Kirkko ja kaupunki 2017 13 espoo by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

20.7.2017 kirkkojakaupunki.fi

ESPOO JA K AUNIAINEN

A 7 Ekaluokalle menevä Felix Tapio kulkee kouluun hiekkatietä B 8 Reformaattori Martti Lutherin pöytäpuheissa kukoistivat sekä viisaus että karkeudet

K Kukka hattupiispa Toisille Irja Askola on sylkykuppi, toisille syy kuulua kirkkoon

Kirjailija Mika Waltari toukokuussa 1954

Tänään

Eilen

Minusta ihmiset, jotka niin kärkkäästi pyrkivät kyselemään toisen ”Jumalasuhdetta”, syyllistyvät vielä suurempaan epähienotunteisuuteen kuin jos utelisivat sukupuoliasioista.

†

Ihmiset kysyvät minulta usein, uskonko Jumalaan. En pidä kysymyksestä, koska se on yritys lokeroida minut. – – Toimin, kuin Jumala olisi olemassa. Voit itse määritellä, tarkoittaako se, että uskon häneen. Kanadalainen psykologian professori Jordan B. Peterson toukokuussa 2017

Iankaikkisesti

‡

Minä uskon! Auta minua epäuskossani! Miehen sanat Jeesukselle Markuksen evankeliumin 9. luvussa

Rukous

Pääkirjoitus

istock

Kun kirkko tuli näköisekseen Helsingin hiippakunnan piispanvaalin takakaarre lähestyy. Syytä onkin lähestyä, vaalia on sentään käyty jo koko vuosi. Piispan hiipan asettaminen Irja Askolan päähän syyskuussa 2010 ei merkinnyt uuden ajan alkamista Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Irja Askolan piispanvihkimys oli osa laajempaa kokonaisuutta, jossa kirkko rupesi näyttämään enemmän itseltään. Irja Askolan valinta Helsingin piispaksi toi esiin, millainen kirkko jo tosiasiassa oli, vaikkei piispainkokouksen tai kirkolliskokouksen ryhmäkuvaa katsellessa olisi siltä näyttänyt.

Mitä sinä tarkoitit, Luojani, sanoessasi ettei minun tarvitse pelätä ja että minä olen sinun ja että olet kanssani. Nyt minä taas pelkään ja tekee mieli perääntyä, antaa olla kaiken henkisen kasvun ja yksin jalostumisen.

”

Vuosi 2010 oli piispanvaalien supervuosi. Maaliskuussa valittiin arkkipiispaksi Kari Mäkinen. Kaarlo Kalliala voitti arkkihiippakunnan piispan Piispan homma on vaalin loppuvuodesta 2010. Siinä sietämättömän välissä valittiin Askola Helsinkiin. yksinäistä.” Edellisenä vuonna oli Porvoon piispaksi valittu Björn Vikström. Tämä kvartetti ei ole aatteellisesti eikä asenteiltaan yhtenäinen eikä se muodosta mitään omaa liberaalipoolia muuten niin vanhoillisessa piispakunnassa. Silti Askola, Kalliala, Mäkinen ja Vikström edustavat, kukin omalla persoonallisella tavallaan, sellaista hengellisyyttä ja sellaista vastuullista kristityn elämänasennetta, jonka monet kyllä kirkosta jo tunnistivat. Sitä vain ei voinut mitenkään havaita pelkästään kirkon yläpäätä tarkastelemalla. Naisena piispa Askola on joutunut silmätikuksi erityisellä tavalla. Kun piispan homma on muutenkin sietämättömän yksinäistä, korostuu viran kohtuuton yksinäisyys asetelmassa, jossa kymmenestä piispasta vain yksi on nainen. Ja kuten piispa Askola itsekin tämän lehden haastattelussa kertoo, naisena piispa saa aivan eri lailla henkilöön menevää palautetta kuin miespuoliset kollegansa. Tämä ei ole ainoa syy, miksi kymmenen piispan joukossa pitäisi olla vähintään neljä naista ja vähintään neljä miestä – kolmellakin tilanne olisi vielä siedettävä. Mutta se on yksi hyvä syy. Irja Askola on kyllä vastannut kahtakin naista, ja maksanut sen omasta jaksamisestaan. Hän on eläkkeensä ansainnut. Ja korkeimman kiitoksen. Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kuolen ennen sitä. Kun vedet tempaavat mukaansa ja liekki polttaa. Kerro minulle, mutta ethän kivun kautta, mikä on se, mitä en ymmärrä.

Lainasanat

”

Tämä uskonto sopii minun persoonaani. Olen rauhallinen ihminen enkä halua vihata tai lyödä ketään.” Kristityksi kastettu irakilaistaustainen Elijah sivuilla 4–5

Seuraava lehti ilmestyy

10.8.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja Kauniainen 20.7.2017 numero 13 kirkkojakaupunki.fi Kannen kuva: Esko Jämsä

TAUSTAT JA ILMIÖT

– Naispappeudesta emme luovu, vaikka emme sitä tyrkytäkään, sanoo Kuopion piispa Jari Jolkkonen.

Lutherin perilliset Seurakuntalaisten saaminen vastuunkantajiksi on piispa Jari Jolkkosen mukaan välttämätöntä kirkon hengissä pysymiselle. Teksti Kaisa Halonen Kuva Juha Sinisalo

aikka reformaatiolla, jonka 500-vuotismerkkivuotta parhaillaan vietetään, oli monia suuria yhteiskunnallisia seurauksia, siinä ei ollut kyse politiikasta – eikä edes kirkkopolitiikasta, vaikka tuloksena oli useampikin uusi kirkkokunta. – Kyse oli Jumalasta: kuka Jumala on, miten voimme saada tietoa hänestä, mitä on Jumalan armo, miten päästään Jumalan pelastavaan yhteyteen ja miten siinä eletään, kertoo Kuopion piispa Jari Jolkkonen. Hän on myös reformaattori Martti Lutherin ehtoollisteologiasta väitellyt teologian tohtori. Reformaatio oli Jolkkosen mukaan erityisesti tapojen puhdistusta. Luther halusi siivota pois väärinkäytöksiä, kuten anekaupan ja maksetut messut sekä ankarat paastosäännöt, joilla pyrittiin ostamaan tai itse ansaitsemaan pelastus. Lisäksi hän halusi jakaa ehtoollisella viinin myös maallikoille ja purki pappien pakkoselibaatin. Kirkon uudistaminen ei loppunut Lutheriin eikä sen Jolkkosen mukaan pidäkään. Hän kuitenkin huomauttaa, että Lutherin nimissä ei voi ajaa mitä tahansa muotivirtausta. – Lutherista ei oikein saa uskottavaa kasvissyönnin, monikulttuurisuuden tai uusien avioliittokäsitysten esitaistelijaa. Jolkkonen itse näkee polttavaa uudistustarvetta esimerkiksi siinä, kuinka seurakuntalaiset saadaan mukaan kantamaan vastuuta kirkon työstä.

– Lihavina vuosina meille syntyi aika työntekijäkeskeinen kirkko. Samalla niin kutsuttu yhteinen pappeus ohentui. Sitä on nyt pakko elvyttää, ja se on meille ihan terve läksy. Luther tuli perustaneeksi uuden kirkon ja käynnistäneeksi kristikunnan jakautumisen, vaikka hänen tarkoituksenaan oli vain puuttua vääristymiin katolisessa kirkossa. Jolkkosen mukaan Lutheria voikin pitää reformikatolilaisena, jonka juuret olivat tiukasti keskiajan teologisessa ja hengellisessä maaperässä. – Meillä Suomessa tämä jatkuvuus opissa, jumalanpalveluksessa ja hengellisessä elämässä on haluttu säilyttää. Toisin kuin Saksassa meillä ei ole ollut tarvetta erottautua katolisuudesta. On riittänyt, että karsitaan epäkohdat, mutta kunnioitetaan vanhan kirkon perintöä mahdollisimman pitkälle, Jolkkonen arvioi. Kun kerran olemme niin lähellä ja nykyinen katolinen kirkkokin on hyvin erilainen kuin se, jota Luther kritisoi, emmekö voisi palata takaisin katoliseen kirkkoon? Jolkkonen huomauttaa, että erojakin on. – Kirkkomme on riippuvaisempi valtiosta kuin katolinen kirkko. Naispappeudesta emme luovu, vaikka emme sitä tyrkytäkään. Eettisissä kysymyksissä olemme aika joustavia, joidenkin mielestä joskus epäselviäkin. Katolisen kirkon kanta napsahtaa pöytään nopeammin.

Eikä Jolkkonen muutenkaan usko niin sanottuun paluun ekumeniaan, jossa ajatellaan, että joku kirkkokunta palaisi äitinsä helmaan. Suomessa kirkkojen yhteistyössä on kuitenkin päästy pitkälle. Syksyllä julkaistaan Suomen luterilaisten ja katolilaisten yhteinen julistus kirkosta, ehtoollisesta ja kirkon virasta. – Toivomme, että se olisi vahva askel myös viran tunnustamiseen ja johtaisi myöhemmin myös ehtoollisyhteyteen. Luterilaisuus syntyi Euroopassa, jossa luterilaiset kirkot kärsivät nykyisin jäsenkadosta. Sen sijaan Afrikassa ja Aasiassa luterilaiset kirkot kasvavat voimakkaasti. Luterilaisuuden kasvupotentiaali onkin Jolkkosen mukaan siellä. – Kasvu tuo Afrikan ja Aasian kirkoille itsetuntoa ja teologista itsenäisyyttä, eivätkä ne enää suostu myötäilemään eurooppalaisten luterilaisten liberaaleja äänenpainoja. Luterilaisuus on esimerkiksi Afrikassa identiteetiltään vahvempaa kuin Euroopassa, ja köyhissä kirkoissa yhteinen pappeus on voimissaan, Jolkkonen kuvailee. – Afrikkalainen kristillisyys on usein karismaattista ja konservatiivista. Ympäristökysymykset, feminismi ja monikulturismi eivät siellä kirkkoja useinkaan kiinnosta. Sen LISÄÄ sijaan ne haluavat panostaa kouluVERKOSSA tukseen ja köyhien auttamiseen. ■

kausityöntekijää työskentelee tänä kesänä Espoon seurakuntien hautausmailla. Varsinaisia viherhoitotyöhön palkattuja kausityöntekijöitä on 73, joista 20 on alle 18-vuotiaita. JUHA RYHÄNEN

Espoonlahden kirkon peruskorjaus on valmis Espoonlahden kirkko otetaan jälleen käyttöön elokuun lopussa. Peruskorjauksessa uusittiin kirkkosalin katto, ikkunat ja talotekniikka. Myös seinärakenteita uusittiin ja korjattiin, ja keittiötilat remontoitiin kokonaan. Kirkon ulkopuolelle asennettiin salaojat, sadevesiviemärit ja tarvittavat vesieristykset. Piha- ja leikkialueet kunnostettiin. Kirkon esteettömyyttä on parannettu muun muassa valaistuksen, wc-tilojen ja pysäköinnin osalta. Rakennuksessa tehtiin myös joitakin tilamuutoksia. Uudet päiväkerhotilat löytyvät vahtimestarin asunnon paikalta, ja entisen kirkkoherranviraston tilalle rakennettiin seurakuntakahvila. Toimistotilat ovat tästedes pääasiassa rakennuksen toisessa kerroksessa. Espoonlahden kirkko on arkkitehtien Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema. Vuonna 1980 valmistunutta kirkkoa pidetään merkittävänä sekä ulkoarkkitehtuurinsa että sisätilojensa vuoksi.

Joulukalenteriin etsitään tekstejä Pääkaupunkiseudun seurakunnat lähettävät jäsentensä kotiin tänä vuonna joulukalenterin. Sen luukuista avautuu tekstejä, joita kaupunkilaiset ovat kirjoittaneet toisilleen. Suomenkielinen kalenteri lähetetään osoitteellisena postituksena, ruotsinkielinen toimitetaan Kyrkpressenin välissä. Lisäksi toteutetaan pieni painos englanninkielistä kalenteria. Seurakunnat saavat kalenteria myös omaan käyttöön. Osoitteessa joulu.fi voi nyt laatia oman ehdotuksensa joulukalenterin luukusta löytyväksi tekstiksi. Tekstien teemoina ovat turva, lämpö, rauha, toivo, seimen joulu ja lähimmäisyys. Teksti saa olla maksimissaan 50–60 merkkiä pitkä välilyönnit mukaan luettuina. Kirjoituksista 25 valitaan painettavaan joulukalenteriin, ja loppuja voidaan käyttää netissä. Oman ehdotuksensa kirjoittaja osallistuu elokuvalippujen arvontaan.

– Rukoilemme näin, koska yhteistä kieltä ei ole. Mutta yhteys on silti, sanoo Elijahin kummi Minna-Sisko Mäkinen.

Kristityksi vieraassa maassa Kasvava joukko turvapaikanhakijoita on kääntynyt Suomessa kristityksi, ja he tarvitsevat kummeja. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

ummi ja aikuinen kummipoika istuvat pöydän ääressä kauppakeskuksen kahvilassa. He eivät puhu mitään, vaan kumpikin lukee pientä kirjaa ja näpyttää välillä kiivaasti puhelintaan. Kirjat näyttävät olevan Raamattuja. Tämä olisi epätavallinen tilanne suomalaistenkin kesken. Mutta vielä epätavallisempaa on, että kummipoika lukee arabiankielistä Raamattua. Kummitädin kirja on suomenkielinen, ja keskustelu käydään Google Kääntäjän avulla, sillä yhteistä kieltä ei ole. – Me puhumme kaikesta. Tällä tavalla olemme lukeneet jo Roomalaiskirjeen ja Efesolaiskirjeen, kertoo kummi Minna-Sisko Mäkinen. Kummipoika Elijah pakeni Irakista Suomeen syksyllä 2015, kuten tuhannet muutkin nuoret miehet. Hän oli harras, islamia opiskellut muslimi eikä voinut pelottavalla pakomatkallaan kuvitellakaan, että tulisi kääntymään kristityksi vieraassa maassa nimeltä Suomi. TURVAPAIKANHAKIJOILLA ON puutetta tekemisestä. Elijah löysi vastaanottokeskuksen aulasta arabiankielisen Raamatun ja alkoi lukea sitä – uteliaisuudesta. Elettiin syksyä 2016.

– Koska olin opiskellut islamia, minulla oli jo usko Jumalaan. Osaan Koraanista ulkoa seitsemän suuraa ja lisäksi 400 hadithia, islamin perimätietoa. Lukiessani Raamattua huomasin, että siinä on enemmän rakkautta kuin Koraanissa, alle 30-vuotias Elijah kertoo. Nyt ei käytetä Google Kääntäjää, vaan tulkkina toimii Helsingin seurakuntien arabiankielisen työn pastori Ramez Ansara. – Muslimina yritin aina tehdä kaiken oikein. Oli rankkaa elää muslimina, kun piti ikään kuin olla maksamassa velkaa Jumalalle. Minusta tuntui, että Raamattu kertoo paremmasta Jumalasta, joka rakastaa ihmisiä. Islamissa Jumalaa pitää pelätä. – Aloin vertailla kristinuskon ja islamin jumalakuvaa sekä käsitystä oikeasta ja väärästä. Irakissa meidän ei sallittu tutkia asioita. Euroopassa aloin nähdä maailman eri silmin, Elijah toteaa. – Tajusin, että tämä uskonto sopii minun persoonaani. Olen rauhallinen ihminen enkä halua vihata tai lyödä ketään. ELIJAH JANOSI lisää tietoa kristinuskosta. Vastaanottokeskuksessa kävi pienen itsenäisen seurakunnan edustajia, jotka veivät asukkaita bussilla omaan

Ryhtyisitkö kummiksi?

astori Ramez Ansara ajatteli aluksi, että olisi ihanteellista, jos kristityksi kääntyneet arabiaa puhuvat ihmiset saisivat sekä suomen- että arabiankielisen kummin. Kirkkolakikin edellyttää kastettavalle kahta kummia. Kävi kuitenkin ilmi, että Lähi-idästä tulleet kristityt, palestiinalais- ja syyrialaistaustaiset perheet, pelkäsivät Irakista tulleita nuoria miehiä. Syynä oli historian painolasti, kokemukset diktatorisesta hallinnosta ja vaikeus luottaa toisten kääntymyksen aitouteen. Leppävaaran seurakunnassa arabiankielisiä messuja on vietetty jo pitkään läheisen vastaanottokeskuksen vuoksi. Moni työntekijä onkin alkanut irakilaisen kummiksi. Minna-Sisko Mäkinen haluaa rohkaista tavallisia seurakuntalaisia mukaan kummeiksi. – Se on iso tehtävä ja mahdollisuus! Se merkitsee ystävyyttä, yhteyttä ja suomalaisen kulttuurin opettelua. Kummeja tarvitaan seurakunnissa myös muille maahanmuuttajille kuin turvapaikanhakijoille, ja tulevaisuudessa vielä enemmän. – Elijah’lle oli iso juttu tulla meidän perheeseemme. Hän käy meillä kylässä ja laittaa ruokaa, käymme kävelyllä ja kirkossa. Katsomme myös valokuvia ja kerromme toisillemme elämästä ennen tapaamistamme. Kummipoika haluaa nähdä normaalia suomalaista elämää. Jos kummiksi ryhtyminen kiinnostaa, asiasta voi kysellä lisää omasta seurakunnasta.

kirkkoonsa, sekä Jehovan todistajia. Kun Elijah’n kiinnostus huomattiin, häntä alkoivat painostaa sekä maanmiehet että Jehovan todistajat, eri syistä. – Olin tosi yksin enkä tiennyt, minne mennä. Edessäni oli kaksi tietä, Elijah kuvailee. Yhtäkkiä hänen silmänsä täyttyvät kyynelistä. Myös Ramez Ansara liikuttuu. Minna-Sisko Mäkinen kaivaa laukustaan nenäliinoja. Hetken kuluttua Elijah jatkaa kertomustaan. – Silloin aloin rukoilla Jeesusta, joka islamin opetuksen mukaan on vain yksi profeetoista. Puhuin hänelle kuin ystävälle, en niin kuin mahtavalle Jumalalle. Olin eksyksissä ja pyysin apuun ihmistä, joka suvaitsisi ja opastaisi minua. Malmin seurakunnan kansainvälisen työn sihteeri Minna-Sisko Mäkinen tapaa usein turvapaikanhakijoita työnsä puolesta, ja näissä merkeissä hän tutustui Elijah’n kanssa. Mäkinen ei pelännyt keskusteluja kristinuskon ydinasioista, vaikka yhteinen kieli puuttuikin. He juttelivat paljon. Kun kielitaito loppui isojen kysymysten äärellä, Minna-Sisko ohjasi nuorukaisen Ramez Ansaran luo. – Oli iso ilo tutustua Rameziin. Hän ymmärsi minua ennen kuin ehdin kysyä mitään, Elijah sanoo rippipapistaan. RAMEZ ANSARAN työnkuva onkin mullistunut syksyn 2015 jälkeen. Hän pitää aikuisrippikoulua kristinuskosta kiinnostuneille turvapaikanhakijoille. Herttoniemen kirkolla kokoontuu kaksi ryhmää joka maanantai. Kolmas ryhmä seuraa opetusta

ONNELLISTEN HETKIEN

Palvelutalo Kotikoivu Vuokrattavana palvelutaloasuntoja Leppävaaran läheisyydessä. Esteetön ja ekologinen talo tarjoaa ikääntyneille turvallisen ympäristön ja viihtyisän yhteisön. Yksilölliset turva- ja kotihoitopalvelut. Naapuritalossa mm. ravintola ja kuntoutustilat. Soita ja kysy lisää: Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry, p. 040 712 2314 tai sposti: paivi.salli@uvky.fi.

