittää etenkin kasvukeskuksien ulkopuolella. Kirkon lapsityönohjaajien työtilanne on Kirkon lapsityönohjaajat ry:n puheenjohtajan R iitta Immosen mukaan hyvä. Sama pätee kirkon nuorisotyöntekijöihin, kertoo Kirkon nuorisotyöntekijöiden liiton toiminnanjohtaja Arja Lusa. Koulutuspaikkoja on sopivasti eikä työtilanteessa ole näkyvissä dramaattisia muutoksia, mutta hakijamäärät ovat viime vuosina laskeneet. – Tämä kertoo mielestäni siitä, että nuoret eivät hakeudu alalle, josta on julkisuudessa negatiivinen kuva, Lusa sanoo. Hänen mielestään media on tehnyt hallaa kirkon imagolle. Lusa uskoo, että myös kirkon taloudellinen tilanne pelottaa hakijoita. – Kirkko ei näyttäydy luotettavana tulevaisuuden työnantajana, jolla on töitä ja palkanmaksukykyä, puhumattakaan että seurakunnat kilpailisivat palkalla pätevimmistä työntekijöistä. 21-vuotias Harri Nurmi opiskelee toista vuotta sosionomiksi ja kirkon nuorisotyönohjaajaksi

”

Kukaan ei tule repimään kotoa töihin, että valmistus nyt, meillä on sinulle papinpaikka. Pappisliiton asiant untija Vesa Engström

Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak). Palkkaus ei huoleta häntä. – Eihän palkka mitään huippua ole, mutta ei tarvitsekaan. Ei tätä työtä tehdä ison palkan vaan kutsumuksen vuoksi, Nurmi sanoo. Nurmen ihanne olisi työllistyä kirkon nuorisotyöhön, mutta koulutus avaa ovia myös sosiaalialalle. – Olin harjoittelussa Diakonissalaitoksella mielenterveysja päihdepuolella, ja sekin kiinnostaa. Diakissa oli kevään yhteishaussa tarjolla 85 diakoniksi tähtäävää opiskelupaikkaa Helsingissä, Pieksämäellä ja Porissa. Hakijoita niihin oli 947. Kaikki

Keitä kirkko työllistää? Vuonna 2016 luterilainen k irkko työllisti 19 786 henkilöä, mikä on 552 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ohessa näkyvät kirkon vakinaisten työntekijöiden määrät tehtäväalueittain. Kesätyöntekijät nostavat yhden ryhmän ylitse muiden: määräaikaiset mukaan lukien hautausmaatyöntekijöitä oli 4 642. 1. Kiinteistö- ja kirkonpalvelutyöntekijät (2 444) 2. Hallinto- ja toimistotyöntekijät (2 135) 3. Lapsityöntekijät (1 818) 4. Seurakuntapapisto (1 750) 5. Diakoniatyöntekijät (1 148) 6. Nuorisotyöntekijät (965) 7. Kirkkomuusikot (752) 8. Hautausmaatyöntekijät (683) 9. Muut työntekijät (258) 10. Muut seurakuntatyöntekijät (250) 11. Perheneuvojat (137) 12. Sairaalasielunhoitajat (111) 13. Seurakuntalehtorit (5) Lähde: Kirkon työmarkkina laitoksen tilastokatsaus 2016

tutkinnot ovat kaksoistutkintoja, ja valmistuneista tulee joko sosionomi-diakoneja tai sairaanhoitaja-diakonissoja. Se on työelämän kannalta hyvä juttu, sanoo Diakoniatyöntekijöiden liiton asiamies Marko Pasma. – Yhteiskunta pystyy työllistämään diakonian asiantuntijoita sosiaali- ja terveysalalle, mutta kirkon työpaikkojen kehitys on huono. Kirkon vähenevät rahat nakertavat nimittäin myös diakoniaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on Pasman mukaan jäänyt täyttämättä sata vapautuvaa virkaa. Vuosina 2015–2016 virkoja vähennettiin 30. – Kehitys on erikoinen diakoniatyön tärkeyttä korostavassa kirkossa aikana, jolloin ammatillista diakoniatyötä tarvitaan yhä enemmän, Pasma toteaa. Kaiken kaikkiaan diakoniatyöntekijöiden koulutuspaikkoja on Pasman mukaan kuitenkin sopiva määrä, ehkä vähän yläkanttiin. Liiton jäsenistä on työttömänä vain harva, ja työtilanne on kohtuullisen hyvä ympäri Suomen. – Isompi ongelma on palkkaus. Kun seurakunnissa maksetaan diakoniatyöntekijöille pienimmän mukaan, isoissa kaupungeissa monilla on vaikeuksia selvitä palkallaan korkeiden elinkustannusten vuoksi, Pasma sanoo. ■

MIELIPIDE

Sinisilmäisesti pakkopalautuksista

Tilaisuuksia

Karmel-yhdistys Suomen Raamatun ja Israelin puolesta

13.5. klo 10-14 Karmelin kevätmyyjäiset, Metodistikirkko, Punavuorenkatu 2, Fredrikintori, Helsinki Kuolleenmeren kosmetiikkaa, leivonnaisia, käsitöitä ym. Käteismaksu. 19.-21.5. Israel-kongressi Leppävaaran kirkossa Ohjelmassa mm. pe 19.5. 18.00 sapattiateria. Sapattiaterialiput 30 € Karmelin toimistosta p. 044 747 1100, karmel@karmel.fi. La 20.5. 9.45 Israel-tänään, Pekka Sartola, 10.45 Jerusalem – avoin kaikille, Avi Granot, 13.00 Israel maailman silmissä, Avi Granot, 16.00 Uusi radikaali korvausteologia – mitä se on?, Risto Auvinen, 17.15 Raamattutuokio: Jerusalem – juovuttava malja, Juhani Peltonen, 18.00 Iltajuhla, mm. Avi Granot, Juha-Pekka Rissanen, Pentti Holi, heprealaisten tanssien ryhmä. Su 21.5 13.30 Israel-juhla. Koko ohjelma www.karmel.fi.

PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUSTEN johtajat ovat sitä mieltä, että kaikki turvapaikanhakijat ovat traumatisoituneita ja aitoja turvapaikanhakijoita (K&k 27.4.). Eli tarvitsevat turvapaikan tai oleskeluluvan. Tosiasiat kertovat muuta. Tulijoissa on myös sotilas- ja vankikarkureita, rikollisia, terroristeja ja onnenonkijoita. Ilmainen ja parempi elämä on suuri vetovoimatekijä. Se, että henkilö ei saa oleskelulupaa monen valituksen jälkeenkään, osoittaa, että kaikki eivät ole oikeutettuja jäämään Suomeen. Jos meillä olisi järjestelmä, jossa kenenkään ei tarvitsisi lähteä maasta, vaikka oleskeluluvan vaatimukset eivät täyty, niin meillä olisi nopeasti 100 000 tulijaa vuodessa ja perheet vielä päälle. Ymmärtävätkö kirjoittajat, mitä heidän vaatimuksensa tarkoittavat? Minne majoittaisimme kaikki nämä ih-

LISÄÄ VERKOSSA

miset ja mitä se maksaisi? Onko näillä vaatimuksilla tarkoitus tyhjentää kirkosta ne henkilöt, jotka suhtautuvat kriittisesti kirkon toimiin. Kirkon pitää kunnioittaa Suomen lakeja ja ottaa huomioon myös yleinen mielipide. Kun oikeuslaitokset ovat tehneet päätöksensä ja se on lainvoimainen, kirkolla ei ole oikeutta nousta sitä vastaan. Eikä oikeutta piilotella käännytyspäätöksen saaneita. Esko Riikonen Helsinki

Mihin armo riittää? ELÄMME USKONPUHDISTUKSEN riemuvuotta 2017. On kulunut 500 vuotta siitä, kun Martti Luther oivalsi, että yksin armosta olemme pelastetut. Vai onko nyt kuitenkin niin, että on joitakin tekoja, joihin Herramme armo ei yllä ja joiden takia meitä uhkaa ikuinen kadotus? Eero Kettunen teologian maisteri

Julkaisemme korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

karmel@karmel.fi, 044 747 1100

Kolumni

Haluaisin kuolla kuin Wittgenstein

Esitykset: 19., 20., 21.5. klo 13 25., 26., 27., 28.5. klo 13 Liput: aik. 15 € 3-12 v. 10 €

Viimeinen Kristuksen apostoli. Mitä hänelle tapahtui Patmoksen vankisaarella?

Vivamontie 2, 08200 LOHJA Puh. 0207 681 760

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 21.5 klo 13.30 (Joh.21) Suuri kalansaalis - Markku Sivonen Jeesus ja Pietari - Tinja Halunen

TAVOITAT MEIDÄT MYÖS VERKOSSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI

HERÄNNÄISSEURAT pe 12.5. klo 18.30 kotiseurat Sevannolla, Antbackankaari 30,(Martinkylä) Sipoo. su 14.5. klo 18 Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot.6, Järvenpää. ti 16.5. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs. (Autotalo, Kamppi). Kevään viimeinen. la 20.5. klo 14 Uudet veisuut – uud. Siionin virsien opettelua Meilahden kko, Veisuuveljet ja Jaakko Löytty, Pihlajat.16, Hki. Vapaa pääsy, kolehti. Osa Kirkon musiikkijuhlien ohjelmaa. klo 13-17 Veisuukahvila Meilahden srk-salissa, Pihlajat.16. Mahd. ostaa uud. Siionin virret omaksi. TALKOOLAISET ilm. leena.vayrynen-si@h-y.fi, p. 0400882251. su 21.5. klo 18 kotiseurat E. Lehtipuulla, Kumpukj.4, Nurmij. klo 18 Ankkurissa, Keskusk. 11, Mlä. to 25.5. klo 15 Kytäjän kirkko, Palkkisillant.11, Hvkää. klo 16 Matinkpli takkah., Liisankj.3, Espoo.

Ajatus kuolemasta lohduttaa minua. Mitään niin pahaa ei maailma voi tarjota, ettenkö vapautuisi siitä kuolemani hetkellä. Parasta elämässä on sen rajallisuus. Loputon ilo tai nautinto olisivat yhtä kamalia kuin loputon suru tai kärsimys. Joskus olen tuntenut suoranaista kuolemankaipuuta. Se on auttanut minua murehtimaan vähemmän, pääsemään irti peloistani. Näitä asioista on vaikea puhua tutuille. Monet huolestuvat, onko minulla itsetuhoisia ajatuksia. Ei ole. Kuolemankaipuustani puuttuu tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus. Saatan leikkiä nokkelaa ja siteerata esseisti E. M. Ciorania: Vain optimistit tekevät itsemurhia, optimistit, jotka eivät enää kykene olemaan optimisteja. Koska minulta puuttuu kyky odottaa elämältä fantastisia asioita, en voi pettyä niin totaalisesti, että tuntisin tarvetta lopettaa täällä olemiseni omakätisesti. Ikävintä kuolemassa ei ole itse kuolema vaan kuoleminen. Se pelottaa minua. Kammoksun ajatusta virumisesta sairaalan vuoteessa lääketokkurassa vuoroin loppuani rukoillen ja vuoroin kuolonkauhua tuntien. Haistan aina valheen, kun luen jonkun merkkihenkilön erkaantuneen tästä maailmasta rauhallisesti kuin uneen lipuen lä-

heistensä ympäröimänä. Sellainen kuulostaa liian kauniilta ollakseen totta. Jotkut tuttuni toivovat nopeaa kuolemaa. Heidän mielestään onnellisinta olisi kaatua suorilta jaloilta, kesken innostavan keskustelun, viinilasi kädessä. Minulle onnellinen kuolema on sellainen kuin filosofi Ludwig Wittgensteinilla. Hän tunnusti ystävälleen Maurice Drurylle syövän kalvamana muutamaa päivää ennen kuolemaansa: En ole koskaan miettinyt ’tulevaa elämää’. Olen kiinnostunut vain tästä elämästä ja siitä mitä pystyn vielä kirjoittamaan. Viimeisinä kuukausinaan Wittgenstein kirjoitti jälkimmäisen osan teokseensa Varmuudesta. Päivää ennen kuin filosofi veti viimeisen henkäyksensä, häntä hoivannut rouva Bevin kertoi, että huomenna on tulossa ystäviä kylään. Kerro heille että elin ihanan elämän, Wittgenstein vastasi. Olla selväjärkinen loppuun asti, tuudittautumatta elämänvalheisiin. Sellainen kuulostaa kauniilta, kenties jopa liian kauniilta ollakseen totta. TOMMI MELENDER Kirjoittaja on vantaalainen kirjailija, esseisti ja toimittaja.

Jumala ompi linnamme Martti Luther sävelsi ja sanoitti virren, joka on tuonut voimaa niin hengellisiin kuin poliittisiin taisteluihin.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS ANSSI RAUHALA

einäjoen seurakunnan jakaman tulitikkuaskin kannessa on Martti Lutherin kuva ja teksti: ”Se sana seisoo vahvana” (virsi 170:4) ja ”Reformaation juhlavuosi”. Tikkuaskiin napattu säe on virrestä Jumala ompi linnamme, joka on Enkeli taivaan ohella suomalaisille tutuin Lutherin virsistä. Näitä kahta yhdistää samantapainen sävelkulku ja se, että niitä on helppo laulaa. Siinä, missä toinen kuuluu jouluun, toista on veisattu historian saatossa hyvin monenlaisissa tilanteissa. Jumala ompi linnamme on altavastaajan virsi. Se tuo voimaa ahdingossa elävälle ja korostaa sitä, että Jumalaan turvaava on lopulta voiton puolella. Tämä sama sanoma on psalmissa 46, josta virsi on saanut innoituksensa. ”Jumala on turvamme ja auttajamme hädän hetkellä. Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy, vaikka vuoret vaipuvat meren syvyyksiin.” Psalmi kertoo Jumalasta, joka on suurempi kuin luonnonvoimat, jonka edessä valtakunnat horjuvat ja joka lopulta hävittää sodat. Häneen kannattaa turvata.

Martti Luther haki Jumalasta turvaa taistelussa paholaista vastaan ja teki virren, joka on kestänyt halki vuosisatojen.

2B Myös psalmilla 31 on ollut vaikutuksensa virteen. Siinä psalmissa, kuningas Daavidin nimiin merkityssä, Jumalaa, vuorilinnaa huudetaan apuun ahdingossa, kun silmät ovat surun sumentamat, kauhu saartaa ja vihamiehet vainoavat. Lutherin virsi tavoittaa saman tunnelman. ”Jumala ompi linnamme ja vahva turva aivan, on miekkamme ja kilpemme ajalla vaaran, vaivan.” Vastustaja on virressä ”vanha vainooja”, sielunvihollinen, joka on kavala ja hirmuinen. Toisin kuin missään muualla maailmassa jo ensimmäiseen säkeistöön on Suomessa kuitenkin lisätty sanat ”Vain Herra hänet voittaa”. Täällä haluttiin tehdä 1930-luvulla virsikirjaa uudistettaessa selväksi jo heti virren alussa, ettei voittaja ole tämän maailman ruhtinas. Tulitikkuaskin kannen teksti on neljännestä säkeistöstä, joka osoittaa Jumalan sanan mahdin. Vaikka laulajan henki vietäisiin, voitto on varma ja palkinto Jumalan valtakunta. Ei ihme, että virsi on tuonut lohtua niin henkilökohtaisissa kamppailuissa kuin uskonvainoissa. Virsi on kulkenut mukana maailmanpaloissa 30-vuotisesta sodasta viime sotiin. Vaikka se ei liene alkuperäinen tarkoitus, virteen on ollut helppo sovittaa myös maallisia vihollisia. Suomen historiassa vihollissuuntana on ollut usein itä.

