Kirkko ja kaupunki 2017 23 helsinki by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

23 7.12.2017 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

A6 Tätä et tiennyt kynttilöistä B1 Prinssi Jusuf ja Pijall eroavat massasta – monet räppärit suosivat uskontojen sijaan ”diippeilyä”

Ilta on tullut laulamaan. Laula sinäkin 15.12.!

B 8

Pappi Don Manuel Miguel de Unamunon romaanissa Pyhän miehen uhri

Jos Jumalaa ei ole olemassa, on toimittava ikään kuin olisi ja tehtävä maailmasta Jumalan valtakunta. Mentävä sinne, missä ei ole toivoa, ja ojennettava käsi. Janne Saarikivi kirjassa Ainoa, mikä jää (WSOY 2017)

Iankaikkisesti

Minun uskontoni on lohdun saaminen toisten lohduttamisesta, vaikkakaan se lohtu, jonka heille annan, ei olisi minun lohtuni.

Tänään

Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Eilen

2 a

Näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, minä kyllä näytän sinulle uskon teoillani. Jaakobin kirje 2:18

Rukous

Pääkirjoitus

istock

Vapauslaulut raikaa Amerikansuomalaisen Hiski Salomaan (1891–1957) Vapauden kaiho kuuluu työväenlaulujen parhaimmistoon: ”Oi vapaus, kuule kutsua, sua itkevät orvot kaipaa.” Vaikka synkät pilvet varjostavat vapauden tietä, vielä koittaa aika, että pilvet haihtuvat ja kylmyys vaihtuu tieltämme pois. Kun hyräilee adventtiajan virsiä, niissä huomaa samantapaisen valtakriittisen vireen kuin vanhoissa työväenlauluissa. Daavidin poika tulee Herran nimeen – ja suhteuttaa ja kyseenalaistaa tämän maailman herrojen ja vallankäyttäjien mahdin.

”

Virsikirjassa on myös muutama hollantilaisen radikaaliteologin Huub Oosterhuisin kirjoittama virsi. Hänen adventtivirressään (virsi 12, suomennos on Anna-Maija Raittilan) Messiaan tuloon valmistautuminen ei ole passiivista odottelua vaan aktiivista tien raivaamista. Se edellyttää mammonan palvelemisen lopettamista ja leivän jakamista: ”Ihminen ihmiseltä / Jumalan lahjat saa. / Siis keskenänne / myös leipä jakakaa.” Vapauden kaiho ja vallan suhteuttaminen kuuluvat adventtivirsien ydinsanomaan siksi, että niiden ympärille kietoutuu oikeastaan koko kristinuskon sanoma: Jumala itse tulee luoksemme, meidän ei tarvitse yrittää itse nostaa itseämme hänen suosioonsa.

Jaakko Heinimäki

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Kerro muistosi koulun tai päivä kodin joulu kuvaelmasta!

LEHTIKUVA / KARI TUOMI

”Nöyryys ja hiljaisuus on valtasi salaisuus / voimalla, väkivallalla et tahdo hallita” lauletaan virressä 13. Matteuksen evankeliumiin perustuva teksti on Juhani Forsbergin kynästä. Adventtivirsissä Samassa virressä todetaan myös, että ja vanhoissa ”mahtavat ovat muualla, suurissa työväenlauluissa saleissa”. on paljon samaa. Virsi 6 on kuin Pelastusarmeijan marssi. Se vaatisi ilman muuta säestyksekseen rummunlyöntiä. Anna-Maija Raittilan suomentamat Johan Nyströmin sanat puhuvat vapauttajasta, joka saapuu taivaasta maahan köyhien lapseksi: ”Hän saapuu murheellisille / näin yllätysvieraana / ja köyhät ja syntiset täyttää / yhä Henkensä lahjoilla.” Keskiajalta periytyvä virsi 10 varoittaa vallan tavoittelusta: ”Te häntä palvelkaatte, maan suuret, mahtavat. / Vain hältä armon saatte ja kruunut kirkkaimmat. / Vaan valtaa, kunniaa / ken etsii ainoastaan / ja Kristusta on vastaan / se taivaan kadottaa.”

Säikähdin, kun huomasin, kuinka hauraiksi ovat käyneet ne, jotka niin kauan jaksoivat pitää huolta. Yhä ohuemmalta alkaa omakin olemassaoloni tuntua. Kun puhelin soi, pelkään huonoja uutisia. Tämmöistäkö tämä tulee olemaan: menetyksiä, maailman kapeutumista, pysyvä kaamos? Auta. Auta edes sen verran, että suostun uskomaan sinun kulkevan mukana – vaikka et mitään muuta mahtaisikaan.

Oliko joulukuvaelma elämäsi tähtihetki vai jouduitko tyytymään lampaan rooliin? Lähetä muisto lomakkeella osoitteessa kirkkojakaupunki.fi tai sähköpostilla osoitteeseen verkko@kirkkojakaupunki.fi. Osallistuneiden kesken arvotaan upea kylpytakki.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 7.12.2017

numero 23

Seuraava lehti ilmestyy 21.12. Kannen kuva: Sirpa Päivinen

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

– Globaalin eriarvoisuuden vähentämiseen tarvitaan yhteiskunnallinen muutos, joka ei onnistu vain yhden ammattiryhmän voimin. Siksi toivon, että suomalaiset tukisivat järjestöjen työtä myös muulla tavoin kuin rahallisesti, Frank Johansson sanoo. Taustalla Ville Tietäväisen teos Aalto.

Auttajan sidotut kädet Amnestyn Frank Johansson rohkaisee auttamisjärjestöjä avoimeen keskusteluun kaupallisuuden sudenkuopista. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

iimeisten 25 vuoden aikana kansainvälisestä auttamisesta on tullut kasvuala. Samalla kaupallistuminen ja ammattimaistuminen ovat ajaneet auttamisjärjestöt ristiriitaiseen tilanteeseen, jossa niiden arvot törmäävät kilpailutalouden sääntöihin. Näin väittää Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson, jonka tuore kirja Hyvän tekemisen markkinat (Gaudeamus) käsittelee kansainvälisen auttamisen historiaa ja nykytilaa. Kirja tarkastelee suomalaisia ja ylikansallisia järjestöjä, jotka toimittavat kriisialueille humanitaarista apua, tuottavat kehitysprojekteja tai tekevät ihmisoikeustyötä. Johansson käy läpi suomalaisten auttamisjärjestöjen tilinpäätöksiä vuosilta 1990–2015. Kymmenen suurimman joukossa ovat Suomen Punainen Risti, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura, Unicef ja Fida. – Käyrät osoittivat tuona aikana ylöspäin, parhaimmillaan lähes kohtisuorasti. Keskimäärin kymmenen suurimman suomalaisjärjestön budjetit yli kolminkertaistuivat. KEHITYS HUOLESTUTTAA Johanssonia, vaikka järjestöt tekevät hyvää työtä ja myös hänen oma järjestönsä on saanut kasvusta osansa. Amnestyn Suomen osaston talous kasvoi samojen 25 vuoden aikana seitsemäntoistakertaiseksi. Johanssonin mukaan varainhankinta ja sitä tukeva ammattimainen viestintä nousevat yhä keskeisemmiksi, kun järjestöt kilpailevat huomiosta ja lahjoituksista.

– Maailma on yhä monimutkaisempi. Samalla realiteetti on se, että yksinkertainen viesti menee julkisuudessa parhaiten läpi ja tuo järjestölle rahaa. Kohtaan tämän ongelman työssäni päivittäin. Tyypillisessä markkinointikuvassa esiintyy yksinäinen lapsi. Tavallisia aiheita ovat myös lapsi yhdessä äidin kanssa ja yksinäinen nainen. Kuvat näyttävät avun kohteen viattomana ja avuttomana. Usein hänellä ei ole nimeä ja poliittisia mielipiteitä, eikä hän toimi aktiivisesti. Katsoja ei joudu pohtimaan vaikeita kysymyksiä kuten kärsimyksen yhteiskunnallisia syitä. Johanssonin mukaan haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset joutuvat kilpailemaan siitä, kuka pääsee tuotteeksi auttamisen markkinoille. Järjestöjen keskinäisen kilpailun vuoksi tilanteeseen ei ole helppoa ratkaisua. – Markkinointikuvaston muuttaminen edellyttäisi yhteistä sopimusta, johon jokainen auttamisjärjestö sitoutuisi. HALLITUS PÄÄTTI vuonna 2015 kehitysyhteistyövarojen leikkauksista, jotka vähentävät suomalaisen avun noin kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Johansson uskoo, että leikkaukset kiihdyttävät alan kaupallistumista, kun järjestöt etsivät uusia rahoituskeinoja. Johanssonin mukaan kasvun tavoittelu sitoo järjestöt yhä tiukemmin uusliberalistiseen talousjärjestelmään. Hyvän tekemisen markkinoiden kehittyminen alkoi Johanssonin mukaan 1980-luvulta. Auttamisjärjestöjä tarvittiin paikkaamaan vahinkoja, kun maa-

ilmanpankin ja muiden rahoituslaitosten ajamat rakennesopeutusohjemat pakottivat kehitysmaat karsimaan hyvinvointipalveluja. Järjestöjen rooli kasvoi rikkaiden maiden tuella, mutta samalla ne ajautuivat osaksi taloudellista valtarakennetta.

”

HAAVOITTUVASSA ASEMASSA OLEVAT IHMISET JOUTUVAT KILPAILEMAAN SIITÄ, KUKA PÄÄSEE TUOTTEEKSI AUTTAMISEN MARKKINOILLE. FRANK JOHANSSON

Johanssonin mukaan tilanne tiedostetaan suomalaisten auttamisjärjestöjen sisällä. Järjestöt karttavat kuitenkin julkista keskustelua, koska sen pelätään karkottavan lahjoittajia. – 1970-luvulla järjestöt olivat pieniä ja kritisoivat taloudellista valtaa. Nyt eriarvoisuudesta on tullut järjestöjen olemassaolon edellytys, joka mahdollistaa sen, että ne menestyvät ja kasvavat markkinoilla. Tämä ristiriita on virtahepo kanJATKUU VERKOSSA sainvälisen auttamisen olohuoneessa.

Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Aitoa avioliittoa ei ole olemassakaan Kirkko ja kaupungista kanneltiin Kirkko ja kaupungista on tehty kantelu Espoon tuomiokapituliin. Kantelija Erkki O. Auranen katsoo lehden häirinneen kuvavalinnoillaan espoolaisia seurakuntalaisia seksuaalisesti kirjailija Juha Hurmeesta tehdyllä jutulla. Samoin Auranen katsoo lehden rikkoneen uskonrauhaa julkaistessaan haastattelun perheenjäseninä sateenkaarihäihin osallistuneista seurakuntalaisista. Päätoimittaja Jaakko Heinimäki suhtautuu kanteluun lukijapalautteena, jonka oikeita osoitteita ovat lehden toimitus ja johtokunta. Lehden johtokunta käsitteli tuomiokapitulin vastinepyyntöä kokouksessaan 29.11. Vastauksessaan johtokunta painotti Kirkko ja kaupungin journalistista luonnetta: päätoimittaja johtaa toimitusta ja vastaa julkaisun sisällöstä eikä voi luovuttaa näitä tehtäviään toimituksen ulkopuolelle. Johtokunta totesi päätoimittajan nauttivan johtokunnan luottamusta. Lue lisää: Kirkkojakaupunki.fi.

#Metoo-kampanja herätti piispan Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo on päättänyt perustaa työryhmän, joka laatii hiippakunnalle ohjeet seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön tunnistamiseksi ja tilanteissa toimimiseksi. Työryhmän puheenjohtajana toimii hiippakunnan lakimiesasessori Ritva Saario. Työryhmään on tarkoitus saada jäsenet Helsingin poliisista, rikosuhripäivystyksestä ja seurakunnan luottamushenkilöistä sekä työntekijöistä Laajasalo perustelee työryhmän tarvetta sosiaalisessa mediassa alkaneella #metoo-kampanjalla. Hän ei usko, että kirkko on ongelmien ulkopuolella, joten asiaa on syytä selvittää myös siellä. Laajasalon mukaan #metoo-kampanja on nostanut esiin erityisesti naisten ja tyttöjen häirinnän ja hyväksikäytön kokemukset.

Arkkipiispan vaalissa on viisi ehdokasta Arkkipiispan vaalissa on mukana viisi ehdokasta. Ehdokkaat ovat lähetysjohtaja, teologian tohtori Ville Auvinen, organisaation ja johtamisen yliopisto-opettaja, teologian tohtori Heli Inkinen, kansanedustaja, teologian tohtori Ilkka Kantola, Espoon hiippakunnan piispa, teologian tohtori Tapio Luoma ja Porvoon hiippakunnan piispa, dosentti Björn Vikström. Arkkipiispan vaalin ensimmäinen kierros käydään torstaina 8.2. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, toinen vaali käydään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken 1.3.

Eri uskonnoissa ja jopa kirkoissa on monenlaisia näkemyksiä siitä, mikä avioliitto on ja keitä siihen vihitään. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS EISKONEN

eskustelu avioliitosta on kirkossa kapeaa, arvioi piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen. Hänen mukaansa sekä ne, jotka puolustavat miehen ja naisen välistä avioliittoa aitona avioliittona, että ne, jotka kannattavat samaa sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä, määrittelevät avioliiton pitkälti samoin. Molempien osapuolten kannanotoissa toistuu näkemys, että avioliitto on yksiavioinen suhde, joka on perheen perusta tai ainakin mahdollistaa perheen. Olennaisena pidetään myös puolisoiden tunnesidettä. – Tämä on ihan ymmärrettävää suomalaisessa enemmistökulttuurissa, mutta on hyvä huomata, että maapallolla on ollut valtava määrä muunlaisia avioliittokäsityksiä. – Historiallisesti kaikkein yleisin avioliittokäsitys on ollut monivaimoisuus. Edelleen kuutisenkymmentä valtiota, pääsääntöisesti Afrikassa tai islamin vaikutuspiirissä, sallii sen, Komulainen sanoo. Hän muistuttaa, että avioliitto käsitteenä viittaa moninaiseen ja muuttuvaan instituutioon, jossa eri uskontojen piirissä ja eri kulttuureissa on ollut erilaisia malleja. Yhtä aitoa avioliittoa ei ole.

”

VALTAVIRTA USKONNOISTA NÄKEE AVIOLIITON YKSISELITTEISESTI MIEHEN JA NAISEN VÄLISENÄ.

MYÖS KRISTILLISTEN kirkkojen piirissä avioliittoa on tulkittu eri tavoin. Ortodoksisissa kirkoissa ja katolisessa kirkossa luostarikutsumus nähdään korkeammaksi tieksi kuin avioliitto, sillä selibaatti mahdollistaa sellaisten hengellisten harjoitteiden suorittamisen tai elämänmuodon, jot-

ka voivat johtaa pelastukseen. Toisaalta nämä samat kirkot opettavat avioliiton pyhyyttä. Avioliitto on sakramentti, minkä ortodoksit ja katolilaiset johtavat Uuden testamentin Efesolaiskirjeestä. Siinä miehen ja naisen avioliittoa verrataan Kristuksen ja seurakunnan suhteeseen. – Kiinnostavaa on, miten avioliitto solmitaan. Katolisessa kirkossa on ajateltu keskiajalta asti, että puolisot toimittavat sen toinen toiselleen. Papin aamenta ei periaatteessa tarvita, vaan riittää, että puolisot lupautuvat toisilleen ja yhtyvät fyysisesti. Tässä mielessä esimerkiksi nykyinen suomalainen avoliitto olisi keskiajan kanonisen lain valossa arvioituna avioliitto, Komulainen kertoo.

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

”

NYKYINEN AVOLIITTO OLISI KESKIAJAN

Kokouksen asialuettelo on nähtävänä 5.12.2017 lukien Helsingin seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululla, osoite Kolmas linja 22.

KATOLISEN TULKINNAN MUKAAN AVIOLIITTO.

Kokouksen esityslista ja pöytäkirja ovat luettavissa Internetosoitteessa helsinginseurakunnat.fi/hallinto. Esityslista julkaistaan noin viikkoa ennen kokousta ja pöytäkirja noin viikko kokouksen jälkeen.

JYRI KOMULAINEN on kirjoittanut Kirkon tutkimuskeskuksen hiljattain julkaisemaan Perhe ja avioliitto muutoksessa -kirjaan artikkelin, jossa hän tarkastelee eri uskontojen käsityksiä seksuaalisuudesta ja avioliitosta. – Yksi uskontohistoriallisesti selvä johtopäätös tutkimassani aineistossa on se, että valtavirta uskonnoista näkee avioliiton eli sosiaalisesti säädellyn sukupuolisuhteen aivan yksiselitteisesti naisen ja miehen välisenä. Historia on siis heteronormatiivista, Komulainen sanoo. Tällä hetkellä samaa sukupuolta olevia pareja vihitään avioliittoon joissakin juutalaisissa yhteisöissä ja joissakin protestanttisissa kirkoissa kuten Ruotsin, Norjan ja Tanskan luterilaisissa kirkoissa. Komulainen lisää, että vaikka samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen avioliittoon on uskontojen piirissä harvinaista, monessa perinteisessä kulttuurissa on kuitenkin ollut tilaa standardeista poikkeavalle seksuaalisuudelle. – Heteronormatiivisessa valtavirrassa on kuitenkin liukumia ja murtumia. Homoseksuaalisuus on ollut yllättävän sallittua, mikäli se on liittynyt johonkin tiettyyn rooliin tai elämänkaaren vaiheeseen tai sitä on harjoittanut poikkeusyksilö, esimerkiksi samaani. Usein siihen on liittynyt jonkinlainen sukupuolirajojen ylittäminen, kuten naiseksi pukeutuminen.

Helsingissä marraskuun 27. päivänä 2017 Puheenjohtaja

kallion kantaattikuoron joulukonsertti

Ilo ilmestyy

Kallion kirkossa la 9.12 klo 18 Johtaa Tommi Niskala, Tuuli Lindeberg, sopraano.

Liput 20e/10e ovelta ja www.kallionkantaattikuoro.fi.

alppilan kirkon joulubrunssi

la 9.12. klo 11 ja 13. Herkullista kansainvälistä jouluruokaa. Joulupukki paikalla. Hinta 15 e/5 e, tuotto Kirkon Ulkomaanavulle. Varaukset:alppilankirkonbrunssi@gmail.com

kaikenikäisten kauneimmat joululaulut la 9.12. klo 11 Kallion kirkossa. Kallion ala-asteen Lucia-tytöt ja kuorolaulukoulu Raakkujat.

lasten ja perheiden joulukirkko

Kallion kirkossa ti 12.12. ja 14.12. klo 9.30.

huom ! ei 20.12.

kauneimmat joululaulut goes kallio

Pub Sirdie ti 12.12. klo 20.30. Os. Kolmas Linja 21 Oiva to 14.12. klo 19. Os. Porthaninkatu 5

sateenkaarikansan kauneimmat joululaulut la 16.12. klo 15 Alppilan kirkossa. Ääniset -kuoro.

Katso kaikki Kauneimmat joululaulut, joulukonsertit & joulukirkot www.kallionseurakunta.fi/kalenteri

Jouluisten laulujen

Tuomasmessu sunnuntaina 17.12.2017 klo 18.00

Saarnaa Pirjo Kantala, liturgina Antti Siukonen Messussa lauletaan paljon rakkaita joululauluja ja niitä säestää Savolaisen osakunnan orkesteri Susanna Rantakylän johdolla

KUVAT EETU LINNANKIVI JA MARKKU PIHLAJA

SITÄ, MIHIN KIRKKO lopulta avioliittokysymyksessä päätyy, Komulainen ei halua veikkailla. Niille, jotka ovat tuskastuneita päätöksenteon hitauteen, Komulainen huomauttaa, että perhe-elämää koskevat muutokset ovat viime vuosikymmeninä olleet valtavia ja nopeita. – Viime aikoina meidän kirkossamme on pantu hyvin paljon energiaa niin hallinnossa kuin kansalaiskeskustelussakin sen pohtimiseen, mikä on samaa sukupuolta olevien parien asema. Samaan aikaan muista seksuaalisuuden sosiologisista muutoksista, jotka koskevat heteroseksuaalisen enemmistön elämismaailmaa, on keskusteltu paljon vähemmän. Avioliitolla on niin iso symboliarvo.

Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu torstaina joulukuun 14. päivänä 2017 kello 17 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22.

tuomasmessu.fi

LUTERILAISESSA KIRKOSSA avioliitto ei ole sakramentti, mutta Jyri Komulainen on huomannut viimeaikaisessa avioliittokeskustelussa sellaisia puheenvuoroja, joissa luterilaista traditiota tulkitaan siihen suuntaan. Toisaalla taas Lutheria on tulkittu niin, että avioliitto oli hänelle puhtaasti maallinen instituutio. Tällöin maallisen avioliittolain muuttuessa kirkkokin voisi muuttaa avioliittokantaansa. Tulkintaeroissa näkyy Komulaisen mukaan selvä kirkkopoliittinen jakolinja. – Itse uskaltaisin väittää, että Lutherin avioliittokäsitys oli näiden välillä. Siksi avioliittokysymys on luterilaiselle kirkolle niin vaikea. Komulainen huomauttaa, että jos Lutherin tekstejä lukee, on selvää, että hän piti avioliittoa biologiaan perustuvana, miehen ja naisen välisenä instituutiona. – Toinen kysymys sitten on, pitääkö Lutheria lukea kirjaimellisesti vai pitääkö meidän soveltaa häntä. Siitä nämä keskustelut johtuvatkin.

Esilaulajana lauluyhtye Kuvaja

Tervetuloa! Lisätietoa tuomasmessu.ﬁ,

Tuomasmessu,

@Tuomasmessu

MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO › TEHTAANKATU 23, HELSINKI › RATIKKA 3 JA BUSSIT 14 JA 18

6 a

Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Kynttilä syntyy sivutuotteista

Poltimme neljä tuntia Havin parafiinista valmistettua pöytäkynttilää, Juhavan steariinikynttilää, We Love the Planetin soijakynttilää, Pesosen mehiläistarhojen mehiläisvahakynttilää ja Ikean parafiinista/ kasvivahasta valmistettua adventtikynttilää.

Suurin osa kynttilöistä on valmistettu parafiinista, mutta muitakin raaka-aineita käytetään. Teksti Hanna Antila Kuva Esko Jämsä

ynttilöitä ostetaan usein värin, koon tai hinnan perusteella, mutta harva tulee ajatelleeksi sitä, mistä ne on tehty. Ja vaikka ajattelisikin, kynttilöiden raaka-aine ei välttämättä lue pakkauksessa. Suurin osa kynttilöistä on valmistettu parafiinista tai steariinista. Parafiinia syntyy öljynjalostuksen sivutuotteena, steariinia valmistetaan eläinrasvoista tai palmuöljystä. Vaikka kynttilät olisivat kotimaassa valmistettuja, pääraaka-aine on yleensä tuontitavaraa. – Parafiini on korvautumassa muilla raaka-aineilla, sillä öljyntuotannon sivutuotteet vähenevät, kertoo tutkijaopettaja Satu-Pia Reinikainen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Reinikainen on ollut mukana kynttilöiden kehitystyössä ja yhteistyöprojektissa Suomen Kerta ry:n kanssa, joka valmistaa Havin kynttilöitä.

Se, millainen kynttilä on ekologinen valinta, on makuasia. Jos haluaa välttää tuotteita, jotka valmistetaan uusiutumattomista energiamuodoista, kannattaa jättää parafiinikynttilät kauppaan. Vegaanilla on taas syy välttää steariinia. – Vaikka steariini voi olla eläinperäistä, eläimiä ei kuitenkaan kasvateta steariinin vuoksi, Reinikainen huomauttaa. – Palmuöljytuotantoa voi taas jossakin olla vain siksi, että palmuöljystä saadaan parafiinia, mutta yhtä lailla sitä käytetään vaikka margariinien ja suklaan valmistuksessa. Steariinikynttilät voivat saada pohjoismaisen ympäristömerkin eli Joutsenmerkin. Merkki annetaan kynttilöille, joiden raaka-aineista 90 prosenttia on uusiutuvia. Parafiini- ja steariinikynttilöiden lisäksi myynnissä on kynttilöitä, jotka on valmistettu erilaisista sekoitteista. Harmahtava, läpikuultava tuikkukynttilä on todennäköisesti juuri sellainen. – Näillä sekoitteilla voi olla hyvin teknisiä nimiä, ja niistä valmistetut kynttilät aiheuttavat todennäköisesti eniten ongelmia sisäilmaan. Tiivis valkoinen massa on merkki siitä, että tuikku on steariinia, Satu-Pia Reinikainen kertoo.

