Kirkko ja kaupunki 2017 17 espoo

HY VÄN TÄHDEN.

17

21.9.2017 kirkkojakaupunki.fi

A 15 Espoon piispa lähtee arkkipiispanvaaliin

ESPOO JA K AUNIAINEN

B 1 Miksi intersukupuolisia saa pienenä silpoa? ihmettelee naiseksi muokattu Aksu

Konepistoolista perisyntiin A6

Eero Aho esittää ristiriitojen repimää miestä näyttämöllä ja valkokankaalla

Joka ymmärtää ajassa tapahtuvan, hän on huomattava henkilö.

Kiinalainen sananlasku

Tähtitieteilijöiden ryhmä onnistui ottamaan kuvia universumin aamusta. − − Alussa oli kirkas leimahdus, mutta maailmankaikkeuden aikaskaalassa varsin pian pimeni, eli noin 300 000 vuoden kuluttua.

Tekniikan maailma 6.9.2017

Iankaikkisesti

Tänään

Eilen

2 a Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua.

Saarnaaja 3:11

Pääkirjoitus Rukous Istock

Loppu apartheid-opetukselle Kun uskonnontunnilla aletaan käsitellä ortodoksista uskontoa, luokasta poistetaan ortodoksiset oppilaat. Sama juttu muslimien kanssa, kun islam tulee käsittelyyn.

Ei heitä tietenkään poisteta luokasta vain kyseisten tuntien ajaksi – eri uskontokuntiin kuuluvat opiskelevat uskontoa muutenkin omissa ryhmissään. Ortodoksit, katolilaiset, luterilaiset, juutalaiset, muslimit, buddhalaiset ja uskontokuntiin kuulumattomat pohtivat hyvän elämän edellytyksiä ja metafyysisiä juttuja kukin omissa lokeroissaan.

Siinä ei ole mitään järkeä.

”

Tällä hetkellä Suomessa annetaan kolmentoista eri uskontokunnan uskonnonopetusta, ja uskontokuntiin kuulumattomat opiskelevat elämänMiksi et-tunnilla katsomustietoa. pitäisi pohtia Katsomusaineiden tarkoitus on kristinuskoa paitsi perehdyttää omaan uskontoon ilman että luokan ja elämänkatsomukseen, myös tutusluterilaiset ovat tuttaa toisiin uskontoihin ja katsomukkeskustelussa siin sekä edistää niiden välistä ymmärmukana? rystä ja vuorovaikutusta.

Miksi ihmeessä tämän pitäisi tapahtua kokonaan erillään? Miksi elämänkatsomustiedon tunnilla pitäisi pohtia kristinuskoa ilman, että luokan luterilaiset ovat keskustelussa mukana?

Uskonnonopetuksen taso vaihtelee huomattavasti uskontokunnasta riippuen. Luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon opettajat ovat enimmäkseen hommaansa maailman parhaiten koulutettuja huippuammattilaisia. Vähemmistöuskonnoissa pätevien opettajien löytäminen tuottaa usein vaikeuksia.

Ajatus kaikille yhteisestä uskonto- ja katsomustiedosta arveluttaa sekä vähemmistöuskontoja että elämänkatsomustiedon kannattajia. He pelkäävät, että kaikille yhteisestä katsomusaineesta tulisi käytännössä ripauksella eksotiikkaa maustettua luterilaista uskonnonopetusta.

Tuo huoli nousee epäluulosta, että enemmistö väistämättä nielaisisi kitaansa vähemmistön. Uskonnonopettajat eivät nykyiselläänkään toimi minkään uskonyhteisön kätyreinä vaan ammattimaisina yleissivistävän aineen opettajina, aivan kuten elämänkatsomustiedon opettajatkin. Huolellisella suunnittelulla heidän opetettavakseen saadaan erinomainen yhteinen katsomus­aine.

Jaakko Heinimäki

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Sellaisina syysöinä, kun tähdet tulevat näkyviin, elämä avautuu ylöspäin ja asiat asettuvat oikeisiin mittoihin.

Olen hetken kevyt, huoleton, hiljaa.

Ehkä se on aavistus: tämä jatkuu hyvin.

Lainasanat

”

Mies mainitsi lääkärityttärensä kertoneen, että homous on parannettava sairaus.

Nielaisin.

Suuttumus nosti päätään.”

Kolumnisti Tommi Laitio sivulla B 5

Seuraava lehti ilmestyy

5.10.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja Kauniainen 21.9.2017 numero 17 kirkkojakaupunki.fi Kannen kuva: SIRPA pÄIVINEN

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki

A

3

Meri-Anna Hintsala arvioi, että keskustelu lestadiolaisäitien asemasta on muuttanut ilmapiiriä vapaammaksi ja lisännyt yhteisöön kuuluvien valinnanmahdollisuuksia.

Äidit luomistyössä Kun lestadiolaisnainen tulee raskaaksi, hänen ajatellaan osallistuvan Jumalan luomistyöhön. Siksi ehkäisy on niin hankala kysymys.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

M

aallistuneesta valtakulttuurista käsin saattaa olla vaikea ymmärtää valintoja, joita konservatiivisten uskonnollisten yhteisöjen jäsenet, esimerkiksi vanhoillislestadiolaiset, elämässään tekevät, arvioi kirkkososiologiasta teologian tohtoriksi väitellyt Meri-Anna Hintsala. Hän on tutkinut sitä, miten vanhoillislestadiolainen usko ruumiillistuu ehkäisykäsityksestä ja homoseksuaalisuudesta käydyissä verkkokeskusteluissa.

Hintsalan väitöskirjan otsikko Taivasta varten luotu tiivistää sen, miksi moni äiti kieltäytyy ehkäisystä silloinkin, kun hänen fyysinen tai psyykkinen terveytensä ei enää välttämättä kestäisi uutta raskautta ja synnytystä.

– Ehkäisemättömyyttä perustellaan ensisijaisesti sillä, että halutaan sitoutua uskon kokonaisuuteen.

Ihmisen maanpäällinen elämä ja ruumis nähdään väliaikaisena. Elämällä on lestadiolaisen teologian näkökulmasta paljon suurempi alku ja päämäärä.

Minua hätkähdytti se, että kiitollisuutta korostettiin niissäkin tilanteissa, joissa olisi paljon valittamista, Hintsala kertoo.

VANHOILLISLESTADIOLAISUUS on Suomen evankelisluterilaisen kirkon sisällä toimivista herätysliikkeistä suurin. Siihen arvioidaan kuuluvan noin

100 000 suomalaista. Opetus Jumalasta Luojana on liikkeen teologiassa keskeinen, minkä vuoksi ehkäisyyn suhtaudutaan kielteisesti ja perheet ovat usein suuria.

Hintsalan tutkimissa verkkokeskusteluissa kestoteemaksi nousi oman paikan pohtiminen suhteessa liikkeen opetukseen ja sen kritiikki.

”

EHKÄISEMÄTTÖMYYTTÄ PERUSTELLAAN SILLÄ, ETTÄ HALUTAAN SITOUTUA USKON KOKONAISUUTEEN. IHMISEN MAANPÄÄLLINEN ELÄMÄ JA RUUMIS NÄHDÄÄN VÄLIAIKAISENA.”

– Löysin kolmenlaista toimijuutta. Opetukseen sitoutuneet olivat kiitollisia siitä, että saavat elää opetuksen mukaisesti. Täysin irtautuneet puolestaan olivat kiitollisia siitä, että he olivat päässeet irti liikkeen uskonnollisesta viitekehyksestä. He olivat muotoilleet uskoaan omannäköiseksi.

– Kolmas ryhmä, epäilijät, oli osittain kiinni liikkeen opetuksessa. Heillä päällimmäinen tunne oli ahdistus. Ristiriita uskonnollisen yhteisön teologisen tradition ja oman hyvinvoinnin välillä oli niin suuri, Hintsala kertoo.

HINTSALAN MUKAAN verkkokeskusteluista haetaan rohkaisua monenlaisille omannäköisille ratkaisuille, jotka eivät aina ole mustavalkoisia, vaan pikemminkin liikkuvia ja joustavia. Saatetaan esimerkiksi päätyä käyttämään ehkäisyä, mutta jäädä silti yhteisöön. Jotkut taas irtaantuvat yhteisöstä sosiaalisesti ja elämäntavoiltaan, mutta kokevat silti uskonkäsityksiltään olevansa edelleen lestadiolaisia.

Hintsala huomasi, että verkkokeskusteluja käyneet naiset tunsivat liikkeen opetuksen hyvin ja silloin kun he kritisoivat sitä, argumentit olivat teologisia, mutta arjesta nousevia. Liikkeen opetukseen sitoutuneita ei Hintsalan mielestä pitäisi kuitenkaan nähdä alistettuina uhreina. Hän vertaa ehkäisykeskustelua keskusteluun, jota on käyty musliminaisten huiveista.

– Keskustelussa ohitetaan helposti naisten oma uskonnollinen toimijuus. Se on moninaista ja hyvin usein punnittua ja tiedostettua siitäkin huolimatta, että sitä selitetään sosiaalisilla paineilla.

4 a Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

1201

90 vuotta täyttänyttä henkilöä asui Espoossa tämän vuoden alussa.

Heistä 100 vuotta täyttäneitä oli 34. Prosentuaalisesti eniten yli 90-vuotiaita asuu Tapiolan seudulla.

Espoon kaupunki ja Tilastokeskus

Pirita Männikkö

Jotta kukaan ei jäisi yksin Seurakunnat tarjoavat monenlaista toimintaa vanhuksille ja pyrkivät tavoittamaan myös heidät, joiden on vaikea lähteä kotoaan tai jotka tuntevat olonsa yksinäiseksi. teksti Paula Huhtala kuva Esko Jämsä

Videolla esiintyvä presidentti Tarja Halonen kiittää Askolaa rohkeasta työstä ja toivoo näkevänsä häntä esillä jatkossakin.

Tunnetut suomalaiset kiittävät Irja Askolaa Kirkko ja kaupunki on pyytänyt tunnettuja suomalaisia kertomaan videolla, mitä he arvostavat marraskuussa eläkkeelle jäävässä piispa Irja Askolassa.

Videota varten teetettiin t-paitoja, jotka mukailevat talvi- ja jatkosodan veteraaneille omistettuja Kiitos 1939–1945 -paitoja. Asemiehen sijaan paidassa on Irja Askolan hahmo Suomen lipun edessä.

– Vuonna 2017 suomalainen voi olla ylpeä sotiemme veteraaneista, mutta myös maamme ensimmäisestä naispiispasta, rajojen rikkojasta, joka on antanut äänensä niille, joiden oma ääni ei kuulu, sanoo päätoimittaja Jaakko Heinimäki.

Kiitos 2010–2017 -paidat ovat myynnissä kirjakauppa Sacrumissa. Paidan hinta on 16,90 euroa, ja hinnasta 5 euroa lahjoitetaan Kirkon Ulkomaanavulle.

Ei rangaistusta sateenkaarivihkimisistä Helsingin tuomiokapituli antoi pastori Kai Sadinmaalle vakavan moitteen, koska Sadinmaa on vihkinyt samaa sukupuolta olevia pareja vastoin piispan ohjeistusta ja kirkon avioliittonäkemystä. Vakava moite ei ole juridinen rangaistus, vaan kapitulin vapaamuotoinen kannanotto.

Helsingin tuomiokapitulin käsittelyä odottaa yksi samaa sukupuolta olevan parin vihkiminen sekä yksi avioliiton siunaamistilaisuus, jossa oli läsnä myös piispa Irja Askola.

Espoon kapitulissa käsittelyyn on tulossa tapaus, jossa pappi on itse ilmoittanut piispa Tapio Luomalle siunanneensa samaa sukupuolta olevan parin.

K

ahvipöytään katetaan enää yksi kukallinen kahvikuppi. Ennen tar­ vittiin kaksi kuppia. Mut­ ta kun seurakunnan diakonissa tulee käymään, silloin katetaan taas kukkakupit kahdelle.

Yksinäisyyden maailma avau­ tui olarilaiselle Annikki Virtaselle puolison kuoleman jälkeen.

– Yksinolo on olemista yksin, ilman toista ihmistä. Sen tietää vasta sitten, kun on joutunut tä­ hän tilanteeseen, Virtanen kuvaa elämänmuutosta vuonna 2010 ta­ pahtuneen puolison kuoleman jälkeen.

– Poikani perheineen asuu lä­ hellä, ja pidämme päivittäin yh­ teyttä. Vaikka hän ja muut lähei­ set ihmiset soittavat ja käyvät usein, he eivät korvaa Erkkiä.

Aiemmin Virtanen löysi lievi­ tystä yksinäisyyteen seurakun­ nan kerhoista ja muusta toimin­

nasta. Hän teki kävelyretkiä Ison Omenan kirjastoon ja kävi usein miehensä haudalla Gräsan uur­ nalehdossa. Tämä kaikki kuiten­ kin jäi, kun lonkka tuli kipeäksi ja lopulta rajoitti elämän kodin sei­ nien sisäpuolelle. Lonkkakipujen lievittämiseen hän ei voi käyttää särkylääkkeitä muiden sairauk­ sien takia.

Nyt Annikki Virtasen elämä näyttää valoisammalta kuin jokin aika sitten. Hän kokee, ettei seu­ rakunta ole hylännyt häntä, vaik­ ka hän ei enää pääsekään kirkol­ le. Hänen luonaan vierailee sään­ nöllisesti vanhustyön diakonissa Minna Martiskainen.

– Ystäväni Aino Kotajärvi vih­ jaisi minulle, että seurakunta te­ kee tällaista vanhustyötä. Soitin itse Minnalle, ja hän on käynyt luonani jo monta kertaa. Arvos­ tan sitä, että minusta halutaan pi­

tää huolta, Virtanen sanoo.

Kun Martiskainen tulee tapaa­ maan Virtasta, kahvikupin ääres­ sä jutellaan rauhassa kaikenlaisis­ ta asioista. Puolitoista tuntia ku­ luu nopeasti.

– Minna kysyi ensimmäisellä kerralla, haluanko että puhum­ me uskonnollisista asioista vai muista aiheista. Halusin jutella kaikenlaisesta tavallisesta. Minä

Vapaaehtoisia ystäviä ja postikorttikampanja Helsingin ja Vantaan seurakunnilla on monenlaista toimintaa vanhusten auttamiseksi. Esimerkiksi Munkkiniemen seurakunnalla on lähimmäispalvelutoimintaa, joka yhdistää seuraa kaipaavat vanhukset ja vapaaehtoiset ystävät. Munkkiniemessä on 14 vapaaehtoista ystävää, mutta lisää kaivataan.

Munkkiniemessä tehdään myös ikäryhmäsoittoja yli 90-vuotiaille.

Seurakunnassa 90 vuotta täyttäneitä on reilut 300.

Kannelmäen seurakunta pyörittää perjantaisin Toivontupaa yhdessä sosiaali- ja terveysviraston kanssa. Se on tarkoitettu yksinäisille yli 65-vuotiaille kotoa asuvil-

le. Toivontuvassa tehdään yhdessä ruokaa, vaihdetaan kuulumisia ja saadaan vertaistukea ja voimavaroja arkeen.

Vuosaaren seurakunta tekee yhteistyötä kaupungin kotihoidon kanssa Toivonpäivän merkeissä.

Tänä vuonna kotihoito keräsi kotona asuvien ikäihmisten toiveita, joita diakoniatyö toteuttaa. On toivottu torikahveja, elokuvissa käyntiä ja rantakävelyä. Osa toivoi pieniä kodin tavaroita, kuten kahvinkeitintä tai lakanoita. Seurakuntalaiset ovat lahjoittaneet niitä sekä vieneet ikäihmisiä ulkoilemaan ja virkistymään kulttuurin parissa.

Vantaan seurakunnissa toteutettiin keväällä postikorttikampanja, jossa vanhus tai kuka tahansa muu sai vinkata apua tai seuraa kaipaavasta vanhuksesta.

Tikkurilan seurakunnassa torjutaan yksinäisyyttä esimerkiksi ottamalla yhteyttä leskeksi jääneisiin. Seurakunta lähettää kirjeen leskelle kolmen kuukauden sisällä puolison kuolemasta ja muutaman viikon kuluttua soitetaan. Puhelun aikana kysytään vointia ja sitä, onko vanhuksella läheisiä, jotka voivat olla tukena. Sururyhmiin voi mennä puoli vuotta menetyksen jälkeen, mutta diakoni voi käytä kotikäynnillä ennen sitä.

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki a

Puheliaan ja aktiivisen Annikki Virtasen elämänpiiri supistui ensin miehen kuoleman ja sitten lonkkakipujen takia. Seurakunnan diakonissan vierailut tuovat nyt sisältöä hänen elämäänsä.

voin harrastaa uskonasioita yksinkin, mutta puheseuraa kaipaan, Virtanen huomauttaa.

Minna Martiskainen on Olarin seurakunnan etsivän vanhustyön projektin työntekijä. Vuoden alussa käynnistyneen projektin tavoitteena on löytää syrjäytymisvaarassa olevia tai jo syrjäytyneitä yksinäisiä ikäihmisiä Olarin seurakunnan alueelta. Kolme vuotta kestävä projekti rahoitetaan diakoniatyöhön ohjatuin testamenttivaroin.

Martiskainen tekee paljon kotikäyntejä. Vinkkejä yksinäisistä hän saa pääasiassa kotisairaanhoidosta ja yksityishenkilöiltä.

– Tapaamisten lähtökohtana on aina ihmisen tarve tulla kohdatuksi omana itsenään ja aito toisen ihmisen kunnioittaminen. Kuuntelen tarpeita ja toiveita, joskus autan konkreettisesti. Yleensä autan keskustelemalla ja kuuntelemalla, Martiskainen kertoo työstään.

Keskustelu liikkuu niissä asioissa, joita ikäihminen haluaa nostaa esiin.

Tapaamisen aikana voidaan myös rukoilla ja lukea hengellistä kirjallisuutta.

Tänä syksynä Martiskainen aloittaa syntymäpäiväsoitot yli 90-vuotiaille. Onnittelujen ja kuulumisten kysymisen lisäksi on tarkoitus tie-

”

dustella toiveita ja tarpeita. Myös avoin keskusteluryhmä asukastalo Kylämajassa on käynnistymässä.

Suunnitelmissa on myös Yksinolo on olemista omaishoitajien ja leskien yksin, ilman toista ihmistä. tavoittaminen yhteistyöSen tietää vasta sitten, kumppaneiden avulla.

kiystävä-toimintaa, jonka kautta vapaaehtoiset ja apua tai seuraa kaipaavat ihmiset löytävät toisensa. Seurakunnat kouluttakun on joutunut tähän vat vapaaehtoiMuissakin Espoon seusia ohjaajia, jotka tilanteeseen.” rakunnissa tehdään aktiiauttavat kerhoAnnikki Virtanen visesti vanhustyötä, sillä jen ohjaamisessa se on osa seurakuntien petai käyvät tapaarustyötä ja lähimmäisenrakkautta. Es- massa vanhuksia. Apua kaipaavien poon seurakuntien tiloissa toimii esi- ikäihmisten löytämiseksi seurakunmerkiksi yhteensä 25 vanhusten ker- nat tekevät aktiivista yhteistyötä kauhoa. Vain Olarissa on erillinen etsivän pungin eri tahojen sekä järjestöjen vanhustyön projekti, mutta kaikissa kanssa. Uutena palvelumuotona ovat seurakunnissa on vanhustyöstä vas- nousemassa erilaiset palvelupisteet, taava diakoniatyöntekijä. yhteisöruokailut sekä kertaluontoiset Esimerkiksi Espoonlahden seura- tapahtumat ja kokoontumiset esimerkunnassa kaksi työntekijää tekee työ- kiksi yhteisen ruokapöydän ääressä. tä vanhusten parissa. Espoonlahdessa solmitaan uusia kontakteja 75 vuot- Nettisyrjäytyminen koskettaa ta täyttäneiden syntymäpäiväjuhlissa. monia vanhuksia. Monet palvelut on Juhlia järjestetään seurakunnassa nel- siirretty verkkoon eikä niiden löytäjä kertaa vuodessa. minen ja käyttäminen ole aina help– Sairauden sitovat vanhuksia ko- poa. Joistakin voi tuntua häpeälliseltiin. Kaikilla ei ole lapsia tai he asu- tä pyytää apua. Espoossa toimivaa vat kaukana. Esimerkiksi Tapiolassa seniori­neuvonta ja palveluohjauspuon paljon vanhuksia, joilla on sairauk- helin Nestoria Lilli Snellman pitää sia ja hankaluuksia liikkua, sanoo Es- ikäihmisille hyvänä palveluna. poon seurakuntayhtymän diakonian Vanhusten määrä kasvaa tulevaiasiantuntija Lilli Snellman. suudessa voimakkaasti koko maassa.

Espoon seurakunnilla on myös Ar– Espoon seurakuntien on tehtävä

5

pitkän tähtäyksen suunnitelmia. Koska diakonian virkojen määrä ei näytä olevan kasvussa, pitää keskittää ja karsia tehtäviä. Työssämme on päällekkäisyyttä kaupungin kanssa, pohtii Snellman.

Jos resursseja vähennetään, Snellmanin mielestä on panostettava vahvasti vapaaehtoisten etsimiseen ja kouluttamiseen, samoin vanhustyön ammatilliseen koulutukseen.

Kauniaisissa etsivää vanhustyötä tehdään monella tavalla. Seurakuntalaisia kutsutaan kerhoihin, avoimiin kahviloihin ja yhteisiin syntymäpäiväjuhliin. Myös verkostoitumisen kautta saadaan tietoa avun tarpeesta.

Diakonissa Pirjo Luoma pitää haasteellisimpana tehtävänä löytää ne ikäihmiset, jotka ovat yksinäisiä, syrjään vetäytyneitä ja jotka eivät pidä itsestään ääntä. Hän korostaa seurakunnan vapaaehtoistyön merkitystä yksinäisten tavoittamisessa.

Apua ja tukea -palstalla s. 14 tietoja seurakuntien toiminnasta.

Espoon seurakuntien seniorityöstä lisätietoja verkossa www.espoonseurakunnat.fi/web/aikuiset/seniorit.

Arkiystävä-kurssi Matinkappelilla la 30.9.

Lisätietoja Saija Väätäinen p. 050 372 8873.

