Kirkko ja kaupunki 2017 15 vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

A 3 Helsingin piispaksi valittu Teemu Laajasalo: ”Kirkon merkitys kasvaa”

24.8.2017 kirkkojakaupunki.fi

VANTA A

B 1 Psykoanalyytikko arvioi luterilaisuuden

Vauhdilla vihille Surinasussu Kikka ja pärinäpoika Vexi vaihtoivat renkaat

Englantilainen runoilija ja filosofi John Milton (1608–1674)

On ihmisiä, jotka pelkäävät, kuinka kirkko suhtautuu heihin. On pappeja, jotka pelkäävät myös kirkkonsa suhtautumista, jos he vihkivät tai siunaavat sateenkaaripareja. Pelko jähmettää, vie voimat, ja kaikki hyvä jää piiloon. Helsingin piispaehdokas Kaisamari Hintikka Kotimaa24- verkkosivulla vaalin jälkeen 16.8.

Iankaikkisesti

Missä häpeä, siellä pelko.

Tänään

Eilen

2 a Kirkko ja kaupunki | 24.8.2017

Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Pelossahan on jo rangaistusta; se, joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa. Ensimmäinen Johanneksen kirje 4:17–18

Rukous

Pääkirjoitus

Perkeleen petoksia ja juonia Teinipoika riehui viime perjantaina Turussa puukon kanssa. Hän surmasi summamutikassa kaksi ihmistä ja haavoitti kahdeksaa. Poliisi tutkii tapausta terrorismirikoksena. Me emme tiedä, oliko kyse terrorismista. Tekijän motiivia selvitellään nyt kaikin keinoin. Turun puukottaja on marokkolainen turvapaikanhakija, sillä lienee osuutensa terrorismiepäilyihin. Marokko on köyhä maa, jossa joka neljäs nuori on vailla työtä. Jatkuvat talousvaikeudet lisäävät toivottomuutta, joka puolestaan luo kasvualustaa radikalismille. Islamismiksi eli poliittiseksi islamiksi kutsuttu ideologia tarjoaa helpolta vaikuttavan ratkaisun toivottomiin tulevaisuudenkuviin: myös sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat ratkeavat sillä, että yhteiskunta rakennetaan pienintä piirtoa myöten islamin lakiin perustuvan sharian varaan. Edistääkseen asiaansa islamistit pyrkivät saattamaan loppuun turmeltuneena, korruptoituneena ja moraalittomana pitämänsä länsimaisen kulttuurin murenemisen. Terrorismin avulla he pyrkivät lamauttamaan yhteiskuntia ja tekemään tilaa omalle asialleen. Me emme tiedä, onko Turun puukottajalla mitään tekemistä islamistisen terrorismin kanssa. Silti juuri muusta ei nyt puhuta kuin terrorismista ja sen saapumisesta Suomeen. Juuri tähän perustuu terrorismin teho. Se perustuu psykologiseen uhkaan ja leviää sinnekin, missä varsinaista terrorismia ei ole. Makuuhuoneisiin, keittiöihin, luokkahuoneisiin ja raitiovaunuihin. Terroristi pyrkii säikäyttämään koko yhteiskunnan levittämällä kauhua, epävakautta ja eripuraa. Kristillisessä perinteessä sellaista on kutsuttu perkeleen petoksiksi ja juoniksi. Perkele kuvataan riidankylväjäksi ja erottajaksi. Paholaisen kreikankielinen nimi diabolos merkitsee erilleen viskojaa. Terrorismi on perkeleellistä ja perkeleestä. Sen tarkoituksena on usuttaa ihmiset toisiaan vastaan ja ylireagoimaan. Mitä hanakammin me tartumme huhuihin ja vouhotamme vastakkainasettelua, sitä tyytyväisempi terroristi on ja sitä pirullisemmin perkele nauttii. Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kyllä se välillä mieltä painaa, yrittikö isä edes rivien välissä sanoa, että hän rakastaa minua. Ja kyllä se askarruttaa, miten tuon saman sanon omalle lapselleni. Mutta oletko miettinyt, että ei se Sinunkaan viestisi aina niin selvä ole.

Lainasanat

”

Tykkään käyttää välillä ristikorua. Esimerkiksi silloin, kun olen ulko mailla ja näen jollakin saman symbolin, voin ajatella, että ollaan samaa jengiä.” Lukiolainen Anna Song sivulla A 5

Seuraava lehti ilmestyy

7.9.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 24.8.2017 numero 15 kirkkojakaupunki.fi Kannen kuva: Hans v. Schantz

24.8.2017 | Kirkko ja kaupunki a

– Piispan virka on vihkimysvirka. En haluaisi olla määräaikainen tai väliaikainen piispa, sanoo 43-vuotias Teemu Laajasalo.

Kaikkien puolella Kirkon merkitys tulee lähivuosina kasvamaan, sanoo Helsingin piispaksi valittu Teemu Laajasalo. Teksti Kaisa Halonen Kuva Jani Laukkanen

arraskuussa Helsingin piispana aloittava Teemu Laajasalo on istunut Kallion kirkkoherrana ja Helsingin seurakuntayhtymän johtajana lukemattomia kertoja palaveripöydissä, joissa on pinoittain tilastoja ja ennusteita kirkon ei niin kovin valoisista näköaloista: jäsenmäärä laskee ja sen myötä verotulot, aiempaa pienempi osa lapsista kastetaan, kirkkohäät haluaa enää vain noin puolet pareista, talous tiukkenee, tiloista on pakko luopua ja henkilökuntaa vähentää. Huolipalaverit tuskin vähenevät Laajasalon tulevassa työssäkään. – Minä haluaisin puhua toivon hyveen puolesta. Totta kai meillä on mahdollisuus pärjätä myös muutoksen keskellä hyvin. Luulen, että kirkon merkitys tulee lähivuosina kasvamaan, Laajasalo sanoo. – Kirkon tehtävä on antaa ääni äänettömille, nostaa niitä, jotka ovat tippuneet, ja rohkaista niitä, jotka ovat eri tavoin murtuneita ja pettyneitä. Kirkko voi olla vastavoima arjelle ja ihmisten välineellistämiselle. Kirkon perustyö, jota tässäkin hiippakunnassa tekevät tuhannet ihmiset, on sellaista, jolla on ihmisten elämässä merkitystä. Laajasalon mukaan olisi pöyhkeää väittää, että kirkon resurssit ovat nykyisin huonot. Eivät kuulemma ole, eivätkä ole vielä 20 vuodenkaan päästä. Toimintakulttuurin muutosta kuitenkin kaivataan. – Me emme tarvitse enää yhtään visiota siitä, mitä pitäisi tehdä. Tiedämme sen jo. Nyt pitäisi saada

aikaiseksi. Miettiminen ja puhuminen vain on hirveän paljon helpompaa kuin tekeminen. On paljon helpompaa laatia laihdutussuunnitelma kuin laihduttaa. Kirkon tulevaisuus on Laajasalon mielestä hyvä myös siksi, että se ei ole ihmisistä kiinni. – Me olemme Kristuksen kirkko tässä kaupungissa ja hiippakunnassa. Jumala itse on asettanut ja kutsunut meidät tähän työhön. Silloin ei ole sellaista vaihtoehtoa, että tämä olisi tyhjää tai turhaa. Piispan tehtävät luetellaan Kirkkojärjestyksessä. Siellä on vaalimista, valvomista ja suorittamista – kirkon tehtävän edistämistä. – Piispan tärkein tehtävä on kertoa Jeesuksesta ja tukea myös pappeja, muita työntekijöitä ja seurakuntien luottamushenkilöitä siihen, Laajasalo sanoo. – Meillä on tietenkin paljon historiaa, jossa meidän puheemme on sulkenut ihmisten korvia ja sydämiä sen sijaan, että se avaisi niitä. Kirkko ei kuitenkaan voi keksiä asiaansa tai oikeutustaan uudestaan. Silloin se muuttuisi naurettavaksi. Helsingin piispanvaali ratkesi jo ensimmäisellä kierroksella, kun Laajasalo sai yli puolet eli 51,1 prosenttia äänistä. Laajasalon mielestä tulos kertoo siitä, että hänen tukenaan oli monenlaisia ihmisiä. – Tulosta ei voi selittää sillä, että olin vain semmoisten tai tämmöisten ehdokas. Se rohkaisee ja

ilahduttaa. Piispa voi olla vain kaikkien piispa. Piispan täytyy rakentaa ykseyttä ja puhua kaikkien puolesta – ihmisistä Jumalalle ja Jumalasta ihmisille. Vaalikamppailun aikana esille nousi kysymys piispan sukupuolesta. Osa äänioikeutetuista ei edelleenkään hyväksy naispappeutta eikä äänestäisi naista piispaksi. Toiset taas olisivat halunneet piispa Irja Askolan työtä jatkamaan nimenomaan naisen. Laajasalo sanoo, ettei hän voittanut vaalia sukupuolensa ansiosta. – Vaalissa oli kolme hyvin erilaista ehdokasta. Sillä, että olen tehnyt 20 vuotta työtä seurakunnissa, oli varmaan äänestäjille enemmän merkitystä kuin sukupuolella. Mutta en halua yhtään vähätellä tai selitellä sitä, että meillä ei ole naisia piispoina. Asian ei pitäisi olla niin. Tuleva piispa on kolmen lapsen isä, jonka lapsista nuorin on vain 4-vuotias. Miten hän aikoo sovittaa yhteen perhe-elämän ja työn? Laajasalo muistuttaa hoitaneensa viime aikoina kolmea kirkollista tehtävää: paitsi kirkkoherra ja seurakuntayhtymän johtaja, hän on ollut myös tuomiokapitulin vanhempi pappisasessori. Työmäärä siitä tuskin kasvaa. – Olen yrittänyt muistaa Lutherin ohjetta oman perheen rakastamisen tärkeydestä. Palvelemme Jumalaa jo omassa perheessämme, kun hoidamme, rakastamme ja kasvatamme sitä. ■

4 a Kirkko ja kaupunki | 24.8.2017

86,8

prosenttia eli 1552 äänioikeutettua 1786:sta äänesti Helsingin piispanvaalissa. Marianna Siitonen

Vantaa-Seura voitti vuoden kotiseutuyhdistyksen palkinnon, iloitsevat Vantaa-Seuran aktiivit Riina Koivisto ja Andreas Koivisto.

Vantaa-Seura palkittiin Suomen Kotiseutuliitto on valinnut Vantaa-Seuran vuoden kotiseutuyhdistykseksi. Palkintoa tavoitteli 37 Kotiseutuliiton jäsenyhdistystä. Palkintoperusteissa Vantaa-Seuraa kehutaan aktiiviseksi ja moderniksi yhdistykseksi, joka huomioi kaupungin ja maaseudun eri puolet. – Tämä on tosi hieno tunnustus, ei tällä alalla muita palkintoja ole. Tämä tuo vielä aivan uutta intoa työhön, sanovat Vantaa-Seuran toiminnanjohtaja Riina Koivisto ja puheenjohtaja Andreas Koivisto. Vuonna 2016 Vantaa-Seura järjesti liki 70 eri tilaisuutta. Seura saa erityisesti kiitosta siitä, että tapahtumia pidetään suomen lisäksi muun muassa viittomakielellä, englanniksi ja venäjäksi.

Vantaa hakee uutta kaupunginjohtajaa Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen jää eläkkeelle virastaan. Hän on työskennellyt kaupunginjohtajana vuodesta 2012. Kaupunginhallitus päätti, että uusi kaupunginjohtaja aloittaa työnsä 1.3.2018 alkaen. Kaupunginjohtajan virkaa hakevalla täytyy olla ylempi korkeakoulututkinto, johtamiskokemusta ja perehtyneisyys kunnallishallintoon. Lisäksi kaupunginjohtajan tulee osata sujuvasti suomea ja tyydyttävästi ruotsia.

Lähetysseura auttaa Nepalin tulvien uhreja Suomen Lähetysseura tukee Nepalin tulvien uhreja 70 000 euron lahjoituksella. Raha ohjataan hätäapuun Nepalin ACT Forumin kautta. ACT Forum on osa kirkkojen ja kirkollisten järjestöjen yhteistyötä. Nepalin poikkeuksellisen rajut monsuunisateet ovat aiheuttaneet tulvia ja maanvyörymiä. Yli sata ihmistä on kuollut ja kymmeniä on ilmoitettu kadonneiksi. Yli 35 000 kotitaloutta on kärsinyt tulvista. Punaisen Ristin mukaan ainakin 8 700 taloa on tuhoutunut täysin.

Moni nuori kastetaan riparin yhteydessä Rippikoululaisen kaste järjestetään yleensä ennen konfirmaatiopäivää. Se on puhutteleva hetki. Teksti Hanna Antila Kuva Sirpa Päivinen

apsikasteiden väheneminen on alkanut näkyä ripari-ikäisten, 14–15-vuotiaiden, ikäluokassa. Erityisesti pääkaupunkiseudulla rippikouluun tulee yhä enemmän nuoria, joita ei ole kastettu lapsena. Rippikoulun voi käydä kuka tahansa, mutta konfirmoitavan on oltava kastettu kirkon jäsen.

Vantaan Hämeenkylässä kirkkoon kuuluvien osuus alueen asukkaista on suurempi kuin muualla Vantaalla, 67 prosenttia. Silti sielläkin oli tänä kesänä esimerkiksi yksi rippikouluryhmä, jossa 36 nuoresta kuusi kastettiin ennen konfimaatiota. Hämeenkylän seurakunnan pappi Matti Hyry arvioi, että seurakunnassa on vasta vähitellen herätty ilmiöön.

24.8.2017 | Kirkko ja kaupunki a

Anna Song on lukiolainen, joka sai kasteen konfirmaatiopäivän aamuna Tapiolan kirkossa. Sirpa Päivinen kuvasi hänet keväällä 2015 Yrjönkadun uimahallissa.

Kastetut rippikoululaiset vuonna 2016 Espoossa rippikoulun käyneitä oli 2 466, joista rippikouluikäluokkaa eli 14–15-vuotiaita oli 2 419. Rippikoulun yhteydessä kastettiin 46, joista suurin osa oli nuoria. Helsingissä rippikoulun käyneitä oli 3 177, joista 2 202 rippikouluikäluokkaa. Rippikoulun yhteydessä kastettiin heistä 149, joista suurin osa oli nuoria.

Hyryn mukaan sen taustalla on kasteiden ja kirkkoon kuulumisen väheneminen sekä yksilöllisyyden korostuminen. Luterilaisessa kirkossa on perinteisesti kastettu lapset pienenä, mutta moni vanhempi ajattelee, että lapsi saa myöhemmin päättää, haluaako kasteen ja kuulua kirkkoon. – Seurakunnassamme on noin 11 700 jäsentä ja rippikoululaisia on keskimäärin noin 150. Heistä kastettavia on viime vuosina ollut noin kymmenen joka ikäluokassa, Hyry kertoo. Kun nuori haluaa rippikouluun, kastettavaksi ja konfirmoitavaksi, hän tarvitsee siihen huoltajansa suostumuksen. Yleensä tässä ei ole ongelmaa. – Vanhemmat, joita olen tässä yhteydessä tavannut, ovat olleet hyvin sydämellisiä, fiksuja ja tiedostavia ihmisiä. Nuoret, jotka eivät kuulu kirkkoon eikä heitä ole kastettu, ovat osallistuneet koulussa elämänkatsomustiedon opetukseen uskonnonopetuksen sijaan. Hyryn mukaan se ei juurikaan näy rippikouluopetuksessa ja siinä, millaiset pohjatiedot nuorella on. – Nuorten perustiedot kristinuskosta ovat ylipäätään heikentyneet, joten ei se tiedon puute mitenkään tule silmille riparilla. SYK:n lukion abiturientti Anna Song on yksi niistä nuorista, jotka saivat kasteen rippikouluiässä. Song kastettiin Tapiolan kirkossa konfirmaatiopäivän aamuna. – Kastetilanteesta jäi mieleen se, että oltiin kirkolla parin kaverin kanssa ja siellä oli aamulla vielä aika hiljaista. Pappi antoi siunauksen ja kastoi. Aikaisemmin olimme sopineet, että hiuksia ei saisi kovasti kastella, ettei mene kampaus pilalle, Anna Song kertoo nauraen. Paikalla oli myös kolme kummia, kaikki Songin ripari-isosia. Songin vanhemmat ovat muuttaneet Suomeen vuosikymmeniä sitten Kiinasta. He eivät ole uskonnollisia, mutta heille sopi hyvin, että Anna ja tämän vanhempi veli valitsivat kumpikin vuorollaan rippikoulun ja kasteen. – Ei siitä ainakaan mitään kiistaa syntynyt. Kerroin syyt siihen, miksi haluan kasteen. Kerroin, että halusin kummiksi ja isoseksi ja tulla konfirmoiduksi kavereiden kanssa. Se sopi heille. Nyt muutaman vuoden kuluttua Anna Songista tuntuu hyvältä, että hänetkin on kastettu. Se liittää hänet osaksi laajaa, kansainvälistä yhteisöä.

Vantaalla rippikoulun käyneitä oli 1 446, joista 1 383 rippikouluikäluokkaa. Rippikoulun yhteydessä heistä kastettiin 62, joista suurin osa oli nuoria. Koko Suomessa rippikoululaisia oli viime vuonna 41 645. Rippikoulun yhteydessä heistä kastettiin 838.

Löydä lepohetki syksyyn Hiljaisuuden retriitissä mieli rauhoittuu ja hengitys tasaantuu. Kiire ja vaatimukset hellittävät hetkeksi. Olet tervetullut levähtämään! Vantaan seurakuntien retriitit syksyllä 2017 • 29.9.-1.10. Hiljainen Nuuksion telttavaellus Uusin silmin ja poluilta poiketen • 15.-17.9. Sano sielulleni: Ettei sinun sallimattasi tapahdu mitään - Luostariretriitti Piritan luostarissa Tallinnassa • 4.-6.10. Raitoja elämäni räsymatossa Retriitti juuri nyt työtä vailla oleville • 3.-5.11. Opiskelijaretriitti Bergvikin kartanossa Lisätietoja ja ilmoittautumiset vantaanseurakunnat.fi

– Tunnen olevani osa jotakin. Tykkään käyttää välillä ristikorua. Esimerkiksi silloin, kun olen ulkomailla ja näen jollakin saman symbolin, voin ajatella, että ollaan samaa jengiä.

”

Kastettava tulee paikalle omin jaloin, alba päällään. Häneltä kysytään: tahdotko, että sinut kastetaan kristilliseen uskoon.” Matti Hyry

Papille riparilaisen kastaminen on puhutteleva hetki. Matti Hyryn mielestä tilanteesta tekee hienon se, että kaste on nuoren oma valinta. Jokainen sana, joka kastetilaisuudessa sanotaan, tuntuu todella kohdistuvan nuorelle. Hyry on halunnut tehdä kastetilaisuuksista juhlavia. Nuori on kastejuhlansa ansainnut siinä missä pieni vauvakin. – Ylenmääräinen huomio voi kuitenkin tuntua vaivaannuttavalta, joten moni nuori on kastettu ennen konfirmaatiota. Se onnistuu rippileirin aikana leirikeskuksessa tai erikseen kastettavalle tai kastettaville järjestetyssä tilaisuudessa vaikkapa kirkolla. Peruskaavaltaan kaste etenee kuten vauvankin kaste, mutta erojakin on. – Kastettava tulee paikalle omin jaloin, alba päällään. Häneltä kysytään: tahdotko, että sinut kastetaan kristilliseen uskoon. Suurin ero on siinä, että kastettava on täysin tietoinen ja tiedostava, Hyry kuvailee. Kuten vauvoilla, myös kastettavalla nuorella tai aikuisella pitää olla kummit. – Kummitodistuksia kirjoittaessani tulee vähän hassu olo, kun kummitodistus on tehty vauvan kummeille. Tähän tarvittaisiin nuorille oma malli, Hyry toteaa. ■

6 A Kirkko ja kaupunki | 24.8.2017

iime toukokuun uutisointia Lähi-idästä väritti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vierailu Saudi-Arabiassa. Pian vierailun jälkeen Saudi-Arabia liittolaisineen katkaisi välinsä Lähi-idän pahana poikana tunnettuun Qatariin. Yhdeksi syyksi on sanottu useiden urheilukisojen isäntämaana kunnostautuneen Qatarin myötämielisyys Egyptin Muslimiveljeskuntaan, jonka Saudi-Arabia liittolaisineen keväällä 2014 määritteli terroristijärjestöksi. Myös länsimaissa on väläytelty Muslimiveljeskunnan luokittelemista terroristijärjestöksi, vaikka liike itse esiintyy demokratian ystävänä. MUSLIMIVELJESKUNTA EDUSTAA poliittista islamia eli islamismia. Muslimiveljet uskovat, että ratkaisu yhteiskunnallisiin ongelmiin on siinä, että usko näkyy arjen valinnoissa. Kun sydämen valinta on tehty, seuraava aste on saattaa lainsäädännön voimalla koko yhteiskunta noudattamaan islamin uskonnollista lakia eli shariaa. Veljeskunta syntyi Egyptissä vuonna 1928. Islamilainen maailma oli kokenut nöyryytyksen, kun Turkin ottomaanikalifaatti oli hävinnyt ensimmäisen maailmansodan. Egyptissä nöyryytystä oli kestänyt paljon pidempään Ranskan ja Ison-Britannian hallinnoidessa Suezin kanavaa. Ranskalaisomistuksessa ollut kanavayhtiö käytti pakkotyövoimaa, ja alueella oli paljon sosiaalisia ongelmia. Suezin rappio järkytti nuorta Hassan al-Bannaa. Vasta valmistuneena alakoulun opettajana hän perusti rukouspiirin, joka jalkautui moskeijoista työväen kuppiloiden parannussaarnaajiksi. Tästä syntyi vuonna 1928 Muslimiveljien yhteisö eli Muslimiveljeskunta. Muslimiveljeskunnalla oli aseellinen siipi, joka vuonna 1954 yritti salamurhata Egyptin johtajan Gamal Abdel Nasserin. Seurasi vaino, jossa viranomaiset pidättivät ja kiduttivat kymmeniä tuhansia veljeskuntalaisia. Muslimiveljeskunnan jäsenet tulivat pakolaisiksi Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Monet heistä olivat opiskelijoita, jotka perustivat muslimiyhdistyksiä. Vähitellen niistä kasvoi kansainvälinen, satojen organisaatioiden löyhä verkosto. Liikkeellä ei ole keskusjohtoa, vaan kunkin maan veljeskuntalaiset valitsevat itse omaan tilanteeseensa sopivan taktiikan. Persianlahden maiden rahallisella tuella ne ovat 1960-luvulta alkaen saaneet aseman, jossa ne puhuvat kaikkien muslimien äänellä, vaikka esimerkiksi Saksan vajaasta viidestä miljoonasta muslimista on Veljeskunnan aktiivikannattajia vain noin 1 300. 1970-LUVUN ALUSSA Muslimiveljeskunta sanoutui irti väkivallasta. Se ei ole koskaan toteuttanut länsimaissa yhtäkään terrori-iskua. Se myös tuomitsee al-Qaidan. Tämä ei silti ole koko totuus järjestöstä. Muslimiveljeskunnan hengellinen johtaja, sheikki Jusuf al-Qaradawi on itse antanut fatwan, jossa sallitaan itsemurhaiskut Israelia ja Yhdysvaltoja vastaan. Fatwa tarkoittaa pätevöity-

Vangitut Egyptin Muslimiveljeskunnan johtohenkilöt, keskellä ylin neuvonantaja Muhammed Badie, näyttävät Rabaa-käsimerkkiä protestoidakseen vuoden 2013 verilöylyä Rabaa el-Adaweja -aukiolla Kairossa. Verilöylyssä kuoli yli 600 Muslimiveljeskunnan kannattajaa.

