Kirkko ja kaupunki 2017 19 vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

A 4 Miten kristityksi kääntyneen turvapaikanhakijan uskoa voi mitata?

19.10.2017 kirkkojakaupunki.fi

VANTA A

B 1 Kirkossa on ollut poikkeuksellisia naisia jo ennen Irja Askolaa

B6 Teatteriohjaaja ja kirjailija Juha Hurmeen mielestä on nastaa elellä pelottomana

Maatuva ihmiskilpi

Psykiatri C. G Jung (1875–1961) elämäkertakirjassaan Unia, ajatuksia, muistikuvia

Se mitä rakastat kaikkein eniten, satuttaa sinua aikanaan kaikkein pahiten. Sanoo äiti pienelle pojalleen ja yhtenä aamuna katoaa tämän elämästä Nathan Hillin romaanissa Nix (Gummerus 2017)

Iankaikkisesti

Ympärilläni leijui vanhempieni avioliiton vaikeuksien hämärä. Äidin poissaolo huolestutti minua suuresti. Siitä ajasta alkaen tulin epäluuloiseksi heti, kun vain kuulinkin sanan rakkaus.

Tänään

Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

Eilen

2 a

Joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut. Jeesus Evankeliumissa Matteuksen mukaan 18:5

Rukous

Pääkirjoitus

Istock

Uskon mittari Suomessa ollaan satavuotisen itsenäisyyden aikana ensimmäistä kertaa sellaisessa tilanteessa, että viranomaiset mittaavat täällä ihmisten kristillisen uskon aitoutta ja vakaumuksen syvyyttä. Maahanmuuttoviranomaisten täytyy niin tehdä, koska useat sadat turvapaikanhakijat ovat kääntyneet kristityiksi Suomessa ollessaan. Palauttaminen Afganistanin tai Irakin kaltaisiin maihin merkitsee heidän kohdallaan kuolemanvaaraa. Viranomaisen täytyy selvittää, onko kääntymyksessä kyse taktikoinnista vai todellisesta sydämen ratkaisusta ja uudesta elämänmuodosta.

”

Eipä käy maahanmuuttoviranomaisia kateeksi. Sellaista mittaria kun ei olekaan, jolla voisi arvioida uskonnollisen uskon aitoutta. Uskon syvyyttä Ainakaan uskon syvyyttä ei voi ei voi mitata sillä, mitata sillä, kuinka paljon henkilö kuinka paljon tietää niin sanotuista uskon asioista. henkilö tietää Luterilaisen käsityksen mukaan jo niin sanotuista sylivauva on ihan yhtä uskovainen uskon asioista. kristitty kuin Turun ja Suomen arkkipiispa tai Kansanlähetyksen pääsihteeri siitä hetkestä pitäen, kun kasteveden ensimmäinen pisara on hänen ihoaan koskettanut. Vaikeasti kehitysvammainen voi olla kristitty, vaikka hän ei ymmärtäisi Pyhästä Kolminaisuudesta tai forenssisesta vanhurskauttamisnäkemyksestä tuon taivaallista. Kristityn ei tarvitse olla edes erityisen uskovainen: kyse ei ole siitä, mitä kaikkea uskoo todeksi ja mitä ei. Ekumeniikan professori Risto Saarinen sanoo tämän lehden haastattelussa, että ei Paavalikaan lähettänyt seurakuntiin mitään kyselykaavakkeita. Usko on elämänmuoto, jossa kietoutuvat toisiinsa luottamus Jumalan hyvyyteen ja Kristuksen tuomaan sovintoon, alttius palvella toisia ja tehdä omilla käsillään totta Jeesuksen rakkaudesta sekä oikeudenmukaisuuden nälkä ja jano. Muuan asianajaja kertoi Facebookissa turvapaikanhakijan sanoneen olevansa helluntailainen. Se on englanniksi ”pentecostal”. Pöytäkirjassa oli lukenut: ”Kuulun Pentti Kaski -seurakuntaan.” Kun uskonnollisen vakaumuksen aitouden todistaminen on muutenkin hankalaa, voisi olettaa, että turvapaikkapuhuttelussa käytettäisiin tulkkeja, jotka hallitsevat uskonnollisten käsitteiden alkeet. Jaakko Jaakko Heinimäki Heinimäki

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Olen syönyt liikaa, juonut liikaa, puhunut liikaa – ja toisten päälle. Jumala, sinä holtittoman turva, anna minulle rauhasi.

kirkkojakaupunki.fi

Syöpäläinen: ”Elämä tuntuu jatkuvan ainakin vuodenvaihteen yli, mutta enää kalenteri merkintöjä ei uskalla tehdä mustekynällä.” Syöpäläinen on eläkkeellä oleva toimittaja, joka sairastaa parantumatonta syöpää. Lue hänen tekstejään: kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

Kirkko ja kaupunki VANTAA 19.10.2017

numero 19

Kannen kuva: Sirpa Päivinen

Kirkkojakaupunki.fi:stä löydät myös verkkokolumnistimme Pahan Pastorin, Alastoman kriitikon, Suonpään ja Someainon.

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 3

Pirjo Virkkalalle miehen tanssipaita tuo mieleen ikävän.

Rohkeutta arjen keskellä Vantaan seurakunnat kysyi ihmisiltä, millaisissa elämäntilanteissa tarvitaan rohkeutta. Leskeksi jäänyt Pirjo Virkkala jakoi tarinansa. Teksti Pauli Juusela Kuva Usva Torkki

anat strategia, missio ja ydinviesti kuulostavat kaukaisilta, mutta niin ei välttämättä tarvitse olla. Vantaan seurakuntien viestintä lähti kysymään vantaalaisilta sitä, miten he ymmärtävät seurakuntien strategian tavoitteen olla ”Rohkeasti armon asialla”. Tai oikeastaan päätettiin kysyä sitä, mitä sana rohkeus vantaalaisille merkitsee. Ajatuksia rohkeudesta kysyttiin ja haastateltavia etsittiin Facebookin Vantaan puskaradio -ryhmästä, mutta myös henkilökohtaisten kontaktien kautta. Syntyi kuusi tarinaa ja kuusi valokuvaa, joita käytetään rohkeus-aiheisessa kampanjassa netissä, sosiaalisessa mediassa ja bussipysäkkien kuvissa. Yksi haastatelluista ja kuvatuista on Pirjo Virkkala, jonka mies Tapio kuoli kolme vuotta sitten syöpään. Tämä sairasti kahdeksan vuoden ajan, vaikka välillä syöpä olikin piilossa ja näytti talttuneen. Lopulta sairaus kuitenkin vei voiton ja Pirjo jäi leskeksi. – Tapiolla oli hyvä huumorintaju ja hän huolehti siitä, että minulla on asiat hyvin. Elin hänen rinnallaan hyvän elämän ja kannan yhä vihkisormusta ristissä kaulallani, Pirjo Virkkala kertoo. Pirjo Virkkula on nyt myös itse eläkkeellä. Päivät täyttyvät lasten ja lastenlasten seurassa sekä mökillä käydessä. Kun häntä pyydettiin kuvaan, häneltä

kysyttiin, onko miehen tavaroiden pakkaaminen ja niistä luopuminen rohkeutta vaativa vaikea asia. Ei hänen mielestään ollut, paitsi yhdestä vaatteesta. Englantilainen paita on pehmeä ja siihen liittyy hyviä muistoja. Tapio puki paidan ylleen, kun pari kävi kerran viikossa yhdessä tanssimassa. Tanssimusiikin kuuntelu tuo Pirjon mieleen voimakkaan, fyysisen ikävän. Sen kohtaaminen vaatii rohkeutta.

”

Ikävä pitää kohdata, sillä sen jälkeen tulee kiitollisuus. Pirjo Virkkala

– Aina kun kuulen tanssimusiikkia, tulee haiku. Niin sitä kutsun, haikeaa ikävää. Se pitää kohdata, sillä sen jälkeen tulee kiitollisuus siitä, mitä on ollut. Pirjo Virkkalan mukaan sanaan rohkeus liittyy hyvin myös seurakunnan viesti armosta. Armoa on koettu elämä ja se, että kerran taivaassa kohdataan. Armo on sitä, että ihminen voi Jumalan edessä ol-

la riittävä sellaisenaan. Sen varassa jaksaa kohdata arjen. Muut seurakuntien joukkoistamalla löytämät kuvat ja tarinat kertovat niin ikään tilanteista, joita kuka tahansa voi kohdata ja joissa vaaditaan rohkeutta. – Eräässä kuvassa on 6-vuotias eskarin aloittanut ja hänen yksinhuoltajaäitinsä. Eskarin tai koulun aloittaminen on lapselle rohkeutta vaativa asia, hyppy uuteen, kertoo seurakuntien kampanjaa koonnut viestintäsuunnittelija Johanna Puolitaival. Muut kuvat kertovat omaan kotiin muuttavasta kehitysvammaisesta ja hänen vanhemmistaan, työuupumuksesta, perheestä, joka on juuri saanut ensimmäisen lapsensa ja monikulttuurisesta pariskunnasta. Heidät on kuvattu pimeässä junassa, koska sosiaalisessa mediassa arveltiin, että ulkomailta muuttanut tarvitsee rohkeutta liikkuessaan pimeällä. – Kampanjaa tehdessä syntyi ajatus siitä, että perinteinen kohderyhmäajattelu, mitä ja miten viestiä kenellekin, muuttuu merkityksettömäksi, kun asioita tehdään suoraan ihmisten kanssa, sanoo viestintäpäällikkö Meri-Anna Hintsala. ■ Kampanja näkyy Vantaan katukuvassa 54 julistepaikassa bussipysäkeillä 23.10.–30.10. Siihen liittyvät nettisivut rohkeastivantaalla.fi ja seurakuntien omat sosiaalisen median kanavat.

Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017 ESKO JÄMSÄ

Paula Lehmuskallio on yhteisen kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja.

Seurakuntaneuvos kaipaa kirkkoon kunnon ristiä Tasavallan presidentti myönsi Vantaan seurakuntien luottamushenkilönä lähes kolmenkymmenen vuoden ajan toimineelle Paula Lehmuskalliolle seurakuntaneuvoksen arvonimen. Hän sai arvonimen kesäkuussa, mutta asiaan liittyvä presidentin avoin kirje luovutettiin hänelle 4.10. kirkkoneuvostossa. Lehmuskallio on mukana Tikkurilan kirkon suunnittelutoimikunnassa. Hän toivoo, että uuteen kirkkoon tulisi näkyvä risti, jotta se erottuisi alueen muista rakennuksista. Lisää aiheesta kirkkojakaupunki.fi.

Neljä haastatteluun Korson kirkkoherraksi Korson kirkkoherranvaalin 13 hakijasta neljä on kutsuttu vaalityöryhmän haastatteluihin. He ovat Myrskylän kirkkoherra Tuomas Antola, Lopen kirkkoherra Tuomas Hynynen, Roihuvuoren kappalainen Anja Nurminen ja Suomen Lähetysseuran aluepäällikkö Jarmo Karjalainen. Nämä neljä ovat seurakuntalaisten tavattavissa 29.10. messun jälkeen kirkkokahveilla. Valinnan tekee seurakuntaneuvosto 2.11.

Teemu Laajasalo aloittaa piispana Helsingin hiippakunnan uusi piispa Teemu Laajasalo aloittaa työnsä 1.11. Hänet vihitään virkaansa Tuomiokirkossa sunnuntaina 12.11. kello 10. Vihkimyksen toimittaa arkkipiispa Kari Mäkinen. Yleisradio televisioi ja radioi messun. Sunnuntaina 29.10. vietetään Laajasalon kaikille avoimia lähtöjuhlia Kallion ja Alppilan kirkoissa messujen jälkeen. Kirkkoherra Laajasalo saarnaa Kalliossa kello 10 alkavassa messussa ja Alppilassa kello 16. Katso tarkemmin sivu 12.

Seuraa Irja Askolan lähtömessua netissä Piispa Irja Askolan lähtömessua vietetään tiistaina 31.10. kello 18 Helsingin tuomiokirkossa. Lähetystä voi seurata suorana internetissä osoitteessa kirkkojakaupunki.fi tai Korson kirkossa.

Oikaisu Kirkko ja kaupungin pääkirjoituksen 5.10. mukaan helsinkiläispapista seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen häirinnän vuoksi tehdyn kantelun taustalla ollut henkilö ei ollut itse osallinen tapahtumiin. Tieto on virheellinen: kanteluun sisältyvän liitteen kirjoittaja kertoo omista kokemuksistaan seksuaalisesta häirinnästä. Päätoimittaja pahoittelee virhettä.

Hoivakoti Atzalea www.

Muistisairaille laadukasta hoivaa. www.hoivakotiatzalea.fi. face book

Vapautunut 2 hengen huone pariskunnalle Yhteydenotot: Tuija Uusitalo P. 050-5634086 Vanha Kaarelantie 26, 01610 Vantaa (Kaivoksela)

Miten uskoa voidaan mitata? Sadat turvapaikanhakijat ovat Suomessa kääntyneet kristinuskoon. Maahanmuuttovirasto ja oikeusistuimet joutuvat arvioimaan kääntymyksen aitoutta. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT ESKO JÄMSÄ JA ISTOCK

li 700 turvapaikanhakijaa odottaa Suomessa uutta ratkaisua turvapaikkahakemukseensa, koska ovat täällä ollessaan kääntyneet kristinuskoon. Monissa muslimimaissa, kuten Afganistanissa ja Irakissa, kääntymyksestä voi seurata vainoa ja jopa kuolemanvaara. Siksi nyt pyritään arvioimaan yksilöllisesti kääntymyksen aitous ja suojelun tarve. Miten viranomaiset ja oikeusistuimet voivat mitata ihmisen uskoa? Ennen kuin lähtee vastaamaan, Helsingin yliopiston Järki ja uskonnollinen hyväksyminen -huippuyksikön johtaja ja ekumeniikan professori Risto Saarinen haluaa tehdä selväksi, ettei hän ota kantaa yksittäisiin turvapaikkahakemuksiin. Hän ei myöskään kritisoi viranomaisia, jotka tekevät parhaansa hankalassa tilanteessa. Samalla hän korostaa, että niin tekevät myös kirkko ja papit, jotka eivät kasta ihmisiä kirkon jäseniksi ilman kasteopetusta. – Ensinnäkään sellaista asiaa ei ole kuin uskonnollinen usko yleensä. Islamissa ja kristinuskossa on erilaisia asioita, jotka liitetään uskoon. Kristinuskossa uskoa kuvataan ennen kaikkea luottamuksena Jumalaan Jeesuksessa Kristuksessa. Usko ei ole mikään teoreettinen juttu, jossa pitäisi luetella jotain oppisisältöjä, vaan luottamusrakenne, korostaa Saarinen. RISTO SAARISEN mukaan varsinkin suomalaisessa kulttuurissa ihmisille on ollut vuosisatojen ajan selvää, että uskoon liittyy sellaisia asioita kuin kaste, rippikoulu, ehtoollinen ja se, että lausuu jumalanpalveluksessa uskontunnustuksen ja Isä meidän -rukouksen. – Luterilaisessa kirkossa on ajateltu, että pienet lapset ja henkisiltä kyvyiltään ei niin älykkäät ihmiset voivat olla ihan samalla tavalla uskovaisia kuin oppineet. Usko ei ole tiedollinen kyky vaan yksinkertainen asia, johon ei vaadita ihmeellisiä selvityksiä. Uskolla on vaikutusta elämässä, mutta siihen miten se näkyy, ei ole tarkkoja kriteerejä. Uskosta on Saarisen mukaan puhuttu myös tienä, joka kertoo siitä, että usko kehittyy. Kun Jeesus sanoo, että hedel-

mistään puu tunnetaan, niin on hyvä huomata, että siemenestä hedelmiin kuluu aikaa. Aikuisen kastetta edeltää aina rippikoulu. Esimerkiksi islamista kristinuskoon kääntyvälle turvapaikanhakijalle tämä on tärkeää paitsi uskon omaksumisen myös oikeusturvan kannalta. Hänen vanha yhteisönsä saattaa suhtautua kääntymiseen vihamielisesti, joten on tärkeää, että päätös on harkittu. – Kaste on selkeä ulkopuolisesta sisäpuoliseksi tulemisen symboli ja merkki. Kun henkilö antaa kastaa itsensä kristityksi, niin se on muslimeille selvä merkki siitä, että hän on erkaantunut islamista ja kääntynyt kristityksi. Joko henkilö on aito kristitty tai sitten tosi epätoivoinen. Kään-

” USKO EI OLE

TIEDOLLINEN KYKY VAAN YKSINKERTAINEN ASIA. PROFESSORI RISTO SAARINEN

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

tuhannet muslimit ovat kääntyneet kristityiksi. Hän pitää tätä kirkkohistoriallisena ilmiönä, sillä aiemmin tällainen on ollut hyvin harvinaista. Jokin kristinuskossa vetää puoleensa ja herättää uskomaan uudella tavalla.

