Kirkko ja kaupunki 2018 01 espoo

HY VÄN TÄHDEN.

1

18.1.2018 kirkkojakaupunki.fi

A6 Katso työmatkalla ympärillesi B1 Miten uskonnon­ opetus kannattaisi järjestää?

Runoilijan

usko Palkittu kirjailija Pau li Tapio yrittää tasapainoilla epävarmuudessa

B6

JUICE LESKINEN LAULUSSA SYKSYN SÄVEL VUONNA 1975.

Tiede on yhdistymässä yhdeksi kaiken­ kattavaksi oppijärjestelmäksi, jonka mukaan kaikki organismit ovat algoritmeja ja elämä on datankäsittelyä.

YUVAL NOAH HARARI KIRJASSA HOMO DEUS – HUOMISEN LYHYT HISTORIA (BAZAR 2017)

Iankaikkisesti

Katu täyttyy askelista. Elämä on kuolemista.

Pane käsi käteen, ollaan hiljaa.

Tänään

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Eilen

2A

Ravitse meitä armollasi joka aamu, niin voimme iloita elämämme päivistä.

Niin kuin annoit murheen, anna meille ilo.

PSALMI 90:14–15

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Kuninkaan sviitti ja paavin palatsi TEEMU LAAJASALON HOLTITON luottokortinkäyttö Kallion kirkkoherrana herättää ymmärrettävää närkästystä.

Ensiksikin tuntuu kummalliselta, että työnantaja on hyväksynyt luottokorttiostoja ilman, että työntekijä on toimittanut kuitit ja kunnon selvitykset siitä, miten ostokset liittyvät viran hoitamiseen.

Toiseksi närkästystä herättää se, että säännöt tuntuvat olevan toisille erilaiset kuin toisille: valtaosa kirkon työntekijöistä on tottunut siihen, että kuitit toimitetaan isoista ja pienistä hankinnoista.

Kolmanneksi närkästystä herättää se, että Laajasalo kertoo toimineensa ohjeiden mukaisesti, vaikka ohjeiden antajat YHTEISTEN RAHOJEN ovat asiasta eri mieltä.

KÄYTÖSSÄ PITÄISI Neljänneksi närkästystä herättää se, NOUDATTAA AIVAN että kyse on kirkon jäsenten maksamista ERITYISTÄ HARKINTAA. verovaroista. Yhteisten rahojen käytössä pitäisi noudattaa aivan erityistä harkintaa.

”

ASIOILLA ON AINA mittasuhteensa, ja mittasuhteet on hyvä pitää mielessä. Samoin on hyvä pitää mielessä se, mitä Sanassa sanotaan mittasuhteista: joka on vähimmässä luotettava, on luotettava paljossakin. Ja päinvastoin.

Pikkuasiat voivat joskus olla suuren suuria.

Kuva kirkosta ja kristinuskosta muodostuu enimmäkseen hyvin pienistä asioista. Lastenohjaajan tavasta kysyä kuulumisia väsyneeltä äidiltä. Diakoniatyöntekijän rohkaisevasta kädenpuristuksesta. Seurakuntalaisen ystävällisestä tavasta tehdä tilaa ehtoollisjonossa, että koko perhe pääsee polvistumaan alttarille vierekkäin.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi

Sisäistä valoa ei kannata säästellä Missä on sinun valosi?

Laita sisäiset valot päälle! kehottaa Keittiömystikko eli Susanna Erätuli. Hän on Kirkko ja kaupungin uusi verkkokolumnisti, jonka sydän sykkii hiljaisuudelle.

Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 18.1.2018

numero 1

Seuraava lehti ilmestyy 1.2.

KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

MARI AARNIO

AINA JOSKUS ON hyvä syy tarjota lasillinen tai kaksi kuohuvaa. Juhla-ateria on paikallaan, kun on syytä juhlia. Ja jos sellaisia kustannetaan yhteisistä varoista, syyn on syytä olla hyvä.

Laajasalon mieltymys ylellisiin hotellihuoneisiin tuo mieleen paavi Franciscuksen, joka virkaan astuessaan ilmoitti, ettei aio muuttaa paavin virkaasuntoon. Paavin työsuhde-etuihin kuuluu aidoilla Michelangelon, Botticellin ja Raffaellon tauluilla varustettu palatsi keskellä Roomaa. Franciscus jäi mieluummin vanhaan asuntolakaksioonsa. Minusta siinä oli tyyliä.

Tyylitajua ei voi ostaa, ei kortilla eikä käteisellä.

Jumala, sinusta minä haen turvaa.

Sinä olet luvannut ottaa taakat uupuneen harteilta, mutta minä – pelkuri – en olekaan varma, uskallanko päästää niistä irti.

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

3

Piispa Teemu Laajasalo toimi aiemmin Kallion kirkkoherrana ja Helsingin seurakuntayhtymän johtajana.

Luottokorttikäytäntö selvitetään ”pohjamutia myöten” Taustalla ovat uutiset piispa Teemu Laajasalon luottokorttilaskuista.

H

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT KIRKON KUVAPANKKI / MARKKU PIHLAJA JA ISTOCK

elsingin hiippakuntavaltuuston vantaalainen puheenjohtaja Johanna Korhonen lähetti piispa Teemu Laajasalolle viime viikolla 40 kysymystä tämän yritystoiminnassa havaitsemistaan epäselvyyksistä ja luottokortin käytöstä. Kirkko ja kaupunki uutisoi asian verkkosivuillaan ja pyysi Laajasalolta vastauksia. Laajasalon mukaan hänen yrityksensä toiminnassa ei ole selvittämättömiä kysymyksiä. Sen sijaan hän myönsi tehneensä virheitä luottokortin käytössä toimiessaan Kallion kirkkoherrana. Laajasalo toimi viime vuonna myös seurakuntayhtymän johtajana.

Laajasalo sanoi olleensa huolimaton kuittien säilyttämisessä. Helsingin hiippakunnan verkkosivuilla julkaistussa tiedotteessaan hän myönsi myös tehneensä virhearvion majoittuessaan kolme kertaa luksushuoneisiin. Hän kertoi maksavansa liian kalliin majoituksen hinnan takaisin.

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN johtoryhmä käsitteli yhtymän luottokorttien käyttöä uutisten jälkeen. Johtoryhmä päätti tilata asiasta välittömästi ulkopuolisen, riippumattoman asiantuntijan tekemän selvityksen.

Selvitys tehdään sisäisen valvontajärjestelmän toimivuudesta sekä talousasioita koskevista menettelytavoista ja hyväksymiskäytännöistä. Luottokorttien käyttö ja korttilaskujen hyväksyntä kuuluvat tähän kokonaisuuteen. Johtoryhmä päätti, että asiat selvitetään ”pohjamutia myöten”.

Kirkko ja kaupunki lähetti jo ennen johtoryhmän kokousta seurakuntayhtymän hallintojohtajal-

le Jussi Muhoselle ja sisäisen tarkastuksen päällikölle Juha-Pekka Ollilalle tukun kysymyksiä.

Muhosen mukaan Laajasalo ei ole kaikilta osin toiminut hyvän hallintotavan, ohjeiden ja asemansa mukaisella tavalla luottokortin käyttämisessä. Ollilan mukaan kyse on siitä, että kuitteja puuttuu ja kuittien selitteet ovat olleet vaillinaisia.

SEURAKUNTAYHTYMÄN SISÄINEN tarkastus tutki viime syksynä luottokorttien käyttöä ja siihen liittyviä valvontavastuita. Tavoitteena oli antaa kehittämissuosituksia ja parantaa sisäistä valvontaa.

– Tarkastuksen kohteena eivät olleet yksittäiset henkilöt eikä luottokorttilaskujen selvitysten asianmukaisuus kenenkään kohdalla. Tällainen laaja tarkastus ei sisältynyt tähän, koska se ei ollut ajankäytöllisesti mahdollista. Lisäksi selvitysten valvontavastuu kuuluu esimiehelle, Ollila selvittää.

Hänen mukaansa sellaista kirkkoherrojen ja johtohenkilöiden luottokorttitapahtumien laajaa läpikäyntiä, johon Laajasalo omassa tiedotteessaan viittaa, ei tässä tarkastuksessa tehty.

– Sisäinen tarkastus raportoi suullisesti alustavista havainnoista yhtymän johdolle. Tässä yhteydessä tulivat esille Laajasalon luottokorttilaskut ja hänen matkansa Israeliin, Ollila jatkaa.

Koska matkasta ei löytynyt virallista päätöstä, seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki pyysi Laajasalolta selvitystä asiasta. Hän vastasi sähköpostilla ja tästä kävi ilmi, että matkasta on maininta Kallion seurakuntaneuvoston pöytäkirjassa. Tämä selvitys riitti sisäiselle tarkastukselle.

Entä muut Korhosen esille nostamat laskut, joista puuttui kuitti? Onko näistä pyydetty selvitystä?

– Käytäntömme mukaan, jos kuitti puuttuu, siitä pitää tehdä selvitys, josta ostotapahtuman tiedot käyvät ilmi. Laajasalo on toimittanut puuttuviin kuitteihin liittyvät selitykset ostotapahtumista, mutta kaikilta osin ne eivät ole olleet riittävät, sanoo hallintojohtaja Muhonen.

Muhosen tehtävänä on ollut tarkistaa 21 kirkkoherran ja myös Laajasalon laskut.

VOIKO SYSTEEMI, jossa yksi henkilö tarkastaa näin monen henkilön laskut, toimia käytännössä?

– Ei voi toimia ja sen vuoksi ohjeistusta on nyt uudistettu ja täsmennetty, sanoo Ollilla.

Ollilan mukaan Helsingin seurakuntayhtymässä on noin 650 luottokortin käyttäjää. Korttilaskujen yhteissumma oli viime vuonna vajaa 1,1 miljoonaa euroa. Muhosen mukaan niin aiempien kuin joulukuussa 2017 uusittujen ohjeiden mukaan luottokortti on yksiselitteisesti tarkoitettu vain työhön liittyvien kulujen maksamiseen. Kortin käyttö yksityismenoihin on kielletty.

Sisäinen tarkastus havaitsi syksyn 2017 selvityksessään puutteita luottokorttimaksujen käsittelyssä. Puutteita oli muillakin kuin Laajasalolla, ja ne johtivat ohjeiden tiukentamiseen. Laajasalon lisäksi sisäinen tarkastus pyysi selvitystä parilta muulta henkilöltä. Ne saatiin ja selvitykset olivat asiallisia.

Sisäisen tarkastuksen havaitsemat puutteet johtivat uusiin luottokortin käytön ohjeisiin.

– Selvitysten tekeminen ja valvonta on ollut aiemmin puutteellista. Uudistetuissa ohjeissa olemme korostaneet luottokorttien käyttöperiaatteita, velvollisuuksia, vastuuta ja valvontaa, sanoo Muhonen. ■

4A

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Kirkko ja Vauva.fi yhteistyöhön Vauva.fi-sivustolle avattiin torstaina 11.1. parisuhdeneuvola, jossa kirkon perheneuvojat vastaavat ihmisten kysymyksiin ja kirjoittavat blogia parisuhde- ja perheteemoista.

– Meillä on yhteinen tavoite: tukea lapsiperheitä. Tämä on todella luonteva kumppanuus molemmille puolille, kertoo kirkon kasvatus- ja perheasioiden verkkotyön koordinaattori Henna Ahlfors.

Kirkon perheneuvojat ovat aiemmin tehneet yhteistyötä muun muassa Citymedian kanssa. Kirkon perheneuvojat ovat etenkin pääkaupunkiseudulla niin työllistettyjä, että kaikille apua tarvitseville ei voida tarjota kasvokkaista aikaa.

– Tässä on myös ajatuksena, että samoilla työresursseilla voidaan auttaa useampia, Ahlfors kertoo.

SyysMatin markkinoille tunnustuspalkinto Espoon hiippakunta on myöntänyt tunnustuspalkinnon Espoon tuomiokirkkoseurakunnalle, joka on järjestänyt SyysMatin Markkinat -tapahtuman jo kymmenenä perättäisenä vuotena. Palkinto nostaa esiin uusia avauksia ja hyvin toteutettua perustoimintaa, jotka seurakunta on toteuttanut huomattavana yhteistyönä. Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma myöntää ja jakaa palkinnon.

Markkinoiden järjestämiseen osallistuu suuri joukko vapaaehtoistyöntekijöitä. Tapahtuman yhteistyökumppaneiksi on valikoitunut pienyrittäjiä, joiden myyntituotteet noudattavat perinnehenkeä.

SyysMatin Markkinoita organisoi ja kehittää seurakunnan lähes kymmenhenkinen markkinatiimi, jonka jäsenet edustavat eri työaloja viestinnästä diakoniaan.

Tapahtumassa on vieraillut vuosittain noin 10 000 kävijää.

Presidenttiehdokkaita tentataan Kalliossa Kirkkopäivät Kallion kirkossa, Sovinto 100, huipentuu presidenttiehdokkaiden vaalipaneeliin sunnuntaina 21.1. kello 20. MTV3 lähettää presidenttiehdokkaiden suuren arvokeskustelun suorana. Ehdokkaita tenttaavat uutis- ja ajankohtaisohjelmien vastaava päätoimittaja Merja YläAnttila ja politiikan ja taloustoimituksen päällikkö Jussi Kärki.

Lauantaina 20.1. kirkossa käsitellään kansalaisten ehdotuksia köyhyyden, eriarvoisuuden ja vihan lietsonnan torjumiseksi.

Arkkipiispaehdokkaat pohtivat kirkon globaalia vastuuta Kallion kirkossa järjestetään 30. tammikuuta kello 18 paneelikeskustelu, jossa arkkipiispaehdokkaat kertovat näkemyksiään kirkon globaalista vastuusta. Käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa, millaista on Suomen kirkon ulkopolitiikka, miten lähetystyötä pitäisi kehittää, mikä on kirkon rooli humanitaarisessa avussa ja mihin tarvitaan uskontojen välistä yhteistyötä.

Tilaisuuden järjestävät Kallion seurakunta, Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura.

Arkkipiispanvaalien ensimmäinen kierros käydään 8. helmikuuta.

Vaalikone paljastaa arkkipiispa­ ehdokkaiden erot Vaalikoneen avulla voi testata, kuka ehdokkaista on lähimpänä omaa ajattelua.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS MARI AARNIO

K

irkko ja kaupunki -lehden vaalikone on tiettävästi ensimmäinen arkkipiispanvaalikone maailmassa.

– Arkkipiispasta pääsee helmikuussa äänestämään vain pieni valittujen joukko. Silti myös suurta yleisöä kiinnostaa, mitä arkkipiispaksi valittava ajattelee.

Vaalikone helpottaa ehdokkaiden näkemysten vertailua, perustelee päätoimittaja Jaakko Heinimäki.

Arkkipiispasta pääsevät äänestämään Turun arkkihiippakunnan papit ja seurakuntien valitsemat maallikkoäänestäjät, kirkolliskokouksen jäsenet, sekä hiippakuntavaltuustojen, tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen jäsenet. Kaikkiaan äänioikeus kirkon ykkösvirkaan on vain 1525 henkilöllä.

Vaalissa on mukana viisi ehdokasta. Ehdokkaat ovat lähetysjohtaja, teologian tohtori Ville Auvinen (s. 1966), organisaation ja johtamisen yliopisto-opettaja, teologian tohtori Heli Inkinen (s. 1957), kansanedustaja, teologian tohtori Ilkka Kantola (s. 1957), Espoon hiippakunnan piispa, teologian tohtori Tapio Luoma (s. 1962) ja Porvoon hiippakunnan piispa, dosentti Björn Vikström (s. 1963).

Vaalikoneen perusteella ehdokkaista selvästi konservatiivisin on Auvinen. Luoma edustaa vastauksissaan varovaisen perinteistä linjaa, kirkon keskitietä, mutta on valmis myös muutoksiin. Inkinen, Kantola ja Vikström ovat kahta muuta uudistusmielisempiä.

Vaalikoneesta selviää, että kaikki arkkipiispaehdokkaat ovat yksimielisiä siitä, että ihmiskunta on muuttamassa maapalloa elinkelvottomaksi ja että tämä on syntiä. Kaikki ehdokkaat myös käyttäisivät kirkon ”profeetallista ääntä”, jos yhteiskunnan säästöt kohdistuvat työttömiin ja vähäosaisiin.

EROJA SYNTYY suhtautumisessa samaa sukupuolta olevien kirkolliseen vihkimiseen. Ehdokkaista kolme eli Inkinen, Vikström ja Kantola kannattavat samaa sukupuolta olevien vihkimistä. Luoma on osittain eri mieltä ja Auvinen vastustaa vihkimisiä.

Heli Inkinen perustelee näkemystään sillä, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi eikä kirkolla ole oikeutta syrjäyttää rippikoulun käy-

neitä kirkkoon kuuluvia kirkon toimituksista. Hänen mielestään samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen on saatava pian mahdolliseksi.

Myös Ilkka Kantolan mukaan seksuaalisuus kuuluu Jumalan luomislahjoihin. Joidenkin ihmisten kohdalla tämä lahja ilmenee homo-

Kirkko ja kaupungin vaalikoneen avulla lukija voi lehden nettisivuilla kokeilla, kuka olisi itselle mieluisin arkkipiispaehdokas.

seksuaalisuutena. Kansanedustaja Kantola vetoaa myös siihen, että samaa sukupuolta olevien parisuhde ja seksuaalisuus on yhteiskunnassa lailla suojattu. Siksi avioliitto ei hänestä voi saada kirkolta tuomiota vaan siunauksen.

Björn Vikström korostaa, että kirkon pitäisi tehdä päätös samaa su-

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

kupuolta olevien parien vihkimisestä kirkon oman perinteen ja raamatuntulkinnan pohjalta: ”Jos me kerran olemme tasavertaisia ja tasa-arvoisia Jumalan edessä, tämän pitäisi näkyä orjuuden ja rotusorron hävittämisenä, demokratian arvostamisena ja sukupuolisena tasa-arvona”, hän kommentoi.

Tapio Luoman mukaan kirkolliskokouksen päätös edellyttää riittäviä teologisia, kirkon omasta uskosta nousevia perusteluja. Lisäksi hänen mukaansa pitäisi selkeästi kirjata, että toimitus ei ole papille pakollinen.

Arkkipiispakandidaateista Ville Auvinen on samaa sukupuolta olevien vihkimistä vastaan. Hänen mukaansa Jumalan sana on selkeä, avioliitto on miehen ja naisen välinen eikä kirkolla ole mitään omaa siunausta jaettavana.

Konservatiivien ehdokkaaksi vaaleihin lähtenyt Auvinen jää yksin suhtautumisessaan naisten pappeuteen. Muut ehdokkaat ilmoittavat olevansa valmiita vihkimään sekä naisia että miehiä papeiksi. Kukaan muu ei ole valmis järjestämään erillisiä pappisvihkimyksiä niille miehille, jotka eivät halua tulla vihityksi papiksi samaan aikaan naisten kanssa.

Auvinen kertoo olevansa virkakysymyksessä ”perinteisellä kannalla” ja toimivansa vakaumuksensa mukaan. Arkkihiippakunnassa hän delegoisi itselleen mahdottoman tehtävän eli naisten pappisvihkimykset hiippakunnan toiselle piispalle.

EDUSKUNNASSA ON parhaillaan käsiteltävänä kansalaisaloite eutanasian sallimisesta. Arkkipiispaehdokkaista neljä vastustaa eutanasi-

aa. He toivovat sen sijaan saattohoidon ja palliatiivisen hoidon kehittämistä. Heli Inkisen kanta ei ole yhtä ehdoton, vaikka hänkin korostaa kipulääkityksen merkitystä.

Uskonnonopetuksesta tiukimmin nykyisen mallin eli oppilaan oman uskonnon opetuksen kannalla on Auvinen, mutta myös muut ehdokkaat korostavat sen hyviä puolia. Inkinen on valmis siihen, että kunnat voisivat kokeilla ja valita erilaisten mahdollisuuksien välillä.

Kantola ja Vikström olisivat valmiita siihen, että lukiossa voisi olla kaikille oppilaille yhteinen katsomusaine. Luoma muistuttaa, että oman uskonnon opetus on merkittävää kaikille, mutta aivan erityisesti vähemmistöille.

Kaikki ehdokkaat ovat valmiita auttamaan apua tarvitsevia turvapaikanhakijoita, mutta korostavat sen tapahtuvan mieluiten yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Vaalikoneessa kysyttiin arkkipiispaehdokkaiden kantaa kirkolliskokousvaaleihin ja kirkolliskokouksen päätöksentekoon. Kirkon ylimmässä päättävässä elimessä on opillisiksi tulkituissa kysymyksissä vaatimus kolmen neljäsosan määräenemmistöstä, mikä vaikeuttaa uudistuksia.

Ehdokkaista liberaaleimmat Kantola, Vikström ja Inkinen ovat valmiita muuttamaan määräenemmistösäädöksiä. Varovaisemman linjan ehdokas Luomakin voisi harkita asiaa. Konservatiiviehdokas Auvinen haluaa pitää kiinni määräenemmistöstä.

Ehdokkaiden vastauksia kysyttiin kaikkiin 25 väitteeseen ja heillä oli myös mahdollisuus perustella vastauksensa. Vaalikone löytyy osoitteesta Kirkkojakaupunki.fi. ■

A

5

Ekumeeninen rukousviikko Espoossa 18–25.1.2018 Böneveckan för kristen enhet Teema: Herran käsi on voimallinen Tema: Guds hand leder oss Theme: Your Right Hand, O Lord, Glorious in Power

Torstai 18.1.

Klo 18 Raamattuluento ”Herran käsi on voimallinen”.

Espoonlahden kirkkoherra Jouni Turtiainen (lut.). Espoonlahden kirkko (Kipparinkatu 8).

Sunnuntai 21.1.