Muslimiveljeskunnan kahdet kasvot Muslimiveljeskunta on islamistinen herätysliike, joka esiintyy väkivallattomana lännen ystävänä. Silti se on pessyt rahaa terrorismille. Liike toimii myös Suomessa. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA GETTY IMAGES

neen uskonoppineen antamaa tulkintaa tai mielipidettä mihin tahansa elämänongelmaan. Englannissa Muslimiveljeskuntaa edustavan British Muslim Initiativen perustajajäsen, Suomessakin vieraillut Azzam Tamimi, sanoi BBC-kanavalla vuonna 2004, että itsemurhaisku ”on suora tapa miellyttää Jumalaa”. Muslimiveljeskunta onkin monien avustusjärjestöjensä kautta pessyt rahaa terrorismille. Kun palestiinalaisten kansannousu eli intifada alkoi vuonna 2000, al-Qaradawi perusti Union of Good -nimisen kattojärjestön, johon kuului yli 50 hyväntekeväisyysjärjestöä. Mukana oli myös monia tunnettuja järjestöjä, kuten Interpal ja

Islamic Relief. Union of Good ohjasi varoja terroristijärjestö Hamasille. Yhdysvaltain valtionvarainministeriö luokitteli Union of Goodin terroristijärjestöksi vuonna 2008. Interpal sai Yhdysvaltain valtiovarainministeriön terroristiluokituksen jo 2003. Järjestöt itse kiistävät syytökset terrorismin rahoittamisesta. Ison-Britannian korkein oikeus on linjannut, että Interpalin ja Hamasin välillä ei ole yhteyttä. Myös Islamic Relief on todettu syyttömäksi terrorismin avustamiseen, mutta silti Ison-Britannian HSBC-pankki sekä sveitsiläinen UBS ovat katkaisseet suhteensa siihen. Yhdysvalloissa Muslimiveljeskunta rahoitti Hamasia vuonna 1989 perus-

tetun Holy Land Foundationin kautta. Vuoteen 2009 mennessä järjestö oli siirtänyt yli 12 miljoonaa dollaria Hamasille. YHDYSVALTALAISEN GEORGE Washington -yliopiston ääriliikkeitä koskevan tutkimusohjelman johtajan Lorenzo Vidinon mukaan Muslimiveljeskunta ei ole Euroopan tai Yhdysvaltojen kannalta ajankohtainen terroriuhka. Sen sijaan islamistisen ajattelutavan lisääntyminen vaikeuttaa hänen mukaansa maahanmuuttajien integroitumista. Julkisissa esiintymisissään Muslimiveljeskunnan kannattajat esiintyvät demokratian ja moniarvoisuuden ystävinä.

24.8.2017 | Kirkko ja kaupunki a

pahtumia ja saada sillä aikaan eräänlainen piiritysmieliala, että länsimaiden hallitukset ja yhteiskunnat olisivat vihamielisiä suhteessa muslimeihin ja islamiin yleisesti, Vidino sanoo.

– Silti kun pintaa raaputtaa, ei ole vaikea havaita, että Veljeskunnan omissa tilaisuuksissa, teksteissä ja verkostoissa markkinoidaan hyvin toisenlaista sanomaa, Vidino sanoo Kirkko ja kaupungille. Veljeskunnan katkeranvihainen länsimaisen yhteiskunnan tuomitseminen korruptoituneena ja epämoraalisena ei ole eurooppalaisen verkoston sisäpiirissä tavatonta. – Lisäksi eräistä avainkysymyksistä, kuten uskonnonvapaudesta, naisten oikeuksista tai homoseksuaalisuudesta, monilla Veljeskunnan johtajilla on näkemyksiä, jotka ovat vakavasti ristiriidassa valtavirran eurooppalaisten arvojen ja perusihmisoikeuksien kanssa, Vidino sanoo. Tämä koskee lähinnä Veljeskunnan edustajia Lähi-idässä. Vidinon mukaan kriittisesti suhtautuvat tutkijat kuitenkin syyttävät länsimaisia veljeskuntalaisia kaksilla korteilla pelaamisesta. – Kriitikoiden mukaan he (länsimaiset veljeskuntalaiset) antavat ei-länsimaisten (Lähi-idän) veljien kertoa, mitä he todella ajattelevat demokratiasta, homoseksuaalisuudesta, sukupuolten tasa-arvosta, väkivallasta ja suhteista länteen. Pyörittelyllä, vähättelyllä ja pitäytymällä näistä lausun-

”

Kun sydämen valinta on tehty, seuraava aste on saattaa lainsäädännön voimalla koko yhteiskunta noudattamaan islamin uskonnollista lakia eli shariaa.”

noista lännen veljeskuntalaiset säilyttävät itse hyväksyttävyytensä lännen eliitin kanssa, Vidino sanoo. – Pitämällä yllä yhteyksiä niihin, jotka tällaisia lausuntoja antavat ja levittävät kirjoituksiaan, he voivat hiljaisesti antaa tukensa vaarantamatta itseään, Vidino kuvailee. Saksan sisäministeriö on toistuvasti tuonut ilmi, että Muslimiveljeskunnan kaltaiset islamistiliikkeet ovat yhteiskunnalle haitallisia, koska niiden kasvatusote lasten ja nuorten keskuudessa synnyttää islamistisesti asennoituvaa ilmapiiriä Saksaan. – Muslimiveljeskunnan taktiikkaan kuuluu liioitella muslimivastaisia ta-

Muslimiveljeskunta toimii myös Suomessa. Sitä on edustanut vuonna 1987 perustettu Suomen islamilainen yhdyskunta eli Rabita-moskeija. Vuosien ajan Rabita ilmoitti nettisivullaan olevansa Muslimiveljeskunnan eurooppalaisen kattojärjestön Federation of Islamic Organizations in Europen jäsen. Ennen vuonna 2011 puhjennutta arabikevättä Rabitan nettisivu sisälsi linkkejä Muslimiveljeskunnan hengellisen johtajan ”tohtori Qaradawin” kirjoihin ja luentoihin. Rabitan toimintakertomuksista 2000–2010-luvuilla käy myös ilmi, että moskeija pyrki tiiviiseen yhteistyöhön Veljeskunnan eurooppalaisten järjestöjen kanssa. Yksi tällainen järjestö on Jusuf al-Qaradawin johtama European Council for Fatwa and Research, joka tuottaa fatwoja eurooppalaiseen ympäristöön. Vuonna 2009 Suomen islamilaisen yhdyskunnan tavoitteena oli suorasanaisesti ”Muslimiveljeskuntaan panostaminen”. Toinen suomalainen yhteys Muslimiveljeskuntaan on vuonna 2006 perustettu Suomen Islamilainen Neuvosto (SINE). Sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi tuli Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar. SINE edustaa nykyisin yli 20 muslimijärjestöä, ja se on myös uskontojen välistä vuoropuhelua edistävän USKOT-foorumin perustajajäsen. Kun SINE vuonna 2008 järjesti Suomen ensimmäisen IslamExpon, sen pääpuhujana oli Saksan Muslimiveljeskunnan Islamische Gemeinschaft Deutschlandin puheenjohtaja Ibrahim El-Zayat. Vuoden 2011 IslamExpossa vieraili kanadalainen professori ja Veljeskunta-aktivisti Jamal Badawi. Vuonna 2012 Badawi kirjoitti Islamweb.net-sivulla naisten lyömisestä rangaistuskeinona avioliiton pelastamiseksi: ”Avioeron sijaan aviomies voi turvautua toiseen toimenpiteeseen, joka ainakin joissain tapauksissa voi pelastaa avioliiton. Tällainen toimenpide on täsmällisemmin kuvattu lempeäksi näpäytykseksi kehoon, mutta ei koskaan kasvoihin, tehden siitä ennemminkin symbolisen kuin rankaisevan toimenpiteen.” Vuoden 2013 IslamExpossa Muslimiveljeskunnan edustajat jäivät vähemmälle. Tuolloin päävieraana oli delegaatio Bahrainista, ja silloin käynnistyi Helsingin suurmoskeijahanke. Sen jälkeen Suomen islamilaisen yhdyskunnan ja SINE:n profiileista Muslimiveljeskunta häivytettiin. Kuitenkin vuonna 2016 Muslimiveljeskunnan imaameja kouluttava European Institute of Human Sciences ilmoitti kyseisen oppilaitoksen aloittaneen toiminnan Suomessa. Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami ja SINE:n entinen puheenjohtaja Anas Hajjar ei halua kommentoida asiaa. Myöskään Suomen islamilaisen yhdyskunnan sekä SINE:n nykyinen puheenjohtaja Abdi-Hakim Yasin Ararse ei halunnut kommentoida.

Muslimiveljeskunta Perustettu 1928 Egyptissä. Maailman suurin islamistijärjestö; pyrkii muodostamaan kalifaatin eli islamilaisen yhteiskunnan, jonka lainsäädäntö perustuu sharia-lakiin. Aktiivikannattajien määrää ei tiedetä. Sanoutui irti väkivallasta 1970-luvulla mutta on rahoittanut terroristijärjestö Hamasia.

Vuosi 2013 oli käännekohta Muslimiveljeskunnan historiassa. Egyptissä oli vuotta aiemmin maan historian ensimmäisissä demokraattisissa vaaleissa valittu presidentiksi Muslimiveljeskunnan Muhammed Mursi. Mursi vakuutti lännen johtajille haluaan rakentaa demokraattista Egyptiä. Pian virkaan astumisensa jälkeen hän antoi väliaikaisen perustuslaillisen julistuksen, joka merkitsi rajattomia valtaoikeuksia presidentille. Kansainvälinen yhteisö ei protestoitunut hauraan demokratian varaan rakennettua uutta islamistista hallintoa. Egyptin tuomioistuimet kovensivat rangaistuksia jumalanpilkkalain rikkomisesta, kirkkoja ja kristittyjen omaisuutta poltettiin, kristityt kauppiaat joutuivat sulkemaan liikkeensä ja Mursin poliittisia vastustajia kidutettiin. Myös suuri osa muslimeista koki Muslimiveljeskunnan islamistisen hallinnon sortovoimaksi, ja mielenosoitukset Mursia vastaan laajenivat alkukesästä 2013. Heinäkuussa Mursin hallinnon puolustusministeriksi nimetty marsalkka Abdel Fatteh el-Sisi syöksi Mursin vallasta. Tämän jälkeen Egypti luokitteli Muslimiveljeskunnan terroristijärjestöksi. Muhammed Mursin syrjäyttämisen jälkeen Muslimiveljeskunnan organisaatiot lännessä ovat pitäneet matalaa profiilia. – Peruskuvio on, että ennen arabikevättä eurooppalaiset järjestöt eivät juurikaan korostaneet yhteyttään Muslimiveljeskuntaan. Kun Mursi tuli valtaan, monet järjestöt olivat melko avoimia tuestaan Veljeskunnalle, Lorenzo Vidino sanoo. – Kun Mursi syöstiin vallasta, eri järjestöt salasivat yhdyssiteensä ja kielsivät olevansa missään suhteessa Muslimiveljeskuntaan, hän sanoo. Maailmanlaaja Muslimiveljeskunta on ei ole yhtenäinen järjestö, vaikka avainhenkilöt pitävätkin yhteyttä. Vidino ei usko, että Veljeskunta sellaisenaan voidaan luokitella terroriorganisaatioksi. – Tilanteessa, jossa mikään on harvoin mustaa tai valkoista, on etsittävä harmaata vyöhykettä. ■ Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi

Mielipide

8 a Kirkko ja kaupunki | 24.8.2017

Sairaalasielunhoitaja ei pelkää koskettaa Seksuaalista häirintää käsiteltiin Kirkko ja kaupungin verkkojutussa Halaus ei kuulu sielunhoitoon (11.8.). Epäasiallinen käytös on aina valitettavaa eikä vallankäyttöä sielunhoitosuhteen varjolla tule sallia. Sielunhoito esiteltiin jutussa kovin yksipuolisesti. Siitä välittyi kapea, 1960-luvulla omaksuttu kuva lähimmäiskeskeisestä sielunhoidosta, jossa kohtaaminen toteutuu varovaisena, vastaanottomaisena ja terapiatyylisenä keskusteluna. Jutun kuvituskuva taas kertoi aivan toisenlaisesta sielunhoidon maisemasta; sairaalaympäristöstä, jossa sairaalapappi käy saattohoitokeskustelua kuolevan henkilön vuoteen vierellä. Sairaalasielunhoidossa otetaan huomioon ihmisen fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja hengelliset tarpeet hänen inhimillistä arvokkuuttaan kunnioittaen. Toisin kuin sielunhoitovastaanotoilla, sairaalapappien työssä potilaan koskettaminen, kädestä kiinni pitäminen, jopa halaaminen kuuluvat hyvään ammattitaitoon ja tilannetajuun. Jutussa haastatellut kollegat sanovat aivan oikein, että sielunhoidollisissa keskusteluissa halailu ei ole paikallaan. Halaus on kuitenkin eri asia kuin halailu. Sairaalasielunhoidossa halaus voi olla lohdutuksen yksi muoto. Hyvin harvoin suuren surun keskellä löytyy sanoja. Surussaan ja kriisissään ihminen haluaa tulla nähdyksi ja kohdatuksi. Hän haluaa vierelleen inhimillisen ihmisen, joka ei pelkää koskettaa silloin, kun sitä tarvitaan. Surua tai sairautta ei lohduteta pois

vaan ollaan läsnä, otetaan tilanne todesta ja hyväksytään se. Ihminen etsii hädän hetkellä turvaa. Kehollisuus on väylä sielun maisemaan. Miettikäämme vaikka muistisairasta ja puhekykynsä menettänyttä ikäihmistä, joka on elämäänsä eksynyt ja peloissaan. Tai nuorta paria, joka itkee kuollutta lastaan, tai saattohoitopotilasta, joka elää viimeistä päiväänsä. Minä en heitä kättelisi vaan pitäisin kädestä, mieluummin heitä halaan kuin salaan tunteeni. On suuri sääli, jos ne sielunhoitajat, joilla on halauksen lahja, eivät uskalla sitä käyttää. Jussi K.K.Ollila johtava sairaalapastori, Helsinki Sairaalateologit ry puheenjohtaja

Kiitos, Irja ja onnea, Teemu Kiitos Irja Askola, joka myllersit jotain vanhaa ja kiitos ja onnea Teemu Laajasalo, joka jatkanet samaa! Meidän ikääntyneidenkin tulee sopeutua nykyhetkeen, vaikka mielellämme vertaamme entisiin hyviin aikoihin. Tuolloin saimme kaikki työpaikan, nyt on osin toisin. Tuolloin uskomme oli vanhempien antama perinne, nyt sekin on osin toisin. Te olette avanneet muitakin näköaloja, joihin on välillä vaikea sopeutua. Se on muutos, samanlainen kuin työpaikan organisaatiomuutos. Totumme siihen pikkuhiljaa. Eija Saha

Avioliittolain muutoksella on hintansa

Miespapit menkööt oikeisiin töihin Päätoimittajalla ja useilla muilla kirkonmiehillä on kova huoli siitä, että piispoiksi saataisiin riittävästi naisia. Eikö voitaisi mennä askelta pidemmälle ja luovuttaa papinhommat kokonaan naisille? Eihän se mitään miesten hommaa ole keekailla naamiaispuvussa ja puhua pöntöstä iänikuisia latteuksia vuosisatojen takaa. Naisillahan on tunnetusti liukkaat kielet ja kahvikutsuista ikiaikainen kokemus. Miehiä tarvittaisiin yhteiskuntaa rakentamaan. Esimerkiksi kaivosmiehistä, kallioporaajista, ulkoviemäri– asentajista ja asfalttimiehistä on huutava pula. Terävimmistä papeista voitaisiin kouluttaa työnjohtajia rakennuksille. Risto Yli-Tolppa savipuolen rakennusmestari Vantaa

Uuden avioliittolain astuttua voimaan lapset kertoivat toisilleen lapsenlapseni päiväkodissa, että nyt voivat miehet ja naiset mennä naimisiin keskenään. Pian lapsenlapsi toi viestiä, ketkä ovat suunnitelleet naimisiin menoa: Laura ja Kaisa, Iiris ja Saara (nimet muutettu). ”Mutta minä menen naimisiin Laurin kanssa”, ilmoitti lapsenlapsi isoäidin helpotukseksi.

