Kirkko ja kaupunki 2017 17 helsinki

HY VÄN TÄHDEN.

17

21.9.2017 kirkkojakaupunki.fi

B 1 Miksi intersukupuolisia saa pienenä silpoa? kysyy naiseksi muokattu Aksu

HELSINKI

B 8 Enkelin läsnäolo on ihmistä rakastavan Jumalan läsnäoloa

Konepistoolista perisyntiin A6

Eero Aho esittää ristiriitojen repimää miestä näyttämöllä ja valkokankaalla

Kiinalainen sananlasku

Tähtitieteilijöiden ryhmä onnistui ottamaan kuvia universumin aamusta. − − Alussa oli kirkas leimahdus, mutta maailmankaikkeuden aikaskaalassa varsin pian pimeni, eli noin 300 000 vuoden kuluttua.

Tekniikan maailma 6.9.2017

Iankaikkisesti

Joka ymmärtää ajassa tapahtuvan, hän on huomattava henkilö.

Tänään

Eilen

2 a Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua.

Saarnaaja 3:11

Rukous

Pääkirjoitus

Istock

Loppu apartheid-opetukselle Kun uskonnontunnilla aletaan käsitellä ortodoksista uskontoa, luokasta poistetaan ortodoksiset oppilaat. Sama juttu muslimien kanssa, kun islam tulee käsittelyyn.

Ei heitä tietenkään poisteta luokasta vain kyseisten tuntien ajaksi – eri uskontokuntiin kuuluvat opiskelevat uskontoa muutenkin omissa ryhmissään. Ortodoksit, katolilaiset, luterilaiset, juutalaiset, muslimit, buddhalaiset ja uskontokuntiin kuulumattomat pohtivat hyvän elämän edellytyksiä ja metafyysisiä juttuja kukin omissa lokeroissaan.

Siinä ei ole mitään järkeä.

”

Tällä hetkellä Suomessa annetaan kolmentoista eri uskontokunnan uskonnonopetusta, ja uskontokuntiin kuulumattomat opiskelevat elämänMiksi et-tunnilla katsomustietoa. pitäisi pohtia Katsomusaineiden tarkoitus on kristinuskoa paitsi perehdyttää omaan uskontoon ja elämänkatsomukseen, myös tutusilman että luokan tuttaa toisiin uskontoihin ja katsomukluterilaiset ovat siin sekä edistää niiden välistä ymmärkeskustelussa rystä ja vuorovaikutusta. mukana?

Miksi ihmeessä tämän pitäisi tapahtua kokonaan erillään? Miksi elämänkatsomustiedon tunnilla pitäisi pohtia kristinuskoa ilman, että luokan luterilaiset ovat keskustelussa mukana?

Uskonnonopetuksen taso vaihtelee huomattavasti uskontokunnasta riippuen. Luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon opettajat ovat enimmäkseen hommaansa maailman parhaiten koulutettuja huippuammattilaisia. Vähemmistöuskonnoissa pätevien opettajien löytäminen tuottaa usein vaikeuksia.

Ajatus kaikille yhteisestä uskonto- ja katsomustiedosta arveluttaa sekä vähemmistöuskontoja että elämänkatsomustiedon kannattajia. He pelkäävät, että kaikille yhteisestä katsomusaineesta tulisi käytännössä ripauksella eksotiikkaa maustettua luterilaista uskonnonopetusta.

Tuo huoli nousee epäluulosta, että enemmistö väistämättä nielaisisi kitaansa vähemmistön. Uskonnonopettajat eivät nykyiselläänkään toimi minkään uskonyhteisön kätyreinä vaan ammattimaisina yleissivistävän aineen opettajina, aivan kuten elämänkatsomustiedon opettajatkin. Huolellisella suunnittelulla heidän opetettavakseen saadaan erinomainen yhteinen katsomus­aine.

Jaakko Heinimäki

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Sellaisina syysöinä, kun tähdet tulevat näkyviin, elämä avautuu ylöspäin ja asiat asettuvat oikeisiin mittoihin.

Olen hetken kevyt, huoleton, hiljaa.

Ehkä se on aavistus: tämä jatkuu hyvin.

Lainasanat

”

Mies mainitsi lääkärityttärensä kertoneen, että homous on parannettava sairaus.

Nielaisin.

Suuttumus nosti päätään.”

Kolumnisti Tommi Laitio sivulla B 5

Seuraava lehti ilmestyy

5.10.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 21.9.2017 numero 17 kirkkojakaupunki.fi Kannen kuva: Sirpa Päivinen

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki

A

3

Meri-Anna Hintsala arvioi, että keskustelu lestadiolaisäitien asemasta on muuttanut ilmapiiriä vapaammaksi ja lisännyt yhteisöön kuuluvien valinnanmahdollisuuksia.

Äidit luomistyössä Kun lestadiolaisnainen tulee raskaaksi, hänen ajatellaan osallistuvan Jumalan luomistyöhön. Siksi ehkäisy on niin hankala kysymys.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

M

aallistuneesta valtakulttuurista käsin saattaa olla vaikea ymmärtää valintoja, joita konservatiivisten uskonnollisten yhteisöjen jäsenet, esimerkiksi vanhoillislestadiolaiset, elämässään tekevät, arvioi kirkkososiologiasta teologian tohtoriksi väitellyt Meri-Anna Hintsala. Hän on tutkinut sitä, miten vanhoillislestadiolainen usko ruumiillistuu ehkäisykäsityksestä ja homoseksuaalisuudesta käydyissä verkkokeskusteluissa.

Hintsalan väitöskirjan otsikko Taivasta varten luotu tiivistää sen, miksi moni äiti kieltäytyy ehkäisystä silloinkin, kun hänen fyysinen tai psyykkinen terveytensä ei enää välttämättä kestäisi uutta raskautta ja synnytystä.

– Ehkäisemättömyyttä perustellaan ensisijaisesti sillä, että halutaan sitoutua uskon kokonaisuuteen.

Ihmisen maanpäällinen elämä ja ruumis nähdään väliaikaisena. Elämällä on lestadiolaisen teologian näkökulmasta paljon suurempi alku ja päämäärä.

Minua hätkähdytti se, että kiitollisuutta korostettiin niissäkin tilanteissa, joissa olisi paljon valittamista, Hintsala kertoo.

VANHOILLISLESTADIOLAISUUS on Suomen evankelisluterilaisen kirkon sisällä toimivista herätysliikkeistä suurin. Siihen arvioidaan kuuluvan noin

100 000 suomalaista. Opetus Jumalasta Luojana on liikkeen teologiassa keskeinen, minkä vuoksi ehkäisyyn suhtaudutaan kielteisesti ja perheet ovat usein suuria.

Hintsalan tutkimissa verkkokeskusteluissa kestoteemaksi nousi oman paikan pohtiminen suhteessa liikkeen opetukseen ja sen kritiikki.

”

EHKÄISEMÄTTÖMYYTTÄ PERUSTELLAAN SILLÄ, ETTÄ HALUTAAN SITOUTUA USKON KOKONAISUUTEEN. IHMISEN MAANPÄÄLLINEN ELÄMÄ JA RUUMIS NÄHDÄÄN VÄLIAIKAISENA.”

– Löysin kolmenlaista toimijuutta. Opetukseen sitoutuneet olivat kiitollisia siitä, että saavat elää opetuksen mukaisesti. Täysin irtautuneet puolestaan olivat kiitollisia siitä, että he olivat päässeet irti liikkeen uskonnollisesta viitekehyksestä. He olivat muotoilleet uskoaan omannäköiseksi.

– Kolmas ryhmä, epäilijät, oli osittain kiinni liikkeen opetuksessa. Heillä päällimmäinen tunne oli ahdistus. Ristiriita uskonnollisen yhteisön teologisen tradition ja oman hyvinvoinnin välillä oli niin suuri, Hintsala kertoo.

HINTSALAN MUKAAN verkkokeskusteluista haetaan rohkaisua monenlaisille omannäköisille ratkaisuille, jotka eivät aina ole mustavalkoisia, vaan pikemminkin liikkuvia ja joustavia. Saatetaan esimerkiksi päätyä käyttämään ehkäisyä, mutta jäädä silti yhteisöön. Jotkut taas irtaantuvat yhteisöstä sosiaalisesti ja elämäntavoiltaan, mutta kokevat silti uskonkäsityksiltään olevansa edelleen lestadiolaisia.

Hintsala huomasi, että verkkokeskusteluja käyneet naiset tunsivat liikkeen opetuksen hyvin ja silloin kun he kritisoivat sitä, argumentit olivat teologisia, mutta arjesta nousevia. Liikkeen opetukseen sitoutuneita ei Hintsalan mielestä pitäisi kuitenkaan nähdä alistettuina uhreina. Hän vertaa ehkäisykeskustelua keskusteluun, jota on käyty musliminaisten huiveista.

– Keskustelussa ohitetaan helposti naisten oma uskonnollinen toimijuus. Se on moninaista ja hyvin usein punnittua ja tiedostettua siitäkin huolimatta, että sitä selitetään sosiaalisilla paineilla.

4 a Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017 Pirita Männikkö

Videolla esiintyvä presidentti Tarja Halonen kiittää Askolaa rohkeasta työstä ja toivoo näkevänsä häntä esillä jatkossakin.

Tunnetut suomalaiset kiittävät Irja Askolaa Kirkko ja kaupunki on pyytänyt tunnettuja suomalaisia kertomaan videolla, mitä he arvostavat marraskuussa eläkkeelle jäävässä piispa Irja Askolassa.

Videota varten teetettiin t-paitoja, jotka mukailevat talvi- ja jatkosodan veteraaneille omistettuja Kiitos 1939–1945 -paitoja. Asemiehen sijaan paidassa on Irja Askolan hahmo Suomen lipun edessä.

– Vuonna 2017 suomalainen voi olla ylpeä sotiemme veteraaneista, mutta myös maamme ensimmäisestä naispiispasta, rajojen rikkojasta, joka on antanut äänensä niille, joiden oma ääni ei kuulu, sanoo päätoimittaja Jaakko Heinimäki.

Kiitos 2010–2017 -paidat ovat myynnissä kirjakauppa Sacrumissa. Paidan hinta on 16,90 euroa, ja hinnasta 5 euroa lahjoitetaan Kirkon Ulkomaanavulle.

Ei rangaistusta sateenkaarivihkimisistä Helsingin tuomiokapituli antoi pastori Kai Sadinmaalle vakavan moitteen, koska Sadinmaa on vihkinyt samaa sukupuolta olevia pareja vastoin piispan ohjeistusta ja kirkon avioliittonäkemystä. Vakava moite ei ole juridinen rangaistus, vaan kapitulin vapaamuotoinen kannanotto.

Helsingin tuomiokapitulin käsittelyä odottaa yksi samaa sukupuolta olevan parin vihkiminen sekä yksi avioliiton siunaamistilaisuus, jossa oli läsnä myös piispa ­Irja Askola. Espoon kapitulissa käsittelyyn on tulossa tapaus, jossa pappi on itse ilmoittanut piispa Tapio Luomalle siunanneensa samaa sukupuolta olevan parin.

Rintamäki noussee seurakuntayhtymän johtajaksi Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki on nousemassa piispaksi valitun Teemu Laajasalon seuraajana Helsingin seurakuntayhtymän johtajaksi. Yhteinen kirkkoneuvosto käsittelee asiaa 21.9. ja tekee esityksen kirkkovaltuustolle. Valintaprosessin avoimuuden puute on herättänyt kiistaa seurakuntayhtymässä.

Espoon piispa lähtee arkkipiispanvaaliin Espoon hiippakunnan piispa, t­ eologian tohtori Tapio Luoma, lähtee ehdokkaaksi vuoden 2018 arkkipiispanvaaliin. ­Aikaisemmin arkkipiispakisaan ovat lupautuneet teologian tohtori, Åbo Akademin opettaja Heli Inkinen sekä Sdp:n ­kansanedustaja, entinen Turun arkkihiippakunnan piispa Ilkka Kantola.

Ystävä soittaa ovikelloa Lähimmäispalvelu yhdistää seuraa kaipaavat vanhukset ja vapaaehtoiset ystävät.

Teksti Eira Serkkola Kuva Sirpa Päivinen

S

irkka-Liisa Lundmark, 92, ja Leena Lehtonen, 67, ovat ystäviä. Ystävyys alkoi järjestetysti pari vuotta sitten Munkkiniemen seurakunnan lähimmäispalvelun avulla.

– Kun tapaamme, menemme ulkoilemaan, jos sää sallii. Huonolla säällä tapaamme täällä Sirkka-Liisan kotona. Mutta kahvit pitää aina juoda! naiset kertovat.

– Juttelemme ja laitamme maailman asioita järjestykseen.

Yksin asuva Lundmark on käyttänyt viime vuodet pyörätuolia selkäsairautensa vuoksi. Hän pystyy kuitenkin toimimaan kotona omin avuin.

Paljon muutakin virkeä leskirouva pystyy tekemään, kuten lukemaan joka syksy kaikki Finlandia-palkintoehdokkaat läpi ja antamaan niistä oman arvionsa.

Leena Lehtonen jäi toissa syksynä eläkkeelle fysioterapeutin työstä. Työkuvioissa hän

oli tutustunut diakonissa Leena Leppilahteen, joka houkutteli kaimansa mukaan lähimmäispalveluun.

– Äitini oli äskettäin kuollut, eikä minulla ole lapsia. Oli siis paljon vapaata aikaa, kertoo Lehtonen, joka käy tapaamassa kahta munkkiniemeläistä vanhaa rouvaa. Hän pitää tästä harrastuksesta kovasti.

– Tapaamiset antavat paljon. Minulle avautuu tässä uusia maailmoja.

Sirkka-Liisa Lundmark on siitä onnellisessa asemassa, että hänellä on kolme lastenlasta, jotka pitävät yhteyttä ja hoitavat erilaisia käytännön asioita. Hänellä on myös ystäviä. Leena Lehtonen on nyt osa tätä verkostoa.

– Ihmiset jollakin tavalla tarttuvat minuun. Yhteen ystävääni tutustuin puistonpenkillä istuessani, kertoo hyväntuulinen Lundmark. Hän ei halua valittaa kipujaan, vaan puhuu mieluummin positiivisista asioista.

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki

A

Kotikäyntejä, torikahveja ja kokkausryhmä

S

eurakunnissa tehdään vanhustyötä monin eri tavoin. Esimerkiksi Kannelmäen seurakunta pyörittää Toivontupaa perjantaisin yhdessä kaupungin sosiaali- ja terveysviraston kanssa. Se on yksinäisille kotona asuville yli 65-vuotiaille tarkoitettu ryhmä, jossa tehdään yhdessä ruokaa, vaihdetaan kuulumisia ja saadaan vertaistukea ja voimavaroja arkeen.

Vuosaaren seurakunta on tehnyt yhteistyötä kaupungin kotihoidon kanssa Toivonpäivän merkeissä jo monena vuonna. Tänä vuonna kotihoito keräsi kotona asuvien ikäihmisten toiveita, joita diakoniatyö toteuttaa. On toivottu torikahveja, elokuvissa käyntiä ja rantakävelyä. Osa toivoi pieniä kodin tavaroita, kuten kahvinkeitintä, lakanoita tai mikroa. Seurakuntalaiset ovat lahjoittaneet niitä ja vieneet ikäihmisiä ulkoilemaan ja virkistymään kulttuuritapahtumiin.

Espoon Olarin seurakunnassa vanhusten parissa tehtävä diakoniatyö nousi uudelle tasolle seurakuntalaisen tekemän suuren testamenttilahjoituksen ansiosta. Lahjoitusvaroilla käynnistettiin vuoden alussa kolmevuotinen etsivän vanhustyön projekti, johon on palkattu diakonissa. Tavoitteena on löytää syrjäytymisvaarassa olevia tai jo syrjäytyneitä yksinäisiä ikäihmisiä. Nyt tehdään pääasiassa kotikäyntejä, mutta pian alkavat syntymäpäiväsoitot yli 90-vuotiaille ja keskusteluryhmä. Suunnitelmissa on myös omaishoitajien ja leskien tavoittaminen.

Vuotalo esittää

Vastauksia musiikista

Muusikot – älykköjä vai käsityöläisiä?

la 23.9. klo 17,15/12 € Matti Toivosen ja Eero Tarastin keskustelua siivittää Jani Lehtosen jousikvartetti.

Laura Sippola INTERMEZZO

pe 6.10. klo 19,15/12 € Laura Sippolan tulkinnat äitiydestä, naiseudesta ja arjesta hiipivät ihon alle.

vuotalo.fi lippu.fi

Ehtookellot-messu tuomaitten tapaan

Kallion kirkossa klo 17–18 lauantaina 23.9., 21.10. ja 18.11.2017 Hämärässä kirkkosalissa soi lempeä meditatiivinen laulu, huilu ja sello. Voit sytyttää tuohuksen ja vastaanottaa siunauksen, polvistua parantumisen kehään.

Kauniit laulut Iona-yhteisöstä, Raamatun tekstit ja lyhyt puhe johdattelevat pyhän teemaan. Vietämme yhdessä ehtoollista ja päätämme pienimuotoisen retriittimme ehtookellojen soidessa kello 18.

Sirkka-Liisa Lundmark (vas.) ja Leena Lehtonen voivat jutella vaikka kirjoista. Lehtosen pitelemässä Poika eli elämäänsä -kirjassa on F. E. Sillanpään omistuskirjoitus.

Ehtookellot-kuoro Inna ja Juha Vintturin johdolla.

Liturgina Pirjo Kantala ym.

SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖNTEKIJÄT etsivät vapaaehtoisia ystäviä erityisesti yksinäisille ja liikuntaesteisille vanhuksille. Yksi heistä kieltäytyi haastattelusta, koska oli liian huonokuntoinen.

Munkkiniemen seurakunnassa on 14 lähimmäispalvelun vapaaehtoista, ja lisää tarvittaisiin. Diakonissa Leena Leppilahti on aina mukana ensimmäisessä tapaamisessa.

– Haluan antaa väljät raamit. Puhumme siitä, että kummankin tilanteet voivat muuttua. Työtön saakin töitä, tai vanhus joutuu sairaalaan. Joskus henkilökemiat eivät vain sovi yhteen.

Kovin muistisairaan luo vapaaehtoista ei yleensä lähetetä. Aggressiivisuus ja vaikeat psyykkiset sairaudet ovat myös este, mutta näihin esteisiin ei ole onneksi Munkkiniemessä törmätty. Diakoniatyöntekijät tekevät itsekin kotikäyntejä.

– Lähimmäispalvelussa näyttää kuitenkin syntyneen yllättävän pitkäaikaisia ystävyyssuhteita. Se on minulle työntekijänä hieno juttu ja ilo, Leppilahti sanoo.

JUTTUSEURAA ja ulkoilutusapua kaipaavia vanhuksia löytyy omaisten tai kaupungin kotihoidon kautta. Lisäksi tehdään etsivää van-

”

PUHELIN ON PARAS TAPA TAVOITTAA NE, JOTKA EIVÄT PÄÄSE LIIKKUMAAN KOTOAAN. DIAKONI HELI ERKKILÄ

hustyötä, mikä Munkkiniemen seurakunnassa tarkoittaa ikäryhmäsoittoja. Diakoni Heli Erkkilä koordinoi tervehdyssoittoja 91 vuotta täyttäville ja sitä vanhemmille seurakunnan jäsenille.

Puhelimitse pyritään vuosittain tavoittamaan myös yksinasuvat 86–89-vuotiaat miehet.

– Puhelin on paras tapa tavoittaa ne, jotka eivät pääse liikkumaan kotoaan. Kyselemme vointia ja toiveita, kerromme seurakunnan tapahtumista ja tulemme pyynnöstä käymään. Ihmiset ovat olleet iloisia yhteydenotosta, Erkkilä kertoo.

Seurakunnan jäsenistä 301 on täyttänyt 90 vuotta.

Vanhusten viikkoa vietetään 1.–8.10.

Lähimmäispalvelun kurssi Munkkiniemen seurakunnassa 14.10.

Tuomasmessu yhteistyössä Kallion

seurakunnan kanssa

5

6 A Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

Näyttelijä kaivaa demonin itsestään Ihmismielen nyrjähdykset ovat kiinnostavaa materiaalia, sanoo Espoon kaupunginteatterin uutuusdraamassa näyttelevä Eero Aho. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Eero Aho on uutuusnäytelmässä demoninen valehtelija ja pappi.

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki a

7 Harri Larjosto

T

eatterin lämpiössä istuu seesteisen oloinen mies. Ei uskoisi, millaista roolia hän juuri on esittänyt näyttämöllä. Kyseessä on Paavo Westerbergin kirjoittama ja ohjaama näytelmä Seuraavat 500 vuotta, jossa Eero Aho näyttelee ristiriitojen repimää miestä.

Ahon on hieman vaikea pukea sanoiksi näytelmää ja rooliaan. Nykypäivään ja tulevaisuuteen sijoittuvan draaman kehyksenä on trilleri, mutta siihen sisältyy monia ulottuvuuksia.

– Näytelmässä selvitetään kyllä koko ajan rikosta. Samalla kuitenkin käsitellään yksityisiä ja universaaleja kysymyksiä olemassaolon tarkoituksesta Samuel Beckettin Huomenna hän tulee -näytelmän tapaan.

– Mukana ei ole perinteisiä roolihenkilöitä. Katsoja voi tehdä tulkintoja, ovatko kaikki kolme henkilöä yksi ja sama ihminen vai tapahtuvatko asiat jonkun pään sisässä. Kysymys on isosti muistista ja muistamisesta. Oma roolihahmoni on demoninen valehtelija, ja lopussa hän yllättäen muuttuu papiksi.

”

Toivon ymmärtäväni rankkojen roolien myötä paremmin myös itseäni ja elämää.”

Näytelmän keskeisenä lähtökohtana ovat Martti Lutherin 500 vuotta sitten aloittama reformaatio ja sen kautta syntynyt luterilaisuus sekä siihen liittyvät perisynti ja syyllisyys. Kyse on kulttuurimme perustasta, joka vaikuttaa meissä edelleen monella tasolla.

– Näytelmässä kysytään, käänsikö Martti Luther tahallaan väärin Raamatun sanoman sanoessaan, että ihminen pelastuu yksin uskosta. Teoilla ei siis ole merkitystä vaan ainoastaan kärsimys takaa sen kirkkaimman kruunun. Olemmeko eläneetkin valheessa, ja miksi tietyistä asioista pitää yhä kantaa syyllisyyttä? Eero Aho pohtii.

Aho itse käsitteli näitä asioita aikoinaan koulun uskonnontunneilla. Kotona myös opetettiin iltarukous sekä painotettiin työntekoa ja säällistä elämää.

– Aikuisena totesin, että ihmisen on turha syyllistyä joka asiasta ja että pitäisi pikemminkin olla itselleen armollisempi, että selviytyisi tästä elämästä.

Ahon lisäksi esityksessä näyttelevät Ria Kataja ja Carl-Kristian Rundman. Aho myöntää, että rooliin valmistautuminen on tuntunut vaativalta, sillä näytelmässä on paljon tekstiä ja kahden hengen kohtauksia.

– Toisaalta on ollut vapauttavaa, kun ei ole tarvinnut rakentaa roolia

kovin tarkkaan vaan on saanut leikkiä ja kokeilla. Roolillani ei ole perinteistä psykologista kaarta, joten se mahdollistaa vaikka mitä.

– Olemme keskustelleet näytelmästä Paavon kanssa koko prosessin ajan. Kohtauksia on myös jonkin verran muutettu matkan varrella.

Ennen Espoon kaupunginteatterin näytelmää Eero Aho vietti 80 päivää kaulassaan Suomi-konepistooli.

Hän näyttelee Antti Rokan roolin loppusyksystä ensi-iltaan tulevassa Aku Louhimiehen Tuntemattoman sotilaassa.

Aho on tehnyt tuosta suomalaisten rakastamasta karjalaismiehestä omanlaisensa tulkinnan. Siinä häntä auttoi sotapsykologi, joka kertoi, millainen erityisesti Rokan tapaisen kovapintaisen sotilaan ajatusmaailma saattaisi olla.

– Voin sanoa, että valkokankaalla ei nähdä nyt lupsakoista lupsakinta karjalaismiestä, vaikka hän Kannaksen murretta puhuukin.

Aho kertoo, että nykyinen kameratekniikka tekee elokuvan sodankäynnistä hyvin todenmukaista.

– Elokuvaa kuvattaessa vahvistui käsitys sodan hirvittävyydestä. Ja se, miten iso uhraus sota on ollut myös tuleville sukupolville.

Ahon mukaan elokuva pyrkii kunnioittamaan Väinö Linnaa, sotaveteraaneja ja Suomen kansaa.

– Louhimiehen Tuntematonta on kuitenkin turha verrata edellisiin versioihin, koska se on niin erityyppinen.

Mukana on aiemmista poiketen kohtauksia myös Rokan, Koskelan ja Kariluodon perhe-elämästä. Koskettavalta tuntuu esimerkiksi se, miten Rokka hyvästelee pienet lapsensa ja seuraavassa kuvassa hänet nähdään ampumassa rintamalla.

Eero Aho on nähty usein vaativissa ja rajuissa teatteri- ja elokuvarooleissa. Hänen esittämänsä henkilöhahmot säväyttävät esimerkiksi Aku Louhimiehen elokuvissa Käsky ja 8-pallo.

