Kirkko ja kaupunki 2017 19 espoo

HY VÄN TÄHDEN.

19

19.10.2017 kirkkojakaupunki.fi

A 4 Miten kristityksi kääntyneen turvapaikanhakijan uskoa voi mitata?

ESPOO JA K AUNIAINEN

B 1 Kirkossa on ollut poikkeuksellisia naisia jo ennen Irja Askolaa

B6 Teatteriohjaaja ja kirjailija Juha Hurmeen mielestä on nastaa elellä pelottomana

Maatuva ihmiskilpi

Psykiatri C. G Jung (1875–1961) elämäkertakirjassaan Unia, ajatuksia, muistikuvia

Se mitä rakastat kaikkein eniten, satuttaa sinua aikanaan kaikkein pahiten.

Sanoo äiti pienelle pojalleen ja yhtenä aamuna katoaa tämän elämästä Nathan Hillin romaanissa Nix (Gummerus 2017)

Iankaikkisesti

Ympärilläni leijui vanhempieni avioliiton vaikeuksien hämärä. Äidin poissaolo huolestutti minua suuresti. Siitä ajasta alkaen tulin epäluuloiseksi heti, kun vain kuulinkin sanan rakkaus.

Tänään

Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

Eilen

2 a

Joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut.

Jeesus Evankeliumissa Matteuksen mukaan 18:5

Rukous

Pääkirjoitus

Istock

Uskon mittari Suomessa ollaan satavuotisen itsenäisyyden aikana ensimmäistä kertaa sellaisessa tilanteessa, että viranomaiset mittaavat täällä ihmisten kristillisen uskon aitoutta ja vakaumuksen syvyyttä.

Maahanmuuttoviranomaisten täytyy niin tehdä, koska useat sadat turvapaikanhakijat ovat kääntyneet kristityiksi Suomessa ollessaan. Palauttaminen Afganistanin tai Irakin kaltaisiin maihin merkitsee heidän kohdallaan kuolemanvaaraa.

Viranomaisen täytyy selvittää, onko kääntymyksessä kyse taktikoinnista vai todellisesta sydämen ratkaisusta ja uudesta elämänmuodosta.

”

Eipä käy maahanmuuttoviranomaisia kateeksi. Sellaista mittaria kun ei olekaan, jolla voisi arvioida uskonnollisen uskon aitoutta.

Uskon syvyyttä Ainakaan uskon syvyyttä ei voi ei voi mitata sillä, mitata sillä, kuinka paljon henkilö kuinka paljon tietää niin sanotuista uskon asioista. henkilö tietää Luterilaisen käsityksen mukaan jo niin sanotuista sylivauva on ihan yhtä uskovainen uskon asioista. kristitty kuin Turun ja Suomen arkkipiispa tai Kansanlähetyksen pääsihteeri siitä hetkestä pitäen, kun kasteveden ensimmäinen pisara on hänen ihoaan koskettanut.

Vaikeasti kehitysvammainen voi olla kristitty, vaikka hän ei ymmärtäisi Pyhästä Kolminaisuudesta tai forenssisesta vanhurskauttamisnäkemyksestä tuon taivaallista.

Kristityn ei tarvitse olla edes erityisen uskovainen: kyse ei ole siitä, mitä kaikkea uskoo todeksi ja mitä ei. Ekumeniikan professori Risto Saarinen sanoo tämän lehden haastattelussa, että ei Paavalikaan lähettänyt seurakuntiin mitään kyselykaavakkeita.

Usko on elämänmuoto, jossa kietoutuvat toisiinsa luottamus Jumalan hyvyyteen ja Kristuksen tuomaan sovintoon, alttius palvella toisia ja tehdä omilla käsillään totta Jeesuksen rakkaudesta sekä oikeudenmukaisuuden nälkä ja jano.

Muuan asianajaja kertoi Facebookissa turvapaikanhakijan sanoneen olevansa helluntailainen. Se on englanniksi ”pentecostal”. Pöytäkirjassa oli lukenut: ”Kuulun Pentti Kaski -seurakuntaan.” Kun uskonnollisen vakaumuksen aitouden todistaminen on muutenkin hankalaa, voisi olettaa, että turvapaikkapuhuttelussa käytettäisiin tulkkeja, jotka hallitsevat uskonnollisten käsitteiden alkeet.

Jaakko Heinimäki

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Olen syönyt liikaa, juonut liikaa, puhunut liikaa – ja toisten päälle.

Jumala, sinä holtittoman turva, anna minulle rauhasi.

kirkkojakaupunki.fi

Syöpäläinen: ”Elämä tuntuu jatkuvan ainakin vuodenvaihteen yli, mutta enää kalenteri­ merkintöjä ei uskalla tehdä mustekynällä.”

Syöpäläinen on eläkkeellä oleva toimittaja, joka sairastaa parantumatonta syöpää.

Lue hänen tekstejään: kirkkojakaupunki.fi/­puheenvuorot

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja Kauniainen 19.10.2017

numero 19

Kannen kuva: Sirpa Päivinen

Kirkkojakaupunki.fi:stä löydät myös verkkokolumnistimme Pahan Pastorin, Alastoman kriitikon, Suonpään ja Someainon.

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

Luonto on Kimmo Ohtoselle hyvän olon lähde. – Metsän hyvinvointivaikutuksia on tutkittu paljon. Huomaan, että stressitaso laskee heti kun pääsen metsään.

Ilmasto lämpenee, mitä sitten?

Espoon seurakunnat kutsuvat jokaisen torjumaan ilmastonmuutosta. teksti Ulla Lötjönen kuva Esko Jämsä

L

ihankulutus täytyy saada kuriin. Tätä mieltä on toimittaja ja kirjailija Kimmo Ohtonen, kun häneltä kysyy keinoja, joilla tavallinen ihminen voi osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan.

– Se, miten syömme, näkyy päästöissä. Mikäli vähennämme lihan syömistä, pystymme hillitsemään ilmastonmuutoksen haittavaikutuksia.

Ohtonen itse on kasvissyöjä, joka syö silloin tällöin järvikalaa. Hän kertoo, että suora puhe syömisestä ärsyttää monia. Hänet on leimattu muun muassa ituhipiksi, sillä hän vastustaa erityisesti sianlihan käyttöä.

– Eettistä siankasvatusta ei ole olemassakaan.

Laki sallii sen, että sialle saa tuottaa kipua.

Kimmo Ohtonen on päätynyt kasvispainotteiseen ruokavalioon monestakin syystä: kasvisruoka on ilmasto-, eläin- ja ihmisystävällistä.

– En keksi mitään hyvää syytä lihansyönnille, sillä esimerkiksi sianliha ei ole ihmiselle terveellistä ravintoa. Jos tuntuu vaikealta luopua lihasta kokonaan, voi ajatella sen olevan luksustuote, jota voi syödä vaikkapa kerran viikossa, ehdottaa Ohtonen.

Hän juontaa lokakuun lopussa keskustelutilaisuuden, jonka otsikkona on ”Ilmasto lämpenee, mitä sitten?” Keskusteluun osallistuvat Espoon

”

piispa Tapio Luoma, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen, kirjailija Risto Isomäki, Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyökoordinaattori Karoliina Tuukkanen ja Greenpeace Suomen maajohtaja Sini Harkki.

– Odotettavissa on tutkittuja näkemyksiä planeettamme nykytilasta, mutta myös ratkaisumalleja. Kuinka valtiot, yritykset ja yksittäiset ihmiset voivat vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjumiseen? Näihin kysymyksiin haemme vastauksia, Ohtonen lupaa.

nuksena on #Luojankiitos – tekoja luomakunnan hyväksi.

Ohtosen mielestä on hienoa, että kirkko toimii ilmastomuutoksen torjumiseksi. Kirkko on arvovaikuttaja ja kantaa vastuunsa, kun se pitää asiaa esillä. Samaa mieltä on Irene Erkko. Hän on Espoonlahden seurakunnan diakoniapappi, joka on osallistunut teemaviikon suunnitteluun.

Eikö kirkon pitäisi keskittyä hengellisiin asioihin? Tätä kysytään usein, kun kirkko pitää esillä ympäristökysymyksiä.

– Reformaation henki ei ole muistelemista vaan elämää tässä ajassa ja paremman tulevaisuuden luomista, vastaa Erkko.

– Kyse on Jumalan luomistyön kunnioittamisesta. Meidät on kutsuttu viljelemään ja varjelemaan luontoa. Jos tätä ei oteta tosissaan, unohdamme sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Onko ihmisillä ruokaa, vettä ja puhdasta ilmaa?

Ohtonen pitää näkökulmaa tärkeänä. On maita ja mantereita, joita uhkaa kuivuus. Toisia riivaavat toistuvat tulvat.

– Ne valtiot, jotka ovat kaikkein köyhimpiä, kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista eniten. Se ei ole oikein. ■

Tapahtuman järjestävät Espoon seurakunnat osana reformaation juhlaviikkoa, jonka tun-

Ilmasto lämpenee, mitä sitten? Keskustelutilaisuus Ison Omenan kauppakeskuksen ravintola-aukiolla ti 31.10. kello 18–19. Katso lisää: luojankiitos.fi.

En keksi mitään hyvää syytä lihansyönnille.

Kimmo Ohtonen

a 3

4A

Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

65 000

Miten uskoa voidaan mitata?

sähkölaitetta korjataan ja testataan käyttöön uudelleen vuosittain Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksessa, joka ottaa maksutta vastaan kaikenkuntoisia sähkölaitteita.

Sadat turvapaikanhakijat ovat Suomessa kääntyneet kristinuskoon. Maahanmuuttovirasto ja oikeusistuimet joutuvat arvioimaan kääntymyksen aitoutta.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT ESKO JÄMSÄ JA ISTOCK

Oikaisu

Y

Kirkko ja kaupungin pääkirjoituksen 5.10. mukaan helsinkiläispapista seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen häirinnän vuoksi tehdyn kantelun taustalla ollut henkilö ei ollut itse osallinen tapahtumiin.

Tieto on virheellinen: kanteluun sisältyvän liitteen kirjoittaja kertoo omista kokemuksistaan seksuaalisesta häirinnästä. Päätoimittaja pahoittelee virhettä.

Hoivakoti Atzalea www.

Muistisairaille laadukasta hoivaa. www.hoivakotiatzalea.fi. face book

Vapautunut 2 hengen huone pariskunnalle Yhteydenotot: Tuija Uusitalo P. 050-5634086 Vanha Kaarelantie 26, 01610 Vantaa (Kaivoksela)

KUULUTUS Espoon seurakuntayhtymän hautausmailla alla mainittujen sukuhautojen hoito on olennaisesti laiminlyöty. Kiinteistöjohtaja, yhteisen kirkkoneuvoston delegointipäätöksellä, velvoittaa kirkkolain 17 luvun 5 §:n perusteella kunkin mainitun haudan hautaoikeuden haltijaa vuoden määräajassa tämän kuulutuksen päivämäärästä lukien kunnostamaan haudan uhalla, että oikeus hautaan julistetaan menetetyksi.

Hoitovelvoitteen täyttämiseksi riittää, että haudan yleishoito (= haudan nurmi- tai sorapinnan hoito sekä tarvittaessa muistomerkin ja mahdollisten reunakivien oikaisu) on järjestetty. Pelkkä kukkien tuominen haudalle ei riitä hoitovelvoitteen täyttämiseksi. Kukkien istuttaminen ei ole pakollista.

Haudan kunnostuksen ja hoidon osalta antavat pyydettäessä ohjeita hautausmaiden työnjohtajina toimivat puistopuutarhurit, jotka ovat tavattavissa hautausmailla pääsääntöisesti arkipäivisin klo 7.30–14.30, lauantaita lukuun ottamatta. Puhelimitse heidät tavoittaa numerosta 09 80 501, varmimmin klo 13.00–14.00.

Espoon seurakuntayhtymän hautainhoitorahasto ottaa hautoja hoitaakseen ja lisätietoja saa hautatoimistosta, p. 09 8050 2200. Hautatoimisto on avoinna arkisin klo 9.00-15.00.

Asiasta on tänä päivänä ilmoitettu myös ao. haudoille asetetulla kuulutuksella.

KAPPELIN HAUTAUSMAALLA H.190 I.77 I.118 I.120 I.147 L.61 L.101 P.73 A1.4.2 D1.17 KIRKON HAUTAUSMAALLA A.62 D.261 E.67 H.49 K.5 U.42 W.8 W.9 Y.126 Z.69 Ä.264 C1.22 I1.18 I1.38 I1.82

X.95

X.130

Tähän kiinteistöjohtajan päätökseen saa se, jota asia koskee, tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa ja se on osoitettava Yhteiselle kirkkoneuvostolle, PL 200, 02771 Espoo.

Oikaisuvaatimusta varten tarvittavan täydellisen pöytäkirjanotteen saa Espoon seurakuntayhtymän virastosta, p. 09 80 501.

Espoossa 19.10.2017

li 700 turvapaikanhakijaa odottaa Suomessa uutta ratkaisua turvapaikkahakemukseensa, koska ovat täällä ollessaan kääntyneet kristinuskoon. Monissa muslimimaissa, kuten Afganistanissa ja Irakissa, kääntymyksestä voi seurata vainoa ja jopa kuolemanvaara. Siksi nyt pyritään arvioimaan yksilöllisesti kääntymyksen aitous ja suojelun tarve.

Miten viranomaiset ja oikeusistuimet voivat mitata ihmisen uskoa?

Ennen kuin lähtee vastaamaan, Helsingin yliopiston Järki ja uskonnollinen hyväksyminen -huippuyksikön johtaja ja ekumeniikan professori Risto Saarinen haluaa tehdä selväksi, ettei hän ota kantaa yksittäisiin turvapaikkahakemuksiin.

Hän ei myöskään kritisoi viranomaisia, jotka tekevät parhaansa hankalassa tilanteessa. Samalla hän korostaa, että niin tekevät myös kirkko ja papit, jotka eivät kasta ihmisiä kirkon jäseniksi ilman kasteopetusta.

– Ensinnäkään sellaista asiaa ei ole kuin uskonnollinen usko yleensä. Islamissa ja kristinuskossa on erilaisia asioita, jotka liitetään uskoon. Kristinuskossa uskoa kuvataan ennen kaikkea luottamuksena Jumalaan Jeesuksessa Kristuksessa. Usko ei ole mikään teoreettinen juttu, jossa pitäisi luetella jotain oppisisältöjä, vaan luottamusrakenne, korostaa Saarinen.

RISTO SAARISEN mukaan varsinkin suomalaisessa kulttuurissa ihmisille on ollut vuosisatojen ajan selvää, että uskoon liittyy sellaisia asioita kuin kaste, rippikoulu, ehtoollinen ja se, että lausuu jumalanpalveluksessa uskontunnustuksen ja Isä meidän -rukouksen.

– Luterilaisessa kirkossa on ajateltu, että pienet lapset ja henkisiltä kyvyiltään ei niin älykkäät ihmiset voivat olla ihan samalla tavalla uskovaisia kuin oppineet. Usko ei ole tiedollinen kyky vaan yksinkertainen asia, johon ei vaadita ihmeellisiä selvityksiä.

Uskolla on vaikutusta elämässä, mutta siihen miten se näkyy, ei ole tarkkoja kriteerejä.

Uskosta on Saarisen mukaan puhuttu myös tienä, joka kertoo siitä, että usko kehittyy.

Kun Jeesus sanoo, että hedelmistään puu tunnetaan, niin on hyvä huomata, että siemenestä hedelmiin kuluu aikaa.

Aikuisen kastetta edeltää aina rippikoulu. Esimerkiksi islamista kristinuskoon kääntyvälle turvapaikanhakijalle tämä on tärkeää paitsi uskon omaksumisen myös oikeusturvan kannalta. Hänen vanha yhteisönsä saattaa suhtautua kääntymiseen vihamielisesti, joten on tärkeää, että päätös on harkittu.

– Kaste on selkeä ulkopuolisesta sisäpuoliseksi tulemisen symboli ja merkki.

Kun henkilö antaa kastaa itsensä kristityksi, niin se on muslimeille selvä merkki siitä, että hän on erkaantunut islamista ja kääntynyt kristityksi. Joko henkilö on aito kristitty tai sitten tosi epätoivoinen. Kään-

” USKO EI OLE

TIEDOLLINEN KYKY VAAN YKSINKERTAINEN ASIA. PROFESSORI RISTO SAARINEN

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

tuhannet muslimit ovat kääntyneet kristityiksi. Hän pitää tätä kirkkohistoriallisena ilmiönä, sillä aiemmin tällainen on ollut hyvin harvinaista. Jokin kristinuskossa vetää puoleensa ja herättää uskomaan uudella tavalla.

Risto Saarinen johtaa Järki ja uskonnollinen hyväksyminen -huippuyksikköä Helsingin yliopistossa.

tymällä henkilö ottaa ison riskin ja joutuu eroon yhteisöstään, joten en usko, että sitä ainakaan kovin usein tapahtuu hyötymistarkoituksessa.

Saarinen on hämmästynyt siitä, että Suomessa sadat ja Euroopassa jopa kymmenet

KUN PARAS tapa mitata uskoa eivät ole oppikysymyksiin kohdistuvat kyselykaavakkeet, niin miksi Kirkon tutkimuskeskus mittaa suomalaisten uskoa kysymällä, uskooko henkilö joihinkin oppikysymyksiin kuten kirkko opettaa?

Saarinen ihmettelee tätä.

– Toiminnasta sopii kysyä, kuten sitä, kuinka usein käy kirkossa tai rukoileeko. Jos kysytään vakaumuksen sisältöä, niin siihen paras tapa eivät ole tällaiset kyselykaavakkeet. Ei Paavalikaan lähettänyt seurakuntiin lomakkeita. Uskon vaikutusta pitäisi tutkia pidemmällä ajalla ja mitata uskonyhteisön koheesiota, yhteenkuuluvuutta.

Lopuksi Saarinen nostaa uskon mittaamisesta esille vielä yhden asian, sen perimmäisen.

– Viime kädessä toisen ihmisen uskoa ei voi mitata. Vain Jumala näkee ihmisen sydämeen.

”Oikeus ei pidä aitona” Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä jakoi Twitterissä 6.10. otteita hallintooikeuden päätöksestä, jossa arvioidaan turvapaikanhakijan kääntymisen aitoutta.

Otteiden mukaan turvapaikanhakija aloitti syksyllä 2015 rippikoulun. Sen päätyttyä hänet oli kastettu kirkon jäseneksi. Hallinto-oikeus toteaa, että pelkkä ”muodollisen kasteen ottaminen” ei ole riittävä selvitys aidosta kääntymisestä.

Myöskään yksinomaan henki-

lön ulkoisen käyttäytymisen perusteella asiaa ei voida arvioida. Nämä seikat voidaan kuitenkin ottaa huomioon kokonaisarviossa.

Turvapaikanhakija on kertonut saaneensa kristinuskosta sisäisen rauhan. Hallinto-oikeuden mukaan hänen opilliset tietonsa kristinuskosta ovat olleet varsin pinnalliset. Turvapaikanhakija on kertonut aktiivisesta osallistumisestaan jumalanpalveluksiin ja raamattupiiriin. Todistajat ovat kertoneet, että heidän näkemyksensä mukaan turvapaikanhakijan vakaumus on aito.

Todistajien kertomukset eivät kuitenkaan ole hallintooikeuden mielestä sellaisia, että niiden perusteella tästä voisi vakuuttua. Uskonnon näkyminen arjessa on suullisessa käsittelyssä jäänyt oikeudelle epäselväksi. Turvapaikanhakija on kertonut, että hän on ilmoittanut kääntymisestään omaisilleen ja että veli on tämän vuoksi uhannut hänen henkeään.

Edellä kerrottujen asioiden jälkeen hallinto-oikeus päätyy siihen, ettei kääntyminen ole uskottavaa eikä hakijaan tämän kotimaassa Afganistanissa sen vuoksi kohdistu uhkaa.

Näin ollen turvapaikkaa ei voida antaa.

500 vuotta sitten kirkastimme uskon perusteita. Nyt tarvitsemme uutta näkökulmaa ympäristöön ja luontoon.

Reformaation juhlaviikko Espoon seurakunnissa 31.10.–5.11.

Ilmasto lämpenee – entä sitten? #Luojankiitos-tori ti 31.10. klo 10–18 Iso Omena, ravintola-aukion tori Vinkkejä ilmastovalintoihin, kierrätysaskartelua, muskarituokioita & Kiitollisuuden puu.

Aikataulut www.luojankiitos.fi

Keskustelu: Ilmasto lämpenee, mitä sitten? ti 31.10. klo 18–19 Iso Omena, ravintola-aukion tori. Keskustelijoina Tapio Luoma, Hannele Korhonen, Risto Isomäki, Karoliina Tuukkanen ja Sini Harkki.

Kommenttipuheenvuoro tanssien Jarkko Lehmus. Juontaa Kimmo Ohtonen.

Ihana, vastuullinen ruoka #Luojankiitos-tori to 2.11. klo 10–18 Iso Omena, ravintola-aukion tori Vinkkejä vastuullisiin ruokavalintoihin Martoilta ja Ilmastoinfolta, muskarihetkiä ja kierrätysaskartelua.

Aikataulut www.luojankiitos.fi

Keskustelu: Miten muuttaa maailmaa syömällä? to 2.11. klo 18–19 Iso Omena, ravintola-aukion tori Keskustelijoina Jukka Vornanen, Kaisa Härmälä, Topi Kairenius, Johanna Tervo ja Musta Barbaari.

Juontaa Jaakko Heinimäki.

Tatu Chanthin vegaaniruokaillat ke 1.11., pe 3.11. ja ke 8.11. klo 18–21 Omniassa.

