Kirkko ja kaupunki 2017 17 vantaa

HY VÄN TÄHDEN.

17

21.9.2017 kirkkojakaupunki.fi

B 1 Miksi intersukupuolisia saa pienenä silpoa? ihmettelee naiseksi muokattu Aksu

VANTA A

B 8 Enkelin läsnäolo on ihmistä rakastavan Jumalan läsnäoloa

Konepistoolista perisyntiin A6

Eero Aho esittää ristiriitojen repimää miestä näyttämöllä ja valkokankaalla

Joka ymmärtää ajassa tapahtuvan, hän on huomattava henkilö.

Kiinalainen sananlasku

Tähtitieteilijöiden ryhmä onnistui ottamaan kuvia universumin aamusta. − − Alussa oli kirkas leimahdus, mutta maailmankaikkeuden aikaskaalassa varsin pian pimeni, eli noin 300 000 vuoden kuluttua.

Tekniikan maailma 6.9.2017

Iankaikkisesti

Tänään

Eilen

2 a Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua.

Saarnaaja 3:11

Pääkirjoitus Rukous Istock

Loppu apartheid-opetukselle Kun uskonnontunnilla aletaan käsitellä ortodoksista uskontoa, luokasta poistetaan ortodoksiset oppilaat. Sama juttu muslimien kanssa, kun islam tulee käsittelyyn.

Ei heitä tietenkään poisteta luokasta vain kyseisten tuntien ajaksi – eri uskontokuntiin kuuluvat opiskelevat uskontoa muutenkin omissa ryhmissään. Ortodoksit, katolilaiset, luterilaiset, juutalaiset, muslimit, buddhalaiset ja uskontokuntiin kuulumattomat pohtivat hyvän elämän edellytyksiä ja metafyysisiä juttuja kukin omissa lokeroissaan.

Siinä ei ole mitään järkeä.

”

Tällä hetkellä Suomessa annetaan kolmentoista eri uskontokunnan uskonnonopetusta, ja uskontokuntiin kuulumattomat opiskelevat elämänMiksi et-tunnilla katsomustietoa. pitäisi pohtia Katsomusaineiden tarkoitus on kristinuskoa paitsi perehdyttää omaan uskontoon ilman että luokan ja elämänkatsomukseen, myös tutusluterilaiset ovat tuttaa toisiin uskontoihin ja katsomukkeskustelussa siin sekä edistää niiden välistä ymmärmukana? rystä ja vuorovaikutusta.

Miksi ihmeessä tämän pitäisi tapahtua kokonaan erillään? Miksi elämänkatsomustiedon tunnilla pitäisi pohtia kristinuskoa ilman, että luokan luterilaiset ovat keskustelussa mukana?

Uskonnonopetuksen taso vaihtelee huomattavasti uskontokunnasta riippuen. Luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon opettajat ovat enimmäkseen hommaansa maailman parhaiten koulutettuja huippuammattilaisia. Vähemmistöuskonnoissa pätevien opettajien löytäminen tuottaa usein vaikeuksia.

Ajatus kaikille yhteisestä uskonto- ja katsomustiedosta arveluttaa sekä vähemmistöuskontoja että elämänkatsomustiedon kannattajia. He pelkäävät, että kaikille yhteisestä katsomusaineesta tulisi käytännössä ripauksella eksotiikkaa maustettua luterilaista uskonnonopetusta.

Tuo huoli nousee epäluulosta, että enemmistö väistämättä nielaisisi kitaansa vähemmistön. Uskonnonopettajat eivät nykyiselläänkään toimi minkään uskonyhteisön kätyreinä vaan ammattimaisina yleissivistävän aineen opettajina, aivan kuten elämänkatsomustiedon opettajatkin. Huolellisella suunnittelulla heidän opetettavakseen saadaan erinomainen yhteinen katsomus­aine.

Jaakko Heinimäki

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Sellaisina syysöinä, kun tähdet tulevat näkyviin, elämä avautuu ylöspäin ja asiat asettuvat oikeisiin mittoihin.

Olen hetken kevyt, huoleton, hiljaa.

Ehkä se on aavistus: tämä jatkuu hyvin.

Lainasanat

”

Mies mainitsi lääkärityttärensä kertoneen, että homous on parannettava sairaus.

Nielaisin.

Suuttumus nosti päätään.”

Kolumnisti Tommi Laitio sivulla B 5

Seuraava lehti ilmestyy

5.10.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 21.9.2017 numero 17 kirkkojakaupunki.fi Kannen kuva: Sirpa Päivinen

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki

A

3

Meri-Anna Hintsala arvioi, että keskustelu lestadiolaisäitien asemasta on muuttanut ilmapiiriä vapaammaksi ja lisännyt yhteisöön kuuluvien valinnanmahdollisuuksia.

Äidit luomistyössä Kun lestadiolaisnainen tulee raskaaksi, hänen ajatellaan osallistuvan Jumalan luomistyöhön. Siksi ehkäisy on niin hankala kysymys.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

M

aallistuneesta valtakulttuurista käsin saattaa olla vaikea ymmärtää valintoja, joita konservatiivisten uskonnollisten yhteisöjen jäsenet, esimerkiksi vanhoillislestadiolaiset, elämässään tekevät, arvioi kirkkososiologiasta teologian tohtoriksi väitellyt Meri-Anna Hintsala. Hän on tutkinut sitä, miten vanhoillislestadiolainen usko ruumiillistuu ehkäisykäsityksestä ja homoseksuaalisuudesta käydyissä verkkokeskusteluissa.

Hintsalan väitöskirjan otsikko Taivasta varten luotu tiivistää sen, miksi moni äiti kieltäytyy ehkäisystä silloinkin, kun hänen fyysinen tai psyykkinen terveytensä ei enää välttämättä kestäisi uutta raskautta ja synnytystä.

– Ehkäisemättömyyttä perustellaan ensisijaisesti sillä, että halutaan sitoutua uskon kokonaisuuteen.

Ihmisen maanpäällinen elämä ja ruumis nähdään väliaikaisena. Elämällä on lestadiolaisen teologian näkökulmasta paljon suurempi alku ja päämäärä.

Minua hätkähdytti se, että kiitollisuutta korostettiin niissäkin tilanteissa, joissa olisi paljon valittamista, Hintsala kertoo.

VANHOILLISLESTADIOLAISUUS on Suomen evankelisluterilaisen kirkon sisällä toimivista herätysliikkeistä suurin. Siihen arvioidaan kuuluvan noin

100 000 suomalaista. Opetus Jumalasta Luojana on liikkeen teologiassa keskeinen, minkä vuoksi ehkäisyyn suhtaudutaan kielteisesti ja perheet ovat usein suuria.

Hintsalan tutkimissa verkkokeskusteluissa kestoteemaksi nousi oman paikan pohtiminen suhteessa liikkeen opetukseen ja sen kritiikki.

”

EHKÄISEMÄTTÖMYYTTÄ PERUSTELLAAN SILLÄ, ETTÄ HALUTAAN SITOUTUA USKON KOKONAISUUTEEN. IHMISEN MAANPÄÄLLINEN ELÄMÄ JA RUUMIS NÄHDÄÄN VÄLIAIKAISENA.”

– Löysin kolmenlaista toimijuutta. Opetukseen sitoutuneet olivat kiitollisia siitä, että saavat elää opetuksen mukaisesti. Täysin irtautuneet puolestaan olivat kiitollisia siitä, että he olivat päässeet irti liikkeen uskonnollisesta viitekehyksestä. He olivat muotoilleet uskoaan omannäköiseksi.

– Kolmas ryhmä, epäilijät, oli osittain kiinni liikkeen opetuksessa. Heillä päällimmäinen tunne oli ahdistus. Ristiriita uskonnollisen yhteisön teologisen tradition ja oman hyvinvoinnin välillä oli niin suuri, Hintsala kertoo.

HINTSALAN MUKAAN verkkokeskusteluista haetaan rohkaisua monenlaisille omannäköisille ratkaisuille, jotka eivät aina ole mustavalkoisia, vaan pikemminkin liikkuvia ja joustavia. Saatetaan esimerkiksi päätyä käyttämään ehkäisyä, mutta jäädä silti yhteisöön. Jotkut taas irtaantuvat yhteisöstä sosiaalisesti ja elämäntavoiltaan, mutta kokevat silti uskonkäsityksiltään olevansa edelleen lestadiolaisia.

Hintsala huomasi, että verkkokeskusteluja käyneet naiset tunsivat liikkeen opetuksen hyvin ja silloin kun he kritisoivat sitä, argumentit olivat teologisia, mutta arjesta nousevia. Liikkeen opetukseen sitoutuneita ei Hintsalan mielestä pitäisi kuitenkaan nähdä alistettuina uhreina. Hän vertaa ehkäisykeskustelua keskusteluun, jota on käyty musliminaisten huiveista.

– Keskustelussa ohitetaan helposti naisten oma uskonnollinen toimijuus. Se on moninaista ja hyvin usein punnittua ja tiedostettua siitäkin huolimatta, että sitä selitetään sosiaalisilla paineilla.

4 a Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

13

pappia haki Korson kirkkoherraksi. Korson seurakuntaa vuodesta 2013 johtaneen Pirkko Yrjölän seuraaja valitaan 22.11. Uuden kirkkoherran valitsee Korson seurakuntaneuvosto.

Pirita Männikkö

Videolla esiintyvä presidentti Tarja Halonen kiittää Askolaa rohkeasta työstä ja toivoo näkevänsä häntä esillä jatkossakin.

Tunnetut suomalaiset kiittävät Irja Askolaa Kirkko ja kaupunki on pyytänyt tunnettuja suomalaisia kertomaan videolla, mitä he arvostavat marraskuussa eläkkeelle jäävässä piispa Irja Askolassa.

Videota varten teetettiin t-paitoja, jotka mukailevat talvi- ja jatkosodan veteraaneille omistettuja Kiitos 1939–1945 -paitoja. Asemiehen sijaan paidassa on Irja Askolan hahmo Suomen lipun edessä.

– Vuonna 2017 suomalainen voi olla ylpeä sotiemme veteraaneista, mutta myös maamme ensimmäisestä naispiispasta, rajojen rikkojasta, joka on antanut äänensä niille, joiden oma ääni ei kuulu, sanoo päätoimittaja Jaakko Heinimäki.

Kiitos 2010–2017 -paidat ovat myynnissä kirjakauppa Sacrumissa. Paidan hinta on 16,90 euroa, ja hinnasta 5 euroa lahjoitetaan Kirkon Ulkomaanavulle.

Ei rangaistusta sateenkaarivihkimisistä Helsingin tuomiokapituli antoi pastori Kai Sadinmaalle vakavan moitteen, koska tämä on vihkinyt samaa sukupuolta olevia pareja. Vakava moite ei ole juridinen rangaistus, vaan kapitulin vapaamuotoinen kannanotto.

Helsingin ja Espoon tuomiokapituleissa käsittelyä odottaa yksi samaa sukupuolta olevan parin vihkiminen sekä kaksi avioliiton siunaamistilaisuutta.

Espoon piispa lähtee arkkipiispanvaaliin Espoon hiippakunnan piispa, teologian tohtori Tapio Luoma lähtee ehdokkaaksi vuoden 2018 arkkipiispanvaaliin. Aikaisemmin arkkipiispakisaan ovat lähteneet teologian tohtori, Åbo Akademin opettaja Heli Inkinen sekä Sdp:n kansanedustaja, entinen Turun arkkihiippakunnan piispa Ilkka Kantola.

Jotta kukaan ei jäisi yksin Seurakunnat tarjoavat monenlaista toimintaa vanhuksille ja pyrkivät tavoittamaan myös heidät, joiden on vaikea lähteä kotoaan tai jotka tuntevat olonsa yksinäiseksi.

Teksti Hanna Antila Kuva Esko Jämsä

H

ieman ennen aamuyhdeksää kahvit on keitetty, hedelmät ja valmiiksi tehdyt voileivät on katettu pöytään. Ilolan seurakuntatalolla vietetään tänään ikäihmisten virkistyspäivää, syödään, jutellaan, hiljennytään ehtoollishartaukseen, kuullaan asiaa hyvinvoinnista. Työntekijöiden lisäksi paikalla on vapaaehtoisia.

Elli Martinkallio on tullut Ilolaan taksilla Hiekkaharjusta. Se on paras kulkuneuvo, sillä Martinkallio joutuu turvaamaan rollaattoriin kävellessään. Jos näin ei olisi, hän menisi ja tulisi varmasti nykyistä paljon enemmän.

– Liikkumiseni on huonoa, selkääni on leikattu kahdesti. Mutta Luoja on antanut minulle hyvän muistin.

Hän kertoo täyttävänsä parin päivän päästä 91 vuotta.

– En olisi uskonut, että elän näin kauan!

Martinkallio on ehtinyt viettää eläkepäiviä vuosikymmeniä. Sitä ennen hän työskenteli pääkassana monikansallisessa yrityksessä ja

vietti muutenkin aktiivista elämää.

– Osallistuin monenlaiseen, kävin sydänja ruskakerhossa. Toimin tilintarkastajana parissa taloyhtiössä.

Ikääntyminen on muuttanut sosiaalista elämää ja tehnyt arjesta hiljaisempaa. Osa ystävistä ja tuttavista on kuollut, nuoremmillakin tahtoo olla muistisairauksia. Elli Martinkallio sanoo, ettei kuitenkaan varsinaisesti kärsi yksinäisyydestä.

– Joskus päivät kotona ovat pitkiä, mutta elän kuitenkin tätä päivää. Seuraan kaikenlaisia ajankohtaisia asioita. Niin se aika kuluu.

Hän saa arjessaan apua ja seuraa.

– Ateriapalvelu käy, suihkuttaja käy ja siivooja joka toinen viikko. Tytär ja tyttärenpoika auttavat. Sisko asuu Helsingissä, hänen kanssa soitellaan joka päivä.

Vantaan seurakunnissa tehdään sekä ihan tavallista työtä vanhusten parissa että myös etsivää vanhustyötä, jolla pyritään löytämään myös heidät, joiden on vaikea lähteä

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki

A

Ikäryhmäsoittoja ja muita hyviä käytäntöjä Pääkaupunkiseudun seurakunnilla on monia tapoja tavoittaa vanhukset.

Munkkiniemen seurakunnalla on lähimmäispalvelutoimintaa, joka yhdistää seuraa kaipaavat vanhukset ja vapaaehtoiset. Munkkiniemessä tehdään myös ikäryhmäsoittoja yli 90-vuotiaille.

Kannelmäen seurakunta pyörittää Toivontupaa yhdessä sosiaali- ja terveysviraston kanssa. Se on tarkoitettu yksinäisille yli 65-vuotiaille kotoa asuville.

Toivontuvassa tehdään yhdessä ruokaa, vaihdetaan kuulumisia ja saadaan vertaistukea.

Vuosaaren seurakunta tekee yhteistyötä kaupungin kotihoidon kanssa. Kotihoito on kerännyt kotona asuvien ikäihmisten toiveita, joita diakoniatyö toteuttaa.

Olarin seurakunnassa on meneillään kolmivuotinen etsivän vanhustyön projekti, joka toteutetaan testamenttivaroin.

Espoonlahden seurakunnassa solmitaan kontakteja vanhuksiin 75 vuotta täyttäneiden syntymäpäiväjuhlissa.

91-vuotias Elli Martinkallio osallistui ikäihmisten virkistyspäivään Ilolan seurakuntatalolla.

kotoaan tai jotka ovat yksinäisiä tai vaarassa jäädä yksin.

Työ on tärkeää jo senkin vuoksi, että monien vanhojen ihmisten on vaikea pyytää apua tai myöntää, kuinka yksinäistä arki on.

He ovat tottuneet sinnittelemään.

– Etsivässä vanhustyössä tuetaan itsenäistä selviytymistä ja osallisuutta. Kohderyhmänä ovat esimerkiksi huonokuuloiset, leskeksi jääneet, yksinäiset ja syrjäytyneet sekä ihmiset, joilla on päihde- ja mielenterveysongelmia, Vantaan seurakuntien seniorityön diakoni Mariela Salminen kertoo.

– Vantaalla on paljon myös ikääntyneitä maahanmuuttajia, joilla on huono suomen kielen taito. He eivät välttämättä osaa ottaa asioista selvää.

Vanhat ihmiset tavoitetaan muun muassa järjestämällä vertaisryhmiä ja virkistyspäi-

”

VANHUKSET HALUAVAT PUHUA IHAN KAIKENLAISISTA AIHEISTA, ELÄMÄNASIOISTA JA USKONASIOISTA. HANNA RAUNU

viä. Vantaan seurakunnissa on ollut käynnissä myös postikorttikampanja, jossa vanhus itse tai kuka tahansa muu voi vinkata seurakunnalle, kuka voisi tarvita apua tai seuraa.

Seurakuntien nettisivuilla on myös vastaava lomake, jonka voi täyttää ja lähettää.

TIKKURILAN SEURAKUNNASSA on tapana torjua yksinäisyyttä myös esimerkiksi siten, että leskeksi jääneisiin otetaan yhteyttä kolmen kuukauden sisällä puolison kuolemasta.

– Ensin lähetetään kirje, että olette menettäneet omaisenne, voimmeko jotenkin tukea. Kirjeessä myös kerrotaan, että parin viikon sisällä tulee soitto seurakunnasta, diakoni Hanna Raunu kertoo.

Soittaessa kysytään vointia ja sitä, onko vanhuksella läheisiä, jotka voivat olla tukena. Sururyhmiin voi mennä puoli vuotta menetyksen jälkeen, mutta diakoni voi käydä kotikäynnillä ennen sitä.

– Pitkään olen näitä soittoja tehnyt ja aina vastaanotto on ollut, että kiva kun soitatte, Raunu sanoo.

Hanna Raunu pitää muutenkin vanhuksiin yhteyttä puhelimitse ja tekee kotikäyntejä. Niitä tekevät myös seurakuntien vapaaehtoiset.

