Kirkko ja kaupunki 2017 11 espoo by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

8.6.2017 kirkkojakaupunki.fi

ESPOO JA K AUNIAINEN

A 3 Agricola-messu hakee rockkonsertin tunnelmaa B 1 Kun vantaalaispappi lehmänkallon uuniin piilotti

Seili – viimeinen ranta Katja Kallio kirjoitti romaanin irtolaisnaisen karusta kohtalosta

Teologi, kirjailija Martti Lindqvist (1945–2004)

Tänään

Eilen

Me kuolemme, emmekä kuitenkaan kuole, vaan elämme niiden sydämissä jotka rakastavat meitä.

†

Lääkäri ohjasi perheen osastolle, missä Anne halusi ottaa vauvan viereensä. ”Kätilö auttoi minut surun alkuun. Hän h aki pahvi arkun ja puhui lempeän lämpimästi, ei alentuvasti: ’laitetaanko vauva tähän... ei laiteta arkkua lattialle vaan yöpöydälle’. Itkin silmät päästäni. – – Aamulla jo pystyin vauvan jättämään. Hän oli silloin jo viilennyt.” Kuolleena syntyneen Linuksen äiti Anne Suikkonen Tukiviestissä 2 / 2017

Iankaikkisesti

‡

Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. – – Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus. Ensimmäinen kirje korinttilaisille 13: 12a–13

Rukous

Pääkirjoitus

Voiko sitä esitellä julkisesti? Armas aika joutui jo viime viikonloppuna, eikä Suvivirren laulamisesta koulujen kevätjuhlissa enää noussut vapaa-ajatuksellista älämölöä. Muodit muuttuvat, ja Suvivirren vastustaminen on niin 2012. Tänä keväänä yritettiin vähän kohista siitä, että helsinkiläisessä peruskoulussa osattiin huomioida ramadan-paasto, se kun koski koulun oppilaita. Kysymys on siitä, saako uskonto Uskontoa ei näkyä julkisessa tilassa. Jotkut pitävät voi typistää uskontoa samanlaisena asiana kuin oppilauseiksi ja sukupuolielin: se voi kyllä tuottaa iloa pään sisäisiksi ja lohtua ihmiselle, mutta julkisesti mielipiteiksi.” sitä ei pidä esitellä. Näin ajattelevat hukkaavat uskonnon ytimen: ei uskontoa voi typistää joiksikin neljän seinän sisällä lausutuiksi oppilauseiksi ja pään sisäisiksi mielipiteiksi. Uskonto on elämänmuoto. Sitä eletään yhdessä.

”

Silloin, kun koulussa on oppilaita, joiden elämänmuotoon kuuluu joulun viettäminen, on täysin luontevaa, että koulussa ei yritetä elää ikään kuin joulua ei olisikaan. Silloin, kun koulussa on oppilaita, joiden elämänmuotoon kuuluu ramadan asiaan kuuluvine päätösjuhlineen, on täysin luontevaa, että se todellisuus ilmenee myös koulun käytännöissä – ja että niille oppilaille, joiden arkeen ramadan ei kuulu, kerrotaan ja näytetään, mistä oikein on kysymys. Julkisen vallan tulee olla neutraali suhteessa erilaisiin katsomuksiin ja uskontoihin. Julkisen vallan pitää olla suorastaan uskonnoton. Päätöksiä ei pidä tehdä uskonnollisin perustein. Julkinen valta on kuitenkin eri asia kuin julkinen tila. Julkinen tila ei suinkaan ole uskonnoton. Se on moniuskontoinen. Uskontojen pitää saada näkyä katukuvassa, koulujen ja päiväkotien juhlissa, kansalaisten arjessa. Tämä koskee kaikkia uskontoja. Hyvää yhteiskuntaa ei rakenneta sillä, että kansalaiset pitävät oman identiteettinsä taka-alalla. Hyvää yhteiskuntaa rakennetaan toinen toisiltaan oppivien ihmisten vuorovaikutuksen avulla. Siispä Ramadan kareem vaan kaikille teille, jotka jaksatte sillä lailla kilvoitella ja hyvää helluntaiaikaa teille, jotka valmistaudutte juhlimaan Johannes Kastajaa. Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Luonto loisti, mutta minä odotin vain tätä yhtä, kauneinta kaikista kukinnoista, enkä välittänyt muusta kuin omasta pienestä kirsikastani. Herra, tämä ohikiitävyys jätti tyhjän olon, sillä tämän kauneimman kukinnon tähden löin laimin kaiken muun kauneuden.

Lainasanat

”

Iäkäs ihminen voi hävetä sitä, että janoaa ystävyyttä ja rakkautta, koska joidenkin mielestä se ei ole enää tietyssä iässä soveliasta.” Näyttelijä Rea Mauranen sivulla A 6

Seuraava lehti ilmestyy

22.6.

Kirkko ja Kaupunki ESPOO ja Kauniainen 8.6.2017 numero 11 kirkkojakaupunki.fi Kannen kuva: Sirpa Päivinen

Uudet startup-tyyppiset seurakunnat tarjoavat elämyksiä Messuissa haetaan rockkonsertin tai elokuvien tunnelmaa. Teksti Kaisa Halonen Kuvitus Hans Eiskonen

ari–kolmekymppisten kaupunkilaisten hengailua. Ei urkuja vaan bändi. Ei sunnuntaiaamuna kymmeneltä vaan vaikka arki-iltana. Jotenkin se ei kuulosta perinteisiltä kirkonmenoilta. – Seurakuntia pitää uudistaa ja uusia perustaa, koska maailma ympärillä muuttuu. Samalla tavallahan yritykset ja palvelutkin muuttuvat vastaamaan tätä aikaa, sanoo kauppatieteiden opiskelija Mitja Piipponen. Hän on kirjoittanut yhdessä media-alan yrittäjän Janne Eerolan kanssa Startup Seurakunta -kirjan, jossa esitellään joukko uusia tai kasvavia seurakuntia eri puolilta Suomea. Suurin osa niistä on vapaiden suuntien piiristä, mutta mukana on myös neljä luterilaista yhteisöä. Niissä tehdään jotain toisin kuin on totuttu. – Näissä seurakunnissa on vähän samanlainen meininki ja samantyyppistä johtajuusajattelua kuin startup-yrityksissä. Ne pyrkivät kehittämään uusia innovaatioita siihen, miten asiat tehdään, Eerola kertoo. Popbändi ja videoscreenit ovat näissä seurakunnissa arkipäivää, samoin se, että tärkein viestintäkanava on sosiaalinen media. Modernin pinnan alla on kuitenkin perinteinen sisältö. – Joo, nämä ovat konservatiivisia seurakuntia, jotka haluavat pitää kiinni ydinsanomasta. Tavat tuoda sitä ydinsanomaa esiin voivat muuttua, Piipponen muotoilee. Tärkein oivallus, jota nämä seurakunnat hyödyntävät, on ihmisten kaipuu kuulua johonkin. Siksi monessa seurakunnassa kävijät ohjataan mukaan pienryhmiin. Jotkut järjestävät yhteistä teke-

mistä myös jumalanpalvelusten ulkopuolella: on vaikkapa leffakäyntejä tai salibandymatseja. Eerolan ja Piipposen tausta on Joensuun vapaaseurakunnassa, mutta he ovat osallistuneet myös luterilaisten ja helluntaiseurakuntien toimintaan. – Meille ei kauheasti ole väliä kirkkokunnalla vaan enemmänkin yksittäisellä seurakunnalla. Luulen, että olemme tässä suhteessa tyypillisiä oman sukupolvemme edustajia. Monet valitsevat seurakunnan musiikin, ilmapiirin tai ihmisten perusteella, Piipponen arvioi.

”

Startup-seurakuntia pääkaupunkiseudulla: Agricolaliike, Suhe, Kallion Wapis, Fila Helsinki, Espoon vapaaseurakunta, United Community Church (Lähde: Janne Eerolan ja Mitja Piipposen kirja Startup Seurakunta)

Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa toimiva Agricola-liike on yksi yritys tuoda luterilaiseen kirkkoon uudenlaisia toimintatapoja. – Me olemme ajassa kiinni, mutta emme yritä olla pellellä tavalla nuorekkaita, sanoo liikkeen toiminnanjohtaja ja pappi Henrik Wikström.

Mikael Agricolan kirkossa keskiviikkoisin järjestettävän messun ympärille on kasvanut ryhmä, jota voisi kutsua jumalanpalvelusyhteisöksi. Vakiokävijöitä on 60–100. – Agricola-messu ei yritä olla cool, vaan pikemminkin tunnelmallinen. Meillä on bändi, teatterimainen valaistus ja iso screeni, jolla esitetään videoita. Messussa on kaikki messun osat, mutta siitä on poistettu kaikki, mikä näyttää ikään kuin papin työltä. Wikströmin mukaan Agricola-messussa tai vapaiden suuntien uusissa seurakunnissa ei ole kyse siitä, että tavoiteltaisiin rentoutta tai tyylikkyyttä. Pikemminkin ne pyrkivät vaikuttamaan tunteisiin. – Messuissa haetaan esimerkiksi rockkonsertin tai elokuvien tunnelmaa, koske niissähän me nykyisin nostamme itsemme arjen yläpuolelle. Kyse on myös sisällöstä. Wikströmin mielestä tavallisessa luterilaisessa messussa uskon todellisuus jää seremoniallisuuden peittoon. Vaikka maailma ympärillä muuttuu, messu ei. – Kuitenkin samaan aikaan vaaditaan, että kaikki perinteiset käsitykset uskosta pitäisi muuttaa. Sanotaan, että klassisilla opinkappaleilla ei ole mitään väliä, koska maailma on muuttunut. On ihan absurdia, että sisältöä pitäisi muuttaa, mutta muotoa ei, Wikström puuskahtaa. Silti hän kiistää, että Agricola-messu olisi nuorten konservatiivien kokoontumispaikka. – Minulla on klassinen usko Raamattuun, mutta näkyni uskon todellisuudesta ei ole konservatiivinen. Messussa käy ihmisiä, joita kiinnostaa kuulla totista puhetta. Mutta toivon, että siinä ei kuulu minkään tietyn lafkan soundi. ■

40 000

kävijää vieraili Kirkon musiikkijuhlien tapahtumissa Helsingissä 19.–21.5. Juhlia oli tekemässä 4 000 kuorolaista tai muuta musiikkiryhmäläistä.

Nuoren tytön mielipiteellä oli väliä Suvelan kappeli otettiin käyttöön elokuussa 2016.

Espoon seurakuntien tilinpäätös jäi plussalle Seurakuntayhtymän viime vuoden tilinpäätös oli 2,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kirkollisveroja saatiin yhteensä 43,1 miljoonaa euroa, mikä on 1,7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Käyttötalouden tulot ylittyivät 0,8 miljoonalla, mikä johtuu suurelta osin liikekiinteistöosakkeiden myyntivoitoista. Lisäksi valtiolta tuli aiemmilta vuosilta tilittämättömiä yhteisövero-osuuksia 1,2 miljoonaa. Toimintakulut olivat yhteensä 44,3 miljoonaa euroa, mikä on 2,4 miljoonaa budjetoitua vähemmän. Espoon seurakuntien verotulot ja valtion rahoitus olivat yhteensä 49,4 miljoonaa euroa. Investointeihin käytettiin 10,5 miljoonaa. Suurimmat investoinnit olivat Suvelan kappelin rakentaminen ja Espoonlahden kirkon peruskorjaus. Seurakuntien rahavarat vähenivät 2,6 miljoonaa. Talousarviossa oli arvioitu rahavarojen vähenevän 15,3 miljoonaa euroa.

Kaupunki palkkasi kesätyöntekijöitä Espoon kaupungin tarjoamat noin 765 kesätyöpaikkaa saivat nopeasti tekijänsä. Hakemuksia tuli lähes 17 900 eli yhtä tarjolla ollutta kesätyöpaikkaa kohti saapui noin 23 hakemusta. Eniten työtehtäviä oli tarjolla mm. vanhusten hoivatyössä (242), liikunta ja nuorisotyössä (118), vihertuotannossa (80) ja päivähoidossa (72). Kesätyöpaikkoja oli lisäksi kaupunkisuunnittelussa, rakennusvalvonnassa, ympäristökeskuksessa, kiinteistönhoidossa, taloushallinnossa ja kaupunkimittauksessa. Keskimääräinen työsuhteen kesto kesätyöntekijällä on yksi kuukausi. Espoon kaupunki tukee nuorten kesätyöllistymistä myös yksityissektorille maksamalla 300 euroa työnantajalle, joka on palkannut espoolaisen nuoren töihin kesäsetelillä 01.05.–30.09.2017 välisenä aikana. Tänä vuonna seteleitä jaettiin yhteensä 900 kappaletta.

Mimosa Mäkisestä piti tulla poliisi, mutta kirkko veti lopulta pitemmän korren. Tänään hän on Kauniaisten uusi kirkkoherra. teksti Taneli Kylätasku kuva Esko Jämsä

i ristin sielua. Kauniaisten kirkon eteisaula on hiirenhiljainen. Unelias hetki katkeaa aplodien terävään ääneen. Kaksi päivää sitten kirkkoherraksi valitun Mimosa Mäkisen kiitos- ja onnitteluhartaus päättyy juuri kerrosta ylempänä. Seurakunnassa pastorina toiminut Mäkinen aloitti kirkkoherran tehtävien hoitamisen viime vuoden elokuussa, kun edellinen kirkkoherra Mauri Vihko lähti kirkon ulkosuomalaistyön johtajaksi. Sijaisena Mäkinen pyrki välttämään linjaratkaisuja, jotka menisivät tulevan kirkkoherran tontille. Tultuaan valituksi tehtävään Mäkinen sanoo, että isoille reformeille ei ole tarvetta. – Rakenteet ovat varsin hyväs-

Kirkkoherra Mimosa Mäkinen lupaa työskennellä sen puolesta, että Kauniaisten seurakunta säilyy itsenäisenä myös tulevaisuudessa.

sä jamassa. Työn suunnittelun tapa ja johtamisen rakenne ovat selkeitä, Mäkinen sanoo. Omiksi tavoitteikseen Mäkinen linjaa työn painopisteen siirtymisen kirkonmäeltä kaupunkilaisten arkeen, vahvan yhteisöllisyyden myös verkossa sekä Kauniaisten seurakunnan säilymisen itsenäisenä. Mimosa Mäkinen oli vain 13-vuotias, kun kuopiolaisen Puijon seurakunnan nuorisotyönohjaaja valitsi innokkaan tytön vetämään seurakunnan kokkikerhoa. Se oli Mäkisen ensimmäinen kokemus siitä, että seurakunta on paikka, jossa saa vaikuttaa ja omalla mielipiteellä on väliä. Mäkinen jatkoi rippikoulusta isoseksi ja osallistui nuorteniltoihin, retkille ja leireille. Yhdessä harrastettiin seinäkiipeilyä, vaijeriliukua ja liveroolipelejä. Yön pimeydessä larppaavat nuoret

muuttivat seurakunnan leirikeskuksen kreivi Draculan linnaksi. Kirkko veti Mäkistä puoleensa myös syvällisemmistä syistä. Uskonnolliset ja maailmankatsomukselliset kysymykset ovat kiinnostaneet häntä lapsesta saakka. Kirkko oli kasvuympäristö, jossa samat kysymykset kiinnostivat muitakin. – Koin, että minut hyväksyttiin seurakunnassa. Sain pohtia kaikenlaista ja olla myös eri mieltä. Kukaan ei koskaan tuputtanut minulle mitään, hän sanoo.

Nuoruuden tärkeisiin hahmoihin kuului Puijon seurakunnan pastori, raamatuntutkija ja tietokirjailija Kari Kuula, joka suhtautui nuoreen pohdiskelijaan tasavertaisena keskustelukumppanina. Mäkisen mukaan Kuula ei koskaan väheksynyt ”tyhmiä kysymyksiä”, vaan kannusti häntä jatkamaan teologisten kysymysten pohdintaa. Mäkisellä oli kuitenkin muita suunnitelmia. Hän halusi poliisiksi. Kohtalo puuttui peliin yläasteiässä, kun Mäkiselle puhkesi astma. Lukion loppuvaiheessa hänelle selvisi, että työkykyä haittaava sairaus on este poliisiksi pääsylle. – Silloin teologinen tiedekunta oli itsestään selvä vaihtoehto. Luulen, että tämä on hyvä näin. Herkkyyteni vuoksi minusta olisi luultavasti tullut huono poliisi, Mäkinen sanoo. Kauniaisten suomalaisen seurakunnan pappina Mäkinen aloitti vuonna 2011 työskenneltyään ennen sitä Tapiolassa. Mäkinen sanoo kasvaneensa Kauniaisissa ammatillisesti aikuiseksi. – Minulle annettiin mahdollisuus olla nuorena naispappina uskottava uudenlaisissa tehtävissä. Olen saanut ideoida ja viedä asioita eteenpäin ja minulla on ollut esimiehen ja työtovereiden tuki.

”

Koin, että minut hyväksyttiin seurakunnassa. Kukaan ei koskaan tuputtanut minulle mitään. Mimosa Mäkinen

34-vuotias Mäkinen on Espoon hiippakunnan nuorin kirkkoherra. Mäkinen huomauttaa naurahtaen, että ikä on suhteellinen asia. Seurakuntanuorten parissa tunne omasta nuoruudesta karisee nopeasti. Kauniaisten seurakunnan nuorisopappina Mäkinen on löytänyt itsensä samankaltaisista keskusteluista kuin nuorena, mutta tällä kertaa eri puolelta pöytää. Pöydän virkaa tekee usein WhatsApp tai muu sosiaalinen media, mutta nuorten kysymykset ovat samoja kuin ennenkin. Kärsimykseen liittyvien ikuisuuskysymysten lisäksi moni nuori haluaa jakaa huolensa maapallon ekologisesta tilasta ja tulevaisuudesta. – Uutta on se, miten laajasti nuoret pohtivat seksuaalisuuteen ja sukupuoliseen monimuotoisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Homokysymyksen kautta nuoret kuulostelevat sitä, onko Jumala sellainen, joka tuomitsee normista poikkeavat, Mäkinen sanoo. Kirkkoherranvaaliin liittyvässä paneelikeskustelussa ehdokkaat saivat vastata yhdellä sanalla kysymykseen, vihkisivätkö he samaa sukupuolta olevia pareja, jos kirkolliskokous päättäisi, että se on mahdollista. Mäkisen vastaus oli ”kyllä”. Mäkinen perustelee näkemystään kiertelemättä, vaikka tietää, että kysymys jakaa mielipiteitä myös Kauniaisissa. – Toivon, että kirkon avioliittokäsitys voisi laajentua koskemaan samaa sukupuolta olevia pareja. Henkilökohtaisesti olisin valmis vihkimään ja siunaamaan myös näitä pareja. Omatuntoni sanoo, että en voisi kieltää heiltä siunausta. Sitoudun kuitenkin kirkon yhteisiin pelisääntöihin, koska en katso omistavani kirkon pappisvirkaa. Mäkinen toteaa, että keskustelua kirkon avioliittokäsityksestä ei voi väistää. Sen täytyy kuitenkin tapahtua kaikkia osapuolia kunnioittavasti. – Tilanne on se mikä on. Pyrin kuitenkin siihen, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset voivat kokea itsensä aidosti tervetulleeksi tässä seurakunnassa. ■

Lauluääni ei ratkaissut Kirkkoherran valinnan teki Kauniaisten suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvosto maanantaina 29.5. Vt. kirkkoherrana toiminut Mimosa Mäkinen sai 11 ääntä ja Hausjärven seurakunnan kirkkoherra Jussi Kauranne yhden äänen. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Espoon hiippakuntaan valitaan kirkkoherra välillisellä vaalilla. ”Vaalissa valitaan ennen muuta seurakunnan työyhteisön johtaja. Suorassa vaalissa korostuvat ehdokkaan komea lauluääni ja saarnataito, jotka ovat vain yksi osa kirkkoherran työtä”, Kauniaisten yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kari Huoponen perustelee. Kauniaisten suomalainen seurakunta muodostaa seurakuntayhtymän yhdessä Grankulla svenska församlingin kanssa. Suomalaisella seurakunnalla on 4270 jäsentä ja Grankulla svenska församlingilla noin 2500.

6a Juha Tuomi / Rodeo

Valamon lumous – käsikirja kiinnostuneille

Minun Valamoni. Tarinoita luostarista. Toim. Annina Holmberg, Olli Löytty ja Taina West. Kirjapaja 2017.