Käskyn roolista hänet palkittiin vuonna 2008 parhaana miesnäyttelijänä Marrakechin elokuvajuhlilla Marokossa, ja 8-pallon roolista hän sai vuonna 2013 parhaan miesnäyttelijän Jussi-palkinnon.

– Ihmismielen nyrjähdykset ovat näyttelijälle kiinnostavampaa materiaalia kuin jokin kirkasmielinen idealistisuus. Toki välillä tuntuu henkisesti raskaalta, kun roolihahmoja työstää itsensä kautta ja joutuu etsimään itsestään pahuutta ja ahdistusta, Aho sanoo.

– Toisaalta olen keskustellut aina paljon ohjaajien kanssa teosten aiheista. Toivon ymmärtäväni rankkojen roolien myötä paremmin myös itseäni ja elämää. ■ Paavo Westerberg: Seuraavat 500 vuotta.

Kantaesitys ke 20.9. Espoon kaupunginteatterissa, Revontulentie 8, Tapiola.

Tuukka Ahosen selkään on tatuoitu Hugo Simbergin Kuoleman puutarha vuosilta 1896/1906. Tatuoinnin teki Taneli Jarva vuonna 2010.

Tatuoitua taidetta Idean taidetatuointeja esittelevään valokuvaprojektiin Harri Larjosto sai työstäessään näyttelyä roboteista. Hän halusi yhteen robottiin ihmisen ihoa ja keksi, että sen tajuaisi ihoksi parhaiten, jos siinä olisi tatuointi.

Niinpä hän pyysi kuvattavaksi Jani Helteen, jolla tiesi olevan tatuointeja.

– Hämmästyin, kun näin Helteellä tatuointeja Akseli Gallen-Kallelan ja Leonardo da Vincin teoksista. Minua alkoi kiinnostaa, onko taidejäljennöksiä tatuoitu ihmisten iholle yleisemminkin. Helle auttoi pyytämällä Facebookissa taidetatuointeja ottaneita ilmoittautumaan minulle, Larjosto kertoo.

Kun tällaisia henkilöitä alkoi löytyä, Larjosto ryhtyi etsimään taidemuseota, joka lähtisi rakentamaan aiheeseen liittyvää valokuvanäyttelyä.

Gallen-Kallelan museo innostui siitä heti ja auttoi etsimään lisää näyttelyyn kuvattavia henkilöitä. Lopulta tiedossa oli 170 henkilöä ympäri maata.

”

Harri Larjosto sai Koneen Säätiöltä apurahan, jonka turvin hän pystyi tapaamaan 103 ihmistä. Heistä 95 on tatuoituja ja kahIhmiset deksan tatuointien tekijää.

– Mietin tarkkaan, miten toteutan haasajattelevat, että tattelu- ja kuvaustilanteen. Halusin esittää ihoni on kankaani kaikki henkilöt samassa valossa. ja toteutan siihen Larjostolla ei liittynyt taideprojektiin mitä kuvia haluan.” tällä kertaa henkilökohtaista ilmaisua, vaan ote oli dokumentoiva.

– Olen utelias ihminen, ja tämä oli hauska tapa tutustua uudesta näkökulmasta 1990-luvulta lähtien yleistyneeseen tatuointikulttuuriin. On jännittävää nähdä, miten taidehistoriasta tunnetut taideteokset jatkavat elämäänsä muuallakin kuin museoissa. Ihmiset ajattelevat, että ihoni on kankaani ja toteutan siihen mitä kuvia haluan.

Tatuoiduista taideteoksista suosituimmiksi osoittautuivat Akseli Gallen-­ Kallelan Sammon puolustus vuodelta 1896 sekä hänen muut Kalevala-­ teoksensa. Iholle oli toisinnettu myös muun muassa Hugo Simbergin, von Wrightin veljesten, Edvard Munchin, Salvador Dalin ja Leonardo da Vincin töitä.

– Gallen-Kallelan suosio johtuu varmaan siitä, että hän on kuvannut Kalevalan myyttisiä hahmoja, joihin sisältyy suomalaisena ja ylipäätään ihmisenä olemisen merkitystä.

– Myös Munchin teokset ovat hyvin ilmaisuvoimaisia ja sisältävät syvää symboliikkaa. Simberg taas kuvasi paljon kuolemaa, ja sitä näkyy myös rock- ja hevikulttuurissa. Monet sanoivatkin, että on kehossa ainakin yksi pääkallo oltava.

Larjoston mukaan lähes kaikkien haastateltujen henkilöiden tatuointeihin liittyi merkittävä tarina ja kokemus.

– Monet haluavat merkata itseensä kuvan jonkin tietyn asian muistoksi. Osa valitsee taideteoksen, koska sillä on moniulotteisempi merkitys.

Marjo Kytöharju Tatuoidut taideteokset -näyttely 14.1.2018 saakka Gallen-Kallelan museossa, Gallen-Kallelan tie 27. Lisätiedot: info@gallen-kallela.fi.

Tatuoinneista ja niihin liittyvistä tarinoista on ilmestynyt myös kirja Kuva ihollani (Maahenki 2017).

8 a Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

Peruskoulu heilahti digiaikaan Ei kokeita, todistuksia eikä oppikirjoja. Peruskoulun päivityksessä oppilaat saavat lisää vastuuta ja opettajat valmentajan roolin. Monien mielestä järjestelmä vahvistaa eroja oppilaiden välillä.

Teksti Salla Ranta Kuvitus Jarkko Peltoluhta

A

rttu käy peruskoulun viidettä luokkaa Helsingissä. Tänä syksynä on tullut läksyjä vain vieraasta kielestä. Muissa aineissa on projekteja tai urakoita, joita kirjataan sähköiseen portfolioon.

Vanhemmista tuntuu joskus kuin lapsi olisi yrittäjä, joka ei tunne yritystään. Arttu on kuitenkin tyytyväinen. Tänä syksynä hänestä koulussa on ­ollut kivointa keskustelu ja tiedonhaku internetistä.

– Yläasteella ei ole enää oppikirjoja. Me harjoittelemme sitä varten, Arttu arvelee.

– Tarkat läksyt tuntuvat vanhanaikaiselta koululta, jota kuuluu vihata.

– Portfoliot tulivat viime vuonna. Keväällä olin tosi paljon jäljessä, kun sen täyttäminen jäi viime tinkaan enkä opetellut tarpeeksi sen käyttämistä. Mutta nyt aion tsempata, 11-vuotias kertoo.

Uudet opetussuunnitelman perusteet on otettu kouluissa käyttöön. Valtakunnallisia periaatteita sovelletaan kunnissa ja kouluissa eri tavoin. Näkyviä muutoksia ovat todistusten, kokeiden, läksyjen ja oppikirjojen vähentyminen. Puhutuimpia muutoksia ovat itsenäisyys ja digitaalisuus.

– Meillä on yleensä tunnilla vihkot ja tietokoneet, Arttu kertoo.

Todistusten sijaan koulussa käydään arviointikeskustelua ja tehdään itsearviointia. Arttu saa sanallista palautetta itseltään, opettajalta ja myös luokkakavereilta. Omasta pärjäämisestä saa selvimmän käsityksen ”tulkitsemalla ilmapiiriä”.

Itseä arvioidaan seitsemällä osa-alueella. Artun koulussa oppilaat saivat arvioida esimerkiksi ”tietoja viestintäteknologisia vuorovaikutustaitojaan ja verkostoitumistaan” sekä osaamistaan lohkolla ”vastuullisuus, laKoulu ei voi ki ja tekijänoikeudet sekä turvallisuus ja olla pelkkää riskien­hallinta”. ilmiöoppimista – Siitä en ymmäreikä kone korvaa tänyt oikeastaan miihmistä. tään enkä muista yhtään mitä siinä oli, Kolmannen luokan Arttu sanoo arvioinopettaja Sanna tikaavakkeesta.

”

Muutosten takana on uusi näkemys 21. vuosisadan vaatimuksista.

Espoolaisen Toppelundin ala-asteen rehtori Hanna Talola on työskennellyt opetussuunnitelmatyössä kuntatasolla va. opetuspäällikkönä. Hänen mukaansa kyseessä on uusi näkemys koulusta, oppimisesta ja opettamisesta.

– Ei riitä enää, että koulussa opetetaan oppiaineita ja tietoja, Talola kuvaa.

Uudistuksen tavoitteena ovat mainitut seitsemän taitojen osa-aluetta. Oppiaineita ei ole poistettu, mutta suunnitelmassa korostetaan nyt taitoja.

Sellaisia kuin osallistuminen, vaikuttaminen ja yrittäjyystaidot. Talolan mukaan siihen kuuluu opettajan roolin muutos.

– Opettaja on entistä enemmän oppimisprosessin ohjaaja ja valmentaja.

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki a

9

Kaupungin kasvo Siinä, missä opettaja antoi ennen lapsille numeroita eri aineista, arviointi on nyt sanallista ja kohdistuu taitoihin.

Tätä artikkelia varten haastateltiin kolmea alaluokkien opettajaa, joista kukaan ei halua esiintyä omalla nimellään.

– Aihe on arka ja kynnys kritisoida kunnan ja koulun päätöksiä on korkea, perusteli erityisopettaja Minna Vantaalta.

Hänestä uusi systeemi on eriarvoistava. Se suosii hyväosaisia ja lahjakkaita.

– Verkko on paljon vaativampi lapsille, joilla on toiminnanohjauksen häiriöitä, joiden kotona ei ole tietokonetta, joilla ei ole älypuhelinta tai jotka eivät saa medialukutaitoon tukea kotoaan, hän sanoo.

– Uudistus edellyttää toiminnallista lukutaitoa.

Minun oppilaillani ei ole täysin edes mekaanista lukutaitoa, sanoo Minna, jonka erään oppilaan koulunkäynti keskeytyi pitkäksi ajaksi projektimaisuuden vuoksi.

Heiluri, jonka seuraava nytkähdys pyyhkii ilmiöoppimisen yli kymmenen vuoden kuluttua.

Näin opetussuunnitelman tulevaisuuden näkee helsinkiläisen alakoulun opettaja Elisa.

– Joka toinen uusi suunnitelma on maalaileva ja joka toinen palaa määriteltyihin sisältöihin. Tämänkertainen on utopistisen ihanteellinen hahmotelma.

– Edellinen perustui ajatukseen tiedon rakentumisesta edellisten tietojen päälle. Ilmiöoppiminen tuntuu syrjäyttäneen tämän. Pian jokin uusi ismi korvaa sen, Elisa ennustaa.

Helsinkiläisen kolmannen luokan opettaja Sanna näkee uudistuksen vaativan liikaa sekä oppilailta että opettajalta.

– Opettajan pitäisi olla kuin gradunohjaaja, paitsi, että tietokoneita kolmellekymmenelle on kuusi eivätkä yhdeksänvuotiaat osaa asettaa tutkimuskysymystä, hän kuvailee.

Sannan mielestä koulut ovat liian epätasa-arvoisessa asemassa laitteiden suhteen. Ilmiöoppimista hän pitää uudelleen keksittynä Opettajan pitäisi pyöränä. olla kuin gradun­ – Ihmettelin, kun uuohjaaja, paitsi den suunnitelman esitettä tietokoneita telyn yhteydessä opetuksesta puhuttiin niin kolmelle­ rumasti. Sanottiin, etkymmenelle tä ”enää ei voi kaataa on kuusi. tietoa lasten päähän”, Kolmannen luokan ikään kuin me yrittäiopettaja sanna simme tehdä niin.

”

Sanna on huolissaan yleissivistyksestä.

– Koulu ei voi olla pelkkää ilmiöoppimista eikä kone korvaa ihmistä. En myöskään ymmärrä, miksi kirjoista on tullut pahoja. Netti ei riitä, tarvitaan myös hyviä oppimateriaaleja, mutta sähköisiä ei vielä tilata tarpeeksi, hän sanoo.

Sanna on myös kuullut, että joissakin maailman huippukouluissa lasten näyttöpäätteistä olisi hiljattain luovuttu.

– Käsillä tekeminen kuten käsin kirjoittaminen on aivojumppaa. Digilaitteista tunnetaan myös huonoja vaikutuksia aivoille, hän toteaa.

Uudistuksessa kestävintä voi olla itsearvioinnin tuominen kouluun. Elisa uskoo siihen.

– Itsearvioinnista tulee uusi tapa. Pelkästään sanallisesta arvioinnista en tiedä; onpa sitä koetettu ennenkin ja palattu numeroarviointiin. Parhaimmillaan se on numeroita informatiivisempaa, pahimmillaan pelkkää diipadaapaa, Elisa sanoo.

Myös Sanna pitää arvioinnin kehityksestä.

– On tosi helpottavaa, että taito- ja taideaineista ei tarvitse antaa numeroa. Ylipäätään arviointi on monipuolistunut, ja oppilaat ovat yllättävän realistisia arvioidessaan itseään. ■

Esko Jämsä

Perus­ opetuksen seitsemän laaja-alaista osaamis­­­ tavoitetta 1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot 4. Monilukutaito 5. Tieto- ja viestintä­ tekniikan osaaminen 6. Työelämätaidot ja yrittäjyys 7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Sanna Kiiski avasi ensimmäisen muumi­ kahvilan Helsingissä vajaa vuosi sitten.

Sanna Kiiski sukelsi muumien maailmaan Sanna Kiiski porhaltaa Liisankadun muumikahvilaan verkkaritakissa, juoksutrikoissa ja lenkkareissa, ilman laukkua tai reppua. Helsingin viiden Mumin Kaffen toimitusjohtaja työskentelee liikkuvassa toimistossa.

– Seilaan päivisin kahviloidemme väliä, sillä palaverien välillä en mielelläni istu toimistossa. Kävellessäkin voi hoitaa asioita puhelimessa, Kiiski sanoo.

Neljän aikaan iltapäivällä asiakkaita on paikalla mukavasti. Lapsi keinuu leikkinurkkauksessa ja hoitaa välillä pehmomuumia. Yksin istuva mies näyttää keskittyvän työntekoon läppärillä.

– Paljon puhutaan huonokäytöksisistä lapsista, mutta meidän paikoissa olen nähnyt vain suloisia lapsia. Täällä vanhempien ei tarvitse hyssytellä eikä nöyristellä.

Kiiskin ja kumppaneiden yritys on ostanut Muumi-tuotemerkin omistavalta Moomin Characters -yhtiöltä lisenssin hahmojen käyttöön. Yhtiö mieltyi kahvilan lapsiystävälliseen konseptiin, joka korostaa suomalaista designia ja kotimaisia raaka-aineita.

Sanna Kiiski on monille tuttu Huomenta Suomi -ohjelman juontajana ja blogin pitäjänä. Radiokeikkoja hän teki viimeksi kesällä juontajana Radio Nostalgiassa ja tuottaa nyt myös tv-sarjaa.

– Kahvilaketjumme aloitti viime joulukuussa, ja nyt meillä on 20 työntekijää. En ollut ihan ensimmäisenä maksamassa tästä palkkaa itselleni, Kiiski kertoo sivutöiden tarpeellisuudesta.

Ketjun lämminhenkiset arvot ulottuvat myös rekrytointiperiaatteisiin. Töihin on palkattu muun muassa pitkäaiOn oikeastaan hassua, että muumi- kaistyöttömiä yli 50-vuotiaita naisia sekahvilat syntyivät vasta nyt, kun buu- kä riittävästi suomea puhuvia maahanmi on kestänyt Suomessa jo 25 vuotta. muuttajia, ja hyvin on mennyt.

Sanna Kiiskin mukaan – Ikä ja ulkomaalaiAasiassa on kyllä jokusuus ovat rasitteita työnen aikuisille suunnatmarkkinoilla. Tästä pitu kahvila. Myös Helsintää puhua ja tehdä muuMinua huolestuttaa gissä aasialaiset matkaiveja, jotta saadaan osaapassiivis-aggressiivinen lijat ovat muumikahviminen käyttöön. Eihän mieliala, joka velloo loiden vakioasiakkaita. sen parempaa työntekiSuomessa.

– Monet heistä tykjää olekaan kuin yli viisikäävät Nuuskamuikkukymppinen nainen!

Rentoudun mieluiten sen hahmosta, koska Nuoriakin on palkatkatsomalla iltamyöhällä heille se edustaa saatu. Nuorin työntekijä on telkkarista hömppää. vuttamatonta unelmaa, 18-vuotias ja työskenteKauniit ja rohkeat sopii villiä vapautta, Kiiski on lee oppisopimuksella. siihen tarkoitukseen. huomannut.

Sanna Kiiski ei valitKiiskille itselleen oli tele ruuhkavuosien kiilapsena tärkeä näkymätön lapsi, Nin- rettä. Päinvastoin: – Tunnen, että olen saanut niin hyni. Hänen omat 6-, 5- ja 4-vuotiaat lapsensa pitävät kovasti hemulista ja Pik- vät kortit! Saan toteuttaa unelmiani, ku Myystä. minulla on osallistuva avomies ja rak– Tove Janssonin luomat hahmot kaat lapset. ja tarinat kestävät aikaa, koska niissä Suuri kiitollisuuden aihe on se, että on syvyyttä. Itse tajusin vasta aikui- syövän sairastanut esikoispoika on pasena, että Muumipeikko ja pyrstötähti rantunut ja on nyt reipas eskarilainen.

-kirja kertoo maailmansodasta.

Eira Serkkola

P.S.

10 A Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA!

SENIORIPYSÄKKI

PARISUHDEPYSÄKKI

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä.

Seksuaaliterapeutti auttaa parisuhtee­ seen liittyvissä pulmissa.

Perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijat

Pysäkit on tarkoitettu yli 60­vuotiaille ja ne ovat maksuttomia. Soita ja varaa aika p. 045 341 0506.

Kutsu

Saga kutsuu viihtymään Saga Munkkiniemen väki toivottaa Teidät lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan kauniiseen taloomme ja palveluihimme ke 4.10.2017 klo 13.

Saga tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille.

Asukkaiden peruspalveluihin kuuluu turva-, siivous- ja ruokapalveluita sekä aktiivista harrastus- ja kulttuuritoimintaa. Esittelykierrokset joka keskiviikko klo 13. Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja, esitetilaukset ja yksityiset näytöt puh. 044 012 0101 | www.sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki

Gaius ravintolat Gaius ravintolat Meiltä juhla-, muistoja muut tilaisuudet sekä Gaius ravintolat Meiltä juhla- ja muistotilaisuudet lounasravintolapalvelut Helsingissä ja Vantaalla Meiltä juhla-, muisto- ja ja muut tilaisuudet sekä Helsingissä Vantaalla

lounasravintolapalvelut jahautausmaa, Vantaalla juhla-, muistojaHelsingissä muut tilaisuudet sekä •Meiltä Honkanummen hautausmaa, • Malmin Honkanummi Käpylä Malmi lounasravintolapalvelut Helsingissä ja Vantaalla Vanha Porvoontie 225, Vantaa Ketokivenkaari 11, • Honkanummen hautausmaa, • Malmin hautausmaa, Helsinki Porvoontie 225, 39, Pellervontie 39, Ketokivenkaari 11, •Vanha Käpylä, Pellervontie • Ketokivenkaari Puotila, Klaavuntie 2, Vanha Porvoontie 225, Vantaa 11, Helsinki 01380 VantaaPellervontie 007102,Helsinki • Helsinki Honkanummen hautausmaa, Malmin hautausmaa, • Käpylä, 39, 00610 Helsinki • • Puotila, Klaavuntie Helsinki Vanha Porvoontie 225, Vantaa Ketokivenkaari 11, Helsinki Helsinki Helsinki • Käpylä, Pellervontie 39, • Puotila, Klaavuntie 2, Helsinki Helsinki Puh.Puh. 050050 463463 7390 www.gaius-saatio.fi/ 7390 www.gaius-saatio.fi/ tai 050 4662310 gaius_ravintolat/ tai 050 4662310 gaius_ravintolat/

Kärsittekö unettomuudesta Etsimme henkilöitä kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa tutkitaan uudenlaisen lääkkeen tehoa vertaamalla sitä lumelääkkeeseen unihäiriöiden hoidossa.

Voitte osallistua tutkimukseen, jos: • olette yli 18-vuotias • kärsitte unihäiriöistä: - nukahtamisvaikeus - unen katkonaisuus - tai aikaisin herääminen • ette sairasta mielenterveyden häiriötä • ette käytä säännöllisesti psyykenlääkkeitä tai liikaa alkoholia

TEE TESTAMENTTILAHJOITUS Tervetuloa HelsinkiMission testamentti-iltaan 26.9.2017 klo 17.30−19.00, Albertinkatu 33.

Tilaisuudessa kuulet, mihin käytämme lahjoitusvaroja ja mitä testamenttia tehdessä kannattaa ottaa huomioon.

Tilaisuus on kaikille avoin, ei ilmoittautumista.

Kahvitarjoilu. Kysy lisää: avainasiakaspäällikkö Kaisa Riski, p. 044 735 2675.

Testamentillasi voit vähentää nuorten, lapsiperheiden ja vanhusten yksinäisyyttä. Kiitos, että välität. helsinkimissio.fi/testamentti

varatuomari Mirja Kokko

Tutkimus kestää enintään 59 viikkoa ja sisältää 16 tutkimuskäyntiä. Tutkimuksessa pidetään unipäiväkirja unen laadun selvittämiseksi. Tutkimus ja siihen kuuluvat vastaanottokäynnit ja lääkkeet ovat maksuttomia.

Suomessa tutkimuksesta vastaavana tutkijana toimii dosentti Antti Ahokas, Lääkärikeskus Mehiläinen Helsinki.

Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö.

Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 21.9. tai pe 22.9. klo 15-18 soittamalla maksuttomaan numeroon 0800-199299, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

lakimies Katariina Kuusiluoma

lakiasiantuntija Virpi Mikkonen 040 5070 101 toimisto@perhejuristit.fi Liisankatu 6, 00170 Helsinki www.perhejuristit.fi Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Asianajotoimisto Mia Kavasto Perunkirjoitukset ja perinnönjaot Testamentit ja edunvalvontavaltuutukset p. 019 688 1000 toimisto@kavasto.fi

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Vaietut lapset Sukupuoleltaan epäselvinä syntyneitä lapsia leikataan Lastenklinikalla Helsingissä. Miksi intersukupuolisia saa pienenä silpoa, kysyy veitsin ja hormonein naiselliseksi muokattu Aksu.

HUS:issa keskustellaan syksyllä leikkausten tulevaisuudesta.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT ISTOCK

M

ittaa 165 senttiä lyhyestä tukasta lenkkitossuihin. Siinä välissä meikittömät kasvot, rintamuksesta kohoava kauluspaita, siistit farkut.

Aksu työskentelee sosiaalialalla ja retkeilee vapaa-ajallaan luonnossa. Hän näyttää aika tavalliselta keski-ikäiseltä suomalaiselta naiselta, sellaiselta käytännönläheiseltä ulkoilmaihmiseltä. Lääkärit ovat tehneet vaikutelman eteen paljon työtä.

– En pääse eroon siitä ajatuksesta, että minkä näköinen ja kokoinen olisin, jos minulle ei olisi tehty mitään. Olisin halunnut saada kasvaa rauhassa.

Miksi intersukupuolisia saa pienenä silpoa?

Kun Aksu syntyi noin 50 vuotta sitten perheensä kuopukseksi, hänet päätettiin määritellä tytök-

si. Terveen vauvan sukupuolielimet leikattiin ja genitaalien muotoilua jatkettiin sairaalassa lapsen ollessa viisivuotias.

Murrosiässä lääkäri määräsi Aksulle estrogeenipillereitä, koska hänellä ei ole naishormonia tuottavia munasarjoja. Estrogeenihoito hidasti pituuskasvua.

Aksulle kerrottiin myös, että hän ei voisi koskaan synnyttää. Lääketieteen kielellä hänellä on androgeeniresistenssi. Aksulla on miehelle tyypilliset 46XY-kromosomit, mutta mieshormonit eivät ole vaikuttaneet Aksun kehoon.

– En ole koskaan tuntenut itseäni tytöksi tai naiseksi, vaikka monesti muut määrittelevät minut sellaiseksi. Sukupuoleni on intersukupuolinen.

INTERSUKUPUOLISUUS on synnynnäinen tila, jossa yksilön fyysiset sukupuoliominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti naisen tai miehen. Vauvan ulkoisissa sukupuolielimissä voi olla tyttömäisiä ja poikamaisia piirteitä. Voi myös käydä niin, että tyttönä kasvaneen nuoren kuukautiset eivät ala murrosiässä. Tutkimuksissa huomataan, ettei nuorella ole kohtua, ja vatsaontelosta löytyvät munasarjojen sijaan kivekset.

Yhdysvaltalaisen intersukupuolisuusjärjestö ISNA:n mukaan lääketieteessä on löydetty yli 20 intersukupuolisuuden muotoa. Ahtaampien kotimaisten kriteerien mukaan Suomessa syntyy vuosittain vajaa kymmenen vauvaa, jotka eivät ole selkeästi tyttöjä tai poikia.

2 B Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

Kansainvälisissä raporteissa intersukupuolisia arvioidaan olevan enemmän, muutama prosentti ihmisistä. Se tarkoittaisi Suomessa noin 100 000:aa ihmistä.

– Suomi ei ole poikkeus. Intersukupuolisia lapsia syntyy meillä todennäköisesti aivan yhtä paljon kuin muuallakin, sanoo Etenen pääsihteeri ja lastenlääkäri Ritva Halila.

Etene eli Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta haluaa intersukupuolisille lapsille oikeuden määrittää sukupuolensa itse. Etene on yrittänyt päästä viime keväästä asti keskustelemaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eli HUS:in johdon kanssa intersukupuolisten lasten sukupuolielimiä muokkaavien leikkausten lopettamisesta. Keskustelu käydään syksyllä.