Ennakkoilmoittautuminen www.luojankiitos.fi

Pyhä luonto Viitasen Piia ja Laulu & laulun tarina goes #Luojankiitos to 2.11. klo 18.30–20 Laaksolahden kappelilla, Ylänkötie 16. Vapaa pääsy.

Pyhäinpäivän hartaus auringon laskiessa la 4.11. klo 16 Kellonummen metsähautausmaalla.

Luontopyhiinvaellus Nuuksiossa su 5.11. klo 13–16. Mukana ekoteologi Panu Pihkala.

Lähtö Haltiasta, Nuuksiontie 84.

Ekoreformaatiomessu Piae Cantiones -sävelmin su 5.11. klo 11 Leppävaaran kirkossa. Keskiaikaisen musiikin yhtye Oliphant.

www.luojankiitos.fi

Yhteistyössä

A

5

6A

Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

Aidosti kotimainen AILI

Koot: 35-43 värit: punainen, ruskea, musta 189€

LENNI

Koot: 39-48 värit: ruskea, musta 189€

TUULI

Koot: 35-43 värit: luumu, ruskea, musta 159€

Sievi Shop

nahkalaukut

Sello, Espoo - Simonkatu 12, Helsinki - Itis, Helsinki - Jumbo, Vantaa

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA!

SENIORIPYSÄKKI

PARISUHDEPYSÄKKI

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä.

Seksuaaliterapeutti auttaa parisuhtee­ seen liittyvissä pulmissa.

Pysäkit on tarkoitettu yli 60­vuotiaille ja ne ovat maksuttomia. Soita ja varaa aika p. 045 341 0506.

ONNELLISTEN HETKIEN

Palvelutalo Kotikoivu Vuokrattavana palvelutaloasuntoja Leppävaaran läheisyydessä.

Esteetön ja ekologinen talo tarjoaa ikääntyneille turvallisen ympäristön ja viihtyisän yhteisön. Yksilölliset turva- ja kotihoitopalvelut. Naapuritalossa mm. ravintola ja kuntoutustilat.

Soita ja kysy lisää: Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry, p. 040 712 2314 tai sposti: paivi.salli@uvky.fi.

Tutustu tarkemmin:

www.uvky.fi

Älä elä vain itsellesi Martti Lutherilta löytyy hyödyllisiä vinkkejä sekä hyvään arkeen että ahdistuksen hetkiin.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA PAULI SALMI

H

yvä luterilainen järjestää itselleen hyvät yöunet. Luterilainen elää terveellisesti.

Luterilainen vapaus on vapautta hyvän tekemiseen.

Tällaisia ohjeita ja periaatteita syntyy, kun Tapiolan seurakunnan kappalainen, teologian tohtori Jussi Koivisto pohtii, minkälaisia ohjeita luterilainen elämäntapavalmennus sisältäisi. Koivisto teki väitöstutkimuksen Martti Lutherin ajattelusta vuonna 2012.

Koivisto on luonnostellut Lutherin ajatteluun pohjautuvan valmennusohjelman, jonka tavoitteena on järkevä ja kohtuullinen arkielämä. Hänen mielestään ohjelman otsikoksi sopisi ”Velvollisuuksien hoitaminen”. Nimi ei kuulosta kovinkaan myyvältä, joten Koivisto selittää ajatustaan.

”

OMASTA TOIMINTAKYVYSTÄ HUOLEHTIMINEN AUTTAA MYÖS TOISIA IHMISIÄ.

ESPOO, MÄKKYLÄ Kenttämiehentie 3, ARA-rahoitettu 2-kerroksinen hissitalo Vapaana: 35 m², 1 h + avokeittiö, lasitettu parveke Kysy myös lyhytaikaista asumista esim. remontin ajaksi.

Vantaan seurakuntayhtymässä yhteisen seurakuntatyön palveluissa on haettavana Kansainvälisen työn sihteerin virka 2.1.2018 tai sopimuksen mukaan Kansainvälisen työn sihteerin viran kelpoisuusehtona tulee olla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Kielitaitovaatimuksena on hyvä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito.

Muu hyvä kielitaito, erityisesti englannin kielen taito, katsotaan viranhaltijalle eduksi. Eduksi katsotaan myös maahanmuutto- ja monikulttuurisuusasioiden sekä kirkollisen elämän hyvä tuntemus. Lisäksi virkaan valitun on esitettävä rikoslain 6 §:n mukainen rikosrekisteriote.

Viran tarkemmat tiedot löytyvät (viran vaatimukset, tehtävänkuva ja hakuohjeet) internetosoitteesta https://rekry.evl.fi/rekry2/#/joblist Virkaa haetaan täyttämällä sähköinen hakulomake KirkkoHR-palvelussa.

Hakemukset on jätettävä 31.10.2017 klo 10.00 mennessä.

– Luterilainen elämä ei ole suorittamista, vaan lähimmäisen palvelua sisäisesti vapaana. Siinä vapaus on vapautta hyvyyteen, ei pelkästään itselle elämiseen. Itsekkäästi elävä ihminen, joka käyttää muita hyväksi eikä anna itsestään mitään, on orja.

ARKINEN VELVOLLISUUKSIEN hoitaminen kuulostaakin hyvältä ohjeelta, kun elämä on suurin piirtein tasapainossa ja hyvän elämän askelmerkit ovat tiedossa. Mutta onko Lutherista apua kriisin hetkellä, kun ihminen kysyy omaa paikkaansa elämässä?

– Se, miten ihminen selviytyy kärsimyksestä ja elämän pimeistä ja synkistä hetkistä, on Lutherin vahvinta ja ominta aluetta, Koivisto sanoo.

Luterilaisuus syntyi yhteiskunnassa, jossa ihmisten roolit ja tehtävät määräytyivät syntyperän mukaan.

Koivisto muistuttaa kuitenkin, että Lutherin oma elämänpolku rikkoi tämän kaavan.

Luther oli talonpojan poika, josta olisi pitänyt tulla kylänvanhin tai tuomari. Sen sijaan hän pahoitti isänsä mielen ryhtymällä munkiksi. Munkkina Luther ajautui kiistoihin paavin kanssa, kunnes lopulta jätti luostarin ja meni naimisiin karanneen nunnan kanssa.

– Lutherin tie oli kaikkea muuta luin suoraviivainen. Elämä vei häntä identiteettikriisistä toiseen. Oman isän ja paavin lisäksi myös Lutherin suhteissa rippi-isiin oli omat ongelmansa.

Koiviston mukaan Lutherin poikkeuksellisen elämän kutoi yhteen kysymys Jeesuksen etsimisestä ja hänen löytämisestään oikealla tavalla ”niin, että sen todella ymmärtää ja tuntee luissaan ja nahoissaan”.

VAIKEISIIN JA pimeisiin hetkiin Koiviston valmennusohjelma tarjoaa ristin teologiaa. Sen mukaan Jumala ei ole läsnä ihmisen elämässä vain silloin, kun hän kokee ilon ja rauhan tunteita.

– Jumala voi olla läsnä ihmisen kokemusmaailmassa myös kaikkein synkimmässä pimeydessä. Jeesus pysyy, vaikka kaikki muu katoaisi. Tästä syntyy toivo, joka aktivoituu pimeinä hetkinä ja taistelee epätoivoa ja masennusta vastaan, Koivisto sanoo.

Luther antoi ahtaalla oleville ihmisille paitsi hengellistä ohjausta ja opetusta, myös konkreettisia neuvoja. Koivisto mainitsee kaksi Lutherin viljelemää ohjetta. Ensimmäinen on yksinkertainen: jos vain mahdollista, älä jää yksin.

– Luther korosti, että kaikki yksinäisyyden hetkellä koetut synkät ajatukset eivät ole rakentavia. Ne eivät siis ole Jumalasta. Siksi ahdistuksen aikana ei kannata olla yksin, Koivisto sanoo.

Luther saattoi myös kehottaa ahdistunutta ihmistä toimimaan vastoin intuitiotaan. Esimerkiksi tähän tapaan: Jos ajatukset käskevät sinua masentumaan, ne eivät ole Jumalasta. Tee siis synkistelyn sijasta jotakin hauskaa.

Koivisto lisää luterilaiseen valmennusohjelmaan vielä mustan huumorin: opettele näkemään synkkyydessäkin huumoria ja komiikkaa. Myös murheiden asettaminen laajempaan yhteyteen, esimerkiksi tähtitaivasta katselemalla, voi helpottaa oloa.

Sekä vaikeisiin että onnellisiin aikoihin sopii luterilainen ohje: älä

”

ELÄMÄ VEI LUTHERIA IDENTITEETTIKRIISISTÄ TOISEEN.

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

Katariina von Bora ja Martti Luther sopivat myös elämäntapaguruiksi.

unohda nauttia maallisen elämän hyvyyksistä, sillä ne ovat itsessään arvokkaita.

Suuntaa kuitenkin samalla katse myös ikuiseen elämään, ohi tämän ajan vastoinkäymisten, Luther muistuttaa.

Koivisto on lisännyt Luther-ohjelmaansa myös liikuntaa, terveellistä ruokavaliota ja luonnossa liikkumista.

– Ne jos mitkä ovat oivia keinoja ehkäistä masennusta ja selvitä ahdistavista elämäntilanteista. Omasta toimintakyvystä huolehtiminen auttaa myös toisia ihmisiä, hän perustelee.

Koiviston ohjelmassa elämäntapamuutoksiin ei sännätä päätä pahkaa, vaan vähitellen. Korvaa kerran kuukaudessa jokin epäterveellinen ruoka-aine terveellisemmällä. Aloita liikunta tekemällä jotakin, joka tuottaa sinulle iloa. Tutustu eri lajeihin avoimin mielin.

– Niin ruoassa kuin liikunnassakin määrätietoinen ja hidas kiiruhtaminen johtaa usein hyvään ja pysyvään elämäntapamuutokseen.

Koulutuksen ja tieteen arvostaminen on Koiviston mukaan yksi keskeisimmistä luterilaisista hyveistä. Koiviston valmennusohjelma ei kehota jokaista väittelemään tohtoriksi, mutta siihen kuuluu olennaisesti halu kehittyä ja oppia uutta.

Siksi hyvä luterilainen ei voi olla niiden kreationistien kannalla, joiden mielestä maapallo on vain 6000 vuotta vanha.

– Tarkoituksena ei ole pysähtyä paikalleen, vaan olla avoin elämälle. On suostuttava oppilaan rooliin suhteessa Jumalaan ja toisiin ihmisiin, Koivisto sanoo. ■ Jussi Koiviston alustus Martti Lutherista sekä Lutherin virsiä Bachin sovittamina ja Tapiolan seurakunnan kamarikuoron esittäminä to 2.11. klo 19 Tapiolan kirkossa.

Luther-valmennusta lapsiperheen arkeen Aloita päivä aamurukouksella tai Isä meidän -rukouksella.

Laita aamiainen ja huolehdi siitä, että lapset pääsevät ­kouluun ajoissa ja hyvin varustettuina.

Lähde töihin ja tee kahdeksan tunnin työpäivä. Älä tee jatkuvasti ylitöitä, ellei se ole taloudellisesti täysin välttämätöntä.

Omista alkuilta perheen tai ystävien kanssa olemiseen. Se voi sisältää esimerkiksi ruoanlaittoa, lasten auttamista läksyissä ja harrastuksia.

Jos on mahdollista, vetäydy illalla hetkeksi rukoilemaan, ­urheilemaan, mietiskelemään tai muuten latautumaan.

Mene nukkumaan riittävän aikaisin. Lue iltarukous tai Isä meidän -rukous sekä ote hyvästä kirjasta.

PS: Sunnuntaina etsi pyhyyttä ja lepoa. Käy aamulla kirkossa.

Tee sen jälkeen jotakin virkistävää: urheile, nauti kulttuurista tai musiikista, vietä aikaa perheen kanssa.

a 7

8A

Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

Hautauspalveluja

Hammashoitoa

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi

24 h

PÄIVYSTYS

050 347 1555 EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 27.10. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e

Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Varaa aikasi 044 9339 242

Suomen Hammaslääkäriliiton jäsen

JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääketieteen lisensiaatti Hammasteknikko Master of Oral Surgery and Implantology (M.Sc., erik.)

• • • •

suu- ja hammaskirurgia implanttiprotetiikka erikoiskokoproteesit laajat kokonaishoidot

Hammaslääkärikeskus Dentarium Oy Mikonkatu 8 A, 7 krs., Hki Puh. (09) 622 1533 GMS 050 552 7295 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

www.stickdent.com

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

Myydään hautakiviä

Tilaisuuksia

Rakennusala KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä

JORMAN REMONTTIPALVELU

Tiedustelut tai varaa aika:

• Maalaus • Tapetointi • Laatoitukset • Laminaatit • Keittiöön ovet ja tasot • Myös pikkutyöt.

• Ulos kestopuu terassit ja aidat.

Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Reformaation 500-vuotisjuhla torstaina 26.10 klo 18 Lutherista Lestadiukseen opissa ja elämässä Alustamassa ja keskustelemassa - professori Jouko Talonen - Uusheräyksen puheenjohtaja Reino Junttila Seurat sunnuntaina 29.10 klo 13.30 (Ap.t. 2 ja 4) Seurakuntaelämää - Tinja Halunen Jeesuksen Kristuksen nimessä - Katri Helin

Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy

P. 0401895682

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

KIRKON KESKUSTELUAPUA¤ Luottamuksella, sinua kuunnellen

Siivouspalveluja

JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 22.10. klo 17.00 Kallion kirkko, Helsinki PASTORI SEPPO JUNTUNEN Puhuu aiheesta: Vapauttaako vai orjuuttaako usko?

Musiikissa: Heidi Tuikkanen ja Joska Lakopoulos Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

Luottokelpoinen Bisnode 2017

Palveluja tarjotaan Muutot ja kuljetukset.

1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetusneppis p. 040 5850074

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kolmilapsinen mukava perhe etsii omakotitalo tonttia Espoosta.

Soita Laura Junes 0504905648

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous.

Kodinapu helmi p.0407209420

HERÄNNÄISSEURAT

SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Leikkaa talteen

©

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Puhu, se auttaa.

Palveleva puhelin

0400 22 11 80

Palveleva chat

Arkisin 18-01, viikonloppuisin 18-03

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

Palveleva netti

Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

kirkonkeskusteluapua.fi

Palveleva kirje PL 210, 00131 Helsinki

su 22.10 klo 16 Seuratuvalla, mm.

A-L Alavuotunki, Raimo Jalkanen, Väyrynen-Si. Autotalo. ke 25.10 klo 19 Körttikodilla. Ratak. 1. to 26.10 klo 19 Matinkappelin yläk., Liisankj.3, Espoo.Tarjoilu 18.30. pe 27.10 klo 18 Lohjan srk-kesk. takkah.,Sibeliuksenkatu 2. la 28.10 klo 18 Mikaelinkirkolla.

Emännänpolku 1,Helsinki. su 29.10 klo 10 kirkkopyhä Viikissä, Agronomink. 5. Saarnaa J.Veikkola, kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Myrskylässä. Saarnaa Väyrynen-Si, kahvit ja seurat. klo 16 Teologiailta Seuratuvalla. “Sukupuolten välinen oikeudenmukaisuus luterilaisuudessa”, Minna Hietamäki. Autotalo. klo 18 Klaukkalan kirkolla Ylitilant. 6, N-järvi. ti 31.10 klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri. R.Halme-Berneking.Autotalo. ke 1.11 klo 18 Musiikki-ilta Malmilla.

Srk-sali. K.Rauhamaa veisuuttaa uud.

SV:ä. Kunnant. 1. to 2.11 klo 18 L-Pasilan srk-koti.

Maistraatink. 5.

Kirkossa naiset ovat etsineet porsaanreiki채 ja poikkeustiloja saadakseen sanottavansa julki.

Teksti Kaisa Halonen Kuvitus Hans Eiskonen

Huonosti k채ytt채ytyv채t naiset

2 B

Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

S

unnuntaina 12.9.2010 Helsingin tuomiokirkossa tehtiin historiaa.

Ensimmäistä kertaa Suomessa piispaksi vihittiin nainen, Irja Askola. Historiallista oli myös se, että vihkimyksen toimittajista yksi ei ollut piispa: teologian tohtori Pirkko Lehtiö.

– Olihan se hieno hetki, 85-vuotias Lehtiö sanoo.

Hän on sekä tutkinut että elänyt itse naisten hitaalta tuntuvaa tietä kohti kirkon virkoja. Ensimmäinen suomalainen nainen, muurarintytär Clarice Malmberg aloitti teologian opinnot vuonna 1894, muttei koskaan valmistunut teologiksi. Ensimmäinen teologisen erotutkinnon suorittanut nainen oli Wendla Ivaska vuonna 1913.

Pitkään teologinaiset työskentelivät esimerkiksi opettajina ja järjestöjen palveluksessa. Heille oli tarjolla työtä myös seurakunnissa, mutta heidän koulutustaan se ei vastannut. Lehtiö itse aloitti kirkollisen uransa tyttötyönjohtajana Johanneksen ja Töölön seurakunnissa. Hän ohjasi tyttökerhoja, pyhäkouluja, naisten raamattupiirejä ja ompeluseuroja.

– Koulutuksella ei ollut merkitystä siinä, mitä sai tehdä. Naisia arvioitiin heidän sukupuolensa, ei pätevyytensä mukaan, Lehtiö sanoo.

Ensimmäiset teologinaiset olivat ehtineet jo eläkeikään ennen kuin kirkkoon vuonna 1963 päätettiin perustaa naisia varten oma lehtorin virka.

Sen jälkeen naiset saivat saarnata kirkkoherran luvalla, jakaa ehtoollista sielunhoidollisissa tilanteissa ja osallistua rippikoululaisten konfirmaatioihin.

– Samaan aikaan jotkut jo virittelivät keskustelua siitä, voitaisiinko pappisvirka avata naisille, mutta se oli vielä tuolloin monelle mahdoton asia, Pirkko Lehtiö kertoo.

Hän oli tottunut argumentoimaan naisten pappisvihkimyksen puolesta asiapohjalta. Eräällä työmatkallaan ulkomailla hän kuitenkin huomasi sanovansa ääneen, että tuntee olevansa omassa kirkossaan toisen luokan kansalainen.

– Kyyneleet alkoivat valua. Silloin tajusin, että kyllähän tämä asia koskettaa minuakin.

Ensimmäiset naiset, heidän joukossaan Pirkko Lehtiö, vihittiin papeiksi 6.3.1988. Myöhemmin samana vuonna vihittyjen joukossa oli myös Irja Askola. Piispanvirka avattiin naisille pari vuotta sen jälkeen, mutta kului vielä parikymmentä vuotta ennen kuin piispaksi lopulta valittiin nainen.

Lehtiö muistuttaa, että asiat tapahtuvat viiveellä. Muutama vuosikymmen on mennyt sen huomaamiseen, että naisillakin on kokemusta kirkon työstä ja pätevyyttä myös piispan tehtäviin.

– Tulevaisuudessa toivottavasti päteviä naisia on vaikea sivuuttaa. Naiset ovat löytäneet aina tiensä. Joidenkin on vaan pitänyt ensin raivata sitä tietä auki.

Millainen tienraivaaja Askola on Lehtiön mielestä piispana ollut?

– Hän on osannut käyttää piispan virassa omat lahjansa mahdollisimman hyvin ja toteuttanut naisen näkökulmaa. Hän on myös ollut rohkeasti oma itsensä ja hyvin avoin kaikille ihmisille. Minusta tuntuu, että hänen piispakollegansa eivät ole oikein sulattaneet sitä.

Irja Askola on ensimmäinen nainen, joka Suomessa on edennyt kirkon hierarkiassa sen huipulle asti. Vaikutusvaltaisia, aikaansaavia ja tunnettuja naisia on ollut kirkollisessa elämässä tietenkin jo aiemminkin, keskiajalta alkaen. Esimerkiksi Ruotsi-Suomessa 1300-luvulla elänyt Birgitta oli aikansa mahtinainen. Askolan tavoin hänelläkin oli laajat yhteiskunnalliset ja kansainväliset verkostot, joissa häntä arvostettiin ja kuunneltiin.

Birgitta tunnetaan, koska hän toimi toisin kuin hänen aikanaan naisille olisi ollut sallittua.

– Hyvin käyttäytyvät naiset tekevät harvoin historiaa, siteeraa yleisen kirkkohistorian ja sukupuolentutkimuksen dosentti Päivi Salmesvuori amerikkalaisen historiantutkijan Laurel ­Thatcher ­Ulrichin kuuluisaa lausahdusta.

– Naiset ovat halunneet sanoa ja vaikuttaa. Eivät kaikki ole olleet tyytyväisiä keittiön tai luosta-

Kollaasissa käytettyjen kuvien lähteet: Wikimedia commons; flickr.com/commons; K.K. Sarlin: Aikamme profeetta Helena Konttinen – elämä ja sanoma; Kirkon kuvapankki

Birgitta Birgerintytär (1303–73) oli ruotsalaista ylhäisaatelista sukua. Hänet naitettiin 13-vuotiaana aatelisperheen pojalle. Heille syntyi kahdeksan lasta. Miehensä kuoltua Birgitta saattoi omistautua yhä enemmän hengelliselle elämälle. Hän perusti luostarijärjestön, joka toimii edelleen. Elämänsä viimeiset parikymmentä vuotta Birgitta asui Roomassa.

Hänet julistettiin pyhimykseksi vuonna 1391.

rin nurkassa, vaan kyllä naisilla on ollut ajatuksia ja mielipiteitä ja myös itsetuntoa tuoda niitä esiin.

