Kirkko ja kaupunki 2017 14 helsinki

14

HY VÄN TÄHDEN.

10.8.2017 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

A 10 Suomenlinnassa pääsee nyt pyörätaksin kyytiin B 6 Asta Leppä: Oudoksi leimautuminen käy helposti

Papilta pataan Kolme kertomusta lempipapin löytämisestä.

Sami Kuuselaa ja kirkkoherra Mimosa Mäkistä yhdistää savate-harrastus.

B1

Ranskalainen esseisti Joseph Joubert (1754–1824) teoksessaan Pensées

Tutkittuun tietoon ja perehtyneisyyteen perustuva tieto on ilman muuta arvokkaampi kuin tuosta vain keksitty.

Toimittaja Johanna Korhonen Suomenmaan blogissa 31.7.

Iankaikkisesti

Ne, jotka eivät koskaan tarkista mielipiteitään, rakastavat enemmän itseään kuin totuutta.

Tänään

Eilen

2 a Kirkko ja kaupunki | 10.8.2017

Moukka ei yritäkään ymmärtää, silti hän tahtoo mielipiteensä julki.

Sananlaskujen kirjan luvusta 18

Rukous

Pääkirjoitus

istock

Martta ja Maria Jeesuksen juttu laupiaasta samarialaisesta kuuluu yleissivistykseen, en siis kertaa sitä tässä. Kertomuksessa ihmiset jaetaan hyviin ja huonoihin sen mukaan, miten he suhtautuvat apua tarvitsevaan lähimmäiseen. Itse asiassa koko tarina on Jeesuksen vastaus hänelle esitettyyn kysymykseen, että kuka muka on minun lähimmäiseni.

Jeesuksen vastauksen ydin on siinä, että mistä minä tiedän, kuka minun lähimmäiseni on. Silti pitää auttaa, kun toinen on avun tarpeessa. Että toisen ihmisen tarve velvoittaa minua riippumatta siitä kuka hän on ja kuka minä olen häntä auttamaan.

Kristinusko ei ole vain taivastelua eikä vain tulevaan elämään kurottelua. Kyse on siitä, tapahtuuko Jumalan tahto myös maan päällä niin kuin taivaassa.

Ja jos ei näytä tapahtuvan, meidän on kristittyinä tehtävä asialle jotakin.

”

Toisen ihmisen tarve velvoittaa

minua riippumatta siitä kuka minä olen häntä auttamaan.”

Oli aika, eikä siitä ole kovin kauan, kun toiset kristityt katsoivat, että oikeaa hengellisyyttä on se kun rukoillaan mahdollisimman paljon ja mahdollisimman hartain kielikuvin.

Toiset kristityt taas katsoivat, ettei sen rukoilemisen kanssa ole niin tarkkaa, kunhan toimitaan mahdollisimman aktiivisesti oikeudenmukaisemman maailman ja ihmisoikeuksien puolesta.

Hengellisyys ja yhteiskunnallisuus nähtiin toisensa pois sulkevina vaihtoehtoina.

Tämä omituinen kahtiajako ei ole täysin joutunut kadotukseen, minne se kokonaan kyllä joutaisi. Varsinkin näillä leveyspiireillä se sinnittelee ikävä kyllä edelleen.

Voisimme hakea esimerkkejä vaikkapa Saksasta, missä luterilaiset kirkot toimivat jo DDR:n aikana tärkeinä kokoontumispaikkoina: yhteiskunnalliset muutokset ja rukous kietoutuivat saumattomasti yhteen. Katoliselta puolelta mallia voisi hakea Roomasta ja St. Egidion yhteisöstä, jossa radikaali toiminta syrjittyjen kanssa ja puolesta yhdistyy muodoltaan hyvin perinteiseen yhteiseen rukoukseen.

Jeesuksen ystävistä Martta ahersi ja piti huolta toisten hyvinvoinnista. Hänen sisarensa Maria taas istui hiljaa Mestarin jalkojen juuressa. Jos mielii seurata Kristusta, kannattaa ottaa oppia kummastakin siskosta.

Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Tänäänkin minua väsyttää.

Tänäänkin puristaa rinnasta.

Ole minun kanssani, Jumala, tämän usvaisen olon keskellä.

Ole kanssani illalla, kun nukkumaanmeno pelottaa.

Ole kanssani aamuyön hetkinä, kun uni ohenee ja herään huoliin.

Pidä sinä minusta ja läheisistäni huolta.

Lainasanat

”

Kun matkustaa eri paikkoihin, on aina jotain kuoltava, että voi omaksua uusia asioita.”

Seuraava lehti ilmestyy

24.8.

taiteilija Sari Palmgren sivulla A 7

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 10.8.2017 numero 14 kirkkojakaupunki.fi Kannen kuva: Sirpa Päivinen

10.8.2017 | Kirkko ja kaupunki a

3

D-asemat eri puolilla Helsinkiä ovat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja osa Diakonissalaitoksen toimintaa. Saija Karjala ja Anne Hietalahti työskentelevät Kontulassa.

Hoivabisnes

takoo rahaa diakoniaan 150-vuotias Helsingin Diakonissalaitos tahtoo auttaa heikompia ja samalla pärjätä sosiaali- ja terveysalan kilpailussa.

”

Teksti Hanna Antila kuva Sirpa Päivinen

Kuinka auttaa päihdeongelmaisia, kerjäläisiä, syrjäytyneitä nuoria, kidutettuja ja muita heikkoja niin, että toiminta on samalla taloudellisesti kannattavaa? 150-vuotisjuhliaan viettävä Helsingin Diakonissalaitos (HDL) on tasapainoillut tämän teeman kanssa koko historiansa ajan.

Diakonissalaitoksen alkuaikoina kolme neljäsosaa tuloista tuli perustaja Aurora Karamzinilta tai hänen hankkimiltaan rahoittajilta.

Nykyään Diakonissalaitos on säätiökonserni, jonka alla toimii erilaisia yksiköitä, hankkeita ja tytäryhtiöitä.

Rahoitusta tulee monesta suunnasta: tytäryhtiöiden, kuten esimerkiksi ikäihmisten asumispalveluita tarjoavan Hoivan tekemästä liiketoiminnasta, varainhankinnan kautta sekä sijoituksista ja kiinteistöistä.

Lisäksi HDL tekee työtään erilaisina hankkeina, joissa on mukana omaa rahaa, yhteistyökumppaneita ja ulkopuolista rahoitusta.

Viime vuodet ovat olleet Diakonissalaitokselle taloudellisesti haastavia. Kilpailu sosiaali- ja terveysalalla on kovaa ja koulutuspalveluiden valtionosuuksia on leikattu.

Säätiökonsernin varsinaisen toiminnan tulos oli viime vuonna 4,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Myös vuoden 2017 tilikaudella varsinaisen toiminnan tuloksen arvioidaan jäävän negatiiviseksi.

Toisaalta tilanteeseen on myös reagoitu. Toimintaa on yhtiöitetty, ja jo vuonna 2014 osa Diakonissalaitoksen aiemmin kokonaan omistamasta lääkärikeskus Diacorista myytiin LähiTapiolalle. Tänä vuonna Diacor ja Terveystalo yhdistyivät ja Diakonissalaitoksesta tuli yksi merkittävistä Terveystalon vähemmistöomistajista.

– Kaupalla haettiin vakautta ja sitä, että säätiöllä on sen verran omaisuutta, että tätä työtä pystytään tekemään vielä ainakin toiset 150 vuotta,

Kyllä me uskomme, että arvoilla voi erottautua, vaikka hintakin on tärkeä.

sanoo Diakonissalaitoksen talousjohtaja Alisa Yli-Villamo.

Yksityistä terveydenhoitoa ja muun muassa työterveyshuoltoa tarjonnut Diacor tuotti Diakonissalaitokselle noin kaksi miljoonaa euroa osinkotuottoa vuodessa.

– Diacorillakin oli vuotensa ja vuotensa, mutta olihan se tärkeä osinkovirran lähde. Diacorin tarjoama terveydenhuolto ei ollut ihan ydinaluettamme, mutta se oli sijoitus, joka turvasi työn heikommassa asemassa olevien parissa, Yli-Villamo kuvailee.

Sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalveluilla on entistä laajemmat ja avoimemmat markkinat ja kilpailu kovaa. Yli-Villamon mukaan Diakonissalaitoksella suhtaudutaan muutokseen avoimin mielin.

Joissakin palveluissa kilpailu kovenee, mutta toisaalta Diakonissalaitos tekee paljon töitä sellaisten erityisryhmien parissa, jotka vaativat erityisosaamista.

Suunta on se, että jatkossa Diakonissalaitos painottuu enemmän sosiaalipalveluihin kuten syrjäytymisvaarassa olevien nuorten asumispalveluihin.

– Kyllä me uskomme, että kilpailutuksissa arvoilla voi erottautua, vaikka hintakin on tärkeä. Laadussa ja ammattitaidossa olemme vahvoilla. ■ Helsingin Diakonissalaitos 150 vuotta -korttelijuhla 24.8. klo 11–17 Alppikadulla, esiintyjinä mm. Reino Nordin. Lisätiedot www.hdl.fi.

4 a Kirkko ja kaupunki | 10.8.2017

6 000

ekaluokkalaista aloittaa Helsingissä koulunsa tänä syksynä. Kaupungin suomenkielisten peruskoulujen lukuvuosi alkaa torstaina 10.8.

Kaisa Kariranta

Rukouksella sortoa vastaan

Helsingin piispanvaali saattaa ratketa jo 16.8.

Jännitys tiivistyy piispanvaalissa Kenestä tulee Irja Askolan seuraaja Helsingin piispaksi? Se saattaa selvitä jo 16.8., jolloin on piispanvaalin ensimmäinen kierros. Mikäli uutta piispaa ei valita vielä silloin, ratkaisu tapahtuu kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä toisella äänestyskierroksella 1.9.

Ehdokkaita vaalissa on kolme: Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa, Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri Kaisamari Hintikka sekä Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo. Äänioikeutettuja on 1786, joista puolet on pappeja ja puolet maallikoita.

Piispanvaalia on edeltänyt ennennäkemättömän vilkas vaalikampanja, jossa virallisten vaalipaneelien lisäksi kullakin ehdokkaalla on ollut omia tilaisuuksia ja netti- ja Facebook-sivut. Viimeinen virallinen vaalipaneeli pidetään Sanomatalon mediatorilla 14.8. kello 17.

Parikymmentä sateenkaariparia siunattu tai vihitty Papit ovat siunanneet tai vihkineet kevään ja kesän aikana jo parikymmentä samaa sukupuolta olevien parien avioliittoa, kertoo Kotimaa24-uutissivusto. Vihkimisiä on ollut eri puolilla Suomea. Sateenkaaripareja siunanneita tai vihkineitä pappeja on toistakymmentä.

Uusi avioliittolaki astui voimaan 1.3.

Osa papeista on ilmoittanut vihkivänsä pappeja sen mukaisesti. Kirkon ylimmässä päätöksentekoelimessä kirkolliskokouksessa oli toukokuussa esillä aloite kirkon avioliittokäsityksen laajentamisesta. Se on valiokuntakierroksella.

Berliiniläinen kirkko toimi DDR:n aikana kielletyn kansalaisoikeusliikkeen kohtaamispaikkana. Seurakunta kamppailee edelleen ihmisoikeuksien puolesta.

Teksti ja kuva Jorma Mattila

V

apaus on kallis asia. Vapaus on politiikkaa ja politiikka on elämänalue, jota kirkko ei voi välttää.

– Eikä sen pidäkään välttää, sanoo berliiniläisen evankelisen Gethsemane-seurakunnan pastori Christian Zeiske.

Turkin poliisi pidätti heinäkuussa berliiniläisen Gethsemane-seurakunnan jäsenen Peter Steudtnerin. Kansainvälistä työtä tekevä ihmisoikeusaktivisti Steudtner toimi alustajana Turkissa järjestetyssä seminaarissa, jonka aiheena oli tietotekniikkajohtaminen sekä stressien ja traumojen hallinta. Tutkintotuomarin syyte koskee aseellisen terroristiorganisaation tukemista.

Siitä lähtien Peter Steudtner on virunut tutkintavankeudessa yhdessä viiden muun ihmisoikeusaktivistin kanssa.

Tilanne ei jättänyt itäisen Berliinin Prenzlauer Bergin kaupunginosassa toimivaa seurakuntaa kylmäksi. Kirkon kelloja alettiin soittaa joka päivä kello 18. Samalla kirkon ovet avataan ja ihmisille tarjotaan mahdollisuus rukoilla yhdessä Steudtnerin vapauttamisen puolesta.

– Valitettavasti emme pääse Istanbuliin tarjoamaan suoranaista apua. Siksi tartumme niihin toimiin, jotka ovat meille mahdollisia. Poliittisesti katsottuna se on vielä kovin vähän, sanoo Zeiske.

Seurakunnan antaman julkilausuman mukaan kirkon jäsenet pitävät Turkin oikeuslaitoksen menettelyä käsittämättömänä. He vaativat Peterin Steudtnerin välitöntä vapauttamista.

Tietääkö Turkki, mitä Berliinissä tapahtuu?

– Kyllä. Olen vakuuttunut siitä, että Turkin salainen palvelu on tehtäviensä tasalla. He tietävät tarkkaan, mitä me täällä teemme.

Minä toivon, että myös Peter saa näistä meidän toimistamme tiedon.

Gethsemane-seurakunta on lähettänyt kutsun kaikille muille Berliinin seurakunnille, jotta ne lähtisivät mukaan kampanjaan ja samanaikaisiin esirukouksiin. Tavoite on, että kun missä hyvänsä Berliinin kirkossa järjestetään konsertti tai yleisötilaisuus, niin aluksi lausutaan muutama sana Peter Steudtnerin puolesta.

– Näin ihmiset kuulevat täs-

tä vääryydestä uudelleen ja uudelleen eri yhteyksissä. Tähän mennessä kaikki kirkot ovat vastanneet innokkaasti, että kyllä vaan, tässä me haluamme ehdottomasti olla mukana, hymyilee Zeiske.

Seurakunnan väki vaatii saksalaisia ja eurooppalaisia poliitikkoja tarttumaan hellittämättä kaikkiin toimiin Turkissa pidätettyjen aktivistien vapauttamiseksi.

Gethsemane-seurakunta on noussut ennenkin valtiovaltaa vastaan. Vuonna 1989 DDR:ssä se toimi kielletyn kansalaisoikeusliikkeen kohtaamispaikkana.

Pastori Zeiske, voiko rukouksella muuttaa maailmaa?

– DDR:n rauhanomaisen vallankumouksen tapauksessa rukous kyllä muutti maailmaa.

– Rukoillessaan kristityt toimivat poliittisesti. Emme tiedä, miten asiat olisivat sujuneet ilman rukouksen voimaa vuonna 1989.

Saksan keisari Wilhelm II määräsi aikoinaan Prenzlauer Bergin uuden kirkon nimeksi Gethsemanekirkko. Nimi johtuu Getsemanen puutarhasta, jossa Kristus teki päätöksen astua kuolemaan.

10.8.2017 | Kirkko ja kaupunki

Valvokaa ja rukoilkaa, wachet und betet, on Gethsemane-kirkon tunnuslause. Päivittäisiä yhteisiä rukouksia ei lopeteta ennen kuin Peter Steudtner on vapautettu.

A

Kärsittekö unettomuudesta Etsimme henkilöitä kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa tutkitaan uudenlaisen lääkkeen tehoa vertaamalla sitä lumelääkkeeseen unihäiriöiden hoidossa.

Voitte osallistua tutkimukseen, jos:

· olette yli 18-vuotias · kärsitte unihäiriöistä: - nukahtamisvaikeus - unen katkonaisuus - tai aikaisin herääminen

· ette sairasta muuta mielenterveyden häiriötä · ette käytä säännöllisesti psyykenlääkkeitä tai liikaa alkoholia

Tutkimus kestää enintään 59 viikkoa ja sisältää 16 tutkimuskäyntiä. Tutkimuksessa pidetään unipäiväkirja unen laadun selvittämiseksi. Tutkimus ja siihen kuuluvat vastaanottokäynnit ja lääkkeet ovat maksuttomia.

Turkissa pidätetty Peter Steudtner

Suomessa tutkimuksesta vastaavana tutkijana toimii dosentti Antti Ahokas, Lääkärikeskus Mehiläinen Helsinki.

Yhteiskuntatieteilijä, valokuvaaja ja elokuvadokumentaristi.

Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö.

Syntynyt 1971 Berliinissä, omistautunut kansainväliselle ihmisoikeustyölle.

Keisari halusi varoittaa alamaisiaan, että tarpeen vaatiessa myös heidän tulee mennä kuolemaan, jos vaikka sota niin vaatii.

– Yhtäkkiä DDR:n loppuaikoina kirkkomme nimi sai aivan uuden merkityksen. Nousta vastarintaan, pysyä valveilla ja rukoilla, ne olivat sen historiallisen hetken antamia uusia merkityksiä, sanoo pastori Zeiske.

Gethsemanekirkon motto on ”Valvokaa ja rukoilkaa”. Millainen vastuu velvoittaa kristittyjä maailmassa, jossa ihmisoikeuksia loukataan räikeillä tavoilla?

”

JOS KIRKKO EI TEE MITÄÄN EIKÄ HAVAHDU EIKÄ NÄE AJAN MERKKEJÄ, SEKIN ON POLITIIKKAA.” PASTORI CHRISTIAN ZEISKE

– Me sovellamme ja noudatamme rauhan sanomaa. Sen takana meidän kristittyjen on suoraselkäisesti seisottava. Kirkko on joka tapauksessa poliittinen.

Jos kirkko ei tee mitään eikä havahdu eikä näe ajan merkkejä, niin sekin on politiikkaa. Se on huonoa politiikkaa, mutta poliittista joka tapauksessa, korostaa pastori Zeiske.

PETER STEUDTNERIN elämänkumppani Magdalena Freudenschuss suree järkyttyneenä poissaolevaa miestään.

– Tämä on ehdottomasti absurdia. Meillä ei ole mitään tie-

Toiminut muun muassa vapautettujen lapsisotilaiden jälleensopeuttamistyössä Mosambikissa.

Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 10.8. tai pe 11.8. klo 15-18 soittamalla maksuttomaan numeroon 0800-199299, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

Gethsemane-seurakunnalta on evätty mahdollisuus suoriin yhteydenottoihin Steudtnerin kanssa.

toa, miten elämämme tästä eteenpäin tulee kulkemaan. Kukaan ei tiedä, miten kauan Peter joutuu olemaan pidätettynä Turkissa.

Epätietoisuus painostaa minua ja tekee minut surulliseksi, hän sanoo hiljaisella äänellä.

Saman surun jakavat Peterin kaksi lasta ja hänen äitinsä.

– Meidän elämästämme puuttuu yhtäkkiä joku. Kaipaamme isää, aviomiestä ja poikaa. Tuntuu hyvältä, kun saamme kotiseurakunnalta näin paljon tukea, sanoo Magdalena Freudenschuss.

Turkki on islamistinen maa ja te olette evankelisia kristittyjä. Ettekö te Gethsemane-seurakunnassa pelkää, että protesti tulee ymmärrettyä väärin?

– Me kristityt protestoimme vallanpitäjiä vastaan. Me protestoimme presidentti Recep Tayyip Erdogania ja hänen edusmiestensä esittämiä mielipuolisia syytöksiä vastaan. Me toivomme, että he tulisivat järkiinsä ja rukoilemme, että Jumala antaisi heille siihen ymmärryksen. Sitä heillä ei nähtävästi ennestään ole, sanoo pastori Zeiske.

Samaan aikaan Peterin kanssa Turkin poliisin erikoisyksikkö pidätti muun muassa Amnesty Internationalin Turkin maajohtaja Idil Eserin sekä Amnesty-aktivisti Ali Gharavin.

Yli 1 000 kurssia!

Jos kaipaat uutta inspiraatiota tai haluat kehittää taitojasi, tutustu runsaaseen kurssitarjontaamme.

www.helao.fi Töölöntullinkatu 8 toimisto@helao.fi 09 41 500 300

Kodin seniorihoivaa.

Oma elämä omassa kodissa on kaikkein tärkeintä. Ota yhteyttä ja räätälöimme kanssasi palvelusuunnitelman.

Diana Care tarjoaa muistihoitajapalvelut, kodinhoidon ja lähihoitajapalvelut. Soita ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä.

p. 040 581 2124 www.dianacare.fi

5

66

A

Sari Palmgrenin Aidatut unelmat -kävelyteos alkaa Kannelmäen Sitratorilta ja päättyy kasvisillalliseen Malminkartanon omenapuutarhassa.

Kirkko ja kaupunki | 10.8.2017

Esperi kutsuu asumaan!

Hoivakoti Tilkka ja Hoivakoti Untuva

Tarjoamme turvallista asumista, hyvää hoivaa ja yhteisöllisen arjen ikäihmisille. Esperi Hoivakoti Tilkantähti tarjoaa kevyesti tuettua palveluasumista funkkiskaunottaressa. Esperi Hoivakoti Untuva on viihtyisä ikäihmisten koti Lauttasaaressa. Vakituisen asumisen ohella palveluihin kuuluu tilapäinen asuminen esimerkiksi putkiremontin ajaksi.

Lisätietoa, esitetilaukset ja yksityisnäytöt Marika Seppälä | 046 923 0080 | marika.seppala@esperi.fi

Koti palvelujen keskellä

ikä oikeuttaa hyvään elämään Ikäihmisellä on oikeus nauttia voimavarojensa mukaisesta, hyvästä ja merkityksellisestä elämästä – joka päivä.

Kävelyteos tarjo aa elämyksiä Kaarelassa

Wilhelmiina on yksilöllisyyttä arvostava palvelukoti, jossa voi elää omannäköistä elämää palvelujen keskellä. Meillä on koteja erilaisiin tarpeisiin, itsenäisistä asujista ympärivuorokautista hoitoa tarvitseviin.

Tule tutustumaan meihin ja ota halutessasi läheisesi mukaan.

Tarjoamme teille käynnillä lounaan.

Lämpimästi tervetuloa!

Parituntisella kävelyretkellä kuljetaan Kannelmäessä ja Malminkartanossa ja sukelletaan kuulokkeet päässä tanssi- ja musiikkiesityksiin.

Soita ja sovi tutustumiskäynti!

puh. 09 473 47

3

Minna Saranpää / Wilhelmiina

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

www.wilhelmiina.fi Asumispalvelukeskus Wilhelmiina Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI puh. 09 473 473 | wilhelmiina@wilhelmiina.fi

Ota yhteyttä Otavamedia Oy:n ilmoitusmyyntiin Juha Kurvinen, 040 541 5787

Tuire Sillanpää, 040 594 4204

Kari Salko, 0400 604 133

etunimi.sukunimi@otava.fi

H

elsingin juhlaviikoilla on ohjelmaa myös keskustan ulkopuolella. Kaarelan alueella, Kannelmäessä ja Malminkartanossa, kutsuu katsojia monimuotoinen kävelyteos Aidatut unelmat.

Teoksen on tuottanut Uuden tanssin keskus Zodiak, ja siihen on tehnyt koreografian Sari Palmgren.

– Lähtökohtana on aitaaminen, tilan rajaaminen ja siinä liikkuminen.

Kysyn, miten julkisessa ja yksityisessä tilassa saa liikkua ja mitä siellä saa tehdä.

– Kuulin, että alueella sijaitsevalla omakotialueella ei aiemmin ollut lainkaan aitoja. Nykyään sen asukkaat haluavat aidata ja rajata tarkasti oman reviirinsä. Itsellänikin on pieni piha, ja olen miettinyt, haluanko ulottaa sen hoitamisen tietyn rajan ulkopuolelle.

Palmgrenin mukaan tästä nousee

10.8.2017 | Kirkko ja kaupunki a

7

Sari Palmgrenin vinkit Juhlaviikoille Vixen Konepaja Brunossa to 17.8. klo 19, pe 18.8. klo 19, la 19.8. klo 14 ja 19 sekä su 20.8. klo 14. Tsekkiläisen Leos Janácekin klassikko-oopperaan Ovela kettu pohjautuvassa teoksessa yhdistyvät oopperamusiikki, teatteri ja silent disco. Daisy Evansin ohjaamaa esitystä seurataan kuulokkeet päässä.

Confessions Huvilassa ti 22.8. klo 19. Nico Muhlyn ja Teiturin yhteisteos on barokki- ja popmusiikkia yhdistävän 14 laulun sarja. Teoksen innoituksena ovat olleet nettivideot YouTuben varhaisajoilta.

Kaisa Salmen osallistava taideteos #Tekoja la 26.8. kutsuu ottamaan toiset huomioon pienillä teoilla yhden päivän ajan. Seuraa esiauttajia osoitteessa inhimillisiäuutisia.fi/tekoja ja jaa oma hyvä tekosi tunnisteella #tekoja.

Lisätietoja ja liput: helsinginjuhlaviikot.fi.

kysymys, voisiko tilan käsittää laajemmin. Siihen sisältyvät vastuu ympäristöstä sekä lähialueen ihmisistä ja eläimistä huolehtiminen.