Joskus juttukumppania ja kuuntelijaa tarvitsevat löytyvät diakoniatyöntekijöiden omien verkostojensa avulla, mutta omat lapsetkin voivat vinkata, jos tietävät, että iäkäs äiti tai isä voisi kaivata seuraa.

Kotikäynneillä voidaan jutella mistä vaan.

Hanna Raunun mukaan kotikäyntien hyvä puoli on se, että siinä näkee koko elämänpiirin.

– Joskus se avaa syvällisempiä keskusteluita, kun ollaan ihmisen omassa tilassa. Vanhukset haluavat puhua ihan kaikenlaisista aiheista, elämänasioista ja uskonasioista. Vanhusten kanssa usein myös rukoillaan. Kaikessa lähdetään liikkeelle kuitenkin ihmisen omasta aloitteesta.

Vanhusten viikolla 1.–8.10. Myyrmäessä, Hakunilassa, Korsossa, Hämeenkylässä ja Rekolassa vietetään senioreiden hyvinvointipäivää. Katso tarkempi ja ohjelma seurakuntien menotiedoista.

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

VANTAAN SEURAKUNTIEN YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO kokoontuu tiistaina 26.9.2017 klo 18.00 Vantaan seurakuntien palvelukeskuksen auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila.

Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 18.9.2017 alkaen.

Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Uusi hyvän mielen hoivakoti

Attendo Levonmäki ikäihmisille Avaamme Keravalle syksyllä uuden hoivakodin, Attendo Levonmäen.

Tarjoamme laadukasta hoivaa inspiroivassa ympäristössä sekä mielekästä, aisteja ja muistia stimuloivaa toimintaa, jonka parissa viihtyy ja virkistyy. Attendo Levonmäki sopii kodiksi kaikille tuetumpaa asumismuotoa tarvitseville ikäihmisille.

Järjestämme avoimet ovet 8.10. klo 12-14.

Tarjolla kahvia ja pullaa, tervetuloa!

Kysy lisää: Eeva-Leena Jokinen p. 044 494 4200

5

6 A Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

– Olemme keskustelleet näytelmästä Paavon kanssa koko prosessin ajan. Kohtauksia on myös jonkin verran muutettu matkan varrella.

ENNEN ESPOON kaupunginteatterin näytelmää Eero Aho vietti 80 päivää kaulassaan Suomi-konepistooli.

Hän näyttelee Antti Rokan roolin loppusyksystä ensi-iltaan tulevassa Aku Louhimiehen Tuntemattoman sotilaassa.

”

TOIVON YMMÄRTÄVÄNI RANKKOJEN ROOLIEN MYÖTÄ PAREMMIN MYÖS ITSEÄNI JA ELÄMÄÄ.”

Eero Aho on uutuusnäytelmässä demoninen valehtelija ja pappi.

Näyttelijä kaivaa demonin itsestään Ihmismielen nyrjähdykset ovat kiinnostavaa materiaalia, sanoo Espoon kaupunginteatterin uutuusdraamassa näyttelevä Eero Aho. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

T

eatterin lämpiössä istuu seesteisen oloinen mies. Ei uskoisi, millaista roolia hän juuri on esittänyt näyttämöllä. Kyseessä on Paavo Westerbergin kirjoittama ja ohjaama näytelmä Seuraavat 500 vuotta, jossa Eero Aho näyttelee ristiriitojen repimää miestä.

Ahon on hieman vaikea pukea sanoiksi näytelmää ja rooliaan. Nykypäivään ja tulevaisuuteen sijoittuvan draaman kehyksenä on trilleri, mutta siihen sisältyy monia ulottuvuuksia.

– Näytelmässä selvitetään kyllä koko ajan rikosta. Samalla kuitenkin käsitellään yksityisiä ja universaaleja kysymyksiä olemassaolon tarkoituksesta Samuel Beckettin Huomenna hän tulee -näytelmän tapaan.

– Mukana ei ole perinteisiä roolihenkilöitä. Katsoja voi tehdä tulkintoja, ovatko kaikki kolme henkilöä yksi

ja sama ihminen vai tapahtuvatko asiat jonkun pään sisässä. Kysymys on isosti muistista ja muistamisesta. Oma roolihahmoni on demoninen valehtelija, ja lopussa hän yllättäen muuttuu papiksi.

NÄYTELMÄN KESKEISENÄ lähtökohtana ovat Martti Lutherin 500 vuotta sitten aloittama reformaatio ja sen kautta syntynyt luterilaisuus sekä siihen liittyvät perisynti ja syyllisyys. Kyse on kulttuurimme perustasta, joka vaikuttaa meissä edelleen monella tasolla.

– Näytelmässä kysytään, käänsikö Martti Luther tahallaan väärin Raamatun sanoman sanoessaan, että ihminen pelastuu yksin uskosta. Teoilla ei siis ole merkitystä vaan ainoastaan kärsimys takaa sen kirkkaimman kruunun. Olemmeko eläneetkin valheessa, ja miksi tietyistä asioista pitää yhä kantaa syyllisyyttä? Eero Aho pohtii.

Aho itse käsitteli näitä asioita aikoinaan koulun uskonnontunneilla. Kotona myös opetettiin iltarukous sekä painotettiin työntekoa ja säällistä elämää.

– Aikuisena totesin, että ihmisen on turha syyllistyä joka asiasta ja että pitäisi pikemminkin olla itselleen armollisempi, että selviytyisi tästä elämästä.

Ahon lisäksi esityksessä näyttelevät Ria Kataja ja Carl-Kristian Rundman. Aho myöntää, että rooliin valmistautuminen on tuntunut vaativalta, sillä näytelmässä on paljon tekstiä ja kahden hengen kohtauksia.

– Toisaalta on ollut vapauttavaa, kun ei ole tarvinnut rakentaa roolia kovin tarkkaan vaan on saanut leikkiä ja kokeilla. Roolillani ei ole perinteistä psykologista kaarta, joten se mahdollistaa vaikka mitä.

Aho on tehnyt tuosta suomalaisten rakastamasta karjalaismiehestä omanlaisensa tulkinnan. Siinä häntä auttoi sotapsykologi, joka kertoi, millainen erityisesti Rokan tapaisen kovapintaisen sotilaan ajatusmaailma saattaisi olla.

– Voin sanoa, että valkokankaalla ei nähdä nyt lupsakoista lupsakinta karjalaismiestä, vaikka hän Kannaksen murretta puhuukin.

Aho kertoo, että nykyinen kameratekniikka tekee elokuvan sodankäynnistä hyvin todenmukaista.

– Elokuvaa kuvattaessa vahvistui käsitys sodan hirvittävyydestä. Ja se, miten iso uhraus sota on ollut myös tuleville sukupolville.

Ahon mukaan elokuva pyrkii kunnioittamaan Väinö Linnaa, sotaveteraaneja ja Suomen kansaa.

– Louhimiehen Tuntematonta on kuitenkin turha verrata edellisiin versioihin, koska se on niin erityyppinen.

Mukana on aiemmista poiketen kohtauksia myös Rokan, Koskelan ja Kariluodon perhe-elämästä. Koskettavalta tuntuu esimerkiksi se, miten Rokka hyvästelee pienet lapsensa ja seuraavassa kuvassa hänet nähdään ampumassa rintamalla.

EERO AHO on nähty usein vaativissa ja rajuissa teatteri- ja elokuvarooleissa. Hänen esittämänsä henkilöhahmot säväyttävät esimerkiksi Aku Louhimiehen elokuvissa Käsky ja 8-pallo.

Käskyn roolista hänet palkittiin vuonna 2008 parhaana miesnäyttelijänä Marrakechin elokuvajuhlilla Marokossa, ja 8-pallon roolista hän sai vuonna 2013 parhaan miesnäyttelijän Jussi-palkinnon.

– Ihmismielen nyrjähdykset ovat näyttelijälle kiinnostavampaa materiaalia kuin jokin kirkasmielinen idealistisuus. Toki välillä tuntuu henkisesti raskaalta, kun roolihahmoja työstää itsensä kautta ja joutuu etsimään itsestään pahuutta ja ahdistusta, Aho sanoo.

– Toisaalta olen keskustellut aina paljon ohjaajien kanssa teosten aiheista. Toivon ymmärtäväni rankkojen roolien myötä paremmin myös itseäni ja elämää.

Paavo Westerberg: Seuraavat 500 vuotta.

Kantaesitys ke 20.9. Espoon kaupunginteatterissa, Revontulentie 8, Tapiola.

Vaietut lapset Sukupuoleltaan epäselvinä syntyneitä lapsia leikataan Lastenklinikalla Helsingissä. Miksi intersukupuolisia saa pienenä silpoa, kysyy veitsin ja hormonein naiselliseksi muokattu Aksu.

HUS:issa keskustellaan syksyllä leikkausten tulevaisuudesta.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT ISTOCK

M

ittaa 165 senttiä lyhyestä tukasta lenkkitossuihin. Siinä välissä meikittömät kasvot, rintamuksesta kohoava kauluspaita, siistit farkut.

Aksu työskentelee sosiaalialalla ja retkeilee vapaa-ajallaan luonnossa. Hän näyttää aika tavalliselta keski-ikäiseltä suomalaiselta naiselta, sellaiselta käytännönläheiseltä ulkoilmaihmiseltä. Lääkärit ovat tehneet vaikutelman eteen paljon työtä.

– En pääse eroon siitä ajatuksesta, että minkä näköinen ja kokoinen olisin, jos minulle ei olisi tehty mitään. Olisin halunnut saada kasvaa rauhassa.

Miksi intersukupuolisia saa pienenä silpoa?

Kun Aksu syntyi noin 50 vuotta sitten perheensä kuopukseksi, hänet päätettiin määritellä tytök-

si. Terveen vauvan sukupuolielimet leikattiin ja genitaalien muotoilua jatkettiin sairaalassa lapsen ollessa viisivuotias.

Murrosiässä lääkäri määräsi Aksulle estrogeenipillereitä, koska hänellä ei ole naishormonia tuottavia munasarjoja. Estrogeenihoito hidasti pituuskasvua.

Aksulle kerrottiin myös, että hän ei voisi koskaan synnyttää. Lääketieteen kielellä hänellä on androgeeniresistenssi. Aksulla on miehelle tyypilliset 46XY-kromosomit, mutta mieshormonit eivät ole vaikuttaneet Aksun kehoon.

– En ole koskaan tuntenut itseäni tytöksi tai naiseksi, vaikka monesti muut määrittelevät minut sellaiseksi. Sukupuoleni on intersukupuolinen.

INTERSUKUPUOLISUUS on synnynnäinen tila, jossa yksilön fyysiset sukupuoliominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti naisen tai miehen. Vauvan ulkoisissa sukupuolielimissä voi olla tyttömäisiä ja poikamaisia piirteitä. Voi myös käydä niin, että tyttönä kasvaneen nuoren kuukautiset eivät ala murrosiässä. Tutkimuksissa huomataan, ettei nuorella ole kohtua, ja vatsaontelosta löytyvät munasarjojen sijaan kivekset.

Yhdysvaltalaisen intersukupuolisuusjärjestö ISNA:n mukaan lääketieteessä on löydetty yli 20 intersukupuolisuuden muotoa. Ahtaampien kotimaisten kriteerien mukaan Suomessa syntyy vuosittain vajaa kymmenen vauvaa, jotka eivät ole selkeästi tyttöjä tai poikia.

2 B Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

Kansainvälisissä raporteissa intersukupuolisia arvioidaan olevan enemmän, muutama prosentti ihmisistä. Se tarkoittaisi Suomessa noin 100 000:aa ihmistä.

– Suomi ei ole poikkeus. Intersukupuolisia lapsia syntyy meillä todennäköisesti aivan yhtä paljon kuin muuallakin, sanoo Etenen pääsihteeri ja lastenlääkäri Ritva Halila.

Etene eli Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta haluaa intersukupuolisille lapsille oikeuden määrittää sukupuolensa itse. Etene on yrittänyt päästä viime keväästä asti keskustelemaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eli HUS:in johdon kanssa intersukupuolisten lasten sukupuolielimiä muokkaavien leikkausten lopettamisesta. Keskustelu käydään syksyllä.

– Intersukupuoliset ihmiset kokevat enenevästi loukkauksena, että heistä on tehty muuta kuin itse haluavat heiltä mitään kysymättä. Näen sukupuolta määrittävät varhaiset leikkaukset isona ihmisoikeuskysymyksenä, Halila toteaa.

Myös Kätilöliitto linjaa, että lapsella on lähtökohtaisesti oikeus kehoonsa sellaisena kuin se on. Liiton viimevuotisen kannanoton mukaan intersukupuolisen ihmisen tulee saada määritellä sukupuolensa itse. Luonto on monimuotoinen, samoin ihmiset, kannanotossa lukee.

Muun muassa Euroopan yhteisön perusoikeusvirasto sekä Euroopan neuvoston ja YK:n ihmisoikeuskomissaarit ovat kehottaneet jäsenmaitaan varmistamaan, ettei intersukupuolisille lapsille tehtäisi tarpeettomia toimenpiteitä. Myös intersukupuolisten kansainväliset järjestöt painostavat lopettamaan lasten sukuelinkirurgian, jota tehdään ulkonäkösyistä.

Malta on kieltänyt sen alle 18-vuotiailta.

Halila on pohtinut paljon, minkä ikäisenä lapsi on kypsä päättämään sukuelintensä leikkaamisesta tavallisemman näköiseksi. Hän ei halua sälyttää vastuuta kapeille hartioille.

– Jotta ihminen pystyy ottamaan kantaa sukupuoli-identiteettiinsä ja seksuaalisuuteensa, hänen pitää olla lähes täysi-ikäinen.

Suomessa lääkärien on kuitenkin määriteltävä vauva kiireesti tytöksi tai pojaksi, koska pysyvään henkilötunnukseen merkitään sukupuoli. Esimerkiksi Australiassa ja Saksassa ihminen voi olla myös kolmatta sukupuolta. Etene toivoo yhteiskunnallista keskustelua siitä, voisiko sukupuolitetusta henkilötunnuksesta luopua Suomessakin.

SUKUPUOLIKEHITYKSEN HÄIRIÖ, Disorder of Sex Development. Sitä Helsingin Lastenklinikalla työskentelevät kirurgi Seppo Taskinen ja lasten hormonisairauksiin erikoistunut lastenendokrinologi Päivi Miettinen hoitavat. He eivät halua puhua intersukupuolisuudesta vaan siitä, että joidenkin lasten sukupuolielimet ovat kehittyneet eri tavalla kuin väestössä keskimäärin.

Suurin osa sukupuoleltaan yksilöllisistä vauvoista on täysin terveitä, mutta he päätyvät silti lääketieteellisen tiimin perusteellisiin kokeisiin. Vauvoille tehdään harvakseltaan myös tähystystutkimuksia.

– Katsotaan, ovatko sukurauhaset kivesten vai munasarjojen näköisiä, onko niissä kumpaakin kudosta vai onko sukurauhanen jäänyt eriytymättä, kirurgi Taskinen sanoo.

Lääkärit korostavat pyrkivänsä lapsen parhaaseen. Henkilötunnuksen vaatima sukupuolen määritys ja terveydelle välttämättömät hoidot tehdään joka tapauksessa. Joskus epäselvään sukupuoleen liittyy lisämunuaisen vajaatoiminta, jonka lääkitys on aloitettava pikaisesti.

Muista toimenpiteistä neuvotellaan kiireettömästi vanhempien kanssa. Haluavatko he esimerkiksi, että pikkutytöksi määritellyn lapsen penistä muistuttavaa isoa klitorista pienennetään?

– Korjaamme epämuodostumia. Kun mennään luokan kanssa uimahalliin, lapsi voi muuten kokea olevansa erilainen. Tällä hetkellä ajatellaan, että

”

KORJAAMME EPÄMUODOSTUMIA. LASTENKLINIKAN ENDOKRINOLOGI PÄIVI MIETTINEN

Sanat selviksi Intersukupuolinen: Käsitteellä kuvataan laajaa joukkoa synnynnäisiä tiloja, joissa yksilön kehossa on sekä naisille että miehille tyypillisiä sukupuolen tunnusmerkkejä.

Transsukupuolinen: Ihmisen tunne omasta sukupuolestaan ei vastaa hänen kehoaan eikä toisten hänessä näkemää sukupuolta, esimerkiksi poika tuntee olevansa oikeasti tyttö.

Muunsukupuolinen: Yksilöllä ei ole miehen tai naisen sukupuoli-

identiteetti, vaan näiden yhdistelmä tai jokin muu. Aiemmin ilmiöön viitattiin käsitteellä transgender.

Sukupuolen moninaisuus: Käsitys siitä, että on olemassa muitakin sukupuolia kuin mies ja nainen.

Sukupuolisensitiivisyys: Herkkyys toisten ihmisten tavoille ilmentää sukupuoltaan. Sukupuolisensitiivisessä kasvatuksessa lasta kannustetaan valitsemaan vapaasti esimerkiksi

vaatteita, leluja, leikkejä ja harrastuksia. Lapsi saa myönteistä palautetta tekemisistään riippumatta siitä, ovatko ne tytöille tai pojille tavallisia.

Sukupuolineutraalius: Sukupuolineutraaliudessa tarjotaan kaikille samaa, eikä jaotella ihmisiä sukupuolen perusteella. Lapsia ei puhutella tyttöinä ja poikina, vessoja ei jaotella sukupuolen mukaan, työnhakuilmoituksessa ei haeta naista tai miestä.

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki

on lapsen etu olla samankaltainen ikätovereidensa kanssa, Miettinen sanoo.

– Olen saanut potilaspalautetta siitä, että miksi klitoristani ei ole korjattu jo pienenä. Että en ole pystynyt elämään normaalia nuoren tytön elämää.

Mutta tällaisia leikkauksia ei tietenkään tehdä, jos vanhemmat eivät halua, Taskinen kertoo.

Kirurgi Taskinen viittaa potilastutkimuksiin, joissa useimmat epäselvän sukupuolen vuoksi hoidetut kannattavat leikkauksia jo varhaislapsuudessa.

