Kirkko ja kaupunki 2017 24 helsinki

24

HY VÄN TÄHDEN.

21.12.2017 kirkkojakaupunki.fi

A 5 Kun enkelin sukkahousut kutittivat – ja muita muistoja joulukuvaelmista

HELSINKI

Joulurauhaa Jumala on lähempänä kuin luulisi

Seuraava lehti ilmestyy 18.1.

A 7 Katso kooste jouluaaton hartauksista ja joulukirkoista

Kirkkoisä Augustinus (k. 430) teoksessaan Tunnustukset

Uskon, että on lohduttavaa tietää, ettei elämä ole vahinko, joka sattui tapahtumaan vain täällä kerran.

Psykologi Michael Varnum Tähdet ja avaruus -lehden verkkosivulla

Iankaikkisesti

Pysähdy, sieluni, ja pane tarkoin merkille: Jumala, auttajamme, on meidät luonut, emme me itse itseämme.

Tänään

Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

Eilen

2 a

Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Näin ihmisestä tuli elävä olento.

Ensimmäinen Mooseksen kirja (Genesis) 2:7

Rukous

Pääkirjoitus

Jouluna Jumalakin maallistuu Eräässä vähemmän hilpeässä joululaulussa Jeesus-lapsi hukkuu lumihankeen ja unohtuu. Laulun sanoissa kalskahtaa synkkä moralismi: maiset mietteet, joulukoristeet, lahjat, jouluruoat ja -juomat sekä ”meno muu” vievät huomion pääasiasta, Betlehemin seimestä.

Joulun maallisuuden moittiminen on aiheetonta, sillä juuri joulu eli Jeesuksen syntymä alleviivaa maallisen ja taivaallisen yhtymistä. Ensimmäisenä jouluna itse Jumala syntyi ihmiseksi ihmisten keskelle. Betlehemin seimi yhdisti Jumalan ja maailman. Jouluna Jumala maallistui.

”

Joulurauhakaan ei merkitse vain sisäistä rauhaa ja tunnelmointia. Jouluevankeliumin enkeli kuuluttaa rauhaa maan päälle. Se kutsuu käärimään hihat eriarvoisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden kitkemiseksi tästä maailmasta ja rakentamaan rauhaa sinne, missä sitä ei vielä ole.

Eikä jouluilo ole jokin ilon hartaampi alalaji, jota keskimääräistä hurskaampi ihminen hiljaa mielessään tuntee. Se on ihan kunnon iloa, jonka sopii näkyä myös päällepäin.

Jouluyön rukouksessa sanotaan: ”Tämä on se yö, jona ihmisen sovituksen ja anteeksiannon ikävä, ilon ja rauhan ikävä, tulevaisuuden ja toivon ikävä saa vastauksen.”

Taivaan Jumalakin käy siis joulun viettoon maisin miettehin.

Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Mikä joulu­ kuvaelman hahmo olisit?

Testaa itsesi!

iStock, Kuvankäsittely Mari Aarnio

Jumala ei olekaan jokin täysin tuonpuoleinen henkinen voima tai abstrakti periaate. Jumala ei ole kaukana. Hän tulee meidän luokBetlehemin seimi semme tässä maailmassa konkreettivetoaa näkemään sesti ja aineellisesti – myös ruokana, Jumalan jokaisessa juomana ja menona muuna. joulukuusen Jos haluat lähestyä Jumalaa, sinun neulasessa. ei tarvitse pyristellä jonnekin korkeampiin sfääreihin tai syvempiin ulottuvuuksiin. Jumala on lähempänä kuin uskotkaan. Jumalan lähestyminen on sitä, että Jumala lähestyy.

Usko Jumalaan ei tarkoita johonkin toiseen hurskaustodellisuuteen siirtymistä vaan tämän elämän ja tämän maailman näkemistä Jumalan lahjana. Betlehemin seimi vetoaa näkemään Jumalan kaikessa: naapurin ystävällisessä hymyssä, kerjäläisen rikkinäisessä kengässä, jokaisessa hammasharjan harjaksessa ja jokaisessa joulukuusen neulasessa. Myös niissä, jotka varisevat ennen aikojaan.

Syntymäni jälkeen yli puolet kaikista eläimistä on hävinnyt. Tunnen avuttomuutta ja syyllisyyttä. Jätän lapselleni köyhemmän maailman kuin se, jonka sain.

Sinä vastaat syntymällä pieneksi, avuttomaksi ja köyhäksi. Maailma kääntyy päälaelleen: minä en pelasta lasta, vaan lapsi pelastaa minut.

Kuiskaat hiljaa: Suostu lapsen iloon ja päästä irti muusta.

Oletko itämaan tietäjä, sinnikäs Maria, jalat maassa oleva Joosef vai kenties säkenöivä enkeli? Tämä hauska testi sopii hyvin myös lapsille. Kokeile osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 21.12.2017

numero 24

Seuraava lehti ilmestyy 18.1.2018 Kannen kuva: Anssi Rauhala

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 3

Yhteisen pöydän vapaaehtoiset Irja Stubar ja Niko Tummavuori valmistavat ruokaa Hämeenkylän kirkolla Vantaalla.

Yhteinen pöytä kiinnostaa myös Helsingissä Vantaalla Yhteinen pöytä jakaa viikossa hävikkiruokaa 5000 ihmiselle.

S

itra lupautui tukemaan hanketta, joka levittää yhteisöllistä ruoka-aputoimintaa Vantaalta muualle Suomeen. Helsingin seurakuntayhtymä lähtee hankkeeseen yhteistyökumppaniksi.

– Saimme viestin, että nyt etsitään yhteistyökumppaneita. Vastauksemme oli: olemme mukana, sanoo diakoniapäällikkö Kirsi ­Rantala.

Vantaan seurakuntien kirkkoherrojen ja yhteisen seurakuntatyön johtajan Pontus Salmen Berliinin matka lokakuussa 2012 suuntautui yhteisöllistä ruoka-apua antavaan ja hävikkiruokaa kierrättävään Berliner Tafel -järjestöön.

Syntyi ajatus, että tämä voisi toimia myös Vantaalla. Vantaan kaupunki ja seurakunnat päätyivät yhdessä kehittämään mallia, joka korvaisi ruokajonot ja jossa yhteisöllisyydellä, kansalaistoiminnalla ja myös työllistämisellä olisi iso rooli. Vuoden 2015 heinäkuussa avattiin Yhteisen pöydän hävikkiruokaterminaali.

Yhteisellä pöydällä on nyt terminaalin lisäksi kolme autoa. Päivittäin autot kiertävät 20 kauppaa ja lisäksi ruokaa haetaan tehtaista ja tukuista. Syömäkelpoista, muuten biojätteeseen joutuvaa, ruokaa kuljetetaan noin 40 paikkaan. Yhteisöllisiä ruokailuja on noin 20 paikassa. Ruokaa saa noin 5 000

Teksti Pauli Juusela Kuva Marianna Siitonen

ihmistä viikossa. Sitä kuluu keskimäärin 30 000 kiloa viikossa.

Ruokajonot ovat lähes hävinneet. Niiden sijasta ihmiset syövät yhdessä. Vuoden aikana Yhteinen pöytä on työllistänyt noin 20 henkilöä.

– Tavoitteistamme ykkönen on ruoka-avun saajan hyvinvoinnin lisääminen, kiteyttää palveluesimiehen tehtävästä uuteen Sitran rahoittamaan projektiin päälliköksi siirtyvä Hanna Kuisma.

Sitra eli Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto ja Yhteinen pöytä aloittivat tämän kuun alussa puolentoista vuoden projektin. Sen tavoitteena on

”

Pelkästään meillä Helsingin seurakuntayhtymässä on nyt 28 paikkaa, joissa tehdään ja tarjotaan ruokaa. diakoniapäällikkö Kirsi ­Rantala

mallintaa toiminta niin, että sitä voitaisiin soveltaa muualla Suomessa. Sitraa kiinnosti hankkeessa kiertotalous ja ruokahävikin vähentäminen, mutta myös sosiaalinen tilanne.

Sitran asiantuntijan Merja Rehnin mukaan syrjäytyminen, vähäosaisuus, yksinäisyys ja yhteiskunnasta putoaminen ovat ilmiöitä, joita Suomen kaltaisessa maassa ei pitäisi olla. Koska ongelmia on ja ruoka-apua tarvitaan, sitä on paras antaa tavalla, joka on inhimillistä ja ihmisen yksityisyyttä kunnioittavaa.

Yhteisestä pöydästä on oltu kiinnostuneita jo kymmenellä paikkakunnalla. Diakoniajohtaja Kirsi Rantala kertoi osallistuneensa Helsingin kaupungin koollekutsumaan tilaisuuteen, jossa oli mukana ruoka-apua kaupungissa jakavia tahoja.

– Pelkästään meillä Helsingin seurakuntayhtymässä on nyt 28 paikkaa, joissa tehdään ja tarjotaan ruokaa. Alusta siihen, miten hävikkiruokaa voidaan ohjata eteenpäin, on jo olemassa. Ennen kuin ruokajonoista, kuten Myllypuron jakelusta, päästään eroon, pitää löytää toimivia vaihtoehtoja sille, miten ihmisiä saadaan autettua, Rantala sanoo.

Yhteisessä pöydässä on Rantalan mukaan hyvää se, että nälän tyydyttämisen lisäksi vastataan ihmisten muihinkin tarpeisiin. ■

4 a

Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

Kallion kirkkoherraksi haki 17 pappia Kallion seurakunnan kirkkoherran virkaa haki 17 henkilöä. Hakijat ovat Päivi Aikasalo, Kirsi Hiilamo, Eero Jokela, Jarmo Karjalainen, Kimmo Kieksi, Mari Mattsson, Stiven Naatus, ­Hilkka Niemistö, Jussi Ollila, Panu Partanen, Kirsi Rantala, Riikka Reina, ­Juha Ropponen, Ulla Ruusukallio, Johannes Tikka, Petri Tikka ja Leena Väyrynen-­Si. Uuden kirkkoherran valitsee seurakuntaneuvosto, johon kuuluu 16 seurakuntavaaleilla valittua seurakuntaneuvoston jäsentä. Tämä vaalitapa on yleistymässä, sillä äänestysinto on ollut vähäistä suurissa kaupungeissa. Viimeksi seurakuntaneuvosto on valinnut kirkkoherrat Malmin ja Paavalin seurakuntiin Helsingissä.

Kallion seurakunnan jäsenmäärä oli heinäkuussa 20 037 henkeä. Kirkkoon kuuluu 48,6 prosenttia alueen väestöstä.

Kampanja puuttuu seksuaaliseen häirintään Joukko kirkon aktivisteja on aloittanut #Totuusvapauttaa-nimisen kampanjan, jonka tarkoitus on tuoda esiin kirkon piirissä tapahtuvaa seksuaalista häirintää. Kampanjan vetäjät ovat avanneet nettisivut (www.totuusvapauttaa.fi), jonne häirintää kokeneet voivat lähettää kertomuksiaan.

Pappi-kuvataiteilija Ilkka Sariolan mukaan kirkossa vallitsee asian tiimoilla vaikenemisen kulttuuri. Häirintä tapahtuu Sariolan mukaan usein sielunhoitotilanteissa. Sariola kertoo tietävänsä yhä virassa olevia pappeja, jotka ovat häirinneet seurakuntalaisia.

Arkkipiispa Kari Mäkinen on osoittanut kampanjalle tukensa.

– Kirkossa on kaikkialla oltava sellaiset toimintamallit, että häirintätapaukset tulevat esiin ja niihin pystytään puuttumaan. Toimintamallien tulee olla riittävän yhtenäiset ja kaikkien kirkon piirissä toimivien tiedossa, Mäkinen sanoo.

Arkkipiispakisa käynnistyi Arkkipiispan vaalin ehdokkaat kokoontuvat vaalipaneeliin Helsingissä Sanomatalon Mediatorille torstaina 1. helmikuuta kello 16. Keskustelun juontaa toimittaja Anna-Stina Nykänen.

Paneeli striimataan hs.fi:ssä. Tätä ennen vaalipaneeleita on pidetty ja pidetään Turussa ja Porissa.

Vaalin ensimmäinen kierros käydään torstaina 8.2.2018. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, toinen vaali käydään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken torstaina 1.3.2018. Arkkipiispan vaalissa on mukana viisi ehdokasta.

Ehdokkaat ovat lähetysjohtaja, teologian tohtori Ville Auvinen, organisaation ja johtamisen yliopisto-opettaja, teologian tohtori Heli Inkinen, kansanedustaja, teologian tohtori Ilkka Kantola, Espoon hiippakunnan piispa, teologian tohtori Tapio Luoma ja Porvoon hiippakunnan piispa, dosentti Björn Vikström.

Oppilaat katsovat joulukuvaelmaa helsinkiläisen kansakoulun joulujuhlassa vuonna 1964.

Tähtihetkiä kylpytakissa ja pahvisiivissä Rooli koulun, päiväkodin tai seurakunnan kerhon joulukuvaelmassa on ollut monelle ensimmäinen esiintymiskokemus. Kokosimme lukijoiden muistoja noista jännittävistä hetkistä.

Teksti Hanna Antila Kuva Reijo Koskinen / Lehtikuva

P

äiväkodissa oli joka vuosi jouluku- käski minun seisoa hievahtamatta paikalvaelma. Halusin aina olla enkeli, lani koko kuvaelman ajan. Niinpä olin kuin mutta koskaan ei roolijaossa onnis- puu-ukko-Joosef, eikä kehuja tullut siitäkään. tanut: jotkut muut saivat olla enkelei- Tärkeintä on osallistuminen...” tä ja minä päädyin aina paimeneksi, jolla oli Mies, 52 kylpytakki päällä. Kunnes viimeisenä päiväkotijouluna isäni kysyi päiväkodin hoitajilta ”Olin ekaluokkalaisena enkeli. Seisoin voisinko nyt kerrankin saada olla enkeli. Ja enkelijoukon keskellä ja mikäs siinä muuten niin sain! Voi sitä onnea ja riemua! Minusta ollessa, mutta sukkahousut kutittivat kamaon kuvia kun hymyilen kuin Hangon keksi lasti. Oli siis pakko raapia. Yleisö saattoi väpaperisiivet selässä ja hopeanauha päässä.” hän ihmetellä, miksi muiden enkeleiden seiNainen, 41 soessa paikoillaan keskellä oleva teki koko esityksen ajan outoa niiausliikettä.” ”Luokan paksuin poika (minä) valittiin Nainen, 33 Joosefiksi ja pisin tyttö Mariaksi. Opettaja

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

A

Tuomasmessu

5

joka sunnuntai klo 18 alkaen 7.1.2018

Koulut voivat päättää joulujuhlista ja niiden sisällöstä itsenäisesti. Juhliin voi sisältyä joitakin uskontoon liittyviä elementtejä. Näiden traditioiden on katsottu olevan osa suomalaista kulttuuria.

Esimerkiksi yksi virsi tai joulukuvaelma eivät tee tilaisuudesta vielä uskonnol-

lista tilaisuutta.

Koulun juhlat ovat osa opetusta ja toimintaa, johon oppilaan tulee osallistua. Tarvittaessa huoltajan kanssa voidaan sopia vaihtoehtoisesta toiminnasta, jos hän ei halua lapsen osallistuvan kaikkeen juhlaan kuuluvaan ohjelmaan.

Jotkut koulut ovat erottaneet uskonnollista ohjelmaa ja muuta ohjelmaa toisistaan siten, että koulussa on erikseen joulukirkko ja joulujuhla.

Tänä vuonna monessa koulussa ei ole joulujuhlaa lainkaan vaan kouluissa järjestettiin isot itsenäisyyspäiväjuhlat.

7.1. Piispa Tapio Luoma saarnaa

14.1. Piispa Björn Vikström saarnaa

21.1. Saarnavuorossa

Ekumeeninen vieras, dominikaaniveli Gabriel

28.1.

Tutkija, rovasti Heli Inkinen saarnaa

tuomasmessu.fi

Joulukuvaelma voi yhä olla joulujuhlassa

Matkaevästä uuteen vuoteen arkkipiispaehdokkailta ja dominikaaniveljeltä

4.2. Kansanedustaja

Ilkka Kantola saarnaa

”OLIN TOKALUOKKALAISENA joulukuvael- ”OLEN OLLUT Itämaan tietäjä, Joosef, paimassa enkeli. Koululla ei ollut roolivaatteita, men ja roomalainen virkamies, joka lukee joten sain enkelipuvukseni kastemekkoni. Se keisari Augustuksen käskyn. En tietenkään oli yksinkertainen ja vaatimaton, kummitä- koskaan enkeli! Hauskaa on ollut ja juhlavaa. tini ompelema, mutta mahtui vielä päälleni. Olen suoriutunut aina hyvin ja kaikki muisOlin siis enkeli kastemekossa.” tot ovat positiivisia.”

Nainen, 59 Mies, 57 ”KESKIMMÄINEN POIKANI oli noin neljävuo- ”OLIN KUUDESLUOKKALAINEN. Minulle lantiaana kaverinsa kanssa paimenena seura- kesi jouluevankeliumin lukeminen joulukukunnan kerhon joulujuhlassa 1990-luvun vaelmassa. Sen alussahan on paljon vaikeialussa Forssassa. En muista, millaiset muut ta sanoja kuten Augustus, Kyrenius, Galilea asusteet olivat, mutta päähineenä oli perin- ym., jotka taivutettuina eivät oikein tahtoteinen ruudullinen astiapyyhe. Paimenena neet sopia härmäläisen suuhun. Monta iltaa oleminen oli varmaan tylsää, koska kaveruk- meni, kun välillä itku kurkussa sitä harjoitset menivät pöydän alle pitkälleen odottele- telin. Ja arvatkaa vain menikö juhlassa kaikmaan kuvaelman loppua. Tuskin heille oli ki putkeen.” mitään vuorosanoja varattukaan, joten sii- Nainen, 54 nä seimen ympärillä tuntui varmaan turhalta pyöriä.” ”LUULIN LAPSENA, että kuvaelmassa oli oiNainen, 60 kea vauva.”

Nainen, 29 ”1970-LUVUN ALUSSA pyhäkoulun joulukuvaelmassa kotikuntani vanhainkodilla olisin saanut esittää ihanaa enkeliä. Muutamaa vuotta vanhemman pojan kommentti ulkonäöstäni kuitenkin latisti tunnelman, ja se oli siinä! En suostunut menemään yleisön eteen, pyhäkoulunopen harmiksi. Sittemmin kouluaikoina ne paimenen roolit tulivat tosi tuSEISOIN ENKELIJOUKON tuiksi, nimenomaan kylpytakki päällä.”

Nainen, 52 KESKELLÄ JA MIKÄS SIINÄ MUUTEN

”

OLLESSA, MUTTA SUKKAHOUSUT

”LAPSUUDEN KOULUKAVERINI Markus saiKUTITTIVAT KAMALASTI. rasti kuolemaan johtavaa lihassurkastumaNAINEN, 33 tautia. Hän makasi vaunussa, ja kurkussa oli reikä, jonka kautta imettiin limaa. Kouluakin hän kävi vain silloin, kun jotenkin pystyi. Joulukuvaelmassa Markus esitti aina Jee- ”OPIN LUKEMAAN ennen kuin menin kousus-vauvaa ja hänen äitinsä Mariaa. Esitys oli luun, joten päiväkodin eskariryhmässä mijonkinlainen vuoden kohokohta jo siksikin, nut laitettiin lukemaan jouluevankeliumi ääettä silloin Markuksen tiedettiin tulevan aina neen muiden esittäessä kuvaelman henkilöimukaan. Ja pääsääntöisesti tulikin, ellei ol- tä. Pienestä jännityksestä huolimatta esitys lut sairaalassa juuri silloin. Markus eli 12-vuo- meni oikein hienosti. Mutta vaikka olimme tiaaksi asti.” harjoitelleet esitystä paljon ja olin lukenut Mies, 40 evankeliumitekstin monta kertaa ääneen, muistan huomanneeni kesken kuvaelman ”TEUVO PAKKALAN kansakoulussa Oulus- että niin, se sana taitaa todellakin olla ”Krissa vuonna 1957 opettaja pyysi oppilaita ko- tus”, ei ”Kirstus”. tona kysymään, olisiko enkelin siipiä saata- Nainen, 25 vissa. Meillä vanhemmat lupasivat tehdä, ja niin minä sain paikan joulukuvaelmaan en- ”OLISIN HALUNUT OLLA enkeli tai Maria. Olin keli Gabrielina. Muistan kotona hyväntuuli- luokan pisimpiä tyttöjä ja pitkät tytöt eivät sen tohinan, kun isä rautalangasta väänteli olleet enkeleitä, eikä Maria ei voinut olla Joosuuret siivet, jotka äiti sitten päällysti valkoi- sefia pidempi. Nukkeni kuitenkin valittiin sella harsokankaalla. Hopeapaperista leikat- Jeesus-lapseksi, joten minulla oli tärkeä rootuja pieniä tähtiä kiinnitettiin harsoon. Kyllä li näytelmässä. Jeesus vietiin seimeen ja hajännitti seistä näyttämöllä ja kynttilä kädes- ettiin pois. Jeesuksesta piti myös huolehtia sä lausua: Älkää peljätkö...” ennen ja jälkeen joulukuvaelman.”

Nainen, 69 Nainen, 49

Minituomaat ja messujatkot.

Tervetuloa!

Lisätietoa tuomasmessu.fi,

Tuomasmessu,

@Tuomasmessu

MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO › TEHTAANKATU 23, HELSINKI › RATIKKA 3 JA BUSSIT 14 JA 18

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA!

SENIORIPYSÄKKI

PARISUHDEPYSÄKKI

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä.

Seksuaaliterapeutti auttaa parisuhtee­ seen liittyvissä pulmissa.

Pysäkit on tarkoitettu yli 60­vuotiaille ja ne ovat maksuttomia. Soita ja varaa aika p. 045 341 0506.

6A

Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

ISTOCK

Piispa Teemu Laajasalon joulutervehdys 2017

Arkihuolesi kaikki heitä

K

irkoissa on laulettu Kauneimpia joululauluja. Taivaallisista puhuminen on meille vähän vaikeaa, mutta laulaminen luonnistuu. Sanat eivät riitä kertomaan, mutta sävelet riittävät. Usein ensimmäinen laulu on Alpo Noposen ja Leevi Madetojan Arkihuolesi kaikki heitä.

Laulu kiteyttää kolme olennaista asiaa joulun odottamisessa.

Ensinnäkin laulu ymmärtää. Ihmisellä on huolia. Kappaleen ideana ei ole kuitenkaan se, että keskitytäänpä nyt jouluun ja unohdetaan nämä ikävät huoliasiat. Kappaleen ideana on, että on olemassa Joku, jolle voi heittää huolet.

Huolen heittäminen Jumalan kannettavaksi ei ole osoitusta huolettomuudesta vaan siitä salatusta luottamuksesta, että Jumala voisi auttaa.

Tästä uskossa on kysymys, pieneksi tulemisesta, avun tarvitsemisesta. Huolet ovat erilaisia ja samalla täysin samanlaisia. Huolessa happi häviää, ilo loppuu ja toivo menee.

Toiseksi laulu on tosissaan. ”Viel’ on auvona ihmisten.” Syttynyt Joulutähti ei ole historiassa, runossa tai tunnemuistissa vaan tässä ajassamme. Laulussa Jumala ei ole meidän mielikuvamme tai mukava, helpottava tunne. Helposti pienennämme Jumalan. Se Jumala, joka auttaa, on meistä riippumaton.

Kolmanneksi laulu puhuu taivaasta. ”Siintää onnelan kaukomaat.” Jeesuksen toinen nimi on Vapahtaja. Jouluna meitä muistutetaan siitä, että Jumala haluaa tulla ihmisen elämään eikä toisin päin.

Jeesus syntyy vapahtamaan, kantamaan meidän arkihuolemme ja vielä kerran kantamaan meidät taivaan huolettomuuteen.

Siunattua Joulua!

Teemu Laajasalo Helsingin hiippakunnan piispa

Piispan aattohartaus jouluaattona 24.12. klo 15.30 Helsingin tuomiokirkossa. Liturgi: Suvi-Päivi Koski, saarna: piispa Teemu Laajasalo, tekstinlukija: Jussi Pajunen, urkuri: Harri Viitanen, kanttori: Hanna Remes, kuoro: ConSonnant, jota johtaa Timo Markkula.

Lahjaksi Museokortti Museokortti •

museot.fi

Aineeton lahja täynnä sisältöä

1.

Anna jouluna vuoden mittainen kulttuurimatka

2.

Museokortti on helppo ostaa ja antaa

Museokortti on pääsylippu 250 museoon Ahvenanmaalta Inariin.

Pääkaupunkiseudultakin löydät yli 40 Museokortti-museota.

Museokortteja saat Museot.fi -verkkokaupasta ja

Museokortti-museoista. 64,90€ maksavan kortin voimassaolo alkaa museokäynnistä, joten lahja ei kulu ennen käyttöä.

3.

Joulutarjouksena lisäkuukausi kaupan päälle Ennen joulua hankitut Museokortit ovat voimassa

13 kuukautta. Lahja kannattaa nyt antaa myös itselle!

yydä tarjous: 0400 - 457 027 | museokortti@museot.fi

Museot.fi/yritystilaus

Museot.fi/osta 64,90€

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 7

jOHANNEKSENKIRKKO, Esko Jämsä

Aattohartaudet hautausmailla Klo 13 Hietaniemen hautausmaa (Vanha kappeli) Honkanummen hautausmaa (Iso kappeli) Leposaaren hautausmaa (ruotsiksi) Malmin hautausmaa (Iso kappeli) Maunulan uurnalehto

Aattohartaudet jouluaattona 24.12.

Klo 11 Vanhakirkko (perheille) Klo 12 Östersundomin kirkko (perheille)

Klo 14 Hietaniemen hautausmaa (Uusi kappeli) Honkanummen hautausmaa (Iso kappeli) Leposaaren hautausmaa Malmin hautausmaa (Iso kappeli)

Klo 13 Huopalahden kirkko (perheille) Kannelmäen kirkko (perheille) Koskelan kirkko, Käpyläntie 11 Laajasalon kirkko (perheille) Lauttasaaren kirkko (perheille) Länsi-Pasilan seurakuntakoti (perheille) Munkkiniemen kirkko (perheille) Paavalinkirkko, Vallila (perheille) Puotilan kappeli Temppeliaukion kirkko (perheille) Tuomiokirkko (perheille) Östersundomin kirkko Klo 14 Alppilan kirkko Herttoniemenrannan kappeli (perheille) Hyvän Paimenen kirkko, Pakila (perheille) Johanneksenkirkko (ruotsiksi) Kulosaaren kirkko (perheille) Matteuksenkirkko, Itäkeskus (ruotsiksi) Maunulan kirkko Merirasti-kappeli Mikael Agricolan kirkko Oulunkylän kirkko (perheille) Puistolan kirkko (perheille) Puotilan kappeli S:t Jacobs kyrka, Lauttasaari (ruotsiksi) Tammisalon kirkko (ruotsiksi) Tapanilan kirkko (perheille) Töölön kirkko Vartiokylän kirkko (perheille) Viikin kirkko (perheille) Östersundomin kirkko Klo 15 Jakomäen kirkko (perheille) Käpylän kirkko Laajasalon kirkko (perheille) Meilahden kirkko Mikaelinkirkko, Kontula Munkkivuoren kirkko (perheille) Munkkiniemen kirkko Myllypuron kirkko Paavalinkirkko, Vallila Pihlajamäen kirkko (perheille) Pitäjänmäen kirkko (perheille) Puotilan kappeli Roihuvuoren kirkko Ruoholahden kappeli Siltamäen seurakuntakoti (perheille) Temppeliaukion kirkko Vanhakirkko (ruotsiksi) Vuosaaren kirkko (ruotsiksi) Östersundomin kirkko (ruotsiksi) Klo 15.30 Kulosaaren kirkko Tuomiokirkko (piispan aattohartaus)

Klo 15 Leposaaren hautausmaa Katso julkisen liikenteen lisävuorot ja poikkeus­aikataulut netistä osoitteesta ­www. hsl.fi. (www.hsl.fi/liikennetiedotteet/2017/ joulun-ajan-liikenne-helsingin-seudulla-11611)

Jouluyön hartaudet ja messut Klo 22 Jakomäen kirkko Kulosaaren kirkko Laajasalon kirkko Mikaelinkirkko, Kontula Pihlajamäen kirkko Puotilan kappeli Vuosaaren kirkko

Joulu kutsuu kirkkoon Monissa kirkoissa vietetään jouluaattona myös messua kello 10.

Katso tarkemmat tiedot sivuilta 12 – 20.

Klo 16 Herttoniemen kirkko Hyvän Paimenen kirkko, Pakila Jakomäen kirkko (perheille) Johanneksenkirkko Kallion kirkko Kannelmäen kirkko Lauttasaaren kirkko Lehtisaaren kappeli eli Pyhän Laurin kappeli Malminkartanon kappelin piha Matteuksenkirkko, Itäkeskus (ruotsiksi) Munkkivuoren kirkko Oulunkylän kirkko Suomenlinnan kirkko Viikin kirkko Östersundomin kirkko (ruotsiksi)

Klo 16.30 Huopalahden kirkko Klo 17 Kulosaaren kirkko (ruotsiksi) Malmin kirkko Tammisalon kirkko Vanhakirkko Vuosaaren kirkko Klo 18 Töölön kirkko Jouluaattona vietetään anglikaanista messua englanniksi Mikael Agricolan kirkossa kello 10. Venäjänkielistä messua vietetään Matteuksenkirkossa kello 12.

Klo 23 Herttoniemen kirkko Hyvän Paimenen kirkko, Pakila Johanneksenkirkko (ruotsiksi) Kannelmäen kirkko Käpylän kirkko Lauttasaaren kirkko Meilahden kirkko Munkkiniemen kirkko Oulunkylän kirkko Paavalinkirkko, Vallila Pitäjänmäen kirkko Puistolan kirkko Puotilan kappeli Temppeliaukion kirkko Viikin kirkko

Jouluyön musiikki­ hetket ja -hartaudet Klo 23 Huopalahden kirkko Kallion kirkko Roihuvuoren kirkko Tuomiokirkko

Jouluaaton juhlintaa porukalla Käpylän kirkko klo 16 Viikin kirkko klo 17 (huom. ilmoittautuminen) Töölön kirkko klo 18 alkavan messun jälkeen.

Katso sivu 14.

8 a

Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

K

ävelijän varjo hajoaa vaaleansiniseksi, purppuraksi ja keltaiseksi Koirasaarentien 36:n porttikäytävässä. Valokudos yhdistää vierekkäiset kerrostalot toisiinsa. Läheisen kerrostalon kulma hehkuu koko korkeudeltaan syvänsinisenä kuin aaltoileva meri. Sisältä valaistu kivimuuri loistaa valovirtana pimeässä Borgströminmäessä.

Ja sitten on vielä Kruunuvuorenrannan valoteoksista kuuluisin: öljy­ satamahistorian muistona säilytetty Siilo 468, joka hohtaa yli meren.

