Kirkko ja kaupunki 2017 22 vantaa

HY VĂ„N TĂ„HDEN.

22 30.11.2017 kirkkojakaupunki.fi

VANTA A

A 7 Joulukonserttikooste

A 3 Fiilistele Jouluradion kanssa B 1 Suomi 100: Helsingin kirkkomellakat

i t t n e Adv A 4 ja B 10

inen alkaa m u t u a t is lm a v Jouluun

Filosofi Herakleitos (500-luku)

Suunnistan tuoksujen avulla kauppakeskuksissa.

Iankaikkisesti

Jos kaikki oleva muuttuisi savuksi, kuitenkin sieraimet pystyisivät sen tunnistamaan.

Tänään

Kirkko ja kaupunki | 30.11.2017

Eilen

2 a

Sokea Kaisa Penttilä ET-lehdessä 20/2017

Poikani tuoksu on kuin maan tuoksu, maan, jonka Herra on siunannut.

1. Mooseksen kirja 27:27

Rukous istock

Huono laki Mikä on raiskaus? Tätä on pohdittu viime päivinä, kun Turun hovioikeus hylkäsi syytteen, jossa aikuista miestä ­syytettiin lapsen törkeästä raiskaamisesta.

Mies oli houkutellut kymmenvuotiaan lapsen yhdyntään.

Hän sai ehdottoman vankilatuomion törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Raiskauksesta ei hovioikeuden mukaan ollut näyttöä.

Uhri kertoi pelänneensä. Hän sanoi, ettei ollut pelkonsa vuoksi pystynyt puolustamaan itseään eikä ilmaisemaan omaa tahtoaan. Hovioikeus katsoi, että pelkotilasta tai muusta ­avuttomuudesta ei esitetty näyttöä.

”

Näyttö ei riittänyt. Kymmenvuotias tyttö ja 22-vuotias mies. Tytön olisi oikeuden mielestä pitänyt pystyä ilmaisemaan paremmin hänet someviestien avulla seksiin houkutelleelle Seksuaalinen miehelle, että en mä kuule sittenkään itsemääräämis­ tahdo. Tai antamaan oikeudelle paremmat todisteet siitä, että häntä oikeus kuuluu pelotti eikä hän pystynyt vastustaperusoikeuksiin. maan aikuista miestä.

Suomen laki ei tunne erikseen lapsen raiskaamista. Oikeutta jakavat tuomarit soveltavat lain raiskauspykäliä samalla tavalla riippumatta siitä, onko seksuaalirikoksen uhri lapsi vai aikuinen.

Siinä ei ole mitään järkeä. Kymmenvuotias on aina avuton häntä seksuaalisesti lähestyvän aikuisen edessä. On täysin järjetöntä, että rikoslaki suhtautuu häneen kuin aikuiseen.

Oikeusministeri Antti Häkkänen on luvannut ottaa ensi vuoden alussa kantaa siihen, pitäisikö seksuaalirikoksia koskevia säännöksiä muuttaa.

Kyllä pitäisi. Ensinnäkin lasta tulisi pitää lähtökohtaisesti puolustuskyvyttömänä. Toiseksi suostumuksen puutteen pitäisi kuulua raiskauksen tunnusmerkistöön. Nykyisten lakien valossa meillä arvioidaan ennemminkin puolustuskyvyttömyyttä, uhkaa ja avuttomuutta kuin suostumusta tai sen puuttumista.

Seksuaalinen itsemääräämisoikeus kuuluu ihmisen perusoikeuksiin. Sen korostaminen myös lakitekstissä olisi tärkeä viesti. Seksuaalirikoksia koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin viimeksi vuonna 2014. Säädökset eivät siis ole vanhoja. Yhä edelleen niistä ilmenee seksuaalirikosten vakavuuden vähättely.

Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Ole aina luonani, Kiitollisuus.

Kiitos jalanjäljistä rapussa ja käytössä hajonneesta ovikellosta.

Kiitos hiekasta lattialla ja hiuksista sängyssä.

Kiitos väsymyksestä, päälle unohtuneista valoista ja tylsyydestä. Älä vie minulta säröjä, joista näkee elämän. kirkkojakaupunki.fi Tilaa Kirkko ja kaupunki sähköpostiisi Verkko­sivuillamme julkaistaan paljon materiaalia, ­joka ei näy painetun lehden ­sivuilla. ­Viikoittaiseen uutiskirjeeseen kokoamme tuoreimpia juttuja viikon ajalta.

Tilaa osoitteessa: kirkkojakaupunki.fi/uutiskirje.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 30.11.2017

numero 22

Seuraava lehti ilmestyy 7.12.

Kannen kuva: Annastiina Mäkitalo

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

30.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

”N

o Hessu tuli Chicagoon / Oli joulu kakskytviis / Ja pahvimökkiin majoitus / Siis käykää sisään pliis...”

J. Karjalaisen Hoopon joulu soi Jouluradion Indiejoulu-kanavalla. Sen melodia on sama kuin virsi 13, Nyt sytytämme kynttilän, jonka on säveltänyt Emmy ­Köhler vuonna 1898.

Köhlerin sävelmä taas on tyyliltään Kauneimmat joululaulut -kanavan musiikkia.

Siinä ohjelmisto koostuu Suomen Lähetysseuran jokavuotisten joululaulutilaisuuksien klassikkonumeroista, niistä tutuista: ”No onkos tullut kesä nyt talven keskelle...”

Seurakuntien rahoittama Jouluradio koostuu kymmenestä eri asemasta. Pääkanava Jouluradio kuuluu FM-taajuudella. Muut asemat ovat nettikanavia osoitteessa www.jouluradio.fi.

Vuodesta 2003 toimineen Jouluradio-verkkomedian musiikkitoimittaja Klaus Elfving pitää huolen, että jokaisen joulu kuulostaa omalta.

– Esimerkiksi mainitulla Indiejoulu-kanavalla soivat folk, blues ja laulaja-­lauluntekijä-tyyppinen musiikki.

– Lasten joulu -kanavan laulut sopivat varmasti ala-asteikäisillekin, E ­ lfving sanoo.

Kun tarvitaan särökitaroita ja mustaa huumoria, radioasemavalinta on ehdottomasti Rouhea joulu.

– Se on kanava, jolla soi falsettihevi ja dark metal, ­Elfving lupaa.

Rouhean joulun soittolistalla ovat esimerkiksi punkkareiden makuun sopivat Hassisen kone ja Bad Religion.

Toisessa ääripäässä on ­Elfvingin oma luomus, vuoden 2017 Jouluradion uutuuskanava Happy Holidays. Sen valikoima koostuu 1950-luvun suurten big bandien säestyksellä esiintyneiden crooner-tyylin laulajien klassikkotulkinnoista.

– Happy Holidaysin kuvastoon sopii amerikkalainen Coca-Cola-joulupukki. Tällä kanavalla kuullaan Frank Sinatraa ja Tony Bennettiä, Elfving sanoo.

Vanhojen äänitteiden lisäksi Happy Holidays -kanavalla soi myöhempien aikojen swingiä, kuten The Brian Setzer Orchestra.

Toinen kokonaan uusi Jouluradion kanava on mustan rytmimusiikin RnB Christmas.

– Se on urbaani kanava, jolla kuuluu

a 3

”

Hoosianna-hymni avaa jouluradion sambarytmein.

Jouluradion soundtrack Kaksi uutta radiokanavaa: Musiikki­toimittaja Klaus Elfving esittelee koko musiikki­tarjonnan. ­T eksti Juhani Huttunen Kuva Esko Jämsä

soul, gospel ja moderni rhythm’n blues, Elfving luettelee.

– Tämä on kanava, ­jolla soivat Aretha Franklin ja James Brown. Vähän ­uudempaa tuotantoa kuullaan esimeriksi Ariana ­Grandelta.

Uusi kanavajärjestys innosti ­Elfvingiä niin, että hän haaveilee jo tulevaisuudenkin Jouluradion kanavista.

– Tietenkin asioita on ajateltava kysynnän ja tarpeen mukaan, mutta haluaisin myös kanavan, jolla soisi karibialainen ja erityisesti jamaikalainen rytmimusiikki. Reggaessa on paljon hienoja jouluaiheisia lauluja.

Tavallisesti suomalainen vaihtaa radiokanavaa jopa minuuteissa, ellei

sekunneissa. Yksi käyttäjäryhmä kuitenkin eroaa kaikista muista: klassisen musiikin kuuntelijat.

– He pysyvät kanavalla kaikkein pisimpään, ja he myös kuuntelevat radiosta hyvin pitkäkestoisia teoksia, Klaus Elfving sanoo.

Jouluradion Klassinen joulu -kanava perustuu tähän. Se on laatukanava J.S. Bachin ystäville.

Klassista joulumusiikkia kuullaan myös ruotsinkielisellä Julradion-kanavalla.

Klaus Elfvingin erityisenä silmäteränä on Jouluradion Jazzjoulu-kanava.

– Se on hyvin huolellisesti rakennettu asema, jonka flow on täydellinen.

Soittoluetteloon on koostettu erikielistä jazzia ja sovituksia tutuista joululuista. Satunnaisharrastajalle tuttujen legendojen lisäksi soittolistalle on valikoitu myös ehkä vähemmän tunnettuja amerikkalaisia jazzin suuruuksia, kuten Yusef Lateef ja Ahmad Jamal.

Kai sitten kuullaan Esko Linnavallin orkesterin joulumusiikkia?

– Totta kai! ■ Jouluradion FM-taajuudet ovat: Helsinki, Vantaa ja Etelä-Espoo 102,0 MHz, Pohjois-­ Espoo 107,9 MHz. Joulu­radio avautuu lauantaina 2.12. kello 24. www.jouluradio.fi.

4 a

Kirkko ja kaupunki | 30.11.2017

Mikko T Helminen

Rakenna joulupuu -keräys tuo jouluiloa Pääkaupunkiseudun seurakuntien jo perinteeksi muodostunut Rakenna joulupuu -keräys käynnistyy ensimmäisenä adventtisunnuntaina 3. joulukuuta. Lahjoittaja voi hakea kirkon joulupuusta lahjatoiveen täytettäväkseen, ja seurakuntien diakoniatyöntekijät toimittavat lahjoitukset perille ennen joulua. Lahjoja ja lahjakortteja kerätään niin vähävaraisten perheiden lapsille, vanhuksille kuin yksinäisille aikuisillekin.

Vantaalla lahjatoiveita voi noutaa 3.12. adventtimessun yhteydessä Länsimäen, Hakunilan, Hämeenkylän, Korson, Rekolan, Pyhän Laurin Myyrmäen ja Kivistön kirkoista sekä Tikkurilan Olotilasta.

Lahjatoiveita on Vantaalla jaossa tänä vuonna noin 720 kappaletta. Keräys toteutetaan nyt neljättä kertaa peräkkäin koko pääkaupunkiseudun laajuisena. Lisätietoa: rakennajoulupuu.fi.

Tuomas Antola valittiin Korson kirkkoherraksi Korson seurakuntaneuvosto valitsi Tuomas Antola, 35, kirkkoherraksi. Korson nykyinen kirkkoherra Pirkko Yrjölä jää eläkkeelle ensi vuoden alussa, ja Antola aloittaa tehtävässään.

Antolalle on tärkeää, että Kristuksen kirkon sanomaa julistetaan sellaisella kielellä, jota tämän ajan ihmiset ymmärtävät.

– Tähän kuuluu mielestäni olennaisena osana jalkautumisen kulttuuri, jota haluan edistää Korsossa. Mennään oikeasti sinne, missä ihmiset ovat, Antola sanoo.

Antolan mukaan kirkon pitää kertoa ihmisille, että jokaisella ihmisellä on arvo, joka ei riipu omista aikaansaamisista tai ansioluettelosta.

Uuden kirkkoherran päällimmäiset tunteet ovat innostus, ilo ja kiitollisuus. Eikö yhtään jännitä?

– Ajattelen lapsenuskon tavalla, että kun Luoja antaa tehtävän, hän antaa myös kyvyt sen hoitamiseen.

Satu Huttusesta piispan avustaja Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli valitsi piispa Teemu Laajasalolle yhden sijasta kaksi avustajaa. Viestinnästä ja kapitulin ja piispan sosiaalisen median kehittämisestä vastaavaksi avustajaksi valittiin Satu Huttunen, 32. Huttunen on Tikkurilan seurakunnan seurakuntapastori ja hänen työhönsä ovat kuuluneet someviestintä sekä yritysyhteistyö ja kampanjaviestintä Festarihäät ja Kummipäivä -konseptien kanssa. Huttunen aloittaa vuoden kestävässä pestissä maaliskuun alussa. Piispan teologisena erityisavustajana aloittaa joulukuun alussa rap-muusikko Daikinina tunnetuksi tullut teologian tohtori ja pastori Lauri Kemppainen, 34.

Uusi joulukalenteri: Jeesus saapuu rintarepussa Posti kantaa kotiin joulukalenterin, joka on seurakunnan lahja adventinaikaan. Luukkujen sisältä paljastuvat tekstit syntyivät joukkoistamalla. teksti Paula Huhtala ja Nina Riutta kuva Esko Jämsä

S

uojatietä ei ole valittu sattumalta pääkaupunkiseudun seurakuntien joulukalenterin tapahtumapaikaksi. Kuvittaja Annastiina Mäkitalo halusi korostaa suojatien kristillistä symboliikkaa. Kuvassa autot pysähtyvät suojatien eteen odottamaan, että pyhä kulkue ylittää kadun.

Kulkuetta johtaa reppua kantava koululainen puudelienkelin kanssa. Häntä seuraavat lyhtyä pitelevä enkeli ja pehmolammasta kantava lapsienkeli, Joosef sekä Maria, joka kantaa tuttia imevää Jeesus-vauvaa rintarepussa. Viimeisenä tulee iäkäs enkeli käsissään tähti ja lyhty.

”

Halusin kuvaan hieman romantiikkaa piirtämällä Joosefin käteen liljan.

Annastiina Mäkitalo

Kun katsoo kuvaa tarkemmin, siitä havaitsee monia yksityiskohtia. Enkelit ovat ihmisiä, joille siivet on kiinnitetty kuminauhalla, yhdellä naisella on kenkien päällä liukuesteet, ja Joosef kantaa kädessään liljaa.

– Halusin kuvaan hieman romantiikkaa piirtämällä Joosefin käteen liljan. Lilja on Marian symboli, kertoo Mäkitalo kukan merkityksestä.

Joulukalenterin tapahtumat on sijoitettu vilkkaaseen kaupunkiin, jossa on tunnistettavia piirteitä muutamista pääkaupunkiseudun rakennuksista. Erilaiset valot tuovat jouluista tunnelmaa siniseen hämärän hetkeen.

– Kuvitus on omaan makuuni jopa liian runsas ja perinteinen. Tämän kalenterin tarkoitus ei kuitenkaan ole ilmentää minun tyyliäni, vaan löytää tiensä mahdol-

lisimman monen kodin seinälle tuomaan hyvää joulumieltä, huomauttaa Mäkitalo.

Annastiina Mäkitalo teki joulukuvituksen elokuussa viilentävän tuulettimen huristessa vieressä.

Joulutunnelmaa hän haki kuuntelemalla joulumusiikkia.

– Mieluisimmaksi joululevyksi nousi Joulu Ainolassa, joka sisältää Jean Sibeliuksen joulumusiikkia, kertoo Mäkitalo.

Joulu on Mäkitalolle tärkeää aikaa. Hänen viisihenkinen perheensä viettää joulut kotona Lohjalla oman perheen kesken. Pyhien jälkeen he käyvät kummassakin mummolassa. Matka suuntautuu myös 99-vuotiaan mummon luokse Tampereelle.

– Jouluna on tärkeä pysähtyä ja rauhoittua syksyn kiireiden jälkeen. On ihana laittaa joulua omalle perheelle ja tavata sukulaisia.

Mäkitalon joulupöydässä on tarjolla perinteisiä jouluruokia, vaikka kaikki niistä eivät maistukaan lapsille.

– Jouluaattomme on täynnä ohjelmaa. Aamu alkaa joulusaunalla, jonka jälkeen kuuntelemme joulurauhan julistamisen samalla kun syömme riisipuuroa. Käymme kirkossa lapsiperheiden jouluhartaudessa, syömme joulupäivällisen ja sen jälkeen tulee joulupukki.

– Lapsuuden joulustani mieleen on parhaiten jäänyt aaton jännittynyt tunnelma. Ymmärrän hyvin omien lastemme jännityksen, siksi päivä sisältää monenlaista tekemistä.

Seurakunnat haluavat tervehtiä ihmisiä joulukalenterilla adventtiajan alkaessa ja muistuttaa joulun perimmäisestä sanomasta rauhan ja lähimmäisyyden juhlana.

– Kristuksen syntymäjuhla on rakkauden ja ilon juhla! Jouluun liittyy myös antamisen ilo, ja sitä koemme saadessamme lähettää tämän kauniin kalenterin koteihin. Ihmiset ovat itsekin antaneet omastaan kalenteria varten: kaikki tekstit ovat ihmisiltä ihmisille, ne

”

Joulukalenterissa ei aina tarvitse olla suklaanamuja tai krääsää.

Eeva Honkanummi

30.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 5

Seurakuntien joulu­kalenteri oli Annastiina Mäkitalolle yksi vuoden tärkeimmistä töistä. Lohjan Pyhän Laurin kirkko on Mäkitalon kotikirkko.

on kerätty joukkoistamalla, kertoo Vantaan seurakuntien viestintäpäällikkö Meri-Anna Hintsala.

Joulukalenterin luukuista avautuu tekstejä, joita kaupunkilaiset ovat kirjoittaneet. Tekstejä kerättiin kesäkuusta syyskuuhun joulu.fi- ja jul.fi-sivuilla sekä seurakuntien tapahtumissa ja ryhmissä Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Vantaalla.

Espoolainen Eeva Honkanummi, 53, innostui kirjoittamaan tekstin joulukalenteriin, kun huomasi kesäkuussa aiheesta jutun Kirkko ja kaupunki -lehdessä.

– Halusin, että kirjoittamassani on jotain positiivista, mutta myös haastavaa. Tykkään leikkiä sanojen monimerkityksellisyydellä. Joulukalenteriin kirjoittamassani tekstissä on imperatiivi ja kohteliaisuus.

Myös viime vuonna seurakunnat jakoivat koteihin joulukalenterin, jossa luukkujen takana oli tekstejä. Hon-

kanummi muistaa säästäneensä jonkun niistä.

– On hyvä keksintö, ettei joulukalenterissa tarvitse aina olla suklaanamuja tai krääsää, vaan se voi myös antaa hengen ravintoa. On hyvä löytää uusia keinoja tavoittaa ihmisiä arkisilla tavoilla.

Satu Postpischlille, 81, tuli lapsuus mieleen, kun hän mietti joulukalenterin luukkuun tekstiä. Hänen kaksossisarena kuoli puolisen vuotta sitten.

– Aluksi ajattelin, että minä raukka olen ainoa, joka enää tiedän mitään lapsuutemme jouluista. Sitten ymmärsin, että voin olla iloinen, kun olen saanut elää jouluja, joista on vieläkin muisteltavaa.

Vantaalainen Postpischl on tottunut kirjoittaja. Hän aloitti joulukalenterin tekstin kirjoittamisen käytännöllisesti siitä, kuinka monta merkkiä tekstissä saa olla.

– Ensin teksteistä tuli pitkiä, ja sitten rupesin lyhentämään. Otin aina kaikki turhat pois, ja jäljelle jäi se, mikä mahtui. Siinä oppii, kun sanotaan, että sinulla on 50 sanaa tai mitä milloinkin – silloin tekstiin ei laiteta mitään turhia.

Mia Blomstedt, 51, Helsingistä availi viime vuoden joulukalenterin luukkuja lastensa kanssa. Lapsilla oli omat kalenterit, ja seurakunnan lähettämä oli oikeastaan äidin kalenteri.

– Luimme kalenterin tekstit lasten kanssa ääneen ja mietimme yhdessä, mitä ne tarkoittavat. Ne herättivät ajatuksia varsinkin 9-vuotiaassa tyttäressäni.

Blomstedt osallistui tämän vuoden kalenteritekstin kirjoittamiseen Malmin seurakunnan järjestämällä monikulttuurisella perheleirillä. Hän oli palaamassa leiriltä kotiin juhannuksen aatonaattona.

– Meille jaettiin bussissa paperit ja saimme miettiä joulua, mikä tuntui

vähän hullulta juuri ennen juhannusta. Kirjoittamani teksti ei ole pitkän pohdinnan tulos, vaan hyvin spontaani ajatus.

Joulukalenteriin tarkoitettuja tekstejä saapui noin 250. Niitä, joita ei käytetty kalenterissa, voi lukea jouluajatusruletissa joulu.fi-sivustolla.

Joulukalenterin kuvitus ja tekstit jatkuvat myös sosiaalisessa mediassa seurakuntien Instagram-tileillä sekä Facebookissa Kirkko Vantaalla, Kirkko Helsingissä ja Kirkko Espoossa -sivuilla joka päivä joulun alla.

Joulukalenterista saa siis avata päivittäin myös some-luukun. ■ Joulukalenteri on Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan ja Kirkkonummen yhteinen.

Kalenteria on painettu noin 400 000 kappaletta, ja se postitetaan kaikkiin talouksiin, joissa asuu vähintään yksi evankelis-luterilaisen seurakunnan jäsen. Lisäksi niitä on tarjolla seurakunnan tilaisuuksissa. Kalenteri on julkaistu suomen, ruotsin ja englannin kielellä.

6A

Kirkko ja kaupunki | 30.11.2017

Lahjaksi Museokortti Museokortti •

museot.fi

Aineeton lahja täynnä sisältöä

1.

Anna jouluna vuoden mittainen kulttuurimatka

2.