– Tietysti kaikissa kyselyissä on hajontaa.

Juuri tässä on ongelma: vauvan tulevaa mielipidettä voi vain arvailla.

AKSU EHTI ELÄÄ 35-vuotiaaksi, ennen kuin osasi yhdistää hämärät sairaalamuistonsa, leikkausarpensa ja oudon olonsa naisena. Hän alkoi selvitellä menneisyyttään ja tajusi olevansa intersukupuolinen.

Aiheesta ei ole syntynyt keskustelua vanhempien tai sisarusten kanssa.

– Lapsuuden hoidoista jäi olo, että olen viallinen. Opin, että pitää muuttua, jotta muut tykkäisivät minusta.

Salailua, häpeää, yksinäisyyttä. Sanat nousevat yhä uudestaan esiin, kun Aksu kertoo muistoistaan.

– Intersukupuolisuuteni yritettiin pienenä häivyttää. Se oli ongelma, josta ei saanut puhua. Tunnen vieläkin syyllisyyttä kertoessani siitä.

Aksu muistaa viimeisen leikkauksensa viisivuotiaana. Hänellä ei ollut aavistustakaan, mitä hänelle sairaalassa tehtiin, ja miksi.

– Muistan, että lääkärit eivät halunneet tietää, kuka minä olin. He olivat kiinnostuneita pelkästään sukupuolielimistäni.

Omat tunteet pitää sivuuttaa. Muut tietävät paremmin, mikä itselle on hyväksi. Nämä asiat Aksu sisäisti lapsena. Hän kertoo, että aikuisena kesti pitkään oppia pitämään itsestään huolta.

– Intersukupuolisuus ei ole sairaus.

Jos siihen olisi suhtauduttu ominaisuutena, kun olin lapsi, se ei olisi ollut minulle ongelma.

Aksu laskee syöneensä 23 000 estrogeenipilleriä ennen kuin lopetti hormonihoidot 25 vuoden jälkeen.

– Hormonit ovat vaikuttaneet kokooni, ääneeni, karvoitukseeni, ihooni, vaikka mihin. Niiden käytön lopettaminen oli ensimmäinen itsenäinen päätös, jonka tein intersukupuolisuuteni suhteen.

ERIMIELISYYTTÄ PARHAASTA TAVASTA hoitaa intersukupuolisuutta on myös suomalaisten kirurgien välillä. Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgi Mika Venhola on vastustanut julkisuudessa toistuvasti intersukupuolisten lasten sukupuolielinten leikkaamista ulkonäkösyistä.

”

NÄEN SUKUPUOLTA MÄÄRITTÄVÄT VARHAISET LEIKKAUKSET ISONA IHMISOIKEUSKYSYMYKSENÄ.

ETENEN PÄÄSIHTEERI, LASTENLÄÄKÄRI RITVA HALILA

Intersukupuolisten voimakas lääketieteellinen hoito al-

3

Intersukupuolisuuden hoidosta Suomessa väitöskirjaa tekevä Roosa Toriseva analysoi Sukupuolentutkimus-lehdessä 1/2017, että hoitokiistan taustalla ovat lääkärien erilaiset käsitykset sukupuolesta. Yhdet näkevät intersukupuolisuuden häiriönä, joka tulee korjata. Toisten mielestä intersukupuolisuus on esimerkki sukupuolen moninaisuudesta.

Sukupuoleltaan epäselviä lapsia hoidetaan kaikissa yliopistosairaaloissa, mutta vaativimmat ja harvinaisimmat operaatiot tehdään Helsingin Lastenklinikalla. Intersukupuolisia lapsia leikkaava kirurgi Seppo Taskinen kertoo, että hoidot ovat muuttuneet paljon sen jälkeen, kun nyt keski-ikäistä Aksua operoitiin lapsena.

– Vielä 1980-luvun alussa tehtiin outoja hoitoratkaisuja, ja hoitotulokset saattoivat olla erittäin huonoja. Esimerkiksi klitoriskirurgiassa on lähtenyt tunto pois.

Taskisen mukaan kirurgia on kehittynyt huomattavasti.

– En ole kuullut kielteistä palautetta keneltäkään, joka on läpikäynyt klitoriskirurgian Helsingissä 1980-luvun puolivälin jälkeen.

Yksi esimerkki hoitojen muuttumisesta on se, että tytöksi määritellylle lapselle leikattiin aiemmin emätin, jos se oli hyvin pieni tai puuttui kokonaan.

Ajateltiin, että lapsen pitää pystyä myöhemmin yhdyntään miehen kanssa.

Nykyään pienestä emättimestä kärsivä laajentaa sitä itse dildoa muistuttavilla puikoilla, joita on eri kokoja.

– Motivaatio riittää tähän yleensä vasta aikuisena, Taskinen kertoo.

Kaikki naiseksi määritellyt eivät ole kiinnostuneita heteroseksistä. Aksun puoliso on nainen.

LASTENKLINIKALLA AJATELLAAN, että vauvat ovat tyttöjä tai poikia, ja epäselvän pinnan alla piilotteleva sukupuoli saadaan tutkimalla selville. Seppo Taskisen ja hänen kollegansa Päivi Miettisen mukaan on hyvin harvinaista, että lääkärit eivät pysty määrittämään sukupuolta varmasti.

– Sukupuolenkorjausleikkauksia tekevä kollegani ei ole koskaan operoinut ihmistä, jonka taustalla olisi epäselvän sukupuolen hoito lapsena, Taskinen sanoo.

Matti Elina: Hermafrodiitteja, parrakkaita naisia ja syrjäytettyjä urheilijoita Aina ja kaikissa kulttuureissa on ollut intersukupuolisia. Asia on kohdattu myyteissä, esimerkiksi antiikin Kreikassa androgynia ja kaksineuvoisuus ovat olleet jumalien ominaisuuksia.

1700-luvun Suomessa lapsen nimeksi voitiin merkitä kirkonkirjoihin vaikkapa Matti Elina. Lapsi sai kasvaessaan valita, missä sukupuolessa haluaa elää. Intiaanikulttuureissa intersukupuoliset piirteet on voitu nähdä merkkinä lapsen erityisestä lahjasta – heimoon on syntynyt kaksisieluinen ihminen.

Intersukupuolisia on historiassa myös leimattu, poltettu noitina, ihmetelty sirkuksen parrakkaina naisina, tutkittu vimmaisesti ja tapettu vastasyntyneinä. Esimerkiksi Keniassa kätilö on perinteisesti tappanut intersukupuolisen heti tämän synnyttyä.

B

koi 1950-luvun Yhdysvalloista.

Lääkäri John Money ajatteli, että lapsen sukupuoli on vapaasti muokattavissa puolitoistavuotiaaksi asti.

Jos lapsen penis oli alle 2,5-senttinen, hänellä ei ollut Moneyn mielestä tulevaisuutta onnellisena miehenä. Pieni sukuelin usein poistettiin, ja vanhempia neuvottiin kasvattamaan lapsi tyttönä. Lapselle ei kuulunut kertoa, että hän oli syntyessään jotain muuta. Hoitolinja levisi nopeasti muihin länsimaihin, myös Suomeen.

Nykyään tiedetään, että Moneyn teoria ihmisen sukupuoliidentiteetin muodostumisesta oli väärä.

Vuosien 1972, 1976 ja 1984 olympialaisissa testatuista 6 561:sta naisesta 13 tuomittiin kilpailukieltoon naisten sarjoissa. Useimmat olivat intersukupuolisia, mutta eivät silti hyötyneet urheilussa erilaisista sukupuolikromosomeistaan. Vielä 1980-luvulle asti heitä kutsuttiin hermafrodiiteiksi, mitä pidetään nykyään loukkaavana.

Puolalainen sprintteri Ewa Klobukowska oli ensimmäinen urheilija, joka suljettiin 47XXY-kromosomiensa vuoksi kilpailuista vuonna 1967. Nöyryytys oli maailmanlaajuinen.

Myöhemmin Klobukowska synnytti terveen lapsen. Enää sukupuolta ei systemaattisesti testata olympialaisissa.

1900-luvun loppupuolella intersukupuolisuus tuli suuren yleisön tietoisuuteen erityisesti urheilun yhteydessä. Naisten sarjoissa kisaavien urheilijoiden sukupuolta alettiin systemaattisesti testata.

Lähteet: Kirurgi Mika Venholan kirjoitus Intersukupuolisuus.fi -sivuilla, Transtukipisteen johtavan sosiaalityöntekijä Maarit Huuskan ja Etenen pääsihteerin Ritva Halilan haastattelut sekä BBC Newsin artikkeli The midwife who saved intersex babies 4.5.2017.

4 B Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

”

SUOMESSA ON TUHANSIA INTERSUKUPUOLISIA IHMISIÄ. SUKUPUOLESSA ON HIRVEÄ MÄÄRÄ VARIAATIOITA. SEKSUAALIPEDAGOGI JUHA KILPIÄ

– Jos näin kävisi, niin tottahan me miettisimme, olemmeko tehneet aikoinaan väärän diagnoosin, Miettinen täydentää.

MIKSI ET KORJAA sukupuoltasi, jos se ei tunnu oikealta? Aksulle on ehdotettu ratkaisua monta kertaa, kun hän on paljastanut, ettei tunne itseään naiseksi. Ajatus uusista leikkauksista puistattaa.

– Monet intersukupuoliset ovat niin traumatisoituneita suhteessa lääkäreihin, että tekevät kaikkensa pysyäkseen erossa heistä. Moni jättää menemättä jopa hammaslääkäriin, kertoo Aksu.

Intersukupuolisten vertaistukiryhmää ohjaava seksuaalipedagogi Juha Kilpiä nyökkäilee vieressä. Terveydenhoidon laiminlyöminen yleistyneen lääkäripelon vuoksi on tavallista.

Ja sitten on vielä se asia, että Aksu ei koe omakseen kumpaakaan kahdesta tarjotusta sukupuolesta. Hän haluaa tilaa olla oma itsensä.

– Ihmisten on hirveän vaikea ymmärtää, että sukupuoli on jana, ja harvat ovat sen päissä arnoldschwarzeneggerina tai missuniversumina. Jos tarkastellaan ihmisten kromosomeja ja hormonitoimintaa, niin suurin osa asettuu jonnekin janan keskivaiheille. Tämä pitäisi saada ihmisten tietoisuuteen.

Kilpiä huomauttaa, että intersukupuoliset voivat kokea itsensä niin miehiksi, naisiksi, intersukupuolisiksi kuin muunsukupuolisiksi.

– On tympeää, jos heidän kokemuksensa kyseenalaistetaan. Pitää muistaa, että Suomessa on tuhansia intersukupuolisia ihmisiä. Sukupuolessa on hirveä määrä variaatioita.

KOULUN ALKAESSA Aksu tajusi ensimmäisen kerran, että 7-vuotiaana olisi pitänyt tuntea sukupuolensa.

– Sisään mentiin tyttöjen ja poikien jonossa. Tuntui tosi nololta, etten tiennyt, mihin jonoon minun kuului mennä. Joku kaveri kiskaisi minut lopulta mukaansa.

Lapset leikkivät 1970-luvulla sekaisin kerrostalon pihalla, ja kaikilla oli yllään samaa ruskeaa, vihreää, oranssia ja keltaista. Perheen kuopuksena Aksu piti isosisarusten vaatteita, eikä sukupuoli tullut arjessa esille. Nykyisin sukupuolijako naisiin ja miehiin aiheuttaa usein hankaluuksia.

– Välttelen esimerkiksi edustustilaisuuksia, koska mitä virallisempi tai juhlavampi tilaisuus on, si-

tä vaikeampaa sinne on pukeutua sukupuolineutraalisti.

Pukukoodit ovat vaikuttaneet Aksun ammatinvalintaankin. Pukumiesten ja jakkunaisten keskellä pukeutuminen olisi jokapäiväinen ongelma.

Kahden sukupuolen ympärille rakennettu maailma on hankala myös, kun Aksulle tulee kaupungilla vessahätä. Hän rekisteröi jatkuvasti pienet ravintolat, joissa on vain yksi unisex-vessa ja isot julkiset laitokset, joissa on kaikille sukupuolille yhteinen invavessa. Yhden sukupuolen vessoissa Aksua katsotaan välillä oudosti.

– On pahinta, jos minut koetaan uhkana. Kerran lentokentällä sain perääni vartijat, jotka huusivat, että tuolla on mies naisten vessassa. Ne ovat älyttömiä, tyhmiä tilanteita.

VANHEMMILLE SUKUPUOLELTAAN epäselvä vauva on usein kriisinaihe. Kaikki kysyvät, että kumpi tuli. Mitä heille vastataan? Mitä vauvalle pitäisi tehdä?

Transtukipisteen johtava sosiaalityöntekijä Maarit Huuska rauhoittaa työssään vanhempia: intersukupuolinen lapsi on yleensä täysin terve, hänen sukupuolensa on vain yksilöllisesti kehittynyt.

Huuska kertoo vanhemmille, että jos lapsen sukuelimiä muokataan, leikkaukset eivät määrää sitä, miten lapsi myöhemmin kokee sukupuolensa. Varhainen hoito voi viedä eri suuntaan kuin miltä lapsesta isompana tuntuu, ja kivun kokemukset saattavat traumatisoida.

– Muunsukupuolisuuden kokemus on intersukupuolisilla muita ihmisiä yleisempää. Mutta toisille on tärkeää olla ihan tavallinen tyttö tai poika. Vanhempien pitää valita, millaisia riskejä he ottavat. Lapsi voi olla myöhemmin vihainen tai surullinen vanhempien hoitovalinnoista.

Vanhemmat ovat tilittäneet Huuskalle kokemuksistaan Lastenklinikalla. Moni kaipaisi lisää tietoa hoitovaihtoehdoista.

– Jotkut vanhemmat ovat kokeneet liian raskaaksi, kun pienen lapsen sukuelimiä on leikattu ja hänet sidottu sairaalassa, varmaan ettei koskisi itseensä. Vanhemmat eivät ole halunneet viedä lastaan suositeltuihin toimenpiteisiin ja he ovat miettineet, onko niistä lupa kieltäytyä.

Intersukupuolisen lapsen tuoreet vanhemmat joutuvat tekemään isoja ratkaisuja.

– Vanhemmat pohtivat paljon sitä, kenen neuvoihin he voivat luottaa. Jotkut kokevat vielä vanhainkodissa syyllisyyttä siitä, mitä antoivat tehdä lapsilleen.

SUOMESSA ELÄÄ Maarit Huuskan mukaan ensimmäinen sukupolvi alle kouluikäisiä intersukupuolisia lapsia, joita vanhemmat kasvattavat sukupuolisensitiivisesti.

– On vanhempia, joille intersukupuolinen lapsi on vain ainutlaatuinen. Vanhempien rakkauden tunne voi voimistua siitä, että lapsessa on jotain erityistä, josta pitää huolehtia.

Huuska toivoo, että nyt kasvaville lapsille heidän intersukupuolisuudestaan tulisi luonteva osa identiteettiä.

– Lapselle voi kertoa, että kaikilla on omanlaisensa keho. On erilaisia silmien värejä ja hiuksia, ja myös pimpit ja pippelit voivat olla erilaisia.

Huuska kertoo, että Meksikossa elää paljon nuoria ja aikuisia intersukupuolisia, joille ei ole tehty mitään kirurgisia toimenpiteitä.

– He ovat yleensä pystyneet rakentamaan hyvän minäkuvan ja saamaan vahvan itsetunnon. Meillä olisi heiltä paljon opittavaa.

JOS AKSU VOISI käsikirjoittaa syntymänsä uudelleen, se menisi näin: kätilö ja vanhemmat ihastelevat suloista vastasyntynyttä, ihmettelevät pikkuruisia sormia ja varpaita.

– Toivon, että minua olisi katsottu silmiin eikä jalkoväliin ja minulle olisi sanottu, että tervetuloa maailmaan.

Kirkko ja kaupungin päätoimittaja on Etenen varapuheenjohtaja.

”Jumala loi ihmisen kuvakseen” Miten intersukupuolisuus sopii kristilliseen ihmiskuvaan? Raamatun luomiskertomuksessa sanotaan: ”Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.”

– Ihmisyydestä puhutaan kohdassa ensin kahteen kertaan jumalankuvaisuutena, joka kuuluu kaikille ihmisille yhtäläisesti, ja jonka perusteella ihmiset ovat samanlaisia. Tämä on ihmisyyden kannalta keskeistä. Vasta tämän jälkeen kuvausta täydenne-

tään puhumalla mieheksi ja naiseksi luomisesta, vastaa Jaana Hallamaa.

Hallamaa on Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori ja Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan Etenen puheenjohtaja. Hänen mukaansa kielen perussanat, kuten nainen ja mies, pysyvät usein samoina, vaikka niiden merkityssisältö päivittyy ajan mukana.

– Raamatun ajan ihmiset ja me yhdistämme esimerkik-

si sanan aurinko taivaalla näkyvään, loistavaan kappaleeseen, mutta meidän käsityksemme auringosta on silti aivan erilainen kuin Raamatun kirjojen kirjoittajilla oli, Hallamaa vertaa.

Myös käsitys sukupuolesta muuttuu.

– Nykytietämyksen mukaan sukupuoleen vaikuttavat geneettiset, kromosomaaliset, erilaiset raskaudenaikaiset, hormonaaliset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät.

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki

B

5

Kolumni

Tapasin hienon ja rohkean miehen ISTUIMME VIEREKKÄIN lentokoneessa, kaksi suomalaista miestä. Olimme molemmat menossa lomalle. Juttu alkoi säästä ja politiikasta. Kerroin työstäni nuorten parissa, hän kertoi työurastaan ja perheestään. Uskoimme molemmat vapaaehtoistyön voimaan.

Kesken keskustelun, ei lainkaan isona asiana, hän mainitsi lääkärityttärensä kertoneen, että homous on parannettava sairaus.

Nielaisin. Suuttumus nosti päätään. Harkitsin, annanko kommentin mennä ohi.

