Kirkko ja kaupunki 2017 12 espoo by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

22.6.2017 kirkkojakaupunki.fi

ESPOO JA K AUNIAINEN

A 6 Rakkauden puutarhaan saa istuttaa oman puun B 1 Juhannus, kamelinkarvatakki ja heinäsirkkaherkku

a l i e h s u n n a h Ju B6

a t t o u v 0 6 t e s i e m astavat i i v n i u palj k a l a a tta k u a u H m s i i a k l a k a Er viisi s a s – se s n Ritva ja e e ht par n ä k t i p

isu

Suomalainen sananparsi Vesannolta

Tänään

Eilen

Mualima myllynä pyörii, mekö mukana?

†

Minulle on ollut jotenkin aina selvää, että ihminen ei voi ymmärtää kaikkea eikä kaikkea voi selittää. Maailmassa, joka on lakkaamattomassa muutoksen tilassa, ortodoksien tuhatvuotinen jumalanpalvelusperinne on rauhoittava. Toimittaja Taina West kirjassa Minun Valamoni (Kirjapaja 2017)

Iankaikkisesti

‡

Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä, ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti. Psalmista 23

Rukous

Pääkirjoitus

iStock

Tulkaa takaisin, iloiset evankeliset! Pääkaupunkiseudun kesäfestaritarjontaan kuuluu myös valtakunnallinen Evankelimijuhla. Nuo kesä–heinäkuun vaihteessa Meilahdessa pidettävät kekkerit ovat evankeliseksi herätysliikkeeksi kutsutun porukan kokoontumisajot. Liikkeen nimi ei ole kovin informatiivinen, kuten niillä ei ole tapanakaan olla. Evankelisuus sai alkunsa 1800-luvulla. Elämänkielteisen ja maailman murheissa rypevän kristillisyyden sijaan evankeliset korostivat iloa, armoa ja autuutta. Suoniemen papin Evankelisuus virkaanasettajaisissa 1844 evankeliset tunnetaan papit ottivat kuppia ja pistivät tanssikpikemminkin si. Evankeliumi kun kumminkin on naispappeuden ilosanoma. Herätysliikkeen ihmisistä vastustamisesta alettiin puhua ”iloisina evankelisina”. kuin armoa Viime vuosikymmeninä evankelihelisevistä suus on tullut tunnetuksi pikemminlauluistaan.” kin naispappeuden vastustamisesta kuin armoa helisevistä lauluistaan, joissa pikkulintu riemuissaan aina laulaa onneaan eikä jouda kaipaamaan eikä suremaan.

”

Entisaikain evankeliset vaikuttivat suruttomilta ja optimistisilta veikoilta, jotka saarnasivat koko maailman autuutta. Nämä nykyiset tuntuvat kovin synkiltä ja huolten painamilta, aivan kuin olisivat tyystin kadottaneet luottamuksensa Jumalan huolenpitoon. Evankelisuus on luterilaisen kirkon sisällä toimiva herätysliike, vaikka sen keskusjärjestö Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys (Sley) on polttanut siltoja kirkkoon päin järjestelemällä palvelukseensa astuville pappismiehille vihkimykset ulkomailta, naispuoliset papit torjuvilta kirkoilta. Sley myös järjestää seurakuntien messujen kanssa kilpailevia taatusti naispapittomia kirkonmenoja. Helsingissä yhdistyksellä on niitä varten jopa kaksi omaa kirkkoa, Luther-kirkko Kampissa ja Pyhän Sydämen kappeli Kalliossa. Ajatus omaan oikeassa olemiseensa käpertyneestä tosiuskovaisten piiristä ei ole Sleyn toiminnasta kaukana. Niitä suruttomia ja optimistisia veikkoja alkaa olla ikävä. Tulkaa takaisin iloiset evankeliset! Tervetuloa Helsinkiin, tervetuloa Meilahden seurakuntaan! Pilvet kulkee kulkuaan, lauletaan me vaan! Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Isä meidän, joka olet taivaissa. Minä aion nyt käpertyä omaan kuplaani ja vetää vetoketjun kiinni. Mutta etkös sinä heti tule inisemään, että se ei käy. (Käperryn silti, nyt ei jaksa kiinnostaa.)

Sinä sanoit, että on mentävä kaikkiin kupliin, koska kaikkien kuplien väki on yhtä arvokasta. (Käperryn silti. Katellaan huomenna.)

Ja siihen sinä sitten jäit minun kuplani ovelle kolkuttelemaan.

Lainasanat

”

Olisi kauheaa, jos olisi löytänyt itsensä ja joutuisi elämään tarkalleen saman tyypin kanssa hamaan loppuun asti. En kaipaa varmuutta ja löytämisen tunnetta. Se jotenkin pysäyttäisi elämän.” Sosiaalipsykologi Katriina Järvinen sivulla B 9

Seuraava lehti ilmestyy

20.7.

Kirkko ja Kaupunki ESPOO ja Kauniainen 22.6.2017 numero 12 kirkkojakaupunki.fi Kannen kuva: Pirita Männikkö

Naispappeus hiertää edelleen Piispainkokous haluaa selvityksen siitä, miksi lähetysjärjestön työntekijä vihittiin papiksi Keniassa. Teksti Kaisa Halonen kuva Tuukka JOru

äätös pappisviran avaamisesta naisille tehtiin Suomessa jo yli 30 vuotta sitten, mutta kaikki kirkossa eivät elä sen mukaan. Se nähtiin viimeksi, kun Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) työntekijä Martti Haverinen vihittiin papiksi Kenian evankelisluterilaisessa kirkossa viime joulukuussa. Erikoisen menettelyn taustalla on se, etteivät Sleyn työntekijät halua osallistua Suomessa kirkon pappisvihkimyksiin, joissa vihitään myös naisia. Lisäksi kirkko edellyttää papiksi vihittäviltä, että he tekevät alttariyhteistyötä eli osallistuvat ehtoollisen jakamiseen myös naispuolisten pappien kanssa, mihin kaikki eivät ole valmiita. Kiistellyn pappisvihkimyksen toimittaneeseen kenialaispiispa Walter Obareen on turvauduttu aiemminkin, kun on haluttu kiertää kirkon virkakantaa. Hän vihki Ruotsin kirkosta erkaantuneen konservatiivisen Missionsprovinsenin ensimmäisen piispan Arne Olssonin vuonna 2005 ja oli mukana piispanvihkimyksessä, kun Matti Väisänen vuonna 2010 vihittiin Missionsprovinsenin piispaksi Suomeen. Sley on yksi kirkon seitsemästä lähetysjärjestöstä, jotka ovat vuonna 2013 allekirjoittaneet lähetystyön perussopimuksen. Nyt Sleyn arvioidaan rikkoneen sopimuksen kohtaa, jossa järjestöt sitoutuvat tiedottamaan kirkon lähetystyön toimikunnalle ja piispainkokoukselle omaa toimintaansa koskevista uusista merkittävistä avauksista yhteistyökumppaneiden kanssa, ja piispainkokous pyytää asiasta selvitystä. Sleyn toimintaa ryhdyttiin selvittelemään, kun arkkipiispa Kari Mäkinen sai kirjeen Luterilaisen maailmanliiton pääsihteeriltä Martin Jungelta. Kirjeessä Junge esitti huolensa Keniassa tapahtuneesta pappisvihkimyksestä. Hän on pyytänyt asiasta selvityksen myös Kenian kirkolta. – Luterilaisessa maailmanliitossa on 145 jäsenkirkkoa, joista 119 vihkii naisia papeiksi. Jungen keskeinen huoli oli se, että jäsenkirkkojen piirissä yleistyisi tällainen toiminta, et-

tä oman kirkon päätöksiä kierrettäisiin hakemalla pappisvihkimystä toisesta jäsenkirkosta. Se rikkoisi Jungen mukaan kirkkojen suhteita, kertoo kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Risto Jukko. Sley sai viime vuonna tukea seurakunnilta oin 3,27 miljoonaa euroa. Jos Sleyn todettaisiin rikkoneen lähetystyön perussopimusta, se voisi menettää asemansa kirkon lähetysjärjestönä. Se, että lähetysjärjestön työntekijä vihitään papiksi kumppanikirkon palvelukseen, ei ole Jukon mukaan mitenkään tavatonta. Kenian kirkon lisäksi esimerkiksi Venäjällä toimiva Inkerin kirkko on sellainen, jossa naisia ei vihitä papeiksi, ja jonka papeiksi perinteistä virkakäsitystä edustavien suomalaisten lähetysjärjestöjen työntekijöitä on vihitty. Sleyn palveluksessa näyttäisi pikaisen googlailun perusteella olevan Haverisen lisäksi ainakin yhdeksän muuta pappia, jotka ovat saaneet pappisvihkimyksen ulkomailla. Ero Haverisen tapaukseen on Jukon mukaan se, että esimerkiksi Inkerin kirkossa vihityt papit ovat myös työskennelleet kyseisessä kirkossa, mut-

”

Sleyn palveluksessa näyttäisi pikaisen googlailun perusteella olevan Haverisen lisäksi ainakin yhdeksän muuta pappia, jotka ovat saaneet pappisvihkimyksen ulkomailla.

ta Haverinen työskentelee Helsingin Luther-kirkossa. Sleyn toiminnanjohtaja Tom Säilä on tapauksesta niukkasanainen. – Toimimme piispainkokouksen pyynnön mukaisesti ja toimitamme asiasta selvityksen annetun ajan puitteissa. Etenemme asiassa rakentavasti ja hyvässä hengessä. Sley on tehnyt yhteistyötä Kenian evankelisluterilaisen kirkon kanssa vuodesta 1970 alkaen ja on nykyisin mukana orpotyössä, vaikeasti tavoitettavien heimojen tavoittamisessa ja koulutustyössä. Sillä on maassa LISÄÄ yhdeksän lähetystyönVERKOSSA tekijää. ■

4a Esko Jämsä

Sleyn toiminnanjohtaja Tom Säilä on pappi ja entinen lähetystyöntekijä.

Evankelinen herätys liike kokoontuu Helsingissä Valtakunnallinen Evankeliumijuhla järjestettiin pääkaupungissa viimeksi vuonna 1965.

vankelisen liikkeen ydinsanoma on avara armo, mutta juhlan toisen järjestäjän Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen eli Sleyn julkisuuskuvaa on hallinnut naisten pappeuden vastustus ja opillinen konservatiivisuus. Sleyn toiminnanjohtaja Tom Säilä on innoissaan siitä, että Evankeliumijuhla pitkän tauon jälkeen järjestetään nyt pääkaupunkiseudulla yhteistyössä Meilahden seurakunnan kanssa. Viimeksi juhla pidettiin Helsingissä 1965. Säilän mukaan juhlien perinteinen ohjelma on viritetty niin, että se sopisi tavallisille helsinkiläisille. Hän uskoo osallistujamäärän, joka viime vuosina on ollut 12 500–17 000, nyt nousevan. – Evankeliumijuhla on hengellinen kesäjuhla. Pääroolissa ovat seurapuheet, Jumalan sana ja laulukirjamme Siionin kannel. Tapa, jolla uskonasioita tuodaan esille, on ajassa kiinni. Juhlilla on muun muassa pari talk showta, Pepe Willbergin konsertti ja gospelmusiikkia sisältävä Riemumessu. Evankeliumijuhlan pääpaikkana on Helsingin jäähalli. Perjantain avajaisten talk showssa on yhtenä keskustelijana sisäministeri Paula Risikko. Aiheena on, miten arjen keskellä voi löytää yhteyden meitä rakastavaan Jumalaan. Se onkin Sleyn sanoman ytimessä.

– Meidän sanomamme on armo, evankeliumi. Korostamme sitä, että Kristus vastaanotetaan sakramenteissa eli kasteessa, ehtoollisessa ja sananjulistuksen kautta. Ydinsanoma on, että sinut on Kristuksen tähden pelastettu ja taivas on auki, kiteyttää Säilä. Tätä sanomaa liike Säilän mukaan julistaa myös toiminnassaan Helsingissä, jossa sillä on Luther-kirkko ja Pyhän sydämen kappeli. Kun ydinsanoma on armo, tuntuu sitäkin oudommalta, että järjestö on profiloitunut aivan muissa asioissa. Järjestö ei hyväksy naisten pappeutta ja pitää tiukasti kiinni siitä, että kirkollinen avioliitto kuuluu vain miehelle ja naiselle. – Muut nostavat näitä asioita esille, sillä julkisuuteen nousee aina jokin ajankohtainen teema. Mielestämme tämä vääristää kuvaa meistä, vaikka kyseessä on vain sivujuonne toiminnassamme ja opetuksessamme. Jos asian kytkee sanomaamme, tiukkuus pohjautuu siihen, että armon avaruuden perusta on Jumalan sanassa ja näin me Raamattua luemme. Ymmärrän toki sen, että toisilla on erilainen näkemys. Lisää Evankeliumijuhlasta ja Säilän ajatuksista voi lukea osoitteesta k irkkojakaupunki.fi. Evankeliumijuhlan koko ohjelma on osoitteessa evankeliumijuhla.fi. Pauli Juusela

Syöpä pakottaa pysähtymään Vakavasti sairas pohtii uskoa ja arvostaa arkea. Teksti Kaisa Halonen Kuvitus Tuukka Joru

un nuori aikuinen sairastuu syöpään, kysymykset ovat isoja ja vaikeita: Onko minulla tulevaisuutta? Viedäänkö nyt kaikki? Miksi Jumala sallii? Jos selviän tästä, miten haluan elää? Teologian maisteri Suvi-Maria Saarelainen on tutkinut väitöstutkimuksessaan syöpään sairastuneiden nuorten aikuisten selviytymisprosessia ja uskonnon ja maailmankuvan merkitystä siinä. Tutkimustaan varten hän haastatteli 16:ta 18–35-vuotiasta, joiden syöpähoidot olivat päättyneet korkeintaan viisi vuotta aikaisemmin. Haastatelluista vain muutama määritteli itsensä kristityksi, mutta suurin osa ilmoitti uskovansa Jumalaan tai jonkinlaiseen jumaluuteen. Muutama oli epävarma siitä, mihin uskoo, ja yksi oli ateisti. Sairastuttuaan lähes kaikki aktivoituivat pohtimaan sitä, mihin he uskovat.

– Aika moni kysyi, miksi Jumala sallii, ja voinko uskoa sellaiseen Jumalaan, joka sallii tämän. Monet myös pohtivat sitä, ovatko he itse tehneet jotakin väärin, Saarelainen kertoo. Alkushokin mentyä ohi sairastuneiden jumalakuva muuttui myönteisempään suuntaan. Jumalaa tai jumaluutta pidettiin suojelevana ja turvaa antavana. – Suurin osa haastattelemistani nuorista rukoili, ja rukous selvästi helpotti heidän oloaan. He rukoilivat ennen hoitoja, silloin kun oli huono olo tai kun he pelkäsivät. Monelle yö oli aikaa, jolloin kuolema pelotti eniten, Saarelainen kertoo. – Jotkut kokivat, että luonnossa kävely helpotti eksistentiaalista ahdistusta. Eräs nuori kertoi, että luonnossa hän koki, että Jumala pitää huolta eikä ole mitään hätää, vaikka sairauden kanssa olikin vakava tilanne.

Jumalasuhteen lisäksi sairastunut joutuu punnitsemaan uudelleen koko elämäänsä: sitä, miten on tähän asti elänyt ja miten haluaa lopun elämäänsä elää, jos selviytyy sairaudesta. Saarelainen kuvaa sitä yhtäkkiseksi, pakotetuksi aikuistumiseksi. – Moni kysyi, miksi sairaus tulee juuri, kun kaikki on alussa, kun on esimerkiksi aloittanut opinnot tai saanut lapsen. Kun tieto sairaudesta tulee, tulevaisuutta ei hetkeen enää olekaan, Saarelainen kertoo. – Sairaus pysäyttää kaiken ja saa laittamaan asiat uuteen arvojärjestykseen, josta haluttiin vastedes pitää kiinni: oma terveys, perhe ja ystävät menevät kaiken muun edelle. Saarelainen yllättyi, kuinka moni syövän kokenut vaihtoi uraa. – He tunsivat saaneensa niin paljon hyvää hoitojen aikana, että halusivat tervehdyttyään jakaa sitä muille. Moni suuntautui hoitoalalle tai johonkin muuhun auttamistyöhön. Usein oletetaan, että vakavan sairauden tai muun kriisin kokeneella ihmisellä on tarve löytää sille tarkoitus. Saarelaisen haastattelemat nuoret aikuiset näkivät tällaiseksi tarkoitukseksi esimerkiksi oman identiteetin vahvistumisen, uranvaihdoksen, aikuistumisen, oman arvojärjestyksen muuttumisen ja läheisten ihmissuhteiden merkityksen tajuamisen. – Osa heistä koki, että syöpä on ollut niin tärkeä osa heidän elämäntarinaansa, että he eivät antaisi sitä pois. Mutta oli myös niitä, jotka eivät nähneet sairaudella mitään merkitystä. He sanoivat, että antaisivat koska tahansa jokaisen sairauspäivän pois.

Vaikka rukoileminen oli monille tärkeää sairauden aikana, hoitojen jäätyä taakse se alkoi aika pian vähentyä. Muutama nuori joutui sairautensa vuoksi uskonnolliseen kriisiin ja osa heistä hylkäsi uskon kokonaan. Yksi puolestaan kertoi voimakkaasta hengellisestä kokemuksesta. – Hän meni kirkkoon vanhempiensa saattelemana ja sai sieltä rukousliinoja. Siinä hetkessä hän koki Jumalan huolenpidon hyvin voimakkaana. Ne siunatut rukousliinat olivat hänelle tärkeät ja mukana jokaisessa hoidossa, Saarelainen kertoo. – Muutamat olivat saaneet ystäviltä tai perheeltä enkelifiguureja ja kuljettivat niitä mukanaan hoitoihin. Enkelit toivat heille Jumalan läsnäoloa, lohdutusta ja turvaa samalla lailla kuin rukousliinat tuolle yhdelle nuorelle. Vaikka lähes kaikki Saarelaisen haastattelemat nuoret aikuiset kävivät sairauden myötä läpi uskonnollista etsintää, vain pari kolme tapasi sairautensa aikana sairaalapappia. – Nuoret eivät ehkä tunnistaneet sitä, mitä sairaalapappi olisi voinut antaa. Ehkä kynnys jutella papille on korkea, vaikka tarvetta olisikin.

” Moni tunsi

saaneensa niin paljon hyvää hoitojen aikana, että halusi tervehdyttyään jakaa sitä muille.”

