Kirkko ja kaupunki 2017 11 vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

8.6.2017 kirkkojakaupunki.fi

VANTA A

A 3 Agricola-messu hakee rockkonsertin tunnelmaa B 1 Kun vantaalaispappi lehmänkallon uuniin piilotti

Seili – viimeinen ranta Katja Kallio kirjoitti romaanin irtolaisnaisen karusta kohtalosta

Teologi, kirjailija Martti Lindqvist (1945–2004)

Tänään

Eilen

Me kuolemme, emmekä kuitenkaan kuole, vaan elämme niiden sydämissä jotka rakastavat meitä.

†

Lääkäri ohjasi perheen osastolle, missä Anne halusi ottaa vauvan viereensä. ”Kätilö auttoi minut surun alkuun. Hän h aki pahvi arkun ja puhui lempeän lämpimästi, ei alentuvasti: ’laitetaanko vauva tähän... ei laiteta arkkua lattialle vaan yöpöydälle’. Itkin silmät päästäni. – – Aamulla jo pystyin vauvan jättämään. Hän oli silloin jo viilennyt.” Kuolleena syntyneen Linuksen äiti Anne Suikkonen Tukiviestissä 2 / 2017

Iankaikkisesti

‡

Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. – – Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus. Ensimmäinen kirje korinttilaisille 13: 12a–13

Rukous

Pääkirjoitus

Voiko sitä esitellä julkisesti? Armas aika joutui jo viime viikonloppuna, eikä Suvivirren laulamisesta koulujen kevätjuhlissa enää noussut vapaa-ajatuksellista älämölöä. Muodit muuttuvat, ja Suvivirren vastustaminen on niin 2012. Tänä keväänä yritettiin vähän kohista siitä, että helsinkiläisessä peruskoulussa osattiin huomioida ramadan-paasto, se kun koski koulun oppilaita. Kysymys on siitä, saako uskonto Uskontoa ei näkyä julkisessa tilassa. Jotkut pitävät voi typistää uskontoa samanlaisena asiana kuin oppilauseiksi ja sukupuolielin: se voi kyllä tuottaa iloa pään sisäisiksi ja lohtua ihmiselle, mutta julkisesti mielipiteiksi.” sitä ei pidä esitellä. Näin ajattelevat hukkaavat uskonnon ytimen: ei uskontoa voi typistää joiksikin neljän seinän sisällä lausutuiksi oppilauseiksi ja pään sisäisiksi mielipiteiksi. Uskonto on elämänmuoto. Sitä eletään yhdessä.

”

Silloin, kun koulussa on oppilaita, joiden elämänmuotoon kuuluu joulun viettäminen, on täysin luontevaa, että koulussa ei yritetä elää ikään kuin joulua ei olisikaan. Silloin, kun koulussa on oppilaita, joiden elämänmuotoon kuuluu ramadan asiaan kuuluvine päätösjuhlineen, on täysin luontevaa, että se todellisuus ilmenee myös koulun käytännöissä – ja että niille oppilaille, joiden arkeen ramadan ei kuulu, kerrotaan ja näytetään, mistä oikein on kysymys. Julkisen vallan tulee olla neutraali suhteessa erilaisiin katsomuksiin ja uskontoihin. Julkisen vallan pitää olla suorastaan uskonnoton. Päätöksiä ei pidä tehdä uskonnollisin perustein. Julkinen valta on kuitenkin eri asia kuin julkinen tila. Julkinen tila ei suinkaan ole uskonnoton. Se on moniuskontoinen. Uskontojen pitää saada näkyä katukuvassa, koulujen ja päiväkotien juhlissa, kansalaisten arjessa. Tämä koskee kaikkia uskontoja. Hyvää yhteiskuntaa ei rakenneta sillä, että kansalaiset pitävät oman identiteettinsä taka-alalla. Hyvää yhteiskuntaa rakennetaan toinen toisiltaan oppivien ihmisten vuorovaikutuksen avulla. Siispä Ramadan kareem vaan kaikille teille, jotka jaksatte sillä lailla kilvoitella ja hyvää helluntaiaikaa teille, jotka valmistaudutte juhlimaan Johannes Kastajaa. Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Luonto loisti, mutta minä odotin vain tätä yhtä, kauneinta kaikista kukinnoista, enkä välittänyt muusta kuin omasta pienestä kirsikastani. Herra, tämä ohikiitävyys jätti tyhjän olon, sillä tämän kauneimman kukinnon tähden löin laimin kaiken muun kauneuden.

Lainasanat

”

Yritän olla ottamatta itseeni, jos joku esimerkiksi haukkuu minua rumaksi. Ehkä sellaisia kirjoittavat ovat vain kateellisia tai heillä on ollut huono päivä.” 14-vuotias tubettaja Pinja Sanaksenaho sivulla A 12

Seuraava lehti ilmestyy

22.6.

Kirkko ja Kaupunki VANTAA 8.6.2017 numero 11 kirkkojakaupunki.fi Kannen kuva: Sirpa Päivinen

Uudet startup-tyyppiset seurakunnat tarjoavat elämyksiä Messuissa haetaan rockkonsertin tai elokuvien tunnelmaa. Teksti Kaisa Halonen Kuvitus Hans Eiskonen

ari–kolmekymppisten kaupunkilaisten hengailua. Ei urkuja vaan bändi. Ei sunnuntaiaamuna kymmeneltä vaan vaikka arki-iltana. Jotenkin se ei kuulosta perinteisiltä kirkonmenoilta. – Seurakuntia pitää uudistaa ja uusia perustaa, koska maailma ympärillä muuttuu. Samalla tavallahan yritykset ja palvelutkin muuttuvat vastaamaan tätä aikaa, sanoo kauppatieteiden opiskelija Mitja Piipponen. Hän on kirjoittanut yhdessä media-alan yrittäjän Janne Eerolan kanssa Startup Seurakunta -kirjan, jossa esitellään joukko uusia tai kasvavia seurakuntia eri puolilta Suomea. Suurin osa niistä on vapaiden suuntien piiristä, mutta mukana on myös neljä luterilaista yhteisöä. Niissä tehdään jotain toisin kuin on totuttu. – Näissä seurakunnissa on vähän samanlainen meininki ja samantyyppistä johtajuusajattelua kuin startup-yrityksissä. Ne pyrkivät kehittämään uusia innovaatioita siihen, miten asiat tehdään, Eerola kertoo. Popbändi ja videoscreenit ovat näissä seurakunnissa arkipäivää, samoin se, että tärkein viestintäkanava on sosiaalinen media. Modernin pinnan alla on kuitenkin perinteinen sisältö. – Joo, nämä ovat konservatiivisia seurakuntia, jotka haluavat pitää kiinni ydinsanomasta. Tavat tuoda sitä ydinsanomaa esiin voivat muuttua, Piipponen muotoilee. Tärkein oivallus, jota nämä seurakunnat hyödyntävät, on ihmisten kaipuu kuulua johonkin. Siksi monessa seurakunnassa kävijät ohjataan mukaan pienryhmiin. Jotkut järjestävät yhteistä teke-

mistä myös jumalanpalvelusten ulkopuolella: on vaikkapa leffakäyntejä tai salibandymatseja. Eerolan ja Piipposen tausta on Joensuun vapaaseurakunnassa, mutta he ovat osallistuneet myös luterilaisten ja helluntaiseurakuntien toimintaan. – Meille ei kauheasti ole väliä kirkkokunnalla vaan enemmänkin yksittäisellä seurakunnalla. Luulen, että olemme tässä suhteessa tyypillisiä oman sukupolvemme edustajia. Monet valitsevat seurakunnan musiikin, ilmapiirin tai ihmisten perusteella, Piipponen arvioi.

”

Startup-seurakuntia pääkaupunkiseudulla: Agricolaliike, Suhe, Kallion Wapis, Fila Helsinki, Espoon vapaaseurakunta, United Community Church (Lähde: Janne Eerolan ja Mitja Piipposen kirja Startup Seurakunta)

Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa toimiva Agricola-liike on yksi yritys tuoda luterilaiseen kirkkoon uudenlaisia toimintatapoja. – Me olemme ajassa kiinni, mutta emme yritä olla pellellä tavalla nuorekkaita, sanoo liikkeen toiminnanjohtaja ja pappi Henrik Wikström.

Mikael Agricolan kirkossa keskiviikkoisin järjestettävän messun ympärille on kasvanut ryhmä, jota voisi kutsua jumalanpalvelusyhteisöksi. Vakiokävijöitä on 60–100. – Agricola-messu ei yritä olla cool, vaan pikemminkin tunnelmallinen. Meillä on bändi, teatterimainen valaistus ja iso screeni, jolla esitetään videoita. Messussa on kaikki messun osat, mutta siitä on poistettu kaikki, mikä näyttää ikään kuin papin työltä. Wikströmin mukaan Agricola-messussa tai vapaiden suuntien uusissa seurakunnissa ei ole kyse siitä, että tavoiteltaisiin rentoutta tai tyylikkyyttä. Pikemminkin ne pyrkivät vaikuttamaan tunteisiin. – Messuissa haetaan esimerkiksi rockkonsertin tai elokuvien tunnelmaa, koske niissähän me nykyisin nostamme itsemme arjen yläpuolelle. Kyse on myös sisällöstä. Wikströmin mielestä tavallisessa luterilaisessa messussa uskon todellisuus jää seremoniallisuuden peittoon. Vaikka maailma ympärillä muuttuu, messu ei. – Kuitenkin samaan aikaan vaaditaan, että kaikki perinteiset käsitykset uskosta pitäisi muuttaa. Sanotaan, että klassisilla opinkappaleilla ei ole mitään väliä, koska maailma on muuttunut. On ihan absurdia, että sisältöä pitäisi muuttaa, mutta muotoa ei, Wikström puuskahtaa. Silti hän kiistää, että Agricola-messu olisi nuorten konservatiivien kokoontumispaikka. – Minulla on klassinen usko Raamattuun, mutta näkyni uskon todellisuudesta ei ole konservatiivinen. Messussa käy ihmisiä, joita kiinnostaa kuulla totista puhetta. Mutta toivon, että siinä ei kuulu minkään tietyn lafkan soundi. ■

40 000 kävijää vieraili Kirkon musiikkijuhlien tapahtumissa Helsingissä 19.–21.5. Juhlia oli tekemässä 4 000 kuorolaista ja muuta musiikkiryhmäläistä.

Roni Rekomaa

Hävikkiruokaa jaetaan Vantaalla viikossa noin 35 000 kiloa.

Yhteinen pöytä palkittiin Finlandia-talossa 31.5. järjestetyssä yhteiskuntasitoumuksen vuosijuhlassa vuoden 2017 vaikuttavimman toimenpidesitoumuksen palkinnon sai vantaalainen hävikkiruoan jakelu- ja ruoka-avun kehittämisverkosto Yhteinen pöytä. Palkinto on tunnustus uudenlaiselle toimintakonseptille, joka pyrkii vaikuttamaan paitsi ruokahävikkiin ekologisena ongelmana myös leipäjonoihin sosiaalipoliittisena ongelmana. Yhteistä pöytää hallinnoivat Vantaan seurakunnat ja Vantaan kaupunki ja siinä on mukana noin 30 hävikkiruoan lahjoittajaa kaupoista elintarviketeollisuuteen. Ruoka-apua jakaa noin 35 järjestöä, kaupungin asukastilaa ja seurakuntaa. Kuljetuksesta vastaa Vantaan kaupungin hävikkiterminaali, joka avattiin vuonna 2015. Ruokaa jaetaan viikossa noin 35 000 kiloa. Lisäksi hävikkiterminaalin työyhteisö työllistää 25 pitkäaikaistyötöntä palkkatuen ja työkokeilun avulla.

Tilan voi varata yhdestä numerosta Vantaankosken, Korson ja Tikkurilan seurakunnat siirtävät tilavaraukset yhteiseen puhelinvaraukseen syyskuun alusta. Muutos koskee kirkollisten toimitusten yhteyteen tehtäviä tilavarauksia, perhejuhlia ja esimerkiksi yhdistysten kokouksia. Seurakuntien omat virastonumerot säilyvät edelleen taustalla ja esimerkiksi yhdistysten vakiovuorot varataan edelleen suoraan omasta seurakunnasta. Varaukset on tehtävä viimeistään edellisen viikon tiistaina. Konserttivaraukset menevät edelleen perinteiseen tyyliin seurakuntien kanttorien kautta. Sähköiset kaste- ja hautausvarauspalvelut tulevat käyttöön osana muutoshanketta marraskuun alusta 2017. Sähköinen palvelu avautuu tässä vaiheessa vain Vantaankosken, Korson ja Tikkurilan seurakuntien jäsenille. Kokeilu kestää 31.5.2018 asti.

Samanmielinen mutta eriluonteinen kolmikko Kirkko ja kaupunki kävi neljässä piispanvaalipaneelissa ja otti selvää, millaiset henkilöt pyrkivät Helsingin piispaksi.

Teksti Hanna Antila Kuva Esko Jämsä

inakin hän on laaja-alaisesti sivistynyt tohtori, kokenut, sanavalmis ja tietää vahvuutensa ja heikkoutensa. Sen voi sanoa Helsingin hiippakunnan seuraavasta piispasta. Mutta valitaanko Irja Askolan seuraajaksi sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa, Luterilai-

sen maailmanliiton apulaispääsihteeri Kaisamari Hintikka vai Kallion kirkkoherra, Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Teemu Laajasalo? Vaalipaneelien perusteella sitä on vaikea ennustaa, niin tasavahvoja ja samanmielisiä ehdokkaat ovat. Luonteeltaan ja asiantuntemukseltaan he kuitenkin eroavat. Ensimmäisessä paneelissa Seurakuntien talolla Kalliossa

22.5. vaadittiin nopeutta. Oli tiiviitä kysymyksiä, lyhyitä vastausaikoja, kyllä vai ei -äänestyksiä. Ehdokkaiden piti myös esimerkiksi keskustella kuvitteellisesta tapauksesta, jossa pappi kyseenalaistaa kolminaisuusopin ja laatia twaarna edellispyhän raamatuntekstistä. Yleisössä istui lähinnä pappeja, seurakuntien työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Helppo yleisö siis, sai puhua kirkkoa ja teologiaa niin

jasalo näytti, kuinka pystyy maun perusteella erottamaan, kummas sa kahdesta kolapullosta on tuo reempaa juomaa. Paneelin lopuk si oppilaat äänestivät suosikkiaan piispaksi. Laajasalo vei voiton, ja sai päähänsä pahvisen piispanhii pan. Agricolan kirkon vaalipanee lissa 24.5. kuuntelijoina oli lähin nä potentiaalista äänestäjäkun taa. Puhe karkasi suuriin sfäärei hin, ja välillä oli vaikea vastauk sen perusteella päätellä, mikä oli kysymys. Puhuttiin piispan tehtävistä ja vallasta sekä kirkon ykseydestä, mitä ikinä se tarkoittaakaan. Eh dokkaatkin huomasivat, kuinka yhteneviä heidän mielipiteensä olivat ja kuinka vaikea päätös ää nestäjillä on edessään. Vai onko sillä merkitystä, haluaako piispa pitää esillä oikeudenmukaisuut ta (Hintikka), osallisuutta (Halla maa) vai armollisuutta (Laajasa lo)? – Härkis, nyhtökaura ja soija rouhe, Hallamaa kuvasi kolmik koa. Itseään hän vertasi eniten maustamista vaativaan soijarou heeseen, muiden roolitukset jäi vät epäselviksi.

paljon kuin sielu sietää. Toisaal ta paneelin tiukka tempo loi ra joitteensa. 27 minuutin kohdalla Jaana Hallamaa protestoi. – Minulla on sellainen olo, että kohta ollaan maitohapoilla. Täl lainen hengästyttävä minuutti peli, se pakottaa meidät epäkom munikaatioon. Me emme voi ol la tekemisissä toistemme kanssa. – Haluamme keskustella, komp pasi Kaisamari Hintikka. Toive oli ymmärrettävä, mut ta toisaalta ehkä juuri minuutti aikataulu ja yksinkertaisten vas tausten antaminen monimutkai siin kysymyksiin olivat mitä par hainta koulua piispan työhön. Kruununhaan yläkoulun Piispat tulilla -vaalipaneelissa 24.5. ehdokkaita kuunteli tarkka ja kriittinen yleisö. Ysiluokkalai set reagoivat kiertelyyn alkamal la supattaa, he selvästi halusivat selkeitä vastauksia. Kysymykset koskivat etiikkaa tai olivat käytän nönläheisiä ja paikallisia. Pitääkö Helsinkiin rakentaa suurmoskei

”

Ehdolla ovat härkis, nyhtökaura ja soijarouhe.”

ja? Pitäisikö joulujuhla vaihtaa talvijuhlaan? Mitä ehdokkaat ajat televat abortista, eutanasiasta tai homoavioliitoista? Hallamaa, Hintikka ja Laajasa lo eivät ajattele asioista yhtä mus tavalkoisesti kuin yläkoululaiset ja ajautuivat välillä jaaritteluun ja korkealentoisiin vastauksiin. Yk sinkertaisimmissa kysymyksissä ja itsensä esittelyssä he taas pär jäsivät hyvin olemalla juuri niin keski-ikäisiä kuin ovat. Kukaan ei yrittänyt erityisesti kosiskella nuorisoa. Paneeliin kuului myös kyky osio. Siinä Hallamaa esitteli len nokintekotaitojaan, Hintikka ve ti Leijonaa mä metsästän -leikin, ja Coca-Colan suurkuluttaja Laa

Kruununhaan yläkoulun paneelissa ehdokkaat äänestivät, millä kannalla ovat. Nuoret tekivät heille kinkkisiä kysymyksiä.

