Kirkko ja kaupunki 2017 21 vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

16.11.2017 kirkkojakaupunki.fi

vanta a

A 4 Suomessa noin 400 000 ihmistä hoitaa mielenterveys ongelmaista läheistään B7 Martti Suosalo kokee itsensä palvelijaksi

Sisko ja sen

veli Sisarukset Eero ja Johanna Puolitaival seikkailujen Hesessä. Kerrari vai kana?

Roomalainen näytelmäkirjailija Plautus (254–184 eKr.) komediassaan Epidicus

Vaikeahan sitä on kiistää: selfieiden ottaminen ja julkaiseminen on lähtökohtaisesti todella outoa toimintaa. Mutta niin on hyvin moni muukin ihmisten tekemistä asioista, kuten itsensä etsiminen ja löytäminen. Tampereen ylioppilaslehden Aviisin päätoimittaja Tuija Siltamäki kolumnissaan Ylellä

Iankaikkisesti

Ei riitä, että ihminen voi katsoa peilistä, onko tukka hyvin. Pitäisi olla myös sellainen peili, josta voisi katsoa, onko sielu hyvin.

Tänään

Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

Eilen

2 a

Veden kalvossa näet kasvosi, lähimmäisessä näet sydämesi. Sananlaskujen kirja 27:19

Rukous

Pääkirjoitus

iStock

Usko, toivo, rakkaus ja kääntöpuolet Miten se onkin niin, että kun elokuvassa tai televisiosarjassa käsitellään uskonnollista uskoa, henkilöhahmoksi tarvitaan pappi? Useimmat Jumalaan uskovista ihmisistä kun kuitenkaan eivät ole pappeja. Kyllähän sen toisaalta ymmärtää. Pukemalla päähenkilön papin pukuun saa käsikirjoittaja kerrottua katsojalle aika paljon siitä, millaisessa sielunmaisemassa nyt liikutaan. Esimerkiksi Klaus Härön erinomainen elokuva Postia pappi Jaakobille kertoo jo asetelmallaan paljon: sen päähenkilöt ovat vanha sokea pappi ja hänen vastentahtoisena avustajanaan työskentelevä armahdettu elinkautisvanki. Viime viikolla alkoi Ylellä uusi tanskalainen televisiosarja Huuto syvyydestä. Siinä seurataan Kööpenhaminan piispan virkaa tavoittelevan papin ja hänen perheensä elämää. Sarjan käsikirjoittaja Adam Price tunnetaan suositun Vallan linnake -sarjan luojana. Jo sarjan ensimmäinen jakso vakuutti. Tarinan miljöönä on tutun tuntuinen pohjoismainen pääkaupunkiseutu, jossa kirkon merkitys ei ole enää lainkaan samanlainen kuin vielä joitakin vuosikymmeniä sitten. Silti isot elämänkysymykset ovat samoja kuin ihmisillä aina.

kirkkojakaupunki.fi Otso Kähönen

Uskoa käsittelevä taide käsittelee väistämättä myös toivoa ja rakkautta. Usein myös niiden kääntöpuolien avulla. Huuto syvyydestä näyttää esimerkkiä: uskoa, toivoa ja rakkautta kuvataan siinä myös kateuden, ahneuden, riippuvuuksien, pelon, vihamielisyyden ja yksinäisyyden kautta. Uskossa ei ole kysymys vain siitä, millaisia Jumalaa ja Jeesusta koskevia mielipiteitä jollakin on. Siksi uskoa käsittelevä taide kuvaa parhaimmillaan sitä, mikä on sielun pohjalla asti niin totta, että sille ei voi mitään vaikka haluaisi. Silloin puhutaan väistämättä myös armosta. Silloin puhutaan siitä, millaisin silmin Jumala meitä katsoo: rakkauden ja armon läpi vai vihan ja syytöksen läpi. Armollisuus on sitä, että ketään ei tuomita hänen kaikkein heikoimman kohtansa perusteella. Kukaan ihminen ei ole vain sitä, mitä hän huonoimmillaan on. Tällaisia asioita kuvaa hyvä uskontoa käsittelevä taide.

Jos meillä olisi uskoa edes sinapinsiemenen verran, voisimme kai siirtää vuoria. Ei minulta uskoa puutu, mutta välillä tuntuu, ettei virta riitä edes tiskivuoren liikuttamiseen ja että arjen keskellä sinä olet se vihoviimeinen ajatus. Muistuttaisit, Herra, useammin itsestäsi ja siitä, mikä elämässä on tärkeää.

Finlandia-esiraati vaatii vakavaa kirjarakkautta – Tällaista oli lukea 40 000 sivua ja valita ehdokkaat Mistä kuusi Finlandia-ehdokasta oikein ilmaantuvat? Millaista kaunokirjallisuutta kisaan tänä vuonna lähetettiin? Kulisseja raottaa esiraadissa mukana ollut Heidi Backström, joka avaa puolen vuoden lukuprojektia verkossa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/ihmiset-ja-elama.

Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki VANTAA 16.11.2017

numero 21

Kannen kuva: Esko Jämsä

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

Perheneuvonnan asema sote-uudistuksessa on auki Suomessa kirkko tuottaa eniten parisuhdeneuvonnan palveluja. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVAT ISTOCK

ote-uudistus vaikuttaa myös kirkon perheneuvontaan. Monilla perheasiain neuvottelukeskuksilla on yhteistyösopimus kuntien kanssa. Kun sote hajottaa vanhan kuntarakenteen, perheneuvonnan yhteistyörakenne on uudistettava. Suomessa kirkko tuottaa eniten parisuhdeneuvonnan palveluja. – Kirkko tekee perheneuvonnan kautta sellaista työtä, jota kunnat eivät tee samassa suhteessa kuin seurakunnat, sanoo Vantaan seurakuntien yhteisen seurakuntatyön johtaja Pontus Salmi. – Monissa kunnissa työnjako on tehty niin, että seurakunnat hoitavat parisuhteeseen ja kunnat puolestaan lapsiin liittyvät perhepalvelut, Salmi sanoo. Tähän asti monet kunnat ovat rahoittaneet osan kirkon perheneuvontapalveluista. – Silti esimerkiksi Vantaan ja Helsingin seurakunnat ovat tähän asti maksaneet kaikki perheneuvonnan kulut itse, Salmi sanoo.

”

PALVELU ON OLLUT MAKSUTONTA MYÖS KIRKKOON KUULUMATTOMILLE ASIAKKAILLE.

PERHENEUVONTA on kysytty palvelu. Uudellamaalla seurakuntien perheneuvojilla on yli 25 000 asiakastapaamista vuodessa. Palvelun piirissä on noin 4 200 ihmistä. – Yli 60 prosenttia tapaamisista on parineuvotteluja ja kolmannes yksilöneuvotteluja. Lisäksi on

jonkin verran perhetapaamisia, joissa myös lapset ovat mukana, Salmi sanoo. Yhden asiakkuuden hinnaksi voi tulla jopa 2 500 euroa. Tähän asti palvelu on ollut maksutonta myös kirkkoon kuulumattomille asiakkaille. – Seurakunnat tekevät myös paljon ennaltaehkäisevää perhetyötä. Siihen kuuluu luentoja, ryhmiä, perhevalmennusta ja perhekerhotoimintaa, Salmi luettelee. ESPOON SEURAKUNNAT ja Espoon kaupunki ovat tehneet ostopalvelusopimuksen, jossa kaupunki ostaa perheneuvontapalveluita kirkolta. Espoon perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Aku Kaura kertoo, että Espoon kaupunki on viime vuosina selkiyttänyt omaa terapia- ja perheneuvolapalveluaan, minkä seurauksena myös kaupungin yhteistyökumppanit ovat terävöittäneet tuotteitaan. – Niinpä Espoon perheasianneuvottelukeskus on tehnyt kaupungille myytävistä palveluistaan tarkat kuvaukset, Kaura sanoo. Tämä on täsmentänyt työnjakoa ja vähentänyt päällekkäisyyttä. Sopimuksissa palveluille on laitettu hintalappu, ja niistä tehdään myös tarkka raportointi ja laskutus kahdesti vuodessa. – Olemme myös oppineet tuotteistamista, palvelujen kuvaamista sekä hieman erilaista toimintakulttuuria, joka on jo olemassa julkisella ja erityisesti yksityisellä sektorilla, Kaura sanoo. Hänen mukaansa seurakuntien perheneuvonnalla on hyvät edellytykset päästä palveluntuottajaksi myös soten toteuduttua uudessa yhteistyörakenteessa. KUINKA TÄRKEÄKSI suomalaiset sitten kokevat perheneuvonnan? Vantaan seurakunnat mittautti äskettäin ulkopuolisella palvelumuotoilutoimistolla

perheneuvonnan asiakastyytyväisyyttä niin kutsulla Net Promoter Score (NPS) -mittarilla. Se kertoo asiakkaiden kokemukseen perustuvan suositteluindeksin asteikolla -100–100. – Normaalisti kun firmat teettävät tällaisia mittauksia, lukua +40 pidetään loistavana tuloksena, ja esimerkiksi kännykkäoperaattoreiden kohdalla -20 on hyvä luku, kertoo Pontus Salmi. Mainittuihin lukemiin nähden Salmi pitää perheneuvonnan saamaa suositteluindeksiä poikkeuksellisena. Tulos oli peräti +67. – Palvelumuotoilutoimisto itse kuvaili asiakkaiden kokemuksia niin, että kirkon perheneuvontaa pidetään lämpimämpänä kuin kuntia ja luotettavampana kuin firmoja, Salmi kertoo. – Tämän mittauksen mukaan kirkon perheneuvonnasta välittyy asiakkaalle kuva, että me todella olemme sinua varten, eikä mikään ole meille niin tärkeää kuin sinä ja sinun parisuhteesi.

4 a

Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017 Markku Pihlaja

Arkkipiispa Kari Mäkinen ojentaa piispansauvan Teemu Laajasalolle. Tampereen piispa Matti Repo ja piispa David Walker Englannin kirkosta avustivat vihkimisessä.

Piispa Teemu Laajasalo vihittiin virkaansa Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo vihittiin virkaansa sunnuntaina 12.11. Helsingin tuomiokirkossa. Saarnassaan hän käsitteli päivän evankeliumin mukaan anteeksipyytämistä ja anteeksiantoa. – Ihmiset riitelevät, ihmiset jakautuvat, ihmiset kantavat kaunaa, tässä olemme hyviä. Anteeksianto on annettu siksi, että pystyisimme silti menemään yhtenä joukkona eteenpäin, sanoi Teemu Laajasalo saarnassaan. Kuvakooste piispan vihkimyksestä osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

– Yksi rakenteellinen ongelma on siinä, että jos perheestä yksi sairastuu, perhe ei saa apua perheenä. On vaarana, että muutkin perheenjäsenet alkavat oireilla, sanoo Pia Hytönen.

Viisi ehdokasta arkkipiispanvaalissa

Psyykkisesti sairaan omaisella on raskas taakka

Teologian tohtori, Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) lähetysjohtaja ja järjestön Sanansaattaja-lehden päätoimittaja Ville Auvinen pyrkii arkkipiispaksi. Ehdolle asettumisestaan on ilmoittanut aiemmin neljä muuta ehdokasta eli yliopisto-opettaja ja entinen hiippakuntasihteeri Heli Inkinen, SDP:n kansanedustaja ja entinen piispa Ilkka Kantola, Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma sekä Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström. Myös he ovat teologian tohtoreita.

Nikkaristit vuoden 2017 vapaaehtoisia Vantaan seurakunnat on valinnut vuoden 2017 vapaaehtoisteoksi nikkaristitoiminnan. Nikkaristit ovat seurakuntien vapaaehtoisia, jotka auttavat esimerkiksi liikuntarajoitteisia ja vanhuksia tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpitoja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Nikkaristitoiminta alkoi vuonna 2007, ja nikkaristeja on tällä hetkellä noin sata. Toimintaa vetoaa etenkin miehiin.

60 000 euroa katastrofiapuun Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 8.11. myöntää 60 000 euroa katastrofiapua. Apu osoitetaan Nepalin rankkasateiden aiheuttaman tulvakriisin hoitoon Suomen Lähetysseuran kautta sekä Myanmarin ja Bangladeshin pakolaiskriisiin Kirkon ulkomaanavun kautta. Vantaan seurakuntayhtymässä kuluvan vuoden talousarviossa ulkomaiseen katastrofiapuun on varattu 60 000 euroa, joka käytettiin nyt kokonaisuudessaan.

Ihminen voi sairastua yhtä hyvin psyykkisesti kuin fyysisesti. Silti omaishoidon tukea ei myönnetä mielenterveysomaisille. teksti Juhani Huttunen kuva istock

iko hyppäsi neljännestä kerroksesta. Se ei ollut itsemurhayritys. Nikolla on diagnosoitu skitsoaffektiivinen psykoosi. Hän uskoi selviytyvänsä 24 metrin pudotuksesta yliluonnollisten kykyjensä ansiosta. – Hänen selkärankansa on täynnä titaania, sanoo Nikon äiti Sari. Tapaus sattui viime heinäkuussa. Nyt Niko, 28, on Kellokosken psykiatrisessa sairaalassa suljetulla osastolla. – Hyvinä hetkinä Niko pärjää lääkityksen kanssa paremmin, mutta sitten tulee taas näitä huonompia kausia. Sarilla on myös 21-vuotias tytär Niina, jolla todettiin peruskouluaikoina ADD. Se on tarkkaavaisuushäiriö, johon ei kuulu ADHD:lle ominaista ylivilkkautta. Niina ja Niko eivät ole työkykyisiä. He ovat täysi-ikäisiä mutta tarvitsevat usein äitiään. – Minun täytyi opetella tavallaan palveluohjaajaksi, joka tietää, mistä haetaan mitäkin apua, Sari sanoo.

Mielenterveysomaisten Keskusliitto - FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen kertoo, että Sarin tapaus on Suomessa varsin tavallinen. – Suomessa noin 400 000 ihmistä hoitaa läheistä, jolla on mielenterveysongelma, Hytönen sanoo. Huolimatta mielenterveysongelmien yleisyydestä vain murto- osa mielenterveysomaisista saa omaishoidon tukea. – Tämä johtuu kriteeristöstä. Siinä kartoitetaan fyysistä mutta ei psyykkistä toimintakykyä, Hytönen sanoo. Tilannetta haittaa mielen sairauksiin liittyvä häpeän tunne, joka nostaa avunhakemisen kynnystä. – Mielen sairastuminen ei kuitenkaan ole maailmanloppu. Se ei tarkoita edes huonompaa elämää. Sairastuneessa ihmisessä vain osa on sairautta, ja loput on terveyttä, Hytönen sanoo. Jos psyykkiseen hyvinvointiin suhtauduttaisiin yhtä luontevasti kuin lihaskuntoon, Hytösen mukaan myös mielen sairastumisen yl-

tä hälvenisi häpeän tunne. – Yksi rakenteellinen ongelma on siinä, että jos perheestä yksi sairastuu, perhe ei saa apua perheenä. On vaarana, että muutkin perheenjäsenet alkavat oireilla, Hytönen sanoo. Elettiin vuotta 2005. Niko oli 16-vuotias elämyshakuinen lumilautailun harrastaja. Ikäluokalleen melko tyypillisesti hän päätyi kokeilemaan kannabista. – Nikon isänpuolen suvussa on mielenterveysongelmia, ja Nikolla oli alttiutta sairastua, Sari sanoo. Niko poltteli säännöllisesti, ja kolme vuotta myöhemmin puhkesi psykoosi. – Varmaan se päihdekäyttö liittyi murrosiän ahdistukseen, mutta mitä siinä äitinä voi tehdä, Sari kysyy. Samana vuonna, kun Niko sairastui, Sari huomasi, että Nikon sisko Niina lintsaa koulusta eikä tee läksyjään. – Kadotin elämänhallintani. Tytärtä oli kiusattu koulussa, joten hän ei uskaltanut mennä sinne. Sen

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

JANI LAUKKANEN

Vantaan yhteinen pöytä jakaa hävikkiruokaa eri puolilla Vantaata yhteisöllisiin ruokailuihin.

Vantaan Yhteinen pöytä valittiin Vuoden keittiöteoksi

jälkeen häntä kiusattiin, koska hän ei mennyt sinne, Sari sanoo. – Mietin, minkä virheen olen äitinä tehnyt. Enkö ollut riittävän napakka, kun sanottiin, että lapselle pitää laittaa rajat? En vain saanut tyttöä lähtemään kouluun, Sari sanoo. Lopulta Niina sai ADD-diagnoosin. Se auttoi ymmärtämään asioita. Elämä kuitenkin oli nyt pysyvästi toisenlaista kuin mitä Sari oli odottanut. – Kun pikkulapsiaikana lapsi sairastuu, työnantaja myöntää palkallista hoitovapaata muutaman päivän. Mutta entä, jos lapsi on niin iso, ettei palkallista vapaata saa? Tästä olisi ehkä pakko puhua töissä esimiehelle. PIA HYTÖNEN KOROSTAA toivon tärkeyttä. Hän kertoo tositarinan alakoululaisesta Annasta, jonka äidin mieli sairastui. – Äidin sairaus painoi Annan mieltä, mutta hän ei uskaltanut puhua asiasta kenellekään, koska pelkäsi, että äitiä pidetään huonona, Hytönen sanoo. Käytännössä Annasta tuli äidin omaishoitaja ja hän alkoi voida huonosti. – Lopulta hänestä tehtiin lastensuojeluilmoitus. Anna lähetettiin koulun kuraattorin puheille. Kun kuraattori odotti tarpeeksi kärsivällisesti, Anna viimein kertoi äidistään. – Silloin kuraattori sanoi, että nyt sinä voit olla taas nuori: ”minä hankin sinulle ja äidillesi apua”. Annaa ei viety äidiltä pois, mutta äiti ja perhe saivat apua. SARI ON TÖISSÄ hoitoalalla. Hänelle jää verojen jälkeen käteen alle

2 000 euroa kuukaudessa. Joka kuukausi hän joutuu auttamaan täysi-ikäisiä lapsiaan taloudellisesti. Nettopalkasta yli puolet menee asumiskuluihin. Omia vaatteita hän voi ostaa vain harvoin. Sipilän hallitus vei lomarahatkin. Eikä Sari saa omaishoidon tukea. – Tunsin alussa katkeruutta ja vertailin liikaa, kunnes huomasin, ettei kannata ja ettei kellään välttämättä niin helppoa ole, Sari sanoo. – Kun lakkasi ajattelemasta, että pitäisi olla helpompaa ja seesteisempää, tuli helpompi olo, vaikka olosuhteet eivät mullistavasti muuttuneetkaan. Ihmiset ovat Sarin mielestä kannustavia. Silti satuttaa, kun joku ulkopuolinen jossain muuten vain töksäyttää sairauksien alkuperästä, että ”kotoahan se kaikki lähtee”. Että sairaus olisi kasvatuksen syytä. – Ajan myötä asioihin on tullut perspektiiviä. Jos elämäni ei olisi ollut nyt tällaista, en ehkä olisi oivaltanut joitain asioita. Sarin onni on kuitenkin hyvät suhteet omiin sisaruksiin ja vanhempiin. Myös työnantaja suhtautuu ymmärtävästi. Työ on terapeuttista vastapainoa, joka pitää kiinni tavallisessa arjessa. Kaikkein tärkein asia on kuitenkin suhde omiin lapsiin. – Jos kaikki olisi vain sujunut ilman sairastumisia, välit saattaisivat olla etäiset. On ollut pakko opetella puhumaan omista tunteista aidosti ja rehellisesti ja ottamaan vaikeita asioita puheeksi. Vaikeudet ovat lähentäneet meitä. Nikon, Sarin, Niinan ja Annan nimet on muutettu.