TOMMI LAITIO Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

NIELAISIN. SUUTTUMUS NOSTI PÄÄTÄÄN. HARKITSIN, ANNANKO KOMMENTIN MENNÄ OHI.”

TEIN PARI VUOTTA SITTEN työprojektia varten akateemisiin tutkimuksiin perustuvan listan tavoista, joilla voi puuttua vihapuheeseen.

Tutkimuksista löytyi yksinkertaiselta tuntuvia sääntöjä, jotka pätevät muihinkin tilanteisiin.

Niihin, joissa ollaan eri mieltä asioista.

1. Pysy ystävällisenä.

2. Nimeä teko.

3. Hae yhteistä etua.

4. Älä nolaa. Anna mahdollisuus korjata ajattelua.

HENGITIN SISÄÄN ja ulos, päätin kokeilla listaa.

Emme tunteneet toisiamme, joten pahimmillaan edessä olisi kiusallinen loppulento.

Sanoin ystävällisesti: ”Niin, näen tuon asian ehkä hiukan eri tavalla, sillä se koskettaa minua henkilökohtaisesti. Ja uskaltaisin sanoa, että selkeä enemmistö lääkäreistä näkee asian toisin. Voisiko olla, että tuo näkemys tulee sittenkin voimakkaammin vakaumuksesta kuin lääketieteestä?”

Hiljaisuus. Katsoimme molemmat muualle. ”Se oli sitten siinä”, ajattelin.

PIENEN TAUON jälkeen hän sanoi: ”Niin, vaimoni on kanssasi samaa mieltä.”

Hiljaisuus. Hän jatkoi kertomalla tapaamisestaan Pekka Haaviston kanssa, joka on kuulemma hieno mies. Palasimme keskusteluun lasten hyvinvoinnista, taloudesta ja politiikasta.

Lentokone laskeutui. Hän ojensi kätensä ja sanoi: ”Oli hienoa jutella. Kiitos, että jaksoit kuunnella. Moni ei jaksa. Olen katsos ihan eri sukupolvea, nämä eivät ole olleet meille aina selviä juttuja. Kyllä minun pitää vähän nyt tätä miettiä.”

Tapasin lentokoneessa hienon ja rohkean suomalaisen miehen.

Kohtaaminen vakuutti minut siitä, että tutkijoiden neuvot kantavat pitkälle. Palaan tuohon tilanteeseen aina, kun tarvitsen toivoa ihmisten yhteiselosta.

6 B Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

Muutos lähtee aina naisista Rosa Liksomin mielestä naisten eri puolilla maailmaa on tärkeä tukea toisiaan. Myös hänen uusin romaaninsa sisältää naisen kasvutarinan.

Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

R

osa Liksomia ei ollut vaikea houkutella Naisten Pankin Lue naiselle ammatti -kiertueelle. Hänestä tuntui todella tärkeältä sen message, siis se, että kiertueella tuetaan kehitysmaiden naisten koulutusta, toimentuloa ja yrittäjyyt-

tä. Hän oli myös kuullut kollegoiltaan Sofi Oksaselta ja Sirpa Kähköseltä hankkeesta p ­ elkkää hyvää.

– Muutos lähtee aina naisista. Sehän on koettu Suomessakin, kun tytöt alkoivat päästä kouluun 1800-luvulla.

– Mummoni kävi vain kaksi viikkoa kiertokoulua ja äitini vain pari vuotta kansakoulua. Äitini oli kuitenkin kova lukemaan, ja hän halusi kouluttaa kunnolla oman tyttärensä.

Liksomin mielestä on katastrofi, että niin monet tytöt eivät pääse kehi-

tysmaissa kouluun. Se jatkaa niitä yhteiskunnan rakenteita, jotka sortavat naisia kaikilla tasoilla.

– Tytöt aloittavat kehitysmaissa työnteon usein jo 3–4-vuotiaana. Koulu saa jäädä, koska se on poissa perheen elannosta. Ei tämä aika ole kau-

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki

kana Suomessakaan. Esimerkiksi oma enoni joutui metsätöihin jo yhdeksänvuotiaana.

Naisten Pankki järjestää kiertueen kahdeksalla paikkakunnalla yhteistyössä Like Kustannuksen ja Suomalaisen Kirjakaupan kanssa. Rosa Liksom keskustelee tapahtumissa uuden romaaninsa, Everstinnan, teemoista.

Samalla ihmiset saavat antaa lahjoituksia: jo 30 eurolla voi tarjota kehitysmaan naiselle ammatin.

JUURI ILMESTYNEEN Everstinnan päähenkilö on 80-vuotias nainen, joka muistelee monipolvista, paljolti väkivallan piinaamaa elämäänsä. Omaleimaisesta kirjoitustyylistään tunnettu Rosa Liksom toteaa, että tällä kertaa päähenkilönä on selvästi nainen.

”

MEILLÄ IHMISILLÄ ON UTOPIA TASAARVOSTA, MUTTA SAMOIN KUIN YHTEISKUNNASSA MYÖS PERHEESSÄ MÄÄRÄÄ SE, JOKA OTTAA VALLAN.”

Maailmalla paljon liikkunut Rosa Liksom on huomannut, että ihminen on joka maassa ja kulttuurissa samanlainen.

Romaanin nainen avioituu yli 30 vuotta vanhemman everstin kanssa.

Miehellä on sadistinen luonne ja huono itsetunto.

– Mies on sodan vammauttama.

Everstinna on täysin tämän vallan alla, ja häneltä kuluu monta vuosikymmentä kasvamiseen ja oman elämänsä haltuun ottamiseen, kirjailija selvittää.

Liksom kuvaa Everstinnassa valtakamppailua paitsi yksityisessä perhehelvetissä myös sota-ajan Suomessa.

– Vallasta kamppaillaan valtioiden sisällä ja ulkopuolella, ja valtataistelua liittyy myös perhe-elämään. Meillä ihmisillä on utopia tasa-arvosta, mutta samoin kuin yhteiskunnassa myös perheessä määrää se, joka ottaa vallan. Siinäkin voi olla variaatioita, sillä kulissien takana asiat voivat olla toisin kuin päällepäin näyttää.

Romaani alkaa 1930-luvusta, jolloin Suomi valmistautuu sotaan. Liksom halusi tutkia, mitä silloin tapahtui, koska hänestä nykyinen aika muistuttaa tuota ajankohtaa.

– Koko 30-luku oli täynnä sotapuhetta, joka vain voimistui. Nyt on samankaltainen tilanne, ja uskon, että jossain vaiheessa Euroopassa tai muualla maailmassa päädytään sotaan, mikä heijastuu jotenkin myös Suomeen.

Kirjassa kuvaillaan myös fasismin lumoa, miten se sai hurmatuksi suomalaisenkin eliitin. Fasismi eteni Euroopassa askel askeleelta, ja se johti lopulta diktatuuriin. Ilmiöön liittyi tehokas propaganda. Liksomin mukaan on tutkittu, että taitavasti rakennetulla propagandalla voidaan saada naapurit vihaamaan toisiaan kolmessa kuukaudessa.

SOTIEN JÄLKEEN alkoi Suomen jälleenrakentaminen ja teollisuuden kehittyminen. Rosa Liksom hämmästelee kahtena viime vuosikymmenenä tapahtunutta valtavaa muutosta, jonka taustalla ovat globalisaatio, digitalisaatio ja robotisaatio.

– Kehitys tuntuu vain kiihtyvän, ja samalla ympäristö turmeltuu yhä pahemmin. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että luonto voittaa lopulta.

Näin kerran animaation New Yorkista, josta ihmiset olivat jostain syystä kadonneet. Oli hienoa katsoa, miten nopeasti luonto valtasi koko kaupungin, sillat ja pilvenpiirtäjät, Liksom kuvailee.

– En millään tavalla sääli ihmiskuntaa. Ihminen asettui maapallolle 200 000 vuotta sitten, ja noin 70 000 vuotta sitten tapahtui tiedollinen vallankumous. Fiktiivinen kieli syntyi ja historia alkoi, eikä ihminen ole sen jälkeen juurikaan muuttunut. Maapallon iässä tämä kuitenkin on yksi silmänräpäys. On hyvä tajuta, että emme ehkä ole täällä ikuisesti, vaan tilalle saattavat tulla muut lajit.

Puhelias ja värikkäästi pukeutuva Liksom on maailmankansalainen: hän on matkustellut paljon ja asunutkin tiettyjä jaksoja ulkomailla. Matkoiltaan hän on ammentanut paljon taiteeseensa. Esimerkiksi vuonna 2011 Finlandia-palkinnon voittanut Hytti nro 6 kertoi junamatkasta Neuvostoliiton halki.

B

7

Maailmalla liikkuminen on opettanut Liksomille sen, että ihminen on samanlainen joka maassa ja kulttuurissa.

– Me ihmiset olemme kaikkialla samaa lajia. Maiden rajat ovat täysin keinotekoisia, hän sanoo.

YLITORNIOSTA KOTOISIN olevalle Rosa Liksomille myös pohjoiset juuret ovat merkinneet isoa voimavaraa.

Hän laskee, että noin kolmasosa hänen tuotannostaan sijoittuu Lappiin, kolmasosa Stadiin ja kolmasosa ulkomaille.

– Minun on helppo sijoittaa Lappiin sinne kuuluvat tarinat. Kotiseudullani puhuttu Tornionjokilaakson murre on sekin tullut luontevasti mukaan moneen kirjaani.

Everstinnan päähenkilö kertoo tarinaansa juuri tällä molemmin puolin rajaa puhuttavalla meän kielellä. Liksom on kuitenkin muuttanut murteen lukijaystävällisemmäksi.

Liksom kertoo matkustavansa pohjoiseen, Rovaniemelle, Ouluun, Kemiin ja Tornioon, useamman kerran vuodessa. Ylitorniossa sijaitsevassa kotikylässään hän kuitenkin käy harvoin, koska sinne ei ole enää yleisiä kulkuyhteyksiä.

Voisi nähdä, että myös taidemaalarina tunnettu Liksom jatkaisi Pohjois-Suomen suurten taiteilijoiden, Timo K. Mukan ja Reidar Säreistöniemen, jalanjäljissä. Hän ei kuitenkaan koe niin.

– En ole arktisen hysterian vanki, koska olen eri sukupolvea ja lähdin sieltä pois jo varhain. Mukan ja Säreistöniemen taiteilijuus lähti toiselta pohjalta, koska he jäivät synnyinseudulleen.

Taiteilijan työ on Liksomille elämäntapa: hän jakaa aikansa jouhevasti kirjoittamiseen ja maalaamiseen.

– Jos kirjoitan kirjaa, teen työtä aamulla kello 11:een asti. Sen jälkeen ei kirjoittaminen enää suju. Sen sijaan kuvataiteen tekemisessä minulla ei ole aikatauluja.

Juuri nyt Liksomilla ei ole työn alla kirjaa, vaan hän käy auttamassa filippiiniläistä ystävätärtään tämän cateringravintolassa.

– Plokkaan astioita ja olen kassalla.

Työskentelin ravintoloissa nuorena erityisesti ulkomailla asuessani, ja tykkään siitä työstä edelleen hirveästi.

Kuka?

Rosa Liksom, 59, on kirjailija ja taiteilija.

Mitä?

Pari viikkoa sitten ilmestyi hänen uusi romaaninsa Everstinna. Hän on mukana Naisten Pankin Lue naiselle ammatti -kiertueella, jossa kuljetaan eri puolilla Suomea vuoden loppuun asti.

Motto ”Kaikki järjestyy.”

8 B Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

Enkelit tietävät suoraan

O

nko enkeleitä oikeasti olemassa? Moni väittää kokeneensa enkelin läsnäolon, jotkut ovat jopa nähneet sellaisen. Hyvin monella on kaulassaan enkeliä esittävä riipus tai seinällään enkelitaulu tai -ikoni.

Sana enkeli tulee kreikan kielen sanansaattajaa ja viestintuojaa merkitsevästä sanasta angelos. Näitä taivaallisia sanansaattajia viuhuu Raamatussa, varsinkin Vanhassa testamentissa, melko tiuhaan. Enimmäkseen enkelin suulla puhuu Jumala itse. Enkelin ilmestyminen merkitsee Jumalan läsnäolon näkyväksi tulemista.

Enkelit edustavat monille helpommin lähestyttävää hengellisyyttä kuin katekismus ja kristinoppi.

Erilaisissa uushenkisissä virtauksissa harrastetaan paljonkin enkelien kanssa seurustelua. Tarjolla on myös enkelienergiaan perustuvia uskomushoitoja, joissa enkelihoitaja toimii kanavana ja välittää enkelien ”puhdasta ja korkeavärähteistä energiaa” hoidettavalle. Tällaisella hömpällä ei ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa.

Wim Wendersin elokuvassa Berliinin taivaan ­alla enkelit ovat pomppaan pukeutuneita vaitonaisia miehiä, jotka lohduttavat ahdistuneita ja murheellisia ihmisiä. Heitä istuu kirjastojen lukusaleissa

Wikimedia Commons

Andrei Rublevin Pyhän kolminaisuuden ikoni noin vuodelta 1410 tunnetaan myös nimillä Kolmen enkelin ikoni ja Abrahamin vieraanvaraisuus. Se kuvaa Raamatussa kerrotun tapauksen Abrahamin ja Saran luokse saapuneesta kolmesta muukalaisesta. Jälkeenpäin he tajusivat, että he olivat tietämättään saaneet pitää enkeleitä vieraanaan.

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki B

Enkelit ovat hyvisten sissejä kosmisessa taistelussa hyvän ja pahan välillä.

Teksti Jaakko Heinimäki

Kansallisgalleria/Ahlströmin kokoelma/Hannu Aaltonen

Hugo Simbergin maalaus Haavoittunut enkeli vuodelta 1903 kuuluu Suomen kuvataiteen rakas­ tetuimpiin teoksiin. Siinä osat ovat kääntyneet: enkeli, jonka pitäisi olla se suojelija, on saanut siipeensä, ja pienet pojat auttavat häntä parhaansa mukaan. Teos on nähtävillä Ateneumin taide­ museon pääsalissa Suomen taiteen tarina -näyttelyssä.

ja puistojen penkeillä ihmiskatseiden tavoittamattomissa. Mutta heidän läsnäolonsa saattaa tuntea, kun sitä oikein tarvitsee.

Wendersin enkelinäkemys vastaa jo paremmin kristillistä käsitystä.

Klassisen kristillisen angelologian eli enkeliopin mukaan enkeleillä ei ole omaa tahtoa ollenkaan, eikä heillä ole myöskään mitään omaa viestiä.

Kaiken sanottavansa he saavat Jumalalta. Enkelien läsnäolo on ihmistä rakastavan Jumalan läsnäoloa.

Ollakseen kunnon kristitty ei siis tarvitse uskoa enkeleihin. Enkeleiden ei nimittäin ole tarkoituskaan olla uskon kohteita. Enkelit ovat sanansaattajia.

Keskiajan oppineet tulivat siihen tulokseen, että enkelit eivät kiinnostu mistään. Enkeleiden ei tarvitse kiinnostua, sillä he tietävät asiat suoraan, ilman päättelyketjuja. Enkeleillä ei ole pyrkimyksiä, heillä on ainoastaan muualta saatu tehtävä ja viesti. Enkelit eivät siis varsinaisesti ole persoonia. Ne ovat pikemminkin robotin kaltaisia olentoja.

Kannattaa siis varoa, jos aikoo leperrellessään kutsua rakastettuaan enkeliksi, sillä klassisen angelologian mukaan enkelit ovat paitsi persoonattomia robotin kaltaisia olentoja, myös ruumiittomia ja sukupuolettomia. Ne kyllä saattavat ottaa silmin nähtävän muodon muodostamalla ympärilleen ilmaruumiiksi kutsutun optisen harhan. Raamatussa enkelit ottavat poikkeuksetta miesoletetun vartalon ilmestyessään ihmisille.

Raamatussa enkeleillä on paitsi viestintuojan ja taivaallisen suojelijan roolit myös soturin tehtävä.

Jouluevankeliumissakin esiintyy enkelin johtama ”suuri taivaallinen sotajoukko”. Enkelit ovat hyvisten sissejä kosmisessa taistelussa hyvän ja pahan välillä.

Legendat kertovat myös langenneista enkeleistä, joiden johtajana toimii kapinaan noussut enkelijoukkojen komentaja nimeltään Lucifer. Suomeksi

Lucifer merkitsee ”valon kantajaa”. Keskiaikaisten legendojen mukaan Lucifer luotiin ylimmäksi enkeliksi. Hän oli kaikkein lähimpänä Jumalan kirkkautta ja loisti taivaallista valoa aivan erityisellä tavalla.

Keskiajan teologit ajattelivat Luciferin lankeemuksen johtuneen kateudesta. Vaikka Lucifer oli kaikkein lähimpänä Jumalaa, hänen kateutensa ei silti kohdistunut niinkään Jumalaan kuin ihmiseen: ihminen luotiin Jumalan kuvaksi ja enkelit määrättiin ihmisten auttajiksi ja suojelijoiksi. Se oli Luciferille liikaa.

Syys–lokakuun vaihteessa vietetään kirkossa mikkelinpäivää. Tuon juhlapyhän nimi tulee kuuluisan suomalaisen muikkupitäjän nimestä vain mutkan kautta, sillä Mikkelin kaupunki on saanut nimensä arkkienkeli ­Mikaelilta. Mikkelinpäivän toinen nimi on enkelien sunnuntai. Silloin kirkoissa pohditaan paitsi hyvän voittoa pahasta, myös Jumalan läsnäoloa ja varjelusta. ■ Helsingin tuomiokirkon suunnitel­ leella Carl Ludvig Engelillä oli erityi­ nen suhde enkeleihin: merkitsihän hänen sukunimensäkin enkeliä. Engel suunnitteli tuomiokirkkoon alttari­ rakennelman, johon kuului kultaisen sädekehän ympäröimä suuri kullattu risti vierellään kaksi rukoilevaa enkeliä. Engelin suunnitelmasta toteutettiin ainoastaan nykyisen alttarin kummallakin puolella olevat enkelit.