Uusi piispa vihitään marraskuussa Piispanvaalin ensimmäinen kierros on 16.8. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, käydään 1.9. toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Piispanvaalissa äänioikeutettuja on 1 786 pappia ja maallikkoa. Äänestäjiä ovat kaikki hiippakunnan papit ja lehtorit, niin virassa kuin eläkkeellä olevat. Maallikot ovat kirkon luottamushenkilöitä esimerkiksi kirkkovaltuustoista. Uusi piispa vihitään 12.11. Nykyinen Helsingin piispa Irja Askola jää loppuvuodesta eläkkeelle.

Neljäs paneeli järjestettiin Myy rmäen kirkossa Vantaalla 31.5. Vantaalaisyleisön edessä ehdok kaat joutuivat osoittamaan pai kallistietoutensa, kielitaitonsa ja kertomaan, millaiset asiat ovat vaikuttaneet heidän teologiseen ajatteluunsa. Lopulta päästiin sii henkin, puhumaan synnistä, hel vetistä ja taivaasta. Erojakin alkoi löytyä. Hallamaa jättäisi taivaasta ja helvetistä puhumisen mieluus ti Jumalalle, me kun juutumme vain huonoihin kielikuviin. Van hoilla uskonnollisilla sanoilla ja kielikuvilla herkutteleva Laajasa lo oli toista mieltä. – Jos helvetistä ei kannata pu hua, tarkoittaako se sitä, ettei taivaastakaan puhuta, Laajasalo haastoi. Hintikka tasapainotteli heidän välissään ja esitti kiinnostavia aja tuksia siitä, miten helvettiä voisi kuvata nykyihmisille, joille ”ikui nen ero Jumalasta” ei sano mi tään. Hallamaa, Hintikka vai Laajasa lo – härkis, nyhtökaura vai soija rouhe? On makuasia, kuka on pa ras. Hallamaa loistaa asiantunte muksellaan eettisissä ja teologisis sa kysymyksissä ja sijoittaa asioita yhteiskunnallisiin ja historiallisiin konteksteihin, Hintikka vakuuttaa kansainvälisten ja ekumeenisten asioiden hallinnalla ja esiintyy ta savarmasti. Laajasalolla on eniten kädet savessa: hän tuntee seura kuntien ja niiden johtamisen ar jen ja huomioi hyvin sen, kenelle puhuu. Joka tapauksessa Helsinki saa piispan, joka kelpaa kalliolai selle hipsterillekin. Äänestäjät voivat makustella valintaa kesän ajan. ■

MIELIPIDE

VANTAAN SEURAKUNTIEN YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO kokoontuu tiistaina 13.6.2017 klo 18.00 Vantaan seurakuntien palvelukeskuksen auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila. Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 5.6.2017 alkaen. Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Tilaisuuksia Armoaπ 2017!

Reformaatio 500 v.

Vivamon Raamattukylä

Vivamo Bible Village

PAAVALIN salaisuus

9.–11.6. klo 13 15.–16.6. kloArmoa 132017! Reformaatiojuhlavuoden 18.6. klo 13 tunnus 22.6. klo 18 23.6. klo 15 15.7. klo 13 18.–19.7. klo 13 20.7. klo 18 21.7. klo 13 26.–7.7. klo 13 28.7. klo 18 29.7. klo 13 Liput: aik. 15 €, 3-12 v. 10 €

Köyhät on otettava huomioon päätöksenteossa VANTAAN ASUNNOTTOMIEN Hyvinvoinnin Tuki (Vahti ry) otti kevätkokouksessaan 16.5.2017 kantaa köyhien ihmisten asemaan seuraavasti: Köyhien määrä, mukaan lukien myös työssä käyvät köyhät, on lisääntynyt nykyhallituksen aikana. Tämä näkyy ruoka-apua saavien määrän kasvussa. Huolestuttavasti leipäjonot ovat vakiintuneet kaupunkikuvaan. Jatkossa pitää pyrkiä köyhyyden torjumiseen. Pitää puuttua köyhyyden syihin, eikä tyytyä vain ongelman laastarointiin. Köyhyyden torjumiseen liittyy olennaisesti eriarvoisuuden torjuminen. Varhaiskasvatus ja koulupolku ovat otollisia kohtia vaikuttaa tuleviin sukupolviin. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen ja erilaiset tukitoimet koulupolun aikana ovat äärimmäisen tärkeitä eriarvoistumisen

LISÄÄ VERKOSSA

Kesän uutuusnäytelmä on matka Paavalin elämään ja uskon ytimeen.

ennaltaehkäisyssä. Lapsille ja nuorille tulee viestittää: olet arvokas, sinä onnistut Köyhyys on ilmiö, johon liitetään runsaasti kielteisiä, köyhiä leimaavia asioita. Sosiaaliturvan saajilta vaaditaan enenevästi vastikkeellisuutta. Työllisyyttä näennäisesti parannetaan vain lisäämällä valvontaa – ei työpaikkoja. Yksi uusista ajatuksista on leikata asumistuesta. Tämän tarkoituksena on alentaa vuokratasoa. Lisäksi toimenpiteen arvioidaan työllistävän 500–800 henkeä. Jää arvoitukseksi, millä mekanismilla tämä onnistuu. Todennäköisesti toimi ei suinkaan alenna vuokria, vaan siirtää yhä useampia ihmisiä toimeentulotukiluukulle. Köyhien ihmisten tilannetta ei pidä entisestään huonontaa. Vahti ry vaatiikin, että kaikessa päätöksenteossa on otettava huomioon vaikutukset köyhiin ihmisiin. Vantaan Asunnottomien Hyvinvoinnin Tuki ry

Julkaisemme korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Vivamontie 2, 08200 LOHJA Puh. 0207 681 760

Kaikkien kansojen Israelia siunaava Jerusalem RUKOUSKONFERENSSI 20.9.-4.10.2017. Näe ja koe Israel-ystävyys ja Raamatun maan nähtävyydet ainutkertaisella matkalla Pyhän Hengen johdatuksessa kansainvälisesti. Jatkuva ylistys-, rukous-, ja sananjulistusohjelma. Tunnetut puhujat ja ylistäjät. Simultaanitulkkaus, edullinen hinta, puolihito ja ilmaiset retket. Kysy: TV7 ´Sanan ja runon tuoksua´ aviopari Auli 044 513 1798 ja Jaakob 050 537 5065 www.sananjarunontuoksua.fi klikkaa MATKAT, matkat@sananjarunontuoksua.fi HERÄNNÄISSEURAT Mikaelinkirkon kirkkopyhä siirretty lokakuulle. la 10.6. klo 14 T. Piilolan 50-vuotisseurat Paavolan srk-koti, Aittat.1, Hyvinkää. pe 16.6. klo 18 Vanha kko, Uudenmaank.13, Hyvinkää. HUOM paikka muuttunut! ke 28.6. klo 18 Rovastilassa, Vuorikoskent. 554, Enonkoski (retki Kalliosta ja Loviisasta). Lisätied. V.-M. Hynninen, p. 0400 214971. 7.-9.7. herättäjäjuhlat Nilsiässä, www.herattajajuhlat.fi; yhteiskyytien peruutuspaikat: Vantaa-Hki, M. Taipale p. 050 3381506; ja Itä-Hki-Malmi, H. Untamala p. 045 3213195 tai A. Virkkunen p. 040 5804989.

Hautakiviä Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

facebook.com/ kirkkojakaupunki

Kolumni

Lätkäfanin elämänkoulu Jalkapallosta voi oppia kaiken tarpeellisen moraalista ja etiikasta. Niin väitti tehneensä Albert Camus, vaikka epäilenkin hänen liioitelleen. Kirjailijat sanovat kaikenlaista paikkansapitämätöntä siitä ilosta, että saavat aikaiseksi hyvän kuuloisen virkkeen. Minulle jääkiekko on opettanut enemmän kuin jalkapallo, mutta ei moraalista tai etiikasta, vaan pettymyksistä. Kun olin koulupoika, jääkiekon MM-kisat olivat suunnilleen parasta, mitä elämä saattoi tarjota. Suomi ei lähtenyt silloin taistelemaan maailmanmestaruudesta, vaan jahtaamaan pronssimitalia. Maailmanmestaruus olisi edellyttänyt Neuvostoliiton punakoneen voittamista. Yltiöpäisinkin optimisti tunnusti sen mahdottomaksi. Suomen 1970- ja 1980-lukujen pronssijahti oli vuoroin epätoivoista ja vuoroin tragikoomista. Ellei himoittu ensimmäinen mitali kariutunut efedriinikäryyn, se kariutui käsittämättömään tappioon kiekkomaailman kääpiölle DDR:lle. Jouduin nielemään niin paljon pettymyksiä, että totuin mieltämään jääkiekon pikemminkin häviämisen kuin voittamisen kautta. Suomi alkoi menestyä vasta kun olin kasvanut aikuiseksi. Siihen oli tottumista, mutta tottumista on helpottanut se, että Leijonat on tähän mennessä voittanut MM-finaalin vain kahdesti ja hävinnyt kahdeksan ker-

taa. Finaalitappio on moderni versio DDR:n edessä konttaamisesta. Poikavuosiltani muistan, kuinka MM-kisat muuttivat tutut aikuiset miehet myrkyllisiksi satiirikoiksi. Ottelulähetysten aikana he suorastaan kilpailivat siitä, kuka lausuu ivallisimmat kommentit Suomen pelaajista ja valmentajista. Kun loppusummeri soi Leijonien häviön merkiksi, nämä harrastelijasatiirikot eivät pystyneet peittämään tyytyväisyyttään: minähän sanoin! Silloin harvoin, kun Suomi löi jonkin suuren kiekkomaan, he menivät hämilleen eivätkä pystyneet nauttimaan voitosta. Elämässä voi joskus olla lohdullisinta vakaumus siitä, että mitään lohtua ei ole, vaan kaikki on häviöön tuomittua. Se on huonoa uskoa, valheeseen tuudittautumista. Olen yrittänyt välttää sellaista siitä saakka, kun koulupoikana seurasin tuskastuneena Suomen jääkiekkomaajoukkueen häviön jälkeisiä aikuisten miesten tappio-orgioita. TOMMI MELENDER Kirjoittaja on vantaalainen kirjailija, esseisti ja toimittaja. tommi.melender@gmail.com

1500-luvun alussa nykyisellä pääkaupunkiseudulla asui 5 000 ihmistä, jotka pelkäsivät kuolemansa hetkeä. Hiipivää reformaatiota talonpoika tuskin huomasi. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVITUS MARI AARNIO JA JARKKO PELTOLUHTA

Missä kuolimme kerran

urun piispa Arvidus Kurck hukkui. Se oli hänen elämänsä tärkein hetki. Kurck oli noussut Närpiössä pieneen laivaan, jonka piti kuljettaa hänet Ruotsiin. Matkassa oli myös piispan palvelijoita ja sukulaisia sekä Turun tuomiokapitulin dekaani. Oli heinäkuun

22. 22. päivä vuonna 1522. Selkämerellä nousi myrsky. Aallot löivät laivan yli, ja piispa joutui veden varaan. Arvidus Kurck tajusi kuolevansa. Hän tiesi, että kuoleman hetki ratkaisi kaiken.

Viisimetristen aaltojen lomasta lähestyi kaksi seuruetta. Yhdestä suunnasta tuli loistava joukko, jota johti arkkienkeli Mikael. Hän oli tullut hakemaan piispan, Herran uskollisen palvelijan, Taivaaseen. Toinen joukko oli pimeä ja pahanhajuinen. Se oli eläimellisten demonien ja pahojen henkien joukko. Ne aikoivat viedä piispan Helvettiin. Sancta Maria, Mater Dei, ora pro nobis peccatoribus, nunc et in hora mortis nostrae, piispa oli monesti rukoillut. Pyhä Maria, Jumalan äiti, rukoile puolestamme nyt ja kuolemamme hetkellä. Mutta kukaan ei ollut ehtinyt kuulla piispan rippiä. Se oli paha asia, ja Arvidus Kurck joutui paniikkiin. Hän katui syntejään ja huusi pyhää Henrikiä avukseen. Sitten uusi aalto nousi piispan yli ja vei hänet uppeluksiin. Myrsky ei tuntunut pinnan alla. Piispa veti keuhkonsa täyteen vettä.