Myös tuoksussa on eroja: steariinikynttilä ”tuoksuu kynttilälle”, hyvälaatuinen parafiini ei millekään. Kynttilän sydänlanka on Reinikaisen mukaan usein puuvillaa, mutta mukana on myös metalleja, jotka vaikuttavat palamisen puhtauteen. Sydänlangan päähän ilmestyvä musta möykky kertoo siitä, että palaminen ei ole puhdasta. Muita merkkejä epäpuhtaasta palamisesta ovat esimerkiksi savuttava kynttilä tai se, että liekki pysyy kovin pienenä. Markkinoilla on myös ekologisina pidettyjä soija- ja mehiläisvahakynttilöitä, mutta niiden huonoja puolia ovat säilyvyys ja korkea hinta. – Ne voivat härskiintyä ja esimerkiksi mehiläisvahakynttilä voi sulaa jo yli 30 asteen lämpötilassa. – Parafiinikynttilä sulaa 60–80 asteessa eli sitä ei kannata viedä saunaan. Steariinikynttilän voi viedä, Reinikainen neuvoo. Kynttilöissä ei ole yleensä suuria turvallisuusongelmia, mutta tarkkana niiden kanssa kannattaa olla, kuten elävän tulen kanssa aina. – Pakkaus voi kertoa paljon: jos asianmukaiset merkinnät puuttuvat, voi olla, että muissakin turvallisuusseikoissa on ongelmaa, arvioi ylitarkastaja Jyri Pekkanen Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tukes).

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

ISTOCK

Sopiva annos kauhua, kiitos! Noitia, vampyyreita ja ihmissusia vilistää elokuvissa, peleissä ja kirjoissa. Mihin me tarvitsemme karmeita kokemuksia? TEKSTI OUTI IKONEN

Rauhoittumisen ja rukouksen symboli Kirkoissa käytetään paljon kynttilöitä siksi, että niiden liekki symboloi muun muassa valon voittoa pimeydestä, Jeesusta, hiljentymistä ja rukousta. Kynttilällä on oma roolinsa myös juhlapyhissä ja kirkollisissa toimituksissa. Adventtisunnuntaisin poltetaan kynttilöitä. Ensimmäisenä adventtina sytytetään yksi kynttilä, toisena kaksi, kolmantena kolme ja neljäntenä adventtina neljä kynttilää. Pyhäinpäivänä ja jouluaattona käydään viemässä kynttilöitä läheisten haudoille. Kastejuhlassa lapsi saa kastekynttilän, jota voidaan polttaa aina tämän kastepäivänä.

VAIKKA PELKOA pidetään helposti negatiivisena asiana, se on tärkeä tunne. – Vaaratilanteessa pelko säätelee käyttäytymistä muun muassa vaikuttamalla elimistön aktiivisuustasoon. Se vaikuttaa myös ajatteluun ohjaamalla tarkkaavaisuuden oleellisiin asioihin. Pelon mekaniikka palvelee siis selviytymistä, sanoo Turun yliopiston pelkotutkimusprojektista vastaava tutkija ja psykologi Mikko Lähteenmäki. Tällä selittyy myös se, miksi pelko on tunteena epämiellyttävä. Sen keskeisenä tehtävänä on saada ihminen välttämään pelon kohdetta. On väitetty, että syy turvallisten kauhukokemusten hakemiseen voisi olla se, että niillä harjoitellaan todellisen elämän tilanteita varten. – Ihmisen kyky oppia jo yksittäisenkin kokemuksen perusteella on suuri, joten varmasti tuo voi olla yksi syy kauhukokemusten etsimiselle, Lähteenmäki sanoo.

”

TIIVIS VALKOINEN MASSA ON MERKKI SIITÄ, ETTÄ TUIKKU ON STEARIINIA. TUTKIJAOPETTAJA SATU-PIA REINIKAINEN

Asianmukaisilla merkinnöillä hän tarkoittaa kuvasarjaa, jossa varoitetaan muun muassa siitä, että kynttilää ei saa polttaa verhon lähellä. Kynttilöiden turvallisuusongelmat liittyvät usein siihen, että kynttilä kaatuu helposti tai kynttilä on sellainen, että syntyy niin sanottu allaspalo. Se tarkoittaa sitä, että steariini alkaa höyrystyä ja syttyy palamaan kynttilän pinnalla. – Siihen en osaa sanoa, kulkevatko hinta ja laatu aina käsi kädessä. Joskus hinta voi tulla osittain brändistä tai kyseessä on jokin trendituote, mikä vaikuttaa hintaan, Pekkanen toteaa. Testasimme, miten erilaisista materiaaleista tehdyt pöytäkynttilät palavat. Testin löydät osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

nnen kuunneltiin pirtin pimeydessä kummitustarinoita, nyt katsotaan kauhuleffoja ja pelataan zombiepelejä. Viihteeksi puettua kauhua on kaikkialla. Miksi se viehättää meitä? Aluksi on ymmärrettävä, että kauhu ja pelko ovat eri asioita. Psykiatrian erikoislääkäri ja psykoanalyytikko Marjo Vuorelan mukaan kauhulla ei ole tunnistettavaa kohdetta, kun taas pelko kohdistuu johonkin. Siksi pelkoa voi eri tavoin välttää, kestää ja käsitellä. Näin ei voi toimia kauhun kanssa, koska siihen ei pysty tarttumaan. – Kauhun muuttuessa peloksi se tulee siis ymmärrettäväksi ja ainakin jollain tavoin hallittavaksi, Vuorela toteaa. Kauhukokemuksia voidaan tavoitella huvin ja jännityksen vuoksi, mutta ne voivat myös toimia työkaluna omien tunteiden tutkimiselle ja pelkojen kohtaamiselle. – Esimerkiksi kauhuelokuvat saattavat auttaa katsojaa jäsentämään omaa tiedostamatonta tunne-elämää, Vuorela sanoo.

TESTI VERKOSSA

YKSI SYY pelkokokemuksiin hakeutumiselle on adrenaliini. Niin elokuvat, pelit kuin huvipuistojen laitteet toimivat turvallisena keinona voimakkaiden tunteiden kokemiselle.

Ja mitä karmeampi kokemus on kyseessä, sitä suurempi on helpotus sen päätyttyä. Kun jännitys laukeaa, voimistuvat sen jälkeiset hyvät tunteet. Mikko Lähteenmäen mukaan tämä on yksi keskeinen syy pelon viihdyttävyydelle. Jotkut haluavat karaista itseään tai testata rajojaan pelottavien asioiden kokemisella. – Silloin pelottavaan kokemukseen hakeutumisen syynä voi olla itsetunnon vahvistaminen, Lähteenmäki toteaa. Viihteenä nautitun pelon ei kuitenkaan tulisi ylittää ihmisen sietokykyä. Ihminen, jolla on erityisen vilkas mielikuvitus, voi karttaa kauhua, koska saattaa eläytyä siihen liian voimakkaasti. Liiallinen pelko saattaa joissain tapauksissa olla jopa traumatisoivaa. Toisaalta kauhun pitää olla tarpeeksi vaikuttavaa, jotta siitä olisi todellista hyötyä. – Sopiva pelon määrä ja kohde ovat hyvin yksilöllisiä, eli jokainen päättää omat kriteerinsä, Lähteenmäki muistuttaa.

Mitä ihmiset oikeasti pelkäävät? Turun yliopiston pelkotutkimusprojektissa on selvinnyt, että ihmisten yleisimpiä pelkoja ovat sosiaalisiin suhteisiin liittyvät pelot: läheisten sairastuminen tai kuolema, välien rikkoutuminen ystävien tai perheenjäsenten kanssa tai syrjintään ja hylkäämiseen liittyvät pelot, kuten naurunalaiseksi joutumien tai petetyksi tuleminen. Kaikki pelot eivät kuitenkaan liity ihmissuhteisiin. Saatamme pelätä myös eläimiä, sairauksia ja onnettomuuksia. Psykiatrian erikoislääkäri Marjo Vuorelan mukaan pohjimmiltaan kaikki pelko liittyy oman mielen järkkymisen tai fyysisen kuoleman uhkaan. Joidenkin teorioiden mukaan esimerkiksi veren näkemisen tai käärmeiden pelko saattaisi olla synnynnäistä. Psykologi Mikko Lähteenmäen mukaan ihmisillä on synnynnäisiä valmiuksia pelätä asioita, jotka ovat aina kytkeytyneet vahvasti vaarallisiin tilanteisiin. Tällainen on esimerkiksi korkeiden paikkojen pelko. Hän muistuttaa, että ennen kaikkea pelkoihimme vaikuttavat kuitenkin omat kokemuksemme.

8 a

Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Jussi Chydeniuksen mieleen ovat jääneet erityisen vaikuttavina kirkkoesiintymiset Sibelius-lukion kuoron riveissä.

Kirkossa lauluun tulee uutta latausta Rajaton-lauluyhtyeen Jussi Chydenius nauttii laulamisesta kirkossa, koska siellä painottuu musiikin sisältö. Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

itkänhuiskea Jussi Chydenius astelee Johanneksenkirkon käytävää. Tänne päättyy Rajaton-lauluyhtyeen joulukonserttikiertue juuri ennen joulua. Kaksikymmentä vuotta sitten perustettu a cappella -yhtye on esiintynyt aina myös kirkoissa. Chydeniukselle se sopii hyvin, koska hän pitää niitä erityisen tunnelmallisina esiintymispaikkoina. – Kirkoissa on yleensä hieno akustiikka, minkä vuoksi niissä on mukava laulaa. Ihmiset myös tuntuvat tulevan paikalle nimenomaan kuuntelemaan musiikkia, Rajattoman basso kertoo. – Mietimme tarkkaan kirkkojen ohjelmistoa. Emme esitä niissä puhtaasti viihteellistä

materiaalia, koska se ei toimisi arvokkaassa ympäristössä. Saan itsekin eniten kauniin ja melankolisen musiikin esittämisestä. Rajaton on julkaissut tähän mennessä 16 albumia. Niistä Sanat vuodelta 2002 on sisällöltään selkeästi hengellinen. Levy sisältää kappaleita eri säveltäjiltä, pari myös Chydeniukselta, ja niiden sanat perustuvat erikielisiin runoihin. Tätä ei välttämättä olisi odottanut Chydeniukselta, joka oli nuorena vakaumuksellinen ateisti. Hänen suhtautumisensa kirkkoon ja hengellisyyteen on kuitenkin muuttunut suopeammaksi juuri musiikin kautta. Uskon asioita ei Jussi Chydeniuksen perhepiirissä juurikaan käsitelty. Tosin hänen

äitinsä, teatteriohjaaja Kaisa Korhosen, isä oli rovasti, mutta isoisä jäi etäiseksi. Chydenius myös koki, että luterilainen oppi on ahdistava ja täynnä synnintuskaa. Sibelius-lukiossa Chydenius alkoi pohtia enemmän uskontoon liittyviä asioita saatuaan innostavan elämänkatsomustiedon opettajan. Tämä osasi avata nuorelle ihmiselle, millaisia uskontoja ja katsomuksia maailmassa on. – Aloin myös laulaa lukion kuorossa, ja esiinnyimme välillä kirkoissa. Jostain syystä juuri nämä kirkkokonsertit ovat jääneet minulle vahvimmiksi kokemuksiksi. Niissä oli niin suuri tunnelataus, tunsi olevansa osa kuoroa ja osa jotain suurempaa. Nykyään Chydenius kokee olevansa jollain tasolla hengellinen, vaikka tämä puoli

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

Esimerkiksi sinfoniaorkesterin kanssa esiintyminen oli aikoinaan uusi aluevaltaus. Ensimmäinen kerta oli vuonna 2001 Sinfonia Lahden solisteina. Sen jälkeen yhtye on tehnyt kymmenien sinfoniaorkestereiden kanssa yhteistyötä sekä kotimaassa että ulkomailla.

”

OLEMME HITSAUTUNEET RAJATTOMISSA HYVIN YHTEEN. VAPAA-AJALLA OLEMME KUITENKIN YKSILÖITÄ, JOILLA ON OMAT YKSITYISYYTENSÄ. KYSE ON SIIS ENEMMÄN TYÖ- KUIN KAVERISUHTEISTA.

ei joka päivä läsnä elämässä olekaan. Hän on myös huomannut, että kirkko tekee Suomessa tärkeää työtä esimerkiksi vanhusten ja vähempiosaisten parissa. – Jyrkkä suhtautumiseni kirkkoon ja uskontoon oli jonkinlaista nuoruuden uhoa. Pidin uskovaisia heikkoina, vaikka kaikissa meissä on heikkoutta. RAJATTOMAN PERUSTAMISVAIHEESSA Jussi Chydenius toimi Don Huonot -yhtyeen rumpalina. Hänellä oli kuitenkin voimakas palo säveltämiseen, ja se toimi yhtenä sysäyksenä lauluyhtyeen alulle panoon. Yhtyeen jäsenet, Chydenius, Essi Wuorela, Soila Sariola, Virpi Moskari, Hannu Lepola ja Ahti Paunu, alkoivat levittää tietoa uudesta, omaa musiikkia esittävästä a cappella -yhtyeestä. – Sävelsin meille alkuvuosina aika paljon materiaalia. Vähitellen neljä muutakin yhtyeen jäsentä alkoi säveltää ja sovittaa. Olemme demokraattinen yhteisö, ja on ollut alusta lähtien selvää, että kaikki voivat tehdä halutessaan sävellys- ja sovitustyötä. – On myös ollut kiva esittää ulkopuolisten säveltäjien materiaalia. Näin esittämämme musiikin kirjo on laajentunut. Chydeniuksen mukaan yhtyeen nimi Rajaton on kuin puolivahingossa ohjannut heidän valintojaan. He eivät ole halunneet rajata itseään mihinkään tiettyyn laatikkoon vaan kokeilla monenlaisia musiikkityylejä. – Olemme ylpeitä siitä, että meillä on yhteinen halu tehdä uusia asioita ja oppia yhdessä.

ÄSKETTÄIN OLI Finlandia-talolla Rajattoman 20-vuotisjuhlakonsertti, joka sisälsi läpileikkauksen yhtyeen tuotannosta. Mukana oli vierailevia muusikoita, kuten Pekka ja Jaakko Kuusisto. – Teimme heidän kanssaan nelisen vuotta sitten Kaksi astetta -levyn, josta esitimme juhlakonsertissa pari biisiä. Albumin teemana on ilmastonmuutos ja siihen liittyvä huoli. Se oli ensimmäinen kerta, kun yhtye otti kantaa johonkin yhteiskunnalliseen asiaan. Chydenius itse on varuillaan tällaisen suhteen, koska hän on mukana kunnallispolitiikassa eikä halua sotkea politiikkaa musiikin tekemiseen. – Musiikki on helppo valjastaa erilaisten ideologioiden taakse. Toisaalta ilmastonmuutos on sellainen kysymys, joka ei katso maailmankatsomusta eikä puoluekirjaa. Pidän musiikin tärkeimpänä tehtävänä kuitenkin tunteiden välittämistä, Chydenius sanoo. Rajaton on julkaissut tänä vuonna myös uuden albumin, Tuhansien laulujen maa. Siihen on valittu Suomen satavuotisjuhlan merkeissä 13 suomalaisille rakasta kevyen musiikin sävelmää. Yhtye valitsi levylle kuusi kappaletta, loput yleisö sai valita äänestämällä. – Teimme Radio Suomeen sadan biisin listan, josta kuulijat äänestivät suosikkinsa. Osassa levyn kappaleista on solistina sen alkuperäinen esittäjä. Meillä oli kunnia esittää esimerkiksi Puhelinlangat laulaa yhdessä Katri Helenan kanssa. NYT LAULUYHTYE on uudessa tilanteessa, sillä sopraano Virpi Moskari jättää bändin ja hänen tilalleen tulee jazzlaulaja Aili Ikonen. Jussi Chydeniuksen mukaan tilanne on yhtä aikaa haikea ja innostava. – Pitkäaikaisen työtoverin lähteminen on surullista. Toisaalta on virkistävää, kun porukkaan tulee uusi ihminen, joka vielä on niin mielettömän hyvä muusikko. Rajattoman jäsenet viettävät työn takia paljon aikaa yhdessä, joten uudelta jäseneltä vaaditaan musiikillisen osaamisen lisäksi sopeutumiskykyä. Heillä on vuosittain 70–90 esiintymistä, joista noin puolet on ulkomailla. Yhtye esiintyy esimerkiksi kuoro- ja laulufestivaaleilla eri puolilla maailmaa. – Tunnemme toistemme työtavat ja vahvuudet, ja olemme hitsautuneet hyvin yhteen. Vapaa-ajalla olemme kuitenkin yksilöitä, joilla on omat yksityisyytensä. Kyse on siis enemmän työ- kuin kaverisuhteista. Rajaton-lauluyhtyeen joulukonsertit la 16.12. klo 15 ja 19 ja su 17.12. klo 15 ja 19 Finlandia-talossa sekä pe 22.12. klo 19 Johanneksenkirkossa. Lisätiedot: www.rajaton.net.

HELSINGIN

AIKUISOPISTO

Yli 1 000 kurssia! Jos kaipaat uutta inspiraatiota tai haluat kehittää taitojasi, tutustu runsaaseen kurssitarjontaamme.

www.helao.fi Töölöntullinkatu 8 toimisto@helao.fi 09 41 500 300

Tapiolan kuoron joulu – Johtaa Pasi Hyökki

VALO La 9.12. klo 18

Vanha kirkko, Helsinki

Ma 11.12. klo 17.30 & klo 20 Temppeliaukion kirkko, Helsinki

To 14.12. klo 19

Espoonlahden kirkko, Espoo

Pe 15.12. klo 17.30 & klo 20 Tapiolan kirkko, Espoo

Liput alkaen 22 €, Lippupiste ja ovelta

10 A

Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Merkityksellistä elämää

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA!

SENIORIPYSÄKKI

PARISUHDEPYSÄKKI

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä.

Seksuaaliterapeutti auttaa parisuhtee seen liittyvissä pulmissa.

Perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijat

Pysäkit on tarkoitettu yli 60vuotiaille ja ne ovat maksuttomia. Soita ja varaa aika p. 045 341 0506.

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Ikäihmisellä on oikeus nauttia omien voimavarojensa mukaisesta, hyvästä ja merkityksellisestä elämästä – joka päivä. Wilhelmiina on yksilöllisyyttä arvostava palvelukoti, jossa voi elää omannäköistä elämää monipuolisten palvelujen keskellä. Meillä on koteja erilaisiin tarpeisiin, itsenäisistä asujista ympärivuorokautista hoivaa tarvitseviin. Tule tutustumaan meihin ja ota halutessasi läheisesi mukaan. Tarjoamme teille käynnillä lounaan.

Lämpimästi tervetuloa!

Soita ja sovi tutustumiskäynti! puh. 09 473 473

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina, Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI puh. 09 473 473 | wilhelmiina@wilhelmiina.fi

Kodin seniorihoivaa. Oma elämä omassa kodissa on kaikkein tärkeintä. Ota yhteyttä ja räätälöimme kanssasi palvelusuunnitelman. Diana Care tarjoaa muistihoitajapalvelut, kodinhoidon ja lähihoitajapalvelut. Soita ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä.

p. 040 581 2124 www.dianacare.fi

varatuomari Mirja Kokko

lakimies Katariina Kuusiluoma

Tutustu: www.wilhelmiina.fi Kaipaatko juttuseuraa ja piristystä? Apua kodinhoidossa, kaupassa käynnissä tai ulkoilussa? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Autamme ratkaisemaan tarpeesi ja toteuttamaan toiveesi. Soita 040 588 3146, ja sovi ilmainen suunnitteluhetki jo tänään.

www.iloisetseniorit.fi

lakiasiantuntija Virpi Mikkonen 040 5070 101 toimisto@perhejuristit.fi Liisankatu 6, 00170 Helsinki www.perhejuristit.fi

Seniorilo Oy

Kuva: Erik Blomberg / Punaisen Ristin arkisto

Jätä perinnöksi inhimillisempi maailma. Testamentilla takaat avun tulevillekin sukupolville.

Tilaa testamenttiesite! Lakimiehemme opastavat sinua veloituksetta. Ota yhteyttä: mia.ekstrom-huttunen@punainenristi.fi tai 020 701 2193

punainenristi.fi/testamentti

Katu-uskovaiset Tutkijan mukaan räppiä analysoimalla voidaan selvittää, miten uskonnollisuus kehittyy. Suomalaisessa räpissä kuuluu vapaasti napsittu hengellisyys, mutta myös herätyskristillisyys ja islam ovat tulleet valtavirtaan. Teksti Topias Haikala Kuvat Esko Jämsä Kuvitus Sebastian Boström

annan mun ristini, kuulen ilkeet kielet. Via Dolorosa, mä tuun jäämään sille tielle.” Suomen suosituin rap-artisti Cheek ei ole vain rap-artisti. Hän taitaa olla myös messias. ”Kivittäkää, kietokaa mun päähän orjantappuraa, valtakunnan vihatuin, se ei voi olla sattumaa.” Tai ei ehkä sittenkään. – Cheek ei ole kristillinen räppäri, mutta hän käyttää kristinuskon kuvastoa resurssina siinä, että tuo esille artistipersoonaansa ja sitä, miten vihattu hän on, selittää rap-tutkija Inka Rantakallio. – Ja tämä on mielestäni laajempi ilmiö. Rantakallio on taustaltaan uskontotieteilijä. Hän työstää Turun yliopistoon musiikkitieteen väitöskirjaa, joka käsittelee muun muassa sitä, miten erilaiset uskonnot ja maailmankatsomukset näkyvät suomalaisessa rap-maailmassa. Rantakallio ajattelee, että räppiä tutkimalla voidaan valaista, miten uskonnollisuus kehittyy länsimaissa.

Päälinja on, että ihmiset kuuluvat yhä vähemmän järjestäytyneisiin uskontoihin. Sen sijaan uskonnot ovat laareja, joista napsitaan omaan maailmankatsomukseen sopivia palikoita – tai kuten Rantakallio sanoo, ”kulttuurisia resursseja”. Tämä kuuluu Rantakallion mukaan suomalaisessa räpissä. Julma Henri pallottelee buddhalaisilla teemoilla, MC Pyhä Lehmä pelaa hindulaisilla termeillä ja Cheek rinnastaa itsensä Jeesukseen. Se ei silti tarkoita, että Julma Henri olisi buddhalainen tai MC Pyhä Lehmä hindu. – Maailmankatsomuksellisuus on yhä yksilöllisempää. Olkoonkin, että me elämme yhä yhteiskunnassa, jossa noin 70 prosenttia ihmisistä kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Nykyään Iyouseyas Belaynehin ei enää tarvitse miettiä, onko tämä tai tuo teko kristillinen. Koodi on jo niin syvällä, että se toimii itsestään. Paremmin Prinssi Jusufina tunnettu räppäri ja showmies tuli uskoon 19-vuotaana. Kristinusko oli

ennestäänkin tuttua: Belaynehin vanhemmat ovat etiopialaisia ortodoksikristittyjä, ja kotona luettiin iltaisin porukalla Raamattua. Nuorena Belayneh teki niitä juttuja, joita nuoret tekevät: riehui kavereidensa kanssa, kännäsi ja etsi itseään. Sitten hän löysi Jeesuksen. – Mä en ikinä kokenut sellaista, että pilvet olisivat väistyneet ja taivaasta olisi tullut valo. Koin pikemminkin, että mulle tekee hyvää, jos mä teen tämän päätöksen, Belayneh kertoo. Belayneh on Suomen mittapuulla kahdella tapaa vähemmistössä. Hän ei kuulu luterilaiseen kirkkoon, mutta hän käy säännöllisesti kirkossa. Aina kun sunnuntait ovat vapaat, hän menee Hakanimessä sijaitsevaan helluntailaiseen Saalem-seurakuntaan. – Kun me tultiin Suomeen, faija sanoi, että vaikka täällä on luterilaisia, me ollaan kaikki samaa kristinuskoa. Ero on vain tavoissa. Mä aloin käydä helluntailaisessa seurakunnassa, mutta en ikinä ajatellut, että olen helluntailainen, Belayneh selittää.

Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Joulukuussa 2009 Belayneh perusti kahden seurakuntakaverinsa kanssa Pastorit-nimisen räppikokoonpanon. Biiseissä kerrottiin, että Jeesus antaa rauhan, herätys on tulossa ja Jumalalla on valta ja voima. Toisaalta Pastorit myös rikkoivat rajoja gospelräpin ja maallisen räpin välillä: kappaleilla kävi fiittaamassa muun muassa isoilla listoilla keikkunut pahisräppäri Mikael Gabriel (jonka nimestä Inka Rantakalliolla olisi varmaan sanottavaa). Kun Belayneh alkoi tehdä soolobiisejä Prinssi Jusufina, Jeesus-aiheet jäivät pois. Prinssi räppää kieli poskessa maahanmuuttajien arjesta, naisasioista, autoista ja tanssilattioista. Pastoreissa räpännyt Belayneh ja Prinssi Jusufina räppäävä Belayneh ovat kumpikin totta. Ne ovat eri puolia samasta henkilöstä. – Ehkä mä yritän luoda Prinssi Jusufista sellaista hahmoa, jolle kaiken ei tarvitse olla niin vakavaa, Belayneh sanoo. VAIKKA GOSPELRÄPPI on tauolla, Iyouseyas Belayneh ajattelee, että uskosta kertominen on tärkeää. Pian uskoontulonsa jälkeen hän tajusi, että kaduilla julistaminen ja paasaaminen eivät ole hänen juttujaan. Hän tutustuu ihmisiin mieluummin henkilökohtaisesti, ja kun asia tulee puheeksi, hän kertoo, mitä ajattelee. Uskovaisuus herättää monissa ennakkoluuloja, mutta yleensä ihmiset suhtautuvat Belaynehin uskoon rennosti. – Mä olen kuitenkin se aika iisisti ottava jätkä. En mä ole se jätkä, joka sanoo, että tee tälleen näin. Belaynehin ystäväpiirissä on paljon kristittyjä. Kun toimittaja Maria Veitola teki ohjelmaa Belaynehista ja James Nikanderista eli Mustasta Barbaarista, Belayneh ja Nikander veivät Veitolan helluntaiseurakuntaansa. Tuntui tärkeältä näyttää se, mikä elämää ohjaa. Kaveriporukassa on myös ihmisiä, jotka ajattelevat uskonasioista eri tavalla. Se ei ole Belaynehille ongelma. – Me tehdään radikaalisti erilaisia päätöksiä. Mä tykkään autoista, toinen tykkää pyöristä. Mä tykkään Jeesuksesta, toinen tykkää, no, linnuista, Belayneh sanoo ja nauraa. – Sun pitää osata olla sujut itsesi ja Jeesuksen kanssa. Ihmiset voivat ajatella musta mitä vain, mutta niin kauan kuin mä olen oma itseni, se on all good. INKA RANTAKALLION MIELESTÄ me elämme jälkikristillisessä Suomessa. Se tarkoittaa, että vaikka kristinuskon oppeihin uskominen on yhä harvinaisempaa, kristinusko on se uskonto, johon omaa maailmankatsomusta peilataan. – Kun haastattelin rap-artisteja, he vertasivat usein ajatteluaan juuri kristinuskoon, vaikka en itse kysynyt siitä mitään, Rantakallio kertoo. Vaikka suurin osa suomalaisista on tutkimusten mukaan tavalla tai toisella uskonnollisia, uskonnolliset teemat eivät kuulu suomalaisen räpin valtavirtaan. – En keksi sille muuta syytä kuin sen, että sekularisoituneessa Suomessa ei ole tapana tuoda esiin omaa uskontoaan, vaan siitä jotenkin leimautuu. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tilanne on toinen. Monille jenkkiräppäreille on yhtä luontevaa mainita lyriikoissaan Jumala kuin suomalaiskollegoille on räpätä bissestä. – Minulle ei tule äkkiseltään mieleen yhtään jenkkiräppäriä, joka olisi ateisti. Sitähän on sanottu, että siellä on vielä pahempaa olla ateisti kuin muslimi. KUN LASKEE MÄKEÄ tarpeeksi pitkään, voi olla, että pysähtyminen käy vaikeaksi. – Tiedän ihmisiä, joille on käynyt niin. Kun niiltä kysyy, että mitä kuuluu, ne vastaa, että mä en pysty mitään muuta kuin dokaamaan. Että mä en voi sille mitään. Mä olen mennyt yli sen pisteen. Mä en pysty enää lopettamaan, Janne Hyttinen kertoo. – Ja itse olen silleen, että sä voisit lopettaa milloin vain. Hyttinen itse laittoi stopin kuusi vuotta sit-

Tutkija Inka Rantakallion mukaan räppärit napsivat uskonnoista ”kulttuurisia resursseja” biiseihinsä. Julistaminen sen sijaan on harvinaista.

– INKA RANTAKALLIO

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

ten. Juominen ja tupakoiminen loppuivat, kun hän kääntyi muslimiksi. Samalla Hyttinen hautasi Pijallin. Sillä nimellä hän oli räpännyt parikymmentä vuotta Ceebrolistics-triossa, joka on vanhan polven Suomi-räpin arvostetuimpia yhtyeitä. – Islamissa on koulukunta, jonka mukaan musiikki on haram ja vaarallista. Mä ymmärrän sen pointin, siinä on järkevät lähtökohdat. Musiikissa on suunnattomat voimat, Hyttinen kertoo. Vuosi sitten Facebookiin ilmestyi sivu, joka sai monet innostumaan. Sivun nimi oli Pijall is back. ”[T]uomme tärisevin käsin tiedon siitä, että Pijall on palannut”, kirjoitti musiikkilehti Rumba. ”Toistaiseksi tarjolla on vain kaksi valokuvaa, mutta jäämme hakkamaan refresh-nappulaa ja raportoimme uusista kuvioista!” KUN PIJALL, MattiP ja RoopeK 1990-luvun alussa perustivat Ceebrolisticsin, he eivät räpänneet bilettämisestä ja isoista autoista, vaan, kyllä, Jeesuksesta. Kaverit olivat tutustuneet helluntailaispiireissä, ja biisit olivat sen mukaisia. Vähitellen aiheet vaihtuivat maallisempiin. Sitten Jeesus jäi. Jumalan kaipuu ei kuitenkaan jättänyt Janne Hyttistä. – Mulle tuli dilemma Jeesuksen jumaluuden ja ristinkuoleman kanssa, ja mä jätin kristinuskon ja ne kuviot. Mutta sitä henkeä mä en koskaan saanut pois. Sitä Jumalan etsimistä. Hyttinen tutustui zeniin, shamanismiin, teosofiaan ja vaikka mihin. Kun baarista samoille jatkoille lähtenyt muslimi kysyi Hyttiseltä, kiinnostaisiko häntä islam, Hyttinen sanoi, että mikä ettei. – Että sitä mä en olekaan kokeillut. Kaikkia muita juttuja mä olen kokeillut, hän nauraa. – Mulla oli kristillisestä taustasta vähän outolintufiilis islamista. Vapaakirkossa opetettiin, että varokaa islamia, että profeetta Muhammadia ei inspiroinut enkeli Gabriel vaan Perkele. Hyttisellä oli psyykkisiä ongelmia, ja elämä oli repaleista. Hän pyöritteli mielessään itsetuhoisia ajatuksia ja maailmanvihaa. Sitten ne loppuivat.

Aina kun Iyouseyas Belaynehilla on vapaa sunnuntai, hän menee Hakaniemessä sijaitsevaan Saalemhelluntaiseurakuntaan.

– IYOUSEYAS ”PRINSSI JUSUF” BELAYNEH

ISLAM ON USKONTO, jossa kompromisseille ei ole juuri tilaa. Aluksi se oli Janne Hyttisestä outoa. Sitten hän tajusi, että niin sen kuuluukin olla. – Kristinuskossa oli niin, että saatoin olla tänä päivänä tällainen ja huomenna tuollainen, mutta aina saatoin palata siihen konfirmaatioon. Islamissa se on enemmän niin, että älä leiki tulella, tai se polttaa sut, Hyttinen kertoo. Kyse on Hyttisen mukaan realiteeteista. Ihmisten teoilla on oikeasti väliä. Se, millä ruokit itseäsi, vaikuttaa sinuun. Siksi seksuaalinen häveliäisyys on hyve, päihteitä ei hyväksytä ja rukouksille on tarkat ajat. Islam on Hyttiselle kaiken keskus. Se on valo, ja hän koittaa pitää oman kristallinsa puhtaana. – Ja kun se valo tulee siihen kristalliin, se fysioituu kaikenlaisiksi väreiksi. On isyyttä, on moskeijassa käymistä, on ihmisten auttamista.

Ja on musiikkia. Hyttinen tajusi, että vaikka musiikissa on suunnattomat voimat, ne eivät välttämättä ole pahoja voimia. Musiikilla voi myös välittää rakkautta. Juuri rakkaus on Hyttisen mukaan islamin ydinjuttuja. Sen hän on tajunnut etenkin mystiikkaa korostavan islamin suuntauksen, suufilaisuuden, kautta. – Suufilaisessa perinteessä henkisyys on kaiken aa ja öö. Että millaisella fiiliksellä sä puhut asioita, että onko sussa välittämistä ja sympatiaa. – Kyllä ihmiset snaijaa, että eivät Isis-jutut ja nämä ole islamia. Ne ovat äärihihhuleiden pimeäpäiden juttuja, Hyttinen selittää. PIJALLIN Tuntematon sotilas -paluusinkun musavideolla vilahtelevat Koraani, rukous-

Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

13 vuotta myöhemmin muslimiräpin tuottaminen ei kuitenkaan ollut Ruudolfille ongelma. – Rudy oli silleen, et kyllä mä nyt vanhalle parralle musiikkia väännän, Hyttinen kertoo. – Vaikka hän on henkeen ja vereen kristitty, hänkin on rauhoittunut. Sellainen kiihkoilu on varmaan vähän laimentunut joistain ajoista. Niin Hyttisellekin on käynyt. Kun hän oli vasta kääntynyt muslimiksi, hänellä oli kova halu julistaa. – Mä pidin oikeasti ihan hirveän haloon islamista. Mä ihmettelen, ettei mua silloin hirveästi dissattu. Voin kuvitella, millaista se oli, kun olin radiossa shining just Islam, niinku pelkästään vaan. Mutta kun uskon juuret menevät syvemmälle, ihminen laskeutuu maan pinnalle. Usko ei katoa, vaikka siitä ei jatkuvasti jauhakaan. Hyttisen mukaan islamissa tärkeintä ovat hyvät teot, eivät sanat. – Silti ihmiset tietävät sun uskosi ja voivat löytää sun musasta sen hengellisyyden.

Kun Janne Hyttinen oli vasta kääntynyt muslimiksi, hänellä oli kova halu julistaa. Nyt hän ajattelee, että usko ei katoa, vaikka siitä ei jatkuvasti jauhakaan.

nauhat ja Kaaban mustaa kiveä muistuttava kivi. Lyriikoissa kroppa on henkisesti kolhuilla, mutta Jumala hallinnoi universumia. Kun Janne Hyttinen kertoi tutuille tuottajille, että Pijall haluaisi palata, moni tarjoutui heti tekemään hänen kanssaan musiikkia – ilmaiseksi. Uskonto ei noussut muuriksi väliin. – Levy-yhtiönkin kaveri oli, että saat tehdä ihan mitä vain, me julkaistaan kyllä, Hyttinen kertoo. Hyttinen ajattelee, että kaikissa uskonnoissa on paljon hyvää. Omaa helluntailaistaustaansa hän muistelee lämmöllä. Jos muslimi haluaa vaikkapa kääntyä kristityksi, se ei ole Hyttisen mielestä ongelma. Hyvä, että uskoo johonkin. – Islam kehottaa, että arvostakaa ja kunnioittakaa erilaisuutta. Jumala on luonut meidät erilaisiksi, jotta voisimme kilpailla hyvänteossa. Pijallin uusia biisejä on ollut tekemässä myös yksi suomalaisen räpin kovimmista nimistä, Rudy Kulmala eli Ruudolf. Kuviosta tekee mielenkiintoisen se, että myös Ruudolf eli raikulielämää, kunnes tuli vuonna 2002 uskoon – kristilliseen sellaiseen. Ruudolfin ensimmäisellä pitkäsoitolla Doupeimmat Jumala seivaa pieruläpät ja bodaus kävivät nä-

– JANNE ”PIJALL” HYTTINEN

tisti samaan pakettiin palavan uskon kanssa: ”Niinku yks päivä postiluukusta tuli Kirkko ja kaupunki, mut mä huomasin mun kauhuksi, et nimestä huolimatta se oli täyttä sontaa, otin yhen vilauksen ja päätin et peruutan sen tilauksen. Se on surullista et jopa kirkon julkaisut on täynnä antikristillisii asenteit, joten mä sytytän noi mokomatkin jobinpostit tuleen ja pumppaan vaan saarnauskasettei.”

TÄMÄ ON POINTTI, jonka Inka Rantakallio on huomannut tulevan esiin kaikilla rap-artisteilla. He tykkäävät puhua räpeissään siitä, mikä on heille juuri nyt ajankohtaista. Kun on vasta tullut uskoon (tai jos on vasta ymmärtänyt, että uskovainenkin voi räpätä), se kuuluu räpeissä. Sen jälkeen tilaa saavat taas muut asiat. Ruudolfin, Pijallin ja Pastoreiden kaltaiset julistavat räppärit ovat Suomen räppiskenessä kuitenkin poikkeus. Monet Rantakallion jututtamat artistit eivät edes mainitse uskontoa. He puhuvat mieluummin ”diippeilystä”. – Diippeily on sellaista eksistentiaalista pohdintaa – jotain muuta kuin se, että mulla on makea auto ja näin poispäin. Enempi, että keitä me ollaan ja miksi me ollaan täällä. Yleisin ajattelutapa tuntuu Rantakallion mukaan olevan se, että on ihan sama, mihin uskot, kunhan et ole mulkku. – Se menee sen jälkikristillisen uushenkisyyden alle. Artistit eivät ehkä ymmärrä, että se on osa laajempaa uskonnollista tendenssiä länsimaissa, mutta minä kerron heille väitöskirjassani, että näin se on, Rantakallio naurahtaa. Kirkko ja kaupunki äkkäsi rap-tutkija Inka Rantakallion #vaihtoehtoeskolle-kampanjasta. Kiitos vinkistä!

Räppäri Daikinista tuli piispa Teemu Laajasalon teologinen avustaja Oliko pyyntö teologiseksi avustajaksi kuitenkin yllätys? – Tavallaan, sillä emme ole olleet kovin paljon yhteydessä sen jälkeen, kun muutimme viime syksynä perheeni kanssa kotiseudulle Kainuun Hyrynsalmelle. Toisaalta se ei ollut yllätys, koska näin unen. Siis unen, millaisen? – Katsoin netistä pääsiäisen alla Pankkikeikka-elokuvan. Seuraavana yönä näin unen, jossa juonimme nimenomaan Teemu Laajasalon kanssa pankkiryöstöä. Aamulla nauratti, että juuri Teemu kaikista maailman ihmisistä. Unen osumatarkkuus oli aika huono, sillä kyllä minä paljon mieluummin suunnittelen hänen kanssaan Jumalan valtakunnan työtä. Olet tunnettu rap-artisti Daikinina ja tehnyt myös metallimusiikkia Pappinimellä. Onko näillä taidoilla käyttöä piispan avustajana? – Erityisavustajan työhön kuuluu monenlaisissa esiintymistilanteissa sparraaminen, ja olen tottunut olemaan esil-

SIRPA PÄIVINEN

ap-muusikko Daikinina tunnetuksi tullut teologian tohtori ja pastori Lauri Kemppainen, 34, aloittaa joulukuussa Helsingin piispan Teemu Laajasalon teologisena erityisavustajana. Miten rap-muusikko päätyi piispan teologiseksi erityisavustajaksi? – Kun Teemu Laajasalo kysyi, vastasin mielelläni tahdon. Miten hyvin tunnet Laajasalon entuudestaan ja mitä odotat häneltä? – Odotan häneltä rohkeita puheenvuoroja ja positiivista pöhinää. Teemulla on teologinen sydän oikealla paikalla. Kun hän puhuu kristillisestä uskosta, se kuulostaa ilosanomalta. – Teemun tapa puhua uskosta hyvin erilaisissa yhteyksissä miellytti minua jo ennen kuin tutustuin häneen. Esimerkiksi kun Kallio Block Party -juhlassa bajamajoihin sovittiin kiinnitettäväksi ”Kirkko auttaa hädässä” -tarroja, Teemu puhui sielunhädästä eli hädästä päästä taivaaseen.

lä. Räppärinä olen myös tottunut käyttämään sanoja monipuolisesti. Siitäkin voi olla apua. Olet teologian tohtori. Väitöskirjassasi käsittelit kristillistä rauhan visiota vas-

takulttuurina väkivallalle. Mitä ajattelet maailmasta, jossa väkivalta on otsikoissa lähes jatkuvasti? – Kristinuskon näkemys todellisuudesta on, että väkivalta ja vahvimman oikeus ovat langenneen maailman realiteetteja, synnin ilmenemismuotoja. Pohjimmiltaan todellisuus on kuitenkin kaunis, hyvä ja rauhanomainen. Kristinusko tuo toivoa, että väkivaltainen kamppailu, vastustajan tuhoaminen ja voittaminen eivät ole kaiken ydin eivätkä tarkoitus. – Totta kuitenkin on, että valitettavan usein piispa joutuu kommentoimaan synkkiä asioita, joita maailmassa tapahtuu. Ei niitä pidä vähätellä. Uskon ytimessäkin on ristillä riippuva ja kärsivä Jumalan Poika. Siinä on se ajatus, että Jumala on voittanut kaiken sen väkivallan ja synnin, mikä maailmassa on, ja kerran Jumalan hyvä tahto toteutuu täydellisesti. Sitä edistämään meidät on kutsuttu. Siinä olemme syvää vastakulttuuria väkivallalle. PAULI JUUSELA

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

Kolumni

Isänmaa ei ole irrallaan maailmasta

TOMMI LAITIO Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

KAIKKI MAAILMAN KONFLIKTIT OVAT IHMISTEN SYNNYTTÄMIÄ.

”RAUHALLINEN JA HYVINVOIVA maailma on edellytys rauhalliselle ja hyvinvoivalle Suomelle. Ainoastaan maailmalle avoimena Suomi voi menestyä tulevaisuudessa. Koska perusasiat ovat maassamme jo nyt erinomaisesti, on meidän autettava ihmisiä, joilla asiat ovat huonommin. Suomen pitää näyttää maailmalle mallia tasa-arvossa, demokratiassa ja onnellisuudessa.” Näin kirjoittavat Antti Rossinen, Rasmus Keinänen, Olli Kaksonen ja Santeri Leinonen, jotka voittivat 100visio-kirjoituskilpailun Suomesta 100 vuoden päästä. Kuopion lyseon lukiolaisten uudessa itsenäisyysjulistuksessa isänmaa ei ole irrallaan maailmasta tai lastu suurvaltojen aallokossa, vaan paremman maailman rakentaja ja tasa-arvoisen elämän esikuva.

eli valtion palveleminen on jokaisen moraalinen velvoite. Valtion palvelemisella hän tarkoitti kaikille arvokkaiden asioiden – kadut, lait, pyhäköt, perhe, ystävyyssuhteet – ylläpitämistä ja puolustamista.

FILOSOFIT Kai Alhanen ja Tuukka Perhoniemi käyvät tuoreessa Demokraattinen perintömme -kirjassaan läpi kansanvallan peruskäsitteet kuten kansalainen, demokratia ja tasa-arvo – ja isänmaallisuus. Alhanen ja Perhoniemi siteeraavat roomalaista filosofia Ciceroa, jonka mukaan isänmaallisuus

LIENEEKÖ SATTUMAA, että rauhanomaista tulevaisuutta tavoittelevat nuoret tulevat lyseosta, jossa on keskikoulun käynyt myös presidentti Martti Ahtisaari. Suomen tunnetuin rauhanvälittäjä on todennut, että koska kaikki maailman konfliktit ovat ihmisten synnyttämiä, ihmiset myös pystyvät ne ratkaisemaan.

CICERON MUKAAN isänmaallisuuden mittapuu on kyky kehittää valtiota paremmaksi. Kirjasta löytyy yllättävä yhteys kuopiolaisten nuorten haaveeseen. Alhanen ja Perhoniemi muistuttavat, että Cicerolle isänmaa ei ollut suljettu joukko, vaan Rooman valtakunta. Rooma kattoi monia kieliä ja kulttuureja. ”Ciceron kirjoituksista juontuva isänmaallisuus ei siten ole oman ihmisryhmän erinomaisuuteen ja puolustamiseen suuntautunutta kiihkomielisyyttä vaan henkilökohtaista moraalista kilvoittelua ihmisten yhteisen hyvän edistämiseksi.”

Lahjaksi Museokortti Museokortti •

museot.fi

Aineeton lahja täynnä sisältöä

Anna jouluna vuoden mittainen kulttuurimatka

Museokortti on helppo ostaa ja antaa

Museokortti on pääsylippu 250 museoon Ahvenanmaalta Inariin.

Pääkaupunkiseudultakin löydät yli 40 Museokortti-museota.

Museokortteja saat Museot.fi -verkkokaupasta ja

Museokortti-museoista. 64,90€ maksavan kortin voimassaolo alkaa museokäynnistä, joten lahja ei kulu ennen käyttöä.

Joulutarjouksena lisäkuukausi kaupan päälle Ennen joulua hankitut Museokortit ovat voimassa

13 kuukautta. Lahja kannattaa nyt antaa myös itselle!

Pyydä tarjous: 0400 - 457 027 | museokortti@museot.fi

Museot.fi/yritystilaus

Museot.fi/osta 64,90€

Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Kuka? Terhi Utriainen, 55, on uskontotieteen määräaikainen professori Helsingin yliopistossa. Ensi vuoden alussa hän aloittaa Turun yliopistossa uskontotieteen professorina.

Mitä? Utriaisen uusin kirja Enkeleitä työpöydällä (SKS 2017) on tutkimuspäiväkirja, jossa hän kertoo enkelitutkimuksensa kenttätyövaiheesta: tapaamistaan ihmisistä, käymistään keskusteluista ja tilaisuuksista, joihin hän osallistui.

Motto Riittää, kun osaa lukea ja kirjoittaa.

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 7

Yksin ei jaksaisi Enkeleiltä haetaan apua, kun muutokset koettelevat, kertoo uskontotieteen professori Terhi Utriainen. Teksti Kaisa Halonen Kuva Sirpa Päivinen

hkä minä olenkin avaruusolento. Minusta kaikki, mitä ihmiset tekevät, on niin jännittävää, heittää Terhi Utriainen työpöytänsä ääressä. Avaruusolento tai ei, uskontotieteilijänä hänen kuuluukin olla kiinnostunut ihmisten elämästä ja siitä, miten he sen kokevat. Juuri ”kiinnostunut” ja ”kiinnostava” ovat sanoja, jotka toistuvat Utriaisen puheessa. Hän esimerkiksi määrittelee itsensä uskonnottomaksi, joka on kauhean kiinnostunut uskonnosta. – Kiinnostukseni ei ole ateistista tai lähtökohtaisesti uskontokriittistä. Ajattelen, että uskontoa on mahdollista katsoa lumon muotona, joka saattaa olla ihmiselle jopa elintärkeä. Alun perin Utriainen ei tähdännyt uskontotieteilijäksi, vaan opiskeli yliopistossa kirjallisuutta, filosofiaa ja ranskaa. Uskonnosta hän kiinnostui, koska eräs hänelle hyvin läheinen ihminen koki nuorena hengellisen herätyksen. Muutos oli niin iso, että Utriaiselle tuli tarve selvittää, mikä voima saa sellaista aikaan. – Omassa elämässäni uskonto ei ole koskaan ollut kokemuksellisesti kovin vahvasti läsnä. Kotini oli tapaluterilainen, ja muistan, että kun olin pieni, meillä luettiin iltarukous. Ehkä lähin kosketus uskonnollisuuteen oli siirtokarjalainen äidinäiti. Hänen luonaan vietetyistä lapsuuden kesistä mieleeni jäivät virrenveisuu ja vähän moralisoivakin ilmapiiri. Jossain vaiheessa erosin kirkosta, Utriainen kertoo. Paitsi uskonnottomaksi, hän kuulemma voisi määritellä itsensä myös tuiki tavalliseksi suomalaiseksi luontomystikoksi. – Rakastan metsissä ja merenrannoilla kävelemistä ja siinä kaikessa suuressa olemista. Toinen asia, johon en koskaan kyllästy ja josta voin aina ammentaa, ovat esteettisesti vaikuttavat kokemukset. Toinen syy siihen, että Terhi Utriainen aikoinaan meni uskontotieteen luennoille, oli se, että hän oli pitkään ollut kiinnostunut kuolemasta. Sittemmin tuo kiinnostus poiki useammankin tutkimuksen aiheesta. Utriainen on tutkinut itkuvirsiä, itsemurhaviestejä, kuolevien saattamista ja karjalaista kuolemankulttuuria. Utriaisen viimeisin iso tutkimushanke käsittelee suomalaisnaisten enkeliuskoa. Hän osallistui enkelimeditaatioihin, enkelihoitajakurssille ja enkeliopettaja Lorna Byrnen luennoille, sillä hänen käyttämäänsä etnografiseen tutkimusotteeseen kuuluu se, että tutkija menee mukaan tutkittaviensa maailmaan.

