Kirkko ja kaupunki 2018 01 helsinki

HY VÄN TÄHDEN.

1

18.1.2018 kirkkojakaupunki.fi

A6 Katso työmatkalla ympärillesi B1 Miten uskonnon­ opetus kannattaisi järjestää?

Runoilijan

usko Palkittu kirjailija Pau li Tapio yrittää tasapainoilla epävarmuudessa

B6

JUICE LESKINEN LAULUSSA SYKSYN SÄVEL VUONNA 1975.

Tiede on yhdistymässä yhdeksi kaiken­ kattavaksi oppijärjestelmäksi, jonka mukaan kaikki organismit ovat algoritmeja ja elämä on datankäsittelyä.

YUVAL NOAH HARARI KIRJASSA HOMO DEUS – HUOMISEN LYHYT HISTORIA (BAZAR 2017)

Iankaikkisesti

Katu täyttyy askelista. Elämä on kuolemista.

Pane käsi käteen, ollaan hiljaa.

Tänään

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Eilen

2A

Ravitse meitä armollasi joka aamu, niin voimme iloita elämämme päivistä.

Niin kuin annoit murheen, anna meille ilo.

PSALMI 90:14–15

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Kuninkaan sviitti ja paavin palatsi TEEMU LAAJASALON HOLTITON luottokortinkäyttö Kallion kirkkoherrana herättää ymmärrettävää närkästystä.

Ensiksikin tuntuu kummalliselta, että työnantaja on hyväksynyt luottokorttiostoja ilman, että työntekijä on toimittanut kuitit ja kunnon selvitykset siitä, miten ostokset liittyvät viran hoitamiseen.

Toiseksi närkästystä herättää se, että säännöt tuntuvat olevan toisille erilaiset kuin toisille: valtaosa kirkon työntekijöistä on tottunut siihen, että kuitit toimitetaan isoista ja pienistä hankinnoista.

Kolmanneksi närkästystä herättää se, että Laajasalo kertoo toimineensa ohjeiden mukaisesti, vaikka ohjeiden antajat YHTEISTEN RAHOJEN ovat asiasta eri mieltä.

KÄYTÖSSÄ PITÄISI Neljänneksi närkästystä herättää se, NOUDATTAA AIVAN että kyse on kirkon jäsenten maksamista ERITYISTÄ HARKINTAA. verovaroista. Yhteisten rahojen käytössä pitäisi noudattaa aivan erityistä harkintaa.

”

ASIOILLA ON AINA mittasuhteensa, ja mittasuhteet on hyvä pitää mielessä. Samoin on hyvä pitää mielessä se, mitä Sanassa sanotaan mittasuhteista: joka on vähimmässä luotettava, on luotettava paljossakin. Ja päinvastoin.

Pikkuasiat voivat joskus olla suuren suuria.

Kuva kirkosta ja kristinuskosta muodostuu enimmäkseen hyvin pienistä asioista. Lastenohjaajan tavasta kysyä kuulumisia väsyneeltä äidiltä. Diakoniatyöntekijän rohkaisevasta kädenpuristuksesta. Seurakuntalaisen ystävällisestä tavasta tehdä tilaa ehtoollisjonossa, että koko perhe pääsee polvistumaan alttarille vierekkäin.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi

Sisäistä valoa ei kannata säästellä Missä on sinun valosi?

Laita sisäiset valot päälle! kehottaa Keittiömystikko eli Susanna Erätuli. Hän on Kirkko ja kaupungin uusi verkkokolumnisti, jonka sydän sykkii hiljaisuudelle.

Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 18.1.2018

numero 1

Seuraava lehti ilmestyy 1.2.

KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

MARI AARNIO

AINA JOSKUS ON hyvä syy tarjota lasillinen tai kaksi kuohuvaa. Juhla-ateria on paikallaan, kun on syytä juhlia. Ja jos sellaisia kustannetaan yhteisistä varoista, syyn on syytä olla hyvä.

Laajasalon mieltymys ylellisiin hotellihuoneisiin tuo mieleen paavi Franciscuksen, joka virkaan astuessaan ilmoitti, ettei aio muuttaa paavin virkaasuntoon. Paavin työsuhde-etuihin kuuluu aidoilla Michelangelon, Botticellin ja Raffaellon tauluilla varustettu palatsi keskellä Roomaa. Franciscus jäi mieluummin vanhaan asuntolakaksioonsa. Minusta siinä oli tyyliä.

Tyylitajua ei voi ostaa, ei kortilla eikä käteisellä.

Jumala, sinusta minä haen turvaa.

Sinä olet luvannut ottaa taakat uupuneen harteilta, mutta minä – pelkuri – en olekaan varma, uskallanko päästää niistä irti.

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

3

Piispa Teemu Laajasalo toimi aiemmin Kallion kirkkoherrana ja Helsingin seurakuntayhtymän johtajana.

Luottokorttikäytäntö selvitetään ”pohjamutia myöten” Taustalla ovat uutiset piispa Teemu Laajasalon luottokorttilaskuista.

H

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT KIRKON KUVAPANKKI / MARKKU PIHLAJA JA ISTOCK

elsingin hiippakuntavaltuuston vantaalainen puheenjohtaja Johanna Korhonen lähetti piispa Teemu Laajasalolle viime viikolla 40 kysymystä tämän yritystoiminnassa havaitsemistaan epäselvyyksistä ja luottokortin käytöstä. Kirkko ja kaupunki uutisoi asian verkkosivuillaan ja pyysi Laajasalolta vastauksia. Laajasalon mukaan hänen yrityksensä toiminnassa ei ole selvittämättömiä kysymyksiä. Sen sijaan hän myönsi tehneensä virheitä luottokortin käytössä toimiessaan Kallion kirkkoherrana. Laajasalo toimi viime vuonna myös seurakuntayhtymän johtajana.

Laajasalo sanoi olleensa huolimaton kuittien säilyttämisessä. Helsingin hiippakunnan verkkosivuilla julkaistussa tiedotteessaan hän myönsi myös tehneensä virhearvion majoittuessaan kolme kertaa luksushuoneisiin. Hän kertoi maksavansa liian kalliin majoituksen hinnan takaisin.

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN johtoryhmä käsitteli yhtymän luottokorttien käyttöä uutisten jälkeen. Johtoryhmä päätti tilata asiasta välittömästi ulkopuolisen, riippumattoman asiantuntijan tekemän selvityksen.

Selvitys tehdään sisäisen valvontajärjestelmän toimivuudesta sekä talousasioita koskevista menettelytavoista ja hyväksymiskäytännöistä. Luottokorttien käyttö ja korttilaskujen hyväksyntä kuuluvat tähän kokonaisuuteen. Johtoryhmä päätti, että asiat selvitetään ”pohjamutia myöten”.

Kirkko ja kaupunki lähetti jo ennen johtoryhmän kokousta seurakuntayhtymän hallintojohtajal-

le Jussi Muhoselle ja sisäisen tarkastuksen päällikölle Juha-Pekka Ollilalle tukun kysymyksiä.

Muhosen mukaan Laajasalo ei ole kaikilta osin toiminut hyvän hallintotavan, ohjeiden ja asemansa mukaisella tavalla luottokortin käyttämisessä. Ollilan mukaan kyse on siitä, että kuitteja puuttuu ja kuittien selitteet ovat olleet vaillinaisia.

SEURAKUNTAYHTYMÄN SISÄINEN tarkastus tutki viime syksynä luottokorttien käyttöä ja siihen liittyviä valvontavastuita. Tavoitteena oli antaa kehittämissuosituksia ja parantaa sisäistä valvontaa.

– Tarkastuksen kohteena eivät olleet yksittäiset henkilöt eikä luottokorttilaskujen selvitysten asianmukaisuus kenenkään kohdalla. Tällainen laaja tarkastus ei sisältynyt tähän, koska se ei ollut ajankäytöllisesti mahdollista. Lisäksi selvitysten valvontavastuu kuuluu esimiehelle, Ollila selvittää.

Hänen mukaansa sellaista kirkkoherrojen ja johtohenkilöiden luottokorttitapahtumien laajaa läpikäyntiä, johon Laajasalo omassa tiedotteessaan viittaa, ei tässä tarkastuksessa tehty.

– Sisäinen tarkastus raportoi suullisesti alustavista havainnoista yhtymän johdolle. Tässä yhteydessä tulivat esille Laajasalon luottokorttilaskut ja hänen matkansa Israeliin, Ollila jatkaa.

Koska matkasta ei löytynyt virallista päätöstä, seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki pyysi Laajasalolta selvitystä asiasta. Hän vastasi sähköpostilla ja tästä kävi ilmi, että matkasta on maininta Kallion seurakuntaneuvoston pöytäkirjassa. Tämä selvitys riitti sisäiselle tarkastukselle.

Entä muut Korhosen esille nostamat laskut, joista puuttui kuitti? Onko näistä pyydetty selvitystä?

– Käytäntömme mukaan, jos kuitti puuttuu, siitä pitää tehdä selvitys, josta ostotapahtuman tiedot käyvät ilmi. Laajasalo on toimittanut puuttuviin kuitteihin liittyvät selitykset ostotapahtumista, mutta kaikilta osin ne eivät ole olleet riittävät, sanoo hallintojohtaja Muhonen.

Muhosen tehtävänä on ollut tarkistaa 21 kirkkoherran ja myös Laajasalon laskut.

VOIKO SYSTEEMI, jossa yksi henkilö tarkastaa näin monen henkilön laskut, toimia käytännössä?

– Ei voi toimia ja sen vuoksi ohjeistusta on nyt uudistettu ja täsmennetty, sanoo Ollilla.

Ollilan mukaan Helsingin seurakuntayhtymässä on noin 650 luottokortin käyttäjää. Korttilaskujen yhteissumma oli viime vuonna vajaa 1,1 miljoonaa euroa. Muhosen mukaan niin aiempien kuin joulukuussa 2017 uusittujen ohjeiden mukaan luottokortti on yksiselitteisesti tarkoitettu vain työhön liittyvien kulujen maksamiseen. Kortin käyttö yksityismenoihin on kielletty.

Sisäinen tarkastus havaitsi syksyn 2017 selvityksessään puutteita luottokorttimaksujen käsittelyssä. Puutteita oli muillakin kuin Laajasalolla, ja ne johtivat ohjeiden tiukentamiseen. Laajasalon lisäksi sisäinen tarkastus pyysi selvitystä parilta muulta henkilöltä. Ne saatiin ja selvitykset olivat asiallisia.

Sisäisen tarkastuksen havaitsemat puutteet johtivat uusiin luottokortin käytön ohjeisiin.

– Selvitysten tekeminen ja valvonta on ollut aiemmin puutteellista. Uudistetuissa ohjeissa olemme korostaneet luottokorttien käyttöperiaatteita, velvollisuuksia, vastuuta ja valvontaa, sanoo Muhonen. ■

4A

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Kirkko ja Vauva.fi yhteistyöhön Vauva.fi-sivustolle avattiin torstaina 11.1. parisuhdeneuvola, jossa kirkon perheneuvojat vastaavat ihmisten kysymyksiin ja kirjoittavat blogia parisuhde- ja perheteemoista.

– Meillä on yhteinen tavoite: tukea lapsiperheitä. Tämä on todella luonteva kumppanuus molemmille puolille, kertoo kirkon kasvatus- ja perheasioiden verkkotyön koordinaattori Henna Ahlfors.

Kirkon perheneuvojat ovat aiemmin tehneet yhteistyötä muun muassa Citymedian kanssa. Kirkon perheneuvojat ovat etenkin pääkaupunkiseudulla niin työllistettyjä, että kaikille apua tarvitseville ei voida tarjota kasvokkaista aikaa.

– Tässä on myös ajatuksena, että samoilla työresursseilla voidaan auttaa useampia, Ahlfors kertoo.

Yksinhuoltajia tukeva hanke levinnyt 25 seurakuntaan Kirkko aloitti vuosi sitten Lapsiarkkihankkeen, jossa järjestetään maksutonta lastenhoitoa ja vertaistukiryhmiä yksinhuoltajille. 25 seurakuntaa on lähtenyt hankkeeseen mukaan.

Projektipäällikkö Päivi Malmivaara kertoo, että toive yksinhuoltajien tukemiseen tuli seurakunnilta. Kirkko on tukenut yksinhuoltajia ja tarjonnut lastenhoitoa vuosikaudet, mutta Lapsiarkin tarkoitus on kehittää ja levittää toimintaa.

– Kun toiminta käynnistetään seurakunnassa, sitä ei tehdä aina saman sapluunan mukaan. Vanhemmilta kysytään, mitä te tahdotte, Malmivaara kertoo.

Pääkaupunkiseudulla Lapsiarkki-hanke toimii Kalliossa, Vartiokylässä, Pitäjänmäessä, Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa, Tikkurilassa ja Vantaankoskella.

Me-säätiö rahoittaa hanketta.