Konkarit pikatreffeillä Rakkauden ja läheisyyden kaipaaminen on sallittua kaiken ikäisille, sanoo näyttelijä Rea Mauranen. teksti Marjo Kytöharju kuva Sirpa Päivinen

ea Mauranen joutui miettimään hetken, kun häntä pyydettiin uuteen Rakkautta vain -tv-sarjaan, jossa fiktiiviset henkilöt kohtaavat improvisoiduilla pikatreffeillä. Hän suostui vas-

ta, kun selvisi, että mukaan tulee liuta tuttuja näyttelijäkollegoita. He ovat koko kansan tuntemia kasvoja: Eeva Litmanen, Leena Uotila, Sinikka Sokka, Kirsti Wallasvaara, Aake Kalliala, Heikki Kinnunen, Heikki

luontoon Päivä ja yö Nuuksiossa Nuuksiossa ja Haltiassa (Nuuksiontie 84) vietetään lauantaina 17.6. luonnon päivää ja -yötä. Päivän mittaan Haltiassa on monenlaista ohjelmaa, muun muassa polkujuoksua, kirkkovenesoutua ja metsäkirkko. Tarkista tapahtumat ja ajat sivulta www.haltia.com.

Espoon kaupunki

3× Suomen luontokeskus Haltia / Markus Sirkka

kirja ”Valamossa toimitettavia jumalanpalveluksia seuratessani itkin: mikään teatteriesitys ei koskaan saisi aikaan mitään sellaista, mitä koin luostarissa, konevitsalaisen Jumalanäidin ikonin edessä tuohusten liekkien luodessa eriskummallisia varjoja viileään kirkkosaliin.” Näin kirjoittaa näyttelijä Johannes Lahtela kirjassa Minun Valamoni. Tarinoita luostarista. Hänen elämässään uskonnolla, kirkolla tai uskonnollisella elämällä ylipäätään ei ollut mitään sijaa ennen kohtalokasta roolia Dostojevskin Rikoksessa ja rangaistuksessa. Se oli sysäys tutustua ortodoksisuuteen, mutta pohjalla oli tunne elämän tyhjyydestä. Nykyisin Lahtela on ortodoksisen kirkon diakoni. Kirjassa Valamon kokemuksistaan kertovat muun muassa Samuli Edelmann, Torsti Lehtinen, Tuula-Liina Varis ja Hannu-Pekka Björkman. Kirjan ovat toimittaneet Annina Holmberg, Olli Löytty ja Taina West. Löytty oli Valamossa siviilipalvelusmiehenä 1980-luvulla, Holmberg alkoi käydä luostarissa teini-ikäisenä vanhempiensa Kalle ja Ritva Holmbergin kanssa. Westin molemmat mummot olivat ortodokseja, mutta hän itse liittyi kirkkoon vasta äskettäin. Tekijäkolmikko kertoo kirjassa omat tarinansa. Lisäksi he ovat pyytäneet kirjoituksia lukuisilta Valamon-kävijöiltä ja haastatelleet munkkeja, luostarin työntekijöitä ja talkoolaisia. Myös jo tuonilmaisiin siirtynyt Kalle Holmberg ehti kirjoittaa kirjaan viimeisillä voimillaan. Kansien väliin on saatu paljon värikkäitä persoonia ja hauskoja muisteluksia, mutta yhtä lailla koskettavaa etsintää ja hengellisiä löytöjä. Jotkut Valamon ystävät ovat käyneet luostarissa lapsesta asti, toiset taas poikenneet uteliaisuudesta ohi ajaessaan – ja palanneet yhä uudestaan. Yllättävän moni heistä sai aikuisena Kalle tai Ritva Holmbergin kummikseen. Valamo on ortodoksisen uskonelämän ja kulttuurin keskus Suomessa. Igumenina 18 vuotta toiminut metropoliitta Panteleimon kiteyttää: ”Valamossa Jumalan armo on lähellä. (– –) Koska täällä rukoillaan ja on rukoiltu paljon, täällä on arkisesti sanottuna paljon hyvää energiaa ja tänne on välittynyt sen takia paljon siunausta. Se näkyy sillä tavalla, että luostarissa tulee paljon oivalluksia ja ajatukset selkiävät.” Eira Serkkola

Rea Mauranen laittaa itsensä peliin uudessa tv-sarjassa tuttujen näyttelijäkollegojen kanssa.

”

Usein erityisesti lapset puuttuvat vanhempiensa seurustelukuvioihin. Olisi kuitenkin lapsillekin helpompaa, että vanhemmilla olisi elämässään sisältöä.” Näyttelijä Rea Mauranen

Lintuja ja lepakoita Villa Elfvikissä Villa Elfvikissä (Elfvikintie 4) voi luonnon päivän kunniaksi lauantaina 17.6. yöpyä joko Partiolippukunta Laajalahden Eräveikkojen teltoissa tai omassa teltassa. Lisäksi voi osallistua opastetuille retkille tunnelmalliseen kesäluontoon. Retket ovat avoimia muillekin kuin yöpyjille. Yöpymään otetaan 50 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Katso lisätiedot Villa Elfvikin nettisivuilta.

Espoon kaupunki

Nousiainen, Esko Roine ja Esko Salminen. Treffi-isäntää sarjassa esittää Eero Ritala. – Tiesin, että he ovat sen verran kovia pelaajia, että kohtauksia improvisoidessa saa vastakaikua ja löytyy luottamusta puolin ja toisin, Mauranen sanoo. Jokainen näyttelijä kehitti sarjaan oman kuvitellun hahmonsa. Mauranen esittää Kirstiä. – On tärkeää, että henkilöhahmot ovat erityyppisiä, ovathan ihmiset oikeassa elämässäkin erilaisia. Kirstin hahmon otin omasta menneisyydestäni. Se tuli mieleen heti. Sarjassa ei ollut valmista käsikirjoitusta, ja ohjaaja Laura Joutsi antoi näyttelijöille täysin vapaat kädet.

Treffaajat eivät tienneet etukäteen toistensa hahmoja, repliikkejä ja tapahtumien etenemistä, vaan tarinan kulku oli kaikille yllätys. – Olemme tietysti improvisoineet paljonkin työssämme. Kun harjoitellaan näytelmää, ei repliikkejä lyödä heti lukkoon, ettei esityksestä tulisi liian paperinmakuista. Nythän sitä vaaraa ei ollut, Mauranen toteaa. Rea Mauranen arvelee, että tämän tyyppistä draamaa oli helpompi tehdä iäkkäämpänä. – Pitkän elämänkokemuksen kautta ymmärtää tiettyjä realiteetteja. Nyt tietää jo, että elämä on rajallista ja että kaikki nuoruuden unelmat eivät toteudu.

Maurasen mielestä rakkauden ja läheisyyden kaipaaminen on sallittua kaiken ikäisille. Hän myös painottaa sitä, että rakkaus on laaja käsite, jossa on paljon vivahteita, eikä se aina johda kumppanuuteen. Näyttelijä on huomannut, että moni itsensä yksinäiseksi tunteva vanhempi ihminen ei rohkene lähteä etsimään kumppania. – Iäkäs ihminen voi hävetä sitä, että janoaa ystävyyttä ja rakkautta, koska joidenkin mielestä se ei ole enää tietyssä iässä soveliasta. Usein erityisesti lapset moralisoivat ja puuttuvat vanhempiensa seurustelukuvioihin. Olisi kuitenkin lapsillekin helpompaa, että vanhemmilla olisi elämässään sisältöä eivätkä he jäisi lastensa riesaksi. – Pitäisi myös ymmärtää, miten loukkaavaa tuollainen käytös on, ihmisethän ovat tuntevia olentoja loppuun saakka. Nykyään kumppanin etsiminen on aiempaa helpompaa, kun käytössä ovat netin deittisivustot ja tarjolla on monenlaisia harrastuskerhoja. Mauranen kertoo tapaamastaan ihmisestä, joka oli mennyt johonkin harrastuskerhoon mutta jäänyt sinne muodostuneiden kuppikuntien vuoksi ulkopuoliseksi. Maurasesta kerhon ohjaajan pitäisi katsoa, ettei tuollaista tilannetta syntyisi. Eräs Maurasen pitkään yksin ollut ystävä löysi puolison netin kautta. – Minusta se oli todella iloinen asia. Ei elämässä muutenkaan kannata sanoa ”ei koskaan”, sillä elämähän voi viedä minne tahansa. – Itse olen onnellinen siitä, että ympärilläni on paljon eri-ikäisiä ihmisiä. Eri ikävaiheissa joutuu pohtimaan erilaisia kysymyksiä, ja tuntuu hyvältä, jos voi kysyttäessä jakaa omaa kokemustaan asioista. ■ Rakkautta vain -tv-sarja la 10.6. klo 21.15 Yle TV1:llä.

Retkelle Espoon saaristoon Espoon saaristoon pääsee taas reittiveneellä lauantaista 10.6. lähtien. Norsö, Norsö I ja Norsö IV liikennöivät 13.8. asti läpi kesän maanantaita lukuun ottamatta. Juhannusaattona veneet kulkevat normaaliaikataulun mukaan. Hinnat 5 ja 2,5 euroa. Alle 7-vuotiaat ilmaiseksi maksavan saattajan kanssa, 68+Sporttikortilla ilmaiseksi. Varaa mukaan käteistä, veneessä ei korttimaksu käy. Merja Räty

8A Tilaisuuksia

Palveluja tarjotaan

Kesken

Tulossa!

MAA-AINEKSIA Puh. 0500 450420

Krito-konferenssi 11.–13.8. Vivamo Kaikille avoin tapahtuma sisäisen toipumisen teemoista

Krito-ryhmänohjaajakoulutus 10.–11.8.

Koulutuspäivien kurssimaksu 65 €. Täysihoitohinta 75–94 €/hlö. Ilmoittaudu: puh. 0207 681 760 tai vivamo@sana.fi Yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa.

KODIN OSTAJALLE AMMATTIAPUA OSTOTARJOUKSEN TEKOON X-kiinteistövälittäjä, Rakennuskonsultti Jorma Vinni. ELÄMÄSI KAUPAT SINUN PARHAAKSI jormav21@gmail.com puh.0401895685

Muutot ja kuljetukset. 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetusneppis p. 040 5850074 KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV

kansanraamattuseura.fi Kaikkien kansojen Israelia siunaava Jerusalem RUKOUSKONFERENSSI 20.9.-4.10.2017. Näe ja koe Israel-ystävyys ja Raamatun maan nähtävyydet ainutkertaisella matkalla Pyhän Hengen johdatuksessa kansainvälisesti. Jatkuva ylistys-, rukous-, ja sananjulistusohjelma. Tunnetut puhujat ja ylistäjät. Simultaanitulkkaus, edullinen hinta, puolihito ja ilmaiset retket. Kysy: TV7 ´Sanan ja runon tuoksua´ aviopari Auli 044 513 1798 ja Jaakob 050 537 5065 www.sananjarunontuoksua.fi klikkaa MATKAT, matkat@sananjarunontuoksua.fi HERÄNNÄISSEURAT Mikaelinkirkon kirkkopyhä siirretty lokakuulle. la 10.6. klo 14 T. Piilolan 50-vuotisseurat Paavolan srk-koti, Aittat.1, Hyvinkää. pe 16.6. klo 18 Vanha kko, Uudenmaank.13, Hyvinkää. HUOM paikka muuttunut! ke 28.6. klo 18 Rovastilassa, Vuorikoskent. 554, Enonkoski (retki Kalliosta ja Loviisasta). Lisätied. V.-M. Hynninen, p. 0400 214971. 7.-9.7. herättäjäjuhlat Nilsiässä, www.herattajajuhlat.fi; yhteiskyytien peruutuspaikat: Vantaa-Hki, M. Taipale p. 050 3381506; ja Itä-Hki-Malmi, H. Untamala p. 045 3213195 tai A. Virkkunen p. 040 5804989.

www.jvlammi.fi KAIKKENLAISTA KOTIAPUA puutarhatyöt, ikkunanpesut ym. 25 €/h (sis. ALV ja kulut) kotitalousväh. P. 0440348268

Katso lisää: krito.fi

Mukana mm. Tommy Hellsten, Mirja Sinkkonen, Satu Lähteenkorva (e. Eerola), Ulla Saunaluoma, Mika Lahtinen, Aila Keskinen, Aino Vesti Musiikki Tuula Haxu Hakkarainen, Kristiina Tanhua-Laiho Konferenssin kurssimaksu 75 €. Täysihoitohinta 141,40–179,50/hlö

Hautauspalveluja

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keitiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Kevätpihaan kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

24 h

PÄIVYSTYS

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

Ostetaan

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

Tiedustelut tai varaa aika: Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Vuokralle tarjotaan

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Vuokrataan läpitalon kaksio 57m2 Espoon Mäkkylästä, Ruutikellarintie 5. Hyvä pohja, iso parveke, siistit pinnat, parketti, hyvin varusteltu ja rauhallinen ympäristö. Juna-asemalle n. 500m ja palvelut lähellä. Vuokra 920 €/kk. Yhteystiedot: 050-5163320

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

Siivouspalveluja Ota yhteyttä Otavamedia Oy:n ilmoitusmyyntiin Juha Kurvinen, 040 541 5787

Kari Salko, 0400 604 133

Tuire Sillanpää, 040 594 4204

etunimi.sukunimi @otava.fi

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Hammashoitoa

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 16.6. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Varaa aikasi 044 9339 242

www.stickdent.com

Suomen Hammaslääkäriliiton jäsen

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääketieteen lisensiaatti Hammasteknikko Master of Oral Surgery and Implantology (M.Sc., erik.)

• • • •

suu- ja hammaskirurgia implanttiprotetiikka erikoiskokoproteesit laajat kokonaishoidot

Hammaslääkärikeskus Dentarium Oy Mikonkatu 8 A, 7 krs., Hki Puh. (09) 622 1533 GMS 050 552 7295 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous. Kodinapu helmi p.0407209420 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

facebook.com/ kirkkojakaupunki

1500-luvun alussa nykyisellä pääkaupunkiseudulla asui 5 000 ihmistä, jotka pelkäsivät kuolemansa hetkeä. Hiipivää reformaatiota talonpoika tuskin huomasi. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVITUS MARI AARNIO JA JARKKO PELTOLUHTA

Missä kuolimme kerran

urun piispa Arvidus Kurck hukkui. Se oli hänen elämänsä tärkein hetki. Kurck oli noussut Närpiössä pieneen laivaan, jonka piti kuljettaa hänet Ruotsiin. Matkassa oli myös piispan palvelijoita ja sukulaisia sekä Turun tuomiokapitulin dekaani. Oli heinäkuun

22. 22. päivä vuonna 1522. Selkämerellä nousi myrsky. Aallot löivät laivan yli, ja piispa joutui veden varaan. Arvidus Kurck tajusi kuolevansa. Hän tiesi, että kuoleman hetki ratkaisi kaiken.

Viisimetristen aaltojen lomasta lähestyi kaksi seuruetta. Yhdestä suunnasta tuli loistava joukko, jota johti arkkienkeli Mikael. Hän oli tullut hakemaan piispan, Herran uskollisen palvelijan, Taivaaseen. Toinen joukko oli pimeä ja pahanhajuinen. Se oli eläimellisten demonien ja pahojen henkien joukko. Ne aikoivat viedä piispan Helvettiin. Sancta Maria, Mater Dei, ora pro nobis peccatoribus, nunc et in hora mortis nostrae, piispa oli monesti rukoillut. Pyhä Maria, Jumalan äiti, rukoile puolestamme nyt ja kuolemamme hetkellä. Mutta kukaan ei ollut ehtinyt kuulla piispan rippiä. Se oli paha asia, ja Arvidus Kurck joutui paniikkiin. Hän katui syntejään ja huusi pyhää Henrikiä avukseen. Sitten uusi aalto nousi piispan yli ja vei hänet uppeluksiin. Myrsky ei tuntunut pinnan alla. Piispa veti keuhkonsa täyteen vettä.