2B Esko M. Laineen mukaan ihmisten uskonnolli 495 vuotta myöhemmin kirkkohisto rian dosentti E sko M. Laine juo cappuc suutta leimasi kolme asiaa. Ensinnäkin: se ei ollut yksityisasia. cinoa. Hakaniemen hallissa on arki-iltana – Katolisuudessa on aina ollut lähtökohtana se, hiljaista. että kirkon usko on tärkeämpi kuin yksilön, Lai – 1500-luvulla oli vallalla 1200-luvulla syntynyt kuolemakäsitys, että kuoleman kannalta tärkein ne selittää. – Meillä on mielikuva Umberto Econ Ruusun tä on se, mitä kuoleva ajattelee vihonviimeisellä nimessä kuvatusta munkki Baskervillestä, joka te hetkellä, Laine kertoo. – Kaikki tähtää siihen het keen, ja tämä kuolemakäsitys johtaa tietynlaiseen kee itsenäisiä päätelmiä ja suhtautuu kriittises kuolinvuodedramatiikkaan. ti kirkon traditioon. Heitä on kuitenkin tässä vai Jos kuoleva ei ehtinyt katua syntejään, mahdol heessa talonpoikien parissa todella vähän – jos lainkaan. lisuudet pelastukseen olivat olemattomat. Kuolin Toiseksi: pyhimykset olivat huipputärkeitä. Elä vuoteen äärelle kutsuttiin aina pappi, joka antoi synninpäästön. mä oli epävarmaa, ja pyhimykset pitivät ihmisis – Jos pappi myöhästyi tai kieltäy tä huolta. Esimerkiksi rutto ei suin tyi, se oli peruste viraltapanoon, kaan kadonnut 1300-luvun mus Laine selittää. tan surman myötä. Se siirtyi pohjoi Vuonna 1522 Suomi oli läpeen seen. Pyhimysten avulla yritettiin hallita hallitsematonta. sä katolista maata. Euroopasta hiipi – Pyhät olivat osa vakuutusjärjes pikkuhiljaa uudistusliike, jota alet 1500-luvulla pyhät tiin kutsua reformaatioksi tai us telmää, jota ei oikeastaan muuten olivat osa vakuutus ollut. Jokaisella oli oma taivaallinen konpuhdistukseksi. Tässä vaihees järjestelmää, jota ei kumminsa. Ihmisen kuului kunnioit sa harva suomalainen tiesi siitä – ja vielä harvempi kannatti sitä. taa pyhimystä sytyttämällä kyntti oikeastaan muuten Silti kävi niin, että Arvid Kurki löitä, käymällä hänen päivänään kir ollut. Jokaisella jäi Turun hiippakunnan viimeiseksi kossa ja muistamalla häntä. Vasta oli oma taivaallinen varsinaisesti katoliseksi piispaksi. vuoroisesti taivaallinen kummi huo kumminsa. Suomessa reformaatio tapahtui lehti ihmisen ajallisesta vaelluksesta. eri tavalla kuin manner-Euroopas Kolmanneksi: muinaisusko ja Pyhimysten avulla magia elivät katolisen kristinuskon sa. Tallinnassa, reilun 80 kilomet yritettiin hallita kanssa jotakuinkin sovussa. Kirk rin päässä nykyisestä pääkaupunki hallitsematonta.” seudusta, paavinkirkon vastustajat ko, jos nyt ei avoimesti hyväksy rikkoivat paikkoja ja tekivät aggres nyt kansanuskoa, katsoi sitä sormi Kirkkohistorian siivista hengellistä vallankumous en läpi. dosentti Esko M. Laine Edes pappiloissa kaikkia munia ei ta. Helsingin tienoilla otettiin his tohdittu laittaa samaan koriin. Vantaalaisen 1500-lu sukseen. vun pappilan uunista on löydetty lehmänkallo, joka toi hyvää onnea ja karkotti tuholaiseläimiä. Bertill hautasi kivikirveen talonsa lattian al Jopa Suomen reformaattorin Mikael Agricole. Hän oli löytänyt sen peltotöissä ja hän tiesi, et tä Ukko oli heittänyt sen myrskypilvistä maahan. lan kotitalosta Pernajasta on löydetty puuveistos, Hän tiesi myös, ettei salama iske samaan paik joka esittää tonttua tai taloa suojelevaa henkeä. kaan kahdesti. Niinpä hän päätti huijata Ukkoa: tähän taloonpa et kirveitäsi heitä. Anna itki kolme päivää. Sitten hän jäi makaa Bertillin talo oli yksikerroksinen hirsirakennus maan paikoilleen eikä suostunut puhumaan. Ta Mårtensbyn kylässä. Savupiippua ei ollut, vaan lonpoika Bertillin ja Annan kolmas poika oli kuol savu tuli sisälle. lut heti syntymänsä jälkeen. Pappi oli ollut toimit Vuosi oli 1507. Bertill oli hurskas kristitty, jolle tamassa messua ja ehtinyt paikalle liian myöhään. ei tullut mieleenkään nousta kritisoimaan kirkon Poikaa ei ehditty kastaa ennen kuolemaa. Pap oppia. Hän kävi joka sunnuntai kirkossa ja pahek pi sanoi, että lapsi joutui Taivaan ja Helvetin raja sui ulkosaariston kalastajia, jotka etenkin keliri maille limbukseen. Hän ei joutuisi kokemaan kaik kon aikaan jättivät tulematta. Bertill kuitenkin tie kia Helvetin kauhuja, mutta ei koskaan saisi kat si myös, että vanhoihin jumaliin, haltijoihin ja soa Jumalaa kasvoista kasvoihin. Niinpä lasta ei tonttuihin kannatti pitää hyvät välit. myöskään voitu haudata Pyhän Laurin kirkon Etelä-Suomen maa oli hedelmällistä. Nykyisen hautausmaalle. Pojan nimeksi piti tulla Lars. Ber pääkaupunkiseudun talonpojat eivät olleet rik till vei pienen ruumiin pois Annan luota. Ensimmäinen vuosi oli lapselle vaarallinen. Jos kaita, mutta ei heillä aivan huonostikaan men ta ja pyhää Annaa auttamaan lasta. Hän polvis nyt. Heillä oli muun muassa varaa rakennuttaa ki poika selvisi imeväisajasta, seuraava riskin paikka tui haudan viereen ja jäi puoliääneen hokemaan: oli noin seitsemänvuotiaana. Silloin oli aika läh rikiem rikiem. vikirkko. Pyhän Laurin kirkko sijaitsee Vantaal Kun aamu alkoi valaista hautaus la Kehä kolmosen eteläpuolella. Se oli alueen kes teä äidin helmoista isän töihin. Met kus, ja kirkko oli lähitienoon ainoa kivirakennus. sässä saattoi jäädä puun alle tai susi maata, Bertill peitti haudan miten Sen rakensi mahdollisesti kiertävä ammattilaispo saattoi tappaa. taisi ja palasi metsään. Mutta jos selvisi aikuiseksi, saat rukka, joka tuli Pohjois-Puolasta tai Saksasta. Ul Alkuvuodesta 1521 nykyiselle pää komaiden vieraat olivat harvinaisuus. toi elää vanhaksi. – Ihmiset asuivat kylissä, joita oli Helsin – Jos ei sairastunut eikä tyrinyt ja kaupunkiseudulle oli kiirinyt huhu Luther oli sitä oli hyvät geenit, saattoi periaattees gin kirkkopitäjässä noin 90. Valtaosa by- tai bö ja toisenlaisista kuolemista. Tanskan kuningas Kristian II oli le-päätteisistä paikoista on vanhoja kyliä, kertoo sa elää jopa 90-vuotiaaksi, Esko M. mieltä, että teloittanut Tukholmassa aatelisia, arkeologi Andreas Koivisto Vantaan kaupungin Laine kertoo. pyhimysten porvareita ja piispoja. Heidät oli Se ei kuitenkaan ollut kovin museosta. huutaminen avuksi tuomittu harhaoppisuudesta ja pol oleellista. Ajallinen elämä oli vaivo on perkeleestä. jen piinaama ja varjomainen. Ihmi tettu roviolla. He joutuivat varmas Töölö (Tölöby), Suutarila (Skomakarböle), Ko nala (Konalby) Oulunkylä (Åggelby), Tikkuri sen tärkeämpi syntymä oli syntymä ti Helvettiin. Ruotsalaiset talonpo Melanchton oli sitä iankaikkiseen elämään. jat olivat nousseet kapinaan. Hei la (Dickursby), Kulosaari (Brändöby), Martinlaak mieltä, että se on Syntymäpäivistä ei pidetty kirjaa, so (Mårtensby), Kaarela (Kårböle) ja niin edelleen. tä johti nuori aatelinen nimeltään turhaa, ja Agricola mutta kuolinpäivä – eli se tärkeämpi Osa kylistä rakennettiin tiiviisti kylänraitin ym Gustav Vasa. ajatteli samalla syntymäpäivä – muistettiin kyllä. Uutiset kiersivät suusta suuhun, pärille, osa taas hajalleen. Varsinainen Helsingin Seuraavaa pyhäpäivää edeltä ja faktat vaihtuivat kertojan mu kaupunki perustettiin vasta muutaman vuosikym tavalla. kaan. menen päästä, vuonna 1550. vänä yönä Bertill haki pienen Lar Kirkkohistorian Bertillin elämään Tukholman ta Pääkaupunkiseudulla asui noin viisituhatta ih sin ruumiin riihestä ja lähti kulke dosentti Esko M. Laine pahtumat eivät vaikuttaneet. Ku mistä, joista suurin osa oli maanviljelijöitä. Lähes maan pimeän metsän läpi. Matka kaikki puhuivat ruotsia. Saarilla asui kalastajia ja Mårtensbyn ja kirkon välillä oli yli ningas kuin kuningas. Eivät ne tän luultavasti jokunen luotsi. Vapaa-ajalla, jos sellais kahdeksan kilometriä. Bertill kaivoi hautausmaan ne tulleet. syrjäiselle laidalle pienen kuopan, laski pojan sin Seuraavina vuosikymmeninä oppineiden teo ta oli, soitettiin soittimia ja heitettiin noppaa – ja luultavasti ryypättiin, tapeltiin ja riiailtiin. ne ja täytti haudan. Hän pyysi pyhää Laurentiuslogien ja kuninkaiden kammioissa puitiin suuria,

”

Requiem aeternam dona eis, Domine, et lux permutta Helsingin tienoilla tapahtui vähän. Vuonna 1527 kuningas Kustaa Vaasa siirsi kirkon omaipetua luceat eis. Requiescant in pace. Bertillin vansuuden kruunulle, mikä oli papeille nöyryytys, hin poika Hans ei ymmärtänyt papin hokkuspokmutta ei juuri kiinnostanut Bertilliä. kuksista mitään, mutta tiesi, että ne Seuraavana vuonna Turkuun vihitolivat tarpeen. Hans oli itse pyytänyt pyhää Birgittaa ja pyhää Gertrudia tiin uusi piispa pitkälti vanhan karukoilemaan isän sielun puolesta. tolisen kaavan mukaan, mutta eräs Parin vuoden päästä Turusta tuli oleellinen seikka oli toisin: paaviluusi pappi, joka opetti outoja. ta ei enää pyydetty vahvistusta vihSellainen Kun Hans oli ripin yhteydessä kimykselle. Sen sijaan piispa Martkertonut pyytävänsä esirukouksia ja ti Skytte vannoi uskollisuutta kusauliniinistömäinen varjelusta taivaalliselta kummiltaan, ninkaalle. maltillinen harkinta pyhältä Birgitalta, pappi oli niisSamalla katkesi Helsingin pitäon reformaation jän kivikirkon napanuora Roomaan. kauttanut nenäänsä ja sanonut, että toteuttamisen Bertill ei asiaa edes huomannut. voit sinä niin tehdä jos haluat, mutta ei siitä mitään hyötyä ole. Käänny tapa Suomessa, ja mieluummin Kristuksen puoleen. Bertill kuoli savupirtissään siksi reformaatio – Reformaatio toteutui kahdelheinäkuussa 1534. Metsässä jalkaan on erilainen tullut haava tulehtui. Kuu oli vähela linjalla. Ne voidaan henkilöiSuomessa kuin monin nevä, ja kaikki tiesivät, että se merdä Martti Lutheriin ja Philipp Melanchthoniin, sanoo Esko M. kitsi paranemiselle huonoa. Pappi paikoin Saksassa. Laine. ehti paikalle ajoissa. Kirkkohistorian – Luther oli sitä mieltä, että pyhiKun kuolinkamppailu oli käyty, dosentti ruumis vietiin kirkkoon, jossa valmysten huutaminen avuksi on perEsko M. Laine vottiin kolme vuorokautta ja vietetkeleestä. Melanchton oli sitä mieltiin sielunmessua, requiemia. Muutä, että se on turhaa. Melanchton oli Agricolan opettaja, ja Agricola ajatteli samalla taten maalliseen elämään kiintynyt vainaja saattaisi yrittää palata. valla.

”

Turun hiippakunnassa toteutettiin vuonna 1537 kulttireformi, jossa kirkon elämää alettiin riisua reformaation ajatusten mukaisesti. Muutoksissa kuitenkin vältettiin aggressiivista polkemista tai valvontaa. Puhutaan Pohjolan pitkästä reformaatiosta. Syrjäseuduilla katoliset tavat elivät vielä pitkään. – Kirkko on meillä ihan käsittämättömän kärsivällinen opettaja, Laine toteaa. Maltillisuus näkyy kirjallisissa lähteissä. Yhtäältä Turun piispa ja Suomen ensimmäisen kirkkohistorian kirjoittaja Paavali Juusten toteaa 1570-luvulla ykskantaan: ”Olemme jo 33 vuotta sitten hylänneet roomalaisen krisman ja öljyn käytön samoin kuin muut tyhjänpäiväiset seremoniat, jotka ovat inhimillisen auktoriteetin säätämiä eivätkä Jumalan sanan mukaisia. – – Me kauhistumme kuolleiden pyhien avuksihuutamista ja olemme jättäneet hyvästit heidän esirukouksilleen.” Hylätty on – mutta vuonna 1593 allekirjoitettu Upsalan kokouksen päätösasiakirja antaa asiasta joustavamman kuvan: ”Tähän maahan ei oikeas taan saisi antaa tulla eikä asettua asumaan kenenkään sellaisen ihmisen, joka harrastaa jotakin väärää oppia eikä ole kanssamme yhtä opin asioissa, jotta hän ei viettelisi

4B toisia mukaansa. Koska tätä ei kaupankäynnin ja matkustamisen takia kuitenkaan voida estää, on päästy yksimielisyyteen siitä, että harhaoppisen ei ole lupa pitää julkisia kokouksia kodeissa tai muualla.” Upsalassahan oltiin tolkun ihmisiä! – Sellainen sauliniinistömäinen maltillinen harkinta on reformaation toteuttamisen tapa Suomessa, ja siksi reformaatio on erilainen Suomessa kuin monin paikoin Saksassa, Laine sanoo. ”OIKEIN HYVÄÄ JA HISTORIALLISTA sunnuntaiaamua täältä Turun tuomiokirkosta”, sanoo Ylen TV1:n toimittaja. On syyskuun 5. päivä vuonna 2009, ja Turun luterilaistuneessa tuomiokirkossa vihitään Helsingin piispa. Suomi on läpeensä luterilainen maa – tai ainakin kulttuuriluterilainen. Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluu lähes 80 prosenttia kansasta. Teemu Sippoa ei kuitenkaan voi laskea kyseiseen lukuun, koska hän on katolilainen. Sippo on Selkämerellä hukkuneen Arvidus Kurckin eli Arvid Kurjen jälkeen ensimmäinen suomalaissyntyinen katolinen piispa. Kurjen kuoleman ja Sipon vihkimisen välillä on 487 vuotta. Vuonna 1617 Ruotsi-Suomessa säädettiin laki, jonka mukaan katolisen uskon harjoittamisesta seuraa kuolemantuomio. Välissä oli vuosisatoja, joiden aikana vääräuskoiset olivat tiukilla. 1500-luvun maltillisuus karisi. Sittemmin ajat ovat taas muuttuneet. Teemu Sipon vihkimistä katoliseksi piispaksi seuraavat penkistä muun muassa Helsingin silloinen luterilainen piispa Eero Huovinen ja Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo. (Todettakoon, et-

tä 1500-luvun alussa pääkaupunkiseudulla ei ollut yhtään ortodoksia. Muslimeista tai muista uskonnoista esihelsinkiläiset olivat tuskin kuulleetkaan.) ”Näen erityisenä tehtävänäni toimia sillanrakentajana”, Sippo sanoo Ylen toimittajalle. ”Haluaisin rakentaa siltoja myös muihin kristittyihin, ennen muuta tietysti meidän luterilaisiin ja ortodoksisiin veljiin ja sisariin.” Kahdeksan vuotta myöhemmin, anno Domini 2017, tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martti Lutherin kerrotaan naulanneen 95 katolista kirkkoa kritisoivaa teesiään Wittenbergin linnankirkon oveen. Suomen luterilaisessa kirkossa ei kuitenkaan haluta juhlia uskonpuhdistuksen juhlavuotta. Täällä vietetään reformaation merkkivuotta. Merkkivuoden projektisihteeri, luterilainen pastori Timo-Matti Haapiainen totesi Kirkko ja kaupungin mielipidepalstalla 22.7.2015, että uskonpuhdistus on ”sanana altis vastakkainasettelua ruokkiville tulkinnoille”. Näyttää siltä, että Suomen pitkä reformaatio jatkuu yhä.

Bertill ja hänen perheensä ovat fiktiivisiä henkilöitä, jotka perustuvat asiantuntijoiden näkemyksille. Arkeologisissa kaivauksissa Martinlaaksossa on löydetty kivikautinen kirves, joka on haudattu 1500luvun alussa asutun talonpoikaistalon lattian alle. Pyhän Laurin kirkon hautausmaalta on löydetty alle vuoden ikäisten lasten salahautoja. Jutussa on käytetty lähteinä muun muassa seuraavia teoksia: Pentti Virrankoski: Suomen historia, Simo Heininen ja Markku Heikkilä: Suomen kirkkohistoria, Simo Heininen: Pyhästä Henrikistä Mikko Juvaan ja Risto Pulkkinen: Suomalainen kansanusko.

Kolumni

Satasen trampoliini lennättää pitkälle

TOMMI LAITIO Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

OHJAAJAT KANNUSTIVAT NUORIA JA VEIVÄT HEIDÄT KOKEILEMAAN UUSIA ASIOITA. KUNKIN HARRASTAMISEEN KÄYTETTIIN NOIN 115 EUROA VUODESSA.”