Seniorineuvonta ja palveluohjauspuhelin Nestori – neuvontaa ja palveluohjausta senioreille, p. (09) 816 33 333 klo 9–15.

6 A Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

Näyttelijä kaivaa demonin itsestään Ihmismielen nyrjähdykset ovat kiinnostavaa materiaalia, sanoo Espoon kaupunginteatterin uutuusdraamassa näyttelevä Eero Aho. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Eero Aho on uutuusnäytelmässä demoninen valehtelija ja pappi.

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki a

T

eatterin lämpiössä istuu seesteisen oloinen mies. Ei uskoisi, millaista roolia hän juuri on esittänyt näyttämöllä. Kyseessä on Paavo Westerbergin kirjoittama ja ohjaama näytelmä Seuraavat 500 vuotta, jossa Eero Aho näyttelee ristiriitojen repimää miestä.

Ahon on hieman vaikea pukea sanoiksi näytelmää ja rooliaan. Nykypäivään ja tulevaisuuteen sijoittuvan draaman kehyksenä on trilleri, mutta siihen sisältyy monia ulottuvuuksia.

– Näytelmässä selvitetään kyllä koko ajan rikosta. Samalla kuitenkin käsitellään yksityisiä ja universaaleja kysymyksiä olemassaolon tarkoituksesta Samuel Beckettin Huomenna hän tulee -näytelmän tapaan.

– Mukana ei ole perinteisiä roolihenkilöitä. Katsoja voi tehdä tulkintoja, ovatko kaikki kolme henkilöä yksi ja sama ihminen vai tapahtuvatko asiat jonkun pään sisässä. Kysymys on isosti muistista ja muistamisesta. Oma roolihahmoni on demoninen valehtelija, ja lopussa hän yllättäen muuttuu papiksi.

”

Toivon ymmärtäväni rankkojen roolien myötä paremmin myös itseäni ja elämää.”

Näytelmän keskeisenä lähtökohtana ovat Martti Lutherin 500 vuotta sitten aloittama reformaatio ja sen kautta syntynyt luterilaisuus sekä siihen liittyvät perisynti ja syyllisyys. Kyse on kulttuurimme perustasta, joka vaikuttaa meissä edelleen monella tasolla.

– Näytelmässä kysytään, käänsikö Martti Luther tahallaan väärin Raamatun sanoman sanoessaan, että ihminen pelastuu yksin uskosta. Teoilla ei siis ole merkitystä vaan ainoastaan kärsimys takaa sen kirkkaimman kruunun. Olemmeko eläneetkin valheessa, ja miksi tietyistä asioista pitää yhä kantaa syyllisyyttä? Eero Aho pohtii.

Aho itse käsitteli näitä asioita aikoinaan koulun uskonnontunneilla. Kotona myös opetettiin iltarukous sekä painotettiin työntekoa ja säällistä elämää.

– Aikuisena totesin, että ihmisen on turha syyllistyä joka asiasta ja että pitäisi pikemminkin olla itselleen armollisempi, että selviytyisi tästä elämästä.

Ahon lisäksi esityksessä näyttelevät Ria Kataja ja Carl-Kristian Rundman. Aho myöntää, että rooliin valmistautuminen on tuntunut vaativalta, sillä näytelmässä on paljon tekstiä ja kahden hengen kohtauksia.

– Toisaalta on ollut vapauttavaa, kun ei ole tarvinnut rakentaa roolia

7

kovin tarkkaan vaan on saanut leikkiä ja kokeilla. Roolillani ei ole perinteistä psykologista kaarta, joten se mahdollistaa vaikka mitä.

– Olemme keskustelleet näytelmästä Paavon kanssa koko prosessin ajan. Kohtauksia on myös jonkin verran muutettu matkan varrella.

Ennen Espoon kaupunginteatterin näytelmää Eero Aho vietti 80 päivää kaulassaan Suomi-konepistooli.

Hän näyttelee Antti Rokan roolin loppusyksystä ensi-iltaan tulevassa Aku Louhimiehen Tuntemattoman sotilaassa.

Aho on tehnyt tuosta suomalaisten rakastamasta karjalaismiehestä omanlaisensa tulkinnan. Siinä häntä auttoi sotapsykologi, joka kertoi, millainen erityisesti Rokan tapaisen kovapintaisen sotilaan ajatusmaailma saattaisi olla.

– Voin sanoa, että valkokankaalla ei nähdä nyt lupsakoista lupsakinta karjalaismiestä, vaikka hän Kannaksen murretta puhuukin.

Aho kertoo, että nykyinen kameratekniikka tekee elokuvan sodankäynnistä hyvin todenmukaista.

– Elokuvaa kuvattaessa vahvistui käsitys sodan hirvittävyydestä. Ja se, miten iso uhraus sota on ollut myös tuleville sukupolville.

Ahon mukaan elokuva pyrkii kunnioittamaan Väinö Linnaa, sotaveteraaneja ja Suomen kansaa.

– Louhimiehen Tuntematonta on kuitenkin turha verrata edellisiin versioihin, koska se on niin erityyppinen.

Mukana on aiemmista poiketen kohtauksia myös Rokan, Koskelan ja Kariluodon perhe-elämästä. Koskettavalta tuntuu esimerkiksi se, miten Rokka hyvästelee pienet lapsensa ja seuraavassa kuvassa hänet nähdään ampumassa rintamalla.

Eero Aho on nähty usein vaativissa ja rajuissa teatteri- ja elokuvarooleissa. Hänen esittämänsä henkilöhahmot säväyttävät esimerkiksi Aku Louhimiehen elokuvissa Käsky ja 8-pallo.

Käskyn roolista hänet palkittiin vuonna 2008 parhaana miesnäyttelijänä Marrakechin elokuvajuhlilla Marokossa, ja 8-pallon roolista hän sai vuonna 2013 parhaan miesnäyttelijän Jussi-palkinnon.

– Ihmismielen nyrjähdykset ovat näyttelijälle kiinnostavampaa materiaalia kuin jokin kirkasmielinen idealistisuus. Toki välillä tuntuu henkisesti raskaalta, kun roolihahmoja työstää itsensä kautta ja joutuu etsimään itsestään pahuutta ja ahdistusta, Aho sanoo.

– Toisaalta olen keskustellut aina paljon ohjaajien kanssa teosten aiheista. Toivon ymmärtäväni rankkojen roolien myötä paremmin myös itseäni ja elämää. ■ Paavo Westerberg: Seuraavat 500 vuotta.

Kantaesitys ke 20.9. Espoon kaupunginteatterissa, Revontulentie 8, Tapiola.

Tuukka Ahosen selkään on tatuoitu Hugo Simbergin Kuoleman puutarha vuosilta 1896/1906. Tatuoinnin teki Taneli Jarva vuonna 2010.

Tatuoitua taidetta Idean taidetatuointeja esittelevään valokuvaprojektiin Harri Larjosto sai työstäessään näyttelyä roboteista. Hän halusi yhteen robottiin ihmisen ihoa ja keksi, että sen tajuaisi ihoksi parhaiten, jos siinä olisi tatuointi.

Niinpä hän pyysi kuvattavaksi Jani Helteen, jolla tiesi olevan tatuointeja.

– Hämmästyin, kun näin Helteellä tatuointeja Akseli Gallen-Kallelan ja Leonardo da Vincin teoksista. Minua alkoi kiinnostaa, onko taidejäljennöksiä tatuoitu ihmisten iholle yleisemminkin. Helle auttoi pyytämällä Facebookissa taidetatuointeja ottaneita ilmoittautumaan minulle, Larjosto kertoo.

Kun tällaisia henkilöitä alkoi löytyä, Larjosto ryhtyi etsimään taidemuseota, joka lähtisi rakentamaan aiheeseen liittyvää valokuvanäyttelyä.

Gallen-Kallelan museo innostui siitä heti ja auttoi etsimään lisää näyttelyyn kuvattavia henkilöitä. Lopulta tiedossa oli 170 henkilöä ympäri maata.

”

Harri Larjosto sai Koneen Säätiöltä apurahan, jonka turvin hän pystyi tapaamaan 103 ihmistä. Heistä 95 on tatuoituja ja kahIhmiset deksan tatuointien tekijää.

– Mietin tarkkaan, miten toteutan haasajattelevat, että tattelu- ja kuvaustilanteen. Halusin esittää ihoni on kankaani kaikki henkilöt samassa valossa. ja toteutan siihen Larjostolla ei liittynyt taideprojektiin mitä kuvia haluan.” tällä kertaa henkilökohtaista ilmaisua, vaan ote oli dokumentoiva.

– Olen utelias ihminen, ja tämä oli hauska tapa tutustua uudesta näkökulmasta 1990-luvulta lähtien yleistyneeseen tatuointikulttuuriin. On jännittävää nähdä, miten taidehistoriasta tunnetut taideteokset jatkavat elämäänsä muuallakin kuin museoissa. Ihmiset ajattelevat, että ihoni on kankaani ja toteutan siihen mitä kuvia haluan.

Tatuoiduista taideteoksista suosituimmiksi osoittautuivat Akseli Gallen-­ Kallelan Sammon puolustus vuodelta 1896 sekä hänen muut Kalevala-­ teoksensa. Iholle oli toisinnettu myös muun muassa Hugo Simbergin, von Wrightin veljesten, Edvard Munchin, Salvador Dalin ja Leonardo da Vincin töitä.

– Gallen-Kallelan suosio johtuu varmaan siitä, että hän on kuvannut Kalevalan myyttisiä hahmoja, joihin sisältyy suomalaisena ja ylipäätään ihmisenä olemisen merkitystä.

– Myös Munchin teokset ovat hyvin ilmaisuvoimaisia ja sisältävät syvää symboliikkaa. Simberg taas kuvasi paljon kuolemaa, ja sitä näkyy myös rock- ja hevikulttuurissa. Monet sanoivatkin, että on kehossa ainakin yksi pääkallo oltava.

Larjoston mukaan lähes kaikkien haastateltujen henkilöiden tatuointeihin liittyi merkittävä tarina ja kokemus.

– Monet haluavat merkata itseensä kuvan jonkin tietyn asian muistoksi. Osa valitsee taideteoksen, koska sillä on moniulotteisempi merkitys.

Marjo Kytöharju Tatuoidut taideteokset -näyttely 14.1.2018 saakka Gallen-Kallelan museossa, Gallen-Kallelan tie 27. Lisätiedot: info@gallen-kallela.fi.

Tatuoinneista ja niihin liittyvistä tarinoista on ilmestynyt myös kirja Kuva ihollani (Maahenki 2017).

8 A Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU • Maalaus • Tapetointi • Laatoitukset • Laminaatit • Keittiöön ovet ja tasot • Myös pikkutyöt.

• Ulos kestopuu terassit ja aidat.

P. 0401895682

myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Luottokelpoinen ©

Bisnode 2017

Siivouspalveluja Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous.

Kodinapu helmi p.0407209420

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Tuire Sillanpää, 040 594 4204

Kari Salko, 0400 604 133

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Palveluja tarjotaan

Lakiasioita

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

Muutot ja kuljetukset.

1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetusneppis p. 040 5850074

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT su 17.9. klo 11 kirkkopyhä Meilahden kko, Pihlajat.16, Hki; saarna L.Väyrynen-Si; kahvit ja seurat. klo 15 Paavolan srk-koti, Aittat.1, Hvkää klo 18 kotiseurat M.-L. Kautolla, Horsmakj.4bB (käynti Tikkurilant.). klo 18 Kirkonkulman nuorisotila, Kirkkok.6, Jpää. klo 18 Rajamäen kko, Patruunant.7, N-järvi. ti 19.9. klo 12.30 lähetyspiiri Seuratuvalla (Autotalo), Salomonk.17D,2.krs: L.Leverin: ”Millaista srk-lähetystyön tulisi olla?” to 21.9. klo 18.30-20 Uudet veisuut Myyrmäen kko Monitoimitila, Uomat.1, Vantaa. S.Honkanen opettaa. pe 22.9. klo 19 kotiseurat Hassisella, Sidet.10, (Tapanila) Hki. la 23.9. klo 18 Mikaelinkko, Emännänp.1 (Kontula), Hki. su 24.9. klo 10 kirkkopyhä Sammatin kko, Lönnrotint.19, Lohja; kirkkokahvit ja seurat. klo 16 Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs. Mukana Seuratuvan virsikuoro, J.Elenius. ke 27.9. klo 19 Körttikoti, Ratak.1aA3, 3.krs. to 28.9. klo 19 Matinkpli yläk., Liisankuja 3, Espoo.

Lisätied. https://www.h-y.fi/25-uusimaa

Palvelukseen halutaan Olisitko halukas avustamaan vanhusta?

Kyseeseen tulisi tavallisten hoitorutiinien lisäksi kaupassa käynti, ruuan lämmitys, vaatteiden silitys yms.

Työskentely tiimin jäsenenä, työvuoro kerrallaan n. 4 tuntia, aamu- tai iltavuoro, mukaan lukien viikonloput, sopimuksen mukaan. Kohde sijaitsee Länsi-Pakilassa, Pirkkolan urheilupuiston kupeessa.

Yhteydenotot: teampirkkola@gmail.com Laita viestiin lyhyt kuvaus itsestäsi ja kokemuksestasi, sekä puhelinnumero johon voimme soittaa.

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

Hammashoitoa Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 22.9. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Varaa aikasi 044 9339 242

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Hautakiviä

Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä Tiedustelut tai varaa aika: Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Riparit

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

www.stickdent.com

KRÄSÄN RIPARIT 2018:

ORONMYLLY: 6.–16.6. Ä 1: 6.–16.6.

TÄYNN VIVAMO VIVAMO 2: 27.6–7.7.

VIVAMO 3: 11.–21.7.

VIVAMO 4: 25.7.–4.8.

HINTA: 445

NUORET.FI/ILMOITTAUDURIPARILLE

Vaietut lapset Sukupuoleltaan epäselvinä syntyneitä lapsia leikataan Lastenklinikalla Helsingissä. Miksi intersukupuolisia saa pienenä silpoa, kysyy veitsin ja hormonein naiselliseksi muokattu Aksu.

HUS:issa keskustellaan syksyllä leikkausten tulevaisuudesta.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT ISTOCK

M

ittaa 165 senttiä lyhyestä tukasta lenkkitossuihin. Siinä välissä meikittömät kasvot, rintamuksesta kohoava kauluspaita, siistit farkut.

Aksu työskentelee sosiaalialalla ja retkeilee vapaa-ajallaan luonnossa. Hän näyttää aika tavalliselta keski-ikäiseltä suomalaiselta naiselta, sellaiselta käytännönläheiseltä ulkoilmaihmiseltä. Lääkärit ovat tehneet vaikutelman eteen paljon työtä.

– En pääse eroon siitä ajatuksesta, että minkä näköinen ja kokoinen olisin, jos minulle ei olisi tehty mitään. Olisin halunnut saada kasvaa rauhassa.

Miksi intersukupuolisia saa pienenä silpoa?

Kun Aksu syntyi noin 50 vuotta sitten perheensä kuopukseksi, hänet päätettiin määritellä tytök-

si. Terveen vauvan sukupuolielimet leikattiin ja genitaalien muotoilua jatkettiin sairaalassa lapsen ollessa viisivuotias.

Murrosiässä lääkäri määräsi Aksulle estrogeenipillereitä, koska hänellä ei ole naishormonia tuottavia munasarjoja. Estrogeenihoito hidasti pituuskasvua.

Aksulle kerrottiin myös, että hän ei voisi koskaan synnyttää. Lääketieteen kielellä hänellä on androgeeniresistenssi. Aksulla on miehelle tyypilliset 46XY-kromosomit, mutta mieshormonit eivät ole vaikuttaneet Aksun kehoon.

– En ole koskaan tuntenut itseäni tytöksi tai naiseksi, vaikka monesti muut määrittelevät minut sellaiseksi. Sukupuoleni on intersukupuolinen.

INTERSUKUPUOLISUUS on synnynnäinen tila, jossa yksilön fyysiset sukupuoliominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti naisen tai miehen. Vauvan ulkoisissa sukupuolielimissä voi olla tyttömäisiä ja poikamaisia piirteitä. Voi myös käydä niin, että tyttönä kasvaneen nuoren kuukautiset eivät ala murrosiässä. Tutkimuksissa huomataan, ettei nuorella ole kohtua, ja vatsaontelosta löytyvät munasarjojen sijaan kivekset.

Yhdysvaltalaisen intersukupuolisuusjärjestö ISNA:n mukaan lääketieteessä on löydetty yli 20 intersukupuolisuuden muotoa. Ahtaampien kotimaisten kriteerien mukaan Suomessa syntyy vuosittain vajaa kymmenen vauvaa, jotka eivät ole selkeästi tyttöjä tai poikia.

2 B Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

Kansainvälisissä raporteissa intersukupuolisia arvioidaan olevan enemmän, muutama prosentti ihmisistä. Se tarkoittaisi Suomessa noin 100 000:aa ihmistä.

– Suomi ei ole poikkeus. Intersukupuolisia lapsia syntyy meillä todennäköisesti aivan yhtä paljon kuin muuallakin, sanoo Etenen pääsihteeri ja lastenlääkäri Ritva Halila.

Etene eli Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta haluaa intersukupuolisille lapsille oikeuden määrittää sukupuolensa itse. Etene on yrittänyt päästä viime keväästä asti keskustelemaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eli HUS:in johdon kanssa intersukupuolisten lasten sukupuolielimiä muokkaavien leikkausten lopettamisesta. Keskustelu käydään syksyllä.

– Intersukupuoliset ihmiset kokevat enenevästi loukkauksena, että heistä on tehty muuta kuin itse haluavat heiltä mitään kysymättä. Näen sukupuolta määrittävät varhaiset leikkaukset isona ihmisoikeuskysymyksenä, Halila toteaa.

Myös Kätilöliitto linjaa, että lapsella on lähtökohtaisesti oikeus kehoonsa sellaisena kuin se on. Liiton viimevuotisen kannanoton mukaan intersukupuolisen ihmisen tulee saada määritellä sukupuolensa itse. Luonto on monimuotoinen, samoin ihmiset, kannanotossa lukee.

Muun muassa Euroopan yhteisön perusoikeusvirasto sekä Euroopan neuvoston ja YK:n ihmisoikeuskomissaarit ovat kehottaneet jäsenmaitaan varmistamaan, ettei intersukupuolisille lapsille tehtäisi tarpeettomia toimenpiteitä. Myös intersukupuolisten kansainväliset järjestöt painostavat lopettamaan lasten sukuelinkirurgian, jota tehdään ulkonäkösyistä.

Malta on kieltänyt sen alle 18-vuotiailta.

Halila on pohtinut paljon, minkä ikäisenä lapsi on kypsä päättämään sukuelintensä leikkaamisesta tavallisemman näköiseksi. Hän ei halua sälyttää vastuuta kapeille hartioille.

– Jotta ihminen pystyy ottamaan kantaa sukupuoli-identiteettiinsä ja seksuaalisuuteensa, hänen pitää olla lähes täysi-ikäinen.

Suomessa lääkärien on kuitenkin määriteltävä vauva kiireesti tytöksi tai pojaksi, koska pysyvään henkilötunnukseen merkitään sukupuoli. Esimerkiksi Australiassa ja Saksassa ihminen voi olla myös kolmatta sukupuolta. Etene toivoo yhteiskunnallista keskustelua siitä, voisiko sukupuolitetusta henkilötunnuksesta luopua Suomessakin.

SUKUPUOLIKEHITYKSEN HÄIRIÖ, Disorder of Sex Development. Sitä Helsingin Lastenklinikalla työskentelevät kirurgi Seppo Taskinen ja lasten hormonisairauksiin erikoistunut lastenendokrinologi Päivi Miettinen hoitavat. He eivät halua puhua intersukupuolisuudesta vaan siitä, että joidenkin lasten sukupuolielimet ovat kehittyneet eri tavalla kuin väestössä keskimäärin.

Suurin osa sukupuoleltaan yksilöllisistä vauvoista on täysin terveitä, mutta he päätyvät silti lääketieteellisen tiimin perusteellisiin kokeisiin. Vauvoille tehdään harvakseltaan myös tähystystutkimuksia.

– Katsotaan, ovatko sukurauhaset kivesten vai munasarjojen näköisiä, onko niissä kumpaakin kudosta vai onko sukurauhanen jäänyt eriytymättä, kirurgi Taskinen sanoo.

Lääkärit korostavat pyrkivänsä lapsen parhaaseen. Henkilötunnuksen vaatima sukupuolen määritys ja terveydelle välttämättömät hoidot tehdään joka tapauksessa. Joskus epäselvään sukupuoleen liittyy lisämunuaisen vajaatoiminta, jonka lääkitys on aloitettava pikaisesti.

Muista toimenpiteistä neuvotellaan kiireettömästi vanhempien kanssa. Haluavatko he esimerkiksi, että pikkutytöksi määritellyn lapsen penistä muistuttavaa isoa klitorista pienennetään?

– Korjaamme epämuodostumia. Kun mennään luokan kanssa uimahalliin, lapsi voi muuten kokea olevansa erilainen. Tällä hetkellä ajatellaan, että

”

KORJAAMME EPÄMUODOSTUMIA. LASTENKLINIKAN ENDOKRINOLOGI PÄIVI MIETTINEN

Sanat selviksi Intersukupuolinen: Käsitteellä kuvataan laajaa joukkoa synnynnäisiä tiloja, joissa yksilön kehossa on sekä naisille että miehille tyypillisiä sukupuolen tunnusmerkkejä.

Transsukupuolinen: Ihmisen tunne omasta sukupuolestaan ei vastaa hänen kehoaan eikä toisten hänessä näkemää sukupuolta, esimerkiksi poika tuntee olevansa oikeasti tyttö.

Muunsukupuolinen: Yksilöllä ei ole miehen tai naisen sukupuoli-

identiteetti, vaan näiden yhdistelmä tai jokin muu. Aiemmin ilmiöön viitattiin käsitteellä transgender.

Sukupuolen moninaisuus: Käsitys siitä, että on olemassa muitakin sukupuolia kuin mies ja nainen.

Sukupuolisensitiivisyys: Herkkyys toisten ihmisten tavoille ilmentää sukupuoltaan. Sukupuolisensitiivisessä kasvatuksessa lasta kannustetaan valitsemaan vapaasti esimerkiksi

vaatteita, leluja, leikkejä ja harrastuksia. Lapsi saa myönteistä palautetta tekemisistään riippumatta siitä, ovatko ne tytöille tai pojille tavallisia.