Tutustu tarkemmin:

www.uvky.fi

ESPOO, MÄKKYLÄ Kenttämiehentie 3, ARA-rahoitettu 2-kerroksinen hissitalo Vapaana: 35 m², 1 h + avokeittiö, lasitettu parveke Kysy myös lyhytaikaista asumista esim. remontin ajaksi.

Hoivakoti Vuoksela

Uudistunut, viihtyisä ja turvallinen hoivakoti Espoon Laajalahdessa. Muistisairauksista yli 25 vuoden kokemus. Oma lääkäri. Vehreä ympäristö, hyvät ulkoilutilat. Myös palveluseteli käy. Tervetuloa tutustumaan!

Tiedustelut, p. 010 328 4780 (ark. 9-15) www.dementiakoti.fi

”

Koti palvelujen keskellä

PUHUIN JEESUKSELLE KUIN YSTÄVÄLLE. OLIN EKSYKSISSÄ JA PYYSIN APUUN IHMISTÄ, JOKA OPASTAISI MINUA.” KRISTITYKSI KÄÄNTYNYT ELIJAH

Skypen kautta, koska he asuvat vastaanottokeskuksissa muualla Suomessa. – Rippikoulu kestää 45–60 tuntia. En kasta ketään ennen kuin voin olla varma, että ihminen todella haluaa tulla kristityksi ja on sisäistänyt sydämessään uskon, Ansara painottaa. Pääkaupunkiseudun luterilaisiin seurakuntiin on nyt liittynyt 54 irakilaista turvapaikanhakijaa ja yksi muunmaalainen. Elijah kastettiin Espoossa Perkkaan kappelissa 5. toukokuuta. Kummit ovat Minna-Sisko Mäkinen ja hänen miehensä Hannu. Kummilahjaksi hän toivoi kaularistiä. Elijah tuntee saaneensa rauhan sydämeensä. Mutta ulkoinen epävarmuus ja odotus jatkuvat. Ensimmäisen kielteisen turvapaikkapäätöksen ja valituksen jälkeen hän on anonut oleskelulupaa muuttuneen tilanteensa perusteella. Irakissa islamista luopuminen on rikos, joka ansaitsee kuolemanrangaistuksen. Vaikka lähiomaisten kädestä. Elijah’n nimi on muutettu.

ikä oikeuttaa hyvään elämään Ikäihmisellä on oikeus nauttia voimavarojensa mukaisesta, hyvästä ja merkityksellisestä elämästä – joka päivä. Wilhelmiina on yksilöllisyyttä arvostava palvelukoti, jossa voi elää omannäköistä elämää palvelujen keskellä. Meillä on koteja erilaisiin tarpeisiin, itsenäisistä asujista ympärivuorokautista hoitoa tarvitseviin. Tule tutustumaan meihin ja ota halutessasi läheisesi mukaan. Tarjoamme teille käynnillä lounaan.

Lämpimästi tervetuloa!

Soita ja sovi tutustumiskäynti!

puh. 09 473 47

Minna Saranpää / Wilhelmiina

www.wilhelmiina.fi Asumispalvelukeskus Wilhelmiina Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI puh. 09 473 473 | wilhelmiina@wilhelmiina.fi

6A Hammashoitoa

Tilaisuuksia

TIESITKÖ...? • • • •

Hammasproteesit tulisi uusia 5-8 vuoden välein Hammasproteesit tulisi pohjata/tiivistää vähintään kolmen vuoden välein Rikkoutuessaan hammasproteesit tulisi korjata mahdollisimman pian Painokohtien korjaaminen tulisi tehdä välittömästi, jotta suun limakalvot ei vaurioidu • Käydä tarkastuttamassa hampaatonkin suu erikoishammasteknikolla tai hammaslääkärissäsi

Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä!

SOITA JA VARAA AIKA

EHT Ossi 050-5533 050 EHTVallemaa Ossi Vallemaa

010 2715 100

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) • Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 4.8. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Varaa aikasi 044 9339 242

www.stickdent.com

Palveluja tarjotaan Jalkahoidot kotikäyntinä. 55e+matkak. Kosmetologi Heidi Leino, 0400 963 222

STADINAPUMIEHET 045 647 5572 37€/h, stadinapu@saunalahti.fi Yleistyöt, vihertyöt, kasaus- ja purkutyöt, kuljetuspalvelut, jne. www.stadinapumiehet.fi

Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV

Muutot ja kuljetukset. 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetusneppis p. 040 5850074

www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

Rakennusala

HERÄNNÄISSEURAT ke 19.7. klo 12 Arkiveisuut Rautatien rakentajien hmaa, Sandelinink.13, Hyvinkää. ke 2.8. klo 19 Lauttasaaren kko, Mylly kallionrne 1, Hki. Iltatee klo 18.30. su 6.8. klo 18 Herääminenooppera Kuninkaantien seuroissa Loviisan kko, Brandensteinink.2; Rauhanfooru min yhteydessä. www.kapsakki.fi/heraaminen ti 15.8. klo 18 lähetysseurat piispa ehdokkaiden kanssa Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2. krs (Autotalo, Kamp pi). Mukana T. Laajasalo, J. Hallamaa ja K. Hintikka sekä S. Juntunen. Järj. ehdokkaiden tukiryhmät & HY.

Ostetaan Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225 Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Siivouspalveluja Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous. Kodinapu helmi p.0407209420

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

24 h

PÄIVYSTYS

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

Adresseja Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 KODIN OSTAJALLE AMMATTIAPUA OSTOTARJOUKSEN TEKOON X-kiinteistövälittäjä, Rakennuskonsultti Jorma Vinni. ELÄMÄSI KAUPAT SINUN PARHAAKSI jormav21@gmail.com puh.0401895685

Hautauspalveluja

Myydään hautakiviä KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä

Luottokelpoinen ©

Bisnode 2017

Tiedustelut tai varaa aika: Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Ota yhteyttä Otavamedia Oy:n ilmoitusmyyntiin Juha Kurvinen, 040 541 5787

Tuire Sillanpää, 040 594 4204

Kari Salko, 0400 604 133

etunimi.sukunimi@otava.fi

Ihan oikea elämänkoulu Kirkko ja kaupunki seurasi Vuosaaren seurakunnan musiikki- ja mediarippikoulun taivalta ensitapaamisesta konfirmaatiopäivään. TEKSTI HANNA ANTILA JA TOPIAS HAIKALA KUVAT MARIANNA SIITONEN

Lohirannan leirijaksolla päivät alkoivat aamuhartaudella.

Ensimmäisen tapaamisen musiikkirastilla tutustuttiin veisukirjaan.

Vanhemmat pääsivät keskustelemaan omista riparimuistoistaan. Kuvassa Siina Parkkinen ja Ulla Vuolanne.

11. helmikuuta, Vuosaaren kirkko

llättävän pirteää ja täsmällistä porukkaa! 15-vuotiaan saaminen lauantaiaamuna kirkkoon kello kymmeneksi ei kuulosta helpolta, mutta kirkon penkeissä on täyttä hyvissä ajoin. Käynnistymässä on Vuosaaren seurakunnan rippikoulujen starttiviikonloppu, ja siksi kirkolle on jo aamuksi kutsuttu neljä rippikouluryhmää. Ripariryhmistä yksi on musiikki- ja mediapainotteinen, ja sen matkaa aina tästä päivästä heinäkuun alussa pidettävään konfirmaation Kirkko ja kaupunki seuraa. Mitä olisi ripari ilman tutustumisleikkejä? Homma käynnistyy perinteisellä tutustumiskierroksella, jonka aloittaa riparin pappi Lauri Holma esittelemällä itsensä ja sen, mitä harrastaa. Tutustuminen jatkuu vähän luovemmin ja liikkuvammin. Huoneeseen kuvitellaan ensin lähiseudun kartta, jonne voi sijoittaa kotinsa. Sen jälkeen sijoittaudutaan kuvitteelliselle Suomen kartalle oman syntymäpaikan mukaan. Lopuksi käytössä on koko maailman kartta ja mietitään, minne haluaisi matkustaa. Juho Huttuselle oli selvää, että hän tulee rippikouluun. Musiikki- ja mediaripari kuulosti sopivalta muun muassa siksi, että hän on harrastanut pianonsoittoa. – Olin kuullut, että riparilla on kivaa. Siellä oppii kaikenlaisia uusia juttuja. Ella Wirama kallistui riparin kannalle muiden suositusten perusteella. – Aloin ajatella tätä rippikouluasiaa alkuvuodesta vuosi sitten. Ensin mietin, että en jaksaisi, mutta sitten kavereilta kuuli sellaisia juttuja, että se on

Hietaniemen krematoriossa nuoret saivat kurkata, miltä näyttää uunista kolattu ihminen.

”

Riparilla on aina hyvä tunnelma ja yhteishenki, mutta joillakin on aivan erityisen hyvä.” Jonna Peitso

elämän kivoimpia kokemuksia. Ripari on ainakin jotain erilaista. Nuorisotyönohjaaja Jonna Peitson mukaan ripariryhmistä voi jo ensitapaamisella päätellä jotakin. Tästä porukasta on syntynyt hyvä ensivaikutelma. – Riparilla on aina hyvä tunnelma ja yhteishenki, mutta joillakin aivan erityisen hyvä. Peitson mukaan rippikouluissa toistuu usein sama kaava: sinne tullaan vähän epäluuloisina ja arkoina, ei ihan intoa puhkuen. Leirin jälkeen taas kuulee sellaisia kommentteja kuin että ”tämä oli mun elämäni paras viikko”.

7. maaliskuuta, Vuosaaren katukappeli

itten viime näkemän tapahtunut seuraavaa: Rippikoululaiset ovat osallistuneet aloitusmessuun. Isoset on valittu. Heitä on peräti 11, joukossa konkareita, joilla on leirejä takana ”jotain sata” ja sellaisia, jotka ovat isosena ensimmäistä kertaa. Riparilaisille on luotu oma WhatsApp-ryhmä. Nuorisotyönohjaaja Jonna Peitso kehottaa vanhempia kärsivällisyyteen nuorten piippaavien puhelimien kanssa. Viestit eivät ole turhia, vaan osa ryhmähengen luomista. Tällä kertaa läsnä on sekä riparilaisia että heidän vanhempiaan. Yhdessä käydään läpi esimerkiksi leirin turvallisuusasiat, jonka jälkeen äitivoittoinen ryhmä jää vielä keskustelemaan työntekijöiden kanssa. Aneta Dresler-Nurmi, Siina Parkkinen ja Ulla Vuolanne odottavat, että ripari tarjoaa nuorille mahdollisuuden pohtia eri asioita, keskustella ja kuulla erilaisia mielipiteitä. Avoimuutta, rohkeutta ja uusia kavereitakin toivotaan. – Avoimuus eri asioille on se, mitä eniten toivon. Hengellistä puoltakin toki, Siina Parkkinen sanoo.

Musiikki- ja mediariparilla työskentelivät pastori Lauri Holma, nuorisotyönohjaaja Jonna Peitso ja kanttori Hanna Virtanen.

Leirijaksolla oli mahdollisuus keskustella sellaisista aiheista, joista ei muuten tule puhuttua.

Leiriläiset etsivät Lohirannan maastosta kivet, jotka kuvasivat syntejä.

Nuoret ovat yhä tiedostavampia. Isoset Jerry Salonen ja Olivia Asikainen lopettivat alkuvuodesta lihansyönnin.

”

Sellaisten kannattaa tulla, jotka tykkää syvällisestä juttelusta.” Sonja Seppä

– Tämän ikäiset nuoret miettivät aika isoja juttuja, mutteivät välttämättä tuo sitä julki. Dresler-Nurmi on myös huomannut, että nuoret miettivät suuria kysymyksiä. – Minusta tuntuu, että miettivät jopa liikaa, hän toteaa. Mutta millaista on sitten olla rippikouluikäisen vanhempi? – Haastavaa, Dresler-Nurmi sanoo. – Mutta myös aika mielenkiintoista. – Ihanaa, tiivistää Ulla Vuolanne. – Nuori on jotenkin elämän kynnyksellä. Tietyllä tapaa tämä ikä on paras ikä. Pitää hyväksyä se, ettei lapsi ole enää sylissä ja antaa hänen kasvaa. Siina Parkkinen muistuttaa, että samalla kun lapsi kasvaa, kasvaa vanhempikin, koko ajan paremmaksi. – Mielenkiintoista aikaa. On huonoja päiviä, on hyviä päiviä. Silloin jos ovet paukkuu, voi ajatella,

että hyvä, lapsi osaa ainakin näyttää tunteitaan. Ja ylpeä olen aina lapsistani. Haluan tehdä selväksi, että tapahtui mitä tahansa, olen ylpeä.

16. toukokuuta, Hietaniemen krematorio

14-

ja 15-vuotiaat ensi kesän riparilaiset lampsivat Hietaniemen krematorion pihalle. On melkein teepaitakeli. Täällä poltetaan ihmisiä. Pastori Lauri Holman mielestä krematoriovierailu on hyvä juttu. – On se vanha sanonta, että muista kuolemaasi. Se antaa elämälle perspektiiviä, että täällä ei olla ikuisesti. Ei olla, ei. Mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen? Pastorin vastaus lienee selvä, joten kysytään nuorilta.

– Varmaan sielu lähtee ruumiista ja menee jonnekin parempaan paikkaan, pohtii Ella Wirama. – Ajattelen aika samalla tavalla kuin Ella. Että sielu irtoaa ruumiista ja jatkaa elämää jossain muualla, sanoo Hilkka Hissa. Mikael Wilén on vuosikaudet työskennellyt vainajien ja luumurskan keskellä. Mitä krematorionhoitaja ajattelee: onko kuolema ihmisen loppu? Wilén toteaa kuuluvansa kirkkoon, mutta sen verran on tullut nähtyä, että tuota. – Minulla on sellainen ajatus, että niin kauan, kun löytyy henkilöitä, jotka muistavat vainajan, niin kauan hän elää ikuisesti. Tämä olisi sellainen helppo vastaus. Mutta minä olen varmaan väärässä, hän sanoo ja naurahtaa. Kohta nuoret pääsevät vapauteen, mutta Holma kokoaa joukon vielä kasaan. – Ajattelen, että jollakin tavalla elämää arvostaa enemmän, kun tajuaa, ettei se jatku maan päällä ikuisesti, Holma sanoo. – Mitä teidän mielestä ihmisen tietoisuudelle käy kuoleman jälkeen? Jatkuuko se vai raukeaako tyhjyyteen? Tästä voidaan jatkaa riparilla.

15. kesäkuuta, Lohirannan leirikeskus, Lohja

ello on yhdeksän. Lohirannan leirikes kuksen kappelissa alkaa kohta aamuhartaus. Ripariryhmä on herännyt neljänteen leiriaamuunsa. Tai ainakin osa on herän-

nyt. Kappeli on niin pieni, että leiriläiset hädin tuskin mahtuvat sinne. Tuoleja ei ole, vaan lattialla on tyynyjä. – Te ette pysy hereillä, jos makoilette, sanoo nuorisotyöntekijä Jonna Peitso.

4B Konfirmaatiopäivä koitti 2. heinäkuuta. Elsa Vuolanne kantoi konfirmaatiomessussa ristiä.

Lauri Holma ja Jonna Peitso siunasivat nuoret yhdessä kummien tai muiden läheisten aikuisten kanssa.

Lattialla kököttää leiriläisiä, jotka näyttävät siltä kuin olisivat marssineet läpi yön. – Menittekö te älyttömän myöhään nukkumaan, kun noin väsyttää? Kolmelta? – Eiku kahdelta, sanoo joku. Peitso on vetänyt ripareita parikymmentä vuotta. Sinä aikana nuoret ovat käyneet yhä tiedostavammiksi. – Me joudutaan paljon enemmän vastaamaan ekologisiin ja vähemmistöryhmiä koskeviin kysymyksiin. Esimerkiksi joka leirillä kysytään, että miksi Jumala ei suvaitse homoja. Mitäs nuorisotyöntekijä siihen vastaa? – Kysyn, mistä sä olet sellaisen käsityksen saanut. Me voidaan helposti ajatella, että kirkko tai Jumala on jotain mieltä, vaikka kyse on vain ihmisten ajatuksista. Toinen yleistyvä ilmiö on se, että perustiedot kristinuskosta ovat yhä heikommat. – Yhdellä leirillä kysyttiin ihan tosissaan, että eikö Jeesus elänyt joskus 1700-luvulla. Perusfaktat ovat aika hakusessa. Myös individualismi on kasvanut. Nuoret haluavat ajatella asioista omalla tavallaan. Monille on vieras ajatus, että kirkko saisi määritellä, miten pitää uskoa. – Loppujen lopuksi aika monet nuoret uskovat niin kuin kirkko opettaa. He vain haluavat ajatella, että tämä on mun oma idea. Lauri Holma on huomannut saman. – Jokaisella on vapaus olla sitä mieltä kuin haluaa, hän sanoo. – Ei meillä ohjaajilla ole sataprosenttisia vastauksia näihin asioihin. Me pohdimme näitä yhdessä, ja se uskon ja epäilyksen välinen jännite on aina olemassa. Moni leiriläinen huomauttaa, että Jumalan olemassaoloa ei voida osoittaa tieteellisesti. Siinä ollaan Holman mielestä ydinasioiden äärellä.

”

EI MEILLÄ OHJAAJILLA OLE SATAPROSENTTISIA VASTAUKSIA. POHDIMME YHDESSÄ, JA USKON JA EPÄILYKSEN VÄLINEN JÄNNITE ON AINA OLEMASSA.” LAURI HOLMA

– Haluaisin, että leiriläiset oppisivat ymmärtämään hengellistä kieltä. Me lähestytään Jumalaa aika paljon tieteen kielellä. Uskonnon kieli voi kuitenkin olla lähempänä runouden tai taiteen kieltä. Päivätauolla joukko leiriläisiä askartelee itselleen rukoushelmiä. Sonja Seppä suhtautuu toimittajaan varauksella. Hän suostuu harkitsemaan kysymyksiin vastaamista, kunhan ensin kuulee kysymykset. Se sopii. Minkälaista leirillä on ollut? – No en mä nyt tiedä. Mä en ole mikään jeesustelijaihminen, Seppä vastaa. Onko täällä sitten ikävää? – No en mä nyt tiedä. Ei mikään paras leiri, mutta kyllä tää menettelee. Ahdistaako olla riparilla, jos ei ole jeesustelija? – Ei, mut mun mielestä se on vain tyhmää, kun pitää koko ajan puhua Jeesuksesta tai jostain Jumalasta. Tuntuuko, että niitä asioita tuputetaan? – No ei. Suosittelisitko riparia kavereillesi? – No riippuu vähän, millainen ihminen on. Sellaisten kannattaa tulla, jotka tykkää syvällisestä juttelusta.