Risto Saarinen johtaa Järki ja uskonnollinen hyväksyminen -huippuyksikköä Helsingin yliopistossa.

tymällä henkilö ottaa ison riskin ja joutuu eroon yhteisöstään, joten en usko, että sitä ainakaan kovin usein tapahtuu hyötymistarkoituksessa. Saarinen on hämmästynyt siitä, että Suomessa sadat ja Euroopassa jopa kymmenet

Kun paras tapa mitata uskoa eivät ole oppikysymyksiin kohdistuvat kyselykaavakkeet, niin miksi Kirkon tutkimuskeskus mittaa suomalaisten uskoa kysymällä, uskooko henkilö joihinkin oppikysymyksiin kuten kirkko opettaa? Saarinen ihmettelee tätä. – Toiminnasta sopii kysyä, kuten sitä, kuinka usein käy kirkossa tai rukoileeko. Jos kysytään vakaumuksen sisältöä, niin siihen paras tapa eivät ole tällaiset kyselykaavakkeet. Ei Paavalikaan lähettänyt seurakuntiin lomakkeita. Uskon vaikutusta pitäisi tutkia pidemmällä ajalla ja mitata uskonyhteisön koheesiota, yhteenkuuluvuutta. Lopuksi Saarinen nostaa uskon mittaamisesta esille vielä yhden asian, sen perimmäisen. – Viime kädessä toisen ihmisen uskoa ei voi mitata. Vain Jumala näkee ihmisen sydämeen. ■

”Oikeus ei pidä aitona” Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä jakoi Twitterissä 6.10. otteita hallinto- oikeuden päätöksestä, jossa arvioidaan turvapaikanhakijan kääntymisen aitoutta. Otteiden mukaan turvapaikanhakija aloitti syksyllä 2015 rippikoulun. Sen päätyttyä hänet oli kastettu kirkon jäseneksi. Hallinto-oikeus toteaa, että pelkkä ”muodollisen kasteen ottaminen” ei ole riittävä selvitys aidosta kääntymisestä. Myöskään yksinomaan henkilön ulkoisen käyttäyty-

misen perusteella asiaa ei voida arvioida. Nämä seikat voidaan kuitenkin ottaa huomioon kokonaisarviossa. Turvapaikanhakija on kertonut saaneensa kristinuskosta sisäisen rauhan. Hallinto-oikeuden mukaan hänen opilliset tietonsa kristinuskosta ovat olleet varsin pinnalliset. Turvapaikanhakija on kertonut aktiivisesta osallistumisestaan jumalanpalveluksiin ja raamattupiiriin. Todistajat ovat kertoneet, että heidän näkemyksensä mukaan turvapaikanhakijan vakaumus on aito.

Todistajien kertomukset eivät kuitenkaan ole hallinto- oikeuden mielestä sellaisia, että niiden perusteella tästä voisi vakuuttua. Uskonnon näkyminen arjessa on suullisessa käsittelyssä jäänyt oikeudelle epäselväksi. Turvapaikanhakija on kertonut, että hän on ilmoittanut kääntymisestään omaisilleen ja että veli on tämän vuoksi uhannut hänen henkeään. Edellä kerrottujen asioiden jälkeen hallinto-oikeus päätyy siihen, ettei kääntyminen ole uskottavaa eikä hakijaan tämän kotimaassa Afganistanissa sen vuoksi kohdistu uhkaa. Näin ollen turvapaikkaa ei voida antaa.

a 5

Kolumni

Lukeminen ei kannata Ihmiset pyytävät minua toisinaan suosittelemaan jotakin hyvää romaania. Varmaankin sen vuoksi että satun olemaan kirjailija. Vastaan aina, että en halua suositella mitään kirjaa kellekään. En ole varma, haluanko suositella edes kirjallisuutta kellekään. Vastaukseni saattaa tuntua ylimieliseltä, mutta ei ole sitä. Ajattelen oikeasti, että minun on turha johdatella ketään kirjallisuuden pariin. En ole lainkaan varma, onko lukeminen pelkästään hyvästä. Minulle se ei ainakaan ole ollut. Vaihtaisin monet kirjojen äärellä tuhlaamani tunnit esimerkiksi mattojen tamppaamiseen, ikkunoiden pesuun tai kahvituokioihin ystävien seurassa. Inhoan lukemisen edistämiseen tähtääviä kampanjoita. Inhoan taivastelua siitä, että pojat eivät lue tai että nuoret eivät lue. Eniten inhoan puhetta lukemisen hyvinvointivaikutuksista eli siitä, kuinka paras maailmankirjallisuus lisää empatiaa ja itseymmärrystä ja tekee meistä parempia ihmisiä. Minusta kirjallisuus ei ole tehnyt hyvää ihmistä, vaan todennäköisesti huonomman. Silti jatkan lukemista, todennäköisesti kuolenkin tekstin äärelle. Sellaista kohtaloa en soisi itselleni tai kellekään muulle. Toisinaan haaveilen, että vuoroin hymistelevää ja vuoroin moralisoivaa lukemisen ylistämistä seuraisi vimmainen vastareaktio. Bengt Holmström ja Sixten Korkman julkaisisivat raportin, jossa todistelisivat kirjojen parissa kulutetun ajan olevan pois talouskasvusta. Jari Sarasvuo rupeaisi saarnaamaan kirjattomuuden autuutta ja kirkasmielisyyttä. Poliitikot, urheilijat ja viihdetaiteilijat lopettaisivat kirjojen julkaisemisen, koska kukaan ei enää pitäisi niiden kirjoittamista älykkyyden merkkinä. Tietenkään tällaista vastareaktiota ei tule. Sellainen olisi täysin turha. Olemme jo siirtyneet kirjallisuuden jälkeiseen aikaan, sanan ja merkityksen kulttuurista äänen ja kuvan kulttuuriin. Painettu teksti on menettänyt pyhitetyn asemansa sivistyksen kantajana. Eikä paluuta ole. Lukemisen edistämiskampanjat ovat tuhoon tuomittu yritys muuttaa väistämätöntä. Ehkä minun ei pitäisikään inhota niitä. Ehkä minun pitäisi nähdä niissä hävityn taistelun sankaruus. Tommi Melender Kirjoittaja on vantaalainen kirjailija, esseisti ja toimittaja. tommi.melender@gmail.com

Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

HELSINGIN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Aidosti kotimainen Vantaan seurakuntayhtymässä yhteisen seurakuntatyön palveluissa on haettavana Kansainvälisen työn sihteerin virka 2.1.2018 tai sopimuksen mukaan Kansainvälisen työn sihteerin viran kelpoisuusehtona tulee olla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Kielitaitovaatimuksena on hyvä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito. Muu hyvä kielitaito, erityisesti englannin kielen taito, katsotaan viranhaltijalle eduksi. Eduksi katsotaan myös maahanmuutto- ja monikulttuurisuusasioiden sekä kirkollisen elämän hyvä tuntemus. Lisäksi virkaan valitun on esitettävä rikoslain 6 §:n mukainen rikosrekisteriote. Viran tarkemmat tiedot löytyvät (viran vaatimukset, tehtävänkuva ja hakuohjeet) internetosoitteesta https://rekry.evl.fi/rekry2/#/joblist Virkaa haetaan täyttämällä sähköinen hakulomake KirkkoHR-palvelussa. Hakemukset on jätettävä 31.10.2017 klo 10.00 mennessä.

AILI

Koot: 35-43 värit: punainen, ruskea, musta 189€

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa LENNI

Koot: 39-48 värit: ruskea, musta 189€

Sievi Shop

TUULI

Koot: 35-43 värit: luumu, ruskea, musta 159€

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi

nahkalaukut

Sello, Espoo - Simonkatu 12, Helsinki - Itis, Helsinki - Jumbo, Vantaa

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Kirkossa naiset ovat etsineet porsaanreiki채 ja poikkeustiloja saadakseen sanottavansa julki. Teksti Kaisa Halonen Kuvitus Hans Eiskonen

Huonosti k채ytt채ytyv채t naiset

2 B

Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

unnuntaina 12.9.2010 Helsingin tuomiokirkossa tehtiin historiaa. Ensimmäistä kertaa Suomessa piispaksi vihittiin nainen, Irja Askola. Historiallista oli myös se, että vihkimyksen toimittajista yksi ei ollut piispa: teologian tohtori Pirkko Lehtiö. – Olihan se hieno hetki, 85-vuotias Lehtiö sanoo. Hän on sekä tutkinut että elänyt itse naisten hitaalta tuntuvaa tietä kohti kirkon virkoja. Ensimmäinen suomalainen nainen, muurarintytär Clarice Malmberg aloitti teologian opinnot vuonna 1894, muttei koskaan valmistunut teologiksi. Ensimmäinen teologisen erotutkinnon suorittanut nainen oli Wendla Ivaska vuonna 1913. Pitkään teologinaiset työskentelivät esimerkiksi opettajina ja järjestöjen palveluksessa. Heille oli tarjolla työtä myös seurakunnissa, mutta heidän koulutustaan se ei vastannut. Lehtiö itse aloitti kirkollisen uransa tyttötyönjohtajana Johanneksen ja Töölön seurakunnissa. Hän ohjasi tyttökerhoja, pyhäkouluja, naisten raamattupiirejä ja ompeluseuroja. – Koulutuksella ei ollut merkitystä siinä, mitä sai tehdä. Naisia arvioitiin heidän sukupuolensa, ei pätevyytensä mukaan, Lehtiö sanoo. Ensimmäiset teologinaiset olivat ehtineet jo eläkeikään ennen kuin kirkkoon vuonna 1963 päätettiin perustaa naisia varten oma lehtorin virka. Sen jälkeen naiset saivat saarnata kirkkoherran luvalla, jakaa ehtoollista sielunhoidollisissa tilanteissa ja osallistua rippikoululaisten konfirmaatioihin. – Samaan aikaan jotkut jo virittelivät keskustelua siitä, voitaisiinko pappisvirka avata naisille, mutta se oli vielä tuolloin monelle mahdoton asia, Pirkko Lehtiö kertoo. Hän oli tottunut argumentoimaan naisten pappisvihkimyksen puolesta asiapohjalta. Eräällä työmatkallaan ulkomailla hän kuitenkin huomasi sanovansa ääneen, että tuntee olevansa omassa kirkossaan toisen luokan kansalainen.

– Kyyneleet alkoivat valua. Silloin tajusin, että kyllähän tämä asia koskettaa minuakin. Ensimmäiset naiset, heidän joukossaan Pirkko Lehtiö, vihittiin papeiksi 6.3.1988. Myöhemmin samana vuonna vihittyjen joukossa oli myös Irja Askola. Piispanvirka avattiin naisille pari vuotta sen jälkeen, mutta kului vielä parikymmentä vuotta ennen kuin piispaksi lopulta valittiin nainen. Lehtiö muistuttaa, että asiat tapahtuvat viiveellä. Muutama vuosikymmen on mennyt sen huomaamiseen, että naisillakin on kokemusta kirkon työstä ja pätevyyttä myös piispan tehtäviin. – Tulevaisuudessa toivottavasti päteviä naisia on vaikea sivuuttaa. Naiset ovat löytäneet aina tiensä. Joidenkin on vaan pitänyt ensin raivata sitä tietä auki. Millainen tienraivaaja Askola on Lehtiön mielestä piispana ollut? – Hän on osannut käyttää piispan virassa omat lahjansa mahdollisimman hyvin ja toteuttanut naisen näkökulmaa. Hän on myös ollut rohkeasti oma itsensä ja hyvin avoin kaikille ihmisille. Minusta tuntuu, että hänen piispakollegansa eivät ole oikein sulattaneet sitä. Irja Askola on ensimmäinen nainen, joka Suomessa on edennyt kirkon hierarkiassa sen huipulle asti. Vaikutusvaltaisia, aikaansaavia ja tunnettuja naisia on ollut kirkollisessa elämässä tietenkin jo aiemminkin, keskiajalta alkaen. Esimerkiksi Ruotsi-Suomessa 1300-luvulla elänyt Birgitta oli aikansa mahtinainen. Askolan tavoin hänelläkin oli laajat yhteiskunnalliset ja kansainväliset verkostot, joissa häntä arvostettiin ja kuunneltiin. Birgitta tunnetaan, koska hän toimi toisin kuin hänen aikanaan naisille olisi ollut sallittua. – Hyvin käyttäytyvät naiset tekevät harvoin historiaa, siteeraa yleisen kirkkohistorian ja sukupuolentutkimuksen dosentti Päivi Salmesvuori amerikkalaisen historiantutkijan Laurel Thatcher Ulrichin kuuluisaa lausahdusta. – Naiset ovat halunneet sanoa ja vaikuttaa. Eivät kaikki ole olleet tyytyväisiä keittiön tai luosta-

Kollaasissa käytettyjen kuvien lähteet: Wikimedia commons; flickr.com/commons; K.K. Sarlin: Aikamme profeetta Helena Konttinen – elämä ja sanoma; Kirkon kuvapankki

Birgitta Birgerintytär (1303–73) oli ruotsalaista ylhäisaatelista sukua. Hänet naitettiin 13-vuotiaana aatelisperheen pojalle. Heille syntyi kahdeksan lasta. Miehensä kuoltua Birgitta saattoi omistautua yhä enemmän hengelliselle elämälle. Hän perusti luostarijärjestön, joka toimii edelleen. Elämänsä viimeiset parikymmentä vuotta Birgitta asui Roomassa. Hänet julistettiin pyhimykseksi vuonna 1391.

rin nurkassa, vaan kyllä naisilla on ollut ajatuksia ja mielipiteitä ja myös itsetuntoa tuoda niitä esiin. Se, että Birgitta oli kuuluisa jo omana aikanaan ja että hän nykyisin on yksi Euroopan suojeluspyhimyksistä, kertoo siitä, että hän keksi keinot tulla kuulluksi sukupuolestaan huolimatta. Salmesvuoren mukaan Birgitta löysi saman porsaanreiän, jota monet muutkin naiset ovat osanneet käyttää: profetoimisen lahjaa ei ole Raamatussa rajattu vain miehille. Jumala voi puhua myös naisen välityksellä. Birgitasta tiedetään, että hän koki uskonnollisen heräämisen ja halusi Kristuksen morsiameksi. Vaikutusvaltaisen miehen vaimolta ja suurperheen äidiltä se ei käynyt noin vain. Kun aviomies sitten kuoli nuorena, Birgitta pystyi omistautumaan hengelliselle elämälle. Päätöstä tuki se, että hän löysi itselleen roolimalleja Neitsyt Mariasta alkaen. Ne osoittivat, että myös leski ja äiti voi olla pyhä nainen. – Birgitalla oli kutsumus sanoa asioita, mutta hän ei voinut lähteä julkisesti saarnaamaan. Siksi hän pyrki saamaan ilmestyksiä, jotka hän sai julki teologimiesten välityksellä. Birgitan ilmestykset olivat käytännöllisiä. Ensin oli jokin asia, joka vaivasi tai kiukutti häntä. Jonkun ajan kuluttua hän sai ilmestyksen, jossa asia ratkaistiin. Totta kai kyseessä oli myös taktiikka, mutta en sanoisi, että hän laskelmoi, Salmesvuori kertoo. Yksi Birgitan näkyjen konkreettisista ja kauaskantoisista seurauksista oli oman luostarisääntökunnan perustaminen. Salmesvuoren mukaan Birgitta etsi olemassa olevaa luostarisääntöä, joka sopisi hänelle ja hänen ystävilleen, mutta ei ollut tyytyväinen mihinkään. – Niinpä hän sai sopivasti näyn luostarisäännöstä. Se on poikkeuksellisen matriarkaalinen: sekä Neitsyt Marialla että luostarin abbedissalla on siinä vahva rooli. Päivi Salmesvuori löytää Birgitalle yllättävän vertailukohdan Suomen historiasta: 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa eläneen horrossaarnaaja Helena Konttisen. Konttisen tausta ja olosuhteet

Liisa Eerikintytär (1733–?) oli kalantilainen paimen. Vuonna 1756 paimenessa ollessaan hän näki unessa näyn, josta käynnistyi Länsi-Suomen rukoilevaisuus, kirkon nykyisistä herätysliikkeistä vanhin. Kirkonkirjojen merkinnät Liisasta loppuvat vuoteen 1759, joten hänen kohtalonsa jää avoimeksi.

Mathilda Wrede (1864–1928) oli aatelisperheen tytär, joka nuorena koki vapaakirkollisen liikkeen kokouksessa hengellisen herätyksen. Wrede tunnetaan parhaiten vankilatyöstään, mutta hän ehti myöhempinä vuosinaan osallistua myös eläintensuojeluun, pakolaisten auttamiseen ja rauhantyöhön.

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

olivat hyvin erilaiset kuin Birgitan. Konttinen oli köyhä ja oppimaton maalaisnainen, kuuden lapsen äiti, joka joutui kamppailemaan elättääkseen perheensä. Hän osasi lukea, muttei kirjoittaa. Birgitan tavoin Konttinenkin tunsi Raamatun hyvin ja hänelläkin oli polttava tarve julistaa. Ja myös hän teki sen profetian avulla.

”

Tunteiden kautta identiteettiä rakentava uskonnollisuus on koettu uhaksi.

