Kirkko ja kaupunki 2017 23 vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

23 7.12.2017 kirkkojakaupunki.fi

VANTA A

A 12 Tätä et tiennyt kynttilöistä B1 Prinssi Jusuf ja Pijall eroavat massasta – monet räppärit suosivat uskontojen sijaan ”diippeilyä”

Ilta on tullut laulamaan. Laula sinäkin 15.12.!

B 8

Pappi Don Manuel Miguel de Unamunon romaanissa Pyhän miehen uhri

Jos Jumalaa ei ole olemassa, on toimittava ikään kuin olisi ja tehtävä maailmasta Jumalan valtakunta. Mentävä sinne, missä ei ole toivoa, ja ojennettava käsi. Janne Saarikivi kirjassa Ainoa, mikä jää (WSOY 2017)

Iankaikkisesti

Minun uskontoni on lohdun saaminen toisten lohduttamisesta, vaikkakaan se lohtu, jonka heille annan, ei olisi minun lohtuni.

Tänään

Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Eilen

2 a

Näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, minä kyllä näytän sinulle uskon teoillani. Jaakobin kirje 2:18

Rukous

Pääkirjoitus

istock

Vapauslaulut raikaa Amerikansuomalaisen Hiski Salomaan (1891–1957) Vapauden kaiho kuuluu työväenlaulujen parhaimmistoon: ”Oi vapaus, kuule kutsua, sua itkevät orvot kaipaa.” Vaikka synkät pilvet varjostavat vapauden tietä, vielä koittaa aika, että pilvet haihtuvat ja kylmyys vaihtuu tieltämme pois. Kun hyräilee adventtiajan virsiä, niissä huomaa samantapaisen valtakriittisen vireen kuin vanhoissa työväenlauluissa. Daavidin poika tulee Herran nimeen – ja suhteuttaa ja kyseenalaistaa tämän maailman herrojen ja vallankäyttäjien mahdin.

”

Virsikirjassa on myös muutama hollantilaisen radikaaliteologin Huub Oosterhuisin kirjoittama virsi. Hänen adventtivirressään (virsi 12, suomennos on Anna-Maija Raittilan) Messiaan tuloon valmistautuminen ei ole passiivista odottelua vaan aktiivista tien raivaamista. Se edellyttää mammonan palvelemisen lopettamista ja leivän jakamista: ”Ihminen ihmiseltä / Jumalan lahjat saa. / Siis keskenänne / myös leipä jakakaa.” Vapauden kaiho ja vallan suhteuttaminen kuuluvat adventtivirsien ydinsanomaan siksi, että niiden ympärille kietoutuu oikeastaan koko kristinuskon sanoma: Jumala itse tulee luoksemme, meidän ei tarvitse yrittää itse nostaa itseämme hänen suosioonsa.

Jaakko Heinimäki

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Kerro muistosi koulun tai päivä kodin joulu kuvaelmasta!

LEHTIKUVA / KARI TUOMI

”Nöyryys ja hiljaisuus on valtasi salaisuus / voimalla, väkivallalla et tahdo hallita” lauletaan virressä 13. Matteuksen evankeliumiin perustuva teksti on Juhani Forsbergin kynästä. Adventtivirsissä Samassa virressä todetaan myös, että ja vanhoissa ”mahtavat ovat muualla, suurissa työväenlauluissa saleissa”. on paljon samaa. Virsi 6 on kuin Pelastusarmeijan marssi. Se vaatisi ilman muuta säestyksekseen rummunlyöntiä. Anna-Maija Raittilan suomentamat Johan Nyströmin sanat puhuvat vapauttajasta, joka saapuu taivaasta maahan köyhien lapseksi: ”Hän saapuu murheellisille / näin yllätysvieraana / ja köyhät ja syntiset täyttää / yhä Henkensä lahjoilla.” Keskiajalta periytyvä virsi 10 varoittaa vallan tavoittelusta: ”Te häntä palvelkaatte, maan suuret, mahtavat. / Vain hältä armon saatte ja kruunut kirkkaimmat. / Vaan valtaa, kunniaa / ken etsii ainoastaan / ja Kristusta on vastaan / se taivaan kadottaa.”

Säikähdin, kun huomasin, kuinka hauraiksi ovat käyneet ne, jotka niin kauan jaksoivat pitää huolta. Yhä ohuemmalta alkaa omakin olemassaoloni tuntua. Kun puhelin soi, pelkään huonoja uutisia. Tämmöistäkö tämä tulee olemaan: menetyksiä, maailman kapeutumista, pysyvä kaamos? Auta. Auta edes sen verran, että suostun uskomaan sinun kulkevan mukana – vaikka et mitään muuta mahtaisikaan.

Oliko joulukuvaelma elämäsi tähtihetki vai jouduitko tyytymään lampaan rooliin? Lähetä muisto lomakkeella osoitteessa kirkkojakaupunki.fi tai sähköpostilla osoitteeseen verkko@kirkkojakaupunki.fi. Osallistuneiden kesken arvotaan upea kylpytakki.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 7.12.2017

numero 23

Seuraava lehti ilmestyy 21.12. Kannen kuva: Sirpa Päivinen

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

– Globaalin eriarvoisuuden vähentämiseen tarvitaan yhteiskunnallinen muutos, joka ei onnistu vain yhden ammattiryhmän voimin. Siksi toivon, että suomalaiset tukisivat järjestöjen työtä myös muulla tavoin kuin rahallisesti, Frank Johansson sanoo. Taustalla Ville Tietäväisen teos Aalto.

Auttajan sidotut kädet Amnestyn Frank Johansson rohkaisee auttamisjärjestöjä avoimeen keskusteluun kaupallisuuden sudenkuopista. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

iimeisten 25 vuoden aikana kansainvälisestä auttamisesta on tullut kasvuala. Samalla kaupallistuminen ja ammattimaistuminen ovat ajaneet auttamisjärjestöt ristiriitaiseen tilanteeseen, jossa niiden arvot törmäävät kilpailutalouden sääntöihin. Näin väittää Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson, jonka tuore kirja Hyvän tekemisen markkinat (Gaudeamus) käsittelee kansainvälisen auttamisen historiaa ja nykytilaa. Kirja tarkastelee suomalaisia ja ylikansallisia järjestöjä, jotka toimittavat kriisialueille humanitaarista apua, tuottavat kehitysprojekteja tai tekevät ihmisoikeustyötä. Johansson käy läpi suomalaisten auttamisjärjestöjen tilinpäätöksiä vuosilta 1990–2015. Kymmenen suurimman joukossa ovat Suomen Punainen Risti, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura, Unicef ja Fida. – Käyrät osoittivat tuona aikana ylöspäin, parhaimmillaan lähes kohtisuorasti. Keskimäärin kymmenen suurimman suomalaisjärjestön budjetit yli kolminkertaistuivat. KEHITYS HUOLESTUTTAA Johanssonia, vaikka järjestöt tekevät hyvää työtä ja myös hänen oma järjestönsä on saanut kasvusta osansa. Amnestyn Suomen osaston talous kasvoi samojen 25 vuoden aikana seitsemäntoistakertaiseksi. Johanssonin mukaan varainhankinta ja sitä tukeva ammattimainen viestintä nousevat yhä keskeisemmiksi, kun järjestöt kilpailevat huomiosta ja lahjoituksista.

– Maailma on yhä monimutkaisempi. Samalla realiteetti on se, että yksinkertainen viesti menee julkisuudessa parhaiten läpi ja tuo järjestölle rahaa. Kohtaan tämän ongelman työssäni päivittäin. Tyypillisessä markkinointikuvassa esiintyy yksinäinen lapsi. Tavallisia aiheita ovat myös lapsi yhdessä äidin kanssa ja yksinäinen nainen. Kuvat näyttävät avun kohteen viattomana ja avuttomana. Usein hänellä ei ole nimeä ja poliittisia mielipiteitä, eikä hän toimi aktiivisesti. Katsoja ei joudu pohtimaan vaikeita kysymyksiä kuten kärsimyksen yhteiskunnallisia syitä. Johanssonin mukaan haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset joutuvat kilpailemaan siitä, kuka pääsee tuotteeksi auttamisen markkinoille. Järjestöjen keskinäisen kilpailun vuoksi tilanteeseen ei ole helppoa ratkaisua. – Markkinointikuvaston muuttaminen edellyttäisi yhteistä sopimusta, johon jokainen auttamisjärjestö sitoutuisi. HALLITUS PÄÄTTI vuonna 2015 kehitysyhteistyövarojen leikkauksista, jotka vähentävät suomalaisen avun noin kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Johansson uskoo, että leikkaukset kiihdyttävät alan kaupallistumista, kun järjestöt etsivät uusia rahoituskeinoja. Johanssonin mukaan kasvun tavoittelu sitoo järjestöt yhä tiukemmin uusliberalistiseen talousjärjestelmään. Hyvän tekemisen markkinoiden kehittyminen alkoi Johanssonin mukaan 1980-luvulta. Auttamisjärjestöjä tarvittiin paikkaamaan vahinkoja, kun maa-

ilmanpankin ja muiden rahoituslaitosten ajamat rakennesopeutusohjemat pakottivat kehitysmaat karsimaan hyvinvointipalveluja. Järjestöjen rooli kasvoi rikkaiden maiden tuella, mutta samalla ne ajautuivat osaksi taloudellista valtarakennetta.

”

HAAVOITTUVASSA ASEMASSA OLEVAT IHMISET JOUTUVAT KILPAILEMAAN SIITÄ, KUKA PÄÄSEE TUOTTEEKSI AUTTAMISEN MARKKINOILLE. FRANK JOHANSSON

Johanssonin mukaan tilanne tiedostetaan suomalaisten auttamisjärjestöjen sisällä. Järjestöt karttavat kuitenkin julkista keskustelua, koska sen pelätään karkottavan lahjoittajia. – 1970-luvulla järjestöt olivat pieniä ja kritisoivat taloudellista valtaa. Nyt eriarvoisuudesta on tullut järjestöjen olemassaolon edellytys, joka mahdollistaa sen, että ne menestyvät ja kasvavat markkinoilla. Tämä ristiriita on virtahepo kanJATKUU VERKOSSA sainvälisen auttamisen olohuoneessa.

Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Aitoa avioliittoa ei ole olemassakaan Kirkko ja kaupungista kanneltiin Kirkko ja kaupungista on tehty kantelu Espoon tuomiokapituliin. Kantelija Erkki O. Auranen katsoo lehden häirinneen kuvavalinnoillaan espoolaisia seurakuntalaisia seksuaalisesti kirjailija Juha Hurmeesta tehdyllä jutulla. Samoin Auranen katsoo lehden rikkoneen uskonrauhaa julkaistessaan haastattelun perheenjäseninä sateenkaarihäihin osallistuneista seurakuntalaisista. Päätoimittaja Jaakko Heinimäki suhtautuu kanteluun lukijapalautteena, jonka oikeita osoitteita ovat lehden toimitus ja johtokunta. Lehden johtokunta käsitteli tuomiokapitulin vastinepyyntöä kokouksessaan 29.11. Vastauksessaan johtokunta painotti Kirkko ja kaupungin journalistista luonnetta: päätoimittaja johtaa toimitusta ja vastaa julkaisun sisällöstä eikä voi luovuttaa näitä tehtäviään toimituksen ulkopuolelle. Johtokunta totesi päätoimittajan nauttivan johtokunnan luottamusta. Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi.

#Metoo-kampanja herätti piispan Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo on päättänyt perustaa työryhmän, joka laatii hiippakunnalle ohjeet seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön tunnistamiseksi ja niissä tilanteissa toimimiseksi. Työryhmän puheenjohtajana toimii hiippakunnan lakimiesasessori Ritva Saario. Työryhmään on tarkoitus saada jäsenet Helsingin poliisista, rikosuhripäivystyksestä ja seurakunnan luottamushenkilöistä sekä työntekijöistä Laajasalo perustelee työryhmän tarvetta sosiaalisessa mediassa alkaneella #metoo-kampanjalla.

Seurakunnat kehittävät jäsenetuja Vantaan seurakunnissa etsitään lähivuosina uusia ideoita seniorien tavoittamiseksi, asiakaspalvelun kehittämiseksi, vapaaehtoistoiminnan lisäämiseksi, jäsenetujen kehittämiseksi sekä sinkkutoimintaan. Seurakunnissa halutaan tuoda selkeästi esiin, miksi kirkkoon kannattaa kuulua. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi seurakuntien talousarvion vuodeksi 2018 sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuosiksi 2018–2020. Talousarvion mukaan arvioidut toimintakulut tulevat olemaan noin 32 miljoonaa euroa vuonna 2018.

Pöntinen valittiin pappisasessoriksi Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra Hannu Pöntinen valittiin Helsingin hiippakunnan pappisasessoriksi. Pöntinen sai vaalissa selkeästi eniten ääniä eli 113. Äänioikeutettuja vaalissa olivat hiippakunnan papit.

Eri uskonnoissa ja jopa kirkoissa on monenlaisia näkemyksiä siitä, mikä avioliitto on ja keitä siihen vihitään. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS EISKONEN

eskustelu avioliitosta on kirkossa kapeaa, arvioi piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen. Hänen mukaansa sekä ne, jotka puolustavat miehen ja naisen välistä avioliittoa aitona avioliittona, että ne, jotka kannattavat samaa sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä, määrittelevät avioliiton pitkälti samoin. Molempien osapuolten kannanotoissa toistuu näkemys, että avioliitto on yksiavioinen suhde, joka on perheen perusta tai ainakin mahdollistaa perheen. Olennaisena pidetään myös puolisoiden tunnesidettä. – Tämä on ihan ymmärrettävää suomalaisessa enemmistökulttuurissa, mutta on hyvä huomata, että maapallolla on ollut valtava määrä muunlaisia avioliittokäsityksiä. – Historiallisesti kaikkein yleisin avioliittokäsitys on ollut monivaimoisuus. Edelleen kuutisenkymmentä valtiota, pääsääntöisesti Afrikassa tai islamin vaikutuspiirissä, sallii sen, Komulainen sanoo. Hän muistuttaa, että avioliitto käsitteenä viittaa moninaiseen ja muuttuvaan instituutioon, jossa eri uskontojen piirissä ja eri kulttuureissa on ollut erilaisia malleja. Yhtä aitoa avioliittoa ei ole.

”

VALTAVIRTA USKONNOISTA NÄKEE AVIOLIITON YKSISELITTEISESTI MIEHEN JA NAISEN VÄLISENÄ.

MYÖS KRISTILLISTEN kirkkojen piirissä avioliittoa on tulkittu eri tavoin. Ortodoksisissa kirkoissa ja katolisessa kirkossa luostarikutsumus nähdään korkeammaksi tieksi kuin avioliitto, sillä selibaatti mahdollistaa sellaisten hengellisten harjoitteiden suorittamisen tai elämänmuodon, jot-

ka voivat johtaa pelastukseen. Toisaalta nämä samat kirkot opettavat avioliiton pyhyyttä. Avioliitto on sakramentti, minkä ortodoksit ja katolilaiset johtavat Uuden testamentin Efesolaiskirjeestä. Siinä miehen ja naisen avioliittoa verrataan Kristuksen ja seurakunnan suhteeseen. – Kiinnostavaa on, miten avioliitto solmitaan. Katolisessa kirkossa on ajateltu keskiajalta asti, että puolisot toimittavat sen toinen toiselleen. Papin aamenta ei periaatteessa tarvita, vaan riittää, että puolisot lupautuvat toisilleen ja yhtyvät fyysisesti. Tässä mielessä esimerkiksi nykyinen suomalainen avoliitto olisi keskiajan kanonisen lain valossa arvioituna avioliitto, Komulainen kertoo.

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

Luterilaisessa kirkossa avioliitto ei ole sakramentti, mutta Jyri Komulainen on huomannut viimeaikaisessa avioliittokeskustelussa sellaisia puheenvuoroja, joissa luterilaista traditiota tulkitaan siihen suuntaan. Toisaalla taas Lutheria on tulkittu niin, että avioliitto oli hänelle puhtaasti maallinen instituutio. Tällöin maallisen avioliittolain muuttuessa kirkkokin voisi muuttaa avioliittokantaansa. Tulkintaeroissa näkyy Komulaisen mukaan selvä kirkkopoliittinen jakolinja. – Itse uskaltaisin väittää, että Lutherin avioliittokäsitys oli näiden välillä. Siksi avioliittokysymys on luterilaiselle kirkolle niin vaikea. Komulainen huomauttaa, että jos Lutherin tekstejä lukee, on selvää, että hän piti avioliittoa biologiaan perustuvana, miehen ja naisen välisenä instituutiona. – Toinen kysymys sitten on, pitääkö Lutheria lukea kirjaimellisesti vai pitääkö meidän soveltaa häntä. Siitä nämä keskustelut johtuvatkin.

”

Nykyinen avoliitto olisi keskiajan katolisen tulkinnan mukaan avioliitto.

Jyri Komulainen on kirjoittanut Kirkon tutkimuskeskuksen hiljattain julkaisemaan Perhe ja avioliitto muutoksessa -kirjaan artikkelin, jossa hän tarkastelee eri uskontojen käsityksiä seksuaalisuudesta ja avioliitosta. – Yksi uskontohistoriallisesti selvä johtopäätös tutkimassani aineistossa on se, että valtavirta uskonnoista näkee avioliiton eli sosiaalisesti säädellyn sukupuolisuhteen aivan yksiselitteisesti naisen ja miehen välisenä. Historia on siis heteronormatiivista, Komulainen sanoo. Tällä hetkellä samaa sukupuolta olevia pareja vihitään avioliittoon joissakin juutalaisissa yhteisöissä ja joissakin protestanttisissa kirkoissa kuten Ruotsin, Norjan ja Tanskan luterilaisissa kirkoissa. Komulainen lisää, että vaikka samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen avioliittoon on uskontojen piirissä harvinaista, monessa perinteisessä kulttuurissa on kuitenkin ollut tilaa standardeista poikkeavalle seksuaalisuudelle. – Heteronormatiivisessa valtavirrassa on kuitenkin liukumia ja murtumia. Homoseksuaalisuus on ollut yllättävän sallittua, mikäli se on liittynyt johonkin tiettyyn rooliin tai elämänkaaren vaiheeseen tai sitä on harjoittanut poikkeusyksilö, esimerkiksi samaani. Usein siihen on liittynyt jonkinlainen sukupuolirajojen ylittäminen, kuten naiseksi pukeutuminen. Sitä, mihin kirkko lopulta avioliittokysymyksessä päätyy, Komulainen ei halua veikkailla. Niille, jotka ovat tuskastuneita päätöksenteon hitauteen, Komulainen huomauttaa, että perhe-elämää koskevat muutokset ovat viime vuosikymmeninä olleet valtavia ja nopeita. – Viime aikoina meidän kirkossamme on pantu hyvin paljon energiaa niin hallinnossa kuin kansalaiskeskustelussakin sen pohtimiseen, mikä on samaa sukupuolta olevien parien asema. Samaan aikaan muista seksuaalisuuden sosiologisista muutoksista, jotka koskevat heteroseksuaalisen enemmistön elämismaailmaa, on keskusteltu paljon vähemmän. Avioliitolla on niin iso symboliarvo. ■

a 5

Kauneimmat joululaulut Vantaalla 2017 Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Ti 19.12. klo 19 Hakunilan kirkko Hakunilantie 48 To 14.12. klo 18 (lapsille) Su 17.12. klo 18 Ti 19.12. klo 13 (senioreille) Ke 20.12. klo 18 (Christmas Carols – kansainvälisesti) Hakunilan ostari Laukkarinne 2 Ke 13.12. klo 16 Ma 18.12. klo 16 Ti 19.12. klo 16 Havukosken auditorio Eteläinen Rastitie 12 Ke 20.12. klo 14.30 Håkansbölen kartano Kartanontie 1 Su 17.12. klo 12 Hämeenkylän kirkko Auratie 3 La 9.12. klo 15 (lapsille) Su 17.12. klo 10 (Kauneimmat joululaulut -messu, kansainvälisesti) Ti 19.12. klo 19 Ke 20.12. klo 10.30 (Kauneimmat joululaulut -hartaus ja Yhteisen pöydän joululounas) Ke 20.12. klo 19 (Kotikirkon joulujuhla) Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1 Ke 13.12. klo 9.30 (lapsille) Ke 13.12. klo 10.30 (lapsille) To 14.12. klo 18 (hajusteeton tilaisuus) Kafnetti Rautkallionkatu 3 To 14.12. klo 13 Kahvitupa Laurentius Kirkkotie 47 To 21.12. klo 18 (ruotsiksi) Kaivosristin seurakuntatila Kaivosvoudintie 3 Ke 13.12. klo 18 Kanniston nuoriso- ja asukastila Kannu Kenraalintie 6 Ti 12.12. klo 11.30

Ti 12.12. klo 18 (lapsille) Ke 13.12. klo 13 (Kauneimmat joululaulut -messu) La 16.12. klo 18 Ti 19.12. klo 10 (lapsille) Ke 20.12. klo 19 Pe 22.12. klo 20 Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Ma 18.12. klo 19 Olotila käynti Vehkapolun kävelykadulta To 7.12. klo 14 Ti 19.12. klo 14 Ke 20.12. klo 18 Pintti Pub Korsonpolku 4 Ke 20.12. klo 19.30 Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45 To 7.12. klo 9.15 (lapsille) To 7.12. klo 10.15 (lapsille) Pe 8.12. klo 9.15 (lapsille) Pe 8.12. klo 10.15 (lapsille) La 9.12. klo 12.30 (perheille) La 9.12. klo 17 Su 10.12 klo 16 Su 10.12. klo 18 La 16.12. klo 21 (Kauneimmat joululaulut goes pop) Su 17.12. klo 16 Su 17.12. klo 18 La 23.12. klo 15 Ti 26.12. klo 15 Ti 26.12. klo 18 (ruotsiksi) La 6.1. klo 12 (Tietäjien messu perheille, suomeksi ja ruotsiksi) Pähkinärinteen palvelutalo Kastanjakuja 1 Ke 13.12. klo 13.30 Ravintola Sorento Merikotkantie 1 Ke 20.12. klo 19 Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 La 9.12. klo 15 (lapsille) Su 10.12. klo 15 Su 17.12. klo 15 (Kauneimmat joululaulut -messu) Ristipuron seurakuntakoti Simonkyläntie 11, A-talo Su 17.12. klo 18

Kivistön kirkko Laavatie 2 Su 10.12. klo 15 (lapsille) Su 17.12. klo 15

Ruskeasannan kappeli Ruskeasannantie 5 La 16.12. klo 16 La 16.12. klo 18

Koivukylän vanhustenkeskus Karsikkokuja 13 Ke 20.12. klo 13.15

Seutulan kappeli Solbackantie 6 Su 10.12. klo 18 Su 17.12. klo 18 (Kauneimmat joululaulut -messu)

Korson kirkko Merikotkantie 4 To 7.12. klo 13 (vanhemmalle väelle) Su 10.12. klo 16 (nuorille) Pe 15.12. klo 19 (Christmas Carols – Kansainvälisesti) Ke 20.12. klo 10 (selkokielellä) Ke 20.12. klo 18 Ti 26.12. klo 15 Kuusijärven ulkoilualue Kuusijärventie 3 To 21.12. klo 18 ja klo 19 (Valon laulajaiset -laulukierrokset) Länsimäen kirkko Kerokuja 9 Su 10.12. klo 18 Ti 12.12. klo 13 Myyrmäen kirkko Uomatie 1 To 7.12. klo 10 La 9.12. klo 17 (kansainvälisesti) La 9.12. klo 18 (ruotsiksi, S:t Martinin kappeli)

Tikkurilan kirjastotalo/Lummesali Lummetie 4 Pe 15.12. klo 18 Tuulikontti Konttitie 4 Ke 20.12. klo 14 Vaaralan kappeli Kirkkokuja 2 Ma 18.12. klo 18 Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 To 14.12. klo 18 Vapaalan seurakuntatalo Ilpolankuja 2 Su 17.12. klo 18 Wanda’s Kitchen & Lounge -ravintola Liesikuja 5 To 14.12. klo 19

VANTAAN SEURAKUNNAT FÖRSAMLINGARNA I VANDA

MIELIPIDE

Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Lehtisaaren vuokrankorotukset ovat kohtuuttomia VANTAAN JA Helsingin seurakuntayhtymät omistavat Helsingin Lehtisaaressa maat, joiden päälle on rakennettu 1960-luvulla kerros- ja rivitaloja. Maanvuokrasopimukset päättyvät vuoden 2019 lopussa. Toisin kuin kaupunki, seurakuntayhtymät ovat esittäneet koronkiskontaa muistuttavia vaatimuksia. Vaihtoehdoksi on esitetty, että asukkaat voivat toki purkaa rakennukset pois omalla kustannuksellaan. Ajatus on absurdi, kun samalla kaupunkisuunnittelussa halutaan säilyttää Lehtisaaren alueen erityispiirteet eli purkulupaa ei varmasti saa. Vantaan seurakuntayhtymä on pysynyt jääräpäisesti päätöksessään. Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöjohto tähtäsi samaan, mutta kirkkovaltuustossa järjen ääni lievensi vuokrankorotuksia tasoon, joka tosin on edelleen korkea verrattuna markkinatasoon. Vantaan päätös tarkoittaa sitä, että asukkaiden maanvuokrakustannukset nousevat jopa kolminkertaisiksi verrattuna kaupungin uusissa sopimuksissa käyttämään maanvuokratasoon. Esimerkiksi lehtisaarelaisperheen sadan neliömetrin kerrostaloasunnon vastike nousee 800 eurolla kuukaudessa.

Tässä ei ole mitään yhteyttä kohtuuteen, varsinkaan kun tonttia ei voi edes lunastaa itselleen lainarahalla ja näin päästä ahdingosta. Moni lehtisaarelainen pelkää toden teolla, miten rahat riittävät elämiseen. Seurakuntayhtymien toisistaan eroavat päätökset tarkoittavat sitä, että kirkko perii naapuritonteista täysin erisuuruista vuokraa. Tämä on epäoikeudenmukaista. Lehtisaaren asukkaat eivät vastusta tonttimaan vuokrien kohtuullista korottamista käypään tasoon. Mutta kun tavalliset lapsiperheet ja eläkeläiset joutuvat muuttamaan kodeistaan ja menettävät pahan päivän säästöt kirkon rahanhimon vuoksi, on ylitetty sopivuuden raja. Kirkon arvopohjaan kuuluu välittäminen, minkä pitäisi näkyä myös kirkon toiminnassa maanomistajana. Ainoa hyvä asia on se, että Vantaan seurakuntayhtymän päätös vuokratason kohtuuttomasta korottamisesta on mahdollista vielä muuttaa. Jos kirkon päättäjiltä vain löytyy tahtoa, löytyy myös kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.

na Puumalainen). Asukkaiden huoli on ymmärrettävä, ja se on päätöksenteossa kuultu. Seurakunnat eivät kuitenkaan voi suosia lehtisaarelaisia muiden vastaavissa asunnoissa asuvien kustannuksella. Lehtisaaressa vuokrat ovat olleet huomattavan alhaisia verrattuna muihin vastaaviin vuokriin pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi Vantaan Asolassa vastaavien tonttien kuukausivuokrat ovat noin 1,5–2 euroa kerrosneliömetriltä, kun Lehtisaaressa tämänhetkiset vuokrat jäävät alhaisimmillaan vain noin 0,5 euroon kerrosneliömetriltä. Lehtisaarelaiset ovat saaneet asua menneiden vuosikymmenten ajan poikkeuksellisen edullisesti Helsingin ja pääkaupunkiseudun muuhun vuokratasoon verrattuna. Vantaan seurakunnilla on diakonisia asuntoja, joissa asuminen on edullista. Lehtisaaressa niitä ei kuitenkaan ole. Seurakuntia ja kaupunkia ei voi

verrata maanomistajina keskenään. Seurakuntien tuottoprosentti tontinvuokrista on korkeampi kuin kaupungilla, koska kaupunki saa maanvuokratulojen lisäksi myös kiinteistöverotulot. Kaupunki saa asukkailtaan myös kunnallisverotuottoa, minkä vuoksi sen kannattaa tarjota hyviä tontteja myytäväksi ja vuokralle. Kuten molemmat kirjoittajat toteavatkin, päätös on tehty vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden toimesta. Päätöksen arvioinnissa on katsottu, että nykyinen päätös on oikeudenmukainen vantaalaisten veronmaksajien näkökulmasta. Keskusteluja asunto-osakeyhtiöiden edustajien kanssa käydään kuitenkin edelleen. Ymmärrämme, että päätös on lehtisaarelaisten kannalta kipeä. Anita Savioja vs. yhtymän johtaja Sari Turunen kiinteistöjohtaja Vantaan seurakunnat

Ville Niiranen

VANTAAN SEURAKUNTAYHTYMÄ vastaa: Kirkko ja kaupunki julkaisi verkossa 28.11.2017 kaksi mielipidekirjoitusta, jotka koskivat Lehtisaaren vuokratonttien hintojen korotuksia kaupungissa (Ville Niiranen sekä San-

LISÄÄ VERKOSSA

Julkaisemme korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Kulutan, olen siis syyllinen Mikä maailmassa on vialla? Kun The Times esitti tämän kysymyksen kuuluisille kirjailijoille, G. K. Chesterton (1874-1936) vastasi: ”Minä”. Vastaisin samoin. Olisi toki huojentavaa syyttää ilmastonmuutoksesta ja ympäristötuhoista poliitikkoja, suuryrityksiä tai ahneinta yhtä prosenttia. Se ei kuitenkaan olisi rehellistä. Monet vialliset asiat johtuvat siitä, että kaltaiseni tunnolliset ja kunnolliset länsimaiset ihmiset elävät niin kuin elävät. Ostan liikaa, kulutan liikaa. Kuormitan ekosysteemiä. Huolestuttavinta on, että kulutukseni piiri laajenee kaiken aikaa. Markkinatalous oikeuttaa itsensä sillä, että se vastaa kuluttajien tarpeisiin, mutta todellisuudessa se pikemminkin luo uusia tarpeita kuin tyydyttää olemassa olevia. Tietokirjailija George Monibot on huomauttanut, että 30 vuotta sitten olisi ollut naurettavaa ostaa pullovettä, kun vettä sai hanastakin. Nykyisin maailmassa kulutetaan miljoona muovista vesipulloa minuutissa. Juomateollisuus on onnistunut brändäyksessään, mutta ekosysteemi kärsii. Omat ympäristötekoni ovat suuressa mitassa vain näpertelyä. Kaksi lentomatkaa vuodessa Yhdysvaltoihin tekee ne tyhjiksi. En pahastu, jos minulle heristetään sormea. Pahastun viekkaasti verhoilluista vaatimuk-

sista kuluttaa lisää. Jouluhuuman lähestyessä Suomestakin tulee yksipuoluejärjestelmä, jossa kajahtelee vain yksi ilosanoma, eikä se ole evankeliumi. Joskus ajattelin, että kulutuksen tuoma talouskasvu nostaa huono-osaiset ahdingostaan. Tutkimusten mukaan köyhin 60 prosenttia maailman väestöstä saa kuitenkin vain viisi prosenttia talouskasvun hedelmistä. Vaikka uudet teknologiat lisäävät energiatehokkuutta ja tuottavuutta, talouskasvu perustuu edelleen rajallisiin luonnonvaroihin. Emme voi maapalloa tuhoamatta kuluttaa niin paljon, että siinä sivussa Afrikan ja Aasian köyhät pääsisivät paremman elämän syrjään. Tarvitsisimme toisenlaisen markkinatalouden. Ongelmana on poliittisen mielikuvituksemme ahtaus. Meidän on helpompi uskoa maailmanloppuun kuin kapitalismin loppuun. TOMMI MELENDER kirjailija, esseisti ja toimittaja. tommi.melender@gmail.com

Katu-uskovaiset Tutkijan mukaan räppiä analysoimalla voidaan selvittää, miten uskonnollisuus kehittyy. Suomalaisessa räpissä kuuluu vapaasti napsittu hengellisyys, mutta myös herätyskristillisyys ja islam ovat tulleet valtavirtaan. Teksti Topias Haikala Kuvat Esko Jämsä Kuvitus Sebastian Boström

annan mun ristini, kuulen ilkeet kielet. Via Dolorosa, mä tuun jäämään sille tielle.” Suomen suosituin rap-artisti Cheek ei ole vain rap-artisti. Hän taitaa olla myös messias. ”Kivittäkää, kietokaa mun päähän orjantappuraa, valtakunnan vihatuin, se ei voi olla sattumaa.” Tai ei ehkä sittenkään. – Cheek ei ole kristillinen räppäri, mutta hän käyttää kristinuskon kuvastoa resurssina siinä, että tuo esille artistipersoonaansa ja sitä, miten vihattu hän on, selittää rap-tutkija Inka Rantakallio. – Ja tämä on mielestäni laajempi ilmiö. Rantakallio on taustaltaan uskontotieteilijä. Hän työstää Turun yliopistoon musiikkitieteen väitöskirjaa, joka käsittelee muun muassa sitä, miten erilaiset uskonnot ja maailmankatsomukset näkyvät suomalaisessa rap-maailmassa. Rantakallio ajattelee, että räppiä tutkimalla voidaan valaista, miten uskonnollisuus kehittyy länsimaissa.

Päälinja on, että ihmiset kuuluvat yhä vähemmän järjestäytyneisiin uskontoihin. Sen sijaan uskonnot ovat laareja, joista napsitaan omaan maailmankatsomukseen sopivia palikoita – tai kuten Rantakallio sanoo, ”kulttuurisia resursseja”. Tämä kuuluu Rantakallion mukaan suomalaisessa räpissä. Julma Henri pallottelee buddhalaisilla teemoilla, MC Pyhä Lehmä pelaa hindulaisilla termeillä ja Cheek rinnastaa itsensä Jeesukseen. Se ei silti tarkoita, että Julma Henri olisi buddhalainen tai MC Pyhä Lehmä hindu. – Maailmankatsomuksellisuus on yhä yksilöllisempää. Olkoonkin, että me elämme yhä yhteiskunnassa, jossa noin 70 prosenttia ihmisistä kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Nykyään Iyouseyas Belaynehin ei enää tarvitse miettiä, onko tämä tai tuo teko kristillinen. Koodi on jo niin syvällä, että se toimii itsestään. Paremmin Prinssi Jusufina tunnettu räppäri ja showmies tuli uskoon 19-vuotaana. Kristinusko oli

ennestäänkin tuttua: Belaynehin vanhemmat ovat etiopialaisia ortodoksikristittyjä, ja kotona luettiin iltaisin porukalla Raamattua. Nuorena Belayneh teki niitä juttuja, joita nuoret tekevät: riehui kavereidensa kanssa, kännäsi ja etsi itseään. Sitten hän löysi Jeesuksen. – Mä en ikinä kokenut sellaista, että pilvet olisivat väistyneet ja taivaasta olisi tullut valo. Koin pikemminkin, että mulle tekee hyvää, jos mä teen tämän päätöksen, Belayneh kertoo. Belayneh on Suomen mittapuulla kahdella tapaa vähemmistössä. Hän ei kuulu luterilaiseen kirkkoon, mutta hän käy säännöllisesti kirkossa. Aina kun sunnuntait ovat vapaat, hän menee Hakanimessä sijaitsevaan helluntailaiseen Saalem-seurakuntaan. – Kun me tultiin Suomeen, faija sanoi, että vaikka täällä on luterilaisia, me ollaan kaikki samaa kristinuskoa. Ero on vain tavoissa. Mä aloin käydä helluntailaisessa seurakunnassa, mutta en ikinä ajatellut, että olen helluntailainen, Belayneh selittää.

Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Joulukuussa 2009 Belayneh perusti kahden seurakuntakaverinsa kanssa Pastorit-nimisen räppikokoonpanon. Biiseissä kerrottiin, että Jeesus antaa rauhan, herätys on tulossa ja Jumalalla on valta ja voima. Toisaalta Pastorit myös rikkoivat rajoja gospelräpin ja maallisen räpin välillä: kappaleilla kävi fiittaamassa muun muassa isoilla listoilla keikkunut pahisräppäri Mikael Gabriel (jonka nimestä Inka Rantakalliolla olisi varmaan sanottavaa). Kun Belayneh alkoi tehdä soolobiisejä Prinssi Jusufina, Jeesus-aiheet jäivät pois. Prinssi räppää kieli poskessa maahanmuuttajien arjesta, naisasioista, autoista ja tanssilattioista. Pastoreissa räpännyt Belayneh ja Prinssi Jusufina räppäävä Belayneh ovat kumpikin totta. Ne ovat eri puolia samasta henkilöstä. – Ehkä mä yritän luoda Prinssi Jusufista sellaista hahmoa, jolle kaiken ei tarvitse olla niin vakavaa, Belayneh sanoo. VAIKKA GOSPELRÄPPI on tauolla, Iyouseyas Belayneh ajattelee, että uskosta kertominen on tärkeää. Pian uskoontulonsa jälkeen hän tajusi, että kaduilla julistaminen ja paasaaminen eivät ole hänen juttujaan. Hän tutustuu ihmisiin mieluummin henkilökohtaisesti, ja kun asia tulee puheeksi, hän kertoo, mitä ajattelee. Uskovaisuus herättää monissa ennakkoluuloja, mutta yleensä ihmiset suhtautuvat Belaynehin uskoon rennosti. – Mä olen kuitenkin se aika iisisti ottava jätkä. En mä ole se jätkä, joka sanoo, että tee tälleen näin. Belaynehin ystäväpiirissä on paljon kristittyjä. Kun toimittaja Maria Veitola teki ohjelmaa Belaynehista ja James Nikanderista eli Mustasta Barbaarista, Belayneh ja Nikander veivät Veitolan helluntaiseurakuntaansa. Tuntui tärkeältä näyttää se, mikä elämää ohjaa. Kaveriporukassa on myös ihmisiä, jotka ajattelevat uskonasioista eri tavalla. Se ei ole Belaynehille ongelma. – Me tehdään radikaalisti erilaisia päätöksiä. Mä tykkään autoista, toinen tykkää pyöristä. Mä tykkään Jeesuksesta, toinen tykkää, no, linnuista, Belayneh sanoo ja nauraa. – Sun pitää osata olla sujut itsesi ja Jeesuksen kanssa. Ihmiset voivat ajatella musta mitä vain, mutta niin kauan kuin mä olen oma itseni, se on all good. INKA RANTAKALLION MIELESTÄ me elämme jälkikristillisessä Suomessa. Se tarkoittaa, että vaikka kristinuskon oppeihin uskominen on yhä harvinaisempaa, kristinusko on se uskonto, johon omaa maailmankatsomusta peilataan. – Kun haastattelin rap-artisteja, he vertasivat usein ajatteluaan juuri kristinuskoon, vaikka en itse kysynyt siitä mitään, Rantakallio kertoo. Vaikka suurin osa suomalaisista on tutkimusten mukaan tavalla tai toisella uskonnollisia, uskonnolliset teemat eivät kuulu suomalaisen räpin valtavirtaan. – En keksi sille muuta syytä kuin sen, että sekularisoituneessa Suomessa ei ole tapana tuoda esiin omaa uskontoaan, vaan siitä jotenkin leimautuu. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tilanne on toinen. Monille jenkkiräppäreille on yhtä luontevaa mainita lyriikoissaan Jumala kuin suomalaiskollegoille on räpätä bissestä. – Minulle ei tule äkkiseltään mieleen yhtään jenkkiräppäriä, joka olisi ateisti. Sitähän on sanottu, että siellä on vielä pahempaa olla ateisti kuin muslimi. KUN LASKEE MÄKEÄ tarpeeksi pitkään, voi olla, että pysähtyminen käy vaikeaksi. – Tiedän ihmisiä, joille on käynyt niin. Kun niiltä kysyy, että mitä kuuluu, ne vastaa, että mä en pysty mitään muuta kuin dokaamaan. Että mä en voi sille mitään. Mä olen mennyt yli sen pisteen. Mä en pysty enää lopettamaan, Janne Hyttinen kertoo. – Ja itse olen silleen, että sä voisit lopettaa milloin vain. Hyttinen itse laittoi stopin kuusi vuotta sit-

Tutkija Inka Rantakallion mukaan räppärit napsivat uskonnoista ”kulttuurisia resursseja” biiseihinsä. Julistaminen sen sijaan on harvinaista.

– INKA RANTAKALLIO

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

ten. Juominen ja tupakoiminen loppuivat, kun hän kääntyi muslimiksi. Samalla Hyttinen hautasi Pijallin. Sillä nimellä hän oli räpännyt parikymmentä vuotta Ceebrolistics-triossa, joka on vanhan polven Suomi-räpin arvostetuimpia yhtyeitä. – Islamissa on koulukunta, jonka mukaan musiikki on haram ja vaarallista. Mä ymmärrän sen pointin, siinä on järkevät lähtökohdat. Musiikissa on suunnattomat voimat, Hyttinen kertoo. Vuosi sitten Facebookiin ilmestyi sivu, joka sai monet innostumaan. Sivun nimi oli Pijall is back. ”[T]uomme tärisevin käsin tiedon siitä, että Pijall on palannut”, kirjoitti musiikkilehti Rumba. ”Toistaiseksi tarjolla on vain kaksi valokuvaa, mutta jäämme hakkamaan refresh-nappulaa ja raportoimme uusista kuvioista!” KUN PIJALL, MattiP ja RoopeK 1990-luvun alussa perustivat Ceebrolisticsin, he eivät räpänneet bilettämisestä ja isoista autoista, vaan, kyllä, Jeesuksesta. Kaverit olivat tutustuneet helluntailaispiireissä, ja biisit olivat sen mukaisia. Vähitellen aiheet vaihtuivat maallisempiin. Sitten Jeesus jäi. Jumalan kaipuu ei kuitenkaan jättänyt Janne Hyttistä. – Mulle tuli dilemma Jeesuksen jumaluuden ja ristinkuoleman kanssa, ja mä jätin kristinuskon ja ne kuviot. Mutta sitä henkeä mä en koskaan saanut pois. Sitä Jumalan etsimistä. Hyttinen tutustui zeniin, shamanismiin, teosofiaan ja vaikka mihin. Kun baarista samoille jatkoille lähtenyt muslimi kysyi Hyttiseltä, kiinnostaisiko häntä islam, Hyttinen sanoi, että mikä ettei. – Että sitä mä en olekaan kokeillut. Kaikkia muita juttuja mä olen kokeillut, hän nauraa. – Mulla oli kristillisestä taustasta vähän outolintufiilis islamista. Vapaakirkossa opetettiin, että varokaa islamia, että profeetta Muhammadia ei inspiroinut enkeli Gabriel vaan Perkele. Hyttisellä oli psyykkisiä ongelmia, ja elämä oli repaleista. Hän pyöritteli mielessään itsetuhoisia ajatuksia ja maailmanvihaa. Sitten ne loppuivat.

Aina kun Iyouseyas Belaynehilla on vapaa sunnuntai, hän menee Hakaniemessä sijaitsevaan Saalemhelluntaiseurakuntaan.

– IYOUSEYAS ”PRINSSI JUSUF” BELAYNEH

ISLAM ON USKONTO, jossa kompromisseille ei ole juuri tilaa. Aluksi se oli Janne Hyttisestä outoa. Sitten hän tajusi, että niin sen kuuluukin olla. – Kristinuskossa oli niin, että saatoin olla tänä päivänä tällainen ja huomenna tuollainen, mutta aina saatoin palata siihen konfirmaatioon. Islamissa se on enemmän niin, että älä leiki tulella, tai se polttaa sut, Hyttinen kertoo. Kyse on Hyttisen mukaan realiteeteista. Ihmisten teoilla on oikeasti väliä. Se, millä ruokit itseäsi, vaikuttaa sinuun. Siksi seksuaalinen häveliäisyys on hyve, päihteitä ei hyväksytä ja rukouksille on tarkat ajat. Islam on Hyttiselle kaiken keskus. Se on valo, ja hän koittaa pitää oman kristallinsa puhtaana. – Ja kun se valo tulee siihen kristalliin, se fysioituu kaikenlaisiksi väreiksi. On isyyttä, on moskeijassa käymistä, on ihmisten auttamista.

Ja on musiikkia. Hyttinen tajusi, että vaikka musiikissa on suunnattomat voimat, ne eivät välttämättä ole pahoja voimia. Musiikilla voi myös välittää rakkautta. Juuri rakkaus on Hyttisen mukaan islamin ydinjuttuja. Sen hän on tajunnut etenkin mystiikkaa korostavan islamin suuntauksen, suufilaisuuden, kautta. – Suufilaisessa perinteessä henkisyys on kaiken aa ja öö. Että millaisella fiiliksellä sä puhut asioita, että onko sussa välittämistä ja sympatiaa. – Kyllä ihmiset snaijaa, että eivät Isis-jutut ja nämä ole islamia. Ne ovat äärihihhuleiden pimeäpäiden juttuja, Hyttinen selittää. PIJALLIN Tuntematon sotilas -paluusinkun musavideolla vilahtelevat Koraani, rukous-

Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

13 vuotta myöhemmin muslimiräpin tuottaminen ei kuitenkaan ollut Ruudolfille ongelma. – Rudy oli silleen, et kyllä mä nyt vanhalle parralle musiikkia väännän, Hyttinen kertoo. – Vaikka hän on henkeen ja vereen kristitty, hänkin on rauhoittunut. Sellainen kiihkoilu on varmaan vähän laimentunut joistain ajoista. Niin Hyttisellekin on käynyt. Kun hän oli vasta kääntynyt muslimiksi, hänellä oli kova halu julistaa. – Mä pidin oikeasti ihan hirveän haloon islamista. Mä ihmettelen, ettei mua silloin hirveästi dissattu. Voin kuvitella, millaista se oli, kun olin radiossa shining just Islam, niinku pelkästään vaan. Mutta kun uskon juuret menevät syvemmälle, ihminen laskeutuu maan pinnalle. Usko ei katoa, vaikka siitä ei jatkuvasti jauhakaan. Hyttisen mukaan islamissa tärkeintä ovat hyvät teot, eivät sanat. – Silti ihmiset tietävät sun uskosi ja voivat löytää sun musasta sen hengellisyyden.

Kun Janne Hyttinen oli vasta kääntynyt muslimiksi, hänellä oli kova halu julistaa. Nyt hän ajattelee, että usko ei katoa, vaikka siitä ei jatkuvasti jauhakaan.

nauhat ja Kaaban mustaa kiveä muistuttava kivi. Lyriikoissa kroppa on henkisesti kolhuilla, mutta Jumala hallinnoi universumia. Kun Janne Hyttinen kertoi tutuille tuottajille, että Pijall haluaisi palata, moni tarjoutui heti tekemään hänen kanssaan musiikkia – ilmaiseksi. Uskonto ei noussut muuriksi väliin. – Levy-yhtiönkin kaveri oli, että saat tehdä ihan mitä vain, me julkaistaan kyllä, Hyttinen kertoo. Hyttinen ajattelee, että kaikissa uskonnoissa on paljon hyvää. Omaa helluntailaistaustaansa hän muistelee lämmöllä. Jos muslimi haluaa vaikkapa kääntyä kristityksi, se ei ole Hyttisen mielestä ongelma. Hyvä, että uskoo johonkin. – Islam kehottaa, että arvostakaa ja kunnioittakaa erilaisuutta. Jumala on luonut meidät erilaisiksi, jotta voisimme kilpailla hyvänteossa. Pijallin uusia biisejä on ollut tekemässä myös yksi suomalaisen räpin kovimmista nimistä, Rudy Kulmala eli Ruudolf. Kuviosta tekee mielenkiintoisen se, että myös Ruudolf eli raikulielämää, kunnes tuli vuonna 2002 uskoon – kristilliseen sellaiseen. Ruudolfin ensimmäisellä pitkäsoitolla Doupeimmat Jumala seivaa pieruläpät ja bodaus kävivät nä-

– JANNE ”PIJALL” HYTTINEN

tisti samaan pakettiin palavan uskon kanssa: ”Niinku yks päivä postiluukusta tuli Kirkko ja kaupunki, mut mä huomasin mun kauhuksi, et nimestä huolimatta se oli täyttä sontaa, otin yhen vilauksen ja päätin et peruutan sen tilauksen. Se on surullista et jopa kirkon julkaisut on täynnä antikristillisii asenteit, joten mä sytytän noi mokomatkin jobinpostit tuleen ja pumppaan vaan saarnauskasettei.”

TÄMÄ ON POINTTI, jonka Inka Rantakallio on huomannut tulevan esiin kaikilla rap-artisteilla. He tykkäävät puhua räpeissään siitä, mikä on heille juuri nyt ajankohtaista. Kun on vasta tullut uskoon (tai jos on vasta ymmärtänyt, että uskovainenkin voi räpätä), se kuuluu räpeissä. Sen jälkeen tilaa saavat taas muut asiat. Ruudolfin, Pijallin ja Pastoreiden kaltaiset julistavat räppärit ovat Suomen räppiskenessä kuitenkin poikkeus. Monet Rantakallion jututtamat artistit eivät edes mainitse uskontoa. He puhuvat mieluummin ”diippeilystä”. – Diippeily on sellaista eksistentiaalista pohdintaa – jotain muuta kuin se, että mulla on makea auto ja näin poispäin. Enempi, että keitä me ollaan ja miksi me ollaan täällä. Yleisin ajattelutapa tuntuu Rantakallion mukaan olevan se, että on ihan sama, mihin uskot, kunhan et ole mulkku. – Se menee sen jälkikristillisen uushenkisyyden alle. Artistit eivät ehkä ymmärrä, että se on osa laajempaa uskonnollista tendenssiä länsimaissa, mutta minä kerron heille väitöskirjassani, että näin se on, Rantakallio naurahtaa. Kirkko ja kaupunki äkkäsi rap-tutkija Inka Rantakallion #vaihtoehtoeskolle-kampanjasta. Kiitos vinkistä!

Räppäri Daikinista tuli piispa Teemu Laajasalon teologinen avustaja Oliko pyyntö teologiseksi avustajaksi kuitenkin yllätys? – Tavallaan, sillä emme ole olleet kovin paljon yhteydessä sen jälkeen, kun muutimme viime syksynä perheeni kanssa kotiseudulle Kainuun Hyrynsalmelle. Toisaalta se ei ollut yllätys, koska näin unen. Siis unen, millaisen? – Katsoin netistä pääsiäisen alla Pankkikeikka-elokuvan. Seuraavana yönä näin unen, jossa juonimme nimenomaan Teemu Laajasalon kanssa pankkiryöstöä. Aamulla nauratti, että juuri Teemu kaikista maailman ihmisistä. Unen osumatarkkuus oli aika huono, sillä kyllä minä paljon mieluummin suunnittelen hänen kanssaan Jumalan valtakunnan työtä. Olet tunnettu rap-artisti Daikinina ja tehnyt myös metallimusiikkia Pappinimellä. Onko näillä taidoilla käyttöä piispan avustajana? – Erityisavustajan työhön kuuluu monenlaisissa esiintymistilanteissa sparraaminen, ja olen tottunut olemaan esil-

SIRPA PÄIVINEN

ap-muusikko Daikinina tunnetuksi tullut teologian tohtori ja pastori Lauri Kemppainen, 34, aloittaa joulukuussa Helsingin piispan Teemu Laajasalon teologisena erityisavustajana. Miten rap-muusikko päätyi piispan teologiseksi erityisavustajaksi? – Kun Teemu Laajasalo kysyi, vastasin mielelläni tahdon. Miten hyvin tunnet Laajasalon entuudestaan ja mitä odotat häneltä? – Odotan häneltä rohkeita puheenvuoroja ja positiivista pöhinää. Teemulla on teologinen sydän oikealla paikalla. Kun hän puhuu kristillisestä uskosta, se kuulostaa ilosanomalta. – Teemun tapa puhua uskosta hyvin erilaisissa yhteyksissä miellytti minua jo ennen kuin tutustuin häneen. Esimerkiksi kun Kallio Block Party -juhlassa bajamajoihin sovittiin kiinnitettäväksi ”Kirkko auttaa hädässä” -tarroja, Teemu puhui sielunhädästä eli hädästä päästä taivaaseen.

lä. Räppärinä olen myös tottunut käyttämään sanoja monipuolisesti. Siitäkin voi olla apua. Olet teologian tohtori. Väitöskirjassasi käsittelit kristillistä rauhan visiota vas-

takulttuurina väkivallalle. Mitä ajattelet maailmasta, jossa väkivalta on otsikoissa lähes jatkuvasti? – Kristinuskon näkemys todellisuudesta on, että väkivalta ja vahvimman oikeus ovat langenneen maailman realiteetteja, synnin ilmenemismuotoja. Pohjimmiltaan todellisuus on kuitenkin kaunis, hyvä ja rauhanomainen. Kristinusko tuo toivoa, että väkivaltainen kamppailu, vastustajan tuhoaminen ja voittaminen eivät ole kaiken ydin eivätkä tarkoitus. – Totta kuitenkin on, että valitettavan usein piispa joutuu kommentoimaan synkkiä asioita, joita maailmassa tapahtuu. Ei niitä pidä vähätellä. Uskon ytimessäkin on ristillä riippuva ja kärsivä Jumalan Poika. Siinä on se ajatus, että Jumala on voittanut kaiken sen väkivallan ja synnin, mikä maailmassa on, ja kerran Jumalan hyvä tahto toteutuu täydellisesti. Sitä edistämään meidät on kutsuttu. Siinä olemme syvää vastakulttuuria väkivallalle. PAULI JUUSELA

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

Kolumni

Isänmaa ei ole irrallaan maailmasta

TOMMI LAITIO Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

KAIKKI MAAILMAN KONFLIKTIT OVAT IHMISTEN SYNNYTTÄMIÄ.

”RAUHALLINEN JA HYVINVOIVA maailma on edellytys rauhalliselle ja hyvinvoivalle Suomelle. Ainoastaan maailmalle avoimena Suomi voi menestyä tulevaisuudessa. Koska perusasiat ovat maassamme jo nyt erinomaisesti, on meidän autettava ihmisiä, joilla asiat ovat huonommin. Suomen pitää näyttää maailmalle mallia tasa-arvossa, demokratiassa ja onnellisuudessa.” Näin kirjoittavat Antti Rossinen, Rasmus Keinänen, Olli Kaksonen ja Santeri Leinonen, jotka voittivat 100visio-kirjoituskilpailun Suomesta 100 vuoden päästä. Kuopion lyseon lukiolaisten uudessa itsenäisyysjulistuksessa isänmaa ei ole irrallaan maailmasta tai lastu suurvaltojen aallokossa, vaan paremman maailman rakentaja ja tasa-arvoisen elämän esikuva.

eli valtion palveleminen on jokaisen moraalinen velvoite. Valtion palvelemisella hän tarkoitti kaikille arvokkaiden asioiden – kadut, lait, pyhäköt, perhe, ystävyyssuhteet – ylläpitämistä ja puolustamista.

FILOSOFIT Kai Alhanen ja Tuukka Perhoniemi käyvät tuoreessa Demokraattinen perintömme -kirjassaan läpi kansanvallan peruskäsitteet kuten kansalainen, demokratia ja tasa-arvo – ja isänmaallisuus. Alhanen ja Perhoniemi siteeraavat roomalaista filosofia Ciceroa, jonka mukaan isänmaallisuus

LIENEEKÖ SATTUMAA, että rauhanomaista tulevaisuutta tavoittelevat nuoret tulevat lyseosta, jossa on keskikoulun käynyt myös presidentti Martti Ahtisaari. Suomen tunnetuin rauhanvälittäjä on todennut, että koska kaikki maailman konfliktit ovat ihmisten synnyttämiä, ihmiset myös pystyvät ne ratkaisemaan.