2. heinäkuuta, Vuosaaren kirkko

onfirmaatiomessu Vuosaaren kirkossa alkaa kello 11, mutta jo hyvissä ajoin ennen kymmentä ovat ensimmäiset pukemassa albaa juhlavaatteiden päälle. He vaikuttavat iloisilta ja rennoilta, ja ensimmäisten tapaamisten varautuneisuus tuntuu kaukaiselta. Tyttöjoukko on sitä mieltä, että rippileirillä oli niin kivaa, että he haluaisivat sinne takaisin. Ia Aikalan mielestä riparista teki mahtavan kokemuksen välitön, lämmin tunnelma. Myös isoset saavat kiitokset. Hilkka Hissa kertoo, että myös leiripaikka, Lohiranta Lohjalla, oli hieno. – Mä ajattelin, että siellä leirillä olisi tylsää, mutta se ylitti kaikki odotukset, Ia sanoo. – Siellä oli jotenkin helppo olla oma itsensä. Helpompi kuin koulussa. Vähän ennen messun alkua kanttori Hanna Virtasella on vielä asiaa. – Mitä pitää muistaa konfirmaatiobiisissä, hän kysyy. – Pitää laulaa kovaa, huutaa joku. – Niin ja välisoitto, jatkaa toinen. Elsa Vuolanteella on konfirmaatiomessussa jännä paikka, sillä hän kantaa ristiä. Rippijuhlia vietetään messun jälkeen Puotilan työväentalolla. Ohjelmassa on paljon musiikkia. Isoset ja kanttori Hanna sekä pappi Lauri käyvät laulamassa, viulua soittava Elsa esiintyy myös itse serkkujensa kanssa. Rippijuhlia edeltävä viikko on Elsan mielestä ollut tosi kiireinen ja stressaava, mutta nyt hän tuntuu olevan täynnä virtaa ja nauttivan juhlapäivästä. Konfimaatiomessu meni hyvin. – Hyvät tunnelmat, ei tullut virheitä. Hänetkin ripari yllätti positiivisesti. – Tutustuin moniin ihmisiin. Etukäteen en tuntenut juuri ketään. Varsinkin vikat päivät olivat tosi hyviä! Ihmisiä tulee ikävä. – Opin myös paljon uskonnosta. Leirillä oli sellainen ilmapiiri, että uskaltaa sanoa mielipiteensä. Ei lannisteta, vaikka ei olisikaan kaikkien kanssa samaa mieltä.

Kolumni

Cowboy ei halua polvilleen

TOMMI LAITIO Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

AJATUS UUDELLEENKOULUTUKSESTA TUNTUU EPÄUSKOTTAVALTA NIILLE, JOTKA EIVÄT LAPSENAKAAN VIIHTYNEET KOULUSSA.”

VALKOHÄNTÄPEURA TUIJOTTAA seinältä. Kattokoristeessa on satoja peuransarvia. Ravintolan hittituote on uppopaistettu naudanpihvi, jonka päällä on ruskeaa kastiketta. Puolisoni kasvuseudulla Etelä-Teksasissa kolme neljästä äänesti Donald Trumpia presidentiksi. Yksikään demokraattien presidenttiehdokas ei ole voittanut täällä sen jälkeen, kun oman kylän poika Lyndon B. Johnson lopetti presidenttinä rotuerottelun 1964. Autoissa on tarrat, joista toisessa on Yhdysvaltain lippu ja toisessa Teksasin tunnus eli yksi tähti. Tähdellä muistutetaan ajasta, jolloin Teksas oli oma valtio. Teksasin tunnuslause on yhä uhitteleva: Älä haasta riitaa Teksasin kanssa. Apteekin ovessa on kyltti, jossa pyydetään jättämään aseet autoon. Itsenäisyyspäivän kunniaksi radiosta tulee kantrikappale, jossa lauletaan: ”Olen ylpeä amerikkalaisuudestani, koska ainakin tiedän olevani vapaa.” SYÖDESSÄNI MIETIN J.D. Vancen menestyskirjaa Hillbilly Elegy ( Junttielegia). Köyhästä valkoisesta perheestä tulevan investointipankkiirin kasvukertomusta pidetään viime vuosien parhaana kuvauksena valkoisen työväenluokan tuntemuksista.

VIELÄ EHDIT MUKAAN OPISKELEMAAN KULLATUT KÄSIKIRJOITUKSET 30.7.-4.8. Oletko koskaan maalannut pergamentille? Entä korkokullannut lehtikullalla ja kirjoittanut vanhanaikaisella täytekynällä tai sulkakynällä kaunokirjoitusta? 367 €/ OH1 ja 319 € /OH2.

SOKRATES JA PEGASOS 31.7.-6.8. - Filosofia luovan kirjoittamisen inspiroijana Kurssi koostuu lyhyistä antiikin mytologian, filosofian ja kirjallisuuden luennoista ja niiden pohjalta tehtävistä ryhmätöistä ja kirjoitusharjoituksista. 397 €/OH1, 341 €/OH2

ENTÄ JOS ELÄMÄ OLISI MENNYT TOISIN? 11.-13.8. Aikuisten lähetyslasten tapaaminen 199 € /OH1, 173 € /OH2

Ilmoittaudu mukaan kursseille

www.valamo.fi

sähköpostitse kurssit@valamo.fi puhelimitse 017 5701 401 (ma-pe klo 9-15)

Vance sanoo, että hänen kotiseudullaan moni kokee menettäneensä varman työn, miehen aseman perheen päänä ja kristillisyyden yhteiskunnan perustana. Perheiden ongelmat ja rakennemuutos ovat todellisia, mutta niiden tunnustaminen olisi epäonnistumisen tunnustamista. Epävarmuus saa Vancen mukaan ihmiset ripustautumaan tarjottuun ajatukseen uhatusta isänmaasta. KUN UPOTAN veitsen uppopaistettuun pihviini, tuntuu ilmiselvältä, miksi liberaali sanoma ei kanna Teksasin kaltaisissa paikoissa. Täällä menestys perustuu rakenne- ja ilmastonmuutoksen kohteisiin eli öljyyn ja karjaan. Öljynporaajat, rekkamiehet ja karjankasvattajat eivät löydä omaa ja lastensa paikkaa liberaalien tarinassa yhdenvertaisuudesta ja kestävästä kehityksestä. Ajatus uudelleenkoulutuksesta tuntuu epäuskottavalta niille, jotka eivät lapsenakaan viihtyneet koulussa. Heille luvataan etuuksia ja muutostukea, mutta ei mahdollisuutta olla vapaa eli hyödyllinen ja arvokas toisille. Liberaalit eivät tarjoa sankaruutta. Ei lännensankari halua olla polvillaan, niin kuin ei myöskään suomalainen. Kumpikin haluaa seistä selkä suorassa ja sanoa: ”Minulla on väliä.”

KESÄSEURARADIO 28.6.–31.7.2017 Ohjelmaa Suviseuroista ja opistoseuroista. Arkistolähetykset suurten seurojen välillä joka arkipäivä kello 12 ja 19. UUTTA! Iltahartaus arkistolähetyksen päätteeksi joka arkipäivä kello 20.40. UUTTA! Juonnetun ohjelman ulkopuolella taukomusiikkia SRK:n äänitteiltä.

Paavalin salaisuus vielä 28.7. klo 18 ja 29.7. klo 13 Johannes, ukkosenjylinän poika 3.–4.8. klo 13 6.8. klo 13 11.–13.8. klo 13

Liput: aik. 15 €, 3-12 v. 10 €

Vivamontie 2, 08200 LOHJA Puh. 0207 681 760

Tarkempi ohjelma ja nettiradio: www.rauhanyhdistys.fi

HELSINKI ESPOO VANTAA

107,4 MHz

SRK

Roskapostilaatikko Pian eläkkeelle jäävän piispan Irja Askolan sähköposti on viranhoidon aikana täyttynyt viesteistä, joissa häntä solvataan ja uhkaillaan raiskauksella. Hän on lukenut ne kaikki. Teksti Topias Haikala Kuvat Esko Jämsä

i Irja Askola tällaisia myrskyjä osannut odottaa. Helsingin piispa istuu kesäkuulla virka-asunnossaan ruokapöydän ääressä. Seiniltä on jo pakattu tauluja. Askola jää marraskuussa eläkkeelle, ja edessä on muutto pois Korkeavuorenkadulta. Tällä hetkellä se tuntuu huojentavalta. – Pitäisi ehkä sanoa, että joo, ihan tosi pirteänä tässä ollaan. Mutta kyllä minä tunnen viran kuormaa nyt enemmän kuin yhtenäkään muuna kuukautena näiden seitsemän vuoden aikana. Askolassa ruumiillistuu Suomen luterilaisen kirkon murros. Vanhan polven kirkkokansa on ajatellut, että kirkon tehtävä on saarnata sielujen pelastusta ja että sillä tontilla kirkon tulisi pysyä. Askola ei pysy. Läpi seitsenvuotisen piispanuransa hän on ottanut äänekkäästi kantaa sellaisten asioiden puolesta, jotka saavat monet näkemään punaista. Askola on julkisesti toivonut, että kirkko voisi alkaa vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon. Vuonna 2013 hän siunasi samaa sukupuolta olevan pariskunnan lähetystyöhön, mikä herätti kirkon konservatiivisella laidalla pienen myrskyn – sii-

tä huolimatta, että Askola vain noudatti kirkon yhteisiä ohjeita.

ittemmin piispa on saanut huomata, että ne aallot olivat pieniä. Varsinainen rajumyrsky nousi, kun Irja Askola alkoi puolustaa toista vähemmistöä: Eurooppaan tulevia turvapaikanhakijoita. – Kun olen selkeästi asettunut vaatimaan inhimillisempää maahanmuuttopolitiikkaa ja oikeudenmukaisempaa kohtelua turvapaikanhakijoille, se herättää aika paljon vihanpurkauksia, Askola kertoo. Ne purkaukset tulevat pääasiassa sähköpostitse, ja useat niistä tihkuvat väkivaltaa. Moni toivoo, että Askola raiskattaisiin. Kun Askola on puhunut vihaviesteistä esimerkiksi naiskansanedustajien kanssa, hän on huomannut, että vihapostin logiikassa on sukupuoleen liittyvä mutka. Jos miespiispa tai -poliitikko sanoo jotain närästävää, kriitikot hyökkäävät instituutiota vastaan. – Että meidän sukumme on aina äänestänyt teidän puoluettanne. Enää emme äänestä, Askola selittää. Mutta kun kyseessä on nainen, syytökset ja uhkaukset kohdistuvatkin henkilöön. Ruvetaan kommentoimaan ulkonäköä tai seksuaalisuutta. Sellaisia viestejä tulee paljon – ja Irja Askola lukee ne.

Kaikkiko? – Joo. Jos ne tulevat suoraan minulle. Moni naputtelisi viestit suoraan roskakoriin. Miksi piispa ei tee niin? Askola jää miettimään. Seinällä tikittää kello, jota ei ole vielä pakattu. Piispan isä osti kellon tyttärelleen 65 vuotta sitten.

Eikä kaikki kriittinen palaute ole asiatonta, saati perusteetonta. – Ymmärrän vantaalaisen yksinhuoltajaäidin kiukun, kun hän sanoo, että piip piip piispa – siis kirosana kirosana –, te hyysäätte maahanmuuttajia ja toivotatte heidät tervetulleiksi, mutta minua ei kukaan ole koskaan toivottanut tervetulleeksi mihinkään. Silti Askola miettii joskus, ymmärtävätkö raivopostin lähettäjät, että viestit lukee ihminen nimeltä Irja, joka saattaa menettää niiden takia yö unensa.

Minusta on tärkeää,

uonna 2010 Helsingin piispanvaalissa annettiin 1 164 ääntä. Niistä 567 sai Alppilassa asuva 57-vuotias teologian maisteri Irja Askola. Syyskuussa hänestä vihittiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäinen naispiispa. Niille kirkon aktivisteille, jotka aikanaan taistelivat naisten pappeuden puolesta, Askolan valinta oli samanlainen juhla kuin Barack Obaman valinta presidentiksi oli Yhdysvaltain mustille. Kaikki eivät kuitenkaan olleet äänestyksen tuloksesta innoissaan. Konservatiivikristillisen Uusi tie -lehden päätoimittaja Leif Nummela totesi pääkirjoituksessaan, että piispa, joka kyseenalaistaa Jeesuksen neitseestäsyntymisen ja haluaa siunata samaa

”

että me emme mene selityksissämme Jumalan aikataulujen tai Jumalan todellisuuden ohi.” Irja Askola

Sitten piispa sanoo: – Ystävänikin ovat välillä olleet huolissaan jaksamisestani juuri tämän takia. He ovat sanoneet, että etkö voisi olla vain sellainen teflonpannu. Että miksi altistat itsesi tälle. – Mutta ajattelen, että minun piispanvirassani yksi keskeisiä työn edellytyksiä on herkkyys. Ja jos näkee työnsä keskeiseksi vahvuudeksi olla herkkä, ei voi ajatella, että luen vain kivoja viestejä, joissa minua kiitetään. Täytyy kuulla se koko spektri.

sukupuolta olevien liitot, on selvästi eri linjoilla kuin Jeesus, apostolit ja koko Raamattu. ”Tällaista henkilöä ei kukaan Raamatun arvovaltaan uskon asioissa sitoutuva mitenkään voi pitää hengellisessä ja raamatullisessa mielessä todellisena kristittynä paimenena”, Nummela kirjoitti. – Tuostahan minun ja Leif Nummelan ystävyys alkoi, Irja Askola sanoo. Kun Askola ja Nummela tapasivat kirkolliskokouksessa, he päättivät juoda kahvit ja kertoa avoimesti, mitä ajattelevat. Siitä tuli perinne. – Kuulostelemme toistemme vointia ja kuulumisia. Kumpikaan ei yritä taivuttaa toista omalle kannalleen. Tiedämme, että ajattelemme eri tavalla, mutta meillä on myös paljon yhteisiä ajatuksia, Askola selittää. – Olen puhunut erimielisyyden etiikasta, ja siitä pidän kiinni. Sitä piispa toistelee. Hänen kanssaan saa olla eri mieltä, mutta solvata ei saa. Vaikka toisen usko on erilaista kuin oma, sitä ei saa mitätöidä.

onien konservatiivien mielestä piispan usko tuntuu olevan turhan erilaista kuin se, mitä kirkon tunnustuskirjoissa lukee. Toisten mielestä varsinainen ongelma on siinä, että homoista ja mamuista paasaava Irja Askola ei juuri puhu uskostaan. – Ovatkohan he koskaan kuunnellet saarnojani tai lukeneet kolmea viimeistä runokirjaani? Askola kysyy. Jaa-a, mutta kysytään nyt silti. Nousiko Jeesus kuolleista? – Kyllä, eihän hän ole enää täällä meidän keskuudessamme. Totta kai. Hän on tuonpuoleisuudessa eikä mis-

sään pitkänperjantain haudassa. Juuri pääsiäinen veti auki verhon, joka julmasti erotti elämän ja kuoleman. Tänään tämänpuoleisen ja tuonpuoleisen todellisuuden raja on ohut. Voiko rukous parantaa fyysisiä sairauksia? Piispa miettii vastaustaan. Seinäkello tikittää. – Enempi ajattelen, että rukous auttaa elämään sairauden kanssa, hän vastaa kohta.

”

Koen vastuun suurena. Monet ihmiset tapaavat harvoin ketään kirkon edustajaa. On minun vastuullani, mikä tunneviesti siitä jää.” Irja Askola

– Ja rukous voi myös toimia lääketieteen tai muiden hoitomuotojen kautta. Mutta pidän tärkeänä, että kenenkään uskoa ei leimata heikoksi sen takia, että joku sairaus ei ole poistunut rukouksesta huolimatta. Entä koittaako joskus päivä, jolloin Jeesus palaa fyysisesti maan päälle? – En tiedä mitä on maan päällä ja fyysisesti, mutta kyllä me uskomme siihen, että eräänä päivänä tämä meidän nykyinen olomuotomme muuttuu, Askola toteaa. – Minusta on silti tärkeää, että me emme mene selityksissämme Juma-

lan aikataulujen tai Jumalan todellisuuden ohi.

uinoin Irja Askolalla oli tapana käydä monta kertaa viikossa uimassa Stadikalla. Niin hän kävi myös sinä aamuna piispanvaalien jälkeen, kun hänet bongattiin. – Ykskaks kaakelit vain kumuloivat, kun yksi rouva siitä vierestä sanoi, että herranjumala, täällä on toi piispa! Askola kertoo. Sitten hän nauraa. – Kaikki kääntyivät katsomaan, ja minä ajattelin, että olivatkohan nämä nyt tässä nämä mun uimiset. Sittemmin Askola on hyväksynyt sen, että hän on kirkon kävelevä postilaatikko. Ihmiset tulevat nykimään hihasta kadulla ja metrossa. Pääasiassa kommentit ovat ystävällisiä. Pyydetään, että tulisiko piispa selfieen, kun mutsi fanittaa häntä. – Niille ihmisille jotka tunnistavat minut kadulla, olen Irja-instituutio – silloinkin, kun itse mietin, missä välissä ehdin käymään ruokakaupassa. Piispa käy siis itse ruokakaupassa? – No voi hyvänen, joo. Askola on saanut oppia, että samalla, kun piispan elämässä yksityisyyden rajat paukkuvat, yksinäisyys lisääntyy. On paljon asioita, joita hän ei voi jakaa kenenkään kanssa. Piispa kulkee paljon korkean profiilin tilaisuuksissa, joissa hän ei ole vain yksi kirkon tyypeistä – hän on itse kirkko. – Koen sen vastuun hirmu suurena. Nämä ihmiset tapaavat harvoin ketään kirkon edustajaa. On minun vastuullani, mikä tunneviesti siitä jää, Askola selittää.

