Kirkko ja kaupunki 2017 19 helsinki by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

A 4 Miten kristityksi kääntyneen turvapaikanhakijan uskoa voi mitata?

19.10.2017 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

B 1 Kirkossa on ollut poikkeuksellisia naisia jo ennen Irja Askolaa

B6 Teatteriohjaaja ja kirjailija Juha Hurmeen mielestä on nastaa elellä pelottomana

Maatuva ihmiskilpi

Psykiatri C. G Jung (1875–1961) elämäkertakirjassaan Unia, ajatuksia, muistikuvia

Se mitä rakastat kaikkein eniten, satuttaa sinua aikanaan kaikkein pahiten. Sanoo äiti pienelle pojalleen ja yhtenä aamuna katoaa tämän elämästä Nathan Hillin romaanissa Nix (Gummerus 2017)

Iankaikkisesti

Ympärilläni leijui vanhempieni avioliiton vaikeuksien hämärä. Äidin poissaolo huolestutti minua suuresti. Siitä ajasta alkaen tulin epäluuloiseksi heti, kun vain kuulinkin sanan rakkaus.

Tänään

Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

Eilen

2 a

Joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut. Jeesus Evankeliumissa Matteuksen mukaan 18:5

Rukous

Pääkirjoitus

Istock

Uskon mittari Suomessa ollaan satavuotisen itsenäisyyden aikana ensimmäistä kertaa sellaisessa tilanteessa, että viranomaiset mittaavat täällä ihmisten kristillisen uskon aitoutta ja vakaumuksen syvyyttä. Maahanmuuttoviranomaisten täytyy niin tehdä, koska useat sadat turvapaikanhakijat ovat kääntyneet kristityiksi Suomessa ollessaan. Palauttaminen Afganistanin tai Irakin kaltaisiin maihin merkitsee heidän kohdallaan kuolemanvaaraa. Viranomaisen täytyy selvittää, onko kääntymyksessä kyse taktikoinnista vai todellisesta sydämen ratkaisusta ja uudesta elämänmuodosta.

”

Eipä käy maahanmuuttoviranomaisia kateeksi. Sellaista mittaria kun ei olekaan, jolla voisi arvioida uskonnollisen uskon aitoutta. Uskon syvyyttä Ainakaan uskon syvyyttä ei voi ei voi mitata sillä, mitata sillä, kuinka paljon henkilö kuinka paljon tietää niin sanotuista uskon asioista. henkilö tietää Luterilaisen käsityksen mukaan jo niin sanotuista sylivauva on ihan yhtä uskovainen uskon asioista. kristitty kuin Turun ja Suomen arkkipiispa tai Kansanlähetyksen pääsihteeri siitä hetkestä pitäen, kun kasteveden ensimmäinen pisara on hänen ihoaan koskettanut. Vaikeasti kehitysvammainen voi olla kristitty, vaikka hän ei ymmärtäisi Pyhästä Kolminaisuudesta tai forenssisesta vanhurskauttamisnäkemyksestä tuon taivaallista. Kristityn ei tarvitse olla edes erityisen uskovainen: kyse ei ole siitä, mitä kaikkea uskoo todeksi ja mitä ei. Ekumeniikan professori Risto Saarinen sanoo tämän lehden haastattelussa, että ei Paavalikaan lähettänyt seurakuntiin mitään kyselykaavakkeita. Usko on elämänmuoto, jossa kietoutuvat toisiinsa luottamus Jumalan hyvyyteen ja Kristuksen tuomaan sovintoon, alttius palvella toisia ja tehdä omilla käsillään totta Jeesuksen rakkaudesta sekä oikeudenmukaisuuden nälkä ja jano. Muuan asianajaja kertoi Facebookissa turvapaikanhakijan sanoneen olevansa helluntailainen. Se on englanniksi ”pentecostal”. Pöytäkirjassa oli lukenut: ”Kuulun Pentti Kaski -seurakuntaan.” Kun uskonnollisen vakaumuksen aitouden todistaminen on muutenkin hankalaa, voisi olettaa, että turvapaikkapuhuttelussa käytettäisiin tulkkeja, jotka hallitsevat uskonnollisten käsitteiden alkeet. Jaakko Heinimäki

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Olen syönyt liikaa, juonut liikaa, puhunut liikaa – ja toisten päälle. Jumala, sinä holtittoman turva, anna minulle rauhasi.

kirkkojakaupunki.fi

Syöpäläinen: ”Elämä tuntuu jatkuvan ainakin vuodenvaihteen yli, mutta enää kalenteri merkintöjä ei uskalla tehdä mustekynällä.” Syöpäläinen on eläkkeellä oleva toimittaja, joka sairastaa parantumatonta syöpää. Lue hänen tekstejään: kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 19.10.2017

numero 19

Kannen kuva: Sirpa Päivinen

Kirkkojakaupunki.fi:stä löydät myös verkkokolumnistimme Pahan Pastorin, Alastoman kriitikon, Suonpään ja Someainon.

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

Projektityöntekijä Nora Revon (oik.) työnkuvaan kuuluu muun muassa hankkia tietoa ja taustamateriaalia paperittomien auttamiseksi.

Kirkko avasi paperittomille päiväkeskuksen Paperittomien konkreettista auttamista varten perustetun päiväkeskuksen osoite halutaan pitää salassa.

abar on Irakista jo ennen vuoden 2015 pakolaiskriisiä Suomeen turvapaikanhakijana tullut kurdi. – Terve! hän sanoo heti nähdessään Nora Revon. Repo on tuttu ihminen Jabarin kaltaisille paperittomille. Nyt paperittomien auttamiseksi on avattu monikulttuurinen päiväkeskus, jonka kynnyksen yli Jabar juuri on astunut. Täällä paperittomat voivat esimerkiksi pestä vaatteitaan, jutella, ladata kännykänakkua, saada palveluohjausta ja pyytää neuvoja viranomaislomakkeiden täyttämisessä. Viikko-ohjelmaan ollaan tuomassa mukaan myös luovia aktiviteettejä. – Paperittomia eivät ole ainoastaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, Repo sanoo. – Kiristyneestä ulkomaalaislaista ja sen tulkinnasta johtuen paperittomaksi voi joutua, vaikka olisi asunut vuosikausia Suomessa. Jos elämäntilanne muuttuu, ja ihminen esimerkiksi eroaa suomalaisesta puolisostaan tai menettää työpaikkansa, perusteet hakea oleskeluluvalle jatkoa muuttuvat, hän sanoo. Turvallisuussyistä päiväkeskuksen osoite on toistaiseksi salattu. Päiväkeskusta rakennettiin jo kesästä asti. – Monille esimerkiksi hallinto-oikeuden päätöstä odottaville on ollut psyykkisen kuormituksen sietämiseksi tärkeää saada tehdä töitä paljain käsin, Repo sanoo. Paperittomat ja vapaaehtoiset ovat maalanneet huonekaluja. Varastossa on vieläkin vanerilevyä, josta olisi tarkoitus sahata kirjahylly.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Myös Jabar oli rakentamassa päiväkeskusta. – Olen hyvin kiitollinen kirkon ihmisille, hän sanoo. Mutta Irakin Kurdistanhan on tunnettu turvallisuudestaan. Mikä sieltä voi ajaa turvapaikanhakijaksi? OMAA ITSENÄISTÄ valtiota tavoitteleva Irakin Kurdistan on hyvämaineinen lännen liittolainen. Se on Irakille kuuluva itsehallintoalue, jossa ei ole terrorismia. Kurdistania pidetään länsimielisenä. Sen Peshmerga-asevoimat ovat maailmankuuluja taistelustaan Isisiä vastaan. Myös suomalaiset upseerit ovat kouluttaneet Peshmergaa. Tämä on kuitenkin vain osatotuus.

”

PAPERITTOMAKSI VOI JOUTUA, VAIKKA OLISI ASUNUT VUOSIKAUSIA SUOMESSA. NORA REPO

Kurdistanissa on länsimielisyydestä huolimatta tärkeä rooli myös vanhoilla heimo- ja sukuperinteillä. Valta on ollut pitkään Barzani-suvulla, jota useat kriitikot ovat pitkään syyttäneet korruptiosta. Jabar ei turvallisuussyistä voi kertoa yksityiskohtia omasta tilanteestaan, mutta hän näyttää kuvia

ihmisistä, joiden väitetään joutuneen Kurdistanin valtaapitävän eliitin salamurhaamiksi. – Jos palaan Kurdistaniin, minulle käy samoin, hän sanoo. Omien sanojensa mukaan Jabaria odottaa kunniamurhatyylinen tappotuomion täytäntöönpano Kurdistanissa, mutta koska hän ennen pakomatkaansa hävitti paniikissa kaikkein olennaisimman todistusaineiston, Suomen viranomaisten on ollut vaikea uskoa tarinaa todeksi. Nyt Jabarilla ei ole enää työlupaakaan Suomessa. – Aiemmin olin töissä ravintolassa ja maksoin veroja Suomeen, hän sanoo. MONIKULTTUURINEN PÄIVÄKESKUS on osa kirkon käynnistämää Ristin suojassa -hanketta paperittomien auttamiseksi. Päiväkeskuksessa on kaksi palkattua työntekijää. Päiväkeskuksen ylläpitoon osallistuvat myös Sininauhasäätiö ja Suomen Punainen Risti. Nora Revon työnkuvaan kuuluu muun muassa hankkia tietoa ja taustamateriaalia juuri Jabarin kaltaisten henkilöiden auttamiseksi. – Olen tehnyt tutkimustyötä ja koonnut aineistoa, jota on voitu lisätä valituslupahakemuksien liitteeksi, Repo kertoo. – Autamme paperittomia myös muussa asioimisessa viranomaisten kanssa, etsimme asianajajia ja opastamme sosiaalitoimen piiriin, hän luettelee. Päiväkeskuksesta ei silti tehdä virastoa. – Tämä on ennemmin olohuone, jonne kaikki ovat tervetulleita ja tänne tulemiseen ei tarvita raskaita syitä. Jabarin nimi on muutettu.

Kaisa Kariranta

4 a

Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

Miten uskoa voidaan mitata? Sadat turvapaikanhakijat ovat Suomessa kääntyneet kristinuskoon. Maahanmuuttovirasto ja oikeusistuimet joutuvat arvioimaan kääntymyksen aitoutta. Teksti pauli Juusela Kuvat Esko Jämsä ja istock Helsingin uusi piispa Teemu Laajasalo saa uudet liturgiset piispanvaatteet, jotka on suunnitellut tekstiilitaiteilija Helena Vaari. Kuvassa on piispa Irja Askolalle suunniteltu piispanhiippa.

Teemu Laajasalo aloittaa piispana Helsingin hiippakunnan uusi piispa Teemu Laajasalo aloittaa työnsä 1.11. Hänet vihitään virkaansa Tuomiokirkossa sunnuntaina 12.11. kello 10. Vihkimyksen toimittaa arkkipiispa Kari Mäkinen. Yleisradio televisioi ja radioi messun. Sunnuntaina 29.10. vietetään Laajasalon kaikille avoimia lähtöjuhlia Kallion ja Alppilan kirkoissa messujen jälkeen. Kirkkoherra Laajasalo saarnaa Kalliossa kello 10 alkavassa messussa ja Alppilassa kello 16. Katso tarkemmin sivu 12.

Seuraa Irja Askolan lähtömessua netissä Piispa Irja Askolan lähtömessua vietetään tiistaina 31.10. kello 18 Helsingin tuomiokirkossa. Messu striimataan eli lähetystä voi seurata suorana internetissä. Malmin, Oulunkylän ja Roihuvuoren kirkkoihin voi mennä katsomaan messua videotykin välityksellä. Striimiä voi seurata myös osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Myös Korson, Loviisan ja Ruotsinpyhtään kirkot ovat striimikirkkoja 31.10.

Juha Rintamäki valittiin yhtymän johtajaksi Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto valitsi Lauttasaaren kirkkoherran Juha Rintamäen seurakuntayhtymän johtajaksi. Valinta koskee aikaa 1.11.2017–31.12.2018. Kyseessä on jakso, joka Teemu Laajasalolta jää yhtymänjohtajana hoitamatta, kun hän siirtyy Helsingin piispaksi. Rintamäki hoitaa edelleen myös Lauttasaaren kirkkoherran virkaa. Yhtymän johtajaksi esitettiin Rintamäen lisäksi Haagan kirkkoherraa Marja Heltelää. Rintamäki voitti äänestyksen äänin 47–37. Rintamäen haastattelun voi lukea osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

Oikaisu Kirkko ja kaupungin pääkirjoituksen 5.10. mukaan helsinkiläispapista seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen häirinnän vuoksi tehdyn kantelun taustalla ollut henkilö ei ollut itse osallinen tapahtumiin. Tieto on virheellinen: kanteluun sisältyvän liitteen kirjoittaja kertoo omista kokemuksistaan seksuaalisesta häirinnästä. Päätoimittaja pahoittelee virhettä.

li 700 turvapaikanhakijaa odottaa Suomessa uutta ratkaisua turvapaikkahakemukseensa, koska ovat täällä ollessaan kääntyneet kristinuskoon. Monissa muslimimaissa, kuten Afganistanissa ja Irakissa, kääntymyksestä voi seurata vainoa ja jopa kuolemanvaara. Siksi nyt pyritään arvioimaan yksilöllisesti kääntymyksen aitous ja suojelun tarve. Miten viranomaiset ja oikeusistuimet voivat mitata ihmisen uskoa? Ennen kuin lähtee vastaamaan, Helsingin yliopiston Järki ja uskonnollinen hyväksyminen -huippuyksikön johtaja ja ekumeniikan professori Risto Saarinen haluaa tehdä selväksi, ettei hän ota kantaa yksittäisiin turvapaikkahakemuksiin. Hän ei myöskään kritisoi viranomaisia, jotka tekevät parhaansa hankalassa tilanteessa. Samalla hän korostaa, että niin tekevät myös kirkko ja papit, jotka eivät kasta ihmisiä kirkon jäseniksi ilman kasteopetusta. – Ensinnäkään sellaista asiaa ei ole kuin uskonnollinen usko yleensä. Islamissa ja kristinuskossa on erilaisia asioita, jotka liitetään uskoon. Kristinuskossa uskoa kuvataan ennen kaikkea luottamuksena Jumalaan Jeesuksessa Kristuksessa. Usko ei ole mikään teoreettinen juttu, jossa pitäisi luetella jotain oppisisältöjä, vaan luottamusrakenne, korostaa Saarinen. Risto Saarisen mukaan varsinkin suomalaisessa kulttuurissa ihmisille on ollut vuosisatojen ajan selvää, että uskoon liittyy sellaisia asioita kuin kaste, rippikoulu, ehtoollinen ja se, että lausuu jumalanpalveluksessa uskontunnustuksen ja Isä meidän -rukouksen.

– Luterilaisessa kirkossa on ajateltu, että pienet lapset ja henkisiltä kyvyiltään ei niin älykkäät ihmiset voivat olla ihan samalla tavalla uskovaisia kuin oppineet. Usko ei ole tiedollinen kyky vaan yksinkertainen asia, johon ei vaadita ihmeellisiä selvityksiä. Uskolla on vaikutusta elämässä, mutta siihen miten se näkyy, ei ole tarkkoja kriteerejä. Uskosta on Saarisen mukaan puhuttu myös tienä, joka kertoo siitä, että usko kehittyy. Kun Jeesus sanoo, että hedelmistään puu tunnetaan, niin on hyvä huomata, että siemenestä hedelmiin kuluu aikaa. Aikuisen kastetta edeltää aina rippikoulu. Esimerkiksi islamista kristinuskoon kääntyvälle turva-

” Usko ei ole

tiedollinen kyky vaan yksinkertainen asia.

Professori Risto Saarinen

paikanhakijalle tämä on tärkeää paitsi uskon omaksumisen myös oikeusturvan kannalta. Hänen vanha yhteisönsä saattaa suhtautua kääntymiseen vihamielisesti, joten on tärkeää, että päätös on harkittu. – Kaste on selkeä ulkopuolisesta sisäpuoliseksi tulemisen symboli ja merkki. Kun henkilö antaa kastaa itsensä kristityksi, niin se on muslimeille selvä merkki siitä, että hän on erkaantunut islamista ja kääntynyt kristityksi. Joko henkilö on aito kristitty tai sitten tosi epätoivoinen. Kääntymällä henkilö ottaa ison riskin ja joutuu eroon yhteisöstään, joten en usko, että sitä ainakaan kovin usein tapahtuu hyötymistarkoituksessa. Saarinen on hämmästynyt siitä, että Suomessa sadat ja Euroopassa jopa kymmenet tuhannet muslimit ovat kääntyneet kristityiksi. Hän pitää tätä kirkkohistoriallisena ilmiönä, sillä aiemmin

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

Risto Saarinen johtaa Järki ja uskonnollinen hyväksyminen -huippuyksikköä Helsingin yliopistossa.

tällainen on ollut hyvin harvinaista. Jokin kristinuskossa vetää puoleensa ja herättää uskomaan uudella tavalla.

KUN PARAS tapa mitata uskoa eivät ole oppikysymyksiin kohdistuvat kyselykaavakkeet, niin miksi Kirkon tutkimuskeskus mittaa suomalaisten uskoa kysymällä, uskooko henkilö joihinkin oppikysymyksiin kuten kirkko opettaa? Saarinen ihmettelee tätä. – Toiminnasta sopii kysyä, kuten sitä, kuinka usein käy kirkossa tai rukoileeko. Jos kysytään vakaumuksen sisältöä, niin siihen paras tapa eivät ole tällaiset kyselykaavakkeet. Ei Paavalikaan lähettänyt seurakuntiin lomakkeita. Uskon vaikutusta pitäisi tutkia pidemmällä ajalla ja mitata uskonyhteisön koheesiota, yhteenkuuluvuutta. Lopuksi Saarinen nostaa uskon mittaamisesta esille vielä yhden asian, sen perimmäisen. – Viime kädessä toisen ihmisen uskoa ei voi mitata. Vain Jumala näkee ihmisen sydämeen.

”Oikeus ei pidä aitona” Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä jakoi Twitterissä 6.10. otteita hallintooikeuden päätöksestä, jossa arvioidaan turvapaikanhakijan kääntymisen aitoutta. Otteiden mukaan turvapaikanhakija aloitti syksyllä 2015 rippikoulun. Sen päätyttyä hänet oli kastettu kirkon jäseneksi. Hallinto-oikeus toteaa, että pelkkä ”muodollisen kasteen ottaminen” ei ole riittävä selvitys aidosta kääntymisestä.

Myöskään yksinomaan henkilön ulkoisen käyttäytymisen perusteella asiaa ei voida arvioida. Nämä seikat voidaan kuitenkin ottaa huomioon kokonaisarviossa. Turvapaikanhakija on kertonut saaneensa kristinuskosta sisäisen rauhan. Hallinto-oikeuden mukaan hänen opilliset tietonsa kristinuskosta ovat olleet varsin pinnalliset. Turvapaikanhakija on kertonut aktiivisesta osallistumisestaan jumalanpalveluksiin ja raamattupiiriin. Todistajat ovat kertoneet, että heidän näkemyksensä

mukaan turvapaikanhakijan vakaumus on aito. Todistajien kertomukset eivät kuitenkaan ole hallintooikeuden mielestä sellaisia, että niiden perusteella tästä voisi vakuuttua. Uskonnon näkyminen arjessa on suullisessa käsittelyssä jäänyt oikeudelle epäselväksi. Turvapaikanhakija on kertonut, että hän on ilmoittanut kääntymisestään omaisilleen ja että veli on tämän vuoksi uhannut hänen henkeään. Edellä kerrottujen asioiden jälkeen hallinto-oikeus päätyy siihen, ettei kääntyminen ole uskottavaa eikä hakijaan tämän kotimaassa Afganistanissa sen vuoksi kohdistu uhkaa. Näin ollen turvapaikkaa ei voida antaa.

Vuotalossa tapahtuu! Taiteilijakuvassa

Maestro ja minä

ti 31.10. klo 14, 6 €

pe 17.11. klo 19, 15/12 €

Pitkän linjan näyttelijää haastattelee Päivi Istala.

Holle Holopaisen vieraana upea laulajalauluntekijä Aurora.

Anja Pohjola

Aurora

vuotalo.fi lippu.fi

Vantaan seurakuntayhtymässä yhteisen seurakuntatyön palveluissa on haettavana Kansainvälisen työn sihteerin virka 2.1.2018 tai sopimuksen mukaan Kansainvälisen työn sihteerin viran kelpoisuusehtona tulee olla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Kielitaitovaatimuksena on hyvä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito. Muu hyvä kielitaito, erityisesti englannin kielen taito, katsotaan viranhaltijalle eduksi. Eduksi katsotaan myös maahanmuutto- ja monikulttuurisuusasioiden sekä kirkollisen elämän hyvä tuntemus. Lisäksi virkaan valitun on esitettävä rikoslain 6 §:n mukainen rikosrekisteriote. Viran tarkemmat tiedot löytyvät (viran vaatimukset, tehtävänkuva ja hakuohjeet) internetosoitteesta https://rekry.evl.fi/rekry2/#/joblist Virkaa haetaan täyttämällä sähköinen hakulomake KirkkoHR-palvelussa. Hakemukset on jätettävä 31.10.2017 klo 10.00 mennessä.

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA!

SENIORIPYSÄKKI

PARISUHDEPYSÄKKI

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä.

Seksuaaliterapeutti auttaa parisuhtee seen liittyvissä pulmissa.

Pysäkit on tarkoitettu yli 60vuotiaille ja ne ovat maksuttomia. Soita ja varaa aika p. 045 341 0506.

Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

Villi City

VIDEO VERKOSSA

Taimen pyrkii kutemaan Vantaanjoesta haarautuvaan Keravanjokeen.

Citytaimenia pidetään lemmikkeinä eikä kalasteta Uhanalaisia vaelluskaloja syötetään pullanmuruilla, ja niiden kutupuuhia seurataan Longinojalla porukalla. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT PETTERI HAUTAMAA JA SIRPA PÄIVINEN

hteinen lemmikkipiha. Näin Juha Salonen kuvailee Longinojan yli kaartuvaa kevyenliikenteensiltaa Savelan koirapuiston vieressä. – Moni käy sillalla syöttämässä taimenia vaalealla leivällä ja pullanmuruilla. Loka–marraskuussa kutevien taimenten lisääntymispuuhia vahdataan porukalla. Kun uusi taimensukupolvi kuoriutui keväällä mätimunista, Salonen nappasi haavilla nollikkaan hetkeksi käteensä valokuvattavaksi. – Annoin sille lempinimen Plup Plup, 7-vuotias tytär Olivia Salonen kertoo. Kun ruskeaa Vantaanjokea seuraa Vanhankaupunginlahdelta yläjuoksulle, Longinoja haarautuu oikealle Savelan kohdalla. Se on ensimmäinen sivupuro. Jokaisella sadan metrin puronpätkällä polskii nykyään keskimäärin yli 300 taimenta. Vuoden 2017 vesistökunnostajaksi valittu Juha Salonen istutti isänsä Matti Salosen kans-

sa ensimmäiset vastakuoriutuneet taimenenpoikaset kaupunkipuroon vuonna 1998. Ankeassa kaupunkiojassa ei ollut silloin lainkaan taimenia. – Nyt poikasia on kauheasti. Määrä on lisääntynyt joka vuosi, kun yhä enemmän emokaloja palaa kutemaan syntymäpuroon, iloitsee 71-vuotias puroisäntä Matti Salonen. NAARASTAIMEN ON JÄTTÄNYT nuorena Vantaanjoelta haarautuvan kotipuronsa ja seikkaillut muutaman vuoden merellä. Se on saattanut käydä Viron edustalla asti napsimassa kaloja. Noin nelivuotiaana sukukypsäksi varttunut taimen on valioyksilö, jollaisen tuottaa vain noin yksi mätimuna sadasta. Merellä vaeltavat taimenet ovat äärimmäisen uhanalaisia. Naaras on väistänyt kalastajat ja hauet, se on löytänyt takaisin Vantaanjokeen ja vieläpä sen itäiseen, vapaana virtaavaa haaraan. Museopato tukkii läntisen haaran. Nyt lokakuussa pilkullinen naaras etenee kutupurossa, jossa voi olla ma-

talimmillaan niin vähän vettä, että selkäevä huiskii ilmassa. Iso naaras purskauttaa ulos jopa kaksi litraa mätiä, jossa on parikymmentätuhatta mätimunaa. Kumppaniksi kelpaa vaikka nuori ja hintelä taimenkoiras, joka ei ole pistänyt eväänsäkään kotipuron ulkopuolelle.