2B Esko M. Laineen mukaan ihmisten uskonnolli 495 vuotta myöhemmin kirkkohisto rian dosentti E sko M. Laine juo cappuc suutta leimasi kolme asiaa. Ensinnäkin: se ei ollut yksityisasia. cinoa. Hakaniemen hallissa on arki-iltana – Katolisuudessa on aina ollut lähtökohtana se, hiljaista. että kirkon usko on tärkeämpi kuin yksilön, Lai – 1500-luvulla oli vallalla 1200-luvulla syntynyt kuolemakäsitys, että kuoleman kannalta tärkein ne selittää. – Meillä on mielikuva Umberto Econ Ruusun tä on se, mitä kuoleva ajattelee vihonviimeisellä nimessä kuvatusta munkki Baskervillestä, joka te hetkellä, Laine kertoo. – Kaikki tähtää siihen het keen, ja tämä kuolemakäsitys johtaa tietynlaiseen kee itsenäisiä päätelmiä ja suhtautuu kriittises kuolinvuodedramatiikkaan. ti kirkon traditioon. Heitä on kuitenkin tässä vai Jos kuoleva ei ehtinyt katua syntejään, mahdol heessa talonpoikien parissa todella vähän – jos lainkaan. lisuudet pelastukseen olivat olemattomat. Kuolin Toiseksi: pyhimykset olivat huipputärkeitä. Elä vuoteen äärelle kutsuttiin aina pappi, joka antoi synninpäästön. mä oli epävarmaa, ja pyhimykset pitivät ihmisis – Jos pappi myöhästyi tai kieltäy tä huolta. Esimerkiksi rutto ei suin tyi, se oli peruste viraltapanoon, kaan kadonnut 1300-luvun mus Laine selittää. tan surman myötä. Se siirtyi pohjoi Vuonna 1522 Suomi oli läpeen seen. Pyhimysten avulla yritettiin hallita hallitsematonta. sä katolista maata. Euroopasta hiipi – Pyhät olivat osa vakuutusjärjes pikkuhiljaa uudistusliike, jota alet 1500-luvulla pyhät tiin kutsua reformaatioksi tai us telmää, jota ei oikeastaan muuten olivat osa vakuutus ollut. Jokaisella oli oma taivaallinen konpuhdistukseksi. Tässä vaihees järjestelmää, jota ei kumminsa. Ihmisen kuului kunnioit sa harva suomalainen tiesi siitä – ja vielä harvempi kannatti sitä. taa pyhimystä sytyttämällä kyntti oikeastaan muuten Silti kävi niin, että Arvid Kurki löitä, käymällä hänen päivänään kir ollut. Jokaisella jäi Turun hiippakunnan viimeiseksi kossa ja muistamalla häntä. Vasta oli oma taivaallinen varsinaisesti katoliseksi piispaksi. vuoroisesti taivaallinen kummi huo kumminsa. Suomessa reformaatio tapahtui lehti ihmisen ajallisesta vaelluksesta. eri tavalla kuin manner-Euroopas Kolmanneksi: muinaisusko ja Pyhimysten avulla magia elivät katolisen kristinuskon sa. Tallinnassa, reilun 80 kilomet yritettiin hallita kanssa jotakuinkin sovussa. Kirk rin päässä nykyisestä pääkaupunki hallitsematonta.” seudusta, paavinkirkon vastustajat ko, jos nyt ei avoimesti hyväksy rikkoivat paikkoja ja tekivät aggres nyt kansanuskoa, katsoi sitä sormi Kirkkohistorian siivista hengellistä vallankumous en läpi. dosentti Esko M. Laine Edes pappiloissa kaikkia munia ei ta. Helsingin tienoilla otettiin his tohdittu laittaa samaan koriin. Vantaalaisen 1500-lu sukseen. vun pappilan uunista on löydetty lehmänkallo, joka toi hyvää onnea ja karkotti tuholaiseläimiä. Bertill hautasi kivikirveen talonsa lattian al Jopa Suomen reformaattorin Mikael Agricole. Hän oli löytänyt sen peltotöissä ja hän tiesi, et tä Ukko oli heittänyt sen myrskypilvistä maahan. lan kotitalosta Pernajasta on löydetty puuveistos, Hän tiesi myös, ettei salama iske samaan paik joka esittää tonttua tai taloa suojelevaa henkeä. kaan kahdesti. Niinpä hän päätti huijata Ukkoa: tähän taloonpa et kirveitäsi heitä. Anna itki kolme päivää. Sitten hän jäi makaa Bertillin talo oli yksikerroksinen hirsirakennus maan paikoilleen eikä suostunut puhumaan. Ta Mårtensbyn kylässä. Savupiippua ei ollut, vaan lonpoika Bertillin ja Annan kolmas poika oli kuol savu tuli sisälle. lut heti syntymänsä jälkeen. Pappi oli ollut toimit Vuosi oli 1507. Bertill oli hurskas kristitty, jolle tamassa messua ja ehtinyt paikalle liian myöhään. ei tullut mieleenkään nousta kritisoimaan kirkon Poikaa ei ehditty kastaa ennen kuolemaa. Pap oppia. Hän kävi joka sunnuntai kirkossa ja pahek pi sanoi, että lapsi joutui Taivaan ja Helvetin raja sui ulkosaariston kalastajia, jotka etenkin keliri maille limbukseen. Hän ei joutuisi kokemaan kaik kon aikaan jättivät tulematta. Bertill kuitenkin tie kia Helvetin kauhuja, mutta ei koskaan saisi kat si myös, että vanhoihin jumaliin, haltijoihin ja soa Jumalaa kasvoista kasvoihin. Niinpä lasta ei tonttuihin kannatti pitää hyvät välit. myöskään voitu haudata Pyhän Laurin kirkon Etelä-Suomen maa oli hedelmällistä. Nykyisen hautausmaalle. Pojan nimeksi piti tulla Lars. Ber pääkaupunkiseudun talonpojat eivät olleet rik till vei pienen ruumiin pois Annan luota. Ensimmäinen vuosi oli lapselle vaarallinen. Jos kaita, mutta ei heillä aivan huonostikaan men ta ja pyhää Annaa auttamaan lasta. Hän polvis nyt. Heillä oli muun muassa varaa rakennuttaa ki poika selvisi imeväisajasta, seuraava riskin paikka tui haudan viereen ja jäi puoliääneen hokemaan: oli noin seitsemänvuotiaana. Silloin oli aika läh rikiem rikiem. vikirkko. Pyhän Laurin kirkko sijaitsee Vantaal Kun aamu alkoi valaista hautaus la Kehä kolmosen eteläpuolella. Se oli alueen kes teä äidin helmoista isän töihin. Met kus, ja kirkko oli lähitienoon ainoa kivirakennus. sässä saattoi jäädä puun alle tai susi maata, Bertill peitti haudan miten Sen rakensi mahdollisesti kiertävä ammattilaispo saattoi tappaa. taisi ja palasi metsään. Mutta jos selvisi aikuiseksi, saat rukka, joka tuli Pohjois-Puolasta tai Saksasta. Ul Alkuvuodesta 1521 nykyiselle pää komaiden vieraat olivat harvinaisuus. toi elää vanhaksi. – Ihmiset asuivat kylissä, joita oli Helsin – Jos ei sairastunut eikä tyrinyt ja kaupunkiseudulle oli kiirinyt huhu Luther oli sitä oli hyvät geenit, saattoi periaattees gin kirkkopitäjässä noin 90. Valtaosa by- tai bö ja toisenlaisista kuolemista. Tanskan kuningas Kristian II oli le-päätteisistä paikoista on vanhoja kyliä, kertoo sa elää jopa 90-vuotiaaksi, Esko M. mieltä, että teloittanut Tukholmassa aatelisia, arkeologi Andreas Koivisto Vantaan kaupungin Laine kertoo. pyhimysten porvareita ja piispoja. Heidät oli Se ei kuitenkaan ollut kovin museosta. huutaminen avuksi tuomittu harhaoppisuudesta ja pol oleellista. Ajallinen elämä oli vaivo on perkeleestä. jen piinaama ja varjomainen. Ihmi tettu roviolla. He joutuivat varmas Töölö (Tölöby), Suutarila (Skomakarböle), Ko nala (Konalby) Oulunkylä (Åggelby), Tikkuri sen tärkeämpi syntymä oli syntymä ti Helvettiin. Ruotsalaiset talonpo Melanchton oli sitä iankaikkiseen elämään. jat olivat nousseet kapinaan. Hei la (Dickursby), Kulosaari (Brändöby), Martinlaak mieltä, että se on Syntymäpäivistä ei pidetty kirjaa, so (Mårtensby), Kaarela (Kårböle) ja niin edelleen. tä johti nuori aatelinen nimeltään turhaa, ja Agricola mutta kuolinpäivä – eli se tärkeämpi Osa kylistä rakennettiin tiiviisti kylänraitin ym Gustav Vasa. ajatteli samalla syntymäpäivä – muistettiin kyllä. Uutiset kiersivät suusta suuhun, pärille, osa taas hajalleen. Varsinainen Helsingin Seuraavaa pyhäpäivää edeltä ja faktat vaihtuivat kertojan mu kaupunki perustettiin vasta muutaman vuosikym tavalla. kaan. menen päästä, vuonna 1550. vänä yönä Bertill haki pienen Lar Kirkkohistorian Bertillin elämään Tukholman ta Pääkaupunkiseudulla asui noin viisituhatta ih sin ruumiin riihestä ja lähti kulke dosentti Esko M. Laine pahtumat eivät vaikuttaneet. Ku mistä, joista suurin osa oli maanviljelijöitä. Lähes maan pimeän metsän läpi. Matka kaikki puhuivat ruotsia. Saarilla asui kalastajia ja Mårtensbyn ja kirkon välillä oli yli ningas kuin kuningas. Eivät ne tän luultavasti jokunen luotsi. Vapaa-ajalla, jos sellais kahdeksan kilometriä. Bertill kaivoi hautausmaan ne tulleet. syrjäiselle laidalle pienen kuopan, laski pojan sin Seuraavina vuosikymmeninä oppineiden teo ta oli, soitettiin soittimia ja heitettiin noppaa – ja luultavasti ryypättiin, tapeltiin ja riiailtiin. ne ja täytti haudan. Hän pyysi pyhää Laurentiuslogien ja kuninkaiden kammioissa puitiin suuria,

”

Requiem aeternam dona eis, Domine, et lux permutta Helsingin tienoilla tapahtui vähän. Vuonna 1527 kuningas Kustaa Vaasa siirsi kirkon omaipetua luceat eis. Requiescant in pace. Bertillin vansuuden kruunulle, mikä oli papeille nöyryytys, hin poika Hans ei ymmärtänyt papin hokkuspokmutta ei juuri kiinnostanut Bertilliä. kuksista mitään, mutta tiesi, että ne Seuraavana vuonna Turkuun vihitolivat tarpeen. Hans oli itse pyytänyt pyhää Birgittaa ja pyhää Gertrudia tiin uusi piispa pitkälti vanhan karukoilemaan isän sielun puolesta. tolisen kaavan mukaan, mutta eräs Parin vuoden päästä Turusta tuli oleellinen seikka oli toisin: paaviluusi pappi, joka opetti outoja. ta ei enää pyydetty vahvistusta vihSellainen Kun Hans oli ripin yhteydessä kimykselle. Sen sijaan piispa Martkertonut pyytävänsä esirukouksia ja ti Skytte vannoi uskollisuutta kusauliniinistömäinen varjelusta taivaalliselta kummiltaan, ninkaalle. maltillinen harkinta pyhältä Birgitalta, pappi oli niisSamalla katkesi Helsingin pitäon reformaation jän kivikirkon napanuora Roomaan. kauttanut nenäänsä ja sanonut, että toteuttamisen Bertill ei asiaa edes huomannut. voit sinä niin tehdä jos haluat, mutta ei siitä mitään hyötyä ole. Käänny tapa Suomessa, ja mieluummin Kristuksen puoleen. Bertill kuoli savupirtissään siksi reformaatio – Reformaatio toteutui kahdelheinäkuussa 1534. Metsässä jalkaan on erilainen tullut haava tulehtui. Kuu oli vähela linjalla. Ne voidaan henkilöiSuomessa kuin monin nevä, ja kaikki tiesivät, että se merdä Martti Lutheriin ja Philipp Melanchthoniin, sanoo Esko M. kitsi paranemiselle huonoa. Pappi paikoin Saksassa. Laine. ehti paikalle ajoissa. Kirkkohistorian – Luther oli sitä mieltä, että pyhiKun kuolinkamppailu oli käyty, dosentti ruumis vietiin kirkkoon, jossa valmysten huutaminen avuksi on perEsko M. Laine vottiin kolme vuorokautta ja vietetkeleestä. Melanchton oli sitä mieltiin sielunmessua, requiemia. Muutä, että se on turhaa. Melanchton oli Agricolan opettaja, ja Agricola ajatteli samalla taten maalliseen elämään kiintynyt vainaja saattaisi yrittää palata. valla.

”

Turun hiippakunnassa toteutettiin vuonna 1537 kulttireformi, jossa kirkon elämää alettiin riisua reformaation ajatusten mukaisesti. Muutoksissa kuitenkin vältettiin aggressiivista polkemista tai valvontaa. Puhutaan Pohjolan pitkästä reformaatiosta. Syrjäseuduilla katoliset tavat elivät vielä pitkään. – Kirkko on meillä ihan käsittämättömän kärsivällinen opettaja, Laine toteaa. Maltillisuus näkyy kirjallisissa lähteissä. Yhtäältä Turun piispa ja Suomen ensimmäisen kirkkohistorian kirjoittaja Paavali Juusten toteaa 1570-luvulla ykskantaan: ”Olemme jo 33 vuotta sitten hylänneet roomalaisen krisman ja öljyn käytön samoin kuin muut tyhjänpäiväiset seremoniat, jotka ovat inhimillisen auktoriteetin säätämiä eivätkä Jumalan sanan mukaisia. – – Me kauhistumme kuolleiden pyhien avuksihuutamista ja olemme jättäneet hyvästit heidän esirukouksilleen.” Hylätty on – mutta vuonna 1593 allekirjoitettu Upsalan kokouksen päätösasiakirja antaa asiasta joustavamman kuvan: ”Tähän maahan ei oikeas taan saisi antaa tulla eikä asettua asumaan kenenkään sellaisen ihmisen, joka harrastaa jotakin väärää oppia eikä ole kanssamme yhtä opin asioissa, jotta hän ei viettelisi

4B toisia mukaansa. Koska tätä ei kaupankäynnin ja matkustamisen takia kuitenkaan voida estää, on päästy yksimielisyyteen siitä, että harhaoppisen ei ole lupa pitää julkisia kokouksia kodeissa tai muualla.” Upsalassahan oltiin tolkun ihmisiä! – Sellainen sauliniinistömäinen maltillinen harkinta on reformaation toteuttamisen tapa Suomessa, ja siksi reformaatio on erilainen Suomessa kuin monin paikoin Saksassa, Laine sanoo. ”OIKEIN HYVÄÄ JA HISTORIALLISTA sunnuntaiaamua täältä Turun tuomiokirkosta”, sanoo Ylen TV1:n toimittaja. On syyskuun 5. päivä vuonna 2009, ja Turun luterilaistuneessa tuomiokirkossa vihitään Helsingin piispa. Suomi on läpeensä luterilainen maa – tai ainakin kulttuuriluterilainen. Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluu lähes 80 prosenttia kansasta. Teemu Sippoa ei kuitenkaan voi laskea kyseiseen lukuun, koska hän on katolilainen. Sippo on Selkämerellä hukkuneen Arvidus Kurckin eli Arvid Kurjen jälkeen ensimmäinen suomalaissyntyinen katolinen piispa. Kurjen kuoleman ja Sipon vihkimisen välillä on 487 vuotta. Vuonna 1617 Ruotsi-Suomessa säädettiin laki, jonka mukaan katolisen uskon harjoittamisesta seuraa kuolemantuomio. Välissä oli vuosisatoja, joiden aikana vääräuskoiset olivat tiukilla. 1500-luvun maltillisuus karisi. Sittemmin ajat ovat taas muuttuneet. Teemu Sipon vihkimistä katoliseksi piispaksi seuraavat penkistä muun muassa Helsingin silloinen luterilainen piispa Eero Huovinen ja Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo. (Todettakoon, et-

tä 1500-luvun alussa pääkaupunkiseudulla ei ollut yhtään ortodoksia. Muslimeista tai muista uskonnoista esihelsinkiläiset olivat tuskin kuulleetkaan.) ”Näen erityisenä tehtävänäni toimia sillanrakentajana”, Sippo sanoo Ylen toimittajalle. ”Haluaisin rakentaa siltoja myös muihin kristittyihin, ennen muuta tietysti meidän luterilaisiin ja ortodoksisiin veljiin ja sisariin.” Kahdeksan vuotta myöhemmin, anno Domini 2017, tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martti Lutherin kerrotaan naulanneen 95 katolista kirkkoa kritisoivaa teesiään Wittenbergin linnankirkon oveen. Suomen luterilaisessa kirkossa ei kuitenkaan haluta juhlia uskonpuhdistuksen juhlavuotta. Täällä vietetään reformaation merkkivuotta. Merkkivuoden projektisihteeri, luterilainen pastori Timo-Matti Haapiainen totesi Kirkko ja kaupungin mielipidepalstalla 22.7.2015, että uskonpuhdistus on ”sanana altis vastakkainasettelua ruokkiville tulkinnoille”. Näyttää siltä, että Suomen pitkä reformaatio jatkuu yhä.

Bertill ja hänen perheensä ovat fiktiivisiä henkilöitä, jotka perustuvat asiantuntijoiden näkemyksille. Arkeologisissa kaivauksissa Martinlaaksossa on löydetty kivikautinen kirves, joka on haudattu 1500luvun alussa asutun talonpoikaistalon lattian alle. Pyhän Laurin kirkon hautausmaalta on löydetty alle vuoden ikäisten lasten salahautoja. Jutussa on käytetty lähteinä muun muassa seuraavia teoksia: Pentti Virrankoski: Suomen historia, Simo Heininen ja Markku Heikkilä: Suomen kirkkohistoria, Simo Heininen: Pyhästä Henrikistä Mikko Juvaan ja Risto Pulkkinen: Suomalainen kansanusko.

Kolumni

Satasen trampoliini lennättää pitkälle

TOMMI LAITIO Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

OHJAAJAT KANNUSTIVAT NUORIA JA VEIVÄT HEIDÄT KOKEILEMAAN UUSIA ASIOITA. KUNKIN HARRASTAMISEEN KÄYTETTIIN NOIN 115 EUROA VUODESSA.”

”ME OLIMME oppineet että meidän ei kannattanut haluta itsellemme asioita eikä toivoa parempia aikoja. Olimme rynnänneet väärään suuntaan ja kärsimme muutoskammosta. Me olimme pelokkaita tunturijäniksiä. Ja isoja nälkäisiä jääkarhuja.” Ruotsinsuomalainen Susanna Alakoski kirjoittaa lapsuudestaan alkoholistiperheessä teoksessaan Lähimmäisen huhtikuu (2015). Alakoskelta kysytään usein, miten lasten syrjäytymistä tulisi estää. ”Meidän on kylvettävä siemeniä, emme vain tiedä milloin siemen itää”, hän vastaa.

keeseen valikoitui luokkia, joilla oli keskiarvoa enemmän poikia ja vieraskielisiä. Hankkeen jälkeen kaikki nuoret ovat jatkoopinnoissa, mikä on keskiarvoa parempi tilanne. Sekä kouluviihtyvyys että luokkahenki paranivat. Nuoret ovat kiinnostuneempia useammista asioista kuin vertailuluokilla. 115 EUROA per oppilas on Alakosken peräänkuuluttama siemen. Siemeniä jaettaessa on samalla hyväksyttävä, että emme voi tietää, mikä siemen ratkaisee. Mutta joku siemenistä voi olla kokonaisen elämän arvoinen. Taloudellisen hyödyn lisäksi hanke muistutti, että nuorella on oltava rahan lisäksi tietoa, kavereita ja rohkeutta kokeilla, tykätä ja olla tykkäämättä. Kouluyhteisö toimii parhaimmillaan trampoliinina, joka auttaa näkemään omat mahdollisuudet laajemmin ja sysää liikkeelle. Nuorilta opittiin, että on tärkeää, että vapaaaika tuntuu vapaalta. Nuoren on koettava, että päätyy hän sitten keppihevosiin, kuntosaliin, chillailuun tai lukemiseen, hänestä välitetään. Tai kuten Susanna Alakoski asian ilmaisee: ”Rakastettuna olemisen tunne on vahvempi kuin kaikki maailman päihteiden käyttö.”

YLEINEN ARVIO syrjäytymisen hinnasta on miljoona euroa palveluina ja menetettyinä verotuloina. Laskelma ei vastaa, mikä ennaltaehkäisy tehoaa. Valtio, kunnat, puolueet ja säätiöt ovat tarjonneet ratkaisuksi harrastusta jokaiselle lapselle. Helsingin kaupunki käynnisti vuonna 2013 Hyvä vapaa-aika -tutkimushankkeen, jolla selvitettiin harrastusten vaikutusta. Nuoriso-ohjaajat työskentelivät kuuden yläkoululuokan kanssa kolme vuotta. Ohjaajat kannustivat nuoria ja veivät heidät kokeilemaan uusia asioita. Kunkin harrastamiseen käytettiin noin 115 euroa vuodessa. Hank-

Eikö uni tule? SOS Health melatoniinisuihke lyhentää nukahtamisaikaa.

MELATONIINI ON SUIHKEENA TABLETTIA TEHOKKAAMPI! Melatoniini on elimistössä luontaisesti esiintyvä ”pimeähormoni”. Ihmisen elimistössä sitä erittyy pääasiassa aivojen ympäröimästä käpyrauhasesta. Melatoniinin eritys lisääntyy pimeyden tulon jälkeen, on huipussaan kello 2–4:n välillä yöllä ja vähenee yön loppupuolella. Melatoniinia erittyy vähemmän, jos ihmisellä on stressiä tai esimerkiksi epäsäännölliset ruokailutavat. Tupakointi ja alkoholin käyttö vähentävät myös melatoniinin tuotantoa.Vanhemmilla ihmisillä esiintyy usein nukahtamisvaikeuksia. Heidän unensa keskeytyy yöllä, ja he heräävät erittäin aikaisin aamulla. Syy heräilyyn on iän myötä vähenevä melatoniinin tuotanto.

Suihkeena melatoniini imeytyy nopeammin ja paremmin Suihkemuotoinen melatoniini vaikuttaa nopeammin ja on tehokkaammin kuin tabletit, kapselit tai vastaavat tuotteet. Kun melatoniini nautitaan tablettina, jopa 80% melatoniinihormoonista tuhoutuu. Suoraan kielen alle suihkutettu melatoniini imeytyy kolme kertaa nopeammin ja on jopa 3-4 kertaa tehokkaampi kuin tabletti- tai kapselimuotoinen valmiste. Kielen alle suihkutettuna imeytyminen limakalvoilta alkaa jo viidessä minuutissa. Melatoniinia imeytyy ensimmäisten minuuttien aikana suoraan limakalvolta jopa 4 kertaa enemmän kuin enemmän kuin perinteisistä vatsan kautta kulkevista tableteista. Suihke (ng/ml) Valmiste B (ng/ml)

SOS Health melatoniinisuihke on riittoisa, edullinen ja helppokäyttöinen SOS Health melatoniinisuihketta käytetään ottamalla 1 suihkaus kielen alle noin puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa. Päivittäin käytettynä lähes 200 päivän eli yli puolen vuoden annos. Terveyskaupoista, terveystuotteiden verkkokaupoista. www.polarpharma.fi

Suihke vs tabl imeytyminen 5,0000 3,7500 2,5000 1,2500 0,0000

Toisenlainen nainen leimattiin hulluksi Katja Kallio kirjoitti romaanin Seilin saarelle vuonna 1891 passitetusta irtolaisnaisesta. Arkistojen tutkiminen oli kirjailijalle hurja löytöretki. Teksti Marjo Kytöharju Kuvat Sirpa Päivinen

uto tunne valtaa mielen, kun yhteysalus Östern rantautuu Saaristomerellä sijaitsevalle Seilin saarelle. Tutun oloinen hiekkatie vie alkukesän vihreyden saattamana saaren päärakennukseen ja kirkkoon. Tätä tietä kulki runsaat sata vuotta aiemmin myös Amanda Aaltonen, joka määrättiin 26-vuotiaana saarelle pahamaineiseen naisten mielisairaalaan. Määräys oli ankara, sillä kun Seiliin joutui, ei sieltä ollut pääsyä pois.

Amanda Aaltonen on kirjailija Katja Kallion keväällä ilmestyneen Yön kantaja -romaanin päähenkilö. Kirja perustuu tietoihin, jotka Kallio kokosi Aaltosesta eri lähteistä. Myös saari rakennuksineen on vahvasti läsnä teoksessa. – Lukiessani Jutta Ahlbeck-Rehnin väitöskirjaa, joka käsittelee Seilin mielisairaalan potilaita, törmäsin Amanda Aaltosesta tehtyyn potilasraporttiin. Psyykkisten oireiden ohella mainittiin yllättäen, että potilas on kertonut lentäneensä kuumailmapal-

lolentäjän rakastajattarena Pariisiin, Kallio selvittää romaaninsa taustoja. – Se iski minuun kuin salama. Aloin pohtia, kuka oli tämä nainen, ja olisiko sellainen ollut mahdollista siihen aikaan. Halusin tietää lisää, ja päädyin Turun maakunta-arkistoon tutkimaan hänen papereitaan. Kallio otti sen jälkeen yhteyttä Seilin saarella toimivaan Turun yliopiston tutkimuslaitokseen. Hän vietti saarella kaksi viikkoa kirjoittamassa ja tutkimassa.

