Kirkko ja kaupunki 2017 16 espoo by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

7.9.2017 kirkkojakaupunki.fi

B 8 Kirkon konservatiivi huokaa syvään

ESPOO JA K AUNIAINEN

B 11 Puolison kuolema avasi Tommy Hellstenille taivastietoisuuden

Seksi B1

Tutustu haluihisi. Tutkimusmatka jatkuu elämän loppuun saakka.

Kirjailija Mika Waltari (1908–1979)

Olen joskus sanonut, että luovuus on maailman tärkeimpiä luonnonvaroja. Aivan kuten luonnonvaroja, luovuuttakin on monenlaista ja se on usein piilossa. Jos ja kun se onnistutaan saamaan esiin, se antaa ihmisille pääsyn itseensä. Amerikkalainen koulu-uudistaja Sir Ken Robinson syyskuun Imagessa

Iankaikkisesti

Mielikuvitus – mikä kirottu lahja se onkaan. Ihminen, jolla on vilkas ja toimintavalmis mielikuvitus, saa kärsiä elämässä kymmenen kertaa enemmän kuin toinen, jolle illusionien maailma on vieras.

Tänään

Eilen

2 a Kirkko ja kaupunki | 7.9.2017

Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, taivaan tähtien Isältä, jonka luona ei mikään muutu, ei valo vaihdu varjoksi. Päätöksensä mukaan hän synnytti meidät totuuden sanalla, että olisimme hänen luomistekojensa ensi hedelmä. Jaakobin kirje 1–2: 17–18

Rukous

Pääkirjoitus

Istock

Mielikuvitusystävä Jeesus voitti kuoleman. Jeesus lähti justiinsa Chicagosta. Jeesus aiheuttaa harmaita hiuksia uskonnon, kulttuurin ja yhteiskunnan järjestyksestä huolehtiville. Ensimmäinen lause on Kari Peitsamon laulusta Ei kai Hectorillakaan ole helppoa, toinen lause on ZZ Topin biisistä Jesus Just Left Chicago. Kolmas lause taas on arkkipiispa Kari Mäkisen puheenvuorosta kirkolliskokouksen avajaisista viime toukokuulta. Jeesuksesta on moneen. Hän kelpaa yhtä lailla vallankumouksellisen vapaustaistelijan esikuvaksi, herätyssaarnaajan hengellisemmäksi Vapahtajaksi kuin villasukkia lähetyspiirissä kutovan vanhemman rouvan ystäväksi. Harvalla on Jeesuksesta pahaa sanottavaa. Jeesus sikisi Pyhästä Hengestä ja syntyi Neitsyt Mariasta. Hänet ristiinnaulittiin Pontius Pilatuksen aikana, hän kuoli ja hänet haudattiin. Hän Jos me jossakin astui alas tuonelaan, nousi kolmanteJeesuksen na päivänä kuolleista ja astui ylös kohtaamme, niin taivaisiin. Siellä hän tätä nykyä istuu mielikuvituksessa. Isän oikealla puolella.

”

Jeesus ei ole täällä enää samalla tavalla kanssamme kuin Pietarin, Paavalin, Martan ja Marian aikana. Nykyään hän on – kuten kirkollisessa puheenparressa sanotaan – ”keskuudessamme”. Tämä ”keskuudessamme” tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin ”mielikuvitusystävänä”. Se ei silti merkitse sitä, että kristinusko olisi mielikuvituksen tuotetta. Se merkitsee sitä, että uskonnon mielensisäinen paikka on juuri mielikuvituksessa. Siellä me Kristuksen kohtaamme jos me hänet ylipäänsä jossakin kohtaamme. Ehtoollisen sakramentissa Jeesus – näin kirkko opettaa – tulee luoksemme ruumiillisella tavalla. Sen oivaltaminen vaatii enemmän mielikuvitusta kuin dogmatiikan opintoja. Intialainen katolinen pappi Anthony de Mello kertoi kirjassaan Viisauden välähdyksiä tarinan, jossa saarnamies julisti, että meidän on sallittava Jumalan tulla elämäämme. Hengellinen opettaja vastasi saarnamiehelle: ”Hän on jo siellä, meidän tehtävämme on vain huomata se.” Kristinusko on Jeesuksen katselemista sielunsa silmin ja maailman näkemistä tällaisen katselemisen avaamin aistein. Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Miten lohdutat kamelia, joka ei mahdu läpi elämän neulansilmästä, hiekalle hometalon kyhännyttä tai nuottaansa vain sinttejä saavaa? Mitä Sinä sanot mauttomaksi muuttuneelle suolalle, talenttinsa haudanneelle työntekijälle tai kalliolle pudonneelle siemenelle? Katso minua, suurten kertomusten marginaaleihin raapustettua, menestyjien ja rakastettujen varjoissa kituliaasti kasvavaa. Enhän ole Sinulle sivuseikka?

Lainasanat

”

Relataan hei vähän ja huomataan, missä se oikea hätä on. Jos me elettäisiin jossain Aleppossa, tietäisimme, mitä tuska on.” Muusikko Pelle Miljoona sivulla A 7.

Seuraava lehti ilmestyy

21.9.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja Kauniainen 7.9.2017 numero 16 kirkkojakaupunki.fi Kannen kuva: Mari Aarnio

7.9.2017 | Kirkko ja kaupunki a

Espoonlahden kirkon betoniseinillä näkyy kuparista lähteneitä vihreitä valumia. Arkkitehtien toiveesta ne on remontissa säilytetty, kertoo kunnossapitoinsinööri Taito Pajari.

Romahtamisvaara ja kosteusvaurio on ratkaistu Kirkkoherran työhuoneen alla ei ole enää lammikkoa. Espoonlahden remontoitu kirkko avaa ovensa kävijöille. teksti Tarmo Ylhävuori kuva Pirita Männikkö

irkkoherra Jouni Turtiainen huokaa, kun muistelee parin vuoden takaisia ongelmia. Espoonlahden kirkko kärsi kosteusvaurioista. Kosteutta pääsi sisään sekä katosta että lattiasta. Kirkko rakennettiin 1970-luvulla. Jostain syystä rakentamisvaiheessa jätettiin kokonaan tekemättä salaojat. Siksi vesi pääsi kastelemaan kirkon kivijalan. – Jeesus kehottaa rakentamaan kalliolle. Palestiinassa ne ovat kuivia, mutta täällä ne ovat kosteita, Turtiainen kuvailee. Siksi Jeesus ei olisi antanut täällä samanlaista kehotusta. Kirkkoherran työhuoneen lattian alta löytyi suuri vesilammikko. Turtiaisen mukaan lattian avannut rakennusmestari totesi hänelle, että ei ole nähnyt niin mustia eristeitä ja lautoja aiemmin. Lattian alta löytyi myös hevosmuurahaisten pesä. Turtiainen sairastui kosteusvaurion vuoksi astmaan. Myös muutamalla muulla työntekijällä oli silmien ja hengitysteiden ärsytysoireita sekä astmaoireita. Kirkon peruskorjausta aikaistettiin oireiden vuoksi. Kirkon katto pääsi kostumaan, sillä kattorakenteet eivät kestäneet vuosikymmenten lumikuormien aiheuttamia rasitteita. Keväällä 2015 kirkkosali jouduttiin laittamaan käyttökieltoon, kun kirkon katon pelättiin romahtavan. Liimapuupalkit olivat pahoin halkeilleet ja taipuneet.

Nyt Espoonlahden kirkko on viimeistä silausta vaille valmis. – Remontti alkoi kirkon ulkopuolelta. Sokkeleiden vierustalta louhittiin kalliota parin metrin leveydeltä ja useamman metrin syvyyteen. Näin saatiin rakennettua salaojat ja sadevesiviemärit, kertoo kunnossapitoinsinööri Taito Pajari. Myös perustusten vanhat valulaudoitukset päästiin purkamaan ja asentamaan tarvittavat vesieristykset. Sen jälkeen koko kirkko sai ylleen hupun. Kirkkosalin katto purettiin ja korvattiin uudella.

”

Remontti on parantanut jälkikaikua. Aiemmin se oli hieman kuiva.” Kanttori Elja Puukko

– Kirkkosalin katossa on erittäin haastava rakenne. Siinä on runsaasti ikkunoita, Pajari toteaa. Myös Helsingin Temppeliaukion kirkossa on kattoikkunoita. Yhteneväisyys ei ole sattumaa. Kummankin kirkon ovat suunnitelleet arkkitehtiveljekset Timo ja Tuomo Suomalainen.

Remontin jälkeen katto näyttää alkuperäisen kaltaiselta. Pajarin mukaan se on tarkoituskin, sillä kunnostuksessa haluttiin kunnioittaa alkuperäistä tyyliä. Samalla kirkkosalin akustiikkaa on parannettu. Nyt kuuntelijat voivat nauttia musiikista vielä enemmän kuin aiemmin. – Remontti on parantanut jälkikaikua. Aiemmin se oli hieman kuiva, johtava kanttori Elja Puukko kuvailee. Hänen mukaansa hyvä akustiikka syntyy kompromissina. Puheakustiikka on helpompi toteuttaa ilman jälkikaikua, mutta musiikkiin se sopii. Myös valaistus on aiempaa parempi. Vahtimestarit Heikki Autio ja Ilkka Ruskeepää kehuvat etenkin sakastin valoja. Aiemmin sakastissa oli käytössä tunnelmavalot. Ne sopivat tunnelman luontiin, mutta eivät kahdeksan tunnin työskentelyyn. Nyt huoneen katossa hehkuvat led-lamput lämmintä valoaan. Ne käyttävät vähemmän energiaa kuin aiemmat valaisimet. ■ Espoonlahden seurakunnan sunnuntain messut järjestetään jatkossa kello 11 Espoonlahden kirkossa ja kello 17 Soukan kappelissa.

LISÄÄ VERKOSSA

4 a Kirkko ja kaupunki | 7.9.2017

141,1

miljoonaa ihmistä 37 maassa tarvitsee tällä hetkellä humanitaarista apua. Suurimmat tarpeet ovat muun muassa Syyriassa, Jemenissä ja Somaliassa. Suomalaiset humanitaarisen avun järjestöt, kuten KUA, Plan, Fida ja SPR Åke Jauhiainen

Olarin koulureppukeräys onnistui yli odotusten Kesällä Olarin seurakunta haastoi ihmiset lahjoittamaan koulureppuja, kirjoitustarvikkeita ja penaaleja erityisesti ekaluokkalaisille. Keräys onnistui yli odotusten. Lahjoitettavia reppuja tarvikkeineen kertyi noin 90 kappaletta. Keräyksellä Olarin seurakunta on auttanut erityisesti sen alueella asuvia vähävaraisia perheitä. – Sydämellinen kiitos kaikille reppuja ja tarvikkeita lahjoittaneille. Ihmiset olivat ottaneet tämän sydämen asiakseen. Osa oli kutonut villasukkiakin mukaan, sanoo diakoni Saija Väätäinen. – Pystyimme antamaan reppuja teineille sekä pienempiä reppuja myös esikoululaisille. Monet perheet ottivat lapset mukaan repun noutoon ja he olivat onnessaan, kun saivat valita mieleisensä repun kymmenien reppujen valikoimasta. Osa repuista on vielä jakamatta, mutta diakoniatyö antaa ne tarvitseville vuoden mittaan. Olarin seurakunta haluaa laittaa hyvän kiertämään ja haastaa myös muut seurakunnat toteuttamaan ensi vuonna reppukeräyksiä omilla alueillaan.

Arkkipiispakilpa lähti liikkeelle Luterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkinen jää eläkkeelle 1.6.2018. Seuraava arkkipiispa valitaan vaaleilla, joiden ensimmäinen kierros pidetään 8.2.2018. Tähän mennessä ehdokkaita on ilmoittautunut kaksi. Teologian tohtori Ilkka Kantola on SDP:n kansanedustaja ja entinen Turun arkkihiippakunnan piispa. Kantola erosi virasta vuonna 2005, kun julkisuuteen tuli tieto, että hänellä on avioliiton ulkopuolinen suhde. Kantolan puolesta kampanjoiva Malmin kirkkoherra Heikki Arikka kuvaili, että Kantola olisi arkkipiispana ”kotiin palaava syvien vesien kulkija” ja ”pohdiskelija”. Teologian tohtori Heli Inkinen on työskennellyt pitkään Turun tuomiokapitulissa kasvatuksen hiippakuntasihteerinä. Tällä hetkellä hän työskentelee opettajana Åbo Akademissa. Inkinen kuvailee itseään feministiksi ja diplomaatiksi. Helsingin piispanvaaleissa valitsematta jäänyt professori Jaana Hallamaa on ilmoittanut tukevansa Inkistä.

Yhdessä syöminen ravitsee myös sielun Suomalainen syö yksin useammin kuin muut eurooppalaiset. Niin ei tarvitse olla, tuumitaan kirkossa. teksti Ulla Lötjönen, Hanna Antila kuva Sirpa Päivinen

uoka tuoksuu jo pihalle asti. Hernerokkaa! Ja jälkiruuaksi pannukakkua, tietää väki Soukan kappelin aulassa. Ihmiset vaihtavat kuulumisia vilkkaasti ruokailun alkua odotellessa. Sirpa Halonen ja Esa Rissanen istuvat eteisessä vierekkäin. Ystävykset tutustuivat toisiinsa kappelilla kolmisen vuotta sitten. – Täällä oppii tuntemaan ihmisiä, ja se on mukavaa, sanoo Halonen. Myös Irja Falk liittyy ennestään tuttuun ruokaseurueeseen. Makoisa ja edullinen ruoka sekä hyvä seura, vastaa kolmikko kysymykseen, mikä saa lähtemään kotoa. He tapaavat usein myös Espoonlahden kirkon diakoniaruokailussa. – Sillä aina ei viitsi kokata vain itselleen, täydentää Rissanen.

Irja Falkin mielestä seurakunta toimii kristillisesti kun se tarjoaa ihmisille edullista ruokaa. – Jäin vuonna 1992 työttömäksi ja olen tehnyt aikanaan seurakunnalle vapaaehtoistyötä. Monilla meistä on pienet tulot, hän sanoo. Kello on vähän yli 11, ruokailijoita on noin neljäkymmentä ja saliin saapuu äitejä lapsineen. Kappelin taaperokerho on juuri päättynyt. Laura Saarelainen hakee salaattia ja keittoa itselleen ja kaksivuotiaalle Ahdille. – Kerho ja lounas -yhdistelmä on tosi toimiva, sillä tähän aikaan on kiire saada lapselle ruokaa, hän kertoo. Vanhempainvapaalla oleva Saarelainen kehuu ruuan laatua ja edullisuutta. – Olen ihan tavallinen rivikristitty. Äitiyslomalla ollessani olen

tutustunut seurakunnan toimintaan täällä kappelilla. On hienoa, että seurakunta tarjoaa apuaan vähävaraisille. Seurakuntien tarjoamat ruokailut ovat yksi tapa, joka voi tuoda suomalaisia vähän useammin yhteiseen pöytään yksinäisten aterioiden sijaan. Suomalaiset nimittäin syövät useammin yksin kuin muut eurooppalaiset. Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta sanoo, että kyse ei ole kuitenkaan siitä, etteivätkö suomalaiset arvostaisi yhdessä syömistä. – Tutkimustiedon mukaan ihmiset haluaisivat syödä yhdessä ja arvostavat sitä, mutta ajatuksen ja käytännön välillä on ristiriita, aivan kuten monessa muussakin asiassa. Arjen kiireen keskellä se vaan jää.

7.9.2017 | Kirkko ja kaupunki

Sirpa Halonen ja Esa Rissanen tutustuivat toisiinsa kolmisen vuotta sitten Soukan kappelin ruokailussa.

Hoivakoti Vuoksela

Uudistunut, viihtyisä ja turvallinen hoivakoti Espoon Laajalahdessa. Muistisairauksista yli 25 vuoden kokemus. Oma lääkäri. Vehreä ympäristö, hyvät ulkoilutilat. Myös palveluseteli käy. Tervetuloa tutustumaan!

Tiedustelut, p. 010 328 4780 (ark. 9-15) www.dementiakoti.fi

Syitä siihen, miksi toiveet ja käytännöt eivät kohtaa, on useita. Ensinnäkin yhteisten aterioiden vähyyttä selittää ympäristön ja elintavan muutos. Maatalousyhteiskunnassa töitä tehtiin muutenkin yhdessä, saman talon piirissä, joten yhdessä syöminen oli luontevaa. Kaupungissa näin ei ole, ja taloudet ovat pieniä. Erityisesti lapsiperheissä perheenjäsenten aikatauluja voi olla vaikea sovittaa yhteen kun aikuisilla voi olla eri työajat, lapsilla harrastukset.

”

AINA EI VIITSI KOKATA VAIN ITSELLEEN.” ESA RISSANEN

Varsinkin niissä talouksissa, joissa on pelkkiä aikuisia, ilta-ateriaa ei nautita yhdessä. Toisaalta Suomessa on vahva joukkoruokailun perinne, joka näkyy erityisesti lounasaikaan. – Maksuton kouluruokailu on näistä keskeisin. Työpaikoilla on järjestetty mahdollisuus lounaan syömiseen, usein tuetun sellaisen. Siinä, miten ihmiset syövät, mitä, kenen kanssa ja milloin, on nykyään paljon variaatiota. Eroja ei ole vain ihmisten välillä, vaan myös siinä, miten yksi ja sama ihminen aterioi eri päivinä.

– Hän, joka syö tiistaina eineksiä, voi lauantaina käyttää tuntitolkulla aikaa kokkailuun. Se kertoo myös valinnanvapauden ja vaurauden lisääntymisestä. Ei minun isoäidilläni ollut mahdollisuutta valita, tekeekö hän perheelleen ruokaa vaiko ei. Johanna Mäkelän mukaan ruoassa ei ole koskaan kyse vain ruoasta. Samalla kun ravitaan kehoa, ravitaan myös sielua ja rakennetaan yhteisöllisyyttä. – Niinhän se oli jo keskiajalla, että pöytään ei tultu veitsien ja miekkojen kanssa. On vaikea vihata sellaista, jonka kanssa on murtanut leipää, Johanna Mäkelä sanoo. Johanna Mäkelä näkee, että vaikka perheet ja ystävätkään eivät välttämättä enää söisi niin usein yhdessä, rinnalle on tullut uusia yhdessä syömisen muotoja kuten Ravintolapäivä ja Illallinen taivaan alla -tapahtumat, jossa aterioidaan samassa pöydässä myös tuntemattomien kanssa. – Se, että myös kirkko edistää nyt yhdessä syömistä, on mielestäni asia, joka sopii sen tontille erinomaisesti. Yhteisille aterioille on varmasti tilausta ja kirkko voi olla tässä ikään kuin välittäjänä, että ihmiset kohtaavat toisiaan. Diakonialounas ti kello 11–12 Soukan kappelilla, Soukankuja 3. Hinta aikuisille 3 e, alle 3-vuotiaille ruokailu on ilmainen. Chapple -brunssit, Iso Omena: La 16.9. klo 11–13, La 7.10. klo 11–13 (vegaaninen brunssi) Aikuiset 10 e, koululaiset 3 e, pienet lapset ilmaiseksi. Käteismaksu. Katso lista seurakuntien tarjoamista ruokailumahdollisuuksista www.kirkkojakaupunki.fi tai www.espoonseurakunnat. fi/web/tukea/diakonialounaat

PROTEESITYÖT NOPEASTI & KIVUTTOMASTI

JA NYT MYÖS LÄHELTÄ! Teemme myös kotikäyntejä! 3kk Tarvittaessa aikaa aksu korotonta m

SOITA JA VARAA AIKA ILMAISEEN TARKASTUKSEEN

010 2715 100

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

Hämeentie 7 (katutaso), Helsinki Kauppalantie 4 (katutaso), Helsinki

www. keskustanerikoishammasteknikot.fi

6 a Kirkko ja kaupunki | 7.9.2017

Maailmaa ei voi hallita Suomalaisuutta luotaavan näytelmän kirjoittanut Pirkko Saisio toivoo kansalaisilta tervettä itsetuntoa kohdata erilaiset ihmiset ja näkemykset. tEKSTI Marjo Kytöharju kUVA Tuomo Manninen

un Kansallisteatterista pyydettiin Pirkko Saisiota kirjoittamaan Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlanäytelmä, oli se kirjailijalle kauhun paikka. Hän mietti kuumeisesti, miten laajan aiheen saisi rajattua mielekkäästi. Valmis näytelmä on nimeltään Koivu ja tähti – sirpaleita Suomesta, ja sen lähtökohtana on Sakari Topeliuksen klassikkokertomus Koivu ja tähti. – Koivu ja tähti on suomalaisuutta kuvaava arkkisatu, jonka taustalta löytyy Topeliuksen sukuun liittyvä tositarina. Kasakat sieppasivat isonvihan aikaan Topeliuksen isän isoisän, Kristoffer Toppeliuksen, orjaksi Ve-

Lapsenlasten myötä Pirkko Saisio on huomannut, että isoäitinä on helpompi olla kuin äitinä.

näjälle, mutta hän pääsi jotenkin pakenemaan sieltä takaisin Suomeen, Saisio kertoo. – Tapahtuma on autenttinen, mutta Topeliuksen kirjoittama tarina ei tunnu kaikilta osin uskottavalta. Seikkailu päättyy idylliin kotimökissä, jossa perheenjäsenet kiittävät Jumalaa siitä, että he päätyivät yhteen. Saisiota kiinnosti tietää, mitä tapahtui sen jälkeen, kun sadussa sanottiin ”sen pituinen se”. Näytelmä jatkaa nyt siitä, mihin Topelius aikanaan lopetti. – Kristoffer oli Venäjällä myyty yläluokkaiselle pajarille, joka koulutti poikaa ja piti tätä puoliksi orjana ja ottopoikana. Kuvittelin, miltä jo hie-

man maailmaa nähneestä nuoresta miehestä tuntuu palata takaisin pieneen vaatimattomaan kotimökkiin. Näytelmän ohjaa Kansallisteatterin suurelle näyttämölle Laura Jäntti, jonka kanssa Pirkko Saisio on tehnyt yhteisiä produktioita 1970-luvulta lähtien. Yhteistyö on helppoa, ja Saisio arvostaa Jäntin tapaa tulkita tekstiä. Koivu ja tähti liikkuu kolmessa aikatasossa, joihin sisältyy pätkiä Suomen historian käänteistä. Niihin liittyy Kristoffer Toppeliuksen kotimökki, jonka tarinaa kerrotaan eri aikoina eri henkilöiden kautta. – Näytelmän edetessä akateemisesti koulutettu, keski-iän ylittänyt ystä-

väjoukko kokoontuu mökille rapujuhliin. Kesken juhlien he joutuvat kohtaamaan epämiellyttävän dystopian tulevaisuudesta, Saisio kuvailee. Kirjailijan mukaan näytelmä painottuu nykyaikaan ja kulttuuriseen keskiluokkaan, hänelle itselleen tutuimpaan sosiaaliluokkaan. – Tuohon luokkaan kuuluu ihmisiä, jotka hahmottavat maailmaa tutkimusten, määrittelyjen ja sanamagian avulla. Näytelmä kertoo, mitä heille tapahtuu, kun he huomaavat, että maailma ei olekaan hallittavissa. – Maailma on toki aina ollut hallitsematon, mutta tänä päivänä se näkyy selvemmin kuin koskaan. Yhteiskuntarakenteet ovat myös aina olleet

7.9.2017 | Kirkko ja kaupunki a

Suomen itsenäisyydestä on Pirkko Saision harmiksi tullut aihe, josta on vaikea puhua pelkäämättä, että tulee leimatuksi johonkin tiettyyn ryhmään. Hänen itse käsittelee itsenäisyyttä Suomen historian kautta. – Neuvostoliiton ja Venäjän rajanaapurina Suomella on erilainen asema kuin muilla Länsi-Euroopan mailla. Emme ole olleet koskaan täysin itsenäisiä, koska meidän on pitänyt ottaa kaikissa tekemisissämme huomioon naapurimme reaktiot. Ehkä sen vuoksi en ole kokenut Euroopan unionin jäsenyyttä uhkana maan itsenäisyydelle. Taannoin Saisio joutui somemyrskyyn, kun hän arvioi Helsingin Sanomien jutussa Suomen jakaantuneen kahteen leiriin. Osa käsitti hänen tarkoittavan konkreettisesti Rautatientorin kahta vastakkaista leiriä, vaikka hän oli halunnut kohdistaa sanansa laajemmin. – Se oli rankka kokemus. Minulla ei ollut sitä ennen ollut kunnollista käsitystä siitä, miten polarisoitunut tämä maa onkaan. Ihmiset puhuvat toistensa ohi eivätkä pysty keskustelemaan rauhallisesti esimerkiksi turvapaikanhakijoista, Saisio sanoo. – Sosiaalisessa mediassa näkee suoranaista riemua siitä, että voi haukkua toista rasistiksi tai suvakiksi. On muodostunut lähes pelonsekainen ilmapiiri, jossa kansanedustajatkaan eivät aina uskalla sanoa mielipidettään. Saisio toivookin, että suomalaisilta löytyisi enemmän tervettä itsetuntoa kuunnella ja arvostaa erilaisia näkemyksiä.