LISÄÄ VERKOSSA

Sydän itkee lasten puolesta. Puolisounelmat ovat sekaisin. Kyselen, saavatko murrosiän tiiviit ystävyyssuhteet ja ihastumiset samaa sukupuolta oleviin kavereihin uskomaan, että tässä on tulevaisuuden puoliso? Voisiko kirkko antaa toisen äänen? Aulikki Puusa kuuden lapsenlapsen isoäiti

Kirjoituskutsu autismin kirjon henkilöille Kutsumme autismin kirjon henkilöitä kirjoittamaan pienimuotoisia tekstejä (runot, aforismit, novellit). Tekstien aihe on vapaa, mutta ne voivat käsitellä esimerkiksi kommunikaatiota. Tekstien parhaimmisto kootaan kirjaksi, joka julkaistaan vuonna 2018. Lähetä tekstisi 30.9. mennessä osoitteeseen tuomas.leppaniemi@ autismisaatio.fi tai postitse osoitteeseen Kirjoituskilpailu/ Tuomas Leppäniemi, Autismisäätiö, Jämsänkatu 2, 00520 Helsinki. Katso ohjeet osoitteesta www.autismisaatio.fi. Tekstit voidaan kirjoittajan pyynnöstä julkaista myös nimimerkillä, mutta teksteissä tulee silti olla merkittynä tekijän nimi ja yhteystiedot. Tuomas Leppäniemi

Julkaisemme korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni

Markkinatalouden kukkaislapsi tahtoo lisää vapautta Kuusikymmentäluku on mennyt, mutta hipit eivät ole hävinneet. Nykyisin sellaisia löytyy lähinnä politiikan oikealta laidalta. Malliesimerkkinä on ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen, joka rakastaa vapautta yli kaiken. Yksilöiden vapautta, markkinoiden vapautta. Maailma olisi paljon parempi, jos vapautta vain olisi loputtomiin. Sanavalmiina ja suorapuheisena ihmisenä Pursiainen on brändännyt itsensä maamme johtavaksi markkinatalouden kukkaislapseksi. Monet pitävät Pursiaista myös terävänä ajattelijana. Sitä voi pitää saavutuksena, sillä hänellä on oikeastaan vain kolme aja-

tusta: valtio on pahasta, markkinat ovat hyvästä ja yksilö tietää itse parhaiten. Kun Pursiainen ottaa kantaa polttaviin yhteiskunnallisiin asioihin, kuten taksiliikenteeseen, asuntorakentamiseen tai kulttuurin tukemiseen, hän tekee sen vertaamalla karua todellisuutta kolmen ajatuksensa muodostamaan ihannekuvaan. Siinä vertailussa todellisuudelle ei käy koskaan hyvin. Valtiota on aina liikaa ja markkinoita liian vähän, eivätkä yksilöt saa koskaan täysin rinnoin toteuttaa itseään. Pursiaisen argumentit tuntuvat johdonmukaisilta, koska hän tietää piirulleen,

millainen maailman pitäisi olla. Valmiisiin vastauksiin on vaivatonta kehittää vakuuttavat perustelut. Syypäitä epätäydelliseen todellisuuteen ovat poliitikot, virkamiehet, yrittäjät, toimittajat ja taiteilijat, jotka eivät ajattele yhtä loogisesti kuin Pursiainen. Uudessa kirjassaan Pursiainen kertoo, että Suomi on paska maa juuri näiden ankeiden tyyppien takia. Markkinatalouden ylivertaisuutta Pursiaisella on tapana perustella luettelemalla sen viimeiset saavutukset. Tuoreimman listansa hän antoi Helsingin Sanomien haastattelussa: Kukaan ei suostuisi palaa-

maan 80-luvulle, jos pyytäisimme. Ihmiset kysyisivät, missä on avokado. Missä on internet ja matkapuhelin? Tästä voisi päätellä, ettei Suomi sittenkään ole niin paska maa, koska meillä on avokadoja, matkapuhelimia ja internet. Vai olisiko niitä vielä enemmän, jos ankeat tyypit eivät olisi päässeet pilaamaan markkinataloutta? Tommi Melender Kirjoittaja on vantaalainen kirjailija, esseisti ja toimittaja. tommi.melender@gmail.com

Luterilaisuus psykoanalyysissa Saksalaisen teologin ja psykoanalyytikon Eugen Drewermannin mukaan luterilaisuus syntyi pelon voittamisesta. Sen voima ja vaara on yksilön arvostamisessa. TEKSTI JUSSI TUORMAA KUVITUS JARKKO PELTOLUHTA

2 B Kirkko ja kaupunki | 24.8.2017

atolinen munkki Martinus Luther ajautui kiistaan kirkkonsa kanssa kritisoituaan tapaa, jolla kirkko rahoitti Pietarinkirkon rakentamista Roomassa. Lutherin mukaan kirkko käytti ihmisten synnintuntoa ja pelkoja härskisti hyväkseen kaupitellessaan aneita, joilla syntinen saattoi lyhentää aikaansa kiirastulessa. Kirkko vastasi kritiikkiin julistamalla Lutherin harhaoppiseksi ja tuomitsemalla hänet kirkonkiroukseen, käytännössä lainsuojattomaksi. Saksalainen katolinen pappi Eugen Drewermann joutui niin ikään kiistaan kirkkonsa kanssa. Katolinen kirkko asetti hänet opetuskieltoon 1990-luvun alussa, siis otti häneltä pois valtuudet opettaa kirkon nimissä. Papin töistä Drewermann joutui luopumaan, mutta tutkimus- ja kirjoitustyötään hän ei lopettanut. Eugen Drewermann kuuluu Saksan tunnetuimpiin ja kiistellyimpiin teologeihin. Hän on koulutukseltaan sekä teologi että psykoanalyytikko. Kirkko ja kaupunki pyysi häntä arvioimaan luterilaisuutta nyt, kun Lutherin käynnistämän uudistusliikkeen alkuhetkistä on kulunut viisisataa vuotta. EUGEN DREWERMANN korostaa luterilaisessa reformaatiossa kahta asiaa: armoa ja ihmiskuvan yksilöllisyyttä, joka ilmenee henkilökohtaisuutena ja sisäisyytenä. Hän pitää luterilaisuutta voitetun pelon ja armon kokemuksen liikkeenä. Vuonna 1521 Martti Luther kutsuttiin kuultavaksi Wormsin valtiopäiville. Hän valmistautui vastaamaan vastustajilleen Raamatun tutkimukseen perustuvilla argumenteilla. Niin tehdessään hänen oli pakko myös uhmata sekä kirkollista että maallista valtaa. Hänellä ei ollut vaihtoehtoja. Legendan mukaan hän sanoikin: ”Tässä seison enkä muuta voi.” Juuri tässä – ja vasta tässä – Drewermann näkee reformaation ydintapahtuman ja protestantismin alun. – Tuskin kukaan ymmärsi tuolloin, mitä kaikkea silloin lähti liikkeelle. Miten yksi ainoa munkki ja pikkukaupungin jumaluusoppinut voisi olla oikeassa koko kristikuntaa ja valtakuntaa vastaan, Drewermann miettii. Hän vertaa Lutheria Vanhan testamentin profeettoihin. Heidänkin missionsa vaikutti mahdottomalta. Erityisesti Drewermann näkee Lutherissa samankaltaisuutta profeetta Jeremian kanssa. Myös Jeremia oli nähnyt, miten kivettyneet muodot olivat tuhonneet uskon. Luther oli itse käynyt Roomassa ja nähnyt siellä valtaisan imperiumin perinnön samoin kuin uuden ajan myötä syntyneen renessanssin. Hän tuli piskuisesta Wittenbergistä, jossa matkaa tärkeimpien nähtävyyksien välillä oli vain parisataa metriä. Täältäkö lähteä lähes yksin uhmaamaan jättiä? Olisi voinut Drewermannin mukaan kuvitella, että kirkon uudistamiseen pyrkivä liike olisi tarvinnut hyvin järjestetyn organisaation, paljon jäseniä ja runsaasti rahaa. Luther ei kuitenkaan tehnyt elettäkään hankkiakseen sellaisia. Miksi olisikaan, kun Rooman kirkon 1500-vuotinen malli, tiukasti organisoitu ulkoisuus, oli ajanut umpikujaan. – Nyt olikin kyse kokonaan uudenlaisesta, sisäisyyteen perustuvasta, näkymättömästä liitosta, Drewermann sanoo. Tällä hän viittaa profeetta Jeremian kritiikkiin uskon kivettyneitä muotoja kohtaan. – Lutherille oli käynyt selväksi, että kivitauluihin kirjoitetut kymmenen käskyäkin jäävät vain ulko-

naisiksi määräyksiksi, ellei niitä omaksuta sisäisesti, sydämellä. Luther oli tajunnut, varsinkin Paavalin kirjeitä Uudesta testamentista tutkiessaan, että Jumala puhuu meille sisäisesti anteeksiannon puolesta – pelkoa, epätoivoa ja ulkoista hallinnointia vastaan. – Ja tässä on tiivistetysti koko reformaatio, Drewermann sanoo. LUTERILAISTA REFORMAATIOTA on mahdotonta ymmärtää sen ajan ulkopuolelta, jona se syntyi, Eugen Drewermann korostaa. Reformaatio sai alkunsa 1500-luvulla renessanssin ja uuden ajan mur-

”

LUTHER KOROSTI, ETTÄ IHMISTÄ EI TULE ARVIOIDA HÄNEN YKSITTÄISTEN TEKOJENSA PERUSTEELLA.” EUGEN DREWERMANN

roksessa. Silloin löydettiin uudestaan antiikin kulttuuri taiteen ja tieteen ihanteineen. Silloin kehittyi uusi humanistinen ihmiskuva. Humanismi myötävaikutti myös protestantismin kehitykseen: se toi lähteiden tutkimuksen teologiaan. Erasmus Rotterdamilainen saattoi Lutherin käyttöön ensimmäisen tieteellisen laitoksen kreikankielisestä Uudesta testamentista. Sen Luther käänsi saksaksi Wartburgissa vuonna 1521. Drewermann korostaa, että kun reformaatiota ja siihen johtaneita tekstejä tarkastelee nykytiedon valossa, on syytä muistaa, että tuohon aikaan ei vielä tunnettu nykyaikaista psykologiaa.

24.8.2017 | Kirkko ja kaupunki

– Kun Luther puhuu ihmisen sielusta, hän ei puhu psykologian kielellä. Hän puhuu teologian kielellä ja näkee sielun olevan joko Pyhän Hengen tai paholaisen vallassa, Drewermann muistuttaa. Silti Luther oli hänen mukaansa päässyt ihmisen sielun ytimeen. – Hän oli tajunnut, että ihminen voi olla vain juuri niin hyvä, kuin häntä ympäröivä voima on. Kyse on luottamuksesta hyvyyden voimaan, joka ei hylkää. Vain sellaisen luottamuksen avulla Lutherkin oli saanut selätettyä pelkonsa. Drewermann itse on alkanut tulkita luottamusta Jumalan armoon psykoanalyysin keinoin.

– Sen kautta voi ymmärtää myös Paavalia ja Lutheria, ja varsinkin sen kautta voi auttaa tämän ajan ihmisiä henkisessä hädässä ja ongelmissa, joista he eivät selviä omin voimin. Terapiatyössään Drewermann havaitsee tämän joka päivä. – Ihmiset tekevät jatkuvasti asioita, joita he eivät oikeastaan halua tehdä. Ihmiset haluaisivat olla toisenlaisia kun ovat. He ovat itsensä kanssa ristiriidassa ja saavat aikaan myös pahoja asioita, haluamatta olla – ja olematta – pahoja. Jos ajattelisimme, että ihmiset ovat pahoja, koska he haluavat olla pahoja, voisimme ainoastaan tuomita heidät,

Drewermann pohtii. – Todellisuudessa he eivät ole pahoja vaan harhautuneita, kärsiviä ja onnettomia – ja tarvitsevat tuekseen hyvän paimenen kaltaisia, huolenpitoa ja luottamusta tarjoavia ihmisiä. Drewermannin mukaan vain hädän ja pahan ylittävä hyvyys voi pelastaa meidät sielullisesta hädästä ja parantaa pahasta. – Siihen tarvitaan tilaa, jota Luther kutsuu ”armon tilaksi”. Psykoanalyysissa sitä kutsutaan hyväksymisen tilaksi, joka antaa mahdollisuuden kasvutraumoista vapautumiseen ja persoonan kypsymiseen.

Kirkon kriitikko Saksalainen teologi ja psykoanalyytikko Eugen Drewermann (s. 1940) tunnetaan kirkkokriitikkona, rauhanaktivistina ja psykoterapeuttina. Hän on tuottelias tietokirjailija, jonka teoksia on käännetty useille kielille. Suomeksi niistä on julkaistu kolme: Vain sydämellä näkee hyvin: Pikku prinssi ja syvyyspsykologia (Kirjapaja 1997), Uskon alkukuvat: Raamatun alkukertomukset ja nykyihminen (Kirjapaja 1999) sekä Psykoanalyysi ja moraaliteologia (Gaudeamus 2000). Eugen Drewermann soveltaa teologisessa ajattelussaan erityisesti Carl Gustav Jungin syvyyspsykologiaa. Tärkeimmiksi teologisiksi vaikuttajikseen hän mainitsee Friedrich Schleiermacherin, Karl Rahnerin ja Søren Kierkegaardin. Katolinen kirkko peruutti Drewermannin pappisoikeudet vuonna 1992 sen jälkeen, kun hän oli julkaissut katolista pappisihannetta ruotineen kirjansa Kleriker: Psychogramm eines Ideals (Kirkonmiehet: Erään ihanteen psykologinen kuvaus). Siitä pitäen hän on toiminut kotipaikallaan Paderbornissa psykoterapeuttina ja vapaana kirjoittajana ja kiertänyt maailmaa suosittuna luennoitsijana. Hänen tuorein teoksensa käsittelee Lutheria: Luther wollte mehr: Der Reformator und sein Glaube (Luther tahtoi enemmän: Reformaattori ja hänen uskonsa).

4 B Kirkko ja kaupunki | 24.8.2017

Uskoa hyvyyden voimaan koettelivat tuohon aikaan monet pelottavat ilmiöt ja tapahtumat kuten kulkutaudit, nälänhätä ja sodat, samoin kuin vähän aiemmin sallittu koron periminen veloista, mitä Luther kiivaasti vastusti. Renessanssihumanismin optimismin ohella aikaa leimasi apokalyptinen lopun odotus. Myös Luther odotti pikaista maailmanloppua. Luther korosti, että ihmistä ei tule arvioida hänen yksittäisten tekojensa perusteella, vaan pitää tarkastella koko hänen henkilöään. Tänään se muotoiltaisiin Drewermannin mukaan niin, että ihmisen voi tuntea vain, kun tuntee hänen koko elämänkaarensa lapsuusajasta ja sen vaikutteista alkaen. Lutherin ajan humanistit korostivat ihmisen vapaata tahtoa. Luther taas piti ihmisen tahtoa sidottuna. Pelastus ei riipu ihmisen omasta tahdosta vaan Jumalan armosta. Kiistassaan Erasmus Rotterdamilaisen kanssa Luther vetosi Paavaliin ja korosti, että ihminen ei voi tulla hyväksi vain päättämällä olla hyvä. Drewermann siteeraa Lutheria: ”Laki voi vain sanoa, mitä sinun pitäisi tehdä, mutta laki ei anna sinulle siihen voimaa”. EUGEN DREWERMANN näkee Martti Lutherissa ihmisen, joka tarttui vastakohtiin niin energisesti, ettei voinut enää elää niiden kanssa. Hänen oli haettava ratkaisuja. Drewermannin mukaan Lutherin työ jäi kesken. – Olisi kuitenkin epäreilua vaatia, että hän oman aikansa ihmisenä olisi kyennyt näkemään pidemmälle kuin näki, hän huomauttaa. Drewermann korostaa, että myös Lutherin rajoitukset ja hänen virheensä on syytä tunnustaa. Niillä on ollut kohtalokkaita seurauksia. Luther saattoi Drewermannin mukaan käyttäytyä aivan yhtä dogmaattisesti kuin vastustajansa. – Ja talonpoikaiskapinassa hän toimi täysin kohtuuttomasti. Hänen olisi pitänyt vaatia armahdusta kapinoineille talonpojille, joita esivalta rankaisi hillittömillä teurastuksilla. – Lutherin karmeimmat ylilyönnit palvelivat myöhemmin natseja heidän juutalaisvainoissaan, varsinkin ikääntyneen Lutherin hourupäinen kirjoitus vuodelta 1543, jossa hän vaatii synagogien sulkemista ja juutalaisten karkottamista. Jeesuksen sanoman valossa tuollaista kirjoitusta ei voi puolustella mitenkään, Drewermann sanoo. – Toisaalta täytyy muistaa, että natsit ajattelivat rasistisesti, mutta Luther ei koskaan. Hänelle kyse oli uskonnollisesta konfliktista. Lutherin ajatukset juutalaisuuden ja kristinuskon suhteesta edustivat valtavirtaa eikä niissä ollut mitään poikkeuksellista. Sen sijaan noiden ajatusten kääntymisessä vihaksi hän toimi sanavalmiina äänenvahvistajana, Drewermann muistuttaa. Sittemmin natsit ottivat Lutherin juutalaisia koskeneen tekstin omakseen. Protestantit näyttävät myös myötäilleen natseja mutkattomammin kuin katolilaiset. Drewermann katsoo alttiuden siihen johtuneen reformaation sidoksesta valtaan.

– Luterilaisuus ei olisi aikanaan lyönyt läpi ilman paikallisten ruhtinaiden tukea. Luterilaisuuden leviäminen oli perustunut hyviin suhteisiin paikallisen esivallan kanssa. Sen sijaan katoliselle kirkolle antoi enemmän itsenäisyyttä sen paikalliset rajat ylittävä organisaatiomuoto. Silti myös katolisen kirkon vastarinta natseja vastaan oli Drewermannin mielestä minimaalista. – Ei katolinen kirkkokaan protestoinut, kun rotulait säädettiin vuonna 1935 eikä liioin, kun säädettiin yleinen asevelvollisuus. Jokaisen 18-vuotiaan oli vannottava ehdotonta kuuliaisuutta Führerille. Kummassaan kirkossa ei ollut ketään, joka olisi sanonut, että ehdoton kuuliaisuus koskee vain Jumalaa, ei Adolf Hitleriä. Drewermann ei ole enää minkään organisoituneen kirkon jäsen. Hän kertoo uskovansa näkymättömään kirkkoon. Yhteinen toiminta on hänestä kyllä tärkeää, mutta sen täytyy alkaa aina yksilöstä – kuten Martin Lutherista, joka Wormsin valtiopäivillä ei voinut olla pysymättä vakaumuksessaan.

”

PROTESTANTTISUUDEN VAARANA ON YKSILÖLLISYYDEN JÄÄMINEN VAILLE TEOLOGISTA SISÄLTÖÄ. KATOLISUUDEN VAARANA TAAS ON IHMISEN KATOAMINEN VALTARAKENTEEN ALLE.” EUGEN DREWERMANN

– Vain sellaisesta voi kehittyä jotain, mikä muuttaa maailmankin. Maailmaa ei voi muuttaa aloittamatta muutosta itsestään. Tärkeintä on, millaisia ihmiset ovat, ei se, mistä he tulevat. EUGEN DREWERMANNIN isä oli luterilainen ja äiti katolilainen. Lapsuudenkodissaan hän oppi, että protestanttien suurin juhla, reformaation päivä, oli katolilaisten suurin surunpäivä. Nyttemmin katolisen kirkon asenne Saksassa aiemmin harhaopiksi leimattua luterilaisuutta kohtaan on lieventynyt. Nämä kaksi kirkkoa ovat julkaisseet yhteisen vetoomuksen keskinäisten loukkausten ja vihoittelujen sovittelemiseksi ja pitäneet hiljattain Hildesheimissa yhteisen ekumeenisen jumalanpalveluksen. – On todella yksinkertaista olla katolilainen. On hyvin yksinkertaista olla vain protestantti. Mutta on miltei mahdotonta tulla kristityksi. Ja vain sitä meidän tulisi yrittää. Niin ajattelen kirkosta, sanoo tämä luterilais-katolisessa kodissa kasvanut entinen katolinen pappi nyt. Drewermann panee kaikesta huolimatta toivonsa kristittyjen kykyyn oppia toisiltaan ja yhdistää voimiaan. Hän näkee Lutherin kärsineen Rooman kirkon jännitteistä ja niiden sementoimisesta, mutta myös pyrkineen löytämään niihin ratkaisuja esimerkillisesti. Luterilaisessa kristinuskossa arvostetaan Drewermannin mukaan yksilöä ja yksilöllistä kokemusta enemmän kuin katolisessa kristinuskossa. – Kummassakin on silti omat vaaransa. Protestanttisuuden vaarana on yksilöllisyyden jääminen vaille teologista sisältöä. Katolisuuden vaarana taas on ihmisen katoaminen valtarakenteen alle, Drewermann summaa. Siksi molempien kirkkokuntien tulee hänen mielestään yhdistyä – niin kuin subjektin ja objektin, järjen ja tunteen, tiedon ja uskon, tajunnan ja alitajunnan pitäisi yhdistyä. Jokaisessa kristityssä. Jokaisessa ihmisessä.

Testamenttisi Amnestylle pelastaa ihmishenkiä.

TesTAmenTTilAhjoiTus on lAhjoiTus Tuleville sukupolville Haluatko vaikuttaa siihen, miltä maailma näyttää sinun jälkeesi? Yhä useampi suomalainen haluaa testamentin avulla paitsi huolehtia läheistensä turvasta myös vaikuttaa siihen, millaisessa maailmassa tulevat sukupolvet saavat elää. Kaikensuuruiset lahjoitukset edistävät työtä ihmisoikeuksien puolesta. Testamenttilahjoitus käytetään toiveesi mukaisesti ihmisoikeuksia edistävään työhön Suomessa ja maailmalla. Amnesty International on taloudellisesti, poliittisesti ja uskonnollisesti riippumaton ihmisoikeusjärjestö. Toimintamme rahoitetaan valtaosin lahjoituksilla ja jäsenmaksuilla. Yleishyödyllisenä yhteisönä Amnestyn ei tarvitse maksaa veroa saamistaan testamenttilahjoituksista ja ne ohjataan kokonaisuudessaan ihmisoikeustyöhön. Lue lisää ja ilmoittaudu: amnesty.fi/testamentti-ilta

Oletko ha rkin mista? Ole nut testamenttilahjo t lämpimä ittasti tervetu nestyn tes llut Amtamentti-il taan 13.9 Ilmoittautu . 2017. minen oso itteessa amnes

ty.fi/testam

entti-ilta

24.8.2017 | Kirkko ja kaupunki B

Kuka? Irena Bakić, 32, on helsinkiläinen diplomi- insinööri, joka työskentelee Aalto-yliopistolla Aalto Global Impact -yksikössä.

Mitä? Toimi projektinvetäjänä CodeBus Africa -hankkeessa, jossa opetettiin lapsia ja nuoria koodaamaan kymmenessä Afrikan maassa. Hanke on osa Suomi 100-juhlavuotta. Voitti Naiset ja tekniikka -palkinnon vuonna 2012 kehitettyään Ugandan saniteettioloja.

Motto? Kaikki voivat oppia mitä tahansa, jos heille vain annetaan oppimisen mahdollisuus.

lun perin Irena Bakićista piti tulla lääkäri. Suomalaisen äidin ja Serbiasta kotoisin olevan isän tytär poti maailmantuskaa jo pienenä. Hän haaveili ammatista, jossa voisi auttaa ihmisiä. – Yksi iso muisto liittyy Balkanin sotaan. Näin kuvia siitä ja menin vanhempieni sänkyyn itkemään. Seuraavana päivänä vein äidin kanssa säästöpossuni Punaiselle Ristille. Lukion jälkeen Bakić pyrki lääketieteelliseen, tuloksetta. – Sitten siskoni ehdotti, että hae lukemaan puutuotetekniikkaa, pääset varmasti sisään. Niin kävikin, mutta ensimmäiset pari vuotta Aalto-yliopistolla insinööriopinnoissa menivät ihmetellessä. Oliko ala sittenkään oikea? Pääsisikö hän läpi kaikista kursseista? Irena Bakić sai myös huomata, että oli tullut varsin miehiselle alalle. – Suurin osa oli äijäporukkaa. Tuntui, että monet tytöt joutuivat vetämään hyvän jätkän roolia. Insinööriopinnoissa on vähän tyttöjä ja se näkyy opinnoissa, alan messuilla ja teekkarikulttuurissa. Irena Bakić ei osannut matematiikkaa ja fysiikkaa yhtä hyvin kuin jotkut opiskelukaverit. Hänen itseluottamuksensa oli koetuksella, ja paniikkihäiriö teki koetilanteista vaikeita. – Pahimmillaan se vaikutti niin, että muistista hävisi tentissä kaikki, minkä olin opiskellut. Aivan kuin olisin vetänyt kaiken paperisilppurin läpi. Hain ja sain apua opintoneuvojalta ja opintopsykologilta ja suoritin joitakin tenttejä erikoisjärjestelyillä.

