Kirkko ja kaupunki 2017 11 helsinki

11

HY VÄN TÄHDEN.

8.6.2017 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

A 3 Agricola-messu hakee rockkonsertin tunnelmaa B 1 Kun vantaalaispappi lehmänkallon uuniin piilotti

B6

Seili – viimeinen ranta Katja Kallio kirjoitti romaanin irtolaisnaisen karusta kohtalosta

Teologi, kirjailija Martti Lindqvist (1945–2004)

Lääkäri ohjasi perheen osastolle, missä Anne halusi ottaa vauvan viereensä. ”Kätilö auttoi minut surun alkuun. Hän ­haki pahvi­ arkun ja puhui lempeän lämpimästi, ei alentuvas­ ti: ’laitetaanko vauva tähän... ei laiteta arkkua lattialle vaan yöpöydälle’. Itkin silmät päästäni. – – Aamulla jo pystyin vauvan jättämään. Hän oli silloin jo viilennyt.”

Kuolleena syntyneen Linuksen äiti Anne Suikkonen Tukiviestissä 2 / 2017

Iankaikkisesti

Me kuolemme, emmekä kuitenkaan kuole, vaan elämme niiden sydämissä jotka rakastavat meitä.

Tänään

Eilen

2a Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. – – Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus.

Mutta suurin niistä on rakkaus.

Ensimmäinen kirje ­korinttilaisille 13: 12a–13

Rukous

Pääkirjoitus

Voiko sitä esitellä julkisesti?

Armas aika joutui jo viime viikonloppuna, eikä Suvivirren laulamisesta koulujen kevätjuhlissa enää noussut vapaa-ajatuksellista älämölöä. Muodit muuttuvat, ja Suvivirren vastustaminen on niin 2012.

Tänä keväänä yritettiin vähän kohista siitä, että helsinkiläisessä peruskoulussa osattiin huomioida ramadan-paasto, se kun koski koulun oppilaita.

Kysymys on siitä, saako uskonto Uskontoa ei näkyä julkisessa tilassa. Jotkut pitävät voi typistää uskontoa samanlaisena asiana kuin oppilauseiksi ja sukupuolielin: se voi kyllä tuottaa iloa pään sisäisiksi ja lohtua ihmiselle, mutta julkisesti mielipiteiksi.” sitä ei pidä esitellä. Näin ajattelevat hukkaavat uskonnon ytimen: ei uskontoa voi typistää joiksikin neljän seinän sisällä lausutuiksi oppilauseiksi ja pään sisäisiksi mielipiteiksi. Uskonto on elämänmuoto. Sitä eletään yhdessä.

”

Silloin, kun koulussa on oppilaita, joiden elämänmuotoon kuuluu joulun viettäminen, on täysin luontevaa, että koulussa ei yritetä elää ikään kuin joulua ei olisikaan. Silloin, kun koulussa on oppilaita, joiden elämänmuotoon kuuluu ramadan asiaan kuuluvine päätösjuhlineen, on täysin luontevaa, että se todellisuus ilmenee myös koulun käytännöissä – ja että niille oppilaille, joiden arkeen ramadan ei kuulu, kerrotaan ja näytetään, mistä oikein on kysymys.

Julkisen vallan tulee olla neutraali suhteessa erilaisiin katsomuksiin ja uskontoihin. Julkisen vallan pitää olla suorastaan uskonnoton. Päätöksiä ei pidä tehdä uskonnollisin perustein.

Julkinen valta on kuitenkin eri asia kuin julkinen tila. Julkinen tila ei suinkaan ole uskonnoton. Se on moniuskontoinen.

Uskontojen pitää saada näkyä katukuvassa, koulujen ja päiväkotien juhlissa, kansalaisten arjessa. Tämä koskee kaikkia uskontoja. Hyvää yhteiskuntaa ei rakenneta sillä, että kansalaiset pitävät oman identiteettinsä taka-alalla. Hyvää yhteiskuntaa rakennetaan toinen toisiltaan oppivien ihmisten vuorovaikutuksen avulla.

Siispä Ramadan kareem vaan kaikille teille, jotka jaksatte sillä lailla kilvoitella ja hyvää helluntaiaikaa teille, jotka valmistaudutte juhlimaan Johannes Kastajaa.

Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Luonto loisti, mutta minä odotin vain tätä yhtä, kauneinta kaikista kukinnoista, enkä välittänyt muusta kuin omasta pienestä kirsikastani.

Herra, tämä ohikiitävyys jätti tyhjän olon, sillä tämän kauneimman kukinnon tähden löin laimin kaiken muun kauneuden.

Lainasanat

”

Yritän olla ottamatta itseeni, jos joku esimerkiksi haukkuu minua rumaksi. Ehkä sellaisia kirjoittavat ovat vain kateellisia tai heillä on ollut huono päivä.”

14-vuotias tubettaja Pinkku Pinsku eli Pinja ­S anaksenaho sivulla A 7

Seuraava lehti ilmestyy

22.6.

Kirkko ja Kaupunki HELSINKI 8.6.2017 numero 11 kirkkojakaupunki.fi Kannen kuva: Sirpa Päivinen

a

3

Uudet startup-tyyppiset seurakunnat tarjoavat elämyksiä Messuissa haetaan rockkonsertin tai elokuvien tunnelmaa.

Teksti Kaisa Halonen Kuvitus Hans Eiskonen

P

ari–kolmekymppisten kaupunkilaisten hengailua. Ei urkuja vaan bändi. Ei sunnuntaiaamuna kymmeneltä vaan vaikka arki-iltana. Jotenkin se ei kuulosta perinteisiltä kirkonmenoilta.

– Seurakuntia pitää uudistaa ja uusia perustaa, koska maailma ympärillä muuttuu. Samalla tavallahan yritykset ja palvelutkin muuttuvat vastaamaan tätä aikaa, sanoo kauppatieteiden opiskelija Mitja Piipponen.

Hän on kirjoittanut yhdessä media-alan yrittäjän Janne Eerolan kanssa Startup Seurakunta -kirjan, jossa esitellään joukko uusia tai kasvavia seurakuntia eri puolilta Suomea. Suurin osa niistä on vapaiden suuntien piiristä, mutta mukana on myös neljä luterilaista yhteisöä. Niissä tehdään jotain toisin kuin on totuttu.

– Näissä seurakunnissa on vähän samanlainen meininki ja samantyyppistä johtajuusajattelua kuin startup-yrityksissä. Ne pyrkivät kehittämään uusia innovaatioita siihen, miten asiat tehdään, Eerola kertoo.

Popbändi ja videoscreenit ovat näissä seurakunnissa arkipäivää, samoin se, että tärkein viestintäkanava on sosiaalinen media. Modernin pinnan alla on kuitenkin perinteinen sisältö.

– Joo, nämä ovat konservatiivisia seurakuntia, jotka haluavat pitää kiinni ydinsanomasta. Tavat tuoda sitä ydinsanomaa esiin voivat muuttua, Piipponen muotoilee.

Tärkein oivallus, jota nämä seurakunnat hyödyntävät, on ihmisten kaipuu kuulua johonkin.

Siksi monessa seurakunnassa kävijät ohjataan mukaan pienryhmiin. Jotkut järjestävät yhteistä teke-

mistä myös jumalanpalvelusten ulkopuolella: on vaikkapa leffakäyntejä tai salibandymatseja.

Eerolan ja Piipposen tausta on Joensuun vapaaseurakunnassa, mutta he ovat osallistuneet myös luterilaisten ja helluntaiseurakuntien toimintaan.

– Meille ei kauheasti ole väliä kirkkokunnalla vaan enemmänkin yksittäisellä seurakunnalla. Luulen, että olemme tässä suhteessa tyypillisiä oman sukupolvemme edustajia. Monet valitsevat seurakunnan musiikin, ilmapiirin tai ihmisten perusteella, Piipponen arvioi.

”

Startup-seurakuntia pääkaupunkiseudulla: Agricolaliike, Suhe, Kallion Wapis, Fila Helsinki, Espoon vapaaseurakunta, United Community Church (Lähde: Janne Eerolan ja Mitja Piipposen kirja Startup Seurakunta)

Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa toimiva Agricola-liike on yksi yritys tuoda luterilaiseen kirkkoon uudenlaisia toimintatapoja.

– Me olemme ajassa kiinni, mutta emme yritä olla pellellä tavalla nuorekkaita, sanoo liikkeen toiminnanjohtaja ja pappi Henrik Wikström.

Mikael Agricolan kirkossa keskiviikkoisin järjestettävän messun ympärille on kasvanut ryhmä, jota voisi kutsua jumalanpalvelusyhteisöksi. Vakiokävijöitä on 60–100.

– Agricola-messu ei yritä olla cool, vaan pikemminkin tunnelmallinen. Meillä on bändi, teatterimainen valaistus ja iso screeni, jolla esitetään videoita.

Messussa on kaikki messun osat, mutta siitä on poistettu kaikki, mikä näyttää ikään kuin papin työltä.

Wikströmin mukaan Agricola-messussa tai vapaiden suuntien uusissa seurakunnissa ei ole kyse siitä, että tavoiteltaisiin rentoutta tai tyylikkyyttä.

Pikemminkin ne pyrkivät vaikuttamaan tunteisiin.

– Messuissa haetaan esimerkiksi rockkonsertin tai elokuvien tunnelmaa, koske niissähän me nykyisin nostamme itsemme arjen yläpuolelle.

Kyse on myös sisällöstä. Wikströmin mielestä tavallisessa luterilaisessa messussa uskon todellisuus jää seremoniallisuuden peittoon. Vaikka maailma ympärillä muuttuu, messu ei.

– Kuitenkin samaan aikaan vaaditaan, että kaikki perinteiset käsitykset uskosta pitäisi muuttaa.

Sanotaan, että klassisilla opinkappaleilla ei ole mitään väliä, koska maailma on muuttunut. On ihan absurdia, että sisältöä pitäisi muuttaa, mutta muotoa ei, Wikström puuskahtaa.

Silti hän kiistää, että Agricola-messu olisi nuorten konservatiivien kokoontumispaikka.

– Minulla on klassinen usko Raamattuun, mutta näkyni uskon todellisuudesta ei ole konservatiivinen. Messussa käy ihmisiä, joita kiinnostaa kuulla totista puhetta. Mutta toivon, että siinä ei kuulu minkään tietyn lafkan soundi. ■

4a

40 000

kävijää vieraili Kirkon musiikkijuhlien tapahtumissa Helsingissä 19.–21.5. Juhlia oli tekemässä 4 000 kuorolaista tai muuta musiikkiryhmäläistä.

Hätämajoitus jatkuu Hermannin diakoniatalossa Hermannin diakoniatalossa talviaikana toteutettu hätämajoitus jatkuu kesäkaudella. Yöpyjiä on ollut kerrallaan keskimäärin 25. Hermannissa on 30 patjapaikkaa.

Hermannissa majoittuville tarjotaan yösijan lisäksi yksilöllistä palveluohjausta.

Hätämajoitukseen hakeudutaan ensisijaisesti ottamalla päiväsaikaan yhteyttä erityisdiakonian työntekijöihin. Iltayöstä yöpymään pääsee, mikäli tilaa on. Majoitus on tarkoitettu etupäässä paperittomille.

Hätämajoitus on osa kirkon erityisdiakonian Ristin suojassa -projektia. Kirkon kanssa yhteistyössä toimivat Vivo ry ja Helsingin kaupunki. Hermannin hätämajoitus on päihteetön ja avoinna kello 21–07 osoitteessa Hämeentie 73.

Tatu Blomqvist / Kirkon Ulkomaanapu

Samanmielinen mutta eriluonteinen kolmikko Kirkko ja kaupunki kävi neljässä piispanvaalipaneelissa ja otti selvää, millaiset henkilöt pyrkivät Helsingin piispaksi.

Urheilija ja kirjailija Wilson Kirwa on mukana WeFoodin toiminnassa.

KUA perustaa hävikki­ ruokakaupan Kirkon Ulkomaanapu perustaa Helsinkiin hävikkiruokaa myyvän kaupan, jonka nimeksi tulee WeFood. Kaupan tuotoilla tuetaan Kirkon Ulkomaanavun toimintaa kehitysmaissa ja katastrofitilanteissa.

Hävikkiruokakauppa myy 50–70 prosenttia normaalihintoja edullisemmin ruokaa, joka muuten päätyisi kaatopaikalle.

Kauppaa pyörittävät vapaaehtoiset.

– Suomessa päätyy vuosittain roskiin jopa 460 000 tonnia ruokaa. WeFood on yksi ratkaisu kasvavaan ruokahävikkiongelmaan ja samalla se auttaa kehitysmaiden ja hauraiden valtioiden köyhimpiä, sillä kaupan tuloilla tuetaan Kirkon Ulkomaanavun työtä, sanoo WeFoodin projektipäällikkö Else Hukkanen.

WeFood tulee Suomeen Tanskasta, jossa toimii jo kaksi Ulkomaanavun sisarjärjestön DanChurchAidin hävikkiruokaa myyvää kauppaa.

Hukkasen mukaan WeFood on ollut Tanskassa suuri hitti. Sen kaupoissa käy 50 000 asiakasta vuodessa.

Teksti Hanna Antila Kuva Esko Jämsä

A

inakin hän on laaja-alaisesti sivistynyt tohtori, kokenut, sanavalmis ja tietää vahvuutensa ja heikkoutensa. Sen voi sanoa Helsingin hiippakunnan seuraavasta piispasta.

Mutta valitaanko Irja Askolan seuraajaksi sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa, Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri Kaisamari Hintikka vai Kallion kirkkoherra, Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Teemu Laajasalo? Vaalipaneelien perusteella sitä on vaikea ennustaa, niin tasavahvoja ja samanmielisiä ehdokkaat ovat. Luonteeltaan ja asiantuntemukseltaan he kuitenkin eroavat.

neelin tiukka tempo loi rajoitteensa. 27 minuutin kohdalla Jaana Hallamaa protestoi.

– Minulla on sellainen olo, että kohta ollaan maitohapoilla. Tällainen hengästyttävä minuuttipeli, se pakottaa meidät epäkommunikaatioon. Me emme voi olla tekemisissä toistemme kanssa.

– Haluamme keskustella, komppasi Kaisamari Hintikka.

Toive oli ymmärrettävä, mutta toisaalta ehkä juuri minuuttiaikataulu ja yksinkertaisten vastausten antaminen monimutkaisiin kysymyksiin olivat mitä parhainta koulua piispan työhön.

Ensimmäisessä paneelissa Seurakuntien talolla Kalliossa 22.5. vaadittiin nopeutta. Oli tiiviitä kysymyksiä, lyhyitä vastausaikoja, kyllä vai ei -äänestyksiä.

Ehdokkaiden piti myös esimerkiksi keskustella kuvitteellisesta tapauksesta, jossa pappi kyseenalaistaa kolminaisuusopin, ja laatia twaarna edellispyhän raamatuntekstistä. Yleisössä istui lähinnä pappeja, seurakuntien työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Helppo yleisö siis, sai puhua kirkkoa ja teologiaa niin paljon kuin sielu sieti. Toisaalta pa-

Kruununhaan yläkoulun Piispat tulilla -vaalipaneelissa 24.5. ehdokkaita kuunteli tarkka ja kriittinen yleisö. Ysiluokkalaiset reagoivat kiertelyyn alkamalla supattaa. He selvästi halusivat selkeitä vastauksia. Kysymykset koskivat etiikkaa tai olivat käytännönläheisiä ja paikallisia. Pitääkö Helsinkiin rakentaa suurmoskeija? Pitäisikö joulujuhla vaihtaa talvijuhlaan? Mitä ehdokkaat ajattelevat abortista, eutanasiasta tai homoavioliitoista?

Hallamaa, Hintikka ja Laajasalo eivät ajattele asioista yhtä mustavalkoisesti kuin yläkoululaiset

Kruununhaan yläkoulun paneelissa ehdokkaat äänestivät, millä kannalla ovat. Nuoret tekivät heille kinkkisiä kysymyksiä.

Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu torstaina kesäkuun 15. päivänä 2017 kello 18 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22.

”

Ehdolla ovat härkis, nyhtökaura ja soijarouhe.”

Uusi piispa vihitään marraskuussa Piispanvaalin ensimmäinen kierros on 16.8.

Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, 1.9. käydään toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä.

Piispanvaalissa äänioikeutettuja on 1 786 pappia ja maallikkoa. Äänestäjiä ovat kaikki hiippakunnan papit ja lehtorit, niin virassa kuin eläkkeellä olevat. Maallikot ovat kirkon luottamushenkilöitä esimerkiksi kirkkovaltuustoista.

Uusi piispa vihitään 12.11. ­Nykyinen Helsingin piispa Irja Askola jää loppuvuodesta eläkkeelle.

Agricolan kirkon vaalipaneelissa 24.5. kuuntelijoina oli lähinnä potentiaalista äänestäjäkuntaa.

Puhe karkasi suuriin sfääreihin, ja välillä oli vaikea vastauksen perusteella päätellä, mikä oli kysymys.

Puhuttiin piispan tehtävistä ja vallasta sekä kirkon ykseydestä, mitä ikinä se tarkoittaakaan. Ehdokkaatkin huomasivat, kuinka yhteneviä heidän mielipiteensä olivat ja kuinka vaikea päätös äänestäjillä on edessään. Vai onko sillä merkitystä, haluaako piispa pitää esillä oikeudenmukaisuutta (Hintikka), osallisuutta (Hallamaa) vai armollisuutta (Laajasalo)?

– Härkis, nyhtökaura ja soijarouhe, Hallamaa kuvasi kolmikkoa.

Itseään hän vertasi eniten maustamista vaativaan soijarouheeseen, muiden roolitukset jäivät epäselviksi.

Neljäs paneeli järjestettiin Myyrmäen kirkossa Vantaalla 31.5. Vantaalaisyleisön edessä ehdokkaat joutuivat osoittamaan paikallistietoutensa ja kielitaitonsa ja kertomaan, millaiset asiat ovat vaikuttaneet heidän teologiseen ajatteluunsa. Lopulta päästiin siihenkin, puhumaan synnistä, helvetistä ja taivaasta. Erojakin alkoi löytyä.

Hallamaa jättäisi taivaasta ja helvetistä puhumisen mieluusti Jumalalle, me kun juutumme vain huonoihin kielikuviin. Vanhoilla uskonnollisilla sanoilla ja kielikuvilla herkutteleva Laajasalo oli toista mieltä.

– Jos helvetistä ei kannata puhua, tarkoittaako se sitä, ettei taivaastakaan puhuta, Laajasalo haastoi.

Hintikka tasapainotteli heidän välissään ja esitti kiinnostavia ajatuksia siitä, miten helvettiä voisi kuvata nykyihmisille, joille ”ikuinen ero Jumalasta” ei sano mitään.

Hallamaa, Hintikka vai Laajasalo – härkis, nyhtökaura vai soijarouhe? On makuasia, kuka on paras.

Hallamaa loistaa asiantuntemuksellaan eettisissä ja teologisissa kysymyksissä ja sijoittaa asioita yhteiskunnallisiin ja historiallisiin konteksteihin, Hintikka vakuuttaa kansainvälisten ja ekumeenisten asioiden hallinnalla ja esiintyy tasavarmasti. Laajasalolla on eniten kädet savessa: hän tuntee seurakuntien ja niiden johtamisen arjen ja huomioi hyvin sen, kenelle puhuu. Joka tapauksessa Helsinki saa piispan, joka kelpaa kalliolaiselle hipsterillekin. Äänestäjät voivat makustella valintaa kesän ajan. ■

Kokouksen esityslista ja pöytäkirja ovat luettavissa Internetosoitteessa helsinginseurakunnat.fi/hallinto. Esityslista julkaistaan noin viikkoa ennen kokousta ja pöytäkirja noin viikko kokouksen jälkeen.

Helsingissä toukokuun 29. päivänä 2017 Puheenjohtaja

Huopalahden emäseurakunta 100 vuotta kuva Harri Hemmilä

ja ajautuivat välillä jaaritteluun ja korkealentoisiin vastauksiin. Yksinkertaisimmissa kysymyksissä ja itsensä esittelyssä he taas pärjäsivät hyvin olemalla juuri niin keski-ikäisiä kuin ovat. Kukaan ei yrittänyt erityisesti kosiskella nuorisoa.

Paneeliin kuului myös kyky­osio. Siinä Hallamaa esitteli lennokintekotaitojaan, Hintikka veti Leijonaa mä metsästän -leikin, ja Coca-Colan suurkuluttaja Laajasalo näytti, kuinka pystyy maun perusteella erottamaan, kummassa kahdesta kolapullosta on tuoreempaa juomaa. Paneelin lopuksi oppilaat äänestivät suosikkiaan piispaksi. Laajasalo vei voiton, ja sai päähänsä pahvisen piispanhiipan.

Kokouksen asialuettelo on nähtävänä 7.6.2017 lukien Helsingin seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululla, osoite Kolmas linja 22.

Juhlamessu sunnuntaina 20.8.2017 klo 10 Huopalahden kirkko, Vespertie 12.

Liturgia Marja Heltelä Saarna Miira Muroma-Nikunen Siunaus piispa Irja Askola Kanttori Olli Mönttinen Cantabile-kuoron lauluryhmä johtajanaan Dominik Lukas Vogt Ulla Akso ja Laura Kurki, viulu Heikki Sivonen, huilu Pihajuhlassa tarjoilua, musiikkia, seurustelua.

Sydämellisesti tervetuloa! Välitäthän kutsun myös ystävällesi.

Koti palvelujen keskellä

ikä oikeuttaa hyvään elämään Ikäihmisellä on oikeus nauttia voimavarojensa mukaisesta, hyvästä ja merkityksellisestä elämästä – joka päivä.

Wilhelmiina on yksilöllisyyttä arvostava palvelukoti, jossa voi elää omannäköistä elämää palvelujen keskellä. Meillä on koteja erilaisiin tarpeisiin, itsenäisistä asujista ympärivuorokautista hoitoa tarvitseviin.

Tule tutustumaan meihin ja ota halutessasi läheisesi mukaan.

Tarjoamme teille käynnillä lounaan.

Lämpimästi tervetuloa!

Soita ja sovi tutustumiskäynti!

puh. 09 473 47

Minna Saranpää / Wilhelmiina

www.wilhelmiina.fi Asumispalvelukeskus Wilhelmiina Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI puh. 09 473 473 | wilhelmiina@wilhelmiina.fi

3

6a

Rea Mauranen laittaa itsensä peliin uudessa tv-sarjassa tuttujen näyttelijäkollegojen kanssa.

Konkarit pikatreffeillä Rakkauden ja läheisyyden kaipaaminen on sallittua kaiken ikäisille, sanoo näyttelijä Rea Mauranen.

Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

R

ea Mauranen joutui miettimään hetken, kun häntä pyydettiin uuteen Rakkautta vain -tv-sarjaan, jossa fiktiiviset henkilöt kohtaavat improvisoiduilla pikatreffeillä. Hän suostui vasta, kun selvisi, että mukaan tulee liuta tuttuja näyttelijäkollegoita. He ovat koko kansan tuntemia kasvoja: Eeva Litmanen, Leena Uotila, Sinikka Sokka, Kirsti Wallasvaara, Aake Kalliala, Heikki Kinnunen, Heikki Nousiainen, Esko Roine ja Esko Salminen. Treffi-isäntää sarjassa esittää Eero Ritala.

– Tiesin, että he ovat sen verran kovia pelaajia, että kohtauksia improvisoidessa saa vastakaikua ja löytyy luottamusta puolin ja toisin, Mauranen ­sanoo.

Jokainen näyttelijä kehitti sarjaan oman kuvitellun hahmonsa. Mauranen esittää Kirstiä.

– On tärkeää, että henkilöhahmot ovat erityyppisiä, ovathan ihmiset oikeassa elämässäkin erilaisia. Kirstin hahmon otin omasta menneisyydestäni. Se tuli mieleen heti.

Sarjassa ei ollut valmista käsikirjoitusta, ja ohjaaja Laura Joutsi antoi näyttelijöille täysin vapaat kädet. Treffaajat eivät tienneet etukäteen toistensa hahmoja, repliikkejä ja tapahtumien etenemistä, vaan tarinan kulku oli kaikille yllätys.

– Olemme tietysti improvisoineet paljonkin työssämme. Kun harjoitellaan näytelmää, ei repliikkejä lyödä heti lukkoon, ettei esityksestä tulisi liian

paperinmakuista. Nythän sitä vaaraa ei ollut, Mauranen toteaa.