Arkkipiispaehdokkaat pohtivat kirkon globaalia vastuuta Kallion kirkossa järjestetään 30. tammikuuta kello 18 paneelikeskustelu, jossa arkkipiispaehdokkaat kertovat näkemyksiään kirkon globaalista vastuusta. Käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa, millaista on Suomen kirkon ulkopolitiikka, miten lähetystyötä pitäisi kehittää, mikä on kirkon rooli humanitaarisessa avussa ja mihin tarvitaan uskontojen välistä yhteistyötä.

Tilaisuuden järjestävät Kallion seurakunta, Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura.

Arkkipiispanvaalien ensimmäinen kierros käydään 8. helmikuuta.

Presidenttiehdokkaita tentataan Kalliossa Kirkkopäivät Kallion kirkossa, Sovinto 100, huipentuu presidenttiehdokkaiden vaalipaneeliin sunnuntaina 21.1. kello 20.

MTV3 lähettää presidenttiehdokkaiden suuren arvokeskustelun suorana.

Ehdokkaita tenttaavat uutis- ja ajankohtaisohjelmien vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila ja politiikan ja taloustoimituksen päällikkö Jussi Kärki.

Lue lisää uutisia kirkkojakaupunki.fi/uutiset

Vaalikone paljastaa arkkipiispa­ ehdokkaiden erot Vaalikoneen avulla voi testata, kuka ehdokkaista on lähimpänä omaa ajattelua.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS MARI AARNIO

K

irkko ja kaupunki -lehden vaalikone on tiettävästi ensimmäinen arkkipiispanvaalikone maailmassa.

– Arkkipiispasta pääsee helmikuussa äänestämään vain pieni valittujen joukko. Silti myös suurta yleisöä kiinnostaa, mitä arkkipiispaksi valittava ajattelee.

Vaalikone helpottaa ehdokkaiden näkemysten vertailua, perustelee päätoimittaja Jaakko Heinimäki.

Arkkipiispasta pääsevät äänestämään Turun arkkihiippakunnan papit ja seurakuntien valitsemat maallikkoäänestäjät, kirkolliskokouksen jäsenet, sekä hiippakuntavaltuustojen, tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen jäsenet. Kaikkiaan äänioikeus kirkon ykkösvirkaan on vain 1525 henkilöllä.

Vaalissa on mukana viisi ehdokasta. Ehdokkaat ovat lähetysjohtaja, teologian tohtori Ville Auvinen (s. 1966), organisaation ja johtamisen yliopisto-opettaja, teologian tohtori Heli Inkinen (s. 1957), kansanedustaja, teologian tohtori Ilkka Kantola (s. 1957), Espoon hiippakunnan piispa, teologian tohtori Tapio Luoma (s. 1962) ja Porvoon hiippakunnan piispa, dosentti Björn Vikström (s. 1963).

Vaalikoneen perusteella ehdokkaista selvästi konservatiivisin on Auvinen. Luoma edustaa vastauksissaan varovaisen perinteistä linjaa, kirkon keskitietä, mutta on valmis myös muutoksiin. Inkinen, Kantola ja Vikström ovat kahta muuta uudistusmielisempiä.

Vaalikoneesta selviää, että kaikki arkkipiispaehdokkaat ovat yksimielisiä siitä, että ihmiskunta on muuttamassa maapalloa elinkelvottomaksi ja että tämä on syntiä. Kaikki ehdokkaat myös käyttäisivät kirkon ”profeetallista ääntä”, jos yhteiskunnan säästöt kohdistuvat työttömiin ja vähäosaisiin.

EROJA SYNTYY suhtautumisessa samaa sukupuolta olevien kirkolliseen vihkimiseen. Ehdokkaista kolme eli Inkinen, Vikström ja Kantola kannattavat samaa sukupuolta olevien vihkimistä. Luoma on osittain eri mieltä ja Auvinen vastustaa vihkimisiä.

Heli Inkinen perustelee näkemystään sillä, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi eikä kirkolla ole oikeutta syrjäyttää rippikoulun käy-

neitä kirkkoon kuuluvia kirkon toimituksista. Hänen mielestään samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen on saatava pian mahdolliseksi.

Myös Ilkka Kantolan mukaan seksuaalisuus kuuluu Jumalan luomislahjoihin. Joidenkin ihmisten kohdalla tämä lahja ilmenee homo-

Kirkko ja kaupungin vaalikoneen avulla lukija voi lehden nettisivuilla kokeilla, kuka olisi itselle mieluisin arkkipiispaehdokas.

seksuaalisuutena. Kansanedustaja Kantola vetoaa myös siihen, että samaa sukupuolta olevien parisuhde ja seksuaalisuus on yhteiskunnassa lailla suojattu. Siksi avioliitto ei hänestä voi saada kirkolta tuomiota vaan siunauksen.

Björn Vikström korostaa, että kirkon pitäisi tehdä päätös samaa su-

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

kupuolta olevien parien vihkimisestä kirkon oman perinteen ja raamatuntulkinnan pohjalta: ”Jos me kerran olemme tasavertaisia ja tasa-arvoisia Jumalan edessä, tämän pitäisi näkyä orjuuden ja rotusorron hävittämisenä, demokratian arvostamisena ja sukupuolisena tasa-arvona”, hän kommentoi.

Tapio Luoman mukaan kirkolliskokouksen päätös edellyttää riittäviä teologisia, kirkon omasta uskosta nousevia perusteluja. Lisäksi hänen mukaansa pitäisi selkeästi kirjata, että toimitus ei ole papille pakollinen.

Arkkipiispakandidaateista Ville Auvinen on samaa sukupuolta olevien vihkimistä vastaan. Hänen mukaansa Jumalan sana on selkeä, avioliitto on miehen ja naisen välinen eikä kirkolla ole mitään omaa siunausta jaettavana.

Konservatiivien ehdokkaaksi vaaleihin lähtenyt Auvinen jää yksin suhtautumisessaan naisten pappeuteen. Muut ehdokkaat ilmoittavat olevansa valmiita vihkimään sekä naisia että miehiä papeiksi. Kukaan muu ei ole valmis järjestämään erillisiä pappisvihkimyksiä niille miehille, jotka eivät halua tulla vihityksi papiksi samaan aikaan naisten kanssa.

Auvinen kertoo olevansa virkakysymyksessä ”perinteisellä kannalla” ja toimivansa vakaumuksensa mukaan. Arkkihiippakunnassa hän delegoisi itselleen mahdottoman tehtävän eli naisten pappisvihkimykset hiippakunnan toiselle piispalle.

EDUSKUNNASSA ON parhaillaan käsiteltävänä kansalaisaloite eutanasian sallimisesta. Arkkipiispaehdokkaista neljä vastustaa eutanasi-

aa. He toivovat sen sijaan saattohoidon ja palliatiivisen hoidon kehittämistä. Heli Inkisen kanta ei ole yhtä ehdoton, vaikka hänkin korostaa kipulääkityksen merkitystä.

Uskonnonopetuksesta tiukimmin nykyisen mallin eli oppilaan oman uskonnon opetuksen kannalla on Auvinen, mutta myös muut ehdokkaat korostavat sen hyviä puolia. Inkinen on valmis siihen, että kunnat voisivat kokeilla ja valita erilaisten mahdollisuuksien välillä.

Kantola ja Vikström olisivat valmiita siihen, että lukiossa voisi olla kaikille oppilaille yhteinen katsomusaine. Luoma muistuttaa, että oman uskonnon opetus on merkittävää kaikille, mutta aivan erityisesti vähemmistöille.

Kaikki ehdokkaat ovat valmiita auttamaan apua tarvitsevia turvapaikanhakijoita, mutta korostavat sen tapahtuvan mieluiten yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Vaalikoneessa kysyttiin arkkipiispaehdokkaiden kantaa kirkolliskokousvaaleihin ja kirkolliskokouksen päätöksentekoon. Kirkon ylimmässä päättävässä elimessä on opillisiksi tulkituissa kysymyksissä vaatimus kolmen neljäsosan määräenemmistöstä, mikä vaikeuttaa uudistuksia.

Ehdokkaista liberaaleimmat Kantola, Vikström ja Inkinen ovat valmiita muuttamaan määräenemmistösäädöksiä. Varovaisemman linjan ehdokas Luomakin voisi harkita asiaa. Konservatiiviehdokas Auvinen haluaa pitää kiinni määräenemmistöstä.

Ehdokkaiden vastauksia kysyttiin kaikkiin 25 väitteeseen ja heillä oli myös mahdollisuus perustella vastauksensa. Vaalikone löytyy osoitteesta Kirkkojakaupunki.fi. ■

A

Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu torstaina helmikuun 1. päivänä 2018 kello 18 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22.

Kokouksen asialuettelo on nähtävänä 24.1.2018 lukien Helsingin seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululla, osoite Kolmas linja 22.

Kokouksen esityslista ja pöytäkirja ovat luettavissa Internetosoitteessa helsinginseurakunnat.fi/hallinto. Esityslista julkaistaan noin viikkoa ennen kokousta ja pöytäkirja noin viikko kokouksen jälkeen.

Helsingissä tammikuun 5. päivänä 2018 Puheenjohtaja

Tule aktivoimaan aivojasi ja saamaan voimavaroja arkeesi!

Senioritoiminta järjestää maksuttoman

Iloa toimeliaisuudesta -Kohtaamistaiteen® ryhmän yli 65-vuotiaille.

Kohtaamistaide on moniaistista, luovaa, aivotoimintaa virkistävää ja iloa tuottavaa taiteen käyttöä.

Taiteen etukäteisosaamista ei tarvita.

Ryhmä kokoontuu 2.2.–23.3.2018 perjantaisin klo 10.00–11.30 Malmilla Vanhustyön keskusliiton tiloissa, osoitteessa Malmin kauppatie 26, 3. krs.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 26.1. mennessä Senioritoimintaan puh. 050-572 2826, 050-572 2830 tai anu.lintila@vtkl.fi

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilai­ sen ohjaamia terapeuttisia keskustelu­ ryhmiä sekä apua parisuhteeseen. Voit myös varata ajan seksuaaliterapeutille.

Senioripysäkin palvelut on tarkoitettu yli 60­vuotiaille, ja ne ovat maksuttomia.

Soita ja varaa aika, p. 045 341 0506.

Seuraa meitä somessa TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

www.joutsenkivi.fi

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

5

6A

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Yle Teeman ohjelmapäällikkö Marika Kecskeméti ajattelee, että jos kauneutta ei näe arjessa, ei sitä näe juhlassakaan.

”Keräilen uniikkeja kokemuksia” Ohjelmapäällikkö Marika Kecskeméti on kuvannut työmatkaansa vuosia.

Se on yksi tapa tehdä töihin siirtymisestä kiinnostavampaa.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT ESKO JÄMSÄ, MARIKA KECSKEMÉTI JA SIRPA PÄIVINEN

K

ruununhaka, Kaisaniemi, Hakaniemi, Tokoinranta, Linnunlaulu, Töölönlahti, Talvipuutarha, Eläintarha, Pasila.

Marika Kecskeméti on pyöräillyt samaa noin kuuden kilometrin reittiä töihin vuosikaudet. Neljän vuoden ajan hän on ottanut joka ikinen työaamu iPhonellaan kuvan ja jakanut sen Instagram-tilillään marikahelsinki.

– Rutiinit ja toisto liittyvät arkeen. Saan kiksejä siitä, että löydän aina uuden tulokulman rutiinien sisällä. Keräilen uniikkeja kokemuksia kuvaamalla työmatkaani.

Kecskeméti lähtee töihin aamukahdeksan maissa, ottaa matkalla vain muutaman kuvan ja jakaa yhden niistä.

– Olen tehnyt itselleni tiukat säännöt. Ei feikkausta, ei lavastamista. Suosikkikirjailijani, unkarilainen István Örkény, kehitti Minuuttinovellit. Ideana on, että hyvän novellin ehtii lukea samassa ajassa kun keittää kolmen minuutin kananmunan. Otin siitä metodin ja ajattelen, että kuvaamiseen saa mennä saman verran aikaa kuin liikennevaloissa odottamiseen.

Kecskeméti pitää työmatkakuvaamisen nopeutta ja intuitiivisuutta hyvänä vastapainona työlleen Yle Teeman ohjelmapäällikkönä.

– Työlleni ovat luonteenomaisia pitkät prosessit ja päätökset, joissa pitää ottaa huomioon monia tekijöitä. Kukin työmatkakuva on senhetkinen havainto, reaktio tai tunnetila. Jos rupeaisin rakentamaan kompositioita tai photoshoppaamaan, en ehtisi ikinä töihin.

ruma, siitä löytyy valoja, pintoja, materiaaleja ja yksityiskohtia, joista saa esiin kaunista.

Kuva kotipihan vesilätäköstä aloitti Kecskemétin työmatkasarjan Instagramissa ja Facebookissa. Se oli jotain ihan muuta kuin postikorttimaiset matkakuvat.