Museokortti on helppo ostaa ja antaa

Museokortti on pääsylippu 250 museoon Ahvenanmaalta Inariin.

Pääkaupunkiseudultakin löydät yli 40 Museokortti-museota.

Museokortteja saat Museot.fi -verkkokaupasta ja

Museokortti-museoista. 64,90€ maksavan kortin voimassaolo alkaa museokäynnistä, joten lahja ei kulu ennen käyttöä.

3.

Joulutarjouksena lisäkuukausi kaupan päälle Ennen joulua hankitut Museokortit ovat voimassa

13 kuukautta. Lahja kannattaa nyt antaa myös itselle!

yydä tarjous: 0400 - 457 027 | museokortti@museot.fi

Museot.fi/yritystilaus

Museot.fi/osta 64,90€

Tervetuloa uuteen kotiin!

Laulamme Kauneimpia joululauluja Gaius-säätiön Puotilan palvelutalossa yhteistyössä Vartiokylän seurakunnan kanssa 8.12.2017 klo 14.00.

Pipari- ja glögitarjoilu klo 13.30 alkaen.

Tervetuloa!

Puotilan palvelutalon palveluihin kuuluvat yhteisöllinen palveluasuminen, tehostettu ympärivuorokautinen palveluasuminen sekä lyhytaikainen hoito.

Lisätietoja osastonhoitaja Sanna Kivimäki p. 050-3003895 Gaius-säätiö sr Puotilan palvelutalo Klaavuntie 2, 00910 Helsinki www.gaius-saatio.fi

30.11.2017 | Kirkko ja kaupunki Marianna Siitonen

Perjantai 1.12.  Kello löi jo kuusi klo 18 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Paula ja Matti Rankalan laululuokan laulajat.  Lions Club Vantaa Simonkylän adventtikonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Maarit ja Sami Hurmerinta, Laurus-kuoro ja Simonkallion koulun kuoro. Liput 25 e ovelta tai ennakkoon vantaa.simonkyla@lions.fi.

a 7

 Tikkurilan mieskuoron joulukonsertti klo 19 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Ohjelmamaksu.

Perjantai 15.12.  Kamarikuoro Qoro Quandon JouluQ -joulukonsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.  Vantaan kamarikuoron joulukonsertti klo 19 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Ohjelma 10 e.

Lauantai 2.12.

Lauantai 16.12.

 Joulukonsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Pekka Laakso, Simo Laakso ja Mirja Aittamo. Heidi Utriainen, sello, ja Sirke Nieminen, piano ja urut. Ohjelma 5 e.

 Laurus Nuorisokuoron ja Linnanneidot -nuorisokuoron joulukonsertti klo 14.30 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Ohjelma 10 e.  Helsingebygdens körin perinteinen joulukonsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 15 / 20 e.  Korson Mieslaulajien joulukonsertti klo 18 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Ohjelma 15 e.

Sunnuntai 3.12.  Rekolan sekakuoron adventtikonsertti klo 18 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Ohjelmamaksu.  Hyvän tahdon joulua klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Hakunilan Leijonien hyväntekeväisyyskonsertti. Solisteina Anitta Ranta, Kaisa Näreranta, Arto Hosio, Jaakko Hietikko, Janne Näreranta ja Esa Ruuttunen.

Riitta Ingelin, piano, ja Juha Paukkeri, urut.

Liput 15 e.  NaisSound-kuoron joulukonsertti klo 18 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Solistina Laura Riihimäki. Ohjelma 15 e.  Musiikkimatka adventista jouluun klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Marja Kyllönen, sopraano, Iina Katila, urut, ja Tikkurilan kirkkokuoro.

Sunnuntai 17.12.  Brevis Nova -kuoron joulukonsertti klo 18.15 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Kari Jerkku, urut. Ohjelma 15 e.

Maanantai 18.12.  Neljän kanttorin joulukonsertti klo 19 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Hannu Niemelä, Hannu Lehtikangas, Hannu-Pekka Heikkilä ja Pekka Soranummi. Ohjelma 10 e.  Mieskuoro Vantaan Laulun joulukonsertti klo 19 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Ohjelmamaksu.  Suomalainen joulu klo 19 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Vivace-kuorot.  Philomelan joulu klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 20–25 e.

Maanantai 4.12.  How Many Mothers: Hiutaleet hiljaa leijailee klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Ohjelma 10 e.

Tiistai 19.12.

Tiistai 5.12.  Joulun juhlaa klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Helsingin poliisisoittokunta ja Helena Juntunen, sopraano.

Keskiviikko 6.12.  Itsenäisyyspäivän konsertti klo 17 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Korson Mieslaulajat.

Ohjelma 10 e.

Torstai 7.12.

Kirkot täyttyvät adventin aikaan Vantaalla.

Katso lisätietoja vantaanjoulu.fi.

 Lucia-joulukonsertti klo 18.30 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1.

Perjantai 8.12.  ViAnda-kuoron ruotsinkielinen joulukonsertti klo 17 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Ingmar Hokkanen, piano.  Maria Ylipää & UMO: Tarinoita joulusta klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 17,50–33 e Ticketmasterista.  Joulun valoa klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Lehtikuusen koulun musiikkiluokat. Ohjelma 5 e.  Joulukaraoke klo 21 Pub Hasselissa, Pähkinärinteentie 41.

Lauantai 9.12.  HowManyMothers: Hiutaleet hiljaa leijailee klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48.

Ohjelma 10 e.  Helsingin Naispoliisilaulajien joulukonsertti klo 18 Korson kirkossa, Merikotkantie 4.

Airi Saloniemi, urut. Ohjelma 10 e.

Sunnuntai 10.12.  Vantaan Suzukisoittajien Apollonia-orkesteri klo 14 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Säestäjinä Victoria Vatanskaja, piano, Juha Levo, basso, ja Kari Vannemaa, huilu ja rummut. Ohjelma 7 e.  Saapui viesti -joulukonsertti klo 18 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Variantti-kuoro. Ohjelma 10 e.  Suomi 100 -konsertti klo 18 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Kajaus-kvartetti: Hannu Lehtikangas, Tommi Niskala, Elja Puukko ja Jari Parviainen. Juontajana Kaarina Suonperä.  Kellojen joulu klo 18.15 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Käsikelloyhtye Sonus. Ohjelmamaksu.

Joulukonsertteja Vantaan kirkoissa Maanantai 11.12.  Vantaan Naislaulajien joulukonsertti klo 19 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Lauluyhtye VanDaamit. Kari Jerkku, urut. Ohjelmamaksu.  Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti klo 19 Seutulan kappelissa, Solbackantie 6.  Nyt syttyy valot tuhannet klo 19 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Anitta Rannan lauluoppilaat, Tuuli Takkala, piano. Ohjelma 5 e.  Nikinmäen Naislaulajien joulukonsertti klo 19 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Ohjelma 10 e.  Mieskuoro Vantaan Laulun Nyt riemuiten!

-konsertti klo 20 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Ohjelma 10 e.

Tiistai 12.12.  Mikkolan koulun musiikkiluokkien joulukonsertti klo 18 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22.

 Joulu yhdessä – Jean S. -yhtyeen rakkaimmat joululaulut klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 24 e ovelta tai Ticketmasterista.

Keskiviikko 13.12.  Mieskuoro Vantaan Laulun Oltermannien joulukonsertti klo 19 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Tapio Leppänen, tenori, ja Kari Jerkku, urut. Ohjelmamaksu.

Torstai 14.12.  Vaskivuoren lukion kuorojen joulukonsertti klo 19 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Ohjelma 10 e.  Oi ruusu ainutkertainen klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Corvus Laurencij -kuoro. Ohjelma 10 e.  Eino Grönin joulukonsertti klo 19 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Ohjelma 15 e.

 Soiva Ensemblen joulu klo 19 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Ohjelma 10 e  Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti klo 19 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1.  Jouluinen barokkikonsertti klo 19 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Jenni Mattila, Eveliina Kytömäki ja Kirill Kozlovski. Jan Sandvik, cembalo, Elisa Rusi-Matero, viulu, Ritva Kaukola, alttoviulu, ja Kristiina Hirvonen, sello. Ohjelma 10 e.  Aventur-showkuoron Joulu!-konsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Ohjelma 10 e.

Keskiviikko 20.12.  Vamos – Vantaan musiikkiopiston puhallin­ orkesterin joulukonsertti klo 19 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Teppo Salakka ja Keijo Säikkä. Ohjelma 5 e.  Kupliva Ilo -lauluyhtyeen joulukonsertti klo 20 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Ohjelma 10 e.

Torstai 21.12.  Shirley Sparks & The Red Bandin The Secret of Christmas -konsertti klo 17.30 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Ohjelma 10 e.  Jouluinen kynttiläkonsertti klo 19 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Stefan Stanciu, panhuilu, ja Jussi Salonen, piano ja urut.

Ohjelma 10 e (sis. joululevyn).  Vantaan kamarikuoron joulukonsertti klo 20.30 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Ohjelma 10 e.

Perjantai 22.12.  Joulu on jo ovella klo 18 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9. Hannu Holman lauluoppilaat, Anni Holma, piano.

Tiistai 2.1.  Christmas Jazz klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Duo Mariah Hortans ja Mathias Sandberg. Ohjelma 10 e.

Torstai 4.1.  Lauluyhtye Virtuoson loppiaiskonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Säestys Kimmo Ruotsala. Ohjelma 25 e.

Konsertteihin on vapaa pääsy, ellei lipun hintaa ole ilmoitettu. Ohjelman ostaminen on vapaaehtoista.

Katso lisää: vantaanjoulu.fi

8 a

Mielipide

Kirkko ja kaupunki | 30.11.2017

Toimeentulotuella elävät ajetaan asunnoistaan Asumismenot ovat pääkaupunkiseudulla liian suuret suhteessa Kelan myöntämiin korvauksiin. Tämän vuoksi monia vähävaraisia – sekä kodin saadakseen pitkän prosessin läpikäyneitä asunnottomia – kehotetaan muuttamaan edullisempaan asuntoon.

Ongelmana on, että edullisia vuokra-asuntoja ei ole riittävästi, joten niitä on äärettömän vaikea saada. Etenkin jos henkilöllä on maksuhäiriömerkintöjä.

Vahti ry (Vantaan Asunnottomien Hyvinvoinnin tuki ry) vaatiikin, että rakennetaan riittävä määrä edullisia vuokra-asuntoja. Vantaan kaupungin omaa edullista vuokra-asuntotuotantoa tulee lisätä. Sosiaalisin perustein myönnettäviä asuntokiintiöitä on lisättävä.

Lisäksi haluamme välttää tilanteita, jossa henkilöä juoksutetaan palvelujärjestelmän sisällä luukulta luukulle. Oma koti on kaikkien oikeus.

Tiina Tuomela kirkko- ja hiippakuntavaltuutettu Vahti ry:n puheenjohtaja

Pyhäinpäivästä hyvien muistojen juhla Maarit Rajamäki kirjoitti hyvin halloweenista (K&k16.11.). Olen samoilla linjoilla ja jäin pohtimaan, miten pyhäinpäivää voisi viettää kauniisti?

Voisiko sen ympärille rakentaa uuden suomalaisen tavan? Voisiko se olla edesmenneiden ihmisten kanssa koettujen hyvien muistojen esiintuomista?

Se olisi kiitollisuutta siitä, että olemme saaneet viettää aikaa heidän kanssaan ja kiitollisuutta myös läsnä olevista läheisistä, perheestä, sukulaisista ja ystävistä.

Lapset voisivat askarrella kuvia hyvistä hetkistä, kauniita viestejä edesmenneille sekä olemassa oleville lä-

heisille ja tehdä vaikka unelmakartan – taivaasta, paratiisista tai vaikka omasta tulevaisuudestaan. Lopuksi voisi viettää pienen juhlan elämän kunniaksi ja iloita kaikesta siitä, mikä on hyvää juuri nyt.

Samalla päästäisiin lempeästi käsittelemään elämän kulkua, johon kuolemakin lopulta kuuluu. Tätä aihetta ei juuri varhaiskasvatuksessa eikä edes koulussa käsitellä. Varmasti se nostattaisi monenlaisia tunteita, mutta monelle se olisi tarpeen, kunhan mukana kulkisivat myös kiitollisuus ja toiveikkuus.

Marita Waronen kahden kouluikäisen äiti

Älä vie halloweenin iloa muilta Minulla olisi muutama vinkki halloweenia pelkäävän pojan äidille. Ensinnäkin selitä lapselle, että halloween ja palmusunnuntai ovat samantyyppisiä, molemmissa saa pukeutua ja lapset saavat karkkia.

Toiseksi, halloweeniin voi suhtautua kuten teatteriin tai leikkiin. Ei pidä ottaa niin tosissaan.

Kolmanneksi lapselle pitää kertoa jotain rauhoittavaa. Esimerkiksi: jos pelottaa, älä avaa ovea tai katso jotain, mistä tykkäät. Kulta, se on vain tämä päivä. Huomenna on kaikki jo paremmin. Lisäksi voi kehottaa ajattelemaan jotain kivaa, kuten mitä teitte tarhassa tai koulussa.

Olen itse sitä mieltä, että jos et halua viettää halloweenia, niin älä vietä sitä, mutta älä myöskään vie iloa muilta. Halloween tarjoaa pelon ystäville mahdollisuuden pelotella ja pelätä muita. Halloweenin kiellossa ei minusta ole mitään järkeä.

Okko Ahre opiskelija Helsingistä

Eutanasia ei olisi lääkärin vastuulla Piispat ovat julkistaneet kielteisen kannanottonsa eutanasiasta, ja kau-

histuin siitä. Ainakin seuraava lainaus näyttää perustuvan outoon väärinkäsitykseen: ”Olennainen kysymys on, kuka määrittelee ja millä keinoin sen rajan, jonka jälkeen ihmisen elämän lopettaminen on laillista. Antaisiko laki viestin, että kaikkien niiden ihmisten elämä ei ole arvokasta, joiden kohdalla laillisen eutanasian kriteerit täyttyvät.” (www.kirkkojakaupunki.fi 9.11.)

Lisäksi piispat vetoavat Lääkäriliiton vastustukseen ja pitävät ”erittäin kyseenalaisena”, että millekään ammattiryhmälle säädettäisiin velvollisuus surmata toinen ihminen.

Tällaista ei kukaan ole ehdottamassa. Päinvastoin. Me eutanasian kannattajat haluamme nimenomaan ottaa vastuun pois ulkopuolisilta eli lääkäreiltä. Kukaan ulkopuolinen, olkoon kuinka ammattitaitoinen tahansa omalla alallaan, ei voi olla parempi tai oikeutetumpi arvioimaan toisen sietämättömiä henkisiä tai fyysisiä kipuja, saati päättämään vastoin asianomaisen tahtoa tämän elämästä.

Tässä asianomainen itse on ainoa oikea asiantuntija. Inhimillisyyden ja eettisyyden nimissä hänellä siis pitäisi olla valta. Eutanasian salliminen ei velvoittaisi mitään ammattiryhmää surmaamaan ketään, eihän se kuulu sotalakien tai rikoslain piiriin.

Heikki Mäntylä Espoo

Rakkauden laki on korkeampi kuin ihmisten lait Kirkko ei ole mikä tahansa työpaikka. Siellä seurataan Kristusta Jeesusta ja hänen visioitaan kristittyjen yh-

LISÄÄ VERKOSSA

teisöistä, joissa kaikki ovat tasavertaisia, riippumatta sukupuolesta, sosioekonomisesta statuksesta tai rodusta.

Tästä kirjoitetaan Uudessa testamentissa Paavalin sanoittamana.

Tämä ylittää kaiken farisealaismielisen nipotuksen, jota toki löytyy Paavalin kirjoituksista ja nykyhetken vihkimisriidoista. Mutta kun tämä apostoli viestii Kristuksesta ja rakkaudesta, hänen ajatteluunsa tulee toisenlainen raikas vire: aitoa rakkaudellista julistusta.

Myös reformaattorimme Martin Luther vastusti oman kirkkonsa pikkumaisuutta 500 vuotta sitten. Kirkot kautta maailman ovat juhlistaneet reformaatiota tänä vuonna. Kuitenkin ne ovat unohtaneet, että Suomen kirkon papit, jotka ovat valmiit vihkimään avioliittoon rakkauden lain mukaan – sukupuolesta huolimatta – kävelevät oman perinteensä ytimessä ja huostassa.

Tämä on todellakin meidän luterilaisuutemme ydin: protestanttisuus.

Se, että rakkauden laki on korkeampi ja pysyvämpi kuin ihmisten lait, jotka muuttuvat vuosisadalta toiseen. Juuri tämän vuoksi voimme nousta vastarintaan elämäniloa tappavia jumal­ oppeja ja ihmisnäkemyksiä uhmaten.

Sillä rakkauden laki ei katso sukupuoleen. Jumala on isompi. Todellakin on. Ja uusi luominen Kristuksessa on totisesti jotain uutta eikä vanhan toistamista. Siksi tasavertaisen rakkausavioliiton ymmärtäminen on kirkolle elinehto, koska se peilaa Kristus-yhteyttä. Ilman tätä ymmärrystä ja sen toteuttamista tasavertaisen avioliittokäsityksen kautta olemme vain helisevä symbaali ja kuollut oksa Elämän puussa, risukasakirkko.

Monika Pensar RegnbågsMissionen

Julkaisemme korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni

Otetaan ilo irti pimeydestä Kuka tykkää marraskuusta? Kuka tykkää pimeästä? Minä, minä, minä! Näin ei ole ollut aina. On ollut aikoja, jolloin olen ollut sitä mieltä, että ihmisten tulisi tehdä kuten muumit tekevät: käydä marraskuussa talviunille. Lauletaanhan Muumilaakson tarinoiden tunnarissakin, että muumeilta elämää oppia voi.

Jotain on nyt toisin. Pimeys ei ole uhka vaan mahdollisuus. Voi istua sohvannurkassa lukemassa kirjaa ja poltella kynttilöitä. Voi aloittaa aamun sytyttämällä koristevaloja, joita on tullut hankittua ja ripusteltua ehkä vähän liikaa.

Koristevaloja on ulkona ja sisällä melkein joka huoneessa. Myös vessoissa, jois-

sa poltellaan led-tuikkuja. Ne ovat käsittämättömän halpoja ja rumia. (Rumuus ei haittaa, kun led-tuikun laittaa lyhtyyn, jonka pinta on jotain muuta kuin aivan kirkasta lasia.)

Koristevalohommat lähtivät siinä määrin lapasesta, että pahimman vimman aikaan surin sitä, ettei hämärän ja pimeän tunteja ollut vuorokaudessa enempää. Päiväsaikaan kun tuppaa olemaan liian valoisaa koristevalojen päällä pitämiseen.

Marraskuun harmaus ei ole minulle ankeutta. Se on armoa. Pilvinen taivas ja lehdetön puu kertovat, ettei täällä kukaan jaksa keulia täysillä ympäri vuo-

den. Synkkä syksy ei vaadi samalla tavalla kuin silmille hyppivät kevät ja kesä, jolloin kaikki kasvaa ja kukoistaa niin, että kohina käy. Marraskuinen tienvieren käännetty pelto on silmiä hivelevän kaunis ja hiljainen.

Minäkin nautin kevään valosta, mutta juuri nyt en kaipaa sitä osoittamaan pesua kaipaavia ikkunoita ja kaikkea sitä likaa, jonka hämäränhyssy pitää armollisesti piilossa.

Sitä paitsi iltojen pimetessä on ihan ok vetää yöpuku päälleen kuudelta illalla.

Olen kokeillut. Toimii! Yritäpä tehdä sama keväällä, kun lisääntyvä valo pakottaa pihalle ja aktiiviseksi. Leuhottamaan kylille ja kukkamaalle.

Talvipäivänseisaus on 21.12. Sen jälkeen päivät alkavat taas pidentyä. On otettava ilo irti pimeästä niin kauan kuin sitä vielä riittää.

Soili Pohjalainen Kirjoittaja on kahden teini-ikäisen tytön ja yhden kirjan äiti. soili.pohjalainen@saunalahti.fi

Anarkistit alttarilla Vuonna 1917 Helsinki oli kuin kiehuva pata. Upseerisurmien, voimellakoiden, mielenosoitusten ja työttömyyden keskellä syttyivät myös ällistyttävät kirkkomellakat.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVITUS ANSSI RAUHALA

Kirjailija Arvid Järnefelt saarnasi Kallion kirkossa: ”Missä rakkaus kieltää järjentoiminnalta rakkaudettomuutta ja missä järki kieltää rakkaudelta järjettömyyttä, siinä on Jumala.”

2 B

Kirkko ja kaupunki | 30.11.2017

S

unnuntaina toukokuun 20. päivänä vuonna 1917 Kallion kirkko oli tupaten täynnä. Työmies-lehden etusivun ilmoituksesta oli saatu tieto, että kirjailija Arvid Järnefelt, tunnettu tolstoilainen, pitäisi puheen kirkossa jumalanpalveluksen jälkeen. Hän oli jo puhunut kahtena edellisenä sunnuntaina, ensin Nikolainkirkossa eli nykyisessä Tuomiokirkossa ja sitten Johanneksenkirkossa.

Ensimmäisellä kerralla Järnefelt oli pyytänyt etukäteen kirkkoherralta lupaa puhua. Lupaa hän ei ollut saanut, mutta hän oli puhunut silti lyhyesti.

Toisella kerralla kirkossa oli syntynyt sanaharkkaa kirkkoherran kanssa. Paikalla olleet ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoneuvoston jäsenet olivat yrittäneet estää Järnefeltiä puhumasta veisaamalla Jumala ompi linnamme -virttä. Kirjailija oli kuitenkin puhunut, suomeksi. Puhe oli käsitellyt Isä meidän -rukousta, jota Järnefelt oli selittänyt virke virkkeeltä tolstoilaisen aatteen innoittamana. Puheessa olivat korostuneet solidaarisuus, veljeysaate ja kunnioitus Jumalaa kohtaan.