Se, että Birgitta oli kuuluisa jo omana aikanaan ja että hän nykyisin on yksi Euroopan suojeluspyhimyksistä, kertoo siitä, että hän keksi keinot tulla kuulluksi sukupuolestaan huolimatta. Salmesvuoren mukaan Birgitta löysi saman porsaanreiän, jota monet muutkin naiset ovat osanneet käyttää: profetoimisen lahjaa ei ole Raamatussa rajattu vain miehille. Jumala voi puhua myös naisen välityksellä.

Birgitasta tiedetään, että hän koki uskonnollisen heräämisen ja halusi Kristuksen morsiameksi. Vaikutusvaltaisen miehen vaimolta ja suurperheen äidiltä se ei käynyt noin vain. Kun aviomies sitten kuoli nuorena, Birgitta pystyi omistautumaan hengelliselle elämälle. Päätöstä tuki se, että hän löysi itselleen roolimalleja Neitsyt Mariasta alkaen. Ne osoittivat, että myös leski ja äiti voi olla pyhä nainen.

– Birgitalla oli kutsumus sanoa asioita, mutta hän ei voinut lähteä julkisesti saarnaamaan. Siksi hän pyrki saamaan ilmestyksiä, jotka hän sai julki teologimiesten välityksellä. Birgitan ilmestykset olivat käytännöllisiä. Ensin oli jokin asia, joka vaivasi tai kiukutti häntä. Jonkun ajan kuluttua hän sai ilmestyksen, jossa asia ratkaistiin. Totta kai kyseessä oli myös taktiikka, mutta en sanoisi, että hän laskelmoi, Salmesvuori kertoo.

Yksi Birgitan näkyjen konkreettisista ja kauaskantoisista seurauksista oli oman luostarisääntökunnan perustaminen. Salmesvuoren mukaan Birgitta etsi olemassa olevaa luostarisääntöä, joka sopisi hänelle ja hänen ystävilleen, mutta ei ollut tyytyväinen mihinkään.

– Niinpä hän sai sopivasti näyn luostarisäännöstä. Se on poikkeuksellisen matriarkaalinen: sekä Neitsyt Marialla että luostarin abbedissalla on siinä vahva rooli.

Päivi Salmesvuori löytää Birgitalle yllättävän vertailukohdan Suomen historiasta: 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa eläneen horrossaarnaaja Helena Konttisen. Konttisen tausta ja olosuhteet

Liisa Eerikintytär (­1733–­?) oli kalantilainen paimen. Vuonna 1756 paimenessa ollessaan hän näki unessa näyn, josta käynnistyi Länsi-Suomen rukoilevaisuus, kirkon nykyisistä herätysliikkeistä vanhin. Kirkonkirjojen merkinnät Liisasta loppuvat vuoteen 1759, joten hänen kohtalonsa jää avoimeksi.

Mathilda Wrede (1864–1928) oli aatelisperheen tytär, joka nuorena koki vapaakirkollisen liikkeen kokouksessa hengellisen herätyksen. Wrede tunnetaan parhaiten vankilatyöstään, mutta hän ehti myöhempinä vuosinaan osallistua myös eläintensuojeluun, pakolaisten auttamiseen ja rauhantyöhön.

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

olivat hyvin erilaiset kuin Birgitan. Konttinen oli köyhä ja oppimaton maalaisnainen, kuuden lapsen äiti, joka joutui kamppailemaan elättääkseen perheensä. Hän osasi lukea, muttei kirjoittaa. Birgitan tavoin Konttinenkin tunsi Raamatun hyvin ja hänelläkin oli polttava tarve julistaa. Ja myös hän teki sen profetian avulla.

”

Tunteiden kautta identiteettiä rakentava uskonnollisuus on koettu uhaksi.

– Ensimmäisen kerran Konttinen vaipui horrostilaan, kun hän oli kuullut kahden saarnaajan puhuvan. Konttinen epäili, etteivät he ole oikeaoppisia ja hän tunsi sisäistä pakkoa ojentaa heitä. Mutta koska hän oli nainen, hän ei kehdannut. Niinpä hän meni horrostilaan ja alkoi puhua Jumalalle noista miehistä. Miehet kuulivat sen, ja kokivat saaneensa Jumalalta viestin, Salmesvuori kertoo.

Hänen mukaansa Konttinen kamppaili naiseutensa kanssa, koska tunsi sen vuoksi olevansa vähempiarvoinen. Samaan aikaan hän kamppaili myös oman järkensä kanssa, koska se ei sulattanut sitä, mitä hän horrostilassa koki.

– Toisaalta Konttisella oli vahva kutsumuksen tunne, enkä usko hänen teeskennelleen. Hänellä oli laaja yleisö, häntä uskottiin ja hän sai tukea sekä joiltakin papeilta että maallikkosaarnaajamiehiltä, Salmesvuori kuvailee.

Hänen mukaansa aikalaisilla oli sekä Birgitasta että Helena Konttisesta kokemus, että he välittivät sellaista tietoa, jota kukaan muu ei voinut tietää.

Konttinen esimerkiksi kurkisti kuolemanjälkeiseen elämään ja kertoi myös, mitä tapahtuu abortoiduille sikiöille. Ei ihme, että yleisöä kiinnosti.

Konttisen elokuiset ”vaihetuspäivät” olivat varsinaisia spektaakkeleita, joita saattoi seurata sata-

Helena Konttinen (1871–1916) oli uukuniemeläinen pientilallisen vaimo ja kuuden lapsen äiti. Hän tuli kuuluisaksi horrostilassa pitämistään saarnoista. Konttisen julistus oli ankaraa. Aiheet vaihtelivat yksittäisten kuulijoiden synneistä Suomen ja maailman tilaan.

Hänen toiminnastaan käynnistyi uukuniemeläisyydeksi kutsuttu h ­ erätys.

määrin ihmisiä. Niissä Konttinen teki tiliä kuluneesta vuodesta ja suoritti katumustyötä epäonnistumisistaan ja laiminlyönneistään. Koska hän ei esimerkiksi ollut estänyt tanssikurssin järjestämistä, hän joutui tanssimaan tuntikausia yleisönsä edessä.

Horrossaarnaaminen ei Helena Konttisen aikoihin ollut mikään uusi tai edes kovin harvinainen ilmiö. Jo vuonna 1756 kalantilainen Liisa Eerikintytär vaipui paimenessa ollessaan uneen, jossa hänelle näytettiin Jumalan viha ja helvetin kauhut. Karja jäi laitumelle, kun Liisa lähti julistamaan näkemäänsä kyläläisille.

Liisan myöhemmät vaiheet ovat hämärän peitossa, mutta hänen näkynsä sysäsi liikkeelle kansanherätyksen, josta syntyi Länsi-Suomen rukoilevaisuus.

– Silloinkin kun naisten uskonnollinen toiminta ei ole kirkoissa ollut avoimesti sallittua, se on noussut esiin ja saanut tilaa yhteiskunnan murrospaikoissa ja kriisien aikoina. Myös Liisa Eerikintyttären aikaan elettiin voimakasta yhteiskunnallista murrosta. Liisasta tuli kuin kirkas soihtu, jonka johdattamana koko kyläyhteisö muuttui, kuvailee kirkkohistorian yliopistonlehtori Marjo-Riitta Antikainen.

– Usein nämä murrosaikojen vaikuttajanaiset ovat olleet hurmahenkiä. He ovat saaneet aikaiseksi herätystä ja toimintaa. Kun homma on organisoitunut herätysliikkeeksi, miehet ovat astuneet johtoon. Tunteiden kautta identiteettiä rakentava uskonnollisuus on koettu uhaksi, ja ihanteeksi on nostettu jonkinlainen järkevä uskonnollisuus.

Marjo-Riitta Antikaisen mukaan naisille on ollut tilaa myös uskonnollisen toiminnan marginaalissa, rajoilla ja ääripäissä. Yksi marginaalissa hengellisen elämäntyön tehneistä naisista on Helena Konttisen aikalainen Mathilda Wrede, joka nykyäänkin muistetaan vankien ystävänä.

– 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Suomen luterilaisessa kirkossa naiset eivät saaneet evankelioida eivätkä saarnata. Heidän roolinsa oli olla sanankuulijoita. Ajateltiin, että naisten paikka oli

Anna-Maija Raittila (1928–2012) syntyi vanhoillislestadiolaiseen suurperheeseen, mutta joutui eroon liikkeestä sen hajaantuessa 1960-luvulla. Raittila oli teologi, joka työskenteli ennen vapaaksi kirjailijaksi jättäytymistään uskonnonopettajana. Kirjailijana, suomentajana ja toimittajana hän teki lähes 300 kirjaa. Hän myös ohjasi retriittejä ja koulutti muitakin ohjaamaan niitä.

B 3

kotitalouden, ei julkisen toiminnan puolella. Vangit olivat yhteiskunnan hyljeksimiä ja marginaalissa, joten heidän parissaan nainenkin saattoi tehdä hengellistä työtä.

Aikana, jolloin oli ennenkuulumatonta, että nainen saarnaisi kirkossa, Wrede teki niin, sillä hänellä oli pääsy vankiloiden kirkkoihin.

Oma sukupuoli oli Mathilda Wredelle rasite.

Hän pyrki häivyttämään sen näkyvistä käyttämällä omatekoista, yksinkertaista virkapukua. Hän ei myöskään halunnut omaksua äidillistä tai sisarellista roolia suhteessa vankeihin. Vankilatyö ei ollut Wredelle hyväntekeväisyyden harrastamista vaan ammatti. Hän piti sitä niin tärkeänä, että kieltäytyi ainakin kahdesta kosinnasta. Vaimona ja äitinä hän ei olisi pystynyt työtään jatkamaan.

Naisilla on ollut hiljaisempikin tapa toteuttaa kutsumustaan. Marjo-Riitta Antikainen muistuttaa, että vuosisatojen ajan naiset ovat tehneet omaa teologiaansa ja jakaneet hengellisiä löytöjään kirjoittamalla varsinkin uskonnollista runoutta ja virsiä.

Anna-Maija Raittila oli koulutukseltaan teologi, mutta hän teki uransa muualla kuin kirkossa: ensin uskonnonopettajana, sitten kirjailijana ja suomentajana. Kuitenkin hän on yksi kirkon suurimmista hengellisistä vaikuttajista.

Nykyisessä virsikirjassa on noin sata virttä, joissa näkyy Raittilan kädenjälki. Hän oli myös avaran ja yhteisöllisen hengellisyyden tiennäyttäjä, joka oli käynnistämässä niin Tuomasmessua kuin kirkon retriittitoimintaakin ja tutustutti suomalaiset ekumeeniseen Taizé-liikkeeseen.

Kun ensimmäiset naiset keväällä 1988 vihittiin papeiksi, tuolloin 59-vuotias Anna-Maija Raittila seurasi tapahtumaa televisiosta ja kuuli sieltä kirjoittamansa virren sanat. ”Oli liikuttavaa olla sillä tavoin mukana”, hän kirjoitti myöhemmin päiväkirjaansa.

P.S. Keskiviikko 1.11.2017 on myös historiallinen päivä. Silloin palataan ajassa taaksepäin tilanteeseen, jolloin kaikki Suomen evankelisluterilaisen kirkon kymmenen piispaa ovat miehiä. ■

Irja Askola (1952–) jää 1.11. eläkkeelle Helsingin piispan virasta. Ennen kuin Askola vuonna 2010 valittiin piispaksi, hän työskenteli muun muassa Seurakuntaopistolla, Euroopan kirkkojen konferenssissa ja Espoon piispan teologisena erityisavustajana. Ennen piispakauttaan Askola tunnettiin parhaiten runoilijana, ja hän on löytänyt aikaa kirjoittamiselle myös piispana toimiessaan.

Valitse sinulle sopivin tapa ostaa lippu.

Matkakortti

R-kioski

Lippuautomaatti

HSL-Mobiilisovellus

Palvelupiste

Vaihtoehtoja on useita.

Edullisimmat matkat saat HSL:n matkakorttiin ladatulla arvolla tai matkustuskaudella. Matkakortteja myyvät mm. HSL:n ja kuntien palvelupisteet sekä R-kioskit.

Kertalippuja voit ostaa vaikka varastoon ja käyttää kun matkustat.

Näytät vain lippua lukijalaitteelle.

Kertalippuja myyvät mm. HSL:n omat palvelupisteet, kuntien yhteispalvelupisteet sekä HSL-alueen R-kioskit,

Helsingin seudun liikenne

Stockmann, useat Citymarketit ja Prismat.

Voit ostaa lipun myös HSL:n automaatista, joita on juna- ja metroasemilla sekä bussiterminaaleissa.

Osa toimii pelkästään Visa- tai Mastercard-korteilla, osassa kelpaa myös käteinen.

HSL:n mobiililippu on kätevä. Lataa älypuhelimeesi maksuton sovellus osoitteesta hsl.fi/lataa-mobiililippu,

niin voit ostaa kerta- ja vuorokausilippuja. HSL:n mobiililipun voit maksaa pankki- tai luottokortilla tai puhelinlaskulla.

Myyntipisteiden ja automaattien sijainnin voit tarkistaa osoitteesta hsl.fi. Voit myös soittaa HSL:n asiakaspalveluun puh. 09 4766 4000 paikallisverkkomaksun hinnalla.

hsl.fi

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

B

5

Kolumni

Muut ovat idiootteja – ja muita rallatuksia

TOMMI LAITIO Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

MANTELITUMAKE AJAA MEIDÄT HYÖKKÄÄMÄÄN, PAKENEMAAN TAI JÄHMETTYMÄÄN. HÄTIKÖINNILLÄMME SAAMME ASIAT HELPOSTI SOLMUUN TAI ENTISTÄ PAHEMMIKSI.

”MITÄ TEET SUUTTUMUKSELLA, jota tunnet? Kun tunnet itsesi niin vihaiseksi, että voisit purra. Kun koko maailma tuntuu väärältä ja mikään tekosi ei tunnu oikealta. Mitä teet? On hienoa voida pysähtyä, kun tekee jotain väärää, ja ajatella tätä laulua: Voin pysähtyä, silloin kun haluan. Voin pysähtyä, kun niin toivon. Voin pysähtyä, pysähtyä, pysähtyä koska tahansa.”

Näin lauloi herra Rogers Yhdysvalloissa vuosina 1968–2001 esitetyssä lastenohjelmassa Herra Rogersin naapurusto. Herra Rogers opetti lauluissaan, että jokainen lapsi on arvokas ja että tunteita ei pidä pelätä.

RAIVARIT JA ARVOTTOMUUDEN kokemukset eivät rajoitu vain lapsiin. Ihmissuhteissa niin kotona kuin työssäkin tulee tilanteita, joissa maailma tuntuu kaatuvan päälle ja olevan täynnä vastahankaisia, ilkeitä tai kyvyttömiä idiootteja.

Herra Rogersin oppeja jaetaan uusissa kuorissa nykyajan johtajakoulutuksissa. Aivotutkimus on tuonut johtamiskoulutuksiin puheen mantelitumakkeesta, joka ottaa meissä helposti vallan, kun pomo arvostelee ehdotusta työpaikkakokouksessa tai pitkään rakennettu suunnitelma menee mönkään.

Mantelitumake ajaa meidät hyökkäämään, pakenemaan tai jähmettymään. Hätiköinnillämme saamme asiat helposti solmuun tai entistä pahemmiksi. ”Aivot päällä” toimimisen tarve kasvaa nykyajan viestitulvassa, josta löytyisi aina ainekset kunnon raivarille.

ESIMIESTYÖN OPIT ovatkin aika lailla suoraan lastenohjelmista: 1. Nimeä tunne. 2. Laske kymmeneen. 3. Tietääkö toinen, mitä häneltä toivot? 4. Osaako toinen sen, mitä häneltä toivot? 5. Uskaltaako toinen sen, mitä häneltä toivot? 6. Haluaako toinen tehdä sen, mitä häneltä toivot? 7. Valitse, mitä teet.

Kymmeneen laskemalla asiat palaavat mittasuhteisiin. Tiedonpuute korjautuu tietoa lisäämällä, ei moittimalla. Osaaminen kasvaa opettamalla, ei vähättelemällä. Pelko häviää rakentamalla luottamusta ja turvaa, ei syyllistämällä.

Halu kasvaa tarjoamalla merkitystä tai tunnustusta, ei rankaisemalla.

Kaikki nämä ovat eri asioita kuin mantelitumakkeen tarjoamat ratkaisut kuten käsiksi käyminen, tavaroiden paiskonta, hatkojen ottaminen tai toisen nimittely idiootiksi.

Enää pitää säveltää aikuisille oma kiukkulaulu.

Lähde rauhassa.

Anna perinnöksi toivoa.

Suuri tai pieni testamenttilahjoituksesi on mukana pitkäjänteisessä työssämme toivon, uskon ja lähimmäisenrakkauden puolesta.

Kiitos!

Suomen Lähetysseura maksaa postimaksun

Tilaan ilmaisen oppaan ja lisätietoa Suomen Lähetysseuran työstä.

Etu- ja sukunimi

Katuosoite

*Puheluiden hinnat soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. ja soitettaessa matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

Postinumero ja postitoimipaikka

Käsittelemme tilauksen luottamuksellisesti, eikä se velvoita sinua mihinkään.



Tilaa kattava testamenttioppaamme oheisella kupongilla, sähköpostilla testamentit@suomenlahetysseura.fi tai soita 020 7127 231*

Suomen Lähetysseura Vastauslähetys Tunnus 5001637 00003 VASTAUSLÄHETYS

6 B

Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

Otetaan maailma kerrallaan

J

Teatteriohjaaja ja kirjailija Juha Hurme äänestäisi Jeesusta kunnallisvaaleissa.

Metsässä viihtyvä taiteilija uskoo yhä hyvyyteen ja rakastaa ihmistä ja omituista aikaamme.

uha Hurme istuu Helsingin Sörnäisissä Harjutorin laidalla Vihreä Holvi -ravintolassa. 1990 -luvun alkupuolella hän asui juuri tässä ja naapuritalossa yhteensä neljä vuotta.

– Samana iltana, kun muutin täältä Eiraan, tanskalainen maanikko Steen Christensen ampui kaksi poliisia uuden kotini rapun ovelle.

Muutin aika nopeasti pois.

Tampereella nykyään asuva Hurme valmistelee juuri nyt Suomi 100 000 -iltamakiertuetta Teatterikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Pienten kylien seurojentaloja kiertävä esitys perustuu Hurmeen syyskuun lopussa ilmestyneeseen romaaniin Niemi.

Niemi on maailman kulttuurihistoria. Pohjoiselle pallonpuoliskolle vähän alkuräjähdyksen jälkeen ilmestyneen niemen vahva kansainvälisyys ja hengen saavutukset vaativat tulla kerrotuksi.

Hurme tarinoi kauniilla ja eloisalla suomen kielellä ”ikuisuudesta”, asioista, jotka eivät muutu.

– Paavia myöten kaikki tietävät, että kaikki, mitä nyt on olemassa, oli noin 14 miljardia vuotta sitten yhdessä pisteessä. Sitten tuo piste aktivoitui, ja siinä valtavassa lämpötilassa oli kaikki energia mikä meillä nykyisinkin on. Sen jälkeen syntyivät avaruus ja aika.

Tuosta pisteestä voi Hurmeen mukaan käyttää nimeä Jumala.

– Piste on aika lailla pyhä, sillä se on tuottanut riemullista elämää.

– Suurin ihme on se, että tämä kaikki elämä on olemassa. Miksi? Miksi pikemminkin ei olisi mitään?

Elämän tarkoitusta miettiessään Hurme luottaa Pentti Haanpäähän.

– Haanpään tavoin ajattelen, että otetaan maailma kerrallaan. Tuossa nurmikolla kasvavassa ruohonkorressa on sama ihme, joka on minussa itsessäni. Ruohonkorren atomit ovat neljätoista miljardia vuotta vanhat, täsmälleen yhtä vanhat kuin omani.

Juha Hurme rakastaa kaikkia elämän ilmentymiä.

Erityisen paljon hän rakastaa metsää.

Tunturiin ja muihin yllättäviin paikkoihin teatteria vievä Hurme eli jo pienenä poikana kolmasosan vuodesta luonnossa.

– Hommasin teltan alle kymmenvuotiaana ja yövyin metsässä vapusta Aleksis Kiven päivään. Ajattelin filosofisia ajatuksia, niin kuin lapsilla on tapana. Leikiksi niitä myös kutsutaan.

Metsä alkoi paimiolaisen kansakoulun nurkalta.

Sinne poika pakeni koulun opettajina työskentelevien vanhempiensa vaatimuksia. Pojalta odotettiin ihmetekoja, vähintään presidenttiyttä. Koti tarjosi myös rakkautta ja keskiluokkaista turvaa, mutta näkymättömät rajat ahdistivat neljän vanhemman sisaren sarjan jatkoksi syntynyttä kuopusta.

Teksti Jaana Rinne Kuva Sirpa Päivinen

Hurmeen vanhemmat olivat vakaumuksellisia kristittyjä ja sotaveteraaneja. He olivat niin vanhoja, että heidän arvonsa olivat kirjaimellisesti edelliseltä vuosisadalta.

– Äiti oli vielä kovempi taistelija kuin jatkosodassa vänrikiksi noussut isä. Äiti toimi kaikissa sodissa lottana eturintamassa.

12-vuotiaaksi asti Hurme oli harras kristitty, joka kävi kolme kertaa kuukaudessa kirkossa ”väsähtämässä.” Kun hän alkoi 13-vuotiaana tutkia uskontoja, hän huomasi, ettei ole kirkon käsityksen mukaisella tavalla uskovainen.

