Kirkko ja kaupunki 2017 18 vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

5.10.2017 kirkkojakaupunki.fi

A 4 Nuoret pääsevät suunnittelemaan rippikouluaan itse

Hä?

Yliluonnollinen kokemus jättää ymmälleen kokijansa, kirkon ja terveydenhuollon

VANTA A

B 4 Taikasienistä apu masennukseen? Lääketestit alkavat Suomessa

Kiinalainen sananlasku

Mielisairaaloissa käytetään pakkotoimia enemmän kuin Euroopassa keskimäärin, ja selkeästi enemmän kuin kidutuksen kielto sallisi. Oikeustieteen professori Pauli Rautiainen Suomen ihmisoikeus ongelmista Imagessa 9/2017

Iankaikkisesti

Satunnainen rikos on onnettomuus, toistuva rikos pahuutta.

Tänään

Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

Eilen

2 a

Veden kalvossa näet kasvosi, lähimmäisessä näet sydämesi. Sananlaskut 27:19

Rukous

Pääkirjoitus

istock

Häirintää Helsingin Sanomat julkaisi viikkoa ennen Helsingin piispanvaaleja uutisen, jonka mukaan helsinkiläispapista oli tehty kantelu tuomiokapituliin. Hänen epäiltiin syyllistyneen seurakuntalaisensa seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja seksuaaliseen häirintään vuosina 2008 ja 2013. Poliisille asiasta ei ollut tehty tutkintapyyntöä. Helsingin Sanomat oli saanut tietoonsa sekä epäillyn että oletetun uhrin henkilöllisyyden ja haastatteli heitä. Kumpikin kiisti syytökset. Kantelun taustalla oli kolmas henkilö ja kantelun kirjoitti neljäs henkilö. Heistä kumpikaan ei itse ollut osallinen tapahtumiin. Nimiä uutisessa ei mainittu.

”

Lähentely ja seksuaalinen

hyväksikäyttö eivät kuulu sielunhoitoon.

Minun silmääni elokuinen uutinen vaikutti jotenkin omituiselta. Ensinnäkin, toimijoita kantelun taustalla tuntui olevan kovin monta, vieläpä sellaisia, joilla ei ollut mitään tekemistä itse asian kanssa. Toiseksi, epäillyistä teoista oli vuosikausia aikaa, joten niiden tuleminen julki juuri ennen piispanvaalia vaikutti tarkoitushakuiselta. Kolmanneksi oli outoa, että vakavista rikosepäilyistä ei ollut ilmoitettu poliisille.

Viime viikolla ilmeni, että kantelu koskee myös piispaksi valittua Teemu Laajasaloa. Häntä ei epäillä itse teosta vaan kaverin neuvojen antamisesta epäillylle. Siinä ei sinänsä ole mitään väärää, kaverin neuvominen muuttuu rikoskumppanuudeksi vasta jos annetut neuvot ovat luonteeltaan rikollisia. Samoin ilmeni, että kantelun taustalla oli toisen piispaehdokkaan näkyviä tukijoita. Ajoitus alkoi näyttää harkitulta. Seurakuntalaisten pitää voida luottaa siihen, että lähentely ja seksuaalinen hyväksikäyttö eivät kuulu sielunhoitoon. Kaikki sellaiset epäilykset on syytä tutkia huolellisesti – ei omassa porukassa vaan poliisin toimesta. Seurakuntalaisten pitää voida luottaa myös siihen, että kirkonmiehet ja -naiset eivät suojele toisiaan ja peittele toistensa väärinkäytöksiä. On myös epäiltyjen oikeusturvan kannalta tärkeätä, että kaikki tapaukset tutkii riippumaton taho. Olisi myös suotavaa, että kirkon vaaleja käytäisiin suoraan eikä kiertoteitä käyttäen. Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Tässä olen. Vai olenko? Istun punaisiin valoihin juuttuneessa bussissa, mutta mieleni harhailee. Tiedän, että sinä olet lähempänä minua kuin olen itse itseäni. Hengitän, annan ajatukselle luvan kiteytyä, mutta turhaan. En ole tänään tavattavissa. Syksy on puhaltanut takkini tyhjäksi. Jäätyäni bussista teen huomaamattoman ristinmerkin. Tiedän, että huomasit sen.

Lainasanat

”

Harrastuksessa lapsi voi oppia kiinnittymään ja kuulumaan ryhmään. Iceheartsin toiminnan johtaja Teemu Vartiamäki sivulla A 12

Seuraava lehti ilmestyy

19.10.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 5.10.2017 numero 18 kirkkojakaupunki.fi Kannen kuva: Matti Hagelberg

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 3

Suomalaisten kuusi ryhmää Pääkaupunkiseudulla asuu kokeilunhaluisia individualisteja ja yhteisen hyvän puolustajia. Kovia rasisteja on Suomessa aika vähän. Teksti Pauli Juusela Kuva istock

ähes 4000 ihmisen haastattelututkimukseen sekä lukuisiin taustatietomuuttujiin perustuva Arvot 360-tutkimus löysi kuusi ryhmää, joihin suomalaiset jakautuvat. Ryhmittely on tehty arvojen, asenteiden ja niihin kytkeytyvien elämäntapojen mukaan. – Ryhmät ovat suuruusjärjestyksessä kokeilunhaluiset individualistit, hyväntahtoiset hengelliset, yhteisen hyvän puolustajat, turvallisuushakuiset patriootit, passiiviset minäkeskeiset ja tiedonhaluiset vetäytyjät, selvittää vanhempi asiantuntija Mikko Hormio tutkimuksen tehneestä Insight360 Oy:stä. Kyseinen yritys on kirkollisen Kotimaan omistama ja teki viisi vuotta sitten Jäsen 360 -tutkimuksen erityisesti kirkon tarpeisiin. Sittemmin yritys on laajentanut asiakaskuntaansa valtionhallintoon, puolueisiin, järjestökenttään ja kaupalliselle puolelle. Tutkimus eroaa perinteisistä gallupeista siinä, että se linkittää yksittäiset kysymykset laajaan aineistoon muun muassa asumisesta, median käytöstä ja harrastuksista. Tutkimuksen kysymyksissä pohditaan muun muassa sitä, onko elämässä kyse valtakamppailusta vai toinen toistemme tukemisesta. Myös ajatuksia suomalaisuudesta on selvitetty. Hormion mainitsemista kuudesta ryhmästä pääkaupunkiseudulla korostuvat muuta Suomea enemmän erityisesti kokeilunhaluiset individualistit ja yhteisen hyvän puolustajat. – Kokeilunhaluiset individualistit ovat täällä suurin ryhmä. Heihin kuuluu noin neljännes suomalaisista ja vielä enemmän pääkaupunkiseudun asukkaista. He ovat kohtuullisen nuorta väkeä, jolle maailma on auki. He haluavat kasvaa ja kehittyä.

Digitaalisuus on isossa roolissa heidän elämässään. Ajatuksiltaan he ovat liberaaleja, ja moni heistä kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia, Hormio selvittää. Muualla Suomessa hyväntahtoiset hengelliset ovat vahva ryhmä. Heihin kuuluu joka viides suomalainen, mutta pääkaupunkiseudulla vain joka kymmenes. Heille kirkko on tärkeä, samoin hengellisyys ja toisista ihmisistä huolehtiminen. Itsekeskeisyys on heille vierasta. Suuri osa tästä ryhmästä on naisia.

”

Kokeilunhaluisille individualisteille maailma on auki. Digitaalisuus on isossa roolissa heidän elämässään.

Yhteisen hyvän puolustajat ovat puolestaan korostetusti helsinkiläinen ilmiö. Koko maassa heitä on noin kuudennes väestöstä. – He ovat peruspositiivisia, hieman henkisiä ja hieman hengellisiä. He puoltavat kestävää kehitystä ja ovat aktiivisia ja kokeilunhaluisia. He myös toivottavat vieraiden uskontojen edustajat tervetulleeksi ja ajattelevat, että ihminen tarvitsee muita ihmisiä, Hormio kertoo. Yli kuudennes suomalaisista kuuluu turvallisuushakuisiin patriootteihin. Heille isänmaallisuus liittyy turvalliseen elämään. He elävät melko vaatimat-

tomasti ja shoppailu ja kuluttaminen tuottavat heille tuskaa. Helsingissä heitä on vähemmän kuin esimerkiksi Vantaalla. Yli 600 000 eli noin 15 prosenttia suomalaisista kuuluu ryhmään passiiviset minäkeskeiset. Tämä ryhmä koostuu valtaosin yli 35-vuotiaista, hyvin passiivista elämää viettävistä miehistä. Heillä on huoli itsenäisyydestä, he kokevat ympäristöasiat epämiellyttäviksi ja moni heistä pitää itseään keskimäärin parempana autonkuljettajana. Hormion mukaan tämä joukko voisi äänestää Silvio Berlusconin tapaista hahmoa, joka puhuisi yksilökeskeisen nautinnonhalun puolesta. Ryhmässä on erityisen paljon niitä, jotka nyt eivät äänestä. 1–2 prosenttia suomalaisista on tutkimuksen mukaan hyvin rasistisia. Rasismi kytkeytyy kaikenlaiseen eriarvoisuuteen, vääränvärisiin, vääräuskoisiin ja niin edelleen. – Tämä joukko on voimakkaasti minäkeskeistä eikä oikein löydä nyky-yhteiskunnan juonta. He kokevat, että maailmassa puhutaan ihan vääristä asioista, Hormio sanoo. Viimeinen ryhmä, noin kymmenen prosenttia suomalaisista, on tiedonhaluisia vetäytyjiä. Heihin kuuluu kaikenikäisiä, sekä miehiä että naisia. He ovat pessimistisiä ja kokevat, että heillä on vähän verkostoja ja että Suomi on epätasa-arvoinen maa. Heidän joukossaan on melko paljon työttömiä. – Monet heistä ovat kuitenkin tiedonhaluisia ja opiskelu ja kirjojen lukeminen kiinnostaa heitä. Aika moni heistä elää yksin. He ovat ainoa ryhmä, jonka mielestä Suomi ei 1980-luvun jälkeen ole kehittynyt hyvään suuntaan. ■ Lisää aiheesta: kirkkojakaupunki.fi

4 a

Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

1,00 % on kirkollisveroprosentti Vantaalla myös ensi vuonna. Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti asiasta 26.9.

Sirpa Päivinen

Piispa Björn Vikström

Björn Vikström lähtee arkkipiispakisaan

Aleksis Nevalainen, Milja Laukkanen ja Kristiina Ruusuhovi kävivät Hakunilan seurakunnan riparin. Leiri pidettiin kesällä Holman kurssikeskuksessa.

Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström asettuu myös ehdokkaaksi ark kipiispanvaalissa. Hänen tukijansa kerää vät parhaillaan kannattajia valitsijayhdis tyksen perustamista varten. Aikaisemmin arkkipiispanvaaliin ovat lupautuneet Espoon piispa Tapio Luoma, Åbo Akademin opettaja Heli Inkinen sekä SDP:n kansanedustaja, entinen Turun ark kihiippakunnan piispa Ilkka Kantola. Kaik ki ovat teologian tohtoreita. Ehdokasasettelu päättyy 27.11. Vaa lien ensimmäinen kierros on 8.2. Arkkipiis pa Kari Mäkinen jää eläkkeelle kesäkuun 2018 alusta.

Ripareista tulee enemmän nuorten näköisiä Uudessa rippikoulun opetussuunnitelmassa korostuu nuorten osallisuus. Hakunilan seurakunnan riparilla viime kesänä nuoret suunnittelivat yhdessä konfirmaatiota.

Kirkon tontille opiskelijaasuntoja Tikkurilan uuden kirkon tontille rakenne taan opiskelija-asuntoja. Sekä uusi kirk ko, että opiskelija-asunnot tulevat nykyi sen Bethania-liikerakennuksen tontille. Helsingin seudun opiskelija-asuntosääti ön HOAS:n toimitusjohtaja Matti Tarhio iloitsee päätöksestä, joka hieman helpot taa huutavaa asuntopulaa. Elokuun alussa opiskelija-asuntoa jonotti pääkaupunki seudulla 10 600 hakijaa, kun heitä vuonna 2014 oli 5200. Pitkän korkotuen rakennus oikeutta alueella on 6000 kerrosneliötä, joka käytetään HOAS:n asuntoihin. Kodin niistä saa noin 130 opiskelijaa.

Palveleva puhelin etsii vapaaehtoisia Palveleva puhelin ja Palveleva netti etsi vät vapaaehtoisia päivystäjiä. Kouluttajina toimivat seurakuntien sie lunhoidon, terapian ja työnohjauksen am mattilaiset. Koulutukseen haetaan 30.11. mennessä sähköisellä hakukaavakkeella, jonka saa osoitteesta www.helsinginseurakunnat.fi/ pp. Hakemuksia toivotaan jo 15.11. sillä sil loin alkavat hakijoiden haastattelut. Mak suton valmennus alkaa tammikuun puo livälissä.

Teksti Ulla-Maija Vilmi ja Hanna Antila kuva Marianna Siitonen

illainen olisi ripari, jonka sisältöön ovat saaneet vaikuttaa nuoret itse? Se nähdään pian, sillä uudistetussa rippikoulun opetussuunnitelmassa korostetaan osallisuutta. Uutta Suuri ihme -nimistä opetussuunnitelmaa on jo testattu joissakin pilottiseurakunnissa eri puolilla Suomea. Nuoret ovat saaneet osallistua rippikoulun suunnitteluun ja arviointiin. – Nyt on meneillään siirtymäkausi, 2019 mennessä kaikki seurakunnat ovat mukana, kertoo vs. kasvatustyön pastori Vilppu Huomo Espoon seurakunnista. – Nuorilla on ollut vaikuttamismahdollisuuksia ennen tätäkin, mutta nyt siitä tulee suunnitelmallisempaa. Osallisuus läpäisee koko rippikoulun. Myös rippikoulun työntekijöiden on edistettävä nuorten vaikutusmahdollisuuksia. Osallisuuden lisäksi vahvistetaan rippikoulun yhteisöllisyyt-

tä ja koko perheen kohtaamista. Myös ehtoollisen merkitystä korostetaan esimerkiksi siten, että ehtoollisopetusta annetaan jo riparin alkuvaiheessa. Nuoret voivat siten osallistua ehtoolliselle jo rippikoulun aikana. Holman kurssikeskuksessa Nurmijärvellä vietettiin kesällä Hakunilan seurakunnan rippileiriä. Milja Laukkanen, Aleksis Nevalainen ja Kristiina Ruusuhovi saivat leiriltä uusia kavereita. He kertoivat silloin muutenkin ajatuksistaan ja kokemuksistaan. – Aluksi oli tylsää, kun oli vapaa-aikaa, muttei niin paljon tekemistä. Sitten tuli ulkopelejä ja -leikkejä, uimista, saunomista, juttelua kavereiden kanssa. Olen saanut uusia kavereita. En tuntenut ketään ennestään. Kaikkien kanssa tulee toimeen, Milja toteaa. – Ajattelin, etten voi tulla yksin, ja tulin riparille kaverini kanssa. Nyt kun tiedän, että aina joku tulee yksin, minäkin olisin

voinut tulla. Voi olla helpompi tutustua uusiin kavereihin, kun ei tarvitse roikkua kiinni vanhassa, pohtii Kristiina. Rippileirin ohjelma muodostui esimerkiksi hartauksista, rukouksista, lauluista, opetustuokioista, ehtoollisen vietosta ja tietenkin ruokailuista. – Se, että joka päivä on messu, tuntui aluksi oudolta, kun en yleensä käy. Mutta siihen on tottunut, Aleksis kertoo. – Leirillä on joka päivälle oma teemansa. On ollut sellaisia kuin Eedenin puutarha, Pyhä kolminaisuus, Jeesuksen elämä ja kuolema, Kristiina selittää. Tärkeä osa työskentelyä olivat raamis- ja konfispajaryhmät. – Konfispajoissa suunnitellaan tulevaa konfirmaatiota. Olen musaryhmässä. Valitsimme nopeasti pari biisiä, Evankeliumin ja Tilkkutäkin, Milja kertoo. Toisissa konfispajoissa suunniteltiin mediaa, draamaa, rukouksia.

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

Hae Palvelevan puhelimen, netin ja chatin valmennukseen Vastauksia toivotaan jo 15.11., jolloin hakijoiden haastattelut aloitetaan. Hakuaika päättyy 30.11. Koulutus on maksuton. Katso lisätietoa ja hakuohjeet: helsinginseurakunnat.ﬁ/pp

APTEEKIN TERVEYSPISTE Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä! 

Ripareille ilmoittaudutaan lokakuussa Jokaiselle ensi vuonna 15 vuotta täyttävälle vantaalaiselle seurakunnan jäsenelle on syyskuussa lähetetty Riparit 2018 -lehti.

