Kirkko ja kaupunki 2017 16 helsinki by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

7.9.2017 kirkkojakaupunki.fi

B 8 Kirkon konservatiivi huokaa syvään

HELSINKI

B 11 Puolison kuolema avasi Tommy Hellstenille taivastietoisuuden

Seksi B1

Tutustu haluihisi. Tutkimusmatka jatkuu elämän loppuun saakka.

Kirjailija Mika Waltari (1908–1979)

Olen joskus sanonut, että luovuus on maailman tärkeimpiä luonnonvaroja. Aivan kuten luonnonvaroja, luovuuttakin on monenlaista ja se on usein piilossa. Jos ja kun se onnistutaan saamaan esiin, se antaa ihmisille pääsyn itseensä. Amerikkalainen koulu-uudistaja Sir Ken Robinson syyskuun Imagessa

Iankaikkisesti

Mielikuvitus – mikä kirottu lahja se onkaan. Ihminen, jolla on vilkas ja toimintavalmis mielikuvitus, saa kärsiä elämässä kymmenen kertaa enemmän kuin toinen, jolle illusionien maailma on vieras.

Tänään

Eilen

2 a Kirkko ja kaupunki | 7.9.2017

Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, taivaan tähtien Isältä, jonka luona ei mikään muutu, ei valo vaihdu varjoksi. Päätöksensä mukaan hän synnytti meidät totuuden sanalla, että olisimme hänen luomistekojensa ensi hedelmä. Jaakobin kirje 1–2: 17–18

Rukous

Pääkirjoitus

Istock

Mielikuvitusystävä Jeesus voitti kuoleman. Jeesus lähti justiinsa Chicagosta. Jeesus aiheuttaa harmaita hiuksia uskonnon, kulttuurin ja yhteiskunnan järjestyksestä huolehtiville. Ensimmäinen lause on Kari Peitsamon laulusta Ei kai Hectorillakaan ole helppoa, toinen lause on ZZ Topin biisistä Jesus Just Left Chicago. Kolmas lause taas on arkkipiispa Kari Mäkisen puheenvuorosta kirkolliskokouksen avajaisista viime toukokuulta. Jeesuksesta on moneen. Hän kelpaa yhtä lailla vallankumouksellisen vapaustaistelijan esikuvaksi, herätyssaarnaajan hengellisemmäksi Vapahtajaksi kuin villasukkia lähetyspiirissä kutovan vanhemman rouvan ystäväksi. Harvalla on Jeesuksesta pahaa sanottavaa. Jeesus sikisi Pyhästä Hengestä ja syntyi Neitsyt Mariasta. Hänet ristiinnaulittiin Pontius Pilatuksen aikana, hän kuoli ja hänet haudattiin. Hän Jos me jossakin astui alas tuonelaan, nousi kolmanteJeesuksen na päivänä kuolleista ja astui ylös kohtaamme, niin taivaisiin. Siellä hän tätä nykyä istuu mielikuvituksessa. Isän oikealla puolella.

”

Jeesus ei ole täällä enää samalla tavalla kanssamme kuin Pietarin, Paavalin, Martan ja Marian aikana. Nykyään hän on – kuten kirkollisessa puheenparressa sanotaan – ”keskuudessamme”. Tämä ”keskuudessamme” tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin ”mielikuvitusystävänä”. Se ei silti merkitse sitä, että kristinusko olisi mielikuvituksen tuotetta. Se merkitsee sitä, että uskonnon mielensisäinen paikka on juuri mielikuvituksessa. Siellä me Kristuksen kohtaamme jos me hänet ylipäänsä jossakin kohtaamme. Ehtoollisen sakramentissa Jeesus – näin kirkko opettaa – tulee luoksemme ruumiillisella tavalla. Sen oivaltaminen vaatii enemmän mielikuvitusta kuin dogmatiikan opintoja. Intialainen katolinen pappi Anthony de Mello kertoi kirjassaan Viisauden välähdyksiä tarinan, jossa saarnamies julisti, että meidän on sallittava Jumalan tulla elämäämme. Hengellinen opettaja vastasi saarnamiehelle: ”Hän on jo siellä, meidän tehtävämme on vain huomata se.” Kristinusko on Jeesuksen katselemista sielunsa silmin ja maailman näkemistä tällaisen katselemisen avaamin aistein. Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Miten lohdutat kamelia, joka ei mahdu läpi elämän neulansilmästä, hiekalle hometalon kyhännyttä tai nuottaansa vain sinttejä saavaa? Mitä Sinä sanot mauttomaksi muuttuneelle suolalle, talenttinsa haudanneelle työntekijälle tai kalliolle pudonneelle siemenelle? Katso minua, suurten kertomusten marginaaleihin raapustettua, menestyjien ja rakastettujen varjoissa kituliaasti kasvavaa. Enhän ole Sinulle sivuseikka?

Lainasanat

”

Ihmisten olisi kaikissa yhteis kuntaluokissa tärkeää ymmärtää, ettei maailma rajoitu vain heidän omiin teorioihinsa.” Kirjailija Pirkko Saisio sivulla A 6

Seuraava lehti ilmestyy

21.9.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 7.9.2017 numero 16 kirkkojakaupunki.fi Kannen kuva: Mari Aarnio

7.9.2017 | Kirkko ja kaupunki a

Vahva yhteisö kantakaupunkiin Töölön ja Meilahden seurakunnat suunnittelevat yhdistymistä. Teksti Eira Serkkola Kuva Esko Jämsä

ällä viikolla seurakuntaneuvostot päättävät siitä, ryhdytäänkö Töölön ja Meilahden seurakuntien yhdistymishankkeessa tositoimiin. Ajatus ei ole ihan uusi. Kirkkoherra Hannu Ronimus muistuttaa, että Meilahden näkökulmasta yhdistyminen olisi paluu emäseurakuntaan. Lisäksi, kun Helsingin seurakuntia yhdisteltiin reippaasti vuonna 2011, Töölö ja Meilahti olisivat jo silloin suostuneet yhdistymään, mutta se ei sopinut silloiselle, Töölöön sulautuvalle Taivallahden seurakunnalle. Kuudessa vuodessa seurakuntien toimintaympäristö on muuttunut. Pohjoisessa kantakaupungissa se muuttuu hyvinkin konkreettisesti, kun Keski-Pasilan valtavat rakennustyöt valmistuvat ja joukkoliikenteen, työn ja asumisen keskittymä Tripla valmistuu vuonna 2019. – Triplasta tulee Suomen vilkkain paikka, jonka aseman kautta kulkee lähes 200 000 ihmistä päivässä, Ronimus ja Töölön seurakunnan kirkkoherra Auvo Naukkarinen kuvailevat. Siellä myös Kirkko Helsingissä haluaa olla paikalla. – Jos kirkko tulee näkymään myönteisellä ja merkityksellisellä tavalla Suomen vilkkaimmassa pisteessä, se on valtavan suuri mahdollisuus, Naukkarinen sanoo. – Alueelle tulee 15 000 uutta asukasta. Meilahden seurakunnalla ei olisi mahdollisuutta palvella heitä täysipainoisesti. Mutta yhdessä olemme riittävän iso toimija, Ronimus tähdentää. Heinäkuun alussa Meilahden seurakunnassa oli 11 570 jäsentä ja Töölön seurakunnassa 16 562. Yhdessä ne muodostaisivat Helsingin kolmanneksi suurimman seurakunnan ja lähes Tuomiokirkkoseurakunnan kokoisen toimijan kantakaupunkiin.

Töölön ja Meilahden taloudelliset resurssit ovat kuitenkin varsin erilaiset. Meilahti on joutunut sopeuttamaan taloutta seurakuntien säästökuurin aikana. Henkilöstön määrä on vähentynyt 30 prosenttia vuosina 2013–17, luonnollisen poistuman kautta tosin. – Me olemme myös ainoa Helsingin seurakunta, jolla ei ole euroakaan testamenttirahoitusta, Hannu Ronimus mainitsee. Töölön seurakunnan tilanne on toinen. Takana on yhdistyminen Taivallahden seurakunnan kanssa. Töölön kirkko on remontoitu, ja Taivallahden entisestä kasarmista on hankittu uudet toimitilat. Ennen kaikkea Töölössä on Temppeliaukion kirkko, yksi Suomen suosituimmista matkailukohteista. Kiistelyäkin herättänyt kirkon vierailumaksu ei ole karkottanut matkailijoita, vaan päinvastoin tuottanut seurakunnan kassaan jo elokuun loppuun mennessä yli 1,2 miljoonaa euroa.

– Nyt kirkolla on mainio tilaisuus käyttää tuottoa seurakuntalaisten hyväksi, Auvo Naukkarinen sanoo. Toki rahoilla on palkattu lisätyövoimaa palvelemaan myös turisteja. Hannu Ronimuksenkin mukaan olisi kohtuutonta, että nämä palvelut maksettaisiin seurakuntalaisten maksamista veroista. Molempien seurakuntien työyhteisöt suhtautuvat yhdistymiseen myönteisesti. Fuusio ei tulisi johtamaan irtisanomisiin, sillä työtä riittää. Ajatuksena on myös, että toinen nykyisistä kirkkoherroista siirtyy uuden seurakunnan kappalaiseksi. Molemmat seurakuntaneuvostot näyttivät hankkeelle alustavasti vihreää valoa huhtikuussa. Jos ne nyt hyväksyvät esityksen, asia etenee kirkkohallituksen hyväksyttäväksi alkuvuodesta. Marraskuun 2018 seurakuntavaaleissa valitaan uudet luottamushenkilöt, jolloin uuden seurakunnan olisi luontevaa aloittaa vuonna 2019. ■

Oulunkylä ja Pakila selvittävät, entä Kallion ja Paavalin seurakunnat? Oulunkylän ja Pakilan seurakunnilla on yhteinen selvitysryhmä. Sen kokoaman tiedon pohjalta seurakuntaneuvostot päättävät, onko seurakuntien kannalta tarpeen ja hyvä aloittaa neuvottelut mahdollisesta yhdistymisestä. – Toinen tasavahvasti pöydällä oleva mahdollisuus on vahvistaa yhteistyötä eri tavoin. Kolmas malli on jatkaa yhteistyötä nykyisin tavoin, kertoo Oulunkylän kirkkoherra Ulla Kosonen. Kallion kirkkoherran Teemu Laajasalon valinta piispaksi herätti myös kysymyksen, onko naapureina sijaitsevissa Kallion ja Paavalin seurakunnissa yhdistymishaluja. Paavalin kirkkoherran Kari Kanalan mukaan yhdistyminen ei ole vireillä. – Minulla ei ole tässä mitään valtapyrkimyksiä, ja muutenkin, aloitteen pitäisi tulla luottamushenkilöiltä. Tärkeintä minusta on seurakunnan toimivuus. Yhdistymisestä on oltava jotain hyötyä. – Sekä Paavalin että Kallion seurakunnissa on nyt virkeää potkua, ja me teemme jo yhteistyötä.

4 A Kirkko ja kaupunki | 7.9.2017

141,1

miljoonaa ihmistä 37 maassa tarvitsee tällä hetkellä humanitaarista apua. Suurimmat tarpeet ovat muun muassa Syyriassa, Jemenissä ja Somaliassa. SUOMALAISET HUMANITAARISEN AVUN JÄRJESTÖT, KUTEN KUA, PLAN, FIDA JA SPR

LEHTIKUVA/MARJA AIRIO

JANI LAUKKANEN

Heli Inkinen

Ilkka Kantola

Arkkipiispakilpa lähti liikkeelle Luterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkinen jää eläkkeelle 1.6.2018. Seuraava arkkipiispa valitaan vaaleilla, joiden ensimmäinen kierros pidetään 8.2.2018. Tähän mennessä ehdokkaita on ilmoittautunut kaksi. Teologian tohtori Ilkka Kantola on SDP:n kansanedustaja ja entinen Turun arkkihiippakunnan piispa. Kantola erosi virasta vuonna 2005, kun julkisuuteen tuli tieto, että hänellä on avioliiton ulkopuolinen suhde. Kantolan puolesta kampanjoiva Malmin kirkkoherra Heikki Arikka kuvaili, että Kantola olisi arkkipiispana ”kotiin palaava syvien vesien kulkija” ja ”pohdiskelija”. Teologian tohtori Heli Inkinen on työskennellyt pitkään Turun tuomiokapitulissa kasvatuksen hiippakuntasihteerinä. Tällä hetkellä hän työskentelee opettajana Åbo Akademissa. Inkinen kuvailee itseään feministiksi ja diplomaatiksi. Helsingin piispanvaaleissa valitsematta jäänyt professori Jaana Hallamaa on ilmoittanut tukevansa Inkistä. TOPIAS HAIKALA

Kevätmatkalle Kiinanmuurille?

matkai nfo kallio n kirkol la ke

25.10.

klo

historiaa ja kulttuuria pekingissä Matka keväiseen Kiinaan 2.– 9.4.2018

Pekingissä vierailukohteinamme mm. Taivaallisen rauhan aukio, Kielletty kaupunki ja Keisarillinen Kesäpalatsi. Teemme päivän retken Kiinan muurille ja käymme silkkimarkkinoilla. Matkalla syvennetään tietoa uskontojen Kiinasta suomea ja kiinaa taitavan papin kanssa ja osallistumme sunnuntain jumalanpalvelukseen. Matkanjohtajina pääkaupunkiseudun kiinankielisen työn pastori Paulos Huang ja pappi Riitta Männistö Kallion seurakunnasta. Vastuullinen matkatoimisto on kotimainen Kon-Tiki Tours. Matkan alustava hinta n. 1740 e puolihoidolla. Tied. Riitta Männistö, p. 09 2340 3633 tai Kon-Tiki p. 09 466 300. Koko ohjelma: www.kontiki.fi/matkat/historiaakulttuuria-pekingissa/

Hilda Steeg ja Laura Ahvonen söivät lounasta Lauttasaaren kirkolla. Kaksikuisella Theo Steegillä on omat eväät.

Yhdessä syöminen ravitsee myös sielun Suomalainen syö yksin useammin kuin muut eurooppalaiset. Niin ei tarvitse olla, tuumitaan kirkossa. TEKSTI TOPIAS HAIKALA JA HANNA ANTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

yt on hiljaista, mutta kohta tuskin enää. Kun syyskausi starttaa, Lauttasaaren kirkkokahvilan lounaalla saattaa olla tungosta. – Normaalisti täällä voi olla perjantaina kello 11 tupaten täyttä, kertoo Laura Ahvonen. Ahvonen on tullut kirkolle lounaalle lastensa kanssa. Kaksi kuukautta vanha Theo on kiinnostunut lähinnä äitinsä rinnoista, mutta kolmevuotiaalle Hildalle kirkon lounas näyttää maistuneen. Lounaan ja kahvin saa seitsemällä eurolla. – Tämä on hyvää ja monipuolista kotiruokaa, joka maistuu lapsille ja aikuisille, Ahvonen sanoo. Lauttasaaren kirkon lounaalla käykin paljon lapsiperheitä. Kahvilatilan seinustalla on leluja, ja lapset voivat touhuta vapaasti. – Täällä ei tarvitse pelätä oman lapsen kiljuntaa ja karjuntaa, kun on muitakin lapsia, Ahvonen naurahtaa. Laura Ahvosen suhde kirkkoon ei ole erityisen läheinen, mutta Lauttasaaren kirkon

ympäristö on kiva ja kirkkokahvila lähellä kotia. Tänään lounaalle ovat tulleet myös Pamela Miettinen ja hänen kolmevuotias lapsenlapsensa Emily. Hilda ja Emily käyvät kumpikin naapurissa olevalla koululla muskarissa, ja muskarin jälkeen kirkolle on helppo tulla syömään. Pamela Miettisen mielestä lounaalla käyminen on myös hyvä tapa rakentaa lapselle myönteinen suhtautuminen kirkkoon. – Olen muuttanut tänne Minnesotasta. Yhdysvalloissa kirkoissa on paljon enemmän tällaista yhteisöllistä toimintaa, Miettinen kertoo. SEURAKUNTIEN TARJOAMAT ruokailut ovat yksi tapa, joka voi tuoda suomalaisia vähän useammin yhteiseen pöytään yksinäisten aterioiden sijaan. Suomalaiset nimittäin syövät useammin yksin kuin muut eurooppalaiset. Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta sanoo, että kyse ei ole kuitenkaan siitä, etteivätkö suomalaiset arvostaisi yhdessä syömistä.

7.9.2017 | Kirkko ja kaupunki a

Toivon markkinat 16.9. klo 11-15 Narinkkatorilla Hilloja, käsitöitä, syksyn satoa, mehuja, leivonnaisia, lapsille ohjelmaa, kirpputoritavaraa ym. Live-musiikkia, Pop-up kahviloita ja katuruokaa. Yhteistyössä Kirkko Helsingissä

TEE TESTAMENTTILAHJOITUS Tervetuloa HelsinkiMission testamentti-iltaan 26.9.2017 klo 17.30−19.00, Albertinkatu 33. Tilaisuudessa kuulet, mihin käytämme lahjoitusvaroja ja mitä testamenttia tehdessä kannattaa ottaa huomioon. Tilaisuus on kaikille avoin, ei ilmoittautumista. Kahvitarjoilu. Kysy lisää: avainasiakaspäällikkö Kaisa Riski, p. 044 735 2675. Testamentillasi voit vähentää nuorten, lapsiperheiden ja vanhusten yksinäisyyttä. Kiitos, että välität. helsinkimissio.fi/testamentti

– Tutkimustiedon mukaan ihmiset haluaisivat syödä yhdessä ja arvostavat sitä, mutta ajatuksen ja käytännön välillä on ristiriita, aivan kuten monessa muussakin asiassa. Arjen kiireen keskellä se vaan jää. Syitä siihen, miksi toiveet ja käytännöt eivät kohtaa, on useita. Ensinnäkin yhteisten aterioiden vähyyttä selittää ympäristön ja elintavan muutos. Maatalousyhteiskunnassa töitä tehtiin muutenkin yhdessä, saman talon piirissä, joten yhdessä syöminen oli luontevaa. Kaupungissa näin ei ole, ja taloudet ovat pieniä. Erityisesti lapsiperheissä perheenjäsenten aikatauluja voi olla vaikea sovittaa yhteen kun aikuisilla voi olla eri työajat, lapsilla harrastukset.

”

Täällä ei tarvitse pelätä oman lapsen kiljuntaa ja karjuntaa, kun on muitakin lapsia. Laura Ahvonen

Varsinkin niissä talouksissa, joissa on pelkkiä aikuisia, ilta-ateriaa ei nautita yhdessä. Toisaalta Suomessa on vahva joukkoruokailun perinne, joka näkyy erityisesti lounasaikaan. – Maksuton kouluruokailu on näistä keskeisin. Työpaikoilla on järjestetty mahdolli-

suus lounaan syömiseen, usein tuetun sellaisen. Siinä, miten ihmiset syövät, mitä, kenen kanssa ja milloin, on nykyään paljon variaatiota. Eroja ei ole vain ihmisten välillä, vaan myös siinä, miten yksi ja sama ihminen aterioi eri päivinä. – Hän, joka syö tiistaina eineksiä, voi lauantaina käyttää tuntitolkulla aikaa kokkailuun. Se kertoo myös valinnanvapauden ja vaurauden lisääntymisestä. Ei minun isoäidilläni ollut mahdollisuutta valita, tekeekö hän perheelleen ruokaa vaiko ei. Johanna Mäkelän mukaan ruoassa ei ole koskaan kyse vain ruoasta. Samalla kun ravitaan kehoa, ravitaan myös sielua ja rakennetaan yhteisöllisyyttä. – Niinhän se oli jo keskiajalla, että pöytään ei tultu veitsien ja miekkojen kanssa. On vaikea vihata sellaista, jonka kanssa on murtanut leipää, Johanna Mäkelä sanoo. Johanna Mäkelä näkee, että vaikka perheet ja ystävätkään eivät välttämättä enää söisi niin usein yhdessä, rinnalle on tullut uusia yhdessä syömisen muotoja kuten Ravintolapäivä ja Illallinen taivaan alla -tapahtumat, jossa aterioidaan samassa pöydässä myös tuntemattomien kanssa. – Se, että myös kirkko edistää nyt yhdessä syömistä, on mielestäni asia, joka sopii sen tontille erinomaisesti. Yhteisille aterioille on varmasti tilausta ja kirkko voi olla tässä välittäjänä, että ihmiset kohtaavat toisiaan. ■ Katso lista seurakuntien tarjoamista ruokailumahdollisuuksista www.kirkkojakaupunki. fi tai www.helsinginseurakunnat.fi > uutiset.

6 a Kirkko ja kaupunki | 7.9.2017

Maailmaa ei voi hallita Suomalaisuutta luotaavan näytelmän kirjoittanut Pirkko Saisio toivoo kansalaisilta tervettä itsetuntoa kohdata erilaiset ihmiset ja näkemykset. tEKSTI Marjo Kytöharju kUVA Tuomo Manninen

Lapsenlasten myötä Pirkko Saisio on huomannut, että isoäitinä on helpompi olla kuin äitinä.

7.9.2017 | Kirkko ja kaupunki

Kodin seniorihoivaa. Oma elämä omassa kodissa on kaikkein tärkeintä. Ota yhteyttä ja räätälöimme kanssasi palvelusuunnitelman.

un Kansallisteatterista pyydettiin Pirkko Saisiota kirjoittamaan Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlanäytelmä, oli se kirjailijalle kauhun paikka. Hän mietti kuumeisesti, miten laajan aiheen saisi rajattua mielekkäästi. Valmis näytelmä on nimeltään Koivu ja tähti – sirpaleita Suomesta, ja sen lähtökohtana on Sakari Topeliuksen klassikkokertomus Koivu ja tähti. – Koivu ja tähti on suomalaisuutta kuvaava arkkisatu, jonka taustalta löytyy Topeliuksen sukuun liittyvä tositarina. Kasakat sieppasivat isonvihan aikaan Topeliuksen isän isoisän, Kristoffer Toppeliuksen, orjaksi Venäjälle, mutta hän pääsi jotenkin pakenemaan sieltä takaisin Suomeen, Saisio kertoo. – Tapahtuma on autenttinen, mutta Topeliuksen kirjoittama tarina ei tunnu kaikilta osin uskottavalta. Seikkailu päättyy idylliin kotimökissä, jossa perheenjäsenet kiittävät Jumalaa siitä, että he päätyivät yhteen. Saisiota kiinnosti tietää, mitä tapahtui sen jälkeen, kun sadussa sanottiin ”sen pituinen se”. Näytelmä jatkaa nyt siitä, mihin Topelius aikanaan lopetti. – Kristoffer oli Venäjällä myyty yläluokkaiselle pajarille, joka koulutti poikaa ja piti tätä puoliksi orjana ja ottopoikana. Kuvittelin, miltä jo hieman maailmaa nähneestä nuoresta miehestä tuntuu palata takaisin pieneen vaatimattomaan kotimökkiin.

”

MAAILMA ON AINA OLLUT HALLITSEMATON. TÄNÄ PÄIVÄNÄ SE NÄKYY SELVEMMIN KUIN KOSKAAN.”

NÄYTELMÄN OHJAA Kansallisteatterin suurelle näyttämölle Laura Jäntti, jonka kanssa Pirkko Saisio on tehnyt yhteisiä produktioita 1970-luvulta lähtien. Yhteistyö on helppoa, ja Saisio arvostaa Jäntin tapaa tulkita tekstiä. Koivu ja tähti liikkuu kolmessa aikatasossa, joihin sisältyy pätkiä Suomen historian käänteistä. Niihin liittyy Kristoffer Toppeliuksen kotimökki, jonka tarinaa kerrotaan eri aikoina eri henkilöiden kautta. – Näytelmän edetessä akateemisesti koulutettu, keski-iän ylittänyt ystäväjoukko kokoontuu mökille rapujuhliin. Kesken juhlien he joutuvat kohtaamaan epämiellyttävän dystopian tulevaisuudesta, Saisio kuvailee. Kirjailijan mukaan näytelmä painottuu nykyaikaan ja kulttuuriseen keskiluokkaan, hänelle itselleen tutuimpaan sosiaaliluokkaan. – Tuohon luokkaan kuuluu ihmisiä, jotka hahmottavat maailmaa tutkimusten, määrittelyjen ja sanamagian avulla. Näytelmä kertoo, mitä heille tapahtuu, kun he huomaavat, että maailma ei olekaan hallittavissa. – Maailma on toki aina ollut hallitsematon, mutta tänä päivänä se näkyy selvemmin kuin koskaan. Yhteiskuntarakenteet ovat myös aina olleet illusorisia, ja onkin yllättävää, miten hyvin ne pysyvät kasassa. Yksilöiden oli-

”

SOSIAALISESSA MEDIASSA

Diana Care tarjoaa muistihoitajapalvelut, kodinhoidon ja lähihoitajapalvelut. Soita ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä.

p. 040 581 2124 www.dianacare.fi

NÄKEE SUORANAISTA RIEMUA SIITÄ, ETTÄ VOI HAUKKUA TOISTA RASISTIKSI TAI SUVAKIKSI.”

sikin kaikissa yhteiskuntaluokissa tärkeää ymmärtää, ettei maailma rajoitu vain heidän omiin teorioihinsa ja muotoiluihinsa. SUOMEN ITSENÄISYYDESTÄ on Pirkko Saision harmiksi tullut aihe, josta on vaikea puhua pelkäämättä, että tulee leimatuksi johonkin tiettyyn ryhmään. Hänen itse käsittelee itsenäisyyttä Suomen historian kautta. – Neuvostoliiton ja Venäjän rajanaapurina Suomella on erilainen asema kuin muilla Länsi-Euroopan mailla. Emme ole olleet koskaan täysin itsenäisiä, koska meidän on pitänyt ottaa kaikissa tekemisissämme huomioon naapurimme reaktiot. Ehkä sen vuoksi en ole kokenut Euroopan unionin jäsenyyttä uhkana maan itsenäisyydelle. Taannoin Saisio joutui somemyrskyyn, kun hän arvioi Helsingin Sanomien jutussa Suomen jakaantuneen kahteen leiriin. Osa käsitti hänen tarkoittavan konkreettisesti Rautatientorin kahta vastakkaista leiriä, vaikka hän oli halunnut kohdistaa sanansa laajemmin. – Se oli rankka kokemus. Minulla ei ollut sitä ennen ollut kunnollista käsitystä siitä, miten polarisoitunut tämä maa onkaan. Ihmiset puhuvat toistensa ohi eivätkä pysty keskustelemaan rauhallisesti esimerkiksi turvapaikanhakijoista, Saisio sanoo. – Sosiaalisessa mediassa näkee suoranaista riemua siitä, että voi haukkua toista rasistiksi tai suvakiksi. On muodostunut lähes pelonsekainen ilmapiiri, jossa kansanedustajatkaan eivät aina uskalla sanoa mielipidettään. Saisio toivookin, että suomalaisilta löytyisi enemmän tervettä itsetuntoa kuunnella ja arvostaa erilaisia näkemyksiä. LAAJASSA KIRJALLISESSA tuotannossaan Pirkko Saisio on käsitellyt paljon myös yhteiskunnallisia kysymyksiä. Viimeksi hän kuitenkin kirjoitti kirjan Spuuki Spaidermän ja raju nonna, joka sisältää tarinoita hänen tyttärenpojastaan. Niissä on muun muassa uskontoon ja taiteeseen liittyvää pohdiskelua. – Kirja poikkeaa täysin muusta tuotannostani. Se on saanut myös pelkästään hyväntuulista palautetta, hän toteaa. Saision mukaan isoäitinä on helpompi olla kuin äitinä, koska lapsenlapset eivät ole omalla vastuulla. – Lapsenlasten kehitystä seuratessani olen silti huomannut, että ympärillä olevien aikuisten on oltava herkkänä. Kaikki lapset ovat erilaisia, minkä vuoksi he kaipaavat erilaisia rajoja ja virikkeitä. Pirkko Saisio: Koivu ja tähti – sirpaleita Suomesta. Ohjaus Laura Jäntti. Kantaesitys 13.9. Kansallisteatterin suurella näyttämöllä. Tekijät esiin! Lavaklubilla ti 12.9. klo 17–18. Vapaa pääsy.

