Kirkko ja kaupunki 2017 20 espoo

HY VÄN TÄHDEN.

20 2.11.2017 kirkkojakaupunki.fi

ESPOO JA K AUNIAINEN

A 3 Radio Dei syntyi kutsumuksesta B 1 Patrik Hagman: Kiitollisuus elämästä oli ainoa tapa selviytyä lapsen menetyksestä

B6

Yksi katse voi muuttaa kaiken Ystävät rohkaisivat Nina Honkasen uudelle uralle

KIINALAINEN SANANLASKU

”Rajoite ei ole raakaöljyn saatavuus, vaan se, ettemme voi polttaa sitä kaikkea tai keitämme itsemme elävältä. Rajoitteen on tultava kysyntäpuolelta.”

NESTEEN STRATEGIATYÖN JOHTAJA SAMI JAUHIAINEN KIRJASSA HYVÄN SÄÄN AIKANA – MITÄ SUOMI TEKEE, KUN ILMASTO MUUTTAA KAIKEN (INTO 2017)

Iankaikkisesti

”Ihminen kaivaa omaa hautaansa.”

Tänään

Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Eilen

2A

”Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen.”

EVANKELIUMI MATTEUKSEN MUKAAN

Rukous

Pääkirjoitus

Harvinainen vieras MITÄ KUULUU? Lyhyt, arkinen kysymys. Vähän semmoinen, että välttämättä siihen ei edes odota vastausta, ainakaan kovin perusteellista.

Mitäs tässä. Siinä se menee. Kiitos ihan hyvää.

Minulla on syöpä.

Ystävän sanat putoavat hänen suustaan alakuloisina ja pelokkaina. Ne tulevat suoraan kohti.

Hän laskee loppuelämänsä mittaa nyt kuukausissa.

Ei meistä kukaan tiedä päiviensä lukumäärää. Yksi aivastus auton ratissa liukkaalla moottoritiellä saattaa katkaista monta ihmiselämää aivan kesken kaiken. Varoittamatta ja nopeammin kuin mikään sairaus. Joku menee täysin terveenä illalla nukkumaan eikä enää aamulla herää. Joku sattuu olemaan väärässä paikassa väärään aikaan ja joutuu maksamaan siitä hengellään.

”

SUOMALAISTEN ELINIKÄ on pidentynyt kymmenellä vuodella 1970-luvulta tähän päivään. Liikennekuolemat ovat Suomessa vähentyneet alle kolmanSATA VUOTTA nekseen vuodesta 1975. Suomen SITTEN 45-VUOTIAS itsenäisyyden alkaessa sata vuotta OLI JO ELÄMÄNSÄ sitten 45-vuotias oli jo selvästi elämänEHTOOPUOLELLA. sä ehtoopuolella. Lapsikuolleisuus on Suomessa laskenut niin, että nykyään se on pienimpiä maailmassa.

Kuolema tuntuu, onneksi, harvinaiselta vieraalta. Harvinaisemmalta kuin vielä vähän aikaa sitten.

Silti me kaikki kuolemme.

KOHTA VIETETTÄVÄ pyhäinpäivä on Suomessa harras ja melankolinen, tummanharmaa vainajien muistopäivä. Meksikossa se on valoisa ja värikäs fiesta pääkallon muotoisine leivoksineen ja omaisten haudoilla pelattuine korttipeleineen.

Pyhäinpäivä, tummanharmaana tai värikkäänä, ei ole pelkästään vainajien muistopäivä. Se on myös kuoleman muistutuspäivä.

Sellaisena sen ei tarvitse olla synkkä ja elämänkielteinen.

Päin vastoin: kulttuuri, joka kieltää kuoleman todellisuuden ja pyrkii työntämään sen pois mielestä, tulee kieltäneeksi myös elämän.

KUOLEMASTA PUHUTTAESSA sanojen rajat tulevat vastaan, varsinkin puhuttaessa siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu.

Täytyy siirtyä kuviin.

Raamatussa paljon käytetty vertauskuva on koti. Kuolema on kotiinpaluu. Eikä kotiin tarvitse harhailla yksin: Kristus itse saattaa meidät sinne.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Mietin iltaisin päivän kolme parasta asiaa.

Koetan aloittaa aamuni kiitollisuudella.

Miksi se on minulle niin vaikeaa?

Miksi olen kateellinen niille, jotka lähtevät, kun minä jään?

Herra, auta minua nauttimaan osastani – tai rohkaise tekemään iso irtiotto.

kirkkojakaupunki.fi Someaino testasi pääkaupunkiseudun rumimmat kirkot Vaikka ulkonäkö olisi tympeä, sisällä voi piileskellä helmi! Tämän Someaino oppi, kun hän vieraili viidessä omasta mielestään rumassa kirkossa.

Someaino metsästää kaupunkikulttuuria ja hyvää elämää pääkaupunkiseudulla. Hän on käynyt muun muassa kierrätystreffeillä tuntemattoman luona, vegaaniruokakurssilla kirkolla sekä tietysti bujoilemassa.

Kirkko ja kaupunki ESPOO JA KAUNIAINEN 2.11.2017

numero 20

KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

Uusi video julkaistaan joka toinen perjantaiaamu.

Kaikki Someainon videoseikkailut löydät osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/someaino.

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 3

Radio Dein päätoimittaja Kirsi Rostamo toimii myös seurakuntien luottamushenkilönä Espoossa.

Toivo, yhteys ja Jeesus Kristillisen radioaseman Radio Dein takana on yksi nainen, Kirsi Rostamo.

Sen missio kiteytyy kolmeen sanaan.

K

un Kirsi Rostamo koki noin 20 vuotta sitten hengellisen herätyksen Tuomasmessussa ja toisaalta burn outin silloisessa työssään, hän alkoi miettiä elämälleen uutta suuntaa. Sellainen löytyi Youth with a Mission -järjestön raamattukoulusta Uudesta Seelannista.

Suomeen palattuaan hän koki saaneensa kutsumuksen. Hänen tuli perustaa kristillinen radioasema. Rostamo lähti opiskelemaan radioalaa, vaikka ei ollut koskaan haaveillut toimittajan työstä. Sitten hän yritti saada seurakuntia, herätysliikkeitä ja järjestöjä pystyttämään yhdessä radion.

– Totesin, että väki on niin eripuraista, ettei sellainen onnistu kuin vasta taivaassa. Yritin myös saada Helsingin seurakuntayhtymää hankkeen taakse, mutta ei se onnistunut. Olin kuitenkin saanut ennakkoperintönä asunnon. Myin sen ja perustin radion, Rostamo kertoo.

Kirsi Rostamo on edelleen Radion Dein pääomistaja. Loput omistaa perheyhtiö, joka tarvittiin siksi, että aseman takana piti taajuuden saamiseksi olla osakeyhtiö. Vuonna 1997 taajuuksista oli pulaa, eikä tilaa ollut eri kirkkojen omille radioille. Yhteiskristillinen asema oli vastaus tähän.

– Jos olisin 20 vuotta sitten tiennyt, että Deistä tulee valtakunnallinen, olisin juossut karkuun. Meillä on nyt 24 taajuutta ja kuuluvuusalue, jossa asuu yli neljä miljoonaa ihmistä.

Teksti Pauli Juusela Kuva Sirpa Päivinen

Säännöllisiä viikoittaisia kuuntelijoita Deillä on lähes 200 000. Yhteensä säännöllisiä ja satunnaisia kuuntelijoita on yli 733 000. Aseman ydinkohderyhmä on yli 45-vuotiaat.

Dein liikevaihto on 1,4 miljoonaa euroa. Radioasema saa rahaa mainoksista, tuotemyynnistä ja kuulijoiltaan, sillä kuulijat kustantavat osan ohjelmista Kristityt Yhdessä ry:n kautta. Kaksi kolmasosaa kanavan tuloista tulee kuitenkin seurakunnilta ja kristillisiltä järjestöiltä, jotka ostavat Deiltä ohjelma-aikaa.

Aseman oman toimituksen tekemää ohjelmaa on pääasiassa vain arkisin kello 7–17. Radio Dei soittaa omissa ohjelmissaan gospelia ja muuta linjaansa sopivaa musiikkia. Sunnuntaina Deissä tulee jumalanpalveluksia yhdeksältä eri paikkakunnalta.

Muun ajan ohjelmistoa tuottaa 80 yhteistyökumppania. Ulkopuolisten tuottama ohjelma on usein enemmän julistavaa.

Kohusaarnaaja Leo Mellerin perustama tunnustusten välinen Lähetysjärjestö Patmos oli pitkään Dein suurin asiakas. Nyt Patmoksella on oma radioasema, mutta silti yksi ohjelma myös Deissä.

– Vaihtoehdot ovat, että joko teet radiota, jossa myyt ohjelma-aikaa laajasti tai sitten sen takana pitäisi olla yksi suuri taho, vaikka luterilainen kirkko.

Rostamo on vuosien varrella yrittänyt tarjota Deitä kirkolle, Helsingin seurakunnille ja Kotimaa Oy:lle, mutta tähän ei ole tartuttu. Nyt hän huo-

mauttaa, että on jo 56-vuotias eikä aio jatkaa radioaseman peräsimessä enää montaa vuotta.

– Viiden vuoden kuluttua pitää tapahtua omistusrakenteessa muutoksia. Voi olla, että kiinnostusta on pikemminkin muualla kuin luterilaisessa kirkossa.

”

Jos olisin 20 vuotta sitten tiennyt, että Deistä tulee valtakunnallinen, olisin juossut karkuun.

Rostamon mukaan kaupallinen radio on enemmän viihdettä kuin tiukkaa journalismia. Dei välittää myös uutisia, mutta suuntaus on kohti taustoittavaa ajankohtaisuutta. Keskusteluohjelmiin haetaan erilaisia mielipiteitä edustavia ihmisiä. Rostamon tavoite on keskinäinen ymmärrys, eivät ikävät otsikot.

– Meidän missiomme on luoda toivoa, yhteyttä ja kertoa Jeesuksesta. Se on meidän aarteemme ja sitä haluamme vahvistaa, kiteyttää Rostamo. ■ Radio Dein taajuus pääkaupunkiseudulla on 89,0 MHz, kaapelitalouksissa 101,9 MHz.

4 a

Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Espoon seurakunnat aikoo irtisanoa Palvelevan puhelimen sopimuksen Taustalla ovat muun muassa häiriösoitot ja toiminnan vaatimat työntekijäresurssit.

Teksti Pauli Juusela

E

spoon seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti esittää joulukuussa kokoontuvalle kirkkovaltuustolle Palvelevan puhelimen sopimuksen irtisanomista.

Palvelevan puhelimen toiminta on valtakunnallista, mutta se perustuu siihen, että toimintaan saadaan sekä vapaaehtoisia että seurakuntien työntekijöitä päivystäjiksi. Yhteistyössä on mukana Kirkkohallitus ja 50 paikkakuntaa eri puolilla Suomea. Pääkaupunkiseudun työntekijäpäivystäjien rooli on ollut keskeinen erityisesti kello 24–03 välisissä yöpäivystyksissä.

Espoo ei ole irtautumassa Palvelevan puhelimen toiminnasta kokonaan, vaan lähtee neuvottelemaan uudesta toimintamallista ja siihen mahdollisesti liittyvästä yhteistyösopimuksesta. Sopimuksen irtisanomisaika on yksi vuosi.

– Palvelevalla puhelimella ei enää ole sitä tarvetta, mihin se on aikoinaan luotu. Syinä tähän ovat lukuisat muut vastaavat puhelinpalvelut sekä toimintaympäristön muutos, sanoo Espoon seurakuntien yhteisen seurakuntatyön päällikkö Eero Jokela.

– Siksi nykysysteemi, jossa viiden Espoon suomalaisen seurakunnan ja yhteisen seurakuntatyön diakonit ja papit velvoitetaan päivystämään säännöllisesti, on rakenteellisesti raskas ja myös poikkeuksellinen tapa Suomessa. Muualla toiminnasta vastaavat pääosin vapaaehtoiset. Pääkaupunkiseudulla työntekijöiden rooli korostuu.

Espoon seurakuntien työntekijöiden kokemusten mukaan

muut puhelinpalvelut ovat vähentäneet soittomääriä ja heikentäneet merkittävästi keskustelujen sisältöä ja laatua. Tämä työntekijöiltä tullut laaja palaute on ollut nykyisen toiminnan arvioinnissa erityisen merkittävää.

Espoon kirkkoherrat ovat keskustelleet Palvelevan puhelimen toiminnasta useaan otteeseen.

Kirkkoherroja ovat huolestuttaneet työsuojelulliset yhteydenotot, erityisesti puhelinpäivystäjien kokema seksuaalinen häirintä sekä palvelun toiminnan mielekkyys muuttuneessa toimintaympäristössä.

Yhteinen kirkkoneuvosto toteaa myös, että Espoon jokaisessa seurakunnassa on esimerkiksi pappien puhelinpäivystyspalvelu, joka tarjoaa keskusteluapua.

Lisäksi seurakuntien resursseja tarvitaan enenevässä määrin nettiauttamisen kehittämiseen. Palvelevassa puhelimessa olisi sen vuoksi syytä kasvattaa vapaaehtoisten roolia.

Palvelevasta puhelimesta on keskusteltu myös Vantaalla kirkkoherrojen kokouksessa ja Helsingissä osana toimintakulttuurin muutosprosessia. Espoon kaltaisia esityksiä ei kuitenkaan ole tehty.

Helsingin yhteisen seurakuntatyön johtaja Pentti Miettinen tote-

aa, että neuvotteluja Espoon kanssa ei ole vielä käynnistetty, mutta alustavia keskusteluja on ollut.

– Niiden mukaan uudessa toimintamallissa pyrittäisiin vahvistamaan vapaaehtoisten panosta päivystyksissä ja terävöittämään kirkon Palvelevan puhelimen roolia muihin auttaviin puhelimiin verrattuna. Jatkuvuuden kannalta olisi parempi aloittaa neuvottelut uuden sopimuksen sisällöstä ennen kuin nykyinen irtisanotaan, ehdottaa Miettinen.

Palvelevan puhelimen edustajat toivovat, että espoolaisten kanssa käytävät neuvottelut selventävät toimintaa ja johtavat hyvään lopputulokseen.

Pääkaupunkiseudun Palvelevan puhelimen toiminnanjohtaja Raija Narvila toteaa, että alueen vapaaehtoiset hoitavat nyt jo noin puolet päivystyksistä. Yksittäiselle työntekijälle tulee 1–2 päivystystä vuoden aikana. Vapaaehtoiset päivystäjät päivystävät kerran kuukaudessa.

– Vapaaehtoisten rekrytointi, koulutus ja työnohjaus edellyttävät työnohjausta ja rahaa.

Minusta toi-

”

Palvelevalla puhelimella ei enää ole sitä tarvetta, mihin se on aikoinaan luotu.

Eero Jokela

minta täällä pääkaupunkiseudulla on aliresurssoitu muuhun maahan verrattuna. Meillä voisi olla kuusi päätoimista työntekijää nykyisen yhden sijaan, jotta pääsisimme samoihin lukuihin kuin meitä pienemmät kaupungit Suomessa.

Eli itse asiassa toimimme varsin keveästi, sanoo Narvila.

Espoon esityksen perusteluissakin todetaan Palvelevan puhelimen uuden teknisen järjestelmän vähentäneen häiriösoittoja. Kirkkohallituksen asiantuntija ­Titi ­Gävertin mukaan seksuaalinen häirintä on kansainvälisestikin tiedostettu lieveil-

A

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

Lisää Mukavuutta! miö puhelinauttamisessa.

– Ennen puhelinjärjestelmäuudistusta tällaisia puheluja oli noin kymmenesosa kaikista puheluista. Kevään uudistuksen jälkeen niitä on enää noin kaksi prosenttia. Tuntemattomasta numerosta ei enää voi soittaa Palvelevaan puhelimeen. Lisäksi on käytössä muita keinoja, joilla päivystäjien aika ohjataan heille, jotka apua eniten tarvitsevat, sanoo Gävert.

PALVELEVAAN PUHELIMEEN tuli vuonna 2016 noin 226 800 soittoyritystä. Näistä 43 prosenttiin pystyttiin vastaamaan. Keskusteluja käytiin 96 500. Chat-keskusteluja oli 2500, nettikeskusteluja 1300 ja kirjeitä neljä. Toiminnan painopiste on siis yhä selkeästi puheluissa.

Palvelevassa puhelimessa käytiin viime vuonna 96 500 keskustelua.

Keskusteluapua Palveleva puhelin on Suomen vanhin auttava puhelin, joka on nykyisin osa Kirkon keskusteluavun kokonaisuutta. Puhelinauttamisen lisäksi siihen kuuluu netti- ja chattiauttamista.

Vuonna 1964 perustettu Palveleva puhelin on ollut edelläkävijä erilaisten puhelinauttamiseen liittyvien palveluiden joukossa www.kirkonkeskusteluapua.fi – puhelinja verkkoauttamisen palvelut. Palveleva puhelin p. 0400 22 11 80 joka ilta klo 18 alkaen. Arkisin kello 01 asti, perjantaisin ja lauantaisin kello 03 asti. Chat arkisin klo 12 alkaen. www.samtalstjänst.fi – kirkko tarjoaa keskusteluapua myös ruotsiksi www.puheet.net – kotimaisten puhelinja verkkoauttajien yhteisö, jonne on listattu auttavat puhelimet Suomessa

– Toimimme aktiivisesti Puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnassa, johon kuuluu 18 kotimaista puhelin- ja verkkoauttamista antavaa tahoa. Kirkon palvelut poikkeavat muista siinä, että meillä kohderyhmää ei ole rajattu joko yhteydenottajan tai aiheen mukaan, vaan elämästään voi puhua laaja-alaisesti, sanoo Gävert.

– Tavallisimmin Palvelevassa puhelimessa keskustellaan ihmissuhteista, terveydestä ja sairaudesta elämäntilanteesta yleensä sekä hengellisistä kysymyksistä.

Säännöllisesti aiheina ovat myös lähisuhdeväkivalta, itsemurha-ajatukset ja kuolema, jatkaa Gävert.

Narvila lisää, että mikään muu taho ei tarjoa nimenomaan kirkon keskusteluapua. Siksi muut auttajat ohjaavat hengellisten tai eksistentiaalisten kysymysten kanssa painivia Palvelevaan puhelimeen.

Päivystävä pappi on tärkeä, mutta Palvelevan puhelimen rooli on valtakunnallinen ja puhelin on auki joka ilta yöhön asti. Gävertin ja Narvilan mukaan paikalliset ja valtakunnalliset palvelut täydentävät toisiaan.

– Paras malli pääkaupunkiseudulla olisi, että nykyistä pienempi työntekijäjoukko päivystäisi vapaaehtoisten kanssa kerran kuukaudessa joko Palvelevassa puhelimessa, netissä tai chatissa. He osallistuisivat säännöllisesti koulutuksiin ja työnohjauksiin ja heidän ammattitaitonsa vahvistuisi nimenomaan puhelin ja verkkosielunhoidossa, Narvila esittää.

ROLSER

Koot: 35-43 värit: hunaja, musta, viin.pun.

169€

Laadukkaat citykärryt Useita malleja

A LV A R

Koot: 39-48 värit: ruskea, musta, vihreä 149€

Sievi Shop

nahkalaukut

Sello, Espoo - Simonkatu 12, Helsinki - Itis, Helsinki - Jumbo, Vantaa

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA!

SENIORIPYSÄKKI

PARISUHDEPYSÄKKI

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä.

Seksuaaliterapeutti auttaa parisuhtee­ seen liittyvissä pulmissa.

Pysäkit on tarkoitettu yli 60­vuotiaille ja ne ovat maksuttomia. Soita ja varaa aika p. 045 341 0506.

NDO • MU TE M M AT

A OL

RAIJA NARVILAN mukaan häiriösoitoista ja työntekijöiden työnohjauksesta on keskusteltu Espoon seurakuntien kanssa. Palvelevan puhelimen koulutuspäivissä oli tarkoitus käsitellä työnohjausta, mutta elokuussa Espoosta ilmoitettiin, että koulutuspäivät siirretään, kunnes Espoo linjaa suhtautumisensa toimintaan.

– Sitoudumme Puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnan ohjeisiin.

Niiden mukaan päivystäjillä on oikeus rajata puhelun kestoa ja olla suostumatta epäasialliseen kohteluun. Päivystäjä siis lopettaa tällaiset puhelut. Chatin kautta päivystäjät voivat myös olla toistensa tukena. Vapaaehtoiset koulutetaan tehtäväänsä. Heidän turvallisuudestaan huolehditaan ja he ovat vakuutettuja. Terveydenhuolto kuuluu myös heille, mikäli he työstä johtuen traumatisoituvat, selvittää Narvila.

Narvila huomauttaa, että työsuojelun vastuu koskee kuitenkin vain työntekijöitä.

– Tätä ei pidä unohtaa, kun ehdotetaan tehtävien siirtämistä vapaaehtoisille. Muualla Suomessa keskustelua käydään toisin päin eli pitäisikö työntekijöiden osuutta lisätä. Joka tapauksessa on tärkeää pohtia tätä asiaa asiakaslähtöisesti eli yhteydenottajien näkökulmasta, toteaa Narvila.

TYTTI

Attendo Harmaaniitty – uusi hoivakoti ikäihmisille Attendo Harmaaniitty on Espooseen avattu ikäihmisten hoivakoti. Tarjoamme laadukasta hoivaa inspiroivassa ympäristössä sekä mielekästä, aisteja ja muistia stimuloivaa toimintaa, jonka parissa viihtyy ja virkistyy.

Attendo Harmaaniitty sopii kodiksi ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevalle, toimintarajoitteiselle henkilölle.

Kysy lisää: Hoivakodin johtaja Maarit Väärälä p. 044 494 3810 tai maarit.vaarala@attendo.fi

www.attendo.fi/harmaaniitty

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Tuire Sillanpää, 040 594 4204

Kari Salko, 0400 604 133

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

5

6 a

Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Kasvu kuolemaan Parhaimmillaan kuoleminen on eheytymistä ja rauhan löytämistä, sanoo psykoanalyytikko Pirkko Siltala.

K

un psykoanalyytikko Pirkko Siltala oli lapsi, kuolemaa ei piiloteltu. Pohjoiskarjalaisessa Selkien kylässä, jossa noin puolet väestä oli luterilaisia ja puolet ortodokseja, vainajat saateltiin hautaan vanhojen rituaalien avulla.

Tapana oli, että vainaja vietiin tupaan ikonin ääreen ja perhe, sukulaiset ja naapurit kokoontuivat hänen ympärilleen. Yleisesti uskottiin, että vainajan henki jää joksikin aikaa liikuskelemaan pihapiiriin ja siirtyy vasta myöhemmin hautausmaalle ja hautaan.

Kylällä oli parikin itkuvirsien laulajaa ja itkuvirsiä laulettiin myös luterilaisissa hautajaismenoissa. Laulaminen aloitettiin vainajan kotona, ja sitä jatkettiin ruumiinsiunaamisessa ja kun arkku laskettiin hautaan. Itkuvirsien tarkoitus oli virittää suruun ja saada se liikkeelle.

– Kuolema oli luonnollinen tapahtuma, ja lapsetkin otettiin suruun mukaan, sanoo Siltala.

Hän oli kuuden vanha, kun hänen äitinsä joutui lähtemään 40 asteen pakkasessa reellä sairaalaan synnyttämään. Vauva kuitenkin syntyi rekeen, eikä selvinnyt hengissä.

Siltala muistaa, kuinka hänen äitinsä tuli sairaalasta kotiin pienen valkoisen arkun kanssa. Arkku vietiin verannalle ja kansi avattiin. Edelleen Siltala näkee silmissään punaposkisen pie-

Teksti Kaisa Halonen Kuvitus Sirpa PÄivinen

nen pojan. Kuukauden ajan arkku oli pakkasessa verannalla.

– Äiti osasi itkuvirsiä ja lauloi niitä. Me lapset kuuntelimme ja silittelimme vauvaa. Lopulta äiti sanoi, että no niin, nyt hän voi luovuttaa ja vauva voidaan haudata, Siltala kertoo.

Hänen mielestään lapsia suojellaan nykyisin turhaan kuoleman näkemiseltä.

– Olisi tärkeää oivaltaa jo lapsena, että me olemme kuolevaisia ja että kuolema kohtaa jokaista. Kun siihen kasvaa lapsesta asti, kuolemanpelko vähenee.

”

Vasta kun on voinut kyllin hyvin surra, voi luopua. Muuten jää kiinni menetettyyn, ja se on aikamoinen taakka.

Psykoanalyytikko Pirkko Siltala

Pirkko Siltala on osaltaan halunnut vaalia kotiseutunsa perinteitä.

Kun hänen vanhempansa ja sisarensa kuolivat, heidät tuotiin ennen hautajaisia kotipihaan ja arkku avattiin.

Siinä sanottiin viimeiset jäähyväiset.

Vaikka maailma on Siltalan lapsuudesta muuttunut ja kuolemasta on tul-

lut verhotumpi ja yksityisempi, surua ei pääse pakoon eikä voi nopeuttaa.

– Läheisensä menettänyt tarvitsee aikaa ja tilaa surra. Suruun kuuluu erilaisia tunteita: rakkautta, kaipuuta, vihaa, pelkoa, ahdistusta, syyllisyyttä ja häpeää. Olisi tärkeää, että menetysten yhteydessä voisi ottaa vastaan koko tunteiden skaalan rakkaudesta vihaan, Siltala sanoo.

– Vasta kun on voinut kyllin hyvin surra, voi luopua. Muuten jää kiinni menetettyyn, ja se on aikamoinen taakka. Luopumisessa on kyse siitä, että voi sisäistää menetykseen liittyvät kokemukset osaksi itseään ja muistojaan. Sillä lailla me voimme elää kuolleiden läheistemme kanssa sinne saakka kunnes itse kuolemme.

Tuoreessa kirjassaan Elämän päättyessä Pirkko Siltala käsittelee kuolemaa ja kuolevien ihmisten mielenmaisemaa avoimesti ja kaunistelematta. Kirjassa näkyy Siltalan pitkä kokemus työstä kuolevien kanssa.

Hän oli perustamassa suomalaisen saattohoidon edelläkävijää Terhokotia ja on hoitanut kuolevia potilaita myös psykoterapeuttina.

Käsitykset hyvästä kuolemasta ja kuolevien hoidosta ovat ajan mittaan vaihdelleet. Vielä muutama vuosiKun todetaan, ettei potilasta voi enää lää-

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

ketieteellisesti auttaa, hänen kanssaan keskustellaan tilanteesta ja huolehditaan siitä, että hän saa tarvittavat kipulääkkeet ja fyysisen hoivan sekä keskusteluapua. Potilas voi olla myös kotona. Lähellä kuolemaa alkaa sitten varsinainen saattohoito, Siltala kertoo.

Omaisten saaminen mukaan kuolevien hoitoon on hänen mukaansa olennaista.

– He voivat olla läsnä myös kuolinhetkellä. Kuolevaa voi silittää ja hänelle voi puhua, sillä kosketus ja äänet yltävät viimeisinä kuolevan tietoisuuteen.

Kun tieto lähestyvästä kuolemasta tulee, monella herää tarve käydä läpi elämäänsä. Avuksi tarvitaan joku, joka on valmis kuuntelemaan.

– Omaiset tai ammatti-ihmiset voivat auttaa muistelemista kyselemällä. He voivat myös auttaa kannattelemaan ahdistavia muistoja. Silloin vaikeille ja traumaattisillekin kokemuksille saattaa löytyä sanat, Pirkko Siltala sanoo.

– Myös syyllisyydentunteet olisi käytävä läpi, että niiden taakasta voisi vapautua. Parhaimmillaan kuolemisen prosessissa eheytyy, saa levon ja rauhan.

Siltala kertoo iäkkäästä naisesta, joka oli saattohoidossa. Häntä kalvoi vuosikymmeniä sitten tapahtunut välirikko tyttären kanssa. Hän halusi sopia ja jättää jäähyväiset. Tyttäreen otettiin yhteyttä, mutta hän ei halunnut nähdä äitiään. Lopulta saattohoitokodin työntekijän kanssa keskusteltuaan tytär suostui tapaamiseen.

– Vähitellen hän suli ja antoi anteeksi, ja saattoi äitinsä kädestä pitäen kuolemaan. Vieläkin itkettää, kun muistan, miten äiti katsoi tytärtään.

Ihanteellista Siltalan mukaan olisi, jos jo hyvissä ajoin pystyisi työstämään vaikeita kokemuksia ja tekemään so-

a 7

vinnon läheisten kanssa. Läheisille kannattaa kertoa myös, missä ja miten haluaisi kuolla. Esimerkiksi muistisairaat eivät välttämättä enää kuoleman lähestyessä ole siinä kunnossa, että pystyisivät ilmaisemaan toiveensa.

Pirkko Siltala on käsitellyt kuolevien potilaidensa kanssa myös heidän pelkojaan. Moni pelkää yksin jäämistä tai kipua. Useimmat haluavat myös keskustella siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen.

– Vaikka emme voi tietää, mitä meille kuoleman jälkeen tapahtuu, voimme suorittaa mielikuvatyötä. Joku ajattelee, ettei tapahdu mitään.

Toinen ajattelee elävänsä läheistensä mielessä. Joillakin taas on näkemys taivaasta: joko konkreettisesta paikasta tai jonkinlaisesta kirkkaudesta. Voi olla myös kauhukuvia, jotka ovat voineet tulla traumaattisista kokemuksista, Siltala kertoo.

– On luonnollista pelätä kuolemaa tai vältellä kuolevien kohtaamista. Eri ihmisillä pelon takana on kuitenkin erilaisia asioita. Jokainen kuoleva ja jokainen omainen on yksilö, joka käsittää kuoleman omalla tavallaan. Siihen sisältyy koko elämän mittainen pohdinta. Kuolema ja kuoleminen syntyy minusta, ei minulle.

Omastakaan kuolemastaan 85-vuotias Siltala ei arastele puhua. Toiveet on käyty läpi miehen ja lasten kanssa.

– Toivon, että saisin riittävän hyvän saattohoidon joko omaisteni luona tai saattokodissa ja että läheiset ihmiset olisivat minua saattamassa. Minulla ja miehelläni on hautapaikka valmiina Selkien hautausmaalla. Tiedän, että kuljemme kuolemaa kohti.

Tässä iässä ollaan jo lähellä. Olen vapaa kuolemaan. Se ei enää kaiken jälkeen pelota. ■

Näin järjestät muisteluhetken Jos ei ole mahdollista mennä kuolleen läheisen haudalle, voi häntä muistella myös etänä.

Teksti Outi Ikonen Kuvitus Mari Aarnio

Meillä Suomessa on tapana muistaa vainajaa käymällä hänen haudallaan. Monella hautausmaalla on myös toiselle paikkakunnalle haudattujen muistokivi, jolle voi jättää kynttilän tai kukkasia.

Hiljentyä ja muistella voi myös kotona. Jo kynttilän sytyttäminen ja vainajan kuvan katseleminen voivat synnyttää muistoja.

Valokuvien, diojen ja esimerkiksi lehtileikkeiden katselu aktivoi muistia. Kuollutta läheistä voi muistella yksin ja itsekseen, mutta jos koolla on suurempi joukko ja useamman sukupolven edustajia, voi kuvien äärellä löytyä yhteisiä muistoja.

Myös vainajalle kuuluneet esineet nostavat muistoja esiin. Edesmenneen rakkaan elämästä voi koota vaikkapa muistorasian. Nuorille iäkkäämmän vainajan muistorasia voi olla sukellus menneeseen maailmaan, vanhemmille se voi tarjota kosketuspintaa omaankin nuoruuteen.

Maku- ja tuoksumuistot voivat olla yllättävän voimakkaita.

Voisiko esimerkiksi valmistaa muisteltavan lempiruokaa tai vaikkapa leipoa jotakin, mistä hän piti? Myös edesmenneeltä perinnöksi jääneen, tutun ja rakkaan reseptin käyttäminen voi nostaa muistot pintaan.

Muisteltavan mielimusiikin kuunteleminen tai lempielokuvan katseleminen voi myös kirvoittaa hyvällä tavalla yllättäviä tunteita ja muistoja.

Virtuaalikynttilän sytyttäminen netin bittihaudalla on yksi tapa muistaa kuollutta läheistä silloin, kun ei pääse hautausmaalle.

Virtuaalisia muistomerkkejä on sekä yksityisinä että julkisina. Vainajan sosiaalisen median profiilisivuista tai kotisivuista on voinut muodostua muistelupaikka ilman, että sitä on erikseen perustettu. Vainajan muistoryhmässä tai vaikkapa Facebookin muistosivulla voi olla esimerkiksi hautajaisissa otettuja kuvia. Kuvakollaasin rakentamista voi verrata valokuva-albuminen katseluun yhdessä – se luo yhteisöllisyyttä Sytytä kynttilä -verkkopalvelussa palaa yli 634 000 virtuaalista muistokynttilää ja uusia syttyy päivittäin noin sata.

16 vuotta sitten avatulla sivustolla voi sytyttää osanottokynttilöitä myös toisten sytyttämille kynttilöille.

Muistopaikka-sivustolla voi perustaa muistosivun ja kutsua mukaan kaikki vainajan tunteneet. Läheiset voivat kirjoittaa sivulle muistoja ja tarinoita vainajasta sekä jakaa valokuvia, videoita ja omia tuntojaan. ■

Mikä on muistorasia?

Se on visuaalinen elämäntarina, joka kertoo esineiden, kuvien, dokumenttien, materiaalien ja värien välityksellä henkilön eletystä elämästä. Muistorasian voi tehdä tietystä ajanjaksosta kuten lapsuudesta, nuoruudesta tai kouluajasta tai jostain teemasta kuten harrastuksesta tai työstä. Katso tarkemmat ohjeet Vanhustyön keskusliiton nettisivuilta.

8A

Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Tilaisuuksia

Hautauspalveluja

Hammashoitoa

HERÄNNÄISSEURAT pe 3.11 klo 18.30 Soukan kapp.

Soukankj.3. la 4.11 klo 10 Kirkkopyhä Tapiolan kirkko.Kirkkopl.6. Mukana Herännäisnuorten kuoro. Kahvit ja seurat. su 5.11 klo 10 Kirkkopyhä Roihuvuoren kirkko Tulisuont.2. Saarnaa K.Laaksonen. Kahvit ja seurat. klo 14 Myyrmäen kko. Uomat.1. klo 16 Seuratuvalla. Pistekirjoitus-Siionit.

Autotalo. ma 6.11 klo 19 Leppävaaran kirkon takkahuoneella. Veräjäkallionk.2.

Kahvit 18.30. ke 8.11 klo 19 Körttikodilla. Ratakatu 1aA3. su 12.11 klo 10 Körttikodin kirkkopyhä Johanneksen kirkossa, Korkeavuorenk. 12. Saarnaa Suvi Korhonen.

Kahvit ja seurat. klo 10 Hyvinkään kirkon pyhä. Hämeenk.12. Saarnaa S.Juntunen. Kahvit ja seurat. ti 12.30 klo 12.30 Seuratuvalla Lähetyspiiri. Autotalo. klo 18 Hakunilan kirkon kapp. Hakunilant.48.

JUMALA PARANTAA

TIESITKÖ...?

Lähetä surunvalittelusi.

• • • •

Hammasproteesit tulisi uusia 5-8 vuoden välein Hammasproteesit tulisi pohjata/tiivistää vähintään kolmen vuoden välein Rikkoutuessaan hammasproteesit tulisi korjata mahdollisimman pian Painokohtien korjaaminen tulisi tehdä välittömästi, jotta suun limakalvot ei vaurioidu • Käydä tarkastuttamassa hampaatonkin suu erikoishammasteknikolla tai hammaslääkärissäsi

punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä!

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kaikkea kivestä - me teemme sen -

Rakennusala

- Uudet hautakivet, lisänimet - Kiven kunnostus ja puhdistus - Oikaisut ja tekstin entisöinnit

JORMAN REMONTTIPALVELU • Maalaus • Tapetointi • Laatoitukset • Laminaatit • Keittiöön ovet ja tasot • Myös pikkutyöt.

• Ulos kestopuu terassit ja aidat.

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Su 5.11. klo 19.00 Alppilan kirkko, Helsinki PASTORI SEPPO JUNTUNEN

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä

Puhuu aiheesta: Miten Pyhä Henki parantaa Musiikissa: Heidi Tuikkanen

Tiedustelut tai varaa aika:

Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Psykoterapiaa ryhmässä

2 nais- ja 1 miespaikka ITSETUNTO – TUNNE ITSESI PAREMMIN psykoterapiaryhmässä Hki:n keskustassa. www.mattikupila.com

www.loimaankivi.fi

Kellonummentie 5 02740 Espoo p. 040 664 7290

Mechelininkatu 2 00100 Helsinki p. 0400 321 823

Pihlajamäentie 34 00710 Helsinki p. 0400 40 7490

Krouvinpolku 3 01380 Vantaa p. 040 830 4212

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Hyviä lahjaideoita Isänpäiväksi 12.11.!

Muutot ja kuljetukset.

1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetusneppis p. 040 5850074

Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous.

Kodinapu helmi p.0407209420

©

Valikoimassa mm: - seniorihuonekaluja - apuvälineitä - kuntoiluvälineitä - kompressiotuotteita ja tukia - hyvinvointituotteita

Turvajakkara Zorbas

Leikkaa talteen

Bisnode 2017

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Lakipalveluja

Nousuaputuoli Kippis Plus Raumantie 1, Helsinki puh. 0400 125 320 Munkkivuoren ostoskeskus, alakerta

verkkokauppa: www.ettonet.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa

SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Ostetaan Luottokelpoinen

Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

P. 0401895682

myös iltaisin ja vkl.

Myydään

Palveluja tarjotaan

Siivouspalveluja

010 2715 100

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) • Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Kiviveistämö Levander Oy

SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

SOITA JA VARAA AIKA

EHT Ossi 050-5533 050 EHTVallemaa Ossi Vallemaa

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

Patrik Hagmanin poika kuoli syöpään kuusivuotiaana. Muutamaa vuotta myöhemmin hänen vaimonsa menehtyi äkilliseen aivoverenvuotoon.

Hagman joutui kysymään, mikä kestää, kun pahin tapahtuu.

Teksti Taneli Kylätasku Kuvat Pasi Leino

Kiitollisuus kantaa pimeän läpi

H

erra Jeesus Kristus, armahda minua.”

Kirjailija ja teologi Patrik Hagman toisti yhä uudestaan satoja vuosia vanhaa, varhaisen kirkon erämaaisiltä periytyvää rukousta. Rukous piti aisoissa kauhun tunteen. Koossa pysyminen oli välttämätöntä, jotta Hagman pystyi ajamaan autoa.

Vain hetki sitten Hagman oli saanut työpaikkansa kahvihuoneeseen puhelun, joka muutti hänen suurimman pelkonsa todeksi. Hagmanin puoliso Carina Hagman oli saanut sairauskohtauksen työpaikallaan ja oli tiedottomana. Ambulanssi oli paikalla.

Mitään muuta Hagman ei vielä tiennyt.

2 B

Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

– Se, että Kikalle tapahtuisi jotakin tällaista, oli pahin painajaiseni. Kokemus oli valtavan kummallinen, epätodellinen.

Kika työskenteli päiväkodissa Paraisilla, jossa pariskunta asui. Ajomatka Turusta vei puoli tuntia.

Kun Hagman tuli perille, Kikaa kannettiin paareilla yläkerrasta.

Kun paarit tuotiin ulos, Kikan toinen jalka putosi paarien ulkopuolelle. Patrik tarttui jalkaan ja nosti sen takaisin.

– Se oli ainoa kontakti, jonka sain häneen.

Hagman ajoi ambulanssin perässä takaisin Turkuun. Edessä oli odottamista. Lopulta lääkärit kertoivat, mistä on kyse: Kikan tiedottomuus johtui synnynnäisen valtimopullistuman aiheuttamasta aivo­verenvuodosta.

Tunteet vaihtelivat pelon ja toivon välillä, mutta jollakin tasolla Hagman tiesi, että Kika ei enää palaisi takaisin. Yksi lääkäreistä sanoi, että kaikki riippuu nyt siitä, taisteleeko Kika.

– Minulle se oli kuin salainen viesti, koodisana, joka kertoi, että tämä on loppu. Kika ei haluaisi taistella. Kika sanoi usein, että hän ei enää pelkää kuolemaa, koska tietää, että saa kuoleman jälkeen tavata poikamme Joelin.

Carina Hagman ei palannut enää tajuihinsa vaan kuoli sairaalassa noin viikon kuluttua sairauskohtauksesta. Elettiin kesäkuun alkua 2016. Noin kuukautta myöhemmin hautajaiset järjestelyineen olivat ohi. Hagman siivosi pariskunnan yhteistä kotia ja yritti opetella kutsumaan sitä ”minun talokseni”.

Vain kaksi ja puoli vuotta aikaisemmin talossa elettiin lapsiperheen arkea. Silloin perheeseen kuului Patrikin ja Kikan lisäksi heidän yhteinen poikansa Joel.

Joel menehtyi syöpään vuoden 2014 uudenvuodenaattona sairastettuaan yli kaksi vuotta. Nyt myös Kika oli poissa. Lyhyessä ajassa kolmesta oli tullut kaksi ja sitten yksi.

– Kika ja minä olimme eläneet kauan yhdessä ja jakaneet niin paljon, että suuri osa identiteettiäni oli sidoksissa häneen. Kun hän oli poissa, ihmettelin, onko enää mitään tai ketään, jonka katse kertoisi minulle, kuka olen, Hagman sanoo.

Hagman ei tiedä, miten hänelle olisi käynyt ilman ystävien ja työtovereiden tukea. Pitkäaikainen ystävä matkusti Pohjanmaalta ja viipyi Hagmanin luona. Oli sittenkin ihmisiä, joille hän oli joku.

Kesän aikana Hagman alkoi kirjoittaa. Se oli tapa käsitellä sitä, mitä hänelle oli tapahtunut. Hagman kertoo perheensä tarinan syyskuussa ilmestyneessä kirjassa Sorgens gåva är en vidgad blick (Fontana media).

Kolmevuotiaana Joel oli rauhallinen poika, joka suhtautui ihmisiin uteliaasti ja oppi uusia asioita hämmästyttävän nopeasti. Kesällä 2011 jokin muuttui nopeasti, ikään kuin hän ei olisi ollut täysin oma itsensä. Aikaisemmin luottavainen ja rohkea poika vaikutti pelokkaalta ja levottomalta ja pysytteli tiiviisti äidin lähellä.

Sitten Joel alkoi voida huonosti ja oksennella.

Alussa vanhemmat arvelivat, että kyseessä oli aivotärähdys, sillä Joel oli pudonnut hieman aikaisemmin sängystä ja lyönyt päänsä.

Tarvittiin useita käyntejä lääkärissä, ennen kuin oireiden todellinen syy selvisi. Joelilla oli isokokoinen aivokasvain.

Edessä oli kiireellinen leikkaus, joka vei kokonaisen päivän. Sen jälkeen alkoi hoito-ohjelma, jo-

ka sisälsi solumyrkkyjä, sädehoitoa ja sen jälkeen lisää solumyrkkyjä.

Hoitojen päätyttyä kaikki vaikutti hyvältä, mutta vain muutaman kuukauden kuluttua löytyi uusia syöpäsoluja.

– Siinä vaiheessa lääkäreillä ei ollut enää hoitosuunnitelmaa. Joel kävi läpi kaiken, mitä heillä oli, muun muassa kaksi kantasoluhoitoa keväällä ja kesällä 2013. Hoidot olivat äärimmäisen rankkoja, mutta Joel selvisi niistä, Hagman sanoo.

Raskaiden hoitojen jälkeen edessä oli pitkä kuntoutusjakso. Joelin piti muun muassa opetella uudestaan kävelemään. Tutkimuksissa kävi myös ilmi, että hänen kuulonsa oli vahingoittunut hoidoissa. Hoitojen aikana Kika oli hoitanut Joelia, nyt Patrik jäi vuorostaan kotiin.

– Se oli kovaa aikaa, mutta taistelimme. Lopulta Joel pystyi palaamaan päiväkotiin ja tavallinen pikkulapsen arki alkoi näyttää mahdolliselta, ­Hagman sanoo.

Vieläkin hoidoista väsynyt poika söi huonosti.

Lopulta perhe palasi sairaalaan, missä Joel sai lisäravintoa. Uusissa tutkimuksissa kävi ilmi, että syöpä on palannut.

Nyt ei ollut enää tehtävissä mitään muuta kuin odottaa.

Marraskuun puolivälissä 2013 Hagmanin perhe vietti Joelin kuudetta syntymäpäivää Kikan vanhempien luona. Syntymäpäivät keskeytyivät, kun Joel alkoi voida huonosti. Vanhemmat veivät Joelin suoraan sairaalaan, josta Joel ei enää palannut kotiin.

”

Ymmärsin jo kauan sitten, että emme löydä vastauksia miksi-kysymyksiin. Meidän täytyy oppia elämään, ei vastaamaan niihin.

Marraskuun puolivälistä vuoden loppuun perhe käytännössä asui sairaalassa. Tuon jakson alussa lääkärit kertoivat vanhemmille, että Joel kuolee.

Patrik ja Kika eivät olleet yhdessä, kun saivat tiedon, mutta kumpikin reagoi siihen täsmälleen samalla tavalla: nyt Joelin on saatava kuolla.

– Olimme alitajuisesti ajatelleet asiaa jo ennen kuin tiesimme sen. Elämästä oli tullut Joelille niin pientä, raskasta ja työlästä, että loppu tuntui helpottavalta.

Joel otettiin pois vanhemmiltaan vähän kerrallaan. Ensin leikkiminen ja liikkuminen väheni ja sädehoidot veivät kyvyn oppia uusia asioita. Raskaat hoidot heikensivät kuuloa. Viimeisinä viikkoina puhuminen loppui ja jäljellä oli vain hengitys.

Ennen loppua Kikalla ja Patrikilla oli edessään tehtävä, jollaista kukaan vanhempi ei toivo. Heidän piti kertoa omalle lapselleen, että tämä kuolee pian. Patrik turvautui tilanteessa teologin koulutukseensa.

– Kerroin Joelille, että hänen ei tarvitsisi olla yksin. Ikuisuudessa ei ole aikaa, ja myös minä ja Kika olimme matkalla sinne. Joelin ei tarvitsisi odottaa, vaan hän tapaisi meidät uudelleen välittömästi.

On vaikea arvioida, mitä kaikkea Joel ymmärsi.

Hagmanin mukaan hän kuitenkin reagoi kuin olisi ymmärtänyt asian.

– Keskustelu selvästi lohdutti häntä. Joel oli huomannut meistä, että kätkemme jotakin, ja reagoi siihen. Tuon keskustelun jälkeen Joelin rauhattomuus oli poissa.

Kaikesta raskaasta ja kauheasta huolimatta muistikuviin Joelin viimeisistä viikoista liittyy poikkeuksellista kauneutta. Sairaalassa Patrik ja Kika olivat lähempänä toisiaan kuin koskaan aikaisemmin ja ottivat toistensa tarpeet huomioon erityisellä tavalla.

Kaiken keskellä he pystyivät auttamaan ja lohduttamaan läheisiä ja ystäviä, jotka tulivat sairaalaan katsomaan heitä.

Oman lapsen sairastuminen ei vienyt Patrik ­Hagmania kysymään ”miksi Jumala sallii tämän?” tai ”miksi tämä tapahtuu minulle?”.

– Olin jo kauan sitten ymmärtänyt, että miksi-kysymyksiin ei löydy vastausta. Meidän täytyy oppia elämään, ei vastaamaan noihin kysymyksiin, Hagman sanoo.

Kun Hagman oli 21-vuotias, hänen isänsä kuoli syöpään sairastettuaan kahdeksan vuotta. Hagmanin perhe kuului ruotsinkieliseen baptistiseurakuntaan Vaasassa. Isän sairastuttua moni kristitty rukoili hänen puolestaan.

– Moni piti varmana, että isä paranisi. Uskoin siihen itsekin. Olin nuori ja luotin siihen, että aikuiset tietävät, mistä puhuvat.

Isän kuolema olisi voinut johtaa syvään uskonkriisiin, mutta niin ei käynyt. Hagman piti isänsä hautajaisissa puheen, jossa hän sanoi, että parantumista luvanneilla ihmisillä oli ollut väärä käsitys Jumalasta.

Johtopäätös oli mahdollinen, koska Hagman oli elänyt kahden erilaisen kristillisyyden piirissä. ­Karismaattinen kristillisyys korosti selkeitä vas­ tauksia ja Jumalan ihmeellistä toimintaa. Sen rinnalla eli baptistiseurakunnan arjenläheinen kristillisyys.

– Siellä usko oli yhteyttä, jossa ihminen hyväksyttiin. Kun etsin toivoa, minun oli helppo valita näiden kristinuskon muotojen välillä.

Kun Hagman aloitti teologian opiskelun Åbo Akademissa, kokemus isän kuolemasta muodosti kriteerin sille, minkälaisesta teologiasta hän kiinnostui. Hagmanin mielestä teologian piti käsitellä todellista elämää.

Elämänkysymykset veivät hänet tutkimaan varhaiskirkon erämaaisien ja askeettien tekstejä. Niistä löytyi konkreettinen väline, jonka avulla voi selviytyä ylivoimaisilta tuntuvista menetyksistä.

Tuo väline on kiitollisuuden harjoitteleminen.

Hagman toteaa, että kristinuskossa on aina kyse kiitollisuudesta. Jumala on antanut ihmiselle elämän ja Jeesus on pelastanut meidät. Emme voi tehdä mitään ansaitaksemme nämä asiat.

– Emme kuitenkaan aina oivalla, että kiitollisuus on myös tapa elää. Kun ihminen joutuu sellaisiin tilanteisiin, joissa olen ollut, kiitollisuudesta tulee konkreettinen työkalu tai ase, jota voi käyttää.

Erämaaisien mukaan kristityn elämä on harjoitusta, jossa ihminen opettelee näkemään elämän

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 3

– Verho ikuisuuden ja tämän maailman välillä on ohut. Kuolleet eivät ole poissa vaan lähellämme, Patrik Hagman sanoo.

lahjana. Kun Joel sairastui, harjoituksesta tuli vanhemmille hyvin konkreettista.

– Kun kaikki oli vaikeimmillaan, meistä tuli hyviä näkemään kaikki se, mikä oli hyvin. Tästä muodostui perusta sille, että jaksoimme.

Kiitollisuuden aiheeksi riitti se, että sää oli kaunis. Että lääkärit ja sairaanhoitajat olivat ystävällisiä ja välittivät. Että yhteiskunta käytti paljon rahaa Joelin hoitoon. Että perheen ympärille muodostui välittävien ja rukoilevien ihmisten tukiverkko.

Monena iltana Patrik ja Kika ammensivat voimaa siitä, että heidän yhteistä blogiaan luettiin, kommentoitiin ja jaettiin paljon. He saivat kuulla, että Joelin puolesta rukoiltiin australialaisessa luostarissa saakka.

Konkreettisten kiitollisuuden aiheiden rinnalla oli vielä jotakin, mistä on vaikea puhua täsmällisesti. Viimeisten viikkojen aikana Joelin vanhemmat tunsivat saavansa voimaa, joka ei tullut heistä itsestään.

– Kun sanoimme ensimmäisen kerran toisillemme, että emme enää jaksa, se oli sama päivä, jolloin Joel kuoli vain muutamaa tuntia myöhemmin.

” Kun kaikki

oli vaikeimmillaan, meistä tuli hyviä näkemään kaikki se, mikä oli hyvin.

Oli kuin koko prosessi olisi ajoitettu sen mukaisesti, mistä voimme selviytyä.

Kiitollisuus ei suojaa meitä kauheilta asioilta, mutta Hagmanin mukaan se voi valmistaa meitä kohtaamaan niitä. Päivittäinen kiitollisuuden harjoitteleminen on myös avautumista hyville asioille, jotka voivat olla jotakin täysin muuta kuin odotimme.

Jotakin sellaista tapahtui keväällä 2011 Paraisten ruotsinkielisen seurakunnan perhemessussa, joka järjestettiin kirkon remontin vuoksi seurakuntatalon ahtaassa tilassa. Lapsia oli paljon.

Kun tuli aika mennä ehtoolliselle, Joel juoksi omille teilleen ja tungoksessa vanhemmat kadottivat hänet. Sitten he näkivät Joelin, joka otti juuri alttarin luona ehtoollisen vastaan tutulta papilta.

Vanhemmat olivat suunnitelleet odottavansa vielä jonkin aikaa, ennen kuin veisivät Joelin ehtoolliselle, mutta tilanne karkasi heidän käsistään.

– Tämä tapahtui vain muutamaa viikkoa ennen kuin saimme tietää, että Joel sairastaa. Myöhemmin ajattelimme, että se oli ehkä Jumalan tapa valmistaa Joelia tulevaan. Ehtoollisessa hänet otettiin yhteyteen, joka oli suurempi kuin pieni perheemme.

Hagmanin kirja päättyy Joelin ensimmäiseen ehtoolliseen, mutta hänen hiljainen matkansa Joelin ja Kikan kanssa jatkuu. Elämässä on alkanut myös uusi kertomus. Syksyllä Hagman meni naimisiin ­Emma Audaksen kanssa, joka on hänen ja Kikan yhteinen ystävä.

– Elän nyt onnellisessa ja tasapainoisessa tilanteessa, Hagman sanoo. ■

4B

Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Ensimmäinen pakurikääpää ja arbutiinia sisältävä ihonhoitotuote Suomessa.

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

B

5

Kolumni

Selviän hengissä, jos en tee tästä numeroa

KOKO HUBARA Kirjoittaja on kolmekymppinen äiti, kirjailija ja Ruskeat Tytöt -median päätoimittaja. koko@ruskeattytot.fi

”

SEN SIJAAN, ETTÄ OLISIN VIHAINEN KUSKILLE, OLEN VIHAINEN ITSELLENI.

KUN #METOO-SOMEKAMPANJA alkoi täyttää sosiaalisen median syötteitäni, minun ei tarvinnut miettiä hetkeäkään, milloin olin viimeksi joutunut seksuaalisen häirinnän ja väkivallan uhan kohteeksi.

Se tapahtui lauantaina 7.10. noin puolenyön aikaan. Matkustin taksissa, ja kuski alkoi puhua todella karmivia asiattomuuksia. En halua toistaa niitä, sillä kenenkään ei pitäisi kuulla sellaisia asioita julkisissa tiloissa tai yhtään missään. Jossain vaiheessa matkaa olin varma, että taksikuski lähtee ajamaan muualle kuin mihin piti. Pelkäsin, että hän tekee minulle jotakin todella pahaa.

MITÄ TEIN TILANTEESSA, minä, feministikirjailija ja pienen tytön äiti? Istuin takapenkillä kikattelemassa hänen jutuilleen. Katselin häntä silmiin peruutuspeilistä ja kuuntelin hänen innokkaita lauseitaan.

Maksoin kyydistä, kiitin ja toivotin hyvää yötä.

En tehnyt hänestä raporttia. En tähän päivään mennessä ole löytänyt itsestäni voimia selvittää, mihin minun pitäisi soittaa ja mitä sanoa.

Se mitä tein oli tämä: istuin takapenkillä ajattelemassa, että jos en tee tästä numeroa, selviän hengissä. Minullahan on päällä mustat

housut, harmaa villapaita ja skeittilenkkarit. Ei meikkiä. Olen silminnähden keski-ikää lähestyvä nainen, pullea sellainen. Mietin, miten tämä tapahtuu minulle jälleen. Minulle, joka olen juuri tullut Turun kirjamessuilta, missä olen puhunut kaksi päivää itsemääräämisestä ja rohkeudesta, välillä yksin ja välillä ministeri Elisabeth Rehnin kanssa, esitellyt historiallista feminististä esseekokoelmaani, jollaista ei ole Suomessa aiemmin kirjoitettu.

TIEDÄN TEORIASSA, etten tehnyt mitään väärää eikä vika ollut minussa. Se ei auttanut minua.

Kuski voitti, muutamalla lauseella, katseella, äänensävyllä. Olen se tyhmä nainen, joka suostuu huonoon kohteluun ja jota periaatteet pakenevat tosipaikan tullen. Joka jää ja alistuu.

Sappi nousee kurkkuun. Olen loputtoman vihainen. Monta päivää kuluu katkeruuden tilassa, jota puran kaikkiin vastaantulijoihin. Sen sijaan, että olisin vihainen kuskille, olen vihainen itselleni. Minun olisi pitänyt osata toimia toisin, mutten vieläkään, taaskaan osannut. Ennen kaikkea olen vihainen siksi, että tiedän, ettei tämä ole viimeinen kerta kun näin käy. En tiedä käykö koskaan toisin. Minullekaan.

Miten tehdä testamentti?

Mitä ottaa huomioon?

Tervetuloa kuulemaan vastauksia näihin ja muihin testamenttiaiheisiin kysymyksiin testamentti-iltaan to 16.11. klo 18 Suomen Lähetysseura, Tähtitorninkatu 18, Helsinki Osallistujille kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen.

Kiitos!

Suomen Lähetysseura maksaa postimaksun

Tilaan ilmaisen oppaan ja lisätietoa Suomen Lähetysseuran työstä.

Etu- ja sukunimi

Katuosoite

*Puheluiden hinnat soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. ja soitettaessa matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

Postinumero ja postitoimipaikka

Käsittelemme tilauksen luottamuksellisesti, eikä se velvoita sinua mihinkään.



Voit myös tilata kattavan testamenttioppaamme oheisella kupongilla, sähköpostilla testamentit@suomenlahetysseura.fi tai soita 020 7127 231*

Suomen Lähetysseura Vastauslähetys Tunnus 5001637 00003 VASTAUSLÄHETYS

6B

Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Nähdyksi tuleminen muuttaa elämän Nina Honkasen mukaan nähdyksi, kuulluksi ja kosketetuksi tuleminen on ihmisen syvin tarve.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

N

ina Honkanen kirjoittaa parhaillaan kolmatta romaaniaan. Se kertoo kahden ystävän tarinan.

Toinen yrittää päästä hengestään, toinen yrittää pysyä hengissä. Silmät hymyilevät, kun Honkanen kertoo löytäneensä kirjoittamiseensa uudenlaista rohkeutta.

– Olen luvannut itselleni olla enää pelkäämättä mitään tai ketään, hän sanoo.

Samaan aikaan Honkasen ensimmäisestä, vuonna 2002 ilmestyneestä, Gladiaattori-romaanista on tekeillä elokuva. Elokuvateollisuuden arvaamattomuuden tunteva Honkanen pitää kuitenkin jalat tiukasti maassa eikä sano asiasta enempää.

– Satakuntalainen pessimisti ei pety. Uskon leffan todeksi vasta sitten, kun esirippu nousee.

VUOSI SITTEN Nina Honkanen eli yhtä elämänsä raskaimmista vaiheista. Tuoreen avioeron jälkeen pettymys itseen oli kova. Vaikeimpina hetkinä hän itki suihkussa, koska ei halunnut lastensa kuulevan.

– En halua, että minun ongelmistani tulee lasteni ongelmia. Toki lapsiin valuu aina jotain omien vanhempien valinnoista, Honkanen sanoo.

Ennen eroa Honkanen ja hänen puolisonsa kävivät kirkon perheneuvonnassa. Pariskunta halusi selviytyä yhdessä, mutta Honkasen mukaan liiton dynamiikka oli kummallekin vahingollinen.

– Vaikka perheneuvonta ei pelastanut avioliittoamme, se pelasti kuitenkin kaksi ihmistä ja heidän lapsensa.

Honkanen oli kokenut avioeron kahdesti aikaisemmin, mutta ne eivät olleet niin raskaita kuin tämä. Nuorempana elämä tuntui avaavan yhden oven samalla, kun toinen sulkeutui.

– Viittäkymmentä lähestyessä ihminen tajuaa elämän rajallisuuden. Onneksi oli voimia mennä kohti valoa, vaikka ei ollut helppo päätös aloittaa taas kaikki alusta.

Selviytymisessä on auttanut pitkä psykoterapia, jonka Honkanen kävi 2000-luvun alkuvuosina. Terapiassa Honkanen opetteli katsomaan itseään armollisesti ja näkemään myös elämän tärkeät onnistumiset.

– Minulla on neljä ihanaa poikaa sekä toimiva yhteisvanhemmuus heidän toisen vanhempansa kanssa. Olen myös terve ja työkykyinen. Se on etuoikeutettu ja onnellinen tilanne.

TERAPEUTTI AVASI Honkasen elämäntarinaan uuden näkökulman: kaikkien vastoinkäymisten jälkeen hän oli vielä hengissä ja järjissään. Terapiassa Honkanen ymmärsi, että hänessä on sisäistä joustavuutta ja pelottomuutta, jonka perusta on rakentunut jo varhaislapsuudessa. Se on auttanut selviytymään vaikeista tilanteista.

Lapsuuden perintöä oli myös voimakas vastuuntunto, sisäinen ääni, joka sanoi, että ”sun pitää Nina hoitaa nää jutut”.

Honkanen syntyi yrittäjäperheen esikoiseksi.

Vanhempien vahva työeetos tarttui, ja viisivuotiaana Honkanen osasi jo keittää perunat, pyörittää lihapullat ja huolehtia pikkuveljestä.

– Lapsuuteni oli kuitenkin onnellinen. Perhe piti tiiviisti yhtä, eikä kodissa ollut siinä vaiheessa vielä suurempia virtahepoja.

Idylli särkyi vuonna 1986. Vanhempien perheyritys meni konkurssiin, ja pian sen jälkeen isä kuoli ja äiti sairastui. Kaiken keskellä Honkanen kantoi huolta pienemmistä sisaruksista.

”

ONNEKSI MINULLA OLI VOIMIA MENNÄ KOHTI VALOA, VAIKKA EI OLLUT HELPPO PÄÄTÖS ALOITTAA TAAS ALUSTA.

Pian Honkanen sai maksettavakseen isot takausvelat, sillä 18 vuotta täytettyään hän oli taannut perheyrityksen lainat. Honkanen on maksanut perheyrityksen velkoja 31 vuoden ajan, ja urakka on vihdoin loppusuoralla.

– Nuoren tytön ottaminen takaajaksi oli vastuutonta sekä pankilta että vanhemmiltani. Minulla voisi olla nyt miljoonakämppä Ullanlinnanmäellä, mutta asun vuokralla ja huonekalut ovat ystävien vanhoja tai kirpputorilta. En ole kuitenkaan koskaan kokenut jääväni paitsi.

MARRASKUUSSA 1996 Nina Honkanen jätti silloisen työnsä Yleisradiossa ja muutti Porvooseen. Toimittajan porvoolaistuminen huomattiin paikallisissa taidepiireissä, ja Honkanen sai kutsun taideyhdistyksen pikkujouluun.

Juhlapaikan ovella hän tapasi kirjailija Jussi Kylätaskun ja tämän puolison Liisa Voiman. Tapaaminen kuuluu lasten syntymisen rinnalla Honkasen elämän merkittävimpiin hetkiin.

Pian Kylätasku teki hänelle pysäyttävän kysymyksen: ”Väitätkö, ettet ole kirjoittanut mitään?”

Honkanen änkytti jotakin vastaukseksi ja antoi lopulta tekstejään luettavaksi. Siitä lähtien hänen päivänsä alkoivat kirjailijan aamupuhelulla. ”Onhan kahvinkeitin tippumassa, lapset koulussa ja tietokone auki”, Kylätasku kannusti.

– Jussi ei katsonut minua tyttärenä, äitinä tai naisena, vaan näki, kuka oikeasti olen. Tuo kokemus

– Harva miettii kuolinvuoteellaan uraansa. Ansioluetteloa tärkeämpiä ovat hyvät hetket, jotka olemme saaneet jakaa läheisten kanssa, Nina Honkanen sanoo.

on ollut korvaamaton, enkä olisi tämä ihminen tai kirjailija ilman häntä, Honkanen sanoo.

VIIME VUODEN elokuussa Honkanen uppoutui kirjoittamistyöhön, kuten hän on tehnyt säännöllisesti kahden vuosikymmenen ajan. Työn alla oli ihmisen seksuaalisuutta käsittelevä tietokirja Onnelliseksi – seksuaalisuus läpi elämänkaaren.

Honkanen valmistui vuonna 2015 seksuaalikasvattajaksi suoritettuaan Sexpo-säätiön seksuaalikasvatuksen opinnot. Samaan aikaan hän suoritti myös psykoterapeutin koulutuksen edellyttämät lisäopinnot Helsingin yliopistossa. Tulevaisuuden tavoitteena on pätevöityminen seksuaaliterapeutiksi.

Kipinä uuden ammatin opiskeluun heräsi keskustelussa, jonka Honkanen kävi raumalaisen ystävän pihakeinussa muutama vuosi sitten. Ystävä sanoi yllättäen, että Honkasesta tulisi hyvä seksuaalineuvoja.

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 7

Kuka?

Nina Honkanen, 49, on Raumalla kasvanut ja Helsingissä asuva kirjailija, käsikirjoittaja ja seksuaalikasvattaja. Hän on neljän 7–30-vuotiaan pojan äiti.

Mitä?

Tietokirja Onnelliseksi – seksuaalisuus läpi elämänkaaren (Siltala) ilmestyi keväällä 2017.

Honkanen on kirjoittanut mm. romaanit Gladiaattori – 3450 g elämästä vasemmalla ja Joka kymmenes vuosi (WSOY) sekä dokumenttija fiktiokäsikirjoituksia televisiolle ja radiolle.

Motto?

En ehkä tiedä, mitä elämältä haluan. Mutta olen oppinut kantapään kautta, mitä en halua omaan tai läheisteni elämään. Tärkeintä on antaa hyvän kiertää.

Nuorena pitkät ja vaativat opinnot eivät olleet Honkaselle mahdollisia. Honkanen oli menettänyt luottotietonsa takausvelkojen vuoksi eikä voinut hakea opintolainaa.

Opiskeluala on Honkaselle luonteva valinta, sillä häntä on luonnehdittu romaanikritiikeissä umpirealistiseksi psykologiseksi kirjailijaksi.

– Seksologian ja psykologian opinnot vuotavat suoraan kirjailijan työhöni ja kirjoittaminen opintoihini. Molemmissa on kyse ihmisen havainnoimisesta ja tutkimisesta.

”

On vaikea ymmärtää, miksi jotkut kokevat voivansa määritellä, ketkä saavat rakastaa toisiaan, mennä naimisiin ja saada lapsia.

huutanut poissaolollaan Freudin viettiteoriaa lukuun ottamatta. Onneksi tilanne muuttuu pikku hilSeksuaalikasvattajaopinnot avasivat Nina jaa paremmaksi, Honkanen sanoo.

Onnelliseksi-kirja käsittelee muun muassa halun Honkasen silmät sille, miten iso ja keskeinen osa ihmisyyttä seksuaalisuus on. Samanaikaiset yliopisto-­ anatomiaa, fantasioita, vammaisten seksuaalisuutta opinnot johtivat toiseen havaintoon. ja seksuaalista kaltoin kohtelua. Kirja perustuu sitä – Kysymys ”kenen kanssa, missä ja miten” on varten tehtyihin haastatteluihin ja kuulijakirjeisiin, tatuoitu syvälle meihin jokaiseen. Akateemisessa joita 16–92-vuotiaat suomalaiset lähettivät Honkamaailmassa ihmisen seksuaalisuus on kuitenkin sen toimittamaan ohjelmaan Yle Radio Suomessa.

Seksuaalikasvatus on Honkasen mukaan parhaimmillaan kokonaisvaltaisen seksuaalisuuden sanoittamista, myyttien purkua sekä turhan häpeän ja syyllisyyden poistamista.

– On vaikea ymmärtää, miksi jotkut kokevat voivansa määritellä, ketkä saavat rakastaa toisiaan, mennä naimisiin ja saada lapsia.

Honkanen korostaa, että seksi on vain osa seksuaalisuutta, jonka toteutumiseen kuuluu tarve tulla kuulluksi, nähdyksi ja kosketetuksi. Toive läheisen läsnäolosta jatkuu läpi elämänkaaren, olipa kyseessä pikkulapsi, teini, ruuhkavuosia elävä perheenäiti tai kuusikymppinen poromies.

– Tämä on sitä seksuaalisuutta. Siinä on kyse omien sokeiden VIDEO pisteiden valaisemisesta ja toisen VERKOSSA kohtaamisesta, ei sen kummemmasta. ■

8 B

Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Karanneet nunnat Vuonna 1523 Katariina von Bora pakeni luostarista.

Pari vuotta myöhemmin hän meni naimisiin entisen munkin Martti Lutherin kanssa. Siitä alkoi uusi papin perheen aika.

M

artti Lutherin ja Katariina von Boran häitä tanssittiin Wittenbergin raatihuoneella 27.6.1525. Nuorikko oli luostaristaan karannut nunna.

Luther oli samoin rikkonut munkinlupauksensa, mutta jäänyt asumaan entiseen luostariinsa, jonka muut munkit olivat hylänneet. Luther kannattajineen oli tuomittu kirkonkiroukseen, eikä heidän tarvinnut enää totella paavin johtaman kirkon sääntöjä.

Luther rikkoi myös sääntöä, jonka mukaan papin tulee elää selibaatissa eli naimattomana.

Teksti Simo Heininen Kuvitus Anssi Rauhala

Hänen aikanaan – ja joskus myöhemminkin – oli tosin tavallista, että kieltoa rikottiin. Monet papit elivät avioliitonomaisissa suhteissa taloudenhoitajiensa kanssa, ja joillakin oli runsas lapsilauma.

Tästä synnistä he saivat maksaa piispalle vuotuiset sakot. Lapset olivat aviottomia ja vailla perintöoikeutta. Papinpojat eivät kelvanneet kirkon virkaan, mutta paavi saattoi antaa tästä erivapauden.

Luther ei löytänyt Raamatusta tukea pappien selibaatille, eikä myöskään nunnien ja munkkien tekemälle naimattomuuslupaukselle. Reformaatio antoi

papeille luvan lailliseen avioliittoon. Aikaisemmasta papin huorasta tuli kunnioitettu pappilan emäntä ja papinlapsista aviolapsia.

Pappien avioliitto merkitsi julkista irtisanoutumista vanhasta järjestyksestä. Se oli paljon näkyvämpi protesti kuin saarnatuolissa ja lentolehtisissä esitetyt uudet ajatukset.

Ensimmäiset pappisavioliitot solmittiin Saksin vaaliruhtinaskunnassa keväällä 1521, ja paria vuotta myöhemmin ensimmäinen suomalainen Lutherin oppilas Pietari Särkilahti seurasi esimerkkiä ja toi Saksasta tuoreen vaimonsa turkulaisten hämmästeltäväksi.

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

”

Naista ei ole luotu neitsyeksi, vaan synnyttämään lapsia.

Katariina von Bora oli köyhtyneen aatelisperheen tytär, joka oli viisivuotiaana jätetty luostariin kasvatettavaksi. 16-vuotiaana hän oli antanut nunnanlupauksensa.

Sisterssiläisten sääntökuntaan kuulunut Mariethornin luostari Leipzigin lähellä oli varakas, ja sen kirkossa oli huomattava kokoelma pyhäinjäännöksiä, arvokkaimpana piikki Jeesuksen orjantappurakruunusta.

Useimmat luostarin neljästäkymmenestä nunnasta olivat Katariinan tavoin aatelistyttäriä. Taloustöistä huolehtivat palvelijat niin, että nunnat saattoivat keskittyä jumalanpalveluksiin, rukoushetkiin, Raamatun lukemiseen ja kirkkotekstiilien ompelemiseen.

Pääsiäisyönä 1523 Katariina ja yksitoista muuta nunnaa karkasivat luostarista. He pakenivat sinne tavaraa toimittaneissa vankkureissa. Myöhemmin kerrottiin, että he olivat piiloutuneet tyhjiin sillitynnyreihin.

Luther oli järjestänyt kaappauksen, josta laki määräsi kuolemanrangaistuksen. ”Naista ei ole luotu neitsyeksi, vaan synnyttämään lapsia”, Luther puolustautui. Hän tunnusti olevansa ryöväri, mut-

ta ”autuas ryöväri, joka oli vapauttanut nämä kurjat sielut tyrannien vankilasta”.

Nunnat tulivat Wittenbergiin, jossa Luther toimi puhemiehenä. Se ei ollut vaikeaa, sillä joukko entisiä munkkeja ja katolisia pappeja oli hyvin kasvatetun vaimon tarpeessa.

Martti ja Katariina löysivät toisensa vasta kahden vuoden kuluttua, kun molempien aikaisemmat romanssit olivat tahoillaan kariutuneet. ”En ole palavasti rakastunut”, reformaattori avautui ystävälleen häiden aattona ja kertoi astuvansa avioon vanhempiensa mieliksi ja paavin ja perkeleen kiusaksi.

Liitosta tuli kuitenkin luja ja lämmin. Lutherin askeettinen poikamieselämä jäi nyt taakse.

Katariina huolehti siitä, että lakanat vaihdettiin säännöllisesti ja vuodetta käytettiin muuhunkin kuin nukkumiseen. Heille syntyi kuusi lasta, joista kaksi kuoli ennen vanhempiaan.

Perheen talous jäi kokonaan Katariinan vastuulle, ja hän hoiti sen voimakkaalla kädellä: pani talon oluet, piti karjaa, hankki maapalstoja ja kalalammikon.

Lutherilla ei ollut halua eikä kykyä talouden hoitoon. Hän ei sekaantunut ”rouva tohtorin” töihin, mikä antoi hänelle mahdollisuuden keskittyä uuden kirkkokunnan johtoon, professorinviran hoitoon ja kirjallisiin töihin.

Perheen ja palvelusväen lisäksi kotona majoittui sukulaisia, vieraita ja täysihoidossa olevia ylioppilaita, parhaimmillaan nelisenkymmentä henkeä.

Lutherin ja Katariina von Boran kodista tuli ihannoitu ja jäljitelty malli. Protestanttisten kirkkojen

tavaramerkki oli pappila, jota emäntä piti pystyssä Katariinan tavoin.

Lutherin mielestä sukupuolet olivat tasa-arvoisia Jumalan edessä, mutta maallisessa elämässä oli toisin. Aikalaistensa tavoin hän oli sitä mieltä, että mies oli perheen pää. Naisen paikka oli kotona eikä saarnatuolissa. Uusi naisvirka ei ollut julkinen, mutta monissa pappiloissa päätösvalta oli papin rouvalla.

Joka viides Saksan nunnaluostari suljettiin reformaatiokaudella, ja joistakin sisaret ajettiin ulos väkivalloin. Suurin osa luostareista säilyi kuitenkin joko perinteisinä katolisina tai – pienempi osa – luterilaisina.

Kaikki nunnat eivät suinkaan seuranneet Lutherin kehotusta eivätkä Katariina von Boran esimerkkiä. He pysyivät luostareissaan, jotka tarjosivat aineellisen turvan sekä mahdollisuuden opiskella ja harjoittaa hartautta.

Heidän ei tarvinnut pelätä kuolevansa lapsivuoteeseen, eivätkä miehet – isät, veljet eivätkä puolisot – heitä määräilleet.

Suurten naisluostarien abbedissat johtivat yhteisöjään itsenäisesti, eikä paikallisilla piispoilla ollut suurta halua puuttua heidän hallintoonsa.

Jotkut luterilaisetkin teologit päätyivät siihen, että luostarielämä – tosin ilman sitovia nunnalupauksia – oli mahdollista, jopa eräissä tapauksissa suotavaa. Näin syntyneitä, selvästi Lutherin opetuksen vastaisia, luterilaisia nunnaluostareita on säilynyt nykypäiviin asti Pohjois-Saksassa ja Yhdysvalloissa. ■ Lue myös Simo Heinisen artikkeli ”Naulasiko Martti Luther kuuluisat teesinsä – vai onko se pelkkää legendaa?” osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

TERVETULOA KOTIIN! MEILLE KÄYVÄT MYÖS KUNTIEN PALVELUSETELIT.

Vielä hitusen huulipunaa!

Annikki on lähdössä kävelylle, mutta ei ilman tavaramerkkiään.

Meillä iloitaan elämästä.

Olemme Helsingin seurakuntien perustama kotimainen säätiö, joka ei tavoittele voittoa, vaan elämänmakuista elämää. Gaius-säätiö ylläpitää Helsingissä kolmea seniori-ikäisten palvelutaloa. Palvelutalot sijaitsevat Munkkiniemessä, Puotilassa sekä Käpylässä. Koteihimme voi tulla asumaan jo silloin, kun siivousapua suurempaa palveluntarvetta ei vielä ole. Meillä voi turvallisesti asua myös palvelutarpeen kasvaessa. Kysy kohtuuhintaisista vuokrakodeista ja palvelupaketeista. Voit tulla asumaan myös lyhytaikaisesti. www.gaius-saatio.fi HESEVA-KOTI, KÄPYLÄ Larisa Kiljander, 050 461 6559

PUOTILAN PALVELUTALO Sanna Kivimäki, 050 300 3895 Jaana Rankinen, 050 563 7525

MUNKSNÄSHEMMET Maria Bergström, 050 564 0990

B 9

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Mari Aarnio, Paula Huhtala, Juhani Huttunen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Adam syytti puolisoaan omista mokistaan Adam sai lapsensa ensirakkautensa Eevan kanssa. Isänä hän joutui selviämään ilman roolimalleja, sillä hän ei ollut koskaan tavannut biologista isäänsä. Ensimmäisen kovan paikan tullen Adam syytti vaikeuksista puolisoaan.

Heidän lapsistaan Kain tappoi veljensä Abelin.

Nooa törttöili juovuspäissään Nooa oli hurskas ja Jumalan lupauksiin luottava mies, joka pelasti perheensä rakentamalla arkin, jolle naapurit naureskelivat. Hän ei välittänyt siitä, mitä muut ajattelivat. Viinin kanssa Nooalle kävi nolo vahinko, ja hän häpäisi lapsensa sammumalla ojan pohjalle alastomana.

Abraham oli valmis surmaamaan lapsensa Abraham kärsi pitkään lapsettomuudesta puolisonsa Saaran kanssa. Pariskunta turvautui sijaissynnyttäjään, ja

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle.

Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

orja Hagar synnytti heille lapsen. Lapsen synnyttyä Saaran ja Hagarin välit kiristyivät. Abraham vetäytyi riidasta, joka lopulta päättyi Hagarin epätoivoiseen pakoon lapsineen. Myöhemmin Saara synnytti Abrahamille toisen lapsen. Hänet Abraham oli valmis surmaamaan, koska kuvitteli Jumalan edellyttävän sitä. Viime hetkellä enkeli tuli hätiin ja esti hirmuteon.

Daavid seikkaili väärissä vuoteissa Daavidilla oli ainakin kahdeksan varsinaista vaimoa ja joukko sivuvaimoja. Jos Daavid halusi jonkun vaimokseen, häntä ei varsinaisesti haitannut, vaikka kyseinen henkilö olisi ollut jo naimisissa jonkun kanssa. Daavidin tytär Tamar joutui velipuolensa Amnonin raiskaamaksi. Tästä kuultuaan Daavid vihastui, mutta ei sanonut poikkipuolista sanaa pojalleen, koska ei tahtonut pahoittaa tämän mieltä. Tästä kuultuaan taas Daavidin toinen poika, Absalom, suuttui niin, että tapatti Amnonin.

Joosef suunniteli jättävänsä raskaana olevan kihlattunsa Jeesuksen kasvatti-isä Joosef suunnitteli jättävänsä kihlattunsa Marian kuultuaan tämän olevan raskaana. Hän tuli toisiin ajatuksiin nähtyään unen, jossa enkeli väänsi hänelle rautalangasta, mistä oikein oli kysymys. Raamatun kertomuksissa Joosefin ammatiksi mainitaan rakennusmies. Todennäköisesti hän opetti ammattinsa myös Jeesukselle, sillä tuolloin ammatit kulkivat isältä pojalle.

JAAKKO HEINIMÄKI Isänpäivää vietetään su 12.11.

EKUMEENINEN KARMELIITTAYHTEISÖ

Hoivalla ja kuntoutuksella Lämminhenkistä kotiapua ja hoivaa! tukea toimintakykyysi!

Tutustu sinäkin korkeatasoiseen kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalvelutarjontaamme.

Ota meihin yhteyttä jahoitaja tilaa maksuton arviointikäynti, Tilaa ammattitaitoinen tai fysioterapeutti kun kaipaat apua tai hoivaa omaan tai läheistesi arkeen. omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden Soita arkea jo tänään kysy lisää! rikastuttamaa Hoivakotija Harmoniassa.

Hyödynnä kotitalousvähennys Henkilökohtainen apu 26 € / tunti Pyydä edullinen tarjous ja kutsu palveluohjaajamme Kotihoiva tai kodinhoito 37 € / tunti tai palveluseteli! maksuttomalle kartoituskäynnille jo Kotikuntoutus tänään! 78 € / tunti

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

ISTOCK

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Ei mennyt aina hyvin Raamatun isilläkään

Debora Oy Kaupintie 10 00440 Helsinki Puh. 010 320 8833 info@debora.fi www.debora.fi

18. – 27.3.2018 KAHDEKSAN PÄIVÄN IGNATIAANISET HENGELLISET HARJOITUKSET MANRESAN JESUIITTAKESKUKSESSA Manresa on tärkeä historiallinen hengellinen keskus, joka on rakennettu luolan päälle, jossa jesuiittojen perustaja Ignatius Loyola kirjoitti hengelliset harjoitukset.

Retriitin ohjaajat: Jesuiittaisä Josep Maria Bullich (engl.) Hän on ohjannut useita kolmenkymmenen päivän sekä kahdeksan päivän ignatiaanisia harjoituksia Espanjassa ja Suomessa suomalaisille osallistujille.

Hänen englanninkielensä on selkeää ja helppotajuista.

Rovasti Tuula Sääksi on itse käynyt läpi kolmenkymmenen päivät harjoitukset ja ohjannut sekä Suomessa että Espanjassa vuosien ajan kahdeksan päivän ignatiaanisia retriittejä.

Rovasti Esa Kekki on itse osallistunut Espanjassa Loyolassa kolmenkymmenen päivän hengellisiin harjoituksiin. Hänellä on pitkä tausta ignatiaanisena retriitinohjaajana.

Retriitin hinta on 1450€

23.–30.4.2018 HILJAINEN VALOKUVARETRIITTI SEGOVIAN LUOSTARISSA Oma kamera on hyvä olla, mutta kamerapuhelinkin riittää.

Opettelemme pohtimaan hiljaisuutta ja omia havaintoja siitä valokuvan avulla.

Retriitin ohjaajat: Pekka Punkari, monien selkeiden kuvausoppaiden tekijä ja suosittu kouluttaja, entinen Kamera-lehden päätoimittaja.

Esa Ilmolahti, hiljaisuuden maailmaan perehtynyt toimittaja ja kuvaaja. Hannele Kivinen de Fau, Ekumeenisen Karmeliittayhteisö.

Hinta 1390€

Ilmoittautumiset: sisar Hannele +358 40 579 8771 Matkojen hintaan kuuluvat ohjaus, lennot, bussimatkat, täysihoito, oma huone ja wc+suihku.

Lisätietoja matkoista: www.ekumeenisetkarmeliitat.fi

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 11

Kätevät isännät Pauli Maarni, 70, on eläkkeellä oleva kone­asentaja.

Vuodesta 2010 hän on toiminut Rekolan seurakunnassa vapaaehtoisena nikkaristina.

Pauli Maarni on huomannut olevansa iässä, jolloin kutsuja tulee useammin hautajaisiin kuin häihin tai ristiäisiin.

Nikkaristit antavat vanhuksille kertaluontoista apua pienissä kodin ja pihan töissä. Apu on maksutonta. Jos tarvitset tällaista apua tai olet kiinnostunut sellaista antamaan, ota yhteyttä diakoni Irma Liljeströmiin, p. 050 553 8459 tai irma.liljestrom@evl.fi.

Myös muissa Vantaan seurakunnissa on vastaavaa toimintaa.

Hetki mukana surussa Pauli Maarni oli mukana saattamassa tuntematonta vainajaa hautaan.

Teksti Kaisa Halonen Kuva Marianna Siitonen

Ne olivat pienet hautajaiset. Vantaalle Ruskeasannan hautausmaan kappeliin oli kokoontunut kymmenkunta omaista. Vainaja oli Pauli Maarnille tuntematon. Hän tiesi vain sen, että kyseessä oli iäkäs nainen. Kun Rekolan seurakunnasta oli pyydetty, Maarni oli lupautunut paikalle arkunkantajaksi yhdessä vaimonsa Leenan ja toisen vapaaehtoisen kanssa.

Olihan siinä vähän epävarmuutta. Miten toimitaan? Pitäisikö jättää kukkia arkulle niin kuin muukin saattoväki? Entä jos omaiset pyytävät muistotilaisuuteen?

Vaikka vainaja oli vieras, siunaustilaisuus tuntui koskettavalta. Maarni koki, että voi hetken olla mukana omaisten surussa ja huomasi

Pyhäinpäivä

Seitsemänkymppinen Maarni on huomannut olevansa iässä, jolloin kutsuja tulee useammin hautajaisiin kuin häihin tai ristiäisiin. Kuoleman kohtaaminen ei häntä kauhistuta – eikä vainajan näkeminenkään. Se, mikä tuntuu pahalta, on kuoleman lopullisuus. Enää ei enää jutella eikä kahvitella.

Hautajaisissa hän on herännyt punnitsemaan omia arvojaan. Mikä on tärkeää? Ja tu-

liko edesmenneille rakkaille aikoinaan kerrottua, kuinka tärkeitä he ovat? Maarni on huono käymään haudoilla, mieluummin hän käy tapaamassa ja auttaa läheisiään silloin, kun he vielä ovat elossa.

Omaankin kuolemaansa Maarni on jo ehtinyt valmistautua. Hän on hankkinut itselleen ja vaimolleen puiset tuhkauurnat. Kansiossa ovat järjestyksessä ja allekirjoitettuina asiaan liittyvät paperit hoitotestamentista alkaen. Myös hautajaissuunnitelmat on kirjattu. Maarni esimerkiksi toivoo, että hänen hautajaisissaan veisataan virret 555 ja 289.

Pariskunnan lapset kauhistuivat aluksi valmisteluja. Asiaa sulateltuaan he Maarnin mukaan tajusivat, että tähän maailmanjärjestykseen kuuluu se, että sitten aikanaan täältä lähdetään.

Mutta sitä ennen ehtii juhlia elämää. Niin kuin viime kesänä, kun Maarnien pihamaalla juhlittiin Paulin ja Leenan 50-vuotista yhdessäoloa. ■

istock

Taivaan tähden

4.11.

liikuttuvansa itsekin. Kun siunaus oli toimitettu, arkku kannettiin kappelista ulos kärryyn, kuljetettiin haudalle ja laskettiin hautaan.

Arkun kantaminen on ollut mieleenpainuvin tehtävä, johon Maarni on seurakunnan vapaaehtoisena päässyt. Hän on mukana Rekolan seurakunnan nikkaristeissa, jotka tarjoavat vanhuksille apua erilaisissa pienissä askareissa. He ovat koonneet huonekaluja, vaihtaneet lamppuja, ripustaneet tauluja, leikanneet nurmikoita. Ja istuneet kaikessa rauhassa kahvilla, sillä käytännön avun lisäksi moni vanhus kaipaa myös juttuseuraa.

Kuoleman opettelemista Suomessa vietetään pyhäinpäivää – ei vainajien päivää, kuten Espanjassa ja Etelä-Amerikassa.

Se näkyy juhlatapojen erilaisuudessa. Juhla on erityisen merkittävä Meksikossa, jossa kuolleiden päivä on kansallinen biletys- ja vapaapäivä. Meillä taas pyhäinpäivä on rakkaiden läheisten hiljaisen, sisäistyneen muistamisen päivä. Jo sanana pyhäinpäivä suuntaa ajatukset johonkin, mikä on kuolemaa enemmän.

Pyhäinpäivä nostaa esiin jokaisen ihmisen osan: elämän rajallisuuden. Tavallisessa elämänmenossa asiaa ei juuri mietitä. Hautajaisissa ja pyhäinpäivänä teema sen sijaan on läsnä. Elämän pelot-

tavinta asiaa – kuolevaisuutta – käsitellään yhdessä.

Miksi sen käsittely on tärkeää?

Koska, kuten Sigmund Freud kirjoitti, ”jos haluat kestää elämän, valmista itsesi kuolemaan”.

Valmistautuminen kuolemaan ei ole meidän ajassamme luontaista. Kuolema on vaiettu. Siitä ei puhuta, sitä ei nähdä, se on kuin ei olisikaan. Puhumattomuus uhkaa viedä ihmisiltä viimeisetkin sanat ja nimet, joilla kuvata tuonpuoleisuutta.

Kouluissa opetetaan lapsille kaikki munasolun hedelmöittymisestä ja uuden elämän alkamisesta. Se on sinänsä tärkeää, jotta elä-

män suuri salaisuus valottuu. Mutta yhtä tärkeää on opettaa lapsille myös kuolemaa. Samasta syystä.

Elämän salaisuuden takia.

Miten kuolemaa voi opetella? Siten, että alkaa käsitellä si-

tä. Vaikka aihe on kulttuurissamme lähes tabu, kuolemalla on yhä omat väylänsä, joita pitkin se pyrkii esiin. Pyhäinpäivä on yksi sellainen väylä.

Olli Valtonen

12 B Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Gurun opissa Ohjaajana Søren Kierkegaard Søren Kierkegaard on tanskalainen filosofi, joka eli lähes koko elämänsä Kööpenhaminassa.

Hän syntyi vuonna 1813 varakkaan tukkukauppiaan seitsemänneksi lapseksi.

Perimänsä omaisuuden turvin hän ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi ja filosofiksi. Hän opiskeli teologiaa ja filosofiaa, ja valmistui yliopistosta vuonna 1841.

Samoihin aikoihin hän meni kihloihin, mutta purki kihlauksensa vuotta myöhemmin. Hän kirjoitti ja julkaisi kiihkeässä tahdissa esseitä, kokeellisia romaaneja sekä filosofisia ja uskonnollisia teoksia. L­ isäksi hän jätti jälkeensä päiväkirjoja ja muita kirjoituksia. Hän kuoli 43-vuotiaana lokakuussa 1855.

Kierkegaard on vaikuttanut erityisesti eksistentiaaliseen filosofiaan ja muun muassa Martin Heideggerin ja Jean-Paul Sartren ajatteluun. Hän on innoittanut myös teologeja, kuten Karl Barthia ja Rudolf Bultmannia. Nykyfilosofit ovat alkaneet kiinnostua myös hänen selvästi kristillisten kirjojensa filosofisesta ­annista.

Rukouksessa sinusta tulee kuuntelija Rukouksesi ei muuta Jumalaa, vaan rukous muuttaa sinua.

Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

Søren Kierkegaardista on kirjoitettu paljon kirjailijana, filosofina ja oman aikansa näkijänä. Sitä kaikkea hän olikin. Sen lisäksi hän oli uskonnollinen etsijä, joka kamppaili sen kanssa, kuka hän oli ja mikä hänen varsinainen kutsumuksensa oli.

Kierkegaard oli intohimoisen kiinnostunut monista asioista. Siksi hänen oli välillä vaikea keskittää tarmonsa. 22-vuotiaana hän kirjoitti päiväkirjaansa yhden kävelyretken jälkeen: ”Se, mikä minulta todella puuttuu, on selvyys siitä, mitä minun todella tulee tehdä, ei niinkään siitä, mitä minun tulee tietää.” Hän halusi löytää sellaisen totuuden, joka olisi totta juuri hänelle ja jonka puolesta hän voisi panna alttiiksi koko elämänsä.

Hän etsi lakkaamatta sitä, mitä oli olla ihminen ja tulla ihmiseksi. Hän oli vakuuttunut siitä, ettei mikään tieto, spekulaatio tai systeemi yksin riitä – ei etiikka eikä hyvä elämä. Syvimmältään ihminen etsii sellaista sisäistä muutosta, jota hän ei voi saavuttaa

omassa varassaan. Siitä syntyy epätoivoa ja ahdistusta, ja siinä voi auttaa vain rukous.

Vaikka Kierkegaard ei kirjoittanut paljon rukouksesta, hänen päiväkirjoistaan näkee, että hän oli rukouksen mies. Hän sanoo, että rukous on ihmisen suurin maanpäällinen onni.

Syitä rukoukseen ei tarvitse kysellä.

Ilman rukousta ihminen kuolee hengellisesti.

Kierkegaard ymmärsi myös rukouksen vaikeudet. Mitä minä olen verrattuna Jumalaan? Pyhän ­Jumalan ja pienen ihmisen välillä on suunnaton ero. Enhän ole mitään hänen edessään, miksi hän minua kuulisi?

Sitten hän vastaa omiin kysymyksiinsä: Jumala on äärettömän kaukana ja samalla yhtä lähellä. Kärsivässä Kristuksessa hän on tullut ihmistä niin lähelle kuin ikinä voi.

Rukouksessa ihminen saa olla Jumalan edessä paljaana, läpinäkyvänä, heikkona, toivottomana ja tyhjänä kaikesta. Rukouksessa ihmisen ei

Anna rukouksen vaikuttaa Rukouksen syvin vaikutus on sisäinen muutos. Sen huomaa jo niistä pienistä asioista, joita kannattaa tehdä ennen rukouksen aloittamista. Istahda alas ja hengähdä muutama kerta rauhallisesti. Voit myös ristiä kätesi. Huomaat heti, miten ulkoinen ja sisäinen olosi muuttuu.

Päiväsi on toisenlainen, kun aloitat sen vartin hiljaisuudella. Päiväsi rauhoittuu lisää, kun muistat aina välillä pysähtyä hengähtämään pariksi minuutiksi ja kuunnella, mitä mielessäsi liikkuu. Kuuntele sisintäsi kuin kuuntelisit hengitystäsi.

Et muuta rukouksellasi Jumalaa.

Hän on aina täynnä armoa ja rakkautta. Mutta sinussa alkaa tapahtua jotain. Ajattele Jeesusta, joka teki näin aamuin illoin. Anna itsellesi sama mahdollisuus.

tarvitse salata, peittää eikä piilotella mitään. Rukouksessa myös kaikki sanat saavat olla kateissa.

Se on yhtä aikaa pelottavaa ja vapauttavaa. ”Minun on miltei pakko olla lausumatta enää yhtään sanaa paitsi tämä: amen”, kirjoitti Kierkegaard omasta kokemuksestaan.

Mitä rukous vaikuttaa? Kierkegaardin mukaan mikään rukous ei muuta Jumalaa, joka on rakkaudessaan ja uskollisuudessaan muuttumaton. Rukous muuttaa rukoilijaa.

Jumalan edessä voit katsella omaa elämääsi kaikessa rauhassa. Hänelle saat kertoa kaiken, mikä mieltäsi painaa, ja se voi avata itseymmärrystäsi ja muuttaa sinua.

Mitä enempi itseäsi ymmärrät, sitä hiljaisemmaksi rukouksesi muuttuu.

Olet vähemmän täynnä omia asioitasi ja suunnitelmiasi. Hellität huolistasi.

Annat Jumalalle tilaa. Et enää keskity siihen, että Jumala kuulee, mitä sinä sanot, vaan sinä kuuntelet. ■

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki a

9

Patrik Lindström

MENOT 2. – 16.11.

Rauha-mummi oli Anne Isokorvelle todella läheinen, ja he olivat tiiviisti yhteydessä loppuun asti. Isokorpi laskee pyhäinpäivänä kynttilän Leppävaaran kirkon pihakiveykselle ja muistelee mummia.

Anne Isokorpi sytyttää kynttilän Rauha-mummin muistolle Pyhäinpäivänä moni muistelee edesmenneitä läheisiä ja vie kynttilän hautausmaalle tai muistelupaikalle. Anne Isokorpi on yksi heistä.

Ä

iti soitti Anne Isokorvelle Espooseen ja siin päiviin asti, luki lehtiä ja seurasi maailman takertoi, että mummi on saanut sydänkoh- pahtumia. tauksen ja joutunut sairaalaan. Anne hyp– Niistä hän aina puhui, kun soittelimme tai tapäsi Turun linja-autoon ja osti mummille pasimme. Hän kyseli kuulumisiani ja muisteli vanvietäväksi karkkia ja limsaa, joita he voisivat naut- hoja asioita. tia yhdessä. Perillä sairaalassa Anne kohtasi hyvin väsyneen vanhuksen ja ymmärsi, että tästä isoäi- Pyhäinpäivänä Anne Isokorpi haluaa muistaa ti ei selviä.

87-vuotiaana menehtynyttä mummia viemällä kynt– Mummi heräsi ja tunnisti minut vielä. Olimme tilän Leppävaaran kirkon pihaan joko suihkulähteen vain vierekkäin. Se tuntui tärkeältä, olimmehan to- tai kiveyksen reunalle. Sitä ennen hän ehtii käydä della läheisiä. Kun hoitaja sanoi, että hengitys on kotiseudulla ja viedä kynttilän mummin ja aiemmin muuttunut raskaaksi, ymmärsin mitä se tarkoittaa. kuolleen ukin yhteiselle haudalle Laitilaan.

– Minulle on tärkeää sytyttää kynttilä pyhäinpäiSeuraavana aamuna mummi lähti, kertoo Anne Isokorpi äidinäitinsä viimeisistä hetkistä. vänä ja jouluna. Kynttilä tuo valoa, Hautajaiset olivat kuukautta myölohtua ja toivoa. Samalla voin hiljenhemmin, viime syyskuussa. tyä muistamaan poisnukkuneita lä– Siunaustilaisuuden jälkeen tulimheisiäni. Uskon heidän olevan läsnä siinä hetkessä. me ulos kirkosta ja kävelimme arkun perässä hautausmaata kohti. Yhtäkkiä Kun hoitaja sanoi, perhonen istahti arkun päälle ja pysyi Leppävaaran kirkon sisäpiha muutettä hengitys siinä haudalle asti. Se oli ihmeellistä ja tuu pyhäinpäivänä kynttilämereksi. samalla lohduttavaa, sanoo Isokorpi.

Lukuisat seurakuntalaiset tuovat sinne on muuttunut Suru on edelleen suuri, sillä tapahhautakynttilöitä ja muistelevat muualraskaaksi, ymmärsin tumista on aikaa vain muutama kuule haudattuja läheisiään. Kynttilöitä on mitä se tarkoittaa. kausi. myynnissä myös kirkolla.

Anne Isokorpi Rauha-mummi asui kotona viimeiKirkko on avoinna iltaseitsemään

”

asti, ja sinne voi mennä keskustelemaan paikalla olevien pappien ja diakoniatyöntekijöiden kanssa. Kirkossa kuullaan musiikkia kello 14, 15 ja 16. Kynttiläkirkko ja iltatee ovat kello 18, jolloin luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen hautaan siunattujen seurakuntalaisten nimet ja sytytetään jokaisen muistoksi kynttilä.

– Kirkon ovet ovat avoinna kaikille. Meille työntekijöille voi tulla puhumaan surusta ja kaipauksesta tai mistä itse haluaa. Tarvittaessa voidaan sopia uusi tapaaminen. Kirkkosaliin voi myös tulla kuuntelemaan musiikkia ja hiljentymään, sanoo seurakuntapastori Aija Pöyri.

Paula Huhtala

Pyhäinpäivänä 4.11. Espoossa ja Kauniaisissa: Klo 11–20 kahvila Pitäjäntuvassa, Kirkonmäentie 2.

Klo 11.15–12 ja 17–18 Tapiolan kirkolta voi ostaa hautakynttilöitä. Kynttilän voi viedä kynttilähuoneeseen tai kirkon pääoven vieressä olevalle muistopaadelle.

Klo 11–18 Gräsan uurnalehdossa paikalla seurakunnan työntekijöitä. Uurnalehden portilla tarjolla kuumaa mehua ja pipareita klo 12–18. Olarin kirkolta voi ostaa hautakynttilöitä.

Klo 16 hartaus Kellonummen metsähautausmaalla O-alueella lammen rannalla, Kellonummentie 15. Hautausmaan portilla klo 12–16 on tarjolla kuumaa mehua.

Muualle haudattujen muistelupaikkoja on Leppävaaran, Olarin ja Tapiolan kirkolla, Espoon tuomiokirkolla, Kellonummen hautausmaalla ja Kauniaisten hautausmaalla sekä Gräsan uurnalehdossa.

Katso pyhäinpäivän tapahtumatiedot seurakuntien ilmoituksista s. 10–13.

MENOT 2. – 16.11.

10 A Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 10.

Liturgia ja saarna Antti Kujanpää, avustaa Emriikka Salonen, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Lea Waaraniemi.

Pyhäinpäivän kahvila la 4.11. klo 11–20 Pitäjäntuvassa.

Pyhäinpäivän iltatilaisuus la 4.11. klo 18. Kynttilät syttyvät viime pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden seurakuntalaisten muistoksi. Hannu Mäenpää ja Pirkko Nurminen sekä kanttori Petri Koivusalo.

Pyhäinpäivän iltakonsertti la 4.11. klo 20. Fortepianisti Robert Levin ja Mozartin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Messu su 5.11. klo 10. Liturgia ja saarna Seppo Särkiniemi, avustaa Hannu Mäenpää, urkuri Lea Waaraniemi, kanttori Petri Koivusalo.

Kirkkokahvit.

Messu su 12.11. klo 10. Liturgia ja saarna Reetta Ikonen, avustaa Hannu Mäenpää, urkuri Päivikki Leinonen, kanttori Marja-Liisa Talja. Kirkkokahvit.

Pysäkkimessu su 12.11. klo 18, ”Anna lepo Sinussa”. Mukana Pirkko Nurminen, musiikki: Anna-Liisa Haunio, Laura Airola, viulu, Joonatan Rautio, piano. Hiljaisuutta, rukousta, laulua, ehtoollinen. Kiinnostaako messujen suunnittelu? Kysy lisää: tuija.kuusinen@evl.fi.

Meidän kirkko -messu ke 15.11. klo 9. Messun toimittavat piispa Tapio Luoma sekä tuomiokapitulin työntekijät, kanttorina Päivikki Leinonen.

Mukana Espoon hiippakunnan uudet työntekijät, Kutsuttuna kirkon työhön -valmennuksen osallistujat.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 5.11. klo 12. Salonen, Waaraniemi. Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli Messu su 12.11. klo 12. Särkiniemi, Talja. Kirkkokahvit. Kirkkokahvien jälkeen yhteislaulutilaisuus ”Lutherin virret”.

Kauklahden kappeli Muskarimessu to 2.11. klo 10.30.

Liiman, Saarinen, Karppinen. Messun jälkeen keittolounas, aikuiset 2 e, lapset 1 e.

Kansanlaulumessu su 5.11. klo 12,

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa.

Pyhäkouluryhmiä. Kirkkokahvit. www.church.fi.

klo 10–13. Brunssi klo 10–11, 10 e. Äidin ja tyttären kanssa runon ja musiikin poluilla, israelilaista tanssia, rentoutumista ja hiljentymistä.

Mukaan rennot vaatteet ja jumppamatto. Ilm. 13.11. mennessä: tuija. kuusinen@evl.fi tai 040 576 2151. www.laaksolahdenkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 2.11. ja 16.11. klo 15.

Kuuntelevan rukouksen ryhmä su 5.11. klo 13.30.

Pyhäkoulu su klo 15.

Israel-piiri ma 6.11. klo 18.

Kappelilounas ti klo 12–13, 3 e.

Alkuhartaus.

Suvelan lauluryhmän harjoitukset ti klo 18–19.30. Tied. Salla Kostamo, 050 406 6801.

Iltaperhekerho ke 8.11. klo 17.30– 19.30. Isien ilta – tervetuloa erityisesti isät lasten kanssa!

Rukoushetki arkipäivisin klo 12.

Cafe Suvela ma-pe klo 12–15.

www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Vaeltajan Majatalo Special su 5.11. klo 15–19.30. ”Eikö arkinen usko riitä?!?” Kouluttajapastori Virpi Nyman herättelee keskustelua aiheesta. Iltapalaa kaikille. Rukouspalvelu.

Lähetyspiiri ma 6.11. klo 14.

Kappelilounas ti klo 12–13. Alkuhartaus. Aikuiset 4 e, lapset 0,50–2 e.

Café Viheri ma ja ke klo 10–12. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMANKAMMARI Kirpputori ja kahvila ma klo 10–13 ja to klo 10–17, hartaus to 2.11. klo 11.30. Peittopaja ma klo 13–15. Ompelu- ja tuunauspaja to klo 17–19.

KYNTTILÄT SYTTYVÄT ITSEMURHAN TEHNEIDEN MUISTOLLE Sytytämme yhdessä kynttilät su 19.11. klo 18 Espoon tuomiokirkon

edessä, jonka jälkeen keskustelua, iltatee ja hartaus Pitäjäntuvalla.

Mukana Pirkko Nurminen ja Virpi Sutelainen sekä EMYstä Kaj Järvisalo.

”PYHÄT IKONEISSA” -IKONILUENTOSARJA Alarik Corander luennoi la 11.11. klo 12 Auroran kappelissa aiheenaan ”Lännen pyhimykset idän ikoneissa”.

Seuraavat kerrat: 25.11. ”Idän pyhät pylväissä” ja 16.12. ”Karjalan korpikansan valistajat”.

PARISTA PERHEEKSI -ILTA Ensimmäistä lastaan odottaville to 9.11. klo 17–18.30 Kirkonkympissä, Kirkkokatu 10. Mitä tapahtuu kun perheeseen tulee lapsi? Kasteinfo klo 18.30. Tied. omasta neuvolasta tai perhetyönohjaajilta: 050 511 0165 tai 040 547 4146.

ISOVANHEMMAT– LAPSENLAPSET-LEIRI

Eläkeläiskerho to 2.11. ja 16.11. klo 12.30.

9.–10.12. Hvittorpin leirikeskuksessa. Yhdessäoloa, askartelua, leikkejä, lauluja ja omaa ohjelmaa aikuisille ja lapsille. Hinta 45 e/aikuinen ja 20 e lapsi. ILM. 9.11. mennessä: 050 511 0165, kirsi.kanerva@evl.fi.

PITÄJÄNTUPA

KUORO KAIKILLE

Miestenilta Aarteenetsijät ma 6.11. klo 19.

Stressitön, ikärajaton kuoro ilman pääsyvaatimuksia kokoontuu to 9.11. ja 23.11. klo 18–19 Espoon tuomiokirkossa. Joht. kanttori Leena Talvio.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO

AURORAN KAPPELI Kappelihartaus ma ja to klo 11.

Kappelilounas ma ja to klo 11–13.

Hartaus klo 11. Aikuiset 5 e, lapset 0,50–2 e.

Gospelriders ti 7.11. klo 18.

Hiljaisuuden rukousilta ti 7.11. klo 19, Emriikka Salonen.

Iltaperhekerho ma 13.11. klo 18–19.30. Alkuhartaus, askartelua, laulua ja leikkiä. Iltapala.

Cafe Aurora ma–pe klo 10–14. Kahvia, makeaa ja suolaista, lehtiä, netti, kirjasto. ”Reformaation julisteita ja kuvia” sekä ”Lutheria plärättävänä” – Lutherin keskeisiä kirjoja esillä 15.11. asti.

Kappelipuoti avoinna kappelin aukioloaikoina. www.aurorankappeli.fi.

ADVENTINAJAN RETRIITTI Hilan kurssikeskuksessa 15.–17.12.

ILM. viim. 28.11. mennessä: Virpi Sutelainen, 040 736 9315. Hinta sis. täysihoidon 90 e espoolaiset ja 140 e muualta tulevat.

”ÄLKÖÖN SYDÄMENNE OLKO LEVOTON» -RETRIITTI Hvittorpin kurssikeskuksessa 12.–14.1.2018. ILM. 15.12. mennessä: tuija.kuusinen@evl.fi. tai 040 531 1041. Hinta sis. täysihoidon 90 e espoolaiset ja 140 e muualta tulevat.

Omat kyydit.

ERON JÄLKEEN ETEENPÄIN

KALAJÄRVEN KAPPELI Israel-rukouspiiri ke 1.11. ja Israel-laulun ja -rukouksen ilta ke 15.11. klo 19.

Suomi 100 vuotta – Saksa ja Suomen Itsenäisyyden vaikea alku ti 7.11. klo 18. Alustus dosentti Marja-Liisa Hentilä ja professori Seppo Hentilä.

Pohjois-Espoon martat kahvittaa.

Ekumeeninen Espoo rukoilee ilta – ”Kivun takana elämä” pe 17.11. klo 19. Rukoilemme esirukouspyyntöjen puolesta ryhmissä. Pastori Kirsi Muurimäki. Kahvit klo 18.30. www.kalajärvenkappeli.fi.

KAUKLAHDEN KAPPELI Pyhäkoulu su klo 12.

Kappeli-ilta ma 6.11. klo. 18. Raigo Liiman.

Kappelilounas ti klo 11–12.30, hinta 4 e.

Luentosarja Roomalaiskirjeestä ti 7.11. klo 18, Ari Kunnamo.

Radioraamattupiiri ti 14.11. klo 18.30.

Rukouspiiri ke 15.11. klo 18. www.kauklahdenkappeli.fi

” Lisää ohessa.

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

”Jumala on turvamme ja linnamme, auttajamme hädän hetkellä”. Nurminen, Ylioja. Kirkkokahvit.

Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishetki to 16.11. klo 19. Mathlin. Sinulle, joka kaipaat lepoa, rauhaa ja sydämen hiljaisuutta.

Rinnekappeli Jumalanpalvelus su 12.11. klo 14.

Corander, Leinonen.

Suvelan kappeli HalleLuja-messu pe 3.11. klo 18.

Salonen, Jyväsjärvi. Nuorten suunnittelema ja toteuttama messu kaikenikäisille. Nuorten houseband.

Messu su 5.11. klo 15. Hujanen, Koivusalo. Uskonpuhdistuksen muistopäivä. Kirkkokahvit.

Oletko käynyt L10T-koulutuksen?

Jatkokoulutus to 16.11. klo 17.30– 20.30 ja su 26.11. klo 13.30–15 Suvelan kappelissa. Tied. Pauliina Alanko 040 5311 037.

Uusi L10-koulutus alkaa 17.1.2018 Viherlaakson kappelissa ja jatkuu 24.1., 31.1. ja 7.2. klo 17.30–20.30.

Tied. sami.marte@evl.fi.

KURESSAARI KUTSUU!

”Kivun takana elämä"

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Viitasen Piia Laulu & laulun tarinassa to 2.11. klo 18.30, kahvit klo 18.

Ks. lisää Kirkoissa soi -palstalta.

Naisten hiljaisuuden päivä la 18.11.

espoontuomiokirkkoseurakunta.fi

Tunteiden ja asioiden käsittely auttaa elämässä eteenpäin. Leiri 8.–10.12. Velskolan kurssikeskuksessa. Täysihoito 50 e/hlö, omat kyydit.

Ohjaajina Outi Wenell ja Marja Malvaranta. Tied.: 040 5474 146 tai outi. wenell@evl.fi. ILM.: www.espoonseurakunnat.fi>toiminta>perhe ja parisuhde>parisuhdetyö>ilmoittautumislomake.

L10T-KOULUTUS

Ks. Kalajärven kappeli -otsikon alta

Espoon tuomiokirkko -seurakunta

Ks. Kalajärven kappeli -otsikon alta

Koe alkukesän ihana Saarenmaa ja ystävyysseurakuntamme Kuressaari 8.–11.6.2018. Tied. ja ilm. tuija.kuusinen ät evl.fi tai 040 5311041.

NUORET Isoskoulutus klo 17.30–19 ti Suvelan kappelissa ja ke Auroran kappelissa.

Luja Kallio -ilta pe klo 18–22 Suvelan kappelissa.

Lisätietoja: www.lujakallio.fi.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotila: Iivisniemenaukio 1

MESSU Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 11 kirkko. Asmo Sinervo, Jouni Turtiainen, Helena Yli-Jaskari, Laulumieli-kuoro. Kirkkokahvit.

Pyhäinpäivän iltakirkko la 4.11. klo 18 kirkko. Jukka Lehti, Heli Ojala, mukana diakoniatyöntekijät Minna Maijanen ja Teija Moilanen. Luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilöitä. Iltakahvit.

Jumala ompi linnamme -messu su 5.11. klo 11 kirkko. Mira Kohijoki, Leena Santaharju, Helena Yli-Jaskari, Okra-kuoro. Kirkkokahvit. Reformaation merkkivuoden päätös.

Kohtaamispaikka-messu su 5.11. klo 17 Soukan kappeli. Jouni Turtiainen, Heli Ojala. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Isänpäivän messu su 12.11. klo 11 kirkko. Jukka Knuutti, Irene Erkko, Timo Lonka, Helena Yli-Jaskari.

Pyhäkoulu. Messun jälkeen isänpäivälounas.

Messu su 12.11. klo 17 Soukan kappeli. Irene Erkko, Elja Puukko. Kirkkokahvit.

Yli-Jaskari. Mukana Raamatun käännöstyötä Angolassa tekevä Riikka Halme-Berneking.

tija Maria Rysti. Hartaus ja kahvit (1,5 e).

ESPOONLAHTI FELLOWSHIP Kansainvälinen yhteysilta pe 3.11. klo 18.30 Soukan kappeli. Welcome to our international evening of fellowship: discussion, food and music. This time there is Syrian food, syyrialaista ruokaa. Tied. Jukka Pelkonen 040 580 4416. facebook. com/espoonlahtifellowship

Luento pariton viikko to klo 18 kirkko, 9.11. Kylväkää oikeudenmukaisuutta (Hoosea 9–10), TT Juho Sankamo.

ONNEA ISÄT JA VAARIT!

PERHEIDEN KIRKKOHETKI Eläimellistä menoa Lutherin tyyliin su 5.11. klo 15 kirkko. Mukana pastorit Leena Santaharju ja Mira Kohijoki.

Kirkkokahvit. Kahvien jälkeen mahdollisuus askarteluun.

LAULUKERHO Venytellään äänijänteitä virsien tahtiin ti 7.11. klo 13 kirkko. Pullakahvit 1,5 e. Seuraavat laulut ti 21.11.

ELINVOIMAA IKÄÄNTYVILLE Teematilaisuus to 9.11. klo 13 Soukan kappeli, Espoon kaupungin vanhuspalveluiden erityisasiantun-

RAAMATTUA LUIHIN JA YTIMIIN

Makoisa isänpäivälounas Yhteisvastuun hyväksi su 12.11. klo 12.30–15 kirkko. Hinta aikuiset 15 e, lapset 4–12-v. 7 e. Lippuja myydään ennen messua klo 10.30–11 ja messun jälkeen klo 12.15 alkaen.

KESKIVIIKKONA KIRKOLLE Isänmaalliset virret -lauluilta ke 15.11. klo 18.30 kirkko. Lauletaan yhdessä isänmaallisia virsiä sekä kuullaan virsien taustoja, säestäjänä kanttori Timo Lonka. Iltatee.

SUOMI 100 -JUHLA

SOIVA MARRASKUU Pekka Tarjanteen muistokonsertti su 19.11. klo 18 kirkko. Anna Pulli, urut, Sinettiseitsikko sekä Retun Wihtorit. Vapaa pääsy.

KRISTUS-PÄIVÄ TURUSSA LA 2.12.

NUORET

Bussi kirkolta klo 9, paluulähtö Turusta klo 21.30. Osallistujat maksavat osallistumismaksun, seurakunta hankkii liput. Maksu 9,50 e, ilm. viim.

16.11. inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta.

Nuorten illat ti 18.30–21 ja pe 17–22 Sode.

ChangeMaker Espoon paikallisryhmä to 23.11. klo 17–20 Sode.

ERETZ

Keräys Romanian ja Moldovan lapsille on käynnistynyt; laatikkoaihioita ja pakkausohjeita saa Espoonlahden kirkolta ja Soukan kappelista.

Tuo valmis paketti 13.–20.11. kirkolle tai Soukan kappelille. Tied. leena. jarvinen@evl.fi, 041 535 6190.

Säveliä luvatusta maasta la 25.11. klo 15 Soukan kappeli. Eivor Hagmark, viulu ja Sini Repo-Hagmark, oboe sekä Avadim-kuoro, joht. Heli Ojala. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi. Konsertin jälkeen tarjotaan kakkukahvit.

HEI TYTÖT JA POJAT!

Muutamissa kerhoissa on vielä Tule juhlimaan 100-vuotiasta Suotilaa, mm. sportti Iivisniemessä, mea laulujen ja sadun merkeissä teatteri ma Sodessa ja ke kirkolla, kirkko la 18.11. klo 14. Kakkukahvit. taide kirkolla. Lue lisää sodesode.fi EL lev 185 jax ilmoittaudu.

120 mm

OPERAATIO JOULUN LAPSI

#LUOJANKIITOS tekoja luomakunnan hyväksi.

Reformaation juhlaviikko jatkuu 5.11. saakka. Ks. ohjelma www.luojankiitos.fi.

Rukoushetki ma–pe klo 8.50 kirkko.

Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 kirkko.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko.

Israel-rukouspiiri ti 14.11. klo 18.30 kirkko. Rukoilemme Israelin maan ja kansan puolesta. Erityisesti muistamme messiaanisia juutalaisia ja kristittyjä arabeja.

OSTARIPASTORI Pastorimme päivystää kauppakeskus Pikkulaivassa torstaisin klo 13–15, tule moikkaamaan!

SIIONINVIRSISEURAT Autuaat levossa lepäävät (SV 236:3) pe 3.11. klo 18.30 kirkko, Helena

Menokasvo

Heini Taanila unohtaa kuoroharjoituksissa arkiset asiat

Mitä kuorossa laulaminen merkitsee sinulle?

Iloa ja valoa! Laulamisesta tulee hyvä mieli. Harjoi-

tuksissa voi unohtaa kaiken muun ja keskittyä vain laulamiseen. Nautin yhdessä tekemisestä ja kehityksestä, jonka kuulee jokaisissa harjoituksissa. Lisäksi harjoituksissa saa aina nauraa, meillä on yhdessä hauskaa.

Mitä on luvassa Exoduksen 25-vuotiskonsertissa?

Upeaa, viihdyttävää ja koskettavaa kuorolaulantaa.

Mukana on laulajia ja ohjelmistoa koko Exoduksen 25-vuotisen historian varrelta. Lisäksi mukana ohjelmistossa on entisen exoduslaisen meille syntymäpäivälahjaksi sovittama teos, joka sitoo konsertin myös Suomi 100 -teemaan.

PAULA HUHTALA Exodus-kuoron 25-vuotisjuhlakonsertti la 11.11. klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e seurakunnan musiikkityön hyväksi.

ESKO JÄMSÄ

Millaista musiikillinen linjanne on?

Ohjelmistomme on laaja. Siihen kuuluu kaikkea psalmeista kevyempään musiikkiin ja nuorten veisuihin sekä perinteisestä gospelista vanhoihin heprealaisiin lauluihin. Olemme vuosien varrella saaneet nauttia myös meille varta vasten sovitetuista ja sävelletyistä teoksista.

11

Leiri esi–2.-lk. Hilassa 24.–26.11., hinta 35 e.

Ilm. sodesode.fi.

Lapsenpäivän DisGo ma 20.11. klo 17–19 Sode. Huippua tekemistä ja herkkuja alakouluikäisille.

RUKOILLAAN

Millainen Exodus-kuoro on, kuoron jäsen Heini Taanila?

Exodus on Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kaikille avoin, helposti lähestyttävä nuorten ja nuorten aikuisten kuoro. Mukana on meitä jo vuosia kuorossa laulaneita, mutta myös tuoreita kuorolaisia. Meillä on mahtava porukka ja hyvä yhteishenki. Liityin kuoroon syksyllä 2002.

A

MENOT 2. – 16.11.

12 A Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Leppävaaran seurakunta Toimisto: Alberganesplanadi 1, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1.

Leppävaaran kirkko on avoinna pyhäinpäivänä la 4.11. klo 10–19.

Poikkea hiljentymään, juttelemaan, kuuntelemaan, kahvittelemaan.

Seurakunnan työntekijöitä on paikalla, jos kaipaat keskusteluseuraa. Voit sytyttää muistokynttilän suihkulähteen reunalle. Kirkolta saa kynttilän eurolla. Kahvia ja teetä klo 14–17.

Pyhäinpäivän messu ja kirkkokahvit klo 11. Mukana Candomino-kuoro Esko Kallion johdolla. Pöyri, T.Salo, Latvanen.

Lohdun ja toivon musiikkia klo 14, 15 ja 16. Vartin mittaisissa musiikkihetkissä kuullaan musiikkia kaipauksesta, lohdusta ja toivosta.

Kynttiläkirkko ja iltatee klo 18.

Tilaisuudessa luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen hautaan siunattujen

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 10.

Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Kimmo Ansamaa, kanttori Mikko Niinikoski.

Pyhäinpäivän iltamessu la 4.11. klo 18. Liturgia ja saarna Antti Malinen, avustavat papit Kimmo Ansamaa, Minna Martiskainen, Jarmo Jussila, kanttori Mikko Niinikoski, Tapani Heikinheimo, sello. Messussa muistamme nimeltä kaikkia viime pyhäinpäivän jälkeen hautaan siunattuja seurakuntamme jäseniä ja sytytämme jokaisen muistoksi rukouskynttilän.

Messu su 5.11. klo 10. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, avustava pappi Antti Malinen, kanttori Päivi Hakomäki.

Messu su 12.11. klo 10. Liturgia ja saarna Jussi Koski, avustava pappi Antti Malinen, kanttori Sari Rautio.

Matinkappeli: Colourful Christian Worship Service Matinmessu su 5.11. klo 17. Liturgia Antti Malinen, saarna Nathaniel Gill, avustava pappi Jarmo Jussila. Colourful Christian Worship Service Matinmessu on kaksikielinen (suomi-englanti), rento ja kodikas

MESSUT JA HARTAUDET Hiljainen rukousaamu ja ehtoollinen pe 3.11. klo 7.45 KilonRisti.

Ekoreformaatiomessu teinisä-

velmin su 5.11. klo 11 Leppävaaran kirkko. Ekoreformaatiomessu on messu uusin sanoin ja vanhoin teinisävelmin. Sanoittanut Pekka Kivekäs. Messussa raikuvat 1500-luvun Turun teinien Piae Cantiones -sävelmät ja teksteissä rukoillaan luomakunnan puolesta.

Mukana keskiaikaisen musiikin

soitinyhtye Oliphant ja Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye ja kanttorit Samppa Laakso ja Sirkku-Liisa Niemi. Liturgia ja saarna Kalervo Salo. Lopuksi kirkkokahvit.

Hengähdä hetki – hiljainen rukoushetki joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko.

Hiljainen rukousaamu pe 10.11. klo 7.45 KilonRisti.

Messu ja kirkkokahvit su 12.11. klo 11 Leppävaaran kirkko. T. Salo, Pöyri, Latvanen.

Messu ja kirkkokahvit su 12.11. klo 13 Karakappeli. Rissanen, Latvanen.

Viikkomessu ke 15.11. klo 13 Leppävaaran kirkko. T. Salo, Latvanen.

TAAPEROKIRKKO ”KOTI” Pe 3.11. klo 10 Lasten kappeli Arkissa.

Taaperokirkossa pikkuväki näkyy, kuuluu ja eläytyy. Kesto noin 30 min.

Päivän teemana Hyvän olon kotikirkko ja kotipesä. Kirkkokahvit ja -mehut. Mukana Seija Hatakka, Essi Nyyssönen ja Kirsti Koskela.

PA NIPSNIPSNIPS PAM PAM PA M P M NAP S AM NIPS NAPS PAM PAM PAM P AM PAM NIPS TAK AK TAK K T TAK TAK TA PA TAK K TAK TAK TAK K TAK TA K TA TA M TAK K AK M PA

KIRKKO AUKI KOKO PYHÄINPÄIVÄN

seurakuntalaisten nimet ja sytytetään jokaisen muistoksi kynttilä.

Mukana Lauluyhtye Kuiske. Tilaisuuden jälkeen iltatee.

T TAK K TA K K TAK K TAK TA K TA TAK TA TA TAK TAK K TA K TAK AK AK TAK TA TA AK K T K T K T TAK TA K TA AK A TAK TAK AK T TAK TA TAK TAK T TAK T TAK K TA TAK K K TAK A K T A K TA TA TAK K T K TA K TA TA K TA AK T TAK TAK

ARKIN PAJA ”ISÄNPÄIVÄ” La 11.11. klo 10–13 Lasten kappeli Arkissa. Isänpäivän aattona teemme kortteja ja lahjoja isille ja vaareille.

Tervetuloa koko perhe Arkin Pajaan leikkimään, askartelemaan ja tapaamaan muita perheitä. Kirkkohetki klo 11.30. Kahvia ja mehua.

SIIONINVIRSISEURAT ma 6.11. klo 18.30 Leppävaaran kirkolla. Yhteistä laulua ja lyhyitä puheita sisältävää iltaa isännöi Anssi Siukosaari. Kahvi/tee klo 18.30, seurat klo 19.

monikulttuurinen messu. Lapsille messukerho. Messun jälkeen messukahvit. Colourful Christian Worship Service Matinmessu is a bilingual (Finnish-English), relaxed and cosy multicultural mass with lot of prayer and Colourful Espoo Band. Program for children. Coffee and fellowship after mass. Join us and volunteer for different tasks! 5.11. at 5 pm.

Messu su 12.11. klo 12. Liturgia ja saarna Jussi Koski, kanttorina Sanna Franssila.

Tankkauspaikka, diakoniamessu ti 14.11. klo 16. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, diakoni Kristiina Huotari.

Olarin kappeli: Messu su 12.11. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Malinen, kanttori Sari Rautio.

Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot klo 18, jolloin tarjolla ruoka pieneen hintaan. Rento messu klo 19, jonka musiikista vastaavat risteysmuusikot. Messussa lauletaan virsien lisäksi uutta hengellistä musiikkia.

Messun jälkeen jatkot klo 21 asti.

Risteys on tarkoitettu kaikenikäisille raikkaasta ja yhteisöllisestä toteutustavasta pitäville. Leikkihuone avoinna etkojen ja messun ajan. Liturgia ja saarna 2.11. Marjo Parttimaa, 9.11.

Jussi Koski ja 16.11. Inari Varimo.

Perhemessu la 11.11. klo 10. Liturgia ja saarna Inari Varimo , kanttori Päivi Hakomäki. Mukana CandoMinin kuorokerho. Messun jälkeen Lego-perhetapahtuma.

Matinkappelilla messun yhteydessä sunnuntaisin klo 12. (Joka neljäs viikko vietetään rukoushetkeä.)

Messun jälkeen kirkkokahvit tai lounas. Tule mukaan omien lasten, lastenlasten, kummilasten tai muiden läheisten lasten kanssa! Lisätiedot: Inari Varimo, 050 3580979 tai inari.varimo@evl.fi.

LUOJANKIITOS – TEKOJA LUOMAKUNNAN HYVÄKSI Reformaation juhlaviikon ohjelmaa Isossa Omenassa: Ihana, vastuullinen ruoka to 2.11. ravintolamaailman aukio klo 12–18 Toritapahtuma. Klo 18 keskustelemassa mm. rapmuusikko Musta Barbaari, hyönteiskokki Topi Kairenius, Marttaliiton kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä sekä Kirkko ja kaupungin päätoimittaja Jaakko Heinimäki.

Lapsille askartelua 2.11. klo 10–12 Olarin seurakunnan perhekahvilassa, Chapple, Iso Omena.

Lue lisää netistä: luojankiitos.fi.

SYTYTÄ KYNTTILÄ PYHÄINPÄIVÄNÄ

su 5.11. klo 12, Matinkappeli.

Pyhäinpäivänä 4.11. on aika sytyttää muistokynttilä. Kynttilöitä voi tuoda uurnalehdon haudoille ja lehdon muistelupaikalle sekä Olarin kirkon sisäpihalle. Klo 11–18 on seurakunnan työntekijöitä tavattavissa Gräsan uurnalehdossa. Uurnalehdon portilla on tarjolla kuumaa mehua ja pipareita klo 12–18. Kirkolta voi ostaa hautakynttilöitä (2 e/kpl) lähetyksen hyväksi.

LASTEN OMA KIRKKOHETKI

LEGO-PÄIVÄ LA 11.11.

Leikkiä, laulua, rukousta, askartelua

Koko perheen Lego-päivä alkaa per-

HARTAUS KIRKONMENOJEN AIKAAN

hemessulla klo 10, jonka jälkeen tarjolla hot dogeja (aikuiset 1 e) sekä Lego- ja Duplo-rakentelua kotiteemalla klo 13 saakka. Paikkana Chapple, Iso Omena.

JOULUN LAPSI -KERÄYS Lahjoita joululahja Romanian ja Moldovan lapsille! Keräysaika Olarissa 1.11.–20.11. Lahjalaatikkoaihioita jaossa seurakunnan tiloissa. Palauta laatikkosi viimeistään 20.11.. Palautuspaikat: Olarin kirkko (vahtimestari 040 506 2668,) Matinkappeli (040 533 8722), Olarin kappeli (040 865 9116) ja Chapple Iso Omena. Lisätiedot keräyksestä nuori.chapple.fi ja www.espoonseurakunnat.fi sekä anne.sarasmaa@evl.fi 040 551 4426.

JOULULEIRI 1–7-LUOKKALAISILLE Jouluista ohjelmaa 1–7-luokkalaisille Hilassa 1.–3.12. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 20.10.–15.11. osoitteessa nuori.chapple.fi tai timo.j.kekkonen@evl.fi, 050 364 8983.

OL lev 91 x

KILON KÄVELY Lähde reippaalle tunnin mittaiselle lenkille ti 7.11. klo 17 KilonRistin edestä. Mukana Päivi Käri-Zein.

Lopuksi kahvit KilonRistissä.

SYYSMARKKINAT JA SADONKORJUUSOPPAA Lähi- ja luomuruokaa, leivonnaisia ja käsitöitä - tule nauttimaan sadonkorjuun antimista. pe 3.11. klo 12–14 Karakappeliin. Samalla tuet lähetystyötä. Mukana Martta Nurmi, Pekka ja Pirkko Palosaari sekä Abuniekat.

PIENRYHMIÄ Kahvila eläkeikäisille joka toinen ma klo 13–14.30 Leppävaaran kirkko, 6.11.

Kuoro kaikille joka toinen ke klo 18.30–19.45 Leppävaaran kirkko, 8.11.

Tervetuloa mukaan kaikenlaisilla laulutaidoilla.

Lectio Divina -raamatuntutkistelu joka toinen to klo 10–11.30 Karakappeli, 9.11.

Raamattu- ja lähetyspiiri to 9.11. klo 12–13.30 Leppävaaran kirkko. Mukana SLEY:n pastori, Japanin lähetystyöntekijä Martti Poukka.

Naisten Pankin kirjallisuuspiiri kerran kuukaudessa, ti 14.11. klo 18 Leppävaaran kirkon Olotila.

Katso kaikki pienryhmät ja lisätiedot: www.espoonseurakunnat.fi/ letoiminta.

Seuraa somessa ja verkossa! #Luojankiitos espoonseurakunnat.fi/leppavaara facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

PIKKU PÄKÄN KIRKKOMUSKARI Lasten oma kirkkohetki klo 9.30–10: Olarin kappelilla 14.11., Kirkolla 15.11. ja Matinkappelilla 17.11. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua. Lisätiedot Mia Silvola, 050 576 4891.

RYHMIÄ AIKUISILLE Aikuisten arkikahvila Olarin kappelilla ke klo 13–14.30: 15.11. ja 13.12.

Virsistä voimaa to 9.11. klo 14–16 Matinkappelilla.

Lukupiiri to 16.11. Kirjana Jung Chang: Villijoutsenet. Olet tervetullut mukaan vaikka et olisikaan lukenut kirjaa.

Sinkkupiiri – ilta yksin eläville pe 10.11. klo 17.30–19.30 Matinkappeli.

Aikuisten yhteislauluillat Olarin kirkon kerhosiiven monitoimisalissa ti klo 18–19 (Ei 7.11. eikä 5.12.).

Hiljaisen rukouslaulun ryhmät Matinkappelissa: Perjantaisin klo 18–19.30: 10.11., 24.11.ja 8.12. Tiistaisin klo 18–19.30: 14.11., 28.11. ja 12.12.

52 mm

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki Lego-päivä perheille Lauantaina 11.11. klo 10 vietetään perhemessua ja koko perheen kotiteemaista Lego-päivää Chapplessa. Rakentelua legoilla ja duploilla klo 13 asti. Messun jälkeen on tarjolla hot dogeja.

La 11.11. klo 10 Perhemessu ja Lego-päivä Chapple, Iso Omena, Piispansilta 11.

Kaikenikäisten kehtolauluilta Tiistaina 7.11. klo 18 Tapiolan kirkolla on Sininen iltahetki. Tunnelmallisessa illassa on luvassa perinteisiä ja uudempia kehtolauluja. Ota lapselle unikaveri mukaan. Juonto Liisa Soinio ja Nukkumatti. Musiikista vastaavat Elina Forsberg, Tiro Rohkimainen ja Kristiiina Larjava. Valaistus Tuomas Merilahti.

Ti 7.11. klo 18 Kaikenikäisten kehtolauluilta, Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p.

050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT KAUNIAISTEN KIRKOSSA Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 10 saarna Mimosa Mäkinen, liturgia Anna-Kaisa Tuomi ja kanttorina Anna-Marte. Kirkkokuoro. Messussa luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilät heidän muistolleen.

Kirkkokahvit. Musiikkijumalanpalvelus (kaksikielinen) su 5.11. klo 10 Anne Huoponen ja Ulrik Sandell, kanttori Heli Peitsalo. J. S. Bach: kantaatit BWV 98 ja BWV 188. FiBO Singers ja FiBO Players. Veisataan Lutherin virsiä. Kirkkokahvit. Messu su 12.11. klo 10 saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Anne Huoponen ja kanttorina Teija Palolahti. Kirkkokahvit.

PERHEKERHO Torstaisin klo 10 Sebastoksessa, Kauniaistentie 11.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Ma 6.11. ja 13.11. klo 12.45 hartaus ja kahvila klo 13 -15 Sebastoksessa,

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

Messut Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 10 Tapiolan kirkko. Kallio, Tervonen, Malkamäki. Herännäisnuorten kuoro, joht. Hanna-Maria Hapuli. Kirkkokahvit.

Siioninvirsiseurat la 4.11 klo 12 Tapiolan kirkko. O. Tervonen, V-M. Hynninen ja L. Väyrynen-Si Pyhäinpäivän iltapalvelus la 4.11. klo 18 Tapiolan kirkko. Ristimäki, Koivisto, Jurmu. Psalmus-kuoro.

Luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen hautaan siunattujen seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilä.

Iltatee.

Messu su 5.11. klo 10 Tapiolan kirkko.

Salmensaari, Koivisto, Malkamäki.

Tapiolan seurakunnan kamarikuoro ja Soli Deo Gloria -jousikvartetti – Lutherin virsiä Bachin sovituksin.

Aikuisrippikoulun konfirmaatio.

Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 5.11. klo 12.30 Tapiolan kirkko.

Viikkomessu ke 8.11. klo 8 Tapiolan kirkko. Salmensaari, Forsberg.

Aamupuuro.

Messu su 12.11. klo 10 Tapiolan kirk-

Tutkimusmatkalle, millainen olen? pastori Anna-Kaisa Tuomi.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 13.11. klo 18.30 Sebastoksessa.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Kansainvälisiä värejä ti 14.11. klo 13 kirkon yläsalissa, maahanmuuttokoordinaattori Julia Jänis.

MARTAT JA MARIAT Kansainvälisen työn ja lähetyksen ryhmä to 16.11. klo 12 kirkon yläsalissa.

SURURYHMÄ Ryhmässä käsitellään läheisen menetyksen aiheuttamaa surua yhdessä keskustellen. Ryhmä kokoontuu 4–5 krt torstaisin erikseen sovittavina päivinä marras–tammikuussa Sebastoksen toimitilassa, Kauniaistentie 11. Ryhmää ohj. diakoniatyöntekijä Pirjo Luoma ja pastori Anna-Kaisa Tuomi. Ilmoitt. kauniaisten.suom.srk@evl.fi tai virastoon p.

050 500 9000.

Juhlavuoden retki Siuntioon ja Kirkkonummelle ti 28.11.

Pyhän Pietarin ja Pyhän Mikaelin kirkot, lounas Siuntion kylpylässä.

Lähtö klo 10 kirkolta (Varubodenin pysäkki), paluu Kauniaisiin klo 15.45.

Hinta 25 e, sis. lounas ja matkat. Ilm. ti 14.11. menn. virastoon p. 050 500 9000. HUOM. uusi puh. nro.

ko. Koivisto, Tervonen, Jurmu. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Viikkomessu ke 15.11. klo 8 Tapiolan kirkko. Kallio, Jurmu. Aamupuuro.

Keskipäivän rukous arkipäivisin klo 12 Tapiolan kirkko.

Supertähdet: Luther ja Bach Lutherin elämästä, teologiasta ja Lutherin virsiä Bachin sovittamana to 2.11. klo 19 Tapiolan kirkko. TT Jussi Koivisto, Tapiolan seurakunnan kamarikuoro ja Soli Deo Gloria -jousikvartetti Liisa Malkamäen johdolla.

Pyhäinpäivänä Tapiolan kirkolta hautakynttilöitä lähetystyön hyväksi la 4.11. klo 11.15– 12 ja 17–18.

Kaikenikäisten kehtolauluilta Tule viettämään sininen iltahetki ti 7.11. klo 18, Tapiolan kirkolle, perinteisiä ja uudempia kehtolauluja laulaen, kuunnellen, muistellen ja tunnelmoiden. Ota lapselle unikaveri mukaan. Juonto L. Soinio ja Nukkumatti. Musisoimassa E. Forsberg, T. Rohkimainen ja K. Larjava. Valaistus T. Merilahti.

Häivähdys pyhää Lounaskonsertti ke 8.11. klo 12 Tapiolan kirkossa. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

Keskiviikkokerho Runon ja musiikin poluilla ke 8.11.

Tapiolan kirkko. Marja-Liisa Biskop ja Heidi Zschauer. Kahvi n. klo 12.30 lounaskonsertin jälkeen. Ohjelma klo 13.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–15, tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HögMÄSSoR Alla helgons dag lö 4.11. Esbo domkyrka kl. 12.15. Ahlbeck, Jäntti, Hätönen, Wikman. Namnen på de församlingsbor som avlidit och jordfästs sedan senaste alla helgons dag läses upp och ljus tänds. Allhelgonacafé i Sockenstugan kl. 13.30–18. Präster och diakoniarb. från Esbo sv. förs. på plats för samtal.

Sö 5.11. Esbo domkyrka kl. 12.15, von Martens, Hätönen. Erkki Haunio, trumpet. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Sö. 12.11. Esbo domkyrka kl. 12.15 mässa med små och stora. Se nedan!

ARvet efter Luther 2017 Sö. 5.11. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 16. ”Luther i Esbo svenska församling - på vilket sätt märker vi spåren av reformationen idag?” Ahlbeck, Kanckos.

TILLSAMMANS! FÖRSAMLINGSDAGAR 10–12.11: LJUSGudstjänst Fre. 10.11. Alberga kyrka kl. 19.

Rönnberg, Terlinden, Kronlund, Wikman m.fl. Servering.

OMAISHOITAJIEN RYHMÄ

Paneldiskussion: TRADITION OCH FÖRNYELSE

Ke 8.11. klo 15.30 Sebastoksessa.

Lö. 11.11. Hagalunds kyrka kl. 13. I

Suru ja luopuminen ke 15.11. Tapiolan kirkko. Terveystieteen tohtori Helena Erjanti. Kahvi Keskipäivän rukoushetken jälkeen. Ohjelma klo 13.

Sanan ja rukouksen ilta Opetusta, yhteislaulua ja rukousta ke 15.11. Tapiolan kirkko. Opetus Pekka Kiviranta. Rukouksen huone 10.–15.11. Kirkkopolku 4:ssa aukioloaikoina.

SeurakuntaRetki Hvittorpiin Kansallisromantiikan tunnelmissa ti 21.11. Ohj. mm. Tapiolan lausujat: Se metsä oli maailman sinisin – Myyttinen suomalaisuus sekä taidehistorioitsija Virve Heinisen opastus.

Lähtö Tapiolan Hotelli Gardenilta klo 9. Paluu klo 16. Hinta 20 e. Ilm. ja tied. viim. ti 7.11. seurakuntatoimistoon, p. 09 8050 4000.

EMO:n opettajien konsertti

a 13

vehdystä Pärnun Eliisabetin srk:n vanhuksille. Sisältö kahvi, tee, pipareita, suklaa, kynttilä ja joulukortti sinulta (kaikki tai jotakin) paketoimattomana. Toimitus Tapiolan kirkolle 6.11.–7.12.

Operaatio Joulun lapsi Keräys Romanian ja Moldovan lapsille. Laatikot Tapiolan kirkolta, pakkausohjeita esitepöydältä tai joulunlapsi.fi. Tuo valmis paketti viim. su 12.11. Tied. 040 533 9553 tai hannele.k.lehtinen@evl.fi.

Kokoontumisia Hanna-rukouspiiri ma 6.11. klo 18.30 Tapiolan kirkko.

Miesten raamattupiiri ti 7.11., 21.11. ja 5.12. klo 18.30 Tapiolan kirkko.

Kansainvälisen vastuun ryhmä ke 22.11. klo 18–20 Tapiolan kirkko.

Lähetyspiiri ti 14.11. klo 13 Tapiolan kirkko.

Israel-rukouspiiri to klo 13 Tapiolan TA lev 43 x 60 mm kirkko.

Yhteisvastuun hyväksi pe 17.11. klo 19 Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

LISÄOSAAMISTA MAAHANMUUTTAJATYÖHÖN Maahanmuuttajien kanssa työskenteleville la 18.11. ja 25.11. klo 10–17 Tapiolan kirkolla. Koulutus vahvistaa mielenterveysosaamista, lisää ymmärrystä traumoista ja tukee kotoutumisprosessia. Yhtenä teemana myötätuntouupumus. Ilm. Sirkka-Liisa Kuitunen, 040 729 7839.

Mummo- ja pappapaketit Keräämme perinteistä jouluter-

panelen: Emma Audas, Jan Edström, Patrik Hagman, Helena Rönnberg och Sabina Sweins. Debattledare är Jan-Erik Andelin.

KÖRKONSERT: Stad i Ljus Lö. 11.11. Hagalunds kyrka kl. 15.

EsVoces, Håkan Wikman, Kråksången, Eeva-Liisa Malmgren, Novena, Nina Kronlund, Grazia, Heli Peitsalo, Johanna Almark Mannila, Kaarle Mannila. Fritt inträde.

LUTHERRACE & BIBELSTAFETT, Tortilla & TACOS Lö. 11.11. Hagalunds kyrka kl 17–21.

Ungdomsprogram och myskväll.

TILLSAMMANS I HEMKYRKAN Sö. 12.11. Esbo domkyrka kl. 11.45 Kyrkvandring för små och stora, kl.

12.15 mässa med små och stora på Fars dag. Jäntti, Malmgren, barnkören Stämsökarna m.fl.

Rörelsesånger, dialogpredikan.

Kyrklunch med farsdagstårta i församlingsgården.

MUSIKLEK FÖR SMÅBARN Onsdagar i november i församlingsgården, Kyrkstr. 2, skriftskolsalen, 8.11, 15.11, 22.11 och 29.11 kl. 10.30–11.

Vuxna är välkomna med. Ingen förhandsanmälan, ingen avgift, öppet för alla!

BÖNEKVARTEN OCH SAMTAL KRING KRISTEN TRO Ti 31.10. Olars kyrka, svenska sidan, ti.14.11 kl. 18.30 och 19, Rönnberg.

Lisää vieressä.

Ja! En kväll för parrelationen On. 15.11. Esbo domkyrka och Sockenstugan kl. 18–20. Olars kyrka, svenska sidan, ti.14.11 kl. 18.30 och 19, Rönnberg, Terlinden. Välkommen att reflektera kring och inspireras för livet tillsammans! Vi börjar i Esbo domkyrka kl. 18 och avslutar i Sockenstugan kl. 20. Anmälan med tanke på serveringen senast 10.11, esbosvenskaforsamling@evl.fi eller 09 8050 3000.

KAU lev 43 x 105 mm

14 A Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Apua & tukea

Haluatko olla avuksi muille? Kiinnostaako vapaaehtoistoiminta, mutta et tiedä miten päästä mukaan? Tule Startti vapaaehtoistoimintaan -tilaisuuteen ottamaan selvää. Seuraava maksuton Startti-tilaisuus järjestetään ti 21.11. klo 13–16 Unelma Tapiolassa, Kauppamiehentie 6, 2. kerros.

Saat tietoa siitä, minkälaista vapaaehtoistoimintaa on olemassa, tutustut vapaaehtoistoiminnan periaatteisiin ja tapaat toiminnassa jo mukana olevia! Ilmoittaudu viim. 14.11. p. 050 540 3432. Järj. EJY ry ja Espoon kaupunki, Vanhusten palvelut.

Lisäosaamista maahanmuuttajatyöhön maahanmuuttajien kanssa työskenteleville ja heitä kohtaaville, myös vapaaehtoisille, la 18.11. ja 25.11. klo 10–17 Tapiolan kirkolla. Pakolaisuuteen liittyy useita mielenterveyden riskitekijöitä. Koulutus vahvistaa mielenterveysosaamista, lisää ymmärrystä traumaattisista kokemuksista, traumoista, ja tukee kotoutumisprosessia. Yhtenä teemana on myötätuntouupumus. Ilm. Sirkka-Liisa Kuitunen, p. 040 729 7839.

Unelmapantterit – lievästi kehitysvammaisten nuorten kerho kerran kuukaudessa, to 16.11. klo 17.30–19.30 nuortentila Siivessä, os. Alberganesplanadi 1. Kerho on kaikille avoin ja maksuton. Maija Kumpulainen, 040 724 1120.

Viittomakielinen perhekerho pääkaupunkiseudun viittomakielisille perheille kuukauden 2. ja 4. pe klo 9.30–12 Lasten kappeli Arkissa, os.

Leppävaarankatu 7 B. Annika Topio, annika.topio@evl.fi, p. 040 5311 002.

Luontopyhiinvaellus Nuuksiossa su 5.11. klo 13–16. Oppaana TT, pastori s.15sopii levnormaalikuntoiselle 86 x 70 mm PaKe Panu Pihkala. Reitti ja matkan pituus sään mukaan. Ota mukaan hyvät kengät, säänmukainen varustus ja omat eväät. Lähtö Suomen luontokeskus Haltia, Nuuksiontie 84. www.luojankiitos.fi

International Anglican Worship Service.

Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi.

Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi.

Khmerinkielinen pyhäkoulu su 5.11. klo 14 Suvelan kappeli. Yukho Sok-Sar. Sinun kanssasi suomeksi -ryhmä torstaisin klo 17.30–18.30 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Iltatee ja hartaus. Lastenhoito järjestetty.

Lisätietoja: 040 531 1037, pauliina. alanko@evl.fi.

Urdunkielinen keskustelupiiri

pe 3.11. ja 10.11. klo 18–20 Kauklahden kappelissa.

Kongolaisten piiri la 11.11. klo 16 Kauklahden kappelissa.

Colourful Christian Prayer Every Fri morning at 7 am at Siipi, Alberganesplanadi 1 Arabic Young Adult Group ”The Redeemed” Every Friday at 3 pm at Perkkaa Chapel, Upseerinkatu 5.

Let`s Read Together – Finnish course every Wed at 3 pm at Sello Library. We study in Akseli-room, 2. floor.

Arabic Family Fellowship on Fri 3rd Nov at 5 pm at Perkkaa Chapel.

Arabic Worship and Eucharist on Fri 10th Nov at 5 pm at Perkkaa Chapel.

Russian Evening On Fri 3rd and 10th Nov at 5 pm at Leppävaara Church.

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa?

Soita ja varaa aika tai tule käymään. www.espoonseurakunnat.fi/tukea, www.kauniaistenseurakunta.fi ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Diakonian palveluaika ma klo 9–10 Espoonlahden kirkko, p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappeli.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Diakoniatyöntekijät alueittain: Auroran alue 040 763 6599 Espoon keskus ja Suvelan alue 040 531 1037 (Tuomarila, Suna, Ymmersta), 050 438 0189 (Suvelan kappelin ympäristö), 040 547 1861 (aseman seutu, poste restantet, Kirkkojärvi, Kulovalkea, Kiltakallio, Kaupunginkallio) Pohjois-Espoon alue (Kalajärvi) 040 736 9315 Länsi-Espoon alue 050 438 0176 (Kauklahden keskusta, Vanttila, Nissinmäki, Lasilaakso), 040 513 0862 (Muurala, Mikkelä, Hirvisuo, Karhusuo, Nupuri, Nuuksio, Vesirattaanmäki) Viherlaaksolahden alue 040 572 5344 (Laaksolahti ja Viherlaakso) KAUNIAISTEN SUOM. SEURAKUNTA Diakoniatoimisto avoinna ti klo 9–11, Kavallintie 3. Diakonissa Pirjo Luoma, 050 301 7028. Ks. lisätiedot ja poikkeusajat www.kauniaistenseurakunta.fi/diakonia.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, p.

09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muina aikoina ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä.

OLARIN SEURAKUNTA Puhelimitse tiistaisin klo 10-11, p.

050 4329 368.

Henkilökohtaisesti käymällä voit ajan varata Matinkappelilla (Liisankuja 3) ti klo 10–11 sekä diakoniaruokailun yhteydessä: Matinkappelilla ti alk. klo 13 ja Olarin kappelilla ke alk. klo 11.30.

Diakoniatyöntekijältä saat keskusteluapua ja tukea hankalassa elämäntilanteessa, ohjeita asioiden hoitoon esim. sosiaalitoimistossa sekä apua ja neuvoja talousvaikeuksissa.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Diakoniatoimisto, Kirkkopolku 6, arkisin 040 531 1011.

GRANKULLA SVENSKA FÖRSAMLING Diakonimottagning och brödutdelning tisdagar kl. 9.30–11.

Diakon Catherine Granlund, tfn.050 439 3208, diakoniassistent Karin Nordberg, tfn.050 343 6885.

Päivystävä pappi www.espoonseurakunnat.fi/keskusteluapua ESPOON SEURAKUNTIEN PALVELUKESKUS Päivystävä pappi on tavattavissa arkisin klo 9–15 puhelimitse p. 09 8050 2602 tai henkilökohtaisesti osoitteessa Kirkkokatu 1.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Päivystävän papin tiedustelut Soukan kappelilta, vahtimestari 050 511 0310 tai seurakuntatoimistosta p.

09 8050 6000 ma-pe klo 9–15.

OstariPastori torstaisin klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaivassa.

KAUNIAISTEN SUOM. SEURAKUNTA Päivystävän papin puh. numeron saa kirkkoherranvirastosta p. 050 500 9000 ma–pe klo 10–14 ja to klo

JUHA TUOMI/RODEO

Yhteiset

Kirkon syyskampanjassa jaetaan #valoa. Erityisesti 18–25-vuotiaille nuorille aikuisille suunnattu #valoa -kampanja muistuttaa toisten huomioimisen tärkeydestä, ja että kirkon palvelujen kautta löytyy aina kuuntelija tai auttaja. Kampanjan nettisivut: valoapimeaan.fi, some: @jaavaloa.

10-16. HUOM. srk:n uusi nro 1.11. alk.

Papin puhelin Kun haluat keskustella papin kanssa, soita ja varaa tapaamis- tai soittoaika.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA P. 09 8050 3501 arkisin klo 9–21. Jos pappi on varattu, jätä viesti vastaajaan. Soittopyyntöihin pappi vastaa saman päivän aikana.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA P. 09 8050 5562 ma–pe klo 12–21.

Jos pappi on varattu, jätä viesti vastaajaan. Pappi vastaa soittopyyntöihin saman päivän aikana.

OLARIN SEURAKUNTA P. 040 547 1857 ma–pe klo 9–21.

TAPIOLAN SEURAKUNTA P. 050 432 6339 ma–pe klo 9–19.

Palveleva puhelin ja netti Palveleva puhelin tarjoaa soittajalle mahdollisuuden purkaa mieltä painavia asioita puhelimitse nimettömänä. Palvelua tarjotaan suomeksi p. 0400 22 11 80 su–to kello 18–01, pe ja la kello 18–03, ruotsiksi p. 0400 22 11 90 joka ilta kello 20–24.

Palveleva netti osoitteessa www. verkkoauttaminen.fi antaa luottamuksellista keskusteluapua verkossa. Suojatussa palvelussa on mahdollisuus keskustella omasta elämäntilanteesta tai muutoin mieltä askarruttavista asioista tehtävään koulutettujen vapaaehtoisten ja kirkon työntekijöiden kanssa.

Mielenterveyttä TAPIOLAN SEURAKUNTA Kaikille avoin Kohtaamispaikka kirkon Olohuoneessa to klo 12.30-14.

Keskustelua kahvikupposten äärellä.

Mieli maasta -vertaistukiryhmä masennuksesta kärsiville. Ryhmä kokoontuu Tapiolan kirkolla joka ke klo 18. Tiedustelut Lulu Sandberg, 040 757 3228.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä Meriemy, Merenkäynti 3, to klo 14–15.30 parittomat viikot. Tied.

Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

Perjantaiporinat, avoin keskusteluryhmä mielenterveyden tueksi pe klo 13–14.30 Soukan kappeli, parill. vkot. Tied. Ritva Aarnio, 040 537 6854.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 2.11. ja 16.11. klo 15 Suvelan kappelissa, os. Kirstintie 24. Ryhmä kokoontuu parillisilla viikoilla. Tied.