Insinöörijärjellä parempaa maailmaa Irena Bakić uskoo, että monen suuren ongelman ratkaisuun tarvitaan teknologiaa. Hän matkusti läpi Afrikan opettamassa lapsia ja nuoria koodaamaan. Teksti Hanna Antila kuva Sirpa Päivinen

Oma juttu yliopistolta löytyi, kun Bakić pääsi kiinni sivuaineopintoihin ja Sustainable Global Technologies -kursseille. – Siellä aloin nähdä, että teknologialla on suuri rooli globaalien ongelmien ratkaisussa. – On paljon vaikuttavia esimerkkejä siitä, kuinka teknologia on mahdollistanut harppauksia eteenpäin. Tavallinen puhelin on tuonut pankkipalvelut kaikkien ulottuville Itä-Afrikassa. Useassa maassa uusi lapsi rekisteröidään tekstiviestillä. Tällä hetkellä kokeillaan, miten drone-robottikoptereilla voi kuljettaa rokotteita vaikeapääsyisille alueille. Omien opintojensa ohessa Bakić teki töitä ruotsalais-ugandalaisessa start up -yrityksessä ja projektissa, jossa yhteistyökumppanina oli Unicefin Ugandan maatoimisto. Ugandassa Bakić joutui toden teolla miettimään ratkaisuja suuriin ongelmiin. Miksi lapset sairastelevat niin paljon? Miksi tytöt eivät tule kouluun silloin, kun heillä on kuukautiset?

Miksi hygienia on huonoa? Miksi toisilla on niin paljon, toisilla ei mitään? Bakić oli mukana kehittämässä hygieenistä, kestävää vesihanaa. – Kouluissa käsienpesupisteet olivat rikkinäisiä ja niistä oli varastettu osia. Kädet pestiin nopeasti tai ei lainkaan. Me yritimme luoda hanan, joka sopisi vain käsienpesuun ja joka voitaisiin valmistaa paikallisesti. Vesihana oli esimerkki siitä, että joskus vaikeisiin ongelmiin voi löytyä melko yksinkertaisiakin ratkaisuja. – Taustalla oleva teknologia voi olla monimutkaista, mutta käyttäjän pitää pystyä käyttämään sitä intuitiivisesti. Ei kannata tarjota ufoja juttuja. Maailma on täynnä epäonnistuneita yrityksiä fiksata asioita. Viime keväänä Bakićista tuli CodeBus Africa -projektin vetäjänä. Hän palasi Afrikan mantereelle mukanaan 23 tietokonetta. Projektissa Bakić, joukko Aalto-yliopiston opiskelijoita ja nuoria ohjaajia eri Afrikan maista opettivat lapsia ja nuoria koodaa-

maan Nigeriassa, Ghanassa, Etiopiassa, Ugandassa, Tansaniassa, Keniassa, Sambiassa, Namibiassa, Mosambikissa ja Etelä-Afrikassa. Idea Afrikan laajuisesta projektista oli syntynyt Suomen Afrikan lähetystöissä. – Ensimmäinen ajatukseni tästä oli, että aivan unelmaduuni! Oli joskus haaveillut, että ajan jollakin Toyota Hiacella Afrikan läpi, mutta onneksi tämä toteutui vähän toisin. – Alun perin ideana oli mennä vain yhdellä bussilla, mutta välimatkat ovat niin älyttömiä, että busseja oli monta. Olisi ollut myös vaikeaa löytää yksi kuski, joka tuntee kaikki maat ja mannut. Sata päivää kestänyt matka oli raskas, mutta Bakić koki, että sai tehdä työtä juuri niiden asioiden parissa, jotka ovat hänelle tärkeitä. Bakić uskoo, että nuoret oppivat luottamaan itseensä kun oppivat uusia taitoja ja näkevät, että heihin luotetaan. – Teini-ikäiset on minusta kaikkein mielenkiintoisin ikäryhmä. He eivät ole vielä aikuisia, mutta eivät lapsiakaan. Mukaan haluttiin ja saatiin erityisesti tyttöjä, heitä oli 60 prosenttia osallistujista. Myös ohjaajiksi rekrytoitiin hieman enemmän naisia kuin miehiä. – Esikuvat ovat erittäin tärkeitä nuorille, kun he tekevät merkittäviä valintoja elämässään. Osa mukana olleista lapsista ei ollut käyttänyt tietokonetta koskaan aikaisemmin – Oli ihmeellistä seurata lapsen intoa, kun hän käytti tietokonetta ensimmäisen kerran. Se on asia, jonka tulen aina muistamaan. ■

8 B Kirkko ja kaupunki | 24.8.2017

– Minuun teki vaikutuksen Veikon empatiakyky ja se, että pystymme puhumaan ihan kaikesta, sanoo Kirsi Vikman. Pariskuntaa yhdistää Gospel Riders -kerhon toiminta.

Prätkäpari pani töpinäksi Kirsi Vikman ja Veikko Salminen kihlautuivat pikavauhtia. Häät pidettiin niin pian kuin mahdollista. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT HANS V. SCHANTZ

ässä on tie. Niin lukee moottoripyöräkerho Gospel Ridersien Motoristiraamatun kannessa. Lause sopii kuvaamaan sitä matkaa avioparina ja kristittyinä motoristeina, jota Kirsi Vikman, 53, ja Veikko Salminen, 60, sitoutuivat kulkemaan yhdessä Kirkkonummen Haapajärven kirkossa. Veikko saapuu hääkirkkoon Bembölen kahvituvalta Espoosta lähteneessä moottoripyöräletkassa. Vihkipukuna hänellä on nahkaliivi, jonka selässä on moottoripyöräkerho Gospel Ridersien tunnus. Kirkossa sulhasta odottavan morsiamen asua ei tarvitse jännittää, hänelläkin on Gospel Ridersien tunnukset liivissään. Myös papilla ja kanttorilla on kerholiivit, samoin isolla osalla häävieraista.

ALTTARILLA NÄKYY moottoripyörän ketjuista tehty risti. Perinteisten häämarssien sijaan kanttori Oskar Vilkevuori soittaa alkusoittona Procol Harumin Whiter Shade of Palen ja lopuksi Europen Final Countdownin. Muuten häissä, jotka vietetään morsiusmessuna, soi hengellistä musiikkia, Pekka Simojoen virsiä. Morsiusmessu, jossa vietetään myös ehtoollinen, on harvinainen. Sitä viettää vuosittain vain muutama pari, mutta Kirsi ja Veikko halusivat häistään korostetusti kirkkojuhlan. Motoristipappi Pirjo Kettu toteaa rakkauden olevan teonsana: todellinen rakkaus kutsuu pitämään toisesta huolta arkisen elämän keskellä. Kirkon jälkeen motoristit, hääpari Veikko Salmisen Yamahan selässä, ajavat takaisin kahvituvalle. Juhlat jatkuvat

siellä, koska paikka on sekä motoristeille että parille tärkeä. Sieltä taival alkoi. PARISKUNTA KERTOO tarinaansa pari viikkoa ennen häitä Bembölen kahvituvan pihamaalla. Kumpikin kutsuu tutustumistaan Jumalan johdatuksek-

”

ENSITREFFEISTÄ ON AIKAA TASAN VUOSI, JA HUOMENNA ON SITTEN KIHLAPÄIVÄ. SE OLI NOPEAA TOIMINTAA.” KIRSI VIKMAN

si ja ihmeeksi. Aloitetaan kosinnasta, jossa sulhanen ei totisesti aikaillut. – Mikä päivä tänään on, 26. heinäkuuta? No sitten meillä on tänään niin sanotuista ensitreffeistä tasan vuosi, ja huomenna on sitten kihlapäivä. Se oli nopeaa toimintaa, naurahtaa Kirsi. Pariskunta oli sentään tuntenut toisensa parin kuukauden ajan, sillä he olivat tavanneet Gospel Ridersien tilaisuuksissa. Kirsi, jolla itsellään ei ole pyörää, tarvitsee aina kyyditsijän. Niinpä hän antoi rippileirikäynnillä käyntikorttinsa Veikolle ja sanoi, että olisi kiva päästä tämänkin kyytiin joskus. Kului muutama viikko, kunnes Veikko soitti. Pariskunta huomasi tulevansa juttuun, ja kummallakin oli puhumisen tarve. Viikon päästä sovittiin treffit paikalle, jossa Gospel Ridersit tapaavat tiistaisin. Tällä kertaa

24.8.2017 | Kirkko ja kaupunki B

Kolumni he tapasivat kahdestaan ja kävivät treffien jälkeen esittäytymässä muutamille sukulaisille. Seuraavaksi päiväksi sovittiin uusi tapaaminen, jossa Veikko asettui polvilleen Kirsin eteen. Kirsi ei häkeltynyt, eivät nämä sentään olleet ensitreffit alttarilla. Hääpäivän he päättivät nopeasti ja sopivat sen vuoden päähän siten, että Kirsin Hollannissa asuva serkku pääsisi osallistumaan. Yhtä lailla oli tärkeää, että mahdollisimman moni kerholaisista saapuisi häihin. Suku ja ystävät hieman ihmettelivät, kun jo tapaamista seuraavana päivänä tuli viesti kihloista. Sitäkin kysyttiin, eikö pari voisi vain olla ja elää yhdessä, mutta Kirsille ja Veikolle avioliitto oli ainoa oikea vaihtoehto. Toisaalta se, että näin tulisi käymään, ei ollut kummallekaan selvää vielä viime vuoden keväällä. Kumpikin valmistautui viettämään loppuelämänsä yksin. Veikko empi aluksi Kirsille soittamista. – Olin vasta vajaa puoli vuotta aiemmin jäänyt leskeksi. Jouduin käymään painin itseni kanssa, onko tämä sopivaa vai ei. Tosin vaimoni oli sairastanut jo lähes kymmenen vuotta parantumatonta sairautta, Alzheimerin tautia. Toimin hänen omaishoitajanaan ja tein samalla surutyötä. Onneksi vaimoni oli sanonut, että pidä huolta, ettet jää yksin. Myös Veikon naispuolinen työtoverini rohkaisi häntä ja sanoi, ettei tuollaista mahdollisuutta tässä iässä usein kohdalle osu. Kirsi puolestaan oli eronnut vaikeasta avioliitosta vuonna 2012 ja elänyt sen jälkeen yksin. Häntä jännitti, miten Veikko suhtautuu hänen sairauksiinsa, kelpaako hän enää kenellekään. Vaikka Kirsin kunto ei näy heti päällepäin, hän on sataprosenttinen invalidi. Vatsan ja selän takia kivut ja kuolemanvaara ovat osa elämää. – Ei minua ne sairaudet hetkauttaneet mitenkään. Kaikki otetaan huomioon ja matkoilla pysähdytään niin usein kuin tarvitsee. Hankin pyörään heti selkänojan, kertoo Veikko.

Gospel Riders Gospel Riders on Suomen suurin kristillinen moottoripyöräkerho. Siinä oli yli tuhat jäsentä. Kerholla on tytärkerhot Espanjassa, Israelissa ja Virossa. Toiminta on yhteiskristillistä. Gospel Riders järjestää paikallisten moottoripyöräkerhojen ja seurakuntien kanssa motoristikirkkoja, jotka vetävät hyvin väkeä. Tunnetuin näistä on Liedon motoristikirkko, joka merkitsee monille ajokauden virallista avausta. Kerho kiertää myös rippileireillä ja osallistuu erilaisiin tapahtumiin. Gospel Ridersien lisäksi Suomessa on muitakin kristillisiä moottoripyöräkerhoja, kuten God’s Squad CMC, Preacher MC ja Sons of Abraham MCC.

Älä anna valtikkaa tuomio pasuunalle

Oskar Vilkevuori soitti vihkiäisten alkuun Procol Harumin Whiter Shade of Palen.

– Minuun teki vaikutuksen Veikon empatiakyky ja se, että pystymme puhumaan ihan kaikesta. Puhumme paljon, pystymme luottamaan toisiimme ja olemme rehellisiä. Ensi kertaa elämässäni minulla on mies, jonka elämään kuuluu usko. Se yhdistää meitä, samoin kuin eläinrakkaus ja nämä Gospel Ridersit, sanoo Kirsi. Moottoripyöräkerho on pariskunnalle kuin toinen perhe. Kirsi päätyi kerhoon seurakunnan diakoniatyöntekijän ehdottaman Alfa-kurssin kautta. Sitä veti Gospel Ridersiin kuuluva pariskunta. Kirsi on aina uskonut Jumalaan, mutta kurssilla myös Jeesus, Pyhä Henki ja muut uskonasiat tulivat tutuiksi. Vaikka hänellä ei ole omaa pyörää, hänet kutsuttiin kerhon jäseneksi. Prätkävarusteet hän hankki. Veikolla puolestaan on ollut moottoripyörä lähes koko ajan vuodesta 1972. Hänelle kirkossa käynti toi voimia ja hän mietti, miten voisi antaa sieltä saamaansa takaisinpäin. Gospel Riders, joka tekee muun muassa riparivierailuja, ajeluttaa lapsia ja kiertää kertomassa Jeesuksesta, tuntui hyvältä tavalta yhdistää harrastus ja usko evankeliumiin. Veikko kuitenkin liittyi kerhoon vasta vaimonsa kuoleman jälkeen. – Moottoripyörä on minulla aina kuulunut ihan tavalliseen elämään, ajan sillä työmatkoja. Joudun kulkemaan paljon autollakin, mutta autossa on kuin olisi eristetyssä tyhjiössä. Kun sataa, autossa laitetaan pyyhkijät päälle, mutta pyöräillessä sen huomaa muustakin. Kun ajaa keväällä maaseudulla, ei vain näe traktoria, vaan haistaa, että lantaa on levitetty pellolle. Moottoripyöräillessä tutustuu myös muihin ihmisiin ja saa huomata erikoisen asian: motoristit ovat veljiä keskenään. Kirsin ja Veikon mukaan tämä näkyy myös siinä, että jos Gospel Riderseihin kuuluva tapaa vaikka Helvetin enkeleiden jäsenen huoltoasemalla, niin kumpikin kohtaa toisensa motoristina. ■ Kirsi Vikman ja Veikko Salminen vihittiin avioliittoon 12.8. Kirkkonummen Haapajärven kirkossa. Katso video verkosta www.kirkkojakaupunki.fi

VIDEO VERKOSSA

Vuoden 2004 alussa kymmenen Itä-Euroopan maata liittyi EU:n jäseneksi. Muistan hurmoksen työssäni eurooppalaisessa kulttuurisäätiössä. Eurooppa oli kirkas rauhan majakka. Tapasimme toiveikkaita ihmisiä Turkissa, Balkanilla ja Ukrainassa. Rauhanomainen edistys tuntui vääjäämättömältä. Niin ei käynyt. Siirtolaisvastaisen kampanjan tuloksena Britannia jättää Euroopan unionin. Rasistisista näkemyksistä tuli valtavirtaa. Ukrainan matka eurooppalaiseen yhteisöön pysähtyi. Ihmisoikeuksia loukataan EU:n sisällä ja naapureissa.

”

Kirjassaan On Tyranny (Tyranniasta) historioitsija Timothy Snyder puhuu vääjäämättömyyden Pelokkaille on politiikasta, joka teki helppoa myydä meistä sinisilmäisiä. ajatus hätätilasta Olimme vakuuttuneita, johon oikeusvaltion että toisen maailmansodan säännöt eivät jälkeen maailman suunta enää päde.” on automaattisesti demokratia. Hakeuduimme kansanvallan katsomoon ja suuntasimme ponnistelumme kotoiluun. Kun kävikin toisin, tunsimme olomme avuttomiksi. Koemme lamaannuttavaa häpeää hölmöydestämme. Natsien valtaannousuun erikoistunut Snyder muistuttaa, että pelokkaille on helppoa myydä ajatus hätätilasta johon oikeusvaltion säännöt eivät enää päde. Hitler hyödynsi Saksan parlamentin tulipalon synnyttämää sekasortoa ja keskitti vallan itselleen. Terrori-iskut tarjoavat nykyajan itsevaltaisille johtajille mahdollisuuden samaan. Kokemus hätätilasta ei rajoitu kansan syviin riveihin. Törmään usein yhteiskunnan omistavaan luokkaan kuuluviin, joiden mielestä yksinvaltius tuottaisi paremmat tulokset kuin kansanvalta. Että kansa ei voi ymmärtää muutoksen tarvetta. Kansa on puheissa jotain, johon ei itse kuuluta. Kansa on epäluotettavaa ja yksinkertaista. Eliitin ajatelma on peilikuva kansankiihottajien julistukselle aidosta kansasta, joka ei tue maahanmuuttoa, ei luota lehdistöön tai tieteeseen eikä välitä vähemmistöistä. Molemmissa malleissa kaivataan samaa – palatsin viisasta, joka veisi pelon pois. Tyrannian pilvet ovat tummia. Pelko tulevasta on ymmärrettävää. Toivottomuudesta kuitenkin noustaan vain toiminnalla. Antamalla aikaamme tarvitseville. Lukemalla. Äänestämällä. Hengittämällä kymmenen kertaa ennen toimintaa. Uskomalla tieteeseen. Olemalla omaa mieltä solvaamatta toista. Puolustamalla jaettua valtaamme silloinkin, kun pelottaa. Tommi Laitio

Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Mari Aarnio, Paula Huhtala

OY BAD TASTE LTD

Arvio Ylistyslaulu kirjoille ELOKUVA Korjaamon Stage-festivaalilla nähtävää Rax Rinnekankaan Maailman viimeinen kirjakauppa -elokuvaa nimitetään dokumenttielokuvaksi, mutta sitä voi luonnehtia myös ylistyslauluksi kaunokirjallisuudelle. Elokuvan henkilöt, HannuPekka Björkman, Kaisa Kukkola, Nacho Angulo ja Boris Koneczny, matkustavat minibussilla autiomaassa mukanaan kokoelma laatukirjoja. Tarkoituksena on etsiä paikka, jonne he voivat rakentaa maailman viimeisen ”oikean” kirjakaupan ja jossa laatukirjat ovat turvassa teollisuuden termiiteiltä. Matkalaiset puhuvat kirjallisuudesta ja sen merkityksestä intohimoisesti eri kielillä. He kutsuvat retkuettaan leikkisästi madame d´Artagnaniksi ja kolmeksi muskettisoturiksi. Elokuvaa rytmittävät laulut, joiden tekstit ovat muun muassa Danten ja Walt Whitmanin kynästä.

Kirjallisuuslähettiläät Hannu-Pekka Björkman (vas.), Boris Koneczny, Kaisa Kukkola ja Nacho Angulo pitävät taukoa keskellä autiomaata.

Autiomaaseikkailun perussävy on vakava, jopa hieman pateettinen, sillä allegorisen matkan taustalla on huoli kaunokirjallisuuden asemasta markkinoiden armoilla. Valtava määrä kirjakauppoja on suljettu monessa maassa, mikä johtaa siihen, että kirjakauppa-ala keskittyy yhä enemmän viihteeseen ja rikoskirjallisuuteen.

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Tommy

”Ja kun kesä mennyt on, syksy saapuu” Vivamon tapahtumarikas syksy tarjoaa jokaiselle jotakin. Ohjelmatietoja päivitetään koko ajan ja niitä kannattaa seurata: vivamo.fi/ohjelmat Poimintoja ohjelmatarjonnasta: 8.–10.9. Heijasta valoa, rukoustapahtuma mm. Anna-Liisa ja Pekka Heikkilä, Leena Lehtinen, Pasi Jaakkola, Päivi Peittola, Kristiina Tanhua-Laiho. 15.–17.9. Ymmärrä yksinäisyyttä – omaa ja toisten psykologian tohtori Anja Laurila 22.–24.9. Rukoustanssin viikonloppu Hannele Tenhu, Titta Hassila 29.–30.9. Ymmärrätkö mitä luet? – Uusia löytöjä Raamattuun mm. Richard Brewis, Halvor ja Mirja Ronning, Miikka Ruokanen, Hannu Sorsamo, Maija ja Hannu Nyman, Leena Broman 6.–8.10. Mielenterveyden taitotietoa -viikonloppu emeritusprofessori Markku Ojanen, sielunhoidon kouluttaja Petri Välimäki, psykologian tohtori Anja Laurila 6.–8.10. Lehtimajanjuhla Rony Smolar, Pentti Holi, Riitta Keskimäki, Johanna Manner, Leena Broman 13.–15.10. Naistenpäivät Riitta Lemmetyinen, Marianne Jansson, Päivi Peittola, Leena Broman, 4 M-yhtye 21.–22.10. Kohti tarkoituksellista elämää logoterapian keinoin Esko Salmi, Maija Nyman Vivamontie 2, 08200 Lohja puh. 0207 681 760 vivamo@sana.fi, vivamo.fi

kansanraamattuseura.fi

www.vsks.net

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Pohjois-Espanjassa kuvatun elokuvan toisena tuottajana on kotimaisen Bad Tasten ohella baskilainen Sonora Estudios, Tuotantoyhtiö on erikoistunut hankkeisiin, joilla on voimakas kulttuurillinen sanoma. Elokuva nähdään syyskuussa Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilla, lokakuussa elokuvateattereissa sekä tule-

VIII Viipuri-tutkimuksen päivä

Viipuri – koulutuksen kaupunki Lauantaina 2.9 klo 10.00–15.30 Tieteiden talo, sali 104 (Kirkkokatu 6, Helsinki) Tilaisuus on maksuton ja avoin yleisölle, kahvitarjoilu.

vina kuukausina eri maiden kulttuurifestivaaleilla. MARJO KYTÖHARJU Rax Rinnekangas: Maailman viimeinen kirjakauppa. Ensi-ilta Korjaamon Stage-festivaalilla su 27.8. klo 12. Elokuvan jälkeen klo 13.30 Laatukirjallisuuden tulevaisuus -keskustelu, jonka vetää kirjailija Tommi Melender.