Kolmantena sunnuntaina Kallion kirkon jumalanpalvelus jatkui harvinaisen pitkään. Loppuvirsiä varten taululle ilmestyi noin 80 virrensäkeistöä.

Järnefeltiä kuuntelemaan tulleet ihmiset hermostuivat ja yrittivät saada urkuri Ilmari Krohnin lopettamaan soiton.

Koska urkuparven ovi oli lukittu, joukko miehiä muodosti ihmispyramidin päästäkseen kiipeämään urkuparvelle. He repivät Krohnin pois urkujen äärestä, heittivät hänet urkuparven portaita alas ja pahoinpitelivät sakastin edessä.

Yksi kirkonmies yritti vielä katkaista tilanteen juoksemalla sivuovesta kirkkosaliin huutaen ”Tuli on irti!”. Provokaatio oli niin ilmeinen, että kukaan ei hievahtanutkaan.

On vaikea kuvitella, miten hiljainen ja hillitty, henkilökohtaisen uskonkriisin ajama kirjailija pystyi nousemaan saarnastuoliin tämän väkivaltaisen välikohtauksen jälkeen. Niin hän kuitenkin teki ja piti hienon puheen siitä, mitä Jumala on.

Hän pohti, oliko Jumala järki vai sittenkin rakkaus: ”Missä järki on tullut rakkauden alamaiseksi ja rakkaus järjen alamaiseksi, siinä on Jumala. Rakkaus rukoilee järkeä: järki, sinä joka olet osannut keksiä sukellusveneen, etkö voisi keksiä, miten veljeys toteutuu maan päällä?”

Järnefelt pohti myös Jeesuksen oppia ja arvosteli kirkkoa. ”Kirkon oppi, katekismukset ja rukoukset olivat opettaneet ihmisiä luulemaan, etteivät he olleet itse vastuussa tekemisistään. Tämä oli syy maa-

ilmansotiin ja uskon nimissä tappamiseen”, hän sanoi. Järnefelt halusi siis omalla tavallaan puhdistaa uskoa.

Puheen jälkeen kirkko tyhjeni. Etsivälle poliisille tehtiin ilmoitus tapahtuneesta. Järnefelt julkaisi selonteon omista tekemisistään ja tarjoutui maksamaan kirkolle aiheutuneet vahingot.

Jo ensimmäisen puheensa jälkeen Arvid Järnefelt oli kehottanut kuulijoita maksamaan ulos mennessään kolehtia ”ylimääräisistä lämmityskustannuksista”, joita seurakunnalle oli koitunut puheen aikana.

Näin kertoo kirkkomellakoita tutkinut teologian maisteri Hanna Fagerudd. Hän kaivoi esiin muun muassa Kallion kirkon tapahtumista tehdyt poliisikuulusteluraportit. Levyseppä Kalle Koivuniemi Lastenkodinkadulta kertoi kuulustelussa menneensä veljensä kanssa kirkkoon lehti-ilmoituksen perusteella silkasta uteliaisuudesta. Hänetkin oli nostettu urkuparvelle, mutta hän väitti kiivenneensä sieltä heti alas. Hän kuvasi urkurin pahoinpitelijöitä sakilaisten näköisiksi.

”

Maaliskuun vallankumous teki pääkaupungin katutilasta suuriruhtinaskunnan keskeisimmän poliittisen näyttämön, oman aikansa sosiaalisen median. historiantutkija Samu Nyström

Sakilaiset olivat työläiskaupunginosissa asuvia nuoria huligaaneja, yleensä sekatyömiehiä tai työttömiä pikkurikollisia. Väkivaltainen jengi tunnettiin raiskauksista, puukotuksista ja uskonnollisten tilaisuuksien häiriköinnistä. 1910-luvulla tämä alakulttuuri oli vahvimmillaan. Urkurin hakkaaminen kuulostaakin enemmän sakilaisten riehunnalta kuin tolstoilaisten pasifistien toiminnalta.

Fagerudd kiinnittää huomiota siihen, että Järnefelt oli ottanut kirkkoon mukaan nuoren tyttärensä, mikä osoittaa, ettei hän ollut odottanut tilanteen kääntyvän väkivaltaiseksi.

Poliisikuulusteluissa selvisi myös, että sekä kappalainen että kirkkoherra olivat jo poistuneet kirkkosalista tilanteen karatessa käsistä. Kirkkoherra Julius Engström oli käskenyt urkurin soittaa pitkät loppuvirret ja kuulutusten yhteydessä kieltänyt Järnefeltiä puhumasta ja kehottanut kuulijoita poistumaan. Sitten hän oli lähtenyt toimittamaan hautajaisia.

Kappalainen Kaarlo Viktor Hurmerinta taas oli yrittänyt vaientaa soiton sanomalla urkurille: ”Tule pois, Ilmari, ei hullujen kanssa voi puhua.”

Hän oli mennyt seurakuntasaliin vihkimään pariskuntaa, mutta vihkiminen oli jäänyt kesken, kun kirkkosalista oli alkanut kuulua meteliä. Hurmerinta oli juossut kirkkoon ja nähnyt, miten Krohn oli työnnetty portaita alas, mutta sitten hänen oli pitänyt lähteä seuraavaan työtehtäväänsä, ruumiinsiunaukseen.

Koko alkuvuosi 1917 oli ollut Helsingissä levoton.

Sotatalouden tuottoisat vuodet olivat Suomessa päättymässä, kun emämaa Venäjän sotatarviketilaukset ja muut sen teettämät työt vähenivät. Rupla joutui syöksykierteeseen. Venäjän maaliskuun vallankumous mullisti yhteiskunnallisen tilanteen Suomessakin. Keisari syöstiin Pietarissa vallasta, ja valtaan nousi väliaikainen Aleksandr Kerenskin hallitus.

Pietarissa vallankumous alkoi jättimielenosoituksina, yleislakkona ja sotilaskapinana, joka levisi myös Helsinkiin. Pohjoissatamassa, keskellä kaupunkia, oli Venäjän taistelulaivoja. Merisotilaat surmasivat Helsingissä maaliskuussa lähes 40 venäläistä upseeria.

Esimerkiksi sotilasneuvoston erottama vara-amiraali Adrian Nepenin ammuttiin Katajanokan upseerikerhon eli nykyisen Katajanokan Kasinon edessä, kun hän oli menossa vastaanottamaan Helsinkiin saapunutta uutta Suomen-komissaaria ja Pietarin vallankumouksellisten edustajaa.

Samaa Pietarin-junaa odottaneet vallankumoukselliset sotilaat ja matruusit järjestivät mielenosoituksen Rautatientorilla. Kaksi korkea-arvoista upseeria ammuttiin autoonsa toisen heistä kieltäydyttyä luovuttamasta aseitaan.

Kapina levisi myös Suomenlinnaan, jossa Viaporin sotasataman päällikkö surmattiin.

Maaliskuun vallankumouksen jälkeen oli epäselvää, mikä Suomen asema on. Oliko väliaikainen hallitus perinyt Venäjän suuriruhtinaalle kuuluneen vallan vai ei? Tämä näkyi Helsingin poliisissa: pääosa vanhoista poliiseista erotettiin ja perustettiin miliisi, johon värvättiin työväestön edustajia ja ylioppilaita.

Kun Helsinki jäi kuljetusmottiin ja kauppa hiipui, työttömyys kasvoi nopeasti. Kaupoista loppui välillä ruoka. Työttömyysavustuksia ei ollut, vaan kaupunki yritti helpottaa työttömien tilannetta hätäaputöillä. Niitä järjesti esimerkiksi nykyisin HelsinkiMissiona tunnettu Kaupunkilähetys, joka aloitti myös köyhien lasten kesäsiirtolatoiminnan Kulo­saaren kupeesta hankitussa Mänty­ saaressa. Monet lapsista olivat kesällä 1917 selvästi aliravittuja.

30.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

Keitä kirkkomellakoijat olivat?

Arvid Järnefelt oli tunnettu kirjailija, joka oli kääntänyt venäläisen kirjailijan Leo Tolstoin teoksia suomeksi ja tavannutkin oppi-isänsä ­kahdesti.

Järnefelt halusi rakentaa yhteiskunnan uudestaan. Hänellä oli idealistinen kuva siitä, miten kaikki omaisuus jaetaan ja lähimmäistä autetaan.

Järnefelt vastusti kirkon valtaa ja halusi, että ihmiset alkaisivat itse toteuttaa puhdasta uskoa. Itse hän eli Virkkalassa maanviljelijänä, pukeutui sarkatakkiin eikä kastanut lapsiaan. Hän yritti vilpittömästi parantaa maailmaa omalla esimerkillään ja oli syvästi pettynyt siihen, miten asiat menivät.

Myöhemmin Järnefelt sai vankilatuomion toiminnastaan. Valtionhoitaja Carl Gustaf Mannerheim armahti hänet 1919.

Jean Boldt oli paikallinen julkkis jo levottomana keväänä 1917. Hänet nähtiin usein pitämässä vallankumouspuheita Nikolainkirkon portailla. Palopuheita kutsuttiin ”Boldtin kongresseiksi”. Hän oli jo ilmeisen sairas mies, joka häiriköi myös kaupunginvaltuuston kokouksissa ja yllytti kaupunkilaisia anarkiaan.

Viaporin kapinan jälkeen Boldt oli ollut vankilassa ja mielisairaalassa. Hän vaikuttui teosofiasta ja saarnasi torilla myös eläinten suojelusta, kasvissyönnistä, prostituutiosta ja oikeuslaitoksen korruptiosta.

Juho Uoti eli ”Pukinmäen profeetta” oli ainoa pappi kirkkomellakoiden johtohenkilöiden joukossa. Hän oli sairastanut malarian ja kiinnostunut sitä kautta luontaishoidoista. Seurakuntalai-

setkin hän sai innostumaan niistä, mutta tuomiokapituli nuhteli Uotia sopimattomasta toiminnasta ja siirsi hänet aina uudelle pienelle paikkakunnalle. 1910-luvulla hän piti vaimonsa kanssa Helsingissä alan kursseja.

Uoti oli silloin jo etääntynyt kirkosta. Hänen mielestään kirkko piti puhdistaa kaikista opeista, sakramenteista ja juhlista, jolloin jäljelle jäisi Jeesus.

Kun Uotin mielenterveys alkoi horjua, piispa ja poliisi toimittivat hänet hoitoon Lapinlahden mielisairaalaan. Sieltä päästyään hän julkaisi vuonna 1916 poliittisen ohjelman Herran Kansan Tasavallan Perusteet. Siinä hahmoteltiin Suomen uudistamista teokratiaksi, tavalla joka Hanna Fageruddin mukaan viittasi ”vaihtoehtoiseen todellisuudentajuun”.

Juho Uoti kuoli tapaturmaisesti vuonna 1920 jäätyään junan alle Pukinmäessä.

Josefiina Huttunen on ainoa nainen kirkkomellakoiden keulahahmojen joukossa. Häntä kutsuttiin ”Sisar” Huttuseksi, koska hän oli pitkään toiminut maallikkosaarnaajana vapaakirkossa, ja joidenkin tietojen mukaan myös Pelastusarmeijan upseerina. Liperissä syntynyt Huttunen oli ompelijatar ja pienyrittäjä, joka piti muotiliikettä Korkeavuorenkadulla. Sisällissodan jälkeen hän joutui vankileirille punapropagandan levittämisestä, mutta selvisi sieltä hengissä.

Kun toverit Boldt ja Uoti kohtasivat matkansa pään jo muutaman vuoden kuluttua kirkonvaltauksesta, Sisar Huttunen eli vielä 40 vuotta, yli 90-vuotiaaksi.

”Pirut ovat kerääntyneet ­kirkkoon”, tokaisivat Nikolainkirkosta poistuvat miehet, kun Jean Boldtin kannattajat lauloivat Työväen marssia vallatussa kirkossa. Lausunnosta suivaantuneet boldtilaiset saivat kriitikot kiinni ja löivät toista nyrkillä niskaan, ilmenee poliisikuulusteluraporteista. Tunnelma kirkossa oli väkivaltainen ja sekasortoinen.

B 3

4 B

Kirkko ja kaupunki | 30.11.2017

Kirkkomellakat saivat pian jatkoa. Valtakunnan pääkatedraali, Nikolainkirkko, vallattiin 17. kesäkuuta sunnuntaijumalanpalveluksen jälkeen. Joukon johtaja, Jean Boldt, tunsi Arvid Järnefeltin. He olivat molemmat koulutukseltaan juristeja, ja heitä yhdisti tolstoilainen aate.

Siihen yhtäläisyydet loppuvatkin. Historioitsija Teemu Keskisarja kirjoittaa kirkkomellakoista tuoreessa teoksessa 1917, että ”Järnefelt saarnasi lähimmäisenrakkautta ja pasifismia Leo Tolstoin hengessä. Anarkistinen hurmahenki Jean Boldt piti Suurkirkon portailla isolle yleisölle vihapuheita. Hurmeisimmillaan hän vaati yläluokan joukkotuhontaa.” (Tarkkaan ottaen Nikolainkirkon nimi vaihdettiin Suurkirkoksi vasta Suomen itsenäistyttyä loppuvuodesta.)

Boldt oli kutsunut etukäteen kuulijoitaan tulemaan sunnuntaina Nikolainkirkkoon suureen kokoukseen. Punaisiksi anarkisteiksi kutsuttua ryhmää johtaneet Boldt ja pastori Juho Uoti olivat päättäneet, että ryhmä valtaa kirkon jumalanpalveluksen jälkeen.

Espooseen linnoitustöihin tullut nuori Aatos Liehunen on kertonut tapahtumista jälkikasvulleen tähän tapaan: ”Uoti kiipesi saarnastuoliin pitämään palopuhetta. Kirkon vahtimestari yritti estellä, etteivät saarnastuolissa saa puhua kuin papit ja hekin vain Jumalasta. Uoti vastasi, että on pappi ja Jumalasta hän puhuukin. Miehet pitivät kirkkoa hallussaan aamuun asti. Miehet uhosivat valtaavansa seuraavana päivänä myös miliisilaitoksen ja pankin.”

Helsingin Sanomat selosti tapahtumia 18.6.1917 näin: ”Kun jumalanpalvelus oli päättynyt, jäivät Boldt ja hänen kannattajansa kirkkoon, jossa alkoi mielivaltainen mellastaminen. Muutamat henkilöt rupesivat seiniltä repimään keisarien julistustauluja.(--) Sitten alkoi puheiden tulva. Kun iltapäiväjumalanpalveluksen klo 6 piti alkaa, olivat kirkossa puheet ja kättentaputukset parhaimmillaan.

Tämän vuoksi oli jumalanpalvelus jätettävä kokonaan sikseen.”

Mukana kirkon valtauksessa olivat Boldtin taistelutoverit, ”Pukinmäen profeetta” eli entinen pastori Juho Uoti sekä ”Sisar” Josefiina Huttunen.

Helsingin kirkkomellakoista vaiettiin tietoisesti

Helsinkiläinen Hanna Fagerudd on näyttelijä ja uskonnonopettaja, joka kiinnostui sadan vuoden takaisista kirkkomellakoista nähtyään Kom-teatterin kehutun näytelmän Vallankumous eli Sisar Huttusen ihmeellinen elämä vuonna 2014. Fagerudd opiskeli silloin teologiaa.

– Ajattelin, miksi en ole koskaan kuullut, että Nikolainkirkko on kerran vallattu. Olenko sivistymätön?

Mutta ei kukaan muukaan ollut kuullut siitä.

Fagerudd meni Kaisa-kirjaston tietokantahakuun selvittämään, kuka on tutkinut asiaa. Sitä ei ollut tutkittu, eikä Wikipediakaan sitä tuntenut. Hän löysi kuitenkin Arvid Järnefeltin pienpainatteen Kirkkopuheita ja alkoi kypsytellä aihetta.

Kansallisarkistosta löytyivät poliisin tutkintapöytäkirjat, joista oli paljon apua. Kaksikielinen Fagerudd kävi myös penkomassa Kallion seurakunnan ja Helsingin eteläisen ruotsalaisen seurakunnan sekä seurakuntayhtymän arkistoja. Porvoon hiippakunnan arkistoja piti käydä tutkimassa Hämeenlinnassa.

– Odotin, että pöytäkirjoissa kerrotaan mehevästi epätavallisista tapahtumista, mutta niitä ei mainittu sanallakaan. Ei ollut taivastelua, vain virallinen toteamus, että penkkejä oli mennyt rikki.

– Kirkko ei toiminut näin pölvästiyttään tai laiskuuttaan, vaan linja oli harkittu. Kirkkoherra Erkki Kailan päiväkirjoista selviää, että pappi ja kokoomuksen kansanedustaja Lauri Ingman neuvoi kirkkoherroja olemaan provosoimatta lisää kapinahenkeä. Vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä piti vaalia.

– Kyllä papit tiesivät Arvid Järnefeltin ja tunsivat Leo Tolstoin ajattelua. Pappien mielestä Järnefelt veti puoleensa arvaamatonta sakkia, vaikka itse olikin hyvin käyttäytyvä ja hiljainen mies. Helsingissähän oli keväällä 1917 valtavasti työttömiä nuoria miehiä, jotka rupesivat helposti rettelöimään, Fagerudd selvittää.

Järnefelt halusi rakentaa yhteiskunnan uudestaan ja tarjota työläisille aseettoman keinon päästä ahdingostaan pois. Mutta työläisiä ei kiinnostanut aseettomuus, vaan ahdingosta pääseminen.

Josefiina Huttunen oli Fageruddin mukaan vahvasti uskossa elävä nainen, joka näki Jean Boldtin toiminnassa mahdollisuuden yhdistää vallankumous­aate ja kristinusko.

Esko Jämsä

”Olenko sivistymätön?” mietti Hanna Fagerudd, kun ei tiennyt Helsingin kirkkomellakoista.

Hän päätti ottaa niistä selvää.

Arvid Järnefelt piti toisen kirkkopuheensa Johanneksenkirkossa. Hän selitti Isä meidän -rukousta tolstoilaisen aatteen kannalta, kertoo asiaa tutkinut Hanna ­Fagerudd.

– Kirkko oli kaikille kolmelle ja myös pastori Juho Uotille ongelma. Kansan parissa taas oli vahvaa turhautumista kirkkoon. Se koettiin hyvin etäiseksi.

Kirkkoon liittyi monia pakkoja: jos ei kuulunut siihen, oli Fageruddin mukaan ”täysin paaria”, koska työtä ei saanut ilman kirkon myöntämää virkatodistusta.

Vielä seitsemän vuotta aikaisemmin oli vallinnut ehtoollispakko, eli esimerkiksi opiskelemaan tai naimisiin ei päässyt käymättä ehtoollisella. Siviilivihkiminen tuli lakiin vasta 1917.

Pro gradu -työssään Fagerudd analysoi peräti kymmenen lehden kirjoittelua kirkkomellakoista, mukana Kotimaa ja Herättäjä. Työväen lehti Työmies oli tuolloin levikiltään selvästi suurempi kuin Helsingin Sanomat.

Järnefeltin puheita kritisoitiin lehdistössä ­laajasti, ja Boldtin toiminta tuomittiin kaikissa lehdissä. Fager­ udd päättelee, että kirkkomellakat olivat osa sitä tapahtumaketjua, joka syvensi kaupunkilaisten kahtiajakautumista sisällissodan kynnyksellä.

Eira Serkkola

Kirkkopuheet olivat melko hämäriä. Puheissa julistettiin vallankumous alkaneeksi ja kerrottiin rahan keräämisestä ja jakamisesta tarvitseville.

Helsingin Sanomat jatkoi: ”Illan tultua ryhtyivät boldtilaiset kirkkoon levolle. Asetuttiin pitkäkseen penkeille, alttarituoliin y.m. sopiville paikoille.

Kirkossa vallitsi löyhkäävä ilma ja tavaton siivottomuus. Ruoantähteitäkin oli siellä täällä, m.m. saarnastuolissa. Aamulla nimittäin löydettiin saarnastuolista voita, lihaa, leipää, silavaa, maitoa, piimää y.m. elintarpeita ja virvokkeita.”

Papit olivat jo sunnuntaina pyytäneet järjestysvaltaa apuun, mutta koska sisällä kirkossa oli paljon sotilaita, poliisipäällikkö pelkäsi verenvuodatusta ja päätti odottaa aamuun. Kirkon tyhjennys ei sujunut siististi. Muuan seppä sai napattua Boldtin mukaansa poliisiasemalta ja lähti kiidättämään tätä pika-ajurilla kohti tämän kotia Fredrikinkadulla, mutta takaa-ajajat saivat heidät autolla kiinni. B ­ oldtin kannattajat kivittivät poliisiaseman ikkunoita.

Vielä maanantaina Senaatintorille kerääntyi parituhatta ihmistä, myös satoja sotilaita. Josefiina Huttunen piti tavallista kiivaampia puheita, ja pienemmissä ryhmissä keskusteltiin yöksi suunnitellusta rynnäköstä Senaatintorin laidalla sijainneeseen poliisikamariin ja arvailtiin Boldtin olinpaikkaa.

Tuomari Boldtia ei enää torilla nähty. Eri tietojen mukaan hänet vietiin mielisairaalaan. ”Maaliskuun vallankumous teki pääkaupungin katutilasta suuriruhtinaskunnan keskeisimmän poliittisen näyttämön, oman aikansa sosiaalisen median. Kadut olivat sanomalehtiä mahtavampi media, jolla pystyttiin tavoittamaan suuria ihmismääriä”, kirjoittaa historiantutkija Samu Nyström teoksessaan Helsinki 1914–1918.

Kesän mittaan työttömyys ja elintarvikepula pahenivat, tuli lakkoja, mellakoita ja levottomuuksia.