– Ensimmäisen kerran Konttinen vaipui horrostilaan, kun hän oli kuullut kahden saarnaajan puhuvan. Konttinen epäili, etteivät he ole oikeaoppisia ja hän tunsi sisäistä pakkoa ojentaa heitä. Mutta koska hän oli nainen, hän ei kehdannut. Niinpä hän meni horrostilaan ja alkoi puhua Jumalalle noista miehistä. Miehet kuulivat sen, ja kokivat saaneensa Jumalalta viestin, Salmesvuori kertoo. Hänen mukaansa Konttinen kamppaili naiseutensa kanssa, koska tunsi sen vuoksi olevansa vähempiarvoinen. Samaan aikaan hän kamppaili myös oman järkensä kanssa, koska se ei sulattanut sitä, mitä hän horrostilassa koki. – Toisaalta Konttisella oli vahva kutsumuksen tunne, enkä usko hänen teeskennelleen. Hänellä oli laaja yleisö, häntä uskottiin ja hän sai tukea sekä joiltakin papeilta että maallikkosaarnaajamiehiltä, Salmesvuori kuvailee. Hänen mukaansa aikalaisilla oli sekä Birgitasta että Helena Konttisesta kokemus, että he välittivät sellaista tietoa, jota kukaan muu ei voinut tietää. Konttinen esimerkiksi kurkisti kuolemanjälkeiseen elämään ja kertoi myös, mitä tapahtuu abortoiduille sikiöille. Ei ihme, että yleisöä kiinnosti. Konttisen elokuiset ”vaihetuspäivät” olivat varsinaisia spektaakkeleita, joita saattoi seurata sata-

Helena Konttinen (1871–1916) oli uukuniemeläinen pientilallisen vaimo ja kuuden lapsen äiti. Hän tuli kuuluisaksi horrostilassa pitämistään saarnoista. Konttisen julistus oli ankaraa. Aiheet vaihtelivat yksittäisten kuulijoiden synneistä Suomen ja maailman tilaan. Hänen toiminnastaan käynnistyi uukuniemeläisyydeksi kutsuttu h erätys.

määrin ihmisiä. Niissä Konttinen teki tiliä kuluneesta vuodesta ja suoritti katumustyötä epäonnistumisistaan ja laiminlyönneistään. Koska hän ei esimerkiksi ollut estänyt tanssikurssin järjestämistä, hän joutui tanssimaan tuntikausia yleisönsä edessä. Horrossaarnaaminen ei Helena Konttisen aikoihin ollut mikään uusi tai edes kovin harvinainen ilmiö. Jo vuonna 1756 kalantilainen Liisa Eerikintytär vaipui paimenessa ollessaan uneen, jossa hänelle näytettiin Jumalan viha ja helvetin kauhut. Karja jäi laitumelle, kun Liisa lähti julistamaan näkemäänsä kyläläisille. Liisan myöhemmät vaiheet ovat hämärän peitossa, mutta hänen näkynsä sysäsi liikkeelle kansanherätyksen, josta syntyi Länsi-Suomen rukoilevaisuus. – Silloinkin kun naisten uskonnollinen toiminta ei ole kirkoissa ollut avoimesti sallittua, se on noussut esiin ja saanut tilaa yhteiskunnan murrospaikoissa ja kriisien aikoina. Myös Liisa Eerikintyttären aikaan elettiin voimakasta yhteiskunnallista murrosta. Liisasta tuli kuin kirkas soihtu, jonka johdattamana koko kyläyhteisö muuttui, kuvailee kirkkohistorian yliopistonlehtori Marjo-Riitta Antikainen. – Usein nämä murrosaikojen vaikuttajanaiset ovat olleet hurmahenkiä. He ovat saaneet aikaiseksi herätystä ja toimintaa. Kun homma on organisoitunut herätysliikkeeksi, miehet ovat astuneet johtoon. Tunteiden kautta identiteettiä rakentava uskonnollisuus on koettu uhaksi, ja ihanteeksi on nostettu jonkinlainen järkevä uskonnollisuus. Marjo-Riitta Antikaisen mukaan naisille on ollut tilaa myös uskonnollisen toiminnan marginaalissa, rajoilla ja ääripäissä. Yksi marginaalissa hengellisen elämäntyön tehneistä naisista on Helena Konttisen aikalainen Mathilda Wrede, joka nykyäänkin muistetaan vankien ystävänä. – 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Suomen luterilaisessa kirkossa naiset eivät saaneet evankelioida eivätkä saarnata. Heidän roolinsa oli olla sanankuulijoita. Ajateltiin, että naisten paikka oli

Anna-Maija Raittila (1928–2012) syntyi vanhoillislestadiolaiseen suurperheeseen, mutta joutui eroon liikkeestä sen hajaantuessa 1960-luvulla. Raittila oli teologi, joka työskenteli ennen vapaaksi kirjailijaksi jättäytymistään uskonnonopettajana. Kirjailijana, suomentajana ja toimittajana hän teki lähes 300 kirjaa. Hän myös ohjasi retriittejä ja koulutti muitakin ohjaamaan niitä.

B 3

kotitalouden, ei julkisen toiminnan puolella. Vangit olivat yhteiskunnan hyljeksimiä ja marginaalissa, joten heidän parissaan nainenkin saattoi tehdä hengellistä työtä. Aikana, jolloin oli ennenkuulumatonta, että nainen saarnaisi kirkossa, Wrede teki niin, sillä hänellä oli pääsy vankiloiden kirkkoihin. Oma sukupuoli oli Mathilda Wredelle rasite. Hän pyrki häivyttämään sen näkyvistä käyttämällä omatekoista, yksinkertaista virkapukua. Hän ei myöskään halunnut omaksua äidillistä tai sisarellista roolia suhteessa vankeihin. Vankilatyö ei ollut Wredelle hyväntekeväisyyden harrastamista vaan ammatti. Hän piti sitä niin tärkeänä, että kieltäytyi ainakin kahdesta kosinnasta. Vaimona ja äitinä hän ei olisi pystynyt työtään jatkamaan. Naisilla on ollut hiljaisempikin tapa toteuttaa kutsumustaan. Marjo-Riitta Antikainen muistuttaa, että vuosisatojen ajan naiset ovat tehneet omaa teologiaansa ja jakaneet hengellisiä löytöjään kirjoittamalla varsinkin uskonnollista runoutta ja virsiä. Anna-Maija Raittila oli koulutukseltaan teologi, mutta hän teki uransa muualla kuin kirkossa: ensin uskonnonopettajana, sitten kirjailijana ja suomentajana. Kuitenkin hän on yksi kirkon suurimmista hengellisistä vaikuttajista. Nykyisessä virsikirjassa on noin sata virttä, joissa näkyy Raittilan kädenjälki. Hän oli myös avaran ja yhteisöllisen hengellisyyden tiennäyttäjä, joka oli käynnistämässä niin Tuomasmessua kuin kirkon retriittitoimintaakin ja tutustutti suomalaiset ekumeeniseen Taizé-liikkeeseen. Kun ensimmäiset naiset keväällä 1988 vihittiin papeiksi, tuolloin 59-vuotias Anna-Maija Raittila seurasi tapahtumaa televisiosta ja kuuli sieltä kirjoittamansa virren sanat. ”Oli liikuttavaa olla sillä tavoin mukana”, hän kirjoitti myöhemmin päiväkirjaansa. P.S. Keskiviikko 1.11.2017 on myös historiallinen päivä. Silloin palataan ajassa taaksepäin tilanteeseen, jolloin kaikki Suomen evankelisluterilaisen kirkon kymmenen piispaa ovat miehiä. ■

Irja Askola (1952–) jää 1.11. eläkkeelle Helsingin piispan virasta. Ennen kuin Askola vuonna 2010 valittiin piispaksi, hän työskenteli muun muassa Seurakuntaopistolla, Euroopan kirkkojen konferenssissa ja Espoon piispan teologisena erityisavustajana. Ennen piispakauttaan Askola tunnettiin parhaiten runoilijana, ja hän on löytänyt aikaa kirjoittamiselle myös piispana toimiessaan.

Valitse sinulle sopivin tapa ostaa lippu. Matkakortti

R-kioski

Lippuautomaatti

HSL-Mobiilisovellus

Palvelupiste

Vaihtoehtoja on useita. Edullisimmat matkat saat HSL:n matkakorttiin ladatulla arvolla tai matkustuskaudella. Matkakortteja myyvät mm. HSL:n ja kuntien palvelupisteet sekä R-kioskit. Kertalippuja voit ostaa vaikka varastoon ja käyttää kun matkustat. Näytät vain lippua lukijalaitteelle. Kertalippuja myyvät mm. HSL:n omat palvelupisteet, kuntien yhteispalvelupisteet sekä HSL-alueen R-kioskit,

Helsingin seudun liikenne

Stockmann, useat Citymarketit ja Prismat. Voit ostaa lipun myös HSL:n automaatista, joita on juna- ja metroasemilla sekä bussiterminaaleissa. Osa toimii pelkästään Visa- tai Mastercard-korteilla, osassa kelpaa myös käteinen. HSL:n mobiililippu on kätevä. Lataa älypuhelimeesi maksuton sovellus osoitteesta hsl.fi/lataa-mobiililippu,

niin voit ostaa kerta- ja vuorokausilippuja. HSL:n mobiililipun voit maksaa pankki- tai luottokortilla tai puhelinlaskulla. Myyntipisteiden ja automaattien sijainnin voit tarkistaa osoitteesta hsl.fi. Voit myös soittaa HSL:n asiakaspalveluun puh. 09 4766 4000 paikallisverkkomaksun hinnalla.

hsl.fi

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

Kolumni

Muut ovat idiootteja – ja muita rallatuksia

TOMMI LAITIO Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

MANTELITUMAKE AJAA MEIDÄT HYÖKKÄÄMÄÄN, PAKENEMAAN TAI JÄHMETTYMÄÄN. HÄTIKÖINNILLÄMME SAAMME ASIAT HELPOSTI SOLMUUN TAI ENTISTÄ PAHEMMIKSI.

”MITÄ TEET SUUTTUMUKSELLA, jota tunnet? Kun tunnet itsesi niin vihaiseksi, että voisit purra. Kun koko maailma tuntuu väärältä ja mikään tekosi ei tunnu oikealta. Mitä teet? On hienoa voida pysähtyä, kun tekee jotain väärää, ja ajatella tätä laulua: Voin pysähtyä, silloin kun haluan. Voin pysähtyä, kun niin toivon. Voin pysähtyä, pysähtyä, pysähtyä koska tahansa.” Näin lauloi herra Rogers Yhdysvalloissa vuosina 1968–2001 esitetyssä lastenohjelmassa Herra Rogersin naapurusto. Herra Rogers opetti lauluissaan, että jokainen lapsi on arvokas ja että tunteita ei pidä pelätä. RAIVARIT JA ARVOTTOMUUDEN kokemukset eivät rajoitu vain lapsiin. Ihmissuhteissa niin kotona kuin työssäkin tulee tilanteita, joissa maailma tuntuu kaatuvan päälle ja olevan täynnä vastahankaisia, ilkeitä tai kyvyttömiä idiootteja. Herra Rogersin oppeja jaetaan uusissa kuorissa nykyajan johtajakoulutuksissa. Aivotutkimus on tuonut johtamiskoulutuksiin puheen mantelitumakkeesta, joka ottaa meissä helposti vallan, kun pomo arvostelee ehdotusta työpaikkakokouksessa tai pitkään rakennettu suunnitelma menee mönkään.

Mantelitumake ajaa meidät hyökkäämään, pakenemaan tai jähmettymään. Hätiköinnillämme saamme asiat helposti solmuun tai entistä pahemmiksi. ”Aivot päällä” toimimisen tarve kasvaa nykyajan viestitulvassa, josta löytyisi aina ainekset kunnon raivarille. ESIMIESTYÖN OPIT ovatkin aika lailla suoraan lastenohjelmista: 1. Nimeä tunne. 2. Laske kymmeneen. 3. Tietääkö toinen, mitä häneltä toivot? 4. Osaako toinen sen, mitä häneltä toivot? 5. Uskaltaako toinen sen, mitä häneltä toivot? 6. Haluaako toinen tehdä sen, mitä häneltä toivot? 7. Valitse, mitä teet. Kymmeneen laskemalla asiat palaavat mittasuhteisiin. Tiedonpuute korjautuu tietoa lisäämällä, ei moittimalla. Osaaminen kasvaa opettamalla, ei vähättelemällä. Pelko häviää rakentamalla luottamusta ja turvaa, ei syyllistämällä. Halu kasvaa tarjoamalla merkitystä tai tunnustusta, ei rankaisemalla. Kaikki nämä ovat eri asioita kuin mantelitumakkeen tarjoamat ratkaisut kuten käsiksi käyminen, tavaroiden paiskonta, hatkojen ottaminen tai toisen nimittely idiootiksi. Enää pitää säveltää aikuisille oma kiukkulaulu.

Lähde rauhassa. Anna perinnöksi toivoa. Suuri tai pieni testamenttilahjoituksesi on mukana pitkäjänteisessä työssämme toivon, uskon ja lähimmäisenrakkauden puolesta.

Kiitos!

Suomen Lähetysseura maksaa postimaksun

Tilaan ilmaisen oppaan ja lisätietoa Suomen Lähetysseuran työstä. Etu- ja sukunimi

Katuosoite

*Puheluiden hinnat soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. ja soitettaessa matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

Postinumero ja postitoimipaikka

Käsittelemme tilauksen luottamuksellisesti, eikä se velvoita sinua mihinkään.



Tilaa kattava testamenttioppaamme oheisella kupongilla, sähköpostilla testamentit@suomenlahetysseura.fi tai soita 020 7127 231*

Suomen Lähetysseura Vastauslähetys Tunnus 5001637 00003 VASTAUSLÄHETYS

6 B

Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

Otetaan maailma kerrallaan

Teatteriohjaaja ja kirjailija Juha Hurme äänestäisi Jeesusta kunnallisvaaleissa. Metsässä viihtyvä taiteilija uskoo yhä hyvyyteen ja rakastaa ihmistä ja omituista aikaamme.

uha Hurme istuu Helsingin Sörnäisissä Harjutorin laidalla Vihreä Holvi -ravintolassa. 1990 -luvun alkupuolella hän asui juuri tässä ja naapuritalossa yhteensä neljä vuotta. – Samana iltana, kun muutin täältä Eiraan, tanskalainen maanikko Steen Christensen ampui kaksi poliisia uuden kotini rapun ovelle. Muutin aika nopeasti pois. Tampereella nykyään asuva Hurme valmistelee juuri nyt Suomi 100 000 -iltamakiertuetta Teatterikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Pienten kylien seurojentaloja kiertävä esitys perustuu Hurmeen syyskuun lopussa ilmestyneeseen romaaniin Niemi. Niemi on maailman kulttuurihistoria. Pohjoiselle pallonpuoliskolle vähän alkuräjähdyksen jälkeen ilmestyneen niemen vahva kansainvälisyys ja hengen saavutukset vaativat tulla kerrotuksi. Hurme tarinoi kauniilla ja eloisalla suomen kielellä ”ikuisuudesta”, asioista, jotka eivät muutu. – Paavia myöten kaikki tietävät, että kaikki, mitä nyt on olemassa, oli noin 14 miljardia vuotta sitten yhdessä pisteessä. Sitten tuo piste aktivoitui, ja siinä valtavassa lämpötilassa oli kaikki energia mikä meillä nykyisinkin on. Sen jälkeen syntyivät avaruus ja aika. Tuosta pisteestä voi Hurmeen mukaan käyttää nimeä Jumala. – Piste on aika lailla pyhä, sillä se on tuottanut riemullista elämää. – Suurin ihme on se, että tämä kaikki elämä on olemassa. Miksi? Miksi pikemminkin ei olisi mitään? Elämän tarkoitusta miettiessään Hurme luottaa Pentti Haanpäähän. – Haanpään tavoin ajattelen, että otetaan maailma kerrallaan. Tuossa nurmikolla kasvavassa ruohonkorressa on sama ihme, joka on minussa itsessäni. Ruohonkorren atomit ovat neljätoista miljardia vuotta vanhat, täsmälleen yhtä vanhat kuin omani. Juha Hurme rakastaa kaikkia elämän ilmentymiä. Erityisen paljon hän rakastaa metsää. Tunturiin ja muihin yllättäviin paikkoihin teatteria vievä Hurme eli jo pienenä poikana kolmasosan vuodesta luonnossa. – Hommasin teltan alle kymmenvuotiaana ja yövyin metsässä vapusta Aleksis Kiven päivään. Ajattelin filosofisia ajatuksia, niin kuin lapsilla on tapana. Leikiksi niitä myös kutsutaan. Metsä alkoi paimiolaisen kansakoulun nurkalta. Sinne poika pakeni koulun opettajina työskentelevien vanhempiensa vaatimuksia. Pojalta odotettiin ihmetekoja, vähintään presidenttiyttä. Koti tarjosi myös rakkautta ja keskiluokkaista turvaa, mutta näkymättömät rajat ahdistivat neljän vanhemman sisaren sarjan jatkoksi syntynyttä kuopusta.

Teksti Jaana Rinne Kuva Sirpa Päivinen

Hurmeen vanhemmat olivat vakaumuksellisia kristittyjä ja sotaveteraaneja. He olivat niin vanhoja, että heidän arvonsa olivat kirjaimellisesti edelliseltä vuosisadalta. – Äiti oli vielä kovempi taistelija kuin jatkosodassa vänrikiksi noussut isä. Äiti toimi kaikissa sodissa lottana eturintamassa. 12-vuotiaaksi asti Hurme oli harras kristitty, joka kävi kolme kertaa kuukaudessa kirkossa ”väsähtämässä.” Kun hän alkoi 13-vuotiaana tutkia uskontoja, hän huomasi, ettei ole kirkon käsityksen mukaisella tavalla uskovainen. – Olin kaikesta samaa mieltä kuin Jeesus, mutta Pyhä Kolminaisuus oli mielestäni ihan huttua. Kannattaa muistaa, että Jeesus ei koskaan kutsunut itseään Jumalan pojaksi. – Jeesus oli edistyksellinen vallankumouksellinen hippi, jolla oli niin hyviä linjauksia, että äänestäisin häntä kunnallisvaaleissa. Hurme ja Jeesus ovat sielunveljiä. Molemmat ovat vailla omaisuutta, sukulaisten hyljeksimiä, osattomien ystäviä ja vallitsevan elämäntavan arvostelijoita. – Jeesus nautti kavereineen ruuasta ja juomasta kehottaen ihmisiä karistamaan murheen ja stressin. Eikä hänellä ollut seksuaalisuudesta mitään rajoittavaa tai pahaa sanottavaa toisin kuin siitä syyllistävällä kirkolla.

”

Minulle kaikkein rakkaimpia ovat ne ihmiset, jotka eivät ole vielä syntyneet.

Jeesus kiersi saarnaamassa, Juha Hurme kirjoittaa kirjoja ja kulkee teatterista toiseen muistuttamassa katsojia humanismin tärkeydestä. Teatteriohjaajana hän kertoo saaneensa tutustua myös kristillisyyden hyviin puoliin. Vuonna 2000 Helsingin Diakonissalaitos kääntyi Ylioppilas teatterin puoleen ja tilasi Hurmeelta juhlanäytelmän. – Pro-tukipisteen toiminta ja täydellisten rapa- alkoholistien auttaminen tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen. Diakonia menee sinne, mihin yhteiskunta ei ulotu. Hurme itse on vienyt teatteria muun muassa vankilaan. – Laitosteatterin estetiikka ei ole teatterin estetiikkaa. Ei tarvitse kuin katsoa Helsingin kaupunginteatterin aulaa niin tajuaa, että siellä ei voi esittää vakavasti otettavia esityksiä. Teatteri on sukua rock-musiikille ja siksi se toimii parhaiten klubeilla.