Esperi kutsuu asumaan! Hoivakoti Tilkka ja Hoivakoti Untuva

Tarjoamme turvallista asumista, hyvää hoivaa ja yhteisöllisen arjen ikäihmisille. Esperi Hoivakoti Tilkantähti tarjoaa kevyesti tuettua palveluasumista funkkiskaunottaressa. Esperi Hoivakoti Untuva on viihtyisä ikäihmisten koti Lauttasaaressa. Vakituisen asumisen ohella palveluihin kuuluu tilapäinen asuminen esimerkiksi putkiremontin ajaksi. Lisätietoa, esitetilaukset ja yksityisnäytöt Marika Seppälä | 046 923 0080 | marika.seppala@esperi.fi

Koti palvelujen keskellä

ikä oikeuttaa hyvään elämään Ikäihmisellä on oikeus nauttia voimavarojensa mukaisesta, hyvästä ja merkityksellisestä elämästä – joka päivä. Wilhelmiina on yksilöllisyyttä arvostava palvelukoti, jossa voi elää omannäköistä elämää palvelujen keskellä. Meillä on koteja erilaisiin tarpeisiin, itsenäisistä asujista ympärivuorokautista hoitoa tarvitseviin. Tule tutustumaan meihin ja ota halutessasi läheisesi mukaan. Tarjoamme teille käynnillä lounaan.

Lämpimästi tervetuloa!

Soita ja sovi tutustumiskäynti!

puh. 09 473 47

Minna Saranpää / Wilhelmiina

www.wilhelmiina.fi Asumispalvelukeskus Wilhelmiina Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI puh. 09 473 473 | wilhelmiina@wilhelmiina.fi

8 a Kirkko ja kaupunki | 7.9.2017

Urbaani löytöretki vei mystiseen leirikeskukseen Hylättyyn kappeliin on parkkeerattu auto. Teksti Kimmo Laakso Kuvat Esko Jämsä

uonna 1911 Roald Amundsen iski lipun Etelänavan jäähän. Mutta mitä löytöretkeilijä voi löytää vuonna 2017? Urban Exploration -harrastamisen aloittamista ei helpota, että monet harrastajat välttävät julkisuutta eivätkä kerro kohteiden sijainteja. Sen sijaan puhutaan vähäeleisesti ”urbaanista tutkimusretkeilystä” ja ”kohteiden etsinnästä”. Aloitan tutkimalla jo löydettyjä kohteita ja niistä otettuja valokuvia. Pidän silmät auki. Viikon etsinnän jälkeen teen löydön. Kun vihdoin näkee kohteen siintävän ensi kertaa edessään, kokee lapsekasta riemua. Avonaista suurta pihaa reunustaa joukko rakennuksia, joissa ei ole ristin sielua. Keskellä näen kaksi lahoa tolppaa, joiden väliin oli joskus pingotettu lentopalloverkko. Heinikossa pilkottaa verkon riekaleita. Hylätyllä paikalla on vaikutus mieleen. Jantso Jokelin huomauttaa kirjassaan Matkaopas ei-minnekään (Sammakko 2012), että autioissa paikoissa on jotain kirkollista ja kauhistuttavaa. Hän kirjoittaa hylätyistä paikoista ”yksinäisyyden temppeleinä”. Urbaanien löytöretkeilijöiden motto on: ota vain valokuvia, jätä vain jalanjälkiä. Se viittaa siihen, että harrastaja on aave, joka vierailee kohteessa huomaamatta. Pyhän kokemus on läsnä autiudessa. Suljen silmäni ja kuulen huutoja menneisyydestä, naurua, lasten kiljahduksia, pastorin saarnan. Seison kohdassa, jossa aavistan iltahartauksia pidetyn.

Ristin juurella tarkastelen sen takana sijaitsevaa modernistista rakennusta, joka näyttää olevan v errattain hyvässä kunnossa. Ovi avautuu narahtaen. Yritän vastata kysymykseen ”mitä tässä oli”. Kohde kertoo tarinansa pala palalta. Siellä täällä ympäri leirikeskusta on levällään tekstinpätkiä ja riekaleita, jotka auttavat kokoamaan palapelin. Raamattujen ja laulukirjojen selkämyksiin on kirjoitettu tervehdyksiä ja päivämääriä. ”Riparilla 4.6.1980. Aatu & Jari, mekin oltiin täällä.” Joku on piirtänyt hakaristin Raamatun kylkeen. Näen, missä leiriläiset paistoivat makkaraa. Paikoin näyttää kuin elämä olisi yhtäkkiä pysähtynyt still-kuvaksi. Lattialla lojuu minimessun ohjelma, alkulaulun jälkeen laulettiin synnintunnustus ja synninpäästö. Sitten seurasi kiitosvirsi ja saarna. Kappeliin johtavan käytävän seinässä näkyvät ainoat kohtaamani vandalismin jäljet: seinällä on kovettunutta ihmisen kakkaa. Avonaisessa komerossa on pursuileva laatikko. Sadat kortit ovat laatikossa siisteissä nipuissa. Ne esittävät leirikeskusta eri kulmista silloin, kun se vielä eli parempia päiviään. Ajatus varmaankin oli, että leiriläiset saivat lähetellä tervehdyskortteja kotiin. Korteissa esittäytyy valoisa, auringonpaisteinen kappeli risteineen ja hoidettuine puutarhoineen. Nuoriso pelaa pöytätennistä. Kortin julkaisijaksi kerrotaan Vanhankirkon seurakunnan virkistyskotiyhdistys.

Penkomisen jälkeen selviää, että yhdistys perustettiin vuonna 1957. Sen tehtävänä oli tukea huoltoja kesäkoteja, jotka oli tarkoitettu Vanhankirkon jäsenille. Samana vuonna yhdistys osti talvihuvilan, johon liitettiin myöhemmin vielä alueita. Paikka oli alun perin kaupunkilaisille tarkoitettu kesäkoti. 1960-luvulla Helsingin keskustassa sijaitsevan seurakunnan järjestämät ulkomaanmatkat tuottivat ylijäämää, mikä käytettiin tämän leirikeskuksen muihin rakennuksiin. Helsingin keskusta oli tuohon aikaan vielä asuntovaltaista aluetta, ja Vanhankirkon seurakunnassa oli 1950-luvun lopulla yli 25 000 jäsentä. Rippikoululeirejä oli vaikea mahduttaa olemassa oleviin paikkoihin Helsingissä. Kaupungin ulkopuolella sijaitseva leirikeskus oli myös ratkaisu tila ongelmaan. Seison nyt 1962 rakennetussa päärakennuksessa. Kappeliin, joka kerran vihittiin sakraalitilaksi jumalanpalveluskäyttöön, on ajettu auto. Katselen auton oven läpi kirkkosalia ja veistelen mielessäni vitsiä drive-in-kirkosta. Uuden aikakauden merkkinä seinustoilla on viitteitä kännykkäbisneksestä, haalistuneita mainoskuvia, joissa itsevarmat uraohjukset näpelöivät Nokioitaan – juuri siinä kohdassa, jossa alttarilla joskus oli tapana polvistua rukoilemaan. Toiminnan loppumiseen 1990-luvun lopulla vaikutti raha. Käyttöaste oli kustannuksiin verrattuna alhainen ja paikka olisi vaatinut kunnostamista. Leiriolosuhteet ulkovessoineen koettiin alkeellisi-

7.9.2017 | Kirkko ja kaupunki a

Kaupungin kasvo Sirpa Päivinen

Intohimoinen kävelijä Pauli Jokinen on yksi Kivinokan kesämajojen haltijoista ja alueen Saaritoimikunnan puheenjohtaja.

Iltakävelylle Käpylään tai Kivinokkaan Ensi viikolla Helsingissä kävellään. Tavallista enemmän ja pätevien oppaiden kiehtovia kertomuksia kuunnellen, sillä lauantaina 9.9. alkaa ensimmäinen Helsingin kävelyfestivaali. Yhdeksän päivää ja 33 kävelykierrosta, liput kympin kappale. Idean isä, kävelykirjoja julkaissut toimittaja ja kirjailija Pauli Jokinen, myhäilee tapahtuman odotuksessa. – Käveleminen on erinomainen tapa tutustua kaupunkiin. Samalla saa raitista ilmaa ja tulee reippailtua.

Pian hän keksi, että kävelyistä voisi saman tien tehdä kirjan. Sunnuntai kävelyllä Helsingissä (Minerva 2010) sisältää 52 kävelykierrosta. Entisen siviilipalvelusmiehen tuorein teos, Sun nuntaikävelyllä sotien ajan Helsingissä, on juuri ilmestynyt.

Kun juoksijasta tuli isä, maratonit jäivät. Kyllä Jokinen vieläkin välillä juoksee reittejä läpi, mutta useimmiten hän kävelee. Ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitusrakenTykkään kovasti saunoa. nelmia taas on kätevintä Helsingin uudet yleiset Helsingissä toimii mennä tutkimaan pyölukuisia ammattitai- saunat, kuten Lapinlahden rällä. Nyt 6- ja 8-vuotisairaalan sauna, toisia kaupunkioppaiaat lapset ovat mainioiilahduttavat minua. ta. Pauli Jokinen tekee ta retkikavereita, joiden itsekin opaskeikkoja kanssa isä on monesMuuten olen sitä mieltä, muun muassa yritykti soutanut Kivinokasta että Kivinokkaa on sille. Toisaalta Kalliosläheiseen Varjosaareen. kehitettävä helsinkiläisten sa on jo hankittu hyViiden kirjan ja luvirkistysalueeksi. viä kokemuksia omaskuisten opastuskeikkoJuhannusjuhlat ja ta kävelyfestivaalista. jen jälkeen Helsingin elokuvanäytös rannalla, Kaupunkiaktivisti Jokikohteet alkavat olla penen kutsui kalliolaisia Kino Kivinokka, onnistuivat rin tuttuja Jokiselle ja loistavasti mutta olivat hänen naisystävälleen. ja opasporukkaa koolle työläitä toteuttaa. ideoimaan uudenlaista Kun he sunnuntaiaamuVuokramökkejäkin voisi tapahtumaa. na leväyttävät kaupunolla tarjolla. Siihen haluttiin saagin kartan auki mietda jokaiselle jotakin: tien, minne lähtisivät, urbaania sykettä, luontoa ja lähiöelä- uusia paikkoja on vaikea keksiä. mää, Helsingin Diakonissalaitoksen – Siksi olemmekin liikkuneet tosi historiaa, kahvilakulttuuria, Hietanie- paljon luontokohteissa, Nuuksiossa men hautausmaata eri teemoilla. Eri- ja Sipoonkorvessa. Mutta olet kai sentään löytänyt jokoisuutena on Kai Löfgrenin vetämä juoksulenkki halki Helsingin urheilu- tain uuttakin kesän retkilläsi? historian. Jokinen tekee kolme kierJokinen miettii hetken. Kyllä, hän rosta: Helsingin pommitukset, Kes- on käynyt ensimmäistä kertaa Isosaakiyön murhakävely ja Kivinokka. ressa ja Lonnassa. Isosaaren kanssa Jokisen oma kävelyretkiharrastus oli vähällä tulla kiire, kun sotien ajan alkoi oikeastaan – juoksemisesta. Helsingistä kertova kirja oli jo mel– Treenasin maratonille ja aloin vä- kein painossa, ennen kuin saari avauhän kyllästyä pitkiin juoksulenkkei- tui yleisölle kesäkuun alussa. – Mutta sainpas sen mukaan! hin. Suunnittelin sitten itselleni teemalenkkejä, kuten Vallilan patsasEira Serkkola lenkki. helsinginkavelyfestivaali.blogspot.fi

P.S.

na. Vuonna 1999 Vanhankirkon seurakunta liitettiin Tuomiokirkkoseurakuntaan, joka ei halunnut jatkaa paikan ylläpitoa. Leirikeskuksen osti omaan käyttöönsä Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, joka myi sen keväällä 2007 yrittäjälle. Nykyinen omistaja ei halua kunnostaa leirikeskusta. Kohteiden tutkiminen voi olla vaarallista. Sen huomaan viimeistään tullessani leirikeskuksen vanhimpaan rakennukseen, joka aikanaan tunnettiin nimellä punainen talo. Katto on osaksi romahtanut lahojen kattoparrujen annettua periksi. Myös saunan katto on romahtanut. Saunan edessä heinikossa näkyy muistoja rantaelämän riemuista: uimarenkaassa lukee Mallorca. Siellä täällä voi vielä havaita menneen elämän jälkiä. Jokainen askel on jännitysnäytelmä, jossa putoaminen syvyyteen odottaa. Kaikki täällä tuijottaa kuin pysähtyneenä odottaen hiljaista kuolemaa, haalistuneet Disney-hahmot nauravat lasten lelukoskettimien kyljessä. Vanhat nuket ja lelut tuijottavat epätodellisina vasten tulijaa todistaen leikin loppumisesta. Vietän monta tuntia hylätyssä leirikeskuksessa aistimassa tunnelmia, selailemassa papereita, joissa tuoksuu kostea home. Vaikka tiedän, etten ole täysin tyhjentänyt leirikeskuksen tarinaa, olen iloinen tultuani osaksi sitä. ■ Juttua varten on haastateltu Tuomiokirkkoseurakunnan työntekijöitä.

Hylätty leirikeskus on ollut vuosia tyhjillään. Irtaimisto on jätetty paikoilleen lojumaan.

MENOT 8. – 21.9.

10 A Kirkko ja kaupunki | 7.9.2017

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

KANNELMÄEN srk

TAPAHTUMIA Suomen itsenäisyydenajan suosikkilaulut -yhteislaulukonsertti ti 12.9. klo 18, yhteistyössä LUHMO ja muita alueen toimijoita. Pianokonsertti to 14.9. klo 18.30, Janne Oksanen. Teematorstai, ruokailu klo 12.30 (6 e), ohjelma klo 13. 14.9. Mitä roskille oikeasti tapahtuu? Ympäristöasiantuntija Elina Hienonen. 21.9. Terveyteen vaikuttavat kasvit kotona. Elli Oila. Kirkon kansainvälisen työn ilta ke 20.9. klo 18.30, Seurakuntaelämää

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

12.9.

Suomen itsenäisyydenajan suosikkilaulut -yhteislaulutilaisuus klo 18 Huopalahden kirkolla Reformaation juhlavuoden merkeissä. Järj. Luoteis-Helsingin musiikkiopisto, Pohjois-Haaga Seura, Pohjois-Haagan Martat, LC Helsinki/Pohjois-Haaga ja Haagan seurakunta.

Englannissa, Anna Pickering ja Kaihsu Tai. Nyt soitetaan ukulelea: uusi ryhmä alakoululaisille to klo 16.15–17 Tönöllä. Opettajana Martin Gripentrog. 30 e. Ilm. hanna.autio@evl.fi. Jatkoryhmä aikuisille to klo 17.30– 18.30 Tönöllä. 50 e. Alkeiskurssi alk. ti 31.10. klo 17.30–19. Materiaali 20 e.

Lähetyspiiri ti 12.9. klo 13–14.30. Kello5tee to klo 16.30. Tarjoilua, hartaus ja leivän jakoa. Duunauspaja ti 19.9. klo 18. Naisten kasvuryhmä psykodraamaryhmänä loka-marraskuussa. Hinta 50 e. Opi uutta itsestäsi ja ihmissuhteistasi. Tied. heli.salo@evl.fi. Haagan torimarkkinat 9.9. klo 10–13.

Kannelmäen seurakunta

KALLION srk TÖÖLÖN srk

JUMALANPALVELUKSET Vuodenaikamessu Sadonkorjuu su 10.9. klo 10, Kolari, Silin, Autio. Lähetyksen kirkkopyhän messu su 17.9. klo 10, Heltelä, Silin, Mönttinen. Messun jälkeen lähetyksen kiitoslounas. Menu: kasviskeitto, sämpylät; marjakiisseli, kahvi ja omenapiirakka 10 e. Tuotto nimikkokohteiden hyväksi. Arkiehtoollinen ke 20.9. klo 15 palvelutalossa, Hopeatie 14, Heltelä. Kasvokkain kirkko to 21.9. klo 18, Lahtinen, Mönttinen. Laudes ma klo 7.30, Silin.

PAKILAN srk

12.9.

Rouva Jenni Haukio vierailee tiistaina 12.9. kello 17 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Runoilija Katja Seutu haastattelee häntä Hetki suomalaisen runon äärellä -tilaisuudessa. Vapaa pääsy.

Kirkolta voi lainata ukulelen, ellei ole omaa. Perhekerhot ovat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja. Ma klo 17.30– 19 Tönöllä. Ti klo 10–11.30 Mariankodissa, Schildtinpolku 6. To klo 9.30– 11 kirkolla. Vauvaperhekerho ke klo 11–13 kirkolla. Ryhmä alle 1-v. vauvoille

vanhempineen. Esikoisvauvojen kerho to klo 13–14.30. 1. ryhmä 24.8.–12.10. ja 2. ryhmä 26.10.–14.12. Lauletaan, leikitään ja kahvitellaan. Äideille ja alle 8 kk ikäisille esikoisvauvoille. Ilm. aila.pihlajavesi@evl.fi. Muskarin vapaita paikkoja voi tied. hanna.autio@evl.fi.

Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Kirkkokahvit. Messu ja iltatee su 10.9. klo 18 Malminkartanon kappelissa. Konfirmaatiomessut kirkossa Korpirauhan rippikoulu la 9.9. klo 11, kesän cityripari su 10.9. klo 10 ja Kuggomin ripari su 10.9. klo 13. Aamuehtoollinen ke 13.9. klo 9.15 kirkossa. Ehtoollisen jälkeen vapaaehtoisten emäntien valmistama aamiainen (1,50 e) seurakuntasalissa. Luottamuksen messu ke 20.9. klo 19 kirkossa. Hiljaista mietiskelyä, Taizé-lauluja.

TAPAHTUMIA Jennyn Mummola la 9.9. klo 10–13,

Saga kutsuu viihtymään Saga Käpylinnan väki toivottaa Teidät lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan kauniiseen taloomme, jossa muutama upea iso koti vapaana. Järjestämme esittelykierroksen joka keskiviikko klo 13.

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

Saga Käpylinna on joulukuussa 2015 Oulunkylän Veräjämäkeen avautunut palvelutalo. Muutama koti odottaa uutta asukasta, vapaina upeat 43, 56 ja 76 neliön kodit. Saga tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokraasumista palveluiden kera ikäihmisille. Asukkaiden peruspalveluihin kuuluu turva-, siivous- ja ruokapalveluita sekä aktiivista harrastus- ja kulttuuritoimintaa. Palvelutalomme kahvila ja ravintola ovat avoinna kaikille päivittäin klo 11.30 - 14.30, toivotamme Teidät lämpimästi tervetulleiksi päiväkahveille tai nauttimaan maittavaa lounasta.

Kutsu

Lisätietoja, esitetilaukset ja yksityiset näytöt Puh. 08000 6116 (ark. klo 9-17) tai myynti.saga@sagacare.fi Kysele myös tilapäisiä asuntoja.

Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 | 00650 Helsinki www.sagacare.fi/kapylinna

Kukin makunsa mukaan Seksistä nauttii enemmän, kun tuntee ja hyväksyy itsensä. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS MARI AARNIO

arvasta asiasta seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen on satavarma, mutta tämä saattaisi olla sellainen: ei ole kahta ihmistä, joilla on täysin samanlaiset seksuaaliset halut. Eriparisten halujen ei kuitenkaan tarvitse olla katastrofi. Tanskanen muistuttaa, että arjessa on monia muitakin asioita, joissa kumppanien tarpeet ja toiveet eivät osu yksiin. Mitä syödään? Milloin on niin sotkuista, että täytyy siivota? Mihin lähdetään lomalla? – Yleensä asioista päästään sopuun ja molemmat ovat ihan tyytyväisiä. Myös seksistä voi puhua neuvotellen – kunhan kuuntelee itseään, ettei riko rajojaan miellyttääkseen toista. Tanskasen mukaan seksiin liittyy ihanteita, joista ei juuri puhuta, mutta joihin omaa seksielämää ehkä tiedostamattakin peilataan. – Meillä on esimerkiksi kauhean vahva vauvantekoseksi-käsikirjoitus, jossa heteropari saattaa lapsen alulle. Sellaiseen

2 B Kirkko ja kaupunki | 7.9.2017

seksiin on kaikkein helpointa suhtautua suopean hyväksyvästi. Mitä kauempana seksuaalinen toiminta on tuosta käsikirjoituksesta esimerkiksi seksitapojen ja seksin osapuolten suhteen, sitä ristiriitaisemmaksi se yleensä koetaan, Tanskanen kertoo. – Ulkonäköihanteisiin osataan jo onneksi suhtautua melko kriittisesti. Niitä vastaan kapinoidaan ja puhutaan kehomyönteisyydestä. Omaa kehosuhdetta onkin hyvä työstää, sillä seksistä on vaikea nauttia, jos vihaa omaa kehoaan. Tanskanen on huomannut, kuinka valtava tiedontarve monella on seksuaalisuuteen liittyen. Siihen eivät aina vastaa tekniikkaa painottavat seksioppaat. Eivät myöskään lehtien seksiä käsittelevät jutut, jotka listaavat ongelmia tai esittelevät tilastotietoja siitä, millaista on keskivertoseksi. – Auttaako ketään eteenpäin se, että vertaa itseään tilastoon tai vaikka jonkun julkkiksen kokemuksiin? Tanskanen kysyy. Otetaan vaikkapa tieto, että suomalaiset harrastavat seksiä keskimäärin kerran viikossa. Tanskanen huomauttaa, että se ei vielä kerro mitään siitä, millaista heidän seksinsä on. – Toisessa ääripäässä voi kerran viikossa olla molempia osapuolia syvästi tyydyttävää, sielua kohottavaa, hoitavaa, rentouttavaa, ihanaa seksiä. – Toisessa ääripäässä seksiä harrastetaan kerran viikossa pakottamisen, painostamisen tai kiristämisen tuloksena. Kumpikaan osapuoli ei välttämättä sisäistä, että kyse on tietyssä mielessä

seksuaalisesta väkivallasta, vaikka heistä jollain tasolla tuntuu, että kaikki ei ole ok. Rennompaa, hauskempaa, luonnollisempaa ja spontaanimpaa. Sellaista monet toivoisivat seksielämänsä olevan. Tanskanen allekirjoittaa rennon ja hauskan, mutta luonnollisen ja spontaanin hän haluaisi lempeästi kyseenalaistaa. – Stereotyyppisen seksin kaava alkaa siitä, että ihmisen valtaa spontaani halu, joka on niin voimakasta, että se voittaa kaikki esteet. Uskomattoman kiiman vallassa luonnollisesti ja kiihkeästi pää-

dytään käsikirjoituksen loppuun. En väitä, etteikö sellaistakin olisi ja etteikö se olisi kivaa. Monilla on kokemusta siitä, että suhteen alussa on kiihkeä kanivaihe, jossa hässitään kuin puput, Tanskanen kuvailee. Hänellä on huonoja ja hyviä uutisia. Kanivaiheen kiihkoon on harvemmin paluuta, mutta seksi voi myöhemmin tuntua eri tavalla hyvältä. – Seksuaalinen halu mielletään monesti vain spontaaniksi haluksi, joka tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta. Siksi ihmiset kokevat, ettei heidän halunsa synny oikealla tavalla tai tunnu siltä

Elina Tanskasen viisi vinkkiä 1. Pidä huolta itsestäsi. Me emme ole koneita. Katso elämäntilannettasi: Onko siellä tilaa seksuaalisuudelle? Miten ylipäätään voit? Esimerkiksi stressi ja masennus näkyvät väistämättä myös seksuaalisuuden alueella.

3. Tunne itsesi. Päivitä ja kuulostele omaa seksuaalisuuttasi: Mistä tykkäät ja mistä et? Mitä tässä elämäntilanteessa ja hetkessä haluat ja mitä et? Ei haittaa, että tutkimusmatka jatkuu elämän loppuun saakka.