– Se tunneviesti on minun harteillani, ja se on yksinäinen tunne. Ei sitä kukaan hoida minun puolestani eikä minun kanssani. Myöhemmin Askola haluaa lisätä, että ei edustaminen missään nimessä ole vain kuormittavaa. Vastuu on myös inspiroivaa ja iloista. Piispasta tuntuu hyvältä kantaa kirkon kasvoja, kun hän tietää monien kirkon jäsenten seisovan kannustusjoukoissa.

rja Askola on piispavuosinaan liputtanut hyväksymisen ja suvaitsevaisuuden puolesta. Askolan esimies ei kuitenkaan aina ollut yhtä aurinkoinen. Nimittäin Jeesus. Jumalan Pojalla oli rakkauspuheiden välissä tapana julistaa, että tie pelastukseen on kapea, että sen löytävät harvat, että se on tarkoitettu vain Israelin kansan kadonneille lampaille, että ihmisten tulisi kääntyä ja että loput heitetään tuliseen pätsiin. Aikamoinen tiukkis. Tunnistaako piispa tämän äksyilevän Herransa? – Täytyyhän mun se tunnistaa, kun olen Raamattua lukenut, Askola tokaisee. – Mutta minun persoonaani sopii paremmin se, että pyrin vahvistamaan niitä asioita, jotka koen hyviksi, tärkeiksi ja oikeudenmukaisiksi. Enkä rupea haukkumaan tai parjaamaan ihmisiä. Tuottaako ankara Jeesus päänvaivaa? – No tavallaan. Jos hän olisi meidän hiippakuntamme pappi, voisi tulla aikamoisia palautteita piispanpostilla, Askola naurahtaa. ■

”Saa taas tarinassa knapperwursti lisää kokoa”, toteaa Brünnhilde Helgalle.

”Ajattele jotain tyttöä hurskasta” Päivällispöydässä tapaamme rennosti seurueensa kanssa keskustelevan Lutherin. Teksti Simo Heininen Kuvitus Anssi Rauhala

e, joka ei rakasta viiniä, naisia ja laulua, pysyy narrina koko elämänsä”, kerrotaan Martti Lutherin sanoneen. Tätä mietelmää on toistettu ahkerasti varsinkin kirkollisten piirien ulkopuolella. Tätä elämänohjetta ei kuitenkaan löydy Lutherin teoksista, vaan se kuuluu niihin viisauksiin, joita jälkimaailma on pannut reformaattorin suuhun. Lutherin kuuluisat pöytäpuheet ovat hänen elämänsä loppupuolelta. Hän ei enää ole kirkkoa ja keisaria vastaan kapinoiva kaitakasvoinen munkki, vaan leveäposkinen perheenisä. Hän oli heittänyt yltään munkinkaavun ja nainut luostarista karanneen nunnan. Kodikseen he saivat Wittenbergistä entisen luostarin. Talouteen kuului oman perheen, sukulaisten ja palvelusväen lisäksi muutamia ylioppilaita, joita Luther muiden professorien tapaan piti täysihoidossa. Lisäksi talossa oleskeli vieraita läheltä ja kaukaa.

Päivällinen tarjottiin viiden aikaan iltapäivällä. Siihen osallistui talossa majailevien lisäksi usein myös muita ylioppilaita sekä paikallisia professoreita ja kauempaa tulleita vierailijoita. Tarjolla oli ravitsevaa saksalaista ruokaa, josta suurin osa oli oman talouden tuotteita. Lutherin vaimo Katariina von Bora piti sikoja, lampaita ja siipikarjaa. Hänellä oli laaja kasvimaa ja puutarha. Emäntä pani itse talon oluet. Puhdasta juomavettä ei tuon ajan kaupungeissa ollut. Vaaliruhtinas lahjoitti silloin tällöin kuuluisalle professorilleen riistaa ja viiniä. Juomia nautittiin Lutherin pöydässä kuitenkin kohtuullisesti, sillä isäntä paheksui varsinkin hoveissa yleistä juopottelua. Luther johti pöytäkeskustelua, mutta ei ollut yksin äänessä. Oppinut seurue puhui saksan ja latinan sekoitusta, ja tohtorin lauselmia merkittiin tuoreeltaan muistiin. Niitä on säilynyt kunnioitettava määrä, runsaat seitsemän tuhatta. Niiden saksaksi toi-

mitetuista valikoimista tuli menestysteoksia, ja niitä käännettiin myös muille kielille, suomeksi tosin vasta runsaat sata vuotta sitten. Päivällispöydässä tapaamme reformaattorin rentoutuneena kotiväkensä ja ystäviensä parissa. Hän puhuu kainostelematta, eivätkä kaikki muistiin merkityt mietelmät suinkaan ole kultaomenia hopeamaljassa. Joukkoon mahtuu runsaasti karkeaa kielenkäyttöä, kuten tohtorin usein tarjoama neuvo karkottaa perkele pieraisemalla sitä vasten naamaa. Pöytäpuheet tarjoavat jokaiselle jotakin. Harras luterilainen löytää niistä kehotuksen, rohkaisun ja lohdutuksen sanoja. Mutta kokoelma kertoo paljosta muustakin. Siinä peilautuu uuden ajan alun maailma sellaisena kuin sen näki yliopistomies, jonka huomiokyky ja äly olivat tavallista terävämmät ja joka ei ujostellut ajatuksiaan. Siksi pöytäpuheita tutkivat nekin, joita

eivät kiinnosta uskonasiat vaan 1500-luvun ihmisten elämä ja kulttuuri. Myös ne, jotka etsivät kokoel masta sitä, mitä Luther sanoi viinistä, laulusta ja naisista, saavat palkkion vaivoistaan. Eräänä iltana Martti Lutherin ja hänen vaimonsa Katariinan kodissa keskusteltiin ”astrologista, joka halusi osoittaa, että maa liikkuu, eikä taivas, aurinko ja kuu. Tätä voisi verrata siihen, että joku ajaisi vaunuissa ja kuvittelisi pysyvänsä paikoillaan, mutta maa ja puut liikkuisivat.” Näin pöytäseurue kuvaili tähtitieteilijä Nikolaus Kopernikuksen uutta oppia. Luther huomautti: ”Jokaisen, joka nykyään haluaa olla nokkela, täytyy olla eri mieltä kaikkien muiden kanssa. Hänen täytyy esittää jotakin omaa. Näin tekee tämä veikko, joka haluaa kääntää koko tähtitieteen ylösalaisin.” Luther itse torjui uuden maailmankuvan vetoamalla Vanhan testamentin Joosuan kirjan 10. lukuun, jossa kerrotaan auringon seisahtuneen taivaan laelle kokonaiseksi päiväksi. Hän totesi: ”Joosua käski auringon seisahtaa eikä maan.”

”

– Opiskelen, tapaan kavereita, käyn tanssitunneilla ja harrastan urheilua ja teatteria. Tykkään esiintyä aina kun on mahdollista, sanoo Aino Tuppurainen.

Hetkessä kiinni

Kun sinua kiusaa suru, epätoivo tai paha omatunto, niin syö, juo ja etsi toisten seuraa.” Martti Luther

Modernilta ei kuulosta myöskään Lutherin näkemys sukupuolten välisistä eroista: ”Miehillä on laaja rintakehä ja kapeat lanteet; tämän vuoksi he ovat älykkäitä. Naisilla taas on kapea rintakehä ja leveät lanteet. Heidän tulee pysyä kotona. Tämä käy ilmi siitä, millaisiksi heidät on luotu. Heillä on leveä takapuoli, jotta he istuisivat hiljaa.” Luther jakoi aikalaistensa käsitykset noidista ja paholaisen kanssa liittoutuneista ihmisistä, arvelipa hän pirun ilvehtivän papukaijoissa ja marakateissa, jotka pystyvät matkimaan ihmisiä. Suomea ei hänen pöytäpuheistaan löydy, mutta lappalaiset mainitaan kerran, sillä heidän maineensa väkevinä noitina oli kantautunut Wittenbergiin saakka. Luther kehui olevansa täysin vapaa ainoastaan yhdestä kuolemansynnistä, nimittäin ahneudesta. Hän olikin taloudenpidossaan niin leväperäinen ja avokätinen, että huusholli olisi ajautunut konkurssiin, elleivät avaimet olisi olleet emännän käsissä. Isännällä oli silti sanottavaa rahan vallasta: ”Raha on saatanan sana, jolla se saa aikaan kaiken maailmassa, samoin kuin Jumala saa aikaan kaiken oikealla sanallaan.” Luther kertoo vertauksen: ”Ihminen, joka tavoittelee rikkautta ja kunniaa ja unohtaa niiden takia Jumalan ja sielunsa, on kuin lapsi, joka pitää kädessään kaunista omenaa ja luulee sitä hyväksi, mutta sisältä se onkin mätä ja täynnä matoja.” Rikkauden viettelyksiäkin vaarallisempana Luther piti yksinäisyyttä, surumielisyyttä ja itsesääliä. Eikä häneltä puuttunut neuvoja: ”Jumala tahtoo, että olemme iloisia: Hän vihaa surumielisyyttä. Jos hän olisi halunnut meidän olevan surullisia, hän ei antaisi meille aurinkoa, kuuta eikä maan hedelmiä, vaan hän olisi luonut pimeyden, eikä antaisi enää auringon nousta eikä kesän tulla.” Luther sanoi tietävänsä kokemuksesta, miten tuli vastustaa raskasmielisyyttä: ”Kun sinua kiusaa suru, epätoivo tai paha omatunto, niin syö, juo ja etsi toisten seuraa. Ja jos siitä on apua, niin ajattele jotain tyttöä.” Kun pöytäpuheet parikymmentä vuotta Lutherin kuoleman jälkeen julkaistiin, toimittaja pyyhki viimeisen lauseen ja korvasi sen siistimmällä: niin lue jotain hurskasta kirjaa. ■

Aino Tuppurainen seuraa uutisia ja kavereiden tekemisiä reaaliajassa somessa.

Teksti Nina Riutta Kuva Esko Jämsä

ino Tuppurainen, 22, tekee älypuhelimellaan ”kaiken”, mutta vaatteet ja ruoan hän vielä ostaa paikan päältä kaupoista. Aino on intohimoinen sosiaalisen median eli somen käyttäjä. – Maksan ostokset puhelimella ja siirrän rahaa siinä. Puhelimen muistiinpanoissa on tärkeät jutut. Yhteystiedoissa ovat kaikki elämäni ihmiset ja sitä kautta pidän heihin yhteyttä. Ja lisäksi puhelimessa on viihde, eli Instagram, Snapchat, You Tube ja Netflix. Aino haluaa olla perillä asioista, lukea uutisia reaaliajassa ja tietää, mitä kaverit tekevät. – Somessa voin myös oppia uutta lukemalla muiden jakamia linkkejä. Aino on tarkka siitä, mitä hän somessa tekee. Sinne ei laiteta mitään sellaista, mitä ei esimerkiksi hänen isänsä saisi nähdä. Nuori nainen katsoo puhelintaan usein ja on jollain tavalla aina tavoitettavissa. – On kiva olla hetkessä kiinni. En koe sosiaalista mediaa ahdistavana. Se on inspiraation lähde. Esimerkiksi Instagramista voi saada pukeutumisvinkkien lisäksi ideoita ihan kaikesta, tyyliin hiustenlaitosta siihen miten sisustat vessan, Aino selittää. Kännykkä ei kasvanut Aino Tuppuraisen käteen kiinni vielä silloin, kun hän oli taapero. Hän sanoo kuuluvansa niihin viimeisiin sukupolviin, joille näin ei käynyt. – Nykypäivän lapset saavat varmaan puhelimen heti, kun oppivat puhumaan, hän toteaa hymyillen. 10-vuotiaana Aino sai matkapuhelimen, jolla pystyi pelaamaan matopeliä. Ensimmäinen älypuhelin ostettiin, kun tyttö kävi lukio-

ta. Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen Aino muutti Seinäjoelta Helsinkiin ja kävi Laajasalon opiston radiotoimittajalinjan. Nykyisin hän on medianomiopiskelija. Opintoja on takana kaksi vuotta ja kaksi vielä edessä. – Olen aina ollut kiinnostunut mediasta. Siksi lähdin opiskelemaan alaa. Sosiaalinen media on tuntunut kaikista eniten omalta jutulta. Se johtuu varmaan siitä, että olen nähnyt sen syntymisen pikkuhiljaa. Sosiaalisessa mediassa ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa: siellä vastaanotetaan ja luodaan itse sisältöjä. Aino Tuppuraisen mielestä kaikkien ei tarvitse toimia samalla tavalla. – Täytyy muistaa, että sosiaalisessa mediassa voi olla myös aktiivinen seuraaja. Jos on tosi kiireinen, mutta tulee iloiseksi voidessaan seurata muiden elämää ja saada inspiraatioita siitä, niin miksi ihmeessä ei tekisi niin. Voi olla tekijä tai yleisö tai molemmat. Sehän somessa onkin siistiä! Aino alkaa tehdä Kirkko ja kaupungin nettisivuille kaupunkikulttuuriin liittyviä videojuttuja eli vlogeja. Someaino kertoo videoillaan viikoittain, mitä pääkaupunkiseudulla tapahtuu. Aiheena voi olla vaikkapa kierrätys, festivaalit tai hyväntekeväisyys. – Television uutisvideoissa toimittajaa ei näy, mutta näissä näkyy. Kuvaan itseäni tekemässä erilaisia asioita. Videoilla nähdään myös vieraita, ei pelkästään minun naamaani. Vlogini voi katsoa vaikka perjantaisin kahvitauolla, ehdottaa Aino. ■ VIDEO Katso vlogi osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/someaino.

VERKOSSA

Kirkon kaunistukset osa 4: Lasten kappeli Arkki 75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD Mari Aarnio

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineisto päivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaat tisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä oman kaupunkisi osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Lasten kappeli Arkki sijaitsee Espoon Leppävaarassa. Lattiapinnoitteen läpi kuultavat oikeat lehdet, joiden asetteluun lapset saivat osallistua.

asten kappeli Arkissa kauppakeskus Sellon vilinän keskellä niin lapsi kuin aikuinenkin pysähtyy ihmettelemään. Aikuinen kiinnittää ehkä huomionsa minikokoisiin, pehmeisiin kirkonpenkkeihin ja lapsen mittakaavalla tehtyyn alttariin. Saarnastuolikin on kuin nukkekodista. Useimmat lapset taas huomaavat ensimmäiseksi lattian, johon on upotettu ihan oikeita puunlehtiä. Ne ovat peräisin temppeliviikunasta ja johdattelevat kulkijan ovelta alttarille. – Lähtökohta tilan suunnittelulle oli se, miten lapsi kokee maailman, kertoo Arkin sisustuksen yhdessä Anni Sundin kanssa suunnitellut Katri Maula Sisustusarkkitehdit Sistem Oy:stä. Suunnittelijat halusivat tuoda tilaan hämmästyttäviä ja kysymyksiä herättäviä elementtejä. Kaikkea ei tarvitse ymmärtää heti. – Lapsi kokee tilaa monella tavalla,

Lehtipolku johdattaa alttarille Sellon liikerakennusten keskellä sijaitsevan Lasten kappeli Arkin lattialla on oikeita lehtiä ympäri vuoden. Ne ovat lasten itse asettelemia. Teksti Laura Pörsti Kuva Esko Jämsä

joten lehtipolku tai ihmeellinen valo puhuttelee ehkä enemmän kuin mikään yksittäinen taide-esine, Maula miettii. Lasten kappeli Arkki vihittiin käyttöön vuonna 2005. Lapset olivat lattian teossa mukana hyvin konkreettisesti, sillä he saivat asetella lehdet itse paikoilleen. – Se oli tosi hauskaa yhdessä tekemistä. Me ohjailimme vähän, minne lehtiä liimataan, mutta prosessissa oli paljon vapautta mukana, Maula muistaa. Lehtien päälle asennettiin epoksi lattia. Sen läpi lasten työn tulos kuultaa kauniisti yli kymmenen vuoden jälkeenkin. Lastenohjaaja Seija Hatakan mielestä lehtien avulla voi kertoa monenlaisia tarinoita Jumalasta. – Puun lehti on kuin Jumalan salakieltä. Ihminen ei onnistuisi koskaan tekemään tuotetta, jossa on niin hienot värit ja suonet, ja nukkakerros pohjalla, hän miettii. ■

Fingerpori Pertti Jarla

Kehonpaino harjoittelua ja pätkäpaastoja Aaro Helander on 27-vuotias kehonpainoharjoitteluun erikoistunut sertifioitu kuntosaliohjaaja ja it-alan start up -yrittäjä, joka harrastaa viulunsoittoa. Hän noudattaa niin sanottua pätkäpaastoa, jossa syödään vain kerran päivässä, illalla.

Aaro Helander uskoo, että totuuden hyväksyminen on tie hyvään elämään.

Muskelimies rukoilee viululla Maailmankaikkeudessa kaikella on jokin tarkoitus, uskoo personal trainer ja it-yrittäjä Aaro Helander. Teksti Juhani Huttunen Kuva Sirpa Päivinen

Hakaniemen torin alla on kokonainen lihaskimppujen alamaailma. Paikka on nimeltään Movement Center. Pituussuunnassa halli näyttää satametriseltä, ja leveyttäkin on kymmeniä metrejä. Keskipäivällä halli on tyhjä. Aaro Helander roikkuu puolapuissa ja vääntää 90-kiloisen vartalonsa vaakatasoon. Hän on street workoutin eli kehonpainoharjoittelun Suomen mestari vuodelta 2015. Lisäksi hän on viulisti. Kun nämä elementit yhdistetään, kasassa ovat Helanderin hengellisten harjoitusten elementit. Tässä paikassa iltaisin aina yhdeksän aikaan Helander virittelee sähköviulunsa. Kaupunkiolosuhteissa naapurit häiriintyisivät perinteisestä akustisesta viulusta. Sähköviulun ilman sähköä tuottama ääni kantautuu vain omaan korvaan. Ja sitten heti perään taas kehonpainotreeniä. Lajin juuret ovat jo antiikissa, mutta modernissa

Rakkauden laki

Kun Aaro Helander vielä 2010-luvun alussa teki varastohommia, hän alkoi kuunnella äänikirjoja. Hän kuunteli niitä koko ajan. Yhteensä hän on kuunnellut äänikirjoja yli 10 000 tuntia. Korvakäytävää pitkin aivoihin kulkeutunut materiaali koostui hengellisestä kirjallisuudesta, luennoista ja erilaisista elämäntaito-oppaista. Helander uskoo, että kaikella on paikkansa. Ihminen voi saavuttaa haaveitaan vain suuntaamalla energiansa sellaiseen, mihin Jumala on sen tarkoittanut. Luovan energian määrä on vakio. Helanderin mielestä ihminen voi käyttää luovaa energiaa joko Jumalan tarkoittamalla tavalla tai sitten johonkin, mikä vie pois Jumalasta.