Rea Mauranen arvelee, että tämän tyyppistä draamaa oli helpompi tehdä iäkkäämpänä.

– Pitkän elämänkokemuksen kautta ymmärtää tiettyjä realiteetteja. Nyt tietää jo, että elämä on rajallista ja että kaikki nuoruuden unelmat eivät toteudu.

”

Iäkäs ihminen voi hävetä sitä, että janoaa ystävyyttä ja rakkautta, koska joidenkin mielestä se ei ole enää tietyssä iässä soveliasta.”

Näyttelijä Rea Mauranen

Maurasen mielestä rakkauden ja läheisyyden kaipaaminen on sallittua kaiken ikäisille. Hän myös painottaa sitä, että rakkaus on laaja käsite, jossa on paljon vivahteita, eikä se aina johda kumppanuuteen.

Näyttelijä on huomannut, että moni itsensä yksi-

näiseksi tunteva vanhempi ihminen ei rohkene lähteä etsimään kumppania.

– Iäkäs ihminen voi hävetä sitä, että janoaa ystävyyttä ja rakkautta, koska joidenkin mielestä se ei ole enää tietyssä iässä soveliasta. Usein erityisesti lapset moralisoivat ja puuttuvat vanhempiensa seurustelukuvioihin. Olisi kuitenkin lapsillekin helpompaa, että vanhemmilla olisi elämässään sisältöä eivätkä he jäisi lastensa riesaksi.

– Pitäisi myös ymmärtää, miten loukkaavaa tuollainen käytös on, ihmisethän ovat tuntevia olentoja loppuun saakka.

Nykyään kumppanin etsiminen on aiempaa helpompaa, kun käytössä ovat netin deittisivustot ja tarjolla on monenlaisia harrastuskerhoja. Mauranen kertoo tapaamastaan ihmisestä, joka oli jäänyt harrastuskerhossa ulkopuoliseksi sinne muodostuneiden kuppikuntien vuoksi. Maurasesta kerhon ohjaajan pitäisi katsoa, ettei tuollaista tilannetta syntyisi.

Eräs Maurasen pitkään yksin ollut ystävä löysi puolison netin kautta.

– Minusta se oli todella iloinen asia. Ei elämässä muutenkaan kannata sanoa ”ei koskaan”, sillä elämähän voi viedä minne tahansa.

– Itse olen onnellinen siitä, että ympärilläni on paljon eri-ikäisiä ihmisiä. Eri ikävaiheissa joutuu pohtimaan erilaisia kysymyksiä, ja tuntuu hyvältä, jos voi kysyttäessä jakaa omaa kokemustaan asioista. ■ Rakkautta vain -tv-sarja Yle TV1:llä la 10.6. alkaen klo 21.15.

”Se sana seisoo vahvana”

Pinkku Pinsku tubettaa lähes 200 000 seuraajalle Välillä on ollut vaikea tajuta, miten iso juttu tämä on, sanoo 14-vuotias Pinja Sanaksenaho.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

V

antaalainen Pinja Sanaksenaho tubettaa eli kertoo tekemisistään ja muista asioistaan videoblogeissa netin YouTube-videopalvelussa. 14-vuotias Sanaksenaho kiinnostui YouTubesta talvella 2013 etsiessään sieltä äitinsä avustuksella Elastisen musiikkivideota.

– Olen aina ollut luonteeltani esiintyjä.

Kun tutustuin YouTubeen, aloin kerätä kotitöillä rahaa järjestelmäkameraan. Kului puoli vuotta, että sain ostetuksi kameran. Neljä päivää kameran ostamisesta laitoin YouTubeen ensimmäisen videoni.

Sanaksenahon videoblogit eli vlogit löytyvät nimellä Pinkku Pinsku. Esimerkiksi toukokuussa videoissa seikkailtiin lomamatkalla Teneriffalla.

– Olen tehnyt välillä myös haastevideoita.

Niissä on vaikka rikottu kananmunia toisen päähän tai tungettu vaahtokarkkeja suuhun ja yritetty samalla sanoa jotain.

Sanaksenaho kuvaa vloginsa enimmäkseen kotona. Mukana ovat toisinaan äiti, pikkuveli, poikakaveri tai joku ystävä. Uusi video syntyy noin kerran viikossa. Sanaksenahosta se on hyvä ilmestymisaikataulu, sillä videoiden kuvaaminen on työlästä: se vaatii luovuutta, ja myös editointiin menee aikaa.

NUORI TUBETTAJA on yllättynyt siitä, miten paljon vakituisia seuraajia hänen vloginsa on saanut. Seuraajia on nyt vajaa 184 000, ja Instagramissa noin 218 000.

– Aluksi jo 60 seuraajaa tuntui paljolta, mutta määrä alkoi nousta tosi nopeasti. Välillä on ollut vaikea tajuta, miten iso juttu tämä on, Sanaksenaho kertoo.

Hänen seuraajansa tai tilaajansa ovat yleensä saman ikäisiä tai nuorempia kuin hän itse. He saavat aina ilmoituksen uudes-

ta videosta, jota voi halutessaan myös kommentoida. Kommentit eivät ole aina olleet pelkästään myönteisiä.

– Yritän olla ottamatta itseeni, jos joku esimerkiksi haukkuu minua rumaksi. Ehkä sellaisia kirjoittavat ovat vain kateellisia tai heillä on ollut huono päivä ja he haluavat purkaa pahaa oloaan johonkin.

– Sain kerran uhkausviestinkin, ja se tietysti tuntui pelottavalta.

Sanaksenaho kuuluu Splay-nettiyhteisöön, jonka kautta hän saa jonkin verran mainostuloja. Nykyään yhteisössä on mukana kaksi muutakin hänen ikäistään tubettajaa.

Tubettajalle tärkeä tapahtuma on kerran vuodessa järjestettävä TubeCon. Siellä voi tavata toisia tubettajia ja omia seuraajiaan, ottaa yhteiskuvia ja jakaa nimikirjoituksia.

– On kiva tutustua muihin tubettajiin ja nähdä, millaisia seuraajia itsellä on.

PINJA SANAKSENAHO tietää, että osa tubettajista tekee vlogeja ammatikseen.

– Olisihan se coolia tehdä tätä jonain päivänä työnään. Ensin pitää kuitenkin käydä koulua. Aion mennä lukioon. Kiinnostavia vaihtoehtoja voisivat olla medialukio tai ilmaisutaidon lukio.

Videoitaan Sanaksenaho on julkaissut äidin valvonnassa. Hän on myös tietoinen siitä, että YouTubessa ja Instagramissa on tietyt suositusikärajat ja että netissä on vaaransa.

– Koulussa on ilmaisutaidon tunnilla tehty videoita. On myös puhuttu sosiaalisen median käytöstä ja nettikiusaamisesta. Näitä asioita voisi käsitellä koulussa enemmänkin.

Sanaksenaho ei kuitenkaan kuulu niihin, jotka istuvat koko ajan tietokoneen ääressä.

Siitä pitää huolen jalkapalloharrastus.

Reformaation merkkivuoden ja Suomen juhlavuoden raamattukonferenssi 27.6.–1.7. Vivamossa Riitta Keskimäen aiheena on Alkaen Mooseksesta – Raamatun tie halki vuosisatojen.

Olli Seppänen luennoi otsikolla Pelastushistoriaa johdattava Jumala. Iltapäivän seminaareissa rukoillaan musiikin, kuvien ja liikkeen keinoin.

Lapsille omaa ohjelmaa.

Konferenssimaksu koko ajalta 100 €, puoliso, opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät 50 €.

Päivän hinta 30 € Täysihoito koko ajalta aikuiset 343–383 € Alennukset täysihoitohinnasta eläkeläisille -10 % Olli (kortti) ja opiskelijoille -25 % (opiskelijakortti).

Lasten konferenssimaksu: 40 €, täysihoitomaksut sovitaan erikseen. Vivamoon voi tulla myös asuntovaunulla.

Ilmoittaudu 14.6. mennessä puh. 0207 681 760 tai vivamo@sana.fi Tapahtumat yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa.

Puh. 0207 681 650, krskoulutus@sana.fi, krskoulutus.fi

kansanraamattuseura.fi MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA!

SENIORIPYSÄKKI

PARISUHDEPYSÄKKI

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä.

Seksuaaliterapeutti auttaa parisuhtee­ seen liittyvissä pulmissa.

Pysäkit on tarkoitettu yli 60­vuotiaille ja ne ovat maksuttomia. Soita ja varaa aika p. 045 341 0506.

Kaipaatko juttuseuraa ja piristystä?

Apua kodinhoidossa, kaupassa käynnissä tai ulkoilussa? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Autamme ratkaisemaan tarpeesi ja toteuttamaan toiveesi.

Soita 040 588 3146, ja sovi ilmainen suunnitteluhetki jo tänään.

www.iloisetseniorit.fi

Seniorilo Oy

Kodin seniorihoivaa.

Oma elämä omassa kodissa on kaikkein tärkeintä. Ota yhteyttä ja räätälöimme kanssasi palvelusuunnitelman.

Diana Care tarjoaa muistihoitajapalvelut, kodinhoidon ja lähihoitajapalvelut. Soita ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä.

p. 040 581 2124 www.dianacare.fi

Pinja Sanaksenaho on kuvannut jo muutaman vuoden vlogeja, joissa hän kertoo omasta elämästään.

Riitta

8A

Muovikeittoa meressä Kalojen, simpukoiden ja äyriäisten sisältä on löytynyt mikromuovia.

Joutuuko ihminen lopulta nielemään keittämänsä muovikeiton?

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVITUS MARI AARNIO

M

ikromuovi ei kuulosta sanana pahalta. Sillä tarkoitetaan alle viiden millimetrin kokoisia muovipartikkeleita. Muovihituset on valmistettu pieneen kokoon, kuten esimerkiksi kuorintavoiteiden tai hammastahnojen sisältämät muovirakeet, tai ne syntyvät hajoamalla isommista muovikappaleista, kuten muovipusseista ja -pulloista.

Mutta merissä mikromuovi on iso ongelma.

Jokainen pyykkäri tietää, että vaatteista irtoaa pesussa kuituja. Luonnonkuidut maatuvat, mutta keinokuituvaatteiden kuidut eivät. Ne ovat itse asiassa mikroskooppisen pieniä muovisäikeitä.

Niinpä jokaisessa pesussa esimerkiksi käytännöllisistä ja lämpimistä fleecetakeista irtoaa mikromuoveja, joista osa päätyy vesistöihin.

– Mikromuovin kerääminen ympäristöstä on mahdotonta, tiivistää Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkija Pinja Näkki.

– Mikromuovi aiheuttaa tukoksia ja hiertymiä vesieläinten ruuansulatuskanaviin. On mahdollista, että se kertyy saalistajiin ja lopulta ihmiseen, mutta tästä ei ole kiistatonta näyttöä. Lisäksi mikromuovi imee itseensä haitallisia aineita eli ympäristömyrkkyjä merivedestä.

SYKE tutkii mikromuovin esiintymistä muun muassa merivedessä, rannoilla ja meren pohjassa sekä sitä, kuinka paljon erilaiset eläimet, kuten simpukat ja kalat, syövät mikromuovia. Lintuja ei vielä tutkita, mutta harmaahylkeitä kyllä. Niiden vatsoja on nytkin SYKEn merentutkimuslaboratorion pakastimessa.

posti tule ajatelleeksi, kuten talo- ja tiemaaleista. Mikromuoveja käytetään teollisuudessa esimerkiksi laivojen pohjien puhdistukseen, jolloin muovirakeet toimivat hionta-aineena.

Näkki tekee väitöskirjaa mikromuovin kertymisestä pohjasedimenttiin ja sen vaikutuksista pohjalla eläviin eläimiin.

MERTEN ROSKAANTUMINEN ja muovijätelauttojen muodostuminen valtameriin on tunnettu ongelma.

Mikromuovit taas eivät pistä silmiin. Niitä on alettu tutkia vasta kymmenisen vuotta sitten.

Julia Talvitie selvittää väitöskirjatyössään mikromuovien kulkua Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Hyvä uutinen on se, että jopa 99 prosenttia mikromuovista tarttui puhdistamon välppään eli siivilään. Vain yksi prosentti jatkoi matkaansa Suomenlahteen.

Mihin ne 99 prosenttia päätyvät? Puhdistamon jäteliete kompostoidaan mullaksi, joka levitetään pihoille ja puutarhoihin.

Pinja Näkki kysyykin, onko siinä järkeä, että suurella vaivalla estämme mikromuovin pääsyn mereen, mutta levitämme sen sitten vaivalla maaekosysteemiin. Kaiken kukkuraksi mikromuovi päätyy kuitenkin lopulta maalta mereen hule- ja sadevesien mukana.

Mikromuoveja irtoaa myös aineista, joita ei hel-

PAKKAUSTEOLLISUUS KÄYTTÄÄ suuret määrät muovia ja on avainasemassa ratkaisujen kehittämisessä. Hyviä esimerkkejä on jo.

Stora Enso on kehittänyt puupohjaisen kalalaatikon. Yksin Pohjoismaissa käytetään yli sata miljoonaa styroksista kalalaatikkoa vuodessa. Tästä syntyy valtava määrä rouhiintuvaa muovijätettä, jota ei pystytä kierrättämään.

– Lanseerasimme viime vuonna vuototiiviin aaltopahvilaatikon. Siinä on tiivisteenä kaksi ohutta muovikalvoa, mutta laatikko voidaan kierrättää kartonkijätteenä, kertoo pörssiyhtiön kestävän kehityksen päällikkö Kristiina Veitola.

Koska aihiot voidaan kuljettaa litteinä, seitsemän rekan kalalaatikkolasti mahtuu nyt yhteen rekkaan.

ESPOOLAINEN KOSMETIIKKAVALMISTAJA Lumene Oy havahtui mikromuoviongelmaan joitakin vuosia sitten ja päätti ratkaista asian heti.

– Teimme ison työn ja korvasimme muovirakeet kuorintavoiteissamme biohajoavilla aineilla, sanoo Lumenen tuotekehitysjohtaja Tiina Isohanni.

Kuorintavoiteessa on tyypillisesti muutamia prosentteja rakeita. Nyt Lumene käyttää ainoastaan biohajoavia vaihtoehtoja: maitohappoon perustuvaa polylactic acidia sekä selluloosa-asetaattia. Kolmas, pehmeämpi aine, on jojobaesteri.

Isohanni myöntää, että pakkauksen tuoteselosteesta on vaikea selvittää, onko voiteessa biohajoavia vai muovipohjaisia ainesosia. Mutta toisaalta koko Lumenen toimintaidea perustuu luonnon

A

Villi city 8

9

PETTERI HAUTAMAA

raaka-aineisiin, joita on monissa tuotteissa jopa 97 prosenttia.

Mikromuovi kiinnostaa kuluttajia, jotka kyselevät usein Lumenelta kuorintavoiteista ja korvaavista aineista.

KEINOKUITUJA KÄYTETÄÄN paljon urheiluvaatteissa. Urheilukaupan markkinajohtaja Suomessa on Keskon omistama Intersport-ketju. Kesko ja kansainvälinen Intersport kuuluvat eurooppalaiseen auditointijärjestelmään nimeltä Business Social Compliance Initiative (BSCI) ja noudattavat ostotoiminnassaan sen eettisiä periaatteita.

Omien tuotemerkkiensä tuotekehityksestä ja valmistuksesta vastaa kansainvälinen Intersport.

Sen yritysvastuujohtaja Afsah Alumia-Khan vastasi kysymyksiin sähköpostilla pääkonttorista Sveitsin Bernistä Suomen Intersportin kautta. Hänen mukaansa kaikista synteettisistä, teknisistä materiaaleista irtoaa pesussa biohajoamattomia kuituja. Intersportin koko vaatevalikoimassa luonnonkuitujen osuus on noin kymmenen prosenttia.

Mutta teknisissä materiaaleissa on eroja. Polyesteristä valmistetun urheilupaidan kuidut ovat kookkaampia ja jäävät pääosin erilaisiin suodattimiin.

Ongelmallisia ovat etenkin löyhästi kudotut fleecevaatteet, joista irtoaa hienonhienoja kuituja.

Mikromuoviongelma on Alumia-Khanin mukaan tiedostettu Intersportilla ja ratkaisuyrityksiä seurataan tiiviisti.

Yritysvastuujohtaja viittaa samaan esimerkkiin kuin Syken tutkija Pinja Näkki: Rozalia-projektin kehittämään pyykkipalloon, jonka tarkoitus on pyydystää irtoavat muovihituset jo pesukoneessa.

Amerikkalaisen sosiaalisen yrityksen kehittämä tuote on vasta tulossa markkinoille. Guppy Friend -pesupussin idea on sama.

Voisiko ratkaisu olla niin yksinkertainen? Suodatin tyhjennetään ja muovihituset poltetaan energiaksi.

Pinja Näkki ja Kristiina Veitola puhuivat toimittajien Itämeri ja kiertotalous -seminaarissa Helsingissä 29.5.

Pieniä askelia Mikromuovien käyttö kosmetiikassa on kielletty sekä pohjoismaisen joutsenmerkin että EU:n ympäristömerkin kriteereissä.

Yhdysvallat on kieltänyt mikromuovit kosmetiikassa ja hammastahnoissa vuonna 2015.

L’Óréal- ja Unilever-yhtiöt ovat lopettaneet muovirakeiden käytön pois huuhdeltavassa kosmetiikassa.

Ranskassa on kielletty muoviset kertakäyttöastiat.

Kiina kielsi ohuimmat muovipussit vuonna 2008.

Ikea on kieltänyt styroxin käytön pakkauksissaan 2017.

Muun muassa Kenia, Etiopia, Marokko ja Intian osavaltio Karnataka ovat kieltäneet muovikassit.

EU yrittää vähentää pakkausdirektiivillä muovipussien vuosikäyttöä 40 kappaleeseen henkeä kohti vuoteen 2025 mennessä.

– Kuutti makoili tyytyväinen ilme kasvoillaan, venytteli välillä, tuhisi ja haukotteli, kuvaa Petteri Hautamaa kohtaamista Lauttasaaren rantakalliolla viime keväänä.

Meitä tarkkaillaan mereltä UUAA, UUAA, UUAA! Kolme kirjavaa harmaahylkeen eli hallin poikasta huutaa ruokaa betonialtaassa. Neljäs, musta tyttökuutti, pötköttää altaan reunalla silmät sirrillään.

Korkeasaaren Villieläinsairaalaan on tuotu tänä keväänä seitsemän nälkiintynyttä kuuttia. Ruuhkan taustalla voi olla jäiden nopea sulaminen, minkä vuoksi poikasia on ajelehtinut jäälautoilla kadoksiin emoiltaan. Nyt eläintenhoitaja Anne Hirvonen viskoo kuolleita sillejä ja silakoita niin että roiskuu.

Pieni musta kuutti on paljasräpyläinen helsinkiläinen. Se löydettiin huhtikuussa Vuosaaren satamasta huutamasta nälkäänsä. Nahka roikkui kuihtuneen poikasen ympärillä.

– Kuutti oli vielä valkoisen poikaskarvan peitossa. Se painoi enää alle kymmenen kiloa, ja oli selvästi joutunut eroon emostaan jo imetysvaiheessa, Hirvonen kertoo.

Lämpölampun alla makaaville pienokaisille syötettiin ensin rasvaista kalamössöä letkulla suoraan mahaan.

Se on vaativaa puuhaa, koska vauvamaisilta näyttävillä kuuteilla on terävät hampaat.

Nyt Vuosaaren pikkumusta harjoittelee muiden tavoin kalastusta elävillä kaloilla, joita eläinsairaala ottaa mielellään vastaan lahjoituksina. Ujo musta väistelee ärhäkämpiä tovereitaan kolmekuutioisessa altaassa.

LAUTTASAARI, VUOSAARI, Suomenlinna, Katajanokka, Kaivopuiston edusta, Ruoholahden kanava – harmaahylje on nähty ainakin näillä alueilla. Luonnonvarakeskuksen hyljeasiantuntija Mervi Kunnasranta kertoo, että aikuinen halli voi uida satakin kilometriä vuorokaudessa, joten vierailijat tulevat todennäköisesti ulkoluodoilta.

– Vanhat kelmit osaavat pysyä kauempana, mutta harmaahylkeen näkeminen ei ole Helsingissä harvinaista. Ihmiset huomaavat vedestä kurkkivia hylkeitä siellä, missä sattuvat katselemaan merelle.

Varttunut uroshylje on yli kaksimetrinen, noin 200-kiloinen jässikkä, josta kaupunkilainen näkee vain pään. Jopa 40-vuotiaaksi elävä halli oppii karttamaan ihmistä, koska sitä metsästetään. Kokematon nuoriso on luottavaisempaa.

TOUKO–KESÄKUUSSA HALLIT kuivattelevat nahkaansa vieretysten ulkoluodoilla, jotta pääsevät talvikarvastaan. Ne lasketaan silloin lentokoneesta.

Halleja on ollut Suomessa viime vuosien laskennoissa noin 11 000, kun niitä oli 1970-luvulla vain noin 4 000.

Kanta on kasvanut, koska ympäristömyrkyt ovat vähentyneet.

– Jos hylje voi hyvin, se kertoo meren puhtaudesta, Kunnasranta sanoo.

Hallien yleistyminen harmittaa kalastajia, sillä hylje syö päivässä 5 kiloa kalaa ja rikkoo pyydyksiä. Apua toivotaan hylkeenkestävistä rysistä.

VUOSAAREN PIKKUMUSTA hätkähtää, kun kala läiskähtää viereen. Kuutti on syönyt itsensä Villieläinsairaalassa kaksikymmenkiloiseksi, mutta sen pitäisi vielä tuplata painonsa.

Rannikkovartiosto kuljettaa voimistuneet poikaset hylkeidensuojelualueelle, joista lähimmät sijaitsevat Porvoossa ja Kirkkonummella. Eläintenhoitaja Hirvonen kertoo, että aava ulappa jännittää altaaseen tottuneita kuutteja.

– On hauskaa, että hyljeluodoilta tulee yleensä vastaanottajia, joiden mukaan kuutti lähtee uimaan.

PIHLA TIIHONEN

Saga kutsuu viihtymään Toivotamme Teidät lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan kauniiseen taloomme, jossa muutama upea iso koti vapaana. Tervetuloa esittelykierrokselle joka keskiviikko klo 13.

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

Saga Käpylinna on joulukuussa 2015 Oulunkylän Veräjämäkeen avautunut palvelutalo. Muutama koti odottaa uutta asukasta, vapaina upeat 43, 56 ja 76 neliön kodit. Saga tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuora-asumista palveluiden kera ikäihmisille. Asukkaiden peruspalveluihin kuuluu turva-, siivous- ja ruokapalveluita sekä aktiivista kulttuuri- ja harrastustoimintaa.

Lisätietoja, esitetilaukset ja yksityiset näytöt Puh. 08000 6116 (ark. klo 9-17) tai laura@sagacare.fi

Kutsu

Kysele myös tilapäisiä asuntoja.

Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 | 00650 Helsinki www.sagacare.fi/kapylinna

1500-luvun alussa nykyisellä pääkaupunkiseudulla asui 5 000 ihmistä, jotka pelkäsivät kuolemansa hetkeä.

Hiipivää reformaatiota talonpoika tuskin huomasi.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVITUS MARI AARNIO JA JARKKO PELTOLUHTA

Missä kuolimme kerran

T

urun piispa Arvidus Kurck hukkui. Se oli hänen elämänsä tärkein hetki.

Kurck oli noussut Närpiössä pieneen laivaan, jonka piti kuljettaa hänet Ruotsiin.

Matkassa oli myös piispan palvelijoita ja sukulaisia sekä Turun tuomiokapitulin dekaani. Oli heinäkuun

22.

22. päivä vuonna 1522.

Selkämerellä nousi myrsky. Aallot löivät laivan yli, ja piispa joutui veden varaan. Arvidus Kurck tajusi kuolevansa. Hän tiesi, että kuoleman hetki ratkaisi kaiken.

Viisimetristen aaltojen lomasta lähestyi kaksi seuruetta. Yhdestä suunnasta tuli loistava joukko, jota johti arkkienkeli Mikael. Hän oli tullut hakemaan piispan, Herran uskollisen palvelijan, Taivaaseen. Toinen joukko oli pimeä ja pahanhajuinen.

Se oli eläimellisten demonien ja pahojen henkien joukko. Ne aikoivat viedä piispan Helvettiin.