– On mukava, että voimme itse suunnitella konfirmaation sisältöä ja päättää siitä, Aleksis kommentoi. Aleksis oli kuullut vanhemmalta veljeltään, millaista riparilla voisi olla. Joitain yllätyksiäkin tuli. – Meitä asuu neljä poikaa samassa huoneessa. Patja ja tyyny ovat kovemmat kuin kotona. Ensimmäisenä yönä ei nukuttanut, mutta sitten totuin petiin. Kristiina on aikaisemmin ollut monilla leireillä. Niinpä hän osasi odottaa, että ripari olisi paljolti kuin mikä tahansa kesäleiri – Jeesuksella ja Raamatulla täydennettynä. – Alussa jännitti, saanko suoritettua ulkoläksyt. Niitä on viisi, Isä meidän -rukous, uskontunnustus ja muut. Mutta se ei ollutkaan niin vaikeaa kuin kuvittelin. Suoritin ne ensimmäisenä päivänä, Kristiina kertoo. Muutama vuosi sitten hän oli itsekseen kaksi viikkoa kielileirillä Englannissa ja oppi, että leireillä selviää ja voi olla hauskaa. – Sanoisin, että ripari on uskontoa ja hauskan pitämistä luonnon keskellä. Tärkeintä on hauskan pitäminen, ja tietysti luonto. Ei kaupungissa, jossain betonimeren keskellä, voisi olla näin hauskaa, Milja hehkuttaa.

”

SANOISIN, ETTÄ RIPARI ON USKONTOA JA HAUSKAN PITÄMISTÄ LUONNON KESKELLÄ. MILJA LAUKKANEN

Ilmoittautuminen suomenkielisten seurakuntien ripareille alkaa 2.10. ja päättyy 15.10. Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan ripareille ilmoittaudutaan viikoilla 41 ja 42. Tietoja rippikouluvaihtoehdoista ja ilmoittautumisesta löytyy osoitteesta vantaanriparit.fi.

    

terveysmittaukset

(kolesteroli, hemoglobiini ym.)

haavanhoito korvahuuhtelu rokotukset ja injektiot muistitestaus lääkinnälliset tukisukat Sairaanhoitajan vastaanottoajat: Ma, ke ja to 9-16, ti 11-18, pe 8-15

Kauppakeskus Tikkuri, asematie 4-10, Puh. (09) 42827878

KYLPYLÄLOMALLE TURUN RUISSALOON

Vantaalla järjestetään myös yhteisiä rippikouluja, joille voivat hakeutua kaikki Vantaan seurakuntien nuoret. Rippikoulun voi käydä myös muualla kuin Vantaalla, esimerkiksi jonkin järjestön järjestämänä. Mikäli olet menossa riparille muualle, vantaanriparit.fi -sivustolta löydät lisätietoa siitä, kuinka toimia.

KASVATUSTYÖN PASTORI Vilppu Huomon mukaan riparilaisia kiinnostavat yleensä sellaiset aiheet, jotka ovat lähellä omaa elämää, esimerkiksi ihmissuhteet. Niitä käsitellään jatkossakin. Uutta tulee olemaan se, että nuoret voivat esittää toiveita aiheista, ohjelmasta ja käsittelytavoista. Pysyviä perusjuttuja ripareilla ovat esimerkiksi ulkoläksyt, ripari kun on myös osa kasteopetusta. Ulkoläksyt ovat tärkeitä jumalanpalveluselämän ja kirkollisten toimitusten kannalta. On hyvä osata uskontunnustus ja Isä meidän -rukous vaikka silloin, kun menee messuun, häihin tai hautajaisiin. – Rippikoulun täytyy kehittyä koko ajan, että se voi säilyttää suosionsa. Muutos liittyy myös siihen, mitä koulumaailmassa tapahtuu, osallisuus korostuu myös siellä, Vilppu Huomo sanoo.

PLUSSA-KORTILLA -20% PÄIVÄN HINNASTA Etu koskee minimi 2 vrk:n varauksia sisältäen majoituksen lisäksi aamiaisen ja kylpylän sekä kuntosalin käytön. Etu voimassa 31.10.2017 asti, kun teet varauksen tunnuksella SPAPLUSSA osoitteessa ruissalospa.fi tai myyntipalvelusta p. 02 44 55 100. Etuhintaisia huoneita rajoitettu määrä. Etu ei kerrytä Plussa-pisteitä.

Ruissalon puistotie 640, Turku

Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

”Annukka ei herättänyt kertaakaan yöllä — onkohan sillä kuumetta?” — Lämpö kannattaa aina tarkistaa kun vähänkään siltä tuntuu. Mutta voihan olla, että Annukka on vihdoin oppinut nukkumaan yönsä. Onnea!

Liity ilmaiseksi online-lääkäripalveluumme: www.pikkujatti.fi/laakari-online

Kysy neuvoa netissä! Lastenlääkärimme päivystävät verkkopalvelu PikkuTsätissä päivittäin. Liittyminen on ilmaista, maksat vain toteutuneesta konsultoinnista.

Kuva: Erik Blomberg / Punaisen Ristin arkisto

Jätä perinnöksi inhimillisempi maailma. Testamentilla takaat avun tulevillekin sukupolville.

Tilaa testamenttiesite! Lakimiehemme opastavat sinua veloituksetta. Ota yhteyttä: mia.ekstrom-huttunen@punainenristi.fi tai 020 701 2193

punainenristi.fi/testamentti

Ymmärrystä vailla

Mitä pitäisi ajatella, kun enkeli koskettaa tai kuollut isoäiti tulee lohduttamaan?

li ihan tavallinen arkipäivä töissä. Olin kopiointihommissa, jotka kuuluivat silloiseen työnkuvaani. Aurinko paistoi huoneeseen, oli syksy. Yhtäkkiä tunsin olkapäälläni kevyen kosketuksen. Pyörähdin ympäri, mutta huoneessa ei ollut ketään. Olin vähän kummissani. Kului ehkä muutama viikko ja aloin ihmetellä, kun kuukautiset olivat myöhässä. Tein raskaustestin ja huomasin, että odotan lasta. Silloin tuo kummallinen kosketus ja tieto lapsen odottamisesta yhdistyivät mielessäni niin, että ajattelin: sen täytyi olla enkeli, joka kävi koskettamassa minua. Jos olisin jonkun toisen uskontoinen enkä tietäisi mi-

Teksti Kaisa Halonen Kuvitus Matti Hagelberg

tään enkelin ilmestymisestä Neitsyt Marialle, olisin varmaan antanut tapahtuneelle jonkun toisen selityksen. Tämäntapainen kokemus saattaa pysäyttää arjen. Se on aistimuksellinen, sanoinkuvaamaton ja selittämätön. Siihen saattaa liittyä voimakkaita tunteita: se voi täyttää pelolla tai rauhalla. Joskus se muuttaa koko elämän. Ja joskus se saa epäilemään oman mielen murenemista. Sellaisia ovat yliluonnolliset kokemukset, joista professori Marja-Liisa Honkasalon johtaman Mieli ja toinen -hankkeen tutkijoille lähetetyissä kirjeissä kerrottiin. Usean tieteenalan yhteishankkeen tarkoituksena ei alun perin ollut tutkia varsinaisesti ihmisten yliluonnollisia tai kummia kokemuksia, mutta kun hankkeesta uutisoitiin, niistä kertovia kirjeitä alkoi tulla, ja tuli yli 200. Tutkijat oivalsivat, että heillä on käsissään ainutlaatuinen aineisto.

Monet kirjoittivat kokemuksistaan saadakseen selvyyttä siihen, mitä heille oli tapahtunut. Jotkut olivat pohtineet asiaa vuosikymmeniä. – He eivät olleet löytäneet tyydyttävää selitystä esimerkiksi luonnontieteistä. Monet olivat kääntyneet myös terveydenhuollon tai kirkon puoleen, mutta jääneet vaille apua. Heillä itsellään oli erilaisia arjen selitysmalleja, kuten elämän käännekohta tai stressi tai se, että tätä on suvussa, mutta näitä selityksiä ei pidetty riittävinä, Honkasalo kuvailee. Tutkijat eivät edes yrittäneet selittää, mikä olisi voinut olla kummien kokemusten alkuperä. Sen sijaan he olivat kiinnostuneita siitä, millaisia seurauksia kokemuksilla on ollut ihmisten elämässä. Kiinnostus aihetta kohtaan on jatkunut. Hankkeen tutkijoiden kirjoittama artikkelikokoelma Mielen rajoilla julkaistiin elokuussa. Sen tiimoilta järjestetyt tilaisuudet ovat vetäneet yleisöä jonoiksi asti. Honkasalo sanoo, ettei

2 B Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

hän pitkän akateemisen uransa aikana ole nähnyt vastaavaa. – Onko ihmisten elämässä niin paljon sellaista, mikä odottaa keskustelijaa tai avaajaa tai jotakuta, joka ottaa asian vakavasti? kysyy Honkasalo hämmentyneenä. Ehkä on. Erilaisten kansainvälisten tutkimusten perusteella voi arvioida, että jopa puolet väestöstä on joskus kokenut jotakin yliluonnollista, jos sellaisiksi lasketaan myös erilaiset ennalta-aavistukset, telepaattiset kokemukset ja vastaavat. Suomessa kattavaa tutkimusta kokemusten yleisyydestä ei ole tehty, mitä Marja-Liisa Honkasalo harmittelee. Yliluonnollisena pidettyihin kokemuksiin nimittäin liittyy usein häpeäleima tai ainakin leimautumisen pelko. Jos osoitettaisiin, että noin puolet väestöstä on joskus kokenut jotakin selittämätöntä, häpeä ehkä lievenisi. – Länsimaisessa luonnontieteessä ja erityisesti lääketieteessä on vallalla jyrkkä kahtiajako: asiat ovat joko normaaleja tai patologisia. Niiden välimaastossa ei ole mitään. Siksi ihmiset, joilla on kummia kokemuksia, eivät sovi tähän kehikkoon. Usein heidät on leimattu psyykkisesti sairaiksi, Honkasalo sanoo. Luonnontieteellisen lähestymistavan ylivaltaan liittyy Honkasalon mukaan myös se, että kummista kokemuksista vaaditaan näkyvyyteen perustuvaa näyttöä: myös muiden täytyy voida todistaa sama ilmiö. Jos näyttöä ei ole, kokemus on helppo leimata huuhaaksi tai kokija valehtelijaksi. Kummia tai yliluonnollisia ilmiöitä on mahdotonta tällä lailla todistaa, sillä niille tunnusomaista on juuri se, että ne koetaan yksin.

ostakin syystä rupesin miettimään, että pitäisi soittaa eksälle, josta en ollut kuullut aikoihin. En ollut varma, onko numero pysynyt samana, joten aloitin etsimällä häntä Facebookista. Sieltä löytyi eksän isä, jonka olin tavannut viimeksi 20 vuotta sitten. Vietin tovin katsomalla valokuvaa ja muistelemalla mukavaa miestä. Samana viikonloppuna eksäni soitti ja kertoi, että hänen isänsä on kuollut. Kirjeissä kerrotuista kokemuksista yleisimpiä olivat erilaiset ennaltatietämisen kokemukset. Niihinkin liittyi usein jotain ruumiillista: rintaa tai kurkkua tai koko ruumista puristi, alkoi itkettää, ruumis tuntui heikolta tai tärisi tai jalat menivät alta. Tulevaisuus siis tavallaan tunnettiin omassa ruumiissa. – Outo tuntemus ennakoi yleensä läheisen kuolemaa tai muuta isoa käännekohtaa omassa tai läheisten elämässä, Honkasalo kertoo. Moni kuvaili myös erilaisia ulkoisia ennusmerkkejä. Linnut, jotka suomalaisessa kansanperintees-

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki B

sä esitetään viestintuojina, tulkitaan sellaisiksi nykyäänkin. Arkisimmillaan aavistukset tai telepaattiset kokemukset olivat sellaisia, jotka voi myös ohittaa pelkkinä yhteensattumina. Esimerkiksi joku tietty ihminen soittaa juuri silloin, kun häntä ajattelee. – Monelle on varmaan joskus tai ehkä useamminkin käynyt niin, mutta silti se voi tuntua vähän puistattavalta, Honkasalo sanoo.

lä ole oikein paikkaa edes karismaattiselle hengellisyydelle. Sen sijaan katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa raportoidaan nykyaikanakin erilaisista ihmeistä. Niissä on pitkä mystiikan perinne ja pyhimyksiä erikoisine kokemuksineen ja kohtaloineen kunnioitetaan.

erhettämme asui kolme sukupolvea samassa maalaistalossa. Mummu hoiti minua kun olin pieni ja oli minulle läheinen. Mummu kuoli yhdeksänkymppisenä. Olin silloin muuttanut jo pois kotoa, mutta tulin kotiin hautajaisia varten. Hautajaisaamuna olin vessassa pesemässä hampaita. Katsoin peiliin ja mietin itsekseni, että tulee raskas päivä ja miten kestän sen. Yhtäkkiä kuulin, kuinka minun pääni sisällä mummu sanoi, että ”älä sure, minulla on kaikki hyvin”. Se oli äärimmäisen selkeä ja vahva kokemus, se ei jättänyt mitään tulkinnanvaraa. Tuli levollisen varma olo, että mummulla on kaikki hyvin. Kokemus vahvisti ajatusta, joka minulla jo ennestään oli siitä, että tämän maailman ja toisen maailman välissä on vain verho. Monet kirjoittivat läheisten vainajien läsnäolosta ja kohtaamisesta unessa tai näyssä. Yleensä vainaja koettiin samalla tavalla läsnä olevaksi kuin hän oli ollut eläessäänkin ja kohtaamiset olivat lohdullisia. Vainajien kohtaaminen on yleisintä pian heidän kuolemansa jälkeen. Honkasalo arvioikin niistä olevan apua omaisten surutyössä. – Joillekin kokemuksia tulee myöhemminkin. Usein vainaja, esimerkiksi isä tai äiti, ilmestyy silloin, kun elämässä on kriisi tai hätä. Hän antaa tukea ja ohjaa. Honkasalo huomauttaa, että yksi kummien kokemusten piirre on se, että ne kyseenalaistavat jyrkkiä kahtiajaotteluita. Niin tekevät myös koetut kohtaamiset vainajien kanssa, sillä ne ylittävät elämän ja kuoleman rajan.

li yö ja olin varmaan unessa. Havahduin siihen, että olin liukumassa valokäytävään makuuasennossa, jalat edellä. En halunnut mennä sinne, vastustin kaikin voimin, mutta vetovoima oli niin suuri, että menin huimaavaa vauhtia. Valokäytävä laajeni sanoinkuvaamattomaksi valon maailmaksi ja sen keskellä oli valo-olento. Huomasin toistavani sanaa Jeesus. Oli sanoinkuvaamaton rauha. Valo-olento oli ihmisen muotoinen, sillä oli kasvot ja siitä lähti valonsäteitä. Kuulin äänen, joka sanoi, että ”sinun on palattava takaisin, sinulla on tehtävä”. Halusin jäädä sinne, mutta jouduin takaisin valokäytävään. Heräsin siihen, että olin vuoteellani. Tunsin, että sydän alkoi lyödä, veri kiertää ja tunto palata. Myöhemmin mietin, että se saattoi olla sydänpysähdys. En osaa sanoa vieläkään, onko sellaista maailmaa olemassa kuoleman jälkeen. Enkä sano, että kokemukseni todistaa yhtään mistään mitään. Jokainen tulkitsee oman uskomusmaailmansa läpi. Ajattelen kuitenkin, että elämä on enemmän kuin me osaamme järjellä käsittää.

”

Kokemus vahvisti ajatusta, joka minulla jo ennestään oli siitä, että tämän maailman ja toisen maailman välissä on vain verho.