– Olin kaikesta samaa mieltä kuin Jeesus, mutta Pyhä Kolminaisuus oli mielestäni ihan huttua. Kannattaa muistaa, että Jeesus ei koskaan kutsunut itseään Jumalan pojaksi.

– Jeesus oli edistyksellinen vallankumouksellinen hippi, jolla oli niin hyviä linjauksia, että äänestäisin häntä kunnallisvaaleissa.

Hurme ja Jeesus ovat sielunveljiä. Molemmat ovat vailla omaisuutta, sukulaisten hyljeksimiä, osattomien ystäviä ja vallitsevan elämäntavan arvostelijoita.

– Jeesus nautti kavereineen ruuasta ja juomasta kehottaen ihmisiä karistamaan murheen ja stressin.

Eikä hänellä ollut seksuaalisuudesta mitään rajoittavaa tai pahaa sanottavaa toisin kuin siitä syyllistävällä kirkolla.

”

Minulle kaikkein rakkaimpia ovat ne ihmiset, jotka eivät ole vielä syntyneet.

Jeesus kiersi saarnaamassa, Juha Hurme kirjoittaa kirjoja ja kulkee teatterista toiseen muistuttamassa katsojia humanismin tärkeydestä.

Teatteriohjaajana hän kertoo saaneensa tutustua myös kristillisyyden hyviin puoliin. Vuonna 2000 Helsingin Diakonissalaitos kääntyi Ylioppilas­ teatterin puoleen ja tilasi Hurmeelta juhlanäytelmän.

– Pro-tukipisteen toiminta ja täydellisten rapa-­ alkoholistien auttaminen tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen. Diakonia menee sinne, mihin yhteiskunta ei ulotu.

Hurme itse on vienyt teatteria muun muassa vankilaan.

– Laitosteatterin estetiikka ei ole teatterin estetiikkaa. Ei tarvitse kuin katsoa Helsingin kaupunginteatterin aulaa niin tajuaa, että siellä ei voi esittää vakavasti otettavia esityksiä. Teatteri on sukua rock-musiikille ja siksi se toimii parhaiten klubeilla.

Reissaamisen Juha Hurme aloitti heti, kun hän pääsi pois kotoa. Luonnontieteiden opiskelu Turun yliopistossa vaihtui vanhusten kotiavustajan työhön Tukholmassa. Kun Hurme alkoi ajatella ruotsiksi, hän pelästyi ja peruutti Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan estetiikkaa.

Teatteriin Hurme päätyi kurssikaverinsa poikaystävän Aki Sirkesalon ansiosta. Sirkesalo pelkäsi mennä yksin Jyväskylän ylioppilasteatterin valintakokeisiin, joten Hurme ryhtyi Sirkesalon ihmis­kilveksi. Kauniskasvoinen Sirkesalo sai kolmen tunnin roolin, Hurme kahden minuutin. Ohjaamisen seuraaminen katsomosta teki hänestä ohjaajan.

– Aki oli suojelusenkeli, joka tietämättään talutti minut teatteriin. Jumalan teatterin Jari Hietasen tultua Jyväskylään syntyi kaupunginteattereiden takapihoilla esiintynyt Yövieraat-teatteri, josta kaikki alkoi.

Nuoruuden kristillinen kasvatus ja sen mukanaan tuomat selvittämättömät asiat heittivät J­ uha Hurmeen mielisairaalaan 50-vuotiaana.

– Sairastuin psykoosiin, koska tajusin, etten ehdi millään selvittää asioita äidin kanssa. Olin helvetissä kuukauden. Se oli piinallinen kuukausi, koska helvetti on piinallinen paikka.

Kokemuksesta syntyi romaani Hullu ja saman niminen näytelmä, joka on ollut menestys.

Hurme muistuttaa uskontojen vaaroista.

– Uskonnot luulevat omistavansa absoluuttisen totuuden. Siinä on vaarallista rakentaa maailmanrauhaa.

Hurme uskoo hyvyyteen.

– Hyvyys on järkevää politiikkaa. Se säästää mahahappojen hirvittävältä hyökkäykseltä. En vihaa edes pahinta mulkkua vaan pyrin vuorovaikutukseen.

Hurme muistuttaa, että hyvyys on myös hyvän taideteoksen tunnusmerkki. Hän ei arvosta epätoivon julistajia.

– He heikentävät maailman mentaalista tilaa. On helppo nälviä ja tehdä musta karikatyyri. Hyvä taiteilija antaa toisen selvitä.

Hyvä ihminen säästää Hurmeen mukaan maailmaa tuleville sukupolville.

– Minulle kaikkein rakkaimpia ovat ne ihmiset, jotka eivät ole vielä syntyneet.

Kuolemaa Juha Hurme lähestyy luonnontieteilijän näkökulmasta.

– Olen itse ollut kuukauden kuolleena, ja siksi on nastaa ja pelotonta elellä jälleen.

Hurmeesta ajatus maatumisesta on kaunis.

– Maatua ja nukkua. Liityn mielelläni maan ja mullan joukkoon. Sen sijaan ajatus siitä, että ­jatkaisin kiitoa jossain tuntemattomassa sfäärissä, on minulle mahdoton, koska se ylittää tiedon ­rajat. ■

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

Kuka?

Juha Hurme on 59-vuotias teatteriohjaaja ja kirjailija.

Mitä?

Ohjannut kymmeniä näytelmiä ja kirjoittanut viisi romaania.

Tuorein romaani Niemi (Teos) ilmestyi tänä syksynä.

Motto? ”Väliaikaista kaikki on vaan.”

Armeijassa Juha Hurme tunsi itsensä luuseriksi, kun hän yritti ampua ihmisen muotoisia tauluja.

– Aloin naureskella koko touhulle. Totesin, että onneksi armeija ei ole oikeaa sotaa vaan simulaattori. Mielikuvitus teki minusta rauhan vakoojan.

Rauhan vakoojana näin ja kuulin tarinoita, joista olen ammentanut kaikkiin romaaneihini.

B 7

8B

Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

Valo syntyy pimeässä Kolme iltaa elämän syvyydestä Kirjailija Tommy Hellsten ja opetusneuvos Kalevi Virtanen keskustelevat torstaisin klo 18.00-19.15 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23

26.10. Heikkous on ihmisen arvokkain ominaisuus 2.11. Rohkeus tulla todeksi 9.11. Minä olen, koska Jumalakin on Illat alkavat meditatiivisella huilu- tai sellomusiikilla klo 17.55 ja päättyvät yhteiseen hartauteen ja iltavirteen n. klo 19.15.

Tilaisuuden kuluihin kolehti.

Kirkon eteisessä on myynnissä Tommy Hellstenin ja Kalevi Virtasen kirjaa Valo syntyy pimeässä. Havaintoja elämän keskeltä. Kirjapaja 2017.

Hinta 30 €.

Järjestää Tuomasyhteisö

TERVETULOA KOTIIN! MEILLE KÄYVÄT MYÖS KUNTIEN PALVELUSETELIT.

Irman lempikuppi on vihreä.

Juomme Irman kanssa päiväkahvit ja muistellaan samalla vähän vanhoja, nuoria kun ollaan.

Meillä iloitaan elämästä.

Olemme Helsingin seurakuntien perustama kotimainen säätiö, joka ei tavoittele voittoa, vaan elämänmakuista elämää. Heseva-kodin palveluihin kuuluvat palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen ympäri vuorokauden sekä lyhytaikainen hoito. www.gaius-saatio.fi HESEVA-KOTI, KÄPYLÄ

Larisa Kiljander, 050 461 6559

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 9

Rakkaudentäyteiset häät Kuukausi sitten vietettiin iloiset häät, kun Venla Silmunen ja Ida Uotinen vihittiin avioliittoon. Äiti ja tytär kertovat, mitä heille merkitsi se, että avioliitto solmittiin kristillisesti, ja miten papin eteen päädyttiin.

Teksti Marjo Kytöharju Kuva Matias Silmunen

”V

Venla Silmunen: ielä lähtiessäni ammattikorkeakouluun syksyllä 2012 etsin itselleni täydellistä miestä, jonka kanssa perustaa perhe. Olin käynyt yläasteen ja lukion adventtikirkon rahoittamassa koulussa, ja sen uskonnontunneilla oli käynyt selväksi, että homous on sairaus.

En itse ollut lainkaan samaa mieltä, mutta se oli varmasti osaltaan vaikuttanut siihen, etten ollut ajatellut tulevan puolison voivan olla myös nainen.

Kun sitten yksi luokkamme tytöistä kertoi tykkäävänsä tytöistä, ajattelin ensin vitsinä, että jippii, mahdollisuuteni löytää luokalta kumppani tuplaantui, luokallamme kun oli vain yksi poika. Ehkä jokin minun sisälläni jo silloin tajusi, että minäkin voisin tykätä tytöistä. Tai ainakin juuri tuosta tytöstä. Tuohon aikaan sydän eli omaa elämäänsä ja pää sanoi toista. Seuraavana keväänä tuli pääkin mukaan ihastumiseen, ja ensimmäisen pusun jälkeen ei ollut enää paluuta.

En kertonut tapahtuneesta monille, sillä sitä piti ensin selvitellä itsekseen ja niiden ystävien kanssa, joiden tiesi sataprosenttisen varmasti tukevan meitä. Olin herkillä, enkä olisi kestänyt tuomitsevia sanoja, kun kamppailin uudenlaisten tunteiden kanssa.

Perheelleni kerroin vasta, kun olin varma tunteistani. Ensimmäisenä kerroin isosiskolleni. Hän otti tilanteen hyvin, ja syksyllä rohkaistuin kertomaan myös vanhemmilleni. Isä vain hymyili, kun tajusi minun olevan onnellinen. Äidin kanssa tilanteen läpikäyminen kesti hiukan kauemmin. Aihe oli hänelle vieras, ja minä olin vielä herkillä jutun kanssa, joten keskustelut eivät aina loppuneet hymyssä suin.

Kaikesta huolimatta istuin pian jo tyttöystäväni, äitini ja isäni kanssa nuotiolla. Pikkuhiljaa, askel kerrallaan osoitimme äidille, ettei tämä ole niin outoa. Aikuisen tuki on äärimmäisen tärkeää nuorelle, joka etsii itseään. On tärkeää saada tuntea, että kelpaa sellaisena kuin on.

Kun tasa-arvoinen avioliittolaki astui voimaan, kuvittelin naiivisti, että saan automaattisesti mennä kirkossa naimisiin. Se, että halusin mennä naisen kanssa naimisiin, ei muuttanut sitä, että halusin vihkijän olevan pappi.

Kuuluin yhä kirkkoon, samoin kuin tyttöystäväni, ja papin siunaus liitolle oli meille molemmille tärkeää.

Oudommalta ajatukselta olisi tuntunut mennä naimisiin maistraatissa.

Puhumattakaan siitä, että olisimme rekisteröineet parisuhteemme.

Kuulimme, että jotkut helsinkiläiset papit vihkivät myös sateenkaaripareja. Laitoimme viestiä Facebook-­ ryhmään, joka etsii papin kullekin sateenkaariparille. Pian saimme sopivan vihki­papin ja -kirkon.

Oli huojentavaa, ettei enää siinä vaiheessa tarvinnut taistella liittonsa

”

Venla Silmunen ja Ida Uotinen, nyk. Silmunen, menivät naimisiin Teijossa syyskuun toisella viikolla.

puolesta. Meille kerrottiin, että oma seurakuntamme hoitaa kuulutukset jumalanpalveluksessa ja antaa meille ilolla vihkiraamatun.

Se, miten pappi, kanttori ja suntio kohtelivat meitä kuin ketä tahansa naimisiin menevää pariskuntaa, tuntui todella hyvältä. Tuli sellainen olo, että todella kuuluu seurakuntaan. Ja vaikka olin sanonut puolisolleni tahdon jo kosinnan yhteydessä, oli minulle kristittynä tärkeää saada sanoa tuo sama sana uudelleen kirkossa perheen ja ystävien läsnä ollessa.”

”M

Kaarina Silmunen: ieli täynnä liikutusta, kiitollisuutta ja rakkautta seisomme mieheni kanssa Teijon kansallispuiston kupeessa olevan Matilda-talon lavalla pitämässä hääpuhetta Venlalle, toiseksi nuorimmalle neljästä lapsestamme, ja hänen vastavihitylle puolisolleen Idalle.

Luemme sitaatteja Pikku Prinssistä, kohtauksesta, missä kettu ja prinssi keskustelevat kesyttämisestä ja siitä, miten vain sydämellään näkee hyvin. Tahdon tehdä puheessani näkyväksi sen, miten Venla ja Ida eivät ole joutuneet vain kesyttämään toinen toisensa vaan ovat joutuneet urakasta suurimpaan – kesyttämään myös osan meistä häävieraista, lähimmistään.

Se, miten pappi, kanttori ja suntio kohtelivat meitä kuin ketä tahansa naimisiin menevää pariskuntaa, tuntui todella hyvältä.

Morsian Venla Silmunen

Neljä vuotta sitten, kuullessani Idasta ensimmäisen kertaa, asiat eivät olleet näin yksinkertaisia. Olin joutunut vanhemmuuteni suurimpaan haasteeseen. Olin tilanteessa, missä sydämeni ei kyennyt yhtymään lapseni riemuun, vaikka järki olisi halunnut.

Meille annettiin kuitenkin aikaa, pitkämielisyyttä ja anteeksiantoa, kummallekin. Sillä sitä kaikkea tarvitsee äiti, joka on elänyt lapsuutensa autoritäärisessä perheessä aikana, jolloin homoseksuaalisuus oli rikos.

Luovuttuani omavoimaisuudesta ja lähtiessäni kulkemaan Venlan ja Idan rinnalla kohti tuntematonta sain tielleni muutaman ihmisen, jotka kannustuksellaan rakensivat turvallisen suojan. Sen sisällä oli tilaa käsitellä ison uskovaisten joukon julistamaa tuomiota. Juuri he, jotka hyökkäsivät Venlan ja Idan parisuhteen

kimppuun, avasivat silmäni ja sydämeni: eihän mikään muu voima kuin pelko tuntemattoman asian edessä voi aiheuttaa niin suurta vastustusta asiassa, joka harvaa edes henkilökohtaisesti koskettaa.

Minun Jumalani ei kuitenkaan ole pelon ja tuomion Jumala vaan rakkauden, hyvyyden ja armon Jumala. Eikä rakkauden Jumalan edessä ole pienintäkään epäilystä siitä, haluaako hän käännyttää osan parisuhteellensa siunausta hakevista ihmisistä pois vai kutsuuko hän luokseen kaikki.

Löysin vähitellen tien maailmaan, missä värejä on huomattavasti aiempaa enemmän ja missä on helppo hengittää. Siellä merkittävintä ei ole, vihkivätkö kaikki papit kaikki parit vaan se, millaisen viestin kirkko välittää. Sulkeeko se samaa sukupuolta rakastavat ulkopuolelleen vai näyttääkö se esimerkillään, miten tärkeitä ja arvokkaita kaikki ihmiset ovat?

Matilda-talon lavalla on helppo aistia koko tilan täyttämä rakkaus. Venlan ja Idan vihkipappi istuu perheiden pöydässä ja jatkaa kohta siitä, mihin mieheni ja minä puheinemme jäämme. Kettu muistuttaa pikku prinssiä vielä siitä, että toisen kesyttäminen pitää sisällään aina riskin tulla satutetuksi. Kun luopuu pelostaan, luopuu suojavarustuksestaan ja tulee haavoittuvaksi. Sen arvoista on vain rakkaus.” ■

Kirkon kaunistukset osa 7: Tapiolan kirkko 75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Mari Aarnio, Paula Huhtala

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineisto­ päivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle.

Osoitteet päivitetään automaat­ tisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Onko kirkko remontissa, jotkut ihmettelevät astuessaan ensimmäistä kertaa Tapiolan kirkkoon ja nähdessään sen kevytbetoniharkkoisen alttariseinän. Muutama seurakuntalainen on puolestaan ehdottanut, että seinälle voisi laittaa kunnollisen alttaritaulun.

Mutta vuonna 1965 valmistuneella Tapiolan kirkolla on myös vankkumattomat faninsa. Sitä pidetään yhtenä Suomen merkittävistä kirkkoarkkitehtuurikohteista.

– Tämä kirkko ainakin herättää tunteita, vahvistaa ylivahtimestari Antti Ruuskanen.

Arkkitehti Aarno Ruusuvuori halusi suunnitella tilan, joka ilmentää pyhyyttä muutoin kuin muodon ja symbolien avulla. Pelkistetyn, kuutiomaisen kirkkosalin katseenvangitsija on juuri alttariseinä. Se näyttää jatkuvan loputtomiin, mutta päättyy todellisuudessa kattoikkunaan, joka avaa suoran linjan taivaaseen.

Suora linja taivaaseen Tapiolan kirkon harkoista ladottu alttariseinä ei jätä ketään kylmäksi. Karu pinta kutsuu valoa leikkiin ja kävijöitä laskutoimituksiin.

Teksti Laura Pörsti Kuva Esko Jämsä

Harkkoseinä innoittaa laskutoimituksiin. Ruuskanen kertoo, että se on 64 harkkoa eli noin 18 metriä korkea.

– Täällä vierailleilta arkkitehdeilta olen oppinut paljon tilan mittasuhteiden merkityksestä. Teräsristi ei ole sattumalta kolme harkkoa leveä, hän lisää.

Karu alttariseinä paljastaa vuodenajat omalla tavallaan. Ne käyvät ilmi auringonvalosta, joka paistaa kirkkosalin takaosassa avautuvista ikkunaristikoista.

– Keväällä valo tekee seinään selvimmät kuviot, kun se osuu aika ylös.

Kesällä, kun aurinko on korkeammalla, valo tulee lännen suunnan korkeista ikkunoista jyrkemmässä kulmassa eikä sen vuoksi osu alttariseinälle yhtä voimakkaasti kuin keväällä, Ruuskanen selittää.

Tapiolassa kirkkosalin voi saada hetkeksi vain itselleen. Ohikulkija pääsee poikkeamaan siellä arkisin kello 8–21 ja viikonloppuisin kello 8–18.

Fingerpori Pertti Jarla

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 11

Mystiikka ei ihmetytä Pekka Yrjänä Hiltunen, 68, jäi vuonna 2016 eläkkeelle kirkkohallituksen uskontodialogin asiantuntijan tehtävästä. Hän on retriitinohjaaja ja hengellinen ohjaaja.

Hiltusen mielestä mystiikassa ei ole mitään ihmeellistä, koska jokaisella on jonkinlainen suhde siihen, mitä hän ei osaa selittää.

Hiltunen osallistuu eri uskontotraditioiden yhteismeditaatioiden järjestämiseen Kampin kappelissa. Seuraava yhteismeditaatio on ke 1.11. klo 18–19 teemalla ”Miten elää tässä ja nyt?”.

Nukahtaminen kesken mietiskelyn ei harmita Pekka Yrjänä Hiltusta.

Katekismuksesta löytyy hurjia juttuja Pekka Yrjänä Hiltunen käsittelee ihmissuhteita, aggressiota ja seksuaalisuutta katekismusmietiskelyn avulla.

Teksti Taneli Kylätasku Kuva Esko Jämsä

Kun Pekka Yrjänä Hiltusen vuorokaudessa on rauhallinen hetki, hän hiljentyy mietiskelemään katekismusta. Tapa alkoi jo 1990-luvun puolivälissä, kun pappiystävä lainasi Hiltuselle C-kasetin, jossa oli katekismusmietiskelyn ohje.

Tätä nykyä Hiltunen ei enää tarvitse kasettia. Käskyjen, uskontunnustuksen ja Isä meidän -rukouksen mietiskely onnistuu helposti esimerkiksi kävelyllä, bussin penkillä tai vuoteessa. Edes nukahtaminen kesken mietiskelyn ei haittaa, sillä Hiltunen muistaa herättyään, mihin kohtaan jäi.

Usko ja epäusko

Jo ensimmäisen käskyn lause ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi” on iso paketti. Se vie Hiltusen kysymään, onko hän todella kuullut jonkun sanovan hänelle nuo sanat. Siitä käy myös ilmi, että rukouksessa ja mietiskelyssä on kyse suhteesta.

Edellisenä yönä, kun Hiltunen mietiskeli käskyä ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi”, hänelle tulivat mieleen Jeesuksen sanat: ”Se, joka tekee Jumalan tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini.”

Hiltunen pohdiskeli, mitä hänen tuntemansa ihmiset ovat tehneet työkseen tai muuten.

Hiltusen tuttavapiiriin kuuluu muun muassa säveltäjä, puuseppä, kokki, maanviljelijä ja muuraustaitoinen ihminen. Hiltunen ymmärsi, että kaikki nämä toimet ovat osa hyvää, Jumalan tahdon mukaista kulttuurin jatkumoa.

Sitä pitää kunnioittaa, jotta eläisi kauan maailmassa. ■

istock

Taivaan tähden

22.10.

Haastattelupäivänä Hiltusta väsyttää, sillä jokin on herättänyt hänet aamuyöllä. Hiltunen käytti yöllisen hetken mietiskelemällä viidettä käskyä ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi”.

Luterilaisessa katekismuksessa kunnioittamiskäsky on jo neljäntenä, mutta Hiltunen jaottelee käskyt juutalaisten, ortodoksien ja joidenkin reformoitujen kirkkojen tapaan. Näissä toisena on käsky, jonka mukaan Jumalasta ei saa tehdä kuvaa. Ei siis mielikuvaakaan.

Hiltunen ei käy katekismusta läpi mekaanisesti, vaan pysähtyy rauhassa pohtimaan puhuttelevaa kohtaa. Mietiskely vie hänet käsittelemään hurjia juttuja, kuten aggressiota, seksuaalisuutta ja kaunan tunteita.