VANTAAN KAUPUNGIN ja Vantaan seurakuntien Yhteinen pöytä verkostoineen on voittanut Vuoden keittiöteko -kilpailun. Kilpailussa etsitään ihmisiä ja tekoja, jotka ovat uudistaneet ammattikeittiöiden toimintamalleja, teknologiaa tai palvelumalleja. Vuoden Keittiöteko -palkinnon myöntänyt tuomaristo kiitti Yhteistä pöytää rohkeudesta ja kyvystä ajatella ja toteuttaa perinteisiä asioita uudella tavalla. Lisäksi tuomaristo kiinnitti huomiota hävikkiruoan logistiikan tehokkuuteen, mallin monistamisen mahdollisuuteen jopa EU-tasolla ja yhteisen ruokailun sosiaalisen vaikutuksen huomioimiseen ja edistämiseen. – Palkinto oli meille yllätys,

koska yleensä meitä ei nähdä perinteisenä keittiötoimijana, sanoo Yhteisen pöydän palveluesimies Hanna Kuisma. – Meille tärkeää palkinnossa on, että on nähty Yhteisen pöydän kokonaismallin sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Että me hyötykäytämme hävikkiruokaa ja tuotamme sen avulla sosiaalista ja yhteistä hyvää. Yhteinen pöytä valittiin voittajaksi kilpailun järjestäjien mukaan ylivoimaisella äänienemmistöllä. Kilpailuun on kuka tahansa saanut ehdottaa sopivaa ehdokasta. Heistä kilpailun järjestäjä Fredman Group valitsi kymmenen kärkiehdokasta, joista tuomaristo päätti voittajan. KATRIINA HARVIAINEN

VANTAAN SEURAKUNTIEN YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO kokoontuu tiistaina 28.11.2017 klo 18.00 Vantaan seurakuntien palvelukeskuksen auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila. Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 20.11.2017 alkaen. Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Mukavat kotimaiset! SAANA

Koot: 35-43 värit: hunaja, musta, viin.pun. 229€

MIKAEL

Koot: 39-48 värit: hunaja, musta, ruskea 219€

Sievi Shop

TYTTI

Koot 35-43 värit: hunaja, musta, viin.pun. 169€

nahkalaukut

Sello, Espoo - Simonkatu 12, Helsinki - Itis, Helsinki - Jumbo, Vantaa

6 a

Mielipide

Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

Kirjoituspyyntö: Kerro kuolemanpelosta Kerään Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa tehtävää tutkimusta varten kokemuksia kuolemanpelosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää eri-ikäisten ihmisten kokemuksia kuolemanpelosta, sen kanssa elämisestä ja vaikutuksista elämään sekä kuolemanpelon yhteyksiä uskonnollisuuteen. Kerro, millä tavoin kuolemanpelko ilmenee tai on ilmennyt elämässäsi. Mitä pelkäät? Milloin kuolemanpelko on mahdollisesti alkanut, onko kokemuksesi siitä muuttunut elämän eri vaiheissa? Miten koet kuolemanpelon vaikuttavan elämääsi? Kerro myös omasta uskonnollisesta taustastasi ja uskonnon merkityksestä elämässäsi. Voit vastata nimettömästi, mutta pyydän, että mainitset kirjoituksessasi ikäsi ja sukupuolesi. Osa tutkittavista tullaan myös haastattelemaan. Mikäli haluat osallistua haastatteluun, liitä mukaan myös yhteystietosi. Voit vastata joko sähköpostin kautta (kati.niemela@helsinki.fi) tai lähettämällä kirjeen (Kati Tervo-Niemelä, Teologinen tiedekunta, PL 4, 00014 Helsingin yliopisto). Voit jättää vastauksesi myös verkossa (kirjoita Googleen hakusanoiksi kerro kuolemanpelosta). Kiitos avustasi. Kati Tervo-Niemelä uskonnonpedagogiikan dosentti p. 02941 40927, 050 351 4440

Halloween on turha, pelottava juhla Suomessa on keskusteltu siitä, voidaanko kouluissamme laulaa keväisin Suvivirttä. Vai loukkaako tämä vanha, turvallisuuden tunnetta lisäävä perinteemme jotakuta ja pitäisikö se kieltää kaikilta koululaisiltamme? Samaan aikaan kouluihin ja jopa leikkikouluihin on tuotu Halloween-juhlan vietto, joka ei kuulu mi-

tenkään suomalaiseen perinteeseen. Juhlassa mässäillään pelon ilmapiirillä. Pienet lapset askartelevat pari viikkoa hämähäkkejä, kallopäitä, lepakkoja ja aaveita. Eskaria käyvä poikani, joka on yleensä nukkunut yöt hyvin, näkee nyt painajaisia. Hän sanoo, ettei halua nukahtaa lainkaan, koska pelkää. Kannattaisikohan meidän aikuisten nyt pohtia tosissamme, pitäisikö tämä täysin turha juhla kieltää leikkikodeissa, eskareissa ja kouluissa. Onko minulla oikeus suojella lastani tällaiselta pelottelulta? Onko minulla oikeus kuunnella lastani, joka sanoo, ettei halua osallistua juhlintaan ja sen valmisteluun. Vai onko osallistuminen velvollisuutemme? Ehkä Halloween-juhlan järjestely askarteluineen on hauskaa viihdettä aikuisille. Mutta miten se vaikuttaa lapsiin? Eikö maailmamme ole jo muutenkin ihan tarpeeksi haastava ja jännittävä? Mihin tarvitaan pelon ilmapiirin lietsontaa? Pyhäinpäivä on perinteinen kristillinen juhlapäivä, jolloin muistellaan edesmenneitä rakkaitamme. Halloween taas on pakanallinen juhla, joka tekee lähinnä pilkkaa perinteestämme. Nyt on juhlat juhlittu. Miten ensi vuonna? Siirrämmekö Halloween-juhlat pois kouluista? Silloin kiinnostuneet voisivat viettää sitä vapaa-ajallaan, mutta yhteiskuntana emme alistaisi kaikkia lapsiamme turhalle pelottelulle. Maarit Rajamäki 6-vuotiaan eskarilaisen äiti

Kristityt ja #metoo-liike

minen – rikkovat ihmisiä. Jumala on antanut meille avioliiton turvasatamaksi elää seksuaalisuuttamme todeksi. Uskottomuutta ja satunnaisia seksisuhteita pidetään aikaamme kuuluvana. Onko synnistä puhuminen tässä yhteydessä puritaanista, ahdasmielistä ja syyllistävää? Minkä mallin olemme antaneet lapsillemme? Vai jätimmekö lapsemme kasvamaan yliseksualisoituneen median armoille? Kirkolla ja meillä seurakuntalaisilla on nyt oiva tilaisuus tuoda kristilliset arvot ja asenteet kirkkaasti esiin. Meillä on oikeus ja velvollisuus tehdä työtä arvojemme puolesta ja oikeus puolustaa niitä omien rikkomustemmekin jälkeen. Kristillinen avioliittotyö on saanut aivan liian vähän julkisuutta ja arvostusta. Se tekee ennaltaehkäisevää työtä hyvän elämän puolesta. Se levittää rakkauden hyvää sanomaa konkreettisesti. Se puolustaa avioliittoja, perheitä ja rakkautta. Juha Kokkila diplomi-insinööri

Diakoniatyöntekijät tulevaisuustyöhön Kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunta esittää diakoniatyön haasteiden mukaan ottamista kirkon tulevaisuusselonteon valmisteluun. Diakoniatyöntekijöiden Liitto kannattaa esitystä. Valiokunta arvioi myös nelivuotiskertomuksen väittämää, jonka mukaan diakonia näyttäisi polkevan paikallaan.

Seksuaalisesta häirinnästä tarpeekseen saaneet ihmiset ovat synnyttäneet maailmanlaajuisen #metoo-liikkeen. Kristittyjen pitäisi nyt liittyä tähän keskusteluun voimalla. Seksuaalinen häirintä – ja laajemmin holtiton seksuaalinen käyttäyty-

LISÄÄ VERKOSSA

Koska väittämä on lähinnä arvaus, on valiokunnan ehdotus asian selvittämisestä hyvä. Selvityksen tekemiseen tulee ottaa mukaan kenttätyötä tekeviä diakonian asiantuntijoita. Tulevaisuusvaliokunta tekee tärkeän havainnon todetessaan kirkon panostuksen diakoniaan vähentyneen. Diakoniatyöntekijöiden määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa sadan vakituisen viranhaltijan verran. Kirkon tilinpäätöstietojen mukaan viime vuonna diakoniaan käytettyjä varoja leikattiin lähes 5 miljoonaa euroa, kun samaan aikaan esimerkiksi hallinnon kulut kasvoivat yli 4 miljoonaa euroa. Diakoniatyöntekijät toimivat yli työalarajojen esimerkiksi rippikouluissa, jumalanpalveluksissa, lapsi- ja nuorisotyössä sekä aikuistyössä. Laajentunut tehtävänkuva vähentää aikaa perusdiakoniatyöstä. Tällöin yksipuolinen tilastojen tarkastelu ei anna oikeaa kuvaa työn kokonaisuudesta eikä kerro työn kehittämisestä, sisällöstä tai laadusta. Diakoniatyö ei ole avustusten tai asiakaskontaktien urakointia, vaan se on yhteisöllistä, osallistavaa ja vaikuttavaa työtä. Tulevaisuusvaliokunta nostaa myös esiin diakonian merkityksen kirkkoon kuulumiselle tai siitä eroamiselle. Pohdinta on ihan paikallaan ja voidaan kysyä, millaiset eroluvut olisivat ilman diakoniatyötä? Mahdollisesti jopa nykyistä suuremmat. Saara Huhanantti puheenjohtaja Tiina Laine toiminnanjohtaja Diakoniatyöntekijöiden Liitto

Julkaisemme korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni

Sivistykselle ei ole enää käyttöä Mitä sivistys on? Samuli Parosen mukaan ei ainakaan sitä, mihin sitä käytetään. Ihmiskunta on käyttänyt lisääntynyttä tietoaan ja ymmärrystään yhä tappavampien aseiden ja hohdokkaampien kulutustavaroiden valmistamiseen. Mitä leveämmin ihmiset elävät, sitä vähemmän he tarvitsevat kaunotaiteita ja filosofiaa. Joskus ennen yhteiskunnan eliitti puhui varallisuudestaan häpeillen. Rahoilla leveilivät vain moukat. Nykyisin eliitin jäsenet häpeilevät sivistyksestä puhumista. Yritysjohtajille on kunniaksi katsoa televisiosta sisustus- ja kokkausohjelmia. Ministerit viihtyvät jääkiekko-otteluissa ja rokkikonserteissa. Sivistyksestä on tullut Matti Klingen nä-

köinen karikatyyri. Hassu vanhan ajan herrasmies, joka puhuu kuolleita kieliä, tutkii vanhoja aikoja ja rentoutuu Volter Kilpeä lukemalla. Helsingin Sanomien haastattelussa Klinge myönsi lukeneensa hiljattain yhden Maigret-romaanin. Siinä hänen myönnytyksensä viihteelle, tuolle massojen oopiumille. Kuinka vapauttavaa olisikaan ollut kuulla Klingen kertovan olevansa koukussa Love Islandiin tai X Factoriin. Paria päivää ennen Klingen haastattelua julkaistiin uusimmat verotiedot. Supercellin johtajat komeilivat listakärjessä kymmenien miljoonien tuloillaan. Siinä missä emeritusprofessorin klassinen sivistys tuntuu ylvästelevältä, peliyhtiön nuorten leijonien rahavuoret synnyttä-

vät positiivista pöhinää. Meidän kaikkien pitäisi olla ylpeitä siitä, että Suomi tuottaa tällaisia menestystarinoita. Mihin tarvitsemme Klingeä, kun meillä on Supercell? Mitä virkaa on sivistyksellä, joka ei tuota aineellista vaurautta? En väitä, että eläisimme arvojen kuoleman aikakautta. Jokaisella aikakaudella on omat arvonsa. Finanssikapitalismin voittokulku on luonut maailman, jossa raha on noussut sivistystä tärkeämmäksi. Tällaisessa maailmassa kaunotaiteet ja filosofia eivät voi enää oikeuttaa itseään sivistyksen kantajina. Niidenkin on oikeutettava itsensä taloudellisella hyödyllä. Jos kulttuurielämä ei tuota omia su-

percellejään, se on vallitsevien arvojen mukaan osoitus kulttuurielämän kehnoudesta. Tutkijat ja taiteilijat ovat nykyajan moukkia, koska eivät ymmärrä hävetä puhuessaan sivistyksestä. Tommi Melender Kirjoittaja on vantaalainen kirjailija, esseisti ja toimittaja. tommi.melender@gmail.com

n e d i e i m k u n u i H els H

uumeruiskujen keräysastiasta pöllähtää kuivuneen veren ja kemikaalien haju. Kymmenet ruiskut ja tiilenpunaiset paperimytyt kertovat, että Katri Valan puistossa Sörnäisten Kurvissa on nautittu muutakin kuin kaljaa. Entinen heroinisti Mikko on avannut keräysastian kannen Diakonissalaitoksen matalan kynnyksen työtoiminnasta saamallaan avaimella. Tämän astian tyhjennys ei kuulu hänen hommiinsa, muutaman muun kyllä. – Katri Valan puisto, Alppipuisto ja Koffin puisto ovat hyvällä säällä vetämispaikkojen top 3. Nyt plusasteita on vain yksi, ja kymmenen metriä sekunnissa puhaltava tuuli tunkeutuu talvitakin läpi. Puistossa hengaa silti arkipäivänä neljän hengen porukka oluttölkit esillä. Vieressä on kivitalo, jonka pikkuyksiöstä pyydetään yli 9 000 euron neliöhintaa. Erilaiset elämäntavat mahtuvat Sörnäisissä saman kujan varteen. 36-vuotias Mikko asuu itsekin Kalliossa, kaupungin vuokra-asunnossa. Hän osoittaa Katri Valan puiston leikkipaikkaa, jossa on muutama vieteri keinu ja penkkejä sekä pöytä, johon liimatusta tarrasta iskee silmää kommandopipoinen hahmo. – Olen nähnyt porukkaa vetämässä pöydän ääressä. Aineiden myyjät päivystävät Lidlin ja Fidan talojen välissä. He ovat ymmärtäneet, että huumeriippuvaiset ovat korvaushoitoklinikoiden ja terveysneuvontapisteiden lähellä. Kadulla liikkuu Mikon mukaan tällä hetkellä eniten rauhoittavia, kannabista ja amfetamiinia sekä heroiinin korvanneita opioideja Subutexia ja Suboxonea, joita käytetään päihteenä usein suonensisäisesti. Mikko kertoo, että piikittäjät siivoavat jälkensä paremmin kuin ennen. Jos yksi heittää ruiskun maahan, joku toinen samasta porukasta korjaa sen pois. Paitsi yleisissä vessoissa, joissa käydään yksin.

vät at e l e itt imm s e . i n u i n l t i a e s J pp ja in suo a o k k n k Mi upung ampi en K Tiihon a a k j a t – kan paikat kuvat Pihla tys Teksti ja i k i i p

Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

esimerkiksi Vantaanjoen varrella Vanhassa myllyssä Vantaan puolella. – Heroiinia ei voi vetää vain kerran. Siitä tulee suurempi euforia kuin mistään muusta. Niin kuin Trainspotting-elokuvassa sanotaan: ota paras orgasmisi ja kerro se tuhannella, etkä ole lähelläkään. – Minusta parasta oli alkuaikoina reiveissä ja konserteissa, kun fiilikset nostatettiin maksimaalisesti aineilla, musiikilla ja kaikella. Ehkä puolet reiveissä kävijöistä on edelleen huumeiden kanssa tekemisissä. Huumeet ovat kivoja niin kauan kuin on hauskaa, mutta hauskaa ei ole ollut enää moneen vuoteen, Jani sanoo.

”

JOIN EKAT KÄNNIT 5-VUOTIAANA. FAIJA TARJOSI SAMALLA, KUN PESI AUTOA. – JANI

Katri Valan puistossa on oma roskis käytetyille huumeruiskuille.

Mikko näyttää kännykästään kuvaa Kallion Brahen kentän viereisestä vessasta, jonka lattia on kuorrutettu likaisilla ruiskuilla. – Joku potki neulankeräysastian paskaksi ehkä siksi, että tarvitsi värkit. Roskikseen heitettyihin ruiskuihin jää aina tippa pohjalle, ja jotkut tyhjentävät ne yhteen kuppiin ja vetävät verenkiertoonsa. Jos tyypillä on jo hiv ja C-hepatiitti, hän saattaa ajatella, ettei ole enää mitään menetettävää. Kerran kun Mikko meni Punavuoressa Koffin puiston yleiseen vessaan, oven päälle oli aseteltu käytetty ruisku. – En ymmärrä, mikä ajaa ihmisen tekemään tuollaisen jäynän.

MIKKO ALOITTAA AAMUNSA juomalla kotonaan 90 milligrammaa metadonia. Se on tavallinen määrä opioidien korvaushoidossa, mutta aineeseen tottumattoman annos tappaisi. Mikolta metadoni pitää vain vieroitusoireet poissa. Aamuolo on kuvottava ennen kuin lääke vaikuttaa. Mikko on käynyt haittoja vähentävässä korvaushoidossa 13 vuotta. Hoidon ideana on sen nimen mukaisesti vähentää opioidien käytön haittoja, kuten sairauksia ja rikollisuutta. Korvaushoidossa käyvien muuta huumeiden käyttöä ei vahdita, eikä päämääränä tarvitse olla päihteiden jättäminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi marraskuussa tilastoraportin Päihdehuollon huumeasiakkaat 2016, jonka mukaan Suomen korvaushoitoasiakkaista 15 prosenttia ei ollut väärinkäyttänyt päihteitä edellisen kuukauden aikana. – Kokeilin heroiinia viimeksi kuutisen vuotta sitten, mutta se ei toimi, jos käyttää myös metadonia. Nyt menee lähinnä kaljaa, mutta juominen ei ole päivittäistä. Otan välillä muutaman töiden jälkeen, ja viikonloput saattavat venähtää parilla päivällä, Mikko sanoo.

Kurvissa kaupataan toisinaan varastettua lihaa ja juustoa takin alta. Mikko kertoo, että käypä hinta katukaupassa on kolmasosa siitä, mitä elintarvikkeet maksavat kaupassa.

THL:n tuore raportti kertoo, että päihdehuollon huumeasiakkaat ovat aloittaneet ensisijaisen ongelmapäihteensä käytön keskimäärin näin: alkoholia 13-vuotiaana, kannabista 15-vuotiaana, rauhoittavia ja unilääkkeitä sekä amfetamiinia ja muita stimulantteja 17-vuotiaana ja opioideja 18-vuotiaana. Valtaosalla päihdehuollon huumeasiakkaista on ongelmia monen päihteen kanssa. Myös Mikko aloitti nuorena. Hän joi ensimmäisen humalansa 11–12-vuotiaana Pohjois-Helsingissä Malmilla. Noin 15-vuotiaana hän alkoi poltella kannabista ja 19-vuotiaana piikittää heroiinia. – Isäni käyttäytyminen vaikutti minuun paljon. Kun iso mies huusi ja haukkui kännissä, se tuntui tosi pahalta. En halunnut olla kotona, joten olin itseäni vanhempien kavereiden kanssa ja tein, mitä he tekivät, Mikko muistelee. HUUMEET YHDISTIVÄT Mikon häntä yhdeksän vuotta vanhempaan Janiin Malmilla parikymmentä vuotta sitten. – Olen ajanut Mikon vanhempien autolla hakemaan jotain aineita ja äkkiä, kun Mikko oli vielä 17, Jani muistelee. – 90-luvulla tuli suuri heroiiniaalto, ja melkein koko Pohjois-Helsinki oli heroiinipäissään, Mikko sanoo. Mikon silmät alkavat loistaa hänen muistellessaan, kuinka alkuaikoina autoiltiin johonkin kauniiseen, syrjäiseen paikkaan. Mikko on piikittänyt

Ystävykset aloittivat metadonikorvaushoidon yhdessä. Heitä yhdistävät myös päihderiippuvaiset, varhain kuolleet isät. – Join ekat kännit viisivuotiaana. Faija tarjosi samalla, kun pesi autoa. Sitten yrjösin ja sammuin, Jani kertoo. ASEELLA UHKAAVAT RIKOLLISET. Ase omassa kädessä. Vankila. Pelko hiv-tartunnasta. Kuolevat ystävät. Ruumiit, joille ei ole soitettu ambulanssia. Jani ja Mikko luettelevat huumevuosiensa pahimpia kokemuksia. – Kerran menin kaverin kanssa hakemaan heroiinia Vuosaaresta, ja hattuhyllyn alla makasi ruumis. Kysyin, että miksi tuossa on kuollut kundi. Yksi paikalla oleva tyyppi sopersi, ettei hän osannut tehdä mitään. Toinen oli huolissaan vain siitä, että se ei ollut hänen kämppänsä ja entä jos nyt tulee ongelmia. Olin että huh huh, antakaa kama tänne, niin me häivymme, Jani muistelee. – Hektiset tilanteet ovat olleet pahimpia. Kun poliisit tulevat aseiden kanssa sisään, ja ystävä on kuolemassa syliin, sanoo Mikko. Molemmat ovat soittaneet useamman kerran ambulanssin tajuttomaksi valahtaneelle huumeidenkäyttäjälle. – Tiedän, että pitäisi kantaa kaveri kämpiltä kadulle ja soittaa nimettömänä ambulanssi siihen, mutta en luota, että apu tulee. Siksi olen myös ajanut kaverin itse sairaalaan ja joutunut lähtemään poliisit perässä, Mikko kertoo. – Olen mennyt auttamaan tuntemattomiakin ja joutunut pari kertaa tivaamaan, että mitä tuo on vetänyt. Se on pakko tietää, jotta voi auttaa, Jani sanoo. MIKOLTA ON KUOLLUT parikymmentä ystävää. Hän kertoo tasaisella, soinnuttomalla äänellä, että aikuisiällä heitä on mennyt keskimäärin yksi vuodessa. Metadoni turruttaa tunteita.

Mikko on osallistunut monen ystävänsä siunaustilaisuuteen Helsingin Diakonissalaitoksen kirkossa. Hän kantaa arkkua seuraavissa hautajaisissa. Diakonissalaitos pitää hautajaiset kaikille menehtyneille asiakkailleen ja asukkailleen, elleivät heidän omaisensa järjestä niitä.

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

”Päihderiippuvuus voi alkaa ruuhkavuosina” Terveysneuvonnan esimies Elli Peltola on tehnyt kymmenen vuotta päihdetyötä, josta viimeiset kaksi vuotta D-asema Kurvissa. Hän on kuullut lukemattomien päihderiippuvaisten tarinat. Miten huumepiireihin päädytään? – Kenelle vain voi tulla päih-

deriippuvuus ihan niin kuin kuka vain voi sairastua syöpään. Jotkut kuitenkin addiktoituvat helpommin kuin toiset. Joku kuntosaliharrastaja on aloittanut kasvuhormoneiden käytöllä. Toinen on juhlinut opiskelijana bilehuumeiden voimin. Esimerkkejä on monia.

– On myös viihdekäyttäjiä, jotka eivät päädy päihderiippuvaisina meille, Peltola sanoo. Monet mielenterveyshäiriöt lisäävät riskiä huumeriippuvuuteen. Ihminen voi alkaa lääkitä ahdistusta, pelkoa ja masentuneisuutta huumeilla. Kriisitilanne kuten ero tai työttömäksi jää-

minen lisäävät riskiä päihderiippuvuuteen. Huumeriippuvuus ei välttämättä erotu päältä. – Meillä käy myös ihan tavallisen näköisiä työssäkäyviä ihmisiä vaihtamassa pistosvälineitä. Päihderiippuvuus voi alkaa ruuhkavuosina, kun ihmisellä

Juliste poistettiin D-asema Kurvin asiakasvessan ovesta jutunteon jälkeen.

Suomessa testeissä käyneistä päihdehuollon huumeasiakkaista yhdellä prosentilla on hiv. C-hepatiittia sairastaa 63 prosenttia. Luvut ovat THL:n tuoreesta raportista.

D-asema Kurvissa hoidetaan huumeriippuvaisia, jotka eivät sitoudu yrittämään kuiville. Sisäänkäynti on rauhallisella poikkikadulla.

Päihdetilastollinen vuosikirja 2016 kertoo, että huumekuolemia on vuodessa vajaa parisataa. A-klinikkasäätiön Päihdelinkki.fi:n mukaan metadoninkäyttäjien kuolemat ovat moninkertaistuneet Suomessa 2000-luvulla. Usein taustalla on ollut aineen sekakäyttö bentsodiatsepiinien ja alkoholin tai muiden opioidien kanssa. – Neljä päivää sitten kuoli viimeksi ystävä. Hänet löydettiin levollisen näköisenä omasta sängystään, Mikko kertoo. – Veikkaan, että elimistö ei vain enää kestänyt, kun miehellä alkoi olla ikää. Hän oli juuri käynyt katkolla ja ehtinyt olla vasta kaksi päivää työtoiminnassa. En meinannut aluksi edes uskoa, että kuolema oli totta, kun kuulin siitä, Jani sanoo. Mikolta kuoli edellinen läheinen toukokuussa Munkkivuoren puukotuksessa. Lehtitietojen mukaan verityön taustalla oli päihteitä ja mustasukkaisuutta. – Kuollut oli hyvä ystäväni, ja tunsin kaikki kolme paikalla ollutta. Ystäviä on mennyt niin paljon, etten osaa enää edes surra kunnolla, Mikko sanoo – Kaikkeen tottuu, jopa tuollaiseen, Jani täydentää. Pappi pitää muistotilaisuuden, kun joku Helsingin Diakonissalaitoksen päihdepalvelujen asiakkaista kuolee. – Joskus joku tulee muistotilaisuuteen haukkumaan vainajaa, kun välit ovat olleet huonot. Mutta pääasiassa yhdessä muistelemisesta on jäänyt hyvä fiilis, Mikko kertoo. Kun viimeksi kuollut ystävä haudataan, Mikko kantaa hänen arkkuaan.

– Olen käynyt muutaman kaverin kanssa sytyttämässä kynttilöitä kuolleille ystävilleni Kampin kappelissa. Se on hieno paikka, jossa pääsee pois kaupungin vilinästä. Kuulun kirkkoon ja uskon Jumalaan omalla tavallani. – Minäkin uskon omalla tavallani, Jani sanoo. ”PIIKITTÄMINEN WC:SSÄ johtaa wc:n sulkemiseen.” ”Päihteiden kaupankäynti ja siitä puhelu yhteisössä kielletty!” ”Syrjinnästä vapaa alue.” Julisteet Helsingin Diakonissalaitoksen päihdepalveluyksikkö D-asema Kurvin seinillä ohjaavat asiakkaita. Pääskylänrinne 5:ssä annetaan aamuisin haittoja vähentävää korvaushoitoa vajaalle viidellekymmenelle opioidiriippuvaiselle. Kello 12–16 samassa paikassa toimii matalan kynnyksen sosiaali- ja terveysneuvontapiste Drop in, josta suonensisäisten huumeiden käyttäjät saavat esimerkiksi puhtaita pistosvälineitä, hiv- ja C-hepatiittitestauksia, A- ja B-hepatiittirokotteita, ohjausta lomakkeiden täyttämisessä ja ensiapua haavoihin. Lääkärillekin pääsee. Paikalle saa tulla päihtyneenä. Terveysneuvonnan lomassa tarjotaan kahvia ja pientä purtavaa. Suihkut, pyykinpesukoneet ja tietokoneet ovat vapaassa käytössä. Käyntejä on noin 1 100 kuukaudessa. Haittoja vähentävän korvaushoidon saajien keski-ikä D-asema Kurvissa on 44 vuotta, kun se on koko maassa 36 vuotta. Kurvissa iäkkäin asiakas on 65-vuotias. Jotkut opioidiriippuvaiset käyttävät korvaushoitolääkkeitä lopun ikäänsä.

on hirveä kiire koko ajan, ja hän taistelee jaksamisensa kanssa. Peltolan mukaan päihdetyössä pitäisi muistaa turvapaikanhakijat ja liikkuva väestö. – Monella on traumoja, eikä muuta tekemistä kuin pyöriä kadulla. Suomalainen päihdekulttuuri on helposti imettävissä.

– Haittoja vähentävä työ on todella tärkeää ja yhteiskunnallisesti merkittävää. Ihmisiltä saadaan vankilakierteet poikki ja he pysyvät asunnoissaan, kertoo terveysneuvonnan esimies Elli Peltola. Korvaushoitolääkkeenä käytetty metadoni ja sen vaihtoehto, suun kautta otettava buprenorfiini, ovat opioideja, jotka aiheuttavat voimakkaan riippuvuuden. Piikitettynä buprenorfiini on Suomessa eniten käytetty opioidi, jonka kauppanimiä ovat Subutex ja Suboxone. – Haluamme levittää punaisen maton jokaisen sisälle tulijan eteen. Emme tuomitse, vaan yritämme ratkaista ongelmia yksilöllisesti ja yksi kerrallaan. Voi olla, että meille tulevalla ihmisellä on päihderiippuvuus ja paljon sairauksia mutta ei asuntoa eikä rahaa. Peltolan puheessa toistuvat stigmojen purkaminen, luottamuksen rakentaminen, osallisuus ja yhteistyö vertaisten kanssa. Mikko on D-asemalla luotettu vertaistyöntekijä, joka osallistuu esimerkiksi paikan uusien työntekijöiden rekrytointiin. – Minua kiinnostaa eniten riskien hallinta. Olen kysynyt hoitajien työhönottohaastatteluissa, että mitä teet, kun kaksi ihmistä rupeaa huutamaan toisilleen. Yksi haastateltava sanoi, että menee pois ja soittaa poliisit. Hän karsiutui heti. Toiset ymmärsivät, ettei paikalle pidä mennä auktoriteettina vaan puhumaan kuin ihminen ihmiselle, Mikko kertoo. Janin mukaan hän ja Mikko näkevät paremmin kuin työntekijät, milloin tilanne vaatii puuttumista. – Minusta hyvä työntekijä on sopivasti sokea. D-asemalla käy 20 vuotta narkanneita, joilla ei ole elämässään mitään muuta. Jos heille valittaa joka kerta, kun pieni maripussi siirtyy taskusta toiseen, niin ihmiset siirtyvät vain tekemään saman ulkona naapurien silmien edessä. Sitten naapurit valittavat, ja klinikka suljetaan, Jani sanoo.

”

KERRAN MENIN KAVERIN KANSSA HAKEMAAN HEROIINIA VUOSAARESTA, JA HATTUHYLLYN ALLA MAKASI RUUMIS. – JANI

ENSIN KATKOLLE ja sitten raittiiksi Tervalammen kartanon kuusiviikkoisen kuntoutuksen kautta. Tämä on Janin suunnitelma. Hän on saanut vähennettyä päivittäisen metadoniannoksensa minimiin, 2,5 milligrammaan. Annos oli aluksi yli satakertainen. Jani tiputti sitä vauhdilla istuessaan vankilassa törkeästä huumausainerikoksesta. – Menin vieroitusoireiden vuoksi huonoon kuntoon. En pystynyt edes makaamaan sängyssä yöllä, kun mahaan sattui niin paljon. Nykyään Jani pitää ongelmallisimpana päihteenään kannabista, jota hän polttaa lähes päivittäin. Haastattelua edeltävänä viikonloppuna paloi neljä grammaa.

Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

– Käytän myös samoja rauhoittavia, joita isäni käytti. Jani käy tavallisena arkipäivänä Suomen Diakonissaopiston valmentavassa koulutuksessa Kalliossa. Edellisen, ammatillisen tutkinnon suorittamisesta on pitkä aika, eikä alalla ole töitä. Matkalla kotiin Malmille hän ostaa usein kannabista. – Olen pettynyt itseeni, kun blaadaan koko ajan. En vain pysty lopettamaan. Naissuhteeni voi siksi huonosti, huumeseulat ovat paskaiset enkä pääse elämässä eteenpäin. Aina koulun jälkeen Jani hoitaa vanhaa äitiään. – Olin aiemmin virallisesti hänen omaishoitajansa. Hän ei saa edes sukkaa jalkaan itse eikä pääse mihinkään ilman apua.

”

HALUAMME LEVITTÄÄ PUNAISEN MATON JOKAISEN SISÄLLE TULIJAN ETEEN. – TERVEYSNEUVONNAN ESIMIES ELLI PELTOLA

KAKSI EUROA TUNTI. Ei Mikko sen vuoksi käy arkisin Helsingin Diakonissalaitoksen matalan kynnyksen työtoiminnassa Kalliossa. – Teen työtä pääni takia. Minulla on ollut masennusta, ja viikkorytmi helpottaa sitä. Tulee sellainen fiilis, että ehkä minusta on vielä työntekijäksi. Kun Alppikadulle avattiin lokakuussa hätämajoitus erityisesti Bulgarian ja Romanien romaneille, Mikko kantoi sisään patjoja. Hän on kiinnittänyt tauluja ja hyllyjä Diakonissalaitoksen asuntojen seiniin, kunnostanut pyöriä ja nikkaroinut linnunpönttöjä. Diakonissalaitoksen korttelin vieressä sijaitsevan Diakoniapuiston puhtaanapito sekä läheisten neulankeräysastioiden tyhjennys kuuluvat myös työnkuvaan. – Diakonissalaitoksen korttelissa on korvaushoitoklinikka ja asumisyksiköitä, joten täytyy myös pitää huolta, etteivät tyypit pyöri pihalla paskat housuissa ja pullo kädessä, Mikko kertoo. Työtoimintaan pitää tulla työkuntoisena. Mikko varustautuu päivän siivouskierrokselle pitkävartisella roskanottimella, jätesäkillä ja keltaisella, kannellisella pikkuämpärillä, jossa lukee contaminated sharps eli käytetyille ruiskuille. – Välineistö ei ole ihan parasta, sillä meillä ei ole pistosuojahanskoja. Jos neulankeräysastiassa on paljon ruiskuja, ei ole kätevää poimia niitä roskanottimella yksi kerrallaan, Mikko toteaa. – Kuka korvaa, jos joku saa tässä duunissa ruiskuista hiv:n tai C-hepatiitin? Mikolla ei ole kumpaakaan, Jani sanoo. Mikko napsii roskia jätesäkkiin ottimella ja harmittelee, että istuimina käytetyt puupölkyt on viety Diakoniapuistosta pois. Diakonissalaitoksen korvaushoitoklinikalta tulleet ihmiset kerääntyivät kesällä niille tai ylhäällä oleville kallioille juttelemaan. – Päihdeongelmaisilla on paljon purettavaa. Mikko on ollut minulle kotipsykologi, Jani kertoo. – Samoin, Mikko sanoo. RAUTATIEASEMA JA KAMPIN KESKUS vetävät Mikon mukaan huumeidenkäyttäjiä nyt syyskylmällä. – Vetämässä käydään yleisissä vessoissa. Kämpillä ollaan myös, mutta käyttäjissä on paljon asunnottomia. Lämpimään aikaan huumeidenkäyttäjät levittäytyvät puistoihin. Mikko palauttaa jätesäkin ja ruiskuämpärin työtoimintatiloihin ja kapuaa Diakoniakorttelista ylös Linnanmäen kallioille. Ylhäältä avautuvat komeat maisemat junaradan yli Töölönlahdelle, ja omaa rauhaakin on. – Olen nähnyt, kuinka kallioilla on joskus kesällä vedetty huumeita, Mikko sanoo.

Avopaviljongissa Alppipuiston kallioilla saa olla rauhassa. Täällä käytetään huumeita varsinkin kesällä.

Alppipuiston reunan puupaviljongissa Mikko katsoo tarkkaan jalkoihinsa ruiskujen varalta. Avopaviljonki palvelee joissakin kesätapahtumissa soittolavana, mutta se on myös huumeidenkäyttäjien ja -myyjien kohtaamispaikka. – Paviljonki on helppo löytää. Pasilan asemalta pääsee paviljongille nopeasti, ja siinä on sateensuoja. Mikko jatkaa Alppipuistosta ylös portaita, joihin on maalattu punainen kaistale ja kirjoitettu red carpet, punainen matto. Ylhäällä sijaitsee toinen avopaviljonki. – Mäellä oleva paviljonki on hyvin suojassa varsinkin kesällä, kun puissa on lehdet. Siellä ihmiset istuskelevat ja vetävät mitä vetävät, Mikko kertoo. Siro puurakennus ja sitä ympäröivät kalliot ovat kirjavia graffiteista ja tussipiirustuksista. Paviljongin lattiaan on maalattu punainen sydän.

– Suurin osa lihasta menee yksityiskäyttöön, mutta myös jotkut pienet ravintolat ostavat sitä. Mikko varoittaa, että hänelle tullaan Kurvissa todennäköisesti myymään huumeita. Hitaasti ajava poliisiauto saa kuitenkin Sörnäisten Lidlin edustan tyhjenemään samaan aikaan, kun ratikka pysähtyy sen luona. Alueen tehovalvonnasta kerrottiin lokakuussa. Ratikkapysäkillä leijailee kannabiksen tuoksu. – Onko Katri Valan puistossa porukkaa? kysyy vastaan tuleva nainen Mikolta.

Portaat vievät Katri Valan puistoon Kurvista Lidlin ja Fidan talojen välistä.

RATIKKA KOLISTELEE Helsinginkatua kohti Kurvia. Vieressä matelee pitkä jono Hurstin ruokajakeluun. Mikko on jonottanut sinne muutaman kerran ystäviensä kanssa. Hän tuntee muitakin tapoja säästää ruokakustannuksissa. – Sörnäisten ratikka- ja bussipysäkeillä myydään välillä lihaa ja juustoa kolmasosalla siitä hinnasta, mitä ne maksavat kaupassa. Voi tehdä etukäteen tilauksen, jos haluaa jotain tiettyä. Mikon mukaan kaupasta varastettua ruokaa ostavat ihan tavalliset, päihdepiirien ulkopuolella olevat ihmiset.

TULEVAISUUDESSA MIKKO haluaisi pois Kalliosta. Hän viettää yhä enemmän aikaa pitkäaikaisen tyttöystävänsä luona Länsi-Helsingissä. – Tyttöystävän kotikulmilla on tosi erilaista. Siellä ei juuri aineita liiku. Kumppani näyttää esimerkkiä päihdepiireistä irrottautumisesta. Hän ottaa aamuisin korvaushoitolääkkeensä ja lähtee töihin. Mikko toivoisi pääsevänsä päihteistä kokonaan eroon. Hänen esikuvansa on samoilta korvaushoitoklinikoilta ja katkoilta tuttu tyyppi, joka on jättänyt korvaushoidonkin taakseen. Hän tekee nyt itse päihdetyötä. – Haaveeni on mukava työpaikka ja hyvä parisuhde. Uskon niihin ihan täysin. Mikon ja Janin nimet on muutettu.

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 5

Kolumni

Päiväkirja opettaa laupeutta Olen kirjoittanut päiväkirjaa viiden vuoden ajan. Päiväkirja opettaa, kuinka aivot muokkaavat muistot itsellemme edullisiksi. “Alan jo tottua kirjoittamiseen. Tuntuu hyvältä, että on ikään kuin luotettu ystävä jolle kertoa asioita ilman tuomitsemista.” Lainaus päiväkirjasta 12.1.2013. Kirjoitin ensimmäisen päiväkirjamerkintäni 28. elokuuta 2012. Minut oli juuri valittu vaativaan johtamistehtävään ja se jännitti. Halusin tallentaa asioita, jotka opin matkalla. Kirjoittaminen tuntui aluksi vaikealta. Käsi väsyi. Merkinnät olivat tylsiä listauksia päivän menoista. Vaati opettelua olla itselleen rehellinen. Että uskalsi kehua itseään, mutta myös tunnustaa, jos mokasi, hävetti tai pelotti. Päiväkirja on erinomainen ankkuri. Se auttaa nimeämään toiveita ja pelkoja, jotta niistä osaa puhua muille. Olen kirjoittanut 26. elokuuta 2012 alkaen merkinnän jokaisesta päivästä, yleensä sängyssä ennen unta. Sääntöni on, että jokainen päivä ansaitsee tasan sivun – ei enempää tai vähempää. Tähän mennessä olen kirjoittanut yli 1 900 sivua.

Tommi Laitio Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

Vaati opettelua olla itselleen rehellinen.

Mikael Nederströmin tuoreen psykologian väitöskirjan mukaan alaisten tyytyväisyys kasvaa, jos esimies osaa katsoa toimintaansa alaistensa näkökulmasta. Ajatus on ymmärrettävä. Kun osaa katsoa itseään toisen silmin, osaa sopeutua paremmin erilaisiin tilanteisiin. Kurinalaisen itsetarkastelun hyödyt eivät rajoitu johtajiin. Jokaisen kannattaisikin tarttua kynään. Päiväkirja opettaa laupeutta itseä ja muita kohtaan. Asioiden parkkeeraaminen päiväkirjaan parantaa myös unen laatua. Illalla kriisinä talteen kuvattu asia on lähes aina aamuun mennessä sulanut hiukan hankalammaksi työpuheluksi tai anteeksipyynnöksi puolisolle. Kiinnostavimmin päiväkirja todistaa, kuinka aivot korjaavat muistot johdonmukaiseksi tarinaksi. Ilman muistiin kirjaamista on mahdotonta palata aikaan, jolloin ei ollut jotakin tietoa. Päiväkirja auttaa ymmärtämään, miksi toimi tietyllä tavalla. Välillä se muistuttaa, että olisi pitänyt luottaa etiäiseen. Useammin se kuitenkin osoittaa muistin virheet. Päiväkirja kannattaa kirjoittaa käsin, koska sormet pakottavat ajattelemaan hitaammin. Mustekynän suurin hyöty kuitenkin on, ettei kynässä ole delete-nappia.

KIRK AS LIEKKI Saatavana jälleen aito Juhava

Antiikkipallokynttilä

Kiitos Irja Askola 2010–2017 -paita

Original design by Timo Sarpaneva

Koot: S-3XL

Kirkas liekki – puhdas ilma Juhavan kynttilätehtaalla Pieksämäellä valmistetaan kynttilöitä ympäristöä kunnioittaen. Käsityönä valmistuvat Juhava-kynttilät sisältävät ainoastaan 100 % steariinia. Puhtaimmasta steariinista valmistetut kynttilät palavat kauniilla kirkkaalla liekillä nokeamatta ja savuttamatta. Juhavan laajasta kynttilävalikoimasta löydät näyttävät pöytä- ja kruunukynttilät arkeen ja juhlaan. Kotimaisuus Puhtaus Käsityö

Kirkon Ulkomaanavun joulukortit 2017 Kortit on suunnitellut salvadorilainen Christian Chavarria. Korteissa on suomen- tai ruotsinkielinen joulutoivotus. 10 kpl/paketti (5 + 5) 2-osaiset, taitettavat kortit + kirjekuoret 24,00 1-osaiset kortit 12,00

juhava.fi

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

15 90

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Martin Scorsese

Silence dvd

Elokuva kahdesta 1600-luvulla eläneestä jesuiittapapista (Andrew Garfield, Adam Driver), jotka lähtevät uhkarohkealle matkalle Japaniin löytääkseen kadonneen oppi-isänsä (Liam Neeson) ja levittääkseen kristinuskon sanomaa 50 henkensä kaupalla. 14,50

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

puh. 020 754 2350

Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

PE 8.12. 2017 KLO 18 PYHÄN LAURIN KIRKKO, VANTAA LA 9.12. 2017 KLO 18 PORVOON TUOMIOKIRKKO, PORVOO PE 15.12.2017 KLO 18 TEMPPELIAUKION KIRKKO, HELSINKI

LA 28.11. KLO 21.00 MARIA YLIPÄÄ PYHÄN LAURIN KIRKKO, VANTAA & UMO

MA 18.12. 2017 KLO 18 KALLION KIRKKO, HELSINKI

KE 20.12.2017 KLO 18 ESPOON TUOMIOKIRKKO, ESPOO

Liput Lippupalvelusta toimituskuluineen alk. 32,50 € / 27,50 € / 17,50 € Liput Ticketmasterista toimituskuluineen (Normaalihinta 30 €, eläkeläiset 25 €, työttömät, opiskelijat ja lapset 15 €

33 €/28 €/17,50 €

+ Lippupalvelun toimituskulut alk. 2,50 €)

S-ETUKORTILLA NORMAALIHINTAISISTA ENNAKKOLIPUISTA -4 €

S-ETUKORTILLA NORMAALIHINTAISISTA ENNAKKOLIPUISTA -4 € MARRAS- JA JOULUKUUSSA!

Kiitos syöpätutkimuksen, yhä useampi paranee. Mutta saavuttaaksemme uusia läpimurtoja, tarvitsemme sinua. Anna tutkimusmatkan jatkua ja tee testamenttilahjoitus. Tilaa maksuton testamenttiopas: syopasaatio.fi/testamenttilahjoitus

www.umo.fi

Nyt Heli on saanut terveen paperit ja hän muistuttaa aina, ettei eletä vain viikonloppuja ja vapaapäiviä: eletään tässä ja nyt. – Burkittin lymfooman sairastaneen Helin Raija-äiti.

Lähde rauhassa. Anna perinnöksi toivoa. Suuri tai pieni testamenttilahjoituksesi on mukana pitkäjänteisessä työssämme toivon, uskon ja lähimmäisenrakkauden puolesta.

Kiitos!

Suomen Lähetysseura maksaa postimaksun

Tilaan ilmaisen oppaan ja lisätietoa Suomen Lähetysseuran työstä. Etu- ja sukunimi

Katuosoite

*Puheluiden hinnat soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. ja soitettaessa matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

Postinumero ja postitoimipaikka

Käsittelemme tilauksen luottamuksellisesti, eikä se velvoita sinua mihinkään.



Tilaa kattava testamenttioppaamme oheisella kupongilla, sähköpostilla testamentit@suomenlahetysseura.fi tai soita 020 7127 231*

Suomen Lähetysseura Vastauslähetys Tunnus 5001637 00003 VASTAUSLÄHETYS

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 7

i voi olla ihan varma, onko Martti Suosalo tosissaan, kun hän intoutuu kertomaan ja näyttämään mallia uudesta harrastuksestaan. Hänen esityksensä vakuuttaa, mutta miehen ilmeistä ei tiedä. Joka tapauksessa harrastuksia on kaksi, ja ne kuulostavat umpimiehekkäiltä. – Käyn nykyisin Tempaus-Areenalla. Olen ruvennut harrastamaan olympianostoa, johon kuuluu tempaus ja työntö. Löysin sieltä henkisen johtajan Masan, joka on painonnostoguru. Minun ei tarvitse käydä areenalla kuin kerran viikossa, ja puolentoista tunnin harjoituksesta tulee minulle sellainen testosteronipaukku, että pärjään sillä kolme päivää. Suosalon toinen uusi harrastus alkaa aina sunnuntaisin kello 7.40, ellei hän ole näytelmäkiertueellaan. Entinen nyrkkeilijä Carl Huovinen hakee miehen kotipihalta. – Ajellaan Carlin kanssa autolla Kisahalliin ja ruvetaan nyrkkeilemään. Mätkimme toisiamme tunnin verran. Harrastusten voimalla jaksan tehdä töitä. Vähitellen käy ilmi, että nyrkkeillessä miehillä on aidot hanskat käsissään, mutta Tempaus-Areenalla olympianostoihin käytetään keppijumpasta tuttua välinettä. Painoja ei Suosalon mukaan tarvita. – On ihan tarpeeksi, kun mies tekee harjanvarren kanssa niin sanotun tempausvalan: menee kyykkyyn ja nousee sieltä oikeassa asennossa. Siitä kehittyy korsetti, eikä selkä jumiudu sohvalla pötkötellessä. – Aloitin kepillä, mutta nykyisin on jo kivasti rautaa tangon päissä. Nuorena Martti Suosalo pelasi aktiivisesti jalkapalloa, mutta yllättäen hän ilmoittautui kaverinsa kanssa nuorisoteatteriin. Lehdestä löytyi ilmoitus, jossa haettiin uusia jäseniä. – Teatteri rupesi viemään minua. Lopetin lukion kesken ja sanoin äidille, että kyllä minä ilman ylioppilastodistustakin pääsen korkeakouluopintoihin. Ensimmäisellä kerralla Teatterikorkeakouluun pyrkiessään Suosalo pääsi loppusuoralle, mutta ei vielä sisään. Toisella kerralla varusmies ei jaksanut keskittyä. – Kolmannella kerralla näin Jouko Turkan ensimmäisestä katseesta, että nyt pääsen sisälle. Ilme kertoi, e ttä

Kuka? Näyttelijä Martti Suosalo, 55, asuu Helsingissä. Naimisissa dokumenttiohjaaja Virpi Suutarin kanssa. Kolme lasta.

Mitä? Suosalo esiintyy muun muassa Suomen hauskin mies -näytelmässä ja Kari Hotakaisen kirjoittamassa Palvelija-monologissa Helsingin kaupunginteatterissa. Suosalo vierailee pe 17.11. klo 19 Korson kirkossa, jossa hän esittää otteen Palvelija-monologista.

Motto? ”Ei tänne lepäämään ole tultu.”

Työ miehen tiellä pitää Martti Suosalo kiertää ympäri maata lavasteet auton takakontissa. Vapaa-ajalla hän keskittyy tempauksiin ja työntöihin. Teksti Nina Riutta Kuva Esko Jämsä

nyt joku ottaa minut tosissaan. Turkalla oli silmää ihmisten lahjoille. Turkan kauden teatterikoulu sopi Suosalolle. Opintojen fyysisyys ei tuntunut hänestä pahalta. – Minulla oli tosi hyvä kunto ja jaksoin sen rääkin. Suosalon ensimmäinen oman alan työpaikka löytyi Teatteri Pienestä Suomesta. Seuraavaksi hän pääsi Ryhmäteatteriin Suomenlinnaan. – Siellä ympärilläni olivat Suomen parhaat näyttelijät. Pääsin ottamaan oppia toisesta vinkkelistä. Seitsemän vuoden jälkeen Ryhmäteatteri hajosi. Martti Suosalolle se oli järkytys. Teatteri oli ollut kuin perhe. Miehen täytyi miettiä, että mitä sitten. – Meni vähän aikaa, etten tehnyt mitään. Sitten tapasin Virpin. Meille tuli perhe, ja minä olin siihen niin valmis. Kun tulee lapsia, alkaa uutteraksi. Suosalo pääsi paikkaamaan Lilla Teatternissa näyttelijöitä, ja yleisö piti. Hän tajusi jo alusta pitäen, että urheilusta tuttu kaava pätee muuallakin. – Jos tekee työnsä hyvin, pääsee kentälle, eikä joudu vaihtoon.

Kun Asko Sarkolasta tuli Helsingin kaupunginteatterin johtaja, Suosalo vieraili heidän näytelmissään. Sittemmin Suosalo löysi yrittäjyyden ja itselleen ominaisen tavan tehdä näyttelijän työtä. Mies kun on aina kokenut olevansa jotenkin levoton, sellainen, että aina pitää olla liikkeessä. Hän arvelee sen olevan peruja siitä, että lapsuuden perhe muutti usein. Nyt hän on kiertänyt ympäri Suomea kymmenen vuotta esittäen monologeja. – Tässä työssä pääsen rakentamaan ja pystyttämään näytelmän lavasteet, siis tekemään fyysistä työtä, ja esiintymään ja lähtemään taas seuraavaan paikkaan. Nuorisoteatteriaikana Suosalo näki kuvan, joka pinttyi hänen päähänsä. Siinä oli vanha Mercedes Benz -pikkubussi. Bussin takaosaan oli laitettu Jeppe Niilonpoika -näytelmän lavasteet ja ratissa oli mies itse. Muita ihmisiä ei näkynyt. – Nyt teen sitä! Pikkubussia minulla ei ole, on vaan tuommoinen cee kolmonen, tavallinen henkilöauto. Enkä ole vielä Jeppe Niilonpoikaa esittänyt, mutta ehkä sen vuoro tulee joskus.

Yksi Martti Suosalon ohjelmiston monologeista on Palvelija. Siinä tarkastellaan, liittyykö palvelualttius vain ammattiin vai onko se ihmisessä syvemmällä. Idea sai alkunsa Suosalon mankeloinnista. Kari Hotakainen sattui soittamaan useamman kerran juuri silloin, kun Suosalo touhusi kotonaan mankelointihuoneessa. Hotakainen ihmetteli, että mitä sinä siellä. – Sanoin, että olen tällainen palvelija. Se ajatus taas lähti siitä, kun kirjailija-pastori Veli-Pekka Hänninen vihki minut ja Virpin. Muistan ikuisesti hänen puheestaan tämän: kilvoitelkaa toistenne palvelemisessa. Palveleminen on minulle luontaista ja olen yrittänyt toteuttaa sitä: palvella mahdollisimman paljon – ennen kuin toinen ehtii, minä ehdin jo tehdä. Palvelemisesta saa mielihyvää. Suosalo tahtoo laajentaa palvelijuuttaan perhepiirin ulkopuolelle. – Näyttelijän työ on ehdottomasti palveluammatti. Ja jos katsoo tarkkaan, kaikki ammatit ovat palveluammatteja. Tai voisivat olla. Tai ehkä niiden pitäisi olla. ■

8 B

Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

ampurilaiset tekevät Eero Puolitaipaleen, 19, iloiseksi. Ennen hänelle maistuivat juustohampparit, mutta nykyisin kun hän on jo nuorimies, syötävän pitää olla kerroshampurilainen unohtamatta ranskalaisia ja kokista. Tapaamme hampurilaispaikassa Helsingin keskustassa. Meitä on kolme, sillä Eeron sisko Johanna Puolitaival, 28, viettää viikonloppua veljensä kanssa. Eero on tullut kylään Vantaalla asuvan isosiskonsa luokse. Heidän on tarkoitus mennä uimaan ja sitten Korkeasaareen. – Huomenna uimaan! Uimahalliin! Eero huudahtaa, kun sisko mainitsee viikonlopun suunnitelmista. – Pohjaan. Uimalasit ja pfffff! Eero jatkaa. Hän ottaa nenästä kiinni ja näyttää, kuinka sukelletaan. – Höyrysaunaan! Jee! Johannalle Eero on Eepo. Sillä nimellä sisko on kutsunut veljeään pienestä pitäen. Lapsuuden perhe asui Ylöjärvellä. Perheessä oli kahdeksan lasta, joista Johanna on viides. – Eepolla on kaksossisko Aino, joka on kuopus. Eepo syntyi minuutin aikaisemmin. Eepolle on tärkeää, että hän ei ole perheen nuorimmainen, Johanna kertoo. Eerolla on Downin syndrooma. Se todettiin heti syntymän jälkeen. Syndroomassa on selkeät merkit, kuten vino silmäluomenpoimu, yksi kämmenpoimu ja ulos työntyvä kieli. Syntyessään Eerolla oli sydämessä läppävika, joka on sittemmin korjaantunut. Kahdeksanvuotiaana Johanna tuli koulusta kotiin onnellisena siitä, että yöllä perheeseen oli syntynyt kaksoset. Isä oli vakavana. Hän keräsi kuusi lastaan pöydän ympärille ja kertoi, että toinen kaksosista ei ole ihan terve. Hänellä on reikä sydämessä ja hän on kehitysvammainen. – Minulle tämä tieto oli hirveä järkytys silloin. Olin, että apua, mitä tästä oikein tulee. Elämäni on nyt ihan pilalla, Johanna muistelee. Hän pelkäsi, että koulukaverit nauravat, kun näkevät pikkuveljen. Isä ja lapset lähtivät sairaalaan. Vauvat nukkuivat keskoskaapeissa vierekkäin. Eerolla oli sininen potkupuku ja Ainolla vaaleanpunainen. – Heti kun näin heidät, tuli vahva tunne, ettei tuo vauva ole mikään kehitysvammainen vaan minun pikkuveljeni. Minulle tuli myös voimakas suojelemisvietti. Puolustan häntä vaikka mitä tulisi. Johanna ja Eero Puolitaival ovat aina olleet läheisiä. Seiskaluokkalainen Johanna ja täysi-ikäinen isoveli veivät kaksoset monena aamuna hoitoon. Lukioikäisenä Johanna haki usein Eeron hoidosta, ja he kävivät yhdessä kaupassa. Kun Johanna rupesi seurustelemaan, poikaystävä totesi, että Johanna ja Eero ovat sisarussarjasta ehkä saman oloisimpia. – Usein ajatellaan, että kehitysvammainen on vain kehitysvammainen, mutta kyllä heillä on ihan oma persoona, Johanna sanoo. Kärsivällisyyttä koeteltiin kerran autoreissulla. Eero halusi tavata joulupukin, ja Johanna lupasi järjestää asian. Ajomatkaa Rovaniemelle kertyi noin 900 kilometriä mennen tullen. Eero halusi kuunnella musiikkia. Fröbelin Palikat -yhtye oli silloin, niin kuin nykyäänkin, hänen suosikkinsa. – Huomasin, että minulla on tällaisissa tilanteissa kohtuullisen pitkä pinna. Pystyin ihan hyvin ajamaan Merikarvialta Kuopion kautta Rovaniemelle kuunnellen koko ajan Fröbelin Palikoiden joululevyä elokuussa. Ehkä Eepon kanssa tulee sellainen mañana-meininki. On ihan turha stressata.

Johanna ja Eero Puolitaival käyvät yhdessä reissuilla ja hampurilaisilla.

Minun pikkuveljeni Eero-veli riemastuttaa Johanna-siskoa lähettelemällä junassa muille matkustajille lentosuukkoja. Teksti Nina Riutta Kuva Esko Jämsä

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 9

Kun vuosia sitten kauppareissulla Eero kurkisti, mitä erään rouvan ostoskorissa oli, tuli hyytävää katsetta. – Olisi tehnyt mieli sanoa rouvalle, että älä tee noin lapselle, Johanna toteaa. Joskus Johanna on mennyt sanomaan tuijottajille, että ”anteeksi nyt vaan, mutta tuijotat pikkuveljeäni”. Yleensä ihmiset eivät vastaa siihen mitään. Heitä alkaa hävettää. – Eepolla on silmät ja aivot. Hän huomaa, jos häntä tuijotetaan. Ja kyllä hän tasan tarkkaan tuntee sen, jos joku lyö tai kohtelee häntä epäoikeudenmukaisesti. Tässä kohdin pätee vanha neuvo: kohtele toista niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Onneksi Johanna ja Eero tapaavat myös ihmisiä, jotka osaavat luontevasti ottaa sen, tai oikeastaan riemastua siitä, miten Eero rikkoo normeja ja menee ihmisten luokse. – Aina kun Eepo näkee tummaihoisen ihmisen, hän menee puhumaan tälle englantia, jota hän osaa ehkä kolme lausetta, Johanna kertoo nauraen.

”

Eepo on auttanut näkemään, että kyllä me aika hysteerisesti pelätään sitä, ettei meitä vain pidetä jotenkin erilaisina. Johanna Puolitaival

Samalla kauppareissulla, jolla Eero kurkisti rouvan ostoskoriin, tapahtui myös toisenlainen kohtaaminen. Eero sanoi kaupassa yhtäkkiä, että ”oi, ihana raksamies!”. Lattianrajassa kyykki mies tehden sähköhommia. Eero säntäsi halaamaan häntä takaapäin. – Eepo rakastaa kaikkia remontti- ja raksamiehiä. Ajattelin jo, että voi ei, mitäköhän tuo äijä halaamisesta ajattelee. Mutta hän vain nousi vähän hölmistyneenä ylös, hymyili ja halasi Eepoa takaisin.

Eeron kanssa oleminen on Johannan mielestä vapauttavaa, koska veli kyseenalaistaa sosiaalisia normeja. Junassa pitää istua mieluiten hiljaa, eikä saa ottaa kontaktia muihin, mutta Eero lähtee aivan varmasti vessaan ja kättelee jokaisen sinne mennessään. Tai lähtiessään junasta hän lähettelee muille matkustajille lentosuukkoja ja toivottaa hyvää päivän jatkoa. – Se on ihanaa! Minä en itse uskalla tehdä sellaista, ja sen takia on niin kivaa, kun Eepo uskaltaa. Vaikka joskus kiellän häntä, niin ihan oikeasti tykkään siitä, että hän tekee jatkuvasti asioita, jotka saavat minut havahtumaan ja miettimään tämän yhteiskunnan sääntöjä, Johanna sanoo. – Esimerkiksi, kun olin Prahassa vaihto-oppilaana, Eepo tuli luokseni kylään... – Jyväskylään! Eero huutaa väliin. – Nyt ei mennä Jyväskylään, Johanna vastaa. – Jämsään! – Eepo asuu Jämsässä, sisko sanoo.

– Palomäkeen, Eero jatkaa. Palomäki on tuetun asumisen asuntola, jossa Eerolla on ensimmäinen oma koti. Hän muutti sinne puolisentoista vuotta sitten. – Lauantaina. – Ei kun sunnuntaina tai maanantaina menet takaisin kotiin, Johanna selvittää ja kertoo, että reissussa ollessaan Eero kaipaa aina hirveästi kotiin. – Sitten Fröbelin Palikat! Pertti Kurikka, Eero sanoo iloisena. Erilaisissa paikoissa Eeron kanssa liikkuminen on myös opettanut Johannalle paljon siitä, millaista on olla marginaalissa ja erilainen. Kehitysvammaisen ihmisen vieressä näkee toisten katseet, supattelut, osoittelut, tuijottamiset ja nauramiset. – Ne tuntuvat hirveän pahalta. Tosi rankkojakin tilanteita saattaa tulla. Olen joutunut puolustamaan Eepoa lapsilta, jotka löivät häntä eivätkä heidän vanhempansa tehneet mitään.

Yhteiskunnassamme normaalius on arvostettua. Johanna Puolitaival on huomannut, että normaalina pysyminen voi myös kuormittaa. – Normaalius pakottaa elämään tosi suppeasti ja miettimään koko ajan, mitä saa tehdä säilyttääkseen sen normaaliuden. Normaalit ihmiset joutuvat koko ajan varjelemaan sitä. Kun Johanna on Eeron kanssa, normaaliudella ei ole niin hirveästi väliä. Eero voi käydä kutittelemassa ihmisiä tai mennä yhtäkkiä maahan makaamaan. Tai ruveta istumaan metron tolkuttoman pitkissä rullaportaissa, niin kuin Prahassa. – Olen oppinut, etteivät Eepon tekemiset ole mitään niin kauhean vakavaa. Itse asiassa ne tekevät elämästä paljon hauskempaa. Totta kai pitää olla jonkinlaiset normit, jotka auttavat meitä elämään paremmin yhdessä. Mutta Eepo on auttanut näkemään, että kyllä me aika hysteerisesti pelätään sitä, ettei meitä vain pidetä jotenkin erilaisina. Johannan mielestä kehitysvammaisuuteen ei yleensäkään pitäisi suhtautua niin yltiövakavasti. Kannattaisi rohkeasti yrittää katsoa, miten kehitysvammainen maailman näkee. Hän saattaa myös pelleillä tai kokea tilanteen humoristisesti. – Ihan tavallista arkea vammainenkin elää. Ihmisiä on monenlaisia. Kehitysvammaisesta voisi ajatella, että ai, ihminen voi olla myös tuollainen. ■

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Paula Huhtala

Kovaa peliä pöydällä Luo Euroopan historia uusiksi, johda luostaria ja kosi prinsessaa. TEKSTI TUURE HURME KUVAT VALMISTAJAT

Tässä seison!

Historiaan pohjautuvia lautapelejä on paljon. Yksi hienoimmista on Here I Stand: Wars of the Reformation 1517−1555. Peli alkaa siitä, kun Martti Lutherin teesit naulataan kirkon oveen vuonna

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@ kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

1517. Euroopassa käynnistyy uskonnollinen, poliittinen ja sotilaallinen liikehdintä, jota mallinnetaan pikkutarkoilla säännöillä. Reformaattoripelaaja ja paavin pelaaja marssittavat estradille väittelijöitä ja solmivat liittoja. Kenen puolelle Habsburgien dynastia kääntyy? Mitä tekee Kaarle V:n katolinen Ranska? Kuinka käy paavin ja reformaation välillä tasapainoilevalle Englannille? Valloittaako ottomaanien sotakoneisto koko riitelevän Euroopan? Diplomatiaa hiotaan ja selkiin puukotetaan. Historiaa pelataan hurmaavalla tavalla uusiksi. Peli ei sovi aloittelijoille. Pelatessa vierähtää helposti viisi tuntia, verkkaisella tahdilla strategiaa hioen ja oheis-

Hoivalla ja kuntoutuksella Lämminhenkistä kotiapua ja hoivaa! tukea toimintakykyysi! Tutustu sinäkin korkeatasoiseen kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalvelutarjontaamme. Ota meihin yhteyttä jahoitaja tilaa maksuton arviointikäynti, Tilaa ammattitaitoinen tai fysioterapeutti kun kaipaat apua tai hoivaa omaan tai läheistesi arkeen. omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden Soita arkea jo tänään kysy lisää! rikastuttamaa Hoivakotija Harmoniassa. Hyödynnä kotitalousvähennys Henkilökohtainen apu 26 € / tunti Pyydä edullinen tarjous ja kutsu palveluohjaajamme Kotihoiva tai kodinhoito 37 € / tunti tai palveluseteli! maksuttomalle kartoituskäynnille jo Kotikuntoutus tänään! 78 € / tunti

Debora Oy Kaupintie 10 00440 Helsinki

keskusteluihin eksyen pidempäänkin. 2–6 pelaajaa.

Tee työtä ja rukoile

Jostain syystä keskiaikaiset luostarit ovat suosittu teema lautapeleissä. Ora et Laborassa pelaajat johtavat luostareita. Metsää pitää hakata ja talot rakentaa. Keljua on, että naapuriluostari saattaa himoita juuri niitä resursseja, joita sinäkin tarvitsisit. Tähtäimessä on lopulta tuottaa mahdollisimman paljon kirjoja, koriste-esineitä ja reliikkejä. Ora et Laboraa pelailee pari tuntia. Oppimiskynnystä on jonkin verran. Pelimekaniikka on hiottu ja innostava, mutta peliin ei uppoudu samalla tavalla kuin peleihin, joissa historiallinen teema on vahvas-

ti läsnä. Hienoa on, että tässä pelissä ei ole tuurilla juuri mitään sijaa. 2–4 pelaajaa.

Kosiokilpailu korteilla

Love Letter -korttipelissä pelaajat hätyyttelevät kosiomielessä prinsessaa. Hänen ylhäisyydelleen on kuitenkin hankala saada toimitettua rakkauskirjeitä, joten tarvitaan hovimiesten ja muiden apua. Se, joka pelaa korttinsa oikein ja saa rakkauskirjeensä perille, voittaa pelin. Love Letter on aika simppeli korttipeli. Ensivaikutelman takaa paljastuu kuitenkin runsaasti pienimuotoista päättelyä ja hauskaa riskinottoa. Tuurikin on mukana. Yksi kokonainen peli, jossa on monta kosiokierrosta, on pelattu alle tunnissa. 2–4 pelaajaa.

Vanha maailma

Perinteiset kuulokojeet toimivat kapea-alaisesti

Uusi maailma

Puh. 010 320 8833 info@debora.fi www.debora.fi

Miksi tyytyä vähempään, kun voit saada täyden 360° kuuntelukokemuksen Oticon Opn™ -kuulokojeella? Nyt saat selvää muiden puheista ja voit seurata keskusteluja vaivattomasti ilman väsymistä ja huolta, ettet pysy keskusteluissa mukana. Lisätietoja 09 2786 2081 (ark. klo 9-16) tai www.oticon.fi Ajanvaraus 09 2786 2040 (ark. klo 9-11 ja 13-15) Kuuloverkko Helsinki | Järvenpää | Hyvinkää | Pori Tampere | www.kuuloverkko.fi

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

Matti Riekki on jättänyt sykemittarin pois lenkiltä ja opetellut kuuntelemaan kehoaan.

Realisti vai pessimisti? Matti Riekki, 43, on tietokirjailija ja Infernomusiikkilehden päätoimittaja. Tampereella asuvan Riekin perheeseen kuuluvat vaimo ja kolmevuotias lapsi. Elämänkatsomukseltaan Riekki on agnostikko ja realisti, joka pyrkii suhtautumaan asioihin sen mukaisesti, miten ne ovat. ”Monesti se kaatuu pessimismin puolelle.” Kirjassaan Raskas askel (Like) Riekki kertoo, miten juoksusta tuli hänelle elämäntapa.

Raskas askel, kevyempi mieli Juokseminen auttaa Matti Riekkiä hellittämään, kun mieli käy kovilla kierroksilla. Harrastukseen liittyy myös tuskantäyteisiä hetkiä. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA MIKKO PYLKKÖ

SISÄÄNHENGITYS, ULOSHENGITYS, sisään, ulos. Matti Riekki on vaihtanut juoksuvaatteet ylleen heti töistä palattuaan. Juoksuaskel mukautuu nopeasti hengityksen rytmiin niin, että jalat ottavat sisään hengittäessä neljä askelta ja uloshengityksen aikana toiset neljä. Tiheä askelrytmi on tärkeä, koska se pitää askeleen teknisesti oikeanlaisena. Riekki ei kuitenkaan mieti askelpareja juostessaan, vaan ”laskuri” tekee työtään alitajuisesti samalla kun hän ajattelee omia asioitaan. Juoksulenkki on Riekille eräänlainen meditaatioharjoitus, joka helpottaa elämää oman pään sisällä. Riekki luonnehtii itseään murehtijaksi, jolla on taipumus nähdä asiat pahimman kautta.

Tuomiosunnuntai

JUOKSEMINEN ALKOI havahtumisesta keväällä 2008. Kaksi yötä 34-vuotissyntymäpäivänsä jälkeen Riekki heräsi sohvalta kovassa krapulassa ja tilasi kaksi pizzaa. Portaiden nouseminen krapulapizzojen kanssa sai hänet huohottamaan. Riekki ymmärsi, että hänen oli pakko tehdä jotakin. Liikunta alkoi päivittäisillä kävelylenkeillä, jotka muuttuivat vähitellen juoksuksi. Raskas askel seurasi toista, kunnes hän oli valmis juoksemaan ensimmäisen maratoninsa Tukholmassa kesällä 2010.

MARATONIEN JUOKSEMINEN on vienyt Riekin intensiivisiin kärsimyksen hetkiin. Kärsimys liittyy kuuluisaan ”seinään”, jonka moni maratoonari kohtaa 30 kilometrin jälkeen. Riekille ”seinä” tarkoittaa järisyttävän vahvaa väsymyksen ja kivun sekaista tunnetta. Jokainen uusi askel tuntuu mahdottomalta ja mielessä kiertää ajatus koko touhun järjettömyydestä. Samalla kärsimys on tärkeä osa juoksun viehätystä. Riekki imee motivaatiota myös iltojen pimenemisestä, sään kylmenemisestä ja sateista. Taivaltaessaan eteenpäin räntäsateessa hän tietää tekevänsä jotakin, mihin kaikki eivät pysty.

ISTOCK

Taivaan tähden

26.11.

Myös myönteiset ajatukset jäävät helposti mieleen pyörimään. Juostessa Riekin ajatukset rauhoittuvat ja mieltä työllistäviin pulmiin avautuu ratkaisuja.

Riekki uskoo jatkavansa juoksemista niin kauan kuin jalat kantavat. Muunlaista elämää on enää mahdoton kuvitella. Juostessaan Riekki tavoittaa jotakin, mikä on lähellä hengellistä kokemusta. Juoksun ja hengellisyyden välistä yhteyttä on vaikea pukea sanoiksi, mutta se tuntuu todelta.

Suojamuuri TAIVAS EI OLISI minulle taivas, elleivät lapseni olisi siellä, sanoi muinainen Kotilieden päätoimittaja. Meidän äiti ajatteli varmasti ihan samoin. Siksi hän kirkosta vieraantuneita lapsiaan ajatellessaan saattoi itkeä ihan. Äiti syytteli itseään. Hän se oli ollut niin taitamaton lapsiaan taivaan tielle saattamaan. Hän se oli antanut huonon kristityn mallin ja vieraannuttanut lapsensa uskon kalliista lahjasta. En onnistunut äitiä lohduttamaan. Saatoin vain harmitella sellaista kristillisyyden tulkintaa, joka ei rauhoittele levottomia sydämiä Jumalan loputtomalla kekseliäisyydellä ja hyvällä tahdolla.

Äidille olisi pitänyt lukea Apostolien teoista, miten yhden usko pelasti koko perhekunnan. Kaikkien syyllisyyttä kantavien, lapsistaan ja rakkaistaan huolestuneiden tuomiopäivänä on nostettava korkealle Kristuksen kuninkuuden voiton lippu. Pieni viaton Karitsa pitää siinä pystyssä verensä punalla piirrettyä viiriä. Hänen ujo pehmeytensä on meidän kaiken kestävä suojamuurimme. Hänen vaatimaton lempeytensä on varjoton valomme. Emme ole tulta suitsevan tuhon juurella vaan pehmeää samettia ja hunajaa vuotavan Siionin vuoren luona. Ja vaikka vuoret väistyisivät ja

kukkulat horjuisivat, sittenkään tämän pienen Karitsan hyväksyvä katse ei sinusta ja rakkaistasi väis-

ty eikä hänen syliin sulkeva tinkimätön hyvä tahtonsa horju.

KAISA RAITTILA

12 B Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

Gurun opissa Ohjaajana tuntematon pyhiinvaeltaja Vaeltajan kertomukset on 1880-luvulla Kazanissa Venäjällä julkaistu kokoelma tuntemattoman köyhän pyhiinvaeltajan kertomuksia. Se sisältää neljä kertomusta, jotka kuvaavat vaeltajan matkaa, kun hän etsii vastausta siihen, miten voi oppia rukoilemaan lakkaamatta. Teos on käännetty monille kielille, ja se on tehnyt Jeesuksen rukouksen tunnetuksi ympäri maailman. Rukous tunnetaan myös nimellä Sydämen rukous. Vaeltaja oli jo pienenä jäänyt orvoksi. Isoisä kasvatti hänet ja hänen veljensä. Tulipalossa hän oli menettänyt kaiken niin, ettei hänellä ollut muuta kuin isoisän Raamattu. Vanha munkki opettaa vaeltajalle Jeesuksen rukouksen, jota toistaen hän kulkee vuosikaudet läpi Venäjän. Munkki kertoo hänelle myös Jeesuksen rukouksen harjoittamiseen opastavasta Filokalia-teoksesta, johon on tallennettu hengellisiä ohjeita tuhannen vuoden ajalta.

Kulkijan rukous Moni etsii henkistä opastusta ja rukousmantraa. 1800-luvulla elänyt vaeltaja löysi oppaakseen vanhan munkin ja mietiskelysanoikseen Jeesuksen rukouksen. Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

”Olen Jumalan armosta kristitty ihminen, tekojeni puolesta suuri syntinen, arvoltani koditon vaeltaja kaikkein alhaisinta säätyä, kulkija matkalla paikasta toiseen.” Näin alkaa yhden maailman tunnetuimman pyhiinvaeltajan kertomus. Hänen nimeään ei tiedetä. Hän vaelsi nuorena miehenä jalkaisin 1800-luvun Venäjällä, Ukrainassa ja Siperiassa aina Irkutskiin asti. Välistä hän yöpyi majataloissa, kulki kylien ja kaupunkien läpi ja tapasi toisia matkalaisia. Hän kulki läpi Venäjän arojen ja metsien. Enimmän aikaa hän oli tien päällä ja löysi suojan milloin mistäkin. Kerran kirkossa hän oli kuullut liturgiassa kehotuksen ”Rukoilkaa lakkaamatta”. Se iskostui niin syvälle hänen mieleensä, että hänen piti lähteä ottamaan selvää, mitä se tarkoitti ja miten kenenkään oli mahdollista rukoilla koko ajan, kun oli paljon huolta monista muistakin asioista. Tuo kehotus sai hänet liikkeelle, mukanaan vain isoisältä peritty Raamattu. ”Tässä on omaisuuteni: leipä-

pussi selässä, povella pyhä Raamattu, ja siinä kaikki.” Apua ei löytynyt helposti. Hän kuuli kyllä papeilta ja muilta rukoilijoilta selityksiä siitä, mitä rukous on, miten välttämätöntä se on ja mitä hyötyä siitä on. Hän sai myös kuulla, että rukous vaatii mielen puhtautta ja särkynyttä sydäntä. Hänelle annettiin monenlaisia vinkkejä rukoilemiseen. Oli kuitenkin vaikea löytää ihmistä, josta näki, että hän eli sen mukaan, mitä puhui. Lopulta kulkija kohtasi vanhan munkin, josta tuli yhden kesän ajaksi hänen rukousoppaansa. Mies asettui asumaan risumajaan, toimi vihannesmaan vartijana ja kävi viikon välein munkin luona. Munkki opetti hänelle, että lakkaamaton rukous on ihmisen sydämessä tapahtuvaa jatkuvaa rukousta, jossa pyydetään avuksi Jeesuksen nimeä. Hän kutsuu rukousta nimillä Jeesuksen rukous ja Sydämen rukous. Hän neuvoi, miten kuka tahansa meistä voi kaiken aikaa, mitä ikinä sitten tekeekään, lausua mielessään Jeesuksen nimeä. Tulee vain tois-

Jeesuksen rukous lenkkipolulla Varaa kolme varttia kävelyyn tai hölkkään ulkona luonnossa. Kävele aluksi rauhassa. Katsele ympärillesi, hengitä rauhallisesti ja anna hengityksesi tasaantua. Kun olet valmis, lausu mielessäsi hengityksesi rytmissä Jeesuksen rukousta: ”Herra Jeesus Kristus – armahda minua”. Lue sisäänhengityksellä rukouksen alku ja uloshengityksellä sen loppu. Tee niin aluksi vaikka viidentoista minuutin ajan. Kun ajatuksesi karkaavat, palaa vain lempeästi toistamaan rukousta. Jos mieluiten juokset, aloita rauhallisesta kävelystä. Nosta sitten vähitellen vauhtisi kevyeksi juoksuksi. Toista sitten askeltesi ja hengityksesi tahdissa rukousta. Lopuksi anna vain kävelyn kulkea tai juoksun rullata ja mielen levätä.

taa rukousta ”Herra, Jeesus Kristus, armahda minua”. Sitä ei pidä tehdä liian nopeasti eikä kovaan ääneen, vaan hiljaa mielessä, kaikessa rauhassa. Tällä tavalla se vähitellen läpäisee rukoilijan sydämen ja koko olemuksen ja elämän. Munkki kuoli kesän lopulla. Kulkija jatkoi matkaansa mielessään vanhuksen opetukset ja mukanaan rukousnauha. Ulkonaisesti hän oli yhä köyhä kulkija. Silti kaikki alkoi näyttää toiselta: tie, jota hän kulki, oma elämä ja ihmiset, joita hän tapasi, tähtitaivas, jota hän iltaisin katseli. Kaikesta tuli rukousta. Kaikki kutsui kiittämään ja rakastamaan Jumalaa. Kertomus tuntemattomasta pyhiinvaeltajasta voi tuntua nostalgiselta ja toisesta maailmasta tulevalta. Mutta hänen laillaan moni etsii henkistä opastusta ja toimivaa rukousmantraa. Vaeltaja löysi omansa Jeesuksen rukouksesta ja sanoi sen olevan mahdollista jokaiselle. ”Joka vain lausuu Jeesuksen Kristuksen nimeä, saa kohta tuntea, että hänessä syttyy sisäinen valo, ja kaikki kirkastuu hänelle”, hän rohkaisi. ■

MENOT 16. – 30.11.

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkolla ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Raamattua, rukousta ja laulua maanantaisin klo 12–14. Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä. Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20. Iloa, riemua, rukousta, laulua ja Sanaa. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Tule virkkaamaan sinivalkoisia lappuja Suomi 100 -hengessä. Tulossa: Käsillä hyvää –myyjäiset 3.12. Puurotorstai torstaisin klo 10–13. Puurolounas 2,50 €. Voit tulla myös kahville. Viikkomessu torstaisin klo 18. Messua ei ole 16.11. Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.45–20.30. Poikkeuksellisesti to 16.11. klo 17.30–19. Paluumuuttajien piiri to 16.11. klo 13. Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 20–23. Kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 12–15. Messu su 19.11. klo 12. Inkerinsuomalaisten kirkkopyhä. Seppo Kulju, Harri Nurminen, Riikka Jäntti. Lähetysarpajaiset. Kohtaamispaikka su 19.11. klo 17–19. Inkerin kirkon diakoni Seppo Kulju, lauluryhmä Via Mooria, Harri Nurminen, Poikkipuut. Lastenhoito järjestetty. Matala – mukava maanantai kirkolla! 20.11, hartaus ja 27.11. ehtoollinen klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu klo 11.30–12.30. Päivähetki Raamatun äärellä ti 21.11. klo 12–13.30. Jari Araneva. Päivärukous ke 22.11. klo 12.30– 12.45. Raamattuluento ke 22.11. klo 18.30. Pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin

yhteyden – haavetta, utopiaa? Eero Junkkaala. Illan isäntä Harri Nurminen. Lapsen päivän konsertit to 23.11. klo 9.15 ja 10. Pekka Laukkarinen Duo laulattaa ja viihdyttää. Omaishoitajien ja seniorien virkistyspäivä la 25.11. klo 10–13. Hoidettavan voi ottaa mukaan. Pientä syötävää tarjolla. Osallistumismaksu 5€. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 21.11. mennessä. Messu Tuomiosunnuntaina 26.11. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Eveliina Ojala, Juha Paukkeri. Omaishoitajien olohuone ma 27.11. klo 15–16.30. Lähetyspiiri ma 27.11. klo 18–19.30. Seniorikerho ti 28.11. klo 13–14.30. Jouluaskartelua. Joulun tunnelmaa sanoin ja sävelin ti 28.11. klo 18.30. Kultaisen Iän Laulajat johtajanaan Leena Sinisalo, Rauno Lehtovaara, viulu, Oskar Tiainen, sello. Yhteislaulua. Vapaa pääsy. Virsivartti ke 29.11. klo 12.30–12.45. Raamattuluento ke 29.11. klo 18.30. Syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja ikuisen elämän – mikä meitä oikein odottaa? Eero Junkkaala. Isäntänä Harri Nurminen.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12. Tulossa: Käsillä hyvää –arpajaiset 3.12. Tiistaisin klo 12.30 hartaus ja päiväkahvit. Saunaa ja Sanaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30. Torstaimesta torstaisin klo 14–15.30. Tarjolla välipalaa ja mukavaa puuhastelua alakouluikäisille lapsille. Avoin perhekahvila perjantaisin klo 9–13. Leikkiä ja yhdessäoloa aikuisille ja lapsille. Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30, ei ilmoittautumista. Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12. Hartaus 10.45 ja sen jälkeen maksuton puuro, voileivät ja kahvit. Messu su 19.11. klo 10. Seppo Kulju, Harri Nurminen, Riikka Jäntti. Taidepyhis sunnuntaisin klo 15–16.30. Cecilia-kuoron 25-vuotisjuhlakonsertti Onnellista unta su 19.11. klo 16. Johtaa Heli Mikkelä, Riikka Jäntti, piano. Vapaa pääsy. Ohjelma 5€ sis. kakkukahvit. Naisten rukous- ja raamattupiirin 30-vuotisjuhla ti 21.11. klo 18.30. Lähetyspiiri to 23.11. klo 18–20.

Messu Tuomiosunnuntaina 26.11. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri. Naisten rukous- ja raamattupiiri ti 28.11.klo 19–21.

MUUALLA Perhekahvila torstaisin klo 9–11 Kolohongan ostoskeskuksessa os. Itäinen Valkoisenlähteentie 19. Kuunloiste- ja Aurinkotanssi -kuorot 6–14-vuotiaille lapsille Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 15–15.45. Kuoroihin ei tarvitse ilmoittautua. Tiedustelut riikka.jantti@evl.fi. Astan Kotipyhäkoulu su 26.11. klo 11–12. os. Hevoshaantie 9.

KASTETTU Aatos Onni Samuel Hartikka, Myrsky Mainio Löfgren, Sulo Emil Armas Poutiainen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Pasi Antero Hartikka ja Mirja Hanna Maria Raitokoski-Hartikka.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Messu, Hämevaaran kirkkopyhä su 19.11. klo 10. Miika Koistinen, Jaakko Kara ja Päivi Tiitu. Messussa avustaa Kirkon kuoro johtajanaan Hanna Perkola-Musikka. Kirkkokahvit. Lastenoikeuksien päivän konsertit ma 20.11. klo 9 ja 10. Konsertissa esiintyy Pekka Laukkarinen Duo. Ohjelmassa on tuttuja lastenvirsiä ja mukaansatempaavia rytmejä ja melodioita. Laulun ystävät-yhteislauluilta ke 22.11. klo 17–17.45. Laulua johtaa kanttori Hannu Lehtikangas. Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 22.11. klo 18. Kirkon pienessä seurakuntasalissa. Reformaation juhlavuoden luento: Reformaation virret to 23.11. klo 18. Tilaisuudessa puhuu kanttori, säveltäjä Tuomo Nikkola.

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

Tuomiosunnuntain messu, Viipurin kirkkopyhä su 26.11. klo 10. Viipurin piispa Aarre Kuukauppi, Jukka Nevala ja Hannu Lehtikangas. Messussa avustaa Viipurin lauluveikot johtajanaan Ilkka Aunu. Kirkkokahvit. Lasten adventtikirkot ti 28.11. ja ke 29.11. klo 9.15 ja 10.15 sekä to 30.11. klo 9.15. Laulamme joululauluja ja saamme kuulla joulun kertomuksen. Tilaisuus on suunnattu lapsille ja lapsiryhmille. Yli 10 lapsen ryhmän ilmoittautumiset su 19.11. mennessä jarna. wikström@evl.fi tai p. 050 544 7647. Iisimessu ke 29.11. klo 19. Pastori Miika Koistinen ja nuorisotyönohjaajat Tiina Huhtala ja Tuula Vanhanen. Rento ja nuorekas messu, joka toteutetaan bändisäestyksellä. Messun jälkeen on jatkot. Oopperakerho ke 29.11. klo 17.30 kirkon nuorisotilassa. Perehdymme Verdin oopperaan Oberto. Kerhoillassa on lyhyt vuosikokous. Miesten kirjallisuuspiiri to 30.11. klo 18. Kirjana on Olavi Paavolaisen Risti ja Hakaristi. Oheislukemistona voi lukea Martti Lutherin tekstin Juutalaisista ja heidän valheistaan. Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11–12.30. Hävikkiruoasta valmistettu lounas. Lounas on maksuton ja avoin kaikille. Lounaan yhteydessä klo 12 on kaikille avoin ehtoollishetki.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Kohtaamispaikka to 16.11. klo 11. Vierailijana on pastori Jaakko Kara. Kimarakahvila su 19.11. klo 17. Tilaisuudessa puhuu kirkkoherra Jukka Nevala. Kenian lähetyspiiri to 23.11. klo 11. Vierailijana on pastori Ari Norro. Kohtaamispaikka to 30.11. klo 11. Vierailijana on kappalainen Matti Hyry.

MUUALLA Seniorityön jouluretki ti 12.12. bussikyyti lähtee kirkolta klo 9.30 ja paluu samaan paikkaan on n. klo 16.30. Retkikohteina ovat Fazer-vierailukeskus, Viikin kirkko ja ravintola Wanha Bäcky, jossa on jouluruokailu. Retken hinta on 70 e. Ilmoittautuminen pe 24.11. mennessä Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherranvirastoon: hameenkylan.seurakunta@evl. fi tai p. 09 830 6450. Joululounas ma 11.12. klo 11.30–n. 15.30 leirikeskus Holmassa, Klaukkalassa. Ohjelmassa on jouluruokaa ja –tunnelmaa sekä joululauluja. Lähtö yhteiskuljetuksella Hämeenkylän kirkolta klo 11.30 ja paluu kirkolle n.

klo 15.30. Tapahtuman hinta on 35 e. Ilmoittautuminen pe 24.11. mennessä Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherranvirastoon: hameenkylan. seurakunta@evl.fi tai p. 09 830 6450.

HAUTAAN SIUNATTU Marja Leena Hyytiäinen 75 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, pe 24.11. klo 12–15, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9-15, p. 09 8306 333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554 Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 050 5736376 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Aamurukouspiiri joka arkiaamu klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Vanhemman väen piiri to 16.11. klo 13 osallistuu Ruusujuhlaan seurakuntasalissa. To 30.11. piiri klo 13 seurakuntasalissa. Lapsikuoro to 16.11., 23.11. ja 30.11. klo 16.30–17.30 seurakuntasalissa, Airi Saloniemi. Naisten saunailta to 16.11. ja 30.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Perhekerho pe 17.11. ja 24.11. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Myöhästyneet nimipäiväonnittelut Marteille pe 17.11. klo 19. Martti Suosalo esittää otteen Palvelijanäytelmästä. Musiikkia ja kahvitarjoilu. Vapaa pääsy. Perhemessu su 19.11. klo 10. Minna Ruuttunen, Mikko Miettinen, Airi Saloniemi, lastenohjaajat. Kirkkokahvit. Perhekerho ma 20.11. ja 27.11. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Naisten raamattupiiri ma 20.11. ja 27.11. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Punainen lanka ma 20.11. klo 18 kirkon kappelissa. Raamattupiiri. English through Bible ma 20.11. ja 27.11. klo 18.30 kirkon kokoustilassa. Runopiiri ti 21.11. klo 17.30 kirkkosali 2. Katulähetys goes katu ke 22.11. klo 11. Joulupuuroa tarjolla Korson toriaukiolla. Kirkolla ei yhteisöruokailua. Päivälähetyspiiri ke 22.11. ja 29.11. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Menokasvo

Paralympiamitalisti paikalla Pyörätuolikelaaja Henry Manni, mitä sinä teet sisäaktiviteettipuistossa Lasten oikeuksien päivänä? SuperParkissa järjestetään tapahtuma kouluikäisille ja nuorille. Minun kanssani voi jutella siellä ja vaihtaa kuulumisia. Mukanani on kelaustuoli, eli tapahtumassa saa katsoa kelausta, tai jos jollakin sattuu olemaan riittävän kapea takamus, saattaa päästä testaamaan tuolia.

ESKO JÄMSÄ

Mikä vamma sinulla on? Minulla on perinnöllinen spastinen parapareesi eli etenevä alaraajahalvaus. Opin kävelemään normaalisti, mutta leikki-iässä liikkuminen alkoi heiketä. Ensimmäisen pyörätuolin sain 7-vuotiaana. Kun pituuskasvuni loppui, vamma stabiloitui. Diagnoosi ei ollut mikään valtava yllätys, koska ukilla ja äidillä on sama vamma. Miten urheilu-urasi alkoi? Ekaluokkalaisesta lähtien kilpailin vammattomien

kanssa kanoottipoolossa. Kun Leo-Pekka Tähti voitti 2004 Ateenan paralympialaisissa pyörätuolikelauksessa kaksi kultaa, silmäni aukenivat vammaisurheilulle. Lähdin urheiluleireille ja tapasin Lepen ja kumppanit. 12-vuotiaana sain kelaustuolin ja rupesin treenaamaan. Tärkein mitalini tähän mennessä on Rion 2016 paralympialaisten pronssimitali 100 metrin pyörätuolikelauksessa. Onko elämäsi pelkkää urheilua? Teen kaiken urheilun ehdoilla, mutta myös luen ja tykkään käydä teatterissa ja elokuvissa tyttöystäväni kanssa. NINA RIUTTA Yhdessä! – Together! -tapahtuma kouluikäisille ja nuorille ma 20.11. klo 11–20 SuperPark Vantaa -sisäaktiviteettipuistossa, Tammiston kauppatie 13. Rannekkeen hinta 9 e. Avustajat ja alle 4-vuotiaat ilmaiseksi. Ks. päivän ohjelma vantaanseurakunnat.fi.

8 a

MENOT 16. – 30.11.

Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

Arki-illan ehtoollinen ke 22.11. ja 29.11. klo 18 kirkossa. Iltaperhekerho ke 22.11. ja 29.11. klo 18–20 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Seuraa ja toimintaa lapsille, aikuisille vaihtelua ja vertaistukea arkeen. Iltapuuro klo 19.30. Iltarukouspiiri ke 22.11. ja 29.11. klo 18.40 kirkon kappelissa. Heikki Toivonen, p. 050 304 9485. Reformaatio 500 -juhlaluento ke 22.11. klo 19. TT Ilmari Karimies: Jumalan verhoutuminen materiaan ja ihmissydämeen Lutherin ajattelussa. Miesten saunailta to 23.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Seurakuntakuoro to 23.11. ja 30.11. klo 18 kirkossa, Jussi Salonen. Vox Mea – Oma ääni to 23.11. klo 18.30 seurakuntasalissa, Airi Saloniemi. Messu su 26.11. klo 10. Riikka Wikström, Sanna Heikurinen, Airi Saloniemi. Pyhäkoulu messun yhteydessä. Kirkkokahvit. Kylväjä-piiri su 26.11. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa. Jaana Kovanen, p. 040 741 2128. Lasten oikeuksien konsertit ti 28.11. klo 9 ja klo 10, Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen Duo. Vapaa pääsy. Joulun Tähti -konsertti ti 28.11. klo 18. Pekka Laukkarinen Trio. Vapaa pääsy. Runomatinea ti 28.11. klo 18 seurakuntasalissa. Katulähetyksen ruokailu ke 29.11. alkaa klo 11 hartaudella kirkkosalissa. Reformaatio 500 -juhlaluento ke 29.11. klo 19. Emerituspiispa Eero Huovinen: Vastakkainasettelusta yhteyteen. Luterilaisen ja katolisen kirkon suhteet.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30. Hartaus ti ja to klo 11. NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 16.11., 23.11. ja 30.11. klo 9–11.30. Nupe pe 17.11. ja 24.11. klo 17.30– 20.30. Nuorten perjantaissa voi pelata lautapelejä, kisailla, kokata, leipoa tai tulla vain tapaamaan kavereita. Nikinmäen perhelähetyspiiri to 23.11. klo 17.30. SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Perhekerho ti 21.11. ja 28.11. klo 9–11.30. Vanhemman väen piiri ke 22.11. klo 13.

MUUALLA Saturnuksen päiväkodin avoin toiminta. Seurakunnan työntekijä kohtaamassa perheitä keskiviikkoisin klo 8.30–11 (Kaakkoisväylä 8). OlenNainen-naistenpäivä la 18.11. klo 11.30–15.45 Sipoon kirkonkylän seurakuntatalolla (Iso Kylätie 1). Alustajina Anne Pohtamo ja Aino Viitanen. Osallistumismaksu 12 € sis. ruokailu ja kahvi. Ilm. viim. 16.11. kristiina.rauhakallio@evl.fi, p. 044 4220469 tai irma.liljeström@evl.fi, p. 050 553 8459. Tarvittaessa linja-autokyyti, jolloin hinta yht. 20 €. Kirjallisuuskeskustelu ma 20.11. klo 18 Lumon kirjastossa (Urpiaisentie 14). Jani Vanhala keskustelee Jeena Ranckenin kanssa hänen vasta ilmestyneestä kirjastaan Yliluonnollinen kokemus.

KASTETTU Meimi Matilda Häkkinen, Eemeli Olavi Juhani Rantanen, Veeti Uolevi Aarne, Lukas Oiva Aaret Toivonen, Lily Isabel Hakala.

HAUTAAN SIUNATTU Sinikka Sisko Marjatta Kypärä 84 v, Sinikka Ilmi Orvokki Paananen 81 v, Tuula Sinikka Korkeamäki 69 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 8306700 Avoinna ma–pe klo 9–15, rekolan.seurakunta@evl.fi. rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa kirkolla ti klo 11–14 ja to 10.8. klo 11– 14. 21.8. alk. ma-ti klo 11–14, Asolan seurakuntatalossa 17.-24.8. to klo 11–14, p. 09 8306 707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11, Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11. Ajanvaraus ti ja to klo 9–10 p. 09 8306706 rekola.diakonia@evl.fi

Rekolan pyhän Andreaan kirkko Perheiden avoin olohuone ma, ti, to, pe klo 9-14. Lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10. Yläovet auki maanantaisin klo 18, maksuton iltapala, saunamahdollisuus (omat tarv. mukaan). Miesten raamattupiiri ma 27.11. klo 18.30. Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11. Maksuton aamupala. Silmukkasiskot-käsityöryhmä keskiviikkoisin klo 9.30 Open Doors, nuorten avoimet ovet ke klo 18–21 Raamattu- ja keskustelupiiri to 16.11. klo 13. Keskustelua ja rukousta. Koivukylän Lions klubin joulukonsertti pe 17.11. klo 19. (Kahvitus klo 18) Henrik Lamberg ja Anni Rusi, laulu, Sirkku-Liisa Niemi, urut ja Suomalaisen klubin kuoro. Hyväntekeväisyyskonsertti, pääsymaksu. Messu su 19.11. klo 10. Laura Maria Latikka, Sirkku-Liisa Niemi. Messu su 26.11. klo 10. lit. Laura Maria Latikka, saarna Miika Auvinen, Noora Hultin ja Onnen muruset -musiikkiryhmä. Kirkkokahveilla Miika Auvinen kertoo kristittyjen vainoista maailmalla. Lapsen päivän konsertti, Duo Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen ma 27.11. klo 9 ja klo 10 Konsertti lapsille ja perheille, ei pääsymaksua. Sanan ääreltä elämään ti 28.11. klo 18.30. Aamumessu ke 29.11. klo 9. Laura Maria Latikka, Sirkku-Liisa Niemi Pirjon ja Pentin tarinatupa to 30.11. klo 12. Sinä 7-15.v! Tervetuloa kuoroon laulamaan Itsenäisyyspäivän kirkkoon 6.12.2017 klo 10! Harjoitukset: to 30.11. klo 18-19.30, ma 4.12. klo 18.30-19.30, ti 5.12. klo 18-19.30 sekä ennen kirkkoa ke 6.12. klo 8.30. Lisätiedot kanttori noora. hultin@evl.fi 050 433 33 29

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p 050 573 6329 Maalausryhmä maanantaisin klo 10. Ei taitovaatimuksia. Maalausta lähinnä vesivärein. Materiaalimaksu 12e/kausi. Seniorikahvila ma 20.11. klo 13. Työikäisten Raamattupiiri ma 20.11. klo 18. Lastenhoito. Avoimet ovet perheille tiistaisin klo

9–12. Lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Kipuryhmä ti 28.11. klo 15. Aiheena: Suru raivaa tietä uuteen. Kroonisesta kivusta kärsivien ryhmä. Puutarhapiiri ti 28.11. klo 18. Anna savelle uusi muoto -työpaja keskiviikkoisin klo 12. Ennakkotaitoja ei tarvita. Materiaalimaksu 12e/kausi. Naiset 50+, avoin päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä keskiviikkoisin klo 13. Asolan ankkuri -aamupala torstaisin klo 9–11. Maksuton aamupala. Älynystyrät ällikällä to 16. ja 30.11. klo 13. Tehtäviä muistin säilyttämiseksi. Asolan silmukat -käsityöryhmä torstaisin klo 16. Narsistien uhrien tukiryhmä torstaisin klo 18 Vapaaehtoisten ryhmänohjaajien tapaaminen ke 23.11. klo 18.

MUUALLA Hanna-rukouspiiri ma 20.11. klo 18 Lampiranta, Tertunkuja 4B. Tutustutaan naisten elämään eri maissa. Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19. Rautkalliontie 4:n kerhohuone. Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13. Rautkalliontie 4:n kerhohuone. Messu Foibekartanossa su 19.11. klo 14. Laura Maria Latikka, Sirkku-Liisa Niemi Vanhemman väen iltapäivä Havunneulassa ti 21.11. klo 12, Paimenentie 2

Kastettu Samu Johannes Haapakoski, Juho Ilmari Anttila.

Hautaan siunattu Oiva Mikael Nieminen 89 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B,avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Tilavaraukset arkisin klo 9–15 p. 09 8306333. Päivystävä pappi arkisin klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs.) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma klo 10-11.30 ja to klo 9-10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Kamarikuoro Spira Ensemble: Immortal fire la 18.11. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Edellisen käsikirjan ja virsikirjan mukainen messu su 19.11. klo 12, Jyrki Kaukanen, Suvi-Maria Roine, Iina Katila. Petri Laaksonen: Täällä Pohjantähden alla -juhlakonsertti. ke 22.11. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e. Pakilan musiikkiopiston vanhan musiikin konsertti pe 24.11. klo 19. Ylioppilaskuoro Pedavoces: Unicornis adventti- ja levynjulkistuskonsertti la 25.11. klo 17. Liput 20/10 e. Alle 12-vuotiaat ilmaiseksi. Tenori Tuomas Katajalan ja NaisSound-kuoron adventtikonsertti la

25.11. klo 19.30. Messu su 26.11. klo 12, Mirka Härkönen, Johanna Jakonen, Iina Katila. Laurus Kamarikuoron konsertti ke 29.11. klo 20.30. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

PYHÄN LAURIN KAPPELI Pappilankuja 3 Tyhjän sylin messu pe 17.11. klo 18, Jyrki Kaukanen, Terje Kukk, Suvi-Maria Roine, Satu Hakala, Sari Rajala. Lohdun paikka lapsettomille, lapsensa menettäneille ja kaikille niille, jotka jakavat kokemuksen tyhjästä sylistä. Iltatee ja mahdollisuus keskustella seurakunnan työntekijöiden kanssa.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Hanna-piiri, to 16.11. ja to 30.11. klo 9.30 klo 9.30 lähtö lenkille kirkon edestä, kahvit sanan äärellä klo 10.30 Betanian kokoushuoneessa. Naisten rukouspiiri pe 17.11. ja pe 24.11. klo 18, Emmauksen kokoushuone 3. krs. Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 18.11. ja la 25.11. klo 15, Bethanian 4. kerroksen kokoushuone. Työikäisten leskien vertaistukiryhmä/Winkut su 19.11. klo 16, Emmauksen kokoushuone, Hanna Raunu. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 20.11. klo 13, Nuorisotila (Unikkotie 5 C). A-rapun kautta pääsee hissillä. Lähetyksen päiväpiiri. ti 21.11. ja 28.11. klo 13, Bethanian 4. kerroksen kokoushuone. Vapaehtoinen kahviraha lähetystyölle. Avoin rukouspiiri ti 21.11. ja ti 28.11. klo 19, Emmauksen sielunhoitohuone. Kirkon ruokailu - lämmin lounas vähävaraisille ja seuraa kaipaaville ke 22.11. ja ke 29.11. Vuoronumeroiden jako ala-aulassa klo 11.30 alkaen. Ruokailu alkaa klo 12 hartaudella, päättyy klo 13.15. Vantaan kristillisten raamattupiiri ma 27.11. klo 13, Emmauksen kokoushuone. Aamurukouspiiri ke 29.11. klo 8, Emmauksen sielunhoitohuone. Yli 40-vuotiaiden sinkkujen suunnittelupalaveri ke 29.11. klo 18, Bethanian 4. krs. kokoushuone (Unikkotie 5 aA), tervetuloa suunnittelemaan sinkkujen pikkujouluja! Joulumyyjäisten leivontatalkoot to 30.11. klo 12.30, Leivotaan yhdessä pipareita ja muita jouluisia herkkuja, Nuorisotila.

PIENTEN PAIKKA Unikkotie 5 a (Käynti Vehkapolun kävelykadulta) Pienten paikka auki pe 17.11. ja pe 24.11. klo 9–15 ja ke 22.11. ja 29.11 klo 16–19. Iltaperhekerho ma 20.11. ja ma 27.11. klo 17–18.30. Perhekerho, perhemuskari kerhon alussa ti 21.11. ja ti 28.11. klo 9.30– 11.30.

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223 tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila Kahvila auki ma–pe klo 10 – 15. Taidetta Olotilassa 24.11. asti Arja Leinosen akryylimaalauksia. Auli Rantalan teoksia 27.11.17–8.1.2018. Kysy neuvoa mm. tabletin, internetin ja kännykän käytössä tai muissa tietoteknisissä asioissa. maanantaisin klo 12–13 + ajanvarauksella. Saat henkilökohtaista opastusta. Kysy kassalta aikoja tai puh. 09 8306 302 (aukioloaikoina).

Latausvartti to 16.11., 23.11, ja 30.11. klo 16.15, Jaakko Hyttinen. Latausvartti on hetki sinulle itsellesi. Nautimme hiljaisuudesta, jota vain muutama sana raamittaa. Vartin jälkeen voit jäädä nauttimaan teetä ja korppua ja jutustelemaan. Virkisty vartissa! Tule mittaamaan verenpaineesi pe 17.11. klo 9.30. Samalla voit jutella sairaus- ja terveysasioista terveydenhoitajaopiskelija Pauliinan kanssa. Laulupiiri pe 17.11. klo 15.30, Iina Katila. Valvomisen sunnuntain messu, Herättäjän kirkkopyhä, su 19.11. klo 10–11.30 Jaakko Hyttinen, Kirsti Hildén, Terje Kukk. Kirkkokahvit. Ilkka Rytilahden raamattuluento 1. kirjeestä korinttilaisille ma 20.11. klo 18.30. Omalla äänellä lauluryhmä ti 21.11. klo 17.30, Terje Kukk. Näy pimeällä yksilöllisesti! Tule heijastinpajaan tekemään heijastin omaksi tai lahjaksi. Hinta 30-50 senttiä / heijastin. ke 22.11. ja to 23.11. klo 12–14. Laulupiiri pe 24.11. klo 15.30, Terje Kukk. Tuomiosunnuntain messu 26.11. klo 10, Sari Rajala, Maria Koukkari, Samppa Laakso, Hanna Raunu. Omaishoitajien kirkkopyhä, Kirkkokahvit. Sukkelat sukankutojat ti 28.11. klo 10. Neulomme Sukkelat sukankutojat -ryhmässä diakoniatyön asiakkaille tai Kirkon Ulkomaanavulle. Talo tarjoaa langat ja opastusta, kun neulot näihin tarkoituksiin. Otamme vastaan myös sukkalahjoituksia. Kirjallisuuspiiri ke 29.11. klo 18, Luettavana Corrie ten Boom: Kätköpaikka.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Perhepäivä pe 17.11. ja pe 24.11. klo 9.30–14. Isä - lapsikerho ti 21.11. ja ti 28.11. klo 17.30–19. Pieni iltapala maksua vastaan. Leikkiä, askartelua ja musisointia. Lisät. outi.myllyla@evl. fi tai puh. 050 327 1634. Yhteysilta 22.11. ja 29.11. klo 17. Rukous- ja kasvupiirissä klo 17 rukousta, Raamatun tutkimista, keskustelua ja laulua, ohjaajina Marjatta ja Tapio Liehu. Klo 18 välipala, klo 18.30 Kasvuryhmä, ohjaajana Ritva Niemi-Ronkainen ja Pirjo Koivula. Pyhäkoulu su 26.11. klo 11. Laulun myötä kasvuun, 3. tason klassinen laulukonsertti. su 26.11. klo 16–17. MuT Päivi Kukkamäki, ohjaus. Kesto noin 45 min. Sopii kaikenikäisille. Vapaa pääsy ja ohjelma.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Käräjäkuja 1 B, 09 830 6223 Perhekerho to 16.11., 23.11. ja 30.11. klo 9.30–11. Pyhäkoulu su 19.11. ja 26.11. klo 11. Kartanonkosken piiri to 23.11. klo 18.

PAKKALAN KERHOHUONEISTO Käräjäkuja 1 B, 09 830 6223 Värikkäät aamukahvit – Colourful Morning Coffee ti 21.11 ja/and ti ti 28.11. On Tuesday klo 9–11/at 9–11 Am. Tule laittamaan yhdessä aamupalaa. Maksuton. Let’s spend time together and prepare delicious breakfast – free of charge. Lisät./ More information: toomas.takala@ evl.fi +358 50 347 4995.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 16. – 30.11.

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 9

3× Pia Talvela

käsityöt

Sukkia sukkelasti

Sirpa Päivinen

Sukkelat sukankutojat pyörittelevät puikoilla sukkapareja diakoniatyön ja Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Ryhmään mukaan tullessasi saat talon puolesta langat ja opastuksen, jos neulomistaitosi ovat ruosteessa. Voit myös lahjoittaa villasukkalankoja toisten neulottaviksi. Sukkelat sukankutojat -ryhmä joka toinen tiistai klo 10–12, seuraavan kerran 28.11. Olotilassa, käynti Vehkapolun kävelykadulta.

Juha Paukkeri johtaa uutta kamarikuoroa Hakunilan avarassa kirkkosalissa.

Adobe Stock

Vantaan uusi kamarikuoro hakee taitavia laulajia Kanttori Juha Paukkeri ja hänen kollegansa toivovat, että myös miehet hakisivat seurakuntien kamarikuoroon.

Juha Paukkerin mukaan on kysymysmerkki, miten tarpeeksi taitavia laulajia löytyy. Hänellä ja hänen kanttorikollegoillaan on kuitenkin kokemusta siitä, että jotkut laulajat eivät ole pitäneet tavallista kirkkokuoroa tarpeeksi tasokkaana. – Toinen asia on se, miten pitkäjänteisesti ihmiset haluavat sitoutua kuorotoimintaan. Nykyään ihmisten aika tuntuu olevan enemmän kortilla kuin ennen. On kuitenkin hyvä muistaa, että moni asiantuntija pitää kuorolaulua maailman parhaimpana ja terveellisimpänä harrastuksena. Paukkeri arvelee, että kuoroon löytyy helpommin naisia kuin miehiä. Tästä kertoo se, että tällä hetkellä Vantaan seurakuntien kirkkokuoroissa on yhteensä liki 100 naista ja miehiä vain 20–30. – Toivon, että laulamista harrastavat miehet lähtevät rohkeasti koelauluun. On tärkeää, että kamarikuorossa on erilaisia äänialoja. Tarkoituksena on, että kuorolla on kauden aika-

na kolme tai neljä erilaista periodia, joita johtavat eri kuoronjohtajat. – Kuoronjohtajana toimii viisi tai kuusi kanttoria vuorovedolla. Tämä saattaakin olla Suomen ensimmäinen seurakunnissa toimiva kamarikuoro, jossa johtaja vaihtuu ohjelmiston mukaan. Yleensä kuorolla on vain yksi johtaja, Paukkeri toteaa. Hän vetää kuoroa ensi kevään, jolloin kuoron harjoitukset pidetään Hakunilan kirkossa. Kuoron ensiesiintymistä on kaavailtu Hakunilan musiikkiviikolle, joka järjestetään maaliskuun puolivälissä 15. kerran. Kuoron ohjelmistosta pyritään tekemään monipuolinen. Osa siitä koostuu perinteisestä kuoromusiikista, jota Suomessa ovat säveltäneet muun muassa Sibelius, Madetoja ja Kuula. – Ohjelmassa voi olla orkesterin säestyksellä esitettäviä kirkkomusiikkiteoksia, kuten Bachin kantaatteja. Joskus voidaan esittää myös uudemmalla sävelkielellä tehtyä musiikkia, Chydeniusta tai jotain muuta, kulloisenkin kuoronjohtajan mieltymysten mukaan, Juha Paukkeri selvittää. Kuoronjohtaja aikoo ottaa ohjelmistoon myös omaa tuotantoaan, sillä hän säveltää jatkuvasti kanttorintyönsä ohella. Hänen sävellyksiään ovat esittäneet kymmenet kuorot ja kokoonpanot. Vantaalla on kymmenkunta kirkkokuoroa, mutta kuorotoiminta on Paukkerin mukaan nyt murrosvaiheessa. – Kuorolaisten keski-ikä on korkeahko, ja mukaan on vaikea saada nuorempaa väkeä. Omassa kuorossani tosin on useitakin työikäisiä laulajia. Kuoroja joudutaan ehkä jossakin vaiheessa yhdistämään tai kehittämään jotain aivan uutta.

Silmukoivat siskot Silmukkasiskot kietovat silmukoihin lähimmäisenrakkautta ja nauttivat yhdessäolosta. Kahvikupin äärellä tehdään kaikkea, mitä osataan, yhteiseksi hyväksi korteista torkkupeittoihin ja huovutustöihin. Ryhmä sopii taitaville ja taitamattomille. Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo 9.30–11.30 Rekolan kirkolla, Kustaantie 22.

Eeva Ronkainen

antaan seurakuntien kanttorit ovat keskustelleet vuosia yhteisen kamarikuoron perustamisesta. Nyt siirrytään tuumasta toimeen. Kuoro on aloittamassa toimintaansa ensi vuoden alkupuolella. – Seurakuntayhtymässä ei ole ollut sellaista kuoroa, joka pystyy esittämään haastavaa kirkkomusiikkia. Tavoitteena on saada yhteen 15–30 laulua harrastanutta laulajaa, kertoo Hakunilan seurakunnan kanttori Juha Paukkeri. Kamarikuoroon hakevien koelaulut järjestetään tammikuun puolivälissä. Jokaiselle on varattu koelauluun aikaa 10–15 minuuttia. Yhtenä lauluna voi olla sellainen, jonka hakija osaa hyvin. – Kuoroon pääsyn vaatimuksena on, että laulaa puhtaasti ja pystyy laulamaan suoraan nuoteista. Mikään huippulaulaja ei tarvitse olla, mutta olisi hyvä kyetä kehittymään ja oppimaan uutta.

Käsillä hyvää

Marjo Kytöharju

Käsillä hyvää -ryhmissä autetaan tarvitsevia kotikulmilla ja kauempana. Länsimäen ryhmä suuntaa pipot, peitot ja sukat kaukomaille. Hakunilan porukka virkkaa sinivalkoisia lappuja Suomi100-hengessä ja neuloo sukkia alueen vauvoille. Käsillä hyvää -ryhmät tiistaisin klo 11 Länsimäen kirkolla, Kerokuja 9 ja keskiviikkoisin klo 14–15.30 Hakunilan kirkolla, Hakunilantie 48. Katriina Harviainen

Vantaan seurakuntien kamarikuoron koelaulut 17.1.2018. Ilmoittautumiset: juha.paukkeri@evl.fi.

Ks. kaikki käsityöryhmät: vantaanseurakunnat.fi.

MENOT 16. – 30.11.

10 a Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 20.11. ja ma 27.11. klo 9.30–11. Miesten raamattu- ja rukouspiiri ma 27.11. klo 13.30. Kerho kaikenikäisille aikuisille ke 29.11. klo 14, mukana Hanna Raunu.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho, ti 21.11. ja ti 28.11. klo 9.30–11.30, perhemuskari kerhon lopulla. Avoin raamattupiiri ke 22.11. ja 29.11. klo 17.30.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 16.11., 23.11. ja 30.11. klo 9.30–11.