Suljetusta saaresta matkailukohteeksi Seili on saari Nauvossa, Paraisten kaupungissa, Saaristomerellä. Saaren suomenkielinen nimi on muunnelma ruotsinkielisestä Själö-nimestä, joka tarkoittaa hyljesaarta. Seili tunnettiin 1600-luvulta lähtien muusta maailmasta eristäytyneenä leprasairaalasaarena. Myöhemmin se muuttui mielisairaalaksi, jonne sijoitettiin lopulta vain naispotilaista. Sairaalan toiminta lakkautettiin vuonna 1962. VIDEO VERKOSSA

Turun yliopisto perusti 1964 Seilille Saaristomeren tutkimuslaitoksen. Nyt saarella toimii myös Skärgårdskompaniet, joka on kehittänyt sinne majoitus-, ravintola- ja opastuspalveluita. Seilillä voi tutustua muun muassa mielisairaalan vanhoihin päärakennuksiin sekä museokirkkoon. Kiinnostava yksityiskohta on kirkon takaosa, johon saaren leprasairaat eristettiin. Lisätietoa: visitseili.fi

Seilin päärakennuksessa on nähtävissä kopio sellistä, jollaisessa mielisairaalan potilaat aikoinaan asuivat.

rikollinen, joka oli ollut jo lapsena hankala ja kova valehtelemaan. – Romaania kehitellessäni halusin kyseenalaistaa nämä todisteet hänestä huonona ihmisenä. Mietin, mikä olisi voinut olla tarinan toinen puoli. Kalliolle tilanne oli ihanteellinen, sillä hänelle on aina kirjaa kirjoittaessa tärkeää suhde siihen liittyvään paikkaan. – Paikka ja sen ihmiset ovat ihmisen identiteetille kaikkein tärkeimmät elementit. Kaikki ovat varmasti kokeneet sen jossain muodossa. Mitä tapahtuu identiteetille, kun joutuu viettämään loppuikänsä paikassa, jossa ei halua olla? Kirjan tapahtumat ovat täysin kuviteltuja. Elämäkertaa Kallio ei halunnut kirjoittaa, vaan tarinan vapaudesta ja alistumisesta. – Ihmisen pelastuksena on rankoissakin olosuhteissa usein se, että hän kiintyy ihmisiin ja asioihin. Seili kuitenkin oli mainettaan huomattavasti parempi paikka. Amandalla olisi ollut varmasti vielä kauheampi kohtalo, jos hän olisi joutunut olemaan loppuelämänsä vankilassa.

Katja Kalliolle oli tärkeä hetki, kun hän löysi Seilin saaren hautausmaalta Amanda Aaltosen kuluneen hautakiven.

Katja Kalliolle selvisi, että kyseessä oli niin kutsuttu loisnainen, joka oli ilman vakituista työtä ja asuntoa ja ainakin omien sanojensa mukaan matkustellut jopa ulkomailla. – Siihen aikaan irtolaisuus oli rikos. Amanda oli istunut ennen Seilille joutumistaan Hämeenlinnan vankilassa irtolaisuuden ja näpistysten takia. Seilin potilasraportissa hänellä oli erikoinen diagnoosi: insania epileptica menstrualis eli epileptinen kuukautishullu. Hänen todettiin olevan tasapainoton

Seilin mielisairaalan 66 naispotilaassa oli hyvin monen tyyppisiä naisia. Osa oli vaikeasti psyykkisesti sairaita ja osa vain lievästi. Oli niitäkin, joiden eivät tarvinneet hoitoa ollenkaan. Sairaalassa työskenteli kuusi hoitajaa, eikä heistä yhdelläkään ollut alan koulutusta. Vakinaista lääkäriä siellä ei ollut. – Sairaalan arjessa oli vahvoja normaalin elämän elementtejä, kuten työntekoa sekä yhteydenpito saarelaisiin. Amanda kuului vapaakävelijöihin, joten hän sai liikkua ulkona ja tehdä erilaisia töitä kehräämisestä keittiöhommiin. Se toi varmasti päiviin mielekkyyttä ja yhteisöllisyyttä, vaikka kohtelu saattoi välillä olla tylyäkin ja työ oli palkatonta, Katja Kallio kertoo. – Ei ole helppoa kirjoittaa totuutta ajasta ja paikasta, jossa ei itse ole elänyt. Saamieni tietojen perusteella arvelisin kuitenkin, että sairaalassa ei harjoitettu rakenteellista julmuutta ja alistamista, vaan tärkeintä oli se, miten arkiset hommat hoidetaan. Kun kirjailija oli viime vuonna Seilillä, hän kolusi rakennusten nurkkia ja teki romaanin tapahtumien kannalta tärkeitä esinelöytöjä. Hän löysi rukkeja ja muita vanhoja työvälineitä, kelkan ja luistimet sekä pianon. – Sairaalan arki tuli sillä tavalla esiin konkreettisesti. Se oli kuin arkeologian harrastamista. Myös huoneet ja niiden maalikerrosten paljastamat aika-

kerrostumat auttoivat ymmärtämään paikan luonnetta. Saaristolaisten elämästä, kuten puhetavasta, ajatusmaailmasta ja kalastuksesta, Kallio sai tietoa Eva Lettisen teoksista ja tutkimuksista. Kallio selvitti myös, että Turussa oli ollut 1800-luvun lopulla ulkomaalaisia kuumailmapallolentäjiä. Amanda Aaltonen saattoi siis puhua tottakin. Kyetäkseen kuvaamaan kokemusta kirjailija kokeili korkeanpaikankammostaan huolimatta itsekin lentämistä kuumailmapallolla. Amanda Aaltosen tarinaa kirjoittaessaan Katja Kallio mietti paljon naisen asemaa 1800-luvulla. Tuolloin ei köyhällä ja varsinkaan normaalista poikkeavalla naisella ollut elämässä paljonkaan mahdollisuuksia. – Köyhät, sääty-yhteiskunnan pohjalla olevat naimattomat naiset olivat myös seksuaalista riistaa. He olivat jatkuvasti vaarassa tulla raskaaksi, Kallio sanoo. – Nurinkurisella, raa’alla tavalla Seili edusti vapautusta naisen perinteisestä roolista. Siellä naiset saattoivat kiroilla ja oksentaa, kun heitä eri syistä rangaistiin ja yritettiin laittaa kuriin. Yksi romaanin potilaista toteaakin, että mehän ei oikeastaan olla naisia. Vapautta rakastava Amandakin pohtii asiaa. Hän ei kadehdi rikkaiden naisten elämää, koska nämä ovat muotoseikkojen vankeja. Kallion mukaan Amandan kaltainen saisi tänä päivänä osakseen lähinnä sosiaalisia tukitoimia. Hän saisi matkustaa vapaasti, polttaa tupakkaa ja värjätä tukkansa vaikka siniseksi. Amandan potilasraporttiin merkitty diagnoosi, epileptinen kuukautishullu, kertoo hyvin ajasta, jolloin psykiatria oli vielä lastenkengissä. – Silloin elettiin hysterian kulta-aikaa. Alun perin ajateltiin, että naisen kohtu lähtee vaeltamaan, ja se saa hänet epätasapainoon, Kallio kertoo. Kalliolle laajamittaisen taustatyön tekeminen oli tuttua jo edellisestä Säkenöivät hetket -romaanista. Eroa aiempaan oli kuitenkin siinä, että Yön kantaja kertoo todellisesta henkilöstä. Juhannuksen jälkeen kirjailija lähtee viikoksi Hankoon jatkosodan aikaisen saksalaisleirin kaivauksille. – Kaivausretki liittyy Säkenöivien hetkien jatko-osaan. Taustojen tutkiminen on kiinnostavaa, mutta on valtava työ muuntaa tiedot itsenäiseksi taideteokseksi. ■

Osta lippu etukäteen

Lippuautomaatti HSL-Mobiilisovellus

Matkakortti

Palvelupiste

R-kioski

Lipunmyynti lähijunissa päättyy 19.6. Valitse sinulle sopivin tapa ostaa lippu. Vaihtoehtoja on useita. Edullisimmat liput saat HSL:n matkakorttiin ladatulla arvolla. Kortin lukijat löytyvät tutuilta paikoilta junasta. HSL:n mobiililippu on kätevä. Voit maksaa ostoksesi puhelinlaskulla tai luottokortilla. Lataa sovellus ja sinulla on aina lippukauppa taskussasi.

Voit ostaa lipun myös aseman automaatista. Kertalippuja vaikka varastoon voit ostaa Rkioskeista ja HSL:n muista myyntipisteistä. Kattava myyntipistehaku ja lista automaattien sijainnista löytyy osoitteesta hsl.fi. Voit tiedustella sinulle sopivinta myyntipistettä myös puhelimitse

HSL:n maksuttomasta asiakaspalvelu numerosta puh. 09 4766 4000 (pvm). Kun lipunmyyntivaunut poistuvat käytöstä, konduktöörit kiertävät junissa kaikkialla. Heiltä voi kysyä neuvoa lippuasioissa. Lipunmyynti päättyy myös VR Lähiliikenteen junissa. Katso lisätietoja VR:n lippuvaihtoehdoista osoitteesta vr.fi.

hsl.fi

än pysähtyy vain, kun hänellä itsellään on asiaa. Nuoren kommentti opettajastaan on murska-arvio kuuntelemisen kyvystä, mutta kertoo samalla viiltävästi jotain ajastamme. Ei ole aikaa pysähtyä toisen ihmisen vuoksi. Vai onko pysähtymättömyydessä kyse ihmisen perusluonteesta, joka luontaisesti etsii ensin omaa hyväänsä tai suojautuu? Sisar Benedicta Idefelt vastasi 1950-luvulla saksalaisesta luostarista eräälle nunnaoppilaalleen, kun tämä valitti, ettei kukaan ole kiinnostunut hänen henkilökohtaisista kokemuksistaan. Uskon, ettei kukaan voi koskaan ymmärtää toista niin täydellisesti, että olisi rehellisesti yhtä kiinnostunut tämän elämästä kuin omastaan. Sisar Benedicta kertoi huomanneensa, miten ihmiset ottavat häneen yhteyttä henkilökohtaisissa asioissaan. Olen usein pohtinut, miksi. Olen löytänyt ratkaisun: Minulla on taito kuunnella heidän ongelmiaan. Mutta heti, kun yritän puhua jotain omasta ajatuksestani, heidän kiinnostuksensa laskee. Nunnan johtopäätös on, että on yritettävä unohtaa itsensä ja olla kiinnostunut toisista. Se ei ole helppoa. Miten toinen ihminen voidaan kohdata lämpimästi, odottamatta vastapalvelusta? Antoine de Saint-Exuperyn klassikkokirjassa Pikku Prinssi puhutaan pysähtymisen lajista, joka ohittaa tavanomaisen kohtaamisen: sydämellä kuuntelemisesta ja näkemisestä. Ruotsalainen teologi Owe Wik ström kirjoittaa, miten läsnäolon taitoja voi harjoitella yksinkertaisin menetelmin. Hän kehottaa esimerkiksi pitämään muistikirjaa, johon viikon

Kuuntele sydämellä Hyvät kuuntelijat ovat vähissä, mutta sydämellä kuuntelemista voi oppia. Teksti Minna-Sisko Mäkinen Kuvitus Hans Eiskonen

mittaan kirjoittaa ajatuksiaan. Kirjoittaminen harjaannuttaa sisäistä havaintokykyä. Kävellessä voi meditoida vaikka aamulla luettua Raamatun jaetta ja harjaannuttaa itseään levollisuuteen, tapahtuipa mitä tahansa. Samalla kasvaa kuuntelemisen taito. Kuuntelemisen taidossa keskeistä on osata edes hetkeksi laittaa syrjään omat asiat ja oma todellisuus. Oman rajallisuuden ja asioiden keskeneräisyyden hyväksyminen antaa malttia keskittyä toiseen. Epävarmuuden sietämisessäkin voi kasvaa. Eräs ystävä totesi: On olemassa ihmisiä, joilla on sydän paikallaan. He ovat levollisesti läsnä. Heidän ei tarvitse reagoida joka asiaan. He ovat aidosti sydämellisiä. Onko aito sydämellisyys luontainen lahja vai opeteltavissa oleva asenne parempaan toisen ihmisen ymmärtämiseen? Entä miten sydämellisyyttä voisi oppia ja miksi se on tärkeää? Joissain Lähi-idän ja Afrikan maissa hyvää ihmistä kuvataan kertomalla, että hänellä on valkoinen sydän. Ihminen, jolla on valkoinen sydän, ei etsi ensimmäiseksi omaa etuaan eikä ole kyyninen. Hän haluaa ottaa toisen

ihmisen tosissaan. Hän näkee hyvän sielläkin, missä se on kätkössä. Hän näkee toivon toisen ihmisen elämässä, vaikka se olisi muilta kadoksissa. Sydämellisyyden opettelussa tärkeä ohje nousee kultaisesta säännöstä: Kaikki, mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää samoin heille. Toisen asemaan asettuminen voi vaatia itsensä likoon laittamista ja mielen ki-

”

Aikamme suorastaan huutaa epäitsekkyyttä.”

pua, mutta tuo samalla elämään mielekkyyttä ja vahvistaa inhimillisyyttä kovien arvojen keskellä. Sydämellisyys ei ole vain kuuntelemista, vaan lopulta johtaa myös tekoihin. Välinpitämättömyys on aikamme tappavin tauti, totesi erään avustusjärjestön vapaaehtoistyöntekijä puhuessaan yksinäisyydestä, jota ku-

ka tahansa voi tuntea missä tahansa, myös ihmisten keskellä. Aikamme suorastaan huutaa epäitsekkyyttä. Pikku Prinssi -kirjan nykyaikaan siirretyssä Mark Osbornen elokuvassa sanoma on kirkas. ”Itsekkyys, jatkuva raadanta ja talouskasvun tavoittelu johtavat vain epätoivoon, koska elämän todelliset arvot ja merkitykset ovat muualla. Ne ovat toisen ihmisen kohtaamisessa ja kyvyssä rakastaa lähimmäistään”, kirjoitti Iltalehti elokuva-arviossaan vuonna 2016. Animaation tarinassa vaativaan ja tehokkaaseen maailmaan kasvatettu tyttö oppii, että elämässä tärkeintä onkin sen, miten toisia kohtelee. Sydämellä kuuleminen vaikuttaa ajassamme harvinaiselta kuulemisen lajilta, johon kykenevä on jo työstänyt omaa elämäänsä, haavoittuvuuttaan, asenteitaan ja olettamuksiaan. Prosessissa on syntynyt vilpitöntä pyrkimystä ymmärtää sitä, mistä toinen ihminen on tehty. Kahden ihmisen yhteydessä on aina riski väärintulkintaan. Tarvitaan suuruutta olla käymättä keskustelua vain oman tulkinnan kautta. Tarvitaan hieman myös periksi antamista. Kiinnostus ja arvostus toista kohtaan syntyvät, kun hän ei enää ole uhka, vaan samanlainen kuin minäkin, Jumalan luoma. Sydämen ääni on juuri se ääni, jota maailma kaipaa. Se on hiljainen ja helposti syrjäytettävissä, mutta se toistuu, kun sitä kuuntelee. Sydämen ääni ei ainoastaan pyydä, vaan joskus jopa vaatii meitä kuuntelemaan lähimmäistä ja näkemään hänen hätänsä. Viime kädessä kyse on havahtumisesta: Minun asiani tai minun elämäni ei aina ole se tärkein. ■

KRÄSÄN RIPARIT 2018:

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

ORONMYLLY: 6.–16.6. VIVAMO 1: 6.–16.6. VIVAMO 2: 27.6–7.7. VIVAMO 3: 11.–21.7. VIVAMO 4: 25.7.–4.8.

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

HINTA: 445 €

NUORET.FI/ILMOITTAUDURIPARILLE

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD Timo Saarinen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä oman kaupunkisi osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Opiskele hyvässä seurassa SykSyllä HelSingiSSä alkavaa aikuiSkoulutuSta Lastenohjaaja, lapsi- ja perhetyö perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja, nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Tutkinto suoritetaan oppisopimuskoulutuksena. Koulutuksen aloittaminen edellyttää tutkinnon suorittamiseen soveltuvaa työpaikkaa. Lue lisää: www.seurakuntaopisto.fi

Evankeliumijuhla Helsingissä 30.6.–2.7.2017 HELSINGIN JÄÄHALLI

Järvenpääntie 640 04400 Järvenpää

mukana mm.: PAULA RISIKKO Evankeliumijuhla.fi JIPPU PEPE WILLBERG 30.6.— 2.7.2017

Palvelukoti Kukkasrahasto Merisotilaantori 1 A, 00100 Helsinki

Turvallista elämää hyvien palveluiden parissa

Lapsille ja nuorille oma ohjelma.

Soita ja sovi aika – tervetuloa tutustumaan meihin!

Tilaisuuksiin on VAPAA PÄÄSY. Katso koko ohjelma:

ASUMISTA JA PALVELUA HELSINGIN SYDÄMESSÄ

evankeliumijuhla.fi

Oma koti palvelukodissa

 Toiminnanjohtaja Carola Sandberg 050 305 9051  Lisätietoa kotisivuiltamme: palvelukotikukkasrahasto.fi

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Ota yhteyttä Otavamedia Oy:n ilmoitusmyyntiin Juha Kurvinen, 040 541 5787

Tuire Sillanpää, 040 594 4204

Kari Salko, 0400 604 133

etunimi.sukunimi @otava.fi

Hortoilun ja hyvän olon jäljillä Tietokirjailija, hyvinvointikouluttaja ja ter veystoimittaja Raija Kivimetsä, 54, julkaisi en simmäisen kirjansa Villiinny villivihanneksiin vuonna 2005. Suvun käyttöön suun nitellusta kirjasta tuli kin opas kaikille hortoi lijoille. Syksyllä ilmestyy Kivi metsän kuudes kirja, yhdessä raw chef Taina Salosen kanssa tehty Villikakut – Hyvän olon raakakakkukirja. Kivimetsä asuu Espoos sa puolisonsa Jouko Kivimetsän kanssa. Raija Kivimetsän mukaan hortoilu antaa onnen tunteen, koska geenimme ovat samoja kuin keräilevillä esi-isillämme.

Onni löytyy luonnosta Raija Kivimetsälle luonnon antimet tulivat tutuiksi jo lapsena. Teksti Taneli Kylätasku kuva Esko Jämsä

Se on taas täällä! Kevään tulo saa Raija Kivimetsän hihkumaan kuin lapsi. Mieli täyttyy onnellisuudesta, kiitollisuudesta ja rauhasta. Päivittäiset kävelyt belgialaisen laivakoiran Onnin kanssa tuntuvat taikuudelta. Hän uppoutuu luonnon syliin ja antaa vihreän sävyjen täyttää mielensä. Sitten hän lähtee hortoilemaan eli keräämään villivihanneksia. Kivimetsän mielestä luonnon sato on parhaimmillaan kevään ensimmäisinä viikkoina, kun kasvien lehdet ovat vielä ”vauvoja”. Kesäkuussa luonnon tarjonta on jo runsasta, mutta edelleen laadukasta. Silloin kerääminen on helppoa niillekin, jotka eivät tunnista kasveja pienistä versoista.

Pyhän Kol minaisuuden päivä

Kun luonnon vihreys ympäröi Raija Kivimetsän, kaikki on jollakin tavalla kohdallaan. Hetkessä on jotakin pyhää. Rääkkylässä kotiin palaamisen tunne on vielä vahvempi kuin Espoon metsissä, koska luonnosta puuttuu ihmisten luoma äänimatto. Silloin sisimmästä nousee huokaus, jota on vaikea pukea sanoiksi. Tietokirjailija löytää kokemukselle selityksen. Luonnon keskellä myönteiset tuntemukset ilmaantuvat tutkimusten mukaan jo 20 minuutissa. Stressihormonin taso romahtaa, syke ja verenpaine laskevat. Ihminen rentoutuu. ■

istock

Taivaan tähden

11.6.