Elämyksellinen teos starttaa Kanneltalon edestä Sitratorilta. Valittavissa on kolme eri reittiä, joissa on osittain samoja kohteita. Yhdelle reitille mahtuu 13 osanottajaa.

– Osallistujille jaetaan kuulokkeet, joista kuullaan musiikkia, monen tyyppistä äänimaailmaa sekä alueen asukkaiden ja muiden kaupunkilaisten tarinoita luontosuhteestaan, Sari Palmgren kertoo.

Reitteihin sisältyy yksityisiä puutarhoja, Antinniityn yhteisöpuutarha, kerrostalon sisäpiha, kirkko ja metsäalue.

Kohteissa on tanssi- ja musiikkiesityksiä. Esimerkiksi Kannelmäen kirkossa Mikko Perkola soittaa vanhaa jousisoitinta, viola da gambaa, ja met-

”

Olemme tehneet Kanneltalon kanssa yhteistyötä ja tutustuneet alueen ihmisiin, mikä mahdollisti näin laajan esityksen.”

sässä Kannelmäen seurakunnan lapsikuoro Kannelkellot esiintyy naiskuoron kanssa.

– Kaikki reitit päättyvät Malminkartanon omenatarhaan, jossa voi lisämaksusta nauttia viisi ruokalajia sisältävän kasvisruokaillallisen. Ateria on katettu omenapuiden lomassa olevaan

telttakatokseen, Palmgren selvittää.

Pari tuntia kestävälle, vaihtelevassa maastossa kulkevalle kävelyretkelle kannattaa varustautua hyvillä kengillä ja säänmukaisella vaatetuksella.

Liput on varattava kierrokselle ja illalliselle etukäteen.

Aidatut unelmat -teoksen esittävät monitaiteellinen työryhmä sekä 70-henkinen esiintyjäryhmä. Se on osa yhteisöllistä kaupunkikulttuuria rakentavaa Minun nimeni on -taideprojektia. Kävelyteos on myös Kanneltalon 25-vuotisjuhlaesitys.

– Olemme tehneet Kanneltalon kanssa yhteistyötä ja tutustuneet alueen ihmisiin, mikä mahdollisti näin laajan esityksen. Toisaalta minulla on muutenkin taipumusta isojen projektien tekemiseen.

Sari Palmgrenin aiempiin töihin on sisältynyt ympäristöä ja kuolemaa sivuavia teemoja. Häntä kiinnostavat

ihmisen ja eläimen suhde, kestävä kehitys ja ilmastonmuutos.

– Kuolema-teema on tullut niiden kautta. Ajatuskulku menee niin, että kun tajuaa kaiken rajallisuuden, ymmärtää elämän ja tämän hetken arvon ja osaa arvostaa niitä entistä paremmin.

Taiteilija on kuvannut viime aikoina kuolemaa eri mantereilla. Työn nimi on Mortal Roadmovie, ja kuvausprosessi tulee jatkumaan vielä pitkään.

– Kun matkustaa eri paikkoihin, on aina jotain kuoltava, että voi omaksua uusia asioita. Tämän takia matkustaminen voi olla vähän pelottavaakin.

Ja onhan elämä matka ylipäätään. ■ Aidatut unelmat -kävelyteos to 24.8., la 26.8., su 27.8., ti 29.8., ke 30.8. ja to 31.8. klo 19.

Kaarelassa. Lisätietoja ja liput: helsinginjuhlaviikot.fi.

8 a Kirkko ja kaupunki | 10.8.2017

Kädet multaan seurakunnan palstalla Yhteisellä kasvimaalla ei tarvitse olla yksin. Sadosta pääsee nauttimaan koko seurakunta.

Teksti Tarmo Ylhävuori Kuva Esko Jämsä

S

ilja Hurttia on asunut koko ikänsä kerrostalossa. Omalla pienellä parvekkeella ei pysty raparperia viljelemään. Onneksi Haagan seurakunnan palstalla pystyy.

Helsingin Lassilassa sijaitsevalla palstalla kasvaa raparperin lisäksi ainakin kesäkurpitsaa, hernettä ja sipulia. Lisäksi on laaja valikoima yrttejä salviasta kirveliin.

Palstaa hoitaa vapaaehtoisten seurakuntalaisten joukko. Joka toinen viikko he kokoontuvat diakonin kanssa talkoisiin. Tarjolla on kahvia ja ”pientä tilpehööriä”. Innokkaimmat käyvät palstalla myös tapaamisten välissä.

Hurttia on yksi aktiiveista. Hän on käynyt palstalla sen hankkimisesta lähtien. Nyt menossa on viides kesä.

– Oma palsta sitoisi enemmän kuin yhteinen kasvimaa. Seurakunnan palstalla ei tarvitse yksin puurtaa, vaan pääsee tapaamaan toisia, Hurttia hehkuttaa. Viljelijöistä on muodostunut tiivis porukka.

Aktiivijoukkoon kuuluva Anja Laine on samaa mieltä Hurttian kanssa.

– Yksi tykkää tehdä jotain ja toinen toista. Omalla palstalla kaiken joutuisi tekemään itse.

Seurakunnan palsta on viljelijöidensä näköinen. Jokainen on saanut istuttaa haluamiansa kasvilajeja.

Lopputulos olisi voinut olla kaaos.

Sen sijaan kasvit ovat siisteissä penkeissä ja penkkirivien välissä pystyy helposti kulkemaan.

Viljelijöillä on apunaan kartta, johon jokainen kasvi on merkitty. Näin kukaan ei vahingossa kaiva toisen istuttamia siemeniä maasta.

Osa siemenistä on tullut lahjoituksina. Esimerkiksi Laine on tuonut palstalle retiisin ja punajuuren siemeniä sekä kesäkurpitsan taimia. Kasveja on saatu myös naapuripalstoilta.

Viljely on aloitettu aikaisin keväällä esikasvatuksella. Huopalahden kirkossa on ollut monta pientä tainta, joita vapaaehtoiset seurakuntalaiset ovat käyneet koulimassa ja kastelemassa.

– Ilman seurakuntalaisia palstaa ei voitaisi pitää, diakoni Sanna Laiho toteaa. Vapaaehtoistyöllä on tärkeä merkitys.

Myös seurakuntalaiset kokevat työnsä tärkeäksi. Anja Laine työskenteli ennen eläkkeelle jäämistään ompelijana. Toukokuu oli parasta juhla- ja hääpukujen sesonkiaikaa. Myös palstoilla se on kiireisintä aikaa. Sen vuoksi hän ei voinut hankkia omaa kasvimaata.

Eläkkeellä on onneksi aikaa. Kirkon palstan lisäksi hän hoitaa myös poikansa palstaa.

Kasvimaalla kaupunkilainen pääsee nauttimaan kasvun ihmeestä. Hurttian mukaan on jännittävää seurata, kuinka siemenestä kehittyy hentoinen taimi. Ihmeeseen tarvitaan vain vettä ja ravinteita.

Tänä vuonna taimia ei ole juurikaan tarvinnut kastella. Runsaat sa-

teet ovat pitäneet mullan kosteana.

Kolean ilman vuoksi sato on hieman myöhässä. Viime vuonna kesäkurpitsat kypsyivät jo heinäkuun lopussa. Nyt satoa on saatu vasta raparperista. Myös persiljaa voisi jo kerätä.

Palstan antimista pääsevät nauttimaan kaikki seurakuntalaiset. Esimerkiksi palstalla kasvaneita kukkia on viety jumalanpalvelusten kahvipöytiin.

Raparpereja on puolestaan hyö-

Näissä seurakunnissa viljellään Paavalin kirkon pihassa viljelylaatikossa kasvaa muun muassa tomaattia, ruohosipulia ja mansikkaa. Lisäksi on kesäkukkaistutuksia.

Lauttasaaren kirkon takapihalla on seurakuntalaisten hoitamia kaupunkiviljelmiä.

Munkkivuoren kirkon tontilla seurakuntalaiset hoitavat puutarhapalstoja.

dynnetty kesäkahvilassa. Niistä on syntynyt piirakkaa ja kiisseliä. Aiempina vuosina satoa on annettu myös syksyllä ruoanjakelussa.

Hurttia tarttuu käytävärautaan.

Sillä saa rikkaruohot irti juurineen.

Laine puolestaan ottaa kuokan ja Laiho haravan.

Puutarhatöitä ei kuitenkaan tehdä turhan vakavasti. Kolmikko innostuu ajoittain juttelemaan niitä näitä. Ulko-

10.8.2017 | Kirkko ja kaupunki a

9

Kaupungin kasvo Esko Jämsä

puolisen silmissä he vaikuttavat ystävien seurueelta.

Joukkoon mahtuisi mukaan enemmänkin. Etenkin miehiä kaivattaisiin.

– Tänne voi tulla, vaikka ei pystyisi tekemään töitä. Voi tulla istumaan ja nauttimaan tuoksuista, Laiho kuvailee. Palstalla voi käydä myös yhteisten tapaamisten ulkopuolella. Sitä varten on vihko, johon voi kirjoittaa omasta vierailustaan.

Vaikka toiminta on suunnattu ensisijaisesti aikuisille ja eläkeläisille, ovat lapsetkin silti tervetulleita. Laine on ottanut palstalle mukaan lapsenlapsensa, kun nämä ovat olleet hänellä hoidossa.

”

Omalla palstalla kaiken joutuisi tekemään itse.”

Anja Laine

Puutarharyhmä ei ainoastaan kitke ja kuoki. He tekevät myös ”ex t­ empore ­-retkiä” lähiseudulle.

– Viime vuonna kävimme erään puutarharyhmän jäsenen siirtolapuutarhamökillä Talissa ja Hyötykasviyhdistyksessä Annalassa, Laiho kertoo.

Ryhmän toiminta ei lopu sadonkorjuuseen. Joukko tapaa myös talvella. Silloin he kokoontuvat kirkolle keskustelemaan luonnosta ja kasvillisuudesta.

Toimintaa ohjaa kaksi diakonia.

Monelle diakoniasta tulee ensimmäisenä mieleen raha- ja ruokalahjoitusten jakelu. Diakonin työ on kuitenkin huomattavasti monipuolisempaa.

– Diakonia voi olla myös toiminnallista terapiaa. Miksi pitäisi viettää ihana kesä sisällä? Silja Hurttia tiivistää.

– Silja, sinulla on sana hallussa, diakoni Laiho nauraa. ■ Puutarharyhmä kokoontuu kello 10–12 tiistaisin 22.8., 5.9. ja 19.9 Lassilan palstalla osoitteessa Niitynperäntie 10. Ilmoittaudu diakoniatyöntekijälle: sanna.laiho@ evl.fi, puh. 050 3671 225 tai elisabeth. bariskin@evl.fi, puh. 050 3671 224.

Kasvimaalla versoaa muun muassa päivänkakkaroita, pioneja ja tulilatvoja.

Kukkasia on viety jumalanpalveluksiin. Palstaa hoitaa diakoni Sanna Laiho ja Silja Hurttia.

Susanna Pykäläinen työllistää yksitoista poimijaa ja kaksi tiiminjohtajaa. Osa poimijoista on työkyvyttömyyseläkkeellä, joten he tekevät töitä vain puolet viikosta.

Susanna parantaa maailmaa omenoilla Helsinkiläisen Susanna Pykäläi- taava nimi ei kuulostanut hyvältä. sen unelma on maailma, jossa ku- Siksi Pykäläinen ideoi yhdessä yskaan tai mikään ei mene hukkaan. täviensä kanssa nimeksi Omena­ Tätä unelmaa hän toteuttaa tänä siepparin. vuonna perustamassaan OmenasiSieppari kuvaa leikkimieliseseppari-yrityksessä. Se tuottaa ylijää- ti yrityksen toimintatapaa. Omenat neistä omenoista mehua ja työllistää siepataan ennen kierrätykseen pääsamalla osatyökykyisiä. tymistä omenapuiden omistajan luOmenapuiden omistaja pääsee valla. eroon itselleen yliYritys kerää hedelmääräisistä hedelmät suoraan puusta.

Maahan pudonneita mistä maksutta. ei voi hyödyntää mePalveluun kuuluu myös puiden alusNautin tästä hetkestä. Tässä hussa. ten siistiminen ja hetkessä kaikki on mahdollista. pullollinen lähiseuPykäläiselle on oldun omenoista pulut yllätys se, kuinIhmettelen, miten tasavertaisuus ja ihmisoikeudet ka paljon kommentristettua mehua. eivät vieläkään ole kaikille Samalla omenoiteja on tullut osatyöitsestäänselvyys. den lahjoittaja tukykyisten palkkauklee tukeneeksi osasesta.

Toivon, että työkykyisten työl– Olin naiivisti ajalistymistä. Yritys mahdollisimman moni tellut, että tietenkin on palkannut henkaikki ansaitsevat sainnostuu toiminnastamme ja haluaa osallistua kilöitä, joille työllismanlaisen palkan. Aimahdollisuuksiensa mukaan. tyminen on haastaka moni yritys kuitenvaa. Joukossa on kin maksaa kehityskehitysvammaisia, vammaisille noin 9 autisteja ja syrjäytymisvaarassa ole- euroa päivässä, Pykäläinen kertoo. via nuoria.

Omenasieppari haluaa tukea – Mitä enemmän omenapuiden työntekijöidensä taloudellista itseomistajia ilmoittautuu mukaan, si- näisyyttä. Siksi kaikki saavat kuntä useammalle ihmiselle voidaan non palkkaa. antaa työmahdollisuus, Pykäläinen Lahjoitetuista omenoista puristekuvailee. taan Sipoossa mehua, joka pullotetaan Hommanäsin kartanossa PorIdea yrityksen perustamiseen syn- voossa. Pykäläisen mukaan jokaityi lennolla Norjaan. Pykäläinen oli nen pullollinen on erimakuinen yhjuuri valmistunut yliopistosta filo- distelmä, sillä mehustuksessa kaikki sofian maisteriksi ja etsi elämälleen omenalajikkeet sekoittuvat keskesuuntaa. nään.

Lentoyhtiön lehdessä oli artikkeli – Mehu tulee myyntiin heti, kun Anne Dubrausta, joka pyörittää sa- omenoita alkaa kypsyä. Viimeistään manlaista toimintaa Oslossa. Pykä- syyskuun alussa sitä voi ostaa ainaläinen otti yhteyttä Dubrauhin ja sai kin Stockmannin Herkusta ja Kansalhäneltä hyviä vinkkejä yrityksen pe- lismuseon myymälästä. rustamiseen.

Tarmo Ylhävuori Norjalaisen yrityksen nimi on Omenanluovuttajaksi voi ilmoittautua Epleslang eli suomeksi Omenavar- osoitteessa www.omenasieppari.fi tai puhelimitse soittamalla numeroon 010 318 1370. kaissa. Suomeksi rikollisuuteen viit-

P.S.

10 a Kirkko ja kaupunki | 10.8.2017

Yrittäjä Mikko Klang kuljettaa asiakkaita 5–20 euron hintaan.

Pyörätaksi kyyditsee Suomenlinnassa Jos sää yllättää, jalat väsyvät tai piknik-kori painaa liikaa, avuksi voi tilata modernin riksan. teksti Pihla Tiihonen Kuva Esko Jämsä

K

un rankkasade Suomenlinnassa alkaa, lähellä ei ole muuta sateensuojaa kuin harva vaahtera. Matkalla lähimpään kahvilaan tai tunneliin kastuisi läpimäräksi.

Sateen seasta pyöräilee mies, joka vetää perässään mustaa, läpinäkyvällä muovilla katettua vaunua.

– Tarvitseeko joku kyytiä, pyöräilijä huikkaa.

Kyllä kiitos!

Kaksi aikuista ja kaksi lasta mahtuvat sylikkäin 120-senttiselle istuimelle. Jousitus pehmentää mukulakivikadun töyssyjä, kun kuski polkee K-marketin takaa HSL:n lauttarantaan.

– Pyörällä tekee mieli vältellä mäkiä ja mukulakivikatuja, mies selittää reittiä.

Matka Kuninkaanportin läheltä kestää alle kymmenen minuuttia ja maksaa 15 euroa.

Taksi Viapori aloitti toimintansa heinäkuussa. Toistaiseksi se käsittää yrittäjä Mikko Klangin, yhden sähköavusteisen polkupyörän sekä polkemisvuorot hänen kanssaan jakavan työntekijän. Pyörä on liikenteessä aamukymmenestä iltakymmeneen.

Miksi Suomenlinna tarvitsee riksan?

– Suomenlinnassa asuu ihmisiä ja täällä käy paljon turisteja. Maasto on haastava. Kaupallinen kuljetuspalvelu on puuttunut täältä.

Klang puhuu mieluiten polkupyörätaksista.

– Riksa tuo mielleyhtymän halpaan kulkuneuvoon. Ideana ei ole ensisijaisesti tarjota turreille kaljakyytejä tai naurattaa turisteja. Pyörä on tyylikäs ja istuu maisemaan, ja vaunu muistuttaa vähän hevoskärryjä.

Työunivormuksi Klang on hankkinut Venäjän merivoimien raitapaidat, mustat ajurinlakit ja mustat housut.

Märällä säällä päälle vedetään musta kuoritakki. Pyörä maksoi noin kymppitonnin.

Suomenlinnaan on tarkoitus tulla ensi kesänä Taksi Viaporin kylttejä.

Taksin voi tilata lukemalla älypuhelimellaan kyltin qr-koodin.

– Kauhukuvani on, että joku eteläkorealainen koettaa tilata puhelimessa kyytiä omalla aksentillaan tietämättä yhtään missä päin Suomenlinnaa on. Tulevaisuudessa asiakkaan ei tarvitse soittaa eikä tietää sijaintiaan, Klang kertoo.

Pyörätaksin vaunussa olo on kuin julkkiksella. Ihmiset tuijottavat, ja yk-

si aasialaisturisti nappaa kännykkäkuvan. Toinen kysyy kyydin hintaa.

Klang saa soittaa pyöränkelloaan tiuhaan. Hoikka mies polkee ylämäetkin kevyesti. Sähköpyörä pystyy kantamaan 300 kilon kuorman.

– Iltaa kohden kyydittäminen käy raskaammaksi, kun sähköpyörän akku alkaa loppua. Kerran jouduin kyyditsemään yhden pariskunnan pelkällä lihasvoimalla. Se oli kamalaa.

Klang katsoo ennen vara-akun hankkimista, minkä verran asiakkaita alkaa tulla. Toiveissa on saada Suomenlinnaan tulevaisuudessa useampi pyörätaksi ja enemmän kuskeja.

– Aiomme tehdä työtä ympärivuotisesti. Nykyään on niin hyviä vaatteita, että niillä pärjää.

Klang aloitti sähköpyöräilyn kuskatessaan nyt seitsemän- ja viisivuotiaita poikiaan päiväkotiin pyörän peräkärryssä. Kun perhe muutti kolme vuotta sitten Suomenlinnaan, he hankkivat auton tilalle tavarapyörän, koska autoilu on Suomenlinnassa kiellettyä huoltoajoja lukuun ottamatta. Viime talvena Klang jätti pyöränsä varastoon vain kahdesti.

– Ekologisuus on minulle tärkeää.

Ihmisten pitäisi todella keventää maapallomme rasitusta. Entinen autom-

mekin kulki biokaasulla, mutta pyörä on vielä parempi.

Entisessä elämässään Mikko Klang seilasi meriä lähes kymmenkunta vuotta, kunnes esikoisen syntymä sai merikapteenin jäämään maihin. Hän tekee tällä hetkellä merenkulkuun liittyviä kehitysprojekteja konsulttina.

Kun Klangit muuttivat Suomenlinnaan, he pääsivät vuodeksi puolitutun asuntoon.

– Solahdimme saarelaisuuteen heti ja vietimme riemukkaan vuoden.

Kun poismuuton aika lähestyi, Klang löysi saaresta 35-neliöisen saunamökin, jonka sai remontoida kodiksi nelihenkiselle perheelleen. Siellä asuttiin puolitoista vuotta.

– Lapsia kylvetettiin pihalla puutarhaletkulla.

Klang pysäyttää pyörän komean kivitalon eteen Augustin Ehrensvärdin

”

Ideana ei ole ensisijaisesti tarjota turreille kaljakyytejä tai naurattaa turisteja.”

Mikko Klang

muistomerkin vieressä Susisaaressa.

Viimeisimmissä Suomenlinnan hoitokunnan asuntoarpajaisissa tärppäsi: elokuun alussa hän muuttaa perheineen 250 vuotta vanhaan taloon, jossa on moninkertaisesti asuinneliöitä ja keskellä holvikaari.

– Linnanpihasta tulee meidän takapiha. ■

Lempipappi – enemmän kuin luullaan

Start up -yrittäjä Sami Kuuselalla synkkaa hyvin kirkkoherra Mimosa Mäkisen kanssa.

Näyttelijä Simo Routarinne on löytänyt yhteisen sävelen kirkkoherra Pirkko Yrjölän kanssa.

Ylen kehityspäällikön Eero Hyvösen ja ex-opettaja Seija Kitulan lempipappi jo vuosikymmenten takaa on entinen nuorisopappi Heikki Nurmi.

Miten kaikki alkoi?

Tässä kolme tarinaa.

Teksti Jaana Rinne Kuva Sirpa Päivinen

Lyöntejä, lukkoja, kuristuksia ja heittoja sisältävä Savate Défense -itsepuolustuslaji yhdistää Sami Kuuselaa ja Mimosa Mäkistä.

– Kirkkoherra on teknisesti niin älyttömän taitava, että treenatessa sukupuoli täysin unohtuu, Kuusela sanoo.

2 B Kirkko ja kaupunki | 10.8.2017

Hakkaaminen, potkiminen ja rituaalit Start up -yrittäjä, Hupparihörhö Sami Kuuselan lempipappi on Kauniaisten suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Mimosa Mäkinen. Lempipapistaan Kuusela pitää, vaikka Mäkinen on potkinut häntä munille ja lyönyt päähän.

K

ymmenen vuotta sitten Sami Kuusela halusi oppia tappelemaan.

– Asuimme Hakaniemen pahamaineisilla kulmilla. Olin tulossa isäksi ja halusin oppia puolustamaan perhettäni, 45-vuotias start up -yhtiö Hupparihörhö Oy:n perustaja ja Underhood-palvelun kehittäjä kertoo keittiössään Viikissä.

Itsepuolustuslajeja tutkiessaan Kuusela löysi 1700-luvun Ranskassa herrasmiehille kehitetyn Savate Défensen, jossa itseä puolustetaan kävelykepin kaltaisia arkisia esineitä hyväksi käyttäen.

Lajin sivistyneisyys sai Kuuselan hakeutumaan Defense Clubille Sörnäisten Kurviin. Mimosa Mäkinen oli Kuuselan aloittaessa jo käynyt peruskurssin.

– En tajunnut yhtään, että sinä olet pappi. Alussa oli iso kynnys lyödä muijaa. Pappismuijan lyömisen kynnys oli vielä korkeampi, Kuusela muistelee.

– Pääni meni aluksi aika sekaisin lajin väkivallasta ja jouduin miettimään asiaa perinpohjaisesti Mäkinen sanoo pohtineensa paljon aggression tunnistamista.

– Aggressio pitää löytää itsestään, mutta tunnetta pitää oppia kontrolloimaan.

Defense Clubin illanvietossa Kuusela sai tietää Mäkisen olevan pappi. Nyt hän ihmettelee, miten päähän potkiminen sopii yhteen rauhanomaisen teologian kanssa.

– On siinä ristiriita. Uskon väkivallasta luopumiseen, mutta tosielämän kokemus on saanut minut miettimään asiaa toisesta näkökulmasta, Mäkinen sanoo. – Treenaan itsepuolustusta välttääkseni yhteenottoja. Defense auttaa varautumaan esimerkiksi työn mukanaan tuomiin riskitilanteisiin.

Muistan, kun sanoit, että sinulle kastetilaisuuden hengellinen sisältö ei ole kovin merkityksellinen, vaan rituaali itsessään.

Kuusela sanoo arvostavansa kirkon rituaalien jäykkyyttä.

– Otetaan esimerkiksi kuolema. Hautajaisiin tarvitaan tarkasti määritelty rituaali, jotta ihmiset pysyvät kasassa. Papin pitää olla pienesti tunteeton eikä se voi itkeä mukana. Kuolemaa käsitellään vuosia, ehkä koko elämä. Sen takia rituaalin pitää antaa illuusio, että nyt vainaja siirtyy nextille levelille.

Kosken rannalla oltiin elämän alkuun kuuluvien tärkeiden ja hauraiden ydinasioiden äärellä.

Mäkinen tutustui Kuuselan toiseen puoleen.

– Kastetilaisuus on eri tavalla intiimi tapahtuma kuin kamppailu. Oli koskettavaa, kun sinuun avautui ihan eri ikkuna kuin salilla tai illanvietoissa. Tutustuin tuoreen toukan isään, siihen Samiin, joka laittaa kaikki paukut perheeseen.