”

Sosiaalisessa mediassa näkee suoranaista riemua siitä, että voi haukkua toista rasistiksi tai suvakiksi.”

Laajassa kirjallisessa tuotannossaan Pirkko Saisio on käsitellyt paljon myös yhteiskunnallisia kysymyksiä. Viimeksi hän kuitenkin kirjoitti kirjan Spuuki Spaidermän ja raju nonna, joka sisältää tarinoita hänen tyttärenpojastaan. Niissä on muun muassa uskontoon ja taiteeseen liittyvää pohdiskelua. – Kirja poikkeaa täysin muusta tuotannostani. Se on saanut myös pelkästään hyväntuulista palautetta, hän toteaa. Saision mukaan isoäitinä on helpompi olla kuin äitinä, koska lapsenlapset eivät ole omalla vastuulla. – Lapsenlasten kehitystä seuratessani olen silti huomannut, että ympärillä olevien aikuisten on oltava herkkänä. Kaikki lapset ovat erilaisia, minkä vuoksi he kaipaavat erilaisia rajoja ja virikkeitä. ■ Pirkko Saisio: Koivu ja tähti – sirpaleita Suomesta. Ohjaus Laura Jäntti. Kantaesitys 13.9. Kansallisteatterin suurella näyttämöllä. Tekijät esiin! Lavaklubilla ti 12.9. klo 17–18. Vapaa pääsy.

Pirita Männikkö

illusorisia, ja onkin yllättävää, miten hyvin ne pysyvät kasassa. Yksilöiden olisikin kaikissa yhteiskuntaluokissa tärkeää ymmärtää, ettei maailma rajoitu vain heidän omiin teorioihinsa ja muotoiluihinsa.

Pelle Miljoona kiertää yhä keikoilla ympäri Suomea.

Pelle Miljoona: ”Tylyyden sijaan pitäisi löytää myötätuntoa” Punkin ja uuden aallon kärkihahmo Pelle Miljoona nousi 1970–80-luvun vaihteessa pinnalle muun muassa sellaisilla biiseillä kuin Pelko ja viha, Väkivalta ja päihdeongelma, Juokse villi lapsi ja Moottoritie on kuuma. Monet niistä ovat yhä ajankohtaisia. – Jos näillä kappaleilla ei olisi kosketuspintaa nykyaikaan, ei niitä haluttaisi kuulla, pohtii Pelle Miljoona. Pelle Miljoona United, jossa Pellen lisäksi soittavat Tumppi Varonen ja Jukka Melametsä, on parhaillaan kiertueella. Uusi levy Olla joku, ilmestyy 8.9. Se on Pellen mukaan tyylilajiltaan rockia ja punkrockia. Musiikissa on kaikuja 1960-luvulta, sellaisista bändeistä kuten Who, Rolling Stones ja Renegades, joita Pelle kuunteli nuorena. Uusi levy pitää sisällään ihmiskohtaloita Suomesta. Nimikappale Olla joku on rankka. – Se kertoo nuoresta, joka vaeltaa kaduilla ja on täynnä vihaa. Hän ei tiedä, mistä viha ja katkeruus tulevat. Hän miettii, pitäisikö tappaa joku, että olisi ihminen, jonka nimi muistetaan, kertoo Pelle.

leen. Siitä näkee, ettei aineellinen hyvinvointi tuo onnea. Relataan hei vähän ja huomataan, missä se oikea hätä on. Jos me elettäisiin jossain Aleppossa, tietäisimme, mitä tuska on, Pelle sanoo. Tällä hän ei kuitenkaan kiellä sitä, ettei Suomessa ole isoja huolenaiheita, kuten vaikka mielenterveysongelmia. Monet asiat ovat kuitenkin tabuja, niistä ei puhuta. Sen sijaan keskitytään hassunhauskoihin televisio-ohjelmiin.

Maahanmuuttokeskustelu on iso ja vaikea aihe. – Korostan, että olen muusikko, mutta äärioikeistolainen ajattelutapa ei istu meikäläiseen ollenkaan. Yksilötasolla pohdin sitä, miten monet suomalaiset käyvät lomalla etelässä, esimerkiksi Thaimaassa, jossa on helvetin halpaa ja ihmisiä palvellaan kuin kuninkaita. Sitten samat ihmiset kuvittelevat, että niillä on Suomessa oikeus kohdella muita ihmisiä kuin ilmaa. Pellen mielestä tylyyden sijasta maailmassa tarvittaisiin lisää myötätuntoa. Negatiivisuuden kierteen voi jokainen katkaista omalla kohdallaan. Pelle Miljoonaa esiintyy 14.9. Laaksolahden kappelin Tässä maassa ja maailmassa tapahtuu Pelle Miljoonan Laulu & laulun tarina -sarjassa. Tilaisuuden otsikkona on mielestä aika ikäviä asioita. Tähtivaeltaja. Se tulee hänen samannimisestä laulustaan. – Eilenkin, kun avasin telkkarin, siellä oli uutisia korrupPelle erosi kirkosta 1970-luvun lopulla, mutta hänelle ei tiosta, Imatran kolmoismurhasta, vankilassa istuvasta huuole ongelma tulla seurakunnan tilaisuuteen. Hänen mielesmepoliisista ja Turun terroriteosta. Negatiiviset asiat ovat tulleet arkipäiväisiksi ja vaikuttaa siltä, että jengi tuntee ittään kirkolla ja uskonnoilla on iso rooli maailmassa ja ihsensä voimattomaksi. Asiat vain vyömisten elämässä. – Esimerkiksi Kallion kirkko raryvät ylitsemme. Pelle haluaa kaikkien ikävien asioikennuksena on jo itsessään turvaa luova monumentti. Kirkot ja tempden keskellä kuitenkin muistuttaa myös kolikon kääntöpuolesta. pelit, joissa olen käynyt, ovat kaunii– Ihmiskunnalla on edessään hieta paikkoja. Ihminen tarvitsee tuolNegatiiviset asiat ovat noja mahdollisuuksia, kuten luopulaisia pyhiä paikkoja, sillä meidän olemukseemme kuuluu pyhyyden minen hiilivedystä energianlähteetulleet arkipäiväisiksi tavoittelu ja henkisyys. nä. Suomi on monilla mittareilla huipja vaikuttaa siltä, että Pauli Juusela pumaa. jengi tuntee itsensä – Kun Suomea kiertää, niin jotenPelle Miljoona to 14.9. klo 18.30 voimattomaksi.” Laaksolahden kappelissa. kin tuntuu siltä, että meihin on iskosLaulu & laulun tarina -illan otsikko tunut alakuloisuus, negatiivinen asenon Tähtivaeltaja. Vapaa pääsy. ne ja tylyys. Ihmiset ovat tylyjä toisil-

”

8 A Kirkko ja kaupunki | 7.9.2017

Ostetaan

Tilaisuuksia

HERÄNNÄISSEURAT to 7.9. klo 18.30 Uudet veisuut Myyrmäen kko, Monitoimitila, Uomat.1, Vtaa; S.Honkanen opettaa uud. Siionin virsiä. pe 8.9. klo 18.30 kotiseurat E.FullerJ.&H.Juustilla, Hirvit.7, Sipoo. su 10.9. klo 10 kirkkopyhä Paavalin kko, Sammatint.5, Hki. Saarna S.Korkalainen, mukana Veisuuveljet. Kirkkokahvit ja seurat Alasalissa. klo 10 kirkkopyhä Tuusulan kko, Kirkkot.34; saarna K.Hildén. Kirkkokahvit ja seurat. klo 15 kotiseurat Hämäläisellä, Björkbölent.17, Marinkylä, Loviisa. klo 16 Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs. (Autotalo, Kamppi); mm. Tuula Paasivirta, J.Elenius. klo 16.30 Ankkuri, Keskusk.11, Mäntsälä ke 13.9. klo 19 Körttikoti, Ratak.1aA3, 3.krs. to 14.9. klo 18.30 Uudet veisuut Myyrmäen kko, Monitoimitila, Uomat.1, Vtaa; S.Honkanen opettaa uud. Siionin virsiä. Viim. krt to 21.9.

Palveluja tarjotaan

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 17.9 klo 13.30 (Ap.t.) Johdanto Apostolien tekoihin - Taina Latvala Mitä te siinä seisotte? - Raimo Vanninen ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 19.09 klo 19 Bengt Lassus, Nina Nybergh, Peter Hilli. Lastenhoito järjestetty. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntö ti klo 10–12, esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle. Esirukousillat jatkuvat 03.10. Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI

Hautauspalveluja

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuu terassit ja aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Siivouspalveluja

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

24 h

PÄIVYSTYS

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

Muutot ja kuljetukset. 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetusneppis p. 040 5850074

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

Luottokelpoinen Bisnode 2017

Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Lähetä surunvalittelusi.

Kotisiivoukset, luotettavasti ja ahkerasti. Kysy seniorisiivousta - 24% puh. 045 638 5774, Mirja

punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Palvelukseen halutaan

Perhehoitajia vammaisille lapsille ja nuorille Espoon vammaispalvelut hakee uusia perhehoitajia vammaisten lasten ja nuorten lyhytaikaiseen perhehoitoon. Perhehoitajat valmennetaan tehtävään. Perhehoito tarjoaa joustavia mahdollisuuksia – voit toimia perhehoitajana omassa kodissasi tai perhehoidettavan kotona. Perhehoitajana solmit toimeksiantosopimuksen Espoon kaupungin kanssa, sinulle maksetaan hoitopalkkio ja saat korvauksen hoidosta aiheutuneista kustannuksista. Tervetuloa kuulemaan lisää vammaisten lasten ja nuorten perhehoidosta Espoon valtuustotalon TV-studioon 2.10.2017 klo 18–19.30, osoite Espoonkatu 5. Ilmoittauduthan infotilaisuuteen viimeistään 22.9.2017. Valmennukseen sisältyy kolme iltaisin järjestettävää tapaamista marraskuun aikana. Lisätietoa ja ilmoittautuminen ennakkovalmennukseen palveluohjaaja Päivi Johansson-Simpanen p. 043 826 5278, paivi.johansson-simpanen@espoo.fi

Myydään hautakiviä Kaikkea kivestä - me teemme sen -

Hautakivet Lisänimikaiverrukset Kunnostukset Kellonummentie 5 02740 Espoo p. 040 664 7290

Mechelininkatu 2 00100 Helsinki p. 0400 321 823

Pihlajamäentie 34 00710 Helsinki p. 0400 40 7490

Krouvinpolku 3 01380 Vantaa p. 040 830 4212

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä Tiedustelut tai varaa aika: Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Kukin makunsa mukaan Seksistä nauttii enemmän, kun tuntee ja hyväksyy itsensä. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS MARI AARNIO

arvasta asiasta seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen on satavarma, mutta tämä saattaisi olla sellainen: ei ole kahta ihmistä, joilla on täysin samanlaiset seksuaaliset halut. Eriparisten halujen ei kuitenkaan tarvitse olla katastrofi. Tanskanen muistuttaa, että arjessa on monia muitakin asioita, joissa kumppanien tarpeet ja toiveet eivät osu yksiin. Mitä syödään? Milloin on niin sotkuista, että täytyy siivota? Mihin lähdetään lomalla? – Yleensä asioista päästään sopuun ja molemmat ovat ihan tyytyväisiä. Myös seksistä voi puhua neuvotellen – kunhan kuuntelee itseään, ettei riko rajojaan miellyttääkseen toista. Tanskasen mukaan seksiin liittyy ihanteita, joista ei juuri puhuta, mutta joihin omaa seksielämää ehkä tiedostamattakin peilataan. – Meillä on esimerkiksi kauhean vahva vauvantekoseksi-käsikirjoitus, jossa heteropari saattaa lapsen alulle. Sellaiseen

2 B Kirkko ja kaupunki | 7.9.2017

seksiin on kaikkein helpointa suhtautua suopean hyväksyvästi. Mitä kauempana seksuaalinen toiminta on tuosta käsikirjoituksesta esimerkiksi seksitapojen ja seksin osapuolten suhteen, sitä ristiriitaisemmaksi se yleensä koetaan, Tanskanen kertoo. – Ulkonäköihanteisiin osataan jo onneksi suhtautua melko kriittisesti. Niitä vastaan kapinoidaan ja puhutaan kehomyönteisyydestä. Omaa kehosuhdetta onkin hyvä työstää, sillä seksistä on vaikea nauttia, jos vihaa omaa kehoaan. Tanskanen on huomannut, kuinka valtava tiedontarve monella on seksuaalisuuteen liittyen. Siihen eivät aina vastaa tekniikkaa painottavat seksioppaat. Eivät myöskään lehtien seksiä käsittelevät jutut, jotka listaavat ongelmia tai esittelevät tilastotietoja siitä, millaista on keskivertoseksi. – Auttaako ketään eteenpäin se, että vertaa itseään tilastoon tai vaikka jonkun julkkiksen kokemuksiin? Tanskanen kysyy. Otetaan vaikkapa tieto, että suomalaiset harrastavat seksiä keskimäärin kerran viikossa. Tanskanen huomauttaa, että se ei vielä kerro mitään siitä, millaista heidän seksinsä on. – Toisessa ääripäässä voi kerran viikossa olla molempia osapuolia syvästi tyydyttävää, sielua kohottavaa, hoitavaa, rentouttavaa, ihanaa seksiä. – Toisessa ääripäässä seksiä harrastetaan kerran viikossa pakottamisen, painostamisen tai kiristämisen tuloksena. Kumpikaan osapuoli ei välttämättä sisäistä, että kyse on tietyssä mielessä

seksuaalisesta väkivallasta, vaikka heistä jollain tasolla tuntuu, että kaikki ei ole ok. Rennompaa, hauskempaa, luonnollisempaa ja spontaanimpaa. Sellaista monet toivoisivat seksielämänsä olevan. Tanskanen allekirjoittaa rennon ja hauskan, mutta luonnollisen ja spontaanin hän haluaisi lempeästi kyseenalaistaa. – Stereotyyppisen seksin kaava alkaa siitä, että ihmisen valtaa spontaani halu, joka on niin voimakasta, että se voittaa kaikki esteet. Uskomattoman kiiman vallassa luonnollisesti ja kiihkeästi pää-

dytään käsikirjoituksen loppuun. En väitä, etteikö sellaistakin olisi ja etteikö se olisi kivaa. Monilla on kokemusta siitä, että suhteen alussa on kiihkeä kanivaihe, jossa hässitään kuin puput, Tanskanen kuvailee. Hänellä on huonoja ja hyviä uutisia. Kanivaiheen kiihkoon on harvemmin paluuta, mutta seksi voi myöhemmin tuntua eri tavalla hyvältä. – Seksuaalinen halu mielletään monesti vain spontaaniksi haluksi, joka tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta. Siksi ihmiset kokevat, ettei heidän halunsa synny oikealla tavalla tai tunnu siltä

Elina Tanskasen viisi vinkkiä 1. Pidä huolta itsestäsi. Me emme ole koneita. Katso elämäntilannettasi: Onko siellä tilaa seksuaalisuudelle? Miten ylipäätään voit? Esimerkiksi stressi ja masennus näkyvät väistämättä myös seksuaalisuuden alueella.

3. Tunne itsesi. Päivitä ja kuulostele omaa seksuaalisuuttasi: Mistä tykkäät ja mistä et? Mitä tässä elämäntilanteessa ja hetkessä haluat ja mitä et? Ei haittaa, että tutkimusmatka jatkuu elämän loppuun saakka.

2. Puhu seksistä ja seksuaalisuudesta kumppanisi kanssa rehellisesti ja avoimesti.

4. Löydä oma aistillisuutesi. Pysähtymällä, tunnustelemalla ja stimuloimalla aisteja voi lisätä

nautintoa ja mielihyvää. Fiilistely on vastalääke suorituskeskeiselle seksille. 5. Ole utelias. Seikkaillakseen ei tarvitse lähteä ulos kotiovesta. Voit löytää itsestäsi ja kumppanistasi uusia puolia. Muista, että on lupa myös olla tykkäämättä siitä, mitä kokeilette – sitäkin kautta oppii itsestään.

7.9.2017 | Kirkko ja kaupunki B

Irmeli Laitisen viisi vinkkiä 1. Luo eroottinen suhde itseesi. Yritä unohtaa ennakkoasenteet ja ajattelu ja mennä itsessäsi aistien tasolle, sinne missä seksuaalisuus sijaitsee. 2. Kommunikoi enemmän aistimuksilla ja kosketuksilla. Mitä miellyttävää voisit tehdä kump-

panillesi? Hipaise vaikka niskaa tai pörrötä hiuksia ohimennen.

4. Kävelkää käsi kädessä vaikka kauppamatkat.

3. Pitäkää huolta, että kiireisen elämän keskelläkin on päivittäinen hetki, jolloin kerrotte toisillenne, mitä on tapahtunut ja mitä mielessä pyörii. Se lisää myös itsetuntemusta.

5. Tee itsesi onnelliseksi ainakin kerran viikossa. Tee sellaista, mistä nautit, ja keskity siihen.

kuin pitäisi. Harvemmin puhutaan responsiivisesta halusta, joka viriää esimerkiksi, kun kumppani lähestyy itseä miellyttävällä tavalla. Ihmisen vertaaminen autoon tuntuu Tanskasesta hieman epämukavalta, mutta silti hän tekee nyt niin. On kaasupoljin: se, mistä tykkää ja mikä kiihottaa. Mutta voi olla, että vaikka kuinka polkisi kaasua, ei pääse liikkeelle. Autossa on nimittäin myös jarrut. Jarrupoljin kuvaa olosuhdetekijöitä: pelkoa siitä, että lapset heräävät, kiirettä, väsymystä, sotkuista huushollia. Vielä tehokkaampi on käsijarru. Sillä Tanskanen viittaa syvemmällä oleviin tekijöihin: Voi esimerkiksi suhtautua kielteisesti omaan kehoonsa, pelätä tai hävetä seksuaalisuutta. Tai sitten parisuhteessa voi olla isoja ongelmia. – Molemmat jarrut voivat olla päällä yhtä aikaa. Silloin ei auta kaasun polkeminen, esimerkiksi pitsialusvaatteet, kynttilät tai hierontaöljy, vaikka ne ihania juttuja ovatkin. – Kahdella ihmisellä voi sitä paitsi olla hyvin erilainen koneisto. Joku on nopeasti kiihtyvä formula ja toinen taas superturvallinen perheauto, jossa on maailman parhaat jarrut, Tanskanen lisää. Vaikka itseään ei haluaisikaan verrata autoon, Tanskasen mielestä kannattaa hyväksyä se, että seksuaaliseen haluun vaikuttavat muun muassa elämäntilanne, mieliala ja ulkoiset olosuhteet. Masennus, stressi ja ruuhkavuodet tuntuvat. Ei vain jaksa tai edes ehdi. Itseltään tai kumppaniltaan ei pitäisi vaatia mahdottomia, – Seksuaalisuus myös muuttuu ja elää iän mukana. Kannattaa päivittää aika ajoin, missä menee, Tanskanen sanoo. ”Sä et tiedä – vielä” on Tanskasen vakiovastaus asiakkailleen, jotka sanovat, että he eivät tiedä, mitä haluavat. – Kun tuntee itsensä paremmin, saa luvan omannäköiseen haluun. Haluaminenhan on myös pelottavaa. Voi olla helpompaa olla välitilassa. Kun haluat jotakin, olet jotakin. Samalla valitset jotain pois ja kannat siitä vastuun. Toki aina on lupa prosessoida. Jotkut prosessit vievät vuosia, jotkut ovat elämänmittaisia. Usein Tanskanen käsittelee parien kanssa myös rakkauteen liittyviä uskomuksia. Yksi yleinen sellainen on se, että rakkaus on jonkinlaista yhteensulautumista ja symbioosia. – Suhteen alkuvaiheessa se voi olla ihana kokemus, mutta usein ihmiset alkavat yhteenkietoutuneessa suhteessa oireilla. Seksi on niin herkkä alue, että siellä oireilu helposti näkyy. Toista on helpompi haluta, kun sisäistää, että hän on itsestä erillinen olento, Tanskanen sanoo. – Monesti ihmiset vaistomaisesti tietävät, mikä tekisi heille hyvää, mutta kumppanille saattaa olla superpelottavaa, jos toinen sanoo haluavansa rauhaa ja omaa aikaa. Siksi oman tilan ottaminen jää. Sitten sitä toteutetaan ehkä niin, että ollaan samassa tilassa, mutta henkisesti jossain muualla. Se toimii harvemmin pidemmän päälle.