– Intersukupuoliset ihmiset kokevat enenevästi loukkauksena, että heistä on tehty muuta kuin itse haluavat heiltä mitään kysymättä. Näen sukupuolta määrittävät varhaiset leikkaukset isona ihmisoikeuskysymyksenä, Halila toteaa.

Myös Kätilöliitto linjaa, että lapsella on lähtökohtaisesti oikeus kehoonsa sellaisena kuin se on. Liiton viimevuotisen kannanoton mukaan intersukupuolisen ihmisen tulee saada määritellä sukupuolensa itse. Luonto on monimuotoinen, samoin ihmiset, kannanotossa lukee.

Muun muassa Euroopan yhteisön perusoikeusvirasto sekä Euroopan neuvoston ja YK:n ihmisoikeuskomissaarit ovat kehottaneet jäsenmaitaan varmistamaan, ettei intersukupuolisille lapsille tehtäisi tarpeettomia toimenpiteitä. Myös intersukupuolisten kansainväliset järjestöt painostavat lopettamaan lasten sukuelinkirurgian, jota tehdään ulkonäkösyistä.

Malta on kieltänyt sen alle 18-vuotiailta.

Halila on pohtinut paljon, minkä ikäisenä lapsi on kypsä päättämään sukuelintensä leikkaamisesta tavallisemman näköiseksi. Hän ei halua sälyttää vastuuta kapeille hartioille.

– Jotta ihminen pystyy ottamaan kantaa sukupuoli-identiteettiinsä ja seksuaalisuuteensa, hänen pitää olla lähes täysi-ikäinen.

Suomessa lääkärien on kuitenkin määriteltävä vauva kiireesti tytöksi tai pojaksi, koska pysyvään henkilötunnukseen merkitään sukupuoli. Esimerkiksi Australiassa ja Saksassa ihminen voi olla myös kolmatta sukupuolta. Etene toivoo yhteiskunnallista keskustelua siitä, voisiko sukupuolitetusta henkilötunnuksesta luopua Suomessakin.

SUKUPUOLIKEHITYKSEN HÄIRIÖ, Disorder of Sex Development. Sitä Helsingin Lastenklinikalla työskentelevät kirurgi Seppo Taskinen ja lasten hormonisairauksiin erikoistunut lastenendokrinologi Päivi Miettinen hoitavat. He eivät halua puhua intersukupuolisuudesta vaan siitä, että joidenkin lasten sukupuolielimet ovat kehittyneet eri tavalla kuin väestössä keskimäärin.

Suurin osa sukupuoleltaan yksilöllisistä vauvoista on täysin terveitä, mutta he päätyvät silti lääketieteellisen tiimin perusteellisiin kokeisiin. Vauvoille tehdään harvakseltaan myös tähystystutkimuksia.

– Katsotaan, ovatko sukurauhaset kivesten vai munasarjojen näköisiä, onko niissä kumpaakin kudosta vai onko sukurauhanen jäänyt eriytymättä, kirurgi Taskinen sanoo.

Lääkärit korostavat pyrkivänsä lapsen parhaaseen. Henkilötunnuksen vaatima sukupuolen määritys ja terveydelle välttämättömät hoidot tehdään joka tapauksessa. Joskus epäselvään sukupuoleen liittyy lisämunuaisen vajaatoiminta, jonka lääkitys on aloitettava pikaisesti.

Muista toimenpiteistä neuvotellaan kiireettömästi vanhempien kanssa. Haluavatko he esimerkiksi, että pikkutytöksi määritellyn lapsen penistä muistuttavaa isoa klitorista pienennetään?

– Korjaamme epämuodostumia. Kun mennään luokan kanssa uimahalliin, lapsi voi muuten kokea olevansa erilainen. Tällä hetkellä ajatellaan, että

”

KORJAAMME EPÄMUODOSTUMIA. LASTENKLINIKAN ENDOKRINOLOGI PÄIVI MIETTINEN

Sanat selviksi Intersukupuolinen: Käsitteellä kuvataan laajaa joukkoa synnynnäisiä tiloja, joissa yksilön kehossa on sekä naisille että miehille tyypillisiä sukupuolen tunnusmerkkejä.

Transsukupuolinen: Ihmisen tunne omasta sukupuolestaan ei vastaa hänen kehoaan eikä toisten hänessä näkemää sukupuolta, esimerkiksi poika tuntee olevansa oikeasti tyttö.

Muunsukupuolinen: Yksilöllä ei ole miehen tai naisen sukupuoli-

identiteetti, vaan näiden yhdistelmä tai jokin muu. Aiemmin ilmiöön viitattiin käsitteellä transgender.

Sukupuolen moninaisuus: Käsitys siitä, että on olemassa muitakin sukupuolia kuin mies ja nainen.

Sukupuolisensitiivisyys: Herkkyys toisten ihmisten tavoille ilmentää sukupuoltaan. Sukupuolisensitiivisessä kasvatuksessa lasta kannustetaan valitsemaan vapaasti esimerkiksi

vaatteita, leluja, leikkejä ja harrastuksia. Lapsi saa myönteistä palautetta tekemisistään riippumatta siitä, ovatko ne tytöille tai pojille tavallisia.

Sukupuolineutraalius: Sukupuolineutraaliudessa tarjotaan kaikille samaa, eikä jaotella ihmisiä sukupuolen perusteella. Lapsia ei puhutella tyttöinä ja poikina, vessoja ei jaotella sukupuolen mukaan, työnhakuilmoituksessa ei haeta naista tai miestä.

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki

on lapsen etu olla samankaltainen ikätovereidensa kanssa, Miettinen sanoo.

– Olen saanut potilaspalautetta siitä, että miksi klitoristani ei ole korjattu jo pienenä. Että en ole pystynyt elämään normaalia nuoren tytön elämää.

Mutta tällaisia leikkauksia ei tietenkään tehdä, jos vanhemmat eivät halua, Taskinen kertoo.

Kirurgi Taskinen viittaa potilastutkimuksiin, joissa useimmat epäselvän sukupuolen vuoksi hoidetut kannattavat leikkauksia jo varhaislapsuudessa.

– Tietysti kaikissa kyselyissä on hajontaa.

Juuri tässä on ongelma: vauvan tulevaa mielipidettä voi vain arvailla.

AKSU EHTI ELÄÄ 35-vuotiaaksi, ennen kuin osasi yhdistää hämärät sairaalamuistonsa, leikkausarpensa ja oudon olonsa naisena. Hän alkoi selvitellä menneisyyttään ja tajusi olevansa intersukupuolinen.

Aiheesta ei ole syntynyt keskustelua vanhempien tai sisarusten kanssa.

– Lapsuuden hoidoista jäi olo, että olen viallinen. Opin, että pitää muuttua, jotta muut tykkäisivät minusta.

Salailua, häpeää, yksinäisyyttä. Sanat nousevat yhä uudestaan esiin, kun Aksu kertoo muistoistaan.

– Intersukupuolisuuteni yritettiin pienenä häivyttää. Se oli ongelma, josta ei saanut puhua. Tunnen vieläkin syyllisyyttä kertoessani siitä.

Aksu muistaa viimeisen leikkauksensa viisivuotiaana. Hänellä ei ollut aavistustakaan, mitä hänelle sairaalassa tehtiin, ja miksi.

– Muistan, että lääkärit eivät halunneet tietää, kuka minä olin. He olivat kiinnostuneita pelkästään sukupuolielimistäni.

Omat tunteet pitää sivuuttaa. Muut tietävät paremmin, mikä itselle on hyväksi. Nämä asiat Aksu sisäisti lapsena. Hän kertoo, että aikuisena kesti pitkään oppia pitämään itsestään huolta.

– Intersukupuolisuus ei ole sairaus.

Jos siihen olisi suhtauduttu ominaisuutena, kun olin lapsi, se ei olisi ollut minulle ongelma.

Aksu laskee syöneensä 23 000 estrogeenipilleriä ennen kuin lopetti hormonihoidot 25 vuoden jälkeen.

– Hormonit ovat vaikuttaneet kokooni, ääneeni, karvoitukseeni, ihooni, vaikka mihin. Niiden käytön lopettaminen oli ensimmäinen itsenäinen päätös, jonka tein intersukupuolisuuteni suhteen.

ERIMIELISYYTTÄ PARHAASTA TAVASTA hoitaa intersukupuolisuutta on myös suomalaisten kirurgien välillä. Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgi Mika Venhola on vastustanut julkisuudessa toistuvasti intersukupuolisten lasten sukupuolielinten leikkaamista ulkonäkösyistä.

”

NÄEN SUKUPUOLTA MÄÄRITTÄVÄT VARHAISET LEIKKAUKSET ISONA IHMISOIKEUSKYSYMYKSENÄ.

ETENEN PÄÄSIHTEERI, LASTENLÄÄKÄRI RITVA HALILA

Intersukupuolisten voimakas lääketieteellinen hoito al-

3

Intersukupuolisuuden hoidosta Suomessa väitöskirjaa tekevä Roosa Toriseva analysoi Sukupuolentutkimus-lehdessä 1/2017, että hoitokiistan taustalla ovat lääkärien erilaiset käsitykset sukupuolesta. Yhdet näkevät intersukupuolisuuden häiriönä, joka tulee korjata. Toisten mielestä intersukupuolisuus on esimerkki sukupuolen moninaisuudesta.

Sukupuoleltaan epäselviä lapsia hoidetaan kaikissa yliopistosairaaloissa, mutta vaativimmat ja harvinaisimmat operaatiot tehdään Helsingin Lastenklinikalla. Intersukupuolisia lapsia leikkaava kirurgi Seppo Taskinen kertoo, että hoidot ovat muuttuneet paljon sen jälkeen, kun nyt keski-ikäistä Aksua operoitiin lapsena.

– Vielä 1980-luvun alussa tehtiin outoja hoitoratkaisuja, ja hoitotulokset saattoivat olla erittäin huonoja. Esimerkiksi klitoriskirurgiassa on lähtenyt tunto pois.

Taskisen mukaan kirurgia on kehittynyt huomattavasti.

– En ole kuullut kielteistä palautetta keneltäkään, joka on läpikäynyt klitoriskirurgian Helsingissä 1980-luvun puolivälin jälkeen.

Yksi esimerkki hoitojen muuttumisesta on se, että tytöksi määritellylle lapselle leikattiin aiemmin emätin, jos se oli hyvin pieni tai puuttui kokonaan.

Ajateltiin, että lapsen pitää pystyä myöhemmin yhdyntään miehen kanssa.

Nykyään pienestä emättimestä kärsivä laajentaa sitä itse dildoa muistuttavilla puikoilla, joita on eri kokoja.

– Motivaatio riittää tähän yleensä vasta aikuisena, Taskinen kertoo.

Kaikki naiseksi määritellyt eivät ole kiinnostuneita heteroseksistä. Aksun puoliso on nainen.

LASTENKLINIKALLA AJATELLAAN, että vauvat ovat tyttöjä tai poikia, ja epäselvän pinnan alla piilotteleva sukupuoli saadaan tutkimalla selville. Seppo Taskisen ja hänen kollegansa Päivi Miettisen mukaan on hyvin harvinaista, että lääkärit eivät pysty määrittämään sukupuolta varmasti.

– Sukupuolenkorjausleikkauksia tekevä kollegani ei ole koskaan operoinut ihmistä, jonka taustalla olisi epäselvän sukupuolen hoito lapsena, Taskinen sanoo.

Matti Elina: Hermafrodiitteja, parrakkaita naisia ja syrjäytettyjä urheilijoita Aina ja kaikissa kulttuureissa on ollut intersukupuolisia. Asia on kohdattu myyteissä, esimerkiksi antiikin Kreikassa androgynia ja kaksineuvoisuus ovat olleet jumalien ominaisuuksia.

1700-luvun Suomessa lapsen nimeksi voitiin merkitä kirkonkirjoihin vaikkapa Matti Elina. Lapsi sai kasvaessaan valita, missä sukupuolessa haluaa elää. Intiaanikulttuureissa intersukupuoliset piirteet on voitu nähdä merkkinä lapsen erityisestä lahjasta – heimoon on syntynyt kaksisieluinen ihminen.

Intersukupuolisia on historiassa myös leimattu, poltettu noitina, ihmetelty sirkuksen parrakkaina naisina, tutkittu vimmaisesti ja tapettu vastasyntyneinä. Esimerkiksi Keniassa kätilö on perinteisesti tappanut intersukupuolisen heti tämän synnyttyä.

B

koi 1950-luvun Yhdysvalloista.

Lääkäri John Money ajatteli, että lapsen sukupuoli on vapaasti muokattavissa puolitoistavuotiaaksi asti.

Jos lapsen penis oli alle 2,5-senttinen, hänellä ei ollut Moneyn mielestä tulevaisuutta onnellisena miehenä. Pieni sukuelin usein poistettiin, ja vanhempia neuvottiin kasvattamaan lapsi tyttönä. Lapselle ei kuulunut kertoa, että hän oli syntyessään jotain muuta. Hoitolinja levisi nopeasti muihin länsimaihin, myös Suomeen.

Nykyään tiedetään, että Moneyn teoria ihmisen sukupuoliidentiteetin muodostumisesta oli väärä.

Vuosien 1972, 1976 ja 1984 olympialaisissa testatuista 6 561:sta naisesta 13 tuomittiin kilpailukieltoon naisten sarjoissa. Useimmat olivat intersukupuolisia, mutta eivät silti hyötyneet urheilussa erilaisista sukupuolikromosomeistaan. Vielä 1980-luvulle asti heitä kutsuttiin hermafrodiiteiksi, mitä pidetään nykyään loukkaavana.

Puolalainen sprintteri Ewa Klobukowska oli ensimmäinen urheilija, joka suljettiin 47XXY-kromosomiensa vuoksi kilpailuista vuonna 1967. Nöyryytys oli maailmanlaajuinen.

Myöhemmin Klobukowska synnytti terveen lapsen. Enää sukupuolta ei systemaattisesti testata olympialaisissa.

1900-luvun loppupuolella intersukupuolisuus tuli suuren yleisön tietoisuuteen erityisesti urheilun yhteydessä. Naisten sarjoissa kisaavien urheilijoiden sukupuolta alettiin systemaattisesti testata.

Lähteet: Kirurgi Mika Venholan kirjoitus Intersukupuolisuus.fi -sivuilla, Transtukipisteen johtavan sosiaalityöntekijä Maarit Huuskan ja Etenen pääsihteerin Ritva Halilan haastattelut sekä BBC Newsin artikkeli The midwife who saved intersex babies 4.5.2017.

4 B Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

”

SUOMESSA ON TUHANSIA INTERSUKUPUOLISIA IHMISIÄ. SUKUPUOLESSA ON HIRVEÄ MÄÄRÄ VARIAATIOITA. SEKSUAALIPEDAGOGI JUHA KILPIÄ

– Jos näin kävisi, niin tottahan me miettisimme, olemmeko tehneet aikoinaan väärän diagnoosin, Miettinen täydentää.

MIKSI ET KORJAA sukupuoltasi, jos se ei tunnu oikealta? Aksulle on ehdotettu ratkaisua monta kertaa, kun hän on paljastanut, ettei tunne itseään naiseksi. Ajatus uusista leikkauksista puistattaa.

– Monet intersukupuoliset ovat niin traumatisoituneita suhteessa lääkäreihin, että tekevät kaikkensa pysyäkseen erossa heistä. Moni jättää menemättä jopa hammaslääkäriin, kertoo Aksu.

Intersukupuolisten vertaistukiryhmää ohjaava seksuaalipedagogi Juha Kilpiä nyökkäilee vieressä. Terveydenhoidon laiminlyöminen yleistyneen lääkäripelon vuoksi on tavallista.

Ja sitten on vielä se asia, että Aksu ei koe omakseen kumpaakaan kahdesta tarjotusta sukupuolesta. Hän haluaa tilaa olla oma itsensä.

– Ihmisten on hirveän vaikea ymmärtää, että sukupuoli on jana, ja harvat ovat sen päissä arnoldschwarzeneggerina tai missuniversumina. Jos tarkastellaan ihmisten kromosomeja ja hormonitoimintaa, niin suurin osa asettuu jonnekin janan keskivaiheille. Tämä pitäisi saada ihmisten tietoisuuteen.

Kilpiä huomauttaa, että intersukupuoliset voivat kokea itsensä niin miehiksi, naisiksi, intersukupuolisiksi kuin muunsukupuolisiksi.

– On tympeää, jos heidän kokemuksensa kyseenalaistetaan. Pitää muistaa, että Suomessa on tuhansia intersukupuolisia ihmisiä. Sukupuolessa on hirveä määrä variaatioita.

KOULUN ALKAESSA Aksu tajusi ensimmäisen kerran, että 7-vuotiaana olisi pitänyt tuntea sukupuolensa.

– Sisään mentiin tyttöjen ja poikien jonossa. Tuntui tosi nololta, etten tiennyt, mihin jonoon minun kuului mennä. Joku kaveri kiskaisi minut lopulta mukaansa.

Lapset leikkivät 1970-luvulla sekaisin kerrostalon pihalla, ja kaikilla oli yllään samaa ruskeaa, vihreää, oranssia ja keltaista. Perheen kuopuksena Aksu piti isosisarusten vaatteita, eikä sukupuoli tullut arjessa esille. Nykyisin sukupuolijako naisiin ja miehiin aiheuttaa usein hankaluuksia.

– Välttelen esimerkiksi edustustilaisuuksia, koska mitä virallisempi tai juhlavampi tilaisuus on, si-

tä vaikeampaa sinne on pukeutua sukupuolineutraalisti.

Pukukoodit ovat vaikuttaneet Aksun ammatinvalintaankin. Pukumiesten ja jakkunaisten keskellä pukeutuminen olisi jokapäiväinen ongelma.

Kahden sukupuolen ympärille rakennettu maailma on hankala myös, kun Aksulle tulee kaupungilla vessahätä. Hän rekisteröi jatkuvasti pienet ravintolat, joissa on vain yksi unisex-vessa ja isot julkiset laitokset, joissa on kaikille sukupuolille yhteinen invavessa. Yhden sukupuolen vessoissa Aksua katsotaan välillä oudosti.

– On pahinta, jos minut koetaan uhkana. Kerran lentokentällä sain perääni vartijat, jotka huusivat, että tuolla on mies naisten vessassa. Ne ovat älyttömiä, tyhmiä tilanteita.

VANHEMMILLE SUKUPUOLELTAAN epäselvä vauva on usein kriisinaihe. Kaikki kysyvät, että kumpi tuli. Mitä heille vastataan? Mitä vauvalle pitäisi tehdä?

Transtukipisteen johtava sosiaalityöntekijä Maarit Huuska rauhoittaa työssään vanhempia: intersukupuolinen lapsi on yleensä täysin terve, hänen sukupuolensa on vain yksilöllisesti kehittynyt.

Huuska kertoo vanhemmille, että jos lapsen sukuelimiä muokataan, leikkaukset eivät määrää sitä, miten lapsi myöhemmin kokee sukupuolensa. Varhainen hoito voi viedä eri suuntaan kuin miltä lapsesta isompana tuntuu, ja kivun kokemukset saattavat traumatisoida.

– Muunsukupuolisuuden kokemus on intersukupuolisilla muita ihmisiä yleisempää. Mutta toisille on tärkeää olla ihan tavallinen tyttö tai poika. Vanhempien pitää valita, millaisia riskejä he ottavat. Lapsi voi olla myöhemmin vihainen tai surullinen vanhempien hoitovalinnoista.

Vanhemmat ovat tilittäneet Huuskalle kokemuksistaan Lastenklinikalla. Moni kaipaisi lisää tietoa hoitovaihtoehdoista.

– Jotkut vanhemmat ovat kokeneet liian raskaaksi, kun pienen lapsen sukuelimiä on leikattu ja hänet sidottu sairaalassa, varmaan ettei koskisi itseensä. Vanhemmat eivät ole halunneet viedä lastaan suositeltuihin toimenpiteisiin ja he ovat miettineet, onko niistä lupa kieltäytyä.

Intersukupuolisen lapsen tuoreet vanhemmat joutuvat tekemään isoja ratkaisuja.

– Vanhemmat pohtivat paljon sitä, kenen neuvoihin he voivat luottaa. Jotkut kokevat vielä vanhainkodissa syyllisyyttä siitä, mitä antoivat tehdä lapsilleen.

SUOMESSA ELÄÄ Maarit Huuskan mukaan ensimmäinen sukupolvi alle kouluikäisiä intersukupuolisia lapsia, joita vanhemmat kasvattavat sukupuolisensitiivisesti.

– On vanhempia, joille intersukupuolinen lapsi on vain ainutlaatuinen. Vanhempien rakkauden tunne voi voimistua siitä, että lapsessa on jotain erityistä, josta pitää huolehtia.

Huuska toivoo, että nyt kasvaville lapsille heidän intersukupuolisuudestaan tulisi luonteva osa identiteettiä.

– Lapselle voi kertoa, että kaikilla on omanlaisensa keho. On erilaisia silmien värejä ja hiuksia, ja myös pimpit ja pippelit voivat olla erilaisia.

Huuska kertoo, että Meksikossa elää paljon nuoria ja aikuisia intersukupuolisia, joille ei ole tehty mitään kirurgisia toimenpiteitä.

– He ovat yleensä pystyneet rakentamaan hyvän minäkuvan ja saamaan vahvan itsetunnon. Meillä olisi heiltä paljon opittavaa.

JOS AKSU VOISI käsikirjoittaa syntymänsä uudelleen, se menisi näin: kätilö ja vanhemmat ihastelevat suloista vastasyntynyttä, ihmettelevät pikkuruisia sormia ja varpaita.

– Toivon, että minua olisi katsottu silmiin eikä jalkoväliin ja minulle olisi sanottu, että tervetuloa maailmaan.

Kirkko ja kaupungin päätoimittaja on Etenen varapuheenjohtaja.

”Jumala loi ihmisen kuvakseen” Miten intersukupuolisuus sopii kristilliseen ihmiskuvaan? Raamatun luomiskertomuksessa sanotaan: ”Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.”

– Ihmisyydestä puhutaan kohdassa ensin kahteen kertaan jumalankuvaisuutena, joka kuuluu kaikille ihmisille yhtäläisesti, ja jonka perusteella ihmiset ovat samanlaisia. Tämä on ihmisyyden kannalta keskeistä. Vasta tämän jälkeen kuvausta täydenne-

tään puhumalla mieheksi ja naiseksi luomisesta, vastaa Jaana Hallamaa.

Hallamaa on Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori ja Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan Etenen puheenjohtaja. Hänen mukaansa kielen perussanat, kuten nainen ja mies, pysyvät usein samoina, vaikka niiden merkityssisältö päivittyy ajan mukana.

– Raamatun ajan ihmiset ja me yhdistämme esimerkik-

si sanan aurinko taivaalla näkyvään, loistavaan kappaleeseen, mutta meidän käsityksemme auringosta on silti aivan erilainen kuin Raamatun kirjojen kirjoittajilla oli, Hallamaa vertaa.

Myös käsitys sukupuolesta muuttuu.

– Nykytietämyksen mukaan sukupuoleen vaikuttavat geneettiset, kromosomaaliset, erilaiset raskaudenaikaiset, hormonaaliset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät.

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki

B

5

Kolumni

Tapasin hienon ja rohkean miehen ISTUIMME VIEREKKÄIN lentokoneessa, kaksi suomalaista miestä. Olimme molemmat menossa lomalle. Juttu alkoi säästä ja politiikasta. Kerroin työstäni nuorten parissa, hän kertoi työurastaan ja perheestään. Uskoimme molemmat vapaaehtoistyön voimaan.

Kesken keskustelun, ei lainkaan isona asiana, hän mainitsi lääkärityttärensä kertoneen, että homous on parannettava sairaus.

Nielaisin. Suuttumus nosti päätään. Harkitsin, annanko kommentin mennä ohi.

TOMMI LAITIO Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

NIELAISIN. SUUTTUMUS NOSTI PÄÄTÄÄN. HARKITSIN, ANNANKO KOMMENTIN MENNÄ OHI.”

TEIN PARI VUOTTA SITTEN työprojektia varten akateemisiin tutkimuksiin perustuvan listan tavoista, joilla voi puuttua vihapuheeseen.

Tutkimuksista löytyi yksinkertaiselta tuntuvia sääntöjä, jotka pätevät muihinkin tilanteisiin.

Niihin, joissa ollaan eri mieltä asioista.

1. Pysy ystävällisenä.

2. Nimeä teko.

3. Hae yhteistä etua.

4. Älä nolaa. Anna mahdollisuus korjata ajattelua.

HENGITIN SISÄÄN ja ulos, päätin kokeilla listaa.

Emme tunteneet toisiamme, joten pahimmillaan edessä olisi kiusallinen loppulento.

Sanoin ystävällisesti: ”Niin, näen tuon asian ehkä hiukan eri tavalla, sillä se koskettaa minua henkilökohtaisesti. Ja uskaltaisin sanoa, että selkeä enemmistö lääkäreistä näkee asian toisin. Voisiko olla, että tuo näkemys tulee sittenkin voimakkaammin vakaumuksesta kuin lääketieteestä?”

Hiljaisuus. Katsoimme molemmat muualle. ”Se oli sitten siinä”, ajattelin.

PIENEN TAUON jälkeen hän sanoi: ”Niin, vaimoni on kanssasi samaa mieltä.”