Se, että tulevaisuudessa on jotakin, mitä odottaa, rohkaisi monia. Jotkut suunnittelivat, kuinka hoitojen päättymistä aikanaan juhlitaan. Toiset odottivat kotiin pääsemistä tai pieniä taukoja, jolloin sairautta ei tarvitsisi ajatella, esimerkiksi kahvilla käymistä tai harrastuksiin syventymistä. – Syöpää sairastavan tulevaisuus kapenee paljon, mutta jo pelkkä ajatus siitä, että tulevaisuudessa on jotakin ja että sairauden jälkeen voi elää normaalia elämää, on todella tärkeä. Muutamat haastateltavat kertoivat, että enää heillä ei ole tarvetta tehdä isoja asioita vaan elää tavallista elämää: käydä töissä, nauttia ruuasta ja olla vain, Saarelainen kuvailee. Se, mikä hänen tutkimuksessaan tuli vahvasti esiin, oli sairastuneiden tuen tarve. Erityisesti vertaistuesta oli apua. Nuorten syöpäpotilaiden kysymykset ovat osittain erilaisia kuin vanhempien. Joillakin itsenäistyminen viivästyy tai kotoa jo muuttanut joutuukin hoitojen ajaksi palaamaan vanhempiensa luokse. Myös hedelmällisyys on iso kysymys. Nuorilla on myös suurempi riski päihteiden väärinkäyttöön ja irtosuhteisiin kuin muilla. – Tuen pitäisi olla osa hoitojärjestelmää, niin ettei sen hakemisesta tulisi stigmaa. Keskustelu- ja ryhmäapua tarvittaisiin vuosia ja sen tulisi olla moniammatillista, niin että ihmiset kohdattaisiin psyykkisinä, fyysisinä ja hengellisinä kokonaisuuksina, Saarelainen sanoo. ■

15.12.

Jouluradion joululaulupäivää vietetään vuosittain 15.12. Päivä löytyy nyt myös Helsingin yliopiston almanakkatoimiston vuoden 2018 teemapäivälistasta. Jouluradio on osa Kirkko ja kaupunki -mediaa.

Diakoni Hanne Malkki käytti kännykän käännösohjelmaa apuna keskustellessaan turvapaikanhakijan kanssa Hilan leirikeskuksessa marraskuussa 2015.

Espoon seurakunnat vahvistavat arabian- ja venäjänkielistä työtä Espoon evankelisluterilaiset seurakunnat palkkaavat vuoden 2018 ajalle kaksi osa-aikaista työntekijää, joiden työalana on monikulttuurisuustyö. Uudet työntekijät työskentelevät ohjaajina venäjän- ja arabiankielisten ihmisten parissa. Työtehtävät sisältävät muun muassa ryhmien, leirien ja retkien järjestämistä. Uusien työntekijöiden palkkaamisesta päättivät Espoon kirkkoherrat. Arabiankielisen työn tarve kasvoi syksyllä 2015, kun pääkaupunkiseudulle tuli paljon arabiaa puhuvia turvapaikanhakijoita. Turvapaikanhakijoiden lisäksi arabiaa puhuvan väestön määrä Espoossa on noin 2000.

Helsingin seurakunnissa epäillään lahjusrikosta Helsingin seurakuntien kiinteistötoimen korjaushankinnoista on paljastunut epäselvyyksiä, joista on käynnistetty rikostutkinta. Helsingin käräjäoikeus vangitsi kaksi törkeimmistä rikoksista epäiltyä työntekijää, mutta epäiltyjä asiassa on useampia. Nämä kaksi on myös siirretty sivuun tehtävistään. Tutkinnanjohtajana toimivan rikosylikomisario Jenni Lehtilän mukaan rikosepäilyt koskevat kiinteistötoimen kilpailutuksia ja hankintoja. Mukana on myös epäily törkeästä lahjuksen ottamisesta, jossa puhutaan kymmenistä tuhansista euroista. Tehtyjen hankintojen euromääriin hän ei tutkinnallisista syistä ota kantaa. Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto teki asiasta tutkintapyynnön viime vuoden maaliskuussa. Epäselvyydet koskevat vuosia 2010–2015. Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi > Uutiset.

Suurpeltoon on perustettu Rakkauden puutarha

Espoon kaupunginmuseo

3×

Rakkauden puutarhaan voi istuttaa oman, rakkautta symboloivan hedelmäpuun. Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

jota ekologinen ja yhteisöllinen vaihtoehto rakkauden lukoille ja silloille. Puu symboloi rakkautta luontoa kohtaan, mutta sen voi istuttaa myös parisuhteen tai minkä tahansa rakkauden symboliksi. – Rakkauden kohdetta ei ole haluttu rajoittaa. Puun istuttamiseen voi liittyä vaikkapa kotiseuturakkautta ja yhteisöllisyyttä. Puita ovatkin käyneet istuttamassa niin eri-ikäiset pariskunnat kuin päiväkoti-, koululais- ja

partiolaisryhmät, kertoo hankkeessa mukana olevan Suurpelto-seuran puheenjohtaja Eira Mononen. Hän itse kävi istuttamassa miehensä kanssa suklaakirsikkapuun taimen heidän 40 vuotta kestäneen yhteisen taipaleensa merkeissä. Rakkauden puutarha sai alkunsa, kun kaupunginvaltuutettu Mari Anthoni teki viime syksynä aloitteen Rakkauden metsän perustamiseksi Es-

Glimsin talomuseossa Eläimiä näyttelyssä ja laitumella Talomuseo Glimsissä (Glimsintie 1) on eläimiä näyttelyssä ja laitumella. 4H-kotieläinpihalla järjestetään laidunvierailuja keskiviikkoisin ja torstaisin kello 15.30–16.30 (vuorolippuja aletaan jakaa kello 15.15) ja uusi näyttely #eläimetespoossa kertoo ihmisten ja eläinten suhteesta ennen ja nyt. Pääsymaksu 4/3 euroa, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Keskiviikkoisin vapaa pääsy.

Espoon kaupunginmuseo

torhemtin puistossa Suurpellossa voi ihastella yli 70 puuntaimea omistajiensa nimikylttien kera. Toukokuussa avattu Rakkauden puutarha on saanut espoolaiset liikkeelle. – Avajaisten jälkeen tänne on istutettu puita tasaiseen tahtiin. Suurin osa niistä on omena- ja kirsikkapuita, sanoo Espoon kaupungin luonnonhoitoyksikön päällikkö Kati Tuura. Kaupungin ajatuksena on ollut tar-

tin puisto on vanhaa pellonpohjaa, joten maaperä on otollista eri puulajien istuttamiselle. Lisäksi lähellä on pysäköintialue ja viereisestä Gräsanojasta saa kasteluvettä. Kati Tuura toteaa, ettei Rakkauden puutarha ole kaupungille iso kustannus. Kaupunki on vain antanut käyttöön maa-alueen ja laatinut istutusohjeistuksen. Kaupunki ei hoida puita, sillä kyse on vapaasta kansalaistoiminnasta. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen vastaa itse istuttamansa puun kastelusta ja muusta hoidosta. – On kiinnostavaa nähdä, miten puutarha kasvaa vuosien mittaan kansalaisten omin voimin, Eira Mononen sanoo. Puutarhaan voi istuttaa puuntaimen kuka tahansa. Taimen voi varustaa pienellä nimikyltillä, josta näkyy sen omistaja ja istutuspäivä. Alueelle mahtuu yhteensä noin 300 puuta.

”

On kiinnostavaa nähdä, miten puutarha kasvaa vuosien mittaan kansalaisten omin voimin.”

Suurpelto-seuran puheenjohtaja Eira Mononen

pooseen. Idean siitä oli alun perin esittänyt matkailualan vaikuttaja Anu Nylund. Rakkauden metsästä muotoutui Espoossa Rakkauden puutarha, koska kaupungin virkamiehet totesivat, että alueen pitää olla helposti saavutettavissa. Sen vuoksi se ei voi olla keskellä metsää. – Maisema-arkkitehti Sari Knuuti etsi ehdolle muutaman paikan, ja valitsimme niistä Suurpellon. Storhem-

Päähän kukkaseppele Tiistaina 27.6. kello 13–15 Glimsin työpajassa tehdään kukkaseppeleitä. Torstaina 29.6. kello 12–14 työpajassa valmistetaan entisajan leluja ja perjantaina 30.6. klo 13– 15 pääsee kokeilemaan jousiammuntaa. Pääsymaksu 4/3 eroa, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Keskiviikkoisin vapaa pääsy.

Istutusohjeita on saatavilla kolmella kielellä itse puutarhassa, kaupungin sivuilla ja Laurea-ammattikorkeakoulun perustamilla Rakkauden puutarha -nimisillä Facebook-sivuilla. Laurean opiskelijat ovat olleet hankkeessa muutenkin aktiivisesti mukana. He muun muassa myivät puutarhan avajaisissa puuntaimia Yhteisövirta-yhdistyksensä kautta. Kati Tuuran mukaan puuntaimi ei vaadi alussa paljonkaan hoitamista, lähinnä vain kastelua. – Taimi on kuitenkin hyvä tukea kepillä ja suojata verkolla jyrsijöiltä. On myös katsottava, että muihin puihin tulee sopivasti etäisyyttä ja että ruohonleikkuulle jää tilaa. Hedelmäpuiden hoidosta voi lukea lisää netistä tai kysyä taimimyymälästä.

Espoon kaupunginmuseo

Kati Tuura ja Eira Mononen ovat olleet puuhaamassa Suurpeltoon yhteisöllistä Rakkauden puutarhaa.

– Lauri on veljeksistä hiljaisin ja syrjäänvetäytyvin. Sen vuoksi hänen on vaikea löytää paikkaansa veljesjoukossa, Miro Lopperi kuvailee roolihahmoaan.

Seitsemän veljestä mellastaa Suomenlinnassa Teatterikorkeakoulussa opiskeleva Miro Lopperi on tänä kesänä Aleksis Kiven klassikkonäytelmän Lauri. Teksti Marjo Kytöharju KUVA Sirpa Päivinen

uomenlinnan kesäteatterissa nähdään kaikkien suomalaisten tuntemasta jukuripäisestä veljessakista kertova Seitsemän veljestä, Aleksis Kiven vuonna 1870 kirjoittama klassikkonäytelmä. Maailman vaatimuksia Impivaaraan pakenevan Jukolan veljessarjan toiseksi nuorinta, Lauria, näyttelee Miro Lopperi. – Lauri on veljeksistä hiljaisin ja syrjäänvetäytyvin, minkä vuoksi hänen on vaikea löytää paikkaansa orvoksi jääneessä veljesjoukossa. Hän ehdottaa veljilleen muuttamista metsään, vaikka ”Jukolaan tulisikin taas makean leivän päivä” eli ränsistynyt kotitila saataisiin taas kuntoon, Lopperi kuvailee. – Ei Lauri silti yksin lähde minnekään. Vaikka hän vihaa jatkuvaa tappelua, hän on kiinni veljissään, koska he ovat kokeneet yhdessä niin hurjia asioita. Lopperin mukaan Lauri haluaisi irtisanoa itsensä koko yhteiskunnasta, sillä hän ei kestä sosiaalista yhdessäoloa ja sopeutumista tiettyihin sääntöihin. Lopperin mielestä Lauri muistuttaa veljeksistä eniten isäänsä, joka vetäytyi pitkille metsästysreissuille.

Miro Lopperi kokee, että Kiven näytelmässä on tietyllä tavalla yksi päähenkilö, joka edustaa ihmisen seitsemää puolta. Jokainen voi tunnistaa omassa lähipiirissään näitä hahmoja. – On vaikea käsittää sitä, millaista on ollut olla orpo tuossa ajassa. Olen kuitenkin viettänyt paljon aikaa maaseudulla, tehnyt siellä puutöitä ja käynyt savusaunassa. Lopperi on innoissaan päästyään näyttelemään historialliseen linnoitukseen. Hänestä näyttelijäporukka on löytänyt hienosti veljeyden ja yhteisen päämäärän. Tärkeänä tekijänä tässä on ollut ohjaaja Kari Heiskanen. – Kari on vahva, nopea ja intohimoinen ohjaaja, joka keskittyy näytelmän tekemiseen täysillä. Toisaalta hän on pitänyt huolta siitä, että vaativan työn vastapainoksi olemme saaneet levätä. Espoolainen Lopperi löysi teatterin Pohjois-Tapiolan lukion ilmaisutaidon linjalla. – Yhtäkkiä jokin mystinen nälkä alkoi vetää teatteriin, sanoo nyt kolme vuotta Teatterikorkeakoulussa opiskellut nuori mies. Ryhmäteatterin Seitsemän veljestä Suomenlinnan kesäteatterissa 26.8. asti.

Värit lankoihin luonnosta Jos mielii tutustua lankojen värjäykseen kasviväreillä, kannattaa jo nyt merkitä allakkaan keskiviikko 16.8. ja torstai 17.8. Kumpanakin päivänä kello 10–12 ja 13–15 on Glimsissä työnäytös, jossa pääsee näkemään, miten värjäys sujuu. Jos langan matka väripataan kiinnostaa enemmänkin, on elokuussa työnäytöksiä myös karstaamisesta, kehräämisestä ja lampaan keritsemisestä. Pääsymaksu 4/3 e, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Keskiviikkoisin vapaa pääsy. Merja Räty

8A Hammashoitoa

Ostetaan

SUOMALAINEN HAMMASLÄÄKÄRI

Ilmainen konsultaatio/tarkastus!

Ilkka Kaartinen Viru Hotellista n. 300 m. Narva mnt. 4, Tallinna

Sisäänpääsy KREDITPANKIN OVESTA

Kruunut, sillat, keinojuuret n. 50% Suomen hinnoista! Kela korvaus! Tehokas Saphirlaser valkaisu vain 150 €

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keitiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Kevätpihaan kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Laser ajanvaraus online:

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

www.dentalkaartinen.com

TIESITKÖ...? • • • •

Hammasproteesit tulisi uusia 5-8 vuoden välein Hammasproteesit tulisi pohjata/tiivistää vähintään kolmen vuoden välein Rikkoutuessaan hammasproteesit tulisi korjata mahdollisimman pian Painokohtien korjaaminen tulisi tehdä välittömästi, jotta suun limakalvot ei vaurioidu • Käydä tarkastuttamassa hampaatonkin suu erikoishammasteknikolla tai hammaslääkärissäsi

JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääketieteen lisensiaatti Hammasteknikko Master of Oral Surgery and Implantology (M.Sc., erik.)

Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä! EHT Ossi 050-5533 050 EHTVallemaa Ossi Vallemaa

• • • •

suu- ja hammaskirurgia implanttiprotetiikka erikoiskokoproteesit laajat kokonaishoidot

Hammaslääkärikeskus Dentarium Oy Mikonkatu 8 A, 7 krs., Hki Puh. (09) 622 1533 GMS 050 552 7295 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

Kaikkea kivestä - me teemme sen -

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

+372 50 76 942, ilkka@dentalkaartinen.com

Suomen Hammaslääkäriliiton jäsen

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Hautakiviä

SOITA JA VARAA AIKA

010 2715 100

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) • Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Siivouspalveluja

Koulutusta

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous. Kodinapu helmi p.0407209420 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT ke 28.6. klo 18 Rovastila, Vuorikoskent.554, Enonkoski (retki Kalliosta ja Loviisasta). Lisätied. V.-M. Hynninen, p. 0400 214971. su 2.7. klo 10 herättäjäjuhlille lähtökirkkopyhä Vanha kko, Lönnrotink.6, Hki; saarna E. Helminen. Kirkkokahvit; lähtöveisuut uudistettuja Siionin virsiä kokeillen kirkon portailla. ke 5.7. klo 19 herättäjäjuhlille lähtöseurat Lauttasaaren kko, Myllykallionrinne 1, Hki. Iltatee klo 18.30 pe-su 7.-9.7. herättäjäjuhlat Nilsiässä, lisätiedot www.herattajajuhlat.fi, Körttiradio 105,8 MHz tai Järviradio 103,1 MHz. ke 19.7. klo 12 Arkiveisuut Rautatienrakentajien h-maa, Sandelininkatu 13, Hyvinkää.

Hautakivet Lisänimikaiverrukset Kunnostukset Kellonummentie 5 02740 Espoo p. 040 664 7290

Mechelininkatu 2 00100 Helsinki p. 0400 321 823

Pihlajamäentie 34 00710 Helsinki p. 0400 40 7490

Krouvinpolku 3 01380 Vantaa p. 040 830 4212

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä Tiedustelut tai varaa aika: Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

Ota yhteyttä Otavamedia Oy:n ilmoitusmyyntiin

eva.a.salo@gmail.com

Lakiasioita

Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi

Palveluja tarjotaan Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

KODIN OSTAJALLE AMMATTIAPUA OSTOTARJOUKSEN TEKOON X-kiinteistövälittäjä, Rakennuskonsultti Jorma Vinni. ELÄMÄSI KAUPAT SINUN PARHAAKSI jormav21@gmail.com puh.0401895685

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

Muutot ja kuljetukset. 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetusneppis p. 040 5850074

www.bremerinhautakivi.fi Luottokelpoinen ©

Bisnode 2017

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

Erikoismies

k amelink arvatakissa

ohannes ”Jussi” Kastajan syntymäpäivää eli juhannusta vietetään puoli vuotta ennen joulua, joka puolestaan on Jeesuksen syntymäpäivä. Raamatussa Johannes Kastaja kuvataan edelläkävijäksi ja tienraivaajaksi, joka teki tilaa Jeesukselle. Kun porukat alkoivat kutsua Jussia Mestariksi, hän viittasi Jeesukseen ja sanoi: ”Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi.” Näillä leveysasteilla tuo Johanneksen lause tulee todeksi jopa taivaalla: Jeesuksen syntymäpäivästä alkaa päivän pidentyminen, Johanneksen syntymäpäivästä taas alkaa päivän lyhentyminen. Uuden testamentin kirjoittajat kuvaavat Johannes Kastajan aika erikoiseksi tyypiksi: hän asui autiomaassa ja vietti yksinkertaista, askeettista elämää. Johannes ei säästellyt sanojaan soimatessaan tekopyhiä kirjanoppineita. Hän oli mieluummin oikeassa kuin miellyttävä. Johanneksen suusta on peräisin haukkumasanojen klassikko: ”Te kyykäärmeen sikiöt!”

Juhannuksen päivänsankari Johannes Kastaja pukeutui kamelinkarvaan ja söi sirkkoja. Teksti Jaakko Heinimäki Kuvat Laura Riihelä

Raamattu antaa meille tarkan kuvauksen sekä Johanneksen vaatetuksesta että hänen ruokatottumuksistaan. Johanneksen kerrotaan pukeutuneen kamelinkarvavaatteeseen ja nahkavyöhön. Johannekselle kamelinkarva ilmensi yksinkertaista elämää ja asketismia toisin kuin nykyajan kamelinkarvatakkeihin pukeutuneille herroille. Kamelin hennosta alusturkista kehrätystä langasta kudottu vaaleanruskea villakangas on nimittäin erittäin arvokasta. Se on kevyttä ja silti lämmittävää – ja kaiken lisäksi kamelinkarvalla on termostaattisia ominaisuuksia: kylmässä se lämmittää ja kuumassa viilentää. Edelläkävijä-Johannes kuului tienraivaajiin myös ruokavalionsa puolesta: Matteuksen ja Markuksen evankeliumien kirjoittajat mainitsevat hänen syöneen heinäsirkkoja ja villimehiläisten hunajaa. Tämän päivän ruokatrendien tutkijat povaavat hyönteisistä tulevaisuuden proteiinilähdettä ja vaihtoehtoa perinteiselle eläintuotannolle. Hyönteisten kasvatus on erittäin tehokasta: se vaatii vain vähän tilaa, vähän vettä ja vähän rehua.