Kaikki ajatuksemme ovat ankkuroituneet fyysiseen olemiseemme. Aaro Helander kokee olevansa yhteydessä omaan sisimpäänsä kaikkein tiiveimmin juuri fyysisen harjoittelun yhteydessä. Siksi viulukin sopii hänelle. Viulua soitetaan hieman hankalassa asennossa, mutta se on äärimmäisen intiimi instrumentti. Jossain siellä sielun sopukassa on Jumalan kohtaamisen paikka. Helander on sitä mieltä, että ihmisen päämääränä on hyväksyä totuus, ja hänelle se totuus on Jeesus. ■

Rakastajan syli Yhteisen elämän tekee siedettävämmäksi se, että kaikki noudattavat sääntöjä. Niinpä taloyhtiöissä ei tampata mattoja aamuyöstä eikä polteta tupakkaa rappukäytävässä. Uskonnot vaikuttavat äkkisilmäyksellä ennen kaikkea sääntökokoelmilta. Kristityilläkin on käskyt, jotka on tarkoitettu suojelemaan elämää mutta tuntuvat monen mielestä kahleelta. Moralistin lauseissa vilkkuu jatkuvasti totuus hyvästä ja pahasta. Jeesus ei kuitenkaan keskity punnitsemaan yksittäisten tekojen luonnetta. Hän haastaa asenteen ja tunteen. Kaikista säännöistä korkeimmaksi hän nostaa rakkauden lain.

Rakkauden laissa olennaista ei ole se, miten hyvin sitä noudatan. Olennaista on rakkaus itse, sillä se on niin syvää, riisuvaa ja vavisuttavaa, ettei sormeaan heristelevä sääntöfriikki saa sitä sanoilla saarretuksi. Rakkaus tahtoo toiselle tinkimättä hyvää, mutta se ei ole ytimeltään kesyä eikä mielistelevää vaan rajua ja tottelematonta. Se valuu aina yli reunan ja työntyy vääjäämättä joka paikkaan. Sen vallassa ei Jeesuskaan voinut jäädä näpertelemään perinnäissääntöjen yksityiskohtia. Järjestyksen Jumalasta puhuvat ne, jotka eivät kestä kaaosta. Rakkaus on kuitenkin aina järjestäyty-

Istock

Taivaan tähden

23.7.

muodossaan se on kehittynyt köyhillä asuma-alueilla Itä-Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Siinä kehitetään lihaskuntoa käyttämällä oman kehon painoa.

Toisinaan vain äärimmäinen pohjakosketus auttaa löytämään todellisen minuuden. Onneen ei ole oikotietä, ja joskus ainoa tapa löytää elämän mielekkyys on tehdä virheitä. Oman pään sisäisiä lasikattoja voi murtaa, mutta jos kerran toisensa jälkeen tekee samat virheet, jotakin perustavaa on elämässään pantava remonttiin. Myös haaveet voivat muuttua. Kun ihminen löytää levon Jumalassa, hän ei Helanderin mukaan ehkä haluakaan saada sellaisia aiempien haaveidensa mukaisia asioita kuin vauraus, valta tai menestys.

mätöntä, kaoottista ja kuohuunsa kiskaisevaa. Se vähät välittää ennakkoluuloistani tai turvallisuudentarpeestani. Se vie minut iha-

nasti kasvokkain toisen muukalaisuuden kanssa ja sovittaa meidät yhteen. Kaisa Raittila

12 B Gurun opissa Ohjaajana Madame Guyon

Yksinkertainen rukous luonnossa

Jeanne Guyon syntyi vuonna 1648. Hän eli Ludvig XIV:n Ranskassa, jossa kaikkeen uskonnollisuuteen, joka näytti poikkeavan virallisesta katolisuudesta, suhtauduttiin epäluuloisesti. Kun Jeanne oli 15-vuotias, hänet naitettiin 18 vuotta vanhemmalle Jacques Guyonille. Avioliitosta tuli onneton. Miehen kuoltua 28-vuotias Jeanne jäi yksin kolmen lapsen kanssa. 35-vuotiaana hän vietti vuoden yhteisössä, jossa hän toimi hengellisenä ohjaajana ja kirjoitti pientä rukousopasta. Hänen toimintansa herätti levottomuutta piispoissa ja kiinnostusta aina hovia myöten. Se koitui lopulta hänen kohtalokseen. Hänet tuomittiin vuonna 1698 neljäksi vuodeksi Bastiljin valtionvankilaan. Hän kuoli vuonna 1717. Nykyään Guyonin kirja on yksi rukouskirjallisuuden helmistä. Se on suomennettu nimellä Syvempään Jumalan tuntemiseen.

Jeanne-Marie Guyon oli kirjoitta nut kirjan, josta kohistiin. Kirja herät ti ihastusta, mutta sitä pidettiin myös vaarallisena – ehkä siksi, se opetti yk sinkertaista sydämestä nousevaa ru koilemista, jonka kuka tahansa voi op pia. Hän toi kaikkien ulottuville sen, mitä oli harjoitettu luostarien seinien suojissa. Lisäksi hän oli harvinaisen rohkea, elämässään kovia kokenut perheellinen nainen vuoden 1685 Ranskassa. Madame Guyon itse sanoo kirjoit taneensa kirjan niitä varten, jotka ha luavat rakastaa Jumalaa, mutta joista rukoileminen tuntuu vaikealta ja jopa pelottavalta. Siksi hän haluaa kertoa, miten helppoa ja yksinkertaista rukoi leminen voi olla. Hän ei tahdo tehdä asiasta työlästä. ”On kyseessä rukous, joka ei häiritse sinun ulkonaisia toi mintojasi tai päivittäisiä rutiinejasi.”, hän lupaa. Vaan päinvastoin, rukous voi rytmittää päivääsi niin, että saat siitä lisää energiaa.

Voit rukoilla Jumalaa hiljaa sisimmässäsi ilman sanoja milloin ja missä vain. Luonnossa voit pysähtyä katsomaan edessäsi avautuvaa maisemaa tai kukassa viipyvää mehiläistä. Voit kuunnella puiden havinaa. Voit tuntea tuulen kosketuksen ihollasi. Hengitä samalla rauhallisesti ja anna mielesi hiljentyä. Olet siinä Jumalan edessä. Älä vaivaa itseäsi millään, älä ponnistele. Hiljainen hengityksesi on rukousta. Hengität Jumalan läsnäoloa. Voit mielessäsi hiljaa ja yksinkertaisesti ilmaista hänelle kiitoksesi tai kaipauksesi. Viivy sitten vielä hetki hiljaisuudessa ja lähde eteenpäin.

Rukous on yhtä helppoa kuin hengittäminen

joka lukee nopeasti, on kuin mehiläi nen, joka lentää kukasta toiseen. Se taas, joka lukee hitaasti ja hiljentyen, on kuin mehiläinen, joka tunkeutuu kukan syvyyksiin asti.

Jeanne-Marie Guyon kirjoitti oppaan niille, joista rukoileminen tuntuu vaikealta. Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

Rukoileminen on yhtä helppoa kuin hengittäminen, Guyon opettaa. Rukoillakseen ei tarvitse osata teolo giaa. Riittää, että vilpittömästi etsii Jumalaa. Samalla Guyon muistuttaa, että hänen neuvomansa tie ei ole pa rempi kuin jonkun toisen. Hän vain haluaa kertoa, mitä hän on oman ja toisten kokemusten perusteella löy tänyt.

Guyonin mukaan syvempään Ju malan tuntemiseen pääsee vain ru kouksen kautta. Hän neuvoo meditoi maan Raamatun avulla. ”Aloita avaa malla Raamattusi ja valitse sieltä jo kin kohta. Lue pari riviä huolellisesti. Maistele ja sulattele lukemaasi”, hän opastaa. Ei tarvitse lukea paljon eikä nopeasti. Hän lainaa monilta mysti koilta tuttua kuvaa mehiläisestä. Se,

”Luettuasi hieman pysähdy hellä varoen”, hän opastaa. Anna siis raamatunkohdan hiljen tää ajatuksesi. Rentoudu ja avaudu hil jaisuudelle ja Jumalan läsnäololle. Ja anna sielusi nauttia levosta ja rauhasta. Jos ajatuksesi alkavat harhailla, voit lempeästi palata niihin sanoihin, joi ta luit. ”Muista, ettet niinkään järkei le lukemaasi, vaan annat sen ravita si sintäsi”, hän muistuttaa. Tämä on tietysti vasta alkua. Lop pu tapahtuu ajan myötä. Kädestä pi täen Madame Guyon opastaa, miten yhä rohkeammin voit jättää elämäsi ja huolesi Jumalan varaan, kaiken, mitä elämä tuo kohdallesi. Ja kuin vaivih kaa alat tyhjentyä itsestäsi ja täyttyä Jumalasta. ■

3×

elämäntaito-opas

LISÄÄ VERKOSSA

Teksti ja kuvat Kaisa Halonen

Sovitin mekkoa.

Katsoin kukkia.

Kuuntelin viestejä.

Karla Nieminen: Olet hyvä tyyppi

Arlene K. Unger: Onni

Pia Koponen: Lupa mokata

Kirjan kohderyhmää olemme me kaikki suomalaiset tuppisuut. Kirjoittaja opastaa, miten tutustutaan uusiin ihmisiin ja pidetään heihin yhteyttä. Hän on myös ideoinut puuhia, jotka vievät epämukavuusalueelle ja niin kehittävät itsevarmuutta. Siedettävän tukalaksi arvioin kehotuksen mennä vaatekauppaan ja kokeilla vaatetta, jota en ikinä käyttäisi. Otetaan vaikka pinkki, vartalonmyötäinen pitsimekko. Ahtaudun siihen, ja ajattelen Lady Gagaa ja hänen pekonipukuaan. Riisun itsevarmasti mekon.

Kirjassa on 50 meditaatio- ja rentoutumisharjoitusta, sellaisiakin, joita ei harjoituksiksi miellä: Avaa verhot ja päästä auringonvalo sisään. Silitä lemmikkiäsi. Ota nokoset. Kuuntele lintuja ja katsele pilviä. Yksi harjoituksista kehottaa laittamaan maljakollisen kukkia pöydälle. Sen pitäisi saada olo tuntumaan positiivisemmalta, myötätuntoisemmalta ja vähemmän ahdistuneelta. Tulppaanikimppu kieltämättä ilahduttaa aina, kun katse osuu siihen. Eikä sen ympärille tee mieli jättää lojumaan likaisia astioita tai luettuja lehtiä.

Kirja rohkaisee sanomaan eteen tuleville tilaisuuksille ”kyllä”. Minun pitää esimerkiksi ajatella, että jokainen kohtaamani ihminen tuo minulle tärkeän viestin. Koska tehtävänannossa mainitaan, että viesti voi tulla myös jossakin muussa muodossa, kokeilen, puhuisiko universumi Spotifyn kautta. Laitan napit korviin ja Daily Mix -listan soimaan. Parin päivän aikana saan tällaisia tärkeitä viestejä: 1. Me kaikki kuolemme kerran, 2. Ulos ruumiistani, ulos mielestäni, vapaaksi kontrollista, 3. Tartu tilaisuuteen, ui tai uppoa.

MENOT 20.7. – 10.8.

Esko Jämsä

Felix Tapio pääsee kotoa Ymmerstan kouluun hiekkatietä pitkin.

Halaa, suukota ja siunaa Felix Tapio menee ennen koulun alkua kirkkoon siunattavaksi. Niin teki myös hänen äitinsä Tanja Wahlman aikoinaan.

änä syksynä koulunsa aloittava Felix Tapio, 6, on päässyt ensimmäisen kerran käymään äitinsä työpaikalla. Kesälomien hiljentämillä käytävillä on hauska juoksennella kädet levällään kuin lentokoneen siivet. Kolmannen kerroksen avarista ikkunoista näkee ulos – ja ollaan aika korkealla. Esikoulu on nyt taakse jäänyttä elämää. – Eskarissa oltiin ulkona ja syötiin ja vähän leikittiin. Siellä oli kaikilla omat, samanlaiset kirjat. Välillä me tehtiin siitä tehtäviä, Felix muistelee. Hän on käynyt tutustumassa kouluun, ja opettaja vaikutti hyvältä. Uuteen elämänvaiheeseen liittyy tietenkin tunteita. – Eniten jännittää uudet lapset ja se koulu. Odotan ainakin välituntia – ja äikkää. Äidinkielentunnit kiinnostavat jo lukemaan oppinutta poikaa. Felix naurahtaa toteamukselle, että nyt ei enää tarvitse odottaa vanhempien lukevan, vaan voi itse napata kirjan käteen ja alkaa lukea. Häntä kiinnostavat myös matematiikka ja liikunta.

”

Eniten jännittää uudet lapset ja se koulu. Odotan ainakin välituntia – ja äikkää.”

Felix Tapio

Tuleva koulumatka on Felixin mielestä tosi lyhyt, eikä matkan varrella ole ainoatakaan tien ylitystä. – Voin mennä Ymmerstan kouluun hiekkatietä.

Felix on ajatellut kulkea matkan kävellen tai pyörällä. Tiedossa ei vielä ole, saavatko ekaluokkalaiset pyöräillä kouluun. Mutta se selviää myöhemmin. Uuden repun osto ei ole vielä varmaa, sillä nykyisellä repulla on Felixille kovasti tunnearvoa. – Minulla on Villen vanha reppu tuolla äidin huoneessa, toteaa Felix. Isoveli menee syksyllä kolmannelle luokalle. Mietimme Felixin kanssa, mitä ekaluokkalaisten kouluunsiunaamistilaisuudessa mahtaa tapahtuu ja mihin kirkkoon hän on menossa. – Luulen, että me mennään tuohon läheiseen kirkkoon, Felix sanoo tarkoittaen Espoon tuomiokirkkoa. Tarkistetaan asia Felixin äidiltä Tanja Wahlmanilta. Osuiko poika oikeaan? – Kyllä. Toivotaan, että Espoon tuomiokirkon aikataulu sopii meille. Kaksi vuotta sitten Tanja olisi vienyt vanhemman poikansa Espoon tuomiokirkkoon siunattavaksi, mutta perheellä oli samaan aikaan muuta menoa. Niinpä Ville siunattiin kouluun Kauniaisten kirkossa. – Pappi puhui, ja siellä oli paljon kyynelehtiviä vanhempia. Tapahtuma oli aika rento, kun se oli lapsille tarkoitettu. Ei ollut mitään sellaista, että nyt pitää istua selkä suorassa. Sinne uskaltaa kyllä ihan hyvin mennä, Tanja vakuuttaa hymyssä suin. Tanjalla on hyvin henkilökohtainen syy, miksi hän vie lapsensa siunattavaksi ennen koulun aloitusta. – Minut on siunattu ennen ekaluokalle menoa maalla Lemin kirkossa, ja juuri siksi, että minut on aikoinaan siunattu, haluan viedä omat lapseni siunattaviksi. En ehkä muuten muistaisi omasta kou-

luun siunaamistilaisuudestani mitään, mutta se on otettu videolle. Toisen lapsen lähtiessä kouluun on Tanja-äidin olo haikea, vaikka toisaalta on helpottavaa, että lapsi kasvaa. – Eilen oli viimeinen eskaripäivä, ja kyyneliä sai pidätellä. Päivitin Facebookiin, että tässä oli meidän päiväkotiuramme. Elämä muuttuu aika paljon. Lapsi on jo paljon itsenäisempi. Äidin ei enää tarvitse olla koko ajan perässä, mutta kotona lapsi voi kuitenkin vielä tulla syliin. Luopuminen on nyt erilaista kuin ensimmäisen lapsen kanssa, sillä Tanja tietää, että Felix on perheen viimeinen ekaluokalle lähtijä. Nina Riutta

Ekaluokkalaiset siunataan koulutielle 6.–10.8. Ks. kirkot ja kappelit ja ajat sivuilta 8–10 tai espoonseurakunnat.fi/web/nyt/tapahtumavinkkeja.

Viisi vinkkiä kouluun lähtevän vanhemmille: Anna aikaasi. Viettäkää oma hetki päivittäin. Ole kiinnostunut. Kysy mitä kuuluu ja miten menee. Rohkaise. Pidä huoli päivittäisistä rutiineista, sillä ne tuovat turvaa. Halaa, suukota ja siunaa – ekaluokkalainen on pieni vielä, vaikka on jo koululainen. Vinkit antoi Hakunilan seurakunnan lastenohjaaja Anne Seppänen.

MENOT 20.7. – 10.8. Espoon tuomiokirkko seurakunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT Espoon tuomiokirkossa Konfirmaatiomessu la 22.7. klo 10. Hila 2 -rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Reetta Ikonen, avustava pappi Anita Kyönsaari, kanttori Petri Koivusalo. House Band. Messu su 23.7. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Pohjolan-Pirhonen, avustava pappi Pirkko Nurminen, urkuri Päivikki Leinonen, kanttori

Espoonlahden seurakunta Toimisto: Merivirta 3, puhelinpalvelu klo 9–15, p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotilat: Iivisniemenaukio 1, Ruorikuja 1 ja Ankkuritie 5 Da

Messu Soukan kappeli Messu su 23.7. klo 11. Jukka Lehti, Tuula Olli, Helena Yli-Jaskari. Piknik-kirkkokahvit. Messu su 23.7. klo 17. Tuula Olli, Helena Yli-Jaskari. Piknik-kirkkokahvit. Messu su 30.7. klo 11. Erkki Kuusanmäki, Leena Santaharju, Elja Puukko. Piknik-kirkkokahvit. Messu su 30.7. klo 17. Erkki Kuusanmäki, Elja Puukko. Piknik-kirkkokahvit. Messu su 6.8. klo 11. Jukka Knuutti, Mira Kohijoki, Helena Yli-Jaskari. Piknik-kirkkokahvit. Messu su 6.8. klo 17. Mira Kohijoki, Helena Yli-Jaskari. Piknik-kirkkokahvit.

Konfirmaatiomessu Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Velskola väentupa 3 la 22.7. klo 10. Leena Santaharju, Timo Lonka. Isohiekka la 22.7. klo 14. Jukka Lehti, Helena Yli-Jaskari.

Diakonia – tukea elämään Diakonian palveluaika heinäkuussa ma klo 9–10 Soukan kappelilla p. 09

Marja-Liisa Talja. Konfirmaatiomessu su 23.7. klo 15. Kartano 2 -rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Kirsi Muurimäki, avustaa Noora Mättö, kanttori Marja-Liisa Talja. House Band. Konfirmaatiomessu la 29.7. klo 10. Saaristo 1 -rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Pirkko Nurminen, avustaa Pia Härkönen, kanttori Marja-Liisa Talja. House Band. Messu su 30.7. klo 10. Liturgia ja saarna Alarik Corander, avustava pappi Anita Kyönsaari, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Päivikki Leinonen. Konfirmaatiomessu la 5.8. klo 10. Isohiekka 2 -rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Hannu Mäenpää, avustaa Ayda Meskanen, kanttori Marja-Liisa Talja. House Band. Messu su 6.8. klo 10. Liturgia ja saarna Oiva Hujanen, avustaa Pentti Airaksinen, kanttori Lea Waaraniemi. Messun yhteydessä Valkealan rippikoulun konfirmaatio. House Band.