Sukupuolineutraalius: Sukupuolineutraaliudessa tarjotaan kaikille samaa, eikä jaotella ihmisiä sukupuolen perusteella. Lapsia ei puhutella tyttöinä ja poikina, vessoja ei jaotella sukupuolen mukaan, työnhakuilmoituksessa ei haeta naista tai miestä.

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki

on lapsen etu olla samankaltainen ikätovereidensa kanssa, Miettinen sanoo.

– Olen saanut potilaspalautetta siitä, että miksi klitoristani ei ole korjattu jo pienenä. Että en ole pystynyt elämään normaalia nuoren tytön elämää.

Mutta tällaisia leikkauksia ei tietenkään tehdä, jos vanhemmat eivät halua, Taskinen kertoo.

Kirurgi Taskinen viittaa potilastutkimuksiin, joissa useimmat epäselvän sukupuolen vuoksi hoidetut kannattavat leikkauksia jo varhaislapsuudessa.

– Tietysti kaikissa kyselyissä on hajontaa.

Juuri tässä on ongelma: vauvan tulevaa mielipidettä voi vain arvailla.

AKSU EHTI ELÄÄ 35-vuotiaaksi, ennen kuin osasi yhdistää hämärät sairaalamuistonsa, leikkausarpensa ja oudon olonsa naisena. Hän alkoi selvitellä menneisyyttään ja tajusi olevansa intersukupuolinen.

Aiheesta ei ole syntynyt keskustelua vanhempien tai sisarusten kanssa.

– Lapsuuden hoidoista jäi olo, että olen viallinen. Opin, että pitää muuttua, jotta muut tykkäisivät minusta.

Salailua, häpeää, yksinäisyyttä. Sanat nousevat yhä uudestaan esiin, kun Aksu kertoo muistoistaan.

– Intersukupuolisuuteni yritettiin pienenä häivyttää. Se oli ongelma, josta ei saanut puhua. Tunnen vieläkin syyllisyyttä kertoessani siitä.

Aksu muistaa viimeisen leikkauksensa viisivuotiaana. Hänellä ei ollut aavistustakaan, mitä hänelle sairaalassa tehtiin, ja miksi.

– Muistan, että lääkärit eivät halunneet tietää, kuka minä olin. He olivat kiinnostuneita pelkästään sukupuolielimistäni.

Omat tunteet pitää sivuuttaa. Muut tietävät paremmin, mikä itselle on hyväksi. Nämä asiat Aksu sisäisti lapsena. Hän kertoo, että aikuisena kesti pitkään oppia pitämään itsestään huolta.

– Intersukupuolisuus ei ole sairaus.

Jos siihen olisi suhtauduttu ominaisuutena, kun olin lapsi, se ei olisi ollut minulle ongelma.

Aksu laskee syöneensä 23 000 estrogeenipilleriä ennen kuin lopetti hormonihoidot 25 vuoden jälkeen.

– Hormonit ovat vaikuttaneet kokooni, ääneeni, karvoitukseeni, ihooni, vaikka mihin. Niiden käytön lopettaminen oli ensimmäinen itsenäinen päätös, jonka tein intersukupuolisuuteni suhteen.

ERIMIELISYYTTÄ PARHAASTA TAVASTA hoitaa intersukupuolisuutta on myös suomalaisten kirurgien välillä. Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgi Mika Venhola on vastustanut julkisuudessa toistuvasti intersukupuolisten lasten sukupuolielinten leikkaamista ulkonäkösyistä.

”

NÄEN SUKUPUOLTA MÄÄRITTÄVÄT VARHAISET LEIKKAUKSET ISONA IHMISOIKEUSKYSYMYKSENÄ.

ETENEN PÄÄSIHTEERI, LASTENLÄÄKÄRI RITVA HALILA

Intersukupuolisten voimakas lääketieteellinen hoito al-

3

Intersukupuolisuuden hoidosta Suomessa väitöskirjaa tekevä Roosa Toriseva analysoi Sukupuolentutkimus-lehdessä 1/2017, että hoitokiistan taustalla ovat lääkärien erilaiset käsitykset sukupuolesta. Yhdet näkevät intersukupuolisuuden häiriönä, joka tulee korjata. Toisten mielestä intersukupuolisuus on esimerkki sukupuolen moninaisuudesta.

Sukupuoleltaan epäselviä lapsia hoidetaan kaikissa yliopistosairaaloissa, mutta vaativimmat ja harvinaisimmat operaatiot tehdään Helsingin Lastenklinikalla. Intersukupuolisia lapsia leikkaava kirurgi Seppo Taskinen kertoo, että hoidot ovat muuttuneet paljon sen jälkeen, kun nyt keski-ikäistä Aksua operoitiin lapsena.

– Vielä 1980-luvun alussa tehtiin outoja hoitoratkaisuja, ja hoitotulokset saattoivat olla erittäin huonoja. Esimerkiksi klitoriskirurgiassa on lähtenyt tunto pois.

Taskisen mukaan kirurgia on kehittynyt huomattavasti.

– En ole kuullut kielteistä palautetta keneltäkään, joka on läpikäynyt klitoriskirurgian Helsingissä 1980-luvun puolivälin jälkeen.

Yksi esimerkki hoitojen muuttumisesta on se, että tytöksi määritellylle lapselle leikattiin aiemmin emätin, jos se oli hyvin pieni tai puuttui kokonaan.

Ajateltiin, että lapsen pitää pystyä myöhemmin yhdyntään miehen kanssa.

Nykyään pienestä emättimestä kärsivä laajentaa sitä itse dildoa muistuttavilla puikoilla, joita on eri kokoja.

– Motivaatio riittää tähän yleensä vasta aikuisena, Taskinen kertoo.

Kaikki naiseksi määritellyt eivät ole kiinnostuneita heteroseksistä. Aksun puoliso on nainen.

LASTENKLINIKALLA AJATELLAAN, että vauvat ovat tyttöjä tai poikia, ja epäselvän pinnan alla piilotteleva sukupuoli saadaan tutkimalla selville. Seppo Taskisen ja hänen kollegansa Päivi Miettisen mukaan on hyvin harvinaista, että lääkärit eivät pysty määrittämään sukupuolta varmasti.

– Sukupuolenkorjausleikkauksia tekevä kollegani ei ole koskaan operoinut ihmistä, jonka taustalla olisi epäselvän sukupuolen hoito lapsena, Taskinen sanoo.

Matti Elina: Hermafrodiitteja, parrakkaita naisia ja syrjäytettyjä urheilijoita Aina ja kaikissa kulttuureissa on ollut intersukupuolisia. Asia on kohdattu myyteissä, esimerkiksi antiikin Kreikassa androgynia ja kaksineuvoisuus ovat olleet jumalien ominaisuuksia.

1700-luvun Suomessa lapsen nimeksi voitiin merkitä kirkonkirjoihin vaikkapa Matti Elina. Lapsi sai kasvaessaan valita, missä sukupuolessa haluaa elää. Intiaanikulttuureissa intersukupuoliset piirteet on voitu nähdä merkkinä lapsen erityisestä lahjasta – heimoon on syntynyt kaksisieluinen ihminen.

Intersukupuolisia on historiassa myös leimattu, poltettu noitina, ihmetelty sirkuksen parrakkaina naisina, tutkittu vimmaisesti ja tapettu vastasyntyneinä. Esimerkiksi Keniassa kätilö on perinteisesti tappanut intersukupuolisen heti tämän synnyttyä.

B

koi 1950-luvun Yhdysvalloista.

Lääkäri John Money ajatteli, että lapsen sukupuoli on vapaasti muokattavissa puolitoistavuotiaaksi asti.

Jos lapsen penis oli alle 2,5-senttinen, hänellä ei ollut Moneyn mielestä tulevaisuutta onnellisena miehenä. Pieni sukuelin usein poistettiin, ja vanhempia neuvottiin kasvattamaan lapsi tyttönä. Lapselle ei kuulunut kertoa, että hän oli syntyessään jotain muuta. Hoitolinja levisi nopeasti muihin länsimaihin, myös Suomeen.

Nykyään tiedetään, että Moneyn teoria ihmisen sukupuoliidentiteetin muodostumisesta oli väärä.

Vuosien 1972, 1976 ja 1984 olympialaisissa testatuista 6 561:sta naisesta 13 tuomittiin kilpailukieltoon naisten sarjoissa. Useimmat olivat intersukupuolisia, mutta eivät silti hyötyneet urheilussa erilaisista sukupuolikromosomeistaan. Vielä 1980-luvulle asti heitä kutsuttiin hermafrodiiteiksi, mitä pidetään nykyään loukkaavana.

Puolalainen sprintteri Ewa Klobukowska oli ensimmäinen urheilija, joka suljettiin 47XXY-kromosomiensa vuoksi kilpailuista vuonna 1967. Nöyryytys oli maailmanlaajuinen.

Myöhemmin Klobukowska synnytti terveen lapsen. Enää sukupuolta ei systemaattisesti testata olympialaisissa.

1900-luvun loppupuolella intersukupuolisuus tuli suuren yleisön tietoisuuteen erityisesti urheilun yhteydessä. Naisten sarjoissa kisaavien urheilijoiden sukupuolta alettiin systemaattisesti testata.

Lähteet: Kirurgi Mika Venholan kirjoitus Intersukupuolisuus.fi -sivuilla, Transtukipisteen johtavan sosiaalityöntekijä Maarit Huuskan ja Etenen pääsihteerin Ritva Halilan haastattelut sekä BBC Newsin artikkeli The midwife who saved intersex babies 4.5.2017.

4 B Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

”

SUOMESSA ON TUHANSIA INTERSUKUPUOLISIA IHMISIÄ. SUKUPUOLESSA ON HIRVEÄ MÄÄRÄ VARIAATIOITA. SEKSUAALIPEDAGOGI JUHA KILPIÄ

– Jos näin kävisi, niin tottahan me miettisimme, olemmeko tehneet aikoinaan väärän diagnoosin, Miettinen täydentää.

MIKSI ET KORJAA sukupuoltasi, jos se ei tunnu oikealta? Aksulle on ehdotettu ratkaisua monta kertaa, kun hän on paljastanut, ettei tunne itseään naiseksi. Ajatus uusista leikkauksista puistattaa.

– Monet intersukupuoliset ovat niin traumatisoituneita suhteessa lääkäreihin, että tekevät kaikkensa pysyäkseen erossa heistä. Moni jättää menemättä jopa hammaslääkäriin, kertoo Aksu.

Intersukupuolisten vertaistukiryhmää ohjaava seksuaalipedagogi Juha Kilpiä nyökkäilee vieressä. Terveydenhoidon laiminlyöminen yleistyneen lääkäripelon vuoksi on tavallista.

Ja sitten on vielä se asia, että Aksu ei koe omakseen kumpaakaan kahdesta tarjotusta sukupuolesta. Hän haluaa tilaa olla oma itsensä.

– Ihmisten on hirveän vaikea ymmärtää, että sukupuoli on jana, ja harvat ovat sen päissä arnoldschwarzeneggerina tai missuniversumina. Jos tarkastellaan ihmisten kromosomeja ja hormonitoimintaa, niin suurin osa asettuu jonnekin janan keskivaiheille. Tämä pitäisi saada ihmisten tietoisuuteen.

Kilpiä huomauttaa, että intersukupuoliset voivat kokea itsensä niin miehiksi, naisiksi, intersukupuolisiksi kuin muunsukupuolisiksi.

– On tympeää, jos heidän kokemuksensa kyseenalaistetaan. Pitää muistaa, että Suomessa on tuhansia intersukupuolisia ihmisiä. Sukupuolessa on hirveä määrä variaatioita.

KOULUN ALKAESSA Aksu tajusi ensimmäisen kerran, että 7-vuotiaana olisi pitänyt tuntea sukupuolensa.

– Sisään mentiin tyttöjen ja poikien jonossa. Tuntui tosi nololta, etten tiennyt, mihin jonoon minun kuului mennä. Joku kaveri kiskaisi minut lopulta mukaansa.

Lapset leikkivät 1970-luvulla sekaisin kerrostalon pihalla, ja kaikilla oli yllään samaa ruskeaa, vihreää, oranssia ja keltaista. Perheen kuopuksena Aksu piti isosisarusten vaatteita, eikä sukupuoli tullut arjessa esille. Nykyisin sukupuolijako naisiin ja miehiin aiheuttaa usein hankaluuksia.

– Välttelen esimerkiksi edustustilaisuuksia, koska mitä virallisempi tai juhlavampi tilaisuus on, si-

tä vaikeampaa sinne on pukeutua sukupuolineutraalisti.

Pukukoodit ovat vaikuttaneet Aksun ammatinvalintaankin. Pukumiesten ja jakkunaisten keskellä pukeutuminen olisi jokapäiväinen ongelma.

Kahden sukupuolen ympärille rakennettu maailma on hankala myös, kun Aksulle tulee kaupungilla vessahätä. Hän rekisteröi jatkuvasti pienet ravintolat, joissa on vain yksi unisex-vessa ja isot julkiset laitokset, joissa on kaikille sukupuolille yhteinen invavessa. Yhden sukupuolen vessoissa Aksua katsotaan välillä oudosti.

– On pahinta, jos minut koetaan uhkana. Kerran lentokentällä sain perääni vartijat, jotka huusivat, että tuolla on mies naisten vessassa. Ne ovat älyttömiä, tyhmiä tilanteita.

VANHEMMILLE SUKUPUOLELTAAN epäselvä vauva on usein kriisinaihe. Kaikki kysyvät, että kumpi tuli. Mitä heille vastataan? Mitä vauvalle pitäisi tehdä?

Transtukipisteen johtava sosiaalityöntekijä Maarit Huuska rauhoittaa työssään vanhempia: intersukupuolinen lapsi on yleensä täysin terve, hänen sukupuolensa on vain yksilöllisesti kehittynyt.

Huuska kertoo vanhemmille, että jos lapsen sukuelimiä muokataan, leikkaukset eivät määrää sitä, miten lapsi myöhemmin kokee sukupuolensa. Varhainen hoito voi viedä eri suuntaan kuin miltä lapsesta isompana tuntuu, ja kivun kokemukset saattavat traumatisoida.

– Muunsukupuolisuuden kokemus on intersukupuolisilla muita ihmisiä yleisempää. Mutta toisille on tärkeää olla ihan tavallinen tyttö tai poika. Vanhempien pitää valita, millaisia riskejä he ottavat. Lapsi voi olla myöhemmin vihainen tai surullinen vanhempien hoitovalinnoista.

Vanhemmat ovat tilittäneet Huuskalle kokemuksistaan Lastenklinikalla. Moni kaipaisi lisää tietoa hoitovaihtoehdoista.

– Jotkut vanhemmat ovat kokeneet liian raskaaksi, kun pienen lapsen sukuelimiä on leikattu ja hänet sidottu sairaalassa, varmaan ettei koskisi itseensä. Vanhemmat eivät ole halunneet viedä lastaan suositeltuihin toimenpiteisiin ja he ovat miettineet, onko niistä lupa kieltäytyä.

Intersukupuolisen lapsen tuoreet vanhemmat joutuvat tekemään isoja ratkaisuja.

– Vanhemmat pohtivat paljon sitä, kenen neuvoihin he voivat luottaa. Jotkut kokevat vielä vanhainkodissa syyllisyyttä siitä, mitä antoivat tehdä lapsilleen.

SUOMESSA ELÄÄ Maarit Huuskan mukaan ensimmäinen sukupolvi alle kouluikäisiä intersukupuolisia lapsia, joita vanhemmat kasvattavat sukupuolisensitiivisesti.

– On vanhempia, joille intersukupuolinen lapsi on vain ainutlaatuinen. Vanhempien rakkauden tunne voi voimistua siitä, että lapsessa on jotain erityistä, josta pitää huolehtia.

Huuska toivoo, että nyt kasvaville lapsille heidän intersukupuolisuudestaan tulisi luonteva osa identiteettiä.

– Lapselle voi kertoa, että kaikilla on omanlaisensa keho. On erilaisia silmien värejä ja hiuksia, ja myös pimpit ja pippelit voivat olla erilaisia.

Huuska kertoo, että Meksikossa elää paljon nuoria ja aikuisia intersukupuolisia, joille ei ole tehty mitään kirurgisia toimenpiteitä.

– He ovat yleensä pystyneet rakentamaan hyvän minäkuvan ja saamaan vahvan itsetunnon. Meillä olisi heiltä paljon opittavaa.

JOS AKSU VOISI käsikirjoittaa syntymänsä uudelleen, se menisi näin: kätilö ja vanhemmat ihastelevat suloista vastasyntynyttä, ihmettelevät pikkuruisia sormia ja varpaita.

– Toivon, että minua olisi katsottu silmiin eikä jalkoväliin ja minulle olisi sanottu, että tervetuloa maailmaan.

Kirkko ja kaupungin päätoimittaja on Etenen varapuheenjohtaja.

”Jumala loi ihmisen kuvakseen” Miten intersukupuolisuus sopii kristilliseen ihmiskuvaan? Raamatun luomiskertomuksessa sanotaan: ”Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.”

– Ihmisyydestä puhutaan kohdassa ensin kahteen kertaan jumalankuvaisuutena, joka kuuluu kaikille ihmisille yhtäläisesti, ja jonka perusteella ihmiset ovat samanlaisia. Tämä on ihmisyyden kannalta keskeistä. Vasta tämän jälkeen kuvausta täydenne-

tään puhumalla mieheksi ja naiseksi luomisesta, vastaa Jaana Hallamaa.

Hallamaa on Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori ja Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan Etenen puheenjohtaja. Hänen mukaansa kielen perussanat, kuten nainen ja mies, pysyvät usein samoina, vaikka niiden merkityssisältö päivittyy ajan mukana.

– Raamatun ajan ihmiset ja me yhdistämme esimerkik-

si sanan aurinko taivaalla näkyvään, loistavaan kappaleeseen, mutta meidän käsityksemme auringosta on silti aivan erilainen kuin Raamatun kirjojen kirjoittajilla oli, Hallamaa vertaa.

Myös käsitys sukupuolesta muuttuu.

– Nykytietämyksen mukaan sukupuoleen vaikuttavat geneettiset, kromosomaaliset, erilaiset raskaudenaikaiset, hormonaaliset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät.

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki

B

5

Kolumni

Tapasin hienon ja rohkean miehen ISTUIMME VIEREKKÄIN lentokoneessa, kaksi suomalaista miestä. Olimme molemmat menossa lomalle. Juttu alkoi säästä ja politiikasta. Kerroin työstäni nuorten parissa, hän kertoi työurastaan ja perheestään. Uskoimme molemmat vapaaehtoistyön voimaan.

Kesken keskustelun, ei lainkaan isona asiana, hän mainitsi lääkärityttärensä kertoneen, että homous on parannettava sairaus.

Nielaisin. Suuttumus nosti päätään. Harkitsin, annanko kommentin mennä ohi.

TOMMI LAITIO Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

NIELAISIN. SUUTTUMUS NOSTI PÄÄTÄÄN. HARKITSIN, ANNANKO KOMMENTIN MENNÄ OHI.”

TEIN PARI VUOTTA SITTEN työprojektia varten akateemisiin tutkimuksiin perustuvan listan tavoista, joilla voi puuttua vihapuheeseen.

Tutkimuksista löytyi yksinkertaiselta tuntuvia sääntöjä, jotka pätevät muihinkin tilanteisiin.

Niihin, joissa ollaan eri mieltä asioista.

1. Pysy ystävällisenä.

2. Nimeä teko.

3. Hae yhteistä etua.

4. Älä nolaa. Anna mahdollisuus korjata ajattelua.

HENGITIN SISÄÄN ja ulos, päätin kokeilla listaa.

Emme tunteneet toisiamme, joten pahimmillaan edessä olisi kiusallinen loppulento.

Sanoin ystävällisesti: ”Niin, näen tuon asian ehkä hiukan eri tavalla, sillä se koskettaa minua henkilökohtaisesti. Ja uskaltaisin sanoa, että selkeä enemmistö lääkäreistä näkee asian toisin. Voisiko olla, että tuo näkemys tulee sittenkin voimakkaammin vakaumuksesta kuin lääketieteestä?”

Hiljaisuus. Katsoimme molemmat muualle. ”Se oli sitten siinä”, ajattelin.

PIENEN TAUON jälkeen hän sanoi: ”Niin, vaimoni on kanssasi samaa mieltä.”

Hiljaisuus. Hän jatkoi kertomalla tapaamisestaan Pekka Haaviston kanssa, joka on kuulemma hieno mies. Palasimme keskusteluun lasten hyvinvoinnista, taloudesta ja politiikasta.

Lentokone laskeutui. Hän ojensi kätensä ja sanoi: ”Oli hienoa jutella. Kiitos, että jaksoit kuunnella. Moni ei jaksa. Olen katsos ihan eri sukupolvea, nämä eivät ole olleet meille aina selviä juttuja. Kyllä minun pitää vähän nyt tätä miettiä.”

Tapasin lentokoneessa hienon ja rohkean suomalaisen miehen.

Kohtaaminen vakuutti minut siitä, että tutkijoiden neuvot kantavat pitkälle. Palaan tuohon tilanteeseen aina, kun tarvitsen toivoa ihmisten yhteiselosta.

6 B Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

Muutos lähtee aina naisista Rosa Liksomin mielestä naisten eri puolilla maailmaa on tärkeä tukea toisiaan. Myös hänen uusin romaaninsa sisältää naisen kasvutarinan.

Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

R

osa Liksomia ei ollut vaikea houkutella Naisten Pankin Lue naiselle ammatti -kiertueelle. Hänestä tuntui todella tärkeältä sen message, siis se, että kiertueella tuetaan kehitysmaiden naisten koulutusta, toimentuloa ja yrittäjyyt-

tä. Hän oli myös kuullut kollegoiltaan Sofi Oksaselta ja Sirpa Kähköseltä hankkeesta p ­ elkkää hyvää.

– Muutos lähtee aina naisista. Sehän on koettu Suomessakin, kun tytöt alkoivat päästä kouluun 1800-luvulla.

– Mummoni kävi vain kaksi viikkoa kiertokoulua ja äitini vain pari vuotta kansakoulua. Äitini oli kuitenkin kova lukemaan, ja hän halusi kouluttaa kunnolla oman tyttärensä.