Hellsten Kalenius Tommi

Kasvotusten 12.9. HELSINKI KLO 19.00 | KALLION KIRKKO

LIPUT ENNAKKOON 25 € Palvelupalkkioineen OVELTA 30 € Mikäli lippuja jäljellä KESTO NOIN 2 H 30 MIN. VÄLIAJAN KANSSA.

Yli 1 000 kurssia! Jos kaipaat uutta inspiraatiota tai haluat kehittää taitojasi, tutustu runsaaseen kurssitarjontaamme.

www.helao.fi Töölöntullinkatu 8 toimisto@helao.fi 09 41 500 300

24.8.2017 | Kirkko ja kaupunki B

Lähihoitaja ja kadetti Welma Mäkiö, 28, on mielenterveys- ja päihdetyöhön suuntautunut lähihoitaja ja kahden lapsen äiti. Hän työskentelee tällä hetkellä Pelastusarmeijan Kouvolan osastossa. Syyskuussa kadetti Mäkiö aloittaa Helsingissä Pelastus armeijan upseerikoulutuksen, johon kuuluu teoriaopetusta, käytännön työtä ja etätehtäviä. Welma Mäkiö löysi Pelastusarmeijasta hengellisen kotinsa.

Mopin kanssa rukoillen Welma Mäkiö ei tarvitse hiljentymiseen metsää tai spesiaalipaikkaa. Teksti Nina Riutta Kuva Sirpa Päivinen

Welma Mäkiö on hyvin varma siitä, että hän on töissä Pelastusarmeijassa eläkeikään asti. Hän löysi Pelastusarmeijasta hengellisen kotinsa kirpputorin kautta. Kahden pienen lapsen äidille tokaistiin kirpputorilla, että Pelastusarmeijasta saa muuten ilmaisia lastenvaatteita. Welma otti itseensä ja vei omien lastensa pieneksi käyneitä vaatteita Pelastusarmeijaan muille annettavaksi. Silloin hän ei vielä tiennyt, mikä paikka Pelastusarmeija oikeastaan on. Samalla reissulla Welmaa pyydettiin mukaan hartauteen. Ja sille tielle hän jäi. Nykyisin Welma toimii avustajana Pelastusarmeijan Kouvolan osastossa, johon hänet määrättiin lähihoitajaopintojen jälkeen. Kesäloma-aikana hän on johtanut jumalanpalveluksia, saarnannut ja huolehtinut musiikista. Hänen tehtäviinsä kuuluu kotikäyntejä ja ihmisten kohtaamista kahvihetkissä. Ajatus hiljentymisestä saa Welma Mäkiön mietteliääksi, sillä hän elää kiireistä aikaa. Aamuisin hän

Itsensä tutkiminen

Pelastusarmeijassa sotilaat koulutetaan työhön, jota he osastoissaan tekevät. Welma Mäkiön elämässä alkaa uudenlainen vaihe syksyllä, kun hän aloittaa upseerikoulutuksen Pelastusarmeijan päämajassa Helsingissä. Tähän mennessä hän on tehnyt vuoden ajan käytännön työtä avustajana. Syyskuun ensimmäisestä päivästä lähtien hän on kadetti. Upseerikoulutuksesta Welma tietää tässä vaiheessa sen verran, että sen pituus räätälöidään aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen mukaan yksilöllisesti ja että se kestää kahdesta neljään vuotta. Jännityksellä Welma odottaa, kuinka monta vuotta hänelle määrätään. Kun Pelastusarmeijan upseerikoulu on käyty, valmistuu luutnantiksi. Viiden vuoden kuluttua ylennetään kapteeniksi. Majurin arvon saa 15 vuotta upseerikoulun jälkeen. Welman tavoitteena upseerikoulussa on palvella Jumalaa. Se ei ole paikka, jossa pyrkimällä pyritään saamaan ylin arvonimi. Se tulee palvelemalla. ■

istock

Taivaan tähden

27.8.

kyllä lukee Raamattua ja rukoilee. Jos jostain syystä on sellainen aamu, ettei pysähtyminen onnistu, hän tekee sen illalla. Welma on miettinyt, että jos hiljentyminen on hiljaisuutta, silloin sitä eivät pysty tekemään muut kuin naimattomat ja eläkeläiset. Perhettä yksin pyörittävällä hiljentyminen kulkee mukana arjen keskellä. Welma ei tarvitse hiljentymiseen pitkiä kävelyitä metsässä tai tuntitolkulla meditointia spesiaalipaikassa. Hän ei halua elää sillä tavalla, että hiljentyminen suoritetaan ja sitten jatketaan elämää. Siivotessaan työpaikalla Welma juttelee Jumalalle ja kuulostelee. Mopatessaan lattioita hän ajattelee usein tapaamiaan ihmisiä ja rukoilee heidän puolestaan. Jos Welmalla on jotain mielen päällä, hän alkaa jutella Jumalalle myös silloin, kun ajaa autoa. Hän ei laita radiota tai soitinta päälle. Hän yrittää sulkea pois myös omat ajatuksensa. Ne, jotka aina huutavat, että tekee mieli sitä ja tekee mieli tätä. Tai et-

tä pitäisi tehdä se ja tuo. Niiden sijaan hän yrittää kuunnella, mitä Jumala tahtoo. Sen jälkeen tulee luottamus.

Minä itse Minä itsehän hyväksyisin kyllä homoseksuaalit, tuttavani sanoo, mutta harmi kyllä Raamattu on toista mieltä. Raamatulle uskollisena tuttavani on siis oltava itsensä kanssa eri mieltä ja tuomittava homot. Perustelu on minulle tuttu. Saattaisin itsekin yhdessä sovitusta asiasta väittää, että en toki minä olisi niin ja niin pikkumainen, puolisoni vain on sellainen jäärä. Tai että en itse olisi ikinä ostanut sellaista, minkä naapurini osti, ihmiset nyt vain ovat erilaisia. Siellä, missä on tyylikästä olla avara ja joustava, me kankeat siirrämme vastuun itsemme ulkopuolelle.

Oman mielipiteensä piilottelu tai suoranainen minuutensa kadottaminen ovat harmillisia ongelmia. Niistä seuraa kyvyttömyys tunnistaa ja tunnustaa omat rajansa. Puhun suurella suulla asioista, joista en totta puhuen ymmärrä mitään, ja kohtelen toista kuin itseni jatketta. Kunnollisuus on kuin haarniska, jolla Daavid yrittää suojautua Goljatia vastaan. Se on kömpelö ja painava. Sen tunnistaa vieraaksi ja päälle liimatuksi jo kaukaa. Paha ei ole toisessa ihmisessä, ei kotimaani rajan toisella puolen, ei eri tavoin uskomisessa eikä eri tavoin ajattelemisessa. Paha on minussa ja piiloutuu yritykseeni olla juuri päinvastoin.

Voin yrittää suojautua pahalta, mutta voitan sen vain suojaa vailla, astumalla pelotta taisteluken-

tälle sitä vastaan. Ainoa turvani on Auringon kilpi.

Kaisa Raittila

12 B Kirkko ja kaupunki | 24.8.2017

Gurun opissa Ohjaajana JeanPierre de Caussade

Rukous tässä hetkessä

Jean-Pierre de Caussade syntyi Ranskan Toulosessa vuonna 1675 ja kuoli vuonna 1751 samassa kaupungissa. 18-vuotiaana hän liittyi jesuiittoihin. Vuonna 1708 hänet vihittiin papiksi ja jesuiittojen seuran täysivaltaiseksi jäseneksi. Myöhemmin hän toimi Nancyssa jesuiittojen retriittitalon johtajana ja paikallisten nunnien eli visitaatiosisarten hengellisenä ohjaajana. Nunnat säilyttivät de Caussaden opetusten käsikirjoituksia. Ne kiersivät yhteisöstä toiseen, kunnes päätyivät Pariisiin. Siellä niitä levitettiin ja luettiin Pariisin vallankumouksen aikana salaa. Ne julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1860 ranskaksi nimellä L´Abandon à la Providence divine (Itsensä luovuttaminen jumalalliselle kaitselmukselle).

Jos haluat löytää Jumalan, lakkaa juoksemasta paikasta toiseen, yhteisöstä toiseen tai gurun luota toisen luokse. Se mitä etsit, on lähempänä. Löydät hänet oman elämäsi keskeltä, siitä, missä juuri nyt olet ja mitä sinulle juuri nyt tapahtuu. Tässä hetkessä seisot ikuisen edessä. Jumala on kaikkialla, läsnä joka hetkessä. Hän tulee sinua vastaan kaikissa päivän tapahtumissa, mutta useimmiten sinä etsit häntä itsepintaisesti jostakin muualta. Et voi antautua hänelle muussa kuin juuri siinä, mitä nyt teet. Ei vain tämä päivä, vaan tämä hetki kantaa sisällään Jumalan kutsun ja lupauksen. Ranskalainen jesuiittapappi Jean-Pierre de Caussade kutsui tätä jumalallisen läsnäolon sakramentiksi. De Caussade toimi 1700-luvulla Nancyssa jesuiittojen retriittikeskuksen johtajana. Sen ohessa hän oli paikallisen nunnayhteisön hengellinen ohjaaja.

Jos osaa ottaa hetkestä kiinni, päivä on täynnä mahdollisuuksia sanoa Jumalalle kyllä. Varaa viisitoista minuuttia päivässä rukoukseen. Istu rauhallisessa paikassa, hengitä rauhassa, kuuntele sydämesi lyöntejä ja rauhoita mielesi. Sano hiljaa mielessäsi: ”Tässä olen. Tässä, missä nyt olen, olen edessäsi, Jumala. Tässä on levoton sydämeni. Tule ja auta minua sanomaan sinulle kyllä. Tässä, missä nyt olen. Ja sinä olet!”

Jumala on tässä hetkessä

malan salattu tahto. Ei sitä kaikkea voi heti käsittää. Voi vain tehdä niin kuin Maria: kätkeä sisimpäänsä kaiken, mitä tapahtuu, ja tutkiskella sitä.

Opettele heittäytymään hetkeen niin kuin Jeesuksen äiti Maria teki. Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

Hengellisen elämän esikuvaksi – ei vain näille nunnille, vaan meille kaikille – De Caussade nosti Marian. Hän väitti, että Jumala puhuu tänäänkin yhtä välittömästi, kuin hän puhui Marialle. De Caussaden mukaan Marian elämän tärkein lause oli hänen vastauksensa enkelille, joka ilmoitti, että hän odottaa lasta: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanot.” Näihin Marian sanoihin kiteytyy

koko kristillinen mystiikka. Maria on esimerkki nyt-hetkeen heittäytymisestä. Kaikki palautuu lopulta siihen, että ihminen tässä hetkessä jättää itsensä jumalallisen kaitselmuksen ja Jumalan rakastavan tahdon varaan. Ulospäin Marian elämä oli tuiki tavallista ja yksinkertaista. Hän tunsi onnea ja hämmennystä, kipua ja iloa. Lapsi olkien keskellä oli hänelle Jumalan ihme. Kaiken arjen huolen ja huomaamattoman takana olikin Ju-

Jumala on verhoutunut arjen tapahtumiin, sen ohikiitäviin hetkiin. Kysymys on vain, miten havahtuisimme tähän Jumalan läsnäolon salaisuuteen. De Caussade sanoo, että se on kaikkien ulottuvilla. Hänet voit löytää niin arjen valosta kuin sen varjoista. Jumalaa ei kuitenkaan pidä etsiä jostain poikkeavasta ja ihmeellisestä, loistosta ja kunniasta, vaan arjen huomaamattomista, mitättömiltä vaikuttavista ja pienistä tapahtumista. Jumala valitsee usein sen, minkä ohi katsot ja minkä sivuutat. Usko on sitä, että etsit Jumalaa kaikesta siitä, mitä kohtaat, ja Marian lailla huokaat ”tapahtukoon minulle niin kuin sanot”. Se ei ole alistunutta fatalismia, vaan uskallusta heittäytyä nyt-hetkeen. ■

Esko Jämsä

3×

saariston ristit

Varviluoto

Suomenlinna

Vallisaari

Kristillinen miesjärjestö Coldin pystyttää rannikolle ristejä keskiajalla alkaneen perinteen mukaisesti. Helsingin Varviluodon risti on syntynyt ruotsalaisen sota-aluksen hylyn puutavarasta. Coldin-järjestö aloitti toimintansa 1400-luvulla Portugalissa. Alun perin ristejä pystyttivät löytöretkeilijät, jotka suuntasivat Afrikan rannikolle Senegaliin ja Gambiaan saakka.

Suomenlinnassa Tykistönlahden suulla sijaitsee järjestön viime vuonna rakentama risti. Pohjoismaihin Coldin päätyi kapteeni Carl Björnbergin matkassa. Englantilainen merimies kutsui hänet järjestöön ja ranskalainen merimies perehdytti hänet järjestön salaisuuksiin. Yhä nykyään järjestöön pääsee mukaan ainoastaan kutsusta.

Vallisaaren länsipuolella on järjestön kolmas Helsingissä sijaitseva risti. Coldinilla on nykyään neljä eri osastoa, joista yksi toimii Suomessa. Kolme muuta osastoa ovat Tukholmassa, Göteborgissa ja Karlskronassa. Löytöretkeilijöiden perintöä jatkaa pieni joukko. Muualla Euroopassa järjestön toiminta on hiipunut. Tarmo Ylhävuori

MENOT 24.8. – 7.9.

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkolla ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Vuoden viimeiset Kesäkahvit to 24.8. klo 13–14.30. Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 20–23. Raamattua, rukousta ja laulua maanantaisin klo 12–14. Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä. Alkaen 28.8. Päivähetki Raamatun äärellä tiistaisin klo 12–13.30. Alkaen 29.8. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin 6.9. alkaen klo 14–15.30. Puurotorstai torstaisin alkaen 31.8. klo 9–13. Puurolounas 2,50e (sis. puuro, kananmuna, leipä, kahvi/tee, tuoremehu). Voit tulla myös kahville. Messu su 27.8. klo 12. Tiina Palmu, Juha Paukkeri. Matala – mukava maanantai kirkolla! 28.8. ja 4.9. hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu klo 11.30– 12.30. Talkoopäivät 29.–31.8. Laitetaan yhdessä paikat kuntoon syksyä varten Hakunilan ja Länsimäen kirkoilla! Yhteinen aloitusbrunssi Hakunilan kirkolla 29.8. klo 9. Tule mukaan muutamaksi tunniksi tai pidemmäksi aikaa. Lisätietoja: Eeva Ronkainen, p. 050 409 0503. Kirkon kirppis avoinna kirkon alakerrassa lauantaisin klo 12–15. Alkaen 2.9. Nuorisotyön syksyn avaus pe 1.9. klo 18. Tuomo Kahenvirta, Margit Hakamäki, Jouko Saari, Nina Häkkinen. Isoskoulutukseen ilmoittautuminen. Messu su 3.9. klo 12. Sari Kokkonen, Harri Nurminen, Riikka Jäntti. Lähetyspiiri ma 4.9. klo 18–19.30. Seniorikerho ti 5.9. klo 13–14.30. Viikkomessu to 7.9. klo 18.

Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset torstaisin 7.9. alkaen klo 18.45–20.30. Auta reippailemalla! Sunnuntaina 10.9. kävellään kirkolta kirkolle 10-vuotiaan Naisten Pankin hyväksi. Osallistumismaksu 10 € sisältää keittolounaan. Lähtö Hakunilan kirkolta kirkkokahvien jälkeen n. klo 14. Perillä Länsimäen kirkolla lounas ja yhteinen Taizé-hartaus. Lisätietoja: Heli Leskinen, p. 050 468 6410. Ensimmäistä kertaa äidiksi –ryhmä. Kokoontumiset tiistaisin 12.9.– 31.10, klo 13–14.30. Tiedustelut Liisa Pietilä p. 050 337 7312. Arkiretriitti torstaisin 21.9.–26.10. klo 16.30.–18. Ignatiaaniseen perinteeseen tukeutuva retriittiryhmä kokoontuu Hakunilan kirkolla kuutena torstaina. Kokoontumisissa jaetaan päivittäisessä rukousmietiskelyssä esiin nousseita ajatuksia. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Tiina Palmu p. 050 356 5715, tiina.palmu@ evl.fi tai mirja.jalo@evl.fi. Ilmoittautuminen päiväkerhoon 3–6-vuotiaille: ilmoittautua voi kerhopisteessä, kirkkoherranvirastossa tai puhelimitse, p. 09 830 6500, Hakunilantie 48 (avoinna ma-to klo 9–16). Päiväkerho kokoontuu Hakunilan kirkolla tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11.30. Kerho maksaa 72 e/ lukukausi. Mikäli kerhoon osallistuu vain kerran viikossa, lukukausimaksu on 40 e.

le katsomaan tohinaa ja osallistu siihen, mikä tuntuu sinulle sopivalta. Messu su 3.9. klo 10. Sari Kokkonen, Riikka Jäntti. Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin alkaen 5.9. klo 10–12. Saunaa ja Sanaa äijäporukassa ti 5.9. klo 18.30. Naisten Raamattupiiri ti 5.9. klo 19–21.

LÄNSIMÄEN KIRKKO

Aleksi Kalevi Aaltonen, Kasper Kuutti Jalmari Björn, Nooa Aleksanteri Hamunen, Anni Emilia Johanna Hangaslammi, Noel Onni Johannes Hiekkavirta, Alma Linnea Luukkonen, Adanna Lilia Mäki, Elma Katariina Palokas, Liinus Lennu Einari Paltama, Nea Elisabet Prinkkilä, Robin Nicholas Sandel, Hilda Anja Elina Soininen, Nuutti Taisto Uljas Soininen, Elmo Kim Ilmari Weckström.

Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Torstaimesta torstaisin klo 14–15.30. Tarjolla välipalaa ja mukavaa puuhastelua alakouluikäisille lapsille. Messu su 27.8. klo 10. Tiina Palmu, Juha Paukkeri. Vuoden viimeiset kesäkahvit ti 29.8. klo 13–14.30. Talkoopäivät 29.–31.8. Laitetaan yhdessä paikat kuntoon syksyä varten Hakunilan ja Länsimäen kirkoilla! Yhteinen aloitusbrunssi Hakunilan kirkolla 29.8. klo 9. Tule mukaan muutamaksi tunniksi tai pidemmäksi aikaa. Lisätietoja: Eeva Ronkainen, p. 050 409 0503. Avoin perhekahvila perjantaisin 1.9. alkaen klo 9–13. Leikkiä ja yhdessäoloa aikuisille ja lapsille. Avoin kirkkomuskari pe 1.9. klo 10–10.30, ei ilmoittautumista. Puuroperjantai perjantaisin 1.9. alkaen klo 11–12.30. Hartaus 10.45 ja sen jälkeen maksuton puuro, voileivät ja kahvit. Tule perjantaina kirkol-

MUUALLA Perhekahvila torstaisin klo 9–11. Kolohongan ostoskeskuksessa os. Itäinen Valkoisenlähteentie 19. Kuunloiste- ja Aurinkotanssi -kuorot 6–14-vuotiaille lapsille Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 15–15.45. Tarvittaessa Aurinkotanssin harjoitukset jatkuvat klo 16. Kuoroihin ei tarvitse ilmoittautua. Tiedustelut riikka. jantti@evl.fi Pihamuskari keskiviikkoisin 23.8.– 6.9. klo 16–16.30. Pyhän Annan lastenkirkon pihapiirissä. Iltapäiväkerho lähinnä ekaluokkalaisille koulupäivinä klo 17 saakka. Kerhomaksu 100–130 euroa kuukaudessa. Kerho toimii Kolohongan ostoskeskuksessa. Pihatapahtuma la 2.9. klo 10.30–12. Pyhän Annan lastenkirkon pihamaalla. Ohjelmassa mm. sadonkorjuubrunssi (aikuiset 5 €, lapset 2 €), kiitollisuuden polku ja muskarihetki.

KASTETTU

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Jarno Juhani Henrik Valta ja Anni Sofia Kela, Janne Matias Pajunen ja Jenni Johanna Lähdeaho.

HAUTAAN SIUNATTU Vesa Veikko Nieminen 61 v, Matti Olavi Vallius 48 v.