LUONNONVARAKESKUKSEN TUTKIJA ARI SAURA

restä nousseita naaraita, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Ari Saura. Koska puroissa on tarjolla vähemmän ruokaa kuin meressä, siellä pysyttelevät jäävät pieniksi. Kotipuronpoikia on selvästi enemmän kuin -tyttöjä. Vantaanjoki on nykyään Suomenlahden tärkein taimenjoki. Aiemmin kaupunkijoki tunnettiin avoviemärinä. Sen soveltuminen harvinaisen lohikalan lisääntymiseen oli pelkkä vitsi vielä 1980-luvulla, jolloin Ari Saura teki opinnäytetyönsä aiheesta. – Longinoja tai oikeastaan koko Vantaanjoki on ollut oikea menestystarina, Saura sanoo. Taimenet ovat kotiutuneet pääkaupungissa myös Haaganpuroon, Itäkeskuksen tennishallin takana virtaavaan Mustapuroon, Mellunmäenpuroon sekä Mätäjokeen, joka laskee mereen Talissa.

– Taimenkoiraat voivat tulla jo vuoden vanhoina sukukypsiksi, osallistua innokkaasti kututapahtumaan ja päästä hedelmöittämään isoja, me-

KALANVILJELYLAITOKSISSA viljellyiltä taimenilta on leikattu pyrstön edestä pullea rasvaevä ennen luonnonvesiin päästämistä, jotta ne erottuisivat

”

SALAKALASTUSTA RIITTÄÄ NIIN KAUAN, KUN SIITÄ SAA POLIISILTA VAIN SORMEN HERISTYKSEN.

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 7

ikäisenä sukukypsäksi. Tässä on sen elinkierron tärkein pullonkaula. Vanhankaupunginlahdella taimen kohtaa vielä kaksi uhkaa. Jos kala pyrkii jokeen länsihaarasta, se väsyttää itsensä turhaan hyppiessään vasten museopatoa. Kalastusaktiivit ovat vaatineet padon purkua, museoväki vastustanut. Vuodesta 1876 asti jokisuulla toimineen vesivoimalaitoksen poistamisesta keskusteltiin Helsingin kaupunginhallituksessa vuonna 2015, mutta asia palautettiin valmisteluun. Toinen uhka ovat rauhoitusaikaa rikkovat salakalastajat. – Ison kalan perässä meneminen on vanhanaikaista metsästäjäkulttuuria. Salakalastusta riittää niin kauan, kun siitä saa poliisilta vain sormen heristyksen ja pienet sakot, Saura sanoo. Hän huomauttaa, että taimen ei edes maistu hyvältä kutuvaelluksen loppuvaiheessa. Naaraskalat ovat käyttäneet kaiken vararasvansa mädin tuottamiseen. – Jos haluaa korkealaatuista lohikalaa, kannattaa mieluummin ostaa kaupasta kirjolohta kuin tappaa kututaimenta, jonka liha on vetistä.

luonnonvaraisista rasvaevällisistä kaloista. Villit, rasvaevälliset taimenet ovat Etelä-Suomessa rauhoitettuja, eikä rasvaeväleikattujakaan saa kalastaa kutuaikaan eli syyskuun alusta marraskuun loppuun. Taimenten määrä on saatu Suomessa kasvuun, vaikka vaelluskala on yhä äärimmäisen uhanalainen. Professori Sakari Kuikka Helsingin yliopistosta haluaisi vähentää kalastusta rannikolla, jolla taimenet viihtyvät ennen syntymäjokiinsa ja -puroihinsa nousemista. – Taimen ehtii jäädä verkkoihin jo ennen kuin se tulee vuoden tai parin

Longinojaa muokataan vuosi vuodelta paremmaksi taimenille. Lokakuun ensimmäisenä päivänä satakunta talkoolaista syvensi uomaa matalista kohdista ja muutti savipohjan kuohkeaksi kutusorakoksi. Puroon upotettiin 60 000 kiloa kiveä. – Täällä on kolmenkymmenen puroaktiivin porukka, joka seuraa yötä päivää, kun taimenet alkavat nousta puroon ja kaivaa kutukuoppaa. Tämä porukka ei syö taimenta silloinkaan, kun se olisi luvallista, kertoo vanha puroisäntä Matti Salonen. Hänen poikansa myötäilee: – Kun taimenia on hoitanut, niin pää ei anna myöten koukuttaa niitä. ■ Longinojan taimenten kutua tarkkaillaan seuraavan kerran ohjatusti porukalla ti 24.10. klo 17.30, lähtö Haaga-Helian parkkipaikalta Latokartanontie 12. Retki on esteetön. Lisätietoja: longinoja.fi.

Juha Salonen on Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran Longinoja-projektin vetäjä.

Sofia Rautapuro lähti mukaan Tukka operaatioon, kun hänen oma äitinsä sairastui syöpään ja menetti hiuksensa.

Hyvää hiuksilla Tukkaoperaatio kerää hiuksia syöpäsairaiden lasten päähineisiin. Teksti Outi Ikonen Kuva Esko Jämsä

aanlaajuinen hiustenleikkuuhetki lähenee. Tukat on tarkoitus saksia sunnuntaina 29.10. Hyväntekeväisyystempaukseen osallistuu kampaamoja ja vapaaehtoisia lahjoittajia ympäri Suomen. – Tempauksessa ei pyöri raha, vaan kampaamot tekevät työnsä veloituksetta. Lahjoittajat ovat itse vastuussa matka- ja postikuluista, kertoo Sofia Rautapuro. Hän on luotsannut tapahtumaa alusta saakka. Sysäys ryhtyä toimeen lähti hänen oman äitinsä syöpätaistelusta vuoden 2015 kesällä. – Kirosin yhtenä aamuna takkuista tukkaani, kunnes oma kiukku alkoi nolottaa, sillä äitini oli juuri menettänyt pitkät hiuksensa. Mietin, että kunpa voisin antaa lettini hänelle. Sitten löysin englantilaisen Little Princess Trustin, joka valmistuttaa peruukkeja syöpään sairastuneille lapsille. Leikkasin, lähetin ja lahjoitin hiukseni heille. Tukkaoperaatio kokoaa voimansa jo toista kertaa. Toukokuussa tempaus kerrytti 575 lettiä. Tuolloin lahjoitukset ohjattiin Englantiin Little Princessille. Nyt mukana on myös suomalaisia yhteistyökumppaneita ja hiuspäähineitä lahjoitetaan suomalaisille lapsille ja nuorille. – Kyseessä ei ole peruukki, vaan hiuspäähine on pipo, huivi tai turbaani, johon kiinnitetään hiuksista valmistettu nauha. Lopputuote näyttää päässä siltä, että päähineen alta tulee hiussuortuvia näkyviin. Peruukin tekemiseen tarvitaan 20–30 lettiä, mutta hiuspäähine valmistuu vähemmällä materiaalilla. Lasten hiuspäähineissä käytetään aitoa hiusta, joten lahjoittajia tarvitaan.

– Kaikki lahjoitukset ovat kallisarvoisia. Ja varmaa on, ettei lahjoitettua hiusta myydä eteenpäin. Hiuksia voidaan käyttää päähineen valmistukseen, kunhan ne ovat terveet ja luonnollisen väriset sekä letitettynä vähintään 17 senttiä. – Alle 18-vuotiaan tulee pyytää vanhemmiltaan kirjallinen lupa hiusten luovuttamiseen, Rautapuro muistuttaa. Keskimäärin lahjoittajien ikä pyörii kolmenkympin tienoilla ja enemmistö hiusten luovuttajista on naisia. Toukokuun Tukkaoperaatiossa tukkansa leikkautti tosin myös kolmevuotias poika. Rautapuron mukaan lapsilahjoittajien määrä kasvaa kaiken aikaa. Lokakuun 29. päivän tapahtumaan osallistuvat kampaajat löytyvät noin viikkoa ennen Tukkaoperaation Facebook-sivulta. Jos haluaa lahjoittaa letin, mutta ei pääse tukkatapahtumaan, voi hiuksensa leikkauttaa myös tapahtuma-ajan ulkopuolella. Sivulle päivitetään osoite, jonne letit voi lähettää. – Tavoitteena on saada yhteensä yli tuhat lettiä. Jos se toteutuu, on mahdollista saada kolminumeroinen luku valmiita hiuspäähineitä, Sofia Rautapuro laskeskelee. Hän toivoo, että ihmiset löytäisivät sydämestään halun auttaa. – Lapselle syöpään sairastuminen voi olla kova juttu. Muutokset omassa kehossa aiheuttavat suurta hämmennystä. Jos tukkalahjoituksella voin helpottaa hänen oloaan, miksi en auttaisi. Se on niin pieni ele ja voi olla toiselle suuri asia. Katso video toimittajan hiustenleikkuusta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi Kampanjan osallistumisohjeet löytyvät Tukkaoperaation Facebook-sivulta.

Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

Syvintä pimeyttä edeltää ehtoollinen Ikitie-elokuvassa pappi on yhteisön mukana syntymästä kuolemaan. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ANDRES TEISS / MRP MATILA RÖHR PRODUCTIONS

Kutsu

Saga kutsuu viihtymään Toivotamme Teidät lämpimästi tervetulleeksi Marraskarkeloille ke 1.11.2017 klo 15-18 Saga Munkkiniemeen. Markkinatunnelman lomassa Teillä on mahdollisuus päästä tutustumaan korkeatasoisiin palveluihimme sekä kauniiseen taloomme. Saga tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille. Järjestämme lisäksi esittelykierroksen joka keskiviikko klo 13. Lämpimästi tervetuloa nauttimaan markkinatunnelmasta! Lisätietoja, esitetilaukset ja yksityiset näytöt puh. 044 012 0101 | www.sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki

Kaipaatko juttuseuraa ja piristystä? Apua kodinhoidossa, kaupassa käynnissä tai ulkoilussa? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Autamme ratkaisemaan tarpeesi ja toteuttamaan toiveesi. Soita 040 588 3146, ja sovi ilmainen suunnitteluhetki jo tänään.

www.iloisetseniorit.fi

nnen kuin Neuvostoliiton valtiollisen poliisin NKVD:n autot saapuvat yön pimeydessä tuhoamaan amerikansuomalaisten kolhoosin, elokuvassa Ikitie on kohtaus, jossa nautitaan ehtoollista. Päähenkilö Jussi Ketola, jota esittää Tommi Korpela, polvistuu metsikössä vastaanottamaan Kristuksen ruumiin ja veren. Hänen rinnallaan on kolhoosissa perustettu uusperhe. Suomessa miestä pidetään kuolleena. Siirtymä valosta pimeyteen on täydellinen. Totalitaarinen järjestelmä paljastaa kuoleman kasvonsa. Samanlaiset kasvot Ketola kohtasi, kun häntä niin ikään yön pimeydessä muilutettiin kommunistina Suomesta Neuvostoliittoon. Lapuanliikkeen sijasta nyt on asialla kuitenkin valtiollinen väkivaltakoneisto, ja jälki on sen mukaista. Antti Tuurin romaaniin perustuva AJ Annilan Ikitie on humaani elokuva unohdetusta aiheesta. Sosialistista paratiisia rakentamaan lähti Yhdysvalloista ja Kanadasta työläisiä, joiden joukossa oli 6000 amerikansuomalaisia. Heistä ainakin 2000 tapettiin Stalinin vainoissa. NKVD:n tapa teloittaa, oli kuljettaa ihmiset metsään ja ampua luoti niskaan. Niin myös Ikitiessä tapahtuu. ELOKUVAN HUMAANIA TARINAA tukee sen konstailematon hengellisyys. Osa viime vuosisadan alun työväenliikkeestä oli paitsi so-

sialistista myös kristillistä. Kolhoosin hengellisyydessä on sekä suomalaisia että amerikkalaisia mausteita. Amerikkalaiseen tapaan ruokarukous rukoillaan Ketolan perheessä käsi kädessä. ”Ei ole sosialismia ilman Kristusta”, Ketolalle vakuutellaan. Pappi kastaa yhteisössä lapsia, vihkii aviopareja ja jakaa ehtoollista. Usko on arkisen luontevaa. Pappia esittää virolainen näyttelijä Hendrik Toompere. Pappi on mukana myös vankilassa, jossa NKVD:n vangitsemat ja pahoinpitelemät miehet odottavat kohtaloaan. Pappi valmistaa heitä edessä olevaan kuolemaan ja tuo toivoa uudesta elämästä. Sitä ennen teloitettavien on kuitenkin kuljettava helvetillisen pahuuden läpi syytettyinä teoista, joita he eivät ole tehneet. SOSIALISTISTA YHTEISKUNTAA rakentamaan muutti Suomesta itsenäisyyden ensi vuosikymmeninä melkein 30 000 ihmistä. Suurin osa heistä lähti vapaaehtoisesti, mutta pieni osa muilutettiin ”ikitielle” eli kyyditettiin kommunisteina itärajalle. Kaikkiaan suomensukuisia tapettiin Stalinin vainoissa 1930-luvulla 25 000–30 000. Kymmeniätuhansia inkerinsuomalaisia karkotettiin kotiseudultaan. Papit vangittiin, tapettiin tai karkotettiin. Kirkot otettiin muuhun käyttöön tai tuhottiin.

Seniorilo Oy

Hoivakoti Atzalea www.

Muistisairaille laadukasta hoivaa. www.hoivakotiatzalea.fi. face book

Vapautunut 2 hengen huone pariskunnalle Yhteydenotot: Tuija Uusitalo P. 050-5634086 Vanha Kaarelantie 26, 01610 Vantaa (Kaivoksela)

Aidosti kotimainen

Pappi kastaa Jussi Ketolan perheeseen syntyneen pojan kolhoosissa.

AILI

Koot: 35-43 värit: punainen, ruskea, musta 189€

Ihminen muuttuu – ja pysyy samana

LENNI

Koot: 39-48 värit: ruskea, musta 189€

Sievi Shop

TUULI

Koot: 35-43 värit: luumu, ruskea, musta 159€

nahkalaukut

Sello, Espoo - Simonkatu 12, Helsinki - Itis, Helsinki - Jumbo, Vantaa

ROMAANI Kjell Westön Rikinkeltainen taivas vie varakkaan Rabellin suvun omalaatuiseen maailmaan. Romaanin kertojana toimii Alex Rabellin ystävä. Hän tutustuu Alex Rabelliin 1960-luvun lopulla. Pojat viettävät kesälomaa rannikkopaikassa, jossa sijaitsee Rabellien kartano ja kertojan vanhempien mökki. Suurin osa tapahtumista sijoittuu kuitenkin Westölle tuttuun tapaan Helsinkiin, poikien kotikaupunkiin. Keskiluokkaisessa perheessä

varttuvasta kertojasta tulee kirjailija. Hän kuvaa päähenkilöiden aikuiseksi kasvamista, mutkikkaita ihmissuhteita ja elämässä pärjäämistä. Kuva Rabellin perheidyllistä särkyy, eivätkä asiat mene niin kuin on nuorena kuvitellut. Rakkaudessa ja ys-

tävyydessä tulee pettymyksiä, joista osa vie tuhon tielle. Rikinkeltainen taivas kertoo kiehtovasti siitä, että vaikka ihminen muuttuu, hän pysyy myös tietyllä tavalla samana ja tekee samat virheet uudestaan. Taustalla kummittelevat menneisyys ja muistot. Kuvaava on romaanin viimeinen lause: ”Mutta mitä me muistamme, ja mitä me oikeastaan rakastamme?” MARJO KYTÖHARJU Kjell Westö: Rikinkeltainen taivas. Otava 2017.

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 9

Poikkeustila saa elämän sekaisin Miehet ovat alttiimpia kaikelle vaaralliselle, kuten rakastumiselle, väittää mediapersoona Kaarina Hazard. Hän on ollut käsikirjoittamassa uutta Myrskyn jälkeen -tv-sarjaa ja näyttelee siinä pääosan. Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

elsingissä vallitsee myrskyn jälkeinen poikkeustila. Paikat ovat rempallaan ja ihmisten arki sekaisin. Suurempi ongelma on kuitenkin se, että myrsky aiheuttaa myllerrystä ihmisten, erityisesti miesten, tunne-elämässä. Tämän joutuu kokemaan myös järjestyspuolen komisariona työskentelevä Rauni Kolehmainen, jonka aviomies sekoaa rakkaudesta. Kaarina Hazard näyttelee Raunia lokakuun lopussa alkavassa kolmeosaisessa Myrskyn jälkeen -tv-sarjassa. Hän on käsikirjoittanut sarjan yhdessä Leea Klemolan kanssa. Kun Hazard ja K lemola miettivät, mistä aiheesta he haluaisivat kirjoittaa draamaa, alkoi heitä viehättää rakkausteema. – Ihmisten välinen lihallinen rakkaus on aiheista vaikein. Nykyään syitä rakkauteen etsitään yksilö psykologiasta. Meitä alkoi kiehtoa epämoderni keskiaikainen käsitys rakkaudesta luonnonvoimana. Keskiaikana rakkauden ajateltiin iskevän kuin tauti ja se saattoi saada sytykkeensä vaikkapa kauniista käsistä, Kaarina Hazard selvittää. – Nyt myrsky on saanut aikaan jotain mullistavaa myös ihmisissä. Se, miksi se näkyy nimenomaan miehissä, johtuu sitä, että miehet ovat naisia herkempiä olentoja. He ovat alttiimpia kaikelle vaaralliselle, kuten rakastumiselle. Hazardin mukaan sarja on samalla rakkaudentunnustus julkisille palveluille. – Meillä on yhteiskunta, jossa on tilaa tilannetajulle. Valitettavasti nykyään kaikkialle levinnyt kiire estää kuitenkin usein tilannetajun harjoittamisen. Käsikirjoitusta tehtäessä Kaarina Hazard ei tiennyt, että hän näyttelisi Myrskyn jälkeen -sarjan poliisin roolin. Ohjaaja Leea Klemola halusi kuitenkin rooliin juuri hänet. Hazardin yksi ammattihan on näyttelijä.

– Tein roolin erittäin mielelläni. Näytteleminen on ihanaa, ja toivon, että voisin näytellä enemmän. Siihen liittyy myös se, että kaipaan välillä työyhteisöä ympärilleni, koska teen niin paljon töitä yksin. Tv-sarjan Rauni Kolehmainen tuntuu vahvalta naiselta, joka ei pienestä hätkähdä. Hazard allekirjoittaa vaikutelman. – Raunilla on suomalaisen miehen psyyke. Hän on lahjakkuutensa ytimessä poliisina, jonka erikois alana on ennakoida tunteista johtuvia järjestyshäiriöitä. Rauni vaikuttaa vahvalta, mutta pinnan alta hänestä löytyy herkkyyttä. Harzardista on kiinnostavaa, miten myrsky yhdistyy tällä hetkellä niin vahvasti ilmastonmuutokseen. Hänen ja Klemolan ryhtyessä vuosia sitten ideoimaan draamasarjaa eivät myrskyt ja muut luonnonkatastrofit olleet vielä nykyiseen tapaan otsikoissa. – Toinen jännä juttu on VR:n muutto Yleis radion Isoon pajaan. Sarjassahan Pasilan poliisi joutuu muuttamaan väliaikaisesti Ylen tiloihin poliisilaitoksessa sattuneen vesivahingon takia. Emme osanneet kuvitella, että jotain tällaista tapahtuisi oikeasti. Myrskyn jälkeen on toinen kolmiosainen tv-sarja, jonka Kaarina Hazard ja Leea Klemola ovat käsikirjoittaneet yhdessä. Hazard olisikin halunnut Klemolan mukaan haastatteluun, mutta se ei aikataulusyistä onnistunut. Hazard kertoo, että kun kaksikko alkaa ideoida uutta työtä, he istuvat, puhuvat ja kutovat tolkuttomasti. – Kirjoittamisessa ja erilaisten ratkaisujen hahmottelemisessa on monia vaiheita. Dialogi syntyy yleensä viimeisessä vaiheessa. Työskentelemme vuorotellen sillä tavalla, että toinen kirjoittaa ja toinen käy läpi tekstiä. Meistä tulee työparina tavallaan kolmas persoona.

– Työtä nopeuttaa se, että takana on jo kokemusta yhteistyöstä. Kirjoittajan työssään Hazard on pohtinut televisiotuotannon sisältöä. Hänen mielestään television potentiaali jää käyttämättä, jos tehdään vain viihdettä. – Nyt televisiossa on menossa jonkinlainen nostalgiabuumi, mikä näkyy uusina versioina napakympeistä ja bumtsibumeista. Erityisesti Ylen, jolla on yleissivistävä tehtävä, soisi panostavan huomattavasti enemmän muuhunkin sisältöön, kuten fiktioon. – Meiltä ei puutu loistavia ja lahjakkaita tekijöitä. Jokin kuitenkin on tulppana, sillä ovathan muutkin Pohjoismaat menestyneet.

”

Ihmiset janoavat yhteisiä kokemuksia.

Kaarina Hazard uskoo, että luottaminen suomalaisten omaan perintöön ja yhteiseen kokemukseen tuottaisi uudenlaista sisältöä. – Ihmiset janoavat yhteisiä kokemuksia. Meillä on erittäin sivistynyt kansa, mikä näkyy muun muassa siinä, miten kirjalliset keskustelut ja teatterit vetävät väkeä. Tosin suurin osa heistä on 50+-ikäisiä naisia, mutta miksi ei voisi tehdäkin enemmän sisältöjä nimenomaan tälle porukalle? Hazard mainitsee esimerkkinä Klaus Härön ohjaaman elokuvan Postia pappi Jaakobille, jossa hän itse näytteli. – Se toi elokuvateattereihin vanhempaa yleisöä. Elokuva oli kulttuuriteko, koska se avasi näkemään, että ihmisiä kiinnostavat muutkin kuin romanttisesta rakkaudesta kertovat tarinat. Maailmalta löytyy Hazardin mukaan valtavasti laadukkaita televisiotuotantoja. Hän innostui viimeksi Paolo Sorrentinon ohjaamasta, nuoresta paavista kertovasta The Young Pope -sarjasta. Se liikkui hänestä vaikuttavalla tavalla moraalin ytimessä. ■ Myrskyn jälkeen -tv-sarja su 29.10., 5.11. ja 12.11. klo 21.05 Yle TV1:n Kotikatsomossa.

10 A

Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

AVOIMET OVET torstaina 19.10.2017 klo 17.00-19.00

LAUTTASAAREN SENIORITALOSSA TERVETULOA TUTUSTUMAAN TOIMINTAAMME!

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa

Tarjoamme myös lyhytaikaista asumista esim. putkiremontin ajaksi.

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy

osoitteessa Pohjoiskaari 1-3, 00200 Helsinki

Gaius ravintolat Gaius ravintolat Meiltä juhla-, muistoja muut tilaisuudet sekä Gaius ravintolat Meiltä juhlaja muistotilaisuudet lounasravintolapalvelut Helsingissä ja Vantaalla Meiltä juhla-, muistoja ja muut tilaisuudet sekä Helsingissä Vantaalla

lounasravintolapalvelut jahautausmaa, Vantaalla juhla-, muistojaHelsingissä muut tilaisuudet sekä •Meiltä Honkanummen hautausmaa, • Malmin Honkanummi Käpylä Malmi lounasravintolapalvelut Helsingissä ja Vantaalla Vanha Porvoontie 225, Vantaa Ketokivenkaari 11, • Honkanummen hautausmaa, • Malmin hautausmaa, Helsinki Porvoontie 225, 39, Pellervontie 39, Ketokivenkaari 11, •Vanha Käpylä, Pellervontie • Ketokivenkaari Puotila, Klaavuntie 2, Vanha Porvoontie 225, Vantaa 11, Helsinki 01380 VantaaPellervontie 007102,Helsinki • Helsinki Honkanummen hautausmaa, Malmin hautausmaa, • Käpylä, 39, 00610 Helsinki • • Puotila, Klaavuntie Helsinki Vanha Porvoontie 225, Vantaa Ketokivenkaari 11, Helsinki Helsinki Helsinki • Käpylä, Pellervontie 39, • Puotila, Klaavuntie 2, Helsinki Helsinki Puh.Puh. 050050 463463 7390 www.gaius-saatio.fi/ 7390 www.gaius-saatio.fi/ tai 050 4662310 gaius_ravintolat/ tai 050 4662310 gaius_ravintolat/

Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Kirkossa naiset ovat etsineet porsaanreiki채 ja poikkeustiloja saadakseen sanottavansa julki. Teksti Kaisa Halonen Kuvitus Hans Eiskonen

Huonosti k채ytt채ytyv채t naiset

2 B

Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

unnuntaina 12.9.2010 Helsingin tuomiokirkossa tehtiin historiaa. Ensimmäistä kertaa Suomessa piispaksi vihittiin nainen, Irja Askola. Historiallista oli myös se, että vihkimyksen toimittajista yksi ei ollut piispa: teologian tohtori Pirkko Lehtiö. – Olihan se hieno hetki, 85-vuotias Lehtiö sanoo. Hän on sekä tutkinut että elänyt itse naisten hitaalta tuntuvaa tietä kohti kirkon virkoja. Ensimmäinen suomalainen nainen, muurarintytär Clarice Malmberg aloitti teologian opinnot vuonna 1894, muttei koskaan valmistunut teologiksi. Ensimmäinen teologisen erotutkinnon suorittanut nainen oli Wendla Ivaska vuonna 1913. Pitkään teologinaiset työskentelivät esimerkiksi opettajina ja järjestöjen palveluksessa. Heille oli tarjolla työtä myös seurakunnissa, mutta heidän koulutustaan se ei vastannut. Lehtiö itse aloitti kirkollisen uransa tyttötyönjohtajana Johanneksen ja Töölön seurakunnissa. Hän ohjasi tyttökerhoja, pyhäkouluja, naisten raamattupiirejä ja ompeluseuroja. – Koulutuksella ei ollut merkitystä siinä, mitä sai tehdä. Naisia arvioitiin heidän sukupuolensa, ei pätevyytensä mukaan, Lehtiö sanoo. Ensimmäiset teologinaiset olivat ehtineet jo eläkeikään ennen kuin kirkkoon vuonna 1963 päätettiin perustaa naisia varten oma lehtorin virka. Sen jälkeen naiset saivat saarnata kirkkoherran luvalla, jakaa ehtoollista sielunhoidollisissa tilanteissa ja osallistua rippikoululaisten konfirmaatioihin. – Samaan aikaan jotkut jo virittelivät keskustelua siitä, voitaisiinko pappisvirka avata naisille, mutta se oli vielä tuolloin monelle mahdoton asia, Pirkko Lehtiö kertoo. Hän oli tottunut argumentoimaan naisten pappisvihkimyksen puolesta asiapohjalta. Eräällä työmatkallaan ulkomailla hän kuitenkin huomasi sanovansa ääneen, että tuntee olevansa omassa kirkossaan toisen luokan kansalainen.

