Kirkko ja kaupunki 2017 10 vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

24.5.2017 kirkkojakaupunki.fi

VANTA A

A 3 Pääkaupunkiseudun diakonia auttoi viime vuonna lähes 400 000 kertaa B 7 Kirjailija Sinikka Nopolaa kiinnostavat epäpyhät ajatukset pyhissä tilanteissa

Romahduksen merkit Ihminen ajaa maapalloa kohti nopeaa muutosta, jossa suuri osa nykyisistä lajeista voi hävitä maan päältä.

Kiinalainen sananlasku

Tänään

Eilen

Joka ymmärtää ajassa tapahtuvan, on huomattava henkilö.

†

Suuri virhe on luulla, että kristityn pitää keskittyä vain tuonpuoleiseen. Suurempi virhe on, jos kristitty antaa luulolle aiheen. Espoon piispa Tapio Luoma kirjassaan Ytimessä – #365 Sytykettä elämään (Kirjapaja 2017)

Iankaikkisesti

‡

Parempi köyhyys ja rehellinen elämä kuin tyhmyys ja totuuden vääristely. Sananlaskujen kirja 19:1

Rukous

Pääkirjoitus

iStockphoto

Ystävänpalvelus Ihmisen ei tarvitse yrittää miellyttää Jumalaa päästäkseen taivaaseen. Kaikki on armoa. Tämä oli yksi luterilaiseen uudis tukseen johtaneista oivalluksista viisisataa vuotta sitten. Emme voi tehdä mitään ansaitaksemme iankaikkisen autuu den. Saadakseen syntinsä anteeksi ihmisen ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin syntiä. Kristus on jo tehnyt kaiken muun tarvittavan. Hyviä tekoja ei pidä tehdä siksi, että pyhä Pietari antaisi niiden perusteella bonuspisteitä taivaan portilla. Tämä ei silti tarkoita sitä, ettei hyviä tekoja pitäisi lainkaan tehdä. Kyllä pitää, Saadakseen mutta aivan muusta syystä. Hyviä syntinsä anteeksi tekoja pitää tehdä siksi, että avun ihmisen ei tarvitse tarpeessa olevat lähimmäisemme tehdä mitään tarvitsevat apua. Niin yksinkertaista muuta kuin syntiä. se on.

”

Jo varhaisessa kirkossa oli erityinen palvelun virka. Sitä kutsuttiin kreikankielisellä nimellä diakoniaksi. Sama nimitys on käytössä edelleen. Pääkaupunkiseudun seurakunnissa työskentelee 174 diako niatyöntekijää ja yli 3 600 diakonian vapaaehtoista. Apu ulottuu ruokakasseista velkaneuvontaan ja yksinäisten ystäväpalvelusta suuronnettomuuksien kriisiapuun. Viime aikoina jotkut rasistiset populistit ovat väittäneet kirkon jättävän kotimaiset avun tarvitsijat oman onnensa nojaan ja hyysäävän vain ulkomaisia turvapaikanhakijoita. Sellainen öyhötys on täyttä soopaa. Seurakunnat investoivat diakoniaan todella paljon, ja enim mäkseen apu menee suomalaisille. Sillä ei silti ole mitään väliä, minkä maalainen avun tarvitsija on. Silläkään ei ole merkitystä, kuuluuko avun tarvitsija kirkkoon vai ei. Vain avun tarve ratkaisee. Pääkaupunkiseudun seurakunnat käyttivät viime vuonna diakoniaan 17,5 miljoonaa euroa. Kun mukaan laskee perheneu vonnan ja sairaalasielunhoidon, tulee pottiin vielä lähes 4,5 mil joonaa euroa lisää. Eikä tuo 22 miljoonaa euroa vielä sisällä tuhansien vapaa ehtoisten työpanoksen arvoa, joka rahaksi muutettuna olisi huomattava. Muuttamattomana se muistuttaa siitä, mitä ei voi muuttaa rahaksi: rakkaudesta. Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Herrani, en näe sinua. En pysty osoittamaan sinua. En saa sinusta kiinni. Kristus, sinä sanoit, että sinussa Jumala tuli maan päälle. Mutta vaikka esittelisit ihmeitä edessäni, kohta taas epäilisin. Herrani, minulla on vain täyttymätön kuilu, joka on sinun muotoisesi, vain sinun hiljaisuutesi. Kiitän sinua niistä.

Lainasanat

”

Kutsun elämän suhteellisuuden ja rajallisuuden ajattelemista lohdun matematiikaksi. Sen avulla tavoitan kiitollisuuden, josta käsin on helpompaa kohdata arki.” Laulaja-lauluntekijä Mikko Kuustonen sivulla B 11

Seuraava lehti ilmestyy

8.6.

Kirkko ja Kaupunki VANTAA 24.5.2017 numero 10 kirkkojakaupunki.fi Kannen kuva: Ville Tietäväinen

Diakoni Hanna Videll kohtaa ihmisiä Mikaelinkirkolla.

Ihmisen apu Myös pääkaupunkiseudulla kirkon diakonia paikkaa yhteiskunnan turvaverkon aukkoja. Henkinen tuki ja välittäminen on olennaisempaa kuin pieni raha-apu. TEKSTI TOPIAS HAIKALA, KAISA HALONEN, PAULI JUUSELA JA EIRA SERKKOLA KUVAT HANS V. SCHANTZ

iakoniatyöntekijän huone Kontulan Mikaelinkirkolla on pieni mutta toimistohuoneeksi viihtyisä. Siellä on punaisia tuoleja, pörrömatto, pieniä pöytälamppuja ja viherkasveja. Diakoni Hanna Videllin työpöydällä on jopa nenäliinoja virkatussa korissa. Vastaanotolle tullutta Jamia (nimi muutettu) ei itketä, mutta rahahuolia hänellä on. Niin paljon, että nukkuminen on käynyt vaikeaksi. Autismin kanssa elävä mies saa pientä eläkettä ja käy neljänä päivänä viikossa tukitöissä, joista maksetaan 300 euroa kuussa. Hän asuu omassa kodissaan ja harrastaa musiikkia. Diakoni juttelee, kyselee kuulumisia ja yrittää päästä selville huolien syystä. DIAKONIATYÖSSÄ OLI

378 943

KOHTAAMISTA.

– Olethan kuitenkin saanut käytyä soittotunneilla, vaikka oletkin ollut väsynyt? hän kysyy. – Kitara on Helsingin Pantissa, Jami virkkoo hiljaa.

– Voi itku, olet joutunut panttaamaan kitaran, Hanna Videll tajuaa. Se on paha juttu. Varsinkin kun kevätkonsertti on tulossa. Jami on soitellut vain lainakitaralla. Oman kitaransa hän vei kaniin siksi, että sähkölaskun eräpäivä lähestyi uhkaavasti. Nyt panttilainan korot juoksevat ja huutokauppa lähestyy. Diakoniatyöntekijä naputtelee tietokoneelta panttilainaamon sivut esiin ja laskee: 120 euron lainan kulut vajaan kuuden kuukauden ajalta ovat 46,10 euroa. Mutta miksi Jamille määrätty edunvalvoja ei maksanut sähkölaskua? Edunvalvoja maksaa normaalisti vuokran ja sähkölaskun sekä siirtää viikoittain Jamille satasen käyttörahaa tämän omalta palkkatililtä. Jami ei tiedä. Hänellä ei ole edes puhelinnumeroa edunvalvojalle, vain tämän sihteerille. Verkkopankkitunnukset ovat edunvalvojalla, ja tiliotteita Jami ei saa. Hänen pitää kuitenkin maksaa tästä palvelusta 290 euroa vuodessa. – Viime vuonna jätin tarkoituksella veroprosentin korkeaksi, että saisin joulurahaa veronpalautuksista, mutta se menikin edunvalvojan laskuun, Jami mainitsee. Diakoni ehdottaa, että Jami pyytäisi sähköpostilla tiliotteet edunvalvo-

jalta. Eihän hän muuten voi tietää, mihin rahat riittävät. Tiliotteita tarvitaan myös diakonia-avustusten myöntämisessä. Tarvittaessa diakonikin voi hoitaa asiaa eteenpäin valtakirjalla. PÄÄKAUPUNKISEUDULLA OLI VIIME VUONNA

174

DIAKONIATYÖNTEKIJÄÄ JA

3 643

DIAKONIATYÖN

VAPAAEHTOISTA.

KITARA on myös saatava takaisin. Pystyisikö Jami raapimaan omista varoistaan kasaan panttimaksun, jos diakoniatyö antaisi ruoka-avustusta? Jamin ilme kirkastuu. Hanna Videll kirjoittaa hänelle osto-osoituksia lähikauppaan. Ne ovat pieniä, yleensä 20 euroa viikossa. Nämä seurakuntien myöntämät taloudelliset avustukset olivat viime vuonna pääkaupunkiseudulla yhteensä lähes 965 000 euroa. Summa on pieni, jos sitä vertaa esimerkiksi kaupunkien myöntämään toimeentulotukeen, joka pyörii 265 miljoonan euron tietämissä. Diakonia-apu on tilapäistä

ja harkinnanvaraista kriisiapua, kun taas toimeentulotuki on yhteiskunnan viimesijainen tuki, joka perustuu lakiin. Lisäksi Videll tarjoaa Jamille EU-ruokakassia: kaurahiutaleita, maitojauhetta, hapankorppuja, nauta-sikasäilykettä. Sekin kelpaa. Näitä ruokakasseja jaettiin viime vuonna pääkaupunkiseudun leipäjonoissa ja diakoniavastaanotoilla 143 000 kappaletta. Kun diakoni palaa kirkon varastolta ruokakassin kanssa, Jami istuu aulassa uppoutuneena koirankorville luettuun Java-ohjelmointikielen oppaaseen. Hän haluaisi ohjelmoida oman pelin. Hanna Videll ja Jami sopivat tapaamisen heti seuraavalle päivälle: kitara lunastetaan takaisin ennen kevätkonserttia. Hanna Videll on yksi 174:stä pääkaupunkiseudun seurakuntien diakoniatyöntekijästä. Jamin asioiden selvittely puolestaan on esimerkki keskusteluista, joita Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla käydään vuosittain yhteensä noin 38 500 asiakastapaamisessa. Yleisimpiä syitä tulla diakoniatyöntekijän puheille ovat talousasiat, terveyshuo-

4a let ja ihmissuhdeongelmat. Valtakunnallisen diakoniabarometrin mukaan lähes jokainen suomalainen diakoniatyöntekijä kohtaa kuukausittain fyysisesti ja psyykkisesti sairaita, säännöllisesti toimeentulotukea saavia, pitkäaikaistyöttömiä ja toistuvasti ruoka-apuun turvautuvia. Pääkaupunkiseudulla noin neljä viidestä diakoniatyön asiakkaasta on työelämän ulkopuolella, yleensä eläkkeellä tai työttömänä. Suunnilleen puolet heistä asuu yksin. Vantaalainen Olli Selin, 87, on sekä eläkkeellä että yksinasuva. Hän oppi hiljattain, miltä tuntuu yksinäisyys. Rollaattorin avulla liikkuva mies oli kolme viikkoa neljän seinän sisällä asunnossaan Länsimäessä, kun hänen taksikorttinsa oli hukassa. Aika kävi pitkäksi. Diakoniatyön ruokailuissa oli

71 238

kävijää.

Ruokakasseja jaettiin

143 065

kappaletta.

– Oli vaikeata, koska olen aika seurallinen. Päivä kerrallaan ei ollut vain sanonta vaan todellisuutta. Tuli mieleen, että mitä sitten tulee, kun kävely ja muisti menevät heikoiksi, Selin kertoo. Nyt Selinillä on taas taksikortti ja hän pääsee ulos tapaamaan tuttavia, maanantaisin Hakunilan kirkolle ja keskiviikkoisin Tikkurilaan. Hakunilan Matalan kynnyksen maanantaissa ja Tikkurilan Kirkon ruokailussa on juttuseuran lisäksi tarjolla myös ilmainen ateria. – Ruoka on hirveän hyvää. Tuskin monella on kotona niin hyvää. Iäkkäälle ollaan niin ystävällisiä, että sen muistaa vielä kotonakin, Selin kiittelee. Mielellään hän myös kuuntelee hartauden ennen ateriaa. – Kyllä tämä vanhuus tuo elä-

Olli Selin ja diakoni Saara Huhanantti tapaavat maanantaisin Hakunilan kirkolla.

mään jonkinlaisen vakavuuden niin, että kiinnostaa, mitä alttarillakin puhutaan. Kotona mietin pitkään, mitä siellä sanottiin. Olli Selin jäi leskeksi vuonna 2003. Silloin naapurin rouva, joka oli yksi Länsimäen kirkon vapaaehtoistyöntekijöistä, kysyi, onko hänen vaikea olla yksin ja lähtisikö hän joskus mukaan kirkolle. Selin lähti. – Minulle tuli siellä voimakas tunne, että jotain on minun tukenani. Aivan yksin Selin ei muutenkaan

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan seurakunnat käyttivät diakoniatyöhön yhteensä

17 500 000

euroa.

ole. Tyttären perheen kanssa kyläillään puolin ja toisin viikoittain ja kaupungin kotipalvelu huolehtii arjen asioista. Selinillä on ollut onnea. Kaikilla yksin jääneillä vanhuksilla ei ole ak-

Perhetyön diakoni Tanja Puhakka kävi moikkaamassa Siiri Kuuselaa.

tiivista naapuria, joka järjestäisi hänet esimerkiksi diakoniatyön piiriin. Siksi Vantaalla on käynnissä korttikampanja, jolla heitä yritetään löytää. Eri puolelle kaupunkia jaetuilla korteilla vanhus itse tai joku hänen puolestaan voi ottaa yhteyttä seurakuntaan. Kampanja käynnistyi huhtikuussa. Hakunilan seurakunnan diakoni Saara Huhanantti kertoo, että joitakin yhteydenottoja on jo tullut. Juuri yksinäisyys näyttää Huhanantin mielestä olevan vanhusten suurin ongelma – joidenkin arvioiden mukaan se koskee noin kolmasosaa heistä. Siksi seurakunnan järjestämissä ruokailuissa yhdessäolo on vähintään yhtä tärkeää kuin ateria. Hakunilan kirkon Matalan kynnyksen maanantain reilusta sadasta viikoittaisesta kävijästä ikäihmisiä on 30–40. Länsimäen kirkon Puuroperjantaissa käy joka viikko parikymmentä eläkeläistä eli suunnilleen puolet ruokailijoista. Koko pääkaupunkiseudulla tämänkaltaisissa diakoniaruokailuissa oli viime vuonna yli 71 000 kävijää. Lisäksi Vantaan seurakunnat on mukana Yhteinen pöytä -hankkeessa, jonka jakamaa hävikkiruokaa syövät viikoittain tuhannet vantaalaiset. Saara Huhanantti toteaa, että seurakunnan työntekijät eivät pysty tekemään säännöllisiä kotikäyntejä yksinäisten luokse, mutta he pystyvät etsimään vapaaehtoisen sitä varten. Lisäksi seurakunnan keikkapankista löytyy vapaaehtoisia esimerkiksi vanhusten saattajiksi lääkärikäynneille. Hakunilan seurakunnan diakonia vastaanotoilla ikäihmisiä käy Huhan antin mukaan vähän. – Kaikki vanhukset eivät ehkä tie-

Avointen ovien toiminnassa oli

108 560

ja diakoniatyön ryhmissä

9 374

osanottajaa.

– Kotona asuu paljon todella huonokuntoisia vanhuksia, jotka eivät kuitenkaan ole riittävän huonokuntoisia saadakseen hoitopaikan. Näillä ihmisillä ei välttämättä ole mitään hätää. Äiti Sara Kuusela istuu leikkihuoneen sohvalla. Ikkunasta avautuu maisema Espoon Matinkylään. Saimi-vauva istuu sylissä, vanhempi Siiri puuhaa omiaan. – Me käymme täällä melkein viikoittain kuluttamassa paikkoja. Olemme päivät kotona, ja tämä on hyvää aktiviteettia, Kuusela kertoo. On perjantaiaamupäivä, ja kello tulee yksitoista. Espoon seurakunnilla on kauppakeskus Isossa Omenassa Chapple-niminen tila, joka täyttyy pikkuhiljaa äideistä ja pikkulapsista. Isiä ei juuri näy.

Perhetyön diakoni Tanja Puhakka tekee yhteistyötä muun muassa Espoon kaupungin perheneuvolan kanssa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa ollaan paraikaa suunnittelemassa yhteistä äitipiiriä. Kirkon diakoniatyö eroaa muista siinä, että sen taustalla on kristillinen usko. Puhakan mukaan se tulee asiakkaiden kanssa esille harvoin. – Hengellisyys on diakoniatyön tuki ja tausta. Asiakkaalle ei kuitenkaan koskaan tuputeta mitään. Diakoniatyössä lähdetään aina liikkeelle siitä, mitä asiakas kaipaa. Jos ihminen ei kuulu kirkkoon eikä hengellinen puoli kiinnosta, se ei haittaa. Jos ihminen taas haluaa vaikka rukoilla, sekin sopii. Puhakan mukaan diakoniatyöntekijät kohtaavat myös ennakkoluuloja. Jotkut ajattelevat, että diakonit ovat naimattomia vanhojapiikoja, jotka pukeutuvat ja käyttäytyvät tietyllä tavalla. – Ylipäänsä kirkon työntekijöitä kohtaan on usein sellaisia ennakkoluuloja, että me lyömme ihmisiä Raamatulla päähän. Ihmisillä voi olla ikäviä kokemuksia uskon tuputtamisesta. Sitten yleistetään ja luullaan, että kaikki uskovat ihmiset tekevät niin, Puhakka tuumii. Harmillisin väärä luulo on Puhakan mielestä kuitenkin se, että diakonia-apu olisi tarkoitettu vain kirTESTi VERKOSSA kon jäsenille. ■ Tilastoluvut vuodelta 2016

Helsingin piispanvaalissa on kolme ehdokasta. He ovat Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori, teologian tohtori Jaana Hallamaa, Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri, teologian tohtori Kaisamari Hintikka sekä Helsingin Kallion seurakunnan kirkkoherra, kasvatustieteiden tohtori Teemu Laajasalo. Osa paperittomista saa terveydenhoitoa Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 15.5., että alle 18-vuotiaat lapset, nuoret ja raskaana olevat paperittomat saavat elokuusta alkaen terveydenhuollon palvelut Vantaalla. Päätös tehtiin valtuustoaloitteen pohjalta. Sen takana oli 28 valtuutettua. Päätöksen kustannusvaikutusten arvioidaan olevan joitakin satojatuhansia euroja. Mikäli paperittomien määrä oleellisesti kasvaa, asia tuodaan sosiaali- ja terveyslautakuntaan uudelleen arvioitavaksi. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut kunnille suositukset laittomasti maassa olevien kiireellisestä terveydenhuollosta, mutta muutoin Suomessa ei ole voimassaolevaa lakia paperittomien terveydenhuollon järjestämisestä. Esko Jämsä

dä, että seurakunnalta voi tarvittaessa saada myös taloudellista apua. Monet sen ikäpolven ihmiset ovat myös tottuneet elämään vaatimattomasti ja ajattelevat, että itse täytyy pärjätä. Yli 75-vuotiaiden vantaalaisten määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan seuraavan viidentoista vuoden aikana. Viime vuonna yli 75-vuotiaita oli 11 552. Vuonna 2030 heitä arvioidaan olevan noin 24 000. Huhananttia luvut huolestuttavat. Hän huomauttaa, että laitospaikkoja ei nykyisinkään ole kaikille tarvitseville.