Klo 16–20 Ekumeeninen kirkkovaellus Olarista Tapiolaan.

Klo 16 rukoushetki luterilaisen Olars kyrkan puolella (Olarin­ luoma 4); klo 16.30 rukous Espoon helluntaikirkolla (Luoman­ portti 8); vaellus Tapiolaan; klo 17.30 rukous Tapiolan luteri­ laisella kirkolla (Kirkkopolku 6); klo 18 iltapalvelus Tapiolan ortodoksisella Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkolla (Kaupin­ kalliontie 2), minkä jälkeen keskustelutilaisuus aiheesta ”Kasva­ vaa yhteyttä: julistus kirkosta, eukaristiasta ja virasta”, alustaja TT Tiina Huhtanen, iltatee.

Tiistai 23.1.

Klo 14 Tutustuminen laulaen eri kristittyjen musiikki­ perinteeseen. Kanttori Petri Hakonen (ort.), kanttori Kullervo Latvanen (lut.), pastori Terhi Muilu­Teinonen (lut.). Leppävaaran elä ja asu ­seniorikeskus (Säterinkatu 3).

Rukousviikon aineisto:

www.ekumenia.fi ­> SEN toimii ­> Rukous ja jumalanpalvelus ­> Ekumeeninen rukousviikko – Ekumeniska böneveckan

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilai­ sen ohjaamia terapeuttisia keskustelu­ ryhmiä sekä apua parisuhteeseen. Voit myös varata ajan seksuaaliterapeutille.

Senioripysäkin palvelut on tarkoitettu yli 60­vuotiaille, ja ne ovat maksuttomia.

Soita ja varaa aika, p. 045 341 0506.

ONNELLISTEN HETKIEN

Palvelutalo Kotikoivu Vuokrattavana palvelutaloasuntoja Leppävaaran läheisyydessä.

Esteetön ja ekologinen talo tarjoaa ikääntyneille turvallisen ympäristön ja viihtyisän yhteisön. Yksilölliset turva- ja kotihoitopalvelut. Naapuritalossa mm. ravintola ja kuntoutustilat.

Soita ja kysy lisää: Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry, p. 040 712 2314 tai sposti: paivi.salli@uvky.fi.

Tutustu tarkemmin:

www.uvky.fi

Seuraa meitä somessa

ESPOO, MÄKKYLÄ Kenttämiehentie 3, ARA-rahoitettu 2-kerroksinen hissitalo Vapaana: 35 m², 1 h + avokeittiö, lasitettu parveke Kysy myös lyhytaikaista asumista esim. remontin ajaksi.

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

6A

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Yle Teeman ohjelmapäällikkö Marika Kecskeméti ajattelee, että jos kauneutta ei näe arjessa, ei sitä näe juhlassakaan.

”Keräilen uniikkeja kokemuksia” Ohjelmapäällikkö Marika Kecskeméti on kuvannut työmatkaansa vuosia.

Se on yksi tapa tehdä töihin siirtymisestä kiinnostavampaa.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT ESKO JÄMSÄ, MARIKA KECSKEMÉTI JA SIRPA PÄIVINEN

K

ruununhaka, Kaisaniemi, Hakaniemi, Tokoinranta, Linnunlaulu, Töölönlahti, Talvipuutarha, Eläintarha, Pasila.

Marika Kecskeméti on pyöräillyt samaa noin kuuden kilometrin reittiä töihin vuosikaudet. Neljän vuoden ajan hän on ottanut joka ikinen työaamu iPhonellaan kuvan ja jakanut sen Instagram-tilillään marikahelsinki.

– Rutiinit ja toisto liittyvät arkeen. Saan kiksejä siitä, että löydän aina uuden tulokulman rutiinien sisällä. Keräilen uniikkeja kokemuksia kuvaamalla työmatkaani.

Kecskeméti lähtee töihin aamukahdeksan maissa, ottaa matkalla vain muutaman kuvan ja jakaa yhden niistä.

– Olen tehnyt itselleni tiukat säännöt. Ei feikkausta, ei lavastamista. Suosikkikirjailijani, unkarilainen István Örkény, kehitti Minuuttinovellit. Ideana on, että hyvän novellin ehtii lukea samassa ajassa kun keittää kolmen minuutin kananmunan. Otin siitä metodin ja ajattelen, että kuvaamiseen saa mennä saman verran aikaa kuin liikennevaloissa odottamiseen.

Kecskeméti pitää työmatkakuvaamisen nopeutta ja intuitiivisuutta hyvänä vastapainona työlleen Yle Teeman ohjelmapäällikkönä.

– Työlleni ovat luonteenomaisia pitkät prosessit ja päätökset, joissa pitää ottaa huomioon monia tekijöitä. Kukin työmatkakuva on senhetkinen havainto, reaktio tai tunnetila. Jos rupeaisin rakentamaan kompositioita tai photoshoppaamaan, en ehtisi ikinä töihin.

ruma, siitä löytyy valoja, pintoja, materiaaleja ja yksityiskohtia, joista saa esiin kaunista.

Kuva kotipihan vesilätäköstä aloitti Kecskemétin työmatkasarjan Instagramissa ja Facebookissa. Se oli jotain ihan muuta kuin postikorttimaiset matkakuvat.

– Lätäkkökuva sai ihmisissä aikaan poskettomasti iloa.

Vesilammikko oli muodostunut Kecskemétin kotipihalle Meritullinkatu 15:ssä Kruununhaassa.

1900-luvun alussa rakennettu talo kuuluu Helsingin kaupunginmuseon jugendhelmiä esittelevän kävelykierroksen kohteisiin.

– Rakastan tätä linnaamme, mutta yhtä lailla rakastan sen pihan lätäköitä ja takapihan pyykkinarua.

KUVAAMISEN ANSIOSTA Marika Kecskeméti havainnoi ympäristöään aiempaa valppaammin. Hän puhuu yksityiskohtien kauneudesta: miten mukulakivikatu ”shiftaa valoa”, kuinka Eläintarhan kentän kuluneessa, harmaassa puuaidassa erottuu läheltä katsottuna ”mielettömästi värejä” ja millaista betoniromantiikkaa löytyy työpaikan läheltä Pasilasta.

– Etsin kuvissani ensisijaisesti kaunista, mutta en niin, että kuvaisin itsestään selvästi söpöintä tai prameinta vaihtoehtoa. Vaikka ympäristö olisi todella

PORTTIKÄYTÄVÄN SIPULINMUOTO toistuu sisäpihan toisella puolella katoksessa, jonka suojasta Kecskeméti hakee valkoisen, 27-vaihteinen Crescentin.

Suojasäällä Kecskeméti pyöräilee usein mekossa ja saapikkaissa.

– Jos on pakkasta, puen pyöräilyhousut mekon alle. En ole mikään urheilupyöräilijä. Perillä tulee silti pieni jälkihiki, mutta se on vain terveellistä.

Kecskeméti on toivottanut usein pyörän selästä hyvät huomenet lähellä asuvalle työkaverilleen, jo-

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

7

Marika Kecskemétillä on jo yli 600 kuvaa matkalta töihin. Tässä niistä kolme.

ka ennättää töihin ratikalla noin vartin hänen jälkeensä. Pyörällä työmatka taittuu parissakymmenessä minuutissa.

– Töissä on ihan eri fiilis, jos joudun menemään sinne ratikalla. Pyöräilystä saa energiaa. Tutulla reitillä pyöräileminen on myös eräänlaista meditaatiota. Pyöräilyn ja ajattelun rytmi kohtaavat.

– Siinä on jotain mantranomaista, että tekee saman asian joka päivä. Työmatka voi näyttää ihan erilaiselta samaan kellonaikaan seuraavana päivänä. Taivas on eri värinen, valo muuttunut, varjot toisenlaisia.

Lisäksi pyöräilyyn liittyy vapaus poiketa perusreitiltä hetken mielijohteesta.

– Välillä tulee fiilis polkea Hakaniementorin kautta ja ottaa kuva vaikka saunavastasta. Sekin voi olla kaunis kohta työmatkani varrella.

”

SIINÄ ON JOTAIN MANTRANOMAISTA, ETTÄ TEKEE SAMAN ASIAN JOKA PÄIVÄ.

YLE TEEMAN OHJELMAPÄÄLLIKKÖ MARIKA KECSKEMÉTI

YLI 600 TYÖMATKAKUVAA. Sen verran Marika Kecskeméti arvioi jo ottaneensa ja jakaneensa.

Vuonna 2016 hän piti kännykkäkuvistaan gallerianäyttelyn, jonka virallinen suojelija oli suomalaisen kuvajournalismin uranuurtaja Caj Bremer.

– Hän on uskollinen kuvieni seuraaja. Hän kommentoi jokaista työmatkakuvaani ja on sanonut, että Marika, sinulla on parasta, mitä valokuvaajalla voi olla: silmät.

Kecskemétillä on mielessä uusia taideprojekteja. Nytkin jotain urbaania, jotain sarjallista. Hän saa inspiraatiota esimerkiksi newyorkilaisten kuvista ja minämuotoisista haastatteluista koostuvasta sivustosta Humans of New York sekä kartoituksesta, johon on kirjattu jokainen New Yorkin katupuu.

Kecskeméti aikoo jatkaa myös työmatkansa kuvaamista. Reitti tosin vaihtuu keväällä, kun Kecskeméti muuttaa perheineen putkiremonttia pakoon Isolle Roobertinkadulle. ■

Kuvaa #kaunistyömatka Lisää elämää elämääsi. Katso työmatkalla ympärillesi, kuvaa ja jaa hashtagilla #kaunistyömatka julkisesti Instagramissa tai Facebookissa. Aikaa on 25.1. asti.

Parhaat kuvat palkitaan maukkailla matkaeväillä.

– Työmatka on luonteva kohta panna kuulokkeet päähän.

Podcasteista jää aina mieleen jotain uutta, kertoo Tuukka Joru.

”Opin, että kuu pyörii akselinsa ympäri”

V

iestintäsuunnittelija Tuukka Jorulla on kotoa Espoon Matinkylästä vajaan 40 minuutin matka Lauttasaaren Itälahdenkadulle. Siellä sijaitsee hänen työpaikkansa Nuoren Kirkon toimisto.

Työmatka alkaa puolen kilometrin kävelyllä, sitten noin vartti metrossa ja vielä kilometrin kävely Lauttasaaren asemalta.

Vaikka Joru kiitää raiteita pitkin maan alla, mieli voi liikkua avaruudessa. Hän kuuntelee matkoilla usein Podcasteja Spotifysta, erityisesti sarjaa Stuff You Should Know.

– Podcastissa käsitellään aina yhtä aihetta. Viimeksi opin, että kuu pyörii akselinsa ympäri sen lisäksi, että se pyörii maapallon ympäri. En ollut koskaan ajatellut, että muuten maahan näkyisi välillä myös kuun toinen puoli.

Joru ehtii kuunnella usein puolikkaan podcastin matkalla töihin, ja jutun loppuun kotimatkalla. Välillä hän uppoutuu musiikkiin.

– On kiva tsekkailla, mitä Spotifyn tarjoamilta soittolistoilta tulee vastaan. Musiikin kuunteluun ei tunnu löytyvän muuten aikaa.

Kotona olen mieluummin lasten kanssa, kertoo 7- ja 10-vuotiaiden koululaisten isä.

Ennen metron tuloa Joru nautti bussimatkan merimaisemista ja auringonnousuista. Häntä rasitti kuitenkin bussiaikataulujen vahtaaminen ja kulkupelin vaihto kesken matkan.

– Työmatka on nyt hyvä osa päivää. Paitsi jos unohdan ottaa kuulokkeet mukaan. Silloin tuntuu, että aika menee totaalisen hukkaan.

Tiesitkö tämän työmatkoista?

Työmatkaliikenne muodostaa suuren osan 25–64-vuotiaiden liikkumisesta. Noin 30 prosenttia kaikesta suomalaisten liikkumisesta liittyy työhön.

Junaan noustiin Espoossa 27 600 kertaa yhtenä syyspäivänä vuonna 2016.

Pyöräily lisääntyi Espoossa vuonna 2016. Keskuksissa pyöräilijöitä oli yli 30 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna ja kaupunkikeskuksien välisillä reiteilläkin yli 20 prosenttia.

Polkupyörä on nopein kulkuväline alle 5 kilometrin matkoilla.

Espoolaisten työmatkat ovat murroksessa länsimetron tulon ja bussilinjojen muuttumisen vuoksi.

Lähteet: Espoon liikennekatsaus 2017, Liikenneturva, Motiva.

8A

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Hautauspalveluja

Tilaisuuksia ELVIS IS BACK

ELVISTÄ JA RUKOUSTA

Su 28.1. klo 18.00 Malmin kirkko, Helsinki

60-luvun herkkää Elvistä tulkitsee Elvis-band:

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

24 h

PÄIVYSTYS

050 347 1555

Seppo Juntunen, Juha Kuivanen, Johannes Österlund, Heidi Tuikkanen, Joska Lakopoulos ja Kim Ekblom.

Myös rukousta sairaiden puolesta.

Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

Rakennusala HERÄNNÄISSEURAT pe 19.1. klo 17 Lohjan srk-kesk., Sibeliuksenk.2. klo 18.30 kotiseurat E.Fuller-J.&H.Juustilla, Hirvit.7, Sipoo. klo 19 kotiseurat Untamala, Tilanhoitajankaari 10D (Viikki), Hki. su 21.1. klo 10 kirkkopyhä Rekolan kko, Kustaant.22, Vantaa; saarna K.Hildén. klo 15 Loviisan srk-koti, It. Tullik.6. klo 18 Rajamäen srk-sali, Patruunant.7.

HUOM: pvm, EI 14.1. ti 23.1. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, (Autotalo, Kamppi). Petra Kuivala. ke 24.1. klo 19 Matinkpli, Liisankj.3, Espoo. ke 24.1. klo 19 Körttikoti. su 28.1. klo 10 kirkkopyhä Askolan srk-koti, Askolant.23. klo 11 kirkkopyhä Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. Ruokailu. klo 16 Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi); mm. Eeva Väyrynen, J.Elenius. ke 31.1. klo 18.30 Paavali-kko Alasali, Sammatint.5, Hki. to 1.2. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. TULOSSA: 10.-11.2. Heng. Kk-lehti 130 Kallion kko.

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ilmainen arviointi + k-vähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Siivouspalveluja IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

ESKO JÄMSÄ

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Pianisti Marita Viitasalo konsertoi entisessä kotikirkossaan Olarin kirkossa tammikuussa.

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Tilaa verkosta tai soittamalla helposti ja vaivattomasti.

Hautajaiset 590€ - 1800€ www.hautauspalvelukaarna.fi P. 0500-406 408

K

Hammashoitoa Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Palveluja tarjotaan Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Pianisti Marita Viitasalo: Isäni merkitys on valtavan suuri

Palvelukseen halutaan Pientä kotityötä vastaan ilmainen asunto Länsi-Pasilassa.

Lapsi ei este. Puh: 045-6073818

un pianisti Marita Viitasalo alkaa kertoa omasta taustastaan, ensimmäiseksi hän sanoo olevansa kanttoriurkurin tytär. Isällä, musiikkineuvos Väinö Viitasalolla, onkin suuri merkitys hänen elämässään.

Viitasalon kotona laulettiin ja soitettiin paljon. Perheen seitsemän lasta komennettiin pianon ääreen esiintymään, kun vieraita tuli taloon.

– Sain kasteen kamarimusiikkiin ja yhteismusisointiin kotoa. Isäni merkitys on valtavan suuri, sanoo pianisti Marita Viitasalo.

MARITA VIITASALO sai jo varhain laadukasta musiikkiopetusta sen ansiosta, että isä näki vaivaa ja kuljetti häntä pitkiäkin matkoja taitavan opettajan pianotunneille lähikaupunkiin.

Joka sunnuntai Viitasalon

perhe kävi kirkossa jumalanpalveluksessa äidin kanssa.

– Isä soitti yksirivisestä koraalikirjasta jumalanpalvelussävelmät ja soinnutti niitä omasta päästään. Hänen soittonsa vaikutti minuun vahvasti, kertoo Marita Viitasalo.

Soinnutustaito periytyi tyttärelle. Siitä on ollut paljon iloa hänelle esiintyvän taiteilijan uralla.

Hengellisyyden merkitystä Marita Viitasalo on miettinyt paljon viime vuosina. Se merkitsee hänelle etenkin turvaa ja rauhaa. Uusiin tilanteisiin ja ympäristöihin on ollut helppo mennä, kun on kokenut olevansa jonkun suuremman suojeluksessa.

VIITASALOLLA ON tammikuussa pianokonsertti Espoossa Olarin kirkossa.

– On ihana esiintyä kotiseudulla entisessä kotikirkossani, iloitsee Tapiolassa

nykyisin asuva Viitasalo.

Konsertin ohjelmistoon Viitasalo on valinnut Mozartia, Sibeliusta, Debussya sekä Mendelssohnia. Hän sanoo valinneensa vaistonvaraisesti konserttiin Mendelssohnin Vakavat muunnelmat, jota ei kovin usein esitetä, mutta joka hänen mukaansa sopii hyvin Olarin kirkkoon.

– Musiikkia ei tarvitse ymmärtää kyetäkseen nauttimaan siitä. Kuulijan kannattaa antautua musiikin vietäväksi, antaa ajatusten kulkea omia teitään ja nauttia hetkestä.

– Musiikki koskettaa ihmistä, kun ajatukset vaeltavat ja arjen ilot ja murheet saavat sävelistä heijastuspintaa, sanoo espoolainen pianotaiteilija Marita Viitasalo.

PAULA HUHTALA

Marita Viitasalon pianokonsertti Olarin kirkossa su 21.1. klo 16.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Paras mahdollinen uskonnonopetus

Kirkko ja kaupunki kysyi opettajilta, miten uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus tulisi järjestää. Ei ainakaan siirtymällä kaikille yhteiseen aineeseen.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVITUS JARKKO PELTOLUHTA

2B

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

U

kri Pulliainen nauraa. Hän on juuri kuullut, että Kirkko ja kaupunki yrittää selvittää, miten peruskoulun ja lukion katsomusaineiden opetus pitäisi järjestää, että kaikki olisivat tyytyväisiä.

– Hehehe. Se voi olla haastavaa, Pulliainen hekottaa. Hän on Suomen filosofian ja elämänkatsomustiedon (et) opettajien Feto ry:n puheenjohtaja ja Kallion lukion elämänkatsomustiedon opettaja.

Et-opettaja Pulliainen istuu samassa natisevassa karusellissa kuin uskontojen aineopettajat. Opettajat, poliitikot ja äkäiset kansalaiset ovat monta vuotta vääntäneet peistä, pitäisikö koulussa opettaa katsomusaineita ja jos pitäisi, miten.

Suomen kouluissa opetetaan kunkin oppilaan omaa uskontoa. Se tarkoittaa periaatteessa sitä, että evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluva oppilas käy luterilaisilla uskonnontunneilla, muslimioppilas islamintunneilla ja niin edelleen. Jos oppilas ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan, hän käy et-tunneilla.

Moni on sitä mieltä, että tämä ei käy. Esimerkiksi Helsingin yliopiston uskonnon didaktiikan professori Arto Kallioniemi sanoi 13.9.2017 Helsingin Sanomille, että malli, jossa lapset jaetaan eri luokkiin uskonnon perusteella, ei ole tätä päivää. Yhä useampi on Kallioniemen kanssa samaa mieltä: kouluissa pitäisi alkaa opettaa yhteistä katsomusainetta, jossa kaikki oppilaat laitetaan samaan luokkaan pohtimaan, kuka oli profeetta Muhammad ja mitä eettisiä ongelmia liittyy lihansyöntiin tai aborttiin.

Jotkut koulut ovat ottaneet ohjat omiin käsiinsä. Esimerkiksi Kulosaaren yhteiskoulussa katsomustunnit on jo yhdistetty, vaikka niin ei lain mukaan saisi tehdä.

UKRI PULLIAINEN uskoo, että kouluissa siirrytään säästösyistä jossain vaiheessa yhteiseen katsomusaineeseen. Pulliaisen mukaan siinä on monia vaaroja.

– Ihan perusongelma on, että jos mennään kaikille yhteiseen opetukseen, se alkaa vuotaa reunoilta. Tarpeeksi fundamentalististen tai tiukkojen perheiden vanhemmat ottavat lapsensa pois sieltä.

Olisiko se mahdollista, jos opetus olisi pakollista? Pulliainen pelkää pahaa. Ulkomailla on asiasta kokemusta: sekä uskovaiset että ateistit ovat vetäneet yhteisestä oppiaineesta herneen nenäänsä. Esimerkiksi Norjan yhdistetystä katsomusaineesta on riidelty Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta myöten.

Ydinkysymys on, mitä yhteisen katsomusaineen tunneilla opetetaan.

– Se vaara on, että oppisisältöä ruvetaan jakamaan uskontokuntakohtaisesti. Että luterilainen kirkko sanoo, että kun meitä on 70 prosenttia suomalaisista, niin me otamme 70 prosenttia sisällöistä, Pulliainen sanoo.

– Tai ei luterilainen kirkko varmaan tekisi niin, mutta pienemmät uskonnot vaatisivat sinne ilman muuta omat lokeronsa. Ja tulisiko sinne sitten joku uskonnottomuuslokero, että viidesläisyyden jälkeen käsitellään ateismia?

Tässä osutaan Pullaisen mielestä siihen, mikä olennaisimmalla tavalla erottaa et:n uskonnonopetuksesta.

Hänen mukaansa et-tunneilla ei niinkään opeteta faktoja vaan sitä, mikä on niiden merkitys itselle. Siksi et:n ymppääminen samaan pakettiin uskontoaineiden kanssa olisi katastrofi.

– Biologian opettaja voi opettaa biologiaa ja fysiikan opettaja fysiikkaa, mutta et:n opettaja auttaa nuoria ajattelemaan itse.