Eriytymisen merkitystä korostaa myös psykoterapeutti Irmeli Laitinen, joka on terapiatyönsä ohessa työskennellyt perheneuvojana. – Eriytyminen on parisuhteessa hirveän tärkeää sekä psyykkisesti että seksuaalisesti. Jos et eriydy toisesta, et opi tuntemaan omia halujasi ja olet koko ajan riippuvainen siitä, että se toinen tyydyttää sinut. Jotkut kokevat eriytymisen kauhean uhkaavaksi, koska se merkitsee heille hylkäämistä, Laitinen kuvailee. – Pitäisi vain luottaa toiseen ja siihen, että suhde kestää ja toinen on lojaali, vaikka menisikin vähän kauemmaksi. Luulen, että luottamus lisää myös seksuaalista nautintoa. Vasta kun luottaa toiseen, voi kunnolla antaa mennä. Laitinen on vuodesta 2010 alkaen ohjannut mentalisaatioryhmiä ja suosittelee mentalisaatiota kaikille, jotka haluavat tutustua paremmin itseensä ja kumppaniinsa. Taikuudelta kuulostavan termin takana on hyvin käytännönläheinen menetelmä. – Mentalisaatio on ajatteluprosessi ja havaintojen tekemistä itsestä – ja toisesta. Tulet tietoiseksi siitä, miten sinun mielesi on koostunut ja miten siellä on tunteita, havaintoja, aistimuksia, tulkintoja, ajatuksia ja arvoja. Ihmiset eroavat toisistaan esimerkiksi siinä, kuinka vahvasti tunteet tai asenteet vaikuttavat heihin, Laitinen kertoo. – Seuraava mentalisaation taso on se, että ollaan kiinnostuneita siitä, mitä toisen mielessä on. Esimerkiksi kuinka paljon hänellä on tunteita esillä, nimeääkö hän niitä ja jakaako niitä toisten kanssa. Jos osaa mentalisoida, osaa kuunnella toista. Mentalisaatiolla voisi Laitisen mukaan olla paljon annettavaa myös seksielämälle. Sen avulla tiedostaa omia asenteitaan ja ennakkoluulojaan sekä sitä, mitä ajattelee kumppanistaan ja hänen haluistaan. Luovuus lisääntyy ja ennakkoluulojaan joutuu ainakin testaamaan. Tulee uskallusta kokeilla uusia asioita.

Paitsi halujaan, kannattaa kuulostella myös haluttomuuttaan. – Miksi en halua mennä tuon toisen lähelle? Mitä tunteita ja ajatuksia minulla on? Mikä estää? Laitinen puhuu lempeästä vastuullisuudesta. Jokainen on itse vastuussa siitä, millainen seksielämä hänellä on, ja siitä, että hän saa sen, mitä haluaa. – Minä itse määrittelen sen, mitä on minun eroottisuuteni ja aistillisuuteni. Ja toinen saa määritellä itsensä. Ei voi passivoitua ja ajatella, että kumppanin tehtävä on huolehtia minun nautinnostani. Toisaalta jos itseä ei sillä hetkellä kiinnosta seksuaalinen akti, voisiko kuitenkin osallistua tuottamaan nautintoa toiselle? Toista ei saa pakottaa, mutta voi pyytää. Mahdollisuuksia on monenlaisia. Vain mielikuvitus on rajana. Seksi ei aina ole vain seksiä. Laitisen mukaan on hyvä tiedostaa, että seksillä puretaan ja ilmaistaan usein sellaisia tunteita ja tarpeita, jotka eivät ole alun perin seksuaalisia: vihaa, hylätyksi tulemisen pelkoa, kateutta, kostoa, hyväksynnän hakemista. Tai sitten sängyssä ratkotaan muun elämän ongelmia ja ristiriitoja. – Pitäisi oppia erottamaan tunne-elämä seksuaalisesta käyttäytymisestä ja aistillisuudesta. Seksissä ollaan niin primitiivisellä aistimusten ja affektien tasolla, että siinä on oikeastaan aika vähän tunteita läsnä. ■ Mentalisaatioryhmä pareille Vantaan seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksessa. Ohjaajina psykoterapeutti Irmeli Laitinen ja perheneuvoja Lauri Anttila. Ryhmä kokoontuu seitsemän kertaa 1,5 tuntia kerrallaan ja aloittaa, kun riittävä määrä osanottajia on koossa. Ilmoittautuminen 8.9. mennessä Lauri Anttilalle, p. 050 347 3812 tai risto.anttila@evl.fi. Tunnekeskeinen parisuhdekurssi sateenkaaripareille seitsemänä tiistaina 26.9. alkaen Helsingissä. Kurssi on tarkoitettu pääkaupunkiseudulla asuville sateenkaaripareille. Ohjaajina ovat perheneuvoja Titta Huotari ja erityisnuorisotyöntekijä Henna-Mari Kettusaari. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 12.9. mennessä Titta Huotarille, p. 050 347 2917 tai titta.huotari@evl.fi.

4 B Kirkko ja kaupunki | 7.9.2017

Professori Robert H. Nelsonin äidin vanhemmat olivat amerikansuomalaisia siirtolaisia.

Demarit lainasivat arvonsa kirkolta Sosiaalidemokraattinen ajattelu on pohjimmiltaan maallistunut versio luterilaisuudesta, väittää yhdysvaltalainen professori Robert H. Nelson. Teksti Taneli Kylätasku Kuva Sirpa Päivinen

iime vuosisadan sosiaalidemokratialla ja sen pohjalle kasvaneella pohjoismaisella hyvinvointivaltiolla oli syvästi uskonnollinen arvopohja. Sosiaalidemokraatit lainasivat keskeiset arvonsa luterilaisuudelta, vaikka itse ymmärsivät itsensä maalliseksi poliittiseksi liikkeeksi. Näin väittää Marylandin yliopiston kansantaloustieteen professori Robert H. Nelson, jonka kesäkuussa julkaistu kirja käsittelee luterilaisen etiikan ja sosiaalidemokraattisen poliittisen ajattelun vahvaa sidettä Pohjoismaissa. Nelsonin mukaan sosiaalidemokratian perusarvot ovat suoraa lainaa vuosisataiselta luterilaiselta perinteeltä, mutta modernille kielelle tulkittuina. Sosiaalidemokraatit omaksuivat esimerkiksi korostuksen, jonka mukaan kristityn maallinen elämä ja työnteko ovat Jumalalta saadun kutsumuksen seuraamista. – Tämän protestanttisen ajatuksen mukaan ihmisen tulee seurata kutsumustaan ja tehdä työtä intohimoisesti osana sitoutumistaan Jumalaan. Sosiaalidemokraatit eivät puhuneet erityisesti kutsumuksesta, mutta he korostivat kovaa työntekoa, joka on osa pohjoismaista kulttuuria, Nelson sanoo. Vahvan työmoraalin ja protestanttisen etiikan suhteen havaitsi jo 1900-luvun alussa sosiologi Max Weber. Weberin lähtökohtana oli kalvinistinen kristillisyys, jonka mukaan kristityn maallinen kutsumus voi toteutua esimerkiksi liike-elämässä. Taloudellinen menestyminen ja voiton tekeminen voitiin tulkita merkiksi siitä, että ihminen on Jumalan suosiossa. Nelson toteaa, että luterilaisuudessa kutsumuksen idea nähtiin eri tavalla. – Luther korosti, että kristityn kutsumuksen tulee palvella kultaista sääntöä: tee lähimmäiselle, ku-

ten toivoisit hänen tekevän itsellesi. Siksi kutsumuksen noudattamisen ei pitäisi koskaan johtaa oman edun tavoitteluun. Pohjoismaiset yhteiskunnat kehittyivät erilaisiksi kuin kalvinistisesta kristillisyydestä ammentava Yhdysvallat. Siinä missä kalvinismi vaikutti ratkaisevasti kapitalismin syntyyn, luterilainen etiikka tuki voimakkaasti pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentumista. Nelsonin mukaan sosiaalidemokratia muunsi luterilaisen kutsumusajattelun sosiaaliseksi solidaarisuudeksi ja luottamukseksi toisiin ihmisiin. Solidaarisuus tulee ilmi erityisesti palvelujen ja sosiaaliturvan muodossa. – Kyselytutkimukset osoittavat, että Pohjoismaissa kansalaisten luottamus toisiin ihmisiin on vahvempaa kuin missään muualla, Nelson sanoo. Myös lukutaidon yleistyminen liitetään protestanttiseen kristillisyyteen. Sekä luterilaisuudessa että kalvinismissa ajateltiin, että uskonnon ymmärtäminen ei ole vain erityisten asiantuntijoiden velvollisuus, vaan jokaisen kristityn tulisi pystyä lukemaan Raamattua ja Katekismusta itsenäisesti. Lukutaidon korostaminen johti sekä luterilaisissa että kalvinistisissa maissa koulutuksen arvostukseen, mutta tässäkin erot näkyvät. Luterilaisissa maissa koulutus ja tasa-arvo kuuluvat yhteen. – Käytännössä kaikki yliopistot Suomessa ovat julkisia, kun taas Yhdysvaltojen kahdestakymmenestä huippuyliopistosta 19 on ollut yksityisiä alusta lähtien. Suomessa perustason ja toisen asteen koulutukseen halutaan käyttää rahaa ja opettajia arvostetaan huomattavasti enemmän kuin Yhdysvalloissa, Nelson vertaa. Nelsonin mukaan vahvan hallitsijan idealla on luterilaisissa maissa paljon vahvempi hyväksyntä

kuin kalvinistisissa. Ihmiset ovat tottuneita vahvaan hallintoon, joka voi kertoa heille, mitä tehdä. – Tämä auttoi sosiaalidemokraatteja, kun he astuivat luterilaisen valtiokirkon valmistamiin kenkiin. Nelson on käsitellyt modernien ilmiöiden uskonnollista luonnetta useissa teoksissa ja artikkeleissa. Esimerkiksi kapitalismi ja sen haastajaksi noussut ympäristöaate ovat Nelsonin mukaan pohjimmiltaan uskonnollisia ilmiöitä. – Moni niin kutsuttu maallinen idea on todellisuudessa uskonnollinen, mutta jollakin tavalla naamioituneena. Modernin yhteiskunnan sekulaari kieli peittää näiden ilmiöiden uskonnollisen taustan, Nelson sanoo. Sosiaalidemokratian uskonnollisista juurista Nelson kiinnostui vuonna 2014, kun hän vietti sapattivuotta professorin virastaan Helsingin yliopiston tutkijana. Perehtyessään aiheeseen Nelson huomasi, että tutkijat ovat kirjoittaneet luterilaisuuden vaikutuksesta hyvinvointivaltion syntyyn 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Aikaisemman käsityksen mukaan eurooppalaiset hyvinvointivaltiot syntyivät aineellisen hyvinvoinnin tavoittelusta ja luokkaristiriidoista. Viime vuosina tutkijat ovat kuitenkin nostaneet esiin kristillisten kirkkojen osuuden siihen, millaisiksi hyvinvointiyhteiskunnat muotoutuivat. Kukaan ei ollut kuitenkaan kirjoittanut aiheesta kokonaisesitystä, ja suurelle yleisölle hyvinvointivaltion uusi syntytarina oli tuntematon. Nelsonin mielestä yhteiskunnan uskonnollisen arvopohjan tunteminen on ratkaisevan tärkeää. Tällä hetkellä sosiaalidemokraattinen versio luterilaisuudesta on haalistumassa, ja myös luterilainen kirkko menettää jäseniään. Kysymys kuuluu, mikä on luterilaisuuden seuraava vaihe, Nelson sanoo. ■

7.9.2017 | Kirkko ja kaupunki B

Kolumni

Kotona nysvääminen on hyvä harrastus Syksy on tullut ja luonto menee levolle. Lehdet tippuvat puista, citykanit hyppivät koloihinsa, merikin on jo aika musta. Aivan kuin se sanoisi: ”Älä tule tänne enää, nähdään ensi kesänä.” Mutta ihmiselle syksy on tempomisen aikaa. Kaikenlainen uusi alkaa juuri silloin kun maa vaipuu horrokseen ja illat pimenevät: päiväkotiaamurumba, powerpointsulkeiset, apurahahaut, hurahdukset uusiin harrastuksiin ja entisten kanssa säätäminen. Käsi ylös, kuinka moni on tullut viime viikkoina ulos kuntosalin suihkusta vain huomatakseen, että pyyhe jäi kotiin? Kuinka moni on unohtanut pakata lapselleen eväät harrastukseen ja pakottanut tämän nälkää vaikeroivana tanssitunnille? Kunnon syysflunssa kaataa vähintään yhden perheenjäsenistä kanveesiin jo luultavasti seuraavan viikon aikana. Ja sitten seuraavan, ja sitä seuraavan. Kalenterisirkus on valmis: menoja joudutaan siirtämään, työt kasaantuvat ja sosiaalinen elämä kuolee kaikesta suorittamisesta huolimatta.

Koko Hubara Kirjoittaja on kolmekymppinen äiti, kirjailija ja Ruskeat Tytöt -median päätoimittaja. koko@ruskeattytot.fi

”

Kukaan ei pakota lenkkeilemään vihmovassa syyssateessa. Yhtä hyvin

Suorittaminen ei ole mikään pakko. Kukaan ei pakota meitä lenkkeilemään vihmovassa syyssa-

voi nysvätä kotona.”

teessa eikä osallistumaan kansalaisopiston muinaiskreikan alkeiskurssille. Yhtä hyvin voi nysvätä kotona. Se ei tarkoita ettei tekisi mitään. Itse asiassa nysvääminen on nykyään lempiharrastukseni. Koska juuri se on harrastamisen idea: antaa energiaa niin, ettei mene hermot. Jaan teille nyt kaksi lempiasiaani, joita harrastan kotona. Ensiksi: lukeminen. Ei mikä tahansa lukeminen, vaan kaikkien sellaisten kirjojen ja lehtien lukeminen, jotka ovat odottaneet hyllyssä koskemattomina viime vuodet. Säästän rahaa, kun en osta uusia kirjoja, eikä minun tarvitse vaivautua edes kirjastoon. Jos sinulla on edes puoliksi niin paljon lukemattomia kirjoja kuin minulla, voit harrastaa lukemista poistumatta kotoa viiteen vuoteen. Toiseksi: jumppa. Vihaan kuntosaleja, koska niistä saa aina flunssan, ja tuntuu että kaikilla on hienommat urheiluasut kuin minulla. Niinpä jumppaan ja tanssin kotona Youtube-videoiden tai Spotify-listojen tahtiin. Tätä voi tehdä koko perheen kanssa yhdessä, ja järjestää vaikka tanssikilpailun!

PA R H A I N PÄ I N

Taskuvirsikirja Kelttiristi

Nuotillinen virsikirja sisältää myös uudet virret sekä katekismuksen. 80 13,80 (16,30)

Juhava-kynttilät Puhtaimmasta steariinista ei voida valmistaa koneellisesti kuin aivan ohuimpia kynttilöitä, joten jokainen Juhava-kynttilä valmistetaan huolellisesti käsityönä. Suomalaisia Juhavakynttilöitä voit polttaa turvallisin mielin niin kotona kuin kirkoissa, puhtaasti palava kynttilä tarkoittaa myös puhdasta hengitysilmaa ja nokeamattomia pintoja. Kirkas liekki – puhdas ilma.

www.juhava.fi

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

Tapio Luoma

Eero Huovinen

”Siunauksen pyytäminen ja Jumalan lahjoista kiittäminen pitävät yllä luottamusta hyvyyden voimaan. Juuri sitä me tarvitsemme joka päivä niin yksittäisinä ihmisinä kuin koko ihmiskuntana.” Espoon piispan Tapio Luoman rohkaisevia ja lohduttavia sanoja kauniina lahjakirjana. 16,10 (18,90)

Voiko johonkin parempaan uskoa vai voiko sitä vain toivoa? Helsingin entisen piispan viisaat pohdinnat liikkuvat laajaalaisesti arjen omakohtaisista havainnoista hengellisiin ja ekumeenisiin ympyröihin ja päätyvät suuriin turvallisiin käsiin. 26,90 (36,00)

MINERVA

WSOY

Siunauksen siivin

1610 MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

I V S – K + J

I I I A

VIRSI KIRJAN LISÄVIHKO

Parhain päin

R – R N I

Virsikirjan lisävihko Sisältää kaikki kirkolliskokouksen hyväksymät uudet virret nuotteineen ja sointumerkkeineen. 9,90 (11,90)

2690 AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

9 90 puh. 020 754 2350

6 B Kirkko ja kaupunki | 7.9.2017

Latinomama, ou jea! Kun Satu Lähteenkorva alkoi kohentaa huonoa itsetuntoaan, hän opetteli ensin kehumaan itseään peilin edessä.

7.9.2017 | Kirkko ja kaupunki B

Sopivasti keskeneräinen Satu Lähteenkorva on psykologi, joka auttaa ihmisiä voimaan hyvin ja elämään itsensä näköistä elämää. Hänelle itselleenkään se ei aina ole ollut helppoa. Teksti Hanna Antila Kuva Rami Marjamäki

oukkia, jotka ovat piilossa kotelossa, vaikka voisivat olla perhosia. Sellaisia ihmisiä psykologi Satu Lähteenkorva kertoo tavanneensa paljon. Ihmisiä, jotka kokevat, etteivät kelpaa sellaisena kuin ovat, eivät ole tyytyväisiä itseensä eivätkä uskalla elää itsensä näköistä elämää. He sättivät itseään, kun katsovat peiliin. Läski. Persjalkainen. Ruipelo. Lauta. Möhömaha. Riipputissi. Moitteet kohdistuvat usein pintaan, mutta syvemmällä on paljon muutakin. – Näen jatkuvasti pahoinvoivia, väsyneitä ja epätasapainossa olevia ihmisiä, jotka suorittavat elämää. Se on kamalan surullista. Minä haluan puolustaa elämää. Se, mitä Lähteenkorva ”elämällä” tässä yhteydessä tarkoittaa, on ennen kaikkea ihmisen persoona. Että se tulisi esiin, eikä olisi vain varjo siitä, mitä se voisi olla. Niin voi helposti käydä, koska mietimme niin paljon, mitä muut ajattelevat ja haluamme miellyttää. – Persoona ja persoonallinen taas ovat eri asioita. Ei meidän kaikkien tarvitse olla jormauotisia.

”

On helppoa katsoa ateriarytmiä ja kaloreita. Vaativampaa on, kun kysytään, tykkäätkö itsestäsi.”

Satu Lähteenkorva halusi auttaa muita jo varhain. 16-vuotiaana hän piti seurakunnassa ”psykologista kerhoa” pari vuotta nuoremmille. – Ilta päättyi aina siihen, että minulta sai kysyä mitä vain, Lähteenkorva päivittelee. Itsensä kanssa Lähteenkorva oli kuitenkin hukassa vielä pitkälle aikuisuuteen. Lapsuudessa ja nuoruudessa oli ollut rankkoja tapahtumia, jotka olivat vaikuttaneet omanarvontuntoon. Jälkikäteen ajateltuna hän oli myös vääränlaisessa seurassa. Ympärillä oli ihmisiä, joilla oli kovat arvot. Se vaikutti siihen, miten Lähteenkorva näki itsensä. – Vielä nelikymppisenä, kun katsoin itseäni peilistä, ajattelin, että olen ruma, ylipainoinen, etova möykky. Lopulta Lähteenkorva kyllästyi ja kiukustui omiin ajatuksiinsa. Oli tehtävä jotakin. – Menin aamuisin peilin eteen ja sanoin toistuvasti ”latinomama, ou jea!” Ja tarkoitin sitä. Harjoitukset jatkuivat työpäivän jälkeen. Lähteenkorva pani lattarimusiikkia soimaan ja tanssi itsekseen.

– En tanssinut niin, että olisin sovinnainen, vaan niin, että olisin epäsovinnainen ja tyylitön! Parissa kuukaudessa alkoi tapahtua. Itsensä tyytyväisempää minää auttoivat rakentamaan myös uudet työkaverit, jotka näkivät Lähteenkorvassa sellaisia puolia, joita hän ei itse ollut huomannut. Avioeron ja yksin vietettyjen vuosien jälkeen löytyi myös mies, joka antoi hänen olla täysin oma itsensä. Vuosi sitten he avioituivat. – Kun mieheni otti lanteilta kiinni, tiesin, että hän ei tee sitä siksi, että täällä on vähän pehmeää. Aikaisemmin ajatukseni oli aina ollut, että voi kauheaa, minulla on täällä ne seitsemän HK:n Sinistä! Nyt tunnen siinä kosketuksessa välittämisen myös kehoani kohtaan. Parhaillaan, muiden tehtäviensä ohessa, Satu Lähteenkorva työskentelee YLE:n Vaakakapina-projektin psykologina. Vaakakapinassa punaisena lankana on kestävä elämänmuutos ja kehopositiivisuus. Slogan on ”Lopeta laihdutus, aloita elämä!” Lähteenkorvan mielestä Vaakakapina on osoitus siitä, että ihmisillä alkaa tulla mitta täyteen älyttömiä ulkonäköpaineita, pikadieettejä ja sitä, että ulkonäön oletetaan olevan arvostuksen ja hyvinvoinnin mittari. Psykologina Lähteenkorva tietää, ettei ulkonäöstä voi päätellä, miten ihminen voi sisäisesti. – Meidän aikamme korostaa ulkonäköä, mutta ulkonäkö on vain yksi osa meitä. Se voi olla yksi tapa toteuttaa itseä, samalla tavalla kuin koti tai ruoanlaitto, mutta ei se ihmisen arvoa määritä. Vaikka mahdollisuutemme vaikuttaa ulkonäköön ovat rajalliset, monelle ulkonäöstä ja vartalosta on tullut projekti, jossa omaa kehoa pitää muokata ja työstää. Rasvaprosentin uskotaan antavan viitteitä siitä, kuinka hallinnassa elämä on. – Kropasta on tullut suosittu projekti, koska se on niin selkeä. On helppoa katsoa ateriarytmiä ja kaloreita. Vaativampaa on, kun kysytään, tykkäätkö itsestäsi, Lähteenkorva muistuttaa. – Ihmiset eivät halua puhua itsestään, vaikka meidän syvin tarpeemme on tulla nähdyksi ainutlaatuisena persoonana. Sitähän me pelkäämme eniten, että mitä jos kukaan ei tykkää minusta sellaisena kuin olen. ”Hyväksy itsesi sellaisena kuin olet.” Se kuulostaa helpolta, mutta ei ole sitä. Siihen ei taida riittää se, että tanssii kotona hassusti lattarimusiikin tahdissa. Satu Lähteenkorvakin kokee olevansa vielä matkalla kohti itsensä hyväksymistä – onneksi. – Työni kannalta se on hyvä, sillä tietty vereslihalla olo pitää minut herkkänä ja tarkkana. – Jos on 40 vuotta ajatellut tietyllä tavalla, eihän se heti muutu. Varsinkin väsyneenä mieli palaa helposti vanhoihin kaavoihin. Muutos vaatii treeniä ja toistoa.