Sancta Maria, Mater Dei, ora pro nobis peccatoribus, nunc et in hora mortis nostrae, piispa oli monesti rukoillut. Pyhä Maria, Jumalan äiti, rukoile puolestamme nyt ja kuolemamme hetkellä. Mutta kukaan ei ollut ehtinyt kuulla piispan rippiä. Se oli paha asia, ja Arvidus Kurck joutui paniikkiin. Hän katui syntejään ja huusi pyhää Henrikiä avukseen.

Sitten uusi aalto nousi piispan yli ja vei hänet uppeluksiin. Myrsky ei tuntunut pinnan alla. Piispa veti keuhkonsa täyteen vettä.

2B Esko M. Laineen mukaan ihmisten uskonnolli­ 495 vuotta myöhemmin kirkkohisto­ rian dosentti E ­ sko M. Laine juo cappuc­ suutta leimasi kolme asiaa. Ensinnäkin: se ei ollut yksityisasia. cinoa. Hakaniemen hallissa on arki-iltana – Katolisuudessa on aina ollut lähtökohtana se, hil­jaista. että kirkon usko on tärkeämpi kuin yksilön, Lai­ – 1500-luvulla oli vallalla 1200-luvulla syntynyt kuolemakäsitys, että kuoleman kannalta tärkein­ ne selittää.

– Meillä on mielikuva Umberto Econ Ruusun tä on se, mitä kuoleva ajattelee vihonviimeisellä nimessä kuvatusta munkki Baskervillestä, joka te­ hetkellä, Laine kertoo. – Kaikki tähtää siihen het­ keen, ja tämä kuolemakäsitys johtaa tietynlaiseen kee itsenäisiä päätelmiä ja suhtautuu kriittises­ kuolinvuodedramatiikkaan. ti kirkon traditioon. Heitä on kuitenkin tässä vai­ Jos kuoleva ei ehtinyt katua syntejään, mahdol­ heessa talonpoikien parissa todella vähän – jos lainkaan. lisuudet pelastukseen olivat olemattomat. Kuolin­ Toiseksi: pyhimykset olivat huipputärkeitä. Elä­ vuoteen äärelle kutsuttiin aina pappi, joka antoi synninpäästön. mä oli epävarmaa, ja pyhimykset pitivät ihmisis­ – Jos pappi myöhästyi tai kieltäy­ tä huolta. Esimerkiksi rutto ei suin­ tyi, se oli peruste viraltapanoon, kaan kadonnut 1300-­luvun mus­ Laine selittää. tan surman myötä. Se siirtyi pohjoi­ Vuonna 1522 Suomi oli läpeen­ seen. Pyhimysten avulla yritettiin hallita hallitsematonta. sä katolista maata. Euroopasta hiipi – Pyhät olivat osa vakuutusjärjes­ pikkuhiljaa uudistusliike, jota alet­ 1500-luvulla pyhät tiin kutsua reformaatioksi tai us­ telmää, jota ei oikeastaan muuten olivat osa vakuutus­ ollut. Jokaisella oli oma taivaallinen konpuhdistukseksi. Tässä vaihees­ järjestelmää, jota ei kumminsa. Ihmisen kuului kunnioit­ sa harva suomalainen tiesi siitä – ja vielä harvempi kannatti sitä. taa pyhimystä sytyttämällä kyntti­ oikeastaan muuten Silti kävi niin, että Arvid Kurki löitä, käymällä hänen päivänään kir­ ollut. Jokaisella jäi Turun hiippakunnan viimeiseksi kossa ja muistamalla häntä. Vasta­ oli oma taivaallinen varsinaisesti katoliseksi piispaksi. vuoroisesti taivaallinen kummi huo­ kumminsa.

Suomessa reformaatio tapahtui lehti ihmisen ajallisesta vaelluksesta. eri tavalla kuin manner-Euroopas­ Kolmanneksi: muinaisusko ja Pyhimysten avulla magia elivät katolisen kristinuskon sa. Tallinnassa, reilun 80 kilomet­ yritettiin hallita kanssa jotakuinkin sovussa. Kirk­ rin päässä nykyisestä pääkaupunki­ hallitsematonta.” seudusta, paavinkirkon vastustajat ko, jos nyt ei avoimesti hyväksy­ rikkoivat paikkoja ja tekivät aggres­ nyt ­kansanuskoa, katsoi sitä sormi­ Kirkkohistorian siivista hengellistä vallankumous­ en ­läpi. dosentti Esko M. Laine Edes pappiloissa kaikkia munia ei ta. Helsingin tienoilla otettiin his­ tohdittu laittaa samaan koriin. Vantaalaisen 1500-lu­ sukseen. vun pappilan uunista on löydetty lehmänkallo, joka toi hyvää onnea ja karkotti tuholais­eläimiä.

Bertill hautasi kivikirveen talonsa lattian al­ Jopa Suomen reformaattorin Mikael Agricole. Hän oli löytänyt sen peltotöissä ja hän tiesi, et­ tä Ukko oli heittänyt sen myrskypilvistä maahan. lan kotitalosta Pernajasta on löydetty puuveistos, Hän tiesi myös, ettei salama iske samaan paik­ joka esittää tonttua tai taloa suojelevaa henkeä. kaan kahdesti. Niinpä hän päätti huijata Ukkoa: tähän taloonpa et kirveitäsi heitä.

Anna itki kolme päivää. Sitten hän jäi makaa­ Bertillin talo oli yksikerroksinen hirsirakennus maan paikoilleen eikä suostunut puhumaan. Ta­ Mårtensbyn kylässä. Savupiippua ei ollut, vaan lonpoika Bertillin ja Annan kolmas poika oli kuol­ savu tuli sisälle. lut heti syntymänsä jälkeen. Pappi oli ollut toimit­ Vuosi oli 1507. Bertill oli hurskas kristitty, jolle tamassa messua ja ehtinyt paikalle liian myöhään. ei tullut mieleenkään nousta kritisoimaan kirkon Poikaa ei ehditty kastaa ennen kuolemaa. Pap­ oppia. Hän kävi joka sunnuntai kirkossa ja pahek­ pi sanoi, että lapsi joutui Taivaan ja Helvetin raja­ sui ulkosaariston kalastajia, jotka etenkin keliri­ maille limbukseen. Hän ei joutuisi kokemaan kaik­ kon aikaan jättivät tulematta. Bertill kuitenkin tie­ kia Helvetin kauhuja, mutta ei koskaan saisi kat­ si myös, että vanhoihin jumaliin, haltijoihin ja soa Jumalaa kasvoista kasvoihin. Niinpä lasta ei tonttuihin kannatti pitää hyvät välit. myöskään voitu haudata Pyhän Laurin kirkon Etelä-Suomen maa oli hedelmällistä. Nykyisen hautausmaalle. Pojan nimeksi piti tulla Lars. Ber­ pääkaupunkiseudun talonpojat eivät olleet rik­ till vei pienen ruumiin pois Annan luota.

Ensimmäinen vuosi oli lapselle vaarallinen. Jos kaita, mutta ei heillä aivan huonostikaan men­ ta ja pyhää Annaa auttamaan lasta. Hän polvis­ nyt. Heillä oli muun muassa varaa rakennuttaa ki­ poika selvisi imeväisajasta, seuraava riskin paikka tui haudan viereen ja jäi puoliääneen hokemaan: oli noin seitsemänvuotiaana. Silloin oli aika läh­ ­rikiem rikiem. vikirkko. Pyhän Laurin kirkko sijaitsee Vantaal­ Kun aamu alkoi valaista hautaus­ la Kehä kolmosen eteläpuolella. Se oli alueen kes­ teä äidin helmoista isän töihin. Met­ kus, ja kirkko oli lähitienoon ainoa kivirakennus. sässä saattoi jäädä puun alle tai susi maata, Bertill peitti haudan miten Sen rakensi mahdollisesti kiertävä ammattilaispo­ saattoi tappaa. taisi ja palasi metsään.

Mutta jos selvisi aikuiseksi, saat­ rukka, joka tuli Pohjois-Puolasta tai Saksasta. Ul­ Alkuvuodesta 1521 nykyiselle pää­ komaiden vieraat olivat harvinaisuus. toi elää vanhaksi.

– Ihmiset asuivat kylissä, joita oli Helsin­ – Jos ei sairastunut eikä tyrinyt ja kaupunkiseudulle oli kiirinyt huhu­ Luther oli sitä oli hyvät geenit, saattoi periaattees­ gin kirkkopitäjässä noin 90. Valtaosa by- tai bö­ ja toisenlaisista kuolemista.

Tanskan kuningas Kristian II oli le-päätteisistä paikoista on vanhoja kyliä, kertoo sa elää jopa 90-vuotiaaksi, Esko M. mieltä, että teloittanut Tukholmassa aatelisia, arkeologi Andreas Koivisto Vantaan kaupungin­ Laine kertoo. pyhimysten porvareita ja piispoja. Heidät oli Se ei kuitenkaan ollut kovin museosta. huutaminen avuksi tuomittu harhaoppisuudesta ja pol­ oleellista. Ajallinen elämä oli vaivo­ on perkeleestä. jen piinaama ja varjomainen. Ihmi­ tettu roviolla. He joutuivat varmas­ Töölö (Tölöby), Suutarila (Skomakarböle), Ko­ nala (Konalby) Oulunkylä (Åggelby), Tikkuri­ sen tärkeämpi syntymä oli syntymä ti Helvettiin. Ruotsalaiset talonpo­ Melanchton oli sitä iankaikkiseen elämään. jat olivat nousseet kapinaan. Hei­ la (Dickursby), Kulosaari (Brändöby), Martinlaak­ mieltä, että se on Syntymäpäivistä ei pidetty kirjaa, so (Mårtensby), Kaarela (Kårböle) ja niin edelleen. tä johti nuori aatelinen nimeltään turhaa, ja Agricola mutta kuolinpäivä – eli se tärkeämpi Osa kylistä rakennettiin tiiviisti kylänraitin ym­ ­Gustav ­Vasa. ajatteli samalla syntymäpäivä – muistettiin kyllä.

Uutiset kiersivät suusta suuhun, pärille, osa taas hajalleen. Varsinainen Helsingin Seuraavaa pyhäpäivää edeltä­ ja faktat vaihtuivat kertojan mu­ kaupunki perustettiin vasta muutaman vuosikym­ tavalla. kaan. menen päästä, vuonna 1550. vänä yönä Bertill haki pienen Lar­ Kirkkohistorian Bertillin elämään Tukholman ta­ Pääkaupunkiseudulla asui noin viisituhatta ih­ sin ruumiin riihestä ja lähti kulke­ dosentti Esko M. Laine pahtumat eivät vaikuttaneet. Ku­ mistä, joista suurin osa oli maanviljelijöitä. Lähes maan pimeän metsän läpi. Matka kaikki puhuivat ruotsia. Saarilla asui kalastajia ja Mårtens­byn ja kirkon välillä oli yli ningas kuin kuningas. Eivät ne tän­ luultavasti jokunen luotsi. Vapaa-ajalla, jos sellais­ kahdeksan kilometriä. Bertill kaivoi hautausmaan ne tulleet. syrjäiselle laidalle pienen kuopan, laski pojan sin­ Seuraavina vuosikymmeninä oppineiden teo­ ta oli, soitettiin soittimia ja heitettiin noppaa – ja luultavasti ryypättiin, tapeltiin ja riiailtiin. ne ja täytti haudan. Hän pyysi pyhää Laurentiuslogien ja kuninkaiden kammioissa puitiin suuria,

”

”

B

Requiem aeternam dona eis, Domine, et lux permutta Helsingin tienoilla tapahtui vähän. Vuonna 1527 kuningas Kustaa Vaasa siirsi kirkon omaipetua luceat eis. Requiescant in pace. Bertillin vansuuden kruunulle, mikä oli papeille nöyryytys, hin poika Hans ei ymmärtänyt papin hokkuspokmutta ei juuri kiinnostanut Bertilliä. kuksista mitään, mutta tiesi, että ne Seuraavana vuonna Turkuun vihitolivat tarpeen. Hans oli itse pyytänyt pyhää Birgittaa ja pyhää Gertrudia tiin uusi piispa pitkälti vanhan karukoilemaan isän sielun puolesta. tolisen kaavan mukaan, mutta eräs Parin vuoden päästä Turusta tuli oleellinen seikka oli toisin: paaviluusi pappi, joka opetti outoja. ta ei enää pyydetty vahvistusta vihSellainen Kun Hans oli ripin yhteydessä kimykselle. Sen sijaan piispa Martkertonut pyytävänsä esirukouksia ja ti Skytte vannoi uskollisuutta kusauliniinistömäinen varjelusta taivaalliselta kummiltaan, ninkaalle. maltillinen harkinta pyhältä Birgitalta, pappi oli niisSamalla katkesi Helsingin pitäon reformaation jän kivikirkon napanuora Roomaan. kauttanut nenäänsä ja sanonut, että toteuttamisen Bertill ei asiaa edes huomannut. voit sinä niin tehdä jos haluat, mutta ei siitä mitään hyötyä ole. Käänny tapa Suomessa, ja mieluummin Kristuksen puoleen.

Bertill ­kuoli savupirtissään siksi reformaatio – Reformaatio toteutui kahdelheinäkuussa 1534. Metsässä jalkaan on erilainen tullut haava tulehtui. Kuu oli vähela linjalla. Ne voidaan henkilöiSuomessa kuin monin nevä, ja kaikki tiesivät, että se merdä Martti Lutheriin ja Philipp Melanchthoniin, sanoo Esko M. kitsi paranemiselle huonoa. Pappi paikoin Saksassa. ­Laine. ehti paikalle ajoissa.

Kirkkohistorian – Luther oli sitä mieltä, että pyhiKun kuolinkamppailu oli käyty, dosentti ruumis vietiin kirkkoon, jossa valmysten huutaminen avuksi on perEsko M. Laine vottiin kolme vuorokautta ja vietetkeleestä. Melanchton oli sitä mieltiin sielunmessua, requiemia. Muutä, että se on turhaa. Melanchton oli Agricolan opettaja, ja Agricola ajatteli samalla taten maalliseen elämään kiintynyt vainaja saattaisi yrittää palata. valla.

”

Turun hiippakunnassa toteutettiin vuonna 1537 kulttireformi, jossa kirkon elämää alettiin riisua reformaation ajatusten mukaisesti. Muutoksissa kuitenkin vältettiin aggressiivista polkemista tai valvontaa. Puhutaan Pohjolan pitkästä reformaatiosta.

Syrjäseuduilla katoliset tavat elivät vielä pitkään.

– Kirkko on meillä ihan käsittämättömän kärsivällinen opettaja, Laine toteaa.

Maltillisuus näkyy kirjallisissa lähteissä. Yhtäältä Turun piispa ja Suomen ensimmäisen kirkkohistorian kirjoittaja ­Paavali Juusten toteaa 1570-luvulla ykskantaan: ”Olemme jo 33 vuotta sitten hylänneet roomalaisen krisman ja öljyn käytön samoin kuin muut tyhjänpäiväiset seremoniat, jotka ovat inhimillisen auktoriteetin säätämiä eivätkä Jumalan sanan mukaisia. – – Me kauhistumme kuolleiden pyhien avuksihuutamista ja olemme jättäneet hyvästit heidän esirukouksilleen.”

Hylätty on – mutta vuonna 1593 allekirjoitettu Upsalan kokouksen päätösasiakirja antaa asiasta joustavamman kuvan: ”Tähän maahan ei oikeas­ taan saisi antaa tulla eikä asettua asumaan kenenkään sellaisen ihmisen, joka harrastaa jotakin väärää oppia eikä ole kanssamme yhtä opin asioissa, jotta hän ei viettelisi

3

4B toisia mukaansa. Koska tätä ei kaupankäynnin ja matkustamisen takia kuitenkaan voida estää, on päästy yksimielisyyteen siitä, että harhaoppisen ei ole lupa pitää julkisia kokouksia kodeissa tai muualla.”

Upsalassahan oltiin tolkun ihmisiä!

– Sellainen sauliniinistömäinen maltillinen harkinta on reformaation toteuttamisen tapa Suomessa, ja siksi reformaatio on erilainen Suomessa kuin monin paikoin Saksassa, Laine sanoo. ”OIKEIN HYVÄÄ JA HISTORIALLISTA sunnuntaiaamua täältä Turun tuomiokirkosta”, sanoo Ylen TV1:n toimittaja. On syyskuun 5. päivä vuonna 2009, ja Turun luterilaistuneessa tuomiokirkossa vihitään Helsingin piispa. Suomi on läpeensä luterilainen maa – tai ainakin kulttuuriluterilainen. Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluu lähes 80 prosenttia kansasta.

Teemu Sippoa ei kuitenkaan voi laskea kyseiseen lukuun, koska hän on katolilainen. Sippo on Selkämerellä hukkuneen Arvidus Kurckin eli Arvid Kurjen jälkeen ensimmäinen suomalaissyntyinen katolinen piispa. Kurjen kuoleman ja Sipon vihkimisen välillä on 487 vuotta.

Vuonna 1617 Ruotsi-Suomessa säädettiin laki, jonka mukaan katolisen uskon harjoittamisesta seuraa kuolemantuomio. Välissä oli vuosisatoja, joiden aikana vääräuskoiset olivat tiukilla.

1500-luvun maltillisuus karisi.

Sittemmin ajat ovat taas muuttuneet. Teemu Sipon vihkimistä katoliseksi piispaksi seuraavat penkistä muun muassa Helsingin silloinen luterilainen piispa Eero Huovinen ja Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo. (Todettakoon, et-

tä 1500-luvun alussa pääkaupunkiseudulla ei ollut yhtään ortodoksia. Muslimeista tai muista uskonnoista esihelsinkiläiset olivat tuskin kuulleetkaan.) ”Näen erityisenä tehtävänäni toimia sillanrakentajana”, Sippo sanoo Ylen toimittajalle. ”Haluaisin rakentaa siltoja myös muihin kristittyihin, ennen muuta tietysti meidän luterilaisiin ja ortodoksisiin veljiin ja sisariin.”

Kahdeksan vuotta myöhemmin, anno Domini 2017, tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martti Lutherin kerrotaan naulanneen 95 katolista kirkkoa kritisoivaa teesiään Wittenbergin linnankirkon oveen. Suomen luterilaisessa kirkossa ei kuitenkaan haluta juhlia uskonpuhdistuksen juhlavuotta. Täällä vietetään reformaation merkkivuotta. Merkkivuoden projektisihteeri, luterilainen pastori Timo-Matti Haapiainen totesi Kirkko ja kaupungin mielipidepalstalla 22.7.2015, että uskonpuhdistus on ”sanana altis vastakkainasettelua ruokkiville tulkinnoille”.

Näyttää siltä, että Suomen pitkä reformaatio jatkuu yhä.

Bertill ja hänen perheensä ovat fiktiivisiä henkilöitä, jotka perustuvat asiantuntijoiden näkemyksille.

Arkeologisissa kaivauksissa Martinlaaksossa on löydetty kivikautinen kirves, joka on haudattu 1500luvun alussa asutun talonpoikaistalon lattian alle.

Pyhän Laurin kirkon hautausmaalta on löydetty alle vuoden ikäisten lasten salahautoja.

Jutussa on käytetty lähteinä muun muassa seuraavia teoksia: Pentti Virrankoski: Suomen historia, Simo Heininen ja Markku Heikkilä: Suomen kirkkohistoria, Simo Heininen: Pyhästä Henrikistä Mikko Juvaan ja Risto Pulkkinen: Suomalainen kansanusko.

Kolumni

B

5

Satasen trampoliini lennättää pitkälle

TOMMI LAITIO Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

OHJAAJAT KANNUSTIVAT NUORIA JA VEIVÄT HEIDÄT KOKEILEMAAN UUSIA ASIOITA. KUNKIN HARRASTAMISEEN KÄYTETTIIN NOIN 115 EUROA VUODESSA.”

”ME OLIMME oppineet että meidän ei kannattanut haluta itsellemme asioita eikä toivoa parempia aikoja. Olimme rynnänneet väärään suuntaan ja kärsimme muutoskammosta. Me olimme pelokkaita tunturijäniksiä. Ja isoja nälkäisiä jääkarhuja.”

Ruotsinsuomalainen Susanna Alakoski kirjoittaa lapsuudestaan alkoholistiperheessä teoksessaan Lähimmäisen huhtikuu (2015). Alakoskelta kysytään usein, miten lasten syrjäytymistä tulisi estää. ”Meidän on kylvettävä siemeniä, emme vain tiedä milloin siemen itää”, hän vastaa.

keeseen valikoitui luokkia, joilla oli keskiarvoa enemmän poikia ja vieraskielisiä.

Hankkeen jälkeen kaikki nuoret ovat jatkoopinnoissa, mikä on keskiarvoa parempi tilanne.

Sekä kouluviihtyvyys että luokkahenki paranivat.

Nuoret ovat kiinnostuneempia useammista asioista kuin vertailuluokilla.

115 EUROA per oppilas on Alakosken peräänkuuluttama siemen. Siemeniä jaettaessa on samalla hyväksyttävä, että emme voi tietää, mikä siemen ratkaisee. Mutta joku siemenistä voi olla kokonaisen elämän arvoinen.

Taloudellisen hyödyn lisäksi hanke muistutti, että nuorella on oltava rahan lisäksi tietoa, kavereita ja rohkeutta kokeilla, tykätä ja olla tykkäämättä. Kouluyhteisö toimii parhaimmillaan trampoliinina, joka auttaa näkemään omat mahdollisuudet laajemmin ja sysää liikkeelle.

Nuorilta opittiin, että on tärkeää, että vapaaaika tuntuu vapaalta. Nuoren on koettava, että päätyy hän sitten keppihevosiin, kuntosaliin, chillailuun tai lukemiseen, hänestä välitetään.

Tai kuten Susanna Alakoski asian ilmaisee: ”Rakastettuna olemisen tunne on vahvempi kuin kaikki maailman päihteiden käyttö.”

YLEINEN ARVIO syrjäytymisen hinnasta on miljoona euroa palveluina ja menetettyinä verotuloina. Laskelma ei vastaa, mikä ennaltaehkäisy tehoaa. Valtio, kunnat, puolueet ja säätiöt ovat tarjonneet ratkaisuksi harrastusta jokaiselle lapselle.

Helsingin kaupunki käynnisti vuonna 2013 Hyvä vapaa-aika -tutkimushankkeen, jolla selvitettiin harrastusten vaikutusta. Nuoriso-ohjaajat työskentelivät kuuden yläkoululuokan kanssa kolme vuotta.

Ohjaajat kannustivat nuoria ja veivät heidät kokeilemaan uusia asioita. Kunkin harrastamiseen käytettiin noin 115 euroa vuodessa. Hank-

Eikö uni tule? SOS Health melatoniinisuihke lyhentää nukahtamisaikaa.

MELATONIINI ON SUIHKEENA TABLETTIA TEHOKKAAMPI! Melatoniini on elimistössä luontaisesti esiintyvä ”pimeähormoni”. Ihmisen elimistössä sitä erittyy pääasiassa aivojen ympäröimästä käpyrauhasesta. Melatoniinin eritys lisääntyy pimeyden tulon jälkeen, on huipussaan kello 2–4:n välillä yöllä ja vähenee yön loppupuolella. Melatoniinia erittyy vähemmän, jos ihmisellä on stressiä tai esimerkiksi epäsäännölliset ruokailutavat. Tupakointi ja alkoholin käyttö vähentävät myös melatoniinin tuotantoa.Vanhemmilla ihmisillä esiintyy usein nukahtamisvaikeuksia. Heidän unensa keskeytyy yöllä, ja he heräävät erittäin aikaisin aamulla. Syy heräilyyn on iän myötä vähenevä melatoniinin tuotanto.

Suihkeena melatoniini imeytyy nopeammin ja paremmin Suihkemuotoinen melatoniini vaikuttaa nopeammin ja on tehokkaammin kuin tabletit, kapselit tai vastaavat tuotteet. Kun melatoniini nautitaan tablettina, jopa 80% melatoniinihormoonista tuhoutuu. Suoraan kielen alle suihkutettu melatoniini imeytyy kolme kertaa nopeammin ja on jopa 3-4 kertaa tehokkaampi kuin tabletti- tai kapselimuotoinen valmiste. Kielen alle suihkutettuna imeytyminen limakalvoilta alkaa jo viidessä minuutissa. Melatoniinia imeytyy ensimmäisten minuuttien aikana suoraan limakalvolta jopa 4 kertaa enemmän kuin enemmän kuin perinteisistä vatsan kautta kulkevista tableteista.