Yhteinen katsomusopetus olisi helposti yksi reaaliaine muiden joukossa. Vaara on, että siitä tulisi faktojen ulkokohtaista opettelua, Pulliainen selittää.

Miten katsomusaineiden opetus sitten kannattaisi järjestää? Ukri Pulliaisen parhaassa mahdollisessa maailmassa kaikki oppilaat kävisivät et:n tunneilla. Senkin kanssa hän voisi elää, että asiat pysyisivät niin kuin ne ovat nyt – yhtä juttua lukuun ottamatta.

Pulliaisen mukaan luterilaiset ja ortodoksiset oppilaat ovat koulussa epäoikeudenmukaisessa asemassa. Muiden uskontojen oppilailla on mahdollisuus valita oman uskonnon ja et:n välillä, mutta luterilaisilla ja ortodokseilla ei. Heidän on pakko käydä oman uskonnon tunneilla.

Niin, periaatteessa. Ovelilla lukiolaisilla on kuitenkin keinonsa.

– Minun ei ehkä pitäisi sanoa tätä ääneen, mutta kyllähän nuori voi olla kertomatta opettajalle, että hän kuuluu kirkkoon ja tulla sinne et:n kurssille. Enhän minä rupea tarkistamaan jokaisen henkilön siviilirekisteriä.

Harva lukiolainen kuitenkaan uhmaa järjestelmää.

SUAAD ONNISELKÄ nauraa.

Hän on juuri kuullut, että yritämme selvittää, miten peruskoulun ja lukion katsomus-

aineiden opetus pitäisi järjestää, että kaikki olisivat tyytyväisiä.

– Hehehe. Joo, no niin.

Vesalan koulussa islamia opettava Onniselkä on Ukri Pulliaisen kanssa samaa mieltä: yhteinen katsomusaine on onneton idea. Syyt tosin ovat toiset.

– Sanotaan, että uskontotieteellinen näkökulma on neutraali, mutta kun se ei ole, Onniselkä sanoo.

”

Katsomusaine ei ole millään tavalla arvoneutraali aine.

ORTODOKSISEN USKONNON OPETTAJA KAARINA LYHYKÄINEN

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

Et:n ja islamin oppilaat ovat kumpikin vähemmistöjä: et:tä opiskeli viime vuonna peruskoulun 1.–6. luokilla 6,6 prosenttia oppilaista ja 7.–9. luokilla 5 prosenttia, islamia taas 2,1 prosenttia ja 1,9 prosenttia. Suomalaisessa yhteiskunnassa muslimit ovat kuitenkin paljon syvemmällä marginaalissa kuin uskonnottomat.

Onniselän mielestä on vaara, että yhteisessä katsomusaineessa muslimit jäisivät henkisesti altavastaajiksi.

– Me puhutaan haavoittuvassa asemassa olevasta vähemmistöstä, jolla ei ole taloudellisia resursseja antaa laadukasta opetusta omissa yhdyskunnissaan.

Toki muslimiyhdyskunnat järjestävät omaa opetusta – ja muslimeilla, kuten muidenkin uskontojen oppilailla lukuun ottamatta luterilaisia ja ortodokseja, on takaovi. Jos muslimioppilaiden vanhemmat niin haluavat, muslimioppilaat vapautetaan koulun järjestämästä islaminopetuksesta ja lähetetään omaan yhdyskuntaansa saamaan opetusta (onko se sitten reilua – siitä tarkemmin oheisessa kainalojutussa). Onniselän mielestä se on kuitenkin huono vaihtoehto.

– Koulun uskonnonopetus avaa islamia suhteessa suomalaiseen yh-

teiskuntaan. Rehellisesti sanottuna moskeijaopetuksessa ei tapahdu niin.

Meidän islamilainen traditio Suomessa on konservatiivisempi kuin monissa islamilaisissa maissa.

KOULUN ISLAMINOPETUKSELLA on Suaad Onniselän mielestä kaksi tärkeää tehtävää. Ensinnäkin se on paikka, jossa omaa traditiota voi turvallisesti haastaa. Jos opettaja ei ole muslimi, hänen voi olla vaikea olla yhtä aikaa haastava auktoriteetti ja turvallinen kivijalka. (Lain mukaan opettajan ei ole pakko olla muslimi, mutta käytännössä niin tuppaa olemaan.)

Toinen pointti on siltojen rakentaminen. Onniselän mukaan koulun islamintunneilla kotoutetaan muualta tulleita muslimioppilaita suomalaiseen maailmaan.

– Jos nuorten ja lasten kokemusmaailma on lähiössä, he saattavat oikeasti ajatella, että pussikaljakulttuuri ja huono kielenkäyttö liittyvät kristillisiin arvoihin. Minä uskon, että jos meillä olisi yhteisopetus, he eivät uskaltaisi puhua näistä en-

nakkoluuloista. Vertaisryhmässä pystyy paljon helpommin avaamaan hassujakin ajatuksia, Onniselkä sanoo.

Ukri Pulliaisen kompromissimalli on, että uskonnolliset ryhmät voivat järjestää omaa opetusta, mutta et olisi avoinna kaikille. Muslimioppilaat voivat valita et:n jo nyt. Onko se Onniselän mielestä hyvä asia?

– Minulla ei ole siihen henkilökohtaista mielipidettä. Mutta jos tällaista valintaa ei olisi, se ehkä sitouttaisi huoltajia paremmin seuraamaan opetusta ja käymään keskusteluja opettajan kanssa. Nyt valinta voi perustua myös siihen, että islamintunti on ikävään aikaan ja ikävässä paikassa.

PROFESSORI ARTO KALLIONIEMI totesi Helsingin Sanomille, että uskonnon asema oppiaineena on masentava. Hän pitää nykyistä mallia järjettömänä ja sanoo, ettei se palvele kenenkään

B

3

etua. Kallioniemeä harmittaa, ettei muutos silti tunnu onnistuvan. ”Milloin siitä tulee vähemmistökysymys ja milloin mitäkin. Asia on hyvin jännitteinen, ja erityisesti ortodoksit ovat voimakkaasti uudistamista vastaan.”

Helsingin normaalilyseon lukiossa ortodoksista uskontoa opettava Kaarina Lyhykäinen ei tosiaankaan lämpene yhteiselle katsomusaineelle.

Ortodoksista uskontoa opiskelee peruskoulun 1.–6. luokilla 1,6 prosenttia oppilaista, 7.–9. luokilla 1,5 ja lukiossa 1,2.

– Katsomusaine ei ole millään tavalla arvoneutraali aine. En jaksa uskoa, että yhteinen katsomusaine toisi kaikille sellaista hyvää katsomuskasvatusta, joka lähtisi lapsen tai nuoren omista lähtökohdista ja jonka päälle voisi rakentaa.

Ortodoksioppilaat eivät saa mennä et:n tunnille, vaikka

4B

”

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

haluaisivat. Pitäisikö mahdollisuus avata?

– En täysin tyrmää ajatusta, mutta en myöskään näe sitä optimaalisena vaihtoehtona. Jos ajattelee ortodoksisen perheen lasta tai nuorta, niin en tiedä, miten se vastaisi hänen katsomuksellisiin kysymyksiinsä.

Säännöistä löytyy kuitenkin jälleen reikä: jos opetuksen järjestäjän alueella (useimmiten kunta) on alle kolme oppilasta, jotka kuuluvat ortodoksiseen kirkkoon, et:n ovet ovat auki.

UKRI PULLIAINEN, Suaad Onniselkä ja Kaarina Lyhykäinen tuntuvat olevan yhtä mieltä: katsomusopetus ei ole pelkkää tiedonvälitystä vaan elämän syvien kysymysten käsittelyä hedelmällisessä ympäristössä. Kolmesta opettajasta yksikään ei ajattele, että yhteinen katsomusaine olisi sellainen.

Luterilaisen uskonnon opettajista suurin osa kuuluu Suomen uskonnonopettajain liittoon. Liiton puheenjohtajan Tuovi Pääkkösen mielestä nykytilanne on ehkä reiluin mahdollinen.

– Kaikilla on oman uskonnon opetus ja uskonnottomilla et. Se, onko nykytilanne oppiaineen tulevaisuuden kannalta pitemmän päälle järkevä, on sitten eri asia.

Pääkkösen mielestä sekä omassa että yhteisessä oppiaineessa on puolensa. Oman uskonnon opetus auttaa tuntemaan omaa taustaa, yhteinen opetus taas vahvistaisi dialogitaitoja.

Peruskoulun katsomusopetukseen Pääkkönen ei ota kantaa, mutta lukiossa voisi hänen mielestään siirtyä yhteiseen oppiaineeseen. Vastaan tulevat kuitenkin tutut ongelmat.

– Aineen sisällöstä ei ole helppo päästä yksimielisyyteen. Toiselle se olisi liian uskonnollinen, toiselle liian ei-uskonnollinen, Pääkkönen selittää.

Niinpä niin.

Koulun uskonnon­ opetus avaa islamia suhteessa suomalaiseen yhteiskuntaan.

Rehellisesti sanottuna moskeija­ opetuksessa ei tapahdu niin.

ISLAMIN OPETTAJA SUAAD ONNISELKÄ

Pääkkösen mielestä et:n avaaminen luterilaisille ja ortodokseille ei olisi valtavan suuri uhka uskonnonopetukselle, mutta saattaisi entisestään hämärtää ajatusta oman uskonnon opetuksesta. Hän huomauttaa, että halukkaita vaihtajia on myös toiseen suuntaan.

– Esimerkiksi minun koulussani Tampereen norssissa on nyt kaikil-

la koulutasoilla enemmän kirkkoon kuulumattomia uskonnonopetuksessa kuin et:ssä. Ja me emme ole mitenkään uskontopainotteinen koulu uskonnollisella alueella.

TUOVI PÄÄKKÖNEN ei usko, että opettajat pääsevät asiasta sopuun. Hän uskoo, että tilanne muuttuu vain, jos valtiovalta pakottaa siihen.

Opettajien kommenteista voi kuitenkin todeta, että on yksi malli, jota kukaan ei täysin torju: Suomen kouluissa opiskeltaisiin jatkossakin omaa uskontoa, mutta elämänkatsomustieto avattaisiin vaihtoehtona kaikille.

Professori Kallioniemi, miten olisi?

– Et:n avaaminen mahdolliseksi kaikille oppilaille olisi erittäin tervetullut asia. Käytäntö, jossa oppilaiden saama uskonnonopetus on sidottu uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyteen, ei ole tätä päivää, Arto Kallioniemi vastaa.

Kallioniemen mielestä se ei kuitenkaan riitä. Hänestä olisi nimenomaan tärkeää, että kaikki oppilaat opiskelisivat eri katsomuksia yhdessä.

– Näin oppilaat saavuttaisivat uskonnolliseen ja katsomukselliseen monilukutaitoon liittyviä dialogisia valmiuksia. Et:n vapaan valinnan toteutuminen todennäköisesti pirstaloisi katsomusopetuksen kenttää entistä enemmän, ainakin pääkaupunkiseudulla. ■

Luterilainen oppilas ei voi jättää koulun uskonnontunteja väliin, mutta muslimi voi – onko se reilua?

K

un Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluva lapsi menee kouluun, hänen pitää alkaa käydä koulun evankelis-luterilaisilla uskonnontunneilla.

Tunneilla asioita käsitellään luterilaisesta näkökulmasta, mutta opetus on uskonnollisesti sitoutumatonta. Opettaja kertoo, mitä Martti Luther ajatteli, mutta ei sano, että Luther oli oikeassa. Jos luokka tekee retken kirkkoon, uskonnolliseen toimitukseen ei osallistuta vaan sitä seurataan sivusta.

Kaikkiin oppilaisiin eivät päde samat säännöt.

Jos koulun oppilaista vähintään kolme kuuluu johonkin vähemmistöuskontoon, koululla on velvollisuus järjestää heille uskonnonopetusta. Oppilailla ei kuitenkaan ole velvollisuutta osallistua opetukseen. Oppilaan vanhemmat voivat päättää, että oppilas opiskelee uskontoa mieluummin omassa uskonnollisessa yhdyskunnassaan.

Vaikka koulu järjestäisi esimerkiksi islaminopetusta, muslimivanhemmat voivat päättää, että lapsi käy mieluummin oman moskeijan koraanikoulussa.

Jos taas luterilaiseen kirkkoon kuuluvan oppilaan äiti haluaisi, että lapsi ei käy koulun uskonnontunneilla vaan oman herätysliikkeen raamattukoulussa, se ei käy.

Sitä, minkälaista uskonnonopetusta lapsi saa omassa yhdyskunnassaan, koulu ei valvo. Lapsi ei myöskään joudu tekemään kokeita, ja hänen kokonaistuntimääränsä on pienempi kuin muilla oppilailla.

Helsingin opetusviraston kehittämispalvelupäällikkö Marjo Kyllönen vahvistaa asian.

– Meillä on tästä pitkä historia, koska Jehovan todistajien osalta tämä on ollut käytäntöä jo kauan. Nyt meillä on vain entistä enemmän rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia, Kyllönen kertoo.

Eikö järjestely ole ongelmallinen siitä näkökulmasta, että uskonnonopetuksen pitäisi olla uskonnollisesti sitoutumatonta?

– No, näin meidän lainsäätäjämme ovat päättäneet.

– Ja kysehän ei ole kouluopetuksesta, vaan kouluopetusta korvaavasta opetuksesta omassa yhdyskunnassa.

Ne eivät ole rinnasteisia.

Eikö sitten ole epäreilua, että tällainen oikeus on vain tietyillä uskonnollisilla ryhmillä eikä esimerkiksi luterilaisilla?

– Niin kuin sanoin, lainsäätäjien tahto on tällainen tällä hetkellä.

Tiedottaja Maria Swanljung yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta kertoo, ettei heille ole kanneltu asiasta, eikä hän siksi osaa kommentoida asiaa yksityiskohtaisesti.

– Yleisellä tasolla voi sanoa, että sekä opetussuunnitelman että sen toteutuksen tulee kohdella kaikkia oppilaita yhdenvertaisesti riippumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumisesta tai kuulumattomuudesta. Tällä hetkellä tämä ei kaikilta osin toteudu edes lainsäädännön ta-

solla, koska oppilaalla on erilainen valinnanmahdollisuus riippuen siitä, mihin uskontokuntaan hän kuuluu tai kuuluuko mihinkään, Swanljung vastaa.

– Lainsäädäntöä tulee edelleen kehittää oppilaiden yhdenvertaisuutta ja sekä positiivista että negatiivista uskonnonvapautta tukevaan suuntaan.

Luterilaiseen uskonnonopetukseen ja kirkon kouluyhteistyöhön perehtynyt asiantuntija Tuula Vinko Kirkkohallituksesta pitää tilannetta ymmärrettävänä.

– Mikäli koulun katsomusopetus ei sovi oppilaan huoltajalle, omassa yhteisössä opiskelu on vaihtoehtona.

Luonnollisesti se on erilaista opetusta, koska tavoitteetkaan eivät ole koulun vaan kyseisen uskonnollisen yhdyskunnan kasvatustavoitteita.

Vinkon mukaan vähemmistöuskontojen oppilaat tulevat hyvin erilaisista kulttuuritaustoista, eikä heillä välttämättä ole samanlaista jäsenyysajattelua kuin suomalaisilla luterilaisilla. Esimerkiksi tietyssä moskeijassa käyvä muslimi ei välttämättä ajattele ”kuuluvansa moskeijaan” samalla tavalla kuin luterilaisen kirkon jäsen kuuluu kirkkoon.

– Se luo omat haasteensa ja vaatii järjestelmältä joustoa ja joskus positiivista erityiskohtelua. En siksi näe tässä varsinaista yhdenvertaisuusongelmaa, Vinko toteaa.

– Koulun yleissivistävän opetuksen pitäisi kuitenkin aina olla ensisijainen vaihtoehto.

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

www.lintujatuulessa.fi

Äidin laulu pois nukkuvalle lapselleen – Solistina Mirkka Paajanen, säv. & san. Timo Metsola

Hääpäivän ja onnen laulu – Arja Koriseva & Hannu Lehtonen, säv. Timo Metsola, san. Eija Hinkkala

Jää ikuisuus meiltä kesken – Solistina tangokuningas Jouni Keronen, säv. Timo Metsola, san. Eija Hinkkala & Timo Metsola

Myös ne rakkaat nään, jotka oli liian enkeleitä elämään – Solistina Sani, säv. Timo Metsola, san. Sana Mustonen

Vuokraturvan Timo Metsolan Lintuja tuulessa -orkesterin musiikki todella koskettaa.

Kuuntele Spotifyssä tai maksutta osoitteessa www.lintujatuulessa.fi in tu ne t un ana t s . kä o se arv äjä on mat älitt a 7 v v 1 ur aim okra s 20 u rat rh ok pa t vu kim Vu että anu stut u a s Talo

Harkitsetko asuntosi vuokraamista?

Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla.

Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti!

Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi.

p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi

Oletko myymässä asuntoasi?

Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti.

Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä.

Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat.

p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi

Ilmalankuja 2, HKI

B

5

6B

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Pauli Tapio yritti olla ateisti Usko on monille runoilija Pauli Tapion kavereille yhdentekevä asia. Hän taas ei voi olla ajattelematta sitä.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

S

uurin osa ihmisen elämästä on arkista ja pientä. Mutta vaikka suurin osa elämästä on arkista ja pientä, ihminen ei välttämättä koe, että elämä rajoittuu arkiseen ja pieneen.

– En minä ainakaan koe niin. Minä koen, että tiskaamisen ohella on ratkaistava kysymys Jumalan olemassaolosta, Pauli Tapio sanoo ja naurahtaa.

Tapio on kielenkääntäjä, tutkija ja runoilija, jonka esikoisteos Varpuset ja aika voitti marraskuussa Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon. Lehden mukaan teoksen puhuja ”tekee tarkkoja havaintoja niin ihan lähipiiristään kuin mereen vajoavista pakolaisista ja sivilisaatiomme historian julmista yksityiskohdista”.

Sen lisäksi Varpuset ja aika -kokoelmassa tehdään tarkkoja havaintoja uskosta. Teos hyppää arkisista hetkistä fysiikan ja tähtitieteen kautta metafysiikan ja Jumalan maailmoihin. Kysymystä Jumalan olemassaolosta runoilija Tapio ei ole ratkaissut, mutta viisari osoittaa tiettyyn suuntaan.

PAULI TAPION mielestä runoudessa on hienoa se, että se on vaikeaa. Runo on mysteeri, joka haastaa lukijansa näkemään jotain, mitä ei ennen ole nähnyt.

– Runouden lukeminen on kasvamista kohti uudenlaisten ymmärtämistä. Runouden parissa näkökulmaa pitää koko ajan laajentaa.

Yksi teema, johon Tapio pureutui esikoisteoksessaan, on kärsimys. Samaan aikaan, kun Helsingissä eletään turvallista ja ennakoitavaa elämää, Välimereen hukkuu pakolaislapsia. Teoksen Inferno-luku esittelee vuorotellen historiallisia kidutustekniikoita ja sitä, miten tekstin kertoja käy kaupassa ja matkustaa raitiovaunulla.

Lukijalle tulee olo, että oma kiva arki nollaantuu, kun toisten ihmisten ruumis ja psyyke tuhoutuvat. Tapio halusi kirjoittaa tuhosta ja kärsimyksestä juuri siksi, että se ahdistaa. Hänen tarkoituksensa ei kuitenkaan ole syöstä lukijaa masennukseen tai nihilismiin. Pahuus on totta, mutta se ei tarkoita, etteikö hyvyyskin olisi.

– En kiellä näiden asioiden todellisuutta, mutta en myöskään anna ahdistuksen musertaa itseäni tai

sulkea mieltäni. Yritän tasapainotella epävarmuudessa ja hyväksyä sen.

Juuri niin ihmisten tulisi Tapion mukaan elää nyky-yhteiskunnassa: pitäisi hyväksyä, että asiat ovat äärimmäisen epävarmoja ja uhkaavia, kestää huojuntaa ja yrittää pysyä pystyssä. Helpot ratkaisut ovat useimmiten huonoja.

– Esimerkiksi sellaiset, että maahanmuuttajat pitää potkia pois ja ilmastonmuutos pitää pysäyttää kieltämällä sähkö.

”

KAIKKI, MITÄ ME OLEMME, ON LÄHTÖISIN LUONNOSTA. OLEMME TÄYSIN EROTTAMATON OSA SITÄ.

HELSINGIN SANOMIEN haastattelussa Pauli Tapio kertoi, että inhimillisen ahdistuksen käsittelyssä häntä auttaa kristillinen maailmankatsomus.

Kohta hän alkoi saada haastattelupyyntöjä kristillisiltä medioilta. Sana-lehden haastattelussa Tapio totesi, että yhteydenotot stressasivat häntä. Hän ei tiennyt, mitä uskosta voisi sanoa.

– Kristinusko on minulle tärkeää ja läheistä, mutta se on myös hyvin yksityistä. Kun Helsingin Sanomien Suvi Ahola sai sen minusta esiin, mietin vain, että onko se nyt jokin leima, joka isketään. Että niinku kristitty, Tapio kertoo.

– Ihmisillä liittyy niin vahvoja oletuksia siihen, mitä kristillisyys tarkoittaa.

Tapiolla on aina ollut tarve lukea, keskustella ja ottaa selvää uskonnollisista asioista. Monet hänen ateistikaverinsa ovat sanoneet, että aihe on heille yhdentekevä eivätkä he ajattele sitä lainkaan.

– Minä taas en pysty olemaan ajattelematta sitä, Tapio sanoo.

Pääosan elämästään Tapio on ollut vähintäänkin agnostikko, jonka heiluva viisari on mennyt vähän uskon puolelle. Epäilys ja suhteen muuttuminen kuuluvat hänen mielestään pakettiin.