Liksomin mielestä on katastrofi, että niin monet tytöt eivät pääse kehi-

tysmaissa kouluun. Se jatkaa niitä yhteiskunnan rakenteita, jotka sortavat naisia kaikilla tasoilla.

– Tytöt aloittavat kehitysmaissa työnteon usein jo 3–4-vuotiaana. Koulu saa jäädä, koska se on poissa perheen elannosta. Ei tämä aika ole kau-

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki

kana Suomessakaan. Esimerkiksi oma enoni joutui metsätöihin jo yhdeksänvuotiaana.

Naisten Pankki järjestää kiertueen kahdeksalla paikkakunnalla yhteistyössä Like Kustannuksen ja Suomalaisen Kirjakaupan kanssa. Rosa Liksom keskustelee tapahtumissa uuden romaaninsa, Everstinnan, teemoista.

Samalla ihmiset saavat antaa lahjoituksia: jo 30 eurolla voi tarjota kehitysmaan naiselle ammatin.

JUURI ILMESTYNEEN Everstinnan päähenkilö on 80-vuotias nainen, joka muistelee monipolvista, paljolti väkivallan piinaamaa elämäänsä. Omaleimaisesta kirjoitustyylistään tunnettu Rosa Liksom toteaa, että tällä kertaa päähenkilönä on selvästi nainen.

”

MEILLÄ IHMISILLÄ ON UTOPIA TASAARVOSTA, MUTTA SAMOIN KUIN YHTEISKUNNASSA MYÖS PERHEESSÄ MÄÄRÄÄ SE, JOKA OTTAA VALLAN.”

Maailmalla paljon liikkunut Rosa Liksom on huomannut, että ihminen on joka maassa ja kulttuurissa samanlainen.

Romaanin nainen avioituu yli 30 vuotta vanhemman everstin kanssa.

Miehellä on sadistinen luonne ja huono itsetunto.

– Mies on sodan vammauttama.

Everstinna on täysin tämän vallan alla, ja häneltä kuluu monta vuosikymmentä kasvamiseen ja oman elämänsä haltuun ottamiseen, kirjailija selvittää.

Liksom kuvaa Everstinnassa valtakamppailua paitsi yksityisessä perhehelvetissä myös sota-ajan Suomessa.

– Vallasta kamppaillaan valtioiden sisällä ja ulkopuolella, ja valtataistelua liittyy myös perhe-elämään. Meillä ihmisillä on utopia tasa-arvosta, mutta samoin kuin yhteiskunnassa myös perheessä määrää se, joka ottaa vallan. Siinäkin voi olla variaatioita, sillä kulissien takana asiat voivat olla toisin kuin päällepäin näyttää.

Romaani alkaa 1930-luvusta, jolloin Suomi valmistautuu sotaan. Liksom halusi tutkia, mitä silloin tapahtui, koska hänestä nykyinen aika muistuttaa tuota ajankohtaa.

– Koko 30-luku oli täynnä sotapuhetta, joka vain voimistui. Nyt on samankaltainen tilanne, ja uskon, että jossain vaiheessa Euroopassa tai muualla maailmassa päädytään sotaan, mikä heijastuu jotenkin myös Suomeen.

Kirjassa kuvaillaan myös fasismin lumoa, miten se sai hurmatuksi suomalaisenkin eliitin. Fasismi eteni Euroopassa askel askeleelta, ja se johti lopulta diktatuuriin. Ilmiöön liittyi tehokas propaganda. Liksomin mukaan on tutkittu, että taitavasti rakennetulla propagandalla voidaan saada naapurit vihaamaan toisiaan kolmessa kuukaudessa.

SOTIEN JÄLKEEN alkoi Suomen jälleenrakentaminen ja teollisuuden kehittyminen. Rosa Liksom hämmästelee kahtena viime vuosikymmenenä tapahtunutta valtavaa muutosta, jonka taustalla ovat globalisaatio, digitalisaatio ja robotisaatio.

– Kehitys tuntuu vain kiihtyvän, ja samalla ympäristö turmeltuu yhä pahemmin. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että luonto voittaa lopulta.

Näin kerran animaation New Yorkista, josta ihmiset olivat jostain syystä kadonneet. Oli hienoa katsoa, miten nopeasti luonto valtasi koko kaupungin, sillat ja pilvenpiirtäjät, Liksom kuvailee.

– En millään tavalla sääli ihmiskuntaa. Ihminen asettui maapallolle 200 000 vuotta sitten, ja noin 70 000 vuotta sitten tapahtui tiedollinen vallankumous. Fiktiivinen kieli syntyi ja historia alkoi, eikä ihminen ole sen jälkeen juurikaan muuttunut. Maapallon iässä tämä kuitenkin on yksi silmänräpäys. On hyvä tajuta, että emme ehkä ole täällä ikuisesti, vaan tilalle saattavat tulla muut lajit.

Puhelias ja värikkäästi pukeutuva Liksom on maailmankansalainen: hän on matkustellut paljon ja asunutkin tiettyjä jaksoja ulkomailla. Matkoiltaan hän on ammentanut paljon taiteeseensa. Esimerkiksi vuonna 2011 Finlandia-palkinnon voittanut Hytti nro 6 kertoi junamatkasta Neuvostoliiton halki.

B

7

Maailmalla liikkuminen on opettanut Liksomille sen, että ihminen on samanlainen joka maassa ja kulttuurissa.

– Me ihmiset olemme kaikkialla samaa lajia. Maiden rajat ovat täysin keinotekoisia, hän sanoo.

YLITORNIOSTA KOTOISIN olevalle Rosa Liksomille myös pohjoiset juuret ovat merkinneet isoa voimavaraa.

Hän laskee, että noin kolmasosa hänen tuotannostaan sijoittuu Lappiin, kolmasosa Stadiin ja kolmasosa ulkomaille.

– Minun on helppo sijoittaa Lappiin sinne kuuluvat tarinat. Kotiseudullani puhuttu Tornionjokilaakson murre on sekin tullut luontevasti mukaan moneen kirjaani.

Everstinnan päähenkilö kertoo tarinaansa juuri tällä molemmin puolin rajaa puhuttavalla meän kielellä. Liksom on kuitenkin muuttanut murteen lukijaystävällisemmäksi.

Liksom kertoo matkustavansa pohjoiseen, Rovaniemelle, Ouluun, Kemiin ja Tornioon, useamman kerran vuodessa. Ylitorniossa sijaitsevassa kotikylässään hän kuitenkin käy harvoin, koska sinne ei ole enää yleisiä kulkuyhteyksiä.

Voisi nähdä, että myös taidemaalarina tunnettu Liksom jatkaisi Pohjois-Suomen suurten taiteilijoiden, Timo K. Mukan ja Reidar Säreistöniemen, jalanjäljissä. Hän ei kuitenkaan koe niin.

– En ole arktisen hysterian vanki, koska olen eri sukupolvea ja lähdin sieltä pois jo varhain. Mukan ja Säreistöniemen taiteilijuus lähti toiselta pohjalta, koska he jäivät synnyinseudulleen.

Taiteilijan työ on Liksomille elämäntapa: hän jakaa aikansa jouhevasti kirjoittamiseen ja maalaamiseen.

– Jos kirjoitan kirjaa, teen työtä aamulla kello 11:een asti. Sen jälkeen ei kirjoittaminen enää suju. Sen sijaan kuvataiteen tekemisessä minulla ei ole aikatauluja.

Juuri nyt Liksomilla ei ole työn alla kirjaa, vaan hän käy auttamassa filippiiniläistä ystävätärtään tämän cateringravintolassa.

– Plokkaan astioita ja olen kassalla.

Työskentelin ravintoloissa nuorena erityisesti ulkomailla asuessani, ja tykkään siitä työstä edelleen hirveästi.

Kuka?

Rosa Liksom, 59, on kirjailija ja taiteilija.

Mitä?

Pari viikkoa sitten ilmestyi hänen uusi romaaninsa Everstinna. Hän on mukana Naisten Pankin Lue naiselle ammatti -kiertueella, jossa kuljetaan eri puolilla Suomea vuoden loppuun asti.

Motto ”Kaikki järjestyy.”

8 B Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

Enkelit tietävät suoraan

O

nko enkeleitä oikeasti olemassa? Moni väittää kokeneensa enkelin läsnäolon, jotkut ovat jopa nähneet sellaisen. Hyvin monella on kaulassaan enkeliä esittävä riipus tai seinällään enkelitaulu tai -ikoni.

Sana enkeli tulee kreikan kielen sanansaattajaa ja viestintuojaa merkitsevästä sanasta angelos. Näitä taivaallisia sanansaattajia viuhuu Raamatussa, varsinkin Vanhassa testamentissa, melko tiuhaan. Enimmäkseen enkelin suulla puhuu Jumala itse. Enkelin ilmestyminen merkitsee Jumalan läsnäolon näkyväksi tulemista.

Enkelit edustavat monille helpommin lähestyttävää hengellisyyttä kuin katekismus ja kristinoppi.

Erilaisissa uushenkisissä virtauksissa harrastetaan paljonkin enkelien kanssa seurustelua. Tarjolla on myös enkelienergiaan perustuvia uskomushoitoja, joissa enkelihoitaja toimii kanavana ja välittää enkelien ”puhdasta ja korkeavärähteistä energiaa” hoidettavalle. Tällaisella hömpällä ei ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa.

Wim Wendersin elokuvassa Berliinin taivaan ­alla enkelit ovat pomppaan pukeutuneita vaitonaisia miehiä, jotka lohduttavat ahdistuneita ja murheellisia ihmisiä. Heitä istuu kirjastojen lukusaleissa

Wikimedia Commons

Andrei Rublevin Pyhän kolminaisuuden ikoni noin vuodelta 1410 tunnetaan myös nimillä Kolmen enkelin ikoni ja Abrahamin vieraanvaraisuus. Se kuvaa Raamatussa kerrotun tapauksen Abrahamin ja Saran luokse saapuneesta kolmesta muukalaisesta. Jälkeenpäin he tajusivat, että he olivat tietämättään saaneet pitää enkeleitä vieraanaan.

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki B

Enkelit ovat hyvisten sissejä kosmisessa taistelussa hyvän ja pahan välillä.

Teksti Jaakko Heinimäki

Kansallisgalleria/Ahlströmin kokoelma/Hannu Aaltonen

Hugo Simbergin maalaus Haavoittunut enkeli vuodelta 1903 kuuluu Suomen kuvataiteen rakas­ tetuimpiin teoksiin. Siinä osat ovat kääntyneet: enkeli, jonka pitäisi olla se suojelija, on saanut siipeensä, ja pienet pojat auttavat häntä parhaansa mukaan. Teos on nähtävillä Ateneumin taide­ museon pääsalissa Suomen taiteen tarina -näyttelyssä.

ja puistojen penkeillä ihmiskatseiden tavoittamattomissa. Mutta heidän läsnäolonsa saattaa tuntea, kun sitä oikein tarvitsee.

Wendersin enkelinäkemys vastaa jo paremmin kristillistä käsitystä.

Klassisen kristillisen angelologian eli enkeliopin mukaan enkeleillä ei ole omaa tahtoa ollenkaan, eikä heillä ole myöskään mitään omaa viestiä.

Kaiken sanottavansa he saavat Jumalalta. Enkelien läsnäolo on ihmistä rakastavan Jumalan läsnäoloa.

Ollakseen kunnon kristitty ei siis tarvitse uskoa enkeleihin. Enkeleiden ei nimittäin ole tarkoituskaan olla uskon kohteita. Enkelit ovat sanansaattajia.

Keskiajan oppineet tulivat siihen tulokseen, että enkelit eivät kiinnostu mistään. Enkeleiden ei tarvitse kiinnostua, sillä he tietävät asiat suoraan, ilman päättelyketjuja. Enkeleillä ei ole pyrkimyksiä, heillä on ainoastaan muualta saatu tehtävä ja viesti. Enkelit eivät siis varsinaisesti ole persoonia. Ne ovat pikemminkin robotin kaltaisia olentoja.

Kannattaa siis varoa, jos aikoo leperrellessään kutsua rakastettuaan enkeliksi, sillä klassisen angelologian mukaan enkelit ovat paitsi persoonattomia robotin kaltaisia olentoja, myös ruumiittomia ja sukupuolettomia. Ne kyllä saattavat ottaa silmin nähtävän muodon muodostamalla ympärilleen ilmaruumiiksi kutsutun optisen harhan. Raamatussa enkelit ottavat poikkeuksetta miesoletetun vartalon ilmestyessään ihmisille.

Raamatussa enkeleillä on paitsi viestintuojan ja taivaallisen suojelijan roolit myös soturin tehtävä.

Jouluevankeliumissakin esiintyy enkelin johtama ”suuri taivaallinen sotajoukko”. Enkelit ovat hyvisten sissejä kosmisessa taistelussa hyvän ja pahan välillä.

Legendat kertovat myös langenneista enkeleistä, joiden johtajana toimii kapinaan noussut enkelijoukkojen komentaja nimeltään Lucifer. Suomeksi

Lucifer merkitsee ”valon kantajaa”. Keskiaikaisten legendojen mukaan Lucifer luotiin ylimmäksi enkeliksi. Hän oli kaikkein lähimpänä Jumalan kirkkautta ja loisti taivaallista valoa aivan erityisellä tavalla.

Keskiajan teologit ajattelivat Luciferin lankeemuksen johtuneen kateudesta. Vaikka Lucifer oli kaikkein lähimpänä Jumalaa, hänen kateutensa ei silti kohdistunut niinkään Jumalaan kuin ihmiseen: ihminen luotiin Jumalan kuvaksi ja enkelit määrättiin ihmisten auttajiksi ja suojelijoiksi. Se oli Luciferille liikaa.

Syys–lokakuun vaihteessa vietetään kirkossa mikkelinpäivää. Tuon juhlapyhän nimi tulee kuuluisan suomalaisen muikkupitäjän nimestä vain mutkan kautta, sillä Mikkelin kaupunki on saanut nimensä arkkienkeli ­Mikaelilta. Mikkelinpäivän toinen nimi on enkelien sunnuntai. Silloin kirkoissa pohditaan paitsi hyvän voittoa pahasta, myös Jumalan läsnäoloa ja varjelusta. ■ Helsingin tuomiokirkon suunnitel­ leella Carl Ludvig Engelillä oli erityi­ nen suhde enkeleihin: merkitsihän hänen sukunimensäkin enkeliä. Engel suunnitteli tuomiokirkkoon alttari­ rakennelman, johon kuului kultaisen sädekehän ympäröimä suuri kullattu risti vierellään kaksi rukoilevaa enkeliä. Engelin suunnitelmasta toteutettiin ainoastaan nykyisen alttarin kummallakin puolella olevat enkelit.

Esko Jämsä

9

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Mari Aarnio, Paula Huhtala, Juhani Huttunen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineisto­ päivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Kaisa Kariranta, miksi tittelisi on päiväkirjassa Ihme­hörhö?

– Ihmehörhö sopii hyvin kuvaamaan suhtautumistani hengellisyyteen. Kuolemanvakava kysymys, joka on parasta ottaa kevyesti.

Mitä ovat ohuet paikat?

– Ohut paikka on kelttikristillisyydestä löytämäni termi paikoille, joissa pyhä tuntuu selvemmin kuin muualla. Joihinkin tällaisista paikoista tehdään pyhiinvaelluksia niiden ihmeitä tekevien ikonien, pyhien patsaiden tai reliikkien eli pyhien ihmisten jäännösten takia.

Entä mikä on ihme?

– Matkustan ihan vakavissani siinä toivossa, että kokisin ihmeen. Ihme on mielestäni ihmeellinen, ihmisen kyvyt tai yrittämisen rajat ylittävä vastaus rukoukseen.

Miksi lähdet ihmeellisten paikkojen perään jo toistamiseen?

– Proosallinen syy: kirjoitan tietokirjaa ihmeellisistä paikoista, mikä on mahtava syy matkustaa niihin. Ihmeellisiä paikkoja löytyy koko ajan lisää, kun aiheeseen syventyy. Ensimmäisellä kerralla matkustin katolisissa paikoissa, nyt tutustun ortodoksisiin ihmepaikkoihin.

Miten tämä reissu eroaa ensimmäisestä matkasta?

– Ortodoksisuudessa ja katoli-

Ihmehörhö lähtee bongaamaan ohuita paikkoja Pappi Kaisa Kariranta metsästää ihmeitä Kreikassa ja pitää matkastaan videopäiväkirjaa Kirkko ja kaupungille.

Teksti Tuure Hurme Kuva Esko Jämsä suudessa on ainakin luterilaisen silmin eroja suhteessa pyhiinvaellukseen ja ihmeitä tekevik-

si uskottuihin paikkoihin. Kaikki Kreikan saaret ovat täynnä tarinoita ikonien ihmeellisistä löy-

tymisistä. Sen sijaan katolisessa maailmassa ihmiset vaikuttivat kokoontuvan harvempiin paikkoihin, mutta suurempina joukkoina. Tässä välissä olen myös käynyt Viron ja Venäjän ihmeellisissä luostareissa.

Mitkä ovat tärkeimmät matkavarusteesi?

– Kännykkä ja mikrofoni, ­reppu ja kävelyyn sopivat kengät. Tällä matkalla myös päähuivi luostareita ja paahdetta vastaan. Ai niin, visakortti!

Millaisia rukouksia ja toiveita ihmiset lähettävät mukanasi pyhille paikoille?

– Sanon ihan vain yleisellä tasolla mitä pyhille paikoille jätetyt votiivilahjat eli kiitoslahjat kertovat. Esimerkiksi Fatimassa oli kiitoslahjoiksi tuotu mehiläisvahasta tehtyjä jalkoja, käsiä, sydämiä, suolistoja, aviomiehiä ja -vaimoja ja lapsia. Voisi kai tiivistää, että ihmiset toivovat terveyttä, työtä ja rakkautta.

Mikä on vaikuttavin kokemuksesi pyhässä paikassa?

– Se on selittämätön, vaikeasti kuvailtava tunne pyhän edessä olemisesta. Lourdesissa Ranskassa se tuntui ihan fyysisesti. Tuntui kuin ilmestysluola olisi vetänyt magneetin lailla puoleensa. ■ Katso Karirannan videoita osoitteessa: kirkkojakaupunki.fi/usko-ja-toivo

Fingerpori Pertti Jarla

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle.

Osoitteet päivitetään automaat­ tisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

ESIKOISLESTADIOLAISTEN MIKKELINPÄIVÄSEURAT KAIKILLE AVOIN TILAISUUS lauantaina 30.9. klo 12 ja 18 sunnuntaina 1.10. klo 12 ja 18 maanantaina 2.10. klo 12 ja 18 RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 553, 553K, 702

Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa! ”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.” Room. 10:17.

Testamenttiasiain info-tilaisuus Maanantaina 25.9.2017 klo 13.00-15.00 Pelastusarmeija (Temppeli), Uudenmaankatu 40, Helsinki Asiantunteva lakimies jakaa tietoa testamentti- ja perintöasioista.

Tilaisuus on kaikille avoin. Kahvitarjoilu.

TERVETULOA kuuntelemaan ja keskustelemaan!

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki B

11

Kahden kirkon pappi Pastori, teologian tohtori Mika K. T. Pajunen, 40, on Hiljaisuuden ystävät ry:n toiminnanjohtaja. Hän aloitti tehtävässä syyskuun alussa.

Hiljaisuuden ystävät ry. vaalii kristillistä spiritualiteettia muun muassa kouluttamalla hiljaisuuden retriittien ohjaajia sekä tukemalla hengellistä ohjausta.

Mika K. T. Pajunen aloittaa jokaisen aamunsa hiljentymällä.

Toijalassa asuva Pajunen on sekä luterilaisen kirkon että anglikaanikirkon pappi. Hän saarnaa kaksikielisessä (suomi-englanti) Matinmessussa su 1.10. klo 17 Matinkappelissa, Liisankuja 3, Espoo.

Hetkipalveluksesta tuli tapa elää Mika K. T. Pajunen hiljentyy päivittäin mobiililaitteen avulla.

Hän kokee, että tapa tekee maailmasta läpinäkyvän.

Teksti Taneli Kylätasku Kuva Esko Jämsä

Mika K. T. Pajunen aloittaa aamunsa keittämällä kupillisen espressoa. Sitten hän sytyttää kynttilän ja istuutuu lattialle. Pajusen edessä on tabletti, josta löytyy anglikaanikirkon hetkipalvelus jokaiselle aamulle.

Jos aamu on erityisen aikainen työmatkan vuoksi, Pajunen lukee tekstit mobiililaitteelta vasta junassa.

Pajunen sai ratkaisevan kosketuksen hetkipalveluksiin vieraillessaan vuonna 2000 kirkkohistorian tutkijana lontoolaisessa anglikaaniseurakunnassa. Kuukauden ajan Pajunen aloitti jokaisen aamun osallistumalla hetkipalveluksiin – ja kasvoi niihin kiinni.

Istuutuessaan lattialle Pajunen rauhoittuu. Säännöllinen hiljentyminen tekee valp-

Mikkelinpäivä eli enkelien sunnuntai

Nuoruudessaan Pajunen osallistui kristillisiin nuorteniltoihin. Ilmapiiri oli salliva, mutta vapaamuotoisiin rukouksiin tuntui liittyvän vallankäytön elementti.

Yhteinen rukoileminen edellytti välillä tiukkaa uskontulkintaa ja eettisiä näkemyksiä, jotka olivat kaukana tavallisesta suomalaisesta elämänmenosta.

Pajusta viehättää se, että hetkipalvelukseen osallistuminen ei vaadi samanmielisyyttä eikä sido tietynlaiseen raamatuntulkintaan. Yhteisten rukousten ja tekstien lukeminen jättää tilaa vapaalle vuoropuhelulle Jumalan kanssa.

Jos tekstien lukeminen jää aamulla väliin, se on Pajuselle merkki liiallisesta kiireestä ja stressistä. Päivästä uhkaa tulla ärtynyt ja väsynyt.

Seuraavana päivänä on entistä tärkeämpää palata tekstien pariin. ■

iStock

Taivaan tähden

1.10.

paaksi ja avaa mielen pyhälle. Arkinen todellisuus muuttuu läpinäkyväksi niin, että siinä voi aistia toisen maailman valon.