– Kyyneleet alkoivat valua. Silloin tajusin, että kyllähän tämä asia koskettaa minuakin. Ensimmäiset naiset, heidän joukossaan Pirkko Lehtiö, vihittiin papeiksi 6.3.1988. Myöhemmin samana vuonna vihittyjen joukossa oli myös Irja Askola. Piispanvirka avattiin naisille pari vuotta sen jälkeen, mutta kului vielä parikymmentä vuotta ennen kuin piispaksi lopulta valittiin nainen. Lehtiö muistuttaa, että asiat tapahtuvat viiveellä. Muutama vuosikymmen on mennyt sen huomaamiseen, että naisillakin on kokemusta kirkon työstä ja pätevyyttä myös piispan tehtäviin. – Tulevaisuudessa toivottavasti päteviä naisia on vaikea sivuuttaa. Naiset ovat löytäneet aina tiensä. Joidenkin on vaan pitänyt ensin raivata sitä tietä auki. Millainen tienraivaaja Askola on Lehtiön mielestä piispana ollut? – Hän on osannut käyttää piispan virassa omat lahjansa mahdollisimman hyvin ja toteuttanut naisen näkökulmaa. Hän on myös ollut rohkeasti oma itsensä ja hyvin avoin kaikille ihmisille. Minusta tuntuu, että hänen piispakollegansa eivät ole oikein sulattaneet sitä. Irja Askola on ensimmäinen nainen, joka Suomessa on edennyt kirkon hierarkiassa sen huipulle asti. Vaikutusvaltaisia, aikaansaavia ja tunnettuja naisia on ollut kirkollisessa elämässä tietenkin jo aiemminkin, keskiajalta alkaen. Esimerkiksi Ruotsi-Suomessa 1300-luvulla elänyt Birgitta oli aikansa mahtinainen. Askolan tavoin hänelläkin oli laajat yhteiskunnalliset ja kansainväliset verkostot, joissa häntä arvostettiin ja kuunneltiin. Birgitta tunnetaan, koska hän toimi toisin kuin hänen aikanaan naisille olisi ollut sallittua. – Hyvin käyttäytyvät naiset tekevät harvoin historiaa, siteeraa yleisen kirkkohistorian ja sukupuolentutkimuksen dosentti Päivi Salmesvuori amerikkalaisen historiantutkijan Laurel Thatcher Ulrichin kuuluisaa lausahdusta. – Naiset ovat halunneet sanoa ja vaikuttaa. Eivät kaikki ole olleet tyytyväisiä keittiön tai luosta-

Kollaasissa käytettyjen kuvien lähteet: Wikimedia commons; flickr.com/commons; K.K. Sarlin: Aikamme profeetta Helena Konttinen – elämä ja sanoma; Kirkon kuvapankki

Birgitta Birgerintytär (1303–73) oli ruotsalaista ylhäisaatelista sukua. Hänet naitettiin 13-vuotiaana aatelisperheen pojalle. Heille syntyi kahdeksan lasta. Miehensä kuoltua Birgitta saattoi omistautua yhä enemmän hengelliselle elämälle. Hän perusti luostarijärjestön, joka toimii edelleen. Elämänsä viimeiset parikymmentä vuotta Birgitta asui Roomassa. Hänet julistettiin pyhimykseksi vuonna 1391.

rin nurkassa, vaan kyllä naisilla on ollut ajatuksia ja mielipiteitä ja myös itsetuntoa tuoda niitä esiin. Se, että Birgitta oli kuuluisa jo omana aikanaan ja että hän nykyisin on yksi Euroopan suojeluspyhimyksistä, kertoo siitä, että hän keksi keinot tulla kuulluksi sukupuolestaan huolimatta. Salmesvuoren mukaan Birgitta löysi saman porsaanreiän, jota monet muutkin naiset ovat osanneet käyttää: profetoimisen lahjaa ei ole Raamatussa rajattu vain miehille. Jumala voi puhua myös naisen välityksellä. Birgitasta tiedetään, että hän koki uskonnollisen heräämisen ja halusi Kristuksen morsiameksi. Vaikutusvaltaisen miehen vaimolta ja suurperheen äidiltä se ei käynyt noin vain. Kun aviomies sitten kuoli nuorena, Birgitta pystyi omistautumaan hengelliselle elämälle. Päätöstä tuki se, että hän löysi itselleen roolimalleja Neitsyt Mariasta alkaen. Ne osoittivat, että myös leski ja äiti voi olla pyhä nainen. – Birgitalla oli kutsumus sanoa asioita, mutta hän ei voinut lähteä julkisesti saarnaamaan. Siksi hän pyrki saamaan ilmestyksiä, jotka hän sai julki teologimiesten välityksellä. Birgitan ilmestykset olivat käytännöllisiä. Ensin oli jokin asia, joka vaivasi tai kiukutti häntä. Jonkun ajan kuluttua hän sai ilmestyksen, jossa asia ratkaistiin. Totta kai kyseessä oli myös taktiikka, mutta en sanoisi, että hän laskelmoi, Salmesvuori kertoo. Yksi Birgitan näkyjen konkreettisista ja kauaskantoisista seurauksista oli oman luostarisääntökunnan perustaminen. Salmesvuoren mukaan Birgitta etsi olemassa olevaa luostarisääntöä, joka sopisi hänelle ja hänen ystävilleen, mutta ei ollut tyytyväinen mihinkään. – Niinpä hän sai sopivasti näyn luostarisäännöstä. Se on poikkeuksellisen matriarkaalinen: sekä Neitsyt Marialla että luostarin abbedissalla on siinä vahva rooli. Päivi Salmesvuori löytää Birgitalle yllättävän vertailukohdan Suomen historiasta: 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa eläneen horrossaarnaaja Helena Konttisen. Konttisen tausta ja olosuhteet

Liisa Eerikintytär (1733–?) oli kalantilainen paimen. Vuonna 1756 paimenessa ollessaan hän näki unessa näyn, josta käynnistyi Länsi-Suomen rukoilevaisuus, kirkon nykyisistä herätysliikkeistä vanhin. Kirkonkirjojen merkinnät Liisasta loppuvat vuoteen 1759, joten hänen kohtalonsa jää avoimeksi.

Mathilda Wrede (1864–1928) oli aatelisperheen tytär, joka nuorena koki vapaakirkollisen liikkeen kokouksessa hengellisen herätyksen. Wrede tunnetaan parhaiten vankilatyöstään, mutta hän ehti myöhempinä vuosinaan osallistua myös eläintensuojeluun, pakolaisten auttamiseen ja rauhantyöhön.

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

olivat hyvin erilaiset kuin Birgitan. Konttinen oli köyhä ja oppimaton maalaisnainen, kuuden lapsen äiti, joka joutui kamppailemaan elättääkseen perheensä. Hän osasi lukea, muttei kirjoittaa. Birgitan tavoin Konttinenkin tunsi Raamatun hyvin ja hänelläkin oli polttava tarve julistaa. Ja myös hän teki sen profetian avulla.

”

Tunteiden kautta identiteettiä rakentava uskonnollisuus on koettu uhaksi.

– Ensimmäisen kerran Konttinen vaipui horrostilaan, kun hän oli kuullut kahden saarnaajan puhuvan. Konttinen epäili, etteivät he ole oikeaoppisia ja hän tunsi sisäistä pakkoa ojentaa heitä. Mutta koska hän oli nainen, hän ei kehdannut. Niinpä hän meni horrostilaan ja alkoi puhua Jumalalle noista miehistä. Miehet kuulivat sen, ja kokivat saaneensa Jumalalta viestin, Salmesvuori kertoo. Hänen mukaansa Konttinen kamppaili naiseutensa kanssa, koska tunsi sen vuoksi olevansa vähempiarvoinen. Samaan aikaan hän kamppaili myös oman järkensä kanssa, koska se ei sulattanut sitä, mitä hän horrostilassa koki. – Toisaalta Konttisella oli vahva kutsumuksen tunne, enkä usko hänen teeskennelleen. Hänellä oli laaja yleisö, häntä uskottiin ja hän sai tukea sekä joiltakin papeilta että maallikkosaarnaajamiehiltä, Salmesvuori kuvailee. Hänen mukaansa aikalaisilla oli sekä Birgitasta että Helena Konttisesta kokemus, että he välittivät sellaista tietoa, jota kukaan muu ei voinut tietää. Konttinen esimerkiksi kurkisti kuolemanjälkeiseen elämään ja kertoi myös, mitä tapahtuu abortoiduille sikiöille. Ei ihme, että yleisöä kiinnosti. Konttisen elokuiset ”vaihetuspäivät” olivat varsinaisia spektaakkeleita, joita saattoi seurata sata-

Helena Konttinen (1871–1916) oli uukuniemeläinen pientilallisen vaimo ja kuuden lapsen äiti. Hän tuli kuuluisaksi horrostilassa pitämistään saarnoista. Konttisen julistus oli ankaraa. Aiheet vaihtelivat yksittäisten kuulijoiden synneistä Suomen ja maailman tilaan. Hänen toiminnastaan käynnistyi uukuniemeläisyydeksi kutsuttu h erätys.

määrin ihmisiä. Niissä Konttinen teki tiliä kuluneesta vuodesta ja suoritti katumustyötä epäonnistumisistaan ja laiminlyönneistään. Koska hän ei esimerkiksi ollut estänyt tanssikurssin järjestämistä, hän joutui tanssimaan tuntikausia yleisönsä edessä. Horrossaarnaaminen ei Helena Konttisen aikoihin ollut mikään uusi tai edes kovin harvinainen ilmiö. Jo vuonna 1756 kalantilainen Liisa Eerikintytär vaipui paimenessa ollessaan uneen, jossa hänelle näytettiin Jumalan viha ja helvetin kauhut. Karja jäi laitumelle, kun Liisa lähti julistamaan näkemäänsä kyläläisille. Liisan myöhemmät vaiheet ovat hämärän peitossa, mutta hänen näkynsä sysäsi liikkeelle kansanherätyksen, josta syntyi Länsi-Suomen rukoilevaisuus. – Silloinkin kun naisten uskonnollinen toiminta ei ole kirkoissa ollut avoimesti sallittua, se on noussut esiin ja saanut tilaa yhteiskunnan murrospaikoissa ja kriisien aikoina. Myös Liisa Eerikintyttären aikaan elettiin voimakasta yhteiskunnallista murrosta. Liisasta tuli kuin kirkas soihtu, jonka johdattamana koko kyläyhteisö muuttui, kuvailee kirkkohistorian yliopistonlehtori Marjo-Riitta Antikainen. – Usein nämä murrosaikojen vaikuttajanaiset ovat olleet hurmahenkiä. He ovat saaneet aikaiseksi herätystä ja toimintaa. Kun homma on organisoitunut herätysliikkeeksi, miehet ovat astuneet johtoon. Tunteiden kautta identiteettiä rakentava uskonnollisuus on koettu uhaksi, ja ihanteeksi on nostettu jonkinlainen järkevä uskonnollisuus. Marjo-Riitta Antikaisen mukaan naisille on ollut tilaa myös uskonnollisen toiminnan marginaalissa, rajoilla ja ääripäissä. Yksi marginaalissa hengellisen elämäntyön tehneistä naisista on Helena Konttisen aikalainen Mathilda Wrede, joka nykyäänkin muistetaan vankien ystävänä. – 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Suomen luterilaisessa kirkossa naiset eivät saaneet evankelioida eivätkä saarnata. Heidän roolinsa oli olla sanankuulijoita. Ajateltiin, että naisten paikka oli

Anna-Maija Raittila (1928–2012) syntyi vanhoillislestadiolaiseen suurperheeseen, mutta joutui eroon liikkeestä sen hajaantuessa 1960-luvulla. Raittila oli teologi, joka työskenteli ennen vapaaksi kirjailijaksi jättäytymistään uskonnonopettajana. Kirjailijana, suomentajana ja toimittajana hän teki lähes 300 kirjaa. Hän myös ohjasi retriittejä ja koulutti muitakin ohjaamaan niitä.

B 3

kotitalouden, ei julkisen toiminnan puolella. Vangit olivat yhteiskunnan hyljeksimiä ja marginaalissa, joten heidän parissaan nainenkin saattoi tehdä hengellistä työtä. Aikana, jolloin oli ennenkuulumatonta, että nainen saarnaisi kirkossa, Wrede teki niin, sillä hänellä oli pääsy vankiloiden kirkkoihin. Oma sukupuoli oli Mathilda Wredelle rasite. Hän pyrki häivyttämään sen näkyvistä käyttämällä omatekoista, yksinkertaista virkapukua. Hän ei myöskään halunnut omaksua äidillistä tai sisarellista roolia suhteessa vankeihin. Vankilatyö ei ollut Wredelle hyväntekeväisyyden harrastamista vaan ammatti. Hän piti sitä niin tärkeänä, että kieltäytyi ainakin kahdesta kosinnasta. Vaimona ja äitinä hän ei olisi pystynyt työtään jatkamaan. Naisilla on ollut hiljaisempikin tapa toteuttaa kutsumustaan. Marjo-Riitta Antikainen muistuttaa, että vuosisatojen ajan naiset ovat tehneet omaa teologiaansa ja jakaneet hengellisiä löytöjään kirjoittamalla varsinkin uskonnollista runoutta ja virsiä. Anna-Maija Raittila oli koulutukseltaan teologi, mutta hän teki uransa muualla kuin kirkossa: ensin uskonnonopettajana, sitten kirjailijana ja suomentajana. Kuitenkin hän on yksi kirkon suurimmista hengellisistä vaikuttajista. Nykyisessä virsikirjassa on noin sata virttä, joissa näkyy Raittilan kädenjälki. Hän oli myös avaran ja yhteisöllisen hengellisyyden tiennäyttäjä, joka oli käynnistämässä niin Tuomasmessua kuin kirkon retriittitoimintaakin ja tutustutti suomalaiset ekumeeniseen Taizé-liikkeeseen. Kun ensimmäiset naiset keväällä 1988 vihittiin papeiksi, tuolloin 59-vuotias Anna-Maija Raittila seurasi tapahtumaa televisiosta ja kuuli sieltä kirjoittamansa virren sanat. ”Oli liikuttavaa olla sillä tavoin mukana”, hän kirjoitti myöhemmin päiväkirjaansa. P.S. Keskiviikko 1.11.2017 on myös historiallinen päivä. Silloin palataan ajassa taaksepäin tilanteeseen, jolloin kaikki Suomen evankelisluterilaisen kirkon kymmenen piispaa ovat miehiä. ■

Irja Askola (1952–) jää 1.11. eläkkeelle Helsingin piispan virasta. Ennen kuin Askola vuonna 2010 valittiin piispaksi, hän työskenteli muun muassa Seurakuntaopistolla, Euroopan kirkkojen konferenssissa ja Espoon piispan teologisena erityisavustajana. Ennen piispakauttaan Askola tunnettiin parhaiten runoilijana, ja hän on löytänyt aikaa kirjoittamiselle myös piispana toimiessaan.

Valitse sinulle sopivin tapa ostaa lippu. Matkakortti

R-kioski

Lippuautomaatti

HSL-Mobiilisovellus

Palvelupiste

Vaihtoehtoja on useita. Edullisimmat matkat saat HSL:n matkakorttiin ladatulla arvolla tai matkustuskaudella. Matkakortteja myyvät mm. HSL:n ja kuntien palvelupisteet sekä R-kioskit. Kertalippuja voit ostaa vaikka varastoon ja käyttää kun matkustat. Näytät vain lippua lukijalaitteelle. Kertalippuja myyvät mm. HSL:n omat palvelupisteet, kuntien yhteispalvelupisteet sekä HSL-alueen R-kioskit,

Helsingin seudun liikenne

Stockmann, useat Citymarketit ja Prismat. Voit ostaa lipun myös HSL:n automaatista, joita on juna- ja metroasemilla sekä bussiterminaaleissa. Osa toimii pelkästään Visa- tai Mastercard-korteilla, osassa kelpaa myös käteinen. HSL:n mobiililippu on kätevä. Lataa älypuhelimeesi maksuton sovellus osoitteesta hsl.fi/lataa-mobiililippu,

niin voit ostaa kerta- ja vuorokausilippuja. HSL:n mobiililipun voit maksaa pankki- tai luottokortilla tai puhelinlaskulla. Myyntipisteiden ja automaattien sijainnin voit tarkistaa osoitteesta hsl.fi. Voit myös soittaa HSL:n asiakaspalveluun puh. 09 4766 4000 paikallisverkkomaksun hinnalla.

hsl.fi

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

Kolumni

Muut ovat idiootteja – ja muita rallatuksia

TOMMI LAITIO Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

MANTELITUMAKE AJAA MEIDÄT HYÖKKÄÄMÄÄN, PAKENEMAAN TAI JÄHMETTYMÄÄN. HÄTIKÖINNILLÄMME SAAMME ASIAT HELPOSTI SOLMUUN TAI ENTISTÄ PAHEMMIKSI.

”MITÄ TEET SUUTTUMUKSELLA, jota tunnet? Kun tunnet itsesi niin vihaiseksi, että voisit purra. Kun koko maailma tuntuu väärältä ja mikään tekosi ei tunnu oikealta. Mitä teet? On hienoa voida pysähtyä, kun tekee jotain väärää, ja ajatella tätä laulua: Voin pysähtyä, silloin kun haluan. Voin pysähtyä, kun niin toivon. Voin pysähtyä, pysähtyä, pysähtyä koska tahansa.” Näin lauloi herra Rogers Yhdysvalloissa vuosina 1968–2001 esitetyssä lastenohjelmassa Herra Rogersin naapurusto. Herra Rogers opetti lauluissaan, että jokainen lapsi on arvokas ja että tunteita ei pidä pelätä. RAIVARIT JA ARVOTTOMUUDEN kokemukset eivät rajoitu vain lapsiin. Ihmissuhteissa niin kotona kuin työssäkin tulee tilanteita, joissa maailma tuntuu kaatuvan päälle ja olevan täynnä vastahankaisia, ilkeitä tai kyvyttömiä idiootteja. Herra Rogersin oppeja jaetaan uusissa kuorissa nykyajan johtajakoulutuksissa. Aivotutkimus on tuonut johtamiskoulutuksiin puheen mantelitumakkeesta, joka ottaa meissä helposti vallan, kun pomo arvostelee ehdotusta työpaikkakokouksessa tai pitkään rakennettu suunnitelma menee mönkään.

Mantelitumake ajaa meidät hyökkäämään, pakenemaan tai jähmettymään. Hätiköinnillämme saamme asiat helposti solmuun tai entistä pahemmiksi. ”Aivot päällä” toimimisen tarve kasvaa nykyajan viestitulvassa, josta löytyisi aina ainekset kunnon raivarille. ESIMIESTYÖN OPIT ovatkin aika lailla suoraan lastenohjelmista: 1. Nimeä tunne. 2. Laske kymmeneen. 3. Tietääkö toinen, mitä häneltä toivot? 4. Osaako toinen sen, mitä häneltä toivot? 5. Uskaltaako toinen sen, mitä häneltä toivot? 6. Haluaako toinen tehdä sen, mitä häneltä toivot? 7. Valitse, mitä teet. Kymmeneen laskemalla asiat palaavat mittasuhteisiin. Tiedonpuute korjautuu tietoa lisäämällä, ei moittimalla. Osaaminen kasvaa opettamalla, ei vähättelemällä. Pelko häviää rakentamalla luottamusta ja turvaa, ei syyllistämällä. Halu kasvaa tarjoamalla merkitystä tai tunnustusta, ei rankaisemalla. Kaikki nämä ovat eri asioita kuin mantelitumakkeen tarjoamat ratkaisut kuten käsiksi käyminen, tavaroiden paiskonta, hatkojen ottaminen tai toisen nimittely idiootiksi. Enää pitää säveltää aikuisille oma kiukkulaulu.

Lähde rauhassa. Anna perinnöksi toivoa. Suuri tai pieni testamenttilahjoituksesi on mukana pitkäjänteisessä työssämme toivon, uskon ja lähimmäisenrakkauden puolesta.

Kiitos!

Suomen Lähetysseura maksaa postimaksun

Tilaan ilmaisen oppaan ja lisätietoa Suomen Lähetysseuran työstä. Etu- ja sukunimi

Katuosoite

*Puheluiden hinnat soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. ja soitettaessa matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

Postinumero ja postitoimipaikka

Käsittelemme tilauksen luottamuksellisesti, eikä se velvoita sinua mihinkään.



Tilaa kattava testamenttioppaamme oheisella kupongilla, sähköpostilla testamentit@suomenlahetysseura.fi tai soita 020 7127 231*

Suomen Lähetysseura Vastauslähetys Tunnus 5001637 00003 VASTAUSLÄHETYS

6 B

Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

Otetaan maailma kerrallaan

Teatteriohjaaja ja kirjailija Juha Hurme äänestäisi Jeesusta kunnallisvaaleissa. Metsässä viihtyvä taiteilija uskoo yhä hyvyyteen ja rakastaa ihmistä ja omituista aikaamme.

uha Hurme istuu Helsingin Sörnäisissä Harjutorin laidalla Vihreä Holvi -ravintolassa. 1990 -luvun alkupuolella hän asui juuri tässä ja naapuritalossa yhteensä neljä vuotta. – Samana iltana, kun muutin täältä Eiraan, tanskalainen maanikko Steen Christensen ampui kaksi poliisia uuden kotini rapun ovelle. Muutin aika nopeasti pois. Tampereella nykyään asuva Hurme valmistelee juuri nyt Suomi 100 000 -iltamakiertuetta Teatterikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Pienten kylien seurojentaloja kiertävä esitys perustuu Hurmeen syyskuun lopussa ilmestyneeseen romaaniin Niemi. Niemi on maailman kulttuurihistoria. Pohjoiselle pallonpuoliskolle vähän alkuräjähdyksen jälkeen ilmestyneen niemen vahva kansainvälisyys ja hengen saavutukset vaativat tulla kerrotuksi. Hurme tarinoi kauniilla ja eloisalla suomen kielellä ”ikuisuudesta”, asioista, jotka eivät muutu. – Paavia myöten kaikki tietävät, että kaikki, mitä nyt on olemassa, oli noin 14 miljardia vuotta sitten yhdessä pisteessä. Sitten tuo piste aktivoitui, ja siinä valtavassa lämpötilassa oli kaikki energia mikä meillä nykyisinkin on. Sen jälkeen syntyivät avaruus ja aika. Tuosta pisteestä voi Hurmeen mukaan käyttää nimeä Jumala. – Piste on aika lailla pyhä, sillä se on tuottanut riemullista elämää. – Suurin ihme on se, että tämä kaikki elämä on olemassa. Miksi? Miksi pikemminkin ei olisi mitään? Elämän tarkoitusta miettiessään Hurme luottaa Pentti Haanpäähän. – Haanpään tavoin ajattelen, että otetaan maailma kerrallaan. Tuossa nurmikolla kasvavassa ruohonkorressa on sama ihme, joka on minussa itsessäni. Ruohonkorren atomit ovat neljätoista miljardia vuotta vanhat, täsmälleen yhtä vanhat kuin omani. Juha Hurme rakastaa kaikkia elämän ilmentymiä. Erityisen paljon hän rakastaa metsää. Tunturiin ja muihin yllättäviin paikkoihin teatteria vievä Hurme eli jo pienenä poikana kolmasosan vuodesta luonnossa. – Hommasin teltan alle kymmenvuotiaana ja yövyin metsässä vapusta Aleksis Kiven päivään. Ajattelin filosofisia ajatuksia, niin kuin lapsilla on tapana. Leikiksi niitä myös kutsutaan. Metsä alkoi paimiolaisen kansakoulun nurkalta. Sinne poika pakeni koulun opettajina työskentelevien vanhempiensa vaatimuksia. Pojalta odotettiin ihmetekoja, vähintään presidenttiyttä. Koti tarjosi myös rakkautta ja keskiluokkaista turvaa, mutta näkymättömät rajat ahdistivat neljän vanhemman sisaren sarjan jatkoksi syntynyttä kuopusta.