”ME OLIMME oppineet että meidän ei kannattanut haluta itsellemme asioita eikä toivoa parempia aikoja. Olimme rynnänneet väärään suuntaan ja kärsimme muutoskammosta. Me olimme pelokkaita tunturijäniksiä. Ja isoja nälkäisiä jääkarhuja.” Ruotsinsuomalainen Susanna Alakoski kirjoittaa lapsuudestaan alkoholistiperheessä teoksessaan Lähimmäisen huhtikuu (2015). Alakoskelta kysytään usein, miten lasten syrjäytymistä tulisi estää. ”Meidän on kylvettävä siemeniä, emme vain tiedä milloin siemen itää”, hän vastaa.

keeseen valikoitui luokkia, joilla oli keskiarvoa enemmän poikia ja vieraskielisiä. Hankkeen jälkeen kaikki nuoret ovat jatkoopinnoissa, mikä on keskiarvoa parempi tilanne. Sekä kouluviihtyvyys että luokkahenki paranivat. Nuoret ovat kiinnostuneempia useammista asioista kuin vertailuluokilla. 115 EUROA per oppilas on Alakosken peräänkuuluttama siemen. Siemeniä jaettaessa on samalla hyväksyttävä, että emme voi tietää, mikä siemen ratkaisee. Mutta joku siemenistä voi olla kokonaisen elämän arvoinen. Taloudellisen hyödyn lisäksi hanke muistutti, että nuorella on oltava rahan lisäksi tietoa, kavereita ja rohkeutta kokeilla, tykätä ja olla tykkäämättä. Kouluyhteisö toimii parhaimmillaan trampoliinina, joka auttaa näkemään omat mahdollisuudet laajemmin ja sysää liikkeelle. Nuorilta opittiin, että on tärkeää, että vapaaaika tuntuu vapaalta. Nuoren on koettava, että päätyy hän sitten keppihevosiin, kuntosaliin, chillailuun tai lukemiseen, hänestä välitetään. Tai kuten Susanna Alakoski asian ilmaisee: ”Rakastettuna olemisen tunne on vahvempi kuin kaikki maailman päihteiden käyttö.”

YLEINEN ARVIO syrjäytymisen hinnasta on miljoona euroa palveluina ja menetettyinä verotuloina. Laskelma ei vastaa, mikä ennaltaehkäisy tehoaa. Valtio, kunnat, puolueet ja säätiöt ovat tarjonneet ratkaisuksi harrastusta jokaiselle lapselle. Helsingin kaupunki käynnisti vuonna 2013 Hyvä vapaa-aika -tutkimushankkeen, jolla selvitettiin harrastusten vaikutusta. Nuoriso-ohjaajat työskentelivät kuuden yläkoululuokan kanssa kolme vuotta. Ohjaajat kannustivat nuoria ja veivät heidät kokeilemaan uusia asioita. Kunkin harrastamiseen käytettiin noin 115 euroa vuodessa. Hank-

Eikö uni tule? SOS Health melatoniinisuihke lyhentää nukahtamisaikaa.

MELATONIINI ON SUIHKEENA TABLETTIA TEHOKKAAMPI! Melatoniini on elimistössä luontaisesti esiintyvä ”pimeähormoni”. Ihmisen elimistössä sitä erittyy pääasiassa aivojen ympäröimästä käpyrauhasesta. Melatoniinin eritys lisääntyy pimeyden tulon jälkeen, on huipussaan kello 2–4:n välillä yöllä ja vähenee yön loppupuolella. Melatoniinia erittyy vähemmän, jos ihmisellä on stressiä tai esimerkiksi epäsäännölliset ruokailutavat. Tupakointi ja alkoholin käyttö vähentävät myös melatoniinin tuotantoa.Vanhemmilla ihmisillä esiintyy usein nukahtamisvaikeuksia. Heidän unensa keskeytyy yöllä, ja he heräävät erittäin aikaisin aamulla. Syy heräilyyn on iän myötä vähenevä melatoniinin tuotanto.

Suihkeena melatoniini imeytyy nopeammin ja paremmin Suihkemuotoinen melatoniini vaikuttaa nopeammin ja on tehokkaammin kuin tabletit, kapselit tai vastaavat tuotteet. Kun melatoniini nautitaan tablettina, jopa 80% melatoniinihormoonista tuhoutuu. Suoraan kielen alle suihkutettu melatoniini imeytyy kolme kertaa nopeammin ja on jopa 3-4 kertaa tehokkaampi kuin tabletti- tai kapselimuotoinen valmiste. Kielen alle suihkutettuna imeytyminen limakalvoilta alkaa jo viidessä minuutissa. Melatoniinia imeytyy ensimmäisten minuuttien aikana suoraan limakalvolta jopa 4 kertaa enemmän kuin enemmän kuin perinteisistä vatsan kautta kulkevista tableteista. Suihke (ng/ml) Valmiste B (ng/ml)

SOS Health melatoniinisuihke on riittoisa, edullinen ja helppokäyttöinen SOS Health melatoniinisuihketta käytetään ottamalla 1 suihkaus kielen alle noin puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa. Päivittäin käytettynä lähes 200 päivän eli yli puolen vuoden annos. Terveyskaupoista, terveystuotteiden verkkokaupoista. www.polarpharma.fi

Suihke vs tabl imeytyminen 5,0000 3,7500 2,5000 1,2500 0,0000

Toisenlainen nainen leimattiin hulluksi Katja Kallio kirjoitti romaanin Seilin saarelle vuonna 1891 passitetusta irtolaisnaisesta. Arkistojen tutkiminen oli kirjailijalle hurja löytöretki. Teksti Marjo Kytöharju Kuvat Sirpa Päivinen

uto tunne valtaa mielen, kun yhteysalus Östern rantautuu Saaristomerellä sijaitsevalle Seilin saarelle. Tutun oloinen hiekkatie vie alkukesän vihreyden saattamana saaren päärakennukseen ja kirkkoon. Tätä tietä kulki runsaat sata vuotta aiemmin myös Amanda Aaltonen, joka määrättiin 26-vuotiaana saarelle pahamaineiseen naisten mielisairaalaan. Määräys oli ankara, sillä kun Seiliin joutui, ei sieltä ollut pääsyä pois.

Amanda Aaltonen on kirjailija Katja Kallion keväällä ilmestyneen Yön kantaja -romaanin päähenkilö. Kirja perustuu tietoihin, jotka Kallio kokosi Aaltosesta eri lähteistä. Myös saari rakennuksineen on vahvasti läsnä teoksessa. – Lukiessani Jutta Ahlbeck-Rehnin väitöskirjaa, joka käsittelee Seilin mielisairaalan potilaita, törmäsin Amanda Aaltosesta tehtyyn potilasraporttiin. Psyykkisten oireiden ohella mainittiin yllättäen, että potilas on kertonut lentäneensä kuumailmapal-

lolentäjän rakastajattarena Pariisiin, Kallio selvittää romaaninsa taustoja. – Se iski minuun kuin salama. Aloin pohtia, kuka oli tämä nainen, ja olisiko sellainen ollut mahdollista siihen aikaan. Halusin tietää lisää, ja päädyin Turun maakunta-arkistoon tutkimaan hänen papereitaan. Kallio otti sen jälkeen yhteyttä Seilin saarella toimivaan Turun yliopiston tutkimuslaitokseen. Hän vietti saarella kaksi viikkoa kirjoittamassa ja tutkimassa.

Suljetusta saaresta matkailukohteeksi Seili on saari Nauvossa, Paraisten kaupungissa, Saaristomerellä. Saaren suomenkielinen nimi on muunnelma ruotsinkielisestä Själö-nimestä, joka tarkoittaa hyljesaarta. Seili tunnettiin 1600-luvulta lähtien muusta maailmasta eristäytyneenä leprasairaalasaarena. Myöhemmin se muuttui mielisairaalaksi, jonne sijoitettiin lopulta vain naispotilaista. Sairaalan toiminta lakkautettiin vuonna 1962. VIDEO VERKOSSA

Turun yliopisto perusti 1964 Seilille Saaristomeren tutkimuslaitoksen. Nyt saarella toimii myös Skärgårdskompaniet, joka on kehittänyt sinne majoitus-, ravintola- ja opastuspalveluita. Seilillä voi tutustua muun muassa mielisairaalan vanhoihin päärakennuksiin sekä museokirkkoon. Kiinnostava yksityiskohta on kirkon takaosa, johon saaren leprasairaat eristettiin. Lisätietoa: visitseili.fi

Seilin päärakennuksessa on nähtävissä kopio sellistä, jollaisessa mielisairaalan potilaat aikoinaan asuivat.

rikollinen, joka oli ollut jo lapsena hankala ja kova valehtelemaan. – Romaania kehitellessäni halusin kyseenalaistaa nämä todisteet hänestä huonona ihmisenä. Mietin, mikä olisi voinut olla tarinan toinen puoli. Kalliolle tilanne oli ihanteellinen, sillä hänelle on aina kirjaa kirjoittaessa tärkeää suhde siihen liittyvään paikkaan. – Paikka ja sen ihmiset ovat ihmisen identiteetille kaikkein tärkeimmät elementit. Kaikki ovat varmasti kokeneet sen jossain muodossa. Mitä tapahtuu identiteetille, kun joutuu viettämään loppuikänsä paikassa, jossa ei halua olla? Kirjan tapahtumat ovat täysin kuviteltuja. Elämäkertaa Kallio ei halunnut kirjoittaa, vaan tarinan vapaudesta ja alistumisesta. – Ihmisen pelastuksena on rankoissakin olosuhteissa usein se, että hän kiintyy ihmisiin ja asioihin. Seili kuitenkin oli mainettaan huomattavasti parempi paikka. Amandalla olisi ollut varmasti vielä kauheampi kohtalo, jos hän olisi joutunut olemaan loppuelämänsä vankilassa.

Katja Kalliolle oli tärkeä hetki, kun hän löysi Seilin saaren hautausmaalta Amanda Aaltosen kuluneen hautakiven.

Katja Kalliolle selvisi, että kyseessä oli niin kutsuttu loisnainen, joka oli ilman vakituista työtä ja asuntoa ja ainakin omien sanojensa mukaan matkustellut jopa ulkomailla. – Siihen aikaan irtolaisuus oli rikos. Amanda oli istunut ennen Seilille joutumistaan Hämeenlinnan vankilassa irtolaisuuden ja näpistysten takia. Seilin potilasraportissa hänellä oli erikoinen diagnoosi: insania epileptica menstrualis eli epileptinen kuukautishullu. Hänen todettiin olevan tasapainoton

Seilin mielisairaalan 66 naispotilaassa oli hyvin monen tyyppisiä naisia. Osa oli vaikeasti psyykkisesti sairaita ja osa vain lievästi. Oli niitäkin, joiden eivät tarvinneet hoitoa ollenkaan. Sairaalassa työskenteli kuusi hoitajaa, eikä heistä yhdelläkään ollut alan koulutusta. Vakinaista lääkäriä siellä ei ollut. – Sairaalan arjessa oli vahvoja normaalin elämän elementtejä, kuten työntekoa sekä yhteydenpito saarelaisiin. Amanda kuului vapaakävelijöihin, joten hän sai liikkua ulkona ja tehdä erilaisia töitä kehräämisestä keittiöhommiin. Se toi varmasti päiviin mielekkyyttä ja yhteisöllisyyttä, vaikka kohtelu saattoi välillä olla tylyäkin ja työ oli palkatonta, Katja Kallio kertoo. – Ei ole helppoa kirjoittaa totuutta ajasta ja paikasta, jossa ei itse ole elänyt. Saamieni tietojen perusteella arvelisin kuitenkin, että sairaalassa ei harjoitettu rakenteellista julmuutta ja alistamista, vaan tärkeintä oli se, miten arkiset hommat hoidetaan. Kun kirjailija oli viime vuonna Seilillä, hän kolusi rakennusten nurkkia ja teki romaanin tapahtumien kannalta tärkeitä esinelöytöjä. Hän löysi rukkeja ja muita vanhoja työvälineitä, kelkan ja luistimet sekä pianon. – Sairaalan arki tuli sillä tavalla esiin konkreettisesti. Se oli kuin arkeologian harrastamista. Myös huoneet ja niiden maalikerrosten paljastamat aika-

kerrostumat auttoivat ymmärtämään paikan luonnetta. Saaristolaisten elämästä, kuten puhetavasta, ajatusmaailmasta ja kalastuksesta, Kallio sai tietoa Eva Lettisen teoksista ja tutkimuksista. Kallio selvitti myös, että Turussa oli ollut 1800-luvun lopulla ulkomaalaisia kuumailmapallolentäjiä. Amanda Aaltonen saattoi siis puhua tottakin. Kyetäkseen kuvaamaan kokemusta kirjailija kokeili korkeanpaikankammostaan huolimatta itsekin lentämistä kuumailmapallolla. Amanda Aaltosen tarinaa kirjoittaessaan Katja Kallio mietti paljon naisen asemaa 1800-luvulla. Tuolloin ei köyhällä ja varsinkaan normaalista poikkeavalla naisella ollut elämässä paljonkaan mahdollisuuksia. – Köyhät, sääty-yhteiskunnan pohjalla olevat naimattomat naiset olivat myös seksuaalista riistaa. He olivat jatkuvasti vaarassa tulla raskaaksi, Kallio sanoo. – Nurinkurisella, raa’alla tavalla Seili edusti vapautusta naisen perinteisestä roolista. Siellä naiset saattoivat kiroilla ja oksentaa, kun heitä eri syistä rangaistiin ja yritettiin laittaa kuriin. Yksi romaanin potilaista toteaakin, että mehän ei oikeastaan olla naisia. Vapautta rakastava Amandakin pohtii asiaa. Hän ei kadehdi rikkaiden naisten elämää, koska nämä ovat muotoseikkojen vankeja. Kallion mukaan Amandan kaltainen saisi tänä päivänä osakseen lähinnä sosiaalisia tukitoimia. Hän saisi matkustaa vapaasti, polttaa tupakkaa ja värjätä tukkansa vaikka siniseksi. Amandan potilasraporttiin merkitty diagnoosi, epileptinen kuukautishullu, kertoo hyvin ajasta, jolloin psykiatria oli vielä lastenkengissä. – Silloin elettiin hysterian kulta-aikaa. Alun perin ajateltiin, että naisen kohtu lähtee vaeltamaan, ja se saa hänet epätasapainoon, Kallio kertoo. Kalliolle laajamittaisen taustatyön tekeminen oli tuttua jo edellisestä Säkenöivät hetket -romaanista. Eroa aiempaan oli kuitenkin siinä, että Yön kantaja kertoo todellisesta henkilöstä. Juhannuksen jälkeen kirjailija lähtee viikoksi Hankoon jatkosodan aikaisen saksalaisleirin kaivauksille. – Kaivausretki liittyy Säkenöivien hetkien jatko-osaan. Taustojen tutkiminen on kiinnostavaa, mutta on valtava työ muuntaa tiedot itsenäiseksi taideteokseksi. ■

Osta lippu etukäteen

Lippuautomaatti HSL-Mobiilisovellus

Matkakortti

Palvelupiste

R-kioski

Lipunmyynti lähijunissa päättyy 19.6. Valitse sinulle sopivin tapa ostaa lippu. Vaihtoehtoja on useita. Edullisimmat liput saat HSL:n matkakorttiin ladatulla arvolla. Kortin lukijat löytyvät tutuilta paikoilta junasta. HSL:n mobiililippu on kätevä. Voit maksaa ostoksesi puhelinlaskulla tai luottokortilla. Lataa sovellus ja sinulla on aina lippukauppa taskussasi.