Anni Vanhanen, 050 438 0189.

KAUNIAISTEN SEURAKUNNAT Mielenterveystyön ryhmä (Ilon

ryhmä) Kauniaisissa Sebastoksessa, Kauniaistentie 11. Ryhmä kokoontuu tiistaisin klo 15. Järj. Kauniaisten kaupunki ja srk:t (kaksikielinen).

MIELENTERVEYSTYÖSTÄ VASTAAVAT TYÖNTEKIJÄT SEURAKUNNITTAIN: Espoonlahti: Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

Tuomiokirkkoseurakunta: Virpi Sutelainen 09 8050 3938 Leppävaara: Harriet Lohikari 040 531 1057 Olari: Kristiina Leinonen 050 438 0238 Tapiola: Leena Vanne 040 546 5193 Jorvin sairaala: sairaalapastori Henrik Honkanen 050 438 0188 Yhteinen diakoniatyö: Minna Kovalainen 040 513 0854

Tukea nuorille ja heidän vanhemmilleen Tarjolla tukihenkilö lapsellesi!

Ongelmissa teinin kanssa? Kamala kiire töissä? Liian vähän aikaa lapsille? Rankka elämäntilanne? Koulukiusaamista tai yksinäisyyttä?

Espoon erityisnuorisotyöllä on tarjolla koulutettuja tukihenkilöitä 8–14-vuotiaille nuorille. Ota yhteys Pia Härköseen 040 5621 341, pia. harkonen@evl.fi Jos olet yli 18-vuotias, turvallinen ja luotettava aikuinen ja haluat alkaa tukihenkilöksi, ota yhteys Piaan.

Sururyhmät LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Sururyhmä kokoontuu viitenä peräkkäisenä torstaina klo 15.00– 16.30 Lasten kappeli Arkissa (os.

Leppävaarankatu 7 B, 3 krs.). Ryhmä perustuu luottamuksellisuuteen ja vertaistukeen. Ensimmäinen kokoontuminen on to 9.11. Ryhmä on suljettu ja edellyttää sitoutumista jokaiseen ryhmäkertaan. On suositeltavaa, että menetyksestä on kulunut noin puoli vuotta ennen sururyhmään osallistumista. Ryhmää ohjaavat diakoni Heli Taina-Rantakaulio ja pastori Timo Salo.

Ilmoittaudu mukaan viim. 6.11.: Heli Taina-Rantakaulio, 040 513 0867.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Leskenlehdet – elämässä eteenpäin pe klo 13–15 Soukan kappeli, parittomat viikot. Tarjoilu 2 e/henkilö. Tied. pirjo.hagmark@evl.fi, 040 547 1848.

YHTEISET Lapsiperheiden suruleiri Hvittorpissa 27.–29.4.2018. Leiri on tarkoitettu perheille, joista on kuollut perheenjäsen. Takarajaa ei surun käsittelylle ole. Ilmoittautumiset ja lisätiedot nuorisodiakoni Hanne Malkki 040 517 0629. Hinta 40 e espoolaiset ja kirkkonummelaiset, muut 80 e. Lapset puoleen hintaan.

Elämänkaari

Espoon tuomiokirkko­ seurakunta Kastetut Risto Antti Aleksanteri Avelin, Leo Väinö Elliot Bister, Aada Olivia Fjäder, Lucas Alessandro Hagman-Esteves, Väinö Veikko Valtteri Hakkarainen, Rasmus Kasperi Kasurinen, Lyyli Helga Annikki Kaunisvirta, Ida Liise Kekäläinen, Aarre Elia Lamminmäki, Lari Oskari Mäkelä, Toivo Aleksanteri Nevalainen, Justus Veli Panttila, Hilla Alma Helena Pesonen, Vivia Selina Rosti, Nella Tuuli Vilhelmiina Sarkola, Minea Helena Kristiina Suomi.

Avioliittoon aikovat Janne Matti Pulkkinen ja Susa Karoliina Kaataja.

Hautaan siunatut Valma Dagmar Junninen 97 v, Ida Helvi Johanna Kyytsönen 94 v, Aimo Kalevi

Mankinen 94 v, Eila Tuulikki Laanijoki 83 v, Helvi Marjatta Mahlanen 80 v, Lena Renetta Barck 78 v, Sinikka Alli Maria Aho 77 v, Vuokko Onerva Kukkonen 73 v.

Espoonlahden seurakunta Kastetut Nooa Benjamin Aimola, Matilda Aili Ilona Bergström, Aino Anni Aurora Hautamäki, Asta Elisabet Lenkkeri, Lydia Matilda Lenkkeri, Hugo Milo Onni Lesch, Benjamin Kristian Multanen, Mick Romeo Segura, Veera Katriina Suvanto, Maisa Peppiina Tuurala, Lia Minea Veurla, Mauno Aukusti Väyrynen.

Hautaan siunatut Elna Maria Vilke 97 v, Paavo Johannes Laaksonen 88 v, Sirkka Liisa Parkkola 88 v, Klas Pertti Emil Peltonen 86 v,

Karl-Erik Johan Sainio 71 v, Vesa Petri Matikainen 49 v.

Leppävaaran seurakunta Kastetut Anton Emil Askal Hynninen, Jooa Henrik Iljin, Pihla Helmi Maria Keto, Liia Tekla Matilda Kiljunen, Mona Terttu Marietta Kortejärvi, Hugo Johannes Marila, Pihla Maria Nevala, Viivi Mikaela Pettersson, Elsa Senja Annikki Ristimäki.

Hautaan siunatut Laila Esteri Nygren 95 v, Tauno Elis Karvonen 88 v, Hilkka Hanneli Honkavaara 74 v, Seppo Juhani Mäkeläinen 66 v, Arto Johannes Toivanen 57 v.

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

Olarin seurakunta Kastetut Olivia Evi Lea Jauhiainen, Niilo Tapani Kultanen, Aapo Emil Lagergren, Vanessa Emilia Mertaniemi, Edvin Henrik Sameli Päätalo.

Avioliittoon aikovat Henri Kristian Veijola ja Merita Iida Kaarina Porkka.

Hautaan siunatut Hilkka Martta Seppänen 88 v, Helvi Johanna Rämö 86 v, Alpo Johannes Päiviö Vaahtera 86 v, Annaleena Tenhunen 77 v, Kai Oskari Kärkkäinen 71 v, Arno Kalle Juhani Siponen 66 v, Tero Ilari Nyström 45 v.

Tapiolan seurakunta Kastetut Max Niilo Eemil Ahonen, Manfred Burmansson, Väinö William

Kirkossa soi

11.11.

Maarit Malinen

Viitasen Piia Laulu & laulun tarinassa: ”Lauluja luopumisesta” klo 18.30 Laaksolahden kappelissa. Ilta on osa Reformaatioviikon #Luojankiitos – tekoja luomakunnan hyväksi tapahtumaa. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.

Supertähdet: Luther ja Bach.

Lutherin elämä, teologia ja luterilaisuuden tulevaisuus, Lutherin virsiä Bachin sovittamana 19 Tapiolan kirkossa. TT Jussi Koivisto, Tapiolan seurakunnan kamarikuoro ja Soli Deo Gloria -jousikvartetti Liisa Malkamäen johdolla. Vapaa pääsy.

PE 3.11.

LA 4.11.

Lohdun ja toivon musiikkia pyhäinpäivänä klo 14, 15 ja 16 Leppävaaran kirkko. Vartin mittaisissa musiikkihetkissä kuullaan musiikkia kaipauksesta, lohdusta ja toivosta. Kirkko on auki klo 10. Seurakunnan työntekijöitä on paikalla, jos kaipaat keskusteluseuraa.

Pyhäinpäivän konsertti klo 20 Espoon tuomiokirkossa. Maailmankuulu fortepianisti ja improvisaatioillaan wieniläisklassismin ydintä lähestyvä Robert Levin esittää Mozartin rakastetuimpia sonaatteja ja sarjan täydentämiään Mozartilta kesken jääneitä teoksia. Osa PianoEspoo-festivaalin ohjelmaa.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Gustafsson, Paavo Kasperi Joukas, Eemeli Topias Benjamin Juujärvi, Ronja Mikaela Koponen, Alisa Sade Linnea Mustonen, Leon Anders Vatanen.

Hautaan siunatut Yrjö Antero Luoto 93 v, Laina Mirjami Tuomikangas 92 v, Aila Kaarina Autio 88 v, Heikki Tapani Hillner 75 v, MarjaLiisa Nyman 72 v.

Esbo svenska församling Döpta/Kastetut Carl-Aaron Kristian Juslin, Nicolas Leon von Schantz.

Avlidna/Hautaan siunatut Göran Edvin Mikael Hartman 82 år, Ann-Maj Ingeborg Winter 75 år, Göran Henrik Hemtman 73 år, Bo-Johan Malm 72 år, Karl-Henrik Mikael Lönnberg 69 år.

Myanmariin ja Ugandaan apua

TO 2.11.

Finlandia Anno Domini X, Kauniaisten musiikkijuhlien konsertti klo 19 Kauniaisten kirkossa. Piae Cantiones ja muita soivia terveisiä ajoilta ennen Suomea. Keskiaikaisen musiikin yhtye Oliphant, Burhan Hamdon, laulu; Trio Sufira; Jan Söderblom, viulu. Liput alk. 28,50 e mm. www. lippu.fi. Lisätiedot: www.kauniaistenmusiikkijuhlat.fi Olarin kamarikuoro ja Hella Ensemble klo 19 Olarin kirkko.

Johtaa Simo Häkli. Vapaa pääsy.

a 15

Espoon tuomiokirkkoseurakunnan nuorten ja nuorten aikuisten kuoro Exodus on 25-vuotias. Juhlakonsertti ”Matkalla” la 11.11. klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

(1726) ja ”Ich habe meine Zuversicht”, BWV 188 (1728). FiBO Singers ja FiBO Players.

Jukka Leppilammen konsertti klo 19 Leppävaaran kirkko. Pitkän linjan muusikko Jukka Leppilampi konsertoi yhdessä Tove Leppilammen kanssa. Lauluja vuonna 2016 ilmestyneeltä albumilta ”Tämä huone, tämä hetki” kuin myös vanhempaa tuotantoa. Vapaa pääsy.

TI 7.11.

Musiikkia kynttilän valossa -konserttisarja juhlii 25-vuotistaivaltaan Suomi100-teemalla. Avajaiskonsertti ”Iloitkaatte” ti 7.11. klo 19 Leppävaaran kirkko. Kamarikuoro Gloria joht.

Seppo Murto. Ohjelmassa harvemmin kuultua kuoromusiikkia meiltä ja muualta mm. säveltäjiltä Vasks, Mäntyjärvi, Kerko, Copland, Hilli, Wesslund, Salonen. Vapaa pääsy.

Ohjelma 10 e.

SU 5.11.

KE 8.11.

Kaksikielinen musiikkijumalanpalvelus klo 10 Kauniaisten kirkossa reformaation juhlavuoden kunniaksi yhteistyössä Kauniaisten musiikkijuhlien kanssa. Veisataan Lutherin virsiä. Jumalanpalveluksen yhteydessä esitetään Johann Sebastian Bachin (1685–1750) kantaatit ”Was Gott tut, das ist wohlgetan”, BWV 98

Häivähdys pyhää -lounaskonserttisarja Tapiolan kirkossa klo 12 Xinhe Xinh ja Pyry Joona, piano.

Bach, Beethoven, Debussy, Brahms, Sibelius. Vapaa pääsy.

TO 9.11.

Musiikkiopisto Avonian jousisoittajien konsertti to 9.11. klo 18 Suve-

lan kappelissa. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e, kahvi 2,50 e.

LA 11.11.

Matkalla – Exodus-kuoron 25-vuotisjuhlakonsertti la 11.11. klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan nuorten ja nuorten aikuisten kuoro Exoduksen entisiä ja nykyisiä laulajia johtaa Anna-Liisa Haunio, mukana entiset johtajat Petri Kangas ja Ilkka Kalliokoski. Yhtye: Alina Järvelä viulu; Joonatan Rautio saksofonit ja kosketinsoittimet; Markku Perttilä kitara; Eerik Siikasaari kontrabasso; Petri Kangas piano ja Pekka Nyman perkussiot. Äänentoisto Risto Saarinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e seurakunnan musiikkityön hyväksi.

SU 12.11.

Lutherin virret su 12.11. klo 13 Kalajärven kappelissa. Marja-Liisa Talja ja Seppo Särkiniemi kertovat ja laulattavat. Tarjolla omenamehua ja Luther-pikkuleipiä 1500-luvun tapaan. Vapaa pääsy.

Isänmaan 100-vuotisjuhlakonsertti su 12.11. klo 15 Suvelan kappelissa.

Suomalaisia lauluja ja Isänmaan klassikoita. Mukana myös suomalaista soitinmusiikkia sellolla ja pianolla sekä seurakuntalaisten

runonlausuntaa. Pertti Haapalainen, Jaakko Kiviranta, Jaakko ja Kukka Niinikoski, Lauri Kiviranta, Terttu Hautamäki, Jukka Lyytikäinen sekä runoja lausuvat Riitta Linnapuomi ja Marja Majuri. Konsertti on osa Suomen satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Vapaa pääsy, käsiohjeman tuotto lähetystyölle.

TI 14.11.

Musiikkia kynttilänvalossa: ”Juhlakavalkadi” ti 14.11. klo 19 Leppävaaran kirkko. Konsertissa soi Suomi100 Leppävaaran seurakunnan muusikoiden ja muusikkoystävien tulkitsemina. Kuoro- ja laulu- ja soitinmusiikkia, kantaesityksenä kuullaan Olli Mustosen teos Sinuhe oboelle ja viululle. Mukana muun muassa Kamarikuoro/Kullervo Latvanen, Elina Rantamäki, sopraano, Tiia Maria Saari, sopraano, Venla Saavalainen, viulu, Katariina Záborszky, viulu ja Pauliina Hyry, piano. Tutustu koko konserttisarjaan espoonseurakunnat.fi/musiikkia-kynttilan-valossa.

SU 19.11.

Soiva Marraskuu: Pekka Tarjanteen muistokonsertti su 19.11. klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Anna Pulli, urut, Sinettiseitsikko sekä Retun Wihtorit. Vapaa pääsy.

Espoon seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti 16.10. kokouk­sessaan antaa Kirkon Ulkomaanavulle katastrofiapua Myanmarin väkivallan uhreille. Apua annetaan 12 570 euroa. Tällä summalla voidaan antaa 500 taloudelle ruokaa, hygieniatarvikkeita, ruuanvalmistustarvikkeita, vaatteita ja suojien rakentamiseen tarvittavaa materiaalia.

Lisäksi Espoo auttaa toisen synkän kriisin uhreja. Ogumon pakolaisalue Ugandassa on täyttymässä eteläsudanilaisista pakolaisista. Espoon seurakuntien 27 430 euron katastrofiavulla Kirkon Ulkomaanapu hankkii kuusi uutta 70 hengen koulutelttaa ja saniteettitiloja.

Teemu Laajasalo vihitään piispaksi Helsingin uusi piispa Teemu Laajasalo vihitään virkaansa sunnuntaina 12.11. Vihkimykseen saapuu piispoja yhteistyö- ja sisarkirkoista kolmelta mantereelta. Laajasalon vihkii virkaansa arkkipiispa Kari Mäkinen.

Vihkimyksen jälkeen uusi piispa saa käyttöönsä viran tunnukset: ristin, sauvan sekä tekstiilitaiteilija Helena Vaarin Laajasalolle suunnitteleman hiipan ja kaavun.

Vihkimysmessu alkaa Helsingin tuomiokirkossa 12.11. kello 10. YLE TV 1 näyttää messun suorana lähetyksenä.

Espoon teatterissa keskustellaan Synti – Armo – Taivas -keskustelusarjan viimeinen osa järjestetään tiistaina 7.11. kello 18 Espoon kaupunginteatterissa, Revontulentie 8. Keskustelun teemana on taivas.

Kirkko ja kaupunki -median päätoimittaja Jaakko Heinimäen vieraina ovat diakoni Kristiina Huotari ja filosofi Torsti Lehtinen. Keskustelusarja on Espoon kaupunginteatterin ja Kirkko ja kaupunki -median yhteistuotantoa.

MIELIPIDE

16 A Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Palvelevaa puhelinta tarvitaan edelleen ESPOON SEURAKUNNAT aikoo irtisanoa Palvelevan puhelimen (PP) sopimuksen. Syynä on mainittu muun muassa vastaavien puhelinpalvelujen runsaus (K&k:n verkkouutinen 26.10.)

Eri auttavilla puhelimilla on kuitenkin oma kohderyhmänsä ja soittajia riittää kaikille. PP on yhteistyöverkostossa keskeisessä asemassa, ja sen rooli on ollut tärkeä muun muassa eettisissä pohdinnoissa.

Puhelinauttajien kesken käydyissä keskusteluissa ei ole näkynyt, että soittomäärät olisivat vähentyneet, saati että keskustelujen laatu olisi heikentynyt. Apua hakevien ongelmat ovat monimutkaistuneet, ja soittoja tulee paljon. Puhelin on nykyään kaikkien ulottuvilla, ja apua voi hakea heti hädän keskellä.

Puhelinauttamiseen liittyy vakiosoittajailmiö ja myös avun väärinkäyttäjiä on. Näissä puheluissa korostuu päivystäjän osaaminen tunnistaa tällainen soittaja ja lopettaa puhelu.

PP tarttuu haasteeseen eettisten periaatteiden mukaisesti. Soittajat on kohdattava aina kunnioittavasti ja arvostavasti. Uusi tekninen järjestelmä tarjoaa mahdollisuuden keskittää keskustelut eniten apua tarvitseviin.

Kriisipuhelimessa keskitytään kriisissä olevien tukemiseen. Ohjaamme soittajan Palvelevaan puhelimeen, jos hänellä on tarve puhua hengellisistä tai elämänkatsomuksellisista aiheista.

Ammattilaisten ja koulutettujen vapaaehtoisten antama apu PP:ssa monia ahdistavaan yöaikaan on arvokasta ja todella tarpeellista.

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

Jouni Liimatainen luottamushenkilö Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Yliluonnollisesta voi puhua

Susanna Winter kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura Pääkaupunkiseudun PP:n virkamiestyöryhmä

Älä tyydy lukemaasi mediaan PASTORI JOHANNA Toivonen kiinnitti huomiota tärkeään asiaan (K&k 5.10.).

Ihmiset luovat mielipiteensä kirkon toiminnasta yleisen median antaman mielikuvan perusteella unohtaen, ettei median tehtävä ole raportoida seurakuntien toiminnan monipuolisuudesta tai siitä sydämellisestä arjen aherruksesta, mikä esimerkiksi diakoniatyössä tehdään.

päivitykselle tuhansien henkilöiden peiton. Se kattaa runsaasti myös niitä, joiden suhde seurakuntaan on ohut ja jotka normaalisti luovat mielikuvaansa kirkosta juuri perusmedian tekemien uutisvalintojen pohjalta.

Haasteemme on, ettei normaali seurakuntalainen tunnista itseään seurakunnan viestijäksi, vaikka sitä hän tahtomattaankin julkikristittynä on. Jopa arkisessa keskustelussa ihmisten kanssa teemme osaltamme tietynlaista imagotyötä kirkon puolesta.

Somepäivityksemme, jakamisemme ja kommenttimme ovat voimakas vaikuttamiskanava. Siinä ei tyydytä median eteen tuomaan uutistarjontaan, vaan ollaan luomassa sitä itse.

Median tehtävä on yrittää uutisoida lukijaa mahdollisesti kiinnostavista tapahtumista ja ehkä nykytrendin mukaisesti meheviä klikkiotsikoita käyttäen. Aktiivisesti seurakunnan tilaisuuksissa käyneet ihmiset näkevät tämän imagovirheen ja ohittavat yleisen kirkollisen uutisoinnin ehkä olkiaan kohauttaen.

Kun Espoon seurakuntayhtymän uutta strategiaa laadittiin, sosiaalisen median mahdollisuus tiedonvälityska-

navana tiedostettiin. Olihan meillä siitä jo hyviä kokemuksiakin.

Sosiaalisen median (blogikirjoittelu, Facebook, Twitter, Instagram, YouTube) voima perustuu siihen, että kirjoittaja kertoo asiasta oman näkemyksensä, kokemuksensa ja laittaa sen jaettavaksi. Paljon jaetut päivitykset voivat tunnetusti levitä kulovalkean lailla läpi maan.

Seurakuntatilin jakaminen muutaman yksityishenkilön toimesta tuo

KIITOS PALJON artikkelista ”Ymmärrystä vailla” (K&k 5.10.). Aihe on tärkeä ja aina ajankohtainen. Tutkijat ovat tehneet arvokasta työtä ja antaneet äänen kokijoille. Kun kokemuksia on tarpeeksi paljon, yliluonnollinen tuntuu luonnolliselle.

Useinhan yliluonnolliset asiat lakaistaan maton alle. Kaikilla ei ole ketään, jolle voisi kertoa kokemuksistaan. Oma havaintoni on, että luterilaisessa kirkossa, jonka luulisi ymmärtävän näitä asioita, on turha kuvitella saavansa ymmärrystä osakseen. Lääketiede puolestaan lääkitsee.

Suuri harhaluulo on se, että terveyskeskuksesta saa apua, jos on ymmällä. Mutta lääkityksillä voidaan saada jopa pahempi olo ihmiselle. Monella masentuneellakin on ollut yliluonnollisia kokemuksia.

Ihmiset soittelevatkin sitten kalliita puheluita ennustajille, selvänäkijöille ja meedioille saadakseen varmistusta kokemuksilleen. Oleellista on kuitenkin, miten kokemustensa kanssa tulee toimeen ja toimiiko arki? Saako itsensä liikkeelle?

Olisi paljon helpompaa, jos yhteiskunta olisi hieman ymmärtäväisempi näitä kokemuksia kohtaan ja kuuntelija voisi löytyä lähipiiristä.

Kun yliluonnollinen kokemus hetkeksi pysäyttää, tarvitaan kanssakulkijaa, joka on itselle peili ja tunteille tulkki, joka pitää jalat maan pinnalla.

Päivi Kangas

Suomi