Teksti Jaana Rinne Kuva Sirpa Päivinen

Hurmeen vanhemmat olivat vakaumuksellisia kristittyjä ja sotaveteraaneja. He olivat niin vanhoja, että heidän arvonsa olivat kirjaimellisesti edelliseltä vuosisadalta. – Äiti oli vielä kovempi taistelija kuin jatkosodassa vänrikiksi noussut isä. Äiti toimi kaikissa sodissa lottana eturintamassa. 12-vuotiaaksi asti Hurme oli harras kristitty, joka kävi kolme kertaa kuukaudessa kirkossa ”väsähtämässä.” Kun hän alkoi 13-vuotiaana tutkia uskontoja, hän huomasi, ettei ole kirkon käsityksen mukaisella tavalla uskovainen. – Olin kaikesta samaa mieltä kuin Jeesus, mutta Pyhä Kolminaisuus oli mielestäni ihan huttua. Kannattaa muistaa, että Jeesus ei koskaan kutsunut itseään Jumalan pojaksi. – Jeesus oli edistyksellinen vallankumouksellinen hippi, jolla oli niin hyviä linjauksia, että äänestäisin häntä kunnallisvaaleissa. Hurme ja Jeesus ovat sielunveljiä. Molemmat ovat vailla omaisuutta, sukulaisten hyljeksimiä, osattomien ystäviä ja vallitsevan elämäntavan arvostelijoita. – Jeesus nautti kavereineen ruuasta ja juomasta kehottaen ihmisiä karistamaan murheen ja stressin. Eikä hänellä ollut seksuaalisuudesta mitään rajoittavaa tai pahaa sanottavaa toisin kuin siitä syyllistävällä kirkolla.

”

Minulle kaikkein rakkaimpia ovat ne ihmiset, jotka eivät ole vielä syntyneet.

Jeesus kiersi saarnaamassa, Juha Hurme kirjoittaa kirjoja ja kulkee teatterista toiseen muistuttamassa katsojia humanismin tärkeydestä. Teatteriohjaajana hän kertoo saaneensa tutustua myös kristillisyyden hyviin puoliin. Vuonna 2000 Helsingin Diakonissalaitos kääntyi Ylioppilas teatterin puoleen ja tilasi Hurmeelta juhlanäytelmän. – Pro-tukipisteen toiminta ja täydellisten rapa- alkoholistien auttaminen tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen. Diakonia menee sinne, mihin yhteiskunta ei ulotu. Hurme itse on vienyt teatteria muun muassa vankilaan. – Laitosteatterin estetiikka ei ole teatterin estetiikkaa. Ei tarvitse kuin katsoa Helsingin kaupunginteatterin aulaa niin tajuaa, että siellä ei voi esittää vakavasti otettavia esityksiä. Teatteri on sukua rock-musiikille ja siksi se toimii parhaiten klubeilla.

Reissaamisen Juha Hurme aloitti heti, kun hän pääsi pois kotoa. Luonnontieteiden opiskelu Turun yliopistossa vaihtui vanhusten kotiavustajan työhön Tukholmassa. Kun Hurme alkoi ajatella ruotsiksi, hän pelästyi ja peruutti Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan estetiikkaa. Teatteriin Hurme päätyi kurssikaverinsa poikaystävän Aki Sirkesalon ansiosta. Sirkesalo pelkäsi mennä yksin Jyväskylän ylioppilasteatterin valintakokeisiin, joten Hurme ryhtyi Sirkesalon ihmiskilveksi. Kauniskasvoinen Sirkesalo sai kolmen tunnin roolin, Hurme kahden minuutin. Ohjaamisen seuraaminen katsomosta teki hänestä ohjaajan. – Aki oli suojelusenkeli, joka tietämättään talutti minut teatteriin. Jumalan teatterin Jari Hietasen tultua Jyväskylään syntyi kaupunginteattereiden takapihoilla esiintynyt Yövieraat-teatteri, josta kaikki alkoi. Nuoruuden kristillinen kasvatus ja sen mukanaan tuomat selvittämättömät asiat heittivät J uha Hurmeen mielisairaalaan 50-vuotiaana. – Sairastuin psykoosiin, koska tajusin, etten ehdi millään selvittää asioita äidin kanssa. Olin helvetissä kuukauden. Se oli piinallinen kuukausi, koska helvetti on piinallinen paikka. Kokemuksesta syntyi romaani Hullu ja saman niminen näytelmä, joka on ollut menestys. Hurme muistuttaa uskontojen vaaroista. – Uskonnot luulevat omistavansa absoluuttisen totuuden. Siinä on vaarallista rakentaa maailmanrauhaa. Hurme uskoo hyvyyteen. – Hyvyys on järkevää politiikkaa. Se säästää mahahappojen hirvittävältä hyökkäykseltä. En vihaa edes pahinta mulkkua vaan pyrin vuorovaikutukseen. Hurme muistuttaa, että hyvyys on myös hyvän taideteoksen tunnusmerkki. Hän ei arvosta epätoivon julistajia. – He heikentävät maailman mentaalista tilaa. On helppo nälviä ja tehdä musta karikatyyri. Hyvä taiteilija antaa toisen selvitä. Hyvä ihminen säästää Hurmeen mukaan maailmaa tuleville sukupolville. – Minulle kaikkein rakkaimpia ovat ne ihmiset, jotka eivät ole vielä syntyneet. Kuolemaa Juha Hurme lähestyy luonnontieteilijän näkökulmasta. – Olen itse ollut kuukauden kuolleena, ja siksi on nastaa ja pelotonta elellä jälleen. Hurmeesta ajatus maatumisesta on kaunis. – Maatua ja nukkua. Liityn mielelläni maan ja mullan joukkoon. Sen sijaan ajatus siitä, että jatkaisin kiitoa jossain tuntemattomassa sfäärissä, on minulle mahdoton, koska se ylittää tiedon rajat. ■

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

Kuka? Juha Hurme on 59-vuotias teatteriohjaaja ja kirjailija.

Mitä? Ohjannut kymmeniä näytelmiä ja kirjoittanut viisi romaania. Tuorein romaani Niemi (Teos) ilmestyi tänä syksynä.

Motto? ”Väliaikaista kaikki on vaan.”

Armeijassa Juha Hurme tunsi itsensä luuseriksi, kun hän yritti ampua ihmisen muotoisia tauluja. – Aloin naureskella koko touhulle. Totesin, että onneksi armeija ei ole oikeaa sotaa vaan simulaattori. Mielikuvitus teki minusta rauhan vakoojan. Rauhan vakoojana näin ja kuulin tarinoita, joista olen ammentanut kaikkiin romaaneihini.

B 7

Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

Valo syntyy pimeässä Kolme iltaa elämän syvyydestä Kirjailija Tommy Hellsten ja opetusneuvos Kalevi Virtanen keskustelevat torstaisin klo 18.00-19.15 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23

26.10. Heikkous on ihmisen arvokkain ominaisuus 2.11. Rohkeus tulla todeksi 9.11. Minä olen, koska Jumalakin on Illat alkavat meditatiivisella huilu- tai sellomusiikilla klo 17.55 ja päättyvät yhteiseen hartauteen ja iltavirteen n. klo 19.15. Tilaisuuden kuluihin kolehti. Kirkon eteisessä on myynnissä Tommy Hellstenin ja Kalevi Virtasen kirjaa Valo syntyy pimeässä. Havaintoja elämän keskeltä. Kirjapaja 2017. Hinta 30 €. Järjestää Tuomasyhteisö

TERVETULOA KOTIIN! MEILLE KÄYVÄT MYÖS KUNTIEN PALVELUSETELIT.

Irman lempikuppi on vihreä. Juomme Irman kanssa päiväkahvit ja muistellaan samalla vähän vanhoja, nuoria kun ollaan.

Meillä iloitaan elämästä. Olemme Helsingin seurakuntien perustama kotimainen säätiö, joka ei tavoittele voittoa, vaan elämänmakuista elämää. Heseva-kodin palveluihin kuuluvat palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen ympäri vuorokauden sekä lyhytaikainen hoito. www.gaius-saatio.fi HESEVA-KOTI, KÄPYLÄ

Larisa Kiljander, 050 461 6559

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 9

Rakkaudentäyteiset häät Kuukausi sitten vietettiin iloiset häät, kun Venla Silmunen ja Ida Uotinen vihittiin avioliittoon. Äiti ja tytär kertovat, mitä heille merkitsi se, että avioliitto solmittiin kristillisesti, ja miten papin eteen päädyttiin. Teksti Marjo Kytöharju Kuva Matias Silmunen

”V

Venla Silmunen: ielä lähtiessäni ammattikorkeakouluun syksyllä 2012 etsin itselleni täydellistä miestä, jonka kanssa perustaa perhe. Olin käynyt yläasteen ja lukion adventtikirkon rahoittamassa koulussa, ja sen uskonnontunneilla oli käynyt selväksi, että homous on sairaus. En itse ollut lainkaan samaa mieltä, mutta se oli varmasti osaltaan vaikuttanut siihen, etten ollut ajatellut tulevan puolison voivan olla myös nainen. Kun sitten yksi luokkamme tytöistä kertoi tykkäävänsä tytöistä, ajattelin ensin vitsinä, että jippii, mahdollisuuteni löytää luokalta kumppani tuplaantui, luokallamme kun oli vain yksi poika. Ehkä jokin minun sisälläni jo silloin tajusi, että minäkin voisin tykätä tytöistä. Tai ainakin juuri tuosta tytöstä. Tuohon aikaan sydän eli omaa elämäänsä ja pää sanoi toista. Seuraavana keväänä tuli pääkin mukaan ihastumiseen, ja ensimmäisen pusun jälkeen ei ollut enää paluuta. En kertonut tapahtuneesta monille, sillä sitä piti ensin selvitellä itsekseen ja niiden ystävien kanssa, joiden tiesi sataprosenttisen varmasti tukevan meitä. Olin herkillä, enkä olisi kestänyt tuomitsevia sanoja, kun kamppailin uudenlaisten tunteiden kanssa. Perheelleni kerroin vasta, kun olin varma tunteistani. Ensimmäisenä kerroin isosiskolleni. Hän otti tilanteen hyvin, ja syksyllä rohkaistuin kertomaan myös vanhemmilleni. Isä vain hymyili, kun tajusi minun olevan onnellinen. Äidin kanssa tilanteen läpikäyminen kesti hiukan kauemmin. Aihe oli hänelle vieras, ja minä olin vielä herkillä jutun kanssa, joten keskustelut eivät aina loppuneet hymyssä suin. Kaikesta huolimatta istuin pian jo tyttöystäväni, äitini ja isäni kanssa nuotiolla. Pikkuhiljaa, askel kerrallaan osoitimme äidille, ettei tämä ole niin outoa. Aikuisen tuki on äärimmäisen tärkeää nuorelle, joka etsii itseään. On tärkeää saada tuntea, että kelpaa sellaisena kuin on. Kun tasa-arvoinen avioliittolaki astui voimaan, kuvittelin naiivisti, että saan automaattisesti mennä kirkossa naimisiin. Se, että halusin mennä naisen kanssa naimisiin, ei muuttanut sitä, että halusin vihkijän olevan pappi. Kuuluin yhä kirkkoon, samoin kuin tyttöystäväni, ja papin siunaus liitolle oli meille molemmille tärkeää. Oudommalta ajatukselta olisi tuntunut mennä naimisiin maistraatissa. Puhumattakaan siitä, että olisimme rekisteröineet parisuhteemme. Kuulimme, että jotkut helsinkiläiset papit vihkivät myös sateenkaaripareja. Laitoimme viestiä Facebook- ryhmään, joka etsii papin kullekin sateenkaariparille. Pian saimme sopivan vihkipapin ja -kirkon. Oli huojentavaa, ettei enää siinä vaiheessa tarvinnut taistella liittonsa

”

Venla Silmunen ja Ida Uotinen, nyk. Silmunen, menivät naimisiin Teijossa syyskuun toisella viikolla.

puolesta. Meille kerrottiin, että oma seurakuntamme hoitaa kuulutukset jumalanpalveluksessa ja antaa meille ilolla vihkiraamatun. Se, miten pappi, kanttori ja suntio kohtelivat meitä kuin ketä tahansa naimisiin menevää pariskuntaa, tuntui todella hyvältä. Tuli sellainen olo, että todella kuuluu seurakuntaan. Ja vaikka olin sanonut puolisolleni tahdon jo kosinnan yhteydessä, oli minulle kristittynä tärkeää saada sanoa tuo sama sana uudelleen kirkossa perheen ja ystävien läsnä ollessa.”

”M

Kaarina Silmunen: ieli täynnä liikutusta, kiitollisuutta ja rakkautta seisomme mieheni kanssa Teijon kansallispuiston kupeessa olevan Matilda-talon lavalla pitämässä hääpuhetta Venlalle, toiseksi nuorimmalle neljästä lapsestamme, ja hänen vastavihitylle puolisolleen Idalle. Luemme sitaatteja Pikku Prinssistä, kohtauksesta, missä kettu ja prinssi keskustelevat kesyttämisestä ja siitä, miten vain sydämellään näkee hyvin. Tahdon tehdä puheessani näkyväksi sen, miten Venla ja Ida eivät ole joutuneet vain kesyttämään toinen toisensa vaan ovat joutuneet urakasta suurimpaan – kesyttämään myös osan meistä häävieraista, lähimmistään.

Se, miten pappi, kanttori ja suntio kohtelivat meitä kuin ketä tahansa naimisiin menevää pariskuntaa, tuntui todella hyvältä. Morsian Venla Silmunen

Neljä vuotta sitten, kuullessani Idasta ensimmäisen kertaa, asiat eivät olleet näin yksinkertaisia. Olin joutunut vanhemmuuteni suurimpaan haasteeseen. Olin tilanteessa, missä sydämeni ei kyennyt yhtymään lapseni riemuun, vaikka järki olisi halunnut. Meille annettiin kuitenkin aikaa, pitkämielisyyttä ja anteeksiantoa, kummallekin. Sillä sitä kaikkea tarvitsee äiti, joka on elänyt lapsuutensa autoritäärisessä perheessä aikana, jolloin homoseksuaalisuus oli rikos. Luovuttuani omavoimaisuudesta ja lähtiessäni kulkemaan Venlan ja Idan rinnalla kohti tuntematonta sain tielleni muutaman ihmisen, jotka kannustuksellaan rakensivat turvallisen suojan. Sen sisällä oli tilaa käsitellä ison uskovaisten joukon julistamaa tuomiota. Juuri he, jotka hyökkäsivät Venlan ja Idan parisuhteen

kimppuun, avasivat silmäni ja sydämeni: eihän mikään muu voima kuin pelko tuntemattoman asian edessä voi aiheuttaa niin suurta vastustusta asiassa, joka harvaa edes henkilökohtaisesti koskettaa. Minun Jumalani ei kuitenkaan ole pelon ja tuomion Jumala vaan rakkauden, hyvyyden ja armon Jumala. Eikä rakkauden Jumalan edessä ole pienintäkään epäilystä siitä, haluaako hän käännyttää osan parisuhteellensa siunausta hakevista ihmisistä pois vai kutsuuko hän luokseen kaikki. Löysin vähitellen tien maailmaan, missä värejä on huomattavasti aiempaa enemmän ja missä on helppo hengittää. Siellä merkittävintä ei ole, vihkivätkö kaikki papit kaikki parit vaan se, millaisen viestin kirkko välittää. Sulkeeko se samaa sukupuolta rakastavat ulkopuolelleen vai näyttääkö se esimerkillään, miten tärkeitä ja arvokkaita kaikki ihmiset ovat? Matilda-talon lavalla on helppo aistia koko tilan täyttämä rakkaus. Venlan ja Idan vihkipappi istuu perheiden pöydässä ja jatkaa kohta siitä, mihin mieheni ja minä puheinemme jäämme. Kettu muistuttaa pikku prinssiä vielä siitä, että toisen kesyttäminen pitää sisällään aina riskin tulla satutetuksi. Kun luopuu pelostaan, luopuu suojavarustuksestaan ja tulee haavoittuvaksi. Sen arvoista on vain rakkaus.” ■

Kirkon kaunistukset osa 7: Tapiolan kirkko 75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Mari Aarnio, Paula Huhtala

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineisto päivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaat tisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Onko kirkko remontissa, jotkut ihmettelevät astuessaan ensimmäistä kertaa Tapiolan kirkkoon ja nähdessään sen kevytbetoniharkkoisen alttariseinän. Muutama seurakuntalainen on puolestaan ehdottanut, että seinälle voisi laittaa kunnollisen alttaritaulun. Mutta vuonna 1965 valmistuneella Tapiolan kirkolla on myös vankkumattomat faninsa. Sitä pidetään yhtenä Suomen merkittävistä kirkkoarkkitehtuurikohteista. – Tämä kirkko ainakin herättää tunteita, vahvistaa ylivahtimestari Antti Ruuskanen. Arkkitehti Aarno Ruusuvuori halusi suunnitella tilan, joka ilmentää pyhyyttä muutoin kuin muodon ja symbolien avulla. Pelkistetyn, kuutiomaisen kirkkosalin katseenvangitsija on juuri alttariseinä. Se näyttää jatkuvan loputtomiin, mutta päättyy todellisuudessa kattoikkunaan, joka avaa suoran linjan taivaaseen.

Suora linja taivaaseen Tapiolan kirkon harkoista ladottu alttariseinä ei jätä ketään kylmäksi. Karu pinta kutsuu valoa leikkiin ja kävijöitä laskutoimituksiin. Teksti Laura Pörsti Kuva Esko Jämsä

Harkkoseinä innoittaa laskutoimituksiin. Ruuskanen kertoo, että se on 64 harkkoa eli noin 18 metriä korkea. – Täällä vierailleilta arkkitehdeilta olen oppinut paljon tilan mittasuhteiden merkityksestä. Teräsristi ei ole sattumalta kolme harkkoa leveä, hän lisää. Karu alttariseinä paljastaa vuodenajat omalla tavallaan. Ne käyvät ilmi auringonvalosta, joka paistaa kirkkosalin takaosassa avautuvista ikkunaristikoista. – Keväällä valo tekee seinään selvimmät kuviot, kun se osuu aika ylös. Kesällä, kun aurinko on korkeammalla, valo tulee lännen suunnan korkeista ikkunoista jyrkemmässä kulmassa eikä sen vuoksi osu alttariseinälle yhtä voimakkaasti kuin keväällä, Ruuskanen selittää. Tapiolassa kirkkosalin voi saada hetkeksi vain itselleen. Ohikulkija pääsee poikkeamaan siellä arkisin kello 8–21 ja viikonloppuisin kello 8–18.

Fingerpori Pertti Jarla

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 11

Mystiikka ei ihmetytä Pekka Yrjänä Hiltunen, 68, jäi vuonna 2016 eläkkeelle kirkkohallituksen uskontodialogin asiantuntijan tehtävästä. Hän on retriitinohjaaja ja hengellinen ohjaaja. Hiltusen mielestä mystiikassa ei ole mitään ihmeellistä, koska jokaisella on jonkinlainen suhde siihen, mitä hän ei osaa selittää. Hiltunen osallistuu eri uskontotraditioiden yhteismeditaatioiden järjestämiseen Kampin kappelissa. Seuraava yhteismeditaatio on ke 1.11. klo 18–19 teemalla ”Miten elää tässä ja nyt?”.

Nukahtaminen kesken mietiskelyn ei harmita Pekka Yrjänä Hiltusta.

Katekismuksesta löytyy hurjia juttuja Pekka Yrjänä Hiltunen käsittelee ihmissuhteita, aggressiota ja seksuaalisuutta katekismusmietiskelyn avulla. Teksti Taneli Kylätasku Kuva Esko Jämsä

Kun Pekka Yrjänä Hiltusen vuorokaudessa on rauhallinen hetki, hän hiljentyy mietiskelemään katekismusta. Tapa alkoi jo 1990-luvun puolivälissä, kun pappiystävä lainasi Hiltuselle C-kasetin, jossa oli katekismusmietiskelyn ohje. Tätä nykyä Hiltunen ei enää tarvitse kasettia. Käskyjen, uskontunnustuksen ja Isä meidän -rukouksen mietiskely onnistuu helposti esimerkiksi kävelyllä, bussin penkillä tai vuoteessa. Edes nukahtaminen kesken mietiskelyn ei haittaa, sillä Hiltunen muistaa herättyään, mihin kohtaan jäi.

Usko ja epäusko

Jo ensimmäisen käskyn lause ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi” on iso paketti. Se vie Hiltusen kysymään, onko hän todella kuullut jonkun sanovan hänelle nuo sanat. Siitä käy myös ilmi, että rukouksessa ja mietiskelyssä on kyse suhteesta. Edellisenä yönä, kun Hiltunen mietiskeli käskyä ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi”, hänelle tulivat mieleen Jeesuksen sanat: ”Se, joka tekee Jumalan tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini.” Hiltunen pohdiskeli, mitä hänen tuntemansa ihmiset ovat tehneet työkseen tai muuten. Hiltusen tuttavapiiriin kuuluu muun muassa säveltäjä, puuseppä, kokki, maanviljelijä ja muuraustaitoinen ihminen. Hiltunen ymmärsi, että kaikki nämä toimet ovat osa hyvää, Jumalan tahdon mukaista kulttuurin jatkumoa. Sitä pitää kunnioittaa, jotta eläisi kauan maailmassa. ■

istock

Taivaan tähden

22.10.

Haastattelupäivänä Hiltusta väsyttää, sillä jokin on herättänyt hänet aamuyöllä. Hiltunen käytti yöllisen hetken mietiskelemällä viidettä käskyä ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi”. Luterilaisessa katekismuksessa kunnioittamiskäsky on jo neljäntenä, mutta Hiltunen jaottelee käskyt juutalaisten, ortodoksien ja joidenkin reformoitujen kirkkojen tapaan. Näissä toisena on käsky, jonka mukaan Jumalasta ei saa tehdä kuvaa. Ei siis mielikuvaakaan. Hiltunen ei käy katekismusta läpi mekaanisesti, vaan pysähtyy rauhassa pohtimaan puhuttelevaa kohtaa. Mietiskely vie hänet käsittelemään hurjia juttuja, kuten aggressiota, seksuaalisuutta ja kaunan tunteita. Käsky ”Älä tapa” kääntyy kehotukseksi tunnistaa oma aggressio ja huolehtia siitä. Valehtelukielto haastaa pohtimaan, onko Hiltunen totuudellinen suhteessa toisiin ihmisiin. Aviorikoksen kielto neuvoo tutustumaan omaan seksuaalisuuteen ja pitämään siitä huolta.

Luottotyyppi Ihmiset punnitsevat tavan takaa itseään. ”En ole uskonnollinen”, he määrittävät. Tai: ”Uskon kyllä, mutta en ole uskovainen.” Ja vertailun väsyttäminä: ”Minulla ei ole oikeanlaista uskoa.” Tällainen puhe on pahasti ristiriidassa sen kanssa, mitä kirkko uskosta opettaa. Kirkon mukaan usko on nimittäin lahja. Se saadaan. Sitä ei tarvitse tuottaa itse. Näin ajatellen usko on ennemmin kallistuva kannu kuin syvyyttään sondeeraava kuppi. Välillä tuntuu, ettei itsestä ole mihinkään tai että Jumala on pelkkä kaukainen muisto. Kriisin keskellä ahdistuu, kun ei osaa rukoilla. Kristillisen ymmärryksen mu-

kaan sellaista ei tarvitse hätkähtää. Se on inhimillistä. Usko taas on jumalallista. Se on, vaikka tuntuisi miltä. Uskominen ei ole minun pääni tai tahtoni suorite eikä edes rinta-alan puristuksesta päästävä tunne. Usko on avara tila, johon Jumala avaa minulle oven. Vaikka minä sanoisin ei, hän sanoo kyllä. Kristuksen virkana tässä uskomiseni mikrokosmoksessa ei ole pudistella päätään ja nostaa heristellen sormeaan vaan uskoa minuun ja sinuun. Sinä ja minä nimittäin olemme sen rauhan ja reilun pelin rakennuspuut, jota myös Jumalan valtakunnan tekemiseksi kutsutaan. Kun äänekäs

yliminäni esittää loputtomia vaatimuksiaan, Kristus katsoo minua hyväksyvästi. Olen hänen luotto-

tyyppinsä. Kylläisenä lähden taas työmaalle. Kaisa Raittila

12 B Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

Gurun opissa Ohjaajana Johann Arndt Johann Arndt on 1500 ja 1600-lukujen taitteessa elänyt saksalainen mystikkopappi. Hän etsi aikansa luterilaisuuteen uudistusta mystiikasta. Hän oli innostunut nuoresta, reformaation syntyajan Martti Lutherista ja osin samoista kristityistä mystikoista kuin hän. Näitä olivat Augustinus, Bernard Clairvaux´lainen ja varsinkin Johannes Tauler. Arndtille tärkeä oli myös Tuomas Kempiläinen ja hänen kirjansa Kristuksen seuraamisesta. Arndtin oma pääteos on Neljä kirjaa totisesta kristillisyydestä. Se levisi nopeasti vastustuksesta huolimatta ja vaikutti muun muassa pietismin syntyyn. Pappi Henrik Renqvist suomensi kirjan kolme ensimmäistä osaa 1830- ja 40-luvuilla. Viimeisin suomennos on vuodelta 1927. Teos on edelleen tärkeä rukoilevaisille, jotka ovat yksi Suomen kirkon viidestä herätysliikkeestä.