– Tänään on yllättävän vähän porukkaa. Hieno sää on varmaan vaikuttanut, tuumii Olarin seurakunnan perhetyön diakoni Tanja Puhakka. Yleensä Chapplen perhekahvilaan tulee Puhakan mukaan 60–70 ihmistä, jotka ovat pääasiassa tavallisista, hyvinvoivista perheistä. Elämä voi kuitenkin yllättää. – Jos jollekulle tulee ongelmia, hän voi helpommin kääntyä puoleeni, kun olen tullut tutuksi täällä, Puhakka kertoo. Hän on työssään nähnyt ongelmaperheiden arkea. Etenkin taloudelliset vaikeudet tuntuvat yleistyneen. Niissä tapauksissa Puhakka käy vanhemman kanssa läpi perheen kuukausittaiset tulot ja menot ja pohtii, miten homma saadaan kasaan. Toisinaan voidaan maksaa esimerkiksi puhelinlasku tai antaa ostolupaosoitus kauppaan. Monet elävät toimeentulotuella. Suuri osa on yksinhuoltajia, etenkin äitejä. Yksinäisyys painaa monia. Vaikeimpia tapauksia ovat ne, joista huomaa heti, että vanhemmilla on isoja vaikeuksia pitää huolta itsestään – saati lapsistaan. Usein pakettiin kuuluvat päihteet ja lastensuojelun asiakkuus. Joskus Puhakalle iskee epätoivo. – Kun tapaa ihmisen, jonka tilanne on aivan pommi, tulee aika pieni olo. Että ei se pieni apu, mitä me voimme tarjota, ratkaise sitä tilannetta. Usein tilanne ei kuitenkaan ole mahdoton. Otetaan askel kerrallaan kohti vähän parempaa. – Vaikka koko maailmaa ei voi pelastaa, niin yksittäisiä ihmisiä voi nostaa jaloilleen.

Koivisto haudataan Hietaniemeen Presidentti Mauno Koiviston siunaustilaisuus pidetään Helsingin tuomiokirkossa helatorstaina 25.5. kello 13. Hautaan siunaamisen toimittaa Helsingin eläkkeellä oleva piispa Eero Huovinen. Presidentti Koivisto haudataan sotilaallisin kunnianosoituksin Hietaniemen hautausmaalle alueelle, jossa sijaitsevat myös presidentti Urho Kekkosen ja Risto Rytin haudat. Hautajaissaattue kulkee autosaattueena Tuomiokirkosta Valtioneuvoston linnan, Suomen Pankin ja Presidentinlinnan kautta Hietaniemeen. Muistotilaisuus pidetään kutsuvieraille Säätytalossa. Yleisradio lähettää hautajaiset suorana lähetyksenä Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa sekä Radio Suomessa. Valtioneuvoston kanslia suosittaa hautajaispäivänä yleistä suruliputusta koko maassa. Nettisivuillamme kirkkojakaupunki.fi on lisätietoa asiasta ja juttu Koiviston suhteesta kirkkoon ja kristinuskoon.

Ketun kanssa lenkillä Uteliaisuus saa repolaisen tutustumaan lemmikkeihin. Foxy-koira sai ketun ulkoiluseurakseen koko kevääksi.

ranssi turkki, valkea hännänpää, pystykorvat: kettua muistuttava sekarotuinen Foxy juoksenteli Malminkartanon täyttömäellä, kun puiden takana vilahti oranssia. Foxy singahti perään – ja palasi kettu kintereillään. – Kettu seurasi viiden–kymmenen metrin päässä meistä koko kolmen kilometrin lenkin, koiranomistaja Raija Vaahtokivi kertoo.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JARMO JOKINEN

Foxy ja Vaahtokivi kohtasivat ketun talvella. Sen jälkeen villi koiraeläin jolkotteli parivaljakon mukana monet keväiset aamulenkit. – Jos menin kyykkyyn, kettu saattoi mennä rullalle makaamaan ja katsoa rauhassa takaisin, sanoo Vaahtokivi. Kettukeväästä on jo vuosia. Vaahtokiven nykyinen suomenpystykorva Panu haukkuu villejä koiraeläimiä hihnassa. – Näimme ketun viimeksi tänä keväänä Kartanonhaan puistossa Kannelmäessä. Myös haagalainen Anne Toropainen on tavannut monesti ketun viedessään koiriaan varhaiselle aamulenkille. – Kerran kettu seurasi meitä parinkymmenen metrin päässä ja toiste tuijotti puskasta koirapuistoa. Mistä on kyse, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katja Holmala? – Kettu on älykäs ja utelias eläin. Kettu voi hyvin kiinnostua koirasta, joka ei suhtaudu siihen aggressiivisesti. Onhan lemmikkimaailmassakin erilajisia eläinkavereita. KADONNEISTA KISSOISTA syytetään usein kettuja. Katja Holmalan mukaan kettu tavoittelee kuitenkin helpompaa saalista. Hoikka kettu painaa vantteran kissan tapaan 4,5–7 kiloa, joten itseluottamus ratkaisee kohtaamisessa. – Olen nähnyt, kun nuori kettu väis-

VIDEO VERKOSSA

Villieläimet viihtyvät kaupungissa

Cityketut ovat rohkeita, koska niitä ei vainota. Jarmo Jokinen kuvasi aidalle hypänneen ketun, joka on kääntänyt tyynesti selkänsä Arabianrannan kerrostaloille.

Lumikkoja vilistää kerrostalopihoilla nyt ennätysmäärä. Kaupungeista on tulossa liito-oravien reservaatteja. Rotat hyötyvät ilmastonmuutoksesta. Kirkko ja kaupungin verkkosivulla kirkkojakaupunki.fi/villicity esitellään näiden eläinten lisäksi myös urbaanien rupikonnien, saukkojen, kyiden, metsäkauriiden ja kettujen elämää. Sarja jatkuu.

ti kissaa. Sitten paikalle lyllersi aikuinen siili, joka meni kuin tankki suoraan istuvan ketun hännän yli. Tämä oli aivan hämillään, Holmala kertoo. Jarmo Jokinen kuvasi pari vuotta sitten Arabianrannassa kettua, joka seurasi aamukuudelta kissaa lasten hiekkalaatikkoon. – Kun kissa livahti paikalta, kettukin poistui kerrostalojen väliin. Cityketut ovat minusta tervetulleita. MONI HELSINKILÄINEN on tavannut ketun keskellä kirkasta päivää. – Kaupungistuneet ketut ovat tottuneet ihmisen läheisyyteen, eivätkä käyttäydy kovin varovaisesti. Ketut ovat yleensä hämäräeläimiä, mutta kaupungeissa niiden vuorokausirytmi on muuttunut. Ketut pysyvät piilossa lähinnä ruuhka-aikaan, Katja Holmala kertoo. Maalla metsästetään vuosittain 50 000–60 000 kettua, minkä lisäksi niitä päätyy ilveksen tai suden suuhun. – Kaupunki on monelle eläimelle suotuisampi ympäristö kuin villi luonto. Liikenne lienee kaupunkikettujen yleisin kuolinsyy, mutta kettu voi oppia käyttämään yli- ja alikulkuja sekä katsomaan molempiin suuntiin tietä ylittäessään, Holmala sanoo. Kaupunkiketut syövät Holmalan mukaan esimerkiksi rottia, myyriä, kaneja – ja omenapudokkaita. Englannissa ketuille varataan ruokakuppi pihalle. – Kaupunki on kuin buffetpöytä ketulle, koska kilpailevia saalistajia ei juuri ole. Helsingissä havaitaan yhä enemmän kettupentueita. Kuparinpunainen metsästäjä on tullut Stadiin jäädäkseen.

Kolumni

Ammatti voi valita sinut Pian ylioppilaat painavat valkolakin päähänsä. Ammattiin valmistuneille nostetaan maljoja. Sukulaiset haluavat nähdä todistuksen ja utelevat tulevaisuuden suunnitelmista. Entä jos ei tiedä, mitä haluaa tehdä isona? Entä jos tietää, mitä haluaa, muttei saakaan haluamaansa opiskelu- tai työpaikkaa? Kuulkaa, ei se mitään. Niiltä tulevaisuuden suunnitelmista utelevilta tädeiltä ja sediltä sopii kysyä, miten he itse päätyivät elämässään sinne, missä nyt ovat. Harva heistä on koulunsa päättäessään tiennyt, millä paikalla on elämässään kolmen–neljänkymmenen vuoden päästä. Tuskin kukaan.

Sitä saattaa päätyä jonnekin sattumalta. Elämä voi pistää suunnitelmat uusiksi. Tai voi olla, että ihminen vain ajautuu aivan oikealle paikalle elämässään. Aina voi myös valita väärin. Niin minä tein. Lapseni ulvoi naurusta, kun ajoimme Helsingissä Ravintolakoulu Perhon ohi ja kerroin opiskelleeni siellä hetken. Minä, joka opin jatkuvasti uusia tapoja epäonnistua keittiössä. Kävi pian selväksi, että tarjoilijalinja ei ollut minun juttuni. Onneksi saa valita väärin. Kohti uusia seikkailuja vain sitten. Äidiltäni jäi oppikoulu kesken. Elämä vei hänet lopulta myyjäksi ja yrittäjäksi. Hän oli kyllä ajatellut, ettei koskaan menisi kaupan tiskin taakse töihin. Tehtävä, jo-

ka oli vaikuttanut ylivoimaisen vaativalta, osoittautuikin sairaan kivaksi. Ystävääni motocross vei siinä määrin, että merkonomiopinnot jäivät kesken. Nyt hän toimii perheyrityksen toimitusjohtajana. Sattuman osuutta elämässä ei pidä vähätellä. Minä esimerkiksi satuin tutustumaan opiskelujen kautta ihmiseen, joka sattui olemaan töissä museossa, johon sovimme tämän ihmisen kanssa tapaamisen. Museossa ajattelin, että olisipa kiva olla täällä töissä. Pian olin. Elämä vie, ihminen vikisee. Hyvä niin. Elämä yllättää takuuvarmasti, mutta harvoin se tulee ketään kotoa sängynpoh-

jalta hakemaan. Ärsyttää huomata olevansa nuoria neuvova täti. Neuvon silti: Ole avoin ja utelias. Ehkä ammatti valitsee sinut. SOILI POHJALAINEN Kirjoittaja on kahden teini-ikäisen tytön ja yhden kirjan äiti. soili.pohjalainen@saunalahti.fi

Kun maailma ei enää riitä Maailmanlaajuinen ekologinen romahdus voi tapahtua nopeasti, kun ihmisen aiheuttama kuormitus ylittää kriittisen rajan. Ympäristöahdistuksen vuoksi asiasta on vaikea puhua. Teksti Taneli Kylätasku Kuvitus Ville Tietäväinen

aa kulottuu ja kuivuu, maanpiiri riutuu ja kuivuu, maan lailla taivaskin riutuu. Maa muuttuu saastaiseksi jalkojen alla, sillä sen asukkaat ovat hylänneet lain, rikkoneet käskyn, tehneet tyhjäksi ikuisen liiton. ( Jes. 24:4-5) – Olen elänyt tämän asian kanssa teinivuosista saakka, sanoo evoluutiopaleontologian professori Mikael Fortelius, 63. Fortelius kuuluu sukupolveen, joka varttui aikuiseksi ekologisen kriisin varjossa. Väestöräjähdys, lintujen katoamisen aiheuttama ”hiljainen kevät” ja Rooman klubin varoitukset luonnonvarojen ehtymisestä tulivat jo nuorena osaksi elämän kuormaa. Forteliuksen elämään mahtuu myös vuosia, joiden aikana ekologinen kriisi oli taka-alalla. Niille tuli loppu joulukuussa 2010, kun Fortelius osallistui luonnontutkijoiden konferenssiin Berkeleyn yliopistossa Kaliforniassa. Konferenssin aikana tutkijoille selvisi, että meneillään oleva kuudes massasukupuutto on oire jostakin vielä isommasta: Viimeiset 11 000 vuotta vallinnut luonnontasapaino on katoamassa. Edessä on maapallon biosfäärin eli elonkehän perustilan muutos, jonka aiheuttaja on ihminen. – Luulen, että me kaikki säikähdimme aika lailla, Fortelius sanoo.

”

ELÄMÄN EHDOT MUUTTUVAT TAVALLA, JOHON ENEMMISTÖ LAJEISTA EI OLE SOPEUTUNUT. TÄMÄ KOHDISTAA SUUREN UHKAN NIIN SUURELLE LAJIMÄÄRÄLLE, ETTÄ ROMAHTAMINEN UHKAA KOKO MAAPALLON BIOSFÄÄRIÄ.” MIKAEL FORTELIUS

aksi ja puoli vuotta myöhemmin Fortelius oli yhtenä tekijänä Nature-tiedelehden artikkelissa, jossa 22 tutkijaa esitti uusimpaan tietoon perustuvan katsauksen maapallon tilasta ja tulevaisuudesta. Tutkijoiden arvion mukaan lähestymme suurella todennäköisyydellä nopeaa biosfäärin olotilan muutosta, jossa maapallon nykyiset ekosysteemit romahtavat ja – todennäköisesti – korvautuvat uudenlaisilla järjestelmillä. Maailmanlaajan ekologisen kriisin juurisyitä ovat maapallon väestönkasvu, luonnonresurssien käytön kasvu henkilöä kohden, ihmisen maankäyttö ja ilmaston lämpeneminen. Muutos käynnistyy, kun ihmiskunnan aiheuttama kokonaisrasitus saavuttaa ratkaisevan kynnysarvon. Sen jälkeen romahdus voi tapahtua nopeasti, pahimmassa tapauksessa vain muutaman vuosikymmenen kuluessa. Muinaisuudessa kasvit ja eläimet saattoivat reagoida ympäristön muutoksiin siirtymällä uusille alueille, mutta ihmisen levittäytymisen vuoksi se ei enää onnistu. – Tästä kaikesta seuraa se, että maapallon elonkehän perustilan muutos on yhä todennäköisempi. Elämän ehdot muuttuvat tavalla, johon enemmistö lajeista ei ole sopeutunut. Tämä kohdistaa suuren uhkan niin suurelle lajimäärälle, että romahtaminen uhkaa koko maapallon biosfääriä, Fortelius selittää.

aapallon jäättömästä pinnasta 43 prosenttia on ihmisen suoran vaikutuksen alla esimerkiksi peltoalana tai rakennettuina ympäristöinä. Kasvien fotosynteesin eli yhteyttämisen tuottamasta energiasta noin 30 prosenttia on jo nyt ihmisen käytössä. Lähivuosikymmenten aikana ihmisen vaikutus kasvaa rajusti, sillä maapallon väkiluvun arvioidaan kasvavan yhdeksään tai kymmeneen miljardiin tämän vuosisadan puoliväliin mennessä. Muille lajeille kuin ihmiselle ja tämän tuotantoeläimille ja kasveille jää yhä vähemmän tilaa. Luontoalueiden pirstoutuminen ja hupeneminen muodostaa kasvavan uhkan sekä yksittäisten lajien että kokonaisten ekosysteemien säilymiselle. Erityisen haavoittuvia ovat tiikerin kaltaiset suuret nisäkkäät. Maankäytön ja luonnonvarojen ylikulutuksen rinnalla ekosysteemejä kuormittaa ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen, joka muuttaa lajien elinympäristöjä. Muutos tapahtuu nopeammin kuin yksikään maapallon aikaisemmin kokema.

ahimmassa tapauksessa kontrolloimaton muutos voisi ajaa maapallon tilaan, jossa toimivia ekosysteemejä ei enää ole. Forteliuksen mukaan palautuminen ja uusien lajirikkaiden ekosysteemien kehittyminen kestäisi miljoonia vuosia. Välivaihetta hallitsisivat laajalle levinneet yleislajit, jotka sattuisivat menestymään ekokatastrofin oloissa. Tilanteen vakavuutta ihmisen kannalta korostaa se, että käytämme jo tällä hetkellä enemmän energiaa kuin kaikki maailman kasvit tuottavat yhteyttämällä. Lisäys tulee suureksi osaksi fossiilisista polttoaineista kuten kivihiilestä ja öljystä, joiden käyttäminen kiihdyttää ilmaston lämpenemistä. Fossiilinen energia mahdollistaa sen, että maapallon nykyinen fauna eli eläinten määrä on kymmenkertainen verrattuna mammuttien aikana vallinneeseen luonnonvaraiseen huippukauteen. Luvussa ovat mukana ihmiskunta ja ihmisen tuotantoeläimet. – Ihminen on erittäin haavoittuvassa tilanteessa. Olemassaolomme on vahvasti sidoksissa siihen, että meillä on energiaa valtavan lihamäärän ylläpitämiseen, Fortelius sanoo.

elmikuun alussa 2017 Mikael Fortelius oli mukana Science-lehdessä julkaistussa tiedeartikkelissa, joka kokoaa yhteen nykyisen tietämyksen biosfäärin suojelun edellytyksistä. Artikkelin näkökulma on ratkaisukeskeinen, mutta sen viesti saa vakavoitumaan.

”

EN VOI OLLA OPTIMISTI, VAAN LUULEN, ETTÄ IHMISKUNNAN PELI ON PELATTU. SE, MITÄ BIOSFÄÄRILLE TAPAHTUU, ON VERRATTAVISSA ISON ASTEROIDIN TÖRMÄYKSEEN. MAHDOLLISUUTEMME ESTÄÄ TÄMÄ KATASTROFI OVAT SUUNNILLEEN SAMAA LUOKKAA. SILTI ON RATIONAALISTA YRITTÄÄ.” MIKAEL FORTELIUS

Suuri uutinen, josta ei puhuta Länsinorjalainen kyläyhteisö koki poikkeuksellisen lämpimän talven vuosina 2000–2001. Avantokalastus oli mahdotonta ja hiihtomatkailu sinnitteli keinolumen varassa. Paikallinen lehti liitti sääilmiön vahvasti ilmastonmuutokseen. Voisi kuvitella, että kylän asukkaat reagoivat suureen muutokseen kirjoittamalla lehden päätoimittajalle, painostamalla poliitikkoja ja vähentämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Mitään sellaista ei kuitenkaan tapahtunut. Kyläyhteisö vastasi ilmastonmuutokseen vaikenemalla. Kylän tarina kerrotaan norjalaisen sosiologin Kari Marie Norgaardin kirjassa Living in Denial. – Kaikki tiesivät asiasta, mutta siitä puhuminen aiheutti sen, että kyläyhteisö rupesi hylkimään puhujaa. Ilmastonmuutos nousi esille lähinnä rajatilanteissa kuten baari-illan päätteeksi, sanoo ekoteologian ja ympäristökysymysten tutkija, pastori Panu Pihkala.