Sami Kuusela kertoo itkevänsä vuolaasti kirkossa. Se ei tarkoita, että hän olisi erityisen hengellinen ihminen.

– Kirkolla on paikkansa hyvinvointiyhteiskunnassa. Kirkon tehtävänä on heittää yleistä hybristä pysäyttäviä läppiä ja muistuttaa tuottamattomista ihmisistä.

Pappi on hänelle seremonioiden suorittaja.

– Mutta jos kriisi iskisi, mun olisi huomattavasti mukavampi jutella sun kuin jonkun mölön kanssa. Tietäisin ainakin millainen mölö on vastassa!

Mimosa Mäkinen haastaa pohtimaan kirkon jäsenyyden merkitystä.

– Minulle kirkon jäsenyys ei ole vain veronmaksuasia. Jäsenyys voi hyödyttää ulkoista organisaatiota, mutta se ei voi olla kirkon työn tai oman työnäkyni keskiössä, vaan pikemminkin juuri se kysymys siitä, miten jäsenyys resonoi kirkon ydinsanomaan.

Kuusela ei innostu kirkon nyhveröbrändistä.

– Hevijumalanpalveluksesta ja Tuomasmessusta tulee mieleen se rento riparijäbä, joka selittää,

”

että Jesse on kiva kaveri. Voisiko ehkä vaihtaa rituaalien ympäristöä tai luoda uusia rituaaleja?

Mäkinen nauraa hakevansa seuraavaksi apua start up -teologiasta.

– Voisiko kirkon ydinsanomaa kirkastaa sosiaalisessa mediassa?

Kuusela nyökkää. Miehen Underhood-palvelun liturgiasta, jonka mukaan synnyimme globaaleiksi, raha on vain väline, elämme hetkessä ja hehkumme energiaa, saattaisi löytyä vastauksia. Underhood mittaa yritysten ja asioiden merkitystä sosiaalisessa mediassa.

– Ensimmäistä kertaa on olemassa datalähde eli sosiaalinen media ihmisten kiinnostuksen mittaamiseen. Kommentit, jaot, äänensävyt ja maininnat kertovat omaa kieltään siitä, miten vahvasti kirkko on olemassa.

Lammas ja äitilammas Näyttelijä ja vuorovaikutus­ valmentaja Simo Routarinteen lempipappi on Korson kirkkoherra Pirkko Yrjölä. Yrjölä ei vedä mitään roolia vaan on ennen muuta ihminen, Routarinne kehuu.

K

irkkoherra Pirkko Yrjölä seisoo Vantaan Pyhän Laurin kirkon edessä ja huhuilee Simo Routarinnettä kuin kadonnutta lammasta.

– Missä se taiteilija oikein viipyy? Yrjölä vitsailee.

Kymmenen minuutin kuluttua kirkkotietä harppoo pitkänhuiskea mies.

– Hei lempipastori, Routarinne huudahtaa Yrjölän nähdessään. Routarinne sanoo miettineensä pastori-sanan etymologiaa.

– Pastori tarkoittaa sielunpaimenta, mutta minun silmissäni Pirkkokin on lammas. Laumanjohtaja, jolla on ihmisen ääni.

Yrjölä nyökyttelee.

– Mieleen tulee ensimmäinen käynti lampolassa. Siellä tajusin, että kaikilla lampailla on erilainen ääni.

Yrjölän mielestä pappi on ennen muuta lammaslaumansa palvelija. Routarinne myöntää, että palveleminen on ihmisyyden ytimessä.

– Mutta ei seurakunnan jäsenen tarvitse tyytyä alamaisen rooliin.

Arvoja ja asioita voi ja pitää kyseenalaistaa.

”

Hautajaisiin tarvitaan tarkasti määritelty rituaali, jotta ihmiset

Luulin, että kirkon järjestämä

pysyvät kasassa.

perheneuvonta olisi empaattista

Papin pitää olla pienesti tunteeton

hyssyttelyä. Se olikin vankan

eikä se voi itkeä mukana.”

ammattitaitoista neuvontaa.”

Sami Kuusela

Simo Routarinne

Neljä vuotta sitten Sami Kuuselasta tuli toisen pojan isä.

– Oli vähän outoa, kun tappelukaveri istui tämän pöydän ääressä ja mietti rauhallisesti, miten kasteliturgia tulisi suorittaa.

Yhdessä sovittiin, että Kusti Sylvester saa nimen Vanhankaupungin kosken rannalla.

– Olin yllättynyt, kun pyysit minua kastepapiksi, Mimosa Mäkinen sanoo.

– Olin ajatellut, että et ehkä kuulu kirkkoon.

Pirkko Yrjölä on palvellut Simo Routarinnettä vuodesta 1993, jolloin hän kastoi Simo ja Sara Routarinteen esikoistytär Raakelin.

Viisi vuotta aikaisemmin Yrjölä oli aloittanut papin työn Tikkurilan seurakunnassa. Tuolloin 38-vuotiaana hän kuului Suomen ensimmäisiin naispappeihin.

– Jouduin miettimään, miten elää papin roolissa, koska naispapille ei ollut valmista roolimallia. Se oli vapauttavaa.

– Jos kriisi iskisi, minun olisi huomattavasti mukavampi jutella sinun kuin jonkun mölön kanssa. Tietäisin ainakin millainen mölö on vastassa! Sami Kuusela antaa tunnustusta Mimosa Mäkiselle.

B 3

Pirkko Yrjölän rohkeus olla oma itsensä tekee vaikutuksen Simo Routarinteeseen, joka on aktiivinen seurakuntalainen Tulkaa kaikki -liikkeessä, yhteisen kirkkovaltuuston jäsenenä ja ympäristötoimikunnan puheenjohtajana.

4 B Kirkko ja kaupunki | 10.8.2017

Routarinne fanittaa Yrjölää hänen persoonansa vuoksi.

– Pirkossa ei ole falskiutta. Rovastin rooli ei vie Pirkkoa, vaan Pirkko roolia.

Rituaalit kuuluvat Routarinteen mielestä elämän käännekohtiin.

– Niihin ihminen kaipaa turvallisuutta. On hienoa, että paikalla oleva pappi on kuin kaveri, joka oikeasti välittää meistä.

Viimeksi fani ja idoli tapasivat Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa.

– Sinä olet aito, Routarinne huokaa.

Tunne on molemminpuolinen.

– Simo oli heti läsnä, sen vuoksi pyysin häntä lukemaan seuraavana jouluna aattoaamun jouluevankeliumin, Yrjölä sanoo.

24 vuoden aikana Pirkko Yrjölä on suorittanut kirkollisia toimituksia Simo Routarinteen lähipiirissä ja toiminut hänen laajan vantaalaisen sukunsa pappina. Vuonna 2010 hän siunasi Routarinteen isän.

– Isäsi oli maailman ihanin vanhanajan herrasmies! Kävimme samoissa kaupoissa ja samoilla lenkkipoluilla. Järkytyin, kun soitit ja kerroit, että hän on menehtynyt.

Routarinteelle oli helpotus, että Yrjölä tunsi isän.

– Minun ei tarvinnut yrittää sakastissa kertoa, millaisesta ihmisestä on kysymys.

Suru oli Routarinteelle uusi asia.

– Olin itse läsnä isän kuolinhetkellä ja otin hänestä valokuvia. Olin surusta niin sekaisin, että meinasin jakaa isästä kuvan Facebookissa. Onneksi vaimo esti. Sosiaalisessa mediassa suremisessa on vaaransa.

Yksityisempi sureminen onnistuu papin vetämässä seurakunnan sururyhmässä. Routarinne kertoo äitinsä sururyhmässä saamasta vertaistuesta ja voimasta.

– Voisi melkein sanoa, että sieltä alkoi uusi elämä. Paljon sairastellut äiti on nykyään aktiivisempi ja terveempi kuin ennen.

67-vuotias Yrjölä toivoo voivansa vetää vapaaehtoisena sururyhmiä myös eläkkeellä. Syy on yksinkertainen: ne ovat niin antoisia.

Routarinteellä on omakohtaistakin kokemusta seurakunnan palveluista.

– Olemme käyneet vaimoni kanssa perheneuvonnassa. Tosin luulin, että kirkon järjestämä neuvonta olisi empaattista hyssyttelyä. Se olikin vankan ammattitaitoista neuvontaa.

Piippu, myssy, anorakki ja ahdistus Ylen kehityspäällikön Eero Hyvösen ja ex-opettaja Seija Kitulan lempipappi on Vartiokylän seurakunnan entinen nuorisopappi Heikki Nurmi.

Hessu Nurmi auttoi teini-ikäisen Hyvösen irti rajusta ahdistuksesta.

P

uotilan kappelissa kaikuu nauru, kun 72-vuotias Heikki Nurmi, 58-vuotias Seija Kitula ja 58-vuotias Eero Hyvönen muistelevat 1970-lukua. Vartiokylän seurakunnan eläkkeellä oleva kirkkoherra on huumorimiehiä. Hän kertoo juttuja ja matkii trumpettia.

Hyvöseen ja Kitulaan tutustuessaan nuorisopastori Nurmi oli 29-vuotias.

– Seija oli rippileirin isosena. Eero asui tuossa naapurissa. Nuoret maleksivat kappelin ympäristössä, Nurmi kertoo.

Rippileirille laitettiin nuorimmat papit. Nuoresta pastorista oli nuorisolle iloa ja seurakunnalle hyötyä: hän muun muassa toi leirille modernimpaa teknologiaa: piirtoheittimen.

Hessu Nurmi on kulkenut Eero Hyvösen ja Seija Kitulan mukana pitkään. Nuorisopastorista tuli vuosien saatossa uskottu ja perhepappi.

Kitula tapasi nuorisopastori Nurmea Puotilan kappelissa järjestetyillä nuorten ehtoollisilla ja Kirkkopäivillä. Erityisen vaikutuksen häneen tekivät Nurmen piippu, myssy ja anorakki.

– Näytit rennolta, mutta sovit isähahmoksi. Reppuselkääsi oli helppo kivuta ja sinua sai halata.

Puotilan kappeli ja kartanon metsä olivat Rantakartanontiellä asuneen Eero Hyvösen hoodia. Seija Kitula kiinnitti huomionsa kiharatukkaiseen poikaan.

– Istuimme kappelin ovien edessä, kun pyysin Eerolta saada kammata hänen hiuksiaan. Otin ison taskukamman hänen farkkujensa takataskusta ja aloin kammata. Siitä päädyimme ensisuudelmaan.

Ensirakkauden ryppyjä Kitula selvitteli Heikki Nurmen kanssa. Hänestä oli luontevaa soittaa Hessulle ja uskoutua hänelle.

Hyvönen kärsi nuoruuden ahdistuksesta.

– Epämiellyttävä olo iski vuosi rippileirin jälkeen.

Kävimme Seijan kanssa katsomassa hänen kahta kehitysvammaista veljeään hoitokodissa, Eero Hyvönen kertoo.

– Etsin vastauksia olemassaoloon ja siihen, kuka itse olen. Lääkärin luona käynti ei auttanut vaan ahdistus syveni. Pelkäsin etenkin yksin ollessani iskevää hajoamisen tunnetta. Oli helpottavaa käydä koulussa ja tavata kavereita. Homma huipentui siihen, että kävin rajalla.

Seija kehotti Eeroa ottamaan yhteyttä Heikkiin.

– Hessulla ei ollut vastauksia. Se oli oikein hyvä, sillä en minä niitä kaivannut, vaan keskustelua.

Heikki Nurmi muistaa Eeron kanssa käydyt keskustelut.

– Nuoruuteen liittyy usein ahdistusta. Olin itse saanut valmiutta mielenterveyden ongelmien käsit-

telemiseen Nikkilän ja Hesperian sairaaloissa myös miesten suljetuilla osastoilla ja Hesperian nuoriso-­ osastolla.

Nurmi tunsi Eeron isän jo ennen Eeroa. Erkki Hyvönen oli Nurmen työtoveri Kaartin pataljoonassa 1970-luvulla. Hyvösen pojan bändissä soittamisen ja opiskelun aloittamisen välissä kokema kipuilu jäi arjen alle.

– Seijalle puhuminen oli tärkeää, mutta aikuisen keskustelukumppanin eli Hessun apu oli ahdistuksen hälventämiseksi avainasemassa, Eero Hyvönen kertoo.

”

Seijalle puhuminen oli tärkeää, mutta aikuisen keskustelukumppanin eli pappi Hessu Nurmen apu oli ahdistuksen hälventämiseksi avainasemassa.”

Eero Hyvönen

Nurmi vihki Hyvösen ja Kitulan Puotilan kappelissa 36 vuotta sitten 1.8.1981. Vihkimisen jälkeen pari omi Nurmen. Tämä kastoi parin kolme lasta: Vilman, Pyryn ja Epun. Lasten kastamisen jälkeen yhteydenpidossa oli pitkä tauko. Kun esikoinen pääsi ripille, Nurmi kutsuttiin juhlaan kunnia­ vieraana.

Se oli kapulan siirron hetki. Vilman oma kastepappi ja isän ja äidin vihkinyt pappi antaa nyt elämänohjeita Vilmalle. ■

Kolumni

10.8.2017 | Kirkko ja kaupunki B

5

Pysyn pinnalla, vaikken rakasta itseäni

Koko Hubara Kirjoittaja on kolmekymppinen äiti, kirjailija ja Ruskeat Tytöt -median päätoimittaja. koko@ruskeattytot.fi

”

EN VÄLTTÄMÄTTÄ KOSKAAN PÄÄSE EROON SYÖMISHÄIRIÖSTÄNI. JA SE ON IHAN OKEI. EI MINUN TARVITSE.

Eräänä aurinkoisena päivänä muutama viikko sitten marssin lähimpään urheiluliikkeeseen ja ostin ensimmäiset vastaan tulleet pikkubikinit.

Pyysin kassaa leikkaamaan hintalaput irti heti ja suuntasin rannalle. Päässäni kaikui tomera, uusi ääni: Nyt saa riittää.

Olin uinut viimeksi julkisella paikalla – tyhjällä syrjärannalla – kolme vuotta sitten. Sitä ennen – keskellä yötä yhden ihmisen seurassa – vuonna 2010. Sitä ennen vuosituhannen alkupuolella, ulkomailla. Sitä ennen – en muista.

Lapsena rakastin uimista. Kävin äidin kanssa viikonloppuisin uimahallissa. Ala-astevuosina aloin käydä siellä itsenäisesti.

Oli kovin meditatiivista uppoutua ajatuksiin pyöräillessä vihannespalstojen läpi hallille, pulahtaa isoon siniseen altaaseen ja luopua painovoimasta ja polkea takaisin.

Automatkoilla halki Suomen pyysin isää pysähtymään joka jorpakon äärelle myöhään syksylläkin. Kesät asuin Välimeren rannalla, tukka ikuisella suolaveden muovaamalla takkunutturalla.

Sitten sairastuin syömishäiriöön. Tämän jälkeen ajattelin parinkymmenen vuoden ajan, että pilaan kaikkien elämän, jos menen tiloihin

uimapuvussa. Että olen lihava ja karvainen ja höllyvä ja liikaa.

En kehtaa edes kertoa, mitä kaikkia tekosyitä olen vuosien varrella keksinyt, jotta olen pystynyt välttämään kaveriporukoiden ranta- ja mökkiretket. (Sama koskee muuten saunailtoja.)

Mutta miksi juuri nyt? Miksi nyt kun olen lihonut kolmattakymmenettä kiloa, koska syömishäiriöni on muuttanut muotoaan paastosta ahmimiseksi? Miksi juuri nyt kun mahassani roikkuu viisi ja puoli vuotta synnytyksen jälkeen edelleen tyhjää nahkaa ja kylkiä täplittävät raskausarvet kuin orvokit? Miksi nyt, vaikka edelleen pidän itseäni lihavana, karvaisena, höllyvänä, liiallisena?

Miksi ei?

Minulla ei ole enää yhtään hyvää syytä jäljellä.

Eikä minulla ole enää voimia olla elämättä.

Viime aikoina olen löytänyt rauhan ajatuksesta, etten välttämättä koskaan opi rakastamaan itseäni, kehoani. En välttämättä koskaan pääse eroon syömishäiriöstäni. Ja se on ihan okei. Ei minun tarvitse. Mutta minä voin oppia tekemään tavallisia, kivoja asioita, kuten uiminen ja saunominen ja pinnalla pysyminen.

Köyhät eivät luota viranomaisiin Kirjoituskilpailu köyhyydestä tuotti karua luettavaa. Arjen sankarit taiteilevat luukkujen ja hakemusten kanssa.

M

oni toimeentulotuella elävä perhe on joutunut juoksemaan luukulta toiselle.

– Köyhistä ihmisistä on kovasti hyötyä. Me työllistämme. Kela tutkii samoja papereita kuukaudesta toiseen, kirjoittaa köyhä perheenäiti turhautuneena.

Hän ei ole ainoa lapsiperheen vanhempi, joka ei luota viranomaisiin.

Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori Sanna-Liisa Liikanen on tutkinut ammatillisessa lisensiaatintyössään sitä, mihin köyhien lapsiperheiden vanhemmat luottavat. Hänen tutkimuksensa perustuu 42 eteläsuomalaisen vanhemman kirjoituskilpailuun lähettämiin tuotoksiin. Lopputulos on karua luettavaa.

Kirjoittajista useimmat eivät luottaneet Kelaan, sosiaalitoimeen tai tukijärjestelmään. Moni kokee viranomaisten juoksuttavan heitä luukulta toiselle.

Kun viimein pääsee oikealle luukulle, on vuodatettava kaikki henkilökohtaiset asiat virkailijalle. Pahimmassa tapauksessa virkailija käyttäytyy konemaisesti, eikä huomioi ihmistä yksilönä.

– Kirjoittajat pitivät järjestelmää jäykkänä. Se ei reagoi yksilöllisiin ja usein yllättäviin tilanteisiin, kertoo Liikanen.

Pitää muistaa, että tutkimukseni aineisto on hyvin pieni ja kirjoituskilpailussa ei suoraan pyydetty kertomaan luottamuksesta, Liikanen toteaa. Moni kirjoittaja käsitteli silti arkipäiväisten köyhyyskokemusten lisäksi luottamusta.

Suomessa lapsiperheiden köyhyys on merkittävä ongelma. Peräti 12 prosenttia lapsista elää perheissä, jotka saavat toimeentulotukea. Prosenttilu-

”

Kirjoittajien mukaan kirkon diakoniatyö paikkaa jähmeää tukijärjestelmää

ku ei kerro kuitenkaan koko totuutta, sillä kaikki perheet eivät hae tukea, vaikka olisivatkin siihen oikeutettuja.

Tutkimusten mukaan usein toimeentulotukea saava perhe on myös lastensuojelun asiakas. Liikanen sai nähdä läheltä vaikeita ja pitkittyneitä taloudellisia ongelmia työskennellessään sosiaalityössä pääkaupunkiseudulla ja kahdessa pienessä kunnassa.

Köyhyydestä huolimatta monet lapsiperheet ponnistelevat pärjätäkseen. Liikanen antoi siksi jo ideointivaiheessa tutkimukselleen nimeksi Köyhät ritarit.

– Mielestäni taloudellisesti tiukoilla sinnittelevät perheet ovat tässä ajassa eläviä selviytyjiä: luukkujen, hakemusten ja erilaisten tukiverkostojen tai paremminkin niiden puutteen kanssa taiteilevia arjen sankareita, hän kirjoittaa tutkimuksensa johdannossa.

Osa kirjoituskilpailuun osallistuneista kehui viranomaisia. Usein tilanteet olivat sellaisia, joissa viranomainen toimi ennakkoluulojen vastaisesti.

Esimerkiksi Kela peri eräältä kirjoittajalta liikaa maksettuja eläkkeitä.

Virasto kuitenkin käytti harkintaa ja puolitti korvaussumman.

Kehuja saa myös kirkon diakoniatyö. Kirjoittajien mukaan diakonia

paikkaa jähmeää tukijärjestelmää. Se tarjoaa nopeaa apua.

Yksi kirjoittajista kertoo käyneensä diakonin luona ensimmäistä kertaa joulun alla. Rahaa oli vähän, ja kirjoittajasta tuntui siltä, että hän ei pysty tekemään lapselleen minkäänlaista joulua.

Hän sai seurakunnalta rahallista tukea ruokaan. Hän on saanut myös villasukkia ja lapasia.

Luottamusta viranomaisiin olisi mahdollista parantaa. Liikanen korostaa vuorovaikutuksen merkitystä.

– Meillä Suomessa luotetaan byrokratiaan. Se toimii, vaikka se on jähmeä. Tärkeää on se, miten asiakas kohdataan.

Joskus viranomainen joutuu antamaan kielteisen päätöksen. Silloin myötätuntoinen vuorovaikutus asiakkaan kanssa voi pelastaa paljon.

Nykyään moni asioi verkon kautta viranomaisten kanssa ilman kasvokkaista vuorovaikutusta. Se asettaa haasteita kohtaamiselle. Esimerkiksi viranomaisten kirjeiden olisi oltava tarpeeksi selkeitä.

– Luottamukseen liittyy myös se, että ollaan tuttuja. Asiakkaan on tiedettävä, mitä palveluita on tarjolla ja mihin hänellä on oikeus, Liikanen toteaa.

Tarmo Ylhävuori

6 B Kirkko ja kaupunki | 10.8.2017

Kurkistus kaksikasvoiseen Suomeen Asta Leppä on nähnyt satavuotiaan hyvinvointivaltiomme nurjan puolen: armoton kilpailumentaliteetti viskaa osan kansalaisista syrjään.

Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

T

oimittaja Asta Leppä sai pari vuotta sitten kutsun eriarvoisuutta tutkivan Kaksi Suomea -ryhmän jäseneksi. Professori Juho Saaren ja köyhyystutkija Maria Ohisalon vetämä ryhmä avasi Lepälle aivan uuden näkökulman suomalaisuuteen – ja samalla häneen itseensä.

– Olin siihen asti luullut olevani erityisen epäonninen ihminen. Tuntui, että aina kun mahdollista, meni jotain pieleen, Leppä kertoo aurinkoisella kesäterassilla.

– Kun kohtasin suomalaisia huono-­ osaisia, huomasin, että vaikka kuulun itsekin pienituloisiin, olen silti yhä toimintakykyinen ja jaksan harrastaa erilaisia asioita. Oikeasti huono-osaiset, työttömät, sairaat ja päihdeongelmaiset, sen sijaan vain yrittävät selviytyä päivästä toiseen. Heidän maailmastaan puuttuvat sellaiset sanat kuin toivo ja mahdollisuus, näkymä paremmasta.

Leppä innostui tutkimaan, miksi hyvinvointivaltiona pidetyssä Suomessa esiintyy niin vahvaa eriarvoisuutta. Näin syntyi faktatiedosta ja omakohtaisista kokemuksista koostuva kirja Voittajien varjot – Havaintoja epätasa-arvoisten tasavallasta.

Asta Lepän mukaan suurena syynä siihen, että ihmiset jakaantuvat yhä enemmän hyvä- ja huono-osaisiin, on globaali maailmantalous. Se perustuu ankaralle kilpailulle, ja ihmiset joutuvat kamppailemaan entistä kovemmin asemastaan ja elintasostaan.

– Jos häviää kilpailussa ja putoaa, esimerkiksi sairastuu tai jää työttömäksi, leimataan helposti luuseriksi.

Kyseessä on julmuuden generaattori, ja se osaltaan näkyy vihapuheessa, jota tihkuu muun muassa sosiaalisessa mediassa.

– Ihmisellä on tällaisessa yhteiskunnassa instrumentaalinen arvo: hän on tärkeä niin kauan kuin hänestä on jotain hyötyä.

Lepän mielestä nykyään on kaikilla elämänaloilla vallalla suorittamisen ja pärjäämisen mentaliteetti. Jo lapsena aletaan kilpailla koulussa ja harrastuksissa. Harvalla lapsella on joutoaikaa, jolloin vain voi olla ja maleksia, kuten oli vielä Lepän lapsuudessa.

– Monet pitävät esimerkiksi välivuotta ylioppilaaksi tulon jälkeen vaarallisena. Nuoren tulevaisuushan voi mennä pilalle, jos hän ei ole heti pyrkimässä jonnekin.

Pärjäämisen kuvioon liittyvät tietyt säännöt. Asta Leppä on huomannut, että ihmiset haluavat viettää

keski­luokkaista, kulutukseen perustuvaa elämää vaikka velaksi. Pankkien mainoksissa tarjotaan unelmia pakettitalojen, pihan grillikatosten ja tilavien perheautojen muodossa.

– Keskiluokkaisesta elämästä kaikkine herkkuineen voisi tehdä käsikirjan. Minua häiritsee tuossa ihanteessa tietty kaavamaisuus, sillä siinä ei ole tilaa erilaisuudelle ja epäonnistumiselle, Leppä toteaa.