– Lätäkkökuva sai ihmisissä aikaan poskettomasti iloa.

Vesilammikko oli muodostunut Kecskemétin kotipihalle Meritullinkatu 15:ssä Kruununhaassa.

1900-luvun alussa rakennettu talo kuuluu Helsingin kaupunginmuseon jugendhelmiä esittelevän kävelykierroksen kohteisiin.

– Rakastan tätä linnaamme, mutta yhtä lailla rakastan sen pihan lätäköitä ja takapihan pyykkinarua.

KUVAAMISEN ANSIOSTA Marika Kecskeméti havainnoi ympäristöään aiempaa valppaammin. Hän puhuu yksityiskohtien kauneudesta: miten mukulakivikatu ”shiftaa valoa”, kuinka Eläintarhan kentän kuluneessa, harmaassa puuaidassa erottuu läheltä katsottuna ”mielettömästi värejä” ja millaista betoniromantiikkaa löytyy työpaikan läheltä Pasilasta.

– Etsin kuvissani ensisijaisesti kaunista, mutta en niin, että kuvaisin itsestään selvästi söpöintä tai prameinta vaihtoehtoa. Vaikka ympäristö olisi todella

PORTTIKÄYTÄVÄN SIPULINMUOTO toistuu sisäpihan toisella puolella katoksessa, jonka suojasta Kecskeméti hakee valkoisen, 27-vaihteinen Crescentin.

Suojasäällä Kecskeméti pyöräilee usein mekossa ja saapikkaissa.

– Jos on pakkasta, puen pyöräilyhousut mekon alle. En ole mikään urheilupyöräilijä. Perillä tulee silti pieni jälkihiki, mutta se on vain terveellistä.

Kecskeméti on toivottanut usein pyörän selästä hyvät huomenet lähellä asuvalle työkaverilleen, jo-

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

7

Marika Kecskemétillä on jo yli 600 kuvaa matkalta töihin. Tässä niistä kolme.

ka ennättää töihin ratikalla noin vartin hänen jälkeensä. Pyörällä työmatka taittuu parissakymmenessä minuutissa.

– Töissä on ihan eri fiilis, jos joudun menemään sinne ratikalla. Pyöräilystä saa energiaa. Tutulla reitillä pyöräileminen on myös eräänlaista meditaatiota. Pyöräilyn ja ajattelun rytmi kohtaavat.

– Siinä on jotain mantranomaista, että tekee saman asian joka päivä. Työmatka voi näyttää ihan erilaiselta samaan kellonaikaan seuraavana päivänä. Taivas on eri värinen, valo muuttunut, varjot toisenlaisia.

Lisäksi pyöräilyyn liittyy vapaus poiketa perusreitiltä hetken mielijohteesta.

– Välillä tulee fiilis polkea Hakaniementorin kautta ja ottaa kuva vaikka saunavastasta. Sekin voi olla kaunis kohta työmatkani varrella.

”

SIINÄ ON JOTAIN MANTRANOMAISTA, ETTÄ TEKEE SAMAN ASIAN JOKA PÄIVÄ.

YLE TEEMAN OHJELMAPÄÄLLIKKÖ MARIKA KECSKEMÉTI

YLI 600 TYÖMATKAKUVAA. Sen verran Marika Kecskeméti arvioi jo ottaneensa ja jakaneensa.

Vuonna 2016 hän piti kännykkäkuvistaan gallerianäyttelyn, jonka virallinen suojelija oli suomalaisen kuvajournalismin uranuurtaja Caj Bremer.

– Hän on uskollinen kuvieni seuraaja. Hän kommentoi jokaista työmatkakuvaani ja on sanonut, että Marika, sinulla on parasta, mitä valokuvaajalla voi olla: silmät.

Kecskemétillä on mielessä uusia taideprojekteja. Nytkin jotain urbaania, jotain sarjallista. Hän saa inspiraatiota esimerkiksi newyorkilaisten kuvista ja minämuotoisista haastatteluista koostuvasta sivustosta Humans of New York sekä kartoituksesta, johon on kirjattu jokainen New Yorkin katupuu.

Kecskeméti aikoo jatkaa myös työmatkansa kuvaamista. Reitti tosin vaihtuu keväällä, kun Kecskeméti muuttaa perheineen putkiremonttia pakoon Isolle Roobertinkadulle. ■

Kuvaa #kaunistyömatka Lisää elämää elämääsi. Katso työmatkalla ympärillesi, kuvaa ja jaa hashtagilla #kaunistyömatka julkisesti Instagramissa tai Facebookissa. Aikaa on 25.1. asti.

Parhaat kuvat palkitaan maukkailla matkaeväillä.

– Työmatka on luonteva kohta panna kuulokkeet päähän. Podcasteista jää aina mieleen jotain uutta, kertoo Tuukka Joru.

”Opin, että kuu pyörii akselinsa ympäri”

V

iestintäsuunnittelija Tuukka Jorulla on kotoa Espoon Matinkylästä vajaan 40 minuutin matka Lauttasaaren Itälahdenkadulle. Siellä sijaitsee hänen työpaikkansa Nuoren Kirkon toimisto.

Työmatka alkaa puolen kilometrin kävelyllä, sitten noin vartti metrossa ja vielä kilometrin kävely Lauttasaaren asemalta.

Vaikka Joru kiitää raiteita pitkin maan alla, mieli voi liikkua avaruudessa. Hän kuuntelee matkoilla usein Podcasteja Spotifysta, erityisesti sarjaa Stuff You Should Know.

– Podcastissa käsitellään aina yhtä aihetta. Viimeksi opin, että kuu pyörii akselinsa ympäri sen lisäksi, että se pyörii maapallon ympäri. En ollut koskaan ajatellut, että muuten maahan näkyisi välillä myös kuun toinen puoli.

Joru ehtii kuunnella usein puolikkaan podcastin matkalla töihin, ja jutun loppuun kotimatkalla. Välillä hän uppoutuu musiikkiin.

– On kiva tsekkailla, mitä Spotifyn tarjoamilta soittolistoilta tulee vastaan. Musiikin kuunteluun ei tunnu löytyvän muuten aikaa.

Kotona olen mieluummin lasten kanssa, kertoo 7- ja 10-vuotiaiden koululaisten isä.

Ennen metron tuloa Joru nautti bussimatkan merimaisemista ja auringonnousuista. Häntä rasitti kuitenkin bussiaikataulujen vahtaaminen ja kulkupelin vaihto kesken matkan.

– Työmatka on nyt hyvä osa päivää. Paitsi jos unohdan ottaa kuulokkeet mukaan. Silloin tuntuu, että aika menee totaalisen hukkaan.

Tiesitkö tämän työmatkoista?

Työmatkaliikenne muodostaa suuren osan 25–64-vuotiaiden liikkumisesta. Lähes 30 prosenttia kaikesta suomalaisten liikkumisesta liittyy työhön.

Helsingissä vuonna 2016 päivän aikana tehdyistä matkoista 21 prosenttia oli työmatkoja, eli yleensä kodin ja työpaikan välisiä matkoja. Niitä kertyi päivässä noin 361 000.

Polkupyörä on nopein kulkuväline alle 5 kilometrin matkoilla.

Yhä useampi pyörän käyttäjä jatkaa pyöräilyä myös talvella. Tammikuussa 2017 pyöräilijöitä oli selvästi enemmän kuin edellisvuonna. Kuukausi oli keskimääräistä lämpimämpi, kuivempi ja vähäluminen.

75 prosentilla helsinkiläisistä on käytössään polkupyörä vähintään silloin tällöin.

Noin 90 prosentilla helsinkiläisistä oli matkakortti vuonna 2016. Eniten sitä käyttivät naiset

ja 18–29-vuotiaat. Lähes kaikki käyttivät joukkoliikennettä ainakin joskus.

Noin puolessa helsinkiläistalouksista oli auto vuonna 2016.

Moottoriajoneuvoliikenteen määrä kantakaupungin rajalla on vähentynyt selvästi 2000-luvun alkuvuosista.

Lähteet: Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016, Liikenneturva, Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2016, Motiva, Pyöräliikenteen laskennat 2017 Helsinki.

8A

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Läheisyyden puutetta on vaikea korjata

– Halusin selvittää, mistä häpeä kumpuaa, Marjo Niemi sanoo.

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

Marjo Niemi menee uudessa romaanissaan äidin ja lapsen suhteen alkujuurille.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

H

ieman sekaisin oleva nainen löytää itsensä näyttämöltä, jossa makaa paareilla hänen kuollut äitinsä. Nainen alkaa tilittää äitisuhteeseensa liittyvää syyllisyyttä ja häpeää. Hän kokee, että ne kumpuavat hänen lapsuudenperheessään kärsimästään läheisyyden ja kosketuksen puutteesta. Sama asetelma on jatkunut tietyllä tavalla myös naisen omassa perheessä.

Romaanissaan Kaikkien menetysten äiti Marjo Niemi päätyi käsittelemään häpeää, koska hän halusi selvittää sen kaavaa. Aihe on hänelle itselleenkin läheinen.

– Minua kiinnosti mennä aivan äidin ja lapsen suhteen alkujuurille. Häpeä tuntuu päähenkilön ruumiissa niin vahvasti, että hän taantuu välillä sylivauvaksi.

Niemi halusi puhutella lukijan häpeäntunnetta, koska häpeä on niin suuri voima ihmisyhteisöissä, jopa yhteiskunnallisella ja poliittisella tasolla. Se on jotain, mitä ihmiset eivät halua nähdä.

– Kyse on myös kirjailijan kunnianhimosta kirjoittaa jostain, mille ei tunnu olevan kieltä. Eräs häpeätutkija sanoi, että häpeä toimii kielen tavoin ja että sen kanssa on pyrittävä dialogiin, kuultava sen vaiennettua ääntä.

Niemen romaani on nyt valittu Runeberg-palkintoehdokkaaksi.

”

PIENI LAPSI ON AIVAN AIKUISTEN ARMOILLA: VAUVAN HÄDÄN LIEVITTÄMINEN ON SAMALLA ELINIKÄISEN TURVALLISUUDENTUNTEEN LUOMISTA HÄNELLE.

LASTEN PUOLELLE Marjo Niemi asettui jo nuorena hoitaessaan toisten lapsia. Kun hän sai omia lapsia, hän luki paljon varhaisesta vuorovaikutuksesta.

– Herkistyin, kun yritin ymmärtää pientä ihmistä. Sain samalla uuden näkökulman omaan lapsuuteeni.

Niemen mukaan varhaisessa vuorovaikutuksessa ei ole tärkeää se, että lähellä on juuri äiti. Tärkeintä on, että saa joltain aikuiselta rakkautta, hellyyttä ja hyväksymistä. Näiden puuttumista voi olla vaikea korjata myöhemmin.

– Tämä on salakavalaa, sillä läheisyyden puuttumista ei välttämättä muista, mutta se voi silti näkyä myöhemmin suhteessa itseen ja omiin lapsiin. Pieni lapsi on aivan aikuisten armoilla: vauvan hädän lievittäminen on samalla elinikäisen turvallisuudentunteen luomista hänelle.

Vaikka Niemen romaanin nimi on Kaikkien menetysten äiti, hän toteaa kirjoittaneensa ylipäätään ihmisistä.

– Kirjan ongelmia ei tarvitse ajatella sukupuolisidonnaisina, vaan ne voivat koskea yhtä lailla eri perheenjäseniä. Perhe on lapsen ensimmäinen yhteisö, ja sen ongelmat ja ratkaisut seuraavat häntä koko elämän.

– Perheessä saattaa tapahtua monenlaista, mutta kaikesta voi selviytyä. Ja lapsetkin ovat yksilöitä, toiset ovat herkempiä kuin toiset. Kaikesta ei voi syyttää perhettä, sillä myös sattumalla on iso merkitys, esimerkiksi sillä millaisia ihmisiä eri elämänvaiheissa kohtaa.

PERHE-ELÄMÄSTÄ Marjo Niemi on kirjoittanut jo aiemminkin eri näkökulmista.

Esimerkiksi viime vuonna Teatteri Avoimissa Ovissa nähtiin hänen käsikirjoittamansa näytelmä Keskellä ruuhkaa juoksee nainen.

– Halusin kuvata käännekohtaa naisen elämässä. Lapsiperheen arki on usein kiireistä, pientä silppua. Silloin päiväkotien ja koulujen lapsen hyväksi tekemä työ nousee erityisen tärkeäksi.

Niemi kokee, että nyky-yhteiskunta on melkoisen suorituskeskeinen.

– Se lähtee paljon myös poliittisista päätöksistä, jotka kohdistuvat työhön ja koulutukseen, hän toteaa.

– Ja kun arki on niin vaativaa, haetaan avuksi trendikkäitä lajeja, kuten mindfullnessia, meditaatiota ja joogaa. Ajatellaan, että kun teen 15 minuutin meditaation, se auttaa olemaan tehokkaampi kaikessa. Paremmin toimisi ehkä se, että löisi rehellisesti nyrkin pöytään ja sanoisi, ettei kestä enempää.