Monet osallistuvan havainnoinnin menetelmää käyttävät tutkijat menevät sisään myös tutkimansa maailman ajattelutapoihin tai uskomuksiin – ja jotkut jäävätkin sinne. Utriainen sanoo, että hänelle ei tapahtunut suurta maailmankuvallista muutosta, vaikka hän enkelihoitajan diplomin saikin. – Mutta pääsin jonkin verran jyvälle siitä, mitä enkeliusko voisi olla. Minulla on hirveän vilkas mielikuvitus ja minusta on kiinnostavaa kokeilla asioita. Monet tekemistäni asioista olivat miellyttäviä. Pidän meditaatiosta ja hoidot olivat rauhoittavia. Osa enkelijutuista oli hauskoja, kuin leikkiä, hän kertoo.

”

Rakastan metsissä ja merenrannoilla kävelemistä ja siinä kaikessa suuressa olemista.

Terhi Utriainen myös tunnistaa ne elämäntilanteet, joissa monet hänen haastattelemistaan naisista olivat. Kuten enemmistö heistä, hänkin on keski-ikäinen ja ehtinyt kokea myös raskaita asioita. – Heistä monella oli elämässään meneillään tai hiljattain tapahtunut jokin muutos: avioero, työttömyys, oma tai läheisen sairaus tai jokin muu tenkkapoopaikka, jossa joutuu ajattelemaan asioita uusiksi. Minäkin olen eronnut, olen joskus jäänyt työttömäksi ja lähipiirissä on ollut sairautta. Yhdessä isossa elämänkriisissäni menin siskoni mukana buddhalaiseen meditaatioon, Utriainen kertoo. Monet hakevatkin enkeleiltä välineitä muutoksista selviytymiseen ja uusiin tilanteisiin sopeutumiseen. – Nykyisin muutokset ovat nopeita. Koko ajan sanotaan, että opettele uusia näkökulmia elämään, luo nahkasi. Miehet ja työpaikat menevät uusiksi. Tutkimani naiset etsivät näkökulmavälineitä, joiden avulla he saisivat tilanteet vaikuttamaan siedettävämmiltä, jopa kiinnostavilta. Useampikin nainen totesi Utriaiselle, että enkeleiden kanssa ei ole koskaan yksin. Kun lause toistui ja toistui haastatteluissa, Utriainen päätteli, että ilmeisesti moni kokee jääneensä yksin elämän muutoskohdissa. – Yksi nykyisen individualismin piirre on se, että pitää pystyä tekemään yksin itsenäisiä päätöksiä. Se on aika vaikeaa ja raskastakin. Enkeleitä saattoi

pyytää siihen tukemaan. Kun tämä tavallaan itsetehty tuki tulee siihen rinnalle, päätöstä ei tarvitse eikä voikaan tehdä ihan yksin. Kutsun sitä lumotuksi toimijuudeksi. Enkeli-ilmiö on ollut Terhi Utriaiselle ikkuna toisaalta yleisinhimillisiin ja toisaalta tämän ajan kysymyksiin. Erityisen kiinnostunut hän on uskonnollisen ja maallisen kulttuurin rajapinnoista. Monista asioista elää nykyään rinnakkain enemmän tai vähemmän uskonnollisia ja toisaalta maallisia versioita. Esimerkiksi käy vaikkapa suosittu self help -kirjallisuus. – Tavallaan uskonnot ovat marginalisoituneet, mutta toisaalta eivät. Maallistuminen näkyy vaikkapa kirkkojen jäsenmäärän laskuna. Mutta toisaalta uskonto muuntuu ja on monin tavoin kietoutunut kulttuuriin. Ihmisten uskonnollisuus reagoi siihen, mitä maailmassa muuten tapahtuu. Levottomina aikoina kiinnostus hengellisiin asioihin herää. Kansanuskoa aiemmin tutkineena Utriainen kiinnitti huomiota siihen, että enkelihenkisyydessä on paljon sellaisia asioita, jotka ovat tuttuja vanhasta kansanuskosta, mutta joilla ei juuri ole ollut sijaa institutionaalisten uskontojen piirissä. Tällaisia ovat erilaiset pienet rituaalit, joissa on vähän magiaa mukana. Niissä yritetään kutsua jotakin tuonpuoleista voimaa paikalle auttamaan arjen sujumisessa, onnen löytymisessä tai tulevaisuuteen kurkistamisessa. Vanhaa ja tuttua on Utriaisen mukaan myös siinä, että yritetään olla yhteydessä läheisiin vainajiin. Vainajakultti on ollut Suomessa vanhastaan tärkeä, mutta reformaation jälkeen kirkko ei suhtautunut siihen suopeasti. Siksi se joko hylättiin tai sitä piiloteltiin. – Kirkko ei enää nykyisin säätele ihmisten elämää niin paljon, ja se näkyy tässäkin. Vainajausko kertoo myös siitä, että tunnesiteet eivät katoa mihinkään. Vainajat kuuluvat osaksi lähisuhteita. Uskonnollisuus ei siis näytä katoavan maailmasta mihinkään. Utriaisen mukaan uskontotieteilijöillä on erilaisia selityksiä sille, miksi niin on. Selitystä on haettu niin ajattelun mekanismeista kuin turvallisuudentarpeestakin. Utriaista itseään viehättää niiden lisäksi selitys, jossa uskonnot kytketään ihmisen mielikuvitukseen. – Joidenkin tutkijoiden mukaan ihmisen selviytymiselle elintärkeää on ollut mielikuvituksen käyttö, se että hän pystyy vaihtamaan näkökulmaa ja ajattelemaan, että mitä jos tämä ei olisikaan näin. Ihminen ei elä vain tässä ja nyt, pelkästään realiteettien karsinassa. ■

8 B

Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Sonata Arctica -yhtyeen solisti Tony Kakko osallistuu jälleen tänä vuonna Raskasta joulua -kiertueelle.

etallibändi Sonata Arctican laulusolistille Tony Kakolle on Sylvian joululaulusta muodostunut vuosien saatossa erityisen tärkeä kappale. – Sakari Topeliuksen sanoittamassa biisissä koskettaa lähinnä sen reissaamisnäkökulma. Pystyn oman työni takia samastumaan ihmisiin, jotka eivät voi nauttia joulunajasta kotona perheen parissa. Kakko kuitenkin korostaa, että jos Sonata Arctica on ulkomaankiertueella, se tulee aina mahdollisimman ajoissa jouluksi kotiin. Moniviikkoisen kiertämisen jälkeen se tuntuu todella hienolta. – Tosin viime jouluna pääsimme palaamaan Pohjois-Amerikan kiertueelta Suomeen vasta muutama päivä ennen joulua. Ja niin kävi, että vielä jouluaattona vaivasi paha jet lag. Joululaulut ovat kuuluneet aina jossain muodossa Kakon jouluun. Suomalaisten joululaulujen ohella hän pitää amerikkalaisesta joulumusiikista Bing Crosbyn ja Frank Sinatran tyyliin. – Lapseni eivät juuri nyt ole kovin innostuneita joululaulujen laulamisesta, koska se tuntuu heistä nololta. Sieltä saattaa kuulua, että ole isi hiljaa, me katotaan piirrettyjä, Kakko kertoo nauraen. Tony Kakko on jälleen tänä vuonna mukana Raskasta joulua -kiertueella. Suuren suosion saanut kiertue järjestetään nyt 13. kerran. – Olen ollut mukana kymmenisen kertaa. Kiertueella on ollut aina rento meininki. Mukana on hienoja ammattilaisia, joten voi vain nauttia kyydistä ja laulaa omat biisinsä. Kakon mukaan Erkka Korhosen vetämä kiertue levittää omalla tyylillään joulun sanomaa. Laulaessaan hän on joutunut monesti pyyhkimään silmäkulmiaan. – Elämäntilanne vaikuttaa myös paljon. Yhdellä kiertueella olin heti poikani syntymän jälkeen. Silloin oli liikuttavaa esittää kappale Ilouutinen, jossa lauletaan, että on poika syntynyt maailmaan. Sonata Arctican viimeiset pari vuotta ovat olleet erittäin hektisiä. Ensi vuosi tulee olemaan rauhallisempi. Silloin bändi alkaa säveltää uusia biisejä. Kakolla on bändikeikkojen lisäksi myös toisenlaisia keikkoja. Ikimuistoisimpiin kuuluvat esiintymiset Oulu Sinfonian solistina. – Se oli mahtavaa, sillä ne olivat täysin erilaisia Sonata-keikkoja, hän toteaa. Ilta Fuchsille on myös harvinaisen selvää, mikä on hänen lempijoululaulunsa. Se on Oi jouluyö, jonka ranskalainen Adolphe Adam sävelsi Placide Cappeaun runoon.

Lempijoululaulu saa tunteet pintaan Joulumusiikin klassikot 1800-luvulta vetoavat yhä. Laulajat Tony Kakko ja Ilta sekä Jouluradion musiikkipäällikkö Mikko Harjunpää esittelevät omat lempijoululaulunsa. Teksti Marjo Kytöharju Kuvat Sirpa Päivinen

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

– Olen laulanut kappaletta pienestä pitäen, ja se on tullut tärkeämmäksi joulu joululta. Laulussa on kiehtovan hämyisä ja koskettava tunnelma, kertoo taitelijanimeä Ilta käyttävä laulaja. Parikymppinen Ilta kertoo olevansa perheestä, jossa laulaminen ja musiikki ylipäätään ovat aina olleet tärkeä osa elämää. Jouluaattonakin on musisoitu yhdessä pari tuntia ennen joulupukin tuloa. Perheessä on laulettu joululauluja sekä suomen että saksan kielellä, sillä Ilta on sukujuuriltaan puoliksi saksalainen. Oi jouluyön Ilta laulaa myös uudella Warner Musicin tuottamalla JOULU-levyllä. Hän valitsi kappaleen levylle myös sen vuoksi, että yksi hänen suurista esikuvistaan, Celine Dion, on levyttänyt sen. – On hienoa huomata, miten hyvin vanhat joululaulut yhä toimivat. Niitä on hyvä elvyttää uusina versioina. Marraskuun lopulla julkaistulla albumilla on mukana kymmenen laulajaa. Tunnettujen artistien joukossa on myös Iltan kaltaisia uusia tulokkaita. Laulajat ovat itse valinneet esittämänsä joululaulut. Musiikkipiireissä Ilta on raivannut tietään kolmen vuoden ajan. Kaikki alkoi siitä, kun manageri Tina Jukarainen otti häneen yhteyttä. He olivat tutustuneet aiemmin Jyväskylässä, josta Ilta on kotoisin. Myös Cheek innostui kuultuaan tämän nuoren naisen laulua. Hän pyysi Iltaa vierailemaan Sillat-biisilleen, jonka kertosäkeestä tämän ääni tuli monille tutuksi. Ilta on kiertänyt sen jälkeen jäähalleja ja festareita Cheekin taustalaulajana. – Olen kiitollinen siitä, että olen saanut jo näin alkutaipaleella nähdä, mitä se on, kun asioita tehdään isosti. Se on opettanut minulle tosi paljon. – Panostan nyt tähän täysillä, ja luotan siihen, että tästä tulee minulle ammatti, sanoo Helsingissä Pop & Jazz Konservatoriossa laulua opiskeleva Ilta. Hän pitää Jyväskylässä, Lahdessa ja Tampereella joulukonsertit. Niissä hän säestää itseään pianolla. – Joululaulujen laulamiseen liittyy myös tietynlainen yhteisöllisyys. Tarkoitus olisi saada konserteissa yleisökin mukaan laulamaan. Kun Jouluradion musiikkipäällikköä Mikko Harjunpäätä pyytää kertomaan lempijoululaulunsa, hän kiemurtelee jonkin aikaa tuolissaan. Harjunpään mielestä on mahdotonta valita vain yhtä monesta hänelle rakkaasta joululaulusta. Lopulta hän valitsee Jean Sibeliuksen säveltämän ja Sakari Topeliuksen sanoittaman En etsi valtaa loistoa. – En etsi valtaa loistoa on kauneimpia klassisia joululauluja. Siihen tiivistyy joulun sanoma: on maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto. Laulu ilmaisee ihmiskunnan toivoa ja on yhä ajankohtainen. – Jos saisi valita kakkosvaihtoehdon, se olisi Franz Schubertin säveltämä klassikko Ave Maria Aaron Nevillen laulamana. Se on hyydyttävä esitys, sillä vaikka Neville on iso kuin vuori, hän laulaa kuin enkeli.

B 9

”

Upeaääninen Ilta esiintyy uudella joululevyllä. Hän on kiertänyt aiemmin jäähalleja ja festareita Cheekin taustalaulajana.

Yhdellä kiertueella olin heti poikani syntymän jälkeen. Silloin oli liikuttavaa esittää kappale Ilouutinen, jossa lauletaan, että on poika syntynyt maailmaan. Heavylaulaja Tony Kakko

Radiokonkari Mikko Harjunpää on innostunut pestistään Jouluradion musiikkipäällikkönä.

Parikymmentä vuotta Radio Novan musiikkipäällikkönä toimineella Harjunpäällä on aina ollut erityiset sensorit joulumusiikille. Novalla soivatkin hänen aikanaan joululaulut tiuhaan. – Joulumusiikki on oma erityinen lajinsa, josta on kertynyt vuosisatojen ajalta upeita klassikoita. Ne eivät liity vain yhteen musiikkigenreen, mutta yhteistä niissä on sisältö. Monissa joululauluissa on hyvin vahva ja positiivinen tunneviesti, ilo, toivo ja hyväntahtoisuus. Harjunpään mukaan 2000-luvulla on tehty paljon uutta joulumusiikkia, jossa samat teemat ovat jatkuneet. – Joululaulujen laulamiseen liittyy tiettyä pyhyyttä, ja niitä laulaessa voi olla avoimesti hengellinen. Siksi kirkot täyttyvät adventista lähtien Hoosiannan ja Kauneimpien joululaulujen laulajista.

Jouluradio lanseerasi joululaulupäivän Jouluradio on lanseerannut erityisen joululaulupäivän, jota vietetään koko Suomessa perjantaina 15.12. Päivän tarkoituksena on muistuttaa laulamisen hyvää tekevästä vaikutuksesta ja joulumusiikin tunteisiin vetoavasta kulttuurisesta perinnöstä. Lisätiedot: www.jouluradio.fi.

Joululauluja pääsee koko joulun ajan laulamaan kirkkojen Kauneimmat joululaulut - tilaisuuksissa. Niissä k erätään vapaaehtoinen kolehti Suomen lähetysseuralle. Keräystuotolla ehkäistään tänä vuonna kehitysmaiden nuorten syrjäytymistä. Lisätiedot: kauneimmat joululaulut.fi.

Mikko Harjunpää on seurannut Helsingin seurakuntien pyörittämää Jouluradiota sen perustamisesta saakka ja toivonut pääsevänsä joskus tekemään sitä itsekin. Nyt toive on toteutunut. – Kuuntelin viime keväänä Klaus Elfvingin ja Janne Simojoen kanssa yli 2 000 joulubiisiä. Kaikki Jouluradion pääkanavalla ja nettikanavilla soivat kappaleet on nyt koodattu niiden moodin, tempon ja vuosikymmenen mukaan. Näin kanavien musiikkia voidaan hallita ja varioida paremmin. Harjunpään mukaan pelkästään joulumusiikkia soittavalle kanavalle on iso tarve. Siitä kertoo se, että kanavalla on viikoittain noin 713 000 monen ikäistä kuulijaa. – On uskomatonta, että kun radiokanavat kilpailevat jatkuvasti kuuntelijoista, tupsahtaa kentälle yhtäkkiä kanava, joka saa noin valtavan kuuntelijamäärän. Se on melkoinen saavutus. ■

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Mari Aarnio, Paula Huhtala, Juhani Huttunen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Tarvitsetko turvallista kyytiä ja ystävällistä apua asiointiin?

Apteekkiin, kauppaan, asioille. Kuljettaja avustaa koko ajan. • Hinta 51,70 €/h (1- 4 hlöä), ei lähtömaksua • Kotitalousvähennyskelpoinen:

Hoivalla ja kuntoutuksella Lämminhenkistä kotiapua ja hoivaa! tukea toimintakykyysi! Tutustu sinäkin korkeatasoiseen kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalvelutarjontaamme. Ota meihin yhteyttä jahoitaja tilaa maksuton arviointikäynti, Tilaa ammattitaitoinen tai fysioterapeutti kun kaipaat apua tai hoivaa omaan tai läheistesi arkeen. omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden Soita arkea jo tänään kysy lisää! rikastuttamaa Hoivakotija Harmoniassa. Hyödynnä kotitalousvähennys Henkilökohtainen apu 26 € / tunti Pyydä edullinen tarjous ja kutsu palveluohjaajamme Kotihoiva tai kodinhoito 37 € / tunti tai palveluseteli! maksuttomalle kartoituskäynnille jo Kotikuntoutus tänään! 78 € / tunti

Debora Oy Kaupintie 10 00440 Helsinki

• Rollaattori ja pyörätuoli mahtuvat mukaan • Palvelua 24/7

Soita ja tilaa! taksihelsinki.fi/seniori

Puh. hinta 1,34 €/puh. + 1,62 €/min + pvm.

Vanha maailma

Puh. 010 320 8833 info@debora.fi www.debora.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

mikäli etua ei myönnetä, alennamme hankintahintaa veroetua vastaavaksi

#lupalaulaa

Perinteiset kuulokojeet toimivat kapea-alaisesti

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Uusi maailma

Ilon ja yhdessäolon festivaali Kutsumme laulamaan yhdessä kaduilla ja kylillä – missä tahansa. Työpaikan hississäkin voi laulaa ja kotiinsa kutsua. Kahvilat, kaupat, bändit: ihanaa, jos tarjoatte tiloja ja säestystä. Jouluradio soittaa yhteislaulettavaa joulumusiikkia. Jouluradion oma tapahtuma Helsingissä Elisa Kulmassa, Aleksi 19, kello 10–20.

Miksi tyytyä vähempään, kun voit saada täyden 360° kuuntelukokemuksen Oticon Opn™ -kuulokojeella? Nyt saat selvää muiden puheista ja voit seurata keskusteluja vaivattomasti ilman väsymistä ja huolta, ettet pysy keskusteluissa mukana. Lisätietoja 09 2786 2081 (ark. klo 9-16) tai www.oticon.fi Ajanvaraus 09 2786 2040 (ark. klo 9-11 ja 13-15) Kuuloverkko Helsinki | Järvenpää | Hyvinkää | Pori Tampere | www.kuuloverkko.fi

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 11

Virsin, lauluin, kantelein Maisa Kumpulainen ohjaa k aksi viisikielisen kanteleen alkeiskurssia Myyrmäen kirkolla tammi–helmi kuussa. Kurssi antaa perusvalmiudet kanteleen käyttöön säestyssoittime na muun muassa retriiteissä. Lisäk si tutustutaan psalmirukouslauluun. Kurssi 1 pidetään neljänä tiistaina kello 9–12 ja se alkaa 16.1. Kurssi 2 pidetään neljänä torstaina kello 17–20 ja se alkaa 18.1. Kurssin hinta on 50 euroa. Kurssiin voi liittää myös retriitin omaisen kertausviikonlopun Hepo niemessä Karjalohjalla 9.–11.2. Vii konlopun hinta on 290 euroa. Ilmoittautumiset 10.1. mennessä: laura.ohtonen@evl.fi tai p. 050 321 3282. Lisätietoja Maisa Kumpulai selta: maisakum@gmail.com tai p. 041 5034 770.

Rukouksia Taivaan Taatolle Eri perinteet kohtaavat, kun Maisa Kumpulainen muokkaa psalmeja kalevalamittaan ja säestää niitä kanteleella. Teksti Kaisa Halonen Kuva Marianna Siitonen

Maisa Kumpulainen kiinnittää viisikielisen kanteleen sinitarralla pöytään ja alkaa näppäillä. ”Sinua odotan Herra, ikävöitsen Luoja yksin. Jano vaivaa sieluani, ikävästä ruumis riutuu”, hän laulaa. Melodia kulkee mollissa, se on tuttu suomalainen runosävelmä. Sanat Kumpulainen on muokannut kalevalamittaan psalmin 63 pohjalta. Vanhan testamentin psalmit on kirjoitettu nimenomaan laulettaviksi, mutta niiden alkuperäisistä melodioista ei ole säilynyt mitään tietoa. Lännen kirkossa niitä on laulettu varhaiskeskiajalta peräisin olevilla gregoriaanisilla sävelmillä. Retriitinohjaajana Kumpulainen on halunnut laulattaa psalmeja, mutta hän on huomannut, että gregoriaaniset sävelmät ovat monelle vieraita, ehkä vaikeitakin. Siksi hän alkoi muo-

Evakkoäidin tyttärenä Maisa Kumpulainen on kasvanut kalavalamittaisten runojen parissa. Hän oli lapsena mukana Helkatytöissä, jotka lausuivat ja lauloivat kalevalamittaisia runoja. Myöhemmin hän alkoi opiskella myös kanteleensoittoa. Sellaiset sanat kuin Taivaan Taatto, emo ja inehmoinen ovat Kumpulaiselle jo lapsuudesta tuttuja, ja siksi hänelle oli luon-

Viisikielisellä kanteleella Maisa Kumpulainen soittelee välillä niitä näitä – ei mitään tiettyä kappaletta. Vaikka vain yhtä sointuakin. Se rauhoittaa. Samalla, kun sormet liikkuvat kielillä, mieli lähtee omille teilleen, irti jonninjoutavasta. ■

istock

Taivaan tähden

10.12.

Toinen adventti sunnuntai

kata psalmien tekstejä vanhoilla suomalaisilla runosävelmillä laulettaviksi. Psalmirukouksia voi laulaa ilman säestystäkin, mutta Kumpulainen on huomannut, että kanteleen käyttö auttaa ja elävöittää laulua. Välisoittojen aikana se, minkä on juuri laulanut, uppoaa kehoon ja sydämeen. Runomitta ja erilaiset tyylikeinot, kuten toisto ja alkusointu, helpottavat runojen muistamista.

tevaa käyttää niitä myös psalmirukouksissa. Kalevalaiseen poljentoon sovitettu rukous tuntuu Kumpulaisesta kaikkein omimmalta. Hän saattaa lauleskella niitä vaikka itsekseen metsässä kävellessään ja pyöritellä hiljaa mielessään pitkin päivää. Erityisen rakas hänelle on psalmi 23. ”Kun on Herra paimenena, Luoja neuvonantajana, huoli murhe kaikkoaapi, Herra lastaan johdattaapi”, hän hyräilee kulkiessaan. Jos on murheita, se lohduttaa. Toivo on aina läsnä, oli huoli miten suuri hyvänsä. Kumpulainen on löytänyt psalmeista kaikki elämän ulottuvuudet. Niissä liikutaan surusta, vihasta ja katkeruudesta iloon, ylistykseen ja kiitollisuuteen. Psalmeja laulaessa niiden tunnelmiin ja tunteisiin tulee mukaan koko keho.

Mykän laulu Tiukassa paikassa haparoin ääriviivojani enkä löytänyt niitä. Olin mennyt rikki ja lepattelin monin repalein. En tunnistanut kohtaa, josta voisi tarttua tuttuun arkeen. Läheisin ihmiseni oli huolissaan eikä tiennyt, mitä tehdä. Niinpä hän luki ääneen virsikirjan takaosaan präntättyä illan rukoushetkeä, kompletoriota. ”Olemme päivän lapsia”, rakkaani luki. ”Emme kuulu yölle emmekä pimeydelle.” Se ei vastannut todellisuutta, jossa elin, mutta siitä tuli minulle suloinen mantra. Toistin sitä yöni pimeässä, johon kuluttavat päivät minut heittivät.

Olemme päivän lapsia. Emme kuulu yölle emmekä pimeydelle. Profeetta Jesaja sanoo sen vähän mahtipontisemmin: Me emme ole niitä, jotka luopuvat ja joutuvat tuhoon, vaan niitä, jotka uskovat ja pelastavat sielunsa. Mitä suuremmassa surussa tai liikkumattomuudessa tai tuskassa olen, sitä yksinkertaisempia suuntaviittoja tarvitsen. Turha puhua jumalallisista merkityksistä sille, joka miettii, kannattaako hengittää enää. Hän on vailla seuraavan sisäänhengityksen voimaa. Sellaisen ihmisen adventti ei ole uskomista tai vakuuttumista. Se on kuljeskelua maisemassa, tai

jos ei edes sitä, pelkkä maiseman katseleminenkin voi riittää. Lähteitä puhkeaa autiomaahan. Vuolaina virtaavat purot arolla. So-

kea näkee. Kuuron korvat aukeavat. Rampa hyppii kuin kauris. Mykän kieli laulaa. Älkää pelätkö.