2. Puhu seksistä ja seksuaalisuudesta kumppanisi kanssa rehellisesti ja avoimesti.

4. Löydä oma aistillisuutesi. Pysähtymällä, tunnustelemalla ja stimuloimalla aisteja voi lisätä

nautintoa ja mielihyvää. Fiilistely on vastalääke suorituskeskeiselle seksille. 5. Ole utelias. Seikkaillakseen ei tarvitse lähteä ulos kotiovesta. Voit löytää itsestäsi ja kumppanistasi uusia puolia. Muista, että on lupa myös olla tykkäämättä siitä, mitä kokeilette – sitäkin kautta oppii itsestään.

7.9.2017 | Kirkko ja kaupunki B

Irmeli Laitisen viisi vinkkiä 1. Luo eroottinen suhde itseesi. Yritä unohtaa ennakkoasenteet ja ajattelu ja mennä itsessäsi aistien tasolle, sinne missä seksuaalisuus sijaitsee. 2. Kommunikoi enemmän aistimuksilla ja kosketuksilla. Mitä miellyttävää voisit tehdä kump-

panillesi? Hipaise vaikka niskaa tai pörrötä hiuksia ohimennen.

4. Kävelkää käsi kädessä vaikka kauppamatkat.

3. Pitäkää huolta, että kiireisen elämän keskelläkin on päivittäinen hetki, jolloin kerrotte toisillenne, mitä on tapahtunut ja mitä mielessä pyörii. Se lisää myös itsetuntemusta.

5. Tee itsesi onnelliseksi ainakin kerran viikossa. Tee sellaista, mistä nautit, ja keskity siihen.

kuin pitäisi. Harvemmin puhutaan responsiivisesta halusta, joka viriää esimerkiksi, kun kumppani lähestyy itseä miellyttävällä tavalla. Ihmisen vertaaminen autoon tuntuu Tanskasesta hieman epämukavalta, mutta silti hän tekee nyt niin. On kaasupoljin: se, mistä tykkää ja mikä kiihottaa. Mutta voi olla, että vaikka kuinka polkisi kaasua, ei pääse liikkeelle. Autossa on nimittäin myös jarrut. Jarrupoljin kuvaa olosuhdetekijöitä: pelkoa siitä, että lapset heräävät, kiirettä, väsymystä, sotkuista huushollia. Vielä tehokkaampi on käsijarru. Sillä Tanskanen viittaa syvemmällä oleviin tekijöihin: Voi esimerkiksi suhtautua kielteisesti omaan kehoonsa, pelätä tai hävetä seksuaalisuutta. Tai sitten parisuhteessa voi olla isoja ongelmia. – Molemmat jarrut voivat olla päällä yhtä aikaa. Silloin ei auta kaasun polkeminen, esimerkiksi pitsialusvaatteet, kynttilät tai hierontaöljy, vaikka ne ihania juttuja ovatkin. – Kahdella ihmisellä voi sitä paitsi olla hyvin erilainen koneisto. Joku on nopeasti kiihtyvä formula ja toinen taas superturvallinen perheauto, jossa on maailman parhaat jarrut, Tanskanen lisää. Vaikka itseään ei haluaisikaan verrata autoon, Tanskasen mielestä kannattaa hyväksyä se, että seksuaaliseen haluun vaikuttavat muun muassa elämäntilanne, mieliala ja ulkoiset olosuhteet. Masennus, stressi ja ruuhkavuodet tuntuvat. Ei vain jaksa tai edes ehdi. Itseltään tai kumppaniltaan ei pitäisi vaatia mahdottomia, – Seksuaalisuus myös muuttuu ja elää iän mukana. Kannattaa päivittää aika ajoin, missä menee, Tanskanen sanoo. ”Sä et tiedä – vielä” on Tanskasen vakiovastaus asiakkailleen, jotka sanovat, että he eivät tiedä, mitä haluavat. – Kun tuntee itsensä paremmin, saa luvan omannäköiseen haluun. Haluaminenhan on myös pelottavaa. Voi olla helpompaa olla välitilassa. Kun haluat jotakin, olet jotakin. Samalla valitset jotain pois ja kannat siitä vastuun. Toki aina on lupa prosessoida. Jotkut prosessit vievät vuosia, jotkut ovat elämänmittaisia. Usein Tanskanen käsittelee parien kanssa myös rakkauteen liittyviä uskomuksia. Yksi yleinen sellainen on se, että rakkaus on jonkinlaista yhteensulautumista ja symbioosia. – Suhteen alkuvaiheessa se voi olla ihana kokemus, mutta usein ihmiset alkavat yhteenkietoutuneessa suhteessa oireilla. Seksi on niin herkkä alue, että siellä oireilu helposti näkyy. Toista on helpompi haluta, kun sisäistää, että hän on itsestä erillinen olento, Tanskanen sanoo. – Monesti ihmiset vaistomaisesti tietävät, mikä tekisi heille hyvää, mutta kumppanille saattaa olla superpelottavaa, jos toinen sanoo haluavansa rauhaa ja omaa aikaa. Siksi oman tilan ottaminen jää. Sitten sitä toteutetaan ehkä niin, että ollaan samassa tilassa, mutta henkisesti jossain muualla. Se toimii harvemmin pidemmän päälle.

Eriytymisen merkitystä korostaa myös psykoterapeutti Irmeli Laitinen, joka on terapiatyönsä ohessa työskennellyt perheneuvojana. – Eriytyminen on parisuhteessa hirveän tärkeää sekä psyykkisesti että seksuaalisesti. Jos et eriydy toisesta, et opi tuntemaan omia halujasi ja olet koko ajan riippuvainen siitä, että se toinen tyydyttää sinut. Jotkut kokevat eriytymisen kauhean uhkaavaksi, koska se merkitsee heille hylkäämistä, Laitinen kuvailee. – Pitäisi vain luottaa toiseen ja siihen, että suhde kestää ja toinen on lojaali, vaikka menisikin vähän kauemmaksi. Luulen, että luottamus lisää myös seksuaalista nautintoa. Vasta kun luottaa toiseen, voi kunnolla antaa mennä. Laitinen on vuodesta 2010 alkaen ohjannut mentalisaatioryhmiä ja suosittelee mentalisaatiota kaikille, jotka haluavat tutustua paremmin itseensä ja kumppaniinsa. Taikuudelta kuulostavan termin takana on hyvin käytännönläheinen menetelmä. – Mentalisaatio on ajatteluprosessi ja havaintojen tekemistä itsestä – ja toisesta. Tulet tietoiseksi siitä, miten sinun mielesi on koostunut ja miten siellä on tunteita, havaintoja, aistimuksia, tulkintoja, ajatuksia ja arvoja. Ihmiset eroavat toisistaan esimerkiksi siinä, kuinka vahvasti tunteet tai asenteet vaikuttavat heihin, Laitinen kertoo. – Seuraava mentalisaation taso on se, että ollaan kiinnostuneita siitä, mitä toisen mielessä on. Esimerkiksi kuinka paljon hänellä on tunteita esillä, nimeääkö hän niitä ja jakaako niitä toisten kanssa. Jos osaa mentalisoida, osaa kuunnella toista. Mentalisaatiolla voisi Laitisen mukaan olla paljon annettavaa myös seksielämälle. Sen avulla tiedostaa omia asenteitaan ja ennakkoluulojaan sekä sitä, mitä ajattelee kumppanistaan ja hänen haluistaan. Luovuus lisääntyy ja ennakkoluulojaan joutuu ainakin testaamaan. Tulee uskallusta kokeilla uusia asioita.

Paitsi halujaan, kannattaa kuulostella myös haluttomuuttaan. – Miksi en halua mennä tuon toisen lähelle? Mitä tunteita ja ajatuksia minulla on? Mikä estää? Laitinen puhuu lempeästä vastuullisuudesta. Jokainen on itse vastuussa siitä, millainen seksielämä hänellä on, ja siitä, että hän saa sen, mitä haluaa. – Minä itse määrittelen sen, mitä on minun eroottisuuteni ja aistillisuuteni. Ja toinen saa määritellä itsensä. Ei voi passivoitua ja ajatella, että kumppanin tehtävä on huolehtia minun nautinnostani. Toisaalta jos itseä ei sillä hetkellä kiinnosta seksuaalinen akti, voisiko kuitenkin osallistua tuottamaan nautintoa toiselle? Toista ei saa pakottaa, mutta voi pyytää. Mahdollisuuksia on monenlaisia. Vain mielikuvitus on rajana. Seksi ei aina ole vain seksiä. Laitisen mukaan on hyvä tiedostaa, että seksillä puretaan ja ilmaistaan usein sellaisia tunteita ja tarpeita, jotka eivät ole alun perin seksuaalisia: vihaa, hylätyksi tulemisen pelkoa, kateutta, kostoa, hyväksynnän hakemista. Tai sitten sängyssä ratkotaan muun elämän ongelmia ja ristiriitoja. – Pitäisi oppia erottamaan tunne-elämä seksuaalisesta käyttäytymisestä ja aistillisuudesta. Seksissä ollaan niin primitiivisellä aistimusten ja affektien tasolla, että siinä on oikeastaan aika vähän tunteita läsnä. ■ Mentalisaatioryhmä pareille Vantaan seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksessa. Ohjaajina psykoterapeutti Irmeli Laitinen ja perheneuvoja Lauri Anttila. Ryhmä kokoontuu seitsemän kertaa 1,5 tuntia kerrallaan ja aloittaa, kun riittävä määrä osanottajia on koossa. Ilmoittautuminen 8.9. mennessä Lauri Anttilalle, p. 050 347 3812 tai risto.anttila@evl.fi. Tunnekeskeinen parisuhdekurssi sateenkaaripareille seitsemänä tiistaina 26.9. alkaen Helsingissä. Kurssi on tarkoitettu pääkaupunkiseudulla asuville sateenkaaripareille. Ohjaajina ovat perheneuvoja Titta Huotari ja erityisnuorisotyöntekijä Henna-Mari Kettusaari. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 12.9. mennessä Titta Huotarille, p. 050 347 2917 tai titta.huotari@evl.fi.

4 B Kirkko ja kaupunki | 7.9.2017

Professori Robert H. Nelsonin äidin vanhemmat olivat amerikansuomalaisia siirtolaisia.

Demarit lainasivat arvonsa kirkolta Sosiaalidemokraattinen ajattelu on pohjimmiltaan maallistunut versio luterilaisuudesta, väittää yhdysvaltalainen professori Robert H. Nelson. Teksti Taneli Kylätasku Kuva Sirpa Päivinen

iime vuosisadan sosiaalidemokratialla ja sen pohjalle kasvaneella pohjoismaisella hyvinvointivaltiolla oli syvästi uskonnollinen arvopohja. Sosiaalidemokraatit lainasivat keskeiset arvonsa luterilaisuudelta, vaikka itse ymmärsivät itsensä maalliseksi poliittiseksi liikkeeksi. Näin väittää Marylandin yliopiston kansantaloustieteen professori Robert H. Nelson, jonka kesäkuussa julkaistu kirja käsittelee luterilaisen etiikan ja sosiaalidemokraattisen poliittisen ajattelun vahvaa sidettä Pohjoismaissa. Nelsonin mukaan sosiaalidemokratian perusarvot ovat suoraa lainaa vuosisataiselta luterilaiselta perinteeltä, mutta modernille kielelle tulkittuina. Sosiaalidemokraatit omaksuivat esimerkiksi korostuksen, jonka mukaan kristityn maallinen elämä ja työnteko ovat Jumalalta saadun kutsumuksen seuraamista. – Tämän protestanttisen ajatuksen mukaan ihmisen tulee seurata kutsumustaan ja tehdä työtä intohimoisesti osana sitoutumistaan Jumalaan. Sosiaalidemokraatit eivät puhuneet erityisesti kutsumuksesta, mutta he korostivat kovaa työntekoa, joka on osa pohjoismaista kulttuuria, Nelson sanoo. Vahvan työmoraalin ja protestanttisen etiikan suhteen havaitsi jo 1900-luvun alussa sosiologi Max Weber. Weberin lähtökohtana oli kalvinistinen kristillisyys, jonka mukaan kristityn maallinen kutsumus voi toteutua esimerkiksi liike-elämässä. Taloudellinen menestyminen ja voiton tekeminen voitiin tulkita merkiksi siitä, että ihminen on Jumalan suosiossa. Nelson toteaa, että luterilaisuudessa kutsumuksen idea nähtiin eri tavalla. – Luther korosti, että kristityn kutsumuksen tulee palvella kultaista sääntöä: tee lähimmäiselle, ku-

ten toivoisit hänen tekevän itsellesi. Siksi kutsumuksen noudattamisen ei pitäisi koskaan johtaa oman edun tavoitteluun. Pohjoismaiset yhteiskunnat kehittyivät erilaisiksi kuin kalvinistisesta kristillisyydestä ammentava Yhdysvallat. Siinä missä kalvinismi vaikutti ratkaisevasti kapitalismin syntyyn, luterilainen etiikka tuki voimakkaasti pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentumista. Nelsonin mukaan sosiaalidemokratia muunsi luterilaisen kutsumusajattelun sosiaaliseksi solidaarisuudeksi ja luottamukseksi toisiin ihmisiin. Solidaarisuus tulee ilmi erityisesti palvelujen ja sosiaaliturvan muodossa. – Kyselytutkimukset osoittavat, että Pohjoismaissa kansalaisten luottamus toisiin ihmisiin on vahvempaa kuin missään muualla, Nelson sanoo. Myös lukutaidon yleistyminen liitetään protestanttiseen kristillisyyteen. Sekä luterilaisuudessa että kalvinismissa ajateltiin, että uskonnon ymmärtäminen ei ole vain erityisten asiantuntijoiden velvollisuus, vaan jokaisen kristityn tulisi pystyä lukemaan Raamattua ja Katekismusta itsenäisesti. Lukutaidon korostaminen johti sekä luterilaisissa että kalvinistisissa maissa koulutuksen arvostukseen, mutta tässäkin erot näkyvät. Luterilaisissa maissa koulutus ja tasa-arvo kuuluvat yhteen. – Käytännössä kaikki yliopistot Suomessa ovat julkisia, kun taas Yhdysvaltojen kahdestakymmenestä huippuyliopistosta 19 on ollut yksityisiä alusta lähtien. Suomessa perustason ja toisen asteen koulutukseen halutaan käyttää rahaa ja opettajia arvostetaan huomattavasti enemmän kuin Yhdysvalloissa, Nelson vertaa. Nelsonin mukaan vahvan hallitsijan idealla on luterilaisissa maissa paljon vahvempi hyväksyntä

kuin kalvinistisissa. Ihmiset ovat tottuneita vahvaan hallintoon, joka voi kertoa heille, mitä tehdä. – Tämä auttoi sosiaalidemokraatteja, kun he astuivat luterilaisen valtiokirkon valmistamiin kenkiin. Nelson on käsitellyt modernien ilmiöiden uskonnollista luonnetta useissa teoksissa ja artikkeleissa. Esimerkiksi kapitalismi ja sen haastajaksi noussut ympäristöaate ovat Nelsonin mukaan pohjimmiltaan uskonnollisia ilmiöitä. – Moni niin kutsuttu maallinen idea on todellisuudessa uskonnollinen, mutta jollakin tavalla naamioituneena. Modernin yhteiskunnan sekulaari kieli peittää näiden ilmiöiden uskonnollisen taustan, Nelson sanoo. Sosiaalidemokratian uskonnollisista juurista Nelson kiinnostui vuonna 2014, kun hän vietti sapattivuotta professorin virastaan Helsingin yliopiston tutkijana. Perehtyessään aiheeseen Nelson huomasi, että tutkijat ovat kirjoittaneet luterilaisuuden vaikutuksesta hyvinvointivaltion syntyyn 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Aikaisemman käsityksen mukaan eurooppalaiset hyvinvointivaltiot syntyivät aineellisen hyvinvoinnin tavoittelusta ja luokkaristiriidoista. Viime vuosina tutkijat ovat kuitenkin nostaneet esiin kristillisten kirkkojen osuuden siihen, millaisiksi hyvinvointiyhteiskunnat muotoutuivat. Kukaan ei ollut kuitenkaan kirjoittanut aiheesta kokonaisesitystä, ja suurelle yleisölle hyvinvointivaltion uusi syntytarina oli tuntematon. Nelsonin mielestä yhteiskunnan uskonnollisen arvopohjan tunteminen on ratkaisevan tärkeää. Tällä hetkellä sosiaalidemokraattinen versio luterilaisuudesta on haalistumassa, ja myös luterilainen kirkko menettää jäseniään. Kysymys kuuluu, mikä on luterilaisuuden seuraava vaihe, Nelson sanoo. ■

7.9.2017 | Kirkko ja kaupunki B

Kolumni

Kotona nysvääminen on hyvä harrastus Syksy on tullut ja luonto menee levolle. Lehdet tippuvat puista, citykanit hyppivät koloihinsa, merikin on jo aika musta. Aivan kuin se sanoisi: ”Älä tule tänne enää, nähdään ensi kesänä.” Mutta ihmiselle syksy on tempomisen aikaa. Kaikenlainen uusi alkaa juuri silloin kun maa vaipuu horrokseen ja illat pimenevät: päiväkotiaamurumba, powerpointsulkeiset, apurahahaut, hurahdukset uusiin harrastuksiin ja entisten kanssa säätäminen. Käsi ylös, kuinka moni on tullut viime viikkoina ulos kuntosalin suihkusta vain huomatakseen, että pyyhe jäi kotiin? Kuinka moni on unohtanut pakata lapselleen eväät harrastukseen ja pakottanut tämän nälkää vaikeroivana tanssitunnille? Kunnon syysflunssa kaataa vähintään yhden perheenjäsenistä kanveesiin jo luultavasti seuraavan viikon aikana. Ja sitten seuraavan, ja sitä seuraavan. Kalenterisirkus on valmis: menoja joudutaan siirtämään, työt kasaantuvat ja sosiaalinen elämä kuolee kaikesta suorittamisesta huolimatta.

Koko Hubara Kirjoittaja on kolmekymppinen äiti, kirjailija ja Ruskeat Tytöt -median päätoimittaja. koko@ruskeattytot.fi

”

Kukaan ei pakota lenkkeilemään vihmovassa syyssateessa. Yhtä hyvin

Suorittaminen ei ole mikään pakko. Kukaan ei pakota meitä lenkkeilemään vihmovassa syyssa-

voi nysvätä kotona.”

teessa eikä osallistumaan kansalaisopiston muinaiskreikan alkeiskurssille. Yhtä hyvin voi nysvätä kotona. Se ei tarkoita ettei tekisi mitään. Itse asiassa nysvääminen on nykyään lempiharrastukseni. Koska juuri se on harrastamisen idea: antaa energiaa niin, ettei mene hermot. Jaan teille nyt kaksi lempiasiaani, joita harrastan kotona. Ensiksi: lukeminen. Ei mikä tahansa lukeminen, vaan kaikkien sellaisten kirjojen ja lehtien lukeminen, jotka ovat odottaneet hyllyssä koskemattomina viime vuodet. Säästän rahaa, kun en osta uusia kirjoja, eikä minun tarvitse vaivautua edes kirjastoon. Jos sinulla on edes puoliksi niin paljon lukemattomia kirjoja kuin minulla, voit harrastaa lukemista poistumatta kotoa viiteen vuoteen. Toiseksi: jumppa. Vihaan kuntosaleja, koska niistä saa aina flunssan, ja tuntuu että kaikilla on hienommat urheiluasut kuin minulla. Niinpä jumppaan ja tanssin kotona Youtube-videoiden tai Spotify-listojen tahtiin. Tätä voi tehdä koko perheen kanssa yhdessä, ja järjestää vaikka tanssikilpailun!

PA R H A I N PÄ I N

Taskuvirsikirja Kelttiristi

Nuotillinen virsikirja sisältää myös uudet virret sekä katekismuksen. 80 13,80 (16,30)

Juhava-kynttilät Puhtaimmasta steariinista ei voida valmistaa koneellisesti kuin aivan ohuimpia kynttilöitä, joten jokainen Juhava-kynttilä valmistetaan huolellisesti käsityönä. Suomalaisia Juhavakynttilöitä voit polttaa turvallisin mielin niin kotona kuin kirkoissa, puhtaasti palava kynttilä tarkoittaa myös puhdasta hengitysilmaa ja nokeamattomia pintoja. Kirkas liekki – puhdas ilma.

www.juhava.fi

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

Tapio Luoma

Eero Huovinen

”Siunauksen pyytäminen ja Jumalan lahjoista kiittäminen pitävät yllä luottamusta hyvyyden voimaan. Juuri sitä me tarvitsemme joka päivä niin yksittäisinä ihmisinä kuin koko ihmiskuntana.” Espoon piispan Tapio Luoman rohkaisevia ja lohduttavia sanoja kauniina lahjakirjana. 16,10 (18,90)

Voiko johonkin parempaan uskoa vai voiko sitä vain toivoa? Helsingin entisen piispan viisaat pohdinnat liikkuvat laajaalaisesti arjen omakohtaisista havainnoista hengellisiin ja ekumeenisiin ympyröihin ja päätyvät suuriin turvallisiin käsiin. 26,90 (36,00)

MINERVA

WSOY

Siunauksen siivin

1610 MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

I V S – K + J

I I I A

VIRSI KIRJAN LISÄVIHKO

Parhain päin

R – R N I

Virsikirjan lisävihko Sisältää kaikki kirkolliskokouksen hyväksymät uudet virret nuotteineen ja sointumerkkeineen. 9,90 (11,90)

2690 AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

9 90 puh. 020 754 2350

6 B Kirkko ja kaupunki | 7.9.2017

Latinomama, ou jea! Kun Satu Lähteenkorva alkoi kohentaa huonoa itsetuntoaan, hän opetteli ensin kehumaan itseään peilin edessä.

7.9.2017 | Kirkko ja kaupunki B

Sopivasti keskeneräinen Satu Lähteenkorva on psykologi, joka auttaa ihmisiä voimaan hyvin ja elämään itsensä näköistä elämää. Hänelle itselleenkään se ei aina ole ollut helppoa. Teksti Hanna Antila Kuva Rami Marjamäki

oukkia, jotka ovat piilossa kotelossa, vaikka voisivat olla perhosia. Sellaisia ihmisiä psykologi Satu Lähteenkorva kertoo tavanneensa paljon. Ihmisiä, jotka kokevat, etteivät kelpaa sellaisena kuin ovat, eivät ole tyytyväisiä itseensä eivätkä uskalla elää itsensä näköistä elämää. He sättivät itseään, kun katsovat peiliin. Läski. Persjalkainen. Ruipelo. Lauta. Möhömaha. Riipputissi. Moitteet kohdistuvat usein pintaan, mutta syvemmällä on paljon muutakin. – Näen jatkuvasti pahoinvoivia, väsyneitä ja epätasapainossa olevia ihmisiä, jotka suorittavat elämää. Se on kamalan surullista. Minä haluan puolustaa elämää. Se, mitä Lähteenkorva ”elämällä” tässä yhteydessä tarkoittaa, on ennen kaikkea ihmisen persoona. Että se tulisi esiin, eikä olisi vain varjo siitä, mitä se voisi olla. Niin voi helposti käydä, koska mietimme niin paljon, mitä muut ajattelevat ja haluamme miellyttää. – Persoona ja persoonallinen taas ovat eri asioita. Ei meidän kaikkien tarvitse olla jormauotisia.

”

On helppoa katsoa ateriarytmiä ja kaloreita. Vaativampaa on, kun kysytään, tykkäätkö itsestäsi.”

Satu Lähteenkorva halusi auttaa muita jo varhain. 16-vuotiaana hän piti seurakunnassa ”psykologista kerhoa” pari vuotta nuoremmille. – Ilta päättyi aina siihen, että minulta sai kysyä mitä vain, Lähteenkorva päivittelee. Itsensä kanssa Lähteenkorva oli kuitenkin hukassa vielä pitkälle aikuisuuteen. Lapsuudessa ja nuoruudessa oli ollut rankkoja tapahtumia, jotka olivat vaikuttaneet omanarvontuntoon. Jälkikäteen ajateltuna hän oli myös vääränlaisessa seurassa. Ympärillä oli ihmisiä, joilla oli kovat arvot. Se vaikutti siihen, miten Lähteenkorva näki itsensä. – Vielä nelikymppisenä, kun katsoin itseäni peilistä, ajattelin, että olen ruma, ylipainoinen, etova möykky. Lopulta Lähteenkorva kyllästyi ja kiukustui omiin ajatuksiinsa. Oli tehtävä jotakin. – Menin aamuisin peilin eteen ja sanoin toistuvasti ”latinomama, ou jea!” Ja tarkoitin sitä. Harjoitukset jatkuivat työpäivän jälkeen. Lähteenkorva pani lattarimusiikkia soimaan ja tanssi itsekseen.