Tyhjennä itsesi kaikesta turhasta Jumala ei tarvitse muuta kuin tyhjän sydämen. Sinne hän voi valmistaa sinulle rauhanmajan. Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

”Jos tahdot olla tätä maailmaa täynnä, olet taivaallisista tyhjä”, kirjoittaa saksalainen mystikkopappi Johann Arndt. Arndt haastaa meidät miettimään, millä sisimpämme täytämme. Ajatuksemme, mielemme, tahtomme tai aistimme ei voi tavoittaa Jumalaa, jos olemme täynnä kaikkea muuta. Siitä muusta Arndt käyttää sanoja halu, himo ja hekuma. Asioita, jotka eivät tuota sydämelle rauhaa, ei kannata kuunnella eikä ajatella, eikä niistä kannata puhua. Ihminen tarvitsee vakaamman sisäisen perustan. ”Puukaan ei menesty muualla kuin omassa maaperässään. Samoin ei sisäinen ihminen kasva hyvin muualla kuin sydämen sisäisellä perustalla”, kirjoittaa Arndt. Ensi vaikutelma voi olla, että Arndt on ilonpilaaja varoittaessaan meitä maailman katoavista huveista ja niiden tuomasta lyhytaikaisesta ilosta. Hänen ajatellussaan on kuitenkin jotakin vapauttavaa. Itse en voi tehdä itsestäni parempaa ihmistä. Arndtin mukaan se voi

tapahtua vain niin, että käännyn pois kaikesta ulkoisesta ja nostan katseeni Jumalaan päin, päästän irti omista voimistani ja tahdostani ja omahyväisyydestäni ja annan yksin Jumalan vaikuttaa minussa. Jumala astuu sinne, mistä hän löytää kaikesta omasta yrittämisestä tyhjän sydämen, ja tekee siitä rukoushuoneen, rauhanmajan ja sisäisen kasvun paikan, Pyhän Hengen työpajan. Tehtäväni on vain ottaa vastaan ja antaa hänen toimia. Ei riitä, että tuntee kristillisen opin ja pitää siitä kiinni. ”Opin pitää muuttua sinussa elämäksi”, saarnasi Arndt toimiessaan kyläpastorina. Hän halusi pitää kiinni Martti Lutherin perusoivalluksesta, että ihminen pelastuu yksin uskosta ja armosta eikä omien tekojensa ansiosta. Uskon sisäisen omaksumisen tuli silti näkyä elämässä. Arndt eli aikana, jolloin luterilainen puhdasoppisuus oli voimissaan, ja tiesi, että kaikki eivät pitäneet hänen kirjoituksistaan. Kriitikoilleen hän vastasi jo teoksensa Neljä kirjaa

Vaikuta sinä minussa ”Jumalani, muuta sinä et tahdo kuin että lepäisin sinussa. Minun tulee levätä ja antaa sinun toimia. Kokoa sinä minut taas yhteen sieltä, minne olen itseni hajottanut. Anna minun tyhjentyä kaikesta muusta, että sinä eläisit minussa. Anna minun vaieta itsestäni, että sinä saisit puhua minussa. Anna minun olla aloillani, että sinä vaikuttaisit minussa.”

totisesta kristillisyydestä esipuheessa: ”Monet ajattelevat, että teologia on pelkkää tiedettä ja sanataituruutta, vaikka se perustuu elävään kokemukseen ja käytännön harjoitukseen.” Hänen mukaansa oikeasta opista kiivailu ja teologinen kiistely eivät johda mihinkään. Ne kertovat vain siitä, että oppi ja elämä ovat irtaantuneet toisistaan ja kristillinen elämä on unohtunut. ”Kristuksen elämä opettaa meille kaiken”, Arndt kirjoittaa. Johann Arndtia on kutsuttu ”sydämen teologiksi”. Kirjoituksissaan hän viittaa usein Jeesuksen lausumaan ”Jumalan valtakunta on sisäisesti teissä”. Jos sitä etsit, sinun on annettava Jumalalle koko sydämesi ja sielusi, ei vain ymmärrystäsi, vaan myös tahtosi ja sydämesi rakkaus, Arndt opettaa. Siellä sydämen sisimmässä perustassa tapahtuu myös todellinen sisäinen katumus. Siellä ihminen menee itseensä, kääntyy Jumalan puoleen ja etsii hänen armoaan. Siellä hiljenee maailman melu. Siellä syntyy levollisempi elämä, kaikki rakkaus ja kaikki hyvät työt. ■

MENOT 20.10. – 2 .11.

Länsi-Helsinki

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

MUUTA Runoa ja musiikkia pe 20.10. klo 18, Kati Kanto, laulu ja lausunta; Noora Siitonen, piano. Ohjelma 5 e. Kantelekonsertti to 26.10. klo 19, Sibelius-Akatemian oppilaat. Toivon tiistai 24.10. klo 18. Usko ja epäusko, muusikkoevankelista Samu Saarinen. Teematorstai, ruokailu klo 12.30 hintaan 6 e, ohjelma klo 13. 26.10. Pohjois-Haagan historiaa ja kadunnimiä. Elli Oila. 2.11. Onko vanhalla kirjalla arvoa? Anssi Arohonka. Iltaperhekerho ma 23.10. ja 30.10. klo 17.30. Kello5tee to klo 16.30. Tarjoilu, hartaus, leivän jakoa. Sytyketalkoot ma 30.10. klo 10. Usko ja järki – luento ja keskustelutilaisuus ke 1.11. klo 18.30, TT Dan-Johan Eklund, pappi Sami Lahtinen. Leskien vertaisryhmä ti 14.11.–19.12. klo 10–11.30 Riistavuoren palvelukeskuksessa, Isonnevantie 28. Ilm. ja tied. 7.11. menn. elisabeth.bariskin@ evl.fi, p. 09 2340 3227. Sururyhmä 7.11.–12.12. klo 17.30–19 rovastikunnallisena yhteistyönä Munkkivuoren kirkolla, Raumantie 3. Ilm. ja tied. mia.salmio@evl.fi, p. 09 2340 5128. Ukulelen alkeiskurssi ti 31.10., 7.11. ja 14.11. klo 17.30–19. Kirkolta voi lainata ukulelen. Materiaalimaksu 20 e. Kierrätyspäivä la 11.11. klo 10–12. Tuo ja/tai vie ehjiä, puhtaita vaatteita, leluja, kirjoja, kodintavaroita. elisabeth.bariskin@evl.fi. Psalmilaulajat harjoittelevat torstaisin klo 18. Psalmimusiikkia, hengellisiä ja Taizé-lauluja sekä gospelia. Kuoroa johtaa kanttori Olli Mönttinen, olli.monttinen@evl.fi. Lähde-kuoro harjoittelee maanantaisin klo 18. Kuoro nuorille aikuisille. Hengellistä musiikkia ja gospelia. Kuoro johtaa Matti Turunen, matti.turunen.82@gmail.com.

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu su 22.10. klo 10, Lappalainen, Kaj Varho. Messu su 29.10. klo 10, Lahtinen, Muroma-Nikunen, Mönttinen. Karjalaiset pidot messun jälkeen n. klo 11.30. Karjalanpaistia, piirakoita, juureksia, vihanneksia, marjakiisseli, kahvi ja tee. Hinta 12 e, lapsilta 6 e, nimikkolähettien hyväksi. Arkiehtoollinen ke 1.11. klo 15 Palvelukeskuksessa, Hopeatie 14, Kolari, Mönttinen. Laudes ma 30.10. klo 7.30, Silin.

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

26.10.

Valon ja ilon messu torstaina klo 18 Meilahdessa Tuomaankirkossa, Pihlajatie 16. Lämminhenkisen ja ihmisläheisen messun musiikkivieraana Jukka Leppilampi ja saarnaamassa Tuukka Kauhanen.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Kirkkokahvit. Messu ja iltatee su 22.10. klo 18 Malminkartanon kappelissa. Aamuehtoollinen ke 25.10. klo 9.15 kirkossa. Ehtoollisen jälkeen vapaaehtoisten emäntien valmistama aamiainen 1,50 e hintaan seurakuntasalissa. Lähetyspyhän messu su 29.10. klo 10 kirkossa. Kirkkokahveilla Leena Saastamoinen kertoo ja näyttää kuvia matkastaan Etiopian Dessieen. Iltaehtoollinen ke 1.11. klo 19. Suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

TAPAHTUMIA Jennyn Olohuone on avoin kohtaamispaikka maanantaisin ja torstaisin klo 12–15 Toimintakeskus Jennyssä. Tarjoilusta vapaaehtoinen maksu. Mukana vapaaehtoisia ja diakoneja. Lauletaan yhdessä on avoin yhteislaulutilaisuus seurakuntakeskuksessa joka toinen torstai klo 10. To 19.10. laulattamassa on Kristiina Wahlstein ja 2.11. Ari Pärnänen. Viittomakielinen raamattupiiri ti 24.10. klo 15 isossa seurakuntasalissa. Lähetyspiiri ti 24.10. klo 18 kirkolla. Leena Saastamoinen kertoo matkastaan Etiopian Dessieen. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille joka toinen tiistai. Usko, toivo, rakkaus – Musiikkia 1800-luvulta su 29.10. klo 18 kirkossa. Teemu Kauppinen, kontrabasso, ja Satu Elijärvi, piano esittävät

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

Haagan seurakunta

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

29.10.

Usko, toivo, rakkaus – musiikkia 1800-luvulta. Konsertti Kannelmäen kirkossa sunnuntaina klo 18, Vanhaistentie 6. Teemu Kauppinen, kontrabasso ja Satu Elijärvi, piano soittavat Schubertin, Lisztin ja Schumannin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Schubertin, Lisztin ja Schumannin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Työtupa ti 31.10. klo 15–19. Avoin käsityö- ja askarteluhuone tiistaisin parillisilla viikoilla kurssihuoneessa. Tarjolla on kello viiden tee ja kahvi.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b. Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Kesän 2017 Evankeliumijuhlan kiitosmessu 22.10. klo 11 Meilahden kirkossa. Ronimus (l), Olli Koskenniemi (s), Vuorio, urut, Kullervo Puumala, kanttori ja kuoron johto. Mukana Helsingin Evankelisen kuoron lauluryhmä ja Pohjanmaan Evankelinen puhallinorkesteri, joht. Aatos Elomäki. Kirkkokahvit ohjelmallisen kiitosjuhlan merkeissä. Valon ja ilon messu to 26.10. klo 18 Tuomaankirkossa. Ihmisläheinen, vapaaehtoisten toteuttama messu. Valkama (l), Tuukka Kauhanen (s), musiikkivieraana Jukka Leppilampi. Messu 29.10. klo 11 Meilahden kirkossa. Lähetyksen kirkkopyhä. Valkama (l+s), Pakkanen (k), Kampin laulu, johtajana Kari Turunen.

TAPAHTUMIA Uskontodialogiailta to 19.10. klo 18 Rastilla. Miten ateistin kanssa tehdään uskontodialogiaa? Ruohonjuuritason kohtaamisia ja dialogian välineitä. Mukana pastori Jukka Valkama ja toimittaja Riikka Kuuskoski.

Lied-konsertti pe 20.10. klo 19 Meilahden kirkossa. Pekka Tarkela, tenori, Colin Hansén, piano, Tapani Länsiö, juonto ja kerronta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ateriapalvelulounas ja ruokarukous ke 25.10. klo 11.30–13, Jalavatie 6b. Hanna-piiri ke 25.10. klo 18 LänsiPasilan seurakuntakodilla. Suomi 100 -juhla la 28.10. klo 14 ravintola Tilkan juhlasalissa. Musiikillista ja historiallista muistelua ja suolaista ja makeaa purtavaa. Tarjoilumaksu 20 e. Ilm. ltuukkanen@ gmail.com. Siioninvirsiseurat to 2.11. klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Verkoston messu sunnuntaisin klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Levollisuuden messu ti 24.10. klo 18 Munkkiniemen kirkossa.

TAPAHTUMIA Luentosarja reformaatiosta eli uskon puhdistuksesta ja sen vaikutuksesta maailmassa ja Suomessa la 21.10. klo 16 Munkkiniemen kirkossa. Protestanttisuus tänään ja huomenna: Tarvitaanko yhä protestantteja? Luennot pitää dosentti Risto Jukko. Luennon jälkeen mahdollisuus keskusteluun. Paneelikeskustelu la 28.10. klo 16 Munkkiniemen kirkossa: Mitä reformaatio on merkinnyt Suomelle? Paneelissa käsitellään reformaation vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin ja kieleen, yhteis-

kuntaan, oikeuslaitokseen ja kirkkoon. Paneelissa mukana Eija-Riitta Korhola, Mikael Hidén, Minna Lindgren ja Risto Cantell. Raamattu- ja lähetyspiiri ti 24.10. klo 18–20 Lehtisaaren kappelilla. Luemme ja tutkimme Roomalaiskirjettä luvut 5–8, saamme kulumisia lähetyskentiltä, rukoilemme lähetyksen puolesta. Seuraavat kokoontumiskerrat: ti 21.11. ja 12.12. Piirin vetovastuussa Hannu ja Tuija Holopainen. Ilta elävän veden lähteellä ke 25.10. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Sanaa, ylistystä, rukouspalvelu, ehtoollinen. Illan puhuja- ja musiikkivieraat ovat Suomen Täyden Evankeliumin Liikemiesten Kansainvälisestä Veljesliitosta. Merimieskirkkopiiri ma 30.10. klo 14 Munkkivuoren päätykamarissa. Pääsihteeri Hannu Suihkosen kanssa keskustellaan Suomen Merimieskirkon toiminnan ja talouden näkymistä.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ma–ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Messu ja pyhäkoulu su 22.10. klo 10. Antturi, Kekäläinen, s, Ahola ja Pitäjänmäen kamarikuoro. Messun jälkeen syntymäpäiväjuhla kutsuvieraille. Messu su 29.10. klo 10. Vuori, Antturi, s, ja Ahola. Viikkomessu ke 1.11. klo 18 Vanne ja Heli Kantola. Noin klo 17 keitto ja sämpylä 2 e.

TAPAHTUMIA Kammarikahvila kaikenikäisille ti ja to klo 10–15 Pajamäessä. Mahdollisuus seurapelien pelaamiseen, käsitöiden tekoon, ranskan ja suomen kielen opetteluun. Käteisellä kahvia, teetä, mehua, pientä suolaista ja makeaa. Yhdessä ylistäen pe 20.10. klo 18 kirkossa. Rukousta, ylistystä ja lepoa perjantain päätteeksi. Musiikissa Inka ja Aripekka Ahola. Illan päätteeksi nyyttärit. Tienviittoja Raamatusta, miesten ryhmä tiistaisin klo 18.30 Riukutie 3:n kerhohuoneella. Luetaan ja tutkitaan Raamattua etsien johdatusta omaan elämään. Kirkon olkkari kaikenikäisille srk-salissa. Ovet avoinna ja pannu kuumana keskiviikkoisin klo 14–18.30. Ilmoittaudu keiton valmistukseen, sämpylöiden leipomiseen tai tule vain tapaamaan muita. Keitto n. klo 17, aikuiset 2 e, lapset maksutta. Mahdollisuus käsitöiden tekoon, laulutuokioon, mihin muuhun? – tuo omat ideasi ja osaamisesi iltaan. Lakimies Matti Siitonen tavattavissa 25.10. klo 16–17.30. Lähetyspiiri ke 25.10. klo 14 Pajamäessä. Mirja Saksa kertoo raamatunkäännöstyöstä Nepalissa. Päiväpiiri ke 1.11. klo 14 Pajamäessä. Hartaus, kahvit, laulua ja keskustelua kauden teemasta. Heidi-Maria Pautola.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

12 A

MENOT 20.10. – 2 .11.

Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Ruoholahden kappeli, Selkämerenkuja 1 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa. klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu vanhan kaavan mukaan ja Ruoholahden kappelissa. klo 14 Suomenlinnan kirkossa, kuukauden 1. sunnuntai. klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa ja klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Reformaatio 500 -näyttelyn avajaiset su 22.10. Reformaation merkkivuosi huipentuu näyttelyyn Tuomiokirkon kryptassa. Näyttely tutustuttaa kävijän reformaatioon ja sen vaikutuksiin. Kävijä voi tutustua näyttelyyn näyttelyopasvihon kanssa neljällä eri kielellä. Iltaisin Kryptassa on oheisohjelmaa, kuten vierailijaluentoja ja virsitohtorin vastaanottoa. Avajaiset pidetään Kryptassa su 22.10. klo 10 alkavan messun jälkeen. Lisää: helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko > Reformaatio 500. Näyttely avoinna 22.10.–5.11. joka päivä klo 11–17. Vapaa pääsy. Käynti Kirkkokatu 18 tai hissillä kirkkosalista. YK:n päivän jumalanpalveluksessa puhumassa presidentti Halonen. YK:n päivän jumalanpalveluksessa ti 24.10. klo 11 Tuomiokirkossa on

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

JUMALANPALVELUKSET

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

29.10.

Kirkkoherra Teemu Laajasalon lähtöjuhlia vietetään sunnuntaina 29.10. Kallion ja Alppilan messujen yhteydessä. Kirkko auki aamusta iltaan. Rukoushetkiä ja ehtoollista joka päivä. Alppilan brunssi. Hätämajoitus ja Aleppon kellot. Viiden vuoden aikana Kallion seurakunnassa on saatu paljon aikaan. Yhdessä tekeminen, rohkeus ja kiitollisuus ovat vahvasti läsnä myös läksiäisissä. Teemu Laajasalon lähtösaarnaa voi tulla kuulemaan Kallion kirkkoon klo 10 ja Alppilaan klo 16. Messuissa mukana Kallion kuorot, vapaaehtoiset ja työntekijät. Messujen jälkeen juhlitaan, kuullaan pieniä puheita, nautitaan musiikista ja juhlakahvista. Tule ja jaa kiitoksesi kirkon seinällä. Lämpimästi tervetuloa!

puhumassa presidentti Tarja Halonen. Musiikkia kuullaan Lähde-kuoron (joht. Matti Turunen) ja Kaisaniemen ala-asteen 3. ja 4. luokan kuoron (joht. Anna Hurme ja Saara Lipponen) esittämänä. Jumalanpalvelus striimataan. Kirkkokahvit juodaan Kryptassa. Tilaisuus on kaikille avoin. Järj. Tmkkosrk, Suomen YK-liitto ja Kristillinen Rauhanliike. Ekumeenisella brunssilla 28.10. puhutaan omalla äänellä. Ekumeenisen vastuuviikon brunssia nautitaan Bulevardin seurakuntasalissa lauantaina 28.10. klo 10. Mukana ovat naislähettiläät Irakista, jotka kertovat elämästään ja kokemuksistaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvasta syrjinnästä. Musiikista vastaa lauluryhmä Lighthouse Christian Centeristä. Brunssin hinta 3 e. Tuotto menee naisten aseman parantamiseen Naisten Pankin kautta. Tule mukaan viettämään piispa Irja Askolan viimeistä työpäivää! Reformaation 500-vuotispäivänä ti 31.10. vietetään Helsingin piispan viimeistä työpäivää. Aamulla klo 8 pidetään musiikkihartaus Tuomiokirkossa. Mukana hartaudessa mm. Cantores Minores -kuoro. Illalla klo 18 kokoonnutaan juhlamessuun Tuomiokirkkoon. Messussa saarnaa piispa

Askola ja laulaa kamarikuoro SonorEnsemble. Messu striimataan. Päivän ohjelma kokonaisuudessaan piispairjaaskola.fi/tapahtumat/ lahtojuhla. Jumala ompi linnamme -yhteislaulutilaisuus Tuomiokirkon portailla 31.10. Tuomiokirkon portaille kokoonnutaan ti 31.10. klo 17 laulamaan Lutherin virsi 170 ”Jumala ompi linnamme”. Solisteina Jorma Elorinne, Jippu, JP Leppäluoto ja Marzi Nyman, kitara. Lämmittelynä lauletaan kansainvälisen lauluryhmän ja Reeta Vestmanin johdolla Amazing Grace. Mukana myös piispa Irja Askola, jonka lähtömessua vietetään lauluhetken jälkeen Tuomiokirkossa klo 18 alk. Seniorifoorumilla keskustellaan pakolaisuudesta ja vastuusta. Ke 25.10. silmäkirurgi, dos. Mika Harju puhuu glaukoomasta ja ke 1.11. lakimies, VT Anne Lindell on puhumassa edunvalvonnasta ja hoito- ja omaisuustestamentista. Seniorifoorumi keskiviikkoisin klo 13 alkaen Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Musiikillinen rukoushetki Suomenlinnan kirkossa. Suomenlinnan kirkossa hiljennytään sanan ja musiikin äärellä su 29.10. klo 14. Mukana Jukka ja Tove

Leppilampi. Lopuksi pientä tarjoilua Kryptassa. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to 11–14 ja pe 9–12. Diakoniaruokailu tiistaisin klo 12 Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Aterian hinta 1 e. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke klo 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä.

Kallion seurakunta Virasto: Uusi osoite Kallion kirkon Kappelisali Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

Kalliossa: Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19. Iltamessu ma klo 18. Lähdemessu ti klo 18. Keskiaikainen rukouslaulumessu ke klo 18. Anima Mean avoimet harjoitukset klo 17. Kivimessu to klo 18. Iltamessu pe klo 18. Veli-Matti Hynninen. Tuomasmessun ehtookellot la 21.10 klo 17 alkaen. Pirjo Kantala, Juha ja Inna Vintturi ja kuoro. Messu su 22.10. klo 10. Riitta Männistö. Pyhäkoulu klo 10. Messu su 29.10. klo 10. Teemu Laajasalon lähtösaarna ja -juhla. Kallion Kantaattikuoro, Kilven kuoro ja Sonor Ensemble. Alppilassa: Messu su 22.10. klo 16. Petri Patronen. Kiinankielinen jumalanpalvelus su 22.10. ja 29.10. klo 13. Sateenkaarimessu la 28.10. klo 16. Jaana Partti. Piispa Irja Askolan lähtöjuhlia vietetään ti 31.10. myös Alppilan kirkossa. Keskipäivän musiikkihartauden klo 12 jälkeen keittolounas ja juhlakahvit. Messu su 29.10. klo 16. Teemu Laajasalon lähtösaarna ja -juhla. Salonkikuoro, Säde ja kiinankielinen kuoro. Kaikenikäisten messu – Isäkirkko ke 1.11. klo 18. Mukana muusikko Kaisa Valve. Pieni hartaushetki to 2.11. klo 13.00.

TAPAHTUMIA Rouva Tellervo Koivisto Kallion kirkossa to 2.11. klo 13 Torstaina iltapäivällä -sarjassa. 26.10. toimittaja Hannu Taanila ja urkuri Markku Mäkinen. Reformaatio 500 vuotta. Karelia-puhallinorkesteri pe 20.10. klo 19 Kallion kirkossa. Solistina Annukka Matilainen, säkkipilli. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Minun Suomeni. Duo Lumottaret su 22.10. klo 18 Alppilan kirkossa. Vapaa pääsy, ohj. 5 e. Matkainfo seurakuntamatkasta Kiinaan 2.–9.4.2018 ke 25.10. klo 18 Kallion kirkon Kappelissa. Ekumeeninen vastuuviikko Millainen on naisen ääni? Tule, koe tai jaa kokemuksesi tarinateatteri Pyhä Solmun ohjauksessa to 26.10.2017 klo17 Alppilan kirkolla. Suomalaisia syystunnelmia tarjoaa Salonkikuoro su 29.10. klo 18.15 Alppilan kirkossa. Vapaa pääsy.

Menokasvo

Väkevä virsi veisataan kirkon portailla Metalliyhtye Charonin laulaja JP Leppäluoto, olet yksi solisteista reformaation merkkivuoden yhteislaulutilaisuudessa Tuomiokirkon portailla 31.10. Mitä laulat portailla? – Laulan virren 170 ”Jumala ompi linnamme”. Muut solistit ovat Jippu ja Jorma Elorinne. Marzi Nyman säestää.

Aiotko vetää kovaa ja korkealta? – Olen baritoniukkeli, eli en vedä korkealta mutta kovaa kyllä.