Esko Jämsä

9

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Mari Aarnio, Paula Huhtala, Juhani Huttunen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineisto­ päivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Kaisa Kariranta, miksi tittelisi on päiväkirjassa Ihme­hörhö?

– Ihmehörhö sopii hyvin kuvaamaan suhtautumistani hengellisyyteen. Kuolemanvakava kysymys, joka on parasta ottaa kevyesti.

Mitä ovat ohuet paikat?

– Ohut paikka on kelttikristillisyydestä löytämäni termi paikoille, joissa pyhä tuntuu selvemmin kuin muualla. Joihinkin tällaisista paikoista tehdään pyhiinvaelluksia niiden ihmeitä tekevien ikonien, pyhien patsaiden tai reliikkien eli pyhien ihmisten jäännösten takia.

Entä mikä on ihme?

– Matkustan ihan vakavissani siinä toivossa, että kokisin ihmeen. Ihme on mielestäni ihmeellinen, ihmisen kyvyt tai yrittämisen rajat ylittävä vastaus rukoukseen.

Miksi lähdet ihmeellisten paikkojen perään jo toistamiseen?

– Proosallinen syy: kirjoitan tietokirjaa ihmeellisistä paikoista, mikä on mahtava syy matkustaa niihin. Ihmeellisiä paikkoja löytyy koko ajan lisää, kun aiheeseen syventyy. Ensimmäisellä kerralla matkustin katolisissa paikoissa, nyt tutustun ortodoksisiin ihmepaikkoihin.

Miten tämä reissu eroaa ensimmäisestä matkasta?

– Ortodoksisuudessa ja katoli-

Ihmehörhö lähtee bongaamaan ohuita paikkoja Pappi Kaisa Kariranta metsästää ihmeitä Kreikassa ja pitää matkastaan videopäiväkirjaa Kirkko ja kaupungille.

Teksti Tuure Hurme Kuva Esko Jämsä suudessa on ainakin luterilaisen silmin eroja suhteessa pyhiinvaellukseen ja ihmeitä tekevik-

si uskottuihin paikkoihin. Kaikki Kreikan saaret ovat täynnä tarinoita ikonien ihmeellisistä löy-

tymisistä. Sen sijaan katolisessa maailmassa ihmiset vaikuttivat kokoontuvan harvempiin paikkoihin, mutta suurempina joukkoina. Tässä välissä olen myös käynyt Viron ja Venäjän ihmeellisissä luostareissa.

Mitkä ovat tärkeimmät matkavarusteesi?

– Kännykkä ja mikrofoni, ­reppu ja kävelyyn sopivat kengät. Tällä matkalla myös päähuivi luostareita ja paahdetta vastaan. Ai niin, visakortti!

Millaisia rukouksia ja toiveita ihmiset lähettävät mukanasi pyhille paikoille?

– Sanon ihan vain yleisellä tasolla mitä pyhille paikoille jätetyt votiivilahjat eli kiitoslahjat kertovat. Esimerkiksi Fatimassa oli kiitoslahjoiksi tuotu mehiläisvahasta tehtyjä jalkoja, käsiä, sydämiä, suolistoja, aviomiehiä ja -vaimoja ja lapsia. Voisi kai tiivistää, että ihmiset toivovat terveyttä, työtä ja rakkautta.

Mikä on vaikuttavin kokemuksesi pyhässä paikassa?

– Se on selittämätön, vaikeasti kuvailtava tunne pyhän edessä olemisesta. Lourdesissa Ranskassa se tuntui ihan fyysisesti. Tuntui kuin ilmestysluola olisi vetänyt magneetin lailla puoleensa. ■ Katso Karirannan videoita osoitteessa: kirkkojakaupunki.fi/usko-ja-toivo

Fingerpori Pertti Jarla

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle.

Osoitteet päivitetään automaat­ tisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

ESIKOISLESTADIOLAISTEN MIKKELINPÄIVÄSEURAT KAIKILLE AVOIN TILAISUUS lauantaina 30.9. klo 12 ja 18 sunnuntaina 1.10. klo 12 ja 18 maanantaina 2.10. klo 12 ja 18 RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 553, 553K, 702

Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa! ”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.” Room. 10:17.

Testamenttiasiain info-tilaisuus Maanantaina 25.9.2017 klo 13.00-15.00 Pelastusarmeija (Temppeli), Uudenmaankatu 40, Helsinki Asiantunteva lakimies jakaa tietoa testamentti- ja perintöasioista.

Tilaisuus on kaikille avoin. Kahvitarjoilu.

TERVETULOA kuuntelemaan ja keskustelemaan!

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki B

11

Kahden kirkon pappi Pastori, teologian tohtori Mika K. T. Pajunen, 40, on Hiljaisuuden ystävät ry:n toiminnanjohtaja. Hän aloitti tehtävässä syyskuun alussa.

Hiljaisuuden ystävät ry. vaalii kristillistä spiritualiteettia muun muassa kouluttamalla hiljaisuuden retriittien ohjaajia sekä tukemalla hengellistä ohjausta.

Mika K. T. Pajunen aloittaa jokaisen aamunsa hiljentymällä.

Toijalassa asuva Pajunen on sekä luterilaisen kirkon että anglikaanikirkon pappi. Hän saarnaa kaksikielisessä (suomi-englanti) Matinmessussa su 1.10. klo 17 Matinkappelissa, Liisankuja 3, Espoo.

Hetkipalveluksesta tuli tapa elää Mika K. T. Pajunen hiljentyy päivittäin mobiililaitteen avulla.

Hän kokee, että tapa tekee maailmasta läpinäkyvän.

Teksti Taneli Kylätasku Kuva Esko Jämsä

Mika K. T. Pajunen aloittaa aamunsa keittämällä kupillisen espressoa. Sitten hän sytyttää kynttilän ja istuutuu lattialle. Pajusen edessä on tabletti, josta löytyy anglikaanikirkon hetkipalvelus jokaiselle aamulle.

Jos aamu on erityisen aikainen työmatkan vuoksi, Pajunen lukee tekstit mobiililaitteelta vasta junassa.

Pajunen sai ratkaisevan kosketuksen hetkipalveluksiin vieraillessaan vuonna 2000 kirkkohistorian tutkijana lontoolaisessa anglikaaniseurakunnassa. Kuukauden ajan Pajunen aloitti jokaisen aamun osallistumalla hetkipalveluksiin – ja kasvoi niihin kiinni.

Istuutuessaan lattialle Pajunen rauhoittuu. Säännöllinen hiljentyminen tekee valp-

Mikkelinpäivä eli enkelien sunnuntai

Nuoruudessaan Pajunen osallistui kristillisiin nuorteniltoihin. Ilmapiiri oli salliva, mutta vapaamuotoisiin rukouksiin tuntui liittyvän vallankäytön elementti.

Yhteinen rukoileminen edellytti välillä tiukkaa uskontulkintaa ja eettisiä näkemyksiä, jotka olivat kaukana tavallisesta suomalaisesta elämänmenosta.

Pajusta viehättää se, että hetkipalvelukseen osallistuminen ei vaadi samanmielisyyttä eikä sido tietynlaiseen raamatuntulkintaan. Yhteisten rukousten ja tekstien lukeminen jättää tilaa vapaalle vuoropuhelulle Jumalan kanssa.

Jos tekstien lukeminen jää aamulla väliin, se on Pajuselle merkki liiallisesta kiireestä ja stressistä. Päivästä uhkaa tulla ärtynyt ja väsynyt.

Seuraavana päivänä on entistä tärkeämpää palata tekstien pariin. ■

iStock

Taivaan tähden

1.10.

paaksi ja avaa mielen pyhälle. Arkinen todellisuus muuttuu läpinäkyväksi niin, että siinä voi aistia toisen maailman valon.

Raamatun tekstit ja niihin sovitetut rukoukset kantavat mukanaan arkaaista, perinteistä aikakäsitystä. Päivien, viikkojen, vuoden ja ihmiselämän kierto liittyvät kiinteästi toisiinsa: ”Valaise minua, Kristus. Valaise minua, kun aamu vasta sarastaa. Valaise minua, kun päivä kääntyy iltaan.”

Pajunen uskoo, että pysähtymisellä ja hiljentymisellä on tilausta nykyajan kiireen ja stressin keskellä. Pajunen muistuttaa kuitenkin, että kyse on asioista, joita kukaan ei voi luvata toiselle ihmiselle. Onnellisuus on Pajusen mielestä tälle ajalle tyypillinen valhelupaus.

Hetkipalvelukset eivät ole oikotie onneen

eivätkä pikakorjaus elämän murheisiin. Siksi niistä ei ole kulutushyödykkeeksi. Niiden avulla voi kuitenkin tavoittaa merkityksellisyyttä ja syvyyttä elämän keskellä.

Lohikäärmeen suomu Kun olin pieni, Mikkelistä tuli mieleen vain tuhmalta kuulostava sanaleikki. Hevin en vieläkään ajattele, että arkinen eteläsavolainen kaupunki on saanut nimensä ylienkeli Mikaelilta, siltä, joka ­kirkon vuosituhantisessa kuvastossa taistelee tultasyöksevää ja vahvapyrstöistä lohikäärmettä vastaan.

Lohikäärme on tietenkin pahuus itse, ja Mikael on nostanut aseensa rohkeasti sitä vastaan.

Monessa veistoksessa ritari­asuun puettu pyhä taivaallinen sotapäällikkömme on työntänyt miekkansa pedon kitaan. Varmemmaksi vakuudeksi on pedon pää toisinaan irronnut ruumiista ja kieräh-

tänyt voimattomana paikaltaan.

Tänä mikkelinpäivänä haastattelen päivänsankaria. ”Ylienkeli Mikael, oletteko voittanut pahan?” minä kysyn.

Pidättäydyn varteenotettavana toimittajana lisäämästä ”miltä nyt tuntuu?” Hämmästyn siis melkoisesti, kun ylienkeli Mikael esittää jatkokysymyksen itse, mutta minulle: ”Miltä nyt tuntuu? Tuntuuko siltä, että olen voittanut pahan?”

Niin. Maailman ääreen ei tarvitse katsoa. Jo kodin seinien sisäpuolella lohikäärmeen suomu raapii ihoa, ja kun tarkemmin tunnustelen, ei suomu ole toisen jalassa vaan omassa sääressäni.

Tilanteesta hämmentyneenä tarkennan kysymystä: ”Ylienkeli Mikael, aiotteko voittaa pahan?”

”Aika antoi miekan jo seuraajalleni”, ylienkeli Mikael sanoo. ”Tee minkä voit.”

Kaisa Raittila

12 B Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

Gurun opissa

Ohjaajana Edith Stein Edith Stein eli Ristin Teresa Benedicta on 1900-luvun merkittävimpiä mystikoita. Hän syntyi juutalaisperheeseen vuonna 1891. Hän opiskeli filosofiaa ja hänestä tuli filosofi Edmund Husserlin kuuluisin oppilas ja assistentti. Stein tutki empatian käsitettä ja ihmispersoonan rakennetta. Hän oli naisasianainen ja feministi.

Ateistisen nuoruuden jälkeen Stein kiinnostui kristinuskosta, kääntyi katoliseksi ja liittyi Kölnin karmeliittasisariin Hitlerin jo noustua valtaan.

Vuoden 1939 alussa hän pakeni Alankomaihin ja sai turvapaikan Echtin karmeliittaluostarista. Sieltä Gestapo vangitsi hänet elokuun alussa 1942.

Stein murhattiin Auschwitz-­ Birkenaun keskitysleirillä 9.8.1942. Suomeksi on julkaistu Heidi Tuorila-Kahanpään kirja Euroopan ikoni. Edith Steinin elämä 1891–1942.

Löydä sisäinen turvapaikkasi Edith Stein oli löytänyt sisäisen turvapaikkansa. Muutamaa kuukautta ennen kuolemaansa keskitysleirillä hän kirjoitti siitä valoisan hymnin.

Teksti Lauri Maarala Kuva Matti Pikkujämsä

Elokuisena yönä vuonna 1942 parisataa katolilaista juutalaista oli koottu marssirivistöön rautatieasemalla.

Nunnien ja munkkien puvuissa näkyivät keltaiset daavidintähdet.

Edellisenä yönä heidät oli lastattu junaan ja tuotu Hooghaleniin Alankomaiden koillisosassa. Edessä oli kahden tunnin kävely määränpäähän Westerborkin kokoamisleirille. Se oli jo ennen sotaa rakennettu Saksasta paenneiden juutalaisten väliaikaiseksi asuinpaikaksi. Kun Hitler miehitti Hollannin, miehittäjät kokosivat sinne juutalaisia odottamaan kuljetusta Itä-Euroopan keskitysleireille.

Näiden nunnien joukossa oli Edith Stein eli sisar Benedicta ja hänen siskonsa Rosa. Gestapo oli hakenut heidät edellisenä sunnuntaina Echtin karmeliittaluostarista, jossa he olivat pakolaisina.

Edith ja Rosa olivat leirillä vain kaksi päivää, ennen kuin heidät tuhannen muun kanssa kävelytettiin takaisin asemalle ja sullottiin junaan matkalle Auschwitziin. Natsit uskottelivat

heille, että juutalaiset vietäisiin työleirille, mutta he saisivat elää. Ihmiset olivat silti peloissaan ja epätoivoisia.

Edith pysyi rauhallisena ja lohdutti toisia. Hän pesi, puki ja syötti lapsia, joiden äidit olivat liian poissa tolaltaan huolehtiakseen heistä.

Mistä tämä rauha ja sisäinen turvallisuus nousivat? Edith oli neljä vuotta aiemmin rohkaissut nuorta nunnaa, jonka natsit olivat karkottaneet luostarista ja joka pelkäsi elämää luostarin ulkopuolella: ”Jumalahan itse asuu sisimmässämme, koko pyhä Kolminaisuus. Niin kauan kuin osaamme rakentaa hyvin suojatun sisäisen kammion ja vetäydymme sinne, niin usein kuin mahdollista, meiltä ei puutu mitään missään maailmankolkassa.”

Pyhää Kolminaisuutta Edith kuvaa ihmisen sisällä olevaksi sinetiksi, jossa Isä symboloi elämää, Poika merkitystä täynnä olevaa elämää ja Pyhä Henki elämän voimaa.

Edith oli hyvin tietoinen siitä, että meillä ei ole täällä maailmassa pysyvää sijaa. Hän ei toivonut muuta kuin

Edithin hymni ”Kuka olet, sinä heleä valo, joka täytät minut ja valaiset sydämeni pimeyden?

Sinä johdat minua kuin äiti lastaan, ja jos irrotat otteesi, en voisi jatkaa enää askeltakaan.

Sinä olet se olemustani ympäröivä tila, joka minut kätkee.

Sinun ulkopuolellasi vajoan takaisin olemattomuuden tyhjyyteen, mistä olet minut valoon kohottanut.

Sinä, lähempänä kuin minä itse, sisempänä kuin oma sisimpäni, ja kuitenkin kosketuksen ja kaikkien nimien tuolla puolen: Pyhä Henki – ikiaikainen Rakkaus.”

(Suom. Tuomo Lahdelma)

sitä, että hänelle ja hänessä tapahtuisi Jumalan tahto. Kaikki oli Jumalan kädessä.

Hän ei niinkään kantanut huolta siitä, miten hänen itsensä kävisi, vaan rukoili niiden puolesta, joilla oli vielä kovempi kohtalo ja joiden elämä ei ollut yhtä lujasti ”ikuisuuteen ankkuroituna”.

Edith uskoi, että karmeliittanunnana hänen tehtävänsä oli seistä Jumalan kasvojen edessä ja toimia sellaisen rauhan puolesta, joka oli kaikkea ulkoista todellisuutta vahvempi.

Joka aamu ja ilta hän vietti tunnin hiljaisuudessa. Näitä tunteja hän kuvasi vaatimattomiksi ja hiljaisiksi hetkiksi, vailla hengen lentoa. Samalla hän muistutti, että juuri tällaisissa hiljaisissa rukouksen hetkissä Jumala vaikuttaa ihmisen sielussa.

Sitä, mitä sinulle hiljaisuudessa tapahtuu, ei kenenkään toisen tarvitse tietää. Se on pelkkää armoa. Siitä rauhasta säteilee ulos aina jotakin, mikä voi auttaa jotakuta toista, vaikka sinä et sitä tiedä. ■

MENOT 21.9. – 5.10.

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507.

Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkolla ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Raamattua, rukousta ja laulua maanantaisin klo 12–14. Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30.

Puurotorstai torstaisin klo 10–13.

Puurolounas 2,50 €. Voit tulla myös kahville.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.45–20.30.

Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 20–23.

Kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 12–15.

Messu su 24.9. klo 12. Harri Nurminen, Tiina Palmu, Juha Paukkeri.

Matala – mukava maanantai kirkolla! 25.9. ehtoollinen ja 2.10. hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu klo 11.30–12.30.

Raamattupiiri ti 26.9. klo 18–20.

Iloa, riemua, rukousta, laulua ja Sanaa.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 26.9. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Virsivartti ke 27.9. klo 12.30.

Seniorimessu ja 70- ja 75- vuotiaiden juhlakahvit su 1.10. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Hans Tuominen, Juha Paukkeri, Kultaisen Iän Laulajat.

Raamattuluento ke 27.9. klo 18.30.

Hans Tuominen.

Lähetyspiiri ma 2.10. klo 18–19.30.

Seniorien hyvinvointipäivä ti 3.10. klo 9.30–15.30. Osallistumismaksu 5 euroa/hlö.

Raamattupiiri ti 3.10. klo 18–20. Iloa, riemua, rukousta, laulua ja Sanaa.

Päivärukous ke 4.10. klo 12.30.

Raamattuluento ke 4.10. klo 18.30.

Paavo Kortesniemi.

Vanhustenviikon konsertti to 5.10. klo 11 –13. Konsertin jälkeen kahvitarjoilu. Järj. Itä-Hakkilan eläkkeensaajat.