Käsky ”Älä tapa” kääntyy kehotukseksi tunnistaa oma aggressio ja huolehtia siitä. Valehtelukielto haastaa pohtimaan, onko Hiltunen totuudellinen suhteessa toisiin ihmisiin. Aviorikoksen kielto neuvoo tutustumaan omaan seksuaalisuuteen ja pitämään siitä huolta.

Luottotyyppi Ihmiset punnitsevat tavan takaa itseään. ”En ole uskonnollinen”, he määrittävät. Tai: ”Uskon kyllä, mutta en ole uskovainen.” Ja vertailun väsyttäminä: ”Minulla ei ole oikeanlaista uskoa.”

Tällainen puhe on pahasti ristiriidassa sen kanssa, mitä kirkko uskosta opettaa. Kirkon mukaan usko on nimittäin lahja. Se saadaan. Sitä ei tarvitse tuottaa itse.

Näin ajatellen usko on ennemmin kallistuva kannu kuin syvyyttään sondeeraava kuppi.

Välillä tuntuu, ettei itsestä ole mihinkään tai että Jumala on pelkkä kaukainen muisto. Kriisin keskellä ahdistuu, kun ei osaa rukoilla. Kristillisen ymmärryksen mu-

kaan sellaista ei tarvitse hätkähtää. Se on inhimillistä.

Usko taas on jumalallista. Se on, vaikka tuntuisi miltä. Uskominen ei ole minun pääni tai tahtoni suorite eikä edes rinta-alan puristuksesta päästävä tunne. Usko on avara tila, johon Jumala avaa minulle oven. Vaikka minä sanoisin ei, hän sanoo kyllä.

Kristuksen virkana tässä uskomiseni mikrokosmoksessa ei ole pudistella päätään ja nostaa heristellen sormeaan vaan uskoa minuun ja sinuun. Sinä ja minä nimittäin olemme sen rauhan ja reilun pelin rakennuspuut, jota myös J­umalan valtakunnan tekemiseksi kutsutaan. Kun äänekäs

yliminäni esittää loputtomia vaatimuksiaan, Kristus katsoo minua hyväksyvästi. Olen hänen luotto-

tyyppinsä. Kylläisenä lähden taas työmaalle.

Kaisa Raittila

12 B Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

Gurun opissa Ohjaajana Johann Arndt Johann Arndt on 1500 ja 1600-­lukujen taitteessa elänyt saksalainen mystikkopappi. Hän etsi aikansa luterilaisuuteen uudistusta mystiikasta. Hän oli innostunut nuoresta, reformaation syntyajan Martti Lutherista ja osin samoista kristityistä mystikoista kuin hän.

Näitä olivat Augustinus, Bernard Clairvaux´lainen ja varsinkin Johannes Tauler. Arndtille tärkeä oli myös Tuomas Kempiläinen ja hänen kirjansa Kristuksen seuraamisesta.

Arndtin oma pääteos on Neljä kirjaa totisesta kristillisyydestä.

Se levisi nopeasti vastustuksesta huolimatta ja vaikutti muun muassa pietismin syntyyn. Pappi Henrik Renqvist suomensi kirjan kolme ensimmäistä osaa 1830- ja 40-luvuilla. Viimeisin suomennos on vuodelta 1927. Teos on edelleen tärkeä rukoilevaisille, jotka ovat yksi Suomen kirkon viidestä herätysliikkeestä.

Tyhjennä itsesi kaikesta turhasta Jumala ei tarvitse muuta kuin tyhjän sydämen. Sinne hän voi valmistaa sinulle rauhanmajan.

Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

”Jos tahdot olla tätä maailmaa täynnä, olet taivaallisista tyhjä”, kirjoittaa saksalainen mystikkopappi Johann Arndt.

Arndt haastaa meidät miettimään, millä sisimpämme täytämme. Ajatuksemme, mielemme, tahtomme tai aistimme ei voi tavoittaa Jumalaa, jos olemme täynnä kaikkea muuta. Siitä muusta Arndt käyttää sanoja halu, himo ja hekuma.

Asioita, jotka eivät tuota sydämelle rauhaa, ei kannata kuunnella eikä ajatella, eikä niistä kannata puhua.

Ihminen tarvitsee vakaamman sisäisen perustan. ”Puukaan ei menesty muualla kuin omassa maaperässään.

Samoin ei sisäinen ihminen kasva hyvin muualla kuin sydämen sisäisellä perustalla”, kirjoittaa Arndt.

Ensi vaikutelma voi olla, että ­Arndt on ilonpilaaja varoittaessaan meitä maailman katoavista huveista ja niiden tuomasta lyhytaikaisesta ilosta.

Hänen ajatellussaan on kuitenkin jotakin vapauttavaa.

Itse en voi tehdä itsestäni parempaa ihmistä. Arndtin mukaan se voi

tapahtua vain niin, että käännyn pois kaikesta ulkoisesta ja nostan katseeni Jumalaan päin, päästän irti omista voimistani ja tahdostani ja omahyväisyydestäni ja annan yksin Jumalan vaikuttaa minussa.

Jumala astuu sinne, mistä hän löytää kaikesta omasta yrittämisestä tyhjän sydämen, ja tekee siitä rukoushuoneen, rauhanmajan ja sisäisen kasvun paikan, Pyhän Hengen työpajan. Tehtäväni on vain ottaa vastaan ja antaa hänen toimia.

Ei riitä, että tuntee kristillisen opin ja pitää siitä kiinni. ”Opin pitää muuttua sinussa elämäksi”, saarnasi Arndt toimiessaan kyläpastorina. Hän halusi pitää kiinni Martti Lutherin perusoivalluksesta, että ihminen pelastuu yksin uskosta ja armosta eikä omien tekojensa ansiosta. Uskon sisäisen omaksumisen tuli silti näkyä elämässä.

Arndt eli aikana, jolloin luterilainen puhdasoppisuus oli voimissaan, ja tiesi, että kaikki eivät pitäneet hänen kirjoituksistaan. Kriitikoilleen hän vastasi jo teoksensa Neljä kirjaa

Vaikuta sinä minussa ”Jumalani, muuta sinä et tahdo kuin että lepäisin sinussa.

Minun tulee levätä ja antaa sinun toimia.

Kokoa sinä minut taas yhteen sieltä, minne olen itseni hajottanut.

Anna minun tyhjentyä kaikesta muusta, että sinä eläisit minussa.

Anna minun vaieta itsestäni, että sinä saisit puhua minussa.

Anna minun olla aloillani, että sinä vaikuttaisit minussa.”

totisesta kristillisyydestä esipuheessa: ”Monet ajattelevat, että teologia on pelkkää tiedettä ja sanataituruutta, vaikka se perustuu elävään kokemukseen ja käytännön harjoitukseen.”

Hänen mukaansa oikeasta opista kiivailu ja teologinen kiistely eivät johda mihinkään. Ne kertovat vain siitä, että oppi ja elämä ovat irtaantuneet toisistaan ja kristillinen elämä on unohtunut. ”Kristuksen elämä opettaa meille kaiken”, Arndt kirjoittaa.

Johann Arndtia on kutsuttu ”sydämen teologiksi”. Kirjoituksissaan hän viittaa usein Jeesuksen lausumaan ”Jumalan valtakunta on sisäisesti teissä”. Jos sitä etsit, sinun on annettava Jumalalle koko sydämesi ja sielusi, ei vain ymmärrystäsi, vaan myös tahtosi ja sydämesi rakkaus, Arndt opettaa.

Siellä sydämen sisimmässä perustassa tapahtuu myös todellinen sisäinen katumus. Siellä ihminen menee itseensä, kääntyy Jumalan puoleen ja etsii hänen armoaan. Siellä hiljenee maailman melu. Siellä syntyy levollisempi elämä, kaikki rakkaus ja kaikki hyvät työt. ■

MENOT 19.10. – 2 .11.

a 9

Minna Toivio

19.10.2017

Vastuullinen ruoka tulee läheltä Syöminen on elämän tärkeimpiä perusasioita. Miten syödä hyvin ja vastuullisesti – ja vielä nauttia siitä? Ruokakeskustelu käy vilkkaana.

R

uoka merkitsee elämää. Ilman sitä ihminen ei kovin kauan pärjää. Vaikka ruoka ja syöminen ovat yksinkertaisia perusasioita, niihin liittyy monenlaisia näkemyksiä ja oppeja.

Näin pohtivat Marttaliiton kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä ja Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun asiantuntija Johanna Tervo.

– Minulle ruoka merkitsee hyvin paljon. Kuulun siihen pieneen määrään maailman ihmisiä, joilla on mahdollisuus harrastaa ruuanlaittoa, sanoo Johanna Tervo.

– Välillä näen vaivaa löytääkseni luomukanaa tai kalaa, joka kuormittaa vesistöjä mahdollisimman vähän. Palkkapäivän jälkeen voin maksaa hieman enemmän, että ruokani on lähellä tuotettua.

Kaisa Härmälä korostaa ruuan terveellisyyttä nautintoa unohtamatta. Hän toivoo, että työyhteisöissä ihmiset kävisivät yhdessä syömässä. Ruuan ääressä työkavereita tulee tuntemaan paremmin, kun puhutaan muustakin kuin työstä.

Vastuulliseen ruokaan Tervon mielestä kuuluu lähituotannon lisäksi se, että ruoka on tuotettu kestävällä periaatteella luontoa kunnioittaen. Kun hän tekee ruokaa, raaka-aineita ei tuhlata vaan kaikki käytetään.

Yksipuolisen ruuan syöminen ei ole Kaisa Härmälän mielestä hyvä valinta, vaikka se olisi kuinka ter-

veellistä. Vaikka esimerkiksi pähkinät ovat terveellisiä, ne saattavat sisältää raskasmetalleja. Jos syö monipuolisesti, mahdolliset riskit jäävät pieniksi.

– Minulle kotimaisuus on tärkeä asia. Suomessa kasvaa monia hirveän hyviä ja puhtaita raaka-aineita, joita suosin. Mielestäni on tärkeää tietää, mitä ostaa. Kotimaisten tuotteiden alkuperän pystyy aika hyvin jäljittämään, sanoo Kaisa Härmälä.

Johanna Tervo nostaa esiin ruokaturvan. Työssään Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun asiantuntijana hän työskentelee maissa, jossa on pula ruuasta.

Esimerkiksi Myanmarissa ja Etelä-Sudanissa hänen kokemuksensa mukaan ruokaa käytetään aseena. Ensin ihmisiltä viedään pois mahdollisuus tuottaa oma ruokansa ja sen jälkeen heiltä evätään mahdollisuus päästä käsiksi ruokaan.

– Ruoka on valtavan tärkeä ja vaikutusvaltainen asia. Kun halutaan esimerkiksi rangaista tiettyä kansanryhmää, katkaistaan heiltä tie ruuan äärelle, kertoo Tervo.

Siitä, mikä on terveellistä ja hyväksi ihmiselle, ei ole yksimielistä käsitystä. Välillä myös viralliset ravinto- Kaisa Härmälä ja Johanna Tervo ovat mukana Essuositukset uhkaavat jäädä yksittäisten henkilöiden poon seurakuntien järjestämässä keskustelutilaisuunäkemysten varjoon. dessa, jonka aiheena on ruoka. Muina keskustelijoi– Jos joku ravintoasia pitäisi saada kuntoon, se on na ovat hyönteiskokki Topi Kairenius, muusikko kasvisten käytön lisääminen, Härmälä huomauttaa. Musta Barbaari ja kirjailija, kulttuurihistorian tut– On totta, että ruoka kuormittaa ympäristöä. Mei- kija Jukka Vornanen. Tilaisuuden juontaa Kirkko ja dän on kuitenkin syötävä. kaupungin päätoimittaja Jaakko HeiHän toivoo, että ympäristön kuornimäki. mitusta mietittäisiin enemmän myös Tapahtuma on osa Espoon seurasilloin, kun puhutaan asumisesta, liikkuntien reformaation juhlaviikkoa, kumisesta ja esimerkiksi elektroniikan jonka teemana on #Luojankiitos – tehankkimisessa. Härmälän mukaan uukoja luomakunnan hyväksi. TarkemOn kohtuutonta, että den kännykän hankkimista joka vuomat tiedot tapahtumasta ovat netissi kannattaisi miettiä myös luonnonvasä osoitteessa wwww.luojankiitos.fi. meitä syyllisestään rojen käytön näkökulmasta.

Paula Huhtala syömisestä.

– On kohtuutonta, että meitä syylliIhana, vastuullinen ruoka -keskustelutiKaisa Härmälä laisuus Ison Omenan kauppakeskuksessa sestään syömisestä. Se on meille elin­ ravintola-aukiolla to 2.11. klo 18. ehto, painottaa Kaisa Härmälä.

”

MENOT 19.10. – 2 .11.

10 A Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Vastuuviikon messu su 22.10. klo 10, ”Uskonko vaikka epäilen? ” Liturgia ja saarna Emriikka Salonen, avustaa Sami Marte, urkuri Leena Talvio, kanttori Marja-Liisa Talja. Kirkkokahveilla vierailija alustamassa vastuuviikon teemoista, mukana diakonit Pauliina Alanko, Kirsi Salonen ja Anni Vanhanen.

Klassinen messu su 29.10. klo 10, ”Jeesuksen lähettiläät”. Liturgia ja saarna Alarik Corander, avustaa Anita Kyönsaari, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Marja-Liisa Talja.

Messun musiikkina Joseph Haydnin Missa breviksen osia, Chorus Domus, joht. Marja-Liisa Talja; Tiia Saari, Ruut Mattila, sopraano ja jousitrio; Sheldon Ylioja, urut. Kirkkokahveilla seurakuntatalolla mukana pääkaupunkiseudun keskipohjalaisia sekä muusikko Jukka Leppilampi aiheenaan ”Minun käteni soi”.

Pysäkkimessu su 29.10. klo 18, ”Istuttaisin omenapuun”. Päivi Linervo ja Kirsi Muurimäki, musiikista vastaavat Anna-Liisa Haunio, Laura Airola, viulu ja Petri Kangas, piano.

Hiljaisuutta, rukousta, laulua, ehtoollinen. Kiinnostaako messujen suunnittelu? Kysy lisää: tuija.kuusinen@ evl.fi.

MESSUT KAPPELEILLA Kalajärven kappeli Messu su 22.10. klo 12. Liiman, Talja.

Kirkkokahvit.

Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 29.10. klo 12. Liturgi Aappo Laitinen, saarna Antti Laine, kanttori Mikko Nurmi. Kirkkokahvit.

Muskarimessu to 2.11. klo 10.30.

Liiman, Saarinen.

Nupurin kappeli Messu su 22.10. klo 12. Kunnamo, Myllyniemi. Kirkkokahvit.

Suvelan kappeli HalleLuja -messu pe 20.10. klo 18.

Salonen, Jyväsjärvi. Nuorten suunnittelema ja toteuttama messu kaikenikäisille. Nuorten houseband.

Muskarimessu ke 1.11. klo 10. Kyönsaari, Karppinen, lastenohjaajat.

Iloinen musisoiva messu koko perheelle! Kirkkokahvit ja -mehut.

Viherlaakson kappeli Perhemessu su 22.10. klo 12. Kuusinen, Talvio, Lahtinen, Matvei-

nen-Lehtonen. Messun jälkeen Perheiden Kappelipäivä klo 12–15, mm. lounas, askartelua, tanssia, piparipaja ym. Ks. tarkemmin Viherlaakson kappelin kohdalta.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa.

Pyhäkouluryhmiä. Kirkkokahvit. www.church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Eläkeläiskerho to 19.10. ja 2.11. klo 12.30.

PITÄJÄNTUPA Miestenilta Aarteenetsijät ma 23.10. klo 19. Oiva Hujanen: ”Sovussa lähimmäisten kanssa, mutta riidoissa Jumalan kanssa?”

AURORAN KAPPELI 10 puheenvuoroa Reformaation merkkivuonna 2017 to 19.10. klo 19.

TT emerituspiispa Juha Pihkala: ”Luterilaisten tapa käyttää sakramentteja”. Juontaa Hannu Mäenpää, kahvit klo 18.30.

Hannapiiri to 19.10. ja 2.11. klo 17, Tuula Jäppinen.

Kappelilounas ma ja to klo 11–13.

Hartaus klo 11. Aikuiset 5 e, lapset 0,50–2 e.

Gospelriders ti 24.10. klo 18.

Hiljaisuuden rukousilta ti 24.10. klo 19. Emriikka Salonen.

Cafe Aurora ma-pe klo 10–14. Kahvia, makeaa ja suolaista, lehtiä, netti, kirjasto.

Kappelipuoti avoinna kappelin aukioloaikoina. www.aurorankappeli.fi.

KALAJÄRVEN KAPPELI Naisten cafe to 26.10. klo 18.30. Tuija Kuusinen: ”Vahvuuteni naisena”.

Kahvit.

Mistä reformaatiossa on kysymys? to klo 19, Seppo Särkiniemi.

Israel-rukouspiiri ke 1.11. klo 19. www.kalajärvenkappeli.fi.

KAUKLAHDEN KAPPELI Pyhäkoulu su klo 12.

Kappelilounas ti klo 11–12.30 hinta 4 e.

Luentosarja Roomalaiskirjeestä ti 24.10. klo 18. Ari Kunnamo.

Hengellisen kirjallisuudenpiiri ke 25.10. klo 18. Martti Luther: ”Sidottu ratkaisuvalta”, alustajana Jussi Rytkönen Kotimaasta.

Iltaperhekerho ke 1.11. klo 17.30– 19.15. Ruokailu (lapset 2 e, aikuiset 4 e, perhe 10 e), hartaus, askartelua, leikkiä ja laulua. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Viitasen Piia Laulu & laulun tarinassa to 2.11. klo 18.30, kahvit klo 18.

Ks. Kirkoissa soi -palsta.

Runollinen iltapäivä ja runokahvit rohkaisun ja toivon hengessä su 29.10. klo 14. ”Päästäkää irti parantavat epidemiat”. Lahjamarjatta Korhonen ja Karakappelin runoryhmä.

Lepoa äänessä, hiljainen rukouslaulu, Soili Hakama. www.laaksolahdenkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Khmerinkielinen pyhäkoulu su 22.10. klo 14. Yukho Sok-Sar. Pyhäkoulu su klo 15.

Iltapäivä kappelilla su 22.10. klo 15, Anita Kyönsaari.

Kappelilounas ti klo 12–13, 3 e.

Alkuhartaus.

Yhteysjuhla su 29.10. klo 15–17.

Kansainvälinen kristillinen tapahtuma, jossa pääset maistamaan eri kulttuurien ruokia ja nauttimaan upeista esityksistä. Naisille ja tytöille kukat Vastuuviikon kunniaksi.

Celebration of Unity Sunday Oct 29 at 3–5 pm. International Christian event. Foods from different cultures served. Great performances. A flower is given to all girls and women. For more information: Pauliina Alanko, 040 531 1037 and Kirsi Salonen, 040 547 1861.

Diakonia- ja lähetyspiiri ma 30.10. klo 18. Tuula Tapanainen: Open Doors -järjestön työ vainottujen kristittyjen parissa.

Cafe Suvela ma-pe klo 12–15. www.suvelankappeli.fi ET lev. 91

VIHERLAAKSON KAPPELI Ohjelmaa syyslomalle! Perheiden Kappelipäivä su 22.10. klo 12–15.

Perhemessu klo 12, lounas klo 12.45 alkaen; lapset 2 e, aikuiset 4 e. Israelilaisia tansseja, askartelua, piparipaja, kasvomaalausta, kynsilakkastudio, lastenkirjadivari ym.

Kappelilounas ti klo 12–13. Alkuhartaus. Aikuiset 4 e, lapset 0,50–2 e. Äidit vapaalla -ilta ti 24.10. klo 18–20.” Miten hyödynnän ruuantähteitä?” Marttojen vinkit. Iltapala ja hartaus.

Café Viheri ma ja ke klo 10–12. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI

ja kahvila ma klo 10–13 xKirpputori 245 mm

ja to klo 10–17, hartaus to 2.11. klo 11.30. Peittopaja ma klo 13–15. Ompelu- ja tuunauspaja to klo 17–19.

REFORMAATION JUHLAVIIKKO #Luojan kiitos – tekoja luomakunnan hyväksi. Keskustelutilaisuudet Isossa Omenassa ti 31.10. klo 18 ”Ilmasto lämpenee – mitä sitten?” ja to 2.11. klo 18 ”Ihana, vastuullinen ruoka”. Toritapahtumat molempina päivinä klo 12–18. Ks. tarkemmat tiedot Yhteiset-palstalta ja www. luojankiitos.fi.

KUORO KAIKILLE Stressitön, ikärajaton kuoro ilman pääsyvaatimuksia kokoontuu to 26.10., 9.11. ja 23.11. klo 18–19. Espoon tuomiokirkossa. Joht. kanttori Päivikki Leinonen.

ELÄKELÄISKERHOT KOKOONTUVAT Espoon tuomiokirkon srk-talo: to 19.10. ja 2.11. klo 12.30. Auroran kappeli: ti 24.10. klo 13. Kalajärven kappeli: ma 30.10. klo 14. Kauklahden kappeli: ma 23.10. klo 13. Laaksolahden kappeli: ma 30.10. klo 13.

Nupurin kappeli: to 26.10. klo 10.30 ja ke 1.11. klo 13. Suvelan kappeli: Hopeapiiri to 19.10. ja 2.11. klo 13 ja Teräskukat to 26.10. klo 13. Viherlaakson kappeli: ke 25.10. klo 13.

L10T –KOULUTUS Oletko käynyt L10T-koulutuksen?