Entisen satamanpohjan ja hopeakaivoksen päälle nouseva Kruunuvuorenranta näyttää harmaassa päivänvalossa työmaalta, mutta pimeässä paikoin satumaiselta. Laajasalon kylkeen rakennettavaan kaupungin­osaan tulee eniten valotaidetta paikkoihin, joista se näkyy myös ohikulkijoille. Valoteoksia tulee lisää koko parikymmentä vuotta vievän rakentamisen ajan.

– On aika kauheaa asua työmaan keskellä ja kuskata lapsia tarhaan räntäsateessa ilman kunnon julkista liikennettä. Toivon, että valoteokset tekevät heti elämästä vähemmän karua. Niitä voi ihmetellä kuten merta ja metsää, sanoo valotaidetta koordinoiva arkkitehti Marjut Kauppinen.

Helsingin uusille asuinalueille halutaan selkeä oma identiteetti. Arabianranta oli ensimmäinen kaupungin­osa, johon tehtiin ympäristötaidetta prosentilla rakennuskustannuksista. Samaa periaatetta on käytetty myös Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa sekä nyt Kruunuvuorenrannassa.

Kruunuvuorenrannasta tulee Kauppisen mukaan maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen valotaiteen kaupunginosa. Toistakymmentä valoteosta on valmiina, ja kymmeniä tulossa.

– Moni kohde on viivästynyt. Kaikki rakentajat eivät ole ymmärtäneet, että valoteokset pitää ihan oikeasti toteuttaa ja ylläpitää, sanoo Kauppinen, joka paimentaa valotaidetta kaupungin konsulttina.

Ennen joulua pitäisi valmistua muutama uusi valoteos. Marjut Kauppinen odottaa erityisesti Nuotiopiiriä Koirasaarentielle. Kymmenen rinkiin aseteltavaa, valoa hehkuvaa istumapaikkaa ovat hyvä esimerkki Kruunuvuorenrannan valaistuksen kolmesta periaatteesta.

– Valoa ei ole liikaa, sitä on vain oikeissa paikoissa ja sillä on yhteisöllisyyttä luova ja vahvistava vaikutus, Kauppinen sanoo.

Kruunuvuorenrannan valosuunnittelun periaatteiden takana on englantilais-hollantilainen tiimi, johon kuului muun muassa valotaiteilija, kaupunkisuunnittelija, insinööri, arkkitehti ja maisema-arkkitehti. Valaistuksen yleissuunnitelma on nimeltään Luonnon lyhdyt.

– Ajattelin ensin, että puhe yhteisöllisyyden kasvattamisesta on Keski-Euroopan arkkitehtien horinaa.

Mutta on hyvä muistaa, että Kruunuvuorenrantaan syntyy uusi kaupunginosa tyhjästä. Nyt kun alueella on muutamia satoja asukkaita, he ovat tosi kiinnostuneita valoteoksista ja ovat yhteisöllisesti kiukkuisia, jos jokin ei toimi kuten pitäisi.

Arkkitehti Marjut Kauppinen koordinoi valotaidetta Kruunuvuorenrannassa. Lightning Design Collectiven Jari Vuorisen valoteos Portti yhdistää kerrostalot Koirasaarentie 32:ssa.

Valo seuraa kulkijaa Valotaide rakennetaan Kruunuvuorenrantaan yhtä pysyväksi kuin kerrostalot. Valoarkkitehti Marjut Kauppisen mielestä myös pimeys kuuluu kaupunkiin.

Teksti Pihla Tiihonen Kuvat Esko Jämsä

Valotaide voi myös houkutella vaikka hippaan. Kauppinen odottaa usean taloyhtiön alueelle levittäytyvää suurikokoista Flipper-valoteosta, jossa yhteisen piha-alueen pienet valaisimet voimistuvat siellä, missä liikutaan.

– Jos ryhmä lapsia juoksee johonkin suuntaan, valo seuraa heitä. Syntyy hauska valopulssi. Ympäröivistä taloista näkee heti, että pihalla on elämää.

Moni on leikkinyt interaktiivisten valojen kanssa valofestivaali Lux Helsingissä, joka järjestetään seuraavan kerran 6.–10. tammikuuta.

– Lux Helsingin valotaiteesta voi ottaa ideoita arkisempaankin kaupunkivalaistukseen, Kauppinen sanoo.

Pimeys kuuluu myös kaupunkiin, jos Marjut Kauppiselta kysytään. Hän kehuu Suomenlinnaa, jossa täytyy talvi-iltaisin miettiä, missä voi kävellä.

Kruunuvuorenrannassa on päätetty, että jokaista puistoa ei valaista.

– Pimeys on valosuunnittelijalle kuin tyhjä kangas kuvataiteilijalle. Pimeyttä kannattaa käyttää voimavarana. Kruunuvuorenrannassa on hienoa nähdä tähdet ja kaupungin valot merenselän takana sekä valotaide.

Aallot hohkaa sinistä valoa lähiasuntoihinkin Gunillantie 17:ssä. Teoksen suunnitteli Roope Siiroinen Valoa designista.

Jari Vuorisen keskeneräinen valoteos sijaitsee Koirasaarentie 23:ssa.

”

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 9 Katri Saarela

Toni Määttänen

On silkkaa

välin­pitämättömyyttä tehdä valaistus, jossa ei oteta huomioon sekä ihmisiä että luontoa.

Toni Määttänen otti #valohaaste-kuvan itsestään noin minuutin valotusajalla.

– Pyöritin edessäni keppiä, jonka päissä on pienet valot, ja pyörin samalla itse ympäri saadakseni kuvaan pallon.

Pakilalainen päiväkoti Pikkusuo rakentaa joka arkipäivä ikkunaansa uuden joulukalenterin luukun.

Päiväkoti osallistuu tällä kuvalla #valohaasteeseen.

Valentina Lundström taltioi lumisen hetken tililleen annavalentina_123.

Lux Helsinki haastaa luomaan oman valoteoksen Valofestivaali on saanut viime vuosina liikkeelle yli puoli miljoonaa kävijää. Tänä vuonna ihmisiä innostetaan myös tekemään ja jakamaan omaa valotaidetta.

Teksti Pihla Tiihonen

V

ielä viimeiset pehmolelut ja valot paikoilleen, ja teos on valmis. Päiväkoti Pikkusuon lapset ja aikuiset rakentavat joka arkipäivä uuden joulukalenterin luukun ikkunaan, josta myös ohikulkijat Pakilassa näkevät sen. Päiväkoti on yksi niistä yhteisöistä, jotka kuvaavat valoteoksiaan valofestivaali Lux Helsinki valohaasteeseen.

– Edellisen Lux Helsingin aikana muutamat toimijat valaisivat omaehtoisesti julkisivuaan tai loivat pihalleen valoteoksen ja halusivat mukaan festivaaliin. Se oli ihan mahtavaa. Nyt haluamme kannustaa laajemminkin ihmisiä ottamaan lamput ja koristeet omiin käsiinsä, kertoo Annina Pikkumäki Lux Helsingin viestinnästä.

”

Haluamme kannustaa ihmisiä ottamaan lamput ja koristeet omiin käsiinsä.

Kruunuvuorenrantaan rakennetaan maailmanlaajuisesti ainutlaatuista valotaiteen kaupunginosaa. Jari Vuorisen Värjätyt varjot sijaitsee porttikäytävässä Koirasaarentie 36:ssa.

Valentina Lundström

Heidi Aakkonen julkaisi #valohaaste-­ enkelikuvan Instagram-tilillä rockheidi.

Päiväkoti Pikkusuo

Heidi Aakkonen

Helsingissä on Kruunuvuoren lisäksi pysyvää valotaidetta esimerkiksi Hanasaaressa, jossa vihreät valotolpat kiertävät hiilikasaa. Viereisessä Merihaassa rakennusten valaistut yläosat näyttävät hämärässä leijuvan ilmassa.

Nykyään voidaan rakentaa valaistus, joka voimistuu silloin, kun paikalla on paljon ihmisiä. Kruunuvuorenrannan katuvalaistus ei vielä toimi näin. Viime kesänä valoja välillä sammuteltiin, jotta alueella elävät lepakot eivät häiriintyisi.

– Puistovalaisinten vieressä olevat puut luulevat, että kesä jatkuu todellisuutta pidempään. Nykyteknologia mahdollistaa valaistuksen himmentämisen ja vahvistamisen tarpeen mukaan, joten on silkkaa välinpitämättömyyttä tehdä valaistus, jossa ei oteta huomioon sekä ihmisiä että luontoa.

Säästää myös energiaa, jos ei valaista kaikkea täysillä koko ajan. Pahinta on, jos posotetaan valoa taivaalle.

Hämärää pidetään Kauppisen mielestä turhan isona turvallisuusriskinä.

– Tukholma ja Kööpenhamina ovat Helsinkiin verrattuna pimeitä kaupunkeja, mutta kauniita katsoa ja melko turvallisia. Niissä lasketaan näyte­ ikkunat ja valomainokset mukaan katuvalaistukseen, Helsingissä ei.

Kauppinen varaisi kirkkaan ulkovalaistuksen vain liikenteen solmukohtiin, vilkkaille teille, asemille ja aukioille, joilla kulkee paljon väkeä.

Huononäköistenkin pitää pystyä liikkumaan paikasta toiseen.

– Mutta jos paikassa ei ole hirveästi liikennettä eikä turvallisuusriskejä, niin minusta valaistussuunnittelussa kannattaa panostaa tunnelmaan. ■

Katri Saarela osallistuu #valohaasteeseen Instagram-tilillä ­katri_­saarela.

Haasteeseen osallistutaan jakamalla kuva, video tai gif-animaatio omasta valoteoksesta sosiaalisessa mediassa tunnisteella #valohaaste. Valoteoksen voi rakentaa vaikka koululuokan, kaveriporukan tai perheen kanssa.

– Lux Helsinki on festivaalina tosi yhteisöllinen, valoteoksia käy katsomassa porukkaa vau-

vasta vaariin. Miksei niitä voisi tehdäkin yhdessä? Kannustamme kaikkia tuomaan valoa ja iloa pimeään vuodenaikaan festivaalin hengessä, Pikkumäki sanoo.

Helsingin kaupungin omistaman valofestivaalin yhteistyökumppani Sato antaa pienen palkinnon kolmelle parhaalle hyvän mielen kuvalle.

Käynnissä oleva #valohaaste jatkuu tammikuun puoliväliin.

Kymmenes Lux Helsinki näyttää kaupunkia uudessa valossa 6.–10. tammikuuta kello 17–22. Vuosittain vaihtuva reitti kulkee tällä kertaa Esplanadin puistosta Kaartinkaupunkiin, sieltä takaisin Esplanadin puistoon ja lopuksi Tuomiokirkon luokse.

Reitti on ilmainen ja esteetön, mutta teoksille saattaa joutua jonottamaan. Vuosina 2017 ja 2016 Lux Helsinki veti yli puoli miljoonaa kävijää.

Heissä on paljon pääkaupunkiseudun asukkaita, mutta valotaide kiinnostaa yhä enemmän myös matkailijoita muualta Suomesta ja ulkomailta.

– Suuntaisin itse reitille maanantaina, koska aloitusviikonloppuna on todennäköisesti paljon väkeä liikkeellä. Viimeisinä päivinä ihmiset taas heräävät siihen, että festivaali loppuu kohta. Tietysti sääkin vaikuttaa suosituimpiin päiviin, Pikkumäki sanoo.

Hän toivoo, että yhdentoista valoteoksen dramaturginen kokonaisuus katsottaisiin numerojärjestyksessä.

– Ihmismassa liikkuu sujuvammin, kun se etenee samaan suuntaan. Tällä kertaa kohteet ovat aika väljissä paikoissa. ■

1010

a Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

Pommituksia pakoon Ruotsiin ja maaseudulle Sota-ajan lapsesta Tellervo Suurosesta kasvoi kokemustensa myötä vankkumaton pasifisti.

T

ellervo Suuronen katselee ikkunastaan merimaisemaa. Hän muutti Katajanokalla sijaitsevaan taloon jäätyään leskeksi muutama vuosi sitten.

Viime aikoina Suuronen, 82, on alkanut muistella yhä enemmän lapsuuttaan. Hän oli nelivuotias, kun talvisota alkoi marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 1939.

– Tuona iltana ovikello soi, ja kuulin portaikosta hiljaista puhetta. Reino-isäni ryhtyi pakkaamaan, ja siitä alkoi hänen sotataipaleensa.

Suuronen, silloinen Hakonen, kävi Kruununhaassa ruotsinkielistä leikkikoulua. Yli kuukausi isän lähdön jälkeen kalliolaistyttö oli jälleen menossa sinne Siiri-äitinsä saattamana.

– Mieleeni on jäänyt, että oli kuulas pakkasaamu ja tappelin äidin kanssa villahousuista. Kun pääsimme kadulle, tuli yllättäen ilmahälytys ja aloimme juosta Töölön suuntaan. Pysähdyimme Talvipuutarhan luona, ja katselimme järkyttyneinä puun juurella, mitä taivaalla tapahtuu.

Pommituksia alkoi olla Helsingissä niin tiheään, että Siiri-äiti päätti lähteä tyttärensä kanssa evak-

Tellervo Suuronen sanoo, että vaikeista lapsuuden ­kokemuksistaan huolimatta hänellä on ollut hyvä elämä.

Teksti Marjo Kytöharju Kuvat Sirpa Päivinen ja Tellervo Suurosen kotialbumi

koon Hämeeseen. Suuronen muistaa, että Helsingin asemalla oli valtavasti ihmisiä nyytteineen ja junamatka tehtiin tavaravaunussa. Kaksikko vietti koko ankaran pakkastalven toijalalaisen sahanomistajan talossa.

Maaliskuussa päättyneen talvisodan jälkeen perhe muutti kaksioon. Isä työskenteli maalarina, äiti teki töitä satunnaisesti. Rauhan aikaa kesti yli vuoden, kunnes kesällä 1941 syttyi jatkosota.

Tuolloin alettiin puhua, että lapset on saatava turvaan. Kun kuusivuotiaalta Tellervolta kysyttiin, haluaisiko hän matkustaa joksikin ajaksi Ruotsiin, hän suostui, koska hän otti sen seikkailuna.

– Meidät lapset vietiin Postitaloon, jossa saimme laput kaulaamme. Siitä sitten menimme junalla Turkuun ja rahtilaivalla Tukholmaan. Laivan ruumassa oli vuoteita vieri vieressä ja iso pottarivi, mikä hävetti niin isoa tyttöä, Tellervo Suuronen muistelee.

Tellervon otti Ruotsissa hoiviinsa nelikymppinen lapseton pari, jolla oli maatila Skoonessa. Pariskunta kohteli häntä hyvin, mutta hän oli siellä yksinäinen ja halusi vajaan vuoden kuluttua palata kotiin.

Helsinkiä pommitettiin lopulta niin kovasti, että koulut piti sulkea. Toisella luokalla Aleksis Kiven kansakoulussa ollut Tellervo joutui lähtemään luokkatoveriensa kanssa talveksi evakkoon opettajansa tilalle Nummelle. Sinne näkyivät pommitusten Helsingissä sytyttämät tulipalot, ja Tellervo oli todella hädissään äitinsä puolesta.

Kun tyttö asui taas kotona, hänen piti monet kerrat kiirehtiä äitinsä kanssa talon kellarissa olleeseen pommisuojaan. Pommikoneiden äänet kuuluivat yleensä jo ennen kuin hälytyssireeni alkoi soida.

– Vuonna 1944 oli hurjia pommituksia, ja ne tapahtuivat yleensä öisin. Kerran yöllä tunsimme, että talo alkaa huojua. Ehdimme juosta yöpaidoissamme alas, kun jysähti. Pommi osui lähellä olleeseen kouluuni.

Tellervo Suurosen mukaan lapset tapasivat mennä jälkeenpäin katsomaan, millaista jälkeä pommit olivat saaneet aikaan. Helsingissä näytti samanlaiselta kuin nykyään Syyriassa.

Pommitusten pelon lisäksi Suuronen muistaa sota-­ajasta nälän. Ruoka-aineista oli huutava pula,

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

A

11

Sotien jälkeiset vuodet lasten silmin Tutkija Antti Malisen mukaan perheiden selviytymisessä sotien jälkeen oli suuria eroja. Jos perhe oli kokenut useita menetyksiä ja elämäntilanne oli stressaava, kuten uusilla asutustilallisilla, ei paluu arkeen ollut helppoa.

– Vanhemmat olivat väsyneitä ja kiireisiä, ja lapset viettivät paljon aikaa toisten lasten seurassa. He osallistuivat myös työntekoon.

Tuon ajan lapsille uskonnolla oli melko iso merkitys. Iltarukous luettiin monessa kodissa.

– Varsinkin pienille lapsille ja sotaorvoille rukous antoi suojaa ja lohdutusta.

Tosin joukossa oli huonojakin kokemuksia, kun jotkut olivat esimerkiksi sukulaistensa luona asuessaan kohdanneet ahdistavaa uskonnollisuutta, Malinen selvittää.

Lapsille toivat lohtua myös luonto ja eläimet. Ahtaasti asuville kaupunkilaislapsille kodin ulkopuolinen elämä muodostui erityisen tärkeäksi. Kadut, puistot, kalliot ja merenrannat tarjosivat mahdollisuuksia leikkiin ja omien paikkojen luomiseen vaikkapa majojen muodossa.

Tästä kaikesta kertoo syksyllä ilmestynyt Antti Malisen ja tiedetoimittaja Tuomo Tammisen teos Jälleenrakentajien lapset.

Lähtökohtana teokselle oli se, että Malinen oli tehnyt väitöskirjansa Helsingin sotienjälkeisestä asuntopulasta perheiden näkökulmasta. Tamminen ehdotti, että Malinen tekisi siitä uuden populaarin version, mutta Malinen halusi tehdä laajemman tutkimusretken tuon ajan lapsuuteen.

– Aloitimme Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) avulla muistitietokeräyksen aiheesta ”Perheessä jatkunut sota”.

Ihmisillä oli suuri tarve muistella lapsuuttaan ja vanhempiaan niissä olosuhteissa, joten kirjallemme tuntui olevan tilausta, Malinen kertoo.

Jälleenrakentajien lapset -teoksessa käytettiin lähteenä myös SKS:n, Helsingin kaupungin ja muiden arkistojen aiemmin tekemiä muistitietokeräyksiä ja tutkimuksia. Ajan tunnemaiseman tavoittamiseksi tutkimuksessa hyödynnettiin aikalaisaineistoja, muun muassa kansakoululaisten kirjoittamia aineita.

Talvisodan alkaessa Tellervo Suuronen oli nelivuotias kalliolaislapsi. Jatkosodan aikana hän vietti vajaan vuoden Ruotsissa sotalapsena.

ja siksi elintarvikkeita säännösteltiin. Korttiannokset olivat pieniä, esimerkiksi aikuiset saivat maitoa kaksi desilitraa päivässä, lapset kuusi desiä.

Myös asumisen ahtaus jäi pienen tytön mieleen, sillä kovan asuntopulan takia helsinkiläisten oli jaettava asuntonsa ventovieraiden ihmisten kanssa. Tellervon perhe sai määräyksen majoittaa kaksioonsa evakkoperheen.

REINO HAKONEN SELVISI sodasta ilman suurempia vammoja. Myöhemmin hän kuitenkin näki siitä painajaisia.

– Isä teki hirveästi töitä, aamusta iltaan. Ehkä se oli myös keino unohtaa ikävät asiat. 1940-luvun lopulla rintamamiehet saivat lunastaa talotontin, ja isä alkoi tuolloin rakentaa omakotitaloa Paloheinään. Se kesti vuosia, koska vanhempani eivät uskaltaneet ottaa velkaa ja tavarasta oli kova pula, Tellervo Suuronen kertoo.

Perheeseen syntyi sodan jälkeen kaksi lasta. Suuronen toteaa kasvatuksen olleen ehdotonta erityisesti siveysasioissa. Hän sai silti kulkea melko va-

”

KERRAN YÖLLÄ TUNSIMME, ETTÄ TALO ALKAA HUOJUA. EHDIMME JUOSTA YÖPAIDOISSAMME ALAS, KUN JYSÄHTI. POMMI OSUI LÄHELLÄ OLLEESEEN KOULUUNI.

paasti, sillä hän oli jo varhain tottunut liikkumaan kaupungilla ja leikkimään talon lasten kanssa lähikulmilla.

Perhe kävi silloin tällöin myös kirkossa. Tosin isä oli suutuspäissään eronnut kirkosta ennen sotaa, minkä vuoksi Suuronen kastettiin vasta viisivuotiaana.

– Iltarukouksen olen lukenut aina. Elämässäni on ollut vankka kristillinen pohja, ja olen tuntenut, että joku on lähellä ja kantaa.

TELLERVO SUURONEN USKOO sotavuosien kokemusten vaikuttaneen hänen elämäänsä. Hän ei ole kuitenkaan juurikaan käsitellyt niitä. Hänen sodassa ollut ja myöhemmin asemapäällikkönä toiminut Martti-miehensä ei halunnut puhua sota-ajoista, kuten ei hänen isänsäkään.

– Lapsuudenkokemuksistani huolimatta minulla on ollut hyvä elämä. Uskon, että jos lapsella on turvallinen kasvuympäristö, ei hänelle jää niin helposti traumoja tuollaisestakaan.

Suurosta on koskettanut myös evakoiden kohtalo, sillä hänen äitinsä vanhemmat olivat karjalaisia ja joutuivat jättämään kotinsa. Hänestä onkin tärkeää, että sodasta ja evakoista puhutaan. Näin jälkipolville jää käsitys Suomen historian vaikeista ajoista.

– Sellainen vaikutus sodalla minuun oli, että minusta tuli pasifisti. Olen sitä mieltä, että ihmisten on pyrittävä elämään sovussa eikä toiseen ihmiseen saa käydä käsiksi missään tilanteessa, sanoo työuransa terveysalalla ihmisiä auttaen tehnyt Suuronen.

12 A

Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

Kirkko ja kaupunki toivottaa lukijoilleen

Rauhallista joulunaikaa ja siunattua vuotta 2018!

Haemme vapaaehtoisia

mummeja ja vaareja kummi-isovanhemmiksi yhden vanhemman perheiden lapsille.

Seuraava kurssi alkaa 16.1. klo 17–19, Hämeentie 64.

Tule mukaan iloiseen joukkoon!

Ilmoittautumiset: mummila@pienperhe.fi tai 050-378 0051 Pienperheyhdistys ry

HELSINGIN

AIKUISOPISTO

Yli 1 000 kurssia!

Jos kaipaat uutta inspiraatiota tai haluat kehittää taitojasi, tutustu runsaaseen kurssitarjontaamme.

www.helao.fi Töölöntullinkatu 8 toimisto@helao.fi 09 41 500 300

Tervetuloa kotiin!

Esperi Hoivakodit tarjoavat lämminhenkistä hoivaa ikäihmisille sekä vakituiseen että tilapäiseen tarpeeseen. Hoivakoti Tilkka sijaitsee Huopalahdessa historiallisella paikalla ja Hoivakoti Untuva Lauttasaaressa kauniin meren läheisyydessä.

Marika Seppälä | 046 923 0080 | marika.seppala@esperi.fi

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

JUMALANPALVELUKSET Perheiden jouluaaton hartaus 24.12. klo 13, Muroma-Nikunen, Määttäsen perheorkesteri.

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 16.30, Heltelä, Autio. Petteri Lehikoinen, laulu, ja Lily-Marlene Puusepp, harppu.

Jouluyön lauluhetki ja hartaus 24.12. klo 23. Yhteislaulutilaisuus. Petteri Lehikoinen, laulu, ja Lily-Marlene Puusepp, harppu. Silin, Mönttinen.

Jouluaamun messu 25.12. klo 10, Lappalainen, Kolari, Autio. Musiikissa avustaa Marjaana Miettinen. Kirkkokahvit.

Tapaninpäivän messu 26.12. klo 10, Silin, Lappalainen, Mönttinen.

Kirkkokahvit.

Arkiehtoollinen ke 27.12. klo 15 Hopeatien palvelukeskuksessa, Hopeatie 14, Silin, Autio. 10.1. Oikarinen.

Messu su 31.12. klo 10, Lahtinen, Muroma-Nikunen, Autio. Kirkkokahvit.

Uudenvuodenpäivän messu 1.1.2018 klo 10, Lappalainen, Silin, Autio.

Kirkkokahvit.

Loppiaisen messu 6.1. klo 10, Silin, Lappalainen, Mönttinen. Kirkkokahvit.

Messu su 7.1. klo 10, Kolari, Lahtinen, Mönttinen.

Messu su 14.1. klo10, Oikarinen, Lahtinen, Mönttinen.

Messu su 21.1. klo10, Muroma-Nikunen, Oikarinen.

Messu su 28.1. klo 10, Silin, Kolari, saarna. Kirkkokahveilla infoa seurakunnan uudesta nimikkolähetyskohteesta.

TAPAHTUMIA Joulukauhan julistus to 21.12. klo 11–14, joulupuuroa ja -tunnelmaa ilmaiseksi. Seurakuntalaisten ideoima ja toteuttama hyväntekeväisyystapahtuma.

Loppiaiskonsertti la 6.1.2018 klo 14, Pirjo Leppänen, laulu, ja Jyrki Tenni, piano ja urut.

Yhteislaulua.

Musiikkimatinea – Olli-kanttori 60 vuotta su 21.1. klo 15.

Urku- ja pianomusiikkia, yhteislaulua, Ilmo Saaristo, sello ja Heikki Sivonen, huilu. Kahvitarjoilu.

Lähi-Itä-iltamat ma 29.1. klo 18. Lähde-kuoro Matti Turusen johdolla. Musiikkia arabialaisesta ja juutalaisesta kulttuurista. Vapaa pääsy.

Esirukouspiiri ma 8.1. klo 15.

Iltaperhekerho ma 8.1. klo 17.30.

Lähde-kuoro ma 8.1. klo 18.

Perhekerho ti 9.1. klo 10 Mariankodissa.

Lähetyspiiri ti 9.1. klo 13.

Suomenkielinen keskustelupiiri ti 9.1. klo 18.

Taaperokerho ke 10.1. klo 10.

Perhekerho to 11.1. klo 9.30.

Raamattupiiri to 11.1. ja 25.1. klo 17.30.

Lähetysraamattupiiri ma 15.1. klo 13.

Psalmilaulajat to 11.1. klo 18.

Kello5tee to 18.1. klo 16.30.

”Tämän keskelle Jumala katsoo asiakseen tulla” Arkkipiispa Kari Mäkiselle joulu on kertomus, kustannustoimittaja Sanna‑Mari Hoville lepoa vuoden aherruksen jälkeen ja filosofi Tuomas Nevanlinnalle tilinteon hetki.

Teksti Kaisa Halonen Kuvat Sirpa Päivinen

Joulu ei ole suoritus, sanoo arkkipiispa Kari Mäkinen.

2 B

Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

S

e, mikä joulussa on tärkeintä, ei ole hukkunut tavaraan ja kimallukseen, vakuuttaa arkkipiispa Kari Mäkinen. Hänen mukaansa joulu on aina kunkin ajan näköinen – ja samalla jotain muuta.

– Kun on vaurastuttu, juhlan tuottamiseen liittyy tavaraistuminen. Se nyt vain on tapa, joka tässä kulttuurissa osataan. Mutta on tärkeää, että joulussa on myös syvempi kerros. Se hakee uudenlaisia uomia ja tulee näkyviin vaikkapa Kauneimpien joululaulujen suosiossa, Mäkinen sanoo.

– Jotain joulun voimasta kertoo sekin, miten valmiita ihmiset ovat puolustamaan Enkeli taivaan -virren laulamista koulujen joulujuhlissa.

62-vuotiaan Mäkisen lapsuudessa tavaraa oli vähemmän, eikä jouluna juuri matkusteltu. Ensimmäiset jouluvalot Tampereen Hämeenkadulla 1960-luvulla olivat ihmetyksen ja ihastuksen aihe – nykyisin sellaisia näkee lähes joka omakotitalon pihalla. Joulu myös tuntuu alkavan aina vain aikaisemmin ja aikaisemmin, eikä joulunodotusta ohjaa kirkkovuosi vaan markkinat.

Vaikka nykyisin yhä harvempi jaksaa herätä jouluaamuna kirkkoon, aattokirkot ovat sitäkin suositumpia. Jotkut perinteet, kuten kynttilöiden vieminen haudoille, ovat Mäkisen mukaan vahvistuneet.

– Nykyisessä elämänmuodossa ja kulttuurissa siteet aikaisempiin sukupolviin ovat ohentuneet.

Haudoilla käymällä linkitämme itseämme aiempien sukupolvien perintöön. Se on myös tapa kohdata elämän rajallisuus ja kuolema ilman, että sitä tarvitsee erikseen sanoittaa.

Jos haikailee aikoja, jolloin kristillinen sanoma kajahti suomalaisessa joulunvietossa selvänä ja puhtaana, haikailee luultavasti jotakin, mitä ei ole koskaan ollutkaan. Mäkisen mielestä historiaa on turha romantisoida. Hän siteeraa Seitsemän veljeksen Juhania, joka jouluna uhoaa, kuinka ”tänä yönä, tällä hetkellä on tapahtunut suuri ihme Babylonin kaupungissa”.

– Eli ei se traditio ollut ihan hanskassa silloinkaan.

Olipa jouluevankeliumin kertomus Jeesuksen syntymästä ihan hanskassa tai ei, juuri sen toistamisesta monin eri tavoin on joulussa Mäkisen mukaan kysymys. Hänelle tuo kertomus on sekä arkinen ja samastuttava että selittämätön.

– Siitä voi löytää itsensä monesta kohtaa. Se koskettaa tätä elämää, jossa me elämme. Samalla siinä Jumala tulee näkyväksi ja sitoutuu osaksi tätä meidän elämäämme. Jumala ei ole jossain kaukana, vaan lähempänä kuin luulisikaan.

Jouluevankeliumin samastuttavaan ja koskettavaan kertomukseen liittyy kuitenkin aika vaikeaa teologiaa. Mitä tarkoittaa, että Jumala syntyy ihmiseksi? Tai että se vauva siellä seimessä on samaan aikaan tosi ihminen ja tosi Jumala? Pienemmältä ihmeeltä vaikuttaa se, että Jeesuksen myös kerrotaan syntyneen neitsyestä. Kun arkkipiispaa pyytää hieman valaisemaan sitä, miksi Jumala teki näin, häntä alkaa naurattaa.

– Nyt sinä oletat, että arkkipiispa osaa kertoa Jumalan ajatukset. Viime kädessä siinä on kyse senkaltaisesta Jumalan toiminnasta, jota ihminen ei voi loppuun asti selittää.

– Me olemme kirkossa tottuneet ajattelemaan, että meidän pitäisi selittää se. Mutta yhtä lailla on tärkeää, että kertomus saa elää ihmisten omassa mielenmaailmassa ja vaikuttaa koko painollaan.

Mäkinen muistuttaa, että kun jouluevankeliumia lukee, huomaa, ettei kenenkään sen henkilöistä kerrota ymmärtäneen, mitä tapahtui, tai osanneen selittää sitä.

– Se, millä tavalla ja miten Jumala koskettaa elämää, ei ole selittämisen vaan pikemminkin ihmettelemisen asia. Ja ihmettelemisestä jouluevankeliumissa kyllä puhutaan.