Paluuta entiseen ei ole, tutkijat korostavat. Luonnonsuojelun tavoitteena ei voi enää olla laajojen alueiden palauttaminen mahdollisimman lähelle alkuperäistä luonnontilaa. – Tavoite ei ole enää järkevä, vaan ilmiselvästi mahdoton. Siksi nyt on pohdittava, mitä voimme vielä tehdä, jotta vältämme meitä uhkaavan katastrofin, Fortelius sanoo. Tutkijoiden karu viesti on se, että luonnonsuojelun ei pitäisi enää keskittyä huolehtimaan yksittäisten lajien kohtalosta, vaan siitä, että ekosysteemit pysyvät toimintakykyisinä.

Pihkala löysi Norgaardin tutkimuksen kootessaan aineistoa ympäristöahdistusta ja toivoa käsittelevään kirjaan. Ensi syksynä ilmestyvän kirjan nimi Päin helvettiä? on peräisin tavallisesta arkikeskustelusta. Ystävä yllätti Pihkalan tokaisemalla, että ”olemme kaikki matkalla helvettiin”. – Sekä arkikokemus että tutkimustieto viittaavat siihen, että ihmiset kokevat ahdistuksen tunteita, joissa ympäristökriisi on isona osana. Ihmisiä ahdistaa tavalla, joka haittaa sekä heidän omaa hyvinvointiaan että yhteisiä toimia ongelmien ratkaisemiseksi, Pihkala sanoo. Tosiasioiden ja käyttäytymisen välinen epäsuhta on Pihkalan mielestä ympäristöahdistuksen oire. Käytännössä kaikki tietävät ekokatastrofista, mutta käyttäydymme kuin tieto ei olisi tavoittanut meitä.

– Avuttomuutta ja pelon tunnetta on vaikea sietää. Siksi haluamme päästä niistä eroon ja eteenpäin hinnalla millä hyvänsä. Ekologisen kriisin tiedostaminen saattaa aiheuttaa myös sen, että ihminen ryhtyy julistamaan muutosta käännynnäisen innolla. Usein tämä vahvistaa kuulijoiden torjuntaa ja asian ohittamista. – Ekologinen kriisi nostaa pintaan syvältä kouraisevia tunteita ja isoja eksistentiaalisia ja hengellisiä kysymyksiä. Jos haluamme keskustella ekologisesta kriisistä rakentavasti, meidän on syytä prosessoida näitä tunteita, Pihkala sanoo. Ympäristöahdistukseen voi sekoittua surua, vihaa, epämääräistä syyllisyyttä ja velassa olemisen häpeää. Syyllisyys saattaa pukeutua esimerkiksi huokaukseen: ”Mitä me olemmekaan tehneet luonnolle ja tuleville sukupolville”. Pihkala kiinnittää huomiota sanaan ”me”. – Moni on alkanut tiedostaa, kuinka vaikeaa yksilön on välttyä olemasta mukana kriisiin johtavissa taloudellisissa ja yhteiskunnallisissa verkostoissa. Emme saa vapauttaa itseämme vastuusta, mutta samalla on tärkeää ymmärtää, että kukaan ei voi kantaa yksin koko maailman taakkaa.

”

IHMISIÄ AHDISTAA TAVALLA, JOKA HAITTAA SEKÄ HEIDÄN OMAA HYVINVOINTIAAN ETTÄ YHTEISIÄ TOIMIA EKOLOGISEN KRIISIN RATKAISEMISEKSI.” PANU PIHKALA

Keskustelu ympäristökriisistä voi törmätä myös siihen, että ihmisen suhde omaan kuolevaisuuteen on käsittelemättä. Pihkalan mukaan ihminen etsii olemassaololleen oman kuolevaisuutensa ylittävää merkitystä symbolisen kuolemattomuuden avulla. Ammennamme jatkuvuutta ja mielekkyyttä esimerkiksi elämän kierron jatkumisesta luonnossa ja omissa jälkeläisissämme sekä oman elämäntyön tuloksista. – Ympäristön tuhoutuminen uhkaa näitä symbolisen kuolemattomuuden lajeja. Uskonnollinen toivo voi säilyä myös tilanteessa, jossa meillä ei ole varmuutta luonnonsuojelupyrkimysten onnistumisesta, Pihkala sanoo.

4B Toimivat ekosysteemit ovat ihmiselle ää rimmäisen arvokkaita. Ne hillitsevät ilmas tonmuutosta sitomalla hiilidioksidia sekä tuottavat muun muassa puhdasta vettä ja ilmaa se kä ravintokasvien viljelyn mahdollistavia pölyttäjiä, joista ihminen on täysin riippuvainen.

”

romahduksen välttämiseen pyrkivä luonnonsuojelija

nko ihmiskunnan toivo mennyttä eko katastrofin vuoksi? Forteliuksen mu kaan ei, koska toivo on pohjimmiltaan sisäsyntyinen asia, jotakin ihmisyyteen

kuuluvaa. – Toivo näyttäisi tulevan samasta lähteestä kuin hoivaaminen ja altruismi. Kyse on enemmän ihmi sen vaistoista kuin rationaalisesta päättelystä. Toivo ei vaadi rationaalisia perusteluja, se vain on. Kun Science-tiedelehti julkaisi tutkimusartikke lin tämän vuosisadan luonnonsuojelun haasteista, Fortelius oli kuukauden kestävällä työmatkalla Tur kana-järven ympäristössä Keniassa. Tuolta alueel ta on löydetty ihmisen varhaisimmat tunnetut esi muodot.

Fortelius opetti paleontologista kenttätutkimus ta yhdysvaltalaisille ja afrikkalaisille opiskelijoille. Samalla hän omisti aikaa omalle tutkimustyölleen, joka liittyy ihmisen alkuperän ja varhaisen evoluu tion kartoittamiseen. Fortelius mainitsee, että jo nykyihmisen edeltä jiin kuulunut Homo erectus vaikutti selvästi häntä ympäröivään ekosysteemiin. – Raamatun paratiisikertomus ja kreikkalainen taru Pandoran lippaasta kertovat siitä, että ihmi nen on poikkeuksellinen laji, joka ei tunne rajoja eikä pysy lokerossaan. Nykyihminen menee tässä äärimmäisyyksiin. Maailmassa ei taida olla enää la jia, jonka ekologiseen lokeroon ihminen ei olisi tun keutunut. ■

tarvitsee paleontologien hankkimaa tietoa muinaisesta elämästä.” Mikael Fortelius

orteliuksen mukaan romahduksen välttä miseen pyrkivä luonnonsuojelija tarvitsee paleontologien hankkimaa tietoa muinai sesta elämästä. Fossiilit kertovat tutkijoille, millaiset ekosystee mit ovat olleet tasapainoisia ja pitkäkestoisia. Niis tä selviää lajien kokonaisjakauma ja se, minkälai nen yhteyttävien kasvien, kasvissyöjien ja pe tojen suhde tarvitaan, jotta eliöiden muodos tama ravintoverkko toimii ja kestää tuhansia tai jopa miljoonia vuosia. – Luonnonsuojelun pitäisi hyödyntää muinaisesta elämästä kertovaa tietoa pal jon nykyistä enemmän, Fortelius sanoo. Fortelius ei näe merkkejä siitä, että ihmiskunta olisi ryhtymässä ekologisen kriisin vaatimiin toimiin. Lupaavia edis tysaskelia otetaan esimerkiksi aurinko energian kehittämisessä. Toisessa vaa kakupissa painaa kuitenkin poliittisten johtajien voimattomuus ja haluttomuus. Epätodennäköiseltä näyttää sekin, et tä muutoksen vyöry pysähtyisi vapaaeh toisella kulutuksen ja lapsiluvun rajoitta misella. – Henkilökohtaisesti en voi olla optimisti, vaan luulen, että ihmiskunnan peli on pelat tu. Se, mitä biosfäärille tapahtuu, on verratta vissa ison asteroidin törmäykseen. Mahdollisuu temme estää tämä katastrofi ovat suunnilleen sa maa luokkaa, Fortelius sanoo. – Silti on rationaalista yrittää. On paljon, mitä voimme yrittää tehdä.

Toimittajalta

Franciscus ja gobeliinin leijonat Mummonmökin seinää koristanut gobeliini saattaa ol la varhaisin muistoni ihmisen ja luonnon välisestä risti riidasta. Seinävaatteeseen oli kirjailtu toimintakohtaus, jos sa leijonaemo kyyristyy suojaamaan pentujaan kohti rat sastavilta metsästäjiltä. Yhdessä serkkuni kanssa ideoim me tilanteelle jatkon, jossa leijonat pääsevät niskan pääl le. Lukiossa aloin ymmärtää ekologisen kriisin laajuutta ja perimmäisiä syitä, jotka kerrataan tässäkin jutussa. Viime vuosien tärkein ympäristöuutinen on ilmasto katastrofiin johtavan lämpenemisen riskirajan lähesty

minen. Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015 tilan ne myönnettiin yhteisesti, mutta sitovia päätöksiä kasvi huonepäästöjen vähentämisestä ei tehty. Ekologinen kriisi on syvimmältään hengellinen kriisi, sanovat kristilliset teologit. Elonkehä tuhoutuu, koska ih misen suhde itseensä, toiseen ihmiseen ja muuhun luon toon on vääristynyt. Samoihin aikoihin kun makasin mummini sängyllä suunnittelemassa gobeliinin leijonien pelastamista, kirk kojen maailmanneuvosto teki ekologista tilanneanalyy sia. Vuoden 1975 yleiskokouksessa australialainen bio logi ja teologi Charles Birch peräänkuulutti vapautus

liikettä, joka vapauttaisi naisen ja miehen lisäksi myös eläimet, kasvit, ilman, meren, metsät, erämaat, vuoret ja laaksot. Kaksi vuotta sitten paavi Franciscus puuttui ekologi seen kriisiin kiertokirjeessään Laudato si – yhteisen kotimme hoitamisesta. ”Se, mitä tapahtuu, osoittaa, että tarvi taan kiireesti siirtymistä rohkeaan kulttuurivallankumouk seen”, Franciscus sanoo. Jos maailma kuuntelee paavia, gobeliinin leijonilla on toivoa. Taneli Kylätasku

Kolumni

Ilman älypuhelinta ei jää paitsi mistään EN EHKÄ olisi tajunnut kärsiväni FOMO:sta jos en olisi menettänyt älypuhelintani. Psykologian ammattilaiset puhuvat ilmiöstä nimeltä FOMO, fear of missing out, paitsi jäämisen pelko. Se ilmenee levottomana olona, joka pakottaa ihmisen tarkistamaan sosiaalista mediaa kännykästä jatkuvasti siksi, että tämä pelkää jäävänsä paitsi jostakin elintärkeästä tai tulevansa unohdetuksi. KOKO HUBARA Kirjoittaja on kolmekymppinen äiti, kirjailija ja Ruskeat Tytöt -median päätoimittaja. koko@ruskeattytot.fi

”

MITÄ JOS KAIKKI KAVERINI UNOHTAVAT MINUT, JOS EN OLE KOKO AJAN ESILLÄ SOMESSA?”

PARI VUOTTA sitten puhelimeni varastettiin metrossa. Sen sijaan, että olisin tuntenut harmistusta, olin ainoastaan huojentunut. Olin jo pitkään miettinyt, että taidan olla riippuvainen puhelimestani, tai tarkemmin: siinä pyörivästä sosiaalisesta mediasta. Olin halunnut pois tykkäysten odottamisesta, jatkuvasta infoähkystä sekä työ- ja yksityiselämän jatkuvasti sekoittavasta Facebookin chatistä, mutten tiennyt miten. Voisinko muka työskennellä toimittajana ilman että tiedän, mitä maailmassa tapahtuu? Mitä jos kaikki kaverini unohtavat minut, jos en ole koko ajan esillä somessa? Suunnilleen aina kun en roikkunut somessa, mietin näitä kysymyksiä puolihädissäni. Kun joskus mainitsin asiasta kavereille, he totesivat:

tämä nyt vain on tätä nykyaikaa, ei siitä tarvitse ottaa paineita. ÄLYPUHELIMETTOMUUS ALKOI pienenä sosiaalisena kokeiluna, mutta lopulta elin lähes vuoden ilman älypuhelinta. Netinkäyttö rajoittui niihin hetkiin kun olin kotona tai töissä koneen äärellä – siltikin tuntikausiksi päivässä. Kun olin liikenteessä, katselin näytön sijaan ihmisiä, en tehnyt liikennevaloissa mitään, kuuntelin kaupungin ääniä. Kun eksyin, jouduin kysymään ohikulkijoilta neuvoa sen sijaan että olisin katsonut puhelimen karttasovellusta. Tulin lukeneeksi paljon enemmän kirjoja kuin muutamina aiempina vuosina. Työtilanteeni koheni entisestään, ja sain edelleen kutsuja kaikkiin niihin juhliin, mihin halusinkin mennä. LOPULTA PÄÄTIN hankkia jälleen älypuhelimen, en muista miksi. Se ehti olla käytössäni hieman reilut puoli vuotta ennen kuin se simahti lomareissulla. Nyt olen taas käyttänyt joitakin viikkoja vanhaa, neonvihreää kapulaani, jolla voi ainoastaan soittaa ja tekstata (hankalasti) niin kuin puhelimella kuuluukin tehdä. Akku kestää toista viikkoa lataamatta. Välillä unohdan puhelimen päiväkausiksi takin taskunpohjalle. Siksi aikaa kun elän elämääni.

Ensimmäinen kuulokoje 360° kuuntelukokemuksella

Esittelyssä Oticon Opn™ Lähellä-projekti kouluttaa ikääntyneitä vapaaehtoisiksi

LÄHELLÄ

Sukupolvet toistensa tukena

Millaista on vankilan kirkossa?

Kätketytvideosarja

kirkkojakaupunki.fi/tv

Lähellä-vapaaehtoisena sinulla on mahdollisuus olla lapselle ja perheelle tärkeä aikuinen ja kohdata samalla muita ikääntyneitä.

Ensimmäinen nelipäiväinen vapaaehtoiskoulutus järjestetään kesäkuussa Vantaan Hakunilassa Skomarsin torpalla: 6.6. klo 14–17, 7.6. klo 10–13, 8.6. klo 14–17 ja 9.6. klo 10–13. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja ja ilmoittautumiset 31.5.2017 saakka: Projektivastaava Veera Jahnukainen, veera.jahnukainen@sos-lapsikyla.fi, p. 044 299 4107 Kouluttaja Sanna Juvonen, sanna.juvonen@laurea.fi Löydät meidät Facebookista: Lähellä-projekti

Oticon Opn™ on markkinoiden ensimmäinen kuulokoje täydellisellä puheenerotuksella. Se erottaa puheen melusta ja auttaa sinua keskittymään olennaiseen. • Puhelut ilman lisälaitteita (Made for iPhone) • Yhdistettävissä internetiin (IFTTT)

Kuulopäivä 31.5. klo 10-17

Herttoniemen Kuuloverkossa Tule kysymään kuulosta ja tinnituksesta ja tutustumaan Oticon Opn™ -kuulokojeisiin.

Kuuloverkko Laivalahdenkatu 2 b A, 00880 Helsinki Puh. 09 2786 2020 www.kuuloverkko.fi

6B Kuka? Sinikka Nopola, 63, on Helsingissä asuva kirjailija ja käsikirjoittaja. Hän on kirjoittanut 14 kirjaa sekä näytelmiä ja laulunsanoituksia. Yhdessä sisarensa Tiina Nopolan kanssa hän on tehnyt yli 50 lastenkirjaa, muun muassa Risto Räppääjä -sarjan ja Heinähattu ja Vilttitossu -romaaneja, sekä musikaaleja ja elokuvakäsikirjoituksia.

Mitä? Nopolan uusin kirja Onko teillä tämmöistä? (WSOY) on juuri ilmestynyt. Kesällä aletaan kuvata elokuvaa Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset, jonka käsikirjoituksen Sinikka ja Tiina Nopola ovat tehneet samannimisen lastenkirjansa pohjalta.

Motto ”Kun tielle lähtee, niin se vie.”

Koomisen rajalla

Asiat kääntyvät usein ihan muuksi kuin aluksi ajattelee, on Sinikka Nopola huomannut. Siitä riittää kirjoitettavaa.

oskus 1960-luvun lopulla Sinikka Nopola oli tamperelainen seurakuntanuori, mielestään kapinallinen ja radikaali. Radikalismin huipentuma hänelle oli se, kun Pyynikin seurakuntanuorten joukko meni joulunalusviikolla Hämeenkadulle jakamaan lappusia, joissa kehotettiin viettämään nälkäjoulua. Porukassa oli myös eräs Kari Mäkinen, josta sittemmin tuli arkkipiispa. Nopolasta puolestaan tuli kirjailija. Joulupöydässä Sinikka Nopolan äiti kertoi kuulleensa tuttavaltaan, että kaupungilla oli nuoria jakamassa nälkäjoululappuja. – Sanoin dramaattisesti, että olin yksi niistä. Sitten puhuin Biafran nälänhädästä ja siitä, kuinka täällä vain mässäillään, ja marssin omaan huoneeseeni. Palasin kuitenkin vartin päästä syömään kinkkua, Nopola kertoo ja nauraa päälle. Häneltä löytyy useampiakin esimerkkejä teini- ikäisen radikaaliudesta: Lapualaisoopperan Ei väkivaltaa -laulun soittaminen lukion aamunavauksessa ja aikansa kohupapin Terho Pursiaisen muotokuvan piirtäminen. – Piirros löytyi rippiraamatun välistä. Olin tehnyt sen 16-vuotiaana lyijykynällä ja kirjoittanut alle ”Taistelija”. Olin lukenut Pursiaisen Uusimman testamentin ja innostunut siitä, miten hän ruoti hyvinvointi-ihmisen joulupukkimaista jumalakuvaa. Minusta oli hyvin coolia, että luin Terho Pursiaista. Yllättävän fiksu nuoruus, sanoo Nopola nyt. Vähemmän fiksua oli tulossa, sillä hän opiskeli Tampereen yliopistossa 1970-luvun taistolais vuosina. – Ne olivat poliittisen aivopesun vuosia, minkä olen viipeellä tajunnut. Miten niin älykkäät nuoret voivat yhdestä suusta ylistää Neuvostoliittoa ja mitätöidä sen, että heidän vanhempansa menettivät nuoruutensa sodassa? Se oli julma kotikapina. – Jos kirjoittaa esimerkiksi isäni historian muutamalla lauseella, se näyttää aika hurjalta: isäni taisteli toisessa maailmansodassa useita vuosia Neuvostoliittoa vastaan ja haavoittui kaksi kertaa. Vanhemmillamme oli kohtalonkäänteitä, joita osa omasta sukupolvestani mitätöi eikä halunnut kuunnella, Nopola miettii. Hän on kirjoissaan käsitellyt nuoruuttaan. Kirjoittaminen on ollut uskomusten – isojen ja pienien, omien ja toisten – purkamista. – Jutut, joita olen kirjoittanut nuoruudestani, ovat tragikoomisia. Niistä nälkäjoululapuista tein parodian Teepussit-kokoelmaan vuonna 1987. Tuntuu, että omaa historiaa pitää käsitellä uudelleen ja uudelleen, vähän eri näkökulmista.