Kaisa Raittila

12 B Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Gurun opissa Ohjaajana Iisak Niniveläinen Iisak Niniveläinen syntyi 600-luvulla Qatarissa. Hän kuului itäsyyrialaiseen kirkkoon, joka eli tuolloin kukoistuskauttaan. Iisak oli munkki ja opettaja. Muutaman kuukauden hän toimi myös Niniven piispana, mutta kyllästyi kirkolliseen juonitteluun ja erosi tehtävästä. Hän vetäytyi erämaan hiljaisuuteen Matut-vuorelle, joka on nykyisen Iranin alueella Basran koillispuolella. Ninive puolestaan tunnetaan nykyisin sodan runtelemana Mosulina Irakissa. Iisak kuoli 700-luvun alussa. Hän on edelleen ajankohtainen mystiikan opettaja. Ortodoksisessa kirkossa hän on yksi lainatuimmista pyhistä isistä. Kreikkalais-slaavilaisessa maailmassa hänet tunnetaan Iisak Syyrialaisena. Suomen kielellä hänen opetuksiinsa voi tutustua kirjaa Pyhä Iisak Niniveläinen (Valamon luostarin julkaisuja 102) l ukemalla. Sen on alkukielestä kääntänyt munkki Serafim.

Muutos alkaa omien heikkouksien myöntämisestä Jos tahdot muuttua, riisuudu kaikesta turhasta. Uimarikin sukeltaa mereen alastomana löytääkseen helmen, sanoo munkki Iisak Niniveläinen. Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

”Ajattele aina itsestäsi, ettet tiedä mitään”, kehotti erakkoelämää viettämään lähtenyt Niniven piispa kanssaveljiään. Ja jos arvelet olevasi pätevä neuvomaan toisia, lankeat helposti ylpeyden ansaan, hän varoitti. 600-luvulla eläneen Iisak Niniveläisen tarina alkaa Qatarista, mistä hän on syntyisin. Kristinuskolla oli siellä jo pitkä historia. Siellä oli ollut luostareita ja oma piispa jo pari sataa vuotta. Sieltä kristinusko levittäytyi Silkkitietä pitkin aina Intiaan ja Kiinaan asti. Iisak meni jo varhain munkiksi kotiseutunsa luostariin. Hän opetti myös kirkkonsa kouluissa. Sieltä hänet löysi pohjoisesta tullut itäsyyrialaisen kirkon johtaja Isä Giwargis. Isä Giwargis oli tullut sovittelemaan Persianlahden piispojen ja kirkon johdon välisiä skismoja. Hän näki Iisakin opettajanlahjat, otti tämän mukaansa ja vihki Niniven piispaksi. Hän halusi siten vahvistaa kirkon ykseyttä. Yritys kuitenkin epäonnistui. Iisak halusi pysyä kaukana oppikiistoista. Hän kyllästyi nopeasti juonitteluihin ja ristiriitoihin. Viidessä kuukaudessa

hän sai piispan tehtävistä tarpeekseen ja pyysi eroa. Hän näki kutsumuksensa olevan muualla. Iisak lähti takaisin kohti kotiseutujaan ja asettui asumaan Matut-vuorelle lähelle tuttua erakkoyhteisöä. Siellä hän eli hiljaisuudessa mietiskellen ja rukoillen. ”Kukaan ei voi päästä lähelle Jumalaa muutoin kuin etääntymällä maailmasta”, oli yksi hänen iskulauseistaan. Iisak opetti, että hiljaisuudessa opimme, miten syvin sitein olemme kiinni kaikessa siinä, mitä maailma tarjoaa – tavaroissa, kunniassa, vallassa, hekumassa ja esillä olemisessa. Tärkein taistelu käydään sielun sisimmässä. ”Ole rauhassa oman sielusi kanssa, niin taivas ja maa ovat rauhassa kanssasi. Tee kaikkesi päästäksesi siihen aarrekammioon, joka on sisälläsi, niin saat nähdä sen, joka on taivaissa”, Iisak kirjoittaa. Omaa elämäntapaansa Iisak vertasi helmenkalastajiin, joita hän oli nuorena läheltä seurannut: ”Uimari sukeltaa mereen alastomana löytääkseen helmen, ja viisas munkki kulkee luomakunnan läpi riisuttuna löytääkseen

Muistuta minua, Vapahtaja ”Aina kun haluan alkaa opettaa toisia, muistuta minua, että sinä yksin olet Mestari. Aina kun minun tekisi mieli ojentaa toisia, palauta mieleeni, että sinä ojennat minua. Aina kun minun tekisi mieli luetella toisen heikkouksia, näytä minulle oma heikkouteni. Aina kun kimmastun toisen pahoista teoista, kiivastun uskon puolesta tai alan huutaa oikeutta, muistuta minua siitä, missä vaarassa oma sieluni on. Armahda minua, sinä, Vapahtajani.”

helmen, Jeesuksen Kristuksen itsestään. Sen löydettyään hän ei tarvitse mitään muuta.” Iisak kirjoitti erämaassa asuville munkeille. Hänen kirjoituksissaan on silti viisautta myös tälle ajalle. Meille, jotka mieluusti mestaroimme muita, hän sanoisi: Jos et ole löytänyt tasapainoa oman ruumiisi, sielusi ja mielesi välille, älä lähde neuvomaan toisia siinä, miten he voisivat löytää rauhan. Ja jos et tunne omaa sairauttasi, älä lähde parantamaan muita. Meille, joilla on kiusaus puuttua toisten heikkouksiin, Iisak muistuttaa: ”Siunattu on se ihminen, joka tuntee oman heikkoutensa.” Sen tuntemisesta alkaa muutos. ”Sairas, joka tuntee sairautensa, on helpompi parantaa; ja joka tunnistaa kipunsa, on jo lähellä terveyttä”, Iisak jatkaa. Oman haavoittuvuutensa tajuamisesta alkaa uuden etsiminen. Silloin on tarve pohtia omaa elämäänsä. Silloin tietää tarvitsevansa apua. Silloin löytää aikaa rauhoittua, riisuutua kaikesta turhasta ja rukoilla. Silloin oma sydän pehmenee, nöyrtyy ja avartuu. ■

MENOT 8. – 21.12.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

TAPAHTUMIA Suomalaisen musiikin konsertti pe 8.12. klo 19, Luhmon oppilaat. Joulukonsertti la 9.12. klo 15, Kallion Laulu, johtaa Anni Tolvanen. Ohjelma 15 e, sis. väliaikatarjoilun. Sellistien konsertti to 14.12. klo 19, Luhmon sellistit. Kitaristien konsertti pe 15.12. klo 18 ja klo 19, Luhmon kitaristit. Joulukonsertti ma 18.12. klo 19, Tunnelmallista joulumusiikkia ranskaksi. Cantabilekuoro, johtaa Dominik Vogt. Eläkeläisten puurojuhla ke 13.12. klo 12–14, Oikarinen, Mönttinen, Bariskin. Rolf Broman, laulu. Ilm. 11.12. menn. virastoon p. 09 2340 3200. Kello5teen joulujuhla to 14.12. klo 16, Oikarinen, Mönttinen, Bariskin. Elina Niskanen, laulu ja lausunta. Jouluinen nukketeatteri to 14.12. ja pe 15.12. klo 9.30 ja klo 10.15. Perheiden jouluaskarteluilta to 14.12. klo 17.30-19 nuorisotalo Tönöllä. Kauneimmat joululaulut erityisesti perheille su 17.12. klo 15, Muroma-Nikunen, Mönttinen; Ulla Akso ja Laura Kurki, viulu. Aila Pihlajavesi juontaa. Perinteinen joulumetsä kirkonmäellä ja Tönöllä su 17.12. klo 16–18. Kauneimmat joululaulut su 17.12. klo 18, Silin, Autio. Joulukauhan julistus to 21.12. klo 11–14. Joulupuuroa ja -tunnelmaa ilmaiseksi. Seurakuntalaisten ideoima ja toteuttama hyväntekeväisyystapahtuma. Senioripysäkki – keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille aloittaa joulukuussa Haagassa. Lisätiet. diakoni sanna. laiho@evl.fi, p. 09 2340 3228. Diakonian jouluinen elintarvike- ja villasukkakeräys su 3.12. messun jälkeen. Keräämme jouluisia säilyviä elintarvikkeita, suklaata, säilykkeitä, keksejä, kahvia sekä miesten villasukkia lahjoitettavaksi vähävaraisille. Lahjoitukset tuodaan 3.–22.12. seurakuntasalin kuusen alle.

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu 2. adventtisunnuntai 10.12. klo 10, Muroma-Nikunen, Kolari, Autio. Riku Salminen, laulu. Kirkkokahvit. Messu 3. adventtisunnuntai 17.12. klo 10, Oikarinen, Lahtinen, Mönttinen. Pia Siirala, viulu; Mari Fridman, sello. Kirkkokahvit. Laudes ma klo 7.30, Silin.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

8.12

Joulutapahtuma klo 15–18 Meilahden kirkolla, Pihlajatie 16. Myyjäiset, ongintaa, paljon erilaista joulumusiikkia ja tiernapojat. Kiipeä kirkon torniin klo 16.30–17.30.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 10 kirkossa. Kirkkokahvit.

TAPAHTUMIA Jennyn Mummola la 9.12. klo 10–13, Toimintakeskus Jenny, Beckerintie 9. Vapaaehtoiset mummot toivottavat lapset ja aikuiset tervetulleiksi viettämään yhdessä aikaa jouluisissa tunnelmissa. Jouluista askartelua la 9.12. klo 10 alkaen Kauppakeskus Kaaren toisen kerroksen joulupajassa. Kannelkellojen Tiernatytöt esiintyvät la 9.12. klo 14 Kaaren joulupajassa. Kauneimmat joululaulut to 7.12. klo 18 Malminkartanon kirjastossa, os. Puustellintie 6, su 10.12. klo 18 Kannelmäen kirkossa, to 14.12. klo 18 Kannelmäen kirjastossa, Klaneettitie 5, su 17.12. klo 12 Malminkartanon kappelissa ja klo 18 Kannelmäen kirkossa. Someday My Prince Will Come ke 13.12. klo 18 kirkossa. Satumainen joulukonsertti koskettaa kaikenikäisiä kuulijoita. Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot, Timo Lahtimo, TiiaMaria ja Mustat Poolot -orkesteri. Johtaa Tiia Saari. Liput 20/10 e opiskelijat, lapset alle 16 v. Lauletaan yhdessä to 14.12. klo 10. Anne Myllylä laulattaa seurakuntasalissa. Kaaren joululaulut to 14.12. klo 17.30 ja 19 Kaaren joulupajassa. Tule laulamaan ostosten lomassa live-bändin säestyksellä. TilkkutäkkiPaikka la 16.12. klo 13–15. Tule virkkaamaan isoäidinneliöitä Paikkaan, Kauppakeskus Kaari, -1. krs. Riikka Myllys ohjaa.

10.12.

Saariston joulujuhla ja Kauneimmat joululaulut klo 15 Lehtisaaren kappelilla, Papinpöydänkuja 4.

Neliöistä kootaan peittoja vanhuksille. Jos haluat virkata neliöitä kotona, saat Paikasta lankaa mukaan. Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot esiintyy Kaaren joulupajassa ke 20.12. klo 18.30.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b. Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET

17.12. Perinteinen joulumetsä Huopalahden kirkonmäellä ja Tönöllä, Vespertie 12, klo 16–18 ennen kauneimpia joululauluja klo 18.

klo 18, mukana Meilahden kamarikuoro. ti 19.12. Rastilla. Kahvit klo 17.30, yhteislaulu klo 18. ke 20.12. Länsi-Pasilan seurakuntakodilla. Kahvit klo 17.30, yhteislaulu klo 18. Joulukonsertit Meilahden kirkossa: Villimarjat-kuoro pe 8.12. klo 18.30. Gospel Christmas la 16.12. klo 16 ja klo 19. Liput 15/10 e gospelhelsinki.fi tai ovelta tuntia ennen konserttia. Gammelstadens Ungdomsförening – Perinteinen joulukonsertti to 14.12. klo 19. Liput 15 e. Pepe Willberg ja yhtye – Kynttilät syttyvät to 21.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

2. Adventtisunnuntain messu, vapaaehtoistoiminnan kirkkopyhä 10.12. klo 11 Meilahden kirkossa. Niemistö, l, Lauri Anttila, s, Pakkanen, k, Kampin laulu joht. Kari Turunen. Vapaaehtoisten tehtävään siunaaminen ja ohjelmalliset kirkkokahvit. 3. Adventtisunnuntain messu 17.12. klo 11 Meilahden kirkossa. Valkama, Vuorio. Lasten joulukirkot ma 18.12. ja ti 19.12. klo 9.30 ja 10.15 Tuomaan lastenkirkossa ja ke 20.12. klo 9.30 ja 10.15 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla.

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA

Joulutapahtuma pe 8.12. klo 15–18 Meilahden kirkolla. Myyjäiset, ongintaa, joulumusiikkia ja tiernapojat. Mahdollisuus vierailla kirkon tornissa klo 16.30-17.30. Valon ja ilon joulujuhla to 21.12. klo 18. Joulun sanomaa, musiikkia ja jouluista tarjoilua rennossa hengessä. Kauneimmat joululaulut: su 17.12. Tuomaan lastenkirkossa lapsille klo 14 ja taaperoille klo 16, Meilahden kirkossa

Saariston joulujuhla ja kauneimmat joululaulut su 10.12 klo 15 Lehtisaaren kappelissa. Lasten kauneimmat joululaulut la 16.12. klo 16 Munkkivuoren kirkossa, mukana lapsikuoro. Kauneimmat joululaulut la 16.12. klo 18 Munkkiniemen kirkossa, mukana soitinyhtye Puhallus Kauneimmat joululaulut

Messu sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Verkoston messu sunnuntaisin klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Levollisuuden messu la 9.12. klo 18 Munkkiniemen kirkossa.

su 17.12. klo 18 Munkkivuoren kirkossa, mukana Joululaulukuoro. Seurakunnan puurojuhla ma 18.12. klo 17–20 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Musiikkia tasatunnein, joulupuuroa ja muuta hyvää. Samalla vietämme Sinikka Peltohaan läksiäisiä. Joulukonsertti to 21.12 klo 19 Munkkiniemen kirkossa. Senni Valtonen, kantele ja huilut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Lasten ja perheiden aattohartaus 24.12. klo 15 Munkkivuoren kirkossa. Lasten ja perheiden joulukuvaelma. Tervetuloa enkelit ja paimenet toteuttamaan tätä perinteistä jo vuonna 1984 seurakuntalaisten aloittamaa joulukuvaelmaperinnettä. Harjoitukset pe 22.12. klo 17–18.30 Munkkivuoren kirkossa. Tied. ja ilm. 1.12. alkaen katariina.wirta@evl.fi tai p. 09 2340 5132. Konsertit ja muut tapahtumat www.helsinginseurakunnat/Munkkiniemi ja jouluesitteessä.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ma–ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Kolmannen adventin messu ja joululounas su 17.12. klo 10. Antturi, Kekäläinen, s, Ahola. Lounasliput 10 e, myynti kirkkokahveilla su 10.12. ja toimistossa.

TAPAHTUMIA Leivänjako ti 12.12. ja 19.12. klo 12 rukoushetken jälkeen. Kammarikahvila ti ja to 19.12. asti klo 10–15 Pajamäessä. Käteisellä kahvia, pientä suolaista ja makeaa. To klo 12 lounas, 5 e. Nuorten joulujuhla ti 12.12. klo 18 kirkolla. Kaikkea kivaa ja enemmän, jouluiseen tapaan. Kirkon olkkarin joulu ke 13.12. klo 14–18.30. Klo 17 askartelua, puuroa ja joululauluja Arto Antturin ja Kylli Aholan säestyksellä. Joulukonsertti, Helsingin Työväen Orkesteri la 9.12. klo 18 kirkossa. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Perheiden joulujuhla la 16.12. klo 16 kirkolla. Matkaamme Betlehemiin päiväkerholaisten esittämän joulukuvaelman mukana. Tervetuloa myös kummit, isovanhemmat ja muut läheiset. Kauneimmat joululaulut bändin säestyksellä su 17.12. klo 18 kirkossa. Minna Jaakkola, laulu, Jyrki Myllylä, saksofoni, Antturi, basso, Vanne, kitara, Ahola, piano. Raamattupiiri ma 18.12. klo 18.30 kirkolla. Tutustutaan epistolateksteihin. Jouluinen ilta Pajamäessä ti 19.12. klo 16–19.30. Piipahda oman aikataulusi mukaan. Glögiä, pipareita, joululauluja ja kädentöitä. Lasten ja perheiden Kauneimmat joululaulut to 21.12. klo 18 kirkossa. JouLumo pe 22.12. klo 18 kirkossa. Sakari Kukko ystävineen joululaulujen tunnelmissa. JouLumo-levyn julkistaminen. Vapaa pääsy, ohj. 10 e.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

12 A

MENOT 8. – 21.12.

Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Ruoholahden kappeli, Selkämerenkuja 1 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa. Su 10.12. klo 10 Pappien ja diakonien virkaanvihkimismessu Tuomiokirkossa. klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu vanhan kaavan mukaan ja Ruoholahden kappelissa. klo 14 Suomenlinnan kirkossa, kuukauden 1. sunnuntai. klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Kauneimmat joululaulut kutsuvat laulamaan yhdessä! Kauneimpia joululauluja lauletaan su 10.12. klo 15 perheille Tuomiokirkossa, klo 16 lapsille Ruoholahden kappelissa, klo 16 Mikael Agricolan kirkossa ja klo 18 Johanneksenkirkossa. Ke 13.12. klo 18 Suomenlinnan kirkossa. Su 17.12. klo 15 Tuomiokirkossa, klo 18 Tuomiokirkossa ja klo 18 Ruoholahden kappelissa. Ke 20.12. klo 14 Arkipäivän kauneimmat Tuomiokirkossa. Ma 25.12. klo 14 Mikael Agricolan kirkossa. Ti 26.12. klo 18 Vanhassa kirkossa. Loppiaisena 6.1. klo 14 Vielä kerran Suomenlinnan kirkossa. Tuomiokirkon alueen avoin joulupuurohetki ke 13.12. klo 8 Tuomiokirkon kryptassa.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk

JUMALANPALVELUKSET MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

9.12.

Alppilan kirkon joulubrunssi klo 11 ja 13. Hinta 15 €/ 5 €. Varaa paikkasi: alppilankirkonbrunssi@gmail.com.

14.12.

Carols by Candlelight welcomes you to sing! Let’s sing together Christmas Carols at 6 pm at the Old Church, Lönnrotinkatu 6.

Hengähdä ja nauti Hiljaa, hiljaa helkkyellen -konsertissa. Lauluyhtye Swing High tuo valoa ja musiikin iloa pimenevään joulukuun iltaan to 14.12. klo 19 Suomenlinnan kirkossa. Jouluisia säveliä meiltä ja muualta. Vapaa pääsy, ohj. 5e. Hyvän tahdon sanoma soi joulukonsertissa. Pentti Ingerö & Cathedral Band esittävät sävellyksiä suomalaisista joulurunoista to 14.12. klo 19 Cafe Blossomissa Mikael Agricolan kirkossa ja to 21.12. klo 19 Vanhassa kirkossa. Tule ja kulje halki aikojen ja etnisten musiikkityylien. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Carols by Candlelight welcomes you to sing! Let’s sing together Christmas Carols, kauneimpia joululauluja englanniksi on Thu/to 14.12. at 6 pm/klo 18 at the Old Church. Cantores Minores: Bachin Jouluoratorio. Kantaatit I-III ja VI pe 15.12. klo 19 ja ma 18.12. klo 19 Tuomiokirkossa. Liput 15–65 e Ticketmaster.fi ja ovelta tuntia ennen konsertin alkua. Joulumysteerio esittää perinteisen kuvaelman Jeesuksen syntymästä. Ma 18.12. klo 19 Mikael Agricolan

16.12

Bachin Jouluoratorio, kantaatit I-III klo 19 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Hedvig Paulig, Essi Luttinen, Tom Nyman, Ilkka Vihavainen sekä Dominante ja Lohjan kaupunginorkesteri. Liput Netticketistä: 20/25 € tai 30 € ovelta.

kirkossa, mukana Tehtaanpuiston yhteiskoulun seniorit, partiolippukunnasta Helsingin Kalevan Pojat ja Tytöt, Pohjalaisen Osakunnan Laulajat, Markku Turunen, urut. Vapaa pääsy. Grexin joulu -konsertti Mikael Agricolan kirkossa ti 19.12. klo 19. Grex Musicus. Liput 20/12 e. Dominanten perinteinen Joulun tähden -konsertti ti 19.12. klo 18 ja 20.30 Tuomiokirkossa. Lippu- ja lisät. dominante.fi. Cantores Minores -poikakuoron Perinteinen joulukonsertti Tuomiokirkossa to 21.12. klo 18 ja klo 20. Liput 10–35 e Ticketmasterista ja ovelta tuntia ennen konsertin alkua. Lisät. cantoresminores.fi. Jouluvaellus kuljettaa kohti seimeä. Ruoholahden opastetulla jouluvaelluksella kuljetaan kohti Betlehemin seimeä 14.12. klo 9.15 ja 10. Vapaa pääsy. Jouluavustusta toimeentulotuen rajoilla oleville. Seurakunnan alueella asuvien yksinäisten ja perheiden on mahdollista hakea seurakunnan jouluavustuksia ruokaan ajalla 6.11.– 15.12. Ota ajoissa yhteyttä alueesi diakoniin tilanteesi selvittämiseksi. Vielä ehdit ilmoittautua tammikuussa alkavaan Krito-ryhmään. Ilm. 11.12. menn. p. 09 2340 6201.

Lisää joulukonsertteja musiikkiakirkoissa.fi. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Kausi päättyy ke 13.12. Toiminta jatkuu 11.1. Diakoniaruokailu ti 12.12. saakka klo 12 Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Aterian hinta 1 e. Toiminta jatkuu ti 9.1. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke klo 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen Papinkatu 2. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19. Iltamessu ma–ti, to–pe klo 18. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke klo 18. Anima mea. 2. adventtisunnuntain messu su 10.12. klo 10. Jaana Partti, Incanto. Lasten ja perheiden joulukirkko Kallion kirkossa ti 12.12. ja 14.12. klo 9.30. 3. adventtisunnuntai. Helsingin Diakonissalaitoksen 150-vuotisjuhlamessu su 17.12. klo 10. Piispa Teemu Laajasalo, Kallion Kantaattikuoro joht. Tommi Niskala. Messu radioidaan ja on kuultavana Yle Radio1 26.12. klo 10. Seurakuntaa pyydetään paikalle klo 9.50. Alppilassa: Kiinankielinen messu su klo 13. 2. adventtisunnuntain messu su 10.12. klo 16. Petri Patronen. Vironkielinen jumalanpalvelus ja konfirmaatio su 17.12. klo 11. 3. adventtisunnuntain messu su 17.12 klo 16. Pauliina Lindfors. Kaikenikäisten joulukirkko ke 20.12. klo 18. Pappi Pauliina, muusikko Kaisa Valve ja saarnan piirtää lastenohjaaja Tuulikki.

TAPAHTUMIA Nyt juhlimaan tulkaa! Kymmeniä joulunajan tapahtumia: kallionseurakunta.fi/kalenteri tai nouda jouluesite kirkolta. Joululaulupäivänä pe 15.12. pop-up-laulajaisia. Seuraa FB: @kallionseurakunta Lasten perjantaissa 8.12. klo 10–12 Alppilan kirkolla joulukorttipaja ja 15.12 joulujuhlassa. Alppilan kirkon kansainvälinen joulubrunssi koko perheelle la 9.12. klo 11 ja 13. Hinta 15/5 e, tuotto KUA:lle. Varaukset: alppilankirkonbrunssi@ gmail.com. Kauneimmat joululaulut: Kaikenikäisten la 9.12. klo 11 Kallion kirkossa. Lucia-tytöt ja kuorokoulu Raakkujat (huom! pvm); Goes Kallio: Pub Sirdie ti 12.12. klo 20.30 ja Oiva to 14.12. klo 19; Sateenkaarikansan la 16.12. klo 15 Alppilan kirkossa; Kauneimmat joululaulut su 17.12. klo 18 Kallion kirkossa; Nuorten aikuisten ti 19.12. klo 20 Kallion kirkossa. Ilo ilmestyy – Kallion Kantaattikuoron joulukonsertti la 9.12. klo 18 Joht. Tommi Niskala, Tuuli Lindeberg, sopraano. Liput 20 /10 e ovelta, kallionkantaattikuoro.fi.