Hiljaisuus. Hän jatkoi kertomalla tapaamisestaan Pekka Haaviston kanssa, joka on kuulemma hieno mies. Palasimme keskusteluun lasten hyvinvoinnista, taloudesta ja politiikasta.

Lentokone laskeutui. Hän ojensi kätensä ja sanoi: ”Oli hienoa jutella. Kiitos, että jaksoit kuunnella. Moni ei jaksa. Olen katsos ihan eri sukupolvea, nämä eivät ole olleet meille aina selviä juttuja. Kyllä minun pitää vähän nyt tätä miettiä.”

Tapasin lentokoneessa hienon ja rohkean suomalaisen miehen.

Kohtaaminen vakuutti minut siitä, että tutkijoiden neuvot kantavat pitkälle. Palaan tuohon tilanteeseen aina, kun tarvitsen toivoa ihmisten yhteiselosta.

6 B Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

Muutos lähtee aina naisista Rosa Liksomin mielestä naisten eri puolilla maailmaa on tärkeä tukea toisiaan. Myös hänen uusin romaaninsa sisältää naisen kasvutarinan.

Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

R

osa Liksomia ei ollut vaikea houkutella Naisten Pankin Lue naiselle ammatti -kiertueelle. Hänestä tuntui todella tärkeältä sen message, siis se, että kiertueella tuetaan kehitysmaiden naisten koulutusta, toimentuloa ja yrittäjyyt-

tä. Hän oli myös kuullut kollegoiltaan Sofi Oksaselta ja Sirpa Kähköseltä hankkeesta p ­ elkkää hyvää.

– Muutos lähtee aina naisista. Sehän on koettu Suomessakin, kun tytöt alkoivat päästä kouluun 1800-luvulla.

– Mummoni kävi vain kaksi viikkoa kiertokoulua ja äitini vain pari vuotta kansakoulua. Äitini oli kuitenkin kova lukemaan, ja hän halusi kouluttaa kunnolla oman tyttärensä.

Liksomin mielestä on katastrofi, että niin monet tytöt eivät pääse kehi-

tysmaissa kouluun. Se jatkaa niitä yhteiskunnan rakenteita, jotka sortavat naisia kaikilla tasoilla.

– Tytöt aloittavat kehitysmaissa työnteon usein jo 3–4-vuotiaana. Koulu saa jäädä, koska se on poissa perheen elannosta. Ei tämä aika ole kau-

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki

kana Suomessakaan. Esimerkiksi oma enoni joutui metsätöihin jo yhdeksänvuotiaana.

Naisten Pankki järjestää kiertueen kahdeksalla paikkakunnalla yhteistyössä Like Kustannuksen ja Suomalaisen Kirjakaupan kanssa. Rosa Liksom keskustelee tapahtumissa uuden romaaninsa, Everstinnan, teemoista.

Samalla ihmiset saavat antaa lahjoituksia: jo 30 eurolla voi tarjota kehitysmaan naiselle ammatin.

JUURI ILMESTYNEEN Everstinnan päähenkilö on 80-vuotias nainen, joka muistelee monipolvista, paljolti väkivallan piinaamaa elämäänsä. Omaleimaisesta kirjoitustyylistään tunnettu Rosa Liksom toteaa, että tällä kertaa päähenkilönä on selvästi nainen.

”

MEILLÄ IHMISILLÄ ON UTOPIA TASAARVOSTA, MUTTA SAMOIN KUIN YHTEISKUNNASSA MYÖS PERHEESSÄ MÄÄRÄÄ SE, JOKA OTTAA VALLAN.”

Maailmalla paljon liikkunut Rosa Liksom on huomannut, että ihminen on joka maassa ja kulttuurissa samanlainen.

Romaanin nainen avioituu yli 30 vuotta vanhemman everstin kanssa.

Miehellä on sadistinen luonne ja huono itsetunto.

– Mies on sodan vammauttama.

Everstinna on täysin tämän vallan alla, ja häneltä kuluu monta vuosikymmentä kasvamiseen ja oman elämänsä haltuun ottamiseen, kirjailija selvittää.

Liksom kuvaa Everstinnassa valtakamppailua paitsi yksityisessä perhehelvetissä myös sota-ajan Suomessa.

– Vallasta kamppaillaan valtioiden sisällä ja ulkopuolella, ja valtataistelua liittyy myös perhe-elämään. Meillä ihmisillä on utopia tasa-arvosta, mutta samoin kuin yhteiskunnassa myös perheessä määrää se, joka ottaa vallan. Siinäkin voi olla variaatioita, sillä kulissien takana asiat voivat olla toisin kuin päällepäin näyttää.

Romaani alkaa 1930-luvusta, jolloin Suomi valmistautuu sotaan. Liksom halusi tutkia, mitä silloin tapahtui, koska hänestä nykyinen aika muistuttaa tuota ajankohtaa.

– Koko 30-luku oli täynnä sotapuhetta, joka vain voimistui. Nyt on samankaltainen tilanne, ja uskon, että jossain vaiheessa Euroopassa tai muualla maailmassa päädytään sotaan, mikä heijastuu jotenkin myös Suomeen.

Kirjassa kuvaillaan myös fasismin lumoa, miten se sai hurmatuksi suomalaisenkin eliitin. Fasismi eteni Euroopassa askel askeleelta, ja se johti lopulta diktatuuriin. Ilmiöön liittyi tehokas propaganda. Liksomin mukaan on tutkittu, että taitavasti rakennetulla propagandalla voidaan saada naapurit vihaamaan toisiaan kolmessa kuukaudessa.

SOTIEN JÄLKEEN alkoi Suomen jälleenrakentaminen ja teollisuuden kehittyminen. Rosa Liksom hämmästelee kahtena viime vuosikymmenenä tapahtunutta valtavaa muutosta, jonka taustalla ovat globalisaatio, digitalisaatio ja robotisaatio.

– Kehitys tuntuu vain kiihtyvän, ja samalla ympäristö turmeltuu yhä pahemmin. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että luonto voittaa lopulta.

Näin kerran animaation New Yorkista, josta ihmiset olivat jostain syystä kadonneet. Oli hienoa katsoa, miten nopeasti luonto valtasi koko kaupungin, sillat ja pilvenpiirtäjät, Liksom kuvailee.

– En millään tavalla sääli ihmiskuntaa. Ihminen asettui maapallolle 200 000 vuotta sitten, ja noin 70 000 vuotta sitten tapahtui tiedollinen vallankumous. Fiktiivinen kieli syntyi ja historia alkoi, eikä ihminen ole sen jälkeen juurikaan muuttunut. Maapallon iässä tämä kuitenkin on yksi silmänräpäys. On hyvä tajuta, että emme ehkä ole täällä ikuisesti, vaan tilalle saattavat tulla muut lajit.

Puhelias ja värikkäästi pukeutuva Liksom on maailmankansalainen: hän on matkustellut paljon ja asunutkin tiettyjä jaksoja ulkomailla. Matkoiltaan hän on ammentanut paljon taiteeseensa. Esimerkiksi vuonna 2011 Finlandia-palkinnon voittanut Hytti nro 6 kertoi junamatkasta Neuvostoliiton halki.

B

7

Maailmalla liikkuminen on opettanut Liksomille sen, että ihminen on samanlainen joka maassa ja kulttuurissa.

– Me ihmiset olemme kaikkialla samaa lajia. Maiden rajat ovat täysin keinotekoisia, hän sanoo.

YLITORNIOSTA KOTOISIN olevalle Rosa Liksomille myös pohjoiset juuret ovat merkinneet isoa voimavaraa.

Hän laskee, että noin kolmasosa hänen tuotannostaan sijoittuu Lappiin, kolmasosa Stadiin ja kolmasosa ulkomaille.

– Minun on helppo sijoittaa Lappiin sinne kuuluvat tarinat. Kotiseudullani puhuttu Tornionjokilaakson murre on sekin tullut luontevasti mukaan moneen kirjaani.

Everstinnan päähenkilö kertoo tarinaansa juuri tällä molemmin puolin rajaa puhuttavalla meän kielellä. Liksom on kuitenkin muuttanut murteen lukijaystävällisemmäksi.

Liksom kertoo matkustavansa pohjoiseen, Rovaniemelle, Ouluun, Kemiin ja Tornioon, useamman kerran vuodessa. Ylitorniossa sijaitsevassa kotikylässään hän kuitenkin käy harvoin, koska sinne ei ole enää yleisiä kulkuyhteyksiä.

Voisi nähdä, että myös taidemaalarina tunnettu Liksom jatkaisi Pohjois-Suomen suurten taiteilijoiden, Timo K. Mukan ja Reidar Säreistöniemen, jalanjäljissä. Hän ei kuitenkaan koe niin.

– En ole arktisen hysterian vanki, koska olen eri sukupolvea ja lähdin sieltä pois jo varhain. Mukan ja Säreistöniemen taiteilijuus lähti toiselta pohjalta, koska he jäivät synnyinseudulleen.

Taiteilijan työ on Liksomille elämäntapa: hän jakaa aikansa jouhevasti kirjoittamiseen ja maalaamiseen.

– Jos kirjoitan kirjaa, teen työtä aamulla kello 11:een asti. Sen jälkeen ei kirjoittaminen enää suju. Sen sijaan kuvataiteen tekemisessä minulla ei ole aikatauluja.

Juuri nyt Liksomilla ei ole työn alla kirjaa, vaan hän käy auttamassa filippiiniläistä ystävätärtään tämän cateringravintolassa.

– Plokkaan astioita ja olen kassalla.

Työskentelin ravintoloissa nuorena erityisesti ulkomailla asuessani, ja tykkään siitä työstä edelleen hirveästi.

Kuka?

Rosa Liksom, 59, on kirjailija ja taiteilija.

Mitä?

Pari viikkoa sitten ilmestyi hänen uusi romaaninsa Everstinna. Hän on mukana Naisten Pankin Lue naiselle ammatti -kiertueella, jossa kuljetaan eri puolilla Suomea vuoden loppuun asti.

Motto ”Kaikki järjestyy.”

8 B Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

Enkelit tietävät suoraan

O

nko enkeleitä oikeasti olemassa? Moni väittää kokeneensa enkelin läsnäolon, jotkut ovat jopa nähneet sellaisen. Hyvin monella on kaulassaan enkeliä esittävä riipus tai seinällään enkelitaulu tai -ikoni.

Sana enkeli tulee kreikan kielen sanansaattajaa ja viestintuojaa merkitsevästä sanasta angelos. Näitä taivaallisia sanansaattajia viuhuu Raamatussa, varsinkin Vanhassa testamentissa, melko tiuhaan. Enimmäkseen enkelin suulla puhuu Jumala itse. Enkelin ilmestyminen merkitsee Jumalan läsnäolon näkyväksi tulemista.

Enkelit edustavat monille helpommin lähestyttävää hengellisyyttä kuin katekismus ja kristinoppi.

Erilaisissa uushenkisissä virtauksissa harrastetaan paljonkin enkelien kanssa seurustelua. Tarjolla on myös enkelienergiaan perustuvia uskomushoitoja, joissa enkelihoitaja toimii kanavana ja välittää enkelien ”puhdasta ja korkeavärähteistä energiaa” hoidettavalle. Tällaisella hömpällä ei ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa.

Wim Wendersin elokuvassa Berliinin taivaan ­alla enkelit ovat pomppaan pukeutuneita vaitonaisia miehiä, jotka lohduttavat ahdistuneita ja murheellisia ihmisiä. Heitä istuu kirjastojen lukusaleissa

Wikimedia Commons

Andrei Rublevin Pyhän kolminaisuuden ikoni noin vuodelta 1410 tunnetaan myös nimillä Kolmen enkelin ikoni ja Abrahamin vieraanvaraisuus. Se kuvaa Raamatussa kerrotun tapauksen Abrahamin ja Saran luokse saapuneesta kolmesta muukalaisesta. Jälkeenpäin he tajusivat, että he olivat tietämättään saaneet pitää enkeleitä vieraanaan.

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki B

Enkelit ovat hyvisten sissejä kosmisessa taistelussa hyvän ja pahan välillä.

Teksti Jaakko Heinimäki

Kansallisgalleria/Ahlströmin kokoelma/Hannu Aaltonen

Hugo Simbergin maalaus Haavoittunut enkeli vuodelta 1903 kuuluu Suomen kuvataiteen rakas­ tetuimpiin teoksiin. Siinä osat ovat kääntyneet: enkeli, jonka pitäisi olla se suojelija, on saanut siipeensä, ja pienet pojat auttavat häntä parhaansa mukaan. Teos on nähtävillä Ateneumin taide­ museon pääsalissa Suomen taiteen tarina -näyttelyssä.

ja puistojen penkeillä ihmiskatseiden tavoittamattomissa. Mutta heidän läsnäolonsa saattaa tuntea, kun sitä oikein tarvitsee.

Wendersin enkelinäkemys vastaa jo paremmin kristillistä käsitystä.

Klassisen kristillisen angelologian eli enkeliopin mukaan enkeleillä ei ole omaa tahtoa ollenkaan, eikä heillä ole myöskään mitään omaa viestiä.

Kaiken sanottavansa he saavat Jumalalta. Enkelien läsnäolo on ihmistä rakastavan Jumalan läsnäoloa.

Ollakseen kunnon kristitty ei siis tarvitse uskoa enkeleihin. Enkeleiden ei nimittäin ole tarkoituskaan olla uskon kohteita. Enkelit ovat sanansaattajia.

Keskiajan oppineet tulivat siihen tulokseen, että enkelit eivät kiinnostu mistään. Enkeleiden ei tarvitse kiinnostua, sillä he tietävät asiat suoraan, ilman päättelyketjuja. Enkeleillä ei ole pyrkimyksiä, heillä on ainoastaan muualta saatu tehtävä ja viesti. Enkelit eivät siis varsinaisesti ole persoonia. Ne ovat pikemminkin robotin kaltaisia olentoja.

Kannattaa siis varoa, jos aikoo leperrellessään kutsua rakastettuaan enkeliksi, sillä klassisen angelologian mukaan enkelit ovat paitsi persoonattomia robotin kaltaisia olentoja, myös ruumiittomia ja sukupuolettomia. Ne kyllä saattavat ottaa silmin nähtävän muodon muodostamalla ympärilleen ilmaruumiiksi kutsutun optisen harhan. Raamatussa enkelit ottavat poikkeuksetta miesoletetun vartalon ilmestyessään ihmisille.

Raamatussa enkeleillä on paitsi viestintuojan ja taivaallisen suojelijan roolit myös soturin tehtävä.

Jouluevankeliumissakin esiintyy enkelin johtama ”suuri taivaallinen sotajoukko”. Enkelit ovat hyvisten sissejä kosmisessa taistelussa hyvän ja pahan välillä.

Legendat kertovat myös langenneista enkeleistä, joiden johtajana toimii kapinaan noussut enkelijoukkojen komentaja nimeltään Lucifer. Suomeksi

Lucifer merkitsee ”valon kantajaa”. Keskiaikaisten legendojen mukaan Lucifer luotiin ylimmäksi enkeliksi. Hän oli kaikkein lähimpänä Jumalan kirkkautta ja loisti taivaallista valoa aivan erityisellä tavalla.

Keskiajan teologit ajattelivat Luciferin lankeemuksen johtuneen kateudesta. Vaikka Lucifer oli kaikkein lähimpänä Jumalaa, hänen kateutensa ei silti kohdistunut niinkään Jumalaan kuin ihmiseen: ihminen luotiin Jumalan kuvaksi ja enkelit määrättiin ihmisten auttajiksi ja suojelijoiksi. Se oli Luciferille liikaa.

Syys–lokakuun vaihteessa vietetään kirkossa mikkelinpäivää. Tuon juhlapyhän nimi tulee kuuluisan suomalaisen muikkupitäjän nimestä vain mutkan kautta, sillä Mikkelin kaupunki on saanut nimensä arkkienkeli ­Mikaelilta. Mikkelinpäivän toinen nimi on enkelien sunnuntai. Silloin kirkoissa pohditaan paitsi hyvän voittoa pahasta, myös Jumalan läsnäoloa ja varjelusta. ■ Helsingin tuomiokirkon suunnitel­ leella Carl Ludvig Engelillä oli erityi­ nen suhde enkeleihin: merkitsihän hänen sukunimensäkin enkeliä. Engel suunnitteli tuomiokirkkoon alttari­ rakennelman, johon kuului kultaisen sädekehän ympäröimä suuri kullattu risti vierellään kaksi rukoilevaa enkeliä. Engelin suunnitelmasta toteutettiin ainoastaan nykyisen alttarin kummallakin puolella olevat enkelit.

Esko Jämsä

9

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Mari Aarnio, Paula Huhtala, Juhani Huttunen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineisto­ päivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Kaisa Kariranta, miksi tittelisi on päiväkirjassa Ihme­hörhö?

– Ihmehörhö sopii hyvin kuvaamaan suhtautumistani hengellisyyteen. Kuolemanvakava kysymys, joka on parasta ottaa kevyesti.

Mitä ovat ohuet paikat?

– Ohut paikka on kelttikristillisyydestä löytämäni termi paikoille, joissa pyhä tuntuu selvemmin kuin muualla. Joihinkin tällaisista paikoista tehdään pyhiinvaelluksia niiden ihmeitä tekevien ikonien, pyhien patsaiden tai reliikkien eli pyhien ihmisten jäännösten takia.

Entä mikä on ihme?

– Matkustan ihan vakavissani siinä toivossa, että kokisin ihmeen. Ihme on mielestäni ihmeellinen, ihmisen kyvyt tai yrittämisen rajat ylittävä vastaus rukoukseen.

Miksi lähdet ihmeellisten paikkojen perään jo toistamiseen?

– Proosallinen syy: kirjoitan tietokirjaa ihmeellisistä paikoista, mikä on mahtava syy matkustaa niihin. Ihmeellisiä paikkoja löytyy koko ajan lisää, kun aiheeseen syventyy. Ensimmäisellä kerralla matkustin katolisissa paikoissa, nyt tutustun ortodoksisiin ihmepaikkoihin.

Miten tämä reissu eroaa ensimmäisestä matkasta?

– Ortodoksisuudessa ja katoli-

Ihmehörhö lähtee bongaamaan ohuita paikkoja Pappi Kaisa Kariranta metsästää ihmeitä Kreikassa ja pitää matkastaan videopäiväkirjaa Kirkko ja kaupungille.

Teksti Tuure Hurme Kuva Esko Jämsä suudessa on ainakin luterilaisen silmin eroja suhteessa pyhiinvaellukseen ja ihmeitä tekevik-

si uskottuihin paikkoihin. Kaikki Kreikan saaret ovat täynnä tarinoita ikonien ihmeellisistä löy-

tymisistä. Sen sijaan katolisessa maailmassa ihmiset vaikuttivat kokoontuvan harvempiin paikkoihin, mutta suurempina joukkoina. Tässä välissä olen myös käynyt Viron ja Venäjän ihmeellisissä luostareissa.

Mitkä ovat tärkeimmät matkavarusteesi?

– Kännykkä ja mikrofoni, ­reppu ja kävelyyn sopivat kengät. Tällä matkalla myös päähuivi luostareita ja paahdetta vastaan. Ai niin, visakortti!

Millaisia rukouksia ja toiveita ihmiset lähettävät mukanasi pyhille paikoille?

– Sanon ihan vain yleisellä tasolla mitä pyhille paikoille jätetyt votiivilahjat eli kiitoslahjat kertovat. Esimerkiksi Fatimassa oli kiitoslahjoiksi tuotu mehiläisvahasta tehtyjä jalkoja, käsiä, sydämiä, suolistoja, aviomiehiä ja -vaimoja ja lapsia. Voisi kai tiivistää, että ihmiset toivovat terveyttä, työtä ja rakkautta.

Mikä on vaikuttavin kokemuksesi pyhässä paikassa?

– Se on selittämätön, vaikeasti kuvailtava tunne pyhän edessä olemisesta. Lourdesissa Ranskassa se tuntui ihan fyysisesti. Tuntui kuin ilmestysluola olisi vetänyt magneetin lailla puoleensa. ■ Katso Karirannan videoita osoitteessa: kirkkojakaupunki.fi/usko-ja-toivo

Fingerpori Pertti Jarla

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle.

Osoitteet päivitetään automaat­ tisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

ESIKOISLESTADIOLAISTEN MIKKELINPÄIVÄSEURAT KAIKILLE AVOIN TILAISUUS lauantaina 30.9. klo 12 ja 18 sunnuntaina 1.10. klo 12 ja 18 maanantaina 2.10. klo 12 ja 18 RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 553, 553K, 702

Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa! ”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.” Room. 10:17.

Testamenttiasiain info-tilaisuus Maanantaina 25.9.2017 klo 13.00-15.00 Pelastusarmeija (Temppeli), Uudenmaankatu 40, Helsinki Asiantunteva lakimies jakaa tietoa testamentti- ja perintöasioista.

Tilaisuus on kaikille avoin. Kahvitarjoilu.

TERVETULOA kuuntelemaan ja keskustelemaan!

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki B

11

Kahden kirkon pappi Pastori, teologian tohtori Mika K. T. Pajunen, 40, on Hiljaisuuden ystävät ry:n toiminnanjohtaja. Hän aloitti tehtävässä syyskuun alussa.

Hiljaisuuden ystävät ry. vaalii kristillistä spiritualiteettia muun muassa kouluttamalla hiljaisuuden retriittien ohjaajia sekä tukemalla hengellistä ohjausta.

Mika K. T. Pajunen aloittaa jokaisen aamunsa hiljentymällä.

Toijalassa asuva Pajunen on sekä luterilaisen kirkon että anglikaanikirkon pappi. Hän saarnaa kaksikielisessä (suomi-englanti) Matinmessussa su 1.10. klo 17 Matinkappelissa, Liisankuja 3, Espoo.

Hetkipalveluksesta tuli tapa elää Mika K. T. Pajunen hiljentyy päivittäin mobiililaitteen avulla.

Hän kokee, että tapa tekee maailmasta läpinäkyvän.

Teksti Taneli Kylätasku Kuva Esko Jämsä

Mika K. T. Pajunen aloittaa aamunsa keittämällä kupillisen espressoa. Sitten hän sytyttää kynttilän ja istuutuu lattialle. Pajusen edessä on tabletti, josta löytyy anglikaanikirkon hetkipalvelus jokaiselle aamulle.

Jos aamu on erityisen aikainen työmatkan vuoksi, Pajunen lukee tekstit mobiililaitteelta vasta junassa.

Pajunen sai ratkaisevan kosketuksen hetkipalveluksiin vieraillessaan vuonna 2000 kirkkohistorian tutkijana lontoolaisessa anglikaaniseurakunnassa. Kuukauden ajan Pajunen aloitti jokaisen aamun osallistumalla hetkipalveluksiin – ja kasvoi niihin kiinni.

Istuutuessaan lattialle Pajunen rauhoittuu. Säännöllinen hiljentyminen tekee valp-

Mikkelinpäivä eli enkelien sunnuntai

Nuoruudessaan Pajunen osallistui kristillisiin nuorteniltoihin. Ilmapiiri oli salliva, mutta vapaamuotoisiin rukouksiin tuntui liittyvän vallankäytön elementti.

Yhteinen rukoileminen edellytti välillä tiukkaa uskontulkintaa ja eettisiä näkemyksiä, jotka olivat kaukana tavallisesta suomalaisesta elämänmenosta.

Pajusta viehättää se, että hetkipalvelukseen osallistuminen ei vaadi samanmielisyyttä eikä sido tietynlaiseen raamatuntulkintaan. Yhteisten rukousten ja tekstien lukeminen jättää tilaa vapaalle vuoropuhelulle Jumalan kanssa.

Jos tekstien lukeminen jää aamulla väliin, se on Pajuselle merkki liiallisesta kiireestä ja stressistä. Päivästä uhkaa tulla ärtynyt ja väsynyt.

Seuraavana päivänä on entistä tärkeämpää palata tekstien pariin. ■

iStock

Taivaan tähden

1.10.

paaksi ja avaa mielen pyhälle. Arkinen todellisuus muuttuu läpinäkyväksi niin, että siinä voi aistia toisen maailman valon.

Raamatun tekstit ja niihin sovitetut rukoukset kantavat mukanaan arkaaista, perinteistä aikakäsitystä. Päivien, viikkojen, vuoden ja ihmiselämän kierto liittyvät kiinteästi toisiinsa: ”Valaise minua, Kristus. Valaise minua, kun aamu vasta sarastaa. Valaise minua, kun päivä kääntyy iltaan.”

Pajunen uskoo, että pysähtymisellä ja hiljentymisellä on tilausta nykyajan kiireen ja stressin keskellä. Pajunen muistuttaa kuitenkin, että kyse on asioista, joita kukaan ei voi luvata toiselle ihmiselle. Onnellisuus on Pajusen mielestä tälle ajalle tyypillinen valhelupaus.

Hetkipalvelukset eivät ole oikotie onneen

eivätkä pikakorjaus elämän murheisiin. Siksi niistä ei ole kulutushyödykkeeksi. Niiden avulla voi kuitenkin tavoittaa merkityksellisyyttä ja syvyyttä elämän keskellä.

Lohikäärmeen suomu Kun olin pieni, Mikkelistä tuli mieleen vain tuhmalta kuulostava sanaleikki. Hevin en vieläkään ajattele, että arkinen eteläsavolainen kaupunki on saanut nimensä ylienkeli Mikaelilta, siltä, joka ­kirkon vuosituhantisessa kuvastossa taistelee tultasyöksevää ja vahvapyrstöistä lohikäärmettä vastaan.