Raamatun tekstit ja niihin sovitetut rukoukset kantavat mukanaan arkaaista, perinteistä aikakäsitystä. Päivien, viikkojen, vuoden ja ihmiselämän kierto liittyvät kiinteästi toisiinsa: ”Valaise minua, Kristus. Valaise minua, kun aamu vasta sarastaa. Valaise minua, kun päivä kääntyy iltaan.”

Pajunen uskoo, että pysähtymisellä ja hiljentymisellä on tilausta nykyajan kiireen ja stressin keskellä. Pajunen muistuttaa kuitenkin, että kyse on asioista, joita kukaan ei voi luvata toiselle ihmiselle. Onnellisuus on Pajusen mielestä tälle ajalle tyypillinen valhelupaus.

Hetkipalvelukset eivät ole oikotie onneen

eivätkä pikakorjaus elämän murheisiin. Siksi niistä ei ole kulutushyödykkeeksi. Niiden avulla voi kuitenkin tavoittaa merkityksellisyyttä ja syvyyttä elämän keskellä.

Lohikäärmeen suomu Kun olin pieni, Mikkelistä tuli mieleen vain tuhmalta kuulostava sanaleikki. Hevin en vieläkään ajattele, että arkinen eteläsavolainen kaupunki on saanut nimensä ylienkeli Mikaelilta, siltä, joka ­kirkon vuosituhantisessa kuvastossa taistelee tultasyöksevää ja vahvapyrstöistä lohikäärmettä vastaan.

Lohikäärme on tietenkin pahuus itse, ja Mikael on nostanut aseensa rohkeasti sitä vastaan.

Monessa veistoksessa ritari­asuun puettu pyhä taivaallinen sotapäällikkömme on työntänyt miekkansa pedon kitaan. Varmemmaksi vakuudeksi on pedon pää toisinaan irronnut ruumiista ja kieräh-

tänyt voimattomana paikaltaan.

Tänä mikkelinpäivänä haastattelen päivänsankaria. ”Ylienkeli Mikael, oletteko voittanut pahan?” minä kysyn.

Pidättäydyn varteenotettavana toimittajana lisäämästä ”miltä nyt tuntuu?” Hämmästyn siis melkoisesti, kun ylienkeli Mikael esittää jatkokysymyksen itse, mutta minulle: ”Miltä nyt tuntuu? Tuntuuko siltä, että olen voittanut pahan?”

Niin. Maailman ääreen ei tarvitse katsoa. Jo kodin seinien sisäpuolella lohikäärmeen suomu raapii ihoa, ja kun tarkemmin tunnustelen, ei suomu ole toisen jalassa vaan omassa sääressäni.

Tilanteesta hämmentyneenä tarkennan kysymystä: ”Ylienkeli Mikael, aiotteko voittaa pahan?”

”Aika antoi miekan jo seuraajalleni”, ylienkeli Mikael sanoo. ”Tee minkä voit.”

Kaisa Raittila

12 B Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

Gurun opissa

Ohjaajana Edith Stein Edith Stein eli Ristin Teresa Benedicta on 1900-luvun merkittävimpiä mystikoita. Hän syntyi juutalaisperheeseen vuonna 1891. Hän opiskeli filosofiaa ja hänestä tuli filosofi Edmund Husserlin kuuluisin oppilas ja assistentti. Stein tutki empatian käsitettä ja ihmispersoonan rakennetta. Hän oli naisasianainen ja feministi.

Ateistisen nuoruuden jälkeen Stein kiinnostui kristinuskosta, kääntyi katoliseksi ja liittyi Kölnin karmeliittasisariin Hitlerin jo noustua valtaan.

Vuoden 1939 alussa hän pakeni Alankomaihin ja sai turvapaikan Echtin karmeliittaluostarista. Sieltä Gestapo vangitsi hänet elokuun alussa 1942.

Stein murhattiin Auschwitz-­ Birkenaun keskitysleirillä 9.8.1942. Suomeksi on julkaistu Heidi Tuorila-Kahanpään kirja Euroopan ikoni. Edith Steinin elämä 1891–1942.

Löydä sisäinen turvapaikkasi Edith Stein oli löytänyt sisäisen turvapaikkansa. Muutamaa kuukautta ennen kuolemaansa keskitysleirillä hän kirjoitti siitä valoisan hymnin.

Teksti Lauri Maarala Kuva Matti Pikkujämsä

Elokuisena yönä vuonna 1942 parisataa katolilaista juutalaista oli koottu marssirivistöön rautatieasemalla.

Nunnien ja munkkien puvuissa näkyivät keltaiset daavidintähdet.

Edellisenä yönä heidät oli lastattu junaan ja tuotu Hooghaleniin Alankomaiden koillisosassa. Edessä oli kahden tunnin kävely määränpäähän Westerborkin kokoamisleirille. Se oli jo ennen sotaa rakennettu Saksasta paenneiden juutalaisten väliaikaiseksi asuinpaikaksi. Kun Hitler miehitti Hollannin, miehittäjät kokosivat sinne juutalaisia odottamaan kuljetusta Itä-Euroopan keskitysleireille.

Näiden nunnien joukossa oli Edith Stein eli sisar Benedicta ja hänen siskonsa Rosa. Gestapo oli hakenut heidät edellisenä sunnuntaina Echtin karmeliittaluostarista, jossa he olivat pakolaisina.

Edith ja Rosa olivat leirillä vain kaksi päivää, ennen kuin heidät tuhannen muun kanssa kävelytettiin takaisin asemalle ja sullottiin junaan matkalle Auschwitziin. Natsit uskottelivat

heille, että juutalaiset vietäisiin työleirille, mutta he saisivat elää. Ihmiset olivat silti peloissaan ja epätoivoisia.

Edith pysyi rauhallisena ja lohdutti toisia. Hän pesi, puki ja syötti lapsia, joiden äidit olivat liian poissa tolaltaan huolehtiakseen heistä.

Mistä tämä rauha ja sisäinen turvallisuus nousivat? Edith oli neljä vuotta aiemmin rohkaissut nuorta nunnaa, jonka natsit olivat karkottaneet luostarista ja joka pelkäsi elämää luostarin ulkopuolella: ”Jumalahan itse asuu sisimmässämme, koko pyhä Kolminaisuus. Niin kauan kuin osaamme rakentaa hyvin suojatun sisäisen kammion ja vetäydymme sinne, niin usein kuin mahdollista, meiltä ei puutu mitään missään maailmankolkassa.”

Pyhää Kolminaisuutta Edith kuvaa ihmisen sisällä olevaksi sinetiksi, jossa Isä symboloi elämää, Poika merkitystä täynnä olevaa elämää ja Pyhä Henki elämän voimaa.

Edith oli hyvin tietoinen siitä, että meillä ei ole täällä maailmassa pysyvää sijaa. Hän ei toivonut muuta kuin

Edithin hymni ”Kuka olet, sinä heleä valo, joka täytät minut ja valaiset sydämeni pimeyden?

Sinä johdat minua kuin äiti lastaan, ja jos irrotat otteesi, en voisi jatkaa enää askeltakaan.

Sinä olet se olemustani ympäröivä tila, joka minut kätkee.

Sinun ulkopuolellasi vajoan takaisin olemattomuuden tyhjyyteen, mistä olet minut valoon kohottanut.

Sinä, lähempänä kuin minä itse, sisempänä kuin oma sisimpäni, ja kuitenkin kosketuksen ja kaikkien nimien tuolla puolen: Pyhä Henki – ikiaikainen Rakkaus.”

(Suom. Tuomo Lahdelma)

sitä, että hänelle ja hänessä tapahtuisi Jumalan tahto. Kaikki oli Jumalan kädessä.

Hän ei niinkään kantanut huolta siitä, miten hänen itsensä kävisi, vaan rukoili niiden puolesta, joilla oli vielä kovempi kohtalo ja joiden elämä ei ollut yhtä lujasti ”ikuisuuteen ankkuroituna”.

Edith uskoi, että karmeliittanunnana hänen tehtävänsä oli seistä Jumalan kasvojen edessä ja toimia sellaisen rauhan puolesta, joka oli kaikkea ulkoista todellisuutta vahvempi.

Joka aamu ja ilta hän vietti tunnin hiljaisuudessa. Näitä tunteja hän kuvasi vaatimattomiksi ja hiljaisiksi hetkiksi, vailla hengen lentoa. Samalla hän muistutti, että juuri tällaisissa hiljaisissa rukouksen hetkissä Jumala vaikuttaa ihmisen sielussa.

Sitä, mitä sinulle hiljaisuudessa tapahtuu, ei kenenkään toisen tarvitse tietää. Se on pelkkää armoa. Siitä rauhasta säteilee ulos aina jotakin, mikä voi auttaa jotakuta toista, vaikka sinä et sitä tiedä. ■

MENOT 21.9. – 5.10.

9

Esko Jämsä

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki a

Nina Vuorinen ja Salla Nokelainen kutsuvat puhumaan ajankohtaisista teemoista. Puhekumppaniksi Leppävaaran kirkolle saapuu 25.9. myös Espoon piispa Tapio Luoma.

Nuoret aikuiset haastavat piispa Tapio Luoman keskusteluun Kelpaanko minä? Onko unelmilla rajat? Miten tulkita Raamattua?

Leppävaaran kirkolla kysytään piispalta kevyesti vaikeita.

Leppävaaran kirkolla järjestetään 25.9. tapahtuma ”Kelpaanko minä? – Ilta piispan seurassa”. Illan teemoja ovat yhteiskunnan suorituskeskeisyys, syrjintä ja mielenterveys.

– Aiheet koskettavat jollakin tavalla jokaista, ellei ihminen ole ummistanut silmiään. Esimerkiksi suorituskeskeisyys voi olla niin koululaisen, perheellisen kuin eläkeläisenkin kysymys, pohtii 20-vuotias opiskelija Nina Vuorinen.

Hänet ja työssäkäyvän pienten lasten äidin Salla Nokelaisen, 34, tuo paikalle illan teemat ja musiikki. Molemmat laulavat illassa esiintyvässä Leppävaaran seurakunnan Kuiske-yhtyeessä. Lisäksi Vuorinen luotsaa nuorten Liekki-bändiä.

– Musiikilla luodaan tunnelmaa iltaan. Liekki soittaa hyvänmielen kappaleita popmusiikista heavympään, summaa Vuorinen.

Musiikkikappaleiden välissä eri-ikäiset ihmiset esittävät kysymyksiä piispalle.

Illan otsikkoa ”Kelpaanko minä?” ovat myös Vuorinen ja Nokelainen pohtineet omalla kohdallaan.

– En minä kysymystä piispalle esitä, vaan ehkä

enemmänkin kirkolle tai Jumalalle tai toisille ihmisille, toteaa Nokelainen.

Naiset ovat samaa mieltä siitä, että kysymys kelpaamisesta elää erilaisissa yhteisöissä, esimerkiksi perheessä, työyhteisöissä ja kaveriporukoissa.

kö olla tietynlainen, että kelpaa? kysyy Nokelainen.

Tähän raamatuntulkintaan liittyvään kysymykseen he haluaisivat kuulla piispan näkemyksen.

Illan kolmas teema on mielenterveys. Naiset toivovat, että aiheesta puhutaan avoimesti ja leimaamatta.

– Jos jollakin on mielenterveyteen liittyviä haasteita, ei tule ajatella, että hänessä on jotakin vialla.

Jokaisella on jossakin vaiheessa vaikeaa. Kukaan ei ole tässäkään asiassa täydellinen, pohtii Vuorinen.

Raskaista teemoista huolimatta Vuorinen ja Nokelainen odottavat virkistävää iltaa.

– Uskon, että saamme aikaan positiivista keskustelua vaikeista aiheista. Lähdemme parantamaan asioita. Toivon, että kaikki iltaan osallistujat ajattelisivat pois lähtiessään, että olipa kiva ilta ja jäipä toiveikas fiilis, sanoo Vuorinen.

Nokelainen ja Vuorinen kokevat tulevansa omissa lähiyhteisöissään hyväksytyiksi. Silti heidän mielestään syrjinnän teemoja on hyvä käsitellä.

– Nykyään pitää olla yksilöllinen, mutta samaan aikaan, jos joku on liian erottuva, sitä ei aina katsota hyvällä, sanoo Vuorinen.

Esimerkkeinä syrjinnästä Nokelaiselle ja Vuoriselle tulevat mieleen median kuumat perunat maahanmuuttajat ja seksuaalivähemmistöt.

Aiheet koskettavat – Ovatko kaikki kirkkoon tervetulleita niin kuin sanotaan? Miten Raamat- jollakin tavalla jokaista, tua tulisi nykyisin tulkita, kun toisaalla ellei ihminen ole sanotaan, että kaikki ovat samanarvoiummistanut silmiään.” sia, mutta yksittäisissä kohdissa määritellään, millainen täytyy olla? TäytyyNina Vuorinen

”

Laura Vähäsarja

Kelpaanko minä? – Ilta piispan seurassa ma 25.9. klo 18–19.30 Leppävaaran kirkolla. Suorituskeskeisyys, syrjintä ja mielenterveys. Nuoret ja nuoret aikuiset kysyvät. Mitä vastaa piispa? Kuiske ja Liekki-bändi. Limua ja popparia.

Tapahtuma on osa piispan vierailuviikkoa Leppävaaran seurakunnassa. www.espoonseurakunnat.fi/piispakylassa

MENOT 21.9. – 5.10.

10 A Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Konfirmaatiomessu la 23.9. klo 10.

Lapin vaellus -rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Vilppu Huomo, avustaa Sari Vikström-Kivioja, kanttori Päivikki Leinonen.

House band.

Mukulamessu su 24.9. klo 10. Liturgia ja saarna Raigo Liiman, avustaa Emriikka Salonen, urkuri Leena Talvio, kanttori Lea Waaraniemi.

Mukana lapsikuorot Tuike, joht. Heli Vapaakallio ja Välke, joht. Lea Waaraniemi sekä House Band. Kirkkomehut ja -kahvit seurakuntatalolla.

Konfirmaatiomessu su 24.9. klo 15.

Kiipula 2 -liikuntarippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Reetta Ikonen, avustaa Samuel Laaksonen, kanttori Päivikki Leinonen. House band.

Ekoreformaatiomessu Piae Cantiones -sävelmin su 24.9. klo 18. Messu uusin sanoin, mutta vanhoin teinisävelmin. Kirjoittanut Pekka Kivekäs.

Liturgia ja saarnaa Jaakko Hyttinen, avustaa Ari Kunnamo. Keskiaikaisen musiikin soitinyhtye Oliphant ja Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye, kanttorit Samppa Laakso ja Sirkku-Liisa Niemi.

Konfirmaatiomessu la 30.9. klo 10.

Väentupa 5 -rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Seppo Särkiniemi, avustaa Pirjo Myllärniemi, kanttori Lea Waaraniemi. House band.

Messu su 1.10. klo 10. Liturgia ja saarna Marja Malvaranta, avustaa Sami Marte, urkuri Lea Waaraniemi, kanttori Sheldon Ylioja, Kamarikuoro Vox Lapsus ja soitinyhtye. Kirkkokahvit.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 1.10. klo 12. Salonen, Waaraniemi. Kirkkokahvit.

Muskarimessu ti 3.10. klo 10, ”Enkelit”. Linervo.

Muskarimessu ke 4.10. klo 10, ”Enkelit”. Linervo.

Kalajärven kappeli Messu su 24.9. klo 12. Pohjolan-Pirhonen, Talja. Kirkkokahvit.

Muskarimessu pe 6.10. klo 10. Muurimäki, Vapaakallio. Puuro- ja kiisselitarjoilu.

Kauklahden kappeli Urdunkielinen messu la 23.9. klo 17.

Masih.

Mikkelinpäivän Kyläkirkko su 1.10. klo 12, ”Minun enkelini kulkee sinun edelläsi”. Nurminen, Kerstin Kask, Leinonen, Kose Kiriku Pasunakoor.

Kirkkokahvit.

Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishetki to 21.9. klo 19. Mathlin.

Nupurin kappeli Messu su 24.9. klo 12. Liiman, Koivusalo. Kirkkokahvit.

Suvelan kappeli HalleLuja -messu pe 22.9. klo 18.

Marte, Jyväsjärvi. Nuorten suunnittelema ja toteuttama. Nuorten houseband.

Mikkelinpäivän perhemessu su 1.10. klo 15. Malvaranta, Haunio, Kunnamo, Vainio. Kirkkokahvit.

Viherlaakson kappeli Kansanlaulumessu su 24.9. klo 12.

Marte, Talvio. Tule laulamaan, hiljentymään ja ehtoolliselle kansanlaulujen sävelin. Kirkkokahvit.

Muskarimessu ma 2.10. klo 10.

Marte, Vapaakallio. Kaikille avoin, liikettä ja laulua, tarjoilua. Leikkitilat avoinna.

Kappeli-ilta ma 2.10. klo 18. Pirkko Nurminen: ”Herra, kädelläsi asua mä saan”.

Kerhopesä päiväkerho 2–6-vuotiaille. Ilmoittaudu ennakkoon: janette. lintula@evl.fi. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishetki to 21.9. klo 19. Sinulle, joka kaipaat lepoa ja rauhaa, sydämen hiljaisuutta ja yhteyttä Jumalaan ja toisiin ihmisiin. Ehtoollinen.

Israelilaisia tansseja pohjautuen Raamatun teksteihin ja rukouksiin ti 26.9. klo 18.45-20. Tied. p. 09 805 03516.

Viktor Klimenko Laulu & laulun tarinassa to 5.10. klo 18.30. Ks. Kirkoissa soi -palstalta. www.laaksolahdenkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Iltapäivä kappelilla: Fysiikan salaisuudet? su 24.9. klo 15. Onko alkuräjähdys synnyttänyt maailman?

Tieteen ja uskon rajalla, fil. maisteri Jarmo Haukilahti. Laulua ja rukousta, Oiva Hujanen. Kahvit.

Pyhäkoulu su klo 15.

Messun virsiä laulattaa Anna-Liisa Haunio su 1.10. klo 14.

Israel-piiri ma 2.10. klo 18.

Rukoushetki arkipäivisin klo 12. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Vaeltajan Majatalo su 1.10. klo 17–19.30. Varpu Haavisto: ”Avaimia Lähi-Idän konfliktin ymmärtämiseen”. Tanssiryhmä LeMa’an Zion.

Iltapala, rukouspalvelu.

Lähetyspiiri ma 25.9. klo 14. www.viherlaaksonkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI

UNELMAN KAMMARI

Torstaitupa to klo 9–11.30. UUSI! Yhdessä oloa kahvikupposen ääressä, lauluhetki ja askartelua. www.nupurinkappeli.fi

Kirpputori ja kahvila ma klo 10–13 ja to klo 10–17, hartaus to 7.9. klo 11.30. Peittopaja ma klo 13–15. Ompelu- ja tuunauspaja to klo 17–19.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Kuoro kaikille to 28.9. klo 18. Stressitön, ikärajaton, ei pääsyvaatimuksia, joht. Leena Talvio.

Viherlaakson vauvaryhmässä (6–10kk) ma klo 11.05–11.35, Nupurin sisarusryhmässä pe klo 11.20–12 (voi tulla myös yhden lapsen kanssa) sekä Suvelan vauvaryhmässä (7–11kk) ke klo 11.20–11.50. Lukukausi 75 e, maksuvapautus mahdollinen.

ILM: heli.vapaakallio@evl.fi (Viherlaakso), taija.karppinen@evl.fi (Nupuri ja Suvela).

TULE VAPAAEHTOISEKSI! Uusia tehtäviä tarjolla! Katso: vapaaehtoistyö.fi/espoo. Ota yhteyttä: Kirsi Muurimäki 050 438 0164.

KUUNTELEVAN RUKOUKSEN RYHMÄ Hiljennytään yhdessä Raamatun äärellä ja etsitään rukouksen kautta läsnäolon tilaa ja yhteyttä Jumalaan su 1.10., 5.11. ja 10.12. klo 13.30–14.45 Suvelan kappelissa. Tied. Marja Malvaranta 040 5311 040.

LUUKAS 10 – TAPA ELÄÄ

PITÄJÄNTUPA Miestenilta Aarteenetsijät ma 25.9. klo 19. Seppo Hämäläinen: ”Anteeksiantamattomuus”.

AURORAN KAPPELI

Uusi

L10T – Luukkaan evankeliumin 10. luku tähän päivään Suvelassa.

Rohkaistu osoittamaan Jumalan rakkautta arjessa! Koulutus: la 7.10. klo 10–17, to 2.11. ja 16.11. klo 17.30– 20.30 ja su 26.11. klo 13.30–15 Suvelan kappelissa. Kouluttaja Mikko Matikainen (KRS). Tied. ja ilm. 27.9. mennessä Marja Malvaranta, 040 5311 040. Hinta 25 e.

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ Virkistystä kaipaaville to 2.11.

Velskolan leiri- ja kurssikeskuksessa.

Hinta 15 e, sis. ruoan, ohjelman ja kuljetuksen. ILM. 15.10. mennessä: p.

09 8050 3503 tai www.espoonseurakunnat.fi >toiminta>aikuiset>retket.

Tied. 040 513 0862.

ADVENTINAJAN RETRIITTI

KALAJÄRVEN KAPPELI

Hilan kurssikeskuksessa 15.–17.12.

ILM. viim. 28.11.: Virpi Sutelainen, 040 736 9315. Hinta sis. täysihoidon, 90 e espoolaiset ja 140 e muualta tulevat.

Naisten cafe to 28.9. klo 18.30. Mari Mathlin: ”Värien voima”. Kahvit.

Israel- rukouspiiri ke 4.10. klo 19.

Mistä reformaatiossa on kysymys ? to 5.10. klo 19. Seppo Särkiniemi. www.kalajärvenkappeli.fi.

SUKKIA ASUNNOTTOMILLE

KAUKLAHDEN KAPPELI Pyhäkoulu su 24.9. klo 12.

Luentosarja Roomalaiskirjeestä ti 26.9. klo 18. Ari Kunnamo.

Hengellisen kirjallisuuden piiri ke 27.9. klo 18. Nabeel Qureshi: ”Totuus Jihadista”. TT Janne Nikkinen.

Syntymäpäiväseurat la 30.9. klo 14.

Päivänsankarina Leena Oikarinen.