24.8.2017 | Kirkko ja kaupunki

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Kesäaikana ti klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Miesten kirjallisuuspiiri to 24.8. klo 18. Kokoontuu kerran kuussa. Lisätietoa saa pastori Matti Hyryltä. Messu su 27.8. klo 10. Jarna Wikström, Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas. Kirkkomaajuhla su 27.8. klo 18–19. Kirkon hautausmaalla. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu. Kuvat kertovat -aamutuokio ke 30.8. klo 9.30–10. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätietoa nettisivuillamme. Yhteisen pöydän lounas ke 30.8. klo 11–12.30. Hävikkiruoasta valmistettu lounas. Lounas on maksuton ja avoin kaikille. Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 30.8. klo 18. Huom! Kirkon pienessä seurakuntasalissa. Kreikkalaisen tanssin piiri, Kali Parea pe 1.9. klo 18–20. Nuortentilassa. Pastori Jaakko Kara ohjaa helpoimpien kreikkalaisten tanssien pariin. Ei ennakkoilmoittautumista. Tilaisuus on maksuton. Messu su 3.9. klo 10. Jaakko Simojoki, Jukka Nevala ja Hannu Lehtikangas. Miesten sauvakävelypiiri alkaa su 3.9. klo 18. Lähtö kirkolta. Omat kävelysauvat mukaan. Seniorityön kirjallisuuspiiri ma 4.9. klo 12. Kirkon takkahuoneessa. Iltarukous –rukouspiiri ti 5.9. klo 18–19. Hämeenkylän kirkon alakerran päiväkerhohuoneessa. Seuraavat kokoontumiset ovat ti 3.10., 7.11. ja 5.12. Yhteisen pöydän lounas ke 7.9. klo 11–12.30. Hävikkiruoasta valmistettu lounas. Lounas on maksuton ja avoin kaikille. Naisten ilta: Kaunis ja kipeä elämä - Naiset Raamatussa ja tänään. pe 15.9. klo 17– 21.30. Ilta on tarkoitettu eri-ikäisille naisille. Ruokailumaksu 5 e. Ilmoittaudu pe 8.9. mennessä

Menokasvo

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Vapaalan kohtaamispaikka to 24.8. klo 18. Luvassa on virsiä, rukousta ja hengellisiä puheenvuoroja. Mukana on pastori Jaakko Kara. Kenian lähetyspiiri to 31.8. klo 11. Vieraana on pastori Richard Ondicho Helsingin Luther-kirkosta.

MUUALLA K-16 sähly nuorille ja nuorille aikuisille pe 25.8.–15.12. klo 18.30–20 Rajatorpan kalliosuojassa, Nuijatie 15 B. Lisätietoa nettisivuillamme. Kuninkaan ilta pe 8.9. klo 18–21. Vuosaaren kirkolla. Luvassa on sanaa, rukousta ja ylistystä. Ilmoittaudu pe 1.9. mennessä pastori Jarna Wikströmille. Lisätietoa nettisivuillamme. Senioritoiminnan retki Turkuun la 30.9. Retkelle lähdetään klo 9 Hämeenkylän kirkolta. Ohjelmassa on mm. hartaus Turun Mikaelin kirkossa, ruokailu ja ”Viimeinen laiva” -musikaaliesitys Turun kaupunginteatterissa. Paluu on noin klo 19. Retken hinta on 68 e. Ilmoittautuminen 1.9. mennessä seurakunnan kirkkoherranvirastoon. Perheiden musateemainen leiri 6.–8.10. Holman leirikeskuksessa. Hinta on aikuisilta 55e ja lapsilta 45 e. Kuljetukset leirille tehdään omilla kyydeillä. Leirillä ovat mukana pastori Jarna, nuorisotyönohjaajat Pasi ja Tiina sekä kanttori. Ilmoittautuminen leirille avautuu nettisivuillamme la 26.8.

KASTETTU Lilja Sofia Viuhkola, Selma Mary Lilian Saxon, Aksel Armas Kaalamo, Emilia Aurora Skog, Eliot Erkki Oliver Lehto, Aliisa Eveliina Pentikäinen, Aamu Maria Illusia Alho, Samuel Urho Antero Ängeslevä.

AVIOLIITTOON KUULUTETUT Sami Eemeli Mäkinen ja Elisa Anneli Karvo, Marko Samuli Sykkö ja Sanna-Riina Rebecca Knuutinen, Lauri Oskari Pentikäinen ja Reetta Henriikka Hiltunen, Jonne-Miika Juutilainen

Gospellattarit ma 4.9., 2.10., 6.11. ja 4.12. klo 18.30–19.30 Ilolan seurakuntatalolla, Soittajankuja 1. Mukaan liikuntavarusteet ja juomapullo. Lisätiedot: mari.chaulagai@evl.fi

SIRPA PÄIVINEN

distys aloitti Gospellattarit kymmenen vuotta sitten, ja ne ovat nyt levinneet ympäri Suomea. – Vedin viime keväänä Ilolassa Gospellattarilauantain. Se herätti niin paljon innostusta, että päätimme kokeilla Gospellattareita nyt useampana iltana. Kenelle Gospellattarit on tarkoitettu? – Kaikenikäisille ja -kokoisille naisille, jotka haluavat nauttia liikunnan ilosta. Kyseessä ovat normaalit tanssitreenit, mutta tunneilla voi liikkua oman kunnon ja fiiliksen mukaan. Kertamaksu on viisi euroa, ja tulot menevät maailman konfliktialueiden naisten rauhantyöhön Tasauskeräyksen kautta. MARJO KYTÖHARJU

pastori Jarna Wikströmille. Lisätietoa nettisivuillamme. Syysloman puuhapäivät koululaisille ma–ke 16.–18.10. klo 9-15. Monipuolista ja rentoa loma-ohjelmaa pienille koululaisille. Hinta 45 euroa. Ilmoittautuminen tapahtumaan avautuu nettisivuillamme la 26.8.

Gospellattarit sopivat kaikenikäisille naisille Tikkurilan seurakunnan lähetystyön ja kansainvälisen työn sihteeri Mari Chaulagai, vedät 4.9. alkaen Gospellattareita Ilolan seurakuntatalolla. Millä tavalla ne eroavat tavallisista lattaritunneista? – Tunneilla tanssitaan erilaisia latinalaisia tansseja kristillisten lattarirytmien tahdissa. Lisäksi on alku- ja loppurukoukset. Gospellattarien ajatuksena on, etteivät ne ole niin suoritus- ja ulkonäkökeskeisiä kuin monet lattaritunnit, vaan armollisia ja voimauttavia. Miksi lattaritunteihin on otettu kristillinen näkökulma? – Koska meidät on luotu kehollisiksi ja koska tanssi ja liikkuminen ovat luonnollinen osa ihmisen hengellisyyttä. Tampereen Nuorten Naisten Kristillinen Yh-

MENOT 24.8. – 7.9.

10 a Kirkko ja kaupunki | 24.8.2017

ja Sanna Sofia Mulari, Rune Johannes Lindén ja Gladys Wambui Mwai.

Hautaan siunattu Sievä Hakkarainen 83 v, Ulla Hannele Turpeinen 62 v ja Päivi Aulikki Tiihonen 49 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6550. korson.seurakunta@evl.fi. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554. Diakoniapäivystys kesällä ti ja to klo 11–12, p. 050 5736376. Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Perhekerho pe 25.8. ja 1.9. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyöntiloissa. Ankkabarock-festarit 25.–27.8. kirkossa. Tarkempia tietoja. ankkabarok.fi / facebook: Ankkabarock 2017 Barokkimessu su 27.8. klo 10. Sanna Heikurinen ja Pirkko Yrjölä. Musiikista vastaavat Airi Saloniemi, urut Jussi Salonen, tenori Sini Vahervuo, nokkahuilu ja traverso sekä Matias Häkkinen, cembalo. Kirkkokahvit. Itä-Vantaan yhteiset körttiseurat su 27.8. klo 15 seurakuntasalissa. Pirkko Yrjölä ja Minna Ruuttunen. Kahvitarjoilu. Perhekerho ma 28.8. ja 4.9. klo 12–15 lapsi- ja perhetyöntiloissa. Iltarukouspiiri ke 30.8. ja 6.9. klo 18.00 kirkon kappelissa. Lisätietoja Heikki Toivonen p. 050 304 9485. Lounaskonsertti to 31.8. klo 12 seurakuntasalissa. Käsiohjelma 5€, keittolounas ja kahvi 10 e. Airi Saloniemi, piano ja Jan Salminen, oboe. Vapaaehtoistyön starttikahvit la 2.9. klo 14 seurakuntasalissa Messu su 3.9. klo 10. Minna Ruuttunen, Jani Vanhala ja Jussi Salonen. Kirkkokahvit. Punainen lanka ma 4.9. klo 17.15 kirkon kappelissa. Raamattupiiri. Naisten raamattupiiri ma 4.9. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. English through Bible ma 4.9. klo 18.30 kirkon kokoustilassa. Katulähetyksen ruokailu ke 6.9. klo 11 seurakuntasalissa. Yhteisöruokailu vähävaraisille alkaa hartaudella kirkkosalissa. Päivälähetyspiiri ke 6.9. klo 13 Kotkansiiven kokoustilassa. Arki-illan ehtoollinen ke 6.9. klo 18 kirkossa. Sanna Heikurinen. Vanhemman väen piiri to 7.9. klo 13 seurakuntasalissa. Jani Vanhala. Lapsikuoro to 7.9. klo 16.30–17.30 seurakuntasalissa. 1–2-luokkalaiset ovat mukana klo 16.30–17.15. Kuoroa johtaa kanttori Airi Saloniemi. Naisten saunailta to 7.9. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Seurakuntakuoro to 7.9. klo 18 kirkossa. Kuoroa johtaa kanttori Jussi Salonen. Vox Mea – Oma ääni to 7.9. klo 18.30 seurakuntasalissa. Kuoroa johtaa kanttori Airi Saloniemi.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30. Hartaus ti ja to klo 11.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 24.8., 31.8. ja 7.9. klo 9–11.30. Nupe pe 25.8. ja 1.9. klo 17.30– 20.30. Nuorten perjantaissa voi pelata lautapelejä, kisailla, kokata, leipoa, tai tulla vain tapaamaan kavereita. Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 29.8. ja 5.9. klo 9–11.30. Mikkolan Lähetyspiiri ti 5.9. klo 18.

MUUALLA Saturnuksen päiväkodin avoin toiminta. Seurakunnan työntekijä mukana kohtaamassa perheitä keskiviikkoisin klo 8.30 -11 (Kaakkoisväylä 8, 01480 Vantaa). Pyhän tanssin retriitti 1.–3.9. Heponiemen Hiljaisuuden keskuksessa, Heponiementie 21, 09210 Karjalohja. Pyhä tanssi on meditatiivista liikettä ja hiljaisuutta, rukoilemista koko keholla. Ohjaajina pastori Elina Jokipaltio ja diakonissa Pia Olkkonen. Retriitin hinta 295 e/ hlö, sisältää täyshoidon, ohjauksen ja majoituksen 1-hengen huoneessa, jossa suihku, wc ja liinavaatteet. Ilmoittautumiset: http://www.hdl.fi/ fi/heponiemi/tapahtumakalenteri/1 Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 13.9.-11.10. klo 17.30-20 Asolan seurakuntatalolla. Kaikille vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: raili. welin@gmail.com tai eija.pulkkinen@vantaa.fi tai irma.liljestrom@ evl.fi tai saana.tourunen@evl.fi, 050 599 9068.

KASTETTU Saana Eveliina Ahtiala, Aatos Nikolai Kaivonurmi, Evi Hildur Pussila, Olivia Elsa Aurora Pulkkinen, Robin Emil Matias Kyyriäinen, Mila Henriikka Huurrekorpi, Nuppu Sylvi Inkeri Antman, Henni Signe Matilda Pölkki.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Juha Petri Aleksi Moilanen ja Noora Maria Silmujärvi, Antti Tapani Keltanen ja Anniina Kouri, Antti Pekka Keskinen ja Anna Maria Katariina Lundström, Jari Sakari Niemi ja Carita Lisbet Haanpää, Ville Juhani Aalto ja Kaisa Alli Annikki Ruusela.

HAUTAAN SIUNATTU Ritva Marjatta Korhonen 78 v, Esko Olavi Holopainen 68 v, Miika Johannes Kokkonen 35 v, Toni Mikael Hynynen 33 v, Matti Erik Järvinen 70 v, Ritva Anneli Salminen 70 v, Johanna Birgitta Oravainen 39 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 8306700 Avoinna ma–pe klo 9–15, rekolan.seurakunta@evl.fi. rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa kirkolla ma-ti klo 11–14, Asolan seurakuntatalossa to klo 11– 14 p. 09 8306 707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11, Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11. Ajanvaraus ti ja to klo 9–10 p. 09 8306706 rekola.diakonia@evl.fi

Rekolan pyhän Andreaan kirkko Perheiden avoin olohuone ma, ti, to, pe klo 9-14 alk. 14.8. Eri ikäisille lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Leikkiä, askartelua, lehtiä ja kahvia. Pyhäkoulu su klo 10, alk. 3.9. Diakoniakahvila ti klo 9–11. Maksuton aamupala. Silmukkasiskot-käsityöryhmä ke klo 9.30. Raamattu- ja keskustelupiiri parillisten viikkojen to klo 13 alk. 31.8. Varhaisnuorten kerhojen ohjaajaksi ilmoittautuneiden starttipäivä la 26.8 klo 11–16. Nuorisotila. Onko kaikki yhtä? – Suomen luonnon päivän meditatiivinen ilta la 26.8. klo 19. Buddhalaisen ja kristittyjen dialogissa: Mitra VIrtaperko, Pekka Y. Hiltunen ja Laura Maria Latikka. Ulkoilmamessu Foibekartanon pihalla (sateen sattuessa sisällä) su 27.8. klo 12. Arto Nuutinen, Noora Hultin. Sairaalakatu 7. Ei messua Rekolan kirkossa! Isosten kiitos- ja muisteluilta ti 29.8. klo 18. Takakonttikirppis parkkipaikalla la 2.9. klo 12-15. Myyntipaikkavaraukset pe 25.8. mennessä kristiina. mattila@evl.fi, 044 422 0383. Myyntipaikka 5€ käteisellä. Messu su 3.9. klo 10. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi. Kirkkokahvilla Mikko Matikainen Kansan Raamattuseuran työstä. Kalligrafianäyttely 6.–12.9. Pentti Hiltusen kauniiden kirjainten töitä. Aamumessu ke 6.9. klo 9. Veikko Ahonen, Sirkku-Liisa Niemi. Open Doors, nuorten avoimet ovet + isoskoulutukseen ilmoittautuminen ke 6.9. klo 18–21. Vapaata hengailua rippikouluikäisille ja sitä vanhemmille nuorille. Pyhän Andreaan kirkon kuoro ke 6.9. klo 18. Koelaulu 1. kerralla. Etsitään lastenhoitoapua! Lisätiedot netistä ja Noora-kanttorilta! Varhaisnuorten kerhoihin ilmoittautuminen 31.8–6.9. Ks.

rekolanseurakunta.fi -> Työt ja pojat -> Kerhot. Seurakuntaretki Porvooseen la 9.9. Lähtö kirkolta klo 11. Ilm. pe 1.9. mennessä 09 830 6700 tai Siru Rantaselle 050 342 6155. Hinta 30€ sis. matkan ja ruuan. Syyskarkelot reformaation hengessä su 10.9. klo 10–16. Koko perheen tapahtuma, musiikkia, kojuja, sählyä ym.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Avoimet ovet perheille ti klo 9–12. Eri-ikäisille lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Leikkiä, laulua ja askartelua. Anna savelle uusi muoto -työpaja ke klo 12–14 alk. 30.8. Pienimuotoisia savitöitä. Ennakkotaitoja ei tarvita. Pieni materiaalimaksu. Naiset 50+, avoin päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä ke klo 13. Asolan silmukat -käsityöryhmä to klo 16. Kipuryhmä parillisten viikkojen ti klo 15 alk. 5.9. Kroonisesta kivusta kärsivien vertaisryhmä. Asolan ankkuri -aamupala to klo 9–11 alk. 7.9. Maksuton aamupala. Älynystyrät ällikällä parillisten viikkojen to klo 13 alk. 7.9. Pähkäillään muistin säilyttämistä tukevia tehtäviä.

Seniorikahvila ma 28.8. klo 13. Puutarhapiiri ti 5.9. klo 18. Asiaa parvekeviljelystä puistokierroksiin. Yksinhuoltajaperheiden ilta to 14.9. klo 17.30. Lastenhoito järjestetty. Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 20.9.–11.10. klo 17.30–20.

Lisätietoja ja ilm. raili.welin@gmail. com, eija.pulkkinen@vantaa.fi, irma.liljestrom@evl.fi, 050 553 8459 tai saana.tourunen@evl.fi.

MUUALLA Hanna-rukouspiiri to 31.8. klo 18. Tutustutaan naisten elämään eri maissa Lampirannalla os. Tertunkuja 4 B. Vapaaehtoiskurssi-info ma 4.9. klo 18 Kaffnetin asukastilassa, Rautkallionkatu 3. Vapaaehtoiskurssi-info ti 5.9. klo 18 Leinikin asukastilassa, Leinikkitie 22.

Kastettu Nikolas Christian Bergman, Maisa Kristiina Määttä, Visa Toivo Aarni Ikonen, Mikael Juhani Toivonen, Elsi Sofia Kokko, Lenni Oliver Martikainen, Leona Luna Aleksandra Ansas, Eeli Juhani Saaranen, Sampo Jalmari Korhonen

Avioliittoon kuulutetut Kai Petri Vepsäläinen ja Tiina Susanna Skottman

Hautaan siunattu Marja-Liisa Pylkkänen 71v, Ari Johannes Kinnunen 41v, Hannu Verneri Ruskomaa 80v

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B,avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Tilavaraukset arkisin klo 9–15 elokuun loppuun. 1.9. lähtien numero on 09 8306333. Päivystävä pappi arkisin klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs.) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.) p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

PYHÄN LAURIN KAPPELI Pappilankuja 3, p.09 830 6224 Ilmaiset opastetut kierrokset kesätiistaisin ja -torstaisin klo 18–18.30.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Hanna-piiri to 24.8. ja to 7.9. klo 9.30–13. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, kahvit sanan äärellä klo 10.30 Betanian kokoushuone, (Unikkotie 5 a). Parillisten viikkojen to. Piiri on osa kansainvälistä kehitysmaiden naisia tukevaa Hanna-rukousliikettä. Naisten rukouspiiri pe 25.8. ja pe 1.9. klo 18 Emmauksen kokoushuone, Unikkotie 5 A (3. krs). Avoin piiri kaikille naisille. Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 26.8. ja la 2.9. klo 15, Betanian kokoushuone, Unikkotie 5 a (4.krs). Winkut/Työikäiset lesket su 27.8. klo 16, Emmauksen kokoushuone, Unikkotie 5 A (3. krs), Hanna Raunu. Työikäisien leskien vertaistukiryhmä. Lähetyksen päiväpiiri ti 29.8. ja ti 5.9. klo 13, Betanian 4. kerroksen kokoushuone. Sanaa, keskustelua, rukousta ja kahvittelua mukavassa seurassa. Vapaehtoinen kahviraha lähetystyölle. Vuorottelevat vetäjät. Kirkon ruokailu ke 30.8. ja 6.9. klo 12, Nuorisotilassa (Unikkotie 5 C, 2. krs.). Lämmin lounas vähävaraisille ja seuraa kaipaaville. Vuoronumeroiden jako ala-aulassa klo 11.30 alkaen. Ruokailu alkaa hartaudella. Avoin rukouspiiri ti 5.9. klo 18.30, Emmauksen sielunhoitohuone, 3. krs. Naisten sauna ke 6.9. klo 17, Bethanian saunaosasto, Suvi-Maria Junni. Yli 40-vuotiaiden sinkkujen suunnittelupalaveri ke 6.9. klo 18, Bethanian 4. krs. kokoushuone, Päivi Mäkinen, Mirka Härkönen.

PIENTEN PAIKKA Unikkotie 5 a (Käynti Vehkapolun kävelykadulta) Pienten paikka on auki pe 25.8. ja 1.9. klo 9–15. Tule viihtymään lastesi kanssa hetkeksi tai vaikka koko päiväksi. Tarjoilua ei ole, kahvia/ teetä on mahdollisuus keittää. Ota omat eväät itsellesi ja lapselle. Mikro on käytössä. Iltaperhekerho ma 28.8. ja ma 4.9. klo 17-18.30. Perhekerho ti 29.8. ja ti 5.9. klo 9.30–11. Kerhon alussa on perhemuskari.

Pyhän Laurin kirkko

Olotila

Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Opas paikalla kesän ajan arkisin klo 12.30–20. Messu su 27.8. klo 12 Kristiina Kartano, Maria Koukkari, Terje Kukk. Vantaa-Seuran opastus/kulttuurikävely ke 30.8. klo 17.15–18, 5/10 e. Kirkonkylä vuonna 1917 ja 1918. Lähtö kirkon portilta, kierros2 päättyy Myllylle, jossa Myllyillassa Vantaan Naislaulajat. Messu su 3.9. klo 12, Tuula Lapveteläinen, Terhi Viljanen, Iina Katila. Ilmoittautuminen messuavustajakoulutukseen pe 15.9. mennessä jyrki.kaukanen@evl.fi tai 050 3827 987. Koulutus pidetään Pyhän Laurin kirkossa to 21.9. ja to 28.9. klo 18 – 20. Koulutuskerroissa on sama sisältö, voit valita kumpaan kertaan haluat osallistua.

Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223 tiksinolotila. fi, Facebook: Olotila Kahvila auki ma - pe klo 10 - 14 pe 15.9. saakka. Normaaliin aukioloon ma – pe klo 9.30 - 15 siirrytään ma 18.9. Taidetta Olotilassa. Teatteri Vantaan valokuvia vuosien varrelta; Historian havinaa, valokuvia ja leikekirjoja 30 vuod en ajalta 1.9 saakka. 4.9–3.10.2017 Outi Aallon voimauttavia valokuvia näyttelyssä ”Se jokin”. Messu su 27.8. klo 10 Päivi Helén, Johanna Jakonen, Iina Katila. Arki-illan ehtoollinen ke 30.8. klo 18, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso. Messu su 3.9. klo 10 Maria Koukkari, Suvi-Maria Junni, Terje Kukk. Messun jälkeen kirkkokahvit.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT xx. – x x.x.

24.8.2017 | Kirkko ja kaupunki a

Marianna Siitonen

3× naisille Ari Vitikainen

Hannat koolla Hanna-piireissä rukoillaan ja toimitaan maailman naisten ja tyttöjen puolesta. Vantaalla Hannoja kokoontuu muun muassa Rekolassa, Tikkurilassa ja Vantaankoskella. Rekolan Hanna-rukouspiiri aloittaa syyskauden maanantaina 28.8. klo 18.30 Lampirannalla, Tertunkuja 4 B, ja kokoontumiset jatkuvat joka toinen maanantai. Lisätietoja Hanna-piireistä: vantaanseurakunnat.fi. Katriina Harviainen

Mikko Matikainen vetää L10T-valmennusta Hakunilan kirkossa.

Neljä askelta ohjaa ystävyyteen Valmennus opettaa osoittamaan Jumalan rakkautta teoilla.

Mystinen L10T-lyhenne tulee Luukkaan evankeliumin 10. luvusta. Koulutus perustuu Raamatun tarinaan 72 opetuslapsesta, jotka Jeesus lähetti käymään kaupunkeihin ja kyliin. Opetuslapset kulkivat kaksittain jokaiseen paikkaan, johon Jeesus aikoi itse mennä. Nykyään heidän toimintaansa sanottaisiin evankelioinniksi. – Välttäisin käyttämästä evankeliointi-sanaa. Siitä tulevat mieleen vaivaannuttavat tilanteet ja uskonnolliset lentolehtiset, traktaatit, Matikainen toteaa. Hänen mukaansa L10T ei opeta vaahtoamaan Jeesuksesta suu vaahdossa. Pikemminkin sanoja käytetään vain, jos se on välttämätöntä. Jumalan rakkautta osoitetaan teoilla. Menetelmä sopii niin ujoille kuin myös ulospäin suuntautuneille. Jokainen voi soveltaa sitä elämässään omalla tavallaan.

Valmennuksen ensimmäinen askel tapahtuu omassa mielessä. Matikainen kehottaa siunaamaan ystävät ja vihamiehet. – Siunaaminen ja anteeksianto ovat kuin kolikon kaksi puolta. Jotta voi siunata, on hyvä myös antaa anteeksi. Periaate kuulostaa kovin tutulta. Sama ajatus on tiivistetty myös kultaiseen sääntöön ja rakkauden kaksoiskäskyyn. Myöskään toinen ja kolmas askel eivät ole kovin kummallisia. Ne ohjaavat ystävystymään ja auttamaan. Ystävyys rakentuu yksinkertaisimmillaan syömällä, juomalla ja olemalla yhdessä. Siihen liittyy myös olennaisesti ystävän auttaminen tarpeen tullen. Viimeiseen askeleeseen ei välttämättä edetä koskaan ystävyyssuhteessa. Jeesuksesta aletaan puhua vain, jos ystävä kysyy, miksi kristitty auttaa häntä. – Voimme kertoa, miksi Jeesus on meille tärkeä. Jos toinen ihminen haluaa kuulla lisää, voimme kertoa, mihin seurakunnan toimintaan osallistumme ja miksi, Matikainen kuvailee. Valmennus on kerännyt positiivista palautetta. Matikaisen mukaan eräs osallistujista kehui, että oppi valmennuksen aikana pitämään itsestään enemmän kuin aiemmin. Matikainen kertoo L10T:n sopivan kaikenikäisille. Samoja askelia on hyödynnetty myös rippikouluissa. – Eteläafrikkalainen Willem Joubert veti ensimmäisen koulutuksen Suomessa. Elämäntapa toimii vainotuilla kristityillä, miksei se toimisi myös täällä Suomessa. Tarmo Ylhävuori

L10T-valmennus sunnuntaisin 27.8.–24.9. klo 17–19.45 Hakunilan kirkossa. Ilmoittautuminen p. 09 830 6500. Koulutus on maksuton. Materiaalista peritään maksu.

Saunavuoro Vantaalla kirkkojen tiloista löytyy myös saunoja. Tikkurilassa naisten saunavuorolla virkistytään yhdessäolon ja vaihtelevan ohjelman merkeissä. Oma pyyhe vain mukaan. Naisten saunailta ke 6.9. klo 17 Seurakuntien talossa, Unikkotie 5 aB. Lisätietoja vantaanseurakunnat.fi. Pixabay

oinen autoilija törttöilee tiellä. Tekisi mieli painaa tööttiä. Entä jos mielen pahoittamisen sijaan pyytäisi Jumalaa siunaamaan autoilijaa? Millaista liikenteessä silloin olisi? Mikko Matikainen kuvailee L10T-elämäntavan ensimmäistä askelta, siunaamista. Hän on Kansan Raamattuseuran koulutusjohtajana tuonut neljään askeleeseen perustuvan valmennuksen Suomeen. Hän uskoo, että L10T voisi olla osaratkaisu kirkon kipeään ongelmaan. – Miksi nuoret eroavat kirkosta, vaikka meillä on maailman paras rippikoulu ja isoskoulutus? Matikainen kysyy. Hän näki kirkkoherran työssään Halikon ja Rekolan seurakunnissa, että nuoret eivät välttämättä omaksu rippikoulussa kristillistä elämäntapaa. Kirkosta saatetaan erota tai vieraantua myöhemmin, vaikka rippikoulu olisikin hyvä kokemus.

Raamatun naiset ja me Hämeenkylän kirkon naisten illassa pohditaan naisen kaunista ja kipeää elämää Raamatun naisiin peilaten. Ilta alkaa salaattibuffetilla, jonka jälkeen on alustus, keskustelua ja halukkaille taideohjelmaa. Paikalla on myös aloe vera -tuote-esittelijä, jolta voi tehdä ostoksia käteisellä. Ilta päättyy kynttilähartauteen. Kaunis ja kipeä elämä – Naiset Raamatussa ja tänään -iltaa vietetään perjantaina 15.9. klo 17 alkaen Hämeenkylän kirkolla, Auratie 3. Ruokamaksu 5 e käteisellä. Ilmoittautumiset 8.9. mennessä p. 050 544 7647 tai jarna.wikstrom@evl.fi. Katriina Harviainen

12 a Kirkko ja kaupunki | 24.8.2017

MENOT 24.8. – 7.9.

Maarit Rousku-Wauters

Hääyössä saa astella vihille tunnelmallisessa kivikirkossa syysillan pimetessä yöksi.

Hääyössä on mutkatonta mennä naimisiin Jo perinteeksi muodostunutta Hääyötä vietetään nyt yhdeksättä kertaa. Teksti Katriina Harviainen

Tunnelma Hääyössä on aivan omanlaisensa niin vihkiparin kuin papinkin kannalta. – Jännitys kuplii, kun parit odottavat omaa vuoroaan. On erilaista kuin muissa häissä. On melkeinpä niin, että jos pappi on ollut mukana Hääyössä kerran, haluaa hän olla mukana uudestaan, Terhi Viljanen kuvailee tapah-

tuman erityisyyttä. Hääyö on avoin kaikille, myös niille, jotka haluavat vaikkapa tulla kuuntelemaan kirkkoon häämarsseja tai vain fiilistelemään hääonnea. Perinteeksi muodostunutta Hääyötä vietetään nyt yhdeksättä kertaa. Vuosien varrella tapahtumassa on saanut toisensa mittava määrä pareja. Esimerkiksi viime vuonna ”Tahdon” sanoi 36 paria. Hääyössä vietetään myös etkoja. Ne pidetään kirkon viereisessä Pyhän Laurin kappelissa. – Etkot ovat osa valmistautumista. Kun halutaan helppo juhla, niin kakkukahvitkin saa sieltä valmiina, pastori Terhi Viljanen kertoo. Omaa vihkivuoroaan odottaessa voi nauttia kakkua musiikin säestyksellä ja esimerkiksi osallistua Original Sokos Hotel Vantaan lahjoittaman hotellipaketin arvontaan. Hääyön idea vaivattomasta ja tunnelmallisesta avioliittoon vihkimisestä on sittemmin levinnyt myös muualle, esimerkiksi Tampereelle. Patentti- ja rekisterihallitus on myöntänyt Vantaan seurakuntien Hääyö-tapahtumalle tavaramerkin kymmenen vuoden ajaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että seurakunnilla on yksinoikeus jo vakiintuneeseen tapahtumaan, eivätkä esi-

merkiksi liikeyritykset voi omia ideaa. Vantaalla tapahtumaa vietetään perinteisesti hämärtyvässä syysillassa, aina syyskuun kolmantena perjantaina Pyhän Laurin kirkolla. Ennakkoilmoittautumista Hääyöhön ei tarvita. Vihkivuorojen jako alkaa kirkolla kello 18.30. Vihkimises-

Muista nämä Mukaan tarvitset vain tulevan puolisosi, sormukset, avioliiton esteettömyystodistuksen ja molempien naimisiin menevien henkilöllisyystodistukset. Avioliiton esteettömyystodistus on tilattava seurakunnasta tai keskusrekisteristä (esimerkiksi Vantaan seurakuntien keskusrekisteri) viimeistään pe 8.9.2017.Siitä tulee ilmetä, että molemmat kuuluvat kristilliseen kirkkokuntaan tai uskontokuntaan ja että ainakin toinen on rippikoulun käynyt luterilainen. Jos olet jo aiemmin solminut avioliiton maistraatissa, pyydä vihkimistodistus maistraatista ja ota se mukaan. Lisätietoja: vantaanseurakunnat.fi

sä tarvittavat kaksi todistajaa löytyvät seurakunnan puolesta, jos parilla ei ole heitä mukanaan. Vieraiden määrällä ei ole rajaa ja kirkossa saa olla muiden parien vihkimisen ajan. Hääyö pe 15.9. Pyhän Laurin kirkossa (Kirkkotie 45). Etkot Pyhän Laurin kappelissa (Pappilankuja 3). Vihkiaikojen jako ja etkot alkavat klo 18.30.

Sini Pennanen

yhän Laurin kirkon vanhat kivimuurit saavat 15.9. jälleen kerran todistaa onnen hetkiä, kun pariskunta toisensa perään sanoo ”Tahdon” Hääyö-tapahtumassa syyskuussa. Hääyö on mutkaton, mutta tunnelmallinen juhla. Yhtenä Hääyön vihkipappina toimii Tikkurilan seurakunnan pastori Terhi Viljanen. Hän sanoo, että tapahtuma sopii kenelle tahansa parille, joka haluaa helposti, mutta juhlavasti kirkossa naimisiin. – Hääyössä on vihitty paljon jo pitkään yhdessä olleita pareja. Esimerkiksi 20 vuotta yhdessä olleet ovat saattaneet haluta mennä naimisiin vuosipäivän kunniaksi. On myös leskiä, jotka ovat löytäneet toisensa. On pareja, jotka odottavat lasta ja haluavat yhteisen nimen ennen lapsen syntymää, mutta saattavat järjestää suuremman juhlan vasta joskus myöhemmin, Viljanen kuvailee.

MENOT 24.8. – 7.9.

Israel-piiri ma 4.9. klo 18.30. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 5.9. klo 17.30, Terje Kukk. Arki-illan ehtoollinen ke 6.9. klo 18. Runon ja musiikin ilta to 7.9. klo 18–20. Syksyn pimeydestä keväiseen valoon. Runoja uskosta ja elämästä, Ritva Niemi-Ronkainen Tomi Pulkkinen. Vapaaehtoistoiminnan koulutus maanantaisin 11.9.–25.9. klo 17.30–20. Tule tutustumaan vapaaehtoistyön eri mahdollisuuksiin. Ilmoittautuminen 6.9. mennessä Päivi Mäkiselle paivi.makinen@evl.fi p. 050 548 6078.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Isä–lapsikerho ti 29.8. ja ti 5.9. klo 17.30–19. Isät ja lapset toimivat yhdessä ohjaajan antamien virikkeiden pohjalta. Tarjolla pieni iltapala maksua vastaan. Leikkiä, askartelua ja musisointia. Lisät. outi.myllyla@ evl.fi puh. 050 327 1634. Perhepäivä pe 1.9. klo 9.30–14. Gospel-lattarit ma 4.9. klo 18.30– 19.30. Tanssitunti kaikenikäisille naisille kristillisen lattarimusiikin tahdissa. Hinta 5e Tasaus-keräyksen hyväksi. Mukaan liikuntavarusteet ja juomapullo, Mari Chaulagai.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Yhärivoimaa starttaa. Tikkurilan seurakunta ja Lapsiarkki perustavat eri puolille Tikkurilan seurakunnan aluetta vertaistukiryhmiä yksinhuoltajille. Ryhmien aikana lastenhoito, ja pientä naposteltavaa. Kukin ryhmä kokoontuu aluksi viikoittain yhteensä 5–8 kertaa eri toimipisteissä, tämän jälkeen ryhmä voi jatkaa keskenään sovitussa paikassa. Ensimmäinen ryhmä aloittaa Kartanonkosken kerhohuoneella ti 19.9.– 7.11. klo 14.30–16. Ryhmään otetaan 8 perhettä. Ilm. viim. 5.9. diakonia. tikkurila@evl.fi. Ilmoittautuessasi kerro yhteystietosi ja lasten iät. Perhekerho to 24.8, to 31.8. ja to 7.9. klo 9.30–11.

PAKKALAN KERHOHUONEISTO Käräjäkuja 1 B, 09 830 6223 Pakkalan värikkäät aamukahvit– Colourful Morning Coffee ti 5.9. klo 9–11. Tule viettämään hetki toisten seurassa ja laittamaan yhdessä aamupalaa. Maksuton. Let’s spend time together and prepare delicious breakfast–free of charge! Lisät./More information: toomas.takala@evl.fi, p./tel. +358 50 347 4995.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 28.8. ja ma 4.9. klo 9.30–11. Ristipuron miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 4.9. klo 13.30. Piiri kokoontuu Ristipuron seurakuntatilassa parillisten viikkojen ma. Kerho kaikenikäisille aikuisille ke 6.9. klo 14.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 29.8. ja ti 5.9. klo 9.30–11.30. Kerhon lopussa on perhemuskari.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 24.8, to 31.8. ja to 7.9. klo 9.30–11.

Muualla

Myyrmäen kirkko

Perheretki Haltiaan Nuuksioon su 24.9. Retken hinta 15 e/aikuinen, 10 e lapset (alle 3v maksutta) Hinta sisältää bussikuljetuksen Tikkurilasta, pääsymaksun ja lounaan perillä. Tutustumme Haltian sisätiloissa luontonäyttelyyn aamupäivällä ja iltapäivällä käymme luontopolulla. Varaudu säänkestävin varustein. Ilmoittautuminen 31.8. mennessä sähköpostitse diakonia.tikkurila@ evl.fi. Matkalle mahtuu 40 henkilöä. Kerro ilmoittautuessasi kaikkien osallistujien koko nimet, lasten iät, puhelinnumerot, osoite laskun lähettämistä varten ja mahdolliset allergiat. Kylväjän raamattupiiri ma 4.9. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2.krs. Raamattua, rukousta ja keskustelua kahvin kera. Miesten saunailta Holmassa ti 5.9. klo 17.30–21. Kulku omilla autoilla. Lähtö kirkon edestä klo 17. Iltapala 5e, omat pyyhkeet mukaan. Yhteyshenkilö Jyrki Kaukanen p. 050 382 7987

Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Perheraamis torstaisin klo 10–11.30. Messu su 27.8. klo 10. Liturgi Antti Isopahkala, avustava pappi Minttu Haapalainen, kanttori Sinikka Honkanen. Toivon tuulten kesämaanantai 28.8. klo 18. Martti Ojares. Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Käynti radan puolelta E-ovesta. Perhemuskari tiistaisin klo 9.30– 11.30. Syyskausi 60 e. Myyrmäen taiteiden yön musiikki-ilta to 31.8. klo 18–23. Non stop: kuoromusiikkia, urkuimprovisaatiota, huilu- ja cembalomusiikkia, yhteislaulua. Messu su 3.9. klo 10. Liturgi Mark Saba, saarna prof. Miikka Ruokanen, kanttori Sinikka Honkanen. Mukana Pekka Simojoki. Kirkkokahveilla Kiinan matkan muistelua. Musiikki: Pekka Simojoki. Lastenkirkko su 3.9. klo 10–11. Siioninvirsiseurat su 3.9. klo 16. Keskipäivän rukoushetki 4.9. alk. ma, ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa. Raamattupiiri Ilosanoma ma 4.9. klo 17.30–19. Kahvila Olotila ke 5.9. klo 11–13.30 monitoimitila. Keskiviikkoillan rukoushetki ke 6.9. klo 18 St. Martinin kappelissa. Raamattu-lähetysilta ke 6.9. klo 18–19. Luukkaan evankeliumia. Yhteistyössä Kansanlähetyksen kanssa. Laulupaja ke 6.9. klo 18.30–20 iso srk-sali. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Nuortenilta to 7.9. klo 18–20. Uudistetut Siionin virret to 7.9. klo 18.30 monitoimitila. Tänä kesänä Nilsiän Herättäjäjuhlilla saimme käsiimme uudistetut Siionin virret. Nyt on aika opetella ne. Veisuunjohtajana Sinikka Honkanen. Tulossa: Alfa-kurssi. Kurssilla mahdollisuus tutkia elämän tarkoitusta, tutustua kristinuskon perusasioihin, kysellä, kuunnella, keskustella, tehdä löytöjä. Kokoontuu Myyrmäen kirkolla maanantaisin 11.9.–13.11. klo 18.30– 20.30 sekä la 21.10. Kaivosristissä. Tied. ja ilm. Kaisa Halme 050 326 2882 tai Erkki Halme 050 573 8532, erkkia.halme@gmail.com.

Kastettu Eevi Lilja Sofia Holopainen, Urho Eemeli Tauru, Aamu Ilona Hyvärinen, Alina Linnea Parviainen, Leonora Susanne Maritta Ilomäki, Alina Oona Emilia Salminen, Nea Tuulikki Liikavainio, Aada Rosanna Pöllänen, Pihla Ida Emilia Nousiainen, Eleni Tuulikki Kyparissakos, Alvar Mainio Hautamäki, Pihla Ida Emilia Nousiainen, Viivi Sofia Hytönen, Lotte Aino Amalia Rönkkönen, Daniel Aamos Aalto, Helmi Alexandra Iijolainen, Romeo-Nicolas Järvelt, Elias Oliver Anttonen, Benjamin Martin Nakari, Emma Ilona Fasta, Emma Amelia Pesonen, Sointu Vadelma Ovaskainen, Livia Elviira Toivio, Moona Maria Kallakas, Albus Sakarias Paananen.

Avioliittoon kuulutetut Jari Tapani Suominen ja Sirpa Marjatta Papinaho, Mira Emilia Kauranen ja Martin Kalschever, Antto Olavi Karvonen ja Mia Eeva Maria Hyttinen, Juho Sakari Suni ja Sina Rosemarie Jylhä.

hautaan siunattu Helmi Hillevi Nurmi Tikkurilan 96 v, Matti Kankaanpää 94 v, Eino Anton Antamoniemi 88 v, Matti Lahja Kervinen 84 v, Satu Maarit Ruuth 69 v, Lisa Marketta Bergman 63 v, Ahti Oskari Vikström 84 v, Maija Anneli Suhonen 77 v, Markku Ismo Vainio 73 v, Seppo Matias Partanen 70 v, Markku Juhani Leino 69 v, Kari Juhani Saarinen 64 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma, ti, to, pe klo 9–12, p. 09 830 6404, 1.9. alkaen ma–pe klo 915, p. 8306 333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 9–12, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkolla ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan. Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11.30. Syyskausi 60 e. Ekavauvakerho perjantaisin klo 9–11. Perhekahvila maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Perhemuskari keskiviikkoisin klo 15–17. Syyskausi 60 e. Lasten lauluryhmä Kastehelmi harjoittelee Kivistön kirkolla keskiviikkoisin klo 17.15–18.15. Ilmoittautuminen paikan päällä aina keskiviikkoisin. Alakoulu- ja eskari-ikäisille. Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217. Kivistön kirkon 50-vuotisjuhlat la 2.9. klo 11–14. Lasten ja perheiden ohjelmaa, mm. muskarihetket, Perheneuvonta paikalla, pop up Lastenkirkko, Minecraft-pelihuone sekä brunssi.