Kori täyttyy monenlaisista luonnon antimista. Pienistä nokkosenlehdistä saa virtaa, elinvoimaa ja vastustuskykyä. Vuohenputki antaa makua salaattiin, piirakkaan ja munakkaaseen. Ehytlaitaisissa voikukanlehdissä on vähemmän nitraatteja ja paljon enemmän ravinteita kuin lähikaupan salaatissa. Raija Kivimetsän lapsuudessa perhe vietti viikonloput ja kesät suvun omistamassa saaressa Pohjois-Karjalan Rääkkylässä. Isä otti tytön mukaansa kokemaan kalaverkkoja ja opetti kädestä pitäen, miten luonnossa liikutaan ja toimitaan. Suvussa kulki myös tieto siitä, mitkä kasvit ovat syötäviä ja mitkä myrkyllisiä. Kivimetsän isoisä oli maanviljelijä, joka osasi parantaa ihmisiä ja eläimiä villikasvien avulla. Isoisä paransi luonnon antimilla myös Ki-

vimetsän isän, joka sairastui pikkupoikana vakavasti. Lapsena opittuun luonnon arvostamiseen liittyy eettinen periaate: luontoa ei saa riistää. Siksi Kivimetsä kerää hortoillessaan enintään neljäsosan löytämästään sadosta.

Piiloagenda Mikä harmittaisi enemmän kuin se, että Jumala on salattu. Mikä vapauttaisi enemmän. Niin salattu Jumala on, etten voi tunnustella häntä paketin läpi tai arvioida muodosta, millainen hän on. Niin salattu hän on, että minun on pakko myöntää, että en lopulta tiedä hänestä mitään. Jumala tuskin on salattu kiusallaan. Hän ei ole salattu siksi, että en saisi tietää, eikä edes siksi, että minun pitäisi tietämisen sijaan vain uskoa. Niin kuin vieras kulttuuri hän on salattu. Voin kuunnella sen kaikua ja sovittautua sen askeliin, mutta luova virta on hänen, ei minun.

Jumala on salattu siksi, että en voisi uskoa häneen. Hän on salattu siksi, että vain hän voi uskoa minuun. Ihmisessä ei ole luottamusta. Luottamus on Jumalan nimi. Jumala on muuttumaton, sanovat kristityt, jotka vetoavat häneen vastustaessaan muutosta. Jumala on muuttumaton, sanovat kristityt, jotka vetoavat hänen kaikkialle ulottuvaan armoonsa. Miten voin tietää, että salattu Jumala on muuttumaton? Onko Jumala muuttumaton siinä, että hän määrää kiveen hakatun lain? Vai siinä, että hän luo jatkuvasti uutta? Jokaisella salaisella agentilla on piiloagendansa. Jos kultaa ja kimalletta ympärilleen kerännyt-

tä kirkkoa katsoo, Jumalakin voi näyttää itseään tehostavalta mallinukelta. Mutta jos astuu jälkeen, jonka sanotaan hänestä jääneen,

tunnistaa kyllä eron. Lämpöä ei voi teeskennellä. Se lämmittää.

Kaisa Raittila

12 B Gurun opissa Ohjaajana George Fox

Tunti hiljaa Kveekariyhteisöt ovat toimineet vuosisatoja kevyellä organisaatiolla hiljaisten tuntien varassa. Miten sellaista voisi harjoitella?

Englantilainen suutari George Fox sai vuonna 1647 valaistumisen kokemuksen. Hän opetti, että jokaisen on mahdollista saada yhteys Jumalaan, koska hänen sisällään on siihen kosketuskohta. Fox organisoi vapaamuotoisen uskonnollisen liikkeen, joka sai nimekseen Religious Society of Friends. Toiset alkoivat kutsua heitä kveekareiksi. Fox ystävineen joutui alusta pitäen vaikeuksiin viranomaisten kanssa, sillä he kieltäytyivät maksamasta kymmenyksiä valtionkirkolle, vannomasta valaa oikeudessa ja tarttumasta aseisiin. Fox joutui moneen otteeseen vankilaan, kuten monet hänen ystävänsäkin. Nykyään eri puolilla maailmaa on noin 250 000 kveekaria. Kveekareille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1947.

Kokeile viettää hiljaisuuden tuntia tai päivää parin ystäväsi kanssa kotona tai ulkona luonnossa. Tai miltä tuntuisi viettää yhteinen teehetki hiljaisuudessa? Tai voisitko sopia puolisosi tai elämänkumppanisi kanssa, että silloin tällöin, vaikka kerran viikossa, viettäisitte yhteisen hiljaisen hetken? Seurakunnat järjestävät hiljaisuuden päiviä ja retriittejä, joissa voi kokeilla pitempää hiljaisuutta yhdessä toisten kanssa.

Kaikkein tärkein on sisälläsi. Siksi omaa sisintään kannattaa kuunnella. Ja minkä löydön sisintäsi kuunnelles sasi teetkin, älä tee siitä opinkappalet ta, neuvovat kveekarit. Helluntaiviikolla vuonna 1652 eräässä pikkukaupungissa Englannis sa vietettiin markkinoita. Paikalla oli paljon väkeä. Oli maatyöläisiä ja pai menia etsimässä töitä. Oli tilanomista jia ja kauppiaita vaimoineen, kokkeja ja palvelijoita. Siellä liikkui myös nahkanuttuun ja nahkaisiin polvihousuihin pukeutunut mies. Hän oli suutari ja lammaspaimen. Kuuluvalla äänellä hän kutsui ihmisiä tornitalon pihalle. Tornitalolla hän tar koitti läheistä kirkkoa. Pihalla hän kiipe si puuhun ja piti sieltä saarnan. Miehestä huokui sisäinen varmuus ja näkyi, että hän oli viettänyt paljon aikaa ulkoilmassa. Avoimen taivaan alla hän kehotti ihmisiä tulemaan ulos käsin tehdyistä temppeleistä ja odottamaan Jumalan henkeä. Hän sa noi, että jokainen ihminen on hengen

Lähde tutkimusmatkalle sisimpääsi Jumalanpalvelusta voi viettää kuuntelemalla tunnin omaa sisintään. Kveekarit tekevät niin. Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

temppeli. Kristusta hän kutsui tosi va loksi, joka valaisee jokaisen ihmisen. ”Kristus on jokaisessa ihmisessä si säisenä valona ja sisäisenä totuutena. Ihmisen tulee vain kääntyä sitä koh den”, mies saarnasi. Seuraavana sunnuntaina hän nou si parin mailin päässä olevalle kukku lalle ja piti siellä oman vuorisaarnan sa tuhatpäiselle joukolle. Mies oli George Fox, josta tu li kveekariliikkeen perustaja. Tuo

helluntaiviikko merkitsi alkua hen gelliselle liikkeelle, joka sai nopeas ti kannattajia ympäri Englantia. Fox oli kulkenut monta vuotta paikasta toiseen ja papin luota toiselle löytä mättä apua hengelliseen etsintään sä. Uskon salaisuus alkoi avautua hä nelle vähitellen hänen retkeillessään ja viettäessään öitä taivasalla. Hiljai suudessa hän koki Jumalan läsnä olon. Oli ainakin yksi joka ymmär si häntä.

Nykyäänkin tämä on parinsadantu hannen kveekarin uskon ydin. Kerran viikossa he kokoontuvat tunnin ajaksi ja ovat yhdessä hiljaa. Se on heidän jumalanpalveluksensa. He luottavat siihen, että Jumala on läs nä jokaisen sisimmässä ja puhuu sille, joka kuuntelee. Aina silloin tällöin joku voi sanoa ääneen omasta sisimmästään nous seen sanan tai ajatuksen. Sitä ei kom mentoida. Palataan vain hiljaisuu teen. Hiljaisuus saa johtaa. Kenellä kään ei ole omaa agendaa. On vain yhdessä tapahtuva sisäinen kuun telu. Kveekarien periaatteena on, että Jumalasta on hyvä puhua vähin sa noin. Yhtä niukasti ja kunnioittavas ti on syytä puhua toisen ihmisen ties tä ja elämästä. Jokaisella on oma tien sä eikä kukaan voi olla toisen mesta ri. Voit kulkea toisen kanssa, mutta et hänen puolestaan. Jokaisen matka on vielä kesken. Se, mitä tänään sanot uskostasi, kertoo sii tä, missä kohtaa matkaa olet. ■

Taneli Törölä

Timo Hormio

Juhana Pitkänen

3×

hengellinen perinnejuhla

144. kerta

123. kerta

94. kerta

Luterilaisen kirkon sisällä vaikuttaa erilaisia porukoita, joita kutsutaan herätysliikkeiksi. Kun evankeliset kokoontuvat Helsingin jäähalliin juhannusta seuraavana viikonloppuna, kyseessä on heidän 144. kesäjuhlansa. ”Tässä ei ole kaikki” -teemalla järjestettävä kesätapahtuma palaa juurilleen, sillä sekä juhla että sitä järjestävä yhdistys syntyivät 1870-luvulla Helsingissä. Juhlilla kuullaan raamatunopetusta ja lauletaan kirjasta nimeltä Siionin kannel.

Myös heränneet eli körtit palaavat juurilleen. Viimeksi Vantaalla kesäjuhlia viettäneet körtit juhlivat tänä vuonna Nilsiässä. Paikkakunnalla asui aikanaan liikkeen keskushahmo, Paavo Ruotsalainen. Juhlilla julkistetaan uudistettuja, mutta edelleen alakuloisilta vaikuttavia ja itsetutkiskelun täyteisiä lauluja sisältävä Siionin virret -kokoelma. Tämänvuotiset juhlat ovat järjestysnumeroltaan 123. Päivien tunnus on ”Uudistat armollasi”.

Hengelliset syventymispäivät ovat Suomen Raamattuopiston pääjuhla. Ne pidetään Johanneksenkirkossa Helsingissä elokuussa. Tämänvuotiset juhlat ovat järjestysnumeroltaan 94. Kesä juhlan teema rakentuu erilaisten teesien, kuten ”Vapaaksi ajan hengestä” ja ”Olet kutsuttu”, tarkastelusta seminaareissa, paneelissa ja pääjuhlassa. Tilaisuuksien soundtrack löytyy viidennen herätysliikkeen yhteisestä Viisikielinen-laulukirjasta.

Herättäjäjuhlat 7.–9.7. Nilsiässä

Hengelliset syventymispäivät 24.–27.8. Helsingissä

Evankeliumijuhla 30.6.–2.7. Helsingissä

Jan Ahonen

Esko Jämsä

Espoon seurakunnissa on runsaasti konsertteja kesällä. Tapiolan seurakunnan kanttori Liisa Malkamäki on tuottanut Musiikkia puolen päivän aikaan -kesäkonserttien sarjan.

Kesä tarjoaa kokeilevaa musiikkia Musiikkia puolen päivän aikaan -konserttisarja Tapiolassa nostaa esiin nuoria kykyjä.

uoria huippuja, huilutrio, kuoroimprovisaatiota ja yksi kantaesitys. Tätä ja paljon muuta on luvassa, kun Tapiolan seurakunnan perinteinen Musiikkia puolen päivän aikaan -kesäkonserttisarja starttaa 13. kesäkuuta. Ohjelmistoon on haettu varmojen valintojen rinnalle yllätyksellisyyttä. Sarja onkin tänä vuonna poikkeuksellisen upea, uskoo taiteellinen johtaja ja Tapiolan seurakunnan musiikkityöstä vastaava A-kanttori Liisa Malkamäki. Sarjan aloittaa nuorten taitajien Trio Fermo, joka on Malkamäen mukaan palkittu niin kotimaassa kuin Pietarissa järjestetyssä kansainvälisessä kisassa. Malkamäen ajatuksena on tuoda konserttisarjaan jatkossa mukaan aina yksi uusi nuori kyky. – Ajattelin, että joka kesä joku nuori taitaja saa tilaisuuden konsertoida, hän visioi. Musiikin ystävällä voi olla sydänkesällä edessään tiukka valinta mökin ja

tasokkaan musiikkitarjonnan välillä. Espoon seurakunnissa on perinteiden mukaan runsaasti konsertteja kesällä. – Kyllä minua itseänikin kiinnostaa niin, etten malttaisi lomalle lähteä. Meri ja mökki voi kutsua monia, mutta kyllähän kaupungissa voi aina tulla piipahtamaan, Malkamäki sanoo. Alkukesästä Tapiolan kirkossa nautitaan Luther-oopperasta, johon lippu maksaa 25 euroa ja alennetulla hinnalla 10 euroa. Urkuyö ja Aaria -festivaalin myöhäisillan konserteissa on tarjolla ohjelmaa läpi kesän. Liput maksavat 14–39 euroa. Espoon tuomiokirkkoseurakunnalla on käynnissä puolestaan Suvisunnuntain iltamusiikki -sarja, joka järjestetään joka sunnuntai kello 19 Espoon tuomiokirkossa. Sarjassa kuullaan muun muassa kesäillan svengiä, yhteislaulua holvikirkossa, kamari-Bachia ja annos kansallisromantiikkaa. Leppävaaran seurakunnan Soiva kesäkahvila -konsertteja kuullaan parillisilla viikoilla keskiviikkoisin. Luvassa ovat esimerkiksi saksofonisti Esa Pie-

tilän sekä Seeli Toivion ja Pauliina Hyryn konsertit. Seurakuntien kesäkonserttisarjoihin on vapaa pääsy. Musiikkia puolen päivän aikaan -ilmaiskonsertit järjestetään tiistaisin kello 12 Tapiolan kirkossa. Nuoret sekä aloittavat että lopettavat sarjan, kun Tapiolan kuoron laulajat päättävät sen elokuussa. – Konserttisarja on pitänyt pintansa, ja väkeä on ollut aina. Tätä osataan jo oikein odottaa, Malkamäki sanoo. Sarjan teemoja ovat tänä vuonna Suomi 100 ja reformaatio. Malkamäen mukaan teemat olivat itsestään selviä valintoja. Myös taiteelliselle johtajalle on osit-

”

Kyllä minua itseänikin kiinnostaa niin, etten malttaisi lomalle lähteä.” Liisa Malkamäki

tain yllätys, miten esiintyjät aikovat tuoda teemat konsertteihinsa. Vinkiksi taiteilijoille on annettu, että jokaisessa konsertissa pitäisi olla jotain suomalaista tai reformaatioajatukseen liittyvää mukana. – Miten sen kukin sitten käsittää, Malkamäki toteaa. Hänestä suomalaisuus sopii reformaation kanssa teemana hyvin yhteen: Suomi on niin nuori, että vanhakin suomalainen on uutta monella mittakaavalla. Reformaation hengessä myös perinteinen kesäkonserttisarja uudistuu ja elää ajassa. Esimerkiksi Palo Ensemblen konsertissa on luvassa kokeilevampaa otetta. – On pyritty erilaiseen ja vaihtelevaan. On kuoroja, trioa, viulua, selloa, laulua ja yksi puhdas urkukonsertti. Huilu ei ole usein piipahtanut meillä, ja nyt tulee kolme kerralla, Malkamäki kuvailee. Kiira Koskela

Musiikkia puolenpäivän aikaan -lounaskonserttisarja Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6, kesätiistaisin 13.6.–22.8. kello 12–12.30. Tämän vuoden teemoina ovat 100-vuotias Suomi ja reformaation merkkivuosi. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon ulkomaanavulle.

10 A

MENOT 8.6. – 22.6. Espoon tuomiokirkko -seurakunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 11.6. klo 10 ”Miten voimme tietää mitään Jumalasta, kun Hän on kerran salattu?” Liturgia ja saarna Seppo Särkiniemi, avustava pappi Emriikka Salonen, urkuri Päivikki Leinonen, kanttori Leena Talvio. Konfirmaatiomessu la 17.6. klo 10. Kiipulan rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Marja Malvaranta, avustaa Samuel Laaksonen, kanttori Päivikki Leinonen. House Band. Messu su 18.6. klo 10 ”Taivaan aarteet”. Liturgia ja saarna Raigo Liiman, avustaa Pirjo Myllärniemi, kanttori Leena Talvio. Anjalan rippikoulun konfirmaatio. House Band. Konfirmaatiomessu su 18.6. klo 15. City 1 -rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Päivi Linervo, avustaa Sari Vikström-Kivioja, kanttori Päivikki Leinonen. House Band.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin 11.6. ja 18.6. klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. Pyhäkouluryhmiä eri-ikäisille. Kirkkokahvit. Englanninkieliset messut jäävät kesätauolle 25.6.–6.8. ja alkavat jälleen syksyllä 13.8. Lisätiedot: church.fi. Suvisunnuntain iltamusiikki sunnuntaisin klo 19: Kesäillan svengi su 11.6. Charlotta Kerbs, laulu & kitara; Teppo Salakka, piano. Ellington, Simone, gospel. Vapaa pääsy. Urkuilosanomia su 18.6. Marko Hakanpää, urut. Hakanpää, Breukhoven, Takle. Vapaa pääsy. Urkuyö & Aaria torstaisin klo 21: Try me Good King – Reformaation monet kasvot to 15.6. Pia Freund & Fibo Players. Buxtehude, Byrd, des Prez, Hassler, Larsen. Ohjelma: urkuyofestival.fi. Lipunmyynti: lippu.fi Juhannusiltamat to 22.6. Yhteislaulua. Vapaa pääsy. Messua vietetään Tuomiokirkossa joka sunnuntai klo 10. Kirkkoon voit poiketa myös kuulemaan oppailta Tuomiokirkon historiasta tai vain hetkeksi hengähtämään monisatavuotisten holvien suojiin. Tuomiokirkko on kesällä Tiekirkkona ja avoinna joka päivä klo

AURORAN KAPPELI Juhannusjuhla pe 23.6. klo 18 alkaen. Ks. erillinen ilmoitus. Ilmoittautuminen 15.6. mennessä: 050 438 0191. Café Aurora on auki ma–pe klo 10–14, 16.6. asti. Tarjolla mm. kahvia, makeaa ja suolaista purtavaa, salaattibaari, lehtiä, netti ja juttuseuraa. Kesäcafé Aurora on avoinna elokuussa ti ja ke klo 12–14. Kappelipuoti on avoinna kappelin aukioloaikoina. Myynnissä mm. käsitöitä ja kortteja Vienan Kemin seurakunnan sekä ”Toivoa naisille” -Hannatyön tukemiseksi. Lue lisää: espoonseurakunnat.fi/ web/tuomiokirkkoseurakunta/ auroran-kappeli.

ulkoillen, saunoen, askarrellen, liikkuen sekä pyhäkouluhetkien parissa. Hinta 55 e aikuinen ja 30 e 3–14-vuotias lapsi. HAKU LEIRILLE 18.6. mennessä: www.espoonseurakunnat.fi > toiminta>perhe ja parisuhde> perheleirit, retket ja tapahtumat>ilmoittautumislomake. Tied. Outi Wenell: 040 547 4146 tai outi. wenell@evl.fi.

rohkaisua parisuhteeseen la 26.8. Kalajärven kappelilla. Mukana perhetyönohjaaja Outi Wenell ja pastori Seppo Särkiniemi. Lastenhoito järjestetty. Osallistumismaksu 10 e / henkilö. Tiedustelut ja ILMOITTAUTUMINEN 18.8. mennessä: 040 5474 146 tai outi.wenell@evl.fi.

HILJAISUUDEN RETRIITTI 22.–24.9. Hilassa. Ohjaajina Marja Malvaranta ja Laina Pekonen. Hinta 90 e espoolaiset, 140 e muut, sisältää täysihoidon, majoituksen 1hh ja liinavaatteilla. ILMOITTAUTUMISET 5.9. mennessä 040 5311 040, Malvaranta.

Tule vertaistuen piiriin, etsimään ja löytämään lohtua suruun. Ryhmä alkaa 14.9. Espoon tuomiokirkon seurakuntatalolla. ILMOITTAUTUMINEN ja yhteydenotto viimeistään 31.8. mennessä. Pastorit pirkko. nurminen@evl.fi, 040 567 4420 ja anita.kyonsaari@evl.fi, 040 513 0843.

PARISUHTEEN LATAAMISPÄIVÄ

PERHE-ELÄMÄ TEINIEN KANSSA

Virkistystä, ymmärrystä, välineitä ja

Toimiva perhe -kurssi murrosikäisten

SURURYHMÄ LAPSENSA MENETTÄNEILLE

lasten vanhemmille 28.8. alkaen Auroran kappelissa. Opettelemme mm. selkeää viestintää ihmissuhteissa, rakentavia tapoja ratkaista ristiriitoja. Hinta 50 e tai kaksi samasta perheestä 90 e. Tiedustelut: Outi Wenell, 040 5474 146 outi.wenell@ evl.fi tai pappi Päivi Linervo, 050 438 0184 paivi.linervo@evl.fi.