Elokuun alussa syttyivät voimellakat. Kaksi tuhatta mielenosoittajaa kokoontui Senaatintorille vaatimaan voinjakelun aloittamista kohtuullisella hinnalla. Torikokous alkoi ratsata kauppojen varastoja ja löysikin tuhansia astioita voita. Voi pantiin väkisin myyntiin.

Levottomuudet jatkuivat ja laajenivat. Maanantaina 13. elokuuta useat tehtaat ja konepajat olivat lakossa ja Senaatintorille kerääntyi jo yli 10 000 mielenosoittajaa vaatimaan ruokavarastojen avaimia.

17. elokuuta kaupunginvaltuuston listalla oli muun muassa työttömyysongelma. Tuhannet vihaiset mielenosoittajat ympäröivät kaupungintalon, ja valtuutetuille lähetettiin jyrkkä vaatimuslista. Vaadittiin esimerkiksi kunnan työntekijöiden minimipalkkojen korottamista ja palkanmaksua kunnallislakon ajalta.

Kun päätökset eivät miellyttäneet, valtuutettuja ei päästetty lähtemään. Uhkauksilla ja juomaveden kieltämisellä heitä yritettiin painostaa uusiin päätöksiin. Lopulta suojeluskunta ja miliisi ajoivat mielenosoittajat pakoon keskiyöllä. ”Helsinki on kuin kiehuva pata”, kirjoitti senaattori Kyösti Kallio tuolloin vaimolleen.

Kirkkomellakat painuivat pian unhoon. Kirkkoneuvostojen pöytäkirjoissa niistä ei puhuttu, vaan helsinkiläiset kirkonjohtajat pappiskansanedustaja Lauri Ingmanin johdolla halusivat tietoisesti painaa asian villaisella, jottei olisi provosoitu lisää levottomuuksia. Syksyn synodaalikokouksessa keskusteltiin paljon enemmän reformaation juhlavuodesta.

Suomen itsenäistymisjulistukseen oli aikaa alle neljä kuukautta. ■ Tärkeimmät lähteet: Hanna Fagerudd: Helsingin kirkkomellakat 1917 kolmen julkisuuskuvan kautta tarkasteltuina.

Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian pro gradu -tutkielma (2017) sekä Fageruddin haastattelu.

Samu Nyström: Helsinki 1914–1918. Toivon, pelon ja sekasorron vuodet. Minerva 2013.

Ville Jalovaara: Älä jätä ihmistä yksin.

HelsinkiMissio 130 vuotta. Kirjapaja 2015. wikipedia.fi

30.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

B

5

Kolumni

Hyvästi lahjarumba, tervetuloa joulu!

KOKO HUBARA Kirjoittaja on kolmekymppinen äiti, kirjailija ja Ruskeat Tytöt -median päätoimittaja. koko@ruskeattytot.fi

”

JOULUSUORITTAMINEN ON ALKANUT PUUDUTTAA MINUA VIIME VUOSINA.

OLEN AINA OLLUT ihminen, joka pitää perinteistä kiinni rystyset valkoisina. Olen perinyt ominaisuuden mummiltani, joka keitti joka joulu isot kasat lipeäkalaa, vaikka hyvin tiesi, ettei kukaan – hän itsekään – sitä söisi.

Olen yhtä toivoton. Olen esimerkiksi raahautunut kuumeessa yömessuun, koska niin kuuluu tehdä. Totta puhuen joulusuorittaminen on alkanut puuduttaa minua viime vuosina. Olen vihdoin päättänyt kokeilla jotain uutta. Vaan ei se ihan suunnittelematta tapahdu, sekään.

Sovimme äitini kanssa jo alkusyksystä, että tänä vuonna jätämme lahjarumban väliin ja annamme rahat hyväntekeväisyyteen. En keksi yhtään tavaraa, jota tarvitsisin tai toivoisin.

Toisekseen: ei olisi mitään järkeä raahata lahjoja pitkin maailmaa.

VIIME TAPANINPÄIVÄNÄ avasin säästötilin ja päätin, että tänä jouluna lähden jonnekin, missä paistaa aurinko eikä tarvitse häärätä mitään.

Koko vuoden olen siirtänyt tilille pieniä summia rahaa. Olen haaveillut hetkestä, jona voin panna työt sivuun kahdeksi viikoksi ja pitää totaalisen sometauon.

Jouluateriaksi aion tilata sitä ruokaa, mitä mieli tekee. Ainoa lahjatoiveeni on, että voin käydä

Kotimaa uudistuu.

juoksulenkillä ja uimassa niin paljon kuin sielu sietää, syödä tuoreita hedelmiä ja nukkua päiväunia.

Omannäköiseen jouluuni kuuluu myös joulukalenteriuudistus. Minusta ei ole askartelemaan omin pikku kätösin joulukalenteria lapselle, vaikka haluaisin. Olen päättänyt, että tänä vuonna jätän väliin markettisuklaakalenterin, jonka yllätykset maistuvat epäilyttävästi pääsiäismunilta.

JOULUKALENTERIA KAUPOISTA etsiessäni huomasin, että vaihtoehtoja löytyy nykyään joka lähtöön, niin aikuisille kuin lapsille: on kosmetiikka-, gini-, lelu-, tee-, raaputusarpa- ja tuoksukynttiläkalentereita, muutamia mainitakseni.

Lapselleni valitsin kirjakalenterin, josta voimme yhdessä avata ja lukea joka aamu pienen sadun. Hän kun on juuri alkanut kysellä, että jos on iltasatuja, miksei ole myös aamusatuja.

Itselleni hankin pienen vihkon, johon kirjoitan joka aamu koko joulukuun ajan jonkin tänä vuonna tapahtuneen hyvän asian. Jouluaattona luen ne kaikki itselleni ääneen ja toivottavasti huomaan, että päinvastoin kuin minusta välillä tuntuu, ihan koko vuosi on ollut omannäköinen ja onnistunut.

Kotimaa joka viikko!

Laitetaan kirkko keskelle kylää, sanottiin ennen. Mutta missä on kirkon paikka

tämän päivän Suomessa? Kotimaa kertoo joka torstai kaiken oleellisen, mitä haluat tietää kirkosta ja hengellisestä elämästä.

Tilaa lehti, joka on sinun puolellasi.

Tilaa itsellesi tai lahjaksi Kenestä uusi arkkipiispa? Entä kuka kelpaa kummiksi? Miten rippikoulu on muuttunut?

Kotimaa on valtakunnallinen kirkon elämästä ja sen piirissä käytävistä keskusteluista kertova lehti. Uudistunut Kotimaa on entistä rohkeammin kirkon ja sen jäsenen puolella. Erikoislehti, jossa yhdistyvät niin asia ja tunne kuin ihminen ja yhteisö sekä historia ja nykyhetki. Kotimaata lukemalla tiedät mitä kirkossa on tekeillä juuri nyt.

Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Hintatarjous on voimassa toistaiseksi ja koskee vain tilaajia Suomessa. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.

1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %.

Mari Teinilä, päätoimittaja

 TILAUSKORTTI

Kyllä kiitos! Tilaan Kotimaa-lehden

itselleni

lahjaksi.

Tilaan Kotimaa-lehden määräaikaisena tilauksena 5 kk vain 30 € (norm. 55 €).

TILAAJA/MAKSAJA

Kotimaa maksaa postimaksun.

K&k_30_11_17

Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka

Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Vastauslähetys

Puhelin Sähköposti SAAJA, JOS ERI KUIN MAKSAJA Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä.

TEE TILAUS HALUAMALLASI TAVALLA

Postita tilauskortti, postimaksu on maksettu puolestasi.

h Tilaa verkosta: www.kotimaa.fi/tarjous

Soita 020 754 2333*

Tilaa sähköpostilla: asiakaspalvelu@kotimaa.fi

*Puhelun hinta: lankapuhelimesta: 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta: 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min.

6B

Kirkko ja kaupunki | 30.11.2017

Yksikään ihminen ei ole saari Nuorisotyönohjaaja Mikko Saari haluaa, ettei kukaan jää yksin. Työpäivän jälkeen hänestä itsestään tulee introvertti, joka kuuntelee heviä.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

O

ranssi on Mikko Saaren sielunmaiseman väri.

– Kotona minulla on oranssi huone, hän kertoo.

Saari on Töölön seurakunnan nuorisotyönohjaaja. Hän esittelee seurakunnan kerhohuoneen, kerhiksen, takaseinää. Oranssi. Sinisellä pöydällä on kynttilöitä. Oransseja.

– Meillä oli kirkkoherra Auvo Naukkarisen kanssa mahdollisuus vaikuttaa kerhotilan sisustukseen, Saari sanoo.

Kerhiksen ikkunalaudalle on asetettu Marvin Gayen LP What’s Going on vuodelta 1971. Pastori-isänsä ampumana vuonna 1984 kuolleen Gayen ääniala oli kolme oktaavia. Gaye lauloi paljon seksistä, mutta What’s Going on kertoo mustien asuinkortteleiden köyhyydestä ja manaa kuvia ympäristötuhosta.

– Tämä on kerhiksen kaikkien aikojen soitetuin levy, Saari sanoo.

Hänellä on joka perjantaisessa nuorten kahvilassa parituntinen DJ-sessio.

– Seitsemäntoista vuoden ajan olen pitänyt yökahvilaa joka halvatun perjantai pois lukien lomat, Saari sanoo.

Musiikkivalikoima koostuu etupäässä 1960–70-lukujen soulista ja funkysta.

– Se on hyvällä tavalla harmitonta musiikkia, koska se ei karkota ketään pois, Saari toteaa.

Levysoittimen vieressä on muovilaatikollinen LP-levyjä. Vanhoja rispaantuneita kansia. Earth, Wind & Fire, Curtis Mayfield, Jimmy Cliff.

Ne ovat Saaren henkilökohtaisesta kokoelmasta.

Jimmy Cliff oli varhaisen reggaen suuri lupaus, ja Curtis Mayfieldin tuotanto pureutui mustien ihmisoikeustaisteluun. Sentyyppinen sanoma kiinnostaa monia nuoria.

Kun nuortenilta alkaa, Saari kättelee jokaisen tulijan. Hän tuntee heidät henkilökohtaisesti. Juontaessaan iltaa Saari on showmies, Töölön oma Conan O’Brien.

Mutta kun illan jälkeen Saari raahustaa kotiinsa, hänestä tulee sisäänpäin käpertynyt, ujo ja introvertti oma itsensä.

”

SEURAKUNNAN TEHTÄVÄ ON AVATA OVIA JA MAHDOLLISUUKSIA NUORILLE TURVALLISTEN JA MYÖNTEISTEN VIRIKKEIDEN KAUTTA. NUORISOTYÖNOHJAAJA MIKKO SAARI

MIKKO SAARI ÄNKYTTÄÄ. Häntä kiusattiin koulussa. Saari pukeutuu pelkästään mustaan, mutta ei koskaan farkkuihin. Lahkeiden pitää olla trumpettimalliset.

Kevättalvella 1982 Saari oli 13-vuotias seiskaluokkalainen. Iltaisin punertavan kevättaivaan alla hän ravasi Töölön kirjastossa, joka vuosikymmenten ajat on ollut tunnettu valveutuneesta musiikkivalikoimastaan.

– Silloin minusta tuli hevari, Saari sanoo.

Kääntymiseen tarvittiin 8 minuuttia 26 sekuntia. Se on hevibändi Rainbowin kappaleen Stargazer kesto. Biisi alkaa rumpufillillä. Sen päälle kitaristi liu’uttaa plektraa kielten päällä.

Rumpu-kitara-möyrinnän jälkeen nytkähtää liikkeelle raskassoutuinen perusbiitti. On kuin kivilohkareita pähkinöiksi allensa jauhava maansiirtokone raivaisi tietä autiolla planeetalla.

Sanoitus liikkuu fantasiamaailmassa, jonne pääsee vain toinen hevari.

– Se biisi kuvaa minua. Sitä, kuinka yksinäinen vaeltaja kulkee kohti valoa, Saari sanoo.

Saari muuttui päivä päivältä hevarimmaksi. Abiturienttikuvassa rusettikaulaisella Saarella on hartioihin ulottuva, aikakauden muodin mukainen aito heviletti. Siihen kuuluu olennaisesti lyhyt otsatukka.

Mikään ei viitannut tulevaan ammatinvalintaan paitsi se, että Saaren profiili sopi kirkon hommiin täydellisesti.

Sen tajusi aikoinaan myös nuorisotyönohjaaja, joka sanoi Saarelle, että ”me tarvitaan hyviä tyyppejä isosiksi”.

– Ihmettelin, että miten niin minä, joka olen ujo ja änkytän, Saari muistelee.

Mutta nuorisotyön ammattilaisella oli silmää nähdä, että Saaren heikkoudet eivät todellisuudessa olleet heikkouksia ensinkään. Ne olivat hänen suurimpia valttejaan. Nuorisotyössä etevimpiä eivät ole ylimieliset rokkitähdet vaan ne, jotka ovat aitoja ihmisiä. Sellaisten kanssa kukaan ei jää yksin.

– Nuorisotyön täytyy olla sellaista, että siinä on hyvä olla. Seurakunnan tehtävä on avata ovia ja mahdollisuuksia nuorille turvallisten ja myönteisten virikkeiden kautta, Saari muotoilee.

Hänen työkaverinsa sanoo, että Mikko Saari on ihminen, joka osaa kuunnella eri mieltä olevia ihmisiä.

– Mikko osaa kuunnella ja keskustella ilman, että arvottaa toisia näkemysten tai olemisen perusteella, työkaveri sanoo.

– Eikä hän koskaan neuvo ja päsmäröi. Siksi hänellä varmaan on niin laaja ystäväpiirikin. Töölöläiset nuoret ja heidän perheensä ovat Mikolle oikeasti tärkeitä. Ne ovat hänen hoodejaan, työkaveri todistaa.

VUONNA 1993, kun Mikko Saari valmistui, oli lama. Siihen aikaan nettiyhteys muodostettiin lankapuhelin-

PE 8.12. 2017 KLO 18 PYHÄN LAURIN KIRKKO, VANTAA LA 9.12. 2017 KLO 18 PORVOON TUOMIOKIRKKO, PORVOO PE 15.12.2017 KLO 18 TEMPPELIAUKION KIRKKO, HELSINKI

LA 28.11. KLO 21.00 MARIA YLIPÄÄ PYHÄN LAURIN KIRKKO, VANTAA & UMO

MA 18.12. 2017 KLO 18 KALLION KIRKKO, HELSINKI

KE 20.12.2017 KLO 18 ESPOON TUOMIOKIRKKO, ESPOO

Liput Lippupalvelusta toimituskuluineen alk. 32,50 € / 27,50 € / 17,50 € Liput Ticketmasterista toimituskuluineen (Normaalihinta 30 €, eläkeläiset 25 €, työttömät, opiskelijat ja lapset 15 €

33 €/28 €/17,50 €

+ Lippupalvelun toimituskulut alk. 2,50 €)

S-ETUKORTILLA NORMAALIHINTAISISTA ENNAKKOLIPUISTA -4 €

S-ETUKORTILLA NORMAALIHINTAISISTA ENNAKKOLIPUISTA -4 € MARRAS- JA JOULUKUUSSA!

www.umo.fi

30.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 7

Kuka?

Mikko Saari, 48, on koko ikänsä Töölössä asunut nuorisotyönohjaaja, jolla ei ole ajokorttia.

Mitä?

Pitää omien sanojensa mukaan ”joka halvatun perjantai” nuorten yökahvilaa.

Motto? ”Etsi, kyseenalaista, pysähdy kiinnostavan ääreen.”

verkossa modeemilla. Reittioppaana oli puhelinluettelon kartta. Sellaista käsitettä kuin someraivo ei ollut olemassa, kun ei ollut koko somea. Ei ollut ilmastonmuutosta vaan kasvihuoneilmiö.

– Työkännyköitä ei ollut. Kun lähdettiin nuorten kanssa reissuun, jollakulla osallistujista saattoi olla kännykkä, jolla tilattiin pizzat. Puhelimen omistaja sai aterian korvaukseksi kalliista kännykkälaskusta, Saari muistelee.

Kun Mark Zuckerberg julkaisi yhteisöpalvelu Facebookin, ensi kesänä

rippileirille menevät lapset olivat yksivuotiaita. Silloin ei ollut olemassa sellaista sanaa kuin yhteisöpalvelu.

Nyt on kaikki toisin. Paitsi Saaren mielestä. Hän uskoo, että mikään ei ole muuttunut.

– Vaikka maailma on nykyään teknisempi kuin koskaan ennen, ainakin nuorten perustarpeet ovat pysyneet samoina. Jokaisella on tarve toisiin ihmisiin. Nykynuoret ovat aivan yhtä uteliaita kuin heidän vanhempansa aikanaan, Saari sanoo.

Hän ei myönnä, että nykymaailma paratiisihotelleineen ja viidakon täh-

Kiitos syöpätutkimuksen, yhä useampi paranee.

Mutta saavuttaaksemme uusia läpimurtoja, tarvitsemme sinua. Anna tutkimusmatkan jatkua ja tee testamenttilahjoitus.

Tilaa maksuton testamenttiopas: syopasaatio.fi/testamenttilahjoitus

tösineen olisi sen pinnallisempi kuin 1980–90-luvut.

– Kyllähän ennen puhuttiin rahasta paljon enemmän kuin nykyään. Itse asiassa 1980-luku oli paljon pinnallisempi kuin nykyaika, Saari sanoo.

– Näen joka päivä hyvään uskomista. Maailmalla tapahtuu koko ajan skeidaa, mutta minä näen siviilirohkeutta ja asioihin puuttumista.

Töölön seurakunnan kerhiksen kaikkien aikojen soitetuin levy, Marvin Gayen What’s Going on, suhtautuu maailmanmenoon juuri tällä vakavuudella. Mutta miten Saari sitten

välittää nuorille kristinuskon ydinmehun, armon? Eikö Gayen yhteiskuntapaatos jätä ihmistä yksin ongelmiensa kanssa?

– Marvin Gayen soulissa armo ei ole aina kuultavissa sanoissa vaan musiikillisessa herkkyydessä, Saari sanoo.

– Armo on ei-sanallista. Se on tunnetta tiedon sijaan. Sen sijaan, että armo tulisi ilmi sanojen tarkoissa merkityksissä, se ilmenee sävelten tunnevärityksessä. Toisille pelkkä instrumentaalinen kirkkourkumusiikki toimii armona. ■

Nyt Heli on saanut terveen paperit ja hän muistuttaa aina, ettei eletä vain viikonloppuja ja vapaapäiviä: eletään tässä ja nyt.

– Burkittin lymfooman sairastaneen Helin Raija-äiti.

8B

Kirkko ja kaupunki | 30.11.2017

Toivon tuoja Menestyskirjailija Lorna Byrne joutuu joskus vakuuttelemaan papeillekin, että Jumala on olemassa.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

”E Hoivalla ja kuntoutuksella Lämminhenkistä kotiapua ja hoivaa! tukea toimintakykyysi!

Tutustu sinäkin korkeatasoiseen kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalvelutarjontaamme.

Ota meihin yhteyttä jahoitaja tilaa maksuton arviointikäynti, Tilaa ammattitaitoinen tai fysioterapeutti kun kaipaat apua tai hoivaa omaan tai läheistesi arkeen. omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden Soita arkea jo tänään kysy lisää! rikastuttamaa Hoivakotija Harmoniassa.

Hyödynnä kotitalousvähennys Henkilökohtainen apu 26 € / tunti Pyydä edullinen tarjous ja kutsu palveluohjaajamme Kotihoiva tai kodinhoito 37 € / tunti tai palveluseteli! maksuttomalle kartoituskäynnille jo Kotikuntoutus tänään! 78 € / tunti

Debora Oy Kaupintie 10 00440 Helsinki Puh. 010 320 8833 info@debora.fi www.debora.fi

Tarvitsetko turvallista kyytiä ja ystävällistä apua asiointiin?

Apteekkiin, kauppaan, asioille.

Kuljettaja avustaa koko ajan.

• Hinta 51,70 €/h (1- 4 hlöä), ei lähtömaksua • Kotitalousvähennyskelpoinen: hyvitämme, mikäli etua ei myönnetä • Rollaattori ja pyörätuoli mahtuvat mukaan • Palvelua 24/7

Soita ja tilaa! taksihelsinki.fi/seniori

Puh. hinta 1,34 €/puh. + 1,62 €/min + pvm.

lämällä on merkitys. Jumala on todellinen. Sinulla on sielu ja oma suojelusenkeli, joka on aina luonasi. Sinua rakastetaan ehdoitta etkä ole koskaan yksin.” Näitä viestejä monet haluavat kuulla. He eivät kuitenkaan tungeksi kirkkoihin, vaan irlantilaisen kirjailijan ja enkeliopettajan Lorna Byrnen luennoille.

Byrne on tullut tunnetuksi kirjoistaan, joissa hän kertoo kohtaamisistaan enkeleiden kanssa ja välittää enkeleiltä saamiaan rauhan ja rakkauden viestejä. Monia kiinnostaa myös hänen tuhkimotarinansa: kuinka köyhissä oloissa eläneestä, hädin tuskin luku- ja kirjoitustaitoisesta leskiäidistä tuli maailmanluokan menestyskirjailija. Suomeksikin Byrnen kirjoja on painettu 165 000 kappaletta.

Enkeleitä Byrne kertoo nähneensä niin kauan kuin muistaa.

– Enkeleiden näkeminen on minulle normaalia ja luonnollista. Olen matkustanut monissa maissa ja tavannut paljon ihmisiä, mutta en ole koskaan nähnyt ketään ilman suojelusenkeliä. Jokaisella on suojelusenkeli, riippumatta siitä, mihin uskontokuntaan hän kuuluu tai uskooko hän siihen, Byrne sanoo.