Lohikäärme on tietenkin pahuus itse, ja Mikael on nostanut aseensa rohkeasti sitä vastaan.

Monessa veistoksessa ritari­asuun puettu pyhä taivaallinen sotapäällikkömme on työntänyt miekkansa pedon kitaan. Varmemmaksi vakuudeksi on pedon pää toisinaan irronnut ruumiista ja kieräh-

tänyt voimattomana paikaltaan.

Tänä mikkelinpäivänä haastattelen päivänsankaria. ”Ylienkeli Mikael, oletteko voittanut pahan?” minä kysyn.

Pidättäydyn varteenotettavana toimittajana lisäämästä ”miltä nyt tuntuu?” Hämmästyn siis melkoisesti, kun ylienkeli Mikael esittää jatkokysymyksen itse, mutta minulle: ”Miltä nyt tuntuu? Tuntuuko siltä, että olen voittanut pahan?”

Niin. Maailman ääreen ei tarvitse katsoa. Jo kodin seinien sisäpuolella lohikäärmeen suomu raapii ihoa, ja kun tarkemmin tunnustelen, ei suomu ole toisen jalassa vaan omassa sääressäni.

Tilanteesta hämmentyneenä tarkennan kysymystä: ”Ylienkeli Mikael, aiotteko voittaa pahan?”

”Aika antoi miekan jo seuraajalleni”, ylienkeli Mikael sanoo. ”Tee minkä voit.”

Kaisa Raittila

12 B Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

Gurun opissa

Ohjaajana Edith Stein Edith Stein eli Ristin Teresa Benedicta on 1900-luvun merkittävimpiä mystikoita. Hän syntyi juutalaisperheeseen vuonna 1891. Hän opiskeli filosofiaa ja hänestä tuli filosofi Edmund Husserlin kuuluisin oppilas ja assistentti. Stein tutki empatian käsitettä ja ihmispersoonan rakennetta. Hän oli naisasianainen ja feministi.

Ateistisen nuoruuden jälkeen Stein kiinnostui kristinuskosta, kääntyi katoliseksi ja liittyi Kölnin karmeliittasisariin Hitlerin jo noustua valtaan.

Vuoden 1939 alussa hän pakeni Alankomaihin ja sai turvapaikan Echtin karmeliittaluostarista. Sieltä Gestapo vangitsi hänet elokuun alussa 1942.

Stein murhattiin Auschwitz-­ Birkenaun keskitysleirillä 9.8.1942. Suomeksi on julkaistu Heidi Tuorila-Kahanpään kirja Euroopan ikoni. Edith Steinin elämä 1891–1942.

Löydä sisäinen turvapaikkasi Edith Stein oli löytänyt sisäisen turvapaikkansa. Muutamaa kuukautta ennen kuolemaansa keskitysleirillä hän kirjoitti siitä valoisan hymnin.

Teksti Lauri Maarala Kuva Matti Pikkujämsä

Elokuisena yönä vuonna 1942 parisataa katolilaista juutalaista oli koottu marssirivistöön rautatieasemalla.

Nunnien ja munkkien puvuissa näkyivät keltaiset daavidintähdet.

Edellisenä yönä heidät oli lastattu junaan ja tuotu Hooghaleniin Alankomaiden koillisosassa. Edessä oli kahden tunnin kävely määränpäähän Westerborkin kokoamisleirille. Se oli jo ennen sotaa rakennettu Saksasta paenneiden juutalaisten väliaikaiseksi asuinpaikaksi. Kun Hitler miehitti Hollannin, miehittäjät kokosivat sinne juutalaisia odottamaan kuljetusta Itä-Euroopan keskitysleireille.

Näiden nunnien joukossa oli Edith Stein eli sisar Benedicta ja hänen siskonsa Rosa. Gestapo oli hakenut heidät edellisenä sunnuntaina Echtin karmeliittaluostarista, jossa he olivat pakolaisina.

Edith ja Rosa olivat leirillä vain kaksi päivää, ennen kuin heidät tuhannen muun kanssa kävelytettiin takaisin asemalle ja sullottiin junaan matkalle Auschwitziin. Natsit uskottelivat

heille, että juutalaiset vietäisiin työleirille, mutta he saisivat elää. Ihmiset olivat silti peloissaan ja epätoivoisia.

Edith pysyi rauhallisena ja lohdutti toisia. Hän pesi, puki ja syötti lapsia, joiden äidit olivat liian poissa tolaltaan huolehtiakseen heistä.

Mistä tämä rauha ja sisäinen turvallisuus nousivat? Edith oli neljä vuotta aiemmin rohkaissut nuorta nunnaa, jonka natsit olivat karkottaneet luostarista ja joka pelkäsi elämää luostarin ulkopuolella: ”Jumalahan itse asuu sisimmässämme, koko pyhä Kolminaisuus. Niin kauan kuin osaamme rakentaa hyvin suojatun sisäisen kammion ja vetäydymme sinne, niin usein kuin mahdollista, meiltä ei puutu mitään missään maailmankolkassa.”

Pyhää Kolminaisuutta Edith kuvaa ihmisen sisällä olevaksi sinetiksi, jossa Isä symboloi elämää, Poika merkitystä täynnä olevaa elämää ja Pyhä Henki elämän voimaa.

Edith oli hyvin tietoinen siitä, että meillä ei ole täällä maailmassa pysyvää sijaa. Hän ei toivonut muuta kuin

Edithin hymni ”Kuka olet, sinä heleä valo, joka täytät minut ja valaiset sydämeni pimeyden?

Sinä johdat minua kuin äiti lastaan, ja jos irrotat otteesi, en voisi jatkaa enää askeltakaan.

Sinä olet se olemustani ympäröivä tila, joka minut kätkee.

Sinun ulkopuolellasi vajoan takaisin olemattomuuden tyhjyyteen, mistä olet minut valoon kohottanut.

Sinä, lähempänä kuin minä itse, sisempänä kuin oma sisimpäni, ja kuitenkin kosketuksen ja kaikkien nimien tuolla puolen: Pyhä Henki – ikiaikainen Rakkaus.”

(Suom. Tuomo Lahdelma)

sitä, että hänelle ja hänessä tapahtuisi Jumalan tahto. Kaikki oli Jumalan kädessä.

Hän ei niinkään kantanut huolta siitä, miten hänen itsensä kävisi, vaan rukoili niiden puolesta, joilla oli vielä kovempi kohtalo ja joiden elämä ei ollut yhtä lujasti ”ikuisuuteen ankkuroituna”.

Edith uskoi, että karmeliittanunnana hänen tehtävänsä oli seistä Jumalan kasvojen edessä ja toimia sellaisen rauhan puolesta, joka oli kaikkea ulkoista todellisuutta vahvempi.

Joka aamu ja ilta hän vietti tunnin hiljaisuudessa. Näitä tunteja hän kuvasi vaatimattomiksi ja hiljaisiksi hetkiksi, vailla hengen lentoa. Samalla hän muistutti, että juuri tällaisissa hiljaisissa rukouksen hetkissä Jumala vaikuttaa ihmisen sielussa.

Sitä, mitä sinulle hiljaisuudessa tapahtuu, ei kenenkään toisen tarvitse tietää. Se on pelkkää armoa. Siitä rauhasta säteilee ulos aina jotakin, mikä voi auttaa jotakuta toista, vaikka sinä et sitä tiedä. ■

MENOT 22.9. – 5.10.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

TAPAHTUMIA Päivämusiikkia su 24.9. klo 14, Seeli Toivio, sello.

Toivon tiistai 26.9. klo 18, Jumalan huolenpito, Marja Nurminen, Lahtinen, Salo, Mönttinen.

Pianokonsertti to 28.9. klo 18.30, Hilkka Piipponen ja Annika Eqvist.

Urkuhetki pe 29.9. klo 10, Olli-kanttori soittaa ja tarinoi. Vapaa pääsy.

Tervetuloa myös päiväkodit!

Syksyisiä säveliä to 5.10. klo 19, Luhmon oppilaat.

Teematorstai, ruokailu klo 12.30 hintaan 6 e, ohjelma klo 13.

28.9. Välähdyksiä elämän taipaleelta sanoin ja sävelin. Runot Leila Mäkipentti ja musiikki Olli Mönttinen.

5.10. Avaimia aarrekammioihin.

Kristillisen symboliikan rikkauksia.

TT Eija Köntti.

Perhekerhot ma klo 17.30–19 Tönöllä. Ti klo 10–11.30 Mariankodissa, Schildtinpolku 6. To klo 9.30–11 kirkolla.

Vauvaperhekerho ke klo 11–13 kirkolla. Ryhmä alle 1 v. vauvoille vanhempineen.

Lähetysraamattupiiri ma 25.9. klo 13.

Esirukouspiiri ma klo 15.

Lähetyspiiri ti klo 13–14.30. Luukkaan vertauksista, TT Juhani Forsberg.

Tapaamistupa ma 2.10. klo 13 Raamattupiiri to 5.10. klo 17.30.

Kello5tee to klo 16.30. Tarjoilu, hartaus, leivän jakoa.

Duunauspaja ma 2.10. klo 18.

Vanhusten viikon puuroaamiainen ma–ke 2.–4.10. klo 9–11. Hinta 2 e, Martat järjestävät.

Naisten kasvuryhmä psykodraamaryhmänä loka-marraskuussa. Hinta 50 e. Opi uutta itsestäsi ja ihmissuhteistasi.

Tied. heli.salo@evl.fi.

Lauantaibrunssi 23.9. klo 11–13 kirkolla. Aik. 12 e, lapset 6 e, alle kouluikäiset ilmaiseksi.

Menu: kanaa, jogurttia, riisiä, pinaattia, munakoisoa, salaattia, leipää.

Jälkiruuaksi baklavaa, mustaa ja vihreää teetä, kahvia. Brunssimusiikkina suomalaisia sävelmiä sadan vuoden ajalta sovitettuna pianolle, kanttori Hanna Autio. Tuotto KUA:n katastrofikeräyksen hyväksi. Nauttimalla tämän brunssin voit auttaa ja tehdä hyvää.

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu su 24.9. klo 10, Lahtinen, Oikarinen, Mönttinen; Lähde-kuoro Matti Turusen johdolla.

PopUp-messu ke 27.9. klo 19.30, Kolari, Becker, Virtanen, Surakka.

Enkelien sunnuntain perhemessu 1.10. klo 10, Muroma-Nikunen, Pihlajavesi, Autio.

Laudes ma klo 7.30, Silin.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

23.9.

Lauantaibrunssi klo 11–13 Huopalahden kirkolla. Kanaa, jogurttia, riisiä, pinaattia, munakoisoa, salaattia, leipää. Jälkiruuaksi baklavaa, teetä ja kahvia. Hinta 12/6 e, alle 7-v. ilmaiseksi. Hanna Autio soittaa suomalaisia sävelmiä.

Tuotto Kirkon Ulkomaanavulle.

4.10. alkaen

Naisten kasvuryhmä ke 4.10.–22.11. klo 18–21 sekä la 4.11. klo 10–16 Huopalahden kirkolla. Pohditaan ratkaisukeinoja sosiaalisiin tilanteisiin psykodraaman keinoin. Hinta 50 e.

Tilaa kuudelle. Ilmoittautuminen haastatteluun p. 050 380 2352.

A

11

Luentosarja reformaatiosta eli uskon puhdistuksesta ja sen vaikutuksesta maailmassa ja Suomessa alkaa la 30.9. klo 16 Munkkiniemen kirkossa. Protestanttisuus eilen: oliko alussa itsepäinen munkki, jota seurasi pikkutarkka juristi? Luennot pitää dosentti Risto Jukko.

Merimieskirkkopiiri ma 2.10. klo 14 Munkkivuoren päätykamarissa.

Vieraana Jaakko Laasio Suomen Merimieskirkko ry:stä.

Kirjallisuuspiiri ma 2.10. klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntatalon alakerrassa. Jörn Donner: Poika ja isä, erään rikoksen tarina, Otava.

Alustajana Solveig Williams. Kati Lind p. 041 461 5946.

Lemmikkien siunaus ke 4.10. klo 19 Munkkivuoren kirkon pihamaalla.

Lähimmäispalvelun peruskurssi la 14.10. klo 11–15 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Haluatko olla lähimmäisenä apua tarvitseville ihmisille?

Koulutus sisältää kahvin ja lounaan.

Ilmoittautuessasi mainitse erityisruokavalio. Ilmoittautumiset pe 6.10. mennessä Leena Leppilahti p. 09 2340 5138 tai Heli Erkkilä p. 09 2340 5158.

Pitäjänmäen seurakunta Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Kirkkokahvit.

Messu ja iltatee su 24.9. klo 18 Malminkartanon kappelissa.

Aamuehtoollinen ke 27.9. klo 9.15 kirkossa. Ehtoollisen jälkeen vapaaehtoisten emäntien valmistama aamiainen hintaan 1,50 e seurakuntasalissa.

Muksukirkko ke 27.9. klo 10 kirkossa.

Perheen pienimpien oma kirkkohetki. Mahdollisuus ehtoolliseen.

Enkelien sunnuntain messu su 1.10. klo 10 kirkossa. Messun teemana on Suuremman suojassa.

Iltaehtoollinen ke 4.10. klo 19 kirkossa. Suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

TAPAHTUMIA Virrestä voimaa su 24.9. klo 18 kirkossa. Tule veisaamaan suomeksi ja viittomakielellä.

Virsien teemana on Kahden maan kansalainen. Rovasti Hannu Honkkila kertoo virsistä elämänsä varrella.

Mukana on myös kanttori Anne Myllylä ja virsilauluryhmä.

Viittomakielinen raamattupiiri kokoontuu seurakuntakeskuksessa ti 26.9. klo 15.

Lauletaan yhdessä to 5.10. klo 10.

Avoin yhteislaulutilaisuus seurakuntakeskuksessa joka toinen torstai kanttori Anne Myllylän johdolla.

Jennyn Olohuone on avoin kohtaamispaikka maanantaisin ja torstaisin klo 12–15 Toimintakeskus Jennyssä.

Tarjoilusta vapaaehtoinen maksu.

Mukana vapaaehtoisia ja diakoneja.

Lähetyspiiri 12.9. alkaen tiistaisin parittomilla viikoilla klo 18–19.30

kirkolla kurssihuoneessa. Piiri on avoin kaikille lähetyksestä kiinnostuneille.

Työtupa ti 3.10. klo 15–19. Avoin käsityö- ja askarteluhuone tiistaisin parillisilla viikoilla kurssihuoneessa.

Tarjolla on kello viiden tee ja kahvi.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b.

Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Valon ja ilon messu to 21.9. klo 18 Tuomaankirkossa. Krans, liturgia, Mikko Salmi, saarna ja musiikki.

Messu 24.9. klo 11 Meilahden kirkossa. Niemistö, liturgia ja saarna, Vuorio, kanttori, Riku Salminen, laulu.

Mikkelinpäivän Puuhamessu 1.10. klo 11 Tuomaan lastenkirkossa.

Krans, liturgia ja saarna, Vuorio, kanttori, Malm, Lindfors, pyhäkoulun opettajat. Messun jälkeen kirkkokahvit ja lounas 4/2 e.

Arki-illan ehtoollinen ti 3.10. Rastilla klo 18. Mukana Hilkka Niemistö ja Pete Vuorio.

TAPAHTUMIA Vapaaehtoisten koulutus la 23.9. klo 11–16 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Aiheena Läsnäolon taito ja hengellisyys vapaaehtoistoiminnassa. Ilm. ja tied. lauri.anttila@evl.fi.

Helsingin kamarikuoron Kamarikonsertti su 24.9. klo 18 Tuomaankirkko. Vapaa pääsy, ohj. 10 e.

Vanhasta kutoutuu uutta -ryhmä, yli 55-vuotiaille, alkaa ma 25.9. klo 17–20. 10 krt/300 e, sis. taidetarvikkeet ja iltapalan. Tied. hulmi.heli@gmail.com.

Hanna-piiri ke 27.9. klo 18 LänsiPasilan seurakuntakodissa.

Esikoisvauvakerho to 28.9. alkaen klo 14–15.30 kerhotiloissa. Ilm. mia. malm@evl.fi.

Lounas perjantaisin klo 11.30–13 Rastilla. Hinta 3 e/1 e.

Urkusafari2017-tapahtuman Urkutuokio su 1.10. klo 16–16.30 Meilahden kirkko.

Naisten Forum ti 3.10. klo 15–17 Meilahden kirkon seurakuntasali.

Kansainvälisen diakonian vapaaehtoisryhmän kokoontuminen ti 3.10. klo 17, kerhotilat.

Kansainvälisen diakonian myyjäiset la 7.10. klo 12–15 Rastilla.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3.

Avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkossa.

Verkoston messu sunnuntaisin klo 17 Munkkiniemen kirkossa.

Perhemessu ja iltapala su 1.10. klo 16 Lehtisaaren kappelissa.

Arkimessu ke 4.10. klo 18 Munkkivuoren kirkossa.

TAPAHTUMIA Nepalilainen lounas su 24.9. messun jälkeen noin klo 12.30 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Kokkeina Kirsti ja Nirmala. Lounas 10 e.

Ilta elävän veden lähteellä ke 27.9. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Sanaa, ylistystä, rukouspalvelu, ehtoollinen.

Puhujana rovasti Heikki Hilvo.

Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Messu ja pyhäkoulu su 24.9. klo 10.

Maika Vuori, Vanne, Ahola.

Enkelien sunnuntain messu su 1.10. klo 10. Vanne, Vuori, Ahola.

Viikkomessu ke 4.10. klo 18. Kekäläinen.

TAPAHTUMIA Päivärukous kirkossa arkisin ma–ti, to–pe klo 12. Tiistaisin rukoushetken jälkeen leivänjakoa ja kahvit klo 15 asti.

Syksyisiä yhteislauluja kamarikuorolaisten kanssa su 24.9. klo 11.30 kirkolla.

Kammarikahvila ti ja to klo 10–15 Pajamäessä. Käteisellä kahvia, teetä, mehua, pientä suolaista ja makeaa.

Viikko-ohjelmasta lisätietoja kotisivuilta.

Kirkon olkkari ke klo 14–18.30.

Kahvit, kädentöitä, mitä muuta? – tuo omat ideasi. Keitto ja sämpylät valmistetaan yhdessä n. klo 17, aik.

2 e, lapset maksutta. Lakimies Matti Siitonen tavattavissa olkkarissa 27.9., 11.10., 25.10., 8.11., 22.11. klo 16–17.30.

Yleisluonteisia neuvoja lakiasioiden hoitamisessa, ei toimeksiantoja.

Raamattupiiri parittoman viikon maanantaisin klo 18.30 kirkolla.

Tutustutaan epistolateksteihin.

Rukouspiiri keskiviikkoisin klo 13 kirkolla. Tuo oma rukousaiheesi piiriin, messuun tai kirkon aulassa olevaan laatikkoon.

Perhekerho klo 10–11.30 maanantaisin Pajamäessä, torstaisin kirkolla.

Odotamme mukaan sinua äiti, isä, isovanhempi ja hoitaja lastesi kanssa.

Lähetyspiiri ke 27.9. klo 14 Pajamäessä. Pirkko Junkkaalan terveiset Tansaniasta.

Parempaa ikää Pitskussa ja Konalassa ke 4.10. klo 11 kirkolla.

Vanhustenviikon tilaisuus. Puheita, musiikkia, lounas ja kahvit 6 e.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 22.9. – 5.10.

12 A Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki).

Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Ruoholahden kappeli, Selkämerenkuja 1 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa. Su 24.9. Tuomiokirkossa Ermo Äikään lähtösaarna ja messun jälkeen eläkekahvit Kryptassa. klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu vanhan kaavan mukaan. klo 14 Suomenlinnan kirkossa, kuukauden 1. sunnuntai. klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa.

Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa.

Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Iltakirkkojen saarnoissa alkaa Katekismuksen viimeinen osio.

Reformaatiovuoden ajan Tuomiokirkon lauantain iltakirkoissa on tutustuttu Katekismukseen. La 23.9. aiheena on ”Raamattu, Jumalan puhetta meille” ja la 30.9. ”Rippi, anteeksiantamuksen sana meille”.

Iltakirkko alkaa klo 18 ja iltakirkossa myös ehtoollinen.

Seniorifoorumilla keskustellaan reformaatiosta ja Islamista. Ke 27.9. vietetään reformaatiotunnelmissa, kun foorumilla keskustellaan Martti Lutherin parhaista löydöistä TT, dosentti Kari Kuulan johdolla. Lokakuussa 4.10.

Islamin haasteesta on puhumassa kansliapäällikkö Päivi Nerg. Seniorifoorumi keskiviikkoisin klo 13 alkaen Mikael Agricolan kirkon kryptassa.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

Kallion seurakunta

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

Virasto: Uusi osoite Kallion kirkon Kappelisali Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk MEILAHDEN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

JUMALANPALVELUKSET

20.9.–31.12.

Kallion kirjaston lehdet ovat luettavissa loppuvuoden ajan Kallion kirkon Café Sonckissa ja Alppilan kirkon aulassa. Kirjasto on remontin vuoksi kiinni.

Haluaisitko toimia lehtilinkkinä, joka on valitsemassa lehtiä? Lisätietoa: arto.kuronen@evl.fi tai p. 050 462 0991.

Tuomiokirkolla ohjelmaa viikon jokaiselle päivälle. Maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin klo 12 kirkossa pidetään päivärukous. Keskiviikkoisin puoliltapäivin kirkkovieraat voivat nauttia urkuvartista. Torstaisin klo 12 kokoonnutaan viikkomessuun.

Lauantai-iltaisin klo 18 vietetään iltakirkkoa. Sunnuntaisin klo 10 kirkossa pidetään seurakunnan päämessu suomeksi. Messua voi seurata myös kuudella eri kielellä löytyvästä messukäsiohjelmasta.

Pappi on tavattavissa rippiä ja keskustelua varten joka päivä klo 15–17.

Tuomiokirkko on avoinna viikon jokaisena päivänä klo 9–18.

Urkumusiikkia Vanhassa kirkossa. Tiistaisin klo 12 Vanhan kirkon urut soivat keskipäivän säveliä kirkkovierailijoille. Päivämusiikkia 26.9. soittamassa Santeri Siimes ja 3.10. Joni Vikki.

Vapaa pääsy.

Kirjallisuusillassa Akvarelleja Engelin kaupungista. Kirjallisuusillassa ke 4.10. Tuomiokirkon kryptassa aiheena on Finlandia-palkittu Jukka Viikilän kirja Akvarelleja Engelin kaupungista. Alustajana Kaisa Välttilä. Ilta alkaa klo 17.30 teehetkellä. Klo 18 alustus ja kes-

1.10.

Meitä suojellaan -perhemessut klo 10 Vanhassakirkossa ja klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Messuissa kuullaan enkelien talkshow. Messun jälkeen välipalaa, enkelitaulujen askartelua, enkelitatskojen tekoa, valokuvausta siivillä ja ilman sekä soturienkelin taistelurata.

kustelua. Ilta päättyy hartauteen viimeistään klo 19.30. Mukaan voi tulla, vaikka ei olisikaan ehtinyt lukea kirjaa.

Vanhassa kirkossa Alfa-kurssi syksyllä. Luentoja ja keskustelua kristinuskon perusteista Alfa-kurssilla Vanhan kirkon torstai-illoissa klo 18.

Maksuttomalle kurssille ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Keittotarjoilu. kokeilealfaa.fi.

Stadin sävelet soi Vanhassa kirkossa. Stadin sävelet palaa kesätauolta. Sanaa ja säveliä kuullaan Vanhassa kirkossa su 24.9. klo 18 alkaen.

Vapaa pääsy.

Enkelien sunnuntaina 1.10. kokoonnutaan perhemessuihin.

Messuja vietetään Meitä suojellaan -teemalla klo 10 Vanhassa kirkossa ja

klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Messussa kuullaan enkelien talkshow.

Päivän aikana syödään välipalaa ja askarrellaan enkelitauluja. Luvassa on myös enkelitatskojen tekoa sekä valokuvausta siivillä ja ilman.

Urheimmat pääsevät kokeilemaan soturienkelin taistelurataa. Tapahtuma on maksuton.

Virkistyspäiväavustusta lapsiperheille. Alueellamme asuvat toimeentulotuella tai sen rajoilla elävät lapsiperheet voivat hakea yhteen koko perheen ilmaiseen virkistyspäivään FlamingoSpa-kylpylään Vantaalle 16.–19.10. Sovi tapaaminen alueesi diakoniatyöntekijän kanssa taloudellisen tilanteen kartoittamiseksi 6.10. menn. Yhteystied. virastosta p. 09 2340 6100.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to 11–14 ja pe 9–12.

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke klo 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä.

Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

Iltamessu ma klo 18.

Iltamessu ti klo 18.

Keskiaikainen rukouslaulumessu ke klo 18. Anima Mean avoimet harjoitukset klo 17.

Kivimessu to klo 18.

Iltamessu pe klo 18. Veli-Matti Hynninen.

Dylan-messu ja -jatkot to 21.9. klo 18.

Tuomasmessun ehtookellot la 23.9. klo 17. Pirjo Kantala, Juha ja Inna Vintturi ja kuoro.

Messu su 24.9. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta.

Rakastettu-messu Juha Tapion lauluihin la 30.9. klo 20.

Messu su 1.10. klo 10. Mari Mattsson Mikkelinpäivän Skidikirkko su 1.10. klo 16. Koko perheen ehtoolliskirkko, jossa on tilaa lasten äänille ja ilolle.