Sururyhmä omaisensa menettäneille alkaa to 12.10. Hakunilan kirkolla.

Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa.

Ohjaajina pastori Sari Kokkonen ja diakoni Heli Leskinen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Helille p. 050 468 6410 tai heli.leskinen@evl.fi Ilmoittautuminen päiväkerhoon 3–6-vuotiaille, voi ilmoittautua kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6500, Hakunilantie 48. Päiväkerho kokoontuu Hakunilan kirkolla tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11.30. Kerhomaksu 72/40 €/lukukausi.

lan alakoulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 15–15.45. Tarvittaessa Aurinkotanssin harjoitukset jatkuvat klo 16 asti. Kuoroihin ei tarvitse ilmoittautua. Tiedustelut riikka.jantti@evl.fi

LÄNSIMÄEN KIRKKO

HAUTAAN SIUNATTU

Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12.

Tiistaisin klo 12.30 hartaus ja tiistaikahvit.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30.

Iloista naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21.

Torstaimesta torstaisin klo 14–15.30.

Tarjolla välipalaa ja mukavaa puuhastelua alakouluikäisille lapsille.

Taidepyhis ”Luojan luovat lapset” sunnuntaisin klo 15–16.30.

Lähetyspiiri to 28.9. klo 18–20.

Avoin perhekahvila perjantaisin klo 9–13. Leikkiä ja yhdessäoloa aikuisille ja lapsille.

Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30, ei ilmoittautumista.

Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12.30. Hartaus 10.45 ja sen jälkeen maksuton puuro, voileivät ja kahvit.

Messu su 24.9. klo 10. Harri Nurminen, Juha Paukkeri.

Messu su 1.10. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Riikka Jäntti.

Siipien suhinaa – perhemessu su 1.10. klo 15. Tiina Palmu, Riikka Jäntti, Sinikka Kurunsaari, Anne Seppänen, vauva- ja taaperomuskarilaisia sekä taidepyhisläisiä. Enkelipuuhaa, huivien huisketta, ehtoollinen. Messun jälkeen kirkkomehut ja herkkuja.

Elvi Mutanen 82 v.

MUUALLA Perhekahvila torstaisin klo 9–11.

Kolohongan ostoskeskuksessa os.

Itäinen Valkoisenlähteentie 19.

Kuunloiste- ja Aurinkotanssi -kuorot 6–14-vuotiaille lapsille Itä-Hakki-

KASTETTU Pihla Taru Kristiina Cederberg, Alina Eeva Catharina Enthoven, Sofia Alexandra Isajeva, Milo Patrik Vainio.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Juha Antero Tuomi ja Hanna Suvi Maaria Laakso, Markku Einari Konttinen ja Mirja Maria Matilda Ampuja, Marko Samuel Kosola ja Hanna Pauliina Pirhonen, Aleksi Juhani Klasila ja Kaisa Liisa Riihimäki.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472.

Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Messu su 24.9. klo 10. Jaakko Kara, Miika Koistinen ja Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit.

Yhteisen pöydän lounas ke 27.9. klo 11–12.30. Hävikkiruoasta valmistettu lounas. Lounas on maksuton ja avoin kaikille. Lounaan yhteydessä klo 12 on kaikille avoin ehtoollishetki.

Oopperakerho alkaa ke 27.9. klo 17.30, kirkon nuortentilassa. Perehdymme Giacomo Puccinin oopperaan La Bohéme.

Laulun ystävät-yhteislauluilta ke 13.9. klo 17.45–18.45. Laulamme yhdessä lauluja eri teemoihin liittyen. Laulua johtaa kanttori Hannu Lehtikangas. Kaikki ovat tervetulleita mukaan.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 27.9. klo 18. Huom! Kirkon pienessä seurakuntasalissa.

Mikkelinpäivän messu su 1.10. klo 10. Miika Koistinen, Jaakko Kara ja

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki

Hannu Lehtikangas. Messussa tyhjennetään kastepuusta vuoden aikana kastettujen lasten nimet.

Messun jälkeen on tarjolla kahvia ja pientä purtavaa. Kirkolla on klo 14.30 alkaen enkeliaskarteluja iltapäivän muksukirkkoa varten.

Muksukirkko su 1.10. klo 16. Enkelien päivä. Jarna Wikström, lastenohjaajat ja muusikkomme Laura. Messu on suunnattu erityisesti vauvaperheille.

Miesten sauvakävelypiiri su 1.10. klo 18. Lähdemme kirkolta, omat kävelysauvat mukaan.

Kirjallisuuspiiri ma 2.10. klo 12, kirkon takkahuoneessa. Luettavana kirjana on Olli Jalonen: Isäksi ja tyttäreksi.

Yhteisen pöydän lounas ke 4.10. klo 11–12.30. Hävikkiruoasta valmistettu lounas. Lounas on maksuton ja avoin kaikille. Lounaan yhteydessä klo 12 on kaikille avoin ehtoollishetki.

Iisimessu ke 4.10. klo 19. Miika Koistinen. Messu on rento ja nuorekas.

Messu toteutetaan bändisäestyksellä.

Seniorien hyvinvointipäivä to 5.10. klo 9.30–15.30. Ohjelmassa on terveysaiheisia luentoja, jumppaa, yhteislaulua ja lounas. Juontajana tapahtumassa on pastori Jaakko Kara.

Tapahtuman hinta on 10 e, mikä maksetaan ovella ilmoittautumisen yhteydessä. Hyvinvointipäivän tarkka ohjelma löytyy nettisivuiltamme.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten Raamattupiiri to 28.9. klo 10–11.30. Keskustelemme tulevan sunnuntain evankeliumitekstistä.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO KimaraKahvila su 24.9. klo 17. Puhujana on pastori Miika Koistinen, emäntinä ovat Ritva ja Liisa ja keskustelussa mukana ovat Leena Kaseva ja Riitta Kettunen.

Kenian lähetyspiiri to 27.9. klo 11.

Vieraana on pastori Ari Norro.

MUUALLA Pähkinärinteen palvelutalon kahvikammari ke 27.9. klo 13.30. Kastanjakuja 1 A. Kahvia, juttelua ja hiljentymistä yhdessä.

Suomi100-retki eduskuntaan ti 7.11. klo 17. Tavataan eduskuntatalon edessä. Isäntänä toimii entinen kuntaministeri Tapani Tölli. Ilmoittautuminen Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherranvirastoon ma 30.10.

A

7

mennessä, p. 09 830 6450 tai hameenkylan.seurakunta@evl.fi.

KASTETTU Samu Oliver Kujala, Selma Aleksandra Helander, Alma Lotta Josefiina Rinkinen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Mikko Olavi Sinipaasi ja Iida Alina Oksanen, Vesa Olavi Kallio ja Helmi Maria Laaksonen.

HAUTAAN SIUNATTU Hilkka Aino Kyllikki Vikberg 85 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6552. korson.seurakunta@evl.fi. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9-15, p.09 8306 333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554.

Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 050 5736376.

Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Vanhemman väen piiri to 21.9. ja 5.10. klo 13 seurakuntasalissa.

Lapsikuoro to 21.9. ja 5.10. klo 16.30–17.30 seurakuntasalissa.

1.–2.-luokkalaiset mukana klo 16.30–17.15. Kuoroa johtaa kanttori Airi Saloniemi, p. 050 3107493.

Naisten saunailta to 21.9. ja 5.10. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Seurakuntakuoro to 21.9. Tuuli Lankisen luona, lähtö klo 17.45 kirkolta. 28.9. ja 5.10. klo 18 kirkossa.

Kuoroa johtaa kanttori Jussi Salonen.

Vox Mea – Oma ääni to 21.9. ja 5.10. klo 18.30 seurakuntasalissa. Kuoroa johtaa kanttori Airi Saloniemi.

Perhekerho pe 22.9. ja 29.9. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Aamurukouspiiri ke 27.9. ja 4.10. klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa.

Kansainvälinen messu su 24.9. klo 10. Jani Vanhala, Samuel Luak, Sanna Heikurinen, Airi Saloniemi, Kristiina Rauhakallio, Zambian Vocal Collection ja lauluryhmä Kaarna.

Kirkkokahvit ja lähetysmyyjäiset.

Zambian Vocal Collectionin kon-

N A S II T

Onko Koivukylässä tapahtunut jotakin, minkä vuoksi tällainen kävely on tarpeen?

– Monenlaista tapahtuu, mutta olemme järjestäneet rauhankävelyn jo kahtena edellisenäkin syksynä, eikä tämä kävely ole reaktio mihinkään yksittäiseen tapahtumaan. Tarpeen kävely on, koska sekä kristityillä että muslimeilla on varautuneisuutta toisiaan kohtaan. Kävel-

ONEN

Rekolan seurakunnan kirkkoherra Laura Maria Latikka, miksi ja kenelle järjestätte rauhankävelyn?

– Kävelemällä yhdessä ja vierailemalla toistemme pyhissä tiloissa näytämme, että vaikka tämän alueen ihmisillä on erilaisia uskontoja, me haluamme ja voimme yhdessä toimia sovinnon ja rauhan hyväksi. Kaikki ovat tervetulleita kävelemään uskonnosta tai uskonnottomuudesta riippumatta. Järjestäjinä ovat Rekolan seurakunta, Alshifa-moskeija ja Vantaan ruotsinkielinen seurakunta.

– Kävelemme Koivutorilta Rekolan Pyhän Andreaan kirkolle ja sieltä Koivukylän moskeijalle. Molemmissa on paikan esittely. Kirkolla on pieni tarjoilu.

M A R IA N

Menokasvo

Kävelemällä irti ennakkoluuloista lessä osallistujat voivat tutustua toisiinsa ja heillä on mahdollisuus kysyä islamista ja kristinuskosta, miksei myös muista osallistujien katsomuksista.

Miten itse kukin meistä voisi edistää rauhaa lähiympäristössään?

– Tiedostamalla omat ennakkoluulonsa ja ottamalla selvää erilaisista kulttuureista, uskonnoista ja ajattelutavoista.

Olemalla sovinnon puolella, vihaa ja väkivaltaa vastaan, eikä mitään ihmisryhmää vastaan siksi, että he ovat toisenlaisia ja vieraita. Puhumalla asiat selviksi, ovat ne sitten ristiriitoja, kulttuurieroja tai jotain muuta. Pyrkimällä noudattamaan Raamatun kultaista sääntöä: rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.

KAISA HALONEN Rauhankävely la 23.9. Lähtö klo 14 Koivutorilta, josta kävellään Rekolan kirkolle ja sieltä Alshifa-moskeijalle.

MENOT 21.9. – 5.10.

8 a Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

sertti su 24.9. klo 12 seurakuntasalissa. Vapaa pääsy, ohjelma 10e.

Kylväjä-piiri su 24.9. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa. Lisätiedot Jaana Kovanen, p. 040 741 2128.

Perhekerho ma 25.9. ja 2.10. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Punainen lanka ma 25.9. ja 2.10. klo 18.00 kirkon kappelissa. Raamattupiiri.

Naisten raamattupiiri ma 25.9. ja 2.10. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 25.9. ja 2.10. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Runopiiri ti 26.9. ja 3.10. klo 18 kirkkosali 2.

Katulähetyksen ruokailu ke 27.9. ja 4.10. klo 11 seurakuntasalissa. Yhteisöruokailu vähävaraisille, alkaa hartaudella kirkkosalissa.

Päivälähetyspiiri ke 27.9. ja 4.10. klo klo 13 kirkon kokoustilassa.

Sanan ja rukouksen ilta ke 27.9. klo 18.

Iltarukouspiiri ke 27.9. ja 4.10. klo 18.40 kirkon kappelissa. Lisätiedot Heikki Toivonen, p. 050 304 9485.

Miesten saunailta to 28.9. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Mikkelinpäivän messu su 1.10. klo 10. Sanna Heikurinen, Pirkko Yrjölä, Jussi Salonen ja seurakuntakuoro.

Kirkkokahvit. Pyhäkoulu messun yhteydessä kirkon pyhäkouluhuoneessa.

Seniorien hyvinvointipäivä ke 4.10. klo 9.30–15.30 seurakuntakeskuksessa. Ilm. kirkkoherranvirastoon pe 29.9. klo 15 mennessä. Hinta 5e, sis. lounaan. Mukaan mahtuu 40 ensimmäisenä ilmoittautunutta.

Arki-illan ehtoollinen ke 4.10. klo 18 kirkossa. Riikka Wikström ja Jussi Salonen.

Iltaperhekerho ke 4.10. klo 18–20 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Seuraa ja toimintaa lapsille, aikuisille vaihtelua ja vertaistukea arkeen.

Iltapuuro syödään klo 19.30.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30.

Hartaus ti ja to klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 21.9., 28.9. ja 5.10. klo 9–11.30.

Nupe pe 22.9. ja 29.9. klo 17.30– 20.30. Nuorten perjantaissa voi pelata lautapelejä, kisailla, kokata, leipoa tai tulla vain tapaamaan kavereita.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Perhekerho ti 26.9. ja 3.10. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ke 27.9. klo 13.

Mikkolan lähetyspiiri ti 3.10. klo 18.

MUUALLA Saturnuksen päiväkodin avoin toiminta. Seurakunnan työntekijä mukana kohtaamassa perheitä keskiviikkoisin klo 8.30–11 (Kaakkoisväylä 8, 01480 Vantaa).

Perheleiri Sääksjärvellä 30.9.–1.10.

Vietä rentouttava viikonloppu seurakunnan perheleirillä, joka on tarkoitettu virkistykseksi kaikenlaisille perheille. Leikitään, lauletaan, hiljennytään, syödään hyvin, saunotaan ja eletään viikonloppua yhdessä. Sääksin leirikeskus (os. Sääksjär-

ventie 146, Rajamäki) on Hyvinkään srk:n leirikeskus ja sijaitsee Sääksjärven rannalla. Leirille kuljetaan omin kyydein. Hinnat 50e/aik., 20e/ alle 12-v. ja alle 4-vuotiaat ilmaiseksi. Ilm. kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550.

KASTETTU Jona Christel Oliver Aaltonen, Iiro Johannes Paimola, Laura Katariina Tyry, Onni Iivari Lehtola, Minea Aino Maria Hyyppä

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Ville Mikael Mehto ja Laura Elina Karevaara

HAUTAAN SIUNATTU Helvi Annikki Jansson 90 v, Aino Kaisu Tuulikki Laine 80 v, Aino Lappalainen 79 v, Matti Kalervo Gunnar Lehto 78 v, Pekka Kullervo Saarelainen 57 v

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, 09 8306700 Avoinna ma–pe klo 9–15, rekolan.seurakunta@evl.fi. rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa kirkolla ma-ti klo 11–14, Asolan seurakuntatalossa to klo 11– 14, 09 8306 707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11, ja Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11.

Ajanvaraus ti ja to klo 9–11 09 8306706 rekola.diakonia@evl.fi

Rekolan pyhän Andreaan kirkko Perheiden avoin olohuone ma, ti, to, pe klo 9-14. Lapsille yhdessä aikuisen kanssa.

Pyhäkoulu su klo 10 Yläovet auki ma klo 18, maksuton iltapala, saunamahdollisuus (omat tarv. mukaan).

Miesten raamattupiiri parittomien viikkojen ma klo 18.30.

Diakoniakahvila ti klo 9–11. Maksuton aamupala Sanan ääreltä elämään joka kuun viim. ti. Aiheena kristilliset hyveet Silmukkasiskot-käsityöryhmä ke klo 9.30 Open Doors, nuorten avoimet ovet ke klo 18–21.

Pyhän Andreaan kirkon kuoro ke klo 18. Lisätiedot netistä/ Noora-kanttorilta.

Raamattu- ja keskustelupiiri parillisten viikkojen to klo 13. Keskustelua ja rukousta ”Syksyn pimeydestä keväiseen valoon” -runoilta to 21.9. klo 18.

Ritva Niemi-Ronkainen lausuu omia runojaan Jukka Lahden kanssa.

Musiikki Noora Hultin Messu su 24.9. klo 10 Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Arto Nuutinen, Jorma Kiviranta, Noora Hultin Pirjon ja Pentin tarinatupa ke 27.9. klo 12 keittolounas 5e. TT Seppo Suokunnas tarinoi virsistä Takakonttikirppis la 30.9. klo 12.

Myyntivaraukset kristiina.mattila@ evl.fi tai 09 830 6700 klo 9-15 viim.

22.9.

Mikkelinpäivän perhemessu su 1.10. klo 10. Laura Leverin, Noora Hultin Bach-konsertti 1.10. klo 16. Prof.

Liisa Pohjola (piano) soittaa Preludeja ja fuugia kokoelmasta Das wohltemperierte Klavier II. Vapaa pääsy Aamumessu ke 4.10. klo 9. Ben Ahlroos, Sirkku-Liisa Niemi Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Vapaaehtoisten ryhmänohjaajien tapaaminen klo 18.

Kansainvälinen ilta su 24.9. klo 16.

Kv-nyyttikestit, kohtaamisia eri maista.

Maalausryhmä ma klo 10. Ei taitovaatimuksia. Maalausta lähinnä vesivärein. Materiaalimaksu 12e/ kausi.

Seniorikahvila ma 25.9. klo 13 Työikäisten Raamattupiiri parittomien viikkojen ma klo 18. Ruuhkavuosia eläville. Lastenhoito.

Avoimet ovet perheille ti klo 9–12.

Lapsille yhdessä aikuisen kanssa.

Kipuryhmä parillisten viikkojen ti klo 15. Kroonisesta kivusta kärsivien ryhmä. Aiheena Kiukku, raivo, viha.

Puutarhapiiri parillisten viikkojen ti. 3.10. retki Lauttasaaren puistoihin. Kokoont. klo 12 Lauttasaaren kirkolla.

Anna savelle uusi muoto -työpaja ke klo 12. Ennakkotaitoja ei tarvita.

Materiaalimaksu 12e/kausi.

Naiset 50+, avoin päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä ke klo 13.