Raskasta joulua -kiertueen lisäksi teet omia joulukonsertteja, myös Helsingissä 22.12. Lähetyskirkossa. Kuinka metallisia nuo joulukonsertit ovat? – Eivät ollenkaan, eroa Raskaaseen jouluun on kuin yöllä ja päivällä. Joulukonsertti on akustisempi ja maanläheisempi. Joitakin samoja lauluja on, mutta monia kappaleita on purettu aivan osiin ja tehty niistä oman kuuloisia. EIRA SERKKOLA ESKO JÄMSÄ

Olet myös Harmaja-yhtyeen laulaja, säveltäjä ja sanoittaja sekä musikaalinäyttelijä. Miten päädyit esiintymään reformaatioaiheiseen tilaisuuteen? – Olen ennenkin lähtenyt kokeilemaan itselleni aika vieraita juttuja. Kun minua aikanaan kysyttiin Raskasta joulua -kiertueelle, se ei puhutellut aiheensa puolesta. Ainoastaan idean hulluus puhutteli. Mutta mukaanlähtö ei ole kaduttanut päivääkään. Tänäkin jouluna olen mukana 14 keikalla. Sitä kautta tuli myös kutsu Tuomiokirkon portaille.

Oletko ennen laulanut kirkon portailla? – En, mutta sellainen yhteys musiikkiin löytyy, että ensimmäisen bändini kanssa otimme promokuvia Raahen kirkon portailla.

Yhteislaulutilaisuus reformaation merkkivuoden merkeissä tiistaina 31.10. kello 17 Tuomiokirkon Unioninkadun portailla, kesto noin 25 minuuttia. Kello 18 piispa Irja Askolan lähtömessu Tuomiokirkossa.

MENOT 20.10. – 2 .11.

Odd Fellow -hyväntekeväisyyskonsertti la 29.10. klo 19 Kallion kirkossa. Mm. Anna Hanski ja Johanna Rusanen-Kartano. Ohj. 20 e. Sovinto 100 -köyhyys ja eriarvoisuus ratkaisupajan avoin loppukeskustelu la 28.10. klo 14–15 Alppilan kirkossa. Tule valitsemaan vaikuttamistyöpajan ratkaisusta vaikuttavin. Kirkkoherra Teemu Laajasalon lähtöjuhlia vietetään su 29.10. Kalliossa heti messun jälkeen klo 11.30 ja Alppilassa klo 17.30. Puheita, musiikkia ja juhlakahvit. Lämpimästi tervetuloa! Virsilaulutilaisuus la 28.10. klo 14 Seurakuntakodilla. Hiljaisuuden kuvia ja sanoja -retriitti 27.–29.10. Parinpellossa Hollolassa. Löydä itsesi ekspressiivisen taideterapian ja luovan kirjoittamisen keinoin. Ilm. p. 09 2340 3611. Alppilan iltaruoka -yhteisöruokailu ke 1.11. klo 17–19 Alppilan kirkolla. Soppa 1 e. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ja paikan päältä ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

jumalanpalvelukset Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11 ja keskiviikkoisin klo 19.

Tapahtumia Torstaipiiri to 19.10. ja 26.10. klo 12, kerhohuone 10. Raamattupiiri to 19.10. klo 18.30, kokoushuone 10, B-rappu. Kajaus-kvartetin Reformaatio 500 -konsertti su 22.10. klo 18. Laulajat Elja Puukko, Pekka Soranummi, Jari Parviainen ja Hannu Lehtikangas ovat kirkkomuusikoita, ja ohjelmisto sisältää niin vanhaa musiikkia kuin oman aikamme sävellyksiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. Savenvalajat-keramiikkaryhmä ma 23. ja 30.10. klo 17, takkahuone, E-porras. Avoin rukouspiiri ti 24. ja 31.10. klo 18, kokoushuone 10, B-rappu. Larun Olohuone ke 25.10. ja 1.11. klo 17.30. Puhallinorkesteri Karelian konsertti Reformaation juhlavuoden kunniaksi su 29.10. klo 18. Solistina on Annukka Matilainen, säkkipilli. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Reformaatioviikon keskusteluilta to 26.10. klo 18 seurakuntasalissa. Kirjailija, pastori Hilkka Olkinuora ja teologian tohtori Niko Huttunen keskustelevat maailmankatsomuksen asettamista haasteista uskolle. Lähtökohtana on Marcus J. Borgin kirja Kristinuskon sydän. Keskustelua johtaa Musiikkiteatteri Kapsäkin toiminnanjohtaja, KTM Tiina Kristoffersson. Perheen ja parisuhteen iltapäivä la 28.10. klo 15–18. Kaikille avoin tilaisuus yhteistyössä Kataja-parisuhdekeskuksen ja MLL:n Lauttasaaren osaston kanssa. Jos tarvitset lastenhoitoa, kerro siitä meilillä lauttasaari. srk@evl.fi viim. ti 24.10. Saaristolaisbrunssi la 28.10. Tarjolla mm. maustekaloja, savulohta, salaatteja ja lihapullia. Kattaukset seurakuntasalissa klo 11.30 ja 13.30,

aikuiset 15 e ja lapset 7,50 e. Lauttasaaren Kirkkokahvila on avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–17 ja ke klo 10–20. Lounas on tarjolla ma–pe klo 11–13.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

jumalanpalvelukset Messu su 22.10. klo 10. Tuuli Aitolehti, Arja Kortelainen, Sanna-Maarit Hakkarainen. Lounas 5 e Naisten Pankille (KUA) – vastuuviikon lähettiläs Ujuin kertoo naisten oikeudesta valita. Kirkon vastuuviikon ja Reformaation merkkivuoden päätösmessu su 29.10. klo 10 Paavalinkirkossa. Arja Kortelainen, Minna Kumpukallio, Sanna-Maarit Hakkarainen, Tuija Samila, Birgitta Huhtaluhta. Kirkkokahvit.

Tapahtumia Hiljainen lauantai Paavalinkirkolla la 21.10. klo 11–15. Päivä alkaa lounaalla, jonka jälkeen hiljentymistä ja messu kirkossa. Tuuli Aitolehti ja Arja Kortelainen. Lähetysrukouspiiri ti 24.10. klo 14.30 kappelissa Viron ja Venäjän työn sekä Lappalaisten nimikkoperheen puolesta. Ekumeeninen vastuuviikko: Puolustaa naisten omaa ääntä. Kts. tapahtumat https://www.vastuuviikko.fi/etsi-tapahtumasi. Ekumeeninen vastuuviikko ke 25.10. klo 15–18 Narikkatori, Omalla äänellä tapahtuma. Tapaa vastuuviikon lähettiläitä ja eri kirkkojen edustajia. Vastuuviikon näyttely. Ekumeeninen kävely su 29.10. klo 15. Lähtö Andreaskyrkanilta, Korkeavuorenkatu 22. Kävely päättyy Tuomasmessun soppasunnuntaihin klo 18. Naisten raamattu- ja rukouspiiri ma 30.10. klo 18.30 Paavalinkirkolla. Ei ilmoittautumista. Elina Koivisto. Viiden kerran meditatiivisen tanssin kurssi ma 6.11.–4.12. klo 17–18. Hinta yht. 20 e. Ohjaa tanssinopettaja, TM, Tiina Sara-aho. Ilm.: saraaho@gmail.com tai p. 050 490 6014. Paavalinkirkko avoinna ma–to klo 11–15, to klo 17–19 Hävikkiruokajakelua tiistaisin klo 10. Ystävyydenkahvila tiistaisin klo 13–14.30 Alasalissa. Tietoisku Omalla äänellä – Ekumeeninen vastuuviikko. Lempeää liikuntaa tiistaisin klo 13.45–14.30, Alasalissa. Päiväpiiri keskiviikkoisin klo 13 Itä-Pasilan asukastalossa, Topparikuja 2. Kahvihetki seur. sunnuntain Raamatun tekstin äärellä keskustellen. Iltaruokailu keskiviikkoisin klo 17–19 kirkon alasalissa. Keitto 1 e / hlö. Keulan aamu perjantaisin, klo 9–10.30, Flooran aukio 1. Aamupala 1 e. Tietoisku Omalla äänellä – Ekumeeninen vastuuviikko. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakoniapäivystys torstaisin klo 10–12, ajanvarauksella p. 09 2340 5400. Mikäli et pääse päivystysaikana, jätä soittopyyntö virastoon.

Töölön seurakunta Toimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle arkisin p. 09 2340 6318 Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

7×

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 13

musiikkivinkki

jumalanpalvelukset Temppeliaukion kirkossa su klo 10: 22.10. Alanen, Lehtimäki, Karjalainen, Anni Nousiainen klarinetti, kirkkokahvilla Tiina Virtanen SANSA. 29.10 Taaperomessu, Lehtimäki, Maisila, muskarilaiset Jenni Paason johdolla. Töölön kirkossa su klo 17: 22.10. Alanen, Tiitu, Heta Aho huilu, Taavi Oramo laulu. 29.10. Pop-messu, Meurman, Saari, Make Perttilä, Mirkka Paajanen, artistivieras Laura Sippola. Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa.

Tapahtumia Rukouksen iltapäivä la 21.10. klo 14–18 Töölön kirkossa. Marja Mäkelä opettaa rukouksesta, ylistyslauluja ja ehtoollinen, vapaa pääsy, kahvikolehti Intian lesket ja orvot -projektille. Raamattua löyhäpipoisesti ti 24.10. klo 17 Temppeliaukion kirkon takkahuoneella. Maisemia ja tapahtumia Pohjois-Galileassa. Joulumyyjäistapahtuman suunnittelu ke 25.10. klo 18.30 Töölön kirkolla. Omalla äänellä -ilta pe 27.10. klo 18 Töölön kirkolla. Draamallinen kertomus romaanista Rakkaus väkevä kuin kuolema, joka pohjautuu tositarinaan 1800-luvulla eläneestä suomalaisesta Amaliasta, joka taisteli tiensä Ambomaalle lähetystyöhön. Musiikki: namibialainen lauluryhmä. Vapaa pääsy Pieni Suuri Seikkailu. Reformaation juhlakonsertit varhaisnuorille Temppeliaukion kirkolla la 28.10. klo 10.30, 12 ja 13.30. Vapaa pääsy. Vastuuviikon kirkkokävely 29.10. alkaa rukoushetkellä klo 15 Andreaskyrkanilla, Korkeavuorenk. 22 C, ja päättyy Tuomasmessuun Agricolan kirkkoon klo 18. Lauluilta ma 30.10. klo 18 Cafe & Eepos, Runebergink. 29. Suomi- hittien ilta. Lähetyspiiri ti 31.10. klo 13.15 Töölön kirkolla. Jyrki ja Anja Markkanen kertovat työstään Thaimaassa. Kari Tikan lauluja ti 31.10. klo 18 Temppeliaukion kirkolla. Vokaaliyhye Laudamus, Liisa Siikanen, Henri Hersta. Vapaa pääsy. Metallimessu to 2.11. klo 19 Temppeliaukion kirkolla. Aamumessu tiistaisin klo 9 Temppeliaukion kirkossa. Rauhallinen luettu messu kestää noin puoli tuntia. jonka jälkeen voi hetken istua hiljaisuudessa. Raamattuluento tiistaisin klo 13 Temppeliaukion kirkolla. Teemana Heprealaiskirje. Töölön kirkko auki hiljentymistä varten ke klo 14–18 ja to–pe klo 16–18. Yhteinen lounas ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkko. Kahvila ke klo 14–18 Töölön kirkko. Nuorille peli-ilta ma klo 18, nuortenilta ke klo 18 ja café pe klo 18 Kerhiksellä. Avoin Perhekerho ti klo 10 Temppeliaukion kirkko ja pe klo 10 Töölön kirkko.

Histan veisaajat esiintyvät konsertissa Viikin kirkossa lauantaina 21.10. klo 18.

Reformaatio 500 v

Omaa tietä maistellen

Karelia-puhallinorkesterin Reformaatio 500 vuotta -konsertissa kuullaan J.S. Bachin ja Mendelssohnin säveliä sekä eri säveltäjien harvemmin kuultuja hymnejä ja majesteettisia koraaleja pe 20.10. klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, ja su 29.10. klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Yleisöäkin laulatetaan. Säkkipilliä soittaa Annukka Matilainen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Oulunkylän kirkolla, Teinintie 10, on la 28.10. klo 10–15 Aistit auki – omaa tietä maistellen -päivä naisille. Klo 10.30 musiikkipedagogi Tuuli Paasolainen johdattaa oman tien kulkemisen äärelle mm. huilumusiikin kera. Vuorovaikutteisuuden, rytmin ja sointivärien kautta voi löytää uusia polkuja. Ohjelmassa on myös kirppis Naisten Pankin hyväksi, keittoa, toimintapajoja ja messu. Osallistuminen on ilmaista. Ilmoita lastenhoitotarpeesta: maija.pesonen-kareinen@evl.fi.

Kuolemasta Lauluyhtye Histan veisaajat esittävät lauluja katoavaisuudesta, helvetistä ja taivaasta la 21.10. klo 18 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Musisoimassa myös Maija Kauhanen, kantele, Pauliina Kauppila, lyömäsoittimet, ja Enne Purovaara, kontrabasso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

100 menestyksen vuotta Jorma Uotinen juontaa Sata menestyksen vuotta -konsertin ma 23.10. klo 15 Tuomiokirkossa. Juhlapuhujana on presidentti Tarja Halonen. André Noël C haker, Timo Kiiskinen, Lumos-kvartetti sekä 100-henkinen Sibelius-lukion kuoro esittävät mm. Finlandia – Ode to Finland -teoksen maailman ensiesityksenä, laulun Isänmaa Äidintaivas, Cohenin Hallelujah’n sekä Sibeliuksen Finlandian. Vapaa pääsy.

Elävää vettä Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3, vietetään Ilta elävän veden lähteellä ke 25.10. klo 18. Puhuja- ja musiikkivieraat ovat Suomen Täyden Evankeliumin Liikemiesten Kansainvälisestä Veljesliitosta. Tarjolla myös rukouspalvelua ja ehtoollinen. Vapaa pääsy.

Reformaatio ja Suomi 100 Reformaation ja 100-vuotiaan Suomen kunniaksi lauletaan virsiä professori Reijo Pajamon johdolla su 29.10. klo 13 Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7. Musiikkia esittävät Vuosaari- kuoro, Vuosaaren kantaattikuoro ja kanttori Eeva Jurmu. Vapaa pääsy.

Hyväntekeväisyys konsertti Laulajat Johanna Rusanen- Kartano, Anna Hanski ja Markus Nieminen sekä pianisti Tuula Hällström esittävät suomalaisia sävelhelmiä 100 vuoden ajalta su 29.10. klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Ilta on Suomi 100 -hyväntekeväisyyskonsertti AAMU Suomen Lasten Syöpäsäätiön hyväksi. Liput 20 e www.liveto.fi ja ovelta.

Tarjoa menovinkkiä: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

14 A

MENOT 20.10. – 2 .11.

Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma,ti,to,pe klo 10–14,Huom! ke kiinni p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Herttoniemenrannan kappeli, Laivalahdenkaari 5 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

TAPAHTUMIA Konsertti Myllypuron kirkossa su 22.10. klo 14. Luonto ja terveys ry. Mel Gibson: The Passion of the Christ LeffaKlubissa Herttoniemen kirkon leffateatterissa su 22.10. klo 15. Vapaa pääsy. Kamarikuoro Ora Kulosaaren kirkossa su 22.10. klo 18. Joht. Kirsi Lemponen, Kim Joung Suk, mezzosopraano, Jari Koivistoinen, piano. Vapaa pääsy. Muskariperhekerho Herttoniemenrannan kappelissa ti 24.10. ja 29.10. klo 17–19. Eero Junkkaalan Raamattu-luentosarja Herttoniemen kirkossa ke 25.10. klo 18. Paavali – Jeesuksen lähettiläs. Kirjallisuuspiiri Herttoniemenrannan kappelissa ke 25.10. klo 18.30. Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä. Perjantai-ilta Myllypuron kirkolla pe 27.10. klo 19. Puheenvuoroja, Veijo Vatka, Rakel Hiltunen, Virpi Laakso, Kari Öhman, Juha-Matti Tikkanen, Musiikkia Johannes Österlund, Eva Kasvio, Hannu Jylö, Matti Vatka, soitinryhmä. Iltatee. Myllypuron kirkon 25-vuotisjuhla su 29.10. klo 12 alkavan messun yhteydessä. Messun jälkeen juhlakahvit. Toimittavat rovasti Veijo Vatka, kirkkoherra Markku Rautiainen ja kappalainen Juha-Matti Tikkanen. Mukana kirkkokuorot, joht. kanttorit Kirsi Lemponen ja Marika Sointula. Juhlan teema on Tulevaisuus ja toivo. Osallistujien toivotaan ilmentävän juhlan teemaa asuvalinnallaan ja/tai sen yksityiskohdilla. Iltamessu Herttoniemenrannan kappelissa su 29.10. klo 18. Huima, Lemponen, kirkkokahvivieras Jaakko Heinimäki, Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja. Isovanhempi-lapsi maalauskurssi Herttoniemen kirkolla ke 1.11. klo 16.30–18.30. Tied. Jonna Dahlberg p. 040 219 1421. Avoin kirkkoseikkailu koululaisille, pyhäinpäivän retki Leposaareen to 2.11. Lähtö Kulosaaren kirkolta klo 14.30, Kallio. Myllypuron elintarvikejakelu tiistaisin ja torstaisin klo 8 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Paikalla viim. klo 9.30. Tied. Backman p. 09 2340 3333. Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk MEILAHDEN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin Herttoniemen ja Kulosaaren kirkoissa klo 10, Myllypuron kirkossa klo 12. Lasse Heikkilän Suomalainen messu Herttoniemen kirkossa su 22.10. klo 10. Heikki Variksen laulukoulu ja bändi ja Herttoniemen kirkkokuoro. Kirkkokahvit.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

22. ja 29.10.

Suomalaiset messut lokakuussa kahtena sunnuntaina. Ensimmäistä niistä vietetään 22.10. klo 10 Herttoniemen kirkossa, Hiihtomäentie 23. Jyrki Keinänen, Jenni Kallio, Kirsi Lemponen. Heikki Variksen laulukoulu ja bändi sekä Herttoniemen kirkkokuoro. Toinen on 29.10. klo 10 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Timo Pekka Kaskinen, Jaani Vilkkilä, Anja Nurminen, Hannele Filppula, Päivi Niva-Vilkko ja kaikki seurakunnan kuorot.

29.10.

Suomi on hyvä maa -konsertti klo 16 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Suomalaisten kadettiupseerien mieskuoro Kaaderilaulajat esittää sotilasaiheisia ja isänmaallisia lauluja. Ohjelmassa kuullan mm. Sulho Rannan, Jukka Kuoppamäen ja Väinö Hannikaisen musiikkia. Kuoroa johtaa everstiluutnantti Matti Orlamo. Vapaa pääsy, kolehti.

flyygelin säestyksellä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Helsingin saariston uskomaton luonto to 2.11. klo 18 Laajasalon kirkossa. Toinen luento Kolmen kansan saaret – Helsingin saaristo viikingeistä nykypäivään tulossa to 9.11 klo 18. Jarmo Nieminen. Kirjamyynti (käteisellä). Roihuvuori Worship to 2.11. klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa. Suomi-englanti. Illat päättyvät toistaiseksi. Väreistä voimaa -taidenäyttely Laajasalon kirkon Aulakahviossa nähtävillä marraskuun ajan arkisin klo 10–14 sekä tilaisuuksien yhteydessä. Toteuttajina Luova joukko -ryhmä. Diakonian vastaanotot: Roihuvuoressa ajanvaraus tiistaisin puhelimitse klo 10–11, p. 09 2340 5758. Laajasalon kirkolla maanantaisin klo 9–11, p. 09 2340 5768.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Turunlinnantie 3. Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5

JUMALANPALVELUKSET

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Ehtoolliskirkko pe 20.10. klo 13.30 Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa, Kontukuja 5. Marja Lehtinen, Mari Lamminen. Tilaisuus on kaikille avoin. Messu, Ikäihmisten kirkkopyhä su 22.10. klo 11. Marja Lehtinen, Sini Ikävalko, Arja Heikkinen, Outi Juntunen, Armi Määttä, Maija Isberg-Palm, Kirsi Honkanen-Punkari. Messun jälkeen tarjolla suolaista ja makeaa sekä yhteislaulua Suomi 100 -juhlavuoden merkeissä. Messun aikana lapsille Pyhis. Messu su 29.10. klo 11. Aimo Lankinen, Tuomas Pitkänen, Hanna Uimonen, Sasu Rauhala, Mari Lamminen. Mukana nuorten kuoro ja bändi, nuoret avustavat. Laulamme virsikirjan ohella Nuoren seurakunnan veisuja. Messun aikana lapsille Pyhis. Ehtoolliskirkko to 2.11. klo 14 Helykodissa, Porttikuja 8. Marja Lehtinen ja Mari Lamminen. Tilaisuus on kaikille avoin.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Käsityökerho maanantaisin klo 9.30. Pienituloisten ruokailu maanantaisin klo 11. Vapaaehtoisten valmistama soppalounas, voileivät ja jälkiruokakahvit sekä lahjoitusleipää kotiin viemisiksi. Lounaan hinta 1,50 e. Mielen hyvinvointi -ryhmä tiistaisin klo 14. Iloinen Kanttorin kööri, kuoroharjoitukset tiistaisin klo 18. Kaikille avoin Raamatturyhmä

keskiviikkoisin 18.10.–13.12., ei 6.12., klo 18. Lukemista, jakamista, keskustelua ja yhdessä oppimista ryhmän omista lähtökohdista käsin. Tutustumme pääosin Uuteen Testamenttiin. Ei ennakkoilmoittautumista, mukaan voi tulla milloin vain. Ryhmää ohjaa teologian opiskelija Markus Siltanen. Tarinatupa joka toinen keskiviikko, 25.10., 8.11. ja 22.11., klo 16. Tarinoiden jakamista keskustellen ja kirjoittaen kulttuurihistorijoitsija (FM) Arja Ryhäsen johdolla. Mikaelin Laulajat -mieskuoro, harjoitukset keskiviikkoisin klo 17.30. Eläkejumpparit – miesten voimisteluryhmä torstaisin klo 10. Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13. 26.10. Omalla äänellä – vastuuviikon teemasta, Sari Viljakainen. 2.11. Tuonen tupa, Kuolemanpelko – voiko sitä poistaa, Marja Lehtinen Rukouspiiri perjantaisin klo 10. Herännäisseurat la 28.10. klo 18. Mukana Kari Laaksonen, Arto Virkkunen. Yhdestä kolmeen -konsertti su 29.10. klo 17. Petri Aarnio, viulu, Iidamari Ahonen, viulu, Naoko Shibayama-Aarnio, piano. Ohjelmassa Bach, Schubert, Beethoven, Shostakovich, Moskowski ja Sarasate. Vapaa pääsy. Kaikki tapahtumat ja viikkotoiminta löytyvät verkkosivujemme tapahtumakalenterista. Pappi tavattavissa keskusteluja varten ja toimitusvarauksiin liittyen viraston aukioloaikoina p. 09 2340 4802. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Tulisuontie 2. Avoinna ma-ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to-pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi

Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Matalan kynnyksen messu su 22.10. klo 10 Nurminen, Vaulas, Filppula. Suomalainen messu su 29.10. klo 10 Kaskinen, Vilkkilä, Nurminen, Filppula, Niva-Vilkko, kaikki seurakunnan kuorot. Iltamessu ke 25.10. klo 18. Arkkikirkko ke 1.11. klo 18. Laajasalon kirkossa: Messu su 22.10. klo 12 Nurminen, Vaulas, Filppula. Messu su 29.10. klo 12 Laaksonen, Kirsi Honkanen-Punkari. Saarna Raimo Vanninen. Muskarikirkko su 29.10. klo 16 Tammisalon kirkossa. Lapsityöntekijät. Lopuksi iltaruoka.

TAPAHTUMIA Lasten kirkkohetki ke 25.10. klo 14.30 Tammisalon kirkossa. Lasten kirkkohetki to 26.10. klo 9.30 Laajasalon kirkossa. Marttojen ja SPR:n myyjäiset la 28.10. klo 11–14 Laajasalon kirkolla. Tarjolla keittolounas kohtuuhintaan sekä kahvia ja leivonnaisia. Myynnissä mm. kaalilaatikkoa, käsitöitä ja arpoja. Suomi on hyvä maa -konsertti su 29.10. klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Kaaderilaulajat, suomalaisten kadettiupseerien mieskuoro, esittää sotilasaiheisia ja isänmaallisia lauluja. Ohjelmassa kuullan mm. Sulho Rannan, Jukka Kuoppamäen ja Väinö Hannikaisen musiikkia. Kuoroa johtaa everstiluutnantti Matti Orlamo. Vapaa pääsy, kolehti. Rakkautta ja kuolemaa -konsertti su 29.10. klo 18 Laajasalon kirkossa. 100 vuotta oopperaa Suomessa. OperArte ry:n laulajat esittävät kohtauksia ja aarioita tunnetuista oopperoista

Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa. Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa. Ehtoollishartaus sunnuntaisin klo 17 Matteuksenkirkossa. Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15. Neulekerho maanantaisin klo 12. Yhteinen iltaruoka maanantaisin klo 16.30. Tarjolla maukasta kotiruokaa hintaan 1 e. Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18. Laulut soikoon keskiviikkoisin klo 13–14. Soppakirkko ke 25.10. klo 12–13. Maksuton keittolounas, alussa hartaus. Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri maanantaisin klo 8. Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16. Klo 14 ohjelmatuokio. 24.10. YK:n monet kasvot. 31.10. Sari Ilola: Mitä koululaisille kuuluu? Suomalaisen musiikin helmiä su 22.10. klo 15 ja 16.30. Trio-Saarikoski ja Helsingin Poliisilaulajat. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Reformaatio 500 v. -juhlaviikko 30.10.–5.11. Ma klo 16.30 Yhteisellä iltaruoalla (1 e) Luther-menu ja Luther-visa. Ke klo 18 Ilta-messu reformaation hengessä. Nuorisotyönohjaaja Emilia Perkiön virkaan siunaaminen. To klo 18 Kappelimessu Lutherin hengessä. Su klo 11 Juhlamessu, uusien tilojen avoimet ovet ja emeritus pääsuntio Tapio Sipilän taituroiman kulkueristin käyttöönotto. Kaikki tapahtumat Vartiokylän kirkolla paitsi Kappelimessu Puotilan kappelissa. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Kiviportintie 5, tai puhelimitse p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 20.10. – 2 .11.