– Yksi iso viesti on se, että Jumala ei ole kaukana, vaikka häntä ei tunnista tai näe tai koe tai ymmärrä. Ja kyllähän se on aikamoinen ihmisen ja tämän elämän arvon julistus, että tämän keskelle ja tämmöiseksi Jumala katsoo asiakseen tulla. Olen jäänyt hämmästelemään myös sitä, että joulukertomuksessa Jumala suostuu avuttomuuteen ja voimattomuuteen ja tarvitsee ihmisiä ympärilleen pitämään huolta, Mäkinen pohtii.

Arkkipiispa ymmärtää myös niitä, jotka mieluummin jättäisivät joulun juhlimatta. Hän tietää, että joulu voi olla myös julma juhla siihen liittyvien odotusten vuoksi. Silloin tulee helposti peilattua tämänhetkistä elämäntilannetta siihen, mitä elämässä joskus on ollut tai mitä muilla on.

– Joulu saattaa olla raskas, jos sitä läheistä, jonka kanssa on ennen jouluja viettänyt, ei enää ole. Jonkun joulua saattaa varjostaa se, ettei ole mahdollista hankkia lapsille sellaisia lahjoja, joita he toivovat ja joita kavereilla on. Meidän yhteinen taakkamme on, että luodaan sellaisia ikään kuin valtavirran normeja siitä, mitä kaikkea jouluun tulisi kuulua, Mäkinen arvioi.

– Toivoisin, että ihmiset voisivat elää juhlakauden niin hyvillä mielin kuin se tällä hetkellä on mahdollista. Ei tarvitse ajatella, että joulu on joku suoritus. Joskus se on vaihe, jonka yli täytyy vain kantaa muistonsa. Mutta joulunsa saa viettää myös niin, että on muistamatta, jos se tuntuu paremmalta.

Aikoinaan Mäkisellä oli tapana käydä silloin tällöin katsomassa perheetöntä miestä, joka asui yksiössä eikä juuri tavannut muita ihmisiä. Kerran Mäkinen kyseli mieheltä tämän jouluviettosuunnitelmia. Hankkiiko tämä kuusen? Ei. Entä jos hän menisi jonnekin, vaikkapa yksinäisten joulujuhlaan?

Ei hän lähde ventovieraiden joukkoon. No onko mitään, mitä hän jouluna tekee?

– Mies vastasi lueskelevansa niin kuin aina, mutta kyllä hän varmaan yhden kynttilän sytyttää. Se oli hänen tapansa liittyä jouluun, yhteiseen juhlaan.

”

Se, millä tavalla ja miten Jumala koskettaa elämää, ei ole selittämisen vaan pikemminkin ihmettelemisen asia.

Tuleva joulu on Kari Mäkisen viimeinen joulu arkkipiispana. Niin kuin aiempinakin jouluina siihen kuuluuvat aattona jumalanpalvelukset Sara­ mäen vankilassa ja Turun tuomiokirkossa.

– Mutta en ajattele niin, että nyt lähdetään sorvin ääreen. Otan sen niin, että minun elämääni tällä hetkellä kuuluu tämä. Arkkipiispan työ ei ole vain virkaan kuuluvien tehtävien suorittamista, vaan sitä, että elää arkkipiispana.

Mäkinen on työskennellyt arkkipiispana vuodesta 2010 asti. Sitä ennen hän oli neljä vuotta Turun arkkihiippakunnan piispana ja yli kaksikymmentä vuotta seurakuntatyössä papin ja kirkkoherran tehtävissä.

– Perheeni jouluun on aina jollain tavalla kuulunut se, että olen ollut töissä. Se on tuonut siihen oman leimansa ja sisältönsä, ja rytmittänyt perheen ajankäyttöä, Mäkinen kertoo.

Ei siis ole ihme, että jotkut Mäkisen rakkaimmista joulumuistoista liittyvät työhön.

– Seurakuntapappiajoilta Ulvilasta muistan jouluaamuja, jolloin ajelin kirkolle varhain. Maassa oli lunta ja maisema oli ihan hiljainen. Muita ei juuri näkynyt. Sitten keskiaikaisessa kivikirkossa sytytettiin kynttilät kruunuihin ja himmennettiin valot. Se jouluaamun hiljaisuus oli jotenkin erityisen hienoa.

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 3

– En esimerkiksi juurikaan koristele kotia tai vaikka vaihda verhoja. En leivo muuta kuin joulukakkua ja pipareita, ja pipareitakin enemmän tuoksun vuoksi. Kakusta saattaa olla viimeiset palat tallella pakastimessa vielä pääsiäisenä.

Seimikuvaelma, johon Hovi ja hänen miehensä ovat keränneet hahmoja pikkuhiljaa, on sekin ehkä vähän sinnepäin. Siinä on savihahmoja Barcelonasta, enkeleitä Brasiliasta ja tavaratalosta Las Palmasista ostettuja muovieläimiä, joissa orava ja vuohi ovat samankokoiset.

Shoppailu ei Hovin jouluvalmisteluihin kuulu.

Joulukortitkin hän tykkää askarrella itse.

– Ne ovat sellaista päiväkotilapsen tasoa, ettei kenenkään tarvitse tuntea kateutta, että tuokin se osaa kaikenlaista.

Eikä Hovin ja hänen miehensä joulupöydässä nähdä kinkkua tai muita pakollisia jouluruokia vaan sitä, mitä oikeasti tekee mieli syödä, keltahaperomuhennosta ainakin. Joulumusiikista Hovi pitää paljon ja hänellä on iso kokoelma joululevyjä.

Aina hän ei malta odottaa edes adventtiin: tänäkin vuonna hän kuunteli Jouluoratoriota jo marraskuun lopussa.

Sanna-Mari Hovia kauhistuttaa joulussa onnen ostaminen.

”Kun koti on siisti, alkaa pyhä”

T

änä vuonna Sanna-Mari Hovi on työkiireidensä vuoksi ottanut joulusiivouksen rennosti. Hän ei ole tyhjentänyt maustepurkkeja, pessyt niitä ja täyttänyt niitä sitten uudelleen. Astiakaapit hän kyllä on tyhjentänyt, pessyt astiat ja laittanut ne takaisin kaappiin.

Joulusiivoukseen kuuluu hänellä sekin, että vaatekaapeista otetaan pois jokainen vaate, tarpeettomat lajitellaan pois ja tarpeelliset viikataan takai-

sin hyllyille. Ja koska Hovi kustannustoimittajana on kirjaihminen, myös kirjahyllyissä riittää imuroitavaa, kierrätettävää ja aakkostettavaa.

Mutta ei, Hovi ei kuulemma ole mikään siivoushullu. Itse asiassa hän ei muulloin juurikaan siivoa, paitsi jos on odotettavissa vieraita. Joulusiivousta hän tekee pikkuhiljaa useamman viikon ajan. Eikä hän stressaa siitä. Hän on viettänyt jouluja myös yksin ja ulkomailla, mutta parhaiten hän viihtyy perusteellisesti siivotussa kodissa.

– Siivous on minulle tavallaan vuoden paketoimista ja sitä, että puhdistan turhat kuonat pois. Kun koti on siisti, minulle tulee tunne, että nyt on pyhä.

Siivous on Hovin tärkein jouluperinne. Muun kanssa ei ole niin kauhean tarkkaa.

Perinteiden painolastia ei Sanna-Mari ­Hovin joulunvietossa ole. Kaikki on itse valittu ja rakkaaksi havaittu, sillä Hovi vietti ensimmäistä kertaa joulua vasta aikuisena. Hän kasvoi jehovantodistajaperheessä, joten joulua tai syntymäpäiviä ei hänen lapsuudessaan juhlittu.

– Joulunpyhät olivat aika ankeita. 1970-luvulla elettiin yhtenäiskulttuurissa, jossa joululle ei ollut vaihtoehtoja. Mitkään paikat eivät olleet auki ja televisiostakin tuli vain jouluohjelmaa. Sen muistan, että kävimme aattona laskettelurinteessä, Hovi kertoo.

Koulussa hän ei voinut askarrella joulukoristeita, laulaa joululauluja eikä osallistua joulunäytelmään ja joulujuhliin. Luokkansa ainoana jehovantodistajana hän joutui väistämättä silmätikuksi.

– Ne ovat vaikeita paikkoja lapselle, joka ei kuulu valtauskontoon. Mutta ei minulla muuten ole sellaista tunnetta, että olisin lapsena jäänyt paitsi jostakin. Vaikka joulua ei vietetty, me järjestimme kotona omia juhlia pitkin vuotta ja saimme myös lahjoja.

Hovi irtaantui Jehovan todistajista parikymppisenä muutettuaan Helsinkiin. Ensimmäiset kokemukset joulunvietosta ystävien perheissä olivat hämmentäviä. Hovi yllättyi huomatessaan, kuinka maallinen juhla joulu olikin. Siihen näyttivät kuuluvan kuusi ja kinkku, mutta ei kirkossakäyntiä. Toinen häntä ihmetyttänyt asia oli se, kuinka paljon paineita ja pakkoa ihmisillä oli jouluvalmisteluista.

– Jos joulu stressaa, niin miksi on pakko siivota tai kutsua sukua kylään? Minusta on kivaa, että joulu ei enää ole niin kaiken jyräävä juhla kuin aikaisemmin.

– Nykyisin minua kauhistuttaa joulussa onnen ostaminen. Joulun varsinainen sisältö unohtuu hössötykseen. Arvostan sitä, että silloin halutaan olla yhdessä perheen kanssa, mutta ei siihen tarvita lahjaröykkiötä.

Monet tiukoista uskonnollisista yhteisöistä irtautuneet suhtautuvat varauksella kaikenlaiseen uskonnollisuuteen. Hovi ei. Hän epäilee, että hänellä on voimakas taipumus uskonnollisuuteen. Se veti hänet sittemmin luterilaisen kirkon jäseneksi.

– Luterilainen kirkko on avoin ja siellä on laaja mielipiteen- ja omantunnonvapaus. On helppo hengitellä ja saa ajatella itse. Arvostan yhteisöllisyyttä, armoa ja sitä, mitä kirkko tekee esimerkiksi vaalimalla yhteistä kulttuuriperintöä, Hovi kertoo.

Hän sanoo, ettei ole erityisen ahkera kirkossa kävijä, mutta adventtiaikaan ja jouluun kirkossakäynti kuuluu – joulu kun on hänelle nimenomaan uskonnollinen ja hengellinen juhla.

– Joulu on minulle myös selvästi kauden vaihtumisaika: levon hetki vuoden aherruksen jälkeen.

Taas on kulunut yksi vuosi, ja on aikaa rauhassa miettiä elämää ja olemistaan.

4 B

Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

S

”Joulussa tiivistyy se, millaista elämää elää”

aanko esitellä jouluihmisen? Filosofi ­Tuomas Nevanlinna on sellainen, ei tosin mitenkään ongelmattomasti. Ajattelun ja keskustelun ammattilaisena hän on muotoillut erilaisia mahdollisia kritiikkejä, joihin epäilee jouluihmisenä joutuvansa vastaamaan.

Olkoonkin, että hänen jouluihmisyytensä on paljolti valon kaipuuta ja kiinnostusta erilaisia joululaulusovituksia kohtaan.

Mutta annetaan Nevanlinnan itse kritisoida itseään. Kritiikit hän on lajitellut kahteen päätyyppiin, joita hän kutsuu dogmaattiseksi ja evankeliseksi.

– Dogmaattisen kritiikin mukaan joulu on epäkristillinen juhla. Vanha pakanallinen muoto on haluttu täyttää kristillisellä sisällöllä, mutta siinä on käynytkin päinvastoin. Pakanallinen sisältö on saanut kristillisen nimen. Kritiikistä on myös ateistinen versio: koska Jumalaa ei ole olemassa, joulu on joutava juhla, Nevanlinna selittää.

Nevanlinnan evankeliseksi kutsuma kritiikki puolestaan kohdistuu tapaan, jolla joulua vietetään. Joulunvietto vahvistaa kaikkea sitä, mitä kristittyjen pitäisi pikemminkin vastustaa: huono-osaisuus ja yksinäisyys kärjistyvät, turha kulutus lisääntyy, eläimiä lihotetaan ja tapetaan vain joulun takia. Joulu ei ole mikään hyljeksittyjen, köyhien ja raskautettujen juhla, jollaisena siitä mielellään puhutaan.

– Raskautetut, esimerkiksi perheenäidit, kantavat usein liiallisen taakan jouluvalmisteluista. Joulu ei lisää ihmisten yhteisyyttä, vaan tuntuu tuovan huonoimman esiin perheiden dynamiikoista.

Samansuuntaista kritiikkiä voi Nevanlinnan mukaan esittää myös ateisti, joka saattaa hyvinkin sanoa, että joulu on porvarillinen, privatisoitunut ja kapitalistinen juhla.

– Eihän näihin pysty sanomaan mitään. Kaikki ovat ihan päteviä, mahdollisia ja johdonmukaisia kritiikkejä, vaikka ei niitä jakaisikaan.

Nevanlinna on myös havainnoinut sitä, miten kritiikkiin on ollut tapana vastata.

– Sekä kirkollisen että kulttuuris-yhteiskunnallisen valtavirran reaktio näihin kritiikkeihin on se, että puolet myönnetään ja puolet kielletään. Myönnetään, että joulunvietossa on kaikenlaista turhaa ja epäilyttävää, mutta siellä alla on aito ydin: Jeesuksen syntymä tai todellinen joulumieli. Tämä ratkaisu kyllä toimii käytännössä, mutta ei kestä ajatuksellisesti.

Se, että kirkonmiehet ja -naiset muistuttavat joulun sanomasta, on Nevanlinnan mielestä kyllä ymmärrettävää. Se ei vain oikein toimi.

– Tällainen puhe on tähdätty liiallista kuluttamista tai joulun kaupallisuutta vastaan, mutta tavallaan kuitenkin siunaa sen. Pienellä hiljentymisellä aika ajoin voidaan hyvittää se kaikki epäilyttävä.

Hassua tai kamalaa joulussa on Nevanlinnan mielestä sen pakottavuus. Edelleen, vuonna 2017 maallistuneessa Suomessa, joulun viettäminen on sosiaalinen pakko. Joulunvietossa tiivistyy Nevanlinnan mukaan sosiaalisen toiminnan perusmekanismi: minä en välttämättä usko tai jaa tätä, mutta uskon, että muut uskovat tai jakavat tämän asian, käsityksen tai käytännön. Joulua vietetään siis muiden vuoksi.

– Joulussa on eräs kirottu elementti eli lapset, joiden kautta tämä mekanismi toimii. Me emme voi riistää lapsilta joulua. Lapsiperheiden on liki mahdotonta luopua perinteisestä joulunvietosta lahjoineen. Kuka sanoo kuusivuotiaalle, joka kirjoittaa joulupukille, että meillä ei vietetä joulua, vaikka kaikki sinun kaverisi viettävätkin? Ei niin voi tehdä, ei niin halua tehdä.

Tuomas Nevanlinna on huomannut, että joulua vietetään muiden vuoksi.

”

Lapsiperheiden on liki mahdotonta luopua perinteisestä joulun­ vietosta lahjoineen.

Joulun sosiaalinen pakottavuus näkyy Nevanlinnan mukaan selvästi myös dynamiikaltaan tukahduttavissa perheissä.

– Kaikki joutuvat viimeisillä voimillaan panostamaan siihen, että tekevät asioita toisten vuoksi.

Ehkä joulua voisi pitää eräänlaisena kevytversiona viimeisestä tuomiosta, pohtii Nevanlinna.

– Joulussa tiivistyy se, minkälaista elämää elää.

Silloin punnitaan, mikä omassa elämässä on sekä psykologisessa että moraalisessa mielessä hyvää, mikä pahaa. Mistä tulen? Mikä olen? Mitä minun pitäisi tehdä? Yleisesti ajatellaan, että uusi vuosi olisi jonkinlainen menneiden arvioinnin ja lupausten tekemisen paikka, mutta kyllä minusta joulu on otollisempaa aikaa sen tutkiskelemiseksi, miten elää ja miten haluaa elää.

– Joitakin ihmisiä tavataan tai muistetaan vain jouluisin. Jossakin mielessä ihmisen haamut tulevat jouluisin käsiteltäviksi. Menneisyytensä kanssa täytyy tehdä tiliä. Samoin joutuu arvioimaan, mikä on luovuttamatonta ja tärkeää.

Jouluihmisen elämä alkaa kuulostaa aika raskaalta. Vielä raskaampaa tosin saattaa olla niillä, jotka eivät ole jouluihmisiä. Nevanlinna nimittäin veikkaa, että jouluihmisiksi tunnustautuvista suurin osa ei joudu kotona ottamaan kokonaisvastuuta jouluruljanssista.

– Jouluihmiset ovat yleensä miehiä. He kyllä kuskaavat perhettä hautausmaalle, käyvät Alkossa ja tekevät sinapin, mutta joulun viimekätinen organisointi on yleensä naisten vastuulla. Samalla perusteella myös kaikki keskiluokkaiset lapset ovat jossain määrin jouluihmisiä. Huono-osaisille lapsille taas joulu voi olla ahdistavaa aikaa.

Vaikka Nevanlinna nauttii siitä, että jouluun – toisin kuin juhlapäiviin yleensä – valmistaudutaan huolellisesti, liika on hänellekin liikaa. Kaksi kuukautta joulun odotusta uuvuttaa.

– Suunnittelen aina, että seuraavana syksynä merkitsen kalenteriin, milloin kuulen ensimmäistä kertaa tavaratalossa tai kauppakeskuksessa vaskipuhallinversion Petteri Punakuonosta, mutta unohdan sen aina. Veikkaan, että se tapahtuu jo lokakuun puolella. ■

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

B

5

Kolumni

Toivo on tulevaisuuden työkalu ISOISÄLLÄNI ON TAPANA sanoa, että niin kauan kuin on elämää, on toivoa. Tämän vuoden jälkeen tuntuu, että ehkä uuden vuoden lupausten sijaan olisi tärkeämpää toivoa, jopa rukoilla, muutoksia. Uuden vuoden lupausten ajatus on, että ne ovat henkilökohtaisia valintoja, kilvoittelua oman itsen kanssa. Mutta ehkä olisi tärkeämpää, että me ihmis- ja kansakuntana suuntaisimme energiamme yksityisistä kuntokuuri- ja tupakkalakkolupauksista yleisempään, yhteiseen hyvään. Ja siihen toivo on hyvä työkalu.

KOKO HUBARA Kirjoittaja on kolmekymppinen äiti, kirjailija ja Ruskeat Tytöt -median päätoimittaja. koko@ruskeattytot.fi

”

LUPAUSTEN SIJAAN OLISI TÄRKEÄMPÄÄ TOIVOA JA RUKOILLA MUUTOSTA

KUN TOIVOO MUUTOSTA, joutuu miettimään, mitä toivoo ja miksi. Pitää tietää, mistä on kyse ja mitä muutoksia haluaisi nähdä. Ja kun ymmärtää mistä on kyse ja mitä toivoo, on myös helppo alkaa itse osaksi muutosta. Niin kauan kun asioita rakennetaan yhdessä paremmaksi, on elämää ja toivoa. On kyse hyvästä, kauaskantoisesta kehästä, ei vain hetken lupauksesta itselle olla parempi ihminen.

Toivon, että äänestämme paremman presidentin kuin rapakon takana, sellaisen, joka haluaa pitää Suomen avoimena maailmalle ja ottaa kantaa kun jotakin pahaa tapahtuu.

Toivon, että ensi vuonna päättäjät, media ja tavalliset ihmiset lakkaavat puhumasta ääripäistä.

t e e v r e t n o i Onn h a m pa at.

Tutustumisetuna uusille asiakkaille hammastarkastus nyt 39 eurolla*.

Varaa aika jo tänään! *Maksettavaksi jää 39 € sekä 12 € klinikkamaksu. Voimassa uusille asiakkaille 31.1.2018 asti. Ovh. 81 €. Panoraamaröntgenkuva puoleen hintaan ainoastaan kampanjahintaisen tarkastuksen yhteydessä. Hammaslääkäri arvioi röntgenkuvauksen tarpeellisuuden hammastarkastuksessa.

Varaa aika puhelimitse 09 7597 7356 tai onnihammas.fi/tarkastus.

Saadaksesi edun käytä varauksen yhteydessä koodia TALVI.

Kaikki näkevät, että toinen porukka on vain sattunut syntymään eriväriseen kehoon, kun ainoa ääripää on valinnut itselleen tuhoisan poliittisen mielipiteen ja elämäntavan.

Toivon, etten ensi vuonna joudu selittämään lapselleni, joka kantaa perimässään sekä ruskeutta että juutalaisuutta, mikä on natsimielenosoitus. Toivon, etten myöskään joudu enää kertomaan hänelle, miksi hänen balettikoulunsa vieressä istuu ihminen kylmässä maassa pahvimuki edessään. Tai miksi annamme välillä rahaa hyväntekeväisyyteen, koska kaikki lapset eivät muuten saa Suomessa leluja.

TOIVON, ETTÄ ENSI VUONNA emme enää keskustele seksuaalisesta häirinnästä, ahdistelusta ja väkivallasta ja näemme, ettei ole kyse yksittäisten miesten tekemistä yksittäisistä asiattomuuksista tietyillä ammattialoilla. On kyse syvällä kulttuurissamme olevista käsityksistä siitä, mikä on naisen tehtävä maailmassa. Toiveen voi toteuttaa esimerkiksi osallistumalla #memyös-kampanjaan (www.memyos.fi/).

Tiedän, että monelle ruskealle tytölle tämä vuosi oli lähes toivoton, mutta tässä me yhä olemme. Toista siis perässäni: niin kauan kuin on elämää, on toivoa.

SISÄLTÄÄ PANORAAMARÖNTGENKUVAN PUOLEEN HINTAAN*

UUDET ONNI HAMMAS -KLINIKAT PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Bulevardi . Espoontori . Herttoniemi . Iso Omena Keilaniemi . Malmi . Qmedical Kruununhaka Qmedical Pikku Huopalahti . Vantaanportti ONNI on osa Med Group -konsernia.

6 B

Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

”Äitiys herätti minussa etsijän” Hyvän hiljaisuuden kosketus toistui lähes päivittäin Susanna Erätulen lapsuudessa. Kun entisestä lumilautailijasta tuli äiti, oli aika ottaa selvää, mitä sanottavaa hiljaisuudella on.

Teksti Taneli Kylätasku Kuva Esko Jämsä

K

uusivuotias tyttö pysähtyy kesken leikin ja keskittää katseensa käsiinsä. Hän on tullut tietoiseksi kaiken läpäisevästä hyvästä, syvästä hiljaisuudesta. Keskittymällä yhteen kiintopisteeseen tyttö voi pysyä hiljaisuuden tilassa niin pitkään kuin haluaa.

Syvän hiljaisuuden hetket toistuivat Susanna Erätulen lapsuudessa lähes päivittäin. Hiljaisuus tuntui aina yhtä hyvältä, kuin isolta riippukeinulta, jonka keinussa olo oli ihanan rauhallinen. Teini-iässä kokemuksia tuli harvemmin, ja sitten ne loppuivat.

Nuoruuden viimeisen syvän hiljaisuuden kosketuksen Erätuli sai noin 20-vuotiaana, kun hän nousi hitaasti ylös sveitsiläistä vuorenrinnettä lumilautaansa kantaen.

Kun syvän hiljaisuuden kokemukset loppuivat, Erätuli ei osannut kaivata niitä. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen elämässä oli alkanut uusi vaihe, jossa hän etsi hiljaisuuden sijasta aktiivisuutta, luovuutta ja vapautta.

Erätuli, omaa sukua Serkamo, kiersi maailmaa puoliammattimaisena lumilautailijana ja osallistui kilpailuihin Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Chilen rinteillä. Jossakin vaiheessa kilpailut ja sponsoreita varten järjestetyt valokuvaukset vaihtuivat lumilautailua käsittelevien juttujen tekoon freelancetoimittajana.

26-vuotiaana Susanna Erätuli perusti perheen.

Kuusi vuotta nuorempi puoliso Jukka Erätuli jatkoi vielä lumilautailijan uraansa, joten Susanna oli paljon kotona lasten kanssa. Kummankin puolison opinnot olivat kesken.

– Perheen perustaminen siinä elämäntilanteessa ei ollut järkipäätös, mutta äitiys ja paikalleen asettuminen tuntuivat oman sydämen seuraamiselta, Erätuli sanoo.

Huikeiden vuoristonäkymien tilalle tuli parvekkeeton yksiö Helsingin Koskelassa ja maailman kiertäminen vaihtui käynteihin Citymarketissa. Pysähtyminen ja elämän jakaminen lasten kanssa käänsivät Erätulen katseen sisäänpäin.

– Äidiksi tulemiseni jälkeisinä vuosina minussa heräsi suuri sisäinen janoisuus. Kaikki henkinen ja hengellinen alkoi kiinnostaa minua, hän sanoo.

Arkiset havainnot ja kokemukset syvensivät etsimistä. Lapsilla näytti olevan luontainen olemassaolon taju ja rytmi, joka oli jotakin täysin muuta kuin valtakulttuurin normit ja tavat.

Joskus rinnakkaiset todellisuudet törmäsivät.

Erätulen esikoinen piirsi päivähoidossa kotkan, jonka siivet oli sidottu. Poika oli tuolloin pienessä päiväkodissa, jossa oli ahtaat rajat.

Piirros pysäytti Erätulen, vaikka hän ymmärtää hyvin rajojen ja sääntöjen merkityksen lapsen kehitykselle.

– Tunnistin kuvassa jotakin yleispätevää, joka kuvasi myös omaa ihmisyyttäni.

Välillä lapset tuntuivat kurkottavan näkyvän todellisuuden tuolle puolelle. Kerran Erätulen kolmas lapsi Nyyti toi kapaloimansa nuken äidin syliin ja sanoi, että se on ”joulupäivän paketti”.

Vähän myöhemmin raskaustesti näytti positiivista, ja neuvola antoi uuden perheenjäsenen lasketuksi ajaksi 25. joulukuuta.

Kun kiinnostus henkisiä ja hengellisiä asioita kohtaan oli herännyt, Erätuli perehtyi erilaisiin henkisiin ja hengellisiin traditioihin. Opetusta löytyi netistä ja kirjoista. Erätuli kävi myös retriiteissä kuuntelemassa hiljaisuutta, joka oli koskettanut häntä lapsena.

– Omat kokemukseni herättivät halun ottaa selvää siitä, mitä näistä asioista sanotaan. Mitä etsijät eri aikoina ovat pohtineet ja löytäneet? Halusin myös selventää sitä, mihin itse uskon.

Vastauksia löytyi eri uskontotraditioista tulevilta henkisyyden opettajilta. Heitä yhdisti jokin, mitä Erätuli kutsuu ykseystietoisuudeksi.

Jokainen Erätulelle tärkeä opettaja käsitteli omalla tyylillään samoja teemoja: rakkaudellista läsnäoloa, itsen taakse pääsemistä ja avautumista oman persoonan kahleita laajemmalle tietoisuudelle.

Erätulella on vahvat kristilliset sukujuuret. Pappien, opettajien ja maallikkosaarnaajien jatkumo tulee aina 1500-luvulta saakka. Tutustuttuaan ykseystietoisuuden opettajiin hän halusi selvittää, löytyykö kristinuskosta jotakin, joka liittyy samaan asiaan.

Etsijän polku vei Susanna Erätulen Hiljaisuuden ystävien järjestämään retriitinohjaajan koulutukseen ja Helsingin seurakuntayhtymän hengellisen ohjauksen koulutukseen.

Hengellisen ohjauksen koulutuksessa avara ilmapiiri yllätti Erätulen myönteisesti. Koulutukseen osallistui erilaisista taustoista tulevia ihmisiä, joita kiinnostivat samat asiat.

– Jokaisella ihmisellä on oma tarina, jonka kautta olemme oivaltaneet sen, minkä olemme oivaltaneet. Henkilökohtaisten oivallusten vertailu ja oikeaksi tai vääräksi osoittaminen on minulle vierasta, hän sanoo.

Suorasta kokemisesta alkanut polku oli johtanut Erätulen tutustumaan uushenkisiin ykseystietoisuuden oppeihin. Nyt vuorossa olivat kristilliset mystikot.

Heiltä Erätuli löysi ajatuksen valaistumista seu-

raavasta ykseydestä. Se ei ole vain yhteyttä Jumalaan, vaan myös yhteen sulautumista syvän todellisuuden kanssa.

– Mystikoiden mukaan se, mitä kaipaamme, löytyy meistä itsestämme jonkinlaisena sielun kipinänä. Se ei ole enää erillisyyden teologiaa, jossa ihminen kaipaa jotakin, joka pysyy hänelle kaukaisena, Erätuli sanoo.

– Koin, että näille asioille ei ole tilaa perusluterilaisuudessa. Siksi minun on pitänyt tehdä se tila itse, jotta löytäisin kristinuskon voiman uudelleen.

”

Minua kiehtoo elämässä kaikki se, mitä emme pääse kiertämään.

Lopulta Erätulen matka toi hänet kohtaan, jossa se, mitä hän on kokenut, etsinyt ja löytänyt, pääsee ulos. Lokakuussa ilmestyneessä Etsijän kirjassa hän kokoaa yhteen vuosien varrella oppimaansa.

Pääosin Valamon luostarissa kirjoitettu kirja käsittelee suuria kysymyksiä, jotka jokainen ihminen kohtaa elämänsä aikana: syntymää, kuolemaa, rakastamista, tasapainon etsimistä, oman kutsumuksen löytämistä, omien juurien merkitystä ja elämän jatkumista jälkeläisissä.

– Minua kiehtoo elämässä kaikki se, mitä emme pääse kiertämään, hän sanoo.

Erätuli on valinnut kirjaansa näkökulmia eri uskontoperinteistä, mutta hän pyrkii välttämään niiden sanoja ja puhumaan ”elämän kieltä”, jota kuka tahansa voi ymmärtää sydämen tasolla. Kirjan aineksina ovat myös Erätulen lasten kysymykset ja oivallukset, joita hän on tallentanut kiireisen arjen keskellä.

Kirjan valmistuminen vastaa pitkään odotukseen, johon on liittynyt tuskastumista ja kipua. Kun Erätuli yritti lapsena sanoittaa kokemuksiaan syvästä hiljaisuudesta, ihmiset eivät ymmärtäneet, mistä hän puhui.

Niinpä Erätuli sulki kokemukset sisälleen ja piti ne omana tietonaan. Vaikenemista seurasi ulkopuolisuuden tunne, joka on kulkenut Erätulen mukana läpi vuosien.

– Nyt olen vihdoinkin osannut pukea sanoiksi ja jakaa edes osan siitä, mikä on aina ollut minulle totta. Jos en olisi koskaan löytänyt näitä sanoja, tuntuisi vaikealta lähteä tästä elämästä. ■

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

B

Kuka?

Susanna Erätuli, 43, on Sipoossa asuva luokanopettaja, uskonnonopettaja ja neljän lapsen äiti. Hän on entinen lumilautailija ja intohimoinen etsijä, jonka teos Etsijän kirja (Otava) ilmestyi lokakuussa.

Erätuli aloittaa tammikuussa Kirkko ja kaupungin verkkokolumnistina.