”

Te kyykäärmeen sikiöt! Johannes Kastaja

Juhannuksen grilliherkku Suomessa ei vielä saa myydä hyönteisiä ruuaksi. Eviran arvion mukaan heinäsirkat ja muut hyönteistuotteet ehtinevät kauppojen hyllyille aikaisintaan vuonna 2018. EntoCube-niminen yritys kasvattaa jo nyt syötäviä kotisirkkoja Espoon Otaniemessä. Toistaiseksi niitä myydään ”keittiösomisteina” esimerkiksi Ruohonjuuren myymälöissä. Hyönteissyönti ei ole kuulunut suomalaiseen ruokakulttuuriin. Meillä syödään kyllä pikkumuikkuja ruotoineen. Ne tuntuvat suussa samanlaisilta kuin paistetut heinäsirkat. Hienoillakin illallisilla syödään etanoita, simpukoita ja katkarapuja, silti ajatus heinäsirkoilla herkuttelusta tuntuu monesta vaikealta. Emme ole inhomme kanssa yksin. Samasta syystä australialaiset hyönteissyöntiaktiivit ehdottivat heinäsirkan nimeämistä uudelleen taivaskatkaravuiksi (sky prawns). Ehkä vielä koittaa aika, että ystävykset kokoontuvat sirkkajuhliin samaan tapaan kuin rapujuhliin nykyään: lautasille kasataan sirkkoja ja niitä dippaillaan herkullisiin kastikkeisiin, lauletaan snapsilauluja ja vertaillaan, kumpi natsaa sirkkojen kanssa paremmin, Riesling vaiko S auvignon Blanc. ■

Muurinpohjasirkkoja ja metsähunajaa 1. Kuumenna muurinpohjapannulla voita ja ruokaöljyä tai voin makuista rypsiöljyä.

2. Lisää pannulle raastettua inkivääriä ja jauhettua lakritsijuurta.

3. Paista sirkkoja pannulla koko ajan hämmentäen kunnes ne ovat rapeita. Mausta suolalla ja pippurilla.

4. Tarjoa sirkat salaatinlehdeltä. Valuta niiden päälle juoksevaa hunajaa. Kokeile myös valkosipulilla maustetun kermaviilin kanssa.

Mies kamelinkarva takissa ja juhannuksen sirkkasnacks. Johannes Kastajana Teemu Potapoff.

Luonnollista

suojaa

ihollesi Lämpötilan vaihtelut ja aurinko rasittavat ihoa. Detrian Arbutin-tuotteiden luonnolliset tehoaineet ehkäisevät ja korjaavat ihosi vauriot.

Ensimmäinen pakurikääpää ja arbutiinia sisältävä ihonhoitotuote Suomessa.

Sain helpotuksen couperosa-ihooni Detrian Arbutin tuotteista. Ihoni on nyt tasaisemman värinen, saa sopivasti kosteutta ja kestää hyvin esiintymisessä käytettäviä meikkejä. Raakel Lignell, toimittaja

Uusi edullisempi hinta!

100% • • •

kotimainen luonnonmukainen hajusteeton

Arctic Arbutin®-sarja sisältää ihoa tehokkaasti ravitsevia, kaiken ikäisille sopivia tuotteita. Tuotteet ehkäisevät ikääntymisen merkkejä iholla ja suojaavat tehokkaasti UV-säteilyltä sekä lämpötilan vaihteluilta.

Detria Arbutin®-sarja

Vaikuttavat yrtit: sianpuolukka (arbutiini), pakurikääpä ja mustikka.

Vaikuttavat yrtit: sianpuolukka (arbutiini) ja mustikka.

sopii erityisesti herkän couperosa-ihon hoitoon. Tuotteet vahvistavat ihoa ja rauhoittavat punoitusta. Käytetään myös maksaläiskien vaalentamiseen ja ehkäisyyn.

www.detria.fi

Arctic Arbutin sekä Detria Arbutin -tuotteiden myynti: Life-myymälät, Sokos ja Stockmann-tavaratalot, Emotion-myymälät, hyvin varustetut apteekit, terveys- ja luontaistuotekaupat, valtuutetut kauneushoitolat sekä verkkokauppa www.detriashop.fi.

Kolumni

Kaikilla lapsilla ei ole kesälomaa

Koko Hubara Kirjoittaja on kolmekymppinen äiti, kirjailija ja Ruskeat Tytöt -median päätoimittaja. koko@ruskeattytot.fi

”

Kaikilla ei ole tukiverkostoja. Isovanhemmat, tädit ja sedät asuvat kaukana tai ovat hekin kesäaikaan töissä.”

Jo joutui armas aika kun perheet suunnittelevat kesälomiaan. Myös ne perheet, joissa aikuisia on vain yksi, tai joilla on vähän rahaa, tai joiden vanhemmat eivät voi pitää lomaa lainkaan. Tuntuu, että kesälomaa ei ole tarkoitettu tällaisten perheiden lapsille. Muutama viikko sitten piti ilmoittaa lapsen kesälomat päiväkotiin. Minulla itselläni ei lomaa ole, koska työskentelen apurahalla. Kantti ei kuitenkaan kestä pitää lasta koko kesää tarhassa. Päätin summamutikassa, että hän voi olla kuukauden poissa päiväkodista, kolme viikkoa siitä kanssani. Nykyisin helsinkiläisiltä vanhemmilta peritään puolen kuukauden maksu, jos he jättävät varaamansa lapsenhoidon väliin ilmoittamatta asiasta ajoissa. Tällä pyritään säästöihin, mutta esimerkiksi itselleni lapsen mahdolliset arkivapaat selviävät yleensä vain päivää tai kahta aiemmin. Kaikilla ei ole tukiverkostoja. Isovanhemmat, tädit ja sedät asuvat kaukana tai ovat hekin kesäaikaan töissä. He eivät välttämättä saa lomaa silloin kun sitä lapsella on. Lapselle tutut muut aikuiset lomailevat ulkomailla. Kun on tarpeeksi hämillään tilanteestaan, voi lapsenvahdin hankkiminen jokaiselle päivälle

erikseen tuntua ylivoimaiselta. Maksullinen lapsenvahti parinakin päivänä viikossa tulee todella kalliiksi. Tuettuja lomia on, mutta ne on tarkoitettu – ja hyvä niin – kaikkein pienituloisimmille. Leiritoiminta koskee jostakin syystä vasta kouluikäisiä. Onneksi työni on joustavaa. Voin herätä kolmen, neljän aikaan yöllä tekemään työt, jotta lapsi saa vapaapäivänsä. Voin jatkaa illalla hänen mentyään nukkumaan. Tiedän, etten ole ainoa laatuani. Apurahani ja aikatauluni ovat sellaiset, että tuskin pääsemme ulkomaille tänä kesänä. Se ei yllätä. Olisi muutenkin hauska pyöriä vaihteeksi turistina kotimaassa. Yllättävää on se, miten paljon huvipuistorannekkeet, kylpylälomat ja sightseeing-laivaretket maksavat. Viisivuotias on jo niin iso, että osaa pyytää sitä, mitä kaveritkin saavat, vaikka päivä rannalla olisi aivan yhtä hieno juttu kuin päivä Lintsillä. Ihmettelenkin: mitä tekevät ne vanhemmat, joilla on useampi lapsi ja samanlainen elämäntilanne kuin minulla? Mitä minä teen sitten kun lapsi menee kouluun ja lomaviikkoja on neljän sijaan kymmenen?

Avunpyyntö

VENÄJÄLTÄ

Jumalan Sanassa on voima!

TUE!

"Minä olin vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa…" (Matt. 25:43)

Lähetä evankelistoille kirjallisuutta. Et voi itse käydä Venäjän vankiloissa, mutta venäläiset evankelistat voivat!

"… te ette vaatettaneet minua." (Matt. 25:43)

Vaikka et ehkä voi lähettää vaatteita Venäjälle, voit lähettää kirjoja seurakuntiin! Painatamme miljoona venäjänkielistä kampanjakirjaa lisää. Lahjoituksesi tuottaa tuloksia: • 10 eurolla lahjoitat 10 Uutta testamenttia tai 20 missiokirjaa • 50 eurolla lahjoitat 50 Uutta testamenttia tai 100 missiokirjaa

Kuuntele: Radio Dei La klo 13:02, Su klo 15:02 • www.irrtv.ﬁ • IRR-TV

e oli ihan normaali kohtaaminen, sanovat Erkki, 86, ja Ritva, 85, Hakala. Oli vuosi 1956 ja Hakaniemen Työväentalolla tanssit. Suurimmat tanssit, joita siihen aikaan järjestettiin. Ritva kiinnitti huomiota mieheen, jolla oli siistit vaatteet ja tumma, kihara kammattu tukka. Ei se kuitenkaan ollut rakkautta. – En usko rakkauteen ensi silmäyksellä. Ainoastaan sellainen rakkaus ensisilmäyksellä on olemassa, kun äiti on juuri synnyttänyt vauvan, saanut hänet syliinsä ja katsoo lasta – se on rakkautta ensi silmäyksellä. Mutta että vieraaseen ihmiseen. Rakkaus on niin voimakas sana ja niin voimakas tunne, että sen täytyy kehittyä. Alussa se on ihastusta, Ritva sanoo painokkaasti. – Ritvassa vaan oli jotakin, mikä kiinnosti. Nähtävästi se oli jotain sellaista kuin ajatuksissani olin toivonut, kun näin kauan ollaan yhdessä oltu. Olen käynyt koko ikäni tansseissa ja nähnyt yhtä sun toista, ja kuitenkin häneen takerruin, Erkki sanoo ja nauraa hyväntahtoisesti. – Jämähti minuun, Ritva jatkaa leikinlaskua. Ritvan mielestä ensimmäinen kiinnostava mies, joka vastaan tulee, ei välttämättä ole se ainut ja oikea, mutta hän toteaa aina kyllä sanoneensa, että ei rupeaisi vieraan miehen kalsareita pesemään, jos Erkille ja hänelle ero tulisi. Erkki on samoilla linjoilla. – Jos Ritva nukkuisi tuosta pois, en enää toista ottaisi. Kyllä sitten olisin yksinäni. Ja kävisin vielä vähän enemmän tansseissa niin pitkään kuin jalat toimisivat. Nyt on jo keinonivel oikeassa polvessa ja vasenkin polvi on leikattu pari kertaa. Polkka, joka on ollut minulle tansseista kaikki kaikessa, on täytynyt jättää pois. Erkki Hakala on kotoisin Turusta. Hän teki elämäntyönsä autohommissa. Viimeiset 30 vuotta ennen eläkkeelle jäämistään Erkki työskenteli VV-Autossa muun muassa hankintapäällikkönä ja työnjohtajakouluttajana. Ritva työskenteli Lastenlinnassa. Hän oli opiskellut lastenhoitajaksi jo ennen kuin tapasi Erkin. – Olen syntynyt Tammisaaressa. Sieltä lähdettiin isän työn perässä Viipuriin ja sitten tuo naapurimaa ajoi meidät sieltä pois ja olimme Savossa maanpaossa. Opiskelu toi minut Helsinkiin, Ritva kertoo. Kihlat pariskunta osti marraskuussa 1957. Kumpikaan ei muista mitään kosimisia. Sovittiin vain, että Ritvan syntymäpäivänä he menevät ostamaan sormukset. Heinäkuussa 1958 Erkki ja Ritva kävivät maistraatissa vihillä. Sen jälkeen pariskunta sai vuokrattua Herttoniemestä kaksion. Vuonna 1959 Hakalat ostivat Pajamäestä asunnon, jossa asuvat edelleen. Perheeseen syntyi kaksi poikaa ja tyttö. Nyt lapsenlapsia on kahdeksan ja lapsenlapsenlapsia viisi. Hakalat kuuluvat Keski-Helsingin senioreihin, ja siellä riittää ohjelmaa.

– Meitä ovat pitäneet yhdessä keskinäinen tykkääminen ja lapset, sanovat Erkki ja Ritva Hakala.

Poikkipuolisista sanoista huolimatta Erkki ja Ritva Hakala ovat tahtoneet olla yhdessä kohta 60 vuotta. Teksti Nina Riutta Kuvat Pirita Männikkö

Erkin ja Ritvan 5 vinkkiä parempaan parisuhteeseen 1. Pane kännykkä sivuun. 2. Sulata vastoinkäymiset. 3. Anna vapaus mennä. 4. Älä alista. 5. Ota kaulasta kiinni ja anna pusu. – Maanantaisin on tanssit, tiistaisin on kävelyporinakerho, kaksi kertaa kuukaudessa on kokouksia ja joka torstai on pelipäivä, jolloin pelaamme kello kymmenestä neljään korttia. Läpi vuoden. Sieltä ei voi olla pois, kertoo Erkki. – Minulla menee suurin osa ajasta lasten kanssa. Tytär asuu ihan lähellä ja siellä on 16-, 14- ja 10-vuotiaat lapset. He ovat niin isoja jo, mutta käyvät meillä harva se ilta, Ritva sanoo. Ritvaa ja Erkkiä ovat pitäneet yhdessä ”tietysti lapset”. He ihmettelevät, miksi nykyään pariskunnat eroavat niin usein. Onko eroaminen nykyään liian helppoa? Onko rahaa enemmän kuin ennen, niin että voi vain lähteä? – Nykynuoret eroavat, jos pikkusenkin tulee poikkipuolista sanaa. Kyllä meilläkin on poikkipuolisia sanoja sanottu, mutta ei siinä nyt heti tarvitse panna kantapäitä vastakkain, Ritva toteaa. – Joka päivä taitaa joku poikkipuolinen sana tulla sanottua, Erkki jatkaa ja katsoo hymyillen vaimoaan. – Ja tämä, Erkki sanoo ja ottaa kännykän taskustaan ja vetää etusormellaan kännykän pintaa pitkin vauhdikkaasti oikealta vasemmalle. – Tämä kännykkä. Se tuntuu nykyään olevan tärkein asia elämässä. Toinen kännykkä on olkapään ja korvan välissä ja toista räplätään käsillä. Kännykkä sivuun parisuhteessa! Ritva on suurpiirteinen ja Erkki on pikkutarkka. Ritvan mielestä kaiken ei tarvitse aina olla niin tiptop, mutta Erkki saattaa pyyhkiä etusormella kirjahyllystä pölyä ja näyttää sitä huumorimielessä Ritvalle. Lasten kasvatusasioissa ei ole ollut probleemaa. – Lapset ovat kasvaneet ihan noin vain. Heitä vietiin palloa pelaamaan, rippikoulun ovat käyneet ja kummatkin pojat ovat olleet isosina, Ritva kertoo. – Minä kun olen tehnyt ikäni töitä lasten kanssa, niin olen sitä mieltä, et-

tä he saavat olla ja elää vapaasti. Erkki on vähän tiukempi kasvatusasioissa, vaatteet pitää laittaa naulaan ja kengät riviin. Riidoissa Hakaloilla ei ole heitelty kapustoja. Ritvan mukaan Erkki on niin nuukakin, ettei hän raaskisi niitä heitellä. Riita voi tulla vanhasta asiasta tai joskus rahasta. Erollakin on joskus uhkailtu, mutta ei vakavissaan. – On sanottu, että minä lähden tästä, hoida sinä omat asiasi. Mutta se menee saman tien ohi. Saattaa olla, että ollaan oltu jokin tunti puhumatta. Parisuhteessa pitää vain sulattaa vastoinkäymiset ja joustaa joissakin semmoisissa asioissa, jotka eivät ole ihan mieleisiä. Eikä heti lyödä nyrkkiä pöytään, Erkki toteaa. – Niin, hiljaisia päiviä vietetään silloin tällöin. Kärsivällisyys on parisuhteessa tärkeää, koska meitä ei ole kahta samanlaista. Yksi tykkää yhdestä ja toinen toisesta, ja nämä erilaiset tykkäämiset pitäisi lyöttää yhteen, Ritva miettii. Pitkän parisuhteensa aikana Erkki ja Ritva ovat tulleet siihen tulokseen, että rakkaus on yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja tykkäämistä, mutta oma mielipide pitää saada sanoa. – Suhteessa ei saa olla alistettuna, molemmat toteavat. – Kun on erimielisiä päiviä, voi ottaa takin naulasta, lyödä oven kiinni ja mennä ulos – ja tulla tunnin päästä takaisin. Sitten on taas kaikki ohi, Erkki kuittaa. Mustasukkaisuuskohtauksista Hakaloilla ei ole kärsitty, vaikka tansseissa käydessä Ritva on saattanut naljailla Erkille. Ritva tunnustaa olevansa vähän mustasukkainen. Hänestä se on merkki siitä, että välittää toisesta. – Erkkihän on aina tanssilattialla, häntä haetaan koko ajan tanssimaan. Senioriyhdistyksen tansseissa on sekahaku. Erkki puolestaan sanoo, ettei kai osaa olla mustasukkainen ollenkaan. – Mutta enhän minä missään käykään, kun aina olen kotona, toteaa vaimo siihen. Seksi ja intohimo muuttavat muotoaan vuosien kuluessa. Erkki ja Ritva sanovat, että nykyään muut asiat kiilaavat etusijalle. Suuret tunteet korvataan yhdessä olemisella ja läsnäololla. – On tärkeä tietää, että toinen on tuossa. Ja jos ei ole, täytyy tietää, missä hän on, sanoo Ritva. – Kyllä seksi on parisuhteessa tärkeää. Jos on pieni riita, ja toinen ottaa kaulasta kiinni, antaa pusun ja muuta, niin siinä se herää, Erkki vinkkaa. Ensi vuonna Hakalat viettävät timanttihäitä, kun naimisiinmenosta tulee kuluneeksi 60 vuotta. Yksi taika pitkään parisuhteeseen on heidän mielestään se, että he antavat tilaa toisilleen. – Meillä ei ole kahleita kintuissa eikä rautoja ranteissa. Kyllä täytyy saada mennä myös erikseen. Mentiinhän me ennen naimisiin menoakin, miksi ei sitten naimisissa ollessa. Pitää antaa toiselle vapaus, Ritva sanoo ja Erkki nyökkää. ■

Jaakko, 78, ja Marja, 69, Hovi ovat olleet yhdessä 42 vuotta ja naimissa 35 vuotta. Marja työskenteli vakuutusalalla. Jaakko myi auton varaosia. He tapasivat tansseissa Helsingissä ja asuvat yhä Helsingissä.

Heikki, 75, ja Tuulikki Heinonen, 75, ovat olleet yhdessä 55 vuotta ja naimisissa 53 vuotta. He tapasivat aikoinaan tansseissa Oulussa. Heikki työskenteli paperialalla. Tuulikki oli kaupassa töissä. He asuvat Espoossa ja harrastavat yhdessä paritansseja ja elokuva-avustajan hommia.

Veikko Porola, 74, ja Anneli Simonen-Porola, 73, ovat olleet yhdessä yli 20 vuotta. Molemmille tämä on toinen avioliitto. He tapasivat lomamatkalla Kreetalla. Veikko teki uraa liike-elämässä ja valokuvaajana. Anneli oli joogaopettajana ja toimistotöissä. He asuvat Lauttasaaren senioritalossa.

Rakkauden konkarit neuvovat Neljä pariskuntaa jakaa lempeää viisauttaan videosarjassa, jonka ensimmäinen osa löytyy verkkosivuiltamme. Verkossa voit lisäksi pikatestata parisuhdetaitosi.