Menokasvo

Maria Ylipää laulaa timpurin muijasta

Kuinka tuttu kirkko on sinulle? – Kirkko on minulle tosi kotoinen paikka. Isäni on kanttori-urkuri. Kanttorila, kirkko ja hautausmaa ovat olleet

lapsuuteni ympäristöjä. Kirkko on minulle vähän sama kuin teatteri. Näissä kahdessa paikassa tunnen, että saan vapaasti olla sitä mitä olen, vaikka kirkko instituutiona ei aina tarjoakaan sellaista vapautta, joka minulle edustaa ihmisyyttä ja elämää. Mitä joulukonsertissa kuullaan? – Konserteissa kuullaan suomalaista, ruotsalaista, norjalaista ja amerikkalaista musiikkia. Aasi ja timpurin muija on mukana. Tuoretta joulumusiikkia on myös Anna-Mari Kähärän sävellys Ilpo Tiihosen runoon Likainen enkeli. Klassikoista esitetään ainakin O Holy Night, Silent Night ja Go Tell It on the Mountain. Leonard Cohenin Hallelujah sopii jouluun, vaikkei se perinteinen joululaulu olekaan. NINA RIUTTA Maria Ylipää & UMO: Tarinoita joulusta pe 15.12. klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3, ja ma 18.12. klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Liput Ticketmasterista 33 e.

TERO AHONEN

Näyttelijä-laulaja Maria Ylipää, onko ollut kiire viime aikoina? – Olen tehnyt kirkkokeikkoja Jukka Leppilammen ja Marzi Nymanin kanssa, ja minulla on ollut kuvauspäiviä Luottomies-komediasarjan jouluspesiaaliin. Viime viikolla olin tekemässä musikaalikonserttia Kuopion kaupunginorkesterin kanssa. Finlandiatalossa oli romanssimusiikin konsertti ja ensi viikolla alkaa UMOn kanssa joulukonserttikiertue. – Niin, ja Aasi ja timpurin muija -joulusinkku julkaistiin viime viikolla. Tekstin on kirjoittanut Heimo Hatakka ja sävellyksen on tehnyt Leppilampi. Tässä joululaulussa on aika erilainen ja inhimillinen kulma Marian suulla kerrottuna: raskaana navetassa Betlehemissä.

MENOT 8. – 21.12.

Polyteknikkojen Kuoron joulukonsertti su 17.12. klo 11, johtaa Saara Aittakumpu, liput 10–20 e ovelta. Diakonialounas ma 18.12. klo 12, St Jacobs kyrka, seurakuntasali. Balalaikkaorkesteri Kalinkan joulukonsertti ti 19.12. klo 19, vapaa pääsy.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET

Toisen adventtisunnuntain messu su 10.12. klo 11, pappina Marko Heusala ja kanttorina Aino Valojärvi. Viikkomessu ke 13. ja 20.12. klo 19. Kolmannen adventtisunnuntain messu ja Betlehem-kuvaelma 17.12. klo 11. Pappina Annette Markkunen ja kanttorina Aino Valojärvi. Messun jälkeen puurojuhla.

Messu su 10.12. klo 10. Pihlajamaa, Kumpukallio, Hakkarainen. Joulupuuro messun jälkeen. Kuljetus liikuntaesteisille. Ilm. kirkkoherranvirastoon 4.12. mennessä. Messu su 17.12. klo 10. Kortelainen, Flinck, Hakkarainen. Kauneimmat joululaulut -messu su 17.12. klo 12 Itä-Pasilassa, Junailijankuja 3. Koivisto, Päiväkuoro, joht. Välimäki. Kauneimmat joululaulut -messu su 24.12. klo 10. Aitolehti, Schmidt, Hakkarainen. Perheiden jouluhartaus su 24.12. klo 13. Aitolehti, Hakkarainen. Jouluaaton hartaus ja joulurauhan julistus su 24.12. klo 15. Kanala, Välimäki. Hartauteen kuljetus ItäPasilasta. Ilm. kirkkoherranvirastoon 15.12. mennessä. Jouluyön messu su 24.12. klo 23. Flinck, Kortelainen, Välimäki.

TAPAHTUMIA

Torstaipiiri to 7.12. klo 12, kerhohuone 10. Suomen Laulun joulukonsertti la 9.12. klo 16, johtaa Esko Kallio, liput 15–20 e ovelta. Kauneimmat joululaulut su 10.12. klo 18, solistina Tom Nyman ja Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoro Marjukka Anderssonin johdolla. Savenvalajat-keramiikkaryhmä ma 11.12. klo 17. Avoin rukouspiiri ti 12.12. klo 18, kokoushuone 10. Käsityöpiiri ti 12.12. klo 13 Kirkkokahvilassa. Iltapäiväkerhon ja Krypta-klubin joulujuhla to 14.12. klo 15–18. Raamattupiiri to 14.12. klo 18.30–20, kokoushuone 10, B-rappu. Savolaisen Osakunnan Laulajien joulukonsertti to 14.12. klo 19, johtaa Sabrina Ljungberg, vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Avoin sururyhmä ke 13.11. klo 17.30– 19, B-rappu, kerhohuone 15. Aiheena tällä kertaa muistot. Muut kokoontumiset ke 17.1. ja ke 14.2. Joululaulupäivä pe 15.12. Laulamme joululauluja Lauttiksessa klo 16–18. Illalla Kauneimmat joululaulut goes kapakka -kierros Lauttasaaren ravintoloissa. Tuemme tapahtumalla Opettajat ilman rajoja -verkoston toimintaa. Lasten kauneimmat joululaulut la 16.12. klo 14. J. S. Bach: Jouluoratorio, kantaatit I–III la 16.12. klo 19. Solisteina Hedvig Paulig, Essi Luttinen, Tom Nyman, Ilkka Vihavainen ja Dominante-kuoro ja Lohjan kaupunginorkesteri Esa Heikkilän johdolla. Liput ennakkoon 20–25 e ticketmaster.fi tai 30 e ovelta.

Tapahtumat Paavalinkirkossa jos ei muuta mainita. Magnificat konsertti pe 8.12. klo 19. Akateeminen Laulu, joht. Dominik Vogt. Liput 15/10 e. Jul tillsammans – Joulu yhdessä la 9.12. klo 18. GUF-kören, Nordsjö Sångkör. Liput 15 e. Perheiden kauneimmat joululaulut su 10.12. klo 15. Kauneimmat joululaulut Bokvillanissa su 10.12. klo 16. Kauneimmat joululaulut su 10.12. klo 18. Lyranin ja Akademenin joulukonsertti ti 12.12. klo 18.30. Akademiska Damkören Lyran ja Akademiska sångföreningen. Liput 30/20 e. Seimelle ke 13.12. klo 19. Kamarikuoro SonorEnsemble, joht. Hanna Remes. Liput 10 e. Joulukonsertti to 14.12. klo 18. Paavalinkirkon kuoro, joht. Seppo Välimäki. Vapaa pääsy. Pop -kauneimmat joululaulut pe 15.12. klo 19. Philomelan joulu la 16.12. klo 17. Philomela-kuoro. Liput 25/20 e. Snygeimmät joulubiisit su 17.12. klo 15. De vackraste julsångerna ma 18.12. klo 18. Rauhaa-joulukonsertti pimeässä kirkossa ti 19.12. klo 19. Kamarikuoro Värinä. Liput 20/10 e. Kauneimmat joululaulut Bokvillanissa to 21.12. klo 17.30. Kauneimmat joululaulut Olkkarissa Kauppakeskus Arabia pe 22.12. klo 14. Diakoniapäivystys 21.12. asti tiistai ja torstai klo 10–12 ajanvarauksella, p. 09 2340 5400.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

JUMALANPALVELUKSET

13 HEIKKI TUULI

Tule mukaan kaikille avoimeen joulumuskariin ti 12.12. klo 10.30 Alppilan kirkolle. Lauletaan ja leikitään Terhi Orpanan ja joulupukin kanssa. Perinteinen jouluateria Alppilan diakoniaruokailussa ti 12.12 klo 12. Torstaina iltapäivällä: Suomi 100 – parhaimmat joululaulut to 14.12. klo 13 Kallion kirkossa. Laulattamassa mm. Reijo Pajamo, ja kuorokoulu Raakkujat joht. Eeva-Liisa Malmgren. Puer natus es – Kauneimmat gregoriaaniset joululaulut ti 19.12. klo 17.30 Diakonissalaitoksen kirkossa, Alppik. 2. Anima mea. (huom! pvm) Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla ja ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618 tai paikan päällä.

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

Töölön seurakunta Toimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle arkisin p. 09 2340 6318 Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkossa su klo 10: 10.12. Partiokirkko, Sudenpentujen ja kolkkapoikien lupauksenantotilaisuus. Lehtimäki, Hersta. 17.12.Joululaulujen messu, Alanen, Maisila, Karjalainen, Medicanto-kuoro. Töölön kirkossa su klo 17: 10.12. Rukousmessu. Alanen, Lehtimäki, Leinonen, Kari Pulakka Band. Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa.

Tuuli Lindeberg on Kallion Kantaattikuoron solistina Ilo ilmestyy -konsertissa.

TAPAHTUMIA Yhteinen lounas pe 8.12. klo 12–13 Töölön kirkolla. Ruokailu jää joulutauolle. Junnukerhis 1.–7.-luokkalaisille ti 12.12. klo 13.30 Kerhiksellä. Kauneimmat joululaulut ke 13.12. klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Ensemble Vaskivuoren lukion kamarikuorosta, Henri Hersta urut, Thaimaan -nimikkolähettimme Anja ja Jyrki Markkanen. Aikuisten nuortenilta to 14.12. klo 18 Kerhiksellä. Kun haluat olla tekemisissä henkevien ja hengellisten aiheiden kanssa, keskustella, kuunnella. Ohjelmassa yhteisen teeman pohdintaa, vapaata oleilua, kahvia & teetä ja päätteeksi iltahartaus. Pikkuväen joululaulut la 16.12. klo 14 Temppeliaukion kirkossa. Siina ja Taikaradioorkesteri laulattavat ja leikittävät. Kauneimmat joululaulut su 17.12. klo 17 Töölön kirkolla. Töölön kirkon kamariorkesteri, johtaa Tuomas Karjalainen, Hannu Holma laulu. Jouluaskarteluilta perheille ti 19.12. klo 18–20 Töölön kirkolla. Jouluista askartelua, tarjoilua, yhdessäoloa. Tarvikemaksu 3 e aikuiset ja 2 e lapset. Ilmoittautuminen tilda. tiljander@evl.fi, p. 050 408 1985. Kerrothan tulijoiden määrän sekä mahdolliset ruoka-allergiat. Aamumessu tiistaisin klo 9 Temppeliaukion kirkossa. Rauhallinen luettu messu kestää noin puoli tuntia jonka jälkeen voi istua hetken hiljaisuudessa. Töölön kirkko auki hiljentymistä varten ke klo 14–18 ja to–pe klo 16–18. Nuorille peli-ilta ma klo 18, nuortenilta ke klo 18 ja café pe klo 18 Kerhiksellä. Rukousetkot ke klo 17 Töölön kirkolla. Lahjoita joulukukka -kampanja. Haluaisitko ilahduttaa töölöläistä vanhusta joulukukalla, punaisella amarylliksella? Voit osallistua kampanjaan ostamalla kukkalahjakortin Kukkakauppa Florannasta, Runeberginkatu 30. Töölön seurakunnan työntekijät ja vapaaehtoiset toimittavat kukat perille joulun alla. Kampanja-aika 24.11.–10.12. ja hinta 10 e. Yhteistyössä Töölön seurakunta, Helsingin kaupunki/Töölön kotihoito ja Kukkakauppa Floranna. Rakenna joulupuu -keräys. Kysy vielä jakamattomia lahjatoiveita Taina Leinonen p. 09 2340 6371.

7×

musiikkivinkki Ilo ilmestyy Kallion Kantaattikuoro konsertoi la 9.12. klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, johtajanaan Tommi Niskala. Ilo ilmestyy -konsertin solistina laulaa sopraano Tuuli Lindeberg ja urkurina soittaa Irina Niskala. Liput 20 / 10 e.

This Advent Moon Kamarikuoro Audite juhlii 25-vuotista taivaltaan julkaisemalla This Advent Moon -joululevyn ti 12.12. klo 19 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6, ja la 16.12. klo 18 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Illoissa kuullaan mm. joululauluja Kanadasta, Englannista, Ranskasta ja Suomesta sekä Anna Huuskosen tulkinta Tove Janssonin Kuusi-novellista. 12.12. liput 10 / 5 e, 16.12. vapaa pääsy, kolehti.

Matka seimen äärelle Lausuntataiteilija Jouko Heikkinen ja selloduo Anna-Maaria & Olli Varonen johdattelevat jouluun Matka seimen äärelle -esityksellään ti 12.12. klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liikkeelle lähdetään nykyajan hälisevästä joulusta edeten ensimmäisen joulun tunnelmiin. Lassi Nummen joulurunoja, jouluevankeliumi Agricolan vanhalla suomella, klassista musiikkia sekä sovituksia joululauluista. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Karhu-Kissojen konsertti Virittäydy tunnelmaan joulukon-

sertissa to 14.12. klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Solisteina laulavat Anitta Ranta, Hannamaija Arjovuo, Mirella Laakso ja Jyrki Rinne, pianoa soittaa Mart Ernesaks. Vapaa pääsy. Mahdollisuus ostaa ohjelma ja kissankäpälä, joiden tuotto menee lasten KarhuKissat-jääkiekkojoukkueen toimintaan.

Hyvän tahdon sanoma Pentti Ingerö ja Cathedral Band esittävät sävellyksiä suomalaisista joulurunoista to 14.12. klo 19 Cafe Blossomissa Mikael Agricolan kirkolla, Tehtaankatu 23, ja to 21.12. klo 19 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Kappaleet soivat rytmimusiikin hengessä, mausteita itämailta, berberien aavikkobluesista ja kansanmusiikista. Teksteissä matkataan Ave Maria -laulun syntymän odotuksesta aina Betlehemiin seimen lapsen luo. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Gospel Christmas Gospel Helsinki -kuoron ja Bandin riemullinen Gospel Christmas -konsertti pidetään la 16.12. klo 16 ja 19 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16. Solistina esiintyy saksofonisti Joonatan Rautio. Konsertin johtaa Nina Pakkanen. Liput 15 / 10 e.

Pikkukanttoreiden joulukonsertit Cantores Minoresin Perinteisestä Joulukonsertista pääsee nauttimaan to 21.12. klo 18 ja 20 Tuomiokirkossa. Pääkuoron lisäksi ääneen pääsevät CM Koulutusryhmien kuorot. Urkuja soittaa Markus Malmgren ja Jouluevankeliumin kertoo Matti Poutiainen. Liput 35, 30 / 25, 15 / 10, 10 e.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

14 A

MENOT 8. – 21.12.

Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10-14, ke suljettu p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Herttoniemenrannan kappeli, Laivalahdenkaari 5 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin Herttoniemen ja Kulosaaren kirkoissa klo 10 sekä Myllypuron kirkossa klo 12.

TAPAHTUMIA Jouluinen perhepäivä la 9.12. Herttoniemen kirkossa. Klo 14.30–16 työpajat: Muskareita, askartelua, jumppasali auki. Klo 16 Lasten kauneimmat joululaulut, jonka jälkeen yhteinen ruokailu. Mukana päivässä Kallio, Huima, Bäckman, Sointula. Seurakunnan yhteinen puurojuhla su 10.12. klo 15 Herttoniemen kirkossa. Rautiainen, Lemponen ja Hyvän mielen kuoro, joht. Henna Dolk-Viksten. Kauneimmat joululaulut su 10.12. klo 18 Kulosaaren kirkossa. Kallio. Kauneimmat joululaulut su 10.12. klo 18 Myllypuron kirkossa. Leino. Kappelikahvila ke 13.12. klo 10–13 Herttoniemenrannan kappelilla. Virittäydytään jouluun ja juodaan kappelin läksiäiskahvit. Mukana alueneuvoston jäseniä ja aluepappi Stina. Kirjallisuuspiiri ke 13.12. klo 18.30 Herttoniemenrannan kappelilla. Aiheena Kalevala. Joulujuhla to 14.12. klo 18 Herttoniemenrannan kappelilla. Tarjoilua klo 17.30 alkaen. Huima, Rautiainen, Jari Koivistoinen. Joulun puurojuhla to 14.12. klo 18 Myllypuron kirkossa. Myllypuron kirkon kuoro, joht. Leino. Lasten joulukirkko pe 15.12. klo 9.30 Herttoniemenrannan kappelilla. Huima, Sointula. Lasten joulukirkko pe 15.12. klo 10 Myllypuron kirkossa. Kallio. Manskören Frihetsbrödernan konsertti la 16.12. klo 18 Kulosaaren kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu. Naiskuoro Elegian joulukonsertti ma 18.12. klo 19 Myllypuron kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu. Myllypuron elintarvikejakelu, jakopäivät ovat tiistaisin ja torstaisin klo 8 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Paikalla viimeistään klo 9.30. Tied. Backman p. 09 2340 3333. Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

On suurin voima rakkaus, se toimii, kestää, voittaa, Virrestä 431

9.12.

Jouluinen perhepäivä klo 14.30–16 Herttoniemen kirkolla, Hiihtomäentie 23. Muskareita, askartelua ja jumppasalikin on auki. Klo 16 alkaa lasten kauneimmat joululaulut, jonka jälkeen ruokaillaan yhdessä.

12.12.

Joulu on jo ovella Vartiokylän kirkolla, Kiviportintie 5. Tule joulupuurolle virittäytymään joulun tunnelmaan ja laulamaan yhdessä kauneimpia joululauluja. Vartiokylän Marttojen valmistamaa maittavaa riisipuuroa tarjolla klo 17 alkaen.

julkistus. Säv. Anna Huuskonen, Alex Freeman ja Matthew Whittall. Partiomyyjäiset su 17.12. klo 15–17 Tammisalon kirkossa. Perheiden kauneimmat joululaulut su 17.12. klo 16 (ja näytelmä) ja Kauneimmat joululaulut klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Joulukonsertti ma 18.12. klo 18 Laajasalon kirkossa. IHMOn puhallinorkesterit. Joulujuhla ti 19.12. klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Joulu saapuu kaupunkiin -näytelmä, Sonórus. Joulukonsertti to 21.12. klo 19 Roihuvuoren kirkossa. Jenni Witick, laulu, sello, Paul-Erik Söderqvist, sello. Ohjelma 10 e. Diakoniapäivystysten tauko: Roihuvuori 13.12.–8.1., Laajasalo 12.12.–7.1.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5. Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5

JUMALANPALVELUKSET

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Messu 2. adventtisunnuntaina 10.12. klo 11. Anne Granström, Marja Lehtinen, Maija-Liisa Seppä, Ami Lainela, Matti Pohjoisaho. Messu 3. adventtisunnuntaina 17.12. klo 11. Eva-Lisa Lindström, Tuomas Pitkänen, Hanna Videll, Ami Lainela, Kirsi Honkanen-Punkari. Messun jälkeen otamme vastaan lahjoituksia Rakenna Joulupuu -keräykseen klo 15 asti. Joulukirkko ja ehtoollisenvietto Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa, Kontukuja 5., pe 22.12. klo 13.30. Huom! aika muuttunut.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Kauneimmat Joululaulut Mikaelin seurakunnassa: perheille su 10.12. klo 15, mukana iLOPISARAT-kuoro ja lauluryhmä Melisma. Ma 11.12. klo 13 Asukastila Mellarissa, Saariselänkuja 1. Ti 12.12. klo 18, mukana laulamassa Iloinen Kanttorin Kööri. To 14.12. klo 14 Hely-kodissa, Porttikuja 8, tilaisuus on kaikille avoin. Pe 15.12. klo 13.30 Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa, Kontukuja 5, tilaisuus on kaikille avoin. Pe 15.12. klo 19 Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65. Su 17.12. klo 16 Mellunkylän Joulupuisto -tapahtuman jälkeen. Kun joulu valkeneepi to 14.12. klo 19. Mikaelin Laulajien joulukonsertti, joht. Jukka Okkonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Isä-lapsiparkki la 16.12. klo 10–14. Hengähdyspaikka perheen miesväelle ja lapsille joulukiireiden

keskellä. Puuhaillaan jouluisissa tunnelmissa erilaisten pelien parissa ja vaihdetaan kuulumiset kahvikupin ääressä. Ei ennakkoilmoittautumista. Mellunkylän Joulupuisto su 17.12. klo 13–16. Ohjelmassa mm. Mosabacka Big Band ja Maria Baric Companyn Toiveiden taivas -esitys. Pihalla voi tavata joulupukin ja -muorin, silittää aasia, sytyttää joulurauhankynttilän ja kuunnella ekumeenista hartautta sekä kuoromusiikkia. Lapsille omaa ohjelmaa mm. Lastenbändi WimmaRalli, pipareiden koristelua, askartelua. Tarjolla glögiä, pipareita ja grillimakkaraa (niin kauan kuin tarjottavaa riittää). Tilaisuuden päätteeksi klo 16 Kauneimmat joululaulut -tilaisuus. Oikeudet ohjelmanmuutoksiin järjestäjillä. Järj. Mikaelin seurakunta ja alueen toimijoita. Facebook.com/mellunkylanjoulupuisto. Otamme vastaan kirkon aulassa klo 15 asti lahjoituksia Rakenna Joulupuu -keräykseen. Joulukonsertti to 21.12. klo 18. HKL:n Mieslaulajat, joht. Anita Lehtonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea. Diakoniapäivystyksiä tai ajanvarauksia ei ole ajalla 19.12.2017– 7.1.2018. Diakoniatyöntekijän antamaa keskusteluapua sekä neuvontaa ja ohjausta puhelimitse to 28.12., ti 2.1. ja to 4.1. klo 9–10, p. 09 2340 4818 (numero ei ole muuna aikana käytössä).

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Tulisuontie 2. Avoinna ma-ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to-pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: 2. adventtisunnuntain messu 10.12.

klo 10 Vilkkilä, Laaksonen, Kirsi Honkanen-Punkari. 3. adventtisunnuntain messu 17.12. klo 10 Laaksonen, Kaskinen, Filppula. Laajasalon kirkossa: Taizé-messu su 10.12. klo 12 Vaulas, Laaksonen, Niva-Vilkko, Ylistyskuoro. 3. adventtisunnuntain messu 17.12. klo 12 Laaksonen, Kaskinen, Enni Maaninka.

TAPAHTUMIA Mielenterveysväen joulujuhla pe 8.12. klo 13 Laajasalon kirkolla. Ohjelmaa, puuro, kahvit. Järj. idän seurakunnat ja psykiatrian poliklinikka. Suomi100-juhlakonsertti pe 8.12. klo 19 Laajasalon kirkossa. IHMO. Joulukonsertti la 9.12. klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Laura Juvonen, Annina Rintakumpu, piano. Mm. Kaski, Verdi, Gomez. Ohjelma 10 e. Perheiden kauneimmat joululaulut su 10.12. klo 15 ja Kauneimmat joululaulut klo 18 Laajasalon kirkossa. Joulujuhla ti 12.12. klo 18 Laajasalon kirkossa. Otteita näytelmästä Joulu saapuu kaupunkiin. Chorus Marinus, joht. Niva-Vilkko. Joulupukki, puuro. Joulukonsertti ke 13.12. klo 18 Laajasalon kirkossa. IHMOn basso-oppilaat. Kauneimmat joululaulut ke 13.12. klo 18.30 Tammisalon kirkossa. Joulu saapuu kaupunkiin -näytelmä to 14.12. klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Tarina ensimmäisestä joulusta. Käsik. Anna-Mari Kaskinen, koreogr. Sari Perttu, ohj. Matias ja Rosa Nyman, säv. Tommi Kalenius. Esiintyjinä lapsia ja aikuisia. Esitykset Roihuvuoressa: su 17.12. klo 16, ti 19.12. klo 18, ke 20.12. klo 18. Joulukonsertti pe 15.12. klo 18.30 Tammisalon kirkossa. Tarja Karkulehdon lauluoppilaat. Partiomyyjäiset la 16.12. klo 10–14 Laajasalon kirkolla. This Advent Moon la 16.12 klo 18. Roihuvuoren kirkossa. Kamarikuoro Auditen levyn-

Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa. Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa. Matteuksenkirkon ehtoollishartaudet eivät jatku enää vuonna 2018. Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15. Neulekerho maanantaisin klo 12. Kauden viimeinen neulekerho 11.12. Yhteinen iltaruoka maanantaisin klo 16.30. Tarjolla maukasta kotiruokaa hintaan 1 e. Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18. Laulut soikoon keskiviikkoisin klo 13–14. Lasten ja perheiden Suomi100 -juhla pe 8.12. klo 9.30. Yhteinen Joulupuuro ti 12.12. klo 17–17.45. Koko perheen Joulukuvaelma ke 13.12. klo 9.15. Lasten ja perheiden kauneimmat joululaulut su 10.12. klo 16. Kauneimmat joululaulut su 17.12. klo 16. Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri maanantaisin klo 8. Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16. Olohuoneessa voi tavata alueen asukkaita ja nauttia kahvikupposen. Klo 14 on ohjelmatuokio. 12.12. Muistelemme yhdessä jouluperinteitä. 19.12. Avaamme oven joululle. Puotin Laulun joulukonsertti ma 11.12. klo 19. Trio Baronen joulukonsertti su 17.12. klo 18. Kauneimmat joululaulut to 14.12. klo 18, ti 19.12. klo 18, ke 20.12. klo 14, to 21.12. klo 18 sekä to 28.12. klo 18. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Kiviportintie 5, tai puhelimitse p. 09 2340 6400 ma– pe 9–12 ja 13–16. Diakonian joulunajan ajanvaraus viimeistään 15.12.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 8. – 21.12.