Missä?

Minut ja kaksi ensimmäistä lastani on kastettu Puotilan kappelissa. Olen mennyt naimisiin Puotilan kappelissa kuten vanhempanikin, ja isäni siunaustilaisuus pidettiin siellä.

Motto?

Vaikeinta on ollut odottaa, että osaisin ilmaista sen, mikä sisälläni on.

Susanna Erätuli löysi kristinuskon voiman uudelleen tutustuttuaan ensin tämän päivän henkisiin opettajiin.

7

8 B

Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

Intian Kalkutassa on valtava määrä HIV-positiivisia lapsia

Kuvassa olevat lapset eivät liity keräyksen kohderyhmään.

OSOITA Jeesuksen rakkautta antamalla HIV-lapsille ravintoa, koulutusta, vaatteita, neuvontaa ja toivon evankeliumia IRR-TV:n kautta.

ANNA JOULU HIV- lapselle

ANNA LAHJASI: www.lahjoistaparhain.fi SOITA LAHJOITUSNUMEROON: 0600-11717

Soiton hinta 25,37 € + pvm/mpm. Kuuntele viestimme, niin lahjoitus toteutuu!

LAHJOITA TILISIIRTONA: Osuuspankki: Nordea: Viite:

FI80 5132 0520 0090 28 FI85 1063 3000 2104 23 7812

Poliisihallitus on 25.1.2017 myöntänyt IRR-TV ry:lle luvan RA/2017/85 rahankeräykseen ajalle 25.1.2017 – 31.12.2021 Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Varat käytetään IRR-TV:ryn sääntöjen mukaiseen ja keräysluvassa määriteltyyn toimintaan kotimaassa ja ulkomailla.

Kun keräystavoite on täyttynyt, pidätämme oikeuden käyttää varat suurimpaan tarpeeseen.

LISÄTIETOA JOULUKERÄYKSESTÄ: www.lahjoistaparhain.fi

IRR-TV

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

Taatelikakku kuuluu jouluun Koraanin joulukertomuksessa Maria tokenee rankasta synnytyksestä syömällä tuoreita taateleita.

TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI KUVITUS ANSSI RAUHALA

I

tämaan tietäjien lahjat vastasyntyneelle Vapahtajalle me tiedämme: kultaa, suitsuketta ja mirhaa.

Sen sijaan paimenten lahjoista ei jouluevankeliumi kerro mitään. Tuskin hekään silti tyhjin käsin lähtivät kuningasta kumartamaan.

Koska paimenet eivät olleet pystyneet varautumaan korkean tason kohtaamiseen, lahjat täytyi kehittää siitä, mitä repussa sattui olemaan. Tuskin erehdyn pahasti, kun kuvittelen paimenilla olleen taateleita eväslaukuissaan.

Herkulliset, ravitsevat ja terveelliset taatelit ovat kuuluneet Lähi-idän peruselintarvikkeisiin iät ajat. Taatelipalmun (Phoenix dactylifera) alkukotina pidetään nykyisen Irakin aluetta, ja sitä tiedetään viljellyn Mesopotamiassa ja muinaisessa Egyptissä jo tuhansia vuosia.

Ehkä jouluevankeliumin paimenet antoivat tuoreita taateleita lahjaksi Jeesukselle. Ja näin joulupöydän taatelikakku kantaa mukanaan kaikuja kauempaa kuin äkkipäätään arvaisikaan: se tuo mausteiset terveisensä Betlehemin kedoilta suomalaisiin olohuoneisiin.

TAATELILLA ON TÄRKEÄ rooli myös Koraanin joulukertomuksessa. Monet Raamatun henkilöt ja tarinat esiintyvät Koraanissa, niin myös kertomus Jeesuksen neitseellisestä syntymästä.

Islam on kuutisensataa vuotta kristinuskoa nuorempi uskonto, ja profeetta Muhammad oli omaksunut opetuksiinsa runsaasti piirteitä kristinuskosta, samoin kuin juutalaisuudesta.

Jeesuksen syntymästä kerrotaan Marian suurassa. Tarinassa ei ole tallia, paimenia eikä tietäjiä, ei myöskään härkää eikä aasia. Tarinassa ei ole edes Joosefia. Koraanin joulukertomuksessa Maria vetäytyy autiomaahan synnyttämään aivan yksin.

Koraanin kertomuksessa Maria synnyttää seisaaltaan ja ottaa tuskissaan tukea palmupuusta. Synnytyspoltot lyövät hänen lävitseen rajusti, ja hän toivoo, että olisi kuollut ennen synnytyksen alkamista.

Jeesuksen synnyttyä Maria on aivan loppu. Silloin hän kuulee äänen, joka kehottaa ravistamaan palmua: ”Älä sure, sillä Herrasi antaa puron kummuta jalkojesi juuresta. Ravista

palmua, niin se pudottaa sinulle tuoreita, kypsiä taateleita.”

Taateleista Maria sai uutta voimaa, ja hän jaksoi kantaa vastasyntyneen lapsensa kotiin. Kun hän saapui ihmisten ilmoille aviottoman lapsen kanssa, alkoi huorittelu välittömästi. Silloin Jeesus teki ensimmäisen ihmetekonsa: hän puhkesi puhumaan, vaikka ei ollut vielä päivänkään ikäinen, ja puolusti äitiään.

”

ÄLÄ SURE, SILLÄ HERRASI ANTAA PURON KUMMUTA JALKOJESI JUURESTA. RAVISTA PALMUA, NIIN SE PUDOTTAA SINULLE TUOREITA, KYPSIÄ TAATELEITA.

JEESUSTA PIDETÄÄN Koraanissa Jumalan lähettämänä profeettana. Koraani kiistää jyrkästi, että Jeesus olisi ollut jotakin enemmän kuin hurskas ja Jumalan erityistä suosiota nauttiva ihminen – vaikka hän Koraanin mukaan syntyikin neitseellisesti.

Koraanin joulukertomuksessa ei ole tallia, härkää, aasia eikä tietäjiä, mutta ei niitä toisaalta ole myöskään Luukkaan jouluevankeliumissa, jonka mukaan Maria kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen eli eläinten syöttökaukaloon, koska heille ei ollut sijaa majatalossa.

Seimen sijoituspaikkaa Luukkaan evankeliumin kirjoittaja ei mainitse. Ortodoksisissa jouluikoneissa Maria synnyttää Jeesuksen luolassa. Kuvataiteesta ja joululauluista tutut härkä ja aasi taas tulevat Jesajan kirjan profetiasta, jossa ”härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen”.

B

9

Kirkon kaunistukset osa 8: Pyhän Laurin kappeli 75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Mari Aarnio, Paula Huhtala, Juhani Huttunen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineisto­ päivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle.

Osoitteet päivitetään automaat­ tisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Kuvanveistäjä Pekka Jylhän teos Suru on Pyhän Laurin kappelin vainajien näyttöhuoneessa.

Anu Puustisen ja Ville Haran suunnitteleman Pyhän Laurin kappelin (2010) vainajien näyttöhuone on pelkistetty ja harmoninen kuten koko palkittu rakennus muutenkin.

Mutta valkobetoniseinien, tumman lattian ja yksinkertaisten puupenkkien lisäksi siellä on koru.

Se on kuvanveistäjä Pekka Jylhän kristalleista ja valosta muodostuva teos Suru. Se tuli toiseksi kappelin taiteesta rakentamisvaiheessa järjestetyssä kilpailussa.

Kun omaiset tulevat viimeisen kerran katsomaan vainajaa, Surun kristallipallot ja -kyyneleet välkehtivät tilassa. Moni pysähtyy myös teoksen äärelle.

– Sitä kommentoidaan hurjan vaikuttavaksi, sanoo pastori Jaakko Hyttinen Tikkurilan seurakunnasta.

Hän on järjestänyt Helsingin pitäjän kirkonkylässä sijaitsevassa P ­ yhän Laurin kappelissa pyhäinpäivän aikaan suruun keskittyviä päiviä. Silloin vainajien näyttöhuone toimii

Suru puhuttelee kontrastein Kuvanveistäjä Pekka Jylhän teos Suru on kuin valoa heijastava koru Pyhän Laurin kappelin minimalistisessa vainajien näyttö­ huoneessa.

Teksti Laura Pörsti Kuva Esko Jämsä

meditaation tilana, jossa voi sytyttää kynttilän, kirjoittaa rukouksen tai vain pysähtyä elämän ja kuoleman äärelle.

– Suru muuttuu koko ajan. Kun valot sytyttää, sen heittämät varjot seinillä elävät hetken, Hyttinen sanoo.

Ja todella: paikallaan pysyvä teos vaikuttaa liikkuvan. Kristallien hiotut pinnat heijastelevat seinälle varovaisia värejä.

Hyttinen katsoo teosta pitkään hiljaa.

– Jotenkin siinä on voimakas hiljaisuus läsnä. Se välkehtii ja säteilee mutta on samalla hyvin hillitty, hän sanoo sitten.

Kun teosta on aikansa tuijottanut, havahtuu siihen, että se näyttää samanaikaisesti kevyeltä ja raskaalta. Kauniit ja kirkkaat helmet vetävät määrätietoisesti alaspäin mutta niistä näkyy läpi, vaikkakin hiukan vääristyneesti.

Jylhän teos on kontrasteja täynnä, kuten surukin. ■

Fingerpori Pertti Jarla

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Helluntailaisesta körtiksi Jan Ahonen, 45, on espoolainen perheenisä, pastori ja Jouluradion tuottaja.

Ahonen on helluntailaistaustainen körtti ja Tuomasmessun aktiivi. ”Olen aina mennyt yhteisöihin vapaaehtoisuuden kautta”, hän sanoo.

Kampin kappelin seuraava rukousnauhameditaatio järjestetään keskiviikkona 17.1.2018 kello 8.30.

Jan Ahosen ystävä teki hänelle rukoushelmet, joissa on Ahosen kannattaman IFK:n värit.

Mukana joka paikassa Rukoushelmet kulkevat Jan Ahosen mukana kaikkialle, minne hän menee. Hiljentymispaikkana on usein ruuhkabussin penkki.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ

FARKKUJEN VYÖTÄISILLÄ roikkuu puusta tehty T-kirjain. Se näyttää avaimenperältä, mutta kyseessä on risti, jonka malli on peräisin fransiskaaneilta. Pyöreät helmet paljastavat, että kyse on rukousnauhasta.

Pastori Jan Ahonen liikkuu vain harvoin kaupungilla ilman helmiään.

Ahonen oli viiden vanha, kun ruotsinsuomalainen perhe jätti Göteborgin ja muutti Raisioon Turun lähelle. Samoihin aikoihin Ahosen äiti kääntyi helluntailaiseksi.

Paruusian eli Jeesuksen toisen tulemisen odotus toi lapsuuteen pelkoja. Jos äiti tuli kotiin tavallista myöhemmin, Ahonen pelkäsi, että hänet oli temmattu taivaaseen.

Toisaalta helluntailiike tarjosi yhteisön, jossa oli lämpöä ja vilpitöntä yhdessä tekemistä.

Lukion ensimmäisen luokan jälkeisenä kesä-

Jouluyö

AHONEN KUTSUU helluntailaista nuoruutta ”punk-vuosikseen”. Silloin hän luuli, että Jumalan valtakunnan toteutuminen riippuu siitä, mitä hän pystyy tekemään.

Vuonna 1998 Ahonen aloitti työn Radio Dein toimittajana. Ahosen yllätykseksi haastateltavat esittivät Raamatusta toisistaan poikkeavia tulkintoja. Ahosta vaivasi myös se, että hänen homoystävänsä joutuivat helluntailiikkeessä ”hyvää tarkoittavan vaimentamisen” kohteeksi.

Ahonen lähti opiskelemaan teologiaa saadakseen selvyyttä asioihin. Vuonna 2014 hänet vihittiin evankelis-luterilaisen kirkon papiksi.

Murroksen vuosina Ahonen löysi jotakin, mitä hän kutsuu arjen pyhyydeksi. Se ei näyt-

RUKOUSHELMET AHONEN löysi kaksi vuotta sitten ystävystyttyään Vantaan herättäjäjuhlilla Tiina Kristofferssonin kanssa. Kristoffersson vetää Kampin kappelissa rukousnauhameditaatioita kerran kuukaudessa.

Ahonen käyttää helmiä intuitiivisesti ja vapaasti, sillä hän ei pidä itseään hyvänä ulkoa oppijana, jolle valmiit rukouskaavat sopivat.

Usein hiljentymisen paikaksi valikoituu kuljettajan takana oleva ruuhkabussin penkki. Siellä helmien hypistely ei herätä toisten matkustajien huomiota.

Rukoushelmiin tarttuminen auttaa Ahosta päästämään hetkeksi irti menneisyyden murheista ja tulevaisuuden huolista. Se on murehtimiseen taipuvaiselle Ahoselle iso juttu.

Joulun kosketus JOULUYÖN YKSI ”must” on meidän perheessä aina ollut Pietarinkirkosta televisioitava paavin messu. Näin se aikoinaan meni: Jouluateria oli syöty, lahjat jaettu.

Nuoriso oli mennyt Torpparinmäen legendaariseen Roy Beaniin tapaamaan kavereitaan. Sieltä ne yöllä tulivat, nuoremme kavereineen, meille seuraamaan jouluyön messua. Tulivat sen jälkeenkin, kun omamme olivat jo muuttaneet kotoa.

Yhä on vaikea kuvitella jouluyötä ilman paavin messua. Viimeistään siinä sydän avautuu joulun ytimelle. Kristus syntyy, kiittäkää.

Sydän on Raamatussa muuta kuin fysiologiaa. Sana esiin-

tyy toista tuhatta kertaa, ja sillä tarkoitetaan ihmisen syvintä olemusta. Sydän on itsen ja minuuden metafora. Uskonnollisen kokemuksen ytimessä on suljetun sydämen avautuminen Jumalalle ja hänen todellisuudelleen. Moni kantaa syvällä sisimmässään – ehkä tajuamattaan – kokemusta: muistoja paikasta tai hetkestä jolloin jokin Jumalan maailmassa kosketti.

Joulu on tätä. Pyhää kosketusta.

Trappistimunkki Thomas Merton puhuu ohuista paikoista ja kannustaa etsimään sellaisia. Ohuissa paikoissa kaksi todellisuuden tasoa kohtaa toisensa: tämä maailma ja

Jouluradio kuuluu samaan mediaperheeseen kuin Kirkko ja kaupunki.

ISTOCK

Taivaan tähden

24.12.

nä Ahonen ja hänen ystävänsä tekivät tupakkatauolla yhteisen uskonratkaisun.

täydy hengellisten kokousten huippuhetkissä ja mustavalkoisessa varmuudessa, vaan arjen harmauden ja kysymysten keskellä.

maailma, joka on jotain enemmän.

Vuoden kierrossa on kaksi ajankohtaa, joissa ohuet paikat ovat harvinaisen selvästi kaikkien tavoitettavissa: jouluyö ja pääsiäisyö.

Jouluyö on silmänräpäys, jolloin suomalaisen sydän on harvinaisen avoin mysteerille.

OLLI VALTONEN

12 B Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

Gurun opissa Ohjaajana Simeon Uusteologi Kolmea kristillistä ­mystikkoa on kunnioitettu arvonimellä ­”Teologi”. Ensimmäinen heistä on ­Uuden testamentin neljännen evankeliumin kirjoittaja apostoli ­Johannes. Toinen on 200-­luvulla elänyt Gregorios Teologi eli ­Gregorios ­Nazianzilainen ja kolmas S ­ imeon Uusteologi.

Simeon Uusteologi eli 1000-­luvun vaihteessa nykyisen Turkin alueella. Nuorena hän opiskeli setänsä hoivissa ja hoiti tämän taloutta Konstantinopolin hovissa. Hänen elämäänsä vaikutti ratkaisevasti maallikkomunkki Simeon Harras. Tämä neuvoi hänet Pyhän Mamaksen luostariin, jossa hänet vihittiin munkiksi ja papiksi ja jo 31-vuotiaana luostarin johtajaksi. Sieltä hänet karkotettiin. Simeon oli kiistelty hahmo, koska hän puhui niin avoimesti jumalallisen valon kokemuksistaan. Loppuelämänsä hän vietti pienessä pyhän Marinan luostarissa. Häneltä on säilynyt 92 opetuspuhetta ja 58 hymniä. Suomeksi hänen opetuksiaan on julkaistu Filokaliassa. Suomeksi on julkaistu myös arkkipiispa Vasili Krivosein teos ­Simeon ­Uusi Teologi.

Anna joulun valon valaista sisimpäsi Näkymätön Jumala tulee näkyväksi, asettuu sisimpäämme ja valaisee elämämme. Siinä on joulun ihme.

Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

Kylmänä talvipäivänä venemiehet laskivat maihin Bosporin rannalle ja jättivät sinne kuusissakymmenissä olleen munkin ja hänen oppilaansa.

Paikka oli lähellä Krysopolista, jonne munkki oli määrätty karkotettavaksi.

Kaksikko seisoi autiolla rannalla il­ man ruokaa ja varusteita. Munkki ei tästä lannistunut. Hän rukoili, kiitti Ju­ malaa ja lähti oppilaansa kanssa mat­ kaan. Pian he löysivät raunioituneen rukoushuoneen, jonka he kunnosti­ vat käyttöönsä. Munkki oli nimeltään ­Simeon Uusteologi ja hänen oppi­ laansa Kristoforos Faguras.

Tämä tapahtui noin vuonna 1020.

Simeon oli karkotettu Konstantino­ polin läheltä Pyhän Mamaksen luos­ tarista, jonka johtajana hän oli toimi­ nut 25 vuotta. Simeon perusti remon­ toidun rukoushuoneen yhteyteen uu­ den luostarin ja johti sitä 18 vuotta eli elämänsä loppuun asti.

Konstantinopolissa Simeonilla oli vaikutusvaltaisia vastustajia sekä kirkossa että hovissa, jos kohta puo­

lustajiakin. Vastustajia ärsytti Simeo­ nin horjumaton usko siihen, että Ju­ malan vaikutuksen voi oikeasti tun­ tea. Jumalan voi ”nähdä”, jos ei fyy­ sisin silmin, niin sisäisesti.

Hän tiesi ja koki syvästi, että Juma­ lan olemusta ei kukaan – eivät edes enkelit – voi kuvata, tulkita tai nimetä.

Hän opetti, että Jumala on näkymätön ja saavuttamaton ja kuitenkin hänet voi nähdä ja kokea. Simeon oli koke­ nut sen monta kertaa mystisissä näyis­ sä, joissa Jumala oli ilmestynyt hänel­ le ylimaallisena valona. Hän ei voinut vaieta kokemuksistaan eikä ymmärtä­ nyt niitä, jotka sanoivat, ettei nykyään enää ollut mahdollista nähdä Jumalaa eikä kokea hänen vaikutuksiaan kuten joskus Raamatun aikoina.

Vastustajansa Simeon suututti sanomalla, että Pyhää Henkeä ei lä­ hettykään epäuskoisille, spekuloijil­ le, kaunopuhujille eikä mahtimiesten suosion tavoittelijoille, vaan ”henges­ sään köyhille ja köyhyydessä eläville, sydämeltään ja ruumiiltaan puhtaille,

Simeonin rukous ”Oi, Sinä armahtavainen ja laupias Jumala, minun Luojani, anna saavuttamattoman valosi virrata ylleni ja täyttää minun sydämeni ilolla. Älä vihastu minuun äläkä jätä minua, vaan valaise sieluni valollasi, sillä Sinä, oi Jumalani, olet Valo.”

(Suom. Irmeli Talasjoki)

yksinkertaisesti puhuville ja vieläkin yksinkertaisemmin eläville, jotka ei­ vät eksy ajatustensa sokkeloihin”.

Simeon väitti, että Jumala ilmestyy ja hänet voi kokea tässä elämässä eikä vasta tulevassa, ja kun hänet kerran on nähnyt, hänet voi nähdä kaikessa. Se oli hänelle ihme, josta ei voinut olla hil­ jaa: ”Mistä minä olisin tiennyt, että si­

nä näyttäydyt luoksesi tuleville, jotka ovat vielä maailmassa? Mistä minä oli­ sin tiennyt, oi Valtias, että sinä, näky­ mätön ja kaiken ylittävä, olet näkyvä ja asetut sisimpäämme?” hän kirjoitti.

Tästä ihmeestä kertoo myös joulu­ evankeliumi. Jumala syntyi ihmisek­ si ja tuli niin pieneksi, että voisi mah­ tua meihin.

Miten me voisimme nähdä ja tun­ tea hänet? Vain siten, että pienen­ nymme. Kun katselemme omaa elä­ määmme ja näemme omat puutteem­ me ja virheemme, egomme pienenee. ”Katumus on ovi, joka johtaa pimey­ destä valoon”, Simeon kirjoittaa.

Omasta mielestään valmis ei ikinä näe Jumalaa. Ilman oman elämän re­ hellistä katselemista ja katumusta sy­ dämemme ei helly, korvamme eivät herkisty kuulemaan eivätkä silmäm­ me kostu. Monesti juuri kyynelten tie vie Jumalan sisäiseen näkemiseen. Al­ kuun katkerat kyyneleet voivat muut­ tua ilon ja myötätunnon kyyneleiksi ja sisimpään kajastaa katoamaton valo. ■

MENOT 22.12.2017 – 18.1.2018

Teematorstai to klo 12.30–14.30.

Lounas 6 €, ohjelma alkaa n. klo 13.

11.1. Aivoterveys ja muisti, muistikoordinaattori Lahja Lahtinen. Etukäteen kysymyksiä aivoterveys ja muisti -aiheesta! 18.1. Talvimusiikkia ja yhteislaulua, Olli Mönttinen.

Talvirieha ja yv-keräyksen avaus 4.2. klo 11–13.

Diakonian ajanvaraus ma ja to klo 10–12, jätä soittopyyntö virastoon, p. 09 2340 3200. Viikolla 52 ei ole diakoniapäivystystä.

Senioripysäkki – keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille aloittaa Haagassa.

Lisätiet. diakoni sanna.laiho@evl.fi, p. 09 2340 3228.

Diakonian jouluinen keräys jatkuu.

Säilyviä elintarvikkeita, suklaata, säilykkeitä, keksejä, kahvia sekä miesten villasukkia lahjoitettavaksi vähävaraisille. Lahjoitukset tuodaan 22.12. mennessä seurakuntasalin kuusen alle.

Naisten kasvuryhmä keväällä Huopalahden kirkolla. Psykodraaman keinoin opitaan uutta itsestä ja ihmissuhteista. Tavoitteena oma persoonallinen kasvu, itsensä ja toisen ymmärtäminen sekä ratkaisukeinot arjen sosiaalisissa tilanteissa. Mukaan mahtuu kuusi ja siihen sitoudutaan koko ajaksi. Luottamuksellista ryhmää ohjaavat psykodraamaohjaajat Hanna Pulkkinen ja Heli Sipilä. Hinta 50 e. Tied. ja ilm. haastatteluun, diakonissa Heli Salo, p. 050 380 2352.

Haagan seurakunta lahjoittaa tänä vuonna joulukorttirahat KUA:n katastrofikeräykseen.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Kirkossa: Messu su klo 10. Kirkkokahvit.

Jouluaattona su 24.12. klo 13 Perheiden aattohartaus, klo 16 Aattohartaus ja klo 23 Jouluyön hartaus. Tule virittymään juhlaan, kuulemaan jouluevankeliumi ja laulamaan tuttuja jouluvirsiä.

Joulupäivän messu ma 25.12. klo 10.

Nyt paimenten kanssa Betlehemiin!

Siellä näemme sen, mitä on tapahtunut.

Tapaninpäivän sanajumalanpalvelus ti 26.12. klo 10. Toisena joulupäivänä muistellaan erityisestä Stefanosta, ensimmäistä marttyyria.

Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus ma 1.1. klo 10 kirkossa.

Siunattua vuotta 2018!

Loppiaisen sanajumalanpalvelus la 6.1. klo 10 ja vielä kerran Kauneimmat joululaulut seurakuntasalissa.

Aamuehtoollinen ke 10.1. klo 9.15 ja sen jälkeen vapaaehtoisten valmistama aamiainen hintaan 1,50 e seurakuntasalissa.

Luottamuksen messu ke 17.1. klo 19.

Taizé-lauluja, saarnan tilalla hiljaista mietiskelyä.

Malminkartanon kappelilla: Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 16.

TAPAHTUMIA Raamattupiireissä luetaan Raamattua katkelma kerrallaan ja keskustellaan tekstin herättämistä ajatuksista.

Piirit alkavat viikolla 2: Kirkolla maanantaisin klo 10–11.30 ja tiistaisin

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

22.12.

JouLumo perjantaina klo 18 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Sakari Kukko ystävineen joululaulujen tunnelmissa, JouLumo -levy julkistetaan. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

klo 18–20 pienessä salissa sekä Malminkartanon kappelissa torstaisin klo 18.30–20. Viittomakielinen raamattupiiri kirkolla ti 9.1. klo 15.

Ikiliikkujat-sauvakävelyryhmä starttaa noin tunnin pituiselle lenkille kirkolta tiistaisin 9.1. alkaen klo 11. Tule mukaan, jos kaipaat lenkkiseuraa.

Lähetyspiiri on avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille. Piiri kokoontuu kirkolla 16.1. alkaen joka toinen tiistai, parittomat viikot, kerhohuoneessa klo 18–19.30.

Työtupa on kaikille avoin käsityö- ja askarteluhuone kirkolla joka toinen tiistai klo 15–19 kirkolla 9.1. alkaen.

Lauletaan yhdessä on kaikille avoin yhteislaulutilaisuus joka toinen torstai klo 10 seurakuntasalissa 11.1. alkaen.

Jennyn Olohuone on avoin kohtaamispaikka kaikille maanantaisin ja torstaisin 8.1. alkaen klo 12–15 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9.

Tarjolla lounas ja kahvit hintaan 1 e.

Vapaaehtoisten lisäksi Olohuoneessa tapaa myös diakoneja.

Keskiviikkoillan kahvit keskiviikkoisin klo 17.30–19 Toimintakeskus Jennyssä 10.1. alkaen. Kahvittelun lomassa puhetta ja keskustelua eri aiheista maan ja taivaan väliltä.

Jennyn Mummola on lapsille ja aikuisille yhteinen paikka Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9, lauantaina 13.1. klo 10–13. Laulua, leikkiä, askartelua, lukemista yhdessä vapaaehtoisten mummojen kanssa. Tarjolla on välipalaa. Maksuton.

Ilmoittautumista ei tarvita.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b.

Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

24.12.

Jouluyön lauluhetki ja hartaus sunnuntaina klo 23, Huopalahden kirkossa, Vespertie 12.

Yhteislaulutilaisuus.

JUMALANPALVELUKSET Länsi-Pasilan seurakuntakodissa: Jouluaaton hartaus su 24.12. lapsille ja kaikenikäisille klo 13. Krans, Vuorio.

Meilahden kirkossa: Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 15.

Ronimus, Vuorio.

Jouluyön messu su 24.12. klo 23. Valkama, Samuli Korkalainen.

Joulupäivän messu ma 25.12. klo 11.

Riepponen, Niemistö, Tuula Stöckell.

Tapaninpäivän kauneimmat joululaulut -messu ti 26.12. klo 11. Riepponen, Vuorio.

Uudenvuoden aaton messu su 31.12. klo 11. Niemistö, Vuorio.

Uudenvuoden päivän messu ma 1.1. klo 11. Riepponen, Vuorio.

Loppiaisen messu la 6.12. klo 11.

Krans, Pakkanen.

Messu su 7.1. klo 11. Niemistö, Vuorio.

Messu su 14.1. klo 11. Gideonien kirkkopyhä. Ronimus, saarnaa Hannu Äimänen, Vuorio. Ohjelmalliset kirkkokahvit.

Valon ja ilon messu to 18.1. klo 18 Tuomaankirkossa.

Ihmisläheinen, vapaaehtoisten toteuttama messu.

TAPAHTUMIA Valon ja ilon joulujuhla to 21.12. klo 18 Tuomaankirkossa. Joulun sanomaa, musiikkia ja jouluista tarjoilua rennossa hengessä.

Kynttilät syttyvät -joulukonsertti, Pepe Willberg ja yhtye to 21.12. klo 19 Meilahden kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kevätkausi 2018 alkaa viikoilla 2 ja 3. Esite kevään toiminnasta postitetaan seurakunnan jäsenille.

Kansainvälisen diakonian vapaaehtoisryhmä ti 9.1. klo 17–19, kerhotila.

Virkkauskurssi innokkaille lapsille ja virkkaustaitoisille aikuisille ti 10.1. alkaen klo 14–15 Tuomaankirkossa.

Aikuisten lentopallovuoro to 11.1. klo 19.30 Liikuntasalissa. Tule mukaan pelailemaan!

Perhekerhot pe 12.1. alkaen klo 10–11.30 Rastilla ja ti 16.1. alkaen klo 9.45–11.15 Meilahden kirkolla.

Pyhäkoulu su 14.1. alkaen klo 11 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla.

Kaikenikäisten kohtaamispaikka ja kahvila ma 15.1. alkaen klo 14 LänsiPasilan seurakuntakodilla.

13

TAPAHTUMIA

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

A

26.12.

Kauneimmat joululaulut -messu Tapaninpäivänä tiistaina klo 11 Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3.

Raamattupiiri ma 15.1. alkaen joka toinen viikko klo 17.30–19, kerhotila.

Kevätkaudella luetaan Apostolien tekoja ja tutkitaan sieltä Paavalin elämän ja lähetystyön vaiheita.

Ennakkotietoja ei tarvita.

Naisten Forum ti 16.1. klo 15–17 Meilahden kirkon seurakuntasalissa.

Kausi alkaa uskontodialogikahvilalla.

Lähetyspiiri ti 16.1. klo 17, kerhotila.

Hanna-piiri ke 17.1. klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla.

Tulossa: Gospelia kaikille – Power of One! su 28.1. klo 15–18 Meilahden kirkolla. Oletko aina halunnut laulaa rytmikästä gospelia? Neljän seurakunnan yhteinen Gospel Helsinki Mass Choir kokoaa riveihinsä gospelista ja rytmistä innostuneet laulajat untuvikoista konkareihin. Gospellauluun, rytmiin ja liikkeeseen tutustutaan pilke silmäkulmassa. Osallistumismaksu 30 e/kausi, kokoontumiskertoja viisi. Lisätietoja: www.gospelhelsinki.fi/gospeliakaikille.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3.

Avoinna to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Munkkivuoren kirkossa: Lasten ja perheiden aattohartaus 24.12. klo 15. Lasten ja perheiden joulukuvaelma.

Aattohartaus 24.12. klo 16.

Kauneimmat joululaulut 26.12. klo 11.

Messu sunnuntaisin klo 11.

Munkkiniemen kirkossa: Lasten ja perheiden aattohartaus 24.12. klo 13.

Aattohartaus 24.12. klo 15.

Jouluyön messu 24.12. klo 23.

Joulukirkko 25.12. klo 11.

Messu 1.1. klo 11.

Messu 6.1. klo 11. Sinikka Peltohaan lähtösaarna ja -kahvit.

Lehtisaaren kappelissa: Aattohartaus 24.12. klo 16.