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 15

Liisa Huima

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

jumalanpalvelukset Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11. Su 22.10. Vanhanen, Paananen, Mäkinen, Valon ääni. Su 29.10. Antola, Pesonen, Mäkinen. Iltakirkko Katukappelissa torstaisin klo 18. To 26.10. Paananen, Mäkinen. To 2.11. Pesonen, Jurmu.

Tapahtumia Kuninkaan ilta kirkolla pe 20.10. klo 18. Kohti Kristuspäivää -ilta. Puhe Pasi Jaakkola, Turun Mikaelin seurakunta. Sanaa, rukousta, ylistystä, todistusta, raamattuopetusta, rukouspalvelu, pyhäkoulu ja teejatkot. Reformaatio ja 100-vuotias Suomi! Su 29.10. klo 13 lauletaan Vuosaaren kirkossa reformaation ja 100-vuotiaan Suomen kunniaksi virsiä professori Reijo Pajamon johdolla. Yhteislaulutilaisuus. Musiikissa Vuosaari-kuoro, Vuosaaren kantaattikuoro ja kanttori Eeva Jurmu. Vapaa pääsy. Valon aamu maanantaisin klo 9–12 Valossa. Tänä syksynä aloittanut uusi Valon aamu on rento ja avoin kohtaamispaikka kaikenikäisille. Se on saavuttanut suuren suosion ja väkeä on ollut tupa täynnä – tule sinäkin mukaan! Mukana eri työalojen työntekijöitä, rentoa menoa, mukavia kohtaamisia. Tarjolla on aamupala, vapaaehtoinen maksu. Lauletaan yhdessä Katukappelissa ke 25.10. klo 13. Ajankohtaisten laulujen ja virsien laulattajana Marja Välke. Yhteinen lounas Vuosaaren kirkolla torstaisin klo 11. Vapaaehtoinen ruokamaksu 2 e. Junnukahvila 1–6 luokkalaisille maanantaisin klo 16–18 ja nuorten kahvila yläasteikäisille ja sitä vanhemmille tiistaisin klo 17–21 Valossa. Rentoa menoa, edullista suolaista ja makeaa purtavaa, biljardia, ilmakiekkoa ja pelejä. Tule mukaan! Onko perheessäsi alle kouluikäisiä lapsia? Tule mukaan kerhotoimintaan! Avoimet perhekerhot kokoontuvat viikoittain. Liikunnallinen perhekerho Merirasti-kappelissa torstaisin klo 9.30–11 ja musiikillinen perhekerho Valossa tiistaisin klo 9.30–11. Lisäksi avoin päiväkerho Perhosparkki 2–6-vuotiaille lapsille Valossa keskiviikkoisin klo 12.30–15. Ilmoittautuminen Perhosparkkiin p. 050 322 9070. Lisätietoa nettisivuilta. Huom. syyslomalla vko 42 ei kerhoja. Neulekerho kirkolla keskiviikkoisin klo 18. Kudo, neulo tai virkkaa – tule mukaan neulekerhoon! Opi ja opeta, innostu ja innosta, yhdessä oleminen ja tekeminen on mukavaa! Neulekerhoa ohjaa Heli Hallikainen. Katukappeli avoinna ma–to klo 12–16, pe klo 12–18, la klo 12–14. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti kirkolla ti klo 9–10. Lisää tapahtumia ja piirejä www. helsinginseurakunnat.fi/vuosaari Nuoret ja junnut www.hgc.fi

– Sovinto ei tarkoita, että ollaan samaa mieltä asiasta, sanoo rauhantyön asiantuntija Milla Perukangas Kirkon ulkomaan avusta.

Rauhan ituja lahjaksi satavuotiaalle

”

Sovinto 100 kerää konkreettisia ehdotuksia myötätuntoisen Suomen rakentamiseksi.

i maamme Suomi, satavuotias. Synnyinmaa, kotimaa, asuinmaa, turvamaa. Sadan vuoden taipaleeseen on mahtunut sekä kukoistusta ja kehitystä että kolme sotaa ja monia vaikeuksia, mutta niistä on selvitty eteenpäin. Siksi Kirkko Helsingissä haluaa juhlistaa Suomen itsenäisyyttä suurella Sovinto 100 -projektilla. Siihen kuuluu kolme laajaa työpajaa, joissa etsitään keinoja rakentaa sovintoa erilaisten blokkien ja vihamielistenkin ryhmien välille. Kaikki huipentuu tammikuun lopulla Kallion kirkkoon, jossa pidetään Kirkkopäivät – aivan kuin tasan sata vuotta aiemminkin. Mutta silloin syttyi sisällissota kymmenen päivän kuluttua. Marraskuun 11. päivänä Alppilan kirkolla kokoontuu nuorten työpaja. Mukana on sekä kalliolaisia nuoria, turvapaikanhakijanuoria että ensimmäisen polven suomalaisnuoria. He pohtivat sovintoa, rasismia ja radikalisaatiota omien kokemustensa pohjalta. Rauhantyön asiantuntija Milla Perukangas Kirkon Ulkomaanavusta on mukana pajassa työstämässä ratkaisuehdotuksia ja päättäjille meneviä toiveita. – Ideana on tuoda eritaustaisia nuoria yhteen ja saada heidän äänensä kuuluviin yhteiskunnassa. Ihanne on, että he voisivat ajatella itseään sovinnon rakentajina.

Sovinto on vuoro vaikutusta, jossa ristiriitatilanteesta päästään eteenpäin. Milla Perukangas

Sana sovinto voi äkkipäätä kuulostaa pliisulta. Mutta Milla Perukangas määrittelee asian näin: se on vuorovaikutusta, jossa ristiriitatilanteesta päästään eteenpäin. Se vaatii yhteen tulemista ja on eri asia kuin anteeksianto. – Itse kukin voi antaa mielessään anteeksi toiselle, eikä toinen välttämättä edes tiedä sitä. Tunnetuimmat esimerkit koko yhteiskuntaa koskevasta sovintoprosessista ovat Etelä-Afrikan ja Ruandan totuuskomissiot apartheidin ja kansanmurhan jälkeen. Ihmiset janoavat sitä, että sodan, väkivallan ja vääryyden kokemukset kohdattaisiin ja tunnustettaisiin. Muuten ei voi jättää mennyttä taakseen ja päästä eteenpäin. Radikalisaatio taas ei ole Perukankaan mukaan sinänsä paha asia, vaan radikaalisti ajattelevat ihmiset ovat olleet voimavara yhteiskunnan kehityksessä. Ajatellaan vaikkapa demokratian syntyä tai orjuuden lakkauttamista. Joku on uskaltanut ajatella toisin.

– Ongelma on väkivaltainen radikalisaatio. Ihmiset polkevat muiden ihmisoikeuksia, kun he ajavat omaa agendaansa väkivaltaa käyttämällä. Tämä syntyy koetusta ulkopuolisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta. Milla Perukangas on tehnyt työtä nuorten kanssa Kenian rannikkoalueilla, missä Somalian ääri-islamistinen liike al-Shabaab rekrytoi nuoria. Hän oli mukana johtamassa nuorten ja viranomaisten dialogia, jonka järjesti Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkosto. Nyt Perukangas vetää työkseen verkoston Suomen- ohjelmaa. Keniassa keskusteluista nousseita viestejä välitettiin suoraan maan johtajille. Tavallaan sama kuvio on Sovinto 100 -projektissa. Työpajoista nousevia ehdotuksia yhteiskuntarauhan rakentamiseksi käsitellään tammikuussa suuressa kansalaisfoorumissa Kallion kirkossa. Niitä sparraavat presidentti Tarja Halonen, tuleva piispa Teemu Laajasalo, dokumenttiohjaaja Elina Hirvonen ja johtaja Hussein Al-Taee Crisis Management Initiative -järjestöstä. Eira Serkkola

Tulevaisuuden toivo(t) -työpajan järjestävät Kallion seurakunta, SPR:n Uudenmaan piiri, R3-maahanmuuttajanuoret sekä Kirkon Ulkomaanapu. Loppukeskustelu Alppilan kirkossa lauantaina 11.11. kello 15 on yleisölle avoin. www.sovinto100.fi

16 A

MENOT 20.10. – 2 .11.

Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 Malmin, Puistolan ja Viikin kirkoissa, klo 12 Jakomäen kirkossa ja Siltamäen seurakuntakodissa, klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Pärtin urkumessu su 22.10. klo 10 Malmin kirkossa. Messu su 22.10. klo 12 Jakomäen kirkossa. ELY:n kirkkopyhä. Saarna Pekka Kiviranta. Kirkkokahvit ja Siionin kanteleen seurat. Lähetysmessu 22.10. klo 12 Siltamäen seurakuntakodilla. Saarna Juha Ijäs, Suomen Lähetysseura. Lähetyskahvila. Lähetysmessu su 29.10. klo 10 Puistolan kirkossa. Lähetyskahvila. Taizé -laulujen messu su 29.10. klo 10 Malmin kirkossa. Lähetyspyhä. Messu su 29.10. klo 10 Viikin kirkossa, Herättäjän kirkkopyhä. Saarna Juhani Veikkola, Esa Ruuttunen, laulu. Messun jälkeen siioninvirsiseurat. Kansainvälinen messu su 29.10. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Mukana perhetyöntekijä Kunti Shrestha ja nepalilainen lauluryhmä. Nepalilainen ateria, vapaaehtoinen maksu. International Mass Sat Oct 28th at 6 pm at Viikki church. Liturgy and sermon in English, hymns from Taizé. Vauvakirkko su 22.10. klo 14.30 Viikin kirkossa. Valon messu su 29.10. klo 17 Puistolan kirkossa. Iltatee. Piispa Irja Askolan lähtömessun seuraaminen ti 31.10. klo 18 Malmin kirkossa. Saarna Irja Askola. Kamarikuoro SonorEnsemble. Juhlamessua vietetään Tuomiokirkossa. Mukaan messuun pääset Malmin kirkossa, missä voit seurata sitä striimattuna. Ehtoollista Malmilla vietetään samaan aikaan kuin Tuomiokirkossa. Hiljainen viikkomessu torstaisin klo 17.30 Viikin kirkossa.

TAPAHTUMIA Histan veisaajat: Kuolemasta la 21.10. klo 18 Viikin kirkossa. Lauluja katoavaisuudesta, helvetistä ja taivaasta. Ohjelma 10 e, kolehti Kirkon Ulkomaanavulle. Felis-kvartetti su 22.10. klo 18 Viikin kirkossa. Sirkka Kautonen, 1. viulu, Anja Syvälähde, 2. viulu, Helka Hakasalo, alttoviulu, Marion Göbel, sello. Ohjelma 10 e. Oopperasolistien konserttisarja su 22.10. klo 18 Malmin kirkossa. Krista Kujala ja Sauli Tiilikainen, laulu, Heikki Poutanen, urut. Ohjelma 10 e. Tilaisuudessa julkaistaan Malmin kirkon musiikkikronikka. Mies ja kitara – Pekka Simojoen konsertti ti 24.10. klo 19 Malmin kirkossa. Ohjelma 10 e.

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

Rakkaus on suuttumaton, vahva puolustajani. Rakkaus on muuttumaton turvani ja rauhani.

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

2.11.

”Olisiko hyvinvointivaltiota ilman Lutheria?” Arvojen ilta torstaina klo 18.30 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Reformaation vaikutuksesta suomalaisessa yhteiskunnassa keskustelemassa TT, kirkkohistorian dosentti Mikko Malkavaara, kirjailija, toimittaja Roman Schatz, TM, kirkkohistorian tutkija Anna-Riina Hakala ja VT, sosiaalipsykologian tutkija Anneli Portman.

Suomi 100 vuotta -konsertti ti 24.10. klo 19 Viikin kirkossa. Malmin mieslaulajat, joht. Kirsi Tunkkari. Ohjelma 10 e. Laulu Suomelle -lauluilta ke 25.10. klo 18 Pukinmäen kirjastossa. Laulattajana Kaisu Rauhamaa. Lauantain toivotut la 28.10. klo 13 Pukinmäen Portissa. Yhteislaulua ja iltapäiväkahvit. Laulattajana Kaisu Rauhamaa. Kantelekonsertti la 28.10. klo 17 Jakomäen kirkolla. Ida Elina, uuden sukupolven kantelegospelia. Lauluja valosta su 29.10. klo 17 Eke´s pub, Kirkonkyläntie 7. Lauluyhtye Malmin enkelit ja Houseband. Syksyn pimeyteen maallisia pyhiä, valoisia iskelmä- ja pop-lauluja, joilla on syvempi merkitys. Myös yhteislaulua. Gospelkonsertti su 29.10. klo 18 Malmin kirkossa. Johanna Tuomi, laulu, Robi de Godzinsky, piano. Konsertti su 29.10. klo 18 Viikin kirkossa. Oopperalaulaja Laura Pyrrö ja pianotaiteilija Tiina Korhonen. Ohjelma 10 e. Jazz spirit soi -konsertti su 29.10. klo 18.30 Pihlajamäen kirkossa. Duo ToLPeKo. Pertti V. Koskinen, saksofoni ja huilu, Timo Olli, urut ja piano. Sävelmaistiaisia 1700-luvulta ti 31.10. klo 18 Puistolan kirkossa. Telemann, Roman, Bach, Mozart. Katariina Jämsä, viulu, Joonas Pesonen, piano. Uudistuneiden Siionin virsien ilta ke 1.11. klo 18 Malmin kirkossa. Laulattajana Kaisu Rauhamaa. Sola Gratia -näytelmä – Lutherin viimeiset kiusaukset su 29.10. klo 12.30 Malmin kirkossa. Ohj. Haka Kekäläinen. Olisiko hyvinvointivaltiota ilman Lutheria? Arvojen ilta to 2.11. klo 18.30 Viikin kirkossa. Reformaation vaikutuksesta suomalaisessa yhteiskunnassa keskustelemassa TT, kirkkohistorian dosentti Mikko Malkavaara, kirjailija, toimittaja Roman Schatz, TM, kirkkohistorian tutkija Anna-Riina Hakala ja VT, sosiaalipsykologian tutkija Anneli Portman. Rukoushetki ti 24.10. klo 13 Malmin kirkolla. Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä.

Vastuuviikon rukoushetki ke 25.10. klo 19 Viikin kirkossa. Kirkkauden toivo -ilta pe 20.10. klo 18 Jakomäen kirkolla. Rukousta, opetusta, ylistystä. Asukaskahvila Olohuone tiistaisin klo 12–14 Pihlajiston Mestassa, Salpausseläntie 12 C. Keittolounas tarjolla klo 12–13, 2 e. Porttikahvila maanantaisin klo 12–15 Pukinmäessä Säterinportti 1 A. Kahvia ja kahvileipää edullisesti. Kahvila Olohuone maanantaisin klo 11–13 Tapulin seurakuntakodilla. Kahvia, ohjelmaa ja pientä purtavaa. Pieni kierrätyskirpputori. Ostarin Onni, Matalan kynnyksen kahvila tiistaisin klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla. Aamupala 0,30 e. Naapurikahvit keskiviikkoisin klo 13–14.30 Viikin kirkolla. Kahvi- ja juttuhetki varttuneeseen ikään ehtineille viikkiläisille. Aamupuuro maanantaisin klo 10–11 Malmin kirkolla. Vapaaehtoinen maksu. Ruoka-aika torstaisin klo 12 Pihlajamäen kirkolla. Kotiruokaa työttömille ja eläkeläisille, 2 e. Viikin iltaruoka keskiviikkoisin klo 17–19 Viikin kirkolla. Vapaaehtoisten valmistama kasvisruoka kaikenkokoisille viikkiläisille ja perheille, 1 e/hlö. Soppakirkko hartaus ja ruokailu, vapaaehtoinen maksu. Malmin kirkolla to klo 13, 26.10. ja 30.11. Jakomäen kirkolla ke 25.10., 22.11. ja 13.12. leivänjaon jälkeen. Siltamäen seurakuntakodilla ti klo 12, 14.11. ja 5.12. Soppa-Paanu Viikin kirkolla to klo 12–13, 26.10., 30.11., 14.12. Lahjoitusleivän jako Malmin kirkolla torstaisiin klo 11.30, Jakomäen kirkolla keskiviikkoisin klo 12, Pihlajamäen kirkolla tiistaisin klo 9 ja Tapulin seurakuntakodilla maanantaisin klo 11. Hävikkiruokajako Viikin kirkolla maanantaisin klo 14.30 yhteistyössä From Waste to Taste -yhdistyksen kanssa. Jaossa vaihteleva määrä erilaista hävikkiruokaa. Oma kassi mukaan. Eläkeläisten iltapäivä keskiviikkoisin klo 12 Pihlajamäen ja Tapanilan kirkoilla ja klo 13 Malmin kirkolla ja Siltamäen seurakuntakodilla sekä klo 14 Tapulin seurakuntakodilla. Torstaisin klo 13 Jakomäen ja Puistolan kirkoilla. Malmilla 25.10. Runoja kultaisesta juovasta, Ulla Welin ja

1.11. Kanteleyhtye Kanneltajat. Jakomäessä 26.10. Ulla Welin, päiväkoti Kotilon lapset laulavat. Pihlajamäessä 1.11. Matinea. Duo ToLPeKo. Pertti V. Koskinen saksofoni ja huilu, Timo Olli, urut ja piano. Lapsikuoro Laulupuun kannatusyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous to 2.11. klo 18.30 Puistolan kirkolla.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 8–15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Messu Oulunkylän kirkossa sunnuntaisin klo 10. Su 22.10. radiojumalanpalveluksessa Heininen, Kosonen, Mäkiö ja Helenius. Musiikki Chorus Sine Nomine, Kaari-ensemble ja Käpylän kirkkokuoro. Su 29.10. kymppisynttärimessussa Leinonen, Handolin, Mäkiö. Pyhäkoulu messun ajan. Messu Maunulan kirkossa sunnuntaisin klo 12. Su 22.10. Kemppainen, Katri Vanhamäki. Su 29.10. Savik, Hiski Wallenius. Messu Käpylän kirkossa sunnuntaisin klo 18. Su 22.10. Elo ja isoset. Su 29.10. Delibesin messu. Savik, Pesonen-Kareinen, laulajina Viivi Tulkki ja Raissa Palmu. Bob Dylanin musiikille rakentuva iltakirkko ti 24.10. klo 18 Oulunkylän kirkossa. Klo 18 toimittaja Jarkko S. Tuusvuori alustaa Dylanin laululyriikan uskonnollisesta tematiikasta. Iltakirkossa klo 19 Kosonen, Helenius. Iltaehtoollinen Oulunkylän kirkossa torstaisin klo 19. Hiljaisuuden rukoushetki Käpylän kirkossa keskiviikkoisin klo 18–18.30. Ehtoollinen kuun kolmantena keskiviikkona. Ehtoollinen Käpylän päiväpiirissä

Virrestä 430

1.11. klo 13. Albekoglu ja Helenius.

TAPAHTUMIA Maanantaipuuro klo 9–12 Oulunkylän kirkolla kaiken ikäisille. Hinta omantunnon mukaan sisältää puuron, sämpylän, kahvin, teen ja mehun. Yhteisöravintola Salaam Oulunkylän kirkolla torstaisin klo 12–16.30. Buffetravintolassa voi nauttia Lähi-idän herkkuja tai kahvia ja teetä. Keittiöstä vastaavat maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat. Hinta 1–10 e. Raamattusarja torstaisin klo 18 Oulunkylän kirkossa. To 19.10. pastori Lauri Kemppainen: Palava pensas – ihmisen ja Jumalan suhde luomisen ja ontologian näkökulmasta. To 26.10. tutkija Esko M. Laine: Agricolan Raamattu ja raamatunkäännöksen vaikutus suomen kieleen. To 2.11. toimittaja Freija Özcan: Tule viisaaksi. Viisauskirjallisuus Raamatussa. Seuraa ohjelmaa Facebookista haulla @raamattupiknik. Aistit auki – omaa tietä maistellen ollaan naistenpäivässä la 28.10. klo 10–15 Oulunkylän kirkolla. Kirppari, hierontaa, keittolounas, lastenhoito. Omaa tietä kuulostellen -hetkessä klo 10.30–11.45 musiikkipedagogi Tuuli Paasolainen johdattaa oman tien kulkemiseen mm. rentouttavan huilumusiikin kera. Päivä päättyy messuun. J.S. Bachin jalanjäljissä Pohjois-Saksaan. Konsertti su 29.10. klo 15 Oulunkylän kirkossa. Katja Mäkiö, urut, ja Aino Spence, laulu. Pyhäinpäivän musiikkimatinea Maunulan kirkossa to 2.11. klo 13. Lux aeterna. Konsertti la 4.11. klo 14 Käpylän kirkossa. Helenius, Hiski Wallenius ja lauluryhmä Gaudioso.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12, paitsi ke 25.10. virasto suljettu. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 20.10. – 2 .11.

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

JUMALANPALVELUKSET Messu eli ehtoollisjumalanpalvelus joka viikko kirkolla klo 11. Messun jälkeen tarjotaan Paimensalissa kirkkokahvit. Messu su 22.10. klo 11. Mukana Leo Norja, Jouni Pirttijärvi ja Ari Häyrinen. Messu su 29.10. klo 11. Mukana Jouni Pirttijärvi ja Tiia Tuovinen. Pyhäkoulu Lastenkappelissa ja Itä-Pakilassa, Piikintie 17 B.

TAPAHTUMIA. Valokuvaaja Kari Haklin Helsinkinäyttely Hyvän Paimenen kirkolla 31.10. saakka. Matkaesitys: Lutherin jalanjäljillä pe 20.10. klo 18. Esityksen pitävät Marja Huhta ja DI Marja-Kaarina Söderqvist, jotka 20 muun matkalaisen kanssa vierailivat elokuussa Lutherin tärkeillä paikkakunnilla Wittenbergissä, Eisenachissa, Erfurtissa ja Rudolstadtissa. Pieni kahvitarjoilu. Uusimmat virret – yhteislaulutilaisuus su 22.10. klo 15. Laulamme virsikirjan uuden lisävihon virsiä. Ari Häyrinen säestää pianolla Kryptassa. Vapaa pääsy. Laulun siivin –yhteislaulutilaisuus ti 24.10. klo 13. Iltakahvila to 26.10. klo 16–19. Tervetuloa nauttimaan suolaisesta ja makeasta tarjottavasta kuukauden viimeisenä torstaina. Paikan päältä löytyy leluja, luettavaa ja hyvää seuraa. Raamattupiiri to 26.10. klo 18.30. Keskustelua ja ajatusten jakamista raamatuntekstien äärellä. Nuorten veisuyö Hyvän Paimenen kirkolla pe 27.10. klo 18 lähtien. Yhdessä Oulunkylän seurakunnan kanssa. Pakilan Martat ti 31.10. klo 18. Influenssa ja norovirus, THL:n erikoistutkija kertoo. Reformaation 500-vuotisjuhlakonsertti ti 31.10. klo 19. Klassista musiikkia vuosien 1517-2017 väliltä. Jussi Hirvonen, tenori ja Ari Häyrinen, urut sekä esiintyjiä Pakilan musiikkiopistosta. Vapaa pääsy ja ohjelma. Omaa aikaa -ilta aikuisille ke 1.11. klo 18–20. Tule sellaisena kuin olet. Tarjolla iltapalaa. Ilmoittautua ei tarvitse. Ei lastenhoitoa. Lisätietoja: anni.nikkanen@evl.fi, p. 050 380 1418.

Tullaan tutuksi -kerholaiset tekevät usein retkiä, esimerkiksi Mustasaareen, kirjastoon ja Kalliola-juhliin. Vasemmalta Jasmin Mohammad vauva sylissään, Saida Issa, Raili Lehtinen ja Ulla Rajavuori, etualalla Nazima-tyttö.