CICERON MUKAAN isänmaallisuuden mittapuu on kyky kehittää valtiota paremmaksi. Kirjasta löytyy yllättävä yhteys kuopiolaisten nuorten haaveeseen. Alhanen ja Perhoniemi muistuttavat, että Cicerolle isänmaa ei ollut suljettu joukko, vaan Rooman valtakunta. Rooma kattoi monia kieliä ja kulttuureja. ”Ciceron kirjoituksista juontuva isänmaallisuus ei siten ole oman ihmisryhmän erinomaisuuteen ja puolustamiseen suuntautunutta kiihkomielisyyttä vaan henkilökohtaista moraalista kilvoittelua ihmisten yhteisen hyvän edistämiseksi.”

Lahjaksi Museokortti Museokortti •

museot.fi

Aineeton lahja täynnä sisältöä

Anna jouluna vuoden mittainen kulttuurimatka

Museokortti on helppo ostaa ja antaa

Museokortti on pääsylippu 250 museoon Ahvenanmaalta Inariin.

Pääkaupunkiseudultakin löydät yli 40 Museokortti-museota.

Museokortteja saat Museot.fi -verkkokaupasta ja

Museokortti-museoista. 64,90€ maksavan kortin voimassaolo alkaa museokäynnistä, joten lahja ei kulu ennen käyttöä.

Joulutarjouksena lisäkuukausi kaupan päälle Ennen joulua hankitut Museokortit ovat voimassa

13 kuukautta. Lahja kannattaa nyt antaa myös itselle!

Pyydä tarjous: 0400 - 457 027 | museokortti@museot.fi

Museot.fi/yritystilaus

Museot.fi/osta 64,90€

Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Kuka? Terhi Utriainen, 55, on uskontotieteen määräaikainen professori Helsingin yliopistossa. Ensi vuoden alussa hän aloittaa Turun yliopistossa uskontotieteen professorina.

Mitä? Utriaisen uusin kirja Enkeleitä työpöydällä (SKS 2017) on tutkimuspäiväkirja, jossa hän kertoo enkelitutkimuksensa kenttätyövaiheesta: tapaamistaan ihmisistä, käymistään keskusteluista ja tilaisuuksista, joihin hän osallistui.

Motto Riittää, kun osaa lukea ja kirjoittaa.

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 7

Yksin ei jaksaisi Enkeleiltä haetaan apua, kun muutokset koettelevat, kertoo uskontotieteen professori Terhi Utriainen. Teksti Kaisa Halonen Kuva Sirpa Päivinen

hkä minä olenkin avaruusolento. Minusta kaikki, mitä ihmiset tekevät, on niin jännittävää, heittää Terhi Utriainen työpöytänsä ääressä. Avaruusolento tai ei, uskontotieteilijänä hänen kuuluukin olla kiinnostunut ihmisten elämästä ja siitä, miten he sen kokevat. Juuri ”kiinnostunut” ja ”kiinnostava” ovat sanoja, jotka toistuvat Utriaisen puheessa. Hän esimerkiksi määrittelee itsensä uskonnottomaksi, joka on kauhean kiinnostunut uskonnosta. – Kiinnostukseni ei ole ateistista tai lähtökohtaisesti uskontokriittistä. Ajattelen, että uskontoa on mahdollista katsoa lumon muotona, joka saattaa olla ihmiselle jopa elintärkeä. Alun perin Utriainen ei tähdännyt uskontotieteilijäksi, vaan opiskeli yliopistossa kirjallisuutta, filosofiaa ja ranskaa. Uskonnosta hän kiinnostui, koska eräs hänelle hyvin läheinen ihminen koki nuorena hengellisen herätyksen. Muutos oli niin iso, että Utriaiselle tuli tarve selvittää, mikä voima saa sellaista aikaan. – Omassa elämässäni uskonto ei ole koskaan ollut kokemuksellisesti kovin vahvasti läsnä. Kotini oli tapaluterilainen, ja muistan, että kun olin pieni, meillä luettiin iltarukous. Ehkä lähin kosketus uskonnollisuuteen oli siirtokarjalainen äidinäiti. Hänen luonaan vietetyistä lapsuuden kesistä mieleeni jäivät virrenveisuu ja vähän moralisoivakin ilmapiiri. Jossain vaiheessa erosin kirkosta, Utriainen kertoo. Paitsi uskonnottomaksi, hän kuulemma voisi määritellä itsensä myös tuiki tavalliseksi suomalaiseksi luontomystikoksi. – Rakastan metsissä ja merenrannoilla kävelemistä ja siinä kaikessa suuressa olemista. Toinen asia, johon en koskaan kyllästy ja josta voin aina ammentaa, ovat esteettisesti vaikuttavat kokemukset. Toinen syy siihen, että Terhi Utriainen aikoinaan meni uskontotieteen luennoille, oli se, että hän oli pitkään ollut kiinnostunut kuolemasta. Sittemmin tuo kiinnostus poiki useammankin tutkimuksen aiheesta. Utriainen on tutkinut itkuvirsiä, itsemurhaviestejä, kuolevien saattamista ja karjalaista kuolemankulttuuria. Utriaisen viimeisin iso tutkimushanke käsittelee suomalaisnaisten enkeliuskoa. Hän osallistui enkelimeditaatioihin, enkelihoitajakurssille ja enkeliopettaja Lorna Byrnen luennoille, sillä hänen käyttämäänsä etnografiseen tutkimusotteeseen kuuluu se, että tutkija menee mukaan tutkittaviensa maailmaan.

Monet osallistuvan havainnoinnin menetelmää käyttävät tutkijat menevät sisään myös tutkimansa maailman ajattelutapoihin tai uskomuksiin – ja jotkut jäävätkin sinne. Utriainen sanoo, että hänelle ei tapahtunut suurta maailmankuvallista muutosta, vaikka hän enkelihoitajan diplomin saikin. – Mutta pääsin jonkin verran jyvälle siitä, mitä enkeliusko voisi olla. Minulla on hirveän vilkas mielikuvitus ja minusta on kiinnostavaa kokeilla asioita. Monet tekemistäni asioista olivat miellyttäviä. Pidän meditaatiosta ja hoidot olivat rauhoittavia. Osa enkelijutuista oli hauskoja, kuin leikkiä, hän kertoo.

”

Rakastan metsissä ja merenrannoilla kävelemistä ja siinä kaikessa suuressa olemista.

Terhi Utriainen myös tunnistaa ne elämäntilanteet, joissa monet hänen haastattelemistaan naisista olivat. Kuten enemmistö heistä, hänkin on keski-ikäinen ja ehtinyt kokea myös raskaita asioita. – Heistä monella oli elämässään meneillään tai hiljattain tapahtunut jokin muutos: avioero, työttömyys, oma tai läheisen sairaus tai jokin muu tenkkapoopaikka, jossa joutuu ajattelemaan asioita uusiksi. Minäkin olen eronnut, olen joskus jäänyt työttömäksi ja lähipiirissä on ollut sairautta. Yhdessä isossa elämänkriisissäni menin siskoni mukana buddhalaiseen meditaatioon, Utriainen kertoo. Monet hakevatkin enkeleiltä välineitä muutoksista selviytymiseen ja uusiin tilanteisiin sopeutumiseen. – Nykyisin muutokset ovat nopeita. Koko ajan sanotaan, että opettele uusia näkökulmia elämään, luo nahkasi. Miehet ja työpaikat menevät uusiksi. Tutkimani naiset etsivät näkökulmavälineitä, joiden avulla he saisivat tilanteet vaikuttamaan siedettävämmiltä, jopa kiinnostavilta. Useampikin nainen totesi Utriaiselle, että enkeleiden kanssa ei ole koskaan yksin. Kun lause toistui ja toistui haastatteluissa, Utriainen päätteli, että ilmeisesti moni kokee jääneensä yksin elämän muutoskohdissa. – Yksi nykyisen individualismin piirre on se, että pitää pystyä tekemään yksin itsenäisiä päätöksiä. Se on aika vaikeaa ja raskastakin. Enkeleitä saattoi

pyytää siihen tukemaan. Kun tämä tavallaan itsetehty tuki tulee siihen rinnalle, päätöstä ei tarvitse eikä voikaan tehdä ihan yksin. Kutsun sitä lumotuksi toimijuudeksi. Enkeli-ilmiö on ollut Terhi Utriaiselle ikkuna toisaalta yleisinhimillisiin ja toisaalta tämän ajan kysymyksiin. Erityisen kiinnostunut hän on uskonnollisen ja maallisen kulttuurin rajapinnoista. Monista asioista elää nykyään rinnakkain enemmän tai vähemmän uskonnollisia ja toisaalta maallisia versioita. Esimerkiksi käy vaikkapa suosittu self help -kirjallisuus. – Tavallaan uskonnot ovat marginalisoituneet, mutta toisaalta eivät. Maallistuminen näkyy vaikkapa kirkkojen jäsenmäärän laskuna. Mutta toisaalta uskonto muuntuu ja on monin tavoin kietoutunut kulttuuriin. Ihmisten uskonnollisuus reagoi siihen, mitä maailmassa muuten tapahtuu. Levottomina aikoina kiinnostus hengellisiin asioihin herää. Kansanuskoa aiemmin tutkineena Utriainen kiinnitti huomiota siihen, että enkelihenkisyydessä on paljon sellaisia asioita, jotka ovat tuttuja vanhasta kansanuskosta, mutta joilla ei juuri ole ollut sijaa institutionaalisten uskontojen piirissä. Tällaisia ovat erilaiset pienet rituaalit, joissa on vähän magiaa mukana. Niissä yritetään kutsua jotakin tuonpuoleista voimaa paikalle auttamaan arjen sujumisessa, onnen löytymisessä tai tulevaisuuteen kurkistamisessa. Vanhaa ja tuttua on Utriaisen mukaan myös siinä, että yritetään olla yhteydessä läheisiin vainajiin. Vainajakultti on ollut Suomessa vanhastaan tärkeä, mutta reformaation jälkeen kirkko ei suhtautunut siihen suopeasti. Siksi se joko hylättiin tai sitä piiloteltiin. – Kirkko ei enää nykyisin säätele ihmisten elämää niin paljon, ja se näkyy tässäkin. Vainajausko kertoo myös siitä, että tunnesiteet eivät katoa mihinkään. Vainajat kuuluvat osaksi lähisuhteita. Uskonnollisuus ei siis näytä katoavan maailmasta mihinkään. Utriaisen mukaan uskontotieteilijöillä on erilaisia selityksiä sille, miksi niin on. Selitystä on haettu niin ajattelun mekanismeista kuin turvallisuudentarpeestakin. Utriaista itseään viehättää niiden lisäksi selitys, jossa uskonnot kytketään ihmisen mielikuvitukseen. – Joidenkin tutkijoiden mukaan ihmisen selviytymiselle elintärkeää on ollut mielikuvituksen käyttö, se että hän pystyy vaihtamaan näkökulmaa ja ajattelemaan, että mitä jos tämä ei olisikaan näin. Ihminen ei elä vain tässä ja nyt, pelkästään realiteettien karsinassa. ■

8 B

Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Sonata Arctica -yhtyeen solisti Tony Kakko osallistuu jälleen tänä vuonna Raskasta joulua -kiertueelle.

etallibändi Sonata Arctican laulusolistille Tony Kakolle on Sylvian joululaulusta muodostunut vuosien saatossa erityisen tärkeä kappale. – Sakari Topeliuksen sanoittamassa biisissä koskettaa lähinnä sen reissaamisnäkökulma. Pystyn oman työni takia samastumaan ihmisiin, jotka eivät voi nauttia joulunajasta kotona perheen parissa. Kakko kuitenkin korostaa, että jos Sonata Arctica on ulkomaankiertueella, se tulee aina mahdollisimman ajoissa jouluksi kotiin. Moniviikkoisen kiertämisen jälkeen se tuntuu todella hienolta. – Tosin viime jouluna pääsimme palaamaan Pohjois-Amerikan kiertueelta Suomeen vasta muutama päivä ennen joulua. Ja niin kävi, että vielä jouluaattona vaivasi paha jet lag. Joululaulut ovat kuuluneet aina jossain muodossa Kakon jouluun. Suomalaisten joululaulujen ohella hän pitää amerikkalaisesta joulumusiikista Bing Crosbyn ja Frank Sinatran tyyliin. – Lapseni eivät juuri nyt ole kovin innostuneita joululaulujen laulamisesta, koska se tuntuu heistä nololta. Sieltä saattaa kuulua, että ole isi hiljaa, me katotaan piirrettyjä, Kakko kertoo nauraen. Tony Kakko on jälleen tänä vuonna mukana Raskasta joulua -kiertueella. Suuren suosion saanut kiertue järjestetään nyt 13. kerran. – Olen ollut mukana kymmenisen kertaa. Kiertueella on ollut aina rento meininki. Mukana on hienoja ammattilaisia, joten voi vain nauttia kyydistä ja laulaa omat biisinsä. Kakon mukaan Erkka Korhosen vetämä kiertue levittää omalla tyylillään joulun sanomaa. Laulaessaan hän on joutunut monesti pyyhkimään silmäkulmiaan. – Elämäntilanne vaikuttaa myös paljon. Yhdellä kiertueella olin heti poikani syntymän jälkeen. Silloin oli liikuttavaa esittää kappale Ilouutinen, jossa lauletaan, että on poika syntynyt maailmaan. Sonata Arctican viimeiset pari vuotta ovat olleet erittäin hektisiä. Ensi vuosi tulee olemaan rauhallisempi. Silloin bändi alkaa säveltää uusia biisejä. Kakolla on bändikeikkojen lisäksi myös toisenlaisia keikkoja. Ikimuistoisimpiin kuuluvat esiintymiset Oulu Sinfonian solistina. – Se oli mahtavaa, sillä ne olivat täysin erilaisia Sonata-keikkoja, hän toteaa. Ilta Fuchsille on myös harvinaisen selvää, mikä on hänen lempijoululaulunsa. Se on Oi jouluyö, jonka ranskalainen Adolphe Adam sävelsi Placide Cappeaun runoon.

Lempijoululaulu saa tunteet pintaan Joulumusiikin klassikot 1800-luvulta vetoavat yhä. Laulajat Tony Kakko ja Ilta sekä Jouluradion musiikkipäällikkö Mikko Harjunpää esittelevät omat lempijoululaulunsa. Teksti Marjo Kytöharju Kuvat Sirpa Päivinen

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

– Olen laulanut kappaletta pienestä pitäen, ja se on tullut tärkeämmäksi joulu joululta. Laulussa on kiehtovan hämyisä ja koskettava tunnelma, kertoo taitelijanimeä Ilta käyttävä laulaja. Parikymppinen Ilta kertoo olevansa perheestä, jossa laulaminen ja musiikki ylipäätään ovat aina olleet tärkeä osa elämää. Jouluaattonakin on musisoitu yhdessä pari tuntia ennen joulupukin tuloa. Perheessä on laulettu joululauluja sekä suomen että saksan kielellä, sillä Ilta on sukujuuriltaan puoliksi saksalainen. Oi jouluyön Ilta laulaa myös uudella Warner Musicin tuottamalla JOULU-levyllä. Hän valitsi kappaleen levylle myös sen vuoksi, että yksi hänen suurista esikuvistaan, Celine Dion, on levyttänyt sen. – On hienoa huomata, miten hyvin vanhat joululaulut yhä toimivat. Niitä on hyvä elvyttää uusina versioina. Marraskuun lopulla julkaistulla albumilla on mukana kymmenen laulajaa. Tunnettujen artistien joukossa on myös Iltan kaltaisia uusia tulokkaita. Laulajat ovat itse valinneet esittämänsä joululaulut. Musiikkipiireissä Ilta on raivannut tietään kolmen vuoden ajan. Kaikki alkoi siitä, kun manageri Tina Jukarainen otti häneen yhteyttä. He olivat tutustuneet aiemmin Jyväskylässä, josta Ilta on kotoisin. Myös Cheek innostui kuultuaan tämän nuoren naisen laulua. Hän pyysi Iltaa vierailemaan Sillat-biisilleen, jonka kertosäkeestä tämän ääni tuli monille tutuksi. Ilta on kiertänyt sen jälkeen jäähalleja ja festareita Cheekin taustalaulajana. – Olen kiitollinen siitä, että olen saanut jo näin alkutaipaleella nähdä, mitä se on, kun asioita tehdään isosti. Se on opettanut minulle tosi paljon. – Panostan nyt tähän täysillä, ja luotan siihen, että tästä tulee minulle ammatti, sanoo Helsingissä Pop & Jazz Konservatoriossa laulua opiskeleva Ilta. Hän pitää Jyväskylässä, Lahdessa ja Tampereella joulukonsertit. Niissä hän säestää itseään pianolla. – Joululaulujen laulamiseen liittyy myös tietynlainen yhteisöllisyys. Tarkoitus olisi saada konserteissa yleisökin mukaan laulamaan. Kun Jouluradion musiikkipäällikköä Mikko Harjunpäätä pyytää kertomaan lempijoululaulunsa, hän kiemurtelee jonkin aikaa tuolissaan. Harjunpään mielestä on mahdotonta valita vain yhtä monesta hänelle rakkaasta joululaulusta. Lopulta hän valitsee Jean Sibeliuksen säveltämän ja Sakari Topeliuksen sanoittaman En etsi valtaa loistoa. – En etsi valtaa loistoa on kauneimpia klassisia joululauluja. Siihen tiivistyy joulun sanoma: on maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto. Laulu ilmaisee ihmiskunnan toivoa ja on yhä ajankohtainen. – Jos saisi valita kakkosvaihtoehdon, se olisi Franz Schubertin säveltämä klassikko Ave Maria Aaron Nevillen laulamana. Se on hyydyttävä esitys, sillä vaikka Neville on iso kuin vuori, hän laulaa kuin enkeli.

B 9

”

Upeaääninen Ilta esiintyy uudella joululevyllä. Hän on kiertänyt aiemmin jäähalleja ja festareita Cheekin taustalaulajana.

Yhdellä kiertueella olin heti poikani syntymän jälkeen. Silloin oli liikuttavaa esittää kappale Ilouutinen, jossa lauletaan, että on poika syntynyt maailmaan. Heavylaulaja Tony Kakko

Radiokonkari Mikko Harjunpää on innostunut pestistään Jouluradion musiikkipäällikkönä.