Teksti Kaisa Halonen Kuva Sirpa Päivinen

31-vuotiaana Sinikka Nopola oli työskennellyt kuusi vuotta toimittajana Helsingin Sanomissa. Hän tunsi itsensä vanhaksi ja urautuneeksi, ja irti sanoutui. – Ajattelin, että on korkea aika ryhtyä vapaaksi kirjoittajaksi. Irtisanouduttuaan Nopola matkusti Ranskaan. Siellä ollessaan hän vietti viikon talkootöissä Taizén ekumeenisessa yhteisössä. Yhteisön johtajan veli Rogerin juttusille piti jonottaa. Kun Nopolan vuoro lopulta tuli, hän kertoi veli Rogerille ajatelleensa, että ryhtyy kirjailijaksi. Että mitä Roger on siitä mieltä? – Hän sanoi ihan kuin näkijä, että ”te elätte jatkuvassa ristiriidassa, joten se on teille oikea ala”, Nopola muistelee. – Eikö ole erikoista? Näkikö hän lävitseni? Oman elämän kaivelemista helpottaa se, että Sinikka Nopolalla on tallessa nuoruuden päiväkirjoja ja kirjeenvaihtoa. Hän on myös haalinut kaikenlaista materiaalia nuoruutensa vuosikymmeniltä ja ostaa toisinaan esimerkiksi vanhoja lehtiä.

”

Jumalakuvani muotoutui siinä iässä kun uskoin joulupukkiin. Ne varmaan sekoittuivat.”

Juuri ilmestyneessä kirjassaan Onko teillä tämmöistä? Nopola kertoo muun muassa ensimmäisestä paitapuvustaan, ihastuksestaan ja äänilevystään. Hän kertoo myös kirjeestä, jonka 17-vuotiaana kirjoitti eräälle vangille Konnunsuon vankilaan. Kopio kirjeestä on hänellä tallessa. – Kerroin kirjeessä elämästäni ja mainitsin, että koin olevani itsekin koulussa niin kuin vanki, hänen kohtalotoverinsa siis. Mitähän se vanki on ajatellut? Nopola miettii. Se ei selvinnyt koskaan, sillä vanki ei vastannut kirjeeseen. Nopola kertoo näkevänsä elämän aika absurdina. Usein asiat kääntyvät ihan muuksi kuin ensin oli ajatellut. Siksi häntä kiinnostavat epäpyhät ajatukset pyhissä tilanteissa. Niitä hän havainnoi esimerkiksi osallistuessaan kerran ortodoksisiin hautajaisiin. – Se oli äärimmäisen harras ja intiimi tilaisuus. Arkku oli avoin. Havaitsin, että me kuitenkin esiinnyimme siellä, olimme vähän kuin näyttämöllä hy-

västellessämme vainajan. Mietimme ystäväpiirissä esimerkiksi rankingia, sitä, milloin on minun vuoroni. Nopola lisää, että ihmiset ovat varmaan aika samanlaisia – ja varmaan kuvittelevat, että muiden elämä on hienompaa ja siinä on enemmän ”pyhiä” hetkiä. – En tiedä, voiko tätä sanoa kirkon lehdessä, mutta minulla on aina pieni koominen vire, kun menen ehtoolliselle. Tulee mieleen vaikka, että entä jos ryystäisen ja miksi tämä öylätti on niin kuiva. Yhtäkkiä Nopolalle tulee mieleen, että hänhän on myös virsirunoilija. Tai tarkkaan ottaen hän on kirjoittanut takavuosien hittiin Mombasaan virren sanat. Kirjassa Matkustan melko harvoin julkaistu teksti on kieltämättä aika juhlava: ”Oi Jumala, mua katso heikkoa, sun voimasi on tuuli polttava, riisu yltäni synkkä varjo Saatanan, mä mato maassa vaellan.” – Ovatko körttivirret tämmöisiä? Minähän olen tehnyt tästä körttivirren. Voisiko tämän panna virsikirjaan? Nopola innostuu. Sitten hän tarkentaa, että satiiriahan se on, osin. Hänen isänsä tapasi sanoa, että Sinikka on ”mielellään hiukan pilkkahenkinen”. Suurine sanoineen virsi-Mombasa taitaa olla myös Nopolan vastaveto yli kolmenkymmenen vuoden takaiselle virsikirjauudistukselle. – Olen tottunut laulamaan virsiä vanhoilla sanoilla. Joitakin virsiä on valitettavasti arkipäiväistetty. Virsiin Nopolalla on ollut suhde lapsesta asti, kiitos mummon. – Isän vanhemmat olivat opettajia. Pitkään luulin, että kaikkien muidenkin mummolassa isoäiti istuu pianon ääreen ja heti lauletaan yhdessä Soi kunniaksi Luojan. – Olen siis saanut voimakkaan kristillisen kasvatuksen, mutta en ole koskaan tullut uskoon. Isä oli moderni mainosmies ja äitini keskusteleva ihminen. Vaikka Jumalaa ei kyseenalaistettu, ei meillä oltu ankaria. Sain kapinoida ja esittää vaikka ateistisia kysymyksiä. Ateistia Nopolasta tosin ei saisi millään. – Jumalakuvani muotoutui siinä iässä kun uskoin joulupukkiin. Ne varmaan sekoittuivat. Näin Jumalan samanlaisena parrakkaana, vanhempana herrasmiehenä, jolta voi pyytää kaikenlaista – vaikka Terho Pursiaisen teesit ravistelivat hetkeksi hereille. – Minulla on tyypillinen länsimaisen, hyvinvoivan ihmisen lapsenusko. Koska kohtaloni ei ole ollut kova, minulla on pysynyt semmoinen kummallinen käsitys, että ikään kuin joku suojelisi minua. Älyllisesti ajateltuna se on ihan kummallista, ehkä kestämätöntä. ■

Tarkkana kuin hattara Suomessa on ainakin 116 000 aikuista, joiden elämään hoitamaton adhd tuo kaaoksen. Avun saaminen on pitkälti tuurista kiinni. Aikuisten adhd:lle julkaistaan Käypä hoito -suositus toukokuun lopussa, mutta auttaako se Mikaa? Teksti Pihla Tiihonen Kuvitus Hans Eiskonen

ikalla on ongelma. Nelikymppisen helsinkiläisen pienyrittäjän pitäisi hankkia lapsuusajan neuvolakortti syntymäkunnastaan. Pikkukuntaa ei enää ole. Lisäksi Mikan olisi saatava kaikki terveydenhuollon paperinsa jo suljetusta kyläkoulusta sekä neljästä asuinkunnastaan, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä ja entisistä työterveyshuolloistaan. Asiakirjojen hankkiminen on ollut Mikan työlistalla nyt kaksi vuotta. Papereita pyysi mielenterveyshoitaja, kun Mika haki adhd-tutkimuksiin Helsingin kaupungin terveydenhuoltoon. – Halusin tutkimuksiin, koska loppuun saattamieni projektien määrä on minimaalinen aloittamiini verrattuna. Unohtelen asioita ja hukkaan tavaroita jatkuvasti. Sekin vaikutti, että Mikalla on kaksi adhd-lääkkeet saanutta kaveria. He ovat kertoneet hoidon auttaneen töihin keskittymisessä ja parantaneen parisuhdetta. – Puolisoni kannustaa tutkimuksiin. Esimerkiksi siivoaminen on minulle hirveän vaikeaa. Inhoan sitä, että keittiönpöydällä on paljon epäjärjestyksessä olevia asioita. Yritän pilkkoa ongelman: ensin otan pullot pois pöydältä, sitten pelkästään lasit, sitten lautaset. Pystyin tuolla tekniikalla kerran melkein tyhjentämään pöydän neljässä illassa. Adhd tulee sanoista Attention Deficit Hyperactivity Disorder eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Ulkomaisissa tutkimuksissa se vaivaa 3–5 prosenttia aikuisista, joista hoidon piirissä on korkeintaan joka kymmenes. Suomen vuodenvaihteen väkiluvulla tämä tarkoittaisi vähintään 116 000:ta yli 20-vuotiasta. Adhd näkyy jo kouluiässä. – Ihmiset, joilla on adhd, pärjäävät keskimäärin muita heikommin opiskeluissa ja työelämässä. Vaikeus kontrolloida impulsseja altistaa päihdeongelmille, jotka ovat adhd-ihmisillä noin kaksi kertaa tavallisempia kuin muilla, kertoo psykiatrian erikoislääkäri Sami Leppämäki. Tiedetään, että adhd lisää todennäköisyyttä mielenterveyshäiriöihin, sairauspoissaoloihin ja onnet-

tomuuksiin. Se kasvattaa myös huomattavasti riskiä joutua työttömäksi. – Kerran möläytin kehityskeskustelussa, että jos jään tänne, se on sama kuin vetäisin hirttosilmukan kaulaan. Myöhemmin tajusin, että siinä yrityksessä olisi ollut tosi kiinnostaviakin hommia. En ole ikinä ollut pysyvässä työssä, Mika harmittelee. Helmikuussa kohistiin Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n selvityksestä, jonka mukaan 79 000 työikäistä miestä on pudonnut pysyvästi työelämästä. Leppämäki uskoo, että hoitamaton adhd selittää osan syrjäytymisestä. Jopa 80–90 prosenttia adhd-ihmisistä on saanut häiriön sukuperintönä, joten samassa perheessä on usein sekä levoton vanhempi että lapsi. Neurologista häiriötä on myös naisilla. – Vangeista 40–80 prosentilla on adhd. Väkivaltarikollisilla se on erityisen tavallinen. Adhd ei tee ihmisestä väkivaltaista, mutta ihmisillä, joilla on antisosiaalinen persoonallisuushäiriö, on usein myös adhd, Leppämäki sanoo. Alidiagnosoitu ja -hoidettu sairaus tulee yhteiskunnalle hyvin kalliiksi. Leppämäki puhuu Suomen väestötasolla jopa kymmenistä miljoonista euroista vuodessa. Valkoisen pilleripurkin kyljessä on punainen kolmio. Purkki sisältää kellertäviä tabletteja, jotka ovat amfetamiinijohdannaisia, kuten monet muutkin psyykenlääkkeet. Tabletit ovat Mikan ystävän Janin, jolla diag nosoitiin kolmekymppisenä adhd. Hyväpalkkainen perheenisä on ottanut jo vuosia pillerin joka aamu. – On tosi kivaa olla skarppi. Elämä on tyydyttävämpää, kun tunnen pääseväni täyteen potentiaaliini. Janin repaleinen arki pienyrittäjänä vaihtui hoitoon pääsyn jälkeen ensimmäiseen vakituiseen työsuhteeseen. – Aiemmin en kyennyt hallitsemaan laajoja kokonaisuuksia, kuten yli vuoden kestävää projektia, joka pitää suunnitella, käynnistää ja hoitaa loppuun asti.

Satoja adhd-aikuisia hoitanut Sami Leppämäki on kuullut monta samantyyppistä tarinaa. – On hyvin tavallista, että ihminen saa elämänsä ensimmäisen vakityön, pitkän parisuhteen tai opinnot loppuun sen jälkeen, kun adhd:ta aletaan hoitaa. Janin mukaan lääkityksen vaikutus näkyy myös kotona. – Kanssani on varmasti miellyttävämpää elää nyt, kun en haahuile ympäriinsä. Jos aikuisella epäillään adhd:ta, ensimmäisenä etsitään vaikeuksia koulunkäynnissä. Mika kävi kyläkoulua, jossa oli mahdotonta olla levoton. – Ala-asteen opettaja työnsi päätä lumihankeen ja veti maata pitkin sellaista oppilasta, joka ei pystynyt istumaan paikoillaan. Yläasteella biologian opettaja sanoi, että minulla on tanssitauti, koska liikuttelin jalkoja jatkuvasti. Diagnoosin kannalta on hankalaa, että keskiarvoni oli ala-asteella 9,6 ja olen suorittanut maisterin tutkinnon. Lyhytjännitteisyys ja työläiden hommien välttely ovat tyypillisiä adhd-aikuisille, mutta hoitoon pääsy edellyttää sitkeyttä. Ihmiset haluavat ADHD-liiton neuvontapuhelimesta useimmiten tietoa hoidon saamisesta aikuisena. Liiton tiedottaja Jari Hämäläinen kertoo, että kunnallisessa terveydenhuollossa menee usein muutama vuosi ennen kuin ensimmäisestä yhteydenotosta edetään diagnoosiin. – Lapsuusajan papereiden kartoittamiseen menee usein pitkä aika. Jos niitä ei löydy, tarvitaan ihmisen vanhempia ja muuta lähipiiriä haastateltavaksi, Hämäläinen kertoo. Mika kertoo mielenterveyshoitajan neuvoneen, että diagnoosin saisi helpommin yksityiseltä puolelta. Jari Hämäläinen ADHD-liitosta kertoo, että ensimmäistä erityislääkäriaikaa joutuu yksityisillä lääkäriasemilla odottamaan usein pari kuukautta, mutta sen jälkeen adhd-selvityksen tekeminen vie korkeintaan puoli vuotta. Hän arvioi, että potilaalle kertyy noin 500–1 000 euron lasku.

Isän musiikkia LEVY Jazzmuusikko Verneri Pohjola koki vasta nelikymppisenä olevansa valmis levyttämään edesmenneen isänsä ja legendaarisen basistin Pekka Pohjolan musiikkia. Pekka- albumi julkaistaan maailmanlaajuisesti kesäkuun alussa. Pekka Pohjola tuli 1970-luvulla kansainvälisesti tunnetuksi muun muassa progressiivisten rockyhtyeiden Wigwamin ja Made in Swedenin basistina. Hän alkoi kuitenkin samaan aikaan tehdä myös soololevyjä, ja omaleimaisessa musiikissa yhdis-

tyivät jazz ja progressiivinen musiikki. Verneri Pohjola on poiminut Pekka-levylle isänsä soololevyiltä seitsemän sävellystä. Hän tulkitsee ne omalla tyylillään, huimasti improvisoiden. Albumin kappaleista löytyvät silti Pekka Pohjolalle tutut sävelkuviot. Niistä tutuimpiin kuuluu vuonna 1974 ilmestyneen Harakka Bialoipokku -albumin svengaava First Morning. Poika-Pohjolan jazzahtavissa versioissa soi vahvana hänen trumpettinsa. Levyllä soittaa myös neljä muuta taituria, Fender Rhodes -pianoa soit-

tava Tuomo Prättälä, kitaristi Teemu Viinikainen, rumpali Mika Kallio ja kontrabasisti Antti Lötjönen. Verneri Pohjolan suhde isäänsä jäi etäiseksi, koska hänen vanhempansa erosivat hänen ollessaan parivuotias. Levyltä voi aistia, miten itsekin ykkösrivin muusikoksi noussut trumpetisti saa isäänsä uudenlaisen, hienon yhteyden musiikin kautta. Marjo Kytöharju Verneri Pohjola: Pekka. Edition Records 2017. Levyn julkistuskonsertti to 8.6. Tavastialla.

”

ON TOSI KIVAA OLLA SKARPPI. ADHD-LÄÄKITYKSEN SAANUT JANI

– Yksityislääkäriltä diagnoosin saanut on yhden lääkärin varassa. Jos lääkäri jää pois töistä, potilas ei välttämättä löydä toista jatkamaan hoitoa. Kunnallisella puolella reseptien uusiminen ja jatkohoito ovat huomattavasti helpompia, Hämäläinen huomauttaa. ENSIMMÄINEN KÄYPÄ HOITO -suositus adhd-aikuisille julkistetaan 31. toukokuuta. ADHD-liitossa toivotaan, että kansallinen suositus helpottaisi hoitoon pääsyä. – Tähän asti on ollut sattumankauppaa, kenen vastaanotolle päätyy ja kuinka hoitopolku siitä aukeaa, toteaa liiton toiminnanjohtaja Nina HovénKorpela. Aikuisten adhd:ta on alettu hoitaa Suomen julkisessa terveydenhuollossa vasta 2000-luvulla. Suomessa käytetään kansainvälisesti vertailtuna vähän adhd-lääkkeitä. – Kokemusteni mukaan ainakin neljä adhd-aikuista viidestä hyötyy lääkehoidosta. Osalle riittää esimerkiksi arjen organisointi ja opiskelutekniikkojen opiskelu, kertoo psykiatrian erikoislääkäri Sami Leppämäki. Leppämäki kuuluu Käypä hoito -suositusta tekevään työryhmään. Hänen mukaansa joitakin adhd-aikuisia auttaa työelämässä, jos he saavat rauhallisen työtilan ja esimieheltä selkeät ohjeet, mitä on tehtävä ja mihin mennessä. Toiset taas tarvitsevat syvästi kiinnostavan aiheen, johon uppoutua. – Tiedän ihmisiä, jotka ovat erittäin menestyksekkäitä liike-elämässä tai akateemisessa maailmassa, vaikka heillä on adhd. He kompensoivat sen älykkyydellä ja luovuudella. HAASTATTELUN JÄLKEEN Mika jatkoi kaksi vuotta sitten keskeytynyttä neuvola-, koulu- ja terveyspapereiden jäljittämistä. Jani lupasi kaverilleen kannustuspalkinnon, jos adhd-tutkimukset on hoidettu vuoden loppuun mennessä. – Ostan Mikalle Alkon kalleimman viskipullon. Mikan ja Janin nimet on muutettu. Adhd-liiton puhelinneuvonta p. 040 541 7696 ma–to klo 9–11.

Moni adhd-aikuinen syrjäytyy, koska ei vain pysty keskittymään työläältä tuntuviin tehtäviin. Satoja adhd-oireisia hoitanut psykiatrian erikoislääkäri Sami Leppämäki kertoo, että moni saa elämänsä ensimmäisen vakityön, pitkän parisuhteen tai opinnot loppuun sen jälkeen, kun adhd:ta aletaan hoitaa.