VIDEO VERKOSSA

TESTi VERKOSSA

Evankeliumijuhla Helsingissä HELSINGIN JÄÄHALLI 30.6.–2.7. mukana mm.: PAULA RISIKKO JIPPU PEPE WILLBERG Lapsille ja nuorille oma ohjelma. Tilaisuuksiin VAPAA PÄÄSY. Katso koko ohjelma: evankeliumijuhla.fi

Katriina Järvinen leikittelee joskus ajatuksella, millainen hän haluaisi olla, jos hän saisi toisen elämän.

Monena minänä

ntä jos ihminen saisikin uuden nimen aina, kun hänen elämässään alkaa uusi vaihe, kun hänestä tavallaan tulee uusi minä? Joissakin kulttuureissa niin on tapana, ja ajatus kiehtoo sosiaalipsykologi ja psykoterapeutti Katriina Järvistä. – Meillä oletetaan, että ihmiselle muodostuu pysyvä persoonallisuus jo lapsena tai nuorena. Jos tapaan vaikkapa ystävän 20–30 vuoden takaa, minulla ei ole mitään tapaa viestittää, että joo, olen Katriina, mutta en ole se sama Katriina, jonka silloin tunsit. Olen paljon viehättyneempi ajatuksesta, että meistä tulee uusia päivityksiä kehityksen myötä, Järvinen sanoo. Hän laskeskelee olevansa tällä hetkellä kuudes Katriina. Uusia päivityksiä on tullut noin kymmenen vuoden välein. Tämän nykyisen nahoissa on helpompaa kuin vaikkapa sen 20–30-vuotiaan, joka oli pallo hukassa ja ihan pihalla. – Nyt, 55-vuotiaana, minulla on mahdollisuus miettiä laajemmin ja rauhallisemmin omaa elämää ja hienosyistää ja syventää edellistä päivitystä, Järvinen sanoo. Tulevista päivityksistään hän ei tiedä, ja se on hänestä jännittävää ja kiehtovaa. – Olisi kauheaa, jos olisi löytänyt itsensä ja joutuisi elämään tarkalleen saman tyypin kanssa hamaan loppuun asti. En kaipaa varmuutta ja löytämisen tunnetta. Se jotenkin pysäyttäisi elämän. On paljon parempi, että jännitys säilyy. – Se säilyy myös kaikissa muissa ihmisissä, esimerkiksi omissa lapsissa. On aivan ihanaa, kun ei tiedä, mitä kaikkea heistä vielä kuoriutuu esiin. Ihmissuhteet ovat vähän kuin asuntoja, joista löytyy uusia huoneita. On huima mysteeri, että voi mennä joka päivä kohti tuntematonta. Katriina Järvisen ensimmäinen minä kasvoi helluntailaisessa, työväenluokkaisessa perheessä. Kun hän parikymppisenä irrottautui uskonyhteisöstä, hän joutui rakentamaan minuutensa lähes tyhjästä. Omat kokemukset ovat yksi syy siihen, että hän on miettinyt minuuteen liittyviä kysymyksiä paljon

On ihanaa, kun ei tiedä, mitä itsestä tai läheisistä vielä kuoriutuu esiin, sanoo sosiaali psykologi Katriina Järvinen. Teksti Kaisa Halonen Kuva Sirpa Päivinen

ja kirjoittanut niistä tänä vuonna ilmestyneen kirjan Saanko esitellä: Monenlaiset minämme. Järvisen mukaan tiukka uskonnollinen yhteisö sanelee jäsentensä minuuden rajat lähes kokonaan. – Minulle opetettiin, että oman minän tulee kuolla ja Kristuksen astua tilalle. Oma tahto oli aina väärä ja Jumalan tahto se, jota piti etsiä. Yritin koko ajan miettiä, teinkö jotakin siksi, että itse halusin, vai oliko se Jumalan johdatusta. Piti rukoilla ja saada joku tunne siitä, että kyllä tämä oli johdatusta enkä tehnyt mitään väärin, Järvinen kertoo. – Sen jälkeen oman minän rakentaminen alkoi minulla lähes nollasta. En tiennyt mistään mitään. Jäljittelin muita, katsoin mitä he tekevät ja mitä mieltä ovat. Olin tavallaan maahanmuuttajaperheen lapsi: vanhemmat olivat taivaan kansalaisia, eikä ollut toivottavaa, että heidän lapsestaan tulisi valtaväestön suomalainen. Uskonyhteisöstä irtaantumista Järvinen kutsuu 30-vuotiseksi sodaksi. Entinen elämä on noussut vuosien varrella pintaan milloin minkinlaisissa valepuvuissa. – Viimeinen taistelu oli ehkä se, kun tajusin, että syyllisyys siitä, mitä olen aiheuttanut lapsuudenperheelleni ja uskonyhteisölle, oli sairastuttanut minut hyvään ihmisyyteen. Koin, että minun piti sovittaa syntini olemalla kiltti ja reilu kaikille. Se oli kamalan uuvuttavaa. – Nyt uskallan jo puolustaa reviiriäni ja olen hirveän iloinen, jos olen joskus aggressiivinen. Minulla saa olla myös omat salaisuuteni, eikä minulle enää tule sellainen olo, että Jumalan silmä katsoo koko ajan.

1980-luvulla alkanut psykokulttuuri on korostanut sitä, että pitää olla avoin ja sinut itsensä kanssa eikä tarvitse hävetä mitään. Järvinen on kirjoittanut ja puhunut menneisyydestään paljon, mutta hänen mielestään siinä, ettei kerro itsestään kaikkea, on oma viisautensa. Järvinen naurahtaa, että jos hän saisi toisen elämän, hänestä olisi hienoa olla yläluokkainen, hyvin pidättyväinen britti, jolla on kaapissaan hirveitä mörköjä. Mutta ihan vakavissaankin hänestä olisi hienoa elää vaihteeksi jonkun toisen nahoissa. – On harmillista, että elämä on rakenteeltaan sellainen, että emme voi elää sitä monena ihmisenä. Varmaan kaikkia joskus kyllästyttää ja tuntuu siltä, että ei haluaisi olla se ihminen, joka on, Järvinen miettii.

”

Olen viehättynyt ajatuksesta, että meistä tulee uusia päivityksiä kehityksen myötä.

Se, että ihmiset hurahtavat milloin mihinkin, saattaa hänen mielestään kertoa juuri tästä. Kokeillaan, että entä jos olisinkin vaikka meditoija, maratoonari tai kuoroihminen. Etsitään mahdollisia minuuksia. – Minulle käy usein niin, että parin vuoden kuluttua hurahduksesta rupean miettimään, että mikähän juttu tämäkin oli. Että olen taas jossakin pöljäporukassa, vaikka luulin löytäneeni laumani. Intensiivisintä etsintä on parisuhteissa. Niissä me muutumme yksilöstä kaksiloksi, niin kuin professori Antti Eskola on sanonut. Se voi olla aika kohtalokastakin, Järvinen pohtii. – Hurahtaminen ja rakastuminen muistuttavat toisiaan. Molemmissa on alussa suuri varmuus, että nyt olen jotenkin itseni ytimessä. Mutta sen aitoudelle ei ole muuta mittaria kuin aika. ■

Mikä on pääkaupunkiseudun

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Mari Aarnio, Paula Huhtala, Juhani Huttunen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

ari- ja perhetyön asiantuntija Minna Tuominen Kirkkohallituksesta on seurannut pääkaupunkiseudun rakkauselämää useamman vuoden. Eroaako se ihmisten välisestä lämmöstä ja läheisyydestä muualla Suomessa? – Täällä rakkauselämä, kuten elämä yleensäkin, on verrattain kiireistä ja aktiivista. Yhä useampi pariskunta pääkaupunkiseudullakin on tutustunut netin välityksellä. Uusia ihmisiä on näin mahdollista tavata paljonkin ja harrastaa treffeilyä. Sitten kun suhteessa on edetty viestittelyä pidemmälle, pääkaupunkiseutu tarjoaa myös hulppeita ja hienoja puitteita tavata. Etenkin jos parin molemmat osapuo-

sama aaltopituus ja väreily muuten, Tuominen toteaa. Toisaalta mikä tahansa paikka saa romanttisen värityksen, kunhan seura on sopivaa. – Erityisyys ja rauha ovat tärkeitä. Eräs kolmikymppinen miestuttavani esimerkiksi kertoi käyneensä elämänsä romanttisimmilla treffeillä ilta-aikaan Tähtitorninmäellä. TEKSTI OUTI IKONEN KUVA TUUKKA JORU

♥ Ehdota pääkaupunkiseudun

let asuvat muualla, Helsingin seudulle on luontevaa sopia treffit. Olipa pari tavannut netissä, baarissa, työpaikalla, harrastuksissa tai missä ikinä, ei

pelkkä paikka kuitenkaan tee vielä kesää. – Paikka voi olla upea ja treffit romanttiset, mutta suhde ei silti jatku. Pelkkä paikka ei synnytä suhdetta vaan

romanttisinta paikkaa ja voita ravintolaillallinen kahdelle. Osallistu Instagramissa/Twitterissä postaamalla kuva paikasta ja käytä #romanttisinpaikka #kirkkojakaupunki tai kerro paikka osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/romanttisin.

♥ Lue juttu ”Tutustu kumppanin

unelmiin” osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Fingerpori PERTTI JARLA

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Sinulle, Raamatusta kiinnostunut RAAMATUN MONIMUOTO-OPISKELU Vuoden aikana luomme kokonaiskuvaa Raamatusta ja luet sen läpi ohjatusti. Opiskelu koostuu lähi- ja etä-jaksoista. Lähijaksoilla opastamme työskentelyyn ja annamme tietoa käsiteltävistä aiheista. Etäjaksoilla tutkit Raamattua kotona ja teet tehtäviä. Lähijaksot: 19.8.2017(A) tai 16.9.2017(B), 13.-14.10.2017, 12.13.1.2018, 9.-10.3.2018, 18.-19.5.2018, 11.8.2018. Kurssimaksut 120 €/lähijakso, alku- ja päätösjaksot 50 €/pv. Kurssimaksuun sisältyy opetus ja ruokailut. Kurssi vastaa 15 opintopistettä (8 ov). HELSINGIN RAAMATTUKOULU Töölönkatu 7 A 3 00100 HELSINKI Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Jari A. Jolkkonen, puh. 040 512 6612 toimisto@helsinginraamattukoulu.fi www.helsinginraamattukoulu.fi

VIDEO VERKOSSA

Kirkonkellot kiehtovat Akseli Halme, 6, osaa luetella melkein kaikki Suomen kirkot aakkosjärjestyksessä. Ensimmäisen kerran hän soitti kirkonkelloja lokakuussa 2016 Pyhän Lapsen kirkolla Vivamossa Lohjalla. Toinen kirkonkellojen soittokerta oli Kärkölän kirkolla Pusulassa ja kolmas Huopalahden kirkolla Helsingissä. Akseli asuu Lohjalla ja menee ensi syksynä eskariin.

Rakkaudesta kirkkoihin Akseli Halme tykkää kiivetä kellotapuleihin ja soittaa kirkonkelloja. Teksti Nina Riutta Kuva Sirpa Päivinen

Kuusivuotias Akseli Halme joutuu odottamaan ja odottamaan. Hän liikehtii innostuneesti, katsoo vuorotellen äitiään ja muita ympärillä olevia aikuisia, jotka vain puhuvat ja järjestelevät kuulosuojaimia, kameroita ja kaikkea jonninjoutavaa, kun pitäisi jo päästä hommiin. Soittamaan kirkonkelloja. Vihdoin porukka on järjestyksessä. Ei mene aikaakaan, kun Akseli on jo ylhäällä Huopalahden kirkon kellotapulissa. Kelloja on kolme. Akseli ylettää juuri ja juuri pienimmän kellon köyteen. Vähän varvistamalla ja itseään venyttämällä hän saa kiinni isompien kellojen köysistä. Soitto alkaa. Aikuiset nauliutuvat paikoilleen. Akselin kirkkoharrastus alkoi siitä, kun poika kävi kerran mummunsa kanssa Lohjan kirkkoa katsomassa. Akseli oli silloin alle kolmivuotias. Kun poika ja mummu palasivat kotiin, he

Juhannus

Into kirkonkellojen soittamiseen Akselilla on ollut viime vuoden lokakuusta lähtien.

istock

Taivaan tähden

24.6.

katsoivat vielä netistä kuvia Lohjan kirkosta. Siitä alkoi saman tien Akselin rakkaus kirkkoihin. Yksi kirkko ei kuitenkaan riittänyt, vaan netistä piti katsoa muidenkin kirkkojen kuvia. Ja sitten piti katsoa päivittäin kirkkojen kuvia. Sitten löytyi Hannu Asikaisen sivusto, jossa on lueteltu kaikki Suomen kirkot aakkosjärjestyksessä. Se sopii hyvin Asperger-pojalle. Akselille tuli intohimoinen halu tietää kaikki Suomen kirkot, ja tänä päivänä hän osaa luetella niistä melkein kaikki. Jos televisiossa sattuu joskus näkymään kirkko, Akseli kiinnostuu heti. Luhangan kirkko oli ennen Akselin lempikirkko. Nyt suosikki on Ruotsinpyhtään puukirkko. Suosikki vaihtelee, kun vastaan voi aina tulla parempi kirkko. Niin kuin Huopalahden kirkko.

Silloin kirkonkellojen soitolla haluttiin osoittaa myötätuntoa Syyrian sodan ja erityisesti Aleppon pommitusten uhreille. Akselin äiti huomasi Facebookista, että Lohjan Vivamon Pyhän Lapsen kirkolla kelloa soitetaan joka päivä. Kellon kuvasta äidille tuli heti mieleen kysyä Vivamosta, pääsisikö Akseli soittamaan sitä. Kyllä pääsi. Se oli ensimmäinen kerta. Kellojen soitto tuntuu Akselista hyvältä. Se rauhoittaa. Pusulan Kärkölän kirkolla Akseli sai soittaa kelloja viisi minuuttia talvisodan päättymisen muistoksi. Suntio myös antoi Akselin käteen puhelimen, josta poika sai painaa nappia, jolloin Pusulan keskustan kirkon kellot alkoivat soida. Kun Akseli katsoo You Tubesta kellonsoittovideoita, hänellä on kädessään kengännauha tai milloin mikäkin naru, jota hän heiluttaa soiton tahdissa. Muutaman viime kuukauden Akseli on ollut kiinnostunut kartoista. Hän katselee Google Mapsia katunäkymällä. Ja bongailee eri paikkakuntien kirkkoja. ■

Herodes ja Johannes Kastaja ”Ihmisen kohtalo on, että hän ei näe aarretta istuessaan arkun päällä.” Lainaus on Asko Sahlbergin mainiosta kirjasta. Tämä ja monet muut syvälliset sanat kuuluvat neljännesruhtinas Herodekselle, joka oli vastuussa kahden serkuksen – Johannes Kastajan ja Jeesuksen – teloittamisesta. Huomaan, että juhannuksena eli Johannes Kastajan syntymäpäivänä minun on vaikea ajatella Johannesta ilman hänen teloittajaansa. Ihmisessä on monta kerrosta. Hyvää ja pahaa. Mitä enemmän on valtaa, sitä enemmän on mahdollisuuksia paitsi hyvään myös pahaan. Herodes Antipas ei ilmeisesti ollut paha ihminen ainakaan isäänsä

Herodes Suureen verrattuna. Hän ei oikeasti halunnut tappaa ihailemaansa profeettaa. Hän ajautui siihen. Johannes oli nuhdellut suurruhtinasta sukurutsauksesta. Herodes oli nainut velipuolensa tyttären, joka oli myös hänen toisen velipuolensa vaimo. Herodes olisi nuhteet voinut ohittaa, mutta hänen vaimonsa ei. Eräiden kosteiden juhlien houruissa Herodes lupasi vaimonsa tyttärelle Salomelle täyttävänsä tämän minkä tahansa toiveen. Salome neuvotteli äitinsä kanssa ja ilmoitti vastauksensa: Haluan Johannes Kastajan pään. Vadilla. Tänä iltana.

Lupaus – onnetonkin – on lupaus, Herodes mietti. Pää katkaistiin ja sen kanssa Herodeksen oli eläminen. Sahlbergin Herodeksessa näkökulma pysyttelee päähenkilössä,

jonka mieltä vaivaavat syyllisyydentunne ja kysymys vallasta. Muutettavat muuttaen kuka tahansa meistä voi olla Herodes.

Olli Valtonen

12 B Gurun opissa Ohjaajana Aelred Rievaulxlainen

Pohdi ystäväsi kanssa ystävyyttä

Aelred Rievaulxlainen syntyi Englannissa vuonna 1110. Hänet otettiin 14-vuotiaana Skotlannin kuninkaan Daavid I:n hoviin, jossa hänellä olisi ollut mahdollisuus luoda uraa kuninkaan taloudenpidosta vastaavana. 24-vuotiaana Aelred liittyi kuitenkin uuteen sistersiläismunkkien perustamaan Rievaulx’n luostariin. Hänestä tuli myöhemmin luostarin noviisimestari ja johtaja eli apotti ja myös viiden muun luostarin johtaja. Aelredia voi sanoa hengellisen ystävyyden apotiksi. Hänen tunnetuin kirjansa on De spiritali amicitia. Se on julkaistu suomeksi vuonna 2011 nimellä Hengellisestä ystävyydestä.

elred etsi kiihkeästi tovereittensa suosiota ja toisten ihmisten rakkautta ja kiintymystä. Hän häilyi rakastumisten ja ystävyyssuhteiden välillä, kunnes hän luostarin hiljaisuudesta, työn, levon ja rukouksen vuorovaikutuksesta sekä yhteiselämästä veljien kanssa löysi vähitellen sen rauhan ja ystävyyden, mitä oli etsinyt. 24-vuotias Aelred työskenteli Skotlannin kuninkaan hovimiehenä, kun hänet lähetettiin vuonna 1134 Yorkin arkkipiispan luokse ottamaan selkoa uudesta luostariyhteisöstä. Sen olivat perustaneet Rye-joen laaksoon Ranskasta tulleet sistersiläismunkit. Menomatkalla Aelred kävi tutustumassa itse luostariin. Paluumatkalla hän päätti vielä poiketa luostariin muutamaksi päiväksi, mutta päättikin sitten jäädä sinne, pyrkiä noviisiksi ja vaihtaa elämän kuninkaan palveluksessa luostarin hiljaisuuteen. Aelrediin teki vaikutuksen luostarissa vallinnut yhteishenki. Miesten kesken ei näyttänyt olevan riitoja tai kär-

Aelred Rievaulxlainen antaa käytännön neuvoja siitä, miten valita ystävä sekä miten punnita omia ja ystävän vaikuttimia, ystävyyden luonnetta ja ystävän luotettavuutta. Kaikkia näitä voi pohtia paitsi ystävyys- myös itsetutkiskeluna. Jos sinulla on hyvä ystävä, miettikää kesällä yhdessä ystävyyttänne vaikka saunassa. Miten teistä tuli ystäviä? Miten löysitte toisenne? Miksi olette ystäviä? Millainen sinä ystävänä olet? Mistä voitte puhua keskenänne? Millainen luottamus teillä on? Miten ylläpidätte ystävyyttänne? Voitteko rukoilla toistenne puolesta?