”

1500-luvulla jopa Espanjassa asti pelättiin koko Euroopan kääntyvän Lutherin virsien vuoksi luterilaisuuteen.

Luterilaisuuden syntykaupungissa Wittenbergissä on iso patsas. Se esittää Ein feste Burg ist unser Gott -virren sanoittajaa, ja nykytietojen mukaan suurella varmuudella myös säveltäjää, Martti Lutheria. Lutherille musiikki oli hyvin tärkeää, ja siinä keskeistä oli ilo. Saksan kielelle kääntämänsä Uuden testamentin esipuheeseen hän kirjoitti evankeliumin olevan ”hyvä sanoma, josta lauletaan, puhutaan ja iloitaan”. Musiikin teologinen merkitys kytkeytyi juuri sen kykyyn puhutella tunteita. Noita tunteita, joita virret herättävät, pelkäsivät myös reformaation vastustajat. Jopa Espanjassa asti pelättiin koko Euroopan kääntyvän virsien vuoksi luterilaisuuteen. 1500-luvulla painettiin kaksi miljoonaa virsikirjaa tai pienempää virsiä sisältävää kirjasta. Sitä ei kuitenkaan tiedetä, miten ja miksi virsi syntyi. Ehkä taustalla oli monta syytä: Uskonpuhdistajan oma pitkä armollisen Jumalan etsintä, hänen joutumisensa vainotuksi ja pannaan julistetuksi, kenties hänen kannattajansa itävaltalaisen Leonard Kaiserin kuolema roviolla. Voi myös olla, että taustalla oli luonnonvoima, Wittenbergin kaupungissa riehunut rutto, pelätty tappaja. Virren oletetaan syntyneen vuonna 1527, mutta ehkä se on alkanut muhia jo Wormsin valtiopäivillä 1521, kun Lutheria vaadittiin keisarin ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan säätyjen edessä peruuttamaan opetuksensa. Joka tapauksessa virsi julkaistiin ensi kertaa kokoelmassa Geistliche Lieder eli Hengellisiä lauluja vuonna 1529. Suomenkieliseen virsikirjaan se päätyi 1582 Jaakko Finnon suomentamana. Nykyinen suomennos on Elias Lönnrothin. Luther kävi taistelua evankeliumin puolesta ja käytti nykyisin vihapuheeksi luokiteltavaa kieltä paavista. Hänen taistelunsa oli kuitenkin hengellistä. Seuraavalla vuosisadalla Lutherin virrestä tuli konkreettisesti reformaation taisteluvirsi.

30-vuotisessa sodassa Jumala ompi linnamme -virsi kohotti protestanttisten joukkojen taisteluhenkeä.

Saksan protestanttiset ruhtinaat olivat jääneet pahasti tappiolle vuonna 1618 alkaneessa 30-vuotisessa sodassa. Heidän pelastajakseen saapui, ja itseään myös sellaisena piti, ennustusten Pohjolan leijona, Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf. Hänen joukkonsa saavuttivat legendaarisen voiton Breitenfeldtissa 1631. Sota ei kuitenkaan loppunut siihen, vaan jatkui uskonnollisen vihan, poliittisen kunnianhimon ja taloudellisen voiton tavoittelun voimalla vuoteen 1648. Kustaa II Aadolfin aikana katolilaisia uhkasi kuolemantuomio Ruotsissa. Ainakin Lützenin taistelussa 1632 veisattiin ennen taistelua tuttu Lutherin virsi. Kuningas, uskon puolustaja, kaatui Lützenissä. Se himmensi protestanttien voittoa. Sakari Topeliuksen Välskärin kertomuksissa kuvataan kuninkaan virittäneen ennen taistelua virren Jumala ompi linnamme, ja lisäksi itse tekemänsä sotavirren Älä säiky joukko pienoinen. Sumuisessa säässä käydyssä katkerassa kamppailussa tuhannet ruotsalaiset ja suomalaiset kuolivat kuninkaansa rinnalla. Sodan kauhujen jälkeen virsi jäi seurakuntakäyttöön, mutta löysi pian tiensä myös suurten säveltäjien teoksiin. Hekin oivalsivat sen sävelmän ja sanoman voiman. Kun Saksassa vuonna 1717 vietettiin uskonpuhdistuksen 200-vuotisjuhlaa, barokin mestari Johann Sebastian Bach sävelsi virrestä kantaatin. Ludwig van Beethoven teki 1825 sävelmästä moniosaisen kaanonin. Felix Mendelssohn, juutalaisuudesta luterilaisuuteen kääntynyt säveltäjä, sä-

velsi vuonna 1830 Uskonpuhdistussinfonian, jonka viimeinen osa hyödynsi Lutherin virttä. Suomessa virsi nousi taidemusiikissa esille Giacomo Meyerbeerin 1836 säveltämän Hugenotit -oopperan kautta. Ooppera käsittelee Pärttylinyön verilöylyä Pariisissa 1572. Siinä tapettiin tuhansia, mahdollisesti kymmeniä tuhansia uskonnoltaan kalvinistisia hugenotteja. He tuskin oikeasti veisasivat kuollessaan Lutherin virttä.

”

Jumala ompi linnamme on tuonut lohtua niin henkilökohtaisissa kamppailuissa kuin uskonvainoissa.

Lähempänä alkuperäistä käyttöään, hengellistä kamppailua, virsi oli kahdessa Suomen historian hetkessä 1800-luvulla. Kalajoen käräjillä heränneitä eli körttejä tuomittiin laittomasta varojen keräämisestä lähetystyöhön ja kokoontumiskiellon rikkomisesta. Vastapuolena tällä nykyisin kirkon maltillisimmalla herätysliikkeellä oli silloinen maallinen ja kirkollinen esivalta. Pappeja uhkasi Siperia, maallikoita isot sakot. Tuomio tuli, mutta pahimmalta vältyttiin. Kansa veisasi käräjätuvan pihalla Lutherin taisteluvirt-

tä. Virren jälkeen liikkeen johtaja Paavo Ruotsa lainen johdatti väen polvirukoukseen. Virrestä tuli kiinteä osa herännäisyyttä, vaikka nykyisin sitä käytetään seuroissa harvoin eikä sitä enää otettu Siionin virsien uudistettuun kokoelmaan. Herättäjäjuhlilla virsi kuitenkin veisataan lauantain päiväseuroissa seisaaltaan. Helsingin eteläsatamassa 1868 virttä puolestaan veisattiin, jotta se antaisi voimaa ensimmäisille Ambomaalle eli nykyiseen Namibiaan lähteneille lähetystyöntekijöille. Sen sävelet ovat sitä kautta vaikuttaneet Namibian kirkon ja valtion syntyyn.

”

Virren sitkeyttä ja mukautuvaa sanomaa osoittaa se, että talvisodassa se erottamisen sijaan yhdisti suomalaisia.

Kansallisuusaate ja virsi löysivät toisensa myös Suomessa, silloisessa keisarillisen Venäjän autonomisessa suuriruhtinaskunnassa. Säveltäjä Armas Järnefelt sävelsi vuonna 1894 Vaasan kaksikielisille lauluja soittojuhlille sinfonisen runoelman Korsholma. Siinä kalevalaiset kansanlaulukatkelmat vaihtuivat 30-vuotisen sodan marssiin ja,

kuinka ollakaan, Jumala ompi linnamme -virren säkeisiin. Taustana oli jälleen Topeliuksen romaani Välskärin kertomukset. Orastava suomalaisuus joutui pahasti uhatuksi, kun tsaari Nikolai II nimitti Nikolai Bobrikovin Suomen kenraalikuvernööriksi ja alkoi niin sanottu ensimmäinen sortokausi. Suomalaiset asettuivat vastarintaan. Kansa kokoontui aiemman hyvän keisarin Aleksanterin II:n patsaalle tuttua virttä laulaen. Vuonna 1903 virttä laulettiin ensi kertaa Turussa joulurauhan julistuksessa yhdessä Porilaisten marssin ja Maamme-laulun kanssa. Tapahtumasta tuli merkillinen kansallinen perinne, joka nykyisin liimaa suomalaiset jouluaattona television ääreen. Vuonna 1905 virsi oli hetken aikaa jopa vallankumouksellisessa käytössä. Sitä veisattiin Marseljeesin rinnalla suurlakon aikana Tampereella pidetyssä Vapauden juhlassa. Juhlaan osallistui 12 000 ihmistä, ja vastapuoli oli kaikille yhteinen eli Suomea sortava Venäjä. Toisin kävi vuonna 1918. Kun sisällissota syttyi, kummallakin osapuolella oli jo omat laulunsa. Jumala ompi linnamme oli valkoisen Suomen virsi. Siitä ammennettiin voimaa idän suurvaltaa vastaan käydyssä vapaussodassa, mutta virren sanoja sovitettiin kuvaamaan myös kotimaisia punaisia. Hämeenlinnan torilla järjestetyssä paraatissa virttä veisasivat yhdessä suomalaiset valkoiset ja saksalaiset sotilaat. Virsi soi myös Lapuan liikkeen marssiessa Helsinkiin 1930.

ja tällä kertaa todellakin hirmuinen. Itsenäisyys oli vaakalaudalla ja tuho uhkasi. Kun Juho Kusti Paasikivi lähti Moskovaan neuvottelemaan Neuvostoliiton uhkavaatimuksista 9. lokakuuta 1939, häntä rautatieasemalle saattamaan tulleet ihmiset virittivät tutun virren. Uusi Suomi kertoo tämän todistaneen kansan luottamuksen asiansa oikeuteen ja turvaavan ikiaikojen Jumalaan. Sota kuitenkin syttyi. Kirkoissa veisattiin neljä päivää sen alettua uutta virsikirjaa, jossa Jumala ompi linnamme -virressä kerrottiin, että ”vain Herra hänet voittaa”. Tuntui, että muu kuin Jumala ei auta Stalinia ja puna-armeijaa vastaan. Suomi seisoi yksin. Talvisotaa seurasi jatkosota ja sitä sotaelokuvat. Viimeistään Tuntematon sotilas ikonisoi virren isänmaalliseksi virreksi, joka kuuluu televisioista itsenäisyyspäivänä katsottavan Edvin Laineen Tuntemattoman ääninauhalta ja on myös Rauni Moll bergin versiossa. Saa nähdä, päätyykö se uuteen Tuntemattomaan.

Virren sitkeyttä ja mukautuvaa sanomaa osoittaa se, että talvisodassa se erottamisen sijaan yhdisti suomalaisia. Vanha vainooja oli taas yhteinen

ja sitä tuskin voi kuunnella

”

Helsingin veteraanikuoron ohjelmistossa Jumala ompi linnamme on pysyvästi, ilman kyyneleitä.

Virren merkitys on kuitenkin hiljalleen vähenemässä. Sitä lauletaan kirkoissa erityisesti uskon puhdistuksen muistopäivänä ja itsenäisyyspäi vänä. Puolustusvoimissa, jotka muuten alun perin harkittiin nimettävän Suomen varjelusvoimiksi, virsi on ollut mukana aina ensimmäisestä jääkärien kokoamasta suppeasta virsiä sisältäneestä kirjasesta nykyiseen Sotilaan virsikirjaan. Valatilaisuuksissa sitä kuullaan enää harvoin, sillä virsikirjasta löytyy muitakin isänmaallisia virsiä. Helsingin veteraanikuoron ohjelmistossa Jumala ompi linnamme on pysyvästi, ja sitä tuskin voi kuunnella ilman kyyneleitä. Espoossa esitetään Urkuyö ja aaria -sarjassa kesällä Kari Tikan Luther-ooppera, joka palauttaa ajatukset reformaation juurille. Ehkä virrelle voisi kuitenkin löytyä myös ihan uudenlaista käyttöä maailmassa, jossa uskonnollisuus ja kansallismielisyys ovat pelottava yhdistelmä. Körttien Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtajan Simo Juntusen sanat voisivat näyttää suuntaa. – Virressä voi kuulla viholliskuvien sijasta yhteisöllisyyttä vahvistavan viestin. Virren sanoma kuitenkin pelkistetysti on, että Jumala on vahvempi kuin pimeyden pelkomme, Juntunen kiteyttää. Juntusen sanomaan liittyy hienosti virren uusin versio. Parhaillaan vietettävän reformaation merkkivuoden musiikkivideossa Jumala ompi linnamme soi kolmella kielellä eli suomeksi, ruotsiksi ja Namibiassa puhuttavalla oshivambon kielellä. Virren esittävät namibialais-suomalainen laulaja- lauluntekijä Olivia Amupala, muusikko Kaarle Mannila ja rap-artisti Lauri Kemppainen eli Dai kini. Virren voi käydä kuuntelemassa verkko-osoitteessa Kirkkojakaupunki.fi. ■ Lähteet: Kenttäpiispa Pekka Särkiön, toiminnanjohtaja Simo Juntusen, emeritusprofessori Reijo Pajamon ja teologian tohtori Miikka Anttilan haastattelut. Professori Vesa Kurkelan artikkeli Jumala ompi linnamme – yhteiskunnallinen virsi ja sen suomalainen reseptiohistoria Hymnologian ja liturgiikan seuran vuosikirjassa 2011 Virsi suomalaisessa kulttuurissa, Raamattu, Sakari Topeliuksen Välskärin kertomukset (WSOY 1983), Mirkka Lappalaisen Pohjolan Leijona. Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611–1632 (Siltala 2014) ja Olli Pekka Vainion Luther (Kirjapaja 2016). Jumala ompi linnamme -virsi toi voimaa myös Ambomaahan eli nykyiseen Namibiaan lähteneille lähetystyöntekijöille.

Luonnollista

suojaa

ihollesi Lämpötilan vaihtelut ja aurinko rasittavat ihoa. Detrian Arbutin-tuotteiden luonnolliset tehoaineet ehkäisevät ja korjaavat ihosi vauriot.

Ensimmäinen pakurikääpää ja arbutiinia sisältävä ihonhoitotuote Suomessa.

Sain helpotuksen couperosa-ihooni Detrian Arbutin tuotteista. Ihoni on nyt tasaisemman värinen, saa sopivasti kosteutta ja kestää hyvin esiintymisessä käytettäviä meikkejä. Raakel Lignell, toimittaja

Uusi edullisempi hinta!

100% • • •

kotimainen luonnonmukainen hajusteeton

Arctic Arbutin®-sarja sisältää ihoa tehokkaasti ravitsevia, kaiken ikäisille sopivia tuotteita. Tuotteet ehkäisevät ikääntymisen merkkejä iholla ja suojaavat tehokkaasti UV-säteilyltä sekä lämpötilan vaihteluilta.

Detria Arbutin®-sarja

Vaikuttavat yrtit: sianpuolukka (arbutiini), pakurikääpä ja mustikka.

Vaikuttavat yrtit: sianpuolukka (arbutiini) ja mustikka.

sopii erityisesti herkän couperosa-ihon hoitoon. Tuotteet vahvistavat ihoa ja rauhoittavat punoitusta. Käytetään myös maksaläiskien vaalentamiseen ja ehkäisyyn.

www.detria.fi

Arctic Arbutin sekä Detria Arbutin -tuotteiden myynti: Life-myymälät, Sokos ja Stockmann-tavaratalot, Emotion-myymälät, hyvin varustetut apteekit, terveys- ja luontaistuotekaupat, valtuutetut kauneushoitolat sekä verkkokauppa www.detriashop.fi.