Reissaamisen Juha Hurme aloitti heti, kun hän pääsi pois kotoa. Luonnontieteiden opiskelu Turun yliopistossa vaihtui vanhusten kotiavustajan työhön Tukholmassa. Kun Hurme alkoi ajatella ruotsiksi, hän pelästyi ja peruutti Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan estetiikkaa. Teatteriin Hurme päätyi kurssikaverinsa poikaystävän Aki Sirkesalon ansiosta. Sirkesalo pelkäsi mennä yksin Jyväskylän ylioppilasteatterin valintakokeisiin, joten Hurme ryhtyi Sirkesalon ihmiskilveksi. Kauniskasvoinen Sirkesalo sai kolmen tunnin roolin, Hurme kahden minuutin. Ohjaamisen seuraaminen katsomosta teki hänestä ohjaajan. – Aki oli suojelusenkeli, joka tietämättään talutti minut teatteriin. Jumalan teatterin Jari Hietasen tultua Jyväskylään syntyi kaupunginteattereiden takapihoilla esiintynyt Yövieraat-teatteri, josta kaikki alkoi. Nuoruuden kristillinen kasvatus ja sen mukanaan tuomat selvittämättömät asiat heittivät J uha Hurmeen mielisairaalaan 50-vuotiaana. – Sairastuin psykoosiin, koska tajusin, etten ehdi millään selvittää asioita äidin kanssa. Olin helvetissä kuukauden. Se oli piinallinen kuukausi, koska helvetti on piinallinen paikka. Kokemuksesta syntyi romaani Hullu ja saman niminen näytelmä, joka on ollut menestys. Hurme muistuttaa uskontojen vaaroista. – Uskonnot luulevat omistavansa absoluuttisen totuuden. Siinä on vaarallista rakentaa maailmanrauhaa. Hurme uskoo hyvyyteen. – Hyvyys on järkevää politiikkaa. Se säästää mahahappojen hirvittävältä hyökkäykseltä. En vihaa edes pahinta mulkkua vaan pyrin vuorovaikutukseen. Hurme muistuttaa, että hyvyys on myös hyvän taideteoksen tunnusmerkki. Hän ei arvosta epätoivon julistajia. – He heikentävät maailman mentaalista tilaa. On helppo nälviä ja tehdä musta karikatyyri. Hyvä taiteilija antaa toisen selvitä. Hyvä ihminen säästää Hurmeen mukaan maailmaa tuleville sukupolville. – Minulle kaikkein rakkaimpia ovat ne ihmiset, jotka eivät ole vielä syntyneet. Kuolemaa Juha Hurme lähestyy luonnontieteilijän näkökulmasta. – Olen itse ollut kuukauden kuolleena, ja siksi on nastaa ja pelotonta elellä jälleen. Hurmeesta ajatus maatumisesta on kaunis. – Maatua ja nukkua. Liityn mielelläni maan ja mullan joukkoon. Sen sijaan ajatus siitä, että jatkaisin kiitoa jossain tuntemattomassa sfäärissä, on minulle mahdoton, koska se ylittää tiedon rajat. ■

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

Kuka? Juha Hurme on 59-vuotias teatteriohjaaja ja kirjailija.

Mitä? Ohjannut kymmeniä näytelmiä ja kirjoittanut viisi romaania. Tuorein romaani Niemi (Teos) ilmestyi tänä syksynä.

Motto? ”Väliaikaista kaikki on vaan.”

Armeijassa Juha Hurme tunsi itsensä luuseriksi, kun hän yritti ampua ihmisen muotoisia tauluja. – Aloin naureskella koko touhulle. Totesin, että onneksi armeija ei ole oikeaa sotaa vaan simulaattori. Mielikuvitus teki minusta rauhan vakoojan. Rauhan vakoojana näin ja kuulin tarinoita, joista olen ammentanut kaikkiin romaaneihini.

B 7

Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

Valo syntyy pimeässä Kolme iltaa elämän syvyydestä Kirjailija Tommy Hellsten ja opetusneuvos Kalevi Virtanen keskustelevat torstaisin klo 18.00-19.15 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23

26.10. Heikkous on ihmisen arvokkain ominaisuus 2.11. Rohkeus tulla todeksi 9.11. Minä olen, koska Jumalakin on Illat alkavat meditatiivisella huilu- tai sellomusiikilla klo 17.55 ja päättyvät yhteiseen hartauteen ja iltavirteen n. klo 19.15. Tilaisuuden kuluihin kolehti. Kirkon eteisessä on myynnissä Tommy Hellstenin ja Kalevi Virtasen kirjaa Valo syntyy pimeässä. Havaintoja elämän keskeltä. Kirjapaja 2017. Hinta 30 €. Järjestää Tuomasyhteisö

TERVETULOA KOTIIN! MEILLE KÄYVÄT MYÖS KUNTIEN PALVELUSETELIT.

Irman lempikuppi on vihreä. Juomme Irman kanssa päiväkahvit ja muistellaan samalla vähän vanhoja, nuoria kun ollaan.

Meillä iloitaan elämästä. Olemme Helsingin seurakuntien perustama kotimainen säätiö, joka ei tavoittele voittoa, vaan elämänmakuista elämää. Heseva-kodin palveluihin kuuluvat palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen ympäri vuorokauden sekä lyhytaikainen hoito. www.gaius-saatio.fi HESEVA-KOTI, KÄPYLÄ

Larisa Kiljander, 050 461 6559

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 9

Rakkaudentäyteiset häät Kuukausi sitten vietettiin iloiset häät, kun Venla Silmunen ja Ida Uotinen vihittiin avioliittoon. Äiti ja tytär kertovat, mitä heille merkitsi se, että avioliitto solmittiin kristillisesti, ja miten papin eteen päädyttiin. Teksti Marjo Kytöharju Kuva Matias Silmunen

”V

Venla Silmunen: ielä lähtiessäni ammattikorkeakouluun syksyllä 2012 etsin itselleni täydellistä miestä, jonka kanssa perustaa perhe. Olin käynyt yläasteen ja lukion adventtikirkon rahoittamassa koulussa, ja sen uskonnontunneilla oli käynyt selväksi, että homous on sairaus. En itse ollut lainkaan samaa mieltä, mutta se oli varmasti osaltaan vaikuttanut siihen, etten ollut ajatellut tulevan puolison voivan olla myös nainen. Kun sitten yksi luokkamme tytöistä kertoi tykkäävänsä tytöistä, ajattelin ensin vitsinä, että jippii, mahdollisuuteni löytää luokalta kumppani tuplaantui, luokallamme kun oli vain yksi poika. Ehkä jokin minun sisälläni jo silloin tajusi, että minäkin voisin tykätä tytöistä. Tai ainakin juuri tuosta tytöstä. Tuohon aikaan sydän eli omaa elämäänsä ja pää sanoi toista. Seuraavana keväänä tuli pääkin mukaan ihastumiseen, ja ensimmäisen pusun jälkeen ei ollut enää paluuta. En kertonut tapahtuneesta monille, sillä sitä piti ensin selvitellä itsekseen ja niiden ystävien kanssa, joiden tiesi sataprosenttisen varmasti tukevan meitä. Olin herkillä, enkä olisi kestänyt tuomitsevia sanoja, kun kamppailin uudenlaisten tunteiden kanssa. Perheelleni kerroin vasta, kun olin varma tunteistani. Ensimmäisenä kerroin isosiskolleni. Hän otti tilanteen hyvin, ja syksyllä rohkaistuin kertomaan myös vanhemmilleni. Isä vain hymyili, kun tajusi minun olevan onnellinen. Äidin kanssa tilanteen läpikäyminen kesti hiukan kauemmin. Aihe oli hänelle vieras, ja minä olin vielä herkillä jutun kanssa, joten keskustelut eivät aina loppuneet hymyssä suin. Kaikesta huolimatta istuin pian jo tyttöystäväni, äitini ja isäni kanssa nuotiolla. Pikkuhiljaa, askel kerrallaan osoitimme äidille, ettei tämä ole niin outoa. Aikuisen tuki on äärimmäisen tärkeää nuorelle, joka etsii itseään. On tärkeää saada tuntea, että kelpaa sellaisena kuin on. Kun tasa-arvoinen avioliittolaki astui voimaan, kuvittelin naiivisti, että saan automaattisesti mennä kirkossa naimisiin. Se, että halusin mennä naisen kanssa naimisiin, ei muuttanut sitä, että halusin vihkijän olevan pappi. Kuuluin yhä kirkkoon, samoin kuin tyttöystäväni, ja papin siunaus liitolle oli meille molemmille tärkeää. Oudommalta ajatukselta olisi tuntunut mennä naimisiin maistraatissa. Puhumattakaan siitä, että olisimme rekisteröineet parisuhteemme. Kuulimme, että jotkut helsinkiläiset papit vihkivät myös sateenkaaripareja. Laitoimme viestiä Facebook- ryhmään, joka etsii papin kullekin sateenkaariparille. Pian saimme sopivan vihkipapin ja -kirkon. Oli huojentavaa, ettei enää siinä vaiheessa tarvinnut taistella liittonsa

”

Venla Silmunen ja Ida Uotinen, nyk. Silmunen, menivät naimisiin Teijossa syyskuun toisella viikolla.

puolesta. Meille kerrottiin, että oma seurakuntamme hoitaa kuulutukset jumalanpalveluksessa ja antaa meille ilolla vihkiraamatun. Se, miten pappi, kanttori ja suntio kohtelivat meitä kuin ketä tahansa naimisiin menevää pariskuntaa, tuntui todella hyvältä. Tuli sellainen olo, että todella kuuluu seurakuntaan. Ja vaikka olin sanonut puolisolleni tahdon jo kosinnan yhteydessä, oli minulle kristittynä tärkeää saada sanoa tuo sama sana uudelleen kirkossa perheen ja ystävien läsnä ollessa.”

”M

Kaarina Silmunen: ieli täynnä liikutusta, kiitollisuutta ja rakkautta seisomme mieheni kanssa Teijon kansallispuiston kupeessa olevan Matilda-talon lavalla pitämässä hääpuhetta Venlalle, toiseksi nuorimmalle neljästä lapsestamme, ja hänen vastavihitylle puolisolleen Idalle. Luemme sitaatteja Pikku Prinssistä, kohtauksesta, missä kettu ja prinssi keskustelevat kesyttämisestä ja siitä, miten vain sydämellään näkee hyvin. Tahdon tehdä puheessani näkyväksi sen, miten Venla ja Ida eivät ole joutuneet vain kesyttämään toinen toisensa vaan ovat joutuneet urakasta suurimpaan – kesyttämään myös osan meistä häävieraista, lähimmistään.

Se, miten pappi, kanttori ja suntio kohtelivat meitä kuin ketä tahansa naimisiin menevää pariskuntaa, tuntui todella hyvältä. Morsian Venla Silmunen

Neljä vuotta sitten, kuullessani Idasta ensimmäisen kertaa, asiat eivät olleet näin yksinkertaisia. Olin joutunut vanhemmuuteni suurimpaan haasteeseen. Olin tilanteessa, missä sydämeni ei kyennyt yhtymään lapseni riemuun, vaikka järki olisi halunnut. Meille annettiin kuitenkin aikaa, pitkämielisyyttä ja anteeksiantoa, kummallekin. Sillä sitä kaikkea tarvitsee äiti, joka on elänyt lapsuutensa autoritäärisessä perheessä aikana, jolloin homoseksuaalisuus oli rikos. Luovuttuani omavoimaisuudesta ja lähtiessäni kulkemaan Venlan ja Idan rinnalla kohti tuntematonta sain tielleni muutaman ihmisen, jotka kannustuksellaan rakensivat turvallisen suojan. Sen sisällä oli tilaa käsitellä ison uskovaisten joukon julistamaa tuomiota. Juuri he, jotka hyökkäsivät Venlan ja Idan parisuhteen

kimppuun, avasivat silmäni ja sydämeni: eihän mikään muu voima kuin pelko tuntemattoman asian edessä voi aiheuttaa niin suurta vastustusta asiassa, joka harvaa edes henkilökohtaisesti koskettaa. Minun Jumalani ei kuitenkaan ole pelon ja tuomion Jumala vaan rakkauden, hyvyyden ja armon Jumala. Eikä rakkauden Jumalan edessä ole pienintäkään epäilystä siitä, haluaako hän käännyttää osan parisuhteellensa siunausta hakevista ihmisistä pois vai kutsuuko hän luokseen kaikki. Löysin vähitellen tien maailmaan, missä värejä on huomattavasti aiempaa enemmän ja missä on helppo hengittää. Siellä merkittävintä ei ole, vihkivätkö kaikki papit kaikki parit vaan se, millaisen viestin kirkko välittää. Sulkeeko se samaa sukupuolta rakastavat ulkopuolelleen vai näyttääkö se esimerkillään, miten tärkeitä ja arvokkaita kaikki ihmiset ovat? Matilda-talon lavalla on helppo aistia koko tilan täyttämä rakkaus. Venlan ja Idan vihkipappi istuu perheiden pöydässä ja jatkaa kohta siitä, mihin mieheni ja minä puheinemme jäämme. Kettu muistuttaa pikku prinssiä vielä siitä, että toisen kesyttäminen pitää sisällään aina riskin tulla satutetuksi. Kun luopuu pelostaan, luopuu suojavarustuksestaan ja tulee haavoittuvaksi. Sen arvoista on vain rakkaus.” ■

Kirkon kaunistukset osa 7: Tapiolan kirkko 75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Mari Aarnio, Paula Huhtala

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineisto päivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaat tisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Onko kirkko remontissa, jotkut ihmettelevät astuessaan ensimmäistä kertaa Tapiolan kirkkoon ja nähdessään sen kevytbetoniharkkoisen alttariseinän. Muutama seurakuntalainen on puolestaan ehdottanut, että seinälle voisi laittaa kunnollisen alttaritaulun. Mutta vuonna 1965 valmistuneella Tapiolan kirkolla on myös vankkumattomat faninsa. Sitä pidetään yhtenä Suomen merkittävistä kirkkoarkkitehtuurikohteista. – Tämä kirkko ainakin herättää tunteita, vahvistaa ylivahtimestari Antti Ruuskanen. Arkkitehti Aarno Ruusuvuori halusi suunnitella tilan, joka ilmentää pyhyyttä muutoin kuin muodon ja symbolien avulla. Pelkistetyn, kuutiomaisen kirkkosalin katseenvangitsija on juuri alttariseinä. Se näyttää jatkuvan loputtomiin, mutta päättyy todellisuudessa kattoikkunaan, joka avaa suoran linjan taivaaseen.

Suora linja taivaaseen Tapiolan kirkon harkoista ladottu alttariseinä ei jätä ketään kylmäksi. Karu pinta kutsuu valoa leikkiin ja kävijöitä laskutoimituksiin. Teksti Laura Pörsti Kuva Esko Jämsä

Harkkoseinä innoittaa laskutoimituksiin. Ruuskanen kertoo, että se on 64 harkkoa eli noin 18 metriä korkea. – Täällä vierailleilta arkkitehdeilta olen oppinut paljon tilan mittasuhteiden merkityksestä. Teräsristi ei ole sattumalta kolme harkkoa leveä, hän lisää. Karu alttariseinä paljastaa vuodenajat omalla tavallaan. Ne käyvät ilmi auringonvalosta, joka paistaa kirkkosalin takaosassa avautuvista ikkunaristikoista. – Keväällä valo tekee seinään selvimmät kuviot, kun se osuu aika ylös. Kesällä, kun aurinko on korkeammalla, valo tulee lännen suunnan korkeista ikkunoista jyrkemmässä kulmassa eikä sen vuoksi osu alttariseinälle yhtä voimakkaasti kuin keväällä, Ruuskanen selittää. Tapiolassa kirkkosalin voi saada hetkeksi vain itselleen. Ohikulkija pääsee poikkeamaan siellä arkisin kello 8–21 ja viikonloppuisin kello 8–18.

Fingerpori Pertti Jarla

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 11

Mystiikka ei ihmetytä Pekka Yrjänä Hiltunen, 68, jäi vuonna 2016 eläkkeelle kirkkohallituksen uskontodialogin asiantuntijan tehtävästä. Hän on retriitinohjaaja ja hengellinen ohjaaja. Hiltusen mielestä mystiikassa ei ole mitään ihmeellistä, koska jokaisella on jonkinlainen suhde siihen, mitä hän ei osaa selittää. Hiltunen osallistuu eri uskontotraditioiden yhteismeditaatioiden järjestämiseen Kampin kappelissa. Seuraava yhteismeditaatio on ke 1.11. klo 18–19 teemalla ”Miten elää tässä ja nyt?”.

Nukahtaminen kesken mietiskelyn ei harmita Pekka Yrjänä Hiltusta.

Katekismuksesta löytyy hurjia juttuja Pekka Yrjänä Hiltunen käsittelee ihmissuhteita, aggressiota ja seksuaalisuutta katekismusmietiskelyn avulla. Teksti Taneli Kylätasku Kuva Esko Jämsä

Kun Pekka Yrjänä Hiltusen vuorokaudessa on rauhallinen hetki, hän hiljentyy mietiskelemään katekismusta. Tapa alkoi jo 1990-luvun puolivälissä, kun pappiystävä lainasi Hiltuselle C-kasetin, jossa oli katekismusmietiskelyn ohje. Tätä nykyä Hiltunen ei enää tarvitse kasettia. Käskyjen, uskontunnustuksen ja Isä meidän -rukouksen mietiskely onnistuu helposti esimerkiksi kävelyllä, bussin penkillä tai vuoteessa. Edes nukahtaminen kesken mietiskelyn ei haittaa, sillä Hiltunen muistaa herättyään, mihin kohtaan jäi.

Usko ja epäusko

Jo ensimmäisen käskyn lause ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi” on iso paketti. Se vie Hiltusen kysymään, onko hän todella kuullut jonkun sanovan hänelle nuo sanat. Siitä käy myös ilmi, että rukouksessa ja mietiskelyssä on kyse suhteesta. Edellisenä yönä, kun Hiltunen mietiskeli käskyä ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi”, hänelle tulivat mieleen Jeesuksen sanat: ”Se, joka tekee Jumalan tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini.” Hiltunen pohdiskeli, mitä hänen tuntemansa ihmiset ovat tehneet työkseen tai muuten. Hiltusen tuttavapiiriin kuuluu muun muassa säveltäjä, puuseppä, kokki, maanviljelijä ja muuraustaitoinen ihminen. Hiltunen ymmärsi, että kaikki nämä toimet ovat osa hyvää, Jumalan tahdon mukaista kulttuurin jatkumoa. Sitä pitää kunnioittaa, jotta eläisi kauan maailmassa. ■

istock

Taivaan tähden

22.10.