Marja-Liisa Honkasalo on paljon miettinyt, mitä eroa on uskonnollisilla ja yliluonnollisilla kokemuksilla. Molemmat tulevat yllättäen keskelle arkea, ovat sanoinkuvaamattomia ja saattavat muuttaa elämän suunnan. Ehkä kysymys onkin siitä, missä viitekehyksessä kokemus tulkitaan. – Monet kirjoittajista mainitsivat, etteivät he ole erityisen uskonnollisia, mutta heillä on silti näitä kokemuksia. Uskonnollisilla puolestaan kaikki meni jotenkin turvallisesti, koska uskonto antoi kokemuksille selitysraamin. He tiesivät, että tämä on uskonnollinen kokemus ja Jumala on lähellä, Honkasalo kertoo. Hän tosin kysyy, löytyykö modernista ja rationaalisesta luterilaisesta kirkosta tilaa tai ymmärrystä ihmisten kummille kokemuksille. Eihän siel-

– Niissä ihmiset ovat aika turvallisesti sellaisessa maailmassa, jossa sekä-että-elämä on mahdollista. He voivat ajatella, että yliluonnolliset kokemukset ovat heidän hengellistä rikkauttaan, jota heidän yhteisönsä kunnioittaa. Kokemusten avulla luodaan ja ylläpidetään sosiaalisia siteitä yli elämän ja kuoleman välisen rajan, jota modernissa yhteiskunnassa yleisesti pidetään ehdottomana. Honkasalo arvioi, että maallistuneessa yhteiskunnassa eletään hengellisessä tyhjiössä. Luterilainen kirkko ei tyhjiötä pysty täyttämään, sillä se asettuu samaan rintamaan muiden yhteiskunnallisten instituutioiden ja esimerkiksi modernin lääketieteen kannatteleman maailmankuvan kanssa. Se näkyy myös siinä, että kirkossakin on alettu suuntautua terapiatyöhön. – Mutta psykoterapiaa ei ehkä tarvittaisi yhtä paljon, jos ihmisten hengellinen hätä kuultaisiin eikä sitä kyseenalaistettaisi. Ihmisillä on pyhän ja tuonpuoleisen kokemuksia, joita heillä on tarve ymmärtää ja ilmaista ilman, että tuntee itsensä naurettavaksi, Honkasalo miettii. Joskus siis rippi-isä tai hengellinen ohjaaja voisi olla parempi auttaja kuin terapeutti. Ei, Marja-Liisa Honkasalolla itsellään ei ole kummia kokemuksia. Hän pitää sitä vähän puutteenakin. Ehkä muiden kertomuksia olisi helpompi ymmärtää, jos olisi joku oma kokemus, johon niitä suhteuttaa. Sen sijaan hänellä on olettamus siitä, mistä noissa kokemuksissa saattaisi olla kyse. – Kyseessä voisi olla mielen ominaisuus tai ulottuvuus, jota ei vielä tunneta ja jonka tutkimiseen ei myöskään ole kehitetty menetelmiä. Jos ihmismieli ajatellaan jatkumona, kummat kokemukset sijoittuvat samaan reunaan esimerkiksi taiteen, mielikuvituksen ja luovuuden kanssa – käsittämättömän ja selittämättömän piiriin. ■ Esimerkkikertomukset eivät ole Mieli ja toinen -ryhmän saamista kirjeistä, vaan ne on koottu tätä juttua varten. Mahtuuko yliluonnollinen kokemus kirkkoon? Lue kirkkojakaupunki.fi:stä, mitä papit vastaavat. Lue myös juttu Yliluonnollisista kokemuksista vaietaan leimautumisen pelossa, joka käsittelee Jeena Ranckenin väitöstutkimusta yliluonnollisista kokemuksista.

4 B Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017 Niin sanotut taikasienet luokitellaan Suomessa huumausaineiksi. Kuvassa on psilosybiiniä sisältävä huuru madonlakki. Laji ei esiinny Suomessa.

Taikasienistä ihmelääke masennuksen hoitoon? Yksikin käyttökerta psilosybiiniä on riittänyt pysäyttämään vuosikymmenten masennusjaksoja. Asiantuntijat suhtautuvat aineeseen silti ristiriitaisesti. Teksti Topias Haikala Kuva istock

aailman terveysjärjestö WHO vietti 7. huhtikuuta maailmanlaajuista terveyspäivää. Päivän teemana oli vitsaus, joka on ”maailmanlaajuisesti johtava työkyvyttömyyden ja sairauksien aiheuttaja”: masennus. WHO:n mukaan masennusta sairastaa 300 miljoonaa ihmistä ympäri maailman. Määrä on noussut 18 prosenttia vuosina 2005–2015. Korkean tulotason maissa 90 prosenttia itsemurhista on yhteydessä psyykkisiin sairauksiin, useimmiten masennukseen. Epidemian tekee erityisen raastavaksi se, että monissa tapauksissa mitkään tarjolla olevat hoitomuodot eivät tepsi. Psykoterapia auttaa monia, mutta sen vaikuttavuuden tarkka mittaaminen on vaikeaa. Käypä hoito -ohjeistuksen mukaan noin kaksi kolmasosaa masennuslääkkeiden käyttäjistä saa niistä jonkinlaista apua. Erilaisia masennuslääkkeitä käyttää tällä hetkellä yli 400 000 suomalaista. Viime vuonna monet mediat maailmalla kohisivat tutkimustuloksista, jotka oli saatu uudenlaisella masen-

nuslääkkeellä. Kyse on psilosybiini-nimisestä aineesta, jota esiintyy luonnossa niin sanotuissa taikasienissä. Psilosybiini on aistiharhoja aiheuttava aine eli psykedeeli. Se on läheistä sukua muun muassa LSD:lle. Tässä vaiheessa monilla herää epäilyksiä. Psilosybiini on luokiteltu laittomaksi huumausaineeksi monissa maissa, myös Suomessa. Britanniassa ja Yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että psilosybiiniin perustuvat masennuslääkkeet saattavat olla hämmästyttävän tehokkaita. Tutkimusten koeryhmät tosin olivat vielä pieniä. Brittitutkimukseen osallistui 12 potilasta, jotka olivat olleet masentuneita keskimäärin 17,8 vuotta eivätkä olleet saaneet apua perinteisistä masennuslääkkeistä. Brittilehti The Guardianin aihetta käsittelevän jutun mukaan nykyiset masennuslääkkeet ovat erityisen tehottomia niin sanotun eksistentiaalisen masennuksen kanssa, jossa potilas kokee elämänsä olevan merkityksetöntä. Tutkimuksissa potilaille annettiin lääkeannos, jonka teho alkoi keskimäärin 20 minuutin kuluttua. Monet

potilaat kuvailivat kokemuksiaan tavoilla, jotka kuulostavat hengellisiltä tai uskonnollisilta: ”mystistä”, ”yhteyttä”, ”uudelleen järjestelevää” ja ”syvän merkityksellistä”. Jotkut koehenkilöt kertoivat myös pelkotiloista ja ahdistuksesta. Negatiiviset tunnetilat kuitenkin väistyivät. Yhdysvaltalaistutkimusta vetänyt New Yorkin yliopiston addiktiopsykiatrian asiantuntija Stephen Ross puolestaan kuvaili tuloksia ”ennenkuulumattomiksi” The Guardianille. ”Meillä ei ole mitään vastaavaa”, Ross totesi. Suomessa terveydenhuollon ammattilaiset seuraavat Käypä hoito -ohjeistusta. Käypä hoito antaa tieteellisiin tutkimustuloksiin perustuvia ohjeita erilaisiin terveydellisiin ongelmiin. Depression Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja on Helsingin yliopiston psykiatrian professori, HYKSin psykiatrian tulosyksikön ylilääkäri Erkki Isometsä. Hän suhtautuu psilosybiinin käyttöön lääkeaineena varauksella. Hän vastaa Kirkko ja kaupungin tieduste-

luun sähköpostitse: ”Näyttö [psilosybiinin] hyödystä hoitomuotona on vielä hyvin alustavaa; psilosybiinin mahdolliseen hoidolliseen käyttöön liittyviä vaaroja ei ole syytä väheksyä.” Isometsän mukaan keskustelu psilosybiinista hoitomuotona on samalla tavalla riskialtista kuin keskustelu lääkekannabiksesta. Hänen mukaansa on vaarallista, jos suuri joukko masentuneita ihmisiä alkaa itsenäisesti hoitaa itseään psilosybiinillä. Isometsä kuitenkin toteaa, ettei ole varsinaisesti psilosybiinin asiantuntija. Hän kehottaa ottamaan yhteyttä professorikollegaansa Jesper Ekelundiin, joka on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialajohtaja. Ekelund kertoo perehtyneensä tuoreeseen psilosybiinitutkimukseen hyvin. – Löydökset ovat hyvin alustavia ja ne vaativat paljon lisätutkimuksia, mutta ilman muuta tämä on kiinnostavaa, hän sanoo. Jesper Ekelund pitää psilosybiinitutkimusten tuloksia niin lupaavina, että hänen ryhmänsä on ensi talvena aloittamassa tutkimuksen Suomessa. Tutkimusluvat ovat kunnossa, ja rahoitushakemuksia viimeistellään. Tutkimuksen koeryhmä tulee todennäköisesti koostumaan noin 40 potilaasta, jotka sairastavat keskivaikeaa masennusta. Ekelund korostaa, että tähän asti tehdyistä tutkimuksista ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Osallistujamäärät ovat olleet pieniä, eikä koehenkilöitä ole valittu satunnaisotannalla, kuten yleensä on tapana. A-klinikkasäätiön Päihdelinkki-sivuston mukaan psilosybiini ei vaikuta erityisen vaaralliselta. Sen ei ole havaittu aiheuttavan fyysistä riippuvuutta eikä se ole myrkyllistä, joten yliannostuksen vaaraa ei ole. Myöskään pitkäaikaisella käytöllä ei vaikuta olevan fyysisiä tai psyykkisiä haittavaikutuksia. Jotkut psilosybiinin käyttäjät ovat kertoneet niin sanotuista takaumista eli palaavista aistiharhoista. Ne ovat kuitenkin harvinaisempia kuin esimerkiksi LSD:n käyttäjillä. Professori Jesper Ekelundin mukaan psilosybiinin suurin riski ovat käytön aikana mahdollisesti tulevat pelko- ja ahdistustilat. – Aineen vaarallisuus on käyty hyvin kattavasti läpi. Kun haimme tutkimuslupaa, pohdimme, että kannattaako tähän lähteä, Ekelund selittää. – Riskinä on lähinnä se epämiellyttävä kokemus itse päihtymyksen aikana, joka joillekin tulee. Turvallisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että lääkettä käytetään valvonnan alaisuudessa ja sopivassa ympäristössä. Ekelundin ryhmän kokeessa koehenkilöt viettävät koko päivän koepaikalla, ja heitä valvotaan jatkuvasti. ■ Lue koko artikkeli www.kirkkojakaupunki.fi/ ihmiset-ja-elama

LISÄÄ VERKOSSA

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki B

6 B Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

Ensimmäinen pakurikääpää ja arbutiinia sisältävä ihonhoitotuote Suomessa.

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

Kolumni

Hyvää uutta vuotta – mahdollisimman usein! VIIME VIIKOLLA tajusin, mikä on kaikkein parasta siinä, että tulee moniuskontoisesta perheestä: uusia mahdollisuuksia saa useamman vuodessa. Olin viettämässä juutalaista uutta vuotta, roshashanaa. Tällä kertaa olin päättänyt panostaa isojen bileiden sijasta rauhalliseen vapaailtaan kahden lapseni kanssa. Perinteen mukaisesti söimme kalanpäätä, omenoita ja hunajaa sekä granaattiomenaa.

KOKO HUBARA Kirjoittaja on kolmekymppinen äiti, kirjailija ja Ruskeat Tytöt -median päätoimittaja. koko@ruskeattytot.fi

”

JOS EN NYT HETI KEKSIKÄÄN, MITÄ MINUN PITÄISI TULEVANA VUONNA SAAVUTTAA, EHKÄ TIEDÄN SEN JOULUKUUN LOPPUUN MENNESSÄ.”

TAI NO, meillä oli kalapuikkoja, sillä lapseni on normaali viisivuotias ja uskon, että Jumala ymmärtää sen. Olin katsonut kiireessä aprikoosihillopurkin olevan hunajaa, joten söimme sen sijaan vaahterasiirappia. Graanattiomenamehut roiskautin hyvin vaalealle kashmirneuleelle. Lapsi jankutti koko illan, missä ilotulitukset ja lumi ovat, jos kerran on uusi vuosi. Tärkeintä kai kuitenkin on, että yrittää parhaansa. Kieltämättä vähän toispuoleista juhlaillallista nauttiessani mietin ensin mennyttä vuotta, joka oli täynnä mieluisia ja yllättäviä käänteitä. Aloitin uudessa työssä ja sain enemmän uusia ystäviä kuin luultavasti koko edeltävän elämäni aikana yhteensä. Toisaalta moni asia on solahtanut uomiinsa, rauhoittunut, muuttunut pysyväksi. Minä tiedän,

mistä pidän ja millaisen elämän haluan. En edes enää tee kauheasti mitään sen eteen, koska se on suurelta osin jo täällä. Mieleeni kuitenkin hiipi alkava vuosi. Onko mitenkään mahdollista, että siitä voisi tulla vielä parempi kuin edellisestä? Tai edes yhtä hyvä? Onko hyväksyttävää, että minä vain olen ja nautin siitä? Vai pitäisikö minun kuitenkin antaa jokin lupaus ja lähteä tavoittelemaan jotakin uutta? Sitten hoksasin: kun kristitty uusi vuosi tulee joulukuussa, juutalaisesta vuodesta on mennyt jo neljännes. Jos en nyt heti keksikään, mitä minun pitäisi tulevana vuonna saavuttaa, ehkä tiedän sen joulukuun loppuun mennessä. Ja jos silloinkin lyö tyhjää, saan taas yhdeksän kuukautta lisäaikaa elää ja kasvaa. TÄLLÄ VIIKOLLA vietän yom kippuria, sovituspäivää. Paastoan ja pyydän anteeksi kaikkea pahaa, jota viime vuonna tein muita ihmisiä ja Jumalaa vastaan. Yom kippurin alla mietin, kuinka lohdullista on, että puolen vuoden päästä on kristitty pääsiäinen. Sitten saan taas syntini anteeksi, eikä minun tarvitse kantaa niitä taakkanani kokonaista vuotta. Riittää, että yritän parhaani.

8 B Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

Muistin tueksi! Ota Bethover osaksi jokaista päivääsi! Bethover B12-vitamiinivalmiste on tarkoitettu päivittäiseen B12-vitamiinin saannin turvaamiseen ja muistin tueksi. B12-vitamiini on välttämätön vitamiini kehon solujen normaalille toiminnalle ja yleiselle hyvinvoinnille. Vadelmanmakuinen tabletti on hyvin imeytyvä ja sen voi pureskella, imeskellä tai niellä.

tabletti päivässä

*B12-vitamiini edistää hermoston normaaleja psykologisia toimintoja.

www.bethover.fi

APTEEKISTA

UUTUUS M7 Intelli IT

Bilo G et al. Hypertens Res 2017. DOI:10.1038/hr.2016.184

M7 Intelli IT on markkinoiden edistyksellisin OMRON-verenpainemittari, jossa on älypuhelinsovellus OMRON connect sekä tarkka Intelli Wrap 360° 1 -mansetti.

Aina tarkka tulos Intelli Wrap 360°

Innovatiivisessa OMRON Intelli Wrap -mansetissa mittausalue jatkuu koko olkavarren ympäri. Mansettiin ei jää ”katvealueita”, joten käytännössä se kiinnittyy aina oikein. omron-healthcare.com/fi

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

Kuka? Teemu Keskisarja, 45, on suomalainen ihmishistorioitsija. Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa, kirjoittaa tilaustöinä yrityshistorioita.

Mitä? Käsitellyt kirjoissaan talouden, rikollisuuden ja suomalaisuusliikkeen historiaa. Viimeisin kirja Hulttio: Mannerheimin painava nuoruus käsittelee C. G. Mannerheimia. Tänä syksynä julkaistaan Aleksis Kiven elämäkerta Saapasnahkatorni: Aleksis Kiven elämä ja kuolema.

– Historioitsijan työ on kevyttä ja ylipalkattua verrattuna useimpiin työläisiin, joista kirjani kertovat, sanoo Teemu Keskisarja.

Kadonnutta aikaa etsimässä Teemu Keskisarja ei pidä nykyajasta. Hän viihtyy kuolleiden tuttujen seurassa hautausmailla. TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

iikin tiedekirjaston palmuhuoneessa istuva historioitsija Teemu Keskisarja ei pidä ulkomaisista huonekasveista. Hän sanoo pitävänsä ainoastaan Suomen puista. – Ja talousmetsä on kauniimpi kuin aarnimetsä, toteaa ihmishistoriaa kirjoittava vastarannankiiski hymyillen. Vastakarvainen historioitsija on eri puuta, sillä hän saa palkkansa yrityshistoriikeista. – Minulla ei ole virkaa yliopistolla. Huvikseni kirjoitan sota- ja rikoskirjoja. Yrityshistoriikeista sen sijaan saa hyvän palkan. NYKYISYYS EI Teemu Keskisarjaa innosta. Paremmin hän viihtyy kuolleiden parissa. Vähintään kerran viikossa hän tapaa tuttuja hautausmaalla. Hänen mukaansa Jumalan puistoissa käveleminen ei ole harvinainen harrastus. Siitä ei vain puhuta. Kierros alkaa aina kirkon lähellä olevista säätyläisten ja merkkimiesten haudoista. Pikkuhiljaa kehä laajenee sankarivainajiin ja vuoden 1918 muistomerkkeihin. – Harjaantuminen hautakivien lukemiseen auttaa päättelemään kuolinajoista ja titteleistä yllättävän paljon. Keskisarja pitää yhtä lailla monumentteja ja suurmiehiä täynnä olevasta Hietaniemen hautausmaasta kuin Kainuun puolittain hylätyistä hautasaarista, joissa menneistä muistuttaa pari lahoa puuristiä. Hietaniemestä hän löysi kiviä, joissa kerrottiin viiden suomalaisen upseerin kuolleen vuonna 1920 lento-onnettomuudessa Sveitsissä. – Mietin, mitä ihmettä he Sveitsissä tekivät. Sain selville, että upseerit olivat hakemassa lentokonetta ja sabotaasin tuloksena putosivat jäätikölle. Yksi Keskisarjan suosikeista löytyy Vantaalta vankilan ja Honkanummen hautausmaan naapu-

rista. Jatkosodassa kaatuneiden saksalaisten hylätty hautausmaa on kuluneista risteistä ja ruostuneista rautaisista porteista huolimatta yhä käytössä. – Haudoille tuoduista kukista olen päätellyt, että jonkun saksalainen miesystävä tai isoisä siellä mullan alla makaa. KIRJOISSAAN Teemu Keskisarja käsittelee niin seksiä, väkivaltaa kuin suurmiehiäkin. Hän antaa kirvesmurhaajalle ja Mannerheimille saman käsittelyn. Myös kirkon piiristä löytyisi kuulemma jännittäviä ihmiskohtaloita. – Kirkko on väkisin läsnä aina, kun kirjoitetaan sata vuotta vanhempaa historiaa. 1700-luvulla pappi oli pieni ruhtinas, jolla oli paljon valtaa ja mahdollisuus käyttää sitä väärin. Keskisarjaa innostaa myös Paavo Ruotsalaisen kaltaisten kurjista oloista nousseiden hengellisten johtajien täydellinen omistautuminen asialle. Hän pahoittelee, ettei Jeesusta voi tutkia arkistolähteiden pohjalta. MYÖNTEINEN, KUNNIOITTAVA ja tunnustuksellinen, Teemu Keskisarja kuvaa suhdettaan kirkkoon. – Suomalainen evankelisluterilainen kirkko on elinvoimainen instituutio, joka tekee paljon enemmän hyvää kuin pahaa. Vaikka jumalanpalveluksissa ei kävisi kuin muutama asiakas, niin kirkollisveroa puoltaa muu järeä toiminta, joka ulottuu melkein kaikille yhteiskunnan lohkoille. Keskisarjan Suomi on paljolti uskonnon hedelmä: lukutaito olisi jäänyt ilman uskonpuhdistusta sata tai kaksisataa vuotta muista sivistysvaltioista jälkeen, ja äidinkieli on kiitollisuudenvelassa teologi Mikael Agricolalle ja kumppaneille. – Dynaamisen ja suvaitsevan kirkon papit eivät

olleet 1800-luvulla mitään jääriä, vaan pappi oli yleensä kylän fiksuin ihminen, joka kokeili perunan viljelyä, tilasi sanomalehtiä ja auttoi kansakoulun perustamisessa, Keskisarja sanoo. HERÄTESSÄÄN LAPSENA Vantaan Kulomäen lähiössä Teemu Keskisarja näki ikkunan takana umpimielisen maiseman. Sen muisteleminen ei herätä hänessä nostalgiaa. Keskisarjan opettajavanhemmat olivat 1970-luvun taistolaisia. Ajan hengen mukaisesti perheen seitsemää lasta ei kastettu. Viime syksynä Keskisarja täytti kuitenkin kirkkoonliittymispaperit. Helsingin Kalliossa viidessä eri osoitteessa asunut Teemu Keskisarja ei lämpene myöskään kaupunginosaromantiikalle. Siellä, missä moni näkee jännittävää kaupunkikulttuuria, Keskisarja havaitsee rumaa arkkitehtuuria ja viheliäisiä ihmisiä. – En tunnista omakseni kaurismäkeläistä maailmaa, jossa alkoholi on marinoinut spurgut jaloiksi. VUONNA 2001 Teemu Keskisarja pääsi minimipisteillä Helsingin yliopistoon. Tohtorin väitöskirja käsitteli eläimiin sekaantumista 1700-luvun Suomessa. – Jos tuntuu, että liikaa ylpistyy ja luulee olevansa hienompaa porukkaa, kannattaa muistaa, että iso osa esi-isistämme pelehti arjessaan hiehojen ja tammojen kanssa. Eläimiin sekaantuminen oli Keskisarjasta kriminaalipolitiikan pahin kipupiste 1700-luvulla. – Sen takia on kautta aikain teloitettu eniten seksuaalirikollisia nimenomaan Suomessa, enemmän kuin raiskauksista. Tuomiot olivat sellaisia, että jos kirkko haluaisi välttämättä pyytää anteeksi menneisyyden tekosia, niin nimenomaan eläimiinsekaantujien kohtaloa voisi pyytää anteeksi.

10 B Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

TERVETULOA KOTIIN! MEILLE KÄYVÄT MYÖS KUNTIEN PALVELUSETELIT.

Kaija kuuntelee “Keekkiä”. Mutta se ei suinkaan ole nyt syypää Kaijan hymyyn.

Meillä iloitaan elämästä. Olemme Helsingin seurakuntien perustama kotimainen säätiö, joka ei tavoittele voittoa, vaan elämänmakuista elämää. Puotilan palveluihin kuuluvat palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen ympäri vuorokauden ja lyhytaikainen hoito. www.gaius-saatio.fi PUOTILAN PALVELUTALO

Sanna Kivimäki, 050 300 3895

Jaana Rankinen, 050 563 7525

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki B

e oli oikeastaan Villen, 33, idea. Linda-vaimon, 33, kanssa siitä oli puhuttu joskus aiemmin, mutta Ville nosti asian esille, kun heidän 10-vuotishääpäivänsä lähestyi. Päiviset uusivat vihkivalansa syyskuussa Hyvän Paimenen kirkossa Pakilassa. – Ei ole olemassa yksittäistä syytä tai mitään parisuhdedraamaa. Halusin vain uusia vihkivalan Lindan kanssa. Tuntui hyvältä idealta kerätä kaikki kaverit yhteen. Linda alkoi hoitaa käytännön asioita. Hän soitti kirkkoherranvirastoon ja kysyi, onko vihkivalojen uusiminen yleensä mahdollista. Sieltä vastattiin, että kyllä on, ja että se on hyvä juhlimisen aihe. Kirkkoa alettiin heti varata. Seuraavaksi Linda lähetti viestin pariskunnan vihkineelle papille. – Meille oli tärkeää, että pappi Jarmo Kokkonen olisi mukana. Hän oli heti messissä. Jarmo oli jo rippikoulupappini. Päivämäärää mietittäessä Päivisille tuli ensimmäisenä mieleen hääpäivä 4.8., mutta he totesivat sen olevan huono aika saada ystäviä koolle. Alun perin Linda ja Ville vihittiin avioliittoon Käpylän kirkossa. Hyvän Paimenen kirkko valikoitui valojen uusimispaikaksi, koska se oli tullut tutuksi uuden asuinpaikan ja lasten myötä. – Vinnien kanssa kävimme siellä sylikirkossa. Nellin kouluun siunaaminen oli myös siellä, Linda kertoo. Yhteisen lapsuuden ystävän kautta Linda ja Ville ovat tunteneet toisensa 14-vuotiaasta lähtien. Nuoret katselivat toisiaan jo silloin, mutta tiellä oli este. – Ystäväni oli myös ihastunut Villeen. Minä peräännyin, kun ajattelin, että no, antaa mennä sen sitten niin, Linda muistelee. Kului kolmisen vuotta, eivätkä Linda ja Ville juurikaan nähneet toisiaan. – Olin laittanut Villen jo ö-mappiin, Linda toteaa. Sitten tuli Lindan 18-vuotissyntymäpäivä. He olivat olleet juhlimassa eri paikoissa, mutta päätyivät illan mittaan samaan kyytiin ja juttelivat koko yön. Ihastuminen syttyi uudestaan. Uutena vuotena 2002 Linda ja Ville oli kutsuttu samoihin vastaanottajaisiin. – Ville ei tullutkaan bileisiin, mutta soitin hänelle ja hän tuli paikalle. Kun vuosi vaihtui, seurustelu alkoi, Linda kertoo. Kihlajaisia vietettiin 1.9. Kun Ville sai armeijan käytyä, he muuttivat yhteen. Naimisiin pariskunta meni viiden vuoden kuluttua kihlauksesta. Vihkivalojen uusimistilaisuus alkoi, kun Nelli, 8, ja Vinnie, 1v 2 kk, kävelivät kirkon käytävää pitkin alttarille. Ennen varsinaisia valoja pappi haastatteli muutamaa ystävää kysellen Lindan ja Villen onnen salaisuudesta ja arjen rakkaudesta. Kanttori lauloi pariskunnan toivomuksesta Reino Nordinin Antaudun. Vieraiden kanssa luettiin vuorolukuna psalmi. Rukoukset ja siunaukset kuuluivat

”Sielunkumppani ja paras ystävä samassa paketissa” Linda ja Ville Päivinen uusivat kymmenen vuotta vanhan lupauksen. Teksti Nina Riutta Kuva Jani Laukkanen

kuvioon. Tunnelma oli yhtä aikaa rento ja juhlallinen. Pappi kysyi parilta, tahtovatko he edelleen jatkaa liitossaan. Kumpikin vastasi vuorollaan tahtovansa ja perusteli sitä pienellä puheella toiselle. Lindan mielestä Villen kanssa hyvää ovat yhteiset pyrkimykset. – Villellä on palo kaikkeen, mitä me yhdessä teemme, mutta yhtä lailla paloa on myös omiin päämääriin. Voim-

me jutella kaikesta. Tuntuu, että Villessä on sielunkumppani ja paras ystävä samassa paketissa. Ville sanoo samat sanat. – Emme tee asioita hirveästi itseksemme. Kun katselee tuttuja, monet tekevät eri asioita ja viettävät iltoja eri porukoissa. Meillä ei ole ollut ikinä tarvetta sellaiseen. Viihdymme hyvin yhdessä. Koen, että Linda on sielunkumppani ja paras kaveri.

Lindan ja Villen vihkivalojen uusimistilaisuuteen ei kuulunut sormusrituaaleja, mutta sormukset oli kiillotettu. Lindalla oli päällään sama puku kuin kymmenen vuotta sitten, kun he menivät vihille. Ville oli pukeutunut uuteen pukuun, sillä alkuperäinen olisi ollut liian iso. Päivisten juhlissa oli noin 70 ystävää ja sukulaista. Kirkonmenojen jälkeen juhlittiin Pakinkylän VPK-talolla. Ensin oli lasten disko ja sen perään aikuisten. Dj soitti kuusi tuntia. – Kavereilta kysyimme, onko vihkivalojen uusinta ihan kornia. He sanoivat, että ei ole. Kukaan ei ole kommentoinut mitenkään negatiivisesti, Ville kertoo. – Vihkivalojen uusiminen on hyvä kohta osoittaa kiitollisuutta siitä, mitä on elämältä saanut. On kiva juhlia sellaista asiaa arjen keskellä ja näyttää arvostus toista kohtaan. Se on kiitoksenosoitus myös ystäville siitä, että he ovat läsnä meidän elämässämme, Linda kiteyttää. ■

HVITTORP

kurssikeskus

LUOVA

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Luova työpäivä upeissa järvimaisemissa.

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Kuorojen harjoituspaikka, erinomainen akustiikka.

Masala / Kirkkonummi / hvittorp.fi

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Paula Huhtala

VILLA HVITTORP

LINNA

Ainutlaatuinen ympäristö häiden, kastejuhlien, lakkiaisten, merkkipäivien ja perhejuhlien viettoon.

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Masala / Kirkkonummi / villahvittorp.fi

VELSKOLA

VIRKISTY

kurssikeskus

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Kurssit, seminaarit, virkistyspäivät, tiimipäivät. Joulu- ja pikkujouluateriat.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

ONNELLISTEN HETKIEN

Palvelutalo Kotikoivu Vuokrattavana palvelutaloasuntoja Leppävaaran läheisyydessä. Esteetön ja ekologinen talo tarjoaa ikääntyneille turvallisen ympäristön ja viihtyisän yhteisön. Yksilölliset turva- ja kotihoitopalvelut. Naapuritalossa mm. ravintola ja kuntoutustilat.

Velskola / Espoo / velskola.fi

HILA

MERI

kurssikeskus

Soita ja kysy lisää: Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry, p. 040 712 2314 tai sposti: paivi.salli@uvky.fi.

Tutustu tarkemmin:

www.uvky.fi

ESPOO, MÄKKYLÄ Kenttämiehentie 3, ARA-rahoitettu 2-kerroksinen hissitalo Vapaana: 35 m², 1 h + avokeittiö, lasitettu parveke Kysy myös lyhytaikaista asumista esim. remontin ajaksi.

Koulujen ja oppilaitosten retket, yökoulut ja leirit.

Hila / Kirkkonummi / hilankurssikeskus.fi Kaikki varaukset / Espoon seurakuntayhtymän palvelukeskus / kurssikeskukset.espoo@evl.fi / p. 09 8050 2933, arkisin klo 9–15

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

Kirkon kaunistukset osa 6: Kulosaaren kirkko

VUONNA 1935 valmistuneen Kulosaaren kirkon rakentaminen oli seurakuntalaisten yhteinen voimainponnistus. Kulosaarelainen arkkitehti Armas Lindgren suunnitteli kellotapulin vuonna 1931, ja varsinaisen kirkon suunnittelijaksi kutsuttiin Kulosaaren perustajiin kuulunut asemakaava-arkkitehti Bertel Jung. Molempien miesten sukulaiset värvättiin myös työhön. Lindgrenin vävy Antti Salmenkallio suunnitteli kirkon sisustuksen, ja messukasukan loihti Jungin veljentytär, myöhemmin kirkkotekstiileistään tunnetuksi tullut Dora Jung. Kastemalja, virsitaulu ja kolehtihaavi tilattiin Bertel Jungin Gunillatyttäreltä. Tämä oli hopeaseppä ja

Monen sukupolven kastemalja Gunilla Jungin suunnittelema kastemalja on hyvä esimerkki Kulosaaren yhteisöllisestä kirkonrakennusprojektista 81 vuotta sitten. TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVA ESKO JÄMSÄ

valaisinsuunnittelija, joka työskenteli Taito Oy:ssä ja myöhemmin Ornolla. Monet kirkon esineistä saatiin lahjoituksina omalta yhteisöltä. Yksinkertaisen, hopeisen kastemaljan lah-

joittivat kulosaarelaiset, ja Gunilla Jung suunnitteli sen Armas Lindgrenin vaimon Irenen muistoksi. Hänen nimensä on kaiverrettu maljan jalkaan. Reunusta kiertää hopeapunos.

Kastemalja on palvellut jo useita sukupolvia. Pieni, tiililattiainen Kulosaaren kirkko on idyllinen kastekirkko, ja monet entisetkin kulosaarelaiset haluavat kastaa lapsensa juuri siellä. Suntio Tuija Hasselberg kertoo, että moni haluaa käyttää nimenomaan Jungin kastemaljaa. – Mielelläni kerron maljan tarinan, jos tapaan kasteperheen etukäteen, hän sanoo. Gunilla Jung ei ehtinyt juhlia Kulosaaren kirkossa omien lastensa ristiäisiä. Hän kuoli neljä vuotta kastemaljan suunnittelun jälkeen, vain 34-vuotiaana. Taideteollisuus menetti hänessä yhden parhaista kyvyistään, todettiin Ornamon vuosikirjan muistokirjoituksessa.

Kodin seniorihoivaa. Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Oma elämä omassa kodissa on kaikkein tärkeintä. Ota yhteyttä ja räätälöimme kanssasi palvelusuunnitelman. Diana Care tarjoaa muistihoitajapalvelut, kodinhoidon ja lähihoitajapalvelut. Soita ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä.

p. 040 581 2124 www.dianacare.fi

Esperi kutsuu asumaan! Hoivakoti Tilkka ja Hoivakoti Untuva

Tarjoamme turvallista asumista, hyvää hoivaa ja yhteisöllisen arjen ikäihmisille. Esperi Hoivakoti Tilkantähti tarjoaa kevyesti tuettua palveluasumista funkkiskaunottaressa. Esperi Hoivakoti Untuva on viihtyisä ikäihmisten koti Lauttasaaressa. Vakituisen asumisen ohella palveluihin kuuluu tilapäinen asuminen esimerkiksi putkiremontin ajaksi. Lisätietoa, esitetilaukset ja yksityisnäytöt Marika Seppälä | 046 923 0080 | marika.seppala@esperi.fi

14 B Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

Tilaa kattava testamenttioppaamme: suomenlahetysseura.fi/testamentti tai soita 020 7127 231

Suojellaan

LUOMAKUNTAA Ajattelen, että meitä on pyydetty suojelemaan luoma kuntaa, ja siihen olisi minunkin hyvä osallistua”. Juntunen kertoo puhuvansa työnsä puolesta ih misten kanssa usein kuolemasta ja esimerkiksi siitä, miten ihmiset toivovat siunaamisensa tapahtuvan. Läheskään kaikki eivät varaudu testamentilla. ”Minun on helppo kertoa ihmisille, että olen it sekin tehnyt elin ja kudosluovutustestamentin ja testamentin perinnöstäni. Testamentin tekeminen helpottaa läheistenkin tehtävää.”

”Olin lähdössä pitkälle reissulle toiselle puolelle maa palloa. Mietin, mitä tapahtuisi, jos minulle kävisi jotain. Ensimmäisenä halusin varmistaa, että koiristani huoleh dittaisiin, mutta jäljelle jäävällä osuudella toivoin suojel tavan ympäristöä”, kertoo 33vuotias seurakuntapastori Marja Juntunen. Hän päätyi tekemään lomareissun alla testamentin, johon merkittiin yhdeksi edunsaajaksi WWF Suomi. Lahjoituskoh de valikoitui omien arvojen perusteella. ”Oli selvää, että kohde olisi luontoon tai eläimiin liittyvää.

Lue lisää ja osallistu WWF:n testamentti-iltaan: wwf.fi/testamentti WWF Suomi, tukijapalvelu puh. 040 192 3112

uutuus

ARVON lahjat

FARKKURAAMATTU

Vaalealla tai tummalla denimkannella! Molemmissa vetoketju ja oikea tasku.

DESIGN-KORUT

Hopeiset riipukset ovat kotimaista käsityötä.

27 €

IKUINEN YSTÄVÄ 41 € HERRAN SIUNAUS 36 € KULJEN KANSSASI 51 €

LAHJARAAMATTU

Nahkakantinen Raamattu lahjansaajan nimipainatuksella on arvokas lahja. Tilaa ajoissa! Laajan raamattuvalikoiman löydät pipliakauppa.fi

OMA RAAMATTU helposti ja edullisesti: pipliakauppa.fi ` t ™

Suomen Pipliaseura | myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi | piplia.fi | pipliakauppa.fi

Palvelukoti Kukkasrahasto Merisotilaantori 1 A, 00100 Helsinki

Turvallista elämää hyvien palveluiden parissa

Oma koti palvelukodissa Soita ja sovi aika – tervetuloa tutustumaan meihin!

ASUMISTA JA PALVELUA HELSINGIN SYDÄMESSÄ  Toiminnanjohtaja Carola Sandberg 050 305 9051  Lisätietoa kotisivuiltamme: palvelukotikukkasrahasto.fi

piplia.fi

Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet. Ps. 91:11

■

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

Hevoshullu valokuvaaja Valokuvaaja Sini Pennanen, 38, työskentelee Sininen Kuva -yrityksessään. Hän kuvaa yrityksille sekä mainos- ja viestintätoimistoille ja lehtitaloille. Hevoset ovat aina kuuluneet Pennasen elämään. Jo alle kouluikäisenä hevoshullu tyttö vuorasi huoneensa seinät hevoskuvilla. Ensimmäisen oman hevosen Pennanen sai 14-vuotiaana. Hevoset ja ratsastaminen ovat opettaneet hänelle vuorovaikutusta ja valokuvaajan työssä tarvittavaa tunnelmien aistimista.

Sini Pennanen tapasi vanhan tutun hevosensa Perfect Boyn Tuusulan pellolla.

Ratsastaja seisahtuu Sini Pennanen vetäytyy hiljaisuuteen hevostallin tunnelmassa. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

KOTONA RATSASTUSHOUSUT ja -saappaat ylle ja kypärä päähän. Polkupyörällä postilaatikoiden ohi tallille. Siitä alkaa Sini Pennasen vetäytyminen hiljaisuuteen. Kun mieli on vilkas ja paikallaan pysyminen vaikeaa, rauhoittumiseen tarvitaan konkretiaa. Tallilla on kiireetöntä. Kaikki tekevät samoja hommia, eikä kenenkään tarvitse selittää, minkä takia. Tallilla ei tarvitse välittää, miltä näyttää. Hevoset eivät piittaa, ovatko meikit kunnossa, mutta samalla Pennanen itsekin unohtaa ulkoiset asiat, koska hevosen kanssa on pakko olla läsnä. Näin on aina 500 kiloisen kanssa, mutta erityisesti silloin, jos hevonen on poikkeuksellisen juonikas. JOS EI OLE LÄSNÄ, hevonen käyttää tilannetta hyväkseen ja voi tapahtua mitä tahansa. Se

Kristityn vapaus

LEVOLLISIN SINI PENNANEN on silloin, kun hän on ratsastanut, ylittänyt hevosen kanssa henkisiä tai fyysisiä esteitä ja palannut tallille. Hevonen syö iltaheiniä siivotussa karsinassa. Ympärillä leijailee pysähtyneisyyden tila. Ratsastaja rauhoittuu eläimen viereen ja hevonen puhaltaa keuhkoistaan pitkään ilmaa ulos. Se on unenomaista ja vapauttavaa. Pen-

HEVOSEN KANSSA TOIMIMINEN opettaa herkkyyttä. Sini Pennanen on ymmärtänyt, että jos ei huomaa eläimen viestejä, yhteistyö ei onnistu. Hevonen herkistää jäykimmänkin ihmisen vuorovaikutukseen. Täytyy vain olla tahto ymmärtää toista. Silloin oma ego pienenee ja itsekkyys vähenee, koska on pakko keskittyä siihen, mitä hevonen haluaa viestiä käyttäytymisellään. Pennanen on havahtunut siihen, että on olemassa joku itseä suurempi, ihmisestä huolimatta oleva. Vaikka räpiköisi täällä miten, niin se vain on. Merikään ei pysähdy, kun sinne menee uimaan. Voi surffailla aalloissa, mutta ihminen ei niitä hallitse. Ne tulevat ja menevät.

ISTOCK

Taivaan tähden

8.10.

saattaa heittää vaikka selästään, ellei ratsastaja ennakoi. Hevonen on pakoeläin ja pelästyessään arvaamaton. Sini Pennanen on vuosien varrella oppinut, että hevosten kanssa toimiminen ei ole vain romanttista ratsastusta auringonlaskua kohti, vaan niiden kanssa pitää olla rationaalinen ja päättäväinen. Rajat pitää olla selvät. Hevonen luottaa, kun se tajuaa ihmisen olevan tosissaan.

nasesta tuntuu kuin häntä ei olisi, vaikka on. Mitä ikävää maailmassa tapahtuukin, mikään ei muistuta siitä. Myös tieto siitä, ettei hevonen jää miettimään, tekikö ihminen tänään kaikki oikein vai väärin, rauhoittaa.

Viimeinen inhimillinen vapaus VIIME VIIKKOINA olen ollut tekemisissä vankiloiden ja vapautuneiden vankien kanssa. Helsingissä järjestettiin kansainvälinen seminaari, jossa pohdittiin kysymystä vankien vapaudesta uudenlaisesta näkökulmasta. Vankila rajaa ihmisten vapautta fyysisesti. Mutta ovatko he vapaita, kun pääsevät tuomionsa jälkeen vapauteen? Seminaarin kantava ajatus ei liittynyt vain vankeihin. Se laajeni kysymykseen, onko kukaan meistä vapaa, sillä me kaikki elämme itse tekemissämme vankiloissa. Vapauttamme rajoittavat olosuhteemme ja kykymme nähdä itsemme realistisesti. Riippuvaisuu-

temme. Vaistonvarainen tapamme toistaa samoja virheitä yhä uudelleen. Katkeruutemme. Loukkaantuneisuutemme. Iso egomme. Näistä tulee helposti vankila. Varsinkin olosuhteista, takaiskuista ja vastoinkäymisistä. Viktor Frankl, itävaltalainen neurologi ja psykiatri, joka menetti nuoruutensa Saksan keskitysleireille, kuvaa todellista vapautta seuraavasti: ”Me jotka elimme keskitysleireissä, voimme muistaa ihmisiä, jotka kulkivat parakeissa lohduttaen muita antaen pois viimeisen leipäpalansa. Heitä oli ehkä vähän, mutta he antavat riittävän todisteen siitä, että ihmiseltä ei voi ottaa viimeistä inhimillis-

tä vapautta – vapautta valita oma suhtautumisensa mihin tahansa annettuun tilanteeseen, vapautta valita oma tiensä.” Sitaatti on haastava. ”Heitä oli

ehkä vähän”, hän toteaa. Vapaus valita oma tiensä olosuhteista huolimatta on valtava haaste. Herra armahda. OLLI VALTONEN

16 B Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

Gurun opissa Ohjaajana Hjalmar Ekström Hjalmar Ekström oli suutari, josta tuli mystikko ja sielunhoitaja. Hän luki paljon hengellistä kirjallisuutta ja vietti vuosikymmenet hiljaista elämää suutarinverstaassaan Helsingborgissa, Ruotsissa. Verstaasta tuli hänen hengellinen työpajansa, joka veti monenlaisia ihmisiä puoleensa. Ekström syntyi vuonna 1885 Skånessa. Hänen isänsä oli suutari, joka oli opettanut ammatin myös vanhimmalle pojalleen. Ekström oli opiskellut myös diakoniksi ja toiminut jonkin aikaa seurakuntadiakonina. Hän oli naimisissa diakonissa Märta Bäfmanin kanssa, jonka kanssa hänellä oli kaksi tyttöä. Ekström tunnetaan kirjeistään, joista osa on julkaistu. Hän kuoli Helsingborgissa vuonna 1962. Samana vuonna julkaistiin myös hänen ensimmäinen kirjekokoelmansa Den fördolda verkstaden.

Käsillä tekeminen auttaa rauhoittumaan Verstas oli suutari Hjalmar Ekströmin mietiskelypaikka. Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

Hjalmar Ekström teki pitkää työpäivää suutarinverstaassaan Helsingborgissa. Päivät saattoivat venyä välillä kuusitoistatuntisiksi. Varsinkin kesäaikaan asiakkaita riitti. Kauempaa tulleita suutari ja hänen vaimonsa majoittivat kotiinsa. Jotkut viipyivät heidän luonaan viikon tai parikin. He eivät tulleet kuuluisan suutarin luokse vain teettämään tai korjauttamaan kenkiä, vaan etsimään lepoa ja vastauksia elämänkysymyksiinsä. Suutarin työhuoneesta oli tullut Ekströmille rukouskammio ja uskonasioita pohtivien ihmisten vastaanottohuone. Hän kirjoitti siellä myös tuhansia kirjeitä. Näissä kirjeissä hän neuvoi ihmisiä, jotka olivat ottaneet häneen yhteyttä saadakseen apua. Mitä ihmiset saivat mukaansa suutarin luota? Ekströmin ystäviin kuulunut tullivirkailija kuvaili käyntiään tämän luo-

na näin: ”Hän oli enimmän aikaa vaiti. Enimmäkseen kuului vain minun ääneni. Silloin tällöin kuului lyhyt vastaus. Pitkän aikaa oli aivan hiljaista.” Ekströmin lähipiiriin kuulunut Ulrika Ljungman kävi usein tämän verstaassa lataamassa akkujaan: ”Riitti, että istui hänen vieressään ja katseli, kun hän teki ja korjasi kenkiä. Oli aivan hiljaista. Mutta aina sai mukaansa jotakin.” Ennen suutariksi ryhtymistään Ekström oli opiskellut diakoniksi ja toiminut seurakuntadiakonina. Hänellä olivat takanaan myös vuodet Tolstoi-henkisenä matkasaarnajana. Hän oli saanut mystisiä kokemuksia ja käynyt läpi vuosien hengellisen kriisin. Käänteentekevää oli se, kun hän vuonna 1922 tutustui Tukholman vanhassa kaupungissa lyhdynsytyttäjänä työskennelleeseen Carl Flodbergiin ja hänen mystikkoystäviinsä. Tämän piirin kautta Ekström sai kosketuksen

Rukous halkoja pinotessa Jumala on syvin hiljaisuuden lähde. Kun hiljennyt hänen edessään, on kuin kylpisit hänen hiljaisuudessaan. Seuraavan kerran, kun puuhailet jotakin käsilläsi, esimerkiksi kun pinoat halkoja, leivot, neulot tai vaikka putsaat sienisatoa, kokeile samalla hiljentymistä. Hengittele rauhallisesti ja ole hetki omissa ajatuksissasi. Rukoile sitten siinä hiljaisuudessa itsesi ja lähimpiesi puolesta. Vaikka he olisivat kaukana, rukouksen hiljaisuudessa voit olla hetken heidän vierellään.

kristittyjen mystikkojen kirjoituksiin, joiden avulla hän alkoi tulkita omaa hengellistä tietään ja opastaa myös muita. Itsekseen työskennellessään Ekström vaelteli mielessään ystäviensä luona ja kävi heidän kanssaan keskusteluja. Hän sanoi, että sisimmän hiljaisessa kammiossa, mihin mikään ulkoinen melu ei ulottunut ja missä saattoi tuntea vain Jumalan hiljaisen hengityksen, hän koki olevansa yhtä kaiken kanssa. ”Aina kun sinne astuu, hämmästyy, miten sinne mahtuu kaikki”, hän totesi ”Se on paikka, missä ei ole kiirettä. Jumalalla ei ole kiire. Se on paikka, missä saa päästää irti kaikesta omasta paikkailusta ja antaa kaikki Jumalan hoitoon”, Ekström neuvoi erästä naista. Se hiljainen kammio on avoinna meille jokaiselle hiljaisessa sisäisessä rukouksessa. ■

MENOT 5. – 19.10.

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkolla ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Raamattua, rukousta ja laulua maanantaisin klo 12–14. Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä. Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20. Iloa, riemua, rukousta, laulua ja Sanaa. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Tule virkkaamaan tai opettelemaan sinivalkoisten lappujen virkkaamista Suomi 100 -hengessä. Puurotorstai torstaisin klo 10–13. Puurolounas 2,50 €. Voit tulla myös kahville. Vanhustenviikon konsertti to 5.10. klo 11 –13. Konsertin jälkeen kahvitarjoilu. Järj. Itä-Hakkilan eläkkeensaajat. Viikkomessu torstaisin klo 18. Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.45–20.30. Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 20–23. Kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 12–15. Messu su 8.10. klo 12. Tiina Palmu, Harri Nurminen, Juha Paukkeri. Satavuotiaalle Suomelle -konsertti su 8.10. klo 14. Isänmaallisia ja suomalaisia lauluja. Hannu Forsberg, Jaakko Hietikko, Dong-Hoon Han, Arto Hosio, Juha Paukkeri ja Mervi Rautiainen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e, tuotto alueen lasten ja nuorten hyväksi. Matala – mukava maanantai kirkolla! 9.10. ehtoollinen ja 16.10. hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu klo 11.30–12.30. Päivähetki Raamatun äärellä ti 10.10. klo 12–13.30. Jari Araneva. Syyslaulut, yhteislauluja ti 10.10. klo

18.30. Kultaisen Iän Laulajat, johtajanaan Leena Sinisalo. Vapaa pääsy. Raamattuluento ke 11.10. klo 18.30 Lauri Vartiainen. Maailmojen messu ja lähetyspyhä su 15.10. klo 12. Vivace-nuorten kuoro Mia Makaroffin johdolla, muusikoita, kansainvälisten seurakuntien väkeä, Hakunilan kv. yhdistys, Ramez Ansara, Harri Nurminen, Riikka Jäntti. Kulttuurien kohtaamista, reipasta musiikkia ja yhteinen ruokailu. Sadan vuoden rakkaimmat virret -virsi-ilta su 15.10. klo 18. Seppo Suokunnas, Hannu Niemelä, Juha Paukkeri. Lähetyspiiri ma 16.10. klo 18–19.30. Seniorikerho ti 17.10. klo 13–14.30. Raamattuluento ke 18.10. klo 18.30. Leif Nummela. Paluumuuttajien piiri to 19.10. klo 13. Sururyhmä omaisensa menettäneille alkaa to 9.11. Hakunilan kirkolla. Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset diakoni Heli Leskiselle p. 050 468 6410 tai heli.leskinen@evl.fi

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12. Tiistaikahvit tiistaisin klo 12.30 hartaus ja päiväkahvit. Saunaa ja Sanaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30. Iloista naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21. Torstaimesta torstaisin klo 14–15.30. Tarjolla välipalaa ja mukavaa puuhastelua alakouluikäisille lapsille. Mestaa ei ole to 19.10. Avoin perhekahvila perjantaisin klo 9–13. Leikkiä ja yhdessäoloa aikuisille ja lapsille. Ei kahvilaa 20.10. Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30, ei ilmoittautumista. Muskaria ei ole 20.10 ja 27.10. Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12.30. Hartaus 10.45 ja sen jälkeen maksuton puuro, voileivät ja kahvit. Taidepyhis ”Luojan luovat lapset” sunnuntaisin klo 15–16.30. Messu su 8.10. klo 10. Tiina Palmu, Juha Paukkeri. Lähetyspiiri to 12.10. klo 18–20. Tuula Sysimies. Messua ei ole su 15.10. Tervetuloa Maailmojen messuun Hakunilan kirkolle klo 12. Omaishoitajien ryhmä ma 16.10. klo 10.30–12.

MUUALLA Perhekahvila torstaisin klo 9–11.

Kolohongan ostoskeskuksessa os. Itäinen Valkoisenlähteentie 19. Ei kahvilaa to 19.10. Kuunloiste- ja Aurinkotanssi -kuorot 6–14-vuotiaille lapsille Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 15–15.45. Kuoroihin ei tarvitse ilmoittautua. Tiedustelut riikka.jantti@evl.fi Astan Kotipyhäkoulu su 15.10. klo 11–12. os. Hevoshaantie 9.

KASTETTU Leevi Olavi Anttila, Milena Katerina Hurme, Amanda Aira Vilhelmina Kaukver, Jeremias Erkki Tielinen.

HAUTAAN SIUNATTU Irja Helena Höijer 93 v, Aira Sylvia Lith 89 v, Terttu Kaarina Saaristo 86 v, Antti Johannes Kilpeläinen 83 v, Airi Elisabet Hyytiäinen 73 v, Merja Helena Karhula 58 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Messu ja maanpuolustusväen kirkkopyhä su 8.10. klo 10. Kenttärovasti, ST Janne Aalto, Jukka Nevala ja Hannu Lehtikangas. Dolcetti-kuoro esiintyy johtajanaan Hanna Perkola-Musikka. Kirkkokahveilla vantaalaiset maanpuolustusjärjestöt esittelevät toimintaansa. Lautapeli-iltapäivä su 8.10. klo 16–18. Tapahtuma on nuorten aikuisten toimintaa. Tule pelailemaan leppoisassa seurassa. Voit tuoda mukaan myös oman pelisi. Hämeenkylämessu su 8.10. klo 17. Jarna Wikström, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas. Teetarjoilu. Päiväkahvin aikaan ma 9.10. klo 14. Skulaa, skittaa ja sjungaa. Tuu megeen! Alustajana tapahtumassa on Veli-Matti Kunnari Stadin slangi ry:stä. 10-synttärit ti 10.10. klo 18. Syntymäpäiväjuhlaan ovat tervetulleita kaikki tänä vuonna 10-vuotta täyttävät perheineen. Juhlissa on mukavaa

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

ohjelmaa ja pientä herkuttelua! Luvassa myös kymmenottelu hassun hauskojen hahmojen kanssa. Ilmoittaudu osoitteessa: http://tinyurl.com/kymppisynttarit2017 Laulun ystävät-yhteislauluilta ke 11.10. klo 17.45–18.45. Laulamme yhdessä lauluja eri teemoihin liittyen. Laulua johtaa kanttori Hannu Lehtikangas. Kaikki ovat tervetulleita mukaan. Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 11.10. klo 18. Tilaisuus pidetään kirkon pienessä seurakuntasalissa. Miesten kirjallisuuspiiri to 12.10. klo 18. Kirjana on Petri Tammisen Muita hyviä ominaisuuksia (Otava, 2010). Kirjailija itse on paikalla illassa. Lisätietoja kirjallisuuspiiristä pastori Matti Hyryltä. Pieni suuri raamattukurssi la–su 14.10. ja 15.10. klo 12–14. Raamattukurssin aiheena on Lutherin jalanjäljissä. Tapahtuma järjestetään osana Reformaation merkkivuotta. Kurssi pidetään yhteistyössä SLEY:n kanssa. Messu su 15.10. klo 10. Tapio Kiviranta, Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit. Miesten sauvakävelypiiri su 15.10. klo 18. Lähdemme kirkolta, omat kävelysauvat mukaan. Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11–12.30. Hävikkiruoasta valmistettu lounas. Lounas on maksuton ja avoin kaikille. Lounaan yhteydessä klo 12 on kaikille avoin ehtoollishetki.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 12.10. klo 10–11.30. Keskustelemme tulevan sunnuntain evankeliumitekstistä.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Kohtaamispaikka to 5.10. klo 11–12. Vierailijana projektityön koordinaattori Jarkko Vähäsarja. Kenian lähetyspiiri to 12.10. klo 11. Vieraana on Sley:n Afrikan työn koordinaattori, pastori Ari Lukkarinen. Kohtaamispaikka to 19.10. klo 11–12. Vierailijana pastori Jaakko Kara.

MUUALLA Pähkinärinteen palvelutalon kahvikammari ke 11.10. klo 13.30. Kastanjakuja 1 A. Kahvia, juttelua ja hiljentymistä yhdessä. Wanhan ajan elämysilta to 12.10. klo 18.30. Bygårdin kartanossa, osoitteessa Ainonkuja 9. Tämän vuoden näytelmissä teemana ovat Reformaation merkkivuosi ja Suo-

men 100-vuotisjuhla. Kristus päivä-retki Turkuun la 2.12. klo 9.30–n. 19.30. Lähde mukaan rukoilemaan 100-vuotiaan Suomen puolesta. Tapahtumassa on rukoilijoita eri kristillisistä kirkoista. Osallistumismaksu on 50 euroa. Matkaan sisältyy kyyditys, osallistumismaksu tapahtumaan ja ruokailut. Lisätietoa nettisivuillamme. Matkalla mukana Riitta Kettunen ja Jarna Wikström. Ilmoittautuminen ti 10.10. Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6450 tai hameenkylan.seurakunta@evl.fi.

KASTETTU Aaro Kalevi Heiskanen, Valtti Vilpas Oksa, Aate Eemil Laurinpoika Juutila.

HAUTAAN SIUNATTU Osmo Jorma Antero Savander 71 v., Heikki Olavi Hiltunen 66 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, ke 11.10. klo 9–13, p. 09 830 6552. korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9-15, p.09 8306 333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 050 5736376. Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Vanhemman väen piiri to 5.10. ja 19.10. klo 13 seurakuntasalissa. Lapsikuoro to 5.10., 12.10. ja 19.10. klo 16.30–17.30 seurakuntasalissa. 1.–2.-luokkalaiset mukana klo 16.30– 17.15. Kuoroa johtaa kanttori Airi Saloniemi. Naisten saunailta to 5.10. ja 19.10. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Seurakuntakuoro to 5.10., 12.10. ja 19.10. klo 18 kirkossa. Kuoroa johtaa kanttori Jussi Salonen. Vox Mea – Oma ääni to 5.10., 12.10. ja 19.10. klo 18.30 seurakuntasalissa. Kuoroa johtaa kanttori Airi Saloniemi. Perhekerho pe 6.10. ja 13.10. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Vanhustenviikon messu su 8.10. klo 10. Riikka Wikström, Jani Vanhala, Jussi Salonen, Pirkko Yrjölä, Saana Tourunen. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu

Menokasvo

Kaihoisa katse nuoruuteen Korson seurakunnan pastori Jani Vanhala, järjestätte entisille nuorille ripariveisut. Iskikö kaihomieli? – Olettaisin, että tällaiselle tilaisuudelle on kysyntää. Monelle riparista jää mieleen juuri laulaminen. Kanttori Airi Saloniemi on varsinaisesti ollut järjestämässä tilaisuutta, ja minut äkättiin siihen mukaan. Illaksi on koottu bändi, jossa soitan kitaraa.

ESKO JÄMSÄ

Miksi ripariaikaa kannattaa muistella? – Ehkä sen takia, että siinä ajassa on jotain kallista ja arvokasta, kun kaikki on auki ja tahto on äärimmäisen hyvä. Aikuiseksi tulo tuo mukanaan paljon hyvää, mutta nuoruuden puhtaudessa on jotain ihanteellista, joka lämmittää ainakin minun sydäntäni suuresti.

Mitä sinulle tulee mieleen omasta rippikouluajastasi? – Kavereiden kanssa kählääminen. Se oli justiinsa semmoinen puskissa rymyämisreissu. Yhteishenki oli kova juttu. Suosikkilauluni oli Pekka Ruuskan Enkeli, ja kyllä siitä melkein kaikki muutkin tykkäsivät eniten. Laulussa on suurta tunnetta ja dramatiikkaa. Omasta mielestään väärin ymmärretyn nuoren oli helppo samastua siihen. Keitä ovat entiset nuoret? – Kaikki, jotka rupeavat katsomaan nuoruutta kohti kaihoten, ovat entisiä nuoria ja otollista porukkaa tähän tilaisuuteen. NINA RIUTTA Entisten nuorten ripariveisut ti 10.10. klo 19 Korson seurakuntakeskuksessa. Teetarjoilu.

8 a

MENOT 5. – 19.10.

Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

messun yhteydessä. Tarvittaessa kyytimahdollisuus, kysy p. 050 599 9068 tai saana.tourunen@evl.fi. Perhekerho ma 9.10. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Kirkon kasvuryhmät ry ma 9.10. klo 17. Ilta alkaa pyhän tanssin rukoushetkellä, klo 18 alustus ja keskustelua aiheesta: onko Vanha testamentti liian vanha? Seija Toivanen. Naisten raamattupiiri ma 9.10. ja 16.10. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Punainen lanka ma 9.10. ja 16.10. klo 18 kirkon kappelissa. Raamattupiiri. English through Bible ma 9.10. ja 16.10. klo 18.30 kirkon kokoustilassa. Runopiiri ti 10.10. ja 17.10. klo 18 kirkkosali 2. Entisten nuorten ripariveisut ti 10.10. klo 19. Klassikkoveisuja bändisäestyksellä. Teetarjoilu. Aamurukouspiiri ke 11.10. ja 18.10. klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen ruokailu ke 11.10. ja 18.10. alkaa klo 11 hartaudella kirkkosalissa. Päivälähetyspiiri ke 11.10. ja 18.10. klo 13 kirkon kokoustilassa. Arki-illan ehtoollinen ke 11.10. klo 18 kirkossa. Sanna Heikurinen, Airi Saloniemi. Iltaperhekerho ke 11.10. ja 18.10. klo 18–20 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Seuraa ja toimintaa lapsille, aikuisille vaihtelua ja vertaistukea arkeen. Iltapuuro klo 19.30. Iltarukouspiiri ke 11.10. ja 18.10. klo 18.40 kirkon kappelissa. Heikki Toivonen, p. 050 304 9485. Surulintu – päihdesensitiivinen sururyhmä to 12.10. klo 14 Kotkansiiven ryhmätilassa. Onko läheisesi kuollut päihteisiin, onko hänellä ollut päihteiden ongelmakäyttöä ennen kuolemaansa? Viisi kertaa kokoontuva vertaistukiryhmä surulle, josta on vaikea puhua. Lisätiedot ja ilm. Pia Olkkonen, p. 050 322 6560. Ohj. diakonissa Pia Olkkonen ja Diakonissalaitoksen sairaalapappi Elina Jokipaltio. Miesten saunailta to 12.10. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Messu su 15.10. klo 10. Mikko Miettinen, Sanna Heikurinen, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu messun yhteydessä. Sanan ja rukouksen ilta ke 18.10. klo 18. OlenNainen-ilta la 21.10. klo 16. Eeva Riuttamaa alustaa aiheesta selviytyjäsankaritar. Musiikkia, yhteistä pohdintaa ja kevyt ateria. Ilm. 17.10. mennessä kristiina.rauhakallio@evl.fi, p. 044 422 0469.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30. Hartaus ti ja to klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 5.10. ja 12.10. klo 9–11.30. Nupe pe 6.10. ja 13.10. klo 17.30– 20.30. Nuorten perjantaissa voi pelata lautapelejä, kisailla, kokata, leipoa tai tulla vain tapaamaan kavereita. Nikinmäen perhelähetyspiiri to 19.10. klo 17–19. Koko perheelle avoin lähetyspiiri.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Perhekerho ti 10.10 klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ke 11.10. klo 13.

MUUALLA Kirjallisuuskeskustelu ma 16.10. klo 18 Lumon kirjastossa. Pastori Jani Vanhalan vieraana Ani Kellomäki, jonka teos Kosteusvaurioita käsittelee alkoholismia. Saturnuksen päiväkodin avoin toiminta. Seurakunnan työntekijä kohtaamassa perheitä keskiviikkoisin klo 8.30–11 (Kaakkoisväylä 8).

KASTETTU Caspar Emilio Mikael Mulo, Joel Henrik Ojaniemi, Aava Elea Aleksandra Nyyssölä, Miigo Jedi Justus Pihavaara

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Jani Jarkko Tapio Silván ja Senja Marketta Kuittinen, Nico Matti Juhani Lumiaho ja Tiia Maria Matikainen

HAUTAAN SIUNATTU Pentti Kettunen 78 v, Katri Maria Nuotio 73 v, Rico Vasli-Victerstein 0 v

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, 09 8306700 Avoinna ma–pe klo 9–15, rekolan.seurakunta@evl.fi. rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa kirkolla ma-ti klo 11–14, Asolan seurakuntatalossa to klo 11–14 09 8306 707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11, ja Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11. Ajanvaraus ti ja to klo 9–11 09 8306706 rekola.diakonia@evl.fi

Rekolan pyhän Andreaan kirkko Perheiden avoin olohuone ma, ti, to, pe klo 9-14. Lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Pyhäkoulu su klo 10 Yläovet auki ma klo 18, maksuton iltapala, saunamahdollisuus (omat tarv. mukaan). Miesten raamattupiiri parittomien viikkojen ma klo 18.30. Diakoniakahvila ti klo 9–11. Maksuton aamupala Silmukkasiskot-käsityöryhmä ke klo 9.30 Open Doors, nuorten avoimet ovet ke klo 18–21. Pyhän Andreaan kirkon kuoro ke klo 18. Lisätiedot netistä/ Noora-kanttorilta. Raamattu- ja keskustelupiiri parillisten viikkojen to klo 13. Keskustelua ja rukousta Avoin yhteys rukoustapahtuma la 7.10. klo 14. Mitä kaikkea rukous on? Tapahtumassa puhujia, työpajoja, brunssi ja rukousta. Rukousetkot klo 13. Messu su 8.10. klo 10 Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi, laulava ukuleleyhtye UkuLissut Junnu Open Doors 5.-7. -luokkalaisille ma 9.10 klo 17.30–19.30. Pelailua, oleilua, herkuttelua. Iltamessu ma 9.10. klo 17.30. Arto Nuutinen, Sirkku-Liisa Niemi Brunssi uusille jäsenille la 14.10.

klo 11. Oletko tullut vuoden sisällä Rekolan seurakunnan jäseneksi? Ilmoittaudu brunssille ja kerro ruokarajoitteistasi viim. 9.10. klo 15 p. 09 830 6700 Hiljaisen laulun kurssi to 12.10.– 23.11. klo 18.30–20. Ohjaaja Aino Peltomaa. Kurssimaksu 30e. Ilm. 5.10. mennessä: http://www.vantaanseurakunnat.fi/rekolan-seurakunta/musiikki-ja-kuorot/hiljaisen-laulun-illat Messu su 15.10. klo 10 Laura Maria Latikka, Noora Hultin. Kirkkokahveilla TT Seppo Suokunnas kertoo Lutherin lähetysajatuksista.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Maalausryhmä ma klo 10. Ei taitovaatimuksia. Maalausta lähinnä vesivärein. Materiaalimaksu 12e/ kausi. Seniorikahvila parittomien viikkojen ma klo 13 Työikäisten Raamattupiiri parittomien viikkojen ma klo 18. Lastenhoito. Avoimet ovet perheille ti klo 9–12. Lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Kipuryhmä parillisten viikkojen ti klo 15. Kroonisesta kivusta kärsivien ryhmä. Puutarhapiiri parillisten viikkojen ti klo 18. Anna savelle uusi muoto -työpaja ke klo 12. Ennakkotaitoja ei tarvita. Materiaalimaksu 12e/kausi. Naiset 50+, avoin päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä ke klo 13. Asolan ankkuri -aamupala to klo 9–11. Maksuton aamupala. Älynystyrät ällikällä parillisten viikkojen to klo 13. Tehtäviä muistin säilyttämiseksi. Asolan silmukat -käsityöryhmä to klo 16. Senioreiden hyvinvointipäivä pe 6.10. klo 9. Asiaa hyvästä mielen- ja kehonterveydestä, lounasta ja hartautta. Yksinhuoltajaperheiden ilta to 12.10. klo 17.30. Lastenhoito. Narsistien uhrien tukiryhmä to klo 18

MUUALLA Hanna-rukouspiiri parittomien viikkojen ma klo 18 Lampiranta, Tertunkuja 4B. Tutustutaan naisten elämään eri maissa. Yhteiskristillinen piiri ma klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuone. Yhteiskristillinen rukouspiiri pe klo 19. Rautkalliontie 4:n kerhohuone.

Kastettu Eero Petteri Kosunen, Valtteri Emil Sakari Helenius, Jami Niklas Hujanen, Alexander Erik Radulsecu, Leo Lukas Kortelainen, Sasu Johannes Taina, Eino Jussi Johannes Nuuttila, Valtteri Urho Johannes Nurminen

Avioliittoon kuulutettu Joni Tapani Christian Kostamo ja Terhi-Juulia Lepistö

Avioliittoon vihitty Asko Juhani Taina ja Mia Johanna Taina

Hautaan siunattu Eino Ensio Räsänen 80v, Leila Marjatta Litmanen 76v

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B,avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Tilavaraukset arkisin klo 9–15 p. 09 8306333. Päivystävä pappi arkisin klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs.) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma klo 10-11.30 ja to klo 9-10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Irinan bändeineen Heijastus-sarjan konsertissa pe 6.10. klo 19. Liput 5 vain kirkon ovelta ennen konserttia. Lipunmyynti alkaa klo 18. Amalia–musiikkinäytelmä kutsusta, velvollisuudesta ja rakkaudesta la 7.10. klo 15 Pakarituvassa. Vapaa pääsy. Käsikirjoitus pohjautuu historialliseen romaaniin suomalaisesta sinnikkäästä naisesta, joka lähti rakkaansa perään Namibiaan lähetystyöhön. Näytelmän ohjaus Sirkku Porkka, esiintyjinä Päivi Mattila ja Rosa Nyman. Päivi Mattilan uutuusromaani Rakkaus väkevä kuin kuolema on ostettavissa esityksen jälkeen hintaan 25 e. 1886-messu su 8.10. klo 12. Messu 1800-luvun tapaan. Käytössä vuoden 1776 raamatunkäännös, 1886 kirkkokäsikirja ja virsikirja sekä vuoden 1897 koraalikirja. Pastorit Jaakko Hyttinen ja Tuula Lapveteläinen. Omalla äänellä -kuoro sekä kanttorit Terje Kukk ja Samppa Laakso. Andrzej Wilkus, kitarakonsertti su 8.10. klo 16. ”Tunnemyrskyjä ja muita hairahduksia”, Andrzej Wilkus tulkitsee J. S. Bachin, André Jolivetin, Mauro Giulianin ja Heitor Villa-Lobosin musiikkia. Vapaa pääsy. Messu su 15.10. klo 12 Päivi Helén, Sari Rajala, Samppa Laakso. Messuun kutsutaan tänä vuonna 70 vuotta täyttäviä.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Naisten rukouspiiri pe 6.10. ja pe 13.10. klo 18, Emmauksen kokoushuone. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 7.10. klo 15, Bethanian 4. krs kokoushuone. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 9.10. klo 13 Nuorisotilassa Unikkotie 5 C. A-rapun kautta pääsee hissillä. Avoin rukouspiiri ti 10.10. ja ti 17.10. klo 19, Emmauksen sielunhoitohuone. Hanna-piiri to 5.10. ja to 19.10. klo 9.30 lähtö lenkille kirkon edestä, kahvit sanan äärellä klo 10.30 (Betanian kokoushuone, 4. krs). Parillisten viikkojen to. Lähetyksen päiväpiiri ti 10.10. ja ti 17.10. klo 13. Sanaa, keskustelua, rukousta ja kahvittelua. Vapaaehtoinen kahviraha lähetystyölle. Kirsti Hildén tuo tervehdyksen Namibiasta. Kirkon ruokailu - lämmin lounas vähävaraisille ja seuraa kaipaaville ke 11.10. ja ke 18.10. klo 12–13.15, Nuorisotila, Unikkotie 5 C, 2.krs.

Vuoronumeroiden jako ala-aulassa klo 11.30 alkaen. Ruokailu alkaa klo 12 hartaudella, päättyy klo 13.15. Vantaan kristillisten raamattupiiri ma 16.10. klo 13, Emmauksen 3. krs kokoushuone Aamurukouspiiri ke 18.10. klo 8, Emmauksen sielunhoitohuone. Yli 40-vuotiaiden sinkkujen speed dating -ilta pe 20.10. klo 18, Nuorisotila (Unikkotie 5 C, 2. krs.). Sitova ilmoittautuminen (nimi ja syntymävuosi) 16.10. mennessä: paivi.makinen@evl.fi tai 0505486078. Osallistujat valitaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

PIENTEN PAIKKA Unikkotie 5 a (Käynti Vehkapolun kävelykadulta) Pienten paikka pe 6.10. ja 13.10. klo 9–15. Iltaperhekerho ma 9.10. klo 17–18.30. Perhekerho ti 10.10. klo 9.30–11.30, perhemuskari kerhon alussa.

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223 tiksinolotila. fi, Facebook: Olotila Kahvila auki ma–pe klo 9.30 - 15. Taidetta Olotilassa 5.10.–27.10. ”Taidetuliaisia Turkista”, Terje Kukkin maalauksia. Latausvartti to 5.10, t 12.10 ja to 19.10. klo 16.15–16.30, Jaakko Hyttinen. Laulupiiri pe 6.10. ja pe 13.10 klo 15.30, Samppa Laakso 6.10 ja Terje Kukk 13.10. Sinkkuillat yli 40-vuotiaille pe 6.10. klo 17–20.30. Klo 17–18.30. Sinkkuilta yli 60-vuotiaille ja klo 19–20.30 ilta yli 40-vuotiaille. Messu su 8.10, klo 10 Jyrki Kaukanen, Johanna Jakonen, Iina Katila. Medialähetysjuhla messun jälkeen klo 11.15. Lähetystyöntekijät Amarjit ja Marjut Chugh kertovat Intiassa tehtävästä mediatyöstä. Mukana Mari Chaulagai. Ilkka Rytilahden raamattuluentosarja ma 9.10. klo 18.30. 1. kirjeestä korinttilaisille. Yhteysilta ti 10.10. klo 18.30. Vierailija Paul Raja-Aho. Lastenvirsimessu ke 11.10. klo 18, Johanna Jakonen, Terje Kukk. Laulamme lastenvirsiä Lastenvirsikirjasta, monille tuttuja ja rakastettuja. Tiiviin mittainen ehtoollishetki sopii kaiken ikäisille. Messu su 15.10. klo 10, Terhi Viljanen, Suvi-Maria Roine, Terje Kukk. Sukankudontaa ti 17.10. klo 10-12. Neulomme Sukkelat sukankutojat -ryhmässä diakoniatyön asiakkaille tai Kirkon Ulkomaanavulle. Talo tarjoaa langat ja opastusta, kun neulot näihin tarkoituksiin. Otamme vastaan myös sukkalahjoituksia. Parillisten viikkojen ti. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 17.10. klo 17.30, Terje Kukk.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Perhepäivä pe 6.10. klo 9.30–14. Pyhäkoulu su 8.10. klo 11. Pyhäkouluun voi tulla yhdessä vanhempien kanssa ja neljä vuotta täyttänyt itsekseen. Isä - lapsikerho ti 10.10. klo 17.30– 19. Pieni iltapala maksua vastaan. Leikkiä, askartelua ja musisointia. Lisät. outi.myllyla@evl.fi tai puh. 050 327 1634. Yhteysilta ke 11.10. ja ke 18.10. Rukous- ja kasvupiirissä klo 17 rukousta, Raamatun tutkimista,

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT xx. – x x.x.

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 9

3×

perhekahvila

Aamulla Itä-Hakkilassa Perhekahvilassa lauletaan ja leikitään yhdessä. Aamukahvit tarjolla hintaan 1–2 e / perhe. Perhekahvila torstaisin klo 9–11 Kolohongan kerhotilassa, Itäinen Valkoisenlähteentie 19. Perhekerhoja ja -kahviloita löytyy joka seurakunnasta, lue lisää vantaanseurakunnat.fi.

Lars Johnson

– Etsin laulujeni sanoituksissa omaa ihmisyyttäni, Irina kertoo.

Adobe Stock

Irinainen kirkkokeikka

Illalla Korsossa

Pyhän Laurin kirkossa esiintyvä Irina yrittää suhtautua armollisesti itseensä ja muihin.

Kun Irina aloitteli 2000-luvun alussa laulajan uraansa, hän teki yhteistyötä Apulanta-yhtyeen Toni Wirtasen kanssa. Hän kertoi Wirtaselle tarinoita, joiden pohjalta tämä kirjoitti sanat biiseihin. Jo toiselle levylleen Irina alkoi kuitenkin tehdä itse sanoituksia. – Osa lauluista on minulle tosi tärkeitä ja henkilökohtaisia, vaikka en välttämättä edes vedä niitä kei-

koilla. Yhtä hyvin jonkin toisen tekemä kappale voi tuntua rakkaalta, onhan monilla biisintekijöillä samoja ajatuksia ja kipupisteitä, hän kertoo. Heinolassa asuvan Irinan suosio oli suurimmillaan vuosina 2004–2010, mutta se on pysynyt vakaana viime vuosiin asti. – Toki vuosien varrella on ollut notkahduksiakin, mutta lempeitä sellaisia. Asiaan vaikuttaa osaltaan se, että minulla on ollut alusta lähtien sama bändi. Live-esiintymisissä on jatkunut hyvä meininki. Jengi tuntuu saavan keikoista uutta energiaa. Irina piti välillä levytyksessä taukoa yli kolme ja puoli vuotta ”lapsiteknisistä” syistä. Lasten syntymän jälkeen oli tärkeää viettää enemmän aikaa kotona. Lastenhoidossa Irina tarvitsee hyvät tukijoukot, koska uuden levyn myötä maaliskuussa alkanut keikkaputki jatkuu joulukuun puoliväliin asti. Suomalainen musiikkibisnes on muuttunut melkoisesti siitä, kun Irina aloitti. Hän ei silti koe sitä ongelmallisena. – Kun tulin näihin kuvioihin, Suomessa oli tosi vähän naisartisteja. Nyt kilpailua on enemmän, mukaan on tullut sosiaalinen media ja musiikinkulutus on muuttunut kappalesidonnaisemmaksi. Ei minulle kuitenkaan ole tullut tarvetta taistella paikastani. Uskon, että kullekin meistä löytyy omat kuulijamme. Marjo Kytöharju

Irina yhtyeineen pe 6.10. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Liput 5 euroa ovelta.

Adobe Stock

uomipopin ja -rockin kestosuosikkia Irinaa kuullaan perjantaina 6.10. Pyhän Laurin kirkossa. – En ole ihan varma, olenko käynyt siellä aiemmin. En ole juurikaan esiintynyt kirkoissa, joten tämä on minulle hieman erilainen keikka. Irina aikoo valita konserttiin sekä uutta että vanhaa musiikkiaan, myös pari viimekeväisessä Vain elämää -ohjelmassa kuultua kappaletta. – Mietin, millaisia lyriikoita kirkossa voi laulaa. Biisilista muodostuu sen mukaan. Irina julkaisi viime keväänä seitsemännen albuminsa, joka sai myös nimekseen Seitsemän. Hän kuvailee suureksi osaksi itse sanoittamaansa levyä erittäin irinaiseksi. – Etsin laulujeni sanoituksissa omaa ihmisyyttäni, ja haluan olla itselleni ja myös muille armollinen. Olen itse tällainen ja muut ovat tuollaisia. Kaikki ovat kuitenkin itse vastuussa omasta elämästään ja valinnoistaan. – Nämä asiat pyörivät mielessä tekstejä kirjoittaessani. On sitten eri asia, miten ne välittyvät yleisölle.

Iltaperhekerhoon ehtii mukaan vaikka koko perhe töiden tai koulun jälkeen. Pienimmille voi ottaa yöpuvun ja hammaspesutarpeet mukaan, jos haluaa hoidella iltatoimet kerhossa. Iltapuuro syödään klo 19.30. Iltaperhekerho 4.10. alkaen keskiviikkoisin klo 18–20 Korson kirkolla, sisäänkäynti Kotkansiipi 1:n kautta kirkon parkkipaikalta.

Kansainvälisesti Kaivosristissä Perhekahvilassa ollaan kuin yhtä perhettä. Välillä yritetään puhua suomea, mutta englantia ja kiinaa käytetään myös. Joka kerralla on pientä tarjoilua. Kansainvälinen perhekahvila sunnuntaisin klo 16–18 Kaivosristin seurakuntatilassa, Kaivosvoudintie 3. Joka kuukauden 3. sunnuntai on englanninkielinen messu. Katriina Harviainen

MENOT 5. – 19.10.

10 a Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

keskustelua ja laulua, ohjaajina Marjatta ja Tapio Liehu. Klo 18 välipala, klo 18.30 Kasvuryhmä, ohjaajana Ritva Niemi-Ronkainen ja Pirjo Koivula. Naisten lenkkisauna to 12.10. klo 17.30. Keskustelua iltapalan (2e) ääressä. Vetäjä Merja Laakso. Perhepäivä pe 13.10. klo 9.30–14.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Käräjäkuja 1 B, 09 830 6223 Perhekerho to 5.10. ja to 12.10 klo 9.30–11. Pyhäkoulu su 8.10. klo 11. Pyhäkouluun voi tulla yhdessä vanhempien kanssa ja neljä vuotta täyttänyt itsekseen. Kartanonkosken piiri to 12.10. klo 18.

PAKKALAN KERHOHUONEISTO Käräjäkuja 1 B, 09 830 6223 Värikkäät aamukahvit–Colourful Morning Coffee ti 10.10. ja/and ti 17.10. On Tuesday klo 9–11/at 9–11 Am. Tule laittamaan yhdessä aamupalaa. Maksuton. Let’s spend time together and prepare delicious breakfast–free of charge. Lisät./More information: toomas.takala@evl.fi +358 50 347 4995.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 9.10. klo 9.30–11. Miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 16.10. klo 13.30.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 10.10. klo 9.30–11.30, perhemuskari kerhon lopulla. Avoin raamattupiiri ke 11.10. ja ke 18.10. klo 17.30. Arki-illan pyhäkoulu ke 11.10 klo 17.30 perheiden raamattupiirin yhteydessä. Pyhäkouluun voi tulla yhdessä vanhempien kanssa tai neljä vuotta täyttänyt itsekseen.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 5.10. ja to 12.10. klo 9.30–11.

Muualla Malminiityn kerho ma 9.10. klo 13.30 (Malminiityntie 16 B). Huom. Paluumuuttajien piiri kokoontuu nykyään Hakunilan kirkolla.

Kastettu Enni Minea Adalmina Juurinen, Eino Robert Konstantine Levä, Eemil Paavo Sakari Kauranen, Ronja Mimosa Rajahalme, Aatos Oliver Merenlahti, Joel Tapio Uronen, Juuli Kerttu Maria Rantanen, Enni Olivia Pirinen, Jeeni Lisa-Maria Tahvanainen, Kasper Oliver Penttinen, Toivo Juhani Perkovuo, Miika Kristian Huttunen, Luna Sofia Eleonora Lehikoinen.

Avioliittoon kuulutettu Tommi Kim Christer Slotte ja Riikka Susanna Smolander, Aleksi Matias Haapa-aho ja Riittaliisa Anniina Huusko, Miki Veerti Christoffer Pettersson ja Miia Maria Saukkonen, Leevi Jeremias Ahonen ja Kirsi-Maria Heikkilä.

hautaan siunattu Aini Mirjami Kaukjärvi 69 v, Toivo Eelis Repo 82 v, Maija Liisa Mykkänen 86 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 9–14, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkolla ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Carpenter’s Cafe, kansainvälinen kahvila maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 10–15 monitoimitilassa. Kahvia, teetä, pientä syötävää. Keskipäivän rukoushetki ma, ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa. Perheraamis torstaisin klo 10–11.30. Seniorikerho torstaisin klo 13.30–15 monitoimitila. Nuortenilta torstaisin klo 18–20. Messu su 8.10. klo 10. Kansanlähetyksen kirkkopyhä. Liturgi Kristiina Hyppölä, saarnaaja tohtori, Jouko Jääskeläinen, kanttori Kari Jerkku. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus. Lähetystilaisuudessa maahanmuuttajatyöstä puhuu Kansanlähetysopiston opettaja Maiju Ollilainen. Lastenkirkko sunnuntaisin klo 10–11. Vantaan musiikkiopiston kuorojen konsertti su 8.10. klo 18. Hanna-ryhmä ma 9.10. klo 13–14.30. Miesten piiri ma 9.10. klo 18.30–20. Matti Palmu: Avioliitto eri kulttuureissa. Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Käynti radan puolelta E-ovesta. Perhemuskari tiistaisin klo 9.30– 11.30. Syyskausi 60 e. Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 monitoimitila. Raamattupiiri ke 11.10. klo 14–15 St. Martinin kappeli. Kylväjä-ilta ke 11.10. klo 17.30–19.30. Yhteistyössä Lähetysyhdistys Kylväjän kanssa. Lähetyskurssilaiset esittäytyvät. Isoskoulutus ke 11.10. klo 18–20. Keskiviikkoillan rukoushetki keskiviikkoisin klo 18.30 St. Martinin kappelissa. Ylistyslaulu- ja rukouspiiri to 12.10. klo 18.30–20.30. Kirkkoravintola pe 13.10. klo 11. Aloitamme klo 11 kirkkohetkellä. Me kynät -kirjoittajaryhmä pe 13.10. klo 16–19. Messu su 15.10. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Liturgi Hannu Pöntinen, kanttori Kari Jerkku. Mieskuoro Vantaan Laulun Oltermannit. Siioninvirsiseurat su 15.10. klo 12. Toivon tuulet su 15.10. klo 17. Hannu Grönroos. Sinivalkoisin sävelin, Suomi 100 vuotta -konsertti su 15.10. klo 17.

Baritoni Esa Ruuttunen, 8-vuotias Olavi Merikanto, Brevis Nova -kamarikuoro ja solistit laulavat suomalaista liediä ja oopperaa pianisti Marjaana Merikannon ja urkuri Kari Jerkun säestyksellä, joht. Matti Rankala. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Tuotto Länsi-Vantaan sotaveteraanien virkistystoimintaan. Syyslomaviikon avointa toimintaa lapsille ja perheille ma 16.10. ja ti 17.10. klo 9 alkaen. Tarjolla lounas klo 11–12 (5 e / aik., 2,5 e / lapsi). Ei ennakkoilmoittautumista. Tied. Johanna Jansik, p. 050 561 7280. Raamattupiiri Ilosanoma ma 16.10. klo 17.30–19. Israelpiiri ti 17.10. klo 18–19.30 takkahuone. Naisten raamattupiiri ti 18.10. klo 18.30–19.45. Raamattu-lähetysilta ke 18.10. klo 18–19. Luukkaan evankeliumia. Yhteistyössä Kansanlähetyksen kanssa. Laulupaja ke 18.10. klo 18.30–20 iso srk-sali. A. Kiven teksteihin kirjoitettuja lauluja.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan. Pappi paikalla maanantaisin klo 10–12, puh. 050 310 7196. Pikkunorsun muskarikirkko to 5.10. klo 9.30. Musiikin keinoin toteutettu pienten lasten kirkkohetki. Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11.30. Syyskausi 60 e. Vaatevarasto avoinna to 5.10. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726. Ekavauvakerho perjantaisin klo 9–11. Miniretriitti su 8.10. klo 16–17. Lepoa ja hiljaisuutta. Perhekahvila maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Välipala 1 e. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14. Perhemuskari keskiviikkoisin klo 15–17. Syyskausi 60 e. Brunssi la 14.10. klo 11–14. Brunssin hinta 7 e / aikuiset, 2,50 e/ 3 vuotta täyttäneet lapset. Mahdollisuus hiljentyä kirkkosalissa. Lastenkirkko la 14.10. klo 12–13. Syyslomaviikon avointa toimintaa lapsille ja perheille ma 16.10. ja ti 17.10. klo 9 alkaen. Tarjolla lounas klo 11–12 (5 e / aik., 2,5 e / lapsi). Ei ennakkoilmoittautumista. Tied. Johanna Jansik, p. 050 561 7280. Rukouspiiri ti 17.10. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattu- ja rukouspiiri ti 17.10. klo 18.30–20 srk-sali. Miesten saunailta ke 18.10. klo 18.30–21.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Vertaisryhmä esikoisten ja taaperoikäisten vanhemmille lapsineen. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11.30. Syyskausi 60 e. Familycafé Sun 8 Oct 4–6 pm. For children and families with multicul-

tural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30. Holy Mass in English Sun 15 Oct 4.30 PM. Coffee and tea after the service. Englanninkielinen messu. Syyslomaviikon päiväleiri pienille koululaisille 16.–20.10. ma–pe klo 9–15 hinta 10 e / pv. Tarjolla lounas. Ilm. koko viikoksi vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu. Tied. Taina Karvonen, p. 044 422 0429. Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 18.10. klo 19–21.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20. Syyslomaviikon päiväleiri pienille koululaisille 16.–20.10. ma–pe klo 9–15 hinta 10 e / pv. Tarjolla lounas. Ilm. koko viikoksi vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu. Tied. Taina Karvonen, p. 044 422 0429.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30.

Muualla Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 Martinpuiston palvelutalossa, Raappavuorenpolku 1. Lastenkirkko Viherpuiston asukaspuistossa, Vihertie 56d ma 9.10. klo 10–10.30. Perhemuskari maanantaisin klo 14.30–16 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Syyskausi 60 e. Muskari 3–6-vuotiaille maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Syyskausi 60 e.

Kastettu Manuel Tomas Emilio Fri, Emmi Eveliina Marjanen, Noel Juhana Granholm, Filippa Aurora Mustajärvi.

Avioliittoon kuulutettu Mika Ilmari Kivi ja Laura Emilia Inkeri Mäkelä.

Hautaan siunattu Lilja Tuulikki Mälkiä 86 v, Keijo Ensio Lehiö 72 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må-fre kl. 9–13. vandasvenska@evl.fi. Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30.

HELSINGE KYRKA S:T LARS Högmässa 8.10 kl 10. Högmässa 15.10 kl 10.Efter högmässan basar och kaffeservering i Bagarstugan med Kyrkoby-Tolkby Marthakrets. Regnbågsmässan 13.10 kl. 19. Efter mässan teservering i Bagarstugan.

MYRBACKA KYRKA/S:T MARTINS KAPELL Barnens kyrkostund 6.10 kl. 9.30 Mässa i Taizéanda 8.10 kl. 12, A. Paavola, vik.kantor.

BAGARSTUGAN Ungdomskvällar ons udda veckor kl.18-21

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Pysselcafé för barn i åk 3-6 10.10, 11.10,17.10, 18.10; kl. 13-17 Familjecafé i samarbete med Folkhälsan 11.10, 18.10; kl.9.30-12

FOLKHÄLSANHUSET Veckomässa 6.10 kl. 14 De Vackraste Andliga Sångerna 11.10 kl. 14.15 Dickursbykretsen 18.10 kl.14

FÖRSAMLINGENS UTRYMMEN PÅ VALLMOV. 5 A, 2 VÅN. Sällskaps- och brädspelskvällar ons jämna veckor kl.18

DÖPTA Aaron Mikael Blomster, Linn Irene Rokala, Rafael Henrik Bo Vuorenheimo

DÖDA Mirjam Margareta Nyroth, Matts Väinö Valfrid Törnroos, Georg Olof Gädda, Pentti Mikael Pekkanen

Apua ja tukea Menovinkki: Perheneuvonta, p. 09 8306 330, ajanvaraus ma, ke-pe klo 9-11, ti klo 14-17. Parisuhdeillat: 11.10. klo 17.30-20.00 Tulkitsemisesta kuulemiseen ja ymmärtämiseen 25.10. klo 17.30-20.00 Sovintoa tekemässä – anteeksi pyytäminen ja anteeksi antaminen 8.11. klo 17.30-20.00 Peloista tarpeisiin – yhteyden vaaliminen Perheneuvojat Riitta Tapionsalo, Juhani Koskelin Paikka: Diakoniakeskuksen kokoushuone, Unikkotie 5 aA, 3. krs,Tikkurila Vantaan seurakuntien hautatoimisto, Pappilankuja 5, Helsingin Pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 8306220, vantaa.hautaustoimi@ evl.fi. Vantaan seurakuntien keskusrekisteri, Unikkotie 5B, 09 830 6345. www.vantaanseurakunnat/keskusrekisteri. Avoinna ma–pe 9-15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon kuuluminen.

Diakonia Viittomakielisille Viittomakielinen perhekerho pe 13.10. klo 9.30-12.00 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. kerros. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 17.10. klo 12.30-14.30 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a / sisäänkäynti Vehkapolulta. Yhdessä – Together! Esteitä ylittävä ja liikuttava tapahtuma Vantaan Superparkissa, Tammiston kauppatie 13, Vantaa. ma 20.11 klo 11.00-20.00. Tapahtuma on kaikille avoin. Päivän teemana on lasten oikeudet ja uusien ystävien kohtaaminen. Lipun hinta SuperParkiin on tapahtumapäivänä 9 € (norm. 19 e). Avustajat sekä alle 4 -vuotiaat pääsevät sisään maksutta. Tapahtumaan osallistuminen edellyttää itsenäisen toiminnan taitoa tai omaa avustajaa.

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

Palveluja tarjotaan Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

JORMAN REMONTTIPALVELU

Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan työt edullisesti jo 30 vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla. Kysy tarjoustamme. P. 040-6378899

Markku Rautanen YKV, LKV

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen. SOITA JA KYSY LISÄÄ

• Maalaus • Tapetointi • Laatoitukset • Laminaatit • Keittiöön ovet ja tasot • Myös pikkutyöt. • Ulos kestopuu terassit ja aidat.

Muutot ja kuljetukset. 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetusneppis p. 040 5850074 KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 € MUUTOT EDULLISESTI, 10V KOKEMUS KUOLINPESÄN/VARASTON TYHJENNYS 0503095193 ahonentmi@gmail.com

Toimivat kaihtimet joka kotiin !

P. 0401895682

myös iltaisin ja vkl.

Tilaisuuksia

040-411 4370

Siivouspalveluja

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Hammashoitoa

PROTEESITYÖT NOPEASTI & KIVUTTOMASTI

JA NYT MYÖS LÄHELTÄ! Teemme myös kotikäyntejä! 3kk Tarvittaessa aikaa aksu korotonta m

SOITA JA VARAA AIKA ILMAISEEN TARKASTUKSEEN

010 2715 100

Hämeentie 7 (katutaso), Helsinki Kauppalantie 4 (katutaso), Helsinki

www. keskustanerikoishammasteknikot.fi

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Unikkotie 5 A, Tikkurila, Vantaa katutasossa, esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Hautauspalveluja

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 8.10 klo 13.30 (Ap.t. 2) Pyhän Hengen vuodatus - Heikki Junttila Pietarin puhe - Tinja Halunen

HERÄNNÄISSEURAT to 5.10. klo 18 Länsi-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 6.10. klo 18.30 Soukan kpli, Soukankj.3, Espoo. Tarj. klo 18. su 8.10. klo 16 kirkkopyhä Pihlajamäen kko, Liusket.1, saarna E.-M. Muurman; kahvit ja seurat. klo 16 Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs, Autotalo, Kamppi. ke 11.10. klo 19 Körttikoti, Ratak.1aA3. pe 13.10. klo 14 Columbuksen kauppakesk. katukpli, Vuot.45 (Vuosaari), Hki. klo 18 Vehkojan srk-kesk., Yli-Anttilant. 3, Hvkää. klo 18.30 kotiseurat Sevannolla, Antbackankaari 30, Sipoon Martinkylä. su 15.10. klo 10 kirkkopyhä Huoplahden kko, Vespert.12, Hki. Mukana Veisuuveljet. Kirkkokahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Myyrmäen kko, Uomat.1, Vtaa. Kirkkokahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Porvoon tmk ja seurat srk-kodilla, Lundink.5. HNK-kvartetti mukana. klo 11 kirkkopyhä Mikaelin kko, Emännänp.1 (Kontula), saarna J. Saari. Kirkkokahvit ja seurat. klo 12 kirkkopyhä Karjaan kko, Lärkkullant.26, Raasepori; lounas ja seurat Iso Pappila. klo 16.30 Ankkuri, Keskusk.11, Mlä. HUOM aika! klo 18 Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot.6, Jpää. ti 17.10. klo 12.30 lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo, Kamppi). Suvi Korhonen: Ekumeeninen vastuuviikko. TULOSSA: su 29.10. klo 16 Teologiailta Seuratuvalla.

Lakiasioita Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Lähetä surunvalittelusi.

Korsontie 6 • 01450 Vantaa

Rakennusala

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Bisnode 2017

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Myydään hautakiviä Kaikkea kivestä - me teemme sen -

- Uudet hautakivet, lisänimet - Kiven kunnostus ja puhdistus - Oikaisut ja tekstin entisöinnit

www.loimaankivi.fi

Kellonummentie 5 02740 Espoo p. 040 664 7290

Mechelininkatu 2 00100 Helsinki p. 0400 321 823

Pihlajamäentie 34 00710 Helsinki p. 0400 40 7490

Krouvinpolku 3 01380 Vantaa p. 040 830 4212

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

www.bremerinhautakivi.fi

Kaikki hautakivialan työt

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Veloitukseton arviointi

BREMERIN KIVI KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

vuodesta 1922

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

12 a Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

Iceheartsin toiminnanjohtaja Teemu Vartiamäki uskoo, että kun lapsia kohtelee hyvin, he myös haluavat kohdella toisia hyvin.

Icehearts kasvaa ja luo hyvän kierrettä Vantaalle perustetaan tänä syksynä uusia Icehearts-joukkueita. Harrastus voi luoda tunteen siitä, että kuuluu johonkin. Teksti Hanna Antila kuva Esko Jämsä

lisitko valmis ottamaan vastaan työn, johon pitää sitoutua 12 vuodeksi? Tätä on joukko ihmisiä miettinyt tänä syksynä, kun Icehearts on rekrytoinut uusia kasvattajia. Yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa Icehearts perustaa Vantaalle kaksi uutta poikajoukkuetta ja yhden tyttöjoukkueen Korso–Koivukylä-alueelle. Joukkueiden tueksi kootaan kaupungin työntekijöistä moniammatillinen ohjausryhmä. Sitoutuminen 12 vuodeksi kuulostaa hurjalta, mutta hakijoita on ollut. Moni sosiaalialalla työskentelevä on huomannut, että juuri pitkäjänteisyydellä saavutetaan lasten ja nuorten kanssa paljon. Tänä syksynä perustettavien joukkueiden lisäksi Vantaalla toimii neljä vanhaa joukkuetta, kolme poikien ja yksi tyttöjen. Lajeina ovat jalkapallo ja sähly. – Voi sanoa, että Iceheartsille kuuluu hyvää. Olemme myös iloisia siitä, että toimistomme palasi juurilleen Vantaalle, sanoo toiminnanjohtaja Teemu Vartiamäki uudella Aviapoliksen toimistolla. Iceheartsin toimintamalli perustuu pysyvyyteen ja kokonaisvaltaisuu-

teen. Urheiluharrastus on osa kokonaisuutta, mutta tärkeää on myös se, että kasvattajat tukevat koulunkäynnissä ja muussa elämässä. – Perheen kanssa tehdään tiiviisti yhteistyötä. Kahdentoista vuoden aikana opettajat ja sosiaalityöntekijät vaihtuvat, mutta yksi ihminen pysyy, Vartiamäki kertoo. Mukaan valitaan lapsia, jotka tarvitsevat erityistä tukea. He voivat olla yksinhuoltajaperheestä tai maahanmuuttajataustaisia tai vaikka sellaisia, joiden on vaikea keskittyä. Jutun juonena on myös se, että lapsi saa elämäänsä aikuisen, joka näkee

”

Meistä saa tulla lapselle tosi tärkeitä, mutta äiti on äiti ja isä ja on isä. Me tuemme vanhemman ja lapsen välistä suhdetta. Olemme kasvatuskumppaneita.

hänessä hyvää ja sanoo sen ääneen. Se voi olla harvinaista lapselle, jonka Wilma-merkinnät ovat negatiivisia ja jonka vanhempi kokee olevansa uupunut. Vanhempaakin voi auttaa jaksamaan se, että joku välillä sanoo, että lapsesi on tosi upea tyyppi. – Haluamme luoda hyvän kierrettä. Kun kokee hyvyyttä, se kokemus lähtee kasvamaan. Iceheartsin perustivat Ilkka ja Ville Turkka vuonna 1996. Teemu Vartiamäki aloitti toiminnanjohtajana vuosi sitten. Perustoimintamalli on pysynyt lähes samana 20 vuoden ajan ja onnistunut syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämän kustannusvaikuttavuuslaskelman mukaan yhden Icehearts-joukkueen tuoma säästöt yhteiskunnalle ovat noin 2,8 miljoonaa euroa. Vartiamäen mukaan yhä useammalla lapsella ja nuorella menee nykyään hyvin, mutta ongelmat kasautuvat joillekin. Eriarvoistuminen näkyy myös harrastuksissa. Toiset harrastavat lähes joka päivä, toisilla ei mahdollisuutta edes yhteen harrastukseen.

– Harrastuksessa lapsi voi oppia kiinnittymään ja kuulumaan ryhmään. Siksi se voi olla tärkeä asia, Vartiamäki toteaa. Kun kasvattaja on mukana lapsen elämässä monta vuotta, matkan varrelle mahtuu monenlaisia vaiheita. Teemu Vartiamäen mukaan ensimmäiset vuodet ovat pitkälti luottamuksen rakentamista. – Meistä saa tulla lapselle tosi tärkeitä, mutta äiti on äiti ja isä ja on isä. Me tuemme vanhemman ja lapsen välistä suhdetta. Olemme kasvatuskumppaneita. Iceheartsissa on huomattu, kuinka tärkeä erityisesti miehen malli on pienille ja vähän isoimmillekin pojille. Päiväkodissa ja koulumaailmassa niitä on vähän. – Saman sukupuolen edustajia ei poikien elämässä välttämättä ole kovin monta, tai mielikuva miehestä voi olla sellainen, että häneen ei voi luottaa tai että hän on väkivaltainen. On arvokasta, että lapsi näkee, että mies ja nainen voivat olla tasavertaisia. – Lisäksi sekä tytöillä että pojilla on myös fyysisen nujuamisen tarve, he haluavat painia ja olla sylissä.