– En tiedä, miksi Jumala sallii minun nähdä enkelit fyysisinä olentoina, mutta uskon, että muutkin pystyvät siihen. Ihmiset ovat kertoneetkin nähneensä enkelin esimerkiksi onnettomuustilanteissa tai sairastaessaan. Monet iäkkäät ihmiset ovat nähneet enkeleitä. Luultavasti se johtuu siitä, että he ovat jo lähempänä Jumalaa ja taivaankotia.

Byrnen mukaan suojelusenkeli on lahja Jumalalta ja eräänlainen sielun portinvartija. Koska sen tehtävä on varjella sielua, se ei voi jättää ihmistä hetkeksikään. Ihmisen sielun hän määrittelee pienenpieneksi hiukkaseksi Jumalaa. Ja kun ihminen kuolee, enkelin tehtävä on viedä sielu kotiin taivaaseen.

– Monet ovat kertoneet, että olen antanut heille toivoa. He olivat jo menettäneet uskonsa, mutta ovat löytäneet sen taas.

He ovat muuttaneet elämäänsä parempaan suuntaan. Jotkut itsemurhaa suunnitelleet ovat luopuneet siitä, Byrne kertoo.

USKONVAHVISTUSTA Lorna Byrneltä ovat hakeneet myös papit. Hän on joutunut useamman kerran vakuuttelemaan heille, että Jumala on ihan oikeasti olemassa.

– Aluksi olin siitä järkyttynyt. Eivätkö papit lue Raamattua? Eivätkö he tunne Jumalaa?

Eivät ehkä yhtä läheisesti kuin Byrne, joka on kirjoissaan kertonut myös kohtaamisistaan Jumalan kanssa.

– Niitä on vaikea kuvailla. Sieluni ikään kuin otetaan minusta ja viedään Jumalan luokse. Fyysisesti se tuntuu siltä, että henkeni salpautuu hetkeksi.

– Jumala on, Byrne aloittaa, ja jää hetkeksi miettimään.

– Jumala on sellainen, että tekee mieli paeta ja piiloutua häneltä. Ja samalla kun tekee mieli paeta, tekee myös mieli rynnätä hänen luokseen. Se johtuu hänen rakkaudestaan, joka on niin suurta.

– Meillä on tapana ajatella, että paha on se voimakas ja pelottava, mutta ei se ole. Paha on kyllä todellinen, ja siitä on maailmassa paljon todisteita. Kuulemme siitä uutisissa päivittäin. Mutta Jumala on voimakkaampi. Me ihmiset taas olemme heikkoja ja ahneita, ja sen vuoksi kuuntelemme herkemmin pimeää puolta kuin Jumalaa tai suojelusenkeleitä.

Silloin tällöin Byrneltä kysytään, miksi Jumala antaa lasten nähdä nälkää tai miksi hän sallii sodat.

– Ei Jumala salli, vaan me ihmiset. Jumala on antanut meille vapaan tahdon, ei-

B

30.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

9

J Joulun Sana Joulun Sana 2017 virittää sydämet joulun odotukseen. Anna Joulun Sana lahjaksi tai tilaa itsellesi joululukemista. Joulun Sana on pitkään säilyvä joulukukka.

TÄSSÄ JOULULEHDESSÄ MM. • Minnamaria Tammisalon raamattuopetus: Joulun suuri rakkaustarina • Heli Karhumäen haastattelussa Eeva Pelttari: “Sotaorvosta ministerin äidiksi” • Syrin perheeseen pojat toivat jouluriemun • Hillel Tokazier laulaa Rauhanruhtinaasta • Jouluristikko, lapsille askartelua, kertomuksia erilaisista jouluista ja paljon muuta!

– Jos sinua pelottaa, muista, että suojelusenkelisi on kanssasi. Häneltä voi pyytää apua, Lorna Byrne muistuttaa.

kä hän voi pakottaa meitä. Ei Jumala sodi, vaan me, Byrne sanoo.

Hän itse on katolilainen, mutta kertoo keskustelleensa paljon myös protestanttisten kristittyjen ja esimerkiksi muslimeiden kanssa. Välillä hän on joutunut selittämään muslimeille, etteivät kristityt palvo kolmea Jumalaa, vaan yhtä Jumalaa, joka on samalla Kolminaisuus. Välillä hänelle on sanottu, että ”minun Jumalani on parempi kuin sinun”, mihin hän on vastannut, että meillä kaikilla on sama Jumala.

”

MONET IÄKKÄÄT IHMISET OVAT NÄHNEET ENKELEITÄ.

LUULTAVASTI SE JOHTUU SIITÄ, ETTÄ HE OVAT JO LÄHEMPÄNÄ JUMALAA JA TAIVAANKOTIA.

– Jumala on näyttänyt minulle, että jonain päivänä kaikki uskonnot ovat yhtä.

Omassa kirkossaan Byrne on saanut ristiriitaisen vastaanoton.

– Jotkut papit ja nunnat, jotka eivät edes ole lukeneet kirjojani, pitävät minua uushenkisyyden edustajana, mitä en ole.

Toiset papit taas kutsuvat minut kirkkoihinsa luennoimaan. Kerran konservatiivi-

set katolilaiset vastustivat puhetilaisuuttani ja ottivat yhteyttä piispaan. Hän oli kuulemma vastannut, että Lorna ei opeta mitään väärää ja tilaisuus voidaan järjestää.

UUDESSA KIRJASSAAN Enkelten kosketus Byrne kertoo myös siitä, kuinka hänelle näytettiin Jeesuksen kidutus ja ristiinnaulitseminen. Hän ei säästele lukijaa raaoiltakaan yksityiskohdilta. Byrnen mukaan kohtauksen kirjoittaminen oli vaikeaa, eikä hän olisi halunnut tehdä sitä.

– Minulla on edelleen kauhea olo siitä, mutta Jumala sanoi, että minun täytyy kirjoittaa se. Ristiinnaulitsemista tärkeämpi on kuitenkin ylösnousemus, Byrne sanoo.

Byrnen saamat näyt saattavat tuntua oudoilta ja vaikeilta uskoa, mutta toisaalta ne istuvat kristillisen mystiikan pitkään jatkumoon. Keskiajalla häntä ei olisi pidetty mitenkään kummallisena. Muiden mystikkojen tavoin myös Byrne sanoo elävänsä jatkuvassa rukouksen tilassa. Sen sanallinen kuvaileminen on hänelle vaikeaa.

– Rukouksessa on kyse siitä, että tulee tietoiseksi omasta sielustaan, joka on Jumalan kipinä ihmisessä. Rukoilen koko ajan, silloinkin, kun teen jotain muuta.

– Uskon, että jokainen voi tehdä niin.

Neuvon ihmisiä rukoilemaan jatkuvasti, vaikka se rukous olisi vain yksi sana. Rukoilkaa tiskatessanne, istuessanne bussissa, syödessänne lounasta. Rukoilla voi istuessaan hiljaa tai kadulla kävellessään.

Tai vaikka tanssiessaan. Joskus tekokin voi olla rukous, kun auttaa toista.

Joululehti 2017

J Joulun Sana Joululehti 2017

Minnamaria Tammisalo: Joulun suuri rakkaustarin

a s. 7

Hillel Tokazier

laulaa Rauhanruhtinaasta

s. 10

Sotaorvosta

ministerin äidiksi s. 14

Joulukortit kaupan päälle: kahdella lehdellä saat viisi korttia, kolmella kymmenen jne, max 25.

Hinta 6 e, CD 8 e Myynti: kristilliset kirjakaupat

Neljä kynttilää, neljä meditaatiota

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Mari Aarnio, Paula Huhtala

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineisto­ päivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle.

Osoitteet päivitetään automaat­ tisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

A

dventtina aletaan valmistautua jouluun. Sana “adventti” tulee latinan kielestä ja merkitsee saapumista. Adventin neljä viikkoa on pyhitetty sen odottamiseen, että joulu tulisi, että Jeesus, Elämän Valo, syntyisi Betlehemin seimessä.

Adventtina odotetaan, että meille pimeydessä ja kuoleman varjon maassa vaeltaville pilkahtaisi aavistus taivaallista valoa.

Valon voittoa pimeydestä kuvastaa nelikynttiläinen adventtikynttelikkö. Valo lisääntyy sunnuntai sunnuntailta ennen joulua. Ensimmäisenä adventtina sytytetään yksi kynttilä, toisena kaksi, kolmantena kolme, ja neljäntenä adventtina valoaan levittää jo neljä kynttilää.

Kynttilän liekki on vanhastaan ollut myös rukouksen vertauskuva. Ortodoksikirkkojen kupolit ovat liekin muotoisia merkiksi siitä, että kirkkorakennus on itsessään rukous.

Adventtikynttilöiden käyttö levisi Suomeen Ruotsista 1900-luvulla. Yleensä adventtikynttilät asetellaan niin, että ensimmäisenä adventtina sytytetään vasemmanpuoleinen kynttilä ja seuraavina sunnuntaina järjestyksessä seuraavat kynttilät.

Jokaisella adventtikynttilällä on oma merkityksensä. Ensimmäisenä adventtina sytytetään toivon kynttilä. Toisena adventtina sen rinnalle sytytetään rauhan kynttilä. Kolmantena adventtina toi-

Teksti Jaakko Heinimäki

von ja rauhan kynttilät saavat rinnalleen rakkauden kynttilän. Neljäntenä adventtina, kun joulu on jo aivan ovella, syttyy toivon, rauhan, ja rakkauden kynttilöiden kaveriksi vielä ilon kynttilä.

Tänä vuonna neljäs adventti on jo todella lähellä joulua, sillä neljäs adventtisunnuntai on jouluaattona. Se on hyvä muistutus siitä, että jouluaatto tosiaan kuuluu vielä adventtiin, se on varsinaisen juhlan aatto. Joulu alkaa aaton ja joulupäivän välisenä yönä ja jatkuu loppiaiseen asti.

Adventtikynttelikössä voi polttaa kaikkia neljää kynttilää koko joulun ajan.

Kynttilän sytyttämisestä voi tehdä itselleen ja läheisilleen pienen viikoittaisen mietiskelyhetken. Jokainen voi keksiä oman tapansa pysähtyä miettimään lähestyvää joulua ja valon lisääntymistä pimenevässä maailmassa. Yksi tapa on keskittyä kynttilöiden symboliikkaan.

Ensimmäinen adventti: toivon ­kynttilä Sytyttäessäsi kynttilää sano ääneen tai hiljaa mielessäsi: ”Sytytän toivon kynttilän.”

Katsele kynttilän liekkiä ja mieti, mitä toivot itsellesi. Mitä toivot läheisillesi?

Mitä toivot tulevalta joululta? Mitä toivot maailmalle?

Toinen adventti: rauhan kynttilä Sytytä ensimmäinen kynttilä ja sano

ääneen tai mielessäsi: ”Sytytän toivon kynttilän.” Sytytä toinen kynttilä ja sano: ”Sytytän rauhan kynttilän.”

Katsellessasi kynttilöiden liekkiä mieti, miten sinä voisit lisätä rauhaa ympärilläsi. Missä sinä rauhoitut?

Kolmas adventti: rakkauden kynttilä Sytytä ensimmäinen kynttilä ja sano ääneen tai mielessäsi: ”Sytytän toivon kynttilän.” Sytytä toinen kynttilä ja sano: ”Sytytän rauhan kynttilän.” Sytytä kolmas kynttilä ja sano: ”Sytytän rakkauden kynttilän.”

Katsellessasi kynttilöiden liekkiä muistuta itsellesi, että Jumala rakastaa sinua riippumatta siitä, kuinka hyvä tai huono olet. Mieti, mikä on sinulle rakasta. Miten voisit ilmaista toiselle, että hän on sinulle rakas ja tärkeä? Miten voisit itse ottaa vastaan toisten rakkautta?

Neljäs adventti: ilon kynttilä Sytytä ensimmäinen kynttilä ja sano ääneen tai mielessäsi: ”Sytytän toivon kynttilän.” Sytytä toinen kynttilä ja sano: ”Sytytän rauhan kynttilän.” Sytytä kolmas kynttilä ja sano: ”Sytytän rakkauden kynttilän.” Sytytä neljäs kynttilä ja sano: ”Sytytän ilon kynttilän.”

Katsellessasi kynttilöiden liekkiä mieti, mitkä asiat tuottavat sinulle iloa. Miten sinä voisit ilahduttaa läheisiäsi, naapureitasi, työtovereitasi, opiskelutovereitasi? Mikä tulevassa joulussa tuottaa sinulle iloa? ■ istock

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Adventtikynttilän sytyttämisestä voi tehdä pienen viikoittaisen mietiskelyhetken.

30.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Kustantaja, journalisti ja kirkkolaulaja Johanna Korhonen, 49, on kulttuurikustantamo Maahengen kustantaja ja toimitusjohtaja. Hän tekee toimittajana Yle Radio 1:n Valkoista valoa -ohjelmaa ja toimii kirkon luottamushenkilönä useissa tehtävissä.

Korhonen laulaa Vox Silentii -yhtyeessä yhdessä musiikin tohtori Hilkka-Liisa Vuoren kanssa.

Vuori ja Korhonen vuorottelevat kanttoreina Keskiaikaisessa hiljaisessa rukouslaulumessussa, joka järjestetään Kallion kirkossa keskiviikkoisin kello 18.

Johanna Korhonen (etualalla) ja Hilkka-Liisa Vuori harjoittelevat rukouslaulua Käpylän kivikirkossa.

Pyhässä nyt-hetkessä soi jaettu ilo Keskiaikainen rukouslaulu vapauttaa Vox Silentii -yhtyeessä laulavan Johanna Korhosen suorittamisesta ja kilpailemisesta.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

PSALMIN JAKEEN keskellä on lyhyt tyhjä hetki. Johanna Korhosen keuhkot ovat tyhjentyneet ilmasta, mutta seuraava sisäänhengitys ei ole vielä alkanut.

Korhonen ja Hilkka-Liisa Vuori ovat aloittaneet torstaiaamun Vox Silentii -lauluyhtyeen harjoituksella Käpylän kivikirkossa. Kirkkosali täyttyy 1100-luvulla vaikuttaneen mystikon ja säveltäjän Hildegard Bingeniläisen sanoista ja sävelistä.

Ulos- ja sisäänhengityksen välinen tauko on rukouslaulajalle parhaimmillaan pyhä hetki, jossa aika ei kulje arkisena janana. Toistuvissa nyt-hetkissä avautuu pystysuora ulottuvuus, jossa näkymäton todellisuus on läsnä.

Korhonen tähdentää, että ihminen ei voi kutsua tai vaatia pyhää. Pyhän kosketus tapah-

Taivaan tähden

3.12.

ILMOITTAUTUESSAAN ENSIMMÄISELLE rukouslaulun kurssilleen Johanna Korhonen oli nuori klassisen laulun ja journalismin opiskelija.

Klassisen laulun opiskeluun liittyi voimakkaita esiintymispaineita, ja Korhonen alisuoriutui tärkeissä esityksissä jännittämisen vuoksi.

Rukouslaulu avasi laulamiseen uuden näkökulman. Rukouslaulaja ei yritä menestyä, pärjätä tai kilpailla toisten kanssa. Rukouslaulaja ei myöskään esiinny toisille ihmisille, vaan liittyy heidän kanssaan yhteiseen hengittävään rukoukseen.

Kun kilpaileminen ja suorittaminen hävisi-

VUOSIA JATKUNUT harjoittelu on tuonut Korhosen arkeen rauhaa ja suhteellisuudentajua.

Yksinkertaisimmillaan kyse on hengitystekniikasta. Kun Korhonen valmistautuu esimerkiksi puhumaan kirkolliskokouksessa kiistanalaisesta asiasta, hän tarvitsee kehon ja hengityksen rentouttamiseen vain murto-osasekunnin.

Kun arkinen vastoinkäyminen täyttää Korhosen mielen harmilla ja suuttumuksella, alitajunta ryhtyy pelastustoimiin. Pian hän huomaa hyräilevänsä jotakin mieleen tallentunutta rukouslaulua.

Laulut muistuttavat pyhästä nyt-hetkestä, joka on läsnä koko ajan. Kaikki on tässä, kaikki on hyvin, tämä riittää.

Hoosianna -flashmob KUN JEESUS suunnitteli viimeisen matkansa Jerusalemiin, hän oli jo etsintäkuulutettu. Hänen päästään oli luvattu palkkio. Sellaisessa tilanteessa etsintäkuulutetun kannattaisi karttaa suuria väkijoukkoja, niin kuin pääsiäisjuhlia Jerusalemissa.

Jeesus teki toisin. Hän suunnitteli tarkasti saapumisensa Jerusalemin juhlille ja järjesti maailmanhistorian ensimmäisen julkisen flash mobin.

Hän oli tässäkin edellä aikaansa. Flash mob on tapahtuma, joka näyttää spontaanilta, mutta on todellisuudessa tarkkaan valmistel-

tu. Joukko ihmisiä kerääntyy julkiselle paikalle ja tekee ennalta sovittuna ajankohtana jotain odottamatonta. Termi ”flash mob” vakiintui käyttöön 2000-luvun alussa.

Jeesus oli suunnitellut kaiken huolellisesti. Keskeisessä osassa oli aasi, jolla hän ratsasti Jerusalemiin. Hän oli sopinut järjestelyistä aasin omistajan kanssa jo hyvissä ajoin etukäteen.

ISTOCK

Ensimmäinen adventtisunnuntai

tuu, jos on tapahtuakseen. Ihminen voi kuitenkin tehdä pyhälle tilaa keskittymisen, hiljaisuuden ja levon avulla.

vät laulamisesta, niiden tilalle tulivat rentous, vapaus ja toisten kanssa jaettu ilo. Muutos oli niin merkittävä, että Korhonen vapautui esiintymispaineista.

Laulamiseen liittyy nyt suuri kiitollisuuden tunne. Se kertoo Korhoselle, että hän on saanut ison, ansaitsemattoman lahjan.

Aasi ei ollut nöyryyden symboli, niin kuin me kuvittelemme. Sotapäälliköt ratsastivat sodassa hevosilla, mutta rauhanjuhliin he ilmestyivät voittajina ratsastaen aasin selässä. Aasi oli harkittu viesti Jeesukselta. Hän tuli lempeänä rauhan kuninkaana aasilla jalat maata viistäen. Köyhien, sorrettujen ja syrjäytyneiden kuningas.

Tätä flash mobia saamme seurata jälleen ensi pyhänä. Adventtina, Suomen suosituimpana kirkkopyhänä, toistasataa tuhatta suomalaista tungeksii kirkkoihin veisaamaan Hoosiannaa.

OLLI VALTONEN

Kaamoksen kirkastajat Pienet valopilkut auttavat jaksamaan vuoden pimeimmän ajan läpi ja vievät kohti joulua.

Teksti Kaisa Halonen Kuva Esko Jämsä

Kirja ”Jos suostuu kohtaamaan omat yönsä, pienikin valo voi osoittautua suureksi”, kirjoittaa ­Kalevi Virtanen hänen ja ­Tommy Hellstenin yhteisessä kirjassa Valo syntyy pimeässä (Kirjapaja 2017). Tämä kirja saattaisi lämmittää ja lohduttaa, jos kaipaat tai kärsit tai huomaat kompuroivasi.

Tuikkulyhty Ei valoa ilman varjoa, mutta onneksi varjo voi

olla kaunis ja elävä. Blossom-­ tuikkulyhdyn on suunnitellut Janne Uusi-Autti. (Blossom-­ lyhty, beandliv.com) Kortti Lyhty kädessä illan hämyssä kulkeva, satuprinssiä muistuttava hahmo. Sellainen on Jeesus brittitaiteilija William Holman ­Huntin maalauksessa The Light of the World. Johanneksen evankeliumissa kerrotaan Jeesuksen sanoneen:

”­Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” Hunt maalasi Maailman valosta kolme eri versiota.

Tässä kortissa kuvattu maalaus sijaitsee Lontoossa St Paulin eli Pyhän Paavalin kate­draalissa.

Tuohukset Palava kynttilä on uskon ja rukouksen merkki. Mehiläisvahasta tehdyt tuohukset ovat tuttuja ortodoksisista kir-

koista, joissa niitä poltetaan ikonien edessä. (Tuohukset ja messinkiset tuohus­jalat, sacrum.fi) Adventtikynttilät Sunnuntaina 3.12. on ensimmäinen adventti, ja silloin saa sytyttää ensimmäisen adventtikynttilän. Valo kasvaa sitä mukaa kun joulu lähenee. Viimeinen, neljäs kynttilä sytytetään tänä vuonna jouluaattona. (Vinter 2017-pöytä­kynttilät, Ikea)

Heijastin Älä katoa pimeyteen. Heijastinta käyttävä jalankulkija erottuu jopa seitsemän kertaa pitemmän matkan päähän kuin heijastimeton. (Siipien suoja -heijastin Yhteisvastuukeräyksen hyväksi, sacrum.fi) Otsalamppu Pimeät illat eivät riitä ­syyksi ­jumittaa sohvalle. ­Otsalamppu valaisee lenkkipolun, p ­ inkki väri ehkä myös mielen. (­Otsalamppu, Clas Ohlson)

MENOT 30.11 – 07.12.

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507.

Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkolla ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Raamattua, rukousta ja laulua maanantaisin klo 12–14. Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20.

Iloa, riemua, rukousta, laulua ja Sanaa.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18.

Puurotorstai 30.11. klo 10–13. Syyskauden viimeinen puurolounas 2,50 €. Voit tulla myös kahville.

Viikkomessu to 30.11. klo 18. Seuraavan kerran to 18.1.

Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.45–20.30. Poikkeuksellisesti to 16.11. klo 17.30–19.

Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 20–23.

Kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 12–15 kirkon alakerrassa.

Käsillä hyvää –ryhmän myyjäiset su 3.12. ennen messua.

Hoosianna-kirkko su 3.12. klo 12.