Joulukonsertti – jouluhelinää monin kielin to 21.12. klo 19 Munkkiniemen kirkossa.

Kaksi kielisoitinta, kitara ja kantele muodostavat yhdessä suuria jouluisia maailmoja. Teri Mantere, kitara, Senni Valtonen, kantele. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Toivoncafe torstaisin klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntasalissa, alkaen 4.1.

Avoin päiväkerho maanantaisin klo 9.30–11.30 ja torstaisin klo 15–16.30 Munkkiniemen kirkon lastentilassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Alkaen viikolla 2.

Hyvän mielen kuntojumppa +65 ma klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan, teemme helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Lukukausimaksu 20 e, alkaen 8.1.

Ensilapsikerho maanantaisin klo 15–16.30 Munkkiniemen kirkon lastentilassa.

Rukouspalvelu maanantaisin klo 16 Munkkiniemen kirkossa, alkaen 8.1.

Raamattu- ja ylistyspiiri maanantaisin klo 18 Munkkiniemen kirkon lastentilassa, alkaen 15.1.

Askartelukerho maanantaisin klo 18 seurakuntatalon alakerrassa, alk. 8.1.

Kirjallisuuspiiri maanantai 15.1. klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntatalon alakerrassa.

Sanan äärellä -raamattupiiri tiistaisin klo 11 Munkkiniemen kirkolla, alkaen 2.1.

Olohuone, vapaaehtoisten pitämä kahvila tiistaisin klo 13 Munkkiniemen kirkolla, alkaen 9.1.

Raamattupiiri joka toinen tiistai klo 18.30 seurakuntatalon Päätykamarissa, alkaen 16.1.

Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13 Munkkiniemen kirkolla, alkaen 11.1.

Lapsikuoron harjoitukset torstaisin klo 16.30–17.15 seurakuntatalossa.

Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla, alkaen 11.1.

Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18 Munkkivuoren kirkossa.

Tervetuloa entiset ja uudet laulajat laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla, alkaen 11.1.

Rukouspiiri perjantaisin klo 18 Munkkiniemen kirkolla, alkaen 12.1.

Luentosarja Sen tien kulkijat alkaa ke 17.1. klo 11.30 Munkkivuoren kirkossa teemalla Jos jokainen elämä onkin pyhiinvaellus, puhujana Tommy Hellsten. Klo 13 keittoateria seurakuntasalissa.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18. Vuoden alusta maanantaisin suljettu p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Kauneimmat joululaulut -messu su 24.12. klo 10. Vuori, Antturi, s, Ahola.

Perheiden aattohartaus su 24.12. klo 15. Vanne, Ahola.

Jouluyön hartaus su 24.12. klo 23.

Kekäläinen, Antturi, Kaarina Ruusuvirta, laulu, Jyrki Myllylä, piano.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

14 A

MENOT 22.12.2017 – 18.1.2018

Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

Joulupäivän messu ma 25.12. klo 10.

Antturi, Vuori, s, Ahola.

Tapaninpäivän messu ti 26.12. klo 10. Vanne, Kekäläinen, s, Ahola.

Uudenvuodenaaton messu su 31.12. klo 10. Kekäläinen, l ja s, Antturi, Heli Kantola.

Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus ma 1.1. klo 10. Antturi, l ja s, Kantola.

Viikkomessu ke 3.1. klo 18. Antturi.

Loppiaisen messu la 6.1. klo 10.

Antturi, Vanne, s, Ahola. Diakoniatyöntekijöiden työhön siunaaminen.

Messu su 7.1. klo 10. Vanne, Kekäläinen, s, Ahola.

Messu su 14.1. klo 10. Antturi, Vanne, s, Ahola.

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

TAPAHTUMIA Päivärukous kirkossa arkisin ma–ti, to–pe klo 12.

JouLumo pe 22.12. klo 18 kirkossa. Sakari Kukko ystävineen joululaulujen tunnelmissa. JouLumo-levyn julkistaminen.

Vapaa pääsy, ohj. 10 e.

Kauneimmat joululaulut bändin säestyksellä ti 26.12. klo 16 kirkossa.

Perhekerho klo 10–11.30 ma 15.1. alk.

Pajamäessä, to 18.1. alk. kirkolla.

Odotamme sinua äiti, isä, isovanhempi lastesi kanssa laulamaan, leikkimään ja jakamaan arkea.

SOVINTO 2018 -Kyläpapin keskustelusarja keskiviikkoisin 10.–31.1. klo 18 kirkossa. Kirkkoherra Arto Antturi virittelee ajatuksia oikeudenmukaisuuden kaipuusta, sovinnosta, armosta, anteeksi antamisesta ja saamisesta niin perhe-elämässä, työpaikalla, kirkossa kuin yhteiskunnassa laajemmin. Ilta pitää virikepuheen lisäksi sisällään ystävällismielistä pienryhmäkeskustelua ja mehutarjoilua.

Tule mukaan Pitäjänmäen kamarikuoroon. Iloinen, aktiivinen, työikäisille suunnattu kuoro harjoittelee to 11.1. alk. klo 18 kirkolla ja etsii joukkoonsa uusia laulajia. Tunnetko laulamisesta kiinnostuneita tai laulatko itse? Vinkkaa meistä! Voit tulla mukaan kauempaakin. Ilm. kylli.ahola@evl.fi.

Raamattupiiri parillisen viikon ma alk. 15.1. klo 18.30 kirkolla. Aiheena Galatalaiskirje.

Lähetyspiiri ke 10.1. klo 14 Pajamäessä. Nimikkolähettien kuulumisia.

Kirkon olkkari ke 10.1. alk. klo 14–18.30. Tuo ideasi ja osaamisesi tai tule tapaamaan muita. Keitto n. klo 17, aikuiset 2 e. Voit halutessasi ilmoittautua keittiörinkiin.

Pyhäkoulu – tarinaa, laulua, askartelua parillisen viikon su alk. 14.1. klo 10 kirkolla.

31.12.

3.1.

Vuoden vaihtuessa Christmas Jazz kokoonnutaan rukous-konsertti hetkeen Tuomiokirkon Temppeliaukion kirkossa, portaille. PääsisäänLutherinkatu 3, klo 17. käynnin edessä klo 23.45 Mariah Hortans ja Mathias rukoillaan yhdessä, lauleSandberg. taan Jumala ompi linnamme -virsi ja kuunnellaan torvisoittoa.

Tahdotko, että puolestasi rukoillaan? Tuo rukousaiheesi messuun su klo 10 tai rukouspiiriin ke 10.1. alk. klo 13 kirkolle, klo 19 kerhohuoneelle Riukutie 3.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki).

Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, Avoinna päivittäin klo 9–18.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23; Ruoholahden kappeli, Selkämerenkuja 1; Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43; Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu vanhan kaavan mukaan, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa.

Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa ja 10.1. alk. klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa.

Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

Toiminta Ruoholahdesta siirtyy Jätkäsaareen. Toiminta Ruoholahden kappelissa päättyy 24.12. aattohartauteen. Toiminta Hyvän toivon kappelissa Jätkäsaaressa alkaa alkukeväällä 2018. Neljännen adventtisunnuntain messu 24.12. klo 10 Tuomiokirkossa. Vanhassa kirkossa, Mikael Agricolan kirkossa, Suomenlinnan kirkossa ja Ruoholahden kappelissa jouluaattona 24.12. ei ole messua.

Aattohartauksissa 24.12. valmistaudutaan Jeesuksen syntymään.

Aattona ollaan profeettojen lupausten toteutumisen ovella. Pian syntyy luvattu Vapahtaja tuoden keskelle

6.1.

Kauneimmat joululaulut vielä kerran klo 18 loppiaisena Temppeliaukion kirkossa.

vuoden pimeintä aikaa juhlan, jossa valo sytyttää toivon. Perheiden aattohartaus klo 11 Vanhassa kirkossa ja klo 13 Tuomiokirkossa. Aattohartaus klo 14 Mikael Agricolan kirkossa, klo 15 Ruoholahden kappelissa, klo 15.30 Tuomiokirkossa, saarna piispa Laajasalo, klo 16 Suomenlinnan kirkossa ja Johanneksenkirkossa, klo 17 Vanhassa kirkossa.

Jouluyön musiikkihartaus 24.12. Tuomiokirkossa.

Musiikkihartaudessa klo 23 esiintyvät baritoni Jaakko Kortekangas ja Helsingin filharmoninen kuoro, joht. Jonas Rannila. Vapaa pääsy.

Jouluaamuna 25.12. kaikuu ilosanoma! Jumalanpalveluksessa kuljetaan yhdessä paimenten matkassa Betlehemiin katsomaan Jeesuslasta. Jouluaamun jumalanpalvelus klo 8 Tuomiokirkossa, klo 10 messu Vanhassa kirkossa ja klo 14 Suomenlinnan kirkossa.

Tapaninpäivänä 26.12. muistetaan marttyyrejä. Tapaninpäivä eli toinen joulupäivä on ensimmäisen marttyyrin, Stefanoksen ja hänen myötään kaikkien marttyyrien muistopäivä. Messua vietetään klo 10 Tuomiokirkossa.

Uudenvuoden yömessu su 31.12. klo 23 Vanhassa kirkossa.

Rukous vuoden vaihtuessa

31.12. Vuoden viimeisenä päivänä klo 23.45 kokoonnutaan rukoushetkeen Tuomiokirkon portaille. Pääsisäänkäynnin edessä rukoillaan, lauletaan Jumala ompi linnamme -virsi ja kuullaan torvisoittoa.

Loppiaisena 6.1. kuljetaan itämaan tietäjien matkassa. Loppiainen päättää joulunvieton. Evankeliumiteksti kertoo itäisiltä mailta vaeltaneista viisaista ja arvostetuista tietäjistä, jotka tulivat katsomaan Jeesus-lasta. Messua vietetään klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa, jossa kuullaan pastori Seppo S. Kososen lähtösaarna. Ehtoomessu klo 18 Johanneksenkirkossa.

Hiljentymistä ekumeenisessa Luottamuksen messussa. Taizélauluja, hiljaisuutta ja rukousta messussa pe 12.1. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa.

TAPAHTUMIA Festival of Nine Lessons and Carols pe 22.12. klo 19 Tuomiokirkossa. Juhla noudattaa samaa yhdeksän joululaulun ja Raamatun tekstin kaavaa kuin tunnettu King’s College’ssa vietettävä juhla. Tilaisuus on englanninkielinen.

Vapaa pääsy.

Tunnelmoi joulua Kauneimmissa joululauluissa. Tule laulamaan joululauluja joulupäivänä 25.12. klo 14 Mikael Agricolan kirkkoon, tapaninpäivänä 26.12. klo 18 Vanhaan kirkkoon tai vielä kerran loppiaisena 6.1. klo 14 Suomenlinnan kirkkoon.

Kirjallisuusillan kevätkausi käynnistyy. Tule mukaan kirjallisuusiltaan Tuomiokirkon kryptaan keskiviikkona 3.1. klo 18. Teetarjoilu alkaa klo 17.30.

Liikkumisen iloa jumpasta. Tuolijumppaa Tuomiokirkon kryptassa keskiviikkoisin 10.1. alk. klo 9.30.

Seniorinaisten jumpan kevätkausi alkaa maanantaisin 8.1. Meritullin voimistelusalissa jumpataan kahdessa ryhmässä klo 9.30 ja klo 10.40.

Vetäjänä Tiina Felt. Ei osallistumismaksua.

Krito-ryhmä alkaa 8.1. Ryhmä aloittaa kokoontumiset ma

Menokasvo

Jouluaattoa juhlimaan kirkolle Tänäkin vuonna muutamassa helsinkiläisessä kirkossa voi viettää aattoiltaa hyvässä seurassa, ilman pääsylippua ja tuomisia. Oulunkylän seurakunnan kanttori Mikko Helenius aikoo viettää jo kolmannen kerran jouluaattoa Käpylän kirkolla. Millaista aattojuhlassa on ollut?

– Sympaattista. Mukana on ollut kymmeniä ihmisiä, eri-ikäisiä, yksin tulleita ja lapsiperheitä ja pariskuntia. Kokoonnumme aattohartauteen kello 15, ja sen jälkeen valmistelemme ruokia ja syömme yhdessä jouluaterian. Ilta ei ole tiukasti ohjelmoitu.

Laulamme joululauluja, ja joulupukkikin tulee käymään.

Kenelle tällainen aattojuhla sopii?

– Esimerkiksi itseni ikäisille +–40-vuotiaille. Jos ei ole muuta menoa, kannattaa tulla! Tunnelma on lämmin.

EIRA SERKKOLA Avoin aattoillan vietto Käpylän kirkolla, Metsolantie 14, kello 16–23. Mukana pastori Lauri Kemppainen. Vapaa pääsy, Lähetysseuran joulukeräystä voi tukea, jos haluaa. Ilmoittautuminen toivottavaa ruokahankintojen vuoksi p. 09 2340 5300.

Töölön kirkossa, Topeliuksenkatu 4, ytimekäs aattomessu kello 18, sen jälkeen yhdessäoloa, joululauluja säestyksellä, jouluruokaa. Mukana nuorisotyönohjaajat Mikko Saari ja Tilda Tiljander. Ei ilmoittautumista.

Viikin kirkossa, Agronominkatu 5, yhteinen joulunvietto alkaa aattohartaudella kello 16. Sen jälkeen nautitaan yhteinen ateria.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot: outi.lantto@evl.fi, 050 380 3602.

ESKO JÄMSÄ

Oletko itse osittain työssä jouluaattona?

– Kyllä, soitan urkuja aattohartaudessa ja sitten yömessussa kello 23 ja vielä aamullakin kahdessa jumalanpalveluksessa. Soitin jouluyön messun ensimmäisen kerran 15-vuotiaana, ja siitä asti olen yleensä ollut jouluna töissä. Pidän velvollisuutenani olla omassa kirkossa isoina juhla-aikoina. Se kuuluu tä-

hän työhön. En stressaa joulusta pätkääkään. Joulu on helppo, aina samat kappaleet!

MENOT 22.12.2017 – 18.1.2018

klo 18–20, Annankatu 14D. Ohjaajina koulutetut vertaisohjaajat. Lisät. p. 09 2340 6201.

Seniorifoorumilla muistellaan presidentti Koivistoa. Seniorifoorumin kevätkausi alkaa ke 10.1., jolloin KTT Kari Narsin johdolla muistellaan presidentti Koiviston elämää ihmisenä ja presidenttinä. Ke 17.1. kirjailija Satu Salonen kertoo, mitä on hyvä tietää mennessä lääkärin vastaanotolle. Seniorifoorumi keskiviikkoisin klo 13 alk. Mikael Agricolan kirkon kryptassa.

Keskiviikkokahveilla tavataan tuttuja ja jutellaan mukavia. Suomenlinnan kirkon kryptassa kahvitellaan yhdessä keskiviikkoisin 17.1. alkaen klo 14. Tervetuloa vaihtamaan kuulumisia kahvihetkeen!

Torstaipiirissä kahvia ja yhdessäoloa. Mikael Agricolan kirkon Torstaipiiri kutsuu mukaan viettämään aikaa yhdessä kahvikupin äärelle torstaisin 18.1. alkaen klo 13.30–15.

Kahvinjuonnin ja kuulumisten vaihdon lomassa lauletaan virsiä ja rukoillaan yhdessä.

Pääsiäistapahtumaan haetaan vapaaehtoisia. Pääsiäisen suurtapahtuma Via Crucis järjestetään la 31.3. Helsingin keskustassa. Kaikenikäisiä miehiä ja naisia haetaan näyttelijöiksi ja avustajiksi erilaisiin rooleihin ja tuotantoon, kuten puvustukseen, lavastukseen, roudaukseen ja kahvitukseen. Ilmoittautumiset 31.1.2018 mennessä viacrucis@evl.fi.

Harjoitukset alkavat 14.2. Seuraa myös facebook.com/viacrucishelsinki.

Cantores Minores -poikakuoron konsertit www.cantoresminores.fi.

Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Annankulman olohuone avoinna 11.1. alk. to klo 11–14 ja pe klo 9–12, 17.1. alk. ke klo 11–13. Diakoniaruokailun alkamisajankohta ilmoitetaan helmikuussa.

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä varmimmin ke klo 12–12.30.

Lisät. viraston aukioloaikana p. 09 2340 6100, netistä tai sähköpostitse diakoniatyöntekijöiltä.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen Papinkatu 2.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

Iltamessu ma, ti, to, pe klo 18.

Kauneimpien joululaulujen messu su 24.12. klo 10. Virsien sijasta lauletaan Kauneimpia joululauluja.

Jouluaaton hartaus ja lasten evankeliumikuvaelma klo 16.

Joulukirkko ma 25.12. klo 8.

Tapaninpäivän messu ti 26.12. klo 10.

Keskiaikainen rukouslaulumessu ke 27.12., 3.1, 10.1., 17.1. klo 18.

Viattomien lasten päivän messu to 28.12. klo 18.

Messu su 31.12., 7.1., 14.1. klo 10.

Uudenvuodenpäivän messu ma 1.1. klo 10.

Loppiaisen messu la 6.1. klo 10.

Skidikirkko su 7.1. klo 16.

Tuomasmessun ehtookellot la 13.1. klo 17.

Alppilassa: Kiinankielinen messu su klo 13.

Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 14.

Jouluaamun jumalanpalvelus ma 25.12. klo 10.

Messu su 31.12., 1.1., 6.1., 7.1., 14.1. klo 16.

Unkarinkielinen messu su 14.1. klo 11.

TAPAHTUMIA Kauneimmat joululaulut la 23.12. klo 16, Alppilan kirkko. Duo Lumottaret.

Jouluyön musiikki su 24.12. klo 23, Kallion kirkko. Olli Pyylampi, urut.

Torstaina iltapäivällä to 11.1. klo 13, Kallion kirkko. ”Jazzia Jumalan armosta”. Juhani ”Junnu” Aaltosta haastattelee Hannu Luntiala. 18.1.

Raisa Rauhamaa ja Päivi Istala.

Virsilaulutilaisuus la 13.1. klo 14, Seurakuntakoti.

Viikkotoiminta alkaa viikoilla 2–3.

Ks. kallionseurakunta.fi/toiminta tai hae kevätesite kirkolta.

Musiikkileikkikoulu maanantaisin Kalliossa alk. 15.1. Ryhmiä eri ikäisille lapsille. Op. Kaisa Kauppinen. H. 90 e/kausi. Ilm. kallionseurakunta.fi/ lasten-ja-perheiden-kirkko/.

Päiväkerho ma, to, pe klo 9–12 Alppilan kirkolla alk. 8.1. Ilm. tuulikki. karu@evl.fi. H. 75 e/kausi.

Ilmoittaudu kevään kursseille kallionseurakunta.fi/luovan-toiminnan-kirkko, kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611.

Rukouslaulun peruskurssi 4 krt, alk. ti 16.1. klo 17.30, Diakonissalaitoksen kirkko. Ohj. Hilkka-Liisa Vuori.

H. 52 e.

Rukouspolkuja näköalapaikalle alk. ti 16.1. klo 18, Kallion kirkko.

Ohj. vt kirkkoherra Eeva-Liisa Hurmerinta ja Päivi Peittola, Kansanraamattuseura. Hinta 20 e sis. tarjoilun.

Kuorolaulukoulu Raakkujat alk. ti 30.1. klo 17.30, Seurakuntakoti. Tule ja laula äänelläsi. Joht. Eeva-Liisa Malmgren. H. 35 e.

Sovinto 100 – Kallion kirkkopäivät 100 vuotta 19.–21.1.2018. Kallion kirkossa etsitään ratkaisuja yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja rakennetaan sovintoa eri lailla ajattelevien ihmisten välillä. Viikonlopun ilmaistapahtuma aloittaa Suomen ev.lut. kirkon sisällissodan muistovuoden vieton seurakunnissa. Ohjelmassa mm. Breaking The Silence -ambient -hartaus pe 19.1. klo 20, Rinneradio; La 20.1. klo 12 1918-muistovuoden avaus, arkkipiispa Kari Mäkinen; Klo 14 Kansalaisfoorumi. Teemana vihapuhe ja köyhyys & eriarvoisuus. Sovinto 100 -ratkaisupajojen ehdotuksista kansalaisten kanssa keskustelemassa presidentti Tarja Halonen, piispa Teemu Laajasalo, kirjailija, elokuvaohjaaja Elina Hirvonen sekä CMI:n Irak -ohjelman johtaja Hussein al-Taee. Keskustelua moderoi Helsingin kaupungin toimialajohtaja Tommi Laitio; Klo 16 Vihan kierteestä sovinnonrakentajiksi.

Vieraana rasistisen skinhead-järjestön entinen johtohahmo Arno Michaelis, USA. Juontajana koordinaattori Habiba Ali, KUA; YLE:n taltioimassa Siunattu sovinto - musiikkimessussa klo 20 musiikkikulttuurit kohtaavat.

Mukana mm. Yona, Daikini, Malang Cissokho, Samuli Edelmann ja Suora

Lähetys -trio; Su 21.1. klo 10 Kallion kirkkopäivät 100 vuotta -juhlamessu; Klo 20 MTV3:n Presidenttiehdokkaiden suuri arvokeskustelu. Suorassa lähetyksessä ehdokkaita tenttaavat vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila ja politiikan- ja taloustoimituksen päällikkö Jussi Kärki.

Kahvilat joululomalla. Kallion kirkon Café Sonck suljettuna 7.1. ja Alppilan kirkon Autre Chose Café 16.1. asti.

Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618 tai paikan päällä.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

JUMALANPALVELUKSET Ehtoollismessu sunnuntaisin klo 11 ja rennompi viikkomessu keskiviikkoisin klo 19. Kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona viikkomessun tilalla seurat: puheita ja Siionin virsiä.

Perheiden jouluhartaus su 24.12. klo 13, Annette Markkunen ja Marjukka Andersson.

Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 16, Juha Rintamäki, Marjukka Andersson ja trumpetisti Juhana Valtonen.

Kynttiläkirkko su 24.12. klo 23.

Tiivis, tunnelmallinen kirkkohetki, johon kuuluu myös ehtoollinen, Kalle Kuusniemi ja Aino Valojärvi.

Jouluaamun sanajumalanpalvelus ma 25.12. klo 8, Marko Heusala, Marjukka Andersson ja Kirkon kamarikuoron lauluyhtye.

Tapaninpäivän messu ti 26.12. klo 11.

Loppiaisen messu pe 6.1. klo 11, Marko Heusala, Aino Valojärvi ja Anna-Maija Oka, sopraano.

Popahtava messu su 14.1. klo 11.

Messussa kuullaan rytmimusiikkia soittaen ja laulaen, mukana Make Perttilän bändi.

Pyhäkoulu toimii sunnuntaisin messun aikana klo 11–12 alkaen 14.1.

TAPAHTUMIA Päiväkerho, avoin perhekerho ja koululaisten iltapäiväkerho aloittavat kevätkauden 8.1. Päiväkerho 3–5-vuotilaille toimii ma–pe klo 9–12.

Ohjelmassa on ulkoilua, askartelua, leikkiä ja laulua. Vapaita paikkoja voi tiedustella Eija Härkäseltä, eija.harkanen@evl.fi. Avoin perhekerho kokoontuu ma, ti ja pe klo 9–12 D-rapussa.

Kerhoon ovat tervetulleita lapset vanhemman tai hoitajan kanssa.

Lapsikuoro keskiviikkoisin klo 15–15.45. Kuoro on tarkoitettu 6-vuotiaille ja ala-asteikäisille lapsille. Tiedustelut kanttori Aino Valojärvi, p. 050 380 3536 tai aino.valojarvi@evl.fi.

Elektroniikkakerho nuorille ma klo 18 kryptassa alkaen 8.1.

Kokkikerho nuorille ti klo 18 alkaen 9.1. ja to klo 18 alkaen 11.1.

Sählykerho nuorille pe klo 16 alkaen 12.1. jumppasalissa.

Savenvalajat-ryhmässä tehdään keramiikkaa ja luetaan Raamattua.

Ryhmä kokoontuu maanantaisin klo 17–20 alkaen 8.1.

Larun olohuone keskiviikkoisin klo 17.30–20 alkaen 17.1. Kirkkokahvilassa. Tarjolla on hyvää seuraa, mukavaa tekemistä ja pientä iltapalaa – tervetuloa! Mahdollisuus ilmaiseen lastenhoitoon: ilmoita lapsesi

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

saman päivän aamuna klo 10–11 numeroon 050 380 3542.

Töppösryhmä neuloo töppösiä lahjaksi kasteperheille. Ryhmä kokoontuu joka kuun toisena torstaina klo 10.30–12 Kirkkokahvilassa alkaen 11.1.

Raamattupiiri kokoontuu joka toinen torstai klo 18.30–20 alkaen 11.1.

Avoimen sururyhmän kolmas tapaaminen ke 17.1. klo 17.30–19, B-rappu, kerhohuone 15. Aiheena arjessa selviäminen. Viimeinen tapaaminen on 14.2.

Torstaipiiri avaa kevätkauden to 18.1. klo 12–13.30, kerhohuone 10.

Mukavaa seuraa senioreille kahvikupposen ja Sanan äärellä.

Käsityöpiiri kokoontuu joka toinen tiistai klo 13–14.30 Kirkkokahvilassa 23.1. alkaen.

Diakoniatyön avustajat Maarit ja Mohammed auttavat arjessa ja tekevät pieniä kotiaskareita, käyvät kaupassa tai saattavat lääkäriin. Apu on ilmaista. Tiedustelut: Taina Viherkari p. 050 380 3532 tai Sini Havas p.

050 380 3531.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET Kauneimmat joululaulut -messu su 24.12. klo 10. Aitolehti, Schmidt, Hakkarainen.

Perheiden Jouluhartaus klo 13.

Aitolehti, Hakkarainen.

Jouluaaton hartaus ja joulurauhan julistus klo 15. Kanala, Välimäki.

Jouluyön messu klo 23. Flinck, Kortelainen, Välimäki.

Joulupäivän jumalanpalvelus ma 25.12. klo 10. Schmidt, Hakkarainen.

Tapaninpäivän messu ti 26.12.klo 10.

Aitolehti, Hakkarainen.

Messu su 31.12. klo 10. Kumpukallio.

Uudenvuodenpäivän messu ma 1.1. klo 10. Kumpukallio.

Loppiaisen messu 6.1. klo 10.

Schmidt, Välimäki.

Messu su 7.1. klo 10. Kanala, Kumpukallio, Välimäki.

Messu su 7.1. klo 12, os. Junailijankuja 3. Kanala, Välimäki.

Messu su 14.1. klo 10. Koivisto, Kortelainen, Hakkarainen.

TAPAHTUMIA Hävikkiruokajakelu ti klo 10 Alasali, alk. 9.1.

Ystävyydenkahvila ti alk. 9.1. klo 13–14.30 Alasali. Ruokailu 16.1. klo 13–14.

Lempeää liikuntaa ti alk. 9.1. klo 13.45–14.30.

Taidekurssi ti alk. 9.1. klo 17–19, ohj. Kiiveri. Kurssi-ilm. Huhtaluhdalle. Kurssimaksu 15 e.

Keulan aamu pe alk. 12.1. klo 9–10.30 Flooranaukio 1 Diakoniapäivystys to klo 10–12, ajanvarauksella p. 09 2340 5400.

Kauneimmat joululaulut pe 22.12. klo 14 Olkkari Kauppakeskus Arabia, 2. krs.

Uskonpuhdistuksen jälkeen la 6.1. klo 18. Renessanssiyhtyeet Cappella Tibia ja Inferno esittävät vastauskonpuhdistuksen ajan musiikkia 1500-luvulta aikakauden instrumenteilla. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Leikki-ikäisten, 2,5–5 v., päiväkerho Pikkusiilit ma klo 9–11 Keulassa.

A

15

Tied. ja ilm. mona.juntunen@evl.fi / p. 050 380 4194.

Meditatiivisen tanssin kurssi kirkolla 8.1., 15.1., 29.1., 5.2. ja 12.2. klo 17–18.

Helpoin askelin mietiskelyä ja rukousta musiikin säestyksellä. Hinta 20 e / 5 krt.

Ohj. tanssinop., TM Tiina Sara-aho. Ilm. saraaho@gmail.com / p. 050 490 6014.

Perhekerho ti klo 10–11.30 alk. 9.1.

Taidekurssin näyttelyn avajaiset kirkon aula alk. ke 10.1 klo 17.30–19.

Päiväpiiri ke klo 13 alk. 10.1. Itä-Pasilan asukastalo, Topparikuja 2. Yhteistä keskustelua.

Rukouspiiri kirkon kappelissa to klo 9–10 alk. 11.1.

Kallen taivas to 11.1. klo 19.

Muusikko Kalle Salonen soittaa Paavalinkirkon pääuruilla omia sovituksiaan tutuista sävelmistä. Vapaa pääsy. Klo 18–19 Lyhty ry tarjoaa kahvit sekä Ollin puustit.

Lähetysrukouspiiri ti 16.1. klo 14.30 kappeli.

Voimavara-ryhmä – ajatusten vaihtoa ja uusia oivalluksia elämästä.

To 18.1., 15.2., 15.3. ja 19.4. klo 14–15.30 kirkolla. Ilm. 12.1. mennessä kirsti.hietalahti@evl.fi / p. 09 2340 5451.

Family Cafe -perhekahvila Olkkarissa to klo 10–11.30 alk. 18.1.

Miesten sauna to 18.1. klo 16 Sauna Hermannissa. Hinta 5 e.

Rakkaudessa ja sodassa – kaikki on sallittua to 18.1. klo 19. Soitinyhtye Espoon barokki ja lauluyhtye Giardino Novo, www.renessanssimusiikkijuhlat.fi.

Liput 20/15 e. Taiteilijatapaaminen klo 18.15 alasali.

Melankolian aika – John Danyel’s Songs for the Lute, Viol and Voices pe 19.1. klo 19.

Gambayhtye Jaye Consort. Aurorerenessanssimusiikkijuhlien konsertti.

Liput 20/15 e. Taiteilijatapaaminen klo 18.15 alasalissa. Lisätietoa www.renessanssimusiikkijuhlat.fi.

Sururyhmä läheisensä menettäneille kirkolla 1.2.–29.3. klo 18–20. Vetäjinä papit Schmidt ja Kortelainen. Ilm. Kortelainen p. 09 2340 5413 / arja.kortelainen@evl.fi.

Töölön seurakunta Toimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle arkisin p. 09 2340 6318 Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

JUMALANPALVELUKSET Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa.

Aamumessu tiistaisin klo 9 Temppeliaukion kirkossa. Rauhallinen luettu messu kestää puoli tuntia.

Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa.

Perheiden aattohartaus su 24.12. klo 13 Temppeliaukion kirkossa.

Lasten esittämä joulukuvaelma.

Ilmoittautuminen kuvaelmaan tilda. tiljander@evl.fi. Harjoitukset 23.12. klo 13 kirkolla.

Aattohartaus su 24.12. Töölön kirkossa klo 14, Jenni Lättilä sopraano, Johannes Lättilä baritoni, Leena Tiitu urut. Temppeliaukion kirkossa klo 15, Jaakko Kortekangas baritoni.

Jouluyön messu su 24.12. klo 23 Temppeliaukion kirkossa.