Yksi tapa oppia hyväksymään itsensä paremmin on pysähtyminen ja itseensä tutustuminen. Voi aloittaa vaikka miettimällä, mitkä ovat hyviä asioita itsessä ja mitkä asiat tuottavat nautintoa. Vastaus voi löytyä vaikka siitä, mitä teki kesälomalla. – Lomalla teemme yleensä asioita, joista nautimme. Sitten hylkäämme ne yhdeksitoista kuukaudeksi. Siirrä niitä asioita arkeen enemmän! Lähteenkorva kehottaa. Mukavien asioiden lisääminen voi tarkoittaa jostakin karsimista. Perusasioista ei kuitenkaan kannata nipistää. – Uskon, että karsimisesta on tulossa tärkeä hyvinvointitaito. Me emme oikein uskalla tehdä sitä, koska haluamme miellyttää muita. Ja koko ajan tulee lisää kaikenlaista, mitä meidän pitäisi olla. Sitten karsitaan helposti nukkumisesta ja syömisestä, mitä ei kannattaisi tehdä. Itsensä hyväksymisessä, kaikkine kiloineen ja karvoineen, voi auttaa myös hassuttelu ja kokeilu. Kokeilemalla asioita ja tekemällä virheitä oppii. Kumpaakaan ei pitäisi pelätä. – Suomessa on sairas suhtautuminen virheisiin. Täällä ei saisi epäonnistua, mutta ei oikein onnistuakaan, Lähteenkorva puuskahtaa. Tuskin koskaan tulee silti sellaista päivää, jolloin tuntisi itsensä valmiiksi. Peilistäkin katsoo todennäköisesti yhä ihminen, jolla on joskus tukka pystyssä, silmäpussit, ryppyjä ja sentti liikaa tai liian vähän siellä täällä. Mutta se on luonnollista. – En usko mihinkään täydelliseen maan päällä, enkä kannata sellaiseen pyrkimistä. Epätäydellisyys, rosoisuus tekee elämästä kiehtovaa. Saa olla hyvä ja tyytyväinen ja saa loistaa, mutta täydellisyys ei kuulu ihmisyyteen. ■

Kuka? Satu Lähteenkorva, 44, on tamperelainen psykologi. Erikoistunut hyvinvointiin ja elintapaohjaukseen. Luennoi, kouluttaa ja ottaa vastaan yksityisasiakkaita.

Mitä? On mukana YLE:n Vaakakapina-projektissa psykologina. Vierailee 30.9. Helsingissä Puhkea kukkaan -konferenssissa, jonka järjestävät Kallion ja Paavalin seurakunnat sekä Petrus församling. Lisätietoja www. puhkeakukkaan.fi.

Motto? ”Överit on parempi kuin vajarit.”

8 B Kirkko ja kaupunki | 7.9.2017

Unohtiko kirkko Jeesuksen? Kirkon pitäisi pysyä Raamatussa ja julistaa pelastusta, sanovat herätysliikkeiden konservatiivit. Heidän silmälasiensa läpi näkyy omaa hautaansa kaivava kirkko. Teksti Topias Haikala Kuvitus Jarkko Peltoluhta

lipa kerran kaksi professoria Helsingin yli opiston teologisessa tiedekunnassa. Dogmatiikan professori Osmo Tiililä (1904–1972) oli aikansa luterilaisten kon servatiivien johtohahmoja, joka korosti henkilökoh taisen uskon merkitystä. Hänen seuraajansa, dogmatiikan professori Seppo A. Teinonen (1924–1995), oli katolisesta kirkos ta ja klassisesta mystiikasta kiinnostunut ekumeeni nen ajattelija, jonka mukaan kirkko ja kaste kantoi vat kristittyä – ei niinkään henkilökohtainen uskon ratkaisu. Tiililä ja Teinonen olivat paljosta eri mieltä, mut ta yhden kunniamaininnan Teinonen antoi Tiililäl le: hänen mukaansa Tiililä ymmärsi, mistä uskon nossa on kyse. – Ja minä en ole ihan varma, ymmärtääkö mei dän kirkkomme sitä enää, jatkaa Timo Junkkaala. Junkkaala on kirkkohistorian dosentti, joka jäi pari vuotta sitten eläkkeelle Suomen Raamattuopis ton toiminnanjohtajan tehtävästä. Sitä ennen hän työskenteli pappina Suomen Evankelisluterilaises sa Opiskelija- ja Koululaislähetyksessä eli OPKOssa. Raamattuopisto ja OPKO ovat konservatiivien linnoituksia, ja monet niiden kannattajista ovat Junkkaalan kanssa samaa mieltä: luterilainen kirk ko on luhistumassa – ja saa syyttää siitä lähinnä it seään. Junkkaala tietää myös, että kirkon eri ryhmitty millä on kovin vähän halua kuunnella toistensa kri tiikkiä. Siksi hän suhtautui tähänkin haastatteluun varauksella. Kirkko ja kaupunki näyttäytyy monille kirkon liberaalin siiven äänenkannattajana. Harval la konservatiivilla on ikävä lehden edellistä päätoi mittajaa Seppo Simolaa, jonka törkymoottori suol si pommeja heidän niskaansa. Junkkaala sitä vastoin puhuu kieli keskellä suuta. Esimerkiksi edellisen Simolaa koskevan lauseen sai hänen puolestaan jättää juttuun vain, jos tehdään selväksi, että se ei ole hänen suustaan. Junkkaala ei myöskään haluaisi pörrätä kysymyksissä samaa sukupuolta olevien avioliitosta tai naispappeudes ta, koska ne ovat vain jäävuoren huippu. Oleellista on jokin aivan muu. – Tämä kirkko laiminlyö teologian ja unohtaa menneisyytensä. Uskonpuhdistuksen merkkivuon nakin toistellaan, että kirkkoa tulee jatkuvasti uu distaa, mutta ei Luther niin ajatellut. Hän halusi palata Raamattuun, Junkkaala selittää. – Jos ajatellaan, että kirkon piti muuttaa tämä maailma, niin nyt on käynyt toisinpäin. Maailma muuttaa kirkkoa. Ongelman ydin on yksinkertainen: kirkko ei kes kity siihen, mihin sen pitäisi: Jumalaan ja tuonpuo leiseen. – Jos kirkossa puhutaan samoista asioista kuin päivän uutisissa, miksi ihmiset menisivät kirkkoon?

Yksi kirkon kompastuskivi on demokratia, Timo Junkkaala ajattelee. Kirkon pitäisi puhua Jumalasta, ja Jumala puhuu ihmisille Raamatussa. Jos kirkon asioista päättävät ihmiset eivät sitoudu Raamattuun, kirkko on tuu liajolla. Juuri niin Suomen luterilaisessa kirkossa Junk kaalan mukaan tapahtuu. – Jumalan sanan pitäisi olla se ainoa ääni, joka kirkolla on. Jos kirkko sen kadottaa, se on vain tä män maailman kaiku, Junkkaala sanoo. Kirkon ylin päättävä elin on kirkolliskokous. Seu rakuntien luottamushenkilöt äänestävät kirkollisko koukseen edustajansa, ja edustajat päättävät kirkon opista äänestämällä. Demokraattisen menetelmän ja Jumalan sanan yhdistäminen näyttää Junkkaalasta olevan vaikea tie. Ei hän osaa suoralta kädeltä sanoa, miten kir kon hallinto pitäisi järjestää – mutta ei ainakaan näin.

”

Onko Jumala oikeasti olemassa? Onko Jeesus oikeasti ainoa tie hänen luokseen? Jos näistä ollaan yksimielisiä, ollaan jo niin pitkällä, että voidaan alkaa keskustella muusta. Leif Nummela

– Mitä malleja tässä syntiinlankeemuksen maail massa sitten voisi olla, Junkkaala hymähtää. – Jumalan sanasta ja kirkon tunnustuksesta ei kuitenkaan voi päättää äänestämällä. Helsingin piispanvaalit käytiin 16. elokuuta. Miltä ehdokkaat Jaana Hallamaa, Kaisamari Hintikka ja Teemu Laajasalo vaikuttivat Timo Junkkaalasta? – Kolme enemmän tai vähemmän liberaalia eh dokasta, hän vastaa. – Minultakin kyseltiin, eikö herätysliikeväellä ole omaa ehdokasta. Sanoin, että ei ole eikä ole syy tä asettaa, koska ei sellaisilla ole täällä mahdolli suuksia. Kirkon liberalisoituminen näyttää tosiaan eden neen pisimmälle pääkaupungissa. Maaseutu tulee hitaasti perässä. – Olen käynyt Kallion kirkossa jonkun kerran, ja Laajasalon saarnoissa on hyviä puolia. Kuten eräs henkilö kysyi minulta: ”Oletko pannut merkille, et tä Kallion kirkossa saarnataan Jeesuksesta?” Junkkaala nauraa. – Että se pitää erikseen sanoa!

Ei Raamattu Junkkaalankaan mielestä ole help po kirja. Päinvastoin: sen kanssa saa painia. Kun tu lee siihen ikään, että kaverit ympärillä alkavat kuol la, Raamattua pitää todella ravistella. On kysyttävä, minkä varassa tässä mennään. Mitä Raamattu sitten antaa isoja kysymyksiä poh tivalle? – Minusta tuntuu, että meillä ei ole muuta vas tausta kuin se, että Kristuksen työssä ja syntien an teeksiantamuksessa on se ainoa mahdollisuus täs sä elämässä. Ja kuolemassa. Onko se tyydyttävä vastaus? Junkkaala huokaa syvään. – Siinä määrin kuin tyydyttävää vastausta voi saa da. Elämän ja kuoleman kysymysten edessä on niin paljon avointa, niin paljon vaikeaa. Mutta Jumalan sanan varassa on hyvä mennä silloinkin, kun ei ym märrä. Leif Nummela istuu Helsinki–Vantaan lentoken tän kakkosterminaalin aulassa ja juo kahvia. Num mela on konservatiivikristillisen Uusi tie -lehden päätoimittaja ja kirkolliskokouksen maallikkojäsen. Hänen poikansa on ollut lähetystyössä Japanissa, ja tänään poika palaa kotiin. – Tämä on merkillinen pallo, Nummela sanoo. – Hirveä määrä ihmisiä kärsii suunnattomasti. Ih misten elämä on lyhyt, synkkä ja kurja. Mikä sen tarkoitus on? Sitä Nummela mietti 15-vuotiaana. Hän päätteli, että jos on olemassa Jumala, se muuttaisi kaiken. Kun Nummela tuli uskoon, hän huomasi, että niin se muuttikin. Nummela on tehnyt uransa lähinnä Kansanlähe tyksen leivissä. Kansanlähetys kuuluu niin sanot tuun viidesläiseen ryhmittymään, johon kuuluvat myös Suomen Raamattuopisto ja OPKO. Leif Num mela tajusi nopeasti, etteivät hänen laillaan ajatte levat ole kirkkoon oikein tervetulleita. Hän halusi papiksi, mutta se ei ollut mahdollista. – Tietyllä konservatiivisella vakaumuksella varus tettu ihminen ei voi iloisin ja vapain sydämin tulla vihityksi papiksi tähän kirkkoon. Yksikään piispa Suomessa ei tänä päivänä ole valmis vihkimään si nua, jos vakaumuksesi on, että naispappeus ei ole Raamatun mukaista, Nummela selittää. Se on monien konservatiivien mielestä outoa. Paavalihan toteaa ensimmäisessä kirjeessään ko rinttilaisille selvästi: ”Niin kuin on laita kaikissa py hien seurakunnissa, naisten tulee olla vaiti seura kunnan kokouksissa. Heidän ei ole lupa puhua.” Silti kirkolliskokous hyväksyi naispappeuden vuonna 1986. Kun seinä nousi vastaan, Nummela päätti hakea pappisvihkimyksen Inkerin luterilaisesta kirkosta Venäjältä. Hänellä ei ole pappisoikeuksia Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa.

7.9.2017 | Kirkko ja kaupunki B

Leif Nummela (vas) ja Timo Junkkaala näkevät kirkon tulevaisuuden synkkänä.

Kun puhutaan kirkon jakautumisesta, keskustelu menee nopeasti samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon. Kysymys avioliitosta ei Leif Nummelan mukaan kuitenkaan ole pelkästään kysymys avioliitosta. Pohjimmiltaan kysymys on jälleen Raamatusta. – Sen voisi ilmaista näin, Nummela selittää. – Me tiedämme, mitä Raamattu sanoo tästä. Jos Raamattu on tässä asiassa ihan perusteellisesti väärässä, Raamatun suhteen tulee niin suuri luottamuspula, että kirkko ei selviä siitä. Se repeää. Siltä varalta, että joku ei tiedä mitä Raamattu sanoo, lukekaamme taas Paavalia: ”Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet”, ja niin edelleen. Repeämisiä on Nummelan mukaan käynyt jo esimerkiksi anglikaanikirkossa ja Yhdysvaltain luterilaisissa kirkoissa. Jotkut ehdottavat, että kirkon sisällä voisi suvaita monenlaisia näkemyksiä. Yhdet vihkikööt samaa sukupuolta olevia pareja ja toiset olkoot vihkimättä. Nummelan mielestä malli ei toimi. – Miten hahmotat kirkon, jossa alttarilla yksi pappi vihkii kaksi samaa sukupuolta olevaa pariskuntaa, ja samassa seurakunnassa toinen pappi sanoo,

että tämä on syntiä? Se ei ole uskottavaa. Nummela korostaa, että luterilaisessa kirkossa tehdään myös paljon hyvää. Diakonia auttaa ihmisiä ja hengellisesti laadukasta opetustakin on. Railot vain alkavat käydä aika isoiksi. – Tämä näyttää kirkolta, jossa ongelmat eivät helpotu vaan syvenevät. Leif Nummela kehottaa kuuntelemaan, mistä Suomen luterilaisen kirkon piispat puhuvat, kun he avaavat suunsa mediassa. Turvapaikanhakijoista, yhteiskunnasta, luonnonsuojelusta ja sen sellaisesta. – Eivät siitä, että Jeesus on Jumalan Poika joka kuoli meidän puolestamme ja että meidän pitäisi uskoa häneen päästäksemme taivaaseen. Jos ei usko Jeesukseen, joutuu kuoleman jälkeen helvettiin. Ei ne puhu siitä, Nummela toteaa. Mistä se johtuu? Nummela naurahtaa. – Liian hyvä kysymys. Minä en tiedä. Kohta hän toteaa, että mahdollisia syitä on kolme. Yksi vaihtoehto on, että piispat eivät usko kirkon sanomaan. Toinen vaihtoehto on, että he eivät pidä sitä tärkeänä. Kolmas vaihtoehto on, että he pelkäävät.

– Kaikki kolme ovat äärimmäisen huonoja vaihtoehtoja. Nummela uskoo, että ongelman varsinainen ydin ei kuitenkaan ole kysymys avioliitosta tai edes Raamatusta. Ydinkysymys on kysymys Jumalasta. – Onko Jumala oikeasti olemassa? Onko Jeesus oikeasti ainoa tie hänen luokseen? Jos näistä ollaan yksimielisiä, ollaan jo niin pitkällä, että voidaan alkaa keskustella muusta. Jumala-kysymyksen suhteen kirkko on Nummelan arvion mukaan aika selvillä vesillä. Kyllä papit uskovat Jumalaan. Jeesus-kysymys sen sijaan on monille karikko. – Osallistuin vuonna 2015 Kouvolan kirkkopäivillä paneeliin, jossa oli viisi pappia ja yksi piispa. Yksikään heistä ei voinut seistä sen takana, että Jeesus on ehdottomasti ainoa tie. Niin Jeesus itse sanoo Johanneksen evankeliumissa: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.” Sitä kirkon pitäisi Leif Nummelan mukaan julistaa. Kun joku mainitsee luterilaisen kirkon, ihmisten pitäisi ajatella, että ah, se on se paikka jossa puhutaan koko ajan Jeesuksesta. – Mutta sitä sinä et kuule. ■

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Mari Aarnio, Paula Huhtala

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineisto päivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaat tisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Otso Kantokorpi tapaa ihmisiä työasioissa ”toimistossaan” Coronabaarin terassilla.

Taide on Alastomalle kriitikolle pyhää

uomen taidepiireissä on hahmo, jonka tuntevat kaikki. Hän on taidekriitikko, toimittaja, kolumnisti, kuraattori ja tietokirjailija Otso Kantokorpi. Moni tietää hänen Alaston kriitikko -bloginsa, ja syyskuun alusta hän on kolumnoinut Kirkko ja kaupungin verkkosivuilla Alaston kriitikko vinkkaa -nimikkeen alla. Kantokorpi aloitti bloginsa kymmenkunta vuotta sitten jakaakseen tekstejään laajemmalle yleisölle. – Kävin paljon näyttelyissä, ja ryhdyin raportoimaan niistä. Samalla tämä on ollut tapa jeesata nuoria taiteilijoita, joille merkitsee paljon se, että joku arvioi heidän töitään. Olen myös itse pysynyt näin paremmin ajan tasalla ja nähnyt, mihin suuntaan taide on menossa. Kantokorpi aikoo kertoa kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyvissä kolumneissaan, mitä erilaiset näyttelyt herättävät hänessä. Hän tekee sen paitsi taidetietämyksensä myös omien kokemustensa pohjalta. – Taide on minulle pyhää, koska se käsittelee kaikille tärkeitä kysymyksiä, elämää, kuolemaa ja rakkautta. Kaikkea sellaista, mille ei oikein löydy muuta kieltä, Kantokorpi sanoo.

Taidekritiikki on kuollut, suree lehtemme verkkosivuilla kolumnistina aloittava Otso Kantokorpi. Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

Otso Kantokorpi on kirjoittanut näyttelyarvioita Kirkko ja kaupunkiin vuodesta 2013 lähtien. Hän suree kulttuurijournalismin tilaa: se on hänestä täysin aallonpohjassa. – On pelottavaa, miten mediassa näkyy kaiken henkilöityminen ja viihteellistyminen. Kantokorven mukaan taidekritiikki on oikeasti kuollut – sitä on nykyään niin vähän. Aiemmin näyttelystä saattoi ilmestyä toistakymmentä arvostelua, jolloin siitä oli tarjolla erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä. Kriitikko pitää muutokseen syynä lehtitalojen monopolisoitumiskehitystä. Hän itse lopetti muutama vuosi sitten Alma Median avustamisen, kun hänen juttunsa julkaistiin samanaikaisesti konsernin seitsemässä lehdessä.

Taidekriitikoksi Otso Kantokorpi ryhtyi, koska hän rakastaa taiteen lisäksi kirjoittamista. Kantokorpi oli pitkään Taide-aikakauslehden päätoimittajana, ja hän on kirjoittanut vuosien varrella arvioita moniin eri lehtiin. Lisäksi hän on toiminut yli kymmenen vuotta Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnistina. Kantokorpi on myös kirjoittanut kirjoja taiteesta ja taiteilijoista. 2000-luvulla kuvioihin tuli Viro, ja hän alkoi tehdä oppaita Tallinnassa liikkumisesta. – Pidin Viroa aluksi vain eräänlaisena piilopaikkana, mutta sitten kiinnostuin sen kulttuurista. Nyt työn alla ovat Aino Kallaksen kulttuurimatkaopas, Itä-Viron opas sekä valokuvataiteilija T imo Setälän kanssa taideprojekti Viron vesitornikerrostaloista. Taidenäyttelyjen kuraattorinakin tämä monitoimimies ehtii hääriä. Viimeksi tänä kesänä hän valitsi suomalaisten kuvanveistäjien töitä Virossa pidettyyn kansainväliseen ympäristötaidenäyttelyyn. ■ Lue Kirkko ja kaupungin verkkosivuilta Otso Kantokorven kolumni Alaston kriitikko vinkkaa.

Fingerpori Pertti Jarla

7.9.2017 | Kirkko ja kaupunki

Terapeutti, kirjailija ja kouluttaja

Tommy Hellsten aloittaa jokaisen aamunsa lukemalla hengellisiä tekstejä.

Porvoolainen Tommy Hellsten, 65, on kirjailija, terapeutti ja Ihminen tavattavissa -mentorointiohjelman perustaja. Hellsten ja laulaja-lauluntekijä Tommi Kalenius vierailevat Kallion kirkossa ti 12.9. klo 19. Kasvotusten-illan liput ennakkoon 25 euroa www. lippu.fi/kasvotusten tai 30 euroa ovelta, mikäli paikkoja on jäljellä. Elokuussa 2017 ilmestyi Hellstenin ja opetusneuvos, rovasti Kalevi Virtasen kirja Valo syntyy pimeydessä (Kirjapaja).

Kaikki onkin hyvin Carita-puolison kuolema avasi Tommy Hellstenin sisimpään uudenlaisen taivastietoisuuden. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

KUN TOMMY HELLSTEN on juonut aamukahvin ja sijannut vuoteensa, hän istuu nojatuoliin ja lukee hengellisiä tekstejä. Tekstit auttavat häntä hiljentymään ja keskittymään olennaiseen. Hellsten lukee hitaasti ja kuunnellen, kunnes jonkin lauseen kohdalla syntyy puhuttelun kokemus. Ajatus tulee kohti uudella tavalla. Yksi mukana kulkeneista kirjoista on A. J. Russellin toimittama God Calling (suom. Jumala puhuu). Hellsten luki aluksi ruotsinkielistä käännöstä, mutta lopulta kuluneen kirjan korjaaminen purjeteipillä ei enää onnistunut. HELLSTEN ALOITTI päivittäisen hiljentymisen 1970-luvulla. Jo ensimmäisinä vuosina merkillinen lause kiinnitti hänen huomionsa: ”All is well”, kaikki on hyvin. Aluksi Hellsten ohitti ajatuksen, joka vaikutti runolliselta hömpältä.

KOKEMUKSEN JÄLKEEN Hellsten sai elämänhalunsa takaisin, mutta jokin on muuttunut. Kun Carita kuoli, myös Tommysta amputoitiin jotakin, ja se meni Caritan mukana taivaaseen. Samalla Hellstenille avautui uusi taivastietoisuus, josta hän tuntee syvää kiitollisuutta. Elämään on tullut myös uusi kuuntelemisen paikka. Hellsten käy päivittäin Caritan haudalla ja huolehtii siitä, että siellä palaa aina kynttilä.

ISTOCK

Taivaan tähden

Rakasta vastaantulijaasi

LÄHIMMÄINEN ON niin vaikeasti avautuva sana, että se pitäisi kääntää uudelleen. Sanan lanseerasi aikoinaan Mikael Agricola ABC-kirjan suomennoksessa vuonna 1540: Ele ole wäre todhistaja sinun lehemeises wasta. Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi. Tai Ele pydhe sinun lehemeises honetta. Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta. Kun ensi sunnuntain teemana on rakasta lähimmäistäsi, ketä siinä tarkalleen ottaen pyydetään rakastamaan. Läheisimpiäkö: perhettä ja kavereita? Jeesus kertoo kantansa aika selkeästi. Rakastakaa kaikkia. KaveLähimmäinen rit valitaan, mutta lähimmäiseksi

10.9.

Ärsyttävä lause ei kuitenkaan jättänyt rauhaan. Hellsten ihmetteli, miten kaikki voisi olla hyvin, kun hänellä oli paha olla. Eikö ”kaikki on päin persettä” kuvannut todellisuutta paremmin kuin korulauseet? Vähitellen lause alkoi avautua. Onni ei ollutkaan sitä, että olosuhteet muuttuvat sellaisiksi kuin Hellsten halusi. Olosuhteet ovat jo kohdallaan. Vaikeuksienkin takana on rakkaudellinen tarkoitus ja olento, joka kannattelee Hellsteniä ja näkee vaivaa auttaakseen häntä kasvamaan. Hellsten kutsuu tuota olentoa Jumalaksi. Kesäkuun alussa 2017 Hellsten koki kovan iskun, kun hänen puolisonsa Carita Hellsten kuoli yllättäen verenmyrkytykseen. Rakas elämänkumppani oli poissa vain kolmen vuorokauden kuluttua oireiden alkamisesta.

ENSIMMÄISINÄ VUOROKAUSINA Caritan kuoleman jälkeen elämän jatkaminen tuntui mahdottomalta ja merkityksettömältä. Menetys oli järkyttävä, raastava ja täysin käsittämätön. Oli tapahtunut valtava virhe, kun niin syvä yhteys toiseen ihmiseen katkesi. Sitten Hellsten heräsi aamuyöllä uudenlaiseen todellisuuteen. Jollakin intuitiivisella tavalla hän tunsi ja aavisti Caritan läsnäolon. Hellsten ymmärsi, että raja ajan ja ajattomuuden välillä ei olekaan yhteyden estävä betoniseinä, vaan harso. Hellsten käyttää harson toisella puolella olevasta todellisuudesta sanaa taivas.

synnytään. Rakastakaa vihamiehiä. Sanokaa päivää tuntemattomille. Hymyilkää feissareille. Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin tee niin? Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? Eivätkö pakanatkin tee niin? Lähimmäiset eivät ole sisäpiiriä. Lähimmäiset ovat niitä, jotka juuri sillä hetkellä sattuvat olemaan sinua (fyysisesti) lähellä. Rakasta sitä, joka tänä aamuna odottaa samalla bussipysäkillä. Tai jurottaa umpimielisen näköisenä hississä. Ehdotan uutta käännöstä. Englantilaiset päätyivät aikanaan kään-

tämän lähimmäisen naapuriksi (neighbour). Ruotsissa lähimmäiset ovat kanssaihmisiä (medmänniskor).

Voisiko se meillä olla vastaantulija? OLLI VALTONEN

12 B Kirkko ja kaupunki | 7.9.2017

Gurun opissa Ohjaajana Jeesuslapsen Teresa

Teresan rukous ”Suo, ettei mikään maan päällä

Thérèse Martin syntyi vuonna 1873. Hän m eni 15-vuotiaana Lisieux’ssa, Ranskassa, sijaitsevaan karmeliittaluostariin ja sai siellä nimen Jeesus- lapsen Teresa. Häntä kutsutaan myös P ikku Teresaksi. Hän ehti olla luostarissa yhdeksän vuotta, ennen kuin kuoli 24-vuotiaana tuberkuloosiin vuonna 1897. Hänet tunnetaan elämäkerrallisista kirjoituksista, joissa hän kuvaa hengellistä tietään. Ne on suomennettu nimellä Jeesus- lapsen T eresa. Pieni tie. Omaelämäkerrallisia kirjoituksia. Teresa julistettiin pyhimykseksi jo kuusitoista vuotta kuolemansa jälkeen. Vuonna 1997 paavi julisti hänet kirkon opettajaksi kolmantena naisena Katariina Sienalaisen ja Teresa Avilalaisen rinnalle.

Teresa oli jo pienenä päättäväinen lapsi. Jos hän sanoi johonkin asiaan ”ei”, se tarkoitti sitä. Hän meni mieluummin vaikka koko yöksi yksin kellariin kuin muutti mielensä. Teresan luonteesta kertoo myös tarina hänen lapsuudestaan. Vanhempi sisko oli mielestään jo liian iso leikkiäkseen nukeilla. Hän toi kahdelle pikkusiskolleen korin täynnä nukenvaatteita ja pyysi heitä valitsemaan siitä. Céline – Teresan sisko – pani kätensä koriin ja otti silkkinauhakerän. Teresa empi hetken, ojensi kätensä ja sanoi: ”Minä valitsen kaiken!” 21-vuotiaana Teresa kirjoitti muistelmia lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Niissä hän kertoo, että ymmärsi kyllä, että pyhyyteen johtaa monia teitä ja että jokainen vastaa Jumalan kutsuun omalla tavallaan. Hänen haasteensa kiteytyi kuitenkin lauseeseen: ”Jumalani, minä valitsen kaiken.”

tekisi sieluani levottomaksi ja veisi sieluni rauhaa. Jeesus, pyydän sinulta vain rauhaa ja rakkautta, loputonta rakkautta, joka ei tunne muuta rajaa kuin sinut, rakkautta, joka ei ole enää minä, vaan sinä.”

Jumalalle voit antaa vain oman pienuutesi Ihmisen ei pidä kasvaa, vaan tulla yhä pienemmäksi. Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

Jo varhain Teresa tiesi, mitä kärsimys on. Hän oli toivottu lapsi. Äidin piti kuitenkin antaa hänet parikuukautisena sijaisäidin hoidettavaksi oman terveytensä takia. Teresa oli jo ehtinyt kiintyä sijaisäitiin, kun hänet tuotiin vuoden päästä takaisin kotiin. Äiti kuoli syöpään, kun Teresa oli alle viiden vanha. Teresa valitsi ”toiseksi äidikseen” vanhemman siskonsa Paulinen. Sisko lähti kuitenkin luostariin Teresan ollessa alle kymmenen vanha. Myöhemmin Teresa kirjoitti, että se oli hänelle kuin tikarinisku.

Sitten vanhin sisko Mariekin lähti samaan luostariin. Myös Teresa tahtoi sinne. Hän teki isänsä kanssa jopa pyhiinvaellusmatkan Roomaan saadakseen paavin siunauksen päätökselleen. 15-vuotiaana Teresa oli luostarissa ja sai siellä nimen Jeesus-lapsen Teresa. Luostarissakin hänen oli vaikea valita. Terveysongelmistaan huolimatta hän olisi halunnut olla kaikkea: Jeesuksen morsian, sielujen äiti, sotilas, pappi, apostoli, opettaja ja marttyyri.

Hän itsekin tajusi, että oli hullua toivoa kaikkea. ”Onko yhtään sielua, joka on pienempi ja voimattomampi kuin omani?” hän totesi. Rakkautta hän etsi. Vaikka hän tekisi mitä, vailla rakkautta, se olisi yhtä tyhjän kanssa. Hän oivalsi, että vain valitsemalla rakkauden, hän voi valita kaiken. Mutta mitä hänellä oli annettavanaan? Hän ymmärsi, että hän voi antaa vain oman pienuutensa ja heikkoutensa. Ja mitä lähemmäksi Jumalaa hän pääsee, sitä yksinkertaisemmaksi kaikki muuttuu. Kukaan ei nouse omin voimin taivaaseen. Hänet nostetaan sinne. Siksi ihmisen ei pidä kasvaa, vaan tulla yhä pienemmäksi. Täällä alhaalla kaikki on vain pieniä rakkauden eleitä. ”Ainoa tapani todistaa sinulle rakkaudestani on sirotella kukkia ympärilleni, käyttää jokaista tilaisuutta pieneen uhraukseen, katseeseen tai sanaan, käyttää hyödykseni jokaista vähäpätöistä asiaa ja tehdä tuo kaikki rakkaudesta”, Jeesus-lapsen Teresa kirjoitti. ■

Esko Jämsä

3×

Raamattu testissä

Pettävätkö saumat, väsyvätkö kädet, löytyykö lisävarusteita? Kirkko ja kaupunki vertaili erikokoisia ja -tyylisiä Raamattuja. kirkkojakaupunki.fi/ usko-ja-toivo.

Farkkuraamattu

Miniraamattu

The Raamattu

Tämä Raamattu voisi olla passeli esimerkiksi rippikoulunsa päättäneelle nuorelle. Farkkukankaalla päällystetty ja taskulla ja tikkijäljitelmillä viimeistelty vetoketjullinen kirja kulkee hyvin mukana ja herättää huomiota. Kannen alta löytyy henkilöhakemiston ja mittataulukon lisäksi Katekismus. Uskomattoman pieneen tilaan onkin saatu turboahdettua paljon tavaraa.

Kultainen tekstipainatus tuo muuten vaatimattoman näköisen Miniraamatun kansiin ripauksen glamouria. Ensivaikutelma paljastuu kuitenkin harhaanjohtavaksi. Lisävarusteita on niukasti ja jo ensimmäisen lukukerran jälkeen kansi jää vähän repsottamaan. Toisaalta se antaa vaikutelman konstailemattomasta opuksesta, joka pitää siitä, että sitä luetaan.

Tekonahkakantinen musta Raamattu on klassikko. Kanteen painettu kultainen risti ei jätä arvailujen varaa: kyse on todella Raamatusta. Kokonsa puolesta opus ei ole ehkä paras mahdollinen reissukaveri, mutta esimerkiksi laiturin nokassa Jobin kirjan kertailu onnistuu hyvin. Sitä paitsi kirjasta löytyy 15 kartan värikäs karttaliite. Tuukka Joru

MENOT 7. – 21.9.

Patrik Lindström

7.9.2017 | Kirkko ja kaupunki a

SyysMatin Markkinoilla voi muun muassa tavata Martti Lutherin. Tapahtumaan tuodaan joka vuosi myös jotain uutta ja yllätyksellistä, kertoo talkoolaisena jo vuosia toiminut Jouni Liimatainen.

Historia kohtaa nykypäivän SyysMatin Markkinoilla Perinteiset markkinat järjestetään Espoon tuomiokirkonmäellä jo kymmenettä kertaa. Konkaritalkoolainen Jouni Liimatainen antaa vinkkinsä markkinahumuun.

iireetön tunnelma ja iloinen sorina täyttävät Espoon tuomiokirkonmäen jälleen, kun perinteiset SyysMatin Markkinat levittäytyvät kirkon ympäristöön 16.–17. syyskuuta. Keskiaikaisten markkinoiden ilmapiiri on täällä aivan erityinen, kehuu talkoolaisena toimiva Jouni Liimatainen. – Sen sijaan, että ihmiset kävisivät vain hakemassa lakut kotiin, tänne tullaan koko päiväksi ja osa tulee vielä toiseksikin, hän kertoo. Yksi syy kiireettömyyteen on Liimataisen mukaan monipuolinen ohjelma. Tekemistä riittää koko perheelle onginnasta keppihevostyöpajaan, ja kirkonmäellä pääsee tapaamaan erilaisia kotieläimiä ponista lampaisiin. Musiikista nauttiva Liimatainen vinkkaa omat suosikkinsa tarjonnasta. – Tapahtumassa on mukavia lauluhetkiä, kun miesryhmä Aarteenetsijät kajauttaa oikein sydämensä pohjasta ja entiset riparilaiset laulavat tuttuja lauluja. Musiikin lisäksi Liimatainen odottaa ikoninäyttelyä, jonka äärellä voi käydä välillä rauhoittumassa.

Myös kaikki tapahtuman myyjät on valittu tarkkaan: täältä ei muovikrääsää tai metrilakua löydy. Liimataisen kolmas vinkki SyysMattiin ovatkin ruokapisteet. – Niitä on mietitty paljon, hän lupaa. Liimatainen on osallistunut SyysMattiin vapaaehtoisena jo useana syksynä. Markkinahumun keskellä hän työntelee kahvikärryä tai toimii tuuraajana, jos joku talkoolaisista on sairastunut.

kunnan omaa toimintaa. Luvassa on esimerkiksi hautausmaakierroksia sekä kirkon ja kirkkomaalausten esittelyä. Tapahtuma oli tarkoitus järjestää vain kerran, mutta palautteen perusteella sitä päätettiin jatkaa. Vuosien saatossa tapahtuman suosio on kasvanut ja tarjonta monipuolistunut. – Tänä vuonna uskonpuhdistusteemaa on otettu huomioon. Suomi 100 on esillä valokuvanäyttelyssä, joka esittelee kirkonmäen vaiheita. Lisäksi kirkonmäellä vierailee uusia eläimiä, kun tänne tulee possu ja mahdollisesti käärme nähtäväksi, hän kertoo.

SyysMatin yhteydessä julkaistaan myös uusi hautausmaasovellus, joka esittelee tunnettujen henkilöiSyysMatin Markkinat järjestetään jo kymmenettä den haudat ja merkittävät hautamuistomerkit Espoon kertaa. Alun perin idea syntyi Espoon 550-vuotisjuh- tuomiokirkon hautausmaalla. Sovelluksesta löytyy lylan kunniaksi, kertoo Espoon tuomiohyt esittely kaikista kohteista. kirkkoseurakunnan pappi Alarik Co– Tarkoitus on tehdä espoolaisia hautausmaita tunnetuksi. Hautausrander. Keskiaikainen kirkko ympäristöineen haluttiin jollain tapaa mumaat ovat hoidettuja puistoja, jotka kaan. ovat kaupunkilaisten käytössä, sanoo – Kun tongimme historiaa, löysimverkkoviestintäsuunnittelija Juha RyTänne tullaan koko me tietoja, että kirkonmäki on ollut aihänen Espoon seurakuntayhtymästä. kanaan hyvinkin vilkas markkinapaikKiira Koskela päiväksi ja osa tulee ka, Corander sanoo. SyysMatin Markkinat Espoon tuomiokirkonvielä toiseksikin.” mäellä syyskuun kolmantena viikonloppuna Erilaisten myyntikojujen ja käsityöJouni Liimatainen 16–17.9. Markkinoille on vapaa pääsy. läisten lisäksi haluttiin esitellä seura-

”

MENOT 7. – 21.9.

10 A Kirkko ja kaupunki | 7.9.2017

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Konfirmaatiomessu la 9.9. klo 10. Velskolan Väentupa 3 -rippileirin konfirmaatio. Liturgia ja saarna Marja Malvaranta, kanttori Lea Waaraniemi. House band. Messu su 10.9. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kujanpää, avustava pappi Päivi Linervo, urkuri Päivikki Leinonen, kanttori Marja-Liisa Talja. Kirkkokahvit Pitäjäntuvalla. Pysäkkimessu su 10.9. klo 18 ”Hyvän Paimenen laumassa”. Pappi Tuija Kuusinen ja kanttori Leena Talvio. Hiljaisuutta, rukousta, laulua, ehtoollinen. Kiinnostaako messujen suunnittelu? Kysy lisää: tuija.kuusinen@evl.fi. SyysMatin Markkinoiden kaksikielinen perinnemessu su 17.9. klo 10 ”Kiitollisuus aikojen saatossa”. Saarna Alarik Corander, liturgia Anita Kyönsaari, rippipuhe Heidi Jäntti, urkuri Eeva-Liisa Malmgren, kanttori Petri Koivusalo.

MESSUT KAPPELEILLA Kalajärven kappeli Partiolaismessu su 10.9. klo 12. Särkiniemi, Waaraniemi. Kirkkokahvit. Rinnekappeli Jumalanpalvelus su 10.9. klo 14. Särkiniemi, Waaraniemi. Suvelan kappeli Englanninkielinen messu su 17.9. klo 16.30. Pyhäkouluryhmiä. Kirkkokahvit. www.church.fi. HalleLuja-messu pe 22.9. klo 18. Sami Marte ja Jussipekka Jyväsjärvi. Nuorten suunnittelema ja toteuttama iltamessu kaiken ikäisille. Nuorten houseband.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Su 10.9. klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. HUOM! SU 17.9. englanninkielinen messu poikkeuksellisesti Suvelan kappelissa. Pyhäkouluryhmiä. Kirkkokahvit. www.church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKKO Rukoushetki la 16.9. klo 16. ”Lähimmäiseni”. Pastori Anita Kyönsaari. Laulua, rukousta, hiljaisuutta ja yhteistä psalmilaulua. Luettavaksi tarkoitetun esirukouspyynnön voi

jättää laatikkoon kirkon takaosassa. SyysMatin Markkinat la–su 16.– 17.9. klo 10-16 Tuomiokirkonmäellä. Ks koko ohjelma: www.syysmatinmarkkinat.fi. SyysMatin Markkinoiden avajaiset la 16.9. klo 10 Espoon tuomiokirkon tapulitorilla. Tuomiokirkon ja urkujen esittely la 16.9. klo 12.30 ja klo 14 sekä su 17.9. klo 13 ja klo 14.30. Tuomiokirkon hautausmaa -kierros la 16.9. klo 13 ja klo 15 sekä su 17.9. klo 12 ja klo 14. SyysMatin Markkinoiden päätöshartaus su 17.9. klo 15.30.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Eläkeläiskerho to 7.9. ja 21.9. klo 12.30.

PITÄJÄNTUPA Miestenilta Aarteenetsijät ma 11.9. klo 19. Raigo Liiman: ”Lähimmäinen”.

AURORAN KAPPELI Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Hartaus klo 11. Aikuiset 5 e, lapset 0,50–2 e. Ikoniluento la 9.9. klo 12. Alarik Corander: ”Ihailua, kunnioitusta vai palvontaa”. Pyhät henkilöt ikoneissa. Pienten vauvojen muskarissa tilaa ti klo 11.15–11.45. Ilm. heli.vapaakallio@evl.fi. Kausi 75 e. Eläkeläiskerho ti 12.9. klo 13. Kehitysvammaisten kappeli-ilta ke 13.9. klo 18. Hannapiiri to 7.9. ja 21.9. klo 17. Tuike (6–8-v.)- ja Välke (9–13-v.) -lastenkuorojen harjoitukset to klo 17.30–18.15. 10 puheenvuoroa Reformaation merkkivuonna 2017 to 12.9. klo 19. TT Espoon piispa Tapio Luoma: ”Yksin uskosta, yksin armosta”. Kahvit klo 18.30. Iltaperhekerho ma 18.9. klo 18. Cafe Aurora ma-pe klo 10–14. www.aurorankappeli.fi.

klo 18. Vapaa pääsy. Eläkeläiskerho ma 18.9. klo 13. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Ikäihmisten kerho to 14.9. klo 10.30. Keskiviikon kohtaamispaikka ke 20.9. klo 13. Sisarusmuskarissa tilaa pe klo 11.20–12.00. ILM. taija.karppinen@ evl.fi. Kausi 75 e. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Hopeapiiri eläkeläisille to 7.9. ja 21.9. klo 13. Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 7.9. ja 21.9. klo 15. Kappelilounas ti klo 12–13, 3 e. Alkuhartaus. Käsityö - ja askartelupiiri ti 12.9. klo 10–12. Lähetystyön hyväksi. Teräskukat-eläkeläisryhmä to 14.9. klo 13. Englanninkielinen messu (IEC) su 17.9. klo 16.30. Rukoushetki arkipäivisin klo 12. Sinun kanssasi suomeksi -ryhmä to 21.9. klo 17.30–18.30. Tied. 040 531 1037, pauliina.alanko@evl.fi. Silta – paikka pysähtyä hetkeksi

huojentamaan huolia. Keskusteluapua. Päivystys ti klo 9–11 tai ajanvarauksella: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165. Cafe Suvela ma-pe klo 12–15. www.suvelan kappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Vaeltajan majatalon Taizé-ilta su 10.9. klo 17–19.30. Hiljaisuuden rukoushetki, iltapala. Sami Marte: ”Kuulumisia seurakunnan Taizé-matkalta”. Rukouspalvelu. Lähetyspiiri ma 11.9. klo 14. Kappelilounas ti klo 12–13. Alkuhartaus. Aikuiset 4 e, lapset 0,50–2 e. Äidit vapaalla ti 12.9. klo 18. Mari Mathlin: ”Miten voisin auttaa?” Keskustelua Nepalin kummikohteesta, iltapala. Eläkeläiskerho ke 13.9. klo 13. Café Viheri ma ja ke klo 10–12. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMANKAMMARI Kirpputori ja kahvila ma klo 10–13 ja to klo 10–17, hartaus to 7.9. klo 11.30. Peittopaja ma klo 13–15. Ompelu- ja tuunauspaja to klo 17–19. HUOM! Etsimme uutta vapaaehtoista maanantaipäiville klo 10–13.

vuotta

KAUKLAHDEN KAPPELI

Gospellattarit ma klo 18–19 ja klo 19–20, 11.9. alkaen. Tied. mari. mathlin@evl.fi. Israelilaisia tansseja pohjautuen Raamatun teksteihin ja rukouksiin ti 12.9. ja 26.9. klo 18.45–20. Sisäkengät ja juomapullo mukaan! Tied., p. 09 8050 3516 tai helene.taal@evl.fi. Pelle Miljoona – Tähtivaeltaja to 14.9. klo 18.30. Laulu & laulun tarina – keskusteleva konserttisarja. Kahvit

To 14.9. klo 18 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. Stressitön, ilman pääsyvaatimuksia! Kaikki kuorot ja musiikkiryhmät: www.espoonseurakunnat.fi/web/ musiikki/kuorot /tuomiokirkko.

LAPSILLE JA PERHEILLE Kaikki perhekerhot: www.espoonseurakunnat.fi/toiminta/alle kouluikäiset/perhekerhot/Tuomiokirkkoseurakunta. Pyhäkoulut sunnuntaisin klo 12 Kauklahden kappelissa sekä klo 15 Suvelan kappelissa.

ADVENTINAJAN RETRIITTI Hilan kurssikeskuksessa 15.–17.12. ILM. viim. 28.11 mennessä: Virpi Sutelainen, 040 736 9315. Hinta sis. täysihoidon 90 e espoolaiset ja 140 e muualta tulevat.

SUKKIA ASUNNOTTOMILLE Jos haluat neuloa tai lahjoittaa naisten ja miesten villasukkia/ lapasia jaettavaksi Asunnottomien yönä, voit toimittaa ne PE 13.10. MENNESSÄ Kirkkokatu 10:n vahtimestarille ma–pe klo 9–15 (sukat pussiin ja merkintä ”Asunnottomien yö 17.10.”). Tied. 040 567 4420.

KUVIA VASEMMALLA KÄDELLÄ Avoin ja vastaanottavainen mieli riittää, ei edellytä piirustus- tai maalaustaitoja. Kuvien kautta voi aueta tärkeä oivallus itsestä ja elämästä! Torstaisin klo 18–20 Espoon tuomiokirkon srk-talossa 21.9., 5.10., 19.10., 2.11. ja 9.11. Ohjaajina Kaarina Kajakoski ja Päivi Lavonen. Hinta 50 e. ILM. 12.9. mennessä: 040 5311 040, marja.malvaranta@evl.fi. L10T – Luukkaan evankeliumin 10. luku tähän päivään Suvelassa. Rohkaistu osoittamaan Jumalan rakkautta arjessa! Koulutus: la 7.10. klo 10–17, to 2.11. ja 16.11. klo 17.30– 20.30 ja su 26.11. klo 13.30–15 Suvelan kappelissa. Kouluttaja Mikko Matikainen (KRS). Tied. ja ilm. 27.9. mennessä pastori Marja Malvaranta, 040 5311 040. Hinta 25 e.

Eläkeläiskerho ma 18.9. klo 14. Iltaperhekerho ti 19.9. klo 17.30-19. Israel-laulun ja rukouksen ilta ke 20.9. klo 19. Ylistys- ja rukousilta pe klo 19. www.kalajärvenkappeli.fi.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

KUORO-KAIKILLE

LUUKAS 10 – TAPA ELÄÄ

KALAJÄRVEN KAPPELI

Eläkeläispiiri ma 11.9. klo 13. Kappelilounas ti klo 11–12.30, hinta 4 e. Uskonpuhdistuksen merkkivuoden luentosarja Roomalaiskirjeestä alkaa ti 12.9. klo 18. Ari Kunnamo. Radioraamattupiiri ti 19.9. klo 18.30. Kerhopesä UUSI! päiväkerho 2–6-vuotiaille. Taivaan Isän hetki, ohjattuja touhuja, leikkiä, askartelua ja eväshetki. ENNAKKOILMOITT.: janette.lintula@evl.fi. 1,50 e /kerta. Lisätietoja, p. 09 8050 3954. Chorus Domus -kuoron harjoitukset to klo 18–20. tied. Marja-Liisa Talja, 040 546 5192. www.kauklahdenkappeli.fi

Tied. Hietaniemi, p. 040 763 6599.

PARISTA PERHEEKSI- ILLAT Ensimmäistä lastaan odottaville. Valinnaiset päivät: 7.9., 12.10., 9.11. tai 14.12. klo 17–18.30 Kirkonkympissä. Klo 18.30 kasteinfo. Tied. omasta neuvolasta tai perhetyönohjaajilta: 050 511 0165 tai 040 547 4146. reformaation juhlavuonna

KESKUSTELUAPUA Parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä. Ota yhteyttä perhetyönohjaajiin: outi. wenell@evl.fi, 040 5474 146 ja kirsi. kanerva@evl.fi, 050 511 0165.

MATKA ARMENIAAN 8.9.–14.9.2018. Monipuolinen ja tasokas matkaohjelma. Ks. www. espoonseurakunnat.fi>toiminta> aikuiset>retket ja leirit.

NUORET Isoskoulutus klo 17.30–19 ti Suvelan kappelissa ja ke Auroran kappelissa. Luja Kallio -ilta pe klo 18–22 Suvelan kappelissa. HalleLuja-messu pe 22.9. klo 18 Suvelan kappelissa. Lisätietoja: www.lujakallio.fi.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

7.9.2017 | Kirkko ja kaupunki

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotila: Iivisniemenaukio 1

MESSU Messu su 10.9. klo 11 kirkko. Olli-Pekka Ylisuutari, Irene Erkko, Helena Yli-Jaskari. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Messun jälkeen mahdollisuus tutustua kirkon uusittuihin tiloihin. Velskola väentupa 2 -rippikoulun konfirmaatio su 10.9. klo 14 kirkko. Heikki Lehti ja Heli Ojala. Messu su 10.9. klo 17 Soukan kappeli. Irene Erkko, Timo Lonka. Kirkkokahvit. Messu ja vapaaehtoisten siunaaminen su 17.9. klo 11 kirkko. Jouni Turtiainen, Erkki Kuusanmäki, Elja Puukko. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Kohtaamispaikka-messu su 17.9. klo 17 Soukan kappeli. Erkki Kuusanmäki, Heli Ojala. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Syksyn Kohtaamispaikka-messut su 8.10., 22.10., 5.11. ja 10.12. Hila 2 melonta -rippikoulun konfirmaatio su 24.9. klo 14 kirkko. Heikki Lehti ja Helena Yli-Jaskari.

KONFIRMAATIO OLARIN KIRKKO, OLARINLUOMA 4 Hila 1 su 17.9. klo 14. Olli-Pekka Ylisuutari ja Helena Yli-Jaskari.

DIAKONIA Diakonian palveluaika ma klo 9–10 kirkko, p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappeli, p. 09 8050 6738. Diakoniaruokailu ma ja to klo 12–13 kirkko, lipunmyynti klo 11.30–12.30 ja ti klo 11–12 Soukan kappeli, lipunmyynti klo 10.30–11.30, hinta aikuiset 3 e, 3–14-v. 1 e. Elintarvikejakelu ma–pe klo 9 kirkko, vuoronumeroiden jako kello 8.40.

ASIAA PAPILLE? OstariPastori on tavattavissa kauppakeskus Pikkulaivassa torstaisin klo 13–15. Tule moikkaamaan!

KIRKKO TUTUKSI

ristöstä, kahvitarjoilu.

Uusittuihin tiloihin tutustutaan su 10.9. klo 11 messun jälkeen. Kirkkoherra Jouni Turtiainen ja Espoon seurakuntayhtymän rakennuspäällikkö Benita Sane kertovat kirkon mittavasta peruskorjauksesta.

NUKU, KUOLAA, JOKELTELE… Vauvakirkko su 24.9. klo 15 Soukan kappeli. Mukana pastori Mira Kohijoki, muskariopettaja Anne Pietilä, kanttori Heli Ojala, lapsityönohjaaja Leena Järvinen, lastenohjaajat Kaarina Heinonen ja Satu Nyberg. Kahvitarjoilu.

LAULUKERHO Viritellään äänijänteitä virsien tahtiin ti 12.9. klo 13–14 kirkon musiikkisali. Pullakahvit 1,5 e. Seuraava lauluhetki ti 26.9.

JERUSALEMISTA MAAILMAN ÄÄRIIN – RAAMATUN HELMIÄ

TEE HYVÄÄ OSTAMALLA Toivon Torin syyskausi alkaa to 14.9. klo 12–18, os. Soukankaari 8 B. Otamme mielellämme vastaan lahjoituksia. Kirpputorilla tarvitaan auttavia käsiä lajitteluun, siivoukseen ja myyntiin. Tied. eveliina.roznovski@ evl.fi, 041 518 1244. Onko sinulla ideoita? Suunnitellaan kirpputorimme toimintaa yhdessä ti 19.9. klo 14 Soukan kappeli. Tied. Eveliina Rožnovski 041 518 1244 ja Teija Moilanen 040 728 7478.

VAPAAEHTOISEKSI? Kirkkoväärtin toimintaan tutustutaan la 16.9. klo 10–14 kirkko. Tied. ja ilm. viim. ma 11.9. inkeri.oinonen@ evl.fi, 050 583 6883. ArkiYstävä-kurssi la 30.9. Matinkappeli, Liisankuja 3. Tied. ja ilm. saija. vaatainen@evl.fi, 050 372 8873.

UUSI HARRASTUS? Posliinimaalarit ma klo 12–15 Soukan kappeli, alk. 11.9. Tied. Päivi Sievinen 050 594 1115. Lukupiirissä Elena Ferranten kirja Loistava ystäväni ke 19.9. klo 18 kirkko. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

Raamattukodista vieraina Mirja ja Halvor Ronning ti 26.9. klo 18.30 kirkko. Järj. Espoonlahden srk ja Espoon vapaaseurakunta.

MUSIIKKI VOIMAVARANA Ikäihmisten teematilaisuus to 28.9. klo 13 Soukan kappeli. Hartaus ja kahvitarjoilu (1,5 e).

ILOA JA ELOA ELÄMÄÄN Ikäihmisten kerhoissa keskustellaan eri aiheista, kahvitellaan (1,5 e) ja pidetään pieni hartaus. Ma klo 10–11.30 kirkko ja klo 12.30–14 Kaskikappeli. Ke klo 13.30–14.30 Puistokartanon palvelutalo. To klo 13–14.30 Soukan kappeli ja klo 14.30–16 Mäntykappeli, alk. 14.9. Käsityökerho ma klo 13–15 Soukan kappeli. Hartaus- ja keskustelupiiri pe klo 14–15 Merikartanon palvelutalo, Tyrskyvuori 6. Tied. Eija Siivonen, 041 534 1706.

ruokailun ääressä. Opetukset dvd-levyltä, opettajana Alfan isä Nicky Gumbel. Tied. ja ilm. vesa.ojala@iki. fi, 050 330 5817.

MARS, LEIRILLE!

NUORET

HARRASTEKERHOISSA TILAA

Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta. Nuorten illat Sodessa pe 17–22, poikkeukset netissä.

RETKI PERHEILLE Syksyinen perheretki la 30.9. klo 10–15 Villa Hvittorpiin. Yhdessäoloa ja askartelua, leikkiä, syömistä ja hiljentymistä. Hinta 10 e/aik., 5 e/yli 3-v. lapsi. Ilm. 21.9. menn. maija. aapakari@evl.fi, 050 523 4121.

VIRTAA VÄLILLÄMME Parisuhdeperheleiri 13.–15.10. Velskolassa. Käsitellään vuorovaikutustaitoja ja tuetaan suhteen myönteisiä puolia. Lastenhoito järjestetty aikuisten ohjelman ajan. Maksu 120 e/pari, 30 e/yli 3-v. lapsi. Ilm. viim. 21.9., linkki sivulla Espoonseurakunnat – Seurakunnat – Espoonlahti. Tied. juhana.malme@evl.fi, 040 533 7808.

Luther-elokuva ke 20.9. klo 18.30 kirkko. Vapaa pääsy, K-11. Elokuva kertoo uskonpuhdistaja Martti Lutherista, kesto 2 tuntia. Tarjolla iltatee.

LUUKAS 10 – TAPA ELÄÄ L10T on innostava ja käytännöllinen tapa seurata Jeesusta. Kokoontumiset Soukan kappelissa ke 20.9., 27.9., 4.10., 1.11., 8.11. ja 15.11. klo 18–20. Tied. eveliina.roznovski@evl.fi, 041 518 1244.

SUKUPOLVIEN SOUKKA Avoimet ovet Soukan kappeli la 23.9. klo 12–16. Okra ja kanttori Helena Yli-Jaskari esittävät pop-up-laulelmia, yhteislaulua, kuvakavalkadi Soukasta ja lähiympä-

Katso sivu www.sodesode.fi ja ilmoittaudu. Tied. Maija 050 523 4121.

KURSSI KERHONOHJAAJILLE ABC-kurssi 7.–8.lk. tytöille ja pojille alkaa to 14.9. klo 17–18.30 Sodessa, Soukantie 13. Tutustutaan harrastekerhoihin ja harjoitellaan niiden ohjaamista. Tied. ja ilm. www. sodesode.fi. Laura Malme 040 546 5196 ja Tuula Olli 040 838 1707.

KASTEPÄIVÄ MIKKELINPÄIVÄNÄ Pienet vauvat ja vähän isommatkin lapset voi tuoda kastettavaksi Espoonlahden kirkkoon tai Soukan kappeliin su 1.10. Seurakunta tarjoaa kasteperheelle ja noin 10 vieraalle kakkukahvit. Varaukset Espoon seurakuntien palvelukeskus ma–pe klo 9–15 p. 09 8050 2601.

Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä to 7.9., 5.10., 2.11. ja 30.11. klo 18–20 Kaskikappeli. Tied. ja ilm. inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883. Kolme iltaa kristittynä elämisestä: Kristitty ja Pyhä Henki ti 12.9. klo 18 Soukan kappeli, Erkki Kuusanmäki. Muut illat 10.10. ja 24.10. Raamattua luihin ja ytimiin pariton viikko to klo 18 kirkko, kirkkoherra Jouni Turtiainen. 14.9. Hoosea – Pohjoisen profeetta, johdanto-osa. 28.9. Israelin kihlajaiset (Hoosea 1–3). Krito I ti 26.9.–28.11. klo 18.30 kirkko. Kirjan Toiveena sisäinen paraneminen voi lainata tai ostaa seurakunnalta. Tied. ja ilm. Yki Leinonen, 0500 406 924. Alfa-kurssi alkaa to 28.9. klo 18.30 kirkko, paritt. vkot. Opetusta, keskustelua ja yhdessäoloa kevyen

Menokasvo

Alfa-kurssi vei Sonja Holapan harppauksen lähemmäksi Jumalaa Olet käynyt Alfa-kurssin ja nyt olet samaisen kurssin vetäjänä. Miten kiinnostuit aiheesta, Sonja Holappa? Halusin keskustella elämän tarkoituksesta ja uskonasioista muiden näistä asioista kiinnostuneiden kanssa. Alfa-kurssi tarjosi siihen hyvän tilaisuuden.

Onko kurssi tarkoitettu tosiuskovaisille? Kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka etsivät elämän tarkoitusta ja haluavat selvittää tai selventää suhdettaan Jumalaan ja kristinuskoon. Se sopii siis ainakin usko-

nasioista hiljattain kiinnostuneille, ateisteille tai vaikka vain tiedollista sisältöä etsivälle. Tosiuskovakin huomaa vasta-alkajan voivan opettaa häntä. Millaista Jumala-kuvaa kurssilla välitetään? Se välittää kuvaa Jumalasta, joka kutsuu ihmisiä yhteyteensä poikansa Jeesuksen kautta. Onko kurssilla lupa epäillä ääneen? Ilman muuta. Kurssilla ei tarvitse tunnustautua minkään uskonnon edustajaksi. Epäileminenkin on eräänlaista etsintää ja hapuilua Jumala yhteyteen. PAULA HUHTALA Alfa-kurssi alkaa ti 19.9. Tapiolassa (ilm. Anu Ristimäki p. 050 322 3520), ti 19.9. Leppävaarassa (ilm. Markku Kojo p. 040 747 1494) ja to 28.9. Espoonlahdessa (ilm. Vesa Ojala p. 050 330 5817). www.espoonseurakunnat.fi/alfa

JUKKA GRANSTRÖM

Mitä kurssi merkitsi sinulle? Paljon. Se oli merkittävä askel lähemmäksi Jumalaa ja Jeesusta. Kurssilla papit ja muut puhujat alustivat kristinuskoon liittyvistä aiheista omakohtaisilla kokemuksilla höystettynä ja sen jälkeen aiheista pääsi keskustelemaan ryhmässä. Molemmat olivat todella tärkeitä osia kurssia.

Syyslomaleiri 3.–7.-lk. tytöille ja pojille Hvittorpissa. Ilm. www. sodesode.fi. Leirimaksu 50 e.

KIINNOSTAAKO KRISTINUSKO?

KESKIVIIKKONA KIRKOLLE

MENOT 7. – 21.9.

12 A Kirkko ja kaupunki | 7.9.2017

Leppävaaran seurakunta Toimisto: Alberganesplanadi 1, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531. Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1.

MESSUTJA HARTAUDET Hiljainen rukousaamu pe 8.9. ja 15.9. klo 7.45 KilonRisti. Syyskauden avausmessu ja kirkkokahvit su 10.9. klo 11 Leppävaaran kirkko. Vapaaehtoiset siunataan tehtävään. Mukana seurakunnan työntekijöistä koottu orkesteri. Alanne, K. Salo, Noponen. Hengähdä hetki – hiljainen rukoushetki ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko. Viikkomessu ke 13.9. klo 13 Leppävaaran kirkko. Koskela, Hyry. Messu ja kirkkokahvit su 17.9. klo 11 Leppävaaran kirkko. Raunu, Koskela, Hyry. Messu ja kirkkokahvit su 17.9. klo 13 Karakappeli. Pöyri, Hyry.

ARKIN PAJA ”SYKSYN SATOA” La 9.9. klo 10–13 Lasten kappeli Arkki. Askartelupaja sopii niin per-

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko, Olarinluoma 4: Hvittorp I -rippikoulun konfirmaatio la 9.9. klo 10–12. Liturgia ja saarna Sirpa Tolppanen, avustava pappi Antti Malinen, avustava pappi Antti Kruus, nuorisotyönohjaaja Suvi Kaikkonen, kanttori Sanna Franssila. Hvittorp II -rippikoulun konfirmaatio la 9.9. klo 14. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Jarmo Jussila, avustava pappi Antti Malinen, yhteisötyöntekijä Iisa Lehtinen, kanttori Sanna Franssila. Messu su 10.9. klo 10. Messun yhteydessä Heponiemen rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Sirpa Tolppanen avustava pappi Marjo Parttimaa, avustava pappi Jarmo Jussila, nuorisotyönohjaaja Timo Kekkonen, kanttori Päivi Hakomäki. Messu su 17.9. klo 10. Liturgia ja saarna Mia Wrang, avustava pappi Jussi Koski, kanttori Päivi Hakomäki, Inna Vintturi, huilu. Matinkappeli, Liisankuja 3: Messu su 10.9. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Malinen, kanttori Sari Rautio. Riku Salminen, laulu. Tankkauspaikka ti 12.9. klo 16. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, diakoni

heen pienille kuin isoille. Teemana syyssato ja kiitollisuus. Toiminnallinen kirkkohetki klo 11.30. Kahvia, mehua ja pullaa.

KOULULAISTEN SYYSLEIRIT Nyt on mahdollisuus kokea leirielämää: nuotion loimua, uusia kavereita, leikkejä, hartauksia ja ulkoilua! Leirin hinta 35 e sis. kuljetuksen, täysihoidon ja tapaturmavakuutuksen. 4.–6.-luokkalaisten leiri 22.–24.9. Hvittorp. Ilm. viim. 10.9. www.nuortensiipi.fi. 1.–3.-luokkalaisten leiri 27.–29.10. Hila. Ilm. viim. 15.10. www.nuortensiipi.fi.

VARTTUNEEN VÄEN TOIMINTA

Sley:n raamattuja lähetyspiiri kerran kuukaudessa, to 14.9. klo 13–14.30 Leppävaaran kirkko. Mukana piirivastaava, pastori Tapio Kiviranta. Päiväraamattupiiri to klo 14–15 Karakappeli, alk. 14.9. Heprealaiset tanssit to klo 18 Perkkaan kappeli, alk. 14.9. Hinta 3–4 e/ kerta. Katso koko tarjonta www.espoonseurakunnat.fi/letoiminta.

KUOROT

Lisää musiikkiryhmiä: www. espoonseurakunnat.fi/letoiminta.

SYNTISTEN VEISUUT ti 19.9. klo 18 Ravintola Base, kauppakeskus Sello. Iskelmät, ikivihreät kansanlaulut ja virret ovat osa suomalaista sielunmaisemaa ja perintöä. Miltä mahtaa kuulostaa ”Satumaa” yhteislauluna Ravintola Basen juhlateltassa? Tule mukaan kokemaan! Laulattamassa Leppävaaran seurakunnan bändi.

Kuoro Kaikille joka toinen ke klo 18.30–19.45 Leppävaaran kirkko, 13.9. Mattanja-kuoro joka toinen ma klo 18–20 Lasten kappeli Arkki, alk. 18.9. Ylistystä, gospelia, messulauluja.

ALFA-KURSSI

DESIGN & VINTAGE -KIRPPUTORI

ELÄKELÄISTEN KERHOT

ti klo 18–20 Leppävaaran kirkko (19.9.–28.11.) Epäile, etsi, tutustu! 10 viikon mittainen Alfa on helppo tapa tutustua kristinuskoon, saada uusia ystäviä ja pohtia uskoa ja elämää

Varttuneen väen kerhot Avoimia ryhmiä varttuneelle väelle. Yhdessäoloa, hartaus ja kahvitarjoilu. Ti klo 13–14.30 Karakappeli ja to klo 13–14.30 Perkkaan kappeli, alk. 12.9. Kahvila eläkeikäisille joka toinen ma klo 13–14.30 Leppävaaran kirkko, alk. 25.9.

AIKUISTEN PIENRYHMÄT Uutun raamattupiirit ma klo 18 Uuttu, alk. 11.9. Raamattupiiri ma klo 18.15 Leppävaaran kirkko, alk. 11.9. Naisten Pankin kirjallisuuspiiri kerran kuukaudessa, ti 12.9. klo 18 Leppävaaran kirkon Olotila. Lectio Divina -raamatuntutkistelu joka toinen to klo 10–11.30 Karakappeli, alk. 14.9. Aamupäivän hetki Raamatun tekstin äärellä. Kahvia ja voileipää. Pastori Merja Alanne.

Kristiina Huotari. Messu su 17.9. klo 12. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttori Mikko Niinikoski. Olarin kappeli, Kuunkehrä 4: Messu su 10.9. klo 12. Liturgia ja saarna Marjo Parttimaa, kanttori Päivi Hakomäki. Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin 7.9. alkaen. Etkot klo 18, jolloin tarjolla ruoka pieneen hintaan. Rento messu klo 19, jonka musiikista vastaavat risteysmuusikot. Messussa lauletaan virsien lisäksi uutta hengellistä musiikkia. Messun jälkeen jatkot klo 21 asti. Risteys on tarkoitettu kaikenikäisille raikkaasta ja yhteisöllisestä toteutustavasta pitäville. Leikkihuone avoinna etkojen ja messun ajan. Liikuttava perhemessu la 9.9. klo 10. Liturgia ja saarna Inari Varimo, kanttori Päivi Hakomäki. Messun jälkeen lounas ja perhetapahtuma.

PERHEPÄIVÄ La 9.9. klo 10–13, Chapple, Iso Omena. Liikenneturvallisuuteen liittyviä pelejä, leikkejä ja tehtäviä. Laatikkoautoajelua, kasvomaalausta, leikkitila avoinna. Liikuttava perhemessu klo 10. Lounas klo 11 (aikuiset 3 e, lapset ilmaiseksi).

SUOMI SADOIN SANOIN Monien kulttuurien satavuotias Suomi ja Espoo on tutustumisen arvoinen! Seurakunnan ja yhteistyötahojen illassa yhteislauluja, intialaista tanssia, venäläis-suomalaista runoutta sekä makuja maailmalta -ruokatarjoilu. Chapple, Iso Omena ke 13.9. klo 18.

Tule myymään ja ostamaan hyväkuntoisia ja laadukkaita astioita, tekstiilejä, koriste- ja sisustusesineitä. La 23.9. klo 10–13 Chapple, Iso Omena. Myyntipöytä 10 e Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. TIEDUSTELUT JA PÖYTÄVARAUKSET: paula. bruce-haatainen@evl.fi.

ARKIYSTÄVÄ-KURSSI Tule mukaan diakonian vapaaehtoistoimintaan! Syksyn ArkiYstävä-kurssi Matinkappelilla (Liisankuja 3) lauantaina 30.9., klo 10–15. Hinta 5 e, sisältää aamupalan ja lounaan. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: vapaaehtoistyön diakoni Saija Väätäinen 050 372 8873.

SYYSSEIKKIS-LEIRI Leiri 1–7-luokkalaisille syyslomalla 16.–18.10. Velskolassa. Luvassa puuhailua sisällä ja ulkona, käden taitoja, leikkejä, hartauksia, iltaohjelmia ja suuri iltaseikkailu! Vanhemmille leiriläisille myös omaa, erillistä ohjelmaa. Hinta 35 e. LISÄTIEDOT anne.sarasmaa@evl.fi; 040 551 4426 Ilmoittautumisaika 30.9. saakka.

Ma klo 13 Matinkappelilla. Ti klo 13 Olarin kappelilla. To klo 13 Olarin kirkolla. Pe klo 14.30 Haukilahden palvelukeskuksessa (Haukitalo), Haukilahdenkatu 6 (tiedustelut Tanja Puhakka 050 361 3357).

RYHMIÄ AIKUISILLE Sinkkupiiri - ilta yksin eläville pe 8.9. klo 17.30–19.30 Matinkappeli. Aiheena Uskonelämä ja sen hoitaminen. Hiljaisen rukouslaulun ryhmä ti 12.9. klo 18–19.30 Matinkappeli. Vetäjä Raisa Saloheimo, 09 803 4239. Aikuisten arkikahvila Olarin kappelilla ke klo 13–14.30: 13.9., 4.10., 25.10., 15.11., 13.12. Lisätietoja: vapaaehtoistyön diakoni Saija Väätäinen, 050 372 8873. Virsistä voimaa -ryhmässä veisataan virsiä ja keskustellaan niistä to 14.9. klo 14–16. Kahvitarjoilu. Piirin vetäjä Terttu Laiho 040 703 5167. Lukupiiri to 21.9. klo 18. Kirjana Cecilia Samartin: Mofongo. Lukupiiri keskustelee ennalta ilmoitetusta kirjasta kerran kuukaudessa.19.10. on

rennossa hengessä. Ilm. marjatta. ruokolainen@luukku.com, Markku Kojo 040 747 1494 tai tule suoraan mukaan.

VASEMMAN (TAI OIKEAN) KÄDEN MAALARIT la 30.9 klo 12–17 KilonRisti. Ryhmässä työskennellään varta vasten väärällä kädellä. Tavoitteena on ilmaista maalaamalla erilaisia tunteita ja ajatuksia. Hinta 15 e Naisten Pankin hyväksi. Ilm. viim. viikkoa ennen: 040 531 1059, inkeri.juvela@ evl.fi.

PIISPA KYLÄSSÄ Tervetuloa kohtaamaan! Piispa Tapio Luoma vierailee Leppävaaran seurakunnassa piispantarkastuksen yhteydessä 25.9–1.10. Kelpaanko minä? – Ilta piispan seurassa ma 25.9. klo 18 Leppävaaran kirkko. Suorituskeskeisyys, syrjintä, mielenterveys. Nuoret kysyvät. Mitä vastaa piispa? Liekki-bändi ja Kuiske. Limua & popparia. Kirkon myytinmurtajat to 28.9. klo 17 Sellon kirjasto. Piispa Tapio Luoma ja Kirkko & Kaupungin päätoimittaja Jaakko Heinimäki ottavat kantaa myytteihin uskosta, tiedosta ja kirkosta. Mitkä myytit pitävät? Mitkä murtuvat? Yleisökeskustelu & kahvitarjoilu. Mikkelinpäivän perhemessu ja juhlakahvit su 1.10. klo 11 Leppävaaran kirkko. Seuraa somessa ja verkossa! espoonseurakunnat.fi/leppavaara facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk

kirjana Lauri Viita: Entäs sitten, Leevi. Olet tervetullut mukaan vaikka et olisikaan lukenut kirjaa. Vetäjä Liisa Riikola 040 560 2247. Aikuisten yhteislauluillassa pääset voimaantumaan ja laulamaan yhdessä toivottuja lauluja. Olarin kirkon kerhosiiven monitoimisalissa joka tiistai klo 18–19 (Ei ti 19.9. eikä ti 5.12.). Lisätietoja Minna Halmetoja, minna.halmetoja@kolumbus.fi, 040 488 7157. Sanan ympärillä -ryhmä tiistaisin klo 12.30–14, Matinkappeli Ryhmä lukee edellisen sunnuntain Raamatun tekstit ja keskustelee niistä. Vetäjä Tarja Valtonen 0500 403 852. Kahvitarjoilu. Hiljaisen rukouksen tunti ke klo 10.45–11.45 Matinkappelin kappelisalissa. 11.10., 29.11. ja 13.12. paikkana on poikkeuksellisesti takkahuone. Aamurukoustunti pe klo 8.30–9.30 Matinkappeli. Yhteyshenkilö Hannele Selesvuo 050 553 2330. Lähetyspiiri to 7.9. klo 15–16.30 Matinkappeli. Lisätietoja: markus. silvola@evl.fi.

OLARIN SENIORILAULAJAT Olarin seniorilaulajat aloittaa syyskauden Olarin kirkolla to 14.9. klo 11. Mukaan otetaan uusia laulajia. Lisätiedot kanttori Mikko Niinikoski, p 040 506 3779.

KOULULAISTEN KERHOT ALKAVAT! Ilmoittaudu kokki-, taide-, tanssi-, sportti- ym. kerhoihin. Katso lisää: www.niittykappeli.net.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Syntisten veisuut Basessa Iskelmät, kansanlaulut ja virret ovat osa suomalaista sielunmaisemaa. Tiistaina 19. syyskuuta voit antautua ravintola Basen juhlateltassa Satumaan ja muiden yhteislaulujen vietäväksi. Laulattamassa Leppävaaran seurakunnan bändi, Kullervo Latvanen ja Timo Salo. Ti 19.9. klo 18 Syntisten veisuut ravintola Base, kauppakeskus Sello, Leppävaarankatu 3-9.

SyysMatin Markkinoilla kymppisynttärit SyysMatti valloittaa Espoon tuomiokirkonmäen 16–17. syyskuuta. Elämyksiä ja tekemistä kaikenikäisille. Alueella muun muassa kotieläimiä, uniikkeja käsitöitä, käsityöläisnäytöksiä, teemapolkuja ja herkkuja. SyysMatin Markkinat la–su 16.–17.9. klo 10–16. Ohjelma: syysmatinmarkkinat.fi

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10– 16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse 09 512 3710 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT KAUNIAISTEN KIRKOSSA Kaksikielinen messu su 10.9. klo 10, Grani Lähiavun kirkkopyhä. Anne Huoponen ja Ulrik Sandell. Pirjo Luoma ja Catherine Granlund avustavat, kanttorina Anna Marte. Messun musiikkimausteena kongolaisia rytmejä ja sointuja: Marie Abwe ystävineen. Kirkkokahvit. Su 17.9 klo 10 messu, saarna Hanna Vanonen, liturgia Anna-Kaisa Tuomi ja kanttorina Mikko Nurmi. Kirkkokahvit. To 21.9. klo 19 Granut-messu Anne Huoponen, Sonja Holkerinoja ja Tiro Rohkimainen & nuorten messubändi.

KÄVELE NAISELLE AMMATTI -TAPAHTUMA Su 10.9. klo 16–19. Lähtö- ja paluupaikkana on Kauniaisten kirkko, reitti kiertää Gallträskin ympäri. Tapahtuman osallistujat tukevat haluamallaan summalla kehitysmaiden naisia Kirkon Ulkomaanavun Naisten pankin kautta. Yhden ammatin hinta on 30 e. Lisät. ja ilm. linkki: kauniaistenseurakunta.fi. Ilm. myös anne.huoponen@evl.fi, p. 050 590 8308 tai kauniaisten.suom. srk@evl.fi.

7.9.2017 | Kirkko ja kaupunki a

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

Messut Konfirmaatiomessu la 9.9. klo 11 Tapiolan kirkko. Tiihonen, Malkamäki. Hilan rippikoulun konfirmaatio. Messu su 10.9. klo 10 Tapiolan kirkko. Salmensaari, Malkamäki. Törmälän rippikoulun konfirmaatio. Kävele Naiselle Ammatti Messu su 10.9. klo 18.30 Tapiolan kirkko. Kävely klo 17 ja iltapala ennen messua. Anglikaaninen messu englannin kielellä su 10.9. klo 12.30 Tapiolan kirkko. Viikkomessu ke 13.9. klo 8 Tapiolan kirkko. Salmensaari, Jurmu. Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä. Kirkkokahvit ja aamupuuro. Konfirmaatiomessu la 16.9. klo 11 Tapiolan kirkko. Hero, Forsberg. Hvittorpin rippikoulun konfirmaatio. Messu su 17.9. klo 10 Tapiolan kirkko. Tiihonen, Forsberg. Koivikon rippikoulun konfirmaatio. Viikkomessu ke 20.9. klo 8 Tapiolan kirkko. Tiihonen, Malkamäki. Kirkkokahvit ja aamupuuro. Keskipäivän rukous arkipäivisin klo 12 Tapiolan kirkko. Pyhäkoulu su klo 10 alk. 10.9. Tapio-

lan kirkko. Alle 4-v. aikuisen kanssa.

Häivähdys pyhää Lounaskonserttisarja parittomilla viikoilla alk. ke 13.9. klo 12 Tapiolan kirkossa. Alina Pettinen, piano ja Pyry Paunio, piano. Bach, Chopin, Englund, Salmenhaara. Konserteissa esiintyvät Espoon Musiikkiopiston nuoret taitajat. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle. Vapaa pääsy.

Keskiviikkokerho Markuksen evankeliumi ke 13.9. Tapiolan kirkko. Teatteri tulee keskiviikkokerhoon. Pauli Mahlamäki, Tornion kaupunginteatteri. Kahvi n. klo 12.30 lounaskonsertin jälkeen. Ohjelma klo 13. Maan äidit. Ensimmäisten presidenttiemme puolisot ke 20.9. Tapiolan kirkko. FM Maija-Liisa Kaistila. Kahvi Keskipäivän rukoushetken jälkeen. Ohjelma klo 13.

Sanan ja rukouksen ilta Raamattuopetuksesta vastaa rovasti Heikki Hilvo, ke 20.9. klo 18 Tapiolan kirkko. Iltatee klo 17.30. Iltaan liittyy Rukouksen huone pe 15.–20.9., Kirkkopolku 4.ssa kirkon aukioloaikoina.

Rautio, sello ja Naoko Ichihashi, piano su 24.9. klo 16, Tapiolan kirkko. Ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavulle. Vapaa pääsy.

Rukouksen huone pe 15.–20.9., Kirkkopolku 4.ssa kirkon aukioloaikoina.

Toivon puun istutus

Leijonaemot, ryhmä erityislasten vanhemmille. Seuraavat kokoontumiset ovat ma 18.9., 30.10. ja 27.11. klo 17.30–19.30, Tapiolan kirkko. Tied. ja ilm. ma–to klo 10–14 Janet Grundström, 040 487 7209. Sururyhmä alk. ma 16.10. Tapiolan kirkolla. Ohj. pastori Katja Hero, 050 583 6909. Ilm. diakoniatoimisto 040 531 1011.

Istutamme reformaation merkkivuoden kunniaksi Toivon puun, koivun, ke 27.9. klo 18.30 Otaniemen kappelilla, Jämeräntaival 8. Messu klo 19. Messun jälkeen iltapala.

Mitä profeetat ovat kertoneet? Raamattuopetussarja ke 27.9. klo 18.30 Tapiolan kirkolla. Jesaja, 11.10. Hoosea ja 25.10. Jeesus. Opettajana pastori Jukka Norvanto. Tarjoilu alk. 18. Virkistysviikonloppu Hvittorpissa pe–su 27.–29.10. Lähtö Tapiolasta pe klo 16, paluu su n. klo 14. Hinta 45 e. Tied. ja ilm. diakonissa Kaija Aspholm, 040 533 9593.

Kokoontumisia

Hyväntekeväisyyskonsertissa Erkki

PERHEKERHO

Raamattuja näyttelyyn

KYRKOSYFÖRENINGEN

Torstaisin klo 10 Sebastoksessa.

Raamattunäyttelyyn 1.–8.10. kirkolla kootaan seurakuntalaisten omia Raamattuja, virsikirjoja ym. hartauskirjoja. Kirjoja voi tuoda ennakkoon työntekijöille tai virastoon. Lisätietoja anne.huoponen@ evl.fi, p. 050 590 8308. Vapaaeht. päivystäjäksi näyttelyyn voi ilm. Pirjo Luomalle, 050 301 7028.

ON 13.9 och 20.9 i övre brasrummet kl.13.30.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Kausi alkaa ma 11.9. klo 12.45 hartaus ja kahvila klo 13–15 Sebastoksessa. Syyskaudella joka ma.

MARTAT JA MARIAT To 14.9. klo 12 kansainvälisen työn ja lähetyksen ryhmä kirkon yläsalissa.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 18.9. klo 18.30 Sebastoksessa.

Hyvän tuulen ystäväkerho Ti 19.9. klo 13 kirkon yläsalissa. Kirkkojemme vaivaisukot, kirkkoneuvos Pertti Mäkeläinen.

Oikeudenmukaisuuden ja rauhan edistämiseksi lähialueilla ja maailmanlaajuisesti. Tule mukaan toimintaan. KVR-kokoukset ke 20.9., 18.10. ja 22.11. klo 18–20 Tapiolan kirkolla.

Syksyisiä säveliä sellolla ja pianolla

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl. 10–16, tfn 09 512 3722, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 10.9 Tvåspråkig högmässa kl. 10. SÖ 17.9 Högmässa kl. 12.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 7.9 och 14.9 i övre brasrummet kl.13.30.

TISDAG 12.9 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30-11. Tisdagsträff i övre salen kl. 13.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Under ytan, grupp för ungdomar i Klubb 97 kl.16. Damkören Grazia i övre brasrummet kl. 18.

Vertaistukea

Vakavasti sairaille

Hanna-rukouspiiri alk. ma 11.9. klo 18.30, Tapiolan kirkko. Naisten rukouspiiri, jossa kannetaan maailman naisia Jumalan eteen rukouskalenterin aiheiden mukaan. Parittomat viikot. Laudes-rukoushetki ti klo 8 Kirvuntie 18 C, Laajalahti. Miesten raamattupiiri ti 19.9., 3.10., 17.10., 7.11., 21.11., 5.12. ja 19.12. Tapiolan kirkon Hiljaisessa huoneessa. Israel-rukouspiiri alk. to 14.9. klo 13, Tapiolan kirkko, Hannele Lehtinen. Perjantai-illan rukouspiiri joka pe klo 18.30. Kirkkopolku 4:n kerhohuoneessa.

Kansainvälisen Vastuun Ryhmä

FREDAG 15.9

små och stora. Ahlbeck, Kronlund. Hagalunds kyrka kl. 14 konfirmation av Solvalla 2-skriftskolan. Ahlbeck, Hätönen, Kronlund.

Andakt för ungdomar i kyrkan kl. 17.15 Skribaåterträff i Klubb 97 kl. 18.

UNGDOMSMÄSSA

SÖNDAGSSKOLA

ORGELKONSERT

SÖ 17.9 i Klubb 97 kl.12.

To. 14.9. kl. 18–20. Esbo domkyrka. Marianne Gustafsson-Burgmann, Sibelius-Akademins doktorskonsert. Fritt inträde.

TISDAG 19.9 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Damkören Grazia i övre brasrummet kl. 18.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–15, tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HögMÄSSoR Sö.10.9. Esbo domkyrka kl. 12.15 konfirmation av Vällskog-skriftskolan. Norkko, Wikman. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 10.30. Jäntti, Hätönen. Kyrkkaffe. Sö.17.9. Esbo domkyrka kl. 10 (OBS tiden!) Höst-Mattsmarknadens tvåspråkiga högmässa. Jäntti, Malmgren m.fl. Karabacka kapell kl. 10. Rönnberg, Hätönen. Kyrkkaffe. Hvittorps kapell kl. 10 mässa med

On. 20.9. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 19.

SAMTALSGRUPPER Ti. 12.9 kl. 18.30–20. Bönekvarten och samtal om kristen tro. Olars kyrka, svenska sidan. I Bönekvarten ber vi för varandra och oss själva, för kyrkan, för världen och vårt eget land. Efter bönestunden kan man stanna kvar och diskutera i klubbrummet. Kvällens tema är ”Det dubbla kärleksbudet”. Ledare är Roger Rönnberg. Må. 18.9 kl. 13–14.30. En ljusare vardag. Olars kyrka, svenska sidan. Ny samtalsgrupp för dig som längtar efter ljusare nyanser i livets färgpalett. Ledare är Nina Walle nius. To. 21.9 kl. 10.30–12. Kristen tro i vardagen. Folkhälsanhuset i Hagalund, biblioteket. Ledare är Heidi Jäntti.

Öppen MOTTAGNING Kyrktian, Kyrkog. 10, varje to. kl. 10-12. Diakoniarbetare på plats, man kan komma in i olika ärenden, beställa längre tid till själavård, för utredning av ekonomiska bekymmer m.m.

14 a Kirkko ja kaupunki | 7.9.2017

Apua & tukea

kIRKOISSA SOI 7. – 21.9. Laulava sello klo 15 Suvelan kappelissa. Tapani Heikinheimo, sello; Soile Pohjasniemi, piano. Brahms, Raitio, Rautavaara, Sibelius. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KE 13.9. Häivähdys pyhää -lounaskonserttisarja parittomilla viikoilla alk. ke 13.9. klo 12 Tapiolan kirkossa. Alina Pettinen, piano ja Pyry Paunio, piano. Bach, Chopin, Englund, Salmenhaara. Konserteissa esiintyvät Espoon Musiikkiopiston nuoret taitajat. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle. Vapaa pääsy.

TO 14.9. Tuhkaa ja jalokiviä – Espoon barokin konsertti klo 18 Suvelan kappelissa. Vanhan musiikin konsertin ohjelmassa Legrenzi, Zelenka, Schaffrath ja Telemann. Maiju Vaahtoluoto, altto; Anna Pohjola, viulu ja alttoviulu; Piia Maunula, oboe; Jaakko Luoma, fagotti; Lassi Kari, violone; Laura Vihreäpuu, cembalo ja urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Orfeuksesta Psalmien kirjaan – 1800-luvun saksalaisen urkumusiikin ilmiöitä klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Konsertin teemoja ovat niin transkriptiot

Tukea nuorille ja heidän vanhemmilleen

uruille kuin sakraali ja profaani ohjelmallisuus. Marianne Gustafsson Burgmann, urut; Anna-Kaisa Pippuri, oboe; Katri Paukkunen, sopraano. Liszt, Rheinberger, Beubke, Wagner. Vapaa pääsy. Pelle Miljoona – Tähtivaeltaja klo 18.30 Laaksolahden kappelissa. Laulu & laulun tarina – keskusteleva konserttisarja. Illan aikana Pellen pohtii mm. maailman turuilla kohtaamiaan ihmisiä. Mikä meitä erottaa? Mikä yhdistää? Tule kuulemaan ja keskustelemaan illan teemasta artistin kanssa. Kahvitarjoilu klo 18. Vapaa pääsy.

SU 17.9. Pohjoismaisia helmiä -konsertti klo 18 Kauniaisten kirkossa. Michael Süssman, viulu ja Tor Erik Seime Pettersen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Suomen Lähetysseuran Toivon puu – kasvata metsä Tansaniaan -keräyksen hyväksi.

SU 24.9. Syksyisiä säveliä sellolla ja pianolla -hyväntekeväisyyskonsertissa Erkki Rautio, sello ja Naoko Ichihashi, piano klo 16, Tapiolan kirkko. Bruch, Schubert, de Falla. Ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavulle. Vapaa pääsy.

John Siebert

Su 10.9. Laulava sello -konsertissa Suvelan kappelissa Tapani Heikinheimo taituroi sellon ja Soili Pohjasniemi pianon ääressä.

Yhteiset Unelmapantterit – kehitysvammaisten nuorten kerho kerran kuukaudessa, to 21.9. klo 17.30–19.30 Siivessä, os. Alberganesplanadi 1. Teemme nuorten toivomia asioita, vaihdamme kuulumisia, leikimme, pelaamme, keskustelemme, ulkoilemme, kuuntelemme musiikkia, pidämme iltahartauden ja syömme välipalaa. Kerho on maksuton. Mukaan voi hyvin hypätä myös kesken kauden. Maija Kumpulainen, 040 724 1120. Viittomakielinen perhekerho pääkaupunkiseudun viittomakielisille perheille kuukauden 2. ja 4. pe klo 9.30–12 Lasten kappeli Arkissa, os. Leppävaarankatu 7 B, alk. 25.8. Annika Topio, annika.topio@evl.fi, 040 5311 002. Virkistysviikonloppu vakavasti sairaille Hvittorpissa pe–su 27.–29.10. Lähtö Tapiolasta pe klo 16, paluu su n. klo 14. Hinta 45 e. Tied. ja ilm. diakonissa Kaija Aspholm, 040 533 9593. Erosta eteenpäin. Maksuton vertaisryhmä kokoontuu to 12.10., 26.10., 9.11., 23.11. ja 7.12. Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6 klo 17.30–19.15. Käsittelemme mm. eron aiheuttamaa kriisiä, tunteita, voimavaroja ja muutosta. Lastenhoito leikki-ikäisille tarvittaessa. Ohjaajina psykoterapeutti Raija Krusius ja perhetyöntekijä, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava. Tied. ja ilm. kristiina.larjava@evl.fi, p. 050 358 1064.

Tarjolla tukihenkilö lapsellesi! Ongelmissa teinin kanssa? Kamala kiire töissä? Liian vähän aikaa lapsille? Rankka elämäntilanne? Koulukiusaamista tai yksinäisyyttä? Espoon erityisnuorisotyöllä on tarjolla koulutettuja tukihenkilöitä 8–14-vuotiaille nuorille. Ota yhteys Pia Härköseen 040 5621 341, pia. harkonen@evl.fi Jos olet yli 18-vuotias, turvallinen ja luotettava aikuinen ja haluat alkaa tukihenkilöksi, ota yhteys Piaan. Liian yksin murkun kanssa? Ryhmä yksinhuoltajille ti klo 18–19.30 Uuttu, Lintukulma 2 (12.9.– 31.10.). Tule keskustelemaan, miltä tuntuu kasvattaa murrosikäistä yksin. Mitä haasteita ja mitä hyvää? Ilm. paivi.berg@hotmail.com tai 050 593 7745. Tekstaritupu Tekstaritupu on koululaisten tekstiviestitukipuhelin, jonne voit lähettää mieltäsi askarruttavia kysymyksiä. Tekstaa milloin vain, viesteihin vastataan koulupäivinä vuorokauden kuluessa. Tekstaritupunumero Espoossa on 050 4108 402. Nyt myös WhatsApp. Voit myös mailata tekstaritupu.espoo@evl.fi. www.tekstaritupu.net Saapas Saapas päivystää kaduilla nuorten kokoontumispaikoilla perjantaisin noin klo 19–02. Meidät tavoitat numerosta 09 8050 5050. Ota yhteyttä! Potkiiko elämä päähän? Tarvitsetko jonkun, joka selvittää asioita kanssasi? Oletko huolissasi kaveristasi? Oletko huolissasi lapsestasi? Ota yhteyttä erityisnuorisotyönohjaajiin. Tavoitat heidät myös WhatsAppin kautta. Espoon tuomiokirkko seurakunta Erityisnuorisotyönohjaajiin voi olla yhteydessä nuoren hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä, nuori itse tai hänen vanhempansa. Myös kaveriin hyvinvointiin liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä. Tarjolla on mm. keskusteluapua, tukihenkilötoimintaa, voimauttavan hevostoiminnan ryhmiä, nuorten äitien ja odottajien ryhmiä ym., joista saa lisätietoa ottamalla yhteyttä: Pia Härkönen: 040 562 1341 pia. harkonen@evl.fi. ja Sari Vikström-Kivioja: 050 438 0185 sari.vikstrom-kivioja@evl.fi. Espoonlahden seurakunta Ota yhteyttä erityisnuorisotyönohjaajiin: Hanne Malkki 040 517 0629 hanne.malkki@evl.fi, Juhana Malme 040 533 7808 juhana.malme@evl.fi. Kauniaisten suom. seurakunta Nuorisodiakoni Sonja Holkerinoja, 050 464 7001 Leppävaaran seurakunta Vs. erityisnuorisotyönohjaaja Maija Kumpulainen, 040 724 1120 ja erityisnuorisotyönohjaaja Toni Majola, 040 559 1736. Nuorisotyöntekijät saa kiinni myös WhatsAppista. Olarin seurakunta Erityisnuorisotyöntekijä Suvi Kaikkonen (nuoret), 040 546 5197, suvi. kaikkonen@evl.fi, erityisnuorisotyönohjaaja Taru Hytönen (alakouluikäiset) 040 509 8208, taru. hytonen@evl.fi Tapiolan seurakunta Erityisnuorisotyöntekijä Marjo Nissilä, marjo.nissila@evl.fi, 040 531 1012.

Hanne Malkki

SU 10.9.

Soden nuoret, pastori Jukka Lehti ja nuorisodiakoni Hanne Malkki Espoonlahden seurakunnasta toivottavat kaikille nuorille ja opiskelijoille erittäin hyvää syksyä.

Tukea opiskelijoille Tukea opiskelijoille ja oppilaitosten henkilökunnalle. Kaipaatko keskustelukumppania, toimintaa tai hiljentymistä? Pohditko hengellisiä kysymyksiä, ihmissuhteitasi, opiskeluasi tai töitäsi? Opiskelijoita ja oppilaitosten työntekijöitä varten Espoossa työskentelee neljä oppilaitospappia ja kirkkomuusikko. Ota rohkeasti yhteyttä. Jyri Hakala, oppilaitospastori, Metropolia, Omnia ammattiopisto, työpajat Katja Kangas, kirkkomuusikko, Otaniemen kappeli ja oppilaitostyö Anu Morikawa, vs. oppilaitospastori, Aalto-yliopiston Otaniemen kampus Marjut Mulari, vs. oppilaitospastori, Aalto yliopiston Otaniemen kampus Margit Peltovirta, vs. johtava oppilaitospastori, Laurea, Omnia aikuisopisto, oppisopimus, Keskuspuiston ammattiopisto ja Kelloseppäkoulu Sähköpostit: etunimi.sukunimi@ evl.fi. Lisätietoja ja yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.espoonseurakunnat.fi/tukea/opiskelijalle

Diakonialounaat Edulliset lounaat Espoon kirkoilla ja kappeleilla löydät täältä: ww. espoonseurakunnat.fi/diakonialounaat. Espoon tuomiokirkko seurakunta Kappelilounas ma 4.9. alkaen ma ja to klo 11–13 Auroran kappeli, os. Heiniemenpolku 1. Hartaus klo 11. Ateria: aikuiset 5 e, lapset 3–10-vuotiaat 2 e, alle 3-v. 0,50 e. Kappelilounas ti 5.9. alkaen klo 11–12.30 Kauklahden kappeli, os. Kauppamäki 1. Alkuhartaus, ateria 4 e. Kappelilounas ti 5.9. alkaen klo 12–13 Suvelan kappeli, os. Kirstintie 24. Alkuhartaus, ateria 3 e.

Kappelilounas ti 5.9. alkaen klo 12-13 Viherlaakson kappeli, os. Viherkalliontie 2. Alkuhartaus, ateria: aikuiset 4 e, 3-10 v. 2 e, alla 3- v. 0,50 e. Espoonlahden seurakunta Diakoniaruokailu ma ja to klo 12 Espoonlahden kirkko, lipunmyynti klo 11.30–12.30 ja ti klo 11 Soukan kappeli, lipunmyynti klo 10.30–11.30. Hinta aikuiset 3 e, 3–14-v. 1 e. Elintarvikejakelu ma–pe klo 9 Espoonlahden kirkko. Vuoronumeroiden jako klo 8.40. Leppävaaran seurakunta Diakonialounaat ti ja to klo 11.30 Leppävaaran kirkko, alk. 5.9. Maukasta ruokaa suoraan kirkon keittiöstä edullisesti 3 euron hintaan. Aluksi hartaus/ruokarukous. Olarin seurakunta Matinkappelilla ti klo 13. Lipunmyynti klo 12.45–13.30. Keskiviikkoisin Olarin kappelilla klo 11.30. Lipunmyynti klo 11–12. Samanaikaisesti kappelisali avoinna hiljentymistä varten. Diakonialounaan maukasta ruokaa ja mukavaa seuraa on tervetullut nauttimaan jokainen, jolla on taloudellisia vaikeuksia, tai joka kaipaa juttuseuraa. Hinta 2,5 e.

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Soita ja varaa aika tai tule käymään. www.espoonseurakunnat.fi/tukea, www.kauniaistenseurakunta.fi.

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA

73 v, Raija Tellervo Hyvönen 70 v, Heikki Juhani Kämäräinen 64 v, Sirpa Anneli Kallonen 55 v.

Kastetut Elvira Lilja Alexeeva, Samu William Bergström, Kasperi Nikolas CandelinPalmqvist, Tiitus Joonatan Hakkola, Anna Helena Julia Horemans, Sohvi Lilja Maria Isosaari, Fiona Eila Katariina Jutila, Ilmari Johannes Kinnunen, Kaius Eliel Koskela, Alessia Iiris Koskenvoima, Onni Emil Armas Laatikainen, Arabella Emilie Lowe, Tommi Armas Peltola, Dominic Christopher Soronen, Mimmi Annika Tammenkoski, Elisa Maarit Turunen. Avioliittoon aikovat Mikko Johannes Nyman ja Susanna Katariina Haka, Jiri Santeri Savolainen ja Lotta Emilia Kiviniemi. Hautaan siunatut Paavo Kalevi Nurminen 94 v, Vilho Tapani Åkerlund 91 v, Irma Linnea Talvikki Kainulainen 81 v, Eeva Lea Kuvaja 81 v, Heikki Hilpas Lyytikäinen

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Lilian Anna Lyydia Hovi, Hilja Leena Hämäläinen, Julius Kristian Leppänen, Viljo Kalevi Luhtio, Eemi Artturi Miinin, Ellen Karoliina Suomalainen, Nea Karoliina Svartling, Seela Linnea Vuori. Avioliittoon aikovat Tomi Taneli Nevalainen ja Millamaari Mikaela Merikallio, Seppo Tapani Ollila ja Riitta Hannele Kitunen, Jan Tuomas Suominen ja Heidi Tea Priita Suistola. Hautaan siunatut Risto Kajas 89 v, Etel Elisabet Rasilainen 88 v, Anja Orvokki Väänänen 79 v, Seija Anneli Laava 67 v, Erkki Johannes Mäkelä 65 v.

nesplanadi 1. Learn Finnish language and culture with other women together with Arja-Liisa Vuorinen, immigrant counsellor in Espoo, 050 525 0511 and diaconal worker Heli Taina-Rantakaulio, 040 513 0867. Arabic Young Adult Group “The Redeemed” every Friday at 3 pm at Perkkaa Chapel, Upseerinkatu 5. Russian Evening on Fri 8th Sep at 5 pm at Leppävaara Church. Vadim. roznovski@gmail.com. Arabic Family Fellowship on Fri 8th and Fri 22nd Sep at 5 pm at Perkkaa Chapel. Arabic Worship and Eucharist on Fri 15th Sep at 5 pm at Perkkaa Chapel. Ask more about Arabic work: Pastor Ramez Ansara, 050 304 1698. Chinese Family Club on Fri 22nd Sep at 6 pm at Uuttu, Lintukulma 2. Kenny Ding: kenny.ding@gmail. com. Anglican worship service. Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi.

tin Mark k

2008

–2

017

t ina

Syy

Worship Service in English Sunday 10.9. at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Worship Service in English Sunday 17.9. at 4.30 pm (16.30) at Suvela chapel (Suvelan kappeli), Kirstintie 24. Please note the different place on 17.9.! Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi. Sinun kanssasi suomeksi -ryhmä to 21.9. klo 17.30–18.30 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Sinulle, joka osaat jo vähän suomea, mutta haluaisit oppia lisää. Ryhmässä on teetarjoilu sekä hartaus. Lastenhoito järjestetty. Lisätietoja: 040 531 1037, pauliina.alanko@evl.fi. Colourful Christian Prayer every Fri morning at 7 am at Siipi, Alberganesplanadi 1. Stein Rudvin, rudvin_s@hotmail.com. Let’s Be Inspired and Learn Together - Multicultural Group for Women every Tue at 10–12 at Siipi, Alberga-

vuo

Kastetut Helmi Hedvig Aaltonen, Benjamin Juha Kai Hagelberg, Ellen Maria Elisabeth Hollman, Roni Berat Rafael Karakoç, Nella Mirjam Lahtinen, Joel Johannes Lyly-Yrjänäinen, Viivi Sofia Eveliina Moisio, Väinö Alvar Nurmio, Noel Evert Ilmari Tyrylahti. Avioliittoon aikovat Janne Matias Kalliokoski ja Eeva-Kaisa Anniina Lotti, Yrjö Juhani Pouttu ja Annika Elisabet Naski. Hautaan siunatut Anna Liisa Laine 92 v, Aila Heleena Päällysaho 92 v, Eeva-Liisa Keronen 87 v, Tauno Tapio Palmroos 76 v, Dan Sebastian Larsson 30 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Sebastian Kai Hinkkanen, Nicklas Esa Henrik Junnila, Casper Matias Jus-

tander, Eelis Ariel Järvinen, Eino Antero Lohikko, Ella Mimosa Mäentausta, Evan Ehiogu Ohia, Seela Maria Pajulo, Touko Benjamin Poutanen, Seela Helli Ilona Raiskio, Eino Väinö Juhani Stigell, Lilian Annika Aleksiina Toivanen. Avioliittoon aikovat Jonas Bertil Alfons Ekelund ja Elina Vilhelmiina Kuula, Mika-Matti Kristian Karikko ja Sonja Annika Toropainen, Fredrik Carl Anton Rappu ja Virpi Maarit Ylihärsilä, Juha Petteri Tuomola ja Anne Grethe Barud Johansen. Hautaan siunatut Helli Katri Siissala 94 v, Juhani Elias Ensio Laurikka 84 v, Marja Leena Kauppinen 75 v, Rauno Ensio Korhonen 69 v, Pirjo Hannele Toivonen 58 v, Anne Maria Holm 38 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Emil Janne Juhani Eklund, Sofia Annikki Henriksson, Leevi Ilmari Kujala, Aaron Eemil Juhani Lindsberg, Eemil

Aatos Petersen, Elsi Lydia Ilona Väyrynen. Avioliittoon aikovat Henri Samuli Salminen ja Satu AnneMarie Venemies. Hautaan siunatut Vieno Kaarina Montin 92 v, Maire Elina Varhela 88 v, Elli Sinikka Tcheng 84 v, Maija-Liisa Varila 77 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Benjamin Jaakko Erik Aldridge, Celina Elizabeth Garcia, Benjamin Christian Gräsbeck, Linnea Marie Irene Pohjola, Erin Linnéa Ruda, Benjamin Oscar William Sorsanen. Avlidna/Hautaan siunatut Bertel Lars Holmström 87 år, Åke Wilhelm Löfgren 86 år, Kaj Waldemar Sirén 81 år, Nils Henrik Salomonson 73 år, Harriet Susan Rönnqvist 42 år.

Suvelan kappeli Vuoden 2017 esteetön teko

International

a sM

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

7.9.2017 | Kirkko ja kaupunki

tta 2 0 0 8 – 2

ESPOON VAMMAISNEUVOSTO on valinnut Vuoden 2017 esteetön teko -kilpailun voittajaksi Suvelan kappelin. Suvelan kappeli on Espoon seurakuntayhtymän uusi, esteetön ja moderni kappeli keskellä Suvelaa. Suvelan kappelin suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitu esteettömyyden vaatimukset. Käyttäjille tarkoitetut tilat ja toiminnot ovat

kaikki samassa tasossa. Kappelin toiminnoissa on huomioitu myös asenteellinen esteettömyys. Kappeli on helposti saavutettavissa myös julkisilla kulkuneuvoilla. Kunniamaininnan saivat Kino Tapiola, Kauppakeskus Sello ja Espoon vammaispalvelujen kuljetuspalvelu. Esteetön teko -kilpailussa etsittiin nyt neljättä kertaa

s.13 lev 138 x 65 mm PaKe

espoolaista palvelua, yritystä, yhteisöä, toteutettua ideaa, henkilöä, rakennusratkaisua tai toimintaa, joka on tuonut palvelut kaikkien saataville, ja tehnyt liikkumisesta tai asioinnista helppoa kaupunkilaisille. Kilpailuehdokkaita oli yhteensä 14. Palkinnot jakoi kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 25.8. Espoo-päivän juhlatilaisuudessa.

SyysMatin Markkinat la–su 16.–17.9. klo 10‒16

Espoon tuomionkirkonmäellä: Kirkkopuisto 5 ‒ KIrkkoranta 2

Vanhan ajan hengessä toteutettu kaksipäiväinen yleisötapahtuma täyttää jo 10 vuotta. Tule ihmettelemään ja viihtymään vaikka molempina päivinä. Nostalgisilla perinnemarkkinoilla mm. myyntikojujen käsityötuotteita, kotieläimia, poneja, kanoja, kaneja, koiria ym., lapsille keppihevospaja, myös myös maksutonta puuhaa ja askartelua, ikonimaalareita ja -näyttely, SyysMatti-talkoolaisia, sepän työnäytteitä, kirkon ja hautausmaan sekä urkujen esittelyjä, laulelua, hiljentymistä, vaelluspolkuja, pientä purtavaa, kahvikärryjä, soppatykistä hernekeittoa, lounasta Omnian Henricuksessa ja VPK:n pihallakin tapahtuu. Tervetuloa yksin, kaksin tai koko perheen kanssa Nostalgiakahvilan tuotto MAF-lento-lähetysjärjestön tukemiseen. Muu tuotto Etiopian kuivuuden uhrien auttamiseen SLS:n kautta. Suosittelemme julkisia liikennevälineitä. Tarkat tiedot internet-sivuilla:

Instagram: syys_matinmarkkinat Facebook: @ SyysMatinMarkkinat #kirkkoespoossa

www.syysmatinmarkkinat.fi

Mielipide

16 a Kirkko ja kaupunki7.9.2017 |

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Vaihtoehto ateismille Jumala on ikuinen. Hän on elävää energiaa. Hänestä on peräisin kaikki, mikä nytkin on. Niin sanotussa alkupamauksessa noin 14 miljardia vuotta sitten energiasta syntyi aine, josta tuli aikojen kuluessa yhä moninaisempaa. Ateistit uskovat kaiken alkaneen tyhjästä, mutta käsitykseni mukaan ”tyhjästä on paha nyhjäistä”. Jumala kehitti aineista organismeja, koneistoja, joiden käyttäjäksi hän asetti elämää. Näin syntyi alkusolusta lähtien koko eliökunta, joka sopeutui kulloisiinkin olosuhteisiin. Ihmisetkin ovat tämän kehityksen tulosta. Elämää itsessämme nimitämme hengeksi, sieluksi, minuudeksi... Kuoltuamme raihnaistunut koneistomme siirtyy luonnon kiertokulkuun ja henkemme vapautuu ja liittyy elävään Jumalaan. Olemme toistaiseksi niin alkeellinen laji, ettemme tiedä vastausta kysymykseen, miksi tämä kaikki tapahtuu ja mihin tämä kehitys johtaa. Panteismi on lähinnä näitä ajatuksia, joita voi riitelemättä perustella keskusteltaessa ateistien, agnostikkojen tai erilaisten uskovaisten kanssa. Usko Jumalaan ja detaljoitu uskonto ovat eri käsitteitä. Viimemainittujen vivahde-erot ovat usein syynä terrorismiin ja sotiin.

toa, josta monet ovat minulle kertoneet saaneensa apua. Drewermannin ajatteluun voi tutustua myös väitöskirjassani Ahdistuksesta uskoon – Eugen Drewermann ja syvyyspsykologinen kristinuskon tulkinta.

Pirkko Soukka TT, laillistettu psykologi Kotka

Ville Ranta

Kirkko vihkii vain kirkkoon kuuluvia Kirkko ja kaupunki erehtyy 24.8. julkaisemassaan Teemu Laajasalon haastattelussa kirjoittamaan jälleen kerran, että enää vain puolet pareista haluaa kirkkohäät. Eihän asia niin ole. Kirkko suostuu vihkimään vain pareja, joista molemmat kuuluvat kirkkoon. Yhteiskunnassa, jossa kirkkoonkuulumisprosentti laskee erityisesti nuorten keskuudessa, tämä on yhä epätodennäköisempää. Yhtä hyvin voitaisiin sanoa, että kirkko rankaisee kirkkoon kuulumattomaan rakastuvaa jäsentään kieltämällä häneltä kirkollisen vihkimisen. Kirkkomme opissa siviilivihkiminen on aivan yhtä pätevä kuin kirkollinen vihkiminen. Joskus on toivottu, että mahdollisuus kirkolliseen vihkimiseen toisi kirkkoon uusia jäseniä – ja niin on käynytkin. Käytäntö ei enää toimi ja sen perusteetkin voidaan kyseenalaistaa. Kirkolliskokous voisi hyvin päättää, että kirkon jäsen on oikeutettu kirkolliseen vihkimiseen puolison uskonnollisesta suuntauksesta riippumatta.

Eero Oulasvirta

Kirkkoon kuulumaton käy uskonnontunneilla Jutussa ”Moni nuori kastetaan riparin yhteydessä” (K&k 24.8.) haastateltiin pastori Matti Hyryä. Hyryn mukaan nuoret, jotka eivät kuulu kirkkoon eikä heitä ole kastettu, ovat osallistuneet koulussa elämänkatsomustiedon opetukseen uskonnonopetuksen sijaan. Näin varmasti enimmäkseen onkin, muttei välttämättä aina. Meillä päädyttiin kompromissiin: lasta ei kasteta tai liitetä kirkkoon, mutta hän osallistuu evankelisluterilaiseen uskonnonopetukseen ja voi halutessaan käydä rippikoulun (ja/tai prometheus-leirin). Kaste ja konfirmaatio jäävät täysi-ikäisenä tehtäviksi valinnoiksi. Näin siksi, että toinen vanhemmista ei kuulu kirkkoon, vaan on muunuskoinen, eikä pitänyt siksi uskonnotonta opetusta sopivana vaihto-

Simo Repo Espoo

Kirjoituskutsu autismin kirjon henkilöille ehtona. Luterilaisen opetuksen valitseminen kirkkoon kuulumattomalle oppilaalle ei ole herättänyt ihmetystä tai keskustelua koulussakaan. Sara Tikkanen

Kiitos Drewermannartikkelista Jussi Tuormaa osuu asian ytimeen artikkelissa Luterilaisuus psykoanalyysissa (K&k 24.8). Hän osoittaa, että saksalainen teologi ja terapeutti Eugen Drewermann on pitänyt ansiok-

Espoonlahden seurakunta

kaasti esillä luterilaisen uskon sisäistä puolta. Sehän unohtuu, jos Lutheria muistellaan vain opin uudistajana. Tarkennukseksi: Drewermann ei ole psykoanalyytikko vaan monipuolinen teologi. Hän kertoi minulle elokuussa Burg Rothenfelsissä, ettei ole vienyt uuspsykoanalyyttista koulutustaan päätökseen. Tämä on psykologisesta näkökulmasta harmillista, muttei vähennä hänen merkitystään terveen uskon vaikutusten ymmärtäjänä. Hän muun muassa antaa korvauksetta terapeuttista sielunhoi-

Leppävaaran seurakunta

Kutsumme autismin kirjon henkilöitä kirjoittamaan pienimuotoisia tekstejä (runot, aforismit, novellit). Tekstien aihe on vapaa, mutta ne voivat käsitellä esimerkiksi kommunikaatiota. Tekstien parhaimmisto kootaan kirjaksi. Lähetä tekstisi 30.9. mennessä osoitteeseen tuomas.leppaniemi@ autismisaatio.fi tai postitse osoitteeseen Kirjoituskilpailu/ Tuomas Leppäniemi, Autismisäätiö, Jämsänkatu 2, 00520 Helsinki. Katso ohjeet osoitteesta www.autismisaatio.fi. Tuomas Leppäniemi

Matinkylä–Olarin seurakunta