Pirkko Nurminen ja Ari Kunnamo, Kose Kiriku Pasunakoor Kahro Kivilon johdolla ja afrikkalaisten lauluryhmä. Kahvitarjoilu. Kukkasten sijaan voi osallistua kolehtiin Kauklahden ystävyysseurakunnan Kosen hyväksi.

MUSKARIPAIKKOJA VAPAANA

Naisena kaiken ikää ja anoppilogiaa Maija Paavilaisen piirroksin ja Hanna Paavilaisen hartauksin tarjolla la 21.10. klo 10–16 Suvelan kappelin Naistenpäivässä. Iltapäivällä Hanna-ohjaajat Satu Hauta-aho ja Sari Palmu, Hanna-työn myyntipöytä.

Khmerinkielisten naisten tanssiesitys, lounas ja ylistysmessu. Hinta 10 e. ILM. 5.10. mennessä: kirsi.kanerva@evl.fi tai p. 050 511 0165.

Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa.

Pyhäkouluryhmiä. Kirkkokahvit. www.church.fi.

Hannapiiri to 21.9. ja 5.10. klo 17.

Hiljaisuuden rukousilta ti 26.9. klo 19. Päivi Linervo. ”Rengon Jaakko” – Valokuvanäyttely Cafe Aurorassa ma-pe klo 10–14.

Tutustu kahvittelun lomassa keskiaikaisten suomalaiskirkkojen puuveistoksiin.

Lähde Armeniaan! Huippumatka maailman vanhimman kristillisen kirkon juurille 8.–14.9.2018. Tied. ja ilm: Hannu Mäenpää, 040 5130861 ja hannu.maenpaa@evl.fi. www.aurorankappeli.fi.

HUOM! Etsimme uutta vapaaehtoista maanantaipäiville klo 10–13.

Tied. Hietaniemi, p. 040 763 6599.

NAISTENPÄIVÄ

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS

Maalaus Mari Mathlin

Espoon tuomiokirkko -seurakunta

sinä

minä

Voit neuloa naisten ja miesten villasukkia/lapasia jaettavaksi Asunnottomien yönä. Tuo ne PE 13.10. mennessä Kirkkokatu 10:een, ma–pe klo 9–15 (kirjoita pussiin ”Asunnottomien yö 17.10.”). Tied. 040 567 4420.

VUOROVAIKUTUSTAIDOT PARISUHTEESSA Kurssi 10.–12.11. Enä-Sepän leirikeskuksessa Vihdissä. Opettelemme puhumisen, kuuntelemisen ja ristiriitojen ratkaisemisen taitoja. Hinta 200–220 e/pari, ohjaajat Sirpa ja Reijo Tuori. Tied. ja ilm. kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotila: Iivisniemenaukio 1

MESSU Messu su 24.9. klo 11 kirkko. Leena Santaharju, Jukka Knuutti, Helena Yli-Jaskari, Timo Lonka, Kirkkokuoro.

Kirkkokahvit.

Hila 2 konfirmaatio su 24.9. klo 14 kirkko. Heikki Lehti ja Helena Yli-Jaskari.

Tuomasmessu su 24.9. klo 17 Soukan kappeli. Jukka Knuutti, Heli Ojala, gospelryhmä Nardus. Iltatee.

Syksyn tuomasmessut su 15.10. ja 26.11.

Leipämessu ja ateria pe 29.9. klo 10 kirkko. Irene Erkko, Elja Puukko.

Messu ja kastepäivä su 1.10. klo 11 kirkko. Mira Kohijoki, Leena Santaharju, Helena Yli-Jaskari, Laulumieli-kuoro. Kipparin lähetyspiirin kirkkokahvit.

Mikkelinpäivän perhemessu su 1.10. klo 17 Soukan kappeli. Leena Santaharju, Mira Kohijoki, Timo Lonka.

Messun jälkeen iltapala, vapaaehtoinen ruokamaksu.

Viikkomessu ke 4.10. klo 14 kirkko.

Mira Kohijoki, Heli Ojala.

RAAMATTUPIIRIT Raamattupiiri ma klo 18.30 kirkko ja ma klo 18.30 Kaskikappeli.

Raamattupiiri ke klo 12 Soukan kappeli.

Miesten raamattupiiri to 21.9. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e.

TEE HYVÄÄ OSTAMALLA Kirpputori Toivon Tori torstaisin klo 12–18, os. Soukankaari 8 B.

SUKUPOLVIEN SOUKKA Avoimet ovet Soukan kappelissa la 23.9. klo 12–16. Okra ja kanttori Helena Yli-Jaskari esittävät pop-up-laulelmia, yhteislaulua, kuvakavalkadi Soukasta ja lähiympäristöstä.

Enkelikorttiaskartelua ja lelukirpputori Sodessa la 23.9. klo 10–15.

Tuo lelujasi myyntiin (max. 5 kpl) ja hinnoittele ne (0–10 e). Tuo lelut Sodeen pe 22.9. klo 17–22 tai la 23.9. klo 9 alkaen. Tapahtuman jälkeen voit noutaa myymättömät lelut ja mahdollisen tuoton. Noutamattomat lelut lahjoitetaan kirpputori Toivon Torille ja rahat Espoonlahden srk:n lähetyskohteiden hyväksi. Tied.

Laura Malme 040 546 5196, Hanne Malkki 040 517 0629, etunimi.sukunimi@evl.fi.

NUKU, KUOLAA, JOKELTELE… Vauvakirkko su 24.9. klo 15 Soukan kappeli. Mira Kohijoki, Anne Pietilä, Heli Ojala, Leena Järvinen, Kaarina Heinonen ja Satu Nyberg. Kahvitarjoilu.

LAULUKERHO Viritellään äänijänteitä virsien tahtiin ti 26.9. klo 13–14 kirkon musiikkisali. Pullakahvit 1,5 e.

JERUSALEMISTA MAAILMAN ÄÄRIIN– RAAMATUN HELMIÄ Raamattukodista vieraina Mirja ja Halvor Ronning ti 26.9. klo 18.30 kirkko. Mukana Erkki Kuusanmäki, Kenno Leier, Maarit Kattilakoski, musiikkia Heli Ojala. Kolehti Raamattukodin työlle, myynnissä kannatustuotteita. Järj. Jerusalemin Raamattukodin ystävät ry, Espoonlahden srk ja Espoon vapaaseurakunta.

MUSIIKKI VOIMAVARANA Teematilaisuus to 28.9. klo 13–15 Soukan kappeli. Hartaus ja kahvitarjoilu (1,5 e). Miten musiikki vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin? Diakonissa, musiikkiterapeutti Tarja Tonteri.

KIINNOSTAAKO KRISTINUSKO? Raamattua luihin ja ytimiin pariton viikko to klo 18 kirkko, Jouni Turtiainen. 28.9. Israelin kihlajaiset (Hoosea 1–3).

Krito I ti 26.9.–28.11. klo 18.30 kirkko.

Kirjan ”Toiveena sisäinen paraneminen” voi lainata seurakunnalta. Tied. ja ilm. Yki Leinonen, 0500 406 924.

Alfa-kurssi alkaa to 28.9. klo 18.30 kirkko, paritt. vkot. Opetusta, keskustelua ja yhdessäoloa kevyen ruokailun ääressä. Opetukset dvd-levyltä, opettajana Alfan isä Nicky Gumbel. Tied. ja ilm. vesa.ojala@iki. fi, 050 330 5817.

KOHTAAMISEN ILTA Odota Jumalaa. Voiko Jumala puhua ihmiselle vielä tänäkin päivänä? Ylistystä, rukousta, yhteyttä pe 29.9. klo 18.30 Soukan kappeli.

Iltatee. Lastenhoitoon ilm. viim. ma 25.9. inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

VAPAAEHTOISEKSI? ArkiYstävä-kurssi la 30.9. Matinkappeli, Liisankuja 3. Maksu 5 e, sis. ruoka ja materiaali. Tied. ja ilm. saija. vaatainen@evl.fi, 050 372 8873 tai tarja.huttunen@evl.fi, 040 734 7715.

AIKUISET SINKUT Yksinasujat nippu hauskanpitäjiä?

Yksin elävien, leskeksi jääneiden tai muuten seuraa kaipaavien ilta la 30.9. klo 18 kirkko.

KASTEPÄIVÄ MIKKELINPÄIVÄNÄ Pienet vauvat ja isommatkin lapset kastetaan kirkossa su 1.10. Lapset voidaan kastaa myös messun yhteydessä. Seurakunta tarjoaa kasteperheelle ja noin 10 vieraalle kakkukahvit. Varaukset Espoon seurakuntien palvelukeskus ma–pe klo 9–15 p. 09 8050 2601.

ILTA RIPARILAISTEN VANHEMMILLE Tietoa ensi vuoden rippikouluista to 3.10. klo 18.30 kirkko, rippikoulupastori Olli-Pekka Ylisuutari. Kahvitarjoilu.

taa kauneimpia virsiä klo 12.

ENKELEITÄ TIELLESI! Jaamme heijastimia alueemme kauppakeskuksissa: la 7.10. Pikkulaiva klo 12–14, Liila klo 14–16 ja Merituuli klo 16–18.

HEI TYTÖT JA POJAT! Kerhokausi alkoi, vapaita paikkoja on vielä. Lue lisää sodesode.fi.

Syyslomaleiri 3.–7.-lk. Hvittorpissa 19.–22.10., hinta 50 e.

Leiri esi–2.-lk. Hilassa 24.–26.11., hinta 35 e.

Ilm. sodesode.fi.

NUORET Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta.

Nuorten illat Sode pe 17–22.

ChangeMaker Espoon paikallisryhmä to 28.9. klo 17 Sode.

MUMMOT JA MUKSUT… … vaarit ja vintiöt leirille 25.–26.11.

Velskolaan. Hinta 30 e/aik., 15 e/yli 3-v. Ilm. ja tied. viim. 25.10. leena. jarvinen@evl.fi tai 041 535 6190.

Etusijalla ensikertalaiset ja espoonlahtelaiset.

SEMINAARI Pyhän Konstantinus Suuren ritarikunnan Helsingin komturia ja Espoonlahden srk järjestävät semi-

A

11

naarin la 14.10. klo 13–16 kirkko.

Aiheesta ”Kirkon virka” alustaa teol. prof. Jyrki Knuuttila lisäksi piispa Tapio Luoma; piispa Teemu Sippo, katolinen kirkko Suomessa sekä TT, pastori Mikael Sundkvist, Suomen ortodoksinen kirkko. Kahvitarjoilu ja keskustelua.

ASUNNOTTOMIEN YÖ Musiikkia ja keskustelua ti 17.10. klo 19–21 kirkko. Syödään, kahvitellaan, jaetaan villasukkia ja muuta lämpöistä sekä hiljennytään yhdessä.

YSTÄVÄN RISTI Konsertti ke 25.10. klo 19 kirkko.

Ilkka Vainio & Janus Hanski & Matkakumppanit-orkesteri sekä yllätysesiintyjiä. Liput 25 e ticketmaster.fi 0600 10 800. Liput/käsiohjelma myös kirkon ovelta 25 e.

KRISTUSPÄIVÄ TURUSSA LA 2.12.

Bussi kirkolta klo 9, paluulähtö Turusta klo 21.30. Osallistujat maksavat osallistumismaksun, seurakunta hankkii liput. Maksu 9,50 e, kun ilm. viim. ti 10.10. klo 12, jolloin espoonlahtelaiset etusijalla. Maksu 12 e, kun ilm. ti 10.10. klo 12 – ti 17.11. klo 17.

Ilm. inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

KESKIVIIKKONA KIRKOLLE Vuoropuhelu katolisuuteen. Pyhän Henrikin seurakunnan kirkkoherra Isä Marco Pasinato kertoo kutsumuksestaan ja roomalaiskatolisen kirkon työstä Suomessa ke 4.10. klo 18.30 kirkko. Iltatee.

ESPOONLAHTI FELLOWSHIP Kansainvälinen yhteysilta pe 6.10. klo 18.30 Soukan kappeli. Welcome to our international evening of fellowship: discussion, food and music. Next evening 3.11. facebook. com/espoonlahtifellowship

SIIONINVIRSISEURAT Seurat pe 6.10. klo 18.30 kirkko, Helena Yli-Jaskari.

BRUNSSI JA LÄHETYSMYYJÄISET Karjalanpiirakoita, arpoja, käsitöitä ja ruokailu la 7.10. klo 11–14 Soukan kappeli. Kanttori Timo Lonka laulat-

Espoonlahdessa ja Olarissa järjestetään kastepäivä.

Mitä kaste merkitsee, pastori Antti Kruus?

Kaste on mielestäni parasta, mitä vanhemmat voivat antaa lapselleen Se on ihmisen hengellisen elämän huippuhetki. Kasteessa meistä tulee Jumalan perheväen lapsia, meidät liitetään Kristuksen maailman laajaan kirkkoon ja omaan seurakuntaamme.

Kenelle kastepäivä on tarkoitettu?

Kastepäivä on tarkoitettu etupäässä niille seurakunnan alueella asuville, joita ei ole vielä kastettu. Meillä Olarissa kirkko on varattu koko päiväksi kasteita varten. Seurakunta tarjoaa myös kastejuhlat itse kasteen jälkeen.

Kastetaanko tapahtumassa myös vauvaiän ohittaneita lapsia ja aikuisia?

Vanhempiakin lapsia voidaan kastaa. Aikuisenkin kaste

on mahdollinen, mutta sitä ennen on käytävä aikuisrippikoulu. Seurakunnilta voi lainata vauvalle kastepuvun, ja Olarista löytyy kasteasu myös isommalle lapselle.

Pitääkö kastettavan molempien vanhempien kuulua kirkkoon?

Vähintään toisen vanhemmista pitää kuulua kirkkoon.

Kelpaako kuka tahansa kummiksi?

Kummeina täytyy olla vähintään kaksi evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvaa konfirmoitua jäsentä. Poikkeustapauksessa yksi kummi riittää.

PAULA HUHTALA Kastepäivä su 1.10. Espoonlahden kirkolla ja Soukan kappelilla, la 28.10. Olarin kirkolla. Kastevaraukset Espoon seurakuntien palvelukeskuksesta ma–pe klo 9–15 p. (09) 8050 2601. Lisätietoja www.kastepaiva.fi.

ESKO JÄMSÄ

Menokasvo

Kastepäivässä pienet ja isot saavat kasteen

MENOT 21.9. – 5.10.

12 a Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

Leppävaaran seurakunta Toimisto: Alberganesplanadi 1, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganespla­ nadi 1.

Messutja hartaudet Hiljainen rukousaamu pe klo 7.45 KilonRisti.

Messu ja kirkkokahvit ”Jumalan huolenpito” su 24.9. klo 11 Leppävaaran kirkko. Toteuttamassa 4.

–6.-luokkalaiset viikonloppuleiriläiset sekä Otaniemen kappelikuoro Katja Kankaan johdolla. Yletyinen, T. Salo, Noponen.

Iltamessu ja tee su 24.9. klo 17 Perkkaan kappeli. Raunu, Hyry.

Ennen messua konsertti klo 15.30.

Ks. Kirkoissa soi.

Hengähdä hetki – hiljainen rukoushetki ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko.

TAAPEROKIRKKO: ”Syksy on väriä täynnä” Pe 6.10. klo 10 Lasten kappeli Arkki.

Taaperokirkossa iloitaan syksyn väreistä. Pikkuväki saa näkyä, kuulua ja eläytyä. Kesto noin 30 min. Kirkkokahvit ja -mehut. Koskela, Hatakka, Nyyssönen

Vasemman (tai oikean) käden Maalarit la 30.9 klo 12–17 KilonRisti. Ryhmässä työskennellään varta vasten väärällä kädellä. Tavoitteena on ilmaista maalaamalla erilaisia tunteita ja ajatuksia. Hinta 15 e Naisten Pankin hyväksi. Ilm. viim. viikkoa ennen: 040 531 1059, inkeri.juvela@ evl.fi.

Siioninvirsiseurat Tule virkistymään Sanasta ja yhteisestä laulusta ma 2.10. klo 19 Leppä-

vaaran kirkolle. Puhujina Veli-Matti Hynninen, Simo Juntunen ja Timo Salo. Isäntänä Anssi Siukosaari.

Kahvi/tee klo 18.30.

Rakkauden voima -luentosarja Keväällä alkaneen luentosarjan 3. luento ”Vahvistumaan ja uudistumaan tarkoitettu” to 5.10. klo 18.30 Leppävaaran kirkolla. Pastori Ilkka Rytilahti Kansanlähetyksestä. Keskustelua ja iltatee.

Tasauspäivän lipaskeräys Sellossa Ääni ilman oikeutta? Suomen Lähetysseura tukee Tasaus-keräyksen tuotolla naisten koulutusta, taloudellista itsenäisyyttä ja osallistumista rauhantyöhön. Osallistu lahjoittamalla tai kerääjänä lipaskeräykseen to 28.9. klo 14–17 kauppakeskus

Kahvila eläkeikäisille joka toinen ma klo 13–14.30 Leppävaaran kirkko, 25.9.

Heprealaiset tanssit joka ke klo 18 Perkkaan kappeli. Hinta 3–4 e/kerta.

Kuoro kaikille joka toinen ke klo 18.30–19.45 Leppävaaran kirkko, 27.9.

Lectio Divina - raamatuntutkistelu joka toinen to klo 10–11.30 Karakappeli, 28.9. Aamupäivän hetki Raamatun tekstin äärellä. Kahvia ja voileipää.

Naisten kesken -ryhmä kerran kuukaudessa ke klo 18 Uuttu, 4.10.

Kokoontumisiin sisältyy pieni alustus tai valmiin tekstin lukeminen ja sen pohdinta.

Musaryhmä joka toinen ke klo 18.30 KilonRisti, 4.10. Vapaamuotoista musisointia yhdessä.

Katso kaikki pienryhmät ja lisätiedot: www.espoonseurakunnat.fi/ letoiminta.

Seuraa somessa ja verkossa! espoonseurakunnat.fi/leppavaara facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

pastori Antti Kruus 040 531 1051.

RYHMIÄ aikuisille

Sellossa. Ilm. martta.nurmi@evl.fi, 040 5591487.

Jumalan terapia: ”Armo päästää irti” TM Arja Seppänen alustaa gradustaan ”Jumalan terapia: Thomas Keatingin käsitys sisäisestä paranemisesta tunteiden näkökulmasta” ti 26.9. klo 18–19.30 Karakappelissa.

Suomen Sairaanhoitajain Kristillisen Seuran järjestämä ilta on kaikille avoin.

Pienryhmiä

piispa kylässä Tervetuloa kohtaamaan! Piispa Tapio Luoma vierailee Leppävaarassa piispantarkastuksen yhteydessä 25.9–1.10. Ks. koko ohjelma: www. espoonseurakunnat.fi/piispakylassa.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

Messu Olarin kirkko: Särkisaaren rippikoulun konfirmaatio la 23.9. klo 10.

Liturgia Jarmo Jussila, saarna TM Anne Sarasmaa, avustava pappi Antti Malinen, avustava pappi Marjo Parttimaa, diakoni Kristiina Huotari, kanttori Sanna Franssila .

Messu su 24.9. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Malinen, avustava pappi Marjo Parttimaa, kanttori Mikko Niinikoski.

Messu su 1.10. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Kimmo Ansamaa, perhetyöntekijä Camilla Posa, kanttori Sari Rautio, Inna Vintturi, huilu.

Mikkelinpäivän enkelikirkko su 1.10. klo 16. Liturgia ja saarna Inari Varimo, kanttori Päivi Hakomäki. Lasten enkelikulkue (jos haluat osallistua kulkueeseen, niin tulethan paikalle klo 15.40). Enkelikirkon jälkeen perhetapahtuma klo 18 saakka ja mahdollisuus ruokailuun.

Matinkappeli: Messu su 24.9. klo 12.

Liturgia ja saarna Juha Virta, kanttori Sanna Franssila.

Colourful Christian Worship Service Matinmessu su 1.10. klo 17. Liturgia ja saarna Mia Wrang, avustava pappi

Sirpa Tolppanen, diakoni David Caceres del Castillo, diakoni Kristiina Huotari, kansainvälisen työn sihteeri Markus Silvola, kanttori Sanna Franssila. Messu on kaksikielinen (suomi–englanti), rento ja kodikas monikulttuurinen messu, jossa on paljon rukousta ja lauletaan Colourful Espoo Bandin säestyksellä. Lapsille messukerho.

Messukahvit. Tule mukaan kivaan messuporukkaan, kaikenlaisia tehtäviä tarjolla! Colourful Christian Worship Service Matinmessu is a bilingual (Finnish–English), relaxed and cosy multicultural mass with lots of prayer and Colourful Espoo Band. Program for children. Coffee and fellowship after mass. Join us and volunteer for different tasks! In Matinkappeli at 5 pm.

Olarin kappeli: Messu su 24.9. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Malinen, kanttori Mikko Niinikoski. Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot klo 18, jolloin tarjolla ruoka pieneen hintaan. Rento messu klo 19, jonka musiikista vastaavat risteysmuusikot. Messussa lauletaan virsien lisäksi uutta hengellistä musiikkia.

Messun jälkeen jatkot klo 21 asti.

Risteys on tarkoitettu kaikenikäisille raikkaasta ja yhteisöllisestä toteutustavasta pitäville. Leikkihuone avoinna etkojen ja messun ajan. 21.9. liturgia ja saarna Jussi Koski.

Hartaus kirkonmenojen aikaan su 1.10. klo 12, Matinkappeli.

Design & vintage -kirpputori Tule myymään ja ostamaan hyvä-

kuntoisia ja laadukkaita astioita, tekstiilejä, koriste- ja sisustusesineitä. La 23.9. klo 10–13 Chapple, Iso Omena. Myyntipöytä 10 e Kirkon ulkomaanavun hyväksi. Tiedustelut ja pöytävaraukset: paula. bruce-haatainen@evl.fi.

ArkiYstävä-kurssi Tule mukaan diakonian vapaaehtoistoimintaan! Syksyn ArkiYstävä-kurssi Matinkappelilla (Liisankuja 3) la 30.9. klo 10–15. Hinta 5 e, sisältää aamupalan ja lounaan. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: vapaaehtoistyön diakoni Saija Väätäinen 050 372 8873.