MARJO NIEMI toimii nyt kolmatta vuotta Nuoren Voiman Liiton puheenjohtajana.

Liitto julkaisee lehteä sekä järjestää kirjallisia tapahtumia ja kirjoittajakoulutusta.

– Tältä paikalta näkee, miten alalle tulee koko ajan uusia monipuolisia kirjoittajia. Toisaalta olen huomannut myös sen, että taiteen arvostus on vähentynyt ja sen merkitystä joutuu perustelemaan koko ajan enemmän. Maailma on nykyään täynnä ärsykkeitä, joita tulee joka tuutista.

Hän uskoo kuitenkin, että vaikka esimerkiksi Nuori Voima on pieni lehti, sillä on silti suuri vaikutus. Ne, jotka sitä lukevat, usein myös itse kirjoittavat.

Niemi kirjoittaa parhaillaan kahta romaania ja yhtä näytelmää. Hänelle erilaisten juttujen tekeminen on ollut luontaista lapsesta lähtien.

– Olen ollut aina kiinnostunut monista asioista. Se on tietynlaista uteliaisuutta, jota yritän ruokkia myös omissa lapsissani. ■

A

9

Hulluus on kahden ihmisen välissä Sanna Kekäläisen uusi tanssiteos pureutuu hulluuden eri muotoihin.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

T

anssija ja koreografi Sanna Kekäläinen on sivunnut kantaaottavissa töissään hulluutta aiemminkin. Nyt se on tammikuun lopulla nähtävän Hullut-teoksen pääteema.

– Teos kuvaa ihmisten sisäisiä kokemuksia.

Keskeistä siinä on, että hullut ovat autuaita ja että hulluus on kahden ihmisen välissä.

– Toisaalta autuasta on myös ihmisten välinen jumaluus.

Tarkoitan sillä rakkautta ja toivoa, ihmisen mahdollisuutta tehdä hyvää.

Kekäläisen mukaan toisenlaista hulluutta edustavat Donald Trumpin valinta presidentiksi, ilmastokatastrofi, neoliberalistinen ajattelu ja valeuutiset.

– Nehän on nykyään meidän arkipäiväämme. Arveluttava porukka päättää asioista, eikä varsinkaan eri vähemmistöjen, kuten syrjäytyneiden, naisten ja maahanmuuttajien, asema ole kehuttava.

ALASTOMUUS ON KUULUNUT alusta lähtien Sanna Kekäläisen koreografioihin. Hulluus-teoksessa hän tanssii Janne Marja-ahon kanssa, ja he ovat osan aikaa alasti.

– Tuomme näyttämölle yksityisen tilanteen ja ihmisen paljaimmillaan. Tilanne kuitenkin laajenee vähitellen isommaksi kokonaisuudeksi, joten teemme pienestä suurta. Esitykseen sisältyy vuorovaikutusta, asioiden jakamista ja tietynlaista rajattomuutta.

– Luemme näyttämöllä myös runoilija Gunnar Björlingin Solgrönt-teosta. Suuresti ihailemani Björling oli Pohjoismaiden ensimmäinen modernisti. Silti häntä pidettiin niin sanotusti koppikypsänä eli hulluna.

SANNA KEKÄLÄINEN KERTOO pohtivansa teostensa teemoja parikin vuotta ennen kuin niiden rakenteet alkavat muodostua. Kun hän menee harjoitussaliin, hän työstää teosta muutaman kuukauden intuitiolla.

– Teoksen muoto on täysin Herrassa tai tiedostamattomassa, ei minun omissa käsissäni. Syntyvä liike on sidoksissa työn aiheeseen ja henkilöihin.

Hullut-teoksen harjoitukset alkoivat syksyllä hankalissa merkeissä. Kekäläinen putosi rapuissa pari metriä, minkä seurauksena hänen yksi selkänikamansa murtui.

– En voinut aluksi tehdä kaikkia teoksen liikkeitä, mikä tuntui liikkumaan tottuneesta kamalan rajoittavalta mutta toisaalta myös kiinnostavalta. ■ Hullut-teoksen ensi-ilta ke 24.1. klo 19 Stoan Teatterisalissa, Turunlinnantie 1, Itäkeskus. Esitysten yhteydessä järjestetään 28.1., 31.1. ja 2.2. mielenterveyden teemoja käsittelevä Mieli ja mielen ulkopuolisuus -keskustelusarja. Mukana on alan asiantuntijoita. Lisätietoja: www.kekalainencompany.net.

10 A

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

sovinto = 100

Kallion kirkossa 19.–21.1.2018 siin aisuuk l i t n i i Kaikk paa pääsy. va

klo 12 Sisällissodan muistovuoden avaus klo 14 Sovinto 100 -kansalaisfoorumi Kansalaisten laatimia ehdotuksia kommentoivat presidentti Tarja Halonen, piispa Teemu Laajasalo, kirjailija, elokuvaohjaaja Elina Hirvonen sekä CMI:n Irak-ohjelman johtaja Hussein Al-Taee. Presidenttiehdokkaiden loppukommentit. Juontajana Helsingin kulttuurin- ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio. klo 16 Vihan kierteestä sovinnonrakentajiksi Mukana mm. rasistisen skinhead-järjestön entinen johtohahmo, nykyisin nuoria rauhan rakentamiseen kannustavan Serve2unite-verkoston aktiivi Arno Michaelis. Juontajana Habiba Ali, projektikoordinaattori, Network for Religious and Traditional Peacemakers, Kirkon Ulkomaanapu. klo 20 Musiikkimessu: Siunattu sovinto Eri musiikkikulttuurit kohtaavat YLE:n taltioimassa messussa: Samuli Edelmann ja Orkestra Suora Lähetys, Yona, Daikini, Malang Cissokho ja Ikosen Siskot sekä orkesteri. Messu: pastori Mari Mattsson.

SUNNUNTAI 21.1. klo 10 Sovinto 100 Kallion kirkkopäivät 100 vuotta -juhlamessu klo 20 Presidenttiehdokkaiden suuri arvokeskustelu MTV3:n suora lähetys

Kallion kirkko Itäinen papinkatu 2 sovinto100.fi

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

PERJANTAI 19.1. klo 20 Breaking the Silence – ilta ambientin äärellä Iltahartaus Rinneradion tunnelmissa.

LAUANTAI 20.1.

TERVETULOA ASUMAAN KODIKKAASEEN

PALVELUTALO CECILIAAN Helsingin Vuosaaressa sijaitseva HelsinkiMission palvelutalo Cecilia on suunniteltu senioreiden tarpeisiin.

Se tarjoaa turvallisen kodin, seuraa ja monipuolista vapaaajanohjelmaa saman katon alla. Metroasema ja hyvät palvelut sijaitsevat lähellä.

Viihtyisät ja esteettömät yhteiset tilat lisäävät asumismukavuutta. Lounasravintolasta saa päivittäin maistuvaa kotiruokaa.

Ceciliassa asut omassa kodissasi, jonka saat sisustaa omilla huonekaluilla ja tavaroillasi. Vuokraan kuuluu mm. turvaranneke, hoitajapäivystys 24 h/vrk ja hoitajan vastaanotto arkisin. Diakonissalaitoksen Hoiva tarjoaa hoivapalveluja asukkaiden tarpeiden mukaan.

Tervetuloa tutustumaan!

Ole yhteydessä Iina Lindbergiin, puh. 050 435 5189 / iina.lindberg@helsinkimissio.fi Lue lisää palveluistamme www.helsinkimissio.fi

Kutsu

Hyvinvointiluento Saga Munkkiniemessä perjantaina 26.1.2018 klo 15

Toivotamme Teidät lämpimästi tervetulleeksi kuulemaan geriatri Martin Pomoellin luentoa ravitsemussuosituksista ikääntyneille Saga Munkkiniemeen. Ennen hyvinvointiluentoa, klo 14, Teillä on mahdollisuus tutustua Sagan korkeatasoisiin palveluihin sekä kauniiseen taloomme.

Lisätietoja, esitetilaukset ja yksityiset näytöt puh. 050 5215 139 | www.sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Paras mahdollinen uskonnonopetus

Kirkko ja kaupunki kysyi opettajilta, miten uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus tulisi järjestää. Ei ainakaan siirtymällä kaikille yhteiseen aineeseen.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVITUS JARKKO PELTOLUHTA

2B

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

U

kri Pulliainen nauraa. Hän on juuri kuullut, että Kirkko ja kaupunki yrittää selvittää, miten peruskoulun ja lukion katsomusaineiden opetus pitäisi järjestää, että kaikki olisivat tyytyväisiä.

– Hehehe. Se voi olla haastavaa, Pulliainen hekottaa. Hän on Suomen filosofian ja elämänkatsomustiedon (et) opettajien Feto ry:n puheenjohtaja ja Kallion lukion elämänkatsomustiedon opettaja.

Et-opettaja Pulliainen istuu samassa natisevassa karusellissa kuin uskontojen aineopettajat. Opettajat, poliitikot ja äkäiset kansalaiset ovat monta vuotta vääntäneet peistä, pitäisikö koulussa opettaa katsomusaineita ja jos pitäisi, miten.

Suomen kouluissa opetetaan kunkin oppilaan omaa uskontoa. Se tarkoittaa periaatteessa sitä, että evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluva oppilas käy luterilaisilla uskonnontunneilla, muslimioppilas islamintunneilla ja niin edelleen. Jos oppilas ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan, hän käy et-tunneilla.

Moni on sitä mieltä, että tämä ei käy. Esimerkiksi Helsingin yliopiston uskonnon didaktiikan professori Arto Kallioniemi sanoi 13.9.2017 Helsingin Sanomille, että malli, jossa lapset jaetaan eri luokkiin uskonnon perusteella, ei ole tätä päivää. Yhä useampi on Kallioniemen kanssa samaa mieltä: kouluissa pitäisi alkaa opettaa yhteistä katsomusainetta, jossa kaikki oppilaat laitetaan samaan luokkaan pohtimaan, kuka oli profeetta Muhammad ja mitä eettisiä ongelmia liittyy lihansyöntiin tai aborttiin.

Jotkut koulut ovat ottaneet ohjat omiin käsiinsä. Esimerkiksi Kulosaaren yhteiskoulussa katsomustunnit on jo yhdistetty, vaikka niin ei lain mukaan saisi tehdä.

UKRI PULLIAINEN uskoo, että kouluissa siirrytään säästösyistä jossain vaiheessa yhteiseen katsomusaineeseen. Pulliaisen mukaan siinä on monia vaaroja.

– Ihan perusongelma on, että jos mennään kaikille yhteiseen opetukseen, se alkaa vuotaa reunoilta. Tarpeeksi fundamentalististen tai tiukkojen perheiden vanhemmat ottavat lapsensa pois sieltä.

Olisiko se mahdollista, jos opetus olisi pakollista? Pulliainen pelkää pahaa. Ulkomailla on asiasta kokemusta: sekä uskovaiset että ateistit ovat vetäneet yhteisestä oppiaineesta herneen nenäänsä. Esimerkiksi Norjan yhdistetystä katsomusaineesta on riidelty Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta myöten.

Ydinkysymys on, mitä yhteisen katsomusaineen tunneilla opetetaan.

– Se vaara on, että oppisisältöä ruvetaan jakamaan uskontokuntakohtaisesti. Että luterilainen kirkko sanoo, että kun meitä on 70 prosenttia suomalaisista, niin me otamme 70 prosenttia sisällöistä, Pulliainen sanoo.

– Tai ei luterilainen kirkko varmaan tekisi niin, mutta pienemmät uskonnot vaatisivat sinne ilman muuta omat lokeronsa. Ja tulisiko sinne sitten joku uskonnottomuuslokero, että viidesläisyyden jälkeen käsitellään ateismia?

Tässä osutaan Pullaisen mielestä siihen, mikä olennaisimmalla tavalla erottaa et:n uskonnonopetuksesta.

Hänen mukaansa et-tunneilla ei niinkään opeteta faktoja vaan sitä, mikä on niiden merkitys itselle. Siksi et:n ymppääminen samaan pakettiin uskontoaineiden kanssa olisi katastrofi.

– Biologian opettaja voi opettaa biologiaa ja fysiikan opettaja fysiikkaa, mutta et:n opettaja auttaa nuoria ajattelemaan itse.

Yhteinen katsomusopetus olisi helposti yksi reaaliaine muiden joukossa. Vaara on, että siitä tulisi faktojen ulkokohtaista opettelua, Pulliainen selittää.

Miten katsomusaineiden opetus sitten kannattaisi järjestää? Ukri Pulliaisen parhaassa mahdollisessa maailmassa kaikki oppilaat kävisivät et:n tunneilla. Senkin kanssa hän voisi elää, että asiat pysyisivät niin kuin ne ovat nyt – yhtä juttua lukuun ottamatta.