Mitä tosi ystävyys on? Ystävyys punnitaan hädässä ja ilossa toisen puolesta, opettaa 1100-luvulla elänyt munkki Aelred. Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

hämiä. Siellä ei myöskään tarvinnut kuulla kenenkään vääryyttä kärsineen raivoa ja vaikerrusta, mihin Aelred oli tottunut vastatessaan taloudenpidosta kuninkaan hovissa. ”Kaikkialla vallitsee rauha ja levollisuus sekä ihana vapaus maallisten asioiden hullunmyllystä”, hän kuvasi kokemustaan. Ihmissuhteet askarruttivat Aelredia koko hänen elämänsä ajan. Erityisesti hän pohti, mitä tosi ystävyys on. Siitä hän kirjoitti myös tunnetuimman kirjansa. Hengellisestä ystävyydestä -niminen pieni kirja pohjautuu

Aelred käsittelee ystävyyttä myös hyvin käytännönläheisesti. Miten ystävyys syntyy? Keiden välillä se on mahdollinen? Mihin ystävyyden tulisi perustua ja mitkä ovat sen vaikuttimet? Ystävän valinnassa Aelredin mukaan tärkein peruste on keskinäinen luottamus. Ystävyyden turmelee toisen solvaaminen, salaisuuksien paljastaminen ja takanapäin tehty toisen halventaminen. Ystävyys punnitaan hädässä ja ilossa toisen puolesta. Ystävien kesken vallitsee tasa-arvo, vastavuoroisuus ja avoimuus. ”Sitä silkkikankaat tai jalokivet eivät korista. Sitä virka-asema ei kohota eikä maallinen kunnia ylpistä”, Aelred kirjoittaa. ■

Kansallisgalleria/ Pirje Mykkänen

Medusa Barokkitaiteilija Caravaggio maalasi ilmeisen lumoutuneena erilaisia versioita irtileikatuista päistä eri tarujen pohjalta. Häiritsevin näistä hänen teoksistaan on Medusa. Kreikkalaisen mytologian Medusa oli naishirviö, jonka päästä kasvoi käärmeitä ja joka katseellaan jähmetti ihmisen kiveksi. Caravaggion maalaus ikuistaa hetken, jolloin tarusankari Perseus on juuri katkaissut Medusan kaulan. Samalla se ikuistaa muutakin, sillä taiteilija käytti mallina itseään.

Päät portaissa Caravaggio /Wikimedia Commons

Juhannuksen päivänsankari Johannes Kastaja koki kurjan lopun: hänen päänsä ojennettiin vadilla kuningas Herodeksen tytärpuolelle kiitokseksi tämän tanssista. Johanneksen pää on suosittu aihe renessanssin ja barokin uskonnollisessa taiteessa. Tämä versio on italialaisen renessanssimaalarin Andrea Solarion käsialaa. Raamatun kertomuksissa on muitakin irtileikattuja päitä, jotka ovat inspiroineet taiteilijoita. Johanneksen kanssa groteskiudessa kilpailevat Apokryfikirjojen Holoferneen pää ja Vanhan testamentin Goljatin pää.

Andrea Solario/Wikimedia Commons

3×

taidetta irtopäistä

Johannes Kastaja

hänen luostarin hengellisenä ohjaajana käymiinsä keskusteluihin. Kirjan keskeinen kysymys on, miten veljien välinen ystävyys voisi säilyä. Aelredin tärkein esikuva ystävyydessä on Jeesus, joka antoi koko elämällään esimerkin ystävyydestä. Ystävyyttä ei ole ilman rakkautta. Rakkaus on tosin vielä jotain enemmän, koska se sulkee piiriinsä jopa viholliset. Ystävä taas on sellainen, jolle voi pelotta avata sydämensä ja sen salaisuudet. ”Se, joka pysyy ystävyydessä, pysyy Jumalassa ja Jumala hänessä”, kiteyttää Aelred.

Hän pohtii ystävyyttä monenlaisin kielikuvin. Siellä, missä ystävä on toisen kanssa hyvin läheinen, he ovat kuin yksi sydän ja yksi sielu, Aelred kuvailee. Hengellisessä ystävyydessä Pyhä Henki on läsnä kuin kolmantena jäsenenä.

Ed Atkinsin videoteos Counting #1 & #2 pysäyttää Kiasman ARS17-näyttelyssä. Irtileikatut ihmispäät pomppivat alas portaita yhä uudelleen ja uudelleen. Viereisestä salista kantautuva, saman taiteilijan Ribbons-teokseen kuuluva aaria Bachin Matteus-passiosta tahdittaa niiden menoa. Onko mautonta sanoa, että teoksessa on jotain kummallisen meditatiivista? Mätkähtelevät päät sietää, koska ne selvästi ovat animoituja. Netistä löytää helposti kuvia todellisistakin katkaistuista päistä. Niissä ei sitten olekaan mitään rauhoittavaa. Kaisa Halonen

Esko Jämsä

MENOT 22.6. – 20.7.

Kiinteistönhoitaja Ando Kütismaa valmistautuu Hvittorpin juhannusjuhlaan tekemällä saunavihtoja.

Hvittorpin leirikeskus valmistautuu juhannusaaton juhlaan Juhannusaattoiltana Suomen lippu nostetaan salkoihin koko maassa. Myös Hvittorpin leirikeskuksessa lippu nousee salkoon ja sen kunniaksi kajautetaan Suvivirsi. Laineiden liplatus, nuotion ja grillimakkaran tuoksu, rantasauna lämpiämässä. Ei kiirettä mihinkään. Tähän suomalaiseen juhannustunnelmaan ei välttämättä vaadita omaa tai suvun mökkiä. Sen voi saavuttaa myös seurakunnan leirikeskuksessa. Espoon seurakuntien kaikkien kolmen leirikeskuksen ovet avautuvat juhannusaattona seurakuntalaisten käyttöön. Tapiolan seurakunta viettää juhannusjuhlaa Hilassa, Espoonlahti Velskolassa ja Olari Hvittorpissa. Lisäksi Esbo svenska församling viettää juhannusaattoa Mataskärin kappelilla. Espoonlahden ja Tapiolan tapahtumien ilmoittautumisaika on jo päättynyt, mutta Olarin tapahtumaan voi osallistua ilman ennakkoilmoittautumista, mikäli on liikkeellä omalla autolla. Olarin seurakunnan juhannustapahtuma alkaa kello 14. Iltapäivällä on tekemistä etenkin lapsiperheille, kuten ulkopelejä ja pomppulinna. Perheet voivat ottaa omat eväät mukaan, grillata ja paistaa makkaraa. Järveen voi kipaista uimaan, ja saunakin on

Leppävaarassa vietetään perinteisesti kaupunkijuhannusta Perkkaan kappelilla. Kaikenikäisille on tarjolla muun muassa pomppulinna, pelejä, grilliruokaa ja muuta ohjelmaa. Kansanmusiikkiryhmä huolehtii musiikkipuolesta. Kappelissa on iltaharlämpimänä. Sekasaunassa käydään uima-asut yllä. taus. Vapaaehtoisen ruokamaksun tuotto menee Paikalle odotetaan enemmän aikuisia illalla, jol- Karjala-työlle. Juhlaan on vapaa pääsy ja sinne on loin bussi tuo lisää väkeä Olarin kirkolta. Ilmoittautu- kuljetus Karakappelilta. misaika bussikyytiin on jo päättynyt. Kuudelta nosTuomiokirkkoseurakunnan juhannusta vietetään tetaan siniristilippu salkoon ja lauletaan Suvivirsi. Auroran kappelilla. Ohjelmassa on muun muassa liMyöhemmin on vielä iltahartaus ja juhannuskokko. punnosto, ruokailu, yhteislaulua, ulkoaktiviteetteSalaattipäivällinen on tarjolla illalla, samoin mak- ja ja makkaranpaistoa. Ennakkoon ilmoittautuneilkaraa ja mehua. Ne ovat maksullisia, mutta muuten le on tarjolla bussikuljetus juhannuskokolle Pitkätapahtuma on ilmainen. järvelle. — Seurakunnan juhannustapahMyös Urkuyö ja aaria -festivaali tumassa on monenlaista tekemistä, tarjoaa ohjelmaa juhannusaattoillakmutta paikalle voi tulla vain nauttisi. Juhannusiltamia vietetään Espoon maan luonnosta. Jokainen voi itse vatuomiokirkossa. Illan ohjelmistossa lita, mitä haluaa tehdä, sanoo seuraon suvisia säveliä sekä yhteislauluna kunnan perhetyönohjaaja Marja Jaurakastetuimpia lauluja ja suvivirsi kesJuhannusaattoiltana hiainen. kikesän iltayön valossa. kuudelta nostetaan Jauhiaisen mukaan Olarin seuraPaula Huhtala siniristilippu kunta viettää juhannusjuhlaa perinteiKatso tarkemmat tiedot Hvittorpin leirikeskuksen, Perkkaan ja Auroran sesti leirikeskuksessa. Viime vuonna salkoon ja lauletaan kappelien sekä Urkuyö ja Aarian oltiin Velskolassa ja sitä ennen HvitSuvivirsi. juhannustapahtumista s. 10–14. torpissa.

”

10 A

MENOT 22.6. – 20.7. Espoon tuomiokirkko -seurakunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Juhannuspäivän messu la 24.6. klo 10 ”Armollista hyvyyttä”. Liturgia ja saarna Ari Kunnamo, avustava pappi Seppo Särkiniemi, kanttori Lea Waaraniemi. Messu su 25.6. klo 10 ”Kutsu vapauteen”. Liturgia ja saarna Mari Mathlin, avustava pappi Hannu Mäenpää, kanttori Sheldon Ylioja. Konfirmaatiomessu su 25.6. klo 15. Hvittorp 2 -rippikoulun konfirmaatio.

Liturgia ja saarna Ari Kunnamo, avustaa Hannu Kalmari, kanttori Lea Waaraniemi. House Band. Konfirmaatiomessu la 1.7. klo 10. Muurlan musariparin konfirmaatio. Liturgia ja saarna Sami Marte, avustaa Risto Saarinen, kanttori Anna-Liisa Haunio. Rippikoululaisten oma bändi ja kuoro säestää ja esilaulaa yhteislaulut. Messu su 2.7. klo 10 ”Kadonnut ja jälleen löytynyt”. Liturgia ja saarna Päivi Linervo, avustava pappi Kirsi Muurimäki, urkuri Leena Talvio, kanttori Sheldon Ylioja. Konfirmaatiomessu su 2.7. klo 15. Heponiemi 1 -rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Tuija Kuusinen, avustaa Ayda Meskanen, kanttori Anna-Liisa Haunio. House Band. Konfirmaatiomessu la 8.7. klo 10. Heponiemi 2 -rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Mari Mathlin, avustaa Anni Vanhanen, kanttori Anna-Liisa Haunio. House Band. Messu su 9.7. klo 10 ”Armahtakaa!”. Kartano 1 –rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Emriikka Salonen, avustaa Sanna Ylitolonen, kanttori Anna-Liisa Haunio. House Band. Konfirmaatiomessu su 9.7. klo 15. Hila 1 -rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Antti Kujanpää, avustaa Hannu Kalmari, kanttori Anna-Liisa Haunio. House Band. Konfirmaatiomessu la 15.7. klo 10. Hvittorp 3 -rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Päivi Linervo, avustaa Pia Härkönen, kanttori Anna-Liisa Haunio. House Band. Messu su 16.7. klo 10 ”Me saamme palvella Herraa!” Liturgia ja saarna Tuija Kuusinen, avustava pappi Ari Kunnamo, urkuri Petri Koivusalo,

kanttori Päivikki Leinonen. Konfirmaatiomessu su 16.7. klo 15. Väentupa 2 -rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Sari Autio, avustaa Pentti Airaksinen, kanttori Päivikki Leinonen. House Band.

ESPOON TUOMIKIRKKO Suvisunnuntain iltamusiikki sunnuntaisin klo 19, 25.8. asti. Ohjelma: www.espoonseurakunnat.fi/seurakunnat/tuomiokirkko. Konsertteihin on vapaa pääsy. Ks myös Kirkoissa soi -palsta. Urkuyö & Aaria torstaisin klo 21, 31.8. asti. Ohjelma: www.urkuyofestival.fi. Lipunmyynti: lippu.fi. Ks myös Kirkoissa soi -palsta. Messua vietetään Tuomiokirkossa joka sunnuntai klo 10. Kirkkoon voit poiketa myös kuulemaan oppailta Tuomiokirkon historiasta tai vain hetkeksi hengähtämään monisatavuotisten holvien suojiin. Tuomiokirkko on kesän Tiekirkkona ja avoinna joka päivä klo 10–18. Oppaat ovat paikalla ma–pe klo 11–16.30, 4.8. asti (poikkeus: juhannusaattona ei opastusta).

AURORAN KAPPELI Juhannusjuhla pe 23.6. klo 18 alkaen. Ohjelmaa koko perheelle, mm. lipunnosto, ruokailu (aikuiset 7 e, lapset 3,50 e), yhteislaulua, hartaus, ulkoaktiviteetteja ja makkaranpaistoa. Lopuksi kuljetus juhannuskokolle Pitkäjärvelle. Kesäcafé Aurora on avoinna elokuussa ti ja ke klo 12–14. Tarjolla kahvia, makeaa ja suolaista purtavaa, salaattibaari, lehtiä, netti, kirjasto ja juttuseuraa. Lue lisää: www.espoonseurakunnat.

ET lev. 232 x 160 mm

fi/web/tuomiokirkkoseurakunta/ auroran-kappeli.

SUVELAN KAPPELI Cafe Suvela ma-pe klo 12–15. Kohtaamispaikalla tarjolla kahvia, teetä ja makeaa syötävää. Kesätauko 3.–21.7.

HILJAISUUDEN RETRIITTI 22.–24.9. Hilassa. Ohjaajina Marja Malvaranta ja Laina Pekonen. Hinta 90 e espoolaiset, 140 e muut, sisältää täysihoidon, majoituksen 1hh ja liinavaatteilla. ILMOITTAUTUMINEN viim. 5.9., 040 5311 040/Malvaranta.

PARISUHTEEN LATAAMISPÄIVÄ Parisuhteen palikat – virkistystä, ymmärrystä, välineitä ja rohkaisua parisuhteeseen la 26.8. Kalajärven kappelilla. Aiheina mm. ”Tunteellista” sekä ”Riitoja ja rakkautta”. Mukana perhetyönohjaaja Outi Wenell ja pastori Seppo Särkiniemi. Lastenhoito järjestetty. Osallistumismaksu 10 e/henkilö. Tiedustelut ja ilmoittautuminen viim. 18.8.: 040 5474 146 tai outi.wenell@evl.fi.

ten lasten vanhemmille 28.8. alkaen Auroran kappelissa. Opettelemme mm. selkeää viestintää ihmissuhteissa ja rakentavia tapoja ratkaista ristiriitoja. Hinta 50 e tai kaksi samasta perheestä 90 e. Tiedustelut: Outi Wenell, 040 5474 146 outi. wenell@evl.fi tai pappi Päivi Linervo, 050 438 0184 paivi.linervo@evl.fi.

MATKA ARMENIAAN KRISTILLISEN KIRKON JUURILLE Tutustumismatka maailman vanhimpaan kristilliseen kirkkoon Armeniaan 8.9.–14.9.2018. Monipuolinen ja tasokas matkaohjelma sisältää mm. tutustumisen vanhoihin luolaluostareihin ja niiden kallisarvoisiin pyhäinjäännöksiin, viinin ja tähtitieteen syntypaikkoihin sekä Silkkitien levähdyspaikkaan. Lennot Helsinki–Moskova–Jerevan. Perillä kuljetukset ilmastoidulla bussilla. Alustava hinta on n. 1 395 e/2hh/hlö. Katso tarkemmin: www.espoonseurakunnat.fi/toiminta/aikuiset/retket ja leirit. Tiedustelut ja ilmoittautuminen: Hannu Mäenpää, 040 5130861 ja hannu.maenpaa@evl.fi.

SURURYHMÄ LAPSENSA MENETTÄNEILLE

NUORET

Tule vertaistuen piiriin, etsimään ja löytämään lohtua suruun. Ryhmä alkaa 14.9. Espoon tuomiokirkon seurakuntatalolla. Ilmoittautuminen viim. 31.8. Pastorit pirkko.nurminen@evl.fi, p. 040 567 4420 ja anita. kyonsaari@evl.fi, p. 040 513 0843.

KATSO AJANKOHTAISIMMAT TAPAHTUMAT VERKOSTA

PERHE-ELÄMÄ TEINIEN KANSSA

www.lujakallio.fi.

Ajankohtaisimmat tapahtumat löydät myös verkosta: www.espoonseurakunnat.fi/web/seurakunnat/ tuomiokirkko. Seuraa meitä somessa ja verkossa!

Toimiva perhe -kurssi murrosikäis-

Vapaa pääsy

Lisää ohessa.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

Espoonlahden seurakunta Toimisto: Merivirta 3, puhelinpalvelu klo 9–15, p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotilat: Iivisniemenaukio 1, Ruorikuja 1 ja Ankkuritie 5 Da

MESSU SOUKAN KAPPELI Juhannuspäivän messu la 24.6. klo 11. Irene Erkko, Timo Lonka. Messu su 25.6. klo 11. Leena Santaharju, Irene Erkko, Heli Ojala. Piknik-kirkkokahvit. Messu su 25.6. klo 17. Leena Santaharju, Timo Lonka. Piknik-kirkkokahvit. Messu su 2.7. klo 11. Irene Erkko, Olli-Pekka Ylisuutari, Heli Ojala. Piknik-kirkkokahvit. Messu su 2.7. klo 17. Olli-Pekka Ylisuutari, Timo Lonka. Piknik-kirkkokahvit. Messu su 9.7. klo 11. Jukka Lehti, Leena Santaharju, Timo Lonka. Piknik-kirkkokahvit. Messu su 9.7. klo 17. Leena Santaharju, Timo Lonka. Piknik-kirkkokahvit. Messu su 16.7. klo 11. Erkki Kuusanmäki, Irene Erkko, Timo Lonka. Piknik-kirkkokahvit. Messu su 16.7. klo 17. Irene Erkko, Timo Lonka. Piknik-kirkkokahvit. Messu su 23.7. klo 11. Jukka Lehti, Tuula Olli, Helena Yli-Jaskari. Piknik-kirkkokahvit. Messu su 23.7. klo 17. Tuula Olli, Helena Yli-Jaskari. Piknik-kirkkokahvit.

KONFIRMAATIOMESSU OLARIN KIRKKO, OLARINLUOMA 4 Jamilahti 2 la 1.7. klo 10. Jukka Knuutti, Timo Lonka. Kiipula 2 la 1.7. klo 14. Olli-Pekka Ylisuutari, Helena Yli-Jaskari. Kiipula 1 su 2.7. klo 14. Mira Kohijoki, Heli Ojala. Kiipula 3 la 15.7. klo 10. Irene Erkko, Teemu Reinikainen, Timo Lonka. Heponiemi la 15.7. klo 14. Tuula Olli, Timo Lonka. Jamilahti 4 su 16.7. klo 14. Erkki Kuusanmäki, Timo Lonka. Velskola väentupa 3 la 22.7. klo 10. Leena Santaharju, Timo Lonka.