Voit ostaa lipun myös aseman automaatista. Kertalippuja vaikka varastoon voit ostaa Rkioskeista ja HSL:n muista myyntipisteistä. Kattava myyntipistehaku ja lista automaattien sijainnista löytyy osoitteesta hsl.fi. Voit tiedustella sinulle sopivinta myyntipistettä myös puhelimitse

HSL:n maksuttomasta asiakaspalvelu numerosta puh. 09 4766 4000 (pvm). Kun lipunmyyntivaunut poistuvat käytöstä, konduktöörit kiertävät junissa kaikkialla. Heiltä voi kysyä neuvoa lippuasioissa. Lipunmyynti päättyy myös VR Lähiliikenteen junissa. Katso lisätietoja VR:n lippuvaihtoehdoista osoitteesta vr.fi.

hsl.fi

än pysähtyy vain, kun hänellä itsellään on asiaa. Nuoren kommentti opettajastaan on murska-arvio kuuntelemisen kyvystä, mutta kertoo samalla viiltävästi jotain ajastamme. Ei ole aikaa pysähtyä toisen ihmisen vuoksi. Vai onko pysähtymättömyydessä kyse ihmisen perusluonteesta, joka luontaisesti etsii ensin omaa hyväänsä tai suojautuu? Sisar Benedicta Idefelt vastasi 1950-luvulla saksalaisesta luostarista eräälle nunnaoppilaalleen, kun tämä valitti, ettei kukaan ole kiinnostunut hänen henkilökohtaisista kokemuksistaan. Uskon, ettei kukaan voi koskaan ymmärtää toista niin täydellisesti, että olisi rehellisesti yhtä kiinnostunut tämän elämästä kuin omastaan. Sisar Benedicta kertoi huomanneensa, miten ihmiset ottavat häneen yhteyttä henkilökohtaisissa asioissaan. Olen usein pohtinut, miksi. Olen löytänyt ratkaisun: Minulla on taito kuunnella heidän ongelmiaan. Mutta heti, kun yritän puhua jotain omasta ajatuksestani, heidän kiinnostuksensa laskee. Nunnan johtopäätös on, että on yritettävä unohtaa itsensä ja olla kiinnostunut toisista. Se ei ole helppoa. Miten toinen ihminen voidaan kohdata lämpimästi, odottamatta vastapalvelusta? Antoine de Saint-Exuperyn klassikkokirjassa Pikku Prinssi puhutaan pysähtymisen lajista, joka ohittaa tavanomaisen kohtaamisen: sydämellä kuuntelemisesta ja näkemisestä. Ruotsalainen teologi Owe Wik ström kirjoittaa, miten läsnäolon taitoja voi harjoitella yksinkertaisin menetelmin. Hän kehottaa esimerkiksi pitämään muistikirjaa, johon viikon

Kuuntele sydämellä Hyvät kuuntelijat ovat vähissä, mutta sydämellä kuuntelemista voi oppia. Teksti Minna-Sisko Mäkinen Kuvitus Hans Eiskonen

mittaan kirjoittaa ajatuksiaan. Kirjoittaminen harjaannuttaa sisäistä havaintokykyä. Kävellessä voi meditoida vaikka aamulla luettua Raamatun jaetta ja harjaannuttaa itseään levollisuuteen, tapahtuipa mitä tahansa. Samalla kasvaa kuuntelemisen taito. Kuuntelemisen taidossa keskeistä on osata edes hetkeksi laittaa syrjään omat asiat ja oma todellisuus. Oman rajallisuuden ja asioiden keskeneräisyyden hyväksyminen antaa malttia keskittyä toiseen. Epävarmuuden sietämisessäkin voi kasvaa. Eräs ystävä totesi: On olemassa ihmisiä, joilla on sydän paikallaan. He ovat levollisesti läsnä. Heidän ei tarvitse reagoida joka asiaan. He ovat aidosti sydämellisiä. Onko aito sydämellisyys luontainen lahja vai opeteltavissa oleva asenne parempaan toisen ihmisen ymmärtämiseen? Entä miten sydämellisyyttä voisi oppia ja miksi se on tärkeää? Joissain Lähi-idän ja Afrikan maissa hyvää ihmistä kuvataan kertomalla, että hänellä on valkoinen sydän. Ihminen, jolla on valkoinen sydän, ei etsi ensimmäiseksi omaa etuaan eikä ole kyyninen. Hän haluaa ottaa toisen

ihmisen tosissaan. Hän näkee hyvän sielläkin, missä se on kätkössä. Hän näkee toivon toisen ihmisen elämässä, vaikka se olisi muilta kadoksissa. Sydämellisyyden opettelussa tärkeä ohje nousee kultaisesta säännöstä: Kaikki, mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää samoin heille. Toisen asemaan asettuminen voi vaatia itsensä likoon laittamista ja mielen ki-

”

Aikamme suorastaan huutaa epäitsekkyyttä.”

pua, mutta tuo samalla elämään mielekkyyttä ja vahvistaa inhimillisyyttä kovien arvojen keskellä. Sydämellisyys ei ole vain kuuntelemista, vaan lopulta johtaa myös tekoihin. Välinpitämättömyys on aikamme tappavin tauti, totesi erään avustusjärjestön vapaaehtoistyöntekijä puhuessaan yksinäisyydestä, jota ku-

ka tahansa voi tuntea missä tahansa, myös ihmisten keskellä. Aikamme suorastaan huutaa epäitsekkyyttä. Pikku Prinssi -kirjan nykyaikaan siirretyssä Mark Osbornen elokuvassa sanoma on kirkas. ”Itsekkyys, jatkuva raadanta ja talouskasvun tavoittelu johtavat vain epätoivoon, koska elämän todelliset arvot ja merkitykset ovat muualla. Ne ovat toisen ihmisen kohtaamisessa ja kyvyssä rakastaa lähimmäistään”, kirjoitti Iltalehti elokuva-arviossaan vuonna 2016. Animaation tarinassa vaativaan ja tehokkaaseen maailmaan kasvatettu tyttö oppii, että elämässä tärkeintä onkin sen, miten toisia kohtelee. Sydämellä kuuleminen vaikuttaa ajassamme harvinaiselta kuulemisen lajilta, johon kykenevä on jo työstänyt omaa elämäänsä, haavoittuvuuttaan, asenteitaan ja olettamuksiaan. Prosessissa on syntynyt vilpitöntä pyrkimystä ymmärtää sitä, mistä toinen ihminen on tehty. Kahden ihmisen yhteydessä on aina riski väärintulkintaan. Tarvitaan suuruutta olla käymättä keskustelua vain oman tulkinnan kautta. Tarvitaan hieman myös periksi antamista. Kiinnostus ja arvostus toista kohtaan syntyvät, kun hän ei enää ole uhka, vaan samanlainen kuin minäkin, Jumalan luoma. Sydämen ääni on juuri se ääni, jota maailma kaipaa. Se on hiljainen ja helposti syrjäytettävissä, mutta se toistuu, kun sitä kuuntelee. Sydämen ääni ei ainoastaan pyydä, vaan joskus jopa vaatii meitä kuuntelemaan lähimmäistä ja näkemään hänen hätänsä. Viime kädessä kyse on havahtumisesta: Minun asiani tai minun elämäni ei aina ole se tärkein. ■

KRÄSÄN RIPARIT 2018:

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

ORONMYLLY: 6.–16.6. VIVAMO 1: 6.–16.6. VIVAMO 2: 27.6–7.7. VIVAMO 3: 11.–21.7. VIVAMO 4: 25.7.–4.8.

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

HINTA: 445 €

NUORET.FI/ILMOITTAUDURIPARILLE

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD Timo Saarinen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä oman kaupunkisi osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Opiskele hyvässä seurassa SykSyllä HelSingiSSä alkavaa aikuiSkoulutuSta Lastenohjaaja, lapsi- ja perhetyö perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja, nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Tutkinto suoritetaan oppisopimuskoulutuksena. Koulutuksen aloittaminen edellyttää tutkinnon suorittamiseen soveltuvaa työpaikkaa. Lue lisää: www.seurakuntaopisto.fi

Evankeliumijuhla Helsingissä 30.6.–2.7.2017 HELSINGIN JÄÄHALLI

Järvenpääntie 640 04400 Järvenpää

mukana mm.: PAULA RISIKKO Evankeliumijuhla.fi JIPPU PEPE WILLBERG 30.6.— 2.7.2017

Palvelukoti Kukkasrahasto Merisotilaantori 1 A, 00100 Helsinki

Turvallista elämää hyvien palveluiden parissa

Lapsille ja nuorille oma ohjelma.

Soita ja sovi aika – tervetuloa tutustumaan meihin!

Tilaisuuksiin on VAPAA PÄÄSY. Katso koko ohjelma:

ASUMISTA JA PALVELUA HELSINGIN SYDÄMESSÄ

evankeliumijuhla.fi

Oma koti palvelukodissa

 Toiminnanjohtaja Carola Sandberg 050 305 9051  Lisätietoa kotisivuiltamme: palvelukotikukkasrahasto.fi

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Ota yhteyttä Otavamedia Oy:n ilmoitusmyyntiin Juha Kurvinen, 040 541 5787

Tuire Sillanpää, 040 594 4204

Kari Salko, 0400 604 133

etunimi.sukunimi @otava.fi

Hortoilun ja hyvän olon jäljillä Tietokirjailija, hyvinvointikouluttaja ja ter veystoimittaja Raija Kivimetsä, 54, julkaisi en simmäisen kirjansa Villiinny villivihanneksiin vuonna 2005. Suvun käyttöön suun nitellusta kirjasta tuli kin opas kaikille hortoi lijoille. Syksyllä ilmestyy Kivi metsän kuudes kirja, yhdessä raw chef Taina Salosen kanssa tehty Villikakut – Hyvän olon raakakakkukirja. Kivimetsä asuu Espoos sa puolisonsa Jouko Kivimetsän kanssa. Raija Kivimetsän mukaan hortoilu antaa onnen tunteen, koska geenimme ovat samoja kuin keräilevillä esi-isillämme.

Onni löytyy luonnosta Raija Kivimetsälle luonnon antimet tulivat tutuiksi jo lapsena. Teksti Taneli Kylätasku kuva Esko Jämsä

Se on taas täällä! Kevään tulo saa Raija Kivimetsän hihkumaan kuin lapsi. Mieli täyttyy onnellisuudesta, kiitollisuudesta ja rauhasta. Päivittäiset kävelyt belgialaisen laivakoiran Onnin kanssa tuntuvat taikuudelta. Hän uppoutuu luonnon syliin ja antaa vihreän sävyjen täyttää mielensä. Sitten hän lähtee hortoilemaan eli keräämään villivihanneksia. Kivimetsän mielestä luonnon sato on parhaimmillaan kevään ensimmäisinä viikkoina, kun kasvien lehdet ovat vielä ”vauvoja”. Kesäkuussa luonnon tarjonta on jo runsasta, mutta edelleen laadukasta. Silloin kerääminen on helppoa niillekin, jotka eivät tunnista kasveja pienistä versoista.

Pyhän Kol minaisuuden päivä

Kun luonnon vihreys ympäröi Raija Kivimetsän, kaikki on jollakin tavalla kohdallaan. Hetkessä on jotakin pyhää. Rääkkylässä kotiin palaamisen tunne on vielä vahvempi kuin Espoon metsissä, koska luonnosta puuttuu ihmisten luoma äänimatto. Silloin sisimmästä nousee huokaus, jota on vaikea pukea sanoiksi. Tietokirjailija löytää kokemukselle selityksen. Luonnon keskellä myönteiset tuntemukset ilmaantuvat tutkimusten mukaan jo 20 minuutissa. Stressihormonin taso romahtaa, syke ja verenpaine laskevat. Ihminen rentoutuu. ■

istock

Taivaan tähden

11.6.

Kori täyttyy monenlaisista luonnon antimista. Pienistä nokkosenlehdistä saa virtaa, elinvoimaa ja vastustuskykyä. Vuohenputki antaa makua salaattiin, piirakkaan ja munakkaaseen. Ehytlaitaisissa voikukanlehdissä on vähemmän nitraatteja ja paljon enemmän ravinteita kuin lähikaupan salaatissa. Raija Kivimetsän lapsuudessa perhe vietti viikonloput ja kesät suvun omistamassa saaressa Pohjois-Karjalan Rääkkylässä. Isä otti tytön mukaansa kokemaan kalaverkkoja ja opetti kädestä pitäen, miten luonnossa liikutaan ja toimitaan. Suvussa kulki myös tieto siitä, mitkä kasvit ovat syötäviä ja mitkä myrkyllisiä. Kivimetsän isoisä oli maanviljelijä, joka osasi parantaa ihmisiä ja eläimiä villikasvien avulla. Isoisä paransi luonnon antimilla myös Ki-

vimetsän isän, joka sairastui pikkupoikana vakavasti. Lapsena opittuun luonnon arvostamiseen liittyy eettinen periaate: luontoa ei saa riistää. Siksi Kivimetsä kerää hortoillessaan enintään neljäsosan löytämästään sadosta.

Piiloagenda Mikä harmittaisi enemmän kuin se, että Jumala on salattu. Mikä vapauttaisi enemmän. Niin salattu Jumala on, etten voi tunnustella häntä paketin läpi tai arvioida muodosta, millainen hän on. Niin salattu hän on, että minun on pakko myöntää, että en lopulta tiedä hänestä mitään. Jumala tuskin on salattu kiusallaan. Hän ei ole salattu siksi, että en saisi tietää, eikä edes siksi, että minun pitäisi tietämisen sijaan vain uskoa. Niin kuin vieras kulttuuri hän on salattu. Voin kuunnella sen kaikua ja sovittautua sen askeliin, mutta luova virta on hänen, ei minun.

Jumala on salattu siksi, että en voisi uskoa häneen. Hän on salattu siksi, että vain hän voi uskoa minuun. Ihmisessä ei ole luottamusta. Luottamus on Jumalan nimi. Jumala on muuttumaton, sanovat kristityt, jotka vetoavat häneen vastustaessaan muutosta. Jumala on muuttumaton, sanovat kristityt, jotka vetoavat hänen kaikkialle ulottuvaan armoonsa. Miten voin tietää, että salattu Jumala on muuttumaton? Onko Jumala muuttumaton siinä, että hän määrää kiveen hakatun lain? Vai siinä, että hän luo jatkuvasti uutta? Jokaisella salaisella agentilla on piiloagendansa. Jos kultaa ja kimalletta ympärilleen kerännyt-

tä kirkkoa katsoo, Jumalakin voi näyttää itseään tehostavalta mallinukelta. Mutta jos astuu jälkeen, jonka sanotaan hänestä jääneen,

tunnistaa kyllä eron. Lämpöä ei voi teeskennellä. Se lämmittää.

Kaisa Raittila

12 B Gurun opissa Ohjaajana George Fox

Tunti hiljaa Kveekariyhteisöt ovat toimineet vuosisatoja kevyellä organisaatiolla hiljaisten tuntien varassa. Miten sellaista voisi harjoitella?

Englantilainen suutari George Fox sai vuonna 1647 valaistumisen kokemuksen. Hän opetti, että jokaisen on mahdollista saada yhteys Jumalaan, koska hänen sisällään on siihen kosketuskohta. Fox organisoi vapaamuotoisen uskonnollisen liikkeen, joka sai nimekseen Religious Society of Friends. Toiset alkoivat kutsua heitä kveekareiksi. Fox ystävineen joutui alusta pitäen vaikeuksiin viranomaisten kanssa, sillä he kieltäytyivät maksamasta kymmenyksiä valtionkirkolle, vannomasta valaa oikeudessa ja tarttumasta aseisiin. Fox joutui moneen otteeseen vankilaan, kuten monet hänen ystävänsäkin. Nykyään eri puolilla maailmaa on noin 250 000 kveekaria. Kveekareille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1947.

Kokeile viettää hiljaisuuden tuntia tai päivää parin ystäväsi kanssa kotona tai ulkona luonnossa. Tai miltä tuntuisi viettää yhteinen teehetki hiljaisuudessa? Tai voisitko sopia puolisosi tai elämänkumppanisi kanssa, että silloin tällöin, vaikka kerran viikossa, viettäisitte yhteisen hiljaisen hetken? Seurakunnat järjestävät hiljaisuuden päiviä ja retriittejä, joissa voi kokeilla pitempää hiljaisuutta yhdessä toisten kanssa.

Kaikkein tärkein on sisälläsi. Siksi omaa sisintään kannattaa kuunnella. Ja minkä löydön sisintäsi kuunnelles sasi teetkin, älä tee siitä opinkappalet ta, neuvovat kveekarit. Helluntaiviikolla vuonna 1652 eräässä pikkukaupungissa Englannis sa vietettiin markkinoita. Paikalla oli paljon väkeä. Oli maatyöläisiä ja pai menia etsimässä töitä. Oli tilanomista jia ja kauppiaita vaimoineen, kokkeja ja palvelijoita. Siellä liikkui myös nahkanuttuun ja nahkaisiin polvihousuihin pukeutunut mies. Hän oli suutari ja lammaspaimen. Kuuluvalla äänellä hän kutsui ihmisiä tornitalon pihalle. Tornitalolla hän tar koitti läheistä kirkkoa. Pihalla hän kiipe si puuhun ja piti sieltä saarnan. Miehestä huokui sisäinen varmuus ja näkyi, että hän oli viettänyt paljon aikaa ulkoilmassa. Avoimen taivaan alla hän kehotti ihmisiä tulemaan ulos käsin tehdyistä temppeleistä ja odottamaan Jumalan henkeä. Hän sa noi, että jokainen ihminen on hengen

Lähde tutkimusmatkalle sisimpääsi Jumalanpalvelusta voi viettää kuuntelemalla tunnin omaa sisintään. Kveekarit tekevät niin. Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

temppeli. Kristusta hän kutsui tosi va loksi, joka valaisee jokaisen ihmisen. ”Kristus on jokaisessa ihmisessä si säisenä valona ja sisäisenä totuutena. Ihmisen tulee vain kääntyä sitä koh den”, mies saarnasi. Seuraavana sunnuntaina hän nou si parin mailin päässä olevalle kukku lalle ja piti siellä oman vuorisaarnan sa tuhatpäiselle joukolle. Mies oli George Fox, josta tu li kveekariliikkeen perustaja. Tuo

helluntaiviikko merkitsi alkua hen gelliselle liikkeelle, joka sai nopeas ti kannattajia ympäri Englantia. Fox oli kulkenut monta vuotta paikasta toiseen ja papin luota toiselle löytä mättä apua hengelliseen etsintään sä. Uskon salaisuus alkoi avautua hä nelle vähitellen hänen retkeillessään ja viettäessään öitä taivasalla. Hiljai suudessa hän koki Jumalan läsnä olon. Oli ainakin yksi joka ymmär si häntä.