Enkelikirkko ja perhetapahtuma Olarin kirkolla su 1.10. klo 16–18.

Enkelikirkon jälkeen mahdollisuus ruokailuun, kasvomaalausta, aistihuone pienille, perinneleikkejä, musiikkituokio, askartelua sekä temppurata.

Kastepäivä 28.10.

Kastepäivänä tahdomme järjestää kanssanne lapsellenne hienon juhlapäivän. Kastejuhlaanne odottavat valmiiksi somistetut tilat ja juhlatarjoilu sekä kirkon henkilökunta. Kastetoimituksia voi varata Olarin kirkkoon klo 10–17 tunnin välein. Kasteen jälkeen teille ja juhlaväelle (20 hlöä) on varattu oma puolentoista tunnin aika juhlatarjoilulle. Juhlatarjoilu järjestetään joko Esbo svenskan siivessä tai kerhosiivessä Olarin kirkon välittömässä läheisyydessä. Ilmoittautuminen Espoon seurakuntien palvelukeskukseen p. 09 8050 2601. Lisätietoja

Syysseikkis-leiri Leiri 1–7-luokkalaisille syyslomalla 16.–18.10. Velskolassa. Luvassa puuhailua sisällä ja ulkona, käden taitoja, leikkejä, hartauksia, iltaohjelmia ja suuri iltaseikkailu! Vanhemmille leiriläisille myös omaa, erillistä ohjelmaa. Hinta 35 e. Lisätiedot anne.sarasmaa@evl.fi; 040 551 4426 Ilmoittautumisaika 30.9. saakka.

Koululaisten kerhot alkavat!

Ilmoittaudu kokki-, taide-, tanssi-, sportti- ym. kerhoihin. Katso lisää: www.niittykappeli.net.

Päivä parisuhteelle Avoin parisuhdepäivä teemalla ”Ristiriidat ja rakentava vuorovaikutus”. Ohjaajana Juha Penttinen.

Tarjolla kahvia ja pieni välipala. Su 15.10. klo 10–13, Chapple, Iso Omena.

Laulukoulu Sulo- ja soraäänet Haluatko opetella laulamaan? Etsitkö omaa ääntäsi? Laulukoulu Suloja soraäänet harjoittelee Matinkappelilla keskiviikkoisin klo 18. Tarkemmat päivämäärät opettajalta. Laulamme kansanlauluja, viihdemusiikkia ja virsiä.. Vetäjä: Sanna Franssila.

Raamattupiiri parillisen viikon ma klo 15–16.30 Olarin kirkko. Tiedustelut Antti Puhakka 050 597 6542.

Aikuisten arkikahvila Olarin kappelilla ke klo 13–14.30: 4.10., 25.10., 15.11., 13.12. Lisätietoja: vapaaehtoistyön diakoni Saija Väätäinen, 050 372 8873.

Virsistä voimaa -ryhmässä veisataan virsiä ja keskustellaan niistä to 28.9. klo 14–16. Piirin vetäjä Terttu Laiho 040 703 5167.

Lukupiiri to 21.9. klo 18. Kirjana Cecilia Samartin: Mofongo.19.10. on kirjana Lauri Viita: Entäs sitten, Leevi.

Olet tervetullut mukaan vaikka et olisikaan lukenut kirjaa. Vetäjä Liisa Riikola 040 560 2247.

Aikuisten yhteislauluillat Olarin kirkon kerhosiiven monitoimisalissa ti klo 18–19 (Ei 7.11. eikä ti 5.12.).

Lisätietoja: minna.halmetoja@ kolumbus.fi, 040 488 7157.

Sanan ympärillä -ryhmä tiistaisin klo 12.30–14, Matinkappeli.

Hiljaisen rukouksen tunti ke klo 10.45–11.45 Matinkappelin kappelisalissa. 11.10., 29.11. ja 13.12. paikkana on takkahuone.

Aamurukoustunti pe klo 8.30–9.30 Matinkappeli.

Eläkeläisten kerhot Ma klo 13 Matinkappelilla. Ti klo 13 Olarin kappelilla. To klo 13 Olarin kirkolla. Pe klo 14.30 Haukilahden palvelukeskuksessa (Haukitalo), Haukilahdenkatu 6 (tiedustelut Tanja Puhakka 050 361 3357).

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki Toivon puu Otaniemeen Keskiviikkona 27.9. Otaniemen kappelin pihalle istutetaan koivu reformaation merkkivuoden kunniaksi, toivon merkiksi. Tempaus liittyy Suomen Lähetysseuran Toivon puu -kampanjaan. Sen avulla on kerätty varoja kuivuudesta kärsivään Kishapuun, Tansaniaan. Ilta Otaniemessä päättyy messuun ja iltapalaan.

Ke 27.9. klo 18.30 Puunistutus Otaniemen kappelilla, Jämeräntaival 8

Enkeliheijastimia jaetaan Espoonlahdessa Lauantaina 7.10. Espoonlahden seurakunta jakaa heijastimia kolmessa kauppakeskuksessa. Paikalla on myös Länsi-Uudenmaan poliisi. He antavat vinkkejä, miten liikkua turvallisesti pimeässä.

La 7.10. heijastimien jako klo 12–14 Pikkulaiva, 14–16 Liila ja 16–18 Merituuli

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10– 16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse 09 512 3710 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT KAUNIAISTEN KIRKOSSA To 21.9. Granut-messu klo 19 Anne Huoponen, Sonja Holkerinoja ja Tiro Rohkimainen & nuorten messubändi.

Su 24.9. klo 10 saarna Hanna Vanonen, liturgia Anne Huoponen ja kanttorina Anna Marte. Kirkkokahvit.

Su 1.10. klo 10 saarna Anne Huoponen, liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Teija Palolahti. Senioreiden kirkkopyhä. Kirkkokahvit. Su 8.10. klo 10 kirkkoherra Mimosa Mäkisen virkaanasettamismessu, piispa Tapio Luoma avustajineen.

Kirkkokahvit.

PERHEKERHO Torstaisin klo 10 Sebastoksessa.

Maanantaikahvila ja vartin hartaus Ma 25.9. ja 2.10. klo 12.45 hartaus ja kahvila klo 13–15 Sebastoksessa.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 2.10. klo 18.30 Sebastoksessa.

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki a

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

Messut Messu la 23.9. klo 11 Tapiolan kirkko.

Ristimäki, Forsberg. Pellin rippikoulun konfirmaatio.

Messu su 24.9. klo 10 Tapiolan kirkko. Tervonen, Kallio, Jurmu. Vaskiyhtye. Gideonien kirkkopyhä. Kirkkokahvit.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 24.9. klo 12.30 Tapiolan kirkko.

Iltakirkko ti 26.9. klo 19. Iltapala ja etkot klo 18, joilla pääset halutessasi mukaan tekemään messua.

Viikkomessu ke 27.9. klo 8 Tapiolan kirkko. Tervonen, Forsberg. Kirkkokahvit ja aamupuuro.

Messu su 1.10. klo 10 Tapiolan kirkko.

Hero, Tervonen, Malkamäki, Forsberg. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro.

Enkelikirkko su 1.10. klo 15 perheille Tapiolan kirkossa. Kirkkokahvit.

Siioninvirsiseurat 1.10. klo 16 Tapiolan kirkossa. Puhujina Leena Väyrynen-Si, Päivi Linnoinen ja Sakari Isotalo.

Viikkomessu ke 4.10. klo 8 Tapiolan kirkko. Tervonen, Jurmu. Kirkkokahvit ja aamupuuro.

Hyvän tuulen ystäväkerho Sukupolvet yhdessä, päiväkerholaiset ohjaajineen ti 3.10. klo 13 kirkon yläsalissa.

KESKUSTELEVAT NAISET Yksinäisyys – kipu vai siunaus to 28.9. klo 14 Sebastoksessa, mukana Pirjo Luoma.

Reformaation merkkivuoden puun istutus Istuta Toivon puu – kasvata metsä Tansaniaan -keräyksellä Kauniaisten seurakunnat lahjoittavat 100 puuta Tansaniaan reformaation merkkivuoden kunniaksi Suomen Lähetysseuran kautta. Keräykseen voi osallistua mm. seurakuntien tilaisuuksissa (keräyslipas). Lisätietoja srk:n verkkosivuilta tai Anne Huoposelta.

Toivon merkiksi ja muistoksi reformaation 500-vuotismerkkivuodesta Kauniaisten seurakunnat istuttavat ‘sisarpuun’ kirkon pihalle su 1.10. klo 11.45.

OMAISHOITAJIEN RYHMÄ Fysioterapeutti Jamina Bergman vierailee ke 4.10. klo 15.30 Sebastoksessa.

Raamattunäyttely Avoinna Kauniaisten kirkolla su 1.10. klo 11–14, ma 2.10.–to 5.10. klo 17–20 ja su 8.10. klo 12–14. Näyttelyyn kootaan seurakuntalaisten omia Raamattuja, virsikirjoja ym. hartauskirjoja. Kirjoja voi tuoda ennakkoon työntekijöille tai virastoon. Lisätietoja anne.huoponen@evl.fi, p. 050 590 8308. Päivystäjäksi näyttelyyn voi ilm. Pirjo Luomalle, 050 301 7028.

13

Keskipäivän rukous arkipäivisin klo 12 Tapiolan kirkko.

Pyhäkoulu su klo 10 Tapiolan kirkko.

Alle 4-v. aikuisen kanssa.

piano su 24.9. klo 16, Tapiolan kirkko.

Ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavulle. Vapaa pääsy.

yhtye Verson esitys la 28.10. klo 18 Tapiolan kirkossa. Kesto n. 1 t 20 min, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 15 e.

Häivähdys pyhää

Toivon puun istutus

Vakavasti sairaille

Istutamme reformaation merkkivuoden kunniaksi Toivon puun, koivun, ke 27.9. klo 18.30 Otanimen kappelilla, Jämeräntaival 8. Messu klo 19. Messun jälkeen iltapala.

Virkistysviikonloppu Hvittorpissa pe–su 27.–29.10. Lähtö Tapiolasta pe klo 16, paluu su n. klo 14. Hinta 45 e.

Tied. ja ilm. Kaija Aspholm, 040 533 9593.

Mitä profeetat ovat kertoneet?

Sydämeeni joulun teen

Lounaskonsertti ke 27.9. klo 12 Tapiolan kirkossa. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

Keskiviikkokerho Näytelmä Lutherin tie uskonpuhdistajaksi ke 27.9. Tapiolan kirkko.

Kahvi n. klo 12.30 lounaskonsertin jälkeen. Ohjelma klo 13.

Aiheena Suomi 1917 ke 4.10. Historioitsija, Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Teemu Keskisarja.

Kahvi Keskipäivän rukoushetken jälkeen. Ohjelma klo 13.

Mooseksesta mediatyöhön Reformaation juhlavuoden näyttely lokakuussa Tapiolan kirkolla.

Gospelmamatprojektikuoro Parhaat palat Lasse Heikkilän Suomalaisesta messusta. Harj. alk. su 22.10. Tied. Elina Forsberg, 040 513 0845.

Raamattuopetussarja ke 27.9. klo 18.30 Tapiolan kirkolla. Jesaja, 11.10.

Hoosea ja 25.10. Jeesus. Opettajana pastori Jukka Norvanto. Tarjoilu alk.

18.

EROSTA ETEENPÄIN Maksuton vertaisryhmä to 12.10., 26.10., 9.11., 23.11. ja 7.12. Tapiolan kirkolla klo 17.30–19.15. Ohj. psykoterapeutti Raija Krusius ja Kristiina Larjava. Tied. ja ilm. kristiina.larjava@evl.fi, 050 358 1064.

Martti Luther: Tässä seison!

Teatteri Talentin ja laulu- ja soitin-

Tule laulamaan Haydnia Passio-kuoron projekti Theresiemessu kuorolle, solisteille ja orkesterille su 26.11. Harj. loka–marraskuussa. Tied. Hannu Jurmu, 040 533 9353.

Syksyisiä säveliä sellolla ja pianolla

Syksyisiä säveliä sellolla ja pianolla

Hyväntekeväisyyskonsertissa Erkki Rautio, sello ja Naoko Ichihashi,

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl. 10–16, tfn 09 512 3722, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 24.9 Högmässa kl. 12.

SÖ 1.10 Mikaelidagens familjegudstjänst kl. 12.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 21.9 och 28.9 i övre brasrummet kl.13.30.

UNGDOMSKVÄLL FR 22.9 i Klubb 97 kl. 18.

TISDAG 26.9 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

Pensionärskören i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträff i övre salen kl. 13.30.

Glad idag –tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Under ytan – grupp för ungdomar i Klubb 97 kl.16.

Damkören Grazia i övre brasrummet kl. 18.

KYRKOSYFÖRENINGEN ON 27.9 och 4.10 i övre brasrummet kl.13.30.

FREDAG 29.9 Övernattningsläger på Klubb 97 kl. 18.

Andakt för ungdomar i kyrkan kl.

23.55.

TISDAG 3.10

Kuvataideterapeuttinen päivä Villa Hvittorpissa, Hvittorpintie 245, la 2.12. klo 10–16. Sydämen joulusiivousta kuvan tekemisen keinoin. Ohj. Satu Remes ja Kristiina Larjava.

Hinta 20 e. Ilm. ja tied. kristiina. larjava@evl.fi, 050 358 1064, viim. ti 31.10.

Laulu laulustani Lauluyhtye Laetificuksen levyn julkaisu su 8.10. klo 10 messun lopuksi. Laetificus esiintyy messussa.

Julkaisujuhla klo 16 Tapiolan kirkossa.

Kokoontumisia Tiistaipiiri joka ti klo 10–11.30, Kirvuntie 18 C, Laajalahti.

Lukupiiri ti klo 13, Tapiolan kirkko.

Ohj. Riitta Linnapuomi. Äiti Teresa -piiri ti klo 13, Tapiolan kirkko. Piirissä kudotaan peittoja.

Lähetysraamattupiiri ke 4.10. klo 18, Tapiolan kirkko. Heprealaiskirjeen äärellä pastori Janne Sirosen kanssa.

Ikämiespiiri to klo 14 Kiinnostavia alustuksia eri aiheista.

Perjantai-kävely Olohuone-emäntien seurassa pe klo 10 Tapiolan kirkolta. Kahvit n. 10.30.

Annika Lumme och barnledaren Harriet Järvinen. Familjevänlig kyrklunch i församlingsgården.

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Damkören Grazia i övre brasrummet kl. 18.

NY Föreläsningsserie: ”ARVET EFTER LUTHER”

NÄRSTÅENDEVÅRDARTRÄFF

Sö. 1.10. kl. 19. Esbo domkyrka.

Sjung för livet & spela som folk!

Finlandssvensk sångskatt i ny skrud med Johanna Almark-Mannila, sång, violin, musikalisk ledning, Henrik Wikström, piano, Hannu Rantanen, kontrabas, Kaarle Mannila, slagverk. Fritt inträde, program 10 e.

ON 4.10 i Sebastos kl.15.30.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–15, tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HögMÄSSoR Lö 23.9. Alberga kyrka kl. 15 konfirmation av Mataskär 3 -skriftskolan.

Ahlbeck, Kronlund.

Sö 24.9. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Jäntti, Wikman. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Hagalunds kyrka kl. 12. Kanckos, Malmgren. Kyrkkaffe.

Lö 30.9. Alberga kyrka kl. 15 konfirmation av Mataskär 4 -skriftskolan. von Martens, Hätönen, Kronlund, Lumme.

Sö 1.10. Esbo domkyrka kl. 12.15 gudstjänst med små och stora.

Kanckos, Rönnberg, Wikman, Kronlund. Välsignelse av pastor Yvonne Terlinden, ungdomsarbetsledare

Lö. 7.10 kl. 15. Sökö kapell. Luthersk kyrkomusik – en världslig sak. Markus Malmgren, Ahlbeck, Kanckos,

KONSERT

KRÅKSÅNGEN Kråksången är en kör för alla, också för dig som trodde att du inte kan sjunga. Höstens första övning on.

27.9 kl. 17.30–19.45 i församlingsgården, Kyrkstr. 2.

SAMTALSGRUPPEN ”EN LJUSARE VARDAG” Må. 2.10 kl. 13–14.30. Olars kyrka, svenska sidan. Ny samtalsgrupp för dig som längtar efter ljusare nyanser i livets färgpalett. Ledare är Nina Wallenius.

SAMLINGAR FÖR SENIORER Sökö servicehus ti. 26.9 kl. 13–14.30, Träffdax i Köklax kapell ti. 26.9. kl.

13–15, Södriks kapell on. 27.9 kl.

13-15.

14 a Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

Apua & tukea

SU 24.9.

Sydänten konsertot klo 15.30 Perkkaan kappeli. Konsertissa kuullaan kaksi klassisen musiikin rakastettua konserttoa: Katariina Záborszky esittää Felix Mendelssohnin viulukonserton e-molli ja ja Johannes Teppo esittää E. Elgarin sellokonserton e-molli. Pianistina Marja Laiho. Vapaa pääsy. Konsertin jälkeen tee ja iltamessu klo 17.

Syksyisiä säveliä sellolla ja pianolla -hyväntekeväisyyskonsertti. Erkki Rautio, sello; Naoko Ichihashi, piano klo 16 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Ohjelmassa Bruch, Schubert, de Falla.

Ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavulle. Vapaa pääsy.

KE 27.9.

Häivähdys pyhää -lounaskonsertti klo 12 Tapiolan kirkossa.

Leona Kunnamo ja Jason Hu, piano. Chopin, Beethoven, Rautavaara, Prokofjev. Konserteissa esiintyvät Espoon Musiikkiopiston nuoret taitajat joka toinen viikko.

Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle. Vapaa pääsy.

SU 1.10.

Sjung för livet & spela som folk!

Sö. 1.10. kl. 19. i Esbo domkyrka.

Finlandssvensk sångskatt i ny skrud med Johanna Almark-Mannila, sång, violin, musikalisk ledning, Henrik Wikström, piano, Hannu Rantanen, kontrabas, Kaarle Mannila, slagverk. Fritt inträde, program 10 e.

MA 2.10. ”Oi muistatko vielä sen virren” – musiikkituokiot veteraaneille Tapiola Sinfoniettan käyrätorvensoittaja Pasi Pihlaja ja kanttori Eeva-Liisa Malmgren soittavat rakastetuimpia suomalaissävelmiä ja klassisen musiikin suosikkeja.

Ma 2.10. klo 13 Leppävaaran kirkko, ti 3.10. klo 13 Espoonlahden kirkko, ma 9.10. klo 13 Tapiolan kirkko ja ma 23.10. klo 13 Olarin kirkko.

Vapaa pääsy. Järj. Espoon seurakunnat ja Tapiola Sinfonietta.

TI 3.10.

Laulusta virreksi klo 18 Suvelan kappelissa. Virsikirjan lisävihkon virsien yhteislaulutilaisuus. Lisävihkon synnystä kertovat virsirunoilijat Leena Ravantti ja Pekka Kivekäs sekä virsisäveltäjät Ilona ja Pekka Nyman. Heidän kanssaan musisoi ja laulattaa kanttori Anna-Liisa Haunio. Vapaa pääsy.

Suomen raamattuopiston musiikkilinjan konsertti klo 18 Auroran kappelissa. Vapaa pääsy.

TO 5.10.

Viktor Klimenko Laulu & laulun tarinan artistivieraana klo 18.30 Laaksolahden kappelissa. aiheenaan ”Suomi 100 – Rauhaa”. Keskusteleva konserttisarja tarjoaa yleisölle ja artistille mahdollisuuden vaihtaa ajatuksiaan illan teemasta ja jakaa musiikin synnyttämiä tuntoja. Kahvitarjoilu klo 18.

Vapaa pääsy.

LA 7.10.

Suuri ilo – reformaation ajan musiikkia Olarin kirkko klo 19.

FiBO Collegium, Musiikkiopisto Juvenalia: Jousiorkesteri Juvenalia ja Juvenalia-kuoro, Käpylän musiikkiopisto. Musiikki: Schein– Scheidt–Bach–Buxtehude. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

SU 15.10.

Urkuduo Irina Lampén ja Jaana Jokimies klo 18 Olarin kirkko.

Musiikkia romantiikan ajalta.

Konsertin päättää nelikätinen urkusovitus Sibeliuksen Finlan­ diasta. Ohjelma 10 e.

Diakonialounaat

Mikael Kaplar

Edulliset lounaat Espoon kirkoilla ja kappeleilla löydät täältä: www.espoonseurakunnat.fi/ diakonialounaat Espoon tuomiokirkkoseurakunta: Kappelilounas ma ja to klo 11–13 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1.

Hartaus klo 11. Ateria: aikuiset 5 e, lapset 3–10-vuotiaat 2 e, alle 3-v.

0,50 e.

Kappelilounas ti klo 11–12.30 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1.

Alkuhartaus, ateria 4 e.

Kappelilounas ti klo 12–13 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Alkuhartaus, ateria 3 e.

Kappelilounas ti klo 12–13 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2. Alkuhartaus, ateria: aikuiset 4 e, 3–10 v.

2 e, alle 3-v. 0,50 e.

Espoonlahden seurakunta Diakoniaruokailu ma ja to klo 12 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8, lipunmyynti klo 11.30–12.30 ja ti klo 11 Soukan kappeli, lipunmyynti klo 10.30–11.30. Hinta aikuiset 3 e, 3–14-v. 1 e.

Elintarvikejakelu ma–pe klo 9 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Vuoronumeroiden jako klo 8.40.

Leppävaaran seurakunta Diakonialounaat ti ja to klo 11.30 Leppävaaran kirkko. Maukasta ruokaa suoraan kirkon keittiöstä edullisesti 3 euron hintaan. Aluksi hartaus/ruokarukous.

Olarin seurakunta Matinkappelilla ti klo 13. Lipunmyynti klo 12.45–13.30.

Olarin kappelilla ke klo 11.30.

Lipunmyynti klo 11–12. Kappelisali on avoinna hiljentymistä varten.

Diakonialounasta ja mukavaa seuraa on tervetullut nauttimaan jokainen, jolla on taloudellisia vaikeuksia, tai joka kaipaa juttuseuraa. Hinta 2,5 e.

Tapiolan seurakunta Tapiolan kirkon lounas joka ti, Kirkkopolku 6. Ruokalippuja myydään klo 11.30–12 ja 12.15–12.30.