Isohiekka la 22.7. klo 14. Jukka Lehti, Helena Yli-Jaskari.

KESÄAIKAAN Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu 09 8050 6000 on avoinna ma-pe klo 9–15, paitsi to 22.6. klo 9–13. Soukan kappeli on avoinna 6.8. saakka ma, ti to ja pe 8–15, ke 8–21, la 9–17 ja su 9–20.

DIAKONIA – TUKEA ELÄMÄÄN Diakonian palveluajat kesäkuussa ma klo 9–10 Merivirta 3 A, 3. krs. p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappeli, p. 09 8050 6738. Heinäkuussa palveluaika ma klo 9–10 Soukan kappelilla. Elokuussa päivystys ma ja to klo 9–10 Soukan kappelilla. Muuna aikana voi olla suoraan yhteydessä diakoniatyöntekijöihin.. Diakoniaruokailu jatkuu ma 14.8. Elintarvikejakelu ma-pe klo 9 Merivirta 3, vuoronumeroiden jako kello 8.40. Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä jatkuu to 6.7. klo 14–15 Meriemy, Merenkäynti 3, parittomat viikot. Tied. Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

ASIAA PAPILLE? Päivystävää pastoria voi kysyä arkipäivisin klo 9–15 seurakuntatoimistosta p. 09 8050 6000 tai Soukan kappelin vahtimestarilta 050 511 0310.

RUKOILLAAN Rukoushetki ma-pe klo 8.50 Merivirta 3, Kivenlahden ostari. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 Soukan kappeli.

IKÄIHMISTEN KESÄKERHO Lauluja, hartaus, erilaisia teemoja, mukavaa yhdessäoloa ja kahvit (1,5 e) to 22.6. klo 13 Soukan kappeli. Kerhokausi jatkuu syyskuussa.

EI TULE KESÄÄ ILMAN RAAMATTUA! Seuraavan sunnuntain tekstejä ja virsiä pohditaan Kesäillan raamattupiirissä joka ke klo 18.30 Soukan kappeli. Mukana seurakuntamme pastori: 28.6. Mira Kohijoki, 5.7. Jukka Lehti, 12.7. Irene Erkko, 19.7. Tuula Olli, 26.7. Erkki Kuusanmäki.

SOUKASSA OLLAAN IHAN PIHALLA

KIINNOSTAAKO KRISTINUSKO?

Piknik-kirkkokahvit kesä-heinä-elokuussa joka su klo 11 ja 17 Soukan kappelin messujen jälkeen. Seurakunta tarjoaa kahvia, teetä ja mehua. Messuvieraat voivat tuoda pientä purtavaa jaettavaksi. Sateen sattuessa ollaan sisätiloissa.

Kristinusko piirroksena ja kuvana ke 6.9. klo 18.30, Espoonlahden kirkko. Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä. Jakamista ja hiljaista rukousta kristillisten tekstien äärellä. Kaskikappeli klo 18 to 7.9., 5.10., 2.11. ja 30.11. Kolme iltaa kristittynä elämisestä, Erkki Kuusanmäki, ti klo 18 Soukan kappeli: 12.9. Pyhä Henki, 10.10. esivalta ja 24.10. ihmisarvo. Luther-elokuva ke 20.9. klo 18.30, kirkko. L10T-ryhmä, Luukkaan evankeliumin 10. luku tähän päivään, klo 18 Soukan kappeli ke 20.9., 27.9., 4.10., 1.11., 8.11. ja 15.11. Krito I -ryhmä (Kristuskeskeinen toipuminen) alkaa ti 26.9. klo 18.30, kirkko.

MUSKARIT, PÄIVÄKERHOT JA ILTAPÄIVÄKLUBIT Vielä on vapaita paikkoja kaudelle 2017–2018! Hakulinkit ovat auki koko kesän ajan. Linkki ilmoittautumislomakkeisiin ja tarkempiin tietoihin verkkosivulla Espoon seurakunnat – Seurakunnat – Espoonlahti.

NUORET Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta. Nuortenillat koko kesän ajan Sodessa klo 18–21 – paitsi juhannusaattona.

Alfa-kurssi kristinuskon perusasioista alkaa to 28.9. klo 18.30, kirkko. Kohtaamisen ilta pe 29.9. klo 18.30 Soukan kappeli. Ylistyslauluja, sanaa ja rukousta. Vuoropuhelu katolisuuteen, Isä Marco Pasinato, ke 4.10. klo 18.30, kirkko. ABC...raamatunkäännös- ja lukutaitotyötä Afrikassa, Satu Toukkari Suomen Pipliaseura, ke 18.10. klo 18.30 kirkko. Oikein väärin ymmärretty Luther, TT Timo Junkkaala, ke 1.11. klo 18.30, kirkko. Isänmaalliset virret ke 15.11. klo 18.30, kirkko. Yrjö Jylhän talvisodan runot ja kristillinen ihmiskuva ke 29.11. klo 18.30, kirkko.

EL lev 91 x 140 mm

ESPOO-PÄIVÄN VIIKONLOPPU 25.–27.8. Leipämessu ja ateria pe 25.8. klo 19 Espoonlahden kirkossa. Vihdoinkin vihille? Vihkiyö pe 25.8. klo 21–00 Espoonlahden kirkossa. Juhlista kesän viimeistä viikonloppua menemällä naimisiin! Seurakunta tarjoaa hääparille ja 10 vieraalle kakkukahvit seurakuntakahvilassa. Varaukset Espoon seurakuntien palvelukeskuksen kautta ma-pe klo 9–15 p. 09 8050 2601. Risteilyt Klobbenilta Pentalaan la 26.8. Ensimmäinen lähtö Klobbenilta klo 9.30, paluulähtö Pentalasta klo 12.10. Toinen lähtö Klobbenilta klo 11.30, paluulähtö Pentalasta klo 14. Perillä saaressa voi osallistua opastetulle kävelyretkelle järvelle. Pieni hartaushetkikin vietetään jossain välissä. Varaa mukaasi iloinen mieli, hyvät kengät, säänmukaiset varusteet ja omat piknik-eväät. Sähköinen ilmoittautuminen, linkit sivulla Espoonseurakunnat – Seurakunnat – Espoonlahti. Tiedustelut seurakuntatoimisto ma–pe klo 9–15 p. 09 8050 6000. Kirkkoyö la 26.8. klo 21–00 Espoonlahden kirkossa. Musiikkia, puheita, rukousta ja keskustelua. Mukana juutalais- ja arabinuorten draama- ja musiikkiryhmä Sarigim King´s Kids. Seurakuntakahvila avoinna, herkut omakustannehintaan. Espoo-päivän messu su 27.8. klo 11 Espoonlahden kirkossa. Latokasken Marttojen kahvitarjoilu.

Menokasvo

Demokratia toteutuu kun ihmiset veisaavat yhdessä

Millaiset virret ovat suomalaisille tutuimpia? Kourallinen virsikirjan virsistä on sellaisia, jotka lähes jokainen suomalainen kokee omikseen. Näitä virsiä on laulettu sukupolvesta toiseen esimerkiksi jouluna, häissä, hautajaisissa ja koulussa. Ne ovat korvaamaton osa suomalaista tapakulttuuria.

Mitä virsien veisaaminen merkitsee sinulle? Virrenveisuu on viimeisiä elinvoimaisia musiikillisia traditioita, joka juontaa juurensa ihmiskunnan alkukantaisimmista ja yhteisöllisimmistä rituaaleista. Yhdessä veisatessa ei esiinnytä ja kilpailla taituruudessa tai äänen sulokkuudessa. Onko virsillä ja tanssimusiikilla mitään yhteistä? Suomalainen kansanmusiikki ja viihdemusiikki liittyvät hyvin läheisesti virsikirjaan. Vanhasta virsitaustaisesta poljennosta ovat peräisin vanhat polskat, menuetit, humpat, tangot ja valssit. PAULA HUHTALA Suvisunnuntain iltamusiikki ti 25.6. klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5: Vanhoja kunnon virsiä – yhteislaulua holvikirkossa. Markus Malmgren, urut, Nina Kronlund, kanttori.

KALLE TURAKKA PURHONEN

Espoon tuomiokirkossa veisataan yhdessä virsiä 25.6. Millaisia virsiä lauletaan, Markus Malmgren? Vanhoja kunnon virsiä veisataan vanhasta, tutusta virsikirjasta. Suviteema on luonnollisesti läsnä, joten Suvivirsi ja Soi kunniaksi Luojan ovat varmasti setissä mukana. Runebergin rakastetuista virsistä lauletaan ainakin iki-ihana valssi Mä silmät luon ylös taivaaseen.

12 A

MENOT 22.6. – 20.7. Leppävaaran seurakunta

Toimisto: Leppäsiipi, Alberganesplanadi 1, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.ﬁ, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531. Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1.

MESSUT LEPPÄVAARAN KIRKKO Hengähdä hetki – hiljainen rukoushetki tiistaisin klo 12.30. Juhannuspäivän ulkoilmajumalanpalvelus la 24.6. klo 11. Alanne, Noponen. Sanajumalanpalvelus kirkon pihalla suihkulähteen äärellä, lopuksi kirkkokahvit. Messu ja kirkkokahvit ”Kutsu Jumalan valtakuntaan” su 25.6. klo 11. Juvela, Alanne, Noponen. Messu ja kirkkokahvit su 2.7. klo 11. Vili Sarento, Salo, Hyry. Messu ja kirkkokahvit ”Armahtakaa!” su 9.7. klo 11. T.Salo, Vallivirta, Hyry. Messu ja kirkkokahvit ”Apostolit” su 16.7. klo 11. Vallivirta, T.Salo, Hyry.

KARAKAPPELI Kesäillan laulu ja ehtoollinen ke

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

KESÄLLÄ KIRKKOON KLO 11 Kesällä keskitämme messuelämän Olarin kirkkoon. Messu sunnuntaisin kirkossa klo 11 (Huomaa kellonaika!). Messun jälkeen tarjolla Reilun kaupan kirkkokahvit (sään salliessa ulkona) ja mukavaa juttuseuraa.

MESSU Olarin kirkko: Juhannuspäivän messu la 24.6. klo 11. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustava pappi Jussi Koski, kanttori Päivi Hakomäki. Messu su 25.6. klo 11. Liturgia ja saarna Jussi Koski, avustava pappi Jarmo Jussila, kanttori Päivi Hakomäki. Messu su 2.7. klo 11. Liturgia ja saarna Sirpa Tolppanen, avustava pappi Antti Malinen, kanttori Päivi Hakomäki. Messu su 9.7. klo 11. Liturgia ja saarna Antti Malinen, avustava pappi Marjo Parttimaa, kanttori Sanna Franssila. Messu su 16.7. klo 11. Liturgia ja saarna Inari Varimo, avustava pappi Antti Malinen, kanttori Päivi Hakomäki.

28.6. klo 18. T.Salo, Hyry. Lauletaan kesäisiä lauluja yhdessä. Illan päätteeksi ehtoollishetki. Kesäillan laulu ja ehtoollinen ke 12.7. klo 18. Koskela, Anna-Liisa Haunio. Lauletaan kesäisiä lauluja yhdessä. Illan päätteeksi ehtoollishetki. Kesäillan laulu ja ehtoollinen parillisten viikkojen keskiviikkoina 23.8. asti.

KAIKEN KANSAN JUHANNUSJUHLA

vessä, Alberganesplanadi 1. Elokuun alusta alkaen jälleen tiistaisin klo 17–21 ja perjantaisin klo 17–23. Lue lisää: nuortensiipi.fi.

KESÄKAHVILA Piristystä päivään, kahvia ja seuraa. Kesäkahvila ke 5.7 ja 19.7. klo 14 Karakappelilla. Kahvia tarjolla klo 14 alkaen. Hartaus noin klo 14.45. Kesäkahvila parittomien viikkojen ke 16.8. asti.

KESÄILTA KAPPELILLA Grillailua ja kesäistä yhdessäoloa ke 5.7. ja 19.7. klo 18–19.30 Perkkaan kappelilla. Musiikkia, laulua, pihapelejä, grillailua, pientä purtavaa, kahvia, teetä, mehua, lopuksi iltahartaus. Ilta rakennetaan yhdessä tehden. Ps. Jos soitat jotain soitinta, niin ota mukaan. Kesäilta kappelilla parittomien viikkojen ke 16.8. asti.

SOIVA KESÄKAHVILA Soiva kesäkahvila -konsertit paril-

LE lev 91 x 100 mm

Toimintaa ja mukavaa yhdessäoloa kaikenikäisille. Juhannusjuhla pe 23.6. klo 15–18 Perkkaan kappelilla. Pomppulinna, pelejä, grilliruokaa ja muuta mukavaa. Musiikkia tarjoilee kansanmusiikkiryhmä Kirsi Vinkki, viulu, Samuli Karjalainen, kitara, Rauno Junkkari, huilu ja haitari. Hartaus kappelissa kello 17. Juhlaan vapaa pääsy, vapaaehtoinen ruokamaksu Karjala-työlle. Kuljetus Karakappelin edestä juhlaan lähtee kello 14.30.

KESÄRAAMIS

TULE MUKAAN

Raamattuun tutustumista rennossa seurassa tiistaisin klo 18 Leppävaaran kirkon takkahuoneessa. Tule mukaan suosittuun KesäRaamikseen yhdeksi kerraksi tai vakikävijäksi. Aloitamme tee-/kahvikupilla ja laululla, jatkamme Saarnaajan kirjaan tutustumalla. Tiedustelut: Rauni Hartikainen-Kaukinen 040 523 3380. KesäRaamis joka tiistai 8.8. asti.

Leppävaaran seurakunnassa toimii noin parikymmentä aikuisten pienryhmää. TUTUSTU ja tule mukaan: espoonseurakunnat.fi/letoiminta Katso tapahtumien tarkemmat tiedot verkon tapahtumakalenterista: espoonseurakunnat.fi/lekalenteri Seuraa meitä somessa ja verkossa! facebook.com/leppavaaranseurakunta espoonseurakunnat.fi/leppavaara nuortensiipi.fi @nuortensiipi

NUORTEN AVOIMET ILLAT SIIVESSÄ Pelailua, oleilua ja kavereiden tapaamista tiistaisin klo 17–21 Sii-

KESÄLAULUT KIRKONMÄELLÄ

MESTARI(N)PIIRROS – MINÄKÖ?

Tule laulamaan yhdessä kauniita kesäisiä lauluja ja virsiä keskiviikkoisin klo 18 Olarin kirkon sisäpihalle. Sateen sattuessa kirkkosalissa.

Neljän päivän maalausmatkalla tarkastellaan omaa minää taideterapian menetelmiä hyödyntäen, Raamatun tekstien valossa. Osallistuminen ei edellytä taiteellista kokemusta tai taitoja, uteliaisuus ja halu kokeilla riittävät. Aikataulu: 3.–6.7. ma–to klo 10–16. Paikka: Olarin kirkon kerhosiipi, Olarinluoma 4. Hinta (taidemateriaalit sisältyvät hintaan): vähävaraiset 40 e, muut 90 e. Ilmoittautumiset ja tiedustelut viim. 29.6.: diakoni, ryhmätaideterapeutti Kristiina Huotari p. 050 570 4904, kristiina.huotari@evl.fi.

CHAPPLE, ISO OMENA Chapple on auki kesällä kaikenikäisille arkisin klo 9.30–14. Tule juttelemaan ja juomaan kuppi kahvia.

KOULUREPPUKERÄYS Haluatko muistaa pientä koulunsa aloittavaa? Tuo uusi koulureppu, jonka sisällä penaali ja kirjoitussetti Chapple Isoon Omenaan kesän aukioloaikoina. Diakonit jakavat reput eteenpäin vähävaraisille perheille. Lisätietoja: diakoni Saija Väätäinen 050 372 8873.

HVITTORPIN JUHANNUS Tule Olarin seurakunnan juhannusaaton piknikille perheen kanssa pe 23.6. klo 14 Hvittorpin kurssikeskukseen (Hvittorpintie 245, 02430 Masala). Voit grillata (omat makkarat, omia grillejä ei tarvita), saunoa (uikkarisauna, uikkarit ja pyyhkeet mukaan) ja uida, nauttien kauniista luonnosta. Lapsille on varattu myös ulkopelejä. Iltapala klo 16.30–18 on, aikuiset 5 e, lapset 3 e, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. L, G ja kasvisruokavalio. Iltaa voi jatkaa klo 18 yhteisellä juhannuksen avauksella sekä toimintatuokioilla (kauneimmat kesälaulut, rastirata, askartelua, leikkihuone). Illalla myynnissä makkaraa (1 e) ja mehua (1 e). Kokko rannassa klo 20 (säävaraus).

listen viikkojen ke 28.6.–23.8. klo 12 Leppävaaran kirkossa. Konsertti kirkkosalissa, kahvia ja rupattelua kirkon pihalla suihkulähteen äärellä. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Lue lisää konserteista ja esiintyjistä: espoonseurakunnat.fi/ letapahtuu. 28.6. ”Soivat pillit” Julia Tamminen, urut, Tomas Gricius, trumpetti. J.S.Bach, Händel, Telemann, Mozart, Sibelius, Merikanto. 12.7. ”A Song of Sunshine” Agnes Goerke, urut. Stanford, Rheinberger, Langlais, Widor, Hollins. 26.7. ”Viaton ilo” Seeli Toivio, sello ja laulu, Pauliina Hyry, urut. Lempeitä lauluja, kepeää kauneutta, luterilaisuuden ja suomalaisuuden syviä sydänääniä. Bach, Mendelssohn, Kuula, Merikanto, Järnefelt. 9.8. ”Kesäunta” Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, joht. Kullervo Latvanen. 23.8. ”Laudate Dominum” Outi Noponen, laulu ja Anna Pulli, urut ja piano.

KESÄSEURAT

KESÄKONSERTTI

Tervetuloa seuroihin ke 28.6. klo 18.30 (pannu kuumana klo 18 alkaen). Kahviraha Lähetysyhdistys Kylväjän Bangladeshin työlle. Anja Mustonen ja Anneli Virolainen, os. Elsankuja 3 B 32. OL lev 91

Olarin kirkossa ti 1.8. klo 19. Kamariorkesteri La Tempesta. Sibelius – Respighi – Dvorak. Liput 10/15 e.

x 124 mm

SAAREEN SAUNOMAAN Sauna lämpiää Stora Blindsundissa Matinkylän edustalla keskiviikkoisin 7.6.–30.8. Parillisilla viikoilla saunavuoro miehille klo 17–18.30. ja naisille klo 18.30–20. Parittomilla viikoilla naisten vuoro. Soutuvene noutaa saunojat Nuottaniemen venesataman itäreunan laiturista avoimina iltoina klo 17 ja klo 18, naisten saunailtoina vain klo 18. Saarimaksu 3 e, omat välineet, laudeliinat ja eväät mukaan. Makkaranpaistomahdollisuus. Huom! Saariretki ei sovi liikuntarajoitteiselle. Ei lemmikkieläimiä mukaan. Järjestää: SeKaVa (= seurakunnat, kaupunki, vapaat järjestöt). Lisätietoja p. 044 068 8068.