Parikymppisenä Tapio yritti olla ateisti. Hän lu-

ki Bertrand Russelin esseen Why I am not a Christian ja totesi, että ateistifilosofin todisteet Jumalan olemassaoloa vastaan olivat selvät.

– Ajattelin, että no niin, nythän se on todistettu, ja tämä on ihan selkeä juttu. Se tuntui minusta ratkaisulta kaikkiin uskonnollisen ajattelun esittämiin kysymyksiin.

Löytö tuntui huikealta. Sitten se alkoi tuntua vähemmän huikealta. Nyt se tuntuu Tapiosta naiivilta.

– Mutta silloin olin 20-vuotias enkä osannut ajatella asioita kovin monisyisesti. Myöhemmin olen ollut pakotettu kyseenalaistamaan yksinkertaiset ja mustavalkoiset selitykset ja hyväksymään sen, että ei näitä asioita voi tietää.

VARPUSET JA AIKA -TEOKSEN sivuilla lentelee lintuja. Ne tuntuvat olevan vastakohta ihmiselle, joka kyselee asioita ja ahdistuu ajatuksistaan: ”– – puukiipijä, tuntematon lintu, kaivaa kaarnan alta tuntemattoman hyönteisen, ei kysy, mitä tämä on, on aina liikkeessä, ei kysy, mikä olet sinä, erisnimellinen, sekava olento – –.”

– Oletan kyllä, että varpuset ja muut linnut ovat myös ahdistuneita, mutta ehkä eri tavalla kuin ihmiset. Ainakaan en pysty olettamaan, että ne eivät olisi, Pauli Tapio sanoo.

Ihmiset ovat ympäröineet itsensä abstrakteilla käsitteillä, joiden mukaan he toimivat: on moraalia, yhteiskuntaa, rahaa ja parisuhteita. Niiden olemassaolo perustuu siihen, että ihmiset ovat päättäneet pelata niiden mukaan.

Ihminen on kuitenkin myös osa suurempaa maanpäällistä kokonaisuutta, jossa osakekurssit, demokratia ja juhlapyhät eivät päde. Siksi Tapio viettää paljon aikaa luonnossa, usein tunnistusoppaiden kanssa.

– Kaikki, mitä me olemme, on lähtöisin luonnosta. Olemme täysin erottamaton osa sitä. Kaiken lähtökohta on yhdessä jakautuvassa solussa, josta miljardien vuosien saatteessa kehittyy ihminen.

Tapio ajattelee, että kasvuympäristö määrittelee ihmisen jotakuinkin täysin. Kun hän on ollut poissa Suomesta, hän on kokenut olevansa poissa itsestään.

– Poissaolo on hedelmällinen tila kirjoittamiselle, koska itsestä löytää silloin uusia puolia. ■

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kuka?

Pauli Tapio, 31, on Oulussa kasvanut ja Helsingissä asuva kielenkääntäjä, tutkija ja runoilija.

Mitä?

Voitti Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon esikoisteoksellaan Varpuset ja aika. Tekee väitöskirjaa vapaarytmisen ja mitallisen runon välisestä murrosvaiheesta 1940-luvun lopulla.

Motto Älä pelkää.

B

7

8B

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Haluatko hyvän ratkaisun puuttuvien hampaiden korvaamiseen ja hammasproteesin kiinnitykseen?

Avoimet ovet QMEDICAL ONNI hammas -erikoishammaslääkäriasemalla Pikku Huopalahdessa keskiviikkona 24.1.2018 klo 12-17.

Suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri ja erikoishammasteknikko neuvovat maksutta hammasproteettista hoitoa koskevissa kysymyksissä.

Tarjoamme lisää tietoa implanttikiinnitteisistä proteeseista ja pelkopotilaiden hoidosta.

Kauttamme saat hammasproteesit välittömästi käyttöön.

Tervetuloa ilmaiseen konsultaatioon!

Uudet kokoproteesit sekä implantit alaleukaan: Omavastuuosuus koko työstä 4 900 € (norm. 6 130 €).

Tarjous voimassa 28.2.2018 sakka.

Kysy lisää ja varaa aika

020 728 0460 qmedical@onnihammas.fi Pohjola Sairaala, Puutarhurinkuja 2, 3. krs, 00300 Helsinki

Pikku Huopalahti

ONNI on osa Med Group -konsernia.

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

9

J

o poikana leikeissään Matti Hagelberg kuvitteli maailmoja. Niin hän tekee nykyisinkin, yli viisikymppisenä sarjakuvataiteilijana. Juuri systeemien rakentaminen on vetänyt häntä sarjakuvan pariin.

– Ainahan fiktiossa on jonkinlainen maailma, vaikka sitä ei olisi tietoisesti tehtykään. Minulle sekä tekijänä että lukijana on tärkeää, että teoksen maailmaan voi uskoa niin, että leikkiin voi ryhtyä.

Edelleen, 35 vuotta sarjakuvaa tehtyään, Hagelberg on sitä mieltä, että homman pitää olla hauskaa. Sen pitää huvittaa myös tekijää itseään.

Hagelbergin ensimmäisessä sarjakuvssa eläinhahmot seikkailivat yksityisetsivinä.

Hänen tämänhetkisellä projektillaan on siihen verrattuna tähtitieteelliset mittasuhteet. Hagelberg alkoi vuonna 2012 julkaista Läskimooses-nimistä sarjakuvalehteä. Sen scifimaailmassa hän on päässyt siirtelemään planeettoja ja ohjailemaan sankareita ja kokonaisia kansoja. Tähän mennessä lehteä on ilmestynyt 40 numeroa eli noin tuhat sivua. Tarina jatkuu vielä muutaman vuoden, sillä lehteä on tarkoitus tehdä yhteensä 54 numeroa.

– Siitä ei ollut tarkoitus tulla ihan niin suurta ja maailmojasyleilevää, mutta aika pian se lähti rakentumaan kokonaiseksi maailmanselityssysteemiksi. Huomaan, että keksin lisää sitä mukaa kuin kirjoitan. Koko jutun parhaimmat yllätykset ovat tulleet ilman sen suurempaa tarkoitusta, Hagelberg kertoo.

PUOLIVAHINGOSSA TARINAAN ilmestyi myös Suomaan kansa. Sen historiaa aletaan nyt seurata Suomaan kansan muinaisusko -sarjassa Kirkko ja kaupungissa. Hagelberg lupaa, että sen lukeminen onnistuu, vaikka Läskimooseksen maailma ei olisikaan tuttu. Siitä, mistä sarjassa on kyse, Hagelberg ei halua kovin paljon paljastaa.

Sen verran tiedetään, että sarja kertoo suomaalaisista, jotka ovat aikoinaan lähteneet Afrikasta ja joita jokin taho pitää valittuna kansana.

Jos Suomaan kansan muinaisuskoa lukevalle tulee tunne, että tämän olen kuullut ennenkin, se ei ole sattumaa.

Hagelberg kertoo lainaavansa niin paljon kuin ehtii: Vanhaa testamenttia, Kalevalaa ja muitakin myyttejä.

– On muutama tarina-aihe, jotka toistuvat eri puolilla maailmaa. Niitä voi myös hyödyntää tietoisesti. Esimerkiksi George Lucas on kertonut käyttäneensä Tähtien sotaa kirjoittaessaan Joseph Campbellin teosta Sankarin tuhannet kasvot.

Myös piirtäessään Hagelberg lainailee kaikenlaista ja yhdistelee erilaisia tyylejä.

– Kuvissa on paljon suoria sitaatteja. Esimerkiksi Suomaan kansan muinaisuskon ensimmäisen osan peurat lähteellä on piirretty tutun seinävaatteen pohjalta. Tämä on taas still-kuva Miljoona vuotta eKr. -elokuvasta, Hagelberg esittelee.

Läskimoosekseen Hagelberg sai innoitusta Marvel Comics -kustantamon supersankarisarjakuvista, Suomaan kansan muinaisuskoon taas Flash Gordonin kaltaisista klassisista 1900-luvun alkupuolen sanomalehtisarjaku-

– Homman pitää olla hauskaa, sanoo Matti Hagelberg sarjakuvien tekemisestä.

Maailmojen luoja Matti Hagelberg alkaa piirtää sarjakuvaa Kirkko ja kaupungille.

Hän tekee sitä niin kuin kertoisi tarinaa leirinuotiolla.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

vista. Niissä tarina ei ole kerralla valmis, vaan lukija joutuu odottamaan seuraavan osan ilmestymistä tietääkseen, mitä sitten tapahtuu.

– Se muistuttaa leirinuotion ääressä istumista. Alat kertoa juttua ja seuraat, miten ihmiset reagoivat. Ehkä he nukahtavat tai alkavat kysellä. Ja voit itse reagoida siihen. Tällainen aktiivisuus ja dialogisuus kiinnostaa minua.

Nykyistä tapaansa tehdä sarjakuvaa Hagelberg kutsuu happeningiksi.

Hän on sitä mieltä, että kun Läskimooses aikanaan valmistuu ja luultavasti julkaistaan kirjana, se ei ole enää sama teos. Teos on jo tapahtunut lehti kerrallaan, ja kirja on vain taltiointi alkuperäisestä livetilaisuudesta.

daan tehdä vapaita päätöksiä, jos on joku taho, joka järjestää asiat parhain päin? Herää myös kysymys, että kenen näkökulmasta parhain päin.

Sarjakuvassa Läskimooses on planeetta, joka ilmestyy aika ajoin ja aiheuttaa tuhoa. Sen toiminnasta sarjassa yritetään päästä selville – mikä on hankalaa, koska sarjan kertojaan ei ehkä ole luottamista.

LUOMANSA MAAILMAN välityksellä Hagelberg käsittelee myös isoja filosofisia ja teologisia kysymyksiä, vaikka epäileekin, etteivät ne välttämättä näy teoksessa pinnalla.

– Yksi tärkeä teema on kysymys vapaasta tahdosta ja ennaltamääräämisestä. Esimerkiksi kristalliolennot liikkuvat vapaasti ajassa ja vaikuttavat asioihin sekä menneisyydessä että tulevaisuudessa. Missä määrin voi-

TAHDOSTA JA ENNALTA­

”

YKSI TÄRKEÄ TEEMA ON KYSYMYS VAPAASTA MÄÄRÄÄMISESTÄ.

– Minua kiinnostaa ihmisten halu tietää loppuratkaisu. Siihen liittyvät myös erilaiset maailmanloppukultit. Tämä iso ihmisessä oleva halu tietää, loppuratkaisu ja mitä tämä kaikki merkitsee, on varmaan suuri positiivinen voima, mutta on se myös negatii-

vinen voima. Kun aletaan ajatella, että me ymmärrämme kaiken, voimme rakentaa oman systeemin siitä ja perustaa elämämme siihen. Niinhän uskonnotkin toimivat.

MATTI HAGELBERGISTA oli pitkien ja perusteellisten kuvataideopintojen jälkeen tulossa abstraktiin ilmaisuun suuntautunut taidemaalari, kun hän onnistui saamaan sarjakuvataiteen apurahan. Nykyisin hän on palkittu ja tunnettu tekijä, jonka sarjakuvia on käännetty useille kielille. Jotain Hagelbergin kansainvälisestä arvostuksesta kertoo se, että maailman ehkä tunnetuin nykytaidelehti Art Review julkaisi viime maaliskuussa hänen kahden sivun sarjakuvansa.

Vaikka Hagelberg katsoo olevansa koulutukseltaan lähinnä kuvataiteilija, hänelle sarjakuvassa on oikeastaan kysymys kirjoittamisesta.

– Minun kirjoittamismetodini vain on se, että teen siihen kuvat mukaan.

Ainahan kirjassa on tavallaan kuvat, mutta yleensä ne syntyvät lukijan päässä. En halua nytkään rajoittaa lukijaa, vaan ennemminkin tarjota kuvan aihioita, joista lukija voi synnyttää omanlaisiaan kuvia. ■

10 B Osa 1

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Mari Aarnio, Paula Huhtala, Maija Saari

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineisto­ päivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmal­ le. Osoitteet päivitetään auto­ maattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9­15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9­10 ja 12­13, 09 2340 2235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10­14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9­15, 09 830 6345

Jakelu

Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkoja­ kaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka

Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Ville Ranta

MATTI HAGELBERG

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Mies, huilu ja Arosusi Markus Bäckman, 51, on helsinkiläinen ääninäyttelijä, muusikko ja uskontotieteilijä. Hänen perheeseensä kuuluvat vaimo ja kaksi teini-ikäistä poikaa.

Vapaa-aikanaan Bäckman lukee ja soittaa huilua tai kitaraa. ”Musiikki luo tilan, jossa kaikki tunteet, mitä ihmisessä on, ovat hyväksyttyjä ja käyttökelpoisia”, Bäckman sanoo.

Tärkeäksi kirjaksi hän mainitsee Hermann Hessen Arosuden.

Bäckman lukee toivoa herättäviä raamatunpaikkoja marraskuussa julkistetulla nettisivulla toivoaraamatusta.fi.

426 porrasta vaatimusten ulottumattomiin Helsingin korkein paikka antaa Markus Bäckmanille perspektiiviä, kun huolet täyttävät mielen.

samaa asiaa kuin käydessään kirkossa: kokemusta ehjänä ja kokonaisena olemisesta ja hyväksytyksi tulemisesta.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

KAUPUNKI YMPÄRILLÄ käy jo yöpuulle, mutta yksinäinen mies nousee ylös puisia portaita. Kiivettyään yhteensä 426 porrasta Markus Bäckman seisoo Malminkartanonhuipulla, joka on Helsingin korkein paikka.

Bäckmanilla on herkät tuntosarvet, jotka kertovat, mitä häneltä odotetaan. Kelpaamiseen ja velvollisuuksien täyttämiseen liittyvät vaatimukset kasvavat helposti elämän perustunteeksi.

Samaa juurta on kokemus jonkinlaisesta valuviasta. Ikään kuin itsestä puuttuisi joitakin tavalliseen elämiseen liittyviä ominaisuuksia, joita Bäckman näkee ympärillään olevissa ihmisissä.

Joskus hän haluaa päästä eroon hankalista tunteista. Siihen tarvitaan paikka, jossa ei ole muita.

HUIPULTA NÄKEE kerralla koko kaupungin.

Perspektiivi näyttää, miten pieni oma huolien täyttämä maailma on. Sen vieressä on toinen ja kolmas, tuhansia samanlaisia.

Bäckman löytää maisemasta elämänsä kotikonnut kahdeksanvuotiaasta lähtien. Kääntäessään selän nykyiselle Kannelmäen kodilleen hän tähyilee Klaukkalan metsiä, jotka liittyvät kouluvuosiin. Tärkeitä muistoja kantavat myös Tapulikaupunki, Malminkartano, Töölö ja Agricolan kirkko.

Mäen päällä Bäckman etsii pohjimmiltaan

ISTOCK

Taivaan tähden

21.1.

Jeesus herättää uskon

Malminkartanonhuipulla Bäckman on konkreettisesti odotusten, vaatimusten ja velvollisuuksien ulottumattomissa. Siellä ei tarvitse tietää, olla, uskoa tai selittää mitään. Voi katsoa kaikkea, vaikka on itse piilossa.

MARKUS BÄCKMAN KOKEE vaikeaksi ja tarpeettomaksi erotella, milloin kokemus on hengellinen ja milloin ei. Hengellisyys etääntyy ja muuttuu vieraaksi, jos sitä ryhtyy sanoittamaan. Määritteleminen muodostaa rajan, jonka sisäpuolella on jotakin ja ulkopuolella ei ole.

Bäckman uskoo, että hänen herkkyytensä vajavaisuuden kokemiseen palautuu varhaisiin vuosiin.

Bäckmanin isä toimi merimiespappina Belgiassa ja Hollannissa. Viisivuotiaana Markus meni hollanninkieliseen kouluun, jossa kieli ja ihmiset olivat vieraita. Pieni poika joutui omaksumaan paljon, kenties liian nopeasti. Sisimpään jäi kokemus siitä, että koossa pitävää turvaa ei ollut riittävästi.

Malminkartanonhuipulla riittämättömyyden ja huonommuuden tunteet hellittävät.

Kaikki on niin kuin aina: tyyntä, hiljaista ja rauhallista. ■

Jeesuksen inspiroima MITÄ EROA on uskolla ja uskomuksella? Uskomisella ja uskottelulla?

Näistä puhutaan ensi sunnuntaina kirkoissa. Teema on: Jeesus herättää uskon.

Mihin uskoon Jeesus herättää?

Apostoliseen uskontunnustukseenko? Oppirakennelmiin perisynnistä, Raamatun erehtymättömyydestä, naispappeudesta?

Ei tietenkään. Äsken mainitut ovat esimerkkejä uskomuksista, eikä niillä ole mitään tekemistä sen uskon kanssa, jota Jeesus tuli julistamaan.

Uskon ydin on inspiraatiossa.

Usko on vastaanottamista – niin kuin me automaattisesti imemme hengityksessä sisäämme elämälle

olennaista happea.

Mitä me hengitämme Jeesuksen herättämässä uskossa? Luottamusta.

Usko liikkuu paremminkin tunne- kuin havaintotasolla. Jeesuksen herättämän uskon luja luottamus perustuu rakkauden tunneperäiseen kokemiseen, antautumiseen ja kiitollisuuteen.

Neurobiologisesti ajatellen usko alkaa lapsen luottamuksesta eroitkuun: uskon siihen, että jos kaadun ja alan itkeä, joku nostaa minut ylös.

Se joku on sanoinkuvaamaton.

Kaikki yritykset sanoinkuvaamattoman nimeämiseksi tekevät uskosta vain uskomuksen. Jumalas-

ta ei voi eikä saa tehdä kuvaa – ei edes nimeä.

Mutta Jeesus teki tästä meille, jotka emme ole mystikoita, vähän ymmärrettävän. Hän antoi meille yhden mielikuvan sanoinkuvaa-

mattomasta. Hän sanoi, että kutsukaa Jumalaa isäksi.

Uskoa itsensä isän haltuun on helpompaa kuin antautua sanoinkuvaamattomalle.

OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Gurun opissa Ohjaajana tuntematon mystikko 1300-luvun Englannissa, mustan surman hävityksen, satavuotisen sodan ja talonpoikaiskapinan levottomuuksien keskellä, elettiin merkillistä henkisyyden aikaa.

Siltä ajalta tunnetaan kristillisiä mystikoita, jotka opastivat kirjoituksissaan harjoittamaan hiljaista sisäistä rukousta. Kaksi heistä on merkittäviä yhä: Juliana Norwichlainen ja tuntemattomaksi jäänyt mystiikan mestari, joka tunnetaan teoksistaan Tietämättömyyden pilvi ja Yksityisen opastuksen kirja. Kirjat on suomentanut Paavo Rissanen.

Ne on kirjoittanut ilmeisen oppinut pappi 1300-luvun lopulla oppilailleen, joita hän nimittää hengellisiksi ystävikseen. Kirjoittaja neuvoo heitä etsimään Jumalaa omien ajatusten ja tunteiden ja opinkappaleiden takaa rakkauden ja kaipauksen avulla. Kirjoittaja on vaikuttanut moneen nykyiseen rukouksen ja meditaation opettajaan, kuten Thomas Mertoniin, Thomas Keatingiin ja William Johnstoniin.

Käännä katseesi pois itsestäsi Unohda hetkeksi käytännön asiat ja motivoi itseäsi rukoilemaan kuuntelemalla kaipaustasi.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

TIE JUMALAN LUOKSE ei ole niin vaikeaa, kuin ehkä ajattelet. Riittää, että kaipaat häntä. Älä mieti liikoja, vaan hiljenny hänen edessään. ”Kohota sydämesi Jumalan puoleen nöyrää rakkautta tuntien. Käännä katseesi pois itsestäsi ja kaikesta muusta, niin että vain yksin hän saa vaikuttaa mielessäsi ja tahdossasi.”

Tähän tapaan opasti tuntematon englantilainen mystikko 1300-luvulla nuorta oppilastaan. Neuvot löytyvät kirjasta Tietämättömyyden pilvi.

Kirjaa on käännetty monille kielille ja sitä on luettu paljon eri aikoina.

Kirjan nykyistä suosiota selittää se, että sen kirjoittaja kieltäytyy kuvailemasta Jumalaa kovin tarkoilla määritteillä.

Jumalan määritteleminen ei ole hänen mielestään kovin tärkeää tai edes mahdollista. Hän vakuuttaa, että kaikki, mitä tarvitset, on ”sydämesi halu” ja ”paljas pyrkimys”, jonka suuntaat voimiesi mukaan kohden Jumalaa.

Hän huolehtii lopusta.

TIETÄMÄTTÖMYYDEN PILVEN kirjoittaja on vakuuttunut siitä, että Jumalaa

ja hänen rakkauttaan ei voi saavuttaa omin ponnistuksin, ei erilaisten harjoitusten tai menetelmien avulla. Sillä rakkautta ei ansaita.

Hän neuvoo, että voit motivoida itseäsi rukoilemaan kuuntelemalla kaipaustasi ja ajattelemalla, miten hyvä ja suopea Jumala on. On hyvä, että näet oman tilasi ja elämäntilanteesi.

Mutta jos jäät miettimään niitä liiaksi, ajatuksesi karkaavat nopeasti omille teilleen. Siksi kirjoittaja neuvoo unohtamaan nämä asiat. Samoin hän neuvoo unohtamaan kaikki käytännön asiat ja niiden tekemiset.

Kirjoittaja myöntää, että hänellekin rukoillessa vaikeinta on lakata ajattelemasta käytännön asioita, siis kaikkea sitä, missä mielemme askaroi ja on kiinni. Ne ovat meidän arkemme vaiva. Mutta se, mitä me rukouksessa voimme saavuttaa, on kaikki Jumalan työtä, hänen rakkauttaan.

Jumalan rakkautta on se, että näemme itsemme ja elämäntilanteemme uudessa valossa. Hänen työtään on myös se rakkauden liikahdus, joka sisimmässämme syntyy – sekä itseä että toisia kohtaan.