Joulupäivän messu ma 25.12. klo 10 Temppeliaukion kirkossa, Ahjo

16 A

MENOT 22.12.2017 – 18.1.2018

Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

Ensemble. Töölön kirkossa klo 17.

Tapaninpäivän messu ti 26.12. klo 10 Temppeliaukion kirkossa.

Messu su 31.12. klo 10 Temppeliaukion kirkossa. Töölön kirkossa klo 17.

Uudenvuodenpäivän messu ma 1.1. klo 10 Temppeliaukion kirkossa.

Töölön kirkossa klo 17.

Loppiaisen messu la 6.1. klo 10 Temppeliaukion kirkossa.

Messu su 7.1. klo 10 Temppeliaukion kirkossa.

Pop-messu su 7.1. klo 17 Töölön kirkossa. Artistivieras Anna Kokkonen. Lastenhoito messun ajaksi, jatkot seurakuntasalissa.

Messu su 14.1. klo 10 Temppeliaukion kirkossa. Töölön kirkossa klo 17.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

TAPAHTUMIA Joulunajan konsertti la 23.12. klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Barokkiaarioita Luukkaan evankeliumin äärellä. Otto Alanen tenori, Henri Hersta urut.

Jouluilta Töölön kirkolla su 24.12. klo 18. Ytimekäs messu ja ohjelmallista yhdessäoloa.

Kulttuuriklubin raamattuluento ti 2.1.klo 19 Temppeliaukion kirkolla.

Wille Riekkinen: Raamattu Sanoma Jumalasta vai sanoja jumalasta. Iltatee.

Seuraavat luennot 9.1., 23.1., 2.2.

Christmas Jazz ke 3.1. klo 17 Temppeliaukion kirkossa.

Mariah Hortans ja Mathias Sandberg Duo. Kauneimmat joululaulut vielä kerran la 6.1. klo 18 Temppeliaukion kirkossa.

Henri Hersta urut.

Raamattuluento ti 9.1. klo 13 Temppeliaukion kirkolla. Helsingin Raamattukoulun kevään luentosarja alkaa, aiheena Samuelin ja Kuninkaiden kirjojen henkilöt.

Naisten Hanna -rukousryhmä aloittaa tiistaina 9.1. klo 18–20 Töölön kirkolla. Kokoontumiset parillisina viikkoina.

Hiljaisuuden joogaa keskiviikkoisin 10.1.–14.2. klo 17 ja klo 18 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa.

Kahteen ryhmään mahtuu 20 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä, Heli Harjunpää p. 040 706 3223.

Miestenpiiri aloittaa keskiviikkona 10.1. klo 16–18 Töölön kirkolla. Tapaamiset parillisina viikkoina.

Rukousmessun suunnittelukokous ke 10.1. klo 18.30 Töölön kirkolla.

Downshiftaajat torstaisin 11.1. alkaen klo 12–15 Töölön kirkolla. Hidasta ja tule nauttimaan iltapäivästä hyvässä seurassa! Haluatko oppia vaikkapa virkkaamaan isoäidin neliöitä tai neulomaan lapasen? Ideoidaan ja inspiroidutaan yhdessä!

Avoin perhekerho alkaa perjantaina 12.1. klo 10 Töölön kirkolla ja tiistaina 16.1. klo 10 Temppeliaukion kirkon kerhotiloissa.

Vanha testamentti ja juutalainen perimätieto pe 12.1. klo 15–20 Töölön kirkon Pärinäpirtillä. Tutustumme Jeesuksen kulttuuriin ja kieleen pe parillisina viikkoina.

Luennoitsijana Hermann Aistrich.

Merimieskirkkopiiri aloittaa ma 15.1. klo 16.30 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa.

Jumppakerho eläkeläisille alkaa ti 16.1. klo 10.30 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa.

Yhteinen lounas tiistaisin ja perjantaisin klo 12–13 Töölön kirkolla, alkaen 16.1. Hinta 3,50 e.

Lähetyspiiri aloittaa ti 16.1. klo 13.15 Töölön kirkon seurakuntasalissa.

Kahvin ja laulujen lomassa asiaa lähetystyöstä, uskosta, rukouksesta.

Diakoniatoimisto suljettu 23.12.17– 1.1.18.

22.12.

Joulukonsertti Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13, perjantaina klo 19. Petri Laaksonen ja mieskuoro Könsikkäät esiintyvät jouluisissa tunnelmissa. Vapaa pääsy, ohjelma 15 €.

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Hiihtomäentie 23.

Avoinna ma,ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Herttoniemenrannan kappeli, Laivalahdenkaari 5 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

24.12.

Jouluyön musiikkia Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 12, sunnuntaina klo 23.

Österlund.

Messu su 31.12. klo 10. Ropponen, Koivistoinen.

Loppiaisen messu, lähetyspyhä la 6.1. klo 10 Kulosaaren kirkossa.

Saarna Jaakko Niiles Suomen lähetysseurasta, Kallio, Koivistoinen.

Myllypuron kirkossa: Aattohartaus su 24.12. klo 15. Tikkanen, Leino, Myllypuron kirkon kuoro.

Jouluaamun kirkko ma 25.12. klo 8.

Tikkanen, Leino Tapaninpäivän messu ti 26.12. klo 12 Keinänen, Olkkola, Lemponen.

Messu su 31.12. klo 12. Huima, Leino.

Loppiaisen joululaulujen messu la 6.1. klo 12. Tikkanen, Ropponen, Leino.

Herttoniemenrannan kappelissa: Kaikenikäisten aattohartaus su 24.12. klo 14. Huima, Lemponen.

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA

Herttoniemen kirkossa: Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 16.

Rautiainen, Lemponen, kamarikuoro Ora. Jouluyön hartaus su 24.12. klo 23.

Olkkola, Keinänen.

Joulukirkko ma 25.12. klo 8. Kallio, Lemponen, Herttoniemen kirkkokuoro.

Tapaninpäivän messu ti 26.12. klo 10.

Keinänen, Olkkola, Lemponen.

Messu su 31.12. klo 10. Huima, Leino.

Uudenvuodenpäivän messu ma 1.1. klo 10. Kylväjän lähetyspyhä, Janne Sironen, Rautiainen, Lemponen.

Loppiaismessu la 6.1. klo 10. Tikkanen, Ropponen, Leino.

Kulosaaressa: Aattohartaus su 24.12. klo 14 Leposaaren kappelissa. Ropponen, Johannes Österlund.

Lasten ja perheiden aattohartaus su 24.12. klo 14 Kulosaaren kirkossa.

Kallio, Koivistoinen.

Aattohartaus su 24.12. klo 15 Leposaaren kappelissa. Ropponen, Johannes Österlund.

Musiikillinen aattohartaus su 24.12. klo 15.30 Kulosaaren kirkossa. Kallio, Koivistoinen, Kulosaaren ja Herttoniemen kirkkokuoro.

Jouluyön messu su 24.12. klo 22 Kulosaaren kirkossa. Ropponen, Kaj Varho.

Joulukirkko ma 25.12. klo 8 Kulosaaren kirkossa. Rautiainen, Johannes

Lasten kirkko ma 8.1. klo 10 Myllypuron kirkolla. Huima.

Kodittomien yö pe 12.1. klo 16 alkaen, hartaus klo 19 Myllypuron kirkolla.

Nuorten kirkkoyö la 13.1. klo 14 alkaen Myllypuron kirkolla.

Messuryhmä ke 17.1. klo 17 Herttoniemen kirkolla. Äitien keskeneräisten käsitöiden ilta Kulosaaren seurakuntasalissa su 14.1. klo 17.30. Tervetuloa myös ilman käsityötä! Kallio.

Avoin kirkkoseikkailu koululaisille to 18.1. klo 14.30–15.30 Kulosaaren kirkossa: Tuhlaajapoika – miten antaa anteeksi? Kallio.

Raamattu- ja keskusteluilta Kulosaaren seurakuntasalissa to 18.1. klo 17.30. Raamattu tai älypuhelin mukaan. Kallio.

26.12.

Kauneimmat joululaulut perheille tapaninpäivänä klo 12 Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1.

Yhteislaulua jouluilon puolesta.

■ Miesten keskustelupiiri ti klo 19

alk. 16.1., parittomat viikot. Markku Penttinen.

■ Laulun siivin ke klo 14, alk. 10.1. parilliset viikot, kahvit klo 13.30.

■ Taidepiiri ke klo 14, alk. 10.1. Heikki Vuorio.

■ Juuson sählykerho ke klo 15, alk. 10.1. Perilä.

■ Avoin perheliikunta to klo 17, alk. 11.1.

■ Työikäisten ilta to klo 18, alk. 25.1., parilliset viikot. Tikkanen.

■ Herttoniemen Martat to klo 18, alk. 25.1., parilliset viikot.

■ Nuorten aikuisten sähly to klo 19, alk. 11.1.

■ Perhekerho pe klo 9.30, alk. 12.1.

Sointula.

■ Nuorten sähly pe klo 17, alk. 12.1.

Kulosaaressa: ■ Perhekerhon (klo 9.30-11.30) ja eläkeläisten torstaikahvilan (klo 13) kevätkausi alkaa torstaina 10.1.

Myllypuron kirkolla: ■ Lähetyspiiri ke klo 14, alk. 17.1.

■ Myllypuron kirkon kuoro ke klo 17, alk. 10.1. Leino.

■ Töppöset-kudontakerho to klo 12, alk. 11.1.

■ Torstaikerho to klo 14, alk. 11.1.

■ Seniorisumpit pe klo 13, alk. 12.1.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1.

Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

VIIKKOTOIMINTA

JUMALANPALVELUKSET

Herttoniemen kirkolla: ■ Naisten jumppa ma klo 12 alk. 8.1.

Eva-Liisa Redelinghys.

■ Naapuruuspiiri ma klo 13 alk. 8.1.

Anja Rintala.

■ Henkireikä – miesten ilta joka toinen ma klo 18, alk. 15.1. Tikkanen.

■ Herttoniemenrannan Martat ma klo 18, alk. 15.1. parittomat viikot.

■ Herttoniemen kirkkokuoro ti klo 17.30, alk. 16.1. Lemponen.

■ Kamarikuoro Ora ti klo 19, alk. 16.1.

Lemponen.

Aattohartaus perheille su 24.12. klo 12 Östersundomin kirkossa, Kappelintie 5. Marjaana Faugel, Matti Pohjoisaho.

Aattohartaus su 24.12. klo 13 ja klo 14 Östersundomin kirkossa.

Marjaana Faugel, Matti Pohjoisaho.

Joululaulukirkko su 24.12. klo 15.

Sini Ikävalko, Kirsi Honkanen-Punkari.

Jouluyön messu su 24.12. klo 22.

Tuomas Pitkänen, Aimo Lankinen, Hanna Uimonen, Juha Kasari, Marge Marchesani, Kim Nordgren, Tapio

Suontakanen, Markus Siltanen, Mari Lamminen. Mukana nuorten aikuisten lauluryhmä ja bändi, nuoret avustavat.

Joulukirkko ma 25.12. klo 8 Östersundomin kirkossa. Marja Lehtinen, Martti Häkkänen, Matti Pohjoisaho.

Joulun perhemessu ma 25.12. klo 11.

Messussa soitetaan yhdessä kulkusilla, jotka saa viedä kotiin. Jenni Kahenvirta, Mia Iiskola, Heli Nieminen, Arja Heikkinen, Kirsi HonkanenPunkari ja iLOPISARAT-kuoro sekä lauluryhmä Melisma.

Kauneimmat joululaulut perheille ja Tapaninpäivän sana ti 26.12. klo 12. Aimo Lankinen, Mari Lamminen. Tilaisuuden jälkeen tapaninajelua lapsille koiravaljakolla kirkon pihalla, 2 e/kierros. Säävaraus.

Messu su 31.12. klo 11. Sini Ikävalko, Eva-Lisa Lindström, Arja Sihvonen, Arto Virkkunen, Mari Lamminen.

Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus ma 1.1. klo 11. Aimo Lankinen, Anne Granström, Kirsi Honkanen-Punkari.

Loppiaisen sanajumalanpalvelus la 6.1. klo 11. Anne Granström, Tuomas Pitkänen, Kirsi HonkanenPunkari. Messun jälkeen joulupuuro lähetystyön hyväksi sekä Kauneimmat joululaulut vielä kerran klo 12.30.

Messu su 7.1. klo 11. Eva-Lisa Lindström, Anne Granström, Ismo Kuutti, Kaisu Treiman, Kirsi HonkanenPunkari.

Messu su 14.1. klo 11. Jenni Kahenvirta, Marja Lehtinen, Mirja Laukkarinen, Tuija Mäkinen, Kirsi HonkanenPunkari.

Ehtoolliskirkko to 18.1. klo 13. Yhteiset kirkkokahvit.

Ekumeeninen rukoushetki rauhan puolesta Kristittyjen ykseyden rukouspäivänä to 18.1. klo 18. Mukana vieraita sisarkirkoista. Tilaisuuden jälkeen tarjolla iltateetä ja kristittyjen yhteyden jakamista.

Ehtoolliskirkko pe 19.1. klo 13.30 Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa, Kontukuja 5. Tilaisuus on kaikille avoin.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

Kauneimmat Joululaulut vielä kerran la 6.1. klo 12.30.

Käsityökerho maanantaisin alk. 8.1. klo 9.30.

Pienituloisten ruokailu maanantaisin alk. 8.1. klo 11. Vapaaehtoisten valmistama soppalounas, voileivät ja jälkiruokakahvit sekä lahjoitusleipää kotiin viemisiksi. Lounaan hinta 1,50 e.

Mielen hyvinvointiryhmä tiistaisin alk. 16.1. klo 14. Keskustellaan mielenterveyteen ja ihmissuhteisiin liittyvistä asioista viikoittain vaihtuvan teeman kautta.

Iloinen Kanttorin Kööri, kuoroharjoitukset tiistaisin alk. 9.1. klo 18.

Kuoro kaikille jotka haluavat laulaa, ei pääsyvaatimuksia.

Mikaelin Laulajat -mieskuoro, kuoroharjoitukset keskiviikkoisin alk. 10.1. klo 17.30. Tied. kuoronjoht. jukkaokkonen5@gmail.com, p. 050 539 6690.

Mikaelin eläkejumpparit – miesten voimisteluryhmä torstaisin alk. 11.1. klo 10.

Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13: 11.1. Toteuttaisinko haaveeni tänä vuonna? Marja Lehtinen, 18.1. Ehtoollishetki ja yhteiset kirkkokahvit.

Raamatturyhmä kerran kuussa, torstaina 18.1. klo 18.

Rukouspiiri perjantaisin klo 10.

Mikaelin miehet -keskusteluryhmä kerran kuussa lauantaina alk. 13.1.

MENOT 22.12.2017 – 18.1.2018

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Tulisuontie 2.

Avoinna ma-ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to-pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

jumalanpalvelukset.

Roihuvuoren kirkossa: Aattohartaus su 24.12. klo 15. Kaskinen, Filppula.

Joulupäivän messu ma 25.12. klo 10.

Kaskinen, Vaulas, Filppula, Cantiamo.

Kauneimpien joululaulujen messu ti 26.12. klo 14. Lyytinen, Vilkkilä, Niva-Vilkko.

Uudenvuodenpäivän messu ma 1.1. klo 14. Vilkkilä, Vaulas, Filppula.

Messu su 7.1. klo 10. Laaksonen, Vilkkilä, Filppula.

Messu su 14.1. klo 10. Nurminen, Vaulas, Niva-Vilkko, Chorus Marinuksen miesyhtye.

Iltamessu ke 3.1. ja 17.1. klo 18.

Arkkikirkko ke 10.1. klo 18 Laajasalon kirkossa: Perheiden aattohartaus su 24.12. klo 13. Kaskinen, Niva-Vilkko.

Aattohartaus su 24.12. klo 15. Vaulas, Niva-Vilkko, Johanna Engelbarth, Jere Martikainen, laulu.

Jouluyön messu su 24.12. klo 22.

Vilkkilä, Lyytinen, Niva-Vilkko.

Joulupäivän jumalanpalvelus ma 25.12. klo 12. Kaskinen, Niva-­ Vilkko, Chorus Marinus.

Uudenvuodenaaton messu su 31.12. klo 12. Vilkkilä, Vaulas, Niva-Vilkko.

Joululaulujen messu 6.1. klo 12.

Laaksonen, Vaulas, Filppula.

Gospelmessu su 14.1. klo 12. Vilkkilä, Vaulas, Lyytinen.

Tammisalon kirkossa: Aattohartaus su 24.12. klo 17. Nurminen, Filppula.

Hiljaisuuden kirkko ti 16.1. klo 18.

Taizé-lauluja, ehtoollinen. Nurminen, Kangas, Filppula, lauluryhmä.

Tapahtumia Joulukonsertti pe 22.12. klo 19 Laajasalon kirkossa. Petri Laaksonen ja Könsikkäät.

Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Jouluyön musiikki su 24.12. klo 23 Roihuvuoren kirkossa.

Anja Nurminen, Hannele Filppula, laulu, kuoronjohto, Sirkka-­ Liisa Jussila-Gripen­trog, urut, lauluryhmä. Vapaa pääsy.

Diakoniapäivystykset: Roihuvuoren alueella ajanvaraus ti puhelimitse klo 10–11, p. 09 2340 5758 alk. 9.1. Laajasalon alueella vastaanotto ilman ajan­varausta ma klo 9–11, p. 09 2340 5768 alk. 8.1.

viikkotoiminta Roihuvuoren kirkolla: ■ Lapsi- ja nuorisokuoro Sonórus ma klo 16 alk. 8.1.

■ Kamarikuoro Cantiamon harjoitukset ma klo 18.30 alk. 8.1.

■ Rukous- ja ylistysilta joka toinen ti klo 18 kappelissa alk. 16.1.

■ Kutomakerho to klo 11 kerhosiivessä.

■ Evästä elämään -ryhmä 2–3 viikon välein to klo 18 alk. 25.1. Uusien ilm.

Lauri Kopponen, p. 045 6781357.

■ Lähetyspiiri joka toinen ti klo 13 kerhosiivessä alk. 23.1.

■ Puurokahvila ma klo 10–11, alk. 8.1.

■ Roihutupakahvio tiistaisin klo 12–14 alk. 9.1.

Laajasalon kirkolla: ■ Eläkeläisten piiri ma klo 13 alk. 15.1.

■ Lectio Divina parillisten viikkojen ma klo 18 alk. 8.1.

■ Ylistyskuoron harjoitukset ma klo 18.30 alk. 8.1.

■ Perhetupa ti klo 9.30–11 alk. 9.1.

■ Laulunystävien harjoitukset ti klo 13 alk. 9.1.

■ Miesten raamattupiiri ti klo 18 alk. 9.1.

■ Chorus Marinuksen harjoitukset ti klo 18.30 alk. 9.1.

■ Aamurukous ke klo 6.30–7.30 alk. 10.1.

■ SLS:n lähetyspiiri klo 13 ke 24.1., 21.2., 21.3., 18.4., 16.5.

■ Radiolähetyspiiri klo 13 ke 3.1., 7.2., 7.3., 4.4., 2.5.

■ Variksen laulukoulu ke klo 18 alk.

10.1. http://laulukoulu.ihmo.fi ■ Kirjallisuuspiiri klo 18 ke 10.1., 7.2., 7.3., 11.4., 9.5.

■ Naisten raamattupiiri parittomien viikkojen ke klo 18 alk. 17.1. klo 18.

■ Eläkeläisten raamattupiiri klo 14 pe alk. 17.1. Vetäjänä Iida-Maria Nevalainen.

■ Perheiden raamattupiiri paritto­ mien viikkojen pe klo 18 alk. 19.1.

■ Sanan- ja rukouksen ilta klo 18 su 14.1., 11.2., 18.3., 15.4.

■ Aulakahvio arkisin klo 10–14, joulutauko 23.12.–-2.1.

Tammisalon kirkolla: ■ Muskariperhekerho maanantaisin klo 9.30–11. alk. 8.1.

■ Miestenpiiri parittomien viikkojen maanantaina klo 18 alk. 15.1.

Laajarannassa: ■ Luova joukko parittomien viikkojen to klo 12 alk. 4.1. Ilm. Iiro Pesonen, iopesonen@gmail.com, p. 0400 848 738.

■ Muskariperhekerho pe klo 9.30–11. alk. 12.1.

Rudolfin leikkipuistossa: ■ Puuhaperhekerho to klo 9.30–11. alk. 11.1.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5.

Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5

JUMALANPALVELUKSET Jouluaaton hartaudet su 24.12. klo 13, 14, 15 Puotilan kappelissa.

Perheiden aattohartaus su 24.12. klo 14 Vartiokylän kirkossa.

Jouluyön hartaus ja Kauneimmat Joululaulut su 24.12. klo 22 ja 23 Puotilan kappelissa.

Jouluaamun sanajumalan­palvelus ma 25.12. klo 8 Puotilan kappelissa.

Joulupäivän messu ma 25.12. klo 11 Vartiokylän kirkossa.

Tapaninpäivän sanajumalan­ palvelus ti 26.12. klo 11 Vartiokylän kirkossa.

Uudenvuodenaaton messu su 31.12. klo 11 Vartiokylän kirkossa.

Uudenvuodenpäivän sanajumalan­ palvelus ma 1.1. klo 11 Vartiokylän kirkossa.

Loppiaisen sanajumalanpalvelus la 6.1. klo 11 Vartiokylän kirkossa.

Kappelimessu to 4.1., 11.1. ja 18.1. klo 18 Puotilan kappelissa.

Messu su 7.1. ja 14.1. klo 11 Vartio­ kylän kirkossa.

Iltamessu ke 10.1. klo 18.30 Vartiokylän kirkossa. Teemu-piispa saarnaa.

Minimessu to 18.1. klo 9.30 Vartio­ kylän kirkossa.

Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

a 17 Viivi Huuska

klo 15. Vapaata rupattelua ja Sanaa miesten kesken.

Sururyhmä läheisensä kuoleman kautta menettäneille alkaa Mikaelinkirkolla ke 31.1.2018.

Ryhmässä on mahdollista keskustella suruun ja kuolemaan liittyvistä ajatuksista ja tunteista luottamuksellisessa ilmapiirissä kohtalotovereiden kanssa. Ryhmä kokoontuu keskiviikkoiltaisin yhteensä kuusi kertaa päättyen maaliskuussa. Tied. ja ilm. pastori Eva-Lisa Lindström, p. 09 2340 4833 tai eva-lisa.lindstrom@evl.fi Diakoniatyöntekijöiden yhteystie­ dot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea. Diakoniapäivystyksiä eikä ajanvarauksia ole ajalla 19.12.2017– 7.1.2018. Diakoniatyöntekijän antamaa keskusteluapua sekä neuvontaa ja ohjausta puhelimitse to 28.12., ti 2.1. ja to 4.1. klo 9–10 p. 09 2340 4818 (numero ei ole muuna aikana käytössä).

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

Elastinen esiintyy Johanneksenkir­ kossa viattomien lasten päivän konsertissa keski­ viikkona 27.12.

TAPAHTUMIA Pubilaulut ravintola Pikkulinnussa to 21.12. n. klo 19.15. Lauletaan Kauneimpia joululauluja.

Kauneimmat joululaulut to 21.12. klo 18 ja to 28.12. klo 18 Puotilan kappelissa.

Alakouluikäisten kerhot alkavat viikolla 3. Kerhoihin, joihin on vapautunut paikkoja, voi ilmoittautua seurakunnan nettisivujen kautta ma 8.1. klo 8 alkaen.

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Kiviportintie 5, tai puhelimitse p. 09 2340 6400 ma–pe 9–11 ja 12–16. Virasto suljettu 27.–29.12.

Viikkotoiminta Vartiokylän kirkolla: ■ Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15.

■ Neulekerho jatkuu ma 8.1. klo 12.

■ Perhekerho jatkuu to 11.1. klo 9.30.

■ Itä-Sointu -kuoro jatkuu to 11.1. klo 18.

■ Lapsikuoro Kristallit jatkaa harjoituksia ke 10.1. klo 15.

■ Yhteinen iltaruoka jatkuu ma 15.1. klo 16.30–18.

■ Vauvaperhekerho jatkuu ti 16.1. klo 9.30.

■ Laulut soikoon! jatkuu ke 17.1. klo 13.

Puotilan kappelissa: ■ Puotilan olohuone jatkuu ti 9.1. klo 13–16. Klo 14 on ohjelmatuokio.

9.1. Laulamme Raili Rauhalan kanssa maakuntalauluja. 16.1. Kirsi Aalto: Saattohoito ja suru. Entä eutanasia?

■ Cantus Novus -kuoro jatkuu taas ke 17.1. klo 18.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, ­vuosaari.­srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

jumalanpalvelukset Kirkossa: Sanajumalanpalvelus su 24.12. klo 11. Joronen, Mäkinen.

Aattohartaus su 24.12. klo 17. Paananen.

Jouluyön messu su 24.12. klo 22.

Betlehemin rauhantuli saapuu kirkkoon. Antola, Mäkelä, Anniina Ilola.

7×

musiikkivinkki Joululauluja ja hartaus Kauneimpia joululauluja pääsee vielä laulamaan su 24.12. klo 22 ja 23 Puotilan kappelissa, Puotilantie 5. Laulun lomassa hiljennytään jouluyön hartauteen, jonka pitää Jukka Pakarinen.

Kanttorina toimii Risto Sojakka.

Vapaa pääsy, kolehti kehitysmaiden nuorten hyväksi.

Viattomien lasten päivän konsertti Pappa Fest ja Mannerheimin ­Lastensuojeluliitto järjestävät perinteisen Viattomien lasten päivän konsertin ke 27.12. klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Konsertissa tunnelmoivat mm. Elastinen, Olavi Uusivirta, Pikku G, Leo Stillman sekä Samuli Edelmann ja Orkestra Suora Lähetys. Liput 35 / 25 e Ticketmasterista, tuotto lasten ja nuorten mielenterveystyön hyväksi.

J.S. Bachin Magnificat Veronika Portsmuthin Kuoro­ akademian Konserttikuoro esittää J.S. Bachin 16-osaisen suurteoksen Magnificat Es-duuri, BWV 243a, to 28.12. klo 18 Tuomiokirkossa minimalistisena versiona. Solisteina laulavat Elina Hokkanen, Iris Oja, Marek Jürgenson ja Lauri Saatpalu, urkurina soittaa Piret Aidulo. Mukana ovat myös jazzmuusikot Peedu Kass, Madis Metsamart, Robert Jürjendal, Raun Juurikas ja Meelis Vind sekä pieni klassinen or-

kesteri. Klassisten kuoro-osioiden ja hymnien kanssa vuorottelevat soolo-osuudet jazzyhtyeen säestäminä. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Kahvikonsertti Lauantaina 30.12. kuullaan ­Suomen Beniamino Gigli -seuran kahvikonsertti klo 15 Kallion kirkon kappelisalissa, Itäinen papinkatu 2. Konsertissa esiintyvät pianisti Dimitri Candoni Italiasta ja sopraano Sanna Iljin, joka sijoittui 2017 Timo Mustakallio -laulukilpailussa toiseksi. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Ennen tilaisuutta omakustanteiset kahvit Café Sonckissa.

Juhlistetaan uutta vuotta Päivi ja Paavo Lipposen rahasto juhlistaa vuotta 2018 järjestämällä ma 1.1. uudenvuoden konsertin klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Ohjelmassa on klassista laulua nuorten, lahjakkaiden laulutaiteilijoiden esittämänä. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Tuotot käytetään nuorten taiteilijoiden tukemiseen.

Loppiaiskonsertti Huopalahden kirkon, Vespertie 12, loppiaiskonsertissa la 6.1. klo 14 laulaa Pirjo Leppänen säestäjänään Jyrki Tenni, piano ja urut. Tilaisuudessa lauletaan myös yhdessä. Vapaa pääsy.

Silent Night Naiskuoro Philomela, jazzpuhaltaja Tapani Rinne ja lyömäsoitintaiteilija Teho Majamäki esittävät Silent Night -konsertin la 6.1. klo 20 Suomenlinnan kirkossa.

Valosuunnittelu Jukka Mikkonen. Konsertti pidetään keväällä 1918 kansalaissodassa menehtyneiden muistoksi. Liput 27,50 e Lippupisteestä.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

18 A

MENOT 22.12.2017 – 18.1.2018

Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

Joulupäivän messu ma 25.12. klo 11.

Ahonen, Vanhanen, Mäkinen.

Tapaninpäivän sanajumalanpalvelus ti 26.12. klo 11. Huhdanmäki, Katja Korja.

Messu su 31.12. klo 11. Huhdanmäki, Antola, Jurmu.

Loppiaisen kauneimmat joululaulut sanajumalanpalvelus la 6.1. klo 11. Ahonen, Mäkinen, Naiskuoro Discantus.

Messu su 7.1. klo 11. Vanhanen, Holma, Mäkinen.

Messu su 14.1. klo 11. Pesonen, Mäkelä, Jurmu.

Merirasti-kappelissa: Aattohartaus su 24.12. klo 14. Huhdanmäki, Mäkinen.

Merirastimessu ja teejatkot su 14.1. klo 16. Paananen.

Katukappelissa: Iltakirkko to 21.12. klo 18. Paananen, Katja Korja.

Iltakirkko to 11.1. klo 18. Pesonen, Mäkinen.

Iltakirkko to 18.1. klo 18. Holma.

TAPAHTUMIA Katukappelin joulu. Avoinna ma–pe klo 12–16, la klo 12–14. Pappi tavattavissa to klo 16–17.

Kappeli, iltakirkot ja päivystykset ovat joulutauolla 22.12.–7.1.

Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518.

Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) ti klo 9–10. Joulun välipäivinä ajanvaraukset ovat poikkeuksellisesti ke 27.12. ja to 28.12. klo 9–10, kumpanakin päivänä puhelimitse ja henkilökohtaisesti Valossa.

Kuninkaan ilta kirkolla pe 12.1. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Puhe Antti Pesonen, musiikissa GeeGee band.

Ilmoittaudu mukaan Alfa-kurssille!

Kiinnostavatko kristinuskon perusteet? Alfa-kurssilla pääset hyväksyvässä ilmapiirissä keskustelemaan elämän syvällisistä kysymyksistä. Ilta sisältää iltapalan, opetuksen ja pienryhmät. Kokoonnumme noin 10 kertaa kauppakeskus Columbuksessa sijaitsevassa Katukappelissa keskiviikkoisin klo 17.30–20.30 ajalla 31.1.–4.4.

Kurssin hinta on 20 e. Ilmoittaudu mukaan 17.1. mennessä helena.salo@ evl.fi tai p. 09 2340 6500.

Valon aamu 8.1. alkaen maanantaisin Valossa klo 9–11. Valon aamu on rento ja avoin kohtaamispaikka kaikenikäisille. Mukana eri alojen työntekijät. Aamupala, vapaaehtoinen maksu.

Cafe Valo 12.1. alkaen perjantaisin Valossa klo 13–15. Arjen kohtaamispaikka aikuisille. Hartaus, vapaamuotoista keskustelua ja kohtaamista kahvikupin äärellä. Vapaaehtoinen kahvimaksu.

Hiljainen tila 4.1. alkaen kirkossa torstaisin klo 18. Kirkkovuoden tekstien tunnustelua ja oman elämän kuulostelua rukoushiljaisuudessa, sekä ajatusten jakamista avoimessa piirissä.