KESÄKAHVILAT Matinkappelilla ti klo 13–14.30 (6.6.– 29.8.). Diakoni paikalla. Olarin kirkolla ke klo 17–18 ennen kesälauluja (7.6.–9.8.). Kanttori paikalla.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Pillit soivat kesäkahvilassa Joka toinen keskiviikko Leppävaaran kirkossa voi rentoutua Soivassa kesäkahvilassa. 28.6. esiintyvät Julia Tamminen, urut ja Tomas Gricius, trumpetti. Konsertin jälkeen nautitaan kahvit pihalla suihkulähteen äärellä. Vapaa pääsy. Soiva kesäkahvila parillisten viikkojen keskiviikkoina 28.6.–23.8. klo 12, Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2.

Koulureppukeräys ekaluokkalaisille Haluatko auttaa pientä koululaista? Tuo uusi koulureppu, jonka sisällä penaali ja kirjoitussetti Chapple Iso Omenaan. Diakonit jakavat reput Olarin seurakunnan alueella asuville vähävaraisille perheille. Chapple Iso Omena on auki arkisin klo 9.30–14. Suomenlahdentie 1, uuden puolen toinen krs.

A TA lev 91 x 155 mm

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Juhannuspäivän messu 24.6. klo 10. Rusama, Tervonen. Kirkkokahvit. Messu su 25.6. klo 10. Vallivirta, Tervonen, Malkamäki. Kirkkokahvit. Viikkomessu ke 28.6. klo 8. Tervonen, Malkamäki. Messu su 2.7. klo 10. Koivisto, Salmensaari, Jurmu. Kirkkokahvit. Anglikaaninen messu englannin kielellä su 2.7. klo 12.30. Viikkomessu ke 5.7. klo 8. Salmensaari, Malkamäki. Messu su 9.7. klo 10. Hero, Koivisto, Jurmu. Kirkkokahvit. Viikkomessu ke 12.7. klo 8. Koivisto, Saari. Messu su 16.7. klo 10. Tervonen, Ristimäki, Tiia Saari. Kirkkokahvit. Viikkomessu su 19.7. klo 8. Ristimäki. Keskipäivän rukous arkipäivisin klo 12 Tapiolan kirkossa. Tauolla heinäkuun.

MUSIIKKIA PUOLENPÄIVÄN AIKAAN Lounaskonserttien sarja kokoaa musiikin ystävät kesätiistaisin klo 12 puolituntiseen Tapiolan kirkolle 13.6.–22.8. Tänä vuonna teemana

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, HUOM. poikkeus ks. ilmoitukset alla (kesäaika) kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT KAUNIAISTEN KIRKOSSA Juhannuspäivänä la 24.6. klo 10 saarna ja liturgia Mimosa Mäkinen, kanttorina Teija Palolahti. Su 25.6. klo 10 saarna ja liturgia Anne Huoponen, kanttorina Teija Palolahti. Su 2.7. klo 10 saarna ja liturgia Anne Huoponen, kanttorina Teija Palolahti. Su 9.7. klo 10 kirkossa, saarna ja liturgia Anne Huoponen ja kanttorina Mikko Nurmi. Su 16.7. klo 10 kirkossa, saarna ja liturgia Mimosa Mäkinen, kanttorina Mikko Nurmi. Messujen jälkeen kirkkokahvit.

NUORTEN ILTA Tutustutaan Lönnebon rukoushelmiin, grillataan ja paistetaan lettuja kirkon pihalla ti 27.6. klo 18–20.

KESÄKAHVIT Keskiviikkoisin klo 14 Kauniaisten kirkon pihalla (sateella sisällä). Ke 28.6. Kansankielinen Raamattu, Anne Huoponen. Ke 5.7. Elämänlaatua kiitollisuudesta, past. Hanna Vanonen.Ke 12.7. Toisenlainen lahja, Pirjo Luoma.Ke 19.7. Eläimet ja kristinusko, Mimosa Mäkinen.

KIRKKOHERRANVIRASTO KESÄLLÄ 26.6.–28.7. palvelut Espoon seura-

kuntien palvelukeskuksen kautta klo 9–15 : rekisteriasiat p. 09 8050 2600 ja varausasiat p. 09 8050 2601. Muissa asioissa voi ottaa yhteyttä/jättää soittopyynnön 050 303 7584 vt. khra Mimosa Mäkinen tai srk:n sähköposti: kauniaisten.suom.srk@evl.fi. Ma 31.7. alkaen Kauniaisten virasto kesätauon jälk. normaalisti avoinna.

PERHEPUISTO Ti 1.8., to 3.8., ti 8.8. to 10.8. klo 10–12 kirkon leikkipuistossa. Ei ilmoittautumista. Lisätietoja www.kauniaistenseurakunta.fi.

PERHEIDEN KESÄRETKI Ke 9.8. Villa Frosterukseen Suokanniemeen. Lähtö klo 9.30 paluu n. klo 15. Ulkoilua, sauna ja uimaranta, askartelua, syötävää ulkogrillistä. Maksuton retki. Lisäinfo ja ilm. ohjeet kotisivuilla.

ÄITISEMINAARI Laatuaikaa äideille 23.–24.9. s.13 lev 91 x ks. 58 lisää kotisivuilta.

ovat 100-vuotias Suomi ja reformaation 500. merkkivuosi. Ohjelma löytyy osin Kirkoissa soi -palstalta ja kokonaan Tapiolan kirkolta seurakunnan kesäesitteestä tai verkosta www.espoonseurakunnat.fi/mppa. Konsertteihin on vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu kerätään Kirkon Ulkomaanavulle.

Musiikkia puolenpäivän aikaan

KOHTAAMISIA Avoin Olohuone ma, ke ja pe klo 10–14, Tapiolan kirkko. Maanantaisin käsityöpiiri. Kohtaamispaikka joka to klo 12.30, Tapiolan kirkko. Kaikille avoin keskusteluryhmä. Kahvitarjoilu.

VERTAISTUKEA Mieli maasta -ryhmä masentuneille ke klo 18, Tapiolan kirkko. Masennus voi kohdata ketä tahansa. Tiedustelut Lulu Sandberg, 040 757 3228. Mieli maasta -ryhmä eläkeikää lähestyville alk. ma 5.6. klo 17.30, Tapiolan kirkko. Yhteyshenkilö Hannele Oksanen, 050 500 1137. AA-kerho joka ma, ke ja pe klo 19. Toveriseurassa yritetään yhdessä ratkaista ongelmia ja auttaa toisia tervehtymään alkoholismista. AA:ssa ei ole velvoitteita tai jäsenmaksuja. Olemme itsenäisiä, omavaraisia ja nimettömiä. Ryhmä on toiminut Tapiolan kirkolla yli 50 vuotta. Joka keskiviikkona on avokokous, johon voi tulla kuka hyvänsä toiminnasta kiinnostunut.

Ks. tarkemmin vierestä

LÄHETYKSEN KESÄSEURAT Mukana Aili Maria Manninen ja Anu Ristimäki sekä Elina Forsberg ke 26.7. klo 18.30 Tapiolan kirkko, seurakuntasali.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, tfn 09 512 3722, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

ningar kan beställas från Esbo församlingars servicecentral, tfn 09 8050 2600, palvelukeskus.espoo@ evl.fi. Bokningstjänster (dop, vigsel, jordfästning), tfn 09 8050 2601, varauspalvelut.espoo@evl.fi.

GRANKULLA KYRKA

Esbo svenska församling

SÖ 25.6 Högmässa kl. 12. SÖ 2.7 Högmässa kl. 12. SÖ 9.7 Högmässa kl. 12. SÖ 16.7 Högmässa kl. 12.

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–15, i juli kl. 9–13 tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

DIAKONIMOTTAGNING

HÖGMÄSSOR

TI 27.6 och 4.7 och brödutdelning kl. 9.30–11.

Midsommardagen lö. 24.6. Esbo domkyrka kl. 12.15. Ertman, Wikman. Klockstapelkaffe. Sö 25.6. Esbo domkyrka kl. 12.15. Kanckos, Kronlund. Klockstapelkaffe varje sö. t.o.m. 20.8. Sö 2.7. Esbo domkyrka kl. 12.15. Jäntti, Kronlund, Sabina Kyllönen. Sö 9.7. Esbo domkyrka kl. 12.15. Ertman, Yvonne Terlinden, Marcel Punt. Sö 16.7. Esbo domkyrka kl. 12.15. Terlinden, Malmgren, Kyllönen.

SOMMARCAFÉ TI 27.6, 4.7 och 11.7 på kyrkans innergård kl. 13.30–15.

mmKANSLIET PaKe ÄR STÄNGT

3.7–4.8. Ämbetsbevis och släktutred-

KVÄLLSMÄSSOR I MATASKÄRS KAPELL To. 29.6 kl. 18. Kanckos, Kronlund, Mataskär 2 -skriftskolan. To. 13.7 kl. 18. von Martens, Malmgren, Mataskär 4 -skriftskolan. To. 20.7 kl. 18. Kanckos, Kronlund, seniorlägret.

MIDSOMMARFEST Mataskärs lägercentrum fre. 23.6 kl. 16–18.15 (OBS tiden!). Andakt och musik i kapellet, servering,

flagghissning.

MUSIK I SOMMARKVÄLLEN I ESBO DOMKYRKA Varje sommarsöndag kl. 19 t.o.m. 20.8. 25.6. Allsång under valvet. Nina Kronlund, sång; Markus Malmgren, orgel. Virsikirja & Psalmbok. 2.7. Sång till luta. Anna-Maija Oka, sång; Olli Hyyrynen, luta. Dowland, J.S.Bach. 9.7. Hälsningar från St. Petersburg. Marina Väisä, orgel (Ryssland). Merikanto, Musorgski, Slominsky. 16.7. Psalm med variationer. Anna-Liisa Haunio, Sirkku Rintamäki, Senni Valtonen, Mikko Helenius; sång, orgel, piano, bandoneon, kantele etc. Fritt inträde till alla konserter.

SOMMARTRÄFF Olars kyrka, svenska sidan, varje ti. kl. 13–14.30. Andakt, kaffe med salt och sött tilltugg, olika program varje gång.

PICKNICK FÖR UNGDOMAR & UNGA VUXNA Kyrkparken vid Esbo domkyrka on 28.6, 12.7 och 19.7 kl. 15–17.

FAMILJELÄGER PÅ HVITTORP 15–17.9. Mer info och elektronisk anmälning: www.esboforsamlingar. fi/familjer

ÖPPEN MOTTAGNING Kyrktian, Kyrkogatan 10, i maj– augusti endast torsdagar kl. 10–12. OBS! Ingen mottagning 20.7!

14 a

kirkoissa soi 22.6. – 20.7.

Apua & tukea

SU 9.7.

Juhannusiltamat – Urkuyö & Aaria klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Tule nauttimaan suvisista sävelistä ja laulamaan yhdessä suvivirttä keskikesän iltayön valossa! Vapaa pääsy.

Pietarin kirkosta – Suvisunnuntain iltamusiikki klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Marina Väisä, urut (Venäjä). Merikanto, Musorgski, Slominsky. Vapaa pääsy.

SU 25.6. Yhteislaulua holvikirkossa – Suvisunnuntain iltamusiikki klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Nina Kronlund, laulu; Markus Malmgren, urut. Virsikirja & Psalmbok. Vapaa pääsy.

Panu Luosto, sello; Joonas Pohjonen, piano Musiikkia puolenpäivän aikaan -konserttisarjassa klo 12 Tapiolan kirkossa. Pohjonen, Kokkonen. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle.

TI 27.6.

TO 13.7.

Palo Ensemble, joht. Simo Häkli Musiikkia puolenpäivän aikaan -konserttisarjassa klo 12 Tapiolan kirkossa. Schütz, Rossi, Bergman, Saari, Häkli. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle.

Espoon nuoret taiturit – Urkuyö & Aaria klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Trio Roozeman: Rebecca Roozeman, viulu; Jonathan Roozeman, sello; Jan-Paul Roozeman, piano; Aurora Marthens, sopraano. Säveliä Reformaatio 500 -merkkivuoden ja Suomi 100 -juhlavuoden hengessä. Bach, Händel, Sibelius. Liput 14–24 e, lippu.fi.

Tapiolan seurakunta Kaikille avoin Kohtaamispaikka kirkon Olohuoneessa to klo 12.30– 14. Mieli maasta -vertaistukiryhmä masennuksesta kärsiville. Ryhmä kokoontuu Tapiolan kirkolla läpi kesän joka ke klo 18. Tiedustelut Lulu Sandberg, 040 757 3228. AA-kerho joka ma, ke ja pe klo 19 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Espoonlahden seurakunta Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä tauolla kesäkuun. Ryhmä jatkuu 6.7. parittomien viikkojen to klo 14–15 Meriemy, Merenkäynti 3. Tied. Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585. Tukea raittiuteen joka ke klo 18.30– 20 Soukan kappelilla, Soukankuja 3. Tied. 040 537 6854, ritva.aarnio@ evl.fi.

SU 16.7.

Elintarvikejakelu

KE 28.6. ”Soivat pillit” – Soiva kesäkahvila -konsertti klo 12 Leppävaaran kirkossa. Julia Tamminen, urut, Tomas Gricius, trumpetti. J.S. Bach, Händel, Telemann, Mozart, Sibelius, Merikanto. Soiva kesäkahvila -konsertit parillisten viikkojen ke 28.6.–23.8. Leppävaaran kirkossa. Konsertti kirkkosalissa, kahvia ja rupattelua kirkon pihalla suihkulähteen äärellä. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Lue lisää konserteista ja esiintyjistä: espoonseurakunnat.fi/letapahtuu.

TO 29.6. Levolle laskeun, Luojani – Urkuyö & Aaria klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Päivi Pylvänäinen, sopraano; Laura Kivikoski, piano ja urut. Matka elämän mittaisiin muistoihin jo lapsuudesta tuttujen virsien ja hengellisten laulujen kautta. Merikanto, Kuusisto, Maasalo, Sonninen, Simojoki (mm.). Liput: 14–24 e, lippu.fi.

SU 2.7. Luuttulaulut – Suvisunnuntain iltamusiikki klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Anna-Maija Oka, laulu; Olli Hyyrynen, luuttu. Dowland, J.S.Bach. Vapaa pääsy.

TO 6.7. Espoon tuomiokirkon urkujen esittely klo 19.30–20. Tule tutustumaan tuomiokirkon urkuihin A-kanttori Petri Koivusalon opastuksella. Vapaa pääsy. Ruusuja ja romantiikkaa – Urkuyö & Aaria klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Jaakko Kortekangas, baritoni; Elias Nyman, viulu; András Szabó, urut ja piano. Brahms, Spohr, Ernst. Liput: 14–29 e, lippu.fi.

Vertaistukea

TI 11.7.

Virsimuodonmuutoksia – Suvisunnuntain iltamusiikki klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Sirkku Rintamäki, Senni Valtonen, Mikko Helenius, Anna-Liisa Haunio; laulu, urut, piano, bandoneon, kantele etc. Virsi taipuu, muuntuu, kehkeytyy, yllättää esiintyjien mielikuvituksellisessa käsittelyssä. Vapaa pääsy.

Espoonlahden seurakunta Elintarvikejakelu ma–pe klo 9 os. Merivirta 3. Vuoronumeroiden jako klo 8.40. Jakelu siirtyy Espoonlahden kirkolle 4.9.

Kahvilat Espoon tuomiokirkkoseurakunta Café Suvela ma-pe klo 12–15 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Kohtaamispaikalla tarjolla kahvia, teetä ja makeaa syötävää. Kesätauko 3.-21.7. Olarin seurakunta Kesäkahvilat Matinkappelilla ti klo 13–14.30 (6.6.–29.8.). Diakoni paikalla. Olarin kirkolla ke klo 17–18 ennen kesälauluja (7.6.–9.8.). Kanttori paikalla. Kauniaisten suom. seurakunta Kesäkahvit Kauniaisten kirkon sisäpihalla 9.8. saakka keskiviikkoisin klo 14. Esbo svenska församling Sommarträff Olars kyrka, svenska sidan, varje ti. kl. 13–14.30. Andakt, kaffe med salt och sött tilltugg, olika program varje gång.

TI 18.7. Seeli Toivio, sello ja sopraano; Pauliina Hyry, urut Musiikkia puolenpäivän aikaan -konserttisarjassa klo 12 Tapiolan kirkossa. Bach, Mendelssohn, Merikanto, Kuula, Lindberg. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle.

TO 20.7. Espoon tuomiokirkon urkujen esittely klo 19.30–20. Tule tutustumaan tuomiokirkon urkuihin A-kanttori Petri Koivusalon opastuksella. Vapaa pääsy. Kesäillan tähdet – Urkuyö & Aaria klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Cynthia Makris, sopraano; Raimo Sirkiä, tenori; Kalevi Kiviniemi, urut; Erkki Korhonen, piano. Karismaattisia ja virtuoosimaisia esityksiä italialaisesta romantiikasta amerikkalaisiin ja suomalaisiin sävelmiin. Sibelius, Kuula, Merikanto, Tosti, Floyd, Puccini (mm.). Liput: 14–29 e, lippu.fi.

Päivystävä pappi www.espoonseurakunnat.fi/keskusteluapua Espoon seurakuntien palvelukeskus Päivystävä pappi on tavattavissa arkisin klo 9–15 puhelimitse p. 09 8050 2602 tai henkilökohtaisesti osoitteessa Kirkkokatu 1. Espoonlahden seurakunta

TI 1.8. Kesäkonsertti Olarin kirkossa klo 19. Kamariorkesteri La Tempesta. Sibelius – Respighi – Dvorak. Liput 10/15 e.

Petri Vanhanen

2.7. Suvisunnuntain iltamusiikissa su 2.7. klo 19 Espoon tuomiokirkossa Luuttulaulut: Anna-Maija Oka (kuvassa), laulu ja Olli Hyyrynen, luuttu.

Eija Harju

TO 22.6.

Yhteiset Espoon Seudun Näkövammaiset ry hakee vapaaehtoisia lukijoita äänilehtien lukemiseen (mm. Kirkko ja kaupunki -lehti). Lukeminen tapahtuu maanantaisin ja tiistaisin Olarissa osoitteessa Kuunsäde 2 A–B. Lisätietoja antaa Espoon Seudun Näkövammaiset ry/Tarja Nuutinen ma–ke klo 9-14, p. 09 803 0368.

Seurakuntien kesäkahviloissa voit tavata muita ja viettää rennon hetken kahvikupposen ääressä.

Päivystävän papin tiedustelut Soukan kappelilta, vahtimestari 050 511 0310 tai seurakuntatoimistosta 09 8050 6000 ma-pe klo 9–15. Kauniaisten suom. seurakunta Päivystävän papin puh. numeron saa kirkkoherranvirastosta 09 512 3710 ma–pe klo 10–14 ja to klo 10–16. Paitsi 26.6.–28.7. em. puh.nron vastaajassa ohje.