Suihke (ng/ml) Valmiste B (ng/ml)

SOS Health melatoniinisuihke on riittoisa, edullinen ja helppokäyttöinen SOS Health melatoniinisuihketta käytetään ottamalla 1 suihkaus kielen alle noin puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa. Päivittäin käytettynä lähes 200 päivän eli yli puolen vuoden annos.

Terveyskaupoista, terveystuotteiden verkkokaupoista. www.polarpharma.fi

Suihke vs tabl imeytyminen 5,0000 3,7500 2,5000 1,2500 0,0000

0

5

10

6B

Toisenlainen nainen leimattiin hulluksi Katja Kallio kirjoitti romaanin Seilin saarelle vuonna 1891 passitetusta irtolaisnaisesta. Arkistojen tutkiminen oli kirjailijalle hurja löytöretki.

Teksti Marjo Kytöharju Kuvat Sirpa Päivinen

O

uto tunne valtaa mielen, kun yhteysalus Östern rantautuu Saaristomerellä sijaitsevalle Seilin saarelle. Tutun oloinen hiekkatie vie alkukesän vihreyden saattamana saaren päärakennukseen ja kirkkoon. Tätä tietä kulki runsaat sata vuotta aiemmin myös Amanda Aaltonen, joka määrättiin 26-vuotiaana saarelle pahamaineiseen naisten mielisairaalaan. Määräys oli ankara, sillä kun Seiliin joutui, ei sieltä ollut pääsyä pois.

Amanda Aaltonen on kirjailija Katja Kallion keväällä ilmestyneen Yön kantaja -romaanin päähenkilö. Kirja perustuu tietoihin, jotka Kallio kokosi Aaltosesta eri lähteistä. Myös saari rakennuksineen on vahvasti läsnä teoksessa.

– Lukiessani Jutta Ahlbeck-Rehnin väitöskirjaa, joka käsittelee Seilin mielisairaalan potilaita, törmäsin Amanda Aaltosesta tehtyyn potilasraporttiin.

Psyykkisten oireiden ohella mainittiin yllättäen, että potilas on kertonut lentäneensä kuumailmapal-

lolentäjän rakastajattarena Pariisiin, Kallio selvittää romaaninsa taustoja.

– Se iski minuun kuin salama. Aloin pohtia, kuka oli tämä nainen, ja olisiko sellainen ollut mahdollista siihen aikaan. Halusin tietää lisää, ja päädyin Turun maakunta-arkistoon tutkimaan hänen papereitaan.

Kallio otti sen jälkeen yhteyttä Seilin saarella toimivaan Turun yliopiston tutkimuslaitokseen. Hän vietti saarella kaksi viikkoa kirjoittamassa ja tutkimassa.

B

7

Suljetusta saaresta matkailu­kohteeksi Seili on saari Nauvossa, Paraisten kaupungissa, Saaristomerellä. Saaren suomenkielinen nimi on muunnelma ruotsinkielisestä Själö-nimestä, joka tarkoittaa hyljesaarta. Seili tunnettiin 1600-luvulta lähtien muusta maailmasta eristäytyneenä leprasairaalasaarena. Myöhemmin se muuttui mielisairaalaksi, jonne sijoitettiin lopulta vain naispotilaista. Sairaalan toiminta lakkautettiin vuonna 1962.

VIDEO VERKOSSA

Turun yliopisto perusti 1964 Seilille Saaristomeren tutkimuslaitoksen. Nyt saarella toimii myös Skärgårds­kompaniet, joka on kehittänyt sinne majoitus-, ravintola- ja opastuspalveluita. Seilillä voi tutustua muun muassa mielisairaalan vanhoihin päärakennuksiin sekä museokirkkoon. Kiinnostava yksityiskohta on kirkon takaosa, johon saaren leprasairaat eristettiin.

Lisätietoa: ­visitseili.fi

Seilin päärakennuksessa on nähtävissä kopio sellistä, jollaisessa mielisairaalan potilaat aikoinaan asuivat.

rikollinen, joka oli ollut jo lapsena hankala ja kova valehtelemaan.

– Romaania kehitellessäni halusin kyseenalaistaa nämä todisteet hänestä huonona ihmisenä. Mietin, mikä olisi voinut olla tarinan toinen puoli.

Kalliolle tilanne oli ihanteellinen, sillä hänelle on aina kirjaa kirjoittaessa tärkeää suhde siihen liittyvään paikkaan.

– Paikka ja sen ihmiset ovat ihmisen identiteetille kaikkein tärkeimmät elementit. Kaikki ovat varmasti kokeneet sen jossain muodossa. Mitä tapahtuu identiteetille, kun joutuu viettämään loppuikänsä paikassa, jossa ei halua olla?

Kirjan tapahtumat ovat täysin kuviteltuja. Elämäkertaa Kallio ei halunnut kirjoittaa, vaan tarinan vapaudesta ja alistumisesta.

– Ihmisen pelastuksena on rankoissakin olosuhteissa usein se, että hän kiintyy ihmisiin ja asioihin.

Seili kuitenkin oli mainettaan huomattavasti parempi paikka. Amandalla olisi ollut varmasti vielä kauheampi kohtalo, jos hän olisi joutunut olemaan loppuelämänsä vankilassa.

Katja Kalliolle oli tärkeä hetki, kun hän löysi Seilin saaren hautausmaalta Amanda Aaltosen kuluneen hautakiven.

Katja Kalliolle selvisi, että kyseessä oli niin kutsuttu loisnainen, joka oli ilman vakituista työtä ja asuntoa ja ainakin omien sanojensa mukaan matkustellut jopa ulkomailla.

– Siihen aikaan irtolaisuus oli rikos. Amanda oli istunut ennen Seilille joutumistaan Hämeenlinnan vankilassa irtolaisuuden ja näpistysten takia. Seilin potilasraportissa hänellä oli erikoinen diagnoosi: insania epileptica menstrualis eli epileptinen kuukautishullu. Hänen todettiin olevan tasapainoton

Seilin mielisairaalan 66 naispotilaassa oli hyvin monen tyyppisiä naisia. Osa oli vaikeasti psyykkisesti sairaita ja osa vain lievästi. Oli niitäkin, joiden eivät tarvinneet hoitoa ollenkaan. Sairaalassa työskenteli kuusi hoitajaa, eikä heistä yhdelläkään ollut alan koulutusta. Vakinaista lääkäriä siellä ei ollut.

– Sairaalan arjessa oli vahvoja normaalin elämän elementtejä, kuten työntekoa sekä yhteydenpito saarelaisiin. Amanda kuului vapaakävelijöihin, joten hän sai liikkua ulkona ja tehdä erilaisia töitä kehräämisestä keittiöhommiin. Se toi varmasti päiviin mielekkyyttä ja yhteisöllisyyttä, vaikka kohtelu saattoi välillä olla tylyäkin ja työ oli palkatonta, Katja Kallio kertoo.

– Ei ole helppoa kirjoittaa totuutta ajasta ja paikasta, jossa ei itse ole elänyt. Saamieni tietojen perusteella arvelisin kuitenkin, että sairaalassa ei harjoitettu rakenteellista julmuutta ja alistamista, vaan tärkeintä oli se, miten arkiset hommat hoidetaan.

Kun kirjailija oli viime vuonna Seilillä, hän kolusi rakennusten nurkkia ja teki romaanin tapahtumien kannalta tärkeitä esinelöytöjä. Hän löysi rukkeja ja muita vanhoja työvälineitä, kelkan ja luistimet sekä pianon.

– Sairaalan arki tuli sillä tavalla esiin konkreettisesti. Se oli kuin arkeologian harrastamista. Myös huoneet ja niiden maalikerrosten paljastamat aika-

kerrostumat auttoivat ymmärtämään paikan luonnetta.

Saaristolaisten elämästä, kuten puhetavasta, ajatusmaailmasta ja kalastuksesta, Kallio sai tietoa Eva Lettisen teoksista ja tutkimuksista.

Kallio selvitti myös, että Turussa oli ollut 1800-luvun lopulla ulkomaalaisia kuumailmapallolentäjiä.

Amanda Aaltonen saattoi siis puhua tottakin. Kyetäkseen kuvaamaan kokemusta kirjailija kokeili korkeanpaikankammostaan huolimatta itsekin lentämistä kuumailmapallolla.

Amanda Aaltosen tarinaa kirjoittaessaan Katja Kallio mietti paljon naisen asemaa 1800-luvulla. Tuolloin ei köyhällä ja varsinkaan normaalista poikkeavalla naisella ollut elämässä paljonkaan mahdollisuuksia.

– Köyhät, sääty-yhteiskunnan pohjalla olevat naimattomat naiset olivat myös seksuaalista riistaa. He olivat jatkuvasti vaarassa tulla raskaaksi, Kallio ­sanoo.

– Nurinkurisella, raa’alla tavalla Seili edusti vapautusta naisen perinteisestä roolista. Siellä naiset saattoivat kiroilla ja oksentaa, kun heitä eri syistä rangaistiin ja yritettiin laittaa kuriin. Yksi romaanin potilaista toteaakin, että mehän ei oikeastaan olla naisia.

Vapautta rakastava Amandakin pohtii asiaa.

Hän ei kadehdi rikkaiden naisten elämää, koska nämä ovat muotoseikkojen vankeja. Kallion mukaan Amandan kaltainen saisi tänä päivänä osakseen lähinnä sosiaalisia tukitoimia. Hän saisi matkustaa vapaasti, polttaa tupakkaa ja värjätä tukkansa vaikka siniseksi.

Amandan potilasraporttiin merkitty diagnoosi, epileptinen kuukautishullu, kertoo hyvin ajasta, jolloin psykiatria oli vielä lastenkengissä.

– Silloin elettiin hysterian kulta-aikaa. Alun perin ajateltiin, että naisen kohtu lähtee vaeltamaan, ja se saa hänet epätasapainoon, Kallio kertoo.

Kalliolle laajamittaisen taustatyön tekeminen oli tuttua jo edellisestä Säkenöivät hetket -romaanista.

Eroa aiempaan oli kuitenkin siinä, että Yön kantaja kertoo todellisesta henkilöstä.

Juhannuksen jälkeen kirjailija lähtee viikoksi Hankoon jatkosodan aikaisen saksalaisleirin kaivauksille.

– Kaivausretki liittyy Säkenöivien hetkien jatko-osaan. Taustojen tutkiminen on kiinnostavaa, mutta on valtava työ muuntaa tiedot itsenäiseksi taideteokseksi. ■

Osta lippu etukäteen

Lippuautomaatti HSL-Mobiilisovellus

Matkakortti

Palvelupiste

R-kioski

Lipunmyynti lähijunissa päättyy 19.6.

Valitse sinulle sopivin tapa ostaa lippu. Vaihtoehtoja on useita.

Edullisimmat liput saat HSL:n matkakorttiin ladatulla arvolla. Kortin­ lukijat löytyvät tutuilta paikoilta junasta.

HSL:n mobiililippu on kätevä. Voit maksaa ostoksesi puhelinlaskulla tai luottokortilla. Lataa sovellus ja sinulla on aina lippukauppa taskussasi.

Voit ostaa lipun myös aseman automaatista.

Kertalippuja vaikka varastoon voit ostaa R­kioskeista ja HSL:n muista myyntipisteistä.

Kattava myyntipistehaku ja lista automaattien sijainnista löytyy osoitteesta hsl.fi.

Voit tiedustella sinulle sopivinta myyntipistettä myös puhelimitse

HSL:n maksuttomasta asiakaspalvelu­ numerosta puh. 09 4766 4000 (pvm).

Kun lipunmyyntivaunut poistuvat käytöstä, konduktöörit kiertävät junissa kaikkialla. Heiltä voi kysyä neuvoa lippuasioissa.

Lipunmyynti päättyy myös VR Lähiliikenteen junissa. Katso lisätietoja VR:n lippuvaihtoehdoista osoitteesta vr.fi.

hsl.fi

B

H

än pysähtyy vain, kun hänellä itsellään on asiaa.

Nuoren kommentti opettajastaan on murska-arvio kuuntelemisen kyvystä, mutta kertoo samalla viiltävästi jotain ajastamme. Ei ole aikaa pysähtyä toisen ihmisen vuoksi.

Vai onko pysähtymättömyydessä kyse ihmisen perusluonteesta, joka luontaisesti etsii ensin omaa hyväänsä tai suojautuu? Sisar Benedicta Idefelt vastasi 1950-luvulla saksalaisesta luostarista eräälle nunnaoppilaalleen, kun tämä valitti, ettei kukaan ole kiinnostunut hänen henkilökohtaisista kokemuksistaan. Uskon, ettei kukaan voi koskaan ymmärtää toista niin täydellisesti, että olisi rehellisesti yhtä kiinnostunut tämän elämästä kuin omastaan.

Sisar Benedicta kertoi huomanneensa, miten ihmiset ottavat häneen yhteyttä henkilökohtaisissa asioissaan.

Olen usein pohtinut, miksi. Olen löytänyt ratkaisun: Minulla on taito kuunnella heidän ongelmiaan. Mutta heti, kun yritän puhua jotain omasta ajatuksestani, heidän kiinnostuksensa laskee. Nunnan johtopäätös on, että on yritettävä unohtaa itsensä ja olla kiinnostunut toisista. Se ei ole helppoa.

Miten toinen ihminen voidaan kohdata lämpimästi, odottamatta vastapalvelusta? ­Antoine de Saint-Exuperyn klassikkokirjassa Pikku Prinssi puhutaan pysähtymisen lajista, joka ohittaa tavanomaisen kohtaamisen: sydämellä kuuntelemisesta ja näkemisestä.

Ruotsalainen teologi Owe Wik­ ström kirjoittaa, miten läsnäolon taitoja voi harjoitella yksinkertaisin menetelmin. Hän kehottaa esimerkiksi pitämään muistikirjaa, johon viikon

Kuuntele sydämellä Hyvät kuuntelijat ovat vähissä, mutta sydämellä kuuntelemista voi oppia.

Teksti Minna-Sisko Mäkinen Kuvitus Hans Eiskonen

mittaan kirjoittaa ajatuksiaan. Kirjoittaminen harjaannuttaa sisäistä havaintokykyä. Kävellessä voi meditoida vaikka aamulla luettua Raamatun jaetta ja harjaannuttaa itseään levollisuuteen, tapahtuipa mitä tahansa. Samalla kasvaa kuuntelemisen taito.

Kuuntelemisen taidossa keskeistä on osata edes hetkeksi laittaa syrjään omat asiat ja oma todellisuus. Oman rajallisuuden ja asioiden keskeneräisyyden hyväksyminen antaa malttia keskittyä toiseen. Epävarmuuden sietämisessäkin voi kasvaa. Eräs ystävä totesi: On olemassa ihmisiä, joilla on sydän paikallaan. He ovat levollisesti läsnä. Heidän ei tarvitse reagoida joka asiaan. He ovat aidosti sydämellisiä.

Onko aito sydämellisyys luontainen lahja vai opeteltavissa oleva asenne parempaan toisen ihmisen ymmärtämiseen? Entä miten sydämellisyyttä voisi oppia ja miksi se on tärkeää?

Joissain Lähi-idän ja Afrikan maissa hyvää ihmistä kuvataan kertomalla, että hänellä on valkoinen sydän.

Ihminen, jolla on valkoinen sydän, ei etsi ensimmäiseksi omaa etuaan eikä ole kyyninen. Hän haluaa ottaa toisen

ihmisen tosissaan. Hän näkee hyvän sielläkin, missä se on kätkössä. Hän näkee toivon toisen ihmisen elämässä, vaikka se olisi muilta kadoksissa.

Sydämellisyyden opettelussa tärkeä ohje nousee kultaisesta säännöstä: Kaikki, mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää samoin heille. Toisen asemaan asettuminen voi vaatia itsensä likoon laittamista ja mielen ki-

”

Aikamme suorastaan huutaa epäitsekkyyttä.”

pua, mutta tuo samalla elämään mielekkyyttä ja vahvistaa inhimillisyyttä kovien arvojen keskellä. Sydämellisyys ei ole vain kuuntelemista, vaan lopulta johtaa myös tekoihin.

Välinpitämättömyys on aikamme tappavin tauti, totesi erään avustusjärjestön vapaaehtoistyöntekijä puhuessaan yksinäisyydestä, jota ku-

9

ka tahansa voi tuntea missä tahansa, myös ihmisten keskellä. Aikamme suorastaan huutaa epäitsekkyyttä.

Pikku Prinssi -kirjan nykyaikaan siirretyssä Mark Osbornen elokuvassa sanoma on kirkas. ”Itsekkyys, jatkuva raadanta ja talouskasvun tavoittelu johtavat vain epätoivoon, koska elämän todelliset arvot ja merkitykset ovat muualla. Ne ovat toisen ihmisen kohtaamisessa ja kyvyssä rakastaa lähimmäistään”, kirjoitti Iltalehti elokuva-arviossaan vuonna 2016.

Animaation tarinassa vaativaan ja tehokkaaseen maailmaan kasvatettu tyttö oppii, että elämässä tärkeintä onkin sen, miten toisia kohtelee.

Sydämellä kuuleminen vaikuttaa ajassamme harvinaiselta kuulemisen lajilta, johon kykenevä on jo työstänyt omaa elämäänsä, haavoittuvuuttaan, asenteitaan ja olettamuksiaan.

Prosessissa on syntynyt vilpitöntä pyrkimystä ymmärtää sitä, mistä toinen ihminen on tehty.

Kahden ihmisen yhteydessä on aina riski väärintulkintaan. Tarvitaan suuruutta olla käymättä keskustelua vain oman tulkinnan kautta. Tarvitaan hieman myös periksi antamista.

Kiinnostus ja arvostus toista kohtaan syntyvät, kun hän ei enää ole uhka, vaan samanlainen kuin minäkin, Jumalan luoma. Sydämen ääni on juuri se ääni, jota maailma kaipaa. Se on hiljainen ja helposti syrjäytettävissä, mutta se toistuu, kun sitä kuuntelee.

Sydämen ääni ei ainoastaan pyydä, vaan joskus jopa vaatii meitä kuuntelemaan lähimmäistä ja näkemään hänen hätänsä. Viime kädessä kyse on havahtumisesta: Minun asiani tai minun elämäni ei aina ole se tärkein. ■

KRÄSÄN RIPARIT 2018:

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

ORONMYLLY: 6.–16.6.

VIVAMO 1: 6.–16.6.

VIVAMO 2: 27.6–7.7.

VIVAMO 3: 11.–21.7.

VIVAMO 4: 25.7.–4.8.

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

HINTA: 445 €

NUORET.FI/ILMOITTAUDURIPARILLE

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD Timo Saarinen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle.

Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä oman kaupunkisi osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Opiskele hyvässä seurassa SykSyllä HelSingiSSä alkavaa aikuiSkoulutuSta Lastenohjaaja, lapsi- ja perhetyö perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja, nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Tutkinto suoritetaan oppisopimuskoulutuksena. Koulutuksen aloittaminen edellyttää tutkinnon suorittamiseen soveltuvaa työpaikkaa.

Lue lisää: www.seurakuntaopisto.fi

Evankeliumijuhla Helsingissä 30.6.–2.7.2017 HELSINGIN JÄÄHALLI

Järvenpääntie 640 04400 Järvenpää

mukana mm.: PAULA RISIKKO Evankeliumijuhla.fi JIPPU PEPE WILLBERG 30.6.— 2.7.2017

Palvelukoti Kukkasrahasto Merisotilaantori 1 A, 00100 Helsinki

Turvallista elämää hyvien palveluiden parissa

Lapsille ja nuorille oma ohjelma.

Soita ja sovi aika – tervetuloa tutustumaan meihin!

Tilaisuuksiin on VAPAA PÄÄSY. Katso koko ohjelma:

ASUMISTA JA PALVELUA HELSINGIN SYDÄMESSÄ

evankeliumijuhla.fi

Oma koti palvelukodissa

 Toiminnanjohtaja Carola Sandberg 050 305 9051  Lisätietoa kotisivuiltamme: palvelukotikukkasrahasto.fi

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Ota yhteyttä Otavamedia Oy:n ilmoitusmyyntiin Juha Kurvinen, 040 541 5787

Tuire Sillanpää, 040 594 4204

Kari Salko, 0400 604 133

etunimi.sukunimi @otava.fi

11

B

Hortoilun ja hyvän olon jäljillä Tietokirjailija, hyvinvointikouluttaja ja ter­ veystoimittaja Raija Kivimetsä, 54, julkaisi en­ simmäisen kirjansa Villiinny villivihanneksiin vuonna 2005.

Suvun käyttöön suun­ nitellusta kirjasta tuli­ kin opas kaikille hortoi­ lijoille.

Syksyllä ilmestyy Kivi­ metsän kuudes kirja, ­yhdessä raw chef ­Taina Salosen kanssa tehty ­Villikakut – Hyvän olon raakakakkukirja.

Kivimetsä asuu Espoos­ sa puolisonsa Jouko ­Kivimetsän kanssa.

Raija Kivimetsän mukaan hortoilu antaa onnen tunteen, koska geenimme ovat samoja kuin keräilevillä esi-isillämme.

Onni löytyy luonnosta Raija Kivimetsälle luonnon antimet tulivat tutuiksi jo lapsena.

Teksti Taneli Kylätasku kuva Esko Jämsä

Se on taas täällä!

Kevään tulo saa Raija Kivimetsän hihkumaan kuin lapsi. Mieli täyttyy onnellisuudesta, kiitollisuudesta ja rauhasta.

Päivittäiset kävelyt belgialaisen laivakoiran Onnin kanssa tuntuvat taikuudelta. Hän uppoutuu luonnon syliin ja antaa vihreän sävyjen täyttää mielensä.

Sitten hän lähtee hortoilemaan eli keräämään villivihanneksia.

Kivimetsän mielestä luonnon sato on parhaimmillaan kevään ensimmäisinä viikkoina, kun kasvien lehdet ovat vielä ”vauvoja”.

Kesäkuussa luonnon tarjonta on jo runsasta, mutta edelleen laadukasta. Silloin kerääminen on helppoa niillekin, jotka eivät tunnista kasveja pienistä versoista.

Pyhän Kol­ minaisuuden päivä

Kun luonnon vihreys ympäröi Raija Kivimetsän, kaikki on jollakin tavalla kohdallaan. Hetkessä on jotakin pyhää.

Rääkkylässä kotiin palaamisen tunne on vielä vahvempi kuin Espoon metsissä, koska luonnosta puuttuu ihmisten luoma äänimatto.

Silloin sisimmästä nousee huokaus, jota on vaikea pukea sanoiksi.

Tietokirjailija löytää kokemukselle selityksen. Luonnon keskellä myönteiset tuntemukset ilmaantuvat tutkimusten mukaan jo 20 minuutissa. Stressihormonin taso romahtaa, syke ja verenpaine laskevat.

Ihminen rentoutuu. ■

istock

Taivaan tähden

11.6.

Kori täyttyy monenlaisista luonnon antimista. Pienistä nokkosenlehdistä saa virtaa, elinvoimaa ja vastustuskykyä. Vuohenputki antaa makua salaattiin, piirakkaan ja munakkaaseen.

Ehytlaitaisissa voikukanlehdissä on vähemmän nitraatteja ja paljon enemmän ravinteita kuin lähikaupan salaatissa.

Raija Kivimetsän lapsuudessa perhe vietti viikonloput ja kesät suvun omistamassa saaressa Pohjois-Karjalan Rääkkylässä. Isä otti tytön mukaansa kokemaan kalaverkkoja ja opetti kädestä pitäen, miten luonnossa liikutaan ja toimitaan.

Suvussa kulki myös tieto siitä, mitkä kasvit ovat syötäviä ja mitkä myrkyllisiä.

Kivimetsän isoisä oli maanviljelijä, joka osasi parantaa ihmisiä ja eläimiä villikasvien avulla. Isoisä paransi luonnon antimilla myös Ki-

vimetsän isän, joka sairastui pikkupoikana vakavasti.

Lapsena opittuun luonnon arvostamiseen liittyy eettinen periaate: luontoa ei saa riistää.

Siksi Kivimetsä kerää hortoillessaan enintään neljäsosan löytämästään sadosta.

Piiloagenda Mikä harmittaisi enemmän kuin se, että Jumala on salattu. Mikä vapauttaisi enemmän.