24.8.2017 | Kirkko ja kaupunki a

Brunssi la 2.9. klo 11–14. Brunssin hinta 7 e / aikuiset, 2,50 e/ 3 vuotta täyttäneet lapset. Mahdollisuus hiljentyä kirkkosalissa. Kivistön kirkon 50-vuotisjuhlamessu su 3.9. klo 12. Liturgi Hannu Pöntinen, avustava pappi Minttu Haapalainen, kanttori Eveliina Pulkkinen, Kivistön seurakuntakuoro. Juhlakahvit ja kivistöläisten vapaaehtoisten palkitseminen. Klo 14 Elämänkaarivaellus Hiljaisuuden polulla. Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille 5.9. alk. tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e. Vaatevarasto avoinna to 7.9. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Vertaisryhmä esikoisten ja taaperoikäisten vanhemmille lapsineen. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11.30. Syyskausi 60 e. Familycafé Sun 3th Sep 4–6 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Natalija Martikainen.

Hautaan siunattu Aune Kaarina Tiitinen 92 v, Taimi Aino Orvokki Virtala 88 v, Reino Matias Katajamäki 86 v, Roivainen Pentti Johannes 84 v, Aimo Eijo Uolevi Ekholm 80 v, Pirjo Sisko Anneli Juntunen 70 v, Juha Kari Ilmari Marjakangas 66 v, Sirkka Liisa Kamotskin 66 v, Harri Kaarlo Ilmari Holsti 62 v, Harri Juhani Kantonen 59 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Sommaröppet ti-fre kl. 9–13, måndagar stängt vandasvenska@evl.fi. Diakonimottagning endast på to kl. 10–11.30 (juni-aug)

HELSINGE KYRKA S:T LARS Högmässa 27.8 kl.10, M. Fagerudd, A. Ekberg Högmässa 3.9 kl 10, A. Paavola, A. Ekberg

S:T LARS KAPELL Kort kvällsmässa 6.9 kl. 18, J.Granlund, A. Paavola, A. Ekberg

Vantaanlaakson kerhohuoneisto

MYRBACKA KYRKA/S:T MARTINS KAPELL

Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20.

Mässa i Taizéanda 3.9 kl. 12, K. Andersson, A. Ekberg Barnens kyrkostund 8.9 kl. 9.30

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila 5.9. alk. tiistaisin klo 11–13.30. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Muualla Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset tiistaisin klo 14–16 ja torstaisin klo 9–11 puh. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon. Perhemuskari maanantaisin klo 14.30–16 Taidetalo Toteemissa, Myyrmäentie 6. Syyskausi 60 e. Muskari 3–6-vuotiaille maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemissa, Myyrmäentie 6. Syyskausi 60 e. Myyrmäen taiteiden yö to 31.8. Olemme mukana Paalutorilla klo 18 alk. Lukupiiri ke 6.9. klo 17 Martinlaakson kirjastossa. M. Waltari: Valtakunnan salaisuus.

Kastettu Eemi Paakkari, Viivi Elliida Pirhonen, Ellen Orvokki Suni, Jimi Eemeli Pihlaja, Emil Hugo Wilmer Björkskog, Eva Helena Daniela Rosti, Robin Shrestha, Helmi Lahja Komulainen, Enni Aada Maria Leskinen, Aino Elisabeth Malinen, Ada Helmi Sofia Piikki, Vertti Ensio Tamminen, Elof Jalo Alvin Alanen.

Avioliittoon kuulutettu Tomi Tapio Nolvi ja Kaisa Amanda Saarinen, Georg Markus Rutonen ja

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Pysselcafé för barn i åk 3-6 28.8, 30.8, 4.9, 6.9; kl.13-17 Familjecafé i samarbete med Folkhälsan 30.8 kl. 9.30; 6.9 kl.9.30

HELSINGGÅRD ViAnda-körens terminsstart 30.8 kl. 12

FOLKHÄLSANHUSET Veckomässa 1.9 kl. 14

FÖRSAMLINGENS UTRYMMEN PÅ VALLMOV. 5 A, 2 VÅN. Morgonmässa 6.9 kl. 9.00-9.30 i diakonins utrymmen

ÖVRIGT Öppettid fr.o.m. september: pastorskansliet må-fr kl. 9-13 och diakonimottagning må och to kl. 10.00-11.30

Apua ja tukea Perheasiain neuvottelukeskus: Eroryhmä ti 26.9. klo 15 – 16.30 Tikkurilassa 10 krt. Ohj. perheneuvojat Lauri Anttila ja Riitta Tapionsalo. Ilm. 1.9. mennessä puh. 09 830 6330 (päivystysajan ulkopuolella jätä yhteystietosi nauhalle). Etukäteishaastattelu osallistujille. Parien mentalisaatioryhmä 2017. Ryhmä alkaa, kun riittävä määrä osanottajia on koossa. Kokoontumiset 7 krt. x 1,5h. Ohjaajina perheneuvoja, perheterapeutti Lauri Anttila ja psykoterapeutti, ryhmäanalyytikko Irmeli Laitinen. Ilm. 8.9. mennessä Lauri Anttila puh. 050 347 3812, risto. anttila@evl.fi. Tunnekeskeinen parisuhdekurssi

MENOT 24.8. – 7.9.

14 a Kirkko ja kaupunki | 24.8.2017

sateenkaaripareille Snellussa (Toinen linja 8) Ti 26.9. alkaen iltaisin 7 krt. Ohj. perheneuvoja Titta Huotari ja erityisnuorisotyöntekijä Henna-Mari Kettusaari. Parien etukäteis-haastattelu. Tied. ja ilm. 12.9. mennessä Titta Huotarille puh. 050 347 2917 tai titta. huotari@evl.fi. Järj. Hgin, Espoon ja Vantaan srk:t

Viittomakielisille Kuurojendiakoni Seija Einola, p. 050 3386212 ja sp. seija.einola@evl.fi Vastaanotot ti klo 9-11 Diakoniakes-

kus Unikkotie 5 a A, 3. kerros, ja to (parilliset vkot) klo 14-16 Diakoniatoimisto, Myyrmäen kko, Uomatie 1 D, Huom! Ei vastaanottoa to 5.10., ti 10.10.

Viittomakieliset messut: Su 3.9. klo 10.00 perhemessu Lastenkappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B Espoo. Viittomakielinen perhekerho pe klo 9.30-12.00 Lastenkappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3.kerros, Espoo. Alk. 25.8., 8.9., 22.9., 13.10.,

27.10., 10.11., 24.11. ja 8.12. Viittomakieliset kohtaamispaikat ti kerran kuukaudessa Myyrinki, Liesitori 1 klo 12-14 ti 5.9., 3.10., 7.11. ja 5.12. Olotila Tikkurila, Vehkapolku 10 klo 12.30-14.30 ti 22.8., 19.9., 17.10., 21.11. ja 12.12. Viittomakielinen surupäivä la 16.9. klo 10 -15 läheisensä menettäneille Betanian saunaosasto, Unikkotie 5a B, 5. krs. Ilm. pe 1.9. mennessä Seija Einolalle p. 050 3386212 tai sp. seija. einola@evl.fi. Näkövammaistyön puh.ajat ti ja to klo 9-11 p. 050 381 87 58, terhi.

suonsivu@evl.fi. Syksyn tapahtumat ja toiminta 7.9. lehdessä.

Kaikille avoimet hiljaisuuden retriitit syksyllä: 15.-17.9. Sano sielulleni, ettei sinun sallimattasi tapahdu mitään – luostariretriitti Tallinnassa. Hinta 200 e. 4.-6.10.Raitoja elämäni räsymatossa. Retriitti työttömille Elämännokan leirikeskuksessa. Hinta 60 e. Ilm. retriitit.vantaa@evl.fi tai www. vantaanseurakunnat.fi/retriitit lomakkeella.

Päihdetyö: Usko ja elämä -ryhmä, 6.9. alkaen keskiviikkoisin klo 9-10 avoin keskusteluryhmä Länsi-Vantaan A-klinikalla, Laajaniityntie 3. Naistenryhmä, 13.9. alkaen joka toinen keskiviikko avoin keskusteluryhmä diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 aA, 3. krs. Lisätietoja ryhmistä: päihde- ja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen, p. 050 381 8774 tai eeva.nurminen@evl.fi

Kivikirkkojen vaellus kulkee pääkaupunkiseudun halki. Se alkaa Espoon tuomiokirkolta ja päättyy Vantaan Pyhän Laurin kirkolle. Matkaa kertyy 26 kilometriä.

Vaeltaessa ylimääräiset ajatukset karisevat pois Pyhiinvaeltajan ei tarvitse suunnata Espanjan Santiago de Compostelaan tai Ranskan Lourdesiin. Pyhyyttä voi löytää vaikka Prisman parkkipaikalta. Teksti Tarmo Ylhävuori kuva Patrik Lindström

Mikä tekee pyhiinvaelluksesta pyhän? Se on Kaisa Karirannalle vielä mysteeri. Helsingin piispan erityisavustajalla on takana lukuisia vaelluksia, mutta vastausta ei ole löytynyt. – Tein suunnilleen vuonna 2010 ensimmäisen pyhiinvaellukseni. Sen jälkeen olen kiihtyvällä tahdilla löytänyt vaelluspaikkoja ja -reittejä. Karirannan mielestä vaelluksella tärkeintä ei ole kulkupeli. Aina ei tarvitse vaeltaa jalkaisin. Myös moottorien voimalla voi taittaa pyhää matkaa. Esimerkiksi Espanjan, Ranskan ja Portugalin kierroksellaan hän liikkui lentokoneella, junalla ja bussilla.

Tärkeintä on se, minkälaisen merkityksen itse matkalleen antaa. On eri asia, pitääkö reissuaan turistilomana vai pyhiinvaelluksena. Tutkijatohtori Panu Pihkala on samaa mieltä. Päämäärä ei ole tärkein, vaan matkustaminen. – Pyhiinvaellus on matka, jossa kohdataan pyhää. Vaelluksella kuljetaan yhdessä Jumalan kanssa, Pihkala kuvailee. Hänen mielestään pyhiinvaellus tapahtuu kuitenkin parhaimmillaan oman ruumiin voimin. Kävely, pyöräily tai soutaminen tekee vaelluksesta kokonaisvaltaisen kokemuksen.

Pihkala myöntää, että pyhyyttä voi kokea myös kulkuneuvoissa. Esimerkiksi monet liikuntarajoitteiset ovat tunteneet pyhää Santiago de Compostelan vaellusreitillä myös linja-autossa. Kaisa Karirannan mukaan jokaisella vaelluksella pyhyys näyttäytyy erilaisena. Siihen vaikuttaa muun muassa se, taittaako matkaa yksin vai ryhmässä. – Pyhiinvaellukseen kuuluu vetäytyminen ja itsensä tutkailu. Rasitus yksinkertaistaa ajatuksia, Kariranta kuvailee. Vaeltaessa ei voi pyöritellä asioita mielessään samaan tapaan kuin illalla nukkumaan mennessä. Rasitus jättää jäljelle vain sen, mitä on meneillään omassa sisimmässä. Vaeltaminen näyttää oman sielun tilan. Pyhiinvaelluksella ei Karirannan mielestä tarvitse edes käydä kirkossa. Hän on tehnyt esimerkiksi pyhiinvaelluksen Lahden Prismasta Ke-

ravan Prismalle. – Vaeltamiseen ei tarvitse erityistä pyhyyttä, sillä koko elämä on pyhää. Arjessa sitä on kuitenkin vaikea muistaa, Kariranta toteaa. Heinäkuussa Kariranta pyöräili leikkisästi nimetyn Tour de Armon. Reitti kulki Sastamalasta Kokemäenjoen vartta pitkin Porin Suomi-areenaan. Yhdessätoista tunnissa matkaa kertyi 110 kilometriä. Matkan alussa hänen päässään pyöri lastenlaulun säe ”mummolaan kun pyöräilemme, pilvenhattaraa ei näy”. Loppumatkasta mielessä oli enää kolme säveltä laulusta. Näin ajattelu yksinkertaistui. Elokuussa on mahdollisuus lähteä pyhiinvaellukselle, sillä tarjolla on retki Espoon tuomiokirkolta Vantaan Pyhän Laurin kirkolle. Matkaa kertyy noin 26 kilometriä. kivikirkoille. Panu Pihkala vetää vaelluksen Suomen luonnon päivänä 26.8.

– Reitti kulkee pääkaupunkiseudun halki. Uskon, että moni yllättyy, miten kauniita luonnonpaikkoja matkan varrella on, Pihkala sanoo. Alkumatkalla reitti kulkee Kauniaisten Kasavuoren ohi. Siitä vaellus jatkuu pitkin Kehä II:n suoja-alueeksi tarkoitettuja viheralueita pitkin. Reitin lopussa vastassa ovat Keskuspuisto ja Tammiston vanhat tammet. Kyseessä on kuudes Pihkalan vetämä kivikirkkojen vaellus. Tänä vuonna hän kulkee ensimmäistä kertaa seurakuntalaisten kanssa Espoosta Vantaalle. Aiemmin retket ovat suuntautuneet Kirkkonummelle. – Haaveenani on vetää joskus vajaan viikon mittainen vaellus Länsi-Uudenmaan kivikirkosta toiseen. Kivikirkkovaellus lähtee Espoon tuomiokirkolta la 26.8. klo 8 ja perillä Vantaan Pyhän Laurin kirkossa ollaan noin klo 18–19. Ilmoittautuminen viimeistään 24.8. p. 050 438 0182 tai mari.mathlin@ evl.fi. Osallistumismaksu 10 euroa.

24.8.2017 | Kirkko ja kaupunki

Hammashoitoa

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Unikkotie 5 A, Tikkurila, Vantaa katutasossa, esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

Varaa aikasi 044 9339 242

www.stickdent.com

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen. SOITA JA KYSY LISÄÄ

Kaihdintohtori Oy Kuinka on kaihtimiesi laita? 040 - 411 4370

010 2715 100

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 25.8. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

Tilaisuuksia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Muutot ja kuljetukset. 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetusneppis p. 040 5850074

Rakennusala

Korsontie 6 • 01450 Vantaa

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Hautauspalveluja

HERÄNNÄISSEURAT

PÄIVYSTYS

Bisnode 2017

Kaikki hautakivialan työt

Kiviveistämö Levander Oy Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Laulutunteja

Puhu, se auttaa.

etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Laulutunteja ja äänenmuodostuksen perusteita. Musiikin maisteri. Vilja Tuominen. 050 – 3822792.

050 347 1555

Palveleva puhelin

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

Arkisin 18-01, viikonloppuisin 18-03

Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

Palveleva netti

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla vuodesta 1922

0400 22 11 80 HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Veloitukseton arviointi

Luottokelpoinen

Tuire Sillanpää, 040 594 4204

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

www.bremerinhautakivi.fi

KIRKON KESKUSTELUAPUA¤

su 27.8. klo 17 Vantaan yhteiset seurat Korson kko, Merikotkant.4, sään salliessa pihalla. Kahvit klo 16.30. ke 30.8. klo 18 Seitsemän srk:n körttiseurat, Velskolan kurssikeskus, Vääräjärvent.2, Espoo. Kahvit klo 18, seurat n. klo 19. su 3.9. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat.3, Vantaa. Kirkkokahvit ja seurat. klo 16 Myyrmäen kko, Uomat.1, Vantaa. HUOM aika. ma 4.9. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo; kahvit klo 18.30. ti 5.9. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo, Kamppi). Syksyn aloitus. ke 6.9. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki; klo 18.30 teetarjoilu. UUDET VEISUUT: to 7.9., 14.9. ja 21.9. klo 18.30-20 Myyrmäen kko Monitoimitila, Uomat.1, Vantaa. Opetellaan uusia Siionin virsiä kanttori S. Honkasen johdolla.

Siivouspalveluja

24 h

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

BREMERIN KIVI

Luottamuksella, sinua kuunnellen

Lakipalveluja

Myydään hautakiviä

Palveluja tarjotaan

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

kirkonkeskusteluapua.fi

Palveleva chat

Palveleva kirje PL 210, 00131 Helsinki

16 a Kirkko ja kaupunki | 24.8.2017

Markus Humaloja uskoo, että monipuolisista opetusmetodeista hyötyvät kaikki.

Koulunkäynnin päivitetty versio Markus Humalojan luokassa Veromäen koululla ei yleensä istuta paikallaan kuuntelemassa. Aikataulunsakin oppilaat laativat osin itse.

uomalainen koulutusjärjestelmä on tunnetusti niin hyvä, että se kelpaa esikuvaksi koko maailmalle. Silti meillä on sellaisia opettajia kuin Markus Humaloja, joka haluaa tehdä asiat toisin. Humalojan omat, nyt kutosluokkalaiset oppilaat, ovat jo parin vuoden ajan käyneet koulua hänen kehittelemänsä niin sanotun käänteisen oppimisen mallin mukaan. Malli on käytössä myös muutamalla muulla opettajalla samassa koulussa. – Yhdellä lauseella selitettynä tässä keskitytään opettamisen sijaan oppimiseen, siihen, miten jonkin asian voisi oppia ja miten sitä voisi tutkia. Vastuuta annetaan oppilaille itselleen, mutta siten, että turvaverkot ovat koko ajan ympärillä, Humaloja selittää. Humalojan oppilaat istuvat perinteisillä oppitunneilla vain vähän. Taito- ja taideaineita he opiskelevat normaalisti, mutta esimerkiksi historiaa, ympäristöoppia ja matematiikkaa jokainen opiskelee omassa tahdissaan. Tietyt tavoitteet ja aikataulut on laadittu, mutta ne eivät ole tunti- ja päiväkohtaisia. – Puhumme urakka-ajasta. Siihen voi kuulua vaikka se, että selvitä tämä asia ja tee siihen liittyvät tehtävät. Jokaisella oppilaalla on läppäri. Val-

Teksti Hanna Antila kuva Marianna Siitonen

taosa oppimateriaaleista ja tehtävistä on verkossa, mutta kirjatkin ovat käytössä. Arviointi tapahtuu mobiilisovelluksella, ja sen tekevät oppilaat itse. Numeroarvosanoja itselleen ei tarvitse antaa, vaan arvioida sitä, kuinka hyvin on saavuttanut tietyt tavoitteet.

”

Mörrimöykkypäivänä voi tehdä vähemmän, hyvänä päivänä otetaan itsestä kaikki irti.”

Yksi syy siihen, miksi Markus Humaloja alkoi kehittää opetusmetodiaan, oli se, että häntä kiinnostaa tietotekniikan hyödyntäminen opetuksessa. – Tekniikka luo rajattomat mahdollisuudet tiedonhakuun, jos perustaidot ovat kunnossa. Oppimismielessä ei kuitenkaan ole järkevää, että kaikki tekevät samaa yhtä aikaa. Toinen syy uuden opetusmetodin kehittämiselle olikin juuri ajankäyttö. Iso osa opettajien ajasta menee järjestyksenpitoon, mutta kun aikataulut ovat vapaammat eikä luokassa

ole pakko istua, sitä ongelmaa ei ole. Uusia asioita toki selitetään välillä koko luokalle kerrallaan, mutta muuten oppilaat tekevät paljon töitä käytävän varrella olevissa opiskelupisteissä, aulassa tai porrastasanteella. Oppilailta malli vaatii itsesäätelyä, mutta se onkin ehkä tärkeintä, mitä koulussa voi oppia. – Itsesäätelyn taitoa tarvitaan ihan koko ajan. Siihen kuuluu myös itsearviointi ja itseohjautuminen. – Oppilaat oppivat myös säätelemään tunteitaan. Mörrimöykkypäivänä voi tehdä vähemmän, hyvänä päivänä otetaan itsestä kaikki irti. Varsinkin aikuisilla on tapana ajatella, että he oppivat jollakin tietyllä tavalla: kuuntelemalla, katsomalla, lukemalla tai tekemällä. Koulun on sanottu suosivan niitä, jotka oppivat lukemalla ja istumalla aloillaan. – Uskon, että jos on istunut hiljaa paikallaan, on saanut hyviä arvosanoja ihan riippumatta siitä, onko oikeasti sisäistänyt asioita, Humaloja sanoo. Hän on sitä mieltä, että ihmiset oppivat eri asioita eri tavoin. Monipuolisista opetusmetodeista hyötyvät kaikki. Humalojan omalla luokalla on 25 oppilasta. Hän arvelee tuntevansa heidät hyvin juuri siksi, että vapautta ja vas-

tuuta on paljon. Enemmän tukea tarvitseville on nyt enemmän aikaa, mutta nopeasti etenevät eivät turhaudu. – Osa oppilaista tekee asiat nopeammin, mutta sellaista tilannetta ei ole vielä tullut, että joku olisi lähtenyt kovasti keulimaan. Kynnys avun pyytämiseen on matala. – Oppilaat ovat todella kasvaneet siihen, että apua voi pyytää. Kun luokalle on tullut uusia oppilaita, heillä on eniten oppimista juuri tässä. Markus Humalojaa kuunnellessa ei voi olla miettimättä opettajan vapautta ja vastuuta. Miten erilaiset opetusmetodit sopivat opetussuunnitelmiin? Mitä niistä sanoo rehtori, kaupunki tai vaikka opetushallitus? Entä vanhemmat? – Mielestäni noudatan opetussuunnitelmaa varsin hyvin. Siellä on määritelty, mitä pitää oppia, ei niinkään sitä, miten. Uusin opetussuunnitelma kannustaa oppilaskeskeisiin menetelmiin, Humaloja toteaa. Vanhempien kanssa kaikki on mennyt hyvin, kiitos tiiviin yhteydenpidon ja tiedottamisen. Oppilaatkin tykkäävät – alkuhämmennyksestä selvittyään. Aluksi heidän oli vaikea uskoa, että he saavat päättää itse niin monesta asiasta.