Papin puhelin Kun haluat keskustella papin kanssa, soita ja varaa tapaamis- tai soittoaika. Espoon tuomiokirkkoseurakunta 09 8050 3501 arkisin klo 9–21. Jos pappi on varattu, jätä viesti vastaajaan. Soittopyyntöihin pappi vastaa saman päivän aikana. Leppävaaran seurakunta P. 09 8050 5562 ma–pe klo 12–21. Jos pappi on varattu, jätä viesti vastaajaan. Pappi vastaa soittopyyntöihin saman päivän aikana. Olarin seurakunta 040 547 1857 ma–pe klo 9–21. Tapiolan seurakunta 050 432 6339 ma–pe klo 9–19.

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Soita ja varaa aika tai tule käymään. www.espoonseurakunnat.fi/tukea, www.kauniaistenseurakunta.fi Espoonlahden seurakunta Kesäkuussa ma klo 9–10 os. Merivirta 3, 3. krs., 09 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappeli, Soukankuja 3, 09 8050 6738. Heinäkuussa ma klo 9–10 Soukan kappeli, 09 8050 6738. Elokuussa ma ja to klo 9–10 Soukan kappeli, 09 8050 6738. Espoon tuomiokirkkoseurakunta: Diakonian ajanvaraus kesällä 12.6.–13.8. Kaipaatko tukea tai

neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Soittamalla vahtimestarille 040 502 4838, voit tiedustella päivystävän diakoniatyöntekijän yhteystiedot, jos et tavoita alueesi työntekijää. Auroran alue 040 763 6599 Espoon keskus ja Suvelan alue 040 531 1037 (Tuomarila, Suna, Ymmersta) 050 438 0189 (Suvelan kappelin ympäristö) 040 547 1861 (aseman seutu, poste restantet, Kirkkojärvi, Kulovalkea, Kiltakallio, Kaupunginkallio) Pohjois-Espoon alue (Kalajärvi) 040 736 9315 Länsi-Espoon alue 050 438 0176 (Kauklahden keskusta, Vanttila, Nissinmäki, Lasilaakso) 040 513 0862 (Muurala, Mikkelä, Hirvisuo, Karhusuo, Nupuri, Nuuksio, Vesirattaanmäki) Viherlaaksolahden alue 040 572 5344 (Laaksolahti ja Viherlaakso) Kauniaisten suom. seurakunta Diakoniatoimisto avoinna ma klo 13–15 ja ti klo 9–11, Kavallintie 3. Diakonissa Pirjo Luoma, 050 301 7028. Ks. poikkeusajat www.kauniaistenseurakunta.fi/diakonia. Leppävaaran seurakunta Ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muina aikoina ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä. Olarin seurakunta Diakonian ajanvaraus: tiistaisin klo 10–11, 050 4329 368. Henkilökohtaisesti käymällä voit ajan varata Matinkappelilla (Liisankuja 3) tiistaisin klo 10–11. Tapiolan seurakunta Diakoniatoimisto, Kirkkopolku 6, arkisin 040 531 1011. Grankulla svenska församling Diakonimottagning och brödutdelning tisdagar kl. 9.30–11. Diakon Catherine Granlund, tfn. 050 439 3208, diakoniassistent Karin Nordberg, tfn. 050 343 6885.

International Anglican Worship Service. Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. During the summer 2nd, 16th and 30th of July, 16th and 27th of August. Welcome also for a cup of tea or coffee and a chat after the service. www.anglican.fi

tavoitat meidät myös verkossa kirkkojakaupunki.fi

ELÄMÄNKAARI ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kastetut Kasper Elis Oskari Enroth, Tuure Vincent Mikael Haapaniemi, Senni Sinikka Harju, Lilia Olivia Harrinkoski, Juuso Veikka Matias Helin, Reino Maximiliano Hernandez, Kaapo Petteri Herrala, Dani Ilmari Ijäs, Mikael Olavi Akseli Kainulainen, Neela Aurora Kiviniemi, Otso Ilari Johannes Koivuniemi, Mea-Mari Liirre, Otto Matias Linde, Nella Linnea Emilia Loukasmäki, Oliver Elias Lukkarinen, Hugo Juhani Mäki, Emma Elisabeth Nummila, Vincent Mikael Olin, Lauri Elias Oskari Paukku, Luca Henri Alekseij Rajasalo, Onni Juhani Romppainen, Anton Matti Juhani Rotinen, Aino Liisa Matilda Rönkkö, Topi Martti Ilmari Tulikoura, Eric Matias Vainionpää. Avioliittoon aikovat Niko Kristian Alhonoja ja Anni Maria Kristiina Pulkkinen, Marco Johannes Tapio Brandt ja Susanna Karoliina Laine, Mika Aleksi Hiljander ja Susanna Karin Kankkonen, Jukka Ville Johannes Holopainen ja Sari Anneli Mourujärvi, Olli Oskari Hurmerinta ja Hanna Eliisa Kaleva, Ilkka Kalevi Hyvönen ja Katja Krista Maria Nylund, Joonas Juhani Hämäläinen ja Jenni Maarit Pätäri, Sakari Veli Kiviranta ja Juulia Sofia

Schroderus, Juuso Tapani Kristeri ja Leena Katriina Penttinen, Harri Aulis Kuusi ja Heidi Maria Anneli Rask, Markku Tapio Lappalainen ja Satu Maarit Stenman, Mikko Antero Rinta ja Triin Roosaar, Jussi-Pekka Aulis Ruusunen ja Jannica Maria Sjöberg, Ville Verneri Uurtio ja Elisa Maria Loponen. Hautaan siunatut Kai Konrad Halsas 93 v, Lauri Antero Lehtokari 93 v, Ulpu Paula Kyllikki Kemppinen 89 v, Kai Juhani Oksanen 89 v, Arvo Vesa Tuovinen 76 v, Niilo Pekka Laakkonen 75 v, Jarkko Tapio Hynynen 47 v, Niina Maria Lassila 34 v, Iiro Vilhelm Smeds 31 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Anton Oskari Honkala, Lilia Emma Ilona Kiiski, Iiris Rauha Linnea Laurén, Stella Sofia Markelin, Iikka Akseli Mattsson, Miro Elmo Mikael Moilanen, Mio Aamos Mäntykoski, Isabel Helga Aliisi Saari, Alina Ester Eleonoora Soikkeli, Viola Elena Tanner, Aaron Ilmari Tuominen. Avioliittoon aikovat Risto Mikael Huikari ja Paula Kirsi Helena Piensalmi, Matias Juhani Kylätie ja Ida Maria Paunio, Teemu Pekanpoika Lahtinen ja Jonna Emilia Vaalio, Markus Tapani Lemmetyinen

ja Riia Maria Mimosa Muuri, Henrik Pekka Juhani Paajanen ja Marja Susanna Korsisaari, Joni Santeri Silvo ja Jenni Kaarina Vähämaa, Veli Petri Vornanen ja Ida Maria Tavaststjerna, Mikko Tuomas Werkkala ja Camilla Maria Kantinkoski, Jesse Christian Öini ja Rosa Amalia Roos. Hautaan siunatut Timo Eskeli Vuorinen 100 v, Hillevi Ainikki Müller 90 v, Raili Sinikka Rousku 88 v, Raija Liisa Kettunen 83 v, Margit Anita Vuori 69 v, Risto Juhani Lindell 65 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Hautaan siunattu Seija Inkeri Katarina Tommila 85 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Sara Isabel Kortesalmi, Inka Ilona Hannuntytär Laaksonen, Ella Vanamo Lamminmäki, Hugo Henrik Fridolf Långström, Eevi Olivia Pöysä, Elicia Celine Ruusaho, Anton Elias Alexander Sakala, Verne August Elian Stjernberg, Roosa Katriina Uotila, Iida Veronika Uusitalo, Peppi Senja Sofia Volanen. Avioliittoon aikovat

Jussi Aleksanteri Fokin ja Anna Emilia Salminen, Henri Johannes Oksanen ja Milla Irma Tuulikki Nieminen. Hautaan siunatut Alli Irene Laakso 87 v, Pertti Johannes Seppänen 84 v, Eeva Annikki Virtala 72 v, Jouko Tapio Kerola 65 v, Ulla Hannele Nirkko 59 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Kasper Jooa Ilmari Hiltunen, Anton Valtteri Horelli, Lucy Linnea Järvelt, Oiva Heikki Juhani Vainio, Robert Jaakko Benjamin Vanamo, Kaisla Emilia Viljakainen. Avioliittoon aikovat Timo Asko Kalevi Frangén ja Suvi Helinä Kulmala, Kari Tapio Hirvonen ja Minna Kaarina Kohmo, Niko Tapani Kanerva ja Aino Ella Adele Järvi, Hannes Tapani Leinonen ja Anne Marie Rask, Riku Miikka Mujunen ja Iina Maria Mustalampi, Kari Lauri Juhani Pajunen ja Ulla Maarit Merimäki, Jori Albert Olavi Uusitalo ja Helmi Vieno Johanna Huotilainen. Hautaan siunatut Salme Annikki Jussila 94 v, Jorma Akke Emanuel Lindblom 83 v, Pirjo Liisa Vironen 79 v, Elna Anneli Jaakkola 78 v, Pekka Taneli Muukkonen 56 v, Sami Petteri Niinikallio 45 v, Juha Matti Jantunen 39 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastettu Greta Olivia Löfberg. Avioliittoon aikovat Ilkka Sakari Pyykönen ja Sanna Pauliina Luoma. Hautaan siunatut Sirkka Aino Björkqvist 87 v, Matti Kalervo Mäkinen 85 v, Asko Kaarlo Malakias Kivioja 81 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Nella Viola Alexandra Bäckroos, Jimi Jose Levander, Sienna Kristina Amelie Räihä, Amanda Lucilla Mai Rönnqvist, Filip Sebastian Teerikangas, Elliot Emanuele Öhman. Kungörelse om äktenskap/ Avioliittoon aikovat Carl-Petter Fredrik Juslin och Minna Johanna Junnikkala, Pekka Johannes Kajan och Kia Gabriella Kajetski, Jonas Henrik Nilsson och Sari Susanna Ahovaara, Tomi Lauri Olavi Saksi och Janina Mikaela Söderholm, Ronny Mikael Wahlström och Eva Mariana Rönnberg. Avlidna/Hautaan siunatut Eila Maria Fogelholm 98 v, Johan Henrik Valter Avellan 86 v, Rolf Mikael Blomqvist 56 v.

Koulureppukeräyksellä apua vähävaraisille perheille KOULUN ALKAMINEN tarkoittaa ylimääräistä menoerää perheille. On hankittava reppuja, penaaleja, kyniä, kenkiä, vaatteita ja muita välttämättömiä tarvikkeita. Olarin seurakunnan koulureppukeräyksellä helpotetaan pienituloisten lapsiperheiden tilannetta. Jo alkaneella keräyksellä reppuja tarvikkeineen hankitaan pienille koululaisille

eli ensimmäiselle, toiselle tai kolmannelle luokalle meneville lapsille. Repun lisäksi pakettiin toivotaan mukaan penaalia ja kynä-kumipakkausta. Kaikkien tavaroiden tulee olla käyttämättömiä. Pieni koululainen saa näin kaikki tärkeät koulutarvikkeet kerralla. Lahjoituksen arvo on 30—50 euroa. — Ajatus tällaisesta keräyksestä syntyi diakoniape-

rusteella. En ole kuullut, että vastaavia keräyksiä olisi ollut missään. Tiedän äitinä ja diakoniatyöntekijänä, että sekä suurilapsisissa että pienituloisissa perheissä koulun alkaminen on kustannuskysymys, sanoo koulureppukeräyksen idean keksinyt Saija Väätäinen. Olarin seurakunnan vapaaehtoistyöstä vastaavana diakonina toimiva Väätäinen tuntee

perheiden ahdingon ja stressin, jonka koulun alkaminen aiheuttaa. Hän toivoo, että keräys tuottaa iloisia yllätyksiä lapsille ja helpotusta perheiden arkeen. Väätäisen kokemus on, että ihmisillä on halu auttaa pyyteettömästi. Auttamishalu korostuu etenkin jouluna ja elämän isoina hetkinä, kuten lapsen aloittaessa koulun.

Lahjoitetut koulureput tarvikkeineen seurakunta jakaa perheille, joiden tilanteen ja tarpeet diakoniatyöntekijät sekä tyttö- ja poikatyön väki tuntee entuudestaan. PAULA HUHTALA

Koulureput tarvikkeineen voi viedä Olarin seurakunnan Chappleen, joka sijaitsee Isossa Omenassa, os. Suomenlahdentie 1. Chapple on avoinna kesällä ma–pe klo 9.30–14. Rahaa ei voi lahjoittaa, ainoastaan koulureppuja tarvikkeineen.

ONNELLISTEN HETKIEN

Palvelutalo Kotikoivu Vuokrattavana palvelutaloasuntoja Leppävaaran läheisyydessä. Esteetön ja ekologinen talo tarjoaa ikääntyneille turvallisen ympäristön ja viihtyisän yhteisön. Yksilölliset turva- ja kotihoitopalvelut. Naapuritalossa mm. ravintola ja kuntoutustilat. Soita ja kysy lisää: Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry, p. 040 712 2314 tai sposti: paivi.salli@uvky.fi.

Tutustu tarkemmin:

www.uvky.fi

ESKO JÄMSÄ

Olarin seurakunnan diakoniatyöntekijä Saija Väätäinen käynnisti keräyksen, jolla kootaan reppuja ja koulutarvikkeita vähävaraisten perheiden pienille koululaisille.

ESPOO, MÄKKYLÄ Kenttämiehentie 3, ARA-rahoitettu 2-kerroksinen hissitalo Vapaana: 35 m², 1 h + avokeittiö, lasitettu parveke Kysy myös lyhytaikaista asumista esim. remontin ajaksi.

16 A

MIELIPIDE

Ilmastosopimuksen hylkääjät boikottiin YHDYSVALTAIN NYKYINEN presidentti Donald Trump ei halua hyväksyä Kansainvälistä Ilmastosopimusta. Kun hän kerran haluaa kieltäytyä siitä yhdessä Nicaraguan ja Syyrian johtajien kanssa, niin eikö ole aiheellista koko muun maailman kieltäytyä ostamasta kyseisiltä valtioilta mitään? Kun he eivät välitä yhteisestä maailmastamme, niin miksi muun maailman tarvitsisi välittää heistä? Kieltäydytään yhdessä yhteistyöstä ja kaikenlaisesta ostamisesta ja lainaamisestakin heiltä, niin eiköhän ala Ilmastosopimus kiinnostaa!

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

Lassi Tiittanen

Kello kymmenen messu takaisin! ME ESPOONLAHDEN seurakunnan jäsenet saimme lukea Kirkko ja kaupunki -lehdestä odotetun viestin: kirkkomme mittava korjaustyö valmistuu kesäkuun loppuun mennessä ja varsinainen toiminta käynnistyy elokuun lopulla (K&k 8.6.). Olemme kiitollisia peruskorjauksen toteuttaneelle seurakuntayhtymälle ja erityisesti niille ammattimiehille, jotka hankalan työn käytännössä suorittivat. Hienoa on myös se, että Espoo-päivänä toteutetaan vihkiyö ja uudet hääparit saavat näin avata uudistuneen kirkon. Iloisessa uutisessa oli kuitenkin lyhyt lause, joka herätti vakavia ajatuksia. Siinä sanottiin, että messun alkamisaika muuttuu kymmenestä yhteentoista. Näin oli seurakuntaneuvosto päättänyt. Olihan tätä harjoiteltu jo Soukan kappelissa pidetyissä messuissa, mutta varsin monet odottivat, että kun kirkon peruskorjaus valmistuu, alkaa messukin kello kymmeneltä. Messun alkamisaika ei ole pelkkä kellonaika. Tuo perinteinen kello 10 on osa messussa käyvän kirkkokansan vankkaa kirkkoperinnettä. Siihen on opittu sovittamaan pyhäpäivän omien askareiden, kylävierailuiden ja vieraskutsujen aikataulu. Iltapäivä on ollut lähimmäisten tapaamisen otollista aikaa ja aikaa myös rauhalliselle kotielämälle. Olisi toivottavaa, että seurakuntaneuvoston päätöksen todelliset pe-

päätöksen teki vaaleilla valittu seurakuntaneuvosto. Myös muissa Espoon seurakunnissa messun alkamisajankohta on siirretty vastaamaan paremmin nykyajan elämänrytmiä. Ymmärrän ilman muuta niitäkin ahkeria messussa kävijöitä, joihin molemmat allekirjoittaneet ja arvostetut seurakuntaneuvokset kuuluvat ja jotka eivät ole tyytyväisiä tehtyyn ratkaisuun. Voisimmeko kuitenkin ajatella muutosta niiden lapsiperheiden ja nuorten sekä työelämässä olevien kannalta, joille rauhalliset sunnuntaiaamut ovat tärkeitä. He arvostavat lepopäivää siinä merkityksessä, että voivat nukkua aamulla pitempään menettämättä mahdollisuutta ehtiä messuun. Jouni Turtiainen kirkkoherra Espoonlahden seurakunta

Kerään rukouksia saattohoitopotilaiden puolesta

rusteet ja syyt tuotaisiin tämän lehden palstoilla kaikkien, varsinkin lukuisten perinteistä alkamisaikaa odottaneiden tietoon. Unto Natunen seurakuntaneuvos Jorma Back seurakuntaneuvos

Seurakuntaneuvosto päätti yksimielisesti HYVÄT SEURAKUNTANEUVOKSET, Espoonlahden seurakuntaneuvosto teki

tämän päätöksen yksimielisesti. Päätös perustuu seurakuntalaiskyselyyn messun alkamisajankohdasta. Kysely toteutettiin nyt toisen kerran keväällä 2017 siten, että yksi kysely tehtiin tavallisena paastonajan sunnuntaina ja toinen palmusunnuntaina. Tulos oli näissä kyselyissä yhdensuuntainen: messussa kävijöiden enemmistö toivoi, että messun alkamisajankohta säilyisi klo 11:ssä. Näin toteutettiin myös seurakuntademokratiaa, sillä kysely tehtiin niiden keskuudessa, joille messu on tärkeä, ja

OLEN TEOLOGIAN opiskelija ja etsin rukouksia pro gradu -tutkielmaani varten. Jos sinulla on saattohoitokokemus viimeisen viiden vuoden aikana ja siihen on kuulunut rukous, kirjoita rukouksesi minulle. Voit myös kertoa miksi rukoilit ja mitä tämä rukous on sinulle merkinnyt, sekä miten rukous on esitetty ja mitä sen jälkeen on tapahtunut. Lisää kirjoitukseesi taustatietosi: ikä, sukupuoli, kuinka kauan saattohoitotilanteesta on kulunut sekä mikä on suhteesi saattohoitopotilaaseen ja missä saattohoidon vaiheessa tämä rukous on lausuttu. Halutessasi voit lisätä myös yhteystietosi. Lähettämällä rukouksen hyväksyt sen, että rukousta voidaan käyttää pro gradu -tutkielman aineistona sekä muissa julkaisuissa, kuitenkin niin, että kirjoittajan henkilöllisyys ei ole tunnistettavissa. Rukouksen voit lähettää 15.7.2017 mennessä sähköpostitse saattajanrukoukset@gmail.com tai postitse osoitteeseen: Mervi Rosnell / professori Auli Vähäkangas, Teologinen tiedekunta, Käytännöllisen teologian osasto, PL 33, 00014 Helsingin yliopisto. Mervi Rosnell teologian kandidaatti