Niin salattu Jumala on, etten voi tunnustella häntä paketin läpi tai arvioida muodosta, millainen hän on. Niin salattu hän on, että minun on pakko myöntää, että en lopulta tiedä hänestä mitään.

Jumala tuskin on salattu kiusallaan. Hän ei ole salattu siksi, että en saisi tietää, eikä edes siksi, että minun pitäisi tietämisen sijaan vain uskoa.

Niin kuin vieras kulttuuri hän on salattu. Voin kuunnella sen kaikua ja sovittautua sen askeliin, mutta luova virta on hänen, ei minun.

Jumala on salattu siksi, että en voisi uskoa häneen. Hän on salattu siksi, että vain hän voi uskoa minuun. Ihmisessä ei ole luottamusta. Luottamus on Jumalan nimi.

Jumala on muuttumaton, sanovat kristityt, jotka vetoavat häneen vastustaessaan muutosta. Jumala on muuttumaton, sanovat kristityt, jotka vetoavat hänen kaikkialle ulottuvaan armoonsa.

Miten voin tietää, että salattu Jumala on muuttumaton? Onko Jumala muuttumaton siinä, että hän määrää kiveen hakatun lain? Vai siinä, että hän luo jatkuvasti uutta?

Jokaisella salaisella agentilla on piiloagendansa. Jos kultaa ja kimalletta ympärilleen kerännyt-

tä kirkkoa katsoo, Jumalakin voi näyttää itseään tehostavalta mallinukelta. Mutta jos astuu jälkeen, jonka sanotaan hänestä jääneen,

tunnistaa kyllä eron.

Lämpöä ei voi teeskennellä. Se lämmittää.

Kaisa Raittila

12 B Gurun opissa Ohjaajana George Fox

Tunti hiljaa Kveekariyhteisöt ovat toimineet vuosisatoja kevyellä organisaatiolla hiljaisten tuntien varassa. Miten sellaista voisi harjoitella?

Englantilainen suutari George Fox sai vuonna 1647 valaistumisen kokemuksen. Hän opetti, että jokaisen on mahdollista saada yhteys Jumalaan, koska hänen sisällään on siihen kosketuskohta. Fox organisoi vapaamuotoisen uskonnollisen liikkeen, joka sai nimekseen Religious Society of Friends.

Toiset alkoivat kutsua heitä kveekareiksi. Fox ystävineen joutui alusta pitäen vaikeuksiin viranomaisten kanssa, sillä he kieltäytyivät maksamasta kymmenyksiä valtionkirkolle, vannomasta valaa oikeudessa ja tarttumasta aseisiin. Fox joutui moneen otteeseen vankilaan, kuten monet hänen ystävänsäkin.

Nykyään eri puolilla maailmaa on noin 250 000 kveekaria. Kveekareille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1947.

Kokeile viettää hiljaisuuden tuntia tai päivää parin ystäväsi kanssa kotona tai ulkona luonnossa. Tai miltä tuntuisi viettää yhteinen teehetki hiljaisuudessa?

Tai voisitko sopia puolisosi tai elämänkumppanisi kanssa, että silloin tällöin, vaikka kerran viikossa, viettäisitte yhteisen hiljaisen hetken?

Seurakunnat järjestävät hiljaisuuden päiviä ja retriittejä, joissa voi kokeilla pitempää hiljaisuutta yhdessä toisten kanssa.

Kaikkein tärkein on sisälläsi. Siksi omaa sisintään kannattaa kuunnella.

Ja minkä löydön sisintäsi kuunnelles­ sasi teetkin, älä tee siitä opinkappalet­ ta, neuvovat kveekarit.

Helluntaiviikolla vuonna 1652 eräässä pikkukaupungissa Englannis­ sa vietettiin markkinoita. Paikalla oli paljon väkeä. Oli maatyöläisiä ja pai­ menia etsimässä töitä. Oli tilanomista­ jia ja kauppiaita vaimoineen, kokkeja ja palvelijoita.

Siellä liikkui myös nahkanuttuun ja nahkaisiin polvihousuihin pukeutunut mies. Hän oli suutari ja lammaspaimen.

Kuuluvalla äänellä hän kutsui ihmisiä tornitalon pihalle. Tornitalolla hän tar­ koitti läheistä kirkkoa. Pihalla hän kiipe­ si puuhun ja piti sieltä saarnan.

Miehestä huokui sisäinen varmuus ja näkyi, että hän oli viettänyt paljon aikaa ulkoilmassa. Avoimen taivaan alla hän kehotti ihmisiä tulemaan ulos käsin tehdyistä temppeleistä ja odottamaan Jumalan henkeä. Hän sa­ noi, että jokainen ihminen on hengen

Lähde tutkimusmatkalle sisimpääsi Jumalanpalvelusta voi viettää kuuntelemalla tunnin omaa sisintään. Kveekarit tekevät niin.

Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

temppeli. Kristusta hän kutsui tosi va­ loksi, joka valaisee jokaisen ihmisen. ”Kristus on jokaisessa ihmisessä si­ säisenä valona ja sisäisenä totuutena.

Ihmisen tulee vain kääntyä sitä koh­ den”, mies saarnasi.

Seuraavana sunnuntaina hän nou­ si parin mailin päässä olevalle kukku­ lalle ja piti siellä oman vuorisaarnan­ sa tuhatpäiselle joukolle.

Mies oli George Fox, josta tu­ li kveekariliikkeen perustaja. Tuo

helluntaiviikko merkitsi alkua hen­ gelliselle liikkeelle, joka sai nopeas­ ti kannattajia ympäri Englantia. Fox oli kulkenut monta vuotta paikasta toiseen ja papin luota toiselle löytä­ mättä apua hengelliseen etsintään­ sä. Uskon salaisuus alkoi avautua hä­ nelle vähitellen hänen retkeillessään ja viettäessään öitä taivasalla. Hiljai­ suudessa hän koki Jumalan läsnä­ olon. Oli ainakin yksi joka ymmär­ si häntä.

Nykyäänkin tämä on parinsadantu­ hannen kveekarin uskon ydin.

Kerran viikossa he kokoontuvat tunnin ajaksi ja ovat yhdessä hiljaa.

Se on heidän jumalanpalveluksensa.

He luottavat siihen, että Jumala on läs­ nä jokaisen sisimmässä ja puhuu sille, joka kuuntelee.

Aina silloin tällöin joku voi sanoa ääneen omasta sisimmästään nous­ seen sanan tai ajatuksen. Sitä ei kom­ mentoida. Palataan vain hiljaisuu­ teen. Hiljaisuus saa johtaa. Kenellä­ kään ei ole omaa agendaa. On vain yhdessä tapahtuva sisäinen kuun­ telu.

Kveekarien periaatteena on, että Jumalasta on hyvä puhua vähin sa­ noin. Yhtä niukasti ja kunnioittavas­ ti on syytä puhua toisen ihmisen ties­ tä ja elämästä. Jokaisella on oma tien­ sä eikä kukaan voi olla toisen mesta­ ri. Voit kulkea toisen kanssa, mutta et hänen puolestaan.

Jokaisen matka on vielä kesken. Se, mitä tänään sanot uskostasi, kertoo sii­ tä, missä kohtaa matkaa olet. ■

Taneli Törölä

Timo Hormio

Juhana Pitkänen

3×

hengellinen perinnejuhla

144. kerta

123. kerta

94. kerta

Luterilaisen kirkon sisällä vaikuttaa erilaisia porukoita, joita kutsutaan herätysliikkeiksi. Kun evankeliset kokoontuvat Helsingin jäähalliin juhannusta seuraavana viikonloppuna, kyseessä on heidän 144. kesäjuhlansa. ”Tässä ei ole kaikki” -teemalla järjestettävä kesätapahtuma palaa juurilleen, sillä sekä juhla että sitä järjestävä yhdistys syntyivät 1870-luvulla Helsingissä. Juhlilla kuullaan raamatunopetusta ja lauletaan kirjasta nimeltä Siionin kannel.

Myös heränneet eli körtit palaavat juurilleen. Viimeksi Vantaalla kesäjuhlia viettäneet körtit juhlivat tänä vuonna Nilsiässä. Paikkakunnalla asui aikanaan liikkeen keskushahmo, Paavo Ruotsalainen. Juhlilla julkistetaan uudistettuja, mutta edelleen alakuloisilta vaikuttavia ja itsetutkiskelun täyteisiä lauluja sisältävä Siionin virret -kokoelma.

Tämänvuotiset juhlat ovat järjestysnumeroltaan 123. Päivien tunnus on ”Uudistat armollasi”.

Hengelliset syventymispäivät ovat Suomen Raamattu­opiston pääjuhla. Ne pidetään Johanneksenkirkossa Helsingissä elokuussa. Tämänvuotiset juhlat ovat järjestysnumeroltaan 94. Kesä­ juhlan teema rakentuu erilaisten teesien, kuten ”Vapaaksi ajan hengestä” ja ”Olet kutsuttu”, tarkastelusta seminaareissa, paneelissa ja pääjuhlassa. Tilaisuuksien soundtrack löytyy viidennen herätysliikkeen yhteisestä Viisikielinen-laulukirjasta.

Herättäjäjuhlat 7.–9.7. Nilsiässä

Hengelliset syventymispäivät 24.–27.8. Helsingissä

Evankeliumijuhla 30.6.–2.7. Helsingissä

Jan Ahonen

MENOT 9. – 22.6.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

A

JUMALANPALVELUKSET

MALMIN srk

Messu sunnuntaisin kesäkuussa vain Munkkiniemen kirkossa klo 11.

MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk

TAPAHTUMIA

HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk

JUMALANPALVELUKSET Messu luomakunnan sunnuntaina 11.6. klo 10 Haaga-salissa, 2. kerros.

Panu Pihkala, Miira Muroma-Nikunen, Olli Mönttinen. Messun jälkeen lähdetään pienelle pyhiinvaellukselle kirkolta Rodo-alppiruusupuiston kautta Lassilan puutarhapalstalle. Siunaamme palstan uutta satokautta varten ja nautimme luonnossa päiväkahvit.

Messu su 18.6. klo 10, Sami Lahtinen, Olli Mönttinen.

Kansanlaulukirkko juhannuspäivänä la 24.6. klo 10, Seppo Lappalainen, Olli Mönttinen; Aino Ruotanen, kantele.

Kirkko on remontissa 15.8. saakka, jolloin messu sunnuntaisin klo 10 Haaga-salissa, 2. krs.

Tulossa Huopalahden emäseurakunta 100 vuotta -juhlamessu su 20.8.! Mukana mm. piispa Irja Askola.

Messun jälkeen musiikkia, tarjoilua ja seurustelua. Ilmoitathan tästä myös ystävällesi!

TAPAHTUMIA Hiljentymisen keitaat – tule mukaan suunnittelemaan pe 9.6. klo 10. Kirkon ympärillä on kaunis pihapiiri, jonne on tarkoitus rakentaa hiljentymisen keitaita, joissa voi viivähtää ja viettää enemmän aikaa.

Lisätietoja sanna.laiho@evl.fi, p. 09 2340 3228, tai heli.salo@evl.fi, p. 09 2340 3223.

Kesäkahvila keskiviikkoisin klo 12.30–14. Kahvitarjoilu, hartaus, pientä ohjelmaa ja yhdessäoloa.

Tule mukaan hoitamaan seurakunnan kasvimaata ti 13.6. klo 10–12 Lassilan ryhmäpuutarhassa, palsta nro 146, Laurinniityntie 10 kohdalla.

Tarjolla pienet eväät, oma juomapullo mukaan! Säävaraus. Ilm. sanna. laiho@evl.fi, p. 050 3671 225, tai elisabeth.bariskin@evl.fi, p. 050 3671 224.

Kesän perhekerho 1.6.–31.8. kokoontuu säävarauksella Huopalahden kirkon pihalla torstaisin klo 10–11.30. Mehu- ja kahvitarjoilu, keinumista, hiekkalaatikkoleikkejä ja yhdessäoloa.

Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12. Jätä soittopyyntö virastoon p. 09 2340 3200.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Kirkkokahvit.

Porkkalan rippileirin konfirmaatiomessu la 17.6. klo 11 kirkossa.

TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

11.6.

Luomakunnan messu sunnuntaina klo 10 Huopalahden kirkolla, Haaga-sali 2. krs, Miira Muroma-Nikunen ja Olli Mönttinen. Messun jälkeen pieni pyhiinvaellus kirkolta Alppiruusupuiston (Rodo) kautta Lassilan puutarhapalstalle.

Palstan siunaaminen uuteen satokauteen ja päiväkahvit luonnossa.

TAPAHTUMIA Soppatykki. Kasvishernekeittoa on tarjolla soppatykillä ma 12.6. klo 14–16 Sitratorilla Helsinki-päivän tapahtuman yhteydessä ja ke 21.6. klo 12–14 Malminkartanonaukion kesätapahtuman yhteydessä.

Le Saxophone Classique -konsertti su 18.6. klo 18 kirkossa. Saksofonikvartetti Aava esittää uusia ja vanhoja klassikkoteoksia saksofonikvartetille.

Joonatan Rautiola, sopraanosaksofoni, Samu Metsänen, alttosaksofoni, Kalle Oittinen, tenorisaksofoni, Eero Saunamäki, baritonisaksofoni. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Suven suloa -konsertti ke 21.6. klo 20 kirkossa. Lauluja juhannuksesta, rakkaudesta ja salaisista puutarhoista. Sirkku Rintamäki, laulu, ja Satu Elijärvi, piano. Vapaa pääsy.

Saksofonikvartetti Aava esiintyy Kannelmäen kirkossa su 18.6. kello 18

21.6.

Suven suloa -konsertti Kannelmäen kirkossa keskiviikkona klo 20. Sirkku Rintamäki, laulu, ja Satu Elijärvi, piano, esittävät lauluja juhannuksesta, rakkaudesta ja salaisista puutarhoista.

Vapaa pääsy.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b.

Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Messu 11.6. klo 11 Meilahden kirkossa. Niemistö, liturgia ja saarna, Samuli Korkalainen, kanttori.

Messu 18.6. klo 11 Meilahden kirkossa.

I rippikoulun konfirmaatio. Riepponen, liturgia ja saarna, Vuorio, kanttori.

TAPAHTUMIA Kesäkahvila torstaisin ajalla 1.6.– 27.7. klo 13–15 Ruskeasuon seurakuntakeskuksessa. Hyvällä säällä terassilla. Kahvilan aikana pieni hartaushetki.

Kesäkahvila Café Tuomas keskiviikkoisin ajalla 7.6.–9.8. klo 13–14.30 Meilahden kirkon patiolla tai sateen sattuessa Tuomaankirkon tiloissa.

Yhdessäoloa ja hartaus.

Avoin rukouspiiri keskiviikkoisin klo 19 kappelissa, Jalavatie 6 b.

Laulut ja vohvelit to 15.6. klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakodissa. Tule laulamaan yhdessä kesäisiä lauluja ja syömään vohveleita. Kahvi ja vohveli 2 e.

Mukana pastori Krans ja kanttori Vuorio.

Isovanhempien ja lastenlasten retki Mustasaareen ti 20.6. Kutsumme isovanhempia yhdessä 5–10-vuotiaiden lastenlasten kanssa viettämään mukavaa retkipäivää Mustasaaren toimintakeskukseen. Lähdemme lauttalaiturista Taivallahden rannasta klo 10.45 ja palaamme rantaan n. klo 17. Retken hintaan 15e/ aikuiset, 5e/lapset, sisältyy lounas ja välipala/kahvit ja lauttamaksut.

Maksetaan käteisenä lautalla.

Tied. ja ilm. 13.6. mennessä mia.malm@evl.fi tai p. 050 387 7220.

Torstairetket 7–14-vuotiaille 8.6.

Falkullan kotieläinpiha 10 e, 15.6.

Seurasaari 10 e, 22.6. Suomenlinna, seikkailukierros, 20 e. Tied. ja ilm. anu.aalto@evl.fi.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3.

Avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

Sanan äärellä ti klo 11 Munkkiniemen kirkolla.

Kesäillassa – laulu ja harppu pe 9.6. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Kesäkonsertissa esiintyvät Anne Viljamaa, mezzosopraano ja Anni Kuusimäki, harppu.

Konsertissa kuullaan kauniita kesäillan sävyjä laulumusiikin ja harpun sävelin, mm. Merikanto - Kilpinen Kuula - Kaski - Debussy - Faure. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kesäkahvila klo 13–14.30 keskiviikkoisin 14.6.–16.8. Munkkiniemen kirkolla.

Leppoisaa yhdessä oloa kahvikupposen äärellä ja pientä ohjelmaa.

Iltakahvila torstaisin klo 18 Munkkivuoren kirkossa.

Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Ylioppilaskunnan Laulajat perjantaina 16.6. klo 18 Munkkiniemen kirkolla. Vapaa pääsy. Konsertissa kerätään vapaaehtoinen kolehti: Yli satavuotiasta kesäkuoroperinnettä kunnioittaen YL hankkii kesän 2017 konserttien tuotoilla maa-alueen, joka muutetaan Metsähallituksen alaiseksi luonnonsuojelualueeksi.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

JUMALANPALVELUKSET Pyhän Kolminaisuuden päivän messu su 11.6. klo 10. Antturi, Vanne, Ahola.

Konfirmaatiomessu su 18.6. klo 10.

Hämeenkosken leiri. Liturgia ja saarna Kekäläinen, avust. Palm ja Make Perttilä bändeineen.

TAPAHTUMIA Päivärukous kirkossa arkisin ma–ti, to–pe klo 12.

Kesäperhekerho lapsille huoltajineen to 15.6. klo 9.30–11.30 kirkolla. Laulua, askartelua, lettujen paistoa. Voit myös tuoda omat eväät grilliin, talo tarjoaa juomat. Käytössä pihan leikkipaikka.

Sinkkujen retki Suomenlinnaan la 17.6. Lautta lähtee klo 12. Tavataan Kauppatorin lauttasatamassa. Kävellään ja tutustutaan Suomenlinnamuseoon. Omakustanteinen ruokailu/kahvi.

Kaunista kotiin -askarteluilta ma 19.6. klo 16.30 kirkolla. Hinta 5 e.

Ilm. toimistoon edelliseen perjantaihin klo 15 mennessä.

Kesäkahvila kirkon terassilla torstaisin klo 12–14. Tulisitko auttamaan tarjoilussa? Ilm. toimistoon tai messun yhteydessä. 15.6. klo 13 Arto Antturi ja kuulumiset kirkolliskokouksesta.

Pitskun kesäraamis kesäkuun keskiviikkoisin klo 17–17.45 kirkolla Arto Antturin johdolla. Apostolien tekojen lisäksi tutustutaan ortodoksipappi Aleksandr Menin kirjaan Apostolit.

Kyläpappi raitilla kesäkuun torstaisin klo 10. Lähde tunnin reippaalle kävelylle kirkkoherran kanssa. Lähtö kirkolta.

Retki Lohirannan leirikeskukseen to 17.8. Lähtö klo 10 kirkolta. Lounas, kahvit, letunpaistoa, mahdollisuus saunoa, uida, marjastaa, sienestää, kalastaa. Hinta 25 e. Paluu n. klo 18.

Sitovat ilm. 9.8. mennessä toimistoon.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

11

12 A

MENOT 9. – 22.6.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki).

Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Ruoholahden kappeli, Selkämerenkuja 1 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa. klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu vanhan kaavan mukaan. klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. sunnuntai). klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa.

Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa.

Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

MTK100-juhlajumalanpalvelus lauantaina 10.6. Tuomiokirkossa.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) 100-vuotisjuhlajumalanpalvelus klo 8.30, saarnaa piispa Tapio Luoma. Lisät. mtk.fi

TAPAHTUMIA Annankulman olohuone avoinna 22.6. saakka. Annankulman olohuone jatkaa toimintaansa juhannukseen saakka, jonka jälkeen olohuoneessa alkaa kesätauko. Olohuone on avoinna torstaisin klo 11–14 (22.6. saakka) ja perjantaisin aamupuurolla alkaen klo 9–12 (16.6. saakka) osoitteessa Annankatu 14D. Tervetuloa viettämään aikaa yhdessä leppoisessa tunnelmassa!

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

Kallion seurakunta

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

Virasto: Neljäs linja 18.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

JUMALANPALVELUKSET

LAUTTASAAREN srk

11.6.

Puistomessu ja piknikki su klo 11 Helsingin ensimmäisen kirkon rauniolla, Vanhankaupungintiellä. Mukaan istuinalusta ja pientä syötävää! Sateen sattuessa messu pidetään Paavalinkirkossa, Sammatintie 5.

Ruoholahden kappelin kesäkerho avaa elokuvien uskon tarinoita.

Ruoholahden kappelin kesäillan kerhoissa 14.6. jutellaan Klaus Härön elokuvasta Postia pappi Jaakobille.

Keskiviikkona 21.6. aiheena on Terrence Malickin elokuva Elämän puu.

Kerho alkaa klo 18, mukana myös musiikkia ja kahvittelua.

Katekismussaarnoissa alkaa Isä meidän -rukous. Lauantaina 10.6. siirrytään Katekismussaarnoissa saarnasarjan kolmanteen osaan, Isä meidän -rukoukseen. Aihetta jatketaan vielä 17.6. rukouksen kolmella ensimmäisellä pyynnöllä ”Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa.”, jonka jälkeen Katekismussaarnat jäävät kesätauolle.

Katekismuksen pariin palataan 19.8.

Tuomiokirkon iltakirkot jatkuvat läpi kesän normaalisti lauantaisin klo 18.

Iltakirkossa myös ehtoollinen.

Keskipäivän musiikkihetket siivittävät Suomenlinnan kesäkautta. Suomenlinnan

1.7.

Vihkiyö lauantaina klo 18–23.30 Kallion kirkossa. Vihkimiset puolen tunnin välein, jonka jälkeen vihkipareille tarjolla kakkukahvit Kirkkopuistossa tai sateen sattuessa Kappelisalissa. Mahdollisuus valokuvaukseen Kallion kirkon tornissa.

Vihkivaraukset 15.6. mennessä kirkkoherranvirastosta p. 09 2340 3600.

kirkon viikoittaiset Keskipäivän musiikki -hetket jatkuvat maanantaina 12.6. klo 12, jolloin kuullaan Vihdin kamarikuoroa Jorma Hannikaisen johtamana. Urkuja soittaa Kaisa-Leena Hannikainen. Vapaa pääsy.

Urkukesän konsertit tuovat kesämusiikin Tuomiokirkolle. Tuomiokirkon kryptassa esiintyy keskiviikkona 14.6. The English Vocal Consort ja 21.6. Hiljaa-ensemble, joht. Jukka Jokitalo.

Konsertit alkavat klo 19. Tuomiokirkossa sunnuntaina 11.6. kuullaan Andres Uiboa (Viro) ja 18.6. Markku Mäkistä. Sunnuntain konsertit alkavat klo 20. Konsertteihin on vapaa pääsy, ohjelman hinta 8 euroa. Lisät. urkukesa.fi/konsertit.

Tuomiokirkon kryptassa kesäaikana tarjolla kahvia ja taidetta. Tule nauttimaan seurakunnan yhteistyökumppaneiden vuoroviikoin valmistamista herkuista! Kryptan kahvila on avoinna ma–la klo 11–17 ja su klo 12–17. Kulku Kirkkokadun kautta tai hissillä kirkkosalista.

Tuomiokirkolle haetaan kesäpäivystäjiä! Tuomiokirkko on kesäiltaisin vapaaehtoisvoimin auki klo 18–24. Tulisitko sinä päivystäjäksi?

Päivystäjien tulee olla täysi-ikäisiä, ja tehtävässä voit toimia Tuomiokirkolla pidetyn koulutusillan jälkeen.

Iltoja järjestetään ti 4.7. ja ti 1.8. klo 18. Lisätiet. Niina Savolainen, p. 09 2340 6250.

Tuomiokirkon kesäkausi käynnissä, seurakunnan kesämyymälä Cathedral Shop Tapuli palvelee kirkonmäellä vierailevia. Tapulin myymälässä on laaja valikoima kotimaisia käsityötuotteita lahjoiksi tai matkamuistoiksi Helsingistä. Kahvipisteestä voi ostaa mukaan kahvia, teetä, jäätelöä ja limua. Tapuli on avoinna maanantaista lauantaihin klo 10–17 ja sunnuntaisin klo 11–15. Tapulin löydät Senaatintorilta katsottuna Tuomiokirkon tasanteen vasemmassa kulmassa omassa rakennuksessaan.