Parikymmentä vuotta Radio Novan musiikkipäällikkönä toimineella Harjunpäällä on aina ollut erityiset sensorit joulumusiikille. Novalla soivatkin hänen aikanaan joululaulut tiuhaan. – Joulumusiikki on oma erityinen lajinsa, josta on kertynyt vuosisatojen ajalta upeita klassikoita. Ne eivät liity vain yhteen musiikkigenreen, mutta yhteistä niissä on sisältö. Monissa joululauluissa on hyvin vahva ja positiivinen tunneviesti, ilo, toivo ja hyväntahtoisuus. Harjunpään mukaan 2000-luvulla on tehty paljon uutta joulumusiikkia, jossa samat teemat ovat jatkuneet. – Joululaulujen laulamiseen liittyy tiettyä pyhyyttä, ja niitä laulaessa voi olla avoimesti hengellinen. Siksi kirkot täyttyvät adventista lähtien Hoosiannan ja Kauneimpien joululaulujen laulajista.

Jouluradio lanseerasi joululaulupäivän Jouluradio on lanseerannut erityisen joululaulupäivän, jota vietetään koko Suomessa perjantaina 15.12. Päivän tarkoituksena on muistuttaa laulamisen hyvää tekevästä vaikutuksesta ja joulumusiikin tunteisiin vetoavasta kulttuurisesta perinnöstä. Lisätiedot: www.jouluradio.fi.

Joululauluja pääsee koko joulun ajan laulamaan kirkkojen Kauneimmat joululaulut - tilaisuuksissa. Niissä k erätään vapaaehtoinen kolehti Suomen lähetysseuralle. Keräystuotolla ehkäistään tänä vuonna kehitysmaiden nuorten syrjäytymistä. Lisätiedot: kauneimmat joululaulut.fi.

Mikko Harjunpää on seurannut Helsingin seurakuntien pyörittämää Jouluradiota sen perustamisesta saakka ja toivonut pääsevänsä joskus tekemään sitä itsekin. Nyt toive on toteutunut. – Kuuntelin viime keväänä Klaus Elfvingin ja Janne Simojoen kanssa yli 2 000 joulubiisiä. Kaikki Jouluradion pääkanavalla ja nettikanavilla soivat kappaleet on nyt koodattu niiden moodin, tempon ja vuosikymmenen mukaan. Näin kanavien musiikkia voidaan hallita ja varioida paremmin. Harjunpään mukaan pelkästään joulumusiikkia soittavalle kanavalle on iso tarve. Siitä kertoo se, että kanavalla on viikoittain noin 713 000 monen ikäistä kuulijaa. – On uskomatonta, että kun radiokanavat kilpailevat jatkuvasti kuuntelijoista, tupsahtaa kentälle yhtäkkiä kanava, joka saa noin valtavan kuuntelijamäärän. Se on melkoinen saavutus. ■

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Mari Aarnio, Paula Huhtala, Juhani Huttunen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Tarvitsetko turvallista kyytiä ja ystävällistä apua asiointiin?

Apteekkiin, kauppaan, asioille. Kuljettaja avustaa koko ajan. • Hinta 51,70 €/h (1- 4 hlöä), ei lähtömaksua • Kotitalousvähennyskelpoinen:

Hoivalla ja kuntoutuksella Lämminhenkistä kotiapua ja hoivaa! tukea toimintakykyysi! Tutustu sinäkin korkeatasoiseen kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalvelutarjontaamme. Ota meihin yhteyttä jahoitaja tilaa maksuton arviointikäynti, Tilaa ammattitaitoinen tai fysioterapeutti kun kaipaat apua tai hoivaa omaan tai läheistesi arkeen. omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden Soita arkea jo tänään kysy lisää! rikastuttamaa Hoivakotija Harmoniassa. Hyödynnä kotitalousvähennys Henkilökohtainen apu 26 € / tunti Pyydä edullinen tarjous ja kutsu palveluohjaajamme Kotihoiva tai kodinhoito 37 € / tunti tai palveluseteli! maksuttomalle kartoituskäynnille jo Kotikuntoutus tänään! 78 € / tunti

Debora Oy Kaupintie 10 00440 Helsinki

• Rollaattori ja pyörätuoli mahtuvat mukaan • Palvelua 24/7

Soita ja tilaa! taksihelsinki.fi/seniori

Puh. hinta 1,34 €/puh. + 1,62 €/min + pvm.

Vanha maailma

Puh. 010 320 8833 info@debora.fi www.debora.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

mikäli etua ei myönnetä, alennamme hankintahintaa veroetua vastaavaksi

#lupalaulaa

Perinteiset kuulokojeet toimivat kapea-alaisesti

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Uusi maailma

Ilon ja yhdessäolon festivaali Kutsumme laulamaan yhdessä kaduilla ja kylillä – missä tahansa. Työpaikan hississäkin voi laulaa ja kotiinsa kutsua. Kahvilat, kaupat, bändit: ihanaa, jos tarjoatte tiloja ja säestystä. Jouluradio soittaa yhteislaulettavaa joulumusiikkia. Jouluradion oma tapahtuma Helsingissä Elisa Kulmassa, Aleksi 19, kello 10–20.

Miksi tyytyä vähempään, kun voit saada täyden 360° kuuntelukokemuksen Oticon Opn™ -kuulokojeella? Nyt saat selvää muiden puheista ja voit seurata keskusteluja vaivattomasti ilman väsymistä ja huolta, ettet pysy keskusteluissa mukana. Lisätietoja 09 2786 2081 (ark. klo 9-16) tai www.oticon.fi Ajanvaraus 09 2786 2040 (ark. klo 9-11 ja 13-15) Kuuloverkko Helsinki | Järvenpää | Hyvinkää | Pori Tampere | www.kuuloverkko.fi

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 11

Virsin, lauluin, kantelein Maisa Kumpulainen ohjaa k aksi viisikielisen kanteleen alkeiskurssia Myyrmäen kirkolla tammi–helmi kuussa. Kurssi antaa perusvalmiudet kanteleen käyttöön säestyssoittime na muun muassa retriiteissä. Lisäk si tutustutaan psalmirukouslauluun. Kurssi 1 pidetään neljänä tiistaina kello 9–12 ja se alkaa 16.1. Kurssi 2 pidetään neljänä torstaina kello 17–20 ja se alkaa 18.1. Kurssin hinta on 50 euroa. Kurssiin voi liittää myös retriitin omaisen kertausviikonlopun Hepo niemessä Karjalohjalla 9.–11.2. Vii konlopun hinta on 290 euroa. Ilmoittautumiset 10.1. mennessä: laura.ohtonen@evl.fi tai p. 050 321 3282. Lisätietoja Maisa Kumpulai selta: maisakum@gmail.com tai p. 041 5034 770.

Rukouksia Taivaan Taatolle Eri perinteet kohtaavat, kun Maisa Kumpulainen muokkaa psalmeja kalevalamittaan ja säestää niitä kanteleella. Teksti Kaisa Halonen Kuva Marianna Siitonen

Maisa Kumpulainen kiinnittää viisikielisen kanteleen sinitarralla pöytään ja alkaa näppäillä. ”Sinua odotan Herra, ikävöitsen Luoja yksin. Jano vaivaa sieluani, ikävästä ruumis riutuu”, hän laulaa. Melodia kulkee mollissa, se on tuttu suomalainen runosävelmä. Sanat Kumpulainen on muokannut kalevalamittaan psalmin 63 pohjalta. Vanhan testamentin psalmit on kirjoitettu nimenomaan laulettaviksi, mutta niiden alkuperäisistä melodioista ei ole säilynyt mitään tietoa. Lännen kirkossa niitä on laulettu varhaiskeskiajalta peräisin olevilla gregoriaanisilla sävelmillä. Retriitinohjaajana Kumpulainen on halunnut laulattaa psalmeja, mutta hän on huomannut, että gregoriaaniset sävelmät ovat monelle vieraita, ehkä vaikeitakin. Siksi hän alkoi muo-

Evakkoäidin tyttärenä Maisa Kumpulainen on kasvanut kalavalamittaisten runojen parissa. Hän oli lapsena mukana Helkatytöissä, jotka lausuivat ja lauloivat kalevalamittaisia runoja. Myöhemmin hän alkoi opiskella myös kanteleensoittoa. Sellaiset sanat kuin Taivaan Taatto, emo ja inehmoinen ovat Kumpulaiselle jo lapsuudesta tuttuja, ja siksi hänelle oli luon-

Viisikielisellä kanteleella Maisa Kumpulainen soittelee välillä niitä näitä – ei mitään tiettyä kappaletta. Vaikka vain yhtä sointuakin. Se rauhoittaa. Samalla, kun sormet liikkuvat kielillä, mieli lähtee omille teilleen, irti jonninjoutavasta. ■

istock

Taivaan tähden

10.12.

Toinen adventti sunnuntai

kata psalmien tekstejä vanhoilla suomalaisilla runosävelmillä laulettaviksi. Psalmirukouksia voi laulaa ilman säestystäkin, mutta Kumpulainen on huomannut, että kanteleen käyttö auttaa ja elävöittää laulua. Välisoittojen aikana se, minkä on juuri laulanut, uppoaa kehoon ja sydämeen. Runomitta ja erilaiset tyylikeinot, kuten toisto ja alkusointu, helpottavat runojen muistamista.

tevaa käyttää niitä myös psalmirukouksissa. Kalevalaiseen poljentoon sovitettu rukous tuntuu Kumpulaisesta kaikkein omimmalta. Hän saattaa lauleskella niitä vaikka itsekseen metsässä kävellessään ja pyöritellä hiljaa mielessään pitkin päivää. Erityisen rakas hänelle on psalmi 23. ”Kun on Herra paimenena, Luoja neuvonantajana, huoli murhe kaikkoaapi, Herra lastaan johdattaapi”, hän hyräilee kulkiessaan. Jos on murheita, se lohduttaa. Toivo on aina läsnä, oli huoli miten suuri hyvänsä. Kumpulainen on löytänyt psalmeista kaikki elämän ulottuvuudet. Niissä liikutaan surusta, vihasta ja katkeruudesta iloon, ylistykseen ja kiitollisuuteen. Psalmeja laulaessa niiden tunnelmiin ja tunteisiin tulee mukaan koko keho.

Mykän laulu Tiukassa paikassa haparoin ääriviivojani enkä löytänyt niitä. Olin mennyt rikki ja lepattelin monin repalein. En tunnistanut kohtaa, josta voisi tarttua tuttuun arkeen. Läheisin ihmiseni oli huolissaan eikä tiennyt, mitä tehdä. Niinpä hän luki ääneen virsikirjan takaosaan präntättyä illan rukoushetkeä, kompletoriota. ”Olemme päivän lapsia”, rakkaani luki. ”Emme kuulu yölle emmekä pimeydelle.” Se ei vastannut todellisuutta, jossa elin, mutta siitä tuli minulle suloinen mantra. Toistin sitä yöni pimeässä, johon kuluttavat päivät minut heittivät.

Olemme päivän lapsia. Emme kuulu yölle emmekä pimeydelle. Profeetta Jesaja sanoo sen vähän mahtipontisemmin: Me emme ole niitä, jotka luopuvat ja joutuvat tuhoon, vaan niitä, jotka uskovat ja pelastavat sielunsa. Mitä suuremmassa surussa tai liikkumattomuudessa tai tuskassa olen, sitä yksinkertaisempia suuntaviittoja tarvitsen. Turha puhua jumalallisista merkityksistä sille, joka miettii, kannattaako hengittää enää. Hän on vailla seuraavan sisäänhengityksen voimaa. Sellaisen ihmisen adventti ei ole uskomista tai vakuuttumista. Se on kuljeskelua maisemassa, tai

jos ei edes sitä, pelkkä maiseman katseleminenkin voi riittää. Lähteitä puhkeaa autiomaahan. Vuolaina virtaavat purot arolla. So-

kea näkee. Kuuron korvat aukeavat. Rampa hyppii kuin kauris. Mykän kieli laulaa. Älkää pelätkö.

Kaisa Raittila

12 B Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Gurun opissa Ohjaajana Iisak Niniveläinen Iisak Niniveläinen syntyi 600-luvulla Qatarissa. Hän kuului itäsyyrialaiseen kirkkoon, joka eli tuolloin kukoistuskauttaan. Iisak oli munkki ja opettaja. Muutaman kuukauden hän toimi myös Niniven piispana, mutta kyllästyi kirkolliseen juonitteluun ja erosi tehtävästä. Hän vetäytyi erämaan hiljaisuuteen Matut-vuorelle, joka on nykyisen Iranin alueella Basran koillispuolella. Ninive puolestaan tunnetaan nykyisin sodan runtelemana Mosulina Irakissa. Iisak kuoli 700-luvun alussa. Hän on edelleen ajankohtainen mystiikan opettaja. Ortodoksisessa kirkossa hän on yksi lainatuimmista pyhistä isistä. Kreikkalais-slaavilaisessa maailmassa hänet tunnetaan Iisak Syyrialaisena. Suomen kielellä hänen opetuksiinsa voi tutustua kirjaa Pyhä Iisak Niniveläinen (Valamon luostarin julkaisuja 102) l ukemalla. Sen on alkukielestä kääntänyt munkki Serafim.

Muutos alkaa omien heikkouksien myöntämisestä Jos tahdot muuttua, riisuudu kaikesta turhasta. Uimarikin sukeltaa mereen alastomana löytääkseen helmen, sanoo munkki Iisak Niniveläinen. Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

”Ajattele aina itsestäsi, ettet tiedä mitään”, kehotti erakkoelämää viettämään lähtenyt Niniven piispa kanssaveljiään. Ja jos arvelet olevasi pätevä neuvomaan toisia, lankeat helposti ylpeyden ansaan, hän varoitti. 600-luvulla eläneen Iisak Niniveläisen tarina alkaa Qatarista, mistä hän on syntyisin. Kristinuskolla oli siellä jo pitkä historia. Siellä oli ollut luostareita ja oma piispa jo pari sataa vuotta. Sieltä kristinusko levittäytyi Silkkitietä pitkin aina Intiaan ja Kiinaan asti. Iisak meni jo varhain munkiksi kotiseutunsa luostariin. Hän opetti myös kirkkonsa kouluissa. Sieltä hänet löysi pohjoisesta tullut itäsyyrialaisen kirkon johtaja Isä Giwargis. Isä Giwargis oli tullut sovittelemaan Persianlahden piispojen ja kirkon johdon välisiä skismoja. Hän näki Iisakin opettajanlahjat, otti tämän mukaansa ja vihki Niniven piispaksi. Hän halusi siten vahvistaa kirkon ykseyttä. Yritys kuitenkin epäonnistui. Iisak halusi pysyä kaukana oppikiistoista. Hän kyllästyi nopeasti juonitteluihin ja ristiriitoihin. Viidessä kuukaudessa

hän sai piispan tehtävistä tarpeekseen ja pyysi eroa. Hän näki kutsumuksensa olevan muualla. Iisak lähti takaisin kohti kotiseutujaan ja asettui asumaan Matut-vuorelle lähelle tuttua erakkoyhteisöä. Siellä hän eli hiljaisuudessa mietiskellen ja rukoillen. ”Kukaan ei voi päästä lähelle Jumalaa muutoin kuin etääntymällä maailmasta”, oli yksi hänen iskulauseistaan. Iisak opetti, että hiljaisuudessa opimme, miten syvin sitein olemme kiinni kaikessa siinä, mitä maailma tarjoaa – tavaroissa, kunniassa, vallassa, hekumassa ja esillä olemisessa. Tärkein taistelu käydään sielun sisimmässä. ”Ole rauhassa oman sielusi kanssa, niin taivas ja maa ovat rauhassa kanssasi. Tee kaikkesi päästäksesi siihen aarrekammioon, joka on sisälläsi, niin saat nähdä sen, joka on taivaissa”, Iisak kirjoittaa. Omaa elämäntapaansa Iisak vertasi helmenkalastajiin, joita hän oli nuorena läheltä seurannut: ”Uimari sukeltaa mereen alastomana löytääkseen helmen, ja viisas munkki kulkee luomakunnan läpi riisuttuna löytääkseen

Muistuta minua, Vapahtaja ”Aina kun haluan alkaa opettaa toisia, muistuta minua, että sinä yksin olet Mestari. Aina kun minun tekisi mieli ojentaa toisia, palauta mieleeni, että sinä ojennat minua. Aina kun minun tekisi mieli luetella toisen heikkouksia, näytä minulle oma heikkouteni. Aina kun kimmastun toisen pahoista teoista, kiivastun uskon puolesta tai alan huutaa oikeutta, muistuta minua siitä, missä vaarassa oma sieluni on. Armahda minua, sinä, Vapahtajani.”

helmen, Jeesuksen Kristuksen itsestään. Sen löydettyään hän ei tarvitse mitään muuta.” Iisak kirjoitti erämaassa asuville munkeille. Hänen kirjoituksissaan on silti viisautta myös tälle ajalle. Meille, jotka mieluusti mestaroimme muita, hän sanoisi: Jos et ole löytänyt tasapainoa oman ruumiisi, sielusi ja mielesi välille, älä lähde neuvomaan toisia siinä, miten he voisivat löytää rauhan. Ja jos et tunne omaa sairauttasi, älä lähde parantamaan muita. Meille, joilla on kiusaus puuttua toisten heikkouksiin, Iisak muistuttaa: ”Siunattu on se ihminen, joka tuntee oman heikkoutensa.” Sen tuntemisesta alkaa muutos. ”Sairas, joka tuntee sairautensa, on helpompi parantaa; ja joka tunnistaa kipunsa, on jo lähellä terveyttä”, Iisak jatkaa. Oman haavoittuvuutensa tajuamisesta alkaa uuden etsiminen. Silloin on tarve pohtia omaa elämäänsä. Silloin tietää tarvitsevansa apua. Silloin löytää aikaa rauhoittua, riisuutua kaikesta turhasta ja rukoilla. Silloin oma sydän pehmenee, nöyrtyy ja avartuu. ■

MENOT 7.12. – 21.12.