– En tanssinut niin, että olisin sovinnainen, vaan niin, että olisin epäsovinnainen ja tyylitön! Parissa kuukaudessa alkoi tapahtua. Itsensä tyytyväisempää minää auttoivat rakentamaan myös uudet työkaverit, jotka näkivät Lähteenkorvassa sellaisia puolia, joita hän ei itse ollut huomannut. Avioeron ja yksin vietettyjen vuosien jälkeen löytyi myös mies, joka antoi hänen olla täysin oma itsensä. Vuosi sitten he avioituivat. – Kun mieheni otti lanteilta kiinni, tiesin, että hän ei tee sitä siksi, että täällä on vähän pehmeää. Aikaisemmin ajatukseni oli aina ollut, että voi kauheaa, minulla on täällä ne seitsemän HK:n Sinistä! Nyt tunnen siinä kosketuksessa välittämisen myös kehoani kohtaan. Parhaillaan, muiden tehtäviensä ohessa, Satu Lähteenkorva työskentelee YLE:n Vaakakapina-projektin psykologina. Vaakakapinassa punaisena lankana on kestävä elämänmuutos ja kehopositiivisuus. Slogan on ”Lopeta laihdutus, aloita elämä!” Lähteenkorvan mielestä Vaakakapina on osoitus siitä, että ihmisillä alkaa tulla mitta täyteen älyttömiä ulkonäköpaineita, pikadieettejä ja sitä, että ulkonäön oletetaan olevan arvostuksen ja hyvinvoinnin mittari. Psykologina Lähteenkorva tietää, ettei ulkonäöstä voi päätellä, miten ihminen voi sisäisesti. – Meidän aikamme korostaa ulkonäköä, mutta ulkonäkö on vain yksi osa meitä. Se voi olla yksi tapa toteuttaa itseä, samalla tavalla kuin koti tai ruoanlaitto, mutta ei se ihmisen arvoa määritä. Vaikka mahdollisuutemme vaikuttaa ulkonäköön ovat rajalliset, monelle ulkonäöstä ja vartalosta on tullut projekti, jossa omaa kehoa pitää muokata ja työstää. Rasvaprosentin uskotaan antavan viitteitä siitä, kuinka hallinnassa elämä on. – Kropasta on tullut suosittu projekti, koska se on niin selkeä. On helppoa katsoa ateriarytmiä ja kaloreita. Vaativampaa on, kun kysytään, tykkäätkö itsestäsi, Lähteenkorva muistuttaa. – Ihmiset eivät halua puhua itsestään, vaikka meidän syvin tarpeemme on tulla nähdyksi ainutlaatuisena persoonana. Sitähän me pelkäämme eniten, että mitä jos kukaan ei tykkää minusta sellaisena kuin olen. ”Hyväksy itsesi sellaisena kuin olet.” Se kuulostaa helpolta, mutta ei ole sitä. Siihen ei taida riittää se, että tanssii kotona hassusti lattarimusiikin tahdissa. Satu Lähteenkorvakin kokee olevansa vielä matkalla kohti itsensä hyväksymistä – onneksi. – Työni kannalta se on hyvä, sillä tietty vereslihalla olo pitää minut herkkänä ja tarkkana. – Jos on 40 vuotta ajatellut tietyllä tavalla, eihän se heti muutu. Varsinkin väsyneenä mieli palaa helposti vanhoihin kaavoihin. Muutos vaatii treeniä ja toistoa.

Yksi tapa oppia hyväksymään itsensä paremmin on pysähtyminen ja itseensä tutustuminen. Voi aloittaa vaikka miettimällä, mitkä ovat hyviä asioita itsessä ja mitkä asiat tuottavat nautintoa. Vastaus voi löytyä vaikka siitä, mitä teki kesälomalla. – Lomalla teemme yleensä asioita, joista nautimme. Sitten hylkäämme ne yhdeksitoista kuukaudeksi. Siirrä niitä asioita arkeen enemmän! Lähteenkorva kehottaa. Mukavien asioiden lisääminen voi tarkoittaa jostakin karsimista. Perusasioista ei kuitenkaan kannata nipistää. – Uskon, että karsimisesta on tulossa tärkeä hyvinvointitaito. Me emme oikein uskalla tehdä sitä, koska haluamme miellyttää muita. Ja koko ajan tulee lisää kaikenlaista, mitä meidän pitäisi olla. Sitten karsitaan helposti nukkumisesta ja syömisestä, mitä ei kannattaisi tehdä. Itsensä hyväksymisessä, kaikkine kiloineen ja karvoineen, voi auttaa myös hassuttelu ja kokeilu. Kokeilemalla asioita ja tekemällä virheitä oppii. Kumpaakaan ei pitäisi pelätä. – Suomessa on sairas suhtautuminen virheisiin. Täällä ei saisi epäonnistua, mutta ei oikein onnistuakaan, Lähteenkorva puuskahtaa. Tuskin koskaan tulee silti sellaista päivää, jolloin tuntisi itsensä valmiiksi. Peilistäkin katsoo todennäköisesti yhä ihminen, jolla on joskus tukka pystyssä, silmäpussit, ryppyjä ja sentti liikaa tai liian vähän siellä täällä. Mutta se on luonnollista. – En usko mihinkään täydelliseen maan päällä, enkä kannata sellaiseen pyrkimistä. Epätäydellisyys, rosoisuus tekee elämästä kiehtovaa. Saa olla hyvä ja tyytyväinen ja saa loistaa, mutta täydellisyys ei kuulu ihmisyyteen. ■

Kuka? Satu Lähteenkorva, 44, on tamperelainen psykologi. Erikoistunut hyvinvointiin ja elintapaohjaukseen. Luennoi, kouluttaa ja ottaa vastaan yksityisasiakkaita.

Mitä? On mukana YLE:n Vaakakapina-projektissa psykologina. Vierailee 30.9. Helsingissä Puhkea kukkaan -konferenssissa, jonka järjestävät Kallion ja Paavalin seurakunnat sekä Petrus församling. Lisätietoja www. puhkeakukkaan.fi.

Motto? ”Överit on parempi kuin vajarit.”

8 B Kirkko ja kaupunki | 7.9.2017

Unohtiko kirkko Jeesuksen? Kirkon pitäisi pysyä Raamatussa ja julistaa pelastusta, sanovat herätysliikkeiden konservatiivit. Heidän silmälasiensa läpi näkyy omaa hautaansa kaivava kirkko. Teksti Topias Haikala Kuvitus Jarkko Peltoluhta

lipa kerran kaksi professoria Helsingin yli opiston teologisessa tiedekunnassa. Dogmatiikan professori Osmo Tiililä (1904–1972) oli aikansa luterilaisten kon servatiivien johtohahmoja, joka korosti henkilökoh taisen uskon merkitystä. Hänen seuraajansa, dogmatiikan professori Seppo A. Teinonen (1924–1995), oli katolisesta kirkos ta ja klassisesta mystiikasta kiinnostunut ekumeeni nen ajattelija, jonka mukaan kirkko ja kaste kantoi vat kristittyä – ei niinkään henkilökohtainen uskon ratkaisu. Tiililä ja Teinonen olivat paljosta eri mieltä, mut ta yhden kunniamaininnan Teinonen antoi Tiililäl le: hänen mukaansa Tiililä ymmärsi, mistä uskon nossa on kyse. – Ja minä en ole ihan varma, ymmärtääkö mei dän kirkkomme sitä enää, jatkaa Timo Junkkaala. Junkkaala on kirkkohistorian dosentti, joka jäi pari vuotta sitten eläkkeelle Suomen Raamattuopis ton toiminnanjohtajan tehtävästä. Sitä ennen hän työskenteli pappina Suomen Evankelisluterilaises sa Opiskelija- ja Koululaislähetyksessä eli OPKOssa. Raamattuopisto ja OPKO ovat konservatiivien linnoituksia, ja monet niiden kannattajista ovat Junkkaalan kanssa samaa mieltä: luterilainen kirk ko on luhistumassa – ja saa syyttää siitä lähinnä it seään. Junkkaala tietää myös, että kirkon eri ryhmitty millä on kovin vähän halua kuunnella toistensa kri tiikkiä. Siksi hän suhtautui tähänkin haastatteluun varauksella. Kirkko ja kaupunki näyttäytyy monille kirkon liberaalin siiven äänenkannattajana. Harval la konservatiivilla on ikävä lehden edellistä päätoi mittajaa Seppo Simolaa, jonka törkymoottori suol si pommeja heidän niskaansa. Junkkaala sitä vastoin puhuu kieli keskellä suuta. Esimerkiksi edellisen Simolaa koskevan lauseen sai hänen puolestaan jättää juttuun vain, jos tehdään selväksi, että se ei ole hänen suustaan. Junkkaala ei myöskään haluaisi pörrätä kysymyksissä samaa sukupuolta olevien avioliitosta tai naispappeudes ta, koska ne ovat vain jäävuoren huippu. Oleellista on jokin aivan muu. – Tämä kirkko laiminlyö teologian ja unohtaa menneisyytensä. Uskonpuhdistuksen merkkivuon nakin toistellaan, että kirkkoa tulee jatkuvasti uu distaa, mutta ei Luther niin ajatellut. Hän halusi palata Raamattuun, Junkkaala selittää. – Jos ajatellaan, että kirkon piti muuttaa tämä maailma, niin nyt on käynyt toisinpäin. Maailma muuttaa kirkkoa. Ongelman ydin on yksinkertainen: kirkko ei kes kity siihen, mihin sen pitäisi: Jumalaan ja tuonpuo leiseen. – Jos kirkossa puhutaan samoista asioista kuin päivän uutisissa, miksi ihmiset menisivät kirkkoon?

Yksi kirkon kompastuskivi on demokratia, Timo Junkkaala ajattelee. Kirkon pitäisi puhua Jumalasta, ja Jumala puhuu ihmisille Raamatussa. Jos kirkon asioista päättävät ihmiset eivät sitoudu Raamattuun, kirkko on tuu liajolla. Juuri niin Suomen luterilaisessa kirkossa Junk kaalan mukaan tapahtuu. – Jumalan sanan pitäisi olla se ainoa ääni, joka kirkolla on. Jos kirkko sen kadottaa, se on vain tä män maailman kaiku, Junkkaala sanoo. Kirkon ylin päättävä elin on kirkolliskokous. Seu rakuntien luottamushenkilöt äänestävät kirkollisko koukseen edustajansa, ja edustajat päättävät kirkon opista äänestämällä. Demokraattisen menetelmän ja Jumalan sanan yhdistäminen näyttää Junkkaalasta olevan vaikea tie. Ei hän osaa suoralta kädeltä sanoa, miten kir kon hallinto pitäisi järjestää – mutta ei ainakaan näin.

”

Onko Jumala oikeasti olemassa? Onko Jeesus oikeasti ainoa tie hänen luokseen? Jos näistä ollaan yksimielisiä, ollaan jo niin pitkällä, että voidaan alkaa keskustella muusta. Leif Nummela

– Mitä malleja tässä syntiinlankeemuksen maail massa sitten voisi olla, Junkkaala hymähtää. – Jumalan sanasta ja kirkon tunnustuksesta ei kuitenkaan voi päättää äänestämällä. Helsingin piispanvaalit käytiin 16. elokuuta. Miltä ehdokkaat Jaana Hallamaa, Kaisamari Hintikka ja Teemu Laajasalo vaikuttivat Timo Junkkaalasta? – Kolme enemmän tai vähemmän liberaalia eh dokasta, hän vastaa. – Minultakin kyseltiin, eikö herätysliikeväellä ole omaa ehdokasta. Sanoin, että ei ole eikä ole syy tä asettaa, koska ei sellaisilla ole täällä mahdolli suuksia. Kirkon liberalisoituminen näyttää tosiaan eden neen pisimmälle pääkaupungissa. Maaseutu tulee hitaasti perässä. – Olen käynyt Kallion kirkossa jonkun kerran, ja Laajasalon saarnoissa on hyviä puolia. Kuten eräs henkilö kysyi minulta: ”Oletko pannut merkille, et tä Kallion kirkossa saarnataan Jeesuksesta?” Junkkaala nauraa. – Että se pitää erikseen sanoa!

Ei Raamattu Junkkaalankaan mielestä ole help po kirja. Päinvastoin: sen kanssa saa painia. Kun tu lee siihen ikään, että kaverit ympärillä alkavat kuol la, Raamattua pitää todella ravistella. On kysyttävä, minkä varassa tässä mennään. Mitä Raamattu sitten antaa isoja kysymyksiä poh tivalle? – Minusta tuntuu, että meillä ei ole muuta vas tausta kuin se, että Kristuksen työssä ja syntien an teeksiantamuksessa on se ainoa mahdollisuus täs sä elämässä. Ja kuolemassa. Onko se tyydyttävä vastaus? Junkkaala huokaa syvään. – Siinä määrin kuin tyydyttävää vastausta voi saa da. Elämän ja kuoleman kysymysten edessä on niin paljon avointa, niin paljon vaikeaa. Mutta Jumalan sanan varassa on hyvä mennä silloinkin, kun ei ym märrä. Leif Nummela istuu Helsinki–Vantaan lentoken tän kakkosterminaalin aulassa ja juo kahvia. Num mela on konservatiivikristillisen Uusi tie -lehden päätoimittaja ja kirkolliskokouksen maallikkojäsen. Hänen poikansa on ollut lähetystyössä Japanissa, ja tänään poika palaa kotiin. – Tämä on merkillinen pallo, Nummela sanoo. – Hirveä määrä ihmisiä kärsii suunnattomasti. Ih misten elämä on lyhyt, synkkä ja kurja. Mikä sen tarkoitus on? Sitä Nummela mietti 15-vuotiaana. Hän päätteli, että jos on olemassa Jumala, se muuttaisi kaiken. Kun Nummela tuli uskoon, hän huomasi, että niin se muuttikin. Nummela on tehnyt uransa lähinnä Kansanlähe tyksen leivissä. Kansanlähetys kuuluu niin sanot tuun viidesläiseen ryhmittymään, johon kuuluvat myös Suomen Raamattuopisto ja OPKO. Leif Num mela tajusi nopeasti, etteivät hänen laillaan ajatte levat ole kirkkoon oikein tervetulleita. Hän halusi papiksi, mutta se ei ollut mahdollista. – Tietyllä konservatiivisella vakaumuksella varus tettu ihminen ei voi iloisin ja vapain sydämin tulla vihityksi papiksi tähän kirkkoon. Yksikään piispa Suomessa ei tänä päivänä ole valmis vihkimään si nua, jos vakaumuksesi on, että naispappeus ei ole Raamatun mukaista, Nummela selittää. Se on monien konservatiivien mielestä outoa. Paavalihan toteaa ensimmäisessä kirjeessään ko rinttilaisille selvästi: ”Niin kuin on laita kaikissa py hien seurakunnissa, naisten tulee olla vaiti seura kunnan kokouksissa. Heidän ei ole lupa puhua.” Silti kirkolliskokous hyväksyi naispappeuden vuonna 1986. Kun seinä nousi vastaan, Nummela päätti hakea pappisvihkimyksen Inkerin luterilaisesta kirkosta Venäjältä. Hänellä ei ole pappisoikeuksia Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa.

7.9.2017 | Kirkko ja kaupunki B

Leif Nummela (vas) ja Timo Junkkaala näkevät kirkon tulevaisuuden synkkänä.

Kun puhutaan kirkon jakautumisesta, keskustelu menee nopeasti samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon. Kysymys avioliitosta ei Leif Nummelan mukaan kuitenkaan ole pelkästään kysymys avioliitosta. Pohjimmiltaan kysymys on jälleen Raamatusta. – Sen voisi ilmaista näin, Nummela selittää. – Me tiedämme, mitä Raamattu sanoo tästä. Jos Raamattu on tässä asiassa ihan perusteellisesti väärässä, Raamatun suhteen tulee niin suuri luottamuspula, että kirkko ei selviä siitä. Se repeää. Siltä varalta, että joku ei tiedä mitä Raamattu sanoo, lukekaamme taas Paavalia: ”Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet”, ja niin edelleen. Repeämisiä on Nummelan mukaan käynyt jo esimerkiksi anglikaanikirkossa ja Yhdysvaltain luterilaisissa kirkoissa. Jotkut ehdottavat, että kirkon sisällä voisi suvaita monenlaisia näkemyksiä. Yhdet vihkikööt samaa sukupuolta olevia pareja ja toiset olkoot vihkimättä. Nummelan mielestä malli ei toimi. – Miten hahmotat kirkon, jossa alttarilla yksi pappi vihkii kaksi samaa sukupuolta olevaa pariskuntaa, ja samassa seurakunnassa toinen pappi sanoo,

että tämä on syntiä? Se ei ole uskottavaa. Nummela korostaa, että luterilaisessa kirkossa tehdään myös paljon hyvää. Diakonia auttaa ihmisiä ja hengellisesti laadukasta opetustakin on. Railot vain alkavat käydä aika isoiksi. – Tämä näyttää kirkolta, jossa ongelmat eivät helpotu vaan syvenevät. Leif Nummela kehottaa kuuntelemaan, mistä Suomen luterilaisen kirkon piispat puhuvat, kun he avaavat suunsa mediassa. Turvapaikanhakijoista, yhteiskunnasta, luonnonsuojelusta ja sen sellaisesta. – Eivät siitä, että Jeesus on Jumalan Poika joka kuoli meidän puolestamme ja että meidän pitäisi uskoa häneen päästäksemme taivaaseen. Jos ei usko Jeesukseen, joutuu kuoleman jälkeen helvettiin. Ei ne puhu siitä, Nummela toteaa. Mistä se johtuu? Nummela naurahtaa. – Liian hyvä kysymys. Minä en tiedä. Kohta hän toteaa, että mahdollisia syitä on kolme. Yksi vaihtoehto on, että piispat eivät usko kirkon sanomaan. Toinen vaihtoehto on, että he eivät pidä sitä tärkeänä. Kolmas vaihtoehto on, että he pelkäävät.

– Kaikki kolme ovat äärimmäisen huonoja vaihtoehtoja. Nummela uskoo, että ongelman varsinainen ydin ei kuitenkaan ole kysymys avioliitosta tai edes Raamatusta. Ydinkysymys on kysymys Jumalasta. – Onko Jumala oikeasti olemassa? Onko Jeesus oikeasti ainoa tie hänen luokseen? Jos näistä ollaan yksimielisiä, ollaan jo niin pitkällä, että voidaan alkaa keskustella muusta. Jumala-kysymyksen suhteen kirkko on Nummelan arvion mukaan aika selvillä vesillä. Kyllä papit uskovat Jumalaan. Jeesus-kysymys sen sijaan on monille karikko. – Osallistuin vuonna 2015 Kouvolan kirkkopäivillä paneeliin, jossa oli viisi pappia ja yksi piispa. Yksikään heistä ei voinut seistä sen takana, että Jeesus on ehdottomasti ainoa tie. Niin Jeesus itse sanoo Johanneksen evankeliumissa: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.” Sitä kirkon pitäisi Leif Nummelan mukaan julistaa. Kun joku mainitsee luterilaisen kirkon, ihmisten pitäisi ajatella, että ah, se on se paikka jossa puhutaan koko ajan Jeesuksesta. – Mutta sitä sinä et kuule. ■

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Mari Aarnio, Paula Huhtala

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineisto päivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaat tisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Otso Kantokorpi tapaa ihmisiä työasioissa ”toimistossaan” Coronabaarin terassilla.

Taide on Alastomalle kriitikolle pyhää

uomen taidepiireissä on hahmo, jonka tuntevat kaikki. Hän on taidekriitikko, toimittaja, kolumnisti, kuraattori ja tietokirjailija Otso Kantokorpi. Moni tietää hänen Alaston kriitikko -bloginsa, ja syyskuun alusta hän on kolumnoinut Kirkko ja kaupungin verkkosivuilla Alaston kriitikko vinkkaa -nimikkeen alla. Kantokorpi aloitti bloginsa kymmenkunta vuotta sitten jakaakseen tekstejään laajemmalle yleisölle. – Kävin paljon näyttelyissä, ja ryhdyin raportoimaan niistä. Samalla tämä on ollut tapa jeesata nuoria taiteilijoita, joille merkitsee paljon se, että joku arvioi heidän töitään. Olen myös itse pysynyt näin paremmin ajan tasalla ja nähnyt, mihin suuntaan taide on menossa. Kantokorpi aikoo kertoa kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyvissä kolumneissaan, mitä erilaiset näyttelyt herättävät hänessä. Hän tekee sen paitsi taidetietämyksensä myös omien kokemustensa pohjalta. – Taide on minulle pyhää, koska se käsittelee kaikille tärkeitä kysymyksiä, elämää, kuolemaa ja rakkautta. Kaikkea sellaista, mille ei oikein löydy muuta kieltä, Kantokorpi sanoo.

Taidekritiikki on kuollut, suree lehtemme verkkosivuilla kolumnistina aloittava Otso Kantokorpi. Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

Otso Kantokorpi on kirjoittanut näyttelyarvioita Kirkko ja kaupunkiin vuodesta 2013 lähtien. Hän suree kulttuurijournalismin tilaa: se on hänestä täysin aallonpohjassa. – On pelottavaa, miten mediassa näkyy kaiken henkilöityminen ja viihteellistyminen. Kantokorven mukaan taidekritiikki on oikeasti kuollut – sitä on nykyään niin vähän. Aiemmin näyttelystä saattoi ilmestyä toistakymmentä arvostelua, jolloin siitä oli tarjolla erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä. Kriitikko pitää muutokseen syynä lehtitalojen monopolisoitumiskehitystä. Hän itse lopetti muutama vuosi sitten Alma Median avustamisen, kun hänen juttunsa julkaistiin samanaikaisesti konsernin seitsemässä lehdessä.

Taidekriitikoksi Otso Kantokorpi ryhtyi, koska hän rakastaa taiteen lisäksi kirjoittamista. Kantokorpi oli pitkään Taide-aikakauslehden päätoimittajana, ja hän on kirjoittanut vuosien varrella arvioita moniin eri lehtiin. Lisäksi hän on toiminut yli kymmenen vuotta Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnistina. Kantokorpi on myös kirjoittanut kirjoja taiteesta ja taiteilijoista. 2000-luvulla kuvioihin tuli Viro, ja hän alkoi tehdä oppaita Tallinnassa liikkumisesta. – Pidin Viroa aluksi vain eräänlaisena piilopaikkana, mutta sitten kiinnostuin sen kulttuurista. Nyt työn alla ovat Aino Kallaksen kulttuurimatkaopas, Itä-Viron opas sekä valokuvataiteilija T imo Setälän kanssa taideprojekti Viron vesitornikerrostaloista. Taidenäyttelyjen kuraattorinakin tämä monitoimimies ehtii hääriä. Viimeksi tänä kesänä hän valitsi suomalaisten kuvanveistäjien töitä Virossa pidettyyn kansainväliseen ympäristötaidenäyttelyyn. ■ Lue Kirkko ja kaupungin verkkosivuilta Otso Kantokorven kolumni Alaston kriitikko vinkkaa.

Fingerpori Pertti Jarla

7.9.2017 | Kirkko ja kaupunki

Terapeutti, kirjailija ja kouluttaja

Tommy Hellsten aloittaa jokaisen aamunsa lukemalla hengellisiä tekstejä.

Porvoolainen Tommy Hellsten, 65, on kirjailija, terapeutti ja Ihminen tavattavissa -mentorointiohjelman perustaja. Hellsten ja laulaja-lauluntekijä Tommi Kalenius vierailevat Kallion kirkossa ti 12.9. klo 19. Kasvotusten-illan liput ennakkoon 25 euroa www. lippu.fi/kasvotusten tai 30 euroa ovelta, mikäli paikkoja on jäljellä. Elokuussa 2017 ilmestyi Hellstenin ja opetusneuvos, rovasti Kalevi Virtasen kirja Valo syntyy pimeydessä (Kirjapaja).

Kaikki onkin hyvin Carita-puolison kuolema avasi Tommy Hellstenin sisimpään uudenlaisen taivastietoisuuden. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

KUN TOMMY HELLSTEN on juonut aamukahvin ja sijannut vuoteensa, hän istuu nojatuoliin ja lukee hengellisiä tekstejä. Tekstit auttavat häntä hiljentymään ja keskittymään olennaiseen. Hellsten lukee hitaasti ja kuunnellen, kunnes jonkin lauseen kohdalla syntyy puhuttelun kokemus. Ajatus tulee kohti uudella tavalla. Yksi mukana kulkeneista kirjoista on A. J. Russellin toimittama God Calling (suom. Jumala puhuu). Hellsten luki aluksi ruotsinkielistä käännöstä, mutta lopulta kuluneen kirjan korjaaminen purjeteipillä ei enää onnistunut. HELLSTEN ALOITTI päivittäisen hiljentymisen 1970-luvulla. Jo ensimmäisinä vuosina merkillinen lause kiinnitti hänen huomionsa: ”All is well”, kaikki on hyvin. Aluksi Hellsten ohitti ajatuksen, joka vaikutti runolliselta hömpältä.

KOKEMUKSEN JÄLKEEN Hellsten sai elämänhalunsa takaisin, mutta jokin on muuttunut. Kun Carita kuoli, myös Tommysta amputoitiin jotakin, ja se meni Caritan mukana taivaaseen. Samalla Hellstenille avautui uusi taivastietoisuus, josta hän tuntee syvää kiitollisuutta. Elämään on tullut myös uusi kuuntelemisen paikka. Hellsten käy päivittäin Caritan haudalla ja huolehtii siitä, että siellä palaa aina kynttilä.

ISTOCK

Taivaan tähden

Rakasta vastaantulijaasi

LÄHIMMÄINEN ON niin vaikeasti avautuva sana, että se pitäisi kääntää uudelleen. Sanan lanseerasi aikoinaan Mikael Agricola ABC-kirjan suomennoksessa vuonna 1540: Ele ole wäre todhistaja sinun lehemeises wasta. Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi. Tai Ele pydhe sinun lehemeises honetta. Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta. Kun ensi sunnuntain teemana on rakasta lähimmäistäsi, ketä siinä tarkalleen ottaen pyydetään rakastamaan. Läheisimpiäkö: perhettä ja kavereita? Jeesus kertoo kantansa aika selkeästi. Rakastakaa kaikkia. KaveLähimmäinen rit valitaan, mutta lähimmäiseksi

10.9.

Ärsyttävä lause ei kuitenkaan jättänyt rauhaan. Hellsten ihmetteli, miten kaikki voisi olla hyvin, kun hänellä oli paha olla. Eikö ”kaikki on päin persettä” kuvannut todellisuutta paremmin kuin korulauseet? Vähitellen lause alkoi avautua. Onni ei ollutkaan sitä, että olosuhteet muuttuvat sellaisiksi kuin Hellsten halusi. Olosuhteet ovat jo kohdallaan. Vaikeuksienkin takana on rakkaudellinen tarkoitus ja olento, joka kannattelee Hellsteniä ja näkee vaivaa auttaakseen häntä kasvamaan. Hellsten kutsuu tuota olentoa Jumalaksi. Kesäkuun alussa 2017 Hellsten koki kovan iskun, kun hänen puolisonsa Carita Hellsten kuoli yllättäen verenmyrkytykseen. Rakas elämänkumppani oli poissa vain kolmen vuorokauden kuluttua oireiden alkamisesta.