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä.

Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

Pieni iltamessu ma, ti, ke ja pe klo 18 Viikkomessu to klo 18.

Messu su 11.6. klo 10. Saarna Riitta Männistö.

Ekumeenisen Karmeliittayhteisön Corpus Cristi -messu la 17.6. klo 18.

Messu su 18.6. klo 10. Saarna Mari Mattsson.

Alppilassa: Messu su 11.6. klo 16. Saarna Riitta Männistö Kansanlaulukirkko su 18.6. klo 16.

Virsien tilalla lauletaan tuttuja kansanlauluja Anna-Mari Kaskisen sanoin. Säestäjinä Vivika Oksanen ja Dagmar Õunap. Saarna Mari Mattsson.

TAPAHTUMIA Omaa aikaa itselle? lauantaina 10.6. klo 10–14 Alppilan kirkolla. Lapsiarkin ideana on tarjota ilmaista lastenhoitoapua yhden vanhemman perheille. Ilm. lastenhoitaja tuulikki. karu@evl.fi Helsingin Urkukesä Kallion kirkossa maanantaisin klo 19 ja torstaisin klo 12 puolen tunnin lounaskonsertti. Ma 12.6. Olli Pyylampi, to 15.6. Dag-Ulrik Almqvist, ma 19.6. Caroline Shuster-Founier, Ranska, ja to 22.6. Tommi Niskala.

Konsertteihin vapaa pääsy, ma-illan ohj. 8 e.

Helsinki-päivänä ma 12.6. klo 12–17 järjestämme ilmaisia tornivierailuja Kallion kirkon torniin. 300 askeleen päässä sinua odottavat huikeat näkymät yli kaupungin. Tornivierai-

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

Menokasvo

Kohtaamisia tunnetasolla – Tarkoitus on vahvistaa ihmisen ja Jumalan välistä suhdetta, jotta hän voi luottavaisesti kokea olevansa Jumalan lapsi.

Pappi Jaana Räntilä, saarnaat su 18.6. klo 19 Tuomasmessussa. Miten Tuomasmessu eroaa normimessusta?

– Tuomasmessussa esirukousjakso on erityinen. Sen aikana voi kierrellä kirkossa rukousalttareilla. Alttareilla voi sytyttää tuohuksen, kirjoittaa rukouspyyntöjä lapuille ja laittaa rukouskiviä maljaan sekä käydä siunattavana ja ristinmerkillä voideltavana. Voi myös käydä juttelemassa rukousavustajan kanssa. Tai voi vain istua penkissä ja laulaa rukouslauluja.

ESKO JÄMSÄ

Minkä vuoksi kaikki nämä rituaalit?

– Rituaalit puhuttelevat tunnetasoa, eivät älyllistä tasoa. Kuka meistä ymmärtää, mitä siinä tapahtuu, kun vastaanotetaan ehtoollinen tai siunataan? Tuomasmessussa ihminen tulee kohdatuksi kokonaisvaltaisesti.

Miksi mennä Tuomasmessuun?

– Tuomasmessusta saa eväitä elämässä selviämiseen: vaikka minulla on tämä elämä, nämä kysymykset ja hankalat ihmissuhteet, voin mennä eteenpäin päivän kerrallaan yhdessä Jumalan kanssa.

– Tuomasmessusta voi myös saada yhteisön.

Silloin kristittynä taivaltaminen ei ole niin yksinäistä.

NINA RIUTTA Tuomasmessu kesäsunnuntaisin klo 19 Mikael Agricolan kirkossa.

tuomasmessu.fi

lut vain täysi-ikäisille, ei sovellu korkeita paikkoja pelkääville. Ilm. 4.6. kallionseurakunta.fi.

Karhupuiston puistokahvit klo 14–15 joka toinen sunnuntai alkaen 18.6. Yhteislauluja, kahvittelua ja yhdessäoloa Kallion sydämessä.

Tervetuloa!

Elämän äärellä -hyväntekeväisyyskonsertti la 24.6. klo 15 Kallion kirkossa. Leena Lehtinen, runot, Henna Nieminen, musiikki. Ohjelma 5e Uskovaiset nuoret ry:n hyväksi.

Iloinen kesäretki Savoon 27.–29.6.

Savonlinnan ja Enonkosken maisemiin. Ohjelmassa mm. muikkuja muurinpohjalettuja laavulounaalla, savusaunomista ja Siioninvirsiseurat.

Tutustuminen Olavinlinnaan. Hinta 160 euroa, sis. ohjelma, täysihoito ja pääsymaksut. Ilm. 16.6. mennessä p.

09 2340 3600.

Hiljaisuuden päiväretriitti ke 28.6 klo 9–15 Kulttuurikeskus Sofiassa ja Kallvikin luonnonsuojelualueella.

Osallistumismaksu 53 e sis. ohjauksen, aamiaisen ja buffetin. Diakoni Sinikka Metiäinen. Ilm.14.6. mennessä.

Kesäinen bussiretki la 1.7. Vanhan kirjallisuuden päiville ja Pyhän Olavin kirkkoon Sastamalaan. Lähdemme kirkolta klo 8 ja palaamme samaan paikkaan noin klo 21. Ruokailu omatoimisesti. Riitta Männistö ja Sari Pentikäinen. Hinta 30 e. Ilm. 16.6. menanessä.

Diakonian vastaanotto ti ja to klo 9–10 ja ke 12–13 p. 09 2340 3618.

Café Sonck Kallion kirkon kivijalassa, ma–pe klo 11–16. Kahvila suljettu 22.6.–3.7.

Autre Chose Café Alppilan kirkolla, ti–su klo 8–18. Kahvila suljettu ­23.6.–3.7.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna ma ja pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

jumalanpalvelukset Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11 ja keskiviikkoisin klo 19.

Metsäkartanon konfirmaatiomessu su 18.6. klo 11.

Tapahtumia

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

jumalanpalvelukset Puistomessu ja piknik su 11.6. klo 11 Helsingin ensimmäisen kirkon paikalla Vanhankaupungintiellä. Kari Kanala, seurakunnan papit, Seppo Välimäki. Stadin Slangi -kuoro.

Kahvia ja teetä tarjolla seurakunnan puolesta. Varaa mukaan oma istuinalusta. Sateisella säällä messu kirkossa klo 11.

Messu su 18.6. klo 10 Paavalinkirkossa. Petri Flinck, Seppo Välimäki.

Pihakirkkokahvit.

Juhannuspäivän jumalanpalvelus la 24.6. klo 12 Paavalinkirkossa. Kari Kanala, Jukka Ahokas.

Tapahtumia Lauluilta Vallilan siirtolapuutarhalla os. Kumpulankatu 1 to 15.6. klo 18.

Juha Valkeapää, Seppo Välimäki.

Gospelkonsertti Baijerista Gospelchor Unterhaching la 17.6. klo 18. Johtaa Eva Kraupner. Holger Scheffels, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Katedraalimusiikkia keski­ kesällä ke 21.6. klo 19. Mikko Helenius, urut. Mm. Leön Boellmanin, Louis Viernen ja Philip Glassin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Juhannusaattoilta Paavalinkirkon sisäpihalla pe 23.6. klo 18–21. Makkaran grillausta lisukkeineen, yhdessäoloa mm. visailujen ja yhteislaulun merkeissä, päätöshartaus. Mukana Kari Kanala ja Arja Kortelainen, Jukka Ahokas. Vapaaehtoinen ruokamaksu. Ilmoittautuminen tarjoilun takia mielellään viimeistään keskiviikkona 14.6. kirkkoherranvirastoon.

Miestenleiri 14.–17.8. Lohirannassa. Hinta 50 e. Ilmoittautumiset 16.6. mennessä virastoon. Perinteinen leiri yhdessä Kallion kanssa kaikilla mausteilla. Lisätiedot tulevat kirjeitse, Pekka Tähtinen ja Visa Viljamaa mukana.

Pihakahvila tiistaisin klo 13–14.30 kirkon sisäpihalla.

Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina.

Diakoniapäivystys torstaisin klo 10–12, ajanvarauksella p. 09 23405400.

Kirkko avoinna ma–to klo 11–14.

Töölön seurakunta Toimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle arkisin p. 09 2340 6318 Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

jumalanpalvelukset Temppeliaukion kirkossa su klo 10: 11.6. Naukkarinen, Lehtimäki, Karjalainen. 18.6. konfirmaatiomessu, Meurman, Tiljander, Karjalainen.

Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18 Töölön kirkossa.

Tapahtumia Musiikkia vierailijoille Temppeliaukion kirkossa arkisin klo 10–12 ja 13–15.

Temppeliaukion kirkon kesä­ kahvila avoinna 1.6.–31.8. ma–la klo 9.30–17.

Virsilauluilta su 11.6. ja 18.6. klo 18 Soutustadionilla, Merikannontie 4. Kanttori laulattaa tuttuja virsiä ja pappi pitää iltahartauden.

Raamatun naisia keskiviikkoisin Temppeliaukion kirkolla klo 13.

Hartaushetki, alustus Raamatun naisista ja yhteistä keskustelua.

Aiheena 7.6. Saara, 14.6. Ruut ja 21.6.

Abigail.

Töölön kirkon kesäkahvila ti 13.6. ja 20.6. klo 11–14.

Aikuisten nuortenilta to 15.6. klo 18.30 Kerhiksellä.

Töölön kirkolla avoimet ovet ke–pe klo 16–19. Ke klo 18 Ehtoollishetki, To klo 18 raamatunlukua ja pe klo 18 iltarukoushetki, Vesper.

Toripäivystys pe klo 10–11.30 Töölön torilla Cafe Tiinassa. Tule juttelemaan ja vaihtamaan ajatuksia diakoniatyöntekijöiden ja pappien kanssa.

Temppeliaukion kirkolla opastukset 1.6.–31.8. ma–pe klo 16.

Musiikkileikkikoulun syyskausi alkaa ke 23.8. ja ilm. uusille oppilaille nettisivuillamme. Tied. musiikinopettaja jenni.paaso@evl.fi, p. 050 596 5601.

Juhannusretki Vivamoon pe 23.6. klo 13–23. Lähtö klo 13 Töölön kirkolta Välskärinkadun puolelta. Ohjelmassa kahvit, näytelmä ”Paavalin salaisuus”, sauna, päivällinen, iltajuhla ja kokko. Paluu Töölön kirkolle viim. klo 23. Maksu 30 e/aikuinen, 15 e/alle 15-v. ja alle 5-vuotiaat ilmaiseksi. Osta lippu etukäteen Töölön kirkolta 13.6. klo 11–14 ja 14.6. klo 16–18. Bussiin mahtuu 48 hlöä.

Yhteyshenkilöt Kika Paukkunen, p. 040 503 0707, ja Mari Munne-­ Kärkelä, p. 050 465 7793.

musiikkivinkki Urkukesää Kalliossa Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, voi levähtää kesämaanantaisin klo 19 kuuntelemaan Helsingin urkukesän konsertteja. 12.6. urkuja soittaa Olli Pyylampi ja 19.6. Caroline Shuster-Fournier Pariisista. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e.

Musiikkia Suomenlinnassa Suomenlinnan kirkossa voi nauttia Keskipäivän musiikkihetkestä kesämaanantaisin klo 12 elokuun loppuun saakka. 12.6. esiintyy Vihdin kamarikuoro johtajanaan Jorma Hannikainen. Kuoroa säestää urkuri Kaisa-Leena Hannikainen.

19.6. Kristo Kotilehto soittaa urkuja. Vapaa pääsy.

Kaksi saksalaiskuoroa ■ Müncheniläinen Kamarikuo-

ro Canzone 11 esittää kuoromusiikkia rakkauden Korkeasta Veisusta ti 13.6. klo 19 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Sinä olet kaunein kaikista -konsertin johtaa Tanja Wawra. Teoksia säveltäjiltä Franck, Komulainen, Mellnäs ja Sandström. Vapaa pääsy.

■ Gospelchor Unterhaching Saksan Baijerista konsertoi la 17.6. klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Kuoroa johtaa Barbara Klose, säestäjänä Holger Scheffels. Ohjelmistoon kuuluu perinteistä ja rokkaavaa gospelia sekä swingiä ja jazzia.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Laulajia USA:sta ja Kanadasta Pohjois-Amerikan Suomikuorolla on Hoitava, hyvän olon konsertti to 15.6. klo 15 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Kuorossa laulaa lähes 50 henkilöä eri puolilta Yhdysvaltoja ja Kanadaa sekä muutama laulaja Suomesta. Ohjelmistossa kuullaan mm. laulut Täällä Pohjantähden alla, Maan korvessa kulkevi, Lauluista kaunein sekä Juuret Suomessa. Kuoroa johtaa Terhi Miikki-Broersma ja konsertin juontaa rovasti Jukka Joensuu. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Klassikkoteoksia saksofonikvartetille Nuorista taitureista koostuva kvartetti Aava esittää uusia ja vanhoja klassikkoteoksia saksofonikvartetille su 18.6. klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Aavassa soittavat Joonatan Rautiola, sopraanosaksofoni, Samu Metsänen, alttosaksofoni, Kalle Oittinen, tenorisaksofoni, ja Eero Saunamäki, baritonisaksofoni. Le Saxophone Classique -konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lauletaan yhdessä Herttoniemenrannan kappelissa, Laivalahdenkaari 5, lauletaan yhdessä muutaman kerran kesän aikana. Seuraava Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus pidetään to 15.6. klo 14, laulattajana Marika Leino. Kahvittelemaan voi tulla jo kello 13.30 alkaen. Vapaa pääsy.

Seeli ja sello ■ Seeli Toivio soittaa

J.S. Bachin soolosello­ sarjoja su 18.6. klo 18 Oulunkylän vanhassa kirkossa, Siltavoudintie 12. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Saatavana on myös ­Toivion levyjä.

■ Seeli Toivio ­soittaa myös Metrolla musiikkiin -konsertissa Herttoniemen kirkossa, Hiihtomäentie 23, ti 20.6. klo 19. ­Kiril ­Kozlovsky, ­piano.

Beethoven, Prokofiev, Kuula, Sibe­ lius. Vapaa pääsy, ­ohjelma 7 e.

Seeli Toivio

Heikki Tuuli

Tietotekniikkakoulutusta ikäihmisille pe 9.6. klo 10-12 Lauttasaaren kirkko.

Kesäkahvila ja konsertti ma 12.6. klo 13. Hukimando-­yhtye, ohjelmassa mm. Bach, Rameau, Lully. Kirkkosali. Konsertin jälkeen kahvit kirkon pihalla tai sateen sattuessa sisätiloissa.

Tutustu kirkkoon: kirkon ja esineistön esittely ke 14.6 klo 18-18.45 ennen viikkomessua, esittelijänä Ville Elomaa.

Kesäkahvila ja konsertti ma 19.6. klo 13 Juha Pispa, laulu ja Marjukka Andersson, piano ja urut. Kirkkosali. Konsertin jälkeen kahvit kirkon pihalla tai sateen sattuessa sisätiloissa.

Kiitollisuusillat Lauttasaaren Kasinonrannassa tiistaina 13.6. ja 20.6. klo 17.30–19. Sateen sattuessa Lauttasaaren kirkon Kirkkokahvilassa. Aiheena kiitollisuus ja sen harjoittaminen osana hyvinvoinnin edistämistä. Vetäjänä TtM Lenita Lehtonen.

Tule mukaan keskustelemaan ja kuuntelemaan. Vapaa pääsy. Ei ennakkoilmoittautumista. Kahvitarjoilu.

Virsilaulu-saunailta ti 20.6. Poliisien majan saunalla (Länsiulapan­ niemi 6). Oma saunapyyhe ja uimapuku/housut mukaan, makkaranpaistomahdollisuus. Saunailta on päihteetön. Saunamaksu aikuiset 5 euroa, alle 15-vuotiaat ilmaiseksi.

Toivevirsien laulua klo 18–19. Saunavuorot: klo 12–15 nuoret/riparilaiset, klo 15–18 aikuiset ja perheet, klo 19–21.30 aikuiset ja perheet, klo 21.30–01.00 nuoret aikuiset.

Lauttasaaren Kirkkokahvila on auki arkisin klo 10–17 juhannukseen asti.

Kesätauon jälkeen toiminta jatkuu elokuun alussa. Tarjolla on lounas, leivonnaisia ja sämpylöitä. Kahvilassa on myös mahdollisuus viettää perhejuhlia, ja lauttasaarelaiset yhteisöt voivat järjestää siellä omia tilaisuuksiaan. Kahvilassa on maksuton wlan-yhteys. Kahvilan tuotoilla tuetaan Opettajat ilman rajoja -projektia ja Ruokaturva-hanketta Kambodzhassa.

7×

a

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

13

14 A

MENOT 9. – 22.6.

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23.

Avoinna ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Herttoniemenrannan kappeli, Laivalahdenkaari 5 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

Vartiokylän seurakunta

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

KALLION srk

JUMALANPALVELUKSET

TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin Herttoniemen ja Kulosaaren kirkoissa klo 10 sekä Myllypuron kirkossa klo 12.

TAPAHTUMIA Juhannusretki Sammatin leirikeskukseen juhannusaattona pe 23.6.

Yhteislaulua ja muuta juhannusohjelmaa. Vetäjinä Markku Rautiainen ja Marika Leino. Musiikkia Hannu Jylö, harmonikka, ja Eva Kasvio, laulu.

Hinta 30 e sis. matkat, ohjelman ja keittopäivällisen. Maksetaan käteisellä bussissa. Lähtö klo 15 Myllypuron metroaseman edustalta ja 15.20 Herttoniemen kirkolta. Paluu kaupunkiin klo 21. Huom. ilmoittautumista jatkettu 9.6. saakka. Ilmoittautuminen virastoon.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus Herttoniemenrannan kappelilla to 15.6. klo 14, kahvit klo 13.30. Laulattamassa Marika Leino.

Kesäilta kirkolla Herttoniemen kirkolla to 15.6. klo 19. Stina Huima.

Musiikkia, yhteislaulua, hartaus, tarjoilua. Ohjelma kirkon takana, säävaraus.

Laulava sellisti ja pianisti kesäillassa Herttoniemen kirkossa ti 20.6. klo 19. Metrolla musiikkiin -konsertti. Seeli Toivio, sello ja sopraano, Kiril Kozlovsky, piano. Konsertissa duo esittää Beethovenin ja Prokofievin sonaatteja sellolle ja pianolle, ja Seeli Toivio laulaa Toivo Kuulan ja Jean Sibeliuksen kesäisiä lauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Kesäkahvila Kulosaaren seurakuntasalissa to 22.6. klo 13. Huima.

Kesäsumpit Myllypuron kirkossa joka ke klo 13 kesän ajan.

Myllypuron elintarvikejakelu tiistaisin ja torstaisin klo 8 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3.

Paikalla viimeistään klo 9.30. Tied.

Sinikka Backman p. 09 2340 3333.

Diakonian ajanvarausvastaanotot toimivat normaalisti kesä-elokuun ajan. Herttoniemen kirkolla ke klo 9–9.30, Myllypuron kirkolla ma klo 13–14. Paikalla olevien diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot saat virastosta.

Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme. Käy tykkäämässä Herttoniemen seurakunnan facebook-sivusta niin saat tietoa ja kuulumisia sitäkin kautta.

20.6.

Metrolla musiikkiin: Laulava sellisti ja pianisti Herttoniemen kirkossa ti klo 19. Seeli Toivio, sello, sopraano, Kiril Kozlovsky, piano.

Beethovenin, Prokofievin, Kuulan ja Sibeliuksen musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1.

Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Pyhän Kolminaisuuden päivän messu su 11.6. klo 11. Martti Häkkänen, Mia Iiskola, Outi Juntunen, Suvi Eteläpää, Mari Lamminen. Cityrippikoululaiset mukana.

Messu su 18.6. klo 11. Aimo Lankinen, Marja Lehtinen, Tuija Mäkinen, Armi Määttä, Kirsi Honkanen-Punkari.

Ehtoolliskirkko to 22.6. klo 10.30 Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa, Kontukuja 5. Marja Lehtinen, Mari Lamminen. Tilaisuus on kaikille avoin.

Sanajumalanpalvelus ja juhannuksen viettoa la 24.6. klo 11 Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65.

Jenni Kahenvirta, Eva-Lisa Lindström, Mari Lamminen. Messun jälkeen kahvitarjoilu ja kesäisiä yhteislauluja. Mahdollisuus tutustua kirkkoon ja hautausmaahan pitkäaikaisen, eläkkeellä olevan suntiomme Ville Kemppaisen johdolla. Bussikuljetus Mikaelinkirkolta klo 10.30, Mellunmäen ostoskeskus klo 10.35.

Paluu jumalanpalveluksen ja yhteislaulutilaisuuden jälkeen noin klo 13.

HUOM! Juhannuspäivänä EI jumalanpalvelusta Mikaelinkirkossa.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

Perhekahvila vielä pe 9.6. ja pe 16.6. klo 9–13 Länsimäen kirkolla, Kerokuja 9.

Ultimatea, vauhdikasta frisbeepeliä Kurkimäen kentällä ti 13.6. klo 18–19. Juomapullo ja lenkkarit mukaan. Loppurukous, säävaraus. Tied. Tuuli Valaranta p. 09 2340 4846.

Virasto: Turunlinnantie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5,

16.6

Suuntana Siperia -risteily pe klo 13–16.

Lähtö M/S Emmalla Kauppatorin Linnanlaiturista. Mannermaiden kuulumiset, raamatunkäännöstyöpaja, nyyttikestit. Mukana lähettejä, Wycliffen edustaja ja vieraita Siperiasta.

Ilm. mannermaiden.rengas@gmail.com tai p. 045 1332 881. Maksuton risteily, kolehti Mannermaiden työlle.

Kesän teematorstait torstaisin klo 13. Tervetuloa virkistymään hyvän seuran ja kahvikupposen ääreen. Mukana seurakunnan työntekijä ja vierailija, joka johdattaa yhteiseen keskusteluun ja seurusteluun.15.6. Martti Lutherin henkilöhistoriasta, pastori Marja Lehtinen. 22.6. Laulut ja kuvat puhuvat, diakoni Hanna Videll.

Diakoniapäivystykset kesällä 1.6.–31.8: Ajanvaraus puhelimitse ti klo 13–14 ja to 9–10 p. 09 2340 4818 (puhelinnumero ei ole muuna aikana käytössä). Tarvittaessa voi käydä varaamassa ajan paikan päällä Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 12.30– 13. Ei ajanvarausta to 27.7.

Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Tulisuontie 2.

Avoinna ma-ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to-pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu 11.6. klo 10, Kaskinen, Nurminen, Niva-Vilkko. Messu su 18.6. klo 10, Laaksonen, Niva-Vilkko. Iltamessu ke 14.6. ja ke 21.6. klo 18.

Laajasalon kirkossa: Messu su 11.6. klo 12, Kaskinen, Vilkkilä, Niva-Vilkko.

Messu su 18.6. klo 12, Laaksonen, Niva-Vilkko.

TAPAHTUMIA Chilligrilli to 8.6. klo 18–21 Laajarannassa, Humalniementie 15. Nuorten ja nuorten aikuisten grilli-ilta torstaisin heinäkuun loppuun asti. Grillausta, rukousta, musaa, sanaa ja chillailua. Tuo mukanasi grillattavaa ja tuo kaverisikin. Tarjolla pientä syötävää vapaaehtoisella maksulla. Jos haluat

auttaa valmisteluissa, tule paikalle klo 17.30.

Nuorta Cuminaa -konsertti la 10.6. klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Suomen Lähetysseuran nuorten musiikkiryhmä Cuminan ohjelmistossa yhdistyvät suomalaiset gospelklassikot ja uudemmat gospelteokset sekä etninen musiikki, kuten menevät afrot ja aasialainen musiikki. Ryhmässä laulaa ja soittaa n. 20 nuorta. Konsertti on vauhdikas kokonaisuus tansseineen ja spiikkeineen. Vapaa pääsy, kolehti SLS:n työlle.

Suuntana Siperia -risteily pe 16.6. klo 13–16. Lähtö M/S Emmalla Kauppatorin Linnanlaiturista. Musiikkia, Mannermaiden kuulumiset, leikkimielinen raamatunkäännöstyöpaja.

Nyyttikestit. Mukana lähetystyöntekijät Anu ja Petteri Mannermaa, Sakari Jokiranta, Pille Alliksaar, Esa Vainio, Wycliffen edustaja ja vieraita Siperiasta. Ilm. mannermaiden. rengas@gmail.com tai p. 045 1332 881. Risteily on maksuton, kolehti Mannermaiden työlle.