Pulliaisen mukaan luterilaiset ja ortodoksiset oppilaat ovat koulussa epäoikeudenmukaisessa asemassa. Muiden uskontojen oppilailla on mahdollisuus valita oman uskonnon ja et:n välillä, mutta luterilaisilla ja ortodokseilla ei. Heidän on pakko käydä oman uskonnon tunneilla.

Niin, periaatteessa. Ovelilla lukiolaisilla on kuitenkin keinonsa.

– Minun ei ehkä pitäisi sanoa tätä ääneen, mutta kyllähän nuori voi olla kertomatta opettajalle, että hän kuuluu kirkkoon ja tulla sinne et:n kurssille. Enhän minä rupea tarkistamaan jokaisen henkilön siviilirekisteriä.

Harva lukiolainen kuitenkaan uhmaa järjestelmää.

SUAAD ONNISELKÄ nauraa.

Hän on juuri kuullut, että yritämme selvittää, miten peruskoulun ja lukion katsomus-

aineiden opetus pitäisi järjestää, että kaikki olisivat tyytyväisiä.

– Hehehe. Joo, no niin.

Vesalan koulussa islamia opettava Onniselkä on Ukri Pulliaisen kanssa samaa mieltä: yhteinen katsomusaine on onneton idea. Syyt tosin ovat toiset.

– Sanotaan, että uskontotieteellinen näkökulma on neutraali, mutta kun se ei ole, Onniselkä sanoo.

”

Katsomusaine ei ole millään tavalla arvoneutraali aine.

ORTODOKSISEN USKONNON OPETTAJA KAARINA LYHYKÄINEN

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

Et:n ja islamin oppilaat ovat kumpikin vähemmistöjä: et:tä opiskeli viime vuonna peruskoulun 1.–6. luokilla 6,6 prosenttia oppilaista ja 7.–9. luokilla 5 prosenttia, islamia taas 2,1 prosenttia ja 1,9 prosenttia. Suomalaisessa yhteiskunnassa muslimit ovat kuitenkin paljon syvemmällä marginaalissa kuin uskonnottomat.

Onniselän mielestä on vaara, että yhteisessä katsomusaineessa muslimit jäisivät henkisesti altavastaajiksi.

– Me puhutaan haavoittuvassa asemassa olevasta vähemmistöstä, jolla ei ole taloudellisia resursseja antaa laadukasta opetusta omissa yhdyskunnissaan.

Toki muslimiyhdyskunnat järjestävät omaa opetusta – ja muslimeilla, kuten muidenkin uskontojen oppilailla lukuun ottamatta luterilaisia ja ortodokseja, on takaovi. Jos muslimioppilaiden vanhemmat niin haluavat, muslimioppilaat vapautetaan koulun järjestämästä islaminopetuksesta ja lähetetään omaan yhdyskuntaansa saamaan opetusta (onko se sitten reilua – siitä tarkemmin oheisessa kainalojutussa). Onniselän mielestä se on kuitenkin huono vaihtoehto.

– Koulun uskonnonopetus avaa islamia suhteessa suomalaiseen yh-

teiskuntaan. Rehellisesti sanottuna moskeijaopetuksessa ei tapahdu niin.

Meidän islamilainen traditio Suomessa on konservatiivisempi kuin monissa islamilaisissa maissa.

KOULUN ISLAMINOPETUKSELLA on Suaad Onniselän mielestä kaksi tärkeää tehtävää. Ensinnäkin se on paikka, jossa omaa traditiota voi turvallisesti haastaa. Jos opettaja ei ole muslimi, hänen voi olla vaikea olla yhtä aikaa haastava auktoriteetti ja turvallinen kivijalka. (Lain mukaan opettajan ei ole pakko olla muslimi, mutta käytännössä niin tuppaa olemaan.)

Toinen pointti on siltojen rakentaminen. Onniselän mukaan koulun islamintunneilla kotoutetaan muualta tulleita muslimioppilaita suomalaiseen maailmaan.

– Jos nuorten ja lasten kokemusmaailma on lähiössä, he saattavat oikeasti ajatella, että pussikaljakulttuuri ja huono kielenkäyttö liittyvät kristillisiin arvoihin. Minä uskon, että jos meillä olisi yhteisopetus, he eivät uskaltaisi puhua näistä en-

nakkoluuloista. Vertaisryhmässä pystyy paljon helpommin avaamaan hassujakin ajatuksia, Onniselkä sanoo.

Ukri Pulliaisen kompromissimalli on, että uskonnolliset ryhmät voivat järjestää omaa opetusta, mutta et olisi avoinna kaikille. Muslimioppilaat voivat valita et:n jo nyt. Onko se Onniselän mielestä hyvä asia?

– Minulla ei ole siihen henkilökohtaista mielipidettä. Mutta jos tällaista valintaa ei olisi, se ehkä sitouttaisi huoltajia paremmin seuraamaan opetusta ja käymään keskusteluja opettajan kanssa. Nyt valinta voi perustua myös siihen, että islamintunti on ikävään aikaan ja ikävässä paikassa.

PROFESSORI ARTO KALLIONIEMI totesi Helsingin Sanomille, että uskonnon asema oppiaineena on masentava. Hän pitää nykyistä mallia järjettömänä ja sanoo, ettei se palvele kenenkään

B

3

etua. Kallioniemeä harmittaa, ettei muutos silti tunnu onnistuvan. ”Milloin siitä tulee vähemmistökysymys ja milloin mitäkin. Asia on hyvin jännitteinen, ja erityisesti ortodoksit ovat voimakkaasti uudistamista vastaan.”

Helsingin normaalilyseon lukiossa ortodoksista uskontoa opettava Kaarina Lyhykäinen ei tosiaankaan lämpene yhteiselle katsomusaineelle.

Ortodoksista uskontoa opiskelee peruskoulun 1.–6. luokilla 1,6 prosenttia oppilaista, 7.–9. luokilla 1,5 ja lukiossa 1,2.

– Katsomusaine ei ole millään tavalla arvoneutraali aine. En jaksa uskoa, että yhteinen katsomusaine toisi kaikille sellaista hyvää katsomuskasvatusta, joka lähtisi lapsen tai nuoren omista lähtökohdista ja jonka päälle voisi rakentaa.

Ortodoksioppilaat eivät saa mennä et:n tunnille, vaikka

4B

”

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

haluaisivat. Pitäisikö mahdollisuus avata?

– En täysin tyrmää ajatusta, mutta en myöskään näe sitä optimaalisena vaihtoehtona. Jos ajattelee ortodoksisen perheen lasta tai nuorta, niin en tiedä, miten se vastaisi hänen katsomuksellisiin kysymyksiinsä.

Säännöistä löytyy kuitenkin jälleen reikä: jos opetuksen järjestäjän alueella (useimmiten kunta) on alle kolme oppilasta, jotka kuuluvat ortodoksiseen kirkkoon, et:n ovet ovat auki.

UKRI PULLIAINEN, Suaad Onniselkä ja Kaarina Lyhykäinen tuntuvat olevan yhtä mieltä: katsomusopetus ei ole pelkkää tiedonvälitystä vaan elämän syvien kysymysten käsittelyä hedelmällisessä ympäristössä. Kolmesta opettajasta yksikään ei ajattele, että yhteinen katsomusaine olisi sellainen.

Luterilaisen uskonnon opettajista suurin osa kuuluu Suomen uskonnonopettajain liittoon. Liiton puheenjohtajan Tuovi Pääkkösen mielestä nykytilanne on ehkä reiluin mahdollinen.

– Kaikilla on oman uskonnon opetus ja uskonnottomilla et. Se, onko nykytilanne oppiaineen tulevaisuuden kannalta pitemmän päälle järkevä, on sitten eri asia.

Pääkkösen mielestä sekä omassa että yhteisessä oppiaineessa on puolensa. Oman uskonnon opetus auttaa tuntemaan omaa taustaa, yhteinen opetus taas vahvistaisi dialogitaitoja.

Peruskoulun katsomusopetukseen Pääkkönen ei ota kantaa, mutta lukiossa voisi hänen mielestään siirtyä yhteiseen oppiaineeseen. Vastaan tulevat kuitenkin tutut ongelmat.

– Aineen sisällöstä ei ole helppo päästä yksimielisyyteen. Toiselle se olisi liian uskonnollinen, toiselle liian ei-uskonnollinen, Pääkkönen selittää.

Niinpä niin.

Koulun uskonnon­ opetus avaa islamia suhteessa suomalaiseen yhteiskuntaan.

Rehellisesti sanottuna moskeija­ opetuksessa ei tapahdu niin.

ISLAMIN OPETTAJA SUAAD ONNISELKÄ

Pääkkösen mielestä et:n avaaminen luterilaisille ja ortodokseille ei olisi valtavan suuri uhka uskonnonopetukselle, mutta saattaisi entisestään hämärtää ajatusta oman uskonnon opetuksesta. Hän huomauttaa, että halukkaita vaihtajia on myös toiseen suuntaan.

– Esimerkiksi minun koulussani Tampereen norssissa on nyt kaikil-

la koulutasoilla enemmän kirkkoon kuulumattomia uskonnonopetuksessa kuin et:ssä. Ja me emme ole mitenkään uskontopainotteinen koulu uskonnollisella alueella.

TUOVI PÄÄKKÖNEN ei usko, että opettajat pääsevät asiasta sopuun. Hän uskoo, että tilanne muuttuu vain, jos valtiovalta pakottaa siihen.

Opettajien kommenteista voi kuitenkin todeta, että on yksi malli, jota kukaan ei täysin torju: Suomen kouluissa opiskeltaisiin jatkossakin omaa uskontoa, mutta elämänkatsomustieto avattaisiin vaihtoehtona kaikille.

Professori Kallioniemi, miten olisi?

– Et:n avaaminen mahdolliseksi kaikille oppilaille olisi erittäin tervetullut asia. Käytäntö, jossa oppilaiden saama uskonnonopetus on sidottu uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyteen, ei ole tätä päivää, Arto Kallioniemi vastaa.

Kallioniemen mielestä se ei kuitenkaan riitä. Hänestä olisi nimenomaan tärkeää, että kaikki oppilaat opiskelisivat eri katsomuksia yhdessä.

– Näin oppilaat saavuttaisivat uskonnolliseen ja katsomukselliseen monilukutaitoon liittyviä dialogisia valmiuksia. Et:n vapaan valinnan toteutuminen todennäköisesti pirstaloisi katsomusopetuksen kenttää entistä enemmän, ainakin pääkaupunkiseudulla. ■

Luterilainen oppilas ei voi jättää koulun uskonnontunteja väliin, mutta muslimi voi – onko se reilua?

K

un Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluva lapsi menee kouluun, hänen pitää alkaa käydä koulun evankelis-luterilaisilla uskonnontunneilla.

Tunneilla asioita käsitellään luterilaisesta näkökulmasta, mutta opetus on uskonnollisesti sitoutumatonta. Opettaja kertoo, mitä Martti Luther ajatteli, mutta ei sano, että Luther oli oikeassa. Jos luokka tekee retken kirkkoon, uskonnolliseen toimitukseen ei osallistuta vaan sitä seurataan sivusta.

Kaikkiin oppilaisiin eivät päde samat säännöt.

Jos koulun oppilaista vähintään kolme kuuluu johonkin vähemmistöuskontoon, koululla on velvollisuus järjestää heille uskonnonopetusta. Oppilailla ei kuitenkaan ole velvollisuutta osallistua opetukseen. Oppilaan vanhemmat voivat päättää, että oppilas opiskelee uskontoa mieluummin omassa uskonnollisessa yhdyskunnassaan.

Vaikka koulu järjestäisi esimerkiksi islaminopetusta, muslimivanhemmat voivat päättää, että lapsi käy mieluummin oman moskeijan koraanikoulussa.

Jos taas luterilaiseen kirkkoon kuuluvan oppilaan äiti haluaisi, että lapsi ei käy koulun uskonnontunneilla vaan oman herätysliikkeen raamattukoulussa, se ei käy.

Sitä, minkälaista uskonnonopetusta lapsi saa omassa yhdyskunnassaan, koulu ei valvo. Lapsi ei myöskään joudu tekemään kokeita, ja hänen kokonaistuntimääränsä on pienempi kuin muilla oppilailla.

Helsingin opetusviraston kehittämispalvelupäällikkö Marjo Kyllönen vahvistaa asian.

– Meillä on tästä pitkä historia, koska Jehovan todistajien osalta tämä on ollut käytäntöä jo kauan. Nyt meillä on vain entistä enemmän rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia, Kyllönen kertoo.

Eikö järjestely ole ongelmallinen siitä näkökulmasta, että uskonnonopetuksen pitäisi olla uskonnollisesti sitoutumatonta?

– No, näin meidän lainsäätäjämme ovat päättäneet.

– Ja kysehän ei ole kouluopetuksesta, vaan kouluopetusta korvaavasta opetuksesta omassa yhdyskunnassa.