Nuorten kahvila HGC 9.1. alkaen Valossa tiistaisin klo 17–21 yläasteikäisille ja sitä vanhemmille nuorille.

Vietä aikaa hyvässä seurassa, pelaa vaikka biljardia, ilmakiekkoa tai lautapelejä. Pientä suolaista ja makeaa edulliseen hintaan.

Nuorten leffalauantai Valossa la 13.1. klo 18–21. Rento ilta elokuvien äärellä. Halutessasi voit ottaa omat leffanaposteltavat mukaan. Seuraa Instagramissa @hardgospelcafe niin tiedät, mitä leffaa katsotaan. Vapaa pääsy. Tilaisuus on päihteetön.

Perhekerhot: Liikunnallinen perhe-

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

24.12.

Tunnelmallinen Jouluyön messu Oulunkylän kirkolla, Teinintie 10, klo 23. Musiikki: Joululaulukuoro sekä Sofia Kiviniemi, harmonikka.

kerho Merirasti-kappelissa torstaisin 11.1. alkaen klo 9.30–11.30 ja musiikillinen perhekerho 9.1. alkaen Valossa tiistaisin klo 9.30–11.30. Perhekerho on kohtaamispaikka samassa elämäntilanteessa oleville perheille.

Kerhot ovat avoimia alle kouluikäisille lapsille ja heidän lähiaikuisilleen.

Kerhossa ollaan yhdessä vanhemman tai muun lapsen läheisen kanssa. Kerhossa on pieni hartaushetki, liikunnallinen tai musiikillinen tuokio, vapaata yhdessäoloa ja aamupala.

Avoin keskustelu- ja raamattupiiri 11.1. alkaen kirkolla torstaisin klo 18.

Luemme yhdessä sovittua Raamatun kirjaa ja keskustelemme sen äärellä myös omista elämänkysymyksistämme.

Neulekerho 17.1. alkaen kirkolla keskiviikkoisin klo 18. Kudo, neulo tai virkkaa – tule mukaan neulekerhoon!

Opi ja opeta, innostu ja innosta, yhdessä oleminen ja tekeminen, on mukavaa!

Lisää tapahtumia ja piirejä www. helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Malmin kirkossa: Joululaulumessu su 24.12. klo 10.

26.12.

Siionin virsien ja -kanteleen joululauluseurat vietetään tapaninpäivänä Puistolan kirkossa, Tenavatie 4, kello 18 mukana Paula Närhi.

Musiikkihartaus su 24.12. klo 17 Jouluaamun sanajumalanpalvelus ma 25.12. klo 7.

Perheiden joulukirkko ma 25.12. klo 11.

Tapaninpäivän messu ti 26.12. klo 10. Kirkkokahvit. Laulamme rakkaimpia joululauluja. Kirkkobussit yhteiseen messuun Malmin kirkolle: Bussi 1, lähtö klo 9.15 Viikin kirkko – klo 9.20 Pihlajiston Alepan pysäkki – klo 9.25 Pihlajamäen ostoskeskus – klo 9.35 Pukinmäki, Eskolantien pysäkki – Malmin kirkko. Bussi 2, lähtö klo 9.15 Jakomäen kirkko – klo 9.20 Puistolan kirkon pysäkki, Alepa – klo 9.25 Tapuli, Tapulinaukio – klo 9.35 Siltamäen ostoskeskuksen pysäkki, Riimusauvantie – klo 9.45 Tapanilan tori – Malmin kirkko.

Mainitut ajat ovat aikoja, joita ennen bussi ei lähde pysäkiltä tai ohita sitä.

Paluukuljetus klo 12.30 samoja reittejä.

Messu su 31.12. klo 10.

Messu ma 1.1. klo 10.

Lähetysmessu loppiaisena la 6.1. klo 10 Malmin kirkossa. Kirkkokahvit ja lähetysjuhla. Kirkkobussit yhteiseen messuun Malmin kirkolle: Bussi 1, lähtö klo 9.15 Viikin kirkko – klo 9.20 Pihlajiston Alepan pysäkki – klo 9.25 Pihlajamäen ostoskeskus – klo 9.35 Pukinmäki, Eskolantien pysäkki – Malmin kirkko. Bussi 2, lähtö klo 9.15 Jakomäen kirkko – klo 9.20 Puistolan kirkon pysäkki, Alepa – klo 9.25 Tapuli, Tapulinaukio – klo 9.35 Siltamäen ostoskeskuksen pysäkki, Riimusauvantie – klo 9.45 Tapanilan tori – Malmin kirkko. Bussi ei lähde pysäkiltä tai ohita sitä ennen mainittua aikaa. Paluukuljetus klo 13.15 samoja reittejä.

Messu su 7.1. klo 10.

Messu su 14.1. klo 10.

Jakomäen kirkossa: Aaton perhehartaus su 24.12. klo 16.

Jouluyön hartaus su 24.12. klo 22.

Messu su 7.1. klo 12.

Pihlajamäen kirkossa: Aattohartaus su 24.12. klo 15.

Jouluyön sana ja sävel su 24.12. klo 22.

Musiikkihartaus Juhlimaan tulkaa! ma 25.12. klo 16. Joulukahvit.

31.12.

Joululaulumessu, Puistolan kirkossa, Tenavatie 4, klo 10. Heikki Arikka, saarna, Aino Poutanen, kanttori Ulla Pesonen.

Messu su 31.12. klo 16.

Messu su 7.1. klo 16. Mahdollisuus kasteeseen, tuo lapsesi tai tule itse.

Tied. jukka.holopainen@evl.fi, p. 050 444 4376.

Messu su 14.1. klo 16.

Puistolan kirkossa: Aaton perhekirkko su 24.12. klo 14.

Jouluyön messu su 24.12. klo 23.

Jouluaamun hartaus ma 25.12. klo 8.

Joululaulumessu su 31.12. klo 10.

Messu su 7.1. klo 10.

Messu su 14.1. klo 10.

Siltamäen seurakuntakodissa: Aattohartaus su 24.12. klo 16.

Messu su 14.1. klo 12.

Tapanilan kirkossa: Aattohartaus su 24.12. klo 14.

Joulupäivän sanajumalanpalvelus ma 25.12. klo 10.

Tapulin seurakuntakodissa: Aattohartaus su 24.12. klo 15.

Viikin kirkossa: Aaton perhehartaus su 24.12. klo 14.

Aattohartaus su 24.12. klo 16.

Jouluyön messu su 24.12. klo 23.

Jouluaamun messu ma 25.12. klo 8.

Kahvit.

Messu su 31.12. klo 10.

Messu su 7.1. klo 10.

Messu su 14.1. klo 10.

Hiljainen viikkomessu torstaisin klo 17.30 Viikin kirkossa, alkaen 11.1.

Kirkko on avoinna hiljaista rukousta varten klo 17–17.30.

TAPAHTUMIA Joululauluhartaus pe 22.12. klo 13.30 Madetojan palvelutalolla.

Joululauluveisuut ti 26.12. klo 18 Puistolan kirkossa. Siionin virret ja Siionin kantele. vetäjänä Paavo ja Annikki Erelä.

Hengellisten laulujen ilta ti 9.1. klo 18 Siltamäen seurakuntakodilla.

Vetäjänä Marita Widberg.

Lauantain toivotut la 13.1. klo 13 Pukinmäen Portissa. Toivevirsiä ja iltapäiväkahvit.

Israel-ilta to 11.1. klo 18. Kylväjän lähetit Hanna ja Juha-Pekka Rissanen kertovat työstään Israelissa.

Israel-ilta ti 16.1. klo 17.30 Pukinmäen Portissa. Ylistyslauluja, Raamattuun tutustumista sekä rukoilemista Israelin ja Lähi-idän rauhan puolesta.

Lähetyspiiri ma 8.1. klo 18.30 Puistolan kirkolla.

Soppakirkko ma 15.1. klo 11 leivänjaon jälkeen Tapulin seurakuntakodilla ja to 18.1. klo 13 Malmin kirkolla.

Kristillinen jooga tiistaisin klo 19 Viikin kirkolla, alkaa 16.1. Ilm. outi. lantto@evl.fi, 050 380 3602. Kurssin hinta 50 e.

Selkokielinen keskustelupiiri Raamatun aiheista joka toinen tiistai klo 18 Pihlajamäen kirkolla. Alkaa 9.1.

Tule tutkimaan Raamattua ja oppimaan samalla suomea. Mukaan voivat tulla jo vähän suomea osaavat, tarvittaessa käytämme myös englantia. Tiedustelut Helena Pietinen p. 09 2340 4530.

Sururyhmä joka toinen to klo 17.30– 19 Puistolan kirkolla, alkaen 18.1. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400.

Sururyhmä läheisensä päihteisiin menettäneille to klo 17–19 Jakomäen kirkolla 25.1. 8.2., 15.2., 8.3. ja 15.3. Ilm. 11.1. mennessä Jenni Tuulensuu p. 050 314 1880. Mukaan mahtuu viisi henkilöä.

Kevään muskareihin ilmoittautuminen on netissä avoinna 5.1.2018 asti. Ilmoittautumislinkkiin pääset seurakunnan kotisivuilta, katso Toiminta, Lapset ja perheet, Musiikkileikkikoulut.

VIIKKOTOIMINTA Malmin kirkolla: ■ Päiväraamattupiiri torstaisin klo 14.

Alkaa 18.1.

■ Eläkeläisten iltapäivä tiistaisin klo 13. Alkaa 16.1.

■ Näkövammaisten kerho maanantaisin klo 14. Alkaa 8.1.

■ Rukoile kiittäen -ryhmä maanantaisin klo 18. Alkaa 8.1.

■ Aamupuuro maanantaisin klo 10–11. Alkaa 15.1. Vapaaehtoinen maksu.

■ Kuorot torstaisin alkaen 31.8.

Lapsikuoro 6–10-v. to klo 17. Musisoidaan yhdessä, opetellaan uusia lauluja ja esitetään niitä seurakunnan tilaisuuksissa. Lauluihin liitetään leikkiliikkeitä ja rytmisoitinsäestyksiä. Lauluryhmä Tuulenpesä yli 10-v. to klo 18. Löydä oma tapa musisoida: laula melodiaa, opettele stemmoja, kokeille solistina olemista tai säestä ryhmää rytmisoittimilla. Messulaulajat aikuisille to klo 19. Periodeittain toimiva kuoro. Ohjelmisto keskittyy Tuomasmessu-laulujen tyyppiseen musiikkiin. Alkavat 11.1. Tied. Kaisu Rauhamaa, p. 09 2349 4494.

■ Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Alkaa 14.1.

■ Perhekahvila perjantaisin klo 9.30– 11.30.

Jakomäen kirkolla: ■ Eläkeläisten iltapäivä torstaisin klo 13. Alkaa 18.1.

■ Iltaperhekerho keskiviikkoisin klo 17 ruokailu, arki-illan ehtoollinen klo 17.30. Alkaa 31.1.

■ Perhekerho torstaisin klo 9.30.

Alkaa 18.1.

■ Perhekahvila Jakis keskiviikkoisin klo 9–11. Alkaa 17.1.

Pihlajamäen kirkolla: ■ Pieni iltarukous keskiviikkoisin klo 18. Alkaa 10.1. Levollinen vartti Taivaan Isän edessä.

■ Rukousryhmä joka toinen ma klo 18.

Alkaa 22.1. Ryhmä tarjoaa mahdollisuuden yhteiseen rukoukseen toisten seurakuntalaisten kanssa.

■ Raamattupiiri joka toinen ke klo 18.

Alkaa 17.1.

■ Naisten raamattupiiri joka toinen ma klo 18 Mestassa, Salpausseläntie 12 C. Alkaa 8.1.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 22.12.2017 – 18.1.2018

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 19 Kuvalähteet: Kari Mäkinen – Soppakanuuna; Elina Hirvonen – Donostia Kultura; Hussein Al-Taee – Kaapo Kamu; Teemu Laajasalo – Markku Pihlaja; Tarja Halonen – http://politik.in2pic.com; Yona – Tero Ahonen; Samuli Edelman – Warner Music

Vihapuheesta rauhan toimiin Sata vuotta sisällissodan syttymisen jälkeen Kallion kirkossa etsitään sovinnon teitä Sovinto 100 -tapahtumassa.

Teksti Eira Serkkola Kuvitus Hans Eiskonen

V

ihapuhe on vain seuraus – mikä on syy? Se, joka huutaa ja haukkuu somessa, on itse ongelmissa ja tarvitsee apua.”

Näin sanoi eräs nuori Alppilan kirkolla pidetyssä ratkaisupajassa marraskuussa.

Pajasta lähti eteenpäin ehdotus siitä, että kiusaajan ja vihapuhujan on saatava nopeasti täsmäapua, esimerkiksi psykologilta.

Tammikuun Sovinto 100 -tapahtumaa pohjustettiin syksyllä kolmella ratkaisupajalla. Niissä polttavista teemoista keskusteltiin ensin vapaamuotoisesti pienemmässä ryhmässä, ja sen jälkeen konkreettisia ratkaisuehdotuksia käsiteltiin yleisölle avoimessa keskustelutilaisuudessa.

Kansalaisten ehdotukset tuodaan lauantaina 20.1. Kallion kirkossa kansalaisfoorumiin, jossa niitä kommentoivat muun muassa presidentti Tarja Halonen ja piispa Teemu Laajasalo.

Ensimmäisen ratkaisupajan aiheena 28.10. oli köyhyys ja eriarvoisuus, toisessa pajassa 11.11. nuoret puhuivat vihapuheesta ja sen torjunnasta omien kokemustensa kautta. Kolmas paja lasten oikeuksien päivänä 20.11. keskittyi lasten kokemaan hätään Suomessa sata vuotta sitten, ja nykypäivänä Afrikassa ja Suomessa.

Nuorten pajassa oli mukana kolmisenkymmentä kantasuomalaista ja maahanmuuttajanuorta. He korostivat keskustelussa koulutusta vihapuheen kitkemisen keinona. Jo peruskoulun ala-asteella lapsille pitäisi opettaa mielipiteen ilmaisua ja keskustelutaitoja. On myös tehtävä harjoituksia, joissa asetutaan toisen ihmisen asemaan ja opetellaan myötätuntoa. Näitä harjoituksia voitaisiin teettää myös kansanedustajilla.

Peruskoulussa pitää nuorten mukaan opetella myös sovittelutaitoja. Vaikka ääriryhmien näkemykset olisivat kuin eri planeetoilta, kaikkia on kuunneltava. ”Ei saa keskittyä vain tiettyyn ryhmään, koska jokaisella on oma agendansa ja niiden väliltä tulee löytää kultainen keskitie. Jokaisen on saatava sovittelussa jotakin.”

Vihapuhetta on rajoitettava ja siitä on rangaistava, nuoret myös vaativat. On väärin, että vaikka vihapuhetta pidetään ongelmana, se kuitenkin sallitaan, eduskuntaa myöten. Kansalaiset ottavat kansanedustajista mallia. Erityisesti vaikuttajien ja päättäjien vihapuheet olisi saatava rangaistaviksi, mikä edellyttää vihapuheen tarkempaa määrittelyä laissa.

Miten satavuotiaassa itsenäisessä Suomessa estetään epäluulon ja vihapuheen puhkeaminen väkivallaksi? Tällaisista asioista keskustellaan ensi lauantaina Kallion kirkossa. Tavoitteena ovat konkreettiset parannusehdotukset, jotka lähtevät päättäjille. ■

Sovinto 100 -tapahtuma tammikuussa Kallion kirkossa Perjantaina 19.1.

■ Kello 20: Breaking the Silence – ilta­ hartaus ambient-musiikin ystäville. Äänimaisemat: Rinneradio.

Lauantaina 20.1.

■ Kello 12: Sisällissodan muistovuo­

den avaus. Arkkipiispa Kari Mäkinen, psykiatrian erikoislääkäri, psykote­ rapeutti Mari-Kaarina Hiltunen, do­ sentti Ilkka Huhta.

■ Kello 14: Sovinto 100 -kansalais­

foorumi. Kansalaisten Sovinto 100 -ratkaisupajoissa laatimia ehdotuk­ sia kommentoivat presidentti T ­ arja ­Halonen, Helsingin piispa Teemu Laajasalo, kirjailija, elokuvaohjaa­ ja Elina Hirvonen sekä Crisis Ma­ nagement Initiative ry:n (CMI) Irak-­

ohjelman johtaja Hussein Al-Taee.

Keskustelua vetää Helsingin kaupun­ gin kulttuurin- ja vapaa-ajan toimi­ alajohtaja Tommi Laitio.

so; Abdissa ”Mamba” Assefa, lyö­ mäsoittimet; Arttu Takalo, vibrafoni; Tommi Niskala, urut.

■ Kello 16: Vihan kierteestä sovinnon­

Sunnuntaina 21.1.

rakentajiksi. Mukana mm. rasistisen skinhead-järjestön entinen johtohah­ mo Arno Michaelis (USA). Keskuste­ lun juontaa Kirkon Ulkomaanavun Reach Out -hankkeen koordinaatto­ ri Habiba Ali. Molemmat keskustelut striimataan: www.sovinto100.fi ■ Kello 20: Musiikkimessu: Siunat­

tu sovinto. Liturgia ja saarna ­Mari Mattsson. YLE:n taltioimassa mes­ sussa musiikkikulttuurit kohtaavat: Samuli Edelmann ja Orkestra Suora Lähetys, Yona, Daikini, Malang Cissokho, Kora, Suora Lähetys -trio ja Ikosen Siskot. Orkesterina Varre Vartiainen, kitara; Timo Hirvonen bas­

■ Kello 10: Sovinto 100: Kallion k­ irkkopäivät 100 vuotta -juhlames­ su. Juhlamessussa saarnaa Ilkka ­Mattila, liturgia Riitta Männistö.

■ Kello 20: Presidenttiehdokkai­

den suuri arvokeskustelu. Ehdokkai­ ta tenttaavat uutis- ja ajankohtaisoh­ jelmien vastaava päätoimittaja ­Merja Ylä-Anttila ja politiikan ja talous­ toimituksen päällikkö Jussi Kärki. ­MTV3:n suora lähetys.

Tapahtuman järjestävät Kallion ­seurakunta, Helsingin seurakunta­ yhtymä ja Kirkkopalvelut.

MENOT 22.12.2017 – 18.1.2018

20 a Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

■ Lähetyskerho joka toinen ma

klo 17. Alkaa 15.1. Lähetystyöstä ja kansainvälisyydestä kiinnostuneiden avoin kokoontuminen.

■ Eläkeläisten iltapäivä keskiviikkoisin klo 12. Alkaa 10.1. Päiväkahvit ja ohjelmahetki.

■ Ruoka-aika torstaisin klo 12–13.

Alkaa 11.1.

■ Asukaskahvila Olohuone tiistaisin klo 12–14 Mestassa, Salpausseläntie 12 C. Alkaa 9.1.

■ Kirkon kuoro keskiviikkoisin klo 18.30. Alkaa 10.1. Tied. Timo Olli p. 09 2340 4492.

■ Käsityökerho joka toinen ti klo 13 Mestassa, Salpausseläntie 12 C. Alkaa 23.1.

■ Tuolijumppa perjantaisin klo 10.30.

Alkaa 12.1. Kevyttä venyttelyä ja jumppaa oman kunnon mukaan tuolia apuna käyttäen.

■ Perhekerho tiistaisin klo 10 Mestassa, Salpausseläntie 12 C. Alkaa 16.1.

■ Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30 Harjannetie 44. Alkaa 17.1.

Puistolan kirkolla: ■ Eläkeläisten iltapäivä torstaisin klo 13. Alkaa 18.1.

■ Arabian kielen opintopiiri tiistaisin klo 18 Puistolan kirkolla. Alkaa 9.1.

■ Ylistys- ja rukoustanssi perjantaisin klo 18.30. Alkaa 12.1.

■ Kaikille avoin kuntojumppa ti klo 18 ja naisten jumppa klo 19 Puistolan kirkolla, kertamaksu 2 e. Alkaa 9.1.

■ Gospelbic perjantaisin klo 17.30.

Alkaa 19.1. Monipuolista ryhmäliikuntaa vaihtuvin teemoin.

■ Käsityö- ja kutomakerho keskiviikkoisin klo 18.30. Alkaa 10.1.

■ Kuorot: Kirkkokuoro keskiviikkoisin klo 18.45, alkaa 17.1. Lapsikuoro Laulupuu torstaisin B-ryhmä klo 15, A-ryhmä klo 17, alkavat 11.1. Laulupuun Minit 5–6-v. keskiviikkoisin klo 17, alkaa 17.1. Kuoroista tied. Ulla Pesonen 09 2340 4493.

■ Raamattukerho lukutaitoisille lapsille sunnuntaisin klo 10. Alkaa 21.1.

■ Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30. Alkaa 17.1.

Pukinmäen Portissa: ■ Porttikahvila maanantaisin klo 12–15, alkaen 15.1.

■ Hengellisen matkakumppanuuden piiri joka toinen ke klo 18.30, alkaen 10.1. Teehetki, yhdessä hiljentymistä, keskustelua ja rukousta.

■ Ilosanoma-raamattupiiri joka toinen ti klo 18, alkaen 9.1. Tule keskustelemaan ja kokemaan oivalluksia Sanan äärellä sekä olemaan sen puhuteltavana.

■ Puikoissa-piiri joka toinen ke klo 18, alkaen 17.1. Tule Puikkoihin tekemään omia käsitöitä tai antamaan panoksesi Pukinmäen alueen hyväntekeväisyyskohteeseen. Yhdessäoloa ja jutustelua mukavassa seurassa, iltatee ja iltavirsi.

■ Kutomakerho maanantaisin klo 18–20. Kudotaan kangaspuilla mattoja ja kudonnaisia. Alkaa 15.1.

■ Aikuisten nikkaripiiri keskiviikkoisin klo 11 ja perjantaisin klo 17.30 Pajalla, Säterinportti 3 E. Kunnostetaan vanhaa ja rakennetaan uutta.

Alkaa 10.1.

Siltamäen seurakuntakodilla: ■ Eläkeläisten iltapäivä keskiviikkoisin klo 13. Alkaa 17.1.

■ Korttelitupa maanantaisin ja torstaisin klo 11.30–14.30. Alkaa 8.1.

■ Naiskuoro Sillattaret maanantaisin klo 17.30. Alkaa 8.1. Tied. kaisu.rauhamaa@evl.fi ■ Perhekahvila torstaisin klo 11.30– 14.30, alkaen 11.1.

Tapanilan kirkolla: ■ Eläkeläisten iltapäivä keskiviikkoisin klo 12. Alkaa 17.1.

■ Rukouspiiri torstaisin klo 18. Alkaa 11.1.

■ Kutomakerho tiistaisin klo 15. Alkaa 9.1.

■ Naisten jumppa maanantaisin klo 18. Alkaa 8.1.

■ Nuorten aikuisten sähly torstaisin klo 19.15. Alkaa 11.1.

■ Nuorten Pop up -liikunta maanantaisin klo 19. Alkaa 8.1.

■ Lapsikuorot torstaisin: klo 16 DoReMi kouluikäisille, klo 17 Minilaulajat 3–4-v., klo 17.45 Midilaulajat 5–6-v. Alkaa 11.1. Tied. kaisu.rauhamaa@evl.fi Tapulin seurakuntakodilla: ■ Eläkeläisten iltapäivä keskiviikkoisin klo 14. Alkaa 17.1.

■ Rukouspiiri tiistaisin klo 17. Alkaa 9.1.

■ Olotilakahvila Olohuone maanantaisin klo 11–13, alkaen 8.1.

Viikin kirkolla: ■ Naapurikahvit keskiviikkoisin klo 13–14.30. Alkaa 10.1.

■ Senioritiistai – Laulu soi, joka toinen ti klo 13. Alkaa 30.1.

■ Missiokerho joka toinen ke klo 17.30. Alkaa 10.1.

■ Rukousilta joka toinen keskiviikko klo 18. Alkaa 17.1.

■ Opiskelijoiden yhteiskristillinen raamattupiiri maanantaisin klo 18.

Alkaa 8.1.

■ Kuorot: Naiskuoro Pihlaja maanantaisin kello 18.30. Alkaa 29.1.

Pihlajanmarjat-kuoro tiistaisin 7–12-v. klo 16, 3–4-v. klo 17, 5–6-v. klo 17.45. Alkaa 23.1. Kuoroista tied. Marjasisko Varha p. 09 2340 4496.

■ Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30. Alkaa 17.1.

■ Esikoisvauvakerho torstaisin klo 13.30. Alkaa 18.1.

■ Iltaruoka perheille keskiviikkoisin klo 17–19. Alkaa 10.1.

■ Kauppojen hävikkiruoanjako maanantaisin klo 14.30 alkaen. Alkaa 8.1. Oma kassi mukaan.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Joulun ja uuden vuoden aikana poikkeusaukioloja Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 8–15.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Koskelan kirkko, Käpyläntie 11 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

Jumalanpalvelukset Oulunkylän kirkossa: Aattohartaudet su 24.12. Klo 14 mukana Aino Spence, laulu. Sopii erityisesti lapsiperheille. Klo 16 mukana Akseli Ferrand, laulu.

Jouluyön messu su 24.12. klo 23.

Mukana Heikki Järvinen, Joululaulukuoro sekä Sofia Kiviniemi, harmonikka.

Joulupäivän sanajumalanpalvelus ma 25.12. klo 10.

Tapaninpäivän messu ti 26.12. klo 10.

Messu su 31.12. klo 10, ma 1.1. klo 10, la 6.1. klo 10, su 7.1. klo 10 ja su 14.1. klo 10.

Oulunkylän vanhassa kirkossa: Jouluaamun sanajumalanpalvelus ma 25.12. klo 6.

Käpylän kirkossa: Aattohartaus su 24.12. klo 15.

Avoin aattoilta Käpylän kirkossa su 24.12. klo 16–21. Mukana Lauri Kemppainen. Tule yksin, kaksin tai koko perheen kera.

Jouluyön messu su 24.12. klo 23.

Jouluaamun sanajumalanpalvelus ma 25.12. klo 8.

Messu su 31.12. klo 18, su 7.1. klo 18 ja su 14.1. klo 18.

Hiljaisuuden rukoushetki ke 10.1. klo 18, ke 17.1. ehtoollinen.

Koskelan kirkossa: Aattohartaus su 24.12. klo 13.

Maunulan kirkossa: Aattohartaus su 24.12. klo 14.

Jouluaamun sanajumalanpalvelus ma 25.12. klo 8.

Messu su 31.12. klo 12 ja su 7.1. klo 12.

Messu su 14.1. klo 12. Pyhäkoulu messun aikana.

Tapahtumia Ogeli big bandin joulukonsertti Oulunkylän vanhassa kirkossa to 21.12. klo 19. Kapellimestari Erik Hippi, solistina Harriet Honkaniemi. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Loppiaisen Kauneimmat joululaulut Oulunkylän kirkossa 6.1. klo 14.

Lukupiiri ma 8.1. klo 18, kerran kuussa Oulunkylän kirkossa. Kirja: Astrid Lindgren: Veljeni, Leijonamieli.

Tied. kaisa.heininen@evl.fi.

Rukousryhmä to 11.1. klo 18, kerran kuussa Oulunkylän kirkossa. Ohjaaja Kiviranta, p. 09 2340 2265.

Naisten kirjallisuuspiiri ke 10.1. klo 18, kerran kuussa Käpylän kirkossa. Ivan Turgenev: Isät ja pojat.

Ohjaaja Takkinen, p. 040 5190 244.

Ensi kertaa vanhemmaksi -ryhmä ke 24.1.–21.3. (8 krt) Käpylän kirkolla.

Esikoisvauvoille ja vanhemmilleen.

Ilm. 15.1. mennessä mirva.keski-­ vahala@evl.fi.

viikkotoiminta Oulunkylän kirkko: ■ Yhteisöravintola Salaam torstaisin klo 12–16.30 alkaen 11.1. Tervetuloa monikulttuurisen vapaaehtoistiimin valmistamalle buffet-aterialle. Hinta 1–10 e.

■ Puuroaamiainen maanantaisin klo 09–12 alkaen 15.1. Hinta 1 euroa, tervetuloa vauvasta vaariin.

■ Kerhot: Koululaisten iltapäiväkerhot alkavat ma 8.1. Päiväkerhot ma 8.1. klo 9. Perhekerho ma 8.1. klo 9.45.

■ Yksinhuoltajien olohuone alkaa tammik. lopulla, joka toinen ti klo 17–19. Tied. Lahdensalo, p. 09 2340 5382.

■ Avoin sururyhmä ke 10.1. klo 18–20.

Ohjaaja Karlson.

■ Oulunkylän lähetyspiiri ke 17.1. klo 13.

■ Kuorot: Kamarikuoro Chorus Sine Nomine ke 17.1. klo 18–20, Gaudioso-­ kuoron ensimmäiset harjoitukset 26.1. Tied. molemmista kuoroista: p. 09 2340 5327, katja.makio@evl.fi.

Oulunkylän vanha kirkko: ■ Raamattupiiri ma 8.1. klo 18, parilliset viikot. Ohjaaja Nuikka, p. 050 307 7105.

Maunulan kirkko: ■ Torstaikerho to 18.1. klo 13. Ohjaaja Elisa Hapuli, p. 09 2340 5381. Vieraina 25.1. Heikki ja Riitta Järvinen.

■ Lasten musiikkiryhmät to 25.1. alkaen: 2–5-v. klo 9.30–10, 1–2-v. klo 10–10.30, ja 0–1-v. klo 10.30–11.

■ Maunulan kirkon musiikki- ja lauluryhmä ke 31.1. klo 18–20. Tied.

Pesonen-Kareinen, p. 09 2340 5328.

Käpylän kirkko: ■ Päiväkerho ma 8.1. klo 9.

■ Käpylän kirkon lähetyspiiri ma 15.1. klo 17.

■ Käpylän kirkkokuoro ti 9.1. klo 18.30, tied. Helenius, p. 09 2340 4217.

■ Käpylän kirkon päiväpiiri ke 17.1. klo 13. Avoin tapaaminen kahvin ja ohjelman merkeissä. Ohjaaja Järveläinen, tied. Pettinen, p. 09 2340 5383.

■ Perheiden tanssituokiot pe 12.1. ikäryhmittäin: 2–5-v. klo 9.30–10, ­1–2-v. klo 10–10.30. ja 0–1-v. klo 10.30–11.

Voudintie 4 B: ■ Kehitysvammaisten kerho joka toinen ma, alk. 8.1. klo 17.30.

■ Koskelan lähetyspiiri joka toinen ti, alk. 16.1. Huom! uusi aika klo 15–17.

Muualla: ■ Kutomakerho: Kunnalliskodintie 6 N -rappu. Kangaspuita käytössä, mahdollisuus kutoa päivä- ja ilta-aikaan.

■ Koululaisten iltapäiväkerho ma 8.1., Otto Brandtin tie 13.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–to klo 9–12. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

jumalanpalvelukset Perheiden aattohartaus joulutähden loisteessa su 24.12. klo 14.

Mukana Satu-Elina Ansas, Lauri Koivisto, Ari Häyrinen, Anna-Kaisa Jussila, Helkky Pennanen ja Jenni Paaso.