Juhannusjuhla pe 23.6. klo 18 Laajarannassa. Juhla alkaa lipunnostolla. Ohjelmaa n. klo 18–19.

Miesten ja naisten saunavuorot sijoittuvat ennen ja jälkeen ohjelman. Mukana Timo Pekka Kaskinen ja Päivi Niva-Vilkko. Vapaaehtoinen tarjoilumaksu.

Lapsi-vanhempi-muskareihin ilmoittautuminen käynnissä.

Musiikkileikkikouluissa lauletaan, soitetaan ja liikutaan musiikin mukana. Muskarit on 0–3-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen.

Ilmoittautuminen sähköisellä lomakkeella osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori. Ilmoittautuminen jatkuu kauden alkuun tai niin kauan kuin paikkoja on. Muskarit alkavat ma 4.9., ja syyskausi maksaa 40 euroa/lapsi. Yhteen ryhmään mahtuu 15 lasta. Ryhmät kokoontuvat maanantaisin klo 9–9.30 ja klo 9.30–10 Laajasalon kirkolla sekä 10.45–11.15 Roihuvuoren kirkolla. Tiedustelut: paivi. lindberg@evl.fi.

Messu sunnuntaisin klo 11 Puotilan kappelissa.

Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa.

Huom! Vartiokylän kirkko on suljettu remontin takia kesä-heinäkuun.

Matteuksenkirkon ehtoollishartaudet ovat kesätauolla.

Messun toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Turunlinnantie 3, tai puhelimitse p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16.

Rakkauden sävel Matteuksenkirkossa ti 13.6. klo 19. Mari Karjalainen, sopraano, ja Joel Papinoja, piano, esittävät mm. H. Kasken, E. Melartinin ja O. Merikannon musiikkia. Metrolla musiikkiin -konsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–18, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11.

Su 11.6. Paananen, Joronen, Virtanen. Emilia Haaranen ja päivärippikoululaiset avustavat.

Su 18.6. Pesonen, Tommi Kurppa.

Kirkkokahvit.

Iltakirkko Katukappelissa torstaisin klo 18. To 8.6. Holma, Virtanen. To 15.6. Ahonen, Haaranen, Jurmu.

TAPAHTUMIA Kesällä tapahtuu monenlaista mukavaa! Tule mukaan toimintaan!

Kesäaamu kirkolla keskiviikkoisin klo 10.30–12. Nautitaan yhdessä aamukahvista, hyvästä seurasta ja vaihtelevasta ohjelmasta. Kesäaamun alussa kahvit, ohjelma alk. klo 11. Kesäaamun vieraina: 14.6.

Kriisiryhmä, 21.6. Pastori Tommi Kurppa, 28.6. Kesäteologi Emilia Haaranen, 5.7. Kesäteologi Emilia Haaranen, 12.7. Kanttori Eeva Jurmu, 19.7. Pastori George Betel, 26.7.

Pastori Kristian Nordberg, 2.8. Anja Hinkkanen, 9.8. Vuosaaren Martat, 14.8. Diakoni Pinja Niemi.

Lämpimästi tervetuloa mukaan kesäaamuun kirkolla!

Ikäihmisten ja eläkeläisten kesäpäivät Laajarannassa to 24.8. Ilmoittaudu nyt jo mukaan ja tule viettämään mukava päivä yhdessä! Päivän hinta 15 e sis. kuljetukset Vuosaaresta, ohjelman, lounaan ja kahvit.

Päivän aikana hartaus, taideohjelmaa, pihapelejä ja yhdessäoloa sekä

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

A

15 ESKO JÄMSÄ

iloinen musiikkihetki Anja Hinkkasen johdolla. Ilmoittautuminen ja maksu kirkkoherranvirastoon. Lisätietoja p. 09 2340 6540.

Kesäperhekerho ma–to klo 9.30–12 Myrskylinnussa ajalla 5.–8.6. ja 12.–15.6. Tervetuloa viettämään mukavaa kesäistä päivää toisten lasten ja vanhempien kanssa! Kerhossa on ohjattua toimintaa, rantaleikkejä sekä kahvi- ja mehuhetki.

Mukana lastenohjaajat Päivi Lindberg ja Salme Vesterinen. Tiedustelut p. 050 322 9070.

Kävelyseuraa Vuosaaressa. Tule mukaan rauhalliseen, reippaaseen ja rentoon kävelyhetkeen Vuosaaressa.

Lähtö Mosaiikkitorilta, Columbuksen sisäänkäynnin vierestä joka keskiviikko klo 15. Kävelyitä tehdään koko kesän ajan. Mukana kävelyllä Merjavapaaehtoinen.

Katukappeli avoinna ma ja ke klo 12–16, ti ja pe klo 12–18, la 12–14.

Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17.

Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518.

Henkilökohtaisesti kirkolla ti klo 9–10.

Lisää tapahtumia ja piirejä www. helsinginseurakunnat.fi/vuosaari Nuoret ja junnut www.hgc.fi Kirsi Lemponen on tämän vuoden Metrolla musiikkiin -konserttisarjan puheenjohtaja.

Metro vie kirkkoon Pitkin kesää saa kuulla rauhoittavia säveliä pyhäkön penkillä istuen.

O

n jo 17. kesä, kun Itä-Helsingin kirkoissa ja kappeleissa järjestetään Metrolla musiikkiin -konserttisarja. Sarja on saanut nimensä siitä, että konsertteja järjestävien seurakuntien tilat sijaitsevat metroasemien läheisyydessä. Mukana ovat kanttorit Herttoniemen, Mikaelin, Vartiokylän ja Vuosaaren seurakunnista.

– Haluamme palvella seurakuntalaisia kesällä tarjoamalla musiikkia, kun kuorotoimintakin on tauolla. Joka vuosi joku meistä kanttoreista on Metrolla musiikkiin -sarjan vastuuhenkilö, mutta jokainen vastaa oman alueensa konserteista, kertoo tämän vuoden puheenjohtaja, kanttori Kirsi Lemponen Herttoniemen seurakunnasta.

”

HALUAMME PALVELLA SEURAKUNTALAISIA KESÄLLÄ TARJOAMALLA MUSIIKKIA, KUN KUOROTOIMINTAKIN ON TAUOLLA.”

Metrolla musiikkiin -sarjan teema on tänä vuonna Re-formaatio, koska kirkossa vietetään reformaation eli uskonpuhdistuksen merkki-

vuotta. Teema sitoo esiintyjiä, mutta mukaan mahtuu erilaisia sävellyksiä ja monenlaisia muusikoita. Esitykset vaihtelevat myös kirkkojen mukaan.

– Reformaatio voi tarkoittaa tässä yhteydessä muun muassa sitä, että muotoillaan toistuvaa teemaa uudelleen. Esimerkiksi joku melodianpätkä virrestä voidaan muotoilla uudestaan. Suosittua on laittaa virsisävelmä kantaattiin, passioon ja urkusävellykseen semmoisenaan. Tai virsiä voidaan koristella, harventaa tai kätkeä niin, että virsiteema on vain vähän kuultavissa, Lemponen selittää.

KESÄN MUSIIKKISARJA huipentuu konserttiin, jossa kanttorit itse soittavat ja laulavat. Päätöskonsertti on Herttoniemen kirkossa elokuun viimeisenä tiistaina.

– Kanttori tekee työtään aika yksin. Pidämme siitä, että saamme tehdä musiikkia yhdessä kollegoiden kanssa, Kirsi Lemponen sanoo.

Kanttoreiden päätöskonsertissa keskeisessä asemassa on Martti Lutherin Isä meidän -rukouksen pohjalta muotoilema katekismusvirsi Oi taivaallinen isämme.

– Vater unser im Himmelreich toteutetaan vuorovirtenä, jossa seurakunta, kuoro ja urut vuorottelevat.

Monet säveltäjät ovat tehneet tähän virteen erilaista musiikkia. Me valitsimme saksalaisen Felix Mendelssohnin variaatioita.

Päätöskonsertissa on italialaisen säveltäjän Claudio Monteverdin sävellyksiä ja saksalaisen Georg Philpp Telemannin teos. Tilaisuudessa kuullaan myös Vartiokylän seurakunnan kanttori Taru Hämäläisen kaksi sävellystä, joista toinen on kantaesitys.

– Yritämme huomioida säveltäjiä, jotka viettävät juhlavuosiaan. Monteverdin syntymästä on 450 vuotta ja Telemannin kuolemasta 250 vuotta. Päätöskonsertissamme on usein mukana myös nykysäveltäjä, Lemponen toteaa.

MIKAELINKIRKOSSA on Kirsi Lemposen mielestä hyvät urut, ja tämän kesän Metrolla musiikkiin -sarjassa siellä kuullaan pääosin urkukonsertteja.

Herttoniemen kirkossa, Matteuksenkirkossa, Merirasti-kappelissa ja Puotilan kappelissa keskitytään kamarikonsertteihin. Esiintymässä on myös barokkiorkestereita.

– Metrolla musiikkiin -konsertteihin on helppo tulla. Niissä kuulee klassista musiikkia, joka hoitaa, rauhoittaa ja tuo iloa kesään.

NINA RIUTTA

Metrolla musiikkiin -sarja tiistaisin 13.6.–29.8. klo 19 Herttoniemen kirkossa, Matteuksenkirkossa, Merirasti-kappelissa, Mikaelinkirkossa tai Puotilan kappelissa.

Vapaa pääsy, ohjelma 7 e. Seuraava konsertti Rakkauden sävel ti 13.6. klo 19 Matteuksenkirkossa. Mari Karjalainen, sopraano, ja Joel Papinoja, piano.

Ks. muut konsertit: metrollamusiikkiin.fi.

16 A

MENOT 9. – 22.6.

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 11.6. klo 10 Malmin, Puistolan ja Viikin kirkoissa. Puistolassa messun jälkeen kesäkahvila.

Klo 16 Pihlajamäen kirkossa.

Viikkomessu su 11.6. klo 18 Jakomäen kirkossa.

Viikkomessu to 15.6. klo 12 Siltamäen seurakuntakodilla. Lähetyskahvila.

Messu su 18.6. klo 16 Pihlajamäen kirkossa.

Konfirmaatiomessu su 18.6. Malmin kirkossa klo 10, Talon päivärippikoulu ja klo 14, Marttinen. Puistolan kirkossa klo 10, kirkon päivärippikoulu. Viikin kirkossa klo 10, Honkalinna 1. Pihlajamäen kirkossa klo 12, Kivisaari 1.

TAPAHTUMIA Kesäkonsertti ke 14.6. klo 18 Malmin kirkolla. Solja Lapilainen, laulu, Ulla Pesonen, piano. Konsertin jälkeen noin klo 18.30 Kesäilta kirkonmäellä. Makkaranpaistoa, kahvit, hartaus ja yhteislauluja.

Kesäkonsertti ke 21.6. klo 18 Malmin kirkolla. Olga Mäkinen, urut. Konsertin jälkeen noin klo 18.30 Kesäilta kirkonmäellä.

Makkaranpaistoa, kahvit, hartaus ja yhteislauluja.

Kesäpiiri ke 14.6. klo 12 Pihlajamäen kirkolla.

Grilli-ilta ke 14.6. klo 18 Puistolan kirkolla.

Naapurikahvit ke 14.6. klo 13–14.30 Viikin kirkolla. Vapaamuotoinen kahvi- ja jutusteluhetki varttuneeseen ikään ehtineille viikkiläisille.

Grilli-ilta to 15.6. klo 18–19.30 Jakomäen kirkolla.

Kesäseurat to 15.6. klo 18 Pukinmäen kartanossa, Rälssintie 15.

Kahvitarjoilu.

Naapurikahvit ke 21.6. klo 13–14.30 Viikin kirkolla. Vapaamuotoinen kahvi- ja jutusteluhetki varttuneeseen ikään ehtineille viikkiläisille.

Kesäkahvila to 22.6. klo 13 Jakomäen kirkolla.

Kesäpiiri to 22.6. klo 13 Siltamäen seurakuntakodilla. Makkaranpaistoa, yhteislaulua, hartaus.

Isoja kukkatauluja esillä kesän ajan Viikin kirkolla. Malmilaisen taiteilijan Aira Salomaan viisi kukka-aiheista työtä Viinitarhurin salissa. Taiteilija kertoo: ”Kun seison keskellä mielikuvani palstaa, mitä näen oikealla, vasemmalla, edessä, takana? Ruusutarhan, kukkaniityn, kesän värien runsauden, ihastuttavan maiseman.

Kyykistyn, tutustun kasvuun läheltä.

Tunnistanko kasvien nimet, huomaanko kasvillisuuden monimuotoisuuden? Miten kaikki luonnon kau-

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

13., 14. ja 20.6.

Musiikilliset kesäkahvilat Käpylän kirkossa ti 13.6. ja 20.6 klo 18 ja Oulunkylän kirkossa ke 14.6. klo 13.30. Käpylän kirkossa ti 13.6. esiintyy Maailma-kuoro johtajanaan Saara Ruuska, 20.6. kuullaan runoja, vieraana kirjailija Liisa Mäntymies. Ke 14.6. teemana merellisyys ja Tove Janssonin tekstit. Sopraano Heli Närhi ja baritoni Kari-Kyösti Silvennoinen esittävät Maija Pesonen-Kareisen, piano ja urut, kanssa mm. Mårtensonin, Merikannon ja Schraderin musiikkia. Kahvitarjoilu, vapaaehtoinen maksu Kirkon ulkomaanavulle.

Tove Janssonin tekstejä. Mukana diakoni Henri Isokuortti.

Seeli Toivion sellokonsertti su 18.6. klo 18–19 Oulunkylän vanhassa kirkossa. J.S.Bachin soolosellosarjoja. Vapaa pääsy.

Ohjelma 10 e.

Kaikille avoin perhekerhon piknik Pikkukoskelle ma 19.6. klo 9.45– 11.00. Tiedustelut Mirva Keski-Vähälä, p. 09 2340 3845.

Punainen neiti – musiikillinen kesäkahvila Käpylän kirkossa ti 20.6. klo 18. Kirjailijavieraana Liisa Mäntymies. Pastori Tarja Albekoglu lausuu runoja, kanttori Mikko Helenius vastaa musiikista.

Yhteislaulua.

Juhannus ja Suomi 100 v.

Juhlat Oulunkylän kirkolla pe 23.6. klo 18. Petri Laaksonen laulaa. Makkaranpaistoa.

Elämänkaari – diakonialeiri vauvasta vaariin 18.8.–20.8. Lohjan Lohirannassa. Ohjelmassa leikkiä ja hiljentymistä, oleskelua sekä askartelua.

Täysihoito sekä bussikuljetus. Ilmoittaudu 9.8. mennessä virastoon. Hinta aikuiselta 45 e, yli 3-vuotiailta lapsilta 15 e. Lisätiedot: diakoniapäivystys, p. 09 2340 5318.

Pakilan seurakunta neus jaksaa nousta kylmän talven alta keväällä elinvoimaisena keskikesän vehreydeksi, satoa tuottavaksi, aikanaan lakastuvaksi syksyn väriloistoksi ja jälleen auringon valon herättämänä nousta uuteen kasvuun”.

Balettimatka Tallinnaan 21.–22.10.

Hinta 168 e sis. ateriat laivalla, majoituksen ja aamiaisen hotelli Virussa ja lipun La Bayadere -balettiesitykseen.

Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400. Tiedustelut Antti Ylinen p. 050 380 3564.

Juhannusjuhla juhannusaattona pe 23.6. Lohirannassa. Perinteistä kesäohjelmaa aikuisille ja lapsille: ulkopelejä, temppurata, hiljaisuuden polku, pääjuhla, savusauna ja tavallinen sauna. Oma pyyhe ja uimapuku mukaan! Hinta 22 e, alle 15-v. 10 e, alle 2-v. ilmaiseksi, perhe (2 aikuista ja lapset) 64 e, sis. bussikuljetuksen, lohikiusausta, täytekakkukahvit, makkaraa ja saunan. Omalla autolla saapuville hinta 12 e, alle 15-v. 7 e, alle 2-v. ilmaiseksi, perhe (2 aikuista ja lapset) 38 e. Bussissa/ Lohirannassa kerättävää maksua varten tulee varata tasaraha. Päihteiden käyttö on leirikeskuksessa kielletty. Ilmoittautuminen 16.6. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400 ma–pe klo 9–15. Rajoitettu osallistujamäärä (max. 200 henkeä). Bussi 1, lähtö klo 16.00 Viikin kirkko – 16.05 Pihlajiston srk-koti – 16.10 Pihlajamäen kirkko (Liusketien puoli) – klo 16.25 Jakomäen kirkko – 16.30 Puistolan kirkko (Alepan pysäkki) – 16.35 Tapulinaukio – Lohiranta, jossa n. klo 17.30. Bussi 2, lähtö klo 16.00 Pukinmäen srk-koti – 16.05 Malmin kirkko – 16.15 Tapanilan tori – 16.25 Siltamäen ostarin parkkialue – Lohiranta n. klo 17.30. Paluukuljetus Lohirannasta klo 22.

Diakonian kesää Diakonian ajanvaraus 12.6.–31.8. ti, ke ja to klo 10–11 p. 050 416 4079. Voit varata ajan myös käymällä diakoniatoimistossa ajanvarausaikana klo 10–11: ti Pihlajamäen kirkolla, ke Jakomäen kirkolla, to Malmin kirkolla. Muina aikoina voit jättää

Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–to klo 9–12 p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

soittopyynnön ja yhteystietosi vastaajaan tai tekstiviestinä.

Lahjoitusleipää jaetaan kesä-elokuussa Jakomäen kirkolla ke klo 12 ja Malmin kirkolla to klo 11.30.

Ostarin Onni matalankynnyksen kahvila Pihlajamäen kirkolla ti 13.6., 11.7., 18.7. ja 15.8. klo 9–11. Kesä-heinäkuussa Onnin yhteydessä ei ole leivänjakoa, mutta teemme kahvilan sulkeuduttua pieniä retkiä Helsingin sisällä, jos kiinnostusta riittää.

Tied. Elina Leppihalme p. 09 2340 4525.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10.

Avoinna ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ti–pe klo 9–16, la–su klo 9–15.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Su 11.6. mukana Kosonen, Elo ja Pesonen-Kareinen.

Su 18.6. mukana Pelkonen, Albekoglu ja Helenius.

Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 12. Su 11.6. mukana Kosonen ja Mäkiö. Su 18.6. konfirmaatiomessussa mukana Handolin, Albekoglu, Anni Laurila, Tiia Orpana, Mäkiö ja Helenius.

Maunulan kirkossa ei ole kesällä messua.

TAPAHTUMIA Café Salaam on avoinna to 15.6 klo 15–18 Oulunkylän kirkon seurakuntasalin pihalla. Tarjolla suolaista ja makeaa.

Rosa Liksom: KESÄ. Rosa Liksomin

JUMALANPALVELUKSET

Seuraa meitä Facebookissa! facebook.com/ kirkkojakaupunki

luontoaiheisia maalauksia on esillä Oulunkylän kirkon galleria AULAssa koko kesän. Näyttelyyn voi tutustua vapaasti kirkon aukioloaikoina.

Kesähartaudet Maunulan uurnalehdossa joka tiistai klo 17, Pirkkolantie 22. Hartauden pitää ti 13.6.

Ulla Kosonen ja ti 20.6. Tarja Albekoglu. Sateen sattuessa huoltorakennuksessa.

Koko maailman juhlat – musiikillinen kesäkahvila Käpylän kirkossa ti 13.6. klo 18.

Maailma-kuoroa johtaa Saara Ruuska. Mukana kirkkoherra Ulla Kosonen, diakonissa Elisa Hapuli ja kanttori Maija Pesonen-Kareinen. Laulamme myös uuden virsikirjan kansainvälisiä virsiä.

Meren äärellä – musiikillinen kesäkahvila Oulunkylän kirkossa ke 14.6. klo 13.30. Heli Närhi, sopraano, Kari-Kyösti Silvennoinen, baritoni ja Maija PesonenKareinen, piano ja urut, esittävät mm. Lasse Mårtensonin, Oskar Merikannon ja M. Schraderin musiikkia. Pastori Kaisa Heininen lukee

Pyhän Kolminaisuuden päivän messu kirkolla su 11.6. klo 11. Liturgina Leo Norja, avustavana pappina Satu-Elina Ansas ja kanttorina Jussi Hirvonen. Messun jälkeen Kirkkokahvit Paimensalissa.

Messu sunnuntaina 18.6. klo 11 kirkolla. Messussa mukana Satu-Elina Ansas ja Marita Toivonen. Kirkkokahvia tarjolla messun jälkeen.

TAPAHTUMIA Kaipaatko kuuntelijaa – tarvitsetko konkreettista apua? Diakoni päivystää Hyvän Paimenen kirkon virastossa tiistaisin klo 10–12. Voit soittaa hänelle numeroon 09 2340 5552 myös muina aikoina.

Green Light – kesänuortenilta kirkolla tiistaisin klo 18–21. Grillataan ja chillataan, ollaan yhdessä, hyvässä paikassa ja hyvässä seurassa, Pirtillä tietenkin. Tervetuloa mukaan erityisesti tuoreet riparilaiset. Seuraa kesän ripareita Instagramissa @pakilanriparit.

Eläkeikäisten kesäinen kerho kirkolla torstaisin klo 13. Kerhoon ovat tervetulleita kaikki. Keskustelua aiheesta ja aiheen vierestä, kahvia, teetä, naurua, laulua ja yhteinen pieni hartaus. Kerhossa mukana diakoni tai joku muu seurakunnan työntekijä. Tervetuloa tutustumaan.

Ilmoittautua ei tarvitse, eikä kerhoon ole myöskään sitoutumispakkoa.

Perheiden kesäkeskiviikot keskiviikkoisin klo 9.30–12 VälKeessä.

Tervetuloa olemaan ja leikkimään yhdessä! Kesäkeskiviikot ovat kaikille perheille avointa toimintaa. Ohjelma riippuu kerran vetäjästä sekä perheiden toiveista - luvassa mm. askarteluja, leikkejä ja lauluja. Mahdollisuus myös pieneen aamupalaan ja omien eväiden lämmittämiseen. Aamupalan yhdelle hengelle saa eurolla.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

a

Apua & tukea

Erityisryhmille Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23, su 18.6. klo 19 toteutetaan saavu-ohjelman periaatteen mukaisesti. Tilaisuudessa tulkkaus viittomakielelle. Laulut saatavina pistemateriaalina ja isotekstisenä. Mukana kehitysvammaistyön Heli-pappi. Ilmoita, jos tarvitset avustajaa: heli.ojalehto@evl.fi.

Näkövammaisten kesäkävelyt alkavat. Oppaat saapuvat kokoontumispaikalle vastaanottamaan saapuvia n. puoli tuntia ennen lähtöä.

Ensimmäisen kerran kävellään ti 20.6. klo 12–14.30, kohteena Pitkäkosken ulkoilumaja, Kuninkaantammentie 17, Helsinki. Kokoontuminen bussin 614 päätepysäkillä, Lehtikummunkuja V4022, Vantaalla. Ulkoilumajalle voi tulla myös suoraan taksilla klo 13. Lisätiedot: p. 09 2340 2549, marjaleena.kallio@evl.fi.

Apulaisosastonhoitaja Ulla Nyman ja sairaanhoitaja Johanna van Kalken työskentelevät syöpätautien klinikalla Meilahden sairaalassa.

Kun sairaus rikkoo arjen Sairaalapappi tukee potilaita, omaisia ja henkilökuntaa.

Teksti Soili-Sisko Eskola Kuva Sirpa Päivinen

On suurin voima rakkaus, se toimii, kestää, voittaa.

Virrestä 431

17

K

un ihminen sairastuu vakavasti, tuttu arki rikkoutuu. Huoli selviytymisestä kaihertaa ja nostaa tunteet pintaan. Miksi minä sairastuin, miksi juuri tähän tautiin? Tähänkö kaikki päättyy? Olenko elänyt väärin, rangaistaanko minua? Entä jos saan lisäaikaa, mihin sen käytän?

Onko kaikki elämässä sattumaa vai johtaako tätä joku jostain?

Nämä kysymykset pyörivät potilaiden mielessä myös syöpätautien klinikalla Meilahden sairaalassa. Klinikan päiväosastolla neljä taistellaan rinta- ja eturauhassyöpää vastaan. Arkipäivisin noin 40 potilasta käy saamassa siellä solunsalpaaja­ lääkitystä.