Kolumni

Kävin katsomassa häiritsevän näyttelyn MUSTAVALKOISELLA VIDEOLLA alaston nainen kävelee päin betonitolppaa. Törmäyksestä kuuluva mätkähdys tekee pahaa. Voihkaisen ääneen ja käännän katseeni. Nainen tekee saman uudestaan. Hänen olkapäänsä retkahtaa törmäyksessä. Videon nainen Marina Abramović on aikamme tunnetuin performanssitaiteilija, jonka töistä on koottu Tukholmaan näyttely. Nyt 70-vuotias Abramović käyttää itseään työkaluna, usein satuttamalla tai rasittamalla itseään. Vuonna 1974 kuvatussa teoksessaan hän seisoo kuusi tuntia paikallaan ja antaa yleisön käyttää pöydällä olevaa 72 esinettä häneen miten tahansa. Yleisö tuhoaa hänen vaatteensa, osoittaa häntä aseella ja pistelee häneen ruusun piikkejä. Kun hän kuuden tunnin jälkeen liikahtaa ja ottaa ihmisiin katsekontaktin, kipua aiheuttaneet ihmiset juoksevat hädissään karkuun.

TOMMI LAITIO Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

POHTIMAAN, MITÄ MINÄ HYVÄKSYN.”

kU U 1 6. h E L m i

SiVUT 4–5

TA 20 1 7

€ h i n ta: 3,70

Tilaa itselle tai lahjaksi.

kunnasta lähetyshiippa kertoo irtaantunut pappi tarinansa. SiVU 13

k e rta 11 2. v u os i

0 04 3 59 5 –1

7– 08

olli seppälä

arvioi Neljä piispaa ispan kriittisesti arkkipi tta. avioliittopuhe

NÄYTTELYN LOPUKSI istun pitkän pöydän ääreen ja laitan Abramovićin ohjeiden mukaisesti päähäni vastamelukuulokkeet. Museohäly vaimenee. Otan pöydän keskellä olevasta laarista kourallisen linssejä ja riisinjyviä. Erottelen valkoiset riisit ja mustat linssit. Lasken jyvät yksi kerrallaan. Laskiessa ajantaju häviää. 51 linssin ja 357 riisinjyvän jälkeen poistan kuulosuojaimet. Huomaan hengittäväni rauhallisemmin. Tämä tuli tarpeeseen.

ABRAMOVIĆIN TEOKSET kysyvät, mikä on katsomisen oikeutus ja mistä alkaa yleisön vastuu. Useassa teoksessa hän menettää tajuntansa ja vain yleisön puuttuminen tilanteeseen pitää hänet hengissä. Näyttely vei minut ajattelemaan keskustelua taiteen hyvinvointivaikutuksista. Tutkimusten

NÄYTTELY PAKOTTAA

kansissa ja myyntiesitteissä näytetään yleensä hymyileviä vanhuksia tai lapsia. Tämä ruokkii yksinkertaistusta, että onnistuneesta taiteesta tulisi hyvä mieli. Abramović muistuttaa, että hyvinvointi ei ole sama asia kuin hyvä mieli. Näyttely on pääasiassa hyvin häiritsevä. Se pakottaa pohtimaan, mitä minä hyväksyn. Teokset muistuttavat, että totuudellinen elämä on myös sodan ja väkivallan olemassaolon tunnustamista. Abramović palauttaa mieleeni filosofi Amartya Senin ajatuksen, että hyvä elämä on mahdollisuutta elää elämää, jota itsellä on syytä arvostaa. Jotta kykenee harkintaan siitä, mitä arvostaa, on koettava asioita riittävän rikkaasti.

Sisältöä elämään.

Uskoa, toivoa ja rakkautta.

Kotimaa-lehden lukijana pääset näköalapakalle muuttuvassa kirkossa ja yhteiskunnassa. Saat merkityksellistä tietoa ja näkökulmia elämääsi kristittynä.

SEURAT ETELÄSSÄ

Askel on Suomen suurin kristillinen aikakauslehti. Se on kuin hyvä ystävä, joka tuo tullessaan lämpöä ja välittämistä.

n ei tarvitse olla Lomalla kaike iset oillislestadiola kevyttä. Vanh ihin myös kokoontuvat seuro la. Sivut 18–19 Kanariansaaril



TILAUSKORTTI

Tee tilaus haluamallasi tavalla. Postita

oheinen tilauskortti, postimaksu on maksettu puolestasi.

Soita

020 754 2333

Tilaa sähköpostilla: asiakaspalvelu@kotimaa.fi

√ Kyllä kiitos! Tilaan

Itselleni

Lahjaksi

Tilaan Kotimaa-lehden määräaikaisena tilauksena 3 kuukautta 20 € (normaalihinta 33 €) Tilaan Askel-lehden määräaikaisena tilauksena 3 kuukautta 19 € (normaalihinta 23 €) TILAAJA/MAKSAJA

Kotimaa maksaa postimaksun

K&k 11.5.17

Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti SAAJA (jos eri kuin maksaja)

Nimi

Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Vastauslähetys

Osoite Postinumero ja -toimipaikka Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta.

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä.

Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Hintatarjous on voimassa toistaiseksi ja koskee vain tilaajia Suomessa. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %.

Kuka? Riitta Högbacka, sosiologian dosentti, työskentelee tällä hetkellä yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Teini-ikäisen tyttären äiti.

Mitä? Kansainvälistä adoptiota käsittelevä tutkimus ”Global Families, Inequality and Transnational Adoption: The De-Kinning of First Mothers” (Palgrave Macmillan) julkaistiin alkuvuodesta. Riitta Högbacka on tutkinut kansainvälistä adoptiota. Taulussa on paita ja kengät, jotka hänen tyttärellään oli yllään, kun tämä saapui Suomeen Etelä-Afrikasta.

Motto ”Ole muutos, jota etsit.” Mahatma Gandhi

Äiti ei voi omistaa lastaan Riitta Högbacka adoptoi tyttären Etelä-Afrikasta ja selvitti hylättyjen äitien kohtaloa. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

n lapsia, jotka tarvitsevat kodin. On aikuisia, jotka haluavat lapsen, mutta eivät pysty sellaista saamaan. Silloin yksi vaihtoehto on kansainvälinen adoptio, joka tuo hyvin esiin sen, kuinka erilaiset mahdollisuudet ihmisillä on vanhemmuuteen. Riitta Högbacka on tutkinut kansainvälistä adoptiota haastattelemalla eteläafrikkalaisia, lapsensa adoptoitavaksi antaneita äitejä sekä suomalaisia adoptioperheitä. Kipinä tutkimukseen tuli omasta elämästä. – Heräsin lapsenkaipuuseen myöhään. Olen tällainen tyypillinen tapaus: sitä oikeaa ei löytynytkään ja ajattelin, että on riskaabelia jäädä odottelemaan. Toisaalta ajattelin, että maailmassa on paljon lapsia, joilla ei ole perhettä. Miksen voisi yhdistää näitä kahta? Högbacka valitsi Etelä-Afrikan. Maa hyväksyi yksin adoptoivat ja koska se oli adoptiokohteena suomalaisille melko uusi, jono liikkui vielä nopeasti. – Itsekin siis taktikoin. Siinä vaiheessa adoptoijat miettivät vain sitä, mistä lapsen ylipäätään saisi, Högbacka toteaa. Kun varsinainen adoptioneuvonta oli takana ja soveltuvuus vanhemmaksi selvitetty, hakemus lähti matkaan. Muutaman viikon kuluttua Etelä-Afrikasta tuli vastaus ja kuva pienestä tytöstä. – Tietenkin se tuntui ihanalta vaiheelta. Samalla aloin huolehtia, onko lapsella kaikki kunnossa ja miten hänellä menee ja entä jos hän hylkiikin minua, Högbacka muistelee. RIITTA HÖGBACKA lähti hakemaan lasta äitinsä kanssa. Tuolloin noin puolitoistavuotias tytär suhtautui aluksi varautuneesti uusiin ihmisiin, mutta

ei mennyt kauaa, kun hän hyväksyi uuden perheen. Suomeen palattuaan Högbacka oli ensin kotona tytön kanssa noin kolme kuukautta ja he tutustuivat rauhassa toisiinsa. Sitten hän viimeisteli väitöskirjansa, vanhempiensa avustuksella. – Kuukauden ajan mummi ja vaari tulivat hakemaan tytön yhdeksältä ja toivat neljän maissa takaisin. Hän lähti aina iloisesti. Siellä oli hauskaa, mummi ja vaari oikein hemmottelivat sillä aikaa kun väänsin väitöskirjaa. Tytön taustasta Högbacka ei ollut saanut kuin muutaman tiedonmurusen. Tutkijaluonne ajoi etsimään vastauksia laajemminkin. – Alkoi ihmetyttää, että hetkinen, ei tämä ole koko totuus, että olisi vain adoptioperhe. On täytynyt olla joku toinenkin äiti. Miksei heistä puhuta tai tiedetä? Högbacka hyödynsi kontaktejaan ja lähti tytär mukanaan Etelä-Afrikkaan haastattelemaan adoptioon lapsensa luovuttaneita äitejä. Muut epäilivät, että äitejä ei ehkä löydy tai he eivät halua puhua valkoiselle naiselle niin vaikeasta aiheesta. Näin ei kuitenkaan käynyt. Naisia jonotti Högbackan puheille. – Monet eivät olleet puhuneet asiasta kenellekään. Haastattelun jälkeen naiset sanoivat, että oli kiva puhua, tämä auttoi. Adoptioon liittyi häpeää, sillä Etelä-Afrikassa perhekäsitys on laaja ja oma suku huolehtii lapsista. On tyypillistä, että esimerkiksi isoäiti kasvattaa lapsenlapsiaan, mutta kaikilla ei ollut tähän mahdollisuutta. Äitien elämäntarinoihin liittyi köyhyyttä, työttömyyttä ja asunnottomuutta. Jotkut äidit olivat hyvin nuoria, jotkut Etelä-Afrikassa siirtolaisena, vail-

la tukiverkkoja. Jotkut oli raiskattu. Monen oli vaikea hahmottaa päätöksen lopullisuutta ja moni uskoi, että lapsi tulee jonain päivänä etsimään äitinsä. Eräällä matkalla Högbacka löysi myös tyttärensä biologisen äidin. Se oli iloinen yllätys, mutta toi aluksi pintaan myös ristiriitaisia, adoptiovanhemmille tuttuja tunteita. Mahtuuko perheeseen kaksi äitiä? HAASTATELTAVAT SAIVAT kuulla, että Riitta Högbacka on itsekin adoptioäiti ja että heilläkin olisi mahdollisuus esittää kysymyksiä. Äitejä kiinnosti muun muassa se, onko Högbacka kokenut rasismia tai ihmettelyä erinäköisen lapsensa kanssa. – Monet adoptiovanhemmatkin kyseenalaistavat ajatuksen, että lapsi pääsee aina paljon parempaan. Että onnellisempi elämä, miten sellaista voi kenellekään luvata? Högbacka painottaa, ettei hän halua syyllistää adoptiovanhempia. Ihmisten motiivit ovat yleensä hyviä, mutta on totta, että kansainvälisen adoption taustalla ovat myös elintasoerot. Joissakin tapauksissa adoptio voitaisiin välttää, jos äiti saisi enemmän tukea. – Mielestäni pitäisi puhua myös hylätyistä äideistä, Högbacka sanoo. Joillekin lapsille adoptio on paras ratkaisu. Pitäisi kuitenkin muistaa, että meidän perhekäsityksemme on kapea ja että asiat ovat monimutkaisempia kuin päältä päin näyttää. – Totta kai eriväriset ihmiset voivat tulla perheeksi ja lastahan rakastaa kuin omaansa. Mutta samaan aikaan adoptioperheissä pitäisi miettiä, että lapsi ei ole pelkästään meidän. Adoptiolapset haluavat kasvaessaan useimmiten tietoja taustastaan.

”E

Nyt ymmärrän sinua!

n saa riittävästi huomiota!” Kymmenenvuotiaan tyttären puuskahdus heilautti kielentutkija Ulla Vanhatalon maailmaa. Mieli lähti laukkaamaan, ja ”huonon äidin” puutelista kasvoi nopeasti. Toivuttuaan ensi järkytyksestä Vanhatalo ryhtyi selvittämään, mitä tytär oikeastaan tarkoitti. Vanhatalo aloitti tilanteen purkamisen niin sanotuista alkusanoista tehdyillä kysymyksillä. – Haluaisitko, että olisin enemmän sinun lähelläsi? Haluaisitko, että näkisin tai kuulisin sinua enemmän? Tuntuuko sinusta, että äidin pitäisi ajatella sinua enemmän, Vanhatalo tiedusteli. – No ei oikeastaan, ihan hyvä näin, tyttö vastaili. Kielentutkijana Vanhatalo pohtii työkseen sanojen merkityksiä ja sitä, miten merkityksiä voidaan tutkia. Sanakirjoista ei välttämättä ole apua sanojen merkityksen selvittämisessä. Usein tarjolla on vain kehäselityksiä, kuten listoja merkitykseltään samankaltaisista sanoista. – Joskus sanojen merkitys avautuu vasta asiayhteydestä. Moniin sanoihin liittyy kysymyksiä vallasta: kuka saa määritellä, mitä sana tarkoittaa?

Kun ihmiset eivät ymmärrä toisiaan, syy on usein hämärissä sanoissa. Kielentutkijat ovat löytäneet joukon sanoja, jotka jokainen ymmärtää samalla tavalla. Teksti Taneli Kylätasku Kuvitus Mari Aarnio

Pohtiessaan näitä pulmia Vanhatalo tutustui puolalaistaustaiseen Anna Wierzbickaan, joka on tehnyt alkusanoihin liittyvää kielitieteellistä tutkimusta Canberran yliopistossa Australiassa. Wierzbickan vuonna 1972 julkaiseman teorian (Natural Semantic Metalanguage) mukaan on ole-

massa toistakymmentä alkusanaa, jotka löytyvät merkitykseltään samoina kaikista tunnetuista kielistä. Kriteerinä on myös se, että alkusanan merkitys on mahdollisimman yksinkertainen. Esimerkiksi sanan ”minä” sisältöä ei voi ilmaista enää yksinkertaisemmin. Ensi näkemältä alkusanat ovat ihan tavallisia sanoja, mutta Wierzbickan teorian mukaan kyse on enemmästä: alkusanat muodostavat eräänlaisen minikielen, jonka avulla voi selittää periaatteessa minkä tahansa asian. Selitys on ymmärrettävä jokaiselle, joka kuulee selityksen omalla äidinkielellään. Sittemmin alkusanojen määrä on kasvanut, ja tätä nykyä tutkijat katsovat, että alkusanojen määrä eri kielissä on noin 65. Alkusanoihin lukeutuvat esimerkiksi sanat ”minä”, ”sinä”, ”ihminen”, ”nyt” ja ”tässä”. Ryhmään kuuluvia verbejä ovat muun muassa ”ajatella”, ”tietää”, ”tahtoa”, ”nähdä” ja ”kuulla”. Vuonna 2011 Ulla Vanhatalo matkusti Australiaan kahden ja puolen vuoden pituiselle tutkimusjaksolle. Tuona aikana hän perehtyi alkusanoja käsittelevään tutkimukseen ja pohti, voisiko alkusanat tuoda tavallisten ihmisten käyttöön.

Alkusanat ovat kielen rakennuspalikoita, jotka jokainen ymmärtää samalla tavalla.

Jonkun mielestä tasa-arvo on sitä, että ”kaikki ihmiset voivat tehdä samoja asioita”. Toinen katsoo, että tasa-arvo toteutuu, kun ”kaikki voivat tehdä sitä, mitä he haluavat”. Kolmannen mielestä tasa-arvo sisältää sen, että ”samanlaiset ihmiset voivat tehdä samanlaisia asioita”. Käytännössä tasa-arvon toteutuminen voi olla sitä, että ”yhdenlaiset ihmiset ajattelevat, että he voivat sanoa, mitä toisenlaiset ihmiset voivat tehdä.” Palaamme vielä Ulla Vanhatalon ja hänen tyttärensä seuraan. Tilanne ratkesi lopulta, kun äiti teki alkusanoilla juuri oikean kysymyksen: – No tahtoisitko, että äiti tekisi sun kanssa jotain sellaista, mitä sä itse haluat? Nyt vastaus oli selvä: ”Joo!” Tyttären sanojen takaa löytyi lopulta konkreettinen, helposti toteutettava toive. Alkusanojen hyödyllisyys punnitaan Vanhatalon mielestä juuri aidoissa pulmatilanteissa. Esimerkiksi parisuhteen vaikeaa tilannetta voi yrittää purkaa tekemällä toiselle kysymyksiä, joiden avulla päästään tunteiden takana oleviin juurisyihin. – Kokemukseni mukaan alkusanoilla on vaikea valehdella tai puhua sellaista, mitä ei oikeasti tunne. Niiden avulla itsetutkistelu voi olla tosi terapeuttista, Vanhatalo sanoo. Joskus itsetutkistelu voi synnyttää halun pyytää toiselta anteeksi. Myös sen voi tehdä alkusanoilla: ”Älä näe mitä olen tehnyt, näe minut.”

”

Kokemukseni mukaan alkusanoilla on vaikea valehdella tai puhua sellaista, mitä ei oikeasti tunne.” Kielentutkija Ulla Vanhatalo

Suomeen palattuaan Vanhatalo on kehittänyt alkusanoista tavallisille käyttäjille suunnatun version ja kouluttanut erilaisia tahoja käyttämään niitä. Aisaparina projektissa on puhekouluttaja, teologian tohtori Juhana Torkki. Helmikuussa 2016 Vanhatalo ja Torkki avasivat alkusanojen käyttöön opastavan verkkosivun. – Alkusanojen vastaanotto on vahvistanut uskoani siihen, että tavallisilla ihmisillä on tarve yksinkertaiselle ja ymmärrettävälle kommunikoinnille, Vanhatalo sanoo. Alkusanoja ovat kokeilleet muun muassa saarnakoulutukseen osallistuneet papit, puheterapeutit, politiikan toimittajat, suomen kieltä maahanmuuttajille opettavat, myynti- ja markkinointialan työntekijät ja selkokielen asiantuntijat. Alkusanoilla on kirjoitettu myös rukouksia. Vanhatalon mukaan periaatteessa kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, jossa toisen ihmisen viestin ymmärtäminen on vaikeaa. Alkusanojen avulla voi selvittää esimerkiksi vaikean sanan merkitystä. – Tavallisissa arkisissa tilanteissa ihmiset pääsääntöisesti ymmärtävät toisiaan. Kun ymmärtämiseen tulee ongelma, syy voi olla sanoissa. Emme välttämättä sano suoraan mitä ajattelemme,

vaan puemme ajatuksemme joskus aika hämäriin sanoihin. Ymmärtämisen vaikeus aiheutuu Ulla Vanhatalon mukaan siitä, että käytämme paljon abstrakteja sanoja, joihin liittyy arvoja, asenteita ja tunteita. Esimerkiksi ”syrjäytyminen” tai ”rakkaus” eivät ole valmiina olemassa samalla tavalla kuin sanomalehti tai kahvikuppi. Joku on keksinyt näitä ilmiöitä kuvaavan sanan ja antanut sille merkityksen. – Yleensä emme riitele siitä, mitä näemme. Kun joku sanoo, että ”sä olet hankala” tai ”tilanne oli outo”, kuulija haluaa tavallisesti tietää, mitä puhuja tarkoitti. Selityksenä on usein lisää hämäriä sanoja, jotka synnyttävät entistä suurempia sekaannuksia. Sanoja käytetään myös omien tarkoitusperien ajamiseen. Siksi sanojen valintaan ja muodostamiseen liittyy aina valtaa. Vanhatalon mukaan sanoihin piilotettua vallankäyttöä voi purkaa alkusanojen avulla. Vanhatalo ottaa esimerkin politiikasta: kaikki puolueet kannattavat tasa-arvoa, mutta äänestäjän on vaikea nähdä, millaisia merkityksiä ne sanalle antavat. Näkemyserot saadaan esiin, kun erilaiset käsitykset tasa-arvosta kuvataan alkusanoilla.

Vakaumuksellisena kristittynä Ulla Vanha talo on pohtinut, sopivatko alkusanat myös kristin uskon ydinkohtien ilmaisemiseen. Uskonnollinen kieli sisältää paljon abstrakteja sanoja, joiden kuvaamia asioita ei voi nähdä. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi armo, rakkaus, pelastus, anteeksianto, usko ja vanhurskaus. – Näillä sanoilla on vahva kulttuurinen ja historiallinen lataus. Meillä jokaisella on oma polkumme siinä, miten olemme oppineet näiden sanojen merkityksen. Vanhatalon mielestä kristinuskon ydinajatukset pitäisi voida ilmaista niin yksinkertaisesti, että ne ovat kaikenlaisten ihmisten ymmärrettävissä kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa. Tämä tarkoittaa, että evankeliumi eli hyvä uutinen pitäisi voida kertoa ilman kristillisiä termejä kuten vanhurskautta, laupeutta, rauhaa ja toivoa. – Joskus asiat ovat vaikeita ja sellaisia, että vaikeasti avautuvan sanan käyttämistä ei voi välttää. Silloin puhujan vastuulle jää sanan merkityksen avaaminen yksinkertaisilla sanoilla. Taustaltaan katolilainen Anna Wierzbicka on tarttunut haasteeseen ja kirjoittanut muun muassa Jeesuksen vertauksia selittävän kirjan sekä lapsille suunnatun, alkusanoja käyttävän Katekismuksen. Vanhatalo on kääntänyt suomeksi Wierzbickan alkusanoihin perustuvan selityksen sille, millainen on kristinuskon Jumala: ”Jumala on joku (ei jokin). Hän on hyvä. Hän ei ole sellainen kuin ihmiset. Ei ole ketään muuta sellaista kuin hän. Hän on olemassa aina. Kaikki on olemassa, koska hän tahtoo sen olevan olemassa. Hän on olemassa, koska hän on olemassa, LISÄÄ ei minkään muun takia. Hän elää.” ■ VERKOSSA Lisätietoa alkusanoista: www.65sanaa.fi/

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD Timo Saarinen

Nainen alusvaatteissa närkästytti Turun kirkkopäivien järjestäjä poisti mainoskampanjastaan vähäpukeisen naisen kuvan. Syynä oli somekohu.

LISÄÄ VERKOSSA

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU

TURUN KATUKUVAAN ilmaantui huhtikuun lopussa alusvaatteisillaan olevan naisen mainoskuva, jolla markkinoitiin Turun kirkkopäiviä. Kuva nosti kiivaan keskustelun sosiaalisessa mediassa. Moni piti sitä seksistisenä ja naista esineellistävänä, kun taas osa koki sen

osuvana ja ajatuksia herättävänä. Kirkkopäiviä järjestävä Kirkkopalvelut pyysi sittemmin kuvavalintaa anteeksi ja ilmoitti, että kuva on poistettu mainoskampanjasta. Järjestäjän mukaan mainoksen sisältämä viesti ”Sinun ei tarvitse näyttää tältä. Olet hyvä juuri

sellaisena kuin olet” ei avautunut ihmisille tarpeeksi hyvin. – Kampanja, joka huomataan, saa aina paljon palautetta, mutta erityisesti kirkon työntekijöiden kielteisen palautteen määrä ja tyyli yllättivät. Täytyy kuitenkin ottaa

huomioon, että kampanjan kohderyhmänä olivat tavalliset ihmiset, eivät ammattiteologit, kertoo Kirkkopalvelujen viestintäpäällikkö Salla Peltonen. Lue koko juttu verkosta www.kirkkojakaupunki.fi > Nainen alusvaatteissa närkästytti

Fingerpori

PERTTI JARLA

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Lauluyhtye Rajaton

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä oman kaupunkisi osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

pe 19.5. klo 21 Johanneksenkirkko, Korkeavuorenkatu 12 Liput 40/35 €, ovelta tai kirkonmusiikkijuhlat.fi

Haluaisitko sinäkin kotiisi mukavan vaihto-oppilaan ja uuden ystävän maailmalta? TERVETULOA TESTAMENTTI-ILTAAN Testamentilla voit vaikuttaa siihen, että jokainen lapsi saisi hyvän ja turvallisen lapsuuden. SOS-Lapsikylän testamentti-illassa asiantuntijat selvittelevät testamenttien tekoon liittyviä juridisia kysymyksiä. Lisäksi kuulet lastensuojelun tilanteesta ja SOS-Lapsikylän toiminnasta. Tilaisuus järjestetään keskiviikkona 17.5. klo 18.00 SOS-Lapsikylän keskustoimistossa, Snellmaninkatu 13, Helsinki. Iltapalatarjoilu. Ilmoittautumiset 16.5. mennessä: Matti Liuhto, p. 040 827 0522, matti.liuhto@sos-lapsikyla.fi SOS-Lapsikylän tavoitteena on lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia Suomessa ja maailmalla. Tarjoamme yhteisöllistä perhehoitoa sekä räätälöityä tukea perheille. Toimimme myös kehittämiskumppanina kunnille ja maakunnille lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. SOS-Lapsikylä on toiminut Suomessa vuodesta 1962 ja se on kansainvälisen SOS Children’s Villages -järjestön jäsen. Järjestöllä on toimintaa yli 130 maassa.

Oppilaat ovat 15-17 v. ja tulevat Suomeen kesäksi, kouluvuodeksi tai -lukukaudeksi 2017-18 opiskelemaan lukioon ja asuvat tavallisessa suomalaisessa perheessä. Kaikki puhuvat sujuvaa englantia. Oppilaat tulevat USA:sta, Japanista, Taiwanista, Kanadasta, Italiasta, Saksasta tai muista mielenkiintoisista maista. Näe Suomi uusin silmin ja saa kansainvälinen tuulahdus arkeesi.

Haemme oppilaille nyt isäntäperheitä.

Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää. puh. 09-878 1852 asse.info@euraupair.fi www.studentexchange.fi

Pikaluistelija pyörän selässä

Kauniaisten urheilukentän vanha katsomo tarjosi Mika Poutalalle hiljentymispaikan.

Espoossa asuva Mika Poutala, 33, on sprinttimatkoihin erikoistunut pikaluistelija. Hän on tehnyt useita Suomen ennätyksiä ja sijoittunut viidenneksi Vancouverin olympialaisissa. Tällä hetkellä Poutalan harjoittelu koostuu pyöräilystä ja kuntosalitreenistä. Lajiharjoittelun vuoro tulee heinäkuussa. Silloin Poutala perheineen muuttaa puoleksi vuodeksi Kanadaan. Poutala kuuluu Helsingin Saalem-seurakuntaan. Hän sai helluntailaisen kasteen 18-vuotiaana.

Tänäänkin Jumalan käytössä Pikaluistelija Mika Poutala kokee, että Jumala on asettanut hänet siihen, missä hän nyt on. Teksti Taneli Kylätasku Kuva Esko Jämsä

Ennen harjoitusta tai kilpailua pikaluistelija Mika Poutala pysähtyy kiittämään. Hän kiittää Jumalaa siitä, että saa tehdä sitä, mitä rakastaa. Samalla hän pyytää, että saisi olla tänäänkin Jumalan käytössä. Poutala pyytää myös varjelusta, ettei jäällä sattuisi mitään. Pikaluistelijan huippunopeus on hieman yli 60 kilometriä tunnissa. Kaatumisen jälkeen vauhti pysähtyy suojapatjoihin. Parhaassa tapauksessa tömähdys vie ilmat pihalle, mutta väärä asento voi aiheuttaa viiltohaavan tai aivotärähdyksen. Poutalan helluntailaiset vanhemmat erosivat, kun hän oli viisivuotias. Kaksi vuotta myöhemmin hänen isänsä kuoli syöpään. Muistikuvat noilta vuosilta ovat kateissa.

Poutala lukee Raamatun läpi joka vuosi. Päivittäiseen hiljentymiseen kuuluu myös iltarukous omien lasten kanssa. Iltarukouksessa on aina sama alku, aivan kuten Poutalan omassa lapsuudessakin oli. Sen jälkeen käydään läpi kuluneen päivän tapahtumia sekä siunataan päivän aikana tavattuja ihmisiä. Poutala kokee, että Jumala on asettanut hänet siihen, missä hän on. Jumalan käytössä oleminen tarkoittaa hänelle muun muassa keskusteluja uskosta ihmisten kanssa. Keskustelu saattaa alkaa esimerkiksi siitä, että Poutala ei juo lainkaan alkoholia. Se on lapsuudessa tehty päätös. Poutala halusi olla siinä asiassa samanlainen kuin oma isänsä. ■

si tulleet kristityt ovat vielä tunnetumpia julmuudestaan. Siksi luen kiusaantuneena ensi sunnuntain raamatuntekstejä. Ne korostavat jakolinjaa maailman ja taivaan välillä. Niillä, joilla on Jumalan henki, on kaikki muukin paremmin. Minusta se on epäreilua. Kun profeetta Jesaja puhuu Jumalan kansan turvallisesta asuinpaikasta ja autiomaasta, joka muuttuu hedelmätarhaksi, minua yksinkertaisesti suututtaa, että hän ei kehota kutsumaan sinne myös niitä, jotka eivät kuulu Jumalan kansaan. Sitten annan jo profeetalle anteeksi. Kirkon kasvuhistoria on myös armon ja inhimillisyyden

istock

Taivaan tähden

Epäreilu meikäläinen

Ihmisellä on tarve kuulua joukkoon. Koska ihmiskunta on suuri yksikkö, se on jakautunut erilaisiin ryhmiin: ollaan tuttuja, asutaan samoilla kulmilla, puhutaan yhteistä kieltä tai pidetään tärkeinä samanlaisia asioita. Rajan korostaminen vahvistaa kuulumisen tunnetta. Olemme meikäläisiä, koska emme ole samanlaisia kuin teikäläiset. Uskonnot ovat vahvoja meikäläisyyksiä. Ne määrittävät, miten niissä uskotaan, rukoillaan ja toimitaan. Se ei olisi vaarallista, ellei meikäläisyyteen liittyisi aina myös Taivaan taipumus pitää itseä ja omaa ryhkansalaisena mää parempana kuin muut. Rakmaailmassa kauden ideologiastaan tunnetuik-

14.5.

Isän kuolemaa seuraavilta vuosilta Poutala muistaa turvallisen kokemuksen siitä, että hänellä oli kaikesta huolimatta Taivaan Isä, joka rakasti ja piti huolta. Lapsenusko syventyi ja kasvoi omakohtaiseksi vakaumukseksi. Yhdeksänvuotiaana Poutala kirjoitti isältä perityn nahkakantisen Raamatun alkulehdelle tiedon siitä, että hän on tullut uskoon. Silloin hän tiesi, että haluaa seurata Jeesusta. Toinen tärkeä askelmerkki löytyi 13-vuotiaana, jolloin Poutala harjoitteli jo luistelua kunnianhimoisesti. Harjoituksia riitti joka päivälle, myös perjantai-iltaan, jolloin olisi ollut seurakunnan nuortenilta. Asia vaivasi Poutalaa, joka oli päättänyt, että Jumala on hänen elämänsä ykkösasia.

Poutala kokosi rohkeutensa ja kertoi valmentajalle, että hän ei halua tulla perjantai-iltoina Oulunkylän tekojääradalle. Kaikeksi onneksi valmentaja ymmärsi arvostaa nuorukaisen sitoutumista. Poutala kokee päätöksensä käännekohdaksi, jonka jälkeen Jumala on siunannut hänen urheilu-uransa.

kasvuhistoria. Mitä enemmän vääryyttä armo on nähnyt, sitä avarammaksi se laajentanut sylinsä. Koska nykyään tiedämme, et-

tä olemme yhtä perhettä, hedelmätarhamme eivät tarvitse enää aitaa.

Kaisa Raittila

12 B Gurun opissa Ohjaajana John Donne

Kirkonkellomeditaatio

John Donne syntyi vuonna 1572 Lontoossa katoliseen perheeseen. Nuoren Donnen tähtäimessä oli pääsy hyvään valtion virkaan. Tästä käytännöllisestä syystä hän liittyi anglikaaniseen kirkkoon, joka oli valtionkirkko. Eteneminen uralla oli kuitenkin hidasta ja siihen tuli dramaattinen katkos, kun hän vuonna 1601 solmi paheksutun avioliiton 16-vuotiaan Anne Moren kanssa. Donne vihittiin papiksi vuonna 1615, ja hän tuli tunnetuksi saarnoistaan. Nykyään Donne tunnetaan parhaiten runoilijana. Sairastuttuaan vakavasti hän kirjoitti meditaatioita, jotka julkaistiin nimellä Devotions upon Emergent Occasions. Paavo Rissanen on suomentanut ne nimellä Rukouksia sairasvuoteelta.

Vuonna 1623 Lontoossa kirkonkellojen ääntä kuuntelee korkeassa kuumeessa oleva mies. Hän ei jaksa nousta sängystä, eikä hän juuri voi syödä eikä nukkua. Hän on enimmän aikaa yksin. Tauti, johon hän on sairastunut, on tarttuva. Siihen voi kuolla. Kellojen viesti on miehelle tuttu. Aluksi ne soivat harvemmin ja hiljaa. Näin ne kertovat jonkun tuntemattoman lähestyvästä kuolemasta. Sitten kellojen sointi vahvistuu ja nopeutuu. Siitä tietää, että kuolevan taistelu elämästä on päättynyt ja hänen sielunsa on päässyt vapaaksi. Sairautensa keskellä mies tuntee syvää kohtalonyhteyttä ihmiseen, jonka sanomakelloja hän kuuntelee. Hän kuulee kellojen soivan itselleen. Parannuttuaan hän pukee kokemuksensa sanoiksi, joista tulee kuuluisat: ”Yksikään ihminen ei ole saari, vaan jokainen on osa yhteistä mannerta.” Kuolinkellot kertovat, että kuulumme kaikki yhteen. ”Jokaisen ihmisen kuolema vie jotain minusta, koska minäkin olen osallinen koko ihmiskun-

Kaikissa kirkonkelloissa on oma sointinsa. Kun kuljet kaupungilla tai kirkkopuistossa ja kuulet kellojen soivan, pysähdy hetkeksi ja kuuntele. Mitä kellojen sointi kertoo sinulle? Mitä tunteita tai ajatuksia se herättää sinussa? Mitä muistoja kellojen ääni kantaa? Mihin kellot kutsuvat sinua? Kenen puolesta rukoilet?

Kuuntele kirkonkelloja

murtui, kun vaimo kuoli synnytyksessä 33-vuotiaana.

Mutta älä kysy, kenelle kellot soivat, sillä ne soivat sinulle, muistuttaa englantilainen pappi John Donne. Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

nassa. Älä siis koskaan lähetä kysymään, kenelle kellot soivat, ne soivat sinulle.” Mies on Lontoon St. Paulin kirkon tuomiorovasti John Donne. Hänen tiensä kirkon virkaan on ollut mutkikas. Nuorena hän pyrki valtion virkoihin. Sitä varten hän oli opiskellut lakia. Vuonna 1598 ura näyttikin aukeavan, kun hän pääsi Sir Thomas Egertonin, lordikanslerin ja kuninkaallisen sinetinvartijan sihteeriksi. Donnen kohtaloksi koitui kuitenkin rakastuminen lordin vaimon sisaren-

tyttäreen Anne Moreen, joka oli vasta 16-vuotias. He menivät salaa naimisiin, mistä seurasi, että Annen isä toimitutti Donnen vankilaan ja yritti saada avioliiton mitätöidyksi. Avioliitto kesti kuitenkin ympäristön vastahangan. Se kesti myös muutot paikasta toiseen, köyhyyden, kahdentoista lapsen syntymän ja usean lapsen kuoleman. Pappina toimiessaan Donne kirjoitti paljon uskonnollisia runoja. Kauneimmat säkeensä hän kirjoitti kuitenkin vaimolleen. Ne kuuluvat varhaisen englantilaisen lyriikan helmiin. Hänen sydämensä

Donne kirjoittaa, että ihmisen tuskista suurin on yksinäisyys. ”Yksinäisyys on piina, jota suurempaa ei ole edes helvetissä”, hän toteaa. Siksi meidän tulee kantaa toisiamme, ettei kenenkään tarvitse jäädä yksin. Kirkonkellot muistuttavat hänelle, että Jumala rakastaa yhteyttä. Ne muistuttavat myös, että hän itse voisi olla se, jota nyt kannetaan hautaan. Hänen oma tuskansa lievittyy, kun hän kuulee kellojen soivan ja rukoilee toisen puolesta. Donne muistuttaa, että aina kun kirkko kastaa lapsen tai hautaa jonkun, se koskee meitä kaikkia. Ja aina kun suljemme jonkun ihmisen yhteydestämme, jokin meissä kuolee. Ihmiskunta on yksi. Elämän avaimet eivät ole kenenkään omissa käsissä. Ne ovat armollisen Jumalan käsissä. Kerran kaikki hajoaa tuhkaksi ja mullaksi, kaikki, mitä olimme ja teimme. Ja silti – siinä kaikessa Jumala on. ■

Anna-Mari Raunio

Jere Huttunen

Elina Jokipaltio

3×

silmät ristissä

Lisää ristikuvia Kirkko ja kaupungin Instagram-tilillä.

Kirkkojen kellot kutsuvat jumalanpalveluksiin. Voit kuulla niiden soivan myös sen merkiksi, että joku seurakunnan jäsen on kuollut tai että häntä saatetaan hautaan.

Kivilaiturin risti

Risti yläilmoissa

Sähköjohdon risti

Paljon valokuvaavan Elina Jokipaltion risti löytyi Espoon rantaraitilta, Suomenojan venesataman läheltä. Lenkillä ollessaan hän istui hetkeksi rannalle vanhalle kivilaiturille lepäämään. ”Katsoin sivulle alas ja huomasin ristin varjon, joka muodostui kivien raosta ja terästangosta. Oli lankalauantai. Ristin ja hautakiven murtumisen välinen aika”, hän kuvailee.

Jere Huttunen löysi kuvauskohteensa ollessaan kävelyllä Hietalahdenrannassa. ”Kuuntelin musiikkia ja katselin sataman vilinää, kun huomasin aivan selvän ristin veneen mastossa”, hän muistelee. Huttunen ei erityisesti yrittänyt löytää ristejä matkallaan, mutta masto muistutti häntä Instagramin Silmät ristissä -haasteesta. ”Harrastan kuvaamista lähes päivittäin, joten sen kuvaaminen tuli heti mieleeni.”

Anna-Mari Raunion kuvassa on sähköjohdon seinään kiinnittävä risti. Se löytyi Kallion kirkon alapuolelta, Hakaniemen torin puolelta. Vaikka Rauniolle kameran ulkoiluttaminen on jokapäiväinen harrastus, haastekuva tuli eteen yllättäen. ”Risti tuli vastaan sattumalta, kun katselin toista projektia varten sähkökaappeja ja rännejä”, hän kertoo. Outi Ikonen

MENOT 11. – 2 5.5. Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkko ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkko to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.30. Raamattupiiri tiistaisin klo 18. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–13. Puurotorstai torstaisin klo 10–13. Puurolounas 2,50 e. Kevään viimeinen kerta 18.5. Hakunilan kirkon kuoron harjoitus torstaisin klo 18–20.45. Bilisilta nuorille torstaisin klo 18.30– 20.30. Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 20–23. Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 12–15. Nuortenmessu to 11.5. klo 18. Tiina Palmu, Sari Kokkonen, Nina Häkkinen, Rasmus Simell, Poikkipuut-bändi. Kohti Espanjaa! HowManyMothersin konsertti pe 12.5. klo 19. Johtaa Anne Viljamaa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Äitienpäivämessu su 14.5. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Harri Nurminen, Juha Paukkeri. Serenadeja äideille su 14.5. klo 18. Hannu Forsberg, Jaakko Hietikko, Juha Paukkeri. Vapaa pääsy. Matala – mukava maanantai kirkolla! Ma 15.5. klo 11 hartaus, jonka jälkeen maksuton ruokailu. Matalan jatkot alkaen klo 12. Lähetyspiiri ma 15.5. klo 18. Paula Raitis kertoo merimieskirkosta. Messua ei ole su 21.5. Tervetuloa Senaatintorin juhlamessuun. Bussikuljetus Hakunilan kirkolta klo 10.30. Kohtaamispaikka su 21.5. klo 17. Harri Nurminen. Vieraana Päivi Sarjasto Ruokkikaa nälkäiset ry:stä. Lastenhoito järjestetty. Matala – mukava maanantai kirkolla! Ma 15.5. klo 11 ehtoollinen, jonka jälkeen maksuton ruokailu. Matalan jatkot alkaen klo 12.

Päiväpiiri to 23.5. klo 12. Jari Araneva. Seniorikerho kevätjuhlat to 23.5. klo 13.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 11. Miehet keittiössä – mutkatonta ruoanlaittoa yhdessä joka toinen tiistai klo 10–13 (parittomat viikot). Hinta 2 € / ateria. Lisätietoa: Saara Huhanantti, p. 050 5935503. Äijien saunailta tiistaisin klo 18.30. Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19. Torstaimesta torstaisin klo 14–15.30. Puuhaa alakouluikäisille. Avoin perhekahvila perjantaisin klo 9–13. Leikkiä ja yhdessäoloa. Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12.30. Hartaus 10.45 ja sen jälkeen maksuton puuroateria. Äitienpäivän messu su 14.5. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri. Ohjelmalliset tiistaikahvit ti 16.5. klo 13–14.30. Paula Raitis kertoo merimieskirkosta. Messua ei ole su 21.5. Tervetuloa Senaatintorin juhlamessuun. Bussikuljetus Länsimäen kirkolta n. klo 10.40. Vivace-kuorojen kevätkonsertti ma 22.5. klo 19. Johtaa Mia Makaroff. Vapaa pääsy, väliajalla buffetti.

MUUALLA Perhekahvila torstaisin klo 9–11 Kolohongan kerhotilassa os. Itäinen Valkoisenlähteentie 19 B, 01260 Vantaa. Länsimäen kyläpäivä la 13.5. klo 10 Länsimäen koululla. Kaatuneiden muistopäivän kaksikielinen jumalanpalvelus Pyhän Laurin kirkossa su 21.5. klo 10. Martin Fagerudd, Harri Nurminen. Kuusijärven messu to 25.5. klo 12, yhteislaulua alkaen klo 11.30. Bussikuljetus Länsimäen kirkolta klo 11 ja Hakunilan kirkolta klo 11.10. Retkipäivä perheille ti 20.6. Mustasaaressa klo 8–17. Hinta; aikuiset 20 €, 6–17-v. 10 €, 1–5-v. 3 € ja 1-vuotiaat ilmaiseksi. Hintaan sisältyy bussikyyti, lauttamaksu, lounas, ohjelmaa ja kahvit. Ilmoittautuminen virastoon p. 09 830 6500. Tiedustelut Liisa Pietilä p. 050 337 7312. Ensimmäistä kertaa äidiksi –ryhmä jälleen syksyllä. Kokoontumiset tiistaisin 12.9.–31.10. Tiedustelut Liisa Pietilä p. 050 337 7312.

KASTETTU Anton Benjamin Holmberg, Neela Selma Adella Levy, Milja Lilia Kristiina Orädd, Aleyna Maria Sentürk, Okan Antti Sentürk, Siina Viola Suvela, Vilmer Leon Weckman.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Markku Antero Aintila ja Hanna Tiia Tuuli Kouhia.

HAUTAAN SIUNATTU Leila Hellin Olasmaa 79 v, Helka Marjatta Lehtonen 78 v, Janne Mikael Jokelainen 28 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14 p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455 Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Messu, äitienpäivä su 14.5. klo 10. Jukka Nevala, Miika Koistinen ja Hannu Lehtikangas. Leivoskahvit messun jälkeen. Päiväkahvin aikaan ma 15.5. klo 14. Keskustelua reformaation juurista Saksassa. Alustajana pastori Jaakko Kara. Kahvitarjoilu. Miesten kirjallisuuspiiri ti 16.5. klo 18. Kirjana Ville Kivimäen Murtuneet mielet. Yhteisen pöydän lounas ke 17.5. klo 11−12.30. Hävikkiruuasta valmistettu ateria on kaikille avoin ja maksuton. Huom! Ei lounasta ke 24.5. Arkipäivän ehtoollishartaus ke 17.5. klo 12. Messu su 21.5. klo 10. Matti Hyry, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit. Kesäjumppa tiistaisin 23.5.−20.6. klo 18–19. Hämeenkylän kirkon etupihan nurmikolla. Hinta 5 e kerralta tai 15 e koko kausi. Ohjaajana ryhmäliikunnanohjaaja Vantaan voimistelijoista. Oma jumppamatto ja vesipullo mukaan. Perhemessu ja helatorstain kevätjuhla to 25.5. klo 10−13. Jarna Wikström, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas. Kirkon pihamaalla vietettävän messun jälkeen Yhteisen

pöydän tarjoama piknik-lounas. Koko perheen hauska näytelmä Mikael Agricolasta ja suomen kielen synnystä sekä aarteenetsintää metallinilmaisimilla. Kirkkomuskarin ilmoittautuminen syyskaudelle 23.8.−15.12. on käynnissä. Ryhmät ke klo 9.15–10 ja 10–10.45 Hämeenkylän kirkolla sekä pe klo 9.15–10 ja 10–10.45 Lammaspolku 1:ssä. Aikaisemmat ryhmät ke ja pe 3–6 -vuotiaille, myöhäisemmät ryhmät ke ja pe 0–3 -vuotiaille aikuisen kanssa. Ohjaajana varhaisiän musiikinopettaja Laura Koskelo. Ilmoittaudu nettisivuillamme.

LAMMASKUJA 2 B:N KERHOTILA Nettikerho ikäihmisille ke 17.5. klo 14–16. Kesän tapahtumatarjontaa netissä.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Kenian lähetyspiiri to 18.5. klo 11. Vieraana Luther-kirkon teologi Soili Haverinen. KimaraKahvila su 21.5. klo 17.

MUUALLA Pägyn päivä la 20.5. klo 11–15. Pähkinärinteessä Mantelikujan ympäristössä. Ravintolapäivä ja Pähkinärinteen kylätapahtuma. Tule nauttimaan katuravintoloiden ja -kahviloiden tarjonnasta. Mukana huippukokkien katukeittiö The Alexanders. Live-musiikkia (mm. Voice of Finlandista tuttu Jesper Anttonen), katujumppaa FIT Ärrävaaran järjestämänä (klo 11.30 Reisi-Vatsa-Pakara 30 min, klo 12.10 Balance 30min ja klo 13 Fustra-jumppa 30 min), sumopainia, pihapelejä ja paljon muuta hauskaa tekemistä. Paikalliset yhdistykset, seurakunta ja yrittäjät esittelevät toimintaansa. Vapaaehtoisten retki to 1.6. klo 10–14 Nuuksioon. Grillausta ja liikkumista luonnossa. Lähtö Hämeenkylän kirkolta. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 25.5. mennessä.

KASTETTU Jaakko Olavi Nisumaa, Tia Alice Luoma

HAUTAAN SIUNATTU Leila Anneli Bäckström 76 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15. p. 09 830 6550. korson.seurakunta@evl.fi. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 050 5736376. Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Aamurukouspiirit ma-pe klo 8-9 Kotkansiiven kokoustilassa. Vanhemman väen piiri to 11.5. ja 18.5. klo 13 seurakuntasalissa. 11.5. Mikko Miettinen. 18.5. Jani Vanhala. Seurakuntakuoron harjoitus to 11.5. ja 18.5. klo 18 kirkkosali 2:ssa. Johtaa Jussi Salonen. Musiikkijuhlien Nostalgia-illan yhteisharjoitus Helsingin Tuomiokirkossa ke 17.5. klo 18. Kirkon musiikkijuhlat 19.5. – 21.5. Helsingissä. Perhekerho pe 12.5. ja 19.5. klo 9-11.30 lapsi- ja perhetyöntiloissa. Helena Tenhusen lauluoppilaiden kevätkonsertti pe 12.5. klo 19 seurakuntasalissa. Messu su 14.5. klo 10. Sanna Heikurinen, Minna Ruuttunen ja Airi Saloniemi. Vuokko Lahtinen, alttoviulu. Kirkkokahvit. Perhekerho ma 15.5. ja 22.5. klo 12–15 lapsi- ja perhetyöntiloissa. Runopiiri ma 15.5. ja 22.5. klo 13 kirkon kokoustilassa. Naisten raamattupiiri ma 15.5. ja 22.5. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetys ke 17.5. klo 11 seurakuntasalissa. Lämmin, maksuton ateria vähävaraisille. Arki-illan ehtoollinen ke 17.5. klo 18 kirkossa. Mikko Miettinen. Iltarukouspiiri ke 17.5. ja 24.5. klo 18.40 kirkon kappelissa. Lisätietoja Heikki Toivonen p. 050 304 9485. Naisten saunailta to 18.5. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Vox Mea – kuoroharjoitus to 18.5. klo 18 seurakuntasalissa. Johtaa Airi Saloniemi. Kirsi Vikmanin lauluoppilaiden konsertti la 20.5. klo 13. Vapaa pääsy.

Saksofonisti Jukka Perko, sinulla on muutamia nimeäsi kantavia yhtyeitä. Lisäksi soitat solistina erilaisissa orkesterikokoonpanoissa. Miksi yksi ei riitä? – Minulle tärkeintä on merkityksellinen työ, ja se merkityksellisyys lähtee musiikista ja niistä ihmisistä, joiden kanssa musiikkia teen. Siihen tarvitaan erilaisia ihmisiä. Soitatko vain jazzia? – Ensin pitäisi määritellä, mitä jazz on. Siihen on monenlaisia vastauksia. Toisten mielestä oikea jazz oli 1950-luvulla ja toisten mielestä taas jazzin – mitä se sitten onkaan – pitää uudistua. Sanottakoon, että minulla on aina jazzmainen lähestymistapa musiikkiin. Esiinnyt Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan jousiorkesterin kanssa Pyhän Laurin kirkossa. Miten löysitte toisenne? – Olin viime kesänä vierailemassa Hamina Tattoo -sotilasmusiikkifestivaaleilla. Puolustusvoimien varusmies-

soittokunnan jousiorkesteri soitti siellä kapellimestari Tommi Suutarisen johdolla. En ole aiemmin soittanut varusmiessoittokunnan solistina, ja aloimme ideoida Tommin kanssa yhteistä konserttia. Nyt toukokuun lopulla meillä on neljänä peräkkäisenä iltana kirkkokonsertit Hämeenlinnassa, Vantaalla, Porvoossa ja Espoossa. Soiko kirkossa siis sotilasmusiikki? – Ei. Soitamme tälle kokoonpanolle sovitettuja virsiä Kaanaanmaa-albumiltani. Mukana on myös klassista, impressionistista ja barokkiaikakauden musiikkia. NINA RIUTTA Jukka Perko ja Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan jousiorkesteri ke 24.5. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

ARI K. OJALA

Menokasvo

Saksofonistin ja varusmiesjousien säveliä

MENOT 11. – 2 5.5.

Messu su 21.5. klo 10. Minna Ruuttunen, Riikka Wikström ja Päivi Tiitu. Kirkkokahvit. Lepää kirkossa ti 23.5. klo 18–20. Tervetuloa hengähtämään hetkeksi. Voit ottaa mukaasi makuualustan ja viltin tai makuupussin. Lisätietoja Saana Tourunen p. 050 599 9068 ja Kristiina Rauhakallio p. 044 422 0469.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-14. Hartaus ti ja to klo 11.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 11.5. ja 18.5. klo 9–11.30. Nupe pe 12.5. klo 17.30–20.30. Nuorten perjantai 6.-luokkalaisille. Kevään viimeinen kerta.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 16.5. ja 23.5. klo 9-11.30.

Muualla Kirjailijahaastattelu ke 17.5. Lumon kirjastossa (Urpiaisentie 14). Esikoiskirjailija Terhi Törmälehto on kirjoittanut ajankohtaisuutensa tähden paljon mediassa mielenkiintoa herättäneen uskonnollisen kasvutarinan ”Vaikka vuoret järkkyisivät”. Tule kuuntelemaan kirjailijan näkemyksiä kirjastaan ja esittämään hänelle omia kysymyksiäsi. Haastattelijana seurakuntapastori Jani Vanhala. Diakonian retkipäivä ke 24.5. klo 9-15.30. Aloitetaan päivä seurakuntasalissa yhteisellä ohjelmalla klo 9. Retki suuntautuu kulttuurikeskus Sofiaan, jossa lounas, talon esittely, tutustuminen pysyvään näyttelyyn (jossa kirkkotaidetta ja ikoneita) ja ulkoilua lähimaastossa. Retken hinta työttömiltä 8 e ja muilta 20 e. Retkimaksu maksetaan kirkkoherranvirastoon ilmoittautumisen yhteydessä 15.5. mennessä. Kevätretki Pokrovaan to 1.6. lähtö klo 10 Korson kirkolta. Retken hinta 25 e, joka maksetaan bussissa. Varaathan tasarahan! Sisältää matkat, lounaan ja sisäänpääsyn kirkkoon. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p. 09 8306 550 ma 22.5. kello 15.00 mennessä. Hauska kesäleiri 7-13 vuotiaille Urheiluopisto Kisakeskuksessa 5.-8.6. Uintia, melontaa, jousiammuntaa, futista nurtsilla ym ym. Täysihoito matkoineen 140 e. Ilmoittaudu mukaan nettisivuillamme.

Kastettu Alpo Vihtori Nousiainen, Noel Okko Ilmari Lammela, Aiyan Angel Malinen, Lauri Valtteri Sädevirta.

Avioliittoon kuulutettu Harri Kalervo Porola ja Miia Roosa Johanna Snellman, Wiljam Alfred Riihimäki ja Tuulia Elisabeth Sala kari.

Hautaan siunattu Erkki Edvard Länsimäki 94 v, Torsti Jalmari Suominen 77v, Leila Tuula Esteri Mäkinen 70v, Hannu Mikael Kemppainen 56v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 8306700 Avoinna ma–pe klo 9–15. rekolan.seurakunta@evl.fi. rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa kirkolla ma ja ti klo 11–14, Asolan seurakuntatalossa to klo 11– 14, p. 09 8306 707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11, Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11. Ajanvaraus samaan aikaan p. 09 8306706 rekola.diakonia@evl.fi

9–12. Keittiö käytettävissä. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan. Kevään kunniaksi kakkukahvit. Jatkuu syksyllä. Kesäaikaan 5.6. alkaen perheet ovat tervetulleita Asolan avoimeen olohuoneeseen ma–to klo 10–13. Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla, tiedustelut pastori Ramez Ansara (Hki) 0503041689.

MUUALLA Perheiden retki Muumimaailmaan ti 20.6. Tule viettämään iloista kesäpäivää Naantalissa. Bussimatka 5e, ranneke 26e. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Siru Rantaselle, p. 0503426155.

Kastettu

Rekolan pyhän andreaan kirkko

Jadel Rachela Rignell.

Kustaantie 22 Tiedot säännöllisistä raamattu- ja rukouspiireistä sekä kerhoista löytyvät verkkosivuilta tai kevätesitteestä, jonka voi hakea tai tilata kirkkoherranvirastosta. Perheiden avoin olohuone to 11.5. ja pe 12.5. klo 9–14. Keittiö käytettävissä. To hartaus ja pe perheiden muskari. Viimeinen kerta 12.5., jolloin kakkukahvit ja grillausta. Jatkuu syksyllä. Kesäaikaan 5.6. alkaen perheet ovat tervetulleita Asolan avoimeen olohuoneeseen ma–to klo 10–13. Messu su 14.5 klo 10. Vappu Olsbo, Noora Hultin. Messun jälkeen äitienpäivän kunniaksi kakkukahvit ja ruusuja. Elämysmaalaus maanantaisin klo 10–12. Yläovet auki aikuisille ma 8.5. klo 18–20. Iltapala, saunomista, laulua ja keskustelua. Omat saunatarvikkeet mukaan. Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11. Maksuton aamupala. Silmukkasiskot-käsityöryhmä keskiviikkoisin klo 9.30. Messu su 21.5. klo 10. Laura Leverin, Matti Korpiaho, Noora Hultin. Messun jälkeen kirkkokahvit ja lähetystilaisuus. Matti Korpiaho kertoo Medialähetys Sanansaattajien työstä. Nuorten kevätjuhla kirkon yläkerrassa ke 17.5. klo 18–20. Hyvää ohjelmaa ja herkkuja.

Tiia Riikka Elina Mutkala ja Timmy Kelvin Lähteinen

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkurin aamupala to 11.5. klo 9–11. Maksuton aamupala. Jää tauolle ja jatkuu syksyllä. Asolan silmukat -käsityöryhmä torstaisin klo 16. Rukouksen avoimet ovet maanantaisin klo 13–15. Huolia, murheita, aihetta kiitokseen? Sinua varten on ihminen ja Jumala paikalla. Aloitamme hartaudella. Lapsiperheiden iltasoppa ti 16.5. Ovet auki klo 16, iltaruoka klo 17, hartaus klo 18.15. Kalakeittoa, 1e/ lautanen. Kipuryhmä ti 16.5. klo 15. Vertaistukea kivusta kärsiville aiheella ”En minä muuksi muutu”. Anna savelle uusi muoto -työpaja keskiviikkoisin klo 12. Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin klo 13. Avoin ryhmä kannustaa päihteettömyyteen. Narsistien uhrien vertaistukiryhmä to 18.5. klo 18. Yksinhuoltajien grilli-ilta to 18.5. klo 17.30. Seniorikahvila ma 22.5. klo 13. Avoimet ovet perheille ti 23.5. klo

Avioliittoon vihitty

Hautaan siunattu Martti Olavi Leppänen 66v, Ossi Ylermi Kuosmanen 85v, Ingalill Anttila 77v, Leena Marjatta Rönkkö 78 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B,avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Tilavaraukset arkisin klo 9–15 p. 09 830 6226 Päivystävä pappi arkisin klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs.) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.) p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Messu su 14.5. klo 12. Jyrki Kaukanen, Tuula Lapveteläinen, Samppa Laakso. Sola Gratia – Martti Lutherin viimeiset kiusaukset ke 17.5. klo 19. Musiikillinen näytelmä Lutherin elämän tärkeimmistä vaiheista. Ohjaus Haka Kekäläinen. Suositusikäraja 12 v. Liput 10 e kirkon ovelta ennen esitystä. Helsingebygdens kör -kuoron kevätkonsertti la 20.5. klo 19.30. Johtaa Kristian Nyman. Liput 12 e etukäteen kuorolaisilta tai 15 e kirkon ovelta tuntia ennen konserttia. Lisätiedot: www.hbk.fi Kaatuneitten muistopäivän kaksikielinen jumalanpalvelus su 21.5. klo 10. Martin Fagerudd, Harri Nurminen, Anders Ekberg. Seppeleenlasku sankarihaudalle Helsingin Pitäjän kirkon hautausmaalla noin klo 11, Ruskeasannan hautausmaalla (Ruskeasannantie 2) noin klo 12 sekä vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä Hiekkaharjussa (Urheilutie) noin klo 12.30. Messu su 21.5. klo 12 Suvi-Maria Junni, Veikko Karhumaa, Samppa Laakso. Kirkkokahvit pappilassa. Kirkolle istutetaan Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi tammi ja reformaation juhlavuoden kunniaksi omenapuu. Vantaan Suzukisoittajien viuluryhmän kevätkonsertti su 21.5. klo 19.

Ohjelmassa mm. Bachin, Vivaldin, Straussin ja Mozartin teoksia. Solisteina Iita Hietikko, Sarita Peltonen ja Noa Heiskanen. Konsertin säestävät Victoria Vatanskaja (piano) ja Kari Vannemaa (huilu). Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 7 e. Perheiden kevätkirkko Mukulamessun merkeissä ti 23.5. klo 18. Tuula Lapveteläinen, Terje Kukk. Mukana seurakunnan muskarit. Kirkkohetken jälkeen tarjoilu pappilassa. Jukka Perko ja Puolustusvoimien varusmiessoittokunta ke 24.5. klo 18. 25-henkinen Puolustusvoimien varusmiessoittokunta solistinaan Jukka Perko (saksofoni) soittavat mm. Perkon Kaanaanmaa-virsialbumin teoksia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Perhekerho pe 12.5. ja 19.5. klo 9.30–11 kerhotila, Unikkotie 5 B, 2. krs. Aikuisille aamupala pientä maksua vastaan. Ota lapselle eväät mukaan. Perhekerho ma 15.5. ja 22.5. klo 9.30–11.30 kerhotila, Unikkotie 5 B, 2. krs. Kirkon ruokailu ke 17.5. klo 12 nuorisotila, Unikkotie 5 C, 2. krs. Vuoronumeroiden jako ala-aulassa klo 11.30. Ruokailun yhteydessä Terveyspiste. Mm. verenpaineen mittausta, terveysneuvontaa. Paikalla terveydenhoitajaopiskelija. Puistojumppa pe 19.5. klo 11 sisäpihalla. Oma alusta mukaan. Sadesäällä jumppa nuorisotilassa. Ohjaaja Natalia Koroleva. Ravintolapäivän ravintola Furaha la 20.5. sisäpihalla klo 12–15. Musiikkia ja afrikkalaista lounasta (kasvisja lihavaihtoehto). Hinta 8 e/aikuiset ja 5 e/lapset. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Kirkon ruokailun grillijuhla ke 24.5. klo 12. Tilaisuus alkaa vuoronumeroiden jaolla sisäpihalla klo 11.30. Sateen sattuessa ruokailu sisätiloissa.

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223 Kahvila avoinna ma–pe klo 9.30–15, p. 09 830 6302, tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila Kysy neuvoa tietokoneen, internetin, tabletin ja kännykän käyttöön maanantaisin klo 12–13. Yli 40-vuotiaiden sinkkujen lenkkiporukka to 11.5. klo 18. Lähtö Olotilan edestä. Laulupiiri pe 12.5. klo 15.30. Iina Katila. Runopiirin kevätjuhla la 13.5. klo 11–14 Suomi 100 -juhlavuoden hengessä. Voit esittää omia runoja. Tarjoilua ja musiikkia. Mukana bändi Organic Cotton Beat, runoilija Lauri Vanhala sekä pastorit Kristiina Kartano ja Ritva Niemi-Ronkainen. Messu su 14.5. klo 10. Kristiina Kartano, Jaakko Hyttinen, Terje Kukk. Kirkkokahvit. Ikäihmisten ateriapalvelun esittely ma 15.5. klo 11–12.45. Ruokapalvelun ruokien maistelua. Ohjattu rentoutushetki ma 15.5. klo 17. Pappi tavattavissa ti 16.5. klo 12–14. Paikalla pastori Maria Koukkari. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 16.5. klo 17.30. Terje Kukk. Arki-illan ehtoollinen ke 17.5. klo 18. Terhi Viljanen, Samppa Laakso. Terveyspiste to 18.5. klo 9.30–13. Mm. verenpaineen mittausta, terveysneuvontaa. Paikalla terveydenhoitajaopiskelija.

Liike on lääke – hyvä olo, toimintakyky ja ravitsemus to 18.5. klo 13. Luennoimassa YAMK sosionomi/ diakoni, Personal Trainer Mariela Salminen. Laulupiiri pe 19.5. klo 15.30. Samppa Laakso. Messu su 21.5. klo 10. Terhi Viljanen, Maria Kiviniemi, Iina Katila. Viittomakielisten kohtaamispaikka ti 23.5. klo 12.30. Arki-illan ehtoollinen ke 24.5. klo 18. Kristiina Kartano, Iina Katila.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Naisten lenkkisauna to 11.5. klo 17.30. Iltapala 2 e. Ilolan perhepäivä pe 12.5. ja 19.5. klo 9.30–14. Kerho isille ja lapsille ti 16.5. klo 17.30–19. Iltapala 2 e/perhe.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 11.5. ja 18.5. klo 9.30–11.30. Raamattuilta to 11.5. klo 18. Aiheena Markuksen evankeliumi (luvut 15–16). Puhujana Antti Koskenniemi. Lapsille omaa ohjelmaa.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, 09 830 6223 Värikkäät aamukahvit–Colourful Morning Coffee ti/on Tuesday 16.5. ja/and 23.5. klo 9–11/at 9–11 Am. Tule viettämään hetki yhdessä ja laittamaan aamupalaa. Maksuton. Let’s spend time together and prepare delicious breakfast – free of charge!

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 16.5. ja 23.5. klo 9.30– 11.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 15.5. ja 22.5. klo 9.30–11.30.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 11.5. ja 18.5. klo 9.30–11. Aamupala 2 e/aikuinen. Ota lapselle mukaan eväät.

Muualla Kevätretki Lintulahdelle Viikkiin la 13.5. Lähtö klo 16 (Unikkotie 5) tai klo 17 Helsingistä Viikistä Hakalantien alusta. Julkisten liikennevälineiden liput omalla kustannuksella. Lapsiperheiden retkipäivä Porvooseen Kungsbackan kotieläintilalle ja Brunbergin tehtaanmyymälään ke 14.6. Lähtö bussilla (Unikkotie 5) klo 9, paluu klo 15 mennessä. Hinta 15 e/ aikuinen, 10 e/lapsi, alle 2-vuotiaat maksutta. Sis. matkan, sisäänpääsyn kotieläintilalle, makkaran ja mehun. Lisätietoja ja ilm. (31.5. mennessä): paivi.romula@evl.fi, p. 050 410 3863. Lapsiperheiden retkipäivä Mustasaareen Helsingin edustalle ma 19.6. Lähtö bussilla (Unikkotie 5) klo 9.15, paluu klo 15 mennessä. Hinta 10 e/ aikuinen, 7 e/6–12-vuotiaat lapset, 5 e/2–5-vuotiaat lapset. Alle 2-vuotiaat maksutta. Hinta sis. bussimatkan ja ruokailun saaressa. Ota mukaan lauttamaksu 4 e/aikuinen (käteinen). Lisätietoja ja ilm. (31.5 mennessä): paivi.romula@evl.fi, p. 050 410 3863.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

Esko Jämsä

3× liikkeelle

Lenkkiporukka sinkuille

Nehad Alassadir pitää kahvilaa Myyrmäen kirkolla.

Tikkurilassa on järjestetty torstaisin kävelylenkkejä yli 40-vuotiaille sinkuille. Lenkkiporukka kokoontuu viimeisen kerran ennen kesää torstaina 11.5. klo 18 Olotilan edessä (Unikkotie 5 a). Lähde mukaan kävelemään ja tutustumaan toisiin sinkkuihin!

Itämaista kahvilatunnelmaa Myyrmäen kirkolla avatussa Carpenter’s Caféssa saa edulliseen hintaan syyrialaisia leivoksia.

assapöydän edessä jalustalla on tuttu vehje peruskoulun puukäsityötunneilta: vanhanaikainen pylväsporakone. Oikeastaan laite näyttää massiiviselta espressokoneelta, ja kahvilahan tämä onkin. Myyrmäen kirkolla on aloittanut entisen käsityöverstaan paikalle perustettu Carpenter’s Café -niminen kahvio. Henkeä paikan ilmapiiriin lataa tiskin takana hymyilevä liikemies, joka on tottunut itämaiseen asiakaspalveluun. Syyrialainen Nehad Alassadir tuli Suomeen helmikuussa 2016 pakolaisena. Hän on entinen kahvilayrittäjä kulttuurista, jossa kahvi keksittiin keskiajalla. – Joo, kyllä pystyn 25 prosenttia puhumaan suomea, hän vakuuttaa. Loput 75 prosenttia kommunikaatiosta hoidetaan englanniksi. Kaikkein tärkeimmän asian voi lukea kuitenkin silmistä: Alassadir ja hänen perheensä selvisivät hengissä. He ovat nyt vantaalaisia. – Toivon, että voin asua Vantaalla lopun elämäni. Nehad Alassadirin mukaan Lähi-idässä kullakin uskonto- ja etnisellä ryhmällä on omat asuinalueensa. Mahardah on 25 000 asukkaan kaupunki, jossa asuu pelkästään Moskovan patriarkaatin alaisuuteen kuuluvia ortodoksikristittyjä. – Elämä ennen sisällissotaa oli parempaa kuin Euroopassa, Alassadir sanoo. – Kun kaupungin portit suljettiin iltakahdeksalta, ei ulkopuolisilla ollut sinne asiaa. Iltaisin kadut ja baarinterassit täyttyivät asukkaista. Kaupunkilaiset tekivät paljon työtä, ja ahkeruus toi kristityille paljon vaurautta, hän sanoo. Kun sota alkoi, kristityt joutuivat tulilinjalle. Alassadir kuitenkin sanoo, ettei Syyrian sota ole pohjimmiltaan uskonsota. Sotaan tarvitaan aina jotakin uskontoa konkreettisempaa.

– Syyriasta löytyi todella merkittäviä maakaasuvarantoja, ja suunnitteilla oli maakaasuputki, joka kulkisi Syyrian kautta Qatariin, Alassadir sanoo. Maakaasua olisi myyty Eurooppaan, mikä taas olisi ollut Venäjän etujen vastaista. Syyrian hallinto vastusti hanketta. – Syyrian sisällissota on sotaa maakaasusta, Alassadir uskoo. – Terroristit eivät kuitenkaan tapata itseään kaasuputkien takia. Heidät pitää motivoida uskonnollisesti, Alassadir sanoo. Siksi myös rauhallinen ortodoksikristittyjen yhteisö Mahardah’n kaupungissa joutui jatkuvaan rakettituleen. Alassadir kuvaa kristittyjen vainoa eläimelliseksi. – Tuntuu, että monet Euroopassa eivät edes tiedä, että Syyriassa on kristittyjä. Kukaan ei välitä heistä. Pyydän, että laita juttuun niin isoin kirjaimin kuin mahdollista: pelastakaa kristityt. Carpenter’s Café tarjoaa kahvin lisäksi teetä, kaakaota, pullaa, voileipiä, syyrialaisia leivonnaisia ja smoothieita. – Syyriassa minulla oli kaksikin kahvilaa. Toinen tuhoutui raketti-iskussa, mutta toinen on vielä olemassa, Nehad Alassadir sanoo. Kahvilan syyrialainen musiikki tuo kulttuurisävyjä Jeesus Nasaretilaisen ilmansuunnasta. – Äitini ja isäni ovat liian vanhoja paetakseen. He tietävät kuolevansa Mahardah’ssa, Alassadir sanoo. Hänen on perheensä kanssa katsottava eteenpäin elämää Vantaalla. – Käymme perheeni kanssa arabiankielisissä jumalanpalveluksissa, mutta toivoisimme ystävystyvämme suomalaisten kanssa. Juhani Huttunen

Carpenter’s Café Myyrmäen kirkolla (Uomatie 1) on avoin maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin kello 9–14.

Lintubongausta Viikissä Lähde mukaan bongaamaan kevään muuttolintuja Vanhankaupunginlahdelle. Mukaan voi tulla ilman lintujen tuntemusta ja bongausvälineitä. Oman kiikarin voi halutessaan ottaa mukaan. Linturetkelle lähdetään lauantaina 13.5. klo 16. Tikkurilan kirkkoherranvirastolta (Unikkotie 5 b).

Kesäjumppaa kirkon nurmella Tule liikkumaan yhdessä ulkoilmaan viitenä touko–kesäkuun tiistai-iltana Hämeenkylän kirkolle (Auratie 3). Ota oma jumppamatto mukaan. Myös lapset voivat osallistua jumppaan tai pelailla pihamaalla. Jumpat tiistaisin 23.5., 30.5., 6.6., 13.6. ja 20.6. klo 18–19. Ohjaajana toimii ryhmäliikunnanohjaaja Vantaan voimistelijoista. Maksu on 5 euroa / kerta tai koko kausi 15 euroa. Lotta Numminen

10 A Vapaaehtoiset nikkaristit tarjoavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Nikkaristit voivat esimerkiksi kiinnittää tauluja seinille, koota huonekaluja ja vaihtaa lamppuja kattovalaisimiin. Apu on maksutonta ja sitä annetaan diakonisin perustein (esim. vanhuksille ja liikuntarajoitteisille). Tiedustelut ma ja to 10–11.30 p. 050 439 9651 (diakoniapäivystys).

KASTETTU Heta Linda Matilda Helenius, Vilma Lilian Karhunen, Miikka Sebastian Klavert, Jami Olavi Benjamin Sippola, Aina Fredriikka Smolander, Benjamin Kristian Karjalainen, Nooa Leo Samuel Pirinen, Eemil Matias Eronen, Olivia Aurora Torkkola, Emma Kristina Elomaa, Daniel Tapio Puisto, Tapio Elias Perälä, Aarre Iivo Henrik Heikinaro, Hannes Leo Lauri Savolainen, Niklas Väinö Verneri Ranta-Knuuttila, Eemil Elias Nyman, Alvar Tapio Aitavaara, Dominic James Harrison, Meeri Ansa Tuulia Konka, Fia Viveka Elisabet Hirvasniemi, Cecilia Emma Amanda Rasemann, Alvar Ukko Robert Lahtinen, Ila Maria Adessa Solonen.

AVIOLIITTOON KUULUTETUT Riku Henrikki Merikoski ja Mirka Maaria Mäkelä, Tapio Kalevi Hämäläinen ja Pia Marina Valtonen.

HAUTAAN SIUNATTU Erkki Kalevi Ahonen 90 v, Kaisa Marjaana Hernesniemi 87 v, Maija Liisa Onniselkä 84 v, Erkki Aulis Olavi Hartikainen 80 v, Reijo Kauko Johannes Ojennus 66 v, Heikki Ilmari Hiltunen 57 v, Mikko Petteri Suomala 42 v, Otto Kainulainen 90 v, Helmer Einar Johannes Forsström 88 v, Birger Sigfrid Sundvik 86 v, Taisto Olavi Ristimäki 77 v, Eero Kalervo Savolainen 73 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma, ti, to, pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 9–14, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkolla ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN KIRKKO Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Lounas ma–to klo 11–13. Ruokalistat www.amica.fi/myyrmaenkirkko. Keskipäivän hartaus ma, ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa. Perheraamis torstaisin klo 9.30– 11.30. Seniorikerho torstaisin klo 13.30–15 monitoimitila. Carpenter’s Cafe, kansainvälinen kahvila maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9–14 monitoimitilassa. Tarjolla kahvia, teetä, pientä syötävää. Kevätkaudella kahvilan teemana on Lähi-itä. Tyhjän sylin messu la 13.5. klo 18 St. Martinin kappeli Myyrmäen kirkolla.

MENOT 11. – 2 5.5. Messu niille, joita on kohdannut lapsettomuus tai lapsen kuolema, tai jotka ovat käyneet läpi abortin. Mukana Ariel Neulaniemi, Pirkko Järvinen ja Sinikka Honkanen. Kelttiläinen ilta la 13.5. klo 19. Käsikelloyhtye Sonus, joht. Sanna Helasterä, SonusKvartetti ja Lauluyhtye Sonus, joht. Hanna Helasterä. Mukana Sonuksen kanssa musisoimassa Aki Saastamoinen, kitara, basso ja perkussiosoittimet. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Messu su 14.5. klo 10. Liturgi Hannu Pöntinen, saarnaa nimikkolähettimme Ari Muttonen, avustava pappi Minttu Haapalainen, kanttori Sinikka Honkanen. Kirkkokahveilla lähettimme Ari Muttonen ja Tapani Haapala kertovat työstään Kambodzhassa. Äitienpäiväkonsertti su 14.5. klo 16. Wieniläissäveliä soittavat Jari ja Juha Niemelä, piano ja viulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ilon siivin -näyttely, Tuula Jerkun akvarelleja 14.5.–11.6. seurakuntasalissa, avoinna kirkon aukioloaikojen mukaan. Avajaiset 14.5. klo 17.30–19. Raamattupiiri Ilosanoma ma 15.5. klo 17.30–19. Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Käynti radan puolelta E-ovesta. Seniorikerho ti 16.5. klo 13.30–15 iso srk-sali. Israelpiiri ti 16.5. klo 18–19.30 takkahuone. Raamattu-lähetysilta ke 17.5. klo 18–19. Luukkaan evankeliumia, Seppo Palonen. Yhteistyössä Kansanlähetyksen kanssa. ”... du printemps” -kuorokonsertti to 18.5. klo 18. Suomen Laulu johtajana Esko Kallio, pianisteina Salla ja Tiina Karakorpi. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Debussy, Madetoja, Schumann, Fauré, Rachmaninov. Ylistyslaulu- ja rukouspiiri to 18.5. klo 18.30–20.30. Kirkkoravintola pe 19.5. klo 11–13. Aloitamme klo 11 kirkkohetkellä. Oppilaskonsertti la 20.5. klo 16. Musiikkiopisto Avonian pianonsoiton opiskelijoita. Vapaa pääsy. Messu su 21.5. klo 10. Liturgi Maari Santala, avustava pappi Jere Hämäläinen, kanttori Sinikka Honkanen. Toivon tuulet su 21.5. klo 17. Mirja Ojares. Päivälähetyspiiri ma 22.5. klo 13–14.30. Naisten raamattupiiri ti 23.5. klo 18.15–19.45. Raamattupiiri ke 24.5. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan. Pappi paikalla maanantaisin klo 10–12, puh. 050 310 7196. Brunssi la 13.5. klo 11–14. Brunssin hinta 7 e / aikuiset, 2,50 e/ 3 vuotta täyttäneet lapset. Perheiden aamupäivä maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä. Maanantaisin lounas klo 11, 5 e aikuiselta, 2,5 e 2 v täyttäneeltä lapselta. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille ti 16.5. klo 14–16. Välipala 1 e. Kevään viimeinen. Rukouspiiri ti 16.5. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattu- ja rukouspiiri ti 16.5. klo 18.30–20 srk-sali. Seniorikerho ke 17.5. klo 12.30–14. Lasten kuoro Kastehelmi harjoitte-

ARMOA TAIVASALLA Ulkoilmamessut t o 2 5 . 5 . Vantaalla Lue lisää www.vantaanseurakunnat.fi

lee Kivistön kirkolla keskiviikkoisin klo 17.15–18.15. Ilmoittautuminen paikan päällä aina keskiviikkoisin. Alakoulu- ja eskari-ikäisille. Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217. Miesten saunailta ke 17.5. klo 18.30– 21. Naisten saunailta to 18.5. klo 18.30.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho ti 16.5. klo 13–14.30. Perhekahvila tiistaisin klo 17.30–19 (yhteistyössä MLL:n kanssa).

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Vertaisryhmä esikoisten ja taaperoikäisten vanhemmille lapsineen. Familycafé Sun 14th May 4–6 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills. Seniorikerho ke 17.5. klo 10–11.30. Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 17.5. klo 19–21. Holy Mass in English Sun 21 May 4 PM. Coffee and tea after the service. Englanninkielinen messu.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Tero Kalervo Muotka ja Maiju Kaisa Lintala, Toni Mikael Wallenius ja Rosa Rebekka Sädekari.

HAUTAAN SIUNATTU Reino Olavi Ketola 97 v, Pauli Olavi Tyllinen 81 v, Viljo Pellervo Honkonen 79 v, Gea Benita Jääskeläinen 72 v, Jalmar Osvald Faltin 70 v, Jan Henry Laaksovirta 69 v, Seija Marja Tapper 66 v, Aimo Olavi Junnila 57 v, Mikko Ilmari Juntunen 49 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må-fre kl. 9-13 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30.

HELSINGE KYRKA S:T LARS Morsdagens högmässa 14.5 kl. 10 Tvåspråkig gudstjänst till minnet av de stupade 21.5 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars med Hakunilan srk., M. Fagerudd, H. Nurminen, A. Ekberg. Efter mässan uppvaktning vid hjältegravarna vid Helsinge kyrka, i Rödsand kl.12 och vid minnesmärket i Sandkulla kl.12.30

MYRBACKA KYRKA/ S:T MARTINS KAPELL Mässa i Taizéanda 14.5 kl.12

MUUALLA

BAGARSTUGAN

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset tiistaisin klo 14–16 ja torstaisin klo 9–11 puh. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon. Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 Martinpuiston palvelutalossa, Raappavuorenpolku 1. Lastenkirkko Viherpuiston asukaspuistossa, Vihertie 56d ma 15.5. klo 10.

Ungdomskväll och våravslutning 17.5 kl. 18

KASTETTU Saaga Sofia Kokko, Viljami Felix Kontturi, Aleksi Emil Atticus Schmidt, Ruben Evald Pasanen.

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Pysselcafé för barn i åk 3-6 måndagar kl. 13-16 Familjecafé torsdagar kl. 9.30-12. Vecka 21 är familjecaféet öppet ti 23.5 kl. 9.30-12.

KLUBBUTRYMMET I BRÄNNMALMEN Pysselcafé onsdagar kl. 13-16

HELSINGGÅRD ViAnda-körens vårkonsert 17.5 kl. 17 dir. A.Ekberg, I.Hokkanen vid pianot Vårutfärd till Rhendalens husdjurspark i Kyrkslätt 17.5 Sommarläger för barn: det finns ännu plats. Kontakta Alexandra

Blomqvist,050 566 8266 Mera info och anmälningsblanketter på hemsidan: www.vandasvenskaforsamling.fi Pensionärernas utfärd till Sibbo och Borgå 6.6. Anmälningar senast 26.5 före kl.13 till pastorskansliet 09 830 6262 eller Heidi Salminen 050 330 1828

Apua ja tukea Viittomakielinen perhekerho pe 12.5. klo 9.30-12.00 retkeilee Sellon kirjastossa, Leppävaarankatu 9. Viittomakielinen satuhetki. Näkövammaistyön kesäleiri Leiriniemessä Ohkolassa la-su 3-4.6.2017. Yhteinen kuljetus. Ilm. Terhi Suonsivu ti ja to klo 9-11 puh. 050 381 87 58 tai s-postilla: terhi. suonsivu@evl.fi viimeistään 15.5. mennessä. Vammaistyön retki Vivamoon su 18.6. klo 9.45-16.30. Lähtö 9.45 Unikkotien parkkipaikan viereiseltä bussipysäkiltä. Ohjelma: Lounas, tutustuminen alueeseen. Näytelmä Paavalin salaisuus ja kahvit. Retken hinta 20€. Retkestä lähetetään lasku. Ilmoittautumiset (nimi, osoite, ruokavaliot) Seija Einolalle puh. 050 338 62 12 / tekstiviesti tai s-postilla seija. einola@evl.fi 17.5. mennessä Diakoniakeskus Unikkotie 5aA 3. krs., siht. Tiina Gröhn p. 050 553 8486 Perheneuvonta, p. 09 8306 330, ajanvaraus ma, ke-pe klo 9-11, ti klo 14-17. Sairaalasielunhoito, tied. ma-pe klo 9-15, p. 050 321 3282. Retriitit ja hiljaisuus, tied. p. 050 321 3282. Tietoa tapahtumista ja ilmoittautumiset retriitit.vantaa@ evl.fi Vantaan seurakuntien hautatoimisto, Pappilankuja 5, Helsingin Pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 8306220, vantaa.hautaustoimi@evl.fi. Vantaan seurakuntien keskusrekisteri, Unikkotie 5B, 09 830 6345. www.vantaanseurakunnat/keskusrekisteri. Avoinna ma–pe 9-15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon kuuluminen.

Lakipalveluja

Palveluja tarjotaan

Hautakiviä

APTEEKIN TERVEYSPISTE Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä! 

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

    

terveysmittaukset

(kolesteroli, hemoglobiini ym.)

haavanhoito korvahuuhtelu rokotukset ja injektiot muistitestaus lääkinnälliset tukisukat Sairaanhoitajan vastaanottoajat: Ma, ke ja to 9-16, ti 11-18, pe 8-15

Kauppakeskus Tikkuri, asematie 4-10, Puh. (09) 42827878

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen. SOITA JA KYSY LISÄÄ

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Hammashoitoa

Markku Rautanen YKV, LKV

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

www.mrautanen.com

Varaa aikasi 044 9339 242

www.stickdent.com

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Unikkotie 5 A, Tikkurila, Vantaa katutasossa, esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 € KODIN OSTAJALLE AMMATTIAPUA OSTOTARJOUKSEN TEKOON X-kiinteistövälittäjä, Rakennuskonsultti Jorma Vinni. ELÄMÄSI KAUPAT SINUN PARHAAKSI jormav21@gmail.com puh.0401895682

Tarjoamme sinulle parhaalla ammattitaidolla mm: omakotitalon maalaus, tiilikaton pesu, korjaus, peltikaton pesu, maalaus, julkisivumaalaus, terassit. Ilmainen arviointi. OTA YHTEYTTÄ, puh. Kalev, 040 5656754 tai teknokatekalev@ gmail.com www.teknokate.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Muutot ja kuljetukset. 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetusneppis p. 040 5850074

Siivouspalveluja

Rakennusala

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva eva.a.salo@gmail.com KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Ammattitaidolla siivoukset ja ikkunanpesut yksityisille ja yrityksille. Puh. 045-2215 909

Korsontie 6 • 01450 Vantaa

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

Kiviveistämö Levander Oy

010 2715 100

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 19.5. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e

Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Veloitukseton arviointi

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

[A] LKV M. Rautanen Oy

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keitiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Kevätpihaan kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Edulliset remontit! Kirvesmiestyöt, maalaus, kaakelointi, lattiat, tapetointi ym. Ilm.arviointi, kot.väh., tarvikeale. Pienet remontit tervetulleita! Saneeraus Pe Ry T:mi, puh. 0400 819 757

Seuraa meitä Facebookissa

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 juha.kurvinen@ otava.fi Lisätietoa myös: kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

12 a

Hilla Uusimäki, 20, haaveilee pääsystä olympialaisiin. Marianna Siitonen

Kuinka vantaalainen?

100 % vantaalainen

Olen asunut aina samassa kodissa Päiväkummussa. Perheeseeni kuuluvat äiti, isä ja pikkuveli. Minua on viety liikuntaharrastusten pariin pienestä pitäen. Liikuin lapsena myös kotipihalla. Talvella hiihdettiin taloa ympäri ja kesällä oltiin muuten ulkona. Valmistuin ylioppilaaksi Sotungin lukiosta viime keväänä. Välivuoden aikana olen keskittynyt urheiluun. Olen myös ve-

tänyt lasten urheilukoulua ja ollut kausiapulaisena tavaratalossa. Vapaa-ajalla näen kavereita, olen kotona, luen ja katson tv-sarjoja. Nyt hain pariin eri yliopistoon opiskelemaan terveystieteitä. Lajejani ovat 400 metrin juoksu ja 400 metrin aidat. Treenaan 8–9 kertaa viikossa. Tänä vuonna olen ollut leirillä Etelä-Afrikassa, ja toukokuun puolivälissä palaan leiriltä Portugalista. Leireillä harjoittelu on pääasia, mutta Etelä-Afrikassa ehdittiin myös safarille ja vesipuistoon. Tavoitteeni on juosta joskus olympialaisissa. Haluan olla mukana myös Euroopan arvokisafinaaleissa. Soili Pohjalainen Sirpa Päivinen

Sana soi stadissa! Kirkon musiikkijuhlilla kuullaan Händelin Messiasoratoriosta ulkoilmaystävällinen suuresitys.

enaatintorilla kajahtaa komeasti, kun Tuomiokirkon portaille järjestäytyy noin 900 laulajaa esittämään G. F. Händelin Messias-oratoriota lauantaina 20.5. Konsertti on osa Kirkon musiikkijuhlia, jotka juhlitaan tänä vuonna Helsingissä 19.–21.5. teemalla Sana soi stadissa! Lauantain konsertti lienee ensimmäinen kerta, kun Messias-oratorio esitetään tämän mittaluokan kokoonpanolla Suomessa. Maailmalla Messias-oratoriospektaakkelit ovat perinne jo Händelin ajoilta. – Kuulin tällaisen suuresityksen nuorena miehenä Göteborgissa ja siitä lähtien olen hautonut ajatusta. Nyt siihen viimein tuli tilaisuus, kertoo musiikkijuhlien taiteellinen johtaja

ja Messias-esityksen johtaja, kanttori Seppo Murto. Liki tuhannen kuorolaulajan, orkesterin ja solistien ulkoilmaesitys keskellä kaupunkia vaatii huolellista suunnittelua ja tarkkaa logistiikkaa. Kuorojen ja yksittäisten laulajien käyttöön ympäri maata on tuotettu nuotit valmiine kommentteineen ja esitysohjeineen. Osallistujat ovat treenanneet yksin tai omissa kuoroissaan. Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa on pidetty Murron johtamat yhteisharjoitukset. Muutamista kuoroista muodostuvan runkokuoron laulu vahvistetaan niin, että siitä saavat syrjemmälläkin laulavat kiinni. Yli kaksituntisesta oratoriosta on tehty ulkoilmaystävällinen, suosi-

tuimmat kuorokohtaukset ja aariat sisältävä tunnin tiivistelmä. Kirkon musiikkijuhlilla on vahva kuoro- ja yhteislaulun painotus. Helsingin juhlilla kantaesitetään Jussi Chydeniuksen säveltämä ja Kaisa Raittilan sanoittama Laulu kaupunkilaisenkelistä, joka lauletaan muun muassa sunnuntaina juhlamessussa Senaatintorilla. Juhlat alkavat perjantaina illansuussa kuorojen juhlakulkueella, joka laulaa reittinsä Kaisaniemen puistosta Tuomiokirkon portaille. Juhlat päättyvät Senaatintorilla järjestettävään Syntisen virret ja tanssijan taivas -yhteislaulu- ja tanssitilaisuuteen. Siinä välissä on tarjolla kaikkea J. S. Bachin H-mollimessusta lauluyhtye Rajattoman konserttiin, varaslähtö Stadin suvivirteen, gospelia, klubi-iltaa, lastenkonsertti ja paljon muuta. Juhlille odotetaan kaikkiaan noin

VIDEO VERKOSSA

Messias-oratorion pääkaupunkiseudun yhteisharjoitus järjestettiin maaliskuun puolivälissä Mikael Agricolan kirkossa.

neljää tuhatta laulajaa. Kirkkokuorossa laulaminen tai yhteismusisointi kirkossa on kaikkea muuta kuin historiallinen jäänne: viime vuonna seurakunnissa toimi 3000 erilaista ryhmää ja kuoroa, joissa lauloi ja soitti 45 500 ihmistä. Ennen muuta musiikkijuhlien laulajat ja yleisö saavat tilaisuuden viettää kolme päivää musiikin ilossa. Miltä mahtaakaan kuulostaa, kun senaatintorillinen lauluun taipuvaista väkeä yhtyy Messias-oratorion tuttuun Halleluja-kuoroon?

Salla Korpela

Kirkon musiikkijuhlat 19.–21.5. Helsingissä. Katso ohjelma: www.kirkonmusiikkijuhlat.fi. Runsaasti ilmaiskonsertteja, osaan myydään lippuja, jotka voi ostaa ennakkoon nettisivujen kautta.