Hinta 4 e, 3–14-v. 2 e, alle 3-v. Ilmaiseksi. Maksuvapautus mahdollinen etukäteen diakonin kanssa sovittuna. Diakonian ajanvaraus 040 531 1011.

Eija Harju

Kirkoissa soi

Kahvilat

5.10.

Viktor Klimenko Laulu & laulun tarina -konserttisarjan artistivieraana to 5.10. klo 18.30 Laaksolahden kappelissa

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Café Aurora ma–pe klo 10–14 Auroran kappelissa, os. Heiniemenpolku 1. Kahvia, pullaa, suolaista purtavaa, netti, lehtiä, juttuseuraa.

Espoon kirkoilla ja kappeleilla voi nauttia maukasta ja edullista lounasta tai kahvia. Esimerkiksi Suvelan kappelilla on lounas tiistaisin klo 12 ja kahvila arkisin klo 12–15. Kuvassa Thor Norström annostelee lohikeittoa lautaselleen.

Café Suvela avoinna arkisin klo 12–15 Suvelan kappelissa, os. Kirstintie 24. Kahvia, teetä, palan painiketta.

Café Viheri ma ja ke klo 10–12 Viherlaakson kappelissa, os. Viherkallionkatu 2.

Kauniaisten suom. seurakunta Maanantaikahvila ja vartin hartaus joka ma klo 12.45–13 hartaus ja kahvila klo 13–15 Sebastoksen toimitilassa, os. Kauniaistentie 11.

Leppävaaran seurakunta Kahvila eläkeikäisille joka toinen ma klo 13–14.30 Leppävaaran kirkko, 25.9. Tervetuloa nauttimaan kuppi kuumaa ja juttelemaan kuulumiset.

Olarin seurakunta Leipäkahvila – kahvin ja teen kanssa tarjolla Leipomo Keisarin lahjoitusleivonnaisia pe klo 13–14.30 Matinkappelilla. Lisätietoja yhteisötyöntekijä Iisa Lehtinen p. 040 773 8715.

Aikuisten Arkikahvila – Avoin kohtaamispaikka Olarin kappelilla, Kuunkehrä 4: 4.10., 25.10., 15.11., 13.12. klo 13–15 Lisätiedot: vapaaehtoistyön diakoni Saija Väätäinen 050 372 8873.

Tapiolan kirkon Olohuone Avoin oleskelutila seurakuntalaisille ma, ke ja pe klo 10–14 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Vapaaehtoinen kahvimaksu Yhteisvastuukeräykselle. Nauti päivän lehdestä ja kahvista.

Mielenterveyttä Espoonlahden seurakunta Teemaillat psyykkisesti sairastuneiden omaisille ja läheisille.

Espoon mielenterveysyhdistyksen kohtaamispaikka Meriemy, os.

Merenkäynti 3, to 21.9. ja 19.10. klo 18–20. To 21.9. vieraana sosiaali- ja potilasasiamies Eva Peltola Espoon sosiaali- ja terveystoimesta. Tied.

Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585. Illat yhteistyössä Emyn kanssa.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 21.9. ja 5.10. klo 15 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Ryhmä kokoontuu parillisilla viikoilla. Tied.

Anni Vanhanen, 050 438 0189.

Tapiolan seurakunta Kaikille avoin Kohtaamispaikka kirkon Olohuoneessa to klo 12.30–14.

Keskustelua kahvin äärellä.

Mieli maasta -vertaistukiryhmä masennuksesta kärsiville. Ryhmä kokoontuu Tapiolan kirkolla läpi kesän joka ke klo 18. Tiedustelut Lulu Sandberg, 040 757 3228.

Diakonian retkipäivä Virkistystä kaipaaville to 2.11.

Velskolan leiri- ja kurssikeskukseen.

Hinta 15 e, sis. ruoan, ohjelman ja kuljetuksen. Ilm. 15.10. mennessä: p.

09 8050 3503 tai www.espoonseurakunnat.fi>toiminta>aikuiset>retket.

Tiedustelut: 040 513 0862.

Omaishoitajille Kauniaisten suomalainen seurakunta Omaishoitajien ryhmä ke 4.10. klo 15.30 Sebastoksessa, Kauniaistentie 11. Fysioterapeutti Jamina Bergman vierailee.

Kirpputorit Leppävaaran seurakunta Olotilan kirpputori ti ja to klo 11–14 Leppävaaran kirkko, Olotila. Tule kahville, juttelemaan, tee löytöjä tai etsi tuunattavaa. Diakoni Riitta Türkmen, 040 546 5198.

Olarin seurakunta Minikirppis Matinkappelilla tiistaisin klo 11–13. Tervetuloa tekemään edullisia löytöjä vapaaehtoisten ylläpitämälle kirpputorille! Voit myös lahjoittaa tarpeettomaksi jääneet vaatteet ja tavarat.

International Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi.

Urdunkielinen messu la 23.9. klo 17 Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1. Salmat Masih.

Sinun kanssasi suomeksi -ryhmä to klo 17.30–18.30 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Sinulle, joka osaat jo vähän suomea, mutta haluaisit oppia lisää. Iltatee ja hartaus. Lastenhoito järjestetty.

Lisätietoja: 040 531 1037, pauliina. alanko@evl.fi.

Urdunkielinen keskustelupiiri pe klo 18 Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1 . Christopher John.

Khmerinkielinen pyhäkoulu su 24.9. klo 14 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Yukho Sok-Sar. Kongolaisten piiri la klo 16 Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1.

Colourful Christian Prayer every Fri morning at 7 am at Siipi, Alberganesplanadi 1. Stein Rudvin, rud-

vin_s@hotmail.com.

Russian Evening on Fri 22nd Sep at 5 pm at Leppävaara Church. Vadim. roznovski@gmail.com.

Chinese Family Club On Fri 22nd Sep at 6 pm at Uuttu, Lintukulma 2, kenny.ding@gmail.com.

Arabic Young Adult Group “The Redeemed” every Friday at 3 pm at Perkkaa Chapel, Upseerinkatu 5.

Arabic Family Fellowship on Fri

22nd Sep at 5 pm at Perkkaa Chapel.

Arabic Worship and Eucharist on Fri 29th Sep at 5 pm at Perkkaa Chapel. Ask more about Arabic work: Pastor Ramez Ansara, 050 304 1698.

Anglican Worship Service. Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi.

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kastetut Kaius Armas Antero Hämäläinen, Jesse Eino Juhani Järvenpää, Alma Vilhelmiina Karvonen, Lila Alissa Maria Kaseva, Aava Selina Pääsky Keränen, Eemeli Kustaa Koivumäki, Minea Emilia Kupsu, Miro Brian Laatikainen, Olavi Adrien Otso Lavarde, Isla Amanda Marjokorpi, Helmi Elisabeth Anneli Pajunen, Miro Juhani Eemil Seppänen, Liinu Lempi Elina Siren, Leevi Väinö Olavi Teittinen, Christian Daniel Ensio Turunen, Unna Ilona Äijö.

Avioliittoon aikovat Jiri Juhanpoika Hagelberg ja Saara Susanna Nenonen, Henri Julius Edvard Heinonen ja Hanna Henriikka Hihnala, Esa Tapio Holopainen ja Sallamari Anniina Pietilä, Hannu Tapani Leppinen ja Tytti Karoliina Latola.

Hautaan siunatut Gustaf Aulis Kanerva 93 v, Jouko Einari Seppälä 79 v, Maija Riitta Nousiainen 75 v, Raimo Taisto Mattsson 71 v, Pirjo

Hannele Huotari 64 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Kristian Bakro, Karla Kristina Gustafsson, Katia Katarina Gustafsson, Eiden Luca Lionel Janhunen, Rasmus Johan Litsilä, Amanda Eila Alexandra Manner, Eeva Aurora Mercedes, Silja Julia Rannikko, Minea Maarit Väisänen.

Avioliittoon aikovat Antti Ilari Huusko ja Linda Maria Heikkinen, Joel Sam Robert Lingman ja Sini Sisko Marketta Kielosto.

Hautaan siunatut Ingrid Pauline Nevalampi 92 v, Saili Annikki Käyhty 91 v, Raija Eila Annikki Korhonen 85 v, Anja Eira Marjatta Siivonen 81 v, Anneli Marita Itkonen 78 v, Juha Tapani Koppinen 50 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastettu

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki

OLARIN SEURAKUNTA

Eliot Mutugi Kalliosaari, Matilda Mona Helmiina Rukkila.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Emilia Ida Kristina Haggrén, Emilia Aurora Laine, Max Simo Antero Leksis, Roosa Kaarina Amanda Neuvonen, Eeva Amanda Nikander, Elli Iida Maria Raatesalmi, Lucas Jalmari Johannes Saarinen, Lilia Nuri Serova, Rasmus Kristian Stenvall, Sofia Mette-Lilia Teräväinen, Manu Tuomas Väljä.

Avioliittoon aikovat Janne Aleksi Karvonen ja Elsa Ilona Keltti, Joni Juhani Luostarinen ja Riina Maarit Komulainen, Arttu Erkinpoika Moilanen ja Anne Eveliina Friman, Olli Tapani Takala ja Hanna-Elina Maaria Hänninen.

Hautaan siunatut Märtha Ingalill Jukarainen 88 v, Anja Kyllikki Lehti 85 v, Tuula Marjatta Mäkelä 75 v, Jorma Pekka Juhani Turunen 66 v.

Kastetut Vinella Helmi Adalmina Hiltunen, Vivien Lyydia Jokela, Onni Heikki Olavi Kalliola, Isla Alice Nikola, Iiris Lilja Maria Paakkari, Aatu Armas Juhani Pankka, Patrik Kristian Perälä, Leo Mikael Matti Sippola.

Avioliittoon aikovat Ville Tapani Knuuttila ja Marissa Anna Lehtonen.

Hautaan siunatut Kaarlo Johannes Multamäki 93 v, Marja Riitta Marketta Tossavainen 67 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Martti Lauri Einari Aaltonen, Leo Emil Ahokas, Jesper Aaron Kivinen, Aino Iida Maria Lehmusvuori, Aamos Kalevi Tapani Lehti, Jerri Leevi Verneri Merra, Ahti Aarre Tapio Pastila, Saima Sofia Katariina Perkkiö, Emma Alexandra Perttilä, Inkeri Iines Karoliina Pyymäki,

A

15

Siiri Minni Amanda Pyymäki, Siiri Martta Silvia Pärssinen, Maisa Emilia Sarlin, Luukas Tapio Veijalainen, Lilia Emma Adessa Walli.

Avioliittoon aikovat Jani Joonas Ekman ja Elina Pauliina Aho. Hautaan siunatut Anneli Viola Rusko 90 v, Airi Marjatta Kaukonen 86 v, Urho Ilmari Hyytiäinen 85 v, Airi Iida Augusta Pelkonen 85 v, Pia Kristiina Ehrstedt 41 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Lukas Wilhelm Schönberg, Alexander Thananchai Thorström.

Avlidna/Hautaan siunatut Stig Göran Hellman 88 år, Ritva Rachel Saxberg 77 år, Birgitta Marianne von Schoultz 77 år, Karl Eric Johan Strömdahl 71 år, Heidi Kristina Degerlund 70 år.

s.15 lev 89 x 70 mm PaKe

Yhteiset Unelmapantterit – kehitysvammaisten nuorten kerho kerran kuukaudessa, to 21.9. klo 17.30–19.30 nuortentila Siivessä, os. Alberganesplanadi 1. Maija Kumpulainen, 040 724 1120.

Viittomakielinen perhekerho pää-

kaupunkiseudun viittomakielisille perheille kuukauden 2. ja 4. pe klo 9.30–12 Lasten kappeli Arkissa, os.

Leppävaarankatu 7 B, Annika Topio, annika.topio@evl.fi, 040 5311 002.

Nippanappa – autististen alakouluikäisten kerho kerran kuukau-

dessa, su 1.10. klo 13.30–15.30 nuortentila Siivessä, os. Alberganesplanadi 1. Välipala ja loppuhartaus.

Hinta 30 e/kausi. Yhteistyössä Espoon Autismi- ja Aspergeryhdistyksen kanssa. Maija Kumpulainen,040 724 1120.

Espoon piispa Tapio Luoma mukaan arkkipiispanvaaliin JUKKA GRANSTRÖM

ESPOON HIIPPAKUNNAN piispa, teologian tohtori Tapio Luoma lähtee ehdokkaaksi vuoden 2018 arkkipiispanvaaliin. Aikaisemmin arkkipiispakisaan ovat lähteneet teologian tohtori, Åbo Akademin opettaja Heli Inkinen sekä Sdp:n kansanedustaja, entinen Turun arkkihiippakunnan piispa Ilkka Kantola.

Luoma kertoo saaneensa arkkipiispanvaaliin liittyviä yhteydenottoja eri puolilta Suomea. Kampanjateemoistaan tai muista tulevaan liittyvistä asioista hän ei osaa vielä kertoa tarkemmin. Luoma muistuttaa, että vaalien virallinen ehdokasasettelu ei ole vielä alkanut.

– Näissä asioissa annan vastuuta heille, jotka haluaisivat nähdä minut tuossa vaativassa virassa. Kalenterissani ei ole vielä mitään arkkipiispanvaaliin liittyvää, vaan se on täynnä Espoon hiippakunnan asioihin liittyvää työtä.

Valittiinpa tulevaksi arkkipiispaksi kuka tahansa, hänen työpöydällään odottaa Luoman mukaan tuttuja kysymyksiä.

– Avioliittokysymys pysyy varmasti ajankohtaisena tavalla tai toisella, samoin kuin kysymys kirkon asemasta moniarvoistuvassa yhteiskunnassa. Lisäksi on pohdit-

PULMIA ASUMISESSA? Tarjolla puolueetonta ja maksutonta neuvontaa 65+ ikäisille arkisin p. 050 520 6046. Voit myös lähe ää meille sähköpos a os. info@asumisenapu.fi AsumisenAvusta vastaa Suomen Asumisen Apu ry.

MAHDOLLISTA ITSENÄINEN ASUMINEN SENIORINA – Meidän on tehtävä kädet savessa töitä sen eteen, että pysymme kristittyinä yhdessä, arkkipiispaehdokkaaksi lupautunut Tapio Luoma linjaa.

tava kysymystä kirkon tehtävästä, josta ajatellaan eri tavoin. Itse ajattelen, että kirkko on hengellinen yhtei-

sö, ja sen tulee pitää asioita esille ennen muuta tästä perustasta käsin.

TANELI KYLÄTASKU

Tule vaiku amaan ikäasumisen kehi ämiseen! Vertaisryhmä ideoi uu a toimintatapaa 55-70-vuo aille asumisen parempaan ennakoin in mukavassa porukassa.

Ryhmä kokoontuu 4x syys-lokakuussa 2017 sop. mukaan.

Tule tutustumaan aiheeseen ma 25.9. klo 16-18 os.

Tapiolan keskustorni, 10. krs., Tapiontori 1. Ilmoi audu p. 050 568 9090 tai os. paivi.rekula@asumisenapu.fi

Teologian ja luonnontieteiden rajalla Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma, 55, aloitti virassaan helmikuussa 2012. Aikaisemmin Luoma on työskennellyt muun muassa Seinäjoen kirkkoherrana sekä kappalaisen viroissa.

Oppiarvoltaan Luoma on teologian tohtori. Hänen väitöskirjansa käsitteli teologian ja

luonnontieteiden suhdetta.

Luoma on toiminut Lapuan hiippakunnan pappisasessorina vuosina 2001–2007 sekä Etelä-Pohjanmaan rovastikunnan lääninrovastina 2010–2012. Kirkolliskokoukseen Luoma valittiin vuonna 2008.

Luomalla ja hänen vaimollaan on kolme aikuista lasta.

Hoivakoti Vuoksela

Uudistunut, viihtyisä ja turvallinen hoivakoti Espoon Laajalahdessa. Muistisairauksista yli 25 vuoden kokemus. Oma lääkäri.

Vehreä ympäristö, hyvät ulkoilutilat.

Myös palveluseteli käy.

Tervetuloa tutustumaan!

Tiedustelut, p. 010 328 4780 (ark. 9-15) www.dementiakoti.fi

MIELIPIDE

16 A Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

Miksi Luoja sallii?

KUN IKÄVIÄ asioita joidenkin ihmisten toimesta tapahtuu, lähellä tai kaukana, niin moni kysyy, miksi kaikkivoipa Luoja ei estänyt sitä? Jotkut jopa toteavat, että kun hän ei sitä tehnyt, vaikka Raamatun mukaan hänellä on edellytykset yli ymmärryksenkin menevien ilmiöiden toteuttamiseen, niin eihän Luojaa voi olla olemassakaan.

Syy on aivan selvä. Ihminen on saanut oman tahdon, joka mahdollistaa hänelle sekä hyvänä että pahana pidettävien tekojen suorittamisen. Korkein ei niihin yleensä puutu. Hän oletettavasti kuitenkin saattaa joskus tehdä niin, mutta se ei ole automaattinen toimintamuoto. Jos hän aina estäisi kaikki ihmisten pahat suunnitelmat, ihmiselämässä ei olisi vapaata harkintaa, eikä koskaan opittaisi näkemään eroa oikean ja väärän välillä.

Luonnononnettomuuksista voidaan todeta, että hän on luonut luonnonlait. Aina eivät ilmat pysy siedettävyyden rajoissa. Välillä sataa rankasti, välillä syntyy kuivuutta, ja välillä vettä onkin todella liikaa, kuten äskettäin Texasissa ja Etelä-Aasiassa. Ilmanpaineet vaihtelevat, ja toisinaan tuulet kasvavat hirmumyrskyiksi. Mannerlaattojen liikahdukset aiheuttavat maanjäristyksiä.

Kolmas ilmiö, josta koituu harmia, vaikeuksia ja kärsimyksiäkin, on sairastuminen. Ihmisen biologinen rakenne on monien elinten ja liikuntajäsenten erittäin hienosti toimiva kokonaisuus, mutta joskus ketjun osa pettää, niin kuin mikä autonosa tahansa kuluessaan tekee. Tai ties mikä bakteeri iskee ja turmelee terveyttä.

Mutta uskon, että terveyttä koskevissa tapauksissa tuen ja avun saaminen on usein totta. Hädän hetkellä ihminen kohdistaa toiveensa siihen suuntaan, joka ei hyvinä päivinä ole mielessä etualalla. Missä määrin hänen toivomustaan on kuultu, kun vika tai vaiva on ohi tai helpottunut, ei ole varmistettavissa, mutta kiitollisuus on silti paikallaan.

Harry Blässar

Törkysanojen päästely ei pura paineita HELSINGIN HIIPPAKUNNAN piispa koki ristiinnaulitse, ristiinnaulitse -ilmiötä. Törkysanoilla voi murhata, ja piis-

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

Seksi myy – kirkossakin?

JAAHAS, K&K:N teemana oli 7.9. seksi. No, sitähän nyt on saatavilla joka mainostolpassa, aviisissa ja ruudussa.

Tämä aihe tekee nyt kirkostakin vetävän ja trendikkään. Varmasti. Olen ihan perustapakristitty, vallaton sinkkutäti, mutta kyllä ärsytti.

Vaikka aihetta käsitelläänkin asiallisesti ja hienovaraisesti jutussa ”Kukin makunsa mukaan”, lehden kansi oli selkeän kosiskeleva – ja mauton.

Sari Hämäläinen Helsinki

Painia Raamatun kanssa

pa kesti sellaisen. Moni muukin kokee nykyään moista ristiinnaulitsemista, mutta ei kestä eikä pääse elpymään.

Tuomittavaa se törkyily on.

Herää kysymys: Mitä se auttaa, kun kuorossa tuomitaan vaikka minkälainen terrorismi valitsemalla kielitoimiston sanakirjasta sanoja ja pistämällä niitä lehteen? Esimerkiksi yllättävän harva törkysanailija tietää, mitä todella tekee. Onpa myös otettava huomioon sen kaltaiset tosiasiat, että esimerkiksi pedofiili tai törkeä ekshibitionisti lähinnä pahenee tuomioista.

Olisiko mitään sellaista tekniikkaa ja metodia, että törkyviesti automaattisesti tunnistetaan ja lähettäjä ohjataan tavalla tai toisella alueelle, jossa on kärsivällinen henkisen tuskan käsittelijä? On yleinen harha, että viha laantuu, jos sitä puretaan aggressioilmauksilla eli samoin kuin höyrypannun varaventtiiliä käyttämällä.

Tässä olisi seurakunnille samankaltainen haaste kuin muinoin perheasiain neuvottelukeskusten perustaminen.

Juhani Heiska Savonlinna

ARTIKKELISSA ”UNOHTIKO kirkko Jeesuksen?” (K&k 7.9.) ihmettelin sitä, että kielteistä suhtautumista naispappeuteen perustellaan Paavalin ensimmäisen korinttolaiskirjeen jakeilla, joissa käsketään naisia vaikenemaan seurakunnassa.

Olen tutkinut Raamattua yksin ja ryhmissä 45 vuoden ajan. Olen oppinut, että Raamattua pitää selittää Raamatulla eikä yksittäisiä jakeita saa irrottaa asiayhteydestään ja kulttuuriset olosuhteet on huomioitava. On nähtävä ero, milloin ohjeet on annettu tiettyä tilannetta varten ja milloin yleispäteviä.

Jakeet 1. Kor. 14:26–40 käsittelevät järjestystä seurakunnan kokouksissa.

Paavali käskee kielillä puhujaa vaikenemaan, jos tulkitsijaa ei ole paikalla, ja profetoijaa vaikenemaan, jos joku toinen läsnäolijoista saa ilmestyksen. Jakeissa 33–34 hän käskee naisia vaikenemaan ja selittää syyksi naisten tiedon puutteen.

Siihen aikaan naiset eivät saaneet opetusta, joten naisten tiedonjano oli ymmärrettävää.

Sekä miehet että naiset rukoilivat ja profetoivat. Aiemmin samaisessa kirjeessä Paavali antaa ohjeita myös naisille, miten heidän pitää olla pukeutuneina rukoillessaan ja profetoidessaan.

Kun Uutta testamenttia lukee ja tutkii kokonaisuutena, niin kyllä siellä naiset ovat miesten rinnalla tasa-arvoisia toimijoita.

Saara Ruokonen puheenjohtaja RaTas – Kristillisen tasa-arvon puolesta ry