– Tämä ei voi olla vaikuttamatta meihin ihmisinä, ja ilmassa onkin tietynlaista armottomuutta. Ihmiset vertailevat jatkuvasti itseään muihin, ja jos joku putoaa, ei häntä haluta auttaa, koska se voi tavallaan olla itseltä poissa. Erityisen julmia ovat ne, jotka itsekin kulkevat kuilun reunalla.

Lepän mukaan kriteerit pärjäämiselle kasvavat koko ajan, ja sen vuoksi häviäjiä on monella tasolla. Pahnanpohjimmaisena ovat asunnottomat alkoholistit, jotka usein tiedostavat hyvin tilanteensa ja syyttävät siitä itseään. Häviäjiin kuuluu kuitenkin entistä enemmän myös korkeasti koulutettuja, jotka esimerkiksi jäävät työttömäksi eivätkä työllisty heti uudestaan.

”

Jos häviää kilpailussa ja putoaa, esimerkiksi sairastuu tai jää työttömäksi, leimataan helposti luuseriksi.

Kyseessä on julmuuden generaattori, ja se osaltaan näkyy vihapuheessa, jota tihkuu muun muassa sosiaalisessa mediassa.”

Suurella osalla suomalaisista toki menee mukavasti, erilaiset hyvinvointitutkimukset antavat ymmärtää. ­Asta Leppää huvittaa, miten innokkaasti ihmiset myös haluavat viestittää muille menestymisestään ja onnellisuudestaan.

Tämä ilmenee paitsi tavaran omistamisena myös hehkutuksena sosiaalisessa mediassa. Somen selfie-kuvien täyttämässä kulttuurissa on tärkeää näyttää, miten hienoa ja elämysten täyttämää elämää me vietämme – esimerkiksi matkustelemme ja syömme eksoottisia ruokia.

– Suomalainen sananlasku ”Kell’ onni on, se onnen kätkeköön” on kääntynyt täysin päälaelleen. Toisaalta Facebookin postaukset antavat kuvitelman hallinnan tunteesta. Toisin

kuin livetilanteessa siellä voi kertoa ja näyttää itsestään sen, mitä haluaa.

Harva kertoo somessa itseään kohdanneista vastoinkäymisistä, Leppä pohtii.

Asta Leppä haluaa kiinnittää Voittajien varjot -kirjallaan ihmisten huomion selviytymistaistelua käyviin huono-osaisiin, joita on Suomessa entistä enemmän.

10.8.2017 | Kirkko ja kaupunki B

Nuorilla on iät ajat ollut painetta yhdenmukaisuuteen ulkonäössä, pukeutumisessa ja harrastuksissa. Lepän mielestä nuoren on tänä päivänä entistä vaikeampi poiketa vallitsevista ihanteista leimaantumatta oudoksi.

Kirjaansa varten Asta Leppä kahlasi läpi ison määrän yhteiskuntaa ja taloutta koskevia tietokirjoja ja artikkeleita. Leppä varmisti tällä tavalla sen, ettei puhu asioista suulla suuremmalla.

– Pyrin samalla kyseenalaistamaan asioita, sillä ei ole olemassa objektiivisia totuuksia. Minua häiritsee tässä ajassa se, että kaikki ovat olevinaan niin pirun viisaita.

Voittajien varjot on tuntunut Lepästä henkilökohtaiselta voitolta: että hän sai tehdyksi sen. Kokenut kirjoittaja ei

pelkää leimautuvansa kirjan kriittisen sävyn vuoksi edistyksen jarruksi.

– Olisi hienoa, jos kirjani herättäisi keskustelua ja saisi kehittämään uusia vaihtoehtoja. Erityisesti kaikille elämänalueille ulottuvasta kilpailusta voisi keskustella paljon enemmän.

Turun Sanomien kolumnistina toimiva Leppä on kirjoittanut aiemmin kolumneja Helsingin Sanomiin, Kodin Kuvalehteen, Annaan ja Kaksplussaan.

Osa niistä, kuten hiihtoa harrastavien lasten kilpailuhenkisiä vanhempia kritisoiva kirjoitus, sai ihmiset reagoimaan vahvasti. Kiivasta keskustelua herätti myös hänen pari vuotta sitten Helsingin Sanomiin kirjoittamansa kulttuuriessee, jossa hän väitti keskiluokan omineen kirjallisuuden.

– Tarkoitukseni ei ole provosoida.

Olin itse asiassa hämmästynyt kirjal-

lisuuskohusta, koska luulin kirjallisuusväen olevan asiasta samaa mieltä kanssani.

Asta Lepällä itselläänkin meni aikoinaan lujaa työelämässä. Hän tuli 1990-luvulla suuren yleisön tietoisuuteen toimiessaan Jari Sarasvuon ja Simo Rantalaisen kanssa juontajana suositussa Hyvät, pahat ja rumat -talk show’ssa.

Terhakka ja itsevarma punapää jakoi katsojia.

– Minua haukuttiin kimittäväksi lesboksi ja vaikka miksi. Itsevarmuuteni laski kuin lehmän häntä, ja saman tien paloivat kaikki diivan elkeet. Laskeuduin tavallisten kuolevaisten joukkoon, Leppä muistelee hilpeänä.

Leppä tuntee olevansa tänä päivänä aivan eri ihminen, mihin ovat vai-

7

kuttaneet hänen osin rankatkin elämänkokemuksensa. Lepän puoliso kuoli moottoripyöräonnettomuudessa 12 vuotta sitten, minkä jälkeen hän on ollut kahden poikansa yksinhuoltaja.

– Mieheni kuollessa asuin Helsingissä ja työskentelin Anna-lehden toimittajana. Kahdesta lapsesta huolehtiminen kävi kuitenkin raskaaksi, minkä vuoksi muutin vanhoille kotikulmilleni Raisioon. Tuloni putosivat, mutta sain tukea läheisiltäni ja elämän tahti rauhoittui, Leppä kertoo.

Nyt yli viisikymppisenä hän on huomannut, että ihmisen identiteetti voi iän myötä vaihtua mustasta valkoiseksi.

– Joskus vanhat muistot tuntuvat kuin jonkun toisen omilta. Ne ovat hautautuneet niin monen kuoren ­alle. ■

Kuka?

Asta Leppä, 51, on Raisiossa asuva toimittaja, tietokirjailija ja kolumnisti. Harrastaa veteraanihiihtoa. Julkaisi vuonna 2008 miehensä kuolemaan liittyvän kirjan Sinä et hävinnyt.

Mitä?

Lepän uusi kirja on Voittajien varjot – Havaintoja epätasa-arvoisten tasavallasta. Sen syntymiseen vaikutti eriarvoisuutta tutkivan Kaksi Suomea -ryhmän jäsenyys.

Motto? ”Jos haluat kertoa ihmisille totuuden, naurata heitä, muuten he teilaavat sinut.”

Kirjailija Oscar Wilde

8 B Kirkko ja kaupunki | 10.8.2017

Hippi-Jeesus, kaksi kalaa ja kahvipannu

KIERRÄTÄ PATASI! Tarvitsemme lisää patoja ensi joulun Joulupata-keräykseen.

Keräyksen tuotolla autamme kotimaan vähävaraisia lapsiperheitä.

100-vuotiaan Suomen kunniaksi keräämme 100 pataa.

Tuo tarpeeton patasi keräyspisteellemme Kampin Narinkkatorille.

Kiitos avustasi!

Voit tuoda patasi myös kirpputoreillemme 30.9.2017 asti.

23.8.2017 KLO 8-18 @NARINKKATORI KE

Lue lisää: Joulupata.fi

Hoivalla ja kuntoutuksella Lämminhenkistä kotiapua ja hoivaa! tukea toimintakykyysi!

Tutustu sinäkin korkeatasoiseen kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalvelutarjontaamme.

Ota meihin yhteyttä jahoitaja tilaa maksuton arviointikäynti, Tilaa ammattitaitoinen tai fysioterapeutti kun kaipaat apua tai hoivaa omaan tai läheistesi arkeen. omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden Soita arkea jo tänään kysy lisää! rikastuttamaa Hoivakotija Harmoniassa.

Hyödynnä kotitalousvähennys Henkilökohtainen apu 26 € / tunti Pyydä edullinen tarjous ja kutsu palveluohjaajamme Kotihoiva tai kodinhoito 37 € / tunti tai palveluseteli! maksuttomalle kartoituskäynnille jo Kotikuntoutus tänään! 78 € / tunti

Debora Oy Kaupintie 10 00440 Helsinki

Toivakan kirkon kattomaalaukset olivat aikoinaan skandaali, jota käsiteltiin tuomiokapitulia myöten. Nykyään maalaukset ovat Toivakan merkittävin matkailunähtävyys.

TEKSTI OTSO KANTOKORPI KUVA MARIANNA HEIKKINEN

A

rkkitehti L.I. Lindqvistin suunnittelema, vuonna 1882 valmistunut keskisuomalaisen Toivakan uusgoottilainen kirkko korjattiin vuonna 1923 Alvar Aallon johdolla. Aalto suunnitteli kirkkoon uudet kattomaalaukset, jotka Aallon luonnosten mukaan toteutti W. Wahlroos. Maalausten aiheena oli messiaaninen näky: ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon” ( Jes. 9:1).

Kirkon alaosa oli tummansävyinen ja katto vaalea. Kattoon maalattiin Aallon suunnitelmien mukaan muun muassa apostoleja ja enkeleitä.

1970-luvulla kattomaalaukset olivat päässeet huonoon kuntoon, ja maalausta rapisi katosta penkeille. Uusia alettiin suunnitella vuonna 1970 – tai joidenkin käsitysten mukaan suunnitelmat koskivat vanhojen maalausten entisöintiä. Piispantarkastuksen yhteydessä piispa Eero Lehtinen kehotti konsultoimaan muotoilija Yki Nummea, joka

Puh. 010 320 8833 info@debora.fi www.debora.fi

Lukumiehen kuvista valitettiin tuomiokapituliin. Valituksessa toivottiin ”ainakin Vapahtajan kuvan korjaamista.”

on tunnettu myös Tikkurilan uranuurtavan Joker-värikartan suunnittelijana. Kirkkovaltuusto antoi tehtävän kuitenkin kirkkohallintokunnan hoidettavaksi, ja se palkkasi paikallisen taidemaalarin Pellervo Lukumiehen (s. 1935).

Lukumies oli käynyt Suomen Taideakatemian koulua vuosina 1955–58 opettajanaan muun muassa Sam Vanni. Arvailla sopii sitäkin, kuinka paljon sopimuksen syntyyn vaikutti se, että Lukumiehen isä oli Toivakan pitkäaikainen (1937–67) kirkkoherra Kalle Lukumies. Oma vaikutuksensa on epäilemättä ollut Pellervo Lukumiehen tarjouksellakin: 4000 silloista markkaa olisi nykyarvoltaan vain noin 5800 euroa.

Lukumiehen tarjouskirjeen sanamuodosta voi päätellä, että taiteilijalla oli jo ketunhäntä kainalossaan: ”Kuviot vanhalta pohjalta, aiheiltaan ja hengeltään persoonani mukaan.”

10.8.2017 | Kirkko ja kaupunki B

9

Arviot Seurakunnan käsitys oli hieman toinen, kirkon asioita koskevassa sunnuntaikirjassa todetaan, että kyseessä on ”entisöiminen asiantuntijan mukaan”.

Kohu ja vaikeudet alkoivat heti. Työkin venyi.

Kirkkoneuvosto käsitteli asiaa 15.9.1972: ”Kattomaalausten käsittelyssä on liiaksi poikettu entisistä, joihin kuitenkin olisi pyrittävä, jonka vuoksi olisi saatava selvät luonnokset, joiden varassa voidaan päättää työn jatkamisesta.”

Kalle Lukumiehen seuraaja Leevi Vironmäki ei pitänyt näkemästään, ja Vironmäki ehdottikin kasettien maalaamista yksivärisiksi, koska entisöiminenkään ei enää olisi mahdollista. Kirkkovaltuusto päätti kuitenkin jatkaa Pellervo Lukumiehen kanssa, ja kirkkoherra jäi yksin.

Itse asiassa oli lähellä, ettei Toivakan kirkon 1820-luvulta peräisin oleva J.E. Lindhin alttarimaalauskin olisi muuntunut Lukumiehen kädenjäljeksi. Kirkkohallintokunta ehti jo antaa hänelle tehtävän, jota hän aloittelikin, mutta Museoviraston väliintulo esti hankkeen, ja virasto restauroi maalauksen virkatyönä.

Riidat etenivät tuomiokapituliin asti. Opettaja Helga Ilomäki teki 1.12.1973 valituksen, johon kirkkoneuvosto yhtyi. Tavoitteena oli ”ainakin Vapahtajan kuvan korjaaminen”. Asia ei edennyt, ja Toivakan kirkon poptyyliset kattomaalaukset valmistuivat. Kirkko saatiin käyttöön maalaustöiden päätyttyä 6.12.1973. Kirkkoherra Vironmäki otti ja lähti, koska hän ei halunnut saarnata Lukumiehen kuvien alla.

Mikä Jeesuksen kuvassa oli sitten liikaa? Lukumiehen pop-taiteesta vaikutteita saanut kuvakieli yrittää selvästikin tuoda hengellisen sanoman silloiseen nykypäivään. Pop-taiteessa oli kyse aikansa kuvan laajentamisesta populaarikulttuurin kuvastolla – vastoin korkeataiteen elitismiä. Monen tarkoitus oli tehdä kuvataiteesta samanlaista suosittua kulttuuria kuin musiikki.

Lukumiehen Jeesus on kuin päivitetty nuorisoversio. Totutun pitkätukkaisenakin hänen pukeutumisensa on pikemminkin kuin Suosikista: eriväriset parta ja tukka, pitkä punainen viitta ja torvilahkeiset raidalliset housut.

Ei pelkästään Jeesus herättänyt kohua. Lukumies kuvasi enkeleitä eri kulttuurien edustajana, ja varsinkin romanipuvussa esiintyvä, vahvasti meikattu enkeli oli monelle liikaa. Lukumiehellä ei kuitenkaan ollut tavoitteenaan rienaus. Hän oli ajatuksissaan aidosti kristillinen halutessaan muistuttaa siitä, että taivaassa oli sijaa kaikille etnisille ryhmille. Muut enkelit olivat pakanuuden enkeli, omakeksimä Kati Josefiina, kiinalaisenkeli ja egyptiläisenkeli.

”

Romanipuvussa esitetty vahvasti meikattu enkeli oli monelle liikaa.

Lukumies maalasi kattoon sekä raamatunlauseita että viittauksia kuvia selittäviin raamatunkohtiin. Esimerkiksi kuin suoraan jostain 1970-luvun muotikuvasta repäisty lierihattuinen ja aurinkolaseilla varustettu Kati Josefiina avautuu omalla tavallaan, kun avaa annetun kohdan (Luuk. 24: 18): ”Taidat olla Jerusalemissa ainoa muukalainen, joka ei tiedä, mitä siellä on näinä päivinä tapahtunut.” Raamatunkohdassa viitataan toki toisiin tapahtumiin, ja epäilenkin Lukumiehen tarttuneen hieman humoristisesti vain ajatukseen ’näinä päivinä tapahtuneesta’.

Lukumies on urallaan muutenkin viljellyt huumoria, niin myös kirkkomaalauksissaan. Hän maalasi kahden nuotiolla paistettavan kalan lisäksi esille myös kahvipannun, koska oli sitä mieltä, että jos Jeesus olisi Genesaretinjärven sijaan ollut Suomessa, olisi hänelle kalansaalisihmeen jälkeen varmaankin keitetty nokipannukahvit.

Sama huumori näkyy myös Lukumiehen näkemyksessä Eevasta: tällä on verhonaan saunavihta.

Lukumies itse korostaa kuvaohjelmansa tulevan pelkästään Raamatusta ja sen tutkiskelemisesta. Hän myös katsoo ottaneensa huomioon Alvar Aallon alkuperäisen suunnitelman.

Taiteilijoiden näkemyksen mukaan toteutetut kirkkomaalaukset ovat tupanneet sekä olemaan aikanaan kiisteltyjä että sitten nousemaan klassikoiksi. Näin on käynyt Lukumiehellekin.

Lukumies on liittynyt samaan seuraan kuin Tampereen tuomiokirkon 1900-luvun alussa maalanneet Hugo Simberg ja Magnus Enckell.

Simbergin alastomia köynnöksenkantajia pidettiin aikoinaan kirkkoon sopimattomina.

Seuraajiakin on. Omat ongelmansa on ollut Hannu Väisäsellä, joka on siirtänyt problematiikan myös romaanin aiheeksi kirjassaan Taivaanvartijat (Otava 2013). Hän maalasi Kontulan Mikaelinkirkkoon Abloy-avaimen, jonka arkisuutta moni ensi alkuun vierasti – aivan vastaavasti kuin Lukumiehen kahvipannua.

Siitä ei ole epäilystäkään, etteikö Lukumies olisi kattomaalauksillaan lunastanut pysyvää paikkaansa taidehistoriassa, vaikka hänen muu uransa ei niin uratietoiselta ole koskaan vaikuttanutkaan.

Lukumies on pitänyt näyttelyitä harvakseltaan, ja häntä on myös omituisuudessaan totuttu sijoittamaan jo ITE-taiteilijoidenkin joukkoon, vaikka hän on akateemisesti koulutettu. Tämä lienee vahva todistus siitä, että Lukumiestä ei taideta vieläkään ihan kunnolla ymmärtää.

Onkin pakko tunnustaa, että vaikka olen tehnyt urani kuvataiteen parissa ja kuvitellut jo kaiken mahdollisen nähneeni, olin melko häkeltynyt, kun kävin tänä vuonna Toivakan kirkossa ensimmäistä kertaa elämässäni.

Veljen on pakko todistaa väkevästi: Jokaisen vähänkin vakavissaan Suomen taiteen historiaa harrastavan on syytä ainakin kerran elämässään käydä Toivakan kirkossa. ■

Miten olla uskollinen omille näkemyksilleen?

ROMAANI Joel Haahtelan Mistä maailmat alkavat sisältää taiteilijan kehitystarinan. Päähenkilö Visa innostuu lukioikäisenä kuvataiteesta ja alkaa koulunkäynnin ja työn ohella opiskella Vapaassa taidekoulussa.

Romaani saa alkunsa 1950-luvulta, jolloin äitinsä kanssa kahdestaan asuva Visa hankkii lisätuloja elokuvateatterin paikannäyttäjänä. Sysäyksen maalaustarvikkeiden ostamiseen antaa elokuva Vincent van Goghista.

Sujuvasti etenevässä romaanissa kulkevat punaisena lankana Visan taideopinnot, tutustuminen Helsingin taidepiireihin ja pari vuotta kestänyt opintomatka Italiaan.

Teoksessa kuvataan myös Visan suhdetta äitiinsä ja sodassa kuolleeseen isäänsä, ystävyyttä masennusta potevaan Tapioon ja rakkautta Tapion sisareen Helmiin.

1970-luvulle tultaessa Visa on ammattitaiteilija, joka tempautuu mukaan taidepiirien poliittisiin kuvioihin. Hän törmää kuitenkin jatkuvasti siihen, miten olla taiteessa uskollinen itselleen ja omille näkemyksilleen.

Haahtela luo moniulotteisen taiteilijakuvan, jossa näytetään myös luovaan työhön liittyvä ahdistus ja ulkopuolisuus.

Joel Haahtela: Mistä maailmat alkavat.

Otava 2017.

Hevilaulajan tie läpi masennuskausien ROMAANI Mokoma-yhtyeen laulaja Marko Annala on kirjoittanut romaanin Värityskirja, joka perustuu vahvasti hänen omaan elämäänsä. Annala kuvaa minämuodossa maalla asuvan teinipojan kehitystä hevimuusikoksi, joka vaipuu ajoittain syvään masennukseen.

Annala kirjoittaa esikoisromaanissaan muusikon taipaleesta suoraan ja kaunistelematta. Koulunkäynti on pakkopullaa, paljolti myös siksi, että häntä kiusataan yläasteella. Musikaalinen poika löytää onneksi hengenheimolaisia, ja soittaminen bändissä nousee ykkösasiaksi.

Ennen Mokomaa Annala soittaa parissa kokoonpanossa ja saa maineen rajuna lavaesiintyjänä. Nuorena hän myös juo tolkuttomasti, mutta raitistuu ennen kuin pahempaa tuhoa ehtii tapahtua. Se on viisasta senkin vuoksi, että Annala alkaa kärsiä yhä vaikeammista masennusjaksoista.

Viimeisin paha masennus iskee, kun Mokoma on suosion huipulla. Rankan keikkarundin ohella Annala on remontoinut kaksilapsisen perheen uutta asuntoa, mikä on vienyt voimat. Uupunut mies päättää jäädä lepäämään puoleksi vuodeksi, ja se auttaa häntä ensi kerran kunnolla tervehtymään.

Sairauslomalla Annala havahtuu siihen, miten hyvää tekee pysähtyä ja viettää rauhassa aikaa lastensa kanssa. Hän kuvaakin liikuttavasti isän ja lasten suhdetta, jota hän peilaa samalla omaan, osin hankalaankin isäsuhteeseensa.

Marko Annala: ­Värityskirja.

Like 2017.

Marjo Kytöharju

Kirkon kaunistukset osa 5: Hämeenkylän kirkko 75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Mari Aarnio, Paula Huhtala, Juhani Huttunen

Hämeenkylän kirkon alttaritekstiilit ja kirjaliinat on tehty läpikuultavasta sideharsosta, jolle tekstiilitaiteilija Katri Haahti on kirjonut kuviot pellavalangoin.

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineisto­ päivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle.

Osoitteet päivitetään automaat­ tisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Vihdintien ja Kehä kolmosen kainalossa seisoo Olli Pekka Jokelan suunnittelema, vuonna 1993 valmistunut Hämeenkylän kirkko, jota ei turhaan kutsuta taidekirkoksi. Jo kirkon suunnitteluvaiheessa sinne tilattiin kuvataiteilija Silja Rantasen ja kuvanveistäjä Martti Aihan työt, jotka taikovat kirkkosalin etuosaan Kristuksen kärsimystien 14 pysähdyspaikkaa. Tekstiilitaiteilija Katri Haahti suunnitteli kirkkotekstiilisarjan vuoropuheluun niiden kanssa.

Haahden suunnittelemat kasukat ja stolat ovat voimakasväristä samettia. Niiden vastapainona alttaritekstiilit ja kirjaliinat on tehty läpikuultavasta sideharsosta, jolle Haahti on kirjonut kuviot pellavalangoin.

– Karkean pellavalangan paksuus vaihtelee, joten se muistuttaa pensselin viivaa, hän perustelee materiaalivalintaa.

Alttari pukeutuu sideharsoon Tekstiilitaiteilija Katri Haahti käytti Hämeenkylän kirkon alttaritekstiileissä kehittämäänsä tekniikkaa, joka kiinnittää huomion poikkeuksellisuudellaan. teksti Laura Pörsti kuva Esko Jämsä

Sideharsotekstiilit ovat poikkeuksellisen näköiset, sillä Haahti on käyttänyt hartsia korostamaan pellavan värejä ja kovettamaan kankaat ohuiksi levyiksi. Tekniikka on taiteilijan itse kehittämä, ja hän työskenteli sen parissa aktiivisesti 1990-luvun alussa.

Näin ollen oli luontevaa soveltaa sitä myös kirkkotekstiileihin.

– Alttariliinoja suunnitellessani ajattelin Rantasen ja Aihan teosten kertomusta ja Jeesusta fyysisenä hahmona. Silmät, korvat, kädet ja sydämet ovat liinoissa kuin langalla piirrettyinä, anatomisesti mahdollisimman selkeinä kuvina, Haahti kertoo.

Kirjaliinoissa symboleina ovat taiteilijalle läheiset neljä peruselementtiä: maa, ilma, tuli ja vesi.

– Kirkkotekstiilien kuviomaailmoissa pyrin siihen, että katsoja voi tehdä niistä omat tulkintansa jopa omasta uskonnostaan riippumatta, Haahti sanoo. ■

Fingerpori Pertti Jarla

10.8.2017 | Kirkko ja kaupunki B

11

Twaarnaava piispa 55-vuotias Tapio Luoma on ollut Espoon hiippakunnan piispa helmikuusta 2012 lähtien. Sitä ennen hän työskenteli pappina Pohjanmaalla, viimeisimmäksi Seinäjoen kirkkoherrana.

Luoma on teologian tohtori, jonka väitöskirja käsittelee teologian ja luonnontieteiden suhdetta.

Ennen papin töitä ­Luoma oli kuuluttajana Yleisradios­sa. Hän on myös opiskellut yksinlaulua.

Luoma tunnetaan twaarnojen eli twiitattujen saarnojen taitajana. Niistä on julkaistu tänä keväänä kirja Ytimessä.

Tapio Luoma hiljentyy E-junassa matkalla Espoosta Helsinkiin.

Ainutkertainen matka Rukous tuo Tapio Luoman elämään ilmavuutta.

Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa

Puoliltapäivin E-junassa on hyvin istumapaikkoja. Kokoukseen matkalla oleva Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma nousee junaan Espoon asemalta.

Matka Helsinkiin kestää 25 minuuttia, ja yhtä kauan kestää piispan rukous. Se noudattaa useimmiten samaa kaavaa.

Alkuun uskontunnustus, spontaaneja rukoushuokauksia mielen päällä olevista asioista ja Isä meidän -rukous. Itselleen Luoma pyytää viisautta, voimaa ja rauhaa. Esirukouksessa hän muistaa perhettään, sukulaisiaan ja ystäviään, sitten hiippakuntansa seurakuntia ja ihmisiä ja vielä koko kirkkoa ja päättäjiä. Kirkon yhtenäisyys ja maailmantilanne askarruttavat Luomaa, joten niistäkin hänellä on tapana mainita Jumalalle.

Kesäinen maisema vilistää ohi. Pysähdellään pienillä asemilla. Välillä radanvartta värittävät graffitit. Piispa istuu hiljaa. Toisin kuin monella kanssamatkustajalla, hänellä puhelin pysyy taskussa. No, toisinaan hiljentyminen on hankalaa, ja puhelintakin tulee vilkuiltua, kunnes hän vähän tuskastuu ja tajuaa, että hänen ei ole juuri nyt pakko tehdä niin.

Jos hiljentyminen jää väliin, Luoma huomaa sen aika nopeasti. Asiat muuttuvat kaoottisemmiksi. Tila omassa mielessä kapenee. Kun on kovat paineet tai huolia, ahtauden tuntee koko ruumiissa. Silloin hiljentyminen vie ulottuvuuteen, jossa ei ole mitään rajoja – ja sellainen tilan tuntu on todellisempi kuin hetkellinen ahtaus. Rukous tuo elämään ilmavuutta. Sen avulla pystyy hengittämään ja näkemään yksittäiset hetket osana laajempaa kokonaisuutta.

Junalla tai bussilla matkustaminen on Luomalle yksi tapa ihastella ihmisten ainutlaatuisuutta ja elämän monimuotoisuutta. Jokainen matkalainen kantaa mukanaan omaa historiaansa ja kokemuksiaan. Ryhmän kokoonpano vaihtuu jokaisella pysäkillä. Juuri samat ihmiset eivät luultavasti enää koskaan tule olemaan samassa paikassa koolla. Yhdessä kuljetaan palanen matkaa.

Mitä tapahtuisi, jos Luoma itse ja kaikki kanssamatkustajat kokisivat herätyksen? Herätystä piispa nimittäin on viime aikoina usein rukoillut. Ei tarvitse säikähtää: ei hän odota kaatuilua, kielilläpuhumista tai kovaäänisiä palopuheita.

Se herätys, jota hän toivoisi, on havahtumista Jumalan todellisuuteen, siihen, että aistein hahmotettavan maailman rinnalla ja sisällä on toinen todellisuus, joka antaa meille mahdollisuuden kokea yhä syvemmin elämän merkityksen ja rikkauden. Sellainen havahtuminen näkyisi ja tuntuisi. Kovuuden ja itsekeskeisyyden kupla puhkeaisi, tilalle tulisi nöyryyttä ja empatiaa. ■

Halveksiminen tappaa keskustelun ”Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, autuas se, joka köyhää säälii.” Sanat ovat Sananlaskujen kirjan viisautta. Ne on kirjattu lähes 3000 vuotta sitten aivan toisenlaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa kuin nyt on. Silti ne ovat yhä ajankohtaisia. Lyhyessä raamatunjakeessa on kuvattu kaksi ilmiötä, jotka tekevät yhteiskunnasta kovan ja jakaantuneen: lähimmäisen halveksiminen ja piittaamattomuus huono-osaisista.

Kysymyksessä on myötätuntovaje.

Suomessa eletään harvinaisen polarisoitunutta aikaa. Oli kysymys

politiikasta, uskonnosta tai suhteesta maahanmuuttajiin, kaikki näyttävät avoimesti ja vihamielisesti halveksuntansa toisinajatteleviin. Maa on täynnä leirejä ja kuplia, joista käsin huudellaan naapurileiriin.

Lähimmäisen halveksiminen tappaa avoimen keskustelun. Siksi tärkeät kysymykset tasa-arvoisesta avioliitosta, naispappeudesta tai maahanmuuttajien määrästä uhkaavat jäädä käsittelemättä.

Aito keskustelu kuolee.

Tunnistan synnin omakseni.

Suhtautumiseni, esimerkiksi homokysymyksessä Raamattua kirjaimellisesti tulkitseviin, on luul-

istock

Taivaan tähden

13.8.

tEKSTI Kaisa Halonen kUVA Sirpa Päivinen

Saattaa vaikuttaa siltä, että siinä on melkoinen lista asioita muistettavaksi ja mielessä lausuttavaksi, mutta loppujen lopuksi sanat ovat toisarvoisia. Olennaisempaa Luomalle on taju siitä, että hän on Jumalan seurassa.

tavasti halveksimista. Saman piirteen löydän asenteissani maahanmuuttokriittisiin.

Sananlaskujen viisaus on lakonisuudessaan vastaansanomaton.

Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii. Siitä ei pääse kuin tunnustamalla syntinsä. Ja tekemällä parannusta.

Olli Valtonen

12 B Kirkko ja kaupunki | 10.8.2017

Gurun opissa Luottamuksen harjoitus

Ohjaajana François de Fénelon François de Fénelon syntyi köyhtyneeseen aatelissukuun 6.8.1651 Lounais-Ranskassa. Hän opiskeli jesuiittojen opastuksella ja valmistui papiksi 24-vuotiaana. Myöhemmin hänestä tuli piispa, jonka kuningas Ludvig XIV karkotti Cambraihin, Ranskan pohjoisosiin, koska hän oli kirjoituksissaan arvostellut kuningasta tämän itsevaltaisesta tavasta hallita maata. 1700-luvun alussa Cambraista tuli taistelutanner, kun Euroopan hallitsijasukujen välille syntyi sota. Tiet täyttyivät sotaa pakenevista ihmisistä ja haavoittuneista sotilaista. Fénelon ei jäänyt toimettomaksi. Hän auttoi niin pakolaisia kuin haavoittuneita sotilaitakin. Sotavankeja hän kohteli hyvin. Fénelonin kirjeet on hengellisen kirjallisuuden klassikko, joka on käännetty myös suomeksi.

Meidän on vaikea pysyä siinä, missä olemme. Haikailemme melkein aina jonnekin muualle. 1600–1700-luvulla elänyt ranskalainen piispa François de Fénelon sanoo meille: On suuri lahja löytää rauha siitä, että suostuu olosuhteisiinsa. Jos haluat syvyyttä elämääsi, et voi aloittaa huomisen teoista, vaan niistä asioista, joiden keskellä juuri nyt olet.

Fénelon oli harvinaislaatuinen piispa. Sodan kauhujen keskellä hän muutti piispanpalatsinsa majataloksi ja kartanon pihat ja puutarhat pakolaisten ja eläinten turvapaikaksi. Pappisseminaarin tiloista hän teki haavoittuneiden sotilaiden sairaalan.

Fénelon kirjoitti paljon. Parhaiten hänet tunnetaan sielunhoidollisista kirjeistään. Vaikka ne oli kirjoitettu aatelisille, niiden elämänohjeista löytää apua kuka tahansa, joka miettii, miten löytää arjen keskellä tilaa ru-

Varaa puoli tuntia aikaa. Kävele ulkona luonnossa, kuuntele askeleitasi ja rauhallista hengitystäsi.

Tai istu hiljaa paikallasi ja katsele edessäsi olevaa maisemaa.

Ajattele, että hengityksesi on luottamuksen harjoitusta. Annat itsesi Jumalan käsiin.

Päästä jokaisella uloshengityksellä irti huolestasi ja levottomuudestasi. Juuri nyt et suunnittele mitään. Et takerru virheisiisi. Juuri nyt ei ole syytä katkeroitua. Jätät kaiken Jumalalle.

Juuri nyt, tässä hetkessä on kaikki mitä tarvitset. Nouse, ja lähde tekemään sitä, mitä tänään saat tehdä.

Käytä nykyhetki hyvin Fénelon neuvoo, miten elää rauhassa ahdistumatta tulevaisuudesta. teksti Lauri Maarala kuva Matti Pikkujämsä

koukselle ja miten Jumalan huolenpito näkyy elämässä.

Erästä levotonta ja häilyväistä kreivitärtä Fénelon neuvoo olemaan ajattelematta kaukaisia tapahtumia ja välttämään kuumeista toimeliaisuutta. Hän muistuttaa, ettei kukaan tiedä tulevasta, eikä kukaan voi taata, miten kauan yhden hetken lohdutus jatkuu.

Ei kannata tavoitella suurta antautumista tosi olevaiselle tulevaisuudes-

sa, sillä hetki hetkessä tapahtuva päivittäinen sisäinen antautuminen on jotain paljon todellisempaa. Nykyhetkessä opit, mitkä asiat riippuvat sinusta ja mitkä Jumalasta.

Meidän täytyy jättää Jumalalle kaikki sellainen, mikä riippuu hänestä, ja pysyä uskollisena kaikessa siinä, mikä riippuu meistä, Fénelon kehottaa. Sisäinen ja ulkoinen levottomuus vähenevät, kun opit tekemään eron näiden kahden välillä.

Kaikki ei riipu sinusta. Kaikki paha ei tapahdu sinulle eivätkä kaikki ikävät asiat ole aina toisten syytä. Et pysty muuttamaan toisten taipumuksia, ja omissasikin on kestämistä. Mitä siis voit tehdä? Fénelon vastaa: Tyydy siihen, että suoritat kiihtymättä sen vähän, mikä sinusta riippuu, ja anna kaiken muun olla, ikään kuin sitä ei olisikaan.

Luottamuksen esikuvaksi Fénelon nostaa Vanhan testamentin profeetta Elian, jonka piti piiloutua erämaahan, jossa korppi toi hänelle joka päivä leipää. Korppi ei olisi ehkä tullut, jos Elia ei olisi luottanut siihen.

Se, että opit joka hetki antamaan itsesi Jumalan käsiin, on todellista luottamusta. Se on sielunrauhaa epävarmuudessa, jossa ei voi tietää, mitä huominen tuo. Syö siis rauhassa joka päivä leipäpala, jonka korppi sinulle tuo, Fenelon kirjoittaa. Huominen pitää huolen itsestään.

Päivä ja hetki, jotka elät, eivät ole sinun – ne on annettu sinulle. ■

3×

runoilijan hauta

Tommy Tabermannin tuhkat on siroteltu Kuusilehtoon.

Saima Harmajan haudalla on runotar lyyran kanssa.

Eino Leinoa on muistettu kukkasilla ja kolikoilla.

Tommy Tabermann

Saima Harmaja

Eino Leino

Rakkauden apostoliksikin kutsuttu Tommy Tabermann (1947–2010) kirjoitti avoimen tunteellisia ja nolostelemattoman eroottisia runoja ja käytti ihan pokkana sellaisia nykyrunoudessa pannassa olevia sanoja kuin rakkaus, sydän, kaipaus, elämä ja kuolema. Koko kansan julkkis Tabermannista tuli viimeistään television Uutisvuodon myötä. Suosio vei hänet myös eduskuntaan vuonna 2007. Tabermannin hautaa Hietaniemestä on turha etsiä, sillä hänet on tuhkattu ja tuhka siroteltu Kuusilehdon sirottelualueelle lähelle merta. Runoilijasta muistuttaa vain pieni nimikyltti kivipaadessa monien muiden joukossa.

23-vuotiaana tuberkuloosiin kuollut Saima Harmaja (1913–37) sopii täydellisesti myyttiin kärsivästä, sydämensä särkeneestä ja kutsumustietoisesta runoilijasta. Osan kunniasta saa runoilijan ­äiti Laura Harmaja, joka tyttärensä kuoltua julkaisi samoissa kansissa tämän runoja, kirjeitä ja kokonaisuuteen sopivia katkelmia päiväkirjoista. Nyt äiti lepää samassa haudassa tyttärensä kanssa.

Harmajan runoja näkee usein siteerattavan kuolinilmoituksissa. Varsinkin elämänsä lopulla, pitkään sairastelleena, hän kirjoitti kuolemasta sylinä, rauhan ja vapautuksen tilana.

Veikkaisin, että tässä lepää Suomen rakastetuin runoilija. Eino Leinon (1878–1926) haudalla kuihtuu luonnonkukista solmittu seppele. Kivelle on jätetty kolikoita. Leinon runoista voi lukea kiihkeää elämänjanoa ja vapaudenkaipuuta. Tummempana virtana kulkee taju kaiken katoavaisuudesta. Ehkä siksi myös hän on kuolinilmoitusten ikisuosikki.

Tosin kaikki Leinon nimissä kulkevat tekstinpätkät eivät ole häneltä peräisin. Leino oli paitsi runoilija, myös lehtimies, kriitikko ja suomentaja. Yksityiselämään mahtui kolme avioliittoa, muita naissuhteita ja pitkiä ravintolailtoja.

Teksti ja kuvat Kaisa Halonen

MENOT 11. – 24.8.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk

A

11

tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Ruoholahden kappeli, Selkämerenkuja 1 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6

ROIHUVUOREN srk

JUMALANPALVELUKSET

TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

20.8.

Huopalahden piispa Irja Askola, kanttori Jukka Perko. Tarjolla emäseurakunta 100 vuotta Olli Mönttinen ja CantabileHuopalahden ikiomaa -juhlamessu su klo 10 kuoron lauluryhmä kirkkoleivosta. Avoimet ovet Huopalahden kirkossa, johtajanaan Dominik Lukas neljään kerrokseen sekä Vespertie 12. Liturgia Marja Vogt, Ulla Akso ja Laura kellotapuliin. Hakavuoren Heltelä, saarna Miira Kurki, viulu, Heikki Sivonen, päätösmessun kuvasarja Muroma-Nikunen, siunaus huilu. Pihajuhlassa soittaa on esillä Haaga-salissa.

Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa. klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu vanhan kaavan mukaan. klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. sunnuntai). klo 19 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa.

Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa.

Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA JUMALANPALVELUKSET

Kesäkahvila keskiviikkoisin klo 12.30–14. Tarjoilua ja pientä ohjelmaa.

Nuorten Tönöilta pe 11.8. klo 18.

Junnutönö ti 15.8. klo 13.

Esirukouspiiri ke 16.8. klo 14.

Tule mukaan hoitamaan seurakunnan kasvimaata ti 22.8. klo 10–12 Lassilan ryhmäpuutarhassa, palsta nro 146, Laurinniityntie 10 kohdalla.

Säävaraus. Ilm. elisabeth.bariskin@ evl.fi, p. 050 3671 224.

Kesän perhekerho torstaisin klo 10–11.30 säävarauksella kirkon pihalla 31.8. saakka. Mehu- ja kahvitarjoilu, keinumista, hiekkalaatikkoleikkejä.

Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12. Jätä soittopyyntö virastoon p. 09 2340 3200. Sinkkujen kesäretki la 19.8. klo 12.15 Kulttuurikeskus Sofiaan. Kokoontuminen Vuosaaren metroaseman bussin 816 pysäkillä, laituri 16. Bussi lähtee klo 12.30. Omakustanteinen ruokailu/ kahvi tai grillausta varten omat eväät. Järj. Huopalahden rovastikunta ja Tuomiokirkkoseurakunta.

Lähde-kuoron harjoitukset ma 21.8. klo 18.

Kirkkoherranvirasto suljettu ke 23.8.

Hiljaisuuden retriitti 1.–3.9. Villa Göösissä Tervakoskella. ”Jeesus, parantajamme”. Hiljentymistä, lepoa, luonnon rauhaa, laulua ja rukousta.

Ohjaajina muusikko Elsa Sihvola ja diakoni Sofia Honkanen, mukana Pauliina Hintikka. Majoitus 1h huoneissa. Hinta 120 e haagalaiset, 150 e muut. Lisätied. ja ilm. sofia.honkanen@evl.fi tai p. 044 040 0382.

Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Kirkkokahvit.

Iltaehtoollinen ke 23.8. klo 19.

Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

PAAVALIN srk

TÖÖLÖN srk

TAPAHTUMIA

Kannelmäen seurakunta

MALMIN srk MIKAELIN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu su 13.8. klo 10 Haagasalissa, 2. krs., Seppo Lappalainen, Olli Mönttinen. Kirkkokahvit.

Huopalahden emäseurakunta 100 vuotta -juhlamessu kirkossa su 20.8. klo 10. Liturgia Marja Heltelä, saarna Miira Muroma-Nikunen, siunaus piispa Irja Askola, kanttori Olli Mönttinen, Cantabile-kuoron lauluryhmä johtajanaan Dominik Lukas Vogt; Ulla Akso ja Laura Kurki, viulu; Heikki Sivonen, huilu. Messun jälkeen pihajuhla, musiikkia, tarjoilua ja seurustelua; musisoimassa mm.

Jukka Perko. Kirkko- ja seurakuntasali ovat uudistuneet, avoimet ovet talon neljässä kerroksessa sekä kellotapulissa, kuvasarja Hakavuoren kirkon päätösmessusta. Tule maistamaan Huopalahden kirkkoleivosta ja Haagan kirkkovettä.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

10.8.2017 | Kirkko ja kaupunki

TAPAHTUMIA Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot. Harjoitukset keskiviikkoisin 16.8. alkaen Malminkartanon kappelilla.

7–12-vuotiaiden lapsikuoro harjoittelee klo 17–18 ja nuorisokuoro klo 18.15–19.30. Tiedustelut ja ilmoittautumiset kanttori Tiia Saari, p. 09 2340 3808.

Jennyn Olohuone on avoin kohtaamispaikka Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9, 17.8. alkaen maanantaisin ja torstaisin klo 12–15. Tarjoilusta vapaaehtoinen maksu. Mukana vapaaehtoisia ja diakoneja.

Elämälle. Konsertti Kannelmäen kirkossa 20.8. klo 18. Juha Uusitalo, bassobaritoni, ja Jouni Somero, piano. Konsertin säveltäjänimiä ovat Kuula, Merikanto, Sibelius, Hannikainen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b.

Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Messu 13.8. klo 11 Meilahden kirkossa. III rippikoulun konfirmaatio. Virva Krans, liturgia, Nadia Lindfors, saarna, Nina Pakkanen ja Sari Pyykönen, kanttorit.

Messu 20.8. klo 11 Meilahden kirkos-

sa. Niemistö, liturgia ja saarna, Samuli Korkalainen, kanttori.

TAPAHTUMIA Avoin rukouspiiri keskiviikkoisin klo 19 kappelissa, Jalavatie 6 b.

Valon ja ilon piknik to 10.8. ja 24.8. klo 18 Pikku Huopalahdessa Viiripuiston lammella. Ota mukaan viltti ja syötävää nyyttäriperiaatteella.

Mukana Jukka Valkama.

Laulut ja vohvelit 17.8. klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakodissa. Tule laulamaan yhdessä kesäisiä lauluja ja syömään vohveleita. Kahvi ja vohveli 2 e. Mukana Virva Krans ja Nina Pakkanen.

Metsäretriitti 18.–20.8 Karkkilan Vaskijärvellä. Vetäjinä retriitinohjaaja Antti Jääskeläinen ja pastori Jukka Valkama. Lisätietoja p. 09 2340 4700 tai meilahti.srk@evl.fi.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3.

Avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkossa.

Verkoston messu sunnuntaisin klo 17 Munkkiniemen kirkossa.

Pyhän Laurin viikkomessu to 10.8. klo 18 Lehtisaaren kappelissa, Leo Glad.

TAPAHTUMIA Kesäkahvila ke 16.8. klo 13 Munkkiniemen kirkolla. Leppoisaa yhdessäoloa kahvikupposen äärellä sekä pientä ohjelmaa.

Iltakahvila torstaisin klo 18 Munkkivuoren kirkossa.

Lapsikuoron harjoitukset alkavat to 24.8. klo 16.30–17.15 Munkkivuoren seurakuntatalossa. Tervetuloa kaikki

entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla. Avoin luontoperhekerho maanantaisin klo 17.30– 19. Kerho kokoontuu Lehtisaaren kappelilla 21.8., 28.8., 11.9. ja 18.9. ja Munkkivuoren kirkolla 2.10., 9.10., 23.10. ja 31.10. Luontoperhekerho on tarkoitettu perheiden yhteiseen hetkeen luonnossa, lähiluonnon tutkimiseen ja ihmettelyyn. Kerhon aikana nautitaan omia eväitä. Kerho on maksuton. Tiedustelut rauna. mannermaa@evl.fi.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

JUMALANPALVELUKSET Konfirmaatiomessu su 13.8. klo 10.

Huikon kartanon rippileirin konfirmaatio. Vanne, Nurminen ja Make Perttilä bändeineen.

Messu su 20.8. klo 10. Vanne, Kekäläinen, Ahola.

TAPAHTUMIA Päivärukous kirkossa arkisin ma–ti, to–pe klo 12.

Kylväjän kesäseurat ke 16.8. klo 18.30 Pajamäessä.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki).

Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi,

Taiteiden yössä to 24.8. soi musiikki. Mikael Agricolan kirkossa kuullaan musiikkia maan ja taivaan väliltä. Konsertti alkaa klo 19 elokuvasävelillä ja jatkuu mm. ystävyyttä, elämää ja rukouksia sekä Suomen itsenäisyyden juhlavuotta käsittelevillä teemoilla Pentti Ingerön ja Cathedral Bändin esittämänä. Tuomiokirkossa kaikuu kuorojen kavalkadi klo 19 alkaen. Vanhassa kirkossa pääkaupunkiseudun kirkkomuusikoita sukeltaa tangon maailmaan klo 20.30 alkaen. Myös yleisö pääsee mukaan laulamaan Vanhan kirkon poikkitaiteellisessa illassa. Vapaa pääsy.

Katedraalin muusikot konsertoivat Urkukesässä su 13.8.

Katedraalin muusikot, Musici Cathedralis, on Tuomiokirkkoseurakunnan vanhaan musiikkiin erikoistunut soitinyhtye. Barokkimusiikkia periodisoittimilla soittava kokoonpano konsertoi Tuomiokirkossa su 13.8. klo 20.

Taizé-lauluja ja hiljaisuutta maanantaisin Kryptassa. Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki tarjoaa 21.8. alkaen mahdollisuuden hiljaisuudelle maanantaisin klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Illan aikana lauletaan yhdessä myös Taizé-lauluja ja rukoushetken jälkeen teejatkot.

Annankulman olohuone palaa kesätauolta. Olohuone on avoinna keskiviikosta perjantaihin. Tarjolla kahvia sekä pientä purtavaa vapaaehtoisella maksulla. Avoinna to 17.8. alkaen klo 11–14, pe 18.8. alkaen klo 9–12 ja ke 6.9. alkaen uudella aukioloajalla klo 11–13.

Iltakirkkojen saarnoissa aiheena Isä meidän -rukous. Tuomiokirkon iltakirkossa la 19.8. klo 18 jatkuu Katekismussaarnat. Aiheena on neljäs pyyntö ”anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme”. Iltakirkossa myös ehtoollinen.

Rukouksen syli -illoissa luodaan yhteisöllisyyttä. Vanhan kirkon elokuun torstaissa 3.–31.8. vietetään Rukouksen syli -iltoja, jotka yhdistävät taiteen, yhteisöllisyyden, rukouksen ja Jumalan kohtaamisen. Taiteellisia esityksiä klo 18 alkaen Vanhassa

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 11. – 24.8.

12 A Kirkko ja kaupunki | 10.8.2017

kirkkopuistossa. Klo 19 Vanhassa kirkossa liturgisen psalmiteksteistä ja rukouksesta koostuva osion ja lyhyiden ”ted talk” -tyyppisten puheiden jälkeen yhteinen ehtoollinen.

Koululaisten Olkkari alkaa jälleen.

Koululaiset voivat tulla Suomenlinnan kirkon kryptan iltapäiväkerho Olkkariin ti klo 14–17. Olkkari on kaikille avoin ja maksuton. Mukaan ei tarvitse ilmoittautua erikseen.

Tervetuloa!

Luonnon värejä esillä Kryptan taidenäyttelyssä. Suomen luonnossa vuorottelevat vesi ja vehreät metsät. Eija Oksasen Väreilyä luonnossa -näyttelyssä on esillä öljyvärimaalauksia, joiden innoituksen aiheena ovat olleet kesäisessä luonnossa vietetyt hetket.

Väreilyä luonnossa -näyttely 22.8.– 3.9. on avoinna ma–la klo 11–17 ja su klo 12–17. Vapaa pääsy. Kulku kirkosta hissillä tai Kirkkokatu 18:sta.

Omaishoitajien retki Lohjalle ja Vivamoon pe 29.9. Luento ”Voimavara ja ilo”, vierailu Kaarteen kotisotamuseoon, kahvit ja ostoksia Lohjan Tuulentuvassa. Hinta 20 e/hlö. Lähtö klo 9, bussi kiertää eri lähtöpaikat, paluu Helsinkiin klo 18. Ilm. alkaa ti 15.8. p. 09 2340 6100, ma ja ti klo 9–15, ke klo 12–17, to ja pe klo 9–12. Lisät. p.