Ne eivät ole rinnasteisia.

Eikö sitten ole epäreilua, että tällainen oikeus on vain tietyillä uskonnollisilla ryhmillä eikä esimerkiksi luterilaisilla?

– Niin kuin sanoin, lainsäätäjien tahto on tällainen tällä hetkellä.

Tiedottaja Maria Swanljung yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta kertoo, ettei heille ole kanneltu asiasta, eikä hän siksi osaa kommentoida asiaa yksityiskohtaisesti.

– Yleisellä tasolla voi sanoa, että sekä opetussuunnitelman että sen toteutuksen tulee kohdella kaikkia oppilaita yhdenvertaisesti riippumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumisesta tai kuulumattomuudesta. Tällä hetkellä tämä ei kaikilta osin toteudu edes lainsäädännön ta-

solla, koska oppilaalla on erilainen valinnanmahdollisuus riippuen siitä, mihin uskontokuntaan hän kuuluu tai kuuluuko mihinkään, Swanljung vastaa.

– Lainsäädäntöä tulee edelleen kehittää oppilaiden yhdenvertaisuutta ja sekä positiivista että negatiivista uskonnonvapautta tukevaan suuntaan.

Luterilaiseen uskonnonopetukseen ja kirkon kouluyhteistyöhön perehtynyt asiantuntija Tuula Vinko Kirkkohallituksesta pitää tilannetta ymmärrettävänä.

– Mikäli koulun katsomusopetus ei sovi oppilaan huoltajalle, omassa yhteisössä opiskelu on vaihtoehtona.

Luonnollisesti se on erilaista opetusta, koska tavoitteetkaan eivät ole koulun vaan kyseisen uskonnollisen yhdyskunnan kasvatustavoitteita.

Vinkon mukaan vähemmistöuskontojen oppilaat tulevat hyvin erilaisista kulttuuritaustoista, eikä heillä välttämättä ole samanlaista jäsenyysajattelua kuin suomalaisilla luterilaisilla. Esimerkiksi tietyssä moskeijassa käyvä muslimi ei välttämättä ajattele ”kuuluvansa moskeijaan” samalla tavalla kuin luterilaisen kirkon jäsen kuuluu kirkkoon.

– Se luo omat haasteensa ja vaatii järjestelmältä joustoa ja joskus positiivista erityiskohtelua. En siksi näe tässä varsinaista yhdenvertaisuusongelmaa, Vinko toteaa.

– Koulun yleissivistävän opetuksen pitäisi kuitenkin aina olla ensisijainen vaihtoehto.

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

www.lintujatuulessa.fi

Äidin laulu pois nukkuvalle lapselleen – Solistina Mirkka Paajanen, säv. & san. Timo Metsola

Hääpäivän ja onnen laulu – Arja Koriseva & Hannu Lehtonen, säv. Timo Metsola, san. Eija Hinkkala

Jää ikuisuus meiltä kesken – Solistina tangokuningas Jouni Keronen, säv. Timo Metsola, san. Eija Hinkkala & Timo Metsola

Myös ne rakkaat nään, jotka oli liian enkeleitä elämään – Solistina Sani, säv. Timo Metsola, san. Sana Mustonen

Vuokraturvan Timo Metsolan Lintuja tuulessa -orkesterin musiikki todella koskettaa.

Kuuntele Spotifyssä tai maksutta osoitteessa www.lintujatuulessa.fi in tu ne t un ana t s . kä o se arv äjä on mat älitt a 7 v v 1 ur aim okra s 20 u rat rh ok pa t vu kim Vu että anu stut u a s Talo

Harkitsetko asuntosi vuokraamista?

Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla.

Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti!

Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi.

p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi

Oletko myymässä asuntoasi?

Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti.

Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä.

Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat.

p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi

Ilmalankuja 2, HKI

B

5

6B

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Pauli Tapio yritti olla ateisti Usko on monille runoilija Pauli Tapion kavereille yhdentekevä asia. Hän taas ei voi olla ajattelematta sitä.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

S

uurin osa ihmisen elämästä on arkista ja pientä. Mutta vaikka suurin osa elämästä on arkista ja pientä, ihminen ei välttämättä koe, että elämä rajoittuu arkiseen ja pieneen.

– En minä ainakaan koe niin. Minä koen, että tiskaamisen ohella on ratkaistava kysymys Jumalan olemassaolosta, Pauli Tapio sanoo ja naurahtaa.

Tapio on kielenkääntäjä, tutkija ja runoilija, jonka esikoisteos Varpuset ja aika voitti marraskuussa Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon. Lehden mukaan teoksen puhuja ”tekee tarkkoja havaintoja niin ihan lähipiiristään kuin mereen vajoavista pakolaisista ja sivilisaatiomme historian julmista yksityiskohdista”.

Sen lisäksi Varpuset ja aika -kokoelmassa tehdään tarkkoja havaintoja uskosta. Teos hyppää arkisista hetkistä fysiikan ja tähtitieteen kautta metafysiikan ja Jumalan maailmoihin. Kysymystä Jumalan olemassaolosta runoilija Tapio ei ole ratkaissut, mutta viisari osoittaa tiettyyn suuntaan.

PAULI TAPION mielestä runoudessa on hienoa se, että se on vaikeaa. Runo on mysteeri, joka haastaa lukijansa näkemään jotain, mitä ei ennen ole nähnyt.

– Runouden lukeminen on kasvamista kohti uudenlaisten ymmärtämistä. Runouden parissa näkökulmaa pitää koko ajan laajentaa.

Yksi teema, johon Tapio pureutui esikoisteoksessaan, on kärsimys. Samaan aikaan, kun Helsingissä eletään turvallista ja ennakoitavaa elämää, Välimereen hukkuu pakolaislapsia. Teoksen Inferno-luku esittelee vuorotellen historiallisia kidutustekniikoita ja sitä, miten tekstin kertoja käy kaupassa ja matkustaa raitiovaunulla.

Lukijalle tulee olo, että oma kiva arki nollaantuu, kun toisten ihmisten ruumis ja psyyke tuhoutuvat. Tapio halusi kirjoittaa tuhosta ja kärsimyksestä juuri siksi, että se ahdistaa. Hänen tarkoituksensa ei kuitenkaan ole syöstä lukijaa masennukseen tai nihilismiin. Pahuus on totta, mutta se ei tarkoita, etteikö hyvyyskin olisi.

– En kiellä näiden asioiden todellisuutta, mutta en myöskään anna ahdistuksen musertaa itseäni tai

sulkea mieltäni. Yritän tasapainotella epävarmuudessa ja hyväksyä sen.

Juuri niin ihmisten tulisi Tapion mukaan elää nyky-yhteiskunnassa: pitäisi hyväksyä, että asiat ovat äärimmäisen epävarmoja ja uhkaavia, kestää huojuntaa ja yrittää pysyä pystyssä. Helpot ratkaisut ovat useimmiten huonoja.

– Esimerkiksi sellaiset, että maahanmuuttajat pitää potkia pois ja ilmastonmuutos pitää pysäyttää kieltämällä sähkö.

”

KAIKKI, MITÄ ME OLEMME, ON LÄHTÖISIN LUONNOSTA. OLEMME TÄYSIN EROTTAMATON OSA SITÄ.

HELSINGIN SANOMIEN haastattelussa Pauli Tapio kertoi, että inhimillisen ahdistuksen käsittelyssä häntä auttaa kristillinen maailmankatsomus.

Kohta hän alkoi saada haastattelupyyntöjä kristillisiltä medioilta. Sana-lehden haastattelussa Tapio totesi, että yhteydenotot stressasivat häntä. Hän ei tiennyt, mitä uskosta voisi sanoa.

– Kristinusko on minulle tärkeää ja läheistä, mutta se on myös hyvin yksityistä. Kun Helsingin Sanomien Suvi Ahola sai sen minusta esiin, mietin vain, että onko se nyt jokin leima, joka isketään. Että niinku kristitty, Tapio kertoo.

– Ihmisillä liittyy niin vahvoja oletuksia siihen, mitä kristillisyys tarkoittaa.

Tapiolla on aina ollut tarve lukea, keskustella ja ottaa selvää uskonnollisista asioista. Monet hänen ateistikaverinsa ovat sanoneet, että aihe on heille yhdentekevä eivätkä he ajattele sitä lainkaan.

– Minä taas en pysty olemaan ajattelematta sitä, Tapio sanoo.

Pääosan elämästään Tapio on ollut vähintäänkin agnostikko, jonka heiluva viisari on mennyt vähän uskon puolelle. Epäilys ja suhteen muuttuminen kuuluvat hänen mielestään pakettiin.

Parikymppisenä Tapio yritti olla ateisti. Hän lu-

ki Bertrand Russelin esseen Why I am not a Christian ja totesi, että ateistifilosofin todisteet Jumalan olemassaoloa vastaan olivat selvät.

– Ajattelin, että no niin, nythän se on todistettu, ja tämä on ihan selkeä juttu. Se tuntui minusta ratkaisulta kaikkiin uskonnollisen ajattelun esittämiin kysymyksiin.

Löytö tuntui huikealta. Sitten se alkoi tuntua vähemmän huikealta. Nyt se tuntuu Tapiosta naiivilta.

– Mutta silloin olin 20-vuotias enkä osannut ajatella asioita kovin monisyisesti. Myöhemmin olen ollut pakotettu kyseenalaistamaan yksinkertaiset ja mustavalkoiset selitykset ja hyväksymään sen, että ei näitä asioita voi tietää.

VARPUSET JA AIKA -TEOKSEN sivuilla lentelee lintuja. Ne tuntuvat olevan vastakohta ihmiselle, joka kyselee asioita ja ahdistuu ajatuksistaan: ”– – puukiipijä, tuntematon lintu, kaivaa kaarnan alta tuntemattoman hyönteisen, ei kysy, mitä tämä on, on aina liikkeessä, ei kysy, mikä olet sinä, erisnimellinen, sekava olento – –.”

– Oletan kyllä, että varpuset ja muut linnut ovat myös ahdistuneita, mutta ehkä eri tavalla kuin ihmiset. Ainakaan en pysty olettamaan, että ne eivät olisi, Pauli Tapio sanoo.

Ihmiset ovat ympäröineet itsensä abstrakteilla käsitteillä, joiden mukaan he toimivat: on moraalia, yhteiskuntaa, rahaa ja parisuhteita. Niiden olemassaolo perustuu siihen, että ihmiset ovat päättäneet pelata niiden mukaan.

Ihminen on kuitenkin myös osa suurempaa maanpäällistä kokonaisuutta, jossa osakekurssit, demokratia ja juhlapyhät eivät päde. Siksi Tapio viettää paljon aikaa luonnossa, usein tunnistusoppaiden kanssa.

– Kaikki, mitä me olemme, on lähtöisin luonnosta. Olemme täysin erottamaton osa sitä. Kaiken lähtökohta on yhdessä jakautuvassa solussa, josta miljardien vuosien saatteessa kehittyy ihminen.

Tapio ajattelee, että kasvuympäristö määrittelee ihmisen jotakuinkin täysin. Kun hän on ollut poissa Suomesta, hän on kokenut olevansa poissa itsestään.

– Poissaolo on hedelmällinen tila kirjoittamiselle, koska itsestä löytää silloin uusia puolia. ■

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kuka?

Pauli Tapio, 31, on Oulussa kasvanut ja Helsingissä asuva kielenkääntäjä, tutkija ja runoilija.

Mitä?

Voitti Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon esikoisteoksellaan Varpuset ja aika. Tekee väitöskirjaa vapaarytmisen ja mitallisen runon välisestä murrosvaiheesta 1940-luvun lopulla.

Motto Älä pelkää.

B

7

8B

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Haluatko hyvän ratkaisun puuttuvien hampaiden korvaamiseen ja hammasproteesin kiinnitykseen?

Avoimet ovet QMEDICAL ONNI hammas -erikoishammaslääkäriasemalla Pikku Huopalahdessa keskiviikkona 24.1.2018 klo 12-17.

Suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri ja erikoishammasteknikko neuvovat maksutta hammasproteettista hoitoa koskevissa kysymyksissä.

Tarjoamme lisää tietoa implanttikiinnitteisistä proteeseista ja pelkopotilaiden hoidosta.

Kauttamme saat hammasproteesit välittömästi käyttöön.

Tervetuloa ilmaiseen konsultaatioon!

Uudet kokoproteesit sekä implantit alaleukaan: Omavastuuosuus koko työstä 4 900 € (norm. 6 130 €).

Tarjous voimassa 28.2.2018 sakka.

Kysy lisää ja varaa aika

020 728 0460 qmedical@onnihammas.fi Pohjola Sairaala, Puutarhurinkuja 2, 3. krs, 00300 Helsinki

Pikku Huopalahti

ONNI on osa Med Group -konsernia.

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

9

J

o poikana leikeissään Matti Hagelberg kuvitteli maailmoja. Niin hän tekee nykyisinkin, yli viisikymppisenä sarjakuvataiteilijana. Juuri systeemien rakentaminen on vetänyt häntä sarjakuvan pariin.

– Ainahan fiktiossa on jonkinlainen maailma, vaikka sitä ei olisi tietoisesti tehtykään. Minulle sekä tekijänä että lukijana on tärkeää, että teoksen maailmaan voi uskoa niin, että leikkiin voi ryhtyä.

Edelleen, 35 vuotta sarjakuvaa tehtyään, Hagelberg on sitä mieltä, että homman pitää olla hauskaa. Sen pitää huvittaa myös tekijää itseään.

Hagelbergin ensimmäisessä sarjakuvssa eläinhahmot seikkailivat yksityisetsivinä.

Hänen tämänhetkisellä projektillaan on siihen verrattuna tähtitieteelliset mittasuhteet. Hagelberg alkoi vuonna 2012 julkaista Läskimooses-nimistä sarjakuvalehteä. Sen scifimaailmassa hän on päässyt siirtelemään planeettoja ja ohjailemaan sankareita ja kokonaisia kansoja. Tähän mennessä lehteä on ilmestynyt 40 numeroa eli noin tuhat sivua. Tarina jatkuu vielä muutaman vuoden, sillä lehteä on tarkoitus tehdä yhteensä 54 numeroa.

– Siitä ei ollut tarkoitus tulla ihan niin suurta ja maailmojasyleilevää, mutta aika pian se lähti rakentumaan kokonaiseksi maailmanselityssysteemiksi. Huomaan, että keksin lisää sitä mukaa kuin kirjoitan. Koko jutun parhaimmat yllätykset ovat tulleet ilman sen suurempaa tarkoitusta, Hagelberg kertoo.

PUOLIVAHINGOSSA TARINAAN ilmestyi myös Suomaan kansa. Sen historiaa aletaan nyt seurata Suomaan kansan muinaisusko -sarjassa Kirkko ja kaupungissa. Hagelberg lupaa, että sen lukeminen onnistuu, vaikka Läskimooseksen maailma ei olisikaan tuttu. Siitä, mistä sarjassa on kyse, Hagelberg ei halua kovin paljon paljastaa.

Sen verran tiedetään, että sarja kertoo suomaalaisista, jotka ovat aikoinaan lähteneet Afrikasta ja joita jokin taho pitää valittuna kansana.

Jos Suomaan kansan muinaisuskoa lukevalle tulee tunne, että tämän olen kuullut ennenkin, se ei ole sattumaa.

Hagelberg kertoo lainaavansa niin paljon kuin ehtii: Vanhaa testamenttia, Kalevalaa ja muitakin myyttejä.

– On muutama tarina-aihe, jotka toistuvat eri puolilla maailmaa. Niitä voi myös hyödyntää tietoisesti. Esimerkiksi George Lucas on kertonut käyttäneensä Tähtien sotaa kirjoittaessaan Joseph Campbellin teosta Sankarin tuhannet kasvot.

Myös piirtäessään Hagelberg lainailee kaikenlaista ja yhdistelee erilaisia tyylejä.

– Kuvissa on paljon suoria sitaatteja. Esimerkiksi Suomaan kansan muinaisuskon ensimmäisen osan peurat lähteellä on piirretty tutun seinävaatteen pohjalta. Tämä on taas still-kuva Miljoona vuotta eKr. -elokuvasta, Hagelberg esittelee.

Läskimoosekseen Hagelberg sai innoitusta Marvel Comics -kustantamon supersankarisarjakuvista, Suomaan kansan muinaisuskoon taas Flash Gordonin kaltaisista klassisista 1900-luvun alkupuolen sanomalehtisarjaku-

– Homman pitää olla hauskaa, sanoo Matti Hagelberg sarjakuvien tekemisestä.

Maailmojen luoja Matti Hagelberg alkaa piirtää sarjakuvaa Kirkko ja kaupungille.

Hän tekee sitä niin kuin kertoisi tarinaa leirinuotiolla.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

vista. Niissä tarina ei ole kerralla valmis, vaan lukija joutuu odottamaan seuraavan osan ilmestymistä tietääkseen, mitä sitten tapahtuu.

– Se muistuttaa leirinuotion ääressä istumista. Alat kertoa juttua ja seuraat, miten ihmiset reagoivat. Ehkä he nukahtavat tai alkavat kysellä. Ja voit itse reagoida siihen. Tällainen aktiivisuus ja dialogisuus kiinnostaa minua.

Nykyistä tapaansa tehdä sarjakuvaa Hagelberg kutsuu happeningiksi.

Hän on sitä mieltä, että kun Läskimooses aikanaan valmistuu ja luultavasti julkaistaan kirjana, se ei ole enää sama teos. Teos on jo tapahtunut lehti kerrallaan, ja kirja on vain taltiointi alkuperäisestä livetilaisuudesta.

daan tehdä vapaita päätöksiä, jos on joku taho, joka järjestää asiat parhain päin? Herää myös kysymys, että kenen näkökulmasta parhain päin.

Sarjakuvassa Läskimooses on planeetta, joka ilmestyy aika ajoin ja aiheuttaa tuhoa. Sen toiminnasta sarjassa yritetään päästä selville – mikä on hankalaa, koska sarjan kertojaan ei ehkä ole luottamista.

LUOMANSA MAAILMAN välityksellä Hagelberg käsittelee myös isoja filosofisia ja teologisia kysymyksiä, vaikka epäileekin, etteivät ne välttämättä näy teoksessa pinnalla.

– Yksi tärkeä teema on kysymys vapaasta tahdosta ja ennaltamääräämisestä. Esimerkiksi kristalliolennot liikkuvat vapaasti ajassa ja vaikuttavat asioihin sekä menneisyydessä että tulevaisuudessa. Missä määrin voi-

TAHDOSTA JA ENNALTA­

”

YKSI TÄRKEÄ TEEMA ON KYSYMYS VAPAASTA MÄÄRÄÄMISESTÄ.

– Minua kiinnostaa ihmisten halu tietää loppuratkaisu. Siihen liittyvät myös erilaiset maailmanloppukultit. Tämä iso ihmisessä oleva halu tietää, loppuratkaisu ja mitä tämä kaikki merkitsee, on varmaan suuri positiivinen voima, mutta on se myös negatii-

vinen voima. Kun aletaan ajatella, että me ymmärrämme kaiken, voimme rakentaa oman systeemin siitä ja perustaa elämämme siihen. Niinhän uskonnotkin toimivat.

MATTI HAGELBERGISTA oli pitkien ja perusteellisten kuvataideopintojen jälkeen tulossa abstraktiin ilmaisuun suuntautunut taidemaalari, kun hän onnistui saamaan sarjakuvataiteen apurahan. Nykyisin hän on palkittu ja tunnettu tekijä, jonka sarjakuvia on käännetty useille kielille. Jotain Hagelbergin kansainvälisestä arvostuksesta kertoo se, että maailman ehkä tunnetuin nykytaidelehti Art Review julkaisi viime maaliskuussa hänen kahden sivun sarjakuvansa.

Vaikka Hagelberg katsoo olevansa koulutukseltaan lähinnä kuvataiteilija, hänelle sarjakuvassa on oikeastaan kysymys kirjoittamisesta.

– Minun kirjoittamismetodini vain on se, että teen siihen kuvat mukaan.

Ainahan kirjassa on tavallaan kuvat, mutta yleensä ne syntyvät lukijan päässä. En halua nytkään rajoittaa lukijaa, vaan ennemminkin tarjota kuvan aihioita, joista lukija voi synnyttää omanlaisiaan kuvia. ■

10 B Osa 1

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Mari Aarnio, Paula Huhtala, Maija Saari

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineisto­ päivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmal­ le. Osoitteet päivitetään auto­ maattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9­15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9­10 ja 12­13, 09 2340 2235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10­14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9­15, 09 830 6345

Jakelu

Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkoja­ kaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka

Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Ville Ranta

MATTI HAGELBERG

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Mies, huilu ja Arosusi Markus Bäckman, 51, on helsinkiläinen ääninäyttelijä, muusikko ja uskontotieteilijä. Hänen perheeseensä kuuluvat vaimo ja kaksi teini-ikäistä poikaa.

Vapaa-aikanaan Bäckman lukee ja soittaa huilua tai kitaraa. ”Musiikki luo tilan, jossa kaikki tunteet, mitä ihmisessä on, ovat hyväksyttyjä ja käyttökelpoisia”, Bäckman sanoo.

Tärkeäksi kirjaksi hän mainitsee Hermann Hessen Arosuden.

Bäckman lukee toivoa herättäviä raamatunpaikkoja marraskuussa julkistetulla nettisivulla toivoaraamatusta.fi.

426 porrasta vaatimusten ulottumattomiin Helsingin korkein paikka antaa Markus Bäckmanille perspektiiviä, kun huolet täyttävät mielen.

samaa asiaa kuin käydessään kirkossa: kokemusta ehjänä ja kokonaisena olemisesta ja hyväksytyksi tulemisesta.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

KAUPUNKI YMPÄRILLÄ käy jo yöpuulle, mutta yksinäinen mies nousee ylös puisia portaita. Kiivettyään yhteensä 426 porrasta Markus Bäckman seisoo Malminkartanonhuipulla, joka on Helsingin korkein paikka.

Bäckmanilla on herkät tuntosarvet, jotka kertovat, mitä häneltä odotetaan. Kelpaamiseen ja velvollisuuksien täyttämiseen liittyvät vaatimukset kasvavat helposti elämän perustunteeksi.

Samaa juurta on kokemus jonkinlaisesta valuviasta. Ikään kuin itsestä puuttuisi joitakin tavalliseen elämiseen liittyviä ominaisuuksia, joita Bäckman näkee ympärillään olevissa ihmisissä.

Joskus hän haluaa päästä eroon hankalista tunteista. Siihen tarvitaan paikka, jossa ei ole muita.

HUIPULTA NÄKEE kerralla koko kaupungin.

Perspektiivi näyttää, miten pieni oma huolien täyttämä maailma on. Sen vieressä on toinen ja kolmas, tuhansia samanlaisia.

Bäckman löytää maisemasta elämänsä kotikonnut kahdeksanvuotiaasta lähtien. Kääntäessään selän nykyiselle Kannelmäen kodilleen hän tähyilee Klaukkalan metsiä, jotka liittyvät kouluvuosiin. Tärkeitä muistoja kantavat myös Tapulikaupunki, Malminkartano, Töölö ja Agricolan kirkko.

Mäen päällä Bäckman etsii pohjimmiltaan

ISTOCK

Taivaan tähden

21.1.

Jeesus herättää uskon

Malminkartanonhuipulla Bäckman on konkreettisesti odotusten, vaatimusten ja velvollisuuksien ulottumattomissa. Siellä ei tarvitse tietää, olla, uskoa tai selittää mitään. Voi katsoa kaikkea, vaikka on itse piilossa.

MARKUS BÄCKMAN KOKEE vaikeaksi ja tarpeettomaksi erotella, milloin kokemus on hengellinen ja milloin ei. Hengellisyys etääntyy ja muuttuu vieraaksi, jos sitä ryhtyy sanoittamaan. Määritteleminen muodostaa rajan, jonka sisäpuolella on jotakin ja ulkopuolella ei ole.

Bäckman uskoo, että hänen herkkyytensä vajavaisuuden kokemiseen palautuu varhaisiin vuosiin.

Bäckmanin isä toimi merimiespappina Belgiassa ja Hollannissa. Viisivuotiaana Markus meni hollanninkieliseen kouluun, jossa kieli ja ihmiset olivat vieraita. Pieni poika joutui omaksumaan paljon, kenties liian nopeasti. Sisimpään jäi kokemus siitä, että koossa pitävää turvaa ei ollut riittävästi.

Malminkartanonhuipulla riittämättömyyden ja huonommuuden tunteet hellittävät.

Kaikki on niin kuin aina: tyyntä, hiljaista ja rauhallista. ■

Jeesuksen inspiroima MITÄ EROA on uskolla ja uskomuksella? Uskomisella ja uskottelulla?

Näistä puhutaan ensi sunnuntaina kirkoissa. Teema on: Jeesus herättää uskon.

Mihin uskoon Jeesus herättää?

Apostoliseen uskontunnustukseenko? Oppirakennelmiin perisynnistä, Raamatun erehtymättömyydestä, naispappeudesta?

Ei tietenkään. Äsken mainitut ovat esimerkkejä uskomuksista, eikä niillä ole mitään tekemistä sen uskon kanssa, jota Jeesus tuli julistamaan.

Uskon ydin on inspiraatiossa.

Usko on vastaanottamista – niin kuin me automaattisesti imemme hengityksessä sisäämme elämälle

olennaista happea.

Mitä me hengitämme Jeesuksen herättämässä uskossa? Luottamusta.