Muualla Malminiityn kerho ma 20.11. klo 13.30–15, Suvi-Maria Roine, Malminiityntie 16 B. Runopiiri Tikkurilan kirjaston Voimala-kokoushuoneessa. Tervetuloa runouden ystävät! 21.11. klo 18. Pekka Laukkarisen iloinen lasten konsertti ke 22.11. klo 9.15 ja 10.15 Lahjakas, monipuolinen esiintyjä laulaa ja laulattaa lapsia Trio Sport Centerin pallosalissa, Tikkurilan uimahallin vieressä, Läntinen Valkoisenlähteentie 52. Konsertin kesto noin 30 minuuttia. Konsertti on suunnattu alle kouluikäisille perheineen. Yli kahdeksan hengen seurueet ilmoittautuvat. Ilmoittautumiset ja lisätiedot varhaiskasvatussihteeri Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811 tai maaret.hirvensalo@evl.fi

Kastettu Emilie Linnea Immonen, Sanni Sofia Pakarinen, Miska Eino Kalevi Mäkelä, Moona Minea Pitkänen, Valtteri Antti Muuronen, Elmo Ilari Hietaharju, Aatos Into Oskari Heiska, Lydia Alma Josefina Björkbacka, Leon Christian Linton, Aada Helmi Saara Sariola, Sanni Marja Anneli Jussila, Topi Antero Martinmäki, Noel Emil Juhani Kärppä, Leon Christian Linton, Lilja Aniela Juvonen, Hertta Ellen Ilona Rajala, Joel Armas August Salovuori, Isak Elis Emanuel Varis.

hautaan siunattu Taimi Marjatta Hartikka 88 v, Ismo Kalervo Karppinen 60 v, Yrjö Tapio Ropponen 75 v, Seppo Antero Vanninen 66 v, Sisko Sinikka Taipale, 86 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 9–14, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkolla ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Carpenter’s Cafe, kansainvälinen kahvila maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 10–15 monitoimitilassa. Tarjolla kahvia, teetä, pientä syötävää. Kirkon lounas tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin 23.11. saakka klo 11–13. 9,50 e aik., 4 e 7–11-v., alle 7-v. veloituksetta. Keskipäivän rukoushetki ma, ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa. Perheraamis torstaisin klo 10–11.30. Seniorikerho torstaisin klo 13.30–15 monitoimitila. Nuortenilta torstaisin klo 18–20. Me kynät -kirjoittajaryhmä pe 17.11. klo 16–19. Kiitos sulle, Jumalani - Hyväntekeväisyyskonsertti tansanialaisen Kilingin koululaisten hyväksi la 18.11. klo 15. Esiintymässä mm. Jorma Hynninen, baritoni, Heli-Maria Suomi, sopraano, Kari Jerkku, urut, piano, nokkahuilu, Kamarikuoro Värinä, lauluyhtye VanDaamit, Chorus Marinus miesyhtye, Jenny Mätäsaho, piano, Kasavuoren koulun oppilaita, kirkkoherra Hannu Pöntinen, rehtori Salme Sulander Martinlaakson lukio, Sinikka Kuusniemi ja Anja Tolonen Martsarin kummikouluyhdistys ry. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Messu su 19.11. klo 10. Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Liturgia Antti Isopahkala, saarna Tuomo Komulainen, kanttori Kari Jerkku. Lastenkirkko sunnuntaisin klo 10–11. Vaskien välkkeessä: Puhallinyhtye Helten Brass Ensemblen konsertti su 19.11. klo 16. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Toivon tuulet su 19.11. klo 17. Hanna-ryhmä ma 20.11. klo 13–14.30. Miesten piiri ma 20.11. klo 18.30–20. Jarmo Kiilunen: Jeesuksen vertaukset ja Luukas. Lasten oikeuksien konsertti ti 21.11. klo 9 ja 10. Pekka Laukkarinen. Vapaa pääsy. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 monitoimitila. Raamattupiiri ke 22.11. klo 14–15 St. Martinin kappeli. Lähetysilta Kylväjä: Lutherin virret ke 22.11. klo 17.30. Keskiviikkoillan rukoushetki keskiviikkoisin klo 18.30 St. Martinin kappelissa. Ylistyslaulu- ja rukouspiiri to 23.11. klo 18.30–20.30. Kirkkoravintola pe 24.11. klo 11. Entisten seurakuntanuorten ilta: Kirjopyykkilauluja la 25.11. klo 18 St. Martinin kappeli. Maco Oey -duon konsertti ja vanhojen seurakuntanuorten tapaamista kahvin ja pullan merkeissä. Saavu-messu su 26.11. klo 10. Liturgi Kristiina Hyppölä, saarna Sami Mustakallio, avustava pappi Pirkko Järvinen, kanttori Katariina Kopsa. Messu tulkataan viitotulle puheelle. Myös pistekirjoituksellinen tulkkaus ja tekstitys eli mm. virret, rukoukset ja saarna heijastetaan kankaalle. Mariakodin ystävien syyskokous su 26.11. klo 11.30. Raamattupiiri Ilosanoma ma 27.11. klo 17.30–19. Israelpiiri ti 28.11. klo 18–19.30. Raamattu-lähetysilta ke 29.11. klo 18–19. Luukkaan evankeliumia. Yhteistyössä Kansanlähetyksen kanssa. Laulupaja ke 29.11. klo 18.30–20. Pikkujoulu.

Myyrmäen kirkko

Kivistön kirkko

Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo

Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16,

muina aikoina toiminnan mukaan. Pappi paikalla maanantaisin klo 10–12, puh. 050 310 7196. Ekavauvakerho perjantaisin klo 9–11. Perhekahvila maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Odottajien ilta ma 20.11. klo 16.30. Illassa voit tutustua muihin esikoislapsen odottajiin, kuulla alueen perheiden palveluista sekä verkostoitua alueen ihmisten kanssa. Voit tulla kanssaodottajasi, ystäväsi tai muun läheisesi kanssa. Tied. minttu. haapalainen@evl.fi tai puh. ja Whats App 050 310 7196. Järj. Vantaan kaupungin avoin varhaiskasvatus, Vantaankosken srk ja MLL. Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14. Lasten lauluryhmä Kastehelmi harjoittelee Kivistön kirkolla keskiviikkoisin klo 17.15–18.15. Ilmoittautuminen paikan päällä aina keskiviikkoisin. Alakoulu- ja eskari-ikäisille. Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217. Raamattupäivä: Markuksen evankeliumi la 25.11. klo 10–18. Esittely, teol. toht. Jarmo Kiilunen. Luetaan ja keskustellaan. Lounas, johon osallistuvilta toivotaan ilm. 20.11. menn. Laura Hytille tekstiviestillä 050 300 7634 tai laura.hytti@evl.fi. Päätteeksi ehtoollishartaus klo 17.30. Rukouspiiri ti 28.11. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattu- ja rukouspiiri ti 28.11. klo 18.30–20 srk-sali. Miesten saunailta ke 29.11. klo 18.30–21.

Kastettu

Seutulan kappeli

Tystnadens kväll, till kropp och själ. 22.11 kl. 18.15

Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Messu su 19.11. klo 12. Liturgi Jere Hämäläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14. MLL:n perhekahvila ti 21.11. klo 17.30–19.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Familycafé on Sundays 4–6 pm. Holy Mass in English Sun 19 Nov 4.30 PM. Hans Krause. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30. Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 29.11. klo 19–21.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20. Raamattupiiri ti 28.11. klo 17.30–19. Roomalaiskirje.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30.

Muualla Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 Martinpuiston palvelutalossa, Raappavuorenpolku 1. Lukupiiri ke 29.11. klo 17 Martinlaakson kirjastossa. Zadie Smith: Swing Time.

Sonja Matilda Zitting, Viivi Venla Kristiina Kuosmanen, Oosa Onerva Honkanen, Sofia Helmi Aleksandra Häyrynen, Oliver Juhani Raitanen, Mianna Adessa Olivia Kaari, Reko Eemil Martikainen, Tinka Lilia Viinikainen, Milja Helmi Santanen, Venla Viola Aliina Mäyrä, Ilona Sofie Alicia Skutnabb, Adele Elle Victoria Ariluoto, Eevi Amanda Lappalainen, Otso Alvar Lång, Otso Matias Andersson.

Avioliittoon kuulutettu Elia Petrus Soronen ja Anna-Julia Raulamo.

Hautaan siunattu Eeva Annikki Seppälä 99 v, Senja Lahja Huttu 90 v, Pauli Ainari Skroderus 87 v, Maire Annikki Jumppanen 85 v, Elmo Kalervo Vihervuori 84 v, Eila Anna-Liisa Leppänen 79 v, Matti Julius Huttula 76 v, Tauno Tiihonen 69 v, Osmo Tapio Sinivuori 63 v, Erkki Mauno Nikula 60 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må-fre kl. 9–13. vandasvenska@evl.fi. Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30.

HELSINGE KYRKA S:T LARS Höstkonsert Immortal Fire, Spira Ensemble 18.11 kl.18.Fritt inträde, prog. 5 €. Konfirmationsmässa 19.11 kl. 9.30. Furaha-kören deltar. Högmässa 26.11 kl. 10.

S:T LARS KAPELL

MYRBACKA KYRKA/S:T MARTINS KAPELL Sångstund för barn 16.11 kl. 9.30 Mässa i Taizéanda 26.11 kl. 12.

HÅKANSBÖLE KYRKA Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets 30.11 kl.13

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Pysselcafé för barn i åk 3-6 21-22.11, 28-29.11; kl. 13-17 Familjecafé i samarbete med Folkhälsan 22.11, 29.11; kl. 9.30 -12

BAGARSTUGAN Julpyssel för hela familjen 25.11 kl. 10. Församlingens barnledare och hjälpledare finns på plats och hjälper till. Materialet och serveringen bjuder församlingen på. Missionskväll 30.11 kl. 18. Kaj-Mikael Wredlund (Kyrkans Utlandshjälp) berättar om kvinnornas roll i fredsarbetet. Info om internationell diakoni, andakt och kvällste. Ungdomskvällar ons udda veckor kl.18-21

FOLKHÄLSANHUSET Hosianna-Veckomässa 1.12, kl. 14

FÖRSAMLINGENS UTRYMMEN VALLMOV. 5 A 2 VÅN. Sällskaps- och brädspelskvällar ons, i regel jämna veckor kl.18

ÖVRIGT Sjöskog diakoni- och pensionärskrets

28.11 kl. 13 hos Ilse Lindberg.

DÖDA Svea Ingeborg Edelmann, Börje Erik Sjöberg.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus ma, ke-pe klo 9-11, ti klo 14-17, p. 09 8306 330.

Viittomakielisille Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 21.11. klo 12.30-14.30 Tikkurilan Olotila, sisäänkäynti Vehkapolulta. Viva-vapaaehtoinen paikalla. Viittomakielinen perhekerho pe 24.11. klo 9.30-12.00 Lastenkappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Espoo. Pk-seudun yhteinen adventtijuhla Meilahden kko, Pihlajatie 16 Helsinki. Suom. ja suomenruots. viittomakielinen messu, jouluateria 20 e ja ohjelmaa. Ilm. ja ruokavaliot 24.11. mennessä Päivi Korhoselle 050 301 9619 (tekstiviesti).

Näkövammaisille Adventtiretki la 2.12. klo 14-16.00, Pakaritupa, Kuriiritie 1, Vantaa. Jos haluat reippailla Pyhän Laurin kirkon puistossa, lähdemme kävelemään klo 13.00 Pakarituvan edestä. Mahdollisuus paistaa makkaraa, omat makkarat. Ilm. Terhi Suonsivulle viimeistään 23.11. mennessä ti ja to klo 9-11, puh. 050 381 87 58 tai terhi. suonsivu@evl.fi Joulujuhla la 16.12. klo 11-14, Puistokulma, Talkootie 4, Vantaa. Ilm. ti ja to klo 9-11 Terhi Suonsivulle puh. 09 830 62 78 tai 050 381 87 58 tai terhi. suonsivu@evl.fi ti 21.11. mennessä.

Vammaistyö Saavu-messu su 26.11. klo 10.00 Myyrmäen kko, Uomatie 1. Viitotun puheen tulkkaus, virret isotekstisenä ja pisteillä. Saarna Sami Mustakallio. Yhdessä – Together! Esteitä ylittävä ja liikuttava tapahtuma Vantaan Superparkissa, Tammiston kauppatie 13, Vantaa ma 20.11. klo 11-20. Tapahtuma on kaikille avoin. Teemana lasten oikeudet ja uusien ystävien kohtaaminen. Liput Super Parkiin 9 € (norm. 19 e). Avustajat ja alle 4 -vuotiaat maksutta.

Sairaalasielunhoito Tied. ma-pe klo 9-15, p. 050 321 3282.

Vantaan seurakuntien hautatoimisto Pappilankuja 5, Helsingin Pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 8306220, vantaa.hautaustoimi@evl.fi.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5B, 09 830 6345. www. vantaanseurakunnat/keskusrekisteri. Avoinna ma–pe 9-15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon kuuluminen.

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

Hautauspalveluja

Hammashoitoa

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

Tilaisuuksia

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi

24 h

PÄIVYSTYS

050 347 1555 EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

Suomen Hammaslääkäriliiton jäsen

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

• • • •

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääketieteen lisensiaatti Hammasteknikko Master of Oral Surgery and Implantology (M.Sc., erik.)

Palveluja tarjotaan

Hautakiviä

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

suu- ja hammaskirurgia implanttiprotetiikka erikoiskokoproteesit laajat kokonaishoidot

Hammaslääkärikeskus Dentarium Oy Mikonkatu 8 A, 7 krs., Hki Puh. (09) 622 1533 GMS 050 552 7295 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

BREMERIN KIVI

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen. SOITA JA KYSY LISÄÄ

Toimivat kaihtimet joka kotiin !

040-411 4370 Muutot ja kuljetukset. 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetusneppis p. 040 5850074 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne. MUUTOT EDULLISESTI, 10V KOKEMUS KUOLINPESÄN/VARASTON TYHJENNYS 0503095193 ahonentmi@gmail.com

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ilmainen arviointi + k-vähennys. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

KIRKON KESKUSTELUAPUA¤ Luottamuksella, sinua kuunnellen

Siivouspalveluja

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 19.11 klo 13.30 (Ap.t. 5-7) Ananias ja Safira - Heikki Hilvo Stefanos-marttyyri - Kaisa ja Erkki Halme

Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

pe 17.11. klo 18.30 kotiseurat Kuismalla, Ankkurinköysi 1, (Söderkulla) Sipoo. su 19.11. klo 10 kirkkopyhä Puistolan kko, Tenavat.4, Hki; kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Tikkurilan Olotila, Unikkot.5a (käynti Vehkap.), Vtaa; kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Mäntsälän kko, V.Porvoont.8; lounas ja seurat srk-keskus, Urheilut.1. klo 15 kotiseurat Murtoniemellä, J.Forsellink.18, Loviisa. klo 16 Seuratupa Autotalossa 60 v. -juhlaseurat, Salomonk.17D,2.krs. K.Elenius, J.Hallamaa, T.Väinölä; mus. M.Seppälä. ke 22.11. klo 19 Körttikoti, Ratak.1aA3. to 23.11. klo 19 Matinkpli yläk., Liisankj.3, Espoo. la 25.11. klo 18 Mikaelinkko, Emännänp.1 (Kontula), Hki. su 26.11. klo 10 kirkkopyhä Järvenpään kko, Kirkkot.8. Seuratuvan virsikuoro; keittolounas ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Nurmijärven kko, Kirstaant.5; siioninvirsiseurat. klo 11 kirkkopyhä Vuosaaren kko, Satamasaarent.7, kirkkokahvit ja seurat. ti 28.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs. J.Elenius. ke 29.11. klo 18 Tuomiokko Krypta, Kirkkok.18, Hki; teetarj. klo 17.30. TULOSSA: Seuratuvan kuorojen levy joululahjaksi ilm. viim. 30.11.! www.h-y.fi > verkkokauppa

www.vantaanrauhanyhdistys.fi

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

Lakipalveluja

HERÄNNÄISSEURAT

Puhu, se auttaa. Palveleva puhelin

0400 22 11 80

Palveleva chat

Arkisin 18-01, viikonloppuisin 18-03

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133

Palveleva netti

kirkonkeskusteluapua.fi

Palveleva kirje

Tuire Sillanpää, 040 594 4204

PL 210, 00131 Helsinki

etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

12 a Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

Leskeksi jäätyään Matti Nurmi löysi seurakunnasta toimintaa ja tekemistä.

Ihanasti vaarallinen paikka Ei voi koskaan tietää, millainen ihme kirkossa viereen istahtaa. Ei tiennyt Matti Nurmikaan.

atti Nurmi, 72, häärää Hakunilan tai Länsi mäen kirkolla lähes päivittäin. Maanantai sin hän on apuna lounastarjoilus sa, tiistaisin vetää Miehet keittiössä -ryhmää, keskiviikkoisin hän tutkii Raamattua miesten piirissä, torstai sin laulaa kuoroharjoituksissa, per jantaisin hän voitelee aamiaisleipiä ja sunnuntaina Nurmi menee mes suun. – Messussa olen usein kirkon ovella ottamassa ihmisiä vastaan, jaan virsi kirjoja ja toivotan tervetulleeksi. Toi sinaan olen ehtoollisavustajana tai mi nulla on tekstin lukuvuoro tai kerään kolehdin. On aivan ihanaa, kun voi ol la monessa mukana. Ennen näin aktiivista seurakunta elämää Nurmi pyöritti omaa taksiyri tystä, josta hän jäi eläkkeelle seitse män vuotta sitten. Vaimon sairastut tua Nurmi toimi omaishoitajana kol me vuotta. Vaimon kuoleman jälkeen Nurmi meni seurakunnan järjestä mään sururyhmään. – Seurakuntayhteys on tärkeä, var sinkin surutyössä. Vaikka minulla on laaja ystäväpiiri ja sukulaiset, he eivät olleet siinä tilanteessa henkilöitä, joi ta kaipasin. Se oli kirkko.

Teksti Nina Riutta kuvat Esko Jämsä

Sururyhmän ohjaaja, diakonia työntekijä Saara Huhanantti kuuli Matti Nurmen kokkaustaidoista. Idea Miehet keittiössä -ryhmästä syntyi, ja ryhmä aloitti toimintansa viime ke väänä. – Meitä leskimiehiä oli aika paljon, ja monet meistä ovat ruoanlaitossa peukalot keskellä kämmentä, sanoo Nurmi hyväntahtoisesti hymyillen. – On aivan ihana laittaa ruokaa ja opettaa toisia. Samalla oppii itse kin uutta. Miehet keittiössä -ryhmäs sä teemme ruokia, joita jokaisen on helppo itse tehdä kotona. Olemme valmistaneet muun muassa makaro nilaatikkoa, nakkikastiketta, savulo hikeittoa, läskisoosia ja poronkäris tystä. Ajan kuluessa Nurmen suru on muuttunut. Muistot eivät kuitenkaan

”

Olemme valmistaneet muun muassa nakkikastiketta, läskisoosia ja poronkäristystä.

koskaan häviä. Kolme lasta ja lapsen lapset ovat voimavara ja todistuksena siitä, että elämä jatkuu. Klassinen mu siikki on aina ollut Nurmelle tärkeää. Kuntoaan mies hoitaa kuntosalilla ja uimalla. – Elämä on kuitenkin niin ihmeel listä, ja kirkko on ihanasti vaaralli nen paikka, Nurmi sanoo arvoituk sellisesti. Kauneimpien joululaulujen ai kaan vuosi sitten, Matti Nurmi huo masi kirkossa hauskannäköisen nai sen. Ei siinä sen enempää. Mies vain kiinnitti naiseen huomiota. Vuosi vaihtui, ja Nurmi huomasi silloin tällöin saman naisen messus sa. Kun Nurmi taas kerran oli tuttuun tapaan jakamassa virsikirjoja kirkon ovella, hän kysyi naiselta, että ”mitä tänään kuuluu?”. – Hän vastasi jotain, että hyvää tai ei mitään erikoista, Nurmi muistelee poikamaisesti hymyillen. Toisella kerralla Nurmi kävi ennen virsikirjojen jakamista varaamassa it selleen reunapaikan tyhjästä kirkko salista, koska hänellä oli messussa myös kolehdinkeruuvuoro. Kun Nur mi oli jakanut virsikirjat, hän meni varaamalleen paikalle ja huomasi sen

naisen istuvan viereisellä penkillä. – En tiedä, mistä sanat tulivat, mut ta sanoin hänelle, että ”mistä arva sit?” En tajua sitä vieläkään. Hän tuli viereeni istumaan tietämättä, että se virsikirja oli minun paikkani merkki nä. Rupesimme kummatkin hymyile mään. Ystävyys alkoi pikkuhiljaa. Puhelin numerot vaihdettiin ja vihdoin Mat ti Nurmi kutsui viehättävän naisen – kuinkas muutenkaan – valmistamal leen päivälliselle. Pariskunnan ei tar vinnut kauan ihmetellä, mitä heille oli yhdessä tapahtumassa. – Syntymäpäiväni on elokuun 17. päivä. Menimme samana päivänä kih loihin. Uskon voimakkaasti siihen, et tä Taivaan Isä ohjasi meidät yhteen. Olen rinnalla kulkija ja kuuntelija, jo ta kumppanini tarvitsi. Meillä on sy vä rakkaus toisiamme kohtaan, Nur mi sanoo. – Pääsin ehkä surusta eroon ja irti, tai ainakin se jäi taka-alalle helpom min, sillä uusi kumppanini myös loh dutti minua. Ei ihmisen ole hyvä ol la yksin. Miehet keittiössä -ryhmä ti 21.11. klo 10–13 Länsimäen kirkolla. Omakustannushinta. Ryhmä kokoontuu joka toinen tiistai.