09 310 74 208. Järj. Tuomiorovastikunnan diakoniatyö ja Eteläinen omaishoidon toimintakeskus.

Pappi tavattavissa kesä-elokuussa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Kesätunnelmaan siivittää Urkukesän konsertit www.urkukesa.fi.

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä.

Kallion seurakunta Virasto: Neljäs linja 18.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk

Avoinna ma–pe klo 11–16. Ks. kesän konsertit: acktefestival.fi.

Autre Chose Café Alppilan kirkolla.

Avoinna ti–su klo 8–18.

MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk

Lauttasaaren seurakunta

VUOSAAREN srk MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna ma ja pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11 ja keskiviikkoisin klo 19.

24.8.

Taiteiden yön urkumaraton to klo 19– 24 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2.

Perinteisessä konsertissa urut ja soittajat vaihtuvat puolen tunnin välein.

Kirkkopuistossa myynnissä makkaraa ja vohveleita Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Vapaa pääsy ja ohjelma.

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

Iltamessu ma, ti, to ja pe klo 18.

Keskiaikainen rukouslaulumessu ke klo 18. Lauluryhmän avoin harjoitus klo 17.

Messu su 13.8. klo 10. Mari Mattsson Messu su 20.8. klo 10.Visa Viljamaa.

Alppilassa: Messu su 13.8. klo 16. Mari Mattsson.

Messu su 20.8. klo 16. Visa Viljamaa Kiinankielinen jumalanpalvelus su 13.8. klo 13.

Vironkielinen messu su 20.8. klo 11.

TAPAHTUMIA Urkukesä Kallion kirkossa.

Iltakonsertti klo 19 ma.

14.8. Hans Uwe Hielscher. 21.8.

Ilpo Laspas. Lounaskonsertti klo 12 to. 10.8. Dag-Ulrik Almqvist. 17.8.

Anna Pulli. 24.8. Anna Maria Böckerman. 28.8. Olli Porthan. Vapaa pääsy.

Tangon tunnelmaa Tangores -konsertissa taiteiden yönä to klo 20.30 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6.

Latinosäveliä soittavat kirkkomusiikin ammattilaiset ympäri pääkaupunkiseutua.

Myös yleisö pääsee mukaan laulamaan konsertissa. Vapaa pääsy.

Iltakonsertin ohj. 8 e.

Taiteiden yönä to 24.8. Urkumaraton klo 19–24 Kallion kirkossa. Soittajat ja urut vaihtuvat puolen tunnin välein. Kirkkopuistossa puffetti Yhteisvastuun hyväksi. Jazz-konsertti klo 19 Teatteri Kalliossa. Rauni Pekkala, jazz-duo Saren ja Hanski esiintyvät. Vapaa pääsy.

Haluatko jakaa lukukokemuksia toisten kanssa avoimessa ja rennossa seurassa? Alppilan kirkon lukupiiri kokoontuu kirkolla kerran kuussa ti 15.8. alk. klo 17.30. Tied. petri.uusikyla@gmail.com tai p. 050 521 7500.

Vielä ehdit mukaan! Tule kurssille, johon et tarvitse erityistaitoja osallistuaksesi. Pienituloisilla mahd. opintoseteliin. Ilmoittaudu: kallionseurakunta.fi/luovan-toiminnan-kirkko tai p. 09 2340 3611.

Elämäni värit -päiväkurssit. Tule viehättävään Mustasaareen maalaamaan oman elämäsi värejä. Kesän viimeiset maalauskurssit ti 15.8., ke 16.8. ja to 17.8. klo 11.30–16 Mustasaaressa. Hinta 29 e.

Rukoileminen on niitty -hiljaisuuden retriitti-ilta Mustasaaressa 24.8. klo 17–21.

Keskiaikaisen rukouslaulun kursseilla sinun ei tarvitse ns. osata laulaa eikä lukea nuotteja. Mukaan rukouslaulun tunnelmaan pääsee omalla äänellään hellästi huokaamalla. Ääni sielun tanssia kehossa -rukouslaulun päiväkurssi Mustasaaressa la 26.8. klo 10–17. Peruskurssi, 4 krt, ti klo 17.30 alk. 15.8. Birgittalaislaulujen -kurssi, 4 krt, pe klo 17.30 alk. 18.8.

Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät aikuisille ja nuorille rippikouluiän ohittaneille kehitysvammaisille Alppilan kirkolla joka toinen maanantai klo 17 alk. 14.8.

Varikko. Avoin ryhmä työnhakijoille to klo 9–12 Teatteri Kalliossa. Tarjolla vertaistukea ja uutta suuntaa elämään.

Diakonian ajanvaraus ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13 p. 09 2340 3618.

Kesäkahvila Kappelisalissa ke klo 13.

Café Sonck ja Aino Acktén kamarifestivaali Kallion kirkon kivijalassa.

TAPAHTUMIA Tutustu Lauttasaaren kirkkoon ja sen esineistöön ke 23.8. klo 18–18.45. Esittelijänä Ville Elomaa.

Iltapäiväkerhot alkavat 10.8. Peruutuspaikkoja voi kysyä eija.harkanen@evl.fi.

Avoin rukouspiiri 15.8. klo 18–20, vetäjänä Ulla Nenonen, kerhotila.

Lauttasaaren Kirkkokahvila toimii kesätauon jälkeen normaalisti.

Päivittäin on tarjolla kaksi lounasvaihtoehtoa, erikoiskahveja, suolaista ja makeaa kahvileipää. Kirkkokahvilassa on vaihtuvia näyttelyitä, ja seurakuntalaisen on mahdollista saada sinne omia töitään esille. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä lauttasaari. srk@evl.fi.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET Messu su 13.8. klo 10. Kari Kanala, Annika Schmidt, Seppo Välimäki.

Kirkkokahvit.

Messu su 20.8. klo 10. Kari Kanala, Niina Pihlajamaa, Sanna-Maarit Hakkarainen. Kirkkokahvit.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

Oppilaitospastori Sanna Uusitalo, miksi keräätte älypuhelimia Stadin ammattiopiston opiskelijoille?

– Oppilaitoksen ryhmillä on WhatsAppissa keskustelurinkejä. Nuori on ihan pihalla, jos ei pääse seuraamaan keskusteluja. Iso osa nuorten vuorovaikutuksesta tapahtuu älypuhelimella, joten puhelimen puute johtaa eriarvoistumiseen. Se tekee nuoresta ulkopuolisen.

Miksi nuorilla ei ole älypuhelimia?

– Kaikilla opiskelijoilla ei ole varaa älypuhelimeen.

Opintotuet eivät ole kovin suuria. Monet nuoret ovat hankkineet puhelimensa osamaksulla, mutta puhelin voi pahimmassa tapauksessa hajota ennen kuin osamaksusopimus päättyy. Kaikille nuorille osamaksu ei ole edes mahdollinen maksutapa, jos luottotiedot ovat menneet.

Miten puhelimien saajat valitaan?

– Olen yhteydessä kuraattoreihin, psykologeihin ja ryhmänohjaajiin. He tuntevat nuoret, joilta älypuhelin puuttuu.

Stadin ammattiopistolla on noin 16 000 opiskelijaa, joten älypuhelimen tarvitsevia nuoria löytyy varmasti.

ESKO JÄMSÄ

Menokasvo

Lahjoita vanha älypuhelimesi nuorelle

Miten tietoturva on huomioitu?

– On toivottavaa, että lah-

joittaja nollaisi älypuhelimensa. Ohjeet tehdasasetusten palauttamiseen löytyvät helpoiten verkosta googlaamalla. Seurakuntayhtymän atktuki tarkistaa puhelimet ennen kuin ne annetaan nuorille.

Miksi lahjoittaisin älypuhelimeni nuorelle?

– Monella varmasti lojuu vanhoja älypuhelimia pöytälaatikossa. Nyt on hyvä hetki konmarittaa. Samalla tukee hyvää tarkoitusta.

TARMO YLHÄVUORI Älypuhelimen voi viedä Kampin kappeliin tai postittaa syyskuun loppuun mennessä osoitteeseen Helsingin seurakuntayhtymä, Sanna Uusitalo, oppilaitostyö, Kolmas linja 22 B, 00530 Helsinki.

MENOT 11. – 24.8.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk

13

HEIKKI TUULI

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk

MEILAHDEN srk

A

musiikkivinkki

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

7×

10.8.2017 | Kirkko ja kaupunki

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

20.8.

KontuFestareiden konttikirppis ja pihakahvio su klo 10–14 Mikaelinkirkolla, Emännänpolku 1. Autopaikka 20 e, myyntipaikka ilman autoa 10 e. Varaukset lassi.lehtikallio@kolumbus.fi tai p. 0400 442 364. Pihalla kirppiskahvio ja ohjelmaa.

TAPAHTUMIA Suomalaisen Kamarikuoron konsertti Paavalinkirkko su 13.8. klo 18. Kuoroa johtaa Eric-Olof Söderström. Mukana esiintyvät Ilpo Laspas, urut ja Erkki Louko, viulu. Vapaa sisäänpääsy, ohjelma 20/15 e.

Lauluilta Kumpulan siirtolapuutarhalla (os. Kalervonkatu 1) to 17.8. klo 18. Arja Kortelainen ja kanttori.

Taidekurssi tiistaisin klo 17–19 ajalla 5.9.–5.12. Ei vaadi aiempaa kokemusta. Ohjaajana kuvataitelija Hanne Kiiveri. Ilmoittautuminen virastoon 31.8. mennessä. Materiaalimaksu 15 e.

Hiljaisuuden retriitti Heponiemessä 15.–17.9. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet seurakunnan nettisivuilta tai Tuuli Aitolehdeltä, p. 050 348 0357.

Omaishoitajien rovastikunnallinen retki Lohjalle pe 29.9. klo 9–18.

Hinta 20 e sis. matkat, lounaan, kahvit ja ohjelman. Ilmoittautuminen 15.9. mennessä Tuomiokirkkoseurakuntaan, p. 09 2340 6100.

Lisätietoja Irma Alanderilta (omaishoidon toimintakeskus) p. 09 310 74208 ja Kirsti Hietalahti 09 2340 5451.

Paavalinkirkko avoinna ma–to klo 11–14.

Pihakahvila tiistaisin klo 13–14.30 Paavalinkirkon sisäpihalla.

Hävikkiruokajakelu tiistaisin klo 10.

Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina.

Diakoniapäivystys torstaisin klo 10–12, ajanvarauksella p. 09 2340 5400.

Töölön seurakunta Toimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle arkisin p. 09 2340 6318 Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

Elokuussa

Laulukoulu ma–ke 21.–23.8. ja ma–ti 28.–29.8. klo 18.30–21 Roihuvuoren kirkolla, Tulisuontie 2. Diplomilaulaja Hannele Filppula opettaa äänenkäyttöä ryhmässä kaikille halukkaille kokemukseen ja taitoon katsomatta. Maksuton, ei ilmoittautumista.

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkossa su klo 10: 13.8. Alanen, Leinonen, Hersta. 20.8.

Alanen, Lehtimäki, Tiitu. aCordekuoro joht. Anna Haanpää-Vesenterä. Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa.

TAPAHTUMIA Juutalainen perimätieto ja Raamattu pe 11.8. klo 16 Töölön kirkon Pärinäpirtillä. Friedrich Weinrebin kirjojen ja äänitteiden sekä Raamatun tuntemukseen perustuva maksuton kurssi. Edellyttää kiinnostusta Raamattuun. Hermann Aistrich luennoi. Muut kurssipäivät 25.8., 8.9., 22.9., 6.10., 20.10., 3.11., 17.11., 1.12.

Kerhonohjaajajoulutus 1.–7.-lk. kerhoihin la 12. – su 13.8. klo 10–15 Kerhiksellä. Maksuton koulutus.

Lisätiedot tilda.tiljander@evl.fi, p.

050 408 1985.

Virsilauluilta su 13.8. Soutustadionilla, Merikannontie 4.

Kanttori laulattaa tuttuja virsiä ja pappi pitää iltahartauden.

Nappitalkoot ke 16.8. ja 23.8. klo 15 Töölön kirkolla. Nappitalkoot ja korujen tekoa. Valmiit tuotteet myydään Lähetysseuran Toivon markkinoilla.

Sunnuntaimusiikkia su 20.8. klo 16 Temppeliaukion kirkolla.

Tuomas Karjalainen urut. Vapaa pääsy.

Riparilaulujen ilta su 20.8. klo 18 Soutustadionilla. Nuorten seurakunnan veisuja bändin säestyksellä ja isoskoulutukseen ilmoittautuminen.

Taiteiden yön konsertti to 24.8. Temppeliaukion kirkolla.

Sid Hille esiintyy klo 19 ja 20, Rasmus Hedlund klo 21.

Hanna-ryhmä ti 22.8. klo 18 Töölön kirkolla. Naisten kansainvälinen rukousryhmä.

Musiikkia vierailijoille Temppeliaukion kirkossa arkisin klo 10–12 ja 13–15.

Temppeliaukion kirkon kesäkahvila

avoinna 1.6.–31.8. ma–la klo 9.30–17.

Töölön kirkon kesäkahvila ti klo 11–14.

Töölön kirkon avoimet ovet ke–pe klo 16–19. Ke klo 18 Ehtoollishetki, to klo 18 raamatunlukua ja pe klo 18 vesper.

Toripäivystys pe klo 10–11.30 Töölön torilla Cafe Tiinassa. Tule juttelemaan diakoniatyöntekijöiden ja pappien kanssa.

Opastukset Temppeliaukion kirkolla 1.6.–31.8. ma–pe klo 16.

Retki Loimaalle to 24.8. klo 9–17.

Ohjelmassa mm. Kanta-Loimaan kirkko ja maatalousmuseo Sarka.

Hinta 20 e sis. matkan, lounaan, museokäynnin ja kahvin. Ilm. ja maksu seurakuntatoimistoon 16.8. mennessä.

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23.

Avoinna ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Herttoniemenrannan kappeli, Laivalahdenkaari 5 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin Herttoniemen ja Kulosaaren kirkoissa klo 10 sekä Myllypuron kirkossa klo 12.

Konfirmaatiomessu Herttoniemen kirkossa su 20.8. klo 10, Sammatti 2.

Konfirmaatiomessu Herttoniemen kirkossa su 20.8. klo 13, Kivisaari.

TAPAHTUMIA Ilo, rauha ja elämä ti 15.8. klo 19 Herttoniemen kirkossa. Joung Suk Kim, mezzosopraano, Marika Leino, urut ja piano. Bachin, Händelin, Leoncavallon, Saint-Saënsin,

Bassobaritoni Juha Uusitalo esiintyy pianisti Jouni Someron kanssa Kannelmäen kirkon Elämälle-konsertissa 20.8.

Keskipäivän musiikkia Rentoudu keskipäivän musiikin äärellä ma klo 12 Suomenlinnan kirkossa, ti klo 12 Vanhassakirkossa, ke ja pe klo 12 Tuomiokirkossa ja to klo 12 Kallion kirkossa. Vapaa pääsy.

Toivevirsiä Soutustadionilla Töölön seurakunnan kanttorit laulattavat toivevirsiä su 13., 20. ja 27.8. klo 18 Soutustadionilla, Merikannontie 4. Vapaa pääsy.

Bluesia Mikaelinkirkossa KontuFestarin päätöskonsertti Isä, Poika ja Blues pidetään su 20.8. klo 14 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Laulajalauluntekijä, kitaristi ja huuliharpisti Pepe Ahlqvist sekä hänen poikansa Joel Ahlqvist. Vapaa pääsy.

Elämälle-konsertti Bassobaritoni Juha Uusitalo ja pianisti Jouni Somero esittävät Kuulan, Merikannon, Sibeliuksen ja Hannikaisen musiikkia Elämälle-konsertissa su 20.8. klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Musiikkia – kamera käy!

Mikael Agricolan kirkon Musiikkia – kamera käy! -konsertit kuvataan parvella ja heijastetaan valkokankaalle. Näin nähdään myös katseilta piilossa olevan urkurin työskentelyä. Ti 22.8. klo 19 urkuduo Jaana Jokimies ja Irina Lampén.

Ohjelmassa mm. Kuusisto, Kuula, J.Chr. Bach, Beethoven, Sibelius.

To 24.8. klo 19 You Raise Me Up.

Pentti Ingerön urkusoolot vievät mm. Star Wars -elokuvasta tuttuihin fantasia- ja scifimaailmoihin. Cathedral Band -yhtye esittää Ingerön säveltämää musiikkia mm. ystävyydestä ja rakkaudesta.

Pentti Ingerö, pilliurut, laulu, klassinen ja banjokitara, ukulele, Pauli Halme, sähkö- ja lap steel kitara, Antero Priha, trumpetti ja flyygelitorvi, Hannu Rantanen, kontra- ja sähköbasso, Jartsa Karvonen, lyömäsoittimet. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e. Kirkon osoite on Tehtaankatu 23.

Konsertteja Pohjois-Helsingissä Emeritus-kvintetti johtajanaan Aale Lindgren esiintyy Taiteiden yönä to 24.8. klo 20 Malmin kirkossa, Kunnantie 1. Tuntia myöhemmin klo 21 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10, kuullaan Mikko Helenius & Antti Vuori -ensemblen sovituksia Siionin virsistä Vaivauksia-konsertissa.

Mikko Helenius, kosketinsoittimet, Antti Vuori, saksofoni ja kitara. Vapaa pääsy.

Elektronista äänimaisemaa Tunnelmavalaistussa Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3, on kolme Taiteiden yön konserttia to 24.8. Klo 19 ja 20 esiintyy Sid Hille improvisoiden äänimaisemia virsien, kansanlaulujen ja omien sävellyksien pohjalta pianoa, sähköpianoa ja elektroniikkaa käyttäen. Klo 21 Rasmus Hedlund tarjoaa äänikokemuksen, joka koostuu äänimatoista, melodioista, sähköllä luodusta signaalista ja nauhoitetuista luontoäänistä. Vapaa pääsy.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 11. – 24.8.

14 A Kirkko ja kaupunki | 10.8.2017

Griegin, Brahen ja Malotten musiikkia.

Metrolla musiikkiin -konsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Kesäkahvila Kulosaaren seurakuntasalissa to 17.8. klo 13, Jenni Kallio.

Kesäilta kirkolla Herttoniemen kirkossa to 17.8. klo 19, Juha Ropponen. Ohjelma säävarauksella kirkon takana. Musiikkia, yhteislaulua, hartaus, tarjoilua.

Kesäsumpit joka ke klo 13 Myllypuron kirkossa 30.8. asti.

Nuorten Tilkkutäkki -maalauskurssi 21.8.–9.10 ma klo 17–19 Herttoniemen kirkolla. Seitsemällä kerralla maalataan eri tekniikoin ja kahdeksannella kerralla on taidenäyttely.

Ilm. 12.8. mennessä Jonna Dahlberg p. 040 219 1421 tai jonna.aineisto@ gmail.com.

Myllypuron elintarvikejakelu tiistaisin ja torstaisin klo 8 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3.

Paikalla viimeistään klo 9.30. Tied.

Sinikka Backman p. 09 2340 3333.

Lisätietoja diakoniavastaanotosta ja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebooksivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1.

Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Messu su 13.8. klo 11. Jenni Kahenvirta, Martti Häkkänen, Tuuli Valaranta, Ismo Kuutti, Mari Lamminen, Rauno Pekkanen, piano. Gideonit avustavat.

Ehtoolliskirkko pe 18.8. klo 13.30 Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa, Kontukuja 5. Tilaisuus on avoin kaikille.

Messu su 20.8. klo 18. Mia Iiskola, Marja Lehtinen, Hanna Videll, Seija Välimäki, Kirsi Honkanen-Punkari.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Kaarikerho inkerinsuomalaisille paluumuuttajille maanantaisin 14.8.,11.9., 9.10., 13.11. ja 11.12. klo 14.30.

Mikaelin Lastentupa tarjoaa vapaahetken vanhemmille. Tuo lapsesi leikkimään ja askartelemaan, sopii myös vauvoille. Pakkaa mukaan eväät ja pienimmille vaipat. Ilm. yhdeksi tai useammaksi kerraksi lastenohjaaja Seija Perttilälle p.

050 378 0320. Mikaelinkirkolla parittomilla viikoilla maanantaisin klo 16–19, alk. 14.8. Parillisilla viikoilla keskiviikkoisin klo 9–12, alk. 23.8.

Maksuton.

Perhekerhot aloittavat toimintansa viikolla 33. Mikaelinkirkolla maanantaisin, Sakarinmäen päiväkodissa tiistaisin, Leikkipuisto Mellunmäessä torstaisin klo 9.30–11.30. Länsimäen kirkolla perjantaisin klo 9–14 alkaen 1.9.

International Family Evenings on Wednesdays 16.8., 6.9., 4.10., 1.11., 13.12. at 17.30 hrs.

Kesäseurat yhdessä sipoolaisten ja vantaalaisten kanssa Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65, ke 16.8. klo 18.30. Mukana Martti Häkkänen, Elisa Varkemaa, Jarmo Kokkonen ja Leena

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk MEILAHDEN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk

Vuosaaren seurakunta

TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

22.–24.9.

Perheleiri Lekholmenin leirikeskuksessa 22.–24.9. Täysihoito yli 5-vuotiailta 40 e, alle 5-vuotiaat maksutta. Lisäksi kuljetusmaksu 10 e/ matkustaja. Majoitus mökeissä, ulkokäymälät.

Sitova ilm. 1.9. mennessä Pakilan seurakuntaan, p. 09 2340 5500.

Väyrynen-Si, Hannu Ihalainen, kannel. Kahvitarjoilu.

Kesän teematorstait klo 13. 17.8.

Sanojen värit ja taiteen lumo, mukana Sammatin emeritus kirkkoherra Jaakko Saari ja Martti Häkkänen.

24.8. 77 vuotta itsenäisessä Suomessa, Sirkka Kuula kertoo elämänvaiheistaan.

Emännänpolun konttikirppis ja pihakahvila. Kontufestari levittäytyy Mikaelinkirkolle su 20.8. klo 10–14.

Kahviosta mm. kahvia ja pullaa, myynnissä myös grillimakkaraa ja 3Kaverin jäätelöä. Ohjelmaa kaikenikäisille. Tuotto ohjataan diakoniatyön kautta alueen vähävaraisten tukemiseksi. Peräkonttikirppis klo 10–14. Autopaikka 20 e, myyntipaikka ilman autoa 10 e. Paikkavaraukset lassi.lehtikallio@kolumbus.fi tai p.

0400 442 364. Lions Club Helsinki/ Kontula vastaa järjestelyistä, tuotto Lions-toiminnan kautta alueen lasten, nuorten ja perheiden hyväksi.

Kontufestarin päätöskonsertti su 20.8. klo 14. Isä, Poika ja Blues, Pepe Ahlqvist ja Joel Ahlqvist. Vapaa pääsy.

Diakoniapäivystykset kesällä 1.6.–31.8. Ajanvaraus puhelimitse ti klo 13–14 ja to 9–10 p. 09 2340 4818 (puhelinnumero ei ole muuna aikana käytössä). Ajanvaraus myös paikan päällä Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 12.30–13.

Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Tulisuontie 2.

Avoinna ma-ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to-pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

24.8.

Juurien luoja -messussa Taiteiden yönä to klo 19 voi aistia soivan ikimetsän kaikuja Oulunkylän vanhassa kirkossa, Siltavoudintie 12. Mukana Adoramuslauluyhtye, Mikko Helenius, piano ja bandeon, kanttori Maija PesonenKareinen sekä Senni Valtonen, kannel, avainviulu ja huilut. Vapaa pääsy.

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa messu su 13.8. klo 10, Vaulas, Nurminen, Niva-Vilkko. Messu su 20.8. klo 10, Vilkkilä, Vaulas, Niva-Vilkko. Iltamessu keskiviikkoisin klo 18.

Laajasalon kirkossa messu su 13.8. klo 12, Vilkkilä, Vaulas, Niva-Vilkko.

Messu su 20.8. klo 12, Kaskinen, Vaulas, Niva-Vilkko.

TAPAHTUMIA Elojuhla Tammisalossa to 17.8. klo 18–20.30 Vanhaväylän puistossa Tammisalon kirkon takana. Mukana Roihuvuoren seurakunta, Tammisaloseura, partiolaiset, Tammisalon VPK ym. alueen toimijoita. Vapaa pääsy.

Vartiosaari-päivä su 20.8. Vartiosaaressa. Alk. klo 11 nonstop-venekuljetus Reposalmentien päästä saareen.

Luontopolkuja, kulttuurikierros, tutustumista saaren huviloihin, lapsille teatteriesitys, musiikkia, latotanssit, kahvila, lettuja, ym. Klo 12 Metsäkirkossa ehtoollishetki ja hartaus, Nurminen.