Yksi sana riittää Et tarvitse rukoukseen ja hiljaisuuteen pääsemiseen monta sanaa. Tietämättömyyden pilven kirjoittaja neuvoi käyttämään vain yhtä sanaa, jonka avulla voit suunnata kaipauksesi Jumalaa kohti.

Valitse sana, jolla on sinulle merkitystä, esimerkiksi sana ”Jeesus”, ”Isä”, ”Henki”, ”Sinä”, ”Jumalani”, ”Luoja”, ”Sovittaja”, ”Valo” tai ”Vapahtaja”.

Hiljennä sen avulla mielesi.

Kutsu sillä sanalla Jumalaa.

Lausu sanaa hiljaa mielessäsi toistaen. Palaa siihen aina, kun mielesi alkaa laukata.

Voit aloittaa rukoushetkesi sanomalla esimerkiksi: ”Sinä, joka olet, kuule minua hyvyydessäsi.” Lopuksi voit vain levätä hiljaisuudessa.

AINA VAIN UUDESTAAN, joka päivä, saat aloittaa alusta. Kun kysyt, miten päästä yhä uudestaan hiljentymisen alkuun, kirjoittaja kehottaa: ”Rukoile Jumalaa, niin hän itse opettaa sinua.”

Siinä on kaikki.

Jumala ei kysy ansioitasi, hän kysyy vain kaipaustasi, suostumustasi, pyyntöäsi. Anna Jumalan tehdä työnsä, ja seuraa, mitä tapahtuu. Anna Jumalan viedä sinua, minne hän tahtoo. ”Kenellä on Jumala, siltä ei tässä elämässä mitään puutu”, Tietämättömyyden pilven kirjoittaja kiteyttää sanomansa. Hän kertoo kaipaavansa itse pohjimmiltaan vain Jumalaa. Mutta se ei ole tehnyt hänestä välinpitämätöntä. Päinvastoin.

Kun vietät aikaa näin hiljentyen ja rauhoittuen, se ei voi olla näkymättä sisäisessä elämässäsi – eikä silloinkaan, kun palaat ihmisten pariin. Sillä hiljaisessa sisäisessä rukouksessa oivallat aina vain syvemmin, että sinulla ei ole mitään syytä eikä edes aikaa miettiä, kuka on ystäväsi ja kuka vihollisesi, kuka on lähimmäisesi ja kuka muukalainen. ■

MENOT 18.1. – 1.2.

A

9

PATRIK LINDSTRÖM

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

Susanna Lahti löysi vapaaehtoistyötä netistä www.vapaaehtoistyo.fi -sivustolta. Hän halusi ihmisläheiseen työhön tukipariksi lapselle tai nuorelle. Sitten kun hänelle löytyy oma, tuettava henkilö, sopiva tapaamispaikka heille voisi olla esimerkiksi kirjasto, jossa Lahti viihtyy ja jossa voi puuhailla yhdessä monenlaista.

Monta eri reittiä vapaaehtoiseksi Vapaaehtoistoimintaan voi päätyä monta eri tietä. Kolme espoolaista kertoo, miten heistä tuli vapaaehtoisia.

I

T-alalla työskentelevä Susanna Lahti, 26, pohti vapaaehtoistyötä pitkään.

– Välillä asia hautautui ja sitten tuli taas uudestaan fiilis, että haluan tehdä vapaaehtoistyötä. Heitin googleen sanat vapaaehtoistyö ja Espoo, kertoo Lahti. Pian Lahti olikin verkkosivuilla www. vapaaehtoistyo.fi. Näillä valtakunnallisilla verkkosivuilla Espoon seurakunnat ovat ilmoittaneet syksystä 2016 uusista vapaaehtoistehtävistään.

Matinkyläläiselle Lahdelle seurakunta ei ollut järjestäjänä tuttu.

– Itselle tärkeintä ei ole se, kuka vapaaehtoistyötä järjestää vaan se, mikä itseä kiinnostaa ja mikä sopii omaan elämäntilanteeseen.

Lahti löysi verkkosivuilta nopeasti kiinnostavia vaihtoehtoja Arkiystävästä puhelinystävään. Koska Lahti haaveilee opiskelusta sosiaalialalla, hän haki ihmisläheiseen työhön, tukipariksi lapselle tai nuorelle.

Lomakkeen täytettyään Lahti sai kuittauksen, että hakemus on vastaanotettu. Muutaman viikon kuluttua seurakunnan työntekijä soitti ja Lahti osallistui parin tunnin koulutukseen. Nyt hän odottaa omaa tuettavaa lasta, jota tavata kerran pari kuukaudessa.

– Mieluummin tilanne on näin päin, että minä olen se, joka odotan, kuin että lapsia olisi jono, tuumaa Lahti.

PARI VUOTTA sitten eläköitynyt leppävaaralainen Kari Gröhn, 66, nauttii ihmisten kohtaamisesta vapaaehtoistyössä.

– Tykkään isännöidä. Se antaa minulle paljon, vaikka toisaalta olen ujo luonteeltani.

Kari Gröhn sai kutsun vapaaehtoistöihin kuntosalilla.

– Espoon kaupungin liikunnanohjaaja bongasi minut kuntosalilta ja kysyi, olisinko kiinnostunut vetämään senioriliikuntaa, muistelee Gröhn.

Sittemmin Gröhn on toiminut avustajana kauppakeskuskävelyissä Tapiolan kauppakeskus Ainoassa. Lisäksi Gröhn isännöi Helsinki Mission Albertin olohuoneessa, jossa seniorit ja lapsiperheet kohtaavat toisiaan.

– Yksinäisyys on Suomessa valtava ongelma, jota yhteiskunta helposti vähättelee. Se on pahempi kuin ylipaino. Myös itsellä on kokemusta siitä, sillä asun yhden hengen sinkkutaloudessa ja olen aikanani eronnut.

Gröhnistä vapaaehtoistyö antaa arkeen energiaa ja sisältöä.

– Sitä tuntee itsensä tarpeelliseksi. Muista vapaaehtoisista voi saada uusia ystäviä ja puolituttuja. Itsestäkin tulee pidettyä hyvää huolta, kun saa olla toisten kanssa.

MATINKYLÄSSÄ ASUVA Peppi Rae, 22, pestattiin vapaaehtoiseksi suoraan kotisohvalta. Alue- ja kulttuuritutkimusta opiskeleva Rae päätyi avustajaksi seurakunnan kehitysvammaisten nuorten kerhoon vanhempiensa työn kautta.

– Oma veljeni on kehitysvammainen ja Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa työskennelleet vanhempani pitivät kehitysvammaisten rippileirejä.

Niin sinnehän sitä päätyi melkein pakosta, naurahtaa Rae. Kehitysvammaisten rippileirillä Rae tutustui diakoniatyöntekijään, joka vinkkasi hänelle Leppävaaran seurakunnan erityislasten ja -nuorten kerhoista.

Viimeisen vuoden aikana Unelmapantterit- ja Nippanappa-kerhoista on tullut Rakeelle paikka, jossa on helppo ja hyvä olla.

– Ihmisillä, joilla ei ole kosketuspintaa kehitysvammaisiin, voi olla kynnys tulla mukaan. Omasta mielestäni jokaisesta on tähän, kun on avoimin mielin, ”höpöilee”. Sitä sanaa me käytämme. Höpöily tarkoittaa, että uskaltaa hassutella ja olla oma itsenYKSINÄISYYS ON SUOMESSA sä, ihminen ihmiselle.

VALTAVA ONGELMA, JOTA Rakeesta palkitsevinta ovat kerYHTEISKUNTA HELPOSTI hotapaamiset kerran kuussa sekä leirit. Kerhoissa on yhteisen tekeVÄHÄTTELEE. misen ja tukemisen meininki eikä KARI GRÖHN toisille naljailla.

”

LAURA VÄHÄSARJA

Kiinnostaako vapaaehtoistyö? Kurkista millaisia uusia tehtäviä Espoon seurakunnat tarjoavat www.vapaaehtoistyo. fi/espoo. Verkossa pääset suoraan ilmoittautumaan tehtävään, jonka jälkeen työntekijä ottaa sinuun yhteyttä.

10 A

MENOT 18.1. – 1.2.

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 21.1. klo 10, ”Hän katsoo sorrettujen puoleen”. Liturgia ja saarna Kirsi Muurimäki, avustaa Ari Kunnamo, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Lea Waaraniemi. Kirkkokahvit Pitäjäntuvalla.

Messu su 28.1. klo 10. Liturgia ja saarna piispa Tapio Luoma, avustaa Antti Kujanpää, urkuri Leena Talvio, kanttori Anna-Liisa Haunio. Kirkkokahveilla seurakuntatalossa yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Volanen kertoo tammikuun 1918 tapahtumista. Mukana messussa ja kirkkokahveilla myös pääkaupunkiseudun eteläpohjalaisia. Tilaisuus on tarkoitettu koko seurakunnalle.

Pysäkkimessu su 28.1. klo 18 ”Armoa arjessa”. Asemapäällikkönä Miia Pekkarinen. Mukana messua toteuttamassa Pysäkki-ryhmäläisiä, diakoni Ayda Meskanen ja papit Kati Pirttimaa ja Pilvi Keravuori. Messun musiikista vastaa kanttori Marja-Liisa Talja ja Laura Airola, viulu.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 21.1. klo 12 ”Jeesus herättää uskon”. Linervo, Koivusalo.

Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli Messu su 21.1. klo 16, ”Usko”. Muurimäki ja vapaaehtoiset avustajat.

Kirkkokahvit.

Messu su 28.1. klo 16, ”Armo”. Muurimäki ja vapaaehtoiset avustajat.

Kirkkokahvit.

UUTTA! Kalajärvellä pidetään messu joka sunnuntai klo 16. Perinteinen messu kuukauden 1. ja 2. sunnuntai.

Kuukauden 3., 4., ja 5. sunnuntai messussa avustavat vapaaehtoiset soittajat, laulajat ja avustajat ja messun aikana voi liikkua alttareilla.

Haastattelusaarna. Kirkkokahvit.

Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 21.1. klo 12. Kunnamo, Ylioja. Kirkkokahvit.

Nupurin kappeli Messu su 28.1. klo 12. Liiman, Mathlin, Talvio. Messun jälkeen Nepal-juhla. Lähetyspappi Mari Mathlin kertoo Nepalin kummimatkasta. Tarjolla nepalilaisia herkkuja.

Rinnekappeli Messu su 28.1. klo 14. Salo, Noponen.

Miestenilta Aarteenetsijät ma 29.1. klo 19. Kari Jutila: ”Jumalan varjelus”.

Päivän tunnussana ma klo 11.

Kappelihartaus to klo 11.

Hanna-piiri to 18.1. ja 1.2. klo 17.

Perhekerhot: ma ja pe klo 10. Vauvakerho ma klo 13.

Iltaperhekerho ma 22.1. klo 18–19.30. Askartelua, laulua, leikkiä, iltapala.

Raamattu- ja rukouspiiri ti klo 18.30.

Hiljaisuuden rukousilta ti 23.1. klo 19.

Rukouspiiri ke klo 18.

Ajankohtaista teologiassa -sarja to 25.1. klo 19. Prof. Paavo Kettunen: ”Syyllisyys vai häpeä”. Kahvit klo 18.30. Juontaa Hannu Mäenpää.

Tuike (6–8-v.) ja Välke (9–13-v.)

-lastenkuorojen harjoitukset to klo 17.30–18.15.

Eläkeläiskerho ti 30.1. klo 13.

Gospel Riders ti 30.1. klo 18.

Kehitysvammaisten kappeli-ilta ke 31.1. klo 18.

Café Aurora ma–pe klo 10–14. www.aurorankappeli.fi.

AURORAN KAPPELI

KALAJÄRVEN KAPPELI

Kappelilounas ma ja to klo 11–13 (5 e, lapset 0,5–2 e).

Perhekerhot: ke klo 10 ja vauvakerho to klo 13.

Suvelan kappeli Messu su 21.1. klo 15. Ikonen, Haunio.

Messussa mukana Israeliin lähtevät Hanna ja Juha-Pekka Rissanen.

Kanttori laulattaa messun virsiä klo 14. Kirkkokahvit ja Rissasten lähtöjuhla.

Viherlaakson kappeli Messu su 28.1. klo 12. Marte, Haunio.

Kirkkokahvit.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Su klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit. www.church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Perhekerhot: to klo 10.

Eläkeläiskerho to 25.1. klo 12.30.

PITÄJÄNTUPA

Naisten café to 18.1. klo 18.30. Pirjo Myllärniemi: ”Minäkö rikas, entä onnellinen?”

Eläkeläiskerho ma 22.1. klo 13.

Iltaperhekerho ti 23.1. klo 17.30–19.

Ylistys- ja rukousilta pe klo 19.

Naisten kappelipäivä: ”Nainen, mestariteos” la 10.2. klo 11–16. Psykologi Satu Lähteenkorva, Kirsi Muurimäki ja Marja-Liisa Talja, gospelryhmä Nardus. Musiikkia, arpajaiset, mm. käsitöitä myynnissä. Hiljaisuuden messu. Hinta 10 e, sis. lounas ja kahvi. www.kalajärvenkappeli.fi.

KAUKLAHDEN KAPPELI Kappelilounas ti klo 11–12.30 (4 e).

Radioraamattupiiri ti 23.1. klo 18.30.

1. Korinttolaiskirje. Äidit kappelilla ke 24.1. klo 18.

Rukouspiiri ke 24.1. klo 18.

Eläkeläiskerho ma 29.1. klo 13.

Hengellisen kirjallisuuden piiri ke 31.1. klo 18. Juha Ahvio: ”Johdatus Raamatun syntyhistoriaan”. Ohjaaja dos. Janne Nikkinen.

Sielunhoitopäivä la 3.3. klo 10–15.

TM Marianne Jansson: ”Sielunhoidollinen keskustelutaito” ja ”Elämän sirpaleista uuteen toivoon”. Ilm. lounasta ja kahvia varten: 040 5798776 tai ari.kunnamo@evl.fi.

Kerhopesä ke–pe klo 9–11.Leikkiä, askartelua ja eväshetki. Tied. 09 8050 3954.

Perhekerhot: ti klo 10, vauvakerho ma klo 13.

Perhekahvila to klo 13–16. Keskustelua, laulutuokio, tarjoilu 1,50 e.

Pyhäkoulu su klo 12. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Gospellattarit ma, ryhmä I klo 18 ja ryhmä II klo 19.

Eläkeläiskerho ma 22.1. klo 13.

Perhekerho ke 10–11.30.

NUPURIN KAPPELI Perhekerho ke klo 10.

Keskiviikon kohtaamispaikka ke 24.1. klo 13.

Torstai tupa to klo 9–11.30.

Nepal-juhla ja messu su 28.1. klo 12 alkaen. Lähetyspappi Mari Mathlin.

Ks. Nupurin messutiedot. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Teräskukat-eläkeläisryhmä to 18.1. ja 1.2. klo 12.

Kuuntelevan rukouksen ryhmä su 21.1. klo 13.30.

Kappelilounas ti klo 12–13 (3 e, lapset 1,5 e).

Hopeapiiri eläkeläisille to 25.1. klo 12.

Sinun kanssasi suomeksi -ryhmä to 25.1. klo 17.30–18.30. Sinulle, joka osaat jo vähän suomea. Lastenhoito, teetarjoilu ja kristillinen hartaus.

Diakonia- ja lähetyspiiri ma 29.1. klo 18.

Käsityö- ja askartelupiiri ti 30.1. klo 10–12.

Rukoushetki arkisin klo 12.

Café Suvela ma–pe klo 12–15.

Perhekerhot ma ja pe klo 10, vauvakerho ti klo 13.30. Muskarikahvila ke klo 9.45–11.30. Iltaperhekerho ke 31.1. klo 17.30–19.30.

Pyhäkoulu su klo 15.

Naistenpäivä la 3.3. klo 10–15. Mukana mm. Espoon positiivisemmaksi henkilöksi valittu Kaisa Vuorinen.

Ilm. 050 511 0165 tai kirsi.kanerva@ evl.fi. Hinta 10 e/lounas ja kahvi. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Café Viheri ma ja ke klo 10–12.

Kappelilounas ti klo 12–13 (4 e, lapset 0,50–2 e).

Avoin raamattupiiri ti klo 18.

Lähetyspiiri ma 29.1. klo 14.

Eläkeläiskerho ke 31.1. klo 13.

Perhekerho to klo 10–11.30. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Kirpputori ja kahvila ma klo 10–13 ja to klo 10–17. Hartaus kuukauden 1. torstai klo 11.30. Peitto- ja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja Käsityöpiiri to klo 17–19. Tied. Tiina Hietaniemi, 040 763 6599.

L10T –KOULUTUS Uusi tapa elää uskoa todeksi!

Viherlaakson kappelissa ke 24.1. klo 17.30–20.30 aiheena ”Ystävystyminen ja auta missä voit”. Alussa iltapala. 31.1. ”Kerro Jeesuksesta” ja 7.2. ”Askeleista elämäntapaan”. 25 e, sis. ruokailut ja L10T-käsikirjan. Ohjaaja pappi Virpi Nyman. ILM.: sami. marte@evl.fi.

PARISTA PERHEEKSI -ILTA Ensimmäistä lastaan odottaville to 18.1. tai 15.2. klo 17–18.30 Kirkonkympissä, os. Kirkkokatu 10. Tied. omasta neuvolasta tai 050 511 0165, 040 547 4146.

MUSKARIRYHMISSÄ TILAA Vapaita muskaripaikkoja: espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/musiikki/muskarit/tuomiokirkkoseurakunta. Kysy lisää: heli.vapaakallio@evl.fi, 050 432 7527 ja taija.karppinen@evl. fi, 050 358 1093.

PARISUHTEEN VUOROVAIKUTUSKURSSI 9.–11.2 Bergvikin kartano, Bergvikintie 43, Kruusila. Puhumisen, kuuntelemisen ja ristiriitojen ratkaisemisen taidot. Ohjaajat Sirpa ja Reijo Tuori. Hinta 220–240 e, sis. täysihoidon. ILM. 21.1. mennessä: 050 5110165 tai kirsi.kanerva@evl.fi.

UUSI SURURYHMÄ ALKAA Oletko menettänyt läheisesi?

Vertaistukiryhmä to 22.2. klo 18 alkaen Espoon tuomiokirkon srktalolla. ILM. ja tied. 8.2. mennessä: 040 513 0843, anita.kyonsaari@evl.fi tai 040 547 1861, kirsi.salonen@evl.fi.

PERHEIDEN TALVILEIRI 2.-4.3 Hvittorpin leirikeskus. Ulkoilua, hartaushetkiä, leikkiä, kättentöitä, saunomista. Aikuisten keskusteluhetken aikana lapsilla omaa ohjelmaa. Omat kyydit. Hinta 45 e/aikuinen, lapsi 25 e (alle 3-v. ilmaiseksi).

Haku: www.espoonseurakunnat.fi > Tapahtumat > Tapahtumahaku.

Lisätietoa, 050 5836 886 tai miia. korttila@evl.fi.

RIKASTA MINUA PARISUHDEKURSSI Tietoa, taitoa, tunnetta ja rohkaisua parisuhteeseen. 14. ja 21.4. klo 9–16 Kalajärven kappelissa.

Lounas, päiväjuoma ja välipala.

Ohjaajina Sirpa ja Reijo Tuori. Lastenhoito järjestetty. Hinta 55 e/pari, 10 e /lapsi. Tied. ja ILM. 30.3. mennessä: 050 511 0165 tai kirsi.kanerva@evl.fi.

KURESSAAREEN! Koe alkukesän ihana Saarenmaa ja ystävyysseurakuntamme Kuressaari 8.–11.6. Tied. ja ilm. tuija.kuusinen@ evl.fi tai 040 5311041.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 18.1. – 1.2.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotila: Iivisniemenaukio 1

MESSUT Messu su 21.1. klo 11 Espoonlahden kirkko. J. Lehti, Turtiainen, Lonka, Puukko. Pyhäkoulu. Pisara ry:n kirkkokahvit.

Pop-messu su 21.1. klo 17 Soukan kappeli. H. Lehti, Turtiainen, Puukko. Kirkkokaakaot. Lastenhoito järjestetty.

Messu su 28.1. klo 11 Espoonlahden kirkko. Olli, Knuutti, Yli-Jaskari, Puukko. Yhteisvastuun kirkkokahvit.

Tuomasmessu su 28.1. klo 17 Soukan kappeli. Knuutti, Ojala gospelryhmä Nardus. Kirkkokahvit.

Yhteisvastuumessu su 4.2. klo 11 Espoonlahden kirkko. Erkko, Olli, Yli-Jaskari, Puukko, kamarikuoro Navichorus. Kirkkokahvit. Keräyslistojen jako ja tempauskeräys Latokaskessa.

Kynttilänpäivän perhemessu su 4.2. klo 17 Soukan kappeli. Kohijoki, Santaharju, Lonka. Kirkkokahvit.

LUETAAN RAAMATTUA Raamattupiiri ma klo 18.30 Espoonlahden kirkko ja Kaskikappeli.

Raamattupiiri ke 24.1. klo 12 Soukan kappeli, parill. vkot.

Miesten raamattupiiri to 25.1. klo 18 Espoonlahden kirkko, parill. vkot.

Iltapala 4 e.

PUHUTAAN USKOSTA Raamattua luihin ja ytimiin to 18.1. klo 18 Espoonlahden kirkko, Jouni Turtiainen. Ekumeenisen rukousviikon raamattuluento ”Herran käsi on voimallinen” (Ps. 118:15 ja 2 Moos.

15:1–21). To 1.2. Johdatus profeetta Joelin kirjaan.

Neljä iltaa kristittynä elämisestä ti klo 18 Soukan kappeli, rovasti Erkki Kuusanmäki. 23.1. Kristitty ja kristittyjen yhteys, 13.2. Kristitty ja mammona, 27.3. Kristitty ja kärsimys, 24.4. Kristitty ja iankaikkinen elämä.

Hengellisen matkakumppanuuden

ryhmä kerran kuussa alk. to 8.2. klo 18–19.30 Kaskikappeli. Jakamista ja hiljaista rukousta kristillisten tekstien äärellä. Tied. ja ilm. inkeri. oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

PIKKUVÄELLE Helistimet heilumaan vauvakirkossa su 21.1. klo 14 Soukan kappeli, mukana muskariopettaja Anne Pietilä, pastori Mira Kohijoki, kanttori Timo Lonka, lapsityönohjaaja Leena Järvinen sekä lastenohjaaja Satu Nyberg. Kahvitarjoilu.

Oravat, pöllö ja muut hahmot seikkailevat talvisessa esityksessä, kun lastenohjaajat laulattavat ja leikittävät talvi- ja ystävyyslaululeikkejä ti 6.2. klo 18 Soukan kappeli.

Mukana kanttori Timo Lonka. Kahvitarjoilu.

TUKEA JA APUA Askel omaan elämään: bibliodraamaa ja psykodraamaa tekemällä ja erilaisin menetelmin voit tarkastella elämääsi ja rohkaistua ottamaan seuraavan askeleen. Ryhmä aloittaa Soukan kappelissa. Ilm. ja tied. viim.

21.1. ulla-maija.kyrola@evl.fi, 040 537 6854.

Teemailta mielenterveyskuntoutujien läheisille yhteistyössä Espoon mielenterveysyhdistyksen kanssa Meriemy, Merenkäynti 3. To 25.1. klo 18–20 aiheena Tukea ja tietoa internetistä. Tied. Marja-Liisa Kiiski, 050 375 2585.

VENÄJÄNKIELINEN KERHO Klub semeinogo docyga ma 22.1. klo 17–19.30 Soukan kappelin seurakuntasali. Mm. shakkia, lasten laulukerho ja vanhempien tapaaminen.

Yhdyshenkilöinä Eveliina Roznovski 041 518 1244 ja Vadim Roznovski 050 366 1779.

SEURAKUNTAKAHVILA Kaikille avoin kahvila Espoonlahden kirkolla ke 24.1. klo 13–15, avajaiset ke 31.1. Voit ilmoittautua mukaan vapaaehtoisten kahvilanhoitajien ryhmään: inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

YHTEISVASTUUILTA Tutustutaan v. 2018 kohteisiin ke 24.1. klo 18.30 Espoonlahden kirkko.

Tarjoilua.

OSTAMALLA VOIT AUTTAA Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15, os. Soukankaari 8 B. Torstain tuotto Petroskoin vammaisille lapsille ja nuorille sekä heidän

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

omaishoitajilleen, lauantain tuotto nimikkolähettimme Joel Reinarun työn tukemiseen Virossa.

PUOLI TUNTIA BACHIA Sooloviulupartita nro 2 d-molli BWV 1004, Anna Pohjola, barokkiviulu pe 26.1. klo 19 Soukan kappeli. Vapaa pääsy.

SIIONINVIRSISEURAT ”Kirkkautesi valaiskoon, armosi aina loistakoon” SV 216:3 pe 2.2. klo 18.30 Espoonlahden kirkon seurakuntakahvio. Mukana kanttori Helena Yli-Jaskari.

MAJATALO AUKI! Majatalo-ilta pe 2.2. klo 18.30 Espoonlahden kirkko. Iloista musiikkia, lämmintä yhdessäoloa ja koskettavia sanoja. Isäntänä ja musiikista vastaavana Pekka Simojoki yhdessä EtCetera-kuoron kanssa. Puhujavieraina evankelista Ilkka Puhakka ja pastori Jukka Jämsén. Vapaa pääsy.

Iltatee. Ennen Majatalo-iltaa mahdollisuus osallistua kirkolla klo 16.30 alkavaan rukousseminaariin. Ei ilmoittautumista.

LASKIAISMYYJÄISET Karjalanpiirakoita, laskiaispullia, arpoja ja käsitöitä la 10.2. klo 11–14 Soukan kappeli. Toivotuimmat virret kappelisalissa klo 12.

Soukan kappeli, parill. vkot.

Raamattu- ja lähetyspiiri ke 24.1. klo 12 Espoonlahden kirkko, parill. vkot.

Lähetyksen kirkkokahvipiiri järjestää silloin tällöin kirkkokahveja. Jos haluat tulla mukaan kivaan porukkaan, ilmoittaudu Reine Aallolle 044 284 2118.

Posliininmaalausryhmä ma klo 12–15 Soukan kappeli. Kahviraha 1,5 e/kerta. Polttomaksu 20 e/kausi.

Yhteyshenkilö Päivi Sievinen 050 594 1115.

Aikuisten sinkkujen ilta la 27.1. klo 18 Espoonlahden kirkko, aiheena Elämän tilkkutäkki. Tuo tullessasi salaattiaineksia, tehdään yhdessä salaatteja. Kevään muut illat: 17.2., 17.3., 28.4. ja 26.5. Tied. inkeri.oinonen@evl.fi.

Laulukerho ti 30.1. klo 13 Espoonlahden kirkon musiikkisali, paritt. vkot.

Pullakahvit 1,5 e.

Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen seurakuntakoti. Tule juttelemaan ja tapaamaan muita kahvikupin äärelle. Yhteistyössä K-kauppias Olli Piekkala, mukana seurakunnan työntekijä.

Lukupiiri ti 20.2. klo 18 Espoonlahden kirkko. Frans Emil Sillanpää, Hurskas kurjuus. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

SENIORIKERHOT Tule mukaan keskustelemaan ja kahvittelemaan! Kerhot kokoontuvat viikoittain.

Ma klo 10–11.30 Espoonlahden kirkko

LEIRIELÄMÄÄ ColourfulEspoo -leiri uusille, vanhoille ja tuleville 16–22-v. suomalaisille 9.–11.2. Hilassa. Ilm. viim. 26.1. www.bit.ly/2BaGLOz. Perhe on paras – vinkkejä hyvään perhe-elämään arjen keskelle perheleirillä 9.–11.3. Hilassa. Tied. tanja. routama@evl.fi, 050 441 9154 tai laura.malme@evl.fi, 040 546 5196.

Kevätleiri 13.–15.4. esi–2.-lk. Hilassa.

Hinta 35 e. Ilm. sodesode.fi.

A

11

ja klo 12.30–14 Kaskikappeli. Ke klo 13.30–14.30 Puistokartanon palvelukeskus. To klo 13–14.30 Soukan kappeli ja klo 14.30–16 Mäntykappeli.

Hartaus- ja keskustelupiiri pe klo 14–15 Merikartanon palvelutalo, Tyrskyvuori 6.

LAULATTAAKO? TULE KUOROON! Vox Edeni -kuoro rippikoulun käyneille nuorille. Kysy lisää heli.k.ojala@evl.fi, 050 438 0174.

Nuorten aikuisten kuoro Okra ke klo 18.30–20.30 Soukan kappeli, alk.

24.1., helena.yli-jaskari@evl.fi, 040 572 3676, lastenhoito järjestetty.

Kirkkokuoro to klo 18.30–21 Espoonlahden kirkon musiikkisali, timo. lonka@evl.fi, 040 531 1061.

Kuoro kaikille, Laulumieli to klo 18.30–20.15 Soukan kappeli, alk.

25.1., helena.yli-jaskari@evl.fi, 040 572 3676.

Kamarikuoro Navichorus ti klo 18.15–21 Espoonlahden kirkko, elja. puukko@evl.fi, 0400 505 562.

Gospelryhmä Nardus, rytmikkäästi laulava kuoro ke klo 18–20 Espoonlahden kirkon musiikkisali, heli.k.ojala@evl.fi, 050 438 0174.

PUHELINYSTÄVÄKSI Onko sinulla aikaa tunti tai kaksi viikossa? Tule mukaan PuhelinYstävä -toimintaan! Soitat omalla vuorollasi soittolistalla oleville ikäihmisille.

Käytössä ovat seurakunnan tila ja puhelimet. Tied. minna.maijanen@ evl.fi, 040 705 3358.

EL lev 91 x 83 mm

UUSI HARRASTUS? Käsityökerho ma klo 13–15 Soukan kappeli, virkataan mm. rintaruusuja vanhuksille. Kahvit 1 e.

Diakonia- ja lähetyspiiri ti 23.1. klo 13 Espoonlahden kirkko, parill. vkot.

Tied. Eveliina Rožnovski 041 518 1244.

Teresa-piiri ti 23.1. klo 18–20 Espoonlahden kirkko, parill. vkot.

Tuetaan Naisten Pankkia. Tied. teija. moilanen@evl.fi, 040 728 7478.

Kipparin lähetyspiirissä kankaanpainantaa la 27.1. klo 12 Espoonlahden kirkko. Tied. Marita Helki 044 338 6409. ”Toivoa naisille” ke 24.1. klo 12

Menokasvo

Rukousviikolla rukoillaan yhdessä

ESKO JÄMSÄ

Espoon helluntaiseurakunnan pastori Irma Frestadius, Ekumeenista rukousviikkoa vietetään 18.–25.1. Mitä se sinulle merkitsee?

– Kun me eri kirkkokunnista tulevat käymme rukoilemaan yhdessä erilaisista näkemyksistä ja tulkinnoista huolimatta, emme voi puhua pahaa toisistamme. Rukoillessa otamme Kaikkivaltiaan peliin ja ohitamme omat pähkäilymme. Yhdessä rukoillessa menemme toiselle tasolle ja olemme sydämellämme mukana.

Miksi eri kirkkokuntien ihmisten

kannattaa rukoilla yhdessä?

– Jeesus on sanonut, että siitä meidät tunnetaan hänen opetuslapsikseen, että me olemme yhtä. Kun eri kirkkokuntien ihmiset tulevat yhteen rukoilemaan, on helpompi viedä evankeliumia eteenpäin ja kaikkien kristittyjen on helpompi olla ja hengittää. Yhdessä olemme voimakkaampia Kristuksessa.

Miten Ekumeeninen rukousviikko koskettaa tavallista espoolaista?

– Jokainen voi osallistua rukousviikon tapahtumiin, esimerkiksi kirkkovaellukseen. Ajattelee Jumalasta tai hengellisistä asioista kuinka sy-

vällisesti tai pinnallisesti tahansa, voi olla kiitollinen, koska yhteinen rukoileminen on joka tapauksessa kaikille siunaukseksi.

NINA RIUTTA Ekumeeninen kirkkovaellus Olarista Tapiolaan su 21.1. klo 16–20.

Rukoushetki klo 16 Olarin kirkon ruotsinkielisen seurakunnan puolella, Olarinluoma 4. Rukous klo 16.30 Espoon helluntaikirkolla, Luomanportti 8. Vaellus Tapiolaan. Rukous klo 17.30 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6.

Iltapalvelus klo 18 Tapiolan ortodoksisella Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkolla, Kaupunkalliontie 2. Sen jälkeen keskustelutilaisuus, alustajana teologian tohtori Tiina Huhtanen.

12 A

MENOT 18.1. – 1.2.

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganespla­ nadi 1.

MESSUT JA HARTAUDET Hiljainen rukousaamu joka pe klo 7.45 KilonRisti. Hiljennymme rukoukseen, osan ajasta ohjatusti. Lopuksi on mahdollisuus istua hetki teemukin ääressä ja jakaa löytöjään.

Kelttimessu ja kirkkokahvit su 21.1. klo 11 Leppävaaran kirkko. Rukouksissa ja musiikissa kuuluvat kelttiläiset sävyt. Tinapillit ja huilut soivat irlantilais-skottilaiseen henkeen.

Musiikissa mukana Mikko Nikula, Kirsi Vinkki, Tuomo Nyyssönen, Arto Vallivirta sekä Outi Noponen. Pappeina Pöyri ja Alanne.

Messu ja kirkkokahvit su 21.1. klo 13 Karakappeli. Raiskio, Latvanen.

Hengähdä hetki joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko. Puolen tunnin rukoushetki, joka sisältää rukouksen, laulun, raamatuntekstin ja hiljaisuutta.

Messu ja kirkkokahvit su 28.1. klo 11 Leppävaaran kirkko. Messussa saarnaa uusi pappimme Terttu Laakso-

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9­15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Messu su 21.1. klo 10.

Liturgia ja saarna Jussi Koski, avustava pappi Inari Varimo, kanttori Sari Rautio.

Messu su 28.1. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Malinen, avustava pappi Antti Kruus, avustava pappi Jarmo Jussila, kanttori Mikko Niinikoski.

Messun yhteydessä partiolaisten lupauksenanto ja messun jälkeen tietoa partiotoiminnasta.

Matinkappeli: Messu su 21.1. klo 12.

Liturgia ja saarna Sirpa Tolppanen, kanttori Päivi Hakomäki. Messun jälkeen vapaaehtoisten valmistama messulounas, aikuiset 3 e ja lapset 2 e.

Messu su 28.1. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttori Sanna Franssila.

Olarin kappeli: Messu su 28.1. klo 12.

Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttori Mikko Niinikoski.

Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot klo 18, jolloin tarjolla ruoka pieneen hintaan. Rento messu klo 19, jonka musiikista vastaavat risteysmuusikot. Messussa lauletaan virsien lisäksi uutta hengellistä musiikkia.

nen. Musiikissa mukana vaskiyhtye Pilgrim Brass. Laaksonen, Yletyinen, Hyry.

Viikkomessu ke 31.1. klo 13 Leppävaaran kirkko. T. Salo, Latvanen.

LAPSET JA PERHEET Vauvakerhot ma klo 13–15 Lasten kappeli Arkki ja ti klo 13.30–15.30 Perkkaan kappeli.

Perhekahvilat ma klo 9–11.30 Lasten kappeli Arkki, ti klo 9–11 Perkkaan kappeli, ke klo 9–11 Karakappeli, to klo 9–11 KilonRisti ja to klo 9–11.30 Uuttu.

Kaakaopyhäkoulu ma klo 17–18 partiokolo, Miekka 2 F. Alk. 15.1.

Vauvakirkko Tervetuloa tuttisuut su 28.1. klo 13 Lasten kappeli Arkkiin.

Kirkkohetken vauvojen makuun ovat suunnitelleet Kirsti Koskela, Essi Nyyssönen, Eira Salakka ja Marika Laakkonen. Kirkkososeet ja -kahvit.

Taaperokirkko ”Repun täydeltä yllätyksiä” pe 2.2. klo 10 Lasten kappeli Arkki. Iloisessa kirkkohetkessä pikkuväki saa laulaa ja touhuta.

Mukana Kaisa Yletyinen, Essi Nyyssönen ja Seija Hatakka. Kahvia, mehua ja keksiä.

VASEMMAN (TAI OIKEAN) KÄDEN MAALARIT Pensseli käteen ja ajatukset lentoon!

Maalaamaan pääsee la 27.1. klo 12–17 KilonRistissä.

Päivän tavoitteena on ilmaista maalaamalla erilaisia tunteita ja ajatuksia. Hinta 15 e Naisten Pankin hyväksi. Ilm. pikaisesti 040 531 1059, inkeri. juvela@evl.fi.

Messun jälkeen jatkot klo 21 asti.

Risteys on tarkoitettu kaikenikäisille raikkaasta ja yhteisöllisestä toteutustavasta pitäville. Leikkihuone avoinna etkojen ja messun ajan. 18.1. liturgia ja saarna Jussi Koski, to 25.1.

Marjo Parttimaa, to 1.2. Jussi Koski.

ÄITIEN VIRKISTYSPÄIVÄ Irrottaudu perheen puuhista ja tule viettämään omaa aikaa Äitien virkistyspäivään la 27.1. klo 11–14.30, Chapple. Yhdessäoloa, hemmottelua, kädentöitä, suloisia säveliä, pyhää pötköttelyä sekä maukas salaattilounas jälkiruuan kera. Lounas 3 e Lisätiedot Mia Silvola, 050 576 4891.

YHTEISVASTUU-RUOKATORI Su 4.2. klo 12–15, Chapple Iso Omena. Tule myymään tai ostamaan itse tehtyjä ruokia, leivonnaisia, makeisia ym. herkkuja. Myyntipöytä 10 e Yhteisvastuun hyväksi. Lisätiedot ja pöytävaraukset: iisa.lehtinen@evl.fi

VIRKISTYSTÄ PARISUHTEESEEN UUTTA! Pohdituttaako parisuhde? Ovatko ilomme ja surumme ainutkertaisia?

Miten muilla menee? Tule turisemaan parisuhteesta yhdessä muiden parien kanssa. Kahvikuppi odottaa sinua ja kumppaniasi ma 12.2, 12.3., 16.4. ja 14.5. klo 17.30–19 Leppävaaran kirkon takkahuoneessa. Keskustelurauhan takaa lastenhoito yli 3-vuotiaille lapsille. Ryhmään otetaan viisi paria. Vetäjinä toimivat vapaaehtoiset, Riikka Huuskonen (koulutukseltaan psykoterapeutti) ja Pauli Paananen. Ilm. viim. 4.2.: Riikka Huuskonen 050 537 4175, riikka. huuskonen@gmail.com.

Kirkon lähetyspiiri joka toinen vko, ti 23.1. klo 13–14.30 Leppävaaran kirkko.

Runoryhmä joka toinen vko, ti 23.1. klo 18 Karakappeli.

Musaryhmä joka toinen vko, ke 24.1. klo 18.30 KilonRisti.

Raamattu, rukous- ja ylistyspiiri joka ke klo 18.30–21 Karakappeli.

Kuoro kaikille joka toinen vko, ke 31.1. klo 18.30–19.45 Leppävaaran kirkko. Kaikenikäisten kuorossa ei ole laulutaitovaatimuksia, ei sitoutumis- eikä esiintymispakkoa.

Raamattu- ja rukouspiiri joka ke klo 18.30 Perkkaan kappeli. LE lev 91 x Lectio Divina - raamattumietiskely

joka toinen vko, to 25.1. klo 10–12 Karakappeli. Äiti Teresa -piiri joka to klo 11–13 Karakappeli.

Päiväraamattupiiri joka to klo 14–15.30 Karakappeli.

Käsityö- ja tuunauspaja joka toinen vko, to 25.1. klo 14–16 Leppävaaran kirkon Olotila.

Heprealaiset tanssit joka to klo 18–19.30 Perkkaan kappeli. Osallistumismaksu 3-4 e / kerta.

Seuraa somessa ja verkossa! leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta 92 mm @leppavaaransrk

KILON KRISTITTYJEN AVOIMET ILLAT UUTTA! Tervetuloa avoimiin iltoihin kohtaamaan muita kilolaisia joka toinen ke.

Luvassa yhdessäoloa, keskustelua, laulua ja rukousta alkaen ke 31.1. klo 17–20 KilonRistissä. Klo 17 voileipää ja kahvia. Klo 18 alkaen yhdessäoloa.

Lastenhoito järjestetty. Kaija Rainio, 040 0592 148.

AIKUISTEN RYHMÄT Kaikki seurakunnan pienryhmät löydät verkosta: espoonseurakunnat. fi/leppavaaran-seurakunta/aikuiset.

Sley:n Raamattu- ja lähetyspiiri kerran kuukaudessa, to 18.1. klo 13–14.30 Leppävaaran kirkko.

Raamattupiiri joka ma klo 18.15 Leppävaaran kirkko.

Uutun Raamattupiirit joka ma klo 18.15 Uuttu.

Mattanja-kuoro joka toinen vko, ma 29.1. klo 18.30–20 Lasten kappeli Arkki.

tai paula.bruce-haatainen@evl.fi.

VIRTAA VÄLILLÄMME -PÄIVÄ Vahvistaa sidettä – lisää läheisyyttä. Parisuhdepäivä n. 20–35-vuotiaille seurusteleville, avo- ja aviopareille la 17.2. klo 10–16 Chapple, Iso Omena. Hinta on 20 e/pari. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: p. 040 503 7622 tai paula.bruce-haatainen@evl.fi.

PIKKU PÄKÄN KIRKKOMUSKARI Pikku Päkän kirkkomuskarissa laulamme, leikimme ja kuuntelemme Pikku Päkä -lampaan kanssa Sakkeuksen tarinaa. Lopuksi tarjolla mehua ja keksiä. Muskarit klo 9.30– 10: Olarin kappeli ti 30.1., Olarin kirkko ke 31.1. ja Matinkappeli pe 16.2. Lisätiedot: Mia Silvola 050 576 4891.

ELÄKELÄISTEN KERHOT Ma klo 13 Matinkappelilla, ti klo 13 lev 185 Olarin kappelilla, to kloOL 13 Olarin

sinä

kirkolla, pe klo 14.30 Haukilahden palvelukeskuksessa (Haukitalo), Haukilahdenkatu 19.

DIAKONIAN TYÖPAJA Ti klo 9–12 kirkon kerhorakennuksessa. Lisätietoja Tytti Kohonen p.

050 365 3779.

LEIPÄKAHVILA Pe klo 13–15 Matinkappeli. Kahvi/ ja teetarjoilun lisäksi Leipomo Keisarin hävikkileivonnaisia.

RYHMIÄ AIKUISILLE Hiljaisen rukouslaulun ryhmät joka toinen viikko klo 18 Matinkappelissa.

Seuraavan kerran pe 19.1. ja ti 23.1.

Teemme terapeuttisia ääniharjoituksia ja opiskelemme antiikin kristillisiä lauluja. Laulutaito ei ole välttämätön ryhmiin osallistumiseen.

Lisätiedot: raisa.saloheimo@gmail. com.

Lukupiiri keskustelee ennalta ilmoix tetusta 60 mm kirjasta kerran kuukaudessa

minä

to klo 18–20 Matinkappelilla: 18.1.

Laurent Gaudè: Eldorado. Olet tervetullut mukaan vaikka et olisikaan lukenut kirjaa. Vetäjä Liisa Riikola 040 560 2247. 15.2. on kirjana Kyungsook Shin: Pidä huolta äidistä.

Naisten saunailta Hvittorpissa 5.2. klo 18–21. Iltapala 3 e. Matkat kimppakyydein. Lähtö Matinkappelilta klo 17.30. Kotimatkalle lähdetään klo 21.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut Anneli Virolainen, 0400 205 445 viimeistään kolme päivää ennen saunareissua. Muut kevään saunapäivät ovat 7.3., 20.4. ja 23.5.

Aikuisten yhteislauluryhmä ti klo 18 Olarin kirkon kerhosiipi. Vetäjä Minna Halmetoja 040 488 7157.

Rukouspiiri ma klo 15 Matinkappeli.

Sanan ympärillä -ryhmä ti klo 12.30 Matinkappeli.

Hiljaisen rukouksen tunti ke klo 12 Matinkappeli.

Virsistä voimaa to 18.1. ja 1.2. klo 14 Matinkappeli.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Virkistä parisuhdettasi Keskustelua parisuhteesta on luvassa kerran kuussa pienryhmässä Leppävaarassa ma 12.2. 17.30–19 alkaen. Ohjaajina psykoterapeutti Riikka Huuskonen ja Pauli Paananen. Ks. tarkemmat tiedot s. 12.

Parisuhdeillat ma 12.2. alk.

Leppävaaran kirkon takkahuone, Veräjäkallionkatu 2, Espoo.

Hiljaisuuden joogaa Lempeät keholliset harjoitukset, runot ja rukoukset ohjaavat läsnäoloon ja lepoon.

Kokoontumiset ke 28.2., 7.3., 14.3. ja 21.3. klo 19–20.30 Sebastoksessa. Ohjaajina joogaopettaja, sairaalapastori Heli Harjunpää ja pastori AnnaKaisa Tuomi. Oma joogamatto mukaan. Ks. tarkemmat tiedot. s. 13.

Hiljaisuuden joogaa ke 28.2. klo 19 alk. Sebastoksen toimitila, Kauniaistentie 11, Kauniainen.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10– 16 ja pe klo 10–14 palvelu puhelimitse 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT KAUNIAISTEN KIRKOSSA Su 21.1. klo 10 saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Anna Marte. Kirkkokahvit.

Su 28.1. klo 10 saarna Raimo Mäkelä, liturgia Anna-Kaisa Tuomi ja kanttorina Anna Marte. Kirkkokahvit.

PERHEKERHOT Avoin perhekerho maanantaisin klo 9–11.30 avoimet ovet, yhdessäoloa ja laulu-leikkihetki Sebastoksessa.

Perhekerho ja Nalle-kerho torstaisin klo 10 Sebastoksen toimitilassa, Kauniaistentie 11.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Kauden aloitus ma 22.1. klo 12.45 vartin hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksessa. Kahvila avoinna joka maanantai.

RUKOUSTA JA RAAMATUNLUKUA Ma 22.1. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa. Mukana Kari Mattila ja Ritva Kallio.

MENOT 18.1. – 1.2.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Pyhän Henrikin muistopäivän iltamessu pe 19.1. klo 19 Tapiolan kirkko. Tervonen, Malkamäki.

Radiomessu su 21.1. klo 10 Tapiolan kirkko. Messu radioidaan YLE 1 -kanavalla. Pyhäkoulu.

Ekumeenisen kirkkovaelluksen rukoushetki su 21.1. klo 17.30 Tapiolan kirkko. Tervonen. Kristittyjen ykseyden rukousviikon hetkipalvelus. Ekumeenisen kirkkovaelluksen Olarista Tapiolaan -rukoushetki.

Lisää ekumenia.fi. Mainos koko ohjelmasta löytyy tästä lehdestä.

Viikkomessu ke 24.1. klo 8 Tapiolan kirkko. Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä. Aamupuuro.

Messu su 28.1. klo 10 Tapiolan kirkko.

Ristimäki, Tiihonen, Jurmu. Pyhäkoulu.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 28.1. klo 12.30 Tapiolan kirkko.

Iltakirkko ti 30.1. klo 19, Tapiolan kirkko. Salmensaari. Iltapala ja etkot klo 18, joilla pääset halutessasi tekemään messua.

Viikkomessu ke 31.1. klo 8 Tapiolan

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Laulaen uuteen vuoteen ti 23.1. klo 13 kirkon yläsalissa. mukana kanttori Anna Marte.

KESKUSTELEVAT NAISET Sebastoksen toimitilassa to 25.1. klo 14. Liikunta ja ravinto, mukana Helena Pirvola-Nykänen.

kirkko. Tiihonen, Malkamäki. Aamupuuro.

Pyhäkoulu su klo 10 Tapiolan kirkko.

Alle 4-v. aikuisen kanssa.

Keskipäivän rukous arkipäivisin klo 12 Tapiolan kirkko.

KOULUIKÄISET Kevään leireille ja muuhun toimintaan ilmoittautuminen on alkanut.

Tied. paheksuvakirahvi.fi.

PÄIVÄKERHOON Laajalahden päiväkerhossa on tilaa. Tied. Kirsti Nyyssölä 040 749 4334.

KESKIVIIKKOKERHO Usko ja järki – tuli ja vesi? Ke 24.1.

Tapiolan kirkko. Dipl.ins. Eero Suominen. Kahvi Keskipäivän rukoushetken jälkeen. Ohjelma klo 13.

Syyllinen olo – syystä vai suotta?

Ke 31.1. Tapiolan kirkko. Teologi, kouluttaja ja kirjailija Anna-Liisa Valtavaara. Kahvi n. klo 12.30 lounaskonsertin jälkeen. Ohjelma klo 13.

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ Konsertti ke 31.1. klo 12 Tapiolan kirkossa. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

TAPIOLAN NUORET SINFONIKOT Yhteisvastuukeräyksen avajaiskonsertti su 4.2. klo 16 Tapiolan kirkko.

Ks. Kirkoissa soi -palsta.

VALOA VARPAISSA Vauvakirkko su 4.2. klo 16. Otaniemen kappelissa, Jämeräntaival 8.

Laulamme, leikimme ja vauvanne siunataan. Kirkkohetken jälkeen tarjoamme kirkkokahvit ja soseet.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl. 10–16, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

KOULULAISTEN KERHOT

GRANKULLA KYRKA

Kevätkauden toiminta alkaa ks. tiedot kauniaistenseurakunta.fi

SÖ 21.1 Högmässa kl. 12.

SÖ 28.1 Högmässa kl. 12.

HILJAISUUDEN JOOGAA

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP

Lempeät keholliset harjoitukset, runot ja rukoukset ohjaavat tietoiseen läsnäoloon ja lepoon. Ke 28.2., 7.3., 14.3. ja 21.3. klo 19–20.30 Sebastoksen toimitilassa. Ohjaajina joogaopettaja, pastori Heli Harjunpää ja Anna-Kaisa Tuomi. Ryhmään voidaan ottaa 12 osallistujaa. Os. maksu 20 e. Ilmoittautuminen kauniaisten. suom.srk@evl.fi tai p. 050 500 9000.

s.13 lev 91 x 57

TO 18.1 och 25.1 i övre brasrummet kl.

9.30–10.30.

SÖNDAGSSKOLA SÖ 21.1 i Klubb 97 kl.12.

TISDAG 23.1 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsmm PaKe

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

LASTEN LAUANTAI Maijan elämyksellinen taidetyöpaja ja Kirstin ja Aaron iloinen musiikkituokio la 10.2. klo 16–18 Tapiolan kirkolla. Leikki-ikäisille yhdessä aikuisen kanssa. Mukaan isovanhemmat ja kummit. Ilm. viim. ti 6.2. kirsti. nyyssola@evl.fi tai 040 749 4334 (lapsen ikä ja mukaan tuleva aikuinen). Maija Saarnio, TaM ja värikylpyohjaaja, Kirsti Nyyssölä, lapsityönohjaaja ja Aaro Saksala, lastenohjaaja.

YHDESSÄ Leijonaemot vertaistukiryhmä erityislasten vanhemmille. Tie. ja ilm. ma–to klo 10–14 Janet Grundström, 040 487 7209.29.1., 26.2., 26.3., 23.4., ja 29.5. klo 17.30.

Tiistaipiiri ti klo 10–11.30 Kirvuntie 18 C, Laajalahti.

Miesten raamattupiiri ti 9,1., 23.1., 6.2., 20.2., 6.3., 20.3., 3.4., 17.4., 8.5. ja 22.5. klo 18.30 Tapiolan kirkolla.

Miestenpiiri 18.1. alk. to klo 14 Tapiolan kirkko.

A

13

rauha ja ympäristökysymykset.

Kokoukset ke 24.1., 28.2., 21.3., 18.4. ja 16.5. klo 18 Tapiolan kirkko.

YHTEISVASTUUN LIPASKERÄÄJÄKSI Liity lähimmäisenrakkauden kansanliikkeeseen ja osallistu keräystempauksiin Tapiolan keskustassa la–su 9.–10.2., 9.–10.3. tai 13.–14.4.

Keräyskohteista tietoa sivulta yhteisvastuu.fi.

LISÄOSAAMISTA MAAHANMUUTTAJATYÖHÖN Maahanmuuttajien kanssa työskenteleville la 3.3. klo 10–17 Tapiolan kirkolla. Koulutus vahvistaa mielenterveysosaamista, lisää ymmärrystä traumoista ja tukee kotoutumisprosessia. Yhtenä teemana myötätuntouupumus. Ilm. SirkkaLiisaTA Kuitunen, lev 43040x 729 71 7839. mm

KRITO Vertaisryhmässä mahdollistuva kristillinen toipumismatka. Ryhmässä käsiteltävän kirjan, Mirja Sinkkosen ja Paula Tähtisen Toiveena sisäinen paraneminen, voi joko lainata tai ostaa seurakunnalta.25.1.–5.4. to klo 18.30–20.30 Tapiolan kirkolla.

Ilm. ohj. Aini Torkkeli 040 529 4784 tai Ritva Suomalainen 040 733 6552.

KANSAINVÄLISEN VASTUUN RYHMÄ Autamme hädänalaisia sekä lähialueilla että maailmanlaajuisesti.

Tule mukaan toimintaan. Painopisteinä ovat oikeudenmukaisuus,

grupp i Sebastos kl. 15.

ONSDAG 24.1 Kyrkosyföreningen i övre brasrummet kl. 13.30.

FREDAG 25.1 Ungdomskväll i Klubb 97 kl. 18.

TISDAG 30.1 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Under ytan. Grupp för ungdomar i Klubb 97 kl.16.

Graziakören i övre brasrummet kl. 18.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–15, tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Sö. 21.1. Esbo domkyrka kl. 12.15. von Martens, Wikman. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Karabacka kapell kl. 10. Kanckos, Wikman. Kyrkkaffe.

Olars kyrka, svenska sidan kl.

10.30. Ahlbeck, Kronlund. Kyrkkaffe.

Sö. 28.1. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Jäntti, Wikman. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

BABYKYRKA Sö. 28.1. Olars kyrka, svenska

sidan kl. 16. Terlinden, Kronlund. Vi bjuder speciellt in de familjer där ett barn har döpts år 2017. Mor- och farföräldrar och faddrar är välkomna med. Ta med egen skallra så att du kan delta i musiken! Kyrkstunden tar ca 30 minuter. Servering.

UNGDOMSMÄSSA On. 31.1. Olars kyrka, svenska sidan kl. 19. Kanckos, Kronlund, Dannholm.

FAMILJEKLUBBAR FÖR FÖRÄLDRAR MED SMÅBARN Köklax kapell, Handelsb. 1, varje on. kl. 9.30–11.30.

Sång och lek, Sökö kapell, Sökögr.

3, varje ti. kl. 9.30–11.30.

Imse-Vimseklubben, Mattby kapell, Lisasgr. 3, varje to. kl. 9.30–11.30.

Ingen förhandsanmälan. Klubbarna är gratis.

SAMLINGAR FÖR SENIORER & DAGLEDIGA Ti 23.1. Köklax kapell kl. 13–14.30.

On. 24.1. Södriks kapell kl. 13–14.30.

To. 25.1. Karabacka kapell kl.

13–14.30.

Ti. 30.1. Träffdax i Köklax kapell kl.

13–14.30.

To. 1.2. Kalajärvi kapell kl. 13–14.30.

HANDARBETSGRUPPEN SYMAMSELLERNA Varje tisdag i Vita huset, Prästgårdsgr. 1, kl. 16–19. Nya medlemmar välkomna, mer info: Nina Wallenius, 050 432 4323, nina.wallenius@evl.fi

ÖPPEN DIAKONIMOTTAGNING Kyrktian, Kyrkog. 10, varje to. kl.

10–12.

MENOT 18.1. – 1.2.

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Kirkossa soi SU 21.1.

Pianistisia Tammitunnelmia klo 16 Olarin kirkko. Marita Viitasalo, piano. Mozart –Sibelius –Debussy – Mendelssohn. Ohjelma 10 e tuntia ennen ovelta.

PE 26.1.

Puoli tuntia Bachia – Sooloviulukonsertti klo 19 Soukan kappeli, Soukankuja 3. Anna Pohjola, barokkiviulu. Vapaa pääsy.

SU 28.1.

Ave Maria ­konsertti – Heikki Rainio & Kalevi Kiviniemi klo 18 Leppävaaran kirkossa. Bach– Gounod'n, Schubertin ja Caccinin tulkinnat Ave Mariasta, tuntemattomampiakin Ave Maria -lauluja ja Siionin virsiä sekä Kalevi Kiviniemen urkusooloja. Liput 15 e ovelta klo 17 alkaen, käteismaksu. Konsertin yhteydessä voi ostaa taiteilijoiden levyjä.

KE 31.1.

ESKO KESKI­OJA

Häivähdys pyhää: Pianistien konsertti klo 12 Tapiolan kirkossa.

Lounaskonserttisarjassa esiintyvät Espoon Musiikkiopiston nuoret

Heikki Rainio (kuvassa) esiin­ tyy Kalevi Kiviniemen kanssa Leppävaaran kirkossa Ava Maria ­konsertissa 28.1.

Apua & tukea taitajat. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle, vapaa pääsy.

SU 4.2.

Yhteisvastuukeräyksen avauksen juhlakonsertissa esiintyvät Tapiolan Nuoret Sinfonikot klo 16 Tapiolan kirkossa. Sibeliuksen 1. sinfonia ja Rautavaaran Lintukoto. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Ja oboe soi -konsertti klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Jousisoittajat ovat Musiikkiopisto Juvenalian Musisoinnin ilo -projektin soittajia, aikuisia harrastelijoita. Marcello, Bach, Sibelius. Johtaa Sole Mustonen. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

TI 6.2.–TO 8.2.

Valtakunnalliset kanttoripäivät Espoossa. Yleisölle avoimet musiikkitilaisuudet Tapiolan kirkossa: Kanttorikuoron juhlakonsertti ti 6.2. klo 12. Suomen kanttorikuoro, joht. Kari Turunen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Tapiolan kuoron konsertti ti 6.2. klo 18.30 Tapiolan kirkko. Joht.

Anna Matvejeff-Haapaniemi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Einojuhani Rautavaaran Vigilia musiikillisessa iltahartaudessa ti 6.2. klo 21.30. Tapiolan kamarikuoro, joht. Hannu Norjanen; Hedvig Paulig, sopraano; Ruut Mattila, mezzosopraano; Simo Mäkinen, tenori; Martti Nissinen, baritoni ja Tuukka Haapaniemi, basso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Sinä olet ääretön – lauluja rukoushelmistä ti 6.2. klo 20 Olarin kirkko.

Johanna Iivanainen, Helmihetkikuoro, Pekka Nyman, Mikko Iivanainen, Joonatan Rautio, Petri Kangas, Teemu Keränen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Eero Erkkilän Vigilia Intimae musiikillinen iltahartaus ke 7.2. klo 22. Joht. Kullervo Latvanen; Hannu Jurmu, esilaulu; Pauliina Hyry, urut ja kanttorit kuorona. Kirkkoherra Päivi Linnoinen, puhe. Vapaa pääsy.

Yhteiset Ristin killan senioripyhän messu Otaniemen kappelissa 21.1. klo 11.

Liturgia Marjut Mulari, saarna Martti Toivanen. kanttori Katja Kangas.

Kirkkokahvit.

Espoon seurakuntien näkövammaistyön toiminnasta vastaa keväällä 2018 diakoni Ritva Aarnio, p. 040 734 7715 tai 09 8050 2340, ritva.aarnio@evl.fi. Tarja Huttunen on opintovapaalla 31.5. asti.

Näkövammaisten Raamattupiiri Tapiolan kirkon Pylvässalissa joka toinen torstai klo 13–15. Seuraavat kerrat 18.1., 1.2. ja 15.2. Opasystävät ovat paikalla tarjoilu- ja lukuapuna.

Ohjaajana Sari Karjalainen.

Näkövammaisten vertaisryhmä Näkökulma kerran kuukaudessa maanantaina klo 13–15 Espoon seurakuntayhtymässä, Kirkkokatu 1. Seuraava kerta maanantaina 5.2.

Ryhmä on tarkoitettu sekä vähän aikaa että pitkään näkövammansa kanssa eläneille. Ohjaajat vertaisohjaaja, kuvataiteilija Maarit Hedman ja Ritva Aarnio.

Nippanappa – autististen alakou­

luikäisten kerho kerran kuukaudessa, su 21.1. klo 13.30–15.30 nuortentila Siivessä, os. Alberganesplanadi 1. Askartelua, leikkiä, laulua ja retkiä. Loppuhartaus ja välipala. Yhteistyössä Espoon Autismi- ja Aspergeryhdistyksen kanssa. Hinta 30 e/kausi. Maija Kumpulainen, 040 724 1120.

Unelmapantterit – lievästi kehi­ tysvammaisten nuorten kerho kerran kuukaudessa, to 25.1. klo 17.30–19.30 nuortentila Siivessä, os.

Alberganesplanadi 1. Maksuton ja avoin kerho. Kerhoa ohjaa erityisnuorisotyönohjaaja Maija Kumpulainen, 040 724 1120.

Hei espoolainen kuoro tai muu musiikkiryhmä! Espoon seurakuntayhtymän musiikkiavustuksia voi hakea 31.1. saakka. Avustuksilla tuetaan musiikillisia hankkeita, jotka rikastuttavat ja kehittävät Espoossa tapahtuvaa hengellistä musiikkitoimintaa. Katso avustusperiaatteet ja hakuohjeet: espoonseurakunnat.fi.

Sururyhmät Oletko menettänyt läheisesi? Uusi sururyhmä alkaa. Tule jakamaan ajatuksiasi ja tuntojasi toisten saman kokeneiden kanssa. Kuusi kokoontumista 22.2. klo 18 alkaen Espoon tuomiokirkon srk-talolla, os. Kirkkoranta 2. Ilm. ja tied. 8.2. mennessä ohjaajille: pastori Anita Kyönsaari 040 513 0843, anita.kyonsaari@evl.fi ja diakoni Kirsi Salonen 040 547 1861, kirsi.salonen@evl.fi.

Lapsiperheiden suruleiri Hvittorpissa 27.–29.4. Leiri on tarkoitettu perheille, joista on kuollut perheenjäsen. Takarajaa ei surun käsittelylle ole. Ilmoittautumiset ja lisätiedot nuorisodiakoni Hanne Malkki 040 517 0629. Hinta 40 e espoolaiset ja kirkkonummelaiset, muut 80 e.

Lapset puoleen hintaan.

Diakonialounaat Edulliset lounaat jatkuvat taas kirkoilla ja kappeleilla joulutauon jälkeen.

ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA Kappelilounas ma ja to klo 11–13 Auroran kappeli, os. Heiniemenpolku 1. Hartaus klo 11. Aterian hinta aikuiset 5 e, lapset 3–10-vuotiaat 2 e, alle 3-v. 0,50 e.

Kappelilounas ti klo 11–12.30 Kauklahden kappeli, os. Kauppamäki 1.

Ateria 4 e.

Kappelilounas ti klo 12–13 Suvelan kappeli, os. Kirstintie 24. Alkuhartaus, ateria 3 e.

Kappelilounas ti klo 12–13 Viherlaakson kappeli, os. Viherkalliontie 2.

Alkuhartaus, ateria: aikuiset 4 e, 3-10 v. 2 e, alla 3- v.0,50 e.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Diakoniaruokailu ma ja to klo 12 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8, lipunmyynti klo 11.30–12.30 ja ti klo 11 Soukan kappeli, Soukankuja 3, lipunmyynti klo 10.30–11.30. Hinta aikuiset 3 e, 3–14-v. 1 e.

Elintarvikejakelu ma–pe klo 9 Espoonlahden kirkko. Vuoronumeroiden jako klo 8.40.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Diakonialounaat ti ja to klo 11.30 Leppävaaran kirkko. Maukasta ruokaa suoraan kirkon keittiöstä edullisesti 3 euron hintaan. Aluksi hartaus/ruokarukous.

HANS­CHRISTIAN DANIEL

14 A

Seurakunnissa on avoinna useita kahviloita eri viikonpäivinä.

OLARIN SEURAKUNTA Matinkappelilla ti klo 13. Lipunmyynti klo 12.45–13.30.

Keskiviikkoisin Olarin kappelilla klo 11.30. Lipunmyynti klo 11–12.

Samanaikaisesti kappelisali avoinna hiljentymistä varten. Diakonialounaan maukasta ruokaa ja mukavaa seuraa on tervetullut nauttimaan jokainen, jolla on taloudellisia vaikeuksia, tai joka kaipaa juttuseuraa. Hinta 2,5 e.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Tapiolan kirkon lounas joka ti Kirkkopolku 6. Ruokalippuja myydään klo 11.30–12 ja 12.15–12.30.