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkolla ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Raamattua, rukousta ja laulua ma 11.12. ja 18.12. Seuraava kerta 15.1. klo 12–14. Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18. Kauden viimeinen 19.12. Perhekerho ke 13.12. ja 20.12. klo 9–11.15. Kevätkausi alkaa 10.1. Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 20–23. Kauden viimeinen kerta 22.12. Joulun valoa – Lehtikuusen koulun musiikkiluokkien oppilaita Timo Puhakaisen johdolla. pe 8.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 5€. Kirkon kirppis avoinna lauantaisin 9.12. asti klo 12–15. Seuraavan kerran 13.1. Hiutaleet hiljaa leijailee – HowManyMothersin joulukonsertti la 9.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10€. 2. adventtisunnuntain messu 10.12. klo 12. Tiina Palmu, Tuomo Kahenvirta, Riikka Jäntti. Kirkkokuoron myyjäiset ennen messua klo 10 alkaen. Matala – mukava maanantai kirkolla! 11.12. ehtoollinen. Matalassa 18.12. diakonian jouluruoka. Jouluaterian hinta 2 euroa, lippu tulee ostaa etukäteen Matalassa 11.12., diakoniapäivystyksistä tai Länsimäen Puuroperjantaista. Lippuja myydään 150 kpl. Matalan maanantait jatkuvat 15.1. alkaen. Nyt syttyy valot tuhannet – joulukonsertti su 11.12. klo 19. Anitta Rannan lauluoppilaat, Tuuli Takkala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5€. SPR:n verenluovutus ti 12.12. klo 13–19. Päivärukous ke 13.12. klo 12.30– 12.45. Jatkuu 17.1. Paluumuuttajien piiri to 14.12. klo 13 - jouluretki Siperiaan. Vieraana ”Siperian karhu”, pastori Yrjö Niemi Lapsiperheiden puurojuhla ja

lasten kauneimmat joululaulut to 14.12. Ilta alkaa puurotarjoilulla klo 17, joululaulut klo 18. 3. adventtisunnuntain Kuusikirkko 17.12. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Eveliina Ojala, Juha Paukkeri. Tule mukaan joululaulukulkueeseen klo 11.30 Håkansbölen Kartanon jouluun. Nuorten Joulumessu ja puuro su 17.12. klo 15. Jouko, Margit. Tuomo, Poikkipuut. Kauneimmat joululaulut su17.12. klo 18. Harri Nurminen, Juha Paukkeri. Suomalainen Joulu – Vivace-kuorojen joulukonsertti ma 18.12. klo 19. Vapaa pääsy, maksullinen buffet. Päivähetki Raamatun äärellä ti 19.12. klo 12–13.30. Jari Araneva. Senioreiden Kauneimmat joululaulut sekä kahvit ti 19.12. klo 13. Minna Tervo, Kati Pyykkö. Christmas Carols – lauletaan yhdessä joululauluja eri kielillä ke 20.12. klo 18. Vesa Häkkinen, Juha Paukkeri. Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä äideille ja vauvoille tiistaisin klo 13–14.30, 6.2.–27.3.2018. Ryhmän alkaessa vauvojen ikä noin alle 6 kk. Tiedustelut ja ilm. Birgitta.tasavuori@evl.fi, p. 050 523 4051.

ja kahvit. Seuraava kerta pe 12.1. Messua ei ole su 17.12. Tule mukaan Hakunilan kirkolle messuun klo 10 ja joululaulukulkueeseen klo 11.30 Håkansbölen Kartanon jouluun.

LÄNSIMÄEN KIRKKO

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Marttojen joulumyyjäiset la 9.12. klo 11–14. Leivonnaisia, joululaatikoita, käsitöitä, askarteluja, arpajaiset ja kahvila. 2. adventtisunnuntain messu 10.12. klo 10. Tiina Palmu, Riikka Jäntti. Kauneimmat joululaulut su 10.12. klo 18. Kaisa Näreranta ja Cecilia-kuoro, sekä Riikka Jäntti ja Harri Nurminen. Hartaus ja päiväkahvit ti 12.12. ja 19.12. klo 12.30. Saunaa ja Sanaa äijäporukassa ti 12.12. ja 19.12. klo 18.30. Naisten Raamattupiiri ti 12.12. ja 19.12. klo 19. Käsillä hyvää -ryhmä ke 12.12. ja 19.12 klo 10–12 . Seuraavan kerran 9.1. Torstaimesta to 7.12. ja 14.12. klo 14–15.30. Välipalaa ja mukavaa puuhastelua alakouluikäisille. Mestat jatkuvat 11.1. alkaen. Kauneimmat joululaulut valoisaan aikaan ti 12.12. klo 13. Kati Pyykkö, Riikka Jäntti. Avoin perhekahvila pe 15.12. klo 9–13. Leikkiä ja yhdessäoloa aikuisille ja lapsille. Seuraava kerta 12.1. Puuroperjantai 15.12. klo 11–12. Hartaus 10.45 ja sen jälkeen maksuton puuro, voileivät

Auratie 3 Joulukirkko mielenterveyskuntoutujille to 7.12. klo 13. Jaakko Kara ja Päivi Tiitu. Lasten kauneimmat joululaulut la 9.12. klo 15. Tapahtuma on suunnattu erityisesti lapsille ja lapsiperheille. Messu, 2. adventti su 10.12. klo 10. Miika Koistinen, Jarna Wikström ja Hannu Lehtikangas. Nuorten joulupaja su 10.12. klo 15–18. Kirkon nuortentilassa. Joulukorttien ja -koristeiden tekoa. Mukana ovat nuorisotyönohjaajat Tiina Huhtala ja Tuula Vanhanen. Suomi100 -konsertti su 10.12. klo 18. Konsertti 100-vuotiaalle isänmaalle. Esiintymässä on Kajaus-kvartetti. Tapahtuman juontaa Kaarina Suonperä. Ohjelman hinta on 10 e. Päiväkahvin aikaan ma 11.12. klo 14. Tapahtuman aiheena on Puolan kulttuuri ja Antoni Wolskin kotikaupunki Krakova. Alustajana on Antoni Wolski. Joululauluhetki ke 13.12. klo 10.30. Yhteinen joululauluhetki kirkkosalissa ennen Yhteisen pöydän lounasta. Laulua on johtamassa kanttori Hannu Lehtikangas. Kansainvälinen Kauneimmat joululaulut -messu su 17.12. klo 10. Mark Saba, Matti Hyry ja Päivi Tiitu.

MUUALLA Perhekahvila to 7.12. ja 14.12. klo 9–11 Kolohongan ostoskeskuksessa os. Itäinen Valkoisenlähteentie 19. Kerho jatkuu taas to 11.1. Kauneimmat joululaulut ma 18.12. klo 18 Vaaralan kappelissa. Joululauluja lauletaan 13.12., 18.12. ja 19.12. klo 16 Hakunilan ostarilla.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

Neljän kanttorin joulukonsertti ma 18.12. klo 19. Konsertissa esiintyvät kanttorit Hannu Lehtikangas, Hannu-Pekka Heikkilä, Hannu Niemelä ja Pekka Soranummi. Ohjelman hinta on 10 e. Kauneimmat joululaulut ti 19.12. klo 19. Perinteinen joululaulutapahtuma kutsuu ihmiset yhteen ja virittää joulun tunnelmaan. Kauneimmat joululaulut ke 20.12. klo 10.30. Kauneimmat joululaulut hartaus ja Yhteisen pöydän jouluateria kirkolla. Yhteisen pöydän syyskauden päätös. Kauneimmat joululaulut ja kotikirkon joulujuhla ke 20.12. klo 19. Perinteinen joululaulutapahtuma kutsuu ihmiset yhteen ja virittää joulun tunnelmaan. Vietämme myös kotikirkon joulujuhlaa.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 7.12. klo 11. Vierailijana on pastori Teemu Haataja. Kohtaamispaikka to 14.12. klo 11. Vierailijana on kirkkoherra Jukka Nevala. Vietämme kohtaamispaikan 25-vuotisjuhlaa ja pikkujoulua. Kauneimmat joululaulut su 17.12. klo 18. Perinteinen joululaulutapahtuma kutsuu ihmiset yhteen ja virittää joulun tunnelmaan.

MUUALLA Joulukaraoke pe 8.12. klo 21. Joulukaraoke järjestetään Pub Hasselissa Pähkinärinteessä. Mukana on pastori Miika Koistinen ja muita seurakunnan työntekijöitä. Seurakunta tarjoaa glögiä ja piparkakkuja. Kauneimmat joululaulut ke 13.12. klo 13.30 Pähkinärinteen palvelutalossa. Perinteinen joululaulutapahtuma kutsuu ihmiset yhteen ja virittää joulun tunnelmaan.

KASTETTU Daniel Henrik Strodel, Milo Eliot Anselmi Toivonen.

HAUTAAN SIUNATTU Viljo Kalle Rahomäki 106 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta

Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9-15, p. 09 8306 333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554 Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 050 5736376 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Aamurukouspiiri arkiaamuisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa 14.12. asti. Vanhemman väen piiri to 7.12. klo 13, Kauneimmat Joululaulut. Miesten saunailta to 7.12. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Seurakuntakuoro to 7.12. klo 18, kirkkosali 2. Vox Mea to 7.12. klo 18.30 seurakuntasalissa. Pikkujoulukaraoke. Perhekerho pe 8.12. ja 15.12. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Helsingin Naispoliisilaulajien joulukonsertti la 9.12. klo 18, joht. Anna-Elina Norjanen. Urut Airi Saloniemi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. 2. adventtisunnuntain messu, Herättäjän kirkkopyhä su 10.12. klo 10. Minna Ruuttunen, Riikka Wikström, Airi Saloniemi, Jaakko Löytty. Kirkkokahvit, uusia Siionin virsiä. Kylväjä-piiri su 10.12. klo 15 kirkon kokoustilassa. Nuorten Kauneimmat Joululaulut su 10.12. klo 16. Perhekerho ma 11.12. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Naisten raamattupiiri ma 11.12. ja 18.12. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 11.12. klo 18 kirkon kappelissa. Nikinmäen Naislaulajien joulukonsertti ma 11.12. klo 19, joht. Sanna-Maarit Hakkarainen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Katulähetyksen joulujuhla ja Suomi 100 -juhla ke 13.12. klo 11. Päivälähetyspiiri ke 13.12. klo 13 kirkon kokoustilassa. Arki-illan ehtoollinen ke 13.12. klo 18. Sanna Heikurinen, Jussi Salonen. Iltarukouspiiri ke 13.12. ja 20.12. klo 18.40 kirkon kappelissa. Vanhemman väen joulujuhla to 14.12. klo 11. Hartaus ja jouluateria, hinta 10 euroa. Ilm. viim. 7.12. p. 09 830 6552. Vapaaehtoisten, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden puurojuhla to 14.12. klo 17. Ilm. viim. 8.12. klo 15 p. 09 830 6552. Naisten saunailta to 14.12. klo 18

Menokasvo

Maria Ylipää laulaa timpurin muijasta

Kuinka tuttu kirkko on sinulle? – Kirkko on minulle tosi kotoinen paikka. Isäni on kanttori-urkuri. Kanttorila, kirkko ja hautausmaa ovat olleet lapsuute-

ni ympäristöjä. Kirkko on minulle vähän sama kuin teatteri. Näissä kahdessa paikassa tunnen, että saan vapaasti olla sitä mitä olen, vaikka kirkko instituutiona ei aina tarjoakaan sellaista vapautta, joka minulle edustaa ihmisyyttä ja elämää. Mitä joulukonsertissa kuullaan? – Konserteissa kuullaan suomalaista, ruotsalaista, norjalaista ja amerikkalaista musiikkia. Aasi ja timpurin muija on mukana. Tuoretta joulumusiikkia on myös Anna-Mari Kähärän sävellys Ilpo Tiihosen runoon Likainen enkeli. Klassikoista esitetään ainakin O Holy Night, Silent Night ja Go Tell It on the Mountain. Leonard Cohenin Hallelujah sopii jouluun, vaikkei se perinteinen joululaulu olekaan. NINA RIUTTA Maria Ylipää & UMO: Tarinoita joulusta pe 8.12. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput Ticketmasterista 33 e.

TERO AHONEN

Näyttelijä-laulaja Maria Ylipää, onko ollut kiire viime aikoina? – Olen tehnyt kirkkokeikkoja Jukka Leppilammen ja Marzi Nymanin kanssa, ja minulla on ollut kuvauspäiviä Luottomies-komediasarjan jouluspesiaaliin. Viime viikolla olin tekemässä musikaalikonserttia Kuopion kaupunginorkesterin kanssa. Finlandiatalossa oli romanssimusiikin konsertti ja ensi viikolla alkaa UMOn kanssa joulukonserttikiertue. – Niin, ja Aasi ja timpurin muija -joulusinkku julkaistiin viime viikolla. Tekstin on kirjoittanut Heimo Hatakka ja sävellyksen on tehnyt Leppilampi. Tässä joululaulussa on aika erilainen ja inhimillinen kulma Marian suulla kerrottuna: raskaana navetassa Betlehemissä.

8 a

MENOT 7.12. – 21.12.

Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Kotkansiiven saunatiloissa. Eino Grönin joulukonsertti to 14.12. klo 19, ohjelma 15 euroa, osa tuotosta Korson seurakunnan diakoniatyön hyväksi. Christmas Carols – kansainväliset joululaulut pe 15.12. klo 19 seurakuntasalissa, Airi Saloniemi, NaisSound-kuoro, Kristiina Rauhakallio, Samuel Luak. Korson Mieslaulajien joulukonsertti la 16.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 15 euroa. Kauneimmat joululaulut -messu su 17.12. klo 10. Pirkko Yrjölä, Sanna Heikurinen, seurakunnan työntekijät ja kuorot. Pirkko Yrjölän lähtömessu ja lähtöjuhla. Barokkikonsertti ”EAT PRAY LOVE” ti 19.12. klo 19. Jenni Mattila, Eveliina Kytömäki, Kirill Kozlovski ja Jan Sandvik, cembalo, Elisa Rusi-Matero, viulu, Ritva Kaukola, alttoviulu, Kristiina Hirvonen, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Jouluvaellus ti 19.12. klo 19–20.30. Vaellus kuljettaa ensimmäisen joulun tapahtumiin. Kauneimmat Joululaulut moniaistillisesti ke 20.12. klo 10 kirkossa. Pirkko Yrjölä, Airi Saloniemi, Kristiina Tuohimaa-Salminen. Kauneimmat Joululaulut ke 20.12. klo 18, Jussi Salonen, Airi Saloniemi, Mikko Miettinen, Lumon Puhaltajat.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30. Hartaus ti ja to klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 7.12. ja 14.12. klo 9–11.30. Nuorten perjantai pe 8.12. ja 15.12. klo 17.30–20.30. Nikinmäen Kauneimmat Joululaulut ma 18.12. klo 19, Nikinmäen Naislaulajat, joht. Sanna-Maarit Hakkarainen. Nikinmäen perhelähetyspiiri to 21.12. klo 17.30–19.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Perhekerho ti 12.12. klo 9–11.30. Vanhemman väen piirin joulujuhla ke 13.12. klo 13.

MUUALLA Saturnuksen päiväkodin avoin toiminta. Seurakunnan työntekijä kohtaa perheitä ke 13.12. klo 11.30-14 ja 20.12. klo 8.30-11 (Kaakkoisväylä 8). Kapakan Kauneimmat joululaulut ke 20.12. klo 19 Sorento, klo 19.30 Pintti Pub, seurakunnan työntekijöiden bändi.

KASTETTU Vilho Veeti Vuori, Taika Leena Vilhelmiina Toivonen, Sofia Hellä Eveliina Tonteri, Jemina Marjatta Inkeri Karhu, Nelly Eliina Kauppinen, Kasperi Onni Elmeri Holopainen, Aada Maria Emilia Ahtonen, Eemeli Tapio Markonpoika Räsänen, Silja Sofia Anteroinen, Stella Johanna Ratinen, Selina Mirella Käkelä.

HAUTAAN SIUNATTU Helmi Lyyli Lehtonen 95 v, Tellervo Tuulikki Koukila 94 v, Leila Helena Talvikki Kavén 88 v, Aino Helena Viitala 85 v, Eino Uolevi Mäkinen 81 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 8306700 Avoinna ma–pe klo 9–15, rekolan.seurakunta@evl.fi. rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa kirkolla ti klo 11–14 ja to 10.8. klo 11– 14. 21.8. alk. ma-ti klo 11–14, Asolan seurakuntatalossa 17.-24.8. to klo 11–14 p. 09 8306 707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11, Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11. Ajanvaraus ti ja to klo 9–10 p. 09 8306706 rekola.diakonia@evl.fi

Rekolan pyhän Andreaan kirkko Perheiden avoin olohuone ma, ti, to, pe klo 9-14. Lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Pyhäkoululaisten joulujuhla su 10.12. klo 10. Yläovet auki vuoden viimeinen ma 11.12. klo 18, maksuton iltapala, saunamahdollisuus (omat tarv. mukaan). Uuden vuoden ensimmäinen on 8.1.2018. Miesten raamattupiiri ma 11.12. klo 18.30. Diakoniakahvila vuoden viimeinen kerta tiistaina 12.12. klo 9–11. Maksuton aamupala. Silmukkasiskot-käsityöryhmä keskiviikkoisin klo 9.30. Raamattu- ja keskustelupiiri to klo 13. Keskustelua ja rukousta. Lasten kauneimmat joululaulut la 9.12. klo 15. 2. adventin messu 10.12. klo 10. Vappu Olsbo, Janne Sironen, Noora Hultin. Kirkkokahveilla lähetysyhdistys Kylväjän työstä. Kauneimmat joululaulut su 10.12. klo 15. Saapui viesti -joulukonsertti su 10.12. klo 18. Variantti-kuoron joulukonsertti, joht. Hilkka Kangasniemi. Vapaapääsy, ohjelma 10e. Lasten joulukirkot 11.–12.12. klo 9 ja 10. Nikkaristien kokoontuminen ti 12.12. klo 10. Mikkolan koulun musiikkiluokkien joulukonsertti ti 12.12. klo 18. Vapaa pääsy. Nuorten joulujuhla ke 13.12. klo 12. Vanhemman väen joulujuhla to 14.12. klo 13. Tikkurilan mieskuoron joulukonsertti to 14.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu. Kauneimmat joululaulut -messu su 17.12. klo 15. Laura Maria Latikka, Sirkku-Liisa Niemi. Iltamessu ma 18.12. klo 17.30. Laura Leverin. Vantaan musiikkiopiston puhallinorkestereiden joulukonsertti ke 20.12. klo 19. Kapellimestareina Teemu Salmi, Teppo Salakka ja Keijo Säikkä. Vapaa pääsy, ohjelma 5e soittoharrastuksen tukemiseen. Jouluaatto yksinäisille 24.12.klo 11 Oletko yksin jouluna? Ahdistaako? Jouluahdistuksen lieventämiseksi kirkolla yhdessäoloa alkaen klo 11 joulusaunomismahdollisuudella (omat saunomisvälineet mukaan), joulurauhaglögi sekä ruokailu. Tilaisuus päättyy klo 15 alkavaan aattohartauteen. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään pe 15.12. puh.

09 830 6700 (paikkoja rajoitetusti).

Asolan seurakuntatalo (toiminta tauolla vkot 51, 52 ja 1) Asolantie 6, p. 050 573 6329 Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Lasten joulukirkot 13.-14.12. klo 9 ja 10. Kipuryhmä ti 12.12. klo 15.00 Naiset 50+, avoin päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä, vuoden viimeinen kerta ke 13.12. klo 13. Älynystyrät ällikällä to 7.12. klo 13. Tehtäviä muistin säilyttämiseksi. Asolan silmukat -käsityöryhmä vuoden viimeinen to 14.12. klo 16. Yksinhuoltajaperheiden pikkujoulu to 14.12. klo 17.30-20. Lastenhoito järjestetty. Narsistien uhrien vertaistukiryhmä to 14.12. klo 18. Kauneimmat joululaulut ti 19.12. klo 19.

MUUALLA Hanna-rukouspiiri ma 11.12. klo 18 Lampiranta, Tertunkuja 4B. Tutustutaan naisten elämään eri maissa. Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19. Rautkalliontie 4:n kerhohuone. Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13. Rautkalliontie 4:n kerhohuone. Koko kylän puurojuhla Koivutorilla la 9.12. klo 12. Oma lautanen ja lusikka mukaan. Kauneimmat joululaulut Koivukylän vanhustenkeskuksella ke 20.12. klo 13.15. Karsikkokuja 13. Kauneimmat joululaulut Tuulikontissa 20.12. klo 14. Konttit. 4. Kauneimmat joululaulut Havukosken auditoriossa ke 20.12. klo 14.30. Et. rastit. 12. Valon laulajaiset Kuusijärvellä Kauneimmat joululaulut vuoden pimeimpänä päivänä to 21.12. Laulukierrokset kynttilöillä valaistun Kuusijärven ympäri. Lähtö klo 18 ja klo 19. Lämmintä mehua laulujen jälkeen. Voit ottaa oman lyhdyn mukaan. Mukana Rekolan sekakuoro.

Kastettu Otso Eerik Anselmi Kukko, Rasmus Viljami Kiis.

Hautaan siunattu Pirkko Marjatta Aaltonen 79 v, Mirkka Tellervo Bäckvall 91 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B,avoinna ark. klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Tilavaraukset arkisin klo 9–15 p. 09 8306333. Päivystävä pappi arkisin klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs.) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma klo 10-11.30 ja to klo 9-10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Kauneimmat joululaulut lapsille to 7.12. klo 9.15–9.45 ja 10.15–10.45. Ikäihmisten adventtikirkko Suomi 100 -juhlavuoden merkeissä to 7.12. klo 13, Jaakko Hyttinen, Tuula Lapveteläinen. Kauneimmat joululaulut lapsille pe 8.12. klo 9.15–9.45 ja klo 10.15– 10.45. Maria Ylipää & UMO: Tarinoita joulusta pe 8.12. klo 18. Liput Ticketmasterista: 33/28/17,50 e. Kauneimmat joululaulut la 9.12. klo 17. Mukana Vantaan musiikkiopiston kamariorkesteri, johtaa Juhani Lamminmäki Kauneimmat joululaulut lapsille la 9.12. klo 12.30. Kirkonkylän joulu la 9.12. klo 11 – 14. Lasten Kauneimmat joululaulut, vetokoiria ja muuta mukavaa koko perheelle. Rekolan sekakuoron joulukonsertti la 9.12. klo 15. Johtaa Anu Pulkkinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Messu su 10.12. klo 12, Terhi Viljanen, Johanna Jakonen, Samppa Laakso. Kauneimmat joululaulut su 10.12. klo 16 ja klo 18. Klo 16 mukana Omalla äänellä -lauluryhmä ja klo 18 Pyhän Laurin kuoro. Vantaan Suzukisoittajien Apollonia-orkesteri su 10.12. klo 14. Jean Sibeliuksen teoksia, säestää Victoria Vatanskaja (piano), Juha Levo (basso) ja Kari Vannemaa (huilu, rummut). Vapaa pääsy, ohjelma 7e. Mieskuoro Vantaan Laulun Nyt riemuiten! -joulukonsertti ma 11.12. klo 20, johtaa Visa Yrjölä. Vapaa pääsy, ohjelma 10e. Hyvän mielen joulukirkko Pyhän Laurin kirkossa ti 12.12. klo 13 mielenterveyskuntoutujille. Messun jälkeen kirkkokahvit Pakarituvalla, Tuula Lapveteläinen, Terje Kukk, Johanna Lehmusmies. Joulu yhdessä–Jean S.-yhtyeen rakkaimmat joululaulut ti 12.12. klo 19. Liput 24 e www.ticketmaster. fi tai ovelta ennen konserttia. Sotaveteraanien puurojuhla ke 13.12. klo 14 Pappilan juhlahuoneistossa. Oi ruusu ainutkertainen. Corvus Laurencij -kuoron joulukonsertti to 14.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. JouluQ. Kamarikuoro Qoro Quandon joulukonsertti pe 15.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Laurus Nuorisokuoron ja Linnanneidot-nuorisokuoron joulukonsertti la 16. 12. klo 14.30. Johtaa Heidi harinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Helsingebygdens körin perinteinen joulukonsertti la 16.12. klo 18. Liput 15/20 e. Kauneimmat joululaulut Goes Pop la 16.12. klo 21. Joululaulumessu su 17.12. klo 12 mukana Tikkurilan kirkkokuoro, Jyrki Kaukanen, Päivi Helén, Iina Katila, Mimmu Kyrönseppä. Kauneimmat joululaulut su 17.12. klo 16 ja klo 18. Philomelan joulu ma 18.12. klo 19. Johtaa Marjukka Riihimäki. Liput 20–25 e. Aventur-showkuoron joulukonsertti Joulu! Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kupliva ilo -lauluyhtyeen joulukonsertti ke 20.12. klo 20. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Shirley Sparks & The Red Bandin

The Secret of Christmas -joulukonsertti to 21.12. klo 17.30. Amerikkalaisia joululauluja ja ikivihreitä 1920–50-luvuilta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Vantaan kamarikuoron joulukonsertti to 21.12. klo 20.30. Johtaa Ilona Korhonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 10.12. klo 16, Emmauksen kokoushuone. Kirkon ruokailun joulujuhla ke 13.12. klo 12, Nuorisotila. Tukea vapaaehtoistyöhön! ke 13.12. klo 13, Bethanian 4. krs kokoushuone. Työnohjausryhmä esim. ryhmänohjaajille ja kotikäyntityötä tekeville. Ei ennakkoilmoittautumista. Naisten saunailta ke 13.12. klo 17.30, Bethanian saunaosasto. Ilta 100-vuotiaan Suomen ja jouluevankeliumin merkeissä, laulua ja herkkuja.Nyyttikestit ja oma pyyhe. Nuorten aikuisten pikkujoulut ke 13.12. klo 18–21 Nuorisotila (Unikkotie 5 C).

PIENTEN PAIKKA Unikkotie 5 a (Käynti Vehkapolun kävelykadulta) Pienten paikka pe 8.12. ja pe 15.12. klo 9–15. Joulun askartelupaja perheille ma 11.12. klo 17.30–19.30. Perhekerho ti 12.12. klo 9.30–11.30 Perhemuskari alussa. Pienten paikka ke 13.12. klo 16–19. Joulupolku lapsille ti 19.12. klo 17.30. Joulupolku lapsille to 21.12. klo 10.

Olotila Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223 tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila Kahvila auki ma–pe klo 10–15. To 7.12. Ti 19.12. auki klo 10–14 ja myynti loppuu jo klo 13.30. Taidetta Olotilassa Auli Rantalan teoksia Näin sen näin -näyttelyssä 8.1. asti. Kysy neuvoa mm. tabletin, internetin ja kännykän käytössä ma klo 12–13 + ajanvarauksella. Henkilökohtaista opastusta. Kysy kassalta aikoja tai puh. 09 8306 302. Kauneimmat joululaulut to 7.12. klo 14. Latausvartti to 7.12. klo ja to 14.12. klo 16.15–16.30, Jaakko Hyttinen. Laulupiiri pe 8.12. ja pe 15.12. klo 15.30, Iina Katila. Sinkkuillat yli 40-vuotiaille pe 8.12. Pikkujoulut yli 60-v. sinkuille klo 17–20.30 ja pikkujoulut yli 40-vuotiaille sinkuille klo 19–20.30. Messu su 10.12. klo 10, Veikko Karhumaa, Jaakko Hyttinen, Iina Katila. Sukkelat sukankutojat ti 12.12. klo 10–12. Neulomme diakoniatyön asiakkaille tai myyntiin Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Opastamme, jos et osaa kutoa. Talo tarjoaa langat näihin tarkoituksiin. Vastaanotamme sukkalankalahjoituksia. Olotilan Kansalaisinfo:Vantaan kaupungin liikkumista tukevat palvelut ti 12.12. klo 13. Runomessu ke 13.12. klo 18, Kristiina Kartano, Samppa Laakso. Messu su 17.12. klo 10, Laurin laulajat, Sari Rajala, Maria Koukkari, Terje Kukk. Kauneimmat joululaulut ti 19.12. klo 14.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT xx. – x x.x.

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki Esko Jämsä

a 9

3× Katriina Harviainen

jouluaaton vietto

Rekolassa

Joululaulut kaikuvat Kuusijärven kierroksella

Freepik / Michaela Kobyakov

Sirkku-Liisa Niemi johdattaa Kauneimpien joululaulujen laulajat lyhtyjen valossa metsään.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla pääsee jouluaattona saunaan, ruokapöytään ja joulurauhaglögille. Mukaan tarvitaan omat saunavälineet. Lopuksi osallistutaan aattohartauteen, joka alkaa kirkossa klo 15. Ilmoittautumiset 15.12. mennessä p. 09 830 6700 (klo 9–15). Jouluaaton ruokailu su 24.12. klo 11–15 Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla, Kustaantie 22.

Tikkurilassa Tikkurilassa joulun aattojuhlan voi aloittaa yhteisellä valmistelulla klo 13 alkaen. Tarjolla on pientä jouluruokaa, kahvia, hartaus ja joululauluja. Juhlassa voi esittää myös omaa ohjelmaa. Ilmoittautumiset 21.12. mennessä p. 050 347 4995 tai toomas.takala@evl.fi. Yhteinen joulunvietto su 24.12. klo 13–16 Tikkurilan Olotilassa, käynti Vehkapolun kävelykadulta.

uomi täyttää 100 vuotta ja jokavuotiset Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet ovat suosittuja. Voisiko ne yhdistää? Kanttori Sirkku-Liisa Niemi mietti. – Metsä on suomalaisille tärkeä, ja siitä minulle tuli idea joululaulajaisista metsässä. Kalenterista löytyi päivä, joka on kuin nakutettu joululaulujen laulamiseen. Ennen vanhaan Tuomaan päivä oli rajapyykki sille, että sai jo kääntää ajatuksia Jeesuksen syntymäjuhlaan. Vanhassa runossa sanotaan, että ”tule meille Tuomas kulta, tuopa joulu tullessasi”. Samana päivänä 21.12. on talvipäivänseisaus. – Alkaisiko vuoden pimeimpänä päivänä olla jo aikamoinen joulumieli? Joulu on aivan kynnyksellä. Valon himo on suuri, ja joulu on valon juhla. Silloin voisi lähteä metsään laulamaan joululauluja lyhtyjen loisteessa, Niemi houkuttelee.

joka ilmestyy juuri silloin 21. päivä joulukuuta! iloitsee Niemi salamyhkäisenä. Kuusijärven kierroksilla on mukana Rekolan sekakuoro. Kaikkien on helpompi laulaa, kun joukossa on kokeneita kuorolaisia. Niemi toivoo, että ihmiset tulisivat oikeasti laulamaan. – Yhdessä laulamisesta saa paljon. Musiikin kuunteleminen on aina myönteinen asia, mutta ihmisessä tapahtuu positiivisia, fyysisiä muutoksia silloin, kun hän yhtyy lauluun. Se tuo endorfiineja ja hyvän olon. Siksi kannattaa laulaa mukana. Joku voi kokea, ettei osaa laulaa ja siksi arkailee mukana laulamista. – Kyllä aina jotain voi hyristä, tai naputtaa jaloilla rytmiä ja hytkyä mukana, jos on sellainen olo. Monilla voi olla opittu asenne, ettei osaa laulaa. Jos ei halua laulaa, voi vaikka tanssia, Niemi kannustaa.

Kuusijärvellä menee Hakunilan ja Rekolan seurakuntien raja. Niinpä nämä kaksi seurakuntaa panevat voimavaransa yhteen ja järjestävät Kauneimmat joululaulut -tapahtuman järven ympärillä olevassa metsikössä. – Kuusijärvi on meidän seurakuntalaisillemme luonnollinen paikka viettää vapaa-aikaa. Siellä ovat koiran taluttajat, lenkkeilijät, saunojat ja avantouimarit, ja he kaikki voisivat tulla kiertämään järveä, Sirkku-Liisa Niemi toteaa. Joululaulukierros järjestetään samana iltana kaksi kertaa. Lähtiessä otetaan lyhdyt käteen ja lauletaan sytytyslaulu. Matka jatkuu peräkanaa rannan tuntumassa metsikköön. – Jouluunhan liittyy paljon salaisuuksia. Olemme kuulleet, että Kuusijärven metsästä löytyy salaisuus,

Kuusijärven Valon laulajaiset on ilmainen tapahtuma. Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet ovat lähtöisin Suomen Lähetysseurasta, jolle saa halutessaan antaa rahalahjoituksen. Tänä vuonna Lähetysseura kerää rahaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hyväksi. Kun kanttorilta kysyy järven ympäri kierrettävän matkan pituutta, kilometreillä ei kuulemma ole merkitystä. Pituus määräytyy muilla mitoilla. – Matka on noin kymmenen Kauneimman joululaulun mittainen, kertoo Sirkku-Liisa Niemi hymyillen. Nina Riutta

Valon laulajaiset to 21.12. klo 18 ja 19 Kuusijärvellä, Kuusijärventie 3. Oma lyhty tai taskulamppu mukaan. Tarjolla lämmintä mehua ja pipareita.

AdobeStock

Joululaulajaisista saa endorfiineja ja hyvän olon.

Myyrmäessä Myyrmäen kirkon jouluaatto alkaa hartaudella kirkossa klo 17. Joulun vietto jatkuu nuorisotilassa, jonne pääsee G-ovesta junaradan puolelta. Ovi on auki klo 18– 22 ja joukkoon voi liittyä oman aikataulun mukaan. Sauna lämpiää naisille klo 18–19 ja miehille klo 19–20. Tarjolla on jouluruokaa, glögiä ja joululauluja. Aattoilta päättyy jouluyön messuun kirkossa klo 23. Joulun vietto su 24.12. klo 17–23 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Katriina Harviainen Lisäksi Kirkonkulman jouluaaton vietto Korsossa. Lue lisää vantaanjoulu.fi

MENOT 7.12. – 21.12.

10 A Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Jouluinen iltapäivä ke 20.12. klo 12–15. Klo 10–12 soivat jouluiset laulut, klo 12 Hetki joulun äärellä, pastori Tuula Lapveteläinen ja kanttori Iina Katila. Klo 12.30 alk. riisipuuroa kanelisokerilla joulutortun ja kahvin kera koko iltapäivän (4,5 e). Klo 13 Wonuwali-ryhmän afrikkalaisrytmejä Guineasta, Kauneimmat joululaulut ke 20.12. klo 18.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Perhepäivä pe 8.12. ja pe 15.12. klo 9.30–14. Joulun askartelupaja perheille ti 12.12. klo 17.30–19.30. Kauneimmat joululaulut lapsille ke 13.12. klo 9.30–10 ja 10.30–11. Yhteysillan pikkujoulu ke 13.12. klo 17–20. Kauneimmat joululaulut: Hajusteeton tilaisuus to 14.12. klo 18. Naisten lenkkisauna to 14.12. klo 18. Jouluinen brunssi la 16.12. klo 10–13. Aikuiset 7 e, 5–13 v. 3 e, alle 5 v. maksutta.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Käräjäkuja 1 B, 09 830 6223 Perhekerho to 7.12. ja to 14.12. klo 9.30–11. Joulupolku lapsille to 21.12. klo 10.

PAKKALAN KERHOHUONEISTO Käräjäkuja 1 B, 09 830 6223 Pakkalan värikkäät aamukahvit– Colourful Morning Coffee ti/on Tuesday 19.12. klo 9–11/at 9–11 Am. More information: toomas.takala@evl.fi +358 50 347 4995. Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 11.12. klo 9.30–11. Kauneimmat joululaulut yhdessä Simonkylän Omakotiyhdistyksen kanssa su 17.12. klo 18. Joulupolku lapsille to 21.12. klo 10.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 12.12. klo 9.30–11.30. Perhemuskari kerhon lopulla. Joulun askartelupaja perheille ti 12.12. klo 17.30–19.30.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 7.12. ja to 14.12. klo 9.30–11. Joulun askartelupaja perheille ke 13.12. klo 17.30–19.30.

MUUALLA Kauneimmat joululaulut pe 15.12. klo 18 Lummesali (Lummetie 4). Kauneimmat joululaulut la 16.12. klo 16 ja klo 18 Ruskeasannan kappeli (Ruskeasannantie 5).

KASTETTU Elias Onni Valtteri Kilponen, Mikael Oscar Juntunen, Enni Elise Sinikka Järvi, Toivo Tapio Lukkarinen, Kaisla Minea Maria Väinölä, Sony Oskar Benjamin Paalanen, Hilja Elena Aurora Ylimäki, Inna Irene Erika Tasala, Robin Alvar Pyykkö, Noel Eliel Alexander Salmela.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Juuso Veikko Viljami Lahtinen ja Villa Helmi Sivonen, Olli Matti Nikunen ja Mirka Emilia Immonen.