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 15 Anne Nuutinen

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä p äivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

jumalanpalvelukset Iltakirkko to 7.12. klo 18 Katukappelissa. Antola, Jurmu. 14.12. ei iltakirkkoa. Messu su 10.12. klo 11 kirkossa. Joronen, Antola, Jurmu, Kantaattikuoro. Messu su 17.12. klo 11 kirkossa. Pesonen, Huhdamäki, Jurmu, Hinkkanen ja Sakarat. Iltakirkko to 21.12. klo 18 Katukappelissa. Paananen, Katja Korja.

Tapahtumia Kuninkaan ilta kirkolla pe 15.12. klo 18. Puhe Ilkka Rytilahti, Kansanlähetys, musiikki Olli Lehmonen & co. Sanaa, rukousta, ylistystä ja teejatkot. Seuraava Kuninkaan ilta 12.1. Kauneimmat joululaulut. Yhteislaulua jouluilon puolesta, kolehti Suomen Lähetysseuralle. La 9.12. klo 16 Merimieskirkko, Provianttikatu 4, su 10.12. klo 16 Merirasti-kappeli, ke 13.12. klo 13 Katukappeli, ke 13.12. klo 19 Merirasti-kappeli, to 14.12. klo 16 ja 18 Katukappeli, su 17.12. klo 16 kirkko. Lasten kauneimmat joululaulut kirkossa su 17.12. klo 14. Kodaly-kuoron joulukonsertti pe 8.12. klo 18. Johtaa Noora Määttä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tähtiä hangella su 10.12. klo 18. Naiskuoro Discantuksen joulukonsertti, johtaa Nina Melasalmi. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Vuosaaren musiikkikoulun joulukonsertit 11.12. klo 17, klo 18 ja klo 19. Pianisteja ja viulisteja. Vapaa pääsy. Lumihiutaleiden joulu ti 12.12. klo 18. Puotin laulun joulukonsertti, johtaa Anna Karjula. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Perhekerhojen joulujuhla ma 11.12. klo 11 kirkolla. Juhla alkaa jouluvaelluksella ja jatkuu yhdessäolon ja tarjoilun merkeissä. Tervetuloa perhekerholaiset! Junnujen ja nuorten joulujuhlat Valossa. Junnut ma 18.12. klo 16–18 ja nuoret ti 19.12. klo 17–21. Pieni jouluvaellus kirkolla to 14.12. klo 10.30. Virittäydy joulutunnelmaan! Vaellus on suunniteltu lapsille, mutta sen riemusta nauttivat kaikenikäiset. Tervetuloa! Cafe Valo perjantaisin Valossa klo 13–15. Arjen kohtaamispaikka aikuisille. Syksyn viimeinen cafe 15.12. Haluatko tuoda iloa lapsen jouluun? Vielä ehdit osallistua Joulupuu-keräykseen. Lahjapuu osoitteessa www. helsinginseurakunnat.fi/vuosaari, katso Toiminta, Tukea sinulle, Joulupuu-keräys. Katukappelin joulu. Kappeli avoinna ma–pe klo 12–16, la klo 12–14, ja pappi tavattavissa torstaisin klo 16–17. Kappeli on joulutauolla 20.12.–7.1. jonka aikana ei päivystystä, iltakirkkoa tai pappia tavattavissa. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) ti klo 9–10. Lisää tapahtumia ja piirejä www. helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

5-vuotias Milka-aasi asustelee Siuntiossa yhdessä emänsä Judithin ja pikkusiskonsa Venlan kanssa. Milka käy Helsingissä kahdessa joulutapahtumassa. Kesällä aasit ovat Vivamon raamattukylässä maskotteina ja tarvittaessa näyttelijöinä.

Aasi ja lampaat kuuluvat jouluun Koko perheen joulutapahtumissa voi nähdä aasin, hevosen tai lampaita.

arraskuun pimeinä viikkoina sadat ja ehkä tuhannetkin helsinkiläiset valmistelevat suuria, jouluisia ulkoilmatapahtumia. Seurasaaren Joulupolku rakennetaan saareen jo 22. kerran sunnuntaina 10.12., ja seuraavana sunnuntaina Kontulassa aukeaa Mellunkylän Joulupuisto Mikaelinkirkon pihalla. Näissä tapahtumissa lapsille ja aikuisille halutaan tarjota joulun tunnelmaa ilmaiseksi. Seurasaaren Joulupolulla on 23 tapahtumapistettä, ja järjestäjien ja tukijoiden joukosta löytyy useita yrityksiä, oppilaitoksia ja yhdistyksiä sekä Kirkko Helsingissä. Munkkiniemen seurakunnan iltapäiväkerho esittää Seimen äärellä -joulukuvaelman Karunan kirkon portailla viisi kertaa. – Lapset tykkäävät tästä, ja halukkaita esiintyjiä on helppo löytää, kertoo vastaava lapsityöntekijä Auli Etäniemi. Harjoittelu alkaa edellisen vuoden valokuvien katselusta. Mukana on 11 eka- ja tokaluokkalaista sekä kolme aikuista. Muutama vuosi sitten kuvaelmassa oli mukana jopa lampaita ja aasi, jotka seisoivat lähettyvillä. – Tänä vuonna minulle soitettiin ja kysyttiin, huolimmeko aasin mukaan. Totta kai! Etäniemi sanoo. Esitykseen niveltyvät myös Kauneimmat joululaulut ja viereinen kynttiläpiha eli Joulurauhan puisto, johon ihmiset saavat tuoda kynttilöitä palamaan. Joulupolun ”päätonttu” Irmeli Johansson kävi ELMA-messuilla etsi-

mässä eläimiä joulupolulle ja löysi sieltä Milka-aasin emäntänsä, kengittäjä Anne Nuutisen kanssa. Milka on tottunut lapsiin ja tykkää olla esillä. Seurasaari-säätiön avulla lapsille tarjotaan myös hevosajelua vanhanajan joulunvieton hengessä. Milka-aasin voi tavata myös Mellunkylän Joulupuistossa, Mikaelinkirkon pihalla. Aasia pääsee siellä silittämäänkin. Joulupuistossa saa nauttia musiikkiesityksistä ja tarjoilusta. Mosabacka Big Band ja Maria Baric Company esiintyvät. Tarjolla on glögiä, pipareita ja grillimakkaraa, niin kauan kuin tarjottavaa riittää. Kirkon yläkerrassa on monenlaista puuhaa lapsille, esimerkiksi askartelua ja pipareiden koristelua. Tapahtuman järjestävät yhteisvoimin kirkko, useat kaupungin tahot kuten Lähiöprojekti, Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -projekti, FC Kontu, KontuKeskus, Kontulan ostoskeskuk-

Seurasaaren Joulupolku sunnuntaina 10.12. kello 12– 17. Joulukuvaelma Karunan kirkon portailla kello 12.15, 12.45, 13.15, 14 ja 14.30. Suomen Lucia ja kuoro esiintyvät kello 15 ja Tiernapojat kello 16. Katso koko ohjelma: www.joulupolku.net

sen yrittäjäyhdistys, Kontula-Seura, Kontulan ja Mellunmäen Lions Clubit, kolme partiolippukuntaa sekä Radio Kontula. Mukana ekumeenisessa hartaudessa ovat Mikaelin seurakunnan lisäksi Itä-Helsingin ortodoksinen seurakunta ja Metrokappelin helluntaiseurakunta. Haltialan kotieläintilalla pääsee eläytymään ensimmäiseen jouluun sunnuntaina 10.12., kun tilan lampolassa esitetään joulukuvaelma tasatunnein kello 11–17. Kuvaelman toteuttavat Pakilan seurakuntalaiset ja nuorisotyöntekijät. Haltialassa voi nähdä lampaiden lisäksi myös lehmiä. Tilalla kasvatetaan kolmea lehmärotua. Sunnuntaina Haltialassa on myös joulumyyjäiset, ja lapset voivat kokeilla talutusratsastusta ja seikkailla Tähtitontun rastiradalla kello 13–17. Kahvila Vanha Pehtoori on auki.

Haltialan joulukuvaelma Haltialan tilalla, Laamannintie 17, sunnuntaina 10.12. kello 11–17. Mellunkylän Joulupuisto sunnuntaina 17.12. kello 13–16 Mikaelinkirkon pihalla ja sisätiloissa, Emännänpolku 1. Kauneimmat joululaulut

Eira Serkkola

kello 16 kirkossa. www.helsingin seurakunnat.fi/ mikael Eläinten jouluhartaus Viikissä, Latokartanontorilla, maanantaina 11.12. kello 18. Kaikki lemmikit ovat tervetulleita omistajineen. Glögi tarjoilu.

16 A

MENOT 8. – 21.12.

Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 10.12. klo 10 Malmin ja Viikin kirkoissa. Messu su 10.12. klo 10 Puistolan kirkossa. Seurakuntalaisten kanssa tehty messu. Lähetyskahvila. Jouluista askartelua. Messu su 10.12. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Keittotarjoilu. Perhemessu su 10.12. klo 12 Jakomäen kirkossa. Messun jälkeen ruokailu ja jouluaskartelua. Joululaulumessu su 10.12. klo 12 Siltamäen seurakuntakodilla. Messu su 17.12. klo 10 Malmin ja Puistolan kirkoissa sekä klo 12 Jakomäen kirkossa. Levollisen hiljaisuuden messu su 17.12. klo 10 Viikin kirkossa ja klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Valon messu su 10.12. klo 17 Tapanilan kirkossa. Lasten joulukirkot ma 11.12., ti 12.12 ja ke 13.12. klo 9 ja 10 Viikin kirkossa, to 14.12. klo 9.15 ja 10.15 Pihlajamäen ja Jakomäen kirkoissa sekä ti 19.12. klo 10 Tapanilan kirkossa. Lasten jouluhartaus ti 19.12. klo 9.45 Malmin kirkossa.

TAPAHTUMIA Jouluksi kotiin -konsertti pe 8.12. klo 19 Siltamäen seurakuntakodilla. Joululauluja jazz-sovituksina, yhteislaulua. Duo Satu Tillanen ja Hannu Elomaa. Ohjelma 7 e. Joulukonsertti la 9.12. klo 19 Malmin kirkossa. Jyrki Korhonen ja Maria Kettunen, laulu. Järj. LC Helsinki-Pohjoinen. Ohjelma 10 e. Naiskuoro Pihlajan konsertti su 10.12. klo 18 Viikin kirkossa. Maariainen tuutii pienokaistaan. Kuoronjohto Marjasisko Varha. Ohjelma 10 e. Phonic-kuoron konsertti ma 11.12. klo 18 Tapanilan kirkolla. Kuoro PohjoisHelsingin musiikkiopistosta. Kuorokonsertti ti 12.12. klo 19 Puistolan kirkossa. Malmin Mieslaulajat ja naiskuoro Elegia. Kalinkan joulukonsertti ke 13.12. klo 19 Malmin kirkossa. Laulu- ja soitinyhtyeen johto Albina Parkkonen. Ohjelma 5 e. Discantus-kuoron konsertti to 14.12. klo 19 Malmin kirkossa. Kuoronjohto Nina Melasalmi. Ohjelma 10 e. Finnairin kuoron konsertti pe 15.12. klo 18 Malmin kirkossa. Kuoronjohto Hannu Bister, solistina Sauli Tiilikainen. Ohjelma 10 e.

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

TAPAHTUMIA

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

13.12.

Käpylän ja Koskelan eläkeväen joulujuhla klo 13–15 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Käpylän musiikkiopiston lapset laulavat. Joulupuuroa tarjotaan. Ennakkoilmoittautuminen pe 8.12. mennessä p. 09 2340 3500, viraston aukioloaikoina.

Töölö Brass bandin konsertti pe 15.12. klo 18 Viikin kirkossa. Vaskiorkesteria johtaa Ville Paakkunainen. Ohjelma 10 e. Aikamiesten konsertti su 17.12. klo 18 Malmin kirkossa. Kuoronjohto Märt Ratassepp. Ohjelma 20 e. HKL:n mieslaulajien konsertti ma 18.12. klo 19 Malmin kirkossa. Kuoronjohto Anita Lehtonen, Tapio Lehtonen, piano. Ohjelma 10 e. Tule rakkaus ihmisrintaan -konsertti ti 19.12. klo 18 Puistolan kirkossa. PohjoisHelsingin musiikkiopiston laulunopiskelijoita johtaa Jutta Holmberg, pianisti Sigita Hirvi. Malmin mieslaulajien konsertti ti 19.12. klo 19 Malmin kirkossa. Kuoronjohto Kirsi Tunkkari. Ohjelma 10 e. Taivaallista joulua -konsertti ke 20.12. klo 19 Pihlajamäen kirkossa. Katja Esle ja Jyrki Nurminen, laulu, Aaro Alaspää, piano, urut ja laulu. Ohjelma 12 e. Joulukonsertti to 21.12. klo 19 Malmin kirkossa. Kuulan perhe, solistina Jyrki Niskanen. LaValla-kuoron konsertti to 21.12 klo 19 Viikin kirkossa. Kuoronjohto Pekka Suomela. Ohjelma 10 e. Lauluja joulusta ke 13.12. klo 18, Eke’s pub, Kirkonkyläntie 7. Lauluyhtye Malmin enkelit ja Lissu and the Rednosed Reindeer Band. Yhteislaulua, esityksiä. Kauneimmat joululaulut su 10.12. klo 15 Jakomäen kirkossa ja klo 18 Malmin kirkossa, ti 12.12. klo 18 Pukinmäen kirjastossa, to 14.12. klo 19 Pihlajamäen kirkossa, su 17.12. klo 17 Siltamäen seurakuntakodissa, klo 18 Puistolan, Tapanilan ja Viikin kirkoissa sekä ke 20.12. klo 19 ravintola Kaskessa, Latokartanonkaari 23. Lasten kauneimmat joululaulut ke 13.12 klo 18 Siltamäen seurakuntakodilla ja Jakomäen kirkossa, su 17.12. klo 14 ja 16 Viikin kirkossa sekä klo 15 Malmin ja Puistolan kirkoissa.

14.12.

Teemallinen teehetki klo 18 Viikin kirkolla, Agronominkatu 5. Suomi-juhlaa ja taidekeskustelua aiheena kuvataide kansallisen identiteettimme luomisessa. Keskusteluun johdattelevat Hanna Kuivalainen ja Marjukka Vakkuri. Tarjolla myös teetä, kahvia ja pientä purtavaa.

Jouluinen lauluilta ke 13.12. klo 18 Harjannetie 44:n kerhohuoneella. Lauluja, glögiä ja lapsille puuhaa. Lauantain toivotut -toivelauluhetki Pukinmäen Porttikahvilassa la 16.12. klo 13. Joululauluilta ma 18.12. klo 18 Tapulin seurakuntakodilla. Yhteislaulua. Virpi Heinonen, säestys, Timo Lipponen, laulu. Kansainväliset joululaulut ke 20.12. klo 19 Malmin kirkossa. Yhteislaulua. Kuvataide kansallisen identiteettimme luomisessa, Teemallinen teehetki to 14.12. klo 18 Viikin kirkolla. Suomi-juhlaa ja taidekeskustelua. Tarjolla teetä, kahvia ja pientä purtavaa. Keskustelua vetävät Hanna Kuivalainen ja Marjukka Vakkuri. Myyjäiset la 9.12. klo 12–15 Pukinmäen Portissa, la 16.12. klo 12–13.30 Siltamäen seurakuntakodilla, Siltamäen Martat, su 17.12. klo 16–18 ja 19–20 Puistolan kirkolla sekä myyjäiset ja joulukahvila su 17.12. klo 15–16 ja 17–18 Viikin kirkolla. Eläinten jouluhartaus ma 11.12. klo 18 Latokartanon torilla. Jouluglögit ke 13.12. klo 15.30–17 Tapulin torilla ja pe 15.12. klo 15.30– 17 Jakomäen ostarilla. Joulupuuroa ja -lauluja Pihlajiston ostarilla ti 19.12. klo 11–13 ja Pihlajamäen ostarilla ke 20.12. klo 11–13. Paanun jouluruoka to 14.12. klo 12 Viikin kirkolla. Vapaaehtoinen maksu. Olotilakahvila Olohuone ma 18.12. klo 11 Tapulissa. Joulujuhla ja soppa-ateria. Yhteinen joulunvietto ja ateria su 24.12. klo 17 Viikin kirkolla. Ilm. outi. lantto@evl.fi, p. 050 380 3602. Omaishoidon joulujuhla ke 13.12. klo 13 Malmin kirkossa. Mielenterveyskuntoutujien joulukirkko pe 15.12. klo 13 Tapulin seurakuntakodilla. Kahvitarjoilu. Eläkeläisten joulujuhla ke 13.12. klo 12 Pihlajamäen kirkolla ja klo 13 Siltamäen seurakuntakodilla. Eläkeläisten joulupuuro ke 13.12. klo 14 Tapulin seurakuntakodilla. Eläkeläisten iltapäivä to 14.12. klo 13 Puistolan kirkolla. Senioripojat. Lasten ja eläkeläisten joulujuhla

Pesonen-Kareinen, Kansallis-Kuoro, johtaa Teppo Lampela. Messun jälkeen kuoron myyjäiset. Messu Käpylän kirkossa sunnuntaisin klo 18. Su 10.12. Elo ja Helenius. Su 17.12. ei messua vaan Kauneimmat joululaulut.

ma 18.12. klo 16 Puistolan kirkolla. Diakonian jouluajan ajanvarausvastaanotto Joulun alla diakoniassa on kiirettä, joten suosittelemme ottamaan yhteyttä hyvissä ajoin. Taloudellisissa kysymyksissä ajan voi varata vielä viikolla 50, viikolla 51 varattavat ajat menevät joulun jälkeen. Viikoittaisen ajanvarausajan ulkopuolella voi jättää soittopyynnön vastaajaan. Diakoniatyöntekijä ottaa yhteyttä mahdollisimman pian. Lahjoitusleipää jaetaan Malmin kirkolla torstaisin klo 11.30, Jakomäen kirkolla keskiviikkoisin klo 12 (ei 21.12.–2.1.), Pihlajamäen kirkolla tiistaisin klo 9 (ei 20.12.–8.1.) ja Tapulin seurakuntakodilla maanantaisin klo 11 (ei 19.12.–7.1.). Sururyhmä alkaa tammikuussa Puistolan kirkolla. Kokoontumiset torstaina klo 17.30–19, 18.1., 1.2., 15.2., 1.3., 15.3., 5.4. ja 26.4. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400. Kevään muskareihin ilmoittautuminen on netissä avoinna 15.12.2017– 5.1.2018. Ilmoittautumislinkkiin pääset osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/malmi. Katso: Toiminta, Lapset ja perheet, Musiikkileikkikoulut.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 8–15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Koskelan kirkko, Käpyläntie 11 Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Messu Oulunkylän kirkossa sunnuntaisin klo 10. Su 10.12. Handolin ja Albekoglu. Su 17.12. Kemppainen,

Kauneimmat joululaulut Oulunkylän kirkossa su 10.12. klo 15 ja su 17.12. klo 18, Käpylän kirkossa su 17.12. klo 18, Maunulan kirkossa su 10.12. klo 18 ja su 17.12. klo 15, sekä Koskelan kirkossa ennakkotiedoista poiketen ti 19.12. klo 14 (huom. aika!) ja 18.30. Yhteisöravintola Salaam Oulunkylän kirkolla torstaisin klo 12–16.30. Vielä 14.12., sitten joulutauko. Hinta 1–10 e. Käpylän ja Koskelan eläkeväen joulujuhla ke 13.12. klo 13–15 Käpylän kirkossa. Joulupuuro, Käpylän musiikkiopisto. Vapaa pääsy, ilm. pe 8.12. mennessä, p. 09 2340 3500. Joulutapahtuma Maunulan leikkipuistossa ti 19.12. klo 10.30. Ilmoittaudu puuroa varten puistoon tai maija.pesonen-kareinen@evl.fi. Alleluia – kamarikuoro Addiction joulukonsertti pe 15.12. klo 19 Käpylän kirkossa. Johtaa Elisa Huovinen. Vapaa pääsy, ohjelma 15/10 e. Oi jouluyö – Juulako rat -konsertti pe 15.12. klo 18 Maunulan kirkossa. Mukana Savik, Pertti Palm ja Tummat tunteet -romanimusiikkiyhtye. Tarjoilua, vapaa pääsy. Levynjulkaisukonsertti pe 15.12. klo 18 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Herännäisnuorten kuoro, Veisuuveljet ja Seuratuvan virsikuoro. Vapaa pääsy. Mestari-Laulajien joulukonsertti la 16.12. klo 18 Käpylän kirkossa. Vapaa pääsy. Joulun iloa ja rauhaa -konsertti su 17.12. klo 14 Oulunkylän kirkossa. Kansallis-Kuoro, johtaa Teppo Lampela. Vapaa pääsy. Aetas Carmen – joulumusiikkia naisäänille ma 18.12. klo 19 Oulunkylän kirkossa. Kaari-ensemble, johtaa Saara Aittakumpu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Helsingin luonnontiedelukion joulukonsertti ma 18.12. klo 19 Käpylän kirkossa. Vapaa pääsy. Käpylän musiikkiopiston joulukonsertti ti 19.12. klo 19 Oulunkylän kirkossa. Musiikkiopiston orkesterit, sopraano Johanna Rusanen-Kartano, kapellimestari Ahti Valtonen. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Jouluksi kotiin -konsertti ke 20.12. klo 19 Oulunkylän kirkossa. Duo Satu Tillanen. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Pienten ja suurten adventtimessu su 10.12. klo 11. Snadin mittainen messu joulua odotellessa. Notkea messu Kauneimpien joulu-

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 8. – 21.12.

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 17

laulujen kera su 17.12. klo 11. Messu toteutetaan yhdessä Pakilan Voimistelijoiden kanssa.

Tapahtumia. Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita. Helsingin Suomalaisen Klubin kuoron joulukonsertti la 9.12. klo 16. Kuoroa johtaa Henrik Lamberg. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Haltialan joulukuvaelma su 10.12. klo 11–18. Perinteinen joulukuvaelma Haltialan tilan lampolassa, Laamannintie 17. Esitykset klo 11, 12, 13, 14, 15, 16 ja 17. Kuvaelman toteuttavat Pakilan seurakunnan vapaaehtoiset ja työntekijät. Sinustako tähtitonttu? klo 13–17. Haltialan tilalla tähtitontun rastirata, jonka suorittaja saa tähtitonttu-todistuksen. Muskariope Jenni laulattaa ja leikittää. Helsingin Laulun joulukonsertti su 10.12. klo 19. Joulun ja Laulun taikaa. Kuoroa johtaa Hanna Remes. Vapaa pääsy, ohjelma 8 euroa. Metsämessu ma 11.12. klo 18. Yhteistyössä Helsingin Ladun kanssa. Kokoontuminen klo 18 Paloheinän majalla. Siitä lähdemme kävelemään noin 2,5 km pohjoiseen päin. Lastenrattaat voi ottaa mukaan. Matka kestää noin 35–45 minuuttia. Jokainen voi tuoda lyhtyjä mukanaan tunnelmaa luomaan. Lucian päivän valoisaa tunnelmaa ke 13.12. klo 13–17. Askartelua, tarjoilua, laulua ja leikkiä. Paikalla Lucia ystävineen. Lasten Kauneimmat Joululaulut klo 17 Lucian valossa. Karhu-Kissojen tunnelmallinen joulukonsertti to 14.12. klo 18 Tervetuloa virittäytymään joulun tunnelmaan tunnetuimpien joululaulujen siivittämänä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Rauhanyhdistyksen joululauluilta 15.12. klo 19. Kauneimmat Suomalaiset Joululaulut su 17.12. klo 18. Kauneimmat Joululaulut ma 18.12. klo 19. Kauneimmat Joululaulut Kahvila Helmessä ti 19.12. klo 14. Kauneimmat Joululaulut jazzahtavasti ke 20.12. klo 19. Nuorten bändi säestää.