NUORET www.lujakallio.fi.

KATSO AJANKOHTAISIMMAT TAPAHTUMAT VERKOSTA Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa toimii runsaasti pienryhmiä. Tule mukaan! Ajankohtaisimmat tapahtumat ja ryhmät löydät myös verkosta: http://www.espoonseurakunnat.fi/web/seurakunnat/tuomiokirkko. Seuraa meitä somessa ja verkossa!

KAUKLAHDEN KAPPELI Kesäilta ke 14.6 klo 18.30. Pastori Raigo Liiman kutsuu Sinut mukaan kesäiltaan Suomi 100 -juhlavuoden merkeissä. Voit tuoda mukaan valokuvia ja kertomuksia koskien sotakorvauskuunareita. Tule kuulemaan kuunareiden tarinat, laulamaan ja hiljentymään yhdessä! Kahvitarjoilu.

SUVELAN KAPPELI Kesäilta kappelilla ke 14.6. klo 18. Kesälauluja, yhdessäoloa ja jutustelua. Grillimakkaraa, salaattia ja iltateetä kappelin sisäpihalla. Mukana hiljattain diakoniksi vihitty Maria Zeelig sekä pastori Oiva Hujanen aiheena ”Tavallisen ihmisen kutsumus. Mihin meidät kutsuttiin, kun saimme elämän?” Kanttori Päivikki Leinonen laulattaa. Sateen sattuessa olemme sisällä. Salaatti ja iltatee 2 e / henkilö, makkara 1 e. Cafe Suvela ma–pe klo 12–15. Kohtaamispaikalla tarjolla suolaista ja makeaa.

Vapaa pääsy

UNELMANKAMMARI Kirpputori ja kahvila avoinna ma klo 10–13 ja to klo 10–17, 18.6. saakka. os. Kaivomestarinkatu 8. Tule tekemään huippuedullisia ostoksia! Peittopaja ma 12.6. klo 13–15. Kesätauko 19.6.–13.8.

METSÄKIRKKO HALTIASSA Haltian kesäyössä la 17.6. klo 19.30 alkaen Haukkalammella Nuuksiossa. Yhteislähtö patikoijille Haltiasta klo 18.45. Huom. patikointia 2,2 km vaativaa reittiä pitkin. Tarjolla myös kirkkovenekuljetus, hinta 10 e/hlö/ suunta. Tapahtuma on osa Luonnon päivää ja Suomi 100-juhlavuotta. Pappi Raigo Liiman pitää hartauden Nuuksion Pitkäjärven pohjoispäässä., Haltiasta yhteislähtö kello 19. Mukana Erkki Oikarinen ja Nuuksion Eräkarhut. Lisäinfoa: www.haltia. com/fi.

Ks. tarkemmin vierestä

ESPOON TUOMIOKIRKKO

10–18. Kirkkoa esittelevät oppaat ovat paikalla ma–pe klo 11–16.30, 4.8. asti (poikkeus: juhannusaattona ei opastusta).

Ks. Suvelan kappeli -otsikon alta

JUHANNUSJUHLA AURORAN KAPPELILLA juhannusaattona 23.6. klo 18 alkaen. Ohjelmassa mm. lipunnosto, ruokailu, yhteislaulua, hartaus, ulkoaktiviteetteja ja makkaranpaistoa. Lopuksi kuljetus juhannuskokolle Pitkäjärvelle. Ilmoittaudu ruokailuun, aikuiset 7 e, lapset 3,50 e, 15.6. mennessä, 050 438 0191.

PERHEPYHÄKOULULEIRI Ohjelmaa koko perheelle yhdessä ja erikseen 11.–13.8. Velskolassa mm.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

Espoonlahden seurakunta Toimisto: Merivirta 3, puhelinpalvelu klo 9–15, p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotilat: Iivisniemenaukio 1, Ruorikuja 1 ja Ankkuritie 5 Da

MESSU SOUKAN KAPPELI Messu su 11.6. klo 11. Mira Kohijoki, Jukka Knuutti, Timo Lonka. Piknik-kirkkokahvit. Cityrippikoulun konfirmaatio su 11.6. klo 14. Teemu Reinikainen, Irene Erkko, Timo Lonka. Messu su 11.6. klo 17. Jukka Knuutti, Helena Yli-Jaskari. Piknik-kirkkokahvit. Messu su 18.6. klo 11. Asmo Sinervo, Heikki Lehti, Heli Ojala. Piknik-kirkkokahvit. Messu su 18.6. klo 17. Heikki Lehti, Elja Puukko. Piknik-kirkkokahvit. Juhannuspäivän messu la 24.6. klo 11. Irene Erkko, Timo Lonka. Messu su 25.6. klo 11. Leena Santaharju, Irene Erkko, Heli Ojala. Piknik-kirkkokahvit. Messu su 25.6. klo 17. Leena Santaharju, Timo Lonka. Piknik-kirkkokahvit.

KONFIRMAATIOMESSU OLARIN KIRKKO, OLARINLUOMA 4 Jamilahti 1 la 17.6. klo 10. Jouni Turtiainen, Elja Puukko. Velskola väentupa 1 la 17.6. klo 14. Asmo Sinervo, Elja Puukko.

SOUKAN KAPPELIN KESÄAIKA Kappeli on avoinna 6.8. saakka ma, ti to ja pe 8–15, ke 8–21, la 9–17 ja su 9–20.

DIAKONIA – TUKEA ELÄMÄÄN Diakonian palveluajat ma klo 9–10 Merivirta 3 A, 3. krs. p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappeli p. 09 8050 6738. Heinäkuussa palveluaika ma klo 9–10 Soukan kappelilla. Muuna aikana voi olla suoraan yhteydessä diakoniatyöntekijöihin. Diakoniaruokailu ma ja to klo 11–12 Soukan kappeli, lipunmyynti klo

10.30–11.30, aikuiset 3 e, 3–14-v. 1 e. Kesän ruokailut päättyvät to 15.6. ja jatkuvat taas ma 14.8. Elintarvikejakelu ma–pe klo 9 Merivirta 3 A, vuoronumeroiden jako kello 8.40. Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä jatkuu 6.7. parittomien viikkojen to klo 14–15 Meriemy, Merenkäynti 3. Tied. Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585. MieTe-ryhmä tauolla kesä-elokuun.

ASIAA PAPILLE? Päivystävää pastoria voi kysyä arkipäivisin klo 9–15 seurakuntatoimistosta p. 09 8050 6000 tai Soukan kappelin vahtimestarilta 050 511 0310.

RUKOILLAAN Rukoushetki ma–pe klo 8.50 Merivirta 3 A, Kivenlahden ostari. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 Soukan kappeli.

EI TULE KESÄÄ ilman Raamattua! Seuraavan sunnuntain tekstejä ja virsiä pohditaan Kesäillan raamattupiirissä joka ke klo 18.30 Soukan kappeli. Mukana seurakuntamme pastori: 14.6. Teemu Reinikainen, 21.6. Leena Santaharju ja 28.6. Mira Kohijoki.

IKÄIHMISTEN KESÄKERHO Lauluja, hartaus, erilaisia teemoja, mukavaa yhdessäoloa ja kahvit (1,5 e) to 8.6. 15.6. ja 22.6. klo 13 Soukan kappeli.

VILLE, TULE KAHVILLE! Kesäkahvila kutsuu Soukan kappelille 21.6. saakka. Tarjolla juttuseuraa aikuisille ja leikkiseuraa lapsille sekä pieni hartaushetki: ma–to klo 9.30– 12.30. Vauvakahvila ma 12.6. ja 19.6. klo 13.30–15.

KESÄAJAN KIRKKOKAHVIT Piknik-kirkkokahvit su 11.6. alkaen kesä-heinä-elokuussa joka su Soukan kappelin klo 11 ja 17 messun jälkeen. Seurakunta tarjoaa kahvia, teetä ja mehua. Messuvieraat voivat tuoda pientä purtavaa jaettavaksi. Sateen sattuessa siirrytään sisälle.

ON JUHLA JA JUHANNUSILTA Nopeat ehtivät vielä ilmoittautua juhannusaaton viettoon pe 23.6. klo 17–21.30 Velskolaan. Soita seurakuntatoimistoon viim. pe 9.6. klo 9–15 p. 09 8050 6000.

MUSKARIT, PÄIVÄKERHOT JA ILTAPÄIVÄKLUBIT Vielä on vapaita paikkoja kaudelle 2017–2018! Hakulinkit ovat auki koko kesän ajan. Linkki ilmoittautumislomakkeisiin ja tarkempiin tietoihin verkkosivulla Espoon seurakunnat – Seurakunnat – Espoonlahti.

ALK

NUORET Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta. Nuortenillat koko kesän ajan Sodessa klo 18–21, huom! ei kuitenkaan juhannusaattona.

ESPOO-PÄIVÄN VIIKONLOPPU 25.–27.8. Leipämessu ja ateria pe 25.8. klo 19 Espoonlahden kirkko. Vihkiyö pe 25.8. klo 21–00 Espoonlahden kirkko. Juhlista kesän viimeistä viikonloppua menemällä naimisiin! Seurakunta tarjoaa hääparille ja 10 vieraalle kakkukahvit seurakuntakahvilassa. Varaukset Espoon seurakuntien palvelukeskuksen kautta ma-pe klo 9–15 p. 09 8050 2601. Kaksi risteilyä Klobbenilta Pentalaan la 26.8. 1. Lähtö Klobbenilta klo 9.30, paluulähtö Pentalasta klo 12.10. 2. Lähtö Klobbenilta klo 11.30, paluu Pentalasta klo 14. Perillä saaressa voi osallistua opastetulle kävelyretkelle järvelle. Pieni hartaushetkikin vietetään. Varaa mukaasi iloinen mieli, hyvät kengät, säänmukaiset varusteet ja omat piknik-eväät. Sähköinen ilmoittautuminen, linkit sivulla Espoonseurakunnat – Seurakunnat – Espoonlahti. Tiedustelut seurakuntatoimisto ma-pe klo 9–15 p. 09 8050 6000. Kirkkoyö la 26.8. klo 21–00 Espoonlahden kirkko. Musiikkia, puheita, rukousta ja keskustelua. Mukana juutalais- ja arabinuorten draama- ja musiikkiryhmä Sagrim King’s Kids. Seurakuntakahvila avoinna, herkut omakustannehintaan. Espoo-päivän messu su 27.8. klo 11 Espoonlahden kirkko. Latokasken Marttojen kahvitarjoilu.

Lisää vieressä.

SYYSTÄRPPEJÄ Vauvakirkko su 24.9. klo 15 Soukan kappeli. Musiikki voimavarana to 28.9. klo 13 Soukan kappeli. Brunssi ja lähetysmyyjäiset la 7.10. klo 11–14 Soukan kappeli. Oikein väärin ymmärretty Luther ke 1.11. klo 18.30 Espoonlahden kirkko. Elinvoimaa ikääntyville to 9.11. klo 13 Soukan kappeli.

Lapsenpäivän DisGo ma 20.11. klo 17 Sode. Yrjö Jylhän talvisodan runot ja kristillinen ihmiskuva ke 29.11. klo 18.30 kirkko. War Requiem, Benjamin Britten, la 2.12. klo 19 kirkko. Piispa Tapio Luoma siunaa Espoonlahden kirkon käyttöön su 3.12. klo 11 messussa.

Ihmeellinen yö ti 12.12. klo 18 kirkko. Joulumyyjäiset la 9.12. klo 11–14 kirkko.

Menokasvo

Metsäkirkkoon pääsee patikoimalla ja kirkkoveneellä Raigo Liiman, olet pappina Metsäkirkossa. Mikä se on? Kaikille avoin tilaisuus ja mahdollisuus hiljentyä luonnon helmassa. Voimme kokoontua myös luonnossa kuuntelemaan, kokemaan ja hiljentymään. Sitä on Metsäkirkko, joka järjestetään luontokeskus Haltian lähiluonnossa 17. kesäkuuta osana Haltian luontoyö-tapahtumaa ja valtakunnallisia Luonnon päiviä. Pidän messun veneessä ja yleisö on rannalla. Tarkemmin ottaen missä Metsäkirkko pidetään? Haltian ja Haukkalammen puolivälissä, Nuuksion Pitkäjärven pohjoispäässä. Sinne voi tulla veneellä tai patikoimalla.

Onko Nuuksion luonnossa aiemmin järjestetty Espoon seurakuntien tapahtumia? Metsäkirkko järjestettiin Haltiassa viime vuoden elokuussa. Vuosittain on pidetty jouluhartaus Nuuksion Kattilassa ja Karhusuolla yhteistyössä paikallisten omakotitaloyhdistysten kanssa. PAULA HUHTALA Metsäkirkko Nuuksiossa la 17.6. klo 19.30. Yhteislähtö patikoijille Haltiasta klo 18.45. Huom. patikointia 2,2 km vaativaa reittiä pitkin. Tarjolla myös kirkkovenekuljetus, hinta 10 e/hlö/suunta.

ESKO JÄMSÄ

Miksi sinne kannattaa tulla? Kesäilta luonnossa puhuttelee kaikkia ihmisiä arvoja ja totuuksia katsomatta.

Onko Metsäkirkko tarkoitettu vain luterilaisille? Se on tarkoitettu kaikille, joiden on hyvä olla metsässä ja joille se on tärkeä. Mukana on myös Nuuksion Eräkarhut eli partiolaiset.

12 A

MENOT XX.X. 8.6. – 2– 2.6. X .X. Leppävaaran seurakunta

Toimisto: Leppäsiipi, Alberganesplanadi 1, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531. Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1.

MESSUT Leppävaaran kirkko Hengähdä hetki – hiljainen rukoushetki tiistaisin klo 12.30. Pyhän kolminaisuuden päivän messu ja kirkkokahvit su 11.6. klo 11. Vallivirta, Alanne, Noponen, Iisakki Seppä, saksofoni ja urut, Jenni Vuorinen, käyrätorvi ja laulu. Messu ja kirkkokahvit su 18.6. klo 11. Raunu, Vallivirta, Noponen, Karoliina Sainio, viulu.

KARAKAPPELI Kesäillan laulu ja ehtoollinen ke 14.6. klo 18. Raunu, Noponen. Lauletaan kesäisiä lauluja yhdessä. Illan päätteeksi ehtoollishetki. Kesäillan laulu ja ehtoollinen parillisten viikkojen ke 14.6.–23.8. klo 18 Karakappelilla.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

KESÄLLÄ KIRKKOON KLO 11 Kesällä keskitämme messuelämän Olarin kirkkoon. Messu sunnuntaisin kirkossa klo 11 (Huomaa kellonaika!). Messun jälkeen tarjolla Reilun kaupan kirkkokahvit (sään salliessa ulkona) ja mukavaa juttuseuraa.

MESSU Olarin kirkko: Messu, Gräsan uurnalehdon vihkimisen muistopäivä su 11.6. klo 11. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Mia Wrang, kanttori Päivi Hakomäki. Ehtoollisenvieton päätyttyä mennään kulkueena Gräsan uurnalehtoon, jossa Herran siunaus ja lähettäminen. Messun jälkeen juhlakahvit seurakuntasalissa. Messuun kutsutaan erityisesti vuoden aikana Gräsan uurnalehtoon siunattujen omaisia, jotka voivat laskea kukkia läheistensä haudalle messun päätyttyä. Messu su 18.6. klo 11. Liturgia ja saarna Juha Virta, avustava pappi Kimmo Ansamaa, kanttori Päivi Hakomäki.

KESÄLAULUT KIRKONMÄELLÄ Tule laulamaan yhdessä kauniita

KESÄRAAMIS Raamattuun tutustumista rennossa seurassa tiistaisin klo 18 Leppävaaran kirkon takkahuoneessa. Tule mukaan suosittuun KesäRaamikseen yhdeksi kerraksi tai vakikävijäksi. Aloitamme tee-/kahvikupilla ja laululla, jatkamme Saarnaajan kirjaan tutustumalla. Tiedustelut: Rauni Hartikainen-Kaukinen 040 523 3380. KesäRaamis joka tiistai 8.8. asti.

PERHEIDEN KESÄKAHVILA Kesäistä yhdessäoloa ja pihaleikkejä joka arkipäivä klo 9–13 Perkkaan kappelilla ke 21.6. saakka. Luvassa yhdessäoloa ja ohjattua toimintaa, mukana tuttuja lastenohjaajia. Toiminnallinen kirkkotuokio noin klo 11.

NUORTEN AVOIMET ILLAT SIIVESSÄ Pelailua, oleilua ja kavereiden tapaamista tiistaisin klo 17–21 ja perjantaisin klo 17–23 Siivessä, Alberganesplanadi 1. Juhannuksesta elokuun alkuun joka tiistai klo 17–21. Elokuussa jälleen tiistaisin ja perjantaisin. Lue lisää: nuortensiipi.fi.

KESÄKAHVILA Piristystä päivään, kahvia ja seuraa. Kesäkahvila ke 21.6 klo 14 Karakappelilla. Kahvia tarjolla klo 14 alkaen. Hartaus noin klo 14.45. Kesäkahvila parittomien viikkojen ke 16.8. asti.

grillailua, pientä purtavaa, kahvia, teetä, mehua, lopuksi iltahartaus. Ilta rakennetaan yhdessä tehden. Ps. Jos soitat jotain soitinta, niin ota mukaan. Kesäilta kappelilla parittomien viikkojen ke 16.8. asti.

SOIVA KESÄKAHVILA Soiva kesäkahvila -konsertit parillisten viikkojen ke 14.6.–23.8. klo 12 Leppävaaran kirkossa. Konsertti kirkkosalissa, kahvia ja rupattelua kirkon pihalla suihkulähteen äärellä. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Lue lisää konserteista ja esiintyjistä: espoonseurakunnat.fi/ letapahtuu. 14.6. ”Suuria Tunnelmia”, Esa Pietilä, tenorisaksofoni (Bach, E. Pietilä) 28.6. ”Soivat pillit” Julia Tamminen, urut, Tomas Cricius, trumpetti (J.S. Bach, Händel, Telemann, Mozart, Sibelius, Merikanto) 12.7. “A Song of Sunshine” Agnes Goerke, urut (Stanford, Rheinberger, Langlais, Widor, Hollins) 26.7. ”Viaton ilo” Seeli Toivio, sello ja laulu, Pauliina Hyry, urut. Lempeitä lauluja, kepeää kauneutta, luterilaisuuden ja suomalaisuuden syviä sydänääniä (Bach, Mendelssohn, Kuula, Merikanto, Järnefelt) 9.8. ”Kesäunta” Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, joht. Kullervo Latvanen 23.8. ”Laudate Dominum” Outi Noponen, laulu ja Anna Pulli, urut ja piano

KESÄILTA KAPPELILLA

KAIKEN KANSAN JUHANNUSJUHLA

Grillailua ja kesäistä yhdessäoloa ke 21.6. klo 18–19.30 Perkkaan kappelilla. Musiikkia, laulua, pihapelejä,

Toimintaa ja mukavaa yhdessäoloa kaikenikäisille. Juhannusjuhla pe 23.6. klo 15–18 Perkkaan kappelilla.

kesäisiä lauluja ja virsiä keskiviikkoisin klo 18 Olarin kirkon sisäpihalle. Sateen sattuessa kirkkosalissa.

sille arkisin klo 9.30–14. Tule juttelemaan ja juomaan kuppi kahvia. Perhekahvila 29.5.–22.6. ma–pe klo 9.30–12. Vauva-taapero -ryhmä 30.5.–22.6. tiistaisin klo 13–16.

PERHEIDEN KESÄSEIKKAILU Yhdessä tekemisen riemua koko perheelle. Kesäseikkailu kirkonmäellä, Olarinluoma 4, 5.–9.6. ti–pe ja 13.–16.6. ti–pe klo 9.30–12.30. Pihaleikkejä, hiekkalelut ja pelit käytettävissä. Istuta oma kesäkukka, askartele ötököitä. Pienseikkailuja: etsi ja löydä, kurkista urkuihin, kirkonkellojen kilkatus ja merkillisten merkkien arvoitus. Pieni hartaushetki. Lounas (lapset etusijalla). TIEDUSTELUT: marja.jauhiainen@evl.fi, 040 531 1029.

CHAPPLE, ISO OMENA Chapple on auki kesällä kaikenikäi-

KOULUREPPUKERÄYS Haluatko muistaa pientä koulunsa aloittavaa? Tuo uusi koulureppu, jonka sisällä penaali ja kirjoitussetti Chapple Isoon Omenaan kesän aukioloaikoina. Diakonit jakavat reput eteenpäin vähävaraisille perheille. Lisätietoja: diakoni Saija Väätäinen 050 372 8873.