Espoon tuomikirkko Suvisunnuntain iltamusiikki sunnuntaisin klo 19, 25.8. asti. Ohjelma: www.espoonseurakunnat.fi/seurakunnat/tuomiokirkko. Konsertteihin on vapaa pääsy. Ks myös Kirkoissa soi -palstalta. Urkuyö & Aaria torstaisin klo 21, 31.8. asti. Ohjelma: urkuyofestival.fi. Lipunmyynti: lippu.fi. Ks myös Kirkoissa soi -palstalta. Messua vietetään Tuomiokirkossa joka sunnuntai klo 10. Tuomiokirkko on kesän Tiekirkkona ja avoinna joka päivä klo 10–18. Kirkkoa esittelevät oppaat ovat

8050 6738. Muuna aikana voi olla suoraan yhteydessä diakoniatyöntekijöihin. Elokuussa päivystys ma ja to klo 9–10 Soukan kappelilla. Diakoniaruokailu jatkuu ma 14.8. Elintarvikejakelu ma-pe klo 9 Merivirta 3, vuoronumeroiden jako kello 8.40. Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä to 20.7. klo 14–15 Meriemy, Merenkäynti 3, parittomat viikot. Tied. Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

Asiaa papille?

paikalla ma–pe klo 11–16.30, 4.8. asti. Koulunsa aloittavien siunaaminen ke 9.8. klo 18. Pappi Marja Malvaranta, kanttori Lea Waaraniemi.

Auroran kappeli Kesäcafé Aurora on avoinna ti ja ke klo 12–14, 1.8. alkaen. Tarjolla kahvia, teetä, makeaa purtavaa, lehtiä, netti, kirjasto ja juttuseuraa. Koulunsa aloittavien siunaaminen ti 8.8. klo 18. Pappi Hannu Mäenpää ja kanttori Lea Waaraniemi. Lue lisää: www.espoonseurakunnat. fi/web/tuomiokirkkoseurakunta/ auroran-kappeli.

Kauklahden kappeli Koulunsa aloittavien siunaaminen ke 9.8. klo 18. Pappi Pirkko Nurminen ja kanttori Leena Talvio. Kesäilta kappelilla to 10.8. klo 18. ”Herra, sinä ilahdutat minua teoillasi”, Pirkko Nurminen.

Suvelan kappeli Kesäilta ke 9.8. klo 18 kappelin sisäpihalla. Yhteislaulua, yhdessäoloa ja iltapalaa; salaatti ja iltatee 2 e, makkara 1 e. Mukana pastori Anita Kyönsaari ja kanttori Marja-Liisa Talja. Sateen sattuessa iltaa vietetään sisällä. Cafe Suvela ma–pe klo 12–15, 24.7. alkaen. Tarjolla kahvia, teetä ja palan painiketta. Tulossa: Luther-elokuvailta pe 18.8. klo 20.30.

Muskaripaikkoja tarjolla Muskarin hajapaikkoja: www.

Ekaluokkalaiset ja opettajat Kouluun siunaaminen to 10.8. klo 18 Soukan kappeli, pastori Mira Kohijoki, kanttori Heli Ojala, nuorisotyönohjaaja Siiri Salonen, seurakunnan lastenohjaajia ja koulujen opettajia. Tervetuloa perheet, isovanhemmat, kummit ja muut läheiset. Jäätelötarjoilu.

Muskarit, päiväkerhot ja iltapäiväklubit

espoonseurakunnat.fi>toiminta>musiikki>muskarit>Tuomiokirkko tai kysy opettajilta: heli.vapaakallio@ evl.fi, taija.karppinen@evl.fi. Lukukausi alkaa 16.8. Tervetuloa mukaan myös 7–13-v lapsikuoroihin torstai-iltaisin Auroran kappelilla: www. espoonseurakunnat.fi>toiminta>musiikki>kuorot ja soitinryhmät>Tuomiokirkko.

Hiljaisuuden retriitti 22.–24.9. Hilassa. Ohjaajina Marja Malvaranta ja Laina Pekonen. Hinta 90 e espoolaiset, 140 e muut, sisältää täysihoidon. Ilmoittautuminen 5.9. mennessä, 040 5311 040/Malvaranta.

Naisten viikonloppu 6.–8.10. Hvittorpin leirikeskuksessa. Rentoa yhdessäoloa, virkistäytymistä ja lepoa. Mukana diakoniatyöntekijät Tiina Hietaniemi ja Virpi Sutelainen. Hinta 45 e. Ilmoittautuminen 14.9. mennessä, 09 8050 3503 tai www.espoontuomiokirkkosrk.fi >toiminta >aikuiset >retket ja leirit. Tiedustelut Virpi Sutelainen, 040 736 9315.

Parisuhteen lataamispäivä Parisuhteen palikat – virkistystä, ymmärrystä, välineitä ja rohkaisua parisuhteeseen la 26.8. Kalajärven kappelilla. Lastenhoito järjestetty. Osallistumismaksu 10 e/henkilö. Tiedustelut 1.8. alkaen ja ilmoittautuminen 18.8. mennessä: 040 5474 146 tai outi.wenell@evl.fi.

Rožnovski, 041 518 1244 tai eveliina. roznovski@evl.fi. Kiinnostaako kahvilatoiminta kirkolla? Kirkon remontin myötä meillä on mahtava kokoontumistila keskeisellä paikalla. Tuo omat ideasi kahvilan toiminnasta to 31.8. klo 18 kirkolle. Tied. inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883. Kiinnostaako kirpputori? Info- ja ideointi-ilta ti 19.9. klo 14 Soukan kappelilla. Tied. Eveliina Rožnovski 041 518 1244 ja Teija Moilanen 040 728 7478.

Päivystävää pastoria voi kysyä arkipäivisin klo 9–15 seurakuntatoimistosta p. 09 8050 6000 tai Soukan kappelin vahtimestarilta 050 511 0310.

Vielä on vapaita paikkoja jäljellä kaudelle 2017–2018! Hakulinkit ovat auki koko kesän ajan. Linkki ilmoittautumislomakkeisiin ja tarkempiin tietoihin verkkosivulla Espoon seurakunnat – Seurakunnat – Espoonlahti.

Rukoillaan

Nuoret

Rukoushetki ma-pe klo 8.50 Merivirta 3, Kivenlahden ostari. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 Soukan kappeli.

Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta. Nuortenillat perjantaisin koko kesän ajan Sodessa klo 18–21.

Onko sinulla aikaa tunti tai kaksi viikossa? Ryhdy PuhelinYstäväksi! Soitat omalla vuorollasi listalla oleville henkilöille seurakunnan tiloista ja puhelimista. Kysy lisää diakoni Minna Maijaselta, 040 705 3358 tai minna.maijanen@evl.fi.

Luontoon!

Kuntoilua aamuvirkuille

Tule mukaan virkistymään luontoretkelle: to 10.8. klo 14–17 Nuuksio, to 24.8. klo 14–17 Nuuksio Haltia ja to 14.9. klo 14–17 Suvisaaristo. Voit osallistua yhden tai useamman kerran. Maksuton osallistuminen sisältää kuljetuksen ja pienet retkieväät. Tiedustelut ja ilmoittautumiset diakoni Anna Helenius 040 537 6848 tai anna.k.helenius@evl.fi.

Jos olet aamuvirkku ja pidät tavaroiden nostamisesta ja lajittelusta yhdessä toisten kanssa, tule mukaan elintarvikejakelutoimintaan vapaaehtoiseksi. Ota yhteyttä diakoni Anna Helenius 040 537 6848 tai anna.k.helenius@evl.fi.

Kesä JA RAAMATTU! Seuraavan sunnuntain tekstejä ja virsiä pohditaan Kesäillan raamattupiirissä joka ke klo 18.30 Soukan kappeli. Mukana seurakuntamme pastori: 26.7. Erkki Kuusanmäki, 2.8. Jukka Knuutti, 9.8 Asmo Sinervo, 16.8. Jouni Turtiainen, 23.8. Heikki Lehti ja 30.8. Jukka Knuutti.

Kesäajan kirkkokahvit Piknik-kirkkokahvit Soukan kappelin klo 11 ja 17 messujen jälkeen, su 20.8. saakka. Seurakunta tarjoaa kahvia, teetä ja mehua. Messuvieraat voivat tuoda pientä purtavaa jaettavaksi. Sateen sattuessa ollaan sisätiloissa.

Aloita syksy ideoimalla ja tekemällä vapaaehtoistyötä Nyt saa vaikuttaa toimintaan! Tule rohkeasti mukaan: Haluatko opettaa suomen kieltä maahanmuuttajille? Infotilaisuus Soukan kappelilla ke 23.8. klo 18. Tule kuulemaan lisää! Tied. Eveliina

Etsitkö vapaaehtoistehtävää?

Sururyhmä läheisensä menettäneille Ryhmä aloittaa syyskuussa, mukana diakoni Minna Maijanen 040 705 3358 ja pastori Jukka Lehti 050 434 1090.

Espoo-päivän viikonloppu 25.–27.8. Leipämessu ja ateria pe 25.8. klo 19 Espoonlahden kirkossa. Vihdoinkin vihille? Vihkiyö pe 25.8.

Liikunnallinen perheleiri 22.–24.9. Velskolassa. Ulkoilua ja liikunnallista ohjelmaa, hartaushetkiä, leirinuotiota, saunomista ja kättentöitä. Hinta: 25–45 e. Tiedustelut 1.8. alkaen: Outi Wenell, 040 5474 146 tai outi.wenell@evl.fi. Ilmoittautuminen 15.-31.8.: www. espoonseurakunnat.fi>Toiminta>Perheet>Retket ja leirit>Liikunnallinen perheleiri.

Toimiva perhe -kurssi Murrosikäisten lasten vanhemmille 28.8. alkaen Auroran kappelissa. Opettelemme mm. selkeää viestintää ihmissuhteissa ja rakentavia tapoja ratkaista ristiriitoja. Hinta 50 e tai kaksi samasta perheestä 90 e. Tiedustelut: 040 5474 146 outi.wenell@ evl.fi tai 050 438 0184 paivi.linervo@ evl.fi.

matka Armeniaan kristillisen kirkon juurille 8.9.–14.9.2018. Monipuolinen ja tasokas matkaohjelma. www. espoonseurakunnat.fi/toiminta/ aikuiset/retket ja leirit.

Nuoret www.lujakallio.fi.

Katso Ajankohtaisimmat tapahtumat verkosta Ajankohtaisimmat tapahtumat löydät myös verkosta: www.espoonseurakunnat.fi/web/seurakunnat/ tuomiokirkko. Seuraa meitä somessa ja verkossa!

klo 21–00 Espoonlahden kirkossa. Juhlista kesän viimeistä viikonloppua menemällä naimisiin! Seurakunta tarjoaa hääparille ja 10 vieraalle kakkukahvit seurakuntakahvilassa. Varaukset Espoon seurakuntien palvelukeskuksen kautta ma-pe klo 9–15 p. 09 8050 2601. Risteily Klobbenilta Pentalaan la 26.8. 1. Lähtö Klobbenilta klo 9.30, paluulähtö Pentalasta klo 12.10. 2. Lähtö Klobbenilta klo 11.30, paluulähtö Pentalasta klo 14. Perillä saaressa voi osallistua opastetulle kävelyretkelle järvelle. Pieni hartaushetkikin vietetään jossain välissä. Varaa mukaasi iloinen mieli, hyvät kengät, säänmukaiset varusteet ja omat piknik-eväät. Sähköinen ilmoittautuminen, linkit sivulla Espoonseurakunnat – Seurakunnat – Espoonlahti. Tiedustelut seurakuntatoimisto ma-pe klo 9–15 p. 09 8050 6000. Kirkkoyö la 26.8. klo 21–00 Espoonlahden kirkossa. Musiikkia, puheita, rukousta ja keskustelua. Mukana juutalais- ja arabinuorten draama- ja musiikkiryhmä Sarigim King’s Kids. Seurakuntakahvila avoinna, herkut omakustannehintaan. Espoo-päivän messu su 27.8. klo 11 Espoonlahden kirkossa. Latokasken Marttojen kahvitarjoilu.

Uudet, vanhat ja tulevat suomalaiset kohtaavat: leiri nuorille ja nuorille aikuisille 1.–3.9. Velskolassa. Leiri on maksuton. Ilmoittaudu viim. 19.8. www.niittykappeli.net/ colourful. Leirillä ulkoillaan, soudetaan kirkkoveneellä, pelataan, saunotaan, syödään hyvää ruokaa ja vietetään aikaa leirinuotiolla.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

Leppävaaran seurakunta Toimisto: Leppäsiipi, Alberganesplanadi 1, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.ﬁ, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531. Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1.

MESSUT Leppävaaran kirkko: Hengähdä hetki – hiljainen rukoushetki tiistaisin klo 12.30. Messu ja kirkkokahvit ”Rakkauden laki” su 23.7. klo 11. Yletyinen, T.

Salo, Latvanen. Sari Anetjärvi, laulu. Messu ja kirkkokahvit ”Kirkastussunnuntai” su 30.7. klo 11. Alanne, Yletyinen, Hyry. Nimikkolähetit Elina ja Juha Lind avustavat saarnassa ja kertovat kuulumisia Nepalista kirkkokahveilla. Messu ja kirkkokahvit ”Totuuden Henki, johda sinä meitä!” su 6.8. klo 11. Raunu, Koskela, Hyry. Karakappeli: Kesäillan lauluhetki ja ehtoollinen Lauletaan yhdessä kesäisiä lauluja ja lopuksi vietetään ehtoollishetki. Ke 26.7. klo 18. Yletyinen, Hyry, ke 9.8. klo 18. Raunu, Latvanen.

EKALUOKKALAISTEN SIUNAAMINEN Nyt siunausta saapi kaikki koulutiensä aloittavat. Tervetuloa ekaluokkalaiset läheisten kanssa Leppävaaran

kirkolle ke 9.8. klo 18. Mukana siunaamassa pappi Kirsti Koskela ja kasvatuksen väkeä. Kirkkomehut, -kahvit ja jäätelö.

KESÄRAAMIS Raamattuun tutustumista rennossa seurassa tiistaisin klo 18 Leppävaaran kirkon takkahuoneessa 8.8. asti. Tule mukaan kerraksi tai koko kesäksi. Aloitamme tee-/kahvikupilla ja laululla, jatkamme Saarnaajan kirjaan tutustumalla.

KESÄKAHVILA Piristystä päivään, kahvia ja seuraa. Kesäkahvila ke 2.8. klo 14 Karakappelilla. Kahvia tarjolla klo 14 alkaen, hartaus noin klo 14.45. Mukana Merja Alanne.

KESÄILTA KAPPELILLA Grillailua ja kesäistä yhdessäoloa

ke 2.8. klo 18–19.30 Perkkaan kappelilla. Musiikkia, laulua, pihapelejä, purtavaa, kahvia/teetä, lopuksi iltahartaus. Ilta rakennetaan yhdessä tehden. Ps. Jos soitat jotain soitinta, niin ota mukaan. Mukana Kaisa Yletyinen ja Pauliina Hyry.

SOIVA KESÄKAHVILA Soiva kesäkahvila -konsertit parillisten viikkojen ke klo 12 Leppävaaran kirkossa. Konsertti kirkkosalissa, kahvia ja rupattelua kirkon pihalla suihkulähteen äärellä. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Lue lisää esiintyjistä: espoonseurakunnat.fi/letapahtuu. 26.7. ”Viaton ilo” Seeli Toivio, sello ja laulu, Pauliina Hyry, urut. Lempeitä lauluja, kepeää kauneutta, luterilaisuuden ja suomalaisuuden syviä sydänääniä. Bach, Mendelssohn, Kuula, Merikanto, Järnefelt.

9.8. ”Kesäunta” Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, joht. Kullervo Latvanen 23.8. ”Laudate Dominum” Outi Noponen, laulu ja Anna Pulli, urut ja piano

NUORTEN AVOIMET ILLAT Pelailua, oleilua ja kavereiden tapaamista tiistaisin klo 17–21 Siivessä, Alberganesplanadi 1. 4.8. alkaen myös perjantaisin klo 17–23. nuortensiipi.fi. Katso tapahtumien tarkemmat tiedot verkon tapahtumakalenterista: espoonseurakunnat.fi/lekalenteri Seuraa meitä somessa ja verkossa! espoonseurakunnat.fi/leppavaara facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

sivu 9 lev. 91 x 156 mm

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

KESÄLLÄ KIRKKOON KLO 11

KESÄLAULUT KIRKONMÄELLÄ Tule laulamaan yhdessä kauniita kesäisiä lauluja ja virsiä keskiviikkoisin klo 18 Olarin kirkon sisäpihalle. Sateen sattuessa kirkkosalissa.

CHAPPLE, ISO OMENA Chapple on auki kesällä kaikenikäisille arkisin klo 9.30–14. Tule juttelemaan ja juomaan kuppi kahvia.

KOULUREPPUKERÄYS

Kesällä keskitämme messuelämän Olarin kirkkoon. Messu sunnuntaisin klo 11 (Huom. kellonaika!). Messun jälkeen tarjolla Reilun kaupan kirkkokahvit (sään salliessa ulkona) ja mukavaa juttuseuraa.

Haluatko muistaa pientä koulunsa aloittavaa? Tuo uusi koulureppu, jonka sisällä penaali ja kirjoitussetti Chapple Isoon Omenaan kesän aukioloaikoina. Diakonit jakavat reput eteenpäin vähävaraisille perheille. Lisätietoja: diakoni Saija Väätäinen 24.7. alkaen 050 372 8873.

MESSU

SAAREEN SAUNOMAAN

Olarin kirkko: Messu su 23.7. klo 11. Kimmo Ansamaa, Sirpa Tolppanen, Sari Rautio. Messu su 30.7. klo 11. Mia Wrang, Kimmo Ansamaa, Mikko Niinikoski. Törmälän rippikoulun konfirmaatiomessu su 30.7. klo 14. Marjo Parttimaa, Mia Wrang, Kimmo Ansamaa, Taru Hytönen, David Caceres del Castillo, Mikko Niinikoski. Hilan musiikkirippikoulun konfirmaatiomessu la 5.8. klo 10. Juha Virta, Marjo Parttimaa, Sirpa Tolppanen, Sari Rautio. Saksalais-suomalaisen rippikoulun konfirmaatiomessu la 5.8. klo 14. Antti Malinen, Sirpa Tolppanen, Markus Silvola, Sari Rautio. Messu su 6.8. klo 11. Sirpa Tolppanen, Marjo Parttimaa, Mikko Niinikoski.

Sauna lämpiää Stora Blindsundissa, Matinkylän edustalla, keskiviikkoisin 7.6.–30.8. Parillisilla viikoilla saunavuoro miehille klo 17–18.30. ja naisille klo 18.30.–20. Parittomilla viikoilla naisten vuoro. Soutuvene noutaa saunojat Nuottaniemen venesataman itäreunan laiturista avoimina iltoina klo 17 ja klo 18, naisten saunailtoina vain klo 18. Saarimaksu 3 e, omat välineet, laudeliinat ja eväät mukaan. Makkaranpaistomahdollisuus. Huom! Saariretki ei sovi liikuntarajoitteiselle. Ei lemmikkieläimiä mukaan. Järjestää: SeKaVa (=seurakunnat, kaupunki, vapaat järjestöt). Lisätietoja p. 044 068 8068.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, HUOM. poikkeus ks. ilmoitukset alla (kesäaika) kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT KLO 10 KAUNIAISTEN KIRKOSSA Su 23.7. saarna ja liturgia Mimosa Mäkinen, kanttorina Teija Palolahti. Su 30.7. saarna Anne Huoponen ja liturgia Anna-Kaisa Tuomi, kanttorina

KESÄKAHVILAT Matinkappelilla ti klo 13–14.30

(6.6.–29.8.). Diakoni paikalla. Olarin kirkolla ke klo 17–18 ennen kesälauluja (7.6.–9.8.). Kanttori paikalla.