Erityisryhmille Kehitysvammaisten joulukirkko pidetään ma 18.12. klo 10 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5.

Lauantai 9.12. ■ Klo 11 Kallion kirkko ■ Klo 15 Oulunkylän kirkko, lapsille ■ Klo 16 Herttoniemen kirkko, lapsille, Merimieskirkko, Provianttik. 4 Sunnuntai 10.12. ■ Klo 12.45 Meilahden kirkon seurakuntasali ■ Klo 15 Jakomäen kirkko, Laajasalon kirkko, perheille, Lehtisaaren kappeli, Mikaelinkirkko, Emännänp. 1, perheille, Oulunkylän kirkko, Paavalinkirkko, perheille, Tuomiokirkko, lapsille ■ Klo 16 Bokvillan, Hämeentie 125, Merirasti-kappeli, Mikael Agricolan kirkko, Ruoholahden kappeli, lapsille, Vartiokylän kirkko, perheille ■ Klo 18 Johanneksen-, Kannelmäen, Kulosaaren, Laajasalon, Lauttasaaren, Malmin, Maunulan, Myllypuron, Paavalin- ja Pitäjänmäen kirkot Tiistai 12.12. ■ Klo 18 Mikaelinkirkko, Emännänp. 1, Vartiokylän kirkko Keskiviikko 13.12. ■ Klo 13 Katukappeli, kauppak. Columbus ■ Klo 17 Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, lapsille ■ Klo 18 Jakomäen kirkko, lapsille, Siltamäen seurakuntakoti, lapsille, Suomenlinnan kirkko Klo 18.30 Tammisalon kirkko Klo 19 Merirasti-kappeli, Temppeliaukion kirkko

Torstai 14.12. ■ Klo 16 ja 18 Katukappeli, kauppak. Columbus ■ Klo 17.30 Tapanilan kirkko, lapsille ■ Klo 18 Puotilan kappeli, Vanhakirkko, Carols by Candle Light ■ Klo 19 Pihlajamäen kirkko Perjantai 15.12. ■ Klo 19 Paavalinkirkko, Pop kauneimmat joululaulut, Östersundomin kirkko Lauantai 16.12. ■ Klo 14 Lauttasaaren kirkko, lapsille ■ Klo 15 Alppilan kirkko, Sateenkaarikansalle ■ Klo 16 Munkkivuoren kirkko, lapsille ■ Klo 18 Munkkiniemen kirkko Sunnuntai 17.12. ■ Klo 12 Itä-Pasila, Junailijank. 3, Kauneimmat joululaulut -messu, Malminkartanon kappeli

ta ja varsinaiseen tuotantoon valmistaminen yksittäisten taiteilijoiden, keraamikkojen ja käsityöläisten varassa. Helsingin jouluseimet 2017 liittyy Suomi 100 -tapahtumaan. Seimien sijainnit kartalla: jouluseimet.fi Joululaulupäivän avaus Kompassi torilla pe 15.12. Kirkkoherra Kari Kanala ja Suomen Lähetysseuran In H ouse -lauluryhmä ilahduttavat ohikulkijoita joululauluilla Helsingin rautatieaseman asematunnelin Kompassitorilla klo 8–9. Lähetysseuran työntekijät jakavat kahdelle sadalle ensimmäiselle Kauneimmat joululaulut -vihkosia.

■ Klo 14 Tuomaan Lastenkirk-

ko, Pihlajatie 16, lapsille, Viikin ja Vuosaaren kirkot, lapsille ■ Klo 15 Huopalahden kirkko, perheille, Malmin kirkko, lapsille, Maunulan kirkko, Puistolan kirkko, lapsille, Tuomiokirkko ■ Klo 16 Mikaelinkirkko, Emännänp. 1, Roihuvuoren kirkko, perheille, Tuomaan Lastenkirkko, Pihlajatie 16, taaperoille, Vartiokylän kirkko, Viikin kirkko, lapsille, Vuosaaren kirkko ■ Klo 17 Siltamäen seurakuntakoti, Töölön kirkko ■ Klo 18 Herttoniemen ja Huopalahden kirkot, Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, Kallion, Kannelmäen, Käpylän, Meilahden, Munkkivuoren ja Oulunkylän kirkot, Pitäjänmäen kirkko, bändin säestyksellä, Puistolan, Roihuvuoren, Tapanilan ja Viikin kirkot, Ruoholahden kappeli, Tuomiokirkko Maanantai 18.12. ■ Klo 19 Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1

Esko Jämsä

Menopalat

Helsingin jouluseimet 2017 ovat nähtävänä 6.1.2018 saakka Aleksanterinkadun näyteikkunoissa ja keskustan kirkoissa. Löydät seimiasetelmia joulun aikana myös Helsingin muista kirkoista. Seimikulttuuri on saanut vaikutteita ennen muuta kotona ja kirkoissa luetusta jouluevankeliumista. Koulujen joulukuvaelmat ja Rudolf Koivun ja muiden suomalaisten taiteilijoiden joulukuvat ovat luoneet suomalaista seimiperinnettä. Mallia on haettu seimiperinteestä eri puolilta maailmaa. Tyypillisiä materiaaleja suomalaisissa seimiasetelmissa ovat villa, huopa, savi sekä puu ja paperi. Seimien valmistus on harrastusluonteis-

Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa lauletaan yhdessä Suomen Lähetysseuran painattamasta Kauneimmat joululaulut -vihkosesta. Vapaa pääsy, kolehti. Tiistai 19.12. ■ Klo 14 Koskelan kirkko ■ Klo 18 Huopalahden kirkko, Puotilan kappeli, Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti ■ Klo 18.30 Koskelan kirkko ■ Klo 20 Kallion kirkko, nuorille aikuisille Keskiviikko 20.12. ■ Klo 14 Puotilan kappeli, ikäihmisille, Tuomiokirkko ■ Klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakoti ■ Klo 19 Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 Torstai 21.12. ■ Klo 17.30 Bokvillan, Hämeentie 125 ■ Klo 18 Pitäjänmäen kirkko, perheille, Puotilan kappeli

Tilaisuuksia järjestetään myös mm. kirjastoissa ja kauppakeskuksissa. Lisätietoa: www.kauneimmatjoululaulut.f i ja www.musiikkiakirkoissa.fi.

Lucia-neito kulkueineen lähtee liikkeelle Senaatintorilta ke 13.12. klo 18. Lucian lisäksi kulkueessa voi nähdä tonttuja, hevosia ja museoautoja. Folkhälsanin Lucia-keräys ja Lucia-markkinat, joilla kerätään varoja vähävaraisille lapsiperheille, järjestetään lauantaina Keskuskadulla. Lucian päivää on vietetty pitkään erityisesti ruotsinkielisissä piireissä. Nykyisin päivää vietetään yhä useammin myös suomenkielisten keskuudessa, erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa.

Lucia-neidon valinnalla on pitkät perinteet. Kuva on vuodelta 1998.

18 A

Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Palveluja tarjotaan Muutot ja kuljetukset. 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetusneppis p. 040 5850074

neniälittereK

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03

Ilmaisia kirkonmenoja ei ole Tässä ilmainen vinkki kaikille kirkkoherroille, jotka haluavat enemmän väkeä hallinnoimiinsa Herranhuoneisiin: perikää pääsymaksu. Temppeliaukion kirkon kävijämäärä on kasvanut räjähdysmäisesti sen jälkeen, kun temppelin ovelle rakennettiin liturginen lippuluukku. Nyt Töölön seurakunnassa ei tiedetä, mihin rahanvaihtajien pöydän tuotot saataisiin sijoitettua, kun maallista hynää kertyy reilusti budjetoitua enemmän. Ilmaisia lounaita ei kuulemma ole, ei myöskään ilmaisia kirkossakäyntejä. Joku ne aina maksaa. Rahoitusmalleja on tietysti muitakin kuin pääsymaksu. Esimerkiksi pappien valkeissa kaavuissa olisi paljon joutavaa tilaa sponsorien värikkäille tunnuksille. Ne näyttävät jääkiekon pelipaidoissakin niin kauniilta. Ehtoollismaljoihin voisi kaivertaa ”lihaa säästämättä, laadusta tinkimättä” -tyyppisiä mainoslauseita. Virret voisivat sisältää tuotesijoittelua: ”Kiitävi aika, vierähtävät vuodet. Ajasto-taskukalenteri kertoo sen.” Eikä kannata unohtaa vanhaa kunnon anekauppaa. Siihen voisi yhdistää kekseliään kumppanuushankkeen jonkin grillivalmistajan kanssa.

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit. Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393 Eläkeläisille, leikkaus 18-22 €, permanentti tai väripaketti 65€ P. 045 2386356, Hämeentie 38

Jalkahoidot 40€, kotikäynnit alk.50€. Vallilan jalkahoitola Puh. 040-154 7607. Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

KOTI-KATRIINA AUTTAA kauppa- ja asiointiapu, kotisiivous, kaikki kodinhoitotyöt, ulkoiluseura. P. 0400 612095 tai info@kotikatriina.fi YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne. MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Siivous, korjaus, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 7 v. kokemus ja suosituksia

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi

JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääketieteen lisensiaatti Hammasteknikko Master of Oral Surgery and Implantology (M.Sc., erik.)

suu- ja hammaskirurgia implanttiprotetiikka erikoiskokoproteesit laajat kokonaishoidot

Hammaslääkärikeskus Dentarium Oy Mikonkatu 8 A, 7 krs., Hki Puh. (09) 622 1533 GMS 050 552 7295 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa

25€

65€ Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. 65€ Kivuton hampaan poisto Hinta alk. 65€

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

040-411 4370 www.stadinapumiehet.fi 045 6475572 stadinapu@saunalahti.fi, kiinteistönhuolto, käsilumityöt, kuljetus. 37€/h.

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Seurakuntapastorin virka Munkkiniemen seurakuntaan haetaan seurakuntapastoria 1.3.2018 – tai sopimuksen mukaan. Hakuaika päättyy 15.12.2017 klo 13.00. Haastattelut 11.1.2018 Hakuohjeet ja tarkemmat tiedot KirkkoHRjärjestelmästä. Lisätietoja antaa kirkkoherra Leo Glad, etunimi.sukunimi@evl.fi ja koordinaattori Mia Salmio 09 2340 5128.

Siivouspalveluja

HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

Toimivat kaihtimet joka kotiin !

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Miksi maksaisit liikaa? Hammaslääkärikeskus

ErikoishintammE:

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen. SOITA JA KYSY LISÄÄ

Palvelukseen halutaan

Suomen Hammaslääkäriliiton jäsen

• • • •

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Hammashoitoa

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

T A K U U T Y Ö

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS ....................... 110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous. Kodinapu helmi p.0407209420 www.kotikuntoon.com Kotisiivousta, ikkunanpesua, pihatöitä. Kotimaisin voimin laadukkaasti ja edullisesti Timo Vanari • 044 0691994

Kotisiivousta ja ikkunanpesua lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla. Myös jatkuvat sopimukset. www.marfic.fi • p. 040 – 7001925 Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

Tilaisuuksia

Lakipalveluja Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

HERÄNNÄISSEURAT su 10.12. klo 10 kirkkopyhä Pitäjänmäen kko, Turkismiehenkj.3, Hki; saarna R.Jarkkola. Kirkkokahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Korson kko, Merikotkant.4, Vtaa. Kirkkokahvit ja seurat. klo 18 Ankkurissa, Keskusk.11, Mlä klo 18 kotiseurat Eleniuksella, Kulomäent. 354, Nurmijärvi. ti 12.12. klo 12.30 lähetyspiiri Seuratupa, Salomonk.17D, 2.krs., Autotalo, Kamppi. Syksyn viim. ke 13.12. klo 19 jouluseurat Körttikoti, Ratak.1aA3. pe 15.12. klo 18 ”Uusin kirkkain sävelin” Seuratuvan kuorojen levynjulk.-konsertti Oulunkylän vanha kko, Siltavoudint.12, Hki. HNK, Veisuuvelj., Virsikuoro. la 16.12. klo 18 Jouluveisuut Virkkalan kko, Virkkalant.1, Lohja. su 17.12. klo 16 jouluveisuut Seuratupa; Salomonk.17D,2.krs (Autotalo, Kamppi). klo 18 Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot.6, Järvenpää. TULOSSA: su 29.12. klo 18 Jouluseurat Vanha kko, Uudenmaank.13, Hvkää (HUOM: pvm&klo muutt.).

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 10.12 klo 13.30 (Ap.t. 8) Simon-noita - Kerttu Nygren Filippos ja etiopialainen hoviherra - Antti Lemmetyinen

ELVIS IS BACK

ELVISTÄ JA RUKOUSTA

La 9.12. klo 18.00 Alppilan kirkko, Helsinki Su 10.12. klo 15.00 Suvelan kappeli, Espoo

60-luvun herkkää Elvistä tulkitsee Elvis-band: Seppo Juntunen, Johannes Österlund, Heidi Tuikkanen, Joska Lakopoulos ja Kim Ekblom Myös rukousta sairaiden puolesta. Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Edulliset remontit! Kirvesmiestyöt, maalaus, kaakelointi, lattiat, tapetointi ym. Ilm.arviointi, kot.väh., tarvikeale. Pienet remontit tervetulleita! Saneeraus Pe Ry T:mi, puh. 0400 819 757

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Seurat rauhanyhdistyksellä keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 19 sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa. Seurat voi kuunnella osoitteessa helsinginrauhanyhdistys.fi.

Kaikki hautausKaikki hautaus-ja ja perunkirjoituspalvelut perunkirjoituspalvelut (09)323 323 3770 3770 Hiihtäjäntie Hiihtäjäntie 1,1,00810 p.p.(09) 00810Helsinki Helsinki WWW.HAUTAUSPALVELU.COM WWW.HAUTAUSPALVELU.COM

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit. Takuutyötä jo v.1989 lähtien

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

• maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com

Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi

Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan Hki Asunto & Rakennus Oy t.nikkanen@kolumbus.fi 0400-503 497 Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651

Asianajotoimisto Mia Kavasto Perunkirjoitukset ja perinnönjaot Testamentit ja edunvalvontavaltuutukset p. 019 688 1000 toimisto@kavasto.fi Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Hautauspalveluja

Ostetaan RAHAA RAHAA RAHAA

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Joulukuu: Ti 12.12. klo 19 Huopalahden kirkko, seurat Pe 15.12. klo 19 Suomenlinnan kirkko, Joululauluilta

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ilmainen arviointi + k-vähennys. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

OSTETAAN kodin antiikki- ja arvotavarat, kuolinpesät, loppusiiv. sop.muk. Soita rohkeasti. Onni, puh. 040-3775159

OSTETAAN KUOLINPESIÄ

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

loppusiivouksineen toimisto@marfic.fi p.040 502 4546

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

Vuokrata halutaan Työssäkäyvä opiskelija etsii >25m2 asuntoa. Savuton & luottotiedot ok. 0505399649/Janne Holma

Tilaa verkosta tai soittamalla helposti ja vaivattomasti. Hautajaiset 590€ -1400€ www.hautauspalvelukaarna.fi P. 0500-406 408

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Mielipide

20 a Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Myötätuntouupumusta voidaan ehkäistä Myötätuntouupumus ei katso ikää eikä työkokemusta. Eikä välttämättä edes työalaa. Olen pitänyt viimeisten kolmen vuoden aikana yli 40 kurssia, luen toa ja seminaaria työssä jaksamises ta, stressistä ja ennen kaikkea myötä tuntouupumuksesta. Yksi asia on noussut esille joka ker ta. Se, että voit puhua jonkun toisen kanssa, on selvästi yksi tärkeimmistä konsteista pärjätä vaativassa ihmis suhdetyössä. Muiden ihmisten taak kojen kantaminen vaikuttaa helpot tuvan, kun ongelmista voi puhua kol mannelle henkilölle. Mutta onnistuuko se käytännössä niin helposti? Kenen kanssa voit pu hua ja milloin? Miten paljon saat tai voit kertoa? Entä millainen vaikutus sillä on työyhteisöön? Enimmäkseen yksin työskentele vällä ei ole lähellään kollegoja, joiden kanssa voi jakaa asioita tai jutella tilan teista. Se koskee monia meistä, mut ta valitettavasti esimiehet unohdetaan tässä usein. Johtavassa tehtävässä ole va työntekijä on hyvin usein yksin. On myös monia ammattilaisia, jot ka eivät toimi klassisessa ihmissuhde työssä, mutta painiskelevat silti myö tätuntostressin kanssa. He kuulevat päivittäin muiden ihmisten vaikeuk sista, peloista ja kärsimyksestä. Tar koitan esimerkiksi palvelualoilla toi mivia henkilöitä. He ”joutuvat” osallistumaan asiak kaidensa elämään. He tekevät arvo kasta ihmissuhdetyötä, vaikka am matinvalinnan vaiheessa tai opinnois sa sitä ei välttämättä huomioitu. He ovat samanlaisessa vaarassa uupua kuin ammattiauttajat. Uupumusta voi kuitenkin ennalta ehkäistä, ja se kannattaa tehdä mie luummin liian aikaisin kuin liian myö hään. Franz Schnider kouluttaja ja työnohjaaja

Kristilisyyttä ei tarvitse hävetä Nyky-yhteiskunta on teknistynyt ja muuttunut modernimmaksi hur jaa vauhtia. Joskus tuntuukin, että helposti pidetään naiivina henkilöä, joka sanoo uskovansa johonkin, tar kemmin erittelemättä, kenties johon kin Korkeampaan voimaan. Kulttuurissamme ei ole tapana sel vittää näitä asioita vieraille. Uskonto ja usko ovat henkilökohtaisia asioita. Muita ihmisiä arvioidessaan pitäisi tie tää kyseisen ihmisen koko henkilöhis toria, ja sehän ei yleensä ole mahdol lista kuin ehkä ihan läheisimmän ih misen kanssa. Koska puolueeton arviointi ei ole mahdollista, ei voida nähdä tuttavan entisiä autiomaavaelluksia ja pimeäs sä haparointeja, ei myrskyjä eikä koko elämän luisumista savipenkereen ta voin joen vietäväksi. Ketä silloin huu taa avuksi, kun on kaiken keskellä yk sin tai sairaana? Se on jokaisen itse päätettävä. Mut ta kristillisessä uskossa ei ole mitään hävettävää eikä puolusteltavaa. Soisi enemmänkin ihmisten pohtivan asioi

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

nilaatoilla reunustetun (keskeneräi nen rakennustyömaa?) suurehkon nurmikentän, jossa on muutama val tavan suuri puu. Tuli tunne, että ke säisin hetkenä minä hyvänsä joku le vittää huopansa ja tulee piknikille. Ei mitään pehmentäviä kasveja, kuten matalia pensaita tai saniaisia. Tähän tosi kolkkoon paikkaan minun piti jät tää rakkaimpani tuhkat. Useilla muilla hautausmailla muis tolehto on nimensä veroinen. Ei voi kuin toivoa, että Malmin hautaus maalla on suunnitelmat tilanteen kor jaamiseksi. Ja teille, jotka suunnitte lette muistolehdon käyttöä, käykää tarkistamassa paikka etukäteen. Jos olisin niin tehnyt, olisin välttynyt täl tä surulta eli vaihtanut hautausmaata. Raila Ketonummi

Edellisen johdosta: Ikävä kuulla, ettei muistolehtomme vastannut tei dän ennakko-odotuksianne vehreäs tä lehdosta. Muistolehtomme koivut ovat varttuneet paikalla jo hyvän ai kaa ennen hautausmaaksi suunnit telua ja alkavat olla elämänsä ehtoo puolella. Otan mielelläni vastaan ehdotuk sia alueen kehittämiseksi. Kiitos ar vokkaasta palautteestanne ja hyvää joulun odotusta! Heikki Nyman Malmin hautausmaan vs. ylipuutarhuri

Harhaista kuplaelämää internetissä

ta ja ”tuntevan kaiken leveyden, pi tuuden, korkeuden ja syvyyden”.

Päivi Kangas

Salliiko ja estääkö? Lyhyistä mielipidekirjoituksista voi syntyä väärinkäsityksiä. Pek ka Kemppainen on käsittänyt lausee ni ”miksi Luoja sallii” (K&k 5.10.) si ten, että olisin tarkoittanut Luojan haluavan ihmisten harjoittelevan hy vän ja väärin tekemisessä, ja sen vuok si myös sallivan väärin tekemisenkin. Sana sallia ei ollut hyvä, sillä tarkoi tukseni oli tuoda esille se, miksi Luo ja ei estä pahojen tekojen tekemistä. Niin kuin elävästä elämästä voimme todeta, hän ei estä. Jos hän niin tekisi, me ihmiset olisimme robotteja, joilla ei ole omaa harkintaa ja tahtoa. Siinä mielessä hän siis sallii ja on katsonut hyväksi, että ihminen voi itse päättää tekemisistään. Mutta se ei tarkoita sitä, että hän hyväksyisi kaiken, mitä ihmiset teke vät. Juuri sen vuoksi hän 2000 vuot ta sitten konkreettisella tavalla saat toi ihmisten tietoon, mikä on oikein ja mikä ei. Näin sai uskontomme ni men kristinusko. Myös muissa uskon noissa opetetaan samoja asioita, jois

ta Mooseksen kymmenessä käskyssä kuuliaisuutta teroitetaan. Uskontoja käytetään usein välinei nä kyseenalaisten tavoitteiden edis tämiseksi. Se on valitettavaa. Samoin keksintöjä opitaan käyttämään myös ikäviin tarkoituksiin. Lentokone oli hieno uusi liikenneväline, mutta siitä tuli myös pommien kylväjä. Puhumat takaan siitä, mikä vaara saattaa piillä ydinvoimassa sen liityttyä sotavarus teluihin. Jos joku heittäytyisi holtitto maksi, estyisikö tuho ennen kuin sel lainen toteutuisi? Sopii kysyä, sopii toivoa. Joskus oletettavasti pahoja tekoja estyy Kor keimman taholta, toisinaan hän vas taavasti myötävaikuttanee hyvien ta pahtumien syntymiseen. Harry Blässar Helsinki

Muistolehto tuotti pettymyksen Malmilla Mitä tuo mieleesi sana muistoleh to? Kauniin lehtomaisen ympäristön, missä on rauhallista istuskella muiste lemassa rakkaintasi? Tätä odotin, mutta mitä näinkään Malmin hautausmaalla: kauniin ki vimuurin ulkopuolella olevan beto

Internetin piti aikojen alussa ol la sähköinen valtatie, joka tuo maa ilmassa olevan tiedon kaikkien saata ville. Tämä mahdollisuus oli kuiten kin rajallisen kapasiteetin omaavalle homo sapiensille liikaa. Nyt seuraan vain oman rajallisen piirini asioita. Ei mitään avartavaa tietoa oman hiekka laatikkoni ulkopuolelta. Vain valitsemani uutiskanavat ja vielä niiltäkin suodatetut osa-alueet tavoittavat minut. Facebook, Twitter ja LinkedIn esittelevät minulle juuri omaa yhteisöäni kiinnostavaa sisäl töä. Booking.com toivottaa minut ter vetulleeksi prikulleen samaan Nizzan hotelliin, jossa olin viimeksi. Ah, miten elämä onkaan helppoa ja suloisen pientä. Eikös? Vai onnis tuinko rakentamaan itselleni harhai sen kuplan? Ratkaisun avaimet ovat täysin omissa käsissämme. Liikkeelle pää see jo sillä, että kerran päivässä vil kaisee mediaa, joka ei ole omassa päi vittäisessä uutisvirrassa. Hallaa tuskin syntyy, vaikka umpikaupunkilainen lukisi silloin tällöin Maaseudun Tule vaisuutta tai kokoomuslainen Demo kraatti-lehteä. Vannoutunut eloku vafriikki voi poiketa välillä teatteriin. Ruokaostoksillakin voi käydä vento vieraassa paikassa. Innovaatiot ja muutos tarvitsevat kitkaa. Sitä syntyy ainoastaan, jos kohtaamme uusia, erilaisia ja jopa pelottavia asioita. Muuten ei voi tie tää, mitä mielenkiintoista nurkan ta kana saattaa piileskellä. Rohkean pii pahduksen jälkeen oma kupla saattaa hieman laajentua. Riitta Auvinen toimitusjohtaja Rianno Communications Oy