Kirkko ja kaupunki 2017 21 espoo

21

HY VÄN TÄHDEN.

16.11.2017 kirkkojakaupunki.fi

espoo ja k auniainen

A 4 Suomessa noin 400 000 ihmistä hoitaa mielen­terveys­ ongelmaista läheistään A6 Vinkit kahdeksan uuden metro­ aseman ympäristöön

Sisko ja sen

veli Sisarukset Eero ja Johanna Puolitaival seikkailujen Hesessä. Kerrari vai kana?

B8

Roomalainen näytelmäkirjailija Plautus (254–184 eKr.) komediassaan Epidicus

Vaikeahan sitä on kiistää: selfieiden ottaminen ja julkaiseminen on lähtökohtaisesti todella outoa toimintaa. Mutta niin on hyvin moni muukin ihmisten tekemistä asioista, kuten itsensä etsiminen ja löytäminen.

Tampereen ylioppilaslehden Aviisin päätoimittaja Tuija Siltamäki kolumnissaan Ylellä

Iankaikkisesti

Ei riitä, että ihminen voi katsoa peilistä, onko tukka hyvin. Pitäisi olla myös sellainen peili, josta voisi katsoa, onko sielu hyvin.

Tänään

Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

Eilen

2 a

Veden kalvossa näet kasvosi, lähimmäisessä näet sydämesi.

Sananlaskujen kirja 27:19

Rukous

Pääkirjoitus

iStock

Usko, toivo, rakkaus ja kääntöpuolet Miten se onkin niin, että kun elokuvassa tai televisiosarjassa käsitellään uskonnollista uskoa, henkilöhahmoksi tarvitaan pappi? Useimmat Jumalaan uskovista ihmisistä kun kuitenkaan eivät ole pappeja.

Kyllähän sen toisaalta ymmärtää. Pukemalla päähenkilön papin pukuun saa käsikirjoittaja kerrottua katsojalle aika paljon siitä, millaisessa sielunmaisemassa nyt liikutaan. Esimerkiksi Klaus Härön erinomainen elokuva Postia pappi Jaakobille kertoo jo asetelmallaan paljon: sen päähenkilöt ovat vanha sokea pappi ja hänen vastentahtoisena avustajanaan työskentelevä armahdettu elinkautisvanki.

”

Uskoa käsittelevä taide käsittelee väistämättä myös toivoa ja rakkautta. Usein myös niiden kääntöpuolien avulla. Huuto syvyydestä näyttää esimerkkiä: uskoa, toivoa ja rakkautta kuvataan siinä myös kateuden, ahneuden, riippuvuuksien, pelon, vihamielisyyden ja yksinäisyyden kautta.

Uskossa ei ole kysymys vain siitä, millaisia Jumalaa ja Jeesusta koskevia mielipiteitä jollakin on. Siksi uskoa käsittelevä taide kuvaa parhaimmillaan sitä, mikä on sielun pohjalla asti niin totta, että sille ei voi mitään vaikka haluaisi. Silloin puhutaan väistämättä myös armosta. Silloin puhutaan siitä, millaisin silmin Jumala meitä katsoo: rakkauden ja armon läpi vai vihan ja syytöksen läpi.

Armollisuus on sitä, että ketään ei tuomita hänen kaikkein heikoimman kohtansa perusteella. Kukaan ihminen ei ole vain sitä, mitä hän huonoimmillaan on. Tällaisia asioita kuvaa hyvä uskontoa käsittelevä taide.

Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Otso Kähönen

Viime viikolla alkoi Ylellä uusi tanskalainen televisiosarja Huuto syvyydestä. Siinä seurataan Kööpenhaminan piispan virkaa tavoitKukaan ihminen ei ole televan papin ja hänen perheensä vain sitä, mitä hän elämää. Sarjan käsikirjoittaja Adam huonoimmillaan on.

Price tunnetaan suositun Vallan ­linnake -sarjan luojana.

Jo sarjan ensimmäinen jakso vakuutti. Tarinan miljöönä on tutun tuntuinen pohjoismainen pääkaupunkiseutu, jossa kirkon merkitys ei ole enää lainkaan samanlainen kuin vielä joitakin vuosikymmeniä sitten. Silti isot elämänkysymykset ovat samoja kuin ihmisillä aina.

Jos meillä olisi uskoa edes sinapinsiemenen verran, voisimme kai siirtää vuoria.

Ei minulta uskoa puutu, mutta välillä tuntuu, ettei virta riitä edes tiskivuoren liikuttamiseen ja että arjen keskellä sinä olet se vihoviimeinen ajatus.

Muistuttaisit, Herra, useammin itsestäsi ja siitä, mikä elämässä on tärkeää.

Finlandia-esiraati vaatii vakavaa kirjarakkautta – Tällaista oli lukea 40 000 sivua ja valita ehdokkaat Mistä kuusi Finlandia-ehdokasta oikein ilmaantuvat? Millaista kaunokirjallisuutta kisaan tänä vuonna lähetettiin? Kulisseja raottaa esiraadissa mukana ollut Heidi Backström, joka avaa puolen vuoden lukuprojektia verkossa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/ihmiset-ja-elama.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja Kauniainen 16.11.2017

numero 21

Kannen kuva: Esko Jämsä

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

A

3

Perheneuvonnan asema sote-uudistuksessa on auki Suomessa kirkko tuottaa eniten parisuhdeneuvonnan palveluja.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVAT ISTOCK

S

ote-uudistus vaikuttaa myös kirkon perheneuvontaan. Monilla perheasiain neuvottelukeskuksilla on yhteistyösopimus kuntien kanssa. Kun sote hajottaa vanhan kuntarakenteen, perheneuvonnan yhteistyörakenne on uudistettava.

Suomessa kirkko tuottaa eniten parisuhdeneuvonnan palveluja.

– Kirkko tekee perheneuvonnan kautta sellaista työtä, jota kunnat eivät tee samassa suhteessa kuin seurakunnat, sanoo Vantaan seurakuntien yhteisen seurakuntatyön johtaja Pontus Salmi.

– Monissa kunnissa työnjako on tehty niin, että seurakunnat hoitavat parisuhteeseen ja kunnat puolestaan lapsiin liittyvät perhepalvelut, Salmi sanoo.

Tähän asti monet kunnat ovat rahoittaneet osan kirkon perheneuvontapalveluista.

– Silti esimerkiksi Vantaan ja Helsingin seurakunnat ovat tähän asti maksaneet kaikki perheneuvonnan kulut itse, Salmi sanoo.

”

PALVELU ON OLLUT MAKSUTONTA MYÖS KIRKKOON KUULUMATTOMILLE ASIAKKAILLE.

PERHENEUVONTA on kysytty palvelu. Uudellamaalla seurakuntien perheneuvojilla on yli 25 000 asiakastapaamista vuodessa. Palvelun piirissä on noin 4 200 ihmistä.

– Yli 60 prosenttia tapaamisista on parineuvotteluja ja kolmannes yksilöneuvotteluja. Lisäksi on

jonkin verran perhetapaamisia, joissa myös lapset ovat mukana, Salmi sanoo.

Yhden asiakkuuden hinnaksi voi tulla jopa 2 500 euroa. Tähän asti palvelu on ollut maksutonta myös kirkkoon kuulumattomille asiakkaille.

– Seurakunnat tekevät myös paljon ennaltaehkäisevää perhetyötä. Siihen kuuluu luentoja, ryhmiä, perhevalmennusta ja perhekerhotoimintaa, Salmi luettelee.

ESPOON SEURAKUNNAT ja Espoon kaupunki ovat tehneet ostopalvelusopimuksen, jossa kaupunki ostaa perheneuvontapalveluita kirkolta.

Espoon perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Aku Kaura kertoo, että Espoon kaupunki on viime vuosina selkiyttänyt omaa terapia- ja perheneuvolapalveluaan, minkä seurauksena myös kaupungin yhteistyökumppanit ovat terävöittäneet tuotteitaan.

– Niinpä Espoon perheasianneuvottelukeskus on tehnyt kaupungille myytävistä palveluistaan tarkat kuvaukset, Kaura sanoo.

Tämä on täsmentänyt työnjakoa ja vähentänyt päällekkäisyyttä. Sopimuksissa palveluille on laitettu hintalappu, ja niistä tehdään myös tarkka raportointi ja laskutus kahdesti vuodessa.

– Olemme myös oppineet tuotteistamista, palvelujen kuvaamista sekä hieman erilaista toimintakulttuuria, joka on jo olemassa julkisella ja erityisesti yksityisellä sektorilla, Kaura sanoo.

Hänen mukaansa seurakuntien perheneuvonnalla on hyvät edellytykset päästä palveluntuottajaksi myös soten toteuduttua uudessa yhteistyörakenteessa.

KUINKA TÄRKEÄKSI suomalaiset sitten kokevat perheneuvonnan? Vantaan seurakunnat mittautti äskettäin ulkopuolisella palvelumuotoilutoimistolla

perheneuvonnan asiakastyytyväisyyttä niin kutsulla Net Promoter Score (NPS) -mittarilla. Se kertoo asiakkaiden kokemukseen perustuvan suositteluindeksin asteikolla -100–100.

– Normaalisti kun firmat teettävät tällaisia mittauksia, lukua +40 pidetään loistavana tuloksena, ja esimerkiksi kännykkäoperaattoreiden kohdalla -20 on hyvä luku, kertoo Pontus Salmi.

Mainittuihin lukemiin nähden Salmi pitää perheneuvonnan saamaa suositteluindeksiä poikkeuksellisena. Tulos oli peräti +67.

– Palvelumuotoilutoimisto itse kuvaili asiakkaiden kokemuksia niin, että kirkon perheneuvontaa pidetään lämpimämpänä kuin kuntia ja luotettavampana kuin firmoja, Salmi kertoo.

– Tämän mittauksen mukaan kirkon perheneuvonnasta välittyy asiakkaalle kuva, että me todella olemme sinua varten, eikä mikään ole meille niin tärkeää kuin sinä ja sinun parisuhteesi.

4 a

Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

Markku Pihlaja

Arkkipiispa Kari Mäkinen ojentaa piispansauvan Teemu Laajasalolle. Tampereen piispa Matti Repo ja piispa David Walker Englannin kirkosta avustivat vihkimisessä.

Piispa Teemu Laajasalo vihittiin virkaansa Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo vihittiin virkaansa sunnuntaina 12.11. Helsingin tuomiokirkossa.

Saarnassaan hän käsitteli päivän evankeliumin mukaan anteeksipyytämistä ja ­anteeksiantoa.

– Ihmiset riitelevät, ihmiset jakautuvat, ihmiset kantavat kaunaa, tässä olemme hyviä. Anteeksianto on annettu siksi, että pystyisimme silti menemään yhtenä joukkona eteenpäin, sanoi Teemu Laajasalo saarnassaan. Hän kysyi, olisiko reformaation lahja satavuotiaalle Suomelle anteeksianto.

Piispa Laajasalo aloitti virassaan 1. marraskuuta. Kuvakooste piispan vihkimyksestä osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

– Yksi rakenteellinen ongelma on siinä, että jos perheestä yksi sairastuu, perhe ei saa apua perheenä. On vaarana, että muutkin perheenjäsenet alkavat oireilla, sanoo Pia Hytönen.

Psyykkisesti sairaan omaisella on raskas taakka

Viisi ehdokasta arkkipiispanvaalissa Teologian tohtori, Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) lähetysjohtaja ja järjestön Sanansaattaja-lehden päätoimittaja Ville Auvinen pyrkii arkkipiispaksi.

Ehdolle asettumisestaan on ilmoittanut aiemmin neljä muuta ehdokasta eli yliopisto-opettaja ja entinen hiippakuntasihteeri Heli Inkinen, SDP:n kansanedustaja ja entinen piispa Ilkka Kantola, Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma sekä Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström. Myös he ovat teologian tohtoreita.

Etelä-Espoon bussilinjat uudistuvat 3.1.2018 Metroliikenne Matinkylään alkaa lauantaina 18.11. Bussilinjat Lauttasaaressa ja Espoossa jatkavat kulkuaan nykyiseen tapaan 2.1.2018 asti. Sen jälkeen bussit siirtyvät ajamaan metron liityntäliikennettä.

3.1.2018 alkaen Länsiväylää pitkin Kamppiin kulkevat seutulinjat korvautuvat liityntäbusseilla metroasemille ja Etelä-Espoon linjasto uudistuu kokonaisuudessaan.

Muutoksia tulee myös Lehtisaaren, Kuusisaaren ja Kauniaisten bussiliikenteeseen. Kirkkonummelta kulkevat seutulinjat taas päättyvät 3.1. alkaen Matinkylän bussiterminaaliin.

Ihminen voi sairastua yhtä hyvin psyykkisesti kuin fyysisesti.

Silti omaishoidon tukea ei myönnetä mielenterveysomaisille. teksti Juhani Huttunen kuva istock

N

iko hyppäsi neljännestä kerroksesta. Se ei ollut itsemurhayritys. Nikolla on diagnosoitu skitsoaffektiivinen psykoosi. Hän uskoi selviytyvänsä 24 metrin pudotuksesta yliluonnollisten kykyjensä ansiosta.

– Hänen selkärankansa on täynnä titaania, sanoo Nikon äiti Sari.

Tapaus sattui viime heinäkuussa. Nyt Niko, 28, on Kellokosken psykiat­risessa sairaalassa suljetulla osastolla.

– Hyvinä hetkinä Niko pärjää lääkityksen kanssa paremmin, mutta sitten tulee taas näitä huonompia kausia.

Sarilla on myös 21-vuotias tytär Niina, jolla todettiin peruskouluaikoina ADD. Se on tarkkaavaisuushäiriö, johon ei kuulu ADHD:lle ominaista ylivilkkautta. Niina ja Niko eivät ole työkykyisiä. He ovat täysi-ikäisiä mutta tarvitsevat usein äitiään.

– Minun täytyi opetella tavallaan palveluohjaajaksi, joka tietää, mistä haetaan mitäkin apua, Sari sanoo.

Mielenterveysomaisten Keskusliitto - FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen kertoo, että Sarin tapaus on Suomessa varsin tavallinen.

– Suomessa noin 400 000 ihmistä hoitaa läheistä, jolla on mielenterveysongelma, Hytönen sanoo.

Huolimatta mielenterveysongelmien yleisyydestä vain murto-­ osa mielenterveysomaisista saa omaishoidon tukea.

– Tämä johtuu kriteeristöstä. Siinä kartoitetaan fyysistä mutta ei psyykkistä toimintakykyä, Hytönen sanoo.

Tilannetta haittaa mielen sairauksiin liittyvä häpeän tunne, joka nostaa avunhakemisen kynnystä.

– Mielen sairastuminen ei kuitenkaan ole maailmanloppu. Se ei tarkoita edes huonompaa elämää. Sairastuneessa ihmisessä vain osa on sairautta, ja loput on terveyttä, Hytönen sanoo.

Jos psyykkiseen hyvinvointiin suhtauduttaisiin yhtä luontevasti kuin lihaskuntoon, Hytösen mukaan myös mielen sairastumisen yl-

tä hälvenisi häpeän tunne.

– Yksi rakenteellinen ongelma on siinä, että jos perheestä yksi sairastuu, perhe ei saa apua perheenä. On vaarana, että muutkin perheenjäsenet alkavat oireilla, Hytönen sanoo.

Elettiin vuotta 2005. Niko oli 16-vuotias elämyshakuinen lumilautailun harrastaja. Ikäluokalleen melko tyypillisesti hän päätyi kokeilemaan kannabista.

– Nikon isänpuolen suvussa on mielenterveysongelmia, ja Nikolla oli alttiutta sairastua, Sari sanoo.

Niko poltteli säännöllisesti, ja kolme vuotta myöhemmin puhkesi psykoosi.

– Varmaan se päihdekäyttö liittyi murrosiän ahdistukseen, mutta mitä siinä äitinä voi tehdä, Sari kysyy.

Samana vuonna, kun Niko sairastui, Sari huomasi, että Nikon sisko Niina lintsaa koulusta eikä tee läksyjään.

– Kadotin elämänhallintani. Tytärtä oli kiusattu koulussa, joten hän ei uskaltanut mennä sinne. Sen

A

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

si hän joutuu auttamaan täysi-ikäisiä lapsiaan taloudellisesti. Nettopalkasta yli puolet menee asumiskuluihin. Omia vaatteita hän voi ostaa vain harvoin. Sipilän hallitus vei lomarahatkin.

Eikä Sari saa omaishoidon tukea.

– Tunsin alussa katkeruutta ja vertailin liikaa, kunnes huomasin, ettei kannata ja ettei kellään välttämättä niin helppoa ole, Sari sanoo.

– Kun lakkasi ajattelemasta, että pitäisi olla helpompaa ja seesteisempää, tuli helpompi olo, vaikka olosuhteet eivät mullistavasti muuttuneetkaan.

”

MIELEN SAIRASTUMINEN EI KUITENKAAN OLE MAAILMANLOPPU. SE EI TARKOITA EDES HUONOMPAA ELÄMÄÄ.”

PIA HYTÖNEN

PIA HYTÖNEN KOROSTAA toivon tärkeyttä. Hän kertoo tositarinan alakoululaisesta Annasta, jonka äidin mieli sairastui.

– Äidin sairaus painoi Annan mieltä, mutta hän ei uskaltanut puhua asiasta kenellekään, koska pelkäsi, että äitiä pidetään huonona, Hytönen sanoo.

Käytännössä Annasta tuli äidin omaishoitaja ja hän alkoi voida huonosti.

– Lopulta hänestä tehtiin lastensuojeluilmoitus. Anna lähetettiin koulun kuraattorin puheille.

Kun kuraattori odotti tarpeeksi kärsivällisesti, Anna viimein kertoi äidistään.

– Silloin kuraattori sanoi, että nyt sinä voit olla taas nuori: ”minä hankin sinulle ja äidillesi apua”.

Annaa ei viety äidiltä pois, mutta äiti ja perhe saivat apua.

SARI ON TÖISSÄ hoitoalalla. Hänelle jää verojen jälkeen käteen alle 2 000 euroa kuukaudessa. Joka kuukau-

Mielenterveystyöstä vastaavat työntekijät seurakunnittain Espoonlahti: Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

Tuomiokirkkoseurakunta: Virpi Sutelainen 09 8050 3938 Leppävaara: Harriet Lohikari 040 531 1057 Olari: Kristiina Leinonen 050 438 0238 Tapiola: Leena Vanne 040 546 5193 Kauniainen: Sonja Holkerinoja 050 464 7001

SENIORIPYSÄKKI

PARISUHDEPYSÄKKI

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä.

Seksuaaliterapeutti auttaa parisuhtee­ seen liittyvissä pulmissa.

Pysäkit on tarkoitettu yli 60­vuotiaille ja ne ovat maksuttomia. Soita ja varaa aika p. 045 341 0506.

ONNELLISTEN HETKIEN

Palvelutalo Kotikoivu Vuokrattavana palvelutaloasuntoja Leppävaaran läheisyydessä.

Esteetön ja ekologinen talo tarjoaa ikääntyneille turvallisen ympäristön ja viihtyisän yhteisön. Yksilölliset turva- ja kotihoitopalvelut. Naapuritalossa mm. ravintola ja kuntoutustilat.

Soita ja kysy lisää: Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry, p. 040 712 2314 tai sposti: paivi.salli@uvky.fi.

Tutustu tarkemmin:

www.uvky.fi

ESPOO, MÄKKYLÄ Kenttämiehentie 3, ARA-rahoitettu 2-kerroksinen hissitalo Vapaana: 35 m², 1 h + avokeittiö, lasitettu parveke Kysy myös lyhytaikaista asumista esim. remontin ajaksi.

NDO • MU TE M M AT

A OL

jälkeen häntä kiusattiin, koska hän ei mennyt sinne, Sari sanoo.

– Mietin, minkä virheen olen äitinä tehnyt. Enkö ollut riittävän napakka, kun sanottiin, että lapselle pitää laittaa rajat? En vain saanut tyttöä lähtemään kouluun, Sari sanoo.

Lopulta Niina sai ADD-diagnoosin. Se auttoi ymmärtämään asioita. Elämä kuitenkin oli nyt pysyvästi toisenlaista kuin mitä Sari oli odottanut.

– Kun pikkulapsiaikana lapsi sairastuu, työnantaja myöntää palkallista hoitovapaata muutaman päivän. Mutta entä, jos lapsi on niin iso, ettei palkallista vapaata saa?

Tästä olisi ehkä pakko puhua töissä esimiehelle.

Ihmiset ovat Sarin mielestä kannustavia. Silti satuttaa, kun joku ulkopuolinen jossain muuten vain töksäyttää sairauksien alkuperästä, että ”kotoahan se kaikki lähtee”. Että sairaus olisi kasvatuksen syytä.

– Ajan myötä asioihin on tullut perspektiiviä. Jos elämäni ei olisi ollut nyt tällaista, en ehkä olisi oivaltanut joitain asioita.

Sarin onni on kuitenkin hyvät suhteet omiin sisaruksiin ja vanhempiin. Myös työnantaja suhtautuu ymmärtävästi. Työ on terapeuttista vastapainoa, joka pitää kiinni tavallisessa arjessa.

Kaikkein tärkein asia on kuitenkin suhde omiin lapsiin.

– Jos kaikki olisi vain sujunut ilman sairastumisia, välit saattaisivat olla etäiset. On ollut pakko opetella puhumaan omista tunteista aidosti ja rehellisesti ja ottamaan vaikeita asioita puheeksi. Vaikeudet ovat lähentäneet meitä.

Nikon, Sarin, Niinan ja Annan nimet on muutettu.

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA!

Attendo Harmaaniitty – uusi hoivakoti ikäihmisille Attendo Harmaaniitty on Espooseen avattu ikäihmisten hoivakoti. Tarjoamme laadukasta hoivaa inspiroivassa ympäristössä sekä mielekästä, aisteja ja muistia stimuloivaa toimintaa, jonka parissa viihtyy ja virkistyy.

Attendo Harmaaniitty sopii kodiksi ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevalle, toimintarajoitteiselle henkilölle.

Kysy lisää: Hoivakodin johtaja Maarit Väärälä p. 044 494 3810 tai maarit.vaarala@attendo.fi

Jorvin sairaala: sairaalapastori Henrik Honkanen 050 438 0188 Yhteinen diakoniatyö: Minna Kovalainen 040 513 0854

www.attendo.fi/harmaaniitty

5

6A

Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

Niittykumpu

Urheilupuisto

Tapiola

Matinkylä

Lähde länteen Metrolla pääsee lauantaina 18.11. Espooseen asti, mutta mitä siellä kannattaa tehdä? Tässä vinkit kahdeksan uuden metroaseman ympäristöön.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS MARI AARNIO

Lauttasaari, Helsinki

Koivusaari, Helsinki

MAKERS KAHVILA, Heikkiläntie 10, avoinna päivittäin, makerskahvila.com.

Alusta asti itse tehtyä kasvisruokaa tarjoavassa kahvilassa on paljon vegaanista, gluteenitonta, luomua ja suomalaista. Arkisin lounas.

LAUTTASAAREN KIERROS merenrantoja myöten kannattaa aloittaa Koivusaaren asemalta, joka on uusista metroasemista hiljaisin. Noin kilometrin päässä avautuu Länsiulapanniemen puistoalue, jolla sijaitsee kaupunkilaisten pieniä kesämajoja sekä vuokrattava Poliisien kesäkoti puulämmitteisine merenrantasaunoineen.

PASEO CAFE & GRILL, Itälahdenkatu 1A, avoinna päivittäin, www.paseo.fi.

Paikan päällä tehtyä jäätelöä, hiiligrillistä ruokaa sekä pihvinpurijalle että kasvissyöjälle, itse paistettuja munkkeja sekä vegaanisia ja gluteenittomia herkkuja. Kahvilaan on metroasemalta suorinta tietä 1,5 kilometriä, mutta sinne kannattaa tehdä pidempi lenkki Lauttasaaren kaunista rantareittiä pitkin.

LAUTTASAAREN KIRKKOKAHVILA, Myllykallionrinne 1 B, avoinna arkisin, Facebook Lauttasaaren kirkkokahvila.

Tarjolla lounas, tuoreita leivonnaisia ja vaihtuvia näyttelyitä. Kirkkokahvilassa kokoontuu keskiviikkoiltaisin Larun olohuone.

LINTUTORNI, Myllykalliot Lauttasaaren kirkon takana.

Tornista on huikeat näkymät avomerelle. Lähellä sijaitsee myös ilmatorjuntatykki-muistomerkki.

Keilaniemi HANASAARI, Hanasaarenranta 5, auki päivittäin, www.hanaholmen.fi.

Huviretkeilijän kannattaa suunnata Keilaniemen yrityskeskittymästä parin kilometrin päähän Hanasaaren ruotsalais-suomalaiseen kulttuurikeskukseen, jonka Ravintola Johannes tarjoaa pohjoismaisia makuja saaristomerimaiseman ääressä. Hanasaaressa järjestetään myös pohjoismaisiin kieliin ja kulttuureihin liittyviä tapahtumia.

Aalto-yliopisto ARKKITEHTUURIA, Otaniemen kampus, aukioloajat vaihtelevat, www.aalto.fi.

Arkkitehtuurista kiinnostuneiden kannattaa tehdä kävelyretki Alvar Aallon Kandidaattikeskukseen

ja Harald Herlin -oppimiskeskukseen, Reima ja Raili Pietilän suunnittelemaan Aalto-yliopiston päärakennukseen Dipoliin sekä Heikki ja Kaija Sirenin Teekkarikylään ja Otaniemen kappeliin. Teekkarien rakennuttama kappeli on palkittu siitä, että siellä luonto, arkkitehtuuri ja yhteiskunta ovat yhtä.

LUONNONSUOJELUALUE Laajalahdessa, www.luontoon.fi/laajalahti.

Lähes 200 hehtaarin laajuinen Laajalahden luonnonsuojelualue alkaa noin kilometrin päästä metroasemasta. Siellä voi kiikaroida Otaniemen lintutornista yhtä pääkaupunkiseudun parhaista lintuvesistä ja vierailla päivittäin avoinna olevassa Villa Elfvikin luontotalossa, Elfvikintie 4.

Luontotalo järjestää retkiä ja tapahtumia, www.espoo.fi/villaelfvik.

Tapiola NÄYTTELYKESKUS WEEGEE, Ahertajantie 5, maanantaisin suljettu, www.weegee.fi.

WeeGeellä on neljä museota: EMMA Espoon modernin taiteen museo, KAMU Espoon kaupunginmuseo, Lelumuseo Hevosenkenkä ja Suomen Kellomuseo.

Museoista tunnetuin on EMMA,

jossa on pysyvän näyttelyn lisäksi pitkin vuotta vaihtuvia näyttelyitä. Lisäksi WeeGeellä on mielenkiintoisia tapahtumia kuten sinkkujen ilta ja joulumarkkinat.

ESPOON KULTTUURIKESKUS, Kulttuuriaukio 2, auki päivittäin, www. espoo.fi/kulttuurikeskus.

Kulttuurikeskus on esittävän taiteen ja kulttuurielämän päänäyttämö Espoossa. Konsertteja on tarjolla klassisesta jazziin ja kevyestä musiikista lastenmusiikkiin.

KINO TAPIOLA, Mäntyviita 2, auki ke, pe, la ja su, www.kinotapiola.fi.

Kino Tapiola on yksi harvoista pääkaupunkiseudulla alkuperäisessä asussaan säilyneistä vanhan ajan elokuvateattereista. 1950-luvun ulkoasu ja eurooppalaiset elokuvat yhdistyvät uusimpaan tekniikkaan.

KAISAN CAFE, Kauppakeskus Ainoa, Tapionaukio 4, auki päivittäin, www. kaisancafe.com.

Kaisan cafessa tarjotaan Espoon suurimmat korvapuustit sekä paljon muita leivonnaisia ja pikkusuolaisia.

Vuonna 1987 perustetun kahvilan alkuperäiset pitäjät jäivät viime vuonna eläkkeelle, mutta kahvilassa leivotaan edelleen Kaisan resepteillä.

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

A

7

Keilaniemi Koivusaari Lauttasaari

RAVINTOLA SANDRO, Kauppakeskus Ainoa, Tuulikinsilta 5, auki päivittäin, www.sandro.fi.

Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän keittiöistä inspiroituneita Sandron herkkuja on saatavilla Helsingin lisäksi nyt myös Espoon Tapiolasta. Viikonloppuisin istutaan brunssilla.

TAPIOLAN JÄÄPUUTARHA, Tapiolan keskusallas, auki säästä riippuen, www.visitespoo.fi.

Metroaseman lähellä, Tapiolan kulttuurikeskuksen ja uimahallin vieressä, sijaitseva Tapiolan jääpuutarha haastaa Helsingin Rautatientorin jääpuiston. Kun keskilämpötila pysyy alle +4 asteessa, Tapiolaan tehdään 1 700 neliön jääkenttä sekä keskusallasta kiertävä 330 metrin luistelureitti, joissa luistellaan ilman mailoja. Luistimet voi vuokrata paikan päältä. Paikalla on myös pukuhuone ja kahvio, ja vieressä koko Tapiolan palvelutarjonta ravintoloineen.

TAPIOLAN KIRKKO, Kirkkopolku 6, auki päivittäin, www.espoonseurakunnat.fi.

Sitä ei välttämättä kauempaa huomaa, mutta Tapiolan keskustassa, uimahallin vieressä, seisova betonikuutio on kirkkosali. Kirkko on yksi Tapiolan keskustan 1900-luvun modernia

arkkitehtuuria edustavista suojelluista rakennuksista.

kiksi englantilaista real alea eli elävää olutta. Talviolutkausi avataan 1.12.

Urheilupuisto

OLARIN KAMELIT -RAVINTOLA, Maapallonkuja 1, auki päivittäin, www.olarinkamelit.fi.

Sportti- ja keikkabaarissa esiintyvät Olarista nousseet räppärit ja muut artistit. Oluen siemailun ohessa voi pelata biljardia ja syödä grilliruokaa tai arkena keittolounaan.

TAPIOLAN URHEILUPUISTO, Urheilupuistontie 2, auki päivittäin, www.visitespoo.fi.

Kuntoilun ja huippu-urheilun keskittymässä voi liikkua itse tai keskittyä penkkiurheiluun kuten naisten ja miesten koriksen SM-sarjaan, miesten salibandy-liigaan ja jääkiekon Mestikseen.

ESPOO METRO AREENA, Urheilupuistontie 3, auki toiminnan mukaan, www.metroareena.fi.

Urheilupuiston viereisellä areenalla järjestetään tapahtumia taitoluisteluista rock-konsertteihin. Idols-Finaali 2017 pidetään Metro Areenalla.

OLARIN KIRKKO, Olarinluoma 4, auki toiminnan mukaan, espoonseurakunnat.fi.

Punatiiliselle kirkolle on metroasemalta parisataa metriä. 1980-luvun arkkitehtuuria edustavaa pyhättöä on luonnehdittu ylösnousemuksen kirkoksi ikkunoista tulvivan valon tähden. Kirkon lähellä on viehättävä Gräsan uurnalehto.

Niittykumpu

Matinkylä

THE GALLOWS BIRD -PUBI, Merituulentie 30, auki päivittäin, www. gallowsbird.fi.

Erikoisoluiden ystävien kannattaa poiketa tuopillisella The Gallows Birdissä, jossa on pullotettujen harvinaisuuksien lisäksi parikymmentä hanaolutta ja -siideriä. Olutravintola tarjoaa ainoana espoolaisena esimer-

ISO OMENA, Piispansilta 11, auki päivittäin, www.isoomena.fi.

Matinkylän metroasema sijaitsee kauppakeskus Ison Omenan yhteydessä. Se on länsimetron ensimmäisen vaiheen pääteasema ja asemista vilkkain.

Kauppakeskuksessa voi käydä shoppailun lomassa esimerkiksi Ola-

rin seurakunnan modernissa monitoimitilassa Chapplessa, jossa on toimintaa perhekahvilasta brunssiin ja talk show -illoista messuihin etkoineen ja jatkoineen. Chapple sijaitsee laajennusosan 2. kerroksessa, on auki aina arkisin ja lisäksi viikonloppuisin toiminnan mukaan, lisätiedot chapple.fi.

Isossa Omenassa voi myös seikkailla Duudsonit Activity Parkissa, www. dap.fi, ja Pikseli Arcade -virtuaalipuistossa, www.pikseli.fi. Molemmat ovat auki päivittäin.

SUPERPARK ESPOO, Kuitinmäentie 27, auki päivittäin, www.superpark.fi.

1,5 kilometrin päässä metroasemasta on tarjolla vauhdikasta sisäliikuntaa lapsiperheille ja muillekin skuuttaajille, pelaajille ja pomppijoille.

Vinkkaajat: Espoon seurakuntayhtymän viestintäsihteeri Reija Hirvonen ja verkkoviestintäsuunnittelija Juha Ryhänen, Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki ja tiedottaja Kirsi Klaile, Olarin seurakunnan pastori Juha Virta ja tiedottaja Åke Jauhiainen, Tapiolan seurakunnan tiedottaja Sonja Grönqvist, Visit Espoo ja Visit Helsinki.

8A

Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

Hautauspalveluja

Tilaisuuksia

Siivouspalveluja IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Palveluja tarjotaan Muutot ja kuljetukset.

1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetusneppis p. 040 5850074

Hammashoitoa

pe 17.11. klo 18.30 kotiseurat Kuismalla, Ankkurinköysi 1, (Söderkulla) Sipoo. su 19.11. klo 10 kirkkopyhä Puistolan kko, Tenavat.4, Hki; kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Tikkurilan Olotila, Unikkot.5a (käynti Vehkap.), Vtaa; kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Mäntsälän kko, V.Porvoont.8; lounas ja seurat srk-keskus, Urheilut.1. klo 15 kotiseurat Murtoniemellä, J.Forsellink.18, Loviisa. klo 16 Seuratupa Autotalossa 60 v. -juhlaseurat, Salomonk.17D,2.krs.

K.Elenius, J.Hallamaa, T.Väinölä; mus.

M.Seppälä. ke 22.11. klo 19 Körttikoti, Ratak.1aA3. to 23.11. klo 19 Matinkpli yläk., Liisankj.3, Espoo. la 25.11. klo 18 Mikaelinkko, Emännänp.1 (Kontula), Hki. su 26.11. klo 10 kirkkopyhä Järvenpään kko, Kirkkot.8. Seuratuvan virsikuoro; keittolounas ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Nurmijärven kko, Kirstaant.5; siioninvirsiseurat. klo 11 kirkkopyhä Vuosaaren kko, Satamasaarent.7, kirkkokahvit ja seurat. ti 28.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs. J.Elenius. ke 29.11. klo 18 Tuomiokko Krypta, Kirkkok.18, Hki; teetarj. klo 17.30.

TULOSSA: Seuratuvan kuorojen levy joululahjaksi ilm. viim. 30.11.! www.h-y.fi > verkkokauppa

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 19.11 klo 13.30 (Ap.t. 5-7) Ananias ja Safira - Heikki Hilvo Stefanos-marttyyri - Kaisa ja Erkki Halme

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ilmainen arviointi + k-vähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

AARNE ORMIO

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous.

Kodinapu helmi p.0407209420 Leikkaa talteen

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

24 h

PÄIVYSTYS

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

HERÄNNÄISSEURAT

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Suomen Hammaslääkäriliiton jäsen

JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääketieteen lisensiaatti Hammasteknikko Master of Oral Surgery and Implantology (M.Sc., erik.)

• • • •

suu- ja hammaskirurgia implanttiprotetiikka erikoiskokoproteesit laajat kokonaishoidot

Hammaslääkärikeskus Dentarium Oy Mikonkatu 8 A, 7 krs., Hki Puh. (09) 622 1533 GMS 050 552 7295 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

Hautakiviä Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä Tiedustelut tai varaa aika: Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Piispat vastustavat eutanasiaa Luterilaisen kirkon piispat pitävät ”erittäin kyseenalaisena”, että millekään ammattiryhmälle säädettäisiin velvollisuus surmata toinen ihminen.

SUOMEN LUTERILAISEN kirkon piispat eivät kannata eutanasian eli kuolinavun laillistamista. Asia käy ilmi kannanotosta, jonka piispat julkaisivat torstaina 9.11.

Kannanotto liittyy suunnitteilla olevaan lakiin, joka laillistaisi eutanasian.

Piispat nostavat kannanotossaan esille useita eutanasian laillistamiseen liittyviä huolenaiheita. ”Olennainen kysymys on, kuka määrittelee ja millä keinoin sen rajan, jonka jälkeen ihmisen elämän lopettaminen on laillista. Antaisiko laki viestin, että kaikkien niiden ihmisten elämä ei ole arvokasta, joiden kohdalla laillisen eutanasian kriteerit täytty-

vät?” kannanotossa kysytään.

Piispojen mukaan eutanasian hyväksyneissä maissa sitä on pian alettu soveltaa alkuperäistä tarkoitusta väljemmin kriteerein, esimerkiksi vanhuksiin ja mielenterveysongelmaisiin.

PIISPAT MUISTUTTAVAT, että ”lääkäriliitot kaikkialla vastustavat eutanasian laillistamista”. Piispat pitävät ”erittäin kyseenalaisena”, että millekään ammattiryhmälle säädettäisiin velvollisuus surmata toinen ihminen. Vaarana on myös, että ihmisten luottamus lääkäreitä kohtaa laskisi. ”Näin kävi esimerkiksi Australiassa, jossa luotta-

mus lääkäreihin romahti eutanasialain myötä. Maa kumosi lain sittemmin.”

Eutanasian laillistamisen sijaan piispat kannustavat kehittämään kuolevien ihmisten saattohoitoa: ”Suomen sairaanhoitajaliiton kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä sairaanhoitajasta katsoo, että saattohoitoa ei ole kehitetty Suomessa riittävästi. Nykyisessä kuolevien saattohoidossa on kyselyn mukaan vakavia puutteita. Tätä tilannetta ei tule ratkaista laillistamalla kärsivän surmaaminen, vaan paneutumalla saattohoidon kehittämiseen koko maan alueella.”

TOPIAS HAIKALA

n e d i e i m k u n u i H els H

H

uumeruiskujen keräysastiasta pöllähtää kuivuneen veren ja kemikaalien haju. Kymmenet ruiskut ja tiilenpunaiset paperimytyt kertovat, että Katri Valan puistossa Sörnäisten Kurvissa on nautittu muutakin kuin kaljaa.

Entinen heroinisti Mikko on avannut keräysastian kannen Diakonissalaitoksen matalan kynnyksen työtoiminnasta saamallaan avaimella. Tämän astian tyhjennys ei kuulu hänen hommiinsa, muutaman muun kyllä.

– Katri Valan puisto, Alppipuisto ja Koffin puisto ovat hyvällä säällä vetämispaikkojen top 3.

Nyt plusasteita on vain yksi, ja kymmenen metriä sekunnissa puhaltava tuuli tunkeutuu talvitakin läpi. Puistossa hengaa silti arkipäivänä neljän hengen porukka oluttölkit esillä.

Vieressä on kivitalo, jonka pikkuyksiöstä pyydetään yli 9 000 euron neliöhintaa. Erilaiset elämäntavat mahtuvat Sörnäisissä saman kujan varteen.

36-vuotias Mikko asuu itsekin Kalliossa, kaupungin vuokra-asunnossa. Hän osoittaa Katri Valan puiston leikkipaikkaa, jossa on muutama vieteri­ keinu ja penkkejä sekä pöytä, johon liimatusta tarrasta iskee silmää kommandopipoinen hahmo.

– Olen nähnyt porukkaa vetämässä pöydän ääressä. Aineiden myyjät päivystävät Lidlin ja Fidan talojen välissä. He ovat ymmärtäneet, että huumeriippuvaiset ovat korvaushoitoklinikoiden ja terveysneuvontapisteiden lähellä.

Kadulla liikkuu Mikon mukaan tällä hetkellä eniten rauhoittavia, kannabista ja amfetamiinia sekä heroiinin korvanneita opioideja Subutexia ja Suboxonea, joita käytetään päihteenä usein suonensisäisesti.

Mikko kertoo, että piikittäjät siivoavat jälkensä paremmin kuin ennen. Jos yksi heittää ruiskun maahan, joku toinen samasta porukasta korjaa sen pois. Paitsi yleisissä vessoissa, joissa käydään yksin.

vät at e l e itt imm s e . i n u i n l t i a e s J pp ja in suo a o k k n k Mi upung ampi en K Tiihon a a k j a t – kan paikat kuvat Pihla tys Teksti ja i k i i p

2B

Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

esimerkiksi Vantaanjoen varrella Vanhassa myllyssä Vantaan puolella.

– Heroiinia ei voi vetää vain kerran. Siitä tulee suurempi euforia kuin mistään muusta. Niin kuin Trainspotting-elokuvassa sanotaan: ota paras orgasmisi ja kerro se tuhannella, etkä ole lähelläkään.

– Minusta parasta oli alkuaikoina reiveissä ja konserteissa, kun fiilikset nostatettiin maksimaalisesti aineilla, musiikilla ja kaikella. Ehkä puolet reiveissä kävijöistä on edelleen huumeiden kanssa tekemisissä. Huumeet ovat kivoja niin kauan kuin on hauskaa, mutta hauskaa ei ole ollut enää moneen vuoteen, Jani sanoo.

”

JOIN EKAT KÄNNIT 5-VUOTIAANA. FAIJA TARJOSI SAMALLA, KUN PESI AUTOA. – JANI

Katri Valan puistossa on oma roskis käytetyille huumeruiskuille.

Mikko näyttää kännykästään kuvaa Kallion Brahen kentän viereisestä vessasta, jonka lattia on kuorrutettu likaisilla ruiskuilla.

– Joku potki neulankeräysastian paskaksi ehkä siksi, että tarvitsi värkit. Roskikseen heitettyihin ruiskuihin jää aina tippa pohjalle, ja jotkut tyhjentävät ne yhteen kuppiin ja vetävät verenkiertoonsa.

Jos tyypillä on jo hiv ja C-hepatiitti, hän saattaa ajatella, ettei ole enää mitään menetettävää.

Kerran kun Mikko meni Punavuoressa Koffin puiston yleiseen vessaan, oven päälle oli aseteltu käytetty ruisku.

– En ymmärrä, mikä ajaa ihmisen tekemään tuollaisen jäynän.

MIKKO ALOITTAA AAMUNSA juomalla kotonaan 90 milligrammaa metadonia. Se on tavallinen määrä opioidien korvaushoidossa, mutta aineeseen tottumattoman annos tappaisi. Mikolta metadoni pitää vain vieroitusoireet poissa. Aamuolo on kuvottava ennen kuin lääke vaikuttaa.

Mikko on käynyt haittoja vähentävässä korvaushoidossa 13 vuotta. Hoidon ideana on sen nimen mukaisesti vähentää opioidien käytön haittoja, kuten sairauksia ja rikollisuutta. Korvaushoidossa käyvien muuta huumeiden käyttöä ei vahdita, eikä päämääränä tarvitse olla päihteiden jättäminen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi marraskuussa tilastoraportin Päihdehuollon huumeasiakkaat 2016, jonka mukaan Suomen korvaushoitoasiakkaista 15 prosenttia ei ollut väärinkäyttänyt päihteitä edellisen kuukauden aikana.

– Kokeilin heroiinia viimeksi kuutisen vuotta sitten, mutta se ei toimi, jos käyttää myös metadonia. Nyt menee lähinnä kaljaa, mutta juominen ei ole päivittäistä. Otan välillä muutaman töiden jälkeen, ja viikonloput saattavat venähtää parilla päivällä, Mikko sanoo.

Kurvissa kaupataan toisinaan varastettua lihaa ja juustoa takin alta. Mikko kertoo, että käypä hinta katukaupassa on kolmasosa siitä, mitä elintarvikkeet maksavat kaupassa.

THL:n tuore raportti kertoo, että päihdehuollon huumeasiakkaat ovat aloittaneet ensisijaisen ongelmapäihteensä käytön keskimäärin näin: alkoholia 13-vuotiaana, kannabista 15-vuotiaana, rauhoittavia ja unilääkkeitä sekä amfetamiinia ja muita stimulantteja 17-vuotiaana ja opioideja 18-vuotiaana. Valtaosalla päihdehuollon huumeasiakkaista on ongelmia monen päihteen kanssa.

Myös Mikko aloitti nuorena. Hän joi ensimmäisen humalansa 11–12-vuotiaana Pohjois-Helsingissä Malmilla. Noin 15-vuotiaana hän alkoi poltella kannabista ja 19-vuotiaana piikittää heroiinia.

– Isäni käyttäytyminen vaikutti minuun paljon.

Kun iso mies huusi ja haukkui kännissä, se tuntui tosi pahalta. En halunnut olla kotona, joten olin itseäni vanhempien kavereiden kanssa ja tein, mitä he tekivät, Mikko muistelee.

HUUMEET YHDISTIVÄT Mikon häntä yhdeksän vuotta vanhempaan Janiin Malmilla parikymmentä vuotta sitten.

– Olen ajanut Mikon vanhempien autolla hakemaan jotain aineita ja äkkiä, kun Mikko oli vielä 17, Jani muistelee.

– 90-luvulla tuli suuri heroiiniaalto, ja melkein koko Pohjois-Helsinki oli heroiinipäissään, Mikko sanoo.

Mikon silmät alkavat loistaa hänen muistellessaan, kuinka alkuaikoina autoiltiin johonkin kauniiseen, syrjäiseen paikkaan. Mikko on piikittänyt

Ystävykset aloittivat metadonikorvaushoidon yhdessä. Heitä yhdistävät myös päihderiippuvaiset, varhain kuolleet isät.

– Join ekat kännit viisivuotiaana. Faija tarjosi samalla, kun pesi autoa. Sitten yrjösin ja sammuin, Jani kertoo.

ASEELLA UHKAAVAT RIKOLLISET. Ase omassa kädessä. Vankila. Pelko hiv-tartunnasta. Kuolevat ystävät. Ruumiit, joille ei ole soitettu ambulanssia. Jani ja Mikko luettelevat huumevuosiensa pahimpia kokemuksia.

– Kerran menin kaverin kanssa hakemaan heroiinia Vuosaaresta, ja hattuhyllyn alla makasi ruumis.

Kysyin, että miksi tuossa on kuollut kundi. Yksi paikalla oleva tyyppi sopersi, ettei hän osannut tehdä mitään. Toinen oli huolissaan vain siitä, että se ei ollut hänen kämppänsä ja entä jos nyt tulee ongelmia. Olin että huh huh, antakaa kama tänne, niin me häivymme, Jani muistelee.

– Hektiset tilanteet ovat olleet pahimpia. Kun poliisit tulevat aseiden kanssa sisään, ja ystävä on kuolemassa syliin, sanoo Mikko.

Molemmat ovat soittaneet useamman kerran ambulanssin tajuttomaksi valahtaneelle huumeidenkäyttäjälle.

– Tiedän, että pitäisi kantaa kaveri kämpiltä kadulle ja soittaa nimettömänä ambulanssi siihen, mutta en luota, että apu tulee. Siksi olen myös ajanut kaverin itse sairaalaan ja joutunut lähtemään poliisit perässä, Mikko kertoo.

– Olen mennyt auttamaan tuntemattomiakin ja joutunut pari kertaa tivaamaan, että mitä tuo on vetänyt. Se on pakko tietää, jotta voi auttaa, Jani sanoo.

MIKOLTA ON KUOLLUT parikymmentä ystävää.

Hän kertoo tasaisella, soinnuttomalla äänellä, että aikuisiällä heitä on mennyt keskimäärin yksi vuodessa. Metadoni turruttaa tunteita.

Mikko on osallistunut monen ystävänsä siunaustilaisuuteen Helsingin Diakonissalaitoksen kirkossa. Hän kantaa arkkua seuraavissa hautajaisissa. Diakonissalaitos pitää hautajaiset kaikille menehtyneille asiakkailleen ja asukkailleen, elleivät heidän omaisensa järjestä niitä.

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

B

3

”Päihderiippuvuus voi alkaa ruuhkavuosina” Terveysneuvonnan esimies Elli Peltola on tehnyt kymmenen vuotta päihdetyötä, josta viimeiset kaksi vuotta D-asema Kurvissa. Hän on kuullut lukemattomien päihderiippuvaisten tarinat. Miten huumepiireihin päädytään?

– Kenelle vain voi tulla päih-

deriippuvuus ihan niin kuin kuka vain voi sairastua syöpään. Jotkut kuitenkin addiktoituvat helpommin kuin toiset.

Joku kuntosaliharrastaja on aloittanut kasvuhormoneiden käytöllä. Toinen on juhlinut opiskelijana bilehuumeiden voimin. Esimerkkejä on monia.

– On myös viihdekäyttäjiä, jotka eivät päädy päihderiippuvaisina meille, Peltola sanoo.

Monet mielenterveyshäiriöt lisäävät riskiä huumeriippuvuuteen. Ihminen voi alkaa lääkitä ahdistusta, pelkoa ja masentuneisuutta huumeilla. Kriisitilanne kuten ero tai työttömäksi jää-

minen lisäävät riskiä päihderiippuvuuteen.

Huumeriippuvuus ei välttämättä erotu päältä.

– Meillä käy myös ihan tavallisen näköisiä työssäkäyviä ihmisiä vaihtamassa pistosvälineitä. Päihderiippuvuus voi alkaa ruuhkavuosina, kun ihmisellä

Juliste poistettiin D-asema Kurvin asiakasvessan ovesta jutunteon jälkeen.

Suomessa testeissä käyneistä päihdehuollon huumeasiakkaista yhdellä prosentilla on hiv.

C-hepatiittia sairastaa 63 prosenttia. Luvut ovat THL:n tuoreesta raportista.

D-asema Kurvissa hoidetaan huumeriippuvaisia, jotka eivät sitoudu yrittämään kuiville. Sisäänkäynti on rauhallisella poikkikadulla.

Päihdetilastollinen vuosikirja 2016 kertoo, että huumekuolemia on vuodessa vajaa parisataa. A-klinikkasäätiön Päihdelinkki.fi:n mukaan metadoninkäyttäjien kuolemat ovat moninkertaistuneet Suomessa 2000-luvulla. Usein taustalla on ollut aineen sekakäyttö bentsodiatsepiinien ja alkoholin tai muiden opioidien kanssa.

– Neljä päivää sitten kuoli viimeksi ystävä. Hänet löydettiin levollisen näköisenä omasta sängystään, Mikko kertoo.

– Veikkaan, että elimistö ei vain enää kestänyt, kun miehellä alkoi olla ikää. Hän oli juuri käynyt katkolla ja ehtinyt olla vasta kaksi päivää työtoiminnassa. En meinannut aluksi edes uskoa, että kuolema oli totta, kun kuulin siitä, Jani sanoo.

Mikolta kuoli edellinen läheinen toukokuussa Munkkivuoren puukotuksessa. Lehtitietojen mukaan verityön taustalla oli päihteitä ja mustasukkaisuutta.

– Kuollut oli hyvä ystäväni, ja tunsin kaikki kolme paikalla ollutta. Ystäviä on mennyt niin paljon, etten osaa enää edes surra kunnolla, Mikko sanoo – Kaikkeen tottuu, jopa tuollaiseen, Jani täydentää.

Pappi pitää muistotilaisuuden, kun joku Helsingin Diakonissalaitoksen päihdepalvelujen asiakkaista kuolee.

– Joskus joku tulee muistotilaisuuteen haukkumaan vainajaa, kun välit ovat olleet huonot. Mutta pääasiassa yhdessä muistelemisesta on jäänyt hyvä fiilis, Mikko kertoo.

Kun viimeksi kuollut ystävä haudataan, Mikko kantaa hänen arkkuaan.

– Olen käynyt muutaman kaverin kanssa sytyttämässä kynttilöitä kuolleille ystävilleni Kampin kappelissa. Se on hieno paikka, jossa pääsee pois kaupungin vilinästä. Kuulun kirkkoon ja uskon Jumalaan omalla tavallani.

– Minäkin uskon omalla tavallani, Jani sanoo. ”PIIKITTÄMINEN WC:SSÄ johtaa wc:n sulkemiseen.” ”Päihteiden kaupankäynti ja siitä puhelu yhteisössä kielletty!” ”Syrjinnästä vapaa alue.”

Julisteet Helsingin Diakonissalaitoksen päihdepalveluyksikkö D-asema Kurvin seinillä ohjaavat asiakkaita. Pääskylänrinne 5:ssä annetaan aamuisin haittoja vähentävää korvaushoitoa vajaalle viidellekymmenelle opioidiriippuvaiselle.

Kello 12–16 samassa paikassa toimii matalan kynnyksen sosiaali- ja terveysneuvontapiste Drop in, josta suonensisäisten huumeiden käyttäjät saavat esimerkiksi puhtaita pistosvälineitä, hiv- ja C-hepatiittitestauksia, A- ja B-hepatiittirokotteita, ohjausta lomakkeiden täyttämisessä ja ensiapua haavoihin. Lääkärillekin pääsee. Paikalle saa tulla päihtyneenä.

Terveysneuvonnan lomassa tarjotaan kahvia ja pientä purtavaa. Suihkut, pyykinpesukoneet ja tietokoneet ovat vapaassa käytössä. Käyntejä on noin 1 100 kuukaudessa.

Haittoja vähentävän korvaushoidon saajien keski-ikä D-asema Kurvissa on 44 vuotta, kun se on koko maassa 36 vuotta. Kurvissa iäkkäin asiakas on 65-vuotias. Jotkut opioidiriippuvaiset käyttävät korvaushoitolääkkeitä lopun ikäänsä.

on hirveä kiire koko ajan, ja hän taistelee jaksamisensa kanssa.

Peltolan mukaan päihdetyössä pitäisi muistaa turvapaikanhakijat ja liikkuva väestö.

– Monella on traumoja, eikä muuta tekemistä kuin pyöriä kadulla. Suomalainen päihdekulttuuri on helposti imettävissä.

– Haittoja vähentävä työ on todella tärkeää ja yhteiskunnallisesti merkittävää. Ihmisiltä saadaan vankilakierteet poikki ja he pysyvät asunnoissaan, kertoo terveysneuvonnan esimies Elli Peltola.

Korvaushoitolääkkeenä käytetty metadoni ja sen vaihtoehto, suun kautta otettava buprenorfiini, ovat opioideja, jotka aiheuttavat voimakkaan riippuvuuden. Piikitettynä buprenorfiini on Suomessa eniten käytetty opioidi, jonka kauppanimiä ovat Subutex ja Suboxone.

– Haluamme levittää punaisen maton jokaisen sisälle tulijan eteen. Emme tuomitse, vaan yritämme ratkaista ongelmia yksilöllisesti ja yksi kerrallaan. Voi olla, että meille tulevalla ihmisellä on päihderiippuvuus ja paljon sairauksia mutta ei asuntoa eikä rahaa.

Peltolan puheessa toistuvat stigmojen purkaminen, luottamuksen rakentaminen, osallisuus ja yhteistyö vertaisten kanssa. Mikko on D-asemalla luotettu vertaistyöntekijä, joka osallistuu esimerkiksi paikan uusien työntekijöiden rekrytointiin.

– Minua kiinnostaa eniten riskien hallinta. Olen kysynyt hoitajien työhönottohaastatteluissa, että mitä teet, kun kaksi ihmistä rupeaa huutamaan toisilleen. Yksi haastateltava sanoi, että menee pois ja soittaa poliisit. Hän karsiutui heti. Toiset ymmärsivät, ettei paikalle pidä mennä auktoriteettina vaan puhumaan kuin ihminen ihmiselle, Mikko kertoo.

Janin mukaan hän ja Mikko näkevät paremmin kuin työntekijät, milloin tilanne vaatii puuttumista.

– Minusta hyvä työntekijä on sopivasti sokea.

D-asemalla käy 20 vuotta narkanneita, joilla ei ole elämässään mitään muuta. Jos heille valittaa joka kerta, kun pieni maripussi siirtyy taskusta toiseen, niin ihmiset siirtyvät vain tekemään saman ulkona naapurien silmien edessä. Sitten naapurit valittavat, ja klinikka suljetaan, Jani sanoo.

”

KERRAN MENIN KAVERIN KANSSA HAKEMAAN HEROIINIA VUOSAARESTA, JA HATTUHYLLYN ALLA MAKASI RUUMIS. – JANI

ENSIN KATKOLLE ja sitten raittiiksi Tervalammen kartanon kuusiviikkoisen kuntoutuksen kautta. Tämä on Janin suunnitelma.

Hän on saanut vähennettyä päivittäisen metadoniannoksensa minimiin, 2,5 milligrammaan. Annos oli aluksi yli satakertainen. Jani tiputti sitä vauhdilla istuessaan vankilassa törkeästä huumausainerikoksesta.

– Menin vieroitusoireiden vuoksi huonoon kuntoon. En pystynyt edes makaamaan sängyssä yöllä, kun mahaan sattui niin paljon.

Nykyään Jani pitää ongelmallisimpana päihteenään kannabista, jota hän polttaa lähes päivittäin. Haastattelua edeltävänä viikonloppuna paloi neljä grammaa.

4B

Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

– Käytän myös samoja rauhoittavia, joita isäni käytti.

Jani käy tavallisena arkipäivänä Suomen Diakonissaopiston valmentavassa koulutuksessa Kalliossa. Edellisen, ammatillisen tutkinnon suorittamisesta on pitkä aika, eikä alalla ole töitä. Matkalla kotiin Malmille hän ostaa usein kannabista.

– Olen pettynyt itseeni, kun blaadaan koko ajan.

En vain pysty lopettamaan. Naissuhteeni voi siksi huonosti, huumeseulat ovat paskaiset enkä pääse elämässä eteenpäin.

Aina koulun jälkeen Jani hoitaa vanhaa äitiään.

– Olin aiemmin virallisesti hänen omaishoitajansa. Hän ei saa edes sukkaa jalkaan itse eikä pääse mihinkään ilman apua.

”

HALUAMME LEVITTÄÄ PUNAISEN MATON JOKAISEN SISÄLLE TULIJAN ETEEN. – TERVEYSNEUVONNAN ESIMIES ELLI PELTOLA

KAKSI EUROA TUNTI. Ei Mikko sen vuoksi käy arkisin Helsingin Diakonissalaitoksen matalan kynnyksen työtoiminnassa Kalliossa.

– Teen työtä pääni takia. Minulla on ollut masennusta, ja viikkorytmi helpottaa sitä. Tulee sellainen fiilis, että ehkä minusta on vielä työntekijäksi.

Kun Alppikadulle avattiin lokakuussa hätämajoitus erityisesti Bulgarian ja Romanien romaneille, Mikko kantoi sisään patjoja. Hän on kiinnittänyt tauluja ja hyllyjä Diakonissalaitoksen asuntojen seiniin, kunnostanut pyöriä ja nikkaroinut linnunpönttöjä. Diakonissalaitoksen korttelin vieressä sijaitsevan Diakoniapuiston puhtaanapito sekä läheisten neulankeräysastioiden tyhjennys kuuluvat myös työnkuvaan.

– Diakonissalaitoksen korttelissa on korvaushoitoklinikka ja asumisyksiköitä, joten täytyy myös pitää huolta, etteivät tyypit pyöri pihalla paskat housuissa ja pullo kädessä, Mikko kertoo.

Työtoimintaan pitää tulla työkuntoisena. Mikko varustautuu päivän siivouskierrokselle pitkävartisella roskanottimella, jätesäkillä ja keltaisella, kannellisella pikkuämpärillä, jossa lukee contaminated sharps eli käytetyille ruiskuille.

– Välineistö ei ole ihan parasta, sillä meillä ei ole pistosuojahanskoja. Jos neulankeräysastiassa on paljon ruiskuja, ei ole kätevää poimia niitä roskanottimella yksi kerrallaan, Mikko toteaa.

– Kuka korvaa, jos joku saa tässä duunissa ruiskuista hiv:n tai C-hepatiitin? Mikolla ei ole kumpaakaan, Jani sanoo.

Mikko napsii roskia jätesäkkiin ottimella ja harmittelee, että istuimina käytetyt puupölkyt on viety Diakoniapuistosta pois. Diakonissalaitoksen korvaushoitoklinikalta tulleet ihmiset kerääntyivät kesällä niille tai ylhäällä oleville kallioille juttelemaan.

– Päihdeongelmaisilla on paljon purettavaa. Mikko on ollut minulle kotipsykologi, Jani kertoo.

– Samoin, Mikko sanoo.

RAUTATIEASEMA JA KAMPIN KESKUS vetävät Mikon mukaan huumeidenkäyttäjiä nyt syyskylmällä.

– Vetämässä käydään yleisissä vessoissa. Kämpillä ollaan myös, mutta käyttäjissä on paljon asunnottomia.

Lämpimään aikaan huumeidenkäyttäjät levittäytyvät puistoihin. Mikko palauttaa jätesäkin ja ruiskuämpärin työtoimintatiloihin ja kapuaa Diakoniakorttelista ylös Linnanmäen kallioille. Ylhäältä avautuvat komeat maisemat junaradan yli Töölönlahdelle, ja omaa rauhaakin on.

– Olen nähnyt, kuinka kallioilla on joskus kesällä vedetty huumeita, Mikko sanoo.

Avopaviljongissa Alppipuiston kallioilla saa olla rauhassa. Täällä käytetään huumeita varsinkin kesällä.

Alppipuiston reunan puupaviljongissa Mikko katsoo tarkkaan jalkoihinsa ruiskujen varalta. Avopaviljonki palvelee joissakin kesätapahtumissa soittolavana, mutta se on myös huumeidenkäyttäjien ja -myyjien kohtaamispaikka.

– Paviljonki on helppo löytää. Pasilan asemalta pääsee paviljongille nopeasti, ja siinä on sateensuoja.

Mikko jatkaa Alppipuistosta ylös portaita, joihin on maalattu punainen kaistale ja kirjoitettu red carpet, punainen matto. Ylhäällä sijaitsee toinen avopaviljonki.

– Mäellä oleva paviljonki on hyvin suojassa varsinkin kesällä, kun puissa on lehdet. Siellä ihmiset istuskelevat ja vetävät mitä vetävät, Mikko kertoo.

Siro puurakennus ja sitä ympäröivät kalliot ovat kirjavia graffiteista ja tussipiirustuksista. Paviljongin lattiaan on maalattu punainen sydän.

– Suurin osa lihasta menee yksityiskäyttöön, mutta myös jotkut pienet ravintolat ostavat sitä.

Mikko varoittaa, että hänelle tullaan Kurvissa todennäköisesti myymään huumeita. Hitaasti ajava poliisiauto saa kuitenkin Sörnäisten Lidlin edustan tyhjenemään samaan aikaan, kun ratikka pysähtyy sen luona. Alueen tehovalvonnasta kerrottiin lokakuussa.

Ratikkapysäkillä leijailee kannabiksen tuoksu.

– Onko Katri Valan puistossa porukkaa? kysyy vastaan tuleva nainen Mikolta.

Portaat vievät Katri Valan puistoon Kurvista Lidlin ja Fidan talojen välistä.

RATIKKA KOLISTELEE Helsinginkatua kohti Kurvia.

Vieressä matelee pitkä jono Hurstin ruokajakeluun.

Mikko on jonottanut sinne muutaman kerran ystäviensä kanssa. Hän tuntee muitakin tapoja säästää ruokakustannuksissa.

– Sörnäisten ratikka- ja bussipysäkeillä myydään välillä lihaa ja juustoa kolmasosalla siitä hinnasta, mitä ne maksavat kaupassa. Voi tehdä etukäteen tilauksen, jos haluaa jotain tiettyä.

Mikon mukaan kaupasta varastettua ruokaa ostavat ihan tavalliset, päihdepiirien ulkopuolella olevat ihmiset.

TULEVAISUUDESSA MIKKO haluaisi pois Kalliosta.

Hän viettää yhä enemmän aikaa pitkäaikaisen tyttöystävänsä luona Länsi-Helsingissä.

– Tyttöystävän kotikulmilla on tosi erilaista. Siellä ei juuri aineita liiku.

Kumppani näyttää esimerkkiä päihdepiireistä irrottautumisesta. Hän ottaa aamuisin korvaushoitolääkkeensä ja lähtee töihin.

Mikko toivoisi pääsevänsä päihteistä kokonaan eroon. Hänen esikuvansa on samoilta korvaushoitoklinikoilta ja katkoilta tuttu tyyppi, joka on jättänyt korvaushoidonkin taakseen. Hän tekee nyt itse päihdetyötä.

– Haaveeni on mukava työpaikka ja hyvä parisuhde. Uskon niihin ihan täysin.

Mikon ja Janin nimet on muutettu.

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 5

Kolumni

Päiväkirja opettaa laupeutta Olen kirjoittanut päiväkirjaa viiden vuoden ajan. Päiväkirja opettaa, kuinka aivot muokkaavat muistot itsellemme edullisiksi.

“Alan jo tottua kirjoittamiseen. Tuntuu hyvältä, että on ikään kuin luotettu ystävä jolle kertoa asioita ilman tuomitsemista.” Lainaus päiväkirjasta 12.1.2013.

Kirjoitin ensimmäisen päiväkirjamerkintäni 28. elokuuta 2012. Minut oli juuri valittu vaativaan johtamistehtävään ja se jännitti. Halusin tallentaa asioita, jotka opin matkalla.

Kirjoittaminen tuntui aluksi vaikealta.

Käsi väsyi. Merkinnät olivat tylsiä listauksia päivän menoista. Vaati opettelua olla itselleen rehellinen. Että uskalsi kehua itseään, mutta myös tunnustaa, jos mokasi, hävetti tai pelotti.

Päiväkirja on erinomainen ankkuri. Se auttaa nimeämään toiveita ja pelkoja, jotta niistä osaa puhua muille.

Olen kirjoittanut 26. elokuuta 2012 alkaen merkinnän jokaisesta päivästä, yleensä sängyssä ennen unta. Sääntöni on, että jokainen päivä ansaitsee tasan sivun – ei enempää tai vähempää. Tähän mennessä olen kirjoittanut yli 1 900 sivua.

Tommi Laitio Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

Vaati opettelua olla itselleen rehellinen.

Mikael Nederströmin tuoreen psykologian väitöskirjan mukaan alaisten tyytyväisyys kasvaa, jos esimies osaa katsoa toimintaansa alaistensa näkökulmasta. Ajatus on ymmärrettävä. Kun osaa katsoa itseään toisen silmin, osaa sopeutua paremmin erilaisiin tilanteisiin.

Kurinalaisen itsetarkastelun hyödyt eivät rajoitu johtajiin. Jokaisen kannattaisikin tarttua kynään. Päiväkirja opettaa laupeutta itseä ja muita kohtaan. Asioiden parkkeeraaminen päiväkirjaan parantaa myös unen laatua.

Illalla kriisinä talteen kuvattu asia on lähes aina aamuun mennessä sulanut hiukan hankalammaksi työpuheluksi tai anteeksipyynnöksi puolisolle.

Kiinnostavimmin päiväkirja todistaa, kuinka aivot korjaavat muistot johdonmukaiseksi tarinaksi. Ilman muistiin kirjaamista on mahdotonta palata aikaan, jolloin ei ollut jotakin tietoa.

Päiväkirja auttaa ymmärtämään, miksi toimi tietyllä tavalla. Välillä se muistuttaa, että olisi pitänyt luottaa etiäiseen. Useammin se kuitenkin osoittaa muistin virheet.

Päiväkirja kannattaa kirjoittaa käsin, koska sormet pakottavat ajattelemaan hitaammin.

Mustekynän suurin hyöty kuitenkin on, ettei kynässä ole delete-nappia.

KIRK AS LIEKKI Saatavana jälleen aito Juhava

Antiikkipallokynttilä

Kiitos Irja Askola 2010–2017 -paita

Original design by Timo Sarpaneva

Koot: S-3XL

Kirkas liekki – puhdas ilma Juhavan kynttilätehtaalla Pieksämäellä valmistetaan kynttilöitä ympäristöä kunnioittaen. Käsityönä valmistuvat Juhava-kynttilät sisältävät ainoastaan 100 % steariinia.

Puhtaimmasta steariinista valmistetut kynttilät palavat kauniilla kirkkaalla liekillä nokeamatta ja savuttamatta.

Juhavan laajasta kynttilävalikoimasta löydät näyttävät pöytä- ja kruunukynttilät arkeen ja juhlaan.

Kotimaisuus Puhtaus Käsityö

Kirkon Ulkomaanavun joulukortit 2017 Kortit on suunnitellut salvadorilainen Christian Chavarria. Korteissa on suomen- tai ruotsinkielinen joulutoivotus.

10 kpl/paketti (5 + 5) 2-osaiset, taitettavat kortit + kirjekuoret 24,00 1-osaiset kortit 12,00

juhava.fi

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

15 90

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Martin Scorsese

Silence dvd

Elokuva kahdesta 1600-luvulla eläneestä jesuiittapapista (Andrew Garfield, Adam Driver), jotka lähtevät uhkarohkealle matkalle Japaniin löytääkseen kadonneen oppi-isänsä (Liam Neeson) ja levittääkseen kristinuskon sanomaa 50 henkensä kaupalla.

14,50

14

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

puh. 020 754 2350

6B

Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

PE 8.12. 2017 KLO 18 PYHÄN LAURIN KIRKKO, VANTAA LA 9.12. 2017 KLO 18 PORVOON TUOMIOKIRKKO, PORVOO PE 15.12.2017 KLO 18 TEMPPELIAUKION KIRKKO, HELSINKI

LA 28.11. KLO 21.00 MARIA YLIPÄÄ PYHÄN LAURIN KIRKKO, VANTAA & UMO

MA 18.12. 2017 KLO 18 KALLION KIRKKO, HELSINKI

KE 20.12.2017 KLO 18 ESPOON TUOMIOKIRKKO, ESPOO

Liput Lippupalvelusta toimituskuluineen alk. 32,50 € / 27,50 € / 17,50 € Liput Ticketmasterista toimituskuluineen (Normaalihinta 30 €, eläkeläiset 25 €, työttömät, opiskelijat ja lapset 15 €

33 €/28 €/17,50 €

+ Lippupalvelun toimituskulut alk. 2,50 €)

S-ETUKORTILLA NORMAALIHINTAISISTA ENNAKKOLIPUISTA -4 €

S-ETUKORTILLA NORMAALIHINTAISISTA ENNAKKOLIPUISTA -4 € MARRAS- JA JOULUKUUSSA!

Kiitos syöpätutkimuksen, yhä useampi paranee.

Mutta saavuttaaksemme uusia läpimurtoja, tarvitsemme sinua. Anna tutkimusmatkan jatkua ja tee testamenttilahjoitus.

Tilaa maksuton testamenttiopas: syopasaatio.fi/testamenttilahjoitus

www.umo.fi

Nyt Heli on saanut terveen paperit ja hän muistuttaa aina, ettei eletä vain viikonloppuja ja vapaapäiviä: eletään tässä ja nyt.

– Burkittin lymfooman sairastaneen Helin Raija-äiti.

Lähde rauhassa.

Anna perinnöksi toivoa.

Suuri tai pieni testamenttilahjoituksesi on mukana pitkäjänteisessä työssämme toivon, uskon ja lähimmäisenrakkauden puolesta.

Kiitos!

Suomen Lähetysseura maksaa postimaksun

Tilaan ilmaisen oppaan ja lisätietoa Suomen Lähetysseuran työstä.

Etu- ja sukunimi

Katuosoite

*Puheluiden hinnat soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. ja soitettaessa matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

Postinumero ja postitoimipaikka

Käsittelemme tilauksen luottamuksellisesti, eikä se velvoita sinua mihinkään.



Tilaa kattava testamenttioppaamme oheisella kupongilla, sähköpostilla testamentit@suomenlahetysseura.fi tai soita 020 7127 231*

Suomen Lähetysseura Vastauslähetys Tunnus 5001637 00003 VASTAUSLÄHETYS

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 7

E

i voi olla ihan varma, onko Martti Suosalo tosissaan, kun hän intoutuu kertomaan ja näyttämään mallia uudesta harrastuksestaan. Hänen esityksensä vakuuttaa, mutta miehen ilmeistä ei tiedä. Joka tapauksessa harrastuksia on kaksi, ja ne kuulostavat umpimiehekkäiltä.

– Käyn nykyisin Tempaus-Areenalla. Olen ruvennut harrastamaan olympianostoa, johon kuuluu tempaus ja työntö. Löysin sieltä henkisen johtajan Masan, joka on painonnostoguru. Minun ei tarvitse käydä areenalla kuin kerran viikossa, ja puolentoista tunnin harjoituksesta tulee minulle sellainen testosteronipaukku, että pärjään sillä kolme päivää.

Suosalon toinen uusi harrastus alkaa aina sunnuntaisin kello 7.40, ellei hän ole näytelmäkiertueellaan. Entinen nyrkkeilijä Carl Huovinen hakee miehen kotipihalta.

– Ajellaan Carlin kanssa autolla Kisahalliin ja ruvetaan nyrkkeilemään. Mätkimme toisiamme tunnin verran. Harrastusten voimalla jaksan tehdä töitä.

Vähitellen käy ilmi, että nyrkkeillessä miehillä on aidot hanskat käsissään, mutta Tempaus-Areenalla olympianostoihin käytetään keppijumpasta tuttua välinettä. Painoja ei Suosalon mukaan tarvita.

– On ihan tarpeeksi, kun mies tekee harjanvarren kanssa niin sanotun tempausvalan: menee kyykkyyn ja nousee sieltä oikeassa asennossa.

Siitä kehittyy korsetti, eikä selkä jumiudu sohvalla pötkötellessä.

– Aloitin kepillä, mutta nykyisin on jo kivasti rautaa tangon päissä.

Nuorena Martti Suosalo pelasi aktiivisesti jalkapalloa, mutta yllättäen hän ilmoittautui kaverinsa kanssa nuorisoteatteriin. Lehdestä löytyi ilmoitus, jossa haettiin uusia jäseniä.

– Teatteri rupesi viemään minua. Lopetin lukion kesken ja sanoin äidille, että kyllä minä ilman ylioppilastodistustakin pääsen korkeakouluopintoihin.

Ensimmäisellä kerralla Teatterikorkeakouluun pyrkiessään Suosalo pääsi loppusuoralle, mutta ei vielä sisään.

Toisella kerralla varusmies ei jaksanut keskittyä.

– Kolmannella kerralla näin Jouko Turkan ensimmäisestä katseesta, että nyt pääsen sisälle. Ilme kertoi, e ­ ttä

Kuka?

Näyttelijä Martti Suosalo, 55, asuu Helsingissä. Naimisissa dokumenttiohjaaja Virpi Suutarin kanssa. Kolme lasta.

Mitä?

Suosalo esiintyy muun muassa Suomen hauskin mies -näytelmässä ja Kari Hotakaisen kirjoittamassa Palvelija-monologissa Helsingin kaupunginteatterissa. Suosalo vierailee pe 17.11. klo 19 Korson kirkossa, jossa hän esittää otteen Palvelija-monologista.

Motto? ”Ei tänne lepäämään ole tultu.”

Työ miehen tiellä pitää Martti Suosalo kiertää ympäri maata lavasteet auton takakontissa.

Vapaa-ajalla hän keskittyy tempauksiin ja työntöihin.

Teksti Nina Riutta Kuva Esko Jämsä

nyt joku ottaa minut tosissaan. Turkalla oli silmää ihmisten lahjoille.

Turkan kauden teatterikoulu sopi Suosalolle. Opintojen fyysisyys ei tuntunut hänestä pahalta.

– Minulla oli tosi hyvä kunto ja jaksoin sen rääkin.

Suosalon ensimmäinen oman alan työpaikka löytyi Teatteri Pienestä Suomesta. Seuraavaksi hän pääsi Ryhmäteatteriin Suomenlinnaan.

– Siellä ympärilläni olivat Suomen parhaat näyttelijät. Pääsin ottamaan oppia toisesta vinkkelistä.

Seitsemän vuoden jälkeen Ryhmäteatteri hajosi. Martti Suosalolle se oli järkytys. Teatteri oli ollut kuin perhe.

Miehen täytyi miettiä, että mitä sitten.

– Meni vähän aikaa, etten tehnyt mitään. Sitten tapasin Virpin. Meille tuli perhe, ja minä olin siihen niin valmis. Kun tulee lapsia, alkaa uutteraksi.

Suosalo pääsi paikkaamaan Lilla Teatternissa näyttelijöitä, ja yleisö piti. Hän tajusi jo alusta pitäen, että urheilusta tuttu kaava pätee muuallakin.

– Jos tekee työnsä hyvin, pääsee kentälle, eikä joudu vaihtoon.

Kun Asko Sarkolasta tuli Helsingin kaupunginteatterin johtaja, Suosalo vieraili heidän näytelmissään. Sittemmin Suosalo löysi yrittäjyyden ja itselleen ominaisen tavan tehdä näyttelijän työtä. Mies kun on aina kokenut olevansa jotenkin levoton, sellainen, että aina pitää olla liikkeessä. Hän arvelee sen olevan peruja siitä, että lapsuuden perhe muutti usein. Nyt hän on kiertänyt ympäri Suomea kymmenen vuotta esittäen monologeja.

– Tässä työssä pääsen rakentamaan ja pystyttämään näytelmän lavasteet, siis tekemään fyysistä työtä, ja esiintymään ja lähtemään taas seuraavaan paikkaan.

Nuorisoteatteriaikana Suosalo näki kuvan, joka pinttyi hänen päähänsä.

Siinä oli vanha Mercedes Benz -pikkubussi. Bussin takaosaan oli laitettu Jeppe Niilonpoika -näytelmän lavasteet ja ratissa oli mies itse. Muita ihmisiä ei näkynyt.

– Nyt teen sitä! Pikkubussia minulla ei ole, on vaan tuommoinen cee kolmonen, tavallinen henkilöauto. Enkä ole vielä Jeppe Niilonpoikaa esittänyt, mutta ehkä sen vuoro tulee joskus.

Yksi Martti Suosalon ohjelmiston monologeista on Palvelija. Siinä tarkastellaan, liittyykö palvelualttius vain ammattiin vai onko se ihmisessä syvemmällä. Idea sai alkunsa Suosalon mankeloinnista. Kari Hotakainen sattui soittamaan useamman kerran juuri silloin, kun Suosalo touhusi kotonaan mankelointihuoneessa.

Hotakainen ihmetteli, että mitä sinä siellä.

– Sanoin, että olen tällainen palvelija. Se ajatus taas lähti siitä, kun kirjailija-pastori Veli-Pekka Hänninen vihki minut ja Virpin. Muistan ikuisesti hänen puheestaan tämän: kilvoitelkaa toistenne palvelemisessa. Palveleminen on minulle luontaista ja olen yrittänyt toteuttaa sitä: palvella mahdollisimman paljon – ennen kuin toinen ehtii, minä ehdin jo tehdä.

Palvelemisesta saa mielihyvää.

Suosalo tahtoo laajentaa palvelijuuttaan perhepiirin ulkopuolelle.

– Näyttelijän työ on ehdottomasti palveluammatti. Ja jos katsoo tarkkaan, kaikki ammatit ovat palveluammatteja. Tai voisivat olla. Tai ehkä niiden pitäisi olla. ■

8 B

Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

H

ampurilaiset tekevät Eero Puolitaipaleen, 19, iloiseksi. Ennen hänelle maistuivat juustohampparit, mutta nykyisin kun hän on jo nuorimies, syötävän pitää olla kerroshampurilainen unohtamatta ranskalaisia ja kokista. Tapaamme hampurilaispaikassa Helsingin keskustassa.

Meitä on kolme, sillä Eeron sisko Johanna Puolitaival, 28, viettää viikonloppua veljensä kanssa.

Eero on tullut kylään Vantaalla asuvan isosiskonsa luokse. Heidän on tarkoitus mennä uimaan ja sitten Korkeasaareen.

– Huomenna uimaan! Uimahalliin! Eero huudahtaa, kun sisko mainitsee viikonlopun suunnitelmista.

– Pohjaan. Uimalasit ja pfffff! Eero jatkaa. Hän ottaa nenästä kiinni ja näyttää, kuinka sukelletaan.

– Höyrysaunaan! Jee! Johannalle Eero on Eepo. Sillä nimellä sisko on kutsunut veljeään pienestä pitäen. Lapsuuden perhe asui Ylöjärvellä. Perheessä oli kahdeksan lasta, joista Johanna on viides.

– Eepolla on kaksossisko Aino, joka on kuopus.

Eepo syntyi minuutin aikaisemmin. Eepolle on tärkeää, että hän ei ole perheen nuorimmainen, Johanna kertoo.

Eerolla on Downin syndrooma. Se todettiin heti syntymän jälkeen. Syndroomassa on selkeät merkit, kuten vino silmäluomenpoimu, yksi kämmenpoimu ja ulos työntyvä kieli. Syntyessään Eerolla oli sydämessä läppävika, joka on sittemmin korjaantunut.

Kahdeksanvuotiaana Johanna tuli koulusta kotiin onnellisena siitä, että yöllä perheeseen oli syntynyt kaksoset. Isä oli vakavana. Hän keräsi kuusi lastaan pöydän ympärille ja kertoi, että toinen kaksosista ei ole ihan terve. Hänellä on reikä sydämessä ja hän on kehitysvammainen.

– Minulle tämä tieto oli hirveä järkytys silloin.

Olin, että apua, mitä tästä oikein tulee. Elämäni on nyt ihan pilalla, Johanna muistelee. Hän pelkäsi, että koulukaverit nauravat, kun näkevät pikkuveljen.

Isä ja lapset lähtivät sairaalaan. Vauvat nukkuivat keskoskaapeissa vierekkäin. Eerolla oli sininen potkupuku ja Ainolla vaaleanpunainen.

– Heti kun näin heidät, tuli vahva tunne, ettei tuo vauva ole mikään kehitysvammainen vaan minun pikkuveljeni. Minulle tuli myös voimakas suojelemisvietti. Puolustan häntä vaikka mitä tulisi.

Johanna ja Eero Puolitaival ovat aina olleet läheisiä. Seiskaluokkalainen Johanna ja täysi-ikäinen isoveli veivät kaksoset monena aamuna hoitoon. Lukioikäisenä Johanna haki usein Eeron hoidosta, ja he kävivät yhdessä kaupassa. Kun Johanna rupesi seurustelemaan, poikaystävä totesi, että Johanna ja Eero ovat sisarussarjasta ehkä saman oloisimpia.

– Usein ajatellaan, että kehitysvammainen on vain kehitysvammainen, mutta kyllä heillä on ihan oma persoona, Johanna sanoo.

Kärsivällisyyttä koeteltiin kerran autoreissulla.

Eero halusi tavata joulupukin, ja Johanna lupasi järjestää asian. Ajomatkaa Rovaniemelle kertyi noin 900 kilometriä mennen tullen. Eero halusi kuunnella musiikkia. Fröbelin Palikat -yhtye oli silloin, niin kuin nykyäänkin, hänen suosikkinsa.

– Huomasin, että minulla on tällaisissa tilanteissa kohtuullisen pitkä pinna. Pystyin ihan hyvin ajamaan Merikarvialta Kuopion kautta Rovaniemelle kuunnellen koko ajan Fröbelin Palikoiden joululevyä elokuussa. Ehkä Eepon kanssa tulee sellainen mañana-meininki. On ihan turha stressata.

Johanna ja Eero Puolitaival käyvät yhdessä reissuilla ja hampurilaisilla.

Minun pikkuveljeni Eero-veli riemastuttaa Johanna-siskoa lähettelemällä junassa muille matkustajille lentosuukkoja.

Teksti Nina Riutta Kuva Esko Jämsä

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 9

Kun vuosia sitten kauppareissulla Eero kurkisti, mitä erään rouvan ostoskorissa oli, tuli hyytävää katsetta.

– Olisi tehnyt mieli sanoa rouvalle, että älä tee noin lapselle, Johanna toteaa.

Joskus Johanna on mennyt sanomaan tuijottajille, että ”anteeksi nyt vaan, mutta tuijotat pikkuveljeäni”. Yleensä ihmiset eivät vastaa siihen mitään.

Heitä alkaa hävettää.

– Eepolla on silmät ja aivot. Hän huomaa, jos häntä tuijotetaan. Ja kyllä hän tasan tarkkaan tuntee sen, jos joku lyö tai kohtelee häntä epäoikeudenmukaisesti. Tässä kohdin pätee vanha neuvo: kohtele toista niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan.

Onneksi Johanna ja Eero tapaavat myös ihmisiä, jotka osaavat luontevasti ottaa sen, tai oikeastaan riemastua siitä, miten Eero rikkoo normeja ja menee ihmisten luokse.

– Aina kun Eepo näkee tummaihoisen ihmisen, hän menee puhumaan tälle englantia, jota hän osaa ehkä kolme lausetta, Johanna kertoo nauraen.

”

Eepo on auttanut näkemään, että kyllä me aika hysteerisesti pelätään sitä, ettei meitä vain pidetä jotenkin erilaisina.

Johanna Puolitaival

Samalla kauppareissulla, jolla Eero kurkisti rouvan ostoskoriin, tapahtui myös toisenlainen kohtaaminen. Eero sanoi kaupassa yhtäkkiä, että ”oi, ihana raksamies!”. Lattianrajassa kyykki mies tehden sähköhommia. Eero säntäsi halaamaan häntä takaapäin.

– Eepo rakastaa kaikkia remontti- ja raksamiehiä. Ajattelin jo, että voi ei, mitäköhän tuo äijä halaamisesta ajattelee. Mutta hän vain nousi vähän hölmistyneenä ylös, hymyili ja halasi Eepoa takaisin.

Eeron kanssa oleminen on Johannan mielestä vapauttavaa, koska veli kyseenalaistaa sosiaalisia normeja. Junassa pitää istua mieluiten hiljaa, eikä saa ottaa kontaktia muihin, mutta Eero lähtee aivan varmasti vessaan ja kättelee jokaisen sinne mennessään. Tai lähtiessään junasta hän lähettelee muille matkustajille lentosuukkoja ja toivottaa hyvää päivän jatkoa.

– Se on ihanaa! Minä en itse uskalla tehdä sellaista, ja sen takia on niin kivaa, kun Eepo uskaltaa. Vaikka joskus kiellän häntä, niin ihan oikeasti tykkään siitä, että hän tekee jatkuvasti asioita, jotka saavat minut havahtumaan ja miettimään tämän yhteiskunnan sääntöjä, Johanna sanoo.

– Esimerkiksi, kun olin Prahassa vaihto-oppilaana, Eepo tuli luokseni kylään...

– Jyväskylään! Eero huutaa väliin.

– Nyt ei mennä Jyväskylään, Johanna vastaa.

– Jämsään!

– Eepo asuu Jämsässä, sisko sanoo.

– Palomäkeen, Eero jatkaa. Palomäki on tuetun asumisen asuntola, jossa Eerolla on ensimmäinen oma koti. Hän muutti sinne puolisentoista vuotta sitten.

– Lauantaina.

– Ei kun sunnuntaina tai maanantaina menet takaisin kotiin, Johanna selvittää ja kertoo, että reissussa ollessaan Eero kaipaa aina hirveästi kotiin.

– Sitten Fröbelin Palikat! Pertti Kurikka, Eero sanoo iloisena.

Erilaisissa paikoissa Eeron kanssa liikkuminen on myös opettanut Johannalle paljon siitä, millaista on olla marginaalissa ja erilainen. Kehitysvammaisen ihmisen vieressä näkee toisten katseet, supattelut, osoittelut, tuijottamiset ja nauramiset.

– Ne tuntuvat hirveän pahalta. Tosi rankkojakin tilanteita saattaa tulla. Olen joutunut puolustamaan Eepoa lapsilta, jotka löivät häntä eivätkä heidän vanhempansa tehneet mitään.

Yhteiskunnassamme normaalius on arvostettua. Johanna Puolitaival on huomannut, että normaalina pysyminen voi myös kuormittaa.

– Normaalius pakottaa elämään tosi suppeasti ja miettimään koko ajan, mitä saa tehdä säilyttääkseen sen normaaliuden. Normaalit ihmiset joutuvat koko ajan varjelemaan sitä.

Kun Johanna on Eeron kanssa, normaaliudella ei ole niin hirveästi väliä. Eero voi käydä kutittelemassa ihmisiä tai mennä yhtäkkiä maahan makaamaan. Tai ruveta istumaan metron tolkuttoman pitkissä rullaportaissa, niin kuin Prahassa.

– Olen oppinut, etteivät Eepon tekemiset ole mitään niin kauhean vakavaa. Itse asiassa ne tekevät elämästä paljon hauskempaa. Totta kai pitää olla jonkinlaiset normit, jotka auttavat meitä elämään paremmin yhdessä. Mutta Eepo on auttanut näkemään, että kyllä me aika hysteerisesti pelätään sitä, ettei meitä vain pidetä jotenkin erilaisina.

Johannan mielestä kehitysvammaisuuteen ei yleensäkään pitäisi suhtautua niin yltiövakavasti.

Kannattaisi rohkeasti yrittää katsoa, miten kehitysvammainen maailman näkee. Hän saattaa myös pelleillä tai kokea tilanteen humoristisesti.

– Ihan tavallista arkea vammainenkin elää. Ihmisiä on monenlaisia. Kehitysvammaisesta voisi ajatella, että ai, ihminen voi olla myös tuollainen. ■

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Paula Huhtala

Kovaa peliä pöydällä Luo Euroopan historia uusiksi, johda luostaria ja kosi prinsessaa.

TEKSTI TUURE HURME KUVAT VALMISTAJAT

Tässä seison!

Historiaan pohjautuvia lautapelejä on paljon. Yksi hienoimmista on Here I Stand: Wars of the Reformation 1517−1555. Peli alkaa siitä, kun Martti Lutherin teesit naulataan kirkon oveen vuonna

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle.

Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@ kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

1517. Euroopassa käynnistyy uskonnollinen, poliittinen ja sotilaallinen liikehdintä, jota mallinnetaan pikkutarkoilla säännöillä.

Reformaattoripelaaja ja paavin pelaaja marssittavat estradille väittelijöitä ja solmivat liittoja. Kenen puolelle Habsburgien dynastia kääntyy? Mitä tekee Kaarle V:n katolinen Ranska? Kuinka käy paavin ja reformaation välillä tasapainoilevalle Englannille?

Valloittaako ottomaanien sotakoneisto koko riitelevän Euroopan? Diplomatiaa hiotaan ja selkiin puukotetaan. Historiaa pelataan hurmaavalla tavalla uusiksi.

Peli ei sovi aloittelijoille.

Pelatessa vierähtää helposti viisi tuntia, verkkaisella tahdilla strategiaa hioen ja oheis-

Hoivalla ja kuntoutuksella Lämminhenkistä kotiapua ja hoivaa! tukea toimintakykyysi!

Tutustu sinäkin korkeatasoiseen kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalvelutarjontaamme.

Ota meihin yhteyttä jahoitaja tilaa maksuton arviointikäynti, Tilaa ammattitaitoinen tai fysioterapeutti kun kaipaat apua tai hoivaa omaan tai läheistesi arkeen. omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden Soita arkea jo tänään kysy lisää! rikastuttamaa Hoivakotija Harmoniassa.

Hyödynnä kotitalousvähennys Henkilökohtainen apu 26 € / tunti Pyydä edullinen tarjous ja kutsu palveluohjaajamme Kotihoiva tai kodinhoito 37 € / tunti tai palveluseteli! maksuttomalle kartoituskäynnille jo Kotikuntoutus tänään! 78 € / tunti

Debora Oy Kaupintie 10 00440 Helsinki

keskusteluihin eksyen pidempäänkin. 2–6 pelaajaa.

Tee työtä ja rukoile

Jostain syystä keskiaikaiset luostarit ovat suosittu teema lautapeleissä. Ora et Laborassa pelaajat johtavat luostareita.

Metsää pitää hakata ja talot rakentaa. Keljua on, että naapuriluostari saattaa himoita juuri niitä resursseja, joita sinäkin tarvitsisit. Tähtäimessä on lopulta tuottaa mahdollisimman paljon kirjoja, koriste-esineitä ja reliikkejä.

Ora et Laboraa pelailee pari tuntia. Oppimiskynnystä on jonkin verran. Pelimekaniikka on hiottu ja innostava, mutta peliin ei uppoudu samalla tavalla kuin peleihin, joissa historiallinen teema on vahvas-

ti läsnä. Hienoa on, että tässä pelissä ei ole tuurilla juuri mitään sijaa. 2–4 pelaajaa.

Kosiokilpailu korteilla

Love Letter -korttipelissä pelaajat hätyyttelevät kosiomielessä prinsessaa. Hänen ylhäisyydelleen on kuitenkin hankala saada toimitettua rakkauskirjeitä, joten tarvitaan hovimiesten ja muiden apua.

Se, joka pelaa korttinsa oikein ja saa rakkauskirjeensä perille, voittaa pelin.

Love Letter on aika simppeli korttipeli. Ensivaikutelman takaa paljastuu kuitenkin runsaasti pienimuotoista päättelyä ja hauskaa riskinottoa.

Tuurikin on mukana. Yksi kokonainen peli, jossa on monta kosiokierrosta, on pelattu alle tunnissa. 2–4 pelaajaa.

Vanha maailma

Perinteiset kuulokojeet toimivat kapea-alaisesti

Uusi maailma

Puh. 010 320 8833 info@debora.fi www.debora.fi

Miksi tyytyä vähempään, kun voit saada täyden 360° kuuntelukokemuksen Oticon Opn™ -kuulokojeella?

Nyt saat selvää muiden puheista ja voit seurata keskusteluja vaivattomasti ilman väsymistä ja huolta, ettet pysy keskusteluissa mukana.

Lisätietoja 09 2786 2081 (ark. klo 9-16) tai www.oticon.fi Ajanvaraus 09 2786 2040 (ark. klo 9-11 ja 13-15) Kuuloverkko Helsinki | Järvenpää | Hyvinkää | Pori Tampere | www.kuuloverkko.fi

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Matti Riekki on jättänyt sykemittarin pois lenkiltä ja opetellut kuuntelemaan kehoaan.

Realisti vai pessimisti?

Matti Riekki, 43, on tietokirjailija ja Infernomusiikkilehden päätoimittaja. Tampereella asuvan Riekin perheeseen kuuluvat vaimo ja kolmevuotias lapsi.

Elämänkatsomukseltaan Riekki on agnostikko ja realisti, joka pyrkii suhtautumaan asioihin sen mukaisesti, miten ne ovat. ”Monesti se kaatuu pessimismin puolelle.”

Kirjassaan Raskas askel (Like) Riekki kertoo, miten juoksusta tuli hänelle elämäntapa.

Raskas askel, kevyempi mieli Juokseminen auttaa Matti Riekkiä hellittämään, kun mieli käy kovilla kierroksilla. Harrastukseen liittyy myös tuskantäyteisiä hetkiä.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA MIKKO PYLKKÖ

SISÄÄNHENGITYS, ULOSHENGITYS, sisään, ulos. Matti Riekki on vaihtanut juoksuvaatteet ylleen heti töistä palattuaan. Juoksuaskel mukautuu nopeasti hengityksen rytmiin niin, että jalat ottavat sisään hengittäessä neljä askelta ja uloshengityksen aikana toiset neljä.

Tiheä askelrytmi on tärkeä, koska se pitää askeleen teknisesti oikeanlaisena. Riekki ei kuitenkaan mieti askelpareja juostessaan, vaan ”laskuri” tekee työtään alitajuisesti samalla kun hän ajattelee omia asioitaan.

Juoksulenkki on Riekille eräänlainen meditaatioharjoitus, joka helpottaa elämää oman pään sisällä.

Riekki luonnehtii itseään murehtijaksi, jolla on taipumus nähdä asiat pahimman kautta.

Tuomiosunnuntai

JUOKSEMINEN ALKOI havahtumisesta keväällä 2008. Kaksi yötä 34-vuotissyntymäpäivänsä jälkeen Riekki heräsi sohvalta kovassa krapulassa ja tilasi kaksi pizzaa. Portaiden nouseminen krapulapizzojen kanssa sai hänet huohottamaan.

Riekki ymmärsi, että hänen oli pakko tehdä jotakin. Liikunta alkoi päivittäisillä kävelylenkeillä, jotka muuttuivat vähitellen juoksuksi. Raskas askel seurasi toista, kunnes hän oli valmis juoksemaan ensimmäisen maratoninsa Tukholmassa kesällä 2010.

MARATONIEN JUOKSEMINEN on vienyt Riekin intensiivisiin kärsimyksen hetkiin. Kärsimys liittyy kuuluisaan ”seinään”, jonka moni maratoonari kohtaa 30 kilometrin jälkeen.

Riekille ”seinä” tarkoittaa järisyttävän vahvaa väsymyksen ja kivun sekaista tunnetta. Jokainen uusi askel tuntuu mahdottomalta ja mielessä kiertää ajatus koko touhun järjettömyydestä.

Samalla kärsimys on tärkeä osa juoksun viehätystä.

Riekki imee motivaatiota myös iltojen pimenemisestä, sään kylmenemisestä ja sateista. Taivaltaessaan eteenpäin räntäsateessa hän tietää tekevänsä jotakin, mihin kaikki eivät pysty.

ISTOCK

Taivaan tähden

26.11.

Myös myönteiset ajatukset jäävät helposti mieleen pyörimään. Juostessa Riekin ajatukset rauhoittuvat ja mieltä työllistäviin pulmiin avautuu ratkaisuja.

Riekki uskoo jatkavansa juoksemista niin kauan kuin jalat kantavat. Muunlaista elämää on enää mahdoton kuvitella.

Juostessaan Riekki tavoittaa jotakin, mikä on lähellä hengellistä kokemusta. Juoksun ja hengellisyyden välistä yhteyttä on vaikea pukea sanoiksi, mutta se tuntuu todelta.

Suojamuuri TAIVAS EI OLISI minulle taivas, elleivät lapseni olisi siellä, sanoi muinainen Kotilieden päätoimittaja. Meidän äiti ajatteli varmasti ihan samoin. Siksi hän kirkosta vieraantuneita lapsiaan ajatellessaan saattoi itkeä ihan. Äiti syytteli itseään. Hän se oli ollut niin taitamaton lapsiaan taivaan tielle saattamaan. Hän se oli antanut huonon kristityn mallin ja vieraannuttanut lapsensa uskon kalliista lahjasta.

En onnistunut äitiä lohduttamaan. Saatoin vain harmitella sellaista kristillisyyden tulkintaa, joka ei rauhoittele levottomia sydämiä Jumalan loputtomalla kekseliäisyydellä ja hyvällä tahdolla.

Äidille olisi pitänyt lukea Apostolien teoista, miten yhden usko pelasti koko perhekunnan.

Kaikkien syyllisyyttä kantavien, lapsistaan ja rakkaistaan huolestuneiden tuomiopäivänä on nostettava korkealle Kristuksen kuninkuuden voiton lippu.

Pieni viaton Karitsa pitää siinä pystyssä verensä punalla piirrettyä viiriä. Hänen ujo pehmeytensä on meidän kaiken kestävä suojamuurimme. Hänen vaatimaton lempeytensä on varjoton valomme. Emme ole tulta suitsevan tuhon juurella vaan pehmeää samettia ja hunajaa vuotavan Siionin vuoren luona.

Ja vaikka vuoret väistyisivät ja

kukkulat horjuisivat, sittenkään tämän pienen Karitsan hyväksyvä katse ei sinusta ja rakkaistasi väis-

ty eikä hänen syliin sulkeva tinkimätön hyvä tahtonsa horju.

KAISA RAITTILA

12 B Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

Gurun opissa Ohjaajana tuntematon pyhiinvaeltaja Vaeltajan kertomukset on 1880-­luvulla Kazanissa Venäjällä julkaistu kokoelma tuntemattoman köyhän pyhiinvaeltajan kertomuksia. Se sisältää neljä kertomusta, jotka kuvaavat vaeltajan matkaa, kun hän etsii vastausta siihen, miten voi oppia rukoilemaan lakkaamatta. Teos on käännetty monille kielille, ja se on tehnyt Jeesuksen rukouksen tunnetuksi ympäri maailman. Rukous tunnetaan myös nimellä Sydämen rukous.

Vaeltaja oli jo pienenä jäänyt orvoksi. Isoisä kasvatti hänet ja hänen veljensä. Tulipalossa hän oli menettänyt kaiken niin, ettei hänellä ollut muuta kuin isoisän Raamattu.

Vanha munkki opettaa vaeltajalle Jeesuksen rukouksen, jota toistaen hän kulkee vuosikaudet läpi Venäjän. Munkki kertoo hänelle myös Jeesuksen rukouksen harjoittamiseen opastavasta Filokalia-teoksesta, johon on tallennettu hengellisiä ohjeita tuhannen vuoden ajalta.

Kulkijan rukous Moni etsii henkistä opastusta ja rukousmantraa. 1800-luvulla elänyt vaeltaja löysi oppaakseen vanhan munkin ja mietiskelysanoikseen Jeesuksen rukouksen.

Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

”Olen Jumalan armosta kristitty ihminen, tekojeni puolesta suuri syntinen, arvoltani koditon vaeltaja kaikkein alhaisinta säätyä, kulkija matkalla paikasta toiseen.”

Näin alkaa yhden maailman tunnetuimman pyhiinvaeltajan kertomus. Hänen nimeään ei tiedetä. Hän vaelsi nuorena miehenä jalkaisin 1800-­luvun Venäjällä, Ukrainassa ja Siperiassa aina Irkutskiin asti.

Välistä hän yöpyi majataloissa, kulki kylien ja kaupunkien läpi ja tapasi toisia matkalaisia. Hän kulki läpi Venäjän arojen ja metsien. Enimmän aikaa hän oli tien päällä ja löysi suojan milloin mistäkin.

Kerran kirkossa hän oli kuullut liturgiassa kehotuksen ”Rukoilkaa lakkaamatta”. Se iskostui niin syvälle hänen mieleensä, että hänen piti lähteä ottamaan selvää, mitä se tarkoitti ja miten kenenkään oli mahdollista rukoilla koko ajan, kun oli paljon huolta monista muistakin asioista.

Tuo kehotus sai hänet liikkeelle, mukanaan vain isoisältä peritty Raamattu. ”Tässä on omaisuuteni: leipä-

pussi selässä, povella pyhä Raamattu, ja siinä kaikki.”

Apua ei löytynyt helposti. Hän kuuli kyllä papeilta ja muilta rukoilijoilta selityksiä siitä, mitä rukous on, miten välttämätöntä se on ja mitä hyötyä siitä on. Hän sai myös kuulla, että rukous vaatii mielen puhtautta ja särkynyttä sydäntä. Hänelle annettiin monenlaisia vinkkejä rukoilemiseen. Oli kuitenkin vaikea löytää ihmistä, josta näki, että hän eli sen mukaan, mitä puhui.

Lopulta kulkija kohtasi vanhan munkin, josta tuli yhden kesän ajaksi hänen rukousoppaansa. Mies asettui asumaan risumajaan, toimi vihannesmaan vartijana ja kävi viikon välein munkin luona.

Munkki opetti hänelle, että lakkaamaton rukous on ihmisen sydämessä tapahtuvaa jatkuvaa rukousta, jossa pyydetään avuksi Jeesuksen nimeä.

Hän kutsuu rukousta nimillä Jeesuksen rukous ja Sydämen rukous.

Hän neuvoi, miten kuka tahansa meistä voi kaiken aikaa, mitä ikinä sitten tekeekään, lausua mielessään Jeesuksen nimeä. Tulee vain tois-

Jeesuksen rukous lenkkipolulla Varaa kolme varttia kävelyyn tai hölkkään ulkona luonnossa.

Kävele aluksi rauhassa. Katsele ympärillesi, hengitä rauhallisesti ja anna hengityksesi tasaantua.

Kun olet valmis, lausu mielessäsi hengityksesi rytmissä Jeesuksen rukousta: ”Herra Jeesus Kristus – armahda minua”. Lue sisäänhengityksellä rukouksen alku ja uloshengityksellä sen loppu. Tee niin aluksi vaikka viidentoista minuutin ajan. Kun ajatuksesi karkaavat, palaa vain lempeästi toistamaan rukousta.

Jos mieluiten juokset, aloita rauhallisesta kävelystä. Nosta sitten vähitellen vauhtisi kevyeksi juoksuksi. Toista sitten askeltesi ja hengityksesi tahdissa rukousta.

Lopuksi anna vain kävelyn kulkea tai juoksun rullata ja mielen levätä.

taa rukous­ta ”Herra, Jeesus Kristus, armahda minua”. Sitä ei pidä tehdä liian nopeasti eikä kovaan ääneen, vaan hiljaa mielessä, kaikessa rauhassa. Tällä tavalla se vähitellen läpäisee rukoilijan sydämen ja koko olemuksen ja elämän.

Munkki kuoli kesän lopulla. Kulkija jatkoi matkaansa mielessään vanhuksen opetukset ja mukanaan rukousnauha. Ulkonaisesti hän oli yhä köyhä kulkija. Silti kaikki alkoi näyttää toiselta: tie, jota hän kulki, oma elämä ja ihmiset, joita hän tapasi, tähtitaivas, jota hän iltaisin katseli. Kaikesta tuli rukousta. Kaikki kutsui kiittämään ja rakastamaan Jumalaa.

Kertomus tuntemattomasta pyhiinvaeltajasta voi tuntua nostalgiselta ja toisesta maailmasta tulevalta. Mutta hänen laillaan moni etsii henkistä opastusta ja toimivaa rukousmantraa. Vaeltaja löysi omansa Jeesuksen rukouksesta ja sanoi sen olevan mahdollista jokaiselle. ”Joka vain lausuu Jeesuksen Kristuksen nimeä, saa kohta tuntea, että hänessä syttyy sisäinen valo, ja kaikki kirkastuu hänelle”, hän rohkaisi. ■

MENOT 16. – 30.11.

a 9

Patrik Lindström

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

Lasten alttari odottaa jo siirtoa Kauklahden kappelille Oikaristen veneverstaassa. Umpimännystä valmistettu, valkoiseksi petsattu alttari on Leena ja Erkki Oikarisen lahjoitus kappelille.

Lapset saavat oman alttarin Kauklahden kappeliin Ensimmäisenä adventtina Kauklahden kappelilla otetaan käyttöön lasten alttari. Se odottaa jo valmiina Erkki Oikarisen veneverstaassa.

L

asten alttari syntyi massiivimännystä vauhdilla Erkki Oikarisen käsissä. Oikarinen suunnitteli sen yhdessä vaimonsa Leena kanssa. Internetistä he katsoivat kuvia sekä miettivät kokoa ja muotoa. Piirustuksia ei tarvittu, sillä ne olivat Oikarisen päässä.

– Ensin pohdimme kolmion muotoista yläosaa, mutta sitten kaareva takaosan muoto nousi parhaimmaksi vaihtoehdoksi. Kiinnitin harpin kengännauhaan ja pyöräytin tuosta noin. Siitä se yläosan muoto syntyi, kertoo Erkki Oikarinen pikkuväen alttarin tekovaiheesta.

Puu on selkeästi Erkki Oikarisen materiaali. Puuveneitä hänen käsissään on yhdeksän eläkevuoden aikana syntynyt jo 53 kappaletta. Yhden tekemiseen kuluu aikaa mallista riippuen 40–70 tuntia.

– Tähän kului vähemmän aikaa kuin puuveneen tekemiseen. Alttarin suunnittelu ja valmistaminen oli noin viikon projekti.

na Oikarinen toi pyhiinvaellusmatkaltaan Italiasta. Alttaripöydän päälle on tulossa ikoni. Kauklahtelainen Ulla Behm tekee ja lahjoittaa niitä kaksi kappaletta.

Lasten alttarille valmistuu vielä liturgisten värien mukaiset pellavaiset alttaritekstiilit. Niihin Leenan työkaveri, taidekäsitöiden tekijä Päivi Virkkunen applikoi kuviksi leivän ja kalan, kyyhkysen, sydämen sekä enkelin.

Kaappiosassa on tarkoitus säilyttää kappelin lasten nurkkauksen pehmoleluja ja värityskirjoja, joilla lapset voivat leikkiä messun aikana. Alttarikaappiin on tarkoitus laittaa myös lasten reissuraamatut, jotka annetaan lapsille messuun tullessa. Lasten alttarin viereen on tulossa myös kaksi pientä pöytää ja istuintyynyjä.

Kokonaisuus sijoitetaan kappelin takaosaan itäseinälle urkujen viereen.

Valkoisella mattapetsillä käsitellyn lasten alttarin alaosan muodostaa ovellinen kaapisto. Turvallisuuden takia pöydän kulmat on pyöristetty.

Kaarevassa yläosassa alttaritauluna on tekstiilityö, gobeliini, jossa on kuva Jeesuksesta. Sen Lee-

Alttarihanke lähti liikkeelle Kauklahden aluepapin Pirkko Nurmisen toiveesta muutama vuosi sitten.

Hanke pääsi vauhtiin, kun seurakunnan toimintoihin aktiivisesti osallistuvat

Oikariset päättivät, että he haluavat antaa sen lahjoituksena kappeliin.

Oikariset korostavat, että seurakunta on kaikkia ihmisiä varten. Etenkin lapsiperheiden osallistuminen messuun ilahduttaa heitä.

– Kauklahdessa asuu paljon lapsiperheitä. Äidit ja isät saavat rauhoittua messussa, kun lapsilla on puuhailtavaa, Erkki Oikarinen huomauttaa.

– Olen saanut seurakunnalta niin paljon, että haluan antaa jotakin takaisin, Leena Oikarinen sanoo.

Aluepappi Pirkko Nurminen on tyytyväinen, kun lapset saavat oman alttarin kappeliin.

– Kauklahden kappelissa lapset ovat mukana Kyläkirkkojen avustustehtävissä säännöllisesti, kertoo Nurminen.

– Kun lasten alttari otetaan käyttöön ensimmäisenä adventtina, lapset saavat laittaa alttaritekstiilin, kukat, led-kynttilät ja ikonin paikoilleen. Saarnan aikana tulemme lasten kanssa alttarin luokse, rukoilemme ja pyydämme alttarin ääressä iloa ja Jumalan siunausta Kiinnitin harpin kaikille, jotka sen luona pysähtyvät.

”

kengännauhaan ja pyöräytin tuosta noin.

Erkki Oikarinen

Paula Huhtala

Ensimmäisenä adventtisunnuntaina 3.12. klo 12 Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1, perhemessu, jossa lasten alttari otetaan käyttöön.

MENOT 16. – 30.11.

10 A Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 19.11. klo 10. Liturgia ja saarna Oiva Hujanen, avustaa Kirsi Muurimäki, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Sheldon Ylioja. Kirkkokahvit.

Messu su 26.11. klo 10, ”Kristuksen kuninkuus”. Liturgia ja saarna Sami Marte, avustaa Tuija Kuusinen, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Päivikki Leinonen. Kirkkokahvit.

Pysäkkimessu su 26.11. klo 18 ”Valo pimeässä”. Messua toteuttamassa pysäkkipapit Kirsi Muurimäki ja Anita Kyönsaari, asemapäällikkönä Leena Oikarinen. Musiikki: kanttori Petri Koivusalo ja Ida Elina, kantele.

Teejatkot kuorissa. Hiljaisuutta, rukousta, laulua, ehtoollinen. Lapsille on oma pysäkki, jossa voi piirtää, lukea tai rauhallisesti leikkiä. Kiinnostaako messujen suunnittelu?

Kysy lisää: tuija.kuu@evl.fi.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 19.11. klo 12. Evankelisen Lähetysyhdistyksen kirkkopyhä.

Saarnaa pääsihteeri Antero Rasilainen, Mäenpää, Koivusalo. Kirkkokahvit. Siionin kanteleen lauluseurat, valokuvia Vienan Kemistä.

Kalajärven kappeli Omaishoitajien kirkkopyhän messu su 26.11. klo 12, ”Herra kuule rukoukseni”. Kutsumme messuun erityisesti omaishoitajia. Muurimäki, Leinonen, Okko. Anu Seppänen, laulu ja piano. Kirkkokahvit.

Kauklahden kappeli Urdunkielinen messu la 18.11. klo 16.

Salamat Masih.

Kyläkirkko su 19.11. klo 12. Kunnamo, Ylioja. Kirkkokahvit.

Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishetki to 16.11. klo 19. Mathlin. Sinulle, joka kaipaat lepoa, rauhaa ja sydämen hiljaisuutta.

Nupurin kappeli Messu su 26.11. klo 12. Liiman, Talvio.

Kuoro kaikille. Joulumyyjäiset, arpajaiset, joulupuuro ja kirkkokahvit.

Suvelan kappeli HalleLuja-messu pe 17.11. klo 18.

Marte, Jyväsjärvi. Nuorten suunnittelema ja toteuttama messu kaikenikäisille. Nuorten Houseband.

Messu su 19.11. klo 15 Ikonen, Hujanen, Haunio. Ghislaine Dionne,

sopraano. Kanttori laulattaa messun lauluja klo 14!

Viherlaakson kappeli Lähetysmessu su 26.11. klo 12.

Terveisiä Nepalista. Mathlin, Talja.

Lähetysmyyjäiset, leivonnaisia ja käsitöitä. Kirkkokahvit.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa.

Pyhäkouluryhmiä. Kirkkokahvit. www.church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Eläkeläiskerho to 16.11. ja 30.11. klo 12.30.

PITÄJÄNTUPA Miestenilta Aarteenetsijät ma 20.11. klo 19. Pauli Hynninen: ”Elämä – 100 metrin juoksu”.

AURORAN KAPPELI

KALAJÄRVEN KAPPELI

Päivän tunnussana ma klo 11.

Kappelihartaus to klo 11.

Kappelilounas ma ja to klo 11–13.

Aikuiset 5 e, lapset 0,50–2 e.

Eläkeläiskerho ti 21.11. klo 13.

Hiljaisuuden rukousilta ti 21.11. klo 19, Emriikka Salonen.

10 puheenvuoroa Reformaation merkkivuonna 2017 to 23.11. klo 19.

TT Jussi Koivisto: ”Jumalan ja pahuuden suhde”. Juontaa Hannu Mäenpää. Kahvit klo 18.30.

Café Aurora ma–pe klo 10–14. Kahvia, makeaa ja suolaista, lehtiä, netti, kirjasto.

Reformaation juhlavuoden näyttelyt Café Aurorassa 30.11. asti: ”Lutheria plärättävänä”. Lutherin tärkeitä suomeksi käännettyjä kirjoja selailtavana sekä ”Reformaatiota kuvissa ja julisteissa” -näyttely. www.aurorankappeli.fi.

Musiikkikuvaelma ”Lapsen laulu ja tarina” pe 17.11. klo 17.30. Vapaa pääsy. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

Ekumeeninen Espoo rukoilee ilta ”Kivun takana elämä” pe 17.11. klo 19. Rukoilemme esirukouspyyntöjen puolesta ryhmissä. Pastori Kirsi Muurimäki. Kahvit klo 18.30.

Eläkeläiskerho ma 27.11. klo 14.

Mistä reformaatiossa on kysymys? to klo 19, Seppo Särkiniemi.

Naisten cafe to 30.11. klo 18.30. Virpi Sutelainen. www.kalajärvenkappeli.fi.

ET lev. 91 x 233 mm

KAUKLAHDEN KAPPELI Pyhäkoulu su klo 12.

Eläkelaispiiri ma 20.11. klo 13.

Kappelilounas ti klo 11–12.30, hinta 4 e.

Luentosarja Roomalaiskirjeestä ti 21.11. klo 18, Ari Kunnamo.

Radioraamattupiiri ti 28.11. klo 18.30.

Rukouspiiri ke 29.11. klo 18.

Hengellisen kirjallisuuden piiri to 30.11. klo 18. Eero Huovisen kirja ”Parhain päin”. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Naisten hiljaisuuden päivä ”Collect beautiful moments” la 18.11. klo 10–13. Brunssi klo 10–11, 10 e. Äidin ja tyttären kanssa runon ja musiikin poluilla, israelilaista tanssia, rentoutumista ja hiljentymistä.

Mukaan rennot vaatteet ja jumppamatto. ILM. tuija.kuusinen@evl.fi tai p. 040 576 2151.

Eläkeläiskerho ma 27.11. klo 13. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Ikäihmisten kerho to 23.11. klo 10.30. Jouluaskartelua.

Keskiviikon kohtaamispaikka ke 29.11. klo 13.

SUVELAN KAPPELI Hopeapiiri eläkeläisille to 16.11. ja 30.11. klo 13.

Kanttori laulattaa messun lauluja su 19.11. klo 14.

Pyhäkoulu su klo 15.

Käsityö - ja askartelupiiri ti 21.11. klo 10–12. Lähetystyön hyväksi.

Kappelilounas ti klo 12–13, 3 e.

Alkuhartaus.

Teräskukat eläkeläisryhmä to 23.11. klo 13.

Diakonia - ja lähetyspiiri ti 28.11. klo 18. Jaavan lastenkodin terveisiä Indonesiasta, Sri Nissi.

Rukoushetki arkipäivisin klo 12.

Cafe Suvela ma–pe klo 12–15. Kahvia, teetä, palan painiketta. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Vaeltajan Majatalo su 19.11. klo 17–19.30. Psalttari ja iltapala. Lähetystyöntekijä Marija Ijäs: ”Mitä Mongolia opetti?”. Rukouspalvelu.

Lähetyspiiri ma 20.11. klo 14.

Kappelilounas ti klo 12–13. Alkuhartaus. Aikuiset 4 e, lapset 0,50–2 e.

Eläkeläiskerho ke 22.11. klo 13.

Open Doors’in työ vainottujen kristittyjen keskuudessa ti 28.11. klo 14. Suomen toiminnanjohtaja Miika Auvinen. Äidit vapaalla to 30.11. klo 18. Pikkujoulutunnelmia, joululauluja ja glögiä.

Café Viheri ma ja ke klo 10–12. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Kirpputori ja kahvila – Edullisia

ostoksia ja kuppi kuumaa. Avoinna ma klo 10–13 ja to klo 10–17, os.

Kaivomestarinkatu 8. Hartaus joka kuukauden 1. torstai klo 11.30. Peittopaja ma klo 13–15. Otamme vastaan hyväkuntoista pientavaraa ja vaatetta. Tied. Tiina Hietaniemi, p. 040 763 6599.

KYNTTILÄT SYTTYVÄT ITSEMURHAN TEHNEIDEN MUISTOLLE Sytytämme yhdessä kynttilät su 19.11. klo 18 Espoon tuomiokirkon edessä, jonka jälkeen keskustelua, iltatee ja hartaus Pitäjäntuvalla.

Mukana Pirkko Nurminen ja Virpi Sutelainen sekä EMYstä Kaj Järvisalo.

”PYHÄT IKONEISSA” -IKONILUENTOSARJA Alarik Corander luennoi la 25.11. klo 12 ”Idän pyhät pylväissä”. Seuraava kerta: 16.12. ”Karjalan korpikansan valistajat”.

RAKENNA JOULUPUU -KERÄYS Lahjasi vähävaraiselle lapselle. Voit noutaa toivekuoren Espoon tuomiokirkon kuusesta ti 28.11. alkaen ja viimeistään su 10.12. klo 10 messun yhteydessä. Kirkko on avoinna ti–pe klo 10–17 ja viikonloppuna klo 10–18 (ma suljettu). Lahjatoiveet ovat arvoltaan 30–50 e. Kuoressa on ohjeet lahjojen palauttamispaikoista ja -ajoista. Tied. Kirsi Salonen 040 547 1861 tai Virpi Sutelainen 040 736 9315.

KUORO KAIKILLE Stressitön, ikärajaton, kuoro ilman pääsyvaatimuksia kokoontuu to 23.11. klo 18–19 Espoon tuomiokirkossa. Joht. kanttori Leena Talvio.

ADVENTINAJAN RETRIITTI Hilan kurssikeskuksessa 15.–17.12.

ILM. viim. 28.11. mennessä: Virpi Sutelainen, 040 736 9315. Hinta sis. täysihoidon 90 e espoolaiset ja 140 e muualta tulevat.

ÄLKÖÖN SYDÄMENNE OLKO LEVOTON -RETRIITTI Hvittorpin kurssikeskuksessa 12.–14.1.2018. ILM. 15.12. mennessä: tuija.kuusinen@ evl.fi. tai 040 531 1041. Hinta sis. täysihoidon 90 e espoolaiset ja 140 e muualta tulevat.

Omat kyydit.

ERON JÄLKEEN ETEENPÄIN Leiri 8.–10.12. Velskolan kurssikeskuksessa. Täysihoito 50 e/hlö, omat kyydit. Tied.: 040 5474 146 tai outi. wenell@evl.fi. ILM. 19.11. mennessä: www.espoonseurakunnat.fi>toiminta>perhe ja parisuhde>parisuhdetyö<ilmoittautumislomake.

KURESSAARI KUTSUU! Koe alkukesän ihana Saarenmaa ja ystävyysseurakuntamme Kuressaari 8.–11.6.2018. Tied. ja ilm. tuija.kuusinen@ evl.fi tai 040 5311041.

AJANKOHTAISET TAPAHTUMAT VERKOSSA Mm. kappeleiden pienryhmät löytyvät kattavasti verkosta: www. espoontuomiokirkkoseurakunta.fi.

Seuraa meitä somessa ja verkossa!

HAVUSEPPELETALKOOT Tule mukaan sitomaan havuseppeleitä sankarihaudoille Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Ks. tarkemmin Yhteiset-palstalta.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotila: Iivisniemenaukio 1

Britten: War Requiem la 2.12. klo 18 kirkko. Kuorot Navichorus, Viva vox, CandoMini ja Berliner Cantorei sekä Sibelius-orkesteri Berliinistä, solisteina Reetta Haavisto, sopraano, Jussi Myllys, tenori ja Elja Puukko, baritoni. Teoksen johtavat Günther Brick ja Seppo Murto. Liput 20 e/15 e ovelta.

Liput lippu.fi 22,5 e/17,5 e. EL lev 91

LAULUKERHO Venytellään äänijänteitä virsien tahtiin ti 21.11. klo 13 kirkko. Pullakahvit 1,5 e. Jouluvirsiä lauletaan ti 5.12.

LUKUPIIRI Andreï Makine, Ranskalainen testamentti ti 21.11. klo 18 kirkko. Ti 19.12. xPaolo 196Cognetti, mm Kahdeksan vuorta.

Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

RAAMATTUA LUIHIN JA YTIMIIN Miten voisin hylätä sinut! (Hoosea 11–12) to 23.11. klo 18 kirkko, Jouni Turtiainen. 7.12. Ainoa auttaja (Hoosea 13–14).

ERETZ – SÄVELIÄ LUVATUSTA MAASTA Heprealaisia sävelmiä ja klezmer-musiikkia la 25.11. klo 15 Soukan kappeli. Eivor Hagmark, viulu ja Sini Repo-Hagmark, oboe sekä Avadim-kuoro, joht. Heli Ojala. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi. Konsertin jälkeen tarjotaan kakkukahvit.

MESSU Messu su 19.11. klo 11 kirkko. Heikki Lehti, Erkki Kuusanmäki, Heli Ojala.

Pyhäkoulu. Lähetyksen kirkkokahvipiiri kahvittaa.

Messu su 19.11. klo 17 Soukan kappeli. Erkki Kuusanmäki, Timo Lonka.

Kirkkokahvit.

Leipämessu pe 24.11. klo 10 kirkko.

Tuula Olli, Timo Lonka. Messun jälkeen soppalounas.

Espoon omaishoitajien kirkkopyhän messu su 26.11. klo 11. Olli-Pekka Ylisuutari, Jukka Knuutti, Timo Lonka, Elja Puukko. Pyhäkoulu.

Kirkkokahvit.

Tuomasmessu su 26.11. klo 17. Jukka Knuutti, Heli Ojala, gospelryhmä Nardus. Iltatee.

Juhlamessu su 3.12. klo 11. Piispa Tapio Luoma siunaa Espoonlahden kirkon. Mukana kirkkoherrat Roger Rönnberg ja Jouni Turtiainen, seurakunnan kuorot Vox Edeni, Okra, Kirkkokuoro, Laulumieli, Navichorus ja Nardus, kanttorit Timo Lonka, Heli Ojala, Elja Puukko ja Helena Yli-Jaskari. Kirkkokahvit.

Messu su 3.12. klo 17 Soukan kappeli. Irene Erkko, Elja Puukko. Kirkkokahvit.

Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus ke 6.12. klo 11. Lipunnosto klo 10.45, mukana partiolaiset. Erkki Kuusanmäki, Olli-Pekka Ylisuutari, Elja Puukko, Esmila-kuoro, joht. Helge Kõrvits.

AIKUISET SINKUT Muistojen laulut. Nyyttärit. Yksin elävien, leskeksi jääneiden tai muuten seuraa kaipaavien ilta la 25.11. klo 18 kirkko.

HEI TYTÖT JA POJAT! Lapsenpäivän tapahtuma ma 20.11. klo 17–19 Sode. Pomppulinna, kasvomaalausta, lukittuja ovia… Tule, näe ja koe. Maksuton tapahtuma esi–7-luokkalaisille.

KESKIVIIKKONA KIRKOLLE ”Rinnalla tuntomme tuomion...” ke 29.11. klo 18.30 kirkko. Rovasti Erkki Kuusanmäki esittelee Yrjö Jylhän Kiirastuli -runoteosta ja kertoo, miten kristillinen ihmiskuva välittyy talvisodan runoissa. Iltatee.

SIIONINVIRSISEURAT ”Ääni huutaa: Erämaahan Herralle tie raivatkaa” SV 184 pe 1.12. klo 18.30 kirkko, Helena Yli-Jaskari.

NUORET Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta.

Nuorten illat ti 18.30–21 ja pe 17–22 Sode.

ChangeMaker Espoon paikallisryhmä to 23.11. ja 7.12. klo 17–20 Sode.

Advisleiri Hilassa 8.–10.12. Perinteistäkin perinteisempi nuorten adventtileiri. Leirin hinta 35 e. Ilmoittautuminen viim. 24.11. sodesode.fi.

Kuusijuhla su 10.12. klo 15 Soukan kappeli, hartaus ja puurotarjoilu.

SUOMI 100 -JUHLA Tule juhlimaan 100-vuotiasta Suomea laulujen ja sadun merkeissä kirkko la 18.11. klo 14. Kakkukahvit.

Espoonlahden seurakunnan lapsityö järjestää.

OPERAATIO JOULUN LAPSI Keräys Romanian ja Moldovan lapsille on käynnistynyt; laatikkoaihioita ja pakkausohjeita saa Espoonlahden kirkolta ja Soukan kappelista. Tuo valmis paketti viimeistään 20.11. kirkolle tai Sou-

SOIVA MARRASKUU Pekka Tarjanteen muistokonsertti su 19.11. klo 18 kirkko. Anna Pulli, urut, Sinetti-Seitsikko sekä Retun Wihtorit. Vapaa pääsy.

A

11

kan kappelille. Tied. leena.jarvinen@evl.fi, 041 535 6190.

JOULU LÄHESTYY Täytettä pukinkonttiin. Osta kierrätyslahjat kirpputorilta, Toivon Tori on avoinna torstaisin klo 12–18 ja lauantaisin klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Latokasken Marttojen myyjäiset la 25.11. klo 10-13 Kaskikappeli. Leivonnaisia, käsitöitä, arpajaiset ja kahvila.

Perheiden jouluaskartelupäivä pe 1.12. klo 14–18 kauppakeskus Pikkulaiva.

Joulupolku la 2.12. klo 10–14 Soukan kappeli. Askartelua ja tarjoilua, aik.

4,5 e, yli 3-v. lapset 2,5 e, pelkkä tarjoilu 1,5 e.

Kranssitalkoot la 2.12. klo 12–16.30 kirkko. Tehdään kransseja joulumyyjäisiin. Kipparin lähetyspiiri tuo tarvikkeet ja keittää talkookahvit.

Haluatko tuoda jouluiloa? Joulupuu-keräys avataan su 3.12. klo 11 messun yhteydessä Espoonlahden kirkolla ja klo 17 messun yhteydessä Soukan kappelilla. Kortteja voi noutaa su 10.12. saakka. Lahjakortit palautetaan sekä kirkolla että kappelilla vahtimestarin kopin lähellä olevaan valkoiseen postilaatikkoon viim. 17.12.

Diakoniatyöntekijä vie lahjasi perille.

Tiedustelut 040 537 6854.

Perheiden adventtikirkkohetki su 3.12. klo 15 Soukan kappeli. Kirkkokahvit.

Reinaru Vennad ti 5.12. klo 19 kirkko.

Odotettu eestinkielinen joulukonsertti. Vapaa pääsy.

Puuroa, leivonnaisia, arpoja ja käsitöitä joulumyyjäisistä la 9.12. klo 11–14 kirkko. Kauneimmat joululaulut klo 12.

Ihmeellinen yö -konsertti ti 12.12. klo 18 kirkko.

Lumen valon maassa, Okra-kuoron joulukonsertti ke 13.12. klo 19 kirkko.

HAVUSEPPELETALKOOT Tule mukaan sitomaan havuseppeleitä sankarihaudoille Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Katso tarkemmat tiedot Yhteiset-palstalta.

KAHVILAISÄNNÄKSI TAI -EMÄNNÄKSI? Kaikille avoin kahvila kirkolla avautuu loppiaisen jälkeen ja on auki keskiviikkoisin klo 13–15. Tule tutustumaan kahvilaan ja alkavaan toimintaan torstaina 30.11. klo 13–14.30.

Voit ilmoittautua mukaan vapaaehtoisten kahvilanhoitajien ryhmään.

Lisätietoa: inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

Menokasvo

Espoonlahdessa juhlitaan Suomea laulaen ja leikkien man kerran. Juhlaesitys huipentuu partiolaisten tervehdykseen sinivalkoisin askelin. Juhlan jälkeen on tarjolla isänmaallista kakkua, karjalanpiirakoita ja Suomi-konvehteja.

Onko Suomi-teema ollut tänä vuonna esillä lasten kerhoissa?

Syksyn aikana olemme kerhoissamme keränneet sata hyvää tekoa. Jokaisessa kerhossa on askarreltu oma puu, jonka oksille kerholaiset ja perheet ovat saaneet kirjoittaa hyviä tekoja. Samoin kerhoissa on askarreltu juhlaan koristeita, Suomi-aiheisia eläimiä, kuten oravia. Suomi 100 -juhlassa on esillä lasten taidenäyttely, johon hyvän teon puut tulevat esille.

PAULA HUHTALA Suomi 100 -juhla laulujen ja sadun merkeissä la 18.11. klo 14 Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Kakkukahvit.

ESKO JÄMSÄ

Espoonlahden seurakunnan lapsityö järjestää lapsille Suomi 100 -juhlan. Millainen juhla on luvassa, lastenohjaaja Kati Vilkman?

Kaikille sopiva Suomi 100 -juhla on lauantaina 18.11.

Juhlassa esitetään musiikillinen satuseikkailu suomalaiseen luontoon. Tuttujen laulujen ja runojen siivittämänä kuljetaan vuodenajasta ja perinteisistä tapahtumista toiseen. Juhla sopii aivan kaikille, olemme huomioineet erityisesti lapset. Lapset pääsevät osallistumaan monin eri tavoin: on laulua, leikkiä ja liikettä.

Millaista Suomea esitellään juhlassa?

Juhlassa ovat esillä hyvin perinteiset suomalaiset laulut, runot, eläimet, puut ja tavat lapsilähtöisesti.

Soili Perkiön säveltämä ja Hannele Huovin sanoittama laulu ”Suomi sata” kajahtaa juhlassa useam-

MENOT 16. – 30.11.

12 A Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

Leppävaaran seurakunta Toimisto: Alberganesplanadi 1, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1.

MESSUT JA HARTAUDET Messu ja kirkkokahvit su 19.11. klo 11 Leppävaaran kirkko. Valvomisen sunnuntaina tunnelma tiivistyy.

Onko keskitien kulkeminen paras vaihtoehto vai pelkkää välinpitämättömyyttä? Messussa mukana nuorten Liekki-bändi, Vallivirta, Raiskio ja Noponen.

Hengähdä hetki – hiljainen rukoushetki joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko.

Hiljainen rukousaamu joka pe klo 7.45 KilonRisti.

Messu ja kirkkokahvit su 26.11. klo 11 Leppävaaran kirkko. Messussa viitottu puhe ja mukana kehitysvammatyön diakoni Minna Kovalainen.

Musiikissa mukana Pandula-kvartetti: Sari Karjalainen, Ari Talja, Tarja Jaakola ja Markku Känninen. T. Salo, Vallivirta, Hyry.

Messu ja kirkkokahvit su 26.11. klo

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Messu su 19.11. klo 10. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Juha Virta, kanttori Päivi Hakomäki.

Messu su 26.11. klo 10. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, avustava pappi Inari Varimo, kanttori Mikko Niinikoski.

Matinkappeli: Messu su 19.11. klo 12.

Liturgia ja saarna Inari Varimo, kanttori Päivi Hakomäki.

Messu su 26.11. klo 12. Liturgia ja saarna Sirpa Tolppanen, kanttori Sanna Franssila.

Olarin kappeli: Messu su 26.11. klo 12. Liturgia ja saarna Marjo Parttimaa, kanttori Mikko Niinikoski.

Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot klo 18, jolloin tarjolla ruoka pieneen hintaan. Rento messu klo 19, jonka musiikista vastaavat risteysmuusikot. Messussa lauletaan virsien lisäksi uutta hengellistä musiikkia.

Messun jälkeen jatkot klo 21 asti.

Risteys on tarkoitettu kaikenikäisille raikkaasta ja yhteisöllisestä toteutustavasta pitäville. Leikkihuone avoinna etkojen ja messun ajan. Liturgia ja

13 Karakappeli. Raiskio ja Hyry.

RUKOUSVIIKKO 24/7 Liity mukaan rukoukseen ajankohtaisten asioiden puolesta 19.11.–26.11.

Oman rukousajan voit varata Google-kalenterista, ohjeet Hilkka Stigel: hilsti@hotmail.com, 040 718 2302.

Viikon yhteinen rukoushetki to 23.11. klo 18 Leppävaaran kirkon Olotilassa.

DAN – RAAMATUN KAUPUNKI, MITÄ ARKEOLOGIA PALJASTAA? Mitä kertoo Raamattu? Suomen Sairaanhoitajan Kristillisen Seuran järjestämä ilta ti 21.11. klo 18 Karakappelissa. Pastori Merja Alanne kertoo väitöskirjansa tutkimuskohteesta Israelin Dan-kaupungista.

VASEMMAN (TAI OIKEAN) KÄDEN MAALARIT Pensseli käteen, ajatukset lentoon.

Maalaamaan pääsee la 25.11. klo 12–17 KilonRistissä. Päivän tavoitteena on ilmaista maalaamalla erilaisia tunteita ja ajatuksia. Hinta 15 e Naisten Pankin hyväksi. Ilm. 040 5311059, inkeri.juvela@evl.fi.

SUOMI 100 -LAULAJAISET Tervetuloa laulamaan suomalaiskansallisia lauluja kanttori Pauliina Hyryn johdolla su 26.11. klo 16 KilonRistiin. Yksinlaulua: Vanessa Philipp, sopraano ja Hannu Sorsa, piano.

Kahvitarjoilu.

ILOSANOMA ISRAELILLE -ILTA Pastori Erja Kalpio Evankelisesta Lähetysyhdistyksestä kertoo lähetystyön näkymistä Israelissa su 3.12. klo

saarna 16.11. Inari Varimo, 23.11. ja 30.11. Antti Malinen.

LASTEN OMA KIRKKOHETKI Leikkiä, laulua, rukousta, askartelua Matinkappelilla messun yhteydessä sunnuntaisin klo 12. (Joka neljäs viikko vietetään rukoushetkeä.) Messun jälkeen kirkkokahvit tai

OL lev 91 x 117 mm

18 Karakappelissa.. Avauspuheenvuoron pitää pastori Juha-Pekka Rissanen. Illassa vietetään Rissasen läksiäisiä hänen suunnatessa pariksi vuodeksi lähetystyöhön Tel Aviviin.

Mukana musaryhmä ja Mattanja-kuoro. Iltatee.

KÄSITYÖMYYJÄISET Sukkia, lapasia ja muita käsitöitä myynnissä Leppävaaran kirkolla: joka ti klo 11–14 Olotilan kirpparilla ja joka to klo 11.30–12.30 aulassa diakonialounaan yhteydessä. Myyntiä niin kauan kuin tuotteita riittää.

JOULUNAJAN ARPAJAISET 28.11. alkaen ti ja to klo 11–14 Olotilan kirpparilla, Leppävaaran kirkolla.

Arpa 3 e. Joka arpa voittaa ja kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan tilkkupeitto.

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ Vietä mukava diakonian retkipäivä to 7.12. klo 9–16 Velskolan Väentuvassa. Ks. lisätiedot Tukea ja apua -palstalta.

VARTTUNEELLE VÄELLE Varttuneen väen kerhot ti klo 13–14.30 Karakappeli ja to klo 13–14.30 Perkkaan kappeli. Hartaus ja kahvitarjoilu.

Kahvila eläkeikäisille joka toinen ma klo 13–14.30 Leppävaaran kirkko, 20.11.

PIENRYHMIÄ Kuoro kaikille joka toinen ke klo 18.30–19.45 Leppävaaran kirkko, 22.11. Tervetuloa mukaan LEkaikenlailev 91

x

silla laulutaidoilla.

Lectio Divina -raamatuntutkistelu joka toinen to klo 10–11.30 Karakappeli, 23.11.

Runoryhmä joka toinen ti klo 18 Karakappeli, 28.11.

Musaryhmä joka toinen ke klo 18.30 KilonRisti, 29.11. Vapaamuotoista musisointia ilman esiintymispaineita.

Katso kaikki pienryhmät ja lisätiedot: www.espoonseurakunnat.fi/ letoiminta.

Seuraa somessa ja verkossa! espoonseurakunnat.fi/leppavaara facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi 84 mm

VERTAISTUKIRYHMÄ PARISKUNNILLE ”VIRKISTYSTÄ PARISUHTEESEEN” Tule jakamaan parisuhteen iloja ja suruja muiden parien kanssa, rennosti jutellen kahvikupin äärellä.

Kahvikuppi odottaa sinua Leppävaaran kirkon takkahuoneessa ma 27.11 ja ma 11.12 klo 17.30–19. Keskustelurauhan takaa lastenhoito yli 3-vuotiaille lapsille. Ryhmään otetaan noin viisi paria. Ohjaajina vapaaehtoiset, Riikka Huuskonen (koulutukseltaan psykoterapeutti) ja Pauli Paananen.

Ilm. viim. ke 22.11.: Riikka Huuskonen 050 537 4175, riikka.huuskonen@ gmail.com.

lounas. Tule mukaan omien lasten, lastenlasten, kummilasten tai muiden läheisten lasten kanssa! Lisätiedot: Inari Varimo, 050 3580979 tai inari.varimo@evl.fi.

VALOA KAAMOKSEEN! Iloa ja rentoutusta keholle ja mielelle ilmaistapahtumassa la 18.11. klo

25

vuotta

sinä

11–15 Chapple, Iso Omena. Laulunopettaja Susanna Eronen johdattaa lauluworkshopeissa äänenkäytön ja laulun saloihin. Rentouttavaa niska-selkäseudun Asahi-terveysliikuntaa. ”Ehditkö istahtaa itsesi äärelle?” -aiheesta alustaa Miia Moisio. Istumameditaatio ja hengitysrukous -hetkiä. Perhemeditaatio-hetkiä lapsille ja vanhemmille.

Lastenhoito ja hattarakone. Naposteltavaa ja kahvitarjoilu. Tarkempi aikataulu: www.chapple.fi.

SANAN JA MUSIIKIN ILTAPÄIVÄ ”Odotan kuin yövartija aamua” su 19.11. klo 14 Matinkappeli. Vieraana Suomen Raamattuopistolta toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen. Juontaa Jukka Kivimäki. Yhteislaulua Viisikielinen -laulukirjasta, säestäjänä Juha-Matti Vihtanen. Järjestää SRO:n Etelä-Espoon toimintaryhmä ja Olarin seurakunta.

CHAPPLE WEDNESDAY Miika Vintturi ja Yhtye ke 29.11. klo 18 Chapple, Iso Omena. Illan aluksi kevyt salaatti-iltapala 1 e. Lapsille leikkihuone, jossa leikittäjä. Lue lisää chapple.fi.

NAISTEN SAUNARETKI Saunailta Hvittorpissa ke 22.11. klo 18–21. Iltapala 3 e. Matkat kimppakyydein. Lähtö Matinkappelilta klo 17.30. Kotimatkalle lähdetään klo 21.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut Anneli Virolainen, 0400 205 445 viimeistään kolme päivää ennen saunareissua. Syksyn viimeinen saunaretki 11.12.

minä

KAIKENIKÄISTEN JOULUKORTTIASKARTELU Tulkaa koko perheen voimin askartelemaan joulukortit la 25.11. klo 10–13. Paikkana on Chapple, Iso Omena. Tarjolla glögiä, mehua ja piparia.

JOULUN LAPSI -KERÄYS Lahjoita joululahja Romanian ja Moldovan lapsille! Keräysaika Olarissa 1.11.–20.11. Lahjalaatikkoaihioita jaossa seurakunnan tiloissa. Palauta laatikkosi viimeistään 20.11. Palautuspaikat: Olarin kirkko (vahtimestari 040 506 2668,) Matinkappeli (040 533 8722), Olarin kappeli (040 865 9116) ja Chapple Iso Omena. Lisätiedot keräyksestä nuori.chapple.fi ja www.espoonseurakunnat.fi sekä anne.sarasmaa@evl.fi 040 551 4426.

RYHMIÄ AIKUISILLE Aikuisten arkikahvila Olarin kappelilla ke 13.12. klo 13–14.30.

Virsistä voimaa to 23.11. klo 14–16 Matinkappelilla.

Lukupiiri to 16.11. Kirjana Jung Chang: Villijoutsenet. Olet tervetullut mukaan vaikka et olisikaan lukenut kirjaa.

Aikuisten yhteislauluillat Olarin kirkon kerhosiiven monitoimisalissa ti klo 18–19 (Ei 5.12.).

Hiljaisen rukouslaulun ryhmät Matinkappelissa: Perjantaisin klo 18–19.30: 24.11.ja 8.12. Tiistaisin klo 18–19.30: 28.11. ja 12.12.

Sanan ympärillä -ryhmä ti 21.11. klo 12.30–14, Matinkappeli. Olohuone Ryhmä lukee edellisen sunnuntain Raamatun tekstit ja keskustelee niistä. Vetäjä Tarja Valtonen 0500 403 852 Kahvitarjoilu.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Synkkien virsien ilta Espoon tuomiokirkossa Sunnuntaina 19.11. Espoon tuomiokirkossa pääosassa ovat virsikirjan raskaansarjan osasto ja urkujen tummat soinnit. Synkempiin tunnelmiin vievät urkuri Petri Koivusalo ja Espoon mieslaulajat, johtajanaan Helge Körvits.

Su 19.11. klo 18 Synkkien virsien ilta, Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5.

Brittenin War-Requiem Espoonlahdessa Lauantaina 2.12. Espoonlahden kirkossa kuullaan Brittenin War-Requiem. Sodan kauhuista kertovan teoksen toteuttaa 250 laulajaa ja soittajaa. Esiintyjinä mm. Elja Puukko, Jussi Myllys, Reetta Haavisto, Berliner Cantorei, Navichorus, Viva Vox ja Candomini. Liput ovelta 20 e/15 e, lippu.fi 22,5 e/17,5 e.

La 2.12. klo 18 War-Requiem, Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p.

050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT KAUNIAISTEN KIRKOSSA Su 19.11. klo 10 saarna Mila Knuth, liturgia Anna-Kaisa Tuomi ja kanttorina Anna Marte. Madrigaali- ja Hele-kuorot, joht. Raisa Rangell.

Kirkkokahvit.

To 23.11. klo 19 Granut – nuorten messu: Anne Huoponen, Sonja Holkerinoja ja Tiro Rohkimainen.

Su 26.11. klo 10 saarna Anne Huoponen, liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Anna Marte, Heidi Simomaa viulu. Kirkkokahvit.

Ti 28.11. klo 20 Hiljaisuuden messu kirkon alasalissa. ”Adventin alla”, Anna-Kaisa Tuomi, Anna Marte ja Tiro Rohkimainen.

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Messu su 19.11. klo 10 Tapiolan kirkko. Tiihonen, Hero, Forsberg. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 19.11. klo 12.30 Tapiolan kirkko.

Viikkomessu ke 22.11. klo 8 Tapiolan kirkko. Kallio, Forsberg. Ei aamupuuroa.

Messu su 26.11. klo 10 Tapiolan kirkko. Tervonen, Ristimäki, Jurmu.

Pyhäkoulu. Uutispuuroa: uuden sadon ruispuuroa ja piirakkakahvit (aikuiset 5 e) medialähetystyön merkeissä. Mukana rovasti Matti ja Tuula Korpiaho Kroatian terveisin.

Viikkomessu ke 29.11. klo 8 Tapiolan kirkko. Ristimäki, Hapuli. Aamupuuro.

Ikäihmisten adventtikirkko ke 29.11. klo 13 Tapiolan kirkko. Laasonen, Hero, Jurmu.

Keskipäivän rukous arkipäivisin klo 12 Tapiolan kirkko.

PIENTEN PÄIVÄ Lapsen oikeuksien päivän tapahtuma ma 20.11. klo 9.30–12 Tapiolan kirkolla. Askartelupaja, Hiljaisuuden

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 27.11. klo 18.30 Sebastoksessa.

OMAISHOITAJIEN RYHMÄ Kauniainen 100 vuotta. Clara Palmgren kertoo, lisäksi Suomi 100 vuotta -juhlakahvit. Ke 29.11. klo 15.30 Sebastoksessa.

KESKUSTELEVAT NAISET Jouluaskartelua to 30.11. klo 14 Sebastoksessa.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl. 10–16, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 19.11 Högmässa kl. 12. Skriftskolans föräldrasamling i övre salen.

SÖ 26.11 Domsöndagens högmässa kl. 12.

PERHEKERHO

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP

Torstaisin klo 10 Sebastoksessa, Kauniaistentie 11.

TO 16.11 och 23.11 i övre brasrummet kl.13.30.

MARTAT JA MARIAT

UNGDOMSKVÄLL

To 16.11. klo 12 kansainvälisen työn ja lähetyksen ryhmä kirkon yläsalissa.

FR 17.11 i Klubb 97 kl.18.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Ma 20.11. ja 27.11. klo 12.45 hartaus ja kahvila klo 13–15 Sebastoksessa, .

SÖNDAGSSKOLA SÖ 19.11 i Klubb 97 kl.12.

TISDAG 21.11 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

huone, peuhupaikka. Muskarimessu klo 10–10.30, kirkkomehut ja -kahvit.

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ Lounaskonsertti ke 22.11. klo 12 Tapiolan kirkossa. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

KESKIVIIKKOKERHO Latinalaisen Amerikan vapautuksen teologia ja karismaattisuus ke 22.11.

Tapiolan kirkko. Pastori Jukka Raunu. Kahvi n. klo 12.30 lounaskonsertin jälkeen. Ohjelma klo 13.

Ikäihmisten adventtikirkko ke 29.11. klo 13 Tapiolan kirkko.

MOZARTIN SUURI C-MOLLIMESSU Tapiolan seurakunnan Oratoriokuoro ja orkesteri Jonas Rannilan johdolla su 26.11. klo 18, Tapiolan kirkko. Solistit Kaisa Ranta ja Hedvig Paulig, sopraanot; Hannu Jurmu, tenori; Kristian Lindroos basso.

Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e.

ADVENTIN AATON MYYJÄISET Tule jouluostoksille ja tukemaan seurakunnan toimintapiirejä, partiolaisia ja muita paikallisia toimijoita la 2.11. klo 10–13 Tapiolan kirkolle.

Myynnissä mm. leivonnaisia ja käsitöitä. Pöytäpaikat 10 e. Tied. ja ilm. seurakuntatoimisto p. 09 8050 4000.

HOOSIANNA I adventin messu – Hoosianna su 3.12. klo 10. Linnoinen, Tervonen.

Tapiolan seurakunnan kamarikuoro, Malkamäki, Hapuli, Jurmu, Heikki Kulo, sello. Messun erityisenä musiikkina Osmo Tolosen Hoosianna Lassi

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Under ytan. Grupp för ungdomar i Klubb 97 kl.16.

Graziakören i övre brasrummet kl. 18.

KYRKOSYFÖRENINGEN ON 22.11 och 29.11 i övre brasrummet kl.13.30.

MEDITATIV ANDDAKT MED TAIZÉSÅNGER ON 22.11 i Grankulla kyrka kl. 18.30 (sångövning kl. 18).

Nummen tekstiin. Ei pyhäkoulua.

Hoosiannakirkko lapsille su 3.12. klo 15. Mukana muskarikuoro Laulusimpukat, kanteleensoittajia ja pikku muskarilaisia.

LASTEN ADVENTTIKIRKOT Otaniemen kappelissa ma 4.12. klo 9.30, Jämeräntaival 8. Tapiolan kirkossa ti 5.12. klo 9.30 ja 10.15.

PERHEIDEN JOULUASKARTELU Tule tekemään yhdessä ti 28.11. klo 17.30–19 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4, 2 krs. To 30.11. klo 17.30–19 Tapiolan kirkko. Ma 4.12. klo 17.30–19 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8. To 7.12. klo 17.30–19 Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C.

A

13

ilm. ma–to klo 10–14 Janet Grundström, 040 487 7209.

Kohtaamispaikka to klo 12.30 Tapiolan kirkko. Kaikille avoin keskusteluryhmä. Kahvitarjoilu.

Mieli maasta -ryhmä eläkeikää lähestyville ma klo 17 Tapiolan kirkko. Tied. Hannele Oksanen, 050 500 1137.

Mieli maasta -vertaistukiryhmä masentuneille ke klo 18 Tapiolan kirkko. Tied. Lulu Sandberg, 040 757 3228.

Perjantaikävely Olohuone-emäntien seurassa pe klo 10 Tapiolan TA lev 43 x 95 mm kirkolta. Kahvit n. 10.30.

ETELÄSUOMALAISEN OSAKUNNAN LAULAJAT Joulukonsertti pe 1.12. klo 18, Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

TAPIOLAN KAMARIKUORO Joulukonsertti la 2.12. klo 16, Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

MUMMO- JA PAPPAPAKETIT Keräämme perinteistä joulutervehdystä Pärnun Eliisabetin seurakunnan vanhuksille. Sisältö kahvia, teetä, pipareita, suklaata, kynttilä ja joulukortti sinulta (kaikki tai jotakin) paketoimattomana. Toimitus Tapiolan kirkon vahtimestarille viim. 7.12.

KOKOONTUMISIA Leijonaemot ma 27.11. klo 17.30 Tapiolan kirkko. Vertaistukiryhmä erityislasten vanhemmille. Tied. ja

TISDAG 28.11 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30-11.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Graziakören i övre brasrummet kl. 18.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–15, tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR

Sö 19.11. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Rönnberg, Hätönen, blockflöjtisterna FREDAG 24.11 Jennie Högberg och Sofia PettersAndakt för ungdomar i Grankulla son-Fernholm. Kyrkkaffe i Sockenstukyrka kl. 17.30. gan.

Lilla julfest för ungdomar i Klubb 97 Hagalunds kyrka kl. 12. Terlinden, kl. 18.

Malmgren. Kyrkkaffe.

Köklax kapell kl. 16 lovsångsmässa. s.15 lev 91 x 63 mm PaKe

Jäntti, Hätönen, lovsångsteamet.

Kyrkkaffe.

Sö 26.11. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Ahlbeck, Kronlund, Wikman, Wallenius. Närståendevårdarna inbjuds speciellt. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Olars kyrka, svenska sidan, kl.

10.30. Kanckos, Malmgren. Kyrkkaffe.

ARVET EFTER LUTHER 2017 Lö. 25.11. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 15. Emma Audas: Är det något kristet med att gifta sig? Föreläsning och diskussion. Servering efteråt.

KONSERT On. 21.11. Esbovikens kyrka kl.

18.30–20. Musikinstitutet Kungsvägens Ljuskonsert. Blåsorkestrarna KingsRoad och Klangligan, flöjt- och blockflöjtsgrupper m.fl. Dirigenter är Jan Takolander, Albinus Borg, Jussi Junttila, Satu Parkkonen och Jacintha Damström. Fritt inträde och program, frivillig kollekt till välgörenhet.

MUSIKLEK FÖR SMÅBARN On. 22.11 och 29.11. Esbo domkyrkas församligsgård, Kyrkstr. 2, skriftskolsalen, kl. 10.30–11. Vuxna är välkomna med. Ingen förhandsanmälan, ingen avgift, öppet för alla!

FÖRSAMLINGSLUNCH Ti 21.11. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 12–14. Pris 5 e.

SAMLINGAR FÖR SENIORER & DAGLEDIGA Kl. 13–14.30: Ti 21.11 Träffdax i Köklax kapell, to 23.11 i Kalajärvi kapell, ti 28.11 i Köklax kapell, to 30.11 i Karabacka kapell.

14 a Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

PE 17.11. ”Lapsen laulu ja tarina” klo 17.30 Kalajärven kappelissa.

Vauhdikas kolmikohtauksinen musiikkikuvaelma lapsiperheille.

Viivähdetään hetki 1500-luvulla, 1800-luvulla ja päädytään tähän päivään. Kesto n. 40 min. Esiintyjät: Tero Pajunen, Sallamarianne Markkanen ja Heli Vapaakallio.

Vapaa pääsy.

SU 19.11.

Synkkien virsien ilta – ”yhteislaulua kirkkovuoden loppumetreillä” klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Urkujen tummempia sointeja ryöstöviljelemässä Petri Koivusalo. Veisuuta johtamassa Espoon mieslaulajat, joht. Helge Körvits. Tätä on odotettu: virsikirjan raskaansarjan osasto kerrankin pääosassa. Synkkää?

Komeaa? Vanhanaikaista? Ajankohtaista? Lohduttavaa? Tule ja veisaa!

TI 21.11.

Musiikkia kynttilän valossa: ”Lempeiden laulujen laitamilla – kansanmusiikkia kaamokseen” klo 19 Leppävaaran kirkko. Värttinässäkin laulava Karoliina Kantelinen, laulu ja kantele yhdessä Outi Noposen johtaman lauluyhtye Kuiskeen kanssa. Vapaa pääsy, vap.eht. maksu seurakunnan musiikkityölle.

KE 22.11.

Häivähdys pyhää -lounaskonsertti Tapiolan kirkossa klo 12.

Espoon musiikkiopiston laulajat.

Vap.eht. maksu Yhteisvastuulle.

Vapaa pääsy.

Huippuoboisti ja ”Urkujen Paganini” klo 19 Olarin kirkko.

Takuya Takashima, oboe, Kalevi Kiviniemi, urut, Siiri Munter, harppu, Kirsi Kiviharju, harppu.

Liput 15 e ovelta klo 18 alk.

LA 25.11.

Duo Cantares – Latinalaisamerikkalaisia lauluja elämästä ja rakkaudesta klo 18 Leppävaaran kirkko. Nathaly Gómez, laulu ja Camilo Pajuelo, kitara. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e.

SU 26.11.

Film Music & Gospel -konsertti klo 15 Suvelan kappelissa. Gospel Helsinki -kuoro tuo kuultavaksi Chicagon opintomatkansa antia.

Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi

Apua & tukea suomalaisuus ja kansanlaulu, suomalainen gospel sekä filmimusiikista tunnetut hitit ovat osa konserttia. Gospel Helsinki, joht.

Nina Pakkanen, Joonatan Rautio piano ja saksofoni; Sami Koskela lyömäsoittimet; Juho Kivivuori, basso. Liput www.gospelhelsinki. fi ja ovelta 10 e.

Mozartin suuri C-mollimessu klo 18, Tapiolan kirkko. Tapiolan seurakunnan Oratoriokuoro ja orkesteri Jonas Rannilan johdolla Solistit Kaisa Ranta ja Hedvig Paulig, sopraano; Hannu Jurmu, tenori; Kristian Lindroos basso.

Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e.

TI 28.11.

Musiikkia kynttilän valossa: ”Laulu Suomen on - suomalaisen laulun juhlaa” klo 19 Leppävaaran kirkko. Sibelius-laulukilpailun voittajan, baritoni Aarne Pelkonen esittää rakastettuja suomalaisia yksinlauluja. Juho Alakärppä, piano, Pauliina Hyry, urut.

Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e.

PE 1.12.

Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajien joulukonsertti klo 18, Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6.

Johtaa Teemu Tommola. Renessanssiajan kirkkomusiikkia ja joulumusiikin uudempia helmiä.

Liput 12/8 e. Ohjelma 10 e.

Joulun kosketus -konsertti klo 19.30 Kauklahden kappelissa.

Timo-Juhani Kyllösen sävellyksen kantaesitys. Perinteisiä joululauluja Ruotsista, Suomesta ja maailmalta. Sopraanona Savonlinnan Timo Mustakallio –kilpailun voittaja Aurora Marthens. Esbo Arbis Kammarkör joht. Timo-Juhani Kyllönen. Sabina Kyllönen, huilu; Sauli Lämsä, piano; Vesa Putkonen, lyömäsoittimet. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LA 2.12.

Tapiolan kamarikuoron joulukonsertti klo 16 Tapiolan kirkko.

Mm. Mendelssohn, Gabriel, Rautavaara ja Mäntyjärvi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SU 3.12.

Osmo Tolosen Hoosianna Lassi Nummen tekstiin I adventin messussa 3.12. klo 10, Tapiolan kirkko. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro Liisa Malkamäen johdolla, Hanna-Maria Hapuli, urut.

Jan Schulte-Tiggs

21.11.

Karoliina Kantelinen ja lauluyhtye Kuiske esiintyvät Leppävaara kirkossa tiistaina 21.11. klo 19 alkavassa konsertissa.

Kahvilat Leppävaaran seurakunta Kahvila eläkeikäisille joka toinen ma klo 13–14.30 Leppävaaran kirkko, Tervetuloa nauttimaan kuppi kuumaa ja juttelemaan kuulumiset.

Tapiolan seurakunta Tapiolan kirkon Olohuone on avoin oleskelutila seurakuntalaisille ma, ke ja pe klo 10–14 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Vapaaehtoinen kahvimaksu Yhteisvastuukeräykselle.

Nauti päivän lehdestä ja kupposesta kahvia.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Suolaista & makeaa, lehtiä & juttuseuraa!

Café Aurora ma–pe klo 10–14 Auroran kappelissa, os. Heiniemenpolku 1. Kahvia, pullaa, suolaista purtavaa, netti, lehtiä, juttuseuraa.

Café Suvela avoinna arkisin klo 12–15 Suvelan kappelissa, os. Kirstintie 24. Kahvia, teetä, palan painiketta.

Café Viheri ma ja ke klo 10–12 Viherlaakson kappelissa, os. Viherkallionkatu 2.

Kauniaisten suom. seurakunta Maanantaikahvila ja vartin hartaus joka ma. Klo 12.45–13.00 hartaus ja kahvila klo 13–15 Sebastoksen toimitilassa, os. Kauniaistentie 11.

Olarin seurakunta Leipäkahvila pe klo 13–14.30 Matinkappelilla. Kahvin ja teen kanssa tarjolla Leipomo Keisarin lahjoitusleivonnaisia Lisätietoja yhteisötyöntekijä Iisa Lehtinen p. 040 773 8715.

Aikuisten Arkikahvila on avoin kohtaamispaikka Olarin kappelilla (Kuunkehrä 4). Seuraavan kerran13.12. klo 13–15. Lisätiedot: vapaaehtoistyön diakoni Saija Väätäinen, p. 050 372 8873.

Leppävaaran seurakunta Kahvila eläkeikäisille joka toinen ma klo 13–14.30 Leppävaaran kirkko.

Seuraavan kerran 20.11.

Yksinäisten jouluaatto Yksinäisten jouluaatto su 24.12. klo 10–17 Hilan leirikeskuksessa. Ilmoittautumiset ainoastaan ma 4.12. ja ti 5.12. klo 9–11 ja klo 14-16 p. 040 572 5344 diakoni Ulla Auvinen. Hintaan 15 e sisältyy meno-paluu-bussikuljetus, ohjelma, sauna omin pyyhkein ja jouluateria. Etusija niillä, joilla on diakoniset perusteet. Mukaan lähte-

Eija Harju

Kirkoissa soi

Suvelan kappelin kahvilassa tuoksuvat vastaleivotut pullat.

ville lähetetään kirje, jossa tiedot bussin aikataulusta ja reitistä.

Rakenna joulupuu -keräys Haluaisitko tuoda jouluiloa vähävaraiselle lähimmäiselle? Espoon seurakunnissa on tänäkin vuonna Rakenna joulupuu-keräys.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Anna joululahja vähävaraiselle lapselle. Voit noutaa toivekuoren Espoon tuomiokirkon kuusesta ti 28.11 alkaen ja viimeistään 2.adventtimessun (klo 10) yhteydessä 10.12.

Lahjatoiveet ovat arvoltaan 30–50 euroa. Tied. Kirsi Salonen 040 547 1861 tai Virpi Sutelainen 040 736 9315.

Espoonlahden seurakunta Keräys avataan su 3.12. klo 11 messun yhteydessä Espoonlahden kirkolla ja klo 17 messun yhteydessä Soukan kappelilla. Kortteja voi noutaa su 10.12. saakka. Lahjakortit palautetaan sekä kirkolla että kappelilla vahtimestarin kopin lähellä olevaan valkoiseen postilaatikkoon viim.

17.12. Tied. 040 537 6854.

Leppävaaran seurakunta Keräys avataan su 3.12. klo 11 Leppävaaran kirkolla messun yhteydessä. Vähävaraisen perheen tai vanhuksen lahjatoiveen voit noutaa 3.–10.12.

Leppävaaran kirkon joulukuusesta.

Tied. Petri Lehtisalo, petri.lehtisalo@ evl.fi, 040 546 5191.

Olarin seurakunta Keräysaika on 20.11.–7.12. Osta lahjakortti ja toimita se Olarin seurakunnan Chappleen kauppakeskus Isossa Omenassa. Diakonit toimittavat lahjakortin perille vähävaraisille perheille.

Tapiolan seurakunta Ensimmäisen adventin juhlamessuun su 3.12. Tapiolan kirkossa tulee joululahjapuu, joka on kirkkosalin sisäänkäynnin lähellä. Puuhun on

ripustettu kortteja, jotka nimettö­ minä esittelevät lahjan saajat. Joukossa on lapsia, aikuisia ja kokonaisia perheitä. Lahjat pyydetään toimittamaan lahjakortteina diakoniatoimistoon viim. pe 15.12. Tiedustelut p. 040 531 1011.

Omaishoitajille Omaishoitajien kirkkopyhän messu su 26.11. klo 12 Kalajärven kappelissa, os. Ruskaniitty 3. Kutsumme messuun erityisesti omaishoitajia.

Kirkkokahvit.

Vertaistukiryhmä muistihäiriöisille ja heidän omaisilleen yhteistyössä SPR:n vapaaehtoisten kanssa pe klo 10–12.30 Soukan kappeli, parilliset viikot. Lounas ja kahvit 5 e. Tied ohjaaja diakoniatyöntekijä Pirjo Hagmark, 040 547 1848 tai vertaisohjaaja Riitta Kettunen, 045 609 4250.

Omaishoitajien ryhmä Kauniaisissa ke 29.11. klo 15.30 Sebastoksessa, Kauniaistentie 11. Kauniainen 100 vuotta – Clara Palmgren kertoo. Lisäksi Suomi 100 vuotta -juhlakahvit.

Diakonian retkipäivä Vietä mukava diakonian retkipäivä to 7.12. klo 9–16 Velskolan Väentuvassa. Yhdessäoloa, hyvää ruokaa, hiljentymistä ja saunomismahdollisuus. Retkipäivä on avoin kaikille espoolaisille, ensikertalaiset etusijalla. Hinta 15 e sis. ruoat ja yhteiskuljetuksen. Ilm. ruoka-allergioineen viim.

27.11. Riitta Türkmen, riitta.turkmen@evl.fi, 040 546 5198.

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa?

Soita ja varaa aika tai tule käymään. www.espoonseurakunnat.fi/tukea, www.kauniaistenseurakunta.fi.

Yhteiset Messu ja kirkkokahvit, joissa on huomioitu erityisesti näkövammaiset, kuurot ja kehitysvammaiset henkilöt su 26.11. klo 11 Leppävaaran kirkossa, os. Veräjäkallionkatu 2.

Messussa tekstit on tehty selkokielellä ja ne heijastetaan seinälle isokirjoituksella. Tekstit ovat saatavana myös pistekirjoituksella. Messussa on viitottu puheen tulkkaus.

Messussa esiintyy mm. näkövammaisten Pandula-lauluryhmä. Näkövammaisten opasystävät ovat ovella vastassa klo 10.30 lähtien.

Näkövammaisten ja opasystävien joulujuhla Hvittorpissa la 16.12. klo 13–17. Ohjelmassa perinteinen jouluateria, joulujuhla sekä kau-

neimpia joululauluja. Kuljetus omin taksikyydein, oppaat kimppakyydein. Juhla on osallistujille maksuton ja se järjestetään yhteistyössä Espoon seudun näkövammaisyhdistyksen kanssa. Ilmoittautumiset erityisruokavalioineen viimeistään 30.11. Espoon seudun näkövammaisyhdistykseen p. 09 803 0368 tai Tarja Huttuselle p. 040 734 7715 tai tarja. huttunen@evl.fi.

Yksinäisten jouluaatto su 24.12. klo 10–17 Hilan leirikeskuksessa. Ilmoittautumiset ainoastaan ma 4.12. ja ti 5.12. klo 9–11 ja klo 14–16 p. 040 572 5344 diakoni Ulla Auvinen. Hintaan 15 e sisältyy meno-paluu-bussikuljetus, ohjelma, sauna omin pyyhkein

ja jouluateria. Etusija niillä, joilla on diakoniset perusteet. Mukaan lähteville lähetetään kirje, jossa tiedot bussin aikataulusta ja reitistä.

Havuseppeletalkoot. Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi Espoossa järjestetään havuseppeletalkoita, joiden tavoitteena on laskea 6.12.2017 jokaiselle sankarivainajahaudalle havuseppele. Espoossa näitä hautoja on 181 kpl. Talkoita järjestetään Flowerhouse Espoon tiloissa (Kellonsoittajantie 6, Espoo) ma 20.11. klo.15–20 sekä lauantaina 25.11. klo 14–17. Talkoissa havukranssien sitomista opastaa Suomen kukkakauppiasliiton puheenjohtaja floristi Minna Penttala.

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

Kastetut Viola Ester Aho, Alexander Emil Olavi Anttila, Otso Tapio Arpiainen, Veera Emilia Rebekka Hynninen, Aino Lyydia Juusola, Anni Emilia Kari, Leo Henrik Lamminen, Veikka Arvi Kalervo Moisanen, Vera Alexandra Murtoperä, Jiri Miska Nystén, Kasper Vili Valtteri Pernanen, Julia Veera Wilhelmina Pulli, Niilo Alvar Salmela, Vilma Linda Olivia Savolainen, Theo Olavi Tarmaa, Senni Veera Sanelma Varis, Senna Amanda Vepsäläinen, Kaius Fredrik Veuro.

Hautaan siunatut Heikki Kalervo Kauppila 92 v, Lauri Olavi Hänninen 86 v, Kyllikki Tellervo Summanen 86 v, Kauko Teuvo Ilmari Nurminen 85 v, Paavo Olavi Helistö 83 v, Esa Antero Jääskeläinen 78 v, Marja-Leena Aarnio 73 v, Esa Antero Virtanen 61 v.

Kastetut Jemi Emel Johannes Guttorm, Valentino Oscar Hannila, Karlo Oliver Ilmari Ketola, Laura Lietzén, Silja Lietzén, Leo Tapani Myllynen, Joona Erkki Mikael Pätäri, Martti Mikael Viitamäki, Eino Vilhelm Ylitolonen.

Hautaan siunatut Helmi Armida Toivonen 96 v, Martti Juhani Aaltonen 55 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut William Erik Mikael Böhling, Toivo Johannes Huuskonen, Ilse Anna Ulriika Kaarkoski, Sofia Elisabet Laakkonen, Emma Olivia Lehtonen, Seela LiljaHeline Nuutinen, Topi Olavi Tidenberg.

Avioliittoon aikovat Tapio Mikael Kopsa ja Linnea Katariina

Kiviahde, Jukka Tapani Pietilä ja Tarja Inkeri Pentikäinen-Mäkiranta.

Hautaan siunatut Karl Ilmari Koivunen 84 v, Martti Ilari Uotila 81 v, Olli Tapio Laurila 79 v, Jorma Juhani Löytynoja 77 v, Leila Orvokki Paavilainen 73 v, Aki Olavi Halmela 44 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Maverick Walker Garner, Rosa Maj-Britt Koivisto, Minttu-Maria Lindström, Niilo Juhani Mäkelä, Stella Nova Evelin Satukangas, Timi Tobias Toivonen, Emma Katariina Uusikylä.

Hautaan siunatut Matti Rainer Savola 85 v, Marjatta Irene Weckström-Louhivuori 85 v, Ritva Anelma Kärki 83 v, Timo Juhani Silaste 72 v, Kauko Kalevi Mikkola 70 v, Kirsi Helena Kukkonen 60 v.

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Helvi Elisabet Bask, Valter Ador Johannes Dahlin, Joosua Kaius Lampinen, Joona August Wilhelmi Penttilä, Tobias Aleksanteri Salmenhaara, Lukas Emil Virkkunen.

Hautaan siunatut Elma Ihanelma Kankaanpää 91 v, Eila Marjatta Vesalainen 88 v, Veikko Valdemar Palmroos 86 v, Pentti Ilmari Halinen 79 v, Tytti Irmeli Saavalainen 74 v, Panu Juhani Korhonen 29 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Gabriel Wilhelm Christiansen, Alina Felicia Marie Hornborg, Alma Leona Esmeralda Jaakkola, Matteo Melcior Christian Koskell, Sara Henrika Lindroos, Colin Nicolas Alexander

A

15

Siponen, Emilia Elisabeth Aurora Öhman, Fanny Josephine Österberg.

Avlidna/Hautaan siunatut Harry Einar Relander 86 år, Börje Gustav Jansson 84 år, Maj-Britt Elisabeth Lindholm 84 år, Gun-Maj Solveig Amaryllis Sjöholm 80 år, Anja Berit Linnea Tiljander 80 år, Bernt Richard Vilhelm Hoffrén 78 år, Stig Torsten Stenholm 78 år.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastetut Ella Aurora Vilhelmiina Sirén, Netta Ester Aurora Tiinus, Kaius Juhani Lauri.

Avioliittoon vihityt Anssi Juhana Koskela ja Dora Asterstad.

Hautaan siunatut Erkki Iisakki Toivakka 91 v, Oili Maria Vainionpää 96 v.

Kirkon palvelukeskus lisäsi Espoon kuluja ja hankaloitti toimintaa Kirkko myös pidättäytyy uusista hankkeista, kunnes selvitys on tehty. Edustaja-aloitteen selvityksen tekemisestä oli allekirjoittanut 50 kirkolliskokousedustajaa.

ESPOON SEURAKUNTIEN hallintojohtaja Risto Hämäläinen pitää selvitystä perusteltuna.

Espoon yhteinen kirkkoneuvosto merkitsi 6.11. pidetyssä kokouksessa tiedoksi Espoon oman selvityksen siitä, mitä Kipan asiakkaaksi siirtyminen vuoden 2016 alusta oli merkinnyt.

Monisivuinen selvitys kertoo lukemattomista käytännön ongelmista ja muun muassa siitä, että osa henkilökunnasta ei tee matkalaskuja, koska järjestelmä on hankala.

Laskennallista säästöä on tullut henkilöstövähennyksistä noin neljän henkilötyövuoden verran ja ohjelmistoku-

luissa on säästetty. Yhteensä näistä tulee noin 210 000 euroa, mutta Kipan veloitukset ovat 300 000 euroa vuodessa. Kipaan siirtyminen ei siis ole tuonut Espoolle säästöjä.

Lisäsäästöt edellyttäisivät henkilöstövähennyksiä, mikä ei nykyisen Kipan ja seurakuntien välisen vastuunjaon mallissa ole mahdollista. Espoon raportti päättyykin johtopäätökseen: ”Säästöjen saaminen verrattuna aikaan ennen Kipaa on mielestämme nykyisen toimintamallin vallitessa mahdotonta.”

– Realistisempi tavoite lienee kustannusneutraali malli aiempaan verrattuna. Sekin on haastava tavoite. Suurimmat toimivuusongelmat vaikuttavat liittyvän seurakuntatalouksien ja Kipan työnjakoon, josta syntyy päällekkäistä työtä ja viiveitä prosessissa, sanoo Risto Hämäläinen.

KIPA EI siis toimi siten kuin sen pitäisi?

– Espoon seurakuntayhtymä on Kipan toiminnan aloittamisesta lähtien ollut aktiivisesti mukana ja on edelleen yhteistyössä kehittämässä toimintamalleja palvelemaan paremmin suurten seurakuntatalouksien tarpeita. Prosesseja on saatu kehitettyä eteenpäin, mutta valitettavasti edelleen on eriasteisia ongelmia.

Kipan alustaksi hankittu SAP-järjestelmä on Hämäläisen mukaan massiivinen ja monilta osin jopa kankea järjestelmä seurakuntatalouksien tarpeisiin. Työntekijät ovat kokeneet tiettyjen työvaiheiden monimutkaistuneen huomattavasti aiemmin käytössä olleisiin sovelluksiin verrattuna.

Hämäläisen mukaan tilannetta parantaisi, jos seurakuntien valtuuksia järjestelmän sisällä lisättäisiin.

– Tällöin olisi mahdollista suoraviivaistaa monia arkiprosesseja, jotka nyt ovat turhan työläitä, kun asioita pallotellaan Kipan ja seurakuntatalouksien välillä. Keskusteluissa on nostettu viime aikoina esiin mahdollisuutena myös käytettävien järjestelmien uudistaminen eli SAP-järjestelmän korvaaminen kokonaan jollakin muulla alustalla.

PAULI JUUSELA

Mukavat kotimaiset!

International Anglican Worship Service. Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi.

Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www. church.fi.

Urdunkielinen messu la 18.11. klo 16 Kauklahden kappelissa, Kaup-

ISTOCK

K

irkon yhteinen palvelukeskus Kipa perustettiin suurin toivein. Sen piti yhtenäistää seurakuntien laskuliikennettä, kirjanpitoa ja palkanlaskentaa. Toisin kävi, Kipa on lisännyt menoja ja tuonut tullessaan jäykempiä tietojärjestelmiä kuin ne, jotka se korvasi. Keväällä menojen arvioitiin kasvaneen jopa 40 miljoonalla eurolla valtakunnallisesti.

Lokakuussa 65 kirkkoherraa ja talousjohtajaa allekirjoitti Kirkkohallitukselle lähetetyn lausunnon, jossa vaadittiin sitä ryhtymään toimiin Kipan järjestelmien ja palveluiden kehittämiseksi.

Kirkolliskokous päätti 8.11. että kirkkohallitus teettää kattavan ja riippumattoman selvityksen kirkon keskushallinnon hankkeiden vaikutuksista seurakuntien toimintaan ja talouteen.

pamäki 1. Salamat Masih.

Arabic Family Fellowship on Fri 17th Nov at 5 pm at Perkkaa Chapel. Arabic Worship and Eucharist on Fri 24th Nov at 5 pm at Perkkaa Chapel. Ask more about Arabic work: Pastor Ramez Ansara, 050 304 1698.

Russian Evening on 17th and 24th Nov at 5 pm at Leppävaara Church. Vadim.roznovski@gmail. com.

Chinese Family Club on Fri 24th Nov at 6 pm at Uuttu, Lintukulma 2. Kenny Ding:kenny.ding@gmail. com.

SAANA

Koot: 35-43 värit: hunaja, musta, viin.pun.

229€

MIKAEL

Elämä solmussa?

Puhu, se auttaa.

KIRKON KESKUSTELUAPUA¤ Luottamuksella, sinua kuunnellen

Koot: 39-48 värit: hunaja, musta, ruskea 219€

Sievi Shop

TYTTI

Koot 35-43 värit: hunaja, musta, viin.pun.

169€

nahkalaukut

Sello, Espoo - Simonkatu 12, Helsinki - Itis, Helsinki - Jumbo, Vantaa

MIELIPIDE

16 A Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

Kiitos hienosta ilmastopaneelista ESPOON ISOSSA Omenassa järjestettiin 31.10. laadukas ilmastopaneeli.

Olen nähnyt monta paneelia, mutta tämä Kimmo Ohtosen juontama paneeli oli paras kaikista.

Paikalla oli hämmästyttävän monipuolinen joukko asiantuntijoita, ja keskustelu oli laadukasta koko tunnin ajan. Mukana olivat tutkimusprofessori Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta, kirjailija Risto Isomäki, Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki, Karoliina Tuukkanen Suomen Lähetysseurasta ja Espoon piispa Tapio Luoma. Uskomattoman lisän teki se, että paneelin aikana tanssitaiteilija Jarkko Lehmus tulkitsi keskustelua tanssien.

Paneeli oli hyvin yksimielinen siitä, että ilmastonmuutos on jo nyt todellisuutta ja ihmisen aiheuttamaa. Samaa mieltä oltiin myös siitä, että muutoksilla on kiire, ja että keinoja niihin on, kunhan yhteinen tahto löytyy.

Piispa kehotti meitä pysähtymään ja miettimään: onko meidän pakko saada kaikki, mitä haluamme? Kaikella kulutuksella on vaikutusta ilmastoon. Karoliina Tuukkanen esitti, että voisimme hankkimisen sijasta siirtyä luopumiseen ja luopumalla jostakin saada tilalle vapautta ja rauhaa.

On tärkeää, että me ihmiset vaikutamme päättäjiimme ja vaadimme muutoksia. Suomessa metsillä on tärkeä merkitys ilmaston kannalta. Voimme vaikuttaa siihen, että yhteisesti omistamiamme valtion, seurakuntien ja yhteisöjen metsiä hoidetaan kestävällä tavalla. Myös talousmetsät säilyvät metsinä, jos avohakkuiden sijaan suositaan jatkuvaa kasvatusta.

Jokainen meistä voi hillitä ilmastonmuutosta omilla ratkaisuillaan.

Voimme vähentää lihansyöntiä ja ostaa uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä. Yritykset ja yhteisöt voivat nopeuttaa kehitystä pois hiilestä uusiutuvaan energiaan siirtämällä sijoituksiaan pois fossiilisesta teollisuudesta.

Olen todella kiitollinen Espoon seurakunnille, että järjestitte näin hienon tapahtuman!

Veli-Matti Korhonen Espoo

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

ta (kati.niemela@helsinki.fi) tai lähettämällä kirjeen (Kati Tervo-Niemelä, Teologinen tiedekunta, PL 4, 00014 Helsingin yliopisto). Voit jättää vastauksesi myös verkossa (kirjoita Googleen hakusanoiksi kerro kuolemanpelosta).

Kiitos avustasi.

Kati Tervo-Niemelä uskonnonpedagogiikan dosentti p. 02941 40927, 050 351 4440

Ville Ranta

Vaaralliset tasoristeykset on korjattava

Kirjoituspyyntö: Kerro kuolemanpelosta KERÄÄN HELSINGIN yliopiston teologisessa tiedekunnassa tehtävää tutkimusta varten kokemuksia kuolemanpelosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää eri-ikäisten ihmisten kokemuksia kuolemanpelosta, sen kanssa elämisestä ja vaikutuksista elämään sekä kuolemanpelon yhteyksiä uskonnollisuuteen.

Kerro, millä tavoin kuolemanpelko ilmenee tai on ilmennyt elämäs-

säsi. Mitä pelkäät? Milloin kuolemanpelko on mahdollisesti alkanut, onko kokemuksesi siitä muuttunut elämän eri vaiheissa? Miten koet kuolemanpelon vaikuttavan elämääsi? Kerro myös omasta uskonnollisesta taustastasi ja uskonnon merkityksestä elämässäsi.

Voit vastata nimettömästi, mutta pyydän, että mainitset kirjoituksessasi ikäsi ja sukupuolesi. Osa tutkittavista tullaan myös haastattelemaan. Mikäli haluat osallistua haastatteluun, liitä mukaan myös yhteystietosi.

Voit vastata joko sähköpostin kaut-

RAASEPORIN TASORISTEYSONNETTOMUUS 26.10. oli järkyttävä. Suomessa on 300 erityisen vaarallista tasoristeystä, joissa sattuu liki puolet kaikista tasoristeysonnettomuuksista. Vaarallisimmissa risteyksissä tapahtuu onnettomuus keskimäärin kerran vuodessa.

Tasoristeysonnettomuuksia ei voi panna vain varomattoman ajon syyksi; siis sen, että ei pysähdytä ja katsota huolellisesti molempiin suuntiin. Jos vika olisi aina kuljettajissa, ei tarvittaisi tasoristeysten luokittelua vaarallisuuden mukaan.

Yhden tasoristeyksen puomit maksavat 100 000–200 000 euroa. Näiden kolmensadan vaarallisimman risteyksen kuntoon laittamisen hintahaarukka on 30–60 miljoonaa euroa.

Miltä meistä itsestämme tuntuisi ajaa päivittäin yli erityisen vaarallisesta, huonon näkyvyyden tasoristeyksestä Täytyisi vain ajatella, että ”todennäköisyys vahingon sattumiseen on pieni”. Giljotiinimeininkiä.

Tammisaarelaiset osasivat pelätä onnettomuutta (Aamulehti 26.10.): ”Tie on itä-länsi-suuntainen, eli aurinko paistaa sekä illalla että aamulla niin ettei näe.”

Tienpitäjällä (valtiolla) on vastuu maantien turvallisuudesta. (Maantielaki 33 §). Laki puhuu kunnossapidosta, mutta välillisesti on ymmärrettävää, että ei tulisi olla vaarallisia tasoristeyksiä ilman puomeja.

Kyse on siis viime kädessä ainakin löyhästi lakiin perustuvien velvoitteiden laiminlyönnistä.

Esko Nurminen varatuomari Espoo

Ks. Tukea ja apua -palsta