Eveliina Ojala, Riikka Jäntti, Kaija Mäki-Leppilampi, viulu, Tiina Palmu, Anne Seppänen, Aurinkotanssi-lapsikuoro, lasten kynttiläkulkue. Lapsille pientä askartelua ennen ja jälkeen messun. Tervetuloa laulamaan Hoosiannaa!

Rakenna joulupuu –keräys alkaa su 3.12. Ennen messua ja messun jälkeen voi noutaa lahjatoiveita kirkon aulassa olevasta kuusesta. Toteutettavaksi voi ottaa kolmenlaisia toiveita: lahjan lapselle, ruokalahjakortin vähävaraiselle tai joulukukan vanhukselle.

Leijonien joulukonsertti ”Hyvän tahdon joulua” su 3.12. klo 18. Konsertissa esiintyvät oopperalaulajat Anitta Ranta, Esa Ruuttunen, Jaakko Hietikko, Kaisa Näreranta, Janne Näreranta ja Arto Hosio sekä Riitta Ingelin, piano ja Juha Paukkeri, urut.

Liput 15 euroa. Lipputulot käytetään lyhentämättöminä alueen lasten ja nuorten parissa tehtävään työhön.

Matala – mukava maanantai kirkolla! 4.12. hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu klo 11.30–12.30.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 5.12. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelus satavuotiaan Suomen kunniaksi ti 6.12. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Harri Nurminen, Juha Paukkeri ja partiolaisia, suurkuoro.

Partiolippukunta Sotungin Tulikettujen joulumyyjäiset jumalanpalveluksen jälkeen klo 14 saakka.

Haluatko olla mukana laulamassa Finlandia-hymniä juhlajumalanpalveluksessa 6.12.? Tule pop-up –suurkuoroon! Harjoitukset ti 5.12. klo 19., ei ennakkoilmoittautumista. Lisätietoja kanttori Juha Paukkerilta, p. 050 5371464.

Tulossa 18.12. Matalassa diakonian jouluruoka. Jouluaterian hinta 2 e, lippu tulee ostaa etukäteen Matalasta 4.12 tai 11.12., diakoniapäivystyksistä tai Länsimäen Puuroperjantaista. Lippuja myydään 150 kpl.

Paukkeri, Hakunilan kirkon kuoro.

Tervetuloa laulamaan Hoosiannaa!

Omaishoitajien ryhmä ma 4.12. klo 10.30–12.

Tulossa 18.12. Matalassa diakonian jouluruoka Hakunilan kirkolla.

Jouluaterian hinta 2 e, lippu tulee ostaa etukäteen Matalasta 4.12 tai 11.12., diakoniapäivystyksistä tai Länsimäen Puuroperjantaista. Lippuja myydään 150 kpl.

LÄNSIMÄEN KIRKKO

HAUTAAN SIUNATTU

Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Hartaus ja päiväkahvit tiistaisin klo 12.30.

Saunaa ja Sanaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30.

Naisten Raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Torstaimesta torstaisin klo 14–15.30.

Tarjolla välipalaa ja mukavaa puuhastelua alakouluikäisille lapsille.

Avoin perhekahvila perjantaisin klo 9–13. Leikkiä ja yhdessäoloa aikuisille ja lapsille.

Kauneimmat joululaulut muskarityylillä pe 1.12. klo 10–11, Riikka Jäntti, Eveliina Ojala.

Ilmoittautuminen kevään 2018 muskariryhmiin alkaa pe 1.12. klo 9.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut sähköpostitse osoitteeseen riikka. jantti@evl.fi.

Puuroperjantai 1.12. klo 11–12. Maksuton puuro, voileivät ja kahvit.

Lähetysmyyjäiset la 2.12. klo 11–14.

Käsitöitä, leivonnaisia, joulupuuroa, kahvilaherkkuja, ongintaa ja arpoja.

Tuotto lähetystyölle.

Käsillä hyvää –ryhmän arpajaiset su 3.12. messun yhteydessä.

Rakenna joulupuu –keräys alkaa su 3.12. Ennen messua ja messun jälkeen voi noutaa lahjatoiveita kirkon aulassa olevasta kuusesta. Toteutettavaksi voi ottaa kolmenlaisia toiveita: lahjan lapselle, ruokalahjakortin vähävaraiselle tai joulukukan vanhukselle.

Ensimmäisen adventin messu su 3.12. klo 10. Harri Nurminen, Juha

Irja Amanda Mustola 87 v, Mauno Armas Kananen 70 v, Panu Lassi Pentti Hirvonen 55 v, Jani Kalervo Sidorov 41 v, Sanna Marjatta Fahlström 34 v.

MUUALLA Perhekahvila torstaisin klo 9–11 Kolohongan ostoskeskuksessa os.

Itäinen Valkoisenlähteentie 19.

Kuunloiste- ja Aurinkotanssi -kuorot 6–14-vuotiaille lapsille Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 15–15.45.

KASTETTU Samuel Lukas Busk, Daniel Mikael Itkonen, Juuso Eino Oskari Rytkönen, Lukas Aleksi Suvinen, Lukas Juhani Vierimaa.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472.

Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Lasten adventtikirkko to 30.11. klo 9.15. Laulamme joululauluja ja saamme kuulla joulun kertomuksen.

Tilaisuus on suunnattu lapsille ja lapsiryhmille.

Jouluvalo-tapahtuma pe 1.12. klo 18. Puhumassa on kirkkoherra Jukka Nevala. Tapahtumassa sytytetään kynttilät Lammaslammen rannalla olevaan joulukuuseen ja lauletaan joululauluja. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Partiolaisten, Marttojen ja Pähkinärinteen Lions clubin kanssa.

Perhekirkko ja adventtitapahtuma

30.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

su 3.12. klo 10–13. Tule avaamaan joulukausi koko perheen yhteiseen tapahtumaan. Kirkossa kajahtaa Hoosianna ja perhekirkon jälkeen kirkolla tapahtuu. Luvassa on joulupuuroa, joululauluja, joulukorttiaskartelua (maksu 1 e), myyjäiset, Rakenna joulupuu-keräys, lampaita rapsuteltavana ja paljon muuta.

Nukketeatteriesitykset ovat kirkon nuortentilassa klo 11.30 ja 12.30, esitysten hinta on 2 e.

Rakenna joulupuu -keräys alkaa su 3.12. klo 11. Adventtitapahtumassa kirkon aulassa on joululahjakuusi, josta voi poimia joululahjatoiveen.

Lahjatoiveen voi toteuttaa esimerkiksi vähävaraiselle perheelle. Lahjat on tarkoitus paketoida ja toimittaa ti 12.12. mennessä seurakunnan diakoniatyötekijälle, kirkkoherranvirastoon tai vahtimestarille. Lahjan arvo on noin 30 euroa, ja sen voi halutessaan hankkia esimerkiksi yhdessä ystävän kanssa.

Iltarukous-rukouspiiri ti 5.12. klo 18–19 kirkon alakerrassa, päiväkerhohuoneessa. Rukoilemme mielen päällä olevien asioiden ja jätettyjen esirukouspyyntöjen puolesta.

Rukouspiiri on kaikille avoin. Mukana Minna Rosendahl ja Jarna Wikström.

Suomi100-messu ke 6.12. klo 10.

Jukka Nevala, Matti Hyry ja Päivi Tiitu. Tapahtuma alkaa partiolaisten lipunnostolla klo 9.45. Messun alussa soitetaan Finlandia-hymni. Itsenäisyyspäivän juhlakahvit.

Joulukirkko mielenterveyskuntoutujille to 7.12. klo 13. Jaakko Kara ja Päivi Tiitu.

Joulukonsertti to 7.12. klo 19. Esiintyjinä ovat Jenna Bågeberg ja Mikael Konttinen. Liput konserttiin maksavat 15 e. Tapahtuman järjestäjänä on Operaatio pyörätuoli.

Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11–12.30. Hävikkiruoasta valmistettu lounas. Lounas on maksuton ja avoin kaikille. Lounaan yhteydessä klo 12 on kaikille avoin ehtoollishetki.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Kohtaamispaikka to 30.11. klo 11.

Vierailijana on kappalainen Matti Hyry.

Kenian lähetyspiiri to 7.12. klo 11.

Vierailijana on pastori Teemu Haataja.

MUUALLA Kirjallisuuspiiri ma 4.12. klo 12.

Kirjana on Sirpa Kähkösen Graniittimies. Piiri järjestetään yksityiskodissa. Lisätiedot kirjallisuuspiirin kokoontumispaikasta Hämeenkylän

A

seurakunnan kirkkoherranvirastosta, p. 09 830 6450.

KASTETTU Siiri Agnes Elina Chevrolet, Niklas Elmeri Sandell, Meana Eine Helmiina Åberg, Mikael Onni Väänänen, Jooa Emiel Kippilä.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9-15, p. 09 8306 333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554 Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 050 5736376 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Aamurukouspiiri joka arkiaamu klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa.

Vanhemman väen piiri to 30.11. ja 7.12. klo 13 seurakuntasalissa. 7.12. vanhemman väen piirissä lauletaan Kauneimpia Joululauluja.

Lapsikuoro to 30.11. klo 16.30–17.30 seurakuntasalissa. Kuoroa johtaa kanttori Airi Saloniemi.

Naisten saunailta to 30.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Seurakuntakuoro to 30.11. ja 7.12. klo 18 kirkossa. Kuoroa johtaa kanttori Jussi Salonen.

Perhekerho pe 1.12. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Perheiden Kauneimmat Joululaulut la 2.12. klo 15.30. Kanttori Jussi Salonen ja varhaiskasvatuksen tiimi.

1. adventtisunnuntain messu su 3.12. klo 10. Pirkko Yrjölä, Jani Vanhala, Mikko Miettinen, Jussi Salonen.

Pyhäkoulu messun yhteydessä.

Adventtimyyjäiset su 3.12. messun jälkeen noin klo 11.30 alkaen. Diakonian ja lähetystyön järjestämissä myyjäisissä puuroa, kahvia, joulutorttuja, käsitöitä ja arpoja. Rakenna joulupuu -keräys käynnistyy: vähävaraisen perheen lapsi saattaa jäädä ilman joululahjaa, joulupöydästä saattaa puuttua jouluruoka ja vanhuksen kodista joulun ilo. Joulupuukeräykseen osallistumalla on mahdollista auttaa ja ilahduttaa. Lahjatoiveet noudettavissa seurakuntakeskuksen joulupuusta messun jälkeen.

Menokasvo

Adventti auttaa ankeuteen

Miten lähetyspiiri liittyy Hämeenkylän kirkolla järjestettävään adventtitapahtumaan?

– Me lähetyspiiriläiset teemme adventtitapahtuman myyjäisiin käsitöitä ja leivonnaisia. Tuotteista saadut rahat menevät lähetystyön hyväksi. Aiempina vuosina erityisesti leivonnaiset ovat aina menneet hyvin kaupaksi. Valitettavasti minä en sairauden takia pysty enää tekemään käsitöitä. Sanoinkin, että taitaa olla minun käsityöni tehty. Minulle vastattiin, että kyllä

sinä niitä olet vuosien varrella tehnytkin.

– Me piiriläiset alamme olla jo vanhoja, eikä uusia jäseniä ole tullut. Olen varmaan piirin toiseksi nuorin, ja minäkin olen jo 71-vuotias.

Menetkö silti adventtitapahtumaan?

– Menemme laittamaan lauantaina pöydät valmiiksi paikoilleen ja myytävät esille. Sunnuntaina olen muiden piiriläisten kanssa adventtitapahtumassa myymässä. Adventtitapahtuma valmistaa joulun tuntuun ja katkaisee aika kivasti syksyn ankeuden.

NINA RIUTTA Adventtitapahtuma su 3.12. klo 10–13 Hämeenkylän kirkolla, Auratie 3. Perhekirkko, joulupuuro, housebändi, joulukorttipaja, myyjäiset alakerrassa, nukketeatteri (2 e) nuorten tilassa klo 11.30 ja 12.30 sekä eläinvieraina vihtiläiset mustat lammastytöt Nella ja Gitte pihalla klo 11–13.

ESKO JÄMSÄ

Eläkeläinen Marja-Leena Suutari, mitä Tansania, Indonesia, Thaimaa ja Azerbaidzhan tuovat mieleesi?

– Ystäväni olivat 1990-luvulla lähetystyössä näissä maissa. Kävin heitä siellä tapaamassa ja opin tuntemaan ja ymmärtämään, mitä lähetystyö on. Muistot matkoilta antavat minulle intoa ja kimmoketta käydä lähetyspiirissä ja tehdä asioita lähetystyön hyväksi.

9

MENOT 30.11 – 07.12.

10 a Kirkko ja kaupunki | 30.11.2017

NaisSound-kuoron joulukonsertti su 3.12. klo 18 kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 15 euroa. Johtaa Kaapo Ijas, solistina Laura Riihimäki.

Perhekerho ma 4.12. klo 12–15 lapsija perhetyön tiloissa.

Naisten raamattupiiri ma 4.12. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 4.12. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Itsenäisyyspäivän messu ke 6.12. klo 10. Lipunnosto ennen messua klo 9.30. Pirkko Yrjölä, Timo Ryhänen.

Suomalaista kuoromusiikkia ja moniäänistä virsilaulua yhteistyössä korsolaisten kuorojen ja muusikoiden kanssa: Seurakuntakuoro, Korson Mieslaulajat, NaisSound, Lauluryhmä Kaarna, Kati Vaarasuo (viulu), Arndt Heinzmann (alttoviulu), Riikka Salminen (sello), Airi Saloniemi (urut), Jussi Salonen (kanttori).

Kirkkokahvit.

Itsenäisyyspäivän konsertti ke 6.12. klo 17. Korson Mieslaulajat, johtaa Pekka Itkonen. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 euroa.

Miesten saunailta to 7.12. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Vox Mea – Oma ääni to 7.12. klo 18.30 seurakuntasalissa. Kuoroa johtaa kanttori Airi Saloniemi.

Vanhemman väen joulujuhla to 14.12. klo 11. Hartaus kirkossa ja jouluateria seurakuntasalissa, hinta 10 euroa. Ilmoittautuminen 7.12. mennessä kirkkoherranvirastoon, p.

09 830 6552.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30.

Hartaus ti ja to klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 30.11. ja 7.12. klo 9–11.30.

Nupe pe 1.12. klo 17.30–20.30. Nuorten perjantaissa voi pelata lautapelejä, kisailla, kokata, leipoa tai tulla vain tapaamaan kavereita.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Perhekerho ti 5.12. klo 9–11.30.

Mikkolan lähetyspiiri ti 5.12. klo 17.30.

MUUALLA Saturnuksen päiväkodin avoin toiminta. Seurakunnan työntekijä kohtaamassa perheitä keskiviikkoisin klo 8.30–11 (Kaakkoisväylä 8).

Korson joulukadun avajaiset la 2.12. klo 12–16 Lumo-aukiolla. Joulutorin myyntikojut auki klo 12 alkaen.

Klo 15 joulupukin kulkue ja vuoden korsolaisen julkistaminen. Kirkkoherra Pirkko Yrjölä toivottaa joulun odotuksen tervetulleeksi. Martat tarjoilevat glögit ja piparit. Joulukadun avajaiset jatkuvat Perheiden Kauneimmilla Joululauluilla klo 15.30 kirkossa.

Hiihtolomaleiri 7–14-vuotiaille tytöille ja pojille ma-to 19.– 22.2.2018 urheiluopisto Kisakeskuksessa. Hinta 120 euroa sisältää täysihoidon ja kuljetukset. Leirillä on tasokas majoitus, hyvä ruoka ja monipuolinen ohjelma. Ilmoittautuminen osoitteessa www.korsonseurakunta.fi/kouluikaiset/leirit.

KASTETTU Daniel Pekka Benjamin Ek, Joel Matias Järvinen, Ukko Iivari Akkanen, Riikka Maaria Nieminen.

HAUTAAN SIUNATTU Pertti Sulevi Vilska 84 v, Maire Anelma Kanerva 83 v, Berg Marja Terttu 83 v, Ritva Liisa Kauppinen 60 v, Heli Maarit Hekkala 48 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 8306700 Avoinna ma–pe klo 9–15, rekolan.seurakunta@evl.fi. rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa kirkolla ti klo 11–14 ja to 10.8. klo 11–14.

21.8. alk. ma-ti klo 11–14, Asolan seurakuntatalossa 17.-24.8. to klo 11–14 p. 09 8306 707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11, Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11.

Ajanvaraus ti ja to klo 9–10 p. 09 8306706 rekola.diakonia@evl.fi

Rekolan pyhän Andreaan kirkko Perheiden avoin olohuone ma, ti, to, pe klo 9-14. Lapsille yhdessä aikuisen kanssa.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Yläovet auki maanantaisin klo 18, maksuton iltapala, saunamahdollisuus (omat tarv. mukaan).

Miesten raamattupiiri ma 11.12. klo 18.30.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala.

Silmukkasiskot-käsityöryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

Raamattu- ja keskustelupiiri to 7.12. klo 13. Keskustelua ja rukousta.

Aamumessu ke 29.11. klo 9. Laura Maria Latikka, Sirkku-Liisa Niemi Pirjon ja Pentin tarinatupa to 30.11. klo 12. Vieraana lastenlääkäri kaupunginvaltuutettu ja seurakuntaneuvoston puheenjohtaja Tiina Tuomela.

Diakoniamyyjäistenmyyjäisten valmistelutalkoot la 2.12. klo 9-15.

Leivotaan, paistetaan sekä järjestellään myyntipöytiä. Tuoteselostuksella varustettuja leivonnaisia otetaan kiitollisena vastaan. Lisätietoja Siru Rantanen p. 0503426155.

Hoosianna-kirkko su 3.12. klo 10.

Laura Leverin. Nuorten Vamos-puhallinorkesteri Teemu Salmen johdolla ja Sirkku-Liisa Niemi.

Diakoniamyyjäiset su 3.12. klo 11.15-13 Jouluiset kahvit, riisipuuroa ja soppaa, leivonnaisia ja laatikoita, käsitöitä sekä arpoja.

Rekolan sekakuoron adventtikonsertti su 3.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10e.

Lähetysmyyjäisten valmistelut ti 5.12. klo 9-15. Paistetaan torttuja, tehdään karjalanpiirakoita ja valmistellaan tiloja myyjäiskuntoon.

Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus 6.12. klo 10. Partiolaisten kirkkopyhä.

Veikko Ahonen, Noora Hultin. Messun jälkeen partiolaisten lupauksenanto.

Lähetysmyyjäiset su 6.12. klo 11. käsitöitä, leivonnaisia ja joululaatikoita, kynttilöitä, arpajaiset, itsenäisyyspöytä ym. Tuotto lähetystyön hyväksi. Maksu käteisellä. Voit tuoda leivonnaisia myyntiin tuoteselosteen kera.

Suomen kauneimmat joululaulut su 6.12. klo 13. Vantaan musiikkiopiston puhallinkvintetti Teemu Salmen

johdolla, ja muusikot Kari Tikkala ja Sirkku-Liisa Niemi. Juontajana Päivi Peittola.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Seniorikahvila ma 4.12. klo 13.

Työikäisten Raamattupiiri ma 4.12. klo 18. Lastenhoito.

Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Lapsille yhdessä aikuisen kanssa.

Naiset 50+, avoin päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä keskiviikkoisin klo 13.

Asolan ankkuri -aamupala torstaisin klo 9–11. Maksuton aamupala. Älynystyrät ällikällä to 30.11. ja 7.12. klo 13. Tehtäviä muistin säilyttämiseksi.

Asolan silmukat -käsityöryhmä torstaisin klo 16.

Verkkaribrunssi ti 5.12. klo 9-12.

Katamme Suomi100-juhlan kunniaksi lapsiperheille brunssin, johon voi tulla vaikka verkkareissa tai tuulipuvussa, arki-Suomen kansallispuvussa.

Tulla voi oman aikataulun mukaan tai kimppakävellen Rekolan kirkon parkkipaikalta klo 9. Maksuton.

Mukikahvit satavuotiaan Suomen kunniaksi ti 5.12. klo 14-15. Olemme mukana Suomi100-tempauksessa ”Kahvita, liputa, valaise”. Voit ottaa sinulle rakkaan tai tärkeän mukin mukaasi.

MUUALLA Hanna-rukouspiiri ma 4.12. klo 18 Lampiranta, Tertunkuja 4B. Tutustutaan naisten elämään eri maissa.

Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19. Rautkalliontie 4:n kerhohuone.

Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13. Rautkalliontie 4:n kerhohuone.

Kastettu Aatu Ilmari Saarnio, Emil Axel Lennart Lönnqvist, Jimi Sisu Sebastian Kekäläinen, Mikael Ensio Möttönen.

Hautaan siunattu Maire Liisa Kangasniemi 88 v, Aila Hannele Haverinen 50 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B,​avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Tilavaraukset arkisin klo 9–15 p. 09 8306333.

Päivystävä pappi arkisin klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs.) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.)

Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma klo 10-11.30 ja to klo 9-10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Lions Club Vantaa Simonkylän adventtikonsertti pe 1.12. klo 19, Esiintyjinä Maarit ja Sami Hurmerinta, Laurus-kuoro ja Simonkallion koulun kuoro. Liput 25 e.

Joulukonsertti la 2.12. klo 18, Pekka Laakso, Simo Laakso ja Mirja Aittamo (laulu) sekä Heidi Utriainen (sello) ja Sirke Nieminen (piano ja urut), vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Hoosianna-messu su 3.12. klo 12, Päivi Helén, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso ja Julia Tamminen.

Lasten hoosianna-messu su 3.12. klo 14.30, Kristiina Kartano, Johanna Jakonen, kanttori Iina Katila, Musaico-kuoro Katri Olanderin johdolla Kristiina Lainisalo, Sari Kamppi ja Eila Palonen. Päiväkerholaiset tuomassa musiikin iloa.