ENSIMMÄISINÄ VUOROKAUSINA Caritan kuoleman jälkeen elämän jatkaminen tuntui mahdottomalta ja merkityksettömältä. Menetys oli järkyttävä, raastava ja täysin käsittämätön. Oli tapahtunut valtava virhe, kun niin syvä yhteys toiseen ihmiseen katkesi. Sitten Hellsten heräsi aamuyöllä uudenlaiseen todellisuuteen. Jollakin intuitiivisella tavalla hän tunsi ja aavisti Caritan läsnäolon. Hellsten ymmärsi, että raja ajan ja ajattomuuden välillä ei olekaan yhteyden estävä betoniseinä, vaan harso. Hellsten käyttää harson toisella puolella olevasta todellisuudesta sanaa taivas.

synnytään. Rakastakaa vihamiehiä. Sanokaa päivää tuntemattomille. Hymyilkää feissareille. Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin tee niin? Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? Eivätkö pakanatkin tee niin? Lähimmäiset eivät ole sisäpiiriä. Lähimmäiset ovat niitä, jotka juuri sillä hetkellä sattuvat olemaan sinua (fyysisesti) lähellä. Rakasta sitä, joka tänä aamuna odottaa samalla bussipysäkillä. Tai jurottaa umpimielisen näköisenä hississä. Ehdotan uutta käännöstä. Englantilaiset päätyivät aikanaan kään-

tämän lähimmäisen naapuriksi (neighbour). Ruotsissa lähimmäiset ovat kanssaihmisiä (medmänniskor).

Voisiko se meillä olla vastaantulija? OLLI VALTONEN

12 B Kirkko ja kaupunki | 7.9.2017

Gurun opissa Ohjaajana Jeesuslapsen Teresa

Teresan rukous ”Suo, ettei mikään maan päällä

Thérèse Martin syntyi vuonna 1873. Hän m eni 15-vuotiaana Lisieux’ssa, Ranskassa, sijaitsevaan karmeliittaluostariin ja sai siellä nimen Jeesus- lapsen Teresa. Häntä kutsutaan myös P ikku Teresaksi. Hän ehti olla luostarissa yhdeksän vuotta, ennen kuin kuoli 24-vuotiaana tuberkuloosiin vuonna 1897. Hänet tunnetaan elämäkerrallisista kirjoituksista, joissa hän kuvaa hengellistä tietään. Ne on suomennettu nimellä Jeesus- lapsen T eresa. Pieni tie. Omaelämäkerrallisia kirjoituksia. Teresa julistettiin pyhimykseksi jo kuusitoista vuotta kuolemansa jälkeen. Vuonna 1997 paavi julisti hänet kirkon opettajaksi kolmantena naisena Katariina Sienalaisen ja Teresa Avilalaisen rinnalle.

Teresa oli jo pienenä päättäväinen lapsi. Jos hän sanoi johonkin asiaan ”ei”, se tarkoitti sitä. Hän meni mieluummin vaikka koko yöksi yksin kellariin kuin muutti mielensä. Teresan luonteesta kertoo myös tarina hänen lapsuudestaan. Vanhempi sisko oli mielestään jo liian iso leikkiäkseen nukeilla. Hän toi kahdelle pikkusiskolleen korin täynnä nukenvaatteita ja pyysi heitä valitsemaan siitä. Céline – Teresan sisko – pani kätensä koriin ja otti silkkinauhakerän. Teresa empi hetken, ojensi kätensä ja sanoi: ”Minä valitsen kaiken!” 21-vuotiaana Teresa kirjoitti muistelmia lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Niissä hän kertoo, että ymmärsi kyllä, että pyhyyteen johtaa monia teitä ja että jokainen vastaa Jumalan kutsuun omalla tavallaan. Hänen haasteensa kiteytyi kuitenkin lauseeseen: ”Jumalani, minä valitsen kaiken.”

tekisi sieluani levottomaksi ja veisi sieluni rauhaa. Jeesus, pyydän sinulta vain rauhaa ja rakkautta, loputonta rakkautta, joka ei tunne muuta rajaa kuin sinut, rakkautta, joka ei ole enää minä, vaan sinä.”

Jumalalle voit antaa vain oman pienuutesi Ihmisen ei pidä kasvaa, vaan tulla yhä pienemmäksi. Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

Jo varhain Teresa tiesi, mitä kärsimys on. Hän oli toivottu lapsi. Äidin piti kuitenkin antaa hänet parikuukautisena sijaisäidin hoidettavaksi oman terveytensä takia. Teresa oli jo ehtinyt kiintyä sijaisäitiin, kun hänet tuotiin vuoden päästä takaisin kotiin. Äiti kuoli syöpään, kun Teresa oli alle viiden vanha. Teresa valitsi ”toiseksi äidikseen” vanhemman siskonsa Paulinen. Sisko lähti kuitenkin luostariin Teresan ollessa alle kymmenen vanha. Myöhemmin Teresa kirjoitti, että se oli hänelle kuin tikarinisku.

Sitten vanhin sisko Mariekin lähti samaan luostariin. Myös Teresa tahtoi sinne. Hän teki isänsä kanssa jopa pyhiinvaellusmatkan Roomaan saadakseen paavin siunauksen päätökselleen. 15-vuotiaana Teresa oli luostarissa ja sai siellä nimen Jeesus-lapsen Teresa. Luostarissakin hänen oli vaikea valita. Terveysongelmistaan huolimatta hän olisi halunnut olla kaikkea: Jeesuksen morsian, sielujen äiti, sotilas, pappi, apostoli, opettaja ja marttyyri.

Hän itsekin tajusi, että oli hullua toivoa kaikkea. ”Onko yhtään sielua, joka on pienempi ja voimattomampi kuin omani?” hän totesi. Rakkautta hän etsi. Vaikka hän tekisi mitä, vailla rakkautta, se olisi yhtä tyhjän kanssa. Hän oivalsi, että vain valitsemalla rakkauden, hän voi valita kaiken. Mutta mitä hänellä oli annettavanaan? Hän ymmärsi, että hän voi antaa vain oman pienuutensa ja heikkoutensa. Ja mitä lähemmäksi Jumalaa hän pääsee, sitä yksinkertaisemmaksi kaikki muuttuu. Kukaan ei nouse omin voimin taivaaseen. Hänet nostetaan sinne. Siksi ihmisen ei pidä kasvaa, vaan tulla yhä pienemmäksi. Täällä alhaalla kaikki on vain pieniä rakkauden eleitä. ”Ainoa tapani todistaa sinulle rakkaudestani on sirotella kukkia ympärilleni, käyttää jokaista tilaisuutta pieneen uhraukseen, katseeseen tai sanaan, käyttää hyödykseni jokaista vähäpätöistä asiaa ja tehdä tuo kaikki rakkaudesta”, Jeesus-lapsen Teresa kirjoitti. ■

Esko Jämsä

3×

Raamattu testissä

Pettävätkö saumat, väsyvätkö kädet, löytyykö lisävarusteita? Kirkko ja kaupunki vertaili erikokoisia ja -tyylisiä Raamattuja. kirkkojakaupunki.fi/ usko-ja-toivo.

Farkkuraamattu

Miniraamattu

The Raamattu

Tämä Raamattu voisi olla passeli esimerkiksi rippikoulunsa päättäneelle nuorelle. Farkkukankaalla päällystetty ja taskulla ja tikkijäljitelmillä viimeistelty vetoketjullinen kirja kulkee hyvin mukana ja herättää huomiota. Kannen alta löytyy henkilöhakemiston ja mittataulukon lisäksi Katekismus. Uskomattoman pieneen tilaan onkin saatu turboahdettua paljon tavaraa.

Kultainen tekstipainatus tuo muuten vaatimattoman näköisen Miniraamatun kansiin ripauksen glamouria. Ensivaikutelma paljastuu kuitenkin harhaanjohtavaksi. Lisävarusteita on niukasti ja jo ensimmäisen lukukerran jälkeen kansi jää vähän repsottamaan. Toisaalta se antaa vaikutelman konstailemattomasta opuksesta, joka pitää siitä, että sitä luetaan.

Tekonahkakantinen musta Raamattu on klassikko. Kanteen painettu kultainen risti ei jätä arvailujen varaa: kyse on todella Raamatusta. Kokonsa puolesta opus ei ole ehkä paras mahdollinen reissukaveri, mutta esimerkiksi laiturin nokassa Jobin kirjan kertailu onnistuu hyvin. Sitä paitsi kirjasta löytyy 15 kartan värikäs karttaliite. Tuukka Joru

MENOT 8. – 21.9.

Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Vapaaehtoiset mummot toivottavat lapset ja aikuiset tervetulleiksi viettämään aikaa yhdessä, leikkimään, lukemaan, askartelemaan. Tarjolla on välipalaa. Ennakkoon ei tarvitse ilmoittautua. Jennyn Olohuone on avoin kohtaamispaikka maanantaisin ja torstaisin klo 12–15 Toimintakeskus Jennyssä. Tarjoilusta vapaaehtoinen maksu. Mukana vapaaehtoisia ja diakoneja. Lähetyspiiri 12.9. alkaen tiistaisin parittomilla viikoilla klo 18–19.30 kirkolla kurssihuoneessa. Piiri on avoin kaikille lähetyksestä kiinnostuneille. Työtupa ti 19.9. klo 15–19. Avoin käsityö- ja askarteluhuone tiistaisin parillisilla viikoilla kurssihuoneessa. Tarjolla on kello viiden tee ja kahvi. Perhemessu su 17.9. klo 10 kirkossa. Kaikenikäisten yhteinen jumalanpalvelus, jossa otetaan erityisesti huomioon lapsiperheet ja niiden pienimmät jäsenet. Mukana papit Lotta Petäjäniemi ja Nina Rajamäki sekä Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot ja kirkkomusiikinopiskelijoita kanttori Sirkku Rintamäen johdolla. Kirkkomehut ja -kahvit.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b. Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16

Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

jumalanpalvelukset Messu 10.9. klo 11 Meilahden kirkossa. Ronimus, liturgia ja saarna, Pakkanen, kanttori. Messu 17.9. klo 11 Meilahden kirkossa. Krans, liturgia ja saarna, Pakkanen, kanttori. Valon ja ilon messu to 21.9. klo 18 Tuomaankirkossa. Ihmisläheinen, vapaaehtoisten toteuttama messu. Liturgina Virva Krans, saarna- ja musavieraana poppipappi Mikko Salmi.

Tapahtumia Kohtaamispaikka ja kahvila kaikenikäisille ma 11.9. klo 14 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla. Naisten Forum ja Maanantaiseura järjestävät retken Turkuun ti 12.9. Lähtö kirkolta klo 8. Hinta 30 e, sis. lounaan, kerätään bussissa. Ilm. viim. 8.9. p. 09 2340 4700 tai sähköpostiin meilahti.srk@evl.fi. Lähetyspiiri ti 12.9. klo 17 kerhotiloissa, Jalavatie 6b. Perhekerhot ti klo 9.45–11.15 kerhotiloissa ja pe klo 10–11.30 Rastilla. Lounas pe klo 11.30–13 Rastilla. Hinta 3 e/1 e. Hanna-piiri ke 13.9. klo 18 Länsi- Pasilan seurakuntakodilla. Nuorten aikuisten ilta to 14.9. klo 18 kerhotiloissa, Jalavatie 6b. Tarjolla

ruokaa, rentoa yhdessäoloa, yhteisöllisyyttä ja raamatun tutkimista. Film music and gospel, Gospel Helsingin Amerikan matkallelähtökonsertti, la 16.9. klo 18 Meilahden kirkossa. Vapaa pääsy! Pyhäkoulu sunnuntaisin 17.9. alkaen klo 11 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla. Kaikille avoin ehtoollishartaus ti 19.9. klo 15 Palvelukeskus Wilhelmiinassa, Taavetti Laitisen katu 4. Ateriapalvelu ke 20.9. klo 11.30-13, Jalavatie 6b.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

7.9.2017 | Kirkko ja kaupunki a

Rukouspalvelu maanantaisin klo 16–18 Munkkiniemen kirkossa. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Olohuone tiistaisin klo 13–15 Munkkiniemen kirkon aulassa. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä Hetki suomalaisen runon äärellä ti 12.9 klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Rouva Jenni Haukiota haastattelee runoilija Katja Seutu. Avoin aulakahvila ke klo 13 Munkkivuoren kirkossa. Eläkeläisten kahvihetki to klo 13 Munkkiniemen kirkolla, alkaa 14.9. Iltatee torstaisin klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Kirkkokuoro to klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Merimieskirkkopiiri ma 18.9. klo 14 Munkkivuoren seurakuntatalon päätykamarissa. Vieraana merimiespastori Hanna Vuolio Vuosaaren merimieskirkolta.

Pitäjänmäen seurakunta

jumalanpalvelukset Messu sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Verkoston messu sunnuntaisin klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Arkimessu ke 13.9. klo 18 Munkkivuoren kirkossa.

Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ma–ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

Tapahtumia Hyvän mielen kuntojumppa ma klo 10 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan fysioterapeutti Minna Pirisen ohjauksessa. Lukukausimaksu 20 e.

jumalanpalvelukset Messu su 10.9. klo 10. Antturi, Kekäläinen, Eerika Saarikoski.

Messu su 17.9. klo 10. Vanne, Antturi, Ahola.

Tapahtumia Kammarikahvila ti ja to klo 10–15 Pajamäessä. Käteisellä kahvia, teetä, mehua, pientä suolaista ja makeaa. Viikko-ohjelmasta lisätietoja kotisivuilta. Kirkon olkkari ke klo 14–18.30. Kahvit, liikuntaa, kädentöitä, laulua, leikkiä. Mitä muuta? – tuo omat ideasi. Keittoruoka ja sämpylät valmistetaan yhdessä n. klo 17, aikuiset 2 e, lapset maksutta. Tule mukaan Pitäjänmäen kamarikuoroon. Iloinen, aktiivinen, työikäisille suunnattu kuoro harjoittelee to 7.9. alkaen klo 18 kirkolla. Ilm. kylli. ahola@evl.fi. Tapahtumapäivä – Lutherin jalanjäljissä la 16.9. klo 11–14 kirkolla. Klo 11.30–13 Roska päivässä -liikkeen askartelupiste, klo 12 nukketeatteri. Myös pomppulinna, toimintapolku, teesien naulausta, hauskaa toimintaa nuorten kellarissa, lounas 2 e aikuiset, lapset maksutta, lähetyksen hyväksi myynnissä piirakoita ym. Edu Kettunen ja Markus Vuorinen: Ihminen -konsertti la 16.9. klo 18 Pitäjänmäen kirkossa. Liput 10/5 e ovelta. Esikoisvauvaryhmä äideille ja alle 8 kk ikäisille esikoisvauvoille. Leikitään vuorovaikutusta vahvistaen, kahvitellaan ja keskustellaan muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Ilm. anna-maria.sulva@evl.fi. Tavataan kirkolla ma 25.9. alkaen klo 13.30–15. Mukaan mahtuu 10 äitiä lapsensa kanssa. Muu toiminta: www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki.

OTETAAN SYKSY VASTAAN

YHDESSÄ

Seniori, tule mukaan nauttimaan mukavasta yhdessäolosta! Syystoimintamme käynnistyy ja odotamme Sinua. Osallistuminen on maksutonta. TERVETULOA!

LAULA KANSSAMME -TILAISUUDET Suositut yhteislaulutilaisuudet tuovat hyvää mieltä ja iloa elämään. Vapaa pääsy. Maanantaisin klo 13 HelsinkiMission kerhosali, Kinaporinkatu 11 A ja klo 15 Palvelutalo Cecilia, Punakiventie 2. Tiistaisin klo 14 HelsinkiMission juhlasali, Albertinkatu 33.

Kinaporinkatu 11 A: MIESRYHMÄ Ajatusten ja kokemusten vaihtoa miesporukassa päivän aiheista. Joka keskiviikko alkaen 6.9. klo 10–11.30. Ryhmään mahtuu uusia jäseniä. Ilmoittautuminen: julia.jakko@helsinkimissio.fi tai 045 869 9064 SYKE-RYHMÄ Vertaistukiryhmä sydän- ja verisuonitauteja sairastaville sekä heidän läheisilleen. Ryhmä kokoontuu parillisilla viikoilla maanantaisin alkaen 4.9. klo 16–17.30. TORSTAI-SALONKI Torstaisin klo 11–13 (7.9. alkaen). Ryhmässä jutellaan, pelaillaan ja lauletaan. Töölön palvelukeskus, Töölönkatu 33: Keskusteluryhmä parittomilla viikoilla maanantaisin klo 14–15.30.

ALBERTIN OLOHUONE Albertin olohuone Albertinkatu 33:ssa kutsuu kiireettömiin juttuhetkiin ja kiinnostavaan ryhmätoimintaan.

Lisätietoja: julia.jakko@helsinkimissio.fi tai 045 869 9064.

Seniorikahvila tiistaisin klo 10−12. Senioreille ja lapsiperheille avointa olohuonetoimintaa ma, ke–pe klo 9.30–14. Lisäksi toimintaa tarjoavat seuraavat senioriryhmät:

Keikka-apu tarjoaa lyhytkestoista apua arjen haasteisiin. Kyse voi olla esim. tietokoneen tai kännykän käytön opastamisesta tai kun kaipaat tukea lääkärikäynnille tai seuraa teatteriin. Keikka-apua voi tiedustella puh. 044 054 6236 tai seniorityo@helsinkimissio.fi

HelsinkiMissio, Albertinkatu 33: Kirjallisuuspiiri torstaisin 14.9., 12.10., 16.11. ja 14.12. klo 14.30. Ensimmäisenä kirjana Herman Koch, Lääkäri. Ilmoittautuminen: julia.jakko@helsinkimissio.fi tai 045 869 9064

Arjen apua ja ystävällinen kuulija yli 60-vuotiaille:

Aamukorvaan voit soittaa kun koet olevasi yksinäinen ja haluat keskustella arkisista tai mieltä painavista asioista jonkun kanssa. Joka aamu klo 5–9 puh. 045 341 0504. Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen. Lisätietoa: helsinkimissio.fi/tapahtumakalenteri

MENOT 8. – 21.9.

12 A Kirkko ja kaupunki | 7.9.2017 KANNELMÄEN srk

Keskusta

Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Ruoholahden kappeli, Selkämerenkuja 1 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa. klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu vanhan kaavan mukaan. klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. sunnuntai). klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Hommage à Tauno Äikää – juhlakonsertti urkutaiteilijan muistolle. Urkutaiteilija Äikään syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta. Syntymää juhlistetaan su 10.9. klo 19 konsertilla Johanneksenkirkossa. Esiintymässä urkutaitelija Kalevi Kiviniemi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Taizé-lauluja ja hiljaisuutta maanantaisin Kryptassa. Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki maanantaisin klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Rukoushetken jälkeen teejatkot. Raamattupiirit alkavat jälleen. Bulevardin kerhohuoneessa ma klo 14 Bulevardin piiri ja klo 18 Miesten piiri. Krista-kodin piiri, Kristianinkatu 19, ma klo 15. Suomenlinnan piiri

MALMIN srk

Kallion seurakunta

MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

Tuomiokirkkoseurakunta

PAKILAN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

Virasto: Uusi osoite Kallion kirkon Kappelisali Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

JUMALANPALVELUKSET

16.9.

Tyhjä kulho -tapahtuma klo 11–14 Tuomiokirkon kryptassa. Taiteilijat ovat lahjoittaneet kulhoja ja ravintolat sekä yritykset keittoa ja leipää. Muusikot viihdyttävät tapahtuman ajan. Minimissään 20 e lahjoitusta vastaan saa keiton ja kulhon. Tuotto UNICEFIN hätäapurahastoon.

kirkon kryptassa kahdesti kuukaudessa su klo 14, seuraava 10.9. Tule mukaan kuoroon! Vanhankirkon kuoro harjoittelee tiistaisin klo 18–20 ja Vanhankirkon Laulupiiri torstaisin klo 14.30–15.45 seurakuntasalissa, Bulevardi 16 B, 2. krs. Lisät. Pulkamo, p. 09 2340 6184. Seniorifoorumin syyskausi alkaa 13.9. Keskustellaan kaatumisen riskeistä ja ennaltaehkäisystä FT Saija Karinkannan (UKK-instituutti) johdolla. Seniorifoorumi keskiviikkoisin klo 13 alkaen Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Ehtoollisavustajien koulutusilta Tuomiokirkolla 13.9. Illassa klo 18 alkaen pienryhmäkeskustelua pappien johdolla, samalla haastatellaan uudet ehtoollisavustajat ja annetaan perehdytystä tehtävään. Illan aikana jaetaan myös syksyn ehtoollisvuorot. Teetä ja pientä tarjoilua Kryptassa klo 17.30 alkaen. Vanhan kirkon Alfa alkaa! Luentoja ja keskustelua kristinuskon perusteista Alfa-kurssilla Vanhan kirkon torstai-illoissa klo 18. Maksuttomalle

21.9.

Kivimessussa klo 18 Kallion kirkossa hiljennytään folk-trubaduurin ja rockprofeetan aarteiden äärellä. Dylanin kahdeksan laulua kuullaan uusina sovituksina. Jatkoilla Café Sonckissa Dylan-asiantuntijat filosofi Jarkko S. Tuusvuori ja musiikkipedagogi Tommi Paju.

kurssille ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Keittotarjoilu. Lue lisää: kokeilealfaa.fi. Lähimmäisten hyväksi Toivon markkinoilla 16.9. Lauantaina klo 11–15 Narinkkatorilla kerätään varoja lähimmäisten auttamiseksi. Tule kuulemaan musiikkiesityksiä ja tekemään ostoksia. Jaossa ilmapalloja. Järj. Suomen Lähetysseura & Kirkko Helsingissä. Vapaaehtoiseksi järjestelyihin? Ilm. ke 13.9. menn. tekstiviestitse p. 050 383 5513. Musiikillinen rukoushetki Suomenlinnan kirkossa. Hiljennytään sanan ja musiikin äärellä su 17.9. klo 14. Mukana Jukka ja Tove Leppilampi. Lopuksi pientä tarjoilua kryptassa. Tuomiokirkon pyhäkoulu alkaa! Syyskausi käynnistyy su 17.9. Pyhäkoulussa pidetään hartaus klo 10 Tuomiokirkon kappelin salissa. Sen jälkeen askartelua ja lopuksi kirkkomehut Tuomiokirkon kryptassa. Lapsi voi osallistua yksin tai yhdessä aikuisen kanssa. Lisät. Annamari p.

040 555 2500, Isabella p. 040 749 1255, Maarit p. 050 341 4686. Maan suolassa keskustelua kirkosta ja sisällissodasta. Maan suola -keskustelusarjan syyskauden startissa ke 20.9. Tuomiokirkon kryptassa ovat keskustelemassa klo 17.30 alkaen Ilkka Huhta, Niko Huttunen ja Ulla-Maija Peltonen. Keittoa tarjolla klo 17, teejatkot. Omaishoitajien retki Lohjalle ja Vivamoon pe 29.9. Luento Voimavara ja ilo, vierailu Kaarteen kotisotamuseoon, kahvit ja ostoksia Lohjan Tuulentuvassa. Hinta 20 e/hlö. Lähtö klo 9, bussi kiertää eri lähtöpaikat, paluu klo 18. Ilm. p. 09 2340 6100, ma ja ti klo 9–15, ke klo 12–17, to ja pe klo 9–12. Järj. Tuomiorvk:n dk-työ ja Etel. omaishoidon toim.keskus. Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17 Tuomiokirkossa. Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke klo 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

Menokasvo

Syke matalammaksi Pastori Juha Petterson, mitä mindfulness eli hyväksyvä, tietoinen läsnäolo tarkoittaa? – Mindfulnessissa ei tartuta mielen tuottamiin ajatuksiin tai omiin tunteisiin, vaan pyritään ottamaan niihin etäisyyttä. Sisimpämme ydin on jotain muuta kuin ajatuksemme tai tunteemme. Voimme ottaa ulkopuolisen tarkkailijan roolin suhteessa itseemme, ja se luo levollisuutta. Perusideana on kiinnittää ihminen nykyhetkeen. Mindfulness-menetelmä vaatii systemaattista harjoittelua, sitä ei voi omaksua hetkessä. Mitä pastori tekee mindfulness-kurssilla? – Kurssin mindfulness-ohjaaja on Antti Järventaus. Minä olen mukana pappina ja psykoterapeuttina. Tuon kurssilla esille erilaisia menetelmiä, joilla oman elämän tavoitteita tai elämänmuutosta voi selkiyttää. Erilaisten harjoitusten avulla mietimme myös, voiko

stressille tehdä jotakin. Mindfulness on yksi kognitiivisen terapian hoitomuodoista. Kenelle Mindfulness-taitoja sujuvampaan elämään -kurssi sopii? – Kaikille, jotka haluavat saada sykettä vähän matalammalle. Siis stressaantuneille, joiden on vaikea asettua nyt-hetkeen. Paljonhan stressi on sitä, että ajatuksemme vaeltelevat huomisessa ja esimerkiksi tekemättömissä töissä. Tässä hetkessä pystymme kuitenkin harvoin vaikuttamaan niihin asioihin, jotka stressiä tuottavat. NINA RIUTTA Mindfulness-taitoja sujuvampaan elämään -kurssi ma 11.9., 18.9. ja 25.9. klo 17.30–19.30 TaitoBa Housen tiloissa, Annankatu 29. Hinta 60 e. Ilmoittautumiset 8.9. mennessä juha.petterson@evl.fi tai p. 050 364 0267.

Kalliossa: Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19. Iltamessu ma klo 18. Iltamessu ti klo 18. Keskiaikainen rukouslaulumessu ke klo 18. Anima Mean avoimet harjoitukset klo 17. Kivimessu to klo 18. Iltamessu pe klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 10.9. klo 10. Riitta Männistö. Messu su 17.9. klo 10. Jaana Partti. Alppilassa: Kiinankielinen messu su klo 13. Messu su 10.9. klo 16. Petri Patronen. Vironkielinen messu su 17.9. klo 11. Messu su 17.9. klo 16. Pauliina Lindfors. Dylan-messu to 21.9. klo 16. Mari Mattsson, kanttori Tommi Niskala, bändi ja kuoro.