Apua & tukea

Suomea oppii puhumalla Pukinmäen keskustelukerhossa jutellaan ruuasta, lapsista ja omista kulttuureista suomen kielellä. TEKSTI LAURA KOSKELAINEN KUVA ESKO JÄMSÄ

orstai-iltapäivällä joukko naisia lapsineen saapuu pukinmäkeläisen Madetojan palvelutalon Onnentupaan Tullaan tutuiksi -keskustelukerhoon. Seurakunnan vapaaehtoisohjaajat Raili Lehtinen ja Ulla Rajavuori ovat saaneet pöydän katettua. Teevesi kiehuu ja kahvi porisee. Tällä kertaa he kattavat pöytään omenapaistosta, marjapiirakkaa, karjalanpiirakoita ja keksejä. Ryhmässä syödään aina jotain. Joskus on ollut tarjolla lihapataa, pizzaa, sambuseja tai kurdien tai somalien kansallisruokia. Yhteisessä pöydässä toteutuu molemminpuolinen vieraanvaraisuus. Pöydän äärellä naiset keskustelevat suomeksi. Ryhmäläisten kieli vaihtuu nopeasti somaliksi, jos jotain asiaa pitää selvittää tarkemmin. − Luin kerran Koraaninkin läpi suomeksi, jotta osaisin keskustella siitä paremmin, Lehtinen kertoo. Eläkkeellä oleva pastori on keskustellut myös kristinuskosta ryhmäläisten kanssa. Luontevimmin uskontoon liittyvät kysymykset tulevat esille juh-

RYHMÄ ON tehnyt retkiä lähiympäristössä esimerkiksi kirjastoon ja nuorisotalolle. Kerran vuodessa on käyty Mustasaaressa. Syksyllä ryhmäläiset ovat osallistuneet Kalliolan kansanjuhliin ja keväällä Pukinmäki-päiville, jossa he myivät somalialaisia herkkuja. Ryhmäläiset ovat pyytäneet ohjaajilta apua käytännön ongelmissa. Joskus täytetään yhdessä viranomaisten lomakkeita. Lehtinen on käynyt myös vuokra-asuntotoimistossa selvittelemässä asioita. Keskustelukerho on avannut ohjaajien maailmankuvaa. − Näistä rouvista on tullut yksilöitä. Ennen maahanmuuttajat näyttäytyivät samankaltaisena massana, Rajavuori kertoo. Eläkkeelle jäänyt opettaja on ryhmän kautta tutustunut siihen, millais-

Kun oma yritys vaatii paljon, miten pitää huolta parisuhteesta? Yrittäjyys ja parisuhde -ryhmä on tarkoitettu pareille, joista ainakin toinen on yrittäjä. Maksuton ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin 8.11., 22.11., 29.11. ja viimeisen kerran torstaina 7.12. klo 17.30–19.30 Kalliossa Seurakuntien talolla, Kolmas linja 22. Ilmoittautuminen ja lisätiedot 1.11. mennessä marja.kotakorpi@evl.fi tai p. 050 594 2374. Omalla äänellä -ekumeenisella vastuuviikolla 22.–29.10. kirkot herättelevät huomaamaan, että naisiin ja tyttöihin kohdistuu kaikkialla maailmassa syrjintää ja väkivaltaa heidän sukupuolensa vuoksi. Köyhyyden ja konfliktien keskel-

Tullaan tutuksi -keskustelukerho torstaisin klo 11–13 Madetojan palvelutalossa, Pukinmäessä, Madetojankuja 3. Puhutaan suomea -klubi/Let’s Speak Finnish Club keskitason suomen kielen opiskelijoille Annankulmassa, Annankatu 14 D, tiistaisin klo 14–15.30. For advanced Finnish speakers. Club includes discussion, excursions, nice activities together. Kansainväliset perheillat/International Family Evenings Mikaelinkirkolla, Emännänpolku 1, Kontula, keskiviikkoisin 1.11. ja 13.12. klo 17.30–19.30. We communicate in Finnish and English. Programme: Play and games, arts and crafts, music, evening snack.

lä tyttöjen ja naisten mahdollisuudet tulla kuulluiksi ovat erityisen heikot. Esimerkiksi Töölön kirkossa kuullaan perjantaina 27.10. kello 18 namibialaisen Vastuuviikolla seurakunnissa järjestetään tilaisuuksia, joissa lauluryhmän rytVastuuviikon lähettiläät kertovat naisten elämästä ja ihmismittämänä draaoikeuksien toteutumisesta oman kokemuksensa pohjalta. mallinen kertomus Päivi Mattilan esikoisromaanista ”Rakkaus väkevä kuin 18 Mikael Agricolan kirkossa. Kaikki vastuuviikon tapahtumat tarkkuolema”. Sunnuntaina 29.10. iltapäivälkoine tietoineen löytyvät osoitteesta lä Etelä-Helsingissä kiertelee kirkkokäwww.vastuuviikko.fi. vely, joka päättyy Tuomasmessuun klo

AINO-REETTA VÄÄNÄNEN

Menopalat

Reformaatio 500 -näyttely päättää juhlavuoden. Tuomiokirkon kryptassa sunnuntaina 22.10. avautuva näyttely tutustuttaa kävijän reformaatioon ja sen vaikutuksiin. Näyttely tuo välähdyksiä kaikilta viideltä vuosisadalta kirjallisuuden, kuvien ja musiikin keinoin. Iltaisin Kryptassa on oheisohjelmaa, kuten vierailijaluentoja ja virsitohtorin vastaanottoa. Näyttely on auki 5.11. saakka joka päivä klo 11–17. Vapaa pääsy. Käynti Kirkkokatu 18 tai hissillä kirkkosalista. Löydä kaikki reformaation merkkivuoden tapahtumat osoitteesta www. kirkkohelsingissä.fi/uutisetjatapahtumat. Valitse sähköisestä kalenterista tapahtumatyypiksi ”Reformaatio 500”.

lapyhien alla. Silloin lauletaan esimerkiksi juhlapyhiin liittyvä lauluja. Tieto ryhmästä kulki parhaiten suusta suuhun, ystävältä toiselle. Kirjastojen ja kauppojen seinille kiinnitetyt ilmoitukset eivät löytäneet lukijoita.

ta peruskoulutusta maahanmuuttajille annetaan. Rajavuori ja Lehtinen ovat myös auttaneet lapsia läksykerhossa. Kun jotkut äideistä ovat lähteneet opiskelemaan, hekin saavat apua koulutehtävissään. Rajavuori on ihaillut ryhmäläisissään siitä, miten luontevasti lapset ovat heille yhteisiä. He ottavat toistensa lapsia syliin, valvovat, lohduttavat ja vievät vessaan. Esimerkiksi leikkipuistossa suomalaiset eivät useinkaan viitsi puuttua vieressä leikkivien vieraiden lasten asioihin. − Hoidamme toistemme lapsia, jos äidin pitää mennä esimerkiksi lääkäriin tai jonnekin muualle yksin. Eikö teillä ole samalla tavalla? Saida Issa ihmettelee.

18 A

Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

Palveluja tarjotaan Muutot ja kuljetukset. 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetusneppis p. 040 5850074

neniälittereK

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03

Säveltäjä ja sanoittaja KRISTUS ON SOVITTANUT syntimme, mutta kuka ne on säveltänyt ja sanoittanut? Todennäköisesti sanoittaja on kirkkoneuvos Huokuna ja säveltäjä puolestaan projektisihteeri Haapiainen, pappismiehiä kirkkohallituksesta kumpainenkin. He ovat säveltäneet ja sanoittaneet enemmänkin. Nythän on meneillään tämä reformaation merkkivuosi. Sen tietää siitä, että kirkkohallituksessa on reformaation merkkivuoden päätoimikunta. Kirkkoneuvos Huokuna on päätoimikunnan puheenjohtaja ja projektisihteeri Haapiainen on sen sihteeri. Juhlistaakseen tätä merkittävää vuotta päätoimikunta päätti teettää musiikkivideon. Koska Leonard Cohen on kuollut, merkkivuosiviisun huokailijaksi tilattiin Jukka Leppilampi. Enää puuttui biisi. Koska liperit pätevöittävät kirkossa aivan kaikkeen, ei päätoimikunnan tarvinnut kilauttaa kenellekään säveltäjälle tai sanoittajalle. Sihteeri säveltää rätkäytti ja puheenjohtaja sanoitti riimit perään. Ja sen kyllä huomaa.

Toimivat kaihtimet joka kotiin !

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Siivous, ikkunat, taulut, lamput TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646 www.stadinapumiehet.fi 045 6475572 stadinapu@saunalahti.fi, kiinteistönhuolto, vihertyöt, kuljetus. 37€/h.

KOTI-KATRIINA AUTTAA kauppa- ja asiointiapu, kotisiivous, kaikki kodinhoitotyöt, ulkoiluseura. P. 0400 612095 tai info@kotikatriina.fi Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit. Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393

040-411 4370 Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen. SOITA JA KYSY LISÄÄ

Jalkahoidot 40€, kotikäynnit alk.50€. Vallilan jalkahoitola Puh. 040-154 7607.

Hammashoitoa

Eläkeläisille, leikkaus 18-22 €, permanentti tai väripaketti 65€ P. 045 2386356, Hämeentie 38

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Arvoisat asiakkaat! Eläk. alen. perm. l + k nyt 37 € (47 €) Norm. vel. perm. l + k 46 € (55 €) P. 09 639818

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Suomen Hammaslääkäriliiton jäsen

Jalkojenhoitoa jo 30 vuotta •Perushoidot • Kynnenoikaisut/ohennukset/poistot •syylänpoistot • Yksilölliset tukipohjalliset •Vyöhyketerapia Osahoito 49,(sis esim kynsien leikkaus/ohennus ihon rasvaus) Kysy lisää: Jalkojenhoitaja Päivi Parikka-Sinisalo Mannerheimintie 33B /katutaso Puh 0500-850345 www.jalkahoitolaparikka.fi

Rakennusala

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 27.10. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Varaa aikasi 044 9339 242

www.stickdent.com

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Miksi maksaisit liikaa? Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

65€ Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. 65€ Kivuton hampaan poisto Hinta alk. 65€

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

T A K U U T Y Ö

JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääketieteen lisensiaatti Hammasteknikko Master of Oral Surgery and Implantology (M.Sc., erik.)

• • • •

suu- ja hammaskirurgia implanttiprotetiikka erikoiskokoproteesit laajat kokonaishoidot

Hammaslääkärikeskus Dentarium Oy Mikonkatu 8 A, 7 krs., Hki Puh. (09) 622 1533 GMS 050 552 7295 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU • Maalaus • Tapetointi • Laatoitukset • Laminaatit • Keittiöön ovet ja tasot • Myös pikkutyöt. • Ulos kestopuu terassit ja aidat.

P. 0401895682

myös iltaisin ja vkl. p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS ....................... 110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit. Takuutyötä jo v.1989 lähtien • maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Bisnode 2017

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

Lakipalveluja

Tilaisuuksia Edunvalvontavaltakirjat, Testamentit, Perukirjat, Avioehdot Maiju Rihtniemi Lakimies, OTM

Rihtniemi Law

Hietaniityntie 9 A, 00730 Helsinki P. +358 50 339 0484 www.rihtniemilaw.fi

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI Asianajotoimisto Mia Kavasto Perunkirjoitukset ja perinnönjaot Testamentit ja edunvalvontavaltuutukset p. 019 688 1000 toimisto@kavasto.fi

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

Perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijat

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

JUMALA PARANTAA

HERÄNNÄISSEURAT su 22.10 klo 16 Seuratuvalla, mm. A-L Alavuotunki, Raimo Jalkanen, Väyrynen-Si. Autotalo. ke 25.10 klo 19 Körttikodilla. Ratak. 1. to 26.10 klo 19 Matinkappelin yläk., Liisankj.3, Espoo.Tarjoilu 18.30. pe 27.10 klo 18 Lohjan srk-kesk. takkah.,Sibeliuksenkatu 2. la 28.10 klo 18 Mikaelinkirkolla. Emännänpolku 1,Helsinki. su 29.10 klo 10 kirkkopyhä Viikissä, Agronomink. 5. Saarnaa J.Veikkola, kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Myrskylässä. Saarnaa Väyrynen-Si, kahvit ja seurat. klo 16 Teologiailta Seuratuvalla. “Sukupuolten välinen oikeudenmukaisuus luterilaisuudessa”, Minna Hietamäki. Autotalo. klo 18 Klaukkalan kirkolla Ylitilant. 6, N-järvi. ti 31.10 klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri. R.Halme-Berneking.Autotalo. ke 1.11 klo 18 Musiikki-ilta Malmilla. Srk-sali. K.Rauhamaa veisuuttaa uud. SV:ä. Kunnant. 1. to 2.11 klo 18 L-Pasilan srk-koti. Maistraatink. 5.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Reformaation 500-vuotisjuhla torstaina 26.10 klo 18 Lutherista Lestadiukseen opissa ja elämässä Alustamassa ja keskustelemassa - professori Jouko Talonen - Uusheräyksen puheenjohtaja Reino Junttila Seurat sunnuntaina 29.10 klo 13.30 (Ap.t. 2 ja 4) Seurakuntaelämää - Tinja Halunen Jeesuksen Kristuksen nimessä - Katri Helin

Ostetaan

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen toimisto@marfic.fi p.040 502 4546

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

OSTETAAN KUOLINPESÄT, muutot, ym. loppusiiv.sop.muk.25v. kokemus.Kaappeihin unoht.astiat, maljakot,aterimet,hopeat,kellot, sot.mitalit ym.arvoirtaimet,50-luk. ja sitä vanh.asut,laukut,lelut,nuket ym. Soita rohkeasti mistä tahansa. Armas.F. puh. 044-2403941

Puhuu aiheesta: Vapauttaako vai orjuuttaako usko? Musiikissa: Heidi Tuikkanen ja Joska Lakopoulos

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 31.10 klo 19 Ronny Thylin, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenhoito järjestetty. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntö ti klo 10–12, esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle. Esirukousillat jatkuvat 14.11. Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI

Perheemme etsii kotia alueelta Ullanlinna, Eira, Kaartinkaupunki, Punavuori. Väh. 2 mh. Jos harkitset omasi myyntiä, soitathan 0400 509425 Kati Malmivaara

040 5070 101 toimisto@perhejuristit.fi Liisankatu 6, 00170 Helsinki www.perhejuristit.fi

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 www.kotikuntoon.com Kotisiivousta, ikkunanpesua, pihatöitä. Kotimaisin voimin laadukkaasti ja edullisesti Timo Vanari • 044 0691994

Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla. Myös jatkuvat sopimukset. www.marfic.fi • p. 040 – 7001925 Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous. Kodinapu helmi p.0407209420

Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com

Vuokralle tarjotaan Päihteistä eroon pyrkivälle soluasunto HKI. Asuntotuki Alku ry puh. 0415107511 Henkilöautojen talvisäilytystä, 24 km Helsingistä. Soita 0500 717 225 n

Hautauspalveluja

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme. lakiasiantuntija Virpi Mikkonen

Kotisiivousta ja ikkunanpesua lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

lakimies Katariina Kuusiluoma

RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan Hki Asunto & Rakennus Oy t.nikkanen@kolumbus.fi 0400-503 497

Su 22.10. klo 17.00 Kallion kirkko, Helsinki PASTORI SEPPO JUNTUNEN

Halutaan ostaa Töölöstä n. 40-50m2 kaksio putkiremontoidusta yhtiöstä. Nopeat kaupat p.0407720492

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Ostetaan

0400 287 442

varatuomari Mirja Kokko

Siivouspalveluja

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

24 h

PÄIVYSTYS

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

Myydään hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

Degerby merenrantahuvila. Isolla tontilla oleva talvilämmin merenrantahuvila, 1h+k+kph/wc. Hinta 198.000 euroa, 45 min. automatka Hgin keskustasta. Puh. 050 331 7213 (jätä viesti, otan yhteyttä).

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

www.bremerinhautakivi.fi

Veloitukseton arviointi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Kiviveistämö Levander Oy

BREMERIN KIVI

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Mielipide

20 a Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

Vastine: Kirkko ja kaupungin journalismi ja tosiasiat Kirkko ja kaupunki julkaisi 28. syyskuuta jutun ”Tietolähde: Teemu Laajasalon piispanvaalikampanjaa yritettiin vahingoittaa”. Nimettömään tietolähteeseen vedoten lehti arvelee, että joku on vuotanut medialle tieto ja tuomiokapituliin jätetystä, seksuaa lista häirintää ja hyväksikäyttöä kos keneesta kantelusta tarkoituksenaan vahingoittaa Laajasalon kampanjoin tia Helsingin piispanvaalissa. 2. loka kuuta päätoimittaja Jaakko Heinimä ki kirjoitti, että ”kantelun taustalla oli toisen piispaehdokkaan näkyviä tuki joita. Ajoitus alkoi näyttää harkitulta”. Tekstit sisältävät tulkintoja, osato tuuksia, asiavirheitä ja vihjauksia, joi den summana oma toimintani asiassa voi näyttäytyä eriskummallisessa va lossa. Siksi kerron faktat. Alkukesästä minuun oli yhteydes sä nainen, joka kertoi kärsineensä hel sinkiläisen papin harjoittamasta häi rinnästä eli rivoista seksipuheista. Pappi puhui mm. seksisuhteestaan toiseen seurakuntalaiseen. Naista ah disti myös huoli mahdollisesta hyväk sikäytöstä po. suhteessa. Rohkaisin naista edistämään asian selvittämistä. Kesän kuluessa hän kir joitti tapahtumainkuvauksen, jonka hän halusi saattaa tuomiokapituliin tutkittavaksi. Häirinnän kohteena hän kuitenkin tunsi kantelun tekemisessä arkuutta. Ehdotin, että varsinaisen kantelutekstin voisi tehdä myös joku toinen siten, että asiasisältö olisi nai sen jo laatimassa tekstiliitteessä. Näin tapahtuikin. Kantelun liitteen kirjoit taja ei siis ollut mikään ”kolmas henki lö” vaan syvästi asianosainen, ja hän tä avusti asiassa kirkon luottamushen kilö. Lehden tulkinta, että kyseessä on Teemu Laajasalon kampanjan häi rintä, on mieltä vailla. Laajasalol la on prosessissa sivurooli, joka liit tyy hänen toimintaansa viranhaltija na asian selvittämisessä/selvittämättä jättämisessä. Kytköksestä olisi kaike ti voitu keskustella jo ennen piispan vaalia, mutta naisen nimenomaisesta toiveesta asiasta tienneet eivät nos taneet sitä esiin millään tavalla. Väi te kampanjan häirinnästä on absurdi. Lehti jätti mainitsematta tiedos saan olleen olennaisen seikan: häi rinnän kohteena olleen naisen oman aktiivisuuden puhua asiastaan useille toimittajille. Tällaista ei nimitetä vuo doksi, vaan ihmisen oikeudeksi ker toa omista kokemuksistaan kenelle haluaa, myös medialle. Johanna Korhonen Kirkon luottamushenkilö, Vantaa Kirjoitus on lyhentämättömänä luettavissa osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Vastine: K&k:n jutut koskien kantelua seksuaalisesta häirinnästä Kirkko ja Kaupunki julkaisi kaksi kirjoitusta, jotka käsittelivät Helsingin tuomiokapituliin jätettyä seksuaalista häirintää koskevaa kantelua (”Tieto

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

pelista on päätetty luopua (K&k 5.10.). Kappelin luopumisesta saatava sääs tö on minusta ylimitoitettu. Paljonko seurakunta oikeasti säästää seurakun tatilan vuokrassa? Sakraalitila on seu rakunnalle ilmainen. Jos lopettamisen syy on vähäinen osallistujamäärä, herää kysymys, montako paikkaa sen pohjalta seu rakunnassa pitäisi lopettaa? Totuus kuitenkin on, että kappelin tilaisuu det ovat suosittuja. Seurakunnan työntekijän pitää vas tata viestinnästä ja tilaisuuksien koor dinoinnista myös uudessa tilanteessa, jolloin työmäärä lisääntyy. Työnteko sitoo aina työntekijöitä. Ei sitä muu ten voi tehdä. Jos työntekijöiden määrä on vähen tynyt, miksi Kulosaaressa (asukkaita 3 800) on oma aluepappi, mutta ei Herttoniemenrannassa, jossa asuk kaita on 10 000? Herttoniemen kirkossa suurin osa toiminnasta on työntekijävetois ta. Herttoniemenrannan aktiivinen vapaaehtoistoiminta tuntunee heis tä vieraalta. Seurakunnan työnteki jät ovat kulosaarelaisia, vanhahert toniemeläisiä ja myllypurolaisia var ten. Herttoniemenrantalaiset ovat ul kopuolisia. Aika hankalaa meidän on mennä Myllypuroon, varsinkin autottomien. Kulosaaressa taas arvostetaan kulo saarelaisia. Kiitos kuitenkin siitä, että saimme käyttää tilaa 16 vuotta. Outi Dammert Herttoniemenrannan asukas

Luther ja äärioikeisto

lähde: Teemu Laajasalon piispanvaa likampanjaa yritettiin vahingoittaa”, 28.9; ”Pääkirjoitus: Häirintäepäilyt pitäisi antaa poliisin tutkittavaksi”, 2.10). Kirjoituksissa epäiltiin, että kan telun varsinaisena tavoitteena oli va hingoittaa Teemu Laajasalon piispan vaalikampanjaa. Laajasalon kerrotaan antaneen ”kaverin neuvoja” häirin nästä epäillylle. Molemmissa kirjoituksissa kerro taan myös, että kantelun ja sen liit teen ( joka sisältää varsinaisen sisäl löllisen kuvauksen tapahtumista) kir joittajat eivät ole millään tavalla osal lisia niihin tapahtumiin, joita kantelu koskee. Kantelun tiedot perustuisivat siten ”monien välikäsien kautta” saa tuun tietoon. Minut mainitaan kan telun tekijänä. Lisäksi kerrotaan, et tä kuuluin toisen piispanvaaliehdok kaan Jaana Hallamaan tukijoihin. Tämän kirjoituksen puitteissa ei ole mahdollista kommentoida kaikkia niitä virheellisiä arveluja, joita kirjoi tuksissa esitetään. Lyhyesti: olen saa nut kantelun sisältämät tiedot suo raan asianosaiselta. Kanteluni liit teen kirjoittaja katsoo nimenomaan itse tulleensa seksuaalisesti häirityk si sielunhoidollisessa suhteessa. Pap pi oli toistamiseen vuosien varrella

kertonut kahdenkeskisissä tilanteissa yksityiskohtaisia tietoja omasta seksi elämästään, esimerkiksi seksisuhtees taan toiseen seurakuntalaiseen. Liitteen kirjoittaja kääntyi minun puoleeni viime kesänä. Hän kertoi, et tä oli jo aiemmin yrittänyt saada apua kahdelta korkeassa asemassa olevalta kirkon viranhaltijalta, mutta nämä oli vat sivuuttaneet hänet. Nyt minun on helppo ymmärtää, miksi kyseinen seurakuntalainen tun si arkuutta ja pelkoa toimittaa kante lu yksin omissa nimissään. Seksuaali sen häirinnän puheeksi ottavan hen kilön motiivit helposti kyseenalaiste taan ja häntä halvennetaan. Tämä on hyvin huolestuttavaa, etenkin uskon nollisissa yhteisöissä kuten kirkossa, jotka julistavat olevansa ”heikoimman puolella”. Sari Roman-Lagerspetz kirkon luottamushenkilö Seksuaalisesti hyväksikäytettyjen tukijärjestön Suomen Delfins ry:n hallituksen puheenjohtaja

Säästöt eivät vakuuta Seurakuntaneuvoston puheen johtaja Ilkka Harju perusteli säästöil lä sitä, että Herttoniemenrannan kap

Saksan liittopäivävaaleissa 24.9. äärioikeistolainen AfD, vaihtoehto Saksalle, sai kuudesosan äänistä ja en tisen DDR:n alueella jopa neljännek sen. Se on paljon, kun useimmat pi tävät vaihtoehtoa kokonaisuudessaan jopa uusnatsilaisena liikkeenä, eivät kä muut puolueet halua olla sen kans sa missään tekemisissä. On syytä kiinnittää huomiota AfD:n kannatuspohjaan. He ovat vähem män koulutettuja ja heissä on suuri osa työttömiä ja nimenomaan mie hiä. Mutta tämä on kehäpäätelmä, sil lä tällainen entinen Itä-Saksa on länti seen verrattuna. On kiinnostavaa, että AfD:n kan natus on suurinta Lutherlandissa, Lutherin synnyin- ja asuinseuduilla Saksissa ja Saksi-Anhaltissa. Johtaako esivallan kunnioittamisen perinne – Luther, Hitler, DDR – näin kauas ajas sa? Tuo vaihtoehto olisi siten myös kan sallistottelemattomuuden ilmausta. Joka tapauksessa Saksa on perus teellisesti muuttunut. Kristillisdemo kraatit ja sosialidemokraatit (Spd) menettivät molemmat vaihtoehdolle puoli miljoonaa kannattajaansa. Ei vät varmasti natseja vaan nykypoli tiikkaan tyytymättömiä. Spd jäi viisaasti oppositioon etsi mään itseään. Angela Merkel on sano nut oireellisesti, että otamme menet tämämme takaisin. Tämä merkinnee vähemmän avokätistä maahanmuut topolitiikkaa ja vähemmän tiivistyvää Euroopan Unionia. Seppo Väisänen Lauttasaari