Nykyäänkin tämä on parinsadantu hannen kveekarin uskon ydin. Kerran viikossa he kokoontuvat tunnin ajaksi ja ovat yhdessä hiljaa. Se on heidän jumalanpalveluksensa. He luottavat siihen, että Jumala on läs nä jokaisen sisimmässä ja puhuu sille, joka kuuntelee. Aina silloin tällöin joku voi sanoa ääneen omasta sisimmästään nous seen sanan tai ajatuksen. Sitä ei kom mentoida. Palataan vain hiljaisuu teen. Hiljaisuus saa johtaa. Kenellä kään ei ole omaa agendaa. On vain yhdessä tapahtuva sisäinen kuun telu. Kveekarien periaatteena on, että Jumalasta on hyvä puhua vähin sa noin. Yhtä niukasti ja kunnioittavas ti on syytä puhua toisen ihmisen ties tä ja elämästä. Jokaisella on oma tien sä eikä kukaan voi olla toisen mesta ri. Voit kulkea toisen kanssa, mutta et hänen puolestaan. Jokaisen matka on vielä kesken. Se, mitä tänään sanot uskostasi, kertoo sii tä, missä kohtaa matkaa olet. ■

Taneli Törölä

Timo Hormio

Juhana Pitkänen

3×

hengellinen perinnejuhla

144. kerta

123. kerta

94. kerta

Luterilaisen kirkon sisällä vaikuttaa erilaisia porukoita, joita kutsutaan herätysliikkeiksi. Kun evankeliset kokoontuvat Helsingin jäähalliin juhannusta seuraavana viikonloppuna, kyseessä on heidän 144. kesäjuhlansa. ”Tässä ei ole kaikki” -teemalla järjestettävä kesätapahtuma palaa juurilleen, sillä sekä juhla että sitä järjestävä yhdistys syntyivät 1870-luvulla Helsingissä. Juhlilla kuullaan raamatunopetusta ja lauletaan kirjasta nimeltä Siionin kannel.

Myös heränneet eli körtit palaavat juurilleen. Viimeksi Vantaalla kesäjuhlia viettäneet körtit juhlivat tänä vuonna Nilsiässä. Paikkakunnalla asui aikanaan liikkeen keskushahmo, Paavo Ruotsalainen. Juhlilla julkistetaan uudistettuja, mutta edelleen alakuloisilta vaikuttavia ja itsetutkiskelun täyteisiä lauluja sisältävä Siionin virret -kokoelma. Tämänvuotiset juhlat ovat järjestysnumeroltaan 123. Päivien tunnus on ”Uudistat armollasi”.

Hengelliset syventymispäivät ovat Suomen Raamattuopiston pääjuhla. Ne pidetään Johanneksenkirkossa Helsingissä elokuussa. Tämänvuotiset juhlat ovat järjestysnumeroltaan 94. Kesä juhlan teema rakentuu erilaisten teesien, kuten ”Vapaaksi ajan hengestä” ja ”Olet kutsuttu”, tarkastelusta seminaareissa, paneelissa ja pääjuhlassa. Tilaisuuksien soundtrack löytyy viidennen herätysliikkeen yhteisestä Viisikielinen-laulukirjasta.

Herättäjäjuhlat 7.–9.7. Nilsiässä

Hengelliset syventymispäivät 24.–27.8. Helsingissä

Evankeliumijuhla 30.6.–2.7. Helsingissä

Jan Ahonen

MENOT 8.6. – 22.6. Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507. Diakoniapäivystys: 1.6.–6.8. diakoniapäivystys Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kesäkahvit torstaisin 24.8. asti klo 13–14.30. City-rippikoulun konfirmaatiomessu la 10.6. klo 11. Sari Kokkonen, Justus Kivimäki, Saara Huhanantti, Juha Paukkeri. Pajulahti-rippikoulun konfirmaatiomessu su 11.6. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18. Perhekerho ke 14.6. ja 21.6. klo 9–12. Seuraavan kerran ke 16.8. Pohjois-Amerikan Suomikuoron Hoitava, Hyvän Olon -konsertti pe 16.6. klo 19. Kuoroa johtaa musiikillinen monilahjakkuus Terhi Miikki-Broersma, konsertin juontaa rovasti lännen risukoista Jukka Joensuu, Emmaus srk, Vancouver. Kuorossa on laulajia Kanadasta, Yhdysvalloista ja Suomesta. Useimmat laulut ovat suomeksi. Myynnissä on kuoron cd-levyä. Ohjelmalippu 15 €/hlö. Holma 1 -rippikouluryhmän konfirmaatiomessu su 18.6. klo 12. Tiina Palmu, Rasmus Simell, Riikka Jäntti. L10T -koulutus alkaa Hakunilan kirkolla 27.8. Koulutus perustuu Luukkaan evankeliumin 10. lukuun ja voi muuttaa elämäsi innostavaksi, tuoda syvyyttä elämääsi ja varustaa sinua evankelioivaan elämäntapaan. Koulutusillat ovat sunnuntaisin 27.8., 3.9., 10.9., 17.9. ja 24.9. klo 17. Lisätietoja antaa Harri Nurminen p. 050 354 7648, harri.nurminen@evl.fi. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. (09) 830 6500.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Messu su 11.6. klo 10. Harri Nurminen. Kesäkahvit tiistaisin 29.8. asti klo 13–14.30.

Avoin perhekahvila pe 16.6. klo 9–13. Leikkiä ja yhdessäoloa. Jatkuu syksyllä 1.9. alkaen. Messu su 18.6. klo 10. Reijo Liimatainen, Enni Maaninka.

MUUALLA Retkipäivä perheille ti 20.6. Mustasaaressa klo 8–17. Hinta; aikuiset 20 €, 6–17-v. 10 €, 1–5-v. 3 € ja 1-vuotiaat ilmaiseksi. Hintaan sisältyy bussikyyti, lauttamaksu, lounas, ohjelmaa ja kahvit. Ilmoittautuminen virastoon p. 09 830 6500. Tiedustelut Liisa Pietilä p. 050 337 7312. Juhannusjuhla pe 23.6. klo 18–21. Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa. Pääesiintyjinä ovat Taika-Petteri ja sirkusartisti Milla Kurronen. Ohjelmassa mm. kokko, yhteislaulua, ohjelmarasteja, grillimakkaraa 2 €/kpl, saunomista ja uintia. Parkkipaikkojen vähyyden takia juhlaan pääsee vain seurakuntien bussikyydillä. Osallistujien tulee ilmoittautua kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500 to15.6. mennessä, tai hakunilan.seurakunta(at)evl.fi pe 16.6. mennessä. Hinta 10 euroa maksetaan bussissa käteisellä, alle 12-v. maksutta. Hinta sisältää kyydin, kahvin ja makean purtavan sekä ohjelman. Bussireitti: Länsimäen kirkko klo 17, Keihästie, Rajakyläntie, Maratontie, Vaaralan kirkon pysäkki, Hakunilan kirkko n. 17.15. Paluu juhlan jälkeen samaa reittiä päinvastaisessa järjestyksessä.

KASTETTU Amanda Isabella Kanervo, Sara-Maria Elisabet Nyman, Lilja Alma Margareeta Teräsalo.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Pauli Henri Tapio Haapaniemi ja Jenni Marjatta Valkonen, Jari Pertti Tapio Keistiö ja Satu Tellervo Nordlund, Niko Juhani Raekoski ja Jenni Karoliina Kopra.

HAUTAAN SIUNATTU Elvi Katri Ratilainen 92 v, Sirkka-Liisa Manni 90 v, Hannu Antero Perttula 53 v.

Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Messu ja Anna Tapio I -rippileirin konfirmaatio su 11.6. klo 10. Jaakko Kara, Miika Koistinen ja Päivi Tiitu. Messu ja Anna Tapio II -rippileirin konfirmaatio su 11.6. klo 13. Jaakko Kara, Miika Koistinen ja Päivi Tiitu. Messu su 18.6. klo 10. Jukka Nevala, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit. Erityisrippikoulun konfirmaatio su 18.6. klo 13. Katja-Maaria Vilén ja Hannu Lehtikangas. Kesäjumppa tiistaisin 23.5.−20.6. klo 18–19. Hämeenkylän kirkon etupihan nurmikolla. Ohjaajana ryhmäliikunnanohjaaja Vantaan voimistelijoista. Oma jumppamatto ja vesipullo mukaan. Diakoniapäivystys tiistaisin 6.6.– 29.8. klo 9–11. Muutoksesta minuksi -kurssi to 31.8. alkaen. Kokoontuminen järjestetään joka toinen viikko torstaisin klo 18–20. Viimeinen kokoontuminen on to 30.11. Kurssi on vertaistukiryhmä syövän sairastaneille tai syöpähoidoissa loppuvaiheessa oleville. Kurssi tarjoaa mahdollisuuden käsitellä koettua sairautta hyödyntäen erilaisia voimaannuttavia menetelmiä. Kurssia ohjaavat taidepedagogi Annukka Mikkola ja tutkija-opettaja Katja Hyry. Kurssille haetaan 15.8. mennessä vapaamuotoisella hakemuksella. Kirjoita hakemukseen miksi haluaisit osallistua kurssille, mitä syöpää sairastat, milloin olet sairastunut sekä yhteystietosi. Hakemukset lähetetään osoitteeseen hameenkylan.seurakunta@evl.fi tai postitse: Hämeenkylän seurakunta / kirkkoherranvirasto, Auratie 3, 01630 Vantaa. Kuoreen merkintä: ”Muutoksesta minuksi”. Kurssi on veloitukseton. Kurssi järjestetään yhteistyössä Etelä-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa. Lisätietoa nettisivuillamme ja osoitteessa etela-suomensyopayhdistys.fi.

LAMMASKUJA 1:N KERHOTILA

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta,

Aikuisten raamattupiiri. to 8.6. klo 16–17.30. Piirissä keskustellaan seuraavan sunnuntain evankeliumitekstistä.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Kenian lähetyspiiri to 15.6. klo 11–12.15. Jukka Nevala ja Jarkko Vähäsarja. Kevään päättäjäiset.

MUUALLA Pihaseurat ke 14.6. klo 18. Vapaalassa. Raili ja Aimo Koskella, Terätie 29 A. Jarkko Vähäsarja ja Satu Enrold. Pihaseurat ke 21.6. klo 18. Hämeenkylässä. Tuula Mösöllä, Santamäentie 23 D 12. Jukka Nevala ja Jaakko Kara. Tule tutustumaan naapureihin ja muihin alueen asukkaisiin. Pihaseuroissa vietetään yhdessä kesäiltaa laulun, puheen ja kahvittelun merkeissä. Pihaseurat ovat seurakunnan vapaaehtoisten järjestämiä.

KASTETTU Ava Daniela Saarinen, Aaro Anton Hakala, Vilma Justiina Wiik, Lumi-Elina Maavuori, Jooa Kristian Hannula, Joonatan Aleksei Aulén.

AVIOLIITTOON KUULUTETUT

18.40 kirkon kappelissa. Lisätietoja Heikki Toivonen p. 050 304 9485. Päivärippikoulun konfirmaatio la 17.6. klo 11. Holma 1 konfirmaatio la 17.6. klo 14. Messu su 18.6. klo 10. Tuula Paasivirta, Riikka Wikström ja Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. Holma 2 konfirmaatio su 18.6. klo 14. Lutherin virsi ja makkara ke 21.6. klo 18. Yhteislauluja ja makkaranpaistoa kirkon sisäpihalla. Airi Saloniemi ja Jussi Salonen.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-14. Kirkonkulma on kiinni 5–16.6. Uusi aukioloaika 19.6. alkaen 9–13.30. Hartaus ti ja to klo 11.

KASTETTU Olivia Tuulikki Helosvuori, Jasper Luka Samuel Pajunen, Miilia Adelia Haili, Remus Reimart Doligas, Hilla Olivia Määttänen.

Antti Tapani Leppänen ja Saara Elina Heinänen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU

HAUTAAN SIUNATTU

Kaj Petri Forss ja Tuija Hannele Kylmälä

Rosa Sylvia Kämppi 91 v, Riitta Esteri Sainio 86 v, Eila Inkeri Kuisma-Oivo 84 v, Seija Liisa Timonen 82 v, Pentti Eino Kaarlo Niemi 73 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15. Suljettu 26.5. p. 09 830 6550. korson.seurakunta@evl.fi. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12. Kesä-elokuussa päivystys klo 11–12, p. 050 5736376. Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Vanhemman väen kesäkerho to 15.6. ja 22.6. klo 13 seurakuntasalissa. Saana Tourunen. Messu su 11.6. klo 10. Mikko Miettinen, Riikka Wikström ja Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. Aamurukouspiirit ke 14.6. ja 21.6. klo 8-9 Kotkansiiven kokoustilassa. Iltarukouspiiri ke 14.6. ja 21.6. klo

HAUTAAN SIUNATTU Helmi Helena Enström 84 v, Leo Olavi Laaksonen 82 v

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 8306700 Avoinna ma–pe klo 9–15. rekolan.seurakunta@evl.fi. rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa kirkolla ti klo 11–14, Asolan seurakuntatalossa to klo 11–14, p. 09 8306 707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11, Ajanvaraus ti ja to klo 9–10 p. 09 8306706 rekola.diakonia@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22 Tiedot säännöllisistä raamattu- ja rukouspiireistä sekä kerhoista löytyvät verkkosivuilta tai kesäesitteestä,

Menokasvo

Sua vain yli kaiken Kanttori Noora Hultin, miksi Rekolan kirkossa lauletaan yhdessä rakkauslauluja? – Yhteislaulutilaisuus liittyy Suomi 100 vuotta -juhlaan. Kokoamme 100 vuoden ajalta suomalaisia rakkauslauluja ja laulamme niistä joitain. Rakkauslaulut sopivat hyvin kesään.

Mitä on rakkaus? – Rakkaus yhdistää meitä. Se on välittämistä. Rakkaus on voima, joka saa kaiken kukoistamaan. NINA RIUTTA

Kauneimmat rakkauslaulut -yhteislaulutilaisuus to 15.6. klo 18 Rekolan kirkossa.

ESKO JÄMSÄ

Mikä yhdessä laulamisessa on se juttu? – Nykyisin on paljon yksilökeskeisiä laulukilpailuja ja tulee helposti sellainen käsitys, että laulamisessa on kysymys vain siitä. Mutta ei se niin ole. Laulamisessa on kysymys jostain suuremmasta. – Kaikilla on oikeus laulaa. Yhteislaulussa yksilön äänellä ja taidoilla ei ole merkitystä, vaan siinä yhdytään yhdessä musiikkiin. Yhteislauluiltaan voi tulla mukaan levähtämään ja nauttimaan musiikista ilman paineita.

Mitä lauluja tilaisuudessa lauletaan? – Laulamme lauluja, joita ihmiset ovat vuosikymmenten saatossa kokeneet itselleen tärkeiksi rakkauslauluiksi. Monet niistä ovat sellaisia, joita on toivottu kuultavan avioliittoon vihkimissä. – Yksi kestosuosikki tietysti on Sua vain yli kaiken mä rakastan, joka näyttää olevan myös Ylellä Suomi 100 vuotta -tunnuslaulu. 1970-luvun lauluista laulamme Elämältä kaiken sain. Vähän uudempia rakkauslauluja tilaisuudessa edustaa Kaksi puuta.

8a Katja-Maaria Vilén

MENOT 8.6. – 22.6. Asolan avoin olohuone 5.6.–13.7. ma–to klo 10–13. Asolan avoimeen olohuoneeseen ovat tervetulleita kaikenikäiset aikuiset ja lapset vanhempiensa seurassa. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan. Aamupäivän aikana pidämme yhteisen hartauden. Kahvin ja mehun saat meiltä, ota mukaan muuten omat eväät. Torstaisin grilli on kuumana, ja tarjoamme makkaran ja muutakin pientä syömistä. Seniorikahvila ma 19.6. klo 13. Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla, tiedustelut pastori Ramez Ansara (Hki) 0503041689.