KESÄKONSERTTI Olarin kirkossa ti 1.8. klo 19. Kamariorkesteri La Tempesta. Sibelius – Respighi – Dvorak. Liput 10/15 e.

Seeli Toivio

DIAKONIALEIRI Seuraa ja iloa sekä virkistystä arjen keskellä ja hiljentymistä Jumalan läsnäolossa. Ti 26.9. klo 11–to 28.9 klo 13.30, Hvittorpin leirikeskus. Lähtö ti aamupäivällä ja paluu to lounaan jälkeen. Hinta täysihoito + bussikuljetus + omat liinavaatteet 45 e, diakoniatyön kannatushinta 75 e. Tarvittaessa liinavaatteet voi myös vuokrata paikan päältä 5,50 e lisämaksusta. Majoitus 2-h huoneissa. Etusijalla ovat ensikertalaiset ja Olarin seurakunnan jäsenet. TIEDUSTELUT 21.8. alkaen Kristiina Huotari p. 050 570 4904 tai kristiina.huotari@evl.fi.

EKALUOKKALAISTEN SIUNAAMINEN ti 8.8. klo 18 Olarin kirkko. Marjo Parttimaa, Sari Rautio, Taru Hytönen, Timo Kekkonen, Anne Sarasmaa,.

AKVARELLIRYHMÄ Akvarelliryhmä ti 12.9. klo 18–20 Olarin kappelilla. Ilm. Sirpa Tolppanen 050 4017464 Aikaisempaa kokemusta ei tarvita, into maalaamiseen riittää. Ryhmää ohjaa Tytti Seppälä 050 350 4360. Ryhmään mahtuu 12 osallistujaa, paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

EKALUOKKALAISTEN KOULUTIELLE SIUNAAMINEN

Anna Marte. Su 6.8. saarna ja liturgia Anna-Kaisa Tuomi, kanttorina Anna Marte. Messujen jälk. kirkkokahvit.

lun pikakertaus, leikkimielinen visailu, Mimosa Mäkinen.

NUORTENILTA

Ti 1.8., to 3.8., ti 8.8. to 10.8. klo 10–12 kirkon leikkipuistossa. Ei tarv. ilmoitt. Lisäinfo kotisivuilla.

To 10.8. klo 18.30 kirkolla. Aloitetaan sisäpihalla, josta jatketaan kirkkoon. Mehu- ja pullatarjoilu.

PERHEIDEN KESÄRETKI

TUNNE ITSESI JA YMMÄRRÄ ERILAISUUTTA

Tutustutaan Lönnebon rukoushelmiin, grillataan ja paistetaan lettuja kirkon pihalla ti 25.7. klo 18. Syyskauden toiminta alkaa 17.8: klo 18 nuortenilta.

KESÄKAHVIT Ke klo 14 Kauniaisten kirkon sisäpihalla (sateella sisällä). Ke 26.7. Sydänkesän sävyjä, Sonja Holkerinoja. Ke 2.8. Onko sauna pyhä paikka? Anna-Kaisa Tuomi. Ke 9.8. Rippikou-

PERHEPUISTO

Ke 9.8. Villa Frosterukseen Suokanniemeen. Lähtö klo 9.30 paluu n. klo 15. Lisäinfo ja ilm. ohjeet srk:n kotisivuilta.

ÄITISEMINAARI Laatuaikaa äideille 23.–24.9. ks. lisää kotisivuilta.

Enneagrammikurssi 18.30–20.30 Sebastoksessa 13.9., 20.9., 4.10., 11.10., 25.10., 1.11., 14.11. ja 22.11. Enneagrammissa kysymys on yhdeksästä persoonallisuustyylistä, joista voi löytää omansa. Sen kautta avautuvat myös omat vahvuudet ja kasvu-

haasteet. Ohj. Heli Norokorpi ja Anna-Kaisa Tuomi. Os.maksu 40 e. Ilm. 1.9. menn., kauniaisten.suom. srk@evl.fi

KIRKKOHERRANVIRASTO 28.7. asti palvelut Espoon srk:ien palvelukeskuksen kautta, ks. oma ilm. toisaalla. Muissa asioissa yht. vt. khra p. 050 303 7584 tai kauniaisten. suom.srk@evl.fi. Kesätauon jälk. ma 31.7. alk. Kauniaisten virasto avoinna ma–to klo 10–14 ja pe palvelu puh. klo 10–14.

10 A

KIRKOISSA SOI 20.7. – 10.8. Tapiolan seurakunta

Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT

MUSIIKKIA PUOLENPÄIVÄN AIKAAN Lounaskonserttien sarja kokoaa musiikin ystävät kesätiistaisin klo 12 puolituntiseen Tapiolan kirkolle 13.6.–22.8. Tänä vuonna teemana ovat 100-vuotias Suomi ja reformaation 500. merkkivuosi. Ohjelma löytyy osin Kirkoissa soi -palstalta ja kokonaan Tapiolan kirkolta seurakunnan kesäesitteestä tai verkosta www.espoonseurakunnat.fi/mppa.

Esbo svenska församling Kansliet: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–15, i juli kl. 9–13 tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR I ESBO DOMKYRKA Sö. 23.7., 30.7. och 6.8. kl. 12.15. Klockstapelkaffe varje sö. t.o.m. 13.8.

MUSIK I SOMMARKVÄLLEN I ESBO DOMKYRKA Sö 23.7 kl. 19. Bach på tumis. Heidi Peltoniemi, barockcello, Aapo Häkkinen, continuo-orgel. J.S.Bach. Sö. 30.7 kl. 19. Luther kallar. Catalina Vicens, organetto (Schweiz); Anna-Maaria Oramo, clavisimbalum. Kyrkomusik före Luther. Sö. 6.8 kl. 19. Cantabile. Seeli Toivio, cello & sång; Pauliina Hyry, orgel & piano. J.S.Bach, Schubert, Sibelius, Puccini.

KVÄLLSMÄSSOR To. 27.7. Mataskärs kapell kl. 18. Mataskär 5-skriftskolan. To. 10.8. Karabacka kapell kl. 18.30.

SOMMARTRÄFF Olars kyrka, svenska sidan, varje tisdag kl. 13–14.30. Andakt och program, kaffe med tilltugg.

PICKNICK FÖR UNGDOMAR & UNGA VUXNA Kyrkparken, gräsmattan vid Esbo domkyrka onsdag 2.8 och 9.8 kl. 15–17.

on lupa tuntea kaikenlaisia tunteita – entä ilmaista niitä?

PÄIVÄKERHOON

ELÄMÄNI VÄRIT

Laajahden päiväkerhossa on tilaa uusille kerholaisille, 2–5-vuotiaille lapsillle. Tied. 1.8. alk. kirsti.nyyssola@evl.fi tai 040 749 4334.

Kristillinen kuvataideterapiaryhmä Tapiolan kirkolla joka toinen ti 7 krt. alk. 5.9. klo 18–20.15. Etsimme taiteen avulla uusia sanoja, näkökulmia ja oivalluksia. Kokemusta ei tarvita. Utelias mieli ja asenne riittävät. Ryhmässä 5–8 hlöä. Tarvikekustannukset 30 e. Ohj. sielunhoitoterapeutti, kuvataideterapeutti (koul.) Satu Remes ja perhetyöntekijä, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava. Tied. ja ilm. viim. ma 31.8. satu.remes@luukku.com 050 380 7706 tai kristiina.larjava@evl.fi, 050 358 1064.

KOHTAAMISIA Avoin Olohuone läpi kesän ma, ke ja pe klo 10–14, Tapiolan kirkko. Kohtaamispaikka joka to klo 12.30, Tapiolan kirkko. Kaikille avoin kesk usteluryhmä. Kahvitarjoilu.

VERTAISTUKEA Mieli maasta -ryhmä masentuneille ke klo 18, Tapiolan kirkko. Tied. Lulu Sandberg, 040 757 3228. Mieli maasta -ryhmä eläkeikää lähestyville alk. ma 5.6. klo 17.30, Tapiolan kirkko. Yhteyshenkilö Hannele Oksanen, 050 500 1137. AA-kerho joka ma ja ke klo 19. Joka ke on avokokous, johon kuka vain voi tulla.

LÄHETYKSEN KESÄSEURAT Mukana Aili Maria Manninen ja Anu Ristimäki, sekä Elina Forsberg ke 26.7. klo 18.30 Tapiolan kirkko, seurakuntasali.

KOULUUN LÄHTEVIEN SIUNAUS Kummit, mummit, äidit ja isät, koko perhe mukaan ekaluokkalaisten kouluun siunaamiseen ke 9.8. klo 18 Tapiolan kirkossa. Tilaisuuden jälkeen kirkkojätskit.

OMAT JA TOISTEN TUNTEET Psykoterapeutti Mirja Sinkkonen luennoi ti 29.8. klo 18 Tapiolan kirkolla omista ja toisten tunteista ja niiden yhteensovittamisesta. Meillä

FAMILJELÄGER PÅ HVITTORP 15–17.9. Mer info och elektronisk anmälning: www.esboforsamlingar. fi/familjer

”FRÅN MÖRKER TILL LJUS” Retreat på Snoan i Lappvik 15–17.9. Ledare Stefan Djupsjöbacka. Pris: 90 e för förs.medl., 200 e för övriga. Anmälningar senast 5.9, 09 8050 3000 eller esbosvenskaforsamling@ evl.fi

ÖPPEN MOTTAGNING Kyrktian, Kyrkog. 10, sommartid torsdagar kl. 10–12. OBS! Ingen mottagning 20.7.

EROSTA ETEENPÄIN -RYHMÄ Kokoontuu syksyllä 5 krt to 12.10., 26.10., 9.11., 23.11. ja 7.12. Tapiolan kirkolla klo 17.30–19.15. Vertaisryhmässä 6–8 avo- tai avioeron läpikäynyttä. Käsittelemme mm. eron aiheuttamaa kriisiä, tunteita, voimavaroja ja muutosta. Ryhmä on maksuton. Lastenhoito leikki-ikäisille tarvittaessa. Ryhmän ohj. psykoterapeutti Raija Krusius ja perhetyöntekijä, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava. Tied. ja ilm. kristiina.larjava@evl.fi, 050 358 1064.

KRITO-RYHMÄ Lähde kristilliselle toipumismatkalle. Luemme ja käsittelemme valittua kirjaa, kerromme itsestämme, kuuntelemme toisia ja rukoilemme. Ryhmä to 21.9.–7.12. klo 18.30–20.30. Ryhmässä käsiteltävän kirjan, Mirja Sinkkonen ja Paula Tähtinen – Lupa tuntea, voi joko lainata tai ostaa seurakunnalta. Ilm. ohjaajille: Aini Torkkeli 040 529 4784 tai Ritva Suomalainen 040 733 6552.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, tfn 09 512 3722, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

Arabic Young Adult Group ”The Redeemed”. Are you interested in Arabic Christian Fellowship and Bible study? Join new group on Fri 4th Aug at 3 pm at Perkkaa Chapel, Upseerinkatu 5. Pastor of the Arabic Congregation in Helsinki, Espoo and Vantaa Ramez Ansara, 050 304 1698. Anglican Worship Service. Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi.

Seeli Toivio, sello & laulu ja Pauliina Hyry, urut esiintyvät Suvisunnuntain iltamusiikki -konserttisarjan Cantabile-illassa su 6.8. klo 19 Espoon tuomiokirkossa sekä Leppävaaran kirkon Soivassa kesäkahvilassa 26.7. klo 12.

TO 20.7.

TI 1.8.

Espoon tuomiokirkon urkujen esittely klo 19.30–20, Kirkkopuisto 5. Seurakunnan A-kanttori Petri Koivusalon opastaa. Vapaa pääsy. Kesäillan tähdet – Urkuyö & Aaria klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Cynthia Makris, sopraano; Raimo Sirkiä, tenori; Kalevi Kiviniemi, urut; Erkki Korhonen, piano. Sibelius, Kuula, Merikanto, Tosti, Floyd, Puccini. Liput 14–29 e, lippu.fi.

Silja Aalto, laulu; Elina Forsberg, urut ja piano klo 12 Tapiolan kirkossa Musiikkia puolenpäivän aikaan -sarjassa. Händel, Bach, Kuula, Merikanto, Sibelius, Maasalo. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon ulkomaanavulle. Vapaa pääsy. Kamariorkesteri La Tempesta Kesäkonsertissa Olarin kirkossa klo 19. Sibelius – Respighi – Dvorak. Liput 10/15 e.

SU 23.7.

TO 3.8.

Kamari-Bach – Suvisunnuntain iltamusiikki klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Heidi Peltoniemi, barokkisello; Aapo Häkkinen, continuo-urut. J.S.Bach. Vapaa pääsy.

Rakkauden monet värit – Urkuyö & Aaria klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Mari Palo, sopraano; Aarne Pelkonen, baritoni; Kansallisoopperan orkesteri & Patrick Fournillier, kapellimestari. Ravel, Canteloube , Sibelius. Liput: 14–39 e, lippu.fi.

TI 25.7.

SÖ 23.7, 30.7 och 6.8 kl.12.

Huilutrio Wacava, Hanna Tissari, Johanna Salminen ja Johanna Pitkänen klo 12 Musiikkia puolenpäivän aikaan -sarjassa Tapiolan kirkossa. Castrédè, Merikanto, Palola. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon ulkomaanavulle.

DIAKONIMOTTAGNING

KE 26.7.

HÖGMÄSSOR I GRANKULLA KYRKA

TI 1.8 och 8.8 brödutdelning kl. 9.30–11.

SOMMARCAFÉ

International

VILLE PAUL PAASIMAA

Messu 23.7. klo 10. Ristimäki, Tervonen, Forsberg. Kirkkokahvit. Viikkomessu ke 26.7. klo 8. Ristimäki, Forsberg. Messu su 30.7. klo 10. Rusama, Linnoinen, Forsberg. Kirkkokahvit. Anglikaaninen messu englannin kielellä su 30.7. klo 12.30. Viikkomessu ke 2.8. klo 8. Linnoinen, Jurmu. Messu su 6.8. klo 10. Linnoinen, Kallio, Jurmu. Kirkkokahveilla Aaro Rytkönen kertoo verkkopuhelun kautta rauhantyöstä Omanissa. Viikkomessu ke 9.8. klo 8. Tiihonen, Malkamäki. Keskipäivän rukous arkipäivisin klo 12 Tapiolan kirkossa. Tauolla heinäkuun.

Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle.

TI 25.7, 1.8 och 8.8 på kyrkans innergård kl. 13.30–15.

KANSLIET ÄR STÄNGT 3.7– 4.8.2017. Ämbetsbevis och släktutredningar kan beställas från Esbo församlingars servicecentral, tfn 09 8050 2600. Bokningstjänster (dop, vigsel, jordfästning), tfn44 09x8050 sivu 10 lev kork2601. 38 mm

”Viaton ilo” – Soiva kesäkahvila klo 12 Leppävaaran kirkossa. Seeli Toivio, sello ja laulu, Pauliina Hyry, urut. Lempeitä lauluja, kepeää kauneutta, luterilaisuuden ja suomalaisuuden syviä sydänääniä.Bach, Mendelssohn, Kuula, Merikanto, Järnefelt. Konsertti kirkkosalissa, kahvia ja rupattelua kirkon pihalla suihkulähteen äärellä. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

TO 27.7. Savonlinnan Oopperajuhlien Timo Mustakallio -kilpailun voittajat 2017 – Urkuyö & Aaria klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Liput 14–24 e, lippu.fi.

SU 30.7. Kohti Lutheria – Suvisunnuntain iltamusiikki klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Catalina Vicens, organetto (Sveitsi); Anna-Maaria Oramo, clavisimbalum. 1300–1400-lukujen kirkkomusiikkia. Vapaa pääsy.

SU 6.8. Cantabile – Suvisunnuntain iltamusiikki klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Seeli Toivio, sello & laulu; Pauliina Hyry, urut. J Bach, Mendelssohn, Järnefelt, Lindberg, Kuula ja Merikanto. Vapaa pääsy.

TI 8.8. Hannu Jurmu, laulu; Eero Annala, urut klo 12 Musiikkia puolenpäivän aikaan-sarjassa Tapiolan kirkossa. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle. Vapaa pääsy.

KE 9.8. ”Kesäunta” – Soiva kesäkahvila klo 12 Leppävaaran kirkossa. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, joht. Kullervo Latvanen. Konsertti kirkkosalissa, kahvia ja rupattelua kirkon pihalla suihkulähteen äärellä. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

TO 10.8. Aarioita ja lauluja hämärtyvässä illassa – Urkuyö & Aaria klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Johanna Isokoski, sopraano; Kristian Lindroos, baritoni; Erkki Korhonen, piano. Mozart, Sibelius, Merikanto, Kuula, Madetoja. Liput: 14–29 e, lippu.fi.

ELÄMÄNKAARI ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kastetut Tuukka Matias Astikainen, Casper Johan Samuli Brusin, Chidera Isabel Edom, Julius Armas Haakana, Pihla Minea Alexandra Haapaniemi, Onni Pekka Oskari Haarala, Emilia Josefiina Harjunmaa, Marcus Veikko Kalevi Hartikainen, Ohto Elmeri Hovilainen, Aleksandra Samanta Huseinovic, Luna Alexandra Into, Daniel Elias Alexander Jäderholm, Ellimaria Emilia Karjalainen, Jesse Kalevi Matias Laiho, Edith Karoliina Leinonen, Iisa Jenny Amanda Niittynen, Mea Adessa Aleksandra Norja, Eino Eerikki Partanen, Matias Akseli Pulliainen, Roope Niklas Pulliainen, Roope Otto Olavi Puttonen, Julius Eemeli Puusniekka, Lukas Hermanni Ranta, Onni Tapio Reen, Olivia Liisa Matilda Rosnell, Lily Helmi Ström, Iiris Lyydia Säkkinen, Alisa Sofia Tiittanen, Verneri Okko Eliel Tourunen, Luka Tapio Vesala, Jade Kristine Virta, Anne Aleksandra Westerholm, Lucas Adrian Westerholm, Ria Rebeca Westerholm, Amanda Yousaf, Matilda Maria Adelina de Silva, Matilda Amanda Österholm. Avioliittoon aikovat Jason Joakim Andberg ja Laura Elisa Kolehmainen, Tom Hector Ekebom ja Annika Eveliina Sipilä, Tomi Tapani Halme ja Sari Mirjami Känkänen, Jouni Matias Kalliokoski ja Noora Ulrika Ylipieti, Matti Jaakko Kangas ja Anna Karoliina Katajamäki, Timo Arvid Kaski ja Kaisa Inkeri Miinalainen, Marko Tapio Kuosmanen ja Rosa Sofia Korkala, Arttu Juhani Norja ja Julia Aleksandra Nordström, John Patrick Carlo Nylund ja Heidi Kristiina Olanterä. Hautaan siunatut Enni Sylvi Salmenkannas 99 v, Martti Toivo Pietilä 94 v, Aili Ester Lokkila 89 v, Helvi Siviä Johanna Ouni 89 v, Aili Martta Ronkainen 88 v, Vieno Salo 88 v, Esko Sulho Erikäinen 86 v, Reijo Kalevi Vahvelainen 84 v, Hilkka Lea

Apua & tukea Kiinnostaako vapaaehtoistyö?