Wähäväkisten juhlaveisuu ja Herran Pyhä Ehtoollinen. Jaakko Löytyn messu puutteenalaisille ti 3.10. klo 18. Avoimet harjoitukset klo 17.

Alppilassa: Kiinankielinen messu su klo 13.

Messu su 24.9. klo 16. Eeva-Liisa Hurmerinta.

Sateenkaarimessu la 30.9. Jaana Partti.

Unkarinkielinen messu su 1.10. klo 11.

Mikkelinpäivän messu ja Kastepäivä su 1.10. klo 16. Pauliina Lindfors.

Voit tuoda messuun kastettavaksi isomman tai pienemmän lapsen.

Seurakunta tarjoaa kakkukahvit.

Kaikenikäisten messu – Rakkauskirkko ke 4.10. klo 18.

TAPAHTUMAT HUOM! Olemme muuttaneet.

Kirkkoherranvirasto löytyy Kallion kirkon Kappelista. Diakonian vas-

Menokasvo

Tanssia tajunnan reunalla Tanssitaiteilija-koreografi Metsälintu Pahkinen, olet tehnyt mystikko Ávilan Teresasta tanssiteoksen ja tanssit sen Paavalinkirkossa. Miksi?

– Ávilan Teresan Sisäinen linna -kirjan teksti on hyvin kehollista. Hän käyttää paljon fyysisiä vertauskuvia.

Tanssiminen on oikea kieli sanoittaa hänen mystiikkaansa. Tanssiminen vie minut jonnekin tajunnan reuna-alueelle, jossa sanat loppuvat tai muuttuvat merkityksettömiksi.

ESKO JÄMSÄ

Miten kiinnostuit 1500-luvulla eläneestä espanjalaisesta nunnasta?

– Etsin iltarukousta pojalleni. Kaikki tuntemani rukoukset olivat pelottavia, niin kuin ”sijaltani jos en nousisi, taivaaseen ota tykösi”. Löysin älyttömän kauniin Kristuksen kädet -rukouksen ja koin, että sen voin hyvin mielin opettaa lapselleni. Otin selvää, kuka ru-

kouksen oli tehnyt, ja törmäsin Ávilan Teresa -nimeen.

– Ávilan Teresa ajoi naisten asemaa ja esimerkiksi sitä, että naisilla on oikeus rukoilla äänettömästi.

Se toteutui. Siihen asti naisten oli aina pitänyt polottaa Ave Maria tai Isä meidän -rukouksensa ääneen.

Mitä sinulle merkitsee Ávilan Teresan toteamus: älä ajattele paljon, vaan rakasta paljon?

– Vaaleanpunaisia silmälaseja ei ole olemassakaan.

Rakkaus on ainoa oikea tapa katsoa lähimmäistä. Se auttaa näkemään jumalallisuuden, joka meissä kaikissa on. Suhde Jumalaan on rakkaudellinen. Rakkaus avaa väylän niin, että minä olen sinussa ja sinä olet minussa.

NINA RIUTTA Sisäinen linna -tanssiteatteriesitys pe 29.9. klo 18 ja klo 21 sekä su 1.10. klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Liput 15 / 10 e.

MENOT 22.9. – 5.10.

taanotto on siirtynyt Alppilan kirkolle. Ks. aukioloajat yllä.

Torstaina iltapäivällä to klo 13 Kallion kirkossa. 21.9. Taiteilija Osmo Rauhala. 28.9. Suomi 1500-luvulla reformaation tullessa, Esko M. Laine.

5.10. Vihapuheesta ja pöyristelystä 8. käskyn valossa, Jaana Hallamaa.

Puhkea kukkaan la 30.9. klo 10–22 Kallion ja Alppilan kirkoissa aiheena naisen fyysinen, henkinen ja hengellinen hyvinvointi. Kymmeniä työpajoja ja huippuvieraita. Aito ja ainutlaatuinen -iltajuhla Kallion kirkossa 20 e, muutoin vapaa pääsy. Ilta päättyy klo 20 messuun Rakastettu, joka perustuu Juha Tapion koskettavimpiin lauluihin. www.puhkea­ kukkaan.fi.

Iltaruokaa-yhteisöruokailu ke 4.10 klo 17–19 Alppilan kirkolla. Tarjolla hyvää seuraa ja vapaaehtoisten valmistamaa kasvissoppaa yhdellä eurolla.

Riemuiten nyt ylistämme. llta Ilmari Krohnin musiikin äärellä ke 4.10 klo 19.30 Kallion kirkossa. Kallion Kantaattikuoro, joht. Tommi Niskala, Irina Niskala, urut. Juonto tutkija Martti Laitinen.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Elämän voimaa etsimässä 60+ alk. pe 6.10. klo 13–16. Etsimme yhdessä omia tärkeitä voiman lähteitä maalaten ja kirjoittaen. 60 vuotta täyttäneille. Hinta 35 e/ 6 krt.

Elämäni värit -viikonloppukurssit Seurakuntakodilla 7.–8.10. tai 14.–15.10. klo 12–17. Hinta 59 e/37 e. Ilm. kallionseurakunta.fi tai p. 09 2340 2611.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna ma ja pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

JUMALANPALVELUKSET Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11 ja keskiviikkoisin klo 19.

Tapahtumia Torstai-piirin retki Järvenpään taidemuseoon to 21.9. Lähtö klo 12 Isokaaren bussipysäkiltä, tiedustelut Sini Havas p. 09 2340 4322.

Töppösryhmä to 21.9. ja 28.9. klo 10 Kirkkokahvilassa.

Professori Liisa Keltikangas-Järvinen luennoi to 21.9. klo 18 seurakuntasalissa päiväkoti-ikäisten lasten erilaisten persoonallisuuksien huomioimisesta. Kahvila auki klo 17 alkaen.

Kuntolentopalloa la 23.9. ja 30.9. klo 12.30–14. Uudet pelaajat tervetuloa mukaan, tiedustelut Arto Saario p. 045 6336 188.

Pirre Saario Suomen Lähetysseurasta kertoo su 24.9. messun jälkeen n. klo 12 sanoin ja kuvin Luterilaisen maailmanliiton yleiskokouksesta Namibian Windhoekissa.

Lauttasaaren Lions Clubin hyväntekeväisyyskonsertti su 24.9. klo 18. Jussi Makkonen, sello, ja Nazig Azezia, piano.

Sibeliuksen ja Kasken sävellyksiä.

Liput 15/10 e.

Savenvalajat-keramiikkaryhmä ma 25.9. ja 2.10. klo 17, takkahuone, E-porras.

Diakonialounas ma 25.9. klo 12, St Jacobs Kyrka.

Avoin rukouspiiri ti 26.9. ja 3.10. klo 18, kokoushuone 10, B-rappu.

Larun Olohuone ke 27.9. ja 4.10. klo

17–20, tarjolla vapaaehtoisten tekemää iltapalaa.

Perhemessu su 1.10. klo 11.

Käsityöpiiri ti 3.10. klo 13 Kirkkokahvilassa.

Seurat ke 4.10. klo 19, seurakuntasali.

Lauttasaaren Kirkkokahvila on avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–17 ja ke klo 10–20. Lounas ma–pe klo 11–13.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

jumalanpalvelukset Messu su 24.9. klo 10. Annika Schmidt, Niina Pihljamaa, Seppo Välimäki.

Perheiden Enkelimessu su 1.10. klo 10. Niina Pihlajamaa, Annika Schmidt, Sanna-Maarit Hakkarainen, lastenohjaajia. Lounas, kahvit ja perhepäivä.

Messu Itä-Pasilassa su 1.10. klo 12 Junailijankuja 3. Annika Schmidt, Seppo Välimäki, Päiväkuoro.

Tapahtumia Hiljainen lauantai -miniretriitti la 23.9. klo 11–15. Keittolounas, hartaus, hiljaisuutta, Taize-henkinen messu Paavalinkirkossa. Maksuton. Tuuli Aitolehti.

Viiden kerran meditatiivisen pyhän tanssin kurssi ma 25.9.–23.10. klo 17–18. Hinta 20 e. Ilm. Tiina Sara-aho, saraaho@gmail.com, p. 050 490 6014.

Ripari-info ma 25.9. klo 18 ensi vuoden rippikoululaisten huoltajille.

Tietoa vaihtoehdoista, ilmoittautumisista rippikouluihin ja rippikouluvuoden sisällöistä. Aikaa keskustelulle ja kysymyksille.

Lähetysrukouspiiri ti 26.9. klo 14.30 sakastissa Venäjän ja Viron työn ja Lappalaisten nimikkoperheen puolesta.

Vegaaniruokakurssi I to 28.9.–12.10. klo 18–20.30 alasalin keittiössä.

Ravitsemusasiantuntija Charlotta Hyttinen ohjaa kurssin. Mukaan mahtuu 10 osallistujaa. Maksu 40 e maksetaan 28.9. Ilm.: paavali.srk@ evl.fi.

Sisäinen linna -tanssiteatteriesitykset Paavalinkirkossa pe 29.9. klo 18 ja klo 21, su 1.10. klo 18. Liput 15/10 e ovelta tai lippu.fi.

Puhkea kukkaan -konferenssi la 30.9. Kallion ja Paavalin seurakunnissa. Klo 10 Riittävä ja rakas Kallion kirkossa. Satu Lähteenkorva, Irja Askola. Klo 13–16.30 seminaareja mielenkiintoisista aiheista. Klo 18 Aito ja ainutlaatuinen -iltajuhla Kallion kirkossa. Liput 20/15 e, puolet tuotosta World Visionin työlle.

Musiikkia, näytelmä ja haastatteluja.

Rakastettu-messu. Lisätiedot: ­www.­puhkeakukkaan.fi.

Luento ja opastettu käynti Sinebrychoffin taidemuseoon 11.10. klo 18–19. Taustaluento käynnille to 5.10. klo 18 Paavalinkirkolla. Lisätiedot nettisivuilta ja ext-tuula.paasivirta@ evl.fi tai p. 040 556 9079.

Iltaruokailu perheille ja muillekin keskiviikkoisin klo 17–19 alk. 4.10.

Keitto 1 e/hlö.

Ystävyydenkahvila tiistaisin klo 13–14.30 Alasalissa ja Lempeää liikuntaa klo 13.45–14.30.

Hävikkiruokajakelu tiistaisin klo 10.

Diakoniapäivystys torstaisin klo 10–12, ajanvarauksella virastosta.

Töölön seurakunta Toimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle arkisin p. 09 2340 6318 Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

7×

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki a

13

musiikkivinkki Jyri-Pekka Puolakangas

jumalanpalvelukset Temppeliaukion kirkko su klo 10: 24.9. Leinonen, Alanen, Karjalainen, Hersta, Ensemble Candomino-kuorosta joht. Esko Kallio. Vapaaehtoisten tehtäväänsiunaaminen. 1.10.

Lehtimäki, Meurman, Tiljander, Huhtamäki, Antila, Hersta, Karjalainen. Töölön kirkko su klo 17: 24.9.

Naukkarinen, Alanen, Tiitu. 1.10.

Pop-messu. Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkko.

Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön ­kirkolla.

Tapahtumia Lauluilta ma 25.9. klo 17, Cafe & Eepos.

Lähetyspiiri ti 26.9. klo 13.15 Töölön kirkolla. Myriamin tarina.

Junnukerhis 1.–7-lk ti 26.9. klo 13.30 Kerhiksellä. Rento paikka koulun jälkeen. Lautapelejä, bilistä, pöytäfudista, yhteistä tekemistä.

Kulttuuriklubi 26.9. klo 19 Temppeliaukion kirkolla. Miksi reformaation merkkivuotta vietetään, teol.tri Jyrki Knuutila.

Raamattua löyhäpipoisesti ti 26.9., 3.10. klo 17 Temppeliaukion kirkolla.

Seurakuntaretki Pokrovan luostariin ja Hvitträskiin ke 27.9. Töölön kirkolta klo 10, paluu n. klo 17. Ilm. jari.leinonen@evl.fi, p. 050 538 2251. Hinta 20 e.

L10T, Luukkaan evankeliumin 10. luku tähän päivään 28.9. alk. joka toinen to klo 18.15–19.45 Töölön kirkolla.

Sukupolvien messu su 1.10. klo 10 Temppeliaukion kirkolla. Lauluhetki, enkeliaskartelua, Etu-Töölön Marttojen valmistama brunssi. Diakoniatyö tarjoaa invataksikuljetusta ikäihmisille. Kuljetustoiveet Taina Leinonen 22.9. menn. p. 09 2340 6371.

Resonanssi-klubi to 5.10. klo 19 Temppeliaukion kirkolla. Honey B. & Family. Vapaa pääsy.

Nuorten peli-ilta ma klo 18 Kerhiksellä. Pelejä, oleilua, kohtaamisia.

Jumpparyhmä ti klo 10.30 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa.

Yhteinen lounas ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkolla.

Kahvila ke klo 14–18 Töölön kirkolla.

Terveisiä Wittenbergistä 4.10. klo 15.

Nuortenilta ke klo 18 Kerhiksellä.

Illan case, vapaata oleilua, iltahartaus.

Ikonimaalausryhmä to klo 13–18 Temppeliaukion kirkolla. Vapaat paikat arja.launis@gmail.com, p. 045 6139 201.

Hopeapiiri pe klo 13.15 Töölön kirkolla. Yhteinen hartaushetki, keskustelua vaihtuvista aiheista.

Nuorten café pe klo 18 Kerhiksellä.

Nuorisokahvila. Musiikkia vinyylilevyiltä.

Töölön kirkko auki hiljentymistä varten ke klo 14–18 ja to–pe klo 16–18.

Hiljaisuuden retriitti Jaksanko rakastaa? pe 13.–su 15.10. Bergvikin kartano. Jari Leinonen, Kyllikki Krapinoja, Mari Heinonen. Hinta 90 e.

Kuljetus Helsingistä. Lisätiedot ja ilm. ma 2.10. menn. jari.leinonen@evl.fi, p. 050 538 2251.

Mirkka Paajasen levyn­julkistamis­ konsertti on Viikin kirkossa sunnuntaina 24.9. kello 18.

Tähtisumua

Suomi 100 -konsertti

Aino Acktén k­ amarifestivaali päättyy Tähtisumua – Stardust -konserttiin pe 22.9. klo 19 Ackté-klubilla, Kallion kirkolla. Legenda-trio: Pentti Lasanen, klarinetti ja saksofoni, Pekka Sarmanto, basso, ja Seppo Hovi, piano ja juonto, sekä laulajatar Angelika Klas esittävät klassikkosävelmiä: operetteja, musikaaleja, ikivihreitä, viihdesävelmiä ja jazzklassikoita. Liput 25 e.

Sellisti Jussi Makkonen ja pianisti Nazig Azezian juhlistavat Suomi 100 -vuotta konsertillaan su 24.9. klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Ohjelmassa Sibelius ja Kaski, mm. ennen julkaisematon Kasken sellosonaatti. Liput 15 / 10 e, alle 12v. ilmaiseksi.

65-vuoden hyväntekeväisyysjuhla Poikakuoro Cantores Minores juhlistaa 65-juhlavuottaan hyväntekeväisyysjuhlalla la 23.9. klo 16 Tuomiokirkon kryptassa. Juhlassa esiintyvät Cantores Minores Favoriittikuoro ja mm. CM-alumni, jazzvirtuoosi Iiro Rantala, oopperalaulaja Jyrki Korhonen sekä CM Alumnien lauluryhmät. Luvassa myös historiatietoa sekä iltapalaa. Tilaisuudessa huutokaupataan lippueriä kuoron tuleviin konsertteihin sekä pienryhmien esiintymisiä. Liput 35 e www. cantoresminores.fi/lipputilaus tai toimistosta p. 09 687 7720, sis. väliaikatarjoilun.

Suomeksi ja viittomakielellä Su 24.9. klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6, lauletaan virrestä voimaa suomeksi ja viittomakielellä teemalla Kahden maan kansalainen. Rovasti Hannu Honkkila kertoo virsistä elämänsä varrella. Laulattamassa ja laulamassa Anne Myllylä ja virsilauluryhmä.

Että muistaisit saman Laulaja-lauluntekijä Mirkka Paajanen pitää Että muistaisit saman -levynjulkistamiskonsertin su 24.9. klo 18 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Mukana musisoivat Markku Perttilä, kitarat, Pasi Ryökkynen, basso, Abdissa Assefa, lyömäsoittimet, ja Ville Riippa, koskettimet ja koneet.

Mirkka on tullut tutuksi eturivin artistien kokoonpanoista. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kolehti Kirkon Ulkomaanavulle.

Kitarat ja huilu Jose Casallas ja Rody Van Gemert soittavat kitaraa ja Eva Sarkola huilua su 1.10. klo 15 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2.

Vapaa pääsy, kolehti.

Krohnin musiikkia Kallion kirkon ensimmäisen kanttorin Ilmari Krohnin urkuja vokaalimusiikkia kuullaan ke 4.10. klo 19.30 Kallion kirkossa.

Riemuiten nyt ylistämme -konsertissa esiintyvät Kallion Kantaattikuoro ja urkuri Irina Niskala. Krohnin syntymästä on 150 vuotta. Musiikin lomassa Martti Laitinen kertoo hänen elämästään. Illassa lauletaan myös Krohnin virsiä. Vapaa pääsy, ­ohjelma 10 e.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 22.9. – 5.10.

14 A Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23.

Avoinna ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Herttoniemenrannan kappeli, Laivalahdenkaari 5 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Herttoniemen ja Kulosaaren kirkoissa klo 10 sekä Myllypuron kirkossa klo 12. Su 24.9.

Myllypurossa saarnaa pastori Matti Kormano Kanadasta. Su 1.10. Myllypuron messun jälkeen Virren voimaa -yhteislaulutilaisuus, PirkkoLiisa Kuikanmäki.

Herättäjän kirkkopyhä Herttoniemen kirkolla su 1.10. klo 10, saarnaajana Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen, kirkkokahveilla Herättäjän seurat ja tutustuminen uusiin Siionin virsiin.

TAPAHTUMIA Myllypuro-päivä ostoskeskuksessa la 23.9. klo 10–13, seurakunnan toiminnan esittelyä.

LeffaKlubissa Roger Youngin Jeesus su 24.9. klo 15 Herttoniemen kirkon alakerran leffateatterissa, vapaa pääsy.

Lähetyspiiri Myllypuron kirkolla ke 27.9. klo 14. Sirkka Sevanto kertoo suurperheistä Raamatussa.

Perjantai-ilta Myllypuron kirkolla pe 29.9. klo 19. Puheenvuoroja, musiikkia. Veijo Vatka, Rakel Hiltunen, Virpi Laakso, Kari Öhman, Tikkanen ym. Musiikkia, Johannes Österlund, kitara ja laulu, Eva Kasvio, laulu, Hannu Jylö, harmonikka, Matti Vatka, viulu, soitinryhmä. Teetarjoilu.

MLL:n Kirpputori Herttoniemen kirkolla la 30.9. klo 10–13.

Kulosaaren Marttojen lounasmyyjäiset Kulosaaren seurakuntasalissa su 1.10. klo 11.30–13.30.

Konsertti ja tarina Herttoniemen kirkossa su 1.10. klo 18.

Kaisa Valve, sopraano sekä kanttorit Lemponen ja Leino. Vapaa pääsy, ohj. 5 e.

Eero Junkkaalan Raamattu-luentosarja: Luther ja Raamattu Herttoniemen kirkossa ke 4.10. klo 18.

Urkukonsertti Valoa ja varjoa Kulosaaren kirkossa to 5.10. klo 18. Heidi Korhonen-Björkman. Vapaa pääsy, ohj. 5 e.

Tulossa: Kysy reformaatiosta Herttoniemenrannan kappelissa ke 11.10. klo 19. Tule kysymään, kuulemaan ja laulamaan! Kysymyksiä voi lähettää etukäteen stina.huima@evl.fi. Kysymyksiin on vastaamassa piispa Eero Huovinen. Mukana Huima ja Lemponen.

Myllypuron elintarvikejakelu tiistaisin ja torstaisin klo 8 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3.

Paikalla viimeistään klo 9.30. Tied.

Backman p. 09 2340 3333.

Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi. Käy tykkäämässä facebook-sivustamme niin saat tietoa ja kuulumisia sitäkin kautta!

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

1.10.

Herättäjän kirkkopyhää vietetään sunnuntaina 1.10. klo 10 Herttoniemen kirkolla, saarnaajana Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen. Kirkkokahveilla on Herättäjän seurat, ja samalla tutustutaan uusiin Siionin virsiin.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1.

Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Konfirmaatiomessu la 23.9. klo 11.

Lohiranta. Tuomas Pitkänen, Pauli Syrjö, Saara Punkari, Joel Jaatinen, Kirsi Honkanen-Punkari.

Konfirmaatiomessu su 24.9. klo 11.

Kivisaari. Sini Ikävalko, Hanna Uimonen, Ami Lainela, Konsta Pylkkönen, Mari Lamminen. Messun aikana lapsille Pyhis.

Konfirmaatiomessu su 23.9. klo 14.

Lapin vaellusripari. Tuomas Pitkänen, Pauli Syrjö, Hanna Uimonen, Satu Palomäki, Kirsi HonkanenPunkari.

Kultainen sulka –perhemessu ja puuhapäivä su 1.10. klo 11. Mia Iiskola, Jenni Kahenvirta, Auli Karhu, Seija Perttilä, Kirsi Honkanen-Punkari, iLOPISARAT-kuoro. Messun jälkeen lounaaksi jauheliha- ja kasvissosekeittoa (vapaaehtoinen maksu), kahviosta kahvia/teetä, leivonnaisia ym. 1 e/kpl, kirjasairaala, #suuremmansuojassa-touhurata, askarrellaan oma kirjanmerkki, leikkipiste ja tavattavissa itse Martti Luther!

Tiistain iltaehtoollinen, Taizé-lauluja ti 3.10. klo 19. Hiljentymistä, meditatiivisia Taizé-lauluja ja rukoilemista yhdessä toisten etsijöiden kanssa.

Martti Häkkänen, Kirsi Honkanen-Punkari ja lauluryhmä Melisma.

Iltateetarjoilu.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13. 21.9. Aija-Katariina ja Timo Ahlberg kertovat työstään Etiopiassa 28.9. Nuorissa on Suomen tulevaisuus, Juha Kasari, 5.10. Tuonen tupa, Mitä kuolema on? Marja Lehtinen.

Tuonen tuvassa käsitellään avoimes-

4.10.

Eero Junkkaalan neljän raamattuluennon sarja alkaa Herttoniemen kirkolla. Luennoilla peilataan muutaman Raamatun henkilöhahmon kautta, mitä voisimme oppia elämästä ja Jumalasta.

Keskiviikkona 4.10. klo 18 aiheena on Luther ja Raamattu.

ti kuolemaa. Se ei ole sururyhmä, vaan avoin keskustelufoorumi meitä jokaista koskettavasta asiasta.

Rukouspiiri perjantaisin klo 10.

Nuorisokahvila Light Café Alba perjantaisin klo 19–22. Tunnelmallinen ilta, jossa kohtaat uusia ja vanhoja kavereita kahvilan herkkujen äärellä. Tule piipahtamaan tai nauttimaan menosta koko ajaksi.

Herännäisseurat la 23.9. klo 18.

Veli-Matti Hynninen, Paavo Kilpi, Arto Virkkunen ja Martti Häkkänen.

Käsityökerho maanantaisin klo 9.30.

Pienituloisten ruokailu maanantaisin klo 11.

Lauletaan yhdessä! ti 26.9. klo 13. Lauluja menneiltä vuosikymmeniltä. Kahvio avoinna klo 12.30.

Mielen hyvinvointi -ryhmä tiistaisin klo 14.

Tarinatupa joka toinen keskiviikko (27.9.) klo 16.

Mikaelin Eläkejumpparit -ryhmä miehille torstaisin klo 10.

Pyöriikö kaapeissasi ylimääräisiä villalankoja? Niitä otetaan vastaan Mikaelinkirkolla. Käsityökerholaiset neulovat niistä villasukkia jaettavaksi alueen asukkaille diakoniatyön kautta.

Kaikki tapahtumat ja viikkotoiminta löytyvät verkkosivujemme tapahtumakalenterista.

Pappi tavattavissa keskusteluja varten ja toimitusvarauksiin liittyen viraston aukioloaikoina p. 09 2340 4802.

Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Tulisuontie 2.

Avoinna ma-ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to-pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa Metsäkartanon konfirmaatiomessu la 23.9. klo 11 Nurminen. Extremen konfirmaatiomessu la 23.9. klo 14, Ek. Messu su 24.9. klo 10 Ek, Laaksonen, Filppula. Enkelien sunnuntain perhemessu 1.10. klo 10 Vilkkilä, Nurminen, Filppula, lapsityöntekijöitä, Sonórus.

Iltamessu ke klo 18.

Laajasalon kirkossa Kastesunnuntai 24.9. klo 12 Kaskinen, Laaksonen, piispa Irja Askola, Kirsi Honkanen-Punkari. Enkelien sunnuntain perhemessu 1.10. klo 12 Kaskinen, Vaulas, Niva-Vilkko, lapsityöntekijöitä. Messun jälkeen pienoisnäytelmä Lutherin perheestä ja työpajoja lapsille, Elina Vaittinen ystävineen.

TAPAHTUMIA Puuhapyhis su 24.9. klo 10 Roihuvuoren kirkossa. Jaksottainen pyhäkoulu 4–10-vuotiaille – nuoremmat tervetuloa aikuisen kanssa. Lisätiedot nettisivuiltamme. Ilm. nina. haddadin@evl.fi Luther-elokuva (2003) to 21.9. klo 17.30 Laajasalon kirkossa. Ohjaus Eric Till. Kesto 125 min.

Kultaa etsimässä -konsertti su 1.10. klo 15 Roihuvuoren kirkossa. Musiikillisia aarteita Etelä-Amerikasta. Jose Casallas ja Rody Van Gemert, kitara ja Eva Sarkola, huilu. Roberto Sierra, Alberto Ginastera, Fernando Tavolaro, Manuel Robles. Vapaa pääsy, kolehti.

Kitarakonsertti su 1.10. klo 18 Laajasalon kirkossa. Paul-Erik Söderqvist. Ohjelmistossa Schubert, Bach, Llobet, Söderqvist.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lectio Divina ma 2.10. klo 18 Laajasalon kirkolla. Hengellinen matkakumppanuusryhmä joka toinen maanantai. Ilm. arja.vaulas@evl.fi, p.

050 596 8858.

Roihuvuori Worship to 5.10. klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa.

Tulossa sururyhmä. Ajatusten jakamista toisten omaisensa menettäneiden kanssa Roihuvuoren kirkon kerhosiivessä klo 13–14.30 to 12.10., 26.10., 9.11., 23.11. ja 7.12. Diakonissa

Hannele Juvonen ja pastori Jaani Vilkkilä. Ilm. pe 6.10. mennessä: hannele.juvonen@evl.fi, p. 050 3801 507.

Teatterimatkalle Tampereelle to 26.10. Marja Jotunin Huojuva talo.

Lähtö klo 14.30 Laajasalon kirkolta, paluu kirkolle n. klo 24. Hinta 75–80 e sisältää matkat, ruokailun, teatterilipun ja väliaikatarjoilun. Sitovat ilmoittautumiset 25.9. srk-toimistoon puhelimitse tai sähköpostitse (osoite, puhelin, sähköposti, erityisruokavalio). Mukaan mahtuu 45 ensin ilmoittautunutta, etusija seurakuntamme jäsenillä. Tied. Juha-Matti Terämä, p. 045 130 6324.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5.

Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa.

Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa.

Ikäihmisten syyskirkko ke 4.10. klo 14 Puotilan kappelissa.

Ehtoollishartaus sunnuntaisin klo 17 Matteuksenkirkossa.

Messujen toimittajat seurakunnan nettisivuilla.

TAPAHTUMIA Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15 Vartiokylän kirkolla.

Neulekerho maanantaisin klo 12 Vartiokylän kirkolla.

Yhteinen iltaruoka maanantaisin klo 17 Vartiokylän kirkolla. Maukasta kotiruokaa hintaan 1 e.

Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18 Vartiokylän kirkolla.

Laulut soikoon keskiviikkoisin klo 13–14 Vartiokylän kirkolla.

Perinteinen perhepäivä la 23.9. klo 10–13 Vartiokylän kirkolla. Mukavaa toimintaa koko perheelle!

Soppakirkko ke 27.9. klo 12–13 Vartiokylän kirkolla. Maksuton keittolounas, alussa hartaus.

Aamurukouspiiri maanantaisin klo 8 Puotilan kappelissa.

Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16 kappelilla. Voit tavata alueen asukkaita ja nauttia kahvikupposen. Klo 14 ohjelmatuokio.

26.9. Kari Kopperi: Reformaatio 500 – mikä Lutherissa innostaa? 3.10. Jari Jokiluhta: Muistipulmia? Milloin on syytä huoleen?

Sururyhmä läheisensä menettäneille loka-marraskuussa Puotilan kappelilla maanantaisin klo 15–16.30 alkaen 9.10. Ryhmässä voi käsitellä surua samassa elämäntilanteessa olevien ja seurakunnan työntekijöiden kanssa. Ilm. p. 09 2340 6400 tai leena.nygard@evl.fi.

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus virastosta, Kiviportintie 5, tai p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 22.9. – 5.10.

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki a

15

Sirpa Päivinen

Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

jumalanpalvelukset Iltakirkko Katukappelissa to 21.9. klo 18. Olga Mäkinen.

Konfirmaatiomessu (Kellokoski) kirkossa la 23.9. klo 11. Kurppa, Mäkinen.

Konfirmaatiomessu (Kivisaari) kirkossa la 23.9. klo 14. Ahonen, Mäkinen.

Messu kirkossa su 24.9. klo 11. Ahonen, Paananen, Mäkinen.

Iltakirkko Katukappelissa to 28.9. klo 18. Pesonen, Jurmu.

Perhemessu ja lounas kirkossa su 1.10. klo 11. Holma, Mäkinen. Mikkelinpäivän enkelikirkko.

Merirastimessu Merirasti-kappelissa su 1.10. klo 16. Pesonen, Mäkinen.

Iltakirkko Katukappelissa to 5.10. klo 18. Paananen, Mäkinen.

Tapahtumia Kuninkaan ilta kirkolla pe 22.9. klo 18.

Antti Pesosen haastattelussa Tuomas Nyyssölä (katolisen kirkon teologi), musiikissa GeeGeeBand. Sanaa, rukousta, ylistystä, todistuspuheenvuoro, raamattuopetusta, rukouspalvelu, pyhäkoulu ja teejatkot.

Hiljaisuuden päivä Merirasti-kappelissa la 30.9. klo 11–16. Rukoushetkiä, retriittilepoa ja Mikkelinpäivän mietiskelyjä, keittolounas ja kahvit.

Vapaaehtoinen ruokaraha. Ilm. tiina. ahonen@evl.fi, p. 050 467 1238.

Perhekerhot. Liikunnallinen perhekerho Merirasti-kappelissa torstaisin klo 9.30–11.30 ja musiikillinen perhekerho Valossa tiistaisin klo 9.30– 11.30. Avoin alle kouluikäisille lapsille ja lähiaikuisille. Kerhossa on pieni hartaushetki, liikunnallinen tai musiikillinen tuokio, vapaata yhdessäoloa ja aamupala.

Avoin päiväkerho Perhosparkki 2–6 vuotiaille lapsille Valossa keskiviikkoisin klo 12.30–15. Kerho maksaa 5 e/kerta sis. välipalan ja vaihtuvan ohjatun toiminnan. Ilm. kerhoon viikoittain p. 050 322 9070 maanantaihin klo 15 mennessä.

Kriisiryhmän diakonialounas kirkolla torstaisin klo 11. Tule nauttimaan hyvästä lounaasta mukavassa seurassa. Vapaaehtoinen ruokamaksu 2 e.

K18 nuorten aikuisten ilta Valossa to 21.9. klo 18. Ruokaa, keskustelua ja elämän jakamista. Nuoret aikuiset ovat 18–29 vuotiaita, mukaan saa tulla sen kalenterivuoden alusta jolloin täyttää 18.

Valon aamu maanantaisin klo 9–12 Valossa. Rento ja avoin kohtaamispaikka kaikenikäisille. Aamupala, vapaaehtoinen maksu.

Iltapäiväpiiri kirkolla maanantaisin klo 12. Eläkeikäisten avoin iltapäivä, jossa hartaus, jumppatuokio, alustuksia ja tarinoita, keskustelua, laulua ja kahvit.

Katukappeli avoinna ma–to klo 12–16, pe klo 12–18, la klo 12–14.

Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17.

Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518.

Henkilökohtaisesti kirkolla ti klo 9–10.

Lisää tapahtumia ja piirejä www. helsinginseurakunnat.fi/vuosaari Nuoret ja junnut www.hgc.fi

– Gospel on vahvasti perheiden ja yhteisöjen juttu, sanoo miehensä ja poikansa kanssa keikkaileva Aija Puurtinen.

Koko perhe keikalla Honey B. & Family syntyi, kun muusikkopariskunta Aija Puurtisen ja Esa Kuloniemen poika Mooses Kuloniemi tuli keikoille mukaan soittamaan.

V

iitisentoista vuotta sitten muusikkopariskunta Aija Puurtiselle ja Esa Kuloniemelle syntyi poika. Lapsen työnimenä oli Aura Mooses, koska he eivät tienneet, tuleeko tyttö vai poika.

– Kun poika syntyi, me vain Esan kanssa katsoimme häntä ja totesimme, että tämähän on Mooses. Tyyppi, joka sieltä tuli, oli jo jotenkin vanha.

Mietittiin toinen nimi, ja se on Agapeetus eli rakastettu. Hänellä on aika suuri nimi, Puurtinen kertoo.

Posteljooni läksytti tuoreita vanhempia, että koulussa poikaa sitten kiusataan. Mutta ei ole kiusattu. Tänä päivänä Mooses mahtuu hyvin nimien kirjoon.

– Emme pelänneet raamatullista nimeä. Meidän täytyi vain luottaa siihen, mitä sydän sanoi, muistelee Puurtinen.

Puurtinen ja Kuloniemi ovat soittaneet 1980-luvun alusta lähtien Honey B. & T-Bones -yhtyeessä. Muutama vuosi sitten syntyi Honey B. & Family. Mooses Kuloniemi on bändin rumpali.

Mooses Kuloniemi kulki Honey B. & T-Bonesin keikoilla mukana vauvasta lähtien. Mooses oli usein mukana myös vanhempiensa treenikämpällä. Rummut kiinnostivat poikaa ja yhteisiin jameihin hän osallistui jo parivuotiaana. Mooses kävi vauvamuskarin ja musiikkiopiston, lauloi Canto-

res Minores -kuorossa ja pääsi Sibelius Akatemian nuoriso-osastolle opiskelemaan. Äänenmurroksen jälkeen Mooses ilmoitti äidilleen, että nykyisin hän on äänialaltaan basso.

– Tavallaan Family-bändi syntyi todella luontevasti, rakkaudesta musiikkiin. Soiteltiin kimpassa ja Mooses tuli keikalle soittamaan pari biisiä ja se tuntui tosi mukavalta. Meillä oli aina ollut gospelia ohjelmistossa, mutta jotain tuntui puuttuvan, kun ei ollut bassostemmaa. Kun Mooses alkoi myös laulaa bändissä, lauluharmoniat tulivat täydellisiksi.

”

Jos on perheongelmia tai skismaa soittajien välillä, niitä ei saa tuoda lavalle, vaan asiat pitää puhua selviksi ennen keikan alkua.”

Honey B. & Familyllä oli vaihe, jolloin kotiolot ja keikkatilanne meinasivat sekoittua. Asiat selvitettiin puhumalla ja roolit yhtyeessä löytyivät.

– Samalla tavalla toimitaan ymmärtääkseni kaikissa bändeissä. Jos on

perheongelmia tai skismaa soittajien välillä, niitä ei saa tuoda lavalle, vaan asiat pitää puhua selviksi ennen keikan alkua. Se on todella tärkeää, toteaa Puurtinen.

Moosekselle ykkösjuttu musiikissa on kuitenkin instrumentaalijazzia soittava oma Milo & Moses -jazztrio.

Aija Puurtinen on esiintynyt kirkoissa eri kokoonpanoissa. Hänen mielestään kirkko eroaa esiintymispaikkana konserttisaleista akustiikan vuoksi. Sähköisillä soittimilla soitettu musiikki puuroutuu helposti, jos soittaa liian lujaa. Myös ohjelmistolla on väliä.

– Musiikin tyylilajissa ei ehkä ole ongelmaa, mutta kirkkoon pitää rakentaa sinne sopiva ohjelmisto. Ärsyynnyn, jos kirkossa esitetään tekstillisesti liian maallisia kappaleita. Tietyt jutut on parempi esittää konserttisalissa kuin kirkossa.

Honey B. & Family teki ensimmäisen kirkkokeikkansa Juvalla. Bändiä kuultiin viime kesänä myös Herättäjäjuhlilla Nilsiässä.

– Kirkkoon liittyy omaa historiaa ja lapsuutta, sinne kantaa taakkoja – ja hyviäkin asioita. Kirkkotila on aina jotenkin pysäyttävä.

Nina Riutta

Resonanssi-klubi: Honey B. & Family to 5.10. klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Gospelia, bluesia ja rhythm bluesia.

MENOT 22.9. – 5.10.

16 A Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 Malmin, Puistolan ja Viikin kirkoissa, klo 12 Jakomäen kirkossa (24.9. torimessu) ja Siltamäen seurakuntakodissa, klo 16 Pihlajamäen kirkossa.

Messu su 24.9. klo 10 Puistolan kirkossa. Marttojen kirkkopyhä.

Kirkkokahvit.

Jakomäki 50 v. -torimessu su 24.9. klo 12 Jakomäen aukiolla. Klo 13 soppatykki ja lapsille pomppulinna.

Messu su 24.9. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Vapaaehtoisten siunaaminen tehtäväänsä. Kirkkokahvit.

Ennen messua vapaaehtoisten koulutus klo 13–16. Myös viikkiläisille.

Perhemessu su 1.10. klo 10 Puistolan kirkossa. Lapsikuoro Laulupuun kahvila.

Perhemessu su 1.10. klo 12 Tapanilan kirkossa.

Messu su 1.10. klo 12 Siltamäen seurakuntakodilla. Vapaaehtoisten siunaaminen. Lähetyskahvila.

Valon messu su 24.9 klo 17 Puistolan kirkossa. Iltatee.

International Mass Saturday Sep 30th at 6 pm at Viikki church. Liturgy and sermon in English, hymns from Taizé.

Hiljainen viikkomessu torstaisin klo 17.30 Viikin kirkossa. Kirkko on avoinna hiljaista rukousta varten klo 17–17.30.

TAPAHTUMIA Konsertti su 24.9. klo 18 Malmin kirkossa. Nina Fogelberg, laulu, Kaj-Erik Gustafsson, urut.

Konsertti su 24.9. klo 18 Viikin kirkossa. Mirkka Paajanen: Että muistaisit saman. Ohjelma 10 e, kolehti Kirkon Ulkomaanavulle.

Oopperasolistien konserttisarja su 1.10. klo 18 Malmin kirkossa. Juha Kotilainen, laulu, Tuula Hällström, piano. Ohjelma 10 e.

Hengellisten laulujen ilta ti 3.10. klo 18 Siltamäen seurakuntakodilla.

Viena Huhtala laulattaa.

Puxun rastit la 23.9. klo 10–13 Pukinmäessä. Portissa maksuton kahvitarjoilu ja grillimakkaraa. Klo 10–12 kasvomaalausta, klo 11 Pukinmäen Sirkuskoulun esitys, klo 12 Portin tilan siunaus ja yhteislauluhetki.

Lähiöfest-tapahtuma la 30.9. Siltamäessä. Seurakuntakodilla lapsille klo 14.30 värityskuvia, askartelua, tarjoilua, klo 15.30 elokuva Hain tarina. Aikuisille klo 17.15 pelejä, värityskuvia ja tarjoilua. Tarjoilua myös uimahallin elokuvan jälkeen klo 20.30–21.30.

Hiljainen lauantai 30.9. klo 15–19

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk

TAPAHTUMIA

TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

4.10.

Piispa Eero Huovinen luennoi keskiviikkona 4.10. klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Luennon aiheena on Vastakkainasettelusta yhteyteen – Reformaation merkkivuoden ekumeeninen luonne. Kahvitarjoilu alkaa jo kello 18.30.

Viikin kirkossa. Aluksi keittoateria, jonka jälkeen kaksituntinen hiljaa kirkkosalissa lukien, mietiskellen, leväten ja rauhoittuen. Puolen tunnin välein laulua. Klo 18 englanninkielinen kansainvälinen messu. Aterian hinta 3 e. Ilm. outi.lantto@evl.fi Arabian kielen opintopiiri tiistaisin 12.9.–28.11. (ei 17.10.). klo 18 Puistolan kirkolla. Keskitytään suulliseen kielitaitoon, myös vasta-alkajille.

Opettaja Hanna Bishay, hanna.bishay7@gmail.com Marketta Nelimarkan taulujen näyttely Malmin kirkolla 27.9.–15.10.

Kirjoittajapiiri ke klo 18, 27.9., 25.10., 22.11. Malmin kirkolla. Ryhmässä voit kirjoittaa paperille tai tietokoneellasi. Tied. ryhmän ohjaaja, äidinkielen opettaja Kirsi Marja Alatalo p. 040 522 4048.

Israel-ilta ti 26.9. klo 17.30 Pukinmäen Portissa. Ylistyslauluja, Raamattuun tutustumista sekä rukoilemista Israelin ja Lähi-idän rauhan puolesta.

Kuurojen raamattu- ja keskustelupiiri ti 3.10. klo 17 Malmin kirkolla.

Soppa-Paanu to 28.9. klo 12 Viikin kirkolla. Lounas ja hartaus. Vapaaehtoinen maksu diakonialounastyön hyväksi.

Soppakirkko to 28.9. klo 13 Malmin kirkossa. Hartaus ja maksuton ateria.

Eläkeläisten iltapäivä keskiviikkoisin klo 12 Pihlajamäen ja Tapanilan kirkoilla ja klo 13 Malmin kirkolla ja Siltamäen seurakuntakodilla. Torstaisin klo 13 Jakomäen ja Puistolan kirkoilla. Puistolassa iltapäivät alkavat 28.9. Malmilla 27.9. aiheena Taide ja rukous, Marketta Nelimarkka kertoo tauluistaan. Pihlajamäessä 27.9. Vanhusten sosiaaliohjaus, sosiaalityöntekijä Tuulikki Talvitie.

Naisten jumppa Tapanilan kirkolla maanantaisin klo 18, (ei 16.10). Kertamaksu 5 e. Oma jumppa-alusta mukaan.

Naisten liikunta Puistolan kirkolla tiistaisin klo 19. Kertamaksu 2 e.

Lähiöjumppa Pihlajamäen kirkolla maanantaisin klo 14.30.

Tuolijumppa Pihlajamäen kirkolla perjantaisin klo 10.30. Venyttelyä ja

tämässä on teema-alttareita. Messussa mukana Albekoglu ja Pesonen-Kareinen. Sadonkorjuukeittoa tarjolla klo 17 ja samaan aikaan voi tulla pop up -lauluryhmään laulamaan messun lauluja. Su 1.10. messussa mukana Lauri Kemppainen ja Helenius.

Hiljaisuuden rukoushetki Käpylän kirkossa keskiviikkoisin klo 18–18.30.

Ehtoollinen kuukauden joka kolmantena keskiviikkona.

8.10. saakka

Taiteilija Juha Luodeslammen näyttely Maalla, merellä ja ilmassa on esillä Oulunkylän kirkon galleriaAULAssa 8.10. saakka kirkon aukioloaikoina. Kierrätysmateriaaleista valmistetut veistokset käyvät vuoropuhelua jokaisen valmistuksessa käytetyn osan historian ja nykyisen muodon kanssa.

jumppaa oman kunnon mukaan tuolia apuna käyttäen.

Gospelbic Puistolan kirkolla perjantaisin klo 17.30, (ei 3.11.). Sweat, dancemix, pump, harmony, monipuolista ryhmäliikuntaa vaihtuvin teemoin.

Ylistys- ja rukoustanssi Puistolan kirkolla perjantaisin klo 18.30 (ei 20.10.).

Käsityökerho Pihlajiston Mestassa joka toinen ti klo 13, seuraava 3.10.

Salpausseläntie 12 C. Käsityö- ja kutomakerho Puistolan kirkolla keskiviikkoisin klo 18.30.

Kutomakerho Pukinmäen Portissa maanantaisin klo 18, Säterinportti 1 A. Kudotaan kangaspuilla mattoja ja kudonnaisia.

Puikoissa-piiri Portissa joka toinen ke klo 18, seuraava 27.9. Tule Puikkoihin tekemään omia käsitöitä tai antamaan panoksesi Pukinmäen alueen hyväntekeväisyyskohteeseen.

Aikuisten nikkaripiiri Pukinmäen Pajalla, keskiviikkoisin klo 11–14 ja perjantaisin klo 17.30–20, Säterinportti 3 E. Kunnostetaan vanhaa ja rakennetaan uutta.

Mitä antaa elämänne, jakakaa se keskenänne.

Virrestä 816

JUMALANPALVELUKSET Messu Oulunkylän kirkossa sunnuntaisin klo 10. Su 24.9. messun yhteydessä syntymäpäiväjuhla niille, jotka 1.7.–31.12. täyttävät 80, 85, 90 vuotta ja sitä enemmän. Messussa mukana Leinonen, Savik ja Helenius. Pyhä-

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–to klo 9–12 p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 8–15.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

Maanantaipuuro maanantaisin klo 9–12 Oulunkylän kirkolla kaiken ikäisille. Maanantaipuuroa pyörittävät vapaaehtoiset ja työntekijät.

Hinta 1 e sisältää puuron, sämpylän, kahvin, teen ja mehun.

Yhteisöravintola Salaam Oulunkylän kirkolla torstaisin klo 12–16.30.

Buffet-ravintolassa voi nauttia Lähiidän herkkuja tai vain piipahtaa kahville tai teelle. Keittiöstä vastaavat maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat. Hinta 1–10 e.

Maalla, merellä ja ilmassa. Taiteilija Juha Luodeslammen näyttely on esillä Oulunkylän kirkon galleria AULAssa 8.10. saakka. Kierrätysmateriaaleista valmistetut veistokset ovat vuoropuhelussa jokaisen valmistuksessa käytetyn osan historian ja nykyisen muotonsa kanssa. Näyttelyyn voi tutustua kirkon aukioloaikoina.

Lehti puusta variseepi -musiikkimatinea Maunulan kirkossa to 28.9. klo 13. Syyslauluja yhteisesti laulaen. Mukana Hiski Wallenius, laulu, kanttori Maija Pesonen-Kareinen, Maunulan lauluryhmäläisiä ja diakonissa Elisa Hapuli. Kahvitarjoilu, vapaa pääsy.

Raamattusarja torstaisin klo 18 Oulunkylän kirkossa. To 14.9. klo 18 kirkkoherra Ulla Kosonen: Puhuva aasi, raunioilla huhuava pöllö ja muita Raamatun elämiä sekä niiden symboliikkaa. Seuraa ohjelmaa Facebookista haulla @raamattupiknik tai www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla.

koulu messun ajan. Juhlassa mukana Heli Närhi, sopraano, PesonenKareinen, piano, Savik ja Hapuli.

Su 1.10. enkelien sunnuntain perhekirkko ja 4-vuotiaiden synttärit.

Mukana Handolin, Elo ja Mäkiö.

Iltaehtoollinen Oulunkylän kirkossa torstaisin klo 19–19.30.

Messu Maunulan kirkossa sunnuntaisin klo 12. Su 24.9. messussa mukana Leinonen ja Helenius. Su 1.10. messussa mukana Pelkonen ja Helenius.

Messu Käpylän kirkossa sunnuntaisin klo 18. Sadonkorjuumessussa su 24.9. esiintyy musiikki- ja lauluryhmiä sekä Kaija Mäki-Leppilampi, viulu. Sadonkorjuun mietteitä herät-

Messu eli ehtoollisjumalanpalvelus joka viikko kirkolla klo 11. Messun jälkeen tarjotaan kirkkokahvit.

Käsityöläisten messu su 24.9. klo 11.

Marita Toivonen, Tiia Tuovinen ja Ari Häyrinen. Messu vietetään yhteistyössä seurakuntamme Kutomakerhon ja Peittopiirin kanssa. Peittopiirin Äiti Teresa -peittojen siunaaminen ja näyttelyn avajaiset Paimensalissa messun jälkeen.

Enkelien sunnuntain messu su 1.10. klo 11. Messussa kaikki saavat näkyä, kuulua, liikkua ja eläytyä. Jouni Pirttijärvi, Moona Seppä, Heli Sjöberg, Tanja Berg, Jenni Paaso, Marita Toivonen ja Ari Häyrinen.

Messun jälkeen laululeikkituokio.

TAPAHTUMIA. Peittopiirin Äiti Teresa -peitot esillä Paimensalissa 24.9.–1.10.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus ti 26.9. klo 13 kirkolla.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 22.9. – 5.10.

Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13 kirkon Kokoushuoneessa.

Iltakahvila to 28.9. klo 16–19. Kahvila on kirkon aulassa, paikan päältä löytyy leluja, luettavaa ja hyvää seuraa.

Vauvan päivä pe 29.9. klo 13–18 kirkolla. Ohjelmassa: musiikkihetkiä, sosemaalausta, vauvahierontaa (oma peitto mukaan alustaksi), taikataikinaa (käden-/ jalanjäljen painanta), rentoutusvinkkejä, NOSH-vaate-esittely, lorutuokio, imetystuki, köröttelyä, köllöttelyä, osallistava teatteri, kahvia, teetä ja soppaa.

Enkelien sunnuntain Aamiaisbrunssi su 1.10. ennen messua klo 9.30. Ennakkoilmoittautuminen brunssille moona.seppa@evl.fi.

Brunssin hinta 7 e/aikuiset, 3 e 2–12-vuotiaat, alle 2-vuotiaat ilmaiseksi. Lapsille enkeliaskartelu.

Viihdemusiikin laulukurssin päätöskonsertti su 1.10. klo 18. Vapaa pääsy.

Kari Haklin kuvia Helsingistä 1970-luvulta. Näyttelyn avajaiset ma 2.10. klo 14 kirkolla.

Pakilan Martat ti 3.10. klo 18 kirkolla.

95 vuotta turvaan otettuja lapsia Toivolanmäellä.

Piispa Eero Huovinen luennoi kirkolla ke 4.10. klo 19 aiheesta: Vastakkainasettelusta yhteyteen.

Reformaation merkkivuoden ekumeeninen luonne. Kahvitarjoilu klo 18.30 alkaen Paimensalissa.

Erityisryhmille Viittomakielistä messua ja lähetyslounasta vietetään su 1.10. klo 12–15 Hermannin diakoniatalolla, Hämeentie 73. Saarnana Luther-pienoisnäytelmä. Aasialaistyylinen lounas, maksu alk. 3 e Kuurojen lähetys ry:n hyväksi. Puhetulkkaus suomeksi.

Näkövammaisten retkelle Kehräämöön Orimattilaan ke 11.10. mahtuu mukaan. Opastettu kierros ja vapaata kiertelyä. Hinta 20 e, oppailta 10 e, sis. lounaan ja kahvit. Ilmoittautuminen 26.9. mennessä p. 09 2340 2538, ysk.diakonia@evl.fi. Järj. seurakuntien näkövammaistyö ja Pengertupa Hun ry.

Virkistyspäivä vammaisten henkilöiden omaishoitajille la 25.11. klo 9–18 Espoon Hvittorpissa, myös ruotsiksi.

Rentoutumista, syömistä ja vertaistukea. Saunomismahdollisuus. Maksuton. Sitova ilmoittautuminen 10.11. mennessä p. 09 2340 2538, ysk. diakonia@evl.fi.

21.9.2017| Kirkko ja kaupunki a

17

Apua & tukea

Nina Ruuttu toimii vapaaehtoisena raha-asianneuvojana.

Palkitseva vapaaehtoistehtävä Uusia raha-asiainneuvojia kaivataan laajenevaan toimintaan.

Teksti Jan Ahonen Kuva Esko Jämsä

H

elsinkiläisissä seurakunnissa on tehty parin vuoden ajan vapaaehtoisten voimin raha-asiain neuvontaa.

Työssä on tavoitettu taloutensa tasapainottamisen kanssa kamppailevia.

Vapaaehtoiset eivät ole talouden ammattilaisia, vaan työn keskeisiä kriteerejä ovat kommunikaatiokyvyt ja oman taloudenpidon hallitseminen.

Asiakkaat ohjataan pareittain työskentelevien neuvojien luokse seurakunnan diakoniatyön kautta. Vaitioloon sitoutuvien palkattomien vapaaehtoisten jaksamista tuetaan muuan muassa säännöllisillä palautekeskusteluilla.

Nyt Tampereelta lähtöisin oleva toiminta laajenee kattamaan lähes kaikki Helsingin suomenkieliset seurakunnat. Laajenemisen jälkeen myös kaikki kolme ruotsinkielistä seurakuntaa ovat toiminnassa mukana. Taloudel-

Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6, alkaa la 30.9. klo 16 luentosarja uskon-

Helsinkiläinen Nina Ruuttu on toiminut vapaaehtoisena raha-asiainneuvojana. Jo lapsuudessa virinnyt kiinnostus talousasioihin johti aikoinaan kauppaopistoon. Nykyinen lentoemännän työ mahdollistaa neuvomisen joustavalla aikataululla esimerkiksi päiväaikaan. Kirkko ja kaupunki -lehden juttu vapaaehtoisten tarpeesta oli aikoinaan lopullinen sysäys hakeutua tehtävään.

– Olen tehnyt paljon vapaaehtoistyötä. Tässä tehtävässä näkee, kuinka paljon pieni apu ja tuki voivat muuttaa toisen ihmisen elämää hyvään

puhdistuksesta. Oliko alussa itsepäinen munkki, jota seurasi pikkutarkka juristi? pohtii dosentti, teologian ja filoso­fian tohtori Risto Jukko. Hänen seuraavat luentonsa ovat 7. ja 21.10. Sarjan päättää paneelikeskustelu 28.10. teemasta Mitä reformaatio on merkinnyt Suomelle?

Pariskunnat voivat hakea parisuhdekurssille, joka kokoontuu ke 4.10., 11.10., 18.10., 25.10., 1.11. ja 15.11. klo 17.15–19.15 sekä la 11.11. klo 10–15 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22. Koulutukseen sisältyy luentoja, harjoituksia ja kotitehtäviä, kurssikirjana Sue Johnson: Kun-

suuntaan. Koen roolini todella palkitsevaksi.

Ruuttu pääsi kurssille miehensä kanssa vasta toisella yrittämällä suuren kysynnän vuoksi. Hän kiittelee kurssin tasoa ja neuvojien tapaamisten ilmapiiriä. Ruuttu tapaa asiakkaansa yleensä 2–3 kertaa itähelsinkiläisen seurakunnan tiloissa.

– Tähän tehtävään voisi käyttää enemmänkin aikaa, koska se on niin palkitsevaa ja kirkon työtekijöiden tuki on mielestäni ollut erinomaista.

Tulevassa koulutuksessa käydään läpi muun muassa taloussuunnitelman laatimista, laskujen maksamisjärjestyksen kriteerejä sekä velka- ja luottotietojen perusasioita. Luennoimassa on esimerkiksi Takuusäätiön ja Helsingin kaupungin talous- ja velkaneuvonnan työntekijöitä. Kurssille haluavat haastatellaan ennen mukaan hyväksymistä.

Vapaaehtoisia raha-asiainneuvojia koulutetaan tiistai-iltaisin: 17.10., 24.10. ja 31.10. sekä lauantaina 11.11. Yhteydenotot 28.9. mennessä Pekka Tähtinen p. 09 2340 5442 tai pekka.tahtinen@evl.fi. Tehtävä löytyy myös vapaaehtoistyo.fi -sivustolta Helsinki / Vapaaehtoinen raha-asiainneuvoja. Koulutukseen toivotaan henkilöitä, jotka voivat tehdä neuvontatyötä päivisin ja iltaisin.

Aarne Ormio

Menopalat

Kaksikielisessä Puhkea kukkaan -konferenssissa on naisille yli 30 voimaannuttavaa työpajaa ja seminaaria fyysisestä, henkisestä ja hengellisestä hyvinvoinnista la 30.9. klo 10–22 mm. Kallion ja Alppilan kirkoilla. Vierailijoina nähdään Irja Askola, Minna Karhunen ja Eva Biaudet. Iltajuhlassa laulavat Maria Höglund ja Sini Ikävalko, ja ilta huipentuu Juha Tapion lauluista koostuvaan Rakastettu-messuun. Vapaa pääsy, iltajuhla 20 e. www.puhkeakukkaan.fi

listen tukitoimien tarve on Helsingissä kasvamaan päin, ja etenkin henkilökohtaiselle neuvonnalle on tilausta.

Syksyllä järjestetäänkin uusi raha-asiainneuvontakurssi. Tähän mennessä kolmella kurssilla on perehdytetty noin 70 henkilöä, ja heistä suurin osa on yhä mukana toiminnassa.

– Ihmisillä on paljon sellaista osaamista, mitä seurakunnan työntekijöillä ei ole. Jos joku haluaa antaa sitä yhteiseen hyvään, me haluamme mahdollistaa sen, toteaa vapaaehtoistoiminnan diakoni Lauri Anttila Meilahden seurakunnasta.

Risto Jukon luentosarja reformaatiosta alkaa Munkkiniemen kirkossa 30.9.

pa sinut tuntisin paremmin – Keskustelemalla tunnekeskeiseen parisuhteeseen.

Osallistuminen on ilmaista, mutta kirja tulisi hankkia itse. Vetäjinä toimivat perheneuvoja, psykologi, psykoterapeutti Helena Toppari ja pastori, psykoterapeutti Juha Petterson. Ilmoittaudu: helena.toppari@evl.fi tai p. 050 572 7409 ja 050 364 0267.

18 A Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

K

neniälittereK

Palveluja tarjotaan KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

Muutot ja kuljetukset.

1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetusneppis p. 040 5850074

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03

Kirkko ja maaseutu KRISTILLIS-YHTEISKUNNALLISEN Kotimaa-lehden uusi pääkirjoitus (14.9.) linjaa, että kyseisen lehden voimavarat ovat niukentuneet. Lehti ehdottaa, että kirkollisverorahoilla paikattaisiin se alijäämä, jonka kyseinen lehti itse tuottaa tappiota. Kotimaan linjana on, että kaikki voittaisivat, jos vaikka vantaalaisten, espoolaisten ja helsinkiläisten rahoilla kustannettaisiin kehittyvien hiippakuntien tiedonjanoa tyydyttävä Kotimaa.

Kotimaan linja on oikea. Olisi kehittyviä hiippakuntia sivistävää, mikäli Kirkko ja kaupunki laajentaisi levikkinsä landelle. Kirkko ja kaupungin väliin voitaisiin esimerkiksi sujauttaa Kirkko ja maaseutu -liite, jonka maalaiset itse maksaisivat. Liite korvaisi helposti vanhan Kotimaan.

Asialla ei ole kiire. Kotimaan pääkirjoituksen linjanvetoon niukoista voimavaroista on jo nyt vastaus.

Journalistin eettisiä ohjeita seuraten Kotimaalla on lupa siteerata Kirkko ja kaupunkia. Tämä parantaisi Kotimaan kiinnostavuutta yli soterajojen.

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit.

Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393 Eläkeläisille, leikkaus 18-22 €, permanentti tai väripaketti 65€ P. 045 2386356, Hämeentie 38 www.stadinapumiehet.fi 045 6475572 stadinapu@saunalahti.fi, kiinteistönhuolto, vihertyöt, kuljetus. 37€/h.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen.

SOITA JA KYSY LISÄÄ

Siivous, ikkunat, taulut, lamput TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan

Toimivat kaihtimet joka kotiin !

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646 MUUTOT EDULLISESTI, 10V KOKEMUS KUOLINPESÄN/VARASTON TYHJENNYS 0503095193 ahonentmi@gmail.com

040-411 4370

Hammashoitoa

Miksi maksaisit liikaa?

Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

Rakennusala

25€

65€ 65€ Hinta alk. 65€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk.

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit.

Takuutyötä jo v.1989 lähtien

©

Kivuton hampaan poisto

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

T A K U U T Y Ö

Bisnode 2017

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Luotettava ja osaava NAISSÄHKÖURAKOITSIJA. Kaikki sähkötyöt.

Soita 0400 339 363! www.sahkosiuvatti.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU • Maalaus • Tapetointi • Laatoitukset • Laminaatit • Keittiöön ovet ja tasot • Myös pikkutyöt.

• Ulos kestopuu terassit ja aidat.

P. 0401895682

myös iltaisin ja vkl.

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 740 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS .......................

110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

• maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com

Luottokelpoinen

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi Korsontie 6 • 01450 Vantaa

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 22.9. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Varaa aikasi 044 9339 242

www.stickdent.com

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki

Tilaisuuksia

A

19

Hautauspalveluja Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

KRÄSÄN RIPARIT 2018:

vuodesta 1922

ORONMYLLY: 6.–16.6. Ä 1: 6.–16.6.

TÄYNN VIVAMO VIVAMO 2: 27.6–7.7.

VIVAMO 3: 11.–21.7.

VIVAMO 4: 25.7.–4.8.

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä

HINTA: 445

Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

NUORET.FI/ILMOITTAUDURIPARILLE

HERÄNNÄISSEURAT su 17.9. klo 11 kirkkopyhä Meilahden kko, Pihlajat.16, Hki; saarna L.Väyrynen-Si; kahvit ja seurat. klo 15 Paavolan srk-koti, Aittat.1, Hvkää klo 18 kotiseurat M.-L. Kautolla, Horsmakj.4bB (käynti Tikkurilant.). klo 18 Kirkonkulman nuorisotila, Kirkkok.6, Jpää. klo 18 Rajamäen kko, Patruunant.7, N-järvi. ti 19.9. klo 12.30 lähetyspiiri Seuratuvalla (Autotalo), Salomonk.17D,2.krs: L.Leverin: ”Millaista srk-lähetystyön tulisi olla?” to 21.9. klo 18.30-20 Uudet veisuut Myyrmäen kko Monitoimitila, Uomat.1, Vantaa. S.Honkanen opettaa. pe 22.9. klo 19 kotiseurat Hassisella, Sidet.10, (Tapanila) Hki. la 23.9. klo 18 Mikaelinkko, Emännänp.1 (Kontula), Hki. su 24.9. klo 10 kirkkopyhä Sammatin kko, Lönnrotint.19, Lohja; kirkkokahvit ja seurat. klo 16 Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs. Mukana Seuratuvan virsikuoro, J.Elenius. ke 27.9. klo 19 Körttikoti, Ratak.1aA3, 3.krs. to 28.9. klo 19 Matinkpli yläk., Liisankuja 3, Espoo.

Lisätied. https://www.h-y.fi/25-uusimaa

Myydään INKOO, DEGERBY VAPAA-AJAN PAIKKA MEREN ÄÄRELLÄ!

Meren rannassa sijaitseva 3.010m2 tasainen ja osin kallioinen sekä suojainen rantatontti. Tontilla on 1960-luvun lopulla valmistuneet pienehköt rakennukset, päärakennus ja saunarakennus. Vehmas ja avara tontti, jossa on vanhaa puustoa ja marjapensaita. Pieni venesatama vieressä. Pickalan Golf-keskus vain n.10 km etäisyydellä. Hyvä tie perille, 45 min. Helsingistä. Vuokrattu.

Tontille on mahdollisuus rakentaa kesämökki max 125m2, sauna max 30m2 ja talousrakennuksia yht. max 100m2. Vh. 235.00,00 €.

Kohdenro 7788092.

Lisätiedot ja esittelyaikavaraukset: Anne Hietala 044 750 9670 Veranta Annhouse LKV

Vuokralle tarjotaan

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 03.10 klo 19 Stig-Olof Fernström, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenhoito järjestetty. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntö ti klo 10–12, esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle. Esirukousillat jatkuvat 17.10.

Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI

Ostetaan Hyvätapainen pariskunta haluaa ostaa kompaktin kodin (1h tai 2h) Etelä-Helsingin alueelta.

Kaikki huomioidaan myös huonokuntoiset.

Ota yhteyttä p. 040-7455534 / Joonatan Voltti

RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan Hki Asunto & Rakennus Oy t.nikkanen@kolumbus.fi 0400-503 497 Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen toimisto@marfic.fi p.040 502 4546

OSTETAAN KUOLINPESÄT, muutot, ym. loppusiiv.sop.muk.25v. kokemus.Kaappeihin unoht.astiat, maljakot,aterimet,hopeat,kellot, sot.mitalit ym.arvoirtaimet,50-luk. ja sitä vanh.asut,laukut,lelut,nuket ym. Soita rohkeasti mistä tahansa.

Armas.F. puh. 044-2403941

Edullisia, siistejä pienvarastoja Kalliossa.

044-947 0181

Vuokrata halutaan

Vuokrataan kaksio Vantaan Jokiniemestä. Vuokra 1000 €/kk + vesi ja sähkö. Puh.0505722737

Savut.Eläk.hak.pientä edul.as.

Hakan. - Kallio - Sörnäin. - Herm.

Kaik.huom.045-1184677 Lehtinen

Palvelukseen halutaan Olisitko halukas avustamaan vanhusta?

Kyseeseen tulisi tavallisten hoitorutiinien lisäksi kaupassa käynti, ruuan lämmitys, vaatteiden silitys yms.

Työskentely tiimin jäsenenä, työvuoro kerrallaan n. 4 tuntia, aamu- tai iltavuoro, mukaan lukien viikonloput, sopimuksen mukaan. Kohde sijaitsee Länsi-Pakilassa, Pirkkolan urheilupuiston kupeessa.

Yhteydenotot: teampirkkola@gmail.com Laita viestiin lyhyt kuvaus itsestäsi ja kokemuksestasi, sekä puhelinnumero johon voimme soittaa.

Siivouspalveluja

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Tuire Sillanpää, 040 594 4204

Kari Salko, 0400 604 133

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Lakipalveluja

Kotisiivousta ja ikkunanpesua lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 IKKUNANPESUT 45 vuoden kokemuksella, puh. 040-3716084 Kotital.väh. Veikko Salonen www.kotikuntoon.com Kotisiivousta, ikkunapesua, pihatöitä.

Kotimaisin voimin laadukkaasti ja edullisesti Timo Vanari • 0440691994

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla.

Myös jatkuvat sopimukset. www.marfic.fi • p. 040 – 7001925 Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous.

Kodinapu helmi p.0407209420

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Mielipide

20 a Kirkko ja kaupunki21.9.2017 |

Avoin kirje piispa Irja Askolalle Olen ns. tapakristitty, mutta kuulun kirkkoon. Järkytyin ja lähes itkin häpeästä, kun luin ne solvaukset, joita teille on lähetetty. Keitä ovat tämmöiset ihmiset? Jos he pitävät itseään uskovaisina, heidän jumalansa on saatana. Miettikööt sitä.

Te olette ollut hyvä piispa ja hyvä ihminen, isolla iillä. Kirjoittamistanne runokirjoista sain aikoinaan tukea ja lohdutusta äitinä ja naisena olemiseen. Kiitos niistä. Hunnilauma kodistani on pelmahtanut maailmalle jo vuosia sitten. Nyt elämäni on seesteistä.

Toivon teille rauhallisempia eläkevuosia.

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Jaahas, K&k:n teemana oli 7.9. seksi. No, sitähän on saatavilla joka mainostolpassa, aviisissa ja ruudussa niin, että saa suunnilleen puhallella karvoja suustaan ja silmistään.

Tämä aihe tekee nyt kirkostakin vetävän ja trendikkään. Varmasti. Olen ihan perustapakristitty, vallaton sinkkutäti, mutta kyllä ärsytti. Vaikka aihetta käsitelläänkin asiallisesti ja hienovaraisesti jutussa ”Kukin makunsa mukaan”, lehden kansi oli selkeän kosiskeleva – ja mauton.

Ville Ranta

Sari Hämäläinen Helsinki

Törkysanojen päästely ei pura paineita

Juhani Heiska psykologi, Savonlinna

Miksi Luoja sallii?

Kun ikäviä asioita joidenkin ihmisten toimesta tapahtuu, lähellä tai kaukana, niin moni kysyy, miksi kaikkivoipa Luoja ei estänyt sitä? Jotkut jopa toteavat, että kun hän ei sitä tehnyt, vaikka Raamatun mukaan hänellä on edellytykset yli ymmärryksenkin menevien ilmiöiden toteuttamiseen, niin eihän Luojaa voi olla olemassakaan.

Syy on aivan selvä. Ihminen on saanut oman tahdon, joka mahdollistaa hänelle sekä hyvänä että pahana pidettävien tekojen suorittamisen. Korkein ei niihin yleensä puutu. Hän oletettavasti kuitenkin saattaa joskus tehdä niin, mutta se ei ole automaattinen toimintamuoto. Jos hän aina estäisi kaikki ihmisten pahat suunnitelmat, ihmiselämässä ei olisi vapaata harkintaa, eikä koskaan opittaisi näkemään eroa oikean ja väärän välillä.

Eero Oulasvirta

Seksi myy – kirkossakin?

Ritva Remes eläkeläinen Pakilan seurakunnasta

Helsingin hiippakunnan piispa koki ristiinnaulitse, ristiinnaulitse -ilmiötä. Törkysanoilla voi murhata, ja piispa kesti sellaisen. Moni muukin kokee nykyään moista ristiinnaulitsemista, mutta ei kestä eikä pääse elpymään.

Tuomittavaa se törkyily on.

Herää kysymys: Mitä se auttaa, kun kuorossa tuomitaan vaikka minkälainen terrorismi valitsemalla kielitoimiston sanakirjasta sanoja ja pistämällä niitä lehteen? Esimerkiksi yllättävän harva törkysanailija tietää, mitä todella tekee. Onpa myös otettava huomioon sen kaltaiset tosiasiat, että esimerkiksi pedofiili tai törkeä ­ekshibitionisti lähinnä pahenee tuomioista.

Olisiko mitään sellaista tekniikkaa ja metodia, että törkyviesti automaattisesti tunnistetaan ja lähettäjä ohjataan tavalla tai toisella alueelle, jossa on kärsivällinen henkisen tuskan käsittelijä? On yleinen harha, että viha laantuu, jos sitä puretaan aggressioilmauksilla eli samoin kuin höyrypannun varaventtiiliä käyttämällä.

Tässä olisi seurakunnille samankaltainen haaste kuin muinoin perheasiain neuvottelukeskusten perustaminen.

to ovat eri käsitteitä. Viimemainittujen vivahde-erot ovat usein syynä terrorismiin ja sotiin.

Viides herätysliike nakertaa kirkkoa

Luonnononnettomuuksista voidaan todeta, että hän on luonut luonnonlait. Aina eivät ilmat pysy siedettävyyden rajoissa. Välillä sataa rankasti, välillä syntyy kuivuutta, ja välillä vettä onkin todella liikaa, kuten äskettäin Texasissa ja Etelä-Aasiassa. Ilmanpaineet vaihtelevat, ja toisinaan tuulet kasvavat hirmumyrskyiksi. Mannerlaattojen liikahdukset aiheuttavat maanjäristyksiä.

Kolmas ilmiö, josta koituu harmia, vaikeuksia ja kärsimyksiäkin, on sairastuminen. Ihmisen biologinen rakenne on monien elinten ja liikuntajäsenten erittäin hienosti toimiva kokonaisuus, mutta joskus ketjun osa pettää, niin kuin mikä autonosa tahansa kuluessaan tekee. Tai ties mikä bakteeri iskee ja turmelee terveyttä.

Mutta uskon, että terveyttä koskevissa tapauksissa tuen ja avun saaminen on usein totta. Hädän hetkellä ihminen kohdistaa toiveensa siihen suuntaan, joka ei hyvinä päivinä ole mielessä etualalla. Missä määrin hänen toivomustaan on kuultu, kun vika tai vaiva on ohi tai helpottunut, ei ole varmistettavissa, mutta kiitollisuus on silti paikallaan.

Harry Blässar Helsinki

Vaihtoehto ateismille Jumala on ikuinen. Hän on elävää energiaa. Hänestä on peräisin kaikki, mikä nytkin on. Niin sanotussa alkupamauksessa noin 14 miljardia vuotta sitten energiasta syntyi aine, josta tuli aikojen kuluessa yhä moninaisempaa.

Ateistit uskovat kaiken alkaneen tyhjästä, mutta käsitykseni mukaan ”tyhjästä on paha nyhjäistä”.

Jumala kehitti aineista organismeja, koneistoja, joiden käyttäjäksi hän asetti elämää. Näin syntyi alkusolusta lähtien koko eliökunta, joka sopeutui kulloisiinkin olosuhteisiin.

Ihmisetkin ovat tämän kehityksen tulosta. Elämää itsessämme nimitämme hengeksi, sieluksi, minuudeksi...

Kuoltuamme raihnaistunut koneistomme siirtyy luonnon kiertokulkuun ja henkemme vapautuu ja liittyy elävään Jumalaan.

Olemme toistaiseksi niin alkeellinen laji, ettemme tiedä vastausta kysymykseen, miksi tämä kaikki tapahtuu ja mihin tämä kehitys johtaa. Panteismi on lähinnä näitä ajatuksia, joita voi riitelemättä perustella keskusteltaessa ateistien, agnostikkojen tai erilaisten uskovaisten kanssa.

Usko Jumalaan ja detaljoitu uskon-

”Unohtiko kirkko Jeesuksen?”

-jutussa haastatellut päätoimittaja Leif Nummela ja pastori Timo Junkkaala (K&k 7.9.) edustavat viidettä herätysliikettä. Tämä herätysliike esiintyy luterilaisuuden nimessä, mutta ei ole osa sitä, vaan vaikuttaa osaltaan kirkon luhistumiseen.

Seuraavat viidesläiset henkilöt tunnustavat oppinsa eroavan luterilaisesta tunnustuksesta. Uusi Tie lehdessä 31/1997 Eero Junkkaala sanoo, että yhteiskristillisyyden edistäminen kirkossamme on osa hänen kutsumustaan.

Matti Väisänen kirjoittaa ja ennustaa 1983 julkaistussa kirjassa ”Sinun sanasi on totuus” näin: ”Ääriviidesläinen kastenäkemys tulee tulevaisuudessa muodostumaan sillaksi luterilaisesta kirkostamme baptismiin ja helluntailaisuuteen, ellei kyseisellä taholla kastenäkemyksessä (ja myös Pyhän Hengen kysymyksessä) olla ajoissa huolellisesti raamatullisia.” Tämä ennustus on totta tänä päivänä.

Ari Kääriäinen Vantaa

Tarvitaan uutta uskonpuhdistusta ”Homopareja vihkinyt pappi asetti itsensä jalkapuuhun”. ”Törkypostia Helsingin piispalle”. ”Kirkosta eroavia yhä enemmän”. Kaikki ovat otsikoita mediasta saman päivän aikana.

Kansalaiset ovat ihmeissään ja epätietoisia, kuinka suhtautua. Miksi? Nukkuuko kirkkomme johto, sillä hiljaisuus vallitsee sen piirissä? Paimenkirjeitä ei tule, tapauksiin ei puututa, vene kulkee vailla kapteenin käskyjä ja määräyksiä.

Tähän asiaintilaan on puututtava.

On ohjeistettava ja tehtävä selväksi, mitä kirkkomme korkein johto ajattelee ja kuinka se aikoo toimia, miten ohjeistaa. Temmellyksestä on tultava loppu ja rivit suoristettava. On uuden uskonpuhdistuksen aika, jotta luottamus palaisi.

Toivottavasti odotusaika ei muodostu liian pitkäksi. Kirkon jäsenten on tiedettävä, missä mennään.

Raimo Ilaskivi valtiotieteitten tohtori Helsinki