Jouluaaton hartaus seimen äärellä su 24.12. klo 16. Mukana Jouni Pirttijärvi, Anna-Kaisa Jussila, Ari Häyrinen, Maija Pohjonen, huilu ja Liisa Pohjonen, piano.

Jouluyön messu su 24.12. klo 23. Tiia Valve-Tuovinen ja Juhana Saarinen sekä nuorten bändi.

Joulukirkko ma 25.12. klo 8. Leo Norja, Ari Häyrinen ja Vox Sonora -kuoro.

Tapaninpäivän jumalanpalvelus ti 26.12. klo 11. Leo Norja ja Jussi Hirvonen.

Hyvästit vanhalle vuodelle -messu su 31.12. klo 11. Tiia Valve-Tuovinen, Jouni Pirttijärvi ja Ari Häyrinen.

Jätämme hyvästit vanhalle vuodelle ja toivotamme uutta vuotta tervetulleeksi.

Tervetuloa uusi vuosi! ma 1.1. klo 11.

Jouni Pirttijärvi ja Ari Häyrinen.

Tervetuloa vuoden 2018 ensimmäiseen jumalanpalvelukseen.

Loppiaisen jumalanpalvelus la 6.1. klo 11. Marita Toivonen ja Jussi Hirvonen.

Messu su 7.1. klo 11. Leo Norja, Jouni Pirttijärvi ja Jussi Hirvonen.

Messu su 14.1. klo 11. Satu-Elina Ansas, Tiia Valve-Tuovinen ja Ari Häyrinen.

Pieni iltamessu ke 17.1. klo 19. Marita Toivonen ja Satu-Elina Ansas.

Tapahtumia Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita.

Kauneimmat Joululaulut jazzahtavasti ke 20.12. klo 19. Mukana Jussi Hirvonen ja Marita Toivonen. Nuorten bändi säestää.

Peittopiirissä kudotaan Äiti Teresa -peittoja ja viihdytään yhdessä

kupposen äärellä. Valmiit peitot toimitetaan SPR:n kautta pakolaisleireille. Tervetuloa aina parillisina maanantaina klo 13 kirkolle 8.1. lähtien.

Vaaperot, perhekerho leikkipuiston kanssa tiistaisin 9.1. alkaen klo 13–15 kirkolla.

Viihdemusiikin laulukurssi ke 10.1. klo 18. Kurssi kokoontuu 6 kertaa, yksi kerta 105 min., hinta 100 e.

Ohjaaja musiikkipedagogi Susanna Eronen. Ilmoittautuminen virastoon p. 09 2340 5500. Laulukurssin päätöskonsertti sunnuntaina 4.3. klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa.

Matkaklubi: Madrid ke 10.1. klo 19.

Pastori Jussi Rytkönen kertoo syksyn 2017 Kotimaa-lehden matkaklubin matkasta Madridiin. Kahvitarjoilu.

Kutomakerhossa sinulla on harvinaislaatuinen tilaisuus tutustua kangaspuihin. Oppia ja edetä saa omaan tahtiin ja apua on aina lähellä. Kerho kokoontuu VälKeessä keskiviikkoisin klo 19 10.1. lähtien.

Eläkeikäisten kerho kokoontuu taas torstaisin klo 13 11.1. lähtien. Kerhossa keskustellaan alustuksen pohjalta, juodaan kahvit ja vietetään aikaa yhdessä.

Akvarelliryhmä kokoontuu kirkolla joka toinen torstai 11.1. alkaen klo 17.30. Ryhmään ovat tervetulleet kaikki, ennakkotaitoja ei tarvita.

Ryhmä on maksuton, mutta osallistuja maksaa omat materiaalinsa.

Vox Sonora -kuoron harjoitukset maanantaisin 15.1. lähtien klo 18.

Omaa aikaa -ilta työikäisille ke 17.1. klo 18. Omaa aikaa. Iltapalaa ja juttelua takkatulen lämmössä. Tule sellaisena kuin olet!

Erityisryhmille Viittomakielinen joulukirkko pidetään joulupäivänä ma 25.12. klo 15 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1, Vantaa.

Viittomakieliset raamattu- ja keskustelupiirit jatkavat toimintaansa keväällä 2018. Piirejä järjestetään Kannelmäen kirkolla, Vanhaistentie 6, ti 9.1., 6.2., 6.3. ja 10.4. klo 15 ja Malmin kirkolla, Kunnantie 1, ti 23.1., 20.2., 20.3. ja 24.4. klo 17. Piirien yhteinen retki toteutetaan 15.5. ja siitä tiedotetaan tarkemmin myöhemmin keväällä.

Kehitysvammaisten seurakuntailtaa vietetään to 11.1. klo 18 Seurakuntien talolla, Kolmas linja 22. Illan aiheena on elämä Afrikassa. Seurakuntailtoja pidetään vaihtuvin teemoin kerran kuukaudessa kesäkuuhun asti, poikkeuksena maaliskuu, jolloin iltaa ei pidetä.

Seuraava lehti ilmestyy

18.1.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 22.12.2017 – 18.1.2018

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 21

Apua & tukea

– Hiljaisuus on toivottu juttu, kertoo jouluna Kampin kappelissa päivystävä pastori Nanna Helaakoski.

Rauhan keidas keskellä jouluryysistä Kampin kappeli on avoinna joka päivä joulun aikaankin. Sieltä löytyy kaipaaville hiljaisuutta ja tukea vaikeisiin tilanteisiin.

Teksti Eila Jaakola Kuva Esko Jämsä

K

auppojen jouluryysiksen aikaan kappeli toimii keskustan keitaana, jonne voi tulla hengähtämään ja nauttimaan hiljaisuudesta.

– On ihan tietoinen päätös, että meillä ei soiteta joululauluja eikä järjestetä tapahtumia.

Joku on joskus kommentoinutkin, että onpa kivaa, kun täällä eivät joululaulut soi, tietää pastori ­Nanna ­Helaakoski.

Viime jouluna Kampin kappelissa oli yhteensä runsaat 1 200 kävijää. Poikkeaako joulun tunnelma normaalipäivistä?

– Joulun tunnelma on jotenkin erityisen rauhaisa: hyvä mieli ja tahto näkyvät esimerkiksi siinä, että järjestyshäiriöitä ei ole ollut yhtenäkään jouluna.

Sytytetään kynttilöitä, nautitaan glögiä ja pipareita.

Aja iäkkään iloksi -toiminta yhdistää autoilun ja hyvän tekemisen. Vapaaehtoiset ”Automies-kuljettajat” vievät iäk-

Kappelin aulassa päivystävät sekä kirkon työntekijä että kaupungin sosiaaliohjaaja. Heidän kanssaan voi tulla keskustelemaan mieltä painavista asioista ilman ajanvarausta, nimettömänä ja kotipaikasta riippumatta.

Nanna Helaakoski kertoo, että koko joulukuun ajan on käyty keskusteluja niiden ihmisten kanssa, joille joulu on vaikea. Juhla voi nostaa esiin traumatisoituneita muistoja lapsuudesta. Joulusta on tullut monelle stressaavaa suorittamisen aikaa, koska on pakko käydä monessa paikassa, vaikka ei jaksaisi. Kaupallisen joulun malli on vaativa: riittävätkö rahat, täytänkö sen idyllin, jonka mainokset asettavat.

Myös menetykset korostuvat suuren juhlan aikana. Ensimmäinen joulu leskeksi jäämisen tai avioeron jälkeen saattaa olla erityisen kipeä paikka.

– Moni on vasten tahtoaan yksin. Vaikka luterilaisuus on leivän jakamisen ja yhteisen pöydän uskon-

käitä toiveiden mukaan parin tunnin autoretkille ilmaiseksi.

Toimintaa aloitetaan Mikaelin seurakunnassa ja nyt etsitään autoretkelle ikäihmisiä, jotka eivät muuten pääsisi toivomilleen retkille. Lue lisää Automies-toiminnasta: www.automies.fi Ilkka Kärkkäisen valokuvanäyttely Singles of Helsinki on nähtävissä Oulunkylän kirkon, Teinintie 10, galleria Aulassa 1.1. asti. Valokuvanäyttely käsittelee yksinäisyyttä suurkaupungissa. Näyttelyyn voi tutustua kirkon aukioloaikoina ma–to klo 8–20 ja pe–su klo 8–15.

to, jouluna pöytäkunnat sulkeutuvat muilta kuin läheisiltä, Helaakoski pohtii.

Joka joulu paikalle tulee myös niitä, joilla on yllättävä hätä.

– Ohjaamme ihmisen tarvittaessa eteenpäin esimerkiksi kriisipäivystykseen. Tärkeintä on, että hän ei jää asiansa kanssa yksin. Pyhien aikaan kriisi saattaa lamaannuttaa enemmän kuin arkena. Muistan, kuinka eräs apua saanut oli hämillään siitä, että jokin paikka oli jouluna auki ja että meiltä saa myös sosiaali- ja terveyspuolen apua.

Helaakoski odottaa joulun työvuoroja hyvillä mielin. Hän ehtii niiden välissä viettää myös omaa joulua, nauttia jouluaterian ja käydä vaikkapa Temppeliaukion kirkossa.

– Tärkeintä joulussa on toivon viesti. ■ Kampin kappeli avoinna jouluaattona 24.12. klo 8–12 sekä joulupäivänä 25.12. ja tapaninpäivänä 26.12. klo 12–16. Muina päivinä normaalisti ma–pe klo 8-20 ja la–su klo 10–18. Kirkon ja kaupungin työntekijät ovat tavattavissa ilman ajanvarausta.

Kirkon keskusteluapu avoinna päivittäin: Palveleva puhelin p. 0400 22 11 80 vastaa su–to klo 18–01 ja pe–la klo 18–03. Chat avoinna 25.12.–5.1. ma-pe klo 16–20. kirkonkeskusteluapua.fi

Ilkka Kärkkäinen

Menopalat

SOVINTO 2018 – kyläpapin keskustelusarja neljänä keskiviikkona 10.–31.1. klo 18 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Kirkkoherra Arto Antturi virittelee ajatuksia oikeudenmukaisuuden kaipuusta, sovinnosta, armosta, anteeksi antamisesta ja saamisesta niin perhe-elämässä, työpaikalla, kirkossa kuin yhteiskunnassa laajemmin. Illassa on virikepuheen lisäksi pienryhmäkeskustelua ja mehutarjoilua.

– Turistit löytävät tiensä tänne ehkä siksikin, että lähes kaikki muut paikat ovat suljettuina. Kävijöitä tulee myös niistä maista, joissa joulua ei vietetä, Helaakoski mainitsee.

Via Crucis -pääsiäistapahtumaan haetaan vapaaehtoisia. Via Crucikseen toivotaan kaikenikäisiä miehiä ja naisia erilaisiin rooleihin ja tuotantoon, kuten puvustukseen, lavastukseen, roudaukseen ja kahvitukseen. Harjoitukset alkavat keskiviikkona 14.2. Ilmoittautumiset 31.1. mennessä sähköpostilla viacrucis@evl.fi. Seuraa myös Via Cruciksen Facebook-sivuja: www.facebook.com/­ viacrucishelsinki.

Ilkka Kärkkäinen dokumentoi valokuviinsa yksinäisyyttä hiljaisesti, mutta kauniisti, osana elämää, kaupunkia ja arkkitehtuuria.

22 A

Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

K

neniälittereK

Palveluja tarjotaan MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Siivous, korjaus, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 7 v. kokemus ja suosituksia

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Katsomusneutraalia tonttuilua RAAMATTUUN PERUSTUVA joulukuvaelma sisältää niin hapokasta uskonnollisuutta, että sitä ei katsomusneutraali koululaitos kestä. Siksi joulujuhlissa esitetään mieluummin yleisromanttisia schlaagereita ja tunnelmapaloja, joiden sisältö on tunnelmassa itsessään. Myös tonttuleikit kelpaavat, kas ne kun eivät sisällä uskonnollista unnuttamista.

Tai niinhän moni katsomusneutraaliusvahti silkkaa sivistymättömyyttään luulee. Tonttu kun on arktiseen luonnonuskontoon kuuluva haltija, siis perin juurin uskonnollinen hahmo. Aivan enkelin veroinen.

Haltijat vaikuttavat tosin olevan salonkikelpoisia sakraaliolentoja: kristillisyyttä kavahtavissa uskonnottomissa nimäisjuhlissa suositaan haltijakummeja.

Koulujen joulukuvaelmaongelmaan on olemassa helppo ratkaisu. Koko joulun idea on siinä, että otetaan vanha esikristillinen juhla ja tulkitaan se uudelleen kristinuskon sanoman valossa. Siksi kristityille ei ole mikään ongelma tulkita tonttuakaan kristillisestä perinteestä käsin ja vaihtaa sana ”enkeli” siihen. Suuri taivaallinen tonttujoukko menee sukkana läpi.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Edulliset remontit!

Kirvesmiestyöt, maalaus, kaakelointi, lattiat, tapetointi ym. Ilm.arviointi, kot.väh., tarvikeale. Pienet remontit tervetulleita!

Saneeraus Pe Ry T:mi, puh. 0400 819 757

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit.

Takuutyötä jo v.1989 lähtien • maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

muutot tyhjennyksineen,vintit, kellarit, loppusiiv.sop.muk. 30v. kokemus.

Erikseen kaappeihin unoht.astiat ym.

040-3775159, ONNI. Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan Hki Asunto & Rakennus Oy t.nikkanen@kolumbus.fi 0400-503 497

Haluatko laihtua, voida paremmin tai lisätä hyvinvointia? Liikunnanohjaaja ja Personal Trainer auttaa sinua. p.0500992933

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen toimisto@marfic.fi p.040 502 4546

Lahjoitetaan Noudettavissa hyvä saksalainen shimmerman piano.

Yhdellä tytöllä on ollut käytössä.

Pianon saa kun noutaa pois.

Annala Ulla P. 050-357 51 79 050 – 62022 tai 09-6983368

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen.

SOITA JA KYSY LISÄÄ

Toimivat kaihtimet joka kotiin !

040-411 4370

Ahdistaako liika tavara?

Ammattijärjestäjämme auttavat ystävällisesti ja luottamuksellisesti!

050 493 1772, www.tavararemontti.fi PK-Seudun Dyykkarit Oy, 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03 Muutot ja kuljetukset.

1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetusneppis p. 040 5850074 Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit.

Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393

Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Palveluja halutaan Pientä kotityötä vastaan ilmainen asunto Länsi-Pasilassa.

Puh: 045-6073818

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ostetaan OSTETAAN KUOLINPESÄT,

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 0504315536

Eläkeläisille, leikkaus 18-22 €, permanentti tai väripaketti 65€ P. 045 2386356, Hämeentie 38

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ilmainen arviointi + k-vähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

KOTI-KATRIINA AUTTAA kauppa- ja asiointiapu, kotisiivous, kaikki kodinhoitotyöt, ulkoiluseura. P. 0400 612095 tai info@kotikatriina.fi

www.stadinapumiehet.fi 045 6475572 stadinapu@saunalahti.fi, kiinteistönhuolto, käsilumityöt, kuljetus. 37€/h.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous.

Kodinapu helmi p.0407209420

Joulusiivousta, ikkunat, matot, lattiat ym. Soittele ja kysele.

Puh. 046 944 83 83 www.kotikuntoon.com Kotisiivousta, ikkunanpesua, pihatöitä.

Kotimaisin voimin laadukkaasti ja edullisesti Timo Vanari • 044 0691994

Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla.

Myös jatkuvat sopimukset. www.marfic.fi • p. 040 – 7001925

Kotikuntoutusta taidolla ja sydämellä Kävely ja tasapaino paremmaksi omassa kodissa.

Jani tietää konstit 20 vuoden kokemuksella.

Fysioterapeutti kotiin -palvelu tarjoaa erityisesti ikäihmisille toiminnallista kuntoutusta, harjoittelua ja hierontaa kotona itsenäisen liikkumisen ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja kohentamiseksi.

Puh. 040 552 9766 Jani Jaatinen fysioterapeutti, ikäihmisten fysioterapian erik. opinnot Dosentintie 7, 00330 Hki. fysioterapeuttikotiin.fi

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI Asianajotoimisto Mia Kavasto Perunkirjoitukset ja perinnönjaot Testamentit ja edunvalvontavaltuutukset p. 019 688 1000 toimisto@kavasto.fi ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

Hautauspalveluja

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

24 h

PÄIVYSTYS

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

Kaikille avoimia luentoja

ti 26.12. klo 18 Siionin kantelen ja S.virsien lauluveisuut Puistolan kko, Tenavat.4, Hki. pe 29.12. klo 18 jouluseurat Vanha kko, Uudenmaank.13, Hyvinkää. HUOM: muutt. pv. & klo!

TAMMIKUU 2018 ma 1.1. klo 18 lähetysseurat Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. pe 5.1. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink. 8, Espoo. la 6.1. klo 18 Kirkonkulman nrsotila, Kirkkot. 6, Järvenpää. su 7.1. klo 14 Myyrmäen kko, Uomat. 1, Vantaa. ma 8.1. klo 19 Leppävaara kko takkah., Veräjäkallionk. 2, Espoo; tarj. klo 18.30. ti 9.1. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17D, 2. krs. (Autotalo, Kamppi). Kevään aloitus. ke 10.1. klo 19 Körttikoti, Ratak. 1aA3. su 14.1. klo 15 Paavolan srk-koti, Aittat.

1, Hyvinkää. klo 16 Seuratupa (Autotalo, Kamppi), mm. J.Parviainen. pe 19.1. klo 17 Lohjan srk-kesk., Sibeliuksenk. 2. klo 19 kotiseurat Untamala, Tilanhoitajankaari 10D (Viikki), Hki.

10.1. Mauno Koiviston elämä ihmisenä ja presidenttinä kauppat. tri Kari Nars 17.1. Mitä on hyvä tietää, kun menee lääkärille? kirjailija Satu Salonen 24.1. Miten kristinusko tuli Suomeen? rovasti, kirjailija Hannu Nyman 31.1. Päänsärky - kiusallinen vaiva vai vaaran merkki? aivotutk., neurol. Merja Kallio

Vuokrata halutaan

Seurakunnille työskentelevä herrasmies etsii 1-2h asuntoa.

Savuton, ei eläimiä, luottotiedot ok, varma vuokra.

P. 0405319663/Jussi

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 14.1 klo 13.30 (Ap.t. 9-10) Saulin kääntyminen - Maarit Filppula Pietari ja Cornelius - Tinja Halunen

Luotettava, siisti, rauhallinen 30 v. opiskelija etsii edullista yksiötä 1.1. alk. esim.

Töölö-Hakaniemi-Vallila Luottotiedot, kotivakuutus ok.

Ei eläimiä. Hyvä vuokralainen!

P. 0407646022 (Anni)

Kaikki hautausKaikki hautaus-ja ja perunkirjoituspalvelut perunkirjoituspalvelut

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Hammashoitoa

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Kiviveistämö Levander Oy

Pihlajamäentie 34 00710 Helsinki p. 0400 40 7490

Krouvinpolku 3 01380 Vantaa p. 040 830 4212

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

SOITA JA VARAA AIKA

010 2715 100

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) • Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Mechelininkatu 2 00100 Helsinki p. 0400 321 823

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Hammasproteesit tulisi uusia 5-8 vuoden välein Hammasproteesit tulisi pohjata/tiivistää vähintään kolmen vuoden välein Rikkoutuessaan hammasproteesit tulisi korjata mahdollisimman pian Painokohtien korjaaminen tulisi tehdä välittömästi, jotta suun limakalvot ei vaurioidu • Käydä tarkastuttamassa hampaatonkin suu erikoishammasteknikolla tai hammaslääkärissäsi

EHT Ossi Vallemaa

Kellonummentie 5 02740 Espoo p. 040 664 7290

Veloitukseton arviointi

• • • •

Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä!

www.loimaankivi.fi

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Perhe etsii uutta kotia Etelä/Länsi-Helsingin alueelta.

Vanhemmat käyvät vakitöissä, lapsi Munkkiniemen ala-astetta.

Perheeseen kuuluu 2 kilttiä koiraa.

P.0442099319/tommju@gmail.com max.vuokra 1200e~

JORMA LUKKARINIEMI

TIESITKÖ...?

Rauhallista Joulunaikaa!

Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Työssäkäyvä naistoimittaja, 32v, etsii yksiötä/kaksiota kantakaupungista, max 800€/kk. 0445817426

Suomen Hammaslääkäriliiton jäsen

(09)323 323 3770 3770 Hiihtäjäntie Hiihtäjäntie 1,1,00810 p.p.(09) 00810Helsinki Helsinki WWW.HAUTAUSPALVELU.COM WWW.HAUTAUSPALVELU.COM

Luennot joka keskiviikko klo 13 Agricolan kirkon kryptassa, Tehtaank. 23, Hki. Tervetuloa suosittujen huippuluentojen ja virikkeiden pariin viihtymään ja saamaan uusia ystäviä! Edulliset kahvit klo 11.30.

Katso lisää: www.seniorifoorum.fi/helsinki

Lestadiolainen UUSHERÄYS

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

BREMERIN KIVI

23

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

A

Miksi maksaisit liikaa?

Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

65€ 65€ Hinta alk. 65€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk.

Kivuton hampaan poisto

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

T A K U U T Y Ö

Hammaslääketieteen lisensiaatti Hammasteknikko Master of Oral Surgery and Implantology (M.Sc., erik.)

• • • •

suu- ja hammaskirurgia implanttiprotetiikka erikoiskokoproteesit laajat kokonaishoidot

Hammaslääkärikeskus Dentarium Oy Mikonkatu 8 A, 7 krs., Hki Puh. (09) 622 1533 GMS 050 552 7295 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151 Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS .......................

110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

Mielipide

24 a Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

Haluaisin äänestää kirkkoherran vaalissa Kallion seurakuntaan ollaan valit­ semassa uutta kirkkoherraa.

Välittömässä vaalissa seurakun­ nan kaikki 18 vuotta täyttäneet jäsenet ovat äänioikeutettuja. On kerrottu, et­ tä Kallion seurakunnan uusi kirkko­ herra valittaisiin välillisillä vaaleilla.

Kirkkoherran vaalissa jokaisella jä­ senellä on ollut yksi ääni, ja nyt ääni­ oikeus on meiltä evätty. En tiedä, mi­ ten Kallion seurakunnan päättäjät ovat jäseniä informoineet, jotta seu­ rakuntalaiset voisivat valintatavasta keskustella ja ottaa kantaa.

Edellisen kirkkoherran Kallioon va­ litsivat seurakuntalaiset. Valinta on­ nistui erinomaisesti: hiippakunnan piispana toimii entinen Kallion kirk­ koherra. Osaamattomuudesta seura­ kuntalaisia ei voida syyttää.

Uuden kirkkoherran valinta välittö­ millä vaaleilla olisi lisännyt seurakun­ nan näkyvyyttä ja seurakuntalaisten aktiivisuutta. ”Kabinettipäätöksillä” ei lisätä seurakuntalaisten aktiivisuutta eikä tällainen valintamenettely kuulu avoimeen yhteiskuntaan.

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

Seppo Kauppinen Merihaasta

Jyri Komulainen dosentti, piispainkokouksen pääsihteeri Helsinki

Kumpikin vaalitapa toimii seurakunnassa Seppo Kauppinen nosti esiin kysy­ myksen siitä, miksi Kallion seuraava kirkkoherra valitaan välillisellä vaa­ lilla. Kallion seurakuntaneuvostossa perehdyimme vaalitapojen etuihin ja haittoihin sekä Malmin ja Paavalin seurakunnissa uudesta vaalitavasta saatuihin kokemuksiin.

Seurakuntaneuvoston tekemä kirk­ koherran rekrytointi on luonteeltaan melko normaali työhönottotilanne.

Siinä voidaan haastatteluiden ja tes­ tien avulla arvioida hakijoiden osaa­ mista ja sopivuutta tehtävään. Neu­ voston tekemässä valinnassa voidaan käsitellä tarkemmin esimerkiksi esi­ miestaitoja ja hallinnollista osaamista.

Suorassa vaalissa seurakuntalaiset voivat ja saavatkin valita vapaasti suo­ sikkinsa kolmesta ehdokkaasta, ja ha­ kukriteerit jäävät osin taka-alalle. Suo­ ran vaalin etuna on juurikin näkyvyys ja seurakuntalaisten aktivoituminen.

Seurakuntaneuvosto on seurakun­ nan jäsenten vaaleilla valitsema. Neu­ vosto edustaa erilaisia seurakuntalai­ sia aika kattavasti, ja lisäksi se tuntee seurakunnan strategian ja tarpeet.

Molemmilla vaalitavoilla on mah­ dollista löytää seurakunnalle hyvä kirkkoherra. Seurakuntaneuvoston keskustelussa suurin osa piti neuvos­ tovalinnan etuja suurempina.

Johanna Hautakorpi seurakuntaneuvoston kokousten puheenjohtaja Eeva-Liisa Hurmerinta vt. kirkkoherra Kallion seurakunta

Auta lähimmäistä, voit itsekin paremmin Nykypäivän Suomessa monen ihmi­ sen elämässä on, ikävä kyllä, paljon pahoinvointia. Kristittyjen tärkeim­ piä tehtäviä on auttaa hädässä olevaa

Väitteeni perustuu empiriaan. Kun tutkitaan ihmiskunnan historiaa, avio­ liitto osoittautuu häkellyttävän moni­ tahoiseksi ilmiöksi. Myös Raamattu tuntee monia tapoja järjestää mie­ hen ja naisen välistä seksuaalisuut­ ta, kuten Vanhan testamentin moni­ avioisuus.

Kirkon oppikaan ei ole pysynyt muuttumattomana. Kiinnostavaa on tietää luterilaisena, että reformaatto­ rit hyväksyivät avioeron jälkeisen uu­ delleen avioitumisen. Luther jopa nä­ ki kaksinnaimisen ratkaisuna tiettyi­ hin parisuhteen ongelmiin.

Tutkimuksessani totesin, että avio­ liiton historia punoutuu miehen ja naisen seksuaalisuuden ympärille.

Sukupuolineutraali avioliitto merkit­ see kvanttihyppyä avioliiton historias­ sa. Siksi on ymmärrettävää, että kir­ kot joutuvat perinpohjaisesti pohti­ maan suhtautumistaan avioliittolain muutokseen.

Itselläni ei ole sen kummempaa agendaa kuin usko, että perehtymi­ nen antropologiseen ja uskontotie­ teelliseen materiaaliin voisi hyödyt­ tää keskustelua. Siksi kirjoitin tutki­ musartikkelini ja annoin siihen liitty­ vän haastattelun.

Auttoiko sielunhoito uskonkriisissä?

lähimmäistään ja tukea häntä nouse­ maan uuden elämän alkuun.

Pelkästään täällä Helsingissä tu­ hannet vanhat ihmiset asuvat yksi­ nään kotona. Lukemattomat mielen­ terveyspotilaat ovat vain yksinään ko­ tona. Monet erittäin köyhät eläkeläi­ set ja jopa hyvin heikossa asemassa olevat pitkäaikaissairaat ihmiset jou­ tuvat yhä vuodesta vuoteen hake­ maan jokapäiväisen leipänsä seura­ kuntansa leipäjonosta.

Meidän täytyy kristittyinä ihmisi­ nä auttaa hätää kärsiviä ihmisiä, jot­ ka eivät juuri tällä hetkellä pysty pitä­ mään omia puoliaan. Jokaisen ihmi­ sen hyvinvointi kasvaa juuri sen myö­ tä, kun myös se lähimmäinen, toinen ihminen, saa elää arvokasta ja hyvää omaa elämäänsä.

Mika Lille Helsinki

Miten niin aitoa avioliittoa ei ole?

Piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen ilmoitti joulun alla haastattelussaan kaikelle kansalle ilo­ sanoman, ettei yhtä ja aitoa avioliittoa ole olemassakaan (K&k 7.12.). Perus­ teeksi hän mainitsee joukon erilaisia

syitä, kuten moniavioisuus, muiden maiden, kulttuurien ja uskontojen monenlaiset käsitykset, avoliitto sekä jo monissa maissa ja joissakin kirkois­ sakin muuttunut avioliittokanta.

Perusteiksi avioliitolle eivät hänelle enää kelpaa Jumalan asetus, ja Jeesuk­ sen opetus. Täytyy siis olla niin, että ovat molemmat erehtyneet.

Mutta entä jos Jumala on erehtynyt jossain muussakin asiassa? Tai jos ih­ misten kanta muuttuu jossain asiassa, muuttaako se myös Jumalan kannan asiaan? Ainakin piispainkokouksen pääsihteeri voisi kertoa, mistä tämä avioliiton ja kirkon virallisen kannan vastainen missio kumpuaa.

Hannu Ihalainen Mikaelin seurakuntaneuvoston jäsen

Edes Raamatussa ei ole yhtä avioliittomallia Hannu Ihalainen kritisoi haastat­ teluani (K&k 7.12.2017), jossa esitte­ len uskontotieteellistä tutkimustani Kirkon tutkimuskeskuksen Perhe ja avioliitto muutoksessa -kirjassa. Iha­ lainen tarttuu haastattelun otsikkoon ”Aitoa avioliittoa ei olemassakaan” ja näkee minun kyseenalaistavan Juma­ lan asetuksen.

Onko elämässäsi ollut aika, jota kuvaisit uskonkriisinä tai hengellise­ nä kriisinä? Tai oletko jonkin elämän­ tilanteen yhteydessä pohtinut syvästi jumalasuhdettasi? Jos olet 35–65-vuo­ tias ja hakeuduit tällaisessa tilanteessa keskustelemaan Suomen evankelis-lu­ terilaisen kirkon papin kanssa, haluai­ sin kuulla kokemuksistasi.

Tutkin syventävien opintojen tut­ kielmassani Helsingin yliopiston käy­ tännöllisen teologian osastolla kes­ ki-ikäisten ihmisten kokemuksia seu­ rakunnallisesta sielunhoidosta us­ konkriisin yhteydessä. Haastattelussa pyydän sinua kertomaan uskonkriisisi kulusta, hakeutumisestasi seurakun­ nalliseen sielunhoitoon ja kokemuk­ sistasi sielunhoitokohtaamisessa.

Toteutan haastattelut pääkaupun­ kiseudulla tammi-helmikuussa 2018.

Yhteydenotot ja haastattelut käsitel­ lään ehdottoman luottamuksellisina ja yksityisyyttäsi suojaten. Tutkiel­ mani ohjaajina toimivat Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian osaston professorit Auli Vähäkangas (auli.vahakangas@helsinki.fi) ja Ka­ ti Tervo-Niemelä (kati.niemela@hel­ sinki.fi).

Ota rohkeasti yhteyttä mahdol­ lisimman pian. Voit kysyä lisätieto­ ja. Tavoitat minut sähköpostilla us­ konkriisi@gmail.com. Kiitos avustasi.

Sanna Eiro

Kirjoita nimelläsi Kirkko ja kaupungissa lukijat otta­ vat kantaa asioihin omalla nimellään.

Nimimerkkiä voi käyttää vain erityisen perustellusta syystä. Liitä kirjoituk­ seen aina yhteystietosi. Nimettömiä kirjoituksia ei julkaista eikä käsitellä.

Toimitus