MUUALLA Kesäseurat Maarnilla ke 14.6. klo 18. Kustaantie 20. Sään salliessa ollaan ulkona. Aiheena Kirkon tehtävä–heikompien puolella. Teologi tri Kati Kemppainen kertoo Suomen Lähetysseuran työstä ihmisoikeuksien parantamiseksi. Mukana Vappu Olsbo ja Sirkku-Liisa Niemi.

Kutsunäyttely haastaa taiteilijat pohtimaan totuutta Hämeenkylän seurakunta järjestää kuvataiteen ammattilaisten ja ammattiin opiskelevien kutsunäyttelyn 22.10.–12.11.2017 Hämeenkylän kirkossa. Näyttely on osa Vantaan seurakuntien reformaation juhlavuoden tapahtumia. Tänä vuonna vietetään länsimaista yhteiskuntaa vahvasti muokanneen reformaation 500-vuotisjuhlaa. Taiteilijat haastetaan pohtimaan totuutta ja sen erilaisia ilmentymiä tässä ajassa taiteen keinoin. Teoksissaan taiteilijoita kehotetaan pohtimaan muun muassa sitä, olemmeko tänä päivänä lähempänä totuutta kuin ennen tai voiko totuuden kanssa olla kosketuksissa syvimmillään vain uskon kautta. – Olemme halunneet kutsua myös taidetta opiskelevat mukaan vuoropuheluun. Olisi hienoa saada nuorilta taiteilijoilta tuoretta näkökulmaa reformaation 500 vuotta vanhaan teemaan. Rohkaisemme myös erityisesti vantaalaisia taiteilijoita osallistumaan, kertoo näyttelyn kuraattori Laura Ohtonen. Taidenäyttelyn toivotaan koostuvan hyvin erilaisista totuuteen liittyvistä kannanotoista. Korkeatasoisesta modernista kirkkotaiteestaan tunnettu Hämeenkylän kirkko tarjoaa erinomaiset puitteet kuvataiteen erilaisille teoksille. Installaatioita ei kuitenkaan näyttelyyn voida ottaa näyttelytilan rajoitusten vuoksi. Taidenäyttely on esillä mahdollisesti myös Vantaan muissa seurakunnissa syksyllä 2017 ja kevättalvella 2018. Reformaation juhlavuoden kutsunäyttely 22.10.–12.11. Lisätiedot näyttelystä ja siihen hakemisesta: näyttelyn kuraattori Laura Ohtonen p. 050 321 3282, laura.ohtonen@ evl.fi tai seurakuntapastori, taidemaalariopiskelija Katja-Maaria Vilèn p. 050 420 1411, katja-maaria.vilen@evl.fi.

jonka voi hakea tai tilata kirkkoherranvirastosta. Messu su 11.6. klo 10. Laura Maria Latikka, Noora Hultin. Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11. Maksuton aamupala. Silmukkasiskot-käsityöryhmä keskiviikkoisin klo 9.30. Suomen kauneimmat rakkauslaulut to 15.6. klo 18. Kanttori Noora Hultin laulattaa rakkauslauluja Lauri Kivirannan kanssa. Kesäajan Open doors – nuorten avoimet ovet ke 14.6. ja ke 21.6. klo 18–21. Konfirmaatiomessu (Vormsi) la

17.6. klo 10, liturgi ja saarnaaja Laura Leverin, kanttori Noora Hultin. Konfirmaatiomessu (Piispala 1) la 17.6. klo 14, liturgi ja saarnaaja Arto Nuutinen, kanttori Noora Hultin. Messu ja Piispala 2 leirin konfirmaatio su 18.6. klo 10, liturgi ja saarnaaja Ben Ahlroos, kanttori Noora Hultin.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin klo 13. Avoin ryhmä kannustaa päihteettömyyteen. Asolan silmukat -käsityöryhmä torstaisin klo 13.

Kastettu Sara-Maria Elisabet Nyman, Helmi Hilla Mirjami Kuusisto, Alisia Adalmina Perätalo, Jimi Henri Tapani Ranta, Iida Eleonoora Nieminen, Emilia Henriikka Eerola.

avioliittoon kuulutetut Kirsi Johanna Tynjälä ja Kalle Markus Kantola.

Hautaan siunattu Tuula Marjatta Tiukkanen 49 v, Tuula Kaarina Vivolin 57 v, Arja Hannele Holländer 63 v, Reijo Tapani Rasimus 68 v, Jorma Matti Välimäki 78 v, Raili Sylvia Salo 86 v, Katri Maria Lustig 88 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B,avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Tilavaraukset arkisin klo 9–15 p. 09 830 6226 Päivystävä pappi arkisin klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs.) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.) p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Opas paikalla arkisin klo 12.30–20. Messu su 11.6. klo 12, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso, Sari Rajala. Kamarikuoro Grex Musicus - Silence of Summer to 8.6. klo 12, Tämän kesäisen Laurin päiväkonsertit -sarjan avaa kamarikuoro, joka muodostuu ammattimaisista, muuntautumiskykyisistä ja persoonallisista nuorista laulajista. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Vantaa-Seuran opastus/ kulttuurikävelyt klo 17.15. ke 7.6 (Kirkonkylä vuonna 1917 ja 1918), ke 14.6 (Pappilan puutarha ja Kirkonkylän pihat) ja ke 21.6. (Guidad promenad på svenska ) Maksu 10/ 5 e kirkon portilta. Myllyillat ke 14.6. ja 21.6 klo 18.3020. Vantaa-Seuran illoissa yhteislaulua ja musiikkia kävelymatkan päässä kirkolta (Myllykuja 6).

Timo Alakotila & Senni Valtonen: Psalttamus – pelimannivirsiä to 15.6. klo 12. Maamme eturivin kansanmuusikot yhdistelevät pelimannimusiikkia ja virsiä omintakeisesti leveällä soitinarsenaalilla, omin sovituksin ja sävellyksin. Rikas äänimaisema vie kuulijan uudenlaiseen mielenkiintoiseen maailmaan. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Luminoso-kvartetti amerikkalaisen seurassa to 22.6. klo 12. Jousikvartetin muusikot Sisu Sieppala (viulu), Pippa Sieppala (viulu), Charlotta Westerback (alttoviulu), Siiri Nieminen (sello) ottavat mittaa mm. Antonin Dvorákin ”amerikkalaisesta” jousikvartetosta Op. 96 nro 12 sekä tunnelmoivat Astor Piazzollan teosten parissa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Naisten rukouspiiri pe 9.6. klo 18, Emmauksen kokoushuone (Unikkotie 5 a 3. krs) Yhteiskristillinen ylistys- ja rukouspiiri la 10.6. ja la 17.6. klo 15, Bethanian 4. kerroksen kokoushuone.

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223 Kahvila avoinna kesällä ma–pe klo 10–14 ke 21.6 saakka. To 22.6. auki klo 10–12. Suljettu pe 23.6-–30.7. Tapaamispaikka auki jälleen ma 31.7. tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila Atk-neuvonta maanantaisin klo 12 - 13. Kysy neuvoa mm. tabletin, internetin ja kännykän käytössä tai muissa tietoteknisissä asioissa. Saat vapaaehtoisiltamme henkilökohtaista opastusta. Ma 19.6. viimeinen kerta ennen kesätaukoa. Neuvontaa jälleen 7.8 alkaen. Nyt myös ajanvarausmahdollisuus. Kysy lisää Olotilasta. Messu su 11.6. klo 10, Tuula Lapveteläinen, Rosa Remes, Iina Katila. Messu su 18.6. klo 10, Janne Silvast, Rosa Remes, Samppa Laakso. Vihdantekoa ja kesäjuhlat ti 20.6. klo 10–14. Tule juhlistamaan kesää ja tekemään samalla oma vihta/vasta 60-luvun kotimaisen iskelmämusiikin artistien siivittämänä. Saat vihdan/vastan tekoon opastusta klo 10.30–14 välillä. Arki-illan ehtoollinen ke 21.6. klo 18, Sari Rajala.

Ristipuron perhekerho ti 13.6. klo 9.30–13.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Tammiston perhekerho ma 12.6. klo 9.30–13,

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223

Muualla Vapaaehtoiset nikkaristit tarjoavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Nikkaristit voivat esimerkiksi kiinnittää tauluja seinille, koota huonekaluja ja vaihtaa lamppuja kattovalaisimiin. Apu on maksutonta ja sitä annetaan diakonisin perustein (esim. vanhuksille ja liikuntarajoitteisille). Tiedustelut ma ja to 10–11.30 p. 050 439 9651 (diakoniapäivystys).

Kastettu Akseli Markus Syrjälä, Aada Maria Kaarina Närväinen, Neea Sofia Järvenpää, Valo Topias Kaukinen, Konsta Valo Emil Kivimäki, Venni Pekka Jalmari Rönkkä, Frida Alisa Laitinen, Peetu Veikko Osipov, Muzhda Homa Khaleghi, Elo Axel Kanniainen, Linus Eeli Johannes Tolvanen, Vivia Veronika Hintsala, Tatu Aleksanteri Rafael Komulainen, Lucas Henry Ruokolinna, Hertta Rauha Helena Vepsäläinen, Alpo Aukusti Karppi, Nooa Benjamin Himanen, Lilian Aino Adalmiina Loman, Rasmus Alvar Topias Rinne, Nella Sofia Laitinen, Mila Linnea Aurora Kokkonen, Eetu Joakim Viljami Tuovinen.

Avioliittoon kuulutetut Dominic James Harrison ja Sanna Janina Penttinen, Niko Heikki Vepsäläinen ja Tania Annina Marianne Glad, Leo Matti Erkki Toivonen ja Johanna Kristiina Väyrynen.

hautaan siunattu Pentti Kalevi Saksa 92 v, Kirsti Kaarina Vuoritsalo 85 v, Rainer Tapio Gustafsson 75 v, Tuula Irmeli Tapio 73 v, Erkki Juhani Kärnä 73 v, Juha Allan Tummavuori 70 v, Jorma Johannes Ranema 70 v, Jorma Kullervo Leminen 69 v, Ilpo Juhani Hynninen 56 v, Ari Veikko Laukkanen 50 v.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Naisten lenkkisauna. Keskustelua iltapalan (2 e) ääressä to 8.6. klo 17.30. Ilolan perhepäivä pe 9.6. ja pe 16.6. klo 9.30–13.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Kartanonkosken perhekerho to 8.6. klo 9.30–13.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, 09 830 6223 Värikkäät kesäkahvit – Colourful Summer cafe ti 20.6. klo 10–12. Tule laittamaan yhdessä aamupalaa ja viettämään aikaa. Maksuton. Let’s spend time and make our breakfast together. Free.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, 12.6. alkaen klo 9–14, suljettu ruokatauon ajaksi klo 11–11.45, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma, ti, to, pe klo 9–14, 12.6. alkaen klo 9–12. p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 9–12, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkolla ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Ajanvaraus samaan aikaan.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

Esko Jämsä

MENOT 8.6. – 22.6.

3× kesäseurat

Pihaseurat Vapaalassa Perinteisiä pihaseuroja pidetään kesällä ympäri Hämeenkylän seurakunnan aluetta. Vapaalan pientaloalueella vietetään seuroja ke 14.6. klo 18 Raili ja Aimo Kosken pihamaalla (Terätie 29 A). Luvassa on ytimekkäitä puheita, laulua ja kahvit. – Psalttamus-duomme konserteissa ei ole paljon sanoja. Menemme musiikki edellä, sanoo Timo Alakotila.

Pelimannimusiikkia ja virsiä

Timo Alakotilan mielestä pelimannimusiikkiin liittyy jotain mystistä tuttua.

salttamus on yksi uusimmista kokoonpanoista, jossa säveltäjä, muusikko, taiteilijaprofessori Timo Alakotila soittaa. Duossa soittaa ja laulaa myös Senni Valtonen. Alakotilan soittimia ovat piano ja harmoni. Valtonen soittaa kanteletta ja erilaisia puhaltimia. He tapasivat Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosastolla, jossa Alakotila on opettanut vuodesta 1989. Psalttamus esittää pelimannivirsiä, eli virsiin lisätään pelimannikappaleita ja päinvastoin. – Senni on multi-instrumentalisti ja kanttori, ja meille tuli idea yhdistää pelimannikappaleita ja virsiä. Emme hirveästi funtsineet, että ”nyt tehdään hieno juttu”. Mutta kun kolme vuotta sitten meillä oli ensimmäinen konsertti Espoon tuomiokirkossa, ihmiset pitivät musiikistamme ja se poiki lisää konsertteja, Alakotila kertoo. Timo Alakotila soittaa ainakin viidessätoista eri kokoonpanossa. Hän soittaa pääosin pelimannimusiikkia, mutta myös muun muassa tangoja, 60-luvun musiikkia ja Edith Piafin klassikkoja. Alakotila aloitti soittamisen harmonilla. – Sain isän kautta kipinän kansanmusiikkiin. Isä soitti harmonikalla vanhaa tanssimusiikkia ja viululla pelimannimusiikkia. Muistan myös sen, kun Konsta Jylhä kävi koulussamme vierailulla. Olen käynyt Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla vuodesta 1973 alkaen. Aloitin harmonin soittamisen Kaustisen Järvelän pelimanneissa. Pianoa Alakotila alkoi soittaa 15-vuotiaana. Viehtymyksensä pelimannimusiikkiin Alakotila arvelee osittain olevan sattumaa, mutta hän kertoo pelimannimusiikin menevän ”tänne”, ja laittaa kätensä sydämen kohdalle.

– Pelimannimusiikissa on jotakin mystistä tuttua, jota en osaa selittää. Alakotila kertoo, että pelimannimusiikki yhdistää sekä ammattimuusikoita että harrastajia. Festivaaleilla ja jameissa kaikki ovat yhtä. – Pidän paljon ruotsalaisesta pelimannimusiikista. Soitan sitä Arto Järvelän ja Hans Kennemarkin kanssa. Yhtä oleminen ei ole mikään Suomi-juttu, vaan pelimannit ovat yhtä myös kansainvälisesti. Säveltäminen on Timo Alakotilalle käsityötä. – Siinä ei ole mystiikkaa. Tulevathan ne sävelmät jostain, mutta säveltäminen alkaa jostain hyvin pienestä impulssista, jonka pohjalta keksii lisää. Mitä enemmän sitä tekee, sitä enemmän taito kehittyy. Kun Alakotilalta tilataan sävellyksiä, useimmiten tilaajat haluavat kansanmusiikkivaikutteista poljentoa tai jotain sen tapaista. Alakotila haluaa kuitenkin säveltää monenlaista, vaikka arveleekin teoksiinsa aina tulevan hänelle ominainen flavour mukaan. Hän säveltää niin sinfoniaorkestereille kuin jazzbändeille. Toisin kuin monet Alakotila ei inspiroidu luonnossa kävelemällä. Maailma on hänen mielestään aivan liian iso siihen, että sävellys tulisi säveltämällä satunnaisesti jotakin jollekin. – Sävellyksen löytymiseen saattaa riittää deadline. Tai se auttaa, että tietää yhtyeen, sen soittimet tai tyylin. Kaikki rajoitukset auttavat. Nina Riutta

Psalttamus – pelimannivirsiä to 15.6. klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Timo Alakotila ja Senni Valtonen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Laurin päiväkonsertit torstaisin 8.6.–3.8. klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Kansainvälisestä vastuusta Rekolassa Kirkon ihmisoikeustyöstä kuullaan ulkoilmaseuroissa ke 14.6. klo 18 Leena ja Pauli Maarnin luona (Kustaantie 20). Kati Kemppainen kertoo Suomen Lähetysseuran työstä ihmisoikeuksien parantamiseksi ja arjesta Tansaniassa. Seuroissa on myös yhteislaulua ja kahvit.

Yhteislaulua ruotsiksi Helsingin pitäjän kirkonkylässä vietetään seuroja to 15.6. klo 14 Pakarituvassa (Kuriiritie 1). Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan järjestämässä tilaisuudessa voi hiljentyä hartaudessa, laulaa yhdessä ja nauttia iltapäiväkahvin. Anna Äystö

10 a

MENOT 8.6. – 22.6.