TAPAHTUMAT HUOM! Kirkkoherranviraston palvelupiste on muuttanut Kallion kirkon Kappelisaliin. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–15 ja ke klo 10–17. Diakonian vastaanotto on siirtynyt Alppilan kirkolle, os. Kotkankatu 2. Ajanvaraus puhelimitse ja paikan päältä ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618. Rouva Jenni Haukio Päivi Istalan haastateltavana runoantologiasta Katso pohjoista taivasta to 7.9. klo 13 Kallion kirkossa. To 14.9. klo 13 vieraana emerituspiispa Eero Huovinen ja 21.9. klo 13 taiteilija Osmo Rauhala. Glow-ilta nuorille aikuisille pe 8.9. klo 18.30 Alppilan kirkolla. Yhteyttä,

MENOT 8. – 21.9.

opetusta, musiikkia ja ylistystä. Virsilaulutilaisuus la 9.9. klo 14 Seurakuntakodilla. Jari Arjoranta ja Jari Koivistoinen laulattavat. Ovi on auki! Tervetuloa tutustumaan Suomen kiinnostavimpaan seurakuntaan, toimintaan ja tekijöihin Kallion kirkkoon la 16.9. klo 12–15. Tarjoamme tutustujille ilmaisen vierailun kirkon torniin (aikuisille), ja lapsille pomppulinnan (säävarauksella) – ja lettukahvit kaikille. Lähde elämään -ilta su 17.9. klo 17 Kappelisalissa. Ulla Saunaluoma, aiheena ilo. Oletko yksin vanhemmuuden kysymysten kanssa? LapsiArkin Minä(kin) riitän -vertaisryhmä yksinhuoltajille ke klo 17–18.30 Alppilan kirkolla. Ryhmään on helppo osallistua: Tarjoamme maksutonta lastenhoitoa ja iltaruuan. Dylan-messun jatkot. Musiikkia ja mietintää Kallion kirkon Café Sonckissa to 21.9. klo 19 Bob Dylanin aarteiden äärellä. Mukana Dylan-asiantuntijat filosofi Jarkko S. Tuusvuori ja musiikkipedagogi Tommi Paju. Juonto Mari Mattsson, musiikki Tommi Niskala. Keskiaikaisen rukouslaulun jatkokurssi 4 krt. alk. ti 19.9. klo 17.30–20 Diakonissalaitoksen kirkossa. Ohj. MuT Hilkka-Liisa Vuori. H. 52 e. Ilm. kalliosrk@evl.fi, p. 2340 2611. Café Sonck ja Aino Acktén konsertit Kallion kirkon kivijalassa. Avoinna ma–pe klo 11–17. Ks. ohjelmisto acktefestival.fi. Autre Chose Café Alppilan kirkolla. Avoinna ti–su klo 8–18, la klo 9–15. Säännöllinen viikkotoiminta alkaa vk 36–38. Ks. kallionseurakunta.fi/ toiminta.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna ma ja pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

jumalanpalvelukset Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11 ja keskiviikkoisin klo 19.

Tapahtumia Avoin rukouspiiri ti klo 18 kokoushuone 15, B-rappu. Savenvalajat-keramiikkaryhmä ma klo 17, takkahuone, E-portaan alakerta. Larun olohuone ke klo 17–20, mukavaa yhdessäoloa ja vapaaehtoisten tekemä iltapala Kirkkokahvilassa. Töppösryhmä to klo 10.30–12 Kirkkokahvilassa. Omaishoitajat-ryhmä to 7.9. klo 14 Kirkkokahvilassa. Pikkukirkko pe 15.9. klo 9.30–10. Vauvakirkko la 16.9. klo 17–17.30. Kalevi Kiviniemen urkukonsertti su 17.9. klo 18, liput 10 e ovelta alkaen klo 17. Käsityöpiiri ti 19.9. klo 13 Kirkkokahvilassa. Piiri ottaa kiitollisuudella vastaan lankalahjoituksia, tiedustelut Sini Havas p. 09 2340 4322. Avoin perhekerho ma, ti ja pe klo 9–12. Toimintaan ovat tervetulleita lapset vanhempien tai hoitajan kanssa. D-porras, alakerta. Ilmainen lastenhoito keskiviikkoisin klo 17.30–20 B-portaan yläkerrassa. Tiedustelut ja ilmoittautuminen samana päivänä numeroon 050 380 3542. Iltakerho perheille torstaisin klo 17.30–20. Mukavaa yhdessäoloa ja

askartelua, D-porras, alakerta. Tietoa nuorille suunnatusta toiminnasta verkkosivuillamme helsinginseurakunnat.fi/lauttasaari. Lauttasaaren Kirkkokahvila on avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–17 ja ke klo 10–20. Lounas on tarjolla ma–pe klo 11–13.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

jumalanpalvelukset Herättäjän kirkkopyhä, messu su 10.9. klo 10 Paavalinkirkossa. Saarna Samuli Korkalainen, liturgia Kari Kanala. Mieskuoro Veisuuveljet. Kirkkokahvit ja seurat, puhujina mm. Jorma Parviainen. Messu ja vapaaehtoisten siunaaminen Paavalinkirkossa su 17.9. klo 10. Kirkkoherra K. Kanala. Sinä, joka koet olevasi seurakunnan vapaaehtoinen tavalla tai toisella, olet tervetullut. Saarna ja liturgia Arja Kortelainen. Lounas. Messu su 17.9. klo 12 Itä-Pasilassa, Junailijankj. 3. Niina Pihlajamaa, Seppo Välimäki.

Tapahtumia Lestadiolaisuus ja hengellinen väkivalta pe 8.9. klo 18. Alustajana Johannes Alaranta. Paavali-viikon päätöskonsertti su 10.9. klo 18. Gradualeja Paavalinkirkon kuorot, joht. S. Välimäki. Raamattupiiri kuun 2. ja 4. ma alk. 11.9. klo 17 Itä-Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2. Ystävyyden ruokailu ti 12.9. klo 13–14. Terveisiä Väli-Amerikasta kirkolla ti 12.9. klo 17. A. Kortelainen ja J. Parviainen kertovat kuvien kera Pappisliiton kevään opintomatkasta Nicaraguaan ja El Salvadoriin. Maahanmuuttajanaisten rentoryhmä ke alk. 13.9. klo 13.30–15 Pasilan asukastalolla, os. Topparikuja 2. Ilm. ja lisät. maija.raumanen@evl.fi, mukana Sirpa Zotow. Voimavararyhmä kk:n kolmena to 14.9. klo 14–15.30. Ilm. ja tied. Kirsti Hietalahti 8.9. mennessä. Meditatiivisen tanssin iltapäivä kirkolla la 16.9 klo 13–16. Tanssinopettaja, TM Tiina Sara-aho. Hinta 15 e, sis välipalan. Ilm. saraaho@ gmail.com tai p. 050 490 6014 sekä Meditatiivisen tanssin kurssi ma 25.9.–23.10. klo 17–18. Hinta on 20 e, 5 krt. Sopii kaikille. Vegaaniruokakurssit to 28.9.–12.10. klo 18–20.30. Hinta 40 e, ohjaa Charlotta Hyttinen. Ilm. virastoon viim. 14.9. Omaishoitajien retki Lohjalle pe 29.9. klo 9–18. Yhteishinta 20 e. Ilm. 15.9. mennessä p. 09 2340 6100. Lisätietoja: Irma Alander, omaishoidon toimintakeskus, p. 09 310 74208, ja K. Hietalahti p. 09 2340 5451. Miesten sauna to 14.9 klo 16 Sauna Hermannissa. Hinta 5 e. Ilm. vkoa aiemmin virastoon. Lisät: Pekka Tähtinen. Kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä ti alk. 3.10.–5.12. klo 18.30– 20.30. Ohjaa Tuula Paasivirta. Osallistujien haastattelut vkoilla 36 ja 37. Lisät. ja ilm. ext-tuula.paasivirta@ evl.fi tai p. 040 556 9079.

Töölön seurakunta Toimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle arkisin p. 09 2340 6318 Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

7×

7.9.2017 | Kirkko ja kaupunki a

musiikkivinkki Ari Rossi

jumalanpalvelukset Temppeliaukion kirkossa su klo 10: 10.9. Maisila, Karjalainen, Hersta, Laulu-Miehet, joht. Matti Hyökki. 17.9. Sea Sunday, Brevis Nova, joht. Matti Rankala. Töölön kirkossa su klo 17: 10.9. Maisila, Karjalainen. 17.9. Rukousmessu teemana Tasauspäivä, Lehtimäki, Hakkarainen, Jyrki ja Anja Markkanen, Kari Pulakka Band, pyhäkoulu. Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa.

Tapahtumia Hopeapiiri pe 8.9. ja 15.9. klo 13.15 Töölön kirkko. Merimieskirkkopiiri alkaa ma 11.9. klo 16.30 Temppeliaukion kirkko. Jumpparyhmä ti 12.9. ja 19.9. klo 10.30 Temppeliaukion kirkon seurakuntasali. Raamattuluento alkaa ti 12.9. klo 13 Temppeliaukion kirkko. Heprealaiskirje. Kahvila ke klo 14–18 Töölön kirkko. 13.9. klo 14 Anu Ranta, puutarhan tai ikkunaviljelyn sadonkorjuusta suuhun. 20.9. klo 14 maakuntalauluja. Raamattua kuunnellen alkaa pe 15.9. klo 17 Temppeliaukion kirkon takkahuone. Lähetyspiiri ti 19.9. klo 13.15 Töölön kirkko. Kesän kuulumiset, syyskauden ohjelma. Yhteinen lounas ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkko. Ei 12.9. Töölön kirkko auki hiljentymistä varten ke klo 14–18 ja to–pe klo 16–18. Kiinnostaako kirkkopäivystäjän tehtävä, rukoushetken tai vesperin pitäminen? Lisätiedot jari.leinonen@evl.fi, p. 050 538 2251. Omaishoitajien retki Vivamoon ja Lohjalle pe 29.9. Kristiina Nordmanin luento Voimavara ja ilo. Tutustuminen Kaarteen sotamuseoon. Hinta 20 e/hlö sis. matkat, kahvit, lounaan ja ohjelman. Ryhmän koko 30 henkilöä. Ilm. 15.9. menn. p. 09 2340 6100, ma, ti klo 9–15, ke klo 12–17, pe klo 9–12. Lisätiedot Irma Alander p. 09 3107 4208 tai Maija Åker p. 09 2340 6370. Seurakuntaretki Pokrovan luostariin ja Hvitträskiin ke 27.9. Lähtö Töölön kirkolta klo 10. Paluu noin klo 17. Ilm. jari.leinonen@evl.fi, p. 050 538 2251. Hinta 20 e. L10T, Luukkaan evankeliumin 10. luku tähän päivään 28.9. alk. joka toinen to klo 18.15–19.45 Töölön kirkko. Sukupolvien messu su 1.10. klo 10 Temppeliaukion kirkko. Etu-Töölön Marttojen valmistama brunssi. Diakoniatyö tarjoaa invataksikuljetusta ikäihmisille. Ota yhteyttä Taina Leinoseen 22.9. menn. p. 09 2340 6371, jos toivot kuljetusta. Hiljaisuuden retriitti Jaksanko rakastaa? pe 13.–su 15.10. Bergvikin kartano, Kruusila. Jari Leinonen, Kyllikki Krapinoja, Mari Heinonen. Hinta 90 e. Yhteiskuljetus Helsingistä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen ma 2.10. menn. jari.leinonen@evl.fi, p. 050 538 2251.

Markus Vuorinen ja Edu Kettunen esiintyvät lauantaina 16.9. kello 18 Pitäjänmäen kirkossa.

100 v. Tauno Äikään syntymästä Tänä vuonna on 100 vuotta Tauno Äikään syntymästä. Sitä juhlistetaan Hommage à Tauno Äikää -konsertilla su 10.9. klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Urkutaitelija Kalevi Kiviniemi soittaa Franckia, Sibeliusta, Merikantoa ja Kokkosta. Äikää tunnetaan yhtenä maan merkittävimpänä urkutaiteilijana sekä Johanneksenkirkon urkurina. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Tommy & Tommi Kasvotusten Kirjailija-terapeutti Tommy Hellsten ja laulaja-lauluntekijä Tommi Kalenius ihmettelevät ihmisyyttä ja elämää Kasvotusten-illassa ti 12.9. klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Musiikki ja puhe vuorottelevat. Kaleniuksen mukana esiintyvät Ninni Poijärvi, Mika Kuokkanen, Pasi Ryökkynen ja Antti Suonio. Liput 25 e Lippupisteestä, 30 e ovelta. Kesto 2 h 30 min.

Soulia alikulkutunnelissa Lahdentien alittavassa tunnelissa Viikissä kuullaan soul-muistoja pe 15.9. klo 18. Moottoritie on kuuma -konsertissa esiintyy The Johns of Helsinki: Jussi Ilvonen, laulu ja kitara, Heikki Kainulainen, kitara. Jatkot pidetään läheisessä ravintola Kaskessa. Siellä Jukka Linkoheimo ja Hessu Chydenius soittavat musiikkia eri vuosikymmeniltä sekä The Johns of Helsinki soulia ja rockia. Vapaa pääsy. Alikulkutunneliin pääsee Latokartanon torilta sekä Malmin hautausmaalta.

lahden kirkossa, Pihlajatie 16. Gospel Helsinki -kuoro ja Band, vierailevana tähtenä Joonatan Rautio, saksofoni, esittävät tunnettuja hittejä ja uusia helmiä. Vapaa pääsy, kolehti kuoron toiminnalle. Yleisö voi painaa kädenjälkensä kankaaseen, jonka kuoro vie tervehdykseksi Chicagoon.

Lauluntekijät Pitäjänmäessä Edu Kettunen ja Markus Vuorinen ovat lentäjän poika ja tuhlaajapoika samassa paketissa. Kummankin laulut ovat kuin tarinoita, joiden sisälle kätkeytyy suuria ajatuksia elämästä. He esittävät laulujaan vuosien varrelta Ihminen-konsertissa la 16.9. klo 18 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Liput 10/5 e ovelta.

Maailmankuulu urkutaiteilija Maailmankuulu urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi vierailee Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1, soittaen kirkon molemmilla uruilla su 17.9. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.

Cembalon vihkiäiskonsertti Kulosaaren kirkossa, Kulosaarentie 40, juhlistetaan uutta cembaloa Bachia ja Urania -konsertilla ti 19.9. klo 19. Julia Tamminen, cembalo, Johanna Kilpi järvi, viola da gamba. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Filmimusiikkia ja gospelia Filmimusiikki, suomalainen mielenmaisema ja gospel fuusioituvat yhteen Film Music & Gospel -konsertissa la 16.9. klo 18 Mei-

Tarjoa menovinkkiä: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 8. – 21.9.

14 A Kirkko ja kaupunki | 7.9.2017

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

Itä-Helsinki

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Herttoniemen ja Kulosaaren kirkoissa klo 10. Su 17.9. Herttoniemessä gospelmessu, Olkkola, Keinänen. Messu sunnuntaisin klo 12 Myllypuron kirkossa. Su 10.9. Alueneuvoston pyhä, kirkkokahvilla puheenjohtaja Maarit Lampilahti esittelee syksyn ohjelmaa. Su 17.9. Lähetystyön pyhä, lähetystyöntekijä, kouluttaja Marja Mäkelä (Intian lähetystyö, Kansan Raamattuseura) ja kirkkokahvitilaisuus. Diakoniamessu Herttoniemenrannan kappelilla su 17.9. klo 18. Rovastit Hannu Honkkila ja Rautiainen, diakoni Hoikkala. Kirkkokahvit.

TAPAHTUMIA Lasten syyskirkko Herttoniemen kirkossa pe 8.9. klo 10.30. Äitien keskeneräisten käsitöiden ilta Kulosaaren seurakuntasalissa su 10.9. klo 17.30. Myös 8.10., 5.11. ja 3.12. Hyvää seuraa ja pientä purtavaa. Tervetuloa myös ilman käsityötä! Kallio. Toivevirsien ilta Herttoniemenrannan kappelilla su 10.9. klo 18. Lemponen, Perilä. Kirkkokahvit. Avoin kirkkoseikkailu koululaisille Kulosaaren kirkossa to 14.9. klo 14.30–15.30. Kotikirkko tutuksi! Kallio. Keskusteluilta Kulosaaren seurakuntasalissa to 14.9. klo 17.30. Sukelletaan Raamattuun yhdessä keskustellen ja rukoillen. Mitään ei tarvitse osata eikä tietää. Raamattu tai älypuhelin mukaan! Kallio. Reformaatioluentoja Myllypuron kirkossa torstaisin klo 19. 14.9. Piispa Eero Huovinen: Vastakkainasettelusta yhteyteen. Luterilaisen ja katolisen kirkon suhteet. 21.9. Dosentti, teologian tohtori Esko M. Laine: Lutherin pöytäpuheet. Armon ilta Herttoniemen kirkossa pe 15.9. klo 18. Lapsille pyhäkoulu. Koko perheen tapahtuma Kylätalossa Myllykylässä, Puu-Myllypurossa, Ryynimyllynkatu 1, la 16.9. klo 14–17. Tule tutustumaan myllypurolaisiin toimijoihin ja seurakunnan toimintaan. Askartelua, keppihevoskilpailu, tietokilpailuja, onnenpyörä, osallistumismahdollisuuksia, toiminnan esittelyä, kohtaamisia ja iloista yhdessäoloa. Tarjolla mehua ja pullaa! Järj. Myllypuron Lions ja Herttoniemen seurakunta. Konsertti Bach ja Urania Kulosaaren kirkossa ti 19.9. klo 19. Julia Tamminen, cembalo, mukana Johanna Kilpijärvi, viola da gamba. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Uusi Raamattu- ja rukouspiiri Myllypuron kirkossa keskiviikkoisin klo 17–18 alk. 20.9. Kylli Kuusisto ja Virpi Laakso. Lisätietoja kausiesitteistä ja www. helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi.

MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk

Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Herttoniemenrannan kappeli, Laivalahdenkaari 5 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

MALMIN srk

VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

16.9.

Hiljaisuuden päivä klo 13–18 Tammisalon kirkossa. Rukoushetkiä, virikepuhe, ehtoollinen. Edellyttää hiljaisuuteen sitoutumista. Keskustelutai esirukoushetken voi varata paikan päällä. Ruokamaksu 5 e. Ilm. 13.9. mennessä arja.vaulas@evl.fi, p. 050 596 8858. Mukana Jaana Kangas. Järj. Roihuvuoren seurakunta.

30.9.

Hiljaisuuden päivä Merirastikappelissa klo 11–16. Rukoushetkiä, retriittilepoa, keittolounas ja kahvit. Vapaaehtoinen ruokaraha. Ilm. 27.9. mennessä tiina.ahonen@evl.fi, p. 050 467 1238. Järj. Vuosaaren ja Mikaelin seurakunnat.

Vesper ma 18.9. klo 19.30 Roihuvuoren kirkossa. Filppula, Cantiamo. Lähetyspiiri ti 19.9. klo 13 Roihuvuoren kirkon kerhosiivessä. SLS:n lähetyspiiri ke 20.9. klo 13 Laajasalon kirkolla. Roihuvuoren kutomakerho ry:n vuosikokous to 21.9. klo 12. Roihuvuoren kirkon kerhosiivessä. Luther-elokuva (2003) to 21.9. klo 17.30 Laajasalon kirkossa. Kesto 125 min. Aamurukous keskiviikkoisin klo 6.30–7.30 Laajasalon kirkolla. Diakonian vastaanotot: Roihuvuoressa ajanvaraus tiistaisin puhelimitse klo 10–11, p. 09 2340 5758. Laajasalon kirkolla maanantaisin klo 9–11, p. 09 2340 5768.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Turunlinnantie 3. Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Konfirmaatiomessu la 9.9. klo 11. Kesän cityrippikoulu. Jenni Kahenvirta, Sasu Rauhala, Outi Juntunen, Suvi Eteläpää, Mari Lamminen. Konfirmaatiomessu la 9.9. klo 14. Korpirauha. Eva-Lisa Lindström, Aimo Lankinen, Juha Kasari, Lotta Salmi, Mari Lamminen. Konfirmaatiomessu su 10.9. klo 11. Pilistvere. Tuomas Pitkänen, Pauli Syrjö, Kati Vento, Roosa Punkari, Kirsi Honkanen-Punkari. Messun aikana lapsille Pyhis. Konfirmaatiomessu su 10.9. klo 14. Huikon kartano. Mia Iiskola, Juha Kasari, Sasu Rauhala, Ida Reiman, Kirsi Honkanen-Punkari. Arkiehtoollinen to 14.9. klo 13. Ehtoolliskirkko pe 15.9. klo 13.30 Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa, Marja Lehtinen, Mari Lamminen. Tilaisuus on kaikille avoin. Messu su 17.9. klo 11. Marja Lehtinen, saarna Tiina Klement Maarja Magdaleenan ystävyysseurakunnasta Virosta, Eva-Lisa Lindström, Sari Viljakainen, Tuuli Valaranta, Mari Lamminen, Elina Vaittinen, laulu. Kirkkokahveilla kuulumisia ystävyysseurakunnasta. Messun aikana lapsille Pyhis. Vanhojen nuorten iltamessu su 17.9. klo 18 Puotilan kappelissa, Puotilantie 5. Nuorten messu vanhaan malliin, 70- ja 80-luvun veisuja. Saarna Sirkka Kuula, liturgia Heikki Nurmi, musiikki Kirsi Honkanen-Punkari ja Housebändi.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Tarinatupa joka toinen keskiviikko klo 16 alkaen 13.9. Tarinoiden jaka-

mista keskustellen ja kirjoittaen kulttuurihistorioitsija (FM) Arja Ryhäsen johdolla. Omaishoitajien vertaistukiryhmä ma 18.9. klo 10.30 Länsimäen kirkolla, Kerokuja 9. Mikaelin miehet -keskusteluryhmä ti 19.9. klo 18. Vapaata rupattelua ja Sanaa miesten kesken. Tied. Lauri Taipale p. 050 559 2232. Mikaelin Laulajien konsertti ke 20.9. klo 19 Östersundomin kirkossa, Suomi 100 -juhlavuoden tunnelmissa, joht. Jukka Okkonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Sählyä nuorille ja nuorille aikuisille keskiviikkoisin klo 19.30–20.30 Mellunmäen ala-asteella, Rukatunturintie 14. Varmista pelit Facebookista Helsingin Mikaelin nuoret. Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13. 14.9. Arkiehtoollinen, 21.9. Tarinoita Etiopiasta kertomassa AijaKatariina ja Timo Ahlberg. Saapas-kurssi 21.9. alkaen vapaaehtoistoiminnasta nuorten parissa kiinnostuneille. Kurssimaksu 30 e sis. koulutukset, leirimaksut, vakuutukset yms. Ilm. verkkosivujen kautta, tied. 6.9. alk. Juha Kasari p. 09 2340 4850. Hiljaisuuden päivä Merirastikappelissa la 30.9. klo 11–16. Rukoushetkiä, retriittilepoa, keittolounas ja kahvit. Vapaaehtoinen ruokaraha. Tied. Sari Viljakainen p. 09 2340 4871, ilm. 27.9. mennessä tiina.ahonen@evl.fi, p. 050 467 1238. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Tulisuontie 2. Avoinna ma-ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to-pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 10 ja iltamessu ke klo 18 Roihuvuoren kirkossa. 10.9. Vilkkilä, Nurminen, Filppula. 17.9. Kaskinen, Lyytinen, Ek. Gospelmessu su 10.9. klo 12 Laajasalon kirkossa. Vilkkilä, Lyytinen, Ek. Sadonkorjuumessu su 17.9. klo 12 Laajasalon kirkossa. Vaulas, Laaksonen, Niva-Vilkko. Hiljaisuuden kirkko Tammisalon kirkossa ti 12.9. klo 18. Kastemessu su 24.9. klo 12 Laajasalon kirkossa, jonka yhteydessä piispa Irja Askola toimittaa kasteita. Kastettavat lapset voivat olla myös muista seurakunnista. Jos haluat tuoda lapsesi kastettavaksi, ota yhteys seurakuntatoimistoon. Kastettavan ei tarvitse olla vauva.

TAPAHTUMIA Puuhapyhis su 10.9. klo 10 Roihuvuoren kirkossa. Jaksottainen pyhäkoulu 4–10-vuotiaille, sitä nuoremmat aikuisen kanssa. Leikkiä, askartelua ja Raamatun kertomuksia. Roihuvuoren kirkon kokoontumiset: su 17.9., 24.9. ja 1.10. (perhemessu) klo 10. Enkeliteema. Laajasalon kirkon pyhikset: su 26.11., 3.12. (adventtimessu), 10.12., 17.12. klo 12. Ilm. Nina Haddadin, nina.haddadin@evl.fi. RoihuvuoriWorship to 7.9. klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa. Suomi-englanti. Rukous- ja ylistysilta Roihuvuoren kirkolla ti 12.9. klo 18. Kirjallisuuspiiri ke 13.9. klo 18 Laajasalon kirkolla. Kokoontumiseen voit lukea jonkin Juhani Ahon teoksen. Luova joukko to 14.9. klo 12 Laajarannassa. Akvarellimaalausta. Mukaan sivellin, vesivärit ja paperia. Ilm. Iiro Pesonen, p. 0400 848 738. Hiljaisuuden päivä la 16.9. klo 13–18 Tammisalon kirkossa. Rukoushetkiä, virikepuhe, ehtoollinen. Edellyttää hiljaisuuteen sitoutumista. Keskustelu- tai esirukoushetken voi varata paikan päällä ohjaajalta. Ruokamaksu 5 e. Ilm. ke 13.9. mennessä arja. vaulas@evl.fi, p. 050 596 8858. Mukana Jaana Kangas. Sanan ja rukouksen ilta su 17.9. klo 18 Laajasalon kirkossa. Raimo Vanninen, Laaksonen.

Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa. Minimessu to 21.9. klo 9.30 Vartiokylän kirkossa. Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa. Vanhojen nuorten iltamessu su 17.9. klo 18 Puotilan kappelissa. Messussa lauletaan 70- ja 80-lukujen veisuja. Ehtoollishartaus sunnuntaisin klo 17 Matteuksenkirkossa. Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Neulekerho maanantaisin klo 12 Vartiokylän kirkolla. Voit neuloa esim. villasukkia alueen palvelutaloihin tai omia neulomuksia, kahvitarjoilu. Yhteinen iltaruoka maanantaisin klo 17 Vartiokylän kirkolla. Maukasta kotiruokaa hintaan 1 e. Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18 Vartiokylän kirkolla. Laulut soikoon keskiviikkoisin klo 13–14 Vartiokylän kirkolla. Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16 kappelilla. Olohuoneessa voi tavata alueen asukkaita ja nauttia kahvikupposen. Klo 14 ohjelmatuokio. 12.9. Leikkimielinen tietovisa. 19.9. Terveisiä seurakunnasta – Vartiokylän kirkon esittelyä. Raamattupiiri tiistaisin klo 14 Puotilan kappelilla. Sururyhmä läheisensä menettäneille loka-marraskuussa Puotilan kappelilla. Kokoontumiset maanantaisin klo 15–16.30 alkaen 9.10. Ryhmä tarjoaa mahdollisuuden käsitellä surua samassa elämäntilanteessa olevien ja seurakunnan työntekijöiden kanssa. Ilm. syyskuussa p. 09 2340 6400 tai leena.nygard@evl.fi. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Turunlinnantie 3, tai puhelimitse p. 09 2340 6400 ma–pe klo 9–12 ja 13–16.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT xx. – x x.x.

7.9.2017 | Kirkko ja kaupunki a

Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

jumalanpalvelukset Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11. Su 10.9. Vanhanen, Huhdanmäki, Jurmu. Syyskauden avausmessu. Vapaaehtoisten siunaaminen. Mukana korealainen seurakunta. Su 17.9. Paananen, Joronen, Virtanen. Iltakirkko Katukappelissa torstaisin klo 18. 7.9. Paananen. 14.9. Jurmu. 21.9. Ahonen.

Tapahtumia Kuninkaan ilta kirkolla pe 8.9. klo 18. Puhe Jussi Mäkelä, ylistystä johtaa Lauri Holma & co. TV7 taltiointi. Illassa sanaa, rukousta, todistusta ja ylistystä. Lauletaan yhdessä Katukappelissa ke 13.9. klo 13. Ajankohtaisia virsiä ja lauluja, laulattajana Anja Hinkkanen. Hiljaisuuden päivä Merirasti-kappelissa la 30.9. klo 11–16. Rukoushetkiä, retriittilepoa, keittolounas ja kahvit. Vapaaehtoinen ruokaraha. Ilm. 27.9. mennessä tiina.ahonen@evl.fi, p. 050 467 1238. Valon aamu maanantaisin klo 9–12 Valossa. Avoin kohtaamispaikka kaikenikäisille. Rentoa menoa, mukavia kohtaamisia. Aamupala, vapaaehtoinen maksu. Iltapäiväpiiri kirkolla maanantaisin klo 12. Alustuksia, tarinoita, keskustelua, musiikkia ja kahvia. Kriisiryhmän diakonialounas kirkolla torstaisin klo 11. Tule nauttimaan maukkaasta lounaasta hyvässä seurassa. Vapaaehtoinen ruokamaksu 2 e. Ryhmään voi tulla myös vapaaehtoiseksi. Cafe Valo perjantaisin klo 13 Valossa. Avoin arjen kohtaamispaikka aikuisille. Musiikillinen perhekerho Valossa tiistaisin klo 9.30–11 ja liikunnallinen perhekerho Merirasti-kappelissa torstaisin klo 9.30–11. Avoimia alle kouluikäisille lapsille ja lähiaikuisille. Ohjattua toimintaa, aamupala. Avoin päiväkerho Perhosparkki 2–6-vuotiaille lapsille Valossa keskiviikkoisin klo 12.30–15. Kerhomaksu 5 e/kerta, sis. välipalan ja ohjatun toiminnan. Ilm. viikoittain ma mennessä p. 050 322 9070. 1–6-luokkalaisten Junnuklubi Valossa maanantaisin klo 16–18. K18 nuorten aikuisten ilta 7.9. klo 18 Valossa. Ruokaa ja elämän jakamista. Tulisitko päivystäjäksi Katukappeliin? Katukappeli sijaitsee Columbuksen kauppakeskuksessa keskeisellä paikalla ja on avoinna vapaaehtoisvoimin. Kuka tahansa on tervetullut hiljentymään rauhalliseen kappeliin. Jos kiinnostut päivystäjän tehtävistä (2 h/viikko) ota yhteyttä Antola, p. 050 4474 833 tai Huhdanmäki p. 050 363 1073. Katukappeli avoinna ma–to klo 12–16, pe klo 12–18, la klo 12–14. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti kirkolla ti klo 9–10. Päivystys siirtyy Valoon syyskuun aikana. Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari Nuoret ja junnut www.hgc.fi

Arttu Lindroth on oppinut pyhäkoululaisilta spontaaniutta ja hetkessä elämistä.

Pyhäkoululaisten suosikkeja ovat Jeesuksen ihmeet Arttu Lindroth reissaa sunnuntaiaamuisin toiselta puolelta kaupunkia Kontulaan päästäkseen vetämään pyhäkoulua. Teksti Tarmo Ylhävuori Kuva Sirpa Päivinen

ikaelinkirkon pyhäkoulun alussa jokainen lapsi saa soittaa triangelia ja sanoa ”Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”. – Kerran yksi lapsista kysyi, miksi siinä sanotaan isän, mutta ei äidin. Sillä pyhäkoulukerralla pohdimmekin, miksei siunauksessa mainita äitiä, 24-vuotias pyhänkoulunopettaja Arttu Lindroth kertoo. Hän opiskelee teologiaa Helsingin yliopistossa. Lindrothin mukaan lasten toimintaa ei voi aikatauluttaa minuutilleen. Lapset osaavat olla spontaaneja ja elää hetkessä. He innostuvat erityisesti kertomuksista, joita Raamatussa riittää. Daavid ja Goljat sekä Jeesuksen ihmeet ovat lasten suosikkeja. – Psalmien käsittely olisi huomattavasti vaikeampaa kuin tarinoiden. Psalmit vaativat abstraktia ajattelua, joka lapsilla ei ole vielä kehittynyt. Toki on myös psalmeja, jotka puhuvat lasten kieltä, Lindroth kuvailee. Hän on vetänyt Mikaelinkirkon pyhäkoulua viime syksystä alkaen. – Pyhäkoulunopettajia rekrytoitiin vuosi sitten melko ahkerasti. Tunsin lapsityönohjaajan, joka pyysi viemään mainoksia teologiseen tiedekuntaan. Siinä vaiheessa päätin, että voisin ryhtyä itsekin opettajaksi, Lindroth kertoo. Pyhäkoulunopettajat tekevät vapaaehtoistyötä vuorotellen. Lind

rothilla on vetovastuu suunnilleen kerran kuukaudessa. Nuori teologian opiskelija asui aiemmin Mikaelin seurakunnan alueella. Nykyään hän asuu Töölössä. – On hullun hommaa matkustaa sunnuntaiaamuna tunnin verran voidakseen pitää pyhäkoulua. Mikaelissa käyvät kuitenkin tutut lapset. Uudessa paikassa joutuisi aloittamaan kokonaan alusta. Lindrothin aamuherätyksiä helpottaa se, että Mikaelinkirkon pyhäkoulu alkaa vasta kello 11. Monessa muussa kirkossa messu alkaa kymmeneltä. Suurin osa Helsingin pyhäkouluista on Mikaelin kirkon kaltaisia messupyhäkouluja. Vanhemmat voivat tuoda lapsensa pyhäkouluun ja mennä itse messuun. Jokaiselle sunnuntaille on sovittu etukäteen käsiteltävä aihe. Yleensä se on Raamatun kertomus. Tarinaa voidaan käydä läpi leikkimällä, lasten virsiä laulamalla, askar-

”

Pyhäkoulu on lapsille hauska, helppo ja turvallinen paikka.” Pyhäkoulunopettaja Arttu Lindroth

telemalla tai kuvia katsomalla. Pyhäkoulunopettaja saa itse valita tavan. – En ole koskaan ollut askartelun ystävä. Olen enemmän toiminnallinen ihminen, joten käymme usein tarinoita läpi leikkien avulla. Esimerkiksi yhtenä sunnuntaina aiheena oli se, miten Jumalaan voi luottaa. Pyhäkoulussa leikittiin silloin pareittain. Toinen parista sai silmilleen siteen, ja hän joutui luottamaan näkevän parin apuun. – Pyhäkoulu on lapsille hauska, helppo ja turvallinen paikka. Siellä voi oppia kristinuskosta ja elämään kristittynä, Lindroth kuvailee. Lindroth ei ole ollut lapsena pyhäkoulussa. Hän tutustui siihen Mikaelinkirkolla apuopettajana. Kokeneen vetäjän rinnalla hän sai ihmetellä, miten pyhäkoulu toimii. Pyhäkoulun suunnittelu on osoittautunut haastavaksi, sillä välillä lapsia on yksi ja välillä seitsemän. Ison joukon kanssa voi leikkiä erilaisia leikkejä kuin muutaman kanssa. Siitä huolimatta Lindroth jatkaa tänä lukuvuonna vapaaehtoistyössä ja tekee samalla kandidaatin tutkielmaa teologiasta. – Vapaaehtoisuus on minulle tapa toteuttaa kristityn identiteettiä. ■ Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11–12 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Toimintakausi on 3.9.–3.12. (ei 1.10. eikä 19.11.). Pyhäkouluja on lähes jokaisessa seurakunnassa. Katso lisää: kirkkojakaupunki.fi\menot.

MENOT 8. – 21.9.

16 A Kirkko ja kaupunki | 7.9.2017

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 Malmin, Puistolan ja Viikin kirkoissa, klo 12 Jakomäen kirkossa (ei 17.9.) ja Siltamäen seurakuntakodissa, klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Lähimmäinen-messu su 10.9. klo 10 Viikin kirkossa. Tarinoita tämän päivän Suomesta. Saarna Risto Alaja. Puistola-päivien päätösmessu su 17.9. klo 10 Puistolan kirkossa. Saarna Torsti Paijola. Messun jälkeen kirkkokahvit ja Torsti Paijolan eläkkeellelähtöjuhla. Monikulttuurinen messu su 17.9. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Mukana kongolaistaustainen Siloé-ryhmä. Perhemessu su 10.9. klo 12 Jakomäen kirkossa. Perhemessu su 17.9. klo 10 Viikin kirkossa. Keittolounas messuvieraille ja kirkkokahvit. Messun jälkeen Päivä maalla -tapahtuma klo 11–15. Valon messu su 10.9. klo 17 Tapanilan kirkolla. Hiljainen viikkomessu torstaisin klo 17.30 Viikin kirkossa. Kirkko on avoinna hiljaista rukousta varten klo 17–17.30.

TAPAHTUMIA Konsertti su 10.9. klo 18 Malmin kirkossa. Olli ja AnnaMaaria Varonen, sello. Konsertti su 17.9. klo 18 Malmin kirkossa. Jorma Liimatta, sello, Heikki Poutanen, urut. Musiikkimatinea ke 20.9. klo 13 Malmin kirkossa. Timo Olli, urut. Seurakunta mukana Puistolapäivässä Puistolan torilla la 9.9. klo 10–15, lähetystyön myyntipöytä, ja Viikinmäki-Pihlajisto puistojuhlassa Salpausselän leikkipuistossa su 10.9. klo 13–16, seurakunnan työntekijät tavattavissa klo 15 saakka. Matkailuilta Malmin kirkolla 16.9. klo 18. Maailmaa ympäriinsä, Raimo Lindbäck. Muistojen elokuva Niskavuoren naiset ti 12.9. klo 18.30 Viikin kirkolla. Ohjaus Valentin Vaala v. 1938, pääosissa mm. Olga Tainio, Tauno Palo ja Lea Joutseno. Laulu elää ke 13.9. klo 18 Viikin Hoiva-palvelukodissa, Agronominkatu 7. Kuullaan ja lauletaan yhdessä lapsuuden ja nuoruuden lauluja. Mukana laulajia Naiskuoro Pihlajasta ja lapsikuoro Pihlajanmarjoista. Muistatko, missä olit -ilta to 14.9. klo 18.30 Viikin kirkolla. Tuokiokuvia meistä suomalaisista maalla ja kaupungissa. Tarinankertojina Aino-Kaarina Mäkisalo ja Risto Alaja, muusikkona Jukka Linkoheimo. Moottoritie on kuuma pe 15.9. klo 18 Lahdentien alittavassa tunnelissa (pääsy Latokartanon torilta tai Malmin hautausmaalta). Soul-muistoja

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk

jolloin lauletaan messun lauluja. Mukana Albekoglu ja Pesonen-Kareinen.

MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk

TAPAHTUMIA

HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

17.9.

Päivä maalla -tapahtuma klo 11–15 Viikissä. Kirkolla askartelua, leluja lastenvaatekirppis, arpajaiset ja kirkkopolku. Perhemessu klo 10 ja messuvieraille lounas. Viikin opetus- ja tutkimustilalla mm. poniratsastusta, kotieläimiä, maatalouskoneita, kahvila ja suoramyyntitori.

eri vuosikymmeniltä The Johns of Helsinki: Jussi Ilvonen laulu ja kitara, Heikki Kainulainen, kitara. Jatkot klo 19–21 ravintola Kaskessa, Latokartanontori. Jukka Linkoheimo ja Hessu Chydenius, kitara ja laulu sekä soulia ja rockia The Johns of Helsinki. Päivä maalla -tapahtuma su 17.9. klo 11–15 Viikissä. Kirkolla askartelua, leluja lastenvaatekirppis, Kirkon Ulkomaanavun arpajaiset, kirkkopolku, ilmapalloja (rajoitettu määrä). Viikin opetus- ja tutkimustilalla mm. poniratsastus, vetokoirat, kotieläimiä ja maatalouskoneita, kahvila, grillimakkaraa, suoramyyntitori. Kirkolla perhemessu klo 10 ja messuvieraille keittolounas. Kirjallisuusilta Teemallinen teehetki -sarjassa to 21.9. klo 18 Viikin kirkolla. Illoissa keskustellaan syksyllä Suomi 100v -teemaan liittyen kansallisen identiteettimme muovautumisesta. Kirjallisuusillassa pohdimme, miten suomalaisuutta on rakennettu sanan voimalla. Alustuksen jälkeen jokainen voi kertoa mielikirjoistaan ja niiden merkityksestä. Romaaneista, runoista ja novelleista, joissa kuvataan osuvasti suomalaisuutta. Tarjolla teetä, kahvia ja pientä purtavaa. Keskustelua vetävät Hanna Kuivalainen ja Marjukka Vakkuri. Kirjoittajapiiri ke 27.9., 25.10., 22.11. klo 18 Malmin kirkolla. Ryhmässä voit kirjoittaa paperille tai tietokoneellasi. Tied. ryhmän ohjaaja, äidinkielen opettaja Kirsi Marja Alatalo p. 040 522 4048. Lähetyspiireissä teemoina ovat lähetystyön ajankohtaisten asioiden lisäksi terveiset nimikkokohteista, yhteydenpito niihin sekä yhteinen rukous ja raamatuntutkiskelu. Piireissä myös tuetaan lähetystyötä taloudellisesti esim. tekemällä käsitöitä myyjäisiin. Lähetyspiirit: Malmin kirkolla joka toinen to klo 17 alkaen 21.9. Pihlajamäen kirkolla joka toinen ma klo 17 alkaen 11.9. Puistolan kirkolla kuukauden ens. ma klo 18.30. Viikin kirkolla Missiokerho joka toinen ke klo 18 alkaen 6.9. Syysloman leiri 1.–3.-luokkalaisille 18.–20.10. Lohirannan leirikeskuksessa. Leirillä ulkoilemme, askartelemme ja leikimme sekä puuhailemme yhdessä. Leirin hinta 35 e. Ilm. 18.9.

20.9.

Avoin laulukurssi! klo 18–19.30 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Ohjaajina laulunlehtori Kaarina Ollila ja kanttori Maija Pesonen-Kareinen. Vapaa pääsy. Ei ilmoittautumista. Kurssin jälkeen mahdollisuus osallistua lauluryhmätoimintaan keskiviikkoisin klo 18.

klo 15 alkaen kotisivujen kautta, katso Toiminta, Kouluikäiset, Retket ja leirit. Ilm. jatkuu 6.10. saakka. Aikuisrippikoulu Malmin kirkolla la ja su 7.–8.10. klo 10–16 sekä la 25.11. klo 10–15.30, jolloin konfirmaatiomessu on klo 13, päälle juhlakahvit. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400. Soppakirkko 12.9. klo 13 Siltamäen seurakuntakodilla. Hartaus ja ruokailu. Vapaaehtoisten koulutuspäivä su 24.9. klo 13–16 Pihlajamäen kirkolla. Ilm. viim. 21.9. kirkolle, p. 09 2340 4427 tai sari.hakuri@evl.fi. Tervetuloa myös uudet vastuunkantajat etsimään omaa paikkaa kirkon tehtävissä. Eläkeläisten iltapäivä keskiviikkoisin klo 12 Pihlajamäen ja Tapanilan kirkoilla ja klo 13 Malmin kirkolla ja Siltamäen seurakuntakodilla. Torstaisin klo 13 Jakomäen ja Puistolan kirkoilla. Ryhmät alkavat Pihlajamäki 6.9., Jakomäki 14.9., Siltamäki 13.9., Malmi ja Tapanila 20.9. ja Puistola 28.9. Malmilla Musiikkimatinea 20.9. Pihlajamäessä 13.9. Isä Marco Pasinato kertoo katolisesta kirkosta Suomessa. Pasinaton vierailu liittyy sarjaan, jossa tutustutaan katoliseen, ortodoksiseen, vapaakirkkoon ja helluntaikirkkoon. Omaishoitajien ryhmä joka toinen tiistai klo 9.30 Malmin kirkolla alkaen 12.9. Tule puhumaan suomea tiistaisin klo 18–19.30 Malmin kirkolle. Osaat puhua vähän suomea. Osaat lukea ja kirjoittaa. Haluatko puhua suomea yhdessä toisten kanssa? Kerran kuukaudessa valmistamme yhdessä suomalaista syötävää. Ilm. p. 09 2340 4530, helena.pietinen@evl.fi. Yhteys diakoniatyöntekijöihin. Diakoniatyöntekijä on tukenasi haasteissa ja kriiseissä, kuuntelee ja auttaa etsimään ratkaisuvaihtoehtoja. Ota yhteyttä ja varaa aika luottamukselliselle keskustelulle. Ajan voit varata soittamalla asuinalueesi diakoniatyöntekijälle. Vastaajia kuunnellaan arkipäivisin ja yhteydenottopyyntöihin vastataan mahdollisimman pian. Varmimmin tavoitat diakoniatyöntekijän ajan varaamista varten seuraavina aikoina joko

puhelimitse tai diakoniatoimistoista: Jakomäki ke klo 10–11 p. 09 2340 4488, Malmi ke klo 10–11 p. 09 2340 4481, Pihlajamäki ja Pihlajisto ke klo 9–11 p. 09 2340 4487, Puistola ke klo 10–11 p. 09 2340 4485, Siltamäki ke klo 10–11 p. 09 2340 4484, Tapanila ja Pukinmäki ke klo 10–11 p. 09 2340 4483, Tapuli (ei välttämättä käyntimahdollisuutta) ke klo 10–11 p. 09 2340 4486, Viikinmäki ja Viikki ma klo 9–11 p. 09 2340 4489.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 8–15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Messu Oulunkylän kirkossa sunnuntaisin klo 10. Syyskauden aloitusmessussa su 10.9. mukana Elo, Leinonen, Kosonen ja Mäkiö. Uudet työntekijät siunataan tehtäväänsä. Amore Barocco -orkesteri esiintyy. Su 17.9. mukana Lauri Kemppainen, Heininen ja Pesonen-Kareinen. Messu Maunulan kirkossa sunnuntaisin klo 12. Su 10.9. mukana Pelkonen. Su 17.9. mukana Lauri Kemppainen ja Pesonen-Kareinen. Messu Käpylän kirkossa sunnuntaisin klo 18. Su 10.9. mukana Albekoglu ja Helenius. Su 17.9. mukana Elo ja Mäkiö sekä isoset. Iltaehtoollinen Oulunkylän kirkossa torstaisin klo 19 alkaen 14.9. Hiljaisuuden rukoushetki Käpylän kirkossa keskiviikkoisin klo 18. Sadonkorjuumessu Käpylän kirkossa 24.9. klo 18. Sadonkorjuumessussa esiintyy musiikki- ja lauluryhmiä. Sadonkorjuun mietteitä herättämässä on teema-alttareita. Ennen messua on avoin lauluharjoitus klo 17,

Rosa Liksom: KESÄ. Rosa Liksomin luontoaiheisia maalauksia on esillä Oulunkylän kirkon galleria AULAssa. Näyttelyyn voi tutustua vapaasti kirkon aukioloaikoina. Maanantaipuuro maanantaisin klo 9–12 Oulunkylän kirkolla. Maanantaipuuro on kohtaamispaikka kaikenikäisille vauvasta vaariin. Maanantaipuuroa pyörittävät vapaaehtoiset ja työntekijät. Hinta 1 e sisältää puuron, sämpylän, kahvin, teen ja mehun. Etsijät-raamattupiiri Maunulan kirkolla maanantaisin klo 17. Yhteisöravintola Salaam Oulunkylän kirkolla torstaisin klo 12–16.30. Buffet-ravintolassa voi nauttia Lähiidän herkkuja tai vain piipahtaa kahville tai teelle. Keittiöstä vastaavat maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat. Hinta 1–10 e. Lied-konsertti Se voisin olla minä su 10.9. klo 16 Oulunkylän kirkossa. Ruotsalaisten säveltäjien ja suomalaisten runoilijoiden teoksia yhdistelevä konsertti, jossa laulut, runot ja kuvat kertovat sodan jaloista kotoaan paenneen ihmisen selviytymistarinan. Heidi Jakkula, laulu, Päivi Nylund, piano, ja Jaana Seppänen, runot. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Raamattusarja 14.9. alkaen torstaisin klo 18 Oulunkylän kirkossa. Seuraa ohjelmaa Facebookista haulla @raamattupiknik tai www. helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla Maunulan kirkon musiikkiryhmän harjoitukset alkavat ke 20.9. kaikille avoimena laulukurssina Oulunkylän vanhassa kirkossa klo 18. Ryhmä harjoittelee keskiviikkoisin klo 18–20 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Tiedustelut: maija.pesonen-kareinen@evl.fi.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12 p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Messu su 10.9. klo 11. Messussa mukana Leo Norja, Jouni Pirttijärvi ja Ari Häyrinen. Messu su 17.9. klo 11. Messussa mukana Jouni Pirttijärvi, Anna-Kaisa Jussila ja Jussi Hirvonen. Pyhäkoulukausi starttaa: Pyhäkoulu Hyvän Paimenen kirkon Lastenkappelissa klo 11.

TAPAHTUMIA Puuhapirtti maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo 12–15 kirkon Pirtillä 2. ja 3. luokkalaisille. Hinta 90 e/kk sisältää välipalan ja puuhamateriaalit. Ilmoittautuminen ja tiedustelut Helkky Pennaselle, p. 09 2340 5555. Peittopiiri parillisten viikkojen maanantaisin klo 13 kirkolla. Kudomme Äiti Teresa -peittoja ja vietämme yhdessä aikaa. Syyskausi alkaa 18.9. Ilokerho 7–12-vuotiaille maanantaisin klo 17.30–19 kirkon Pirtillä. Ilokerhossa opetellaan yhdessä toimimista kaikenlaisen kivan puuhan merkeissä. Vox Sonora -kuoron harjoitukset joka ma klo 18 kirkolla. Perhekerho tiistaisin klo 9–11.30

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

7.9.2017 | Kirkko ja kaupunki a

kirkolla. Avointa toimintaa lapsiperheille. Aamupala on aikuisilta 2 e ja lapsilta 0,50 e. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus kirkolla parittomien viikkojen tiistaisin klo 13. Näytelmäkerho 9–12-vuotiaille tiistaisin klo 17.30–19 kirkon Kryptassa. Tervetuloa mukaan. Kutomakerho keskiviikkoisin klo 19 VälKeessä. Perhekerho torstaisin klo 9–11.30, VälKeessä. Kaikille lasten kanssa kotona oleville. Aamupala aikuisilta 2 e ja lapsilta 0,50 e. Syyskausi alkaa 17.9. Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13 kirkolla. Kerhossa on alkuhartaus ja keskustelua kahvikupin äärellä. Syyskausi alkaa 14.9. Vaaperot torstaisin klo 13–15 kirkolla. Torpparinmäen Perhetalon toimintaa seurakunnan kanssa vauva- ja pikkulapsiperheille. Ohjelmassa on laulutai loruhetki, kahvittelua sekä leikkiä ja yhdessäoloa. Lautapelikerho 7–12-vuotiaille torstaisin klo 17–18.30 kirkon Pirtillä. Akvarelliryhmä joka toinen torstai klo 17.30 kirkolla alkaen 21.9. Tervetuloa ryhmään myös uudet taiteilijat.