Haastattelupäivänä Hiltusta väsyttää, sillä jokin on herättänyt hänet aamuyöllä. Hiltunen käytti yöllisen hetken mietiskelemällä viidettä käskyä ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi”. Luterilaisessa katekismuksessa kunnioittamiskäsky on jo neljäntenä, mutta Hiltunen jaottelee käskyt juutalaisten, ortodoksien ja joidenkin reformoitujen kirkkojen tapaan. Näissä toisena on käsky, jonka mukaan Jumalasta ei saa tehdä kuvaa. Ei siis mielikuvaakaan. Hiltunen ei käy katekismusta läpi mekaanisesti, vaan pysähtyy rauhassa pohtimaan puhuttelevaa kohtaa. Mietiskely vie hänet käsittelemään hurjia juttuja, kuten aggressiota, seksuaalisuutta ja kaunan tunteita. Käsky ”Älä tapa” kääntyy kehotukseksi tunnistaa oma aggressio ja huolehtia siitä. Valehtelukielto haastaa pohtimaan, onko Hiltunen totuudellinen suhteessa toisiin ihmisiin. Aviorikoksen kielto neuvoo tutustumaan omaan seksuaalisuuteen ja pitämään siitä huolta.

Luottotyyppi Ihmiset punnitsevat tavan takaa itseään. ”En ole uskonnollinen”, he määrittävät. Tai: ”Uskon kyllä, mutta en ole uskovainen.” Ja vertailun väsyttäminä: ”Minulla ei ole oikeanlaista uskoa.” Tällainen puhe on pahasti ristiriidassa sen kanssa, mitä kirkko uskosta opettaa. Kirkon mukaan usko on nimittäin lahja. Se saadaan. Sitä ei tarvitse tuottaa itse. Näin ajatellen usko on ennemmin kallistuva kannu kuin syvyyttään sondeeraava kuppi. Välillä tuntuu, ettei itsestä ole mihinkään tai että Jumala on pelkkä kaukainen muisto. Kriisin keskellä ahdistuu, kun ei osaa rukoilla. Kristillisen ymmärryksen mu-

kaan sellaista ei tarvitse hätkähtää. Se on inhimillistä. Usko taas on jumalallista. Se on, vaikka tuntuisi miltä. Uskominen ei ole minun pääni tai tahtoni suorite eikä edes rinta-alan puristuksesta päästävä tunne. Usko on avara tila, johon Jumala avaa minulle oven. Vaikka minä sanoisin ei, hän sanoo kyllä. Kristuksen virkana tässä uskomiseni mikrokosmoksessa ei ole pudistella päätään ja nostaa heristellen sormeaan vaan uskoa minuun ja sinuun. Sinä ja minä nimittäin olemme sen rauhan ja reilun pelin rakennuspuut, jota myös Jumalan valtakunnan tekemiseksi kutsutaan. Kun äänekäs

yliminäni esittää loputtomia vaatimuksiaan, Kristus katsoo minua hyväksyvästi. Olen hänen luotto-

tyyppinsä. Kylläisenä lähden taas työmaalle. Kaisa Raittila

12 B Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

Gurun opissa Ohjaajana Johann Arndt Johann Arndt on 1500 ja 1600-lukujen taitteessa elänyt saksalainen mystikkopappi. Hän etsi aikansa luterilaisuuteen uudistusta mystiikasta. Hän oli innostunut nuoresta, reformaation syntyajan Martti Lutherista ja osin samoista kristityistä mystikoista kuin hän. Näitä olivat Augustinus, Bernard Clairvaux´lainen ja varsinkin Johannes Tauler. Arndtille tärkeä oli myös Tuomas Kempiläinen ja hänen kirjansa Kristuksen seuraamisesta. Arndtin oma pääteos on Neljä kirjaa totisesta kristillisyydestä. Se levisi nopeasti vastustuksesta huolimatta ja vaikutti muun muassa pietismin syntyyn. Pappi Henrik Renqvist suomensi kirjan kolme ensimmäistä osaa 1830- ja 40-luvuilla. Viimeisin suomennos on vuodelta 1927. Teos on edelleen tärkeä rukoilevaisille, jotka ovat yksi Suomen kirkon viidestä herätysliikkeestä.

Tyhjennä itsesi kaikesta turhasta Jumala ei tarvitse muuta kuin tyhjän sydämen. Sinne hän voi valmistaa sinulle rauhanmajan. Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

”Jos tahdot olla tätä maailmaa täynnä, olet taivaallisista tyhjä”, kirjoittaa saksalainen mystikkopappi Johann Arndt. Arndt haastaa meidät miettimään, millä sisimpämme täytämme. Ajatuksemme, mielemme, tahtomme tai aistimme ei voi tavoittaa Jumalaa, jos olemme täynnä kaikkea muuta. Siitä muusta Arndt käyttää sanoja halu, himo ja hekuma. Asioita, jotka eivät tuota sydämelle rauhaa, ei kannata kuunnella eikä ajatella, eikä niistä kannata puhua. Ihminen tarvitsee vakaamman sisäisen perustan. ”Puukaan ei menesty muualla kuin omassa maaperässään. Samoin ei sisäinen ihminen kasva hyvin muualla kuin sydämen sisäisellä perustalla”, kirjoittaa Arndt. Ensi vaikutelma voi olla, että Arndt on ilonpilaaja varoittaessaan meitä maailman katoavista huveista ja niiden tuomasta lyhytaikaisesta ilosta. Hänen ajatellussaan on kuitenkin jotakin vapauttavaa. Itse en voi tehdä itsestäni parempaa ihmistä. Arndtin mukaan se voi

tapahtua vain niin, että käännyn pois kaikesta ulkoisesta ja nostan katseeni Jumalaan päin, päästän irti omista voimistani ja tahdostani ja omahyväisyydestäni ja annan yksin Jumalan vaikuttaa minussa. Jumala astuu sinne, mistä hän löytää kaikesta omasta yrittämisestä tyhjän sydämen, ja tekee siitä rukoushuoneen, rauhanmajan ja sisäisen kasvun paikan, Pyhän Hengen työpajan. Tehtäväni on vain ottaa vastaan ja antaa hänen toimia. Ei riitä, että tuntee kristillisen opin ja pitää siitä kiinni. ”Opin pitää muuttua sinussa elämäksi”, saarnasi Arndt toimiessaan kyläpastorina. Hän halusi pitää kiinni Martti Lutherin perusoivalluksesta, että ihminen pelastuu yksin uskosta ja armosta eikä omien tekojensa ansiosta. Uskon sisäisen omaksumisen tuli silti näkyä elämässä. Arndt eli aikana, jolloin luterilainen puhdasoppisuus oli voimissaan, ja tiesi, että kaikki eivät pitäneet hänen kirjoituksistaan. Kriitikoilleen hän vastasi jo teoksensa Neljä kirjaa

Vaikuta sinä minussa ”Jumalani, muuta sinä et tahdo kuin että lepäisin sinussa. Minun tulee levätä ja antaa sinun toimia. Kokoa sinä minut taas yhteen sieltä, minne olen itseni hajottanut. Anna minun tyhjentyä kaikesta muusta, että sinä eläisit minussa. Anna minun vaieta itsestäni, että sinä saisit puhua minussa. Anna minun olla aloillani, että sinä vaikuttaisit minussa.”

totisesta kristillisyydestä esipuheessa: ”Monet ajattelevat, että teologia on pelkkää tiedettä ja sanataituruutta, vaikka se perustuu elävään kokemukseen ja käytännön harjoitukseen.” Hänen mukaansa oikeasta opista kiivailu ja teologinen kiistely eivät johda mihinkään. Ne kertovat vain siitä, että oppi ja elämä ovat irtaantuneet toisistaan ja kristillinen elämä on unohtunut. ”Kristuksen elämä opettaa meille kaiken”, Arndt kirjoittaa. Johann Arndtia on kutsuttu ”sydämen teologiksi”. Kirjoituksissaan hän viittaa usein Jeesuksen lausumaan ”Jumalan valtakunta on sisäisesti teissä”. Jos sitä etsit, sinun on annettava Jumalalle koko sydämesi ja sielusi, ei vain ymmärrystäsi, vaan myös tahtosi ja sydämesi rakkaus, Arndt opettaa. Siellä sydämen sisimmässä perustassa tapahtuu myös todellinen sisäinen katumus. Siellä ihminen menee itseensä, kääntyy Jumalan puoleen ja etsii hänen armoaan. Siellä hiljenee maailman melu. Siellä syntyy levollisempi elämä, kaikki rakkaus ja kaikki hyvät työt. ■

MENOT 19.10 – 2 .11.

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkolla ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Raamattua, rukousta ja laulua maanantaisin klo 12–14. Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä. Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20. Iloa, riemua, rukousta, laulua ja Sanaa. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Tule virkkaamaan tai opettelemaan sinivalkoisten lappujen virkkaamista Suomi 100 -hengessä. Puurotorstai torstaisin klo 10–13. Puurolounas 2,50 €. Voit tulla myös kahville. Viikkomessu torstaisin klo 18. Viikkomessua ei ole 19.10. Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.45–20.30. Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 20–23. Kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 12–15. Paluumuuttajien piiri (Inkeri-piiri) to 19.10. klo 13. Kirkkokuoro myy ennen messua 22.10. ja messun jälkeen sukkia ja arpoja. Messu su 22.10. klo 12. Seppo Suokunnas, Harri Nurminen, Linda Isokangas. Kohtaamispaikka su klo 17. Vieraana Kyösti Lindeman tiimeineen kotikirkolta, Poikkipuut. Matala – mukava maanantai kirkolla! 23.10. ja 30.10. ehtoollinen klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu klo 11.30–12.30. Päivähetki Raamatun äärellä ti 24.10. klo 12–13.30. Jari Araneva. Virsivartti ke 25.10. klo 12.30–12.45. Raamattuluento ke 25.10. klo 18.30. Astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä ylös kuolleista – mitä tapahtui? Leif Nummela. Illan isäntä Harri Nurminen. Lasten kekkerit la 28.10. klo 15.30– 18 puuhapisteitä, lastenkonsertti,

iltaruokaa. Messu su 29.10. klo 12. Eero Huovinen, Jaakko Hietikko, Hans Tuominen, Juha Paukkeri. Lähetyspiiri ma 30.10. klo 18–19.30. Omaishoitajien olohuone ma 30.10. klo 15–16.30. Seniorikerho ti 31.10. klo 13–14.30. Päivärukous ke 1.11. klo 12.30–12.45. Raamattuluento ke 1.11. klo 18.30. Astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan oikealla puolella – mitä hän siellä tekee? Jukka Norvanto. Isäntänä Harri Nurminen. Sururyhmä omaisensa menettäneille alkaa to 9.11. Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa. Tiedustelut: diakoni Heli Leskinen p. 050 468 6410, heli. leskinen@evl.fi Operaatio Kolme karhua. Oletko kotona lapsen kanssa? Pidätkö musiikista? Tule vauvasi tai taaperosi kanssa mukaan toteuttamaan kolmen ikäpolven musiikkihetki Hakunilan päivätoimintakeskukseen 17.11. ja 22.11. Suunnittelukerrat Hakunilan kirkolla pe 3.11. ja ke 8.11. klo 13‒14:30. Lisätietoja: kaisa.nuolioja@ evl.fi tai 050 420 1541.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12. Tiistaisin klo 12.30 hartaus ja päiväkahvit. Saunaa ja Sanaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30. Iloista naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21. Torstaimesta torstaisin klo 14–15.30. Tarjolla välipalaa ja mukavaa puuhastelua alakouluikäisille lapsille. Mestaa ei ole to 19.10. Avoin perhekahvila perjantaisin klo 9–13. Leikkiä ja yhdessäoloa aikuisille ja lapsille. Kahvilaa ei ole 20.10. Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30, ei ilmoittautumista. Muskaria ei ole 20.10 ja 27.10. Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12.30. Hartaus 10.45 ja sen jälkeen maksuton puuro, voileivät ja kahvit. Taidepyhis ”Luojan luovat lapset” sunnuntaisin klo 15–16.30. Messu su 22.10. klo 10. Seppo Suokunnas, Harri Nurminen, Linda Isokangas. Lähetyspiiri to 26.10. klo 18–20.

MUUALLA Perhekahvila torstaisin klo 9–11. Kolohongan ostoskeskuksessa os. Itäinen Valkoisenlähteentie 19. Kahvilaa ei ole to 19.10. Kuunloiste- ja Aurinkotanssi -kuorot 6–14-vuotiaille lapsille Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa

keskiviikkoisin klo 15–15.45. Kuoroihin ei tarvitse ilmoittautua. Tiedustelut riikka.jantti@evl.fi. Kuoroja ei ole 18.10. Astan Kotipyhäkoulu su 29.10. klo 11–12. os. Hevoshaantie 9.

KASTETTU Emma Aleksandra Hoikka, Jooa Heikki Mikael Hyttinen, Milja Mimma Olivia Kottila, Hugo Mikael Kuitunen, Jesse Anton Juhani Kukkonen, Robin Oscar Luht, Oliver Kristjan Mäesaar, Jade Sofia Räisänen, Eemi Urho Viljami Tanskanen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Jani Rainer Harjula ja Heini Martina Henttinen.

HAUTAAN SIUNATTU Juha Olavi Saares 58 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Wanhan kaavan messu su 22.10. klo 10. Jaakko Kara, Jarna Wikström ja Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit. Israel-iltapäivä su 22.10. klo 15–17. Alustus, kahvit ja rukousta. Alustajina ovat Riitta Kettunen, Marja-Liisa Isokuortti ja Leena Kaseva. Taiteilijat keskustelevat totuudesta. Reformaation juhlavuoden taidenäyttely avoinna ma–su 23.10.–12.11. kirkon aulassa ja kirkon suuressa seurakuntasalissa. Upeassa ja ainutlaatuisessa taidenäyttelyssä teemana on Totuus. Kuvat kertovat-aamutuokio ke 25.10. klo 9.30. Aiheena on Martta ja Maria. Laulun ystävät-yhteislauluilta ke 25.10. klo 17.45–18.45. Laulamme yhdessä lauluja eri teemoihin liittyen. Laulua johtaa kanttori Hannu Lehtikangas. Kaikki ovat tervetulleita mukaan. Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 25.10. klo 18. Tilaisuus pidetään kirkon pienessä seurakuntasalissa. Messu su 29.10. klo 10. Matti Hyry,

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

Miika Koistinen ja Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit. Miesten sauvakävelypiiri su 29.10. klo 18. Lähdemme kirkolta, omat kävelysauvat mukaan. Agricolamessu goes Vantaa to 2.11. klo 19. Koe Helsingin Punavuoresta Vantaalle tuotava uuden sukupolven messu. Messua on järjestämässä agricolamessun toiminnanjohtaja Henrik Wikström tiimeineen. Sururyhmä aloittaa ti 7.11. klo 18. Keskustelua läheisen menettämisen tuomista tunnoista, kysymyksistä ja kokemuksista muiden menetyksen kohdanneiden kanssa. Ryhmä kokoontuu viisi kertaa. Ilmoittautumiset ja kyselyt diakoni Anne Puumalalta p. 09 830 6472 ja anne. puumala@evl.fi. Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11–12.30. Hävikkiruoasta valmistettu lounas. Lounas on maksuton ja avoin kaikille. Lounaan yhteydessä klo 12 on kaikille avoin ehtoollishetki.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 26.10. klo 10–11.30. Keskustelemme tulevan sunnuntain evankeliumitekstistä.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Kenian lähetyspiiri to 26.10. klo 11. Vieraana on Sley:n eteläisen alueen aluejohtaja, pastori Jukka Niemelä.

MUUALLA Pähkinärinteen palvelutalon kahvikammari ke 25.10. klo 13.30. Kastanjakuja 1 A. Kahvia, juttelua ja hiljentymistä yhdessä. Wanhan ajan elämysilta to 26.10. klo 18.30. Ilta pidetään Bygårdissa Hämeenkylässä, osoitteessa Ainonkuja 9. Tämän vuoden näytelmissä teemana ovat Reformaation merkkivuosi ja Suomen 100-vuotisjuhla. Oopperakerhon matka Varsovaan pe–ma 27.10.–30.10. Menemme katsomaan Verdin oopperaa Rigoletto.

KASTETTU Elias Eemeli Alakoski, Onni Eemeli Juhani Jaakkola, Teemu Mikael Teerioja, Frida Elise Volk, Aarre Oliver Torsten Aikio, Juho Pauli Antero Hugg.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Ville Juhani Lehto ja Riina Kati Maarit Rundqvist.

HAUTAAN SIUNATTU Anne-Maj Helena Blom 86 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6552. korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9-15, p.09 8306 333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 050 5736376. Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Vanhemman väen piiri to 19.10. ja 2.11. klo 13 seurakuntasalissa. 2.11. piirissä muistikahvila. Lapsikuoro to 19.10., 26.10. ja 2.11. klo 16.30–17.30 seurakuntasalissa. 1.–2.-luokkalaiset mukana klo 16.30– 17.15. Kuoroa johtaa kanttori Airi Saloniemi. Naisten saunailta to 19.10. ja 2.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Seurakuntakuoro to 19.10., 26.10. ja 2.11. klo 18 kirkossa. Kuoroa johtaa kanttori Jussi Salonen. Vox Mea – Oma ääni to 19.10., 26.10. ja 2.11. klo 18.30 seurakuntasalissa. Kuoroa johtaa kanttori Airi Saloniemi. Messu su 22.10. klo 10. Minna Ruuttunen, Pirkko Yrjölä, Jussi Salonen. Pyhäkoulu messun yhteydessä. Kirkkokahveilla Keravan lausujien esitys Interrail vv. 1939–1944. Sodan eri vaiheita runojen ja evakkomatkoilta olevien tarinoiden kautta. Suomalaisia lauluja – kanttoreiden konsertti su 22.10. klo 15. Jussi Salonen, tenori, Airi Saloniemi, urut ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Perhekerho ma 23.10. ja 30.10. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Naisten raamattupiiri ma 23.10. ja 30.10. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Punainen lanka ma 23.10. ja 30.10. klo 18 kirkon kappelissa. Raamattupiiri. English through Bible ma 23.10. ja 30.10. klo 18.30 kirkon kokoustilassa. Runopiiri ti 24.10. ja 31.10. klo 17.30 kirkkosali 2. 10-synttärit ti 24.10. klo 18. Tänä vuonna 10 vuotta täyttävät kutsutaan perheineen yhteisille syntymäpäiville. Ohjelmassa Koivu ja tähti -näytelmä ja jäätelötarjoilu. Aamurukouspiiri ke 25.10. ja 1.11. klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen ruokailu ke 25.10. ja 1.11. alkaa klo 11 hartaudella kirkkosalissa. Päivälähetyspiiri ke 25.10. ja 1.11. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Menokasvo

Selviytyjäsankari janoaa muiden arvostusta

ESKO JÄMSÄ

Psykodraamaohjaaja Eeva Riutamaa, tutkit väitöskirjassasi Karjalan evakkolasten tunnemuistojen yhteyttä heidän hyvinvointiinsa. Mitä löytyi? – Löysin kuusi eri toimintatapaa selvitä vaikeista kokemuksista ja nimesin ne: selviytyjäsankari, identiteetin etsijä, optimistinen toimija, trauman työstäjä, kohtalonsa hyväksyjä ja menetysten kantaja. – Useimpien evakkolasten selviytymisstrategiaksi oli muodostunut selviytyjäsankarin rooli, jolloin kaikki tekeminen pohjautuu kysymykseen, olenko minä jotakin. Taustalla on tarve saada arvostusta. Eivät nämä selviytymisstrategiat ole vain evakkolapsiin liittyviä, vaan ne koskevat aika monia meistä. Miksi on tärkeä tietää, mistä omat toimintamallit johtuvat? – Jos aina pitää näyttää ja osallistua kansalaisyhteiskun-

taan, parantaa maailmaa ja olla kaikkien auttaja, ihminen uupuu. Varsinkin, jos se on ainut tapa olla olemassa ja hyväksytty. – Pitäisi olla levollinen lupa astella omassa elämässä niin, ettei yritä tekemisillään haudata kipua ja pysyä balanssissa. Traumat ja menetykset pitää käsitellä. Miten välttää suorittaminen? – Pitää olla ja elää. Tekeminen on ihan hyvä, jos tekee töitä omien lahjojen ytimestä, iloitsee siitä ja tekee omamittaisesti töitä. Jos työtehtävä alkaa ylipainaa, silloin kannattaa kysyä, tuleeko tämä valtava tarve tulla hyväksytyksi ympäristöstä, organisaation rakenteesta vai minun sisältäni. NINA RIUTTA OlenNainen-ilta la 21.10. klo 16–20 Korson kirkossa. Vieraana kasvatustieteen tohtori Eeva Riutamaa. Ilmoittautumiset kristiina.rauhakallio@evl.fi tai p. 044 422 0469.

8 a

MENOT 19.10 – 2 .11.

Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

Iltaperhekerho ke 25.10. ja 1.11. klo 18–20 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Seuraa ja toimintaa lapsille, aikuisille vaihtelua ja vertaistukea arkeen. Iltapuuro klo 19.30. Koivu ja tähti -näytelmä ke 25.10. klo 18. Varhaiskasvatuksen tiimi toteuttaa Sakari Topeliuksen tutun tarinan. Kaikille avoin esitys juhlistaa 100-vuotiasta Suomea. Iltarukouspiiri ke 25.10. ja 1.11. klo 18.40 kirkon kappelissa. Heikki Toivonen, p. 050 304 9485. Miesten saunailta to 26.10. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Perhekerho pe 27.10. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Messu su 29.10. klo 10. Sanna Heikurinen, Riikka Wikström, Airi Saloniemi. Pyhäkoulu messun yhteydessä. Kirkkokahveilla mahdollisuus tavata kirkkoherraehdokkaat. 5-vuotissynttärit su 29.10. klo 15. Tänä vuonna 5 vuotta täyttävät kutsutaan perheineen yhteisille syntymäpäiville. Ohjelmassa Koivu ja tähti -esitys ja jäätelötarjoilu. Kylväjä-piiri su 29.10. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa. Lisätiedot Jaana Kovanen, p. 040 741 2128. Piispa Irja Askolan lähtömessun striimaus ti 31.10. klo 18 seurakuntasalissa. Ehtoollisen vietto ja kirkkokahvit. Kelttiläinen messu ke 1.11. klo 18. Sanna Heikurinen, Airi Saloniemi, Lauluyhtye Kaarna, Rauno Junkkari, huilut, Heikki Kangasniemi, viulu.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30. Hartaus ti ja to klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 26.10. ja 2.11. klo 9–11.30. Nupe pe 27.10. klo 17.30–20.30. Nuorten perjantaissa voi pelata lautapelejä, kisailla, kokata, leipoa tai tulla vain tapaamaan kavereita. Nikinmäen perhelähetyspiiri to 19.10. klo 17.30–19. Koko perheelle avoin lähetyspiiri.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Perhekerho ti 24.10. ja 31.10. klo 9–11.30. Vanhemman väen piiri ke 25.10. klo 13.

MUUALLA Saturnuksen päiväkodin avoin toiminta. Seurakunnan työntekijä kohtaamassa perheitä keskiviikkoisin klo 8.30–11 (Kaakkoisväylä 8).

KASTETTU Santeri Mikael Vilska, Jenny Joanna Jordan, Eemil Ako Rafael Jaansalu, Gunnar Tapani Rapatti, Linnea Elsa Ilona Makkonen.

HAUTAAN SIUNATTU Aili Linnea Rovakari 101 v, Taimi Tellervo Valkeajoki 88 v, Aira Irja Tuulikki Ekman 88 v, Marja-Liisa Kristina Björklund 60 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 8306700 Avoinna ma–pe klo 9–15, rekolan.seurakunta@evl.fi.

rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa kirkolla ti klo 11–14. 21.8. alk. ma-ti klo 11–14, Asolan seurakuntatalossa 17.-24.8. to klo 11–14 p. 09 8306 707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11, Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11. Ajanvaraus ti ja to klo 9–10 p. 09 8306706 rekola.diakonia@evl.fi

Rekolan pyhän Andreaan kirkko Perheiden avoin olohuone ma, ti, to, pe klo 9-14. Lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Ei viikolla 42 (syysloma) Pyhäkoulu su klo 10 (ei 22.10, syysloma). Koululaisten syysloman päiväleiri 16.-20.10. klo 9-16. Hinta 60 e sisältää lounaan ja välipalan. Ilmoittautuminen ja lisätiedot Kirsi Vuorikivi, puh. 050 38 44 229. Yläovet auki ma klo 18, maksuton iltapala, saunamahdollisuus (omat tarv. mukaan). Diakoniakahvila ti klo 9–11. Maksuton aamupala. Silmukkasiskot-käsityöryhmä ke klo 9.30. Open Doors, nuorten avoimet ovet ke klo 18–21. Pyhän Andreaan kirkon kuoro ke klo 18. Lisätiedot netistä/ Noora-kanttorilta. Lastenhoito. Raamattu- ja keskustelupiiri to 19.10. ja 2.11. klo 13. Messu su 22.10. klo 10. SUOMI 100 Isänmaan virsistä su 22.10. klo 18. Virsituntija Pekka Kivekäs. Syystalkoot ma 23.10. klo 15-20. Kirkon piha talvikuntoon. Sauna klo 18 alkaen, omat tarv. mukaan. Iltapala. Lisätietoja Mirja Röytiö 050 3472928. Yövirkkuut la 28.10. klo 19-08. Yön aikana voi tehdä käsitöitä, käydä saunassa, paistaa makkaraa, juoda yökahvit. Taidenäyttely ja ”kuorsausräppäystä” nukkujille! Ilm. 25.10. mennessä kirkkoherranvirasto 09-8306700 tai Siru Rantanen p. 050 3426155 . Hiljaisen laulun kurssi to 19.10.– 23.11. klo 18.30–20. Ohjaaja Aino Peltomaa. Kurssimaksu 30e. Ilm. 5.10. mennessä: http://www.vantaanseurakunnat.fi/rekolan-seurakunta/musiikki-ja-kuorot/hiljaisen-laulun-illat. Messu su 29.10. klo 10. Musiikki lauluyhtye Kokonainen/joht. Helena Lehtinen. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus. Anne Ijäs kertoo uudesta nuorten tukikohteesta Tansaniassa. Reformaatioviikon iltamessu ma 30.10. klo 17.30. Musiikki: St. Andreas Folk/joht. Jussi Savolaisen. Miesten raamattupiiri ma 30.10. klo 18.30. Sanan ääreltä elämään ti 31.10. klo 18.30. Kristillisten hyveiden äärellä: ”Rakkaudellisuus” Päivi Peittola. Reformaatioviikon aamumessu ke 1.11. klo 9. Pirjon ja Pentin tarinatupa to 2.11. klo 12. HUOM PÄIVÄ! Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen ja Pentti Hakulinen isäntinä. Keittolounas klo 12 (5e), ohjelma klo 13. Oman kylän kasvatti, kansanedustaja ja Vantaan kaupunginvaltuuston pj. Antti Lindtman: Elämäni suuret käännekohdat. Onnen muruset -lauluryhmän syksy alkaa la 11.11. klo 15-18. Ilm. noora. hultin@evl.fi

Lapsikuoron harjoitukset 7-15-v. itsenäisyyspäivän juhlakuoroa varten ajalla: 30.11–6.12. Esiintyminen 6.12 klo 10 messussa. Ilm. ja lisätiedot noora.hultin@evl.fi

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Perhekerho ti klo 9-12 (ei 17.10., syysloma) Maalausryhmä ma klo 10. Ei taitovaatimuksia. Materiaalimaksu 12e/kausi. Vapaaehtoisten ryhmänohjaajien tapaaminen to 19.10. klo 18. Lisätietoja 050 553 8459/Irma Liljeström. Seniorikahvila ma 23.10. klo 13. Työikäisten raamattupiiri ma 23.10. klo 18. Lastenhoito. Avoimet ovet perheille ti klo 9–12. Lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Kipuryhmä ti 31.10. klo 15. Kroonisesta kivusta kärsivien vertaisryhmä. Osaanko levätä ja rentoutua? Ohjaajana Jorma Kuusijärvi. Puutarhapiiri ti 31.10. klo 18. Parvekeviljelystä puistokierroksiin. Anna savelle uusi muoto -työpaja ke klo 12. Ennakkotaitoja ei tarvita. Materiaalimaksu 12e/kausi. Naiset 50+, avoin päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä ke 25.10. klo 13. Asolan ankkuri -aamupala to klo 9–11. Maksuton. Älynystyrät ällikällä to 19.10. ja 2.11. klo 13. Tehtäviä muistin säilyttämiseksi. Asolan silmukat -käsityöryhmä to klo 16. Reformaatioviikon rukoushetki ke 2.11. klo 10. Hiljaisen laulun ja joogan retriitti la-su 25.-26.11. Kurssimaksu 40e. Ilm. http://www.vantaanseurakunnat.fi/ rekolan-seurakunta/musiikki-ja-kuorot/hiljaisen-laulun-illat.

MUUALLA Yhteiskristillinen piiri ma klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuone. Reformaatioviikon rukoushetki Foibekartanossa ti 31.10. klo 10. Yhteiskristillinen rukouspiiri pe klo 19. Rautkalliontie 4:n kerhohuone. OlenNainen-tilaisuus la 21.10. klo 16-20 Korson kirkko (Merikotkantie 4) Selviytyjäsankaritar Eeva Riuttama. Omat selviytymiskeinoni ja voimavarojeni rajat. Musiikkia ja kevyt ateria. Ilm. 044 4220469/Kristiina Rauhakallio. Yhteistyössä Korson srk kanssa. Hanna-rukouspiiri ma 23.10. klo 18 Lampiranta, Tertunkuja 4B. Tutustutaan naisten elämään eri maissa. Vanhemman väen iltapäivä ti 31.10. klo 12. Havunneulassa, Paimenentie 2.

Kastettu Alisa Kerttu Linnanto, Krita Armida Torpo, Peppi Helena Torpo, Edvin Isak Mattias Kotajärvi.

Hautaan siunattu Aino Saarinen 93 v, Leif Erik Liitola 64 v, Toini Ester Rissanen 82 v, Linnea Puurtinen 98 v, Leppänen Timo Olavi 70 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B,avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk

Tilavaraukset arkisin klo 9–15 p. 09 8306333. Päivystävä pappi arkisin klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs.) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma klo 10-11.30 ja to klo 9-10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Messu su 22.10. klo 12, Suvi-Maria Roine, Päivi Helén, Iina Katila. Messu su 29.10. klo 12, Kristiina Kartano, Veikko Karhumaa, Samppa Laakso. Mukana Corvus Laurencij -kuoro. Jokainen saa veisata. Reformaation merkkivuoteen liittyvä virsikirjan lisävihkon suosituimpien virsien laulutilaisuus su 29.10. klo 18. Mukana Hakunilan kirkon kuoro, Korson seurakuntakuoro, Rekolan Pyhän Andreaan kirkon kuoro, Tikkurilan kirkkokuoro, Pyhän Laurin kuoro, Vantaankosken kantaattikuoro, Kivistön seurakuntakuoro, Omalla äänellä -kuoro, Hämeenkylän kirkon kuoro, ViAnda -kör. Vantaan seurakuntien kanttoreita sekä muusikot Jaakko Hietikko, Kirsi Vinkki ja Samuli Karjalainen. Vapaa pääsy. Somemessu ma 30.10. klo 18, Mirka Härkönen, Terhi Viljanen, Samppa Laakso, Terje Kukk ja Laurin laulajat. Yhteistyössä Keravan ja Toivakan seurakuntien kanssa, nähtävissä suorana YouTuben kautta. Lisää aiheesta #somemessu.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Hanna-piiri to 19.10. ja to 2.11. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, kahvit sanan äärellä klo 10.30 Betanian kokoushuoneessa. Naisten rukouspiiri pe 20.10. ja pe 27.10. klo 18, Emmauksen kokoushuone, 3. krs. Kirkon ruokailu - lämmin lounas vähävaraisille ja seuraa kaipaaville ke 25.10. ja 1.11. Vuoronumeroiden jako ala-aulassa klo 11.30 alkaen. Ruokailu alkaa klo 12 hartaudella, päättyy klo 13.15. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 21.10. ja la 28.10. klo 15, Bethanian 4. kerroksen kokoushuone. Työikäisten leskien vertaistukiryhmä/Winkut su 22.10. klo 16, Emmauksen kokoushuone, Hanna Raunu. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 23.10. klo 13, Nuorisotila (Unikkotie 5 C). A-rapun kautta pääsee hissillä. Lähetyksen päiväpiiri . ti 24.10. ja ti 31.10. klo 13. Sanaa, keskustelua, rukousta ja kahvittelua mukavassa seurassa, Bethanian 4. kerroksen kokoushuone. Vapaaehtoinen kahviraha lähetystyölle. Avoin rukouspiiri ti 24.10. ja ti 31.10, klo 19, Emmauksen sielunhoitohuone. Vantaan kristillisten raamattupiiri ma 30.10. klo 13, Bethanian 4. kerroksen kokoushuone. Aamurukouspiiri ke 1.11. klo 8, Emmauksen sielunhoitohuone. Yli 40-vuotiaiden sinkkujen suunnittelupalaveri Bethanian 4. krs. kokoushuone (Unikkotie 5 aA), tervetuloa uudet ja jo toiminnassa mukana olleet sinkut! ke 1.11. klo 18–19.30, TLA/Bethanian 4. kerroksen kokoushuone, Päivi Mäkinen, Mirka Härkönen.

PIENTEN PAIKKA Unikkotie 5 a (Käynti Vehkapolun kävelykadulta) Iltaperhekerho ma 23.10. ja ma

30.10. klo 17–18.30. Perhekerho ti 24.10. ja ti 31.10. klo 9.30–11.30, perhemuskari kerhon alussa. Pienten paikka pe 27.10. klo 9–15.

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223 tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila Kahvila auki ma–pe klo 9.30 - 15. Olotilan aukioloaika muuttuu 1.11 alkaen, jolloin kahvila avoinna ma pe klo 10 - 15. Taidetta Olotilassa 5.10.–27.10. ”Taidetuliaisia Turkista”, Terje Kukkin maalauksia. Auli Rantalan teoksia 27.11. - 8.1. 30.10- 24.11. Arja Leinosen akryylimaalauksia näyttelyssä Kuvista ja mielikuvista. Kysy neuvoa mm. tabletin, internetin ja kännykän käytössä tai muissa tietoteknisissä asioissa. maanantaisin klo 12–13 + ajanvarauksella. Saat henkilökohtaista opastusta. Kysy kassalta aikoja tai puh. 09 8306 302 (aukioloaikoina). Sukankudontaa ti 31.10. klo 10-12. Neulomme Sukkelat sukankutojat -ryhmässä diakoniatyön asiakkaille tai Kirkon Ulkomaanavulle. Talo tarjoaa langat ja opastusta, kun neulot näihin tarkoituksiin. Otamme vastaan myös sukkalahjoituksia. Parillisten viikkojen ti. Latausvartti to 19.10, to 26.10. ja to 2.11. klo 16.15, Jaakko Hyttinen. Latausvartti on hetki sinulle itsellesi. Nautimme hiljaisuudesta, jota vain muutama sana raamittaa. Vartin jälkeen voivat halukkaat jäädä nauttimaan teetä ja korppua ja jutustelemaan. Joka torstai. Virkisty vartissa! Laulupiiri pe 20.10. ja pe 27.10. klo 15.30. 20.10. vetäjänä Iina Katila ja 27.10. Samppa Laakso. Messu ja kirkkokahvit su 22.10. klo 10, Terhi Viljanen, Maria Koukkari, Iina Katila. Ilkka Rytilahden raamattuluento 1. kirjeestä korinttilaisille ma 23.10. klo 18.30. Taiteilija tavattavissa. Taidetuliaisia Turkista -näyttelyn harrastajataiteilija Terje Kukk tavattavissa ti 24.10. klo 13–15. Olotilan kansalaisinfo: Älylaitteiden tietoturva ke 25.10. klo 13–14. Aiheesta kertoo, keskustelee ja neuvoo järjestelmäasiantuntija, Olotilan atk-vapaaehtoinen. Kirjallisuuspiiri kokoontuu ke 25.10. klo 18. Luettavana Ann Voskampin Tuhat lahjaa. Tervetuloa mukaan myös ensikertalaiset. Messu ja kirkkokahvit su 29.10. klo 10, Tuula Lapveteläinen, Jaakko Hyttinen, Terje Kukk. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 31.10. klo 17.30, Terje Kukk.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Kas meripojat – Laulusuzuki-instituutin poikaoppilaiden konsertti su 22.10. klo 17–17.30. Pianisti Marjaana Merikanto, ohjaus MuT Päivi Kukkamäki. Kesto puoli tuntia. Sopii kaikenikäisille. Vapaa pääsy ja ohjelma. Isä-lapsikerho ti 24.10. ja ti 31.10. klo 17.30–19. Pieni iltapala maksua vastaan. Leikkiä, askartelua ja musisointia. Lisät. outi.myllyla@evl. fi tai puh. 050 327 1634. Yhteysilta ke 25.10. ja ke 1.11. Rukous- ja kasvupiirissä klo 17 rukousta, Raamatun tutkimista, keskustelua ja laulua, ohjaajina Marjatta ja Tapio Liehu. Klo 18 välipala, klo 18.30 Kasvuryhmä, ohjaajana Ritva Niemi-Ronkainen ja Pirjo Koivula.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 20.10 – 2 .11.

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 9

Esko Jämsä

3×

viikolla kirkkoon AdobeStock

Somessa

Messu, joka sopisi Tavastialle

AdobeStock

– Agricolamessu ei yritä olla cool, koska hengelliset asiat eivät koskaan ole sitä, sanoo Henrik Wikström.

Somemessua voi seurata Tikkurilan seurakunnan Facebook-tilillä tai aihetunnisteella #somemessu ja se lähetetään striimattuna Kirkko Vantaalla -YouTube-kanavalla. Messuun osallistutaan striimauksen kautta samanaikaisesti Keravalla ja Toivakassa. Somemessuun on saanut lähettää etukäteen anteeksi-aiheisia videoita, joita käytetään messun synnintunnustuksessa. Somemessu ma 30.10. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Agricolamessussa käytetään elokuvan ja konsertin elementtejä.

”

Maanläheisesti Kelttiläinen messu henkii hiljaisuutta ja maanläheisyyttä. Kelttiläisessä kristillisyydessä Jumala nähdään luonnon voimassa ja kauneudessa sekä arjen ilmiöissä. Messun sävelmät ovat peräisin Brittein saarilta ja mukana on irlantilaisen kansanmusiikin sävyjä. Kelttiläinen messu ke 1.11. klo 18 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. iStock

kkiseltään voisi luulla, että Agricolames- nään juonnon kautta suoraan saarnaan. Messuun su liittyy keskiaikaan tai suomen kirjakie- kuuluu synnintunnustusvideo ja ehtoollinen. Henleen. Mutta Agricolamessu on Agricolames- rik Wikström toimii pappina: rukoilee, saarnaa sesu, koska sitä vietetään yleensä Helsingissä kä asettaa ja jakaa ehtoollisen. Raamattu ja julistus Mikael Agricolan kirkossa. Messun takana on Agri- ovat keskeinen osa Agricolamessua. colaliike, jonka toiminnanjohtaja on pastori Henrik – Nykyisin saarnaihanne on edelleen akateemiWikström. nen, mutta minun saarnani ovat Raamatun todesta – Kymmenisen vuotta sitten Agricolan kirkolle teh- ottavaa opetusta. Usko on totta ja henkilökohtainen tiin iso remontti, jonka jälkeen ideana oli saada kirk- asia. Minulla on hyvin lapsenmielinen raamattukäkoon uudenlaista toimintaa. Silloin sitys, mutta en ole lakihenkinen tai Helsingin tuomiokirkkoseurakunvakavamielinen. Siinä mielessä olen nan työntekijöistä koottiin Agricohyvin luterilainen. Vähän niin kuin laliike ja uudentyyppinen messu alMartti Luther. Hän oli iloluontoikoi muotoutua, Wikström kertoo. nen persoona, mutta otti RaamaMarraskuun alussa pastori tun tosissaan. Nämä eivät sulje toiUskonasiat menevät Wikström joukkoineen tuo Agricosiaan pois. lamessun Hämeenkylän kirkkoon. aina ensin ihmisen Reformaatioviikon 29.10.–5.11. kunHenrik Wikström toimittaa myös tunnekeskukseen. perinteisiä messuja. Se tuntuu häniaksi järjestetään Vantaan kirkoissa joka päivä messu. Argicolamessu nestä aiempaa mielekkäämmältä. osuu torstaille. – Sunnuntaimessussa on ikiaikais– Akustiikan puolesta Agricolata historiaa, ja saan siitä paljon. Silmessu toimii varmaan hyvin Hämeenkylän kirkos- lä on paikkansa, mutta koskaan ei tule aikaa, että sa. Toiveemme on, että tätä messua pidettäisiin jos- nuoret ihmiset enää kiinnittyisivät siihen. Olen tehkus muuallakin kuin kirkossa, vaikkapa Tavastialla, nyt rippikoulutyötä 19 vuotta. Perinteinen messu on haaveilee Wikström. nuorille liian omituinen ja sen symboliikka on heistä vaivaannuttavaa. Tunnelman luomiseen Argicolamessussa käyteDynaamisesta vaikutelmasta huolimatta Agricotään elokuvan ja konsertin elementtejä. Messussa lamessu ei ole varsinaisesti nuorten messu, vaan soittaa livebändi. Musiikin sovituksissa voi kuulla Wikströmin mielestä vanhempien ihmisten kannatvaikutteita australialaisesta Hillsong-kirkosta. Liik- taa osallistua siihen tai käydä ainakin katsomassa. – Agricolamessussa on messun turvallisuus. Sielkuva valo ja savukone kuuluvat kuvioon. – Uskonasiat menevät aina ensin ihmisen tunne- lä kukaan ei häiritse sinua, eikä kukaan ei tule väkikeskukseen, ja sen jälkeen usko rupeaa jäsentämään sin kättelemään tai halaamaan. Tällä messulla on kirihmisen todellisuutta ja koko maailmaa. Nykyajan ih- kon tuotetakuu niin, ettei siellä ole mitään tosi omimisen tunteet eivät aktivoidu normaalissa sunnun- tuista, mutta voi kuitenkin odottaa kokevansa jotain erilaista kuin sunnuntaimessussa. taimessussa, Henrik Wikström toteaa. Agricolamessu alkaa biiseillä, joihin jokainen voi Nina Riutta yhtyä. Sanat näkyvät screeniltä. Sen jälkeen menAgricolamessu to 2.11. klo 19–20.30 Hämeenkylän kirkossa.

Hetken verran Myyrmäen kirkossa sijaitsevassa pienessä St. Martinin kappelissa vietetään keskipäivän rukoushetkiä. Rukoushetkeen voi piipahtaa toviksi rauhoittumaan ja hiljentymään. Rukoushetki ma–to klo 12 St. Martinin kappelissa, Uomatie 1. Katriina Harviainen Katso reformaatioviikon 29.10.–5.11. muut messut ja rukoushetket: vantaanseurakunnat.fi.

MENOT 19.10 – 2 .11.

10 a Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

Perhepäivä pe 27.10. klo 9.30–14. Pyhäkoulu su 29.10. klo 11. Pyhäkoulussa lauletaan, rukoillaan, piirretään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, askarrellaan. Sinne voi tulla yhdessä vanhempien kanssa ja neljä vuotta täyttänyt itsekseen.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Käräjäkuja 1 B, 09 830 6223 Perhekerho to 26.10. ja to 2.11. klo 9.30–11. Kartanonkosken piiri to 26.10. klo 18. Pyhäkoulu . su 29.10. klo 11. Pyhäkouluun lapsi voi tulla neljä vuotta täytettyään itsekseen ja ennen sitä yhdessä vanhempiensa kanssa. Pyhäkoulussa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään ja askarrellaan. Ei ilmoittautumista. Lisät. Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811 tai maaret.hirvensalo@evl.fi

PAKKALAN KERHOHUONEISTO Käräjäkuja 1 B, 09 830 6223 Värikkäät aamukahvit – Colourful Morning Coffee ti 24.10. ja/and ti 31.10. On Tuesday klo 9–11/at 9–11 Am. Tule laittamaan yhdessä aamupalaa. Maksuton. Let’s spend some time together and prepare delicious breakfast – free of charge. Lisät./ More information: toomas.takala@ evl.fi +358 50 347 4995.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 23.10. ja ma 30.10. klo 9.30–11. Ristipuron miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 30.10. klo 13.30. Kokoontuu parillisten viikkojen ma. Kerho kaikenikäisille aikuisille ke 1.11. klo 14, mukana kanttori Terje Kukk.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 24.10. ja ti 31.10. klo 9.30–11.30, perhemuskari kerhon lopulla. Avoin raamattupiiri ke 25.10. ja ke 1.11. klo 17.30.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 26.10. ja to 2.11. klo 9.30–11.

Muualla Malminiityn kerho ma 23.10. klo 13.30 (Malminiityntie 16 B). Runopiiri ti 24.10 klo 18 Tikkurilan kirjaston Voimala-kokoushuoneessa. Tervetuloa mukaan kaikki runojen ystävät. Aiemmin tälle päivämäärälle suunniteltu Toiverunoilta on sen sijaan peruuntunut. Perheretki Seurasaaren joulupolulle. su 10.12. Bussikuljetus Tikkurilasta Seurasaareen ja takaisin. Lähtö klo 12, takaisin lähtö klo 16. Lapsille maksuton riisipuuro Antin kaffeliiterissä niin kauan, kuin puuroa riittää. Mukaan omat lautaset ja lusikat. Myynnissä on myös makkaraa ja lohikeittoa, joka tarjolla Seurasaaren ravintolassa. Retkimaksu on 5e/ yhden vanhemman perhe ja 10e/ kahden vanhemman perhe. Retkimaksu sisältää bussikuljetuksen. Ilmoittautumiset ja lisät. 24.11. mennessä varhaiskasvatussihteeri Maaret Hirvensalo: maaret.hirvensalo@evl.fi tai 050 572 2811.

Kastettu Japi Antero Eelis Happonen, Alec Gabriel Piittinen, Minea-Matilda Helinä Metsä, Anastacia Melinda Huovilainen, Aino Eveliina Tanttu, Sofia Isla Josefina Toivola, Konsta Ilmari Kivimäki, Jasper Harri Arima, Teo Kristian Kantola, Noel Benjamin Felix Rantakari, Matleena Lilja Aurora Aalto, Otso Olavi Perttilahti, Lucas Sulo Olavi Hoffrén, Taimi Sofia Perhoniemi, Joel Max Kristian Virtanen, Ella Maria Savioja, Olivia Aada Ellen Papunen.

Avioliittoon kuulutettu Matti Johannes Kajander ja Anne Maria Saarinen.

hautaan siunattu Eila Kaarina Jouppi 82 v, Olavi Antero Koskinen 67 v, Reino Iisakki Hildén 90 v, Keijo Kalevi Kukkonen 64 v, Alli-Sinikka Hilonen 75 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 9–14, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkolla ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Carpenter’s Cafe, kansainvälinen kahvila maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 10–15 monitoimitilassa. Tarjolla kahvia, teetä, pientä syötävää. Keskipäivän rukoushetki ma, ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa. Perheraamis torstaisin klo 10–11.30. Seniorikerho torstaisin klo 13.30–15 monitoimitila. Nuortenilta torstaisin klo 18–20. Messu su 22.10. klo 10. Liturgi Hannu Pöntinen, saarna Kristiina Hyppölä, avustava pappi Tiina Ikonen, ehtoollisen avustajat Jere Hämäläinen, Jukka Nevala, kanttori Anne Viljamaa. Kappalainen Kristiina Hyppölän virkaan asettaminen. Lastenkirkko sunnuntaisin klo 10–11. Ei 22.10. Vauvakirkko su 22.10. klo 15 St. Martinin kappeli. Liturgi Minttu Haapalainen, kanttori Katariina Kopsa. RETROSPEKSI! su 22.10. klo 18. Urpo Pakarisen lauluja vuodesta 1970 lähtien. Esiintyjinä lauluntekijän lisäksi Päivi Grekula, Seppo Palonen ja Jari Niemelä. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e. Hanna-ryhmä ma 23.10. klo 13–14.30. Miesten piiri ma 23.10. klo 18.30–20. Sakari Närvänen: Mielen ulottuvuudet. Perhemuskari tiistaisin klo 9.30– 11.30. Syyskausi 60 e. Kirkon lounas 24.10. alkaen ti, ke ja to klo 11-13. 9,50 e. Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 monitoimitila. Raamattupiiri ke 25.10. klo 14–15 St. Martinin kappeli. Keskiviikkoillan rukoushetki keskiviikkoisin klo 18.30 St. Martinin kappelissa. Ylistyslaulu- ja rukouspiiri to 26.10. klo 18.30–20.30. Kirkkoravintola pe 27.10. klo 11. Vantaan karjalaisten Suomi 100 -juhlakonsertti Yhdessä la 28.10. klo 18. Viipurin Lauluveikot, Raita Karpo laulu, Maisa Kumpulainen kantele/ laulu, Seppo Soittila, haitari, Hannu Huuska ja Kullervo Ahlroth lausunta. Karjalaisia lauluja, sodan ja muistojen lauluja, runoja Karjalasta. Järj. Vantaan Karjalaseura ry:n ja srk. Vapaa pääsy. Ohjelma 15 e, sis. kahvin ja leivoksen konsertin jälkeen. Messu su 29.10. klo 10. Liturgi Antti Isopahkala, avustava pappi Kristiina Hyppölä, kanttori Anne Viljamaa. Raamattupiiri Ilosanoma ma 30.10. klo 17.30–19. Israelpiiri ti 31.10. klo 18–19.30 takkahuone. Pikku Norsun muskarikirkko ti 31.10. klo 9.30. Musiikin keinoin toteutettu pienten lasten kirkkohetki. Raamattu-lähetysilta ke 1.11. klo 18–19. Luukkaan evankeliumia. Yhteistyössä Kansanlähetyksen kanssa. Mission impossible? -lähetysilta ke 1.11. klo 17.30. Kutsumuksena raamatunkäännöstyö. Vieraana nimikkolähettimme Riikka Halme-Berneking. Laulupaja ke 1.11. klo 18.30–20 iso srk-sali. Aiheena pyhäinpäivä.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan. Pappi paikalla maanantaisin klo 10–12, puh. 050 310 7196. Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11.30. Syyskausi 60 e. Ekavauvakerho perjantaisin klo 9–11. Perhekahvila maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14. Perhemuskari keskiviikkoisin klo 15–17. Syyskausi 60 e. Pizzaa ja parisuhdetta la 28.10. klo 11–14. Aiheena riitely. Tarjolla pizzaa klo 11. Klo 12–14 parisuhdetyöskentelyä. Mahdollisuus jäädä keskustelemaan perheneuvojan ja papin kanssa. Mukana Titta Huotari perheneuvonnasta ja Minttu Haapalainen Kivistön kirkolta. Hinta 10 e / perhe. Lastenhoito järjestetty. Tarpeesta tieto ilmoittautumisen yhteydessä. Ilm. viim. ti 24.10. minttu.haapalainen@evl.fi tai WhatsApp ja puh 050 310 7196. Rukouspiiri ti 31.10. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattu- ja rukouspiiri ti 31.10. klo 18.30–20 srk-sali. Saavu-kirkko ke 1.11. klo 9.30. Miesten saunailta ke 1.11. klo 18.30– 21. Pikku Norsun muskarikirkko to 2.11. klo 9.30. Musiikin keinoin toteutettu pienten lasten kirkkohetki. Vaatevarasto avoinna to 2.11. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 341 8381

Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11.30. Syyskausi 60 e. Familycafé on Sundays 4–6 pm. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30. Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 1.11. klo 19–21.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20. Raamattupiiri ti 31.10. klo 17.30–19. Roomalaiskirje.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Muualla Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 Martinpuiston palvelutalossa, Raappavuorenpolku 1. Perhemuskari maanantaisin klo 14.30–16 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Syyskausi 60 e. Muskari 3–6-vuotiaille maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Syyskausi 60 e. Lukupiiri ke 1.11. klo 17 Martinlaakson kirjastossa. Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys.

Kastettu Ilmari Jeremias Hiltunen, Lukas Mikael Urpilainen, Max Edwin Uotila, Adessa Katariina Blinnikka, Leevi Alpo Samuel Laakso, Oiva Pekka Olavi Hirvonen, Onni Fernando García, Toivo Väinö Viljami Nivala, Elvi Aurora Kivikari, Leo Valtteri Kinnunen, Olivia Lahja Aurora Järviö, Hilda Vilhelmiina, Hämäläinen, Salla Emilia Nurttila.

Avioliittoon kuulutettu Markku Kalevi Keskinen ja Dominique Leonore Lüscher, Janne Petteri Avonius ja Suvi Marianne Helojoki, Lauri Kalevi Simonen ja Lianna Mia Heikkurinen, Jouni Mikael Liukkonen ja Matilda Katriina Pönkä.

Hautaan siunattu Lahja Katarina Thome 94 v, Kirsti Mielikki Helpi 90 v, Matti Halonen 86 v, Eino Kalevi Löppönen 80 v, Mirja Orvokki Ijäs 73 v, Lauri Olavi Seppänen 71 v, Eija Anita Palenius 63 v, Kauko Allan Hiljanen 57 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må-fre kl. 9–13. vandasvenska@evl.fi. Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30.

HELSINGE KYRKA S:T LARS Högmässa 22.10 kl 10, M. Fagerudd, Heidi Åberg-Ylivaara. Högmässa 29.10 kl.10, K. Andersson, vik. kantor Efter högmässan kyrkkaffe i Prostgården för 50 års konfirmander. Konsert och allsång 29.10 kl.18

”Jokainen saa veisata – Alla får sjunga” med b.l.a. ViAnda-kören.

S:T LARS KAPELL Kort kvällsmässa 1.11 kl. 18, J. Granlund, A. Paavola, A. Ekberg.

MYRBACKA KYRKA/S:T MARTINS KAPELL Mässa i Taizéanda 22.10 kl. 12, M. Fagerudd, Heidi Åberg-Ylivaara Missionskväll 25.10 kl. 18 Ansvarsveckan 2017: Hör mig! Om kvinnors delaktighet och möjligheter att påverka i Nepal. Kvällens gäst: Maria Westerling. Info om missionsarbete, andakt och kvällste.

HÅKANSBÖLE KYRKA 26.10 kl. 13 Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets.

BAGARSTUGAN Ungdomskvällar ons udda veckor kl.18-21.

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Pysselcafé för barn i åk 3-6 24.10, 25.10, 31.10, 1.11; kl. 13-17 Familjecafé i samarbete med Folkhälsan 25.10, 1.11; kl. 9.30-12.

FÖRSAMLINGENS UTRYMMEN PÅ VALLMOV. 5 A, 2 VÅN. Morgonmässa 1.11 kl. 9.00 Sällskaps- och brädspelskvällar ons, i regel jämna veckor kl.18.

ÖVRIGT 8.11 pastorskansliet stängt p.g.a. utbildning.

DÖPTA Nathalie Elise Ekman.

Apua ja tukea Perheneuvonta, p. 09 8306 330, ajanvaraus ma, ke-pe klo 9-11, ti klo 14-17. Parisuhdeillat: 25.10. klo 17.30-20.00 Sovintoa tekemässä – anteeksi pyytäminen ja anteeksi antaminen. 8.11. klo 17.30-20.00 Peloista tarpeisiin – yhteyden vaaliminen. Perheneuvojat Riitta Tapionsalo, Juhani Koskelin. Diakoniakeskuksen kokoushuone, Unikkotie 5 aA, 3.krs. Hiljaisuuden viljely: 2.11. Kuuntelen kehoani – hiljaisuutta ja rukousta klo 17-19 Pyhän Laurin kappelissa, joogaohjaaja Heli Harjunpää ja pastori Tarja Korpela. 10.-12.11.Kotoisasti kaamoksessa – Vantaan kaupungin henkilöstöretriitti Vihdin Riuttarannassa. Ohj. Tarja Korpela ja Tapio Koivu. Hinta 160 e. retriitit.vantaa@evl.fi Diakoniatyö: Yhdessä – Together! Esteitä ylittävä ja liikuttava tapahtuma Vantaan Superparkissa, Tammiston kauppatie 13, ma 20.11 klo 11.0020.00. Tapahtuma on kaikille avoin. Päivän teemana on lasten oikeudet ja uusien ystävien kohtaaminen. Lipun hinta SuperParkiin on tapahtumapäivänä 9 € (norm. 19 €). Avustajat sekä alle 4 -vuotiaat sisään maksutta. Tapahtumaan osallistuminen edellyttää itsenäisen toiminnan taitoa tai omaa avustajaa. Viittomakielisille: Kannelmäen raamattu- ja keskustelupiiri ti 24.10. klo 15-17 Kannelmäen kirkolla, Vanhaistentie 6. Viittomakielinen perhekerho pe 27.10. klo 9.30-12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. kerros. Viittomakielinen messu la 4.11. klo 13.00 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a A, sisäänkäynti Vehkapolulta.

19.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

Palveluja tarjotaan Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen. SOITA JA KYSY LISÄÄ

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 27.10. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e

www.mrautanen.com

Toimivat kaihtimet joka kotiin !

040-411 4370

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Muutot ja kuljetukset. 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetusneppis p. 040 5850074

Varaa aikasi 044 9339 242

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

24 h

PÄIVYSTYS

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

www.stickdent.com

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT

Hautauspalveluja

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

Hammashoitoa

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

su 22.10 klo 16 Seuratuvalla, mm. A-L Alavuotunki, Raimo Jalkanen, Väyrynen-Si. Autotalo. ke 25.10 klo 19 Körttikodilla. Ratak. 1. to 26.10 klo 19 Matinkappelin yläk., Liisankj.3, Espoo.Tarjoilu 18.30. pe 27.10 klo 18 Lohjan srk-kesk. takkah.,Sibeliuksenkatu 2. la 28.10 klo 18 Mikaelinkirkolla. Emännänpolku 1,Helsinki. su 29.10 klo 10 kirkkopyhä Viikissä, Agronomink. 5. Saarnaa J.Veikkola, kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Myrskylässä. Saarnaa Väyrynen-Si, kahvit ja seurat. klo 16 Teologiailta Seuratuvalla. “Sukupuolten välinen oikeudenmukaisuus luterilaisuudessa”, Minna Hietamäki. Autotalo. klo 18 Klaukkalan kirkolla Ylitilant. 6, N-järvi. ti 31.10 klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri. R.Halme-Berneking.Autotalo. ke 1.11 klo 18 Musiikki-ilta Malmilla. Srk-sali. K.Rauhamaa veisuuttaa uud. SV:ä. Kunnant. 1. to 2.11 klo 18 L-Pasilan srk-koti. Maistraatink. 5.

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai

• Maalaus • Tapetointi • Laatoitukset • Laminaatit • Keittiöön ovet ja tasot • Myös pikkutyöt. • Ulos kestopuu terassit ja aidat.

P. 0401895682

myös iltaisin ja vkl.

Bisnode 2017

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

• • • •

suu- ja hammaskirurgia implanttiprotetiikka erikoiskokoproteesit laajat kokonaishoidot

Hammaslääkärikeskus Dentarium Oy Mikonkatu 8 A, 7 krs., Hki Puh. (09) 622 1533 GMS 050 552 7295 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

Hautakiviä

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Reformaation 500-vuotisjuhla torstaina 26.10 klo 18 Lutherista Lestadiukseen opissa ja elämässä Alustamassa ja keskustelemassa - professori Jouko Talonen - Uusheräyksen puheenjohtaja Reino Junttila Seurat sunnuntaina 29.10 klo 13.30 (Ap.t. 2 ja 4) Seurakuntaelämää - Tinja Halunen Jeesuksen Kristuksen nimessä - Katri Helin

JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 22.10. klo 17.00 Kallion kirkko, Helsinki PASTORI SEPPO JUNTUNEN Puhuu aiheesta: Vapauttaako vai orjuuttaako usko? Musiikissa: Heidi Tuikkanen ja Joska Lakopoulos Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Luottokelpoinen

Hammaslääketieteen lisensiaatti Hammasteknikko Master of Oral Surgery and Implantology (M.Sc., erik.)

Siivouspalveluja

JORMAN REMONTTIPALVELU

JORMA LUKKARINIEMI

Lestadiolainen UUSHERÄYS

www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Rakennusala

Suomen Hammaslääkäriliiton jäsen

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Lakipalveluja

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

12 a Kirkko ja kaupunki | 19.10.2017

Vastine: Kirkko ja kaupungin journalismi ja tosiasiat Kirkko ja kaupunki julkaisi 28. syyskuuta jutun ”Tietolähde: Teemu Laajasalon piispanvaalikampanjaa yritettiin vahingoittaa”. Nimettömään tietolähteeseen vedoten lehti arvelee, että joku on vuotanut medialle tietoja tuomiokapituliin jätetystä, seksuaalista häirintää ja hyväksikäyttöä koskeneesta kantelusta tarkoituksenaan vahingoittaa Laajasalon kampanjointia Helsingin piispanvaalissa. 2. lokakuuta päätoimittaja Jaakko Heinimäki kirjoitti, että ”kantelun taustalla oli toisen piispaehdokkaan näkyviä tukijoita. Ajoitus alkoi näyttää harkitulta”. Tekstit sisältävät tulkintoja, osatotuuksia, asiavirheitä ja vihjauksia, joiden summana oma toimintani asiassa voi näyttäytyä eriskummallisessa valossa. Siksi kerron faktat. Alkukesästä minuun oli yhteydessä nainen, joka kertoi kärsineensä helsinkiläisen papin harjoittamasta häirinnästä eli rivoista seksipuheista. Pappi puhui muun muassa seksisuhteestaan toiseen seurakuntalaiseen. Naista ahdisti myös huoli mahdollisesta hyväksikäytöstä po. suhteessa. Rohkaisin naista edistämään asian selvittämistä. Kesän kuluessa hän kirjoitti tapahtumainkuvauksen, jonka hän halusi saattaa tuomiokapituliin tutkittavaksi. Häirinnän kohteena hän kuitenkin tunsi kantelun tekemisessä arkuutta. Ehdotin, että varsinaisen kantelutekstin voisi tehdä myös joku toinen siten, että asiasisältö olisi naisen jo laatimassa tekstiliitteessä. Näin tapahtuikin. Kantelun liitteen kirjoittaja ei siis ollut mikään ”kolmas henkilö” vaan syvästi asianosainen, ja häntä avusti asiassa kirkon luottamushenkilö. Lehden tulkinta, että kyseessä on Teemu Laajasalon kampanjan häirintä, on mieltä vailla. Laajasalolla on prosessissa sivurooli, joka liittyy hänen toimintaansa viranhaltijana asian selvittämisessä/selvittämättä jättämisessä. Kytköksestä olisi kaiketi voitu keskustella jo ennen piispanvaalia, mutta naisen nimenomaisesta toiveesta asiasta tienneet eivät nostaneet sitä esiin millään tavalla. Väite kampanjan häirinnästä on absurdi. Lehti jätti mainitsematta tiedossaan olleen olennaisen seikan: häirinnän kohteena olleen naisen oman aktiivisuuden puhua asiastaan useille toimittajille. Tällaista ei nimitetä vuodoksi, vaan ihmisen oikeudeksi kertoa omista kokemuksistaan kenelle haluaa, myös medialle. Johanna Korhonen kirkon luottamushenkilö Vantaa Kirjoitus on lyhentämättömänä luettavissa osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Vastine: K&k:n jutut koskien kantelua seksuaalisesta häirinnästä Kirkko ja kaupunki julkaisi kaksi kirjoitusta, jotka käsittelivät Helsingin tuomiokapituliin jätettyä seksu-

Mielipide Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? Francois Lenoir

samme on osa hänen kutsumustaan. Matti Väisänen kirjoittaa ja ennustaa 1983 julkaistussa kirjassa ”Sinun sanasi on totuus” näin: ”Ääriviidesläinen kastenäkemys tulee tulevaisuudessa muodostumaan sillaksi luterilaisesta kirkostamme baptismiin ja helluntailaisuuteen, ellei kyseisellä taholla kastenäkemyksessä (ja myös Pyhän Hengen kysymyksessä) olla ajoissa huolellisesti raamatullisia.” Tämä ennustus on totta tänä päivänä.

Ari Kääriäinen Vantaa

Tahdon suojella elämää Elämä on kallisarvoinen asia. Maailman ongelmat ovat niin suuria, että on syytä edes yrittää tehdä jotain. Nyt tarvitaan apua Venäjältä, Yhdysvalloilta ja Kiinalta. Jonkun pitää puhua järkeä heille. Sodasta ei synny muuta kuin kärsimystä. Sota murskaa unelmat ja tuhoaa ihmisen. Sota tekee sairaaksi. Olen rukoillut maailman ja rauhan puolesta. Kuuleeko Jumala rukoukseni? En tiedä, mutta sen tiedän, että tahdon suojella elämää. Janne-Petteri Kupsanen Vantaa

En voi naiivisti uskoa varjelukseen

Katoliset papit isä Kurt ja isä Jeremie kuljettavat uutuusolutta myytäväksi Brysselissä Pyhän Katariinan kirkon lähellä sijaitseviin kahviloihin ja ravintoloihin. Belgialaisten trappistiluostareiden parhaita oluenpanoperinteitä kunnioittavan Ste Kat’ -nimisen oluen myyntituotoilla rahoitetaan huonoon kuntoon päässeen kirkon korjaustöitä. Olutta on saatavana myös kirkon omasta myymälästä. Näin ensi alkuun Ste Kat’ -olutta on valmistettu 50 000 pulloa.

aalista häirintää koskevaa kantelua (”Tietolähde: Teemu Laajasalon piispanvaalikampanjaa yritettiin vahingoittaa”, 28.9; ”Pääkirjoitus: Häirintäepäilyt pitäisi antaa poliisin tutkittavaksi”, 2.10). Kirjoituksissa epäiltiin, että kantelun varsinaisena tavoitteena oli vahingoittaa Teemu Laajasalon piispanvaalikampanjaa. Laajasalon kerrotaan antaneen ”kaverin neuvoja” häirinnästä epäillylle. Molemmissa kirjoituksissa kerrotaan myös, että kantelun ja sen liitteen ( joka sisältää varsinaisen sisällöllisen kuvauksen tapahtumista) kirjoittajat eivät ole millään tavalla osallisia niihin tapahtumiin, joita kantelu koskee. Kantelun tiedot perustuisivat siten ”monien välikäsien kautta” saatuun tietoon. Minut mainitaan kantelun tekijänä. Lisäksi kerrotaan, että kuuluin toisen piispanvaaliehdokkaan Jaana Hallamaan tukijoihin. Tämän kirjoituksen puitteissa ei ole mahdollista kommentoida kaikkia niitä virheellisiä arveluja, joita kirjoituksissa esitetään. Lyhyesti: olen saanut kantelun sisältämät tiedot suoraan asianosaiselta. Kanteluni liitteen kirjoittaja katsoo nimenomaan itse tulleensa seksuaalisesti häirityksi sielunhoidollisessa suhteessa. Pappi oli toistamiseen vuosien varrella kertonut kahdenkeskisissä tilanteissa yksityiskohtaisia tietoja omasta seksielämästään, esimerkiksi seksisuhteestaan toiseen seurakuntalaiseen. Liitteen kirjoittaja kääntyi minun

puoleeni viime kesänä. Hän kertoi, että oli jo aiemmin yrittänyt saada apua kahdelta korkeassa asemassa olevalta kirkon viranhaltijalta, mutta nämä olivat sivuuttaneet hänet. Nyt minun on helppo ymmärtää, miksi kyseinen seurakuntalainen tunsi arkuutta ja pelkoa toimittaa kantelu yksin omissa nimissään. Seksuaalisen häirinnän puheeksi ottavan henkilön motiivit helposti kyseenalaistetaan ja häntä halvennetaan. Tämä on hyvin huolestuttavaa, etenkin uskonnollisissa yhteisöissä kuten kirkossa, jotka julistavat olevansa ”heikoimman puolella”. Sari Roman-Lagerspetz kirkon luottamushenkilö Seksuaalisesti hyväksikäytettyjen tukijärjestön Suomen Delfins ry:n hallituksen puheenjohtaja

Viides herätysliike nakertaa kirkkoa ”Unohtiko kirkko Jeesuksen?” -jutussa haastatellut päätoimittaja Leif Nummela ja pastori Timo Junkkaala (K&k 7.9.) edustavat viidettä herätysliikettä. Tämä herätysliike esiintyy luterilaisuuden nimissä mutta ei ole osa sitä, vaan vaikuttaa osaltaan kirkon luhistumiseen. Seuraavat viidesläiset henkilöt tunnustavat oppinsa eroavan luterilaisesta tunnustuksesta. Uusi Tie -lehdessä 31/1997 Eero Junkkaala sanoo, että yhteiskristillisyyden edistäminen kirkos-

Asema-aukiolla minut pysäytti sirkeäsilmäinen tyttö. Hän tarjosi syntien anteeksiantoa, Jumalan suojelusta, pelastusta ja iankaikkista elämää. Jäin keskustelemaan saamatta yhtään järjellistä vastausta tarjouksen perusteista. Kelasin mielessäni maailman menoa. Hain esimerkkejä suojelusta ja sen puutteesta. Päädyin samaan jälleen kerran: Jos joku ylempi tätä kaikkea johtaa, niin johtamistavat eivät ole reiluja. Esimerkkejä löytyy. Aleppossa kuoli satoja, ehkä tuhansia lapsia. Afrikassa on kuivuuden, sodan ja nälän uhreina on menehtynyt massoittain pienimpiä. Pakolaisia hukkuu Välimereen. Sama meno jatkuu liian monella kolkalla maailmassa. Miksi pienet, köyhät ja vähäosaiset joutuvat kärsimään eniten? Nukkuuko Jumala? Missä Jeesus oli tapahtumien aikana? Entä suojelusenkelit? Koulussa kerrottiin niitten varjeluksesta? Onko niin, että ”vääräuskoisista” ei ole väliäkään? Heitähän niitetään suruttomimmin. Miten tehdään valinta henkiin jäävien ja menehtymään tuomittavien välillä? 60-luvulla luokkatoverini kysyi, miksi Jumala on luonut raajarikot, sokeat ja kuurot. Yllätyksekseni ussanmaikka vastasi, että siksi, että me terveet ymmärtäisimme, kuinka hyvä meillä on olla. Julmaa. Vastaus, jota odotin, olisi ollut se kehnoin mahdollinen: Herran tiet ovat tuntemattomat. Onko todellakin niin, että Herra kostaa isien pahat teot kolmanteen ja neljänteen polveen asti? Ei mahdu oikeustajuuni eikä moraaliini. Näin kylvetään epäuskon siemeniä. Otto Favén Vantaa Lue Korson kirkkoherranvaalin kannatuskirjoituksia osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot.