Kirkko ja kaupunki 2017 24 vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

24 21.12.2017 kirkkojakaupunki.fi

A 5 Kun enkelin sukkahousut kutittivat – ja muita muistoja joulukuvaelmista

Joulurauhaa Jumala on lähempänä kuin luulisi

Seuraava lehti ilmestyy 18.1.

VANTA A

A 7 Katso kooste jouluaaton hartauksista ja joulukirkoista

Kirkkoisä Augustinus (k. 430) teoksessaan Tunnustukset

Uskon, että on lohduttavaa tietää, ettei elämä ole vahinko, joka sattui tapahtumaan vain täällä kerran.

Iankaikkisesti

Pysähdy, sieluni, ja pane tarkoin merkille: Jumala, auttajamme, on meidät luonut, emme me itse itseämme.

Tänään

Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

Eilen

2 a

Psykologi Michael Varnum Tähdet ja avaruus -lehden verkkosivulla

Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Näin ihmisestä tuli elävä olento. Ensimmäinen Mooseksen kirja (Genesis) 2:7

Rukous

Pääkirjoitus

Jouluna Jumalakin maallistuu Eräässä vähemmän hilpeässä joululaulussa Jeesus-lapsi hukkuu lumihankeen ja unohtuu. Laulun sanoissa kalskahtaa synkkä moralismi: maiset mietteet, joulukoristeet, lahjat, jouluruoat ja -juomat sekä ”meno muu” vievät huomion pääasiasta, Betlehemin seimestä. Joulun maallisuuden moittiminen on aiheetonta, sillä juuri joulu eli Jeesuksen syntymä alleviivaa maallisen ja taivaallisen yhtymistä. Ensimmäisenä jouluna itse Jumala syntyi ihmiseksi ihmisten keskelle. Betlehemin seimi yhdisti Jumalan ja maailman. Jouluna Jumala maallistui.

”

Joulurauhakaan ei merkitse vain sisäistä rauhaa ja tunnelmointia. Jouluevankeliumin enkeli kuuluttaa rauhaa maan päälle. Se kutsuu käärimään hihat eriarvoisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden kitkemiseksi tästä maailmasta ja rakentamaan rauhaa sinne, missä sitä ei vielä ole. Eikä jouluilo ole jokin ilon hartaampi alalaji, jota keskimääräistä hurskaampi ihminen hiljaa mielessään tuntee. Se on ihan kunnon iloa, jonka sopii näkyä myös päällepäin. Jouluyön rukouksessa sanotaan: ”Tämä on se yö, jona ihmisen sovituksen ja anteeksiannon ikävä, ilon ja rauhan ikävä, tulevaisuuden ja toivon ikävä saa vastauksen.” Taivaan Jumalakin käy siis joulun viettoon maisin miettehin. Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Mikä joulu kuvaelman hahmo olisit? Testaa itsesi!

iStock, Kuvankäsittely Mari Aarnio

Jumala ei olekaan jokin täysin tuonpuoleinen henkinen voima tai abstrakti periaate. Jumala ei ole kaukana. Hän tulee meidän luokBetlehemin seimi semme tässä maailmassa konkreettivetoaa näkemään sesti ja aineellisesti – myös ruokana, Jumalan jokaisessa juomana ja menona muuna. joulukuusen Jos haluat lähestyä Jumalaa, sinun neulasessa. ei tarvitse pyristellä jonnekin korkeampiin sfääreihin tai syvempiin ulottuvuuksiin. Jumala on lähempänä kuin uskotkaan. Jumalan lähestyminen on sitä, että Jumala lähestyy. Usko Jumalaan ei tarkoita johonkin toiseen hurskaustodellisuuteen siirtymistä vaan tämän elämän ja tämän maailman näkemistä Jumalan lahjana. Betlehemin seimi vetoaa näkemään Jumalan kaikessa: naapurin ystävällisessä hymyssä, kerjäläisen rikkinäisessä kengässä, jokaisessa hammasharjan harjaksessa ja jokaisessa joulukuusen neulasessa. Myös niissä, jotka varisevat ennen aikojaan.

Syntymäni jälkeen yli puolet kaikista eläimistä on hävinnyt. Tunnen avuttomuutta ja syyllisyyttä. Jätän lapselleni köyhemmän maailman kuin se, jonka sain. Sinä vastaat syntymällä pieneksi, avuttomaksi ja köyhäksi. Maailma kääntyy päälaelleen: minä en pelasta lasta, vaan lapsi pelastaa minut. Kuiskaat hiljaa: Suostu lapsen iloon ja päästä irti muusta.

Oletko itämaan tietäjä, sinnikäs Maria, jalat maassa oleva Joosef vai kenties säkenöivä enkeli? Tämä hauska testi sopii hyvin myös lapsille. Kokeile osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 21.12.2017

numero 24

Seuraava lehti ilmestyy 18.1.2018 Kannen kuva: Anssi Rauhala

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 3

Yhteisen pöydän vapaaehtoiset Irja Stubar ja Niko Tummavuori valmistavat ruokaa Hämeenkylän kirkolla Vantaalla.

Yhteinen pöytä laajenee muualle Suomeen Vantaalla Yhteinen pöytä jakaa viikossa hävikkiruokaa 5000 ihmiselle. Teksti Pauli Juusela Kuva Marianna Siitonen

itra lupautui tukemaan hanketta, joka levittää yhteisöllistä ruoka-aputoimintaa Vantaalta muualle Suomeen. Helsingin seurakuntayhtymä lähtee hankkeeseen yhteistyökumppaniksi. – Saimme viestin, että nyt etsitään yhteistyökumppaneita. Vastauksemme oli: olemme mukana, sanoo diakoniapäällikkö Kirsi Rantala. Vantaan seurakuntien kirkkoherrojen ja yhteisen seurakuntatyön johtajan Pontus Salmen Berliinin matka lokakuussa 2012 suuntautui yhteisöllistä ruoka-apua antavaan ja hävikkiruokaa kierrättävään Berliner Tafel -järjestöön. Syntyi ajatus, että tämä voisi toimia myös Vantaalla. Vantaan kaupunki ja seurakunnat päätyivät yhdessä kehittämään mallia, joka korvaisi ruokajonot ja jossa yhteisöllisyydellä, kansalaistoiminnalla ja myös työllistämisellä olisi iso rooli. Vuoden 2015 heinäkuussa avattiin Yhteisen pöydän hävikkiruokaterminaali. Yhteisellä pöydällä on nyt terminaalin lisäksi kolme autoa. Päivittäin autot kiertävät 20 kauppaa ja lisäksi ruokaa haetaan tehtaista ja tukuista. Syömäkelpoista, muuten biojätteeseen joutuvaa, ruokaa kuljetetaan noin 40 paikkaan. Yhteisöllisiä ruokailuja on noin 20 paikassa. Ruokaa saa noin 5 000

ihmistä viikossa. Sitä kuluu keskimäärin 30 000 kiloa viikossa. Ruokajonot ovat lähes hävinneet. Niiden sijasta ihmiset syövät yhdessä. Vuoden aikana Yhteinen pöytä on työllistänyt noin 20 henkilöä. – Tavoitteistamme ykkönen on ruoka-avun saajan hyvinvoinnin lisääminen, kiteyttää palveluesimiehen tehtävästä uuteen Sitran rahoittamaan projektiin päälliköksi siirtyvä Hanna Kuisma. Sitra eli Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto ja Yhteinen pöytä aloittivat tämän kuun alussa puolentoista vuoden projektin. Sen tavoitteena on

”

Pelkästään meillä Helsingin seurakuntayhtymässä on nyt 28 paikkaa, joissa tehdään ja tarjotaan ruokaa. diakoniapäällikkö Kirsi Rantala

mallintaa toiminta niin, että sitä voitaisiin soveltaa muualla Suomessa. Sitraa kiinnosti hankkeessa kiertotalous ja ruokahävikin vähentäminen, mutta myös sosiaalinen tilanne. Sitran asiantuntijan Merja Rehnin mukaan syrjäytyminen, vähäosaisuus, yksinäisyys ja yhteiskunnasta putoaminen ovat ilmiöitä, joita Suomen kaltaisessa maassa ei pitäisi olla. Koska ongelmia on ja ruoka-apua tarvitaan, sitä on paras antaa tavalla, joka on inhimillistä ja ihmisen yksityisyyttä kunnioittavaa. Yhteisestä pöydästä on oltu kiinnostuneita jo kymmenellä paikkakunnalla. Diakoniajohtaja Kirsi Rantala kertoi osallistuneensa Helsingin kaupungin koollekutsumaan tilaisuuteen, jossa oli mukana ruoka-apua kaupungissa jakavia tahoja. – Pelkästään meillä Helsingin seurakuntayhtymässä on nyt 28 paikkaa, joissa tehdään ja tarjotaan ruokaa. Alusta siihen, miten hävikkiruokaa voidaan ohjata eteenpäin, on jo olemassa. Ennen kuin ruokajonoista, kuten Myllypuron jakelusta, päästään eroon, pitää löytää toimivia vaihtoehtoja sille, miten ihmisiä saadaan autettua, Rantala sanoo. Yhteisessä pöydässä on Rantalan mukaan hyvää se, että nälän tyydyttämisen lisäksi vastataan ihmisten muihinkin tarpeisiin. ■

4 a

Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

Arkkipiispakisa käynnistyi Arkkipiispan vaalin ehdokkaat kokoontuvat vaalipaneeliin Helsingissä Sanomatalon Mediatorille torstaina 1. helmikuuta kello 16. Keskustelun juontaa toimittaja Anna-Stina Nykänen. Paneeli striimataan hs.fi:ssä. Tätä ennen vaalipaneeleita on pidetty ja pidetään Turussa ja Porissa. Vaalin ensimmäinen kierros käydään torstaina 8.2.2018. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, toinen vaali käydään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken torstaina 1.3.2018. Arkkipiispan vaalissa on mukana viisi ehdokasta. Ehdokkaat ovat lähetysjohtaja, teologian tohtori Ville Auvinen, organisaation ja johtamisen yliopisto-opettaja, teologian tohtori Heli Inkinen, kansanedustaja, teologian tohtori Ilkka Kantola, Espoon hiippakunnan piispa, teologian tohtori Tapio Luoma ja Porvoon hiippakunnan piispa, dosentti Björn Vikström.

Kampanja puuttuu seksuaaliseen häirintään Joukko kirkon aktivisteja on aloittanut #Totuusvapauttaa-nimisen kampanjan, jonka tarkoitus on tuoda esiin kirkon piirissä tapahtuvaa seksuaalista häirintää. Kampanjan vetäjät ovat avanneet nettisivut (www.totuusvapauttaa.fi), jonne häirintää kokeneet voivat lähettää kertomuksiaan. Pappi-kuvataiteilija Ilkka Sariolan mukaan kirkossa vallitsee asian tiimoilla vaikenemisen kulttuuri. Häirintä tapahtuu Sariolan mukaan usein sielunhoitotilanteissa. Sariola kertoo tietävänsä yhä virassa olevia pappeja, jotka ovat häirinneet seurakuntalaisia. Arkkipiispa Kari Mäkinen on osoittanut kampanjalle tukensa. – Kirkossa on kaikkialla oltava sellaiset toimintamallit, että häirintätapaukset tulevat esiin ja niihin pystytään puuttumaan. Toimintamallien tulee olla riittävän yhtenäiset ja kaikkien kirkon piirissä toimivien tiedossa, Mäkinen sanoo.

Presidenttiehdokkaat keskustelevat Kalliossa Sunnuntaina 21. tammikuuta Kallion kirkossa järjestetään presidenttiehdokkaiden suuri arvokeskustelu. Ehdokkaita tenttaavat uutis- ja ajankohtaisohjelmien vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila ja politiikan ja taloustoimituksen päällikkö Jussi Kärki. MTV3 lähettää keskustelun suorana lähetyksenä. Tilaisuus on osa Sovinto 100 -tapahtumaa, jonka järjestävät Kallion seurakunta, Helsingin seurakuntayhtymä ja Kirkkopalvelut. Suomen ensimmäiset Kirkkopäivät vietettiin Kallion kirkossa sata vuotta sitten tammikuussa 1918.

Heureka menestyi tutkimuksessa Heureka nousi Taloustutkimuksen vuosittaisessa Vapaa-ajankeskusten yrityskuvat 2017 -tutkimuksessa ykkössijalle sekä yleisarvosanassa että kokonaisuutena kaikista mielikuvatekijöistä annetuissa arvioissa. Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 23 kotimaista vapaa-ajan kohdetta, joista Heureka on neljänneksi tunnetuin. Kärkijoukossa Heurekan kanssa ovat Suomen isoimmat huvipuistot.

Oppilaat katsovat joulukuvaelmaa helsinkiläisen kansakoulun joulujuhlassa vuonna 1964.

Tähtihetkiä kylpytakissa ja pahvisiivissä Rooli koulun, päiväkodin tai seurakunnan kerhon joulukuvaelmassa on ollut monelle ensimmäinen esiintymiskokemus. Kokosimme lukijoiden muistoja noista jännittävistä hetkistä. Teksti Hanna Antila Kuva Reijo Koskinen / Lehtikuva

äiväkodissa oli joka vuosi jouluku- käski minun seisoa hievahtamatta paikalvaelma. Halusin aina olla enkeli, lani koko kuvaelman ajan. Niinpä olin kuin mutta koskaan ei roolijaossa onnis- puu-ukko-Joosef, eikä kehuja tullut siitäkään. tanut: jotkut muut saivat olla enkelei- Tärkeintä on osallistuminen...” tä ja minä päädyin aina paimeneksi, jolla oli Mies, 52 kylpytakki päällä. Kunnes viimeisenä päiväkotijouluna isäni kysyi päiväkodin hoitajilta ”Olin ekaluokkalaisena enkeli. Seisoin voisinko nyt kerrankin saada olla enkeli. Ja enkelijoukon keskellä ja mikäs siinä muuten niin sain! Voi sitä onnea ja riemua! Minusta ollessa, mutta sukkahousut kutittivat kamaon kuvia kun hymyilen kuin Hangon keksi lasti. Oli siis pakko raapia. Yleisö saattoi väpaperisiivet selässä ja hopeanauha päässä.” hän ihmetellä, miksi muiden enkeleiden seiNainen, 41 soessa paikoillaan keskellä oleva teki koko esityksen ajan outoa niiausliikettä.” ”Luokan paksuin poika (minä) valittiin Nainen, 33 Joosefiksi ja pisin tyttö Mariaksi. Opettaja

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

Toivotamme yhteistyökumppaneillemme

Hyvää Joulua!

Joulukuvaelma voi yhä olla joulujuhlassa Koulut voivat päättää joulujuhlista ja niiden sisällöstä itsenäisesti. Juhliin voi sisältyä joitakin uskontoon liittyviä elementtejä. Näiden traditioiden on katsottu olevan osa suomalaista kulttuuria. Esimerkiksi yksi virsi tai joulukuvaelma eivät tee tilaisuudesta vielä uskonnol-

lista tilaisuutta. Koulun juhlat ovat osa opetusta ja toimintaa, johon oppilaan tulee osallistua. Tarvittaessa huoltajan kanssa voidaan sopia vaihtoehtoisesta toiminnasta, jos hän ei halua lapsen osallistuvan kaikkeen juhlaan kuuluvaan ohjelmaan.

Jotkut koulut ovat erottaneet uskonnollista ohjelmaa ja muuta ohjelmaa toisistaan siten, että koulussa on erikseen joulukirkko ja joulujuhla. Tänä vuonna monessa koulussa ei ole joulujuhlaa lainkaan vaan kouluissa järjestettiin isot itsenäisyyspäiväjuhlat.

Joulukorttien sijasta olemme lahjoittaneet rahaa seurakuntien Rakenna joulupuu -keräykseen, jolla välitetään jouluiloa vähävaraisille vantaalaisille. Vantaan seurakuntien palvelukeskuksen yksiköt: Henkilöstö- ja yleishallintopalvelut Kiinteistöpalvelut Talouspalvelut Tietohallinto- ja keskusrekisteripalvelut Yhteinen viestintä Yhteisen seurakuntatyön palvelut VANTAAN V VANT ANTA ANTA AAN AN SEU SEURAKUNNAT R RAKUN N FÖRSAMLINGARNA I VAN V VANDA

”OLIN TOKALUOKKALAISENA joulukuvael- ”OLEN OLLUT Itämaan tietäjä, Joosef, paimassa enkeli. Koululla ei ollut roolivaatteita, men ja roomalainen virkamies, joka lukee joten sain enkelipuvukseni kastemekkoni. Se keisari Augustuksen käskyn. En tietenkään oli yksinkertainen ja vaatimaton, kummitä- koskaan enkeli! Hauskaa on ollut ja juhlavaa. tini ompelema, mutta mahtui vielä päälleni. Olen suoriutunut aina hyvin ja kaikki muisOlin siis enkeli kastemekossa.” tot ovat positiivisia.” Nainen, 59 Mies, 57 ”KESKIMMÄINEN POIKANI oli noin neljävuo- ”OLIN KUUDESLUOKKALAINEN. Minulle lantiaana kaverinsa kanssa paimenena seura- kesi jouluevankeliumin lukeminen joulukukunnan kerhon joulujuhlassa 1990-luvun vaelmassa. Sen alussahan on paljon vaikeialussa Forssassa. En muista, millaiset muut ta sanoja kuten Augustus, Kyrenius, Galilea asusteet olivat, mutta päähineenä oli perin- ym., jotka taivutettuina eivät oikein tahtoteinen ruudullinen astiapyyhe. Paimenena neet sopia härmäläisen suuhun. Monta iltaa oleminen oli varmaan tylsää, koska kaveruk- meni, kun välillä itku kurkussa sitä harjoitset menivät pöydän alle pitkälleen odottele- telin. Ja arvatkaa vain menikö juhlassa kaikmaan kuvaelman loppua. Tuskin heille oli ki putkeen.” mitään vuorosanoja varattukaan, joten sii- Nainen, 54 nä seimen ympärillä tuntui varmaan turhalta pyöriä.” ”LUULIN LAPSENA, että kuvaelmassa oli oiNainen, 60 kea vauva.” Nainen, 29 ”1970-LUVUN ALUSSA pyhäkoulun joulukuvaelmassa kotikuntani vanhainkodilla olisin saanut esittää ihanaa enkeliä. Muutamaa vuotta vanhemman pojan kommentti ulkonäöstäni kuitenkin latisti tunnelman, ja se oli siinä! En suostunut menemään yleisön eteen, pyhäkoulunopen harmiksi. Sittemmin kouluaikoina ne paimenen roolit tulivat tosi tuSEISOIN ENKELIJOUKON tuiksi, nimenomaan kylpytakki päällä.” Nainen, 52 KESKELLÄ JA MIKÄS SIINÄ MUUTEN

”

OLLESSA, MUTTA SUKKAHOUSUT

”LAPSUUDEN KOULUKAVERINI Markus saiKUTITTIVAT KAMALASTI. rasti kuolemaan johtavaa lihassurkastumaNAINEN, 33 tautia. Hän makasi vaunussa, ja kurkussa oli reikä, jonka kautta imettiin limaa. Kouluakin hän kävi vain silloin, kun jotenkin pystyi. Joulukuvaelmassa Markus esitti aina Jee- ”OPIN LUKEMAAN ennen kuin menin kousus-vauvaa ja hänen äitinsä Mariaa. Esitys oli luun, joten päiväkodin eskariryhmässä mijonkinlainen vuoden kohokohta jo siksikin, nut laitettiin lukemaan jouluevankeliumi ääettä silloin Markuksen tiedettiin tulevan aina neen muiden esittäessä kuvaelman henkilöimukaan. Ja pääsääntöisesti tulikin, ellei ol- tä. Pienestä jännityksestä huolimatta esitys lut sairaalassa juuri silloin. Markus eli 12-vuo- meni oikein hienosti. Mutta vaikka olimme tiaaksi asti.” harjoitelleet esitystä paljon ja olin lukenut Mies, 40 evankeliumitekstin monta kertaa ääneen, muistan huomanneeni kesken kuvaelman ”TEUVO PAKKALAN kansakoulussa Oulus- että niin, se sana taitaa todellakin olla ”Krissa vuonna 1957 opettaja pyysi oppilaita ko- tus”, ei ”Kirstus”. tona kysymään, olisiko enkelin siipiä saata- Nainen, 25 vissa. Meillä vanhemmat lupasivat tehdä, ja niin minä sain paikan joulukuvaelmaan en- ”OLISIN HALUNUT OLLA enkeli tai Maria. Olin keli Gabrielina. Muistan kotona hyväntuuli- luokan pisimpiä tyttöjä ja pitkät tytöt eivät sen tohinan, kun isä rautalangasta väänteli olleet enkeleitä, eikä Maria ei voinut olla Joosuuret siivet, jotka äiti sitten päällysti valkoi- sefia pidempi. Nukkeni kuitenkin valittiin sella harsokankaalla. Hopeapaperista leikat- Jeesus-lapseksi, joten minulla oli tärkeä rootuja pieniä tähtiä kiinnitettiin harsoon. Kyllä li näytelmässä. Jeesus vietiin seimeen ja hajännitti seistä näyttämöllä ja kynttilä kädes- ettiin pois. Jeesuksesta piti myös huolehtia sä lausua: Älkää peljätkö...” ennen ja jälkeen joulukuvaelman.” Nainen, 69 Nainen, 49

#Joulurauhaa #Julfred

Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

ISTOCK

Piispa Teemu Laajasalon joulutervehdys 2017

Arkihuolesi kaikki heitä

irkoissa on laulettu Kauneimpia joululauluja. Taivaallisista puhuminen on meille vähän vaikeaa, mutta laulaminen luonnistuu. Sanat eivät riitä kertomaan, mutta sävelet riittävät. Usein ensimmäinen laulu on Alpo Noposen ja Leevi Madetojan Arkihuolesi kaikki heitä. Laulu kiteyttää kolme olennaista asiaa joulun odottamisessa. Ensinnäkin laulu ymmärtää. Ihmisellä on huolia. Kappaleen ideana ei ole kuitenkaan se, että keskitytäänpä nyt jouluun ja unohdetaan nämä ikävät huoliasiat. Kappaleen ideana on, että on olemassa Joku, jolle voi heittää huolet. Huolen heittäminen Jumalan kannettavaksi ei ole osoitusta huolettomuudesta vaan siitä salatusta luottamuksesta, että Jumala voisi auttaa. Tästä uskossa on kysymys, pieneksi tulemisesta, avun tarvitsemisesta. Huolet ovat erilaisia ja samalla täysin samanlaisia. Huolessa happi häviää, ilo loppuu ja toivo menee.

Toiseksi laulu on tosissaan. ”Viel’ on auvona ihmisten.” Syttynyt Joulutähti ei ole historiassa, runossa tai tunnemuistissa vaan tässä ajassamme. Laulussa Jumala ei ole meidän mielikuvamme tai mukava, helpottava tunne. Helposti pienennämme Jumalan. Se Jumala, joka auttaa, on meistä riippumaton. Kolmanneksi laulu puhuu taivaasta. ”Siintää onnelan kaukomaat.” Jeesuksen toinen nimi on Vapahtaja. Jouluna meitä muistutetaan siitä, että Jumala haluaa tulla ihmisen elämään eikä toisin päin. Jeesus syntyy vapahtamaan, kantamaan meidän arkihuolemme ja vielä kerran kantamaan meidät taivaan huolettomuuteen. Siunattua Joulua! Teemu Laajasalo Helsingin hiippakunnan piispa

Piispan aattohartaus jouluaattona 24.12. klo 15.30 Helsingin tuomiokirkossa. Liturgi: Suvi-Päivi Koski, saarna: piispa Teemu Laajasalo, tekstinlukija: Jussi Pajunen, urkuri: Harri Viitanen, kanttori: Hanna Remes, kuoro: ConSonnant, jota johtaa Timo Markkula.

Lahjaksi Museokortti Museokortti •

museot.fi

Aineeton lahja täynnä sisältöä

Anna jouluna vuoden mittainen kulttuurimatka

Museokortti on helppo ostaa ja antaa

Museokortti on pääsylippu 250 museoon Ahvenanmaalta Inariin.

Pääkaupunkiseudultakin löydät yli 40 Museokortti-museota.

Museokortteja saat Museot.fi -verkkokaupasta ja

Museokortti-museoista. 64,90€ maksavan kortin voimassaolo alkaa museokäynnistä, joten lahja ei kulu ennen käyttöä.

Joulutarjouksena lisäkuukausi kaupan päälle Ennen joulua hankitut Museokortit ovat voimassa

13 kuukautta. Lahja kannattaa nyt antaa myös itselle!

yydä tarjous: 0400 - 457 027 | museokortti@museot.fi

Museot.fi/yritystilaus

Museot.fi/osta 64,90€

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 7

Hämeenkylän kirkon joulukuvaelmassa Jeesus-lapsi makaa seimessä olkien päällä. Vieressä tuoreet vanhemmat Maria ja Joosef. Sini pennanen

Ensimmäisen joulun tapahtumat muuttuvat eläviksi joulukirkossa Asolan seurakuntatalo

Ilolan seurakuntatalo

Asolantie 6  Su 24.12. klo 13 Jouluaaton kirkkohetki  Ti 26.12. klo 15 Tapaninpäivän pihakirkko

Soittajankuja 1  Su 24.12. klo 13.30 Jouluaaton perhehartaus

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48  Su 24.12. Klo 10 Jouluaaton messu Klo 14.30 Jouluaaton hartaus Klo 23 Jouluyön messu  Ma 25.12. klo 10 Jouluaamun jumalanpalvelus  Ti 26.12. klo 12 Kauneimmat joululaulut -messu

Hämeenkylän kirkko Auratie 3  Su 24.12. Klo 14 Perheiden aattohartaus Klo 16 Kynttilähartaus Klo 22 Jouluyön hartaus  Ma 25.12. klo 8 Jouluaamun jumalanpalvelus  Ti 26.12. klo 10 Tapaninpäivän messu

Kivistön kirkko Laavatie 2  Su 24.12. klo 13 ja 15 Jouluaaton hartaus  Ma 25.12. klo 16 Joulupäivän perhemessu

Korson kirkko Merikotkantie 4  Su 24.12. Klo 10 Jouluaaton messu Klo 13 Jouluaaton hartaus Klo 23 Jouluyön messu Ma 25.12. klo 8 Jouluaamun messu

Länsimäen kirkko Kerokuja 9  Su 24.12. klo 14 Jouluaaton perhehartaus  Ma 25.12. klo 8 Jouluaamun messu

Myyrmäen kirkko Uomatie 1  Su 24.12.

Klo 10 Jouluaaton perhemessu Klo 13 Jouluaaton hartaus (ruotsiksi) Klo 15 ja 17 Jouluaaton hartaus Klo 23 Jouluyön messu  Ma 25.12. klo 10 Joulukirkko  Ti 26.12. klo 10 Tapaninpäivän messu

(ruotsiksi) Klo 12 Joulupäivän messu  Ti 26.12. klo 12 Tapaninmessu Klo 18 Hartaus ja Kauneimmat joululaulut (ruotsiksi)

Nikinmäen seurakuntakoti

Kustaantie 22  Su 24.12. Klo 15 Jouluaaton kirkkohetki Klo 23 Jouluyön messu  Ma 25.12. klo 8 Joulukirkko

Surviaisenkuja 1  Su 24.12. klo 14 Jouluaaton hartaus

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11  Su 24.12. klo 13 Pieni jouluhartaus kirkon pihalla

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45  Su 24.12. Klo 12 Lasten joulurauhan julistus seimen luona Klo 13, 14, 15 ja 16 Jouluaaton hartaus Klo 17 Jouluaaton hartaus (ruotsiksi) Klo 23 Jouluyön messu  Ma 25.12. klo 8 Jouluaamun jumalanpalvelus

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

Ruskeasannan kappeli Ruskeasannantie 5  Su 24.12. klo 13 ja 14 Jouluaaton hartaus klo 15 Jouluaaton hartaus (ruotsiksi)

Seutulan kappeli Solbackantie 6  Su 24.12. klo 13 ja 15 Jouluaaton hartaus

Tikkurilan Olotila Käynti Vehkapolun kävelykadulta  Su 24.12. klo 10 Messu Jeesuksen syntymän

kynnyksellä  Ma 25.12. klo 8 Jouluaamun messu

Vaaralan kappeli Kirkkokuja 2  Su 24.12. klo 15.30 Jouluaaton hartaus

Jouluyönä kirkkoon Vantaalla  Jouluaattona 24.12. Klo 22 Jouluyön hartaus, Hämeenkylän kirkko (Auratie 3) Klo 23 Jouluyön messu Hakunilan kirkko (Hakunilantie 48) Korson kirkko (Merikotkantie 4) Myyrmäen kirkko (Uomatie 1) Pyhän Laurin kirkko (Kirkkotie 45) Rekolan Pyhän Andreaan kirkko (Kustaantie 22)

8 a

Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

Kirkko ja kaupunki toivottaa lukijoilleen

Rauhallista oma täyte joulunaikaa ja siunattua vuotta 2018!

Mielipide

Kohtuus ei toteudu Lehtisaaressa Helsingin Lehtisaaren kaupunginosan asukkailla on suuri hätä kotiensa tulevaisuu desta. Vantaan seurakuntayhtymä on päät tänyt omistamiensa kerrostalotonttien erit täin suurista vuokrankorotuksista, joiden seurauksena osa perheistä joutuisi muutta maan pitkäaikaisista kodeistaan. Vantaan seurakuntayhtymän johtajat Anita Savioja ja Sari Turunen vastasivat leh tisaarelaisten huoleen (K&k 30.11.). Heidän mukaansa ”nykyinen päätös on oikeuden mukainen vantaalaisten veronmaksajien näkökulmasta”. Onko tosiaan niin, että kir kon päättäjien oikeudenmukaisuuden raja päättyy siinä, missä seurakuntayhtymän ra ja kulkee? Saviojan ja Turusen mukaan ”asukkaiden huoli on ymmärrettävä, ja se on päätöksen teossa kuultu”. Me lehtisaarelaiset lähes tyimme syksyllä vantaalaisia kirkkovaltuutet tuja kirjeellä, jossa vetosimme heihin asian palauttamiseksi käsittelyyn. Yli viidestäkym menestä valtuutetusta yksikään ei edes vas tannut asukkaiden kirjeeseen. Seurakuntayhtymä vetoaa siihen, että leh tisaarelaisten vuokrat ovat tähän mennessä olleet alhaisemmat kuin monessa muussa kaupunginosassa. Toisin kuin kirkko antaa

LISÄÄ VERKOSSA

ymmärtää, vuokrat Lehtisaaressa eivät ole olleet poskettoman alhaiset, vaan jo nyt osal la yhtiöistä korkeammat kuin muualla. Moni taloyhtiö on myös maksanut aika naan huomattavana könttäsummana kyn nysrahan, eli osan vuokrasta ja vuokran korotuksista jo etukäteen. Lehtisaarelaiset ovat myös maksaneet kaupunginosan inf rastruktuurin rakentamisen, kuten väestö suojan. Me asukkaat olemme koko ajan olleet val miita hyväksymään vuokrien korottamisen siten, että taloyhtiöidemme tontinvuokrat vastaisivat muiden vastaavien kaupungin osien tasoa. On kuitenkin kohtuutonta, että Vantaan seurakuntayhtymä, toisin kuin kaupunki tai Helsingin seurakuntayhtymä, tavoittelee täy sin riskittömästä sijoituksestaan niin korkeaa tuottoa. Lehtisaarelaiset perheet ovat sitoutuneet koteihinsa ja suunnitelleet tulevaisuuttaan luottaen siihen, että kirkko – jos kukaan – toi misi omistajana vastuullisesti. Me Lehtisaaren asukkaat vetoamme Van taan seurakuntayhtymän päättäjiin: mietti kää asiaa vielä uudelleen. Älkää ajako ihmi siä kestämättömään taloudelliseen ahdin koon vain taloudellisen hyödyn vuoksi. Lehtisaaren Asukkaat ry:n puolesta Matti Sadeniemi

Julkaisemme korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni

Täydellistä joulua ei ole olemassakaan Jouluna ei saisi stressata. Jouluhan tulee joka tapauksessa, stressasi tai ei. Mutta minäpä stressaan. Ainakin vähän. Muihin juhlapyhiin voi valmistautua tai olla suuremmin valmistautumatta, mutta joulua ei niin vain vietetä, lonkalta tai fiiliksen mukaan. Jouluna on pakko. Muutama joulukortti täytyi lähettää. Muuten olisi harmittanut. Tänä vuonna kortit ostettiin ruokakauppareissulla. Mies osallistui ja teki mielestäni vääriä valintoja ei niin sykähdyttävän korttivalikoiman äärellä, mutta annoin olla. Päätin ajatella, että tässäpä hyvä tilaisuus harjoitella kontrollista luopumista ja rennosti ottamista. Jouluna on pakko ostaa lahjoja. Lapsille tietysti, mutta aikuisille myös. Tai ei tietenkään ole pakko, mutta vaatisi se pokkaa sanoa aattona läheisilleen, että teille ei nyt ole lahjoja, kun en minä viitsinyt teidän takianne vaivautua. Eikä pelkkä lahjojen hankkiminen riitä. Ne täytyy paketoidakin jossain välissä. Joulusiivouksesta ei pitäisi stressata. Aina viisaat martatkin ovat neuvoneet, että kaappeja ei kannata siivota jouluksi, jollei aio viettää joulua kaapissa. Tavallista parempi viikkosiivous on kui-

tenkin tehtävä. Lakanat pitää vaihtaa. Vaikkei siivouksesta stressiä tulisikaan, niin ei se moppi ihan itsekseen heilu. Jouluruuista minun ei ole tarvinnut, Luojan kiitos, stressata. Yleensä anoppini ja äitini vastaavat joulupöydän antimista. En tiedä, mitä teen, kun anoppi ja äiti vanhenevat niin, että vastuu joulupöydästä siirtyy minulle. Ehkä vieritän vastuuta veljen vaimolle tai tyttärilleni. Ja onneksi kaupasta saa kaikenlaista valmiina. Stressaahan se, kun jokin osa minusta ajattelee, että jouluna elämän pitäisi olla, jos ei täydellistä, niin ainakin tavallista parempaa. Särötöntä edes hetken. Ei saisi itkeä eikä meluta eikä pettyä. Vaikka eihän elämä sellaista ole. Elämä on elämää ristiriitoineen, vikoineen, vastoinkäymisineen ja puutteineen. Myös jouluna. Onneksi joulu tulee meille epätäydellisillekin. Soili Pohjalainen Kirjoittaja on kahden teini-ikäisen tytön ja yhden kirjan äiti. soili.pohjalainen@saunalahti.fi

”Tämän keskelle Jumala katsoo asiakseen tulla” Arkkipiispa Kari Mäkiselle joulu on kertomus, kustannustoimittaja Sanna‑Mari Hoville lepoa vuoden aherruksen jälkeen ja filosofi Tuomas Nevanlinnalle tilinteon hetki. Teksti Kaisa Halonen Kuvat Sirpa Päivinen

Joulu ei ole suoritus, sanoo arkkipiispa Kari Mäkinen.

2 B

Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

e, mikä joulussa on tärkeintä, ei ole hukkunut tavaraan ja kimallukseen, vakuuttaa arkkipiispa Kari Mäkinen. Hänen mukaansa joulu on aina kunkin ajan näköinen – ja samalla jotain muuta. – Kun on vaurastuttu, juhlan tuottamiseen liittyy tavaraistuminen. Se nyt vain on tapa, joka tässä kulttuurissa osataan. Mutta on tärkeää, että joulussa on myös syvempi kerros. Se hakee uudenlaisia uomia ja tulee näkyviin vaikkapa Kauneimpien joululaulujen suosiossa, Mäkinen sanoo. – Jotain joulun voimasta kertoo sekin, miten valmiita ihmiset ovat puolustamaan Enkeli taivaan -virren laulamista koulujen joulujuhlissa. 62-vuotiaan Mäkisen lapsuudessa tavaraa oli vähemmän, eikä jouluna juuri matkusteltu. Ensimmäiset jouluvalot Tampereen Hämeenkadulla 1960-luvulla olivat ihmetyksen ja ihastuksen aihe – nykyisin sellaisia näkee lähes joka omakotitalon pihalla. Joulu myös tuntuu alkavan aina vain aikaisemmin ja aikaisemmin, eikä joulunodotusta ohjaa kirkkovuosi vaan markkinat. Vaikka nykyisin yhä harvempi jaksaa herätä jouluaamuna kirkkoon, aattokirkot ovat sitäkin suositumpia. Jotkut perinteet, kuten kynttilöiden vieminen haudoille, ovat Mäkisen mukaan vahvistuneet. – Nykyisessä elämänmuodossa ja kulttuurissa siteet aikaisempiin sukupolviin ovat ohentuneet. Haudoilla käymällä linkitämme itseämme aiempien sukupolvien perintöön. Se on myös tapa kohdata elämän rajallisuus ja kuolema ilman, että sitä tarvitsee erikseen sanoittaa. Jos haikailee aikoja, jolloin kristillinen sanoma kajahti suomalaisessa joulunvietossa selvänä ja puhtaana, haikailee luultavasti jotakin, mitä ei ole koskaan ollutkaan. Mäkisen mielestä historiaa on turha romantisoida. Hän siteeraa Seitsemän veljeksen Juhania, joka jouluna uhoaa, kuinka ”tänä yönä, tällä hetkellä on tapahtunut suuri ihme Babylonin kaupungissa”. – Eli ei se traditio ollut ihan hanskassa silloinkaan. Olipa jouluevankeliumin kertomus Jeesuksen syntymästä ihan hanskassa tai ei, juuri sen toistamisesta monin eri tavoin on joulussa Mäkisen mukaan kysymys. Hänelle tuo kertomus on sekä arkinen ja samastuttava että selittämätön. – Siitä voi löytää itsensä monesta kohtaa. Se koskettaa tätä elämää, jossa me elämme. Samalla siinä Jumala tulee näkyväksi ja sitoutuu osaksi tätä meidän elämäämme. Jumala ei ole jossain kaukana, vaan lähempänä kuin luulisikaan. Jouluevankeliumin samastuttavaan ja koskettavaan kertomukseen liittyy kuitenkin aika vaikeaa teologiaa. Mitä tarkoittaa, että Jumala syntyy ihmiseksi? Tai että se vauva siellä seimessä on samaan aikaan tosi ihminen ja tosi Jumala? Pienemmältä ihmeeltä vaikuttaa se, että Jeesuksen myös kerrotaan syntyneen neitsyestä. Kun arkkipiispaa pyytää hieman valaisemaan sitä, miksi Jumala teki näin, häntä alkaa naurattaa. – Nyt sinä oletat, että arkkipiispa osaa kertoa Jumalan ajatukset. Viime kädessä siinä on kyse senkaltaisesta Jumalan toiminnasta, jota ihminen ei voi loppuun asti selittää. – Me olemme kirkossa tottuneet ajattelemaan, että meidän pitäisi selittää se. Mutta yhtä lailla on tärkeää, että kertomus saa elää ihmisten omassa mielenmaailmassa ja vaikuttaa koko painollaan. Mäkinen muistuttaa, että kun jouluevankeliumia lukee, huomaa, ettei kenenkään sen henkilöistä kerrota ymmärtäneen, mitä tapahtui, tai osanneen selittää sitä. – Se, millä tavalla ja miten Jumala koskettaa elämää, ei ole selittämisen vaan pikemminkin ihmettelemisen asia. Ja ihmettelemisestä jouluevankeliumissa kyllä puhutaan.

– Yksi iso viesti on se, että Jumala ei ole kaukana, vaikka häntä ei tunnista tai näe tai koe tai ymmärrä. Ja kyllähän se on aikamoinen ihmisen ja tämän elämän arvon julistus, että tämän keskelle ja tämmöiseksi Jumala katsoo asiakseen tulla. Olen jäänyt hämmästelemään myös sitä, että joulukertomuksessa Jumala suostuu avuttomuuteen ja voimattomuuteen ja tarvitsee ihmisiä ympärilleen pitämään huolta, Mäkinen pohtii. Arkkipiispa ymmärtää myös niitä, jotka mieluummin jättäisivät joulun juhlimatta. Hän tietää, että joulu voi olla myös julma juhla siihen liittyvien odotusten vuoksi. Silloin tulee helposti peilattua tämänhetkistä elämäntilannetta siihen, mitä elämässä joskus on ollut tai mitä muilla on. – Joulu saattaa olla raskas, jos sitä läheistä, jonka kanssa on ennen jouluja viettänyt, ei enää ole. Jonkun joulua saattaa varjostaa se, ettei ole mahdollista hankkia lapsille sellaisia lahjoja, joita he toivovat ja joita kavereilla on. Meidän yhteinen taakkamme on, että luodaan sellaisia ikään kuin valtavirran normeja siitä, mitä kaikkea jouluun tulisi kuulua, Mäkinen arvioi. – Toivoisin, että ihmiset voisivat elää juhlakauden niin hyvillä mielin kuin se tällä hetkellä on mahdollista. Ei tarvitse ajatella, että joulu on joku suoritus. Joskus se on vaihe, jonka yli täytyy vain kantaa muistonsa. Mutta joulunsa saa viettää myös niin, että on muistamatta, jos se tuntuu paremmalta. Aikoinaan Mäkisellä oli tapana käydä silloin tällöin katsomassa perheetöntä miestä, joka asui yksiössä eikä juuri tavannut muita ihmisiä. Kerran Mäkinen kyseli mieheltä tämän jouluviettosuunnitelmia. Hankkiiko tämä kuusen? Ei. Entä jos hän menisi jonnekin, vaikkapa yksinäisten joulujuhlaan? Ei hän lähde ventovieraiden joukkoon. No onko mitään, mitä hän jouluna tekee? – Mies vastasi lueskelevansa niin kuin aina, mutta kyllä hän varmaan yhden kynttilän sytyttää. Se oli hänen tapansa liittyä jouluun, yhteiseen juhlaan.

”

Se, millä tavalla ja miten Jumala koskettaa elämää, ei ole selittämisen vaan pikemminkin ihmettelemisen asia.

Tuleva joulu on Kari Mäkisen viimeinen joulu arkkipiispana. Niin kuin aiempinakin jouluina siihen kuuluuvat aattona jumalanpalvelukset Sara mäen vankilassa ja Turun tuomiokirkossa. – Mutta en ajattele niin, että nyt lähdetään sorvin ääreen. Otan sen niin, että minun elämääni tällä hetkellä kuuluu tämä. Arkkipiispan työ ei ole vain virkaan kuuluvien tehtävien suorittamista, vaan sitä, että elää arkkipiispana. Mäkinen on työskennellyt arkkipiispana vuodesta 2010 asti. Sitä ennen hän oli neljä vuotta Turun arkkihiippakunnan piispana ja yli kaksikymmentä vuotta seurakuntatyössä papin ja kirkkoherran tehtävissä. – Perheeni jouluun on aina jollain tavalla kuulunut se, että olen ollut töissä. Se on tuonut siihen oman leimansa ja sisältönsä, ja rytmittänyt perheen ajankäyttöä, Mäkinen kertoo. Ei siis ole ihme, että jotkut Mäkisen rakkaimmista joulumuistoista liittyvät työhön. – Seurakuntapappiajoilta Ulvilasta muistan jouluaamuja, jolloin ajelin kirkolle varhain. Maassa oli lunta ja maisema oli ihan hiljainen. Muita ei juuri näkynyt. Sitten keskiaikaisessa kivikirkossa sytytettiin kynttilät kruunuihin ja himmennettiin valot. Se jouluaamun hiljaisuus oli jotenkin erityisen hienoa.

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 3

– En esimerkiksi juurikaan koristele kotia tai vaikka vaihda verhoja. En leivo muuta kuin joulukakkua ja pipareita, ja pipareitakin enemmän tuoksun vuoksi. Kakusta saattaa olla viimeiset palat tallella pakastimessa vielä pääsiäisenä. Seimikuvaelma, johon Hovi ja hänen miehensä ovat keränneet hahmoja pikkuhiljaa, on sekin ehkä vähän sinnepäin. Siinä on savihahmoja Barcelonasta, enkeleitä Brasiliasta ja tavaratalosta Las Palmasista ostettuja muovieläimiä, joissa orava ja vuohi ovat samankokoiset. Shoppailu ei Hovin jouluvalmisteluihin kuulu. Joulukortitkin hän tykkää askarrella itse. – Ne ovat sellaista päiväkotilapsen tasoa, ettei kenenkään tarvitse tuntea kateutta, että tuokin se osaa kaikenlaista. Eikä Hovin ja hänen miehensä joulupöydässä nähdä kinkkua tai muita pakollisia jouluruokia vaan sitä, mitä oikeasti tekee mieli syödä, keltahaperomuhennosta ainakin. Joulumusiikista Hovi pitää paljon ja hänellä on iso kokoelma joululevyjä. Aina hän ei malta odottaa edes adventtiin: tänäkin vuonna hän kuunteli Jouluoratoriota jo marraskuun lopussa.

Sanna-Mari Hovia kauhistuttaa joulussa onnen ostaminen.

”Kun koti on siisti, alkaa pyhä”

änä vuonna Sanna-Mari Hovi on työkiireidensä vuoksi ottanut joulusiivouksen rennosti. Hän ei ole tyhjentänyt maustepurkkeja, pessyt niitä ja täyttänyt niitä sitten uudelleen. Astiakaapit hän kyllä on tyhjentänyt, pessyt astiat ja laittanut ne takaisin kaappiin. Joulusiivoukseen kuuluu hänellä sekin, että vaatekaapeista otetaan pois jokainen vaate, tarpeettomat lajitellaan pois ja tarpeelliset viikataan takai-

sin hyllyille. Ja koska Hovi kustannustoimittajana on kirjaihminen, myös kirjahyllyissä riittää imuroitavaa, kierrätettävää ja aakkostettavaa. Mutta ei, Hovi ei kuulemma ole mikään siivoushullu. Itse asiassa hän ei muulloin juurikaan siivoa, paitsi jos on odotettavissa vieraita. Joulusiivousta hän tekee pikkuhiljaa useamman viikon ajan. Eikä hän stressaa siitä. Hän on viettänyt jouluja myös yksin ja ulkomailla, mutta parhaiten hän viihtyy perusteellisesti siivotussa kodissa. – Siivous on minulle tavallaan vuoden paketoimista ja sitä, että puhdistan turhat kuonat pois. Kun koti on siisti, minulle tulee tunne, että nyt on pyhä. Siivous on Hovin tärkein jouluperinne. Muun kanssa ei ole niin kauhean tarkkaa.

Perinteiden painolastia ei Sanna-Mari Hovin joulunvietossa ole. Kaikki on itse valittu ja rakkaaksi havaittu, sillä Hovi vietti ensimmäistä kertaa joulua vasta aikuisena. Hän kasvoi jehovantodistajaperheessä, joten joulua tai syntymäpäiviä ei hänen lapsuudessaan juhlittu. – Joulunpyhät olivat aika ankeita. 1970-luvulla elettiin yhtenäiskulttuurissa, jossa joululle ei ollut vaihtoehtoja. Mitkään paikat eivät olleet auki ja televisiostakin tuli vain jouluohjelmaa. Sen muistan, että kävimme aattona laskettelurinteessä, Hovi kertoo. Koulussa hän ei voinut askarrella joulukoristeita, laulaa joululauluja eikä osallistua joulunäytelmään ja joulujuhliin. Luokkansa ainoana jehovantodistajana hän joutui väistämättä silmätikuksi. – Ne ovat vaikeita paikkoja lapselle, joka ei kuulu valtauskontoon. Mutta ei minulla muuten ole sellaista tunnetta, että olisin lapsena jäänyt paitsi jostakin. Vaikka joulua ei vietetty, me järjestimme kotona omia juhlia pitkin vuotta ja saimme myös lahjoja. Hovi irtaantui Jehovan todistajista parikymppisenä muutettuaan Helsinkiin. Ensimmäiset kokemukset joulunvietosta ystävien perheissä olivat hämmentäviä. Hovi yllättyi huomatessaan, kuinka maallinen juhla joulu olikin. Siihen näyttivät kuuluvan kuusi ja kinkku, mutta ei kirkossakäyntiä. Toinen häntä ihmetyttänyt asia oli se, kuinka paljon paineita ja pakkoa ihmisillä oli jouluvalmisteluista. – Jos joulu stressaa, niin miksi on pakko siivota tai kutsua sukua kylään? Minusta on kivaa, että joulu ei enää ole niin kaiken jyräävä juhla kuin aikaisemmin. – Nykyisin minua kauhistuttaa joulussa onnen ostaminen. Joulun varsinainen sisältö unohtuu hössötykseen. Arvostan sitä, että silloin halutaan olla yhdessä perheen kanssa, mutta ei siihen tarvita lahjaröykkiötä. Monet tiukoista uskonnollisista yhteisöistä irtautuneet suhtautuvat varauksella kaikenlaiseen uskonnollisuuteen. Hovi ei. Hän epäilee, että hänellä on voimakas taipumus uskonnollisuuteen. Se veti hänet sittemmin luterilaisen kirkon jäseneksi. – Luterilainen kirkko on avoin ja siellä on laaja mielipiteen- ja omantunnonvapaus. On helppo hengitellä ja saa ajatella itse. Arvostan yhteisöllisyyttä, armoa ja sitä, mitä kirkko tekee esimerkiksi vaalimalla yhteistä kulttuuriperintöä, Hovi kertoo. Hän sanoo, ettei ole erityisen ahkera kirkossa kävijä, mutta adventtiaikaan ja jouluun kirkossakäynti kuuluu – joulu kun on hänelle nimenomaan uskonnollinen ja hengellinen juhla. – Joulu on minulle myös selvästi kauden vaihtumisaika: levon hetki vuoden aherruksen jälkeen. Taas on kulunut yksi vuosi, ja on aikaa rauhassa miettiä elämää ja olemistaan.

4 B

Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

”Joulussa tiivistyy se, millaista elämää elää”

aanko esitellä jouluihmisen? Filosofi Tuomas Nevanlinna on sellainen, ei tosin mitenkään ongelmattomasti. Ajattelun ja keskustelun ammattilaisena hän on muotoillut erilaisia mahdollisia kritiikkejä, joihin epäilee jouluihmisenä joutuvansa vastaamaan. Olkoonkin, että hänen jouluihmisyytensä on paljolti valon kaipuuta ja kiinnostusta erilaisia joululaulusovituksia kohtaan. Mutta annetaan Nevanlinnan itse kritisoida itseään. Kritiikit hän on lajitellut kahteen päätyyppiin, joita hän kutsuu dogmaattiseksi ja evankeliseksi. – Dogmaattisen kritiikin mukaan joulu on epäkristillinen juhla. Vanha pakanallinen muoto on haluttu täyttää kristillisellä sisällöllä, mutta siinä on käynytkin päinvastoin. Pakanallinen sisältö on saanut kristillisen nimen. Kritiikistä on myös ateistinen versio: koska Jumalaa ei ole olemassa, joulu on joutava juhla, Nevanlinna selittää. Nevanlinnan evankeliseksi kutsuma kritiikki puolestaan kohdistuu tapaan, jolla joulua vietetään. Joulunvietto vahvistaa kaikkea sitä, mitä kristittyjen pitäisi pikemminkin vastustaa: huono-osaisuus ja yksinäisyys kärjistyvät, turha kulutus lisääntyy, eläimiä lihotetaan ja tapetaan vain joulun takia. Joulu ei ole mikään hyljeksittyjen, köyhien ja raskautettujen juhla, jollaisena siitä mielellään puhutaan. – Raskautetut, esimerkiksi perheenäidit, kantavat usein liiallisen taakan jouluvalmisteluista. Joulu ei lisää ihmisten yhteisyyttä, vaan tuntuu tuovan huonoimman esiin perheiden dynamiikoista. Samansuuntaista kritiikkiä voi Nevanlinnan mukaan esittää myös ateisti, joka saattaa hyvinkin sanoa, että joulu on porvarillinen, privatisoitunut ja kapitalistinen juhla. – Eihän näihin pysty sanomaan mitään. Kaikki ovat ihan päteviä, mahdollisia ja johdonmukaisia kritiikkejä, vaikka ei niitä jakaisikaan. Nevanlinna on myös havainnoinut sitä, miten kritiikkiin on ollut tapana vastata. – Sekä kirkollisen että kulttuuris-yhteiskunnallisen valtavirran reaktio näihin kritiikkeihin on se, että puolet myönnetään ja puolet kielletään. Myönnetään, että joulunvietossa on kaikenlaista turhaa ja epäilyttävää, mutta siellä alla on aito ydin: Jeesuksen syntymä tai todellinen joulumieli. Tämä ratkaisu kyllä toimii käytännössä, mutta ei kestä ajatuksellisesti. Se, että kirkonmiehet ja -naiset muistuttavat joulun sanomasta, on Nevanlinnan mielestä kyllä ymmärrettävää. Se ei vain oikein toimi. – Tällainen puhe on tähdätty liiallista kuluttamista tai joulun kaupallisuutta vastaan, mutta tavallaan kuitenkin siunaa sen. Pienellä hiljentymisellä aika ajoin voidaan hyvittää se kaikki epäilyttävä. Hassua tai kamalaa joulussa on Nevanlinnan mielestä sen pakottavuus. Edelleen, vuonna 2017 maallistuneessa Suomessa, joulun viettäminen on sosiaalinen pakko. Joulunvietossa tiivistyy Nevanlinnan mukaan sosiaalisen toiminnan perusmekanismi: minä en välttämättä usko tai jaa tätä, mutta uskon, että muut uskovat tai jakavat tämän asian, käsityksen tai käytännön. Joulua vietetään siis muiden vuoksi. – Joulussa on eräs kirottu elementti eli lapset, joiden kautta tämä mekanismi toimii. Me emme voi riistää lapsilta joulua. Lapsiperheiden on liki mahdotonta luopua perinteisestä joulunvietosta lahjoineen. Kuka sanoo kuusivuotiaalle, joka kirjoittaa joulupukille, että meillä ei vietetä joulua, vaikka kaikki sinun kaverisi viettävätkin? Ei niin voi tehdä, ei niin halua tehdä.

Tuomas Nevanlinna on huomannut, että joulua vietetään muiden vuoksi.

”

Lapsiperheiden on liki mahdotonta luopua perinteisestä joulun vietosta lahjoineen.

Joulun sosiaalinen pakottavuus näkyy Nevanlinnan mukaan selvästi myös dynamiikaltaan tukahduttavissa perheissä. – Kaikki joutuvat viimeisillä voimillaan panostamaan siihen, että tekevät asioita toisten vuoksi. Ehkä joulua voisi pitää eräänlaisena kevytversiona viimeisestä tuomiosta, pohtii Nevanlinna. – Joulussa tiivistyy se, minkälaista elämää elää. Silloin punnitaan, mikä omassa elämässä on sekä psykologisessa että moraalisessa mielessä hyvää, mikä pahaa. Mistä tulen? Mikä olen? Mitä minun pitäisi tehdä? Yleisesti ajatellaan, että uusi vuosi olisi jonkinlainen menneiden arvioinnin ja lupausten tekemisen paikka, mutta kyllä minusta joulu on otollisempaa aikaa sen tutkiskelemiseksi, miten elää ja miten haluaa elää.

– Joitakin ihmisiä tavataan tai muistetaan vain jouluisin. Jossakin mielessä ihmisen haamut tulevat jouluisin käsiteltäviksi. Menneisyytensä kanssa täytyy tehdä tiliä. Samoin joutuu arvioimaan, mikä on luovuttamatonta ja tärkeää. Jouluihmisen elämä alkaa kuulostaa aika raskaalta. Vielä raskaampaa tosin saattaa olla niillä, jotka eivät ole jouluihmisiä. Nevanlinna nimittäin veikkaa, että jouluihmisiksi tunnustautuvista suurin osa ei joudu kotona ottamaan kokonaisvastuuta jouluruljanssista. – Jouluihmiset ovat yleensä miehiä. He kyllä kuskaavat perhettä hautausmaalle, käyvät Alkossa ja tekevät sinapin, mutta joulun viimekätinen organisointi on yleensä naisten vastuulla. Samalla perusteella myös kaikki keskiluokkaiset lapset ovat jossain määrin jouluihmisiä. Huono-osaisille lapsille taas joulu voi olla ahdistavaa aikaa. Vaikka Nevanlinna nauttii siitä, että jouluun – toisin kuin juhlapäiviin yleensä – valmistaudutaan huolellisesti, liika on hänellekin liikaa. Kaksi kuukautta joulun odotusta uuvuttaa. – Suunnittelen aina, että seuraavana syksynä merkitsen kalenteriin, milloin kuulen ensimmäistä kertaa tavaratalossa tai kauppakeskuksessa vaskipuhallinversion Petteri Punakuonosta, mutta unohdan sen aina. Veikkaan, että se tapahtuu jo lokakuun puolella. ■

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

Kolumni

Toivo on tulevaisuuden työkalu ISOISÄLLÄNI ON TAPANA sanoa, että niin kauan kuin on elämää, on toivoa. Tämän vuoden jälkeen tuntuu, että ehkä uuden vuoden lupausten sijaan olisi tärkeämpää toivoa, jopa rukoilla, muutoksia. Uuden vuoden lupausten ajatus on, että ne ovat henkilökohtaisia valintoja, kilvoittelua oman itsen kanssa. Mutta ehkä olisi tärkeämpää, että me ihmis- ja kansakuntana suuntaisimme energiamme yksityisistä kuntokuuri- ja tupakkalakkolupauksista yleisempään, yhteiseen hyvään. Ja siihen toivo on hyvä työkalu. KOKO HUBARA Kirjoittaja on kolmekymppinen äiti, kirjailija ja Ruskeat Tytöt -median päätoimittaja. koko@ruskeattytot.fi

”

LUPAUSTEN SIJAAN OLISI TÄRKEÄMPÄÄ TOIVOA JA RUKOILLA MUUTOSTA

KUN TOIVOO MUUTOSTA, joutuu miettimään, mitä toivoo ja miksi. Pitää tietää, mistä on kyse ja mitä muutoksia haluaisi nähdä. Ja kun ymmärtää mistä on kyse ja mitä toivoo, on myös helppo alkaa itse osaksi muutosta. Niin kauan kun asioita rakennetaan yhdessä paremmaksi, on elämää ja toivoa. On kyse hyvästä, kauaskantoisesta kehästä, ei vain hetken lupauksesta itselle olla parempi ihminen. Toivon, että äänestämme paremman presidentin kuin rapakon takana, sellaisen, joka haluaa pitää Suomen avoimena maailmalle ja ottaa kantaa kun jotakin pahaa tapahtuu. Toivon, että ensi vuonna päättäjät, media ja tavalliset ihmiset lakkaavat puhumasta ääripäistä.

t e e v r e t n o i Onn h a m pa at. Tutustumisetuna uusille asiakkaille hammastarkastus nyt 39 eurolla*. Varaa aika jo tänään! *Maksettavaksi jää 39 € sekä 12 € klinikkamaksu. Voimassa uusille asiakkaille 31.1.2018 asti. Ovh. 81 €. Panoraamaröntgenkuva puoleen hintaan ainoastaan kampanjahintaisen tarkastuksen yhteydessä. Hammaslääkäri arvioi röntgenkuvauksen tarpeellisuuden hammastarkastuksessa.

Varaa aika puhelimitse 09 7597 7356 tai onnihammas.fi/tarkastus. Saadaksesi edun käytä varauksen yhteydessä koodia TALVI.

Kaikki näkevät, että toinen porukka on vain sattunut syntymään eriväriseen kehoon, kun ainoa ääripää on valinnut itselleen tuhoisan poliittisen mielipiteen ja elämäntavan. Toivon, etten ensi vuonna joudu selittämään lapselleni, joka kantaa perimässään sekä ruskeutta että juutalaisuutta, mikä on natsimielenosoitus. Toivon, etten myöskään joudu enää kertomaan hänelle, miksi hänen balettikoulunsa vieressä istuu ihminen kylmässä maassa pahvimuki edessään. Tai miksi annamme välillä rahaa hyväntekeväisyyteen, koska kaikki lapset eivät muuten saa Suomessa leluja. TOIVON, ETTÄ ENSI VUONNA emme enää keskustele seksuaalisesta häirinnästä, ahdistelusta ja väkivallasta ja näemme, ettei ole kyse yksittäisten miesten tekemistä yksittäisistä asiattomuuksista tietyillä ammattialoilla. On kyse syvällä kulttuurissamme olevista käsityksistä siitä, mikä on naisen tehtävä maailmassa. Toiveen voi toteuttaa esimerkiksi osallistumalla #memyös-kampanjaan (www.memyos.fi/). Tiedän, että monelle ruskealle tytölle tämä vuosi oli lähes toivoton, mutta tässä me yhä olemme. Toista siis perässäni: niin kauan kuin on elämää, on toivoa.

SISÄLTÄÄ PANORAAMARÖNTGENKUVAN PUOLEEN HINTAAN*

UUDET ONNI HAMMAS -KLINIKAT PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Bulevardi . Espoontori . Herttoniemi . Iso Omena Keilaniemi . Malmi . Qmedical Kruununhaka Qmedical Pikku Huopalahti . Vantaanportti ONNI on osa Med Group -konsernia.

6 B

Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

”Äitiys herätti minussa etsijän” Hyvän hiljaisuuden kosketus toistui lähes päivittäin Susanna Erätulen lapsuudessa. Kun entisestä lumilautailijasta tuli äiti, oli aika ottaa selvää, mitä sanottavaa hiljaisuudella on. Teksti Taneli Kylätasku Kuva Esko Jämsä

uusivuotias tyttö pysähtyy kesken leikin ja keskittää katseensa käsiinsä. Hän on tullut tietoiseksi kaiken läpäisevästä hyvästä, syvästä hiljaisuudesta. Keskittymällä yhteen kiintopisteeseen tyttö voi pysyä hiljaisuuden tilassa niin pitkään kuin haluaa. Syvän hiljaisuuden hetket toistuivat Susanna Erätulen lapsuudessa lähes päivittäin. Hiljaisuus tuntui aina yhtä hyvältä, kuin isolta riippukeinulta, jonka keinussa olo oli ihanan rauhallinen. Teini-iässä kokemuksia tuli harvemmin, ja sitten ne loppuivat. Nuoruuden viimeisen syvän hiljaisuuden kosketuksen Erätuli sai noin 20-vuotiaana, kun hän nousi hitaasti ylös sveitsiläistä vuorenrinnettä lumilautaansa kantaen. Kun syvän hiljaisuuden kokemukset loppuivat, Erätuli ei osannut kaivata niitä. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen elämässä oli alkanut uusi vaihe, jossa hän etsi hiljaisuuden sijasta aktiivisuutta, luovuutta ja vapautta. Erätuli, omaa sukua Serkamo, kiersi maailmaa puoliammattimaisena lumilautailijana ja osallistui kilpailuihin Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Chilen rinteillä. Jossakin vaiheessa kilpailut ja sponsoreita varten järjestetyt valokuvaukset vaihtuivat lumilautailua käsittelevien juttujen tekoon freelancetoimittajana. 26-vuotiaana Susanna Erätuli perusti perheen. Kuusi vuotta nuorempi puoliso Jukka Erätuli jatkoi vielä lumilautailijan uraansa, joten Susanna oli paljon kotona lasten kanssa. Kummankin puolison opinnot olivat kesken. – Perheen perustaminen siinä elämäntilanteessa ei ollut järkipäätös, mutta äitiys ja paikalleen asettuminen tuntuivat oman sydämen seuraamiselta, Erätuli sanoo. Huikeiden vuoristonäkymien tilalle tuli parvekkeeton yksiö Helsingin Koskelassa ja maailman kiertäminen vaihtui käynteihin Citymarketissa. Pysähtyminen ja elämän jakaminen lasten kanssa käänsivät Erätulen katseen sisäänpäin. – Äidiksi tulemiseni jälkeisinä vuosina minussa heräsi suuri sisäinen janoisuus. Kaikki henkinen ja hengellinen alkoi kiinnostaa minua, hän sanoo. Arkiset havainnot ja kokemukset syvensivät etsimistä. Lapsilla näytti olevan luontainen olemassaolon taju ja rytmi, joka oli jotakin täysin muuta kuin valtakulttuurin normit ja tavat. Joskus rinnakkaiset todellisuudet törmäsivät. Erätulen esikoinen piirsi päivähoidossa kotkan, jonka siivet oli sidottu. Poika oli tuolloin pienessä päiväkodissa, jossa oli ahtaat rajat.

Piirros pysäytti Erätulen, vaikka hän ymmärtää hyvin rajojen ja sääntöjen merkityksen lapsen kehitykselle. – Tunnistin kuvassa jotakin yleispätevää, joka kuvasi myös omaa ihmisyyttäni. Välillä lapset tuntuivat kurkottavan näkyvän todellisuuden tuolle puolelle. Kerran Erätulen kolmas lapsi Nyyti toi kapaloimansa nuken äidin syliin ja sanoi, että se on ”joulupäivän paketti”. Vähän myöhemmin raskaustesti näytti positiivista, ja neuvola antoi uuden perheenjäsenen lasketuksi ajaksi 25. joulukuuta. Kun kiinnostus henkisiä ja hengellisiä asioita kohtaan oli herännyt, Erätuli perehtyi erilaisiin henkisiin ja hengellisiin traditioihin. Opetusta löytyi netistä ja kirjoista. Erätuli kävi myös retriiteissä kuuntelemassa hiljaisuutta, joka oli koskettanut häntä lapsena. – Omat kokemukseni herättivät halun ottaa selvää siitä, mitä näistä asioista sanotaan. Mitä etsijät eri aikoina ovat pohtineet ja löytäneet? Halusin myös selventää sitä, mihin itse uskon. Vastauksia löytyi eri uskontotraditioista tulevilta henkisyyden opettajilta. Heitä yhdisti jokin, mitä Erätuli kutsuu ykseystietoisuudeksi. Jokainen Erätulelle tärkeä opettaja käsitteli omalla tyylillään samoja teemoja: rakkaudellista läsnäoloa, itsen taakse pääsemistä ja avautumista oman persoonan kahleita laajemmalle tietoisuudelle. Erätulella on vahvat kristilliset sukujuuret. Pappien, opettajien ja maallikkosaarnaajien jatkumo tulee aina 1500-luvulta saakka. Tutustuttuaan ykseystietoisuuden opettajiin hän halusi selvittää, löytyykö kristinuskosta jotakin, joka liittyy samaan asiaan. Etsijän polku vei Susanna Erätulen Hiljaisuuden ystävien järjestämään retriitinohjaajan koulutukseen ja Helsingin seurakuntayhtymän hengellisen ohjauksen koulutukseen. Hengellisen ohjauksen koulutuksessa avara ilmapiiri yllätti Erätulen myönteisesti. Koulutukseen osallistui erilaisista taustoista tulevia ihmisiä, joita kiinnostivat samat asiat. – Jokaisella ihmisellä on oma tarina, jonka kautta olemme oivaltaneet sen, minkä olemme oivaltaneet. Henkilökohtaisten oivallusten vertailu ja oikeaksi tai vääräksi osoittaminen on minulle vierasta, hän sanoo. Suorasta kokemisesta alkanut polku oli johtanut Erätulen tutustumaan uushenkisiin ykseystietoisuuden oppeihin. Nyt vuorossa olivat kristilliset mystikot. Heiltä Erätuli löysi ajatuksen valaistumista seu-

raavasta ykseydestä. Se ei ole vain yhteyttä Jumalaan, vaan myös yhteen sulautumista syvän todellisuuden kanssa. – Mystikoiden mukaan se, mitä kaipaamme, löytyy meistä itsestämme jonkinlaisena sielun kipinänä. Se ei ole enää erillisyyden teologiaa, jossa ihminen kaipaa jotakin, joka pysyy hänelle kaukaisena, Erätuli sanoo. – Koin, että näille asioille ei ole tilaa perusluterilaisuudessa. Siksi minun on pitänyt tehdä se tila itse, jotta löytäisin kristinuskon voiman uudelleen.

”

Minua kiehtoo elämässä kaikki se, mitä emme pääse kiertämään.

Lopulta Erätulen matka toi hänet kohtaan, jossa se, mitä hän on kokenut, etsinyt ja löytänyt, pääsee ulos. Lokakuussa ilmestyneessä Etsijän kirjassa hän kokoaa yhteen vuosien varrella oppimaansa. Pääosin Valamon luostarissa kirjoitettu kirja käsittelee suuria kysymyksiä, jotka jokainen ihminen kohtaa elämänsä aikana: syntymää, kuolemaa, rakastamista, tasapainon etsimistä, oman kutsumuksen löytämistä, omien juurien merkitystä ja elämän jatkumista jälkeläisissä. – Minua kiehtoo elämässä kaikki se, mitä emme pääse kiertämään, hän sanoo. Erätuli on valinnut kirjaansa näkökulmia eri uskontoperinteistä, mutta hän pyrkii välttämään niiden sanoja ja puhumaan ”elämän kieltä”, jota kuka tahansa voi ymmärtää sydämen tasolla. Kirjan aineksina ovat myös Erätulen lasten kysymykset ja oivallukset, joita hän on tallentanut kiireisen arjen keskellä. Kirjan valmistuminen vastaa pitkään odotukseen, johon on liittynyt tuskastumista ja kipua. Kun Erätuli yritti lapsena sanoittaa kokemuksiaan syvästä hiljaisuudesta, ihmiset eivät ymmärtäneet, mistä hän puhui. Niinpä Erätuli sulki kokemukset sisälleen ja piti ne omana tietonaan. Vaikenemista seurasi ulkopuolisuuden tunne, joka on kulkenut Erätulen mukana läpi vuosien. – Nyt olen vihdoinkin osannut pukea sanoiksi ja jakaa edes osan siitä, mikä on aina ollut minulle totta. Jos en olisi koskaan löytänyt näitä sanoja, tuntuisi vaikealta lähteä tästä elämästä. ■

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

Kuka? Susanna Erätuli, 43, on Sipoossa asuva luokanopettaja, uskonnonopettaja ja neljän lapsen äiti. Hän on entinen lumilautailija ja intohimoinen etsijä, jonka teos Etsijän kirja (Otava) ilmestyi lokakuussa. Erätuli aloittaa tammikuussa Kirkko ja kaupungin verkkokolumnistina.

Missä? Minut ja kaksi ensimmäistä lastani on kastettu Puotilan kappelissa. Olen mennyt naimisiin Puotilan kappelissa kuten vanhempanikin, ja isäni siunaustilaisuus pidettiin siellä.

Motto? Vaikeinta on ollut odottaa, että osaisin ilmaista sen, mikä sisälläni on.

Susanna Erätuli löysi kristinuskon voiman uudelleen tutustuttuaan ensin tämän päivän henkisiin opettajiin.

8 B

Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

Intian Kalkutassa on valtava määrä HIV-positiivisia lapsia

Kuvassa olevat lapset eivät liity keräyksen kohderyhmään.

OSOITA Jeesuksen rakkautta antamalla HIV-lapsille ravintoa, koulutusta, vaatteita, neuvontaa ja toivon evankeliumia IRR-TV:n kautta.

ANNA JOULU HIV- lapselle

ANNA LAHJASI: www.lahjoistaparhain.fi SOITA LAHJOITUSNUMEROON: 0600-11717

Soiton hinta 25,37 € + pvm/mpm. Kuuntele viestimme, niin lahjoitus toteutuu!

LAHJOITA TILISIIRTONA: Osuuspankki: Nordea: Viite:

FI80 5132 0520 0090 28 FI85 1063 3000 2104 23 7812

Poliisihallitus on 25.1.2017 myöntänyt IRR-TV ry:lle luvan RA/2017/85 rahankeräykseen ajalle 25.1.2017 – 31.12.2021 Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Varat käytetään IRR-TV:ryn sääntöjen mukaiseen ja keräysluvassa määriteltyyn toimintaan kotimaassa ja ulkomailla. Kun keräystavoite on täyttynyt, pidätämme oikeuden käyttää varat suurimpaan tarpeeseen.

LISÄTIETOA JOULUKERÄYKSESTÄ: www.lahjoistaparhain.fi

IRR-TV

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

Taatelikakku kuuluu jouluun Koraanin joulukertomuksessa Maria tokenee rankasta synnytyksestä syömällä tuoreita taateleita. TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI KUVITUS ANSSI RAUHALA

tämaan tietäjien lahjat vastasyntyneelle Vapahtajalle me tiedämme: kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Sen sijaan paimenten lahjoista ei jouluevankeliumi kerro mitään. Tuskin hekään silti tyhjin käsin lähtivät kuningasta kumartamaan. Koska paimenet eivät olleet pystyneet varautumaan korkean tason kohtaamiseen, lahjat täytyi kehittää siitä, mitä repussa sattui olemaan. Tuskin erehdyn pahasti, kun kuvittelen paimenilla olleen taateleita eväslaukuissaan. Herkulliset, ravitsevat ja terveelliset taatelit ovat kuuluneet Lähi-idän peruselintarvikkeisiin iät ajat. Taatelipalmun (Phoenix dactylifera) alkukotina pidetään nykyisen Irakin aluetta, ja sitä tiedetään viljellyn Mesopotamiassa ja muinaisessa Egyptissä jo tuhansia vuosia. Ehkä jouluevankeliumin paimenet antoivat tuoreita taateleita lahjaksi Jeesukselle. Ja näin joulupöydän taatelikakku kantaa mukanaan kaikuja kauempaa kuin äkkipäätään arvaisikaan: se tuo mausteiset terveisensä Betlehemin kedoilta suomalaisiin olohuoneisiin. TAATELILLA ON TÄRKEÄ rooli myös Koraanin joulukertomuksessa. Monet Raamatun henkilöt ja tarinat esiintyvät Koraanissa, niin myös kertomus Jeesuksen neitseellisestä syntymästä. Islam on kuutisensataa vuotta kristinuskoa nuorempi uskonto, ja profeetta Muhammad oli omaksunut opetuksiinsa runsaasti piirteitä kristinuskosta, samoin kuin juutalaisuudesta. Jeesuksen syntymästä kerrotaan Marian suurassa. Tarinassa ei ole tallia, paimenia eikä tietäjiä, ei myöskään härkää eikä aasia. Tarinassa ei ole edes Joosefia. Koraanin joulukertomuksessa Maria vetäytyy autiomaahan synnyttämään aivan yksin. Koraanin kertomuksessa Maria synnyttää seisaaltaan ja ottaa tuskissaan tukea palmupuusta. Synnytyspoltot lyövät hänen lävitseen rajusti, ja hän toivoo, että olisi kuollut ennen synnytyksen alkamista. Jeesuksen synnyttyä Maria on aivan loppu. Silloin hän kuulee äänen, joka kehottaa ravistamaan palmua: ”Älä sure, sillä Herrasi antaa puron kummuta jalkojesi juuresta. Ravista

palmua, niin se pudottaa sinulle tuoreita, kypsiä taateleita.” Taateleista Maria sai uutta voimaa, ja hän jaksoi kantaa vastasyntyneen lapsensa kotiin. Kun hän saapui ihmisten ilmoille aviottoman lapsen kanssa, alkoi huorittelu välittömästi. Silloin Jeesus teki ensimmäisen ihmetekonsa: hän puhkesi puhumaan, vaikka ei ollut vielä päivänkään ikäinen, ja puolusti äitiään.

”

ÄLÄ SURE, SILLÄ HERRASI ANTAA PURON KUMMUTA JALKOJESI JUURESTA. RAVISTA PALMUA, NIIN SE PUDOTTAA SINULLE TUOREITA, KYPSIÄ TAATELEITA.

JEESUSTA PIDETÄÄN Koraanissa Jumalan lähettämänä profeettana. Koraani kiistää jyrkästi, että Jeesus olisi ollut jotakin enemmän kuin hurskas ja Jumalan erityistä suosiota nauttiva ihminen – vaikka hän Koraanin mukaan syntyikin neitseellisesti. Koraanin joulukertomuksessa ei ole tallia, härkää, aasia eikä tietäjiä, mutta ei niitä toisaalta ole myöskään Luukkaan jouluevankeliumissa, jonka mukaan Maria kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen eli eläinten syöttökaukaloon, koska heille ei ollut sijaa majatalossa. Seimen sijoituspaikkaa Luukkaan evankeliumin kirjoittaja ei mainitse. Ortodoksisissa jouluikoneissa Maria synnyttää Jeesuksen luolassa. Kuvataiteesta ja joululauluista tutut härkä ja aasi taas tulevat Jesajan kirjan profetiasta, jossa ”härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen”.

Kirkon kaunistukset osa 8: Pyhän Laurin kappeli 75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Mari Aarnio, Paula Huhtala, Juhani Huttunen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineisto päivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaat tisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Kuvanveistäjä Pekka Jylhän teos Suru on Pyhän Laurin kappelin vainajien näyttöhuoneessa.

Anu Puustisen ja Ville Haran suunnitteleman Pyhän Laurin kappelin (2010) vainajien näyttöhuone on pelkistetty ja harmoninen kuten koko palkittu rakennus muutenkin. Mutta valkobetoniseinien, tumman lattian ja yksinkertaisten puupenkkien lisäksi siellä on koru. Se on kuvanveistäjä Pekka Jylhän kristalleista ja valosta muodostuva teos Suru. Se tuli toiseksi kappelin taiteesta rakentamisvaiheessa järjestetyssä kilpailussa. Kun omaiset tulevat viimeisen kerran katsomaan vainajaa, Surun kristallipallot ja -kyyneleet välkehtivät tilassa. Moni pysähtyy myös teoksen äärelle. – Sitä kommentoidaan hurjan vaikuttavaksi, sanoo pastori Jaakko Hyttinen Tikkurilan seurakunnasta. Hän on järjestänyt Helsingin pitäjän kirkonkylässä sijaitsevassa P yhän Laurin kappelissa pyhäinpäivän aikaan suruun keskittyviä päiviä. Silloin vainajien näyttöhuone toimii

Suru puhuttelee kontrastein Kuvanveistäjä Pekka Jylhän teos Suru on kuin valoa heijastava koru Pyhän Laurin kappelin minimalistisessa vainajien näyttö huoneessa. Teksti Laura Pörsti Kuva Esko Jämsä

meditaation tilana, jossa voi sytyttää kynttilän, kirjoittaa rukouksen tai vain pysähtyä elämän ja kuoleman äärelle. – Suru muuttuu koko ajan. Kun valot sytyttää, sen heittämät varjot seinillä elävät hetken, Hyttinen sanoo. Ja todella: paikallaan pysyvä teos vaikuttaa liikkuvan. Kristallien hiotut pinnat heijastelevat seinälle varovaisia värejä. Hyttinen katsoo teosta pitkään hiljaa. – Jotenkin siinä on voimakas hiljaisuus läsnä. Se välkehtii ja säteilee mutta on samalla hyvin hillitty, hän sanoo sitten. Kun teosta on aikansa tuijottanut, havahtuu siihen, että se näyttää samanaikaisesti kevyeltä ja raskaalta. Kauniit ja kirkkaat helmet vetävät määrätietoisesti alaspäin mutta niistä näkyy läpi, vaikkakin hiukan vääristyneesti. Jylhän teos on kontrasteja täynnä, kuten surukin. ■

Fingerpori Pertti Jarla

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

Helluntailaisesta körtiksi Jan Ahonen, 45, on espoolainen perheenisä, pastori ja Jouluradion tuottaja. Ahonen on helluntailaistaustainen körtti ja Tuomasmessun aktiivi. ”Olen aina mennyt yhteisöihin vapaaehtoisuuden kautta”, hän sanoo. Kampin kappelin seuraava rukousnauhameditaatio järjestetään keskiviikkona 17.1.2018 kello 8.30.

Jan Ahosen ystävä teki hänelle rukoushelmet, joissa on Ahosen kannattaman IFK:n värit.

Mukana joka paikassa Rukoushelmet kulkevat Jan Ahosen mukana kaikkialle, minne hän menee. Hiljentymispaikkana on usein ruuhkabussin penkki. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ

FARKKUJEN VYÖTÄISILLÄ roikkuu puusta tehty T-kirjain. Se näyttää avaimenperältä, mutta kyseessä on risti, jonka malli on peräisin fransiskaaneilta. Pyöreät helmet paljastavat, että kyse on rukousnauhasta. Pastori Jan Ahonen liikkuu vain harvoin kaupungilla ilman helmiään. Ahonen oli viiden vanha, kun ruotsinsuomalainen perhe jätti Göteborgin ja muutti Raisioon Turun lähelle. Samoihin aikoihin Ahosen äiti kääntyi helluntailaiseksi. Paruusian eli Jeesuksen toisen tulemisen odotus toi lapsuuteen pelkoja. Jos äiti tuli kotiin tavallista myöhemmin, Ahonen pelkäsi, että hänet oli temmattu taivaaseen. Toisaalta helluntailiike tarjosi yhteisön, jossa oli lämpöä ja vilpitöntä yhdessä tekemistä. Lukion ensimmäisen luokan jälkeisenä kesä-

Jouluyö

AHONEN KUTSUU helluntailaista nuoruutta ”punk-vuosikseen”. Silloin hän luuli, että Jumalan valtakunnan toteutuminen riippuu siitä, mitä hän pystyy tekemään. Vuonna 1998 Ahonen aloitti työn Radio Dein toimittajana. Ahosen yllätykseksi haastateltavat esittivät Raamatusta toisistaan poikkeavia tulkintoja. Ahosta vaivasi myös se, että hänen homoystävänsä joutuivat helluntailiikkeessä ”hyvää tarkoittavan vaimentamisen” kohteeksi. Ahonen lähti opiskelemaan teologiaa saadakseen selvyyttä asioihin. Vuonna 2014 hänet vihittiin evankelis-luterilaisen kirkon papiksi. Murroksen vuosina Ahonen löysi jotakin, mitä hän kutsuu arjen pyhyydeksi. Se ei näyt-

RUKOUSHELMET AHONEN löysi kaksi vuotta sitten ystävystyttyään Vantaan herättäjäjuhlilla Tiina Kristofferssonin kanssa. Kristoffersson vetää Kampin kappelissa rukousnauhameditaatioita kerran kuukaudessa. Ahonen käyttää helmiä intuitiivisesti ja vapaasti, sillä hän ei pidä itseään hyvänä ulkoa oppijana, jolle valmiit rukouskaavat sopivat. Usein hiljentymisen paikaksi valikoituu kuljettajan takana oleva ruuhkabussin penkki. Siellä helmien hypistely ei herätä toisten matkustajien huomiota. Rukoushelmiin tarttuminen auttaa Ahosta päästämään hetkeksi irti menneisyyden murheista ja tulevaisuuden huolista. Se on murehtimiseen taipuvaiselle Ahoselle iso juttu.

Joulun kosketus JOULUYÖN YKSI ”must” on meidän perheessä aina ollut Pietarinkirkosta televisioitava paavin messu. Näin se aikoinaan meni: Jouluateria oli syöty, lahjat jaettu. Nuoriso oli mennyt Torpparinmäen legendaariseen Roy Beaniin tapaamaan kavereitaan. Sieltä ne yöllä tulivat, nuoremme kavereineen, meille seuraamaan jouluyön messua. Tulivat sen jälkeenkin, kun omamme olivat jo muuttaneet kotoa. Yhä on vaikea kuvitella jouluyötä ilman paavin messua. Viimeistään siinä sydän avautuu joulun ytimelle. Kristus syntyy, kiittäkää. Sydän on Raamatussa muuta kuin fysiologiaa. Sana esiin-

tyy toista tuhatta kertaa, ja sillä tarkoitetaan ihmisen syvintä olemusta. Sydän on itsen ja minuuden metafora. Uskonnollisen kokemuksen ytimessä on suljetun sydämen avautuminen Jumalalle ja hänen todellisuudelleen. Moni kantaa syvällä sisimmässään – ehkä tajuamattaan – kokemusta: muistoja paikasta tai hetkestä jolloin jokin Jumalan maailmassa kosketti. Joulu on tätä. Pyhää kosketusta. Trappistimunkki Thomas Merton puhuu ohuista paikoista ja kannustaa etsimään sellaisia. Ohuissa paikoissa kaksi todellisuuden tasoa kohtaa toisensa: tämä maailma ja

Jouluradio kuuluu samaan mediaperheeseen kuin Kirkko ja kaupunki.

ISTOCK

Taivaan tähden

24.12.

nä Ahonen ja hänen ystävänsä tekivät tupakkatauolla yhteisen uskonratkaisun.

täydy hengellisten kokousten huippuhetkissä ja mustavalkoisessa varmuudessa, vaan arjen harmauden ja kysymysten keskellä.

maailma, joka on jotain enemmän. Vuoden kierrossa on kaksi ajankohtaa, joissa ohuet paikat ovat harvinaisen selvästi kaikkien tavoitettavissa: jouluyö ja pääsiäisyö.

Jouluyö on silmänräpäys, jolloin suomalaisen sydän on harvinaisen avoin mysteerille.

OLLI VALTONEN

12 B Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

Gurun opissa Ohjaajana Simeon Uusteologi Kolmea kristillistä mystikkoa on kunnioitettu arvonimellä ”Teologi”. Ensimmäinen heistä on Uuden testamentin neljännen evankeliumin kirjoittaja apostoli Johannes. Toinen on 200-luvulla elänyt Gregorios Teologi eli Gregorios Nazianzilainen ja kolmas S imeon Uusteologi. Simeon Uusteologi eli 1000-luvun vaihteessa nykyisen Turkin alueella. Nuorena hän opiskeli setänsä hoivissa ja hoiti tämän taloutta Konstantinopolin hovissa. Hänen elämäänsä vaikutti ratkaisevasti maallikkomunkki Simeon Harras. Tämä neuvoi hänet Pyhän Mamaksen luostariin, jossa hänet vihittiin munkiksi ja papiksi ja jo 31-vuotiaana luostarin johtajaksi. Sieltä hänet karkotettiin. Simeon oli kiistelty hahmo, koska hän puhui niin avoimesti jumalallisen valon kokemuksistaan. Loppuelämänsä hän vietti pienessä pyhän Marinan luostarissa. Häneltä on säilynyt 92 opetuspuhetta ja 58 hymniä. Suomeksi hänen opetuksiaan on julkaistu Filokaliassa. Suomeksi on julkaistu myös arkkipiispa Vasili Krivosein teos Simeon Uusi Teologi.

Anna joulun valon valaista sisimpäsi Näkymätön Jumala tulee näkyväksi, asettuu sisimpäämme ja valaisee elämämme. Siinä on joulun ihme. Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

Kylmänä talvipäivänä venemiehet laskivat maihin Bosporin rannalle ja jättivät sinne kuusissakymmenissä olleen munkin ja hänen oppilaansa. Paikka oli lähellä Krysopolista, jonne munkki oli määrätty karkotettavaksi. Kaksikko seisoi autiolla rannalla il man ruokaa ja varusteita. Munkki ei tästä lannistunut. Hän rukoili, kiitti Ju malaa ja lähti oppilaansa kanssa mat kaan. Pian he löysivät raunioituneen rukoushuoneen, jonka he kunnosti vat käyttöönsä. Munkki oli nimeltään Simeon Uusteologi ja hänen oppi laansa Kristoforos Faguras. Tämä tapahtui noin vuonna 1020. Simeon oli karkotettu Konstantino polin läheltä Pyhän Mamaksen luos tarista, jonka johtajana hän oli toimi nut 25 vuotta. Simeon perusti remon toidun rukoushuoneen yhteyteen uu den luostarin ja johti sitä 18 vuotta eli elämänsä loppuun asti. Konstantinopolissa Simeonilla oli vaikutusvaltaisia vastustajia sekä kirkossa että hovissa, jos kohta puo

lustajiakin. Vastustajia ärsytti Simeo nin horjumaton usko siihen, että Ju malan vaikutuksen voi oikeasti tun tea. Jumalan voi ”nähdä”, jos ei fyy sisin silmin, niin sisäisesti. Hän tiesi ja koki syvästi, että Juma lan olemusta ei kukaan – eivät edes enkelit – voi kuvata, tulkita tai nimetä. Hän opetti, että Jumala on näkymätön ja saavuttamaton ja kuitenkin hänet voi nähdä ja kokea. Simeon oli koke nut sen monta kertaa mystisissä näyis sä, joissa Jumala oli ilmestynyt hänel le ylimaallisena valona. Hän ei voinut vaieta kokemuksistaan eikä ymmärtä nyt niitä, jotka sanoivat, ettei nykyään enää ollut mahdollista nähdä Jumalaa eikä kokea hänen vaikutuksiaan kuten joskus Raamatun aikoina. Vastustajansa Simeon suututti sanomalla, että Pyhää Henkeä ei lä hettykään epäuskoisille, spekuloijil le, kaunopuhujille eikä mahtimiesten suosion tavoittelijoille, vaan ”henges sään köyhille ja köyhyydessä eläville, sydämeltään ja ruumiiltaan puhtaille,

Simeonin rukous ”Oi, Sinä armahtavainen ja laupias Jumala, minun Luojani, anna saavuttamattoman valosi virrata ylleni ja täyttää minun sydämeni ilolla. Älä vihastu minuun äläkä jätä minua, vaan valaise sieluni valollasi, sillä Sinä, oi Jumalani, olet Valo.” (Suom. Irmeli Talasjoki)

yksinkertaisesti puhuville ja vieläkin yksinkertaisemmin eläville, jotka ei vät eksy ajatustensa sokkeloihin”. Simeon väitti, että Jumala ilmestyy ja hänet voi kokea tässä elämässä eikä vasta tulevassa, ja kun hänet kerran on nähnyt, hänet voi nähdä kaikessa. Se oli hänelle ihme, josta ei voinut olla hil jaa: ”Mistä minä olisin tiennyt, että si

nä näyttäydyt luoksesi tuleville, jotka ovat vielä maailmassa? Mistä minä oli sin tiennyt, oi Valtias, että sinä, näky mätön ja kaiken ylittävä, olet näkyvä ja asetut sisimpäämme?” hän kirjoitti. Tästä ihmeestä kertoo myös joulu evankeliumi. Jumala syntyi ihmisek si ja tuli niin pieneksi, että voisi mah tua meihin. Miten me voisimme nähdä ja tun tea hänet? Vain siten, että pienen nymme. Kun katselemme omaa elä määmme ja näemme omat puutteem me ja virheemme, egomme pienenee. ”Katumus on ovi, joka johtaa pimey destä valoon”, Simeon kirjoittaa. Omasta mielestään valmis ei ikinä näe Jumalaa. Ilman oman elämän re hellistä katselemista ja katumusta sy dämemme ei helly, korvamme eivät herkisty kuulemaan eivätkä silmäm me kostu. Monesti juuri kyynelten tie vie Jumalan sisäiseen näkemiseen. Al kuun katkerat kyyneleet voivat muut tua ilon ja myötätunnon kyyneleiksi ja sisimpään kajastaa katoamaton valo. ■

MENOT 21.12. – 18.1.2018

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkolla ti klo 10–14, p. 050 573 6313 (ei päivystystä 26.12.) Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 (ei päivystystä 28.12.) hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 14.30. Hans Tuominen, Mari Torri-Tuominen. Jouluyön messu su 24.12. klo 23. Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri, Jaakko Hietikko (laulu). Jouluaamun jumalanpalvelus ma 25.12. klo 10. Eveliina Ojala, Juha Paukkeri, Sahrami Huhtala (sello). Tapaninpäivän Kauneimmat joululaulut –messu ti 26.12. klo 12. Sami Mustakallio, Tiina Palmu, Riikka Jäntti. Messu su 31.12. klo 12. Tiina Palmu, Riikka Jäntti. Päivähetki Raamatun äärellä ti 2.1. klo 12–13.30. Loppiaisen lähetyspyhä la 6.1. klo 12. Saarna Juha Ijäs, Hans Tuominen, Riikka Jäntti. Mukana nimikkolähettimme Lahja Nokelainen. Keittolounas lähetystyön hyväksi. Messu su 7.1. klo 12. Eveliina Ojala, Riikka Jäntti. Raamattupiiri tiistaisin 9.1. alkaen klo 18. Perhekerho keskiviikkoisin alkaen 10.1. klo 9–12. Paluumuuttajien piiri to 11.1. klo 13. Kirkon kirppis avoinna lauantaisin 13.1. alkaen klo 12–15. Messu su 14.1. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri. Matala – mukava maanantai kirkolla! 15.1, hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu klo 11.30–12.30. Raamattua, rukousta ja laulua ma 15.1. klo 12–14. Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä. Päivärukous ke 17.1. klo 12.30–12.45. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin alkaen 17.1. klo 14–15.30. Viikkomessu torstaisin alkaen 18.1. klo 18. Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä äideille ja vauvoille tiistaisin klo

13–14.30, 6.2.–27.3.2018. Ryhmän alkaessa vauvojen ikä noin alle 6 kk. Tiedustelut ja ilm. birgitta.tasavuori@evl.fi, p. 050 523 4051.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Joulu on jo ovella – Hannu Holman lauluoppilaiden joulukonsertti pe 22.12. klo 18. Anni Holma, piano. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu oman seurakunnan diakoniatyölle. Jouluaaton perhehartaus su 24.12. klo 14. Tiina Palmu, Riikka Jäntti. Jouluaamun messu ma 25.12. klo 8. Eveliina Ojala, Juha Paukkeri, Sahrami Huhtala (sello). Messu su 7.1. klo 10. Hans Tuominen, Riikka Jäntti. Messua ei ole su 31.12. Tule mukaan Hakunilan kirkolle messuun klo 12. Käsillä hyvää -ryhmä 9.1. alkaen tiistaisin klo 10–12. Tiistaisin klo 12.30 hartaus ja päiväkahvit 9.1. alkaen. Saunaa ja Sanaa äijäporukassa tiistaisin 9.1. alkaen klo 18.30. Naisten Raamattupiiri jatkaa 9.1. jälleen tiistaisin klo 19. Torstaimesta torstaisin alkaen 11.1. klo 14–15.30. Välipalaa ja mukavaa puuhastelua alakouluikäisille. Avoin perhekahvila perjantaisin 12.1. alkaen klo 9–13. Leikkiä ja yhdessäoloa aikuisille ja lapsille. Puuroperjantait jatkuvat jälleen alkaen 12.1. klo 11–12. Hartaus 10.45 ja sen jälkeen maksuton puuro, voileivät ja kahvit. Messu su 14.1. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri.

MUUALLA Pieni jouluhartaus Pyhän Annan lastenkirkon pihalla su 24.12. klo 13. Harri Nurminen. Jouluaaton hartaus Vaaralan kappelissa su 24.12. klo 15.30.

KASTETTU Mikael Artturi Karekallas, Emma Rauha Emilia Kivivuori, Eea Aino Alma Parviainen, Eeni Bea Anneli Parviainen, Luka Immanuel Piispa.

HAUTAAN SIUNATTU Elvi Matilda Mäkelä 91 v, Per-Viking Silfvast 91 v, Hilja Eskelinen 90 v, Pentti Juhani Tuila 75 v, Aija Aulikki Erätuli 73 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Jouluaaton messu su 24.12. klo 10. Jukka Nevala, Matti Hyry ja Päivi Tiitu. Perheiden jouluhartaus su 24.12. klo 14. Jarna Wikström, Katja-Maaria Vilén ja Hannu Niemelä. Jouluaaton kynttilähartaus su 24.12. klo 16. Miika Koistinen ja Päivi Tiitu. Jouluyön hartaus su 24.12. klo 22. Jaakko Kara ja Lauri Lehtikangas. Jouluaamun sanajumalanpalvelus ma 25.12. klo 8. Katja-Maaria Vilén ja Hanna Perkola-Musikka. Kirkon kuoro. Tapaninpäivän messu ti 26.12. klo 10. Matti Hyry, Katja-Maaria Vilén Päivi Tiitu. Uudenvuoden aaton messu su 31.12. klo 10. Miika Koistinen, Katja-Maaria Vilén ja Päivi Tiitu. Uudenvuoden aaton hartaus su 31.12. klo 18. Jaakko Kara ja Päivi Tiitu. Uudenvuoden päivän messu ma 1.1.2018 klo 10. Katja-Maaria Vilén, Jaakko Kara ja Päivi Tiitu. Loppiaisen messu ja lähetysjuhla la 6.1. klo 10. Sley:n toiminnanjohtaja Tom Säilä, Jukka Nevala ja Kullervo Latvanen. Messu su 7.1. klo 10. Jukka Nevala, Matti Hyry ja Kullervo Latvanen. Miesten sauvakävelypiiri alkaa su 7.1. klo 18 lähtö kirkolta. Mukana seurakuntamme pastoreita. Kirjallisuuspiiri ma 8.1. klo 12. Kirjana on Kjell Westön Riikinkeltainen taivas. Piiri järjestetään yksityiskodissa, lisätiedot kirkkoherranvirastosta p. 09 830 6450. Nuorten avoimet tiistaisin ja sunnuntaisin 9.1.–15.5. klo 18–20.30 kirkon nuortentilassa. Iltarukous-rukouspiiri ti 9.1. klo 18–19. Avoin rukouspiiri kerran kuussa. Rukoilemme jätettyjen esirukouspyyntöjen ja mielen päällä olevien aiheiden puolesta. Mukana pastori

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

Jarna Wikström ja lastenohjaaja Minna Rosendahl. Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin 10.1.–30.5. klo 11–12.30 kirkon suuressa seurakuntasalissa. Kaikille avoin ja ilmainen lounas valmistetaan hävikkiruoasta. Lounaan yhteydessä on kirkkosalissa klo 12 ehtoollishartaus. Nettikerho ikäihmisille alkaa ke 10.1. Aiheena on Vaalikoneet. Piiriä vetää informaatikko Riitta Sivenius. Messu su 14.1. klo 10. Jaakko Kara, Jarna Wikström ja Hannu Lehtikangas. Perheiden sunnuntai, Muksukirkko ja pyhäkoulukauden startti su 14.1. klo 14.30–16.30. Muksukirkko alkaa klo 16. Ennen kirkkohetkeä kirkolla on mukavaa puuhaa ja toimintapisteitä lapsille. Mukana lastenohjaajat Elina, Minna ja Pirkko, nuorisotyönohjaaja Tiina, Jarna-pappi ja muusikkomme Laura. Päiväkahvin aikaan ma 15.1. klo 14–15.30. Ihanaa, Martat, ihanaa. FK Ritva Lantz Vapaalan Martoista kertoo marttailusta meillä ja muualla. Laulunystävät-yhteislauluillat keskiviikkoisin, parillisilla viikoilla, alkaen 17.1. klo 17–18. Yhteislaulua kanttori Hannu Lehtikankaan johdolla. Kaikki ovat tervetulleita mukaan. Pähkinärinteen lähetyspiiri keskiviikkoisin, parittomilla viikoilla, alkaen 17.1. klo 18. Hämeenkylän kirkon 25-vuotisjuhla ja Helsingin uuden piispan Teemu Laajasalon vierailu seurakunnassa to 18.1. klo 18. Juhla päättyy iltamessuun ja juhlakahveihin. Tilaisuudessa julkistetaan Hämeenkylän kirkon taiteesta kertova kirja ”Kuvat kertovat”.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri torstaisin, parittomilla viikoilla, alkaen 18.1. klo 11. Vierailijana on pastori Ari Norro. Avoin päiväkerho aloittaa ke 24.1. Päiväkerho toimii ke- ja pe-aamupäivisin. Voit ilmoittaa lapsesi koko kaudeksi tai lyhyemmäksi aikaa perheenne tarpeen mukaan. Lisätiedot lastenohjaaja Merja Leppäseltä, p. 050 434 2651 tai nettisivuiltamme.

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Luetaan yhdessä -ryhmä tiistaisin 2.1.–29.5. klo 9.30–11.30 Ryhmä on tarkoitettu maahanmuuttajanaisille ja –tytöille. Puhumme, luemme ja kirjoitamme yhdessä suomea.

HAIK -palvelupiiri, käsityöpiiri keskiviikkoisin 10.1.–23.5. klo 9.30–11. Aikuisten raamattupiiri torstaisin, parillisilla viikoilla, alkaen 11.1. klo 10. Keskustelemme tulevan sunnuntain evankeliumitekstistä.

MUUALLA Nuorten ja nuorten aikuisten K16-sähly perjantaisin 8.1.–11.5. Rajatorpan kalliosuojassa (Rajatorpantie 27). Sisäpelikengät mukaan.

KASTETTU Noel Yasuo Ogata, Olavi Veikko Yli-Kohtamäki, Elmeri Matias Möttönen, Minea Enna Olivia Hentunen, Vilja Ellen Matilda Lindholm.

HAUTAAN SIUNATTU Selma Marjatta Paasila 88 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–15, p. 09 8306 333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554 Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 050 5736376 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Jouluinen kynttiläkonsertti to 21.12. klo 19. Stefan Stanciu, panhuilu, Jussi Salonen, piano ja urut. Glögitarjoilu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa (sisältää Stefan Stanciun joululevyn). 4. adventtisunnuntain messu, su 24.12. klo 10. Riikka Wikström, Mikko Miettinen, Jussi Salonen. Jouluaaton hartaus kaiken ikäisille su 24.12. klo 13. Mikko Miettinen, Airi Saloniemi. Jouluyön messu su 24.12. klo 23. Minna Ruuttunen, Mikko Miettinen. Jouluaamun messu ma 25.12. klo 8. Riikka Wikström, Sanna Heikurinen, Airi Saloniemi, Jussi Salonen. Tapaninpäivän Kauneimmat Joululaulut ti 26.12. klo 15. Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi, Jussi Salonen, Jan Salminen, oboe. Messu su 31.12. klo 10. Jani Vanhala, Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. Uudenvuodenpäivän messu ma 1.1.

Menokasvo

Hiihdon SM-kisat liikuttavat Eero Hosiota Urheilun monitoimimies Eero Hosio, hiihdon SM-kisat järjestetään Hakunilan urheilupuistossa. Miten ne liikuttavat sinua? – Olemme tehneet Vantaan hiihtoseuran talkooporukan kanssa monta kilometriä aitoja, jotka laitetaan ladun varteen. Urheilukentän ympärille tehdään aita, johon tulee mainoksia. Kisoissa kunnostamme kaikkina päivinä kenttä- ja maalialueet. Erilaisiin tehtäviin, ruokahuolto mukaan lukien, tarvitaan ainakin 300 talkoolaista.

ESKO JÄMSÄ

Minkälainen on oma urheilu-urasi? – Aloitin hiihdon noin kolmevuotiaana ja siitä lähtien olen harrastanut sitä. Nuorempana myös juoksin ja pyöräilin. Loukkasin selkäni ja lopetin kilpahiihdon, koska selkä ei enää kestänyt niin kovaa harjoittelua ja rupesin valmentamaan. – Olen toiminut urheilun parissa Vantaalla 50 vuotta. Vuodesta 1972 lähtien olen valmentanut kaikenikäi-

siä juoksijoita ja hiihtäjiä. Nyt olen 75-vuotias. Minulla on vielä juoksijoita valmennettavana, mutta pikkuhiljaa olen alkanut vähentää sitä. Valmentajana kun pitää olla 24 tuntia vuorokaudessa. Perinteinen vai vapaa tyyli? – Perinteinen. Se vaatii enemmän voimakuntoa, varsinkin ylämäkeen nousu on aika rankkaa. Minulla on pitopohjasukset, joita ei tarvitse voidella. Tykkilumen ansiosta Hakunilan urheilupuistossa pystyi viime vuonna hiihtämään marraskuusta huhtikuuhun asti. – Vapaata en enää hiihdä. Olen käynyt kurssit ja opettanut sitä lapsille, mutta ikäihmiselle perinteinen on parempi. Siinä tulee kaikille lihaksille sopivasti puristusta. NINA RIUTTA Hiihdon SM-kisat 12.–14.1. Hakunilan urheilupuistossa, Luotikuja 2. Kisahartaus pe 12.1. kello 13.45, kirkkoherra Hans Tuominen.

MENOT 21.12. – 18.1.2018

10 a Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

klo 13. Pirkko Yrjölä, Sanna Heikurinen, Airi Saloniemi, Maija Sankari. Kirkkokahvit. Loppiaisen messu la 6.1. klo 10. Mikko Miettinen, Riikka Wikström, Jussi Salonen, Maija Sankari. Kirkkokahvit. Myyjäiset lähetystyön hyväksi. Perhemessu su 7.1. klo 10. Minna Ruuttunen, Mikko Miettinen, Jussi Salonen. Kastepuu riisutaan vuoden aikana kastettujen lehdistä. Messun jälkeen tarjotaan kirkkokahvit ja -mehut ja vietetään perheiden muskarihetkeä. Aamurukouspiiri arkiaamuisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa ma 8.1. alkaen. Perhekerho ma 8.1. ja 15.1. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Runopiiri ti 9.1. ja 16.1. klo 17.30 kirkkosali 2. Päivälähetyspiiri ke 10.1. ja 17.1. klo 13 kirkon kokoustilassa. Arki-illan iltakirkko ke 10.1. klo 18. Mikko Miettinen, Jussi Salonen. Iltaperhekerho ke 10.1. ja 17.1. klo 18–20 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Seuraa ja toimintaa lapsille, aikuisille vaihtelua ja vertaistukea arkeen. Iltapuuro syödään yhdessä klo 19.30. Vanhemman väen piiri to 11.1. klo 13. Vox Mea – Oma ääni to 11.1. ja 18.1. klo 18.30 seurakuntasalissa. Kuoroa johtaa kanttori Airi Saloniemi. Perhekerho pe 12.1. ja 19.1. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Messu su 14.1. klo 10. Jani Vanhala, Pirkko Yrjölä, Airi Saloniemi. Pyhäkoulu messun yhteydessä kirkon pyhäkouluhuoneessa. Kirkkokahvit. Isovanhemmuuden ilot ja haasteet -vertaisryhmä ma 15.1. klo 13–15 kirkon asiakastilassa. Ryhmässä vaihdetaan ajatuksia kokemuksistamme isovanhempina ja tutkitaan mm. aiheita sitoutuminen, tunteet, seksuaalisuus, riidat, sanat, teot, luottamus, anteeksianto ja rakkaus. Ryhmä kokoontuu keväällä 15.1., 12.2., 12.3. ja 9.4. ja mukaan mahtuu kahdeksan henkilöä. Ilmoittautumiset 12.1. mennessä perhetyön koordinaattori Kristiina Rauhakalliolle, kristiina.rauhakallio@evl. fi, p. 044 422 0469. English through Bible ma 15.1. klo 18.30 kirkon kokoustilassa. Katulähetyksen ruokailu ke 17.1. klo 11 seurakuntasalissa. Yhteisöruokailu vähävaraisille, alkaa hartaudella kirkkosalissa. Arki-illan iltakirkko ke 17.1. klo 18. Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi. Lapsikuoro to 18.1. klo 16.30–17.30 seurakuntasalissa. Kuoroa johtaa kanttori Airi Saloniemi. Seurakuntakuoro to 18.1. klo 18 kirkossa. Kuoroa johtaa kanttori Jussi Salonen.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30. Hartaus ti ja to klo 11. Kirkonkulman joulu su 24.12. klo 11–13. Yhdessäoloa ja joulun tunnelmaa. Tilaisuus päättyy jouluaaton hartauteen kirkossa klo 13. Kastesukkia kutomaan! ma 8.1. klo 12 Kirkonkulmassa. Opetellaan vauvansukkien kutomista yhdessä. Sukat lahjoitetaan korsolaisille kasteperheille. Ota omat puikot mukaan, lankoja löytyy paikan päältä.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 11.1. ja 18.1. klo 9–11.30. Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 14. Riikka Wikström, Airi Saloniemi, viulistit Marjatta Anttonen, Alma Huttunen ja Aino Huttunen.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Perhekerho ti 9.1. ja 16.1. klo 9–11.30. Vanhemman väen piiri ke 17.1. klo 13. Vertaistukiryhmä keskenmenon kokeneille alkaa ti 23.1. Mikkolan seurakuntakodilla. Mahdollisuus jakaa omaa kokemusta ja saada vertaistukea luottamuksellisessa ilmapiirissä. Ryhmä kokoontuu tiistaisin 23.1., 30.1. ja 6.2. klo 16.30– 18.30. Osallistuvilta toivotaan sitoutumista. Ohjaajina Korson seurakunnan perhetyön koordinaattori Kristiina Rauhakallio ja Mikkolan neuvolan perheohjaaja Enni Koskela. Ryhmään mahtuu 8 henkilöä. Ilm. viim. 15.1. kristiina.rauhakallio@ evl.fi, p. 044 422 0469 tai enni. koskela@vantaa.fi, p. 040 581 9035.

MUUALLA Saturnuksen päiväkodin avoin toiminta. Seurakunnan työntekijä kohtaamassa perheitä joka toinen keskiviikko klo 8.30–11 ja joka toinen torstai klo 11.30–14 (Kaakkoisväylä 8). Hiihtolomaleiri 7–14-vuotiaille tytöille ja pojille ma-to 19.– 22.2.2018 urheiluopisto Kisakeskuksessa. Hinta 120 euroa sisältää täysihoidon ja kuljetukset. Leirillä on tasokas majoitus, hyvä ruoka ja monipuolinen ohjelma. Ilm. osoitteessa www.korsonseurakunta.fi/ kouluikaiset/leirit.

KASTETTU Roosa Vanessa Zaitseva, Elsa Lahja Marjatta Heinonen, Enna Viola Närhi, Kasper Joonatan Koistinen

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Rautiainen Jani Markus ja Leinonen Jaana Johanna

HAUTAAN SIUNATTU Anna Elina Peltonen 94 v, Terttu Annikki Leppioja 88 v, Hilkka Siiri Hyvärinen 87 v, Helga Kyllikki Paajanen 81 v, Sulo Erkki Huttunen 75 v, Raili Sinikka Sharma 72 v, Hannu Jorma Tapio Hannila 71 v

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 8306700 Avoinna ma–pe klo 9–15, (huom, ei 25.-26.12.17. ja 1.1.18.) rekolan.seurakunta@evl.fi. rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa kirkolla ma-ti klo 11–14, Asolan seurakuntatalossa to klo 11– 14 (huom, ei 25.-26.12.17. ja 1.1.18.) p. 09 8306 707 Diakoniapäivystys: 5.12.17-4.1.18. Rekolan kirkolla ti ja to klo 9–11. Ajanvaraus ti ja to klo 9–11 (huom, ei 21.12.17-1.1.18.) p. 09 8306706 rekola.diakonia@evl.fi

8.1.2018 alkaen päivystykset ti klo 9-11 Rekolan kirkolla ja to klo 9-11 Asolan seurakuntatalolla

Rekolan pyhän andreaan kirkko Perheiden avoin olohuone ma, ti, to, pe klo 9-14. Lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Torstaisin kirkkomuskari. (toiminta tauolla vkot 51, 52, ja 1) alk. ma 8.1. Pyhäkoulu alk. su 7.1. klo 10. Jouluaaton kirkkohetki su 24.12. klo 15.Ben Ahlroos, Klaverin perheorkesteri ja Sirkku-Liisa Niemi. Jouluyön messu su 24.12. klo 23. Arto Nuutinen. Sanna Vuolteenaho, sopraano, Eero Palviainen, luuttu sekä kanttori Sirkku-Liisa Niemi. Joulukirkko ma 25.12. klo 8. Vappu Olsbo, Noora Hultin. Messu su 31.12. klo 10. Veikko Ahonen, Sirkku-Liisa Niemi. Messu ma 1.1.2018 klo 12. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi. Silmukkasiskot-käsityöryhmä keskiviikkoisin klo 9.30. alk. ke 3.1. Päiväjumalanpalvelus pe 5.1. klo 15. Laura Leverin, Noora Hultin. Loppiaispäivän messu la 6.1. klo 10. Lit. Vappu Olsbo, S. Jorma Pihkala, Noora Hultin. Kirkkokahvilla Jorma Pihkala kertoo lähetystyöstä Japanissa. Messu su 7.1. klo 10. Laura Leverin, Noora Hultin. Iltamessu ma 8.1. klo 17.30. Veikko Ahonen. Yläovet auki alk. ma 8.1.2018 klo 18. Maksuton iltapala, saunamahdollisuus (omat tarv. mukaan). Diakoniakahvila ti 9.1. klo 9-11. Aamumessu ke 10.1. klo 9. Ben Ahlroos. Open Doors, nuorten avoimet ovet alk. ke 10.1. klo 18. Pyhän Andreaan kirkon kuoro alk. ke 10.1. klo 18. Lisätiedot noora. hultin@evl.fi. Avoin raamattupiiri parillisten viikkojen ke klo 18.30 alk. 10.1. Raamattu- ja keskustelupiiri joka toinen to klo 13-15. alk. to 11.1. Messu su 14.1. klo 10. Arto Nuutinen, Noora Hultin. Taidekerho alk. ma 15.1. klo 14. Lisätiedot petri.piirainen@evl.fi. ”Raamatun kääntäjien koti”-lähetystilaisuus ke 16.1. klo 18.00. Kaija Turunen ja Maarit Kattilakoski esittelevät Jerusalemin Raamattukodin työtä. Pikkunikkarit alk. ke 17.1. klo 14. Lisätiedot petri.piirainen@evl.fi. Vapaaehtoisten kiitosateria to 18.1. klo 17.30. Ilmoittaudu ja kerro mahdolliset ruokarajoitteet viimeistään 11.1. mennessä toimintaasi lähinnä olevalle työntekijälle.

Asolan seurakuntatalo (toiminta tauolla vkot 51, 52 ja 1) Asolantie 6, p. 050 573 6329 Jouluaaton kirkkohetki su 24.12. klo 13. Ben Ahlroos, Sirkku-Liisa Niemi. Tapaninpäivän pihakirkko ti 26.12. klo 15. Laura Maria Latikka, Noora Hultin. Maalausryhmä alk. ma 8.1. klo 10. Avoimet ovet perheille alk. ti 9.1. klo 9-12. Lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Ötökkäkerho alk. ti 9.1. klo 13. Lisätiedot petri.piirainen@evl.fi. Kipuryhmä alk. ti 9.1. klo 15. Puutarhapiiri alk. ti 9.1. klo 18. Saviryhmä alk. ke 10.1. klo 12. Naiset 50+ alk. ke 10.1. klo 13. avoin päihteettömyyteen kannustava

keskusteluryhmä. Asolan Ankkuri-aamupala alk. to 11.1. klo 9. Älynystyrät Ällikällä alk. to 11.1. klo 13. Tehtäviä muistin säilyttämiseksi. Asolan Silmukkaryhmä alk. to 11.1. klo 16. Seniorikahvila alk. ma 15.1. klo 13. Työikäisten raamattupiiri joka toinen ma klo 18-19.30 alk.ma 15.1. Narsistien uhrien vertaisryhmä alk. ke 17.1. klo 18. Yksinhuoltajaperheiden ilta alk. to 18.1. klo 17.30.

MUUALLA Valon laulajaiset Kuusijärvellä Kauneimmat joululaulut vuoden pimeimpänä päivänä to 21.12. Laulukierrokset kynttilöillä valaistun Kuusijärven ympäri. Lähtö klo 18 ja klo 19. Lämmintä mehua laulujen jälkeen. Voit ottaa oman lyhdyn mukaan. Mukana Rekolan sekakuoro. Yhteiskristillinen päiväpiiri ma klo 13-15. Rautkalliontie 4:n kerhotilassa. alk. ma 8.1. Hanna-rukouspiiri ma klo 18-19.30 Lampirannalla, Tertunkuja 4 B. alk. ma 8.1. Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19-21.30 Rautkalliontie 4:n kerhotilassa. alk. pe 12.1. Nuorten sähly torstaisin alk. 18.1. klo 16-17.30. Rekolanmäen koululla. Oma maila, kengät, peliasu.

Kastettu Bruno Kristofer Tenhunen, Aada Hilla Tuulia Tainlahti, Jami Elias Laulainen, Sebastian Sammy Axl, Bergholm, Eliel Henrikki Lejonhard Eriksson, Maximus Travis Jolkin, Mandi Monika Timonen, Oliver Liam Sidorik, Aatos Onni Matias Paajanen, Jilla Peppiina Päivänsäde Ylivuori, Sofia Eveliina Grundström, Peetu Johannes Virtanen.

Hautaan siunattu Matti Arto Aleksi Sinikara 70 v, Tuula Anneli Broms 76 v, Laila Maria Vanhala 87 v, Kirsti-Liisa Vieno 82 v, Saida Orvokki Perttula 86 v, Raili Marjatta Mäkinen 83 v, Liisa Marjatta Koivistoinen de Martinez 85 v, Hannu Antero Nissinen 66 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B,avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Tilavaraukset arkisin klo 9–15 p. 09 8306333. Päivystävä pappi arkisin klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs.) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.)Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma klo 10-11.30 ja to klo 9-10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Shirley Sparks & The Red Bandin The Secret of Christmas -joulukonsertti to 21.12. klo 17.30–18.30, Amerikkalaisia joululauluja ja ikivihreitä 1920-50 -luvuilta Old Hollywood glamour -henkisesti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Vantaan Kamarikuoron joulukonsertti to 21.12. kello 20.30, johtaa Ilona Korhonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Kauneimmat joululaulut la 23.12. klo 15. Lasten joulurauhan julistus seimen luona su 24.12. klo 12–12.30. Terhi Viljanen, Outi Myllylä, Mimmu Kyrönseppä. Jouluaaton hartaudet su 24.12. klo 13, 14, 15 ja 16. Jouluyön messu su 24.12. klo 23 Sari Rajala, Mari Chaulagai, Terje Kukk, Maria Koukkari, Dan-Johan Eklund, Tapani Timoskainen ja Laurin laulajat. Joulumessu ma 25.12. klo 12, Päivi Helén, Jyrki Kaukanen, Samppa Laakso ja Corvus laurencij -kuoro. Tapaninmessu ti 26.12. klo 12, Maria Koukkari, Suvi-Maria Roine, Terje Kukk, Dan-Johan Eklund. Kauneimmat joululaulut ti 26.12. klo 15. Pyhän perheen messu su 31.12. klo 12, Johanna Jakonen, Mirka Härkönen, Iina Katila. Uudenvuodenpäivän messu ma 1.1. klo 12 Veikko Karhumaa, Suvi-Maria Roine ja Terje Kukk. Christmas Jazz – Mariah Hortans & Mathias Sandberg Duo ti 2.1. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Lauluyhtye Virtuoson konsertti to 4.1. klo 19, Konsertissa kuullaan perinteisiä joululauluja uusin sovituksin pianotaiteilija Kimmo Ruotsalan säestyksellä. Ohjelma kirkon ovelta 25 euroa. Tietäjien messu, la 6.1. klo 12, Kaj Andersson, Mirka Härkönen, Johanna Jakonen, Anders Ekberg. Loppiaiskonsertti: Vanhan musiikin yhtye Kiili la 6.1. klo 16, ohjelmassa renessanssin ja keskiaikajan joulumusiikkia. Solisteina Karis Trass (mezzosoprano), Tõnis Kaumann (baritone), Marten Meibaum (basso) sekä Jose Antonio Page Ramirez (trumpet). Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Messu su 7.1. klo 12 Veikko Karhumaa, Terhi Viljanen, Samppa Laakso. Messu su 14.1. klo 12 Iina Katila. PYHÄN LAURIN KAPPELI Pappilankuja 3 Teemamessu su 14.1. klo 18, Terhi Viljanen, Iina Katila, Enni Katarina Korhonen, Reetta Parikka.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Miesten saunailta ti 2.1. klo 17.30, Bethaniassa, iltapala 5 e, omat pyyhkeet mukaan!. Vantaan kristillisten raamattupiiri ma 8.1. klo 13, Emmauksen kokoushuone. Lähetyksen päiväpiiri ti 9.1. ja 16.1. klo 13 Bethanian 4. kerroksen kokoushuone. Vapaehtoinen kahviraha lähetystyölle. Aamurukouspiiri ke 10.1. klo 8, Emmauksen sielunhoitohuone. Kirkon ruokailu − lämmin lounas sitä tarvitseville ja seuraa kaipaaville, ke 10.1. ja 17.1. Vuoronumeroiden jako nuorisotilan ala-aulasta klo 11.30. alkaen. Ruokailu alkaa klo 12 hartaudella ja päättyy kello 13.15. Vapaaehtoinen maksu. Hanna-piiri to 11.1. klo 9.30 lähtö lenkille kirkon edestä, kahvit sanan äärellä klo 10.30 Betanian kokoushuoneessa. Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 13.1. klo 15, Bethanian 4. kerroksen kokoushuone. Työikäisten leskien vertaistukiryhmä/Winkut su 14.1. klo 17,

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 11

3×

vuonna 2018

Jazzia uuteen vuoteen

Esko Jämsä

– Uskon, että jotain kautta hyvä palaa minulle. Monesti se on jo palannutkin, sanoo Sara Hallikainen.

Marianna Siitonen

Jouluyön messussa tunnelma tiivistyy Sara Hallikainen tietää, että Pyhän Laurin kirkon jouluyön messuun kannattaa mennä hyvissä ajoin.

Sara Hallikainen on kolmannen polven tikkurilalainen. Hän on asunut Tikkurilassa koko ikänsä lukuun ottamatta vuotta, jolloin hän toimi au pairina Yhdysvalloissa. Hän hoiti perheessä erityistä tukea tarvitsevaa lasta. Siellä nuorelle naiselle valkeni, että hän haluaa isona tehdä hoitotyötä. – Opiskelen ensimmäistä vuotta terveydenhoitajaksi. Suuntaudun neuvolatyöhön, mutta nyt olen työharjoittelussa vanhusten dementiayksikössä. Tikkurilan seurakunta on Hallikaiselle tuttu paikka. Hän kävi rippikoulun, ja sen jälkeen hän meni isoskoulutukseen. Nykyisin Hallikainen käy nuorten aikuisten illoissa ja kertoo olevansa koukussa seurakunnan vapaaehtoistyöhön. – Seurakunta on turvallinen paikka. Olen mukana isostoiminnassa ja isoisostoiminnassa. Isoisostoiminta tarkoittaa sitä, että tuen isosia, kun olen heitä jo vanhempi ja minulla on toiminnasta kokemusta.

Muksut kirkkoon

Työskentelen myös Walkers-kahvilassa. Keitän siellä kahvia ja juttelen nuorten kanssa. Hallikaisesta olisi kiva, että nuoria tulisi lisää nuorteniltoihin ja Walkers-kahvilaan. – Haluamme nuorten tuntevan, että on joku, joka välittää ja että aikuisella on aikaa heille. Minulla on vanhemmat, jotka välittävät, mutta kaikilla nuorilla ei ole. Joulun Sara Hallikainen viettää perheen ja sukulaisten kesken – Tikkurilan keskustassa tietenkin. Tänä vuonna perheessä pohdittiin, että uskaltavatko he tuoda joulukuusen sisälle. – Hankin koiranpennun ja mietimme, että meneekö meillä kuusi nurin. Mutta totesimme, että kokeillaan ainakin, ja kannamme kuusen sisarusvoimin kotiin. Siskoni on muuttanut Lappeenrantaan ja on mukavaa, että hänkin tulee jouluksi kotiin. Hallikaisen perheen joulu on stressivapaa, mutta perinteiset jouluruoat tehdään itse. Aattona televi siosta katsotaan joulurauhan julistus. – Meillä on tapana avata televisio jo aamulla, kun sieltä tulee Joulupukin Kuuma linja. Kukaan ei sitä yleensä katso, mutta siellä se soi taustalla. Raamatunjakeita meillä ei jouluna lueta, sillä perheeni ei ole uskonnollinen. Nykyisin Hallikaiselle joulussa tärkeintä on se, että kaikki ovat kotona. Lapsuuden joulun aikaan liittyy hauskoja muistoja. – Enää joulun odotus ei ole sellaista, ettei yöllä malttaisi nukkua tai että avaisi joulukalenterin takakautta. Lapsena keksin avata kalenterin päädyn ja sieltä sisällön pystyi vetämään ulos, eivätkä luukut näyttäneet avatuilta. Se aukesi kuin karkkirasia sieltä päädystä, Hallikainen kertoo nauraen. Nina Riutta

Jouluyön messu su 24.12. klo 23 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Katso muut jouluyön messut sivuilta 9–12.

Vuoden ensimmäistä muksukirkkoa vietetään Hämeenkylässä 14.1. Muksukirkko on perheiden ja lasten sunnuntai-iltapäivä, jolloin kirkon yläkerrassa on klo 14.30 alkaen ohjelmaa ja toimintapisteitä lapsille. Kirkkohetki alkaa klo 16 ja kestää noin puoli tuntia. Muksukirkko su 14.1. klo 14.30 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3.

Pixabay

iempina vuosina Sara Hallikainen, 22, on käynyt jouluyön messuissa siskonsa kanssa, mutta tänä jouluna hän toimii ehtoollisavustajana Pyhän Laurin kirkossa. – Jouluyön messu on tosi tunnelmallinen. Se on kirkkovuoden kauneimpia messuja. Pyhän Laurin kirkkoon pitää mennä ainakin puoli tuntia ennen kuin jouluyön messu alkaa, jos aikoo päästä istumaan. Siellä on aina tosi paljon väkeä ja oikea seurakuntatunnelma, kun kaikki ovat puristettuina penkkeihin. Ihmiset hymyilevät vatsa täynnä jouluruokaa ja kirkkosalissa on hämärää. Hallikainen odottaa jouluyön pestiään hiukan hermostuneena, vaikka aiemmin hän on ollut usein konfirmaatiomessuissa avustamassa. – Nyt on ihan erilainen fiilis mennä kirkkoon, kun ketään ei konfirmoida. Totta kai vähän jännittää olla töissä siihen aikaan illasta – että lentävätkö viinit jonkun päälle, Hallikainen miettii hymyillen.

Christmas Jazz -konsertissa kuullaan tunnelmallista vocal-jazzia. Ohjelmassa on klassisia joulusävellyksiä muun muassa Jean Sibeliukselta sekä perinteisiä pohjoismaisia ja englantilaisia joululauluja. Liput 10 e kirkon ovelta. Christmas Jazz – Mariah Hortans & Mathias Sandberg Duo ti 2.1. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Siveltimet retriittiin Retriitissä maalataan näkyväksi ajatuksia, tunteita ja tunnelmia elämästä. Mitään erityistaitoja tai omia maalaustarvikkeita ei tarvita. Ilmoittautumiset 2.2. mennessä retriitit.vantaa@evl.fi. Hinta 160 e sisältää täysihoidon, taideohjauksen, materiaalit ja kuljetuksen. Siveltimen jälkiä elämäni maisemassa – taidepainotteinen retriitti 9.–11.2. Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa Karjalohjalla. Katriina Harviainen

MENOT 21.12. – 18.1.2018

12 a Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

Emmauksen kokoushuone. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 15.1. klo 13 Nuorisotila. Sansan medialähetyspiiri ma 15.1. klo 18, Asiakastilassa, A-porras 1. krs. Gospel-lattarit ti 16.1. klo 19, Nuorisotila. Työnohjauksellinen ryhmä vapaaehtoisille ke 17.1. klo 13. Bethanian 4. kerroksen kokoushuone, Päivi Mäkinen.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho, perhemuskari kerhon lopulla ti 9.1. ja 16.1. klo 9.30–11.30.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 11.1. ja 18.1. klo 9.30–11.

PIENTEN PAIKKA

Muualla

Unikkotie 5 a (Käynti Vehkapolun kävelykadulta) Iltaperhekerho ma 8.1. ja 15.1. klo 17–18.30. Perhekerho, perhemuskari kerhon alussa ti 9.1. ja ti 16.1. klo 9.30–11.30. Pienten paikka ke 10.1. ja 17.1. klo 16–19 ja pe 12.1. klo 9–15.

Kaupungin joulurauhan julistus su 24.12. klo 13. Kaupungintalon edustalla. Tilaisuuden avaa ja jouluevankeliumin lukee Tikkurilan seurakunnan pastori Tuula Lapveteläinen. Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 13 ja 14,, Ruskeasannan kappeli, Päivi Helén, Julia Tamminen. Malminiityn kerho ma 15.1. klo 13.30. Malminiityntie 16 B. Lapsiperheiden retki Vivamon Raamattukylään pääsiäisvaelluk selle pe 30.3. klo 10.30–16. Oleile hetki pääsiäisen tapahtumissa pääsiäisvaelluksella Lohjan järven rannalla. Kuljemme pääsiäistapahtumien läpi yhdessä. Retkimaksu aikuisille ja yli 12-v. 28e ja 4–12-v. 20e. Alle 4-v. maksutta. Retkimaksu sisältää lounaan seisovasta pöydästä, lipun pääsiäisvaellukselle ja bussikuljetuksen Tikkurilasta ja takaisin. Ilm. ja lisät. maaret.hirvensalo@evl.fi p. 050 572 2811. Ilmoittautuminen päättyy 15.2.

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223 tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila Kahvila auki ma–pe klo 10–15. Olotilan kahvila ja toiminta on joulutauolla 22.12.2017–5.1.2018. Taidetta Olotilassa Auli Rantalan teoksia Näin sen näin -näyttelyssä 8.1.2018 asti. Messu Jeesuksen syntymän kynnyksellä su 24.12. klo 10, Jyrki Kaukanen, Päivi Helén, Julia Tamminen. Jouluaamun messu ma 25.12. klo 8, Terhi Viljanen Tuula Lapveteläinen, Julia Tamminen. Pyhän perheen messu su 31.12. klo 10, Jaakko Hyttinen, Kristiina Kartano, Iina Katila. Messu su 7.1. klo 10, Mirka Härkönen, Terje Kukk, Päivi Helén. Kysy neuvoa mm. tabletin, internetin ja kännykän käytössä tai muissa tietoteknisissä asioissa. ma ma 8.1. ja 15.1. klo 12–13 + ajanvarauksella. Saat henkilökohtaista opastusta. Kysy kassalta aikoja tai puh. 09 8306 302 (aukioloaikoina). Latausvartti to 11.1. ja 18.1. klo 16.15, Jaakko Hyttinen.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Jouluaaton perhehartaus su 24.12. klo 13.30, Terhi Viljanen, Outi Myllylä, Mimmu Kyrönseppä. Naisten lenkkisauna to 11.1. klo 18. Lenkkeilyä, saunomista, yhdessäoloa ja keskustelua iltapalan ääressä. Iltapala 2 €. Yhteysilta Ilolassa ke 17.1. klo 17, Rukousta, Raamatun tutkimista, keskustelua ja laulua. Klo 17 rukouspiiri, ohjaajina Marjatta ja Tapio Liehu klo 18 välipala, klo 18.30 kasvuryhmä ohjaajana Ritva Niemi-Ronkainen ja Pirjo Koivula. Isä-lapsikerho ti 9.1. ja 16.1. klo 17.30–19. Tarjolla pieni iltapala maksua vastaan. Leikkiä, askartelua ja musisointia. Lisätietoja outi.myllyla@evl.fi tai puh. 050 327 1634. Perhepäivä pe 12.1. klo 9.30–14.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 11.1. ja 18.1. klo 9.30– 11. Raamattua ja lähetysasiaa teekupin ääressä. to 18.1. klo 18–20. Lapset tervetulleita mukaan.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Kerho kaikenikäisille aikuisille ke 3.1. klo 14. Perhekerho ma 8.1. ja 15.1. klo 9.30–11.

Kastettu Väinö Eemil Aalto, Sofi Elina Källarsson, Jasmin Anni Maria Kotiranta, Elina Iida Hallikainen, Eetu Leo Gabriel Rossi, Lydia Iines Anneli Erlin, Jimi Mikael Laakkonen, Joel Henrik Häkkänen, Eeli Venni Santeri Haikola, Ilona Jasmin Tuovinen, Eljas Mikael Taskinen, Ella Rose Amanda Berland.

avioliittoon kuulutettu Timo Sakari Huusari ja Miia Elina Tervonen, Kai Valtteri Törmi ja Heidi Marika Pärnänen.

hautaan siunattu Mikko Eerikäinen 89 v, Eija Sinikka Rokka 81 v, Aissi Raili Marjatta Nummi 73 v, Tarja Irmeli Fiskar 57 v, Mikael Kalervo Vehmas 89 v, Lilja Sailakari 88 v, Kari-Uolevi Häsä 77 v, Riku Seppo Haatanen 71 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, suljettu 27.–29.12., p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333,27.– 29.12. vain puhelimitse, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 9–14, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkolla ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Kauneimmat joululaulut pe 22.12. klo 20.

Jouluaaton messu su 24.12. klo 10. Neljäs adventtisunnuntai. Liturgi Antti Isopahkala, avustava pappi Maari Santala, kanttori Katariina Kopsa. Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 17. Pappi Pirkko Järvinen, kanttori Katariina Kopsa. Joulunvietto Myyrmäen kirkolla su 24.12. klo 17–23. Aloitamme jouluaaton hartaudella kirkkosalissa klo 17. Hartauden jälkeen joulunvietto jatkuu nuorisotilassa, jonne pääsee G-ovesta junaradan puolelta. Ovi on auki klo 18–22. Mahdollisuus saunoa. Naisten vuoro klo 18–19 ja miesten vuoro klo 19–20. Jouluruokaa, glögiä, joululauluja ja yhdessäoloa. Jouluyön messu su 24.12. klo 23. Liturgi Oili Karinen, kanttori Anne Viljamaa. Joulupäivän jumalanpalvelus ma 25.12. klo 10. Liturgi Maari Santala, kanttori Kari Jerkku. Vantaankosken kantaattikuoro. Tapaninpäivän messu ti 26.12. klo 10. Liturgi Kristiina Hyppölä, kanttori Kari Jerkku. Messu su 31.12. klo 10. Liturgi Pirkko Järvinen, kanttori Katariina Kopsa. Uudenvuodenpäivän jumalanpalvelus ma 1.1. klo 10. Liturgi Jere Hämäläinen, kanttori Katariina Kopsa. Keskipäivän rukoushetki 2.1. alk. ma, ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa. Loppiaisen messu la 6.1. klo 10. Suomen Lähetysseuran lähetyspyhä. Liturgi Mark Saba, kanttori Anne Viljamaa. Saarna Matti ja Anna Kaarina Palmu. Marjut Korhosen Kohtaamisia-taidenäyttelyn avajaiset kirkkokahveilla. Marjut Korhosen Kohtaamisia-taidenäyttely esillä 6.1.–4.2. kirkon aukioloaikoina. Messu su 7.1. klo 10. Liturgi Tiina Ikonen, kanttori Katariina Kopsa. Lastenkirkko sunnuntaisin 7.1. alk. klo 10–11. Siioninvirsiseurat su 7.1. klo 14. Puhujina Airikki Pousi, Hannu Pöntinen. Familycafé on Sundays 4–6 pm Monitoimitila. For children and families with multicultural background. Carpenter’s Cafe, kansainvälinen kahvila maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin 8.1. alk. klo 10–15 Monitoimitilassa. Kahvia, teetä, pientä syötävää. Raamattupiiri Ilosanoma ma 8.1. klo 17.30–19. Käsityökerho alakouluikäisille 8.1. alk. joka toinen ma klo 17-18.30 nuorisotila. Aamurukouspiiri kokoontuu 9.1. alk. tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Israelpiiri ti 9.1. klo 18–19.30 takkahuone. Kahvila Olotila 10.1. alk. keskiviikkoisin klo 11–13.30 monitoimitila. Naisten raamattupiiri ke 10.1. klo 18.30–20. Laulupaja ke 10.1. klo 18.30–20 iso srk-sali. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Seniorikerho 11.1. alk. torstaisin klo 13.30–15. Seurakuntasali. Me kynät -kirjoittajaryhmä pe 12.1. klo 16–19. Messu su 14.1. klo 10. Uusien työntekijöiden siunaaminen. Liturgi Hannu Pöntinen, kanttori Anne Viljamaa. Odos oniron – Unien tie su 14.1. klo 1 7. Kreikkalaisen Manos Hadjidakiksen musiikkia esittää Trio Zorbas: Victoria Vatanskaja piano, Maaria Vannemaa laulu ja viulu, Kari Vannemaa busuki ja huilu. Vapaa pääsy,

ohjelma 10 e. Naisten raamattupiiri ma 15.1. klo 10–12 takkahuone. Hanna-ryhmä ma 15.1. klo 13–14.30. Rukoillaan naisten puolesta ja tuetaan medialähetystyötä Sansan kautta. Miesten piiri ma 15.1. klo 18.30–20. Perhemuskari 16.1. alk. tiistaisin klo 9.30–11.30. Kausi 60 e. Raamattupiiri ke 17.1. klo 14–15 St. Martinin kappeli. Lepotila ja iltaehtoollinen ke 17.1. klo 18. Lepotilassa klo 18 alk. voit pysähtyä hetkeksi, hiljentyä ja rauhoittua, ottaa vaikka päikkärit lempeän musiikin soidessa. Ehtoollinen alkaa klo 18.30. Isoskoulutus 17.1. alk. parittomien viikkojen keskiviikkoisin klo 18–20. Perheraamis 18.1. alk. torstaisin klo 10–11.30. Nuortenilta 18.1. alk. torstaisin klo 18–20.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 13. Pappi Jere Hämäläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen, Kivistön seurakuntakuoro. Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 15. Pappi Jere Hämäläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen, Kivistön seurakuntakuoro. Joulupäivän perhemessu ma 25.12. klo 16. Liturgi Minttu Haapalainen, kanttori Kari Jerkku. Sanan, rukouksen ja laulun ilta ma 1.1. klo 18. Pappi Mark Saba, kanttori Katariina Kopsa. Ehtoollinen. Vaatevarasto avoinna to 4.1. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726. Hyvää ravintoa -messu su 7.1. klo 16. Lepotilamessu. Kaikenikäisten yhteinen iloinen ehtoolliskirkko, jossa on tilaa leikille, laululle ja liikkeelle. Jokainen halukas lapsi tai aikuinen voi osallistua messun toteutukseen ehtoollisavustajana, tekstinlukijana, esirukouksen lukijana tai vaikkapa laulajana tai tanssijana. Riittää, että tulet Kivistön kirkolle ennen messua klo 15.30. Messun jälkeen iltapalaa. Pappeina Kristiina Hyppölä ja Minttu Haapalainen, kanttorina Anne Viljamaa. Perhekahvila 8.1. alk. maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä. Aikuisten Olkkari 8.1. alk. maanantaisin klo 12–14. Tiistaiklubi 9.1. alk. iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e. Rukouspiiri ti 9.1. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattupiiri ti 9.1. klo 18.30–20 srk-sali. Seniorikerho keskiviikkoisin 10.1. alk. klo 12.30–14. Miesten saunailta ke 10.1. klo 18.30– 21. Brunssi la 13.1. klo 11–14. Brunssin hinta 7 e / aikuiset, 3 e/ 3 vuotta täyttäneet lapset. Mahdollisuus hiljentyä kirkkosalissa. Perhemuskari 17.1. alk. keskiviikkoisin klo 15–17. Kausi 60 e. Perhemuskari 18.1. alk. torstaisin klo 9.30–11.30. Kausi 60 e.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 13. Pappi Mark Saba, kanttori Anne

Viljamaa. Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 15. Pappi Mark Saba, kanttori Anne Viljamaa. Seniorikerho tiistaisin 9.1. alk. klo 12.30–14.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Seniorikerho 11.1. alk. torstaisin klo 13–14.30. Perhekahvila ti 16.1. klo 9.30–11.30. Perhemuskari 18.1. alk. torstaisin klo 15–17. Kausi 60 e. Ylistyslaulu- ja rukouspiiri to 18.1. klo 18.30–20.30.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho 18.1. alk. torstaisin klo 9.30–11. Vertaisryhmä esikoisten ja taaperoikäisten vanhemmille lapsineen. Seniorikerho 10.1. alk. keskiviikkoisin klo 10–11.30. Perhemuskari 19.1. alk. perjantaisin klo 9.30–11.30. Kausi 60 e.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Raamattupiiri ti 16.1. klo 17.30–19.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila 9.1. alk. tiistaisin klo 11–13.30.

Muualla Lastenkirkko Viherpuiston asukaspuistossa, Vihertie 56d ma 15.1. klo 10–10.30. Perhemuskari 15.1. alk. maanantaisin klo 14.30–16 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Muskari 3–6-vuotiaille 15.1. alk. maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Kastettu Leevi Heikki Kiias, Niila-Antti Johannes Guttorm, Vilho Matti Verneri Nurminen, Sulevi Jaakko Andres Kokkarinen, Tytti Matilda Nurminen, Vihtori Olavi Ahola, Aamu Ilona Heikintytär Sivonen, Eevi Susanna Åvall, Eemil Joonatan Kaasinen, Hilla Elvi Olivia Partanen, Peetu Elia-Alvar Asplund, Elviira Anja Elina Heinonen, Tomas Veikko Henrik Häikiö, Silja Meirami Paatsema, Anton Benjamin Tarkkio, Anton Onni Ilmari Valkola. Hautaan siunattu Henni Penttilä 96 v, Eila Annikki Suominen 92 v, Toivo Aulis Antero Jalonen 90 v, Eira Sinikka Salminen 83 v, Seppo Olavi Netola 81 v, Marja-Liisa Julkunen 78 v, Ella Marjatta Virkki 78 v, Raili Helena Eronen 70 v, Harri Allan Währn 60 v, Pia Hannele Hirvonen 51 v, Mika Tapani Unkuri 37 v, Kaarlo Ensio Särkkä.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må-fre kl. 9–13. vandasvenska@evl.fi. Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30.

HELSINGE KYRKA S:T LARS Julbön 24.12 kl.17 Julotta 25.12 kl. 8 Andakt och De vackraste julsångerna 26.12 kl.18

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 13

Joulukuusen äärellä voi hengittää syvään ja antaa rauhan virrata sisimpään. Jouluna sinä riität, vaikka vain makaisit sohvalla.

Hengitä syvään ja anna rauhan hiipiä sisimpääsi Joulun tärkeimmät verbit ovat: unohda ja muista. Anna sisäiselle joulurauhallesi mahdollisuus yllättää sinut. teksti Tarja Korpela ja Laura Ohtonen kuva Markku Ulander/lehtikuva

loita katselemalla uunissa hitaasti kypsyvää kinkkua. Sinun ei tarvitse tehdä mitään. Uuni hoitaa homman. Lempeä lämpö ja pitkä kypsymisaika tekevät tehtävänsä. Lopputuloksena on sinappihuntua vailla oleva herkullinen komeus. Kaipaatko lempeää lämpöä ja hidasta aikaa? Pysähdy uunin, takan tai lämpimän kynttilän liekin äärelle. Aisti lämpö ihollasi. Sulje silmäsi ja hengitä muutama kerta syvään. Anna lämmön rentouttaa kehoasi ja pehmittää lihaksiasi. Anna kiireen hellittää ja jokaisen uloshengityksen poistaa jännitystä kehostasi. Unohda hetkeksi keskeneräiset askareesi. Juuri nyt saat vain nauttia lämmöstä kehossasi ja ajatella: Nyt en tee yhtään mitään, annan vain Jumalan rakastaa minut lämpimäksi – sydämeeni saakka. Askeleet kulkevat aattoillan hämärtyessä haudalle, hiljaisuuden puutarhaan, monien muistojen äärelle. Kynttilä syttyy ja sisimmästä nousee hiljainen kiitos, ehkä muitakin tunteita.

Hautausmaalla miettii elämää, sen alkua ja loppua. Palavat kynttilät, loppuun palaneet ja tuulessa sammuneet, kaikilla niillä on oma viestinsä. Palaessaan liekki valaisee ja lämmittää ympäristöään, samalla kynttilä pienenee ja lopulta sammuu. Niin kauan kuin elämän liekki palaa, olemme toisiamme varten. Kysy itseltäsi, keiden elämään sinut on kutsuttu tuomaan valoa ja lämpöä? Istuvatko he samassa joulupöydässä kanssasi. Odottavatko he vierailuasi tai puhelinsoittoasi, hyvän jou-

”

Nyt en tee yhtään mitään, annan vain Jumalan rakastaa minut lämpimäksi – sydämeeni saakka.

lun toivotustasi. Sitä, ettet ole heitä unohtanut.

kin ovat ihmisiä, ja juuri siksi rakastat heitä.

Jouluna kaupat pursuavat niitä muita ihmisiä, jotka eivät osaa jonottaa ja toitottavat kovaäänisesti resepteistään ja siivouksistaan. Parkkihalleissa huudellaan ohjeita kansainvälisin käsimerkein höystettynä. Aattoillan ruokapöytään ei istuudu jalostuneita kansalaisia, joilla kaikilla on sisäinen rauha ja hymy huulilla. Kaikenlaista pyörii mielessä: tykkääkö se kriittisin pöytävieras rosollista, korkkaako joku pari olutta liikaa, olisiko se yksi työjuttu pitänyt tehdä paremmin. Muista silloin, että sukulainen, naapuri, kaupan kassa, isäntä, emäntä ja lapsi – aivan oikein – ovat ihmisiä. Joulu on tavallisten huonokäytöksisten ihmisten juhla. Sano kaupassa hyvää joulua. Joskus pelkkä hymy tekee paljon. Ota se haastavakin jouluvieras vastaan, anna hänelle mahdollisuus. Älä odota liikoja läheisiltäsi. He-

Joulua vietetään siksi, että maailman merkittävin vastasyntynyt saapui keskellemme ja nukahti seimeen. Hänelle sinä riität pelkällä olemuksellasi. Unohda työ tai työttömyys. Jouluna sinä riität, vaikka vain makaisit sohvalla. Sulje televisio, tietokone, puhelin ja muut mahdollisesti häiritsevät härpäkkeet. Asettaudu sohvalle, omaan seimeesi ja ota vastaan vain elämän satunnaiset äänet. Unohda kaikki verbit, jotka loppuvat -isi-päätteeseen – pitäisi, lähtisi. Anna myös häiritsevien kysymysten tulla korviisi, sinun ei tarvitse tietää niihin nyt vastausta. Matkusta mielessäsi lämpimään Betlehemiin ja ime sieraimiisi tallin lämmin tuoksu. Ehkä kuulet Marian ja Joosefinkin keskustelevan lapselleen. Onko heillä jotakin sanottavaa juuri sinulle? Jos olet rohkea, kuulet heidän kehotuksensa. Tartu hiljaisuuden hetkeen.

14 a Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

Högmässa 31.12, 7.1, 14.1; kl.10 Konsert-Christmas Jazz med Mariah Hortans och Mathias Sandberg Duo 2.1 kl. 19 Stjärntydarnas tillbedjan.Tvåspr. högmässa med Tikkurilan srk. 6.1 kl.12. Trettondagens evangelium dramatiseras och du får vara med, utklädd i teaterkläder som du kan hämta med dig. Vi sjunger De vackraste julsångerna. Församlingarna bjuder på varm saft och pastej.

MYRBACKA KYRKA Julbön 24.12 kl.13

MYRBACKA KYRKA/S:T MARTINS KAPELL

PROSTGÅRDEN Nyårsandakt, De vackraste julsångerna, kyrkkaffe 1.1 kl.12

FÖRSAMLINGENS UTRYMMEN VALLMOV. 5 A, 2 VÅN. 3.1 kl. 9 Morgonmässa

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Pysselcafé för barn i åk 3-6, 9-10.1,16-17.1; kl. 13-17 Familjecafé i samarbete med Folkhälsan 3.1, 10.1, 17.1; kl. 9.30 -12 Dagklubben i Myrbacka avslutar höstterminen 21.12 och börjar vårterminen 8.1.

Mässa i Taizéanda 31.12, 7.1, 14.1; kl.12 Kyrkostunden för barn 12.1 kl.9.30

FOLKHÄLSANHUSET

RÖDSAND KAPELL

ÖVRIGT

Julbön 24.12 kl.15

De vackraste julsångerna 21.12 kl. 18 i Kaffestugan Laurentius. Fritt inträde, gratis servering. Frivil-

Julkyrka 22.12 kl.14 Veckomässa 5.1 kl.14

lig gåva till FMS Diakonimottagningen stängd 28.12.

DÖPTA Aurora Amanorbia Alexandra Quarshie, Dominic Ensio Savolainen, Sara Mariana Sjöblom, Charlotte Margrethe Leiren Grönholm, Alvar Jacob Kuusimäki

DÖDA Siv Katarina Nymalm 68 år, Birgit Inga-Lisa Myréen 80 år, Anja Sofia Gädda 88 år

Apua ja tukea

retriitti Heponiemessä 9.-11.2.2018 hinta 160 e. Anja Korte, Tiina Palmu. 2.-4.3. Runo aukkona todellisuuteen – runoretriitti Snoanissa. Tarja Korpela, Liisa Pietilä. 160 e. Virsin, lauluin, kantelein – viisikielisen kanteleen alkeiskurssi retriitinohjaajille 16.1. alkaen. Ohjaaja Maisa Kumpulainen. Myyrmäen kirkon monitoimitila. Ilm. retriitteihin ja kursseille retriitit.vantaa@evl.fi

Sairaalasielunhoito tied. ma-pe klo 9-15, p. 050 321 3282.

hautatoimisto os. Pappilankuja 5, Helsingin Pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 8306220, vantaa.hautaustoimi@evl.fi.

Perheneuvonta

Keskusrekisteri

p. 09 8306 330, ajanvaraus ma, ke-pe klo 9-11, ti klo 14-17.

os. Unikkotie 5B, 09 830 6345. www. vantaanseurakunnat/keskusrekisteri. Avoinna ma–pe 9-15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon kuuluminen.

Hiljaisuus ja retriitit 9.-11.2. Siveltimen jälkiä elämäni maisemassa – taidepainotteinen

”Hiljaisuuden kautta kulkee tie. Lähteelle se meidät vie.” Anna-Mari Kaskinen

Kevään 2018 Hiljaisuuden retriitit 9.-11.2.

Siveltimen jälkiä elämäni maisemassa taidepainotteinen retriitti Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa, ohjaajat Anja Korte, Tiina Palmu. 160 e.

2.-4.3.

Runo aukkona todellisuuteen - runoretriitti, Snoanin retriittikeskus Tarja Korpela ja Liisa Pietliä, 160 e.

20.-22.4.

Hellitä, hengitä, havahdu - kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin retriitti Heponiemessä, Pia Olkkonen, Laura Sydänmaanlakka 190e

11.-13.5.

Retriitti keväisessä Heponiemessä, Katja-Maria Vilèn, Tarja Korpela. 190 e. Lisätiedot retriitit.vantaa@evl.fi

Viittomakielisille 25.12. klo15 viittomakielinen joulukirkko Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Louhelan juna-aseman vieressä. Tervetuloa! 9.1. klo 15 viittomakielinen raamattupiiri Kannelmäen kirkolla, Vanhaistentie 6. Kuurojendiakonin vastaanotot vuoden 2018 alussa tiistaisin 9.1. alkaen klo 9-11 Tikkurilan Diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 a A ja parillisen viikon torstaina alkaen 11.1. klo 14-16 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

Näkövammaisille 4.1. klo 18-21 miesten saunailta Länsimäen kirkon takkahuoneessa, Kerokuja 9, Vantaa. Saunomisen ja yhdessäolon merkeissä. Kahvitarjoilu. 9.1. klo 13-15 Myyrmäen kerho, Myyrmäen kirkko, takkahuone, Uomatie 1, Vantaa. Kahvitarjoilu.

Hyvät vapaaehtoiset,

I S O KI I T OS h y v ä stä vuod esta!

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

TIESITKÖ...? • • • •

Hammasproteesit tulisi uusia 5-8 vuoden välein Hammasproteesit tulisi pohjata/tiivistää vähintään kolmen vuoden välein Rikkoutuessaan hammasproteesit tulisi korjata mahdollisimman pian Painokohtien korjaaminen tulisi tehdä välittömästi, jotta suun limakalvot ei vaurioidu • Käydä tarkastuttamassa hampaatonkin suu erikoishammasteknikolla tai hammaslääkärissäsi

Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä!

SOITA JA VARAA AIKA

EHT Ossi Vallemaa

010 2715 100

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) • Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Palveluja tarjotaan Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen. SOITA JA KYSY LISÄÄ

Suomen Hammaslääkäriliiton jäsen

JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääketieteen lisensiaatti Hammasteknikko Master of Oral Surgery and Implantology (M.Sc., erik.)

• • • •

suu- ja hammaskirurgia implanttiprotetiikka erikoiskokoproteesit laajat kokonaishoidot

Hammaslääkärikeskus Dentarium Oy Mikonkatu 8 A, 7 krs., Hki Puh. (09) 622 1533 GMS 050 552 7295 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

Siivouspalveluja

Toimivat kaihtimet joka kotiin !

040-411 4370 Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Joulusiivousta, ikkunat, matot, lattiat ym. Soittele ja kysele. Puh. 046 944 83 83

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

Rauhallista Joulunaikaa!

PK-Seudun Dyykkarit Oy, 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Muutot ja kuljetukset. 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetusneppis p. 040 5850074

Lahjoitetaan Noudettavissa hyvä saksalainen shimmerman piano. Yhdellä tytöllä on ollut käytössä. Pianon saa kun noutaa pois. Annala Ulla P. 050-357 51 79 050 – 62022 tai 09-6983368

Lakipalveluja

Tilaisuuksia Kaikille avoimia luentoja

10.1. Mauno Koiviston elämä ihmisenä ja presidenttinä kauppat. tri Kari Nars 17.1. Mitä on hyvä tietää, kun menee lääkärille? kirjailija Satu Salonen 24.1. Miten kristinusko tuli Suomeen? rovasti, kirjailija Hannu Nyman 31.1. Päänsärky - kiusallinen vaiva vai vaaran merkki? aivotutk., neurol. Merja Kallio

Luennot joka keskiviikko klo 13 Agricolan kirkon kryptassa, Tehtaank. 23, Hki. Tervetuloa suosittujen huippuluentojen ja virikkeiden pariin viihtymään ja saamaan uusia ystäviä! Edulliset kahvit klo 11.30.

Katso lisää: www.seniorifoorum.fi/helsinki Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 14.1 klo 13.30 (Ap.t. 9-10) Saulin kääntyminen - Maarit Filppula Pietari ja Cornelius - Tinja Halunen

HERÄNNÄISSEURAT ti 26.12. klo 18 Siionin kantelen ja S.virsien lauluveisuut Puistolan kko, Tenavat.4, Hki. pe 29.12. klo 18 jouluseurat Vanha kko, Uudenmaank.13, Hyvinkää. HUOM: muutt. pv. & klo! TAMMIKUU 2018 ma 1.1. klo 18 lähetysseurat Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. pe 5.1. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink. 8, Espoo. la 6.1. klo 18 Kirkonkulman nrsotila, Kirkkot. 6, Järvenpää. su 7.1. klo 14 Myyrmäen kko, Uomat. 1, Vantaa. ma 8.1. klo 19 Leppävaara kko takkah., Veräjäkallionk. 2, Espoo; tarj. klo 18.30. ti 9.1. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17D, 2. krs. (Autotalo, Kamppi). Kevään aloitus. ke 10.1. klo 19 Körttikoti, Ratak. 1aA3. su 14.1. klo 15 Paavolan srk-koti, Aittat. 1, Hyvinkää. klo 16 Seuratupa (Autotalo, Kamppi), mm. J.Parviainen. pe 19.1. klo 17 Lohjan srk-kesk., Sibeliuksenk. 2. klo 19 kotiseurat Untamala, Tilanhoitajankaari 10D (Viikki), Hki.

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä www.loimaankivi.fi

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

BREMERIN KIVI

Palveluja halutaan Pientä kotityötä vastaan ilmainen asunto Länsi-Pasilassa. Puh: 045-6073818

www.mrautanen.com

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

24 h

PÄIVYSTYS

Kellonummentie 5 02740 Espoo p. 040 664 7290

Mechelininkatu 2 00100 Helsinki p. 0400 321 823

Pihlajamäentie 34 00710 Helsinki p. 0400 40 7490

Krouvinpolku 3 01380 Vantaa p. 040 830 4212

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ilmainen arviointi + k-vähennys. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Sirpa Päivinen

16 a Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

Nykyään Katajanokalla asuva Tellervo Suuronen sanoo, että vaikeista lapsuuden kokemuksistaan huolimatta hänellä on ollut hyvä elämä.

Pommituksia pakoon Ruotsiin ja maaseudulle Sota-ajan lapsesta Tellervo Suurosesta kasvoi kokemustensa myötä vankkumaton pasifisti.

iime aikoina Tellervo Suuronen, 82, on alkanut muistella yhä enemmän lapsuuttaan. Hän oli nelivuotias, kun talvisota alkoi marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 1939. – Tuona iltana ovikello soi, ja kuulin portaikosta hiljaista puhetta. Reino-isäni ryhtyi pakkaamaan, ja siitä alkoi hänen sotataipaleensa. Suuronen, silloinen Hakonen, kävi Kruununhaassa ruotsinkielistä leikkikoulua. Yli kuukausi isän lähdön jälkeen hän oli jälleen menossa sinne Siiri-äitinsä saattamana. – Mieleeni on jäänyt, että oli kuulas pakkasaamu ja tappelin äidin kanssa villahousuista. Kun pääsimme kadulle, tuli ilmahälytys. Pommituksia alkoi olla Helsingissä niin tiheään, että Siiri-äiti päätti lähteä tyttärensä kanssa evakkoon Hämeeseen. Kaksikko vietti koko ankaran pakkastalven toijalalaisen sahanomistajan talossa. Maaliskuussa päättyneen talvisodan jälkeen isä työskenteli maalarina ja äiti teki töitä satunnaisesti. Rauhan aikaa kesti yli vuoden, kunnes kesällä 1941 syttyi jatkosota. Tuolloin alettiin puhua, että lapset on saatava turvaan. Kun kuusivuotiaalta Tellervolta kysyttiin, haluaisiko hän matkustaa joksikin ajaksi Ruotsiin, hän suostui, koska hän otti sen seikkailuna. Tellervon otti Ruotsissa hoiviinsa nelikymppinen lapseton pari, jolla oli maatila Skoonessa. Pariskunta kohteli

teksti Marjo Kytöharju

häntä hyvin, mutta hän oli siellä yksinäinen ja halusi vajaan vuoden kuluttua palata kotiin. Helsinkiä pommitettiin lopulta niin kovasti, että koulut piti sulkea. Toisella luokalla Aleksis Kiven kansakoulussa ollut Tellervo joutui lähtemään luokkatoveriensa kanssa talveksi evakkoon opettajansa tilalle Nummelle. Sinne näkyivät pommitusten Helsingissä sytyttämät tulipalot, ja Tellervo oli hädissään äitinsä puolesta. Kun tyttö asui taas kotona, hänen piti monet kerrat kiirehtiä äitinsä kanssa talon kellarissa olleeseen pommisuojaan. – Vuonna 1944 oli hurjia pommituksia, ja ne tapahtuivat yleensä öisin. Kerran yöllä tunsimme, että talo alkaa huojua. Ehdimme juosta yöpai-

Talvisodan alkaessa Tellervo Suuronen oli nelivuotias kalliolaislapsi.

doissamme alas, kun jysähti. Pommi osui lähellä olleeseen kouluuni. Tellervo Suurosen mukaan lapset tapasivat mennä jälkeenpäin katsomaan, millaista jälkeä pommit olivat saaneet aikaan. Helsingissä näytti samanlaiselta kuin nykyään Syyriassa. Reino Hakonen selvisi sodasta il-

”

Kerran yöllä tunsimme, että talo alkaa huojua. Ehdimme juosta yöpaidoissamme alas, kun jysähti. Pommi osui lähellä olleeseen kouluuni.

man suurempia vammoja. Myöhemmin hän kuitenkin näki siitä painajaisia. Perheeseen syntyi sodan jälkeen kaksi lasta. Suuronen toteaa kasvatuksen olleen ehdotonta erityisesti siveysasioissa. Silti hän sai kulkea melko vapaasti, ja hän oli tottunut leikkimään toisten lasten kanssa lähikulmilla. – Isä teki hirveästi töitä. Ehkä se oli myös keino unohtaa ikävät asiat. 1940-luvun lopulla rintamamiehet saivat lunastaa talotontin, ja isä alkoi tuolloin rakentaa omakotitaloa Paloheinään, Suuronen kertoo. Tellervo Suuronen uskoo sotavuosien kokemusten vaikuttaneen hänen elämäänsä. Hän ei ole kuitenkaan juurikaan käsitellyt niitä. Hänen sodassa ollut ja myöhemmin asemapäällikkönä toiminut Martti-miehensä ei halunnut puhua sota-ajoista. – Lapsuudenkokemuksistani huolimatta minulla on ollut hyvä elämä. Uskon, että jos lapsella on turvallinen kasvuympäristö, ei hänelle jää niin helposti traumoja tuollaisestakaan. Iltarukouksen olen lukenut aina. Elämässäni on ollut vankka kristillinen pohja, ja olen tuntenut, että joku on lähellä ja kantaa. – Sellainen vaikutus sodalla minuun oli, että minusta tuli pasifisti. Olen sitä mieltä, että ihmisten on pyrittävä elämään sovussa eikä toiseen ihmiseen saa käydä käsiksi missään tilanteessa, sanoo työuransa terveysalalla tehnyt Suuronen. ■