HVITTORPIN JUHANNUS Tule Olarin seurakunnan juhannusaaton piknikille perheen kanssa pe 23.6. klo 14 Hvittorpin kurssikeskuk-

Pomppulinna, pelejä, grilliruokaa ja muuta mukavaa. Musiikkia tarjoilee kansanmusiikkiryhmä Kirsi Vinkki, viulu, Samuli Karjalainen, kitara, Rauno Junkkari, huilu ja haitari. Hartaus kappelissa kello 17. Juhlaan vapaa pääsy, vapaaehtoinen ruokamaksu Karjala-työlle. Kuljetus Karakappelin edestä juhlaan lähtee kello 14.30. Leppävaaran seurakunnassa toimii noin parikymmentä aikuisten pienryhmää. TUTUSTU ja tule

mukaan: espoonseurakunnat.fi/ letoiminta Katso tapahtumien tarkemmat tiedot verkon tapahtumakalenterista: espoonseurakunnat.fi/lekalenteri Seuraa meitä somessa ja verkossa! facebook.com/leppavaaranseurakunta espoonseurakunnat.fi/leppavaara nuortensiipi.fi @nuortensiipi

seen (Hvittorpintie 245, 02430 Masala). Voit grillata (omat makkarat, omia grillejä ei tarvita), saunoa (uikkarisauna, uikkarit ja pyyhkeet mukaan) ja uida, nauttien kauniista luonnosta. Lapsille on varattu myös ulkopelejä. Iltapala klo 16.30–18 on, aikuiset 5 e, lapset 3 e, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. L, G ja kasvisruokavalio. Iltaa voi jatkaa klo 18 yhteisellä juhannuksen avauksella sekä toimintatuokioilla (kauneimmat kesälaulut, rastirata, askartelua, leikkihuone). Illalla myynnissä makkaraa (1 e) ja mehua (1 e). Kokko rannassa klo 20, säävaraus. Bussikuljetukset, Huom! Reitti muuttunut hieman edellisen lehden tiedoista: klo 16 Olarin kirkko – 16:10 Haukilahden taksiasema – 16:20 Matinkyläntie, Alepan puoleinen pysäkki – 16:30 Kuunkehrä, Olarin kappelin edessä – n. klo 17 Hvittorp. Paluukuljetus samaa reittiä klo 21. ILMOITTAUTUMINEN BUSSIKULJETUKSEEN 29.5.–9.6. p. 09 8050 7000, arkisin klo 9–15 tai olarinseurakunta@evl.fi. Bussikuljetuksen hinta: 5 / 3 e, alle 3-v. ilmaiseksi. Omilla autoilla tulevien ei tarvitse ilmoittautua.

11.6. mennessä: diakoni, ryhmätaideterapeutti Kristiina Huotari, 050 570 4904, kristiina.huotari@evl.fi.

MESTARI(N)PIIRROS – JUMALAN KUVA MINUSSA

KIITOS YHTEISVASTUUSTA!

Neljän päivän maalausmatkalla tarkastellaan omaa elämää taideterapian menetelmiä hyödyntäen, Raamatun tekstien valossa. Ei edellytä taiteellista kokemusta tai taitoja, uteliaisuus ja halu kokeilla riittävät. Ma–to 3.–6.7. m klo 10–16. Olarin kirkon kerhosiipi, Olarinluoma 4. Hinta: Taidemateriaalit sisältyvät hintaan. Vähäväraiset 40 e, muut 90 e. ILMOITTAUTUMISET ja tiedustelut

SAAREEN SAUNOMAAN Sauna lämpiää Stora Blindsundissa, Matinkylän edustalla, keskiviikkoisin 7.6.–30.8. Parillisilla viikoilla saunavuoro miehille klo 17–18.30. ja naisille klo 18.30–20. Parittomilla viikoilla naisten vuoro. Soutuvene noutaa saunojat Nuottaniemen venesataman itäreunan laiturista avoimina iltoina klo 17 ja klo 18, naisten saunailtoina vain klo 18. Saarimaksu 3 e, omat välineet, laudeliinat ja eväät mukaan. Makkaranpaistomahdollisuus. Huom! Saariretki ei sovi liikuntarajoitteiselle. Ei lemmikkieläimiä mukaan. Järjestää: SeKaVa (=seurakunnat, kaupunki, vapaat järjestöt). Lisätietoja 044 068 8068.

KESÄKAHVILAT Matinkappelilla ti klo 13–14.30 (6.6.– 29.8.). Diakoni paikalla. Olarin kirkolla ke klo 17–18 ennen kesälauluja (7.6.–9.8.). Kanttori paikalla. Olarin seurakunta kiittää lämpimästi kaikkia Yhteisvastuukeräykseen osallistuneita, lista- ja lipaskerääjiä ja muita vastuunkantajia sekä lahjoittajia. Tämän vuoden keräystuotto 19 967,35 e käytetään ihmiskaupan torjuntaan sekä oman seurakunnan osuus lasten ja nuorten liikunnan tukemiseen diakonisin perustein.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Tee visiitti tuomiokirkolle Maanantaista 5.6. alkaen Espoon tuomiokirkko on kesäkulkijoille avoin tiekirkko. Holvien suojissa voit hengähtää hetken tai kuulla oppailta tarinoita kirkon historiasta. Espoon tuomiokirkko on avoinna 5.6.–4.8. joka päivä klo 10–18. Oppaat paikalla ma–pe klo 11–16.30. Kirkkopuisto 5.

Tutustu Lutheroopperaan Torstaina 8.6. klo 18.15 Luther-oopperasta keskustelevat Sokos Hotel Tapiola Gardenissa säveltäjä Kari Tikka ja taiteellinen johtaja Erkki Korhonen. Aiheina Lutherin henkilö- ja ajankuva, reformaation vaikutus suomalaisuuteen ja Luther-oopperan synty. Vapaa pääsy. Luther tutuksi – johdatus oopperaan to 8.6. klo 18.15–19. Sokos Hotel Tapiola Garden, Tapionaukio 3.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Messu su 11.6. klo 11 Tapiolan kirkko. Salmensaari, Linnoinen, Jurmu. Kirkkokahveilla kappalainen Seppo Holmin eläkkeellelähtökahvit. Viikkomessu ke 14.6. klo 8 Tapiolan kirkko. Salmensaari, Jurmu. Messu su 18.6. klo 10 Tapiolan kirkko. Tervonen, Malkamäki. City-rippikouluun osallistuneiden nuorten konfirmaatio. Anglikaaninen m essu englanninkielellä su 18.6. klo 12.30 Tapiolan kirkko. Viikkomessu ke 21.6. klo 8 Tapiolan kirkko. Tervonen, Jurmu. Keskipäivän rukous arkipäivisin klo 12 Tapiolan kirkossa. Tauolla heinäkuun.

KESÄPERHEKERHOT Puuhaa perheiden kesäpäiviin Tapiolan kirkolla klo 9–11.30. Pe 9.6., ma 12.6 Kaikenikäisten kesäkirkko, ti 13.6., ke 14.6. Kesäperhekerho goes muskari, to 15.6. ja pe 16.6.

KAIKENIKÄISTEN KESÄKIRKKO Lauletaan ja iloitaan yhdessä kesästä ma 12.6. klo 10 Tapiolan kirkolla.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10–14 palvelu puhelimitse 09 512 3710, kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT Su 11.6. klo 10 Kauniaisten kirkossa, saarna ja liturgia Anna-Kaisa Tuomi, kanttorina Anna Marte. Kirkkokahvit. Su 18.6. klo 10 Kauniaisten kirkossa, saarna Anne Huoponen, liturgia Anna-Kaisa Tuomi ja kanttorina Anna Marte. Kirkkokahvit.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–15, tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.ﬁ

HÖGMÄSSOR To. 8.6. Mataskärs kapell kl. 18 kvällsmässa. Ertman, Malmgren, Mataskär 1-skriftskolan. Sö. 11.6. Esbo domkyrka kl. 12.15. Ahlbeck, Malmgren. Klockstapelkaffe varje sö. t.o.m. 13.8. Sö. 18.6. Esbo domkyrka kl. 12.15. Terlinden, Wikman.

KARI TIKKAS LUTHER-OPERA Hagalunds kyrka to. 8.6 kl. 19.30. Biljetter 25/10 e. Arr. Orgelnatt & Aria. Mer info: www.urkoyfestival.fi

KITARAKONSERTTI Paul-Erik Söderqvist esiintyy ti 13.6. klo 19 Kauniaisten kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavulle.

KESÄKAHVIT Ke 14.6. klo 14 Kauniaisten kirkon sisäpihalla (sateella sisällä). Aiheena äidinkielemme, Anna-Kaisa Tuomi. Kesäkahvit klo 14 joka keskiviikko 14.6.–9.8. Ke 21.6. Lauluja maan ja taivaan väliltä.

NUORTEN ILTA Tutustutaan Lönnebon rukoushelmiin, grillataan ja paistetaan lettuja. Ti 20.6. klo 18–20 kirkon pihalla. Myös ti 27.6. ja ti 25.7.

LUTHER TUTUKSI -JOHDATUS OOPPERAAN Aiheina Lutherin henkilö- ja ajankuva, reformaation vaikutus suomalaisuuden kehittymiseen ja Luther-oopperan synty. 8.6. klo 18.15–19, Sokos Hotel Tapiola Garden. Keskustelemassa säveltäjä Kari Tikka ja taiteellinen johtaja Erkki Korhonen. Vapaa pääsy.

LUTHER-OOPPERA Kari Tikan ooppera uskonpuhdistuksen isästä Martti Lutherista. To 8.6. klo 19.30 Tapiolan kirkko. Yleisö saa laulaa tuttuja Lutherin virsiä. Kesto n. 2,5 h. Liput 25/10 e, lippu.fi.

MUSIIKKIA PUOLENPÄIVÄN AIKAAN Lounaskonserttien sarja kokoaa jälleen musiikin ystävät kesätiistaisin klo 12 puolituntiseen Tapiolan kirkolle 13.6.–22.8. Tänä vuonna teemana ovat 100-vuotias Suomi ja reformaation 500. merkkivuosi. Ohjelma löytyy osin Kirkoissa soi -palstalta ja kokonaan Tapiolan kirkolta seurakunnan kesäesitteestä tai verkosta http://bit.ly/2q5uQNr.

JUHANNUSJUHLA HILASSA Lähtö Tapiolan uimahallin parkkipaikalta pe 23.6. klo 17. Päivällinen, ohjelma ja kokko klo 20.15. Mukana kirkkoherra Päivi Linnoinen ja kanttori Hannu Jurmu. Paluukyyti lähtee n. 21. Omilla kyydeillä mahdollisuus saunoa, miehet klo 14–15.30, naiset 15.30–17. Ilm. juhlaan ja saunaan, sekä kimppakyytitiedustelut seurakuntatoimisto p. 09 8050 4000 viim. to 8.6. Hinta aikuiset 35 e, lapset 7–18 v. 10 e. Maksuvapautus taloudellisin perustein mahdollista.

MUSIK I SOMMARKVÄLLEN I ESBO DOMKYRKA Sö 11.6 kl. 19. Sväng i sommarkväll. Charlotta Kerbs, sång & gitarr; Teppo Salakka, piano. Ellington, Simone, gospel. Sö. 18.6 kl. 19. Orgelglädje. Marko Hakanpää, orgel. Hakanpää, Breukhoven, Takle. Fritt inträde

ORGELNATT & ARIA Esbo domkyrka varje to. kl. 21, 15.6–31.8. Mer info och biljetter: www.urkyofestival.fi

Avoin Olohuone ma, ke ja pe klo 10–14, Tapiolan kirkko. Maanantaisin käsityöpiiri. Kohtaamispaikka joka to klo 12.30, Tapiolan kirkko. Kaikille avoin keskusteluryhmä. Kahvitarjoilu.

VERTAISTUKEA Mieli maasta -ryhmä masentuneille ke klo 18, Tapiolan kirkko. Masennus voi kohdata ketä tahansa. Tiedustelut Lulu Sandberg, 040 757 3228. Mieli maasta -ryhmä eläkeikää lähestyville alk. ma 5.6. klo 17.30,

flagghissning. Anmälning endast för dem som behöver transport senast 19.6, 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

SENIORLÄGER Mataskärs lägercentrum 20–23.7. Helpension, inkvartering i 2 pers. rum. Pris 80 e, räkningen skickas hem. Gemensam taxitransport ingår i priset. Mer info och anmälning senast 22.6: Nina Wallenius, 050 432 4323, nina.wallenius@evl.fi

SOMMARTRÄFF

ÖPPEN MOTTAGNING

Olars kyrka, svenska sidan, varje sommartisdag kl. 13–14.30. Andakt, kaffe med tilltugg och olika program varje gång.

Kyrktian, Kyrkog. 10, i maj-augusti endast to. kl. 10–12. Diakoniarbetare på plats, man kan komma in i olika ärenden, beställa längre tid till själavård, för utredning av ekonomiska bekymmer m.m.

MIDSOMMARFEST Mataskärs lägercentrum fre. 23.6 kl. 16–18.15. Andakt och musik i kapellet, midsommarservering,

International Worship service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokiekkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. Federation of Espoo Parishes in co-operation with International Evangelical Church in Finland. For more information contact Pastor Hans Krause, tel. 040 5458 633, hans.krause@evl.fi or Pastor Mari Mathlin, tel. 050 438 0182,

KOHTAAMISIA

Tapiolan kirkko. Yhteyshenkilö Hannele Oksanen, 050 500 1137. AA-kerho joka ma, ke ja pe klo 19.

MARJAKUUSIAITA UUSITAAN Kolumbaarion käyttöä haittaava ränsistynyt marjakuusiaita uusitaan kesäkuun aikana Tapiolan uurnalehdossa. Uudet taimet ovat noin metrin korkuisia.

LÄHETYKSEN KESÄSEURAT Mukana Aili Maria Manninen ke 26.7. klo 18.30 Tapiolan kirkko.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl. 10–16, tfn 09 512 3722, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 11.6 Treenighetsdagens högmässa kl. 12. SÖ 18.6 Högmässa kl. 12.

DIAKONIMOTTAGNING TI 13.6 och 20.6 och brödutdelning kl. 9.30–11.

SOMMARCAFÉ TI 13.6 och 20.6 på kyrkans innergård kl. 13.30–15.

Yhteiset mari.mathlin@evl.fi. Summer break: 25.6.–6.8. www.church.fi. Anglican Worship Service. Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi. Arabic Worship and Eucharist on Fri 9th of June at 5 pm at Perkkaa Chapel, Upseerinkatu 5. Rev. Ramez Ansara.

Näkövammaisten taidekurssi to 27.7 – pe 28.7., ma 31.7. ja ti 1.8. klo 14–17. Huom! Muuttunut kellonaika. Paikka Espoon seudun näkövammaisyhdistys, os. Kuunsäde 2 a–b. Kurssin ohjaajana kuvaamataidon opettajaopiskelija Ruusu-Maria Lappalainen. Sinulla ei tarvitse olla ennestään taiteellista taustaa, vaan aina tehtävien yhteydessä ohjeistetaan materiaalien käytössä. Materiaalimaksu 20 e, oppaat ilmaiseksi. Ilm. viim. ke 19.7. mennessä näkövammaisten diakonissa Tarja Huttu-

selle, 040 734 7715 tai tarja.huttunen@evl.fi tai Espoon seudun näkövammaisyhdistyksen toimistoon p. 09 8030 368. Näkövammaisten kesäleiri Hvittorpissa ti–pe 8.–11.8. Hinta 48 e, oppaat ilmaiseksi. Ilm. erityisruokavalioineen viim. 28.7. Tarja Huttuselle. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Leirille voi osallistua myös päiväleiriläisenä. Ilmoittautuneille lähetetään tarkempi leiriohjelma ennen leiriä.

14 A

KIRKOISSA SOI 8.–22.6.

Luther-ooppera klo 19.30 Tapiolan kirkossa. Musiikki Kari Tikka. Libretto Kari Tikka ja Jussi Tapola. Ohjaus Juulia Tapola. Kapellimestari Erkki Lasonpalo. Visualisointi Juulia Tapola, Anna Kontek, Suvi Saari. Elja Puukko, baritoni (Luther); Emriikka Salonen, sopraano (Katharina von Bora); Aki Alamikkotervo, tenori (Saatana); Hannu Jurmu, tenori (munkki); Alina Koivula, sopraano (Ave von Schönfeld); Jussi Merikanto, basso (Fredrik Viisas). Orkesteri Feste Burg Ensemble, Luther-kuoro. Ohjelma: http://urkuyofestival.fi. Lipunmyynti: lippu.fi.

SU 11.6. Kesäillan svengi – Suvisunnuntain iltamusiikki klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Charlotta Kerbs, laulu & kitara; Teppo Salakka, piano. Ellington, Simone, gospel. Vapaa pääsy.

TI 13.6. Musiikkia puolenpäivän aikaan – Trio Fermo tulkitsee Sibeliusta klo 12 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Tuulia Hero, viulu; Anna Westerlund, sello ja Maria Hämäläinen, piano. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle. Vapaa pääsy. Kitarakonsertti – Paul-Erik Söderqvist esiintyy klo 19 Kauniaisten kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavulle.

KE 14.6. Suuria tunnelmia – Soiva kesäkahvila -konsertti klo 12 Leppävaaran kirkossa. Esa Pietilä, tenorisaksofoni (Bach, E. Pietilä). Saksofonin ilotulitusta Pietilän persoonallisella tyylillä, joka liikkuu monenlaisilla musiikin

genrealueilla. Soiva kesäkahvila -konsertit parillisten viikkojen ke 14.6.–23.8. Leppävaaran kirkossa. Konsertti kirkkosalissa, kahvia ja rupattelua kirkon pihalla suihkulähteen äärellä. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Lue lisää konserteista ja esiintyjistä: espoonseurakunnat.fi/tapahtuu

TO 15.6. Try me Good King – Reformaation monet kasvot. Urkuyö & Aaria klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Pia Freund & Fibo Players. Buxtehude, Byrd, des Prez, Hassler, Larsen. Pia Freund, sopraano. Fibo Players: Pauliina Fred, traverso ja nokkahuilu; Louna Hosia, viola da gamba; Anna-Maaria Oramo, cembalo ja urut. Ohjelma: http://urkuyofestival.fi. Lipunmyynti: lippu.fi.

EIJA HARJU

TO 8.6.

Kesällä elintarvikejakelu on avoinna Kivenlahden ostarilla, Merivirta kolmosessa kaikkina arkipäivinä eli maanantaista perjantaihin kello 9. Vuoronumeroiden jako alkaa kello 8.40.

SU 18.6. Urkuilosanomia – Suvisunnuntain iltamusiikki klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Marko Hakanpää, urut. Hakanpää, Breukhoven, Takle. Vapaa pääsy.

Apua & tukea

TI 20.6.

Vertaistukea

Musiikkia puolenpäivän aikaan – Liisa Malkamäen urkukonsertissa klo 12 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6, kuullaan Hakimin, Viitasen, Kankaisen ja Widorin teoksia. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle. Vapaa pääsy.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Mieli maasta -vertaistukiryhmä auttaa jaksamaan. Ryhmä kokoontuu Tapiolan kirkolla keskiviikkoisin klo 18. Tiedustelut Lulu Sandberg, 040 757 3228. ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Tukea raittiuteen joka ke klo 18.30– 20 Soukan kappelilla, Soukankuja 3. Tied. 040 537 6854, ritva.aarnio@evl. fi.

TO 22.6. Juhannusiltamat – Urkuyö & Aaria klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Tule nauttimaan suvisista sävelistä ja laulamaan yhdessä rakastetuimpia laulujamme ja suvivirttä keskikesän iltayön valossa. Vapaa pääsy.

Esa Pietilän soolosaksofonikonsertti avaa Soiva kesäkahvila -kesäkonserttisarjan Leppävaaran kirkossa ke 14.6. kello 12.

PATRIK STENSTRÖM

14.6.

Diakonialounaat ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Diakoniaruokailu ma ja to klo 11–12 Soukan kappeli, lipunmyynti klo 10.30–11.30, aikuiset 3 e, 3–14 v. 1 e. Kesän ruokailut päättyvät to 15.6. ja jatkuvat taas ma 14.8. Elintarvikejakelu ma–pe klo 9 Merivirta 3, vuoronumeroiden jako kello 8.40.