Hinta 4 e, 3–14-v. 2 e, alle 3-v. Ilmaiseksi. Maksuvapautus mahdollinen etukäteen diakonin kanssa sovittuna. Diakonian ajanvaraus 040 531 1011.

Kahvilat LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kahvila eläkeikäisille joka toinen ma klo 13–14.30 Leppävaaran kirkko, seuraavan kerran 22.1. Tule nauttimaan kuppi kuumaa ja juttelemaan kuulumiset.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Tapiolan kirkon Olohuone on avoin oleskelutila seurakuntalaisille ma, ke ja pe klo 10–14 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Vapaaehtoinen kahvimaksu Yhteisvastuukeräykselle.

Nauti päivän lehdestä ja kupposesta kahvia.

ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA Café Aurora ma–pe klo 10–14 Auroran kappelilla, os. Heiniemenpolku 1.

Kahvia, pullaa, suolaista purtavaa, netti, lehtiä, juttuseuraa.

Café Suvela avoinna arkisin klo 12–15 Suvelan kappelissa, os. Kirstintie 24.

Kahvia, teetä, palan painiketta.

Café Viheri ma ja ke klo 10–12 Viherlaakson kappelissa, os. Viherkallionkatu 2.

KAUNIAISTEN SUOM. SEURAKUNTA Maanantaikahvila ja vartin hartaus joka ma klo 12.45–13.00 hartaus ja kahvila klo 13–15 Sebastoksen toimitilassa, os. Kauniaistentie 11. Kevätkausi alkaa ma 22.1.

OLARIN SEURAKUNTA Leipäkahvila pe klo 13–14.30 Matinkappelilla. Kahvin ja teen kanssa tarjolla Leipomo Keisarin lahjoitusleivonnaisia Lisätietoja yhteisötyöntekijä Iisa Lehtinen p. 040 773 8715.

Koulutusta maahanmuuttajatyöhön Lisäosaamista maahanmuuttaja­ työhön maahanmuuttajien kanssa työskenteleville la 3.3. klo 10–17 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6.

Koulutus vahvistaa mielenterveysosaamista, lisää ymmärrystä traumoista ja tukee kotoutumisprosessia. Yhtenä teemana myötätuntouupumus. Ilm. Sirkka-Liisa Kuitunen, 040 729 7839

Erityslasten vanhemmille Leijonaemot on vertaistukiryhmä erityislasten vanhemmille. Tied. ja ilm. ma–to klo 10–14 Janet Grundström, 040 487 7209. Ma 29.1., 26.2., 26.3., 23.4., ja 29.5. klo 17.30 Tapiolan kirkko.

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvon­ taa vaikeassa elämäntilanteessa?

Soita ja varaa aika tai tule käymään. www.espoonseurakunnat.fi/tukea, www.kauniaistenseurakunta.fi.

International Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. anglican.fi.

Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. church.fi.

Venäjänkielinen perhekerho ma 22.1. klo 16.30 Suvelan kappelissa, os. Kirstintie 24. Äidit keskustelevat, yhteyshenkilö Natalja Tershukova.

Khmerinkielinen pyhäkoulu su 21.1. klo 14 Suvelan kappelissa, os. Kirstintie 24. Yukho Sok-Sar. Sinun kanssasi suomeksi ­ryhmä to 25.1. klo 17.30–18.30 Suvelan kappelissa, os. Kirstintie 24. Sinulle, joka osaat jo vähän suomea. Lastenhoito, teetarjoilu ja kristillinen hartaus.

Sudanilaisten piiri la 27.1. klo 16 Kauklahden kappelissa, os. Kauppamäki 1.

Colourful Christian Prayer Every Fri morning at 7 am at Siipi, Alberganesplanadi 1. Stein Rudvin, rudvin_s@ hotmail.com.

Russian Evening on Fri 19th and Fri 26th Jan at 5 pm at Leppävaara

Church. vadim.roznovski@gmail. com.

Chinese Family Club on Fri 26th Jan at 6 pm at Uuttu, Lintukulma 2.

Evening tea and Bible study with Chinese families. Kenny Ding, kenny. ding@gmail.com.

Arabic Young Adult Group “The Redeemed” every Fri at 3 pm at Perkkaa Chapel, Upseerinkatu 5.

Arabic Christian meeting every Fri at 5 pm at Perkkaa Chapel. Bible study or Worship and Eucharist. Ask more about Arabic work: Pastor Ramez Ansara, 050 304 1698.

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKO ­ SEURAKUNTA Kastetut Mimosa Sari Susanna Dannbäck, Tomas Heikki Dardaillon, Olivia Pilvi Evano, Jasmin Ella Amanda Halén, Viivi Aurora Haverinen, Oskari Carl-Emil Heikel, Niklas Olavi Edvard Heinonen, Auvo Viktor Juhani Helanti, Ellen Aino Mariel Kaartinen, Janni Ava Elina Karhulahti, Onni Elias Karppinen, Eemi Elias Kemppainen, Frida Helmi Alisa Koljonen, Väinö Onni Mikael Kuosmanen, Oiva Julián Lamminpää, Paul Leonard Lindroos, Sophie Nadine Lindroos, Juuso Antero Oinonen, Aliisa Aurora Pilkama, Karlos Osmo Simeon Puoskari, Manu Sakari Johannes Rainio, Aava Elle Sandqvist, Mathilda Stella Sofia Savolainen, Delila Alessia Schwartz, Mila Alina Emilia Serow, Nooa Aaron Alexander Skogström, Daniel Joona Gabriel Tikka, Chloé Helmi Isabelle Tuomela, Aleksi Valdemar Tuominen, Lassi Eelis Akseli Urpilainen, Luka Matti Aleksis Valanne, Linda Ellen Lyydia Varsio, Caspian Adam Christopher Viegas, Milo Eino Aleksanteri Vinho, Alexander Kalevi Wickström, Peter Oliver Öfversten.

Hautaan siunatut Lauri Kalevi Ryytti 90 v, Liisa Maria Koistinen 89 v, Anja-Leena Ikäheimo 88 v, Eira Tellervo Falck 87 v, Pirkko Liisa Reichmuth 85 v, Tyyne Väisänen 83 v, Seija Liisa Hämäläinen 80 v, Orvokki Helinä Kammonen 78 v, Anna Liisa Saukkonen 77 v, Jaakko Kalevi Kantele 73 v, Esa Juhani Tiittanen 72 v, Markku Olavi Huusko 71 v, Tarja Helinä Elisabet Lahtinen 70 v, Riitta Anneli Lintera 68 v, Reijo Matti Olavi Salo 66 v, Seppo Kalevi Syrjäläinen 58 v, Jani Kasper Ursin 18 v, Arttu Elias Anton Kantakoski 13 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Nellie Katariina Congleton, Lenni Klaus Tapio Eklund, Laura Cecilia Halttunen, Roope Matias Hulkko, Tuomas Martti Juhani Hytönen, Aku Emil Ensio Iivanen, Noah Emil Kajava, Akseli Antero Juhani Karrala, Aava Aurora Laherto, Emil Luka Sebastian Lallukka, Lilian Matilde Lehtonen, Sylvi Lotta Ilona Nissinen, Seelia Irene Peotta, Tilda Aino

Elina Pitkänen, Mila Ilona Puisto, Tilda Eve Anneli Pätäri, Oskar Kalevi Antero Suominen, Riina Hilla Maria Vertanen, Silja Elsi Inkeri Vertanen, Henrik Lauri Albert Vilske, Iida Liisa Johanna Vilske, Alma Lempi Maria Virkki.

Hautaan siunatut Helga Ingrid Salovaara 100 v, Irja Helena Peltola 94 v, Irma Lisbet Parkkari 92 v, Sylvi Elina Käkönen 89 v, Taimi Lahja Tammilehto 89 v, Paavo Aulis Grönlund 88 v, Pirkko Marjatta Nieminen 87 v, Tyyne Eliina Takko 87 v, Seppo Antero Vepsäläinen 85 v, Pauli Robert Ilmari Koskimies 76 v, Veli Pekka Tapani Saarinen 73 v, Merja Hannele AnjalaOlsson 58 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastetut Wilhelmiina Lyydia Elisabet Olli, Hugo Rafael Hongell.

Hautaan siunatut Kimmo Juhani Kaivola, 77 v., Marja-Liisa Tyyskä 74 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Eelis Allan Aarnisalo, Iina Elisa Auvinen, Harald Osmo Hans Haller, Emil Anton Jääskä, Lilja Tellu Heleena Kiviluoto, Emma Alexandra Kratz, Luka Daniel Lintuala, Jaro Armas Joniel Mikkonen, Mikael Enrico Nokkala, Juho Valtteri Oikarinen, Netta Amanda Ojanen, Leo Juhani Nguyen Seppälä, Lukas Onni Matias Syysjoki, Eero Poika Oskari Tihinen, Essi Sylvi Vatanski.

Hautaan siunatut Tyyne Kristiina Junkkari 104 v, Aino Ester Vuorelainen 92 v, Terttu Kyllikki Paunio 90 v, Vilho Alvar Rundqvist 90 v, Kerttu Irene Annikki Haavisto 77 v, Matti Juhani Lavikainen 76 v, Reino Antero Kokkonen 53 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Barbra Bukenya, Elli Helena Choulias, Selma Iiris Sofie Katajainen, Max Mikael Korkonen, Aamu Elina Lätti, Emma Aurora Mujunen, Otava Elia Aamos Partonen, Oiva Mikael Saksi, Rudolf Sulo Johann Schlag, Elmo Topias Tuomisalo, Iida Emilia Tuomisalo.

sovinto = 100

Kallion kirkossa 19.–21.1.2018 ksiin tilaisuuy. n i i k k Kai paa pääs va PERJANTAI 19.1. klo 20 Breaking the Silence – ilta ambientin äärellä Iltahartaus Rinneradion tunnelmissa.

Avioliittoon aikovat Seppo Johannes Viippola ja Nina Emilia Perkiö.

Hautaan siunatut Eino Johannes Halonen 95 v, Martta Elisabeth Salminen 93 v, Eero Antero Sillanpää 92 v, Helvi Maria Hirvonen 91 v, Keijo Olavi Koivumäki 91 v, Airi Kyllikki Lintunen 87 v, Kai Erik Lundmark 87 v, Mirja Anneli Virtanen 80 v, Raimo Ilmari Saastamoinen 78 v, Toini Esteri Hyyrynen 74 v, Tuula Helena Rinkinen 58 v, Petri Antero Nieminen 56 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Kiira Maria Arlander, Väinö Aulis Armas Koikkalainen, Lilja Ariel Laiso, Frida Mei Luna Heikura, Vilho Tuomo Lauri Moilanen, Sampo Joonatan Pulkkinen, Saimi Sylvia Rinta, Eino Johannes Salonsalmi, Aada Eila Sofia Takala, Iivo Elias Vaheri.

Hautaan siunatut Alice Therese Koskinen 95 v, Aili Irja Amalia Luukkonen 95 v, Teuvo Armid Kalevi Paakkari 93 v, Terttu Tuulikki Haranko 92 v, Eino Olavi Hanelius 92 v, Riitta Hanna-Leena Sarsa 87 v, Pentti Jalmari Niemenpää 86 v, Airi Unelma Kaartinen 86 v, Maija Leena Löyttyniemi 85 v, Unto Ensio Himanen 83 v, Leena Irmeli Kaskela 77 v, Marja-Leena Hänninen 69 v, Henry Verner Heino 64 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Aurora Matilda Atherton, Frej Birk Fingerson, Linus Carl Frankenhaeuser, Stella Erica Johanna Gräsbeck, Ellen Aleksandra Maria Kilpelä, Oskar Konttinen, Alex Edwin Matintupa, Jinny Angelíca Luciana Morgenstern, Stina-Li Nyholm, William Stefan Plyhm, Emil Saijonmaa.

Avlidna/Hautaan siunatut Ester Marianne Hagelberg 97 år, Brita Margaretha Rein-Leskinen 96 år, AnnaLisa Ranta 90 år, Mona Maj-Britt Forsström 89 år, Tor Erik Algot Forsberg 86 år, Lilian Linnea Åberg 83 år, Marianne Helena Lindahl 81 år, Anita Irene Schumacher 78 år, Paula Margetta Husman 68 år, Helena Maria Johanna NyholmGuacci 53 år.

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

15

Ota yhteyttä Kirkko ja kaupungin ilmoitusmyyntiin Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

www.joutsenkivi.fi

TIEDOTE Kappelin hautausmaan hautaosasto Q, kertahaudat Kappelin hautausmaalla valmistellaan osaston Q entisten kertahautojen uudelleen käyttöönottoa. Kertahaudat luovutettiin vuosina 1979–1982 veloituksetta 25 vuoden ajaksi ilman varsinaista hautaoikeutta. Luovutusajan umpeuduttua kertahaudat palautuivat seurakuntayhtymän hallintaan ilman irtisanomista (Kirkkolaki 17:2§).

Hautaosastolla Q on muutamia hautoja joissa hallinta-aika on edelleen voimassa. Tämä tiedote ei koske näitä hautoja.

Haudoilla olleet muistomerkit siirretään varastoon loppukesällä 2018. Ne voidaan luovuttaa haudattujen omaisille heidän niin halutessaan vuoden kuluessa tästä päiväyksestä. Muussa tapauksessa ne siirtyvät vastikkeetta seurakuntayhtymälle (Hautaustoimilaki 5:14§).

Mikäli Teillä on hautoihin liittyviä kysymyksiä, pyydämme Teitä olemaan yhteydessä seurakuntayhtymän hautatoimistoon, puhelin 09 8050 2200 tai sähköpostilla hautatoimisto.espoo@evl.fi.

Hautatoimisto on avoinna arkisin klo 9.00–15.00.

17.1.2018 Espoon seurakuntayhtymä

LAUANTAI 20.1. klo 12 Sisällissodan muistovuoden avaus klo 14 Sovinto 100 -kansalaisfoorumi Kansalaisten laatimia ehdotuksia kommentoivat presidentti Tarja Halonen, piispa Teemu Laajasalo, kirjailija, elokuvaohjaaja Elina Hirvonen sekä CMI:n Irak-ohjelman johtaja Hussein Al-Taee. Presidenttiehdokkaiden loppukommentit. Juontajana Helsingin kulttuurin- ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio. klo 16 Vihan kierteestä sovinnonrakentajiksi Mukana mm. rasistisen skinhead-järjestön entinen johtohahmo, nykyisin nuoria rauhan rakentamiseen kannustavan Serve2unite-verkoston aktiivi Arno Michaelis. Juontajana Habiba Ali, projektikoordinaattori, Network for Religious and Traditional Peacemakers, Kirkon Ulkomaanapu. klo 20 Musiikkimessu: Siunattu sovinto Eri musiikkikulttuurit kohtaavat YLE:n taltioimassa messussa: Samuli Edelmann ja Orkestra Suora Lähetys, Yona, Daikini, Malang Cissokho ja Ikosen Siskot sekä orkesteri. Messu: pastori Mari Mattsson.

SUNNUNTAI 21.1. klo 10 Sovinto 100 Kallion kirkkopäivät 100 vuotta -juhlamessu klo 20 Presidenttiehdokkaiden suuri arvokeskustelu MTV3:n suora lähetys

Kallion kirkko Itäinen papinkatu 2 sovinto100.fi

16 A

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Björn Vikström arkkipiispaksi ARKKIPIISPA ON kirkon ääni. Hänen tulee kuunnella ja näyttää suuntaa.

Hänen tulee tuntea Raamattu ja tehdä kristinusko eläväksi ja todeksi tänään.

Björn Vikström tarttuu rohkeasti ajankohtaisiin kysymyksiin ja uskaltaa katsoa tulevaisuuteen. Hän puhuu Jumalasta selkeästi ja ymmärrettävästi.

Hänen eettinen ajattelunsa on syvällisesti punnittua, ja hänen yhteiskunnalliset näkemyksensä ovat viisaita. Kirkon ympäristöasioiden seurantaryhmän puheenjohtajana hän on edistänyt kestävän kehityksen ja ympäristöetiikan teemoja.

Omassa hiippakunnassaan hän on tehnyt aktiivisesti työtä tasa-arvon ja nuorten osallistumisen puolesta. Tutkijana hän on perehtynyt erityisesti raamatuntulkintaan, kansankirkon asemaan nyky-yhteiskunnassa ja ekoteologiaan.

Björn Vikström tunnetaan yhteyden rakentajana niin kirkon sisällä kuin suhteessa yhteiskuntaan. Hän tuntee hyvin seurakuntien todellisuuden myös pääkaupunkiseudulla.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

DAVOR JAVOROVIC / LEHTIKUVA

Eila Sirén

Mistä löytyy (kirkolle) pelastus?

Olli-Pekka Lassila, Päivi Linnoinen, Margit Peltovirta, Päivi Salli, Lauri Tunkelo ja Markku Jalava

Aito avioliitto on siis aito EI ENÄÄ hämmästytä, että Kirkko ja kaupunki ei kirjoita kirkon asioista monipuolisesti vaan pyrkii tuomaan esille toimittajien omia mielipiteitä.

Esimerkiksi K&k 7.12.2017 otsikoi: ”Aitoa avioliittoa ei ole olemassakaan”.

Tarkoitus lienee sanoa, että yhden miehen ja yhden naisen avioliitto ei ole aito. Kuitenkaan artikkelissa esitetyt argumentit eivät mitenkään puolla tätä väitettä.

Artikkelissa todetaan, että maapallolla on ollut valtava (?) määrä muunlaisia avioliittokäsityksiä, yleisimpänä moniavioisuus. Sitä ei tosin mainita, ettei se ole missään sukupuolineutraali vaan aina yhden miehen ja usean naisen malli. Kristinuskon vaikutuksesta tästä naisen asemaa sortavasta perhemallista on päästy eroon.

Martti Lutherin todetaan selkeästi pitävän avioliittoa miehen ja naisen välisenä instituutiona. Lopuksi todetaan, että valtavirta uskonnoista näkee avioliiton yksiselitteisesti miehen

Tämä ”jouluinen” piirros (K&k 21.12.2017) oli ihan hirveä, täynnä vihaa ja aggressiota ja surua. Oksettavaa.

Ei tarvitsisi olla mitään lässynlässynjuttua, mutta joulua arvostavat eiuskovaisetkin. Jotenkin vaan joululaulut ja adventtikirkko vetävät puoleensa varmasti montaa ateistiakin lämpöisen tunnelman vuoksi.

Kirkolla on ihan tarpeeksi vihollisia ilman että Kirkko ja kaupunki liittyy heihin.

Kroatialainen Mirela Vukman osti ensimmäisen Raamattunsa kymmenen vuotta sitten Jerusalemista, ja siitä pitäen hän on keräillyt erilaisia Raamattuja. Tämä pikkuruinen espanjankielinen kirja sisältää Uuden testamentin neljä evankeliumia.

ja naisen välisenä liittona. Poikkeuksena mainitaan ainoastaan Ruotsin, Norjan ja Tanskan luterilaiset kirkot. Ei ole siis uskonpuhdistajasta eikä yleisesti uskonnoistakaan otsikoinnin puolustukseksi.

Artikkelin mukaan samaa sukupuolta olevien parien malleja esiintyy pakanallisissa kulttuureissa, mutta uskontojen piirissä ne ovat harvinaisia. Historia on siis heteronormatiivista, toteaa myös Jyri Komulainen.

Oikeampi otsikko olisi varmaankin

ollut ”Historian valossa aito avioliitto on aito”.

Risto Sepponen Espoo, Viherlaakso

Kaipaan mieltä ylentäviä piirroksia OLISIKO AIKA vaihtaa piirtäjää? Ville Rannan piirrokset ovat rumia ja aina jotenkin aggressiivisia. Olisi mukava, jos edes Kirkko ja kaupunki -lehdessä olisi jotain kaunista ja mieltä ylentävää.

Avajaisjuhlat ke 31.1.

SUOMALAINEN YHTEISKUNTA loittonee vauhdilla kristinuskosta. Ateismi yleistyy muun muassa valtamedian edistämänä. Suomen evankelisluterilainen kirkko, joka on viime aikoina muuttunut paljon ja nopeasti, ei kaadu suvaitsemattomuuteen eikä suvaitsevaisuuteen. Kumpikaan ei myöskään pelasta sitä, koska kasvava osa ihmisistä ei usko Jumalaan vaan ihmisen kaikkivoipaisuuteen.

Elämme teknologiauskon aikaa.

Länsimaisten yhteiskuntien maallistuminen on digivallankumouksen ohella vaikutuksiltaan suurin meneillään oleva muutos. Ateismista seuraa elämän ainutkertaisuus, ja ainoasta elämästähän pitää ottaa ilo irti. Siksi rajoitukset ovat pahasta ja velvollisuudet ikäviä, mutta oikeudet pyhiä.

Mutta on usko ohentunut kirkossakin. Kristinuskon nopeasti leviävää kevytmuotoa, ateistista Jeesus-filosofiaa, ei kuitenkaan voi uskottavasti myydä Kristus-uskontona.

Jumala-uskon voi kiteyttää tähän: ”tapahtukoon sinun (= Jumalan) tahtosi”. Ihmisoikeudet ja tasa-arvo ovat erittäin tärkeitä, mutta ei niistä sentään uskottavaksi jumalaksi ole. Vielä ihmisoikeuksiakin (= väline) tärkeämpää on oikeudenmukaisuus ja ihmisten välinen hyvänsuopaisuus.

Kirkko toimii yksiselitteisen täydellisesti Mestarinsa käskyä vastaan antaessaan siihen kielteisesti suhtautuvien tahojen päättää näkemyksistään. Jeesus ei sanonut, että jos koette tähteni vastustusta, pyytäkää anteeksi ja luvatkaa muuttaa mielenne ja tapanne.

Mikko Heikkilä filosofian tohtori Tampere