Carpenter’s Cafe, kansainvälinen kahvila 9.6. saakka maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9–14 monitoimitilassa. Tarjolla kahvia, teetä, pientä syötävää. Teemana Lähi-itä. Messu su 11.6. klo 10. Liturgia Minttu Haapalainen, saarna Pia Talvitie, kanttori Kari Jerkku. Toivon tuulten kesämaanantai maanantaisin klo 18. Aamurukouspiiri kokoontuu 15.6. saakka tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Kesäcafé keskiviikkoisin klo 12–14. Poikkea yksin, kaksin, kimpassa tai perheenä! Kahvia ja teetä kotileivonnaisten kera. Grilli kuumana makkaranpaistoon! Vapaaehtoinen maksu. Konfirmaatiomessu su 18.6. klo 10. Anna Tapion rippikoululeiri 1/2. Papit Pirkko Järvinen ja Oili Karinen, kanttori Kari Jerkku. Konfirmaatiomessu su 18.6. klo 14. Anna Tapion rippikoululeiri 2/2. Papit Pirkko Järvinen ja Oili Karinen, kanttori Kari Jerkku.

Kolmitz 66 v, Heidi Birgitta Kartano 55 v, Sami Tauno Matias Mannila 54 v, Pekka Artturi Jaala 41 v, Jofiel Valo Matteus Lohi.

Kivistön kirkko

Sommarsamling 15.6 kl. 14-15.30. Diakoniarbetarna medverkar

Laavatie 2, p. 050 341 8381 Laulukurssin päätöskonsertti pe 16.6. klo 18. Paula ja Matti Rankalan laulukurssin päätöskonsertti. Vapaa pääsy.

seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Iltamessu su 11.6. klo 18. Liturgi Marjut Mulari, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Familycafé on Sundays 4–6 pm, till June 18. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Muualla Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset tiistaisin klo 14–16 ja torstaisin klo 9–11 puh. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Kastettu Hilma Rauha Aurora Hänninen, Niilo Henrikki Ohtonen, Jesse Olavi Rantala, Janna Aino Olivia Haapasalo, Patrik Pentti Ilmari Mälkiä, Noora Iris Sofia Hirvi, Elias Johannes Emil Kemppainen, Olivia Adelina Rautsola, Nelli Hilkka Emilia Uski, Robin Kristian Ojala, Veeti Manuel Puttonen.

Avioliittoon kuulutettu Jani Ensio Heiskanen ja Leena Kaarina Voutilainen, Aki Juhani Hämäläinen ja Linda Maria Björkbacka, Jorma Antero Mölsä ja Jaana Helena Heikkinen.

Hautaan siunattu Hinni Maria Mitrunen 95 v, Signe Sanelma Poutanen 92 v, Anna Liisa Larmo 90 v, Keijo Kalervi Leskinen 84 v, Mirjam Rantaniitty 83 v , Airi Annikki Österberg 79 v, Torsti Erkki Suominen 76 v, Aarne Kalevi Hautala 75 v, Juha Allan Tummavuori 70 v, Katri Elina Miekkavaara 69 v, Maire Leila Marjatta Polojärvi 67 v, Mirja Liisa

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Sommaröppet ti-fre kl. 9–13, måndagar stängt vandasvenska@evl.fi. Diakonimottagning endast på to kl. 10–11.30 (juni-aug)

Juhannusjuhla Holman kurssikeskuksessa

HELSINGE KYRKA S:T LARS Högmässa 11.6 kl.10, J. Juntumaa,T. Stöckell Högmässa 18.6 kl. 10, M. Fagerudd, T. Stöckell Midsommardagens högmässa lö 24.6 kl.10, M. Fagerudd, N. Fogelberg Högmässa 25.6 kl. 10, M. Fagerudd, N. Fogelberg

BAGARSTUGAN

ÖVRIGT Vanda församlingars gemensamma midsommarfest på Holma 23.6 kl. 18-21.Busstransport ordnas från olika håll i Vanda. Deltagaravgift 10€/pers. Mera info på www.vantaanseurakunnat.fi .

Döpta Aston Viljam Jaakola, Li Lena Alice Lönnqvist

DÖDA Rita Alice Karlsson

Apua ja tukea Viittomakielisille: Retki Lohjalle la 5.8. Lähtö klo 8.00 Tikkurila, Unikkotie 5 ja klo 8.20 Myyrmäen kirkko, Uomatie 1. Retkikohteet: Pyhän Laurin kirkko, Tytyrin kaivos, lounas Kisapuistossa, kahvit Kasvihuoneilmiössä.Paluu klo 16.30 Myyrmäen kirkko ja klo 17.00 Tikkurila.Retken hinta 30 e. Ilm. ke 28.6. mennessä Seija Einolalle 050-3386212 tai sp. seija.einola@evl. fi. Diakoniakeskus Unikkotie 5aA 3. krs., siht. Tiina Gröhn p. 050 553 8486 Perheneuvonta, p. 09 8306 330, ajanvaraus ma, ke-pe klo 9-11, ti klo 14-17. Sairaalasielunhoito, tied. ma-pe klo 9-15, p. 050 321 3282. Retriitit ja hiljaisuus, tied. p. 050 321 3282. Tietoa tapahtumista ja ilmoittautumiset retriitit.vantaa@ evl.fi. Kauden 2017-2018 retriitit verkossa www.vantaanseurakunnat.fi/retriitit. Esitteen tilaukset laura.ohtonen@ evl.fi. Vantaan seurakuntien hautatoimisto, Pappilankuja 5, Helsingin Pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 8306220, vantaa.hautaustoimi@evl.fi. Vantaan seurakuntien keskusrekisteri, Unikkotie 5B, 09 830 6345. www.vantaanseurakunnat/keskusrekisteri. Avoinna ma–pe 9-15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon kuuluminen.

Sirkusartisti Milla Kurronen esiintyy Holman juhannusjuhlassa.

Vantaan seurakuntien yhteinen juhannusjuhla pidetään pe 23.6. klo 18–21 Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa. Ohjelmassa on sirkusartisti Milla Kurrosen ja vatsastapuhuja-jonglööri Taika-Petterin esitys ja sirkuskanava, makkaranpaistoa, luontokierros, askartelua ja pihapelejä. Tapahtumassa on myös uinti- ja saunomismahdollisuus. Illan päätteeksi rannalle sytytetään kokko. Osallistumismaksu aikuisilta 10 euroa, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi. Hintaan sisältyy kahvi sekä suolainen ja makea purtava. Myynnissä grillattua makkaraa kahdella eurolla. Juhlaan on bussikuljetus. Ilmoittautumiset juhlaan ja kuljetukseen 16.6. mennessä kirkkoherranvirastoihin.

Ilmoittautumiset ja bussien reitit Holmaan: Hakunilan seurakunta, ma–to klo 9–16, p. 09 830 6500. Reitti: Länsimäen kirkko klo 17 – Hakunilan kirkko. Hämeenkylän seurakunta, ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. Reitti: Hämeenkylän kirkko klo 17 – Pähkinärinteen ostoskeskus – Linnaisten päätepysäkki – Hämevaaran veitsitien liikenneympyrä – Rajatorpan ostoskeskus.

Korson seurakunta, ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6550. Reitti 1: Nikinmäen seurakuntakoti klo 17 – Mikkolan Shell – Kulomäentie – Kulotie – Maauunintie – Kulorastaantie. Reitti 2: Korson kirkko klo 17 – Peltomyyränkuja – Korpivaarantie – Vallinojantie – Urpiaisentie – Anttilantie – Lehmustontie – Korsontie. Rekolan seurakunta, ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6700. Reitti: Päiväkummun Valintatalo klo 17 – Laurintie – Rekolantie – Peijaksentie – Laurantie – Havukosken Valintatalo – Laurantie – Hanabölentie – Koivukylänväylä – Kytötie – Peijaksentie – Asolanväylä – Koivukylän Puistotie – Haapatie. Tikkurilan seurakunta, ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6717. Reitti 1: Ilolan seurakuntatalo klo 17 – Ristipuron kerhohuoneisto – Malminiityn kerhohuone – Tikkurilan kirkko. Reitti 2: Ylästön seurakuntatalo klo 17 – Point – Kartanonkoski – Pyhän Laurin kirkko – Tikkurilan kirkko. Vantaankosken seurakunta, ma–pe 9–15, p. 09 830 6440. Reitti 1: Myyrmäen kirkko klo 17 – Kaivokselan kirkko – Kaivokselan kääntöpaikka. Reitti 2: Myyrmäen kirkko klo 17 – Martinlaakson asema – Emännänkujan pysäkki – Vantaanlaakso – Kivistön kirkko.

Palveluja tarjotaan

Hautauspalveluja

APTEEKIN TERVEYSPISTE Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä!      

KODIN OSTAJALLE AMMATTIAPUA OSTOTARJOUKSEN TEKOON X-kiinteistövälittäjä, Rakennuskonsultti Jorma Vinni. ELÄMÄSI KAUPAT SINUN PARHAAKSI jormav21@gmail.com puh.0401895685

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

terveysmittaukset

(kolesteroli, hemoglobiini ym.)

haavanhoito korvahuuhtelu rokotukset ja injektiot muistitestaus lääkinnälliset tukisukat Sairaanhoitajan vastaanottoajat: Ma, ke ja to 9-16, ti 11-18, pe 8-15

www.jvlammi.fi KAIKKENLAISTA KOTIAPUA puutarhatyöt, ikkunanpesut ym. 25 €/h (sis. ALV ja kulut) kotitalousväh. P. 0440348268

Muutot ja kuljetukset. 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetusneppis p. 040 5850074

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen. SOITA JA KYSY LISÄÄ

050 347 1555

MAA-AINEKSIA Puh. 0500 450420

Kauppakeskus Tikkuri, asematie 4-10, Puh. (09) 42827878

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

24 h

PÄIVYSTYS

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä

Siivouspalveluja IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

eva.a.salo@gmail.com KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keitiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Kevätpihaan kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Lakiasioita Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Hammashoitoa HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Unikkotie 5 A, Tikkurila, Vantaa katutasossa, esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 16.6. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e

Suomen Hammaslääkäriliiton jäsen

JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääketieteen lisensiaatti Hammasteknikko Master of Oral Surgery and Implantology (M.Sc., erik.)

• • • •

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Varaa aikasi 044 9339 242

suu- ja hammaskirurgia implanttiprotetiikka erikoiskokoproteesit laajat kokonaishoidot

Hammaslääkärikeskus Dentarium Oy Mikonkatu 8 A, 7 krs., Hki Puh. (09) 622 1533 GMS 050 552 7295 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

www.stickdent.com

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Otavamedia Oy Korsontie 6 • 01450 Vantaa

Juha Kurvinen, 040-5415787 Kari Salko, 0400-604133 Tuire Sillanpää, 040-5944204 etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa myös: kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

12 a

Hanna Lindholm, 31, muutti Vantaalta Lontooseen. Marianna Siitonen

Kuinka vantaalainen?

80 %

20 %

Ensimmäinen kotini oli Korsossa, seuraava Nikinmäessä. Nikinmäestä muutimme Hakunilaan riparikesänäni. Riparin jälkeen olin isosena ja kerho-ohjaajana seurakunnassa. Valmistuin samaan aikaan ylioppilaaksi ja merkonomiksi. Sain soiton, että seurakuntaan etsitään lastenohjaajaa. Tein myös nuorisotyönohjaajan hommia. Opiskelin sosionomiksi ja kirkon nuorisotyönohjaajaksi. Työskentelin lastensuojelussa. Sieltä tarjottiin vakituista työtä, mutta halusin ulkomaille.

Menin ensin Lontoon Merimieskirkolle vapaaehtoiseksi. Sen jälkeen olen työskennellyt siellä sosiaalikuraattorina. Reissu on kestänyt lähes kuusi vuotta. Asumme avopuolisoni kanssa Lewishamissa. Tunnen Lontoon kodiksi. Vantaalla ovat läheiset ja paras ystävä. Soili Pohjalainen

itävantaalainen

lontoolainen

Tässä ja nyt Välillä on ollut vaikea tajuta, miten iso juttu tämä on, sanoo 14-vuotias Pinja Sanaksenaho. teksti Marjo Kytöharju kuva Sirpa Päivinen

antaalainen Pinja Sanaksenaho harrastaa tubettamista, eli hän kertoo omista tekemisistään ja muista asioista videoblogeissa netin YouTube-videopalvelussa. 14-vuotias Sanaksenaho kiinnostui YouTubesta talvella 2013 etsiessään sieltä äitinsä avustuksella räppäri Elastisen musiikkivideota. – Olen aina ollut luonteeltani esiintyjä. Kun tutustuin YouTubeen, aloin kerätä kotitöillä rahaa järjestelmäkameraan. Kului puoli vuotta, että sain ostetuksi kameran. Neljä päivää kameran ostamisesta laitoin YouTubeen ensimmäisen videoni. Sanaksenahon videoblogit eli vlogit löytyvät nimellä Pinkku Pinsku, jotka molemmat ovat hänen lempinimiään. Hän kertoo videoissa omasta elämästään, esimerkiksi toukokuussa niissä seikkailtiin lomamatkalla Teneriffalla. – Olen tehnyt välillä myös haastevideoita. Niissä on vaikka rikottu kananmunia toisen päähän tai tungettu vaahtokarkkeja suuhun ja yritetty samalla sanoa jotain. Sanaksenaho kuvaa vloginsa enimmäkseen kotona. Mukana ovat toisinaan äiti, pikkuveli, poikakaveri tai joku ystävä. Uusi video syntyy noin kerran viikossa. Sanaksenahosta se on hyvä ilmestymisaikataulu, sillä videoiden kuvaaminen on työlästä: se vaatii luovuutta ja myös editointiin menee aikaa. Nuori tubettaja on ollut yllättänyt siitä, miten paljon vakituisia seuraajia hänen vloginsa on saanut. Seuraajia on nyt vajaa 184 000, ja Instagramissa heitä on vielä enemmän, noin 218 000. – Aluksi jo 60 seuraajaa tuntui paljolta, mutta määrä alkoi nousta tosi nopeasti. Välillä on ollut vaikea tajuta, miten iso juttu tämä on, Sanaksenaho kertoo.

Pinja Sanaksenaho on kuvannut jo muutaman vuoden vlogeja, joissa hän kertoo omasta elämästään.

Pinkku Pinsku tubettaa lähes 200 000 seuraajalle Hänen seuraajansa tai tilaajansa ovat yleensä saman ikäisiä tai nuorempia kuin hän itse. He saavat aina ilmoituksen uudesta videosta, jota voi halutessaan myös kommentoida. Kommentit eivät ole aina olleet pelkästään myönteisiä. – Yritän olla ottamatta itseeni, jos joku esimerkiksi haukkuu minua rumaksi. Ehkä sellaisia kirjoittavat ovat vain kateellisia tai heillä on ollut huono päivä ja he haluavat purkaa pahaa oloaan johonkin. – Sain kerran uhkausviestinkin, ja se tietysti tuntui pelottavalta. Sanaksenaho kuuluu Splay-nettiyhteisöön, jonka kautta hän saa jonkin verran mainostuloja. Nykyään yhteisössä on mukana kaksi muutakin hänen ikäistään tubettajaa. Tubettajalle tärkeä tapahtuma on kerran vuodessa järjestettävä TubeCon. Siellä voi tavata toisia tubettajia ja omia seuraajiaan, ottaa yhteiskuvia ja jakaa nimikirjoituksia. – On kiva tutustua muihin tubetta-

jiin sekä nähdä, millaisia seuraajia itsellä on.

”

Olen aina ollut luonteeltani esiintyjä. Kun tutustuin YouTubeen, aloin kerätä kotitöillä rahaa järjestelmäkameraan.” Tubettaja Pinja Sanaksenaho

Pinja Sanaksenaho tietää, että osa tubettajista tekee vlogeja ammatikseen. – Olisihan se coolia tehdä tätä jonain päivänä työnään. Ensin pitää kuitenkin käydä koulua. Aion mennä yläkoulun jälkeen lukioon. Kiinnostavia vaihtoehtoja voisivat olla medialukio tai ilmaisutaidon lukio. Videoitaan Sanaksenaho on julkaissut äidin valvonnassa. Hän on myös tietoinen siitä, että YouTubessa ja Instagramissa on tietyt suositusikärajat ja että netissä on omat vaaransa. – Koulussa on ilmaisutaidon tunnilla tehty videoita. Tunnilla on myös puhuttu sosiaalisen median käytöstä ja nettikiusaamisesta. Näitä asioita voisi käsitellä koulussa enemmänkin. Sanaksenaho ei kuitenkaan kuulu nuoriin, jotka istuvat koko ajan tietokoneen ääressä. Siitä pitää huolen jalkapalloharrastus. ■