Seurakuntatoimisto ja Laajasalon Aulakahvio kiinni ke 23.8. henkilökunnan koulutuspäivän takia.

Laulukoulu ma–ke 21.–23.8. ja ma–ti 28.–29.8. klo 18.30–21 Roihuvuoren kirkolla. Haluaisitko laulaa, mutta pelottaa? Oletko harrastanut laulua jo pidempään, mutta kaipaat uusia vinkkejä? Puhutko työksesi, mutta ääni väsyy? Jos vastasit johonkin kysymykseen kyllä, laulukoulu on juuri sinulle! Diplomilaulaja Hannele Filppula opettaa oikeaa äänenkäyttöä ryhmässä. Maksuton, ei ilmoittautumista.

Roihutupa-kahvio tiistaisin klo 12–14 Roihuvuoren kirkolla.

Aulakahvio avoinna arkisin klo 10–14 Laajasalon kirkolla, ei ke 23.8. Kahvilan tuotolla tuetaan Peetelin lastenkotia Tallinnassa. Elokuun ajan kahviossa ja kirkon aulassa Kirsti Kirjavaisen valokuvanäyttely Nepalin voimaantuneet naiset – arkea ja juhlaa. Näyttelyyn voi tutustua

musiikkia kahden sellon sekä pianon voimin kesäillassa. Vapaa pääsy, tervetuloa!

Kesäkahvio arkisin klo 10–14 Puotilan kappelilla elokuun loppuun saakka. Keskiviikkoisin paikalla diakoniatyöntekijä tai pappi. Tervetuloa!

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Turunlinnantie 3, tai puhelimitse ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400.

kahvilan aukioloaikoina ja tilaisuuksien yhteydessä.

Diakonian vastaanotot: Roihuvuoressa ajanvaraus tiistaisin puhelimitse klo 10–11, p. 09 2340 5758. Laajasalon kirkolla maanantaisin klo 9–11, p. 09 2340 5768.

Lapsi-vanhempi-muskareihin ilmoittautuminen käynnissä.

Musiikkileikkikoulut ovat 0–3-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Ilmoittautuminen osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori.

Ilmoittautuminen jatkuu kauden alkuun tai niin kauan kuin paikkoja on. Muskarit alkavat ma 4.9., ja syyskausi maksaa 40 e/lapsi. Yhteen ryhmään mahtuu 15 lasta. Ryhmät kokoontuvat maanantaisin klo 9–9.30 ja klo 9.30–10 Laajasalon kirkolla sekä 10.45–11.15 Roihuvuoren kirkolla. Tied. paivi.lindberg@evl.fi.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Turunlinnantie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Puotilan kappelissa elokuun loppuun asti, syyskuun alusta lähtien Vartiokylän kirkossa.

Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa.

Huom! Vartiokylän kirkko on suljettu remontin takia elokuun loppuun asti.

Matteuksenkirkon ehtoollishartaudet ovat kesätauolla.

Messun toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Kesäillan musiikkihetki ke 16.8. klo 18 Puotilan kappelissa. Trio Barone esittää kaunista ja koskettavaa

Virasto: Satamasaarentie 7.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Konfirmaatiomessu la 12.8. klo 11, Merirastilan päivärippikoulu.

Konfirmaatiomessu la 12.8. klo 14, Marttinen 2.

Messu su 13.8. klo 11, Ahonen, Arto Auranen, Virtanen.

Kansanmusiikkimessu su 20.8. klo 11, Vanhanen, Mäkelä, Irina Niskala.

Musisoimassa Anja Hinkkanen ja Sakarat.

Iltakirkko Katukappelissa torstaisin klo 18. 17.8. Ahonen. 24.8. Paananen, Virtanen.

TAPAHTUMIA Kesäaamu kirkolla ke 16.8. klo 10.30–12. Mukana diakoni Pinja.

Aamukahvia, hyvää seuraa ja ohjelmaa. Olet lämpimästi tervetullut!

Ave maris stella – Tähden lempeen lailla ti 22.8. klo 19 Merirasti-kappelissa. Anna ja Eero Saunamäki, nokkahuilu. Metrolla musiikkiin -konsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e. Lisätietoa www.metrollamusiikkiin.fi.

Ikäihmisten ja eläkeläisten kesäpäivät Laajarannassa to 24.8. klo 9–15. Ohjelmassa hartaus, taidematka, pihapelejä, yhdessäoloa ja iloinen musiikkihetki Anja Hinkkasen kanssa. Tule viettämään mukava päivä! Hinta 15 e sis. kuljetukset, ohjelman, lounaan ja kahvit. Ilm. ja maksu seurakunnan toimistoon.

Lisätietoja Pinja Niemi p. 09 2340 6540.

Vapaaehtoiseksi Cafe Valoon? Cafe Valo on vapaaehtoisvoimin pyörivä yhteisöllinen kahvila, joka järjestetään Vuosaaren Valo -seurakuntakeskuksessa joka perjantai klo 13–15.

Tehtävinä on mm. tarjoilujen valmistaminen, ohjelman järjestäminen sekä ihmisten kohtaaminen. Tule mukaan, kun suunnittelemme syksyn toimintaa Valossa pe 25.8. klo 13.

Tulossa: Hiljaisuuden päivä Merirasti-kappelissa la 30.9. Rukoushetkiä, retriittilepoa ja Mikkelinpäivän mietiskelyjä. Keittolounas ja kahvit.

Ilm. viim. 27.9. tiina.ahonen@evl.fi, p. 050 467 1238.

Kävelyseuraa Vuosaaressa. Tule mukaan rauhalliseen, reippaaseen ja rentoon kävelyhetkeen Vuosaaressa.

Lähtö Mosaiikkitorilta, Columbuksen sisäänkäynnin vierestä joka keskiviikko klo 15. Mukana Merja-vapaaehtoinen.

Sururyhmä hiljattain läheisensä

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 11. – 24.8.

10.8.2017 | Kirkko ja kaupunki a

Sirpa Päivinen

15

Sisko Ylimartimo esittelee Aleksander Lindebergistä tekemäänsä kirjaa taiteilijan sukulaiselle Anton Nikkilälle Helsingin tuomiokirkon kryptan näyttelyssä.

Pessin ja Illusian kuvittaja hallitsi myös mainokset ja muotokuvat Aleksander Lindeberg oli taiteilijana kameleontti. Hänen teoksistaan ei löydy tunnistettavaa tyyliä.

T

ietokirjailija ja tutkija Sisko Ylimartimo saa usein vastata tuttaviensa kyselyihin, kuka kumma on Aleksander Lindeberg.

Taiteilija tunnetaan parhaiten Pessi ja Illusia -satukirjan kuvituksesta. Harva kuitenkaan tietää, että Lindeberg on tehnyt myös mainoksia ja muotokuvia.

– Lindeberg oli huippuammattilainen. Hän pystyi kameleonttimaisesti vaihtamaan tyyliään. Siksi hänen töitään on laitettu muiden taiteilijoiden piikkiin, Ylimartimo kertoo. Hän perehtyy taiteilijan elämään kirjassaan Aleksander Lindeberg – Mestarillinen ja monialainen kuvataiteilija (Avain Kustannus 2017).

Lindebergin teoksia on parhaillaan esillä Helsingin tuomiokirkon kryptan näyttelyssä. Siellä tulee hyvin ilmi taiteilijan monipuolisuus. Teosten aiheet vaihtelevat muotipiirroksia muistuttavista mainoskuvista satukirjojen kuvituksiin.

Näyttelyyn oli haastavaa valita aineistoa. Sitä on yksinkertaisesti niin paljon. Lindebergin perikunta on poiminut näyttelyyn vain murtoosan hänen teoksistaan. Esimerkiksi monet hänen maalaamistaan muotokuvista riippuvat eri yritysten seinillä.

Tänä vuonna Lindeberg olisi täyttänyt 100 vuotta.

Taiteilija kuoli muutama vuosi sitten 98-vuotiaana.

Hän syntyi Venäjällä Donin Rostovin suurkaupungissa. Hänen äitinsä oli venäläinen ja isänsä suomalainen. Perhe pakeni Aleksanderin syntymän jälkeen Venäjän vallankumousta Suomeen.

”

Pessi ja Illusia -kirjan kuvitus teki Lindebergin kertaheitolla tunnetuksi ja toi hänet kuvittajien eturiviin.

– Aleksander Lindebergistä tuli jo nuorena monikielinen ja -taitoinen kosmopoliitti, Ylimartimo kuvailee. Maailmankansalainen poimi teoksiinsa sekä venäläisiä että amerikkalaisia vaikutteita.

Arvostusta lisää entisestään se, että Lindeberg oli taiteilijana itseoppinut. Hänen taideopintonsa Ateneumissa ja Tallinnan taideteollisuuskoulussa jäivät kesken talvisodan vuoksi.

Jatkosodassa hän palveli tiedotuskomppaniassa piirtäjänä. Hänen rinnallaan työskentelivät muun muassa Kari Suomalainen ja Björn Landström, mutta Lindeberg oli taiteilijoista tuotteliain. Hänen kynästään syntyi niin realistisia sotatilanteiden ku-

vauksia kuin myös vähäpukeisia kaunottaria sotilaiden iloksi.

Sodan jälkeen Lindeberg pääsi loistamaan Suomen suurimmissa mainostoimistoissa. Parhaiten tunnetaan hänen Fazerille tekemänsä eläinjulisteet. Niissä karhut, papukaijat ja leijonat herkuttelevat makeistehtaan tuotteilla.

Ylimartimo kutsuu 1960-lukua Lindebergin mestarikaudeksi. Silloin taiteilija siirtyi mainosmaailmasta muotokuviin ja ennen kaikkea lastenkirjallisuuteen.

– Pessi ja Illusia -kirjan kuvitus teki Lindebergin kertaheitolla tunnetuksi ja toi hänet kuvittajien eturiviin, Ylimartimo toteaa. Sen jälkeen kuvituksia syntyi tasaisella tahdilla. Aapinen, Venäläiset kansansadut ja Kalevalan tarinat saivat värikylläiset piirrokset. Lisäksi hän teki hienoja yksivärikuvituksia.

Taiteilijan maalaamat hahmot olivat tyypillisesti litteitä, suurisilmäisiä ja karheita. Hänen töissään voi nähdä vaikutteita ikoneista ja vanhoista seinämaalauksista, freskoista.

Tuomiokirkon näyttelyssä on esillä teoksia, joita yleisö ei ole nähnyt aiemmin. On hieman ironista, että Lindeberg sai ensimmäisen yksityisnäyttelynsä vasta kuolemansa jälkeen.

Tarmo Ylhävuori

Taidenäyttely on avoinna 20.8. asti ma–la klo 11–17 ja su klo 12–17 Helsingin tuomiokirkon kryptassa. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

MENOT 11. – 24.8.

16 A Kirkko ja kaupunki | 10.8.2017

menettäneille. Ryhmä kokoontuu kirkolla keskiviikkoisin klo 17, alk.

13.9. Samassa elämäntilanteessa olevien kesken on mahdollisuus jakaa kokemuksia siitä, mikä tuntuu raskaalta ja mikä voi olla avuksi elämässä eteenpäin. Ilm. seurakunnan toimistoon 6.9. mennessä.

Päivystäjäksi Katukappeliin? Uusia vapaaehtoisia tarvitaan. Lisätietoa arto.huhdanmaki@evl.fi tai marketta.antola@evl.fi.

Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16, la–su suljettu. Pappi tavattavissa to klo 16–17.

Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti kirkolla ti klo 9–10.

Lisää tapahtumia ja piirejä www. helsinginseurakunnat.fi/vuosaari.

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messut sunnuntaisin klo 10 Malmin, Puistolan ja Viikin kirkoissa. Klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Klo 18 Jakomäen kirkossa.

Metsäkirkko su 20.8. klo 16 Weisteenmäen kallioilla Pukinmäessä, sateen sattuessa Portissa. Lähtö seurakuntakodilta klo 16 kävellen.

Matkan pituus noin 1 km. Matkan aikana pieniä rukouspysähdyksiä.

Perillä hartaus luonnon helmassa klo 16.30 ja kahvitarjoilu. Voit myös tulla autolla Närekujalle, josta 100 m metsäpolkutaival Weisteen kallioille.

Viikkomessu to 24.8. klo 13 Siltamäen seurakuntakodilla.

Metsäkirkko su 27.8. klo 16 Aarnikanmäellä Pihlajamäessä. Lähtö kirkon pääovelta klo 16.

TAPAHTUMIA Kesäkonsertti ke 16.8. klo 18 Malmin kirkossa. Kanteleyhtye Kanneltajat, johtaa Kaisu Rauhamaa. Konsertin jälkeen noin klo 18.30 Kesäilta kirkonmäellä. Makkaranpaistoa, kahvit, hartaus ja yhteislaulua. Anni Punkka.

Kesäkonsertti ke 23.8. klo 18 Malmin kirkossa. Peter Hilli, urut. Konsertin jälkeen noin klo 18.30 Kesäilta kirkonmäellä. Makkaranpaistoa, kahvit, hartaus ja yhteislaulua. Timo Ahoinpelto.

Taiteiden yö to 24.8. klo 20 Malmin kirkolla. Emeritus-kvintetti, johtaa Aale Lindgren.

Ostarin Onni matalan kynnyksen kahvila ti 15.8. klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla. Leivänjako klo 9–9.30.

Teemme kahvilan sulkeuduttua pienen retken Helsingin sisällä, jos kiinnostusta riittää. Tied. Elina Leppihalme p. 09 2340 4525.

Diakoniatyöntekijöitä tavattavissa ti 15.8. klo 11–13 Malmin Prisman aulassa. Tule jakamaan huolesi, kertomaan toiveesi tai kysymään seurakunnan toiminnasta tai pysähdy ohi kulkiessasi muuten vain vaihtamaan ajatuksia.

Naapurikahvit keskiviikkoisin klo 13–14.30 Viikin kirkolla. Vapaamuotoinen kahvi- ja jutusteluhetki varttuneeseen ikään ehtineille viikkiläisille.

Grilli-ilta ke 16.8. klo 18 Puistolan kirkolla.

Kesäkahvila to 17.8. klo 13 Jakomäen kirkolla.

Kesäpiiri to 17.8. klo 13 Siltamäen seurakuntakodilla.

Portin avajaiset la 19.8. klo 10–14 Pukinmäessä, Säterinportti 1 A. Kirkkoherra Heikki Arikka siunaa tilan. Grillausta, kahvitarjoilu, lauluja hartaushetki.

Kesäpiiri ke 23.8. klo 12 Pihlajamäen kirkolla.

Kylväjän kesäseurat ke 23.8. klo 18 Hannele ja Petri Jukasella, Metsänhoitajankatu 5 A 12. Olavi Peltola, Janne Sironen.

Kesäkahvila to 24.8. klo 13 Jakomäen kirkolla.

Metsäseurat to 24.8. klo 18 Viikissä.

Lähtö kirkolta klo 17.45.

Nuorten kahvila ja veisuvartti keskiviikkoisin klo 17–20.30 Tapanilan kirkolla. Nuorten avointen ovien kahvila. Yhdessäoloa, pelailua, ystävien tapaamista. Klo 18 vietämme hartaushetken, Veisuvartin, jossa lauletaan muutama Nuoren seurakunnan veisu.

Isoja kukkatauluja esillä kesän ajan Viikin kirkolla. Malmilaisen taiteilijan Aira Salomaan viisi kukka-aiheista työtä, kesän värien runsautta, kukkaniitty, ruusutarha.

Esikoisvauvakerho Viikin kirkolla torstaisin klo 13.30–15 alkaen 24.8.

Kerho on avoin kaikille esikoisvauvojen vanhemmille. Mukaan voi tulla niinä kertoina, kun itselle sopii.

Kerhossa tutustutaan toisiinsa, pohditaan vanhemmuutta, lauletaan ja leikitään yhdessä lapsen kanssa.

Tied. Mervi Öhman p. 09 2340 4579.

Diakonian ajanvaraus kesällä ti, ke ja to klo 10–11 p. 050 416 4079. Voit varata ajan myös käymällä diakoniatoimistossa ajanvarausaikana klo 10–11 ti Pihlajamäen kirkolla, ke Jakomäen kirkolla, to Malmin kirkolla. Muina aikoina voit jättää soitto-

pyynnön ja yhteystietosi vastaajaan tai tekstiviestinä.

Lahjoitusleipää jaetaan Jakomäen kirkolla ke klo 12 ja Malmin kirkolla to klo 11.30.

Vertaistukiryhmä yksin lastaan odottaville 21–29-v. naisille. Ryhmä kokoontuu Pihlajamäen kirkolla tiistaisin 19.9.–7.11. klo 17–19. Odotat lastasi yksin. Odotat ensimmäistä lastasi. Kaipaat samassa elämäntilanteessa olevien vertaistukea.

Tapaamisissa on tilaa keskustelulle ja yhteiselle jakamiselle. Ryhmässä vierailee mm. kätilö ja vertaisäitejä sekä muita asiantuntijoita. Alussa on tarjolla pieni välipala. Ohjaajina diakonissa Kirsi Jaakonaho ja erityisnuorisotyönohjaaja Tiina Kinnunen.

Ilm. 12.9. mennessä ysk.snellu@evl. fi. Osallistujat puhelinhaastatellaan.

Tied. p. 050 400 1050, kirsi.jaakonaho@evl.fi tai p. 050 301 9638, tiina. kinnunen@evl.fi.

Sururyhmä Malmin kirkolla joka toinen keskiviikko klo 18–19.30.

Päivät ovat 4.10., 18.10., 1.11., 15.11., 29.11. ja 13.12. Ryhmää ohjaavat pastorit Pirkko Poisuo ja Anita Olli.

Ilmoittautumiset 29.9. mennessä Malmin kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400.

Kirkkovaellus la 2.9. Kokoontuminen Viikin kirkolla klo 12. Matka jatkuu Pihlajamäkeen, Malmille, Jakomäkeen ja Puistolaan. Vaellus päättyy Tapanilan kirkolle, jonne saavutaan klo 18.

Hautausmaa elää opastettu kierros Malmin hautausmaalla ma 11.9. klo 18 kuvataiteilijoiden tekemillä hautamuistomerkeillä. Kierros kestää pari tuntia ja kävelyä on reilun parin kilometrin verran. Reitti ei ole esteetön. Lähtö klo 18 Latokartanon torilta Viikin kirkon edestä. Varaa sään mukainen varustus. Mukaan mahtuu 30 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilm. 1.–7.9. ralaja289@ gmail.com.

Esineet kertovat -iltapäivä la 16.9. klo 14–16 Viikin kirkolla. Tule ja tuo mukanasi esine, johon liittyy muistoja tai joka on sinulle tärkeä. Kerro, millainen tarina esineeseen liittyy.

Voit myös kirjoittaa tarinan etukäteen yhdelle A4-paperiarkille. Teemme esineistä tarinoineen näyttelyn, joka on esillä kirkolla 17.9.–15.10.

Tarinoita luotsaavat Anni Punkka ja Risto Alaja. Mukaan mahtuu 12 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ilm. 1.–7.9. ralaja289@gmail.com.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10.

Avoinna ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi.

Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ti–pe klo 9–16, la–su klo 9–15.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14.

Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15.

Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Konfirmaatiomessussa su 13.8. on liturgina ja saarnaa Johanna Elo, Elsa Sihvola avustaa ja kanttorina on Katja Mäkiö. Su 20.8. on liturgina ja saarnaa Raivo Savik, kanttorina on Katja Mäkiö.

Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 12. Su 13.8. on liturgina ja saarnaa Veli Pelkonen, kanttorina on Maija Pesonen-Kareinen. Su 20.8. on liturgina ja saarnaa Raivo Savik, kanttorina on Maija Pesonen-Kareinen.

Maunulan kirkossa ei ole kesällä messua.

TAPAHTUMIA Café Salaam on avoinna to 17.8. klo 15–18 Oulunkylän kirkon pihalla.

Tarjolla on suolaista ja makeaa.

Rosa Liksom: KESÄ. Rosa Liksomin luontoaiheisia maalauksia on esillä Oulunkylän kirkon galleria AULAssa koko kesän. Näyttelyyn voi tutustua vapaasti kirkon aukioloaikoina.

Juurien luoja -poikkitaiteellinen messu taiteiden yönä to 24.8. klo 19 Oulunkylän vanhassa kirkossa.

Soivan ikimetsän kaikuja eri sointivärein aistittavissa. Metsän alttareita.

Mukana lauluyhtye Adoramus, Mikko Helenius, piano ja bandoneon, kanttori Maija Pesonen-Kareinen sekä Senni Valtonen, kannel, avainviulu ja huilut. Vapaa pääsy.

Vaivauksia-konsertti taiteiden yönä to 24.8. klo 21 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Mikko Helenius & Antti Vuori -ensemble esittävät sovituksiaan Siionin virsistä. Vapaa pääsy.

Perheiden tanssituokiot perjantaisin Käpylän kirkolla, alkaen 25.8.

3–5-vuotiaat klo 9.30, 1–2-vuotiaat klo 10, 0–1-vuotiaat klo 10.30. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.

Syksyn toimintaan seurakunnassa voit jo tutustua nettisivuilla www. helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla kohdassa Toiminta. Piirit ja kerhot alkavat syyskuussa.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–to klo 9–12 p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Messut pidetään Hyvän Paimenen kirkolla.

Messu sunnuntaina 13.8. Leo Norja, Anna-Kaisa Jussila ja Jussi Hirvonen.

Konfirmaatiomessu sunnuntaina 13.8. klo 14, Korpirauha 3. Marita Toivonen, Anna Merivirta ja Jussi Hirvonen.

Konfirmaatiomessu lauantaina 19.8. klo 10, Korpirauha 4. Satu-Elina Ansas, Lauri Koivisto ja Jussi Hirvonen.

Konfirmaatiomessu lauantaina 19.8. klo 13, Rautavaara 1. Tiia Tuovinen, Santeri Kaleva ja Juhana Saarinen.

Messu sunnuntaina 20.8. klo 11. Leo Norja, Tiia Tuovinen ja Jussi Hirvonen.

Konfirmaatiomessu sunnuntaina 20.8. klo 14, Korpirauha 5. Jouni Pirttijärvi, Anna-Kaisa Jussila ja Jussi Hirvonen.

TAPAHTUMIA Perhekerho Kirkonkellarissa tiistaisin klo 9–11.30. Yhdessäoloa ja -tekemistä lasten kanssa kotona oleville.

Aamupalaa tarjolla.

Green Light -kesänuortenilta tiistaisin klo 18–21 kirkolla. Grillataan ja chillataan, Pirtillä tietenkin. Tervetuloa mukaan erityisesti tuoreet riparilaiset.

Perhekerho VälKeessä torstaisin klo 9–11.30, alkaen 17.8. Yhdessäoloa ja -tekemistä lasten kanssa kotona oleville. Aamupalaa tarjolla.

Eläkeikäisten kesäinen kerho torstaisin klo 13 kirkolla. Kerhoon ovat tervetulleita kaikki. Keskustelua kahvikupin äärellä, naurua, laulua ja yhteinen pieni hartaus.

Perheleiri Lekholmenin leirikeskuksessa 22.–24.9. Täysihoito kaikilta yli 5-vuotiailta 40 e, alle 5-vuotiaat maksutta. Lisäksi jokaiselta matkustajalta 10 e kuljetusmaksu. Sitova ilmoittautuminen 1.9. mennessä Pakilan seurakunnan virastoon, p. 09 2340 5500. Lisätietoja verkkosivuilla ja jouni.pirttijarvi@evl.fi.

Erityisryhmille Näkövammaiset retkeilevät Kehräämössä Orimattilassa ke 11.10.

Opastettu kierros ja vapaata kiertelyä. Ilm. ma 21.8. lähtien p. 09 2340 2538, ysk.diakonia@evl.fi. Hinta 20 e, oppailta 10 e, sis. lounas ja kahvit.

Järj. seurakuntien näkövammaistyö ja Pengertupa Hun ry. Lisätiedot p.

09 2340 2549, marjaleena.kallio@ evl.fi.

Kehitysvammaisten retkipäivälle Mustasaareen la 26.8. mahtuu vielä mukaan. Hinta 10 e. Ilm. yhteystietoineen 17.8. mennessä ysk.diakonia@ evl.fi tai p. 09 2340 2538. Lisätiedot p. 050 380 1060, heli.ojalehto@evl.fi.

Sururyhmä läheisensä kuolemassa menettäneille 20.9. alkaen keskiviikkoisin klo 17.30 Seurakuntien talolla, Kolmas linja 22. Avoin kaikille. Työskennellään mm. maalaten ja kirjoittaen. Maksuton. Lisätiedot ja ilm.

11.9. mennessä p. 09 2340 2538, ysk. diakonia@evl.fi.

10.8.2017 | Kirkko ja kaupunki a

17

Apua & tukea

Parisuhteen ongelmat voivat puhjeta lomalla.

Perheneuvonta parien tukena Seurakuntien perheneuvonta tarjoaa apua parisuhteen vaikeuksissa.