Diakonian ajanvaraus

Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Soita ja varaa aika tai tule käymään. www.espoonseurakunnat.fi/tukea, www.kauniaistenseurakunta.fi ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Heinäkuussa ma klo 9–10 Soukan kappeli, 09 8050 6738. Elokuussa ma ja to klo 9–10 Soukan kappeli, 09 8050 6738.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Ronja Julia Erkinheimo, Eero Toivo Juhani Grönroos, Markus Juhani Hannukainen, Otto Akseli Juuti, Enni Isabella Kerbs, Lahja Matilda Hannantytär Konttas, Benjamin Elias Koskinen, Rasmus Arvo Kullervo Leppinen, Lauri Matti Olavi Littunen, Ina Elli Emilie Mäkelä , Lukas Juhani Villiam Oksanen, Oskari Jalmari Purho, Eevi Fiona Adalmiina Retkin, Kristian Olavi Ruuhijärvi, Vivian Eva Sofie Rönnberg, Krisztina Thuneberg, Verner Kaarlo Oskari Tukkiniemi, Kiira Hulda Vilkman, Saga Lilian Yliselä. Avioliittoon aikovat Niko Pontus Bonpoika Grönholm ja Hannele Maria Lehtonen, Henri Olavi Antero Keurulainen ja Noora Katariina Viuhko, Riku Petteri Kivelä ja Erika Anneli Ajaste, Christer Johan Rasehorn ja Sari Susanna Aspelin, Sven Rasmus Rönn ja Satu Pauliina Virtanen, Mika Sami Snellman ja Satu Maria Painilainen, Mika Jyrki Suolaniemi ja Sari Tellervo Toivonen, Teppo Tapani Särmäkari ja Heidi Janika Hätälä, Arto Juhani Tammipuro ja Nina Johanna Ylävainio. Hautaan siunatut Hilkka Alisa Jussila 98 v, Kirsti Mirjam Heiskanen 93 v, Eva Maria Melts 93 v, Olli Johannes Kytölä 92 v, Lasse Helmer Yrjölä 86 v, Pirkko Orvokki Rönkä 82 v, Esa Nyyrikki Lassila 72 v, Kari Kristian Wiklund 70 v, Tauno Juhani Tossavainen 68 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastettu Isabella Emilie Elisabeth Markkola.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Diakonian ajanvaraus kesällä 13.8. saakka: Soittamalla vahtimestarille p. 040 502 4838, voit tiedustella päivystävän diakoniatyöntekijän yhteystiedot, jos et tavoita alueesi työntekijää. Auroran alue 040 763 6599 Espoon keskus ja Suvelan alue 040 531 1037 (Tuomarila, Suna, Ymmersta) 050 438 0189 (Suvelan kappelin ympäristö) 040 547 1861 (aseman seutu, poste restantet, Kirkkojärvi, Kulovalkea, Kiltakallio, Kaupunginkallio) Pohjois-Espoon alue (Kalajärvi) 040 736 9315 Länsi-Espoon alue 050 438 0176 (Kauklahden keskusta, Vanttila, Nissinmäki, Lasilaakso) 040 513 0862 (Muurala, Mikkelä, Hirvisuo, Karhusuo, Nupuri, Nuuksio, Vesirattaanmäki) Viherlaaksolahden alue 040 572 5344 (Laaksolahti ja Viherlaakso) KAUNIAISTEN SUOM. SEURAKUNTA Diakoniatoimisto avoinna ti klo 9–11, Kavallintie 3. Diakonissa Pirjo Luoma, 050 301 7028. Diakoniatoimisto avoinna ti klo 9-11. Ks. poikkeusajat www. kauniaistenseurakunta.fi/diakonia.

Kastetut Rasmus Kari Mikael Hämäläinen, Aava Nelli Aurora Karhunen, Nella Lilja Cecilia Korpikallio, Lucia Auroora Kurkela, Julius Anton Eljas Liira, Lumi Isabella Lorenzini, Toivo Alexander Mathoora, Olivia Nyokabi Mwaura, Hilda Maria Niemelä, Hugo Olavi Nieminen, Elmo Toivo Ollikka, Vilho Into Matias Raita, Viljami Albert Saksa, Martta Aino Matilda Siponen, Milo Eino Matias Spoof, Otso Eino Ilmari Suni, Matleena Anne Helena Viitanen. Avioliittoon aikovat Aki Olavi Hänninen ja Katariina Jenni Johanna Mäkynen, Tommi Kristian Sarkkinen ja Noora Ester Ijäs, Pertti Tapani Taskinen ja Elina Pauliina Leiviskä, Ville Antero Ylikulju ja Maarit Hannele Heikkinen. Hautaan siunatut Karin Inkeri Heino 92 v, Aino Maria Ranta 88 v, Raili Kaarina Suomela 87 v, Vieno Kyllikki Ulmanen 86 v, Irja Orvokki Mäkinen 85 v, Matti Edvard Ylätupa 85 v, Terttu Annikki Haataja 83 v, Eeva Elviira Lehtonen 83 v, Raija Anna-Maija Johansson 79 v, Jaakko Ilmari Sundström 78 v, Pekka Kalervo Mikkola 77 v, Eero Uolevi Kuusisto 76 v, Aune Anneli Paunu 73 v, Seppo Yrjö Airissalo 71 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Emma Isabella Aura, Evert Dominic Sylvester Ekman, Ohto Veli Häkkinen, Olivia Aliina Linnea Kakko, Suvi Anni Lyydia Karlsson, Iiris Matilda Kemppinen, Matias Markku Johannes Keränen, Emma Kaarina Kortetmaa, Irene Eeva Vanamo Laiho, Joa Armas Olavi Mäkinen, Lilia Mimosa Mariel Niemi, Eemil Arvo Tobias Oja, Jade Kaarina Pohjois-Koivisto, Lotta Olivia Reilio, Otso Olavi Roivainen, Sanna Maria Elisabet Rönnholm, Amanda Elle Viola Saari, Selina Isabel Salaspuro, Vilma Alina Varjus

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muina aikoina ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä. OLARIN SEURAKUNTA Diakonian ajanvaraus: Puhelimitse KEHITYSVAMMATUKI 57 RY.

Haluatko elämääsi kiinnostavaa tekemistä? Espoon ensimmäiset vapaaehtoistoiminnan messut la 2.9. klo 12–16 Ison Omenan palvelutorilla. Mukana 20 vapaaehtoistoimijaa, ohjelmassa musiikkia, tanssiesityksiä, taidetta ja teatteria. Tule ja löydä itsellesi sopiva tapa toimia vapaaehtoisena. Anna aikaa, saat iloa! Tapahtumaan on vapaa pääsy. Lisätietoja messuista: www.espoonvapaaehtoisverkosto.fi. Espoon seurakuntien vapaaehtoistehtäviä löydät myös nettiosoitteesta vapaaehtoistyo.fi/ espoo.

Hautaan siunatut Kalevi Henrikki Myllyluoma 88 v, Aino Marja-Liisa Palolahti 77 v.

Haaranen 82 v, Ella Annikki Hukkanen 79 v, Alf Kristian Sonntag 69 v, Helena Kaarina Lappalainen 67 v, Aila Orvokki Keski-Ojala 63 v, Jouko Juhani Norja 60 v, Heikki Sakari Jormanainen 58 v, Mika Marko Tapio Tirkkonen 29 v, Elisa Maria Kujala 18 v.

Avioliittoon aikovat Antti Tapio Kilpeläinen ja Vilma Inkeri Vaarna, Jussi Jaakko Liikala ja Marja Saara Helena Saarijärvi, Kai Wilhelm Liitola ja Jessica Karoliina Wikholm, Mika-Matti Tapani Maisonvaara ja Laura Emilia Kovala, Pietari Aku Anton Nuolivirta ja Anna Maria Holmberg, Juha Tuomas Nyrhilä ja Maria Essi Anniina Hautala, Teijo Kalervo Petäjäjärvi ja Jaana Johanna Manninen. Hautaan siunatut Aune Maria Hara 95 v, Anna Marja Kaila 92 v, Helvi Inkeri Lipiäinen 92 v, Irja Maria Rudolph 91 v, Eeva Maija Lehtimäki 89 v, Rauni Säde Marjatta Kontu 88 v, Eeva Maija Dunderfelt 85 v, Paula Eine Laine 84 v, Olli Pekka Paroma 81 v, Kalervo Juhani Hentunen 74 v, Matti Ilmari Leppänen 68 v, Rauno Rainer Mertanen 54 v, Hannu Pekka Mikael Huhta 31 v, Joonas Henrik Jokitalo 21 v, Tomi Petteri Koskipalo 20 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Emilia Maria Eskola, Olivia Linnea Aleksandra Granvik, Aatos Oskari Haaramo, Venla Olivia Halavaara, Toivo Okko Olavi Johansson, Ottilia Aino Koutsoukos, Enni Senja Annika Lamminen, Aamos Heikki Viljam Lehtimäki, Samuli Johannes Mattila, Isabella Maria Kristiina Mäki, Ilmari Ahti Juhani Ojutkangas, Pihla Iris Olivia Prittinen, Lumi Ava Maria Riekki, Ruut Lilli Maria Salminen, Lukas Lauri Kalervo Sepponen, Friida Aleksandra lev 91 x 45 mm PaKe Vakkilainen, Henri Oliver Wilson.

Avioliittoon aikovat Janne Olli Samuli Kuusinen ja Matleena Aino Tellervo Ojansuu, Ole Tony Micael Nordström ja Paula Katariina Forsblom, Toni Armas Sallanmaa ja Maiju Susanna Lempinen, Aleksi Kustaa Salminen ja Iina Karoliina Laitinen, Iikka Ilari Tahkokallio ja Matleena Eeva Inkeri Takala. Hautaan siunatut Vieno Sylvia Keinänen 100 v, Irja Alina Talme 98 v, Martti Anton Kurittu 92 v, Raili Anneli Kaurila 87 v, Allan Olavi Ripatti 85 v, Olavi Eero-Oskari Mantere 84 v, Leena Tellervo Ailio 83 v, Taimi Marjaana Suominen 70 v, Kirsi Kaarina Koljonen 59 v, Ilpo Tapani Hakala 57 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Sebastian James Thor Drakard, Nea Sofia Amanda Elonen, Franz Kasper Finnilä, Elle Alisa Ivakko, Cedric Oscar Leidenius, Linnéa Alina Unna Liukkonen, Amélie Estelle Machreich, Aron Wilhelm Mansner, Knut Valfrid Sirén, Edvin Thorvald Rafael Theman, Alessia Olivia Öjst. Kungörelse om äktenskap/ Avioliittoon aikovat Kari Juhani Kalle Riikonen och Ida Miina Cecilia Rekonen. Avlidna/Hautaan siunatut Anita Linnea Sjögren 96 år, Ebba Elvira Hemming 92 år, Maj Birgit Wirtanen 80 år, Lasse-Pekka Ekberg 72 år, Karl Johan Savén 64 år, Harriet Marianne Klar-Kristola 63 år, Annette Katrine Dunderfelt-Berndtson 57 år.

ESPOON SEURAKUNTIEN PALVELUKESKUS avoinna ma–pe klo 9–15 Kirkkokatu 1 Varauspalvelut (kaste, vihkiminen, hautaan siunaaminen) p. 09 8050 2601, varauspalvelut.espoo@evl.fi Rekisteripalvelut (virkatodistukset ja sukuselvitykset) p. 09 8050 2600, palvelukeskus.espoo@evl.fi Hautapalvelut p. 09 8050 2200, fax 09 256 7212, hautatoimisto.espoo@evl.fi

tiistaisin klo 10–11, p. 050 4329 368. Henkilökohtaisesti käymällä voit ajan varata Matinkappelilla (Liisankuja 3) tiistaisin klo 10–11. TAPIOLAN SEURAKUNTA Diakoniatoimisto, Kirkkopolku 6, arkisin 040 531 1011.

GRANKULLA SVENSKA FÖRSAMLING Diakonimottagning och brödutdelning tisdagar kl. 9.30–11. Diakon Catherine Granlund, tfn.050 439 3208, diakoniassistent Karin Nordberg, tfn.050 343 6885. Espoon ensimmäiset vapaaehtoistoiminnan messut järjestetään Kauppakeskus Ison Omenan palvelutorilla lauantaina 2.9. klo 12–16. Anna aikaa – saat iloa

12 A

MIELIPIDE

Uskonnot yhdessä rauhaa lujittamaan MAAILMALTA KANTAUTUVAT järkyttävät uutiset, Lähi-idän toivottomilta tuntuvat rauhanponnistelut ja kotimaassa tuon tuostakin ajankohtaistuva vihapuhekeskustelu saavat kysymään, onko meillä toivoa maailmasta, jossa voisimme elää rauhassa toisiamme kunnioittaen. Vihalle on kautta aikojen haettu oikeutusta uskonnoista, jotka kuitenkin kaikki tunnustautuvat rauhan uskonnoiksi. Olisiko uskontojen aika yhdistää voimansa ja vastustaa vihaa yhtenä rintamana? Uskon, että ikiaikaisten konfliktien ratkaisemiseen on olemassa vain yksi avain – kasvatus. Sen sijaan, että tulevat sukupolvet kasvatetaan lietsomaan vihaa, ne tulisi kasvattaa kunnioittamaan toisia, hyväksymään erilaisuus ja näkemään se pikemminkin vahvuutena kuin uhkana. Meillä vanhemmilla on merkittävä vastuu asenteiden välittämisessä lapsillemme, mutta vastuu kasvatuksesta on myös päiväkodeilla ja kouluilla. Voisivatkohan maassamme toimivat uskonnolliset yhdyskunnat sekä tunnustuksettomat yhteisöt koota voimansa ja lähteä yhdessä päiväkoteihin ja kouluihin viemään rauhan, ystävyyden ja suvaitsevaisuuden sanomaa? Olennaisempaa kuin keskustella siitä, voiko laulaa Suvivirttä, olisi tutustua eri ajatussuuntiin ja laulaa Suvivirren lisäksi muidenkin oppisuuntien musiikkia. Sen sijaan, että näemme vaivaa järjestääksemme kullekin lapselle ja nuorelle hänen taustansa mukaista kasvatusta, voisimme yhdessä opetella ymmärtämään toistemme kulttuuria ja näkemyksiä. Kimmo Metsä Espoo

Työtön, pysy kotona YHTEISKUNTAMME ON sairas. On työttömyyttä, syrjäytyneisyyttä, mielenterveysongelmia ja yleistä pahaa oloa. Miksi meitä nöyryytetään ja meiltä viedään elämänhalu? Sain itse kokea järjestelmän kylmän käden kosketuksen viime vuoden lopussa. Tyhmyyttäni en pysynyt kotona, kun odotin TE-keskukselta viestiä kurssille pääsystä. Hain kurs-

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

Lapsiperhe ehtii messuun kymmeneksi ESPOONLAHDEN KIRKON korjaustyö on valmistumassa. Hienoa, että messut taas elokuussa jatkuvat siellä. Lapsiperheen edustajana kannatan perinteistä kello 10 alkavaa messua. Sunnuntaipäivään sisältyy monenlaista toimintaa, ja myöhemmin alkava messu tekee iltapäivän suunnittelun haastavaksi. Messun alkamisajankohtaa koskevien seurakuntalaiskyselyjen tuloksen luotettavuutta heikentää se, että kyselyt tehtiin vain kello 11 messuun osallistuville. Osallistuin toiseen kyselyyn. Toisella kerralla olin todennäköisesti messussa naapuriseurakunnassa. Olli Suotunen kouluikäisten lasten isä

Sleystä löytyi rentoutta

sille juuri ennen eläkkeelle lähtöä, ja kutsu kurssin haastatteluun tuli kirjeitse kotiin. Luulin, että saisin viestin myös joko sähköpostiini tai tekstiviestillä. Tässä varoituksen sana työttömille. Älkää missään nimessä poistuko kotoanne, jos olette hakeneet työllisyyskurssille! Soittakaa mieluummin vaikka joka päivä TE-keskukseen. Minulta vietiin kahden kuukauden tulot. Kylmästi ja ilman selityksiä. Minulla olisi ollut todella hyvä, monen Takasivulle

tahon kehuma työllistämisidea, johon olen saanut aiemmin rahaa ympäristöministeriöltä. Kurssilla olisin voinut viedä ideaani eteenpäin. Olin täydellisesti lyöty, yksinäinen, rahaton ja työtön, juuri ennen joulua. Minulta katkaistiin myös henkivakuutukseni, jota olin maksanut vuosikausia, koska siinä rytäkässä en pystynyt maksamaan vakuutusmaksujani. Nyt en ole enää minkään arvoinen. Yksi arvottomista Suomen kansalaisista

JAAKKO HEINIMÄKI kaipaa pääkirjoituksessaan Tulkaa takaisin, iloiset evankeliset! (K&k 22.6.) surutonta ja optimistista, koko maailman autuutta julistavaa evankelisuutta. Hänen mielestään nykyajan evankeliset ovat synkkiä ja omaan oikeassa olemiseensa käpertyneitä. Tahatonta tai ei, Heinimäen arvio evankelisista on aivan metsässä. En itse ole evankelinen, ja oma rippipappini oli nainen. Olen silti käynyt tänä vuonna jonkin kerran Sleyn opiskelijatapahtumissa ja messuissa. Kokemukseni evankelisten ilmapiiristä on täysin päinvastainen kuin Heinimäen. On kunnioitusta, rentoutta ja uskoa omaan tekemiseen ja huomispäivään. Viisaana miehenä päätoimittaja toki tietää, että laki ei poista evankeliumin riemua eivätkä ilo ja optimismi poista totuuden kaipuuta. Evankelisluterilaisen kirkon tulisikin jättää elintilaa myös perinteisesti ajatteleville. Mikko Karhunen Espoo

Kiitos lauluillasta YHTEISLAULU RAIKASI Espoon tuomiokirkossa 25. 6. Tunnelma oli erinomainen ja klassikoiden uudet sovitukset mainioita. Myös kaksikielisyys ansaitsee kiitoksen. Heidi Järnefelt Espoo