HAUTAAN SIUNATTU Eila Orvokki Waltzer 84 v, Terttu Hillevi Hämäläinen 80 v, Kari Juhani Tuokkola 74 v, Terttu Kyllikki Kadenius 71 v, Marita Hannele Edelmann 68 v, Jari Pertti Lindholm 45 v, Pasi Olavi Jauhiainen 44 v, Matti Tapani Mikkola 63 v, Sinikka Lemmikki Niemi 89 v, Reino Johannes Saukkonen 82 v, Martta Varpu-Leena Huuho 79 v, Rauno Johannes Vuorinen 69 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 9–14, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkolla ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN KIRKKO Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Carpenter’s Cafe, kansainvälinen kahvila maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 10–15 monitoimitilassa. Tarjolla kahvia, teetä, pientä syötävää. Keskipäivän rukoushetki ma, ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa. Kauneimmat joululaulut to 7.12. klo 10. Ylistyslaulu- ja rukouspiiri to 7.12. klo 18.30–20.30. Lucia-joulukonsertti to 7.12. klo 18.30. Vantaan musiikkiopiston ruotsinkielisen yksikön joulukonsertti. Konsertin yhteydessä julkistetaan Vantaan Lucia-neito. Vapaa pääsy, maksullinen käsiohjelma. Perheraamis torstaisin klo 10–11.30. Ylistyslaulu- ja rukouspiiri to 21.12. klo 18.30–20.30. Kirkkoravintola pe 8.12. klo 11. Myyrmäen Marttojen myyjäiset la 9.12. klo 10–12.30. Kansainväliset kauneimmat joululaulut la 9.12. klo 17. Me kynät -kirjoittajaryhmä pe 15.12. klo 16–19. Messu su 10.12. klo 10. 2. adventtisunnuntai. Liturgi Pirkko Järvinen, kanttori Katariina Kopsa. Lastenkirkko su 10.12. klo 10–11. Matka seimelle -joulukonsertti su 10.12. klo 18.15. SonusEnsemble, Käsikelloyhtye Sonus joht. Sanna Helasterä ja Lauluyhtye Sonus joht. Hanna Helasterä sekä Tom Smeds, nokkahuilut, Aki Saastamoinen, perkussiot ja Anttoni Jaakkola, klarinetti. Espanjalaisia ja ranskalaisia joululauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Raamattupiiri Ilosanoma ma 11.12. klo 17.30–19. Vantaan Naislaulajien joulukonsertti ma 11.12. klo 19. Vantaan Naislaulajat, joht. Ari Pärnänen, Lauluyhtye VanDaamit, joht. Kaisa Pärnänen, Kari Jerkku urut, Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Naisten raamattupiiri ti 12.12. klo 18.30–19.45. Kahvila Olotila ke 13.12. klo 11–13.30 monitoimitila. Keskiviikkoillan rukoushetki keski-

viikkoisin klo 18.30 St. Martinin kappelissa. Lasten kauneimmat joululaulut ti 12.12. klo 18. Alakouluikäisten harrastekerhojen joulujuhla. Israelpiiri ti 12.12. klo 18–19.30. Raamattu-lähetysilta ke 13.12. klo 18–19. Luukkaan evankeliumia. Yhteistyössä Kansanlähetyksen kanssa. Mieskuoro Vantaan Laulun Oltermannien joulukonsertti ke 13.12. klo 19. Joht. Ari Pärnänen, Kari Jerkku urut. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Pikkun Norsun joulukirkko to 14.12. klo 9.15 ja 10.15. Musiikin keinoin toteutettu pienten lasten kirkkohetki. Vaskivuoren lukion kuorojen joulukonsertti to 14.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Pikkun Norsun joulukirkko pe 15.12. klo 9.15 ja 10.15. Musiikin keinoin toteutettu pienten lasten kirkkohetki. Vantaan kamarikuoron joulukonsertti pe 15.12. klo 19. Joht. Ilona Korhonen. Vapaa pääsy, maksullinen käsiohjelma. Kauneimmat joululaulut la 16.12. klo 18. Messu su 17.12. klo 10. 3. adventtisunnuntai. Liturgi Jere Hämäläinen, kanttori Kari Jerkku. Vauvojen joulukirkko su 17.12. klo 15 St. Martinin kappeli. Pappi Antti Isopahkala, kanttori Ritva-Leena Tuuli. Toivon tuulet su 17.12. klo 17. Tähteä seuraten -joulukonsertti su 17.12. klo 18.15. Brevis Nova -kamarikuoro, joht. Matti Rankala, Satu Jussila, sopraano, Ella Lankoski, mezzosopraano, Jussi Miilunpalo, tenori ja piano, Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Mieskuoro Vantaan Laulun joulukonsertti ma 18.12. klo 19. Joht. Visa Yrjölä. Vapaa pääsy, maksullinen käsiohjelma. Lasten kauneimmat joululaulut ti 19.12. klo 10. Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti ti 19.12. klo 19. Vapaa pääsy. Kauneimmat joululaulut ke 20.12. klo 19.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan. Pappi paikalla maanantaisin klo 10–12, puh. 050 310 7196. Vaatevarasto avoinna to 7.12. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726. Ekavauvakerho pe klo 9–11. Brunssi la 9.12. klo 11–14. Brunssin hinta 7 e / aikuiset, 2,50 e/ 3 vuotta täyttäneet lapset. Lastenkirkko la 9.12. klo 12–13. Lasten kauneimmat joululaulut su 10.12. klo 15. Perhekahvila maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Pikkun Norsun joulukirkko ti 12.12. klo 9.15 ja 10.15. Musiikin keinoin toteutettu pienten lasten kirkkohetki. Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Rukouspiiri ti 12.12. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattupiiri ti 12.12. klo 18–20 srk-sali.

Joulutunnelmointia koko perheelle ke 13.12. klo 16–19. Joulupuuroa, glögiä, pipareita. Leipomista ja askartelua. Miesten saunailta ke 13.12. klo 18.30–21. Kauneimmat joululaulut su 17.12. klo 15. Soiva Ensemblen joulukonsertti ti 19.12. klo 19. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Kauneimmat joululaulut su 10.12. klo 18. Kahvitus Seutulan-Riipilän Martat. Pikkun Norsun joulukirkko ma 11.12. klo 9.30. Musiikin keinoin toteutettu pienten lasten kirkkohetki. Vantaan musiikkiopisto laulajien joululauluilta ma 11.12. klo 19. Vapaa pääsy. Kauneimmat joululaulut -messu su 17.12. klo 18. Liturgi Jere Hämäläinen, kanttori Anne Viljamaa. MLL:n perhekahvila ti 19.12. klo 17.30–19.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Familycafé on Sundays 4–6 pm. Kauneimmat joululaulut ke 13.12. klo 18. Englanninkielinen kauneimmat joululaulut -messu su 17.12. klo 16. Mark Saba.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20. Kauneimmat joululaulut to 14.12. klo 18.

KANNU Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila ti 13.12. klo 11–13.30.

MUUALLA Konttikirkko Myyrmäen joulutorilla 9.12.–26.12. Punamultatori. La 9.12. ja 16.12. klo 10–14 tarjolla glögiä, joululauluja ym. Lastenkirkko Viherpuiston asukaspuistossa, Vihertie 56d ma 11.12. klo 10–10.30. Kauneimmat joululaulut to 14.12. klo 19 Wanda’s Kitchen & Lounge, Liesikuja 5.

KASTETTU Elvi Ingrid Kainulainen, Hanni Karelia Pyrrö.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Tomi Robert Eriksson ja Mervi Susanna Panula.

HAUTAAN SIUNATTU Reino Nestor Rouhiainen 87 v, Anna Lise Niinistö 86 v, Terttu Elina Forsstén 84 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må-fre kl. 9–13. vandasvenska@evl.fi. Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30.

HELSINGE KYRKA S:T LARS Högmässa 10.12 kl. 10. M. Fagerudd, A. Paavola, A. Ekberg. Högmässa 17.12 kl. 10. M. Fagerudd, A. Ekberg.

S:T LARS KAPELL ViAnda-körens julkonsert med De vackraste julsångerna 8.12 kl. 17. Dir. A. Ekberg, I. Hokkanen piano. Barnens julandakt 15.12 kl. 18. A. Paavola, A. Blomqvist, S. Lindroos.

MYRBACKA KYRKA/S:T MARTINS KAPELL De vackraste julsångerna 9.12 kl. 18. K. Andersson, A. Ekberg. Mässa i Taizéanda 17.12 kl. 12. M. Fagerudd, A. Ekberg. Barnens julandakt: 18.12 kl. 9-9.30, 9.30-10. 19.12 kl. 10-10.30. Vi samlas kring julens budskap med små berättelser och glad musik. A Blomqvist, S. Lindroos.

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Pysselcafé för barn i åk 3-6, 12-13.12, 19-20.12; kl. 13-17. Familjecafé i samarbete med Folkhälsan 13.12, 20.12; kl. 9.30 -12.

BAGARSTUGAN Ungdomskvällar ons udda veckor kl.18-21.

FOLKHÄLSANHUSET Barnens julandakt 20.12 kl. 9-9.30. A. Blomqvist, S. Lindroos. Julkyrka 22.12 kl. 14. A. Paavola, A. Ekberg.

FÖRSAMLINGENS UTRYMMEN PÅ VALLMOV. 5 A, 2 VÅN. Sällskaps- och brädspelskvällar ons, i regel jämna veckor kl.18.

ÖVRIGT De vackraste julsångerna 21.12 kl. 18 i Kaffestugan Laurentius. K. Andersson, A. Ekberg. Fritt inträde, gratis servering. Frivillig gåva till FMS.

Apua ja tukea Kauneimmat joululaulut moniaistillisesti ke 20.12. klo 10-10.45 Korson kirkossa (Merikotkantie 4). Käytössä kirkon selkokuvat ja jouluisia tunnustelumateriaaleja. Mukana Pirkko Yrjölä, Airi Saloniemi ja Kristiina Tuohimaa-Salminen. Viittomakielisille Viittomakielinen perhekerho pe 8.12. klo 9.30-12.00 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3 krs. Espoo. Perheneuvonta, p. 09 8306 330, ajanvaraus ma, ke-pe klo 9-11, ti klo 14-17. Sairaalasielunhoito, tied. ma-pe klo 9-15, p. 050 321 3282. Vantaan seurakuntien hautatoimisto, Pappilankuja 5, Helsingin Pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 8306220, vantaa.hautaustoimi@evl. fi. Vantaan seurakuntien keskusrekisteri, Unikkotie 5B, 09 830 6345. www.vantaanseurakunnat/keskusrekisteri. Avoinna ma–pe 9-15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon kuuluminen.

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

Palveluja tarjotaan Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen. SOITA JA KYSY LISÄÄ

Toimivat kaihtimet joka kotiin !

040-411 4370 APTEEKIN TERVEYSPISTE

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Muutot ja kuljetukset. 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetusneppis p. 040 5850074

Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan työt edullisesti jo 30 vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla. Kysy tarjoustamme. P. 040-6378899

Lakipalveluja

Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä!

    

terveysmittaukset

(kolesteroli, hemoglobiini ym.)

haavanhoito korvahuuhtelu rokotukset ja injektiot muistitestaus lääkinnälliset tukisukat

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Sairaanhoitajan vastaanottoajat: Ma, ke ja to 9-16, ti 11-18, pe 8-15

Kauppakeskus Tikkuri, asematie 4-10, Puh. (09) 42827878

Rakennusala

Siivouspalveluja

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ilmainen arviointi + k-vähennys. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Tilaisuuksia

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi



Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

HERÄNNÄISSEURAT su 10.12. klo 10 kirkkopyhä Pitäjänmäen kko, Turkismiehenkj.3, Hki; saarna R.Jarkkola. Kirkkokahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Korson kko, Merikotkant.4, Vtaa. Kirkkokahvit ja seurat. klo 18 Ankkurissa, Keskusk.11, Mlä klo 18 kotiseurat Eleniuksella, Kulomäent. 354, Nurmijärvi. ti 12.12. klo 12.30 lähetyspiiri Seuratupa, Salomonk.17D, 2.krs., Autotalo, Kamppi. Syksyn viim. ke 13.12. klo 19 jouluseurat Körttikoti, Ratak.1aA3. pe 15.12. klo 18 ”Uusin kirkkain sävelin” Seuratuvan kuorojen levynjulk.-konsertti Oulunkylän vanha kko, Siltavoudint.12, Hki. HNK, Veisuuvelj., Virsikuoro. la 16.12. klo 18 Jouluveisuut Virkkalan kko, Virkkalant.1, Lohja. su 17.12. klo 16 jouluveisuut Seuratupa; Salomonk.17D,2.krs (Autotalo, Kamppi). klo 18 Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot.6, Järvenpää. TULOSSA: su 29.12. klo 18 Jouluseurat Vanha kko, Uudenmaank.13, Hvkää (HUOM: pvm&klo muutt.).

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 10.12 klo 13.30 (Ap.t. 8) Simon-noita - Kerttu Nygren Filippos ja etiopialainen hoviherra - Antti Lemmetyinen

ELVIS IS BACK

ELVISTÄ JA RUKOUSTA

La 9.12. klo 18.00 Alppilan kirkko, Helsinki Su 10.12. klo 15.00 Suvelan kappeli, Espoo

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

60-luvun herkkää Elvistä tulkitsee Elvis-band: Seppo Juntunen, Johannes Österlund, Heidi Tuikkanen, Joska Lakopoulos ja Kim Ekblom Myös rukousta sairaiden puolesta.

Hammashoitoa

Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Unikkotie 5 A, Tikkurila, Vantaa katutasossa, esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Suomen Hammaslääkäriliiton jäsen

Hautauspalveluja JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääketieteen lisensiaatti Hammasteknikko Master of Oral Surgery and Implantology (M.Sc., erik.)

• • • •

suu- ja hammaskirurgia implanttiprotetiikka erikoiskokoproteesit laajat kokonaishoidot

Hammaslääkärikeskus Dentarium Oy Mikonkatu 8 A, 7 krs., Hki Puh. (09) 622 1533 GMS 050 552 7295 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

Tilaa verkosta tai soittamalla helposti ja vaivattomasti. Hautajaiset 590€ -1400€ www.hautauspalvelukaarna.fi

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä

P. 0500-406 408

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Miten paloivat parafiinikynttilät, steariinikynttilä, soijakynttilä ja mehiläisvahakynttilä? Katso testin tulokset osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

Kynttilä syntyy sivutuotteista Suurin osa kynttilöistä on valmistettu parafiinista, mutta muitakin raaka-aineita käytetään.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

ynttilöitä ostetaan usein värin, koon tai hinnan perusteella, mutta harva tulee ajatelleeksi sitä, mistä ne on tehty. Ja vaikka ajattelisikin, kynttilöiden raaka-aine ei välttämättä lue pakkauksessa. Suurin osa kynttilöistä on valmistettu parafiinista tai steariinista. Parafiinia syntyy öljynjalostuksen sivutuotteena, steariinia valmistetaan eläinrasvoista tai palmuöljystä. Vaikka kynttilät olisivat kotimaassa valmistettuja, pääraaka-aine on yleensä tuontitavaraa. – Parafiini on korvautumassa muilla raaka-aineilla, sillä öljyntuotannon sivutuotteet vähenevät, kertoo tutkijaopettaja Satu-Pia Reinikainen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Reinikainen on ollut mukana kynttilöiden kehitystyössä ja yhteistyöprojektissa Suomen Kerta ry:n kanssa, joka valmistaa Havin kynttilöitä. Se, millainen kynttilä on ekologinen valinta, on makuasia. Jos haluaa välttää tuotteita, jotka valmistetaan uusiutumattomista energiamuodoista, kannattaa jättää parafiinikynttilät kauppaan. Vegaanilla on taas syy välttää steariinia. – Vaikka steariini voi olla eläinperäistä, eläimiä ei kuitenkaan kasvateta steariinin vuoksi, Reinikainen huomauttaa.

– Palmuöljytuotantoa voi taas jossakin olla vain siksi, että palmuöljystä saadaan parafiinia, mutta yhtä lailla sitä käytetään vaikka margariinien ja suklaan valmistuksessa. Steariinikynttilät voivat saada pohjoismaisen ympäristömerkin eli Joutsenmerkin. Merkki annetaan kynttilöille, joiden raaka-aineista 90 prosenttia on uusiutuvia. PARAFIINI- JA STEARIINIKYNTTILÖIDEN lisäksi myynnissä on kynttilöitä, jotka on valmistettu erilaisista sekoitteista. Harmahtava, läpikuultava tuikkukynttilä on todennäköisesti juuri sellainen. – Näillä sekoitteilla voi olla hyvin ateknisiä nimiä, ja niistä valmistetut kynttilät aiheuttavat todennäköisesti eniten ongelmia sisäilmaan. Tiivis

”

NE VOIVAT HÄRSKIINTYÄ JA ESIMERKIKSI MEHILÄISVAHAKYNTTILÄ VOI SULAA JO YLI 30 ASTEEN LÄMPÖTILASSA. – SATU-PIA REINIKAINEN

valkoinen massa on merkki siitä, että tuikku on steariinia, Satu-Pia Reinikainen kertoo. Myös tuoksussa on eroja: steariinikynttilä ”tuoksuu kynttilälle”, hyvälaatuinen parafiini ei millekään. Kynttilän sydänlanka on Reinikaisen mukaan usein puuvillaa, mutta mukana on myös metalleja, jotka vaikuttavat palamisen puhtauteen. Sydänlangan päähän ilmestyvä musta möykky kertoo siitä, että palaminen ei ole puhdasta. Muita merkkejä epäpuhtaasta palamisesta ovat esimerkiksi savuttava kynttilä tai se, että liekki pysyy kovin pienenä. Markkinoilla on myös ekologisina pidettyjä soija- ja mehiläisvahakynttilöitä, mutta niiden huonoja puolia ovat säilyvyys ja korkea hinta. – Ne voivat härskiintyä ja esimerkiksi mehiläisvahakynttilä voi sulaa jo yli 30 asteen lämpötilassa. – Parafiinikynttilä sulaa 60–80 asteessa eli sitä ei kannata viedä saunaan. Steariinikynttilän voi viedä, Reinikainen neuvoo. KYNTTILÖISSÄ EI OLE YLEENSÄ suuria turvallisuusongelmia, mutta tarkkana niiden kanssa kannattaa olla, kuten elävän tulen kanssa aina. – Pakkaus voi kertoa paljon: jos asianmukaiset merkinnät puuttuvat, voi olla, että muissakin turvallisuusseikoissa on ongelmaa, arvioi ylitarkastaja Jyri Pekkanen Turvallisuusja kemikaalivirastosta (Tukes). Asianmukaisilla merkinnöillä hän tarkoittaa kuvasarjaa, jossa varoitetaan muun muassa siitä, että kynttilää ei saa polttaa verhon lähellä. Kynttilöiden turvallisuusongelmat

liittyvät usein siihen, että kynttilä kaatuu helposti tai kynttilä on sellainen, että syntyy niin sanottu allaspalo. Se tarkoittaa sitä, että steariini alkaa höyrystyä ja syttyy palamaan kynttilän pinnalla. – Siihen en osaa sanoa, kulkevatko hinta ja laatu aina käsi kädessä. Joskus hinta voi tulla osittain brändistä tai kyseessä on jokin trendituote, mikä vaikuttaa hintaan, Pekkanen toteaa. Testasimme, miten erilaisista materiaaleista tehdyt pöytäkynttilät palavat. Testin löydät osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

Rauhoittumisen ja rukouksen symboli Kirkoissa käytetään paljon kynttilöitä siksi, että niiden liekki symboloi muun muassa valon voittoa pimeydestä, Jeesusta, hiljentymistä ja rukousta. Kynttilällä on oma roolinsa myös juhlapyhissä ja kirkollisissa toimituksissa. Adventtisunnuntaisin poltetaan kynttilöitä. Ensimmäisenä adventtina sytytetään yksi kynttilä, toisena kaksi, kolmantena kolme ja neljäntenä adventtina neljä kynttilää. Pyhäinpäivänä ja jouluaattona käydään viemässä kynttilöitä läheisten haudoille. Kastejuhlassa lapsi saa kastekynttilän, jota voidaan polttaa aina tämän kastepäivänä.