Teksti Meri Fager kuva iStock

On suurin voima rakkaus, se toimii, kestää, voittaa.

Virrestä 431

M

oni parisuhde joutuu karikolle lomien jälkeen, ja osa suhteista päättyy. Ilmiö on tuttu Tero Pulkkiselle, Helsingin seurakuntien perheneuvojalle ja vaativan erityistason perheterapeutille. Tyytymättömyyttä aiheuttaa usein lomaan kohdistetut liian suuret odotukset, jotka eivät toteutuneet.

– Pitäisi hyväksyä, että elämän vajavaisuus on läsnä lomallakin, Pulkkinen muistuttaa.

Eroja syntyy Pulkkisen mukaan siitä, että lomalla on aikaa olla yhdessä ja miettiä, miten parisuhteessa voidaan. Joskus eropäätöstä lykätään lomien yli.

Parisuhdetta pitää hoitaa ympäri vuoden. Perheneuvoja kehottaa pareja huvittelemaan – tekemään asioita, joita on tykätty tehdä yhdessä.

– Usein eletään liikaa lasten ehdoilla ja unohdetaan parisuhde. Vanhempien hyvä parisuhde on lapsen paras kasvuympäristö.

Hauskanpito ei yksin riitä, sillä Pulkkisen mukaan avunhakijat kärsivät usein vuorovaikutusongelmista.

Parisuhteessa pitäisi oppia kommunikoimaan. Toisen syyllistämisen sijaan tulisi puhua omista tunteista ja kokemuksista sekä kuunnella toista – ei vastatakseen vaan ymmärtääkseen.

– Huono keskustelu on kuin tennistä, jossa pallo lyödään heti takaisin. Hyvä keskustelu on kuin pesäpallolla kopittelemista, jossa pallo otetaan kiinni, ja vasta sitten palautetaan toiselle.

Perheneuvojien ohjeet parisuhteen kriisitilanteessa: 1. Keskustele niin, että toinen kokee tulevansa kuulluksi. Älä yritä kumota, mitä toinen sanoo. Ota vastaan ja osoita ymmärtäneesi, mitä kuulit.

Mieti asiaa kumppanisi kannalta, kerro oma näkemyksesi vasta sitten.

2. Miettikää, voiko ongelman ratkaista. Jos voi, miten? Älkää sortuko haukkumiseen. Mieti, haluatko loukata ja voittaa riidan vai saada asiat kuntoon. Käykää rajattuja keskusteluja aihe kerrallaan, kunnes saatte ai-

kaan lopputuloksen.

3. Jos ongelmaa ei voi ratkaista, miettikää, voitteko elää kunnioittavassa ja rakentavassa suhteessa siitä huolimatta.

4. Pyrkikää löytämään tilanne, jonka kumpikin kokee reiluksi. Se vaatii usein itsekkyydestä luopumista. Toista ei voi pakottaa toteuttamaan omaa vaatimustasoaan, vaan se on neuvoteltava yhdessä.

5. Älkää kuvitelko tietävänne paremmin, mitä toinen kokee ja ajattelee, ja mitkä ovat hänen motiivinsa.

6. Pohtikaa, mikä elämässänne ja toisessa on hyvää ja arvokasta. Älkää antako pikkuvioille liian suurta merkitystä.

Helsingin seurakuntien perheneuvonta auttaa vuosittain lähes tuhatta asiakasta. Maksuttoman perheneuvonnan palvelut ovat tarjolla kaikenikäisille riippumatta siitä, kuuluuko kirkkoon. Asiakkaaksi voi tulla yhdessä tai yksin. Apua voi saada myös eron jälkeen tai muussa kuormittavassa tilanteessa. Ajanvaraus ark. klo 9–12 p. 09 2340 2555. ■ Kirkon perheneuvojat vastaavat kysymyksiin parisuhteesta: www. city.fi/blogit/suhdeklinikka

Tuomiokirkon kuorokavalkadissa 24.8. kuullaan eri-ikäisiä laulajia. Illan aloittaa kello 19 Tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores. Muut esiintyjät: kello 19.30 Dominante, 20 Kilven Kuoro, 20.30 Kampin laulu, 21 Hiljaa Ensemble, 21.30 Cantabile, 22 SonorEnsemble. Vapaa pääsy.

Rukouksen syli -iltoja vietetään torstaisin 3.–31.8. Vanhassa kirkkopuistossa ja Vanhassa kirkossa. Iltoja ovat toteuttamassa tunnetut taiteilijat, kuten Jukka Leppilampi, Marzi Nyman, Ritva Oksanen, Olli Vuola, Pirjo Ståhle, Junnu Aaltonen ja Joonatan Rautio. Mukana on myös seurakuntalaisia ja seurakunnan työntekijöitä.

Illat alkavat noin kello 18 kirkkopuistos-

Säde Kultanen

Menopalat

KUOROKAVALKADI TUOMIOKIRKOSSA sa taiteellisilla esityksillä. Kahvittelun ja taiteen lisäksi voi jättää esirukouspyyntöjä illan kirkkohetkeen. Ohjelma jatkuu kirkossa kello 19. Psalmitekstien, rukousten ja puheiden jälkeen on ehtoollinen ja mahdollisuus esirukoukseen.

KESKIAIKAJUHLA PAAVALINKIRKOLLA 24.8. kello 18–21 matkataan 1500-luvulle Lutherin ja Agricolan aikaan. Ohjelmassa on keskiajan tanssiesityksiä ja musiikkia, tanssin opetusta, talutusratsastusta, askartelua, kasvomaalausta sekä näyttely reformaatiosta ja 1500-luvun Helsingistä. Keskiaikaohjelman päättää Tulikansan tuliesitys. Sateella osa ohjelmasta sisätiloissa.

Lisäksi kirkkosalissa on kuorokonsertteja kello 18–22. Konsertit päättää Suomen Laulu. Paavalinkirkon puistossa

Stadin Slangi ry ja muut alueen toimijat järjestävät ohjelmaa, slangimusaa ja visailua. Tapahtuma on maksuton.

18 A Kirkko ja kaupunki | 10.8.2017

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous!

neniälittereK

Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Après moi, le déluge OTSIKKO ON ranskaa. Minun jälkeeni vedenpaisumus.

Niin lausui Ludvig XV, joka ei piitannut siitä, mitä hänen jälkeensä tapahtuisi. Pääasia, että itsellä on mainetta ja kunniaa.

Suomen ulkoministeri sovitteli juuri ranskalaiskunkun ylimielisiä sanoja omaan suuhunsa, ja hyvältähän ne maistuivat.

Tiedättekö muuten, miksi se alkuperäinen vedenpaisumus tuli? Oliko rippikoulussa puhetta? No se tuli panemisesta.

Asia on niin, että ennen vanhaan, niin Raamattu meille opettaa, jumalien pojat alkoivat katsella ihmisnaisia sillä silmällä ja parittelivat heidän kanssaan. Näistä suhteista syntyi sitten jättiläisiä.

Meno meni semmoiseksi, että Jumalaa alkoi kaduttaa ihmisen luominen ja hän päätti pyyhkiä koko porukan pois maan pinnalta. Siitä se vedenpaisumus. Sinänsä jännää, että ihmiset pantiin maksamaan hinta siitä, että jumalat käyttivät ihmisiä seksuaalisesti hyväkseen. Ja eläimet, niillä nyt ei ollut osaa eikä arpaa koko juttuun.

Ehkä Suomen ulkoministeri ei vedenpaisuttelullaan samastunut niinkään Ranskan kuninkaaseen vaan Jumalaan, jota alkoi ottaa koko touhu päähän.

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistövälittäjä (LKV)

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600

Leikkaa talteen

K

Palveluja tarjotaan

KAUPUNGIN PARAS JA LUOTETTAVIN PALVELU Olemme käytettävissänne kaikissa asunnonvaihtoasioissa Asiakkaamme etsii perheasuntoa alueeltanne – soita ja kysy lisää!

045 646 0760 | 040 555 89 68 www.tilava.fi

Kauppakeskus Kamppi | info@tilava.fi

Ota yhteyttä 040 50 4 71 08

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Teemme kaikki taloutesi remontit edullisesti 40-vuoden kokemuksella.

Huom. kotitalousvähennys Urakointi-Team Kjelin Oy Pyydä tarjous, 050-3398240.

Kaihdintohtori Oy Kuinka on kaihtimiesi laita?

040 - 411 4370 Arvoisat asiakkaat!

Eläk. alen. perm. l + k nyt 37 € (47 €) Norm. vel. perm. l + k 46 € (55 €) P. 09 639818 Aurinkoiset terveiset Salon SeraFinista Jalkahoito n.1,5h tarjouksessa 40 €. Kotikäyntinä 50 € Vyöhyketerapia 1h/35 € Hiustenleikkaus 25 € Leevin Palvelutalo, Ilkantie 19 00400 Haaga. Puh: 045 1662881

Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

Ostetaan Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651

Ostetaan: Noin 100-150 m2 asunto omaan käyttöön Kantakaupunki/ Töölö alueelta. Myös remontoitavat kohteet kiinnostavat. 040-5213122

Adresseja

Bisnode 2017

Pari- ja perheterapeutti Eeva-Maija Möttönen, vastaanotto Helsingissä.

Tule yhdessä tai yksin P. 045 2771468 elamanvirralla@elamanvirralla.fi www.elamanvirralla.fi

Olen vyöhyketerapiaopiskelija valmistun 5/2018. Teen vyöhyketerapiahoitoja 25 €/1h Reiki/energiahoitoja 45 €/n.1,5h Energiahuone Pasilan Helinä Pakkamestarinkatu 1 C, Helsinki.

P. 040 3756066. Tervetuloa!

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 0504315536

Eläkeläisille, leikkaus 18-22 €, permanentti tai väripaketti 65€ P. 045 2386356, Hämeentie 38

Kiteen ydinkeskustassa, Kiteenjärven tuntumassa Avara, valoisa ja reilunkokoinen, hiljattain pintaremontoitu kulmahuoneisto.

Keittiön koneet intekroitu valkoiseen keittiöön.

Taloyhtiössä tehty mm. parvekeremontit, etupihan asvaltointi ja viemäreiden pinnoitus.

Hissi on rakennettu juuri ja siihen on saatu ARA:n avustusrahoitus.

Suunnitelmissa lähivuosina käyttövesiputkien saneeraus ja ikkunoiden ja parvekeovien uusina.

Mutta sittenhän talo onkin aivan “uutta vastaavassa kunnossa”.

Nyt edullisesti muuttovalmis edustustason asunto, joka vapautuu omistajan käytöstä tarvittaessa pikaisestikin.

Näkymät parvekkeelta Kiteenjärvelle.

Palvelut lähellä, kaupat, lääkäri, apteekki ja kirkko.

Uimaranta kävelymatkan päässä.

©

STADINAPUMIEHET 045 647 5572 37 €/h, stadinapu@saunalahti.fi Yleistyöt, vihertyöt, kasaus- ja purkutyöt, kuljetuspalvelu jne. www.stadinapumiehet.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen.

SOITA JA KYSY LISÄÄ

Myydään asuntoja

Luottokelpoinen

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

Asennan ja opetan käytön tietokoneet, TV:t puhelimet ym. kotonasi -Petteri (17v) 0449793435 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuu terassit ja aidat.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Muutot ja kuljetukset.

1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetusneppis p. 040 5850074 Meiltä saat kaikki huoneistoremontit.

Takuutyötä jo v.1989 lähtien • maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com

Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT

RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan Hki Asunto & Rakennus Oy t.nikkanen@kolumbus.fi 0400-503 497 Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Ostetaan asunto

Asuntoja

21v. tyttö haluaa ostaa yksiön tai pienen kaksion Töölön alueelta tai keskustan tuntumasta.

Kaikki huomioidaan, myös huonokuntoiset.

Puh: 040-5652670

KALUSTETTU kaksio 47 m2 Viron Tamsalussa 7500 €.

Kuvat: huutomyynti.fi puh. 0500-300286

pe 11.8. klo 18 Puolimatkan kpli (Aholank.20), Hyvinkää.

12.-13.8. Meriveisuut Hangossa: la 12.8. klo 17 alkuseurat Lappohjan kyläkko, Hietaniement.14, kahvit. klo 19 iltaseurat Sjömansron rannalla, Lappohja, grillausta. su 13.8. klo 10 messu Hangon kko, Kirkkomäki 1; saarna V.-M.Hynninen.

Lounas, päätösseurat ja kahvit Hangon srk-koti. Majoitusvaraukset post@ sjomansro.fi (2hh 60 €/yö, 1hh 50 €/ yö, sis. pieni keittiö+oma wc/suihku), varaustunnus Meriveisuut. ti 15.8. klo 18 lähetysseurat Hgin piispaehdokkaiden kanssa Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo, Kamppi). Järj. H-Y ja ehdokkaiden tukiryhmät. ke 16.8. klo 18.30 Hgin Mikaelin, Vantaan ja Sipoon yht. seurat Östersundomin kko, Kappelit.60, Hki. su 20.8. klo 10 kirkkopyhä Pornaisten kko, Kirkkot.140, saarna L.VäyrynenSi. Kahvit, Siionin virsien opettelua. ke 23.8. klo 18 Hiidenkivi-veisuut, Klaukkalan kko, Ylitilant.6, Nurmijärvi.

Uud. Siionin virsiä, T. Sulkanen.

10.8.2017 | Kirkko ja kaupunki

Hammashoitoa

19

Lakiasioita Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

TIESITKÖ...?

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

• • • •

Hammasproteesit tulisi uusia 5-8 vuoden välein Hammasproteesit tulisi pohjata/tiivistää vähintään kolmen vuoden välein Rikkoutuessaan hammasproteesit tulisi korjata mahdollisimman pian Painokohtien korjaaminen tulisi tehdä välittömästi, jotta suun limakalvot ei vaurioidu • Käydä tarkastuttamassa hampaatonkin suu erikoishammasteknikolla tai hammaslääkärissäsi

Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä!

EHT Ossi Vallemaa

A

SOITA JA VARAA AIKA

010 2715 100

0400 287 442

Korsontie 6 • 01450 Vantaa

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Asianajotoimisto Mia Kavasto Perunkirjoitukset ja perinnönjaot Testamentit ja edunvalvontavaltuutukset p. 019 688 1000 toimisto@kavasto.fi

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) • Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

TURVAA LÄHEISESI

Miksi maksaisit liikaa?

Hammaslääkärikeskus

TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE:

25€

Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

65€ 65€ Hinta alk. 65€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk.

Kivuton hampaan poisto

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

T A K U U T Y Ö

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 740 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS .......................

110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

Siivouspalveluja

Rakennusala

Mattojen käsinpesua!

10 €/m2 puhtaana, kuivana takaisin.

Kuljetus H:gin alueella 10 €, sis.alv.

Matti Koiviston pesula, p.0500 871 148 Ps. Olin ennen Hakaniemessä.

Kaikki kodin remontit.

Ei niin pientä, etteikö se olisi tärkeää!

Remontointipalvelu J.Pyrylä oy 040 120 2926

IKKUNANPESUT 45 vuoden kokemuksella, puh. 040-3716084 Kotital.väh. Veikko Salonen

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

24 h

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous.

Kodinapu helmi p.0407209420

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat.

Laatutestamentit kohtuuhinnoin.

P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

eva.a.salo@gmail.com Kotisiivoukset, luotettavasti ja ahkerasti.

Kysy seniorisiivousta - 24% puh. 045 638 5774, Mirja

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Hautauspalveluja KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä

Kaikkea kivestä - me teemme sen -

Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

TAVOITAT MEIDÄT MYÖS VERKOSSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Hautakivet Lisänimikaiverrukset Kunnostukset Kellonummentie 5 02740 Espoo p. 040 664 7290

Mechelininkatu 2 00100 Helsinki p. 0400 321 823

Pihlajamäentie 34 00710 Helsinki p. 0400 40 7490

Krouvinpolku 3 01380 Vantaa p. 040 830 4212

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Mielipide

20 a Kirkko ja kaupunki | 10.8.2017

Kaisamari Hintikka Helsingin hiippakunnan piispaksi Olemme innoissamme siitä, että Kaisamari Hintikka on ehdolla Helsingin hiippakunnan piispanvaalissa.

Kaisamari Hintikka on Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri, teologian ja julkisen todistuksen osaston johtaja. Hänen työtehtävänsä asettuu kirkon uskon ja elämän ytimeen. Hänellä on edellytykset toimia rakentavana sisältöjohtajana kirkon olemusta koskevissa hengellisissä ja teologisissa kysymyksissä.

Kaisamari Hintikan tutkimustyö tarkastelee kirkon ja yhteiskunnan suhdetta eurooppalaisessa kontekstissa. Hänellä on siis hyvät valmiudet käsitellä kirkon ja valtion sekä muuttuvan yhteiskunnan välistä suhdetta.

Hän elää kansainvälisten virtausten keskellä ja käsittelee niitä työkseen. Hän olisi piispana erinomainen kirkon ja yhteiskunnan yhteysjohtaja.

Hänellä on annettavaa koko suomalaiselle yhteiskunnalle.

Kaisamari Hintikan työskentelyssä armo- ja arvopuhe linkittyvät toisiinsa. Kirkon sanoma ja toiminta eivät supistu vain toisen alueelle. Hintikan teologia on sekä uskon että rakkauden teologiaa. Siinä inhimilliset oikeudenmukaisuuskäsitykset ylittävän Jumalan vanhurskauden ja armon ehdottomuus yhdistyy yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden vaatimuksen ehdottomuuteen.

Luterilaisen maailman yhteisen sanoman muokkaamista koordinoidessaan Kaisamari Hintikka on vakuuttanut eri tavoin ajattelevia ihmisiä ympäri maailmaa. Asianhallinnan ohella tämä johtuu hänen persoonallisista ominaisuuksistaan.

Hän on älykäs, kuunteleva, sydämellinen ja huumorintajuinen henkilö, jonka seura tekee kaltaisekseen synnyttäen vilpitöntä mieltä ja ykseyttä.

Tarja Kantola Aaro Rytkönen ja 40 muuta allekirjoittajaa

Jaana Hallamaa piispaksemme Helsingin hiippakunnan piispaksi on tarjolla kolme hyvää ehdokasta. Lehtien kannatuskirjoituksissa ja somessa on ehdokkaiden vahvuuksia esitelty. Monet valitsijat ovat kantansa jo muodostaneet, osa ennakkoäänestänytkin. Ensimmäinen varsinainen äänestyspäivä on kohta (16.8.), ja viimeistään silloin on äänestyslippuunsa yksi numero kirjoitettava.

Valintaansa harkitseville kerromme, että me allekirjoittaneet helsinkiläiset äänestämme Jaana Hallamaata.

Jaana on valintamme, koska pidämme häntä parhaana ehdokkaana piispaksemme. Hän on maamme johtavia teologeja ja eetikkoja. Hänellä on syvää sanottavaa uskostamme ja aikamme kysymyksistä. Hän kykenee toimimaan piispan tehtävässä arvojohtajana, suunnan näyttäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana.

Hänellä on kirkkomme ja seurakuntaelämän erinomainen tuntemus, laaja yhteiskunnallinen ja kansainvä-

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

Voit kirjoittaa nimettömänä. Kaikki vastaukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Taustatietoina pyydän sinua kertomaan sukupuolesi ja ikäsi.

Jos koet voivasi osallistua mahdolliseen haastatteluun tutkielman teon yhteydessä, liitä mukaan yhteystietosi. Aineistoa käytän pro gradu -tutkielman tekemiseen Itä-Suomen yliopiston teologisessa tiedekunnassa.

Tutkielmani ohjaajina toimivat käytännöllisen teologian professori Jouko Kiiski ja käytännöllisen teologian lehtori Harri Koskela. Toivon, että voit vastata mahdollisimman pian!

Marja Pyyny-Nevalainen

Masentunut, älä luovuta!

linen verkosto sekä monenlaista johtamiskokemusta.

Jaana ei ole teologisesti tai yhteiskunnallisesti populisti, vaan puhuu ja kirjoittaa heistä, jotka tarvitsevat kirkon tukea. Hän ei väistä vaikeitakaan asioita, vaan haastaa keskusteluun ja ottaa kantaa. Sitäkään ei voi pitää miinuksena, että hän on toinen naisehdokkaista – eikä sitä, että hänellä on ehdokkaista pisin elämänkokemus.

Jokaisen piispapaneelin jälkeen on voitu todeta, että hänellä on parhaat edellytykset Helsingin hiippakunnan paimeneksi.

Toivomme, että sinäkin kirjoitat äänestyslippuusi numeron 3.

Tuula Sääksi Juha Raitio ja 15 muuta allekirjoittajaa

Osallistu tutkielmani tekoon Oletko kristillisen vakaumuksen omaava henkilö ja elät tai olet elänyt parisuhteessa uskonnottoman/ateistin kanssa?

Voit kertoa myös puolison uskonnottomuuden/ateismin vaikutuksista parisuhteeseen, ja jos teillä on lapsia, myös millaisia vaikutuksia sillä on ol-

lut lastenne kasvatukseen.

Pyydän sinua vastaamaan kyselyyn e-lomakkeella, jossa on kysymyksiä uskonnottomuuden/ateismin vaikutuksista omaan uskonnollisuuteesi.

E-lomakkeen löydät osoitteesta: https://elomake.uef.fi/lomakkeet/16843/ lomake.html Jos et jostain syystä halua vastata e-lomakkeella voit myös kirjoittaa kokemuksistasi ja lähettää ne minulle sähköpostitse tai postitse. Osoitteeni on: Marja Pyyny-Nevalainen, Koivulantie 24, 80140 Joensuu ja/tai: marjpy@student.uef.fi.

Pyydän sinua kirjoittamaan siitä, mikä on oma uskonnollinen taustasi, mihin uskonnolliseen yhteisöön kuulut ja miten olet siihen yhteisöön päätynyt? Millainen merkitys uskollasi sinulle on. Miten uskosi näkyy elämässäsi? Kuinka aktiivinen olet omassa uskonnollisessa yhteisössäsi?

Millaisia vaikutuksia puolisosi ateismilla/uskonnottomuudella on ollut omaan uskonnollisuuteesi ja osallistumiseesi uskonnolliseen toimintaan, kuten jumalanpalveluksiin ja seuroihin. Millaisia vaikutuksia puolison uskonnottomuudella/ateismilla on ollut parisuhteeseenne tai lastenne kasvatukseen.

Masentunutta vaivaa usein näköalattomuus – joskus niin pitkälle, että mieleen tulevat itsetuhoiset ajatukset.

Moni yrittää itsemurhaa ja aivan liian moni onnistuu yrityksessään.

Muista: Jumala on erityisen lähellä sinua silloin, kun sinulla on särjetty sydän (Ps. 34:19). Mikään ihmisapu ei riitä niin pitkälle kuin Jumalan apu.

Ihmisen ja Jumalan apu eivät silti ole vastakkaisia: Jumala käyttää usein ihmisiä välikappaleinaan eheyttäessään meitä.

Hyvä esimerkki tästä on psykoterapia. Itsetuhoisen onkin kerrottava tilanteestaan jollekin luotettavalle ihmiselle ja etsittävä apua.

Anna Jumalan rakastaa itsesi eheäksi. Jumala parantaa haavoja ( Jer. 33:6). Usko, toivo ja rakkaus (1 Kor. 13:13) ovat vastalääkkeitä itsetuhoisiin ajatuksiin. Jumala ymmärtää meitä paremmin kuin kukaan ihminen ja hän voi täyttää särkyneenkin sydämen ilolla ja rauhallaan. Usein se on kivulias prosessi. Jumala tietää tuskasi ja on voimallinen auttamaan (Ps. 50:15)!

Lue Sanaa, rukoile, käy hengellisissä tilaisuuksissa. Etsi sielunhoidollista ja esirukousapua. Ne eivät ole suorituksia, vaan Jumalan armonvälineitä.

Jumala nostaa, kantaa ja vie perille: masennuksesta iloon ja epätoivosta toivoon. Jumala antaa sinulle monia, parempia vuosia. Saat nähdä, kuinka polkusi kirkastuu (Sananlaskut 4:18).

Et voi tietää, miten hienoja juttuja Jumalalla on sinulle antaa, ellet jatka elämääsi. Älä siis luovuta elämästä, vaan luovuta taakkasi Jumalan hoidettaviksi.

Marja Sollo-Kauppinen

Elämä on kallis lahja Me kaikki ihmiset olemme saaneet elämän lahjan. Arvokkaimman kaikista lahjoistamme. Jollekin elämä on lyhyt kuin tähdenlento, joku taas saa jatkaa elämäänsä pitempään kuin jaksaisi. Elämä on kuitenkin lahja. Lahjoista kallein. Olkaamme kiitollisia siitä että saamme nauttia tänäänkin auringonpaisteesta tai sateesta. Elämän kauneudesta.

Usein unohdamme elämän perusasiat. Nauttikaamme tänään tästä päivästä. Huomisesta emme kukaan tiedä.

Birgitta Wulf Kemiönsaari