Kahvilat ESPOONLAHTI Kesäkahvila kutsuu Soukan kappelille 21.6. saakka. Tarjolla juttuseuraa aikuisille ja leikkiseuraa lapsille sekä pieni hartaushetki: ma–to klo 9.30– 12.30. Vauvakahvila ma 12.6. ja 19.6. klo 13.30–15. ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Café Aurora on auki ma–pe klo 10–14, 16.6. asti. Kesätauon jälkeen avautuu 4.9. Tarjolla kahvia, makeaa ja suolaista purtavaa, salaattibaari, Hesari, ym. lehtiä, netti, kirjasto ja juttuseuraa. Kesäcafé Aurora elokuussa ti ja ke klo 12–14 Auroran kappelissa, Heiniemenpolku 1. Café Suvela ma–pe klo 12–15 Suvelan kappelissa, 30.6. asti. Kesätauon jälkeen avautuu 24.7. Tarjolla suolaista ja makeaa. OLARIN SEURAKUNTA Kesäkahvila Matinkappelilla ti klo 13–14.30 (6.6.–29.8.). Diakoni paikalla. Olarin kirkolla ke klo 17–18 ennen kesälauluja (7.6.–9.8.). Kanttori paikalla. ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Behöver du sällskap och stöd under sommaren?

Sommarträff. Olars kyrka, svenska sidan, varje sommartisdag kl. 13–14.30. Andakt, kaffe med tilltugg och olika program varje gång. Sommarsamling. Köklax kapell torsdag 17.8 kl. 13–15. Andakt, kaffe och program.

Kirpputorit ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Unelmankammari Kirpputori ja kahvila – Edullisia ostoksia ja kuppi kuumaa. Avoinna ma klo 10–13 ja to klo 10–17, 18.6. saakka. os. Kaivomestarinkatu 8. Peittopaja ma 12.6. klo 13–15. Kesätauko 19.6.–13.8. OLARIN SEURAKUNTA Minikirppis Matinkappelilla ti klo 11–13.

Diakonian ajanvaraus ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Päivystys ma klo 9–10, Merivirta 3, 3. krs, 09 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappelin diakoniatoimisto, Soukankuja 3, 09 8050 6738. ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Diakonian ajanvaraus kesällä 12.6.–13.8. Kaipaatko tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Soittamalla vahtimestarille 040 502 4838, voit tiedustella päivystävän diakoniatyöntekijän yhteystiedot. Auroran alue 040 763 6599 Espoon keskus ja Suvelan alue 040 531 1037 (Tuomarila, Suna, Ymmersta) 050 438 0189 (Suvelan kappelin ympäristö) 040 547 1861 (aseman seutu, poste restantet, Kirkkojärvi, Kulovalkea, Kiltakallio, Kaupunginkallio) Pohjois-Espoon alue (Kalajärvi) 040 736 9315 Länsi-Espoon alue 050 438 0176 (Kauklahden keskusta, Vanttila, Nissinmäki, Lasilaakso) 040 513 0862 (Muurala, Mikkelä, Hirvisuo, Karhusuo, Nupuri, Nuuksio, Vesirattaanmäki) Viherlaaksolahden alue 040 572 5344 (Laaksolahti ja Viherlaakso) KAUNIAISTEN SUOM. SEURAKUNTA Diakoniatoimisto avoinna ma klo 13–15 ja ti klo 9–11, Kavallintie 3. Diakonissa Pirjo Luoma, 050 301

7028. Ks. poikkeusajat www.kauniaistenseurakunta.fi/diakonia. LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muina aikoina ajanvaraukset puhelimitse diakoniatyöntekijöiltä. OLARIN SEURAKUNTA Diakonian ajanvaraus ti klo 10–11, 050 432 9368, tai käymällä Matinkappelilla diakoniatoimistossa, Liisankuja 3, ti klo 10–11. TAPIOLAN SEURAKUNTA Diakoniatoimisto, Kirkkopolku 6, arkisin 040 531 1011. ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Öppen mottagning. Kyrktian, Kyrkogatan 10, i maj-augusti torsdag kl. 10–12. Diakoniarbetare på plats, man kan komma in i olika ärenden, beställa längre tid till själavård, för utredning av ekonomiska bekymmer m.m. GRANKULLA SVENSKA FÖRSAMLING Diakonimottagning och brödutdelning tisdagar kl. 9.30–11. Diakon Catherine Granlund, 050 439 3208, diakoniassistent Karin Nordberg, 050 343 6885.

ELÄMÄNKAARI ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

Kastetut Mette Aurora Casandra Kainuvaara, Erin Isabella Korpela, Eino Julius Ilmari Meriluoto, Juuse Pekka Tapani Ollaranta, Elsa Marleena Ruotsalainen, Anna-Sofia Sigrid Suursalmi, Lenny James Sakari Tuppurainen. Avioliittoon aikovat Ari Jukka Katavisto ja Mari Susanna Viik, Tuomas Kari-Kustaa Löyttyjärvi ja Johanna Teija Susanne Sjöblom, Sami Petteri Martikainen ja Emma Eveliina Viskari, Ville Juhani Veijonen ja Tarja Sisko Piritta Perttula. Hautaan siunatut Anna Maria Heiskala 97 v, Rainar Lars Erik Bergestad 90 v, Maria Susanna Topp 90 v, Unto Aulis Ahola 79 v, Niilo Juhani Korhonen 79 v, Seppo Pentti Sakari Tiitinen 72 v, Sisko Anneli Grahn 71 v, Eero Olavi Kiiski 71 v, Veikko Juhani Jormakka 64 v, Ulla Helena Kauppinen 64 v, Carina Elisabet Södergård 57 v.

Kastetut Antti Eevert Ala-Outinen, Amelia Tuulia Duraj, Patrick Pekka Elmeri Jantunen, Brita Lilian Philipa Karmala, Oliver Akseli Laitio, Julius Viggo Eemeli Lunden, Eetu Oliver Kristian Naarvala, Jella Vivia Närhi, Morris Eevert Närhi, Unto Armas Salomon Oksanen, Vanessa Stiina Linnea Sjöholm. Avioliittoon aikovat Harri Petteri Honkala ja Paula Karoliina Hyyryläinen, Rene Krämer ja Jenni Sofia Huuhka, Niclas Carl Edward Palmroth ja Heini Mia Erica Nylund, Perttu Ilari Saartoala ja Enni Matilda Limma. Hautaan siunatut Vilma Katri Huttunen 96 v, Aino Maria Koivu 92 v, Terttu Inkeri Kangaskokko 85 v, Helge Kalervo Ampuja 82 v, Eila Marjatta Kolhu 82 v, Pertti Juhani Lehtonen 82 v, Matti Reino Juhani Rönneikkö 71 v, Marja-Riitta Winberg 68 v, Pirjo Hannele Elisabeth Wikström 67 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

OLARIN SEURAKUNTA

Kastettu Elias Jouko Juhani Paila. Avioliittoon vihitty Wille Matias Asikainen ja Nanne Linnea Kolehmainen. Hautaan siunattu Seija Inkeri Katarina Tommila 85 v, Eija Irmeli Korpivaara 82 v.

Kastetut Oliver Leevi Mikael Baarman, Elias Mikael Jaatinen, Noora Vivian Marianne Jokela, Elias Edvard Kallasvuo, Oliver Kalevi Kellock, Vilma Iida Alina Koski, Nette Alexia Laivisto, Venni Seppo Kalevi Lehtinen, Amanda Ellen Melartin, Sulo Lauri Juhanpoika Oravala, Aino Iida Adele Saloranta, Benjamin Kristian Savolainen, Aila Helena Shamsi, Epke Antero Telonius Tommila, Enni Maria Aleksandra Torvinen, Viljami Markus Vänskä.

PATRIK LINDSTRÖM

Kastetut Hilla Lydia Delshad, Joona Jaakko August Haapala, Evelina Siiri Enia Haapsaari, Justus Eemeli Matinpoika Hakala, Silja Anna-Elina Hyökki, Viljo Armas Kuikka, Jimi Petteri Kähkönen, Elias Lauri Olavi Laitinen, Joona Kasperi Lakanen, Enni Ilona Miettinen, Nella Maria Neuvonen, Red Ram Seth Oksanen, Hilma Ilona Pohjonen, Petrus Oula Antero Räsänen, Ilmari Toivo Tapani Safonoff, Sofiel Sara Jessica Somppi, Paavo Eliel Vihervaara. Avioliittoon aikovat Matti Tapio Waldemar Henttonen ja Anu Patricia Ekegren, Olavi Antero Lehtinen ja Mammu Sirkku Candelin, Ilkka Juhani Prusi ja Heidi Anniina Kjellman, Dennis Waldemar Rönnholm ja Sanni Maria Aleksandra Andersson, Pami-Petteri Sänkiaho ja Satu Hannele Hytönen, Mikko Kalevi Tissari ja Jannike Christa Englund. Hautaan siunatut Maria Palonen 106 v, Meeri Orvokki Eerola 97 v, Maija Eliisa Bäck 96 v, Vieno Annikki Kärpänen 93 v, Birgit Anita Putus 91 v, Sirkka Liisa Viljakainen 86 v, Pentti Olavi Saukkonen 85 v, Pentti Juhani Mäkinen 79 v, Väinö Matti Juhani Heiskanen 76 v, Ensio Matias Hosio 75 v, Jaakko Ilmari Sahlman 72 v, Jouni Antero Koskimaa 61 v, Jenni Kaisa Maria Bergman 31 v, Fanny Katriina Poutiainen 22 päivää.

Armoaπ 2017!

Reformaatio 500 v.

Avioliittoon aikovat Petri Uolevi Ahoniemi ja Kaisa Tarkkanen, Mikko Juhani Pajari ja Nella Marika Näveri, Jeremia Olli Eemeli Similä ja Neea Medina Linna. Hautaan siunatut Kaisu Rakel Vihervuori-Kuusla 94 v, Helge Emil Seppälä 92 v, Aino Helena Jylhä 91 v, Taimi Sinikka Kinnunen 87 v, Esko Ensio Huhta-Koivisto 86 v, Maija Liisa Hintsanen 84 v, Marja-Leena Ervanne 78 v, Teuvo Olavi Vikman 73 v, Markku Olavi Husso 71 v, Heikki Sakari Jyllilä 66 v, Pekka Kalervo Kaisjoki 61 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Leevi Olavi Erland Hellas, Lumia Ellen Lahdenpää, Seela Aino Emilia Lavikainen, Eliel Tiitus Lindelöf, Stella Matilda Lindroos, Roosa Matilda Palomäki. Hautaan siunatut Henrik Axel Westerstråhle 92 v, Kosti Gunnar Kiverä 88 v, Helle Raakel Henriksson 86 v, Kerttu Anja Puhakka 85 v, Matt Markus West 67 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut William Gustav Ekström, Astrid Alma Sofia Haglund, Charlie Bo Bastian Lönnberg, Alina Isabel Ramm-Schmidt, Benjamin Sean Alexander Sippel, Minea Aino Maria Trontti. Kungörelse om äktenskap/Avioliittoon aikovat Carl Wilhelm Andreas von Schantz ja Maria Elisabet Rehnström. Avlidna/Hautaan siunatut Hjördis Maria Bergman 90 år.

Vivamon Raamattukylä

Vivamo Bible Village

PAAVALIN salaisuus

9.–11.6. klo 13 15.–16.6. kloArmoa 132017! Reformaatiojuhlavuoden 18.6. klo 13 tunnus 22.6. klo 18 23.6. klo 15 15.7. klo 13 18.–19.7. klo 13 20.7. klo 18 21.7. klo 13 26.–7.7. klo 13 28.7. klo 18 29.7. klo 13 Liput: aik. 15 €, 3-12 v. 10 € Kesän uutuusnäytelmä on matka Paavalin elämään ja uskon ytimeen. Espoonlahden kirkkosalin ulkoseinien uusi kuparipinta kiiltää ruskeana vielä reilun vuoden ajan. Ajan kuluessa se hapettuu tummaksi.

Vivamontie 2, 08200 LOHJA Puh. 0207 681 760

Espoonlahden kirkko sai uudet kupariseinät REMONTTI ESPOONLAHDEN kirkkorakennuksessa valmistuu kesäkuun loppuun mennessä. Varsinainen toiminta käynnistyy elokuun lopulla. – Toimistotilat valmistuvat ensimmäiseksi, mutta muutto väistötiloista takaisin varsinaisiin tiloihin voidaan aloittaa vasta kirkkosalin valmistuttua, arvioi seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Jorma Jussilainen. Espoonlahden kirkkosali on ollut käyttökiellossa toukokuusta 2015 lähtien katon rakennevaurion takia. Lisäksi rakennus on kärsinyt kosteus- ja sisäilmaongelmista. Etukäteen hankalaksi arvioitu kirkkosalin katon korjaus oli todellisuudessa ennakoituakin hankalampi urakka. – Katossa on sekarakenne, jossa on puuta ja terästä sekä laajoja lasipintoja. Sellaiset ovat yleensä insinööriteknisesti hankalia ratkaisuja. Korjaukset tehtiin arkkitehtuurin ehdoilla, ja tila näyttää nyt samalta kuin ennen korjaustöitä.

Peruskorjauksen yhteydessä kirkkosalin ulkoseiniin ja kattoon asennettiin uusi kuparipinta. Sisällä rakennuksessa on tehty paljon: keittiö on uudistettu täysin sekä ilmastointi, putket, sähköt ja tietotekniikkaratkaisut on uusittu. Jussilainen toivoo, ettei rakennukselle tarvitse tehdä isoja korjauksia 50 vuoteen. Pientä huoltoa on tehtävä koko ajan. Espoonlahden kirkko otetaan käyttöön elokuun viimeisenä viikonloppuna. Espoo-päivänä perjantaina 25.8. kello 21–24 vietetään vihkiyötä, jolloin kirkossa vihitään hääpareja. Seurakunta tarjoaa vihityille kakkukahvit. Sunnuntaina 27.8. pidetään ensimmäinen messu. Samalla messun alkamisaika muuttuu kymmenestä yhteentoista. Piispa Tapio Luoma siunaa Espoonlahden kirkon käyttöön ensimmäisen adventtina 3.12. PAULA HUHTALA

ONNELLISTEN HETKIEN

Palvelutalo Kotikoivu Vuokrattavana palvelutaloasuntoja Leppävaaran läheisyydessä. Esteetön ja ekologinen talo tarjoaa ikääntyneille turvallisen ympäristön ja viihtyisän yhteisön. Yksilölliset turva- ja kotihoitopalvelut. Naapuritalossa mm. ravintola ja kuntoutustilat. Soita ja kysy lisää: Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry, p. 040 712 2314 tai sposti: paivi.salli@uvky.fi.

Tutustu tarkemmin:

www.uvky.fi

ESPOO, MÄKKYLÄ Kenttämiehentie 3, ARA-rahoitettu 2-kerroksinen hissitalo Vapaana: 35 m², 1 h + avokeittiö, lasitettu parveke Kysy myös lyhytaikaista asumista esim. remontin ajaksi.

16 A

MIELIPIDE

Osatyökykyisten puolesta toimitaan jo OSATYÖKYKYISET TARVITSEVAT työtä, kirjoitti Mika Lille (K&k 24.5.). Siinä Lille on täysin oikeassa. Juha Sipilän hallituksella on Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke (OTE), joka tähtää osatyökykyisten työssä pysymiseen ja työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Lille väittää, että tämä kärkihanke ei etene. Näin ei toki ole. OTE-kärkihankkeessa on käynnissä laaja kirjo toimenpiteitä, joilla osatyökykyisten työllistymistä parannetaan. Kannustinloukkujen vähentäminen, rekrytointikynnyksen madaltaminen ja vammaisten yrittäjyyden edistäminen ovat esimerkkejä näistä toimenpiteistä. Lisäksi hankkeessa koulutetaan maanlaajuisesti työkykykoordinaattoreita ja toteutetaan maakunnallisia kokeiluja. Kärkihanke on myös rakennuttanut verkkopalvelun (tietyoelamaan.fi) osatyökykyisten työllistymisen avuksi. Yhteistyötä tehdään laajasti eri vammaisjärjestöjen, työmarkkinajärjestöjen, tutkimuslaitosten ja ministeriöiden kesken. Asia on yhteinen ja yhdessä saamme tuloksia aikaan. Kuten Lille kirjoittaa, on aina huomattavasti parempi, että jokainen voi olla mukana työelämässä omalla panoksellaan. OTE-kärkihanke on poikkeuksellinen ja uraauurtava satsaus nykyhallitukselta nimenomaan siihen suuntaan, että yhdenvertaisuus työmarkkinoilla toteutuu ja jokaisella on mahdollisuus työhön omalla osaamisellaan ja työkyvyllään.

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

Lauri Korpelainen

Pakolaislapsilla on oikeus turvaan HALUAN KIITTÄÄ kirkkoa näkyvästä kannan ottamisesta Suomeen tulleiden pakolaisten tilanteeseen. Sekä julkista keskustelua että Suomen valtion toimia seuratessa tuntuu, että yksittäisten järjestelmää väärin käyttävien ihmisten vuoksi suljetaan silmät todelliselta hädältä. Todella moni täältä turvaa hakeva on todellisessa hädässä. Olen erityisen surullinen lasten ja nuorten aikuisten pakkopalautuksista turvattomiin maihin konkreettiseen väkivallan uhkaan. Monet näistä ihmisistä ovat jo osoittaneet ahkeruutensa ja motivaationsa päästä uuden elämän alkuun opettelemalla suomen kielen.

Päivi Mattila-Wiro hankepäällikkö, KTT sosiaali- ja terveysministeriö

Usko ja rakkaus ovat sydämen sivistystä SYDÄMEMME VOI olla esimerkiksi rohkea, hauras tai säikähtelevä. Toivon sen kuitenkin olevan uskoa, toivoa ja rakkautta antava. Ne ovat parhaat merkit sen sivistyneisyydestä. Asian voi tunnistaa pienistä merkeistä. Hymy ja halaus tuottavat mielihyvää hellyyden ja suvaitsevaisuuden ohella. Valitettavan usein valtaa saaneilta kansalaisiltamme, joiden tulisi olla esimerkkinä muille, puuttuu sydämen sivistystä. Asia on universaalinen, se ei tunne

laisen Sarah Adamsin 1841 sepittämä virsi Nearer, My God, to thee. Vanhoilla sanoilla tarkoitettaneen Aune Krohnin 1912 tekemää suomennosta, joka varsin onnistuneesti välittää virren alkuperäisen sanoman. Sua kohti, Herrani on painettu useissa hengellisissä laulukirjoissa, mutta oman kirkkomme virsikirjaan se ei ole kelvannut. Nykyisen virsikirjamme virren 396 Käyn kohti sinua tekijäksi on tosin merkitty Sarah Adams, mutta Adamsin alkutekstille se on toisenlaista uskonkäsitystä edustaessaan täysin vieras. Kaikki kunnia Niilo Rauhalan tuotokselle, mutta Sarah Adamsin nimiin signeerattuna virren 396 teksti muistuttaa taideväärennöstä.

Sanna Syri Espoo

rajoja. Se on kuin palava pensas keskellä erämaata. Avoin mieli ja avara sydän eivät tarvitse ulkoisia tunnusmerkkejä. Vaikeuksissa eläviä ja hädänalaisia kohtaan välinpitämättömiltä puuttuu sivistynyt sydän, jota pidän eräänä väkivallan muodoista. Monien mielestä kenties yksinkertaiselta tuntuva asia on kuitenkin joskus mutkikas demokraattisesti toimivassa, pääosin evankelisluterilaista uskontoa tunnustavassa hyvinvointivaltiossamme, jossa on laadittu myös kirkkoturvaohjeistus.

Uskonnon tehtävä on pääosin vahvistaa moraaliamme yhteisöllisyyden ja hyvänolontunteiden tuottamisen lisäksi. Tarkkailkaamme rehellisesti sydäntämme ja toimikaamme oikein! Arto Harkiola

Virsi on kuin taideväärennös PRESIDENTTI MAUNO Koiviston siunaustilaisuudessa helatorstaina laulettiin virsi Sua kohti, Herrani vanhoilla sanoilla. Kyseessä on englanti-

Musiikkia puolenpäivän aikaan

Rehellistä puhetta ekokatastrofista KIITÄN LEHDEN numero 10 jutusta ”Kun maailma ei enää riitä” (K&k 24.5.). Sisältö oli karmaisevaa mutta niin lohdullista rehellisyydessään. Tulivat mieleen Jeesuksen viestitykset, joita emme osanneet ottaa todesta kuitenkaan. Ainakin omalta kohdaltani jokin asettui oikeaan uomaansa. Ryhdyn elämään tuo viesti mielessäni ja toivon mukaan myös teoissani. Kiitos rehellisyydestä ja suoruudesta. Eija Määttä