Kirkko ja kaupunki 2017 13 helsinki by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

20.7.2017 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

A 6 Kauppalaiva Christina palvelee saariston asukkaita B 8 Reformaattori Martti Lutherin pöytäpuheissa kukoistivat sekä viisaus että karkeudet

Kukkahattupiispa Toisille Irja Askola on sylkykuppi, toisille syy kuulua kirkkoon

Kirjailija Mika Waltari toukokuussa 1954

Ihmiset kysyvät minulta usein, uskonko Jumalaan. En pidä kysymyksestä, koska se on yritys lokeroida minut. – – Toimin, kuin Jumala olisi olemassa. Voit itse määritellä, tarkoittaako se, että uskon häneen. Kanadalainen psykologian professori Jordan B. Peterson toukokuussa 2017

Iankaikkisesti

Minusta ihmiset, jotka niin kärkkäästi pyrkivät kyselemään toisen ”Jumalasuhdetta”, syyllistyvät vielä suurempaan epähienotunteisuuteen kuin jos utelisivat sukupuoliasioista.

Tänään

Eilen

2a Minä uskon! Auta minua epäuskossani! Miehen sanat Jeesukselle Markuksen evankeliumin 9. luvussa

Rukous

Pääkirjoitus

istock

Kun kirkko tuli näköisekseen Helsingin hiippakunnan piispanvaalin takakaarre lähestyy. Syytä onkin lähestyä, vaalia on sentään käyty jo koko vuosi. Piispan hiipan asettaminen Irja Askolan päähän syyskuussa 2010 ei merkinnyt uuden ajan alkamista Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Irja Askolan piispanvihkimys oli osa laajempaa kokonaisuutta, jossa kirkko rupesi näyttämään enemmän itseltään. Irja Askolan valinta Helsingin piispaksi toi esiin, millainen kirkko jo tosiasiassa oli, vaikkei piispainkokouksen tai kirkolliskokouksen ryhmäkuvaa katsellessa olisi siltä näyttänyt.

Mitä sinä tarkoitit, Luojani, sanoessasi ettei minun tarvitse pelätä ja että minä olen sinun ja että olet kanssani. Nyt minä taas pelkään ja tekee mieli perääntyä, antaa olla kaiken henkisen kasvun ja yksin jalostumisen.

”

Vuosi 2010 oli piispanvaalien supervuosi. Maaliskuussa valittiin arkkipiispaksi Kari Mäkinen. Kaarlo Kalliala voitti arkkihiippakunnan piispan Piispan homma on vaalin loppuvuodesta 2010. Siinä sietämättömän välissä valittiin Askola Helsinkiin. yksinäistä.” Edellisenä vuonna oli Porvoon piispaksi valittu Björn Vikström. Tämä kvartetti ei ole aatteellisesti eikä asenteiltaan yhtenäinen eikä se muodosta mitään omaa liberaalipoolia muuten niin vanhoillisessa piispakunnassa. Silti Askola, Kalliala, Mäkinen ja Vikström edustavat, kukin omalla persoonallisella tavallaan, sellaista hengellisyyttä ja sellaista vastuullista kristityn elämänasennetta, jonka monet kyllä kirkosta jo tunnistivat. Sitä vain ei voinut mitenkään havaita pelkästään kirkon yläpäätä tarkastelemalla. Naisena piispa Askola on joutunut silmätikuksi erityisellä tavalla. Kun piispan homma on muutenkin sietämättömän yksinäistä, korostuu viran kohtuuton yksinäisyys asetelmassa, jossa kymmenestä piispasta vain yksi on nainen. Ja kuten piispa Askola itsekin tämän lehden haastattelussa kertoo, naisena piispa saa aivan eri lailla henkilöön menevää palautetta kuin miespuoliset kollegansa. Tämä ei ole ainoa syy, miksi kymmenen piispan joukossa pitäisi olla vähintään neljä naista ja vähintään neljä miestä – kolmellakin tilanne olisi vielä siedettävä. Mutta se on yksi hyvä syy. Irja Askola on kyllä vastannut kahtakin naista, ja maksanut sen omasta jaksamisestaan. Hän on eläkkeensä ansainnut. Ja korkeimman kiitoksen. Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kuolen ennen sitä. Kun vedet tempaavat mukaansa ja liekki polttaa. Kerro minulle, mutta ethän kivun kautta, mikä on se, mitä en ymmärrä.

Lainasanat

”

Leirillä oli sellainen ilmapiiri, että uskaltaa sanoa mielipiteensä. Ei lannisteta, vaikka ei olisikaan kaikkien kanssa samaa mieltä.” Vuosaaren seurakunnan musiikki- ja media rippikoulun käynyt Elsa Vuolanne, sivut B 1–4

Seuraava lehti ilmestyy

10.8.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 20.7.2017 numero 13 kirkkojakaupunki.fi Kannen kuva: Esko Jämsä

– Naispappeudesta emme luovu, vaikka emme sitä tyrkytäkään, sanoo Kuopion piispa Jari Jolkkonen.

Lutherin perilliset Seurakuntalaisten saaminen vastuunkantajiksi on piispa Jari Jolkkosen mukaan välttämätöntä kirkon hengissä pysymiselle. Teksti Kaisa Halonen Kuva Juha Sinisalo

aikka reformaatiolla, jonka 500-vuotismerkkivuotta parhaillaan vietetään, oli monia suuria yhteiskunnallisia seurauksia, siinä ei ollut kyse politiikasta – eikä edes kirkkopolitiikasta, vaikka tuloksena oli useampikin uusi kirkkokunta. – Kyse oli Jumalasta: kuka Jumala on, miten voimme saada tietoa hänestä, mitä on Jumalan armo, miten päästään Jumalan pelastavaan yhteyteen ja miten siinä eletään, kertoo Kuopion piispa Jari Jolkkonen. Hän on myös reformaattori Martti Lutherin ehtoollisteologiasta väitellyt teologian tohtori. Reformaatio oli Jolkkosen mukaan erityisesti tapojen puhdistusta. Luther halusi siivota pois väärinkäytöksiä, kuten anekaupan ja maksetut messut sekä ankarat paastosäännöt, joilla pyrittiin ostamaan tai itse ansaitsemaan pelastus. Lisäksi hän halusi jakaa ehtoollisella viinin myös maallikoille ja purki pappien pakkoselibaatin. Kirkon uudistaminen ei loppunut Lutheriin eikä sen Jolkkosen mukaan pidäkään. Hän kuitenkin huomauttaa, että Lutherin nimissä ei voi ajaa mitä tahansa muotivirtausta. – Lutherista ei oikein saa uskottavaa kasvissyönnin, monikulttuurisuuden tai uusien avioliittokäsitysten esitaistelijaa. Jolkkonen itse näkee polttavaa uudistustarvetta esimerkiksi siinä, kuinka seurakuntalaiset saadaan mukaan kantamaan vastuuta kirkon työstä.

– Lihavina vuosina meille syntyi aika työntekijäkeskeinen kirkko. Samalla niin kutsuttu yhteinen pappeus ohentui. Sitä on nyt pakko elvyttää, ja se on meille ihan terve läksy. Luther tuli perustaneeksi uuden kirkon ja käynnistäneeksi kristikunnan jakautumisen, vaikka hänen tarkoituksenaan oli vain puuttua vääristymiin katolisessa kirkossa. Jolkkosen mukaan Lutheria voikin pitää reformikatolilaisena, jonka juuret olivat tiukasti keskiajan teologisessa ja hengellisessä maaperässä. – Meillä Suomessa tämä jatkuvuus opissa, jumalanpalveluksessa ja hengellisessä elämässä on haluttu säilyttää. Toisin kuin Saksassa meillä ei ole ollut tarvetta erottautua katolisuudesta. On riittänyt, että karsitaan epäkohdat, mutta kunnioitetaan vanhan kirkon perintöä mahdollisimman pitkälle, Jolkkonen arvioi. Kun kerran olemme niin lähellä ja nykyinen katolinen kirkkokin on hyvin erilainen kuin se, jota Luther kritisoi, emmekö voisi palata takaisin katoliseen kirkkoon? Jolkkonen huomauttaa, että erojakin on. – Kirkkomme on riippuvaisempi valtiosta kuin katolinen kirkko. Naispappeudesta emme luovu, vaikka emme sitä tyrkytäkään. Eettisissä kysymyksissä olemme aika joustavia, joidenkin mielestä joskus epäselviäkin. Katolisen kirkon kanta napsahtaa pöytään nopeammin.

Eikä Jolkkonen muutenkaan usko niin sanottuun paluun ekumeniaan, jossa ajatellaan, että joku kirkkokunta palaisi äitinsä helmaan. Suomessa kirkkojen yhteistyössä on kuitenkin päästy pitkälle. Syksyllä julkaistaan Suomen luterilaisten ja katolilaisten yhteinen julistus kirkosta, ehtoollisesta ja kirkon virasta. – Toivomme, että se olisi vahva askel myös viran tunnustamiseen ja johtaisi myöhemmin myös ehtoollisyhteyteen. Luterilaisuus syntyi Euroopassa, jossa luterilaiset kirkot kärsivät nykyisin jäsenkadosta. Sen sijaan Afrikassa ja Aasiassa luterilaiset kirkot kasvavat voimakkaasti. Luterilaisuuden kasvupotentiaali onkin Jolkkosen mukaan siellä. – Kasvu tuo Afrikan ja Aasian kirkoille itsetuntoa ja teologista itsenäisyyttä, eivätkä ne enää suostu myötäilemään eurooppalaisten luterilaisten liberaaleja äänenpainoja. Luterilaisuus on esimerkiksi Afrikassa identiteetiltään vahvempaa kuin Euroopassa, ja köyhissä kirkoissa yhteinen pappeus on voimissaan, Jolkkonen kuvailee. – Afrikkalainen kristillisyys on usein karismaattista ja konservatiivista. Ympäristökysymykset, feminismi ja monikulturismi eivät siellä kirkkoja useinkaan kiinnosta. Sen LISÄÄ sijaan ne haluavat panostaa kouluVERKOSSA tukseen ja köyhien auttamiseen. ■

330

kausityöntekijää työskentelee tänä kesänä Helsingin seurakuntien hautausmailla Hietaniemessä, Honkanummella, Kulosaaressa, Malmilla, Maunulassa ja Östersundomissa. Esko Jämsä

Tsedey Gebremariam ja hänen poikansa Brook Alemayehu lukevat Gebremariamin tekemää kirjaa amharaksi.

Tsedey Gebremariam uudistaa amharan opetusta Suomen opein Tsedey Gebremariam toteutti opinnäyte työnään Metropolia-ammattikorkeakoulus sa 12 laulun kokoelman Etiopian virallisel la kielellä, amharalla. Syntyi myös verkko sivusto fikirmedia.com / Sunday School, muistipeli ja DVD-sisältöjä. Materiaaleista löytyy lukuisia Raamatun tarinoita. Etiopiassa on yli 40 miljoonaa alle 14-vuotiasta, joista suurin osa opettelee lu kemaan mustavalkoisista kirjoista. Amha raa on haastavaa oppia, sillä kielessä on yli 230 merkkiä. Gebremariam on päättänyt mullistaa kielen opetuksen. – Suomalaiset opetusmenetelmät ovat inspiraationi lähteenä. Täällä lapset oppi vat leikkimällä, Gebremariam sanoo. Hän on omaksunut värien käytön suo malaisista oppimateriaaleista. Yli 200 000 amharankielistä maahan muuttajaa asuu Etiopian ulkopuolella. Eri tyisen paljon heitä on Yhdysvalloissa. Op pimateriaalit auttavat myös maahanmuut tajien lapsia omaksumaan kielensä ja kult tuurinsa.

Kristityksi vieraassa maassa Kasvava joukko turvapaikanhakijoita on kääntynyt Suomessa kristityksi, ja he tarvitsevat kummeja.

Joulukalenteriin etsitään tekstejä Pääkaupunkiseudun seurakunnat lähet tävät jäsentensä kotiin tänä vuonna joulu kalenterin. Sen luukuista avautuu tekstejä, joita kaupunkilaiset ovat kirjoittaneet toi silleen. Kalenteri lähetetään osoitteellise na postituksena. Seurakunnat saavat ka lenteria myös omaan käyttöön. Osoitteessa joulu.fi voi nyt laatia oman ehdotuksensa joulukalenterin luukus ta löytyväksi tekstiksi. Tekstien teemoi na ovat turva, lämpö, rauha, toivo, sei men joulu ja lähimmäisyys. Teksti saa ol la maksimissaan 50–60 merkkiä pitkä vä lilyönnit mukaan luettuina. Kirjoituksista 25 valitaan painettavaan joulukalenteriin, ja loppuja voidaan käyttää netissä. Oman ehdotuksensa kirjoittaja osallistuu eloku valippujen arvontaan.

Teksti Eira Serkkola Kuva Esko Jämsä

ummi ja aikuinen kummipoika istuvat pöydän ääressä kauppakeskuksen kahvilassa. He eivät puhu mitään, vaan kumpikin lukee pientä kirjaa ja näpyttää välillä kiivaasti puhelintaan. Kirjat näyttävät olevan Raamattuja. Tämä olisi epätavallinen tilanne suomalaistenkin kesken. Mutta vielä epätavallisempaa on, että kummipoika lukee arabiankielistä Raamattua. Kummitädin kirja on suomenkielinen, ja keskustelu käydään Google Kääntäjän avulla, sillä yhteistä kieltä ei ole. – Me puhumme kaikesta. Tällä tavalla olemme lukeneet jo Roomalaiskirjeen ja Efesolaiskirjeen, kertoo kummi Minna-Sisko Mäkinen.

Kummipoika Elijah pakeni Irakista Suomeen syksyllä 2015, kuten tuhannet muutkin nuoret miehet. Hän oli harras, islamia opiskellut muslimi eikä voinut pelottavalla pakomatkallaan kuvitellakaan, että tulisi kääntymään kristityksi vieraassa maassa nimeltä Suomi. Turvapaikanhakijoilla on puutetta tekemisestä. Elijah löysi vastaanottokeskuksen aulasta arabiankielisen Raamatun ja alkoi lukea sitä – uteliaisuudesta. Elettiin syksyä 2016. – Koska olin opiskellut islamia, minulla oli jo usko Jumalaan. Osaan Koraanista ulkoa seitsemän suuraa ja lisäksi 400 hadithia, islamin perimätietoa. Lukiessani Raamattua huomasin, että siinä on enem-

Ryhtyisitkö kummiksi?

astori Ramez Ansara ajatteli aluksi, että olisi ihanteellista, jos kristityksi kääntyneet arabiaa puhuvat ihmiset saisivat sekä suomen- että arabiankielisen kummin. Kirkkolakikin edellyttää kastettavalle kahta kummia. Kävi kuitenkin ilmi, että Lähi-idästä tulleet kristityt, palestiinalais- ja syyrialaistaustaiset perheet, pelkäsivät Irakista tulleita nuoria miehiä. Syynä oli historian painolasti, kokemukset diktatorisesta hallinnosta ja vaikeus luottaa toisten kääntymyksen aitouteen. Leppävaaran seurakunnassa arabiankielisiä messuja on vietetty jo pitkään läheisen vastaanottokeskuksen vuoksi. Moni työntekijä onkin alkanut irakilaisen kummiksi. Minna-Sisko Mäkinen haluaa rohkaista tavallisia seurakuntalaisia mukaan kummeiksi. – Se on iso tehtävä ja mahdollisuus! Se merkitsee ystävyyttä, yhteyttä ja suomalaisen kulttuurin opettelua. Kummeja tarvitaan seurakunnissa myös muille maahanmuuttajille kuin turvapaikanhakijoille, ja tulevaisuudessa vielä enemmän. – Elijah’lle oli iso juttu tulla meidän perheeseemme. Hän käy meillä kylässä ja laittaa ruokaa, käymme kävelyllä ja kirkossa. Katsomme myös valokuvia ja kerromme toisillemme elämästä ennen tapaamistamme. Kummipoika haluaa nähdä normaalia suomalaista elämää. Jos kummiksi ryhtyminen kiinnostaa, asiasta voi kysellä lisää omasta seurakunnasta. – Rukoilemme näin, koska yhteistä kieltä ei ole. Mutta yhteys on silti, sanoo Elijahin kummi Minna-Sisko Mäkinen.

män rakkautta kuin Koraanissa, alle 30-vuotias Elijah kertoo. Nyt ei käytetä Google Kääntäjää, vaan tulkkina toimii Helsingin seurakuntien arabiankielisen työn pastori Ramez Ansara. – Muslimina yritin aina tehdä kaiken oikein. Oli rankkaa elää muslimina, kun piti ikään kuin olla maksamassa velkaa Jumalalle. Minusta tuntui, että Raamattu kertoo paremmasta Jumalasta, joka rakastaa ihmisiä. Islamissa Jumalaa pitää pelätä. – Aloin vertailla kristinuskon ja islamin jumalakuvaa sekä käsitystä oikeasta ja väärästä. Irakissa meidän ei sallittu tutkia asioita. Euroopassa aloin nähdä maailman eri silmin, Elijah toteaa. – Tajusin, että tämä uskonto sopii minun persoonaani. Olen rauhallinen ihminen enkä halua vihata tai lyödä ketään. Elijah janosi lisää tietoa kristinuskosta. Vastaanottokeskuksessa kävi pienen itsenäisen seurakunnan edustajia, jotka veivät asukkaita bussilla omaan kirkkoonsa, sekä Jehovan todistajia. Kun Elijah’n kiinnostus huomattiin, häntä alkoivat painostaa sekä maanmiehet että Jehovan todistajat, eri syistä. – Olin tosi yksin enkä tiennyt, minne mennä. Edessäni oli kaksi tietä, Elijah kuvailee. Yhtäkkiä hänen silmänsä täyttyvät kyynelistä. Myös Ramez Ansara liikuttuu. Minna-Sisko Mäkinen kaivaa laukustaan nenäliinoja.

”

Puhuin Jeesukselle kuin ystävälle. Olin eksyksissä ja pyysin apuun ihmistä, joka opastaisi minua.” Kristityksi kääntynyt Elijah

Hetken kuluttua Elijah jatkaa kertomustaan. – Silloin aloin rukoilla Jeesusta, joka islamin opetuksen mukaan on vain yksi profeetoista. Puhuin hänelle kuin ystävälle, en niin kuin mahtavalle Jumalalle. Olin eksyksissä ja pyysin apuun ihmistä, joka suvaitsisi ja opastaisi minua. Malmin seurakunnan kansainvälisen työn sihteeri Minna-Sisko Mäkinen tapaa usein turvapaikanhakijoita työnsä puolesta, ja näissä merkeissä hän tutustui Elijah’n kanssa. Mäkinen ei pelännyt keskusteluja kristinuskon ydinasioista, vaikka yhteinen kieli puuttuikin. He juttelivat paljon. Kun kielitaito loppui isojen kysymysten äärellä, Minna-Sisko ohjasi nuorukaisen Ramez Ansaran luo. – Oli iso ilo tutustua Rameziin. Hän ymmärsi mi-

nua ennen kuin ehdin kysyä mitään, Elijah sanoo rippipapistaan. Ramez Ansaran työnkuva onkin mullistunut syksyn 2015 jälkeen. Hän pitää aikuisrippikoulua kristinuskosta kiinnostuneille turvapaikanhakijoille. Herttoniemen kirkolla kokoontuu kaksi ryhmää joka maanantai. Kolmas ryhmä seuraa opetusta Skypen kautta, koska he asuvat vastaanottokeskuksissa muualla Suomessa. – Rippikoulu kestää 45–60 tuntia. En kasta ketään ennen kuin voin olla varma, että ihminen todella haluaa tulla kristityksi ja on sisäistänyt sydämessään uskon, Ansara painottaa. Pääkaupunkiseudun luterilaisiin seurakuntiin on nyt liittynyt 54 irakilaista turvapaikanhakijaa ja yksi muunmaalainen. Elijah kastettiin Espoossa Perkkaan kappelissa 5. toukokuuta. Kummit ovat Minna-Sisko Mäkinen ja hänen miehensä Hannu. Kummilahjaksi hän toivoi kaularistiä. Elijah tuntee saaneensa rauhan sydämeensä. Mutta ulkoinen epävarmuus ja odotus jatkuvat. Ensimmäisen kielteisen turvapaikkapäätöksen ja valituksen jälkeen hän on anonut oleskelulupaa muuttuneen tilanteensa perusteella. Irakissa islamista luopuminen on rikos, joka ansaitsee kuolemanrangaistuksen. Vaikka lähiomaisten kädestä. ■ Elijah’n nimi on muutettu.

Isoäiti Kay From nousee Villingin saaresta kauppalaivan kyytiin lastenlastensa Luna ja Rio Finnemanin kanssa. Ostoskoriin kertyy muun muassa tuoreita mansikoita, maitoa ja leipää.

Kauppalaiva kulkee satamien välillä lyhyintä mahdollista reittiä. Silti koko kierroksella kertyy matkaa 35–40 merimailia. Ruorissa on Ensio Mäntylä. Taustalla lehtiä lukevat Daniela Sandström (vas.) ja Siv Ahonen.

Mikä kauppalaiva? Siv Ahosen vanhemmat perustivat Granön saareen kaupan vuonna 1947. Myöhemmin kauppa siirtyi rannikolle Karhusaareen. Kauppalaiva Christinan kotisatama on Karhusaaren kaupan yhteydessä. Laiva palvelee lähisaarten asukkaita kesäaikana kuutena päivänä viikossa. Ahonen on työskennellyt kolmessa eri kauppaveneessä. Christina-aluksella hän on ollut vuodesta 1972 lähtien.

Liisa Saarinen (oik.) on perinyt Mölandetin saaren mökkinsä isovanhemmiltaan. Lapsenlapset Tuomo ja Tuukka jatkavat pitkää perinnettä. Nyt vuorossa on jäätelötauko kauppalaivalla.

Kauppalaiva Christina on lajinsa viimeinen Veneen miehistö paiskii yli kymmenentuntisia päiviä. Muut yrittäjät ovat luovuttaneet. TEKSTI TARMO YLHÄVUORI KUVAT ESKO JÄMSÄ

ello on 8.30 tiistaiaamuna. Kauppalaiva Christina on tankattu ja valmis lähtemään kierrokselleen. Saariston asukkaat jo odottavat. – Nyt on viimeinen tilaisuus käydä vesivessassa, kehottaa kapteeni Ensio ”Enska” Mäntylä Helsingin Karhusaaren laiturilla. Laivassa ei ole vessaa eikä muitakaan mukavuuksia. Koko ruuma ja kansi on varattu myyntitavaralle. Seuraavan kerran vesivessasta pääsee nauttimaan kymmenen tunnin päästä. Silloin laiva palaa kotilaituriin. On aika lähteä matkaan kohti Sipoon Mölandetsaaren pohjoispuolta. Laiva purjehtii kolmen eri kunnan vesillä, joten tutuiksi tulevat myös Helsingin ja Porvoon saaristot. – KAUPASSA KÄYNTI on sosiaalinen tapahtuma. Muuten saarten asukkaat eivät tapaa naapureitaan, kertoo kauppias Siv ”Dockan” Ahonen. Enska on kuitenkin eri mieltä. Kyllä saarelaiset tapaavat toisiaan muuallakin kuin laivassa. Epäilemättä kauppalaivalla käynti on saarten asukkaille tärkeä tapahtuma. Mölandetin laiturilla odottaa jo kymmenkunta asiakasta.

Johanna Ljungberg nousee ensimmäisten asiakkaiden joukossa laivaan. Hän on ostoksilla miehensä Kim Lindholmin ja veljentyttären Malva Ljungbergin kanssa. He ovat saaren pitkäaikaisia kesäasukkaita. Saaristossa kaikki tuntevat toisensa. Todisteena siitä ruumassa kaikuvat tervehdykset. Myös Liisa Saarinen on viihtynyt saarella jo 30 vuotta. Siitä huolimatta hän eksyi seikkaillessaan lastenlastensa Tuomon ja Tuukan kanssa. Poikia ei eksyminen hetkauta. He ovat kiinnostuneita laivan jäätelöaltaasta. SEURAAVAKSI KAUPPALAIVA ottaa kurssin kohti Girsholmenia, helsinkiläisen venekerhon saarta. Dockan ja kauppa-apulainen Daniela Sandström kapuavat ruumasta ohjaamoon. Muovituoleista ei tarvitse kiistellä. Jokainen tietää paikkansa. Kauppalaivan toiminnassa näkyvät rutiinit. Dockanilla ja Enskalla on menossa 55. vuosi laivalla. Luokanopettajaksi opiskeleva Danielakin on nuoresta iästään huolimatta konkari. Hän on kuudetta kesää kauppalaivalla.

Dockan tarttuu Ilta-Sanomiin, kun taas Daniela ottaa Iltalehden. Hetkeen ei kuulu mitään muuta kuin lehden rapinaa. Kahvia ja pullovettä kuluu. Enska keskittyy ohjaamiseen. Kauppalaiva kulkee väylien sijaan lyhyintä mahdollista reittiä. – Välillä pohjan alla on vain puolitoista metriä vettä. Silloin on ajettava hiljaa, kapteeni kertoo. KUN CHRISTINA purjehti ensimmäistä kertaa vuonna 1972, samoilla vesillä seilasivat useat kauppalaivat. Nykyisin se on ainoa laatuaan. Muut yrittäjät ovat luovuttaneet. – Kuka on niin hullu, että tekee tätä työtä? Sesonki on lyhyt ja työtä paljon, hymähtää kauppias Dockan. Hän jatkaa työtä kesän kerrallaan. Kauppalaivan tulevaisuudesta päätetään vasta joulun jälkeen. Kauppalaiva liikennöi kuutena päivänä viikossa ja päivät venyvät pitkiksi. Se ei Enskaa haittaa, sillä hän viettää kesälomaansa laivalla. GIRSHOLMEN KUULUU seuraavan Korpholmenin pysäkin tavoin Sipooseen. Kunta vaihtuu Porvooseen vasta Pirttisaaressa.

Villi City 9

SAMPO KIVINIEMI /VASTAVALO.FI

Paloluodon laituri on Christinan reitillä lähinnä Helsingin keskustaa. Taustalla näkyy Jollaksen kerrostaloja.

Urbaani ympäristö on lepakoiden mieleen. Päivätorkkujia löytyy Helsingissä kummista paikoista, kuten auton moottorin päältä, kotoa taulun takaa ja laivan hytistä. Kuvassa pohjanlepakko.

VIDEO VERKOSSA

Saalistaja iskee öisin NAKSUTUS KUULOSTAA siltä kuin pikkukiviä tiputeltaisiin rytmikkäästi peltikatolle. Lepakko saalistaa kesäyössä. Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Sari Hartonen istuu parvekkeellaan Herttoniemessä lepakkodetektorin kanssa. Pieni laite muuttaa nahkasiipien korkeat kaikuluotausäänet ihmiskorvin kuultaviksi. – Olen onnistunut innostamaan myös aviomieheni lepakoiden perään. Olimme häämatkallakin lepakkoretkellä joka ilta, jos ei satanut, Hartonen nauraa. Naksutusta kuuluu yhä enemmän, kun Hartonen kävelee kesämajalleen viereiseen Kivinokkaan. Lepakot viihtyvät kesämajojen rakenteissa ja vanhoissa puissa. Hartonen vinkkaa, että lepakkoretkelle kannattaa suunnata myös Vuosaaren ja Laajasalon sillan alle sekä Seurasaareen. Kauppalaivan käytävät ovat ahtaat, mutta riittävät. Marja Helander (edessä) on tullut ostoksille Kaunisaaressa.

Sieltä kyytiin nousevat Bill Mikander ja hänen lapsenlapsensa Matilda Helmreich. He keräävät kaupan asiakkailta lahjoituksia arpajaisiin. Tulossa on saaren jokavuotinen kesäjuhla. Heillä on mukanaan itse askarrellut mainoskyltit sekä suomeksi että ruotsiksi. Laivalla selviää loistavasti kummallakin kielellä. Hyvällä tuurilla voi kuulla myös muutaman sanan englantia. Mikander arvioi, että saaressa on pari–kolmesataa kesäasukasta. Osa viihtyy saaressa ympäri vuoden. Laiturilla kiemurteleekin pitkä jono laivaan. – Ollaan laiturissa niin kauan kuin asiakkaita riittää. Myöhästyminen on siis positiivinen asia, toteaa Enska Mäntylä.

Kauppalaiva Christina liikennöi 12.8. asti. Aikataulut ja reitit löytyvät osoitteesta www.kauppalaivachristina.fi.

Lepakkotutkija Eeva-Maria Kyheröinen.

JERE HUTTUNEN

PÄIVÄN AIKANA ehditään käydä 18 satamassa. Miehistö huhkii kymmenen tuntia viilin, meetvurstinäkkileipien ja mustikkakeiton voimin. Kotirannassa on vuorossa vielä laivan tyhjennys. Laiva saapuu Karhusaareen vartin myöhässä. Nyt voi Enska olla tyytyväinen.

MUSTIA OLENTOJA viuhahtelee auringonlaskun jälkeen iltakävelijän yllä myös keskustassa esimerkiksi Töölönlahdella ja Kaisaniemen puistossa. – Helsinki on hyvää lepakkoaluetta, parempaa kuin maaseutu. Lepakko on majaillut töölöläisellä parvekkeella ja lentänyt Pasilassa asuntoon taulun taakse piiloon, kertoo lepakkotutkija Eeva-Maria Kyheröinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Stadissa elää maamme 13:sta lepakkolajista yhdeksän. Niistä urbaanein on yleinen pohjanlepakko, joka on oppinut nappaamaan keinovalojen houkuttelemia yöperhosia. Yksi lepakko voi pyydystää 2 700 pikkuhyönteistä yön aikana.

Kun Helsingin tärkeät lepakkoalueet kartoitettiin vuonna 2014, nahkasiipiä löydettiin runsaimmin Itä-Helsingistä ja monista saarista. Lepakot vetäytyvät päivätorkkujen ajaksi esimerkiksi Seurasaaren ulkoilmamuseon vanhojen, asumattomien rakennusten koloihin. TUTKIJAT SELVITTÄVÄT lepakoista vasta perustietoja kuten eri lajien levinneisyyksiä. Joinakin kesinä Kyheröinen on pyydystänyt harppupyydyksillä lepakoita neljänä yönä viikossa, välillä aamuviiteen asti. Se tarkoittaa kymmenenkiloisen pyydyksen raahaamista suksipussissa pitkin metsiä. Yötöiden jälkeen Kyheröinen nukkuu helposti iltapäivään. – Olen luonnostani iltavirkku, mikä sopii lepakkohommiin. Viikissä on lepakkopönttöjä, joita ei ole tarkistettu vuosiin. Metsä tuoksuu kesäaamun keveässä sateessa kuin tuore saunavihta ja kielokimppu. Kyheröinen saapastelee sinne mukanaan alumiinitikkaat ja pakillinen rengastus- ja mittaustarvikkeita. Nahkahanskat ovat tärkeät, koska varsinkin moni rengastettava pohjanlepakko puolustautuu puremalla. Suomesta on löydetty pari vesikauhua sairastavaa lepakkoa. Ensimmäiset harmaat betonipöntöt ovat tyhjiä, kolmannesta löytyy vanhoja lepakonpapanoita. Jäljillä ollaan. Neljännessä pöntössä on vain vanha linnunpesä, mutta viidennessä on vihdoin elämää. Etuseinän raosta näkyy ainakin viisi avonaista, oranssia nokkaa. Sinitiaisemo tapittaa vieressä tunkeilijaa. Tällä kertaa lepakot pitävät salaisuutensa. PIHLA TIIHONEN

Kruunuvuorenlammella järjestetään lepakkoretki 28.8. klo 20.45. Lisätiedot www.helsy.fi.

Kodin seniorihoivaa. Oma elämä omassa kodissa on kaikkein tärkeintä. Ota yhteyttä ja räätälöimme kanssasi palvelusuunnitelman. Diana Care tarjoaa muistihoitajapalvelut, kodinhoidon ja lähihoitajapalvelut. Soita ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä.

p. 040 581 2124 www.dianacare.fi

Jean Ramsay hoitaa äitinsä, kuvanveistäjä Laila Pullisen perintöä.

Ajan kerrokset Nissbackan kartano on kokonaistaideteos, johon Laila Pullisen veistosten ohella kuuluvat pihapiirin vanhat puut ja taiteilijakodin arkiset esineet.

T Esperi kutsuu asumaan!

Esperi Hoivakoti Kerava tarjoaa turvallista asumista, hyvää hoivaa ja yhteisöllisen arjen ikäihmisille. Vakituisen asumisen ohella palveluihin kuuluu tilapäinen asuminen esimerkiksi remontin ajaksi. Kotimme sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien ja monipuolisten palveluiden läheisyydessä Keravalla. Tervetuloa tutustumaan kauniiseen kotiimme! Lisätietoa, esitetilaukset ja yksityisnäytöt: Ann-Maria Tenno | 040 511 1667 | ann-maria.tenno@esperi.fi

Mallusjoen Lepokoti MALLUSJOKISÄÄTIÖ Lepokotimme sijaitsee Orimattilassa upeassa maalaismiljöössä, Mallusjärven rannalla. Todellinen vaihtoehto kaupungissa asumiselle. Kaunista luontoa, maaseudun rauhaa ja leppoisaa eloa. Tarjoamme palvelukodissamme ikääntyneille asiakkaillemme ympärivuorokautista palveluasumista. Mielenterveys-ja päihdekuntoutujille suunnattu tehostettua palveluasumista tarjoava palvelukoti Pääskylä valmistuu joulukuussa. Lepokodissamme vapautuu paikkoja lähiaikoina.

Ota yhteyttä ja kysy lisää palveluistamme: Puh. (03) 871 5513, lepokoti@lepokoti.fi www.lepokoti.fi

KYSY VAPA ITA PAIK KOJA MME

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

oiminnanjohtaja Jean Ramsay leikkaa koiranputkia Nissbackan kartanon pihapiirissä. Lähes 20 vuotta työtoveruutta äidin, edesmenneen kuvanveistäjä Laila Pullisen, kanssa opettivat hänet katsomaan ympäristöä äidin esteetikonsilmin: koiranputket kilpailevat täydessä kukkaloistossa olevien jasmiinipensaiden kanssa, joten niistä on päästävä eroon. Vantaan Sotungissa sijaitsevassa Nissbackassa Laila Pullisen elämäntyö on näyttävästi esillä. Veistospuistossa on kolmisenkymmentä teosta ja makasiinirakennuksessa lähes viisikymmentä pienempää veistosta. Taiteilijan entisessä ateljeessa voi tänä vuonna tutustua reliefeihin, jotka on tehty kuparia räjäyttämällä. Ramsay kutsuu Nissbackaa reservaatiksi ja kierrätystaideteokseksi. Pullinen ja hänen miehensä, neurologi Magnus Ramsay lunastivat perikunnalta Ramsayn sukutilan vuonna 1983 suojellakseen sen, sillä kaupunki oli aikeissa pakkolunastaa kartanon maat ja kaavoittaa ne asuntorakentamiseen. – Isä neurologina tiesi, kuinka tärkeää ihmisten hyvinvoinnille on se, että ympärillä on ajallista kerrostumaa ja että pystyy juurtumaan johonkin, että kaikkea vanhaa ei vain lanata tasaiseksi, Jean Ramsay kertoo. AJALLISTA KERROSTUMAA Nissbackasta kyllä löytyy, sillä paikalla tiedetään olleen kartano jo 1500-luvulla. Puistossa kasvaa monta luonnon muistomerkkeinä suojeltua puuvanhusta. Nykyiset rakennukset ovat 1920-luvulta. Kauemmas ajassa vie Pullisen 1980-luvulla tekemä maareliefi Muinainen meri. – Aaltoilevaksi muokattu maanpinta kuvaa muinaisen meren viimeisiä aaltoja, sillä jääkauden jälkeen tällä paikalla oli meren ranta. Teos on kaunis ajatuksenkin tasolla. Kun seisautat aallon, seisautat ajan. Nämä aallot ovat nousseet maasta ja tulevat ajan myötä painumaan sinne takaisin, Ramsay kuvailee.

– Lailan pronssi- ja kiviveistokset puolestaan kurkottavat ikuisuuteen. Hän halusi, että ne säilyvät tuhansien vuosien päästä eläville ihmisille, niin kuin meille ovat säilyneet Egyptin ja Kreikan muinaiset veistokset. LAILA PULLINEN on kansainvälisestikin tunnettu juuri pronssin ja kiven veistäjänä, mutta Jean Ramsay huomauttaa, että niiden rinnalla hänellä oli eräänlainen varjotuotanto, jossa hän käytti esimerkiksi romurautaa, puunkantoja, kierrätettyä paperia tai vaikka villalankaa. Veistospuistossa esillä olevaan Ajuri-teokseen hän käytti kartanon vanhaa hevoskärryä. Makasiinissa taas voi ihailla uusiokäyttöön päätyneitä kirjoituskoneen osia. – Ja Nissbacka itsessäänkin on kierrätysteos. Laila otti tilan käyttöönsä ja muokkasi sen kokonaistaideteokseksi, Ramsay lisää. Nissbacka on ollut yleisölle auki joka kesä vuodesta 1985 alkaen. Tänä kesänä vierailevat ryhmät pääsevät tilauksesta tutustumaan myös Pullisen taiteilijakotiin. Laila Pullinen kuoli 82-vuotiaana vuonna 2015. Vielä viimeisinä vuosinaankin hän veisti kiveä Nissbackassa, vaikka oli vuonna 2004 sairastanut aivoinfarktin ja muutamaa vuotta myöhemmin joutunut pyörätuoliin. – Lailan sairaushistoria on pitkä ja karmea, mutta hän kuntoutti itsensä aina tekemällä taidetta, Ramsay kertoo. Pitkä sairaushistoria alkoi jo teini-ikäisenä sairastetusta anoreksiasta ja tuberkuloosista, joka tuhosi toisen keuhkon. Siitä alkoi myös kuvanveistäjän ura, sillä juuri tuberkuloosiparantolassa Pullinen oppi veistämään savea. – Hän kertoi, että savesta tuli painikumppani, joka veti hänet takaisin fyysiseen maailmaan, Ramsay sanoo. Nissbackan kartanon veistospuisto, Sotungintie 4, on avoinna 30.8. asti ke klo 12–8 ja su klo 12–16. Ryhmille taiteilijakoti ja näyttely ovat avoinna sopimuksen mukaan. Lisätiedot ja varaukset p. 040 585 9031 tai jean@nissbacka.com.

LISÄÄ VERKOSSA

Ihan oikea elämänkoulu Kirkko ja kaupunki seurasi Vuosaaren seurakunnan musiikki- ja mediarippikoulun taivalta ensitapaamisesta konfirmaatiopäivään. TEKSTI HANNA ANTILA JA TOPIAS HAIKALA KUVAT MARIANNA SIITONEN

Lohirannan leirijaksolla päivät alkoivat aamuhartaudella.

Ensimmäisen tapaamisen musiikkirastilla tutustuttiin veisukirjaan.

Vanhemmat pääsivät keskustelemaan omista riparimuistoistaan. Kuvassa Siina Parkkinen ja Ulla Vuolanne.

11. helmikuuta, Vuosaaren kirkko

llättävän pirteää ja täsmällistä porukkaa! 15-vuotiaan saaminen lauantaiaamuna kirkkoon kello kymmeneksi ei kuulosta helpolta, mutta kirkon penkeissä on täyttä hyvissä ajoin. Käynnistymässä on Vuosaaren seurakunnan rippikoulujen starttiviikonloppu, ja siksi kirkolle on jo aamuksi kutsuttu neljä rippikouluryhmää. Ripariryhmistä yksi on musiikki- ja mediapainotteinen, ja sen matkaa aina tästä päivästä heinäkuun alussa pidettävään konfirmaation Kirkko ja kaupunki seuraa. Mitä olisi ripari ilman tutustumisleikkejä? Homma käynnistyy perinteisellä tutustumiskierroksella, jonka aloittaa riparin pappi Lauri Holma esittelemällä itsensä ja sen, mitä harrastaa. Tutustuminen jatkuu vähän luovemmin ja liikkuvammin. Huoneeseen kuvitellaan ensin lähiseudun kartta, jonne voi sijoittaa kotinsa. Sen jälkeen sijoittaudutaan kuvitteelliselle Suomen kartalle oman syntymäpaikan mukaan. Lopuksi käytössä on koko maailman kartta ja mietitään, minne haluaisi matkustaa. Juho Huttuselle oli selvää, että hän tulee rippikouluun. Musiikki- ja mediaripari kuulosti sopivalta muun muassa siksi, että hän on harrastanut pianonsoittoa. – Olin kuullut, että riparilla on kivaa. Siellä oppii kaikenlaisia uusia juttuja. Ella Wirama kallistui riparin kannalle muiden suositusten perusteella. – Aloin ajatella tätä rippikouluasiaa alkuvuodesta vuosi sitten. Ensin mietin, että en jaksaisi, mutta sitten kavereilta kuuli sellaisia juttuja, että se on

Hietaniemen krematoriossa nuoret saivat kurkata, miltä näyttää uunista kolattu ihminen.

”

Riparilla on aina hyvä tunnelma ja yhteishenki, mutta joillakin on aivan erityisen hyvä.” Jonna Peitso

elämän kivoimpia kokemuksia. Ripari on ainakin jotain erilaista. Nuorisotyönohjaaja Jonna Peitson mukaan ripariryhmistä voi jo ensitapaamisella päätellä jotakin. Tästä porukasta on syntynyt hyvä ensivaikutelma. – Riparilla on aina hyvä tunnelma ja yhteishenki, mutta joillakin aivan erityisen hyvä. Peitson mukaan rippikouluissa toistuu usein sama kaava: sinne tullaan vähän epäluuloisina ja arkoina, ei ihan intoa puhkuen. Leirin jälkeen taas kuulee sellaisia kommentteja kuin että ”tämä oli mun elämäni paras viikko”.

7. maaliskuuta, Vuosaaren katukappeli

itten viime näkemän tapahtunut seuraavaa: Rippikoululaiset ovat osallistuneet aloitusmessuun. Isoset on valittu. Heitä on peräti 11, joukossa konkareita, joilla on leirejä takana ”jotain sata” ja sellaisia, jotka ovat isosena ensimmäistä kertaa. Riparilaisille on luotu oma WhatsApp-ryhmä. Nuorisotyönohjaaja Jonna Peitso kehottaa vanhempia kärsivällisyyteen nuorten piippaavien puhelimien kanssa. Viestit eivät ole turhia, vaan osa ryhmähengen luomista. Tällä kertaa läsnä on sekä riparilaisia että heidän vanhempiaan. Yhdessä käydään läpi esimerkiksi leirin turvallisuusasiat, jonka jälkeen äitivoittoinen ryhmä jää vielä keskustelemaan työntekijöiden kanssa. Aneta Dresler-Nurmi, Siina Parkkinen ja Ulla Vuolanne odottavat, että ripari tarjoaa nuorille mahdollisuuden pohtia eri asioita, keskustella ja kuulla erilaisia mielipiteitä. Avoimuutta, rohkeutta ja uusia kavereitakin toivotaan. – Avoimuus eri asioille on se, mitä eniten toivon. Hengellistä puoltakin toki, Siina Parkkinen sanoo.

Musiikki- ja mediariparilla työskentelivät pastori Lauri Holma, nuorisotyönohjaaja Jonna Peitso ja kanttori Hanna Virtanen.

Leirijaksolla oli mahdollisuus keskustella sellaisista aiheista, joista ei muuten tule puhuttua.

Leiriläiset etsivät Lohirannan maastosta kivet, jotka kuvasivat syntejä.

Nuoret ovat yhä tiedostavampia. Isoset Jerry Salonen ja Olivia Asikainen lopettivat alkuvuodesta lihansyönnin.

”

Sellaisten kannattaa tulla, jotka tykkää syvällisestä juttelusta.” Sonja Seppä

– Tämän ikäiset nuoret miettivät aika isoja juttuja, mutteivät välttämättä tuo sitä julki. Dresler-Nurmi on myös huomannut, että nuoret miettivät suuria kysymyksiä. – Minusta tuntuu, että miettivät jopa liikaa, hän toteaa. Mutta millaista on sitten olla rippikouluikäisen vanhempi? – Haastavaa, Dresler-Nurmi sanoo. – Mutta myös aika mielenkiintoista. – Ihanaa, tiivistää Ulla Vuolanne. – Nuori on jotenkin elämän kynnyksellä. Tietyllä tapaa tämä ikä on paras ikä. Pitää hyväksyä se, ettei lapsi ole enää sylissä ja antaa hänen kasvaa. Siina Parkkinen muistuttaa, että samalla kun lapsi kasvaa, kasvaa vanhempikin, koko ajan paremmaksi. – Mielenkiintoista aikaa. On huonoja päiviä, on hyviä päiviä. Silloin jos ovet paukkuu, voi ajatella,

että hyvä, lapsi osaa ainakin näyttää tunteitaan. Ja ylpeä olen aina lapsistani. Haluan tehdä selväksi, että tapahtui mitä tahansa, olen ylpeä.

16. toukokuuta, Hietaniemen krematorio

14-

ja 15-vuotiaat ensi kesän riparilaiset lampsivat Hietaniemen krematorion pihalle. On melkein teepaitakeli. Täällä poltetaan ihmisiä. Pastori Lauri Holman mielestä krematoriovierailu on hyvä juttu. – On se vanha sanonta, että muista kuolemaasi. Se antaa elämälle perspektiiviä, että täällä ei olla ikuisesti. Ei olla, ei. Mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen? Pastorin vastaus lienee selvä, joten kysytään nuorilta.

– Varmaan sielu lähtee ruumiista ja menee jonnekin parempaan paikkaan, pohtii Ella Wirama. – Ajattelen aika samalla tavalla kuin Ella. Että sielu irtoaa ruumiista ja jatkaa elämää jossain muualla, sanoo Hilkka Hissa. Mikael Wilén on vuosikaudet työskennellyt vainajien ja luumurskan keskellä. Mitä krematorionhoitaja ajattelee: onko kuolema ihmisen loppu? Wilén toteaa kuuluvansa kirkkoon, mutta sen verran on tullut nähtyä, että tuota. – Minulla on sellainen ajatus, että niin kauan, kun löytyy henkilöitä, jotka muistavat vainajan, niin kauan hän elää ikuisesti. Tämä olisi sellainen helppo vastaus. Mutta minä olen varmaan väärässä, hän sanoo ja naurahtaa. Kohta nuoret pääsevät vapauteen, mutta Holma kokoaa joukon vielä kasaan. – Ajattelen, että jollakin tavalla elämää arvostaa enemmän, kun tajuaa, ettei se jatku maan päällä ikuisesti, Holma sanoo. – Mitä teidän mielestä ihmisen tietoisuudelle käy kuoleman jälkeen? Jatkuuko se vai raukeaako tyhjyyteen? Tästä voidaan jatkaa riparilla.

15. kesäkuuta, Lohirannan leirikeskus, Lohja

ello on yhdeksän. Lohirannan leirikes kuksen kappelissa alkaa kohta aamuhartaus. Ripariryhmä on herännyt neljänteen leiriaamuunsa. Tai ainakin osa on herän-

nyt. Kappeli on niin pieni, että leiriläiset hädin tuskin mahtuvat sinne. Tuoleja ei ole, vaan lattialla on tyynyjä. – Te ette pysy hereillä, jos makoilette, sanoo nuorisotyöntekijä Jonna Peitso.

4B Konfirmaatiopäivä koitti 2. heinäkuuta. Elsa Vuolanne kantoi konfirmaatiomessussa ristiä.

Lauri Holma ja Jonna Peitso siunasivat nuoret yhdessä kummien tai muiden läheisten aikuisten kanssa.

Lattialla kököttää leiriläisiä, jotka näyttävät siltä kuin olisivat marssineet läpi yön. – Menittekö te älyttömän myöhään nukkumaan, kun noin väsyttää? Kolmelta? – Eiku kahdelta, sanoo joku. Peitso on vetänyt ripareita parikymmentä vuotta. Sinä aikana nuoret ovat käyneet yhä tiedostavammiksi. – Me joudutaan paljon enemmän vastaamaan ekologisiin ja vähemmistöryhmiä koskeviin kysymyksiin. Esimerkiksi joka leirillä kysytään, että miksi Jumala ei suvaitse homoja. Mitäs nuorisotyöntekijä siihen vastaa? – Kysyn, mistä sä olet sellaisen käsityksen saanut. Me voidaan helposti ajatella, että kirkko tai Jumala on jotain mieltä, vaikka kyse on vain ihmisten ajatuksista. Toinen yleistyvä ilmiö on se, että perustiedot kristinuskosta ovat yhä heikommat. – Yhdellä leirillä kysyttiin ihan tosissaan, että eikö Jeesus elänyt joskus 1700-luvulla. Perusfaktat ovat aika hakusessa. Myös individualismi on kasvanut. Nuoret haluavat ajatella asioista omalla tavallaan. Monille on vieras ajatus, että kirkko saisi määritellä, miten pitää uskoa. – Loppujen lopuksi aika monet nuoret uskovat niin kuin kirkko opettaa. He vain haluavat ajatella, että tämä on mun oma idea. Lauri Holma on huomannut saman. – Jokaisella on vapaus olla sitä mieltä kuin haluaa, hän sanoo. – Ei meillä ohjaajilla ole sataprosenttisia vastauksia näihin asioihin. Me pohdimme näitä yhdessä, ja se uskon ja epäilyksen välinen jännite on aina olemassa. Moni leiriläinen huomauttaa, että Jumalan olemassaoloa ei voida osoittaa tieteellisesti. Siinä ollaan Holman mielestä ydinasioiden äärellä.

”

EI MEILLÄ OHJAAJILLA OLE SATAPROSENTTISIA VASTAUKSIA. POHDIMME YHDESSÄ, JA USKON JA EPÄILYKSEN VÄLINEN JÄNNITE ON AINA OLEMASSA.” LAURI HOLMA

– Haluaisin, että leiriläiset oppisivat ymmärtämään hengellistä kieltä. Me lähestytään Jumalaa aika paljon tieteen kielellä. Uskonnon kieli voi kuitenkin olla lähempänä runouden tai taiteen kieltä. Päivätauolla joukko leiriläisiä askartelee itselleen rukoushelmiä. Sonja Seppä suhtautuu toimittajaan varauksella. Hän suostuu harkitsemaan kysymyksiin vastaamista, kunhan ensin kuulee kysymykset. Se sopii. Minkälaista leirillä on ollut? – No en mä nyt tiedä. Mä en ole mikään jeesustelijaihminen, Seppä vastaa. Onko täällä sitten ikävää? – No en mä nyt tiedä. Ei mikään paras leiri, mutta kyllä tää menettelee. Ahdistaako olla riparilla, jos ei ole jeesustelija? – Ei, mut mun mielestä se on vain tyhmää, kun pitää koko ajan puhua Jeesuksesta tai jostain Jumalasta. Tuntuuko, että niitä asioita tuputetaan? – No ei. Suosittelisitko riparia kavereillesi? – No riippuu vähän, millainen ihminen on. Sellaisten kannattaa tulla, jotka tykkää syvällisestä juttelusta.

2. heinäkuuta, Vuosaaren kirkko

onfirmaatiomessu Vuosaaren kirkossa alkaa kello 11, mutta jo hyvissä ajoin ennen kymmentä ovat ensimmäiset pukemassa albaa juhlavaatteiden päälle. He vaikuttavat iloisilta ja rennoilta, ja ensimmäisten tapaamisten varautuneisuus tuntuu kaukaiselta. Tyttöjoukko on sitä mieltä, että rippileirillä oli niin kivaa, että he haluaisivat sinne takaisin. Ia Aikalan mielestä riparista teki mahtavan kokemuksen välitön, lämmin tunnelma. Myös isoset saavat kiitokset. Hilkka Hissa kertoo, että myös leiripaikka, Lohiranta Lohjalla, oli hieno. – Mä ajattelin, että siellä leirillä olisi tylsää, mutta se ylitti kaikki odotukset, Ia sanoo. – Siellä oli jotenkin helppo olla oma itsensä. Helpompi kuin koulussa. Vähän ennen messun alkua kanttori Hanna Virtasella on vielä asiaa. – Mitä pitää muistaa konfirmaatiobiisissä, hän kysyy. – Pitää laulaa kovaa, huutaa joku. – Niin ja välisoitto, jatkaa toinen. Elsa Vuolanteella on konfirmaatiomessussa jännä paikka, sillä hän kantaa ristiä. Rippijuhlia vietetään messun jälkeen Puotilan työväentalolla. Ohjelmassa on paljon musiikkia. Isoset ja kanttori Hanna sekä pappi Lauri käyvät laulamassa, viulua soittava Elsa esiintyy myös itse serkkujensa kanssa. Rippijuhlia edeltävä viikko on Elsan mielestä ollut tosi kiireinen ja stressaava, mutta nyt hän tuntuu olevan täynnä virtaa ja nauttivan juhlapäivästä. Konfimaatiomessu meni hyvin. – Hyvät tunnelmat, ei tullut virheitä. Hänetkin ripari yllätti positiivisesti. – Tutustuin moniin ihmisiin. Etukäteen en tuntenut juuri ketään. Varsinkin vikat päivät olivat tosi hyviä! Ihmisiä tulee ikävä. – Opin myös paljon uskonnosta. Leirillä oli sellainen ilmapiiri, että uskaltaa sanoa mielipiteensä. Ei lannisteta, vaikka ei olisikaan kaikkien kanssa samaa mieltä.

Kolumni

Cowboy ei halua polvilleen

TOMMI LAITIO Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

AJATUS UUDELLEENKOULUTUKSESTA TUNTUU EPÄUSKOTTAVALTA NIILLE, JOTKA EIVÄT LAPSENAKAAN VIIHTYNEET KOULUSSA.”

VALKOHÄNTÄPEURA TUIJOTTAA seinältä. Kattokoristeessa on satoja peuransarvia. Ravintolan hittituote on uppopaistettu naudanpihvi, jonka päällä on ruskeaa kastiketta. Puolisoni kasvuseudulla Etelä-Teksasissa kolme neljästä äänesti Donald Trumpia presidentiksi. Yksikään demokraattien presidenttiehdokas ei ole voittanut täällä sen jälkeen, kun oman kylän poika Lyndon B. Johnson lopetti presidenttinä rotuerottelun 1964. Autoissa on tarrat, joista toisessa on Yhdysvaltain lippu ja toisessa Teksasin tunnus eli yksi tähti. Tähdellä muistutetaan ajasta, jolloin Teksas oli oma valtio. Teksasin tunnuslause on yhä uhitteleva: Älä haasta riitaa Teksasin kanssa. Apteekin ovessa on kyltti, jossa pyydetään jättämään aseet autoon. Itsenäisyyspäivän kunniaksi radiosta tulee kantrikappale, jossa lauletaan: ”Olen ylpeä amerikkalaisuudestani, koska ainakin tiedän olevani vapaa.” SYÖDESSÄNI MIETIN J.D. Vancen menestyskirjaa Hillbilly Elegy ( Junttielegia). Köyhästä valkoisesta perheestä tulevan investointipankkiirin kasvukertomusta pidetään viime vuosien parhaana kuvauksena valkoisen työväenluokan tuntemuksista.

VIELÄ EHDIT MUKAAN OPISKELEMAAN KULLATUT KÄSIKIRJOITUKSET 30.7.-4.8. Oletko koskaan maalannut pergamentille? Entä korkokullannut lehtikullalla ja kirjoittanut vanhanaikaisella täytekynällä tai sulkakynällä kaunokirjoitusta? 367 €/ OH1 ja 319 € /OH2.

SOKRATES JA PEGASOS 31.7.-6.8. - Filosofia luovan kirjoittamisen inspiroijana Kurssi koostuu lyhyistä antiikin mytologian, filosofian ja kirjallisuuden luennoista ja niiden pohjalta tehtävistä ryhmätöistä ja kirjoitusharjoituksista. 397 €/OH1, 341 €/OH2

ENTÄ JOS ELÄMÄ OLISI MENNYT TOISIN? 11.-13.8. Aikuisten lähetyslasten tapaaminen 199 € /OH1, 173 € /OH2

Ilmoittaudu mukaan kursseille

www.valamo.fi

sähköpostitse kurssit@valamo.fi puhelimitse 017 5701 401 (ma-pe klo 9-15)

Vance sanoo, että hänen kotiseudullaan moni kokee menettäneensä varman työn, miehen aseman perheen päänä ja kristillisyyden yhteiskunnan perustana. Perheiden ongelmat ja rakennemuutos ovat todellisia, mutta niiden tunnustaminen olisi epäonnistumisen tunnustamista. Epävarmuus saa Vancen mukaan ihmiset ripustautumaan tarjottuun ajatukseen uhatusta isänmaasta. KUN UPOTAN veitsen uppopaistettuun pihviini, tuntuu ilmiselvältä, miksi liberaali sanoma ei kanna Teksasin kaltaisissa paikoissa. Täällä menestys perustuu rakenne- ja ilmastonmuutoksen kohteisiin eli öljyyn ja karjaan. Öljynporaajat, rekkamiehet ja karjankasvattajat eivät löydä omaa ja lastensa paikkaa liberaalien tarinassa yhdenvertaisuudesta ja kestävästä kehityksestä. Ajatus uudelleenkoulutuksesta tuntuu epäuskottavalta niille, jotka eivät lapsenakaan viihtyneet koulussa. Heille luvataan etuuksia ja muutostukea, mutta ei mahdollisuutta olla vapaa eli hyödyllinen ja arvokas toisille. Liberaalit eivät tarjoa sankaruutta. Ei lännensankari halua olla polvillaan, niin kuin ei myöskään suomalainen. Kumpikin haluaa seistä selkä suorassa ja sanoa: ”Minulla on väliä.”

KESÄSEURARADIO 28.6.–31.7.2017 Ohjelmaa Suviseuroista ja opistoseuroista. Arkistolähetykset suurten seurojen välillä joka arkipäivä kello 12 ja 19. UUTTA! Iltahartaus arkistolähetyksen päätteeksi joka arkipäivä kello 20.40. UUTTA! Juonnetun ohjelman ulkopuolella taukomusiikkia SRK:n äänitteiltä.

Paavalin salaisuus vielä 28.7. klo 18 ja 29.7. klo 13 Johannes, ukkosenjylinän poika 3.–4.8. klo 13 6.8. klo 13 11.–13.8. klo 13

Liput: aik. 15 €, 3-12 v. 10 €

Vivamontie 2, 08200 LOHJA Puh. 0207 681 760

Tarkempi ohjelma ja nettiradio: www.rauhanyhdistys.fi

HELSINKI ESPOO VANTAA

107,4 MHz

SRK

Roskapostilaatikko Pian eläkkeelle jäävän piispan Irja Askolan sähköposti on viranhoidon aikana täyttynyt viesteistä, joissa häntä solvataan ja uhkaillaan raiskauksella. Hän on lukenut ne kaikki. Teksti Topias Haikala Kuvat Esko Jämsä

i Irja Askola tällaisia myrskyjä osannut odottaa. Helsingin piispa istuu kesäkuulla virka-asunnossaan ruokapöydän ääressä. Seiniltä on jo pakattu tauluja. Askola jää marraskuussa eläkkeelle, ja edessä on muutto pois Korkeavuorenkadulta. Tällä hetkellä se tuntuu huojentavalta. – Pitäisi ehkä sanoa, että joo, ihan tosi pirteänä tässä ollaan. Mutta kyllä minä tunnen viran kuormaa nyt enemmän kuin yhtenäkään muuna kuukautena näiden seitsemän vuoden aikana. Askolassa ruumiillistuu Suomen luterilaisen kirkon murros. Vanhan polven kirkkokansa on ajatellut, että kirkon tehtävä on saarnata sielujen pelastusta ja että sillä tontilla kirkon tulisi pysyä. Askola ei pysy. Läpi seitsenvuotisen piispanuransa hän on ottanut äänekkäästi kantaa sellaisten asioiden puolesta, jotka saavat monet näkemään punaista. Askola on julkisesti toivonut, että kirkko voisi alkaa vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon. Vuonna 2013 hän siunasi samaa sukupuolta olevan pariskunnan lähetystyöhön, mikä herätti kirkon konservatiivisella laidalla pienen myrskyn – sii-

tä huolimatta, että Askola vain noudatti kirkon yhteisiä ohjeita.

ittemmin piispa on saanut huomata, että ne aallot olivat pieniä. Varsinainen rajumyrsky nousi, kun Irja Askola alkoi puolustaa toista vähemmistöä: Eurooppaan tulevia turvapaikanhakijoita. – Kun olen selkeästi asettunut vaatimaan inhimillisempää maahanmuuttopolitiikkaa ja oikeudenmukaisempaa kohtelua turvapaikanhakijoille, se herättää aika paljon vihanpurkauksia, Askola kertoo. Ne purkaukset tulevat pääasiassa sähköpostitse, ja useat niistä tihkuvat väkivaltaa. Moni toivoo, että Askola raiskattaisiin. Kun Askola on puhunut vihaviesteistä esimerkiksi naiskansanedustajien kanssa, hän on huomannut, että vihapostin logiikassa on sukupuoleen liittyvä mutka. Jos miespiispa tai -poliitikko sanoo jotain närästävää, kriitikot hyökkäävät instituutiota vastaan. – Että meidän sukumme on aina äänestänyt teidän puoluettanne. Enää emme äänestä, Askola selittää. Mutta kun kyseessä on nainen, syytökset ja uhkaukset kohdistuvatkin henkilöön. Ruvetaan kommentoimaan ulkonäköä tai seksuaalisuutta. Sellaisia viestejä tulee paljon – ja Irja Askola lukee ne.

Kaikkiko? – Joo. Jos ne tulevat suoraan minulle. Moni naputtelisi viestit suoraan roskakoriin. Miksi piispa ei tee niin? Askola jää miettimään. Seinällä tikittää kello, jota ei ole vielä pakattu. Piispan isä osti kellon tyttärelleen 65 vuotta sitten.

Eikä kaikki kriittinen palaute ole asiatonta, saati perusteetonta. – Ymmärrän vantaalaisen yksinhuoltajaäidin kiukun, kun hän sanoo, että piip piip piispa – siis kirosana kirosana –, te hyysäätte maahanmuuttajia ja toivotatte heidät tervetulleiksi, mutta minua ei kukaan ole koskaan toivottanut tervetulleeksi mihinkään. Silti Askola miettii joskus, ymmärtävätkö raivopostin lähettäjät, että viestit lukee ihminen nimeltä Irja, joka saattaa menettää niiden takia yö unensa.

Minusta on tärkeää,

uonna 2010 Helsingin piispanvaalissa annettiin 1 164 ääntä. Niistä 567 sai Alppilassa asuva 57-vuotias teologian maisteri Irja Askola. Syyskuussa hänestä vihittiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäinen naispiispa. Niille kirkon aktivisteille, jotka aikanaan taistelivat naisten pappeuden puolesta, Askolan valinta oli samanlainen juhla kuin Barack Obaman valinta presidentiksi oli Yhdysvaltain mustille. Kaikki eivät kuitenkaan olleet äänestyksen tuloksesta innoissaan. Konservatiivikristillisen Uusi tie -lehden päätoimittaja Leif Nummela totesi pääkirjoituksessaan, että piispa, joka kyseenalaistaa Jeesuksen neitseestäsyntymisen ja haluaa siunata samaa

”

että me emme mene selityksissämme Jumalan aikataulujen tai Jumalan todellisuuden ohi.” Irja Askola

Sitten piispa sanoo: – Ystävänikin ovat välillä olleet huolissaan jaksamisestani juuri tämän takia. He ovat sanoneet, että etkö voisi olla vain sellainen teflonpannu. Että miksi altistat itsesi tälle. – Mutta ajattelen, että minun piispanvirassani yksi keskeisiä työn edellytyksiä on herkkyys. Ja jos näkee työnsä keskeiseksi vahvuudeksi olla herkkä, ei voi ajatella, että luen vain kivoja viestejä, joissa minua kiitetään. Täytyy kuulla se koko spektri.

sukupuolta olevien liitot, on selvästi eri linjoilla kuin Jeesus, apostolit ja koko Raamattu. ”Tällaista henkilöä ei kukaan Raamatun arvovaltaan uskon asioissa sitoutuva mitenkään voi pitää hengellisessä ja raamatullisessa mielessä todellisena kristittynä paimenena”, Nummela kirjoitti. – Tuostahan minun ja Leif Nummelan ystävyys alkoi, Irja Askola sanoo. Kun Askola ja Nummela tapasivat kirkolliskokouksessa, he päättivät juoda kahvit ja kertoa avoimesti, mitä ajattelevat. Siitä tuli perinne. – Kuulostelemme toistemme vointia ja kuulumisia. Kumpikaan ei yritä taivuttaa toista omalle kannalleen. Tiedämme, että ajattelemme eri tavalla, mutta meillä on myös paljon yhteisiä ajatuksia, Askola selittää. – Olen puhunut erimielisyyden etiikasta, ja siitä pidän kiinni. Sitä piispa toistelee. Hänen kanssaan saa olla eri mieltä, mutta solvata ei saa. Vaikka toisen usko on erilaista kuin oma, sitä ei saa mitätöidä.

onien konservatiivien mielestä piispan usko tuntuu olevan turhan erilaista kuin se, mitä kirkon tunnustuskirjoissa lukee. Toisten mielestä varsinainen ongelma on siinä, että homoista ja mamuista paasaava Irja Askola ei juuri puhu uskostaan. – Ovatkohan he koskaan kuunnellet saarnojani tai lukeneet kolmea viimeistä runokirjaani? Askola kysyy. Jaa-a, mutta kysytään nyt silti. Nousiko Jeesus kuolleista? – Kyllä, eihän hän ole enää täällä meidän keskuudessamme. Totta kai. Hän on tuonpuoleisuudessa eikä mis-

sään pitkänperjantain haudassa. Juuri pääsiäinen veti auki verhon, joka julmasti erotti elämän ja kuoleman. Tänään tämänpuoleisen ja tuonpuoleisen todellisuuden raja on ohut. Voiko rukous parantaa fyysisiä sairauksia? Piispa miettii vastaustaan. Seinäkello tikittää. – Enempi ajattelen, että rukous auttaa elämään sairauden kanssa, hän vastaa kohta.

”

Koen vastuun suurena. Monet ihmiset tapaavat harvoin ketään kirkon edustajaa. On minun vastuullani, mikä tunneviesti siitä jää.” Irja Askola

– Ja rukous voi myös toimia lääketieteen tai muiden hoitomuotojen kautta. Mutta pidän tärkeänä, että kenenkään uskoa ei leimata heikoksi sen takia, että joku sairaus ei ole poistunut rukouksesta huolimatta. Entä koittaako joskus päivä, jolloin Jeesus palaa fyysisesti maan päälle? – En tiedä mitä on maan päällä ja fyysisesti, mutta kyllä me uskomme siihen, että eräänä päivänä tämä meidän nykyinen olomuotomme muuttuu, Askola toteaa. – Minusta on silti tärkeää, että me emme mene selityksissämme Juma-

lan aikataulujen tai Jumalan todellisuuden ohi.

uinoin Irja Askolalla oli tapana käydä monta kertaa viikossa uimassa Stadikalla. Niin hän kävi myös sinä aamuna piispanvaalien jälkeen, kun hänet bongattiin. – Ykskaks kaakelit vain kumuloivat, kun yksi rouva siitä vierestä sanoi, että herranjumala, täällä on toi piispa! Askola kertoo. Sitten hän nauraa. – Kaikki kääntyivät katsomaan, ja minä ajattelin, että olivatkohan nämä nyt tässä nämä mun uimiset. Sittemmin Askola on hyväksynyt sen, että hän on kirkon kävelevä postilaatikko. Ihmiset tulevat nykimään hihasta kadulla ja metrossa. Pääasiassa kommentit ovat ystävällisiä. Pyydetään, että tulisiko piispa selfieen, kun mutsi fanittaa häntä. – Niille ihmisille jotka tunnistavat minut kadulla, olen Irja-instituutio – silloinkin, kun itse mietin, missä välissä ehdin käymään ruokakaupassa. Piispa käy siis itse ruokakaupassa? – No voi hyvänen, joo. Askola on saanut oppia, että samalla, kun piispan elämässä yksityisyyden rajat paukkuvat, yksinäisyys lisääntyy. On paljon asioita, joita hän ei voi jakaa kenenkään kanssa. Piispa kulkee paljon korkean profiilin tilaisuuksissa, joissa hän ei ole vain yksi kirkon tyypeistä – hän on itse kirkko. – Koen sen vastuun hirmu suurena. Nämä ihmiset tapaavat harvoin ketään kirkon edustajaa. On minun vastuullani, mikä tunneviesti siitä jää, Askola selittää.

– Se tunneviesti on minun harteillani, ja se on yksinäinen tunne. Ei sitä kukaan hoida minun puolestani eikä minun kanssani. Myöhemmin Askola haluaa lisätä, että ei edustaminen missään nimessä ole vain kuormittavaa. Vastuu on myös inspiroivaa ja iloista. Piispasta tuntuu hyvältä kantaa kirkon kasvoja, kun hän tietää monien kirkon jäsenten seisovan kannustusjoukoissa.

rja Askola on piispavuosinaan liputtanut hyväksymisen ja suvaitsevaisuuden puolesta. Askolan esimies ei kuitenkaan aina ollut yhtä aurinkoinen. Nimittäin Jeesus. Jumalan Pojalla oli rakkauspuheiden välissä tapana julistaa, että tie pelastukseen on kapea, että sen löytävät harvat, että se on tarkoitettu vain Israelin kansan kadonneille lampaille, että ihmisten tulisi kääntyä ja että loput heitetään tuliseen pätsiin. Aikamoinen tiukkis. Tunnistaako piispa tämän äksyilevän Herransa? – Täytyyhän mun se tunnistaa, kun olen Raamattua lukenut, Askola tokaisee. – Mutta minun persoonaani sopii paremmin se, että pyrin vahvistamaan niitä asioita, jotka koen hyviksi, tärkeiksi ja oikeudenmukaisiksi. Enkä rupea haukkumaan tai parjaamaan ihmisiä. Tuottaako ankara Jeesus päänvaivaa? – No tavallaan. Jos hän olisi meidän hiippakuntamme pappi, voisi tulla aikamoisia palautteita piispanpostilla, Askola naurahtaa. ■

”Saa taas tarinassa knapperwursti lisää kokoa”, toteaa Brünnhilde Helgalle.

”Ajattele jotain tyttöä hurskasta” Päivällispöydässä tapaamme rennosti seurueensa kanssa keskustelevan Lutherin. Teksti Simo Heininen Kuvitus Anssi Rauhala

e, joka ei rakasta viiniä, naisia ja laulua, pysyy narrina koko elämänsä”, kerrotaan Martti Lutherin sanoneen. Tätä mietelmää on toistettu ahkerasti varsinkin kirkollisten piirien ulkopuolella. Tätä elämänohjetta ei kuitenkaan löydy Lutherin teoksista, vaan se kuuluu niihin viisauksiin, joita jälkimaailma on pannut reformaattorin suuhun. Lutherin kuuluisat pöytäpuheet ovat hänen elämänsä loppupuolelta. Hän ei enää ole kirkkoa ja keisaria vastaan kapinoiva kaitakasvoinen munkki, vaan leveäposkinen perheenisä. Hän oli heittänyt yltään munkinkaavun ja nainut luostarista karanneen nunnan. Kodikseen he saivat Wittenbergistä entisen luostarin. Talouteen kuului oman perheen, sukulaisten ja palvelusväen lisäksi muutamia ylioppilaita, joita Luther muiden professorien tapaan piti täysihoidossa. Lisäksi talossa oleskeli vieraita läheltä ja kaukaa.

Päivällinen tarjottiin viiden aikaan iltapäivällä. Siihen osallistui talossa majailevien lisäksi usein myös muita ylioppilaita sekä paikallisia professoreita ja kauempaa tulleita vierailijoita. Tarjolla oli ravitsevaa saksalaista ruokaa, josta suurin osa oli oman talouden tuotteita. Lutherin vaimo Katariina von Bora piti sikoja, lampaita ja siipikarjaa. Hänellä oli laaja kasvimaa ja puutarha. Emäntä pani itse talon oluet. Puhdasta juomavettä ei tuon ajan kaupungeissa ollut. Vaaliruhtinas lahjoitti silloin tällöin kuuluisalle professorilleen riistaa ja viiniä. Juomia nautittiin Lutherin pöydässä kuitenkin kohtuullisesti, sillä isäntä paheksui varsinkin hoveissa yleistä juopottelua. Luther johti pöytäkeskustelua, mutta ei ollut yksin äänessä. Oppinut seurue puhui saksan ja latinan sekoitusta, ja tohtorin lauselmia merkittiin tuoreeltaan muistiin. Niitä on säilynyt kunnioitettava määrä, runsaat seitsemän tuhatta. Niiden saksaksi toi-

mitetuista valikoimista tuli menestysteoksia, ja niitä käännettiin myös muille kielille, suomeksi tosin vasta runsaat sata vuotta sitten. Päivällispöydässä tapaamme reformaattorin rentoutuneena kotiväkensä ja ystäviensä parissa. Hän puhuu kainostelematta, eivätkä kaikki muistiin merkityt mietelmät suinkaan ole kultaomenia hopeamaljassa. Joukkoon mahtuu runsaasti karkeaa kielenkäyttöä, kuten tohtorin usein tarjoama neuvo karkottaa perkele pieraisemalla sitä vasten naamaa. Pöytäpuheet tarjoavat jokaiselle jotakin. Harras luterilainen löytää niistä kehotuksen, rohkaisun ja lohdutuksen sanoja. Mutta kokoelma kertoo paljosta muustakin. Siinä peilautuu uuden ajan alun maailma sellaisena kuin sen näki yliopistomies, jonka huomiokyky ja äly olivat tavallista terävämmät ja joka ei ujostellut ajatuksiaan. Siksi pöytäpuheita tutkivat nekin, joita

eivät kiinnosta uskonasiat vaan 1500-luvun ihmisten elämä ja kulttuuri. Myös ne, jotka etsivät kokoel masta sitä, mitä Luther sanoi viinistä, laulusta ja naisista, saavat palkkion vaivoistaan. Eräänä iltana Martti Lutherin ja hänen vaimonsa Katariinan kodissa keskusteltiin ”astrologista, joka halusi osoittaa, että maa liikkuu, eikä taivas, aurinko ja kuu. Tätä voisi verrata siihen, että joku ajaisi vaunuissa ja kuvittelisi pysyvänsä paikoillaan, mutta maa ja puut liikkuisivat.” Näin pöytäseurue kuvaili tähtitieteilijä Nikolaus Kopernikuksen uutta oppia. Luther huomautti: ”Jokaisen, joka nykyään haluaa olla nokkela, täytyy olla eri mieltä kaikkien muiden kanssa. Hänen täytyy esittää jotakin omaa. Näin tekee tämä veikko, joka haluaa kääntää koko tähtitieteen ylösalaisin.” Luther itse torjui uuden maailmankuvan vetoamalla Vanhan testamentin Joosuan kirjan 10. lukuun, jossa kerrotaan auringon seisahtuneen taivaan laelle kokonaiseksi päiväksi. Hän totesi: ”Joosua käski auringon seisahtaa eikä maan.”

”

– Opiskelen, tapaan kavereita, käyn tanssitunneilla ja harrastan urheilua ja teatteria. Tykkään esiintyä aina kun on mahdollista, sanoo Aino Tuppurainen.

Hetkessä kiinni

Kun sinua kiusaa suru, epätoivo tai paha omatunto, niin syö, juo ja etsi toisten seuraa.” Martti Luther

Modernilta ei kuulosta myöskään Lutherin näkemys sukupuolten välisistä eroista: ”Miehillä on laaja rintakehä ja kapeat lanteet; tämän vuoksi he ovat älykkäitä. Naisilla taas on kapea rintakehä ja leveät lanteet. Heidän tulee pysyä kotona. Tämä käy ilmi siitä, millaisiksi heidät on luotu. Heillä on leveä takapuoli, jotta he istuisivat hiljaa.” Luther jakoi aikalaistensa käsitykset noidista ja paholaisen kanssa liittoutuneista ihmisistä, arvelipa hän pirun ilvehtivän papukaijoissa ja marakateissa, jotka pystyvät matkimaan ihmisiä. Suomea ei hänen pöytäpuheistaan löydy, mutta lappalaiset mainitaan kerran, sillä heidän maineensa väkevinä noitina oli kantautunut Wittenbergiin saakka. Luther kehui olevansa täysin vapaa ainoastaan yhdestä kuolemansynnistä, nimittäin ahneudesta. Hän olikin taloudenpidossaan niin leväperäinen ja avokätinen, että huusholli olisi ajautunut konkurssiin, elleivät avaimet olisi olleet emännän käsissä. Isännällä oli silti sanottavaa rahan vallasta: ”Raha on saatanan sana, jolla se saa aikaan kaiken maailmassa, samoin kuin Jumala saa aikaan kaiken oikealla sanallaan.” Luther kertoo vertauksen: ”Ihminen, joka tavoittelee rikkautta ja kunniaa ja unohtaa niiden takia Jumalan ja sielunsa, on kuin lapsi, joka pitää kädessään kaunista omenaa ja luulee sitä hyväksi, mutta sisältä se onkin mätä ja täynnä matoja.” Rikkauden viettelyksiäkin vaarallisempana Luther piti yksinäisyyttä, surumielisyyttä ja itsesääliä. Eikä häneltä puuttunut neuvoja: ”Jumala tahtoo, että olemme iloisia: Hän vihaa surumielisyyttä. Jos hän olisi halunnut meidän olevan surullisia, hän ei antaisi meille aurinkoa, kuuta eikä maan hedelmiä, vaan hän olisi luonut pimeyden, eikä antaisi enää auringon nousta eikä kesän tulla.” Luther sanoi tietävänsä kokemuksesta, miten tuli vastustaa raskasmielisyyttä: ”Kun sinua kiusaa suru, epätoivo tai paha omatunto, niin syö, juo ja etsi toisten seuraa. Ja jos siitä on apua, niin ajattele jotain tyttöä.” Kun pöytäpuheet parikymmentä vuotta Lutherin kuoleman jälkeen julkaistiin, toimittaja pyyhki viimeisen lauseen ja korvasi sen siistimmällä: niin lue jotain hurskasta kirjaa. ■

Aino Tuppurainen seuraa uutisia ja kavereiden tekemisiä reaaliajassa somessa.

Teksti Nina Riutta Kuva Esko Jämsä

ino Tuppurainen, 22, tekee älypuhelimellaan ”kaiken”, mutta vaatteet ja ruoan hän vielä ostaa paikan päältä kaupoista. Aino on intohimoinen sosiaalisen median eli somen käyttäjä. – Maksan ostokset puhelimella ja siirrän rahaa siinä. Puhelimen muistiinpanoissa on tärkeät jutut. Yhteystiedoissa ovat kaikki elämäni ihmiset ja sitä kautta pidän heihin yhteyttä. Ja lisäksi puhelimessa on viihde, eli Instagram, Snapchat, You Tube ja Netflix. Aino haluaa olla perillä asioista, lukea uutisia reaaliajassa ja tietää, mitä kaverit tekevät. – Somessa voin myös oppia uutta lukemalla muiden jakamia linkkejä. Aino on tarkka siitä, mitä hän somessa tekee. Sinne ei laiteta mitään sellaista, mitä ei esimerkiksi hänen isänsä saisi nähdä. Nuori nainen katsoo puhelintaan usein ja on jollain tavalla aina tavoitettavissa. – On kiva olla hetkessä kiinni. En koe sosiaalista mediaa ahdistavana. Se on inspiraation lähde. Esimerkiksi Instagramista voi saada pukeutumisvinkkien lisäksi ideoita ihan kaikesta, tyyliin hiustenlaitosta siihen miten sisustat vessan, Aino selittää. Kännykkä ei kasvanut Aino Tuppuraisen käteen kiinni vielä silloin, kun hän oli taapero. Hän sanoo kuuluvansa niihin viimeisiin sukupolviin, joille näin ei käynyt. – Nykypäivän lapset saavat varmaan puhelimen heti, kun oppivat puhumaan, hän toteaa hymyillen. 10-vuotiaana Aino sai matkapuhelimen, jolla pystyi pelaamaan matopeliä. Ensimmäinen älypuhelin ostettiin, kun tyttö kävi lukio-

ta. Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen Aino muutti Seinäjoelta Helsinkiin ja kävi Laajasalon opiston radiotoimittajalinjan. Nykyisin hän on medianomiopiskelija. Opintoja on takana kaksi vuotta ja kaksi vielä edessä. – Olen aina ollut kiinnostunut mediasta. Siksi lähdin opiskelemaan alaa. Sosiaalinen media on tuntunut kaikista eniten omalta jutulta. Se johtuu varmaan siitä, että olen nähnyt sen syntymisen pikkuhiljaa. Sosiaalisessa mediassa ihmiset ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa: siellä vastaanotetaan ja luodaan itse sisältöjä. Aino Tuppuraisen mielestä kaikkien ei tarvitse toimia samalla tavalla. – Täytyy muistaa, että sosiaalisessa mediassa voi olla myös aktiivinen seuraaja. Jos on tosi kiireinen, mutta tulee iloiseksi voidessaan seurata muiden elämää ja saada inspiraatioita siitä, niin miksi ihmeessä ei tekisi niin. Voi olla tekijä tai yleisö tai molemmat. Sehän somessa onkin siistiä! Aino alkaa tehdä Kirkko ja kaupungin nettisivuille kaupunkikulttuuriin liittyviä videojuttuja eli vlogeja. Someaino kertoo videoillaan viikoittain, mitä pääkaupunkiseudulla tapahtuu. Aiheena voi olla vaikkapa kierrätys, festivaalit tai hyväntekeväisyys. – Television uutisvideoissa toimittajaa ei näy, mutta näissä näkyy. Kuvaan itseäni tekemässä erilaisia asioita. Videoilla nähdään myös vieraita, ei pelkästään minun naamaani. Vlogini voi katsoa vaikka perjantaisin kahvitauolla, ehdottaa Aino. ■ VIDEO Katso vlogi osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/someaino.

VERKOSSA

Kirkon kaunistukset osa 4: Lasten kappeli Arkki 75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD Mari Aarnio

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineisto päivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaat tisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä oman kaupunkisi osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Lasten kappeli Arkki sijaitsee Espoon Leppävaarassa. Lattiapinnoitteen läpi kuultavat oikeat lehdet, joiden asetteluun lapset saivat osallistua.

asten kappeli Arkissa kauppakeskus Sellon vilinän keskellä niin lapsi kuin aikuinenkin pysähtyy ihmettelemään. Aikuinen kiinnittää ehkä huomionsa minikokoisiin, pehmeisiin kirkonpenkkeihin ja lapsen mittakaavalla tehtyyn alttariin. Saarnastuolikin on kuin nukkekodista. Useimmat lapset taas huomaavat ensimmäiseksi lattian, johon on upotettu ihan oikeita puunlehtiä. Ne ovat peräisin temppeliviikunasta ja johdattelevat kulkijan ovelta alttarille. – Lähtökohta tilan suunnittelulle oli se, miten lapsi kokee maailman, kertoo Arkin sisustuksen yhdessä Anni Sundin kanssa suunnitellut Katri Maula Sisustusarkkitehdit Sistem Oy:stä. Suunnittelijat halusivat tuoda tilaan hämmästyttäviä ja kysymyksiä herättäviä elementtejä. Kaikkea ei tarvitse ymmärtää heti. – Lapsi kokee tilaa monella tavalla,

Lehtipolku johdattaa alttarille Sellon liikerakennusten keskellä sijaitsevan Lasten kappeli Arkin lattialla on oikeita lehtiä ympäri vuoden. Ne ovat lasten itse asettelemia. Teksti Laura Pörsti Kuva Esko Jämsä

joten lehtipolku tai ihmeellinen valo puhuttelee ehkä enemmän kuin mikään yksittäinen taide-esine, Maula miettii. Lasten kappeli Arkki vihittiin käyttöön vuonna 2005. Lapset olivat lattian teossa mukana hyvin konkreettisesti, sillä he saivat asetella lehdet itse paikoilleen. – Se oli tosi hauskaa yhdessä tekemistä. Me ohjailimme vähän, minne lehtiä liimataan, mutta prosessissa oli paljon vapautta mukana, Maula muistaa. Lehtien päälle asennettiin epoksi lattia. Sen läpi lasten työn tulos kuultaa kauniisti yli kymmenen vuoden jälkeenkin. Lastenohjaaja Seija Hatakan mielestä lehtien avulla voi kertoa monenlaisia tarinoita Jumalasta. – Puun lehti on kuin Jumalan salakieltä. Ihminen ei onnistuisi koskaan tekemään tuotetta, jossa on niin hienot värit ja suonet, ja nukkakerros pohjalla, hän miettii. ■

Fingerpori Pertti Jarla

Kehonpaino harjoittelua ja pätkäpaastoja Aaro Helander on 27-vuotias kehonpainoharjoitteluun erikoistunut sertifioitu kuntosaliohjaaja ja it-alan start up -yrittäjä, joka harrastaa viulunsoittoa. Hän noudattaa niin sanottua pätkäpaastoa, jossa syödään vain kerran päivässä, illalla.

Aaro Helander uskoo, että totuuden hyväksyminen on tie hyvään elämään.

Muskelimies rukoilee viululla Maailmankaikkeudessa kaikella on jokin tarkoitus, uskoo personal trainer ja it-yrittäjä Aaro Helander. Teksti Juhani Huttunen Kuva Sirpa Päivinen

Hakaniemen torin alla on kokonainen lihaskimppujen alamaailma. Paikka on nimeltään Movement Center. Pituussuunnassa halli näyttää satametriseltä, ja leveyttäkin on kymmeniä metrejä. Keskipäivällä halli on tyhjä. Aaro Helander roikkuu puolapuissa ja vääntää 90-kiloisen vartalonsa vaakatasoon. Hän on street workoutin eli kehonpainoharjoittelun Suomen mestari vuodelta 2015. Lisäksi hän on viulisti. Kun nämä elementit yhdistetään, kasassa ovat Helanderin hengellisten harjoitusten elementit. Tässä paikassa iltaisin aina yhdeksän aikaan Helander virittelee sähköviulunsa. Kaupunkiolosuhteissa naapurit häiriintyisivät perinteisestä akustisesta viulusta. Sähköviulun ilman sähköä tuottama ääni kantautuu vain omaan korvaan. Ja sitten heti perään taas kehonpainotreeniä. Lajin juuret ovat jo antiikissa, mutta modernissa

Rakkauden laki

Kun Aaro Helander vielä 2010-luvun alussa teki varastohommia, hän alkoi kuunnella äänikirjoja. Hän kuunteli niitä koko ajan. Yhteensä hän on kuunnellut äänikirjoja yli 10 000 tuntia. Korvakäytävää pitkin aivoihin kulkeutunut materiaali koostui hengellisestä kirjallisuudesta, luennoista ja erilaisista elämäntaito-oppaista. Helander uskoo, että kaikella on paikkansa. Ihminen voi saavuttaa haaveitaan vain suuntaamalla energiansa sellaiseen, mihin Jumala on sen tarkoittanut. Luovan energian määrä on vakio. Helanderin mielestä ihminen voi käyttää luovaa energiaa joko Jumalan tarkoittamalla tavalla tai sitten johonkin, mikä vie pois Jumalasta.

Kaikki ajatuksemme ovat ankkuroituneet fyysiseen olemiseemme. Aaro Helander kokee olevansa yhteydessä omaan sisimpäänsä kaikkein tiiveimmin juuri fyysisen harjoittelun yhteydessä. Siksi viulukin sopii hänelle. Viulua soitetaan hieman hankalassa asennossa, mutta se on äärimmäisen intiimi instrumentti. Jossain siellä sielun sopukassa on Jumalan kohtaamisen paikka. Helander on sitä mieltä, että ihmisen päämääränä on hyväksyä totuus, ja hänelle se totuus on Jeesus. ■

Rakastajan syli Yhteisen elämän tekee siedettävämmäksi se, että kaikki noudattavat sääntöjä. Niinpä taloyhtiöissä ei tampata mattoja aamuyöstä eikä polteta tupakkaa rappukäytävässä. Uskonnot vaikuttavat äkkisilmäyksellä ennen kaikkea sääntökokoelmilta. Kristityilläkin on käskyt, jotka on tarkoitettu suojelemaan elämää mutta tuntuvat monen mielestä kahleelta. Moralistin lauseissa vilkkuu jatkuvasti totuus hyvästä ja pahasta. Jeesus ei kuitenkaan keskity punnitsemaan yksittäisten tekojen luonnetta. Hän haastaa asenteen ja tunteen. Kaikista säännöistä korkeimmaksi hän nostaa rakkauden lain.

Rakkauden laissa olennaista ei ole se, miten hyvin sitä noudatan. Olennaista on rakkaus itse, sillä se on niin syvää, riisuvaa ja vavisuttavaa, ettei sormeaan heristelevä sääntöfriikki saa sitä sanoilla saarretuksi. Rakkaus tahtoo toiselle tinkimättä hyvää, mutta se ei ole ytimeltään kesyä eikä mielistelevää vaan rajua ja tottelematonta. Se valuu aina yli reunan ja työntyy vääjäämättä joka paikkaan. Sen vallassa ei Jeesuskaan voinut jäädä näpertelemään perinnäissääntöjen yksityiskohtia. Järjestyksen Jumalasta puhuvat ne, jotka eivät kestä kaaosta. Rakkaus on kuitenkin aina järjestäyty-

Istock

Taivaan tähden

23.7.

muodossaan se on kehittynyt köyhillä asuma-alueilla Itä-Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Siinä kehitetään lihaskuntoa käyttämällä oman kehon painoa.

Toisinaan vain äärimmäinen pohjakosketus auttaa löytämään todellisen minuuden. Onneen ei ole oikotietä, ja joskus ainoa tapa löytää elämän mielekkyys on tehdä virheitä. Oman pään sisäisiä lasikattoja voi murtaa, mutta jos kerran toisensa jälkeen tekee samat virheet, jotakin perustavaa on elämässään pantava remonttiin. Myös haaveet voivat muuttua. Kun ihminen löytää levon Jumalassa, hän ei Helanderin mukaan ehkä haluakaan saada sellaisia aiempien haaveidensa mukaisia asioita kuin vauraus, valta tai menestys.

mätöntä, kaoottista ja kuohuunsa kiskaisevaa. Se vähät välittää ennakkoluuloistani tai turvallisuudentarpeestani. Se vie minut iha-

nasti kasvokkain toisen muukalaisuuden kanssa ja sovittaa meidät yhteen. Kaisa Raittila

12 B Gurun opissa Ohjaajana Madame Guyon

Yksinkertainen rukous luonnossa

Jeanne Guyon syntyi vuonna 1648. Hän eli Ludvig XIV:n Ranskassa, jossa kaikkeen uskonnollisuuteen, joka näytti poikkeavan virallisesta katolisuudesta, suhtauduttiin epäluuloisesti. Kun Jeanne oli 15-vuotias, hänet naitettiin 18 vuotta vanhemmalle Jacques Guyonille. Avioliitosta tuli onneton. Miehen kuoltua 28-vuotias Jeanne jäi yksin kolmen lapsen kanssa. 35-vuotiaana hän vietti vuoden yhteisössä, jossa hän toimi hengellisenä ohjaajana ja kirjoitti pientä rukousopasta. Hänen toimintansa herätti levottomuutta piispoissa ja kiinnostusta aina hovia myöten. Se koitui lopulta hänen kohtalokseen. Hänet tuomittiin vuonna 1698 neljäksi vuodeksi Bastiljin valtionvankilaan. Hän kuoli vuonna 1717. Nykyään Guyonin kirja on yksi rukouskirjallisuuden helmistä. Se on suomennettu nimellä Syvempään Jumalan tuntemiseen.

Jeanne-Marie Guyon oli kirjoitta nut kirjan, josta kohistiin. Kirja herät ti ihastusta, mutta sitä pidettiin myös vaarallisena – ehkä siksi, se opetti yk sinkertaista sydämestä nousevaa ru koilemista, jonka kuka tahansa voi op pia. Hän toi kaikkien ulottuville sen, mitä oli harjoitettu luostarien seinien suojissa. Lisäksi hän oli harvinaisen rohkea, elämässään kovia kokenut perheellinen nainen vuoden 1685 Ranskassa. Madame Guyon itse sanoo kirjoit taneensa kirjan niitä varten, jotka ha luavat rakastaa Jumalaa, mutta joista rukoileminen tuntuu vaikealta ja jopa pelottavalta. Siksi hän haluaa kertoa, miten helppoa ja yksinkertaista rukoi leminen voi olla. Hän ei tahdo tehdä asiasta työlästä. ”On kyseessä rukous, joka ei häiritse sinun ulkonaisia toi mintojasi tai päivittäisiä rutiinejasi.”, hän lupaa. Vaan päinvastoin, rukous voi rytmittää päivääsi niin, että saat siitä lisää energiaa.

Voit rukoilla Jumalaa hiljaa sisimmässäsi ilman sanoja milloin ja missä vain. Luonnossa voit pysähtyä katsomaan edessäsi avautuvaa maisemaa tai kukassa viipyvää mehiläistä. Voit kuunnella puiden havinaa. Voit tuntea tuulen kosketuksen ihollasi. Hengitä samalla rauhallisesti ja anna mielesi hiljentyä. Olet siinä Jumalan edessä. Älä vaivaa itseäsi millään, älä ponnistele. Hiljainen hengityksesi on rukousta. Hengität Jumalan läsnäoloa. Voit mielessäsi hiljaa ja yksinkertaisesti ilmaista hänelle kiitoksesi tai kaipauksesi. Viivy sitten vielä hetki hiljaisuudessa ja lähde eteenpäin.

Rukous on yhtä helppoa kuin hengittäminen

joka lukee nopeasti, on kuin mehiläi nen, joka lentää kukasta toiseen. Se taas, joka lukee hitaasti ja hiljentyen, on kuin mehiläinen, joka tunkeutuu kukan syvyyksiin asti.

Jeanne-Marie Guyon kirjoitti oppaan niille, joista rukoileminen tuntuu vaikealta. Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

Rukoileminen on yhtä helppoa kuin hengittäminen, Guyon opettaa. Rukoillakseen ei tarvitse osata teolo giaa. Riittää, että vilpittömästi etsii Jumalaa. Samalla Guyon muistuttaa, että hänen neuvomansa tie ei ole pa rempi kuin jonkun toisen. Hän vain haluaa kertoa, mitä hän on oman ja toisten kokemusten perusteella löy tänyt.

Guyonin mukaan syvempään Ju malan tuntemiseen pääsee vain ru kouksen kautta. Hän neuvoo meditoi maan Raamatun avulla. ”Aloita avaa malla Raamattusi ja valitse sieltä jo kin kohta. Lue pari riviä huolellisesti. Maistele ja sulattele lukemaasi”, hän opastaa. Ei tarvitse lukea paljon eikä nopeasti. Hän lainaa monilta mysti koilta tuttua kuvaa mehiläisestä. Se,

”Luettuasi hieman pysähdy hellä varoen”, hän opastaa. Anna siis raamatunkohdan hiljen tää ajatuksesi. Rentoudu ja avaudu hil jaisuudelle ja Jumalan läsnäololle. Ja anna sielusi nauttia levosta ja rauhasta. Jos ajatuksesi alkavat harhailla, voit lempeästi palata niihin sanoihin, joi ta luit. ”Muista, ettet niinkään järkei le lukemaasi, vaan annat sen ravita si sintäsi”, hän muistuttaa. Tämä on tietysti vasta alkua. Lop pu tapahtuu ajan myötä. Kädestä pi täen Madame Guyon opastaa, miten yhä rohkeammin voit jättää elämäsi ja huolesi Jumalan varaan, kaiken, mitä elämä tuo kohdallesi. Ja kuin vaivih kaa alat tyhjentyä itsestäsi ja täyttyä Jumalasta. ■

3×

elämäntaito-opas

LISÄÄ VERKOSSA

Teksti ja kuvat Kaisa Halonen

Sovitin mekkoa.

Katsoin kukkia.

Kuuntelin viestejä.

Karla Nieminen: Olet hyvä tyyppi

Arlene K. Unger: Onni

Pia Koponen: Lupa mokata

Kirjan kohderyhmää olemme me kaikki suomalaiset tuppisuut. Kirjoittaja opastaa, miten tutustutaan uusiin ihmisiin ja pidetään heihin yhteyttä. Hän on myös ideoinut puuhia, jotka vievät epämukavuusalueelle ja niin kehittävät itsevarmuutta. Siedettävän tukalaksi arvioin kehotuksen mennä vaatekauppaan ja kokeilla vaatetta, jota en ikinä käyttäisi. Otetaan vaikka pinkki, vartalonmyötäinen pitsimekko. Ahtaudun siihen, ja ajattelen Lady Gagaa ja hänen pekonipukuaan. Riisun itsevarmasti mekon.

Kirjassa on 50 meditaatio- ja rentoutumisharjoitusta, sellaisiakin, joita ei harjoituksiksi miellä: Avaa verhot ja päästä auringonvalo sisään. Silitä lemmikkiäsi. Ota nokoset. Kuuntele lintuja ja katsele pilviä. Yksi harjoituksista kehottaa laittamaan maljakollisen kukkia pöydälle. Sen pitäisi saada olo tuntumaan positiivisemmalta, myötätuntoisemmalta ja vähemmän ahdistuneelta. Tulppaanikimppu kieltämättä ilahduttaa aina, kun katse osuu siihen. Eikä sen ympärille tee mieli jättää lojumaan likaisia astioita tai luettuja lehtiä.

Kirja rohkaisee sanomaan eteen tuleville tilaisuuksille ”kyllä”. Minun pitää esimerkiksi ajatella, että jokainen kohtaamani ihminen tuo minulle tärkeän viestin. Koska tehtävänannossa mainitaan, että viesti voi tulla myös jossakin muussa muodossa, kokeilen, puhuisiko universumi Spotifyn kautta. Laitan napit korviin ja Daily Mix -listan soimaan. Parin päivän aikana saan tällaisia tärkeitä viestejä: 1. Me kaikki kuolemme kerran, 2. Ulos ruumiistani, ulos mielestäni, vapaaksi kontrollista, 3. Tartu tilaisuuteen, ui tai uppoa.

MENOT 21.7. – 10.8.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12

TAPAHTUMIA Kesäkahvila keskiviikkoisin klo 12.30–14. Kahvitarjoilu, hartaus, pientä ohjelmaa ja yhdessäoloa. Tule mukaan hoitamaan seurakunnan kasvimaata ti 25.7. ja ti 8.8. klo 10–12 Lassilan ryhmäpuutarhassa, palsta nro 146, Laurinniityntie 10 kohdalla. Tarjolla pienet eväät, oma juomapullo mukaan! Säävaraus. Ilm. sanna.laiho@evl.fi, p. 050 3671 225 tai elisabeth.bariskin@evl.fi, p. 050 3671 224. Kesän perhekerho torstaisin klo 10–11.30 kokoontuu säävarauksella Huopalahden kirkon pihalla 31.8. saakka. Mehu- ja kahvitarjoilu, keinumista, hiekkalaatikkoleikkejä ja yhdessäoloa. Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12. Jätä soittopyyntö virastoon p. 09 2340 3200.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

Tuomiokirkkoseurakunta

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Kirkkokahvit.

TAPAHTUMIA Soppatykki Malminkartanonaukiolla ke 9.8. klo 12–14. Tarjolla on kasvishernekeittoa klo 14 asti tai niin kauan kuin keittoa riittää. Tule ja ota kaverikin mukaan. Kouluun lähtevien siunaaminen ke 9.8. klo 18 kirkossa. Enkelin siipien suojaa koulutielle. Tervetuloa kouluun lähtevät läheisineen.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b. Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Messu 23.7. klo 11 Meilahden kirkossa. Isto Peltomäki, liturgia, Nadia Lindfors, saarna, Vuorio, kanttori. Messu 30.7. klo 11 Meilahden kirkossa. Krans, liturgia ja saarna, Tuula Stöckell, kanttori. Messu 6.8. klo 11 Meilahden kirkossa. Valkama, liturgia ja saarna, Tuula Stöckell, kanttori.

25.7. ja 8.8.

Anna luovuutesi kukkia ja tule mukaan ti 25.7. ja ti 8.8. klo 10–12 hoitamaan yhdessä Haagan seurakunnan kasvimaata Lassilan ryhmäpuutarhassa, palsta nro 146, Laurinniityntie 10 kohdalla. Seurakunta tarjoaa pienet eväät, ota oma juomapullo mukaan! Säävaraus. Ilm. sanna.laiho@evl.fi, p. 050 3671 225 tai elisabeth.bariskin@evl.fi, p. 050 3671 224.

Karkkilan Vaskijärvellä. Ilm. 4.8 mennessä p. 09 2340 4700 tai meilahti.srk@evl.fi. Vetäjinä retriitinohjaaja Antti Jääskeläinen ja pastori Jukka Valkama. Hinta 150 e.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

TAPAHTUMIA

JUMALANPALVELUKSET

Kesäkahvila torstaisin ajalla 1.6.– 27.7. klo 13–15 Ruskeasuon seurakuntakeskuksessa. Hyvällä säällä terassilla. Kesäkahvila Café Tuomas keskiviikkoisin ajalla 7.6.–9.8. klo 13–14.30 Meilahden kirkon patiolla tai sateen sattuessa Tuomaankirkon tiloissa. Avoin rukouspiiri keskiviikkoisin klo 19 kappelissa, Jalavatie 6 b. Ekaluokkalaisten koulutielle siunaaminen ke 9.8 klo 18 Meilahden kirkossa. Tervetuloa mukaan koko perhe, isovanhemmat ja kummit! Valon ja ilon piknik to 10.8. klo 18 Pikku Huopalahdessa Viiripuiston lammella. Ota mukaan viltti ja syötävää nyyttäriperiaatteella. Mukana Jukka Valkama. Tulossa: Metsäretriitti 18.–20.8

Messu heinä- ja elokuussa vain sunnuntaisin Munkkivuoren kirkossa klo 11. Sanajumalanpalvelus su 30.7. klo 13 Karunan museokirkossa Seurasaaressa. Sinikka Peltohaka.

TAPAHTUMIA Kesäkahvila keskiviikkoisin 14.6.– 16.8. klo 13 Munkkiniemen kirkolla. Leppoisaa yhdessäoloa kahvikupposen äärellä sekä pientä ohjelmaa. Iltakahvila torstaisin klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Koulunsa aloittavien siunaus ke 9.8. klo 17 Lehtisaaren kappelissa. Tarja Frilander, Heli Ahonen ja Ida Salmi. Klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Tarja Frilander, Auli Etäniemi ja Rauna Mannermaa. Tervetuloa myös

Keskusta

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu su 23.7. klo 10, Seppo Lappalainen, Hanna Autio. Messu su 30.7. klo 10, Mari Silin, Hanna Autio. Messu su 6.8. klo 10, Anne-Maria Ranta-aho, Hanna Autio. Kouluun lähtevien siunaaminen ke 9.8. klo 18. Siunataan ekaluokkalaiset koulutielle, enkelin siipien suojassa, Miira Muroma-Nikunen, Hanna Autio, Aila Pihlajavesi, Ulla Leivo, Minna Rosenborg. Messu su 13.8. klo 10, Seppo Lappalainen, Olli Mönttinen. Huopalahden kirkko on remontissa 15.8 saakka; messu sunnuntaisin klo 10 ja kirkkokahvit Haaga-salissa, 2 krs. Tulossa Huopalahden emäseurakunta 100 vuotta -juhlamessu su 20.8. klo 10. Liturgia Marja Heltelä, saarna Miira Muroma-Nikunen, siunaus piispa Irja Askola, kanttori Olli Mönttinen, Cantabile-kuoron lauluryhmä johtajanaan Dominik Lukas Vogt; Ulla Akso ja Laura Kurki, viulu; Heikki Sivonen, huilu. Messun jälkeen pihajuhla, musiikkia, tarjoilua ja seurustelua; musisoimassa mm. Jukka Perko. Kirkko- ja seurakuntasali ovat uudistuneet, avoimet ovet talon neljässä kerroksessa sekä kellotapulissa, kuvasarja Hakavuoren kirkon päätösmessusta. Tule maistamaan Huopalahden kirkkoleivosta ja Haagan kirkkovettä. Huopalahden 16.8.1917 perustettuun seurakuntaan kuului lähes koko läntinen Helsinki.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat ja kummit! Pyhän Laurin viikkomessu to 10.8. klo 18 Lehtisaaren kappelissa, Leo Glad. Avoin luontoperhekerho maanantaisin klo 17.30–19. Kerho kokoontuu Lehtisaaren kappelilla 21.8., 28.8., 11.9. ja 18.9. ja Munkkivuoren kirkolla 2.10., 9.10., 23.10. ja 31.10. Luontoperhekerho on tarkoitettu perheiden yhteiseen hetkeen luonnossa, lähiluonnon tutkimiseen ja ihmettelyyn. Kerhon aikana nautitaan omia eväitä. Kerho on maksuton. Tiedustelut rauna.mannermaa@evl.fi.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ma–ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

JUMALANPALVELUKSET Konfirmaatiomessu su 23.7. klo 10. Marttisen rippileirin konfirmaatio. Antturi, saarna, Palm ja Heinilä avustus ja Make Perttilä bändeineen. Sanajumalanpalvelus Karunan kirkossa Seurasaaressa su 23.7. klo 13. Palm. Kirkastussunnuntain messu su 30.7. klo 10. Palm, Kekäläinen, Ahola. Viikkomessu ke 2.8. klo 18. Palm. Messu su 6.8. klo 10. Kekäläinen, Vanne, Ahola.

TAPAHTUMIA Päivärukous kirkossa arkisin ma–ti, to–pe klo 12. Kesäkahvila kirkon terassilla torstaisin 10.8. asti klo 12–14. Tule istahtamaan hetkeksi alas, vaihtamaan ajatuksia ja juomaan kupillinen kuumaa. Tarjolla pöydän antimia edullisesti. Lapsille leikkipaikka leluineen. Sadesäällä sisätiloissa. Kouluun lähtevien siunaaminen ke 9.8. klo 18. Tervetuloa koko perhe, isovanhemmat, kummit ja muut läheiset. Kesäkonsertti to 10.8. klo 13. Laura Mäkitalo, sopraano, Juho Punkeri, baritoni. Kylli Ahola, piano. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu konsertin jälkeen. Retki Lohirannan leirikeskukseen to 17.8. Bussi lähtee klo 10 kirkolta. Lounas, kahvit, letunpaistoa, mahdollisuus saunoa, uida, marjastaa, sienestää, kalastaa. Hinta 25 e. Paluu n. klo 18. Sitovat ilm. 9.8. mennessä toimistoon.

Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Ruoholahden kappeli, Selkämerenkuja 1 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa. klo 10 Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa. klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu vanhan kaavan mukaan. klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. sunnuntai). klo 19 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Kesäraamiksessa tutustutaan Ilmestyskirjaan. Torstaisin 27.7. saakka Vanhassa kirkon kryptassa kokoontuu kesäraamattupiiri, jossa luetaan Ilmestyskirjaa Pentti Husun ja Jyrki Halosen johdolla. Raamis alkaa klo 16.30. Kesäillan kerhot jatkuvat Ruoholahden kappelilla. Seuraavilla kerroilla elokuvien uskon kuvia avataan elokuvien Luther 26.7., ET 2.8. ja Matrix 9.8. kautta. Kerho alkaa klo 18, luvassa myös musiikkia ja kahvittelua. Tuomiokirkon kesäpäivystäjien koulutusilta 1.8. Tule mukaan koulutusiltaan ja lähde mukaan kesäajan kirkkopäivystäjäksi Tuomiokirkkoon. Päivystäjien tulee olla täysi-ikäisiä, ja tehtävässä voit toimia Tuomiokirkolla pidetyn koulutusillan jälkeen. Elokuun koulutusilta pidetään tiistaina 1.8. klo 18 Tuomiokirkossa. Lisätiet. Niina Savolainen, p. 09 2340 6250. Rukouksen syli -illoissa luodaan yhteisöllisyyttä. Vanhan kirkon elokuun torstaissa 3.–31.8. vietetään Rukouksen syli -iltoja, jotka yhdistävät taiteen, yhteisöllisyyden, rukouksen ja Jumalan kohtaamisen. Tilaisuudet alkavat klo 18 Vanhassa kirkkopuistossa, jossa on taiteellisia esityksiä ja kahvia. Ohjelmallinen osuus jatkuu klo 19 Vanhassa kirkossa, jossa liturgisen psalmiteksteistä ja rukouksesta koostuva osion ja lyhyiden ”ted talk” -tyyppisten puheiden jälkeen ilta huipentuu yhteiseen ehtoolliseen. Kryptan taidenäyttelyissä esillä Lindebergin töitä. Aleksander Lindeberg (1917–2015) oli monialainen kuvataiteilija, joka pitkän uransa

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

10 A

MENOT 21.7. – 10.8.

aikana hän erikoistui kuvitustaiteeseen ja muotokuvamaalaukseen. Töihin voi tutustua Tuomiokirkon kryptassa Aleksander Lindeberg 100 vuotta -juhlanäyttelyssä 2.8.–20.8. Näyttely on avoinna ma–la klo 11–17 ja su klo 12–17. Vapaa pääsy. Kulku kirkosta hissillä tai Kirkkokatu 18:sta. Kouluun lähtevien siunaus Vanhassa kirkossa. Ekaluokkalaiset siunataan koulutielle ke 9.8. klo 18 Vanhassa kirkossa. Tilaisuus kestää noin puoli tuntia. Tervetuloa mukaan koko perhe, sukulaiset, kummit ja ystävät! Pappi tavattavissa kesä-elokuussa tiistaisin ja torstaisin klo 15–17 Tuomiokirkossa. Kesätunnelmaan siivittää Urkukesän konsertit www.urkukesa.fi. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke klo 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä.

Kallion seurakunta Virasto: Neljäs linja 18. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19. Iltamessu ma, ti, ke ja pe klo 18. Viikkomessu to klo 18. Keskiaikainen rukouslaulumessu ke 26.7., 2.8. ja 9.8. klo 18. Messu su 23.7. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta. Messu su 30.7. klo 10. Riitta Männistö. Messu su 6.8. klo 10. Teemu Laajasalo. 1. luokkalaiset siunataan seurakunnan, perheen ja läheisten yhteisvoi-

5.8.

Kallio Block Party 2017 goes Alppilan kirkko la 5.8. klo 14–22. Seitsemättä kertaa talkoovoimin järjestettävä kaupunkifestivaali valloittaa elokuun ensimmäisenä lauantaina legendaarisen Sturenkadun. Festivaali levittäytyy myös Alppilan kirkkoon, Kotkankatu 2, jossa pidetään Unelmien sielunmessu klo 15–22. Musiikin ja erilaisten tunnelmien maailmaan johdattelevat DJ Alec Hall & special guests. Vapaa pääsy.

min koulutielle Kallion kirkossa ke 9.8. klo 17. Mukana koulupappi Mari Mattsson, urkuri Olli Pyylampi ja kasvatuksen työntekijöitä. Alppilassa: Messu su 23.7. klo 16. Riitta Männistö Messu su 30.7. klo 16. Riitta Männistö Messu su 6.8. klo 16. Teemu Laajasalo. Unkarinkielinen messu su 6.8. klo 11 ja kiinankielinen klo 13.

TAPAHTUMIA Urkukesä Kallion kirkossa. Iltakonsertti ma klo 19. 24.7. Marcel Punt, 31.7. JeanLuc Thellin, Belgia, ja ma 7.8. Matti Vaakanainen. Torstain lounaskonsertti klo 12. 27.7. Dag-Ulrik Almqvist, 3.8. Elke Unt, Viro, ja 10.8. Dag Ulrik Almqvist. Vapaa pääsy. Iltakonsertin ohj. 8 e. Kaupunkifestivaali Kallio Block Party valloittaa la 5.8. klo 14–22 Sturenkadun. Klo 15–22 Alppilan kirkossa Unelmien sielunmessu – DJ Alec Hall & special guests. Vapaa pääsy. Pidä itsestäsi huolta. Elämän värit 1–3 pv kursseilla Mustasaaressa etsitään omaa luovuutta värin kokemisen ja maalausharjoitusten avulla. Keskiaikainen hellän hiljaisen rukouslaulun peruskurssi, 4 krt, alkaa ti 15.8. Kalliossa. Ilm. kallionseurakunta.fi/ luovan-toiminnan-kirkko tai p. 09 2340 3611. Diakonian ajanvaraus ti ja to klo 9–10 ja ke 12–13 p. 09 2340 3618. Kesäkahvila Kappelisalissa ke klo 13. Café Sonck ja Aino Acktén kamarifestivaali Kallion kirkon kivijalassa. Avoinna ma–pe klo 11–16. Kts. kesän konsertit: acktefestival.fi. Autre Chose Café Alppilan kirkolla. Avoinna ti–su klo 8–18.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna ma ja pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

JUMALANPALVELUKSET Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11 ja keskiviikkoisin klo 19.

TAPAHTUMIA Tutustu Lauttasaaren kirkkoon ja sen esineistöön ke 26.7. klo 18–18.45. Esittelijänä Ville Elomaa. Mannilan rippikouluryhmän konfirmaatiomessu su 30.7. klo 11. Kesäkahvila ja konsertti ma 31.7. klo 13. Ville Elomaa, urut. Kirkkosali. Konsertin jälkeen kahvit kirkon pihalla tai sateen sattuessa sisätiloissa. Kesäkahvilan päätöskonsertti ma 7.8. klo 13. Kirkkosali. Konsertin jälkeen kahvit kirkon pihalla tai sateen sattuessa sisätiloissa. Virsilaulu-saunailta ti 8.8. Poliisien majan saunalla, Länsiulapanniemi 6. Oma saunapyyhe ja uima-asu mukaan, makkaranpaistomahdollisuus. Saunailta on päihteetön. Saunamaksu yli 15-vuotiailta 5 euroa. Toivevirsien laulua klo 18–19. Saunavuorot: klo 12–15 nuoret/riparilaiset, klo 15–18 aikuiset ja perheet, klo 19–21.30 aikuiset ja perheet, klo 21.30–01.00 nuoret aikuiset. Ekaluokkalaisten kouluun siunaus ke 9.8. klo 18. Grilli on kuumana maanantaisin kirkon takapihalla klo 14.30–16. Ota

omat grillattavat mukaan tai osta mehua ja makkaraa Kirkkokahvilasta. Grilli on myös muina aikoina käytettävissä, polttopuita saa vahtimestareilta. Lauttasaaren Kirkkokahvila toimii kesätauon jälkeen normaalisti 31.7. alkaen.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET Messu su 23.7. klo 10. Niina Pihlajamaa, Juha Valkeapää, Seppo Välimäki. Kahvit. Messu su 30.7. klo 10. Tuuli Aitolehti, N. Pihlajamaa, S. Välimäki. Kahvit. Konfirmaatiomessu su 6.8. klo 10 Paavalinkirkossa, Mannila 2 -leiri. Annika Schmidt, Minna Kumpukallio, S. Välimäki, Ann-Marie Ahlsten, isoset. Kahvit.

TAPAHTUMIA Kesäistä yhteislaulua Vanhankaupungintien päässä, ensimmäisen kirkon paikalla ke 26.7. ja 2.8. klo 18. Mukana Tuuli Aitolehti ja S. Välimäki. Kouluun lähtevien ekaluokkalaisten siunaus ke 9.8. klo 18 Paavalinkirkolla. N. Pihlajamaa, S. Välimäki sekä lastenohjaajat Auli, Juha, Maija ja nuorisotyönohjaaja Ann-Marie. Kirjallisuusterapeuttinen päivä Mustasaaressa la 19.8. klo 9, lähtö Taivallahden laiturista. Paluu n. klo 16.40. Hinta 15 e sis. lautan, lounaan, kahvit, ohjelman. Tarkemmin srk:n nettisivuilla. Tied. ja ilm. 11.8. mennessä pastori, kirjallisuusterapiaohjaaja Tuula Paasivirta, p. 040 556 9079 tai ext-tuula.paasivirta@evl.fi. Elämän juuret -hiljaisuuden retriitti 18.–20.8. Korpirauhan leirikeskuksessa Siuntiossa. Lähtö Paavalinkirkolta pe klo 17, paluu su n. klo 16. Hinta 120 e / opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset 80 e sis. täysihoidon, majoitus 1 hh sekä matkat. Talon lakanoista 18 e/hlö. Ilmoittautuneille tulee retriittikirje. Tied. ohjaajat pastorit Juha Valkeapää tai Arja

Kortelainen. Ilm. viim. 27.7. virastoon tai ohjaajille. Sylivauvat-ryhmiin ilmoittautuminen netissä 1.8. alkaen: www.helsinginseurakunnat.fi/paavali. Kirkko avoinna ma–to klo 11–14. Pihakahvila tiistaisin klo 13–14.30 Paavalinkirkon pihalla, hävikkiruokajakelu klo 13.45. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakoniapäivystys torstaisin klo 10–12, ajanvarauksella p. 09 2340 5400.

Töölön seurakunta Toimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle arkisin p. 09 2340 6318 Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkossa su klo 10: 23.7. Maisila, Tiitu, Tiitu; 30.7. Hakkarainen, Hersta. Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa.

TAPAHTUMIA Musiikkia vierailijoille Temppeliaukion kirkossa arkisin klo 10–12 ja 13–15. Temppeliaukion kirkon kesäkahvila avoinna 1.6.–31.8. ma–la klo 9.30–17. Sunnuntaimusiikkia su 23.7. klo 16 Temppeliaukion kirkolla. Leena Tiitu, laulu, Tapio Tiitu, urut. Su 30.7. klo 16 Henri Hersta, urut. Vapaa pääsy. Virsilauluilta su 23.7. ja 30.7. klo 18 Soutustadionilla. Kanttori laulattaa tuttuja virsiä ja pappi pitää iltahartauden. Kouluunlähtevien siunaaminen ke 9.8. klo 18 Töölön kirkolla. Kahvihetki. Töölön kirkon kesäkahvila ti klo 11–14. Töölön kirkon avoimet ovet ke–pe klo 16–19. Ke klo 18 Ehtoollishetki, to klo 18 raamatunlukua ja pe klo 18 vesper.

Menokasvo

Rauhan ja inhimillisyyden puolesta Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar, miksi osallistut Töölönlahdella Hiroshima-iltaan, jota vietetään 6.8.1945 tapahtuneen atomipommiiskun uhrien muistoksi? – Minulla on vahvat henkilökohtaiset syyt olla mukana Hiroshima-illassa. Ei voi olla tärkeämpää tehtävää kuin rauhan, ihmisyyden, humanismin ja inhimillisyyden puolesta puhuminen.

Japanilaistyttö sairastui leukemiaan atomipommiräjähdyksen säteilyn seurauksena. Ystävä teki hänelle lahjaksi paperikurjen. Tarinan mukaan sen toive toteutuu, joka taittelee tuhat paperikurkea. Mitä ajatuksia sinulle tulee tästä? – Maailmassa on myös valtavan paljon hyvää ja ihmisiä, jotka tekevät hyviä asioita ja ovat sydämeltään ja sielultaan hyviä. Atomipommin uhreja muistetaan Töölönlahden Hiroshima-illassa japanilaisen perinteen mukaan laskemalla kynttilälyhtyjä veteen. NINA RIUTTA ESKO JÄMSÄ

Mihin ydinaseita tarvitaan? – Tietenkään ei mihinkään. Ihmismieli ei riitä sen ymmärtämiseen, kuinka ihminen pystyy kehittämään jotain sellaista, jonka tarkoituksena on tuhota ja tappaa. – Maailmassa ei ole tähän asti ollut sopimusta ydinaseriisunnasta. Ydinpommi on ollut viimeinen joukkotuhoase, jota ei ole kielletty kansainvälisellä sopimuksella. Onneksi on tapahtunut edistystä. YK:ssa hyväksyttiin juuri 7.7. sopimus, joka kieltää ydin-

aseet. Syyskuussa se allekirjoitetaan, ja sen jälkeen maat ratifioivat sen, mikä on se kaikkein tärkein asia.

VIDEO VERKOSSA

Hiroshima-ilta su 6.8. klo 21 Oopperan Amfiteatterissa, Helsinginkatu 58, Töölönlahti. Puhujina apulaispormestari Nasima Razmyar ja piispa Björn Vikström.

MENOT 21.7. – 10.8.

Toripäivystys pe klo 10–11.30 Töölön torilla Cafe Tiinassa. Tule juttelemaan diakoniatyöntekijöiden ja pappien kanssa. Opastukset Temppeliaukion kirkolla 1.6.–31.8. ma–pe klo 16. Musiikkileikkikoulun syyskausi alkaa ke 23.8. ja ilm. uusille oppilaille netissä. Uusia ryhmiä Töölön kirkolla. Tied. mus.op. jenni.paaso@evl.fi, p. 050 596 5601. Retki Loimaalle to 24.8. klo 9–17. Ohjelmassa mm. Kanta-Loimaan kirkko ja maatalousmuseo Sarka. Hinta 20 e sis. matkan, lounaan, museokäynnin ja kahvin. Ilm. ja maksu seurakuntatoimistoon 16.8. menn. Juutalainen perimätieto ja Raamattu. Friedrich Weinrebin kirjojen ja äänitteiden sekä Raamatun tuntemukseen perustuva maksuton kurssi Pärinäpirtissä. Edellytetään osallistujilta kiinnostusta Raamattuun. Hermann Aistrich luennoi. Kurssipäivät 11.8., 25.8., 8.9., 22.9., 6.10., 20.10., 3.11., 17.11., 1.12.

25.7

Metrolla musiikkiin: Levottomuudesta rauhaan ti 25.7. klo 19 Merirasti-kappelissa, Jaluspolku 3. Tiia Maria Saari, sopraano, ja Mindaugas Neverovas, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e. Lisätietoa: www.metrollamusiikkiin.fi.

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Herttoniemenrannan kappeli, Laivalahdenkaari 5 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

jumalanpalvelukset Sunnuntaisin Herttoniemen ja Kulo saaren kirkoissa klo 10 sekä Myllypuron kirkossa klo 12. Ei messua Kulosaaressa 25.6.–30.7.

Tapahtumia Kesäilta kirkolla Herttoniemen kirkossa to 27.7. klo 19, Jenni Kallio. Ohjelma säävarauksella kirkon takana. Musiikkia, yhteislaulua, hartaus, tarjoilua. Kesäkahvila Kulosaaren kellotapulilla to 3.8. klo 18, Kallio. Kouluun lähtevien siunaaminen ke 9.8. klo 18 Herttoniemen kirkossa, Kallio, Huima. Kesäilta Myllypuron kirkolla to 10.8. klo 19, Tikkanen. Ohjelma säävarauksella kirkon edessä. Musiikkia, yhteislaulua, hartaus, tarjoilua.

Kesäsumpit joka ke klo 13 Myllypuron kirkossa. Myllypuron elintarvikejakelu tiistaisin ja torstaisin klo 8 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Paikalla viimeistään klo 9.30. Tied. Backman p. 09 2340 3333. Lisätietoja diakoniavastaanotosta ja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat. fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

jumalanpalvelukset Messu su 23.7. klo 11. Martti Häkkänen, Anne Granström, Sinikka Hietala, Maija-Liisa Seppä, Matti Pohjoisaho. Messu su 30.7. klo 11. Anne Gran ström, Sini Ikävalko, Hanna Videll, Maija Isberg-Palm, Matti Pohjoisaho. Messu su 6.8. klo 11. Sini Ikävalko, Eva-Lisa Lindström, Jaana Makkonen, Maija Virkkunen, Kirsi Honkanen-Punkari. Perhekirkko ja kouluun lähtevien siunaus ke 9.8. klo 18. Aloitamme yhdessä lasten ja perheiden toiminnan syyskauden ja siunaamme ekaluokkalaiset koulutielle. Kirkkohetken jälkeen karkkikarkelot!

Tapahtumia Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Kesän teematorstait torstaisin klo 13. Tervetuloa virkistymään hyvän seuran ja kahvikupposen ääreen. Mukana seurakunnan työntekijä ja vierailija, joka johdattaa yhteiseen keskusteluun ja seurusteluun. 27.7. Suomalainen Tango, pastori Sini Ikävalko. 3.8. Luonto rukouksen paikkana, pastori Eva-Lisa Lindström. 10.8. Iloa puutarhasta kuvien kautta, Lea Grönlund. Suvi-illan musiikkia ja ehtoollinen su 23.7. klo 18 Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65. Martti Häkkänen, Matti Pohjoisaho. Ultimatea, vauhdikasta frisbeepeliä Kurkimäen kentällä ti 25.7. klo 18–19. Juomapullo ja lenkkarit mukaan. Loppurukous, säävaraus. Tied. Tuuli Valaranta p. 09 2340 4846. Jumala ompi linnamme ti 8.8. klo 19. Henri Hersta, urut. D. Buxtehude, J.S. Bach. Metrolla musiikkiin -konsertti. Vapaa pääsy. Ohjelma 7 e. Mikaelin miehet -keskusteluryhmä kokoontuu ti 8.8. klo 18. Vapaata rupattelua ja Sanaa miesten kesken. Tied. Lauri Taipale p. 050 559 2232. Diakoniapäivystykset kesällä 1.6.–31.8. Ajanvaraus puhelimitse ti klo 13–14 ja to 9–10 p. 09 2340 4818 (puhelinnumero ei ole muuna aikana käytössä). Tarvittaessa voi käydä varaamassa ajan paikan päällä Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 12.30–13. Ei ajanvarausta to 27.7. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta

7×

musiikkivinkki Ritva Kovalainen

Seurakuntatoimisto: Tulisuontie 2. Avoinna ma-ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to-pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

jumalanpalvelukset Laajarannassa Kesämessu su 23.7. klo 12, Vaulas, Filppula. Roihuvuoren kirkossa ei messua 23.7. Messu su 30.7. klo 10, Mäkilampi, Filppula. Messu su 6.8. klo 10, Mäkilampi, Laaksonen, Niva-Vilkko. Iltamessu keskiviikkoisin klo 18. Koulutielle siunaus ke 9.8. klo 18, Mäkilampi. Laajasalon kirkossa ei messuja ajalla 23.7.–6.8. lattiaremontin vuoksi. 30.7. ja 6.8. messut pidetään Roihuvuoren kirkossa klo 10. Koulutielle siunaus ke 9.8. klo 18, Kaskinen.

Tapahtumia Kesäilta Laajarannassa sunnuntaisin klo 18. 23.7. Filppula. 30.7. Vaulas, Filppula. 6.8. Laaksonen, Niva-Vilkko. Lyhyt ohjelma ulkona ilmojen salliessa ja mukavaa yhdessäoloa Laajarannan huvilalla meren rannalla. Kahvija makkarakolehti Tallinnan Peetelin lastenkodin hyväksi. Chilligrilli torstaisin klo 18–21 Laajarannassa. Nuorten ja nuorten aikuisten grilli-ilta torstaisin heinäkuun loppuun asti. Grillausta, rukousta, musaa, sanaa ja chillailua. Tuothan grillattavaa, ja tuo kaverisikin. Tarjolla pientä syötävää vapaaehtoisella maksulla. Jos haluat auttaa valmisteluissa, tule paikalle klo 17.30. Diakonian vastaanotot: Roihuvuoressa ajanvaraus tiistaisin puhelimitse klo 10–11, p. 09 2340 5758. Laajasalon kirkolla maanantaisin klo 9–11, p. 09 2340 5768. Lapsi-vanhempi-muskareihin ilmoittautuminen käynnissä. Musiikkileikkikoulut ovat 0–3-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Ilmoittautuminen sähköisesti osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/ roihuvuori. Ilmoittautuminen jatkuu kauden alkuun tai niin kauan kuin paikkoja on. Muskarit alkavat ma 4.9., ja syyskausi maksaa 40 euroa/ lapsi. Yhteen ryhmään mahtuu 15 lasta. Ryhmät kokoontuvat maanantaisin klo 9–9.30 ja klo 9.30–10 Laajasalon kirkolla sekä 10.45–11.15 Roihuvuoren kirkolla. Tied. paivi.lind berg@evl.fi.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Turunlinnantie 3. Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Puotilan kappelissa elokuun loppuun asti, syyskuun alusta lähtien Vartiokylän kirkossa. Kouluun lähtevien ekaluokkalaisten siunaaminen ke 9.8. klo 18.30 Puotilan kappelissa. Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa.

Pauliina Fred, Pentti Hildén ja Markus Pelli esiintyvät Hvila vid denna källa – Lähteelle istukaamme -konsertissa Ackté-klubilla Kallion kirkolla, Itäinen papinkatu 2, keskiviikkona 9.8.

Musiikkia vierailijoille Levähdä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3, ja kuuntele pianomusiikkia haluamasi hetken verran. Musiikkia vierailijoille soi koko kesän ma–pe pääsääntöisesti klo 10–12 ja 13–15 sekä la klo 10–12. Aikoihin saattaa tulla muutoksia. Vierailumaksu 3 e, Töölön seurakuntalaiskortilla ja alle 18-v. vapaa pääsy.

Sunnuntaikonsertteja Helsingin urkukesän sunnuntaikonsertit pidetään klo 20 Tuomiokirkossa. 23.7. urkuja soittaa Agnes Goerke, 30.7. Ene Salumäe ja 6.8. Katri Vanha mäki. Festivaali jatkuu elokuun loppuun. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e.

Metrolla musiikkiin -sarja jatkuu Kesätiistaisin klo 19 pääsee nauttimaan Metrolla musiikkiin -konserteista. 25.7. Levottomuudesta rauhaan -konsertissa laulaa sopraano Tiia Maria Saari säestäjänään Mindaugas Neverovas Merirasti-kappelissa, Jaluspolku 3. Kansanpuhaltimien huiput Suomesta ja Ruotsista kohtaavat Puotilan kappelissa, Puotilantie 5, 1.8. soittajina Jonas Simonson, Göran Månsson, Kristiina Ilmonen, Mimmi Laaksonen, Leena Laitinen ja Kirsi Ojala. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

lenius. 2.8. juhlitaan Suomen 100-vuotisjuhlaa eri vuosikymmenten laulujen ja runojen sekä Sibeliuksen Finlandian myötä. 9.8. vuorossa on runoja, ajatuksia, kuvia ja musiikkia matkalla olemisesta. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen kahvimaksu.

Suomalaista ja amerikkalaista American Guild of Organists Suomen osasto edistää urkuja kirkkomusiikin kulttuurivaihtoa Suomen ja Yhdysvaltojen välillä. Over the Ocean -konsertissa kuullaan suomalaista ja amerikkalaista musiikkia pe 28.7. klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Urkuja soittavat Susanne Kujala, Irina Niskala, Liisa Keränen, Kalle Toivio ja Tommi Niskala. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmaraha.

Acktén kamarifestivaali Aino Acktén k amarifestivaali tarjoaa konsertteja pitkin kesää Ackté-klubilla Kallion kirkolla, Itäinen papinkatu 2. Ke 9.8. klo 19 kuullaan Fredmanin epistoloita ja lauluja 1700-luvun tyyliin esitettyinä Hvila vid denna källa – Lähteelle istukaamme -konsertissa. Pentti Hildén, laulu ja luuttu, Pauliina Fred, traverso ja nokkahuilu, Markus Pelli, barokkisello ja lyömäsoittimet. Liput 15 e.

Musiikkia ja kahvittelua

Kesäkonsertti

Oulukylän kirkolla, Teinintie 10, pidetään kolmena keskiviikkona klo 13.30 Musiikillisia kesäkahviloita. 26.7. teemana on Maailman kaikissa kylissä, musisoimassa Elsa Sihvola ja Mikko He-

Tule iltapäiväkonserttiin to 10.8. klo 13 Pitäjänmäen kirkkoon, Turkismiehenkuja 4. Laura Mäkitalo, sopraano, Juho Punkeri, baritoni, Kylli Ahola, piano. Vapaa pääsy. Kahvit.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

12 a

MENOT 21.7. – 10.8.

Huom! Vartiokylän kirkko on suljettu remontin takia elokuun loppuun asti. Matteuksenkirkon ehtoollishartaudet ovat kesätauolla. Messun toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Kesäkahvio arkisin klo 10–14 Puotilan kappelilla elokuun loppuun saakka. Keskiviikkoisin paikalla diakoniatyöntekijä tai pappi. Tervetuloa! Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Turunlinnantie 3, tai puhelimitse p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma, ti, to klo 10–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 10–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

jumalanpalvelukset Messu sunnuntaisin klo 11 kirkossa. 23.7. Joronen, Jurmu. 30.7. Kurppa, Virtanen. 6.8. Huhdanmäki, Virtanen. Iltakirkko Katukappelissa torstaisin klo 18. 20.7. Ahonen, Jurmu. 27.7. Antola, Virtanen. 3.8. Joronen, Virtanen. 10.8. Ahonen, Virtanen.

Tapahtumia Levottomuudesta rauhaan ti 25.7. klo 19 Merirasti-kappelissa. Tiia Maria Saari, sopraano, ja Mindaugas Neverovas, piano. Metrolla musiikkiin -konsertti. Vapaa pääsy, käsiohjelma 7 e. Lisätietoa www.metrollamusiikkiin.fi. Kesäaamu kirkolla keskiviikkoisin klo 10.30–12. Aamukahvia, seuraa ja ohjelmaa. Vieraina 26.7. Kristian Nordberg, 2.8. Anja Hinkkanen ja 9.8. Vuosaaren Martat. Kouluun lähtevien siunaus kirkolla ke 9.8. klo 18. Suojelusenkeleiden siipien havinaa alkavalle koulutielle! Tervetuloa kaikki kouluun lähtevät perheineen. Kesäpäivät ikäihmisille ja eläkeläi-

sille Laajarannassa to 24.8. Hinta 15 e sis. kuljetukset, ohjelman, lounaan ja kahvit. Ohjelmassa hartaus, taidetta, pihapelejä, yhdessäoloa ja iloinen musiikkihetki Anja Hinkkasen kanssa. Ilm. seurakuntatoimistoon. Lisätietoja p. 09 2340 6540. Kävelyseuraa Vuosaaressa. Lähtö Mosaiikkitorilta keskiviikkoisin klo 15. Tulossa: Kaupunkiretriitti Mustasaaressa la 9.9. ja su 10.9. Hiljaisuutta, rukousta, kauneutta ja rauhaa. Yöpyminen kotona. Hinta 34 e sis. kevyen lounaan ja kahvin. Ilm. viim. 30.8. kallio.srk@evl.fi tai 09 2340 3611. Tulossa: Hiljaisuuden päivä Merirasti-kappelissa la 30.9. Rukoushetkiä, retriittilepoa ja Mikkelinpäivän mietiskelyjä sekä keittolounas ja kahvit. Ilm. viim. 27.9. tiina.ahonen@ evl.fi, 050 467 1238. Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16, la–su suljettu. Pappi tavattavissa to klo 16–17. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti kirkolla ti klo 9–10. Lisätietoja: www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

jumalanpalvelukset Messut sunnuntaisin klo 10 Malmin, Puistolan ja Viikin kirkoissa. Puistolassa messun jälkeen kesäkahvila (ei konfirmaatiomessuissa 30.7. ja 6.8.). Klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Klo 18 Jakomäen kirkossa.

Esittelyssä Helsingin hienoimmat luontokohteet Jos Seurasaari, Suomenlinna ja Keskuspuisto on niin nähty, Stadissa on vielä yli kaksisataa muuta kohdetta luontoretkille. Lähtisikö länteen Pitäjän mäkeen katsomaan Talin golfkentän reunan tammivanhusta, jonka ympärysmitta on yli kuusi metriä? Vai houkuttelisiko kunnon keidassuo idässä Jakomäen Slåttmossenilla, jonka pitkospuiden yli sisiliskot vilistävät? 1950-luvulta alkaen koskemattomana rehottanut Haltialan aarnialue Pohjois-Helsingissä on ainakin nähtävä.

Konfirmaatiomessut su 23.7. klo 10 Malmin kirkossa, Huikon kartano 2, ja Viikin kirkossa, Kivisaari 3, sekä klo 14 Malmin kirkossa, Porkkala 3. Konfirmaatiomessut su 30.7. klo 10 Puistolan kirkossa, Lohiranta 1, ja Viikin kirkossa, Rautavaara 1, sekä klo 12 Pihlajamäen kirkossa, Kellokoski 3. Konfirmaatiomessu su 6.8. klo 10 Malmin kirkossa, Vaellusrippikoulu, Puistolan kirkossa, Porkkala 4, ja Viikin kirkossa, Rautavaara 2, sekä klo 12 Pihlajamäen kirkossa, Lohiranta 2. Viikkomessu to 10.8. klo 13 Silta mäen seurakuntakodilla.

Tapahtumia Kouluun lähtevien siunaus ke 9.8. klo 18 Malmin, Pihlajamäen, Puistolan, Tapanilan ja Viikin kirkoissa sekä Siltamäen seurakuntakodilla. Kesäkonsertti ke 26.7. klo 18 Malmin kirkossa. Heikki Poutanen, urut. Konsertin jälkeen noin klo 18.30 Kesäilta kirkonmäellä. Makkaranpaistoa, kahvit, hartaus ja yhteislaulua. Pirkko Poisuo. Kesäkonsertti ke 2.8. klo 18 Malmin kirkossa. Marjasisko Varha, laulu, Heikki Poutanen, urut. Konsertin jälkeen noin klo 18.30 Kesäilta kirkonmäellä. Makkaranpaistoa, kahvit, hartaus ja yhteislaulua. Pirkko Poisuo. Kesäpiiri ke 26.7. klo 12 Pihlajamäen kirkolla. Kesäkahvila to 27.7. klo 13–15 Jakomäen kirkolla. Vapaaehtoisten järjestämä olotilakahvila. Tarjolla kahvia ja pullaa euron hintaan. Grilli-ilta ke 2.8. klo 18 Viikin kirkolla. Kesäkahvila to 3.8. klo 13–15 Jakomäen kirkolla. Vapaaehtoisten järjestämä olotilakahvila. Tarjolla kahvia ja pullaa euron hintaan. Kesäpiiri to 3.8. klo 13 Siltamäen seurakuntakodilla. Grilli-ilta to 10.8. klo 18 Jakomäen kirkolla. Nuorten kahvila ja veisuvartti keskiviikkoisin klo 17–20.30 Tapanilan kirkolla. Nuorten avointen ovien kahvila. Yhdessäoloa, pelailua, ystävien tapaamista. Klo 18 vietämme hartaushetken, Veisuvartin, jossa lauletaan muutama Nuoren seurakunnan veisu. Isoja kukkatauluja esillä kesän ajan Viikin kirkolla. Malmilaisen taiteilijan Aira Salomaan viisi kukka-aiheista työtä, kesän värien runsautta, kukkaniitty, ruusutarha.

kohteita ei ole koskaan ennen esitelty yhtä kattavasti. Pääkaupungissa on eniten luontoa meren rannalla ja saarissa, Keskuspuistossa ja kaupungin laajimmalla luonnonsuojelualueella, noin 305 hehtaarilla Viikin ja Vanhankaupunginlahden metsiä ja lintukosteikkoja. Niiden lisäksi kirjassa nostetaan esiin näköalakallioita, puroja ja erityisiä puitakin. Parasta kirjassa on kohteiden moninaisuus. Moni paikka on kuitenkin luonnossa vaikuttavampi kuin kuvassa. Esiteltyihin luontokohteisiin on hankala suunnistaa kirjan avulla, mutta apua saa internetsivustolta kartta.hel.fi. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisemassa kirjassa kerrotaan, että Stadin luonto-

Jussi Helimäki (toim.): Lumoava Helsinki – 200 luontoelämystä. Edita 2017.

Diakonian ajanvaraus kesällä ti, ke ja to klo 10–11 p. 050 416 4079. Voit varata ajan myös käymällä diakoniatoimistossa ajanvarausaikana klo 10–11 ti Pihlajamäen kirkolla, ke Jakomäen kirkolla, to Malmin kirkolla. Muina aikoina voit jättää soittopyynnön ja yhteystietosi vastaajaan tai tekstiviestinä. Lahjoitusleipää jaetaan Jakomäen kirkolla ke klo 12 ja Malmin kirkolla to klo 11.30. Perheretki Mustasaareen la 13.8. klo 10–16 monikulttuurisille, mix- ja suomalaisperheille, jotka haluavat tutustua toisiinsa ja virkistyä yhdessä. Hinta sisältäen laivamatkat ja tarjoilut: aikuinen 10 e, lapsi (2–12-v.) 5 e, alle 2-v. ilmaiseksi. Ole paikalla Taivallahden rannassa klo 9.30. Paluu klo 15.40 lautalla. Laivamatka kestää noin 15 min. Saaresta löytyy kanttiini, kappeli, kotieläimiä, lasten leikkipuisto, luontopolku, pelikenttä ja uimaranta. Lounas klo 12–14. Yhteinen ohjelmahetki klo 14. Ilm. 4.8. mennessä kirkkoherranvirastoon, p. 09 2340 4400. Tied. helena.pietinen@evl.fi tai p. 09 2340 4530.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ti–pe klo 9–16, la–su klo 9–15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

jumalanpalvelukset Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Su 23.7. Kosonen, Leinonen, Mäkiö, Sihvola. Konfirmaatiomessussa 30.7. Pelkonen, Elo, Laurila, Helenius, Mäkiö. Su 6.8. Albekoglu, Heininen, Helenius. Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 12. Su 23.7. Kosonen, Helenius, Sihvola. Su 30.7. Heininen, Mäkiö. Su 6.8. Albekoglu, Helenius. Maunulan kirkossa ei ole kesällä messua. Ekaluokkalaisten siunaus ke 9.8. klo 18 Oulunkylän kirkossa. Mukana

1.8.

Tangon kiihkeä tunnelma täyttää ti 1.8. klo 18 Käpylän kirkon, Metsolantie 14. Musiikillisessa kesäkahvilassa Neue Quartet ja Mikko Helenius, bandoneon, esittävät Astor Piazzollan musiikkia. Mukana pastori Freija Özcan ja diakonissa Elisa Hapuli.

Heininen, Pesonen- Kareinen, Anni Laurila, lastenohjaajia, Alviina Maliniemi, sello.

Tapahtumia Kesähartaudet Maunulan uurnalehdossa tiistaisin klo 17, Pirkkolantie 22. Pitäjät: 25.7. Sihvola, 1.8. Özcan ja 8.8. Heininen. Sateen sattuessa huoltorakennuksessa. Musiikillinen kesäkahvila Käpylän kirkossa tiistaisin klo 18. 25.7. Elämä, ota minut kiinni. Emma Pihkalan lauluja rakkaudesta. Mukana Emma Pihkala, Helenius, Sihvola. 1.8. ”5 tango sensations”. Neue Quartet ja Mikko Helenius esittävät Astor Piazzollan musiikkia. Mukana Özcan ja Hapuli. 8.8. Suomalainen rukous. Ilmari Krohnin, Eero Erkkilän sekä Jaakko, Ilkka ja Taneli Kuusiston musiikkia ja yhteislauluja. Mukana Heininen, Hapuli, Mäkiö ja Hiski Wallenius. Musiikillinen kesäkahvila Oulunkylän kirkossa keskiviikkoisin klo 13.30. 26.7. Maailman kaikissa kylissä. Mukana Sihvola ja Helenius. 2.8. Sydämeni laulu. Uljaita ja kaihoisia lauluja eri vuosikymmeniltä. Mukana Heininen, Lahdensalo, Mäkiö sekä Joel Papinoja. 9.8. Tien päällä. Ajatuksia ja musiikkia matkalla olemisesta. Yhteislauluja. Mukana Albekoglu ja Mäkiö. Elämänkaari-diakonialeiri 18.8.– 20.8. Lohjan Lohirannassa. Ohjelmassa leikkiä ja hiljentymistä, oleskelua ja askartelua. Täysihoito sekä bussikuljetus. Hinta aikuiselta 45 e, yli 3-vuotiailta lapsilta 15 e. Ilmoittau-

Cityeläinten jäljillä ympäri kaupunkia Töölössä, Herttoniemessä ja Vuosaaressa tallusteli viime jääkaudella mammutteja. Nyt Töölönlahdella saalistaa varpusta muistuttava pikkulepinkäinen, joka seivästää ylimääräiset myyräpaistinsa pensaiden piikkeihin. Herttoniemen metsissä käyskentelee metsäkauriita ja Vuosaari on kuuluisa käärmeistään. Luontokuvaaja ja tietokirjailija Antti Kolin komeasti kuvittama Helsingin muuttuva luonto kertoo pääkaupungin luonnon historiasta, nykypäivästä ja tulevaisuudesta – johon kuuluvat esimerkiksi vetiset talvet.

Noin kolmasosa Helsingin pinta-alasta on jonkinlaista viher aluetta. Koli on kolunnut luontoalueet tarkoin ja tuntee hämmästyttävän hyvin eri kaupunginosien karva-, suomu- ja höyhenpeitteiset asukkaat. Cityeläimistä kiin-

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

Esko Jämsä

MENOT xx.x. – x .x.

tuminen p. 09 2340 5300. Lisätiedot: diakoniapäivystys, p. 09 2340 5318.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12 p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

jumalanpalvelukset Messu kirkolla su 23.7. klo 11. Messussa mukana Satu-Elina Ansas, Anna Merivirta ja Ari Häyrinen. Messu kirkolla su 30.7. klo 11. Messun toimittavat Jouni Pirttijärvi, Santeri Kaleva ja Ari Häyrinen. Messu kirkolla su 6.8. klo 11. Messussa mukana Leo Norja, Tanja Berg ja Ari Häyrinen.

Tapahtumia Kaipaatko kuuntelijaa – tarvitsetko konkreettista apua? Diakoni päivystää Hyvän Paimenen kirkon virastossa tiistaisin klo 10–12. Voit soittaa hänelle numeroon p. 09 2340 5552 myös muina aikoina. Green Light -kesänuortenilta kirkolla tiistaisin klo 18–21. Grillataan ja chillataan, Pirtillä tietenkin. Tervetuloa mukaan erityisesti tuoreet riparilaiset. Eläkeikäisten kesäinen kerho kirkolla torstaisin klo 13. Kerhoon ovat tervetulleita kaikki. Keskustelua kahvikupin äärellä, naurua, laulua ja yhteinen pieni hartaus. Yhteislaulua Pakilan siirtolapuutarhassa sunnuntaina 30.7. klo 13. Laulamassa mukana Ari Häyrinen. Ekaluokkalaisten kouluun siunaaminen keskiviikkona 9.8. klo 18 kirkolla. Tilaisuuteen ovat tervetulleita ekaluokkalaiset läheisineen. Kesäseurat Maija ja Veikko Kirveellä Helander-kodissa keskiviikkona 9.8. klo 18.30. Mukana Raivo Savik ja Jouni Turtiainen. Perheleiri Lekholmenin leirikeskuksessa 22.–24.9.2017. Täysihoito kaikilta yli 5-vuotiailta 40 e. Alle 5-vuotiaat maksutta. Lisäksi jokaiselta matkustajalta 10 e kuljetusmaksu. Sitova ilmoittautuminen 1.9.2017 mennessä Pakilan seurakunnan virastoon, p. 09 2340 5500. Lisätietoja verkkosivuilla ja jouni.pirttijarvi@evl.fi.

nostuneelle kirja on loistava tieto paketti. Jos kirjan yrittää lukea kerralla, voi yksityiskohtaisen tiedon määrä uuvuttaa. Mutta kun on päättänyt tutustua vaikkapa K olin kotikaupunginosan Vuosaaren Mustavuoreen, on kiinnostavaa lukea, että alueella asuva mäyrä joutui vaihtamaan varapesään ”liian innokkaiden luonnonhoitotoimenpiteiden” tuhottua pääpesän. Koli esittelee Helsingin luonnon alueittain ja suosittelee toisinaan myös parhaita retkiaikoja ja -reittejä. Selkeät karttakuvat helpottavat suunnistamista. Antti Koli: Helsingin muuttuva luonto. Metsäkustannus 2017.

Pihla Tiihonen

Vilja Holmberg ylittää 600 metrin koulumatkallaan Hämeentien, jossa on neljä autokaistaa ja kahdet raitiovaunukiskot.

Koulun aloittaja haluaa hiirimatikkaa Vilja Holmbergin perheessä jo monta sukupolvea on hakenut siunauksen koulutielle.

ilja Holmberg, 6, on tehnyt ensimmäisen koululäksynsä. – Opettaja käski syödä kesällä jätskiä. Arabian peruskouluun ennen kesälomaa tutustunut Holmberg näki luokkahuoneensa ja luokkakaverinsa sekä kuuli koulun kellon. – Pitää mennä sisälle, kun kello soi, Holmberg kertoo. Uudet kaverit ovat hänestä jännittävin asia koulussa. Onneksi samalle luokalle tulee kuusi esikoulukaveria, joiden kanssa Holmberg on jo harjoitellut kouluhommia. – Talvella litistettiin lunta levyiksi ja piirrettiin niihin läksyt kepeillä. Keinulaudat olivat pulpetteja, ja oppilaat istuivat maassa eivätkä osanneet mitään, Holmberg muistelee. Eskarissa on harjoiteltu muutakin. Esikouluopettaja kutsui kouluaamuiksi niitä päivänaloituksia, joina eskarilaiset riisuivat ulkovaatteet ja pesivät kädet ilman valvontaa. Keväällä mietittiin sopivaa ulkovaatetusta: tuntuuko T-paitasäältä vai pitäisikö hakea naulakosta takki? – Eskarissa opittiin sellainen supertaito, että kun opettaja luki satua, sitä kuunneltiin hiljaa eikä tehty samalla muuta. Jos halusi sanoa jotain sadusta, piti nostaa käsi ylös. Se oli aika helppoa, Holmberg arvioi. Holmberg odottaa koululta erityisesti samanlaisia läksyjä kuin kolmoselle menevällä isoveljellä on. – Veli tekee iPadilla hiirimatikkaa.

Kaksi vuotta sitten Vilja Holmberg katsoi äitinsä kanssa, kun hänen ekaluokalle menevä veljensä siunattiin Paavalinkirkossa koulutielle. Koulutulokkaat saivat alttarilla halutessaan ehtoollista, kirjoittivat toiveitaan paperille ja sytyttivät tuoksuvia tuohuksia. – Tapahtuma oli kaunis. Se konkretisoi koulun aloitusta, ja papin puheessa sanoitettiin siihen liittyviä huolia, Holmbergin äiti Johanna Nuorteva sanoo.

”

Itsenäisyys pläjähtää päälle kerralla. Äiti Johanna Nuorteva

Paavalin seurakuntaneuvostossa ja Helsingin yhteisessä kirkkovaltuustossa toimiva Nuorteva kävi itsekin siunattavana mennessään aikoinaan ekaluokalle. Hän muistaa yhä tuntemansa ylpeyden tapahtuman keskipisteenä olemisesta nyt jo käytöstä poistetussa Hakavuoren kirkossa. Myös Nuortevan oma äiti on siunattu ennen koulun aloitusta. Nuorteva uskoo, että tytär saa koulussa kavereita ja viihtyy. Lähinnä aamut mietityttävät. – Itsenäisyys pläjähtää päälle kerralla, koska Vilja on kasin aamuinakin

puoli tuntia kotona minun ja miehen lähdettyä. Kesällä treenaamme kelloa ja kengännauhoja. Nuorteva iloitsee siitä, että Helsingin kaupunki aloittaa syksyllä maksuttoman aamupäivätoiminnan 1–2-luokkalaisille. Se pelastaa yhdeksältä ja kymmeneltä alkavat kouluaamut. Työssään erityisluokanopettajana Johanna Nuorteva on nähnyt, miten paljon kodin ja koulun yhteistyö vaikuttaa lapsen koulumotivaatioon. – Moni saa 6–7-vuotiaana luontaisesti kovan innon oppia uutta, mutta muutamaa vuotta myöhemmin se usein laskee. Omaa lasta ei pidä päästää liian helpolla. On tosi tärkeää kannustaa sinnikkyyteen ja työn tekemiseen. Jos vanhemmalla on koulussa kritisoitavaa, sitä ei kannata Nuortevan mielestä tehdä lapsen kuullen. Häntä itseään huolettavat Arabian koulussa sisäilmaongelmat, joiden vuoksi koulua parhaillaan remontoidaan. Nuorteva on tiiviisti mukana vanhempainyhdistyksessä sen varapuheenjohtajana. Mutta ensin perhe kesälomailee ja syö jäätelöä. Vilja Holmberg on unohtanut välillä koko kouluun menon. – Ei sitä koko leikkiaikaa kannata miettiä, Holmberg sanoo. Pihla Tiihonen

Ekaluokkalaiset siunataan koulutielle Helsingin kirkoissa keskiviikkona 9.8. Katso kellonaika oman seurakunnan ilmoituksista s. 9–13

14 A

Palveluja tarjotaan Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

neniälittereK

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen. SOITA JA KYSY LISÄÄ

Kruununjalokivi

Kaihdintohtori Oy Kuinka on kaihtimiesi laita? 040 - 411 4370

RIPPIKOULUA PIDETÄÄN kirkon kruununjalokivenä. Se kokoaa melkein koko viisitoistavuotiaiden ikäluokan tunnelmoimaan iltanuotiolla, laulamaan Pekka Simojoen lauluja ja puhumaan Jumalasta, elämästä ja ihmisenä olemisen iloista ja suruista. Kun rippikoulusta on kulunut muutama vuosi, on melkein koko ikäluokan side kirkkoon ohuimmillaan. Tämä saattaa johtua siitä, että rippikoulu antaa kirkosta ja seurakunnan elämästä täysin väärän kuvan. Kun kirkollinen todellisuus ei juuri vastaa rippikoulumuistoja, sitä antaa mieluummin piut paut todellisuudelle kuin muistoille. Tai sitten se johtuu ihan vain siitä, että terveellä parikymppisellä nyt vain on tähdellisempiäkin kiinnostuksen kohteita kuin kirkko ja seurakunnan elämä. Se alkaa kirkko kiinnostaa sitten taas kuusikymppisenä. Voi tosin olla, ettei vuonna 2018 syntyneitä kuusikymppisiä kiinnosta kirkko ollenkaan niin paljon kuin kiinnosti sata vuotta aikaisemmin syntyneitä kuusikymppisiä vuonna 1978.

Perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijat

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

varatuomari Mirja Kokko

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

lakimies Katariina Kuusiluoma

Asianajotoimisto Mia Kavasto Perunkirjoitukset ja perinnönjaot Testamentit ja edunvalvontavaltuutukset p. 019 688 1000 toimisto@kavasto.fi

040 5070 101 toimisto@perhejuristit.fi Liisankatu 6, 00170 Helsinki www.perhejuristit.fi

Eläkeläisille, leikkaus 18-22 €, permanentti tai väripaketti 65€ P. 045 2386356, Hämeentie 38 Aurinkoiset terveiset Salon SeraFinista Jalkahoito n.1,5h Tarjouksessa 40e. Kotikäyntinä 50e Vyöhyketerapia 1h. 35e Hiustenleikkaus 25e Leevin Palvelutalo, Ilkantie 19 00400 Haaga. Puh: 045 1662881

Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

MYYN HUONEISTOSI!

0400 506 079

(A) LKV 43v kok.

www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 € YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne. STADINAPUMIEHET 045 647 5572 37€/h, stadinapu@saunalahti.fi Yleistyöt, vihertyöt, kasaus- ja purkutyöt, kuljetuspalvelut, jne. www.stadinapumiehet.fi

KODIN OSTAJALLE AMMATTIAPUA OSTOTARJOUKSEN TEKOON X-kiinteistövälittäjä, Rakennuskonsultti Jorma Vinni. ELÄMÄSI KAUPAT SINUN PARHAAKSI jormav21@gmail.com puh.0401895685 Asennan ja opetan käytön tietokoneet, TV:t puhelimet ym. kotonasi -Petteri (17v) 0449793435

Olen vyöhyketerapiaopiskelija valmistun 5/2018. Teen vyöhyketerapiahoitoja 25e/1h Reiki/energiahoitoja 45e/n.1,5h Energiahuone Pasilan Helinä Pakkamestarinkatu 1 C, Helsinki. P. 040 3756066. Tervetuloa!

Rakennusala

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit. Takuutyötä jo v.1989 lähtien • maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com

TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

1,75% mh:sta

Anneli Vainioranta ky Yksityinen helsinkiläinen anneli.vainioranta@welho.com

Muutot ja kuljetukset. 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetusneppis p. 040 5850074 Olen reipas, luotettava 33-vuotias nainen, lähihoitaja/pukuompelija. Etsin jatko-opintojen ohelle vanhusten/lastenhoito/ompelu/siivous/ruoanlaitto töitä. Leena 0405114198 Hki

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

TURVAA LÄHEISESI lakiasiantuntija Virpi Mikkonen

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit. Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393

Jalkahoidot 49 €, eläkeläiset -20%. Vallilan jalkahoitola puh.040-1547 607

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV

Lakipalveluja

Arvoisat asiakkaat! Eläk. alen. perm. l + k nyt 37 € (47 €) Norm. vel. perm. l + k 46 € (55 €) P. 09 639818

Bisnode 2017

Kylpyhuoneremontit sopuhintaan vankalla ammattitaidolla. New- Clean Oy P. 0400 496500 Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Mattojen käsinpesua! 10 €/m2 puhtaana, kuivana takaisin. Kuljetus H:gin alueella 10 €, sis.alv. Matti Koiviston pesula, p.0500 871 148 Ps. Olin ennen Hakaniemessä. Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous. Kodinapu helmi p.0407209420

IKKUNANPESUT 45 vuoden kokemuksella, puh. 040-3716084 Kotital.väh. Veikko Salonen Ammattitaidolla siivoukset ja ikkunanpesut yksityisille ja yrityksille. Puh. 045-2215 909

Tilaisuuksia

Hautauspalveluja

Ostetaan

HERÄNNÄISSEURAT

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

24 h

PÄIVYSTYS

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

ke 19.7. klo 12 Arkiveisuut Rautatien rakentajien hmaa, Sandelinink.13, Hyvinkää. ke 2.8. klo 19 Lauttasaaren kko, Mylly kallionrne 1, Hki. Iltatee klo 18.30. su 6.8. klo 18 Herääminenooppera Kuninkaantien seuroissa Loviisan kko, Brandensteinink.2; Rauhanfooru min yhteydessä. www.kapsakki.fi/heraaminen ti 15.8. klo 18 lähetysseurat piispa ehdokkaiden kanssa Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2. krs (Autotalo, Kamp pi). Mukana T. Laajasalo, J. Hallamaa ja K. Hintikka sekä S. Juntunen. Järj. ehdokkaiden tukiryhmät & HY.

BUSSIRETKI HELSINGISTÄ Lahden Elojuhlille Joutjärven kirkolle la 5.8.2017 Lähtö: Kiasman pysäkiltä klo 9.45 Paluu: la noin klo 21.30 Matkan hinta: 35 e (Hki-Joutjärvi-Hki) Ilm.: Helsingin Raamattukoululle viimeistään 3.8. toimisto@helsinginraamattukoulu.fi puh. 040 512 6612 tai 09 496 175 Lisätietoja ohjelmasta: www.helsinginraamattukoulu.fi

punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Vuokralle tarjotaan Haagan Helander-kodissa vapaa paikka muistisairaalle

RAHAA RAHAA RAHAA

Vuokrata halutaan

Valoisa 33m2 yksiö + parveke PohjoisHelsingissä. Vakuus 2kk. Ei tupakointia eikä lemmikkejä. P. 045 3420845

Edullisia, siistejä pienvarastoja Kalliossa. 044-947 0181

Hammashoitoa

TIESITKÖ...?

Tupakoimattomalle naiselle yksiö 23m2 Oulunkylässä. Hyvät liikenneyhteydet. Vapaa 1.8. V.600e/kk + vesi 15e P. 040 821051 tai 05 4164030 Luotettavalle 24v opiskelijatytölle edullinen asunto/huone Helsingistä. 0503076083. Vastavalmistunut nuori nainen etsii edullista asuntoa Helsingistä. Minulla on vakituinen työ, ja olen erittäin luotettava vuokralainen. -Rosa Reivinen, puh 040 845 4994

• • • •

Hammasproteesit tulisi uusia 5-8 vuoden välein Hammasproteesit tulisi pohjata/tiivistää vähintään kolmen vuoden välein Rikkoutuessaan hammasproteesit tulisi korjata mahdollisimman pian Painokohtien korjaaminen tulisi tehdä välittömästi, jotta suun limakalvot ei vaurioidu • Käydä tarkastuttamassa hampaatonkin suu erikoishammasteknikolla tai hammaslääkärissäsi

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651

Tiedustelut ja esittelyt puh. 0400 341 306 www.helander-kodit.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

OSTAN YKSIÖN KALLIOSTA. Nuori hammaslääkäri etsii ensimmäistä asuntoaan P.0400490766/Salli

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

Ympärivuorokautista hoitoa kodinomaisessa ympäristössä. Palveluseteli käy palveluiden ostamiseen.

Tarjotaan vuokralle kolme asuntoa seniori-ikäisille palvelutalon yhteydestä, osoitteessa Pellervontie 39, Hki. Yhteydenotot arkisin klo 9-15 palveluvastaavan numeroon 050 461 6559.

Ostetaan: Noin 100-150 m2 asunto omaan käyttöön Kantakaupunki/Töölö alueelta. Myös remontoitavat kohteet kiinnostavat. 040-5213122

Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan Hki Asunto & Rakennus Oy t.nikkanen@kolumbus.fi 0400-503 497

Vapaana myös palvelutaloasuntoja Haagassa, Maunulassa ja Vuosaaressa.

Lähetä surunvalittelusi.

Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä!

SOITA JA VARAA AIKA

EHT Ossi 050-5533 050 EHTVallemaa Ossi Vallemaa

010 2715 100

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) • Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 4.8. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Varaa aikasi 044 9339 242

www.stickdent.com

Miksi maksaisit liikaa? Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

65€ 65€ Hinta alk. 65€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. Kivuton hampaan poisto

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

T A K U U T Y Ö

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 740 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS ....................... 110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

16 a

MIELIPIDE

Piispan on tunnettava seurakunnat ja media Helsingin piispa on kysytty haastateltava mediassa. Pääkaupungissa on monta mediataloa ja siksi Helsingin hiippakunnan piispaa kysytään usein haastatteluun. Niissä tarvitaan tietämystä kirkosta, taitoa kiteyttää sanoma sekä kykyä esiintyä luontevasti ja uskottavasti. Teemu Laajasalolla on pappina poikkeuksellisen hyvät valmiudet ja vuosien kokemus mediassa toimimisesta. Teemun esiintymisistä on saatu menneiden vuosien aikana hyvää näyttöä. Hänen esiintymisensä ja tapansa puhua ovat vieneet kirkon sinne, missä emme ennen ole olleet. Helsingin piispa ei ole kuitenkaan vain mediajulkkis. Häntä tarvitaan kaitsemaan seurakuntia, vaalimaan ykseyttä sekä tukemaan sen työntekijöitä ja seurakuntalaisia usein hyvin yllättävissäkin tilanteissa. Teemu on toiminut 20 vuotta pappina, Agricola-liikkeen toiminnanjohtajana, Kallion kirkkoherrana, pappisasessorina tuomiokapitulissa sekä Helsingin seurakuntayhtymän johtajana. Hänellä on kokemusta seurakuntien ja seurakuntayhtymän vaikeiden ja haastavien tilanteiden hoidosta. Noissa tilanteissa Teemu on osoittanut rakentavaa ja selkeätä johtamiskykyä, jota tarvitaan haastavan ajan keskellä entistä useammin. Teemun pitkä kokemus seurakuntatyöstä yhdistettynä hyviin sosiaalisiin taitoihin takaavat sen, että hänestä tulisi hyvä Helsingin hiippakunnan seuraava piispa. Hän on sitoutunut tähän kirkkoon. Hänen rohkeuttaan tuoda kirkon sanomaa esille tarvitaan tässä ajassa.

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

Mikko Karhunen Espoo

Työtön, älä poistu kotoasi

Heikki Arikka Sakari Enrold sekä 8 muuta allekirjoittajaa

Pääsymaksun perusteet muuttuivat yllättävästi Terrorismin uhka Temppeliaukion kirkossa pisti hiljaiseksi. Maailma voi kuitenkin tulla pieneksi myös myönteisellä tavalla. Kirkossamme käyvät, eri uskontojakin edustavat ihmiset luovat yhteyttä. Mikä on lähtökohtamme vieraiden kohtaamiseen? Vuoden alussa käyttöön otettu Temppeliaukion kirkon vierailumaksu voi tuottaa yli miljoonan. Tietojeni mukaan seurakunnan turistityö kattoi vierailijoista aiheutuneet kulut ennen pääsymaksun perimistä. Kuitenkin juuri kulut esitettiin maksujen syyksi. Kolmen euron maksun ja yli puolen miljoonan mahdollisen kävijän lopputulema oli kaiketi etukäteen laskutaitoisten tiedossa. Nyt syy maksuun onkin talouden vakaannuttaminen, ja Meilahden ja Töölön seurakuntien yhdistämistä suunnitellaan. Pääsymaksun perusteet laajentuivat siis yllättävällä tavalla. Onko seurakuntien nyt rahoitettava omien jäsentensä palveleminen vierailtamme saatavilla tuloilla? Tätä varten on olemassa kirkollisvero. Jos kirkon jäsenmäärät vähenevät, lisätuloja ei tarvita seurakuntalaisia varten. Kirkon jäseniltä kerätään toki kirkollisvero uusillakin alueilla.

kemukseni evankelisten ilmapiiristä on täysin päinvastainen kuin Heinimäen. On kunnioitusta, rentoutta ja uskoa omaan tekemiseen ja huomispäivään. Viisaana miehenä päätoimittaja toki tietää, että laki ei poista evankeliumin riemua eivätkä ilo ja optimismi poista totuuden kaipuuta. Evankelisluterilaisen kirkon tulisikin jättää elintilaa myös perinteisesti ajatteleville.

Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa ei harkita tulojen keräämistä, vaan jatketaan muualta tulevien kohtaamista ilman ennakkoehtoja. Kulttuurien välinen avoin vuorovaikutus ehkäisee myös kansainvälistä terrorismia.

Petri Tikka pastori, Töölön seurakuntaneuvoston entinen jäsen

Terroristeillakin on vastuunsa Väistyvä piispa Irja Askola kuulee terroriteoissa globaalin epäoikeudenmukaisuuden huudon (HS 21.6.2017). Helsingin eräiden kirkkoherrojen linja kansalaistottelemattomuuteen liittyvän laittomuuden hyväksymisessä näyttää nyt laajentuvan piispallisesti syyttömien murhaamisen ymmärtämiseen. Kun on paha olo ja neitsyet taivaassa odottavat. Kirkon jäsenenä kohta 70 vuotta olleena minun on yhä vaikeampi tunnistaa kuuluvani yhteisöön, jonka eettinen koodi ei vastaa jo lapsuudenuskossa sisäistettyä käsitystä hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä. Vapaamielisesti maailman menoa ja sen ilmiöitä tarkastelevana minua

eivät vaivaa esimerkiksi esillä olleet tasa-arvokysymykset. Arvostan Kirkon Ulkomaanavun työtä. Mutta en arvosta hyvän ihmisen helppoa farisealaisuutta, jota kirkossakin on vähintään riittävästi. Pahan tuomitseminen ja henkilökohtaisen vastuun vaatiminen on kristillisyyttä, myös suhtautumisessa terrorismiin. Globaalit ratkaisut syntyvät pitkäjänteisesti oikeilla hyvillä teoilla – ei löysillä puheilla.

Tapio Kiiskinen kauppaneuvos

Sleystä löytyi rentoutta ja kunnioitusta Jaakko Heinimäki kaipaa pääkirjoituksessaan Tulkaa takaisin, iloiset evankeliset! (K&k 22.6.) surutonta ja optimistista, koko maailman autuutta julistavaa evankelisuutta. Hänen mielestään nykyajan evankeliset ovat synkkiä ja omaan oikeassa olemiseensa käpertyneitä. Tahatonta tai ei, Heinimäen arvio evankelisista on aivan metsässä. En itse ole evankelinen, ja oma rippipappini oli nainen. Olen silti käynyt tänä vuonna jonkin kerran Sleyn opiskelijatapahtumissa ja messuissa. Ko-

Yhteiskuntamme on pahasti sairas. On työttömyyttä, syrjäytyneisyyttä, mielenterveysongelmia ja yleistä pahaa oloa. Miksi meitä nöyryytetään ja meiltä viedään elämänhalu? Sain itse kokea järjestelmän kylmän käden kosketuksen viime vuoden lopussa. Ymmärtämättömyyttäni en pysynyt kotona, kun odotin TE-keskukselta viestiä kurssille pääsystä. Hain kurssille juuri ennen eläkkeelle lähtöä, ja kutsu kurssin haastatteluun tuli kirjeitse kotiin. Luulin, että saisin viestin myös joko sähköpostiini tai tekstiviestillä. Sitä ei tullut. Tässä varoituksen sana kaikille työttömille. Älkää missään nimessä poistuko kotoanne, jos olette hakeneet työllisyyskurssille! Soittakaa vaikka joka päivä TE-keskukseen ja kysykää kurssille pääsystä, sillä saattaahan kirjekin myöhästyä. Minulta vietiin kahden kuukauden tulot. Kylmästi ja ilman selityksiä. Minulla olisi ollut todella hyvä, monen tahon kehuma työllistämisidea, johon olen saanut aiemmin rahaa ympäristöministeriöltä. Kurssilla olisin voinut viedä ideaani eteenpäin. Olin täydellisesti lyöty, yksinäinen, rahaton ja työtön, juuri ennen joulua. Minulta katkaistiin myös henkivakuutukseni, jota olin maksanut vuosikausia, koska siinä rytäkässä en pystynyt maksamaan vakuutusmaksujani. Nyt en ole enää minkään arvoinen. Yksi arvottomista Suomen kansalaisista

Haluaisitko kertoa Ilmo Launiksesta? Olen kokoamassa aineistoa Ilmo Launiksesta kertovaan julkaisuun. Olen julkaissut hänestä aikaisemmin kirjan: Halkaise palanen puuta – minä olen siinä. Ilmo Launis: Pappi ja taiteilija (Päivä Osakeyhtiö, 2015). Tämän jälkeen sain käytettäväksi lisäaineistoa, joka mahdollistaa laajemman julkaisun tekemisen. Onko Sinulla, arvoisa Kirkko & kaupunki -lehden lukija – tai jollakin tietämälläsi henkilöllä – tietoja tai muistikuvia Töölön seurakunnan kappalaisesta Ilmo Launiksesta (1912–1995)? Ottaisin ne kiitollisena vastaan. Voin tarvittaessa käydä myös haastattelemassa. Kirjoituksia voi lähettää osoitteeseen Suutarinkatu 27 G 25, 33700 Tampere, tai sähköpostilla martti.tuure@gmail.com, tai voit soittaa p. 040 594 5140. Martti Tuure pastori (evl.)