Usko liikkuu paremminkin tunne- kuin havaintotasolla. Jeesuksen herättämän uskon luja luottamus perustuu rakkauden tunneperäiseen kokemiseen, antautumiseen ja kiitollisuuteen.

Neurobiologisesti ajatellen usko alkaa lapsen luottamuksesta eroitkuun: uskon siihen, että jos kaadun ja alan itkeä, joku nostaa minut ylös.

Se joku on sanoinkuvaamaton.

Kaikki yritykset sanoinkuvaamattoman nimeämiseksi tekevät uskosta vain uskomuksen. Jumalas-

ta ei voi eikä saa tehdä kuvaa – ei edes nimeä.

Mutta Jeesus teki tästä meille, jotka emme ole mystikoita, vähän ymmärrettävän. Hän antoi meille yhden mielikuvan sanoinkuvaa-

mattomasta. Hän sanoi, että kutsukaa Jumalaa isäksi.

Uskoa itsensä isän haltuun on helpompaa kuin antautua sanoinkuvaamattomalle.

OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Gurun opissa Ohjaajana tuntematon mystikko 1300-luvun Englannissa, mustan surman hävityksen, satavuotisen sodan ja talonpoikaiskapinan levottomuuksien keskellä, elettiin merkillistä henkisyyden aikaa.

Siltä ajalta tunnetaan kristillisiä mystikoita, jotka opastivat kirjoituksissaan harjoittamaan hiljaista sisäistä rukousta. Kaksi heistä on merkittäviä yhä: Juliana Norwichlainen ja tuntemattomaksi jäänyt mystiikan mestari, joka tunnetaan teoksistaan Tietämättömyyden pilvi ja Yksityisen opastuksen kirja. Kirjat on suomentanut Paavo Rissanen.

Ne on kirjoittanut ilmeisen oppinut pappi 1300-luvun lopulla oppilailleen, joita hän nimittää hengellisiksi ystävikseen. Kirjoittaja neuvoo heitä etsimään Jumalaa omien ajatusten ja tunteiden ja opinkappaleiden takaa rakkauden ja kaipauksen avulla. Kirjoittaja on vaikuttanut moneen nykyiseen rukouksen ja meditaation opettajaan, kuten Thomas Mertoniin, Thomas Keatingiin ja William Johnstoniin.

Käännä katseesi pois itsestäsi Unohda hetkeksi käytännön asiat ja motivoi itseäsi rukoilemaan kuuntelemalla kaipaustasi.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

TIE JUMALAN LUOKSE ei ole niin vaikeaa, kuin ehkä ajattelet. Riittää, että kaipaat häntä. Älä mieti liikoja, vaan hiljenny hänen edessään. ”Kohota sydämesi Jumalan puoleen nöyrää rakkautta tuntien. Käännä katseesi pois itsestäsi ja kaikesta muusta, niin että vain yksin hän saa vaikuttaa mielessäsi ja tahdossasi.”

Tähän tapaan opasti tuntematon englantilainen mystikko 1300-luvulla nuorta oppilastaan. Neuvot löytyvät kirjasta Tietämättömyyden pilvi.

Kirjaa on käännetty monille kielille ja sitä on luettu paljon eri aikoina.

Kirjan nykyistä suosiota selittää se, että sen kirjoittaja kieltäytyy kuvailemasta Jumalaa kovin tarkoilla määritteillä.

Jumalan määritteleminen ei ole hänen mielestään kovin tärkeää tai edes mahdollista. Hän vakuuttaa, että kaikki, mitä tarvitset, on ”sydämesi halu” ja ”paljas pyrkimys”, jonka suuntaat voimiesi mukaan kohden Jumalaa.

Hän huolehtii lopusta.

TIETÄMÄTTÖMYYDEN PILVEN kirjoittaja on vakuuttunut siitä, että Jumalaa

ja hänen rakkauttaan ei voi saavuttaa omin ponnistuksin, ei erilaisten harjoitusten tai menetelmien avulla. Sillä rakkautta ei ansaita.

Hän neuvoo, että voit motivoida itseäsi rukoilemaan kuuntelemalla kaipaustasi ja ajattelemalla, miten hyvä ja suopea Jumala on. On hyvä, että näet oman tilasi ja elämäntilanteesi.

Mutta jos jäät miettimään niitä liiaksi, ajatuksesi karkaavat nopeasti omille teilleen. Siksi kirjoittaja neuvoo unohtamaan nämä asiat. Samoin hän neuvoo unohtamaan kaikki käytännön asiat ja niiden tekemiset.

Kirjoittaja myöntää, että hänellekin rukoillessa vaikeinta on lakata ajattelemasta käytännön asioita, siis kaikkea sitä, missä mielemme askaroi ja on kiinni. Ne ovat meidän arkemme vaiva. Mutta se, mitä me rukouksessa voimme saavuttaa, on kaikki Jumalan työtä, hänen rakkauttaan.

Jumalan rakkautta on se, että näemme itsemme ja elämäntilanteemme uudessa valossa. Hänen työtään on myös se rakkauden liikahdus, joka sisimmässämme syntyy – sekä itseä että toisia kohtaan.

Yksi sana riittää Et tarvitse rukoukseen ja hiljaisuuteen pääsemiseen monta sanaa. Tietämättömyyden pilven kirjoittaja neuvoi käyttämään vain yhtä sanaa, jonka avulla voit suunnata kaipauksesi Jumalaa kohti.

Valitse sana, jolla on sinulle merkitystä, esimerkiksi sana ”Jeesus”, ”Isä”, ”Henki”, ”Sinä”, ”Jumalani”, ”Luoja”, ”Sovittaja”, ”Valo” tai ”Vapahtaja”.

Hiljennä sen avulla mielesi.

Kutsu sillä sanalla Jumalaa.

Lausu sanaa hiljaa mielessäsi toistaen. Palaa siihen aina, kun mielesi alkaa laukata.

Voit aloittaa rukoushetkesi sanomalla esimerkiksi: ”Sinä, joka olet, kuule minua hyvyydessäsi.” Lopuksi voit vain levätä hiljaisuudessa.

AINA VAIN UUDESTAAN, joka päivä, saat aloittaa alusta. Kun kysyt, miten päästä yhä uudestaan hiljentymisen alkuun, kirjoittaja kehottaa: ”Rukoile Jumalaa, niin hän itse opettaa sinua.”

Siinä on kaikki.

Jumala ei kysy ansioitasi, hän kysyy vain kaipaustasi, suostumustasi, pyyntöäsi. Anna Jumalan tehdä työnsä, ja seuraa, mitä tapahtuu. Anna Jumalan viedä sinua, minne hän tahtoo. ”Kenellä on Jumala, siltä ei tässä elämässä mitään puutu”, Tietämättömyyden pilven kirjoittaja kiteyttää sanomansa. Hän kertoo kaipaavansa itse pohjimmiltaan vain Jumalaa. Mutta se ei ole tehnyt hänestä välinpitämätöntä. Päinvastoin.

Kun vietät aikaa näin hiljentyen ja rauhoittuen, se ei voi olla näkymättä sisäisessä elämässäsi – eikä silloinkaan, kun palaat ihmisten pariin. Sillä hiljaisessa sisäisessä rukouksessa oivallat aina vain syvemmin, että sinulla ei ole mitään syytä eikä edes aikaa miettiä, kuka on ystäväsi ja kuka vihollisesi, kuka on lähimmäisesi ja kuka muukalainen. ■

MENOT 19.1. – 1.2.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

21.1.

Virrestä voimaa -tilaisuudessa sunnuntaina 21.1. kello 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6, lauletaan ja kuullaan kaikuja kirkon varhaisja keskiajalta. Illassa vierailee rovasti Heikki Järvinen.

joka toinen ke Lakimies Matti Siitonen antaa maksutta neuvoja lakiasioiden hoitamisessa Pitäjänmäen kirkolla, Turkismiehenkuja 4, keskiviikkoisin klo 16–17.30 parittomilla viikoilla, ei kuitenkaan 14.2. Hän ei ota toimeksiantoja eikä laadi asiakirjoja ja tarvittaessa neuvoo hakemaan vastausta esim. viranomaisilta.

MUUTA Musiikkimatinea – Olli-kanttori 60 vuotta su 21.1. klo 15.

Urku- ja pianomusiikkia, yhteislaulua, Ilmo Saaristo, sello ja Heikki Sivonen, huilu. Kahvitarjoilu.

Yhteisymmärrysviikon avajaiset ma 29.1. klo 19, apulaispormestari Nasima Razmyar, Sacred Music -konsertti, Lähi-Itä-iltamat. Musiikkia arabialaisesta ja juutalaisesta kulttuurista. Vapaa pääsy. Järj. Fokus ry. www. yhteisymmärrysviikko.fi Lähde-kuoro ma klo 18.

Iltaperhekerho ma klo 17.30–19 Tönöllä, Kauppalankuja 7.

Perhekerho ti klo 10–11.30 Mariankodissa, Schildtinpolku 6, sekä to klo 9.30–11 kirkolla.

Suomenkielinen keskustelupiiri ke klo 18.

Taaperokerho ke klo 10–12.

Raamattupiiri to 25.1. klo 17.30.

Lähetyspiiri ti klo 13.

Psalmilaulajat to klo 18.

Kello5tee to klo 16.30.

Teematorstai to klo 12.30–14.30.

Lounas 6 e, ohjelma n. klo 13. 18.1.

Talvimusiikkia ja yhteislaulua, Mönttinen. 25.1. Palvelutalo Leevin toiminnasta kertovat Heidi Wallius-Virkkula ja Heli Lahtinen.

Sinkut pe 2.2. klo 19–21, Annankatu 14 D, elisabeth.bariskin@evl.fi.

Diakonian ajanvaraus ma ja to klo 10–12, soittopyynnöt virastoon, p. 09 2340 3200.

Senioripysäkki – keskusteluryhmä yli 60-v, sanna.laiho@evl.fi, p. 09 2340 3228.

Ukuleleryhmä lapsille to klo 16, aikuisille to klo 17.15.

Pieni ukulelekurssi ke 31.1. klo 9.30–11. Soitetaan lasten lauluja.

Lastenhoito järjestetty.

Vapaita paikkoja 1,5-v. muskarissa ti klo 9.15–9.45, hanna.autio@evl.fi.

Naisten kasvuryhmä keväällä psykodraaman keinoin, tied. heli.salo@evl.fi, p. 050 380 2352.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Kirkkokahvit.

Messu ja iltatee su 21.1. klo 18 Malminkartanon kappelissa.

Aamuehtoollinen ke 24.1. klo 9.15 kirkossa. Ehtoollisen jälkeen vapaaehtoisten emäntien valmistama aamiainen hintaan 1,50 e seurakuntasalissa.

Iltaehtoollinen ke 31.1. klo 19 kirkossa. Suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

A

11

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu su 21.1. klo10, Muroma-Nikunen, Oikarinen, Autio.

Messu su 28.1. klo 10, Silin, Kolari, saarna. Kirkkokahvilla Leena Korpivaara kertoo Haagan srk:n uudesta nimikkolähetyskohteesta SLS:n työstä Bolivian kaivosalueen lapsityöläisten keskuudessa.

Laudes ma klo 7.30, Silin.

Arkiehtoollinen ke 24.1. klo 15, palvelukeskuksessa, Hopeatie 14, Lappalainen.

Perhemessu su 4.2. klo 10, Yhteisvastuukeräyksen avaus. Talvirieha klo 11–13 kirkonmäellä. Myyjäiset, hernekeittoa, lettuja; lapsille poniratsastusta.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

Jennyn Olohuone on avoin kohtaamispaikka maanantaisin ja torstaisin klo 12–15 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Tarjolla lounas ja kahvit hintaan 1 e. Olohuoneessa tapaat vapaaehtoisia ja diakoneja.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b.

Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

TAPAHTUMIA

JUMALANPALVELUKSET

Virrestä voimaa su 21.1. klo 18.

Veisuun ja puheen teemana on Kaikuja kirkon varhais- ja keskiajalta. Vieraina ovat Riitta ja Heikki Järvinen. Kanttori Anne Myllylä sekä lauluyhtye Populus Sion.

Työtupa ti 23.1. klo 15–19. Avoin käsityö- ja askarteluhuone parillisilla viikoilla tiistaisin kirkolla.

Lauletaan yhdessä to 25.1. klo 10 seurakuntasalissa. Avoin yhteislaulutilaisuus Anne Myllylän johdolla.

TilkkutäkkiPaikka la 27.1. klo 13–15.

Tule virkkaamaan isoäidinneliöitä Paikkaan, Kauppakeskus Kaari, -1. krs. Riikka Myllys ohjaa. Neliöistä kootaan peittoja vanhuksille. Jos haluat virkata neliöitä kotona, saat Paikasta lankaa mukaan.

Lähetyspiiri ti 30.1. klo 18–19.30 kirkolla kurssihuoneessa. Kaikille avoimessa illassa Riitta ja Heikki Järvