Kirkko ja kaupunki 2017 14 espoo by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

10.8.2017 kirkkojakaupunki.fi

ESPOO JA K AUNIAINEN

A9 Vihkiyönä pääsee vaivatta naimisiin Espoonlahden kirkossa B6 Asta Leppä: Oudoksi leimautuminen käy helposti

Papilta pataan Kolme kertomusta lempipapin löytämisestä. Sami Kuuselaa ja kirkkoherra Mimosa Mäkistä yhdistää savate-harrastus.

Ranskalainen esseisti Joseph Joubert (1754–1824) teoksessaan Pensées

Tutkittuun tietoon ja perehtyneisyyteen perustuva tieto on ilman muuta arvokkaampi kuin tuosta vain keksitty. Toimittaja Johanna Korhonen Suomenmaan blogissa 31.7.

Iankaikkisesti

Ne, jotka eivät koskaan tarkista mielipiteitään, rakastavat enemmän itseään kuin totuutta.

Tänään

Eilen

2 a Kirkko ja kaupunki | 10.8.2017

Moukka ei yritäkään ymmärtää, silti hän tahtoo mielipiteensä julki. Sananlaskujen kirjan luvusta 18

Rukous

Pääkirjoitus

istock

Martta ja Maria Jeesuksen juttu laupiaasta samarialaisesta kuuluu yleissivistykseen, en siis kertaa sitä tässä. Kertomuksessa ihmiset jaetaan hyviin ja huonoihin sen mukaan, miten he suhtautuvat apua tarvitsevaan lähimmäiseen. Itse asiassa koko tarina on Jeesuksen vastaus hänelle esitettyyn kysymykseen, että kuka muka on minun lähimmäiseni. Jeesuksen vastauksen ydin on siinä, että mistä minä tiedän, kuka minun lähimmäiseni on. Silti pitää auttaa, kun toinen on avun tarpeessa. Että toisen ihmisen tarve velvoittaa minua riippumatta siitä kuka hän on ja kuka minä olen häntä auttamaan. Kristinusko ei ole vain taivastelua eikä vain tulevaan elämään kurottelua. Kyse on siitä, tapahtuuko Jumalan tahto myös maan päällä niin kuin taivaassa. Ja jos ei näytä tapahtuvan, meidän on kristittyinä tehtävä asialle jotakin.

”

Toisen ihmisen tarve velvoittaa

minua riippumatta siitä kuka minä olen häntä auttamaan.”

Oli aika, eikä siitä ole kovin kauan, kun toiset kristityt katsoivat, että oikeaa hengellisyyttä on se kun rukoillaan mahdollisimman paljon ja mahdollisimman hartain kielikuvin. Toiset kristityt taas katsoivat, ettei sen rukoilemisen kanssa ole niin tarkkaa, kunhan toimitaan mahdollisimman aktiivisesti oikeudenmukaisemman maailman ja ihmisoikeuksien puolesta.

Hengellisyys ja yhteiskunnallisuus nähtiin toisensa pois sulkevina vaihtoehtoina. Tämä omituinen kahtiajako ei ole täysin joutunut kadotukseen, minne se kokonaan kyllä joutaisi. Varsinkin näillä leveyspiireillä se sinnittelee ikävä kyllä edelleen. Voisimme hakea esimerkkejä vaikkapa Saksasta, missä luterilaiset kirkot toimivat jo DDR:n aikana tärkeinä kokoontumispaikkoina: yhteiskunnalliset muutokset ja rukous kietoutuivat saumattomasti yhteen. Katoliselta puolelta mallia voisi hakea Roomasta ja St. Egidion yhteisöstä, jossa radikaali toiminta syrjittyjen kanssa ja puolesta yhdistyy muodoltaan hyvin perinteiseen yhteiseen rukoukseen. Jeesuksen ystävistä Martta ahersi ja piti huolta toisten hyvinvoinnista. Hänen sisarensa Maria taas istui hiljaa Mestarin jalkojen juuressa. Jos mielii seurata Kristusta, kannattaa ottaa oppia kummastakin siskosta. Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Tänäänkin minua väsyttää. Tänäänkin puristaa rinnasta. Ole minun kanssani, Jumala, tämän usvaisen olon keskellä. Ole kanssani illalla, kun nukkumaanmeno pelottaa. Ole kanssani aamuyön hetkinä, kun uni ohenee ja herään huoliin. Pidä sinä minusta ja läheisistäni huolta.

Lainasanat

”

Pyörin nuorten joukossa, joten tiedän melko paljon. Mietin toisinaan, mitä jonkun nuoren kotona mahtaa tapahtua. Riparivaari Matti Tikkanen, jolle nuoret uskoutuvat monenlaisista asioista. Sivu A 15.

Seuraava lehti ilmestyy

24.8.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja Kauniainen 10.8.2017 numero 14 kirkkojakaupunki.fi Kannen kuva: Sirpa Päivinen

10.8.2017 | Kirkko ja kaupunki a

D-asemat eri puolilla Helsinkiä ovat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja osa Diakonissalaitoksen toimintaa. Saija Karjala ja Anne Hietalahti työskentelevät Kontulassa.

Hoivabisnes

takoo rahaa diakoniaan 150-vuotias Helsingin Diakonissalaitos tahtoo auttaa heikompia ja samalla pärjätä sosiaali- ja terveysalan kilpailussa.

”

Teksti Hanna Antila kuva Sirpa Päivinen

Kuinka auttaa päihdeongelmaisia, kerjäläisiä, syrjäytyneitä nuoria, kidutettuja ja muita heikkoja niin, että toiminta on samalla taloudellisesti kannattavaa? 150-vuotisjuhliaan viettävä Helsingin Diakonissalaitos (HDL) on tasapainoillut tämän teeman kanssa koko historiansa ajan. Diakonissalaitoksen alkuaikoina kolme neljäsosaa tuloista tuli perustaja Aurora Karamzinilta tai hänen hankkimiltaan rahoittajilta. Nykyään Diakonissalaitos on säätiökonserni, jonka alla toimii erilaisia yksiköitä, hankkeita ja tytäryhtiöitä. Rahoitusta tulee monesta suunnasta: tytäryhtiöiden, kuten esimerkiksi ikäihmisten asumispalveluita tarjoavan Hoivan tekemästä liiketoiminnasta, varainhankinnan kautta sekä sijoituksista ja kiinteistöistä. Lisäksi HDL tekee työtään erilaisina hankkeina, joissa on mukana omaa rahaa, yhteistyökumppaneita ja ulkopuolista rahoitusta.

Viime vuodet ovat olleet Diakonissalaitokselle taloudellisesti haastavia. Kilpailu sosiaali- ja terveysalalla on kovaa ja koulutuspalveluiden valtionosuuksia on leikattu. Säätiökonsernin varsinaisen toiminnan tulos oli viime vuonna 4,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Myös vuoden 2017 tilikaudella varsinaisen toiminnan tuloksen arvioidaan jäävän negatiiviseksi. Toisaalta tilanteeseen on myös reagoitu. Toimintaa on yhtiöitetty, ja jo vuonna 2014 osa Diakonissalaitoksen aiemmin kokonaan omistamasta lääkärikeskus Diacorista myytiin LähiTapiolalle. Tänä vuonna Diacor ja Terveystalo yhdistyivät ja Diakonissalaitoksesta tuli yksi merkittävistä Terveystalon vähemmistöomistajista. – Kaupalla haettiin vakautta ja sitä, että säätiöllä on sen verran omaisuutta, että tätä työtä pystytään tekemään vielä ainakin toiset 150 vuotta,

Kyllä me uskomme, että arvoilla voi erottautua, vaikka hintakin on tärkeä.

sanoo Diakonissalaitoksen talousjohtaja Alisa Yli-Villamo. Yksityistä terveydenhoitoa ja muun muassa työterveyshuoltoa tarjonnut Diacor tuotti Diakonissalaitokselle noin kaksi miljoonaa euroa osinkotuottoa vuodessa. – Diacorillakin oli vuotensa ja vuotensa, mutta olihan se tärkeä osinkovirran lähde. Diacorin tar– joama terveydenhuolto ei ollut ihan ydinaluettamme, mutta se oli sijoitus, joka turvasi työn heikommassa asemassa olevien parissa, Yli-Villamo kuvailee.

Sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalveluilla on entistä laajemmat ja avoimemmat markkinat ja kilpailu kovaa. Yli-Villamon mukaan Diakonissalaitoksella suhtaudutaan muutokseen avoimin mielin. Joissakin palveluissa kilpailu kovenee, mutta toisaalta Diakonissalaitos tekee paljon töitä sellaisten erityisryhmien parissa, jotka vaativat erityisosaamista. Suunta on se, että jatkossa Diakonissalaitos painottuu enemmän sosiaalipalveluihin kuten syrjäytymisvaarassa olevien nuorten asumispalveluihin. – Kyllä me uskomme, että kilpailutuksissa arvoilla voi erottautua, vaikka hintakin on tärkeä. Laadussa ja ammattitaidossa olemme vahvoilla. ■ Helsingin Diakonissalaitos 150 vuotta -korttelijuhla 24.8. klo 11–17 Alppikadulla, esiintyjinä mm. Reino Nordin. Lisätiedot www.hdl.fi.

4 a Kirkko ja kaupunki | 10.8.2017

3 700

ekaluokkalaista aloittaa Espoossa koulunsa tänä syksynä. Kaupungin suomenkielisten peruskoulujen lukuvuosi alkaa torstaina 10.8.

Esko Jämsä

Tsedey Gebremariam ja hänen poikansa Brook Alemayehu lukevat Gebremariamin tekemää kirjaa amharaksi.

Tsedey uudistaa Etiopian lastenkirjallisuutta Etiopiassa on yli 40 miljoonaa alle 14-vuotiasta lasta. Heistä suurin osa opettelee lukemaan mustavalkoisista kirjoista. Tsedey Gebremariam on päättänyt tehdä heidän oppimisestaan hauskempaa. Gebremariam toteutti opinnäytetyönään Metropolia-ammattikorkeakoulussa 12 laulun kokoelman Etiopian virallisella kielellä, amharalla. Kokoelman lisäksi syntyi verkkosivusto, muistipeli ja DVD-sisältöjä. Oppimateriaaleista löytyy lukuisia Raamatun tarinoita. – Suomalaiset opetusmenetelmät ovat inspiraationi lähteenä. Täällä lapset oppivat leikkimällä, Gebremariam kertoo. Hän on omaksunut värien käytön suomalaisista oppimateriaaleista. Hänen tekemänsä sisällöt pursuavat pastellisävyjä.

Parikymmentä sateenkaariparia vihitty tai siunattu Evankelisluterilaisen kirkon papit ovat keväällä ja kesällä vihkineet tai siunanneet parikymmentä samaa sukupuolta olevien avioliittoa. Elo-syyskussa lukumäärän arvioidaan vielä kasvavan. Sateenkaaripareja vihkineitä tai siunanneita pappeja on toistaiseksi tiedossa toistakymmentä. Asiasta uutisoi Kotimaa 24-uutissivusto. Kahdeksan seurakuntaa Helsingistä ja Vantaalta on ilmoittanut, että heidän tiloissaan voi vihkiä samaa sukupuolta olevat parit. Yhtään Espoon seurakuntaa ei ole samalla linjalla. Tapiolan seurakuntaneuvosto käsitteli kesäkuussa Minna Koutaniemen tekemää aloitetta, että seurakunnan papit saisivat vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja ja vihkiminen voitaisiin toimittaa seurakunnan tiloissa. Seurakuntaneuvosto keskusteli asiasta ja merkitsi aloitteen käsitellyksi. Kysymys samaa sukupuolta olevien kirkollisesta vihkimisestä hiertää myös kirkolliskokousta, joka on evankelisluterilaisen kirkon ylin päätöksentekoelin.

Vaeltaessa ylimääräiset ajatukset karisevat pois Pyhiinvaeltajan ei tarvitse suunnata Espanjan Santiago de Compostelaan tai Ranskan Lourdesiin. Pyhyyttä voi löytää vaikka Prisman parkkipaikalta. Teksti Tarmo Ylhävuori kuva Patrik Lindström

ikä tekee pyhiinvaelluksesta pyhän? Se on Kaisa Karirannalle vielä mysteeri. Helsingin piispan erityisavustajalla on takana lukuisia vaelluksia, mutta vastausta ei ole löytynyt. – Tein suunnilleen vuonna 2010 ensimmäisen pyhiinvaellukseni. Sen jälkeen olen kiihtyvällä tahdilla löytänyt vaelluspaikkoja ja -reittejä. Karirannan mielestä vaelluksella tärkeintä ei ole kulkupeli. Aina ei tarvitse vaeltaa jalkaisin. Myös moottorien voimalla voi taittaa pyhää matkaa. Esimerkiksi Espanjan, Ranskan ja Portugalin kierroksellaan hän liikkui lentokoneella, junalla ja bussilla. Tärkeintä on se, minkälaisen merkityksen itse matkalleen antaa. On eri asia, pitääkö reissuaan turistilomana vai pyhiinvaelluksena. Tutkijatohtori Panu Pihkala on pääsääntöisesti samaa mieltä. Päämäärä ei ole tärkein, vaan matkustaminen. – Pyhiinvaellus on matka, jos-

sa kohdataan pyhää. Vaelluksella kuljetaan yhdessä Jumalan kanssa, Pihkala kuvailee. Hänen mielestään pyhiinvaellus tapahtuu kuitenkin parhaimmillaan oman ruumiin voimin. Kävely, pyöräily tai soutaminen tekee vaelluksesta kokonaisvaltaisen kokemuksen. Pihkala kuitenkin myöntää, että pyhyyttä voi kokea myös kulkuneuvoissa. Esimerkiksi monet liikuntarajoitteiset ovat tunteneet pyhää Santiago de Compostelan vaellusreitillä myös linja-autossa. Karirannan mukaan jokaisella vaelluksella pyhyys näyttäytyy erilaisena. Siihen vaikuttaa muun muassa se, taittaako matkaa yksin vai ryhmässä. – Pyhiinvaellukseen kuuluu vetäytyminen ja itsensä tutkailu. Rasitus yksinkertaistaa ajatuksia, Kariranta kuvailee. Vaeltaessa ei voi pyöritellä ajatuksia samaan tapaan kuin illalla nukkumaan mennessä. Rasitus jättää jäljelle vain se, mitä on meneillään omassa sisimmässä. Vaeltaminen näyttää oman sielun tilan. Heinäkuussa Kariranta pyö-

räili leikkisästi nimetyn Tour de Armon. Reitti kulki Sastamalasta Kokemäenjoen vartta pitkin Porin Suomi-areenaan. Yhdessätoista tunnissa matkaa kertyi 110 kilometriä. Matkan alussa hänen päässään pyöri lastenlaulun säe ”mummolaan kun pyöräilemme, pilvenhattaraa ei näy”. Loppumatkasta mielessä oli enää kolme säveltä laulusta. Näin ajattelu yksinkertaistui. Pyhiinvaelluksella ei Karirannan mielestä tarvitse edes käydä kirkossa. Hän on tehnyt esimerkiksi pyhiinvaelluksen Lahden Prismasta Keravan Prismalle. – Kävelyyn ei tarvitse erityistä pyhyyttä, sillä koko elämä on pyhää. Arjessa sitä on kuitenkin vaikea muistaa, Kaisa Kariranta toteaa. Pihkalan mukaan positiivisia vaikutuksia on jo päivän kestävällä vaelluksella. Vaikutukset ovat kuitenkin sitä suuremmat, mitä pidempi vaellus on. Parhaimmillaan voi löytää yhteyden itseensä, toisiin ihmisiin ja luontoon. Elämän tärkeysjärjestys selkeytyy kävellessä.

10.8.2017 | Kirkko ja kaupunki

Espoo-päivästä kasvoi superviikonloppu

Kirkkovaellus Vantaan Pyhän Laurin kirkolle alkaa Espoon tuomiokirkolta lauantaina 26.8. Matkaa kertyy 26 kilometriä.

VAELTAMINEN TARJOAA oivallisen mahdollisuuden tutustua Suomen kauniiseen luontoon. Kävellessä kiinnittää aivan eri tavalla huomiota paikkoihin ja maaston muotoihin kuin autolla ajaessa. Moni retkeilijä ottaa mukaansa pyhiinvaeltajan tunnusmerkin, sauvan. Siihen on hyvä tukeutua epätasaisessa maastossa. Pihkalan mukaan sauvalla on myös vertauskuvallinen merkitys. Se tukee samalla tavoin kuin Jumala. Pyhiinvaellus on tuhansia vuosia vanha perinne. Siitä huolimatta matkalaisen ei tarvitse taantua historiaan. Kariranta kehottaa kokeilemaan nykytekniikan tarjoamia mahdollisuuksia. Esimerkiksi pyöräillessä auttavat pehmustetut housut.

”

KÄVELYYN EI TARVITSE ERITYISTÄ PYHYYTTÄ, SILLÄ KOKO ELÄMÄ ON PYHÄÄ.” – HELSINGIN PIISPAN ERITYISAVUSTAJA KAISA KARIRANTA

Kariranta neuvoo valitsemaan vaellukselle hyvät jalkineet, joilla on jo aikaisemmin kävellyt. Uusilla kengillä kävellessä voi tulla epämiellyttäviä hiertymiä. – Kamera kannattaa ottaa mukaan. Vaeltaessa aistit herkistyvät ja on helpompi nähdä asioita ympärillä, Kariranta toteaa. Vesipullo on myös ehdoton varuste. Kariranta on unohtanut kerran pullon, eikä aio tehdä sitä toiste. Fyysisessä rasituksessa ihminen menettää nestettä hikoilemalla. Siksi vaeltaessa on tärkeää juoda. Panu Pihkalan mukaan vaeltajan kannattaa ottaa mukaan avoin mieli. Hänen vetämillään vaelluksilla osa matkasta tehdään hiljaisuudessa. Silloin omille ajatuksille on tilaa.

VAELTAJAN EI tarvitse olla huippukunnossa. Kariranta myöntää, että 20 kävellyn kilometrin rajan jälkeen auttaa, jos on hyvä pohjakunto. Yli 100 kilometrin pyöräily voi tuntua huimalta tavoitteelta. Tour de Armo oli kuitenkin Karirannan elämän helpoin pitkä matka. – Vaeltamisessa helpottaa vetäjä, joka määrittää tahdin. Yksin tulee helposti riuhdottua turhankin lujaa vauhtia. Elokuussa on yksinkertaista lähteä pyhiinvaellukselle, sillä tarjolla on kaksi retkeä kivikirkoille. Helsingin Vanhankaupunginlahdelta lähtee perinteikkään Pyhän Laurin vaelluksen pääreitti Vantaan Pyhän Laurin kirkolle. Reitillä on pituutta 10 kilometriä. Vaeltaja voi myös valita lyhyemmän reitin. Mukaan pääsee esimerkiksi Tikkurilasta, Asolasta ja Hakunilasta. Pihkala puolestaan vetää Suomen luonnon päivänä vaelluksen Espoon tuomiokirkolta Vantaan Pyhän Laurin kirkolle. Matkaa kertyy noin 26 kilometriä. – Reitti kulkee pääkaupunkiseudun halki. Uskon, että moni yllättyy, miten kauniita luonnonpaikkoja matkan varrella on, Pihkala sanoo. Alkumatkalla reitti kulkee Kauniaisten Kasavuoren ohi. Siitä vaellus jatkuu pitkin Kehä II:n suoja-alueeksi tarkoitettuja viheralueita pitkin. Reitin lopussa vastassa ovat Keskuspuisto ja Tammiston vanhat tammet. Kyseessä on kuudes Pihkalan vetämä kivikirkkojen vaellus. Tänä vuonna hän kulkee ensimmäistä kertaa seurakuntalaisten kanssa Espoosta Vantaalle. Aiemmin retket ovat suuntautuneet Kirkkonummelle. – Haaveenani on vetää joskus vajaan viikon mittainen vaellus Länsi-Uudenmaan kivikirkosta toiseen. Kivikirkkovaellus lähtee Espoon tuomiokirkolta la 26.8. klo 8 ja perillä Vantaan Pyhän Laurin kirkossa ollaan noin klo 18–19. Ilmoittautuminen to 17.8. mennessä sähköpostitse mari.mathlin@evl.fi tai puhelimitse 050 438 0182. Osallistumismaksu 10 euroa. Pyhän Laurin vaellus la 12.8. Rauhalliset kävelijät lähtevät Helsingin Vanhankaupunginlahdelta klo 10 ja reippaat kävelijät klo 11. Pyhän Laurin kirkkoon tullaan noin klo 14. Vaellus on maksuton.

ESPOO-PÄIVÄ ON tänä vuonna kolmipäiväinen suurtapahtuma, jossa kaupunkilaisten, kaupungin, yritysten ja espoolaisten yhteisöjen toteuttamat tapahtumat levittäytyvät eri puolille kaupunkia. Ensimmäistä kertaa Espoo-päivää vietetään kolmipäiväisenä tapahtumana perjantaista sunnuntaihin 25.–27. elokuuta. Tapahtumaviikonlopulla juhlistetaan samalla Suomen satavuotisjuhlavuotta. Luvassa on muun muassa kaupunkitapahtumia, näyttelyjä, työpajoja, sirkusta, ruokaa, konsertteja, liikuntaa, lastentapahtumia, elokuvia ja luontotapahtumia. Kaupunkilaiset voivat ilmoittaa omia tapahtumiaan mukaan Espoo-päivään tapahtuman nettisivun kautta. Samalta nettisivulta voi etsiä tapahtumia päiväkohtaisesti ja teemoittain. Tapahtumat ovat sekä listana että merkit-

tynä karttaan. Osana Espoo-päivää Espoon seurakunnat tarjoavat monenlaisia tapahtumia. Esimerkiksi perjantaina 25.8. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ja Esbo svenska församlingin kanttorit ystävineen musisoivat tuomiokirkossa kello 21–02 tunnin välein ja lauantaina 26.8. kello 10 on Espoon tuomiokirkon ja kirkon hautausmaan esittely. Lisäksi lauantaina 26.8. on retki Pentalan saareen. Kuljetus lähtee Klobbenilta klo 9.30 ja 11.30. Kivikirkkojen vaellus Espoon tuomiokirkolta Vantaan Pyhän Laurin kirkolle on lauantaina 26.8., samoin kuin ekumeeninen ristisaatto läpi Espoon. Tapiolan kirkossa on perjantaina 25.8. kello 19 musiikkia, runoja ja rukouksia sekä valoteos Tähtitaivaan alla. PAULA HUHTALA

Espoo-päivän tapahtumatiedot www.espoopaiva.fi

Hoivakoti Vuoksela

Uudistunut, viihtyisä ja turvallinen hoivakoti Espoon Laajalahdessa. Muistisairauksista yli 25 vuoden kokemus. Oma lääkäri. Vehreä ympäristö, hyvät ulkoilutilat. Myös palveluseteli käy. Tervetuloa tutustumaan!

Tiedustelut, p. 010 328 4780 (ark. 9-15) www.dementiakoti.fi

ONNELLISTEN HETKIEN

Palvelutalo Kotikoivu Vuokrattavana palvelutaloasuntoja Leppävaaran läheisyydessä. Esteetön ja ekologinen talo tarjoaa ikääntyneille turvallisen ympäristön ja viihtyisän yhteisön. Yksilölliset turva- ja kotihoitopalvelut. Naapuritalossa mm. ravintola ja kuntoutustilat. Soita ja kysy lisää: Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry, p. 040 712 2314 tai sposti: paivi.salli@uvky.fi.

Tutustu tarkemmin:

www.uvky.fi

ESPOO, MÄKKYLÄ Kenttämiehentie 3, ARA-rahoitettu 2-kerroksinen hissitalo Vapaana: 35 m², 1 h + avokeittiö, lasitettu parveke Kysy myös lyhytaikaista asumista esim. remontin ajaksi.

6 a Kirkko ja kaupunki | 10.8.2017

Hiljaisuus laskee sykettä ja vähentää stressiä Hiljaisuutta voi etsiä kaupungissa myös kirkoista, kirjastoista, taidemuseoista, puistoista ja merenrannoilta, sanoo Hyvä hiljaisuus -kirjan kirjoittanut Outi Ampuja. Teksti Marjo Kytöharju kuvatEsko Jämsä

un filosofian tohtori Outi Ampuja teki väitöskirjaa ympäristömelusta, hän törmäsi siihen, että monet kaupunkilaiset vaativat meluisan ympäristön vastapainoksi hiljaisempia paikkoja. Ampujaa alkoi kiinnostaa, miten he määrittelevät hiljaisuuden ja mihin he sitä tarvitsevat. Aihe muhi Ampujan mielessä monta vuotta, kunnes hän ideoi Suomalainen hiljaisuus -keruukilpailun. Kilpailun järjestivät Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Svenska litteratursällskapet i Finland. Vastauksia tuli 320. Vastaajista suurin osa oli yli 50-vuotiaita, enimmäkseen naisia, mutta mukana oli myös nuoria ja maahanmuuttajia. Ampuja teki vastausten pohjalta tutkimuksen, jonka tulokset ovat luettavissa keväällä ilmestyneestä kirjasta Hyvä hiljaisuus (Atena). – Hiljaisuudesta voi olla sekä hyviä että huonoja kokemuksia, mutta enemmistö vastaajista koki sen positiivisena voimavarana. Ihmiset kertoivat, miten he ovat elämän eri vaiheissa hyödyntäneet hiljaisuutta. Yksi vastaajista kuvaili kauniisti, että hiljai-

suus auttaa kantamaan ihmisenä olemisen taakkaa. Tutkimuksessa käsitellään hiljaisuuden kokemuksia eri näkökulmista. Outi Ampujan mukaan hiljaisuuteen liittyy paitsi mahdollisuuksia myös uhkia. Hiljaisuutta haetaan erityisesti luonnosta. – Puhutaan elvyttävästä ja mieltä rauhoittavasta ympäristöstä, jollainen voi olla esimerkiksi metsä, meren ranta tai puisto. Jo 5–7 minuutin oleskelu luonnon rauhassa voi laskea sykettä ja vähentää stressiä, Ampuja kertoo. – Hiljaisuuden uhkiin puolestaan kuuluu melu. Kaupungin ääniympäristöhän on varsin meluisa, ja monella alueella ylittyy 55 desibelin vuorokautinen keskiäänitaso, joka on määritelty jatkuvalle melulle altistumisen riskirajaksi. Toisaalta kaupungissa on kuultavissa jatkuvasti kulttuurisia ääniä, kuten lasten ja kauempana kuuluvan liikenteen ääniä, jotka eivät juurikaan häiritse. Kaupungista voi silti löytää riittävästi hiljaisuutta. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi kirkot, kirjas-

tot, taidemuseot, talojen sisäpihat, puistot ja merenrannat. Hiljaisuuden mahdollisuuksiin liittyy sisäinen hiljaisuus, jolloin on tilaa ajatella rauhassa. – Tätä pidetään myös hyvänä luovuuden lähtökohtana. On helpompi päästä niin sanottuun flow-tilaan ja keskittyä vain yhteen asiaan, kun mikään ulkoinen ärsyke ei vaadi huomiota. Ihminen voi olla työssään huomattavasti tehokkaampi, kun kiireelle ja maailman vaatimuksille on välillä vastapainoa, Outi Ampuja sanoo. Nuorempi sukupolvi on tottunut hälyisään, viihde-elektroniikan täyttämään kulttuuriin. Ampujan mielestä älypuhelin ja tietokone tuovat elämään paljon hyvää, mutta niiden käyttöön tarvitaan kohtuutta. Myös lasten ja nuorten on tarpeen välillä rauhoittua ja hiljentyä. – Kun elää jatkuvan ärsykevirran keskellä ilman taukoja, aivot väsyvät ja kyky syventyä asioihin voi heiketä. Tutkimusten mukaan jatkuva altistuminen riskirajat ylittävälle liikennemelulle saattaa aiheut-

10.8.2017 | Kirkko ja kaupunki a

2 x luontokirja Puut vaikuttavat ihmisiin

Espoonlahden luonnonsuojelualueen lintutornista avautuu näkymä merenlahdelle.

Espoonlahden luonnonsuojelualueella Espoon– joen itäpuolella on hiljaista, sillä tutkimuksen mukaan Kehä III:n melu ei kantaudu sinne.

taa muun muassa unen laadun heikkenemistä, verenpaineen nousemista, kuulon huononemista, muistiongelmia, oppimisen viivästymistä ja jopa altistumista diabetekselle. Joskus hiljaisuus voi myös ahdistaa. Ahdistavaa hiljaisuutta voi ilmetä esimerkiksi läheisen kuoleman jälkeisessä yksinäisyydessä, syrjimisenä sosiaalisissa tilanteissa tai kuulon heikkenemisestä aiheutuvana epätoivottuna hiljaisuutena. Hiljaisuuden perinne on Outi Ampujan mukaan saanut osin alkunsa kirkon ja luostarien piiristä. Niissä vaalitaan hiljaisuutta nykyäänkin. – Uskonnonfilosofit ovat iät ajat korostaneet hiljaisuuden merkitystä ja matkustaneet erämaahan mietiskelemään.

Villa Elfvikin metsät vaimentavat tieliikenteen melua Laajalahden pohjoispuolella.

Toisinaan hiljaisuuteen on voinut liittyä vallankäyttöä, kuten tietyn ihmisryhmän vaientamista. Hiljaisuuden korostamisessa on ollut kyse myös erottautumisesta, esimerkiksi hillitysti käyttäytyvä yläluokka halusi erottautua meluisasta rahvaasta. Yhteiskunnan suurena käännekohtana Ampuja pitää teollista vallankumousta, sillä teknologian kehittyminen toi mukanaan selvästi hälyisämmän ympäristön. Siihen liittyy kaupungistuminen ja liikenteen lisääntyminen. – Hyvällä kaupunki- ja liikennesuunnittelulla voi vaikuttaa paljon kaupungin ääniympäristöön. Esimerkiksi liikenteen painottuminen kävelyyn, pyöräilyyn, sähköautoiluun ja joukkoliikenteeseen alentaisi selvästi kaupungin desibelimäärää, Ampuja sanoo.

Florence Williams: Metsän parantava voima. Minerva 2017.

Kasvit yllättävät kyvyillään

minen ilmoitettiin alueella käymisen syyksi harvoin. Niillä oleskelussa oli enemmän kysymys kokonaisvaltaisesta virkistäytymisestä; luonnossa liikkumisesta ja viheralueista nauttimisesta yleensä. Ympäristömeludirektiivi kehottaa EU-maita kartoittamaan ja suojaamaan etenkin taajamissa sijaitsevia hiljaisia ja äänimaisemaltaan miellyttäviä alueita melun lisääntymiseltä.

”Kasvit puhuvat toisilleen, tunnistavat sukulaisensa ja niillä on erilaisia tunteita.” Italialaisen kasvitieteilijän, Firenzen yliopiston professorin Stefano Mancuson, tietokirja kasveista hätkähdyttää yhä uudestaan. Mancuson mukaan hänen tutkimuskohteillaan on kasvimaiset versiot näkö-, kuulo-, tunto-, maku- ja hajuaistista – sekä viitisentoista muuta aistia. Kasvineurobiologian pioneeri kirjoittaa, että on rehellisiä ja petollisia kasveja sekä niitä, jotka palkitsevat auttajiaan ja rankaisevat vihollisiaan. Mancuso lienee tottunut epäilijöihin. Hän arvostelee kulttuuria, jossa kasveja pidetään liikkumattomina ja passiivisina. Kasvitieteilijä näkee kasvit aktiivisina toimijoina. Hän ottaa yhdeksi esimerkiksi lihansyöjäkasvit: yksi laji saalistaa ravinnokseen matoja maan alta, toinen sulattaa myös ansoihinsa joutuneita jyrsijöitä. Kasvit pystyvät myös muuttamaan käytöstään: herkästi reagoiva mimoosa lakkaa sulkemasta lehtiään opittuaan, ettei tärinästä seuraa sille vaaraa. Sveitsi tunnusti muutama vuosi sitten kasvien oikeudet. Käydäänkö tästä Suomessa keskustelua eläinten oikeuksien jälkeen? Pihla Tiihonen

Lähde: Espoon hiljaiset alueet 2016 -selvitys. Espoon ympäristökeskus.

Stefano Mancuso: Loistavat kasvit – Mitä tiedämme kasveista ja niiden älykkyydestä. Aula & Co 2017.

Espoolaiset nauttivat luonnon rauhasta Espoon ympäristökeskus selvitti viime vuonna espoolaisten näkemyksiä ns. hiljaisten paikkojen merkityksestä. Kyselyn tavoitteena oli myös kerätä espoolaisten ehdotuksia hiljaisiksi koetuista alueista Espoossa. Niitä löytyi kyselyssä 618 kappaletta. Kyselyn vastauksista kävi ilmi tarve säilyttää hiljaisia alueita. Vapaissa vastauksissa näkyi huoli rakentamisen lisääntymisestä ja samalla hiljaisten virkistysalueiden vähenemisestä. Kuntalaiset löytävät kuitenkin vielä Espoon alueelta hiljaisuutta. Pelkästään rauhan ja hiljaisuuden etsi-

Yhdysvaltalainen tietokirjailija Florence Williams tapaa eri puolilla maailmaa asiantuntijoita, jotka tutkivat luonnon vaikutusta ihmiseen. Japanissa miltei neljännes väestöstä ottaa metsäkylpyjä, koska metsässä käyskentelyn on osoitettu laskevan verenpainetta ja vähentävän ahdistusta. Etelä-Koreassa on havaittu puiden eteeristen öljyjen laskevan verenpainetta, lievittävän stressiä ja vähentävän astmaoireita. Skotlannissa huomattiin vähävaraisten kuolleisuuden vähenevän, jos heidän asuinalueidensa vieressä oli kaupunkipuisto. Yhdysvalloissa puolestaan sydänja verisuonitaudeista johtuvat kuolemantapaukset lisääntyivät vaurailla alueilla sen jälkeen, kun tuholainen hävitti niiden puuston. Helsingissä taloustieteilijä Liisa Tyrväinen kertoo Williamsille, että kaupunkimetsät kohentavat tutkitusti asukkaiden hyvinvointia. Metsähoito tehoaa, kun metsässä viettää vähintään viisi tuntia kuukaudessa. Vartiosaaren terveysluontopolulla Williams ottaa kantaa: ”Helsingin kaupungin päättäjien olisi perusteltua vastustaa Vartiosaaren kaltaisten paikkojen rakentamista.” Pihla Tiihonen

Ulla Lötjönen

8 A Kirkko ja kaupunki | 10.8.2017

Palvelukseen halutaan

Ostetaan

Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa on avoinna

DIAKONIAN VIRANSIJAISUUS Hakuaika päättyy 24.8.2017 klo 10. Lisätietoja tehtävästä ja hakutiedot: http://www.espoonseurakunnat.fi/web/nyt/tyopaikat

TIESITKÖ...? • • • •

Hammasproteesit tulisi uusia 5-8 vuoden välein Hammasproteesit tulisi pohjata/tiivistää vähintään kolmen vuoden välein Rikkoutuessaan hammasproteesit tulisi korjata mahdollisimman pian Painokohtien korjaaminen tulisi tehdä välittömästi, jotta suun limakalvot ei vaurioidu • Käydä tarkastuttamassa hampaatonkin suu erikoishammasteknikolla tai hammaslääkärissäsi

Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä!

EHT Ossi Vallemaa

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

Siivouspalveluja

Hammashoitoa

SOITA JA VARAA AIKA

010 2715 100

Kotisiivoukset, luotettavasti ja ahkerasti. Kysy seniorisiivousta - 24% puh. 045 638 5774, Mirja

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

eva.a.salo@gmail.com Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous. Kodinapu helmi p.0407209420

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) • Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Adresseja Lähetä surunvalittelusi.

Lakipalveluja

Palveluja tarjotaan

Myydään hautakiviä Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Luottokelpoinen ©

Bisnode 2017

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä Tiedustelut tai varaa aika: Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Kaikkea kivestä - me teemme sen -

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV

Tilaisuuksia

www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

HERÄNNÄISSEURAT pe 11.8. klo 18 Puolimatkan kpli (Aholank.20), Hyvinkää. 12.-13.8. Meriveisuut Hangossa: la 12.8. klo 17 alkuseurat Lappohjan kyläkko, Hietaniement.14, kahvit. klo 19 iltaseurat Sjömansron rannalla, Lappohja, grillausta. su 13.8. klo 10 messu Hangon kko, Kirkkomäki 1; saarna V.-M.Hynninen. Lounas, päätösseurat ja kahvit Hangon srk-koti. Majoitusvaraukset post@ sjomansro.fi (2hh 60 €/yö, 1hh 50 €/ yö, sis. pieni keittiö+oma wc/suihku), varaustunnus Meriveisuut. ti 15.8. klo 18 lähetysseurat Hgin piispaehdokkaiden kanssa Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo, Kamppi). Järj. H-Y ja ehdokkaiden tukiryhmät. ke 16.8. klo 18.30 Hgin Mikaelin, Vantaan ja Sipoon yht. seurat Östersundomin kko, Kappelit.60, Hki. su 20.8. klo 10 kirkkopyhä Pornaisten kko, Kirkkot.140, saarna L.VäyrynenSi. Kahvit, Siionin virsien opettelua. ke 23.8. klo 18 Hiidenkivi-veisuut, Klaukkalan kko, Ylitilant.6, Nurmijärvi. Uud. Siionin virsiä, T. Sulkanen.

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuu terassit ja aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Elämä solmussa? Puhu, se auttaa. KIRKON KESKUSTELUAPUA¤ Luottamuksella, sinua kuunnellen

Asuntoja KALUSTETTU kaksio 47 m2 Viron Tamsalussa 7500 €. Kuvat: huutomyynti.fi puh. 0500-300286

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Kaikki kodin remontit. Ei niin pientä, etteikö se olisi tärkeää! Remontointipalvelu J.Pyrylä oy 040 120 2926

Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Muutot ja kuljetukset. 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetusneppis p. 040 5850074 • Pumpulitäytteisiä peittoja • Pumpulitäytteisiä petauspatjoja eri kokoja, saa erikoismittaisina. • Tyynyjä polyestervanu-, muovirouhe ja pumpulitäytteisenä, myös sohvatyynyjä ja tyynynpäällisiä. • Valmistamme erikoismittaisia pussilakanoita, vaahtomuovipatjoja, tyynyjä, tuolimattoja ja pöytäliinoja. • Tuolimattoja 25€, 35€. • Pumpulihuopia 145x200 cm, 45€. • Villahuopia 145x200 cm, 50€. • Päiväpeittoja alk. 20€. • Pyyheliinoja ja pyyheliinakankaita • Pöytäliinoja: pyöreitä,neliskulmaisia ja kaitaliinoja. • Kanavatöitä myös aloitteleville. • Ristipistotyynypakkauksia. • Lankoja ja ompelutarvikkeita. TALOUSHOITO OY Fleminginkatu 12 puh. 09-7531257 Auki: ma-pe 10-18, la 10-15

Hautakivet Lisänimikaiverrukset Kunnostukset Kellonummentie 5 02740 Espoo p. 040 664 7290

Mechelininkatu 2 00100 Helsinki p. 0400 321 823

Pihlajamäentie 34 00710 Helsinki p. 0400 40 7490

Krouvinpolku 3 01380 Vantaa p. 040 830 4212

Ota yhteyttä Otavamedia Oy:n ilmoitusmyyntiin Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi

Lempipappi – enemmän kuin luullaan

Start up -yrittäjä Sami Kuuselalla synkkaa hyvin kirkkoherra Mimosa Mäkisen kanssa. Näyttelijä Simo Routarinne on löytänyt yhteisen sävelen kirkkoherra Pirkko Yrjölän kanssa. Ylen kehityspäällikön Eero Hyvösen ja ex-opettaja Seija Kitulan lempipappi jo vuosikymmenten takaa on entinen nuorisopappi Heikki Nurmi. Miten kaikki alkoi? Tässä kolme tarinaa. Teksti Jaana Rinne Kuva Sirpa Päivinen

Lyöntejä, lukkoja, kuristuksia ja heittoja sisältävä Savate Défense -itsepuolustuslaji yhdistää Sami Kuuselaa ja Mimosa Mäkistä. – Kirkkoherra on teknisesti niin älyttömän taitava, että treenatessa sukupuoli täysin unohtuu, Kuusela sanoo.

2 B Kirkko ja kaupunki | 10.8.2017

Hakkaaminen, potkiminen ja rituaalit Start up -yrittäjä, Hupparihörhö Sami Kuuselan lempipappi on Kauniaisten suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Mimosa Mäkinen. Lempipapistaan Kuusela pitää, vaikka Mäkinen on potkinut häntä munille ja lyönyt päähän.

ymmenen vuotta sitten Sami Kuusela halusi oppia tappelemaan. – Asuimme Hakaniemen pahamaineisilla kulmilla. Olin tulossa isäksi ja halusin oppia puolustamaan perhettäni, 45-vuotias start up -yhtiö Hupparihörhö Oy:n perustaja ja Underhood-palvelun kehittäjä kertoo keittiössään Viikissä. Itsepuolustuslajeja tutkiessaan Kuusela löysi 1700-luvun Ranskassa herrasmiehille kehitetyn Savate Défensen, jossa itseä puolustetaan kävelykepin kaltaisia arkisia esineitä hyväksi käyttäen. Lajin sivistyneisyys sai Kuuselan hakeutumaan Defense Clubille Sörnäisten Kurviin. Mimosa Mäkinen oli Kuuselan aloittaessa jo käynyt peruskurssin. – En tajunnut yhtään, että sinä olet pappi. Alussa oli iso kynnys lyödä muijaa. Pappismuijan lyömisen kynnys oli vielä korkeampi, Kuusela muistelee. – Pääni meni aluksi aika sekaisin lajin väkivallasta ja jouduin miettimään asiaa perinpohjaisesti Mäkinen sanoo pohtineensa paljon aggression tunnistamista. – Aggressio pitää löytää itsestään, mutta tunnetta pitää oppia kontrolloimaan. Defense Clubin illanvietossa Kuusela sai tietää Mäkisen olevan pappi. Nyt hän ihmettelee, miten päähän potkiminen sopii yhteen rauhanomaisen teologian kanssa. – On siinä ristiriita. Uskon väkivallasta luopumiseen, mutta tosielämän kokemus on saanut minut miettimään asiaa toisesta näkökulmasta, Mäkinen sanoo. – Treenaan itsepuolustusta välttääkseni yhteenottoja. Defense auttaa varautumaan esimerkiksi työn mukanaan tuomiin riskitilanteisiin.

Muistan, kun sanoit, että sinulle kastetilaisuuden hengellinen sisältö ei ole kovin merkityksellinen, vaan rituaali itsessään. Kuusela sanoo arvostavansa kirkon rituaalien jäykkyyttä. – Otetaan esimerkiksi kuolema. Hautajaisiin tarvitaan tarkasti määritelty rituaali, jotta ihmiset pysyvät kasassa. Papin pitää olla pienesti tunteeton eikä se voi itkeä mukana. Kuolemaa käsitellään vuosia, ehkä koko elämä. Sen takia rituaalin pitää antaa illuusio, että nyt vainaja siirtyy nextille levelille. Kosken rannalla oltiin elämän alkuun kuuluvien tärkeiden ja hauraiden ydinasioiden äärellä. Mäkinen tutustui Kuuselan toiseen puoleen. – Kastetilaisuus on eri tavalla intiimi tapahtuma kuin kamppailu. Oli koskettavaa, kun sinuun avautui ihan eri ikkuna kuin salilla tai illanvietoissa. Tutustuin tuoreen toukan isään, siihen Samiin, joka laittaa kaikki paukut perheeseen. Sami Kuusela kertoo itkevänsä vuolaasti kirkossa. Se ei tarkoita, että hän olisi erityisen hengellinen ihminen. – Kirkolla on paikkansa hyvinvointiyhteiskunnassa. Kirkon tehtävänä on heittää yleistä hybristä pysäyttäviä läppiä ja muistuttaa tuottamattomista ihmisistä. Pappi on hänelle seremonioiden suorittaja. – Mutta jos kriisi iskisi, mun olisi huomattavasti mukavampi jutella sun kuin jonkun mölön kanssa. Tietäisin ainakin millainen mölö on vastassa! Mimosa Mäkinen haastaa pohtimaan kirkon jäsenyyden merkitystä. – Minulle kirkon jäsenyys ei ole vain veronmaksuasia. Jäsenyys voi hyödyttää ulkoista organisaatiota, mutta se ei voi olla kirkon työn tai oman työnäkyni keskiössä, vaan pikemminkin juuri se kysymys siitä, miten jäsenyys resonoi kirkon ydinsanomaan. Kuusela ei innostu kirkon nyhveröbrändistä. – Hevijumalanpalveluksesta ja Tuomasmessusta tulee mieleen se rento riparijäbä, joka selittää,

”

että Jesse on kiva kaveri. Voisiko ehkä vaihtaa rituaalien ympäristöä tai luoda uusia rituaaleja? Mäkinen nauraa hakevansa seuraavaksi apua start up -teologiasta. – Voisiko kirkon ydinsanomaa kirkastaa sosiaalisessa mediassa? Kuusela nyökkää. Miehen Underhood-palvelun liturgiasta, jonka mukaan synnyimme globaaleiksi, raha on vain väline, elämme hetkessä ja hehkumme energiaa, saattaisi löytyä vastauksia. Underhood mittaa yritysten ja asioiden merkitystä sosiaalisessa mediassa. – Ensimmäistä kertaa on olemassa datalähde eli sosiaalinen media ihmisten kiinnostuksen mittaamiseen. Kommentit, jaot, äänensävyt ja maininnat kertovat omaa kieltään siitä, miten vahvasti kirkko on olemassa.

Lammas ja äitilammas Näyttelijä ja vuorovaikutus valmentaja Simo Routarinteen lempipappi on Korson kirkkoherra Pirkko Yrjölä. Yrjölä ei vedä mitään roolia vaan on ennen muuta ihminen, Routarinne kehuu.

irkkoherra Pirkko Yrjölä seisoo Vantaan Pyhän Laurin kirkon edessä ja huhuilee Simo Routarinnettä kuin kadonnutta lammasta. – Missä se taiteilija oikein viipyy? Yrjölä vitsailee. Kymmenen minuutin kuluttua kirkkotietä harppoo pitkänhuiskea mies. – Hei lempipastori, Routarinne huudahtaa Yrjölän nähdessään. Routarinne sanoo miettineensä pastori-sanan etymologiaa. – Pastori tarkoittaa sielunpaimenta, mutta minun silmissäni Pirkkokin on lammas. Laumanjohtaja, jolla on ihmisen ääni. Yrjölä nyökyttelee. – Mieleen tulee ensimmäinen käynti lampolassa. Siellä tajusin, että kaikilla lampailla on erilainen ääni. Yrjölän mielestä pappi on ennen muuta lammaslaumansa palvelija. Routarinne myöntää, että palveleminen on ihmisyyden ytimessä. – Mutta ei seurakunnan jäsenen tarvitse tyytyä alamaisen rooliin. Arvoja ja asioita voi ja pitää kyseenalaistaa.

”

Hautajaisiin tarvitaan tarkasti määritelty rituaali, jotta ihmiset

Luulin, että kirkon järjestämä

pysyvät kasassa.

perheneuvonta olisi empaattista

Papin pitää olla pienesti tunteeton

hyssyttelyä. Se olikin vankan

eikä se voi itkeä mukana.”

ammattitaitoista neuvontaa.”

Sami Kuusela

Simo Routarinne

Neljä vuotta sitten Sami Kuuselasta tuli toisen pojan isä. – Oli vähän outoa, kun tappelukaveri istui tämän pöydän ääressä ja mietti rauhallisesti, miten kasteliturgia tulisi suorittaa. Yhdessä sovittiin, että Kusti Sylvester saa nimen Vanhankaupungin kosken rannalla. – Olin yllättynyt, kun pyysit minua kastepapiksi, Mimosa Mäkinen sanoo. – Olin ajatellut, että et ehkä kuulu kirkkoon.

Pirkko Yrjölä on palvellut Simo Routarinnettä vuodesta 1993, jolloin hän kastoi Simo ja Sara Routarinteen esikoistytär Raakelin. Viisi vuotta aikaisemmin Yrjölä oli aloittanut papin työn Tikkurilan seurakunnassa. Tuolloin 38-vuotiaana hän kuului Suomen ensimmäisiin naispappeihin. – Jouduin miettimään, miten elää papin roolissa, koska naispapille ei ollut valmista roolimallia. Se oli vapauttavaa.

– Jos kriisi iskisi, minun olisi huomattavasti mukavampi jutella sinun kuin jonkun mölön kanssa. Tietäisin ainakin millainen mölö on vastassa! Sami Kuusela antaa tunnustusta Mimosa Mäkiselle.

B 3

Pirkko Yrjölän rohkeus olla oma itsensä tekee vaikutuksen Simo Routarinteeseen, joka on aktiivinen seurakuntalainen Tulkaa kaikki -liikkeessä, yhteisen kirkkovaltuuston jäsenenä ja ympäristötoimikunnan puheenjohtajana.

4 B Kirkko ja kaupunki | 10.8.2017

Routarinne fanittaa Yrjölää hänen persoonansa vuoksi. – Pirkossa ei ole falskiutta. Rovastin rooli ei vie Pirkkoa, vaan Pirkko roolia. Rituaalit kuuluvat Routarinteen mielestä elämän käännekohtiin. – Niihin ihminen kaipaa turvallisuutta. On hienoa, että paikalla oleva pappi on kuin kaveri, joka oikeasti välittää meistä. Viimeksi fani ja idoli tapasivat Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa. – Sinä olet aito, Routarinne huokaa. Tunne on molemminpuolinen. – Simo oli heti läsnä, sen vuoksi pyysin häntä lukemaan seuraavana jouluna aattoaamun jouluevankeliumin, Yrjölä sanoo. 24 vuoden aikana Pirkko Yrjölä on suorittanut kirkollisia toimituksia Simo Routarinteen lähipiirissä ja toiminut hänen laajan vantaalaisen sukunsa pappina. Vuonna 2010 hän siunasi Routarinteen isän. – Isäsi oli maailman ihanin vanhanajan herrasmies! Kävimme samoissa kaupoissa ja samoilla lenkkipoluilla. Järkytyin, kun soitit ja kerroit, että hän on menehtynyt. Routarinteelle oli helpotus, että Yrjölä tunsi isän. – Minun ei tarvinnut yrittää sakastissa kertoa, millaisesta ihmisestä on kysymys. Suru oli Routarinteelle uusi asia. – Olin itse läsnä isän kuolinhetkellä ja otin hänestä valokuvia. Olin surusta niin sekaisin, että meinasin jakaa isästä kuvan Facebookissa. Onneksi vaimo esti. Sosiaalisessa mediassa suremisessa on vaaransa. Yksityisempi sureminen onnistuu papin vetämässä seurakunnan sururyhmässä. Routarinne kertoo äitinsä sururyhmässä saamasta vertaistuesta ja voimasta. – Voisi melkein sanoa, että sieltä alkoi uusi elämä. Paljon sairastellut äiti on nykyään aktiivisempi ja terveempi kuin ennen. 67-vuotias Yrjölä toivoo voivansa vetää vapaaehtoisena sururyhmiä myös eläkkeellä. Syy on yksinkertainen: ne ovat niin antoisia. Routarinteellä on omakohtaistakin kokemusta seurakunnan palveluista. – Olemme käyneet vaimoni kanssa perheneuvonnassa. Tosin luulin, että kirkon järjestämä neuvonta olisi empaattista hyssyttelyä. Se olikin vankan ammattitaitoista neuvontaa.

Piippu, myssy, anorakki ja ahdistus Ylen kehityspäällikön Eero Hyvösen ja ex-opettaja Seija Kitulan lempipappi on Vartiokylän seurakunnan entinen nuorisopappi Heikki Nurmi. Hessu Nurmi auttoi teini-ikäisen Hyvösen irti rajusta ahdistuksesta.

uotilan kappelissa kaikuu nauru, kun 72-vuotias Heikki Nurmi, 58-vuotias Seija Kitula ja 58-vuotias Eero Hyvönen muistelevat 1970-lukua. Vartiokylän seurakunnan eläkkeellä oleva kirkkoherra on huumorimiehiä. Hän kertoo juttuja ja matkii trumpettia. Hyvöseen ja Kitulaan tutustuessaan nuorisopastori Nurmi oli 29-vuotias. – Seija oli rippileirin isosena. Eero asui tuossa naapurissa. Nuoret maleksivat kappelin ympäristössä, Nurmi kertoo. Rippileirille laitettiin nuorimmat papit. Nuoresta pastorista oli nuorisolle iloa ja seurakunnalle hyötyä: hän muun muassa toi leirille modernimpaa teknologiaa: piirtoheittimen.

Hessu Nurmi on kulkenut Eero Hyvösen ja Seija Kitulan mukana pitkään. Nuorisopastorista tuli vuosien saatossa uskottu ja perhepappi.

Kitula tapasi nuorisopastori Nurmea Puotilan kappelissa järjestetyillä nuorten ehtoollisilla ja Kirkkopäivillä. Erityisen vaikutuksen häneen tekivät Nurmen piippu, myssy ja anorakki. – Näytit rennolta, mutta sovit isähahmoksi. Reppuselkääsi oli helppo kivuta ja sinua sai halata. Puotilan kappeli ja kartanon metsä olivat Rantakartanontiellä asuneen Eero Hyvösen hoodia. Seija Kitula kiinnitti huomionsa kiharatukkaiseen poikaan. – Istuimme kappelin ovien edessä, kun pyysin Eerolta saada kammata hänen hiuksiaan. Otin ison taskukamman hänen farkkujensa takataskusta ja aloin kammata. Siitä päädyimme ensisuudelmaan. Ensirakkauden ryppyjä Kitula selvitteli Heikki Nurmen kanssa. Hänestä oli luontevaa soittaa Hessulle ja uskoutua hänelle. Hyvönen kärsi nuoruuden ahdistuksesta. – Epämiellyttävä olo iski vuosi rippileirin jälkeen. Kävimme Seijan kanssa katsomassa hänen kahta kehitysvammaista veljeään hoitokodissa, Eero Hyvönen kertoo. – Etsin vastauksia olemassaoloon ja siihen, kuka itse olen. Lääkärin luona käynti ei auttanut vaan ahdistus syveni. Pelkäsin etenkin yksin ollessani iskevää hajoamisen tunnetta. Oli helpottavaa käydä koulussa ja tavata kavereita. Homma huipentui siihen, että kävin rajalla. Seija kehotti Eeroa ottamaan yhteyttä Heikkiin. – Hessulla ei ollut vastauksia. Se oli oikein hyvä, sillä en minä niitä kaivannut, vaan keskustelua. Heikki Nurmi muistaa Eeron kanssa käydyt keskustelut. – Nuoruuteen liittyy usein ahdistusta. Olin itse saanut valmiutta mielenterveyden ongelmien käsit-

telemiseen Nikkilän ja Hesperian sairaaloissa myös miesten suljetuilla osastoilla ja Hesperian nuoriso- osastolla. Nurmi tunsi Eeron isän jo ennen Eeroa. Erkki Hyvönen oli Nurmen työtoveri Kaartin pataljoonassa 1970-luvulla. Hyvösen pojan bändissä soittamisen ja opiskelun aloittamisen välissä kokema kipuilu jäi arjen alle. – Seijalle puhuminen oli tärkeää, mutta aikuisen keskustelukumppanin eli Hessun apu oli ahdistuksen hälventämiseksi avainasemassa, Eero Hyvönen kertoo.

”

Seijalle puhuminen oli tärkeää, mutta aikuisen keskustelukumppanin eli pappi Hessu Nurmen apu oli ahdistuksen hälventämiseksi avainasemassa.” Eero Hyvönen

Nurmi vihki Hyvösen ja Kitulan Puotilan kappelissa 36 vuotta sitten 1.8.1981. Vihkimisen jälkeen pari omi Nurmen. Tämä kastoi parin kolme lasta: Vilman, Pyryn ja Epun. Lasten kastamisen jälkeen yhteydenpidossa oli pitkä tauko. Kun esikoinen pääsi ripille, Nurmi kutsuttiin juhlaan kunnia vieraana. Se oli kapulan siirron hetki. Vilman oma kastepappi ja isän ja äidin vihkinyt pappi antaa nyt elämänohjeita Vilmalle. ■

Kolumni

10.8.2017 | Kirkko ja kaupunki B

Pysyn pinnalla, vaikken rakasta itseäni

Koko Hubara Kirjoittaja on kolmekymppinen äiti, kirjailija ja Ruskeat Tytöt -median päätoimittaja. koko@ruskeattytot.fi

”

EN VÄLTTÄMÄTTÄ KOSKAAN PÄÄSE EROON SYÖMISHÄIRIÖSTÄNI. JA SE ON IHAN OKEI. EI MINUN TARVITSE.

Eräänä aurinkoisena päivänä muutama viikko sitten marssin lähimpään urheiluliikkeeseen ja ostin ensimmäiset vastaan tulleet pikkubikinit. Pyysin kassaa leikkaamaan hintalaput irti heti ja suuntasin rannalle. Päässäni kaikui tomera, uusi ääni: Nyt saa riittää. Olin uinut viimeksi julkisella paikalla – tyhjällä syrjärannalla – kolme vuotta sitten. Sitä ennen – keskellä yötä yhden ihmisen seurassa – vuonna 2010. Sitä ennen vuosituhannen alkupuolella, ulkomailla. Sitä ennen – en muista. Lapsena rakastin uimista. Kävin äidin kanssa viikonloppuisin uimahallissa. Ala-astevuosina aloin käydä siellä itsenäisesti. Oli kovin meditatiivista uppoutua ajatuksiin pyöräillessä vihannespalstojen läpi hallille, pulahtaa isoon siniseen altaaseen ja luopua painovoimasta ja polkea takaisin. Automatkoilla halki Suomen pyysin isää pysähtymään joka jorpakon äärelle myöhään syksylläkin. Kesät asuin Välimeren rannalla, tukka ikuisella suolaveden muovaamalla takkunutturalla. Sitten sairastuin syömishäiriöön. Tämän jälkeen ajattelin parinkymmenen vuoden ajan, että pilaan kaikkien elämän, jos menen tiloihin

uimapuvussa. Että olen lihava ja karvainen ja höllyvä ja liikaa. En kehtaa edes kertoa, mitä kaikkia tekosyitä olen vuosien varrella keksinyt, jotta olen pystynyt välttämään kaveriporukoiden ranta- ja mökkiretket. (Sama koskee muuten saunailtoja.) Mutta miksi juuri nyt? Miksi nyt kun olen lihonut kolmattakymmenettä kiloa, koska syömishäiriöni on muuttanut muotoaan paastosta ahmimiseksi? Miksi juuri nyt kun mahassani roikkuu viisi ja puoli vuotta synnytyksen jälkeen edelleen tyhjää nahkaa ja kylkiä täplittävät raskausarvet kuin orvokit? Miksi nyt, vaikka edelleen pidän itseäni lihavana, karvaisena, höllyvänä, liiallisena? Miksi ei? Minulla ei ole enää yhtään hyvää syytä jäljellä. Eikä minulla ole enää voimia olla elämättä. Viime aikoina olen löytänyt rauhan ajatuksesta, etten välttämättä koskaan opi rakastamaan itseäni, kehoani. En välttämättä koskaan pääse eroon syömishäiriöstäni. Ja se on ihan okei. Ei minun tarvitse. Mutta minä voin oppia tekemään tavallisia, kivoja asioita, kuten uiminen ja saunominen ja pinnalla pysyminen.

Köyhät eivät luota viranomaisiin Kirjoituskilpailu köyhyydestä tuotti karua luettavaa. Arjen sankarit taiteilevat luukkujen ja hakemusten kanssa.

oni toimeentulotuella elävä perhe on joutunut juoksemaan luukulta toiselle. – Köyhistä ihmisistä on kovasti hyötyä. Me työllistämme. Kela tutkii samoja papereita kuukaudesta toiseen, kirjoittaa köyhä perheenäiti turhautuneena. Hän ei ole ainoa lapsiperheen vanhempi, joka ei luota viranomaisiin. Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori Sanna-Liisa Liikanen on tutkinut ammatillisessa lisensiaatintyössään sitä, mihin köyhien lapsiperheiden vanhemmat luottavat. Hänen tutkimuksensa perustuu 42 eteläsuomalaisen vanhemman kirjoituskilpailuun lähettämiin tuotoksiin. Lopputulos on karua luettavaa. Kirjoittajista useimmat eivät luottaneet Kelaan, sosiaalitoimeen tai tukijärjestelmään. Moni kokee viranomaisten juoksuttavan heitä luukulta toiselle.

Kun viimein pääsee oikealle luukulle, on vuodatettava kaikki henkilökohtaiset asiat virkailijalle. Pahimmassa tapauksessa virkailija käyttäytyy konemaisesti, eikä huomioi ihmistä yksilönä. – Kirjoittajat pitivät järjestelmää jäykkänä. Se ei reagoi yksilöllisiin ja usein yllättäviin tilanteisiin, kertoo Liikanen. Pitää muistaa, että tutkimukseni aineisto on hyvin pieni ja kirjoituskilpailussa ei suoraan pyydetty kertomaan luottamuksesta, Liikanen toteaa. Moni kirjoittaja käsitteli silti arkipäiväisten köyhyyskokemusten lisäksi luottamusta. Suomessa lapsiperheiden köyhyys on merkittävä ongelma. Peräti 12 prosenttia lapsista elää perheissä, jotka saavat toimeentulotukea. Prosenttilu-

”

Kirjoittajien mukaan kirkon diakoniatyö paikkaa jähmeää tukijärjestelmää

ku ei kerro kuitenkaan koko totuutta, sillä kaikki perheet eivät hae tukea, vaikka olisivatkin siihen oikeutettuja. Tutkimusten mukaan usein toimeentulotukea saava perhe on myös lastensuojelun asiakas. Liikanen sai nähdä läheltä vaikeita ja pitkittyneitä taloudellisia ongelmia työskennellessään sosiaalityössä pääkaupunkiseudulla ja kahdessa pienessä kunnassa. Köyhyydestä huolimatta monet lapsiperheet ponnistelevat pärjätäkseen. Liikanen antoi siksi jo ideointivaiheessa tutkimukselleen nimeksi Köyhät ritarit. – Mielestäni taloudellisesti tiukoilla sinnittelevät perheet ovat tässä ajassa eläviä selviytyjiä: luukkujen, hakemusten ja erilaisten tukiverkostojen tai paremminkin niiden puutteen kanssa taiteilevia arjen sankareita, hän kirjoittaa tutkimuksensa johdannossa. Osa kirjoituskilpailuun osallistuneista kehui viranomaisia. Usein tilanteet olivat sellaisia, joissa viranomainen toimi ennakkoluulojen vastaisesti. Esimerkiksi Kela peri eräältä kirjoittajalta liikaa maksettuja eläkkeitä. Virasto kuitenkin käytti harkintaa ja puolitti korvaussumman. Kehuja saa myös kirkon diakoniatyö. Kirjoittajien mukaan diakonia

paikkaa jähmeää tukijärjestelmää. Se tarjoaa nopeaa apua. Yksi kirjoittajista kertoo käyneensä diakonin luona ensimmäistä kertaa joulun alla. Rahaa oli vähän, ja kirjoittajasta tuntui siltä, että hän ei pysty tekemään lapselleen minkäänlaista joulua. Hän sai seurakunnalta rahallista tukea ruokaan. Hän on saanut myös villasukkia ja lapasia. Luottamusta viranomaisiin olisi mahdollista parantaa. Liikanen korostaa vuorovaikutuksen merkitystä. – Meillä Suomessa luotetaan byrokratiaan. Se toimii, vaikka se on jähmeä. Tärkeää on se, miten asiakas kohdataan. Joskus viranomainen joutuu antamaan kielteisen päätöksen. Silloin myötätuntoinen vuorovaikutus asiakkaan kanssa voi pelastaa paljon. Nykyään moni asioi verkon kautta viranomaisten kanssa ilman kasvokkaista vuorovaikutusta. Se asettaa haasteita kohtaamiselle. Esimerkiksi viranomaisten kirjeiden olisi oltava tarpeeksi selkeitä. – Luottamukseen liittyy myös se, että ollaan tuttuja. Asiakkaan on tiedettävä, mitä palveluita on tarjolla ja mihin hänellä on oikeus, Liikanen toteaa. Tarmo Ylhävuori

6 B Kirkko ja kaupunki | 10.8.2017

Kurkistus kaksikasvoiseen Suomeen Asta Leppä on nähnyt satavuotiaan hyvinvointivaltiomme nurjan puolen: armoton kilpailumentaliteetti viskaa osan kansalaisista syrjään. Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

oimittaja Asta Leppä sai pari vuotta sitten kutsun eriarvoisuutta tutkivan Kaksi Suomea -ryhmän jäseneksi. Professori Juho Saaren ja köyhyystutkija Maria Ohisalon vetämä ryhmä avasi Lepälle aivan uuden näkökulman suomalaisuuteen – ja samalla häneen itseensä. – Olin siihen asti luullut olevani erityisen epäonninen ihminen. Tuntui, että aina kun mahdollista, meni jotain pieleen, Leppä kertoo aurinkoisella kesäterassilla. – Kun kohtasin suomalaisia huono- osaisia, huomasin, että vaikka kuulun itsekin pienituloisiin, olen silti yhä toimintakykyinen ja jaksan harrastaa erilaisia asioita. Oikeasti huono-osaiset, työttömät, sairaat ja päihdeongelmaiset, sen sijaan vain yrittävät selviytyä päivästä toiseen. Heidän maailmastaan puuttuvat sellaiset sanat kuin toivo ja mahdollisuus, näkymä paremmasta. Leppä innostui tutkimaan, miksi hyvinvointivaltiona pidetyssä Suomessa esiintyy niin vahvaa eriarvoisuutta. Näin syntyi faktatiedosta ja omakohtaisista kokemuksista koostuva kirja Voittajien varjot – Havaintoja epätasa-arvoisten tasavallasta. Asta Lepän mukaan suurena syynä siihen, että ihmiset jakaantuvat yhä enemmän hyvä- ja huono-osaisiin, on globaali maailmantalous. Se perustuu ankaralle kilpailulle, ja ihmiset joutuvat kamppailemaan entistä kovemmin asemastaan ja elintasostaan. – Jos häviää kilpailussa ja putoaa, esimerkiksi sairastuu tai jää työttömäksi, leimataan helposti luuseriksi. Kyseessä on julmuuden generaattori, ja se osaltaan näkyy vihapuheessa, jota tihkuu muun muassa sosiaalisessa mediassa. – Ihmisellä on tällaisessa yhteiskunnassa instrumentaalinen arvo: hän on tärkeä niin kauan kuin hänestä on jotain hyötyä. Lepän mielestä nykyään on kaikilla elämänaloilla vallalla suorittamisen ja pärjäämisen mentaliteetti. Jo lapsena aletaan kilpailla koulussa ja harrastuksissa. Harvalla lapsella on joutoaikaa, jolloin vain voi olla ja maleksia, kuten oli vielä Lepän lapsuudessa. – Monet pitävät esimerkiksi välivuotta ylioppilaaksi tulon jälkeen vaarallisena. Nuoren tulevaisuushan voi mennä pilalle, jos hän ei ole heti pyrkimässä jonnekin. Pärjäämisen kuvioon liittyvät tietyt säännöt. Asta Leppä on huomannut, että ihmiset haluavat viettää

keskiluokkaista, kulutukseen perustuvaa elämää vaikka velaksi. Pankkien mainoksissa tarjotaan unelmia pakettitalojen, pihan grillikatosten ja tilavien perheautojen muodossa. – Keskiluokkaisesta elämästä kaikkine herkkuineen voisi tehdä käsikirjan. Minua häiritsee tuossa ihanteessa tietty kaavamaisuus, sillä siinä ei ole tilaa erilaisuudelle ja epäonnistumiselle, Leppä toteaa. – Tämä ei voi olla vaikuttamatta meihin ihmisinä, ja ilmassa onkin tietynlaista armottomuutta. Ihmiset vertailevat jatkuvasti itseään muihin, ja jos joku putoaa, ei häntä haluta auttaa, koska se voi tavallaan olla itseltä poissa. Erityisen julmia ovat ne, jotka itsekin kulkevat kuilun reunalla. Lepän mukaan kriteerit pärjäämiselle kasvavat koko ajan, ja sen vuoksi häviäjiä on monella tasolla. Pahnanpohjimmaisena ovat asunnottomat alkoholistit, jotka usein tiedostavat hyvin tilanteensa ja syyttävät siitä itseään. Häviäjiin kuuluu kuitenkin entistä enemmän myös korkeasti koulutettuja, jotka esimerkiksi jäävät työttömäksi eivätkä työllisty heti uudestaan.

”

Jos häviää kilpailussa ja putoaa, esimerkiksi sairastuu tai jää työttömäksi, leimataan helposti luuseriksi. Kyseessä on julmuuden generaattori, ja se osaltaan näkyy vihapuheessa, jota tihkuu muun muassa sosiaalisessa mediassa.”

Suurella osalla suomalaisista toki menee mukavasti, erilaiset hyvinvointitutkimukset antavat ymmärtää. Asta Leppää huvittaa, miten innokkaasti ihmiset myös haluavat viestittää muille menestymisestään ja onnellisuudestaan. Tämä ilmenee paitsi tavaran omistamisena myös hehkutuksena sosiaalisessa mediassa. Somen selfie-kuvien täyttämässä kulttuurissa on tärkeää näyttää, miten hienoa ja elämysten täyttämää elämää me vietämme – esimerkiksi matkustelemme ja syömme eksoottisia ruokia.

– Suomalainen sananlasku ”Kell’ onni on, se onnen kätkeköön” on kääntynyt täysin päälaelleen. Toisaalta Facebookin postaukset antavat kuvitelman hallinnan tunteesta. Toisin

kuin livetilanteessa siellä voi kertoa ja näyttää itsestään sen, mitä haluaa. Harva kertoo somessa itseään kohdanneista vastoinkäymisistä, Leppä pohtii.

Asta Leppä haluaa kiinnittää Voittajien varjot -kirjallaan ihmisten huomion selviytymistaistelua käyviin huono-osaisiin, joita on Suomessa entistä enemmän.

10.8.2017 | Kirkko ja kaupunki B

Nuorilla on iät ajat ollut painetta yhdenmukaisuuteen ulkonäössä, pukeutumisessa ja harrastuksissa. Lepän mielestä nuoren on tänä päivänä entistä vaikeampi poiketa vallitsevista ihanteista leimaantumatta oudoksi. Kirjaansa varten Asta Leppä kahlasi läpi ison määrän yhteiskuntaa ja taloutta koskevia tietokirjoja ja artikkeleita. Leppä varmisti tällä tavalla sen, ettei puhu asioista suulla suuremmalla. – Pyrin samalla kyseenalaistamaan asioita, sillä ei ole olemassa objektiivisia totuuksia. Minua häiritsee tässä ajassa se, että kaikki ovat olevinaan niin pirun viisaita. Voittajien varjot on tuntunut Lepästä henkilökohtaiselta voitolta: että hän sai tehdyksi sen. Kokenut kirjoittaja ei

pelkää leimautuvansa kirjan kriittisen sävyn vuoksi edistyksen jarruksi. – Olisi hienoa, jos kirjani herättäisi keskustelua ja saisi kehittämään uusia vaihtoehtoja. Erityisesti kaikille elämänalueille ulottuvasta kilpailusta voisi keskustella paljon enemmän. Turun Sanomien kolumnistina toimiva Leppä on kirjoittanut aiemmin kolumneja Helsingin Sanomiin, Kodin Kuvalehteen, Annaan ja Kaksplussaan. Osa niistä, kuten hiihtoa harrastavien lasten kilpailuhenkisiä vanhempia kritisoiva kirjoitus, sai ihmiset reagoimaan vahvasti. Kiivasta keskustelua herätti myös hänen pari vuotta sitten Helsingin Sanomiin kirjoittamansa kulttuuriessee, jossa hän väitti keskiluokan omineen kirjallisuuden. – Tarkoitukseni ei ole provosoida. Olin itse asiassa hämmästynyt kirjal-

lisuuskohusta, koska luulin kirjallisuusväen olevan asiasta samaa mieltä kanssani. Asta Lepällä itselläänkin meni aikoinaan lujaa työelämässä. Hän tuli 1990-luvulla suuren yleisön tietoisuuteen toimiessaan Jari Sarasvuon ja Simo Rantalaisen kanssa juontajana suositussa Hyvät, pahat ja rumat -talk show’ssa. Terhakka ja itsevarma punapää jakoi katsojia. – Minua haukuttiin kimittäväksi lesboksi ja vaikka miksi. Itsevarmuuteni laski kuin lehmän häntä, ja saman tien paloivat kaikki diivan elkeet. Laskeuduin tavallisten kuolevaisten joukkoon, Leppä muistelee hilpeänä. Leppä tuntee olevansa tänä päivänä aivan eri ihminen, mihin ovat vai-

kuttaneet hänen osin rankatkin elämänkokemuksensa. Lepän puoliso kuoli moottoripyöräonnettomuudessa 12 vuotta sitten, minkä jälkeen hän on ollut kahden poikansa yksinhuoltaja. – Mieheni kuollessa asuin Helsingissä ja työskentelin Anna-lehden toimittajana. Kahdesta lapsesta huolehtiminen kävi kuitenkin raskaaksi, minkä vuoksi muutin vanhoille kotikulmilleni Raisioon. Tuloni putosivat, mutta sain tukea läheisiltäni ja elämän tahti rauhoittui, Leppä kertoo. Nyt yli viisikymppisenä hän on huomannut, että ihmisen identiteetti voi iän myötä vaihtua mustasta valkoiseksi. – Joskus vanhat muistot tuntuvat kuin jonkun toisen omilta. Ne ovat hautautuneet niin monen kuoren alle. ■

Kuka? Asta Leppä, 51, on Raisiossa asuva toimittaja, tietokirjailija ja kolumnisti. Harrastaa veteraanihiihtoa. Julkaisi vuonna 2008 miehensä kuolemaan liittyvän kirjan Sinä et hävinnyt.

Mitä? Lepän uusi kirja on Voittajien varjot – Havaintoja epätasa-arvoisten tasavallasta. Sen syntymiseen vaikutti eriarvoisuutta tutkivan Kaksi Suomea -ryhmän jäsenyys.

Motto? ”Jos haluat kertoa ihmisille totuuden, naurata heitä, muuten he teilaavat sinut.” Kirjailija Oscar Wilde

8 B Kirkko ja kaupunki | 10.8.2017

Hippi-Jeesus, kaksi kalaa ja kahvipannu

KIERRÄTÄ PATASI! Tarvitsemme lisää patoja ensi joulun Joulupata-keräykseen. Keräyksen tuotolla autamme kotimaan vähävaraisia lapsiperheitä. 100-vuotiaan Suomen kunniaksi keräämme 100 pataa. Tuo tarpeeton patasi keräyspisteellemme Kampin Narinkkatorille. Kiitos avustasi! Voit tuoda patasi myös kirpputoreillemme 30.9.2017 asti.

23.8.2017 KLO 8-18 @NARINKKATORI KE

Lue lisää: Joulupata.fi

Hoivalla ja kuntoutuksella Lämminhenkistä kotiapua ja hoivaa! tukea toimintakykyysi! Tutustu sinäkin korkeatasoiseen kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalvelutarjontaamme. Ota meihin yhteyttä jahoitaja tilaa maksuton arviointikäynti, Tilaa ammattitaitoinen tai fysioterapeutti kun kaipaat apua tai hoivaa omaan tai läheistesi arkeen. omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden Soita arkea jo tänään kysy lisää! rikastuttamaa Hoivakotija Harmoniassa. Hyödynnä kotitalousvähennys Henkilökohtainen apu 26 € / tunti Pyydä edullinen tarjous ja kutsu palveluohjaajamme Kotihoiva tai kodinhoito 37 € / tunti tai palveluseteli! maksuttomalle kartoituskäynnille jo Kotikuntoutus tänään! 78 € / tunti

Debora Oy Kaupintie 10 00440 Helsinki

Toivakan kirkon kattomaalaukset olivat aikoinaan skandaali, jota käsiteltiin tuomiokapitulia myöten. Nykyään maalaukset ovat Toivakan merkittävin matkailunähtävyys. TEKSTI OTSO KANTOKORPI KUVA MARIANNA HEIKKINEN

rkkitehti L.I. Lindqvistin suunnittelema, vuonna 1882 valmistunut keskisuomalaisen Toivakan uusgoottilainen kirkko korjattiin vuonna 1923 Alvar Aallon johdolla. Aalto suunnitteli kirkkoon uudet kattomaalaukset, jotka Aallon luonnosten mukaan toteutti W. Wahlroos. Maalausten aiheena oli messiaaninen näky: ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon” ( Jes. 9:1). Kirkon alaosa oli tummansävyinen ja katto vaalea. Kattoon maalattiin Aallon suunnitelmien mukaan muun muassa apostoleja ja enkeleitä. 1970-luvulla kattomaalaukset olivat päässeet huonoon kuntoon, ja maalausta rapisi katosta penkeille. Uusia alettiin suunnitella vuonna 1970 – tai joidenkin käsitysten mukaan suunnitelmat koskivat vanhojen maalausten entisöintiä. Piispantarkastuksen yhteydessä piispa Eero Lehtinen kehotti konsultoimaan muotoilija Yki Nummea, joka

Puh. 010 320 8833 info@debora.fi www.debora.fi

Lukumiehen kuvista valitettiin tuomiokapituliin. Valituksessa toivottiin ”ainakin Vapahtajan kuvan korjaamista.”

on tunnettu myös Tikkurilan uranuurtavan Joker-värikartan suunnittelijana. Kirkkovaltuusto antoi tehtävän kuitenkin kirkkohallintokunnan hoidettavaksi, ja se palkkasi paikallisen taidemaalarin Pellervo Lukumiehen (s. 1935). Lukumies oli käynyt Suomen Taideakatemian koulua vuosina 1955–58 opettajanaan muun muassa Sam Vanni. Arvailla sopii sitäkin, kuinka paljon sopimuksen syntyyn vaikutti se, että Lukumiehen isä oli Toivakan pitkäaikainen (1937–67) kirkkoherra Kalle Lukumies. Oma vaikutuksensa on epäilemättä ollut Pellervo Lukumiehen tarjouksellakin: 4000 silloista markkaa olisi nykyarvoltaan vain noin 5800 euroa. Lukumiehen tarjouskirjeen sanamuodosta voi päätellä, että taiteilijalla oli jo ketunhäntä kainalossaan: ”Kuviot vanhalta pohjalta, aiheiltaan ja hengeltään persoonani mukaan.”

10.8.2017 | Kirkko ja kaupunki B

Arviot Seurakunnan käsitys oli hieman toinen, kirkon asioita koskevassa sunnuntaikirjassa todetaan, että kyseessä on ”entisöiminen asiantuntijan mukaan”. Kohu ja vaikeudet alkoivat heti. Työkin venyi. Kirkkoneuvosto käsitteli asiaa 15.9.1972: ”Kattomaalausten käsittelyssä on liiaksi poikettu entisistä, joihin kuitenkin olisi pyrittävä, jonka vuoksi olisi saatava selvät luonnokset, joiden varassa voidaan päättää työn jatkamisesta.” Kalle Lukumiehen seuraaja Leevi Vironmäki ei pitänyt näkemästään, ja Vironmäki ehdottikin kasettien maalaamista yksivärisiksi, koska entisöiminenkään ei enää olisi mahdollista. Kirkkovaltuusto päätti kuitenkin jatkaa Pellervo Lukumiehen kanssa, ja kirkkoherra jäi yksin. Itse asiassa oli lähellä, ettei Toivakan kirkon 1820-luvulta peräisin oleva J.E. Lindhin alttarimaalauskin olisi muuntunut Lukumiehen kädenjäljeksi. Kirkkohallintokunta ehti jo antaa hänelle tehtävän, jota hän aloittelikin, mutta Museoviraston väliintulo esti hankkeen, ja virasto restauroi maalauksen virkatyönä. Riidat etenivät tuomiokapituliin asti. Opettaja Helga Ilomäki teki 1.12.1973 valituksen, johon kirkkoneuvosto yhtyi. Tavoitteena oli ”ainakin Vapahtajan kuvan korjaaminen”. Asia ei edennyt, ja Toivakan kirkon poptyyliset kattomaalaukset valmistuivat. Kirkko saatiin käyttöön maalaustöiden päätyttyä 6.12.1973. Kirkkoherra Vironmäki otti ja lähti, koska hän ei halunnut saarnata Lukumiehen kuvien alla. Mikä Jeesuksen kuvassa oli sitten liikaa? Lukumiehen pop-taiteesta vaikutteita saanut kuvakieli yrittää selvästikin tuoda hengellisen sanoman silloiseen nykypäivään. Pop-taiteessa oli kyse aikansa kuvan laajentamisesta populaarikulttuurin kuvastolla – vastoin korkeataiteen elitismiä. Monen tarkoitus oli tehdä kuvataiteesta samanlaista suosittua kulttuuria kuin musiikki. Lukumiehen Jeesus on kuin päivitetty nuorisoversio. Totutun pitkätukkaisenakin hänen pukeutumisensa on pikemminkin kuin Suosikista: eriväriset parta ja tukka, pitkä punainen viitta ja torvilahkeiset raidalliset housut.

Ei pelkästään Jeesus herättänyt kohua. Lukumies kuvasi enkeleitä eri kulttuurien edustajana, ja varsinkin romanipuvussa esiintyvä, vahvasti meikattu enkeli oli monelle liikaa. Lukumiehellä ei kuitenkaan ollut tavoitteenaan rienaus. Hän oli ajatuksissaan aidosti kristillinen halutessaan muistuttaa siitä, että taivaassa oli sijaa kaikille etnisille ryhmille. Muut enkelit olivat pakanuuden enkeli, omakeksimä Kati Josefiina, kiinalaisenkeli ja egyptiläisenkeli.

”

Romanipuvussa esitetty vahvasti meikattu enkeli oli monelle liikaa.

Lukumies maalasi kattoon sekä raamatunlauseita että viittauksia kuvia selittäviin raamatunkohtiin. Esimerkiksi kuin suoraan jostain 1970-luvun muotikuvasta repäisty lierihattuinen ja aurinkolaseilla varustettu Kati Josefiina avautuu omalla tavallaan, kun avaa annetun kohdan (Luuk. 24: 18): ”Taidat olla Jerusalemissa ainoa muukalainen, joka ei tiedä, mitä siellä on näinä päivinä tapahtunut.” Raamatunkohdassa viitataan toki toisiin tapahtumiin, ja epäilenkin Lukumiehen tarttuneen hieman humoristisesti vain ajatukseen ’näinä päivinä tapahtuneesta’. Lukumies on urallaan muutenkin viljellyt huumoria, niin myös kirkkomaalauksissaan. Hän maalasi kahden nuotiolla paistettavan kalan lisäksi esille myös kahvipannun, koska oli sitä mieltä, että jos Jeesus olisi Genesaretinjärven sijaan ollut Suomessa, olisi hänelle kalansaalisihmeen jälkeen varmaankin keitetty nokipannukahvit. Sama huumori näkyy myös Lukumiehen näkemyksessä Eevasta: tällä on verhonaan saunavihta. Lukumies itse korostaa kuvaohjelmansa tulevan pelkästään Raamatusta ja sen tutkiskelemisesta. Hän myös katsoo ottaneensa huomioon Alvar Aallon alkuperäisen suunnitelman. Taiteilijoiden näkemyksen mukaan toteutetut kirkkomaalaukset ovat tupanneet sekä olemaan aikanaan kiisteltyjä että sitten nousemaan klassikoiksi. Näin on käynyt Lukumiehellekin. Lukumies on liittynyt samaan seuraan kuin Tampereen tuomiokirkon 1900-luvun alussa maalanneet Hugo Simberg ja Magnus Enckell. Simbergin alastomia köynnöksenkantajia pidettiin aikoinaan kirkkoon sopimattomina. Seuraajiakin on. Omat ongelmansa on ollut Hannu Väisäsellä, joka on siirtänyt problematiikan myös romaanin aiheeksi kirjassaan Taivaanvartijat (Otava 2013). Hän maalasi Kontulan Mikaelinkirkkoon Abloy-avaimen, jonka arkisuutta moni ensi alkuun vierasti – aivan vastaavasti kuin Lukumiehen kahvipannua. Siitä ei ole epäilystäkään, etteikö Lukumies olisi kattomaalauksillaan lunastanut pysyvää paikkaansa taidehistoriassa, vaikka hänen muu uransa ei niin uratietoiselta ole koskaan vaikuttanutkaan. Lukumies on pitänyt näyttelyitä harvakseltaan, ja häntä on myös omituisuudessaan totuttu sijoittamaan jo ITE-taiteilijoidenkin joukkoon, vaikka hän on akateemisesti koulutettu. Tämä lienee vahva todistus siitä, että Lukumiestä ei taideta vieläkään ihan kunnolla ymmärtää. Onkin pakko tunnustaa, että vaikka olen tehnyt urani kuvataiteen parissa ja kuvitellut jo kaiken mahdollisen nähneeni, olin melko häkeltynyt, kun kävin tänä vuonna Toivakan kirkossa ensimmäistä kertaa elämässäni. Veljen on pakko todistaa väkevästi: Jokaisen vähänkin vakavissaan Suomen taiteen historiaa harrastavan on syytä ainakin kerran elämässään käydä Toivakan kirkossa. ■

Miten olla uskollinen omille näkemyksilleen? ROMAANI Joel Haahtelan Mistä maailmat alkavat sisältää taiteilijan kehitystarinan. Päähenkilö Visa innostuu lukioikäisenä kuvataiteesta ja alkaa koulunkäynnin ja työn ohella opiskella Vapaassa taidekoulussa. Romaani saa alkunsa 1950-luvulta, jolloin äitinsä kanssa kahdestaan asuva Visa hankkii lisätuloja elokuvateatterin paikannäyttäjänä. Sysäyksen maalaustarvikkeiden ostamiseen antaa elokuva Vincent van Goghista. Sujuvasti etenevässä romaanissa kulkevat punaisena lankana Visan taideopinnot, tutustuminen Helsingin taidepiireihin ja pari vuotta kestänyt opintomatka Italiaan. Teoksessa kuvataan myös Visan suhdetta äitiinsä ja sodassa kuolleeseen isäänsä, ystävyyttä masennusta potevaan Tapioon ja rakkautta Tapion sisareen Helmiin. 1970-luvulle tultaessa Visa on ammattitaiteilija, joka tempautuu mukaan taidepiirien poliittisiin kuvioihin. Hän törmää kuitenkin jatkuvasti siihen, miten olla taiteessa uskollinen itselleen ja omille näkemyksilleen. Haahtela luo moniulotteisen taiteilijakuvan, jossa näytetään myös luovaan työhön liittyvä ahdistus ja ulkopuolisuus. Joel Haahtela: Mistä maailmat alkavat. Otava 2017.

Hevilaulajan tie läpi masennuskausien ROMAANI Mokoma-yhtyeen laulaja Marko Annala on kirjoittanut romaanin Värityskirja, joka perustuu vahvasti hänen omaan elämäänsä. Annala kuvaa minämuodossa maalla asuvan teinipojan kehitystä hevimuusikoksi, joka vaipuu ajoittain syvään masennukseen. Annala kirjoittaa esikoisromaanissaan muusikon taipaleesta suoraan ja kaunistelematta. Koulunkäynti on pakkopullaa, paljolti myös siksi, että häntä kiusataan yläasteella. Musikaalinen poika löytää onneksi hengenheimolaisia, ja soittaminen bändissä nousee ykkösasiaksi. Ennen Mokomaa Annala soittaa parissa kokoonpanossa ja saa maineen rajuna lavaesiintyjänä. Nuorena hän myös juo tolkuttomasti, mutta raitistuu ennen kuin pahempaa tuhoa ehtii tapahtua. Se on viisasta senkin vuoksi, että Annala alkaa kärsiä yhä vaikeammista masennusjaksoista. Viimeisin paha masennus iskee, kun Mokoma on suosion huipulla. Rankan keikkarundin ohella Annala on remontoinut kaksilapsisen perheen uutta asuntoa, mikä on vienyt voimat. Uupunut mies päättää jäädä lepäämään puoleksi vuodeksi, ja se auttaa häntä ensi kerran kunnolla tervehtymään. Sairauslomalla Annala havahtuu siihen, miten hyvää tekee pysähtyä ja viettää rauhassa aikaa lastensa kanssa. Hän kuvaakin liikuttavasti isän ja lasten suhdetta, jota hän peilaa samalla omaan, osin hankalaankin isäsuhteeseensa. Marko Annala: Värityskirja. Like 2017.

Marjo Kytöharju

Kirkon kaunistukset osa 5: Hämeenkylän kirkko 75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Mari Aarnio, Paula Huhtala, Juhani Huttunen

Hämeenkylän kirkon alttaritekstiilit ja kirjaliinat on tehty läpikuultavasta sideharsosta, jolle tekstiilitaiteilija Katri Haahti on kirjonut kuviot pellavalangoin.

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineisto päivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaat tisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Vihdintien ja Kehä kolmosen kainalossa seisoo Olli Pekka Jokelan suunnittelema, vuonna 1993 valmistunut Hämeenkylän kirkko, jota ei turhaan kutsuta taidekirkoksi. Jo kirkon suunnitteluvaiheessa sinne tilattiin kuvataiteilija Silja Rantasen ja kuvanveistäjä Martti Aihan työt, jotka taikovat kirkkosalin etuosaan Kristuksen kärsimystien 14 pysähdyspaikkaa. Tekstiilitaiteilija Katri Haahti suunnitteli kirkkotekstiilisarjan vuoropuheluun niiden kanssa. Haahden suunnittelemat kasukat ja stolat ovat voimakasväristä samettia. Niiden vastapainona alttaritekstiilit ja kirjaliinat on tehty läpikuultavasta sideharsosta, jolle Haahti on kirjonut kuviot pellavalangoin. – Karkean pellavalangan paksuus vaihtelee, joten se muistuttaa pensselin viivaa, hän perustelee materiaalivalintaa.

Alttari pukeutuu sideharsoon Tekstiilitaiteilija Katri Haahti käytti Hämeenkylän kirkon alttaritekstiileissä kehittämäänsä tekniikkaa, joka kiinnittää huomion poikkeuksellisuudellaan. teksti Laura Pörsti kuva Esko Jämsä

Sideharsotekstiilit ovat poikkeuksellisen näköiset, sillä Haahti on käyttänyt hartsia korostamaan pellavan värejä ja kovettamaan kankaat ohuiksi levyiksi. Tekniikka on taiteilijan itse kehittämä, ja hän työskenteli sen parissa aktiivisesti 1990-luvun alussa. Näin ollen oli luontevaa soveltaa sitä myös kirkkotekstiileihin. – Alttariliinoja suunnitellessani ajattelin Rantasen ja Aihan teosten kertomusta ja Jeesusta fyysisenä hahmona. Silmät, korvat, kädet ja sydämet ovat liinoissa kuin langalla piirrettyinä, anatomisesti mahdollisimman selkeinä kuvina, Haahti kertoo. Kirjaliinoissa symboleina ovat taiteilijalle läheiset neljä peruselementtiä: maa, ilma, tuli ja vesi. – Kirkkotekstiilien kuviomaailmoissa pyrin siihen, että katsoja voi tehdä niistä omat tulkintansa jopa omasta uskonnostaan riippumatta, Haahti sanoo. ■

Fingerpori Pertti Jarla

10.8.2017 | Kirkko ja kaupunki B

Twaarnaava piispa 55-vuotias Tapio Luoma on ollut Espoon hiippakunnan piispa helmikuusta 2012 lähtien. Sitä ennen hän työskenteli pappina Pohjanmaalla, viimeisimmäksi Seinäjoen kirkkoherrana. Luoma on teologian tohtori, jonka väitöskirja käsittelee teologian ja luonnontieteiden suhdetta. Ennen papin töitä Luoma oli kuuluttajana Yleisradiossa. Hän on myös opiskellut yksinlaulua. Luoma tunnetaan twaarnojen eli twiitattujen saarnojen taitajana. Niistä on julkaistu tänä keväänä kirja Ytimessä. Tapio Luoma hiljentyy E-junassa matkalla Espoosta Helsinkiin.

Ainutkertainen matka Rukous tuo Tapio Luoman elämään ilmavuutta.

Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa

Puoliltapäivin E-junassa on hyvin istumapaikkoja. Kokoukseen matkalla oleva Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma nousee junaan Espoon asemalta. Matka Helsinkiin kestää 25 minuuttia, ja yhtä kauan kestää piispan rukous. Se noudattaa useimmiten samaa kaavaa. Alkuun uskontunnustus, spontaaneja rukoushuokauksia mielen päällä olevista asioista ja Isä meidän -rukous. Itselleen Luoma pyytää viisautta, voimaa ja rauhaa. Esirukouksessa hän muistaa perhettään, sukulaisiaan ja ystäviään, sitten hiippakuntansa seurakuntia ja ihmisiä ja vielä koko kirkkoa ja päättäjiä. Kirkon yhtenäisyys ja maailmantilanne askarruttavat Luomaa, joten niistäkin hänellä on tapana mainita Jumalalle.

Kesäinen maisema vilistää ohi. Pysähdellään pienillä asemilla. Välillä radanvartta värittävät graffitit. Piispa istuu hiljaa. Toisin kuin monella kanssamatkustajalla, hänellä puhelin pysyy taskussa. No, toisinaan hiljentyminen on hankalaa, ja puhelintakin tulee vilkuiltua, kunnes hän vähän tuskastuu ja tajuaa, että hänen ei ole juuri nyt pakko tehdä niin. Jos hiljentyminen jää väliin, Luoma huomaa sen aika nopeasti. Asiat muuttuvat kaoottisemmiksi. Tila omassa mielessä kapenee. Kun on kovat paineet tai huolia, ahtauden tuntee koko ruumiissa. Silloin hiljentyminen vie ulottuvuuteen, jossa ei ole mitään rajoja – ja sellainen tilan tuntu on todellisempi kuin hetkellinen ahtaus. Rukous tuo elämään ilmavuutta. Sen avulla pystyy hengittämään ja näkemään yksittäiset hetket osana laajempaa kokonaisuutta.

Junalla tai bussilla matkustaminen on Luomalle yksi tapa ihastella ihmisten ainutlaatuisuutta ja elämän monimuotoisuutta. Jokainen matkalainen kantaa mukanaan omaa historiaansa ja kokemuksiaan. Ryhmän kokoonpano vaihtuu jokaisella pysäkillä. Juuri samat ihmiset eivät luultavasti enää koskaan tule olemaan samassa paikassa koolla. Yhdessä kuljetaan palanen matkaa. Mitä tapahtuisi, jos Luoma itse ja kaikki kanssamatkustajat kokisivat herätyksen? Herätystä piispa nimittäin on viime aikoina usein rukoillut. Ei tarvitse säikähtää: ei hän odota kaatuilua, kielilläpuhumista tai kovaäänisiä palopuheita. Se herätys, jota hän toivoisi, on havahtumista Jumalan todellisuuteen, siihen, että aistein hahmotettavan maailman rinnalla ja sisällä on toinen todellisuus, joka antaa meille mahdollisuuden kokea yhä syvemmin elämän merkityksen ja rikkauden. Sellainen havahtuminen näkyisi ja tuntuisi. Kovuuden ja itsekeskeisyyden kupla puhkeaisi, tilalle tulisi nöyryyttä ja empatiaa. ■

Halveksiminen tappaa keskustelun ”Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, autuas se, joka köyhää säälii.” Sanat ovat Sananlaskujen kirjan viisautta. Ne on kirjattu lähes 3000 vuotta sitten aivan toisenlaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa kuin nyt on. Silti ne ovat yhä ajankohtaisia. Lyhyessä raamatunjakeessa on kuvattu kaksi ilmiötä, jotka tekevät yhteiskunnasta kovan ja jakaantuneen: lähimmäisen halveksiminen ja piittaamattomuus huono-osaisista. Kysymyksessä on myötätuntovaje. Suomessa eletään harvinaisen polarisoitunutta aikaa. Oli kysymys

politiikasta, uskonnosta tai suhteesta maahanmuuttajiin, kaikki näyttävät avoimesti ja vihamielisesti halveksuntansa toisinajatteleviin. Maa on täynnä leirejä ja kuplia, joista käsin huudellaan naapurileiriin. Lähimmäisen halveksiminen tappaa avoimen keskustelun. Siksi tärkeät kysymykset tasa-arvoisesta avioliitosta, naispappeudesta tai maahanmuuttajien määrästä uhkaavat jäädä käsittelemättä. Aito keskustelu kuolee. Tunnistan synnin omakseni. Suhtautumiseni, esimerkiksi homokysymyksessä Raamattua kirjaimellisesti tulkitseviin, on luul-

istock

Taivaan tähden

13.8.

tEKSTI Kaisa Halonen kUVA Sirpa Päivinen

Saattaa vaikuttaa siltä, että siinä on melkoinen lista asioita muistettavaksi ja mielessä lausuttavaksi, mutta loppujen lopuksi sanat ovat toisarvoisia. Olennaisempaa Luomalle on taju siitä, että hän on Jumalan seurassa.

tavasti halveksimista. Saman piirteen löydän asenteissani maahanmuuttokriittisiin. Sananlaskujen viisaus on lakonisuudessaan vastaansanomaton.

Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii. Siitä ei pääse kuin tunnustamalla syntinsä. Ja tekemällä parannusta. Olli Valtonen

12 B Kirkko ja kaupunki | 10.8.2017

Gurun opissa Luottamuksen harjoitus

Ohjaajana François de Fénelon François de Fénelon syntyi köyhtyneeseen aatelissukuun 6.8.1651 Lounais-Ranskassa. Hän opiskeli jesuiittojen opastuksella ja valmistui papiksi 24-vuotiaana. Myöhemmin hänestä tuli piispa, jonka kuningas Ludvig XIV karkotti Cambraihin, Ranskan pohjoisosiin, koska hän oli kirjoituksissaan arvostellut kuningasta tämän itsevaltaisesta tavasta hallita maata. 1700-luvun alussa Cambraista tuli taistelutanner, kun Euroopan hallitsijasukujen välille syntyi sota. Tiet täyttyivät sotaa pakenevista ihmisistä ja haavoittuneista sotilaista. Fénelon ei jäänyt toimettomaksi. Hän auttoi niin pakolaisia kuin haavoittuneita sotilaitakin. Sotavankeja hän kohteli hyvin. Fénelonin kirjeet on hengellisen kirjallisuuden klassikko, joka on käännetty myös suomeksi.

Meidän on vaikea pysyä siinä, missä olemme. Haikailemme melkein aina jonnekin muualle. 1600–1700-luvulla elänyt ranskalainen piispa François de Fénelon sanoo meille: On suuri lahja löytää rauha siitä, että suostuu olosuhteisiinsa. Jos haluat syvyyttä elämääsi, et voi aloittaa huomisen teoista, vaan niistä asioista, joiden keskellä juuri nyt olet. Fénelon oli harvinaislaatuinen piispa. Sodan kauhujen keskellä hän muutti piispanpalatsinsa majataloksi ja kartanon pihat ja puutarhat pakolaisten ja eläinten turvapaikaksi. Pappisseminaarin tiloista hän teki haavoittuneiden sotilaiden sairaalan. Fénelon kirjoitti paljon. Parhaiten hänet tunnetaan sielunhoidollisista kirjeistään. Vaikka ne oli kirjoitettu aatelisille, niiden elämänohjeista löytää apua kuka tahansa, joka miettii, miten löytää arjen keskellä tilaa ru-

Varaa puoli tuntia aikaa. Kävele ulkona luonnossa, kuuntele askeleitasi ja rauhallista hengitystäsi. Tai istu hiljaa paikallasi ja katsele edessäsi olevaa maisemaa. Ajattele, että hengityksesi on luottamuksen harjoitusta. Annat itsesi Jumalan käsiin. Päästä jokaisella uloshengityksellä irti huolestasi ja levottomuudestasi. Juuri nyt et suunnittele mitään. Et takerru virheisiisi. Juuri nyt ei ole syytä katkeroitua. Jätät kaiken Jumalalle. Juuri nyt, tässä hetkessä on kaikki mitä tarvitset. Nouse, ja lähde tekemään sitä, mitä tänään saat tehdä.

Käytä nykyhetki hyvin Fénelon neuvoo, miten elää rauhassa ahdistumatta tulevaisuudesta. teksti Lauri Maarala kuva Matti Pikkujämsä

koukselle ja miten Jumalan huolenpito näkyy elämässä. Erästä levotonta ja häilyväistä kreivitärtä Fénelon neuvoo olemaan ajattelematta kaukaisia tapahtumia ja välttämään kuumeista toimeliaisuutta. Hän muistuttaa, ettei kukaan tiedä tulevasta, eikä kukaan voi taata, miten kauan yhden hetken lohdutus jatkuu. Ei kannata tavoitella suurta antautumista tosi olevaiselle tulevaisuudes-

sa, sillä hetki hetkessä tapahtuva päivittäinen sisäinen antautuminen on jotain paljon todellisempaa. Nykyhetkessä opit, mitkä asiat riippuvat sinusta ja mitkä Jumalasta. Meidän täytyy jättää Jumalalle kaikki sellainen, mikä riippuu hänestä, ja pysyä uskollisena kaikessa siinä, mikä riippuu meistä, Fénelon kehottaa. Sisäinen ja ulkoinen levottomuus vähenevät, kun opit tekemään eron näiden kahden välillä.

Kaikki ei riipu sinusta. Kaikki paha ei tapahdu sinulle eivätkä kaikki ikävät asiat ole aina toisten syytä. Et pysty muuttamaan toisten taipumuksia, ja omissasikin on kestämistä. Mitä siis voit tehdä? Fénelon vastaa: Tyydy siihen, että suoritat kiihtymättä sen vähän, mikä sinusta riippuu, ja anna kaiken muun olla, ikään kuin sitä ei olisikaan. Luottamuksen esikuvaksi Fénelon nostaa Vanhan testamentin profeetta Elian, jonka piti piiloutua erämaahan, jossa korppi toi hänelle joka päivä leipää. Korppi ei olisi ehkä tullut, jos Elia ei olisi luottanut siihen. Se, että opit joka hetki antamaan itsesi Jumalan käsiin, on todellista luottamusta. Se on sielunrauhaa epävarmuudessa, jossa ei voi tietää, mitä huominen tuo. Syö siis rauhassa joka päivä leipäpala, jonka korppi sinulle tuo, Fenelon kirjoittaa. Huominen pitää huolen itsestään. Päivä ja hetki, jotka elät, eivät ole sinun – ne on annettu sinulle. ■

3×

runoilijan hauta

Tommy Tabermannin tuhkat on siroteltu Kuusilehtoon.

Saima Harmajan haudalla on runotar lyyran kanssa.

Eino Leinoa on muistettu kukkasilla ja kolikoilla.

Tommy Tabermann

Saima Harmaja

Eino Leino

Rakkauden apostoliksikin kutsuttu Tommy Tabermann (1947–2010) kirjoitti avoimen tunteellisia ja nolostelemattoman eroottisia runoja ja käytti ihan pokkana sellaisia nykyrunoudessa pannassa olevia sanoja kuin rakkaus, sydän, kaipaus, elämä ja kuolema. Koko kansan julkkis Tabermannista tuli viimeistään television Uutisvuodon myötä. Suosio vei hänet myös eduskuntaan vuonna 2007. Tabermannin hautaa Hietaniemestä on turha etsiä, sillä hänet on tuhkattu ja tuhka siroteltu Kuusilehdon sirottelualueelle lähelle merta. Runoilijasta muistuttaa vain pieni nimikyltti kivipaadessa monien muiden joukossa.

23-vuotiaana tuberkuloosiin kuollut Saima Harmaja (1913–37) sopii täydellisesti myyttiin kärsivästä, sydämensä särkeneestä ja kutsumustietoisesta runoilijasta. Osan kunniasta saa runoilijan äiti Laura Harmaja, joka tyttärensä kuoltua julkaisi samoissa kansissa tämän runoja, kirjeitä ja kokonaisuuteen sopivia katkelmia päiväkirjoista. Nyt äiti lepää samassa haudassa tyttärensä kanssa. Harmajan runoja näkee usein siteerattavan kuolinilmoituksissa. Varsinkin elämänsä lopulla, pitkään sairastelleena, hän kirjoitti kuolemasta sylinä, rauhan ja vapautuksen tilana.

Veikkaisin, että tässä lepää Suomen rakastetuin runoilija. Eino Leinon (1878–1926) haudalla kuihtuu luonnonkukista solmittu seppele. Kivelle on jätetty kolikoita. Leinon runoista voi lukea kiihkeää elämänjanoa ja vapaudenkaipuuta. Tummempana virtana kulkee taju kaiken katoavaisuudesta. Ehkä siksi myös hän on kuolinilmoitusten ikisuosikki. Tosin kaikki Leinon nimissä kulkevat tekstinpätkät eivät ole häneltä peräisin. Leino oli paitsi runoilija, myös lehtimies, kriitikko ja suomentaja. Yksityiselämään mahtui kolme avioliittoa, muita naissuhteita ja pitkiä ravintolailtoja. Teksti ja kuvat Kaisa Halonen

MENOT 10. – 24.8.

Esko Jämsä

10.8.2017 | Kirkko ja kaupunki a

Espoonlahden juuri remontoidussa kirkossa järjestetään 25.8. vihkiyö. Pastori Jukka Lehden mukaan monet parit ovat kiinnostuneita menemään naimisiin ilman suuria juhlia. Vihkiyö tarjoaa siihen hyvän mahdollisuuden.

Vihkiyö on vaivaton tilaisuus mennä naimisiin Espoonlahden seurakunnassa juhlistetaan juuri remontoitua kirkkorakennusta ja Espoo-päivää vihkiyöllä. Elokuussa illan hämärtyessä Espoonlahden uudessa kirkkorakennuksessa juhlistetaan rakkautta. Espoo-päivänä 25.8. järjestetään vihkiyö, jolloin pareja vihitään kello 21–24. Pastori Jukka Lehden mukaan tarkoitus on tarjota vaivaton ja samalla ikimuistoinen tapa mennä naimisiin kirkossa. Seurakunta järjestää vihkiparille ja kymmenelle vieraalle myös kakkukahvit. Vihkiöitä on toimitettu aiemmin eri puolilla Suomea. Niiden perusteella useat parit ovat kiinnostuneita menemään naimisiin ilman suurta vaivaa, Lehti sanoo. Samalla vihkiyö tarjoaa tilaisuuden korjata ihmisten ennakkoluuloja kirkollisesta vihkimisestä. Mielikuva isosta häämekosta ja riisin heittelystä kirkon portailla on Lehden kokemuksen mukaan yhä vahva monien mielissä. – Olen monesti törmännyt ajatukseen, että jos ei halua järjestää suuria prinsessahäitä, mennään maistraatissa naimisiin ja sen jälkeen lähiporukan kanssa syömään. Pienimuotoiset häät ovat mahdolliset myös kirkossa, toki myös muuten kuin vihkiyönä. Vihkiparin pitää huolehtia ainoastaan ajan varaamisesta vihkimiseen sekä siitä, että heillä on voimas-

sa oleva avioliiton esteiden tutkintatodistus. Vihkiyönä vihkiaikoja on tarjolla puolen tunnin välein kello 21 alkaen aina puoleenyöhön. Vihkimisiä suorittaa Lehden lisäksi kirkkoherra Jouni Turtiainen. – Ihan kuten tavallisestikin vihkimisissä, kaikki parit jotka tulevat, tavataan ja heihin vähän tutustutaan ennen vihkimistä, Lehti kertoo.

menevässä illassa. – Oman kokemukseni mukaan jokin vetoaa ihmisten tunteisiin illan hämärässä, Lehti toteaa. – Pääsiäisen ja jouluyön messut ovat todella suosittuja, ne kun alkavat myöhään. Niissä ehkä herkistytään eri tavalla, hän pohtii. Espoonlahden kirkko avataan virallisesti toiminnalle sinä viikonloppuna, jona vihkiyö järjestetään. Kirkkosali on ollut katon rakennevaurion vuoksi käyttökiellossa jo yli kaksi vuotta. Lehti näkee, että vihkiyö on oiva tapa juhlistaa remontin valmistumista sekä Espoo-päivää. Ennen vihkiyötä järjestetään leipämessu, ja lauantaina on vielä vuorossa kirkkoyö. – Vihkiyö on yksi ensimmäisistä tilaisuuksista, jotka järjestetään Espoonlahden kirkon remontin valmistuttua. Pyritään pitämään talo isosti auki heti alkuun, Lehti toteaa.

Vihkipari voi ottaa mukaansa pienen joukon ystäviä ja muita läheisiä, joiden kanssa istahtaa kahvittelemaan vihkimisen jälkeen. Vihkiminen tapahtuu kirkkosalissa. Tarvittaessa myös seurakuntasali voidaan ottaa käyttöön. Jos kaikki ajat täyttyvät ja vielä riittäisi kiinnostuneita, kello 24 on varauduttu järjestämään vihkiminen, jossa voi olla useita Pienimuotoiset häät pareja alttarikaiteella samaan aikaan. Paitsi että vihkiyö tarjoaa vaivattoman tavan mennä naimisiin, on sen tunnelma erityislaatuinen, kun kynttilät valaisevat kirkkosalia elokuun pi-

”

ovat mahdolliset myös kirkossa, toki myös muuten kuin vihkiyönä.

Kiira Koskela

Vihdoinkin vihille? Vihkiyö pe 25.8. klo 21–24 Espoonlahden kirkossa. Juhlista kesän viimeistä viikonloppua menemällä naimisiin! Kirkko on varattu vihkipareja varten pe 25.8. klo 21–24. Seurakunta tarjoaa hääparille ja kymmenelle vieraalle kakkukahvit seurakuntakahvilassa. Varaukset viimeistään 18.8. Espoon seurakuntien palvelukeskuksen kautta, ma–pe klo 9–15 p. 09 8050 2601.

MENOT 10. – 24.8.

10 A Kirkko ja kaupunki | 10.8.2017

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Konfirmaatiomessu la 12.8. klo 10. City 2 -rippikoulun konfirmaatio. Liturgia Kirsi Muurimäki, kanttori Anna-Liisa Haunio, avustavat Sanna Ylitolonen ja kausiteologi Raine Talvisto. Messu su 13.8. klo 10. ”Katso puoleeni, anna armosi.” Liturgia Pirkko Nurminen, avustaa Anita Kyönsaari, urkuri Leena Talvio, kanttori Anna-Liisa Haunio. Mukana Nepalin nimikkolähettimme Sara ja Prakash Dhakal. Messun jälkeen tulojuhla seurakuntatalolla. Konfirmaatiomessu su 13.8. klo 15. Väentupa 4 -rippikoulun konfirmaatio. Liturgia Raigo Liiman, kanttori Leena Talvio, avustaa Jari-Pekka Niskanen. Messu su 20.8. klo 10. Liturgia Hannu Mäenpää, avustaa Mari Mathlin, urkuri Lea Waaraniemi, kanttori Sheldon Ylioja. Tuomiokapitulin syyskauden avausmessu ti 22.8. klo 9. Messun toimittavat notaari Pilvi Keravuori ja asiantuntija Kati Pirttimaa, kanttori Leena Talvio. Messu su 27.8. klo 10. Liturgia Sami Marte, avustaa Emriikka Salonen, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Päivikki Leinonen.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin alk. 13.8. klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. Pyhäkouluryhmiä eri-ikäisille. Kirkkokahvit. Lisätiedot: www. church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKKO Suvisunnuntain iltamusiikki sunnuntaisin klo 19, 20.8. asti. Ohjelma: www.espoonseurakunnat.fi/seurakunnat/tuomiokirkko. Konsertteihin on vapaa pääsy. Ks. myös Kirkoissa soi -palstalta. Urkuyö & Aaria torstaisin klo 21, 31.8. asti. Ohjelma: urkuyofestival.fi. Lipunmyynti: lippu.fi. Ks myös Kirkoissa soi -palstalta. Espoo-päivä 25.–27.8. Espoon tuomiokirkon ja hautausmaan esittely klo 10–11. Messua vietetään tuomiokirkossa joka sunnuntai klo 10. Tuomiokirkko av. joka päivä klo

10–18. Opastus ke klo 15. Koulunsa aloittavien siunaaminen ke 9.8. klo 18. Pappi Marja Malvaranta, kanttori Lea Waaraniemi.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Vauvamuskarissa (6–9 kk) tilaa tiistaisin alk. 22.8. klo 14.45–15.15. Syyslukukausi 75 e. Ilm.: www. espoonseurakunnat.fi/muskarit Nepalin nimikkolähettimme Sara ja Prakash Dhakalin tulojuhla su 13.8. klo 11.30. Kyönsaari. Vauvaperhekerho alk. ma 14.8. klo 13–14.30. Perhekerho alk. to 17.8. klo 10–11.30. Hartaus, leikkiä ja mukavaa yhdessäoloa. Kahvitarjoilu. Eläkeläiskerho to 24.8. klo 12.30. Herkkyys – taakka vai voimavara? Teemailta ti 12.9. klo 17.30. Vieraana psykoterapeutti Mirja Sinkkonen. Lisätietoa seuraavassa lehdessä. Ilm. ja ruokavaliot 7.–28.8. Vanhanen, 050 438 0189, mielellään tekstiviestitse.

AURORAN KAPPELI Kesäcafé Aurora av. ti ja ke klo 12–14. Ti 22.8. klo 13 musiikkihetki: Lea Waaraniemi, laulu, ja Miila Kallinen, piano. Perhekerho alk. ma 14.8. klo 10–11.30. Hartaus, leppoisaa yhdessäoloa. Kerhossa lapset ovat vanhempiensa vastuulla. Vauvaperhekerho alk. to 17.8. klo 10–11.30. Raamattu- ja rukouspiiri alk. ti 15.8. klo 18.30–20.30. Matalan kynnyksen raamattupiiri. Rukouspiiri keskiviikkoisin 16.8. klo 18. Perhekerho perjantaisin alk. 18.8. klo 10–11.30. Aikuisilla osin omaa ohjelmaa lasten leikkiessä lastenohjaajien johdolla. Tarjoilut kahviossa hintaan 2 e/perhe. Iltaperhekerho ma 21.8. klo 18–19.30. Hartaushetki, leikkiä, pientä iltapalaa. 10 puheenvuoroa Reformaation juhlavuonna 2017 to 24.8. klo 18.30, Mäenpää. ”Kääntäjän kammiosta – Lutherin kirjoja suomeksi ”, alustaa TT Erkki Koskenniemi. Tuike- ja Välke-lastenkuorojen harjoitukset alkavat taas! Ensimmäiset harjoitukset molemmille ryhmille to 24.8. klo 17.30–18.15. Tuike-kuoro 6–8-v. tytöille ja pojille, tied. heli.vapaakallio@evl.fi, 050 432 7527; Välke-kuoro 9–13-v. tytöille ja pojille, tied. lea.waaraniemi@evl.fi, 040 831 9099. Lue lisää: www.espoonseurakunnat. fi/web/tuomiokirkkoseurakunta/ auroran-kappeli

Kerhopesä on avoin kerho 2–6-vuotiaille. Ke 16.8. ja pe 18.8. klo 9–11, ti 22.8. klo 13–15, sekä ke 23.8. ja pe 25.8. klo 9–11. Taivaan Isän hetki, ohjattuja touhuja, leikkiä, eväshetki. HUOM! Ensisijaisesti lapsille, joilla ei ole päiväkerhopaikkaa. Tied. 09 8050 3954.

ja 22.8. klo 18. Perhekerho to 17.8. ja 24.8. klo 10–11.30.

NUPURIN KAPPELI

MUSKARIPAIKKOJA TARJOLLA

Sisarusmuskarissa tilaa perjantaisin alk. 18.8. klo 11.20–12.00. Syyslukukausi 75 e/lapsi+ sisarus -50 %. Ilm. www.espoonseurakunnat.fi/ muskarit Perhekerho ke 16.8. ja 23.8. klo 10–11.30. Keskiviikon kohtaamispaikka parillisten viikkojen ke alk. 23.8. klo 13. Eläkeläiskerho parittomien viikkojen to alk. 14.9. klo 10.30–12.

SUVELAN KAPPELI Cafe Suvela ma–pe klo 12–15. Kahvia, teetä, palan painiketta. Iltaperhekerho ke 16.8. klo 17.30– 19.30. Perhekerho Aurinkoinen ma 21.8. klo 10–11.30. Yhteistä leikkiä, keskustelua. Vauvaperhekerho Suvelan suloiset ti 22.8. klo 13.30–15. Perhekerho Pörriäinen pe 25.8. klo 10–11.30. Ajanviettoa muiden lasten ja aikuisten seurassa. Hopeapiiri to 24.8. klo 13–14.30. Kaikille avoin eläkeläiskerho. Kokoonnumme parillisten viikkojen torstaisin. Tied.: 050 438 0189. Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 24.8. klo 15–16.30 sekä aina parillisten viikkojen to. Anni Vanhanen. Jakaminen, yhdessäolo, parempi mieli! Tied. 050 438 0189. Suvelan kappelin esittelykierros Espoo-päivänä 26.8. klo 16. Vanhojen kirstinmäkeläisten tutustumiskäynti kappeliin la 26.8. klo 16–17. Kirstinmäessä 1970- ja 1980-luvuilla asuneiden tapaaminen ja kappeliin tutustuminen.

VIHERLAAKSON KAPPELI Avoin raamattupiiri kaikille ti 15.8.

UNELMAN KAMMARI Kirpputori ja kahvila – edullisia ostoksia ja kuppi kuumaa. Avaamme jälleen ma 14.8. klo 10.

Muskarin hajapaikkoja:Kysy opettajilta: heli.vapaakallio@evl.fi, taija. karppinen@evl.fi. Lukukausi alkaa 16.8.

EKUMEENINEN RISTISAATTO Tutustu eri kirkkokuntien kristittyihin ja vaella läpi Espoon la 26.8. klo 9–18. Lähtö klo 9 karmeliittaluostari, Myllyjärventie 3. Matkalla ortodoksinen vedenpyhitys, katolinen hetkipalvelus ja lounas (5 e). Klo 18 luterilainen vesper Olarin kirkossa. Ks. koko ohjelma espoonseurakunnat.fi.

NAISTEN VIIKONLOPPU 6.–8.10. Hvittorpin leirikeskuksessa. Rentoa yhdessäoloa, virkistäytymistä ja lepoa. Hinta 45 e. ILMOITTAUTUMINEN 14.9. mennessä, 09 8050 3503 tai www.espoonseurakunnat.fi >toiminta >aikuiset >retket ja leirit. Tied. Sutelainen, 040 736 9315.

PARISUHTEEN LATAAMISPÄIVÄ

tapahtumat>Vauhtia kinttuihin…

KIVIKIRKKOVAELLUS Vaellamme la 26.8. Espoon tuomiokirkosta Vantaan Pyhän Laurin kirkkoon (n. 26 km). Hartaus ja matkaanlähtö klo 8, perillä illansuussa, useita taukoja. ILMOITTAUTUMINEN ja tied.: Mathlin, 050 438 0182, mari.mathlin@evl.fi. Oppaana Panu Pihkala. 10 e:n maksu kerätään lähtiessä. Omat eväät mukaan.

KUORO KAIKILLE Stressitön, ikärajaton kuoro ilman pääsyvaatimuksia! Parittomien viikkojen to klo 18–19. Vetäjänä kanttori Päivikki Leinonen. Harj. 14.9., 28.9., ja 12.10. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalon rippikoulusalissa ja 26.10., 9.11. ja 23.11. tuomiokirkossa. Tied. 050 432 9332.

TOIMIVA PERHE -KURSSI Murrosikäisten lasten vanhemmille 28.8. alkaen Auroran kappelissa. Selkeä viestintä ihmissuhteissa, rakentavat tavat ratkaista ristiriitoja. Hinta 50 e tai kaksi samasta perheestä 90 e. Tied. 040 5474 146, outi. wenell@evl.fi, tai 050 438 0184, paivi. linervo@evl.fi.

MATKA ARMENIAAN KRISTILLISEN KIRKON JUURILLE

Parisuhteen palikat – virkistystä, ymmärrystä, välineitä ja rohkaisua parisuhteeseen la 26.8. Kalajärven kappelilla. Lastenhoito järjestetty. Hinta 10 e/henkilö. Tied. ja ILMOITTAUTUMINEN viim. 18.8.: 040 547 4146 tai outi.wenell@evl.fi.

8.9.–14.9.2018. Monipuolinen ja tasokas matkaohjelma. Ks. www. espoonseurakunnat.fi> toiminta> aikuiset>retket ja leirit.

LIIKUNNALLINEN PERHELEIRI

KATSO AJANKOHTAISIMMAT TAPAHTUMAT VERKOSTA

22.–24.9. Velskolassa. Liikunnallista ohjelmaa, hartaushetkiä, leirinuotio, saunomista ja kättentöitä. Hinta: 25-45 e. Tied. Wenell, 040 5474 146 tai outi.wenell@evl.fi. ILMOITTAUTUMINEN 15.–31.8.: www.espoonseurakunnat.fi>toiminta>perhe ja parisuhde>perheleirit, -retket ja

Ajankohtaisimmat tapahtumat löydät myös verkosta: www.espoonseurakunnat.fi/web/seurakunnat/ tuomiokirkko. Seuraa meitä somessa ja verkossa!

NUORET www.lujakallio.fi.

KALAJÄRVEN KAPPELI Ekaluokkalaisten kouluunsiunaamiskirkko to 17.8. klo 18. Särkiniemi, Tarvainen, Waaraniemi. Vauvaperhekerho to 17.8. ja 24.8. klo 13–14.30. Perhekahvila perjantaisin alk. 18.8. klo 9–12.

KAUKLAHDEN KAPPELI Kesäilta kappelilla to 10.8. klo 18. ”Herra, sinä ilahdutat minua teoillasi”. Nurminen. Vauvaperhekerho ma 21.8. klo 13–15. Kynttilähetki, keskustelua, kahvittelua. Perhekerho ti 22.8. klo 10–11.30. Kaikille avoin perhekerho. Vanhemmille luentoja ja keskustelua. Kahviraha 1,50 e. Perhekahvila to 24.8. klo 13–16.

Miehet saunaan Vapaa pääsy

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

10.8.2017 | Kirkko ja kaupunki

Espoonlahden seurakunta Seurakuntatoimisto, puhelinpalvelu klo 9–15, p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotilat: Iivisniemenaukio 1, Ruorikuja 1 ja Ankkuritie 5 Da

MESSU SOUKAN KAPPELI Messu su 13.8. klo 11. Tuula Olli, Asmo Sinervo, Elja Puukko. Piknik-kirkkokahvit. Messu su 13.8. klo 17. Asmo Sinervo, Heli Ojala. Piknik-kirkkokahvit. Messu su 20.8. klo 11. Lehti, Heli Ojala. Piknik-kirkkokahvit. Messu su 20.8. klo 17. Jukka Lehti, Elja Puukko. Kesän viimeiset piknik-kirkkokahvit. Messu su 27.8. klo 17. Erkki Kuusanmäki, Helena Yli-Jaskari. Kirkkokahvit.

MESSU ESPOONLAHDEN KIRKKO Leipämessu ja yhteinen ateria pe 25.8. klo 19. Jouni Turtiainen, Heli Ojala, mukana myös diakoniatyöntekijöitä. Messussa esirukousmahdollisuus. Espoo-päivän messu su 27.8. klo 11. Mira Kohijoki, Erkki Kuusanmäki, Elja Puukko. Latokasken Marttojen kirkkokahvit.

KESÄAIKA Soukan kappeli on avoinna elokuun ajan ma-to 7–21, pe 7–17, la 9–17 ja su 9–20.

DIAKONIA – TUKEA ELÄMÄÄN Diakonian palveluaika elokuussa ma ja to klo 9–10 Soukan kappeli, p. 09 8050 6738. Ma 4.9. alkaen ma klo 9–10 Espoonlahden kirkko, p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappeli. Diakoniaruokailu 14.8.–31.8. ma, ti ja to klo 11–12 Soukan kappeli, lipunmyynti klo 10.30–11.30, hinta aikuiset 3 e, 3–14-v. 1 e. Ma 4.9. alkaen ruokailu ma ja to klo 12–13 kirkko, lipunmyynti 11.30–12.30 ja ti klo 11 Soukan kappeli. Elintarvikejakelu ma–pe klo 9

Merivirta 3, vuoronumeroiden jako kello 8.40. Ma 4.9. alkaen jakelu ma–pe klo 9 Espoonlahden kirkko. Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä to 17.8. klo 14–15.30 Meriemy, Merenkäynti 3, parittomat viikot. Tied. Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585. Teemaillat psyykkisesti sairastuneiden omaisille to 24.8., 21.9. ja 19.10. klo 18–20 Meriemy, Merenkäynti 3. Järj. Espoonlahden seurakunta ja EMY, tied. Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

ASIAA PAPILLE? Päivystävää pastoria voi kysyä arkipäivisin klo 9–15 seurakuntatoimistosta p. 09 8050 6000 tai Soukan kappelin vahtimestarilta 050 511 0310.

RUKOILLAAN Rukoushetki ma–pe klo 8.50 Merivirta 3, Kivenlahden ostari. Ma 4.9. alkaen rukoushetki ma-pe klo 8.50 Espoonlahden kirkko. Avoin rukouspiiri su 13.8. ja 20.8. messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 Soukan kappeli. Rukouspiiri su 27.8. alkaen Espoonlahden kirkko.

EKALUOKKALAISET JA OPETTAJAT Koulutielle siunaaminen to 10.8. klo 18 Soukan kappeli, pastori Mira Kohijoki, kanttori Heli Ojala, nuorisotyönohjaaja Siiri Salonen, seurakunnan lastenohjaajia ja koulujen opettajia. Tervetuloa perheet, isovanhemmat, kummit ja muut läheiset. Jäätelötarjoilu.

KESÄAJAN KIRKKOKAHVIT Piknik-kirkkokahvit Soukan kappelin klo 11 ja 17 messujen jälkeen vielä su 13.8. ja 20.8. Seurakunta tarjoaa kahvia, teetä ja mehua. Messuvieraat voivat tuoda pientä purtavaa jaettavaksi. Sateen sattuessa ollaan sisätiloissa.

KESÄILLAN RAAMATTUPIIRI Seuraavan sunnuntain tekstejä ja virsiä pohditaan keskiviikkoisin klo 18.30 Soukan kappeli. Mukana seurakuntamme pastori: 16.8. Jouni Turtiainen, 23.8. Heikki Lehti ja 30.8. Jukka Knuutti.

NUORET Sode = Soukantie 13 Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta. Kesän vika nuortenilta pe 11.8. klo 18–21. Kiinnostaako kerhonohjaus? Tule

kuulemaan lisää ti 15.8. klo 17. Ilmoittaudu www.sodesode.fi. Syyskauden avajaiset pe 1.9. klo 17.

ALOITA SYKSY IDEOIMALLA JA TEKEMÄLLÄ VAPAAEHTOISTYÖTÄ Haluatko opettaa suomen kieltä maahanmuuttajille? Infotilaisuus ke 23.8. klo 18 Soukan kappelissa. Tule kuulemaan lisää! Tied. eveliina. roznovski@evl.fi, 041 518 1244. Kiinnostaako kahvilatoiminta kirkolla? Kirkon remontin myötä meillä on mahtava kokoontumistila keskeisellä paikalla. Tuo omat ideasi kahvilailtaan to 31.8. klo 18 kirkolle. Tied. inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883. Kiinnostaako kirpputori? Tuo omat ideasi niin suunnitellaan yhdessä ti 19.9. klo 14 Soukan kappelilla. Tied. Eveliina Rožnovski 041 518 1244 tai Teija Moilanen 040 728 7478.

ETSITKÖ VAPAAEHTOISTEHTÄVÄÄ? Onko sinulla aikaa tunti tai kaksi viikossa? Ryhdy PuhelinYstäväksi! Soitat omalla vuorollasi listalla oleville henkilöille seurakunnan tiloista ja puhelimista. Kysy lisää diakoni Minna Maijaselta, 040 705 3358 tai minna.maijanen@evl.fi.

KUNTOILUA AAMUVIRKUILLE

kaiset varusteet ja omat piknik-eväät. Sähköinen ilmoittautuminen, linkit sivulla Espoonseurakunnat – Seurakunnat – Espoonlahti. Tiedustelut seurakuntatoimisto ma-pe klo 9–15 p. 09 8050 6000. Kirkkoyö la 26.8. klo 21–00 Espoonlahden kirkko. Musiikkia, puheita, rukousta ja keskustelua. Mukana juutalais- ja arabinuorten draama- ja musiikkiryhmä Sarigim King´s Kids. Seurakuntakahvila avoinna, herkut omakustannehintaan. Espoo-päivän messu su 27.8. klo 11 Espoonlahden kirkko, Mira Kohijoki, Erkki Kuusanmäki ja Elja Puukko. Latokasken Marttojen kahvitarjoilu.

MUSAA MUKSUILLE Muskarit alkavat ma 16.8. Vapaita paikkoja voi kysyä muskariopettaja Anne Pietilältä, anne.pietila@evl.fi, 050 511 0447. Lapsikuoro Pickolochorus ottaa uusia musiikista ja laulamisesta innostuneita 5–7-v. tyttöjä ja poikia riveihinsä. Kysy lisää Anne Pietilältä.

PERHE HUOLTOON KESÄN JÄLKEEN Perheleiri 8.–10.9. Hvittorp. Tule virkistäytymään koko perheen kera tai vain osan perheen kanssa. Ohjelmassa leikkiä, saunomista, ulkoilua ja hiljentymistä. Hinta 40 e/aikuinen, 20 e/yli 3.v. Tied. johanna.korpela@

evl.fi, 050 511 0504.

SURURYHMÄ LÄHEISENSÄ MENETTÄNEILLE Ryhmä aloittaa syyskuussa, mukana diakoni Minna Maijanen 040 705 3358 ja pastori Jukka Lehti 050 434 1090.

SYYSKAUDEN RETKIÄ JA LEIREJÄ Virtaa Välillämme -parisuhdeperheleiri 13.–15.10. Velskola. Tied. johanna.korpela@evl.fi, 050 511 0504. Syyslomaleiri 3.–7.-lk tytöille ja pojille 19.–22.10. Hvittorp, www. sodesode.fi. Leiri esi–2. lk. tytöille ja pojille 24.–26.11. Hila, www.sodesode.fi.

KURSSEJA Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä alkaa to 7.9. klo 18 Kaskikappeli. Tied. ja ilm. inkeri.oinonen@evl. fi, 050 583 6883. Krito 1 ti 26.9.–28.11. klo 18.30 kirkko. Alfa-kurssi alkaa to 28.9. klo 18.30 kirkko. Arkiystävän peruskurssi la 23.9. Olarin kappeli. LT10 – Luukkaan evankeliumi tähän päivään alkaa ke 20.9. Soukan kappeli. Aikuisrippikoulu alkaa ke 17.1. klo 18 kirkko.

Jos olet aamuvirkku ja pidät tavaroiden nostamisesta ja lajittelusta yhdessä toisten kanssa, tule auttamaan elintarvikejakelussa. Ota yhteyttä diakoni Anna Helenius 040 537 6848 tai anna.k.helenius@evl.fi.

ESPOO-PÄIVÄN VIIKONLOPPU 25.–27.8. Leipämessu ja ateria pe 25.8. klo 19 Espoonlahden kirkko. Vihdoinkin vihille? Vihkiyö pe 25.8. klo 21–00 Espoonlahden kirkko. Juhlista kesän viimeistä viikonloppua menemällä naimisiin! Seurakunta tarjoaa hääparille ja 10 vieraalle kakkukahvit seurakuntakahvilassa. Varaukset Espoon seurakuntien palvelukeskuksen kautta ma-pe klo 9–15 p. 09 8050 2601. Risteily Klobbenilta Pentalaan la 26.8. 1. Lähtö Klobbenilta klo 9.30, paluulähtö Pentalasta klo 12.10. 2. Lähtö Klobbenilta klo 11.30, paluulähtö Pentalasta klo 14. Perillä saaressa opastettu kävelyretki järvelle sekä hartaushetki. Varaa mukaasi iloinen mieli, hyvät kengät, säänmu-

Menokasvo

Urkumusiikki vie taivaan paratiisiin Konserttiurkuri Pétur Sakari, soitat urkuja Espoon tuomiokirkossa. Miten urasi alkoi? – Olin 3-vuotiaana Rodoksella isän pianotrion konserttimatkalla ja satuimme siellä vaatimattomaan kirkkoon, jossa oli urkukonsertti. Urut olivat salin edessä ja näin, kuinka urkuri soitti niitä. – Tämän jälkeen soitin ei jättänyt minua rauhaan. Jalkion soitto jäi elävästi mieleeni ja se piti saada itse kokea. Opiskelin urkujen soittoa Suomessa viisivuotiaasta lähtien, ja ensimmäisen konserttini soitin 13-vuotiaana. Täysi-ikäisenä minut pyydettiin opiskelemaan urkujen soittoa ja improvisaatiota Pariisiin.

Olet asunut lapsena Islannissa. Kuuluvatko soitossasi purkautuvat tulivuoret ja kuumat lähteet? – Kyllä luulen, että viikinkiote soitossani jollain tasolla kuuluu rajuna tunteikkuutena. NINA RIUTTA Suvisunnuntain iltamusiikki ”Improvisatorinen” su 20.8. klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Pétur Sakari, urut. Ranskalaisromanttista taituruutta nuoteista ja omasta päästä.

ESKO JÄMSÄ

Minkälaista musiikkia soitat? – Soitan Espoon tuomiokirkossa ranskalaista romantiikan ajan musiikkia. Tämä musiikki puhuttelee niin, että tekee mieli sulkea silmänsä ja ottaa penkistä kiinni. Se

saa hengen salpautumaan ja sitten ollaankin taivaan paratiisissa ihmettelemässä, että kylläpä elämä on loistavaa. – Käytän konsertissa paljon musiikkia Louis Vierneltä, joka on minulle läheisin säveltäjä. Debytoin itse Notre Damen katedraalissa tammikuussa. Oli iso elämys soittaa tilassa, jossa tämä musiikki on syntynyt.

MENOT 10. – 24.8.

12 A Kirkko ja kaupunki | 10.8.2017

Leppävaaran seurakunta Toimisto: Alberganesplanadi 1, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531. Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1.

MESSUT

elilla. Musiikkia, laulua, pihapelejä, purtavaa ja iltahartaus. Ps. Jos soitat jotain soitinta, niin ota mukaan. Jukka Raunu ja Outi Noponen.

SOIVA KESÄKAHVILA: ”LAUDATE DOMINUM” ke 23.8. klo 12 Leppävaaran kirkossa. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

SYYSKAUSI STARTTAA

LEPPÄVAARAN KIRKKO Hengähdä hetki – hiljainen rukoushetki tiistaisin klo 12.30. Messu ja kirkkokahvit su 13.8. klo 11. T. Salo, Rissanen, Latvanen. Messu ja kirkkokahvit su 20.8. klo 11. K. Salo, Yletyinen, Noponen.

KARAKAPPELI Kesäillan lauluhetki ja ehtoollinen ke 23.8. klo 18. Hanni Raiskio ja Pauliina Hyry.

KESÄKAHVILA ke 16.8. klo 14 Karakappelilla. Hartaus noin klo 14.45. Essi Nyyssönen.

KESÄILTA KAPPELILLA Grillailua ja kesäistä yhdessäoloa ke 16.8. klo 18–19.30 Perkkaan kapp-

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

KESÄLLÄ KIRKKOON KLO 11 Kesällä keskitämme messuelämän Olarin kirkkoon. Messu sunnuntaisin kirkossa klo 11 (Huomaa kellonaika!). Messun jälkeen tarjolla Reilun kaupan kirkkokahvit (sään salliessa ulkona) ja mukavaa juttuseuraa.

MESSU Olarin kirkko: Messu su 13.8. klo 11. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, avustava pappi Mia Wrang, kanttori Sari Rautio. Messun yhteydessä City-rippikoulun konfirmaatio. Messu su 20.8. klo 11. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustava pappi Mia Wrang, kanttori Päivi Hakomäki, Lauri Sallinen, klarinetti.

KESÄLAULUT KIRKONMÄELLÄ Tule laulamaan yhdessä kauniita kesäisiä lauluja ja virsiä keskiviikkoisin klo 18 Olarin kirkon sisäpihalle. Sateen sattuessa kirkkosalissa.

CHAPPLE WEDNESDAY 23.8. klo 18 Chapple, Iso Omena. Esiintyjänä perhetyöntekijä Laura Ylä-Mäihäniemen bändi Laura ja kaksi naulaa. Luvassa punk-henkistä

Seurakunnan viikkotoiminta ja pienryhmät alkavat elo-syyskuussa. Ensimmäisenä käynnistyy lasten ja perheiden toiminta, joka esittelyssä alla. Muista ryhmistä tiedotetaan seuraavassa lehdessä. Toimintaan voit tutustua myös 18.–20.8. koteihin jaettavasta esitteestä. Esite tulee saataville myös toimipisteisiin ja verkkosivuille.

PERHEKERHOT Aikuisille omaa ohjelmaa ja mahdollisuus jutella vanhemmuuden iloista ja haasteista. Lapset leikkivät ohjaajien kanssa. Yhteinen hartaus ja laulutuokio. Kahvia ja pullaa. Ti klo 9–11 kirkko, takkahuone ja ke klo 9–11 Karakappeli, alk 15.8.

PERHEKAHVILAT Tapaa muita alueen äitejä ja isiä lapsineen vapaan yhdessäolon merkeissä. Kahvittelua ja leikkiä. Yhteinen kynttilä- ja lauluhetki noin klo 9.45. Ma klo 9–11.30 Lasten kappeli Arkki, to klo 9–11 KilonRisti ja to klo 9-11.30 Uuttu, alk. 14.8.

LAPSIKUOROON Tykkäätkö laulaa? Tule kokeilemaan ilmaista kuoroharrastusta! Monelaiset laulut, mukava meno, kuorokaverit ja konsertit odottavat sinua. Muskarikuoro Huiske 5–7-vuotiaille to klo 16.50–17.30 Uuttu, alk. 24.8. Essi Nyyssönen, eeva-maria.nyysso-

nen@evl.fi, 040 559 1489. Lapsikuoro Havina 2.–7.-luokkalaisille to klo 16–16.45 Uuttu, alk 24.8. Uutussa 31.8. alk. iltapäiväparkki ennen kuoroa, voit tulla kuoroon suoraan parkista. Kauempaa matkaaville kuorolaisille tarjolla välipala. Outi Noponen, outi.noponen@evl.fi, 040 513 0869.

LIIAN YKSIN MURKUN KANSSA? Ryhmä yksinhuoltajille ti klo –. Uuttu (12.9.–31.10.). Tule keskustelemaan, miltä tuntuu kasvattaa murrosikäistä yksin. Mitä haasteita ja mitä hyvää? Ilm. viim. 1.9. paivi.berg@hotmail.com tai 050 593 7745.

AIKUISTEN PIENRYHMIÄ Naisten Pankin kirjallisuuspiiri kerran kuukaudessa ti klo 18 Leppävaaran kirkon Olotila, alk.15.8. Piirissä kerätään varoja kehitysmaiden naisia tukevaan Kirkon Ulkomaanavun Naisten Pankkiin. Ohj. Riitta

VAUVAKERHOT Nyytti kainaloon ja kerhoon! Vauvakerho on tilaisuus tutustua muihin vanhempiin ja jakaa kokemuksia vauva-arjesta. Hartaus ja laulutuokio. Suolainen välipala. Ma klo 13–15 Lasten kappeli Arkki ja ti klo 13.30– 15.30 kirkko, alk. 14.8.

gospel-rockia. Illan aluksi kevyt salaatti-iltapala.

SURURYHMÄ Vertaistukiryhmä läheisensä 1–2 v. sitten menettäneille Olarin kappelilla keskiviikkoisin klo 18–19.30: 27.9., 4.10., 12.10. (huom. torstai), 25.10. ja 1.11. Keskustelua ohjaavat pastorit Mia Wrang ja Antti Kruus. ILMOITTAUTUMISET viimeistään pe 15.9.: mia.wrang@evl.fi tai 040 531 1027.

KOULUREPPUKERÄYS Haluatko muistaa pientä koulunsa aloittavaa? Tuo uusi koulureppu, jonka sisällä penaali ja kirjoitussetti Chapple Isoon Omenaan kesän aukioloaikoina. Diakonit jakavat reput eteenpäin vähävaraisille perheille. LISÄTIETOJA: diakoni Saija Väätäinen 050 372 8873.

SAAREEN SAUNOMAAN Sauna lämpiää Stora Blindsundissa, Matinkylän edustalla, keskiviikkoisin 7.6.–30.8. Parillisilla viikoilla saunavuoro miehille klo 17–18.30. ja naisille klo 18.30–20. Parittomilla viikoilla naisten vuoro. Soutuvene noutaa saunojat Nuottaniemen venesataman itäreunan laiturista

Ström-Mikkonen. Tied. Harriet Lohikari, 040 531 1057. Rukous- ja keskustelupiiri joka ti klo 18.30 Perkkaan kappeli, alk 22.8. Luemme yhdessä Raamattua ja rukoilemme ajankohtaisten asioiden puolesta. Anni Katajisto, 040 566 0963.

ALFA-KURSSI ti klo 18–20 Leppävaaran kirkko 19.9.–28.11. Epäile, etsi, tutustu! 10 viikon mittainen Alfa-kurssi on helppo tapa tutustua kristinuskoon, saada uusia ystäviä ja pohtia uskon ja elämän perusasioita rennossa hengessä. Tapaamiset sis. ruokailun, alustuksen ja pienryhmäkeskustelun. Kurssi on maksuton. Ilm. marjatta.ruokolainen@luukku.com, Markku Kojo 040 747 1494 tai tule suoraan mukaan ensimmäiseen tapaamiseen.

MUSIC AND MISSION -LEIRI pe 8.9.–su 10.9 Mataskärin leirikeskuksessa. Nautitaan laulamisesta ja musisoinnista, luonnosta, yhdessäolosta ja saunomisesta. Kuullaan terveisiä lähetystyöstä. Lähtö bussilla pe klo 17 Leppävaaran kirkolta, paluu Leppävaaraan su klo 15.30. Hinta 40 e, 5–15 -vuotiaat 20 e. Tied. ja ilm. ruokavalioineen viim. 3.9. martta.nurmi@evl.fi, 040 559 1487.

SEURAA MEITÄ SOMESSA JA VERKOSSA! espoonseurakunnat.fi/leppavaara facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

avoimina iltoina klo 17 ja klo 18, naisten saunailtoina vain klo 18. Saarimaksu 3 e, omat välineet, laudeliinat ja eväät mukaan. Makkaranpaistomahdollisuus. Huom! Saariretki ei sovi liikuntarajoitteiselle. Ei lemmikkieläimiä mukaan. Järjestää: SeKaVa (=seurakunnat, kaupunki, vapaat järjestöt). LISÄTIETOJA p. 044 068 8068.

Ilmoittautuminen 28.8. mennessä. sähköpostilla : raisa.saloheimo@ gmail.com.

LAPSI- JA PERHERYHMÄT Syksyn säännölliset lapsi- ja perheryhmät aloittavat viikolla 33 (14.8.–). Katso lisää: espoonseura-

kunnat.fi/toiminta/alle-kouluikaiset. Yksinhuoltajaperheiden Olohuone ma klo 17.30–19, Chapple, Iso Omena, alkaa vasta 21.8. Musiikkileikkikouluissa vielä joitakin paikkoja vapaana: espoonseurakunnat.fi/ alle-kouluikaiset/muskariryhmat/ olari.

KESÄKAHVILAT Matinkappelilla ti klo 13–14.30 (29.8. saakka). Diakoni paikalla. Olarin kirkolla ke klo 17–18 ennen kesälauluja (9.8. saakka). Kanttori paikalla.

CHAPPLE, ISO OMENA Chapple on auki kesällä kaikenikäisille arkisin klo 9.30–14. Tule juttelemaan ja juomaan kuppi kahvia.

DIAKONIALEIRI Seuraa ja iloa sekä virkistystä arjen keskellä ja hiljentymistä Jumalan läsnäolossa. Ti 26.9. klo 11–to 28.9 klo 13.30, Hvittorpin leirikeskus. Lähdemme tiistaina aamupäivällä ja palaamme torstaina lounaan jälkeen. Hinta täysihoito + bussikuljetus + omat liinavaatteet on 45 e, diakoniatyön kannatushinta 75 e. Tarvittaessa liinavaatteet voi myös vuokrata paikan päältä 5,50 e lisämaksusta. Majoitus 2 hengen huoneissa. Etusijalla ovat ensikertalaiset ja Olarin seurakunnan jäsenet. TIEDUSTELUT 21.8. alkaen Kristiina Huotari p. 050 570 4904 tai kristiina.huotari@evl.fi.

HILJAISEN RUKOUSLAULUN PEREHDYTYSKURSSI la 2.9. klo 10–14 Matinkappelilla.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki Ristisaatto Espoon halki Tutustu eri kirkkokuntien kristittyihin ja vaella läpi Espoon la 26.8. klo 9–18. Lähtö klo 9 karmeliittaluostari, Myllyjärventie 3. Matkalla ortodoksinen vedenpyhitys, katolinen hetkipalvelus ja lounas (5 e). Klo 18 luterilainen vesper Olarin kirkossa. Ekumeeninen ristisaatto la 26.8., lähtö Karmeliittaluostarilta, Myllyjärventie 3.

Kevyttä klassista ja klassista kevyttä Muuttuvat laulut – Urkuyö & Aaria to 24.8. klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Jaakko Ryhänen, basso ja Seppo Hovi, piano esittävät lauluja Merikannosta Mårtensoniin ja negro spiritualeihin. Liput 14–39 e, lippu.fi. Muuttuvat laulut -konsertti, Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10– 16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse 09 512 3710 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT KLO 10 KAUNIAISTEN KIRKOSSA Su 13.8. klo 10 saarna Laura Pentti, liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Teija Palolahti. Kirkkokahvit. Su 20.8. klo 10 saarna teol yo Mila Knuth, liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Anna Marte. Kirkkokahvit.

GRANUT-MESSU To 24.8. klo 19 Kauniaisten kirkossa, Anna-Kaisa Tuomi ja Sonja Holkerinoja.

PERHEPUISTO

10.8.2017 | Kirkko ja kaupunki

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Messu su 13.8. klo 10. Tiihonen, Kallio, Malkamäki. Kirkkokahvit. Anglikaaninen messu englannin kielellä su 13.8. klo 12.30. Viikkomessu ke 16.8. klo 8. Linnoinen, Forsberg. Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä. Konfirmaatiomessu la 19.8. klo 11. Kallio, Jurmu. Aholansaaren rippikoulun konfirmaatio. Messu su 20.8. klo 10. Koivisto, Forsberg. Anjalan rippikoulun konfirmaatio. Viikkomessu ke 23.8. klo 8. Koivisto, Jurmu. Keskipäivän rukous arkipäivisin klo 12 Tapiolan kirkossa.

MUSIIKKIA PUOLENPÄIVÄN AIKAAN Lounaskonserttien sarja kokoaa musiikin ystävät kesätiistaisin klo 12 puolituntiseen Tapiolan kirkolle 13.6.–22.8. Tänä vuonna teemana ovat 100-vuotias Suomi ja reformaation 500. merkkivuosi. Ohjelma löytyy osin Kirkoissa soi -palstalta ja kokonaan verkosta www.espoon-

11.10., 25.10., 1.11., 14.11. ja 22.11. Enneagrammissa kysymys on yhdeksästä persoonallisuustyylistä, joista voi löytää omansa. Sen kautta avautuvat myös omat vahvuudet ja kasvuhaasteet. Ohj. Heli Norokorpi ja Anna-Kaisa Tuomi. Os.maksu 40 e. Ilm. 1.9. menn. kauniaisten.suom. srk@evl.fi.

ÄITISEMINAARI Laatuaikaa äideille 23. –24.9. Vihdin Riuttarannan leirikeskuksessa. Yhdessäoloa, herkullista ruokaa, saunomista, hemmottelua ja rentoutumista oman huoneen rauhassa. Viikonlopun aiheena Paikkani sisarussarjassa. Mukana perhetyöntekijä Sanni Hackman, past. Anna-Kaisa Tuomi sekä vuorovaikutusasiantuntija Helena Eskelinen Kasvuvire-yrityksestä. Hinta 50 e. Ilmoitt. 1.9. menn. kauniaisten. suom.srk@evl.fi.

seurakunnat.ﬁ/mppa. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle.

ESPOO-PÄIVÄ Espoo-päivät alkavat Tapiolan kirkossa valaistuksella toteutetun tähtitaivaan alla pe 25.8. klo 17–24. Klo 19 Kirkkomusiikin helmiä konsertti, jossa esiintyvät kanttorimme. Tapiolan keskustassa voi la 26.8. klo 10–14 piipahtaa Kohtaamisen kojulla. Mukana mm. seurakunnan varhaiskasvattajia ja Toivon puu -kampanja.

POSITIIVISEN KASVATUKSEN ILTA vanhemmille ja muille kasvattajille ke 23.8. klo 17.30. Tutustumme positiivisen kasvatuksen keinoihin ja menetelmiin. Tilaisuus on maksuton. Kahvitarjoilu. Ilmainen lastenhoito yli 1-v. jota voi tied. tiia.trogen@evl.fi, viim. pe 18.8.

ILO OLLA YHDESSÄ positiivisen kasvatuksen kurssi vanhemmille ja muille kasvattajille. Kurssilta saa välineitä lasta vahvistavan kasvatuksen tueksi ja positiiviseen rajojen asettamiseen. Ke 13.9., 20.9., 27.9., 4.10 ja 11.10 klo 17.30– 19.30 Tapiolan kirkolla. Tied. ja ilm. (myös lastenhoito) tiia.trogen@evl.fi viim. pe 8.9.

KAIKKI LAPSET LAULAMAAN Lapsikuorot aloittavat Tapiolan kirkolla ma 14.8. klo 17.15–18 (18.15) Tiltaltit & Pajulinnut koululaisille tied. elina.forsberg@evl.fi tai 040 5130 845. Muskarikuoro Laulusimpukat alle kouluikäisille (4–6-v.) tied.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–15, tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.ﬁ

HÖGMÄSSOR Sö.13.8. Esbo domkyrka kl. 12.15. Esbo domkyrka kl. 12.15. Jäntti, Wikman, Sabina Kyllönen. Sommarens sista klockstapelkaffe. Sö. 20.8. Esbo domkyrka kl. 12.15. Terlinden, Wikman. Kyrkkaffe i Sockenstugan. Hagalunds kyrka kl. 14 konfirmation av Mataskär 1-skriftskolan. Ertman, Malmgren, Sabina Kyllönen.

KVÄLLSMÄSSA To. 10.8. Karabacka kapell kl. 18.30. Jäntti, Wikman.

MUSIK I SOMMARKVÄLLEN I ESBO DOMKYRKA Sö 13.8 kl. 19. Nationalromantikens

liisa.soinio@evl.ﬁ 040 539 4049.

KUOROT ALOITTAVAT Tapiolan kirkolla. Nuorten kuoro Dulcis ma 14.8. alk. klo 18.30. Kuoro kaikille alk. ti 5.9. klo 13.30

PÄIVÄKERHOON Laajahden päiväkerhossa on tilaa uusille kerholaisille, 2–5-vuotiaille lapsillle. Tied. kirsti.nyyssola@evl.fi tai 040 749 4334.

OMAT JA TOISTEN TUNTEET Meillä on lupa tuntea kaikenlaisia tunteita – entä ilmaista niitä. Psykologi, psykoterapeutti Mirja Sinkkonen luennoi aiheesta Tapiolan kirkolla ti 29.8. klo 18. Lopuksi Krito-info ja ilm. Tapiolan kirkolla to 21.9. alkavaan Krito-ryhmään (ks. tarkemmat tiedot alla).

KRITO-RYHMÄ Lähde kristilliselle toipumismatkalle. Käsittelemme valittua kirjaa, kerromme itsestämme, kuuntelemme toisia ja rukoilemme. Ryhmä to 21.9.–7.12. klo 18.30–20.30 Tapiolan kirkolla. Ilm. ohjaajille Aini Torkkeli 040 529 4784 tai Ritva Suomalainen 040 733 6552.

ELÄMÄNI VÄRIT Kristillinen kuvataideterapiaryhmä joka toinen ti 7 krt. alk. 5.9. klo 18–20.15 Tapiolan kirkolla. Etsimme taiteen avulla uusia sanoja, näkökulmia ja oivalluksia. Hinta 30 e. Tied. ja ilm. viim. ma 31.8. satu.remes@ luukku.com 050 380 7706 tai kristiina.larjava@evl.fi, 050 358 1064.

ALFA-KURSSI Epäile, etsi, tutustu. Kurssi on tarkoitettu elämän tarkoitusta etsiville, epäilijöille ja niille, jotka haluavat syventää kristinuskon tuntemustaan. Alfa-kurssi on helppo tapa tutustua kristinuskoon, saada uusia ystäviä ja pohtia elämän perusasioita hyvässä seurassa. Kurssille kokoonnutaan ti 19.9.–21.11. klo 18.30–20.30 Tapiolan kirkolle.

strålar. Tiia Saari, sång; Petri Koivusalo, orgel. Merikanto, Melartin, Hannikainen. Sö. 20.8 kl. 19. Improvisatoriskt. Pétur Sakari, orgel. Fransk romantik från noter och utan. Konsertserien avslutas.

VÄLSIGNELSE AV FÖRSTAKLASSISTER Esbo domkyrka må. 21.8 kl. 18. Ertman, Wikman

SOMMARTRÄFF Olars kyrka, svenska sidan, varje ti, kl. 13–14.30 t.o.m. 29.8...

SOMMARSAMLING Köklax kapell to 17.8 kl. 13-14.30. Wallenius, Malmgren.

KLUBBSTART Familjeklubbarna, dagklubbarna och miniorklubbarna startar vecka 33, fr.o.m. 16.8. Mer info: www.esboforsamlingar.fi

PICKNICK FÖR UNGDOMAR & UNGA VUXNA Kyrkparken, gräsmattan vid Esbo domkyrka onsdag 16.8 och 23.8 kl. 15–17.

FRÅN MÖRKER TILL LJUS Retreat på Snoan i Lappvik 15–17.9. Ledare Stefan Djupsjöbacka. Pris: 90 € för förs.medl., 200 € för övriga. Anmälningar senast 5.9, 09 8050 3000 eller esbosvenskaforsamling@ evl.fi

ÖPPEN MOTTAGNING Kyrktian, Kyrkog. 10, i augusti endast torsdagar kl. 10–12.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl. 10–16, tfn 09 512 3722, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA

EKALUOKKALAISTEN KOULUTIELLE SIUNAAMINEN

DIAKONIMOTTAGNING

TUNNE ITSESI JA YMMÄRRÄ ERILAISUUTTA Enneagrammikurssi 18.30–20.30 Sebastoksessa 13.9., 20.9., 4.10.,

Alfa-päivä Hvittorpissa la 28.10. klo 9–18. Vapaaehtoinen 5 e ruokamaksu. Tied. ja ilm. anu.ristimaki@evl.fi, 050 322 3520.

To 10.8. klo 10–12 kirkon leikkipuistossa. Ei tarv. ilmoitt. Lisäinfo kotisivuilla.

To 10.8. klo 18.30 kirkolla. Aloitetaan sisäpihalla, josta jatketaan kirkkoon. Mehu- ja pullatarjoilu.

SÖ 13.8 Högmässa kl. 12. SÖ 20.8 Högmässa kl. 12. TI 15.8, 22.8 och brödutdelning kl. 9.30–11.

SOMMARCAFÉ TI 15.8 och 22.8 på kyrkans innergård kl. 13.30–15.

VÄLSIGNELSE AV FÖRSTAKLASSISTERNA ON 23.8 i Grankulla kyrka kl. 18.30.

14 a Kirkko ja kaupunki | 10.8.2017

TO 10.8.

KE 23.8.

”Kesäillan romantiikkaa” klo 18 Leppävaaran kirkossa. Anna Saastamoinen, alttoviulu ja Anu Rautakoski, piano esittävät musiikkia säveltäjiltä J. Brahms ja Nino Rota. Vapaa pääsy. Aarioita ja lauluja hämärtyvässä illassa – Urkuyö & Aaria 10.8. klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Johanna Isokoski, sopraano; Kristian Lindroos, baritoni; Erkki Korhonen, piano. Mozart, Sibelius, Merikanto, Kuula, Madetoja. Liput: 14–29 e, lippu.fi.

”Laudate Dominum” – Soiva kesäkahvila -konsertti klo 12 Leppävaaran kirkossa. Outi Noponen, laulu ja Anna Pulli, urut ja piano päättävät konserttisarjan valoisiin säveliin. Konsertti kirkkosalissa, kahvia ja rupattelua kirkon pihalla suihkulähteen äärellä. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

SU 13.8. Kansallisromanttinen hehku – Suvisunnuntain iltamusiikki klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Tiia Saari, laulu; Petri Koivusalo, urut. Merikanto, Melartin, Hannikainen. Vapaa pääsy.

KE 16.8. Café Auroran Musiikkituokio klo 13 Auroran kappelissa. Laulamme yhdessä uusia virsiä Virsikirjan lisävihkosta kanttorin säestämänä. Kahvit. Vapaa pääsy.

TO 17.8. Ain Iloidca, ain riemuidca! – Urkuyö & Aaria klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Reformaatio 500 & Suomi 100. Lumen Valo. Luther, Schein, Scheidt, Schütz, Sibelius, Ertamo (mm.). Liput: 14–29 e, lippu.fi.

SU 20.8. Improvisatorinen – Suvisunnuntain iltamusiikki klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Pétur Sakari, urut. Ranskalaisromanttista virtuositeettia nuoteista ja omasta päästä. Vapaa pääsy.

TI 22.8. Café Auroran Musiikkihetki klo 13. Lea Waaraniemi, laulu; Miila Kallinen, piano. Merikanto, Kuula. Kahvit. Vapaa pääsy.

TO 24.8. Laulu & laulun tarina – keskusteleva konserttisarja klo 18.30 Laaksolahden kappelissa. ”Aarteenetsijät ristintiellä”. Tarinoita, lauluja ja yhteislaulua. Vapaa pääsy. Muuttuvat laulut – Urkuyö & Aaria klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Jaakko Ryhänen, basso; Seppo Hovi, piano. Kevyttä klassista ja klassista kevyttä Merikannosta Mårtensoniin ja negro spiritualeihin. Merikanto, Mårtenson, Lehtinen, Kärki. Liput 14–39 e, lippu.fi.

PE 25.8. Teleks – Miehet, jotka laulavat rakkaudesta klo 19 Leppävaaran kirkossa. Teleks on yksi Suomen radioissa eniten soitettuja yhtyeitä. Markus Koskinen ja Pepe Johansson esittävät hittejään vuosien varrelta, mm. Tyttö joka katsoo merelle, Kotimatkalla, Siivet, Säröjä sinussa ja Hiljaa virtaa Vantaa. Teleksin laskelmoimaton ja vähäeleinen tapa kertoa rakkaudesta sopii niin miehille kuin naisille. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen maksu seurakunnan musiikkityölle. Mystico – Suvisunnuntain yömusiikkia (huom! perjantai) klo 21–2.30 Espoon tuomiokirkossa. Konsertoimassa kanttorit ystävineen. Konsertit alkavat aina tasalta ja kestävät n. 40 minuuttia. Mystico-kahvila avoinna koko yön. Lisätietoa verkossa. Vapaa pääsy.

Yhteiset Miesten rantasaunailta ma 28.8. Hvittorpin leirikeskuksessa (Hvittorpintie 245, Masala) klo 18 alkaen. Saunomista, iltapalaa (5 e), ohjelmaa ja ehtoollinen. Ilmoittaudu viimeistään 20.8.: hanski. kiili@gmail.com tai p. 0400 361363. Unelmapantterit – kehitysvammaisten nuorten kerho kerran kuukaudessa to klo 17.30–19.30 Siivessä, os. Alberganesplanadi 1, alk. 24.8. Kerho on kaikille avoin ja maksuton. Kerhossa teemme nuorten toivomia asioita, vaihdamme kuulumisia, leikimme, pelaamme, keskustelemme, ulkoilemme, kuuntelemme musiikkia, pidämme iltahartauden ja syömme välipalaa. Maija Kumpulainen, 040 724 1120. Viittomakielinen perhekerho Pääkaupunkiseudun viittomakielisille perheille kuukauden 2. ja 4. pe klo 9.30–12 Lasten kappeli Arkissa, os. Leppävaarankatu 7 B, alk. 25.8. Annika Topio, annika. topio@evl.fi, 040 5311 002. Näkövammaisten raamattupiiri to 24.8. klo 13–15 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Luetaan viikon

raamatuntekstejä, keskustellaan, rukoillaan, lauletaan ja juodaan kahvia. Ohjaajana Sari Karjalainen. Näkökulma-vertaisryhmä näkövammaisille ma 4.9. klo 13–15. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa Espoon srk-yhtymässä, Kirkkokatu 1. Syksyn muut kerrat 2.10., 6.11. ja 4.12. Ohjaajat vertaisohjaaja, kuvataiteilija Maarit Hedman ja näkövammaistyöstä vastaava diakonissa Tarja Huttunen. Lisätietoja ryhmistä ja näkövammaisten toiminnasta tarja. huttunen@evl.fi tai p. 040 734 7715 Hei kaikenikäisten sateenkaari-ihmisten kristityt vanhemmat. Lämpimästi tervetuloa keskustelemaan mieltä painavista asioista ja jakamaan iloja yhdessä toisten kanssa ti/to klo 17.30–19 Espoossa Sode-nuorisotilassa, Soukantie 13, seuraavien teemojen äärelle: 24.8. Onko mun lapsi vähän ihmeellinen?, 21.9. Mihin minä turvaan?, 26.10. Pääseekö mun lapsi naimisiin? Tuleeko musta koskaan isovanhempi?, 22.11. Mitä mä voin tehdä?, 13.12. Mistä vielä pitäisi puhua?

Apua Apua & & tukea tukea Kiinnostaako vapaaehtoistyö? Haluatko elämääsi kiinnostavaa tekemistä? Espoon ensimmäiset vapaaehtoistoiminnan messut la 2.9. klo 12–16 Ison Omenan palvelutorilla. Mukana 20 vapaaehtoistoimijaa, ohjelmassa musiikkia, tanssiesityksiä, taidetta ja teatteria. Tule ja löydä itsellesi sopiva tapa toimia vapaaehtoisena. Anna aikaa, saat iloa! Tapahtumaan on vapaa pääsy. Lisätietoja messuista: www.espoonvapaaehtoisverkosto.fi. Espoon seurakuntien vapaaehtoistehtäviä löydät myös nettiosoitteesta vapaaehtoistyo.fi/espoo.

Tukea raittiuteen YHTEINEN Leiri päihderiippuvaisille Hvittorpin leirikeskuksessa ma 11.9.–to 14.9. Mukavaa yhdessäoloa, ulkoilua, keskustelua ja hiljentymistä. Leirillä mukana diakonissa Leena Vanne, diakonit Virpi Sutelainen ja Petri Lehtisalo sekä diakoniapappi Timo Salo. Hinta 45 e sis. ruoat, ohjelman ja yhteiskuljetuksen. Sitovat ilmoittautumiset viim. 23.8. Petri Lehtisalo, 040 546 5191. Ilmoittautujat haastatellaan. Leiri on avoin kaikille espoolaisille, ensikertalaiset ovat etusijalla. ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Tukea raittiuteen joka ke klo 18.30– 20 Soukan kappelilla, Soukankuja 3. Tied. 040 537 6854, ritva.aarnio@evl.fi. TAPIOLAN SEURAKUNTA AA-kerho joka ma, ke ja pe klo 19 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6.

Tukea parisuhteeseen ja perheille ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Parisuhteen lataamispäivä la 26.8. Kalajärven kappelilla. Parisuhteen palikat – virkistystä, ymmärrystä, välineitä ja rohkaisua parisuhteeseen Aiheina mm. ”Tunteellista” sekä ”Riitoja ja rakkautta”. Mukana perhetyönohjaaja Outi Wenell ja pastori Seppo Särkiniemi. Lastenhoito järjestetty. Osallistumismaksu 10 e/ henkilö. Tiedustelut ja ilmoittautuminen 18.8. mennessä: 040 5474 146 tai outi.wenell@evl.fi. Toimiva perhe -kurssi murrosikäisten lasten vanhemmille 28.8. alkaen Auroran kappelissa. Opettelemme mm. selkeää viestintää ihmissuhteissa ja rakentavia tapoja ratkaista ristiriitoja. Hinta 50 e tai kaksi samasta perheestä 90 e. Tiedustelut: Outi Wenell, 040 5474 146 outi.

Ossi Lehtonen

kIRKOISSA SOI 10. – 24.8.

Ovatko päihteet sinulle ongelma? Hvittorpin leirikeskuksessa järjestetään leiri päihderiippuvaisille 11.–14.9. Ilmoittaudu mukaan viim. 23.8. wenell@evl.fi tai pappi Päivi Linervo, 050 438 0184 paivi.linervo@evl.fi. LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Liian yksin murkun kanssa? Ryhmä yksinhuoltajille vanhemmuuden ja kasvatuksen haasteista. Ryhmä kokoontuu 8 kertaa tiistaisin 12.9.– 31.10.2017 klo 18-19.30, Uutun seurakuntakodilla, Lintukulma 2. Tule keskustelemaan, miltä tuntuu kasvattaa murrosikäistä yksin. Mitä haasteita ja mitä hyvää! Ilmoittautumiset ryhmän vetäjälle Päivi Bergille: paivi.berg@hotmail.com, 050 593 7745.

Sururyhmät ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Sururyhmä läheisensä menettäneille aloittaa syyskuussa, mukana diakoni Minna Maijanen 040 705 3358 ja pastori Jukka Lehti 050 434 1090. OLARIN SEURAKUNTA Vertaistukiryhmä läheisensä 1–2 v. sitten menettäneille Olarin kappelilla keskiviikkoisin klo 18–19.30: 27.9., 4.10., 12.10. (huom. torstai), 25.10. ja 1.11. Keskustelua ohjaavat pastorit Mia Wrang ja Antti Kruus. Ilmoittautumiset ryhmään viim. pe 15.9. mia. wrang@evl.fi tai 040 5311 027.

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Soita ja varaa aika tai tule käymään. www.espoonseurakunnat.fi/tukea, www.kauniaistenseurakunta.fi ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Elokuussa ma ja to klo 9–10 Soukan kappeli, 09 8050 6738. ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Diakonian ajanvaraus kesällä 13.8. saakka: Soittamalla vahtimestarille p. 040 502 4838, voit tiedustella päivystävän diakoniatyöntekijän yhteystiedot, jos et tavoita alueesi

työntekijää. Auroran alue 040 763 6599 Espoon keskus ja Suvelan alue 040 531 1037 (Tuomarila, Suna, Ymmersta), 050 438 0189 (Suvelan kappelin ympäristö), 040 547 1861 (aseman seutu, poste restantet, Kirkkojärvi, Kulovalkea, Kiltakallio, Kaupunginkallio) Pohjois-Espoon alue (Kalajärvi) 040 736 9315 Länsi-Espoon alue 050 438 0176 (Kauklahden keskusta, Vanttila, Nissinmäki, Lasilaakso), 040 513 0862 (Muurala, Mikkelä, Hirvisuo, Karhusuo, Nupuri, Nuuksio, Vesirattaanmäki) Viherlaaksolahden alue 040 572 5344 (Laaksolahti ja Viherlaakso) 531 1037, 040 547 1861, 050 438 0189, Kalajärvi 040 736 9315, Länsi Espoo 050 438 0176, 040 513 0862, Viherlaaksolahti 040 572 5344. KAUNIAISTEN SUOM. SEURAKUNTA Diakoniatoimisto avoinna ti klo 9–11, Kavallintie 3. Diakonissa Pirjo Luoma, 050 301 7028. Ks. poikkeusajat www.kauniaistenseurakunta.fi/ diakonia. LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muina aikoina ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä. OLARIN SEURAKUNTA Diakonian ajanvaraus: Puhelimitse tiistaisin klo 10–11, p. 050 4329 368. Henkilökohtaisesti käymällä voit ajan varata Matinkappelilla (Liisankuja 3) tiistaisin klo 10–11. TAPIOLAN SEURAKUNTA Diakoniatoimisto, Kirkkopolku 6, arkisin 040 531 1011. GRANKULLA SVENSKA FÖRSAMLING Diakonimottagning och brödutdelning tisdagar kl. 9.30–11. Diakon Catherine Granlund, tfn.050 439 3208, diakoniassistent Karin Nordberg, tfn.050 343 6885.

International Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi. Arabic Young Adult Group “The Redeemed” Are you interested in Arabic Christian Fellowship and Bible study? Join new group on Fri at 3 pm at Perkkaa Chapel, Upseerinkatu 5.

Arabic Family Fellowship On Fri 11th Aug at 5 pm at Perkkaa Chapel. Arabic Worship and Eucharist On Fri 18th Aug at 5 pm at Perkkaa Chapel. Ask more about Arabic work: Pastor of the Arabic Congregation in Helsinki, Espoo and Vantaa Ramez Ansara, 050 304 1698. Colourful Christian Prayer Every Fri morning at 7 am at Siipi, Alberganesplanadi 1. You are welcome to join others for prayer. Stein Rudvin, rudvin_s@hotmail.com. Let`s Be Inspired and Learn Together – Multicultural Group for Women

On Tue at 10–12 at Siipi, Alberganesplanadi 1, starting 28th Aug. Welcome to learn Finnish language and culture with other women together with Arja-Liisa Vuorinen, immigrant counsellor in Espoo, 050 525 0511 and diaconal worker Heli Taina-Rantakaulio, 040 513 0867. Anglican worship service. Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi.

Elämänkaari

Espoon tuomiokirkko seurakunta Kastetut Aatu Rasmus Aromaa, Aliisa Vivian Briggs, Anton Erik Ekblad, Mathias Oliver Alexander Geitel, Kerttu Iida Amelia Gröhn, Oliver Voitto Halmesvaara, Linda Vieno Aurora Hietaluoma, Emilia Jenna Hyttinen, Joni Henrik Sakari Jumpponen, Elsa Ellen Juutilainen, Emil Mikko Aleksanteri Kaarela, Elsa Alina Kinnunen, Otso Akseli Kinnunen, Miska Eino Ilmari Kytölä, Livia Mimi Laaksomies, Miko Christian Lindholm, Hilla Vilhelmiina Mamia, Emil Juuso Juhani Manninen, Lydia Anneli Maria Palosaari, Aukusti Eemil Matias Pulkkinen, Elias Sulo Olavi Salonen, Matias Ilmari Sinisalo, Pauli Johannes Sorvakko, Jooa Ilmari Taina, Moa Matilda Ingrid Takakarhu, Elli Aili Josefiina Tiimonen, Joel Eetu Viljami Vapaniemi. Avioliittoon aikovat Aino-Maija Hiltunen ja Outi Maaria Elonheimo, Atte Johannes Hintsala ja Sinikka Liisa Humalajoki, Timo Ilmari Kaisla ja Janina Isabel Tammensalo, Håkan Torsten Sourander ja Jenna Kristel Waltzer. Hautaan siunatut Maire Aliisa Rouvinen 88 v, Kaisu Anneli Tellervo Taskinen 88 v, Risto Johannes Nordman 82 v, Jouni Olavi Rainto 82 v,

Valma Tuulikki Pönniä 80 v, Eila Orvokki Peltonen 77 v, Ritva Helena Kostamo 63 v, Jorma Henrik Pesu 61 v.

Espoonlahden seurakunta Kastetut Casper Jimi Niclas Castrén, Emilia Aino Maria Järvenpää, Hilkka Anna Kaarina Lakka, Melinda Susanne Löyttyjärvi, Emmi Alexandra Hope Man, Aava Meri Alexsandra Olasvuori, Roni Matti Raatevaara, Emilia Iida Adelia Rantanen, Nooa Antero Rönn, Jere Oscar Snellman. Avioliittoon aikovat Jusa Lauri Kristian Martin ja Laura Katariina Rantanen, Ville Matias Myller ja Anne Sini Inkeri Mäkelä, Petri Erik Matias Saari ja Supreeya Ruokangas. Hautaan siunatut Vappu Sinikka Uusitalo 96 v, Reino Kalevi Hatakka 92 v, Hilkka Hellevi Valavuori 92 v, Helvi Linnea Joensuu 90 v, Maire Kaarina Poutanen 82 v, Elmer Einari Björkman 77 v, Hannu Armas Tapio Rahkola 74 v, Jarmo Tapani Roiha 72 v, Sirkka Marjatta Kallio 69 v, Eeva Liisa Peltola 60 v, Harri Tapani Leppänen 54 v.

Leppävaaran seurakunta Kastetut Benjamin Martti Nestori Ahava, Eemeli

Onni Benjamin Ahvensalmi, Adessa Anna Helena Jokinen, Sofia Amanda Katarina Kemppi, Lenni Evert Keränen, Eero Aleksi Marin, Alisa Anna Maria Nauha, Oona Alina Partonen, Milli Cecilia Siivonen. Avioliittoon aikovat Atte Pekka Mikael Hartikainen ja Milla Maria Johanna Luopakka, Antti Sakari Humppi ja Elisa Maria Tuukkanen, Samu Matias Timonpoika Jauhiainen ja Sari Marjut Ahola, Sami Heikki Lipponen ja Arja-Helena Vesterinen, Juuso Viljami Mantere ja Anna Mikaela Herttuainen, Tuukka Markus Mäkelä ja Karoliina Anni Maria Kilpeläinen, Veikko Matias Salminen ja Kirsi Maarit Vikman, Pekka Ilmari Tyrylahti ja Saila Sinikka Tihinen. Hautaan siunatut Antti Tapio Hakala 87 v, Annaliisa Kallio 86 v, Olavi Armas Voitto Silvonen 86 v, Matti Juhani Kalja 76 v, Håkan Joel Fredrik Tallberg 75 v, Lea Marjatta Halme 68 v, Arja Astrid Yliriesto 67 v.

Olarin seurakunta Kastetut Saga Ronja Lyydia Hankilanoja, Minttu Sofia Jämsén-Smith, Emil Oliver Karioja, Sonja Fanny Sylvia Korhonen, Joonatan Owusu Kwakye, Touko Ahti Ilmari Kyrölä, Aino Emilia Munther, Max Viljami Mustonen, Calla Anniina Palmu,

10.8.2017 | Kirkko ja kaupunki a

Stella Mila Maria Pyykönen, Aleksi Armas Reponen, Onni Antero Sillantaka, Leon Theodor Salomon Soininen, Matias Manuel Timonen. Avioliittoon aikovat Erik Juhani Ansio ja Milla Tuulikki Rantanen, Henri Valtteri Ilanen ja Milla-Maria Merika Pitkänen, Tom Markus Leinos ja Minna Kristiina Turunen, Iiro Markus Siltanen ja Tiia Maria Hokkanen, Raine Aimo Aleksi Viitala ja Marjo Aliisa Marjatta Taipalus, Lauri Tuomas Westerlund ja Paula Helena Kotiniemi. Hautaan siunatut Rauha Erika Hiekkavuo 95 v, Erkki Olavi Palm 87 v, Leena Marjatta Ylinen 82 v, Heikki Herman Matilainen 76 v, Eino Matti Juhani Leinonen 68 v.

Saari 81 v, Erkki Juhani Lokka 70 v, Marja-Liisa Penttilä 70 v, Osmo Martti Kalervo Vehviläinen 58 v.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kastetut Lilia Maya Johanna Pasanen, Matilda Giorgia Alma Ruta, Wilmer Mathias Hoffman. Avioliittoon vihityt Mikael Kim Henrik Lindholm ja Mari Katariina Mikkola, Velimatti Ossi Einari Leinonen ja Ulpu Ilona Mankinen. Hautaan siunattu Erkki Olavi Ahola 95 v.

Esbo svenska församling

Tapiolan seurakunta

Döpta/Kastetut Inez Alice Hildegard Joona, Patrik Theo Tapio Laurila, Linda Lilian Lehto, Vincent Sebastian Linja-aho, Erik William Treuthardt. Avlidna/Hautaan siunatut Gretel Gunvor Irene Holmberg 92 år, Börje Holger Fredrik Böök 88 år, Anders Henrik Hellsten 78 år, Ulf Hjalmar Wallenius 78 år, Ulla Helmi Marjatta Ollonqvist 76 år, Bo Erik Christian Hagström 73 år.

Kastetut Albert Eero Matias Kemilä, Roosa Amanda Kinnunen, Antti Tapio August Kostia, Adessa Moona Marjanen, Saga Sofia Peev, Mea Helmi Maria Vahtera. Avioliittoon aikovat Reino Kullervo Korhonen ja Anu Eija Sohlman, Harri Rainer Vesanen ja Päivi Helena Kouri. Hautaan siunatut Aino Lempi Kaarina Trontti 93 v, Lyyli Kerttu Kaarina Starck 92 v, Aliisa Annikki Fritz 91 v, Anja Viola Aulikki

Riparivaari Matti Tikkanen ei komentele nuoria Tuukka Joru

Riparivaari tarvitsee herkät korvat, sillä nuoret uskoutuvat hänelle asioistaan. Matti Tikkaselta sujuvat myös saunamajurin tai roudarin hommat.

stumme riparivaari Matti Tikkasen kanssa kahvittelemassa Espoon Haukilahden rannassa. Pian saamme niskaamme kunnon ukkoskuuron, joten siirrymme sisätiloihin ihastelemasta Tikkaselle tuttuja maisemia. Tikkanen toimi kolme vuosikymmentä näkymän päässä sijaitsevan Ravintola Haikaranpesän vahtimestarina. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2011 ja ehti pohtia tovin, mitä seuraavaksi. Saamansa vinkin perusteella Tikkanen otti yhteyttä Leppävaaran seurakuntaan sillä seurauksella, että on toiminut kirkolla vapaaehtoisena jo neljä vuotta. Alunperin hän lähti ruokapalkalla kipinämikoksi viikon mittaiselle leirille Pieksämäen Partaharjulle. – Ensimmäinen leiri oli sisäänajo riparivaarin rooliin. Olin muun muassa kanttorin ja muidenkin työntekijöiden roudarina, jos tarvetta oli. Ja kokemus oli myönteinen, Tikkanen naurahtaa. Seuraavalla leirillä Tikkanen oli jo matkaan lähtiessään

Matti Tikkanen on toiminut kolmella rippikoululeirillä riparivaarina.

riparivaari. Kyky tulla toimeen ihmisten kanssa on ominaisuus, joka auttoi Tikkasta hänen työssään vahtimestarina. Tästä on ollut hyötyä myös riparivaarin tehtävissä, jotka ovat moninaiset. – Laitan grilliin tulet ja olen saunamajurina joka ilta. Tikkasen tehtäviin kuuluu iltakymmeneltä nautitun iltapalan jälkeen kuulostella, että yhteentoista mennessä olisi hiljaista. Kovistelemaan ei kuitenkaan aleta, sillä leirille tulo ja siellä olo perustuu vapaaehtoisuuteen. Eikä tiukkapipok-

si ryhdy myöskään riparivaari. Hän ei saa komentaa, mutta ei hän itsekään ole komennettavana. Nukkumaanmenoa ja muutakin leiriolemista haastaa arkipäiväinen asia, josta on tullut ikuisuusprobleema: kännykkä ja sen käyttö. – Lapsilta pitäisi saada kännykkä pois, mutta kun vanhemmat ovat ihan samanlaisia. Ja kysymys ei kuitenkaan ole kuin viikosta – ei koko loppuvuodesta. Tikkasella ei ole omaa jälkikasvua, mutta saamansa palautteen mukaan hän tulee

hyvin toimeen lasten kanssa. Riparillakin hän on leiriläisten kaveri, jolle nuoret tulevat juttelemaan varsinkin leirin edetessä. Viikon mittaisella leirillä ”Tikkikseksi” nuorten nimeämälle riparivaarille ehditään uskoutua monenmoisista asioista. – Pyörin nuorten joukossa aika ahkerasti, joten tiedän melko paljon. Mietin toisinaan, mitä jonkun nuoren kotona mahtaa tapahtua. Siellä taustalla voi olla mitä tahansa, asiaa mitenkään suurentelematta. Tikkanen sanoo kunnioit-

tavansa kaikkia leireillä olevia pedagogeja, niin pappeja, kanttoreita kuin diakonejakin. Sen havainnon hän on kuitenkin tehnyt, että leiriläiset ovat vaiheessa, jossa yhdenlaisella pedagogiikalla tunnit sujuvat jouhevammin kuin toisella. – Kuri pitää tietysti olla, mutta toisaalta tuossa iässä pitäisi osata antaa oikeassa kohdassa vähän löysää, Tikkanen miettii. Reilun viikon yhdessäolo ja leiriolosuhteet saattavat myös kiristää jonkun pinnaa. Haasteista huolimatta ”Tikkis” on lyönyt kaikkien kanssa kättä päälle sovinnon merkiksi, kun on tullut aika lähteä eri suuntiin. – Nuorilla voi olla koti-ikävää, tai poika- ja tyttökaverin ikävä. Pojilla voi syntyä leirin aikana näyttämisenhalua – syystä tai toisesta. Tikkasella on nyt takanaan kolme rippileiriä ja toivon mukaan jatkoakin seuraa. Viime leirillä kaikki viihtyivät, ruoka oli hyvää ja ilmat – no, niille ei mitään mahda. Riparivaarista oli mukava katsoa nuoria, jotka lauloivat ja kuuntelivat psalmeja mielellään. Iltarukoushetkessä nuoret ja riparivaari lauloivat samasta kirjasta. Tikkaselle, niin itsenään kuin riparivaarinakin, yhdessäolo on kaikesta tärkeintä. Ja niinpä yksi asia on varma: riparilta kotiin lähteminen on aina haikeaa. Outi Ikonen

MIELIPIDE

16 A Kirkko ja kaupunki | 10.8.2017

Osallistu tutkielmani tekoon OLETKO KRISTILLISEN vakaumuksen omaava henkilö ja elät tai olet elänyt parisuhteessa uskonnottoman/ateistin kanssa? Voit kertoa myös puolison uskonnottomuuden/ateismin vaikutuksista parisuhteeseen, ja jos teillä on lapsia, myös millaisia vaikutuksia sillä on ollut lastenne kasvatukseen. Pyydän sinua vastaamaan kyselyyn e-lomakkeella, jossa on kysymyksiä uskonnottomuuden/ateismin vaikutuksista omaan uskonnollisuuteesi. E-lomakkeen löydät osoitteesta: https://elomake.uef.fi/lomakkeet/16843/ lomake.html Jos et jostain syystä halua vastata e-lomakkeella voit myös kirjoittaa kokemuksistasi ja lähettää ne minulle sähköpostitse tai postitse. Osoitteeni on: Marja Pyyny-Nevalainen, Koivulantie 24, 80140 Joensuu ja/tai: marjpy@student.uef.fi. Pyydän sinua kirjoittamaan siitä, mikä on oma uskonnollinen taustasi, mihin uskonnolliseen yhteisöön kuulut ja miten olet siihen yhteisöön päätynyt? Millainen merkitys uskollasi sinulle on. Miten uskosi näkyy elämässäsi? Kuinka aktiivinen olet omassa uskonnollisessa yhteisössäsi? Millaisia vaikutuksia puolisosi ateismilla/uskonnottomuudella on ollut omaan uskonnollisuuteesi ja osallistumiseesi uskonnolliseen toimintaan, kuten jumalanpalveluksiin ja seuroihin. Millaisia vaikutuksia puolison uskonnottomuudella/ateismilla on ollut parisuhteeseenne tai lastenne kasvatukseen. Voit kirjoittaa nimettömänä. Kaikki vastaukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Taustatietoina pyydän sinua kertomaan sukupuolesi ja ikäsi. Jos koet voivasi osallistua mahdolliseen haastatteluun tutkielman teon yhteydessä, liitä mukaan yhteystietosi. Aineistoa käytän pro gradu -tutkielman tekemiseen Itä-Suomen yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Tutkielmani ohjaajina toimivat käytännöllisen teologian professori Jouko Kiiski ja käytännöllisen teologian lehtori Harri Koskela. Toivon, että voit vastata mahdollisimman pian! Marja Pyyny-Nevalainen Joensuu

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

Jumala ymmärtää meitä paremmin kuin kukaan ihminen ja hän voi täyttää särkyneenkin sydämen ilolla ja rauhallaan. Usein se on kivulias prosessi. Jumala tietää tuskasi ja on voimallinen auttamaan (Ps. 50:15)! Lue Sanaa, rukoile, käy hengellisissä tilaisuuksissa. Etsi sielunhoidollista ja esirukousapua. Ne eivät ole suorituksia, vaan Jumalan armonvälineitä. Jumala nostaa, kantaa ja vie perille: masennuksesta iloon ja epätoivosta toivoon. Jumala antaa sinulle monia, parempia vuosia. Saat nähdä, kuinka polkusi kirkastuu (Sananlaskut 4:18). Et voi tietää, miten hienoja juttuja Jumalalla on sinulle antaa, ellet jatka elämääsi. Älä siis luovuta elämästä, vaan luovuta taakkasi Jumalan hoidettaviksi. Marja Sollo-Kauppinen

Maallinen rikkaus katoaa, sisäinen ei

Masentunut, älä luovuta MASENTUNUTTA VAIVAA usein näköalattomuus – joskus niin pitkälle, että mieleen tulevat itsetuhoiset ajatukset. Moni yrittää itsemurhaa ja aivan liian moni onnistuu yrityksessään. Muista: Jumala on erityisen lähellä sinua silloin, kun sinulla on särjetty sydän (Ps. 34:19). Mikään ihmisapu ei riitä niin pitkälle kuin Jumalan apu. Ihmisen ja Ju-

malan apu eivät silti ole vastakkaisia: Jumala usein käyttää ihmisiä välikappaleinaan eheyttäessään meitä. Hyvä esimerkki tästä on psykoterapia. Itsetuhoisen onkin kerrottava tilanteestaan jollekin luotettavalle ihmiselle ja etsittävä apua. Anna Jumalan rakastaa itsesi eheäksi. Jumala parantaa haavoja ( Jer. 33:6). Usko, toivo ja rakkaus (1 Kor. 13:13) ovat vastalääkkeitä itsetuhoisiin ajatuksiin.

IHMISELLE ON annettu kyky ajatella ja pohtia asioita, siinä ihmisen raskas työ kaiken muun raatamisen ohessa. Kun katsoo ympärilleen, voi nähdä monia epäkohtia ja moni löytää niitä omasta elämästäänkin. Tiedotusvälineet tuovat uutisia kaukaa, ja samalla voi ajatella, että koko maailma on mätä. Ihmisarvokin mitataan rahassa. On murheellista, jos ihminen jää tähän tilaan surkuttelemaan itseään ja elämäänsä, eikä näe enää muuta kuin epäonnistumisen, joka tietenkin on muiden syytä. Olen ollut tällaisessa tilanteessa, josta ei näy ulospääsyä, mutta sanon, ettei se ole kenellekään mahdotonta. Se vaatii vain edelleenkin työtä, työtä ja työtä. Moni ei tätä halua kuulla, mutta se on tosiasia. Joskus on totista työtä muuttaa omaa näkökulmaansa ja arvioida, mille elämä on perustunut. On helppoa syyttää köyhää omasta köyhyydestään, mutta köyhyydestä huolimatta ihminen voi tuntea olevansa monin tavoin rikas ja maallinen rikkaus on katoavaista, sisäinen ei. Yhteiskunta määrittää normit, milloin ihminen on yhtä hyväksytty joukkoon kuin muut, mutta kun elää omien arvojensa mukaan, voi tuntea olevansa oikeasti vapaa. Vapaus on kultaakin kalliimpaa. Päivi Kangas Espoo