Körttiläinen Americana LEVY ”Mä väitän, että meidän veljestrio on paras bändi alla auringon...” Näin lauletaan kolmen veljen, Jaakko, Sakari ja Mikko Löytyn omaelämänkerrallisella albumilla Mandoliini, palmut ja pohjoisen viima. Veljestrion nimi on vanhakantaisesti Velj. Löytty. Puolet albumin lauluista on käännöksiä amerikkalaisen hengellisen musiikin standardeista, puolet veljesten omia. Meno on yhtä aikaa melankolista ja rakastavaa, täynnä myötätuntoa tätä maailmaa kohtaan. Musiikillisesti Mandoliini, pal-

mut ja pohjoisen viima kulkee jossain kantrin, bluesin, valkoisen gospelin ja bluegrassin raukoilla rajoilla. Soitanto on pienimuotoista ja turvallista eikä tippaakaan paheellista. Sitä myöten maailma pienenee, ja kun joukossa on lapsuusmuistoja, elämää katsellaan myös lapsen silmin. Se herkistää, ja siinä on Löyttyjen doktriini: aseista riisuu aseettomuus. Maallistunut kuulija tajuaa äkkiä, miten tuttuja nämä körttirenkutustyyliin soitetut vanhat gospelit ovat. Albert E. Brumleyn vuonna 1929 sä-

veltämä I’ll Fly Away, nyt Jaakko Löytyn kääntämänä Pois lentää saan, on täsmälleen se sama tuttu 60-luvun folkareiden ralli, jonka Bob Marley ymppäsi paljon versioituun Rastaman Chantiin. Kolmen veljeksen lauluharmonia sulautuu tähän musiikkiperinteeseen niin, ettei enää erota, mikä oli käännös ja mikä omaa tekelettä. Sen vuoksi Löytyt ovat aitoja bluesveljiä. JUHANI HUTTUNEN Velj. Löytty: Mandoliini, palmut ja pohjoisen viimat. Wideline Musiikki 2017.

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD Timo Saarinen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Ihmeellinen päivä vailla tapoja Suomalaiskansalliseen mielenlaatuun kuuluu, että pyhän tunnistaa vasta, kun on vaarassa menettää sen. Siksi helatorstai on noussut jälleen puheenaiheeksi. TEKSTI JAN AHONEN KUVA ISTOCK

HELATORSTAIN SUURIN siunaus on monen mielestä se, että se tarjoaa ylimääräisen vapaapäivän. Puheenaiheeksi helatorstai nousi toden teolla vasta, kun hallitus alkoi tarmokkaasti arkipäiväistää sitä. Kyseessä ei tosin ole ensimmäinen kerta, kun pyhän sijainnista kalenterissa keskustellaan kirkon ja poliittisten päättäjien välillä. Helatorstain viettämisellä ei ole kansakunnan läpäisevää traditiota, jonka kaikki tuntisivat. Ei kuusen koristelua, munan maalaamista tai haudoilla vierailemista. Mikä helatorstai sitten on? Helatorstain vietto liittyy Jeesuksen taivaaseen astumiseen. Juhlaa vietetään 40 vuorokautta pääsiäisestä. Ni-

Helatorstaina Jeesus ottaa rakettilähdön Öljymäeltä.

mi periytyy ruotsin kielestä ja tarkoittaa pyhää torstaita. Raamatun Apostolien teot kertoo, että Jeesuksen oppilaat näkivät, kuinka hänet otettiin ylös, ja pilvi vei hänet heidän näkyvistään. Jeesus katoaa aistihavaintojen tuolle puolen. Näkeminen muuttuu uskomiseksi. Taivaaseenastuminen irrotti Jeesuksen ajan, paikan ja ruumiillisuuden rajoituksista. Teemansa puolesta helatorstain tapoihin voisi siis istuttaa vaikkapa kristillisen ilmailupäivän. Tai kirkot halki maan voisivat avata ovensa pyhää kuurupiilottelua varten. Ajanlaskumme alun ihmisten maailmankuvalle voi hymähtää, mutta ker-

tomuksen ytimessä on varhaisten kristittyjen vahva kokemus ja siitä kertominen olemassa olevalla käsitteistöllä. Helatorstain merkitystä varhaisessa kristillisyydessä korostaa sekin, että Markuksen evankeliumin mukaan Jeesus lausuu tässä samassa yhteydessä lähetyskäskynsä, joka mobilisoi kristinuskon lopulta globaaliksi uskonnoksi. Pääsiäinen, helatorstai ja helluntai muodostavat kehityskaaren. Helatorstai ennakoi helluntaita. Lohdutukseksi opetuslapsilleen maan päältä poistuva Jeesus lupaa heille puolustajaksi Pyhän Hengen. Kyseessä on siis tavaton, mutta ihmeellinen päivä.

Fingerpori PERTTI JARLA

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä oman kaupunkisi osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

WWW.FACEBOOK.COM/CANTORESMINORES • WWW.CANTORESMINORES.FI

KARI TIKKA

LUTHER

ooppera operan

CM-musiikkileikkikoulu 4–6-V. POJILLE PÄÄKAUPUNKISEUDULLA UUSI PAIKKA SYKSYLLÄ 2017: RUOHOLAHTI! Pojille suunnattu laulupainotteinen CM-musiikkileikkikoulu toimii seitsemässä paikassa pääkaupunkiseudulla: Helsinki/Pakila (ma) • Helsinki/Pihlajamäki (ma) Helsinki/Itäkeskus (ti) • Vantaa/Tikkurila (ke) • Espoo/Sello (to) Helsinki/Meritulli (to) • Helsinki/Ruoholahti (to). Ilmoita poikasi mukaan muskariin internetissä CANTORESMINORES.FI/MUSKARI

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Helatorstaita vietetään 25.5.

LISÄTIEDOT P. (09) 687 7720 & CMMUSKARI@CANTORESMINORES.FI

Ohjaus Juulia Tapola 1.6., 2.6. & 8.6.2017 Klo 19.30 Tapiolan kirkko

25/10 €

www.urkuyofestival.fi

Muutos kiehtoo muusikkoa Syksyllä 2016 laulaja- lauluntekijä Mikko Kuustonen, 57, palasi musiikin tekemisen pariin kymmenen vuoden tauon jälkeen. Tämä vuosi täyttyy konserteista, joissa kuullaan lauluja maaliskuussa ilmestyneeltä levyltä Agricolankatu 11. Mikko Kuustosen mielestä jokaisen elämässä pitäisi olla sellaista pyhää, joka ei ole myytävänä.

Kuustosta kiehtoo se, että kukaan ei tiedä, mihin suuntaan musiikkibisnes on menossa. Hän toivoo, että epävarmuus palauttaa alalle vilpittömyyttä.

Hyvä olla elävien kirjoissa Mikko Kuustonen kävelee Hietaniemen hautausmaalla vähintään kerran viikossa.

tikassa istuvaa Kuustosta tarttumaan hetkeen, mutta hän ei saa siitä otetta.

Teksti Taneli Kylätasku Kuva Esko Jämsä

Kävellessään Kuustonen miettii ajan kulumista. Hietaniemen vanhalla puolella itsenäisen Suomen historia tuntuu lyhyeltä. Koleraan kuolleiden ihmisten haudat muistuttavat, miten äskettäin Suomi oli nykyisellä mittapuulla kehitysmaa. Sodissa kadonneiden nimien rivistö tuntuu jatkuvan loputtomiin. Jonkun elämä on jäänyt päivien mittaiseksi. Kuustonen kutsuu elämän suhteellisuuden ja rajallisuuden ajattelemista lohdun matematiikaksi. Sen avulla hän tavoittaa kiitollisuutta, josta käsin on helpompaa kohdata arki. Sekin tuntuu tärkeältä, että Hietaniemi on säilynyt monissa historian myllerryksissä. Siellä kulkevan ei tarvitse pelätä, että tähän paikkaan nousee tornitaloja. Myös hautausmaalta lähtemisellä on merkitystä. Kävellessään ulos Hietaniemen portista Kuustonen ajattelee, että on hyvä olla elävien kirjoissa. ■

Kävellessään Hietaniemen hautausmaan portista sisään laulaja-lauluntekijä Mikko Kuustonen kokee jotakin samankaltaista kuin irrottaessaan veneen köydet satamassa. Kuustonen käy hautausmaalla vähintään kerran viikossa. Kävelyretket Hietaniemessä alkoivat 1970-luvun lopulla. Hautausmaa on hänen mielestään parhaimmillaan iltahämärässä, kun paikka hiljenee. Vuodenajoista vahvimmin vaikuttaa syksyn ruska. Kuustoselle Hietaniemi on pyhitetty paikka, joka on sekä eläviä että kuolleita varten. Hän ei kuitenkaan kulje siellä hartaalla mielellä. Pyhyyden tunne avautuu kosketuksesta elämän rajallisuuteen ja suhteellisuuteen. Sitä tar-

Taivaan tähden Helluntai

Helluntai jätskijonossa Olin yhtenä kesänä poikani kanssa tavaratalossa. Päädyimme jätskijonoon. Tuli vihdoin vuoromme. Ensin valitsi poika. Sitten minä. ”Kahdeksan euroa”, sanoi myyjä. Minulla ei ollut rahaa. Ei kolikon kolikkoa. Takanamme oli jono kireitä ihmisiä. Ja edessä nuori myyjä, jonka oli pakko saada kahdeksan euroa. Poika nuolaisi nopeasti jäätelöstään, varmuuden vuoksi. Sitä annosta ei ainakaan palautettaisi. ”Pankkiautomaatti”, hän kuiskasi. Se oli lähellä. Tärisevin sormin naputtelin tunnusnumeron yhä uudelleen väärin. Rakkine nielaisi kortin. Väkimäärä jonossa oli kasvanut, kun palasin tiskille tötteröni kanssa. Takanamme seisoi vanha, ystävällisen näköinen täti. ”Hätätila”, kähisin. ”Mitä mun pitäis tehdä?”

Nainen takertui käsilaukkuunsa, mutta antoi kaksikymppiä. Antaessani vaihtorahan takaisin, tiedustelin hänen nimeään ja osoitettaan voidakseni toimittaa loppusuorituksen. ”En varmasti anna”, hän sanoi. Pyysin häntä seuraavana sunnuntaina Tuomasmessuun, jossa olin liturgina. Sanoin että maksan silloin takaisin. Vaikka alttarilla. Ei se kyllä tullut. Auttaja, parakletos, jätskijonossa. Parakletos tarkoittaa rinnalle kutsuttua, aivan lähellä olevaa apua. Sellaisen Jeesus lupasi lähettää orvoiksi jääville opetuslapsille. Lähetyspäivä helluntai. Me tarvitsemme henkeä, jotta voisimme olla avuksi, lohdutukseksi ja puolustajaksi. Vaikka jätskijonossa.

Olli Valtonen

istock

4.6.

vitsee Kuustosen mielestä jokainen, joka etsii vakavissaan hyvää elämää. Vuosien varrella Kuustonen on löytänyt Hietaniemestä lohtua ja suuntaa sekä elämänsä käännekohdissa että arkisissa ihmissuhdeongelmissa. Vainajien seura tuntuu lohdulliselta, kun elämä tuntuu lyövän avokämmenellä. Hietaniemi on Kuustoselle myös intuitiivinen paikka. Siellä on hyvä kuunnella omaan kehoon kertynyttä hiljaista tietoa, kun pitää tehdä tärkeä päätös. Kuustosta naurattaa se, miten ihmisille myydään yhä uusia metodeja ja sovelluksia, joiden avulla he yrittävät olla läsnä tässä ja nyt. Hänen omassakin kännykässään on sellainen. Siinä seurataan sormella ruudulla liikkuvaa pilkkua. Sovelluksen pitäisi auttaa ruuhkaisessa ra-

12 B Gurun opissa Ohjaajana John Bunyan

Pieni pyhiinvaellus

Vuonna 1678 ilmestyi Englannissa kirja nimeltä The Pilgrim’s Progress. Sen oli kirjoittanut kupariseppä ja kattilanpaikkaaja John Bunyan. Kirjoittajasta tuli paikallisen baptistiseurakunnan saarnaaja ja kirjasta yksi maailman tunnetuimista kirjoista. Bunyan eli aikana, jolloin Englannissa ryhdyttiin kovaotteisesti lisäämään kuninkaan ja anglikaanisen kirkon valtaa. Niille, jotka eivät kokeneet anglikaanista kirkkoa kodikseen, elämä kävi ahtaaksi. Bunyan oli yksi heistä, ja hän vietti sen vuoksi 12 vuotta elämästään vankilassa. Bunyanin pääteoksen ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 1809 kuopiolaisen raatimiehen Johan Jacob Malmbergin kääntämänä. Uusin versio Kristityn vaellus -kirjasta on vuodelta 1986.

Vuonna 1661 tammikuun toisella viikolla Bedfordissa, satakunta kilometriä Lontoosta, pidettiin käräjiä. Sinne oli tuotu kreivikunnan vankilasta kattilanpaikkaaja, joka oli pidätetty laittomien kokouksien pitämisestä. Valtion ja kirkon johtoa huolettivat kapinalliset ja kokoukset, jotka aiheuttivat levottomuuksia kuningaskunnassa. Mies oli passitettu kolmeksi kuukaudeksi vankilaan harkitsemaan toimiaan. Hänen piti luopua uskonnollisten puheiden pitämisestä ja tyytyä kirkon jumalanpalveluksiin. Muussa tapauksessa hänet karkotettaisiin maasta. Jos hänet maanpakoon tuomittuna tavattaisiin vielä valtakunnasta, hänet hirtettäisiin. Kattilanpaikkaaja sanoi siihen ykskantaan: ”Jos minut lasketaan vankilasta tänään, saarnaan evankeliumia jälleen huomenna Jumalan armon avulla.” Mies oli John Bunyan, baptistisaarnaaja, joka vankilavuosinaan kirjoitti

Lähde jonakin rauhallisena päivänä parin tunnin kävelylle luontoon. Mieti kävelyn aikana elämääsi pyhiinvaelluksena. Tiedätkö, mihin olet matkalla? Milloin olet tuntenut sisäistä kutsua johonkin tehtävään, asiaan tai elämän valintaan? Entä miltä tuntuu olla epävarmuuden tilassa, kun ei tiedä, mitä on edessä? Kuka on auttanut sinut lujalle maalle epäilyksen suosta? Kuka on tuonut elämääsi toivoa? Mistä paikoista ja yhteisöistä löydät voimaa ja virkistystä? Kenelle olet uskollinen? Kenen kanssa voit jakaa asioistasi? Ajattele heitä ja kiitä heistä. Voit tehdä tämän harjoituksen myös jonkun ystäväsi kanssa.

Tiedätkö, mihin olet matkalla? Omaa elämäänsä voi miettiä pyhiinvaelluksena. Niin teki englantilainen kattilanpaikkaaja John Bunyan. Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

monia kirjoja. Yhdestä niistä tuli hengellisen kirjallisuuden klassikko. Sen nimi on The Pilgrim’s Progress. Suomessa se tunnetaan nimellä Kristityn vaellus. Kirja on vertauskuvallinen tarina Bunyanin omasta elämästä. Kertomuksen päähenkilö on Kristitty. Hän on vankina Epäilyksen linnassa, jota hallitsevat Epätoivo ja Epävarmuus. Sitten hän tutustuu Toivoon, jonka kanssa onnistuu pakenemaan linnasta. Matkakumppanukset saapuvat

Kauniille vuorille, joilta he pääsevät jo tähyilemään matkansa päämäärää Taivaan kaupunkia. Vuorten paimenet varoittavat heitä kuitenkin vielä edessä olevista vaaroista, erityisesti Lumotusta maasta, jonne ei pidä jäädä uinumaan. Sinne saavuttuaan matkalaiset tuntevat, miten heidän olonsa käy raukeaksi. Silloin Kristitty muistaa, mistä heitä oli varoitettu. ”Uneliaisuuden karkottamiseksi meidän pitäisi ruveta keskustelemaan”, hän ehdottaa.

Niin kumppanukset alkavat kertoa toisilleen elämästään ja siitä, miten he olivat kokeneet siinä Jumalan johdatuksen. Mikä oli saanut heidät miettimään sielunsa tilaa? Keneltä he olivat saaneet apua elämänsä vaikeuksissa? Miten he olivat selvinneet taakoistaan ja miten löytäneet Jumalan armon? He muistelevat myös yhteistä vanhaa ystäväänsä Uskollista ja sitä, kuinka heidät vangittiin Turhuuden markkinoilla. Tuossa kohtauksessa välähtää esiin Bunyanin yhteiskunta- ja kirkkokritiikki: markkinoilla oli kaikki kaupan – talot, arvoasemat, ruumiinnautinnot ja sielunpelastus. Sen keskellä vaeltajat kokivat olevansa muukalaisia. Kristityn vaellus on kirja hengellisestä matkasta, yhdessä jaetun uskon voimasta ja solidaarisuudesta. Bunyan puolusti yksinkertaista, muodoista vapaata uskoa, jumalanpalvelusta ja rukousta. Vankilassa hän meditoi: ”Ei uskoa ja toivoa / voi kahle tainnuttaa; /ei henki suostu vangiksi, / se seuraa Jumalaa.” ■

3×

kastepuu

Kaikkiaan 1 679 äänestäjää ilmaisi mielipiteensä, kun etsittiin pääkaupunkiseudun kauneinta kastepuuta.

Himmeästi hohtavia lehtiä

Uusia oksia versoo koko ajan

Kyyhkyjen koti

Korson kirkossa on pääkaupunkiseudun kaunein kastepuu. Sitä mieltä oli 510 Kirkko ja kaupungin lukijaa. Kirkon etuosassa sijaitseva puu on täynnä virkattuja, vihreän eri sävyissä himmeästi hohtavia lehtiä. Sunnuntain messussa puuhun kiinnitetään aina edellisellä viikolla kastettujen nimet. Tänä keväänä käyttöön otettu kastepuu on seurakuntalaisten, Vantaan Lionsien naisklubi Komeettojen ja Korson Marttojen yhteistyön tulos.

Olarin seurakunnan kastepuu sai äänestyksessä puolelleen kaikkiaan 283 lukijaa. Näin se tuli Kaunein kastepuu -kisassa toiseksi. Jaakko Niemelän ja Helena Hietasen toteuttama Te olette oksat -teos otettiin käyttöön viime vuoden marraskuussa. Lattiasta kattoon ulottuva valkoinen puu versoo ja kasvaa jatkuvasti, sillä jokainen uusi kastettava pienokainen saa puuhun oman oksansa.