Kun sairauden synnyttämä ahdistus tarttuu potilaaseen lujalla otteella, voi hoitaja tarjota hänelle mahdollisuutta keskustella sairaalapapin kanssa. Sairaalan psykososiaalisen tuen yksikköön tarvitaan lääkärin lähete, eikä sieltä sen vuoksi ehditä vastaamaan potilaiden äkillisiin tar-

JUHANNUSJUHLIA ■ Paavalinkirkon sisäpihalla, Sammatintie 5, vietetään juhannusaaton iltaa pe 23.6. klo 18–21. Ohjelmassa on makkaranpaistoa, yhdessäoloa, visailua ja yhteislauluja sekä päätöshartaus, mukana

Helsingin sairaaloissa ja hoitoyksiköissä työskentelee 22 sairaalapappia, jotka ovat saaneet erityiskoulutuksen henkisen ja hengellisen tuen antamiseen. He ovat sekä potilaita ja omaisia että henkilökuntaa varten.

– Sairaalapapit ovat uskonnollisten asioiden asiantuntijoita, mutta potilas on aina se, joka valitsee, mistä haluaa papin kanssa puhua, sanoo johtava sairaalapastori Jussi Ollila.

Osa potilaista haluaa puhua uskosta ja Jumalasta, tai uskomisen vaikeudesta kärsimyksen keskellä ja poissaolevan Jumalan kokemuksesta.

Osa toivoo esirukousta tai ehtoollista, mutta pappi on myös niitä varten, joilla ei ole uskonnollista vakaumusta tai jotka eivät kuulu kirkkoon. Silloin puheenaiheena voi olla mikä vain potilasta mietityttävä asia.

– Potilaat kertovat saavansa apua keskusteluista. Sairaalapapin tukea

pitäisikin tarjota useammin, sanoo sairaanhoitaja Johanna van Kalken.

Sairaalapapin yhteystiedot löytyvät hoitoyksiköistä. Potilaat ja omaiset voivat ottaa pappiin yhteyttä myös suoraan ja sopia tapaamisesta.

Helsingin sairaalapapeista noin puolella on työnohjaajakoulutus. Tätä osaamista he voivat käyttää kouluttaessaan hoitohenkilökuntaa työssä jaksamisessa.

– Sairaalapappimme Ulla Ullgren istuu lisäksi välillä kahvilla kanssamme ja kuuntelee murheitamme. Hän tietää, että kun teemme työssämme parhaamme, miten suuri tappio meille on pitkään hoidetun tai nuoren potilaan kuolema. Silloin Ulla muistuttaa meitä armollisuudesta myös itseämme kohtaan, Nyman kertoo.

Ollila rohkaisee henkilökuntaa ottamaan puheeksi uskonnollisia asioita, kun potilaalla on siihen tarve.

– Suomessa ollaan turhan arkoja puhumaan hengellisistä asioista, ja ne ulkoistetaan suottakin vain papeille.

Jos pappia kuitenkin toivotaan paikalle, häneen kannattaa Ollilan mukaan ottaa yhteyttä riittävän varhaisessa vaiheessa hoitoa.

– Sairaalapappi liitetään liian usein kuolemiseen. Ei pappi ole vain kuolevia, vaan eläviä varten. www.helsinginseurakunnat.fi/sairaalapapit

Kari Kanala ja Arja Kortelainen. Ruokamaksu on vapaaehtoinen. Ilmoittautumiset viim. ke 14.6. p. 09 2340 5400.

■ Malmin seurakunnan juhannusjuhlaa vietetään pe 23.6. klo 16–22 Lohjalla Lohirannan leirikeskuksessa. Varustaudu juhannussaunaan omalla pyyhkeellä ja uimapuvulla. Hinta 22 e, alle 15-v.

10 e ja alle 2-v. ilmaiseksi, perhe (2 aikuista ja lapset) 64 e, sis. bussikuljetuksen, tarjoilut ja saunan. Omalla autolla saapuville hinta 12 e, alle 15-v. 7 e ja alle 2-v. ilmaiseksi, perhe (2 aikuista ja lapset) 38 e. Ilmoittautumiset 16.6. mennessä p. 09 2340 4400.

VIRSILAULUILLAT SOUTUSTADIONILLA Töölön seurakunta järjestää virsilauluil-

Tuomas Karjalainen

Menopalat

KESÄN TEEMATORSTAIT Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1, vietetään kesän ajan klo 13–14.30 teematorstaita, jossa kahvittelun lomassa keskustellaan valituista aiheista. 15.6. pastori Marja Lehtinen kertoo Martti Lutherista ja 22.6. aiheena ovat laulut ja kuvat. Loppukesän ohjelmassa on mm. tietokilpailuja Raamatun henkilöistä, keskustelua luonnosta ja taiteesta sekä musiikkia.

peisiin. Sen sijaan sairaalassa työskentelevä pappi saadaan osastolle usein nopeasti.

– Sairaalapapin apu on meille arvokasta, sillä hoitajien aika ei riitä pidempiin keskusteluihin, vaikka halua olisi. Potilaita hoidetaan neljän hengen huoneissa, ja joskus asiat ovat sellaisia, että potilas haluaa puhua niistä rauhallisemmassa tilassa, apulaisosastonhoitaja Ulla Nyman kertoo.

toja kesäsunnuntaisin klo 18–19 Taivallahden Soutustadionilla, Merikannontie 4. Kanttorit laulattavat toivottuja vir-

siä, ja illan lopuksi on iltahartaus. Seuraavat virsilauluillat ovat 11.6. ja 18.6. ­Vapaa pääsy.

18 A

K

Rakennusala

Palveluja tarjotaan

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keitiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Kevätpihaan kestopuuterassit + aidat.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

neniälittereK

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Yhdessä ja erikseen SAMAAN AIKAAN, kun tuhatkurkkuinen kuoro huusi hallelujaa Helsingin tuomiokirkon rappusilla, kokoontui kirkon kerma nyökyttelemään seminaareissaan.

Kirkon musiikkijuhlat ja Kirkkopäivät järjestettiin samaan aikaan, selvästikin synergiaetuja tavoitellen. Synergiaetuja päivänselvästi karttaen Kirkkopäivät järjestettiin Turussa ja Kirkon musiikkijuhlat Helsingissä.

Toisaalta, voi olla parempikin, ettei koko kirkon jengi ole yhtä aikaa samassa paikassa. Jos nimittäin sattuisi jokin kaamea onnettomuus ja kaikki kirkkohallituksen asiantuntijat olisivat samassa paikassa, häviäisi kaikki viisaus koko kirkosta kerralla.

Samasta syystä on parempi, että eri herätysliikkeet pitävät kukin omat kesäjuhlansa sen sijaan, että järjestettäisiin todelliset megabileet, jossa veisattaisiin yhteen ääneen.

Kaikki herätysliikkeet yhteen kokoavien suurjuhlien järjestäminen on kuitenkin mahdotonta. Jokaisella kuppikunnalla kun on oma laulukirjansa. Vaikka muusta päästäisiinkin yksimielisyyteen, loppuvirrestä ei koskaan.

Edulliset remontit!

Kirvesmiestyöt, maalaus, kaakelointi, lattiat, tapetointi ym. Ilm.arviointi, kot.väh., tarvikeale. Pienet remontit tervetulleita!

Saneeraus Pe Ry T:mi, puh. 0400 819 757 Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen.

SOITA JA KYSY LISÄÄ

Hammashoitoa Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Korsontie 6 • 01450 Vantaa

MYYN HUONEISTOSI!

Hammashoitoa

Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 16.6. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Varaa aikasi 044 9339 242

www.stickdent.com

Miksi maksaisit liikaa?

Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

65€ Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. 65€ Kivuton hampaan poisto Hinta alk. 65€

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

T A K U U T Y Ö

Suomen Hammaslääkäriliiton jäsen

JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääketieteen lisensiaatti Hammasteknikko Master of Oral Surgery and Implantology (M.Sc., erik.)

• • • •

suu- ja hammaskirurgia implanttiprotetiikka erikoiskokoproteesit laajat kokonaishoidot

Hammaslääkärikeskus Dentarium Oy Mikonkatu 8 A, 7 krs., Hki Puh. (09) 622 1533 GMS 050 552 7295 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

0400 506 079

(A) LKV 43v kok.

1,75% mh:sta

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 € KODIN OSTAJALLE AMMATTIAPUA OSTOTARJOUKSEN TEKOON X-kiinteistövälittäjä, Rakennuskonsultti Jorma Vinni.

ELÄMÄSI KAUPAT SINUN PARHAAKSI jormav21@gmail.com puh.0401895685

Anneli Vainioranta ky Yksityinen helsinkiläinen

MAA-AINEKSIA

anneli.vainioranta@welho.com

Puh. 0500 450420 www.jvlammi.fi

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit.

Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393 Eläkeläisille, leikkaus 18-22 €, permanentti tai väripaketti 65€ P. 045 2386356, Hämeentie 38 Eläkeläiset huom! Jalkahoito 50 €.

Pohjoinen Rautatiekatu 17, Helsinki.

Kauneushoitola Profile, p. (09) 7015397 KAIKKENLAISTA KOTIAPUA puutarhatyöt, ikkunanpesut ym.

25 €/h (sis. ALV ja kulut) kotitalousväh.

P. 0440348268

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 740 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS .......................

110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

Muutot ja kuljetukset.

1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetusneppis p. 040 5850074 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

STADIN APUMIEHET 045 647 5572 37€/h alv. www.ringleader.fi Yleistyöt, talomiespalvelut, jne.

A

Lakipalveluja

19

Hautauspalveluja

Perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijat

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

24 h

PÄIVYSTYS

050 347 1555

Kaikki hautausKaikki hautaus-ja ja perunkirjoituspalvelut perunkirjoituspalvelut (09)323 323 3770 3770 Hiihtäjäntie Hiihtäjäntie 1,1,00810 p.p.(09) 00810Helsinki Helsinki WWW.HAUTAUSPALVELU.COM WWW.HAUTAUSPALVELU.COM

varatuomari Mirja Kokko

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

lakiasiantuntija Virpi Mikkonen 040 5070 101 toimisto@perhejuristit.fi

Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat.

Laatutestamentit kohtuuhinnoin.

P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Vuokrata halutaan

Miniyksiö Punavuori, wc/sh, minikeittiö, säil.tilaa, parvi ikkuna sisäpihalle.

Pesutupa, sauna. Ei tupak. ei kotieläim.

520 €/kk. p. 0400508299

27-v lastentarhanope & 2 kissaa etsii kotia. Savuton ja luotettava.

Kotivakuutus ja luottotiedot kunnossa.

Vuokra max 750 €/kk, mahd. läheltä Herttoniemen rantaa.

Puh. 0503226454

Uusittu kaksio Etelä-Haagassa, Talontie 3-5. 41,5 m2, parveke.

Vapaa. Vuokra 840 €/kk + vesi.

Ture Huhtamäki, ture@netikka.fi, 0443519551

Vuokrataan mummonmökki Hartolasta määräajaksi.

Puh. 040 1385744 Edullisia, siistejä pienvarastoja Kalliossa.

044-947 0181

Siivouspalveluja

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Vuokralle tarjotaan

Luotettava eläkeläisrouva etsii pientä asuntoa putkiremontin ajaksi 1.10. - 31.12.2017. P. 09- 4771198

Etsin pidempiaikaista yksiötä kantakaupungin alueelta 1.7 alkaen.

Olen siisti ja luotettava vuokralainen.

Max 800 €. Sami 28 v. KTM. P. 0505579676

Luotettava nainen etsii 35-45 m2 asuntoa L-Helsingistä.

Yst.vast. 0409376687/Erja.

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

HERÄNNÄISSEURAT

TURVAA LÄHEISESI

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

Veloitukseton arviointi

BREMERIN KIVI

Kaikkien kansojen Israelia siunaava Jerusalem RUKOUSKONFERENSSI 20.9.-4.10.2017. Näe ja koe Israel-ystävyys ja Raamatun maan nähtävyydet ainutkertaisella matkalla Pyhän Hengen johdatuksessa kansainvälisesti.

Jatkuva ylistys-, rukous-, ja sananjulistusohjelma. Tunnetut puhujat ja ylistäjät.

Simultaanitulkkaus, edullinen hinta, puolihito ja ilmaiset retket. Kysy: TV7 ´Sanan ja runon tuoksua´ aviopari Auli 044 513 1798 ja Jaakob 050 537 5065 www.sananjarunontuoksua.fi klikkaa MATKAT, matkat@sananjarunontuoksua.fi

Liisankatu 6, 00170 Helsinki www.perhejuristit.fi

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

www.bremerinhautakivi.fi

vuodesta 1922

Tilaisuuksia

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä

TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Kaikki hautakivialan työt

Kiviveistämö Levander Oy

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

lakimies Katariina Kuusiluoma

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

eva.a.salo@gmail.com

Mattojen käsinpesua!

10 €/m2 puhtaana, kuivana takaisin.

Kuljetus H:gin alueella 10 €, sis.alv.

Matti Koiviston pesula, p.0500 871 148 Ps. Olin ennen Hakaniemessä. www.kotikuntoon.com Kotisiivousta, ikkunapesua, pihatöitä.

Kotimaisin voimin laadukkaasti ja edullisesti Timo Vanari • 0440691994

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous.

Kodinapu helmi p.0407209420

Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com IKKUNANPESUT 45 vuoden kokemuksella, puh. 040-3716084 Kotital.väh. Veikko Salonen

Mikaelinkirkon kirkkopyhä siirretty lokakuulle. la 10.6. klo 14 T. Piilolan 50-vuotisseurat Paavolan srk-koti, Aittat.1, Hyvinkää. pe 16.6. klo 18 Vanha kko, Uudenmaank.13, Hyvinkää. HUOM paikka muuttunut! ke 28.6. klo 18 Rovastilassa, Vuorikoskent. 554, Enonkoski (retki Kalliosta ja Loviisasta). Lisätied. V.-M. Hynninen, p. 0400 214971.

7.-9.7. herättäjäjuhlat Nilsiässä, www.herattajajuhlat.fi; yhteiskyytien peruutuspaikat: Vantaa-Hki, M. Taipale p. 050 3381506; ja Itä-Hki-Malmi, H. Untamala p. 045 3213195 tai A. Virkkunen p. 040 5804989.

Nykyheprean kurssit Helsingin Raamattukoululla Töölönkatu 7 A 3 ma-pe 10.–14.7.2017 Aamupäivisin klo 9.30-12.00 alkeiskurssi, opettajana Ninarose Maoz ja iltapäivisin klo 13-16 jatkokurssi, opettajana fil. tri Ya’acov Sarig.

Hinnat: 60 € alkeiskurssi ja 70 € jatkokurssi.

Ilm. 4.7. mennessä ja lisätietoja: Jari A. Jolkkonen, puh. 040 512 6612 tai toimisto@helsinginraamattukoulu.fi

Ota yhteyttä Otavamedia Oy:n ilmoitusmyyntiin Juha Kurvinen, 040 541 5787

Tuire Sillanpää, 040 594 4204

Kari Salko, 0400 604 133

etunimi.sukunimi@otava.fi

Ostetaan Ostamme kuolinpesät, muuttojäämistöt ja pienemmätkin erät tarpeettomiksi jääneitä kodin irtaimistoja.

Nouto ja käteismaksu.

Tähtiantiikki & Design, 0400-704763 www.tahtiantiikkidesign.fi Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225 Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651

OSTETAAN KUOLINPESÄT,muutot, ym. loppusiiv.sop.muk.25v. kokemus. Kaappeihin unoht.astiat, maljakot, aterimet, hopeat, kellot, sot.mitalit ym. arvoirt., 50-luk. ja sitä vanh.asut, laukut, lelut, nuket ym. Soita rohkeasti mistä tahansa.

Armas.F. puh. 044-2403941

RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan Hki Asunto & Rakennus Oy t.nikkanen@kolumbus.fi 0400-503 497 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

20 A

MIELIPIDE

Osatyökykyisten puolesta toimitaan jo OSATYÖKYKYISET TARVITSEVAT työtä, kirjoitti Mika Lille (K&k 24.5.). Siinä Lille on täysin oikeassa. Juha Sipilän hallituksella on Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke (OTE), joka tähtää osatyökykyisten työssä pysymiseen ja työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Lille väittää, että tämä kärkihanke ei etene. Näin ei toki ole.

OTE-kärkihankkeessa on käynnissä laaja kirjo toimenpiteitä, joilla osatyökykyisten työllistymistä parannetaan. Kannustinloukkujen vähentäminen, rekrytointikynnyksen madaltaminen ja vammaisten yrittäjyyden edistäminen ovat esimerkkejä näistä toimenpiteistä. Lisäksi hankkeessa koulutetaan maanlaajuisesti työkykykoordinaattoreita ja toteutetaan maakunnallisia kokeiluja. Kärkihanke on myös rakennuttanut verkkopalvelun (tietyoelamaan.fi) osatyökykyisten työllistymisen avuksi.

Yhteistyötä tehdään laajasti eri vammaisjärjestöjen, työmarkkinajärjestöjen, tutkimuslaitosten ja ministeriöiden kesken. Asia on yhteinen, ja yhdessä saamme tuloksia aikaan. Kuten Lille kirjoittaa, on aina huomattavasti parempi, että jokainen voi olla mukana työelämässä omalla panoksellaan. OTE-kärkihanke on poikkeuksellinen ja uraauurtava satsaus nykyhallitukselta nimenomaan siihen suuntaan, että yhdenvertaisuus työmarkkinoilla toteutuu ja jokaisella on mahdollisuus työhön omalla osaamisellaan ja työkyvyllään.

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

KIRKON PALVELEVA PUHELIN muutti numeroaan ja myös tyyliään. Ennen kuulin heti, että linja on varattu – tuut tuut tuut – jolloin suljin puhelimen ja yritin uudestaan. Nyt joutuu roikkumaan langalla pitkäänkin ja kuuntelemaan välitiedotuksia, ja operaattorin laskuri pyörii.

Vielä uskallan arvostella tiedotusta ”puhelusi yhdistetään käsittelijälle”. Käsittelijä tuntuu kylmältä sanalta. Voisiko sanoa yksinkertaisesti: puhelusi yhdistetään.

Kiitän tästä huolimatta Palvelevaa puhelinta ja sen vapaaehtoisia korvaamattomasta palvelusta.

Puhuminen auttaa aina

Puhelut sisältyvät nyt puhepaketteihin LÄMMIN KIITOS palautteesta! On hyvä saada kehittämisehdotuksia ja ilo kuulla kiitosta.

Palveleva puhelin siirtyi käyttämään uutta puhelinjärjestelmää huhtikuun alussa, jolloin myös numero muuttui. Uuden numeron myötä saimme odotetun ja toivotun ominaisuuden: puhelut sisältyvät operaattoreiden puhepaketteihin.

Vanhassa järjestelmässä soittajan piti sinnikkäästi yrittää saada yhteyttä päivystäjään. Osa yhteydenottajista oli tähän ja varattu-merkkiääneen tyy-

Eija Määttä Helsinki

Hautapaasista löytyy vaikka mitä

Ville Ranta

MARJANNE VIHANTO-TYKKYLÄINEN oli huolissaan, että ”kohta hautojamme koristavat totemipylväät ja epäjumalan kuvat” (K&k 24.5). Suosittelen hänelle ekskursiota Hietaniemen hautuumaalle, jos vain kanttia löytyy.

Siellä on nimittäin paasia, joissa ei ole lainkaan kristillisiä merkkejä, vaan viikinkimystiikkaa, käärmeornamentteja ja riimukirjoituksia. Yhteen paateen on kirjailtuna uhmakas, panteistinen loitsu (Eino Leino). Eräällä haudalla on pieni luurankomies (Hugo Simberg). Toisaalla taas katselevat enkelit viekoittelevasti hyväntekijä Aurora Karamzinin haudalta. Marmoria on muovannut Ville Vallgren, tuo vanha veijari, joka paheellisen Havis Amandankin veisti.

Löytyy jylhä hauta, jossa lepää seikkailijaparoni Becken-Bauer vaimoineen, ikuistettuna kiviseen sarkofagiin kuin muinaiset etruskit ikään. Paroni puristaa käsissään Ilmariseksi ristittyä miekkaa, pakanasymboli siis sekin. Yhtä hautaa koristaa hävyttömästi ”pirunkeuhko”. Ja onpa vihdoin irvistelevä kasvokarikatyyri, mikä lie pilkkaava Spede – joitakin mainitakseni.

Toivotan kiinnostavaa ja tuntehikasta kävelyretkeä sekä suvaitsevaista suvea.

Päivi Mattila-Wiro hankepäällikkö, KTT sosiaali- ja terveysministeriö

Palveleva puhelin kallistui soittajille

Ainakin omalta kohdaltani jokin asettui oikeaan uomaansa. Ryhdyn elämään tuo viesti mielessäni ja toivon mukaan myös teoissani. Kiitos rehellisyydestä ja suoruudesta.

Martti ”Marde” Mäkelä Hakiksesta

tymättömiä. Uusi järjestelmä mahdolRehellistä puhetta listaa jonottamisen, ja soittaja saa varekokatastrofista memmin yhteyden päivystäjään. Toki jonottamismahdollisuuden voi jättää KIITÄN LEHDEN NUMERO 10 jutusta käyttämättäkin. Voi myös kokeilla on- ”Kun maailma ei enää riitä” (K&k 24.5.). neaan entiseen malliin, saisiko yhtey- Sisältö oli karmaisevaa mutta niin lohden päivystäjään heti noin parikym- dullista rehellisyydessään. Tulivat miementä sekuntia kestävien alkutiedot- leen Jeesuksen viestitykset, joita emme teiden jälkeen. Useimmiten tämä on- osanneet ottaa todesta kuitenkaan. nistuukin.

Sanaa käsittelijä vierastamme itVivamon Raamattukylä sekin tässä Armoaπ Vivamo Bible Village yhteydessä.

2017!

Reformaatio 500 v.

Muutos on jo salaisuus tilattu järjestelmän yllä9.–11.6. klo 13 15.–16.6. kloArmoa 132017! pitäjältä. TieReformaatiojuhlavuoden 18.6. klo 13 tunnus dotteeksi tu22.6. klo 18 lee: Puhelu23.6. klo 15 si siirtyy nyt 15.7. klo 13 päivystäjälle.

18.–19.7. klo 13 Antoisia 20.7. klo 18 keskusteluja 21.7. klo 13 toivottaen 26.–7.7. klo 13 28.7. klo 18 Raija Narvila 29.7. klo 13 toiminnanjohLiput: aik. 15 €, 3-12 v. 10 € taja, Pääkau-

PAAVALIN

punkiseudun palveleva puhelin

Kesän uutuusnäytelmä on matka Paavalin elämään ja uskon ytimeen.

Vivamontie 2, 08200 LOHJA Puh. 0207 681 760

Hilariuksen kiitosvirsi takaisin!

KIRKON MUSIIKKIJUHLAT Helsingissä oli hieno kokonaisuus monenlaista musiikkia lähinnä amatöörivoimin.

Kiitos siitä! Senaatintorilla pidetty juhlamessu oli mieleenpainuva. Ylistysvirtenä lauloimme 300-luvulta peräisin olevan ja Mikael Agricolan 1549 suomentaman kauniin virren numero 126, joka on monen mielivirsi. Olen oppinut tuntemaan sen nimellä Hilariuksen kiitosvirsi. Nimi on poistettu virsikirjasta. Ihmettelen, miksi.

Messussa lauloimme Helsingin Poliisisoittokunnan säestämänä virrestä uudistetun version, joka oli rytmikkäämpi kuin alkuperäinen virsi. Säestykseen oli lisätty instrumentti, jonka nimeä en tiedä. Tämä virren versio kuulosti minusta helistinversiolta. Virren kaunis, harmoninen sävelkulku jäi vieraaksi.

Lisäksi se laulettiin, kuten nykyään aina, ilman mitään fraseerauksia samalla äänenvoimakkuudella. Minä ja monet ikäiseni olemme oppineet laulamaan sen niin, että keskiosassa lauletaan pianissimossa ja kohdassa ”Sinä yksin olet pyhä” fortessa loppuun asti.

Meillä on paljon uusia rytmikkäitä virsiä, joissa on tarttuva sävelmä. Siksi vanhoja virsiä ja niiden tekijöitä tulee kunnioittaa esittämällä virret alkuperäisellä tavalla.

Leena Eerola Helsinki