Asolan ankkuri -aamupala to klo 9–11. Maksuton aamupala. Älynystyrät ällikällä parillisten viikkojen to klo 13. Tehtäviä muistin säilyttämiseksi.

Asolan silmukat -käsityöryhmä to klo 16.

Yksinhuoltajaperheiden ilta to 14.9. klo 17.30. Lastenhoito.

Narsistien uhrien tukiryhmä to klo 18

MUUALLA Hanna-rukouspiiri parittomien viikkojen ma klo 18 Lampiranta, Tertunkuja 4B. Tutustutaan naisten elämään eri maissa.

Yhteiskristillinen rukouspiiri pe klo 19. Rautkalliontie 4:n kerhohuone.

Kierrätyspäivä pe 22.9. klo 10.

Vanha tavara kiertoon! Havukosken palvelutalo, Eteläinen Rastitie 12.

Rauhankävely la 23.9. klo 14 lähtö Koivutorilta. Uskontojen ja uskonnottomien rauhanilmaisu. Kävely Rekolan kirkolle (tarjoilu), Alshifa-moskeijalle (esittely).

Monikulttuurinen luontoretki Haltialaan ma 25.9. klo 12 lähtö Tikkurilan kirjastolta. Bussi maksetaan itse. Ilm. Alemach G. Michael 040 836 7599 tai Toomas Takala 050 347 4995 tai Irma Liljeström 050 553 8459.

Kastettu Tiitus Teo Tapani Oikarinen, Elli Olivia Charlotta Marjamäki, Maiju Adalmiina Korhonen, Robert Taisto Mikael Hänninen, Atte Rafael Anttonen, Pihla Emilia Aurora Heinonen.

Avioliittoon kuulutettu Antti Samuli Sario ja Titta Minna Koskinen, Villematti Arinpoika Saaranen ja Noora Anna Eliisi Keitel, Jarno Kaj Johannes Lehtometsä ja Ninni Elvira Hemmilä

Hautaan siunattu Gunnel Regina Siniketo 84v, Pirkko Anneli Hirvonen 80v, Sirkka Maria Koskensalmi 87v, Jarkko Esko Kehusmaa 57v, Eila Anja Tellervo

Palmer 88v, Anitta Irmeli Pentikäinen 58v, Raili Ester Kuosmanen 85v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B,​avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Tilavaraukset arkisin klo 9–15 p. 09 8306333.

Päivystävä pappi arkisin klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs.) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.) p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Ekomessu su 24.9. klo 12, Jaakko Hyttinen, Mirka Härkönen, Laura Maria Latikka, Samppa Laakso, Sirkku-Liisa Niemi. Ekoreformaatiomessu Piae Cantiones–sävelmin.

Messu uusin sanoin, mutta vanhoin teinisävelmin. Kirjoittanut Pekka Kivekäs. Mukana keskiaikaisen musiikin soitinyhtye Oliphant ja Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye.

Lauluyhtye Club For Fiven Hiljainen hetki -konsertti 29.9. klo 19.

Liput 22,50 e ennakkoon Ticketmaster.fi tai 23 e kirkon ovelta ennen konserttia.

Messu su 1.10. klo 12, mukana kirkkokuoro, Veikko Karhumaa, Sari Rajala, Mari Chaulagai, Iina Katila.

Satu ja Ilkka Koiviston lähtöjuhla.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Yli 40-vuotiaiden sinkkujen speed dating -ilta pe 20.10. klo 18, Nuorisotila (Unikkotie 5 C, 2. krs.). Sitova ilmoittautuminen (nimi ja syntymävuosi) 16.10. mennessä: paivi.makinen@evl.fi tai 0505486078. Osallistujat valitaan mukaan ilmoittumisjärjestyksessä.

Hanna-piiri to 21.9. ja to 5.10. klo 9.30 lähtö lenkille kirkon edestä, kahvit sanan äärellä klo 10.30 (Betanian kokoushuone, 4. krs).

Naisten rukouspiiri pe 22.9. ja pe 29.9. klo 18, Emmauksen kokoushuone, 3. krs.

Tasauspäivän nepalilainen ravintola la 23.9. klo 11–14 Nuorisotila (Unikkotie 5 C). Makuja vuoristoista, mm. riisiä kana- ja kasviscurrylla, salaattia ja pikkelssiä. Hinta 10e/ aikuiset, 5e/lapset. Tuotto käytetään konfliktialueiden naisten rauhantyön hyväksi Nepalissa ja muualla Suomen Lähetysseuran Tasauskeräyksen kautta.

Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 23.9. ja la 30.9. klo 15, Bethanian 4. krs kokoushuone.

Työikäiset lesket vertaistukiryhmä/Winkut su 24.9. klo 16, Emmauksen kokoushuone, Hanna Raunu.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 25.9. klo 13, Nuorisotila (Unikkotie 5 C).

A-rapun kautta pääsee hissillä.

Vantaan kristillisten raamattupiiri ma 25.9. ja 2.10. klo 13, Bethanian 4. krs kokoushuone.

Lähetyksen päiväpiiri ti 26.9. ja ti 3.10. klo 13 Bethanian 4. krs kokoushuone. 3.10 vieraana Janne Sironen Lähetysyhdistys Kylväjästä.

Avoin rukouspiiri ti 26.9. ja ti 3.10. klo 18.30, Emmauksen sielunhoito-

huone, 3. krs.

Kirkon ruokailu - lämmin lounas vähävaraisille ja seuraa kaipaaville ke 27.9. ja ke 4.10. klo 12–13.15, Nuorisotila, Unikkotie 5 C, 2.krs.

Vuoronumeroiden jako ala-aulassa klo 11.30 alkaen. Ruokailu alkaa klo 12 hartaudella, päättyy klo 13.15.

Yli 40-vuotiaiden sinkkujen suunnittelupalaveri ke 27.9. klo 18, Bethanian 4. krs. kokoushuone (Unikkotie 5 aA), Päivi Mäkinen, Mirka Härkönen. Tervetuloa uudet ja jo toiminnassa mukana olleet sinkut!

Miesten saunailta Bethaniassa ti 3.10. klo 17.30. Iltapala 5 e, omat pyyhkeet mukaan, Jyrki Kaukanen p. 050 382 7987.

Aamurukouspiiri ke 4.10. klo 8, Emmauksen sielunhoitohuone.

PIENTEN PAIKKA Unikkotie 5 a (Käynti Vehkapolun kävelykadulta) Pienten paikka pe 22.9. ja pe 29.9. klo 9–15.

Iltaperhekerho ma 25.9. Ma 2.10. peruttu ohjaajien koulutuksen vuoksi.

Perhekerho ti 26.9. ja ti 3.10. klo 9.30–11.30, perhemuskari kerhon alussa.

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223 tiksinolotila. fi, Facebook: Olotila Kahvila auki ma–pe klo 9.30 - 15.

Suljettu ma 2.10.

Olotila telttailee Maalaismarkkinoilla la 30.9.–su 1.10. Tikkurilan uudella torilla.

Taidetta Olotilassa. 3.10. asti Outi Aallon voimauttavia valokuvia ”Se jokin”. 5.10.–27.10. ”Taidetuliaisia Turkista”. Terje Kukkin maalauksia.

Latausvartti to 21.9, to 28.9. ja to 5.10. klo 16.15, Jaakko Hyttinen.

Messu ja Pipliaseuran pyhä su 24.9. klo 10, Suvi-Maria Roine, Tuula Lapveteläinen, Mari Chaulagai ,Terje Kukk. Messun jälkeen kirkkokahvit ja Raamattulähetysjuhla. Martti Asikainen Pipliaseurasta kertoo raamatunkäännöstyöstä ndongan ja kwanjaman kielille Namibiassa.

Popup-kankaanpainantapäivät ma–ke 25. - 27.9 klo 10 – 14. Tule kokeilemaan kankaanpainantaa luonnonmateriaaleilla. Materiaalit, opastus, tiskirättejä ja kangaskasseja paikan päällä. Omakustannushinta 30 sentistä 1 euroon/ tuote.

Arki-illan ehtoollinen ke 27.9. klo 18, Maria Koukkari, Samppa Laakso.

Ei messua su 1.10. Ilolan seurakuntatalolla on mikkelinpäivän enkelikirkko perheille.

Israel-piiri ma 2.10. klo 18.30.

Sukankudontaa ti 3.10 klo 10–12.

Neulomme Sukkelat sukankutojat -ryhmässä diakoniatyön asiakkaille tai Kirkon Ulkomaanavulle. Talo tarjoaa langat ja opastusta, kun neulot näihin tarkoituksiin.

Omalla äänellä -lauluryhmä ti 3.10. klo 17.30, Terje Kukk.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Perhepäivä pe 22.9. pe 29.9. klo 9.30–14.

Pyhäkoulu su 24.9. klo 11–12.

Isä - lapsikerho ti 26.9. ja ti 3.10. klo 17.30–19. Pieni iltapala maksua vastaan. Leikkiä, askartelua ja musisointia. Lisät. outi.myllyla@evl. fi tai puh. 050 327 1634.

Yhteysilta ke 27.9. ja 4.10. klo 17–20.

Rukous- ja kasvupiirissä klo 17 rukousta, Raamatun tutkimista,

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT xx. – x x.x.

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki a Sirpa Päivinen

9

3× konsertti Numi Nummelin

Toivoa ja rauhaa Lauluyhtye Club For Fiven Hiljainen hetki -konsertin idea on tarjota hiljentymistä, toivoa ja rauhaa. Yhtye on koonnut akustiseen ohjelmistoon suomalaisille tuttuja virsiä, hengellisiä lauluja ja muuta kirkkoon sopivaa laulumusiikkia. Club For Five: Hiljainen hetki pe 29.9. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput Ticketmasterista alkaen 22,50 e palvelupalkkioineen tai 23 e kirkon ovelta ennen konserttia.

Pixabay

Jouko Hälinen laulaa ja soittaa kehitysvammaisten kirkkotaideiltapäivässä.

Laululintu pienestä pitäen Muusikko Jouko Hälinen toimii papin työparina hartauskeikoilla.

M

Jouko Hälinen on laulanut kouluajoista lähtien.

15-vuotiaana hän opiskeli Ruskeasuon koulussa.

– Opiskelin musiikkipainotteisella luokalla ja asuin koulun oppilaskodissa. Siellä sain myös opetusta pia-

non soittamiseen. Sain harjoitella, kun muut olivat ruotsin tunnilla.

Koulu alkoi maanantaisin kymmeneltä, ja oppilaita tuli sinne joka puolelta Suomea.

– Opettaja tuli paikalle jo kahdeksalta, ja hän opetti minulle ruotsia silloin.

Aikuisena Hälinen kävi työväenopistossa pop-jazz-laulutunneilla.

– Se oli kevyen musiikin yksinlaulukurssi.

Musiikin lisäksi Hälinen harrastaa kotitöitä ja lenkkeilyä. Hän käy myös viikoittain uimassa.

Oman musisoinnin lisäksi Jouko Hälinen kuuntelee monenlaista musiikkia. Ainakin kolme laulajaa on hänen mielestään ylitse muiden. Tai neljä, tai viisi.

Useita nimiä putkahtelee Hälisen mieleen.

– No, on Jari Sillanpää ja myös Kari Tapio ja Karita Mattila. Niin ja Matti ja Teppo. Ja Andrea Bocelli. Meillä oli työssäoppimisjaksolla tehtävänä käydä hänen konsertissaan Hartwall Arenalla. Meidän piti sitten mennä laulamaan hänelle takahuoneeseen. Lauloimme kappaleen Leivästä enkelten, Hälinen kertoo.

Heli Ojalehto huomauttaa väliin, että toisinaan kehitysvammaisille aukeavat jotkut ovet, jotka eivät aukene ei-kehitysvammaisille.

– Sen takia pitää sitten laulaa Miksi ovet ei aukene meille, kuittaa Hälinen nopeasti.

Nina Riutta

Pääkaupunkiseudun yhteinen kehitysvammaisten kirkkotaideiltapäivä su 1.10. klo 14–15.30 Korson kirkossa.

Tilaisuuteen voi pukeutua taiteellisesti enkeliksi.

Persoonallisimmat puvut palkitaan. Tilaisuuteen on kuka tahansa tervetullut. Kahvitarjoilu.

Professori Liisa Pohjola soittaa Johann Sebastian Bachin klassisia pianoteoksia.

Teokset ovat preludeja ja fuugia kokoelmasta Das wohltemperierte Klavier II. Bach-konsertti su 1.10. klo 16 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Vapaa pääsy.

Johanna Kare

uuten kaikki meni hyvin, mutta pastori oli juuri tänään unohtanut ottaa sähköpianon mukaan. Kehitysvammaisten ryhmäkodissa oli hartaus, ja Jouko Hälisen, 49, oli tarkoitus säestää lauluja pianolla.

Tällä kertaa Hälinen vain lauloi. Ja sehän häneltä käy. Hälinen on opiskellut Lahdessa Koulutuskeskus Salpauksessa muusikon koulutusohjelmassa. Koulutus kesti kolme vuotta.

– Pääaineena minulla oli laulu ja toisena olivat piano ja kosketinsoittimet, Hälinen kertoo.

Hälinen on tehnyt yhteistyötä seurakuntien kehitysvammaistyöntekijöiden kanssa vuodesta 1997. Nykyisin hän käy vammaistyön pastorin Heli Ojalehdon kanssa pitämässä hartauksia kehitysvammaisten ryhmäkodeissa. Korvauksena työstään hän saa pientä palkkiota.

Hälinen on Ojalehdon edeltäjän Leena Tuomolan löytö.

– Leena-pappi nappasi minut töihin seurakuntien tilaisuuksiin, kun esiinnyin Finlandia-talolla kehitysvammaisten musiikkitapahtumassa. Hän tuli väliajalla kysymään, Hälinen kertoo ja hymyilee.

Hälinen soittaa myös isänsä eläkeläisyhdistyksen tilaisuuksissa, esimerkiksi päivätansseissa. Yhdistyksen tiloissa saa myös treenata.

– Meillä on tiistaisin bändiharjoitukset ja keskiviikkoisin on kerho. Joskus soitamme myös kerhossa.

Preludeja ja fuugia

Lämpöä ja rakkautta Ritva Oksasen ja Pedro Hietasen runoja musiikkiesityksen teemoina ovat ystävyys, toisen huomioiminen, lämpö ja rakkaus. Teemoja voi konkreettisesti toteuttaa pyytämällä konserttiin mukaan jonkun, jota haluaa ilahduttaa. Älä jätä sinua yksin – runoja ja musiikkia su 1.10. klo 16 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Katriina Harviainen

MENOT 21.9. – 5.10.

10 a Kirkko ja kaupunki | 21.9.2017

keskustelua ja laulua, ohjaajina Marjatta ja Tapio Liehu. Klo 18 välipala, klo 18.30 Kasvuryhmä, ohjaajana Ritva Niemi-Ronkainen ja Pirjo Koivula.

Mikkelinpäivän enkelikirkko perheille su 1.10. klo 10. Kasvissosekeittolounas 6e/perhe.

Gospel-lattarit ma 2.10. klo 18.30– 19.30. Tanssitunti kaikenikäisille naisille kristillisen lattarimusiikin tahdissa. Hinta 5 e Tasaus-keräyksen hyväksi. Mukaan liikuntavarusteet ja juomapullo, ohjaaja Mari Chaulagai.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 21.9, to 28.9. ja to 5.10. klo 9.30–11.

Pyhäkoulu su 24.9. klo 11–12.

Kartanonkosken piiri to 28.9. klo 18.

PAKKALAN KERHOHUONEISTO Käräjäkuja 1 B, 09 830 6223 Värikkäät aamukahvit–Colourful Morning Coffee ti 26.9. ja ti 3.10. klo 9–11/On Tuesday klo 9–11/at 9–11 Am. Tule viettämään laittamaan yhdessä aamupalaa. Maksuton. Let’s spend time together and prepare delicious breakfast–free of charge. Lisät./More information: toomas.takala@evl.fi +358 50 347 4995.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 25.9. ja ma 2.10. klo 9.30–11.

Miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 2.10. klo 13.30.

Kerho kaikenikäisille aikuisille ke 4.10. klo 14.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 26.9. ja ti 3.10. klo 9.30–11.30, perhemuskari kerhon lopulla.

Avoin raamattupiiri ke 27.9. ja 4.10. klo 17.30.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 21.9, to 28.9. ja to 5.10. klo 9.30–11.

Muualla Malminiityn kerho ma 25.9. klo 13.30.

Mukana kanttori Terje Kukk, iltapäivähetki musiikillisissa merkeissä.

Kylväjän raamattupiiri ma 2.10. klo 14–16 Kylväjän toimisto, Tikkuraitti 11, 2.krs. Raamattua, rukousta, keskustelua ja kahvia. Vapaaehtoinen kahviraha lähetystyölle, Heikki Hilli.

Kastettu Eevi Elsa Sofia Hjelt, Essi Alice Rannetmaa, Noah Oliver Stolt, Aada Sanni Amelia Tuomioksa, Paula Karoliina Lindholm, Alex Vilhelm Puoli-Honka, Edvin Nils Johannes Korkeamäki, Elmeri Oscar Palo, Lumi Kaarina Lindfors, Elisabet Sinikka Soininen, Lukas Leo Mikael Javanainen, Emilia Kristiina Teever, Topias Eino Johannes Jormalainen, Safina Jessica Maria Neovius, Niilo Eemil Esaias Takala, Akseli Veikko Sakeus Moskari, Wilma Ilona Leksis, Ville Lauri Johannes Piipponen, Niko Matias Toivonoja, Ergo Juhani Sepp, Oona Inkeri Honkala, Aava Aallotar Rauhala, Flora Nina Tatti, Matias Pekka Johannes Tiira, Samuel Sami

Petteri Karppinen, Leevi Oliver Johannes Koivu.

Avioliittoon kuulutettu Aimo Sakari Hangaslammi ja Jessica Karoliina Rönn, Kimmo Antero Loponen ja Jenna Hannele Tervaniemi, Arvo Oskar Huvila ja Paula Maria Lappalainen, Miika Juhani Tervo ja Malviina Amelia Nenonen, Jukka Petteri Pulkkinen ja Eeva Maria Lamminparras, Sami Tapani Räikkönen ja Heidi Maria Vehmaa, Antti Ilari Karhinen ja Kirsi-Maarit Kaarina Latvala.

hautaan siunattu Pentti Einari Majuri 86 v, Jorma Lennart Rajasalo 69 v, Raimo Juhani Saarelainen 67 v, Esko Matti Sivula 64 v, Raija Annikki Mattsson 86 v, Reino Mikael Kivistö 76 v, Antti Einari Jokinen 71 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi.

Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 9–14, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkolla ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726.

Ajanvaraus samaan aikaan.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Keskipäivän rukoushetki ma, ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa.

Perheraamis torstaisin klo 10–11.30.

Seniorikerho torstaisin klo 13.30–15 monitoimitila.

Nuortenilta torstaisin klo 18–20.

Uudistetut Siionin virret to 21.9. klo 18.30 monitoimitila. Veisuunjohtajana Sinikka Honkanen.

Messu su 24.9. klo 10. Liturgi Minttu Haapalainen, avustava pappi Antti Isopahkala, kanttori Sinikka Honkanen.

Lastenkirkko sunnuntaisin klo 10–11 (ei 1.10.).

Suomalaisen pianomusiikin saloissa su 24.9. klo 18.15. Kirkko, kamari ja lied -sarjan Suomi 100 vuotta -konsertti. Annalina Backman, piano.

Säveltäjänimet: Jean Sibelius, Selim Palmgren, Helvi Leiviskä, Harri Wessman. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Carpenter’s Cafe, kansainvälinen kahvila maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 10–15 monitoimitilassa. Tarjolla kahvia, teetä, pientä syötävää.

Hanna-ryhmä ma 25.9. klo 13–14.30.

Miesten piiri ma 25.9. klo 18.30–20.

Kuisma Joentakanen: Tekoäly.

Perhemuskari tiistaisin klo 9.30– 11.30. Syyskausi 60 e.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 monitoimitila.

Keskiviikkoillan rukoushetki keskiviikkoisin klo 18.30 St. Martinin kappelissa.

Raamattupiiri ke 27.9. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Isoskoulutus parittomien viikkojen

Tarjoa menovinkkiä: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi

keskiviikkoisin klo 18–20.

Mission impossible? ke 27.9. klo 17.30. Lähetysaiheinen ilta.

Ylistyslaulu- ja rukouspiiri to 28.9. klo 18.30–20.30.

Kirkkoravintola pe 29.9. klo 11.

Aloitamme klo 11 kirkkohetkellä.

Kävele naiselle ammatti Myyrmäessä la 30.9. klo 12–15. Naisten Pankin kävelytapahtuma koko perheelle. Lähtöpaikka Myyrmäen kirkolla. Osallistumismaksu 20 e.

Aluksi klo 12 FRESSIN jumpparit ohjaavat alkuverryttelyn. Kävelylenkki tehdään Jokiuoman puistossa / voimien mukaan pidemmällekin Vetokankaan uimapaikan ympäri.

Haasta kävelylle mukaan ystäväsi, naapurisi, työnantajasi, jumpparyhmäsi, ompeluseurasi, sukulaisesi, taloyhtiösi jne. Kävelylenkin jälkeen kahvit ja leivonnaiset Myyrmäen kirkolla.

Mikkelinpäivän perhemessu su 1.10. klo 10. Liturgi Antti Isopahkala, avustava pappi Pirkko Järvinen, kanttori Katariina Kopsa.

Mikkelinpäivän perhetapahtuma su 1.10. klo 11.30–14. Lounas klo 11.30.

Aikuiselta 4 e, lapselta 2 e, perhe 10 e. Lasten ja perheiden toimintapisteet klo 11.30–14. Älä jätä sinua yksin su 1.10. klo 16.

Ritva Oksasen ja Pedro Hietasen runo- ja musiikkiesitys.

Pyydä mukaan kaveriksi joku, jota haluaisit ilahduttaa! Esityksen teemana ovat ystävyys, toisen huomioiminen, lämpö ja rakkaus. Vapaa pääsy. Ohjelmalehtinen 15 e.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 2.10. klo 17.30–19.

Pikku Norsun muskarikirkko ti 3.10. klo 9.30 St Martinin kappeli. Musiikin keinoin toteutettu pienten lasten kirkkohetki.

Israelpiiri ti 3.10. klo 18–19.30 takkahuone.

Raamattu-lähetysilta ke 4.10. klo 18–19. Luukkaan evankeliumia.

Yhteistyössä Kansanlähetyksen kanssa.

Laulupaja ke 4.10. klo 18.30–20 iso srk-sali. Enkelilauluja. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan.

Pappi paikalla maanantaisin klo 10–12, puh. 050 310 7196.

Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11.30. Syyskausi 60 e.

Ekavauvakerho perjantaisin klo 9–11.

Kivistö-messu su 1.10. klo 16. Liturgi Minttu Haapalainen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Perhekahvila maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä.

Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14.

Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e.

Rukouspiiri ti 3.10. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 3.10. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Perhemuskari keskiviikkoisin klo 15–17. Syyskausi 60 e.

Pikku Norsun muskarikirkko to 5.10. klo 9.30. Musiikin keinoin toteutettu pienten lasten kirkkohetki.

Miesten saunailta ke 4.10. klo 18.30– 21.

Vaatevarasto avoinna to 5.10. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina.

Tied. p. 050 357 7726.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11.30. Syyskausi 60 e.

Familycafé on Sundays 4–6 pm.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 4.10. klo 19–21.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20.

Raamattupiiri ti 3.10. klo 17.30–19.

Roomalaiskirje.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30.

Muualla Keikkapankki välittää kertaluontoista vapaaehtoisapua niille, joilla ei ole mahdollisuutta muuhun apuun.

Vapaaehtoiset voisivat saattaa lääkäriin, kauppaan tai auttaa muiden asioiden hoidossa kodin ulkopuolella. Keikkoja tehdään Vantaankosken seurakunnan alueella asuville, ja apu on maksutonta. Puhelinpäivystys torstaisin klo 9–11, p. 050 347 5749, muina aikoina voit jättää vastaajaan viestin. Keikan järjestämiseen menee aikaa, joten varaathan keikkasi ainakin viikkoa etukäteen.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 Martinpuiston palvelutalossa, Raappavuorenpolku 1.

Lukupiiri ke klo 17 Martinlaakson kirjastossa. Peter Sandström: Laudatur.

Kastettu Eelis Anton Kauhanen, Onni Eemeli Palonen, Jimi Johannes Kainulainen, Sohvi Aurora Hakkarainen, Leo Juhani Sarlin, Jooa Manuel Jokelainen, Topi Eemeli Johannes Lindqvist, James Andreas Kuusimäki, Lumina Ava Hannele Leppänen, Eeli Viljami Sakarias Helanne, Lydia Leonora Haltia, Emilia Elli Aurora Suhonen, Väinö Viljami Virtanen, Eelis Taito Tapani Luukkonen.

Avioliittoon kuulutettu Martti Johannes Viitanen ja Anne Maarit Kristiina Borgman-Issakainen.

Hautaan siunattu Siiri Kaarina Järvenpää 94 v, Kaarlo

Fredrik Lankinen 92 v, Saara Johanna Räsänen 83 v Mauri Viljo Antero Hirvonen 77 v, Raimo Anselm Pöysti 77 v, Maija Leena Järvinen 77 v, Asko Kalevi Korkalainen 66 v, Sami Teppo Juhana Haapanen 42 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må-fre kl. 9–13. vandasvenska@evl.fi.

Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30.

HELSINGE KYRKA S:T LARS Högmässa. Tacksägelse för årets skörd 24.9 kl 10 Högmässa, Mikaelidagen. Pensionärernas kyrksöndag 1.10 kl 10. Efter högmässan festligt kyrkkaffe i Bagarstugan.

S:T LARS KAPELL/STORA SALEN Kort kvällsmässa 4.10 kl 18 Tystnadens kväll 4.10 kl 18.15

BAGARSTUGAN 28.9 kl 18 Kan kristen tro uppdateras? Behöver kristen tro beskrivas med nya ord och på ett nytt sätt i dagens värld? Stefan Djupsjöbacka, Sixten Granroth och Anu Paavola diskuterar de utmaningar som vår tid ställer på kristen tro. Utgångspunkt för samtalet är Marcus J. Borgs omdiskuterade bok Kristendomens hjärta. I den har författaren försökt förklara kristen tro på ett helt nytt sätt.

Diskussionsledare Tomas von Martens.Värd: Martin Fagerudd.

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Pysselcafé för barn i åk 3-6 25.9, 27.9, 2.10, 4.10 kl 13 Familjecafé i samarbete med Folkhälsan 27.9, 4.10 kl 9.30

HÅKANSBÖLE KYRKA Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets 28.9 kl 13

VALLMOV. 5 A 2 VÅN. Morgonmässa 4.10 kl 9

ÖVRIGT 23.9 kl 10-14 Skörde- och museidag i Vanda Lantbruksmuseum. Vid vårt basarbord säljer vi våfflor med sylt, matvaror och handarbeten. Finska Missionssällskapets utjämningskampanj Utjämning 2017 tasaus.fi/ sv 23.9 kl 14 Fredspromenad: samarbete mellan Vanda svenska församling, Rekola församling och Alshifamoskén (Björkby). Vi samlas på Björktorget (innergården vid köpcentret). Mera info på nätet.

Apua ja tukea Vantaan seurakuntien hautatoimisto, Pappilankuja 5, Helsingin Pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 8306220, vantaa.hautaustoimi@evl.fi.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri, Unikkotie 5B, 09 830 6345. www. vantaanseurakunnat/keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon kuuluminen.

21.9.2017 | Kirkko ja kaupunki

Riparit

A

11

Palveluja tarjotaan Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

KRÄSÄN RIPARIT 2018:

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

ORONMYLLY: 6.–16.6. Ä 1: 6.–16.6.

TÄYNN VIVAMO VIVAMO 2: 27.6–7.7.

VIVAMO 3: 11.–21.7.

VIVAMO 4: 25.7.–4.8.

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen.

SOITA JA KYSY LISÄÄ

HINTA: 445

Toimivat kaihtimet joka kotiin !

NUORET.FI/ILMOITTAUDURIPARILLE

040-411 4370 MUUTOT EDULLISESTI, 10V KOKEMUS KUOLINPESÄN/VARASTON TYHJENNYS 0503095193 ahonentmi@gmail.com

Lakiasioita

Hammashoitoa Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 22.9. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Varaa aikasi 044 9339 242

Siivouspalveluja

Olisitko halukas avustamaan vanhusta?

Kyseeseen tulisi tavallisten hoitorutiinien lisäksi kaupassa käynti, ruuan lämmitys, vaatteiden silitys yms.

Työskentely tiimin jäsenenä, työvuoro kerrallaan n. 4 tuntia, aamu- tai iltavuoro, mukaan lukien viikonloput, sopimuksen mukaan. Kohde sijaitsee Länsi-Pakilassa, Pirkkolan urheilupuiston kupeessa.

Yhteydenotot: teampirkkola@gmail.com Laita viestiin lyhyt kuvaus itsestäsi ja kokemuksestasi, sekä puhelinnumero johon voimme soittaa.

www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

Muutot ja kuljetukset.

1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetusneppis p. 040 5850074

Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU • Maalaus • Tapetointi • Laatoitukset • Laminaatit • Keittiöön ovet ja tasot • Myös pikkutyöt.

• Ulos kestopuu terassit ja aidat.

HERÄNNÄISSEURAT

Palvelukseen halutaan

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

Tilaisuuksia

Korsontie 6 • 01450 Vantaa

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

www.stickdent.com

su 17.9. klo 11 kirkkopyhä Meilahden kko, Pihlajat.16, Hki; saarna L.Väyrynen-Si; kahvit ja seurat. klo 15 Paavolan srk-koti, Aittat.1, Hvkää klo 18 kotiseurat M.-L. Kautolla, Horsmakj.4bB (käynti Tikkurilant.). klo 18 Kirkonkulman nuorisotila, Kirkkok.6, Jpää. klo 18 Rajamäen kko, Patruunant.7, N-järvi. ti 19.9. klo 12.30 lähetyspiiri Seuratuvalla (Autotalo), Salomonk.17D,2.krs: L.Leverin: ”Millaista srk-lähetystyön tulisi olla?” to 21.9. klo 18.30-20 Uudet veisuut Myyrmäen kko Monitoimitila, Uomat.1, Vantaa. S.Honkanen opettaa. pe 22.9. klo 19 kotiseurat Hassisella, Sidet.10, (Tapanila) Hki. la 23.9. klo 18 Mikaelinkko, Emännänp.1 (Kontula), Hki. su 24.9. klo 10 kirkkopyhä Sammatin kko, Lönnrotint.19, Lohja; kirkkokahvit ja seurat. klo 16 Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs. Mukana Seuratuvan virsikuoro, J.Elenius. ke 27.9. klo 19 Körttikoti, Ratak.1aA3, 3.krs. to 28.9. klo 19 Matinkpli yläk., Liisankuja 3, Espoo.

Lisätied. https://www.h-y.fi/25-uusimaa

Hautakiviä

P. 0401895682

myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Luottokelpoinen ©

Bisnode 2017

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

12 a Kirkko ja kaupunki |

21.9.2017

Miika Ariela, Annaleena Jämsä ja Marissa Laaksonen poikkesivat lapsineen Pienten paikassa Tikkurilassa.

Perheiden yhteinen olohuone Pienten paikassa perheet voivat tutustua toisiinsa – leikkiä, syödä eväitä ja juoda kahvit.

TEKSTI Nina Riutta KUVAt Marianna Siitonen

T

ikkurilassa on jo hetken aikaa ollut käytössä uusi, lapsille sopiva kerhotila Vehkapolun kävelykadun varrella. Tiloissa toimi aikaisemmin naistenvaateliike. Nyt seurakunnan lapsityöntekijät ovat tuunanneet paikan uusiksi.

– Luvat muutoksiin saatiin kaupungilta ja vanhoja huonekaluja käytiin hakemassa Kuntokallion kurssikeskuksesta Helsingistä, kertoo lapsityönohjaaja Päivi Romula.

– Huonekalut ja lelut pestiin. Lastenohjaajat Hanne Pekanpalo ja Katja Toivanen kävivät ostamassa maalit ja maalasivat muun muassa tilan tiiliseinän turkoosiksi. Eteispenkkien värimaailma yhdistettiin. Uutta tilassa on verhot, lipasto, tyynyt ja patjat, Romula sanoo.

Uusissa tiloissa on alkanut myös uudenlaista perheille suunnattua toimintaa. Pienten paikka -projekti on osa Romulan käymää palvelumuotoilukoulutusta.

– Sain projektini aiheeksi pohtia, kuinka tulevassa Tikkurilan kirkossa voidaan kohdata lapsiperheitä heidän tarpeistaan lähtien. Tein kyselyitä Tikkurilan alueella perhekerhoissa ja Tikkurin liikekeskuksessa. Kävin myös neuvolan äitiryhmässä kysymässä, minkälaista toimintaa he kaipaavat lapsilleen ja itselleen.

Kyselyissä kävi selväksi, että perheet kaipasivat yhteistä olotilaa. Pien-

ten paikka on kokeilu, joka mahdollisesti jatkuu Tikkurilan uudessa kirkossa. Näillä näkymin uusi kirkko siunataan käyttöön adventtina 2020.

– Perheiden olotilatoiminta on tätä päivää. Ihmiset eivät käy enää toistensa kodeissa sillä tavalla kylässä kuin ennen käytiin, Romula toteaa.

Pienten paikka on avoinna perjantaisin kello 9–15. Paikalla on aina vähintään yksi lastenohjaaja. Sinne saa tulla kuka tahansa aikuinen lasten kanssa. Mukaan voi ottaa omat eväät.

Keittiössä on mikroaaltouuni ruoan lämmittämiseen, ja siellä voi myös keittää kahvia ja teetä.

– Perjantaina Pienten paikassa ei ole ohjattua toimintaa. Paikan päätoimintaperiaate on se, että vanhemmat viettävät siellä aikaa omien las-

”

Lasten kannalta parasta täällä on se, että saa leikkiä toisten lasten kanssa ja opetella samalla vuorovaikutustaitoja ja yhdessä toimimista.”

Päivi Romula toimii Tikkurilan seurakunnan lapsityönohjaajana.

tensa kanssa ja voivat tutustua siellä muihin vanhempiin ja lapsiin, Päivi Romula sanoo. Äidit ovat jo tehneet treffejä Pienten paikkaan. Lapset nukkuvat, köllöttelevät lattialla peiton päällä ja isommat lapset leikkivät. Vanhemmat voivat juoda rauhassa kahvia ja jutella.

Lasten suosikkileikkejä ovat olleet kioskileikki ja junarata.

– Lasten kannalta parasta täällä on se, että saa leikkiä toisten lasten kanssa ja opetella samalla vuorovaikutustaitoja ja yhdessä toimimista. Leikkiminen on lapsille luontaista ja Pienten paikassa on kavereita.

– Ja täällä voi viettää aikaa, vaikka ulkona sataa tai on kova pakkanen,

Päivi Romula vinkkaa.

Pienten paikan tarkoituksena on tukea perheiden arkea.

– Tänne voi tulla perjantaipäivisin silloin, kun itselle sopii, Romula sanoo.

Hän on saanut jo sähköpostia, jossa Pienten paikkaa kiiteltiin siitä, että kerrankin on saatu vastinetta kirkollisverolle.

– Tikkurilan alueella on paljon nuoria perheitä, joilla ei ole sukulaisia lähellä. Tämä on muuttovoittoinen paikka. Nykypäivän lapsiperheet joutuvat myös olemaan tarkkoja rahan käytön kanssa, koska tukia on koko ajan leikattu, Romula toteaa. ■ Pienten paikka perjantaisin klo 9–15 Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolun kävelykadulta.