Kolmanneksi 268 äänellä tullut Soukan kappelin kastepuu on seurakunnan lastenohjaajan ja keraamikon Katriina Vilkmanin suunnittelema ja seppämestari Jouko Niemisen toteuttama. Sen valkean, harmaan ja kuparin värimaailma näkyy muuallakin kappelissa. Kastepuun lehvästöön kiinnitetään paperiposliinisia kyyhkysiä, joiden muovailuun ovat osallistuneet myös seurakuntalaiset. Teksti Outi Ikonen kuvat Jere Huttunen

MENOT 24.5. – 8 .6. Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507. Diakoniapäivystys: 1.6.–6.8. diakoniapäivystys Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Perhekerho ke 24.5. ja 31.5. klo 9–13. Seuraavat kokoontumiset ovat 7.6., 14.6. ja 21.6. klo 9–12. Messu Kuusijärvellä luonnon keskellä Helatorstaina 25.5 klo 12. Tuomo Kahenvirta, Heli Leskinen, Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Nina Häkkinen, Riikka Jäntti. Yhteislaulua klo 11.30 alkaen. Bussit: Länsimäestä klo 11, Hakunilasta klo 11.10. Paluukyyti n. 13.30. Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 20–23. Kauden viimeinen kerta pe 2.6. Messu suvivirren sunnuntaina 28.5. klo 12. Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Juha Paukkeri. Matala – mukava maanantai kirkolla! Ma 29.5. klo 11 hartaus, jonka jälkeen maksuton ruokailu. Matalan jatkot alkaen klo 12. Kevään viimeinen kerta. Syyskausi alkaa 28.8. Omaishoitajien olohuone ma 29.5. klo 15–16.30. Avoin ryhmä omaisiaan hoitaville kahvittelun, keskustelun ja vertaistuen merkeissä. Riparilauluja ti 30.5. klo 18. Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen laulavat ja laulattavat. Helluntain messu ja lähetysarpajaiset su 4.6. klo 12. Hans Tuominen, Harri Nurminen, Riikka Jäntti. Päivähetki Raamatun äärellä ti 6.6. klo 12. Jari Araneva. Kesäkahvit to 8.6. klo 13–14.30. L10T -koulutus alkaa Hakunilan kirkolla 27.8. Se perustuu Luukkaan evankeliumin 10. lukuun ja voi muuttaa elämäsi innostavaksi, tuoda syvyyttä elämääsi ja varustaa sinua evankelioivaan elämäntapaan. Koulutusillat ovat sunnuntaisin 27.8., 3.9., 10.9., 17.9. ja 24.9. klo 17. Lisätietoja antaa Harri Nurminen p. 050 354 7648, harri.nurminen@evl.fi. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. (09) 830 6500.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Messu Kuusijärvellä luonnon keskellä Helatorstaina 25.5 klo 12. Yhteislaulua klo 11.30 alkaen. Bussit: Länsimäestä klo 11, Hakunilasta klo 11.10. Paluukyyti n. 13.30, Kuusijärveltä ensin Hakunilaan. Avoin perhekahvila perjantaisin klo 9–13. Leikkiä ja yhdessäoloa. Aamupäivän rukoushetki pe 26.5. klo 10.45. Puuroperjantai 26.5. klo 11–12.30. Hartaus 10.45 ja sen jälkeen maksuton puuroateria. Seuraava kerta on pe 1.9. Suvivirren sunnuntaina Kansalaulukirkko 28.5. klo10. Sari Kokkonen, Riikka Jäntti. Länsimäen ja Rajakylän eläkkeensaajien tanssi- ja lauluryhmät, Martti Turpeinen, harmonikka, Kaija Mäki-Leppilampi, viulu. Käsillä hyvää -ryhmä ti 30.5. klo 11. Seuraava kokoontuminen on ti 5.9. Ohjelmalliset tiistaikahvit ti 30.5. klo 13–14.30. Kevätjuhla. Äijien saunailta ti 30.5. klo 18.30. Syyskausi alkaa ti 5.9. Naisten raamattupiiri ti 30.5. klo 19. Syyskausi alkaa ti 5.9. Torstaimesta seuraavan kerran 24.8. Helluntain messu su 4.6. klo 10. Hans Tuominen, Juha Paukkeri. Kesäkahvit ti 6.6. klo 13–14.30.

MUUALLA Perhekahvila to 1.6. klo 9–11, kevään viimeisen kerran Kolohongan kerhotilassa os. Itäinen Valkoisenlähteentie 19 B, 01260 Vantaa. Retkipäivä perheille ti 20.6. Mustasaaressa klo 8–17. Hinta; aikuiset 20 €, 6–17-v. 10 €, 1–5-v. 3 € ja 1-vuotiaat ilmaiseksi. Hintaan sisältyy bussikyyti, lauttamaksu, lounas, ohjelmaa ja kahvit. Ilmoittautuminen virastoon p. 09 830 6500. Tiedustelut Liisa Pietilä p. 050 337 7312. Ensimmäistä kertaa äidiksi –ryhmä jälleen syksyllä. Kokoontumiset tiistaisin 12.9.–31.10. Tiedustelut Liisa Pietilä p. 050 337 7312.

KASTETTU Julius Aapeli Levosalo, Miska Rafael Levosalo, Tinja Marja Toivanen.

HAUTAAN SIUNATTU Eino Matti Helisalo 87 v, Helka Marjatta Lahtinen 78 v, Rauno Urmas Ahti Siljama 73 v, Seppo Armas Kullervo Rahikainen 73 v,

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Messu su 28.5. klo 10. Jaakko Kara, Jarna Wikström ja Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit. Neljän kanttorin kevätkonsertti su 28.5. klo 19. Hannu Niemelä, Hannu Lehtikangas, Hannu-Pekka Heikkilä ja Pekka Soranummi. Ohjelma 10 e. Kevätkirkko lapsille ma 29.5. klo 18. Jäätelötarjoilu. Yhteisen pöydän lounas ke 31.5. klo 11−12.30. Hävikkiruuasta valmistettu ateria on kaikille avoin ja maksuton. Arkipäivän ehtoollishartaus ke 31.5. klo 12. Messu su 4.6. klo 10. Matti Viitanen, Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit. Diakoniapäivystys tiistaisin 6.6.– 29.8. klo 9–11. Muutoksesta minuksi -kurssi to 31.8. alkaen. Kokoontuminen järjestetään joka toinen viikko klo 18–20. Viimeinen kokoontuminen pidetään to 30.11. Kurssi on tarkoitettu syövän sairastaneille tai syöpähoitojensa loppuvaiheessa oleville. Kurssilla käsitellään koettua sairautta hyödyntäen erilaisia voimaannuttavia menetelmiä. Kurssin ohjaajina toimivat taidepedagogi Annukka Mikkola ja tutkija-opettaja Katja Hyry. Kurssille haetaan vapaamuotoisella hakemuksella ti 15.8. mennessä. Hakemukset lähetetään osoitteeseen hameenkylan.seurakunta@evl.fi tai postitse: Hämeenkylän seurakunta / kirkkoherranvirasto, Auratie 3, 01630 Vantaa. Kuoreen merkintä: ”Muutoksesta minuksi”. Kurssi on maksuton. Kurssi järjestetään yhteistyössä Etelä-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa. Lisätietoa nettisivuillamme.

MUUALLA Kummipäivä su 4.6. Tapahtuma on suunnattu kummeille ja kummilapsille, tarjolla on monipuolista yhteistä mukavaa tekemistä. Yhdessä tekeminen on Kummipäivässä tehty mahdollisimman helpoksi. Lisätietoa

tapahtumasta: vantaaseurakunnat. fi/kummipaiva. Pihaseurat alkavat ke 7.6. klo 18. Marttamökillä. Toivorinne 6, Askisto. Jukka Nevala, Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas. Vietämme yhdessä kesäiltaa laulun, puheen ja kahvittelun merkeissä. Pihaseurat ovat seurakunnan vapaaehtoisten järjestämiä.

KASTETTU Eeli Elmeri Helin, Rasmus Antonio Vanhanen, Kaspian Nooa Juhani Sappinen, Mauri Juhani Levoniemi

AVIOLIITTOON KUULUTETUT Janne Erik Asp ja Jaana Annika Ervaskivi.

HAUTAAN SIUNATTU Sylvi Arjanne 99 v, Pentti Sakari Innamaa 95 v, Elli Astrid Vainio 93 v, Pertti Johannes Järvinen 75 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15. Suljettu 26.5. p. 09 830 6550. korson.seurakunta@evl.fi. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12. Kesä-elokuussa päivystys klo 11–12, p. 050 5736376. Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Aamurukouspiirit ma-pe klo 8-9 Kotkansiiven kokoustilassa. Iltarukouspiiri ke 24.5. ja 7.6. klo 18.40 kirkon kappelissa. Lisätietoja Heikki Toivonen p. 050 304 9485. Helatorstain ulkoilmamessu 25.5. klo 10 seurakuntakeskuksen sisäpihalla. Riikka Wikström, Jani Vanhala, Airi Saloniemi ja Jussi Salonen. Messun jälkeen vohvelitarjoilu. Suvilinnun laulut –yhteislauluhetki to 25.5. klo 13 seurakuntakeskuksen sisäpihalla. Sateen sattuessa laulamme sisätiloissa. Suvivirren sunnuntain messu 28.5. klo 10. Pirkko Yrjölä, Jani Vanhala, Mikko Miettinen, Minna Ruuttunen ja Jussi Salonen. Uusien työntekijöiden

tehtävään siunaaminen. Kirkkokahvit. Perhekerho ma 29.5. klo 12–15 lapsi- ja perhetyöntiloissa. Naisten raamattupiiri ma 29.5. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Ruusukurssi, käsityön aamu ti 30.5. klo 10–13 kirkon kokoustila. Opetellaan virkkaamaan ruusu. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Marja-Liisa Kari p. 040 564 7879. Arki-illan ehtoollinen ke 31.5. ja 7.6. klo 18 kirkossa. 31.5. Riikka Wikström. 7.6. Sanna Heikurinen ja Jussi Salonen. Perhekerho pe 2.6. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyöntiloissa. Messu su 4.6. klo 10. Jani Vanhala, Pirkko Yrjölä ja Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. Puutarhan aamu ti 6.6. klo 10–12 seurakuntakeskuksen sisäpiha. Vaihda, osta tai myy monivuotisia kasvien taimia eurolla. Lisätietoja Marja-Liisa Kari p. 040 564 7879.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-14. Kirkonkulma on kiinni 5–16.6. Uusi aukioloaika 19.6. alkaen 9–13.30. Hartaus ti ja to klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Naisten ilta –sarja la 27.5. klo 15. Tämän kerran aiheena on Unelmakas. Ilmoittautumiset kristiina.rauhakallio@evl.fi tai p. 044 422 0469

MUUALLA Hauska kesäleiri 7–13 vuotiaille Urheiluopisto Kisakeskuksessa 5.–8.6. Uintia, melontaa, jousiammuntaa, futista nurtsilla ym ym. Täysihoito matkoineen 140 e. Ilmoittaudu mukaan nettisivuillamme. Lisätietoja Terho Kettunen p. 050 520 8286.

KASTETTU Renny Edval Savolainen, Veera Linnea Huttunen, Amélie Isabel Mida, Josefiina Pia Helena Näveri, Eevi Mianna Brandes, Lamberg Saaga Sofia Aurora.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Henry Mikael Lemmetyinen ja Ida-Maija Eveliina Laapio. Tommi Mikael Nikulainen ja Oona Henriikka Pentala

Tikkurilan torilla järjestetään Suvivirsi-tapahtuma. Miten 1600-luvun lopusta saakka tunnettu Suvivirsi istuu 2010-luvun Vantaan kaupunkikuvaan, kaupunginjohtaja Kari Nenonen? – Nykyaikaiseen kaupunkikuvaan kuuluu monikerroksisuus, ja Vantaalla on myös pitkä historia ja kunnioitus historiaa kohtaan. Kun Suvivirsi sanoitettiin, elettiin katovuosia, eli ajat olivat paljon nykyistä vaikeammat. Nyt Suvivirsi lauletaan uudella torilla, jossa ympäristön taide kantaa viestiä siitä, että jokainen meistä voi löytää oman paikkansa maailmassa. Suvivirttä on puolustettu sillä, ettei se ole uskontoa vaan suomalaista kulttuuria. Vantaa puolestaan on hyvin monikulttuurinen. Onko virsikirjan virren uskonnollisuutta tarpeen häivyttää? – Virsikirja ja virret ovat puhtaasti uskonnollisia teoksia.

Ihmisen on mahdollista vapaasti yhtyä niihin omasta maailmankatsomuksestaan ja kulttuuristaan käsin tai jättää kokonaan yhtymättä, sillä sitähän ei voi eikä pidä ulkoapäin rajata. Mikä Vantaan kulttuuritarjonnasta on tänä kesänä oma tärppisi? – Jokakesäisistä tapahtumista itseäni puhuttelee elokuinen barokkimusiikin kansainvälinen tapahtuma BRQ Vantaa Festival Pyhän Laurin kirkon ympäristössä. Ruumiin kulttuuria puolestaan tarjoaa maailman suurin nuorten lentopalloturnaus Power Cup, joka järjestetään kesäkuussa Vantaalla ensimmäistä kertaa. JUHANI HUTTUNEN Suvivirsitapahtuma la 3.6. klo 14 Tikkurilan torilla, Asematie 7. Kaupunginjohtaja Kari Nenonen esittää Vantaan kaupungin tervehdyksen.

HANS V. SCHANTZ

Menokasvo

Torilla tavataan!

MENOT 24.5. – 8 .6.

Hautaan siunattu Reino Emil Lunden 91 vuotta, Adele Kaarina Kuusjärvi 90 v, Kari Kalervo Henttinen 69 v, Aino Inkeri Kohtala 68 v, Melina Sofia Niemi 2 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 8306700 Avoinna ma–pe klo 9–15. rekolan.seurakunta@evl.fi. rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa kirkolla ma (ei kesäkuussa) ja ti klo 11–14, Asolan seurakuntatalossa to klo 11– 14, p. 09 8306 707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11, Ajanvaraus ti ja to klo 9–10 p. 09 8306706 rekola.diakonia@evl.fi

Rekolan pyhän andreaan kirkko Kustaantie 22 Tiedot säännöllisistä raamattu- ja rukouspiireistä sekä kerhoista löytyvät verkkosivuilta tai kevätesitteestä, jonka voi hakea tai tilata kirkkoherranvirastosta. Messu su 28.5. klo 10. Arto Nuutinen, Seppo Suokunnas, Sirkku-Liisa Niemi. Yläovet auki aikuisille ma 29.5. klo 18–20. Iltapala, saunomista, laulua ja keskustelua. Omat saunatarvikkeet mukaan. Toiminta jatkuu syksyllä. Elämysmaalaus ma 29.5. klo 10–12. Jää kesätauolle ja jatkuu syksyllä. Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11. Maksuton aamupala. Silmukkasiskot-käsityöryhmä keskiviikkoisin klo 9.30. Helluntain kansainvälinen messu su 4.6. klo 10. Laura Maria Latikka, Ramez Ansara, Samuel Luak, Toomas Takala, Sirkku-Liisa Niemi. Messussa mukana seurakuntalaisia sudanilaisista ja arabiankielisistä yhteisöistä. Messun jälkeen kansainväliset kirkkokahvit. Open doors – nuorten avoimet ovet ke 7.6. klo 18–21. Suomen kauneimmat maakuntalaulut ke 7.6. klo 18. Kanttori Sirkku-Liisa Niemi ja oboisti Jan Salminen laulattavat Suven päivänä maakuntalauluja.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Anna savelle uusi muoto -työpaja ke 24.5. ja 31.5. klo 12. Jää kesätauolle ja jatkuu syksyllä. Rukouksen avoimet ovet ma 29.5. klo 13–15. Huolia, murheita, aihetta kiitokseen? Sinua varten on ihminen ja Jumala paikalla. Aloitamme hartaudella. Kipuryhmä ti 30.5. klo 15. Vertaistukea kivusta kärsiville. Aiheena ”Näin vietän kesäni”. Lapsiperheiden iltasoppa ti 30.5. Ovet auki klo 16, iltaruoka klo 17, hartaus klo 18.15. Grillataan yhdessä! Hinta 1e/lautanen. Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin klo 13. Avoin ryhmä kannustaa päihteettömyyteen. Vapaaehtoisten kevätkahvit ke 31.5. klo 15.30. Kiitoskahvit vapaaehtoistoiminnassa keväällä mukana olleille. Asolan silmukat -käsityöryhmä to 1.6. klo 16 ja to 8.6. klo 13. Asolan avoin olohuone 5.6.–13.7.

ma–to klo 10–13. Asolan avoimeen olohuoneeseen ovat tervetulleita kaikenikäiset aikuiset ja lapset vanhempiensa seurassa. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan. Aamupäivän aikana pidämme yhteisen hartauden. Kahvin ja mehun saat meiltä, ota mukaan muuten omat eväät. Torstaisin grilli on kuumana, ja tarjoamme makkaran ja muutakin pientä syömistä. Seniorikahvila ma 5.6. klo 13. Hengellisyydestä ja vähän muustakin -ilta naisille ti 6.6. klo 17.30. Tule mukaan rupattelemaan naisen elämän kiemuroista. Lisätiedot Irma Liljeström, p. 050 553 8459. Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla, tiedustelut pastori Ramez Ansara (Hki) 0503041689.

MUUALLA Messu Kuusijärvellä to 25.5. klo 12. Keväisiä yhteislauluja klo 11.30. Mukana Arto Nuutinen, Noora Hultin ja Hakunilan seurakunnan väkeä. Varaa mukaan istuinalusta, vesipullo ja sateenvarjo ja pukeudu sään mukaan. Messun jälkeen yhdessäoloa piknik-hengessä. Ilmainen bussikuljetus kirkon pihalta lähtee klo 11.00, paluukuljetus Kuusijärveltä n. klo 13.30. Yhteiskristillinen rukouspiiri pe 26.5. klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa. Puutarhapiirin retki Töölönlahden puistoon Helsinkiin ti 6.6. klo 12–14. Tapaamme Finlandiatalon edessä klo 12. Retkelle on vapaa pääsy. Lisätiedot Irene Juvonen-Rokkanen, p. 0505736329. Perheiden retki Muumimaailmaan ti 20.6. Tule viettämään iloista kesäpäivää Naantalissa. Bussimatka 5e, ranneke 26e. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Siru Rantaselle, p. 0503426155.

Kastettu Saga Aune Siviä Kirvesmäki, Siiri Anni Linnea Oinonen, Venla Emilia Kurasto, Nooa Kaspian Antero Väistö.

Hautaan siunattu Hilja Helena Virtanen 69 v,Terttu Mirjam Tikkunen 68 v, Klaus-Uwe Schnorr 73 vuotta.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B,avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Tilavaraukset arkisin klo 9–15 p. 09 830 6226 Päivystävä pappi arkisin klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs.) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.) p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Opas paikalla 1.6. lähtien arkisin klo 12.30–20. Jukka Perko (sax) ja Puolustusvoimien varusmiessoittokunta ke 24.5. klo 18. Ohjelmassa muun muassa Perkon Kaanaanmaa-virsialbumin teoksia isolle orkesterille sovitettuna. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Hannu Lehtikankaan virsikonsertti

to 25.5. klo 16. Harmonikka soi urkujen tapaan Lehtikankaan (laulu) ja Niko Kumpuvaaran (harmonikka) erilaisessa virsikonsertissa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Messu su 28.5. klo 12 Sari Rajala, Terhi Viljanen, Terje Kukk. Ikäihmisten kevätkirkko messun yhteydessä. Pihakahvit kirkon pihalla. Heikki Lepän muistoseurat Vantaan Pyhän Laurin kirkon Pappilan juhlahuoneistossa ke 31.5. klo 18, Janne Silvast, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso. Messu su 4.6. klo 12, Maria Kiviniemi, Jaakko Hyttinen, Iina Katila. 12 teesiä: Reformaatio kantaa vuosisatojen yli; J. S. Bachin kantaatti Ein feste Burg ist Unser Gott. su 4.6. klo 18. Kantaatissa soi Martti Lutherin virsi Jumala ompi linnamme. Kantaatin esittävät Noora Hultin (sopraano), David Hackston (altto), Jussi Salonen (tenori), Hannu Forsberg (basso), Vantaan kanttorien juhlakuoro ja Espoon barokki, johtaa Aapo Häkkinen. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Vantaa-Seuran opastus/kulttuurikävelyt ke 7.6. klo 17.15, maksu 5 e Pyhän Laurin kirkon portilta. Laurin päiväkonsertit -sarja: kamarikuoro Grex Musicus - Silence of Summer to 8.6. klo 12. Kuoro muodostuu ammattimaisista, muuntautumiskykyisistä ja persoonallisista nuorista laulajista. Silence of Summer -konsertti on tunnelmoivaa ja kaunista musiikkia, jota kuunnellessa voi sulkea silmänsä ja rauhoittua arjen keskellä. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Meidän herramme muurahaisia ja Matti Pasanen säestää posetiivilla ranskalaistyyppistä musiikkia. Kysy neuvoa tietokoneen, internetin, tabletin ja kännykän käyttöön maanantaisin klo 12–13. Nyt voit myös varata atk-neuvontaan ajan. Neuvonta tapahtuu Olotilasssa. Arki-illan ehtoollinen ke 24.5. klo 18, Kristiina Kartano, Iina Katila. Messu su 28.5. klo 10, Maria Koukkari, Terhi Viljanen, Iina Katila. Arki-illan ehtoollinen peruttu ke 31.5. Pyhän Laurin kirkon Pappilassa Heikki Lepän muistoseurat ke 31.5. klo 18. Messu su 4.6. klo 10, Mirka Härkönen, Jyrki Kaukanen, Samppa Laakso.

Seurakuntien talo

Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Ristipuron miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 29.5. klo 13.30. Ristipuron perhekerho ti 30.5. ja ti 6.6. klo 9.30–13.

Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Kirkon ruokailun grillijuhla ke 24.5. klo 12, Nuorisotila, Unikkotie 5 C. Tilaisuus alkaa vuoronumeroiden jaolla kirkon sisäpihalla klo 11.30. Hartaus alkaa klo 12. Sateen sattuessa olemme sisätiloissa normaaliin tapaan. Naisten rukouspiiri pe 26.5. ja pe 2.6. klo 18, Emmauksen kokoushuone Unikkotie 5a 3. krs. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 27.5. klo 15, Bethanian 4. kerroksen kokoushuone. Tikkurilan perhekerho ma 29.5. ja ma 5.6. klo 9.30–13, Päiväkerhohuone, virastotalon 2. krs. Lähetyksen päiväpiiri ti 30.5. klo 13, Bethanian 4. kerroksen kokoushuone. Avoin rukouspiiri ti 30.5. klo 18.30, Emmauksen sielunhoitohuone. Aamurukouspiiri ke 31.5. klo 8, Emmauksen sielunhoitohuone. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 3.6. klo 15, Bethanian 4. kerroksen kokoushuone.

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223 Suljettu helatorstaina to 25.5 ja pe 26.5. Kahvila avoinna kesällä ma–pe klo 10–14 ke 21.6 saakka. To 22.6 auki klo 10–12. Suljettu pe 23.6-–30.7. ma–pe klo 9.30–15. Tapaamispaikka auki jälleen ma 31.7. Puh.09 830 6302, tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila Teatteri Vantaan valokuvia ja leikekirjoja esillä vuosien varrelta 29.5–21.6 ja 31.7-1.9. Historian havinaa 30 vuoden ajalta. Vapaa pääsy. Ti 30.5. klo 12 Näyttelyn avajaiset, esiintymässä teatterin perustajat Anne Nielsen ja Matti Pasanen. Anne Nielsen esittää pätkiä monologista

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Ilolan perhepäivä pe 2.6. klo 9.30– 13. Naisten lenkkisauna to 8.6. klo 17.30. Keskustelua iltapalan (2e) ääressä. Vetäjänä Merja Laakso.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Kartanonkosken perhekerho to 1.6. ja to 8.6. klo 9.30–13.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, 09 830 6223 Värikkäät kesäkahvit 6.6. klo 10–12. Colourful Summer Café. Let’s spend time together and prepare breakfast. Free of charge.

Ristipuron kerhohuoneisto

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Avoin raamattupiiri to 25.5. ja to 1.6. klo 17.30. Tammiston perhekerho ma 29.5. ja ma 5.6. klo 9.30–13.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223

Muualla Armoa taivasalla–Kansanlaulukirkko helatorstaina 25.5. klo 11 Tikkurilan kirkon sisäpihalla (Asematie 12/ Unikkotie5). Messussa lauletaan kansalaulujen säveliin sanoitettuja yhteislauluja. Musiikista vastaavat kansanmuusikot Kirsi Vinkki, Samuli Karjalainen ja Rauno Junkkari sekä kanttorit Samppa Laakso ja Iina Katila sekä Tikkurilan kirkkokuoro. Mukana pastorit Päivi Helén, Tuula Lapveteläinen, Kristiina Kartano ja Suvi-Maria Junni sekä diakonit Hanna Raunu ja Merja Riihelä. Messun jälkeen kahvit ja tarjoilut Yhteisen Pöydän antimista. Suvivirsitapahtuma la 3.6. klo 14 Kaupungintalon pihalla. Paikalla pappi Jaakko Hyttinen. Yhteislaulun jälkeen mehutarjoilu. Lapsiperheiden retkipäivä Porvooseen Kungsbackan kotieläintilalle ja Brunbergin tehtaanmyymälään ke 14.6. Lähtö bussilla (Unikkotie 5) klo 9, paluu klo 15 mennessä. Hinta 15 e/ aikuinen, 10 e/lapsi, alle 2-vuotiaat maksutta. Sis. matkan, sisäänpääsyn kotieläintilalle, makkaran ja mehun. Lisätietoja ja ilm. (31.5. mennessä):

paivi.romula@evl.fi, p. 050 410 3863. Lapsiperheiden retkipäivä Mustasaareen Helsingin edustalle ma 19.6. Lähtö bussilla (Unikkotie 5) klo 9.15, paluu klo 15 mennessä. Hinta 10 e/ aikuinen, 7 e/6–12-vuotiaat lapset, 5 e/2–5-vuotiaat lapset. Alle 2-vuotiaat maksutta. Hinta sis. bussimatkan ja ruokailun saaressa. Ota mukaan lauttamaksu 4 e/aikuinen (käteinen). Lisätietoja ja ilm. (31.5 mennessä): paivi.romula@evl.fi, p. 050 410 3863. Vapaaehtoiset nikkaristit tarjoavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Nikkaristit voivat esimerkiksi kiinnittää tauluja seinille, koota huonekaluja ja vaihtaa lamppuja kattovalaisimiin. Apu on maksutonta ja sitä annetaan diakonisin perustein (esim. vanhuksille ja liikuntarajoitteisille). Tiedustelut ma ja to 10–11.30 p. 050 439 9651 (diakoniapäivystys). Vappumyyjäisten 1.5 kävijöiden kesken arvotun palkinnon voitti pinkki arpa, serie R, no 9. Ilmoittautuminen juhannusjuhlaan Holman leirikeskuksessa Tikkurilan kirkkoherranvirastoon (Unikkotie 5 B) puh 09830 6717 20.6. mennessä. Maksu 10 e (alle 12 v. maksutta) käteisellä bussissa. Sisältää bussikuljetuksen, kahvit ja juhlan ohjelman. Tikkurilan seurakunnasta lähtee aattona kaksi bussia klo 17 (ole tähän aikaan jo pysäkillä) ajamaan seuraavia reittejä: Bussi 1: klo 17 Ilolan seurakuntatalo, Ristipuron kerhohuone (bussipysäkki K-kaupan edessä), Malminiityn Siwa, Tikkurila seurakuntien talo (Unikkotie 5), Holma. Bussi 2: klo 17 Ylästön seurakuntalo, Kartanonkoski/Point, Pyhän Laurin kirkko, Tikkurila seurakuntien talo, Holma. Bussit lähtevät Holmasta klo 21 samaa reittiä takaisin. Juhannusjuhlan ohjelma alkaa klo 18.30.Ohjelmaa aikuisille ja lapsille, mahdollisuus uida, ostaa grillimakkaraa tai paistaa omat eväät. Kokko syttyy klo 20.15

Kastettu Elias Benjamin Haatainen, Aamu Ilona Anttila, Alma Elli Matilda Kivi, Viljami Eino Iivari Ellilä, Saimi Elsa Talvikki Lindgren, Ellen Amanda Valtonen, Mindi Maria Järvenpää, Emir Mikael Aydin, Tomi Väinö Johannes Henttonen, Amir Dakhil Zghaer Al Nadawi, Malinda Rosalia Laitinen, Aleksandra Marjatta Anneli Pesonen, Loviisa Linnea Hautamäki, Patrik Mikael Harju, Eevi Sofia Jäntti, Eevi Emilia Arovaara, Valtteri Patrik Kalmi, Eero Heikki Nestori Parkkonen, Frans Emil Edvard Kolmonen, Frida Lyyli Luhtala.

Avioliittoon kuulutetut Eetu Severi Kaukoluoto, Liisa Elina Peltonen, Tomi László Antero Nagy, Ina Tuulikki Taimisto, Matti Olavi Karppinen, Nanna Anette Huvila, Sami Juhani Nevala, Jenni Emilia Pietikäinen, Sami Riku Kalevi Holopainen, Nella-Mari Hannele Nuutinen.

hautaan siunattu Siiri Esteri Pelto 99 v, Raimo Valdemar Rantanen 78 v, Veli Sakari Vänskä 62 v, Martti Arthur Hakanen 89 v, Toini Helena Metsänen 85 v, Vuokko Aulikki Maria Korhonen 78 v, Heimo Juhani Nikula 77 v, Pirkko Irma Synnöve Numminen 73 v, Pirkko Annikki Pyykkönen 66 v.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 24.5. – 8 .6.

a Esko Jämsä

3×

musiikkia kirkoissa

Neljän kanttorin kevätkonsertti Hämeenkylän seurakunnan perinteisessä Neljän kanttorin konsertissa kuullaan Hämeenkylän omia kanttoreita Hannu Lehtikangasta ja Hannu-Pekka Heikkilää sekä oopperalaulaja-kanttori Hannu Niemelää ja kanttori Pekka Soranummea. Ohjelma 10 euroa. Neljän kanttorin kevätkonsertti sunnuntaina 28.5. kello 19 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3.

Laura Tuomi toimii Yhteinen pöytä -verkoston Koivukylän hävikkivaraston koordinaattorina.

Yhteisiä aterioita ulkoilmassa

Helatorstaina Vantaalla voi osallistua messuihin ja yhteisiin ruokailuihin taivasalla.

– Kaupoissa voi olla niin isot valikoimat, että kaikelatorstaina Vantaalla vietetään messuja ulkoilmassa. Messujen jälkeen pääsee ki ei mene kaupaksi, tai elintarviketeollisuudessa on nauttimaan erilaisista tarjoiluista, joihin eriä, jotka eivät jostain syystä päädy kauppoihin, ja raaka-aineet saadaan Yhteinen pöytä -ver- me toimitamme ne yhteisöruokailuihin, Laura Tuokoston kautta. Seurakuntien ja kaupungin yhteistyö- mi selittää. nä syntyneen verkoston tavoitteena on kehittää ruoHävikkielintarvikkeet välivarastoidaan Koivukyka-apua yhteisöllisempään suuntaan. Hävikkielintar- län hävikkiterminaalissa. Lopulta elintarvikkeet päävikkeista valmistetun ruoan syönti on myös ekoteko. tyvät seurakuntien, asukastilojen ja järjestöjen tilaiYhteisen pöydän ruokavaraston koordinaattori suuksiin, joissa tuotteista valmistetaan ruokaa suuLaura Tuomi vastaa hävikkielinrelle joukolle. tarvikkeiden kuljetuksista ja koordinoinnista. Hän huolehtii myös Yhteisellä pöydällä on käysiitä, että tuotteet menevät laatössään kolme pakettiautoa, joisdukkaasti perille. ta kaksi on kylmäautoa. Ruokava– Elintarvikeviranomaiset hyraston toiminta on kasvanut noväksyvät tilat, joissa ruokatuotteipeasti. Perhemessu klo 10 Hämeenta käsitellään. Lisäksi on tärkeää, – Kun aloitimme e lokuussa kylän kirkolla, Auratie 3. Messun jälkeen ohjelmaa että ammattilaiset suunnittelevat 2015, terminaalin kautta kulki perheille, aarteenetsintää kuljetusprosessit. Silloin tuotteet noin 3000 kiloa hävikkielintarja näytelmä Agricolasta ja ovat turvallisia syödä ja homma vikkeita ja nyt hävikkiä hyötykäysuomen kielen synnystä. toimii, restonomi Tuomi sanoo. tetään keskimäärin 35 000 kiloa Ulkoilmamessu klo 10 Korson viikossa, Laura Tuomi sanoo. kirkolla, Merikotkantie 4. Koskaan ei voi tietää varmasti, Usein puhutaan hävikkiruoas Kansanlaulukirkko klo ta, mutta Yhteinen pöytä ei toimimitä ja kuinka paljon hävikkituot11 Tikkurilan kirkon sisäta tähderuokaa vaan elintarvikteita saadaan. pihalla, Asematie 12. keita, joiden parasta ennen päi– Joskus tulee 12 litraa maitoa ja Myyrmäen monttumessu vämäärä on hyvin lähellä tai käsiljoskus 12 000 litraa. Lihaa on josklo 12, Iskospolku 5. lä. Hävikkielintarvikkeita saadaan kus tosi paljon ja joskus sitä ei ole Ulkoilmamessu klo 12 ollenkaan, Tuomi kertoo. S- ja K-ryhmän sekä L idlin kauKuusijärvellä, Kuusijärventie poista. SopimusyhteistyökaupVielä ei ole tiedossa, mitä seu3. Yhteislauluja klo 11.30 alkaen. Bussikuljetukset: poja Yhteisellä pöydällä on 20. rakunnissa tarjoillaan helatorstain Länsimäen kirkolta, Kerokuja Myös elintarviketehtaat ja -tukut ulkoilmamessujen jälkeisissä ruo9, klo 11, Hakunilan kirkolta, lahjoittavat hävikkituotteita. Esikailuissa, paitsi Korson seurakunHakunilantie 48, klo 11.10 ja merkiksi Arla on ollut alusta asti ta on jo ehtinyt tilata hävikkiraaRekolan kirkolta, Kustaantie Yhteisen pöydän yhteistyökumpka-aineita vohvelitaikinaa varten. 22, klo 11. Paluu n. klo 13.30. pani. Nina Riutta

Ulkoilmamessut ja hävikkiruokailut helatorstaina 25.5.

Laurin päiväkonsertit Kesäkonserttisarja Laurin päiväkonsertit alkaa jälleen Pyhän Laurin kirkossa torstaina 8.6. ja jatkuu torstaisin 10.8. asti. Päiväkonserttisarjan avaa kamarikuoro Grex Musicus kesäisellä konsertilla. Silence of Summer -konsertti tarjoaa tunnelmoivaa musiikkia, jota kuunnellessa voi sulkea silmänsä ja rauhoittua arjen keskellä. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. Laurin päiväkonsertit alkaen to 8.6. klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Laulumatka Konsertissa esiintyy sekakuoro Joukko johtajanaan Vantaankosken seurakunnan kesäkanttori Viena Huhtala. Konsertissa kuullaan lauluja ympäri maailmaa ja lauletaan yhdessä tuttuja suomalaisia sävelmiä. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. Laulumatka-kuorokonsertti torstaina 1.6. Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Anna Äystö

10 a Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma, ti, to, pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 9–14, 1.6. alk. klo 9–12, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkolla ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726. 1.6. alk. päivystys ainoastaan Myyrmäen kirkolla. Ajanvaraus samaan aikaan.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Ei messua Myyrmäen kirkossa helatorstaina 25.5. Messua vietetään Myyrmäen Montulla, ks. edempää kohta Muualla. Messu su 28.5. klo 10. Liturgi Oili Karinen, avustava pappi Maari Santala, kanttori Kari Jerkku. Vantaankosken kantaattikuoro. Laulumatka-konsetti su 28.5. klo 19. Sekakuoro Joukko, joht. Viena Huhtala. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Carpenter’s Cafe, kansainvälinen kahvila maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9–14 monitoimitilassa. Tarjolla kahvia, teetä, pientä syötävää. Kevätkaudella kahvilan teemana on Lähi-itä. Raamattupiiri Ilosanoma ma 29.5. klo 17.30–19. Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Käynti radan puolelta E-ovesta. Piispanvaalipaneeli ke 31.5. klo 18–20. Paneelissa edustettuina ehdokkaat, sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa, Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri Kaisamari Hintikka ja Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo. Paneelin juontaa Vantaan seurakuntien viestintäpäällikkö Meri-Anna Hintsala. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Helluntain musiikillinen messu su 4.6. klo 10. Liturgi Mark Saba, avustava pappi Hannu Pöntinen, kanttori Sinikka Honkanen. Musiikkiavustajina Jaan Mesi trumpetti, Keiti Kaustel laulu ja Lehari Kaustel lyömäsoittimet. Musiikkia eri kielillä. Messu päättyy Myyrmäen kirkon puistossa olevan muistelupaikan siunaamiseen. Lähetystilaisuus ja kirkkokahvit. Muistelupaikan käyttöön siunaaminen su 4.6. messun jälkeen. Hannu Pöntinen. Myyrmäen kirkon puistoon tulee muistelupaikka, jossa voi sytyttää oman tuomansa kynttilän, tai viettää muuten hiljaista hetkeä muualle siunattujen omaisten ja ystävien muistolle. Siioninvirsiseurat su 4.6. klo 14. Riemullista klassista musiikkia eri aikakausilta su 4.6. klo 18.15. Helsingin Kannelkuoro, joht. Lenne Mitt, , Salem Brass, joht. Tapani Sopanen, Tommi Niskala urut, Jaan Mesi trumpetti, konsertin taiteellinen johtaja Lehari Kaustel. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 10 e. Toivon tuulten kesämaanantai ma 5.6. klo 18. Päivi Sarjasto: Ruokkikaa nälkäiset. Kesäcafé ke 7.6. klo 12–14. Poikkea

MENOT 24.5. – 8 .6. yksin, kaksin, kimpassa tai perheenä! Kahvia ja teetä kotileivonnaisten kera. Grilli kuumana makkaranpaistoon! Vapaaehtoinen maksu. Kylväjän kesäseurat ke 7.6. klo 17.30–19. Viisikielisen toivelauluja. Mukana rovasti Olavi Peltola ja lähettivieras.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kivistön toimintakauden päätösmessu su 28.5. klo 12. Liturgi Minttu Haapalainen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Suomelle! -konsertti su 28.5. klo 17. Paula ja Matti Rankalan laululuokan kevätkonsertti. Suomalaista musiikkia. Vapaa pääsy. Rukouspiiri ti 30.5. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattu- ja rukouspiiri ti 30.5. klo 18.30–20 srk-sali. Vaatevarasto avoinna to 1.6. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

Kaivosristi

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må-fre kl. 9–13. vandasvenska@evl.fi. Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30.