Musiikkimatka adventista jouluun su 3.12 klo 18. Marja Kyllönen, sopraano, Iina Katila, urut, Tikkurilan kirkkokuoro, joht. Iina Katila. Vapaa pääsy.

Tikkurilan seudun eläkkeensaajien Kajauttajat -kuoron joulukonsertti ma 4.12. klo 13. Kuoro- ja yhteislaulua. Vapaa pääsy.

Lauluyhtye How Many Mothers Hiutaleet hiljaa leijailee -joulukonsertti ma 4.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Helsingin poliisisoittokunta ja sopraano Helena Juntunen: Joulun juhlaa ti 5.12. klo 19. Vapaa pääsy.

Suomi 100 − itsenäisyyspäivän kaksikielinen juhlajumalanpalvelus, ke 6.12. klo 10, Janne Silvast, Martin Fagerudd ja Jaakko Hyttinen.

Kanttorit Anders Ekberg ja Samppa Laakso. Mukana myös kuoro Suomen Laulu ja Helsingin poliisisoittokunnan kvintetti. Jumalanpalveluksen jälkeen seppeltenlasku sankarihaudalle noin klo 11, Ruskeasannan sankarihaudalle klo 12 ja Hiekkaharjun muistomerkille klo 12.30.

Kauneimmat joululaulut lapsille to 7.12. klo 9.15–9.45 ja 10.15–10.45.

Ikäihmisten adventtikirkko Suomi 100 -juhlavuoden merkeissä to 7.12. klo 13, Jaakko Hyttinen ja Tuula Lapveteläinen, kanttori Julia Tamminen.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Hanna-piiri, to 30.11. klo 9.30 lähtö lenkille kirkon edestä, kahvit sanan äärellä klo 10.30 Betanian kokoushuoneessa.

Naisten rukouspiiri pe 1.12. klo 18, Emmauksen kokoushuone 3. krs.

Perinteiset joulumyyjäiset la 2.12. klo 11–14 nuorisotilassa, (Unikkotie 5C). Myynnissä leivonnaisia, joulukortteja ja lahjatavaraa. Kahvioista riisipuuroa, torttuja ja glögiä. Tilaisuudessa arpajaiset ja onnenpyörä.

Tuotto käytetään lähetystyön hyväksi. Myyjäistavaraa voi lahjoittaa myyntiin klo 9 alkaen.

Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 2.12. klo 15, Bethanian 4. kerroksen kokoushuone.

Lähetyksen päiväpiiri ti 5.12. klo 13, Bethanian 4. kerroksen kokoushuone. Vapaehtoinen kahviraha lähetystyölle. Vieraana nimikkolähetti Saksasta.

Avoin rukouspiiri ti 5.12. klo 19, Emmauksen sielunhoitohuone.

Yli 40-vuotiaiden sinkkujen suunnittelupalaveri ke 29.11. klo 18, Bethanian 4. krs. kokoushuone (Unikkotie 5 aA).

Joulumyyjäisten leivontatalkoot Leivotaan yhdessä pipareita ja muita jouluisia herkkuja lähetystyön hyväksi to 30.11. klo 12 Nuorisotilassa klo 12.30–16.

Ilkka Rytilahden raamattuluento 1. korinttilaiskirjeestä ma 4.12. klo 18.30, Seurakuntien talon auditorio.

Miesten saunailta Bethaniassa, ti 5.12. klo 17.30, iltapala 5e, omat pyyhkeet mukaan!

PIENTEN PAIKKA

Pienten paikka pe 1.12. klo 9–15.

Iltaperhekerho ma 4.12. klo 17–18.30.

Perhekerho, perhemuskari kerhon alussa ti 5.12. klo 9.30–11.30.

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223 tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila Kahvila auki ma–pe klo 10 – 15.

Olotila kiinni 6.12.

Taidetta Olotilassa Auli Rantalan teoksia Näin sen näin -näyttelyssä 27.11.17–8.1.2018.

Kysy neuvoa mm. tabletin, internetin ja kännykän käytössä tai muissa tietoteknisissä asioissa. maanantaisin klo 12–13 + ajanvarauksella. Saat henkilökohtaista opastusta. Kysy kassalta aikoja tai puh. 09 8306 302 (aukioloaikoina).

Kaikille avoin itsenäisyyspäivän aaton musiikillinen nyyttärikahvihetki ti 5.12. klo 12–13. Olotila tarjoaa kahvit sekä Itsenäisyydenaikaan liittyvää musiikkia.

Latausvartti to 30.11. ja 7.12. klo 16.15, Jaakko Hyttinen.

Laulupiiri pe 1.12. klo 15.30, Julia Tamminen.

Hoosianna-messu ja kirkkokahvit 3.12. klo 10, Mukana Tuula Lapveteläinen, Suvi-Maria Roine ja Julia Tamminen.

Tikkurilan kirkkohankkeen esittely ma 4.12. klo 13, Janne Silvast, Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra ja Vantaan seurakuntien yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja.

Israel-piiri ma 4.12. klo 18.30.

Runopiiri ti 5.12. klo 17.30, pikkujoulut ja koko runopiirin viimeinen kerta.

Kauneimmat joululaulut to 7.12. klo 14-15. Tuotemyynti loppuu joululaulupäivänä klo 13.30.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Perhepäivä pe 1.12. klo 9.30–14.

Gospel-lattarit kaikenikäisille naisille kristillisen lattarimusiikin tahdissa ma 4.12. klo 18.30–19.30. Hinta 5 e Tasaus-keräyksen hyväksi. Mukaan liikuntavarusteet ja juomapullo.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Käräjäkuja 1 B, 09 830 6223 Perhekerho to 30.11. ja 7.12. klo 9.30–11.

PAKKALAN KERHOHUONEISTO Käräjäkuja 1 B, 09 830 6223 Värikkäät aamukahvit – Colourful Morning Coffee ti/on Tuesday ti 5.12. klo 9–11/at 9–11 am. Tule viettämään hetki toisten seurassa ja laittamaan yhdessä aamupalaa. Maksuton.

Come and spend some time with each other and make a delicious breakfast together – free of charge!

Lisätiedot/More information: toomas.takala@evl.fi, p./tel. +358 50 347 4995.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 4.12. klo 9.30–11.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho, perhemuskari kerhon lopulla ti 5.12. klo 9.30–11.30.

Unikkotie 5 a (Käynti Vehkapolun kävelykadulta)

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT xx. – x x.x.

30.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 11

3×

itsenäisyyspäivä Antero Harju

Mukikahveilla verkkareissa Itsenäisyyspäivää juhlitaan valtakunnallisesti jo aattona. Asolan maksuttomalle lapsiperheiden brunssille voi tulla arki-Suomen kansallispuvussa verkkareissa. Iltapäivällä keitellään kahvit, johon voi ottaa oman mukin mukaan. Lapsiperheiden verkkaribrunssi ti 5.12. klo 9–12, mukikahvit klo 14 Asolan seurakuntatalolla, Asolantie 6.

Kimppakävely brunssille klo 9 Rekolan kirkon parkkipaikalta, Kustaantie 22.

Esko Jämsä

Jussi Salonen vie joululaulut kapakkaan

Lotta Numminen

Kanttori Jussi Salonen kävi tunnustelemassa Ravintola Sorennon tunnelmaa jo ennakkoon.

Viime vuonna pubin asiakkaat innostuivat laulamaan mukana.

V

Viime vuoden Kapakan kauneimmat joululaulut -tilaisuus alkoi siitä, kun Jussi Salonen ja joukko Korson seurakunnan muita työntekijöitä saapastelivat soittimiensa kanssa sisään Ravintola Sorentoon. Porukassa oli pappeja, diakoniatyöntekijöitä, lastenohjaajia, nuorisotyönohjaajia ja vapaaehtoisia. Lupa laulamiselle oli kysytty ravintoloitsijalta ennakkoon, mutta asiakkaille lauluisku tuli yllätyksenä.

– Meillä oli mukanamme haitari, melodika, kitarat ja nokkahuilu. Vapaaehtoistyöntekijämme Rauno Junkkari on kansanmuusikko, ja hänellä oli mukana kaksirivinen haitari, tinapillejä ja muita irlantilaiseen kansanmusiikkiin kuuluvia soittimia, Salonen kertoo.

Sillä hetkellä ravintolassa oli vain muutama asiakas, koska oli alkuiltapäivä.

– Jotkut ravintolassa olevat ihmiset vaikuttivat hiu-

Juhlavasti sankarihaudoilla

kan varautuneilta, mutta kyllä he katselivat ja kuuntelivat meitä. Sorennon jälkeen siirryimme vieressä olevaan Pintti Pubiin.

Pintti Pubissa oli hiukan enemmän ihmisiä, ja varsinkin yksi pöytäseurue jäi Salosen mieleen. Pöytiin jaettiin Kauneimmat joululaulut -vihkosia. Tilaisuudessa kaikki voivat laulaa yhdessä.

– Läsnäolijat tykkäsivät lauluistamme tosi kovasti ja alkoivat esittää rohkeasti toiveita ja lauloivat mukana. Tilanteeseen tuli jännä kontrasti: harras tunnelma baariympäristössä. Tuntui, että meidän käyntimme siellä oli tärkeää. Vaikka kirkko on ihan näiden ravintoloiden vieressä, on hyvä tulla sieltä ulos ihmisten keskelle, Salonen toteaa.

Kauneimmat joululaulut -vihkossa on 24 laulua.

Osa niistä on painettu nuottien kanssa. Suurin osa vihkoon valituista lauluista on hartaita.

– Kello löi jo viisi -laulu on vihkosen riehakkaammasta päästä. Oma suosikkini laulujen joukosta on ranskalainen Kolmen kuninkaan marssi, koska se on niin uljas ja majesteettinen. Laulu on mollissa, mutta se ei ole yhtään haikea niin kuin suomalaiset mollijoululaulut useimmiten ovat, Jussi Salonen sanoo.

Pitääkö kapakassa leikkiä istuvansa kuin kirkossa, kun kirkon poppoo saapuu paikalle? Vaihtaa olut kahviin?

– Ei tarvitse, sanoo Salonen ja naurahtaa koko ajatukselle.

– Olut kuuluu kapakkaan ja ihmiset ovat siellä niin kuin ovat. Tulemme sinne tavallaan heidän vieraikseen.

Nina Riutta

Kapakan kauneimmat joululaulut ke 20.12. klo 19 Ravintola Sorennossa, Merikotkantie 1, ja klo 19.30 Pintti Pubissa, Korsonpolku 4. Ks. muut Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet vantaanjoulu.fi.

Vantaalla itsenäisyyspäivän ohjelmaan kuuluu kaksikielinen jumalanpalvelus. Tänä vuonna sankarihaudoilla seisoo poikkeuksellinen kunniavartiosto. Jokaisen haudan luona on samanikäinen ihminen kuin haudattu oli kuollessaan. Itsenäisyyspäivän kaksikielinen juhlajumalanpalvelus ke 6.12. klo 10 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Kunniavartiosto sankarihaudoilla klo 9.30 alkaen. Seppeleenlaskut sankarihaudoille kirkon luona jumalanpalveluksen jälkeen, Ruskeasannan sankarihaudoille klo 12, Hiekkaharjun muistomerkille klo 12.30.

Reijo Kettunen

uosi sitten Jussi Salonen pääsi melkein ensimmäisenä työnään laulamaan ja laulattamaan Kauneimpia joululauluja. Perussettiä kanttorille, mutta erilaiseksi tilanteen teki paikka, jossa joululauluja laulettiin.

– En ollut vielä töissä Korson seurakunnassa, kun siellä oli päätetty mennä laulamaan Kauneimpia joululauluja kahteen paikalliseen ravintolaan. Kuulin, että se olisi ollut kirkkoherra Pirkko Yrjölän idea.

Olin sitten mukana laulamassa ja soittamassa Ravintola Sorennossa ja Pintti Pubissa.

Nykyisin helsinkiläinen Salonen on kotoisin Keski-Suomesta. Hän opiskeli Kuopiossa, oli Montrealissa opiskelijavaihdossa ja sen jälkeen kanttorin töissä Tampereella. Salonen lähti vielä opiskelemaan oopperalaulua Helsinkiin. Opintojen päätyttyä hän muutti Berliiniin ja ryhtyi freelancer-laulajaksi. Salonen teki kuitenkin pääasiassa keikkoja Suomessa, ja lopulta hän muutti takaisin.

– Halusin vakityön, hän toteaa.

Mieskuoron kanssa Korson mieslaulajat konsertoivat itsenäisyyspäivänä kotikulmillaan. Kuoroa johtaa ja solistina laulaa Pekka Itkonen, säestäjänä on Risto Sinkkonen. Korson mieslaulajien itsenäisyyspäivän konsertti ke 6.12. klo 17 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Katriina Harviainen

MENOT 30.11 – 07.12.

12 A Kirkko ja kaupunki | 30.11.2017

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 30.11. ja 7.12. klo 9.30–11.

MUUALLA Eläkeläiskerhojen jouluretki Holmaan ma 4.12. klo 9–17, Sari Rajala, Mari Chaulagai, Suvi-Maria Roine, Julia Tamminen. Ennakkoon ilmoittautuneille. Hinta 15 e, Lähtö seurakuntien talon parkkipaikalta kello 10, paluu kello 14.30.

Kylväjän raamattupiiri Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2.krs. ma 4.12. klo 14. Raamattua, rukousta ja keskustelua kahvin kera.

KASTETTU Kaius Pekka Kaspian Höckerstedt, Manu Oscar Matias Tenhunen, Tilda Lempi Kaarina Hämäläinen, Peppi Ella Matilda Laitinen, Eeva Amanda Korvenranta, Jade Joanna Anita Hytti, Elias Onni Valtteri Kilponen, Mikael Oscar Juntunen, Enni Elise Sinikka Järvi, Toivo Tapio Lukkarinen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Hannu Antero Väinölä ja Laura Maria Silander, Juuso Veikko Viljami Lahtinen ja Villa Helmi Sivonen.

HAUTAAN SIUNATTU Aino Annikki Arola 91 v, Jouko Antti Juhani Hietanen 69 v, Eila Orvokki Waltzer 84 v, Terttu Hillevi Hämäläinen 80 v, Kari Juhani Tuokkola 74 v, Terttu Kyllikki Kadenius 71 v, Marita Hannele Edelmann 68 v, Jari Pertti Lindholm 45 v, Pasi Olavi Jauhiainen 44 v, Matti Tapani Mikkola 63 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi.

Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 9–14, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkolla ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726.

Ajanvaraus samaan aikaan.

Hoosiannakirkko su 3.12. klo 10. 1. adventtisunnuntai. Liturgi Hannu Pöntinen, avustava pappi Mark Saba, kanttori Kari Jerkku. Vantaankosken kantaattikuoro. Rakenna joulupuu -lahjakampanjan toiveita voi noutaa kirkon aulasta joulupuun oksilta.

Keräyksen kautta on mahdollisuus lahjoittaa lahja tai lahjakortti vähävaraisen perheen lapselle, ruokalahjakortti vähävaraiselle tai joulukukka vanhukselle.

Lastenkirkko sunnuntaisin klo 10–11.

Siioninvirsiseurat su 3.12. klo 14.

Mirja Pesosen muistoseurat. Puhujia: Hannu Pöntinen, Jaakko Simojoki, Matleena ja Sakari Pinola.

Carpenter’s Cafe, kansainvälinen kahvila maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 10–15 monitoimitilassa. Tarjolla kahvia, teetä, pientä syötävää.

Hanna-ryhmä ma 4.12. klo 13–14.30.

Miesten piiri ma 4.12. klo 18.30–20.

Tuo Suomi 100 -muistoja tullessasi!

Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Käynti radan puolelta E-ovesta.

Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus ke 6.12. klo 10. Suomi 100.

Partiolaisten lipunnosto klo 9.30 pihalla. Liturgi Hannu Pöntinen, avustava pappi Oili Karinen, kanttori Kari Jerkku. Brevis Nova -kamarikuoro ja lasten lauluryhmä Kastehelmi.

Partiolaisten lippuvartio kirkossa.

Erityisesti veteraanit tervetuloa!

Kauneimmat joululaulut to 7.12. klo 10.

Ylistyslaulu- ja rukouspiiri to 7.12. klo 18.30–20.30.

Lucia-joulukonsertti to 7.12. klo 18.30. Vantaan musiikkiopiston ruotsinkielisen yksikön joulukonsertti. Konsertin yhteydessä julkistetaan Vantaan Lucia-neito. Vapaa pääsy, maksullinen käsiohjelma.

Ilmoittautuminen Voimasiskot-ryhmään. Ryhmä omasta itsetuntemuksestaan kiinnostuneille naisille, jotka haluavat osallistua pienryhmätyöskentelyyn tunteiden ja voimavarojen parissa. Pohditaan omaa menneisyyttä ja sitä, miten osallistujat ovat tulleet siksi, mitä nyt ovat. Ohjaajana Anne-Marja Isoaho.

Ryhmään mahtuu max. 8 henk.

Ilmoittautuneet haastatellaan ennakkoon. Ryhmään ilmoittautumiset ja haastattelut 15.12. mennessä, Anne-Marja Isoaho, puh. 050 337 4983. Kokoontumiset ovat viikoittain tiistaisin 9.1.–12.3. klo 18–20 Myyrmäen kirkon monitoimitilassa.

Osallistuminen on maksutonta, edellyttää sitoutumista kokoontumisiin.

MYYRMÄEN KIRKKO

KIVISTÖN KIRKKO

Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Keskipäivän rukoushetki ma, ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa.

Perheraamis torstaisin klo 10–11.30.

Seniorikerho to 30.11. klo 13.30–15 monitoimitila.

Nuortenilta torstaisin klo 18–20.

Adventtimyyjäiset la 2.12. klo 10–14.

Leivonnaisia, käsintehtyä suklaata, käsitöitä, arpoja, kortteja ja kirjoja.

Lounaaksi voit nauttia joulupuuroa ja rusinasoppaa sekä pullakahvit.

Musiikillista ohjelmaa klo 12 ja klo 13.

Tuotolla tuetaan seurakunnan lähetystyökohteita ja kehitysyhteistyötä, Inkerin kirkon vanhustenhoitokoti Mariakotia sekä Heränneen Kansan lähetysrahaston kautta lähetystyötä.

Maksu vain käteisellä.

Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan.

Pappi paikalla maanantaisin klo 10–12, puh. 050 310 7196.

Kivistön seurakuntakuoron harjoitukset torstaisin klo 18–19.30. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756.

Ekavauvakerho perjantaisin klo 9–11.

Kello löi jo kuusi -konsertti pe 1.12. klo 18. Paula ja Matti Rankalan laululuokan laulajat tunnelmoivat jouluisesti pianisti Petri Raution säestyksellä. Tuttuja joululauluja ja pari uudempaa. Vapaa pääsy.

Hoosiannakirkko su 3.12. klo 10. 1. adventtisunnuntai. Liturgi Minttu Haapalainen, avustava pappi Oili Karinen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Kivistön seurakuntakuoro.

Adventtimyyjäiset su 3.12. klo 11–13. n. klo 11-13. Puuroa ja kahvia, leivonnaisia ja käsitöitä, esim. sukkia, lapasia, poppanoita yms. jouluista tavaraa. Arpajaiset. Tuotto diakoniatyön hyväksi.

Perhekahvila maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä.

Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14.

Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e.

Vaatevarasto avoinna to 7.12. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina.

Tied. p. 050 357 7726.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Armas Maasalon perinteinen Adventtivesper su 3.12. klo 18.

Liturgi Hannu Pöntinen, kanttori Kari Jerkku, Vantaankosken kantaattikuoro.

MLL:n perhekahvila ti 5.12. klo 17.30–19.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

Vertaisryhmä esikoisten ja taaperoikäisten vanhemmille lapsineen.

Familycafé on Sundays 4–6 pm. For children and families with multicultural background. With us you get a chance to meet other families and strengthen your language skills.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20.

KANNU Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

MUUALLA Seniorikerho to 30.11. klo 13–14.30 Martinpuiston palvelutalo, Raappavuorenpolku 1.

Myyr Yorkin käsityömarkkinat la 2.12. klo 10–15 Kauppakeskus Isomyyri, 2. krs. Olemme mukana markkinoilla. Myyjäistavaraa ja Naisten Pankin kahvila. Joululauluja.

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset tiistaisin klo 14–16 ja torstaisin klo 9–11 puh. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Vapaaehtoisten keikkapankki välittää kertaluontoista keikka-apua niille, joilla ei ole mahdollisuutta muuhun apuun. Vapaaehtoiset voisivat saattaa lääkäriin, kauppaan tai auttaa muiden asioiden hoidossa kodin ulkopuolella. Keikkoja tehdään Vantaankosken seurakunnan alueella asuville ja apu on maksutonta.

Vapaaehtoiset eivät tee hoidollisia tehtäviä eivätkä siivouksia. Puhelinpäivystys torstaisin klo 9–11 p. 050

347 5749, muina aikoina voi jättää vastaajaan viestin. Viestit kuunnellaan päivystysaikana.

HÅKANSBÖLE KYRKA

KASTETTU

BAGARSTUGAN

Wenla Raakel Päivikki Palkeinen, Lumi Cecilia Rasi, Julius Samuel Schohin, Otto Eelis Hietanen, Tomi Eero Sakari Luukkainen, Maria Julia Hannele Bremer, Riina Maarika Mäeks, Noel Alexander Jaaro, Mea Matilda Miettinen, Lilja Alissa Cesilia Palo, Alvar Paul Aaron Moilanen, Lauri Matias Louhula.

Missionskväll 30.11 kl 18. K.Andersson. Gäst: Kaj-Mikael Wredlund Kyrkans Utlandshjälp. Kvinnors roll i fredsarbetet, internationell diakoni, andakt och kvällste

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Antti Olavi Lindroth ja Annika Linnea Stormbom.