Erityisryhmille Näkövammaiset, marjaleena.kallio@evl.fi, 09 2340 2549

Miesten saunailta to 7.9. klo 18 Länsimäen kirkko, Kerokuja 9, Vantaa. NKRY:n hartaus su 10.9 klo 14, Pengerkatu 11A. Lähetysaskartelupiiri pe 15.9. klo 17, Kolmas linja 22. Hengellisen musiikin levyraati ma 18.9. klo 16.30, Kolmas linja 22. Hiljentymistä luonnossa ke 20.9. klo 13, Kuriiritie 1, Vantaa. Kuurot, paivi.korhonen@evl.fi, 050 301 9619

Päiväpiiri pe 8.9. klo 12 Matteuksen kirkko, Turunlinnantie 3. Raamattu- ja keskustelupiiri ti 12.9. klo 17 Malmin kirkko, Kunnantie 1. Kehitysvammaiset, heli.ojalehto@evl.fi, 09 2340 2546

Seurakuntailta to 14.9. klo 18, Kolmas linja 22. Exit-gospelyhtyeen konsertti ke 27.9. klo 19, Savoy-teatteri. Ilm. heli.ojalehto@evl.fi. Puhkea kukkaan –tapahtuma la 30.9. klo 10. Ilm. 20.9. menn. ysk.diakonia@evl.fi, 09 2340 2538.

Seniorifoorumin kahveilla voi vaihtaa kuulumisia toisten eläkeläisten kanssa.

Apua & tukea

Luentoja, retkiä, kahvia ja päivän sana Seniorifoorum tarjoaa ohjelmaa eläkeikäisille. Teksti Erja Piipponen Kuva Johanna Manner

eniorifoorum kokoaa keskimäärin 350 aktiivista eläkeläistä keskiviikkoisin Agricolan kirkon kryptaan. Usein sali käy liian pieneksi, ja silloin koko joukko siirtyy luennon ajaksi kirkkosaliin. Tänä syksynä Seniorifoorumilla on kosolti kiinnostavia aiheita ja puhujia, joita osallistujat itse ovat saaneet ehdottaa. Uusia ideoita kerätään kryptan aulassa olevaan laatikkoon. Moni ehdotus päätyy ohjelmaan sellaisenaan. – Olemme pyrkineet ajankohtaisiin ja erityyppisiin luentoaiheisiin. Teemat ovat niiltä elämänalueilta, joista ihmiset tuntuvat pitävän, kertoo seniorirovasti Ensio Klemi. Syksyn ensimmäisillä luennoilla keskitytään ikääntyviä ihmisiä askarruttaviin terveysongelmiin. Joka kolmas yli 65-vuotias ja joka toinen yli 85-vuotias kaatuu ainakin kerran

vuodessa. Kaatumisalttius lisääntyy liikkumiskyvyn heiketessä ja hoivan tarpeen kasvaessa. Moni miettii, mitä voi itse tehdä pysyäkseen paremmin pystyssä. Projektipäällikkö Saija Karinkanta UKK-instituutista kertoo kaatumisen vaaratekijöistä ja ennaltaehkäisystä keskiviikkona 13.9. Miltä tuntuu, kun puoliso kysyy ensimmäisen kerran, kuka minä olen, tai kun itse en enää muista, mihin autoni parkkeerasin? Voiko elintapoihin vaikuttamalla ehkäistä muistin heikkenemistä? Aiheesta luennoi 20.9. neurologian erikoislääkäri Kati Juva. Myöhemmin syksyllä käsitellään uskonnon roolia yhteiskunnassa. Islamin haasteesta puhuu kansliapäällikkö Päivi Nerg. Suurlähettiläs ja SPR:n puheenjohtaja Pertti Torstila pohtii luennollaan, mikä on Suomen vastuu maailman hädästä, kun sodat ja nälkä ajavat pakolaiset etsimään turvapaikkaa. Luterilaisuuden juurille palaa teologian tohtori Kari Kuula aiheellaan Lutherin parhaat löydöt. Helsingin tulevalta piispalta Teemu Laajasalolta kysytään, tarvitaanko uutta uskonpuhdistusta. Seniorifoorumin syksyn tarkempi ohjelma löytyy nettisivuilta.

Seniorifoorumin toiminnan ydin muodostuu yhdessäolosta, luentotilaisuuksista ja retkistä. Agricolan kirkolta lähdetään kulttuuritapahtumiin ja -kohteisiin eri puolille maata, joskus myös meren yli Tallinnaan. Tänä syksynä matkataan muun muassa Mustion kartanoon ja Kouvolan teatteriin katsomaan Satumaa-esitystä sekä Tampereen Oopperan juhlagaalaan. Matkanjohtajina toimivat Ensio Klemi ja Tellervo Lankinen. Seniorirovastit Klemi ja Matti Amnell pyrkivät toiminnassa ystävällisyyteen ja uusien tulijoiden huomioimiseen. – Toivomme, että tulijat oppivat tuntemaan Helsingissä ainakin kaksi pappia, joiden luokse voi tulla keskustelemaan Seniorifoorumilla, Klemi toteaa. Tuomiokirkkoseurakunnan ja Kansan Raamattuseuran järjestämällä Seniorifoorumilla alkaa tänä syksynä 11. toimintavuosi. Seniorifoorum kokoontuu keskiviikkoisin klo 13–14.15 Agricolan kirkon kryptassa, Tehtaankatu 23. Luentojen lisäksi musiikkia, yhteislaulua, rukous ja päivän sana. Kahvitarjoilu klo 11.30 alkaen. Lisätietoja: www.kansanraamattuseura.fi/ sinulle/toiminta/elamanvaiheissa/ senioreille/seniorifoorum/helsinki

Veikko Somerpuro/WSOY

Menopalat

Ovi on auki! -tapahtumassa lauantaina 16.9. klo 12–15 Kallion kirkolla voi mutustella lettuja pihalla, kuunnella musiikkia ja tutustua kuoroihin, kerhoihin ja piireihin. Vapaaehtoiset kertovat, mitä on olla mukana dynaamisessa seurakunnassa. Ryhtyisitkö sinä esim. torni-oppaaksi, kokiksi tai pop-up-kuorolaiseksi? Myös kirkon torniin pääsee vierailemaan. Pienimmille on pomppulinna ja maksuton lastenhoito.

Professori Liisa Keltikangas-Järvinen luennoi torstaina 21.9. klo 18 Lauttasaaren seurakuntasalissa päiväkoti-ikäisten lasten persoonallisuuksien huomioon ottamisesta. Miten toimia hitaan kanssa, auttaa sensitiivistä tai ohjata varautunutta lasta? Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Lastenhoitoa tarvitsevien tulisi ilmoittautua 15.9. mennessä osoitteeseen eija.harkanen@evl.fi. Järj. Lauttasaaren päiväkotien vanhempaintoimikunnat, Lauttasaaren MLL:n paikallisyhdistys ja Lauttasaaren ja seurakunta.

Maalataan surun värit -sururyhmä läheisensä menettäneille kokoontuu kuusi kertaa keskiviikkoisin alkaen 20.9. klo 17.30–20 Seurakuntien talolla, Kolmas linja 22. Menetystä työstetään maalaten, kirjoittaen ja yhdessä jakaen. Ryhmä on maksuton. Ohjaajina toimivat pastori, työnohjaaja, taideterapeuttisen ryhmän ohjaaja Seija Riekkinen ja diakonissa, psykiatrinen sairaanhoitaja Anja Ollila. Ilmoittautumiset 13.9. mennessä p. 09 2340 2538 tai ysk.diakonia@evl. fi. Ilmoittautuneet haastatellaan ennen ryhmän alkua. Liisa Keltinkangas-Järvinen

18 A Kirkko ja kaupunki | 7.9.2017

neniälittereK

Kivat ja pehmeät RASISTIEN VIHASIVUSTOT levittävät kaksi vuotta vanhaa uutiskuvaa, jossa esiintyy Turun terrori-iskusta etsintäkuulutettu nuorimies. Kuvassa näkyy myös aikanaan Kirkko ja kaupungissa haastateltu yhteisöpedagogi. Hän työskentelee hankkeessa, joka pyrkii torjumaan uskonnollista ja poliittista radikalisoitumista Suomessa. ”Nämä kivat pehmeät kotouttamishankkeet eivät tainneetkaan olla ratkaisu terrorismiin”, riekkui maahanmuuttovastainen poliitikko Twitterissä. Hurraajien kuoro pöyristelee, että miten v-tussa tällaisen kanssakäymisen on annettu tapahtua. (Anna heille anteeksi heidän ranskan kielensä, sillä he eivät tiedä mitä he sanovat). Siis että on annettu radikalisoitumista ehkäisevän kaverin hengailla potentiaalisten radikaalien kanssa! Sehän on sama kuin jos päihdetyöntekijä juttelisi alkoholistien kanssa! Kenen kanssa sen radikalisoitumisenehkäisijän sitten olisi pitänyt hengailla? Jos aikoo torjua poliittista ja uskonnollista radikalisoitumista, ei varmaan kannata tuhlata aikaansa Pakilan kirkon merimieslähetyspiirissä tai Olarin kirkkokuorossa.

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit. Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393 Eläkeläisille, leikkaus 18-22 €, permanentti tai väripaketti 65€ P. 045 2386356, Hämeentie 38

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen. SOITA JA KYSY LISÄÄ

Pari- ja perheterapeutti Eeva-Maija Möttönen, vastaanotto Helsingissä. Tule yhdessä tai yksin P. 045 2771468 elamanvirralla@elamanvirralla.fi www.elamanvirralla.fi

Kaihdintohtori Oy Kuinka on kaihtimiesi laita? 040 - 411 4370

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Siivous, korjaus, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 7 v. kokemus ja suosituksia

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

STADINAPUMIEHET 045 647 5572 37 €/h, stadinapu@saunalahti.fi Yleistyöt, vihertyöt, kasaus- ja purkutyöt, kuljetuspalvelu jne. www.stadinapumiehet.fi

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous!

MYYN HUONEISTOSI!

0400 506 079

(A) LKV 43v kok.

Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistövälittäjä (LKV)

1,75% mh:sta

Anneli Vainioranta ky Yksityinen helsinkiläinen

Ostetaan Ostan ensimm. asunnoksi yksiön tai kaksion Helsingistä. Tarjoa p.0401901976 /Essi OSTETAAN KUOLINPESÄT, muutot, ym. loppusiiv.sop.muk.25v. kokemus.Kaappeihin unoht.astiat, maljakot,aterimet,hopeat,kellot, sot.mitalit ym.arvoirtaimet,50-luk. ja sitä vanh.asut,laukut,lelut,nuket ym. Soita rohkeasti mistä tahansa. Armas.F. puh. 044-2403941 Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651 Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

anneli.vainioranta@welho.com

Lapsiperheelle koti kantakaupungista. Väh. 3mh, hissi. Saa olla remonttikuntoinen. P. 0405276390

OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen toimisto@marfic.fi p.040 502 4546

RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan Hki Asunto & Rakennus Oy t.nikkanen@kolumbus.fi 0400-503 497

Vuokrata halutaan 17 v. nuori ja kissa etsivät kohtuuhintaista asuntoa Hki/Vantaa äidin kuoleman vuoksi. Siisti, savuton, maksukyky hyvä. 0451456300

Etsin yksiötä vuokralle Kallio + lähialue. Siisti, luotettava nuori nainen. P. 0449899830

3 srk-aktiivia etsii 3-4 huon kotia Hki:stä alk. 1.10. Max vuokra 1500€. Toiv läheltä keskustaa ja hyvät kulkuyhteydet. 0504685500/Sari, 0442635526/Sanni.

Perheenlisäystä odottava, lastenpsykologi vaimo ja ins.mies etsivät 3h+k Munkasta/Haagasta. Luotettavat, pitkäaikaiset vuokralaiset. Aura, 0503315415

Kaksio, 52 m2 Myllypurossa. Heti vapaa. Tiedustelut Puh. 050-4674541

Edullisia, siistejä pienvarastoja Kalliossa. 044-947 0181

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV

Muutot ja kuljetukset. 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetusneppis p. 040 5850074

www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

MUUTOT EDULLISESTI, 10V KOKEMUS KUOLINPESÄN/VARASTON TYHJENNYS 0503095193 ahonentmi@gmail.com

Koulutusta

Siivouspalveluja

Tule vapaaehtoiseksi – tueksi ja iloksi helsinkiläisille kotona asuville ikääntyneille ihmisille! Vapaaehtoisena voit itse valita sinulle sopivan toimintamuodon sekä paljonko aikaasi haluat antaa!

Vapaaehtoistoiminnan kurssi Paikka: Vanhustyön keskusliiton tilat os. Malmin kauppatie 26, 3 krs, 00700 Helsinki

25.9. klo 17.00-19.30 28.9. klo 16.30-18.30 2.10. klo 17.00-19.00 5.10. klo 17.00-19.30 Kurssi sisältää neljä iltaa, joiden aikana saat perehdytyksen vapaaehtoisena toimimiseen ja valmiuksia ikäihmisen kohtaamiseen. Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen. Edellytämme 18-vuoden ikää ja sujuvaa suomen kielen taitoa. Ilmoittautumiset 20.9.2017 mennessä: puh. 050 5722 829 / 050 5722 830 tai senioritoiminta@vtkl.fi www.vtkl.fi/senioritoiminta

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Kotisiivoukset, luotettavasti ja ahkerasti. Kysy seniorisiivousta - 24% puh. 045 638 5774, Mirja Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com Mattojen käsinpesua! 10 €/m2 puhtaana, kuivana takaisin. Kuljetus H:gin alueella 10 €, sis.alv. Matti Koiviston pesula, p.0500 871 148 Ps. Olin ennen Hakaniemessä.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 IKKUNANPESUT 45 vuoden kokemuksella, puh. 040-3716084 Kotital.väh. Veikko Salonen

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuu terassit ja aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit. Takuutyötä jo v.1989 lähtien

Vuokralle tarjotaan

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Leikkaa talteen

Palveluja tarjotaan

• maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com

Bisnode 2017

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

7.9.2017 | Kirkko ja kaupunki

Hautauspalveluja

Tilaisuuksia

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

24 h

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

to 7.9. klo 18.30 Uudet veisuut Myyrmäen kko, Monitoimitila, Uomat.1, Vtaa; S.Honkanen opettaa uud. Siionin virsiä. pe 8.9. klo 18.30 kotiseurat E.FullerJ.&H.Juustilla, Hirvit.7, Sipoo. su 10.9. klo 10 kirkkopyhä Paavalin kko, Sammatint.5, Hki. Saarna S.Korkalainen, mukana Veisuuveljet. Kirkkokahvit ja seurat Alasalissa. klo 10 kirkkopyhä Tuusulan kko, Kirkkot.34; saarna K.Hildén. Kirkkokahvit ja seurat. klo 15 kotiseurat Hämäläisellä, Björkbölent.17, Marinkylä, Loviisa. klo 16 Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs. (Autotalo, Kamppi); mm. Tuula Paasivirta, J.Elenius. klo 16.30 Ankkuri, Keskusk.11, Mäntsälä ke 13.9. klo 19 Körttikoti, Ratak.1aA3, 3.krs. to 14.9. klo 18.30 Uudet veisuut Myyrmäen kko, Monitoimitila, Uomat.1, Vtaa; S.Honkanen opettaa uud. Siionin virsiä. Viim. krt to 21.9.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 19.09 klo 19 Bengt Lassus, Nina Nybergh, Peter Hilli. Lastenhoito järjestetty. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntö ti klo 10–12, esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle. Esirukousillat jatkuvat 03.10. Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI

Syyskuu: Pe 19.9. klo 19 Huopalahden kirkko, seurat Pe 29.9. klo 19 Vanha kirkko, Syysseurat La 30.9. klo 18 Johanneksen kirkko, viikkomessu Su 1.10. klo 14, 15.30 ja 18 rauhanyhdistys, Syysseurat Seurat lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja klo 18. Tervetuloa.

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi Asianajotoimisto Mia Kavasto Perunkirjoitukset ja perinnönjaot Testamentit ja edunvalvontavaltuutukset p. 019 688 1000 toimisto@kavasto.fi Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 17.9 klo 13.30 (Ap.t.) Johdanto Apostolien tekoihin - Taina Latvala Mitä te siinä seisotte? - Raimo Vanninen

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

Lakipalveluja

HERÄNNÄISSEURAT

PÄIVYSTYS

Hammashoitoa

PROTEESITYÖT NOPEASTI & KIVUTTOMASTI

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

JA NYT MYÖS LÄHELTÄ! Teemme myös kotikäyntejä! 3kk Tarvittaessa aikaa aksu korotonta m

SOITA JA VARAA AIKA ILMAISEEN TARKASTUKSEEN

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

010 2715 100

Kaikkea kivestä - me teemme sen -

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

Hämeentie 7 (katutaso), Helsinki Kauppalantie 4 (katutaso), Helsinki

Korsontie 6 • 01450 Vantaa

Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

www. keskustanerikoishammasteknikot.fi

Miksi maksaisit liikaa? Hammaslääkärikeskus HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hautakivet Lisänimikaiverrukset Kunnostukset Kellonummentie 5 02740 Espoo p. 040 664 7290

Mechelininkatu 2 00100 Helsinki p. 0400 321 823

Pihlajamäentie 34 00710 Helsinki p. 0400 40 7490

Krouvinpolku 3 01380 Vantaa p. 040 830 4212

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

65€ 65€ Hinta alk. 65€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. Kivuton hampaan poisto

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

T A K U U T Y Ö

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 740 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS ....................... 110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

Ilmoituksesi Kirkko ja kaupunkiin? Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi

Mielipide

20 a Kirkko ja kaupunki | 7.9.2017

Temppeliaukion kirkossa usko on esillä Anna Pickeringin mielipidekirjoitus (K&k 24.8.) sisälsi oikaisua vaativia väitteitä. Hän oli vieraillut Temppeliaukion kirkossa löytämättä vierailijoille tarjottavaa ilmaista kristillistä materiaalia ja uskonut ettei löytäisi henkilöä, jolta kysyä kristinuskosta. Temppeliaukion kirkossa on ollut vapaasti saatavissa kristillisiä tekstejä 22 kielelle painettuna jo yli 30 vuotta. Niitä on mennyt kymmeniä miljoonia kappaleita vuosien varrella eri maihin ja menee todella paljon edelleen. Myös oppaamme kertovat mielellään kirkon tärkeimmästä tehtävästä palvella kristillistä seurakuntaa ja kirkossa vierailevia, toisin kuin kirjoittaja epäilee. Oppaita ja suntioita rekrytoitiin kesäsesonkiin tänäkin vuonna 24, ja he puhuvat 12 eri kieltä. Eurooppalaisten kielien lisäksi käytössä ovat muun muassa japani, korea, kiina ja suomalainen viittomakieli. Neljänä arkipäivänä viikoittain toimitetaan englanninkielinen hartaus eli Daily Prayer, josta vastaa kulloinkin kirkossa päivystävä Töölön seurakunnan pappi. Pickeringin mainitsema puolen miljoonan vuotuinen kävijämäärä saavutettiin jo kesäkuussa. Viimeisten kolmen vuoden aikana määrät ovat kasvaneet yli 100 000 kävijällä vuosittain. Toivotamme kaikki tervetulleiksi Temppeliaukion kirkkoon. Parhaan käyntikokemuksen hiljentymistä kaipaava saa osallistumalla seurakunnan perustoimintaan ja konsertteihin, joita kirkossa järjestetään yli 200 vuodessa.

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

Martta Kaatra luokanopettaja kahden sateenkaarinuoren äiti Vantaa

Kiitos Drewermannartikkelista

Auvo Naukkarinen Töölön seurakunnan kirkkoherra

Nainen arkkipiispaksi! Toivon kovasti, että seuraava arkkipiispa on nainen, koska Suomen arkkipiispa on nyt kautta kristillisen kirkkomme historian ollut aina mies. Suomessa naiset saivat Euroopan maista ensimmäisenä äänioikeuden vuonna 1906, jopa ennen kuin Ruotsissa. On hyvä, jos naisia nousee meidän yhteiskunnassamme huippuvirkoihin.

Mika Lille Helsinki

Kirkko vihkii vain kirkkoon kuuluvia Kirkko ja kaupunki erehtyy 24.8. julkaisemassaan Teemu Laajasalon haastattelussa kirjoittamaan jälleen kerran, että enää vain puolet pareista haluaa kirkkohäät. Eihän asia niin ole. Kirkko suostuu vihkimään vain pareja, joista molemmat kuuluvat kirkkoon. Yhteiskunnassa, jossa kirkkoonkuulumisprosentti laskee erityisesti nuorten keskuudessa, tämä on yhä epätodennäköisempää. Yhtä hyvin voitaisiin sanoa, että kirkko rankaisee kirkkoon kuulumattomaan rakastuvaa jäsentään kieltämällä häneltä kirkollisen vihkimisen. Kirkkomme opissa siviilivihkiminen on aivan yhtä pätevä kuin kirkollinen vihkiminen. Joskus on toivottu,

myös sateenkaarilapsilla. Harva nuoruudenihastus johtaa aikuisiän parisuhteeseen. Joskus myös heteroparisuhde, jopa avioliitto, vaihtuu aikuisiällä suhteeseen samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa, kun seksuaalinen identiteetti kehittyy aikuistumisen myötä. Toivon Puusan ja muiden huolestuneiden ihmisten pohtivan, olisiko heillä sydäntä sanoa pienelle lapselle: Anteeksi vain, mutta et voi ikinä mennä naimisiin rakastamasi ihmisen kanssa. Oikeastaan rakkaudentunteesi ovat lähtökohtaisesti vääriä. Lapset kokeilevat leikkien kautta erilaisia rooleja, niin isän, äidin, eri ammattien kuin eläintenkin. Meidän vanhempien ja ammattikasvattajien velvollisuus on antaa tilaa lasten ja nuorten tunteille ja erilaisten, omannäköisten identiteettien kehittymiselle.

että mahdollisuus kirkolliseen vihkimiseen toisi kirkkoon uusia jäseniä – ja niin on käynytkin. Käytäntö ei enää toimi ja sen perusteetkin voidaan kyseenalaistaa. Kirkolliskokous voisi hyvin päättää, että kirkon jäsen on oikeutettu kirkolliseen vihkimiseen puolison uskonnollisesta suuntauksesta riippumatta. Simo Repo Espoo

Kirkkoon kuulumaton käy uskonnontunneilla Jutussa ”Moni nuori kastetaan riparin yhteydessä” (K&k 24.8.) haastateltiin pastori Matti Hyryä. Hyryn mukaan nuoret, jotka eivät kuulu kirkkoon eikä heitä ole kastettu, ovat osallistuneet koulussa elämänkatsomustiedon opetukseen uskonnonopetuksen sijaan. Näin varmasti enimmäkseen onkin, muttei välttämättä aina. Meillä päädyttiin kompromissiin: lasta ei kasteta tai liitetä kirkkoon, mutta hän osallistuu evankelisluterilaiseen uskonnonopetukseen ja voi halutessaan käydä rippikoulun (ja/tai prometheus-leirin). Kaste ja konfirmaatio jäävät täysi-ikäisenä tehtäviksi valinnoiksi.

Näin siksi, että toinen vanhemmista ei kuulu kirkkoon, vaan on muunuskoinen, eikä pitänyt siksi uskonnotonta opetusta sopivana vaihtoehtona. Luterilaisen opetuksen valitseminen kirkkoon kuulumattomalle oppilaalle ei ole herättänyt ihmetystä tai keskustelua koulussakaan. Sara Tikkanen

Me kaikki olemme olleet lapsia – homotkin Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset eivät ilmesty yhteiskuntaamme täysi-ikäisinä jostain homobaarien hämäristä. He elävät myös lapsina ja nuorina Aulikki Puusan lastenlasten kanssa (K&k 24.8.) samoissa päiväkodeissa ja kouluissa, myös seurakunnan kerhoissa, uskontotunneilla ja rippikouluissa. Monet tiedostavat jo alakoulussa poikkeavansa jollain tavalla tavallisista tytöistä ja pojista. Minun sydämeni itkee niiden lasten ja nuorten puolesta, joiden ihastuksen- tai rakkaudenkokemukset vaietaan tai jopa jyrkästi kielletään kotona, päiväkodissa tai koulussa. On aivan normaalia, että ensi-ihastukset koetaan jo alle kouluiässä –

Jussi Tuormaa osuu asian ytimeen artikkelissa Luterilaisuus psykoanalyysissa (K&k 24.8). Hän osoittaa, että saksalainen teologi ja terapeutti Eugen Drewermann on pitänyt ansiokkaasti esillä luterilaisen uskon sisäistä puolta. Sehän unohtuu, jos Lutheria muistellaan vain opin uudistajana. Tarkennukseksi: Drewermann ei ole psykoanalyytikko vaan monipuolinen teologi, joka soveltaa eri syvyyspsykologisten suuntausten antia. Hän kertoi minulle elokuussa Burg Rothenfelsissä, ettei ole vienyt uuspsykoanalyyttista koulutustaan päätökseen. Tämä on psykologisesta näkökulmasta harmillista, muttei mielestäni vähennä hänen merkitystään ihmiselämän monimuotoisuuden ja terveen uskon vaikutusten ymmärtäjänä. Hän muun muassa antaa korvauksetta terapeuttista sielunhoitoa, josta monet ovat minulle kertoneet saaneensa apua. Drewermannin ajatteluun voi tutustua myös väitöskirjassani Ahdistuksesta uskoon – Eugen Drewermann ja syvyyspsykologinen kristinuskon tulkinta. Pirkko Soukka TT, laillistettu psykologi Kotka

Kuka onkaan oikea ammattimies? Risto Yli-Tolppa kirjoitti (K&k 24.8.), että miespappien pitäisi mennä oikeisiin töihin, kuten kallioporaajiksi tai asfalttimiehiksi. Olen aina pitänyt kunnon duunaria ammattimiehenä. Mutta näyttääkin siltä, että valtio maksaa teiden kunnostuksesta asfalttifirmoille liikaa, mikäli asfalttityötä tekevät asiaan vihkiytymättömät tahot, jotka eivät osaa työtänsä. Yhtä hyvin voisi sanoa, että Yli-Tolpan kannattaisi jo hyvissä ajoin ottaa yhteyttä kallioporaajaan, kun hänen viimeinen hetkensä lähestyy. Kallioporaaja voisi toimittaa hautaan siunaamisen poraamisen ohella.

I. Ripatti