HELSINGE KYRKA S:T LARS Kristi himmelsfärdsdagens högmässa 25.5 kl.10 Högmässa med enskild konfirmation 28.5 kl.10 varefter festligt kyrkkaffe i Kaffestugan Laurentius. Högmässa 4.6 kl. 10 Konsert 4.6 kl. 18 J.S.Bachs kantat Ein Feste Burg ist Unser Gott, N. Hultin, D. Hackston, J. Salonen, H. Forsberg, Vanda kantorers festkör, Esbo barock, dir. A. Häkkinen. Fritt inträde, progr. 15€

MYRBACKA KYRKA/ S:T MARTINS KAPELL Ingen mässa under sommaren, fr.om. 28.5

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA

Kaivosvoudintie 3 Familycafé Sun 28th May 4–6 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Familjecaféet stängt 25.5

Muualla

ÖVRIGT

Monttumessu helatorstaina 25.5. klo 12 Myyrmäen Monttu, Iskostie 5. Liturgi Pirkko Järvinen, avustava pappi Marjut Mulari, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kesän rippileirien isoset siunataan tehtäviinsä. Musiikki Maco Oey & Mabadiriko Band. Mukana ovat myös Vaskivuoren lukion mieskuoro ja tyttökuoro sekä tanssilukiolaiset. Messun jälkeen Montulle voi jäädä piknikille. Seurakunta tarjoaa kirkkokahvit ja pientä naposteltavaa. Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset tiistaisin klo 14–16 ja torstaisin klo 9–11 puh. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Fadderdagen firas 4.6 i Vanda och Helsingfors: mera tvåspråkig info på webbsidan Pensionärernas utfärd till Sibbo och Borgå 6.6. Anm. senast 26.5 före kl.13 till pastorskansliet 09 830 6262 eller Heidi Salminen 050 330 1828 Bussen: Myrbacka 9.50, Folkhälsan 10.15, Dickursby kyrka 10.20, Håkansböle 10.30 Pastorskansliet stängt 26.5 och 29-30.5. Sommaröppet juni-augusti ti-fr kl. 9-13, må stängt Diakonimottagning endast torsdagar kl. 10.00-11.30 under sommarmånaderna

Kastettu Evelin Aava Viola Villman, Jare Kaspian Holmberg, Meeri Monica Parttimaa, Oskar Kristof Lindberg, Tommi Kristian Åberg, Livia Elizabeth Käräjäoja, Frantz Bennett Michel Mikonsaari, Minttu Emilia Perkkalainen, Anna Katariina Ruokoranta.

Avioliittoon kuulutettu Juuso Oskari Arponen ja Sonja Maria Karoliina Saira

Hautaan siunattu Kirsti Marja Tyllinen 85 v, Ulla Kristiina Rajala 82 v, Pirkko Ilona Lindegren 81 v, Teuvo Edvard Penttilä 81 v, Anja Kyllikki Tirroniemi 80 v.

Seuraa meitä Facebookissa facebook.com/ kirkkojakaupunki

FOLKHÄLSANHUSET Allsånger med G.Weckström, A. Ekberg 31.5 kl. 14.30 Veckomässa 2.6 kl. 14

DÖPTA Lydia Anna Wilhelmina Mikkonen, Aurora Aleksandra Valkonen, Minea Matilda Martikainen

DÖDA Göta Regina Tammelin

Apua ja tukea Diakoniakeskus Unikkotie 5 a A 3. krs., toimisto p. 050 553 8486 Perheneuvonta, p. 09 8306 330, ajanvaraus ma, ke-pe klo 9-11, ti klo 14-17. Sairaalasielunhoito, tied. ma-pe klo 9-15, p. 050 321 3282. Retriitit ja hiljaisuus, tied. p. 050 321 3282. Tietoa tapahtumista ja ilmoittautumiset retriitit.vantaa@ evl.fi Vantaan seurakuntien hautatoimisto, Pappilankuja 5, Helsingin Pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 8306220, vantaa.hautaustoimi@evl. fi. Vantaan seurakuntien keskusrekisteri, Unikkotie 5B, 09 830 6345. www.vantaanseurakunnat/keskusrekisteri. Avoinna ma–pe 9-15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon kuuluminen.

Tanja Konsteniuksen töissä toistuvat kysymykset identiteetistä ja toiseudesta.

Konfirmaatio on askel aikuisuuteen Tanja Konsteniuksen videoinstallaatiossa alba-asuiset nuoret ovat siirtymässä lapsuudesta aikuisuuteen.

alokuva- ja videotaiteilija Tanja Konstenius on työstänyt viime ajat Suom en valokuvataiteen museossa avautuvaa Konfirmaatio-näyttelyään Häntä ovat jo pitkään kiinnostaneet identiteetin siirtymätilat. – Konfirmaatio tarkoittaa lujittamista, vahvistamista, voimistamista ja turvaamista. Se on meillä perinteinen ja myös ainoa siirtymäriitti lapsuudesta aikuisuuteen. Uskonnollinen riitti on siis samalla aikuisuuden vahvistamista. Amsterdamissa asuva taiteilija aloitti näyttelyn työstämisen muutama vuosi sitten. Yllätyksekseen hän huomasi, että oli kova työ saada rippikouluikäisiä nuoria kuvattavaksi. Lopulta hän joutui palkkaamaan avuksi tuottajan, joka etsi heitä pääkaupunkiseudun seurakunnista, kouluista ja urheiluseuroista. – Kuvattavien löytäminen oli vaikeaa paljolti sen vuoksi, että monet nuoret toimivat mieluummin ryhmässä. Teoksessa on nyt kuitenkin mukana kymmeniä tyttöjä, joista osa pääsi ripiltä viime kesänä ja osa pääsee tänä kesänä. Tarja Konstenius halusi kuvata nimenomaan tyttöjä, mutta mukaan kuvauksiin tuli myös poikia. Hänestä oli kiinnostavaa nähdä, miten eri tavoin tytöt ja pojat käyttäytyivät kuvaustilanteessa. – Siinä oli hurjasti eroa. Tytöt olivat paljon tietoisempia siitä, että heitä ku-

vataan. Monet heistä olivat valmistautuneet etukäteen harjoittelemalla ehkä peilin edessä ilmeitä. He olivat kuin jossain roolissa. Pojat sen sijaan vain olivat eivätkä juuri poseeranneet. Videoinstallaatioon sisältyy videon lisäksi pysäytyskuvia siitä. Tanja Konstenius a lkoi työskennellä kuvaajana vuonna 2005, ja hän piti ensimmäisen valokuvanäyttelynsä viisi vuotta myöhemmin. Vähitellen kuvioihin tuli myös videokuvaaminen, ja nykyään hän tekee enimmäkseen videotaidetta. Konfirmaatio on hänen ensimmäinen museonäyttelynsä. Konsteniuksen töissä toistuvat kysymykset identiteetistä ja toiseudesta. Aihepiiri kumpuaa hänen omasta elämästään, sillä hän vietti lapsuutensa Tukholmassa. Muutettuaan Suomeen Konstenius joutui pohtimaan paljon sitä, miten suomalainen hän on. – Tähän liittyy myös se, että isäni on chileläinen ja otin muutama vuosi sitten kaksoiskansalaisuuden. Konstenius on nyt asettunut asumaan avomiehensä kanssa Amsterdamiin. – Olen huomannut, että viihdyn ulkopuolisena. Se on minulle luonteva ja jatkuva prosessi. Marjo Kytöharju

Konfirmaatio-näyttely 2.6.–20.8. Suomen valokuvataiteen museossa Kaapelitehtaalla. Taiteilijan voi tavata museolla su 11.6. klo 14 alkaen. Näyttelyyn liittyvä keskustelutilaisuus ke 21.6. klo 18–19.

Palveluja tarjotaan

Hautauspalveluja

Hautakiviä

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen. SOITA JA KYSY LISÄÄ

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

24 h

PÄIVYSTYS

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

Tarjoamme sinulle parhaalla ammattitaidolla mm: omakotitalon maalaus, tiilikaton pesu, korjaus, peltikaton pesu, maalaus, julkisivumaalaus, terassit. Ilmainen arviointi. OTA YHTEYTTÄ, puh. Kalev, 040 5656754 tai teknokatekalev@ gmail.com www.teknokate.fi KODIN OSTAJALLE AMMATTIAPUA OSTOTARJOUKSEN TEKOON X-kiinteistövälittäjä, Rakennuskonsultti Jorma Vinni. ELÄMÄSI KAUPAT SINUN PARHAAKSI jormav21@gmail.com puh.0401895682

www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

Hammashoitoa

HERÄNNÄISSEURAT to 25.5. klo 15 Kytäjän kko, Palkkisillant.11, Hyvinkää. klo 16 Matinkpli takkah., Liisankj.3, Espoo. ti 30.5. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs. HUOM: kevään viimeinen! ke 31.5. klo 18 Heikki Lepän muistoseurat Helsingin pit.kko pappila, Kuriirit.1, Vantaa. su 4.6. klo 14 Myyrmäen kko, Uomatie 1, Vantaa. ke 7.6. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrn.1, Hki. Iltatee klo 18.30. TULOSSA: pe 16.6. klo 18 Vanha kko, Uudenmaank.13, Hyvinkää. HUOM paikka muuttunut! Herättäjäjuhlille: su 2.7. lähtökirkkopyhä Hgin Vanha kko, ja ke 5.7. lähtöseurat Lauttasaari. 7.-9.7. herättäjäjuhlat Nilsiässä www.herattajajuhlat.fi

AUSCHWITZ

Antoisa matka, Balttia-Puola bussilla 10-19.8. Varsova, Krakova ym. Hyvät hotellit ph hinta vain 995 €. Tied. pastori Pekka Murtolahti 044-2900771 www.matkamakela.fi / IYS ry.

Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

PROTEESITYÖT

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

NOPEASTI & KIVUTTOMASTI 3kk Teemme myös kotikäyntejä!

Muutot ja kuljetukset. 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetusneppis p. 040 5850074 EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

Tilaisuuksia

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV

Siivouspalveluja

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN

Tarvittaessa suaikaa korotonta mak

010 2715 100

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keitiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Kevätpihaan kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Kaikkea kivestä - me teemme sen -

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

Hautakivet Lisänimikaiverrukset Kunnostukset

eva.a.salo@gmail.com KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Ammattitaidolla siivoukset ja ikkunanpesut yksityisille ja yrityksille. Puh. 045-2215 909

Kellonummentie 5 02740 Espoo p. 040 664 7290

Mechelininkatu 2 00100 Helsinki p. 0400 321 823

Pihlajamäentie 34 00710 Helsinki p. 0400 40 7490

Krouvinpolku 3 01380 Vantaa p. 040 830 4212

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Lakiasioita Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Kiviveistämö Levander Oy

Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040-5415787 | Kari Salko, 0400-604133 | Tuire Sillanpää, 040-5944204 etunimi.sukunimi@otava.fi. Lisätietoa myös: kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Aki Linnanahde, 38, ulkoilee Kuusijärvellä.

Kuinka vantaalainen?

Marianna Siitonen

12 a

10 % 45 % 45 %

nurmijärveläinen vantaalainen

turkulainen

Ensimmäinen kotini oli Tampereella Jänislahden lähiössä. Olin puolitoistavuotias, kun muutimme äidin, isän ja isosiskon kanssa Nurmijärvelle. Siellä nauhoitin omia ohjelmia Luxorin mankalla c-kasetille. Talvella pelattiin jääkiekkoa, kesällä futista ja välillä korista.

Opiskelin radiotyötä Laajasalon opistossa. Tällä hetkellä juonnan Radio Novan Aamua, kirjoitan kirjaa Jere Karalah den elämästä ja teen juontokeikkoja. Kaiken liikenevän vapaa-ajan vietämme Turussa. Siellä meillä on vanha puutalo, jossa kakluuniuuni lämmittää ja vedetään villasukat jalkaan. Soili Pohjalainen

Peruskoulun jälkeen muutimme Kallioon Alppikadulle. Sieltä muutin Torkkelinmäelle. Asuin Haagassa ennen kuin muutin Sipooseen vaimoni ja hänen lastensa luo. Viime elokuussa muutimme Oulunkylästä Vantaalle.

Tässä ja nyt Lauri ja Leevi Piispanen pomppivat iltapäivän iloksi volttimonttuun SuperPar kissa, joka on yksi kummi päivän alepaikoista.

Kummin kanssa Leevi Piispasen mielestä Lauri Piispanen läpäisee kummin tehtävään vaaditun kriteerin. teksti Nina Riutta kuva Sirpa Päivinen

apaamme Lauri, 34, ja Leevi, 9, Piispasen sisäaktiviteettipuisto SuperParkissa Vantaalla. Leevi on Laurin kummipoika. Sama sukunimi tulee siitä, että Leevin isä on Laurin veli. – Olen käynyt SuperParkissa yksin ja kaverin kanssa ja perheen kanssa, ja nytkin on kaksi päivälippua käyttämättä, kertoo Leevi. Kummisetä Lauri ei ole aiemmin SuperParkissa käynyt, mutta niin vaan hän sulavasti solahtaa Leevin kanssa aktiviteettien pyörteisiin. Ensimmäisenä he laittavat kypärät päähän ja ottavat potkulaudat alleen. Kumpareradalla laskeminen vaatii tarkkuutta, sillä paikalla on muitakin. – Eniten tykkään täällä volttimontusta, freestyle-mäestä ja parkour-paikasta, Leevi toteaa. Parisen vuotta sitten kummisetä ja -poika kävivät ajamassa RC-autoilla ratakeskuksessa Helsingissä. Leevi oli yökylässä kummisedän luona. – RC on sellaista kauko-ohjattavilla autoilla ajelua, Leevi selittää. – Siellä vauhdikkaasti liikkuvien autojen seassa minulle tuli kummallinen, ohjaava fiilis. Minä kummina olin pojan vieressä katsomassa, ettei rikota mitään ja toisaalta taas piti luottaa ja antaa pojan tehdä itse. Vaikka hetken kuluttua olin jo neuvomassa, että älä vaan paina siitä, Lauri muistelee. Leevi kertoo, että Lauri-kummi on kiva ja muistuttaa vähän hänen isäänsä. Laurin kanssa voi tehdä melkein mitä vain. Kun Leeviltä kysyy, mikä on

kummin tehtävä, vastaus tulee napakasti. – Olla kiva.

”Olisi kiva, että kummi kuuluu

Setänä oloon tuli pieni lisä, kun Lauri Piispasesta tuli Leevin kummi. Lauri ei muista, missä Janne-veli häntä kummiksi pyysi, mutta todennäköisesti se tapahtui jommankumman kotona. Laurista kummius on luottamustehtävä. – Vertaan kummina oloa vähän siihen, kun olin veljeni bestman. Kummiksi pyytäminen oli jatkoa sille. Välillä Lauri miettii, että mitähän kivaa kummilapsen kanssa voisi tehdä. Hänen mielestään kummin tehtävä ei kuitenkaan ole aina olla ostamassa lahjoja tai viemässä jonnekin, vaan olla luontevasti mukana lapsen elämässä. – Mietin kummiutta tavallisen kanssakäymisen kautta, josta ehkä saa impulssin, että nyt voisi tehdä jotakin yhdessä. Kannattaa kuunnella kummilasta, mitä hän haluaa ja tarvitsee. Lauri ja Leevi eivät tapaa kovin usein, mutta kanssakäymistä helpottaa samaan sukuun kuuluminen. Ta-

Kummi Lauri Piispanen

elämään eikä ole mikään ekstrajuttu.”

paamisen ei välttämättä tarvitse olla mitään erityistä, se voi olla vaikka sitä, että kummi ja poika rakentavat yhdessä legoilla. – Aina kun on sukujuhlat, tapaamme Leevin kanssa. Ja joskus tietysti käymme vierailulla toistemme perheiden luona. Lauri ja hänen vaimonsa ovat olleet silloin tällöin hoitamassa Leeviä ja hänen siskoaan. Nykyisin lapsenvahtina olo on jäänyt vähemmälle, kun Laurin omaan perheeseen syntyi tytär vuosi sitten. – Toivottavasti jossain vaiheessa menee toisin päin, niin että Leevi voi vahtia meidän lapsiamme. Olisi kiva saada sosiaalinen kanssakäyminen kiertoon niin, että kummi kuuluu elämään eikä ole mikään ekstrajuttu. Silloin suhde säilyy varmemmin, ja kum-

mi on yksi osa lapsen turvaverkkoa, Lauri miettii. Lauri Piispasen kummi on täti isän suvun puolelta. Kummitädin kanssa käytiin Linnanmäellä. – Hänellä on tietty erityisasema elämässäni. Olen aina pitänyt kummitätiäni hauskana ihmisenä, ja hänen kanssaan voi heittää läppää, kun tapaamme sukujuhlissa. Oman lapsensa kummeja Lauri mietti vaimonsa kanssa pitkään. He päätyivät siihen, että tyttärellä on kummeina kaksi pariskuntaa. – Kummia ja lasta ei voi pakottaa muodostamaan suhdetta keskenään. Ajattelimme, että nyt on valinnanvaraa. Ehkä johonkin heistä muodostuu se kummisuhde. Kummisuhde ei ikinä pääty. – Sittenkin, kun Leevi kasvaa ja ikää tulee, haluaisin olla yksi numero lisää siellä kännykän muistissa. ■ Kummipäivä su 4.6. Vantaalla ja Helsingissä. Tarjolla yhteistä tekemistä kummeille ja kummilapsille ilmaiseksi ja alennetuilla hinnoilla. Katso mitä ja missä: www. vantaanseurakunnat.fi/kummipaiva.