HAUTAAN SIUNATTU Heikki Verner Nikula 99 v, Tapio Juhani Laine 82 v, Ahti Ensio Kuronen 81 v, Marisa Lemmitty Peltonen 80 v, Heikki Kalervo Keskinen 79 v, Raimo Ensio Nieminen 71 v, Toini Marjatta Lång 71 v, Jorma Seppo Juhani Nieminen 71 v, Eeva Inkeri Rantanen 68 v, Matti Tapani Mikkola 63 v, Sami Tapani Nurmentaus 46 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må-fre kl. 9–13. vandasvenska@evl.fi.

Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30.

HELSINGE KYRKA S:T LARS Festmässa 3.12 kl.10. ViAnda-kören, J. Suhonen trumpet, H. Åberg-Ylivaara ackomp.

Finland 100-Tvåspr. gudstjänst med Tikkurilan srk 6.12 kl.10. M. Fagerudd, J.Silvast, J.Hyttinen, A.Ekberg, S.Laakso. Suomen Laulu-kören, Helsingfors Polisorkesters kvintett.

Uppvaktning vid hjältegravarna Helsinge kyrka S:t Lars kl 11, Rödsand kl 12, vid minnesmärket i Sandkulla kl 12.30.

Högmässa 10.12 kl 10. Efter högmässan församlingens julfest i Prostgården. Julmat och familjärt program.

Frivillig avgift. Begränsat antal platser, de 80 första ryms med. Anm. senast 1.12 tfn 09 8306262 före kl 13

Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets 30.11 kl 13

FOLKHÄLSANHUSET Hosianna-Veckomässa 1.12 kl. 14

DÖDA Christer William Nyberg, Säde Hillervo Ingström.

Apua ja tukea Perheneuvonta, p. 09 8306 330, ajanvaraus ma, ke-pe klo 9-11, ti klo 14-17.

Sairaalasielunhoito, tied. ma-pe klo 9-15, p. 050 321 3282.

Vantaan seurakuntien hautatoimisto, Pappilankuja 5, Helsingin Pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 8306220, vantaa.hautaustoimi@evl.fi.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri, Unikkotie 5B, 09 830 6345. www.vantaanseurakunnat/keskusrekisteri. Avoinna ma–pe 9-15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon kuuluminen Kauneimmat joululaulut moniaistillisesti Korson kirkossa (Merikotkantie 4) ke 20.12. klo 10-10.45.

Käytössä kirkon selkokuvat ja jouluisia tunnustelumateriaaleja. Mukana Pirkko Yrjölä, Airi Saloniemi ja Kristiina Tuohimaa-Salminen.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 5.12. klo 12-14 Charpenters Cafessa Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

Viva-vapaaehtoinen paikalla.

Viittomakielinen perhekerho pe 8.12. klo 9.30-12.00 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3 krs.

Espoo.

S:T LARS KAPELL Kvällsmässa 6.12 kl 18 ViAnda-körens julkonsert med De vackraste julsångerna 8.12 kl 17. Dir. A. Ekberg, I. Hokkanen piano

MYRBACKA KYRKA/S:T MARTINS KAPELL De vackraste julsångerna 9.12 kl 18.

K. Andersson, A. Ekberg

MYRBACKA KYRKA Barnens kyrkostund 1.12 kl 9.30.

Diakonibasar 6.12. kl 11-12.30. Matvaror, sockor och vantar, soppa, kaffe, lotteri. Arr. Vanda västra diakoniförening i samarbete med Vanda svenska församling

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Pysselcafé för barn i åk 3-6, 5.12 kl 13-17 Familjecafé i samarbete med Folkhälsan 29.11 kl 9.30 -12

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 30.11 – 07.12.

30.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

A

13

-keräys tasaa jouluiloa Vantaan seurakunnissa juhlitaan 100-vuotiasta Suomea!

Pääkaupunkiseudun seurakuntien perinteinen Rakenna joulupuu -keräys käynnistyy ensimmäisenä adventtisunnuntaina 3.12.

Keräyksellä voi tuottaa jouluiloa lähimmäiselle.

Itsenäisyyspäivän aattona 5.12.

Lahjoja ja lahjakortteja kerätään niin vähävaraisten perheiden

Sinivalkoiset kahvihetket

tien diakoniatyöntekijät toimittavat lahjat perille ennen

lapsille, vanhuksille kuin yksinäisille aikuisillekin. Seurakunjoulua.

Klo 11 Korson Kirkonkulmassa (käynti Korsonpolun kautta) Klo 14 Asolan seurakuntatalolla (Asolantie 6).

Lahjatoiveita on Vantaalla jaossa tänä vuonna noin 510 kappaletta.

Toimi näin:

Itsenäisyyspäivänä 6.12.

Hae lahjatoive kirkosta 3.12. messun yhteydessä.

Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48

Jumalanpalvelukset

Hämeenkylän kirkko, Auratie 3

klo 10 Hakunilan, Hämeenkylän, Korson, Myyrmäen ja Rekolan kirkossa sekä kaksikielisesti Pyhän Laurin kirkossa.

Jumalanpalvelukset alkavat Finlandia-hymnillä.

Kivistön kirkko, Laavatie 2 Korson kirkko, Merikotkantie 4 Länsimäen kirkko, Kerokuja 9 Myyrmäen kirkko, Uomatie 1 Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45 Rekolan kirkko, Kustaantie 22 Tikkurilan Olotila, Vehkapolku

Valoin ja sävelin

Hanki toiveen mukainen lahja.

Pyhän Laurin kirkko valaistaan sinivalkoiseksi 5.12. klo 18 – 6.12. klo 22.

Kirkonkellot soittavat juhlasoiton 6.12. klo 18 Hakunilan, Hämeenkylän, Korson, Länsimäen, Myyrmäen, Pyhän Laurin, Rekolan ja Tikkurilan kirkossa.

Toimita lahja seurakuntaan.

Tervetuloa!

Tarkemmat ohjeet rakennajoulupuu.fi

Hoosianna!

Ensimmäisenä adventtisunnuntaina 3.12. kajautetaan Vantaankin kirkoissa Hoosianna – tervetuloa!

Klo 10

Klo 12

Hämeenkylän kirkko, Auratie 3 (perhekirkko)

Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48

Kivistön kirkko, Laavatie 6

Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45

Korson kirkko, Merikotkantie 4

Klo 14.30

Länsimäen kirkko, Kerokuja 9 Myyrmäen kirkko, Uomatie 1

Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45 (perheille)

Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45 (ruotsiksi)

Klo 18

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, Kustaantie 22

Seutulan kappeli, Solbackantie 6 (Armas Maasa-

Tikkurilan Olotila, käynti Vehkapolun kautta

lon adventtivesper eli musiikillinen iltahartaus)

14 a Kirkko ja kaupunki | 30.11.2017

Tule mukaan laulamaan ja tekemään hyvää!

Kauneimmat joululaulut Vantaalla 2017 Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Ti 19.12. klo 19

Hakunilan kirkko

Hakunilantie 48 To 14.12. klo 18 (lapsille) Su 17.12. klo 18 Ti 19.12. klo 13 (senioreille) Ke 20.12. klo 18 (Christmas Carols – kansainvälisesti)

Hakunilan ostari Laukkarinne 2 Ke 13.12. klo 16 Ma 18.12. klo 16 Ti 19.12. klo 16

Havukosken auditorio Eteläinen Rastitie 12 Ke 20.12. klo 14.30

Håkansbölen kartano Kartanontie 1 Su 17.12. klo 12

Korson kirkko

Merikotkantie 4 La 2.12. klo 15.30 (perheille) To 7.12. klo 13 (vanhemmalle väelle) Su 10.12. klo 16 (nuorille) Pe 15.12. klo 19 (Christmas Carols – Kansainvälisesti) Ke 20.12. klo 10 (selkokielellä) Ke 20.12. klo 18 Ti 26.12. klo 15

Kuusijärven ulkoilualue

Kuusijärventie 3 To 21.12. klo 18 ja klo 19 (Valon laulajaiset -laulukierrokset)

Länsimäen kirkko

Kerokuja 9 Pe 1.12. klo 10 (muskarityylillä) Su 10.12. klo 18 Ti 12.12. klo 13

Myyrmäen kirkko

Ti 26.12. klo 15 Ti 26.12. klo 18 (ruotsiksi) La 6.1. klo 12 (Tietäjien messu perheille, suomeksi ja ruotsiksi)

Pähkinärinteen palvelutalo Kastanjakuja 1 Ke 13.12. klo 13.30

Ravintola Sorento Merikotkantie 1 Ke 20.12. klo 19

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

Kustaantie 22 Ke 6.12. klo 13 La 9.12. klo 15 (lapsille) Su 10.12. klo 15 Su 17.12. klo 15 (Kauneimmat joululaulut -messu)

Ristipuron seurakuntakoti Simonkyläntie 11, A-talo Su 17.12. klo 18

Auratie 3 La 9.12. klo 15 (lapsille) Su 17.12. klo 10 (Kauneimmat joululaulut -messu, kansainvälisesti) Ti 19.12. klo 19 Ke 20.12. klo 10.30 (Kauneimmat joululaulut -hartaus ja Yhteisen pöydän joululounas) Ke 20.12. klo 19 (Kotikirkon joulujuhla)

Uomatie 1 To 7.12. klo 10 La 9.12. klo 17 (kansainvälisesti) La 9.12. klo 18 (ruotsiksi, S:t Martinin kappeli) Ti 12.12. klo 18 (lapsille) Ke 13.12. klo 12 (Kauneimmat joululaulut -messu) La 16.12. klo 18 Ti 19.12. klo 10 (lapsille) Ke 20.12. klo 19 Pe 22.12. klo 20

Ilolan seurakuntakoti

Nikinmäen seurakuntakoti

Tikkurilan kirjastotalo/Lummesali

Surviaisenkuja 1 Ma 18.12. klo 19

Lummetie 4 Pe 15.12. klo 18

Olotila

Tuulikontti

Hämeenkylän kirkko

Soittajankuja 1 Ke 13.12. klo 9.30 (lapsille) Ke 13.12. klo 10.30 (lapsille) To 14.12. klo 18 (hajusteeton tilaisuus)

Kafnetti

Rautkallionkatu 3 To 14.12. klo 13

käynti Vehkapolun kävelykadulta To 7.12. klo 14 Ti 19.12. klo 14 Ke 20.12. klo 18

Kahvitupa Laurentius

Pintti Pub

Kaivosristin seurakuntatila

Pyhän Laurin kirkko

Kirkkotie 47 To 21.12. klo 18 (ruotsiksi) Kaivosvoudintie 3 Ke 13.12. klo 18

Kanniston nuoriso- ja asukastila Kannu Kenraalintie 6 Ti 12.12. klo 11.30

Kivistön kirkko

Laavatie 2 Su 10.12. klo 15 (lapsille) Su 17.12. klo 15

Koivukylän vanhustenkeskus Karsikkokuja 13 Ke 20.12. klo 13.15

Korsonpolku 4 Ke 20.12. klo 19.30 Kirkkotie 45 To 7.12. klo 9.15 (lapsille) To 7.12. klo 10.15 (lapsille) Pe 8.12. klo 9.15 (lapsille) Pe 8.12. klo 10.15 (lapsille) La 9.12. klo 12.30 (perheille) La 9.12. klo 17 Su 10.12 klo 16 Su 10.12. klo 18 La 16.12. klo 21 (Kauneimmat joululaulut goes pop) Su 17.12. klo 16 Su 17.12. klo 18 La 23.12. klo 15

Ruskeasannan kappeli Ruskeasannantie 5 La 16.12. klo 16 La 16.12. klo 18

Seutulan kappeli

Solbackantie 6 Su 10.12. klo 18 Su 17.12. klo 18 (Kauneimmat joululaulut -messu)

Konttitie 4 Ke 20.12. klo 14

Vaaralan kappeli Kirkkokuja 2 Ma 18.12. klo 18

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 To 14.12. klo 18

Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Su 17.12. klo 18

Wanda’s Kitchen & Lounge -ravintola Liesikuja 5 To 14.12. klo 19

Anna joululahjaksi tulevaisuus!

Tänä vuonna Kauneimmat Joululaulut soivat kehitysmaiden syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hyväksi.

Voit osallistua keräykseen laulutilaisuuksissa, tekstiviestillä tai osoitteessa www.kauneimmatjoululaulut.fi

30.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

Hautauspalveluja

Palveluja tarjotaan Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen.

SOITA JA KYSY LISÄÄ

Toimivat kaihtimet joka kotiin !

040-411 4370 Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

Muutot ja kuljetukset.

1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetusneppis p. 040 5850074

Kaikkea kivestä

Hammashoitoa

- me teemme sen -

TIESITKÖ...?

- Uudet hautakivet, lisänimet - Kiven kunnostus ja puhdistus - Oikaisut ja tekstin entisöinnit

Hammasproteesit tulisi uusia 5-8 vuoden välein Hammasproteesit tulisi pohjata/tiivistää vähintään kolmen vuoden välein Rikkoutuessaan hammasproteesit tulisi korjata mahdollisimman pian Painokohtien korjaaminen tulisi tehdä välittömästi, jotta suun limakalvot ei vaurioidu • Käydä tarkastuttamassa hampaatonkin suu erikoishammasteknikolla tai hammaslääkärissäsi

P. 0500-406 408

Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä!

SOITA JA VARAA AIKA

010 2715 100

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) • Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Suomen Hammaslääkäriliiton jäsen

JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääketieteen lisensiaatti Hammasteknikko Master of Oral Surgery and Implantology (M.Sc., erik.)

suu- ja hammaskirurgia implanttiprotetiikka erikoiskokoproteesit laajat kokonaishoidot

Hammaslääkärikeskus Dentarium Oy Mikonkatu 8 A, 7 krs., Hki Puh. (09) 622 1533 GMS 050 552 7295 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

Lakipalveluja Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

www.loimaankivi.fi

Kellonummentie 5 02740 Espoo p. 040 664 7290

Mechelininkatu 2 00100 Helsinki p. 0400 321 823

Pihlajamäentie 34 00710 Helsinki p. 0400 40 7490

Krouvinpolku 3 01380 Vantaa p. 040 830 4212

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ilmainen arviointi + k-vähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 Korsontie 6 • 01450 Vantaa

Tilaa verkosta tai soittamalla helposti ja vaivattomasti.

Hautajaiset 590€ -1400€ www.hautauspalvelukaarna.fi

• • • •

• • • •

050 347 1555

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

EHT Ossi Vallemaa

24 h

PÄIVYSTYS

BREMERIN KIVI

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Tilaisuuksia KK 22 Suomi 100 v. -itsenäisyysjuhla 6.12.2017 klo 16.00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Juhlapuhe: kansanedustaja Tapani Tölli. Kahvitarjoilu.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Tervetuloa!

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

HERÄNNÄISSEURAT ke 29.11. klo 18 Tuomiokko krypta, Kirkkok.18, Hki; tee klo 17.30. pe 1.12. klo 18.30 Espoonlahden kko, Espoo. Tarj. klo 18. Huom. EI Soukassa. su 3.12. klo 14 Myyrmäen kko, Uomat.1, Vtaa. klo 16 Seuratupa, Salomonk.17D, 2.krs; mm. Rintala, Elenius. ma 4.12. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. ke 6.12. EI seuroja Lauttasaaren kko to 7.12. klo 18 Suomi 100 -juhlaseurat L-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki.

A

15

16 a Kirkko ja kaupunki | 30.11.2017

Anu Anttila kävi lounaalla Middle Feast -ravintolassa Tikkurilan seurakunnan nuorisotilassa. Yousif Ali ja Abdullah Jassem palvelivat.

Startup Refugees valjastaa kyvyt käyttöön Turvapaikanhakijoiden pop up -ravintolat myyvät lounasta ja brunssia seurakunnan tiloissa Vantaalla.

Teksti Hanna Antila kuva Esko Jämsä

L

ounaslistalla tänään: falafel-, kana- tai lammas-samoon, siis irakilaista leipää, paistettua perunaa, salaattia ja täytteen mukaan vähän erilaisia lisukkeita kuten tsatsikia tai pikkelöityä paprikaa. Juomaksi tamarindimehua, kahvia ja teetä.

Tikkurilan seurakunnan nuorisotila on muuttunut väliaikaisesti ravintolaksi. Pop up -lounasravintolasta vastaa Middle Feast -niminen tiimi, johon kuuluvat veljekset Abdullah ja Mustafa Jassem sekä Yousif Abed ja Yousif Ali. He ovat mukana Startup Refugees -verkostossa, joka tarjoaa pakolaisille mahdollisuuksia työhön, koulutukseen ja yritystoimintaan.

Pop up -ravintolaa pääsee pitämään loppuvuodesta myös muutama muu tiimi. Kulman taakse toiseen seurakunnan tilaan avautuu pop up -brunssipaikka.

Abdullah Jassem saapui Kirkukista Pohjois-Irakista Suomeen syksyllä 2015. Hän anoi turvapaikkaa, mutta sai kielteisen päätöksen. Nyt hän asuu Nihtisillan vastaanottokeskuksessa Espoossa.

Mukaan Startup Refugees -verkostoon hän päätyi, kun vastaanottokeskukseen tultiin kertomaan sen toiminnasta ja kartoittamaan, millaista osaamista ja millaisia mielenkiinnon kohteita asukkailla on.

Jassem oli Irakista lähtiessään vasta 17-vuotias, mutta täytti 18 pian Suo-

meen päästyään. Se tarkoittaa sitä, että hän kävi Irakissa vielä koulua eikä hänellä ole koulutusta tai ammattitaitoa. Jassem pääsi kuitenkin mukaan Startup Refugeesin yritysohjelmaan ja ravintolatiimiin.

– Keksin itse, että voisin tulla kokkaamaan. Meillä on täällä pääkokki, jolla on kokemusta alasta ja joka kertoo, mitä pitää tehdä.

Yritysohjelmassa Jassem on oppinut paljon siitä, mitä yrittäminen Suomessa vaatii. Se on myös tuonut vaihtelua päiviin, sillä aikaa hänellä on ollut rutkasti.

– Silloin kun olen vastaanottokeskuksessa, voin käydä salilla. Olen myös opiskellut vähän suomea, Jassem kertoo.

sä samaa ruokaa Flow-festivaaleilla ja kaupaksi meni 3 500 annosta.

Kohtaamiset asiakkaiden kanssa ovat olleet mukavia. Muutenkin Jassemilla on suomalaisista vain hyviä kokemuksia, vaikka toisinkin voisi olla. Hän uskoo, että negatiiviset asenteet vähenisivät, jos yhä useampi kohtaisi turvapaikanhakijoita näin, työn ääressä.

– Jos kaikki näkisivät meidät töissä ja tutustuisivat meihin, he ajattelisivat meistä toisin. Ruoka on asia, joka yhdistää.

Jassem ei vielä tiedä, saako hän jäädä Suomeen. Hän miettii kuitenkin tulevaisuuttaan paljon.

– Tulevaisuudessa haluaisin avata oman ravintolan Suomeen, hän sanoo.

Tikkurilassa tänään myytävä lounas on Abdullah Jassemin mukaan hyvin tavallista irakilaista ruokaa.

– Suomalaiset tykkäävät tällaisesta ruoasta, hän vakuuttaa.

Todisteitakin on: tiimi oli myymäs-

Unelma omasta ravintolasta saattaa vielä toteutuakin, varsinkin jos mukaan saadaan suomalainen partneri, arvioi yritysohjelman vetäjä Satu Heikinheimo. Startup Refugeesin toiminta on synnyttänyt myös uusia yrityksiä, kuten parturi-kampaamo BGD Barbersin Helsingin Kamppiin.

Startup Refugees -verkoston perustivat vuonna 2015 Riku Rantala ja Tunna Milonoff. Tähän mennessä verkoston kautta on kulkenut 131 työpaikkaa ja 41 työharjoittelupaikkaa.

557 turvapaikanhakijaa on saanut koulutusta. Yhteistyökumppaneina ovat esimerkiksi Supercell, Miltton, DNA, Tukkatalo ja ISS. Startup Refugees kartoittaa turvapaikanhakijoiden taidot, työkoke-

”

Jos kaikki näkisivät meidät töissä, he ajattelisivat meistä toisin.

Abdullah Jassem

muksen ja mielenkiinnon kohteet.

Sen jälkeen osa heistä saa kontaktin työnantajiin, osa voi hakea yritysohjelmaan ja jotkut käynnistelevät työntekoa vastaanottokeskuksessa esimerkiksi leikkaamalla toisten hiuksia. Naisille on oma ohjelmansa, sillä heidän huomattiin kaipaavan erityistä rohkaisua työllistymisessä.

Monet turvapaikanhakijat ovat löytäneet työtä aloilta, joilla on työvoimapulaa.

– Sellaisia aloja ovat esimerkiksi siivous- ja ravintola-ala sekä rakennusala, Satu Heikinheimo kertoo.

Startup Refugeesin tarjoamat opit ja kokemukset eivät mene hukkaan, vaikka turvapaikanhakija joutuisi palaamaan kotimaahan. Niitä voi hyödyntää missä vain. Lisäksi sillä, että saa käyttää aikaansa hyödyllisesti, on suuri vaikutus mielialaan.

– Myös se motivoi, kun saa nähdä unelmansa toteutumista, Heikinheimo toteaa.

Moni turvapaikanhakija on kiinnostunut yrittäjyydestä. Heikinheimon mukaan Middle Feastin kaltaiset pop up -ravintolat ovat hyvä tapa testata, mitä yrittäjyys on, onko tuotteelle kysyntää ja miten se otetaan vastaan. ■ Alexi’s Kitchenin lounas pe 8.12. klo 11.30–14 Seurakuntien talon nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Sweet Guyn brunssi la 9.12. klo 9.30–12 Olotilassa, Unikkotie 5 a/ Vehkapolku 10.

Lounaan ja brunssin hinta on 10 euroa.