Jatkokoulutus to 16.11. klo 17.30– 20.30 ja su 26.11. klo 13.30–15 Suvelan kappelissa. Tied. Pauliina Alanko 040 531 1037.

Uusi L10T-koulutus alkaa! 17.1.2018 Viherlaakson kappelissa ja jatkuen 24.1., 31.1. ja 7.2. klo 17.30–20.30.

Tied. sami.marte@evl.fi.

MUSKARIPAIKKOJA VAPAANA Vauvaryhmissä Viherlaaksossa ja Suvelassa sekä Nupurin sisarusryhmässä. Kysy: heli.vapaakallio@evl.fi (Viherlaakso), taija.karppinen@evl.fi (Nupuri ja Suvela).

ISOVANHEMMATLAPSENLAPSET -LEIRI 9.–10.12. Hvittorpin leirikeskuksessa. Yhdessäoloa, askartelua, leikkejä, lauluja. Omaa ohjelmaa aikuisille ja lapsille. Hinta 45 e/ aikuinen ja 20 e/lapsi. Tied. ja ILM. 23.10. alkaen: 050 511 0165, kirsi. kanerva@evl.fi.

ADVENTINAJAN RETRIITTI Hilan kurssikeskuksessa 15.–17.12.

ILM. viim. 28.11. mennessä: Virpi Sutelainen, 040 736 9315. Hinta sis. täysihoidon 90 e espoolaiset ja 140 e muut.

ERON JÄLKEEN ETEENPÄIN Tunteiden ja asioiden käsittely auttaa elämässä eteenpäin. Leiri 8.–10.12. Velskolassa. Täysihoito 50 e/hlö, omat kyydit. Tied.: 040 5474 146 tai outi.wenell@evl.fi. ILM.: www. espoonseurakunnat.fi>toiminta>perhe ja parisuhde>parisuhdetyö>ilmoittautumislomake.

AJANKOHTAISET TAPAHTUMAT ja kappeleiden pienryhmät löytyvät verkosta: www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi. Seuraa meitä somessa ja verkossa!

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotila: Iivisniemenaukio 1

MESSU Messu su 22.10. klo 11 kirkko. Jukka Lehti, Jukka Knuutti, Helena Yli-Jaskari, Timo Lonka, Kirkkokuoro. Pyhäkoulu. Kirkkokuoron kirkkokahvit.

Kohtaamispaikka-messu su 22.10. klo 17 Soukan kappeli. Jukka Knuutti, Elja Puukko. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Leipämessu pe 27.10. klo 10 kirkko.

Heikki Lehti, Heli Ojala. Mukana diakoni Minna Maijanen. Messun jälkeen soppalounas.

Messu su 29.10. klo 11 kirkko. Saarna Eveliina Rožnovski, Asmo Sinervo, Jukka Lehti, Elja Puukko, Timo Lonka. Pyhäkoulu. Kipparin piirin kirkkokahvit.

Pop-messu su 29.10. klo 17 Soukan kappeli. Saarna Jan Ahonen, Jukka Lehti, Heli Ojala. Lastenhoito järjestetty. Kirkkokaakaot.

Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 11 kirkko. Asmo Sinervo, Jouni Turtiainen, Helena Yli-Jaskari.

Pyhäinpäivän iltakirkko la 4.11. klo 18 kirkko. Jukka Lehti, Heli Ojala, mukana diakoniatyöntekijät Minna Maijanen ja Teija Moilanen. Luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden läheisten nimet ja sytytetään kynttilöiltä. Iltakahvit.

Messu su 5.11. klo 11 kirkko. Mira Kohijoki, Leena Santaharju, Helena Yli-Jaskari. Kirkkokahvit.

Kohtaamispaikka-messu su 5.11. klo 17 Soukan kappeli. Jouni Turtiainen, Heli Ojala. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

TOIVON TORI Kirpputori torstaisin klo 12–18 ja lauantaisin klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Torstain tuotto ohjataan Petroskoin vammaisille ja nuorille sekä heidän omaishoitajilleen ja lauantaipäivien tuotto Joel ja Signe Reinarun työlle Viroon.

TEEMAILTA PSYYKKISESTI SAIRASTUNEIDEN OMAISILLE

Vapaaksi syyllisyyden ja häpeän tunteista to 19.10. klo 18–20 Espoon mielenterveysyhdistyksen kohtaamispaikka Meriemy, os. Merenkäynti 3. Vieraana teologi, kouluttaja ja kirjailija Anna-Liisa Valtavaara. Tied.

Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

LAULUKERHO Viritellään äänijänteitä virsien tahtiin ti 24.10. klo 13 kirkon musiikkisali. Pullakahvit 1,5 e. Seuraavat laulut 7.11.

KOLME ILTAA KRISTITTYNÄ ELÄMISESTÄ Kristitty ja ihmisarvo ti 24.10. klo 18 Soukan kappeli, Erkki Kuusanmäki.

ZOOPPERA Koko perheen musiikkikertomus aasista ja Nooasta ti 24.10. klo 18 kirkko.

YSTÄVÄN RISTI Konsertti ke 25.10. klo 19 kirkko.

Ilkka Vainio & Janus Hanski & Matkakumppanit-orkesteri sekä Leevi Leppänen, Ilkka ”Luumu” Kaikkonen, Pekka Kuorikoski, kirkkoherra Jouni Turtiainen, Suurella Sydämellä -pappi Tapio Pajunen, diplomikauppias Heimo Välinen sekä yllätysesiintyjiä. Liput 25 e ticketmaster.fi, p.

0600 10 800. Liput/käsiohjelma kirkon ovelta 25 e.

RAAMATTUA LUIHIN JA YTIMIIN

Jalava, Heikki Sorvari ja Tapio Tähtinen.

Ilm. sodesode.fi.

AIKUISET SINKUT

Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta.

Nuorten illat Sode pe 17–22.

ChangeMaker Espoon paikallisryhmä to 26.10. klo 17 Sode.

Vuoden 2018 rippikouluihin ilmoittautuminen on käynnissä. Hae 31.10. mennessä: www.espoonriparit.fi

Elämän sattumuksia. Nyyttärit.

Yksin elävien, leskeksi jääneiden tai muuten seuraa kaipaavien ilta la 28.10. klo 18 kirkko.

KESKIVIIKKONA KIRKOLLE Oikein väärin ymmärretty Luther ke 1.11. klo 18.30 kirkko. TT Timo Junkkaala alustaa aiheesta ”Uskonpuhdistuksen periaatteet ja tämän päivän seurakuntaelämä”. Keskustelua ja iltatee.

Keräys Romanian ja Moldovan lapsille on käynnistynyt; laatikkoaiELEspoonlev 91 hioita ja pakkausohjeita saa

lahden kirkolta ja Soukan kappelista.

Tuo valmis paketti 13.–20.11. kirkolle tai Soukan kappelille. Tied. leena. jarvinen@evl.fi, 041 535 6190.

#LUOJANKIITOS Tekoja luomakunnan hyväksi.

Reformaation juhlaviikolla 30.10.– 5.11. kauppakeskus Isossa Omenassa tapahtuu: mm. ti 31.10. klo 18 Ison Omenan ravintola-aukiolla keskustelu Ilmasto lämpenee, mitä sitten? juontajana toimittaja, kirjailija, luontovalokuvaaja Kimmo Ohtonen. xKoko 173ohjelma mm www.luojankiitos.fi.

Kansainvälinen yhteysilta pe 3.11. klo 18.30 Soukan kappeli. Welcome to our intercultural evening of fellowship: discussion, food and music, keskustelua, ruokaa ja musiikkia.

Tied. Jukka Pelkonen 040 580 4416. facebook.com/espoonlahtifellowship

SIIONINVIRSISEURAT Autuaat levossa lepäävät (SV 236:3) pe 3.11. klo 18.30 kirkko, Helena Yli-Jaskari. Mukana Raamatun käännöstyötä Angolassa tekevä Riikka Halme-Berneking.

ELÄIMELLISTÄ MENOA LUTHERIN TYYLIIN! Perheiden kirkkohetki su 5.11. klo 15 kirkko. Mukana pastorit Leena Santaharju ja Mira Kohijoki, kanttori Helena Yli-Jaskari. Kirkkokahvit. Kahvien jälkeen mahdollisuus askarteluun.

ELINVOIMAA IKÄÄNTYVILLE Teematilaisuus to 9.11. klo 13 Soukan kappeli, Espoon kaupungin vanhuspalveluiden erityisasiantuntija Maria Rysti. Hartaus ja kahvit (1,5 e).

SOIVA MARRASKUU

SYÖMÄÄN!

Franz Schubertin laulusarja Winterreise pe 27.10. klo 19 kirkko. Elja Puukko, baritoni ja Risto Lauriala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Isänpäivälounas su 12.11. klo 12.30– 15 kirkko.

Tule tapaamaan Espoon hiippakunnan kirkolliskokousedustajia su 29.10. Espoonlahden kirkolle. Messu klo 11, kirkkokahvit ja kirkolliskokousinfo klo 12.30 seurakuntasalissa.

Tulevaisuusvaliokunta/Jouni Turtiainen, Virka- ja muut nimikkeet/ Anna-Mari Kaskinen, Kirkollinen vihkiminen/Johanna Lumijärvi, Hallinto- ja talousasiat/Markku

OPERAATIO JOULUN LAPSI

11

ESPOONLAHTI FELLOWSHIP

Kirkkoherra Jouni Turtiaisen raamattuluento to 26.10. klo 18 kirkko: Hän saapuu kuin sade (Hoosea 4–6) sekä Kuin löystynyt jousi (Hoosea 7–8).

KIINNOSTAAKO KIRKON TULEVAISUUS?

NUORET

A

KRISTUS-PÄIVÄ TURUSSA LA 2.12.

Bussi kirkolta klo 9, paluulähtö Turusta klo 21.30. Osallistujat maksavat osallistumismaksun, seurakunta hankkii liput. Maksu 12 e, ilm. viim. ti 17.11. klo 17 inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

HEI TYTÖT JA POJAT! Kerhoissa on vielä vapaita paikkoja.

Lue lisää sodesode.fi.

Leiri esi–2.-lk. Hilassa 24.–26.11., hinta 35 e.

Menokasvo

Lutherin rohkeus ja uskon lujuus yllättivät Liisa Kososen Teatteri Talentti esiintyy Espoossa. Mikä on Talentin tausta, Liisa Kosonen?

Teatterimme toimii osana Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan aikuistyötä. Olemme tehneet näytelmiä, valtaosan minun käsikirjoituksillani ja räätälöitynä seurakunnan tarpeisiin.

ESKO JÄMSÄ

Mikä on uuden näytelmänne aihe?

Reformaatio 500 vuotta -juhlavuoden näytelmämme nimi on Martin Luther: ”Tässä seison, Jumala minua auttakoon!”

Uppoutuminen Lutherin elämänvaiheisiin ja keskiaikaan oli kiehtovaa.

Näytelmä on käsikirjoittamasi ja ohjaamasi. Millaisen kuvan haluat välittää Lutherista?

Vasta tämä prosessi avasi silmäni ymmärtämään, miten rohkea ja Jumalaansa luottava Luther oli noustessaan ka-

tolisen kirkon anekauppaa ja muita vääryydeksi kokemiaan ”rahastuksia” vastaan. Haluamme tuoda esille myös sitä, miten hän antoi esikuvaa rakastavana perheenisänä ja puolisona sekä musiikin ystävänä.

Lutherin virret ovat tärkeä osa näytelmää. Saako yleisökin veisata?

Kyllä, ehdottomasti. Tarkoitus on, että yleisö on vuoroin veisaavaa seurakuntaa, vuoroin Lutherin oppilaita ja jopa valtiopäivävieraita. Toivomme yleisön osallistuvan täysillä kaikkeen tähän, jopa Hyvä Luther! -kannustuksiin, kun on niiden vuoro.

PAULA HUHTALA Reformaation juhlavuoden esitys Martti Luther: ”Tässä seison, Jumala minua auttakoon!” la 28.10. klo 18 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6 sekä Chapplessa, Suomenlahdentie 1 (Ison Omenan laajennusosa) ke 1.11. klo 18. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu 15 e.

MENOT 19.10. – 2 .11.

12 A Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

Leppävaaran seurakunta Toimisto: Alberganesplanadi 1, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1.

MESSUT JA HARTAUDET Hiljainen rukousaamu joka pe klo 7.45 KilonRisti.

Messu ja kirkkokahvit su 22.10. klo 11 Leppävaaran kirkko. Vaskiyhtye Miika Penttala ja Kari Alanne, trumpetti, Olli Nuosmaa, pasuuna ja Joose Haavanlammi, tuuba. Pöyri, Juvela, Noponen.

Rauhan rukous ti 24.10. klo 12.30 Leppävaaran kirkko. Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivänä vietämme hartauden yhdessä turvapaikanhakijoiden kanssa.

Rukoushetki Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivänä ti 24.10. klo 18 nuortentila Siipi.

Kansanlaulukirkko ja kirkkokahvit su 29.10. klo 11 Leppävaaran kirkko.

Kansanlaulukirkko on messu, jossa soivat kansanlaulujen sävelmät

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Messu su 22.10. klo 10.

Liturgia ja saarna Sirpa Tolppanen, avustava pappi Antti Malinen, kanttori Päivi Hakomäki. Messussa kuullaan teemalla ”Usko ja epäusko” 1930–1950-lukujen ranskalaista urkumusiikkia, säveltäjinä Langlais – Dupré – Messiaen – Vierne – Tournemire, urkurina Anna Pulli. Laulajia Wähäpaimen-kuorosta.

Messu su 29.10. klo 10. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustava pappi Jussi Koski, kanttori Sari Rautio.

Vastuuviikon ekumeeninen sanajumalanpalvelus su 29.10. klo 16. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Roger Rönnberg, kanttori Sanna Franssila. Järjestäjänä Espoon ekumeeninen toimikunta, Espoon helluntaiseurakunnat, Espoon luterilaiset seurakunnat, Helsingin ortodoksinen seurakunta (Tapiolan toimipiste), Pyhän Marian katolinen seurakunta, Espoon Majakka-seurakunta ja Espoon Vapaakirkko. Kahvi ja teejatkot.

Matinkappeli: Messu su 22.10. klo 12.

Liturgia ja saarna Inari Varimo,

Anna-Mari Kaskisen sanoin. Toteuttamassa Lintuvaaran koulun 4. ja 5.-musiikkiluokkalaiset ja Kirkkokuoro. Koskela, Juvela, Noponen.

Ehtookellot-messu la 28.10. klo 18 Karakappeli.

Messu ja kirkkokahvit su 29.10. klo 13 Karakappeli. Mattanja-kuoro.

Raiskio, Latvanen.

Uutta! Virsi ja messu su 29.10. klo 17–18 Perkkaan kappeli. Laulamme kauden virsiä kanttorin johdolla, ja lopuksi lyhyt viikkomessu. Virsi ja messu -illat jatkuvat keväällä joka kuukauden 2. sunnuntaina. Raiskio, Latvanen.

LUENTOSARJA RAKKAUDEN VOIMASTA

VASEMMAN (TAI OIKEAN) KÄDEN MAALARIT

Keväällä alkanut luentosarja päättyy 4. luentoon: ”Palvelemaan ja kasvamaan vapautettu” to 19.10. klo 18.30 Leppävaaran kirkolla. Pastori Ilkka Rytilahti Kansanlähetyksestä. Keskustelua ja iltatee.

la 28.10. klo 12–17 KilonRisti. Ryhmän tavoitteena on ilmaista maalaamalla erilaisia tunteita ja ajatuksia. Hinta 15 e Naisten Pankin hyväksi. Ilm. viikkoa ennen: 040 5311059, inkeri. juvela@evl.fi.

Tarjolla linssisoppaa ja hedelmiä.

Yläsalissa elämyksellinen tuoksukeidas ja mahdollisuus ostaa eteerisiä öljyjä. Klo 15 urkumeditaatio, Pauliina Hyry ja Tiia Saari. Klo 16–17.30 lauluryhmä. Klo 18 Ehtookellot-messu. Tied. merja.alanne@evl.fi, 050 347 2548.

RUKOUSHUONE KUTSUU

MIRHAA JA SUITSUKETTA – RAAMATTU-LUKSUSTA

SYYSMARKKINAT JA SADONKORJUUSOPPAA

to 26.10. klo 18 Leppävaaran kirkon Olotilassa. Tule rukoilemaan yhdessä toisten kanssa erityisesti seurakuntamme ja asuinpaikkamme puolesta.

LE lev 91 x Mukana rovasti Marja-Liisa Hietanen.

Kaipaatko virkistystä ja lepoa? Tuoksua ja tietoa? La 28.10. klo 15–19 aiheena Raamatun 95Karakappelissa mm luksustuotteet: öljyt ja suitsukkeet.

TAAPEROKIRKKO ”KOTI”

PIENRYHMIÄ

Pe 3.11. klo 10 Lasten kappeli Arkissa.

Mitä merkitsee perhe ja seurakunta kotina? Taaperokirkossa pikkuväki saa näkyä, kuulua ja eläytyä. Kesto noin 30 min. Kirkkokahvit ja -mehut.

Kuoro kaikille joka toinen ke klo 18.30–19.45 Leppävaaran kirkko, 25.10.

Lectio Divina -raamatuntutkistelu joka toinen to klo 10–11.30 Karakappeli, 26.10.

Naisten kesken -ryhmä kerran kuukaudessa, ke 1.11. klo 18 Uuttu.

Suomen sairaanhoitajain Kristillisen seuran (SSKS) Espoon alaosasto ti 24.10. klo 18 Karakappeli. Kanttori Kullervo Latvanen laulattaa uusia virsiä.

Katso kaikki pienryhmät ja lisätiedot: www.espoonseurakunnat.fi/ letoiminta.

Seuraa somessa ja verkossa! espoonseurakunnat.fi/leppavaara facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

KIRKKO AUKI KOKO PYHÄINPÄIVÄN Leppävaaran kirkko on avoinna pyhäinpäivänä la 4.11. klo 10–19.

Poikkea hiljentymään ja sytyttämään kynttilä suihkulähteen reunalle.

Seurakunnan työntekijöitä on paikalla, jos kaipaat keskusteluseuraa.

Kahvia ja keksiä klo 15–17.

Pyhäinpäivän messu ja kirkkokahvit klo 11.

Lohdun ja toivon musiikkia klo 14, 15 ja 16. Vartin mittaisissa musiikkihetkissä kuullaan musiikkia kaipauksesta, lohdusta ja toivosta.

Kynttiläkirkko ja iltatee klo 18.

Tilaisuudessa luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen hautaan siunattujen seurakuntalaisten nimet ja sytytetään jokaisen muistoksi kynttilä.

kanttori Sanna Franssila. Messu su 29.10. klo 12. Liturgia ja saarna Marjo Parttimaa, kanttori Sari Rautio.

Messun jälkeen vapaaehtoisten valmistama messulounas.

Olarin kappeli: Messu su 22.10. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Malinen, kanttori Päivi Hakomäki.

Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot klo 18, jolloin tarjolla ruoka pieneen hintaan. Rento messu klo 19, jonka musiikista vastaavat risteysmuusikot. Messussa lauletaan virsien lisäksi uutta hengellistä musiikkia.

Messun jälkeen jatkot klo 21 asti.

Risteys on tarkoitettu kaikenikäisille raikkaasta ja yhteisöllisestä toteutustavasta pitäville. Leikkihuone avoinna etkojen ja messun ajan. 19.10. ja 26.10. Liturgia ja saarna Jussi Koski.

KASTEPÄIVÄ 28.10.

Kastetoimituksia voi varata Olarin kirkkoon klo 10–17 tunnin välein.

Kasteen jälkeen teille ja juhlaväelle (20 hlöä) on varattu oma puolentoista tunnin aika juhlatarjoilulle. Juhlatarjoilu järjestetään joko Esbo svenskan siivessä tai kerhosiivessä Olarin kirkon välittömässä läheisyydessä.

Ilmoittautuminen ma 23.10. klo 15 mennessä Espoon seurakuntien palvelukeskukseen p. 09 8050 2601.

Lisätietoja pastori Antti Kruus 040 531 1051.

LUTHER-NÄYTELMÄ: ”TÄSSÄ SEISON!” Teatteri Talentin reformaation 500-vuotisjuhlavuoden Luther-näytelmä ”Tässä seison!” ke 1.11. klo 18 Chapple, Iso Omena. Käsikirjoittaja/ ohjaaja: Liisa Kosonen. Esityksen kesto n. 1 h 30 min. Vapaa pääsy.

pe 3.11. klo 12–14 Karakappeli. Lähija luomuruokaa, leivonnaisia ja käsitöitä – tule nauttimaan sadonkorjuun antimista. Samalla tuet lähetystyötä. Mukana Pekka ja Pirkko Palosaari sekä Abuniekat.

Illan aluksi kevyt salaatti-iltapala 1 e.

Lapsille leikkihuone, jossa leikittäjä.

Kristiina Huotari 050 570 4904, kristiina.huotari@evl.fi.

LUOJANKIITOS – TEKOJA LUOMAKUNNAN HYVÄKSI

JOULUN LAPSI -KERÄYS

Reformaation juhlaviikon (lue lisää: luojankiitos.fi) ohjelmaa Isossa Omenassa: Ilmasto lämpenee – mitä sitten? Ti 31.10. ravintolamaailman aukiolla klo 10–18 Toritapahtuma: vinkkejä ja ohjelmaa. Klo 18 keskustelemassa mm. piispa Tapio Luoma, kirjailija Risto Isomäki, Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki, tanssija Jarkko Lehmus sekä toimittaja, luontovalokuvaaja Kimmo Ohtonen.

Ihana, vastuullinen ruoka to 2.11. ravintolamaailman aukio klo 12–18 Toritapahtuma. Klo 18 keskustelemassa mm. rapmuusikko Musta Barbaari, hyönteiskokki Topi Kairenius, Marttaliiton kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä sekä Kirkko ja kaupungin päätoimittaja Jaakko Heinimäki.

Lapsille askartelua ti 31.10. ja to 2.11. klo 10–12 Olarin seurakunnan perhekahvilassa, Chapple, Iso Omena.

TAIDETERAPEUTTINEN RYHMÄ Taideterapeuttinen tutkimusmatka itseen. Erityisiä taitoja et tarvitse.

Uteliaisuus ja halu heittäytyä matkantekoon riittävät. Kokoonnumme 10 kertaa torstaisin 9.11.–14.12. sekä 11.1.–1.2.2018 klo 10–12.15. Olarin kirkon kerhosiipi. Ryhmä on luottamuksellinen. Osallistujat sitoutuvat koko prosessiin. Osallistumismaksu 5–20 e/kerta oman tilanteen mukaan sisältää taidetarvikkeet. Tuotto Kirkon Ulkomaanavulle. Tiedustelut

Lahjoita joululahja Romanian ja Moldovan lapsille! Keräysaika Olarissa 1.11.–20.11. Lahjalaatikko-aihioita jaossa seurakunnan tiloissa jo lokakuussa. Palauta laatikkosi viimeistään 20.11.. Palautuspaikat: Olarin kirkko (vahtimestari 040 506 2668,) Matinkappeli (040 533 8722), Olarin kappeli (040 865 9116) ja Chapple Iso Omena. Lisätiedot keräyksestä nuori. chapple.fi ja www.espoonseurakunnat.fi sekä anne.sarasmaa@evl.fi 040 551 4426.

JOULULEIRI 1-LUOKKALAISILLE Jouluista ohjelmaa 1–7-luokkalaisille Hilassa 1.–3.12. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 20.10.–15.11. osoitteessa nuori.chapple.fi tai timo.j.kekkonen@evl.fi, 050 364 8983.

PIKKU PÄKÄN KIRKKOMUSKARI

Matinkappelilla.

Lukupiiri to 19.10. Kirjana Lauri Viita: Entäs sitten, Leevi. Olet tervetullut mukaan vaikka et olisikaan lukenut kirjaa. 16.11. piirissä kirjana on Jung Chang: Villijoutsenet.

Aikuisten yhteislauluillat Olarin kirkon kerhosiiven monitoimisalissa ti klo 18–19 (Ei 7.11. eikä 5.12.).

Sanan ympärillä -ryhmä tiistaisin klo 12.30–14, Matinkappeli.

Hiljaisen rukouksen tunti ke klo 10.45–11.45 Matinkappelin kappelisalissa. 29.11. ja 13.12. paikkana on takkahuone.

Aamurukoustunti pe klo 8.30–9.30 Matinkappeli.

Hiljaisen rukouslaulun ryhmät Matinkappelissa: Perjantaisin klo 18–19.30: 27.10., 10.11., 24.11.ja 8.12.

Tiistaisin klo 18–19.30: 31.10., 14.11., 28.11. ja 12.12.

Eläkeläisten kerhot: Ma klo 13 Matinkappelilla. Ti klo 13 Olarin kappelilla. To klo 13 Olarin kirkolla.

Pe klo 14.30 Haukilahden palvelukeskuksessa (Haukitalo), HaukilahdenkatuOL 6. lev 43 x 51 mm

Lasten oma kirkkohetki klo 9.30–10: Olarin kappelilla 24.10., Olarin kirkolla 25.10. ja Matinkappelilla 27.10.

Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.

Lisätiedot Mia Silvola 050 576 4891.

RYHMIÄ AIKUISILLE

Lisää vieressä.

Raamattupiiri parillisen viikon ma klo 15–16.30 Olarin kirkko.

Diakonian työpaja tiistaisin klo 9–12 kirkon kerhorakennuksessa.

Aikuisten arkikahvila Olarin kappelilla ke klo 13–14.30: 25.10., 15.11., 13.12.

Virsistä voimaa to 26.10. klo 14–16

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki Tekemistä syyslomalla Sunnuntaina 22.10. vietetään perhepäivää klo 12 alkaen Viherlaaksossa. Perhemessun jälkeen on tarjolla edullinen lounas. Ohjelmassa israelilaisia tansseja, askartelua, piparipaja, kynsilakkastudio ja lastenkirjadivari.

Su 22.10. klo 12–15 Perheiden Kappelipäivä Viherlaaksossa. Viherkalliontie 2.

Musiikkijuhlat Kauniaisissa Loka-marraskuun taitteessa vietetään Kauniaisten musiikkijuhlia. Konsertti Finlandia Anno Domini X soi perjantaina 3.11. klo 19 Kauniaisten kirkossa. Esiintyjinä keskiaikaisen musiikin yhtye Oliphant, Burhan Hamdon; laulu, Trio Sufira, Jan Söderblom; viulu.

Liput 28,90 euroa.

Kauniaisten musiikkijuhlat 28.10.–5.11. Ohjelma: kauniaistenmusiikkijuhlat.fi

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10– 16 ja pe klo 10–14 palvelu puhelimitse 09 512 3710 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT KAUNIAISTEN KIRKOSSA Kaiken kansan messu su 22.10. klo 10, saarna Medialähetys Sanansaattajat toiminnanjohtaja Juha Auvinen, liturgia Anne Huoponen, kanttorina Anna Marte. Musiikissa avustavat Shaziia ja Naveed Tabassumin Pakistanista. Kirkkokahvit. Kaiken kansan messu on eri kielten ja kulttuurien kohtaamispaikka, jossa koetaan kristittyjen yhteyttä monikulttuurisessa hengessä. Nuorten Granut-messu to 26.10. klo 19. Perhemessu su 29.10. klo 10, luomakunnan sunnuntai: ”Viljele ja varjele – kierrätä ja keräile”. Saarna ja liturgia Anne Huoponen, kanttorina Anna Marte, lapsikuoro LauluSeikkailuVekarat sekä Välke-kuoro joht. kanttori Lea Waaraniemi sekä päiväkerholaiset.

Messun jälk. lounas yläsalissa.

Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 10.

Musiikkijuhlien kaksikielinen jumalanpalvelus su 5.11. klo 10.

Kirkkokahvit molempina pyhinä.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Ma 23.10. ja 30.10. klo 12.45 hartaus ja kahvila klo 13-15 Sebastoksessa,

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Messu su 22.10. klo 10 Tapiolan kirkko. Kallio, Tervonen, Jurmu.

Kirkkokahvit. Pyhäkoulu.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 22.10. klo 12.30 Tapiolan kirkko.

Viikkomessu ke 25.10. klo 8 Tapiolan kirkko. Tervonen, Jurmu. Kirkkokahvit ja aamupuuro.

Perhemessu su 29.10. klo 10 Tapiolan kirkko. Ristimäki, Tiihonen, Forsberg. Lapsikuoro Tiltaltit & Pajulinnut. Vaskiyhtye, joht. Hannu Jurmu. Kirkkomehut ja -kahvit.

Viikkomessu ke 1.11. klo 8 Tapiolan kirkko. Tiihonen, Malkamäki. Kirkkokahvit ja aamupuuro.

Keskipäivän rukous arkipäivisin klo 12 Tapiolan kirkko.

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ Lounaskonsertti ke 25.10. klo 12 Tapiolan kirkossa. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

KESKIVIIKKOKERHO Elämä itse on ihmeellisin tarina ke 25.10. Tapiolan kirkko. Kirjailija, sairaanhoitaja Seija Helander. Kahvi

Kauniaistentie 11.

PERHEKERHO To 26.10. ja 2.11. klo 10 Sebastoksessa.

KESKUSTELEVAT NAISET Auttaja ja autettava to 26.10. klo 14 Sebastoksessa, mukana Anna-Kaisa Tuomi.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 30.10. klo 18.30 Sebastoksessa.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Senioreiden hyvän elämän edellytyksiä, lääkäri Raili Pirttimäki. Ti 31.10. klo 13 kirkon yläsalissa.

n. klo 12.30 lounaskonsertin jälkeen.

Ohjelma klo 13.

Turvallisuus Itämeren rantamaissa ke 1.11. Tapiolan kirkko. VTM, Ministeri Jaakko Iloniemi. Kahvi Keskipäivän rukoushetken jälkeen. Ohjelma klo 13.

SUPERTÄHDET: LUTHER JA BACH Lutherin elämästä, teologiasta ja luterilaisuuden tulevaisuudesta ja Lutherin virsiä Bachin sovittamana to 2.11. klo 19 Tapiolan kirkolla. TT Jussi Koivisto, Tapiolan seurakunnan kamarikuoro ja Soli Deo Gloria -jousikvartetti Liisa Malkamäen johdolla.

PYHÄINPÄIVÄ Tapiolan kirkolla la 4.11. Messu klo 10. Kallio, Tervonen, Malkamäki.

Herännäisnuorten kuoro, joht. Hanna-Maria Hapuli. Kirkkokahvit. Iltapalvelus klo 18. Ristimäki, Koivisto, Jurmu. Psalmus-kuoro. Luetaan edellisen pyhäinpäivän jälkeen hautaan siunattujen seurakuntalaisten nimet ja sytytetään heille kynttilät. Hautakynttilöitä myynnissä lähetystyön hyväksi klo 11.15–12 ja 17–18.

SIIONINVIRSISEURAT Pyhäinpäivänä la 4.11. klo 12 Tapiolan kirkolla.

MITÄ PROFEETAT OVAT KERTONEET? Raamattuopetussarja ke 25.10. aiheena Jeesus klo 18.30 Tapiolan kirkolla. Opettajana pastori Jukka Norvanto. Tarjoilu alk. klo 18.

TISDAG 24.10 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Under ytan. Grupp för ungdomar i Klubb 97 kl.16.

Graziakören i övre brasrummet kl.

18.

Böndagens bönetimme i Grankulla kyrka kl. 18–19.

KYRKOSYFÖRENINGEN ON 25.10 och 1.11 i övre brasrummet kl.13.30.

SÖNDAGSSKOLA SÖ 29.10 i Klubb 97 kl. 12.

Grankulla svenska Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl. 10–16, tfn 09 512 3722, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 22.10 Högmässa kl. 12.

SÖ 29.10 Högmässa kl. 12.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 19.10 och 26.10 i övre brasrummet kl.13.30.

UNGDOMSKVÄLL FR 20.10 i Klubb 97 kl.18.

TISDAG 31.10 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30-11.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Graziakören i övre brasrummet kl. 18.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–15, tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Sö 22.10. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Jäntti, Wikman. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

MARTTI LUTHER: TÄSSÄ SEISON! Teatteri Talentin esitys la 28.10. klo 18 Tapiolan kirkossa. Lutherin elämään ja historiallisiin tapahtumiin johdattaa Kirkkonummen suom. seurakunnan draamaryhmä. Ohjaaja/käsikirjoittaja: Liisa Kosonen.

Musiikki: kanttorit Ilona Nyman ja Johanna Salmela. Kesto n. 1 t 20 min, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 15 e.

SEURAKUNTARETKI HVITTORPIIN Kansallisromantiikan aikakauden tunnelmissa ti 21.11. Lähtö Tapiolasta Hotelli Gardenin edestä klo 9.

Paluu Tapiolaan klo 16. Ohj. aamumessu, yhteislaulua ja tutustuminen jugendvaikutteiseen Villa Hvittorpiin taidehistorioitsija Virve Heinisen opastamana. Kahvihetket ja lounas.

Hinta 20 e. Ilm. ja tied. sekä erityisruokavaliot viim. ti 7.11. seurakuntatoimistoon, p. 09 8050 4000.

LISÄOSAAMISTA MAAHANMUUTTAJATYÖHÖN Maahanmuuttajien kanssa työskenteleville ja heitä kohtaaville la 18.11. ja 25.11. klo 10–17 Tapiolan kirkolla. Pakolaisuuteen liittyy useita mielenterveyden riskitekijöitä.

Koulutus vahvistaa mielenterveysosaamista, lisää ymmärrystä traumaattisista kokemuksista, traumoista, ja tukee kotoutumisprosessia.

Yhtenä teemana myötätuntouupumus. Ilm. Sirkka-Liisa Kuitunen, 040 729 7839.

A

13

kirkolta, pakkausohjeita esitepöydältä tai joulunlapsi.fi. Tuo valmis paketti viim. su 12.11. kirkolle. Tied.

040 533 9553 tai hannele.k.lehtinen@evl.fi.

KOULULAISTEN ADVENTTILEIRI Enä-Sepän leirikeskuksessa 24.– 26.11. Kivaa tekemistä ja uusia kavereita. Tied. ja ilm. paheksuvakirahvi.fi.

KOKOONTUMISIA Lukupiiri joka ti klo 13 Tapiolan kirkko. Luemme ääneen kirjaa ja keskustelemme siitä. Ohj. Riitta Linnapuomi. Äiti Teresa -piiri ti klo 13 Tapiolan kirkko. Neulomme peittoja.

Leijonaemot ma 30.10. klo 17.30 Tapiolan kirkko. Vertaistukea erityislasten vanhemmille. Tied. ja ilm. ma–to klo 10–14 Janet Grundström, 040 487 7209.

Perjantai-kävely Olohuone-emäntien seurassa pe klo 10 Tapiolan kirkolta. Kahvit n. 10.30.

TA lev 43 x 51 mm

OPERAATIO JOULUN LAPSI Keräys Romanian ja Moldovan lapsille. Laatikoita saa Tapiolan

Olars kyrka kl. 10.30, Rönnberg, Kronlund. Kyrkkaffe.

Sö 29.10. Esbo domkyrka kl. 12.15 skördegudstjänst. Rönnberg, Malmgren. Esbo landsbygdsförening medverkar. Kyrkkaffe i församlingsgården (OBS platsen!) Matts Dumell berättar om sin bok ”När Mannerheim valde Finland”. Symamsellerna säljer egna produkter.

Karabacka kapell kl. 10, Rönnberg, Malmgren. Kyrkkaffe.

Olars kapell, Månskivan 4 (OBS platsen!) kl. 10.30, Träskbacka, Kronlund. Kyrklunch.

Olars kyrka, finska sidan, kl. 18 ekumenisk tvåspråkig gudstjänst i Ansvarsveckan. Rönnberg m.fl.

Lö 4.11. Alla helgons dag. Esbo domkyrka kl. 12.15. Ahlbeck, Jäntti, Hätönen, Wikman. Namnen på de församlingsbor som avlidit och jordfästs sedan senaste alla helgons dag läses upp och ljus tänds. Allhelgonacafé i Sockenstugan kl. 13.30– 18. Präster och diakoniarbetare från Esbo sv. förs. på plats för samtal.

KAU lev 43 x 57 mm

Sö 5.11. Reformationsdagen. Esbo domkyrka kl. 12.15, von Martens, Hätönen. Erkki Haunio, trumpet.

Kyrkkaffe i Sockenstugan.

ALLHELGONAKONSERT Lö. 4.11. Esbo domkyrka kl. 20.

Robert Levin, fortepiano. Mozart.

BRASKVÄLL FÖR KVINNOR To. 19.10. Mataskär, internatet. kl.

18.30. Janette Lagerroos som berättar om en studieresa till Israel. Kvällste.

MUSIKLEK FÖR SMÅBARN OCH VUXNA Onsdagar i november i församlingsgården, Kyrkstr. 2, skriftskolsalen, 1.11, 8.11, 15.11, 22.11 och 29.11 kl.

10.30–11. Ingen förhandsanmälan, ingen avgift, öppet för alla!

SKRIFTSKOLAN 2018 Elektronisk anmälan till 31.10.2017, www.esboforsamlingar.fi/skriftskola

NY SORGEGRUPP On 25.10. Sockenstugan, Kyrkbacksv. 2, kl. 18–19. Följande träffar 1.11, 8.11, 22.11 och 29.11. OBS! Ingen samling 15.11. Efter de två första gångerna, 25.10 och 1.11, är gruppen sluten. Endast de som varit med den första och/eller andra gången deltar.

Gruppen är till för alla som drabbats av sorg. Ingen förhandsanmälan. Mer info: Yvonne Terlinden, 050 356 1915.

BÖNEKVARTEN OCH SAMTAL KRING KRISTEN TRO Ti 31.10. Olars kyrka, svenska sidan, ti 31.10. kl. 18.30 och 19, Rönnberg.

Yhteiset

Apua & tukea

Lisäosaamista maahanmuuttajatyöhön. Koulutus maahanmuuttajien kanssa työskenteleville ja heitä kohtaaville la 18.11. ja 25.11. klo 10–17 Tapiolan kirkolla. Pakolaisuuteen liittyy useita mielenterveyden riskitekijöitä. Koulutus vahvistaa mielenterveysosaamista, lisää ymmärrystä traumaattisista kokemuksista, traumoista, ja tukee kotoutumisprosessia.

Yhtenä teemana myötätuntouupumus. Ilm. Sirkka-Liisa Kuitunen, 040 729 7839.

Leijonaemot, vertaistukiryhmä erityislasten vanhemmille ma 30.10. klo 17.30 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Tied. ja ilm. ma–to klo 10–14 Janet Grundström, 040 487 7209.

Unelmapantterit – lievästi kehitysvammaisten nuorten kerho kerran kuukaudessa, to 26.10. klo 17.30–19.30 nuortentila Siivessä, os. Alberganesplanadi 1. Maija Kumpulainen, 040 724 1120.

Nippanappa, autististen alakouluikäisten kerho kerran kuukaudessa, su 29.10. klo 13.30–15.30 nuortentila Siivessä, os.

Alberganesplanadi 1. Välipala ja loppuhartaus. Hinta 30 e/ kausi. Yhteistyössä Espoon Autismi- ja Aspergeryhdistyksen kanssa. Maija Kumpulainen, 040 724 1120.

Viittomakielinen perhekerho pääkaupunkiseudun viittomakielisille perheille kuukauden 2. ja 4. pe klo 9.30–12 Lasten kappeli Arkissa, os. Leppävaarankatu 7 B, alk. 25.8. Annika Topio, annika.topio@evl.fi, 040 5311 002. #Luojankiitos – tekoja luomakunnan hyväksi – Reformaation juhlaviikko Espoon seurakunnissa 31.10.–5.11. www.luojankiitos.fi Haastekampanja Instagramissa: ”Mikä on sinun ilmastolupauksesi?” Jaa tunnisteella #Luojankiitos.

Paneelikeskustelut, Iso Omena, ravintolamaailman tori.

Ilmasto lämpenee. Mitä sitten? ti 31.10. klo 18–19. Juontaa Kimmo Ohtonen. Keskustelijoina Tapio Luoma, Hannele Korhonen, Risto Isomäki, Karoliina Tuukkanen ja Sini Harkki. Kommenttipuheenvuoro tanssien Jarkko Lehmus. Ihana, vastuullinen ruoka to 2.11. klo 18–19. Juontaa Jaakko Heinimäki.

Keskustelijoina Jukka Vornanen, Kaisa Härmälä, Topi Kairenius, Johanna Tervo ja Musta Barbaari. #Luojankiitos-torit Iso Omena, ravintolamaailman tori ja Chapple. Ti 31.10. klo 10–18. Kierrätysaskartelua, Lennu Liito-oravan ja Kaarlo Karhun muskarituokiot, HSY:n lajitteluinfo.

Testissä Ilmastotinder. To 2.11. klo 10–18. Kierrätysaskartelua ja Popsi porkkanaa -muskarihetket. Laita stop ruokahävikille WeFoodin ja Ilmastoinfon kanssa. Mukana Martat, Changemaker sekä Kirkko ja kaupunki.

To 2.11. klo 18.30–20 Laaksolahden kappelilla Laulu & laulun tarina goes #Luojankiitos. Artistivieraana Viitasen Piia. Vapaa pääsy. Ylänkötie 16.

Pyhäinpäivän hartaus 4.11. klo 16 Kellonummen metsähautausmaalla. Hartauteen johdattaa pastori Irene Erkko. Kellonummentie 15.

Luontopyhiinvaellus Nuuksiossa su 5.11. klo 13–16. Mukana ekoteologi Panu Pihkala. Lähtöpaikka: Suomen luontokeskus Haltia, Nuuksiontie 84.

Tatu Chanthin vegaaniruokaillat ke 1.11., pe 3.11. ja ke 8.11. klo 18–21 Omniassa. Ennakkoilmoittautuminen www.luojankiitos.fi Ekoreformaatiomessu Piae Cantiones -sävelmin su 5.11. klo 11 Leppävaaran kirkossa. Musisoi muun muassa keskiaikaisen musiikin yhtye Oliphant. Liturgia ja saarna, Kalervo Salo.

Sairaalassa Sairaalapappien yhteystiedot saat hoitavan yksikön henkilökunnan kautta tai www.espoonseurakunnat. fi/tukea/sairaalassa.

Espoon sairaaloissa ja hoitokodeissa työskentelee kuusi sairaalapappia. Yksityisissä hoitokodeissa palvelevat kunkin alueen seurakunnan työntekijät.

Oma tai läheisen sairaus ja elämäntilanne koskettaa ja herättää usein monia tuntoja. Kun tarvitset kuuntelijaa tai toivot keskusteluapua, ota rohkeasti yhteyttä sairaalapastoriin. Sairaalapappi on käytettävissäsi myös jos haluat hiljentyä, ripittäytyä, nauttia ehtoollista tai toivot puolestasi rukoiltavan. Läheisen kuoltua omaiset voivat vainajaa hyvästellessään pyytää sairaalapapin paikalle toimittamaan saattohartauden. Olemme käytettävissä myös, kun sairaalassa ollessasi tarvitset kirkollisia toimituksia tai rippikoulua.

Sairaalasielunhoidossa kunnioitetaan kunkin uskonnollista vakaumusta ja elämänkatsomusta uskonnonvapauden pohjalta. Yhteydenotto ei edellytä kirkon jäsenyyttä.

Sairaalapapin välityksellä saat yhteyden myös oman uskontokuntasi edustajaan. Työntekijöitä sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus.

Espoonlahden hoivakoti, Kauklahden elä ja asu -seniorikeskus, Viherlaakson muistipalvelukeskus: Ritva Särkkä, 040 736 9309.

HYKS Jorvin sairaala: Aino Bärlund, 040 5693 303, 09 4711 (vaihde).

HYKS Jorvin sairaala, Espoon sairaala: Henrik Honkanen, 050 4380 188, 09 4711 (vaihde).

Rinnekoti Espoossa, Taavin muistipalvelukeskus: Tarja Mikkola 040 7369 312, 020 6385511 (Rinnekoti), 09 8164 7880 (Taavin muistipalvelukeskus).

Aurorakoti, Attendo Olarinpuisto, Leppävaaran Elä ja asu -seniorikeskus: Terhi Muilu-Teinonen, 040 759 5535.

Espoon sairaala: Annamari Simpanen, p. 8164 7339, 050 412 5438.

Sähköpostit ovat muotoa: etunimi. sukunimi@evl.fi.

Shutterstock

14 a Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

Sururyhmät ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Leskenlehdet – elämässä eteenpäin pe klo 13–15 Soukan kappeli, parittomat viikot. Tarjoilu 2 e/henkilö. Tied. pirjo.hagmark@evl.fi, 040 547 1848.

Asunnottomien yötä vietetään tiistaina 17.10. Espoossa tapahtumia on monessa paikassa. Katso tarkempi ohjelma netistä osoitteesta www. espoonseurakunnat.fi.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Sururyhmä kokoontuu viitenä peräkkäisenä torstaina klo 15–16.30 Lasten kappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3 krs. Ryhmä perustuu luottamuksellisuuteen ja vertaistukeen. Ensimmäinen kokoontuminen on to 9.11. Ryhmä on suljettu ja edellyttää sitoutumista jokaiseen ryhmäkertaan. On suositeltavaa, että menetyksestä on kulunut noin puoli vuotta ennen sururyhmään osallistumista. Ryhmää ohjaavat diakoni Heli Taina-Rantakaulio ja pastori Timo Salo. Ilmoittaudu mukaan viim. 6.11.: Heli Taina-Rantakaulio, 040 513 0867.

Mielenterveyttä ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Teemailta psyykkisesti sairastuneiden omaisille: Vapaaksi syyllisyyden ja häpeän tunteista. Vieraana teologi, kouluttaja ja kirjailija Anna-Liisa Valtavaara, to 19.10. klo 18–20 Espoon mielenterveysyhdistyksen kohtaamispaikka Meriemy, os.

Merenkäynti 3. Tied. Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä to klo 14–15.30 Meriemy, Merenkäynti 3, parittomat viikot.

Tied. Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

Perjantaiporinat, avoin keskusteluryhmä mielenterveyden tueksi pe klo 13–14.30 Soukan kappeli, parill. vkot.

Tied. Ritva Aarnio, 040 537 6854.

MieTe, vertaistukea yksinäisyyteen ja masentuneisuuteen joka ma klo 18–20 Espoonlahden kirkko. Ryhmässä vertaisohjaaja. Tied. Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kaikille avoin Kohtaamispaikka

kirkon Olohuoneessa to klo 12.30–14.

Keskustelua kahvikupposten äärellä.

Mieli maasta -vertaistukiryhmä masennuksesta kärsiville. Ryhmä kokoontuu Tapiolan kirkolla joka ke klo 18. Tiedustelut Lulu Sandberg, 040 757 3228.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 19.10. ja 2.11. klo 15 Suvelan kappelissa, os. Kirstintie 24. Ryhmä kokoontuu parillisilla viikoilla. Tied.

Anni Vanhanen, 050 438 0189.

KAUNIAISTEN SEURAKUNNAT Mielenterveystyön ryhmä (Ilon ryhmä – Glad idag ) Kauniaisissa Sebastoksessa, Kauniaistentie 11.

Ryhmä kokoontuu tiistaisin klo 15.

Järj. Kauniaisten kaupunki ja srk:t (kaksikielinen).

Omaishoitajille ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Vertaistukiryhmä muistihäiriöisille ja heidän omaisilleen yhteistyössä SPR:n vapaaehtoisten kanssa pe klo 10–12.30 Soukan kappeli, parilliset viikot. Lounas ja kahvit 5 e. Tied ohjaaja diakoniatyöntekijä Pirjo Hagmark, 040 547 1848 tai vertaisohjaaja Riitta Kettunen, 045 609 4250.

Tukea raittiuteen ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Tukea raittiuteen joka ke klo 18.30– 20 Soukan kappelilla, Soukankuja 3.

Tied. 040 537 6854, ritva.aarnio@ evl.fi.

TAPIOLAN SEURAKUNTA AA-kerho joka ma, ke ja pe klo 19 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6.

International Anglican Worship Service. Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi.

Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi.

International Worship Service on Sunday 22nd October at 10 am in

the church of Kauniainen. We invite you to join our traditional Finnish service. The service will be mostly in English and in Finnish.

Sermon by Executive Director, pastor Juha Auvinen from Media Mission the Messengers. If you like, bring your own native language Bible with you. After the service, please stay for fellowship and refreshments.

Celebration of Unity on Sunday Oct 29 at 3–5 pm at Suvela Chapel, Kirstintie 24. International Christian event. Foods from different cultures served. Great performan-

ces. A flower given to all girls and women. Come and join us, by yourself or with friends and family.

For more information: Pauliina Alanko, 040 531 1037 and Kirsi Salonen, 040 547 1861.

Sinun kanssasi suomeksi -ryhmä torstaisin klo 17.30–18.30 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Sinulle, joka osaat jo vähän suomea, mutta haluaisit oppia lisää. Iltatee ja hartaus. Lastenhoito järjestetty. Lisätietoja: 040 531 1037, pauliina.alanko@ evl.fi.

Urdunkielinen keskustelupiiri pe 20.10. ja 27.10. klo 18–20 Kauklah-

den kappeli ssa. Ohjaaja Chris­ topher John.

Kongolaisten piiri la 21.10. klo 16 Kauklahden kappelissa.

Colourful Christian Prayer every Fri morning at 7 am at Siipi, Alberganesplanadi 1. Stein Rudvin, rudvin_s@hotmail.com.

Arabic Young Adult Group “The Redeemed” Every Friday at 3 pm at Perkkaa Chapel, Upseerinkatu 5.

Let`s Read Together – Finnish course every Wed at 3 pm at Sello Library. Let’s learn Finnish for free.

We study in Akseli-room, 2. floor.

Volunteers are from Let’s Read

Together organisation. Ask more: martta.nurmi@evl.fi, 040 559 1487.

Chinese Family Club on Fri 20th Oct at 6 pm at Uuttu, Lintukulma 2.

Kenny Ding:kenny.ding@gmail.com.

Arabic Family Fellowship on Fri 20thOct at 5 pm at Perkkaa Chapel.

Arabic Worship and Eucharist on Fri 27th Oct at 5 pm at Perkkaa Chapel. Ask more about Arabic work: Pastor Ramez Ansara, 050 304 1698.

Russian Evening on Fri 27th Oct at 5 pm at Leppävaara Church. Vadim. roznovski@gmail.com.

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

Elämänkaari

Kirkoissa soi SU 22.10.

SU 29.10.

Ranskalaista urkumusiikkia messussa klo 10 Olarin kirkko, urkurina Anna Pulli. Messussa kohtaavat luterilainen ja katolinen näkemys musiikista uskon tulkitsijana, suomalainen ja ranskalainen sävelmaailma sekä ihmisen syntisyys ja armon vakuutus.

Con amore, con dolore klo 18 Kauniaisten kirkossa, Johanna Almark ja JAM Ensemble. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Vivaldin ja hänen aikalaistensa sopraano-aarioita jousiyhtyeen säestäminä.

Klassinen messu klo 10 Espoon tuomiokirkossa. Musiikkina Joseph Haydnin Missa Breviksen osia. Chorus Domus, joht. Marja-Liisa Talja; Tiia Saari, Ruut Mattila, sopraano ja jousitrio; Sheldon Ylioja, urut. Kirkkokahveilla Jukka Leppilampi aiheenaan ”Minun käteni soi”. Vapaa pääsy.

Soolosellokonsertti klo 17 Kauklahden kappelissa. Artturi Aalto, sello.

Mm. J.S. Bach, G. Ligeti. Vapaa pääsy.

MA 23.10.

Oi muistatko vielä sen virren – musiikkituokio veteraaneille klo 13 Olarin kirkko. Käyrätorvensoittaja Pasi Pihlaja ja kanttori Eeva-Liisa Malmgren soittavat rakastetuimpia suomalaissävelmiä ja klassisen musiikin suosikkeja.

KE 25.10.

Häivähdys pyhää -lounaskonserttisarja Tapiolan kirkossa klo 12: Miriam Kaartinen, Ella Kimanen ja Veikko Pajukangas, piano. Chopin, Englund, Liszt. Vap.eht. maksu Yhteisvastuulle. Vapaa pääsy.

LA 28.10.

Syyshavinaa-lastenkonsertti klo 16 Leppävaaran kirkko. Kaikenikäisten konsertissa lapsikuoro Havina ja muskarikuoro Huiske, kesto noin 30 min. Vapaa pääsy.

Musiikkiopisto Avonian alttoviulunja pianonsoiton oppilaat klo 16 Kauklahden kappelissa. Vapaa pääsy.

a 15

TO 2.11.

Lauluja luopumisesta klo 18.30 Laaksolahden kappelissa. Laulu & laulun tarina – keskustelevassa konserttisarjassa lauluntekijä Piia Viitasen luotsaama tummanpuhuvaa luomufolkia soittava yhtye. Kahvitarjoilu klo 18. Vapaa pääsy.

Supertähdet: Luther ja Bach. Lutherin elämä, teologia ja luterilaisuuden tulevaisuus sekä Lutherin virsiä Bachin sovittamana klo 19 Tapiolan kirkossa. TT Jussi Koivisto, Tapiolan seurakunnan kamarikuoro ja Soli Deo Gloria -jousikvartetti Liisa Malkamäen johdolla.

PE 3.11.

Kauniaisten musiikkijuhlien konsertti klo 19 Kauniaisten kirkossa.

Finlandia Anno Domini X. Piae cantiones ja muita soivia terveisiä ajoilta ennen Suomea. Keskiaikaisen musiikin yhtye Oliphant, Burhan Hamdon, laulu; Trio Sufira; Jan Söderblom, viulu. Liput alk. 28,50 e www.lippu.fi.

Lisätiedot: www.kauniaistenmusiikkijuhlat.fi.

Espoon tuomiokirkko­ seurakunta Kastetut Juuso Eemeli Haaponiemi, Iina Eleonoora Haikkola, Elias Casper Hairetdin, Kasper Veikko Akseli Koponen, Isabella Edith Alissa Kotilainen, Eino Antero Juhani Kulmala, Okko Paavo Olavi Kärkkäinen, Maisa Aurora Lepojärvi, Ella Amanda Leppimäki, Emelie Rose McEvoy, Valtteri Onni Matias Mykkänen, Hugo Alexander Alarik Nikkola, Mimosa Stella Olivia Pesonen, Rasmus Sulo Sebastian Piiroinen, Elna Aurora Rönnqvist, Olivia Elisabeth Soronen, Peppi-Lotta Elviira Tammela, Veeti Elmeri Tanner.

Avioliittoon aikovat Janne Jeremias Alaranta ja Kaisa Inkeri Paulin, Heikki Tapani Hietanen ja Riikka Emilia Piri.

Hautaan siunatut Bertta Johanna Siivonen 86 v, Pirkko Liisa Bäckman-Olkinuora 77 v, Reino Tuononen 77 v, Jalo Juhani Emil Saarniaho 75 v, Marja-Leena Wester­ berg 75 v, Arto Seppo Toikka 62 v, Tuija-Liisa Väisänen 53 v, Minna Susanna Saarikoski 51 v.

Espoonlahden seurakunta Kastetut Heikki Joona Mikael Ansinn, Nette Rosaliina Huusko, Unna Hilma Tellervo Koskeva, Pinja Bella Helena Lieska, Toivo Dimakatso Nyyssönen, Hugo Alex Rantala, Elias Jouko Juhani Sauvola, Lilia Elna Fredrika Siljander,

Linda Alisa Smått, Carlos Johan Syrjäniemi, Otto Valtteri Väre.

Hautaan siunatut Eero Olavi Tuomola 88 v, Pentti Ilmari Sarajuuri 82 v, Soili Tuulikki Koivisto 78 v, Terttu Kaarina Korpinen 78 v, Eija Kaarina Höök 69 v, Markku Antero Pekki 63 v, Risto Olavi Harjula 60 v, Tina Elisabeth Lappalainen 55 v.

Leppävaaran seurakunta Kastetut Heta Aune Orvokki Hyvärinen, Jani Jun Kaartinen, Elias Otto Martin Korpijaakko, Aake Eemeli Lempiäinen, Niilo Lauri Sakari Miinala, Ilari Antero Mutanen, Klaara Emilia Mäkelä, Vesa Aleksi Nurmenniemi, Siiri Sofia Tuominen, Moona Paula Marketta Vaajoki, Patrick Tauno Kalevi Vaajoki.

Avioliittoon aikovat Rami Kullervo Ylä-Pöntinen ja Heidi Maria Ristolainen.

Hautaan siunatut Åke Alfred Utriainen 90 v, Meri Annikki Peltonen 89 v, Rauha Tytti Irene Liiri 82 v, Ulla Marita Oljakka 80 v, Leena Tekla Maria Laukkanen 76 v.

Olarin seurakunta Kastetut Jeannette Emma Ahlroth, Elmo Pekka Petteri Hotti, Hilda Soma Juva, Sulo Iisakki Jyränen, Silja Maria Kangas, Lauri Kaarlo Albert Kohler, Ida Sofia Mäkinen, Niko Mikael Thorn Nore, Helmi Lyyli Matleena Väkiparta.

Avioliittoon aikovat Jukka Pekka Leinonen ja Sari AnnaMaria Vaaramaa.

Hautaan siunatut Saimi Johanna Kokko 89 v, Arvi Anselm Mustonen 89 v, Kauno Olavi Kilpinen 88 v, Oiva Olavi Leino 82 v, Markku Antero Viljakainen 68 v, Ritva Inkeri Saastamoinen 67 v, Tessa Karoliina Horton-Leino 43 v.

Tapiolan seurakunta Kastetut Sinna Sofia Kapanen, Jesper Kaarlo Anders Kettunen, Meeri Lea Sofia Koivisto, Lenni Elias Olavi Liikala, Iris Aurora Penttinen, Tilda Ilona Pölkkynen, Helga Alina Hannele Rajala.

Hautaan siunatut Paavo Johannes Järvimäki 89 v, Meri Lindqvist 88 v, Eija Mariitta Voutilainen 72 v.

Esbo svenska församling Döpta/Kastetut Ludwig Bo Harry Krogerus, Lotta Katarina Schönberg.

Avlidna/Hautaan siunatut Olof Samuel Fagerström 93 år, CarlMikael Weurlander 85 år, Erik Fjalar Adolfsson 84 år, Tommy Christoffer Merijuuri 68 år.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kastetut Mia Amanda Lintunen, Mai Lisa Helene Mustonen Hautaan siunattu Aino Inkeri Tuulikki Aro 74 v.

MIELIPIDE

16 A Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Vastine: Kirkko ja kaupungin journalismi ja tosiasiat KIRKKO JA KAUPUNKI julkaisi 28. syyskuuta jutun ”Tietolähde: Teemu Laajasalon piispanvaalikampanjaa yritettiin vahingoittaa”. Nimettömään tietolähteeseen vedoten lehti arvelee, että joku on vuotanut medialle tietoja tuomiokapituliin jätetystä, seksuaalista häirintää ja hyväksikäyttöä koskeneesta kantelusta tarkoituksenaan vahingoittaa Laajasalon kampanjointia Helsingin piispanvaalissa. 2. lokakuuta päätoimittaja Jaakko Heinimäki kirjoitti, että ”kantelun taustalla oli toisen piispaehdokkaan näkyviä tukijoita. Ajoitus alkoi näyttää harkitulta”.

Tekstit sisältävät tulkintoja, osatotuuksia, asiavirheitä ja vihjauksia, joiden summana oma toimintani asiassa voi näyttäytyä eriskummallisessa valossa. Siksi kerron faktat.

Alkukesästä minuun oli yhteydessä nainen, joka kertoi kärsineensä helsinkiläisen papin harjoittamasta häirinnästä eli rivoista seksipuheista.

Pappi puhui muun muassa seksisuhteestaan toiseen seurakuntalaiseen.

Naista ahdisti myös huoli mahdollisesta hyväksikäytöstä po. suhteessa.

Rohkaisin naista edistämään asian selvittämistä. Kesän kuluessa hän kirjoitti tapahtumainkuvauksen, jonka hän halusi saattaa tuomiokapituliin tutkittavaksi. Häirinnän kohteena hän kuitenkin tunsi kantelun tekemisessä arkuutta.

Ehdotin, että varsinaisen kantelutekstin voisi tehdä myös joku toinen siten, että asiasisältö olisi naisen jo laatimassa tekstiliitteessä.

Näin tapahtuikin. Kantelun liitteen kirjoittaja ei siis ollut mikään ”kolmas henkilö” vaan syvästi asianosainen, ja häntä avusti asiassa kirkon luottamushenkilö.

Lehden tulkinta, että kyseessä on Teemu Laajasalon kampanjan häirintä, on mieltä vailla. Laajasalolla on prosessissa sivurooli, joka liittyy hänen toimintaansa viranhaltijana asian selvittämisessä/selvittämättä jättämisessä. Kytköksestä olisi kaiketi voitu keskustella jo ennen piispanvaalia, mutta naisen nimenomaisesta toiveesta asiasta tienneet eivät nostaneet sitä esiin millään tavalla. Väite kampanjan häirinnästä on absurdi.

Lehti jätti mainitsematta tiedos-

Ville Ranta

saan olleen olennaisen seikan: häirinnän kohteena olleen naisen oman aktiivisuuden puhua asiastaan useille toimittajille. Tällaista ei nimitetä vuodoksi, vaan ihmisen oikeudeksi kertoa omista kokemuksistaan kenelle haluaa, myös medialle.

Johanna Korhonen Kirkon luottamushenkilö Vantaa

Kirjoitus on lyhentämättömänä luettavissa osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Urkurina

Anna Pulli (DocMus)

Vastine: K&k:n jutut koskien kantelua seksuaalisesta häirinnästä KIRKKO JA KAUPUNKI julkaisi kaksi kirjoitusta, jotka käsittelivät Helsingin tuomiokapituliin jätettyä seksuaalista häirintää koskevaa kantelua (”Tietolähde: Teemu Laajasalon piispanvaalikampanjaa yritettiin vahingoittaa”, 28.9; ”Pääkirjoitus: Häirintäepäilyt

pitäisi antaa poliisin tutkittavaksi”, 2.10). Kirjoituksissa epäiltiin, että kantelun varsinaisena tavoitteena oli vahingoittaa Teemu Laajasalon piispanvaalikampanjaa. Laajasalon kerrotaan antaneen ”kaverin neuvoja” häirinnästä epäillylle.

Molemmissa kirjoituksissa kerrotaan myös, että kantelun ja sen liitteen (joka sisältää varsinaisen sisällöllisen kuvauksen tapahtumista) kirjoittajat eivät ole millään tavalla osallisia niihin tapahtumiin, joita kantelu koskee. Kantelun tiedot perustuisivat siten ”monien välikäsien kautta” saatuun tietoon.

Minut mainitaan kantelun tekijänä. Lisäksi kerrotaan, että kuuluin toisen piispanvaaliehdokkaan Jaana Hallamaan tukijoihin.

Tämän kirjoituksen puitteissa ei ole mahdollista kommentoida kaikkia niitä virheellisiä arveluja, joita kirjoituksissa esitetään. Lyhyesti: olen saanut kantelun sisältämät tiedot suoraan asianosaiselta.

Kanteluni liitteen kirjoittaja katsoo nimenomaan itse tulleensa seksuaalisesti häirityksi sielunhoidollisessa suhteessa. Pappi oli toistamiseen vuosien varrella kertonut kahdenkeskisissä tilanteissa yksityiskohtaisia tietoja omasta seksielämästään, esimerkiksi seksisuhteestaan toiseen seurakuntalaiseen.

Liitteen kirjoittaja kääntyi minun puoleeni viime kesänä. Hän kertoi, että oli jo aiemmin yrittänyt saada apua kahdelta korkeassa asemassa olevalta kirkon viranhaltijalta, mutta nämä olivat sivuuttaneet hänet.

Nyt minun on helppo ymmärtää, miksi kyseinen seurakuntalainen tunsi arkuutta ja pelkoa toimittaa kantelu yksin omissa nimissään.

Seksuaalisen häirinnän puheeksi ottavan henkilön motiivit helposti kyseenalaistetaan ja häntä halvennetaan.

Tämä on hyvin huolestuttavaa, etenkin uskonnollisissa yhteisöissä kuten kirkossa, jotka julistavat olevansa ”heikoimman puolella”.

Sari Roman-Lagerspetz kirkon luottamushenkilö Seksuaalisesti hyväksikäytettyjen tukijärjestön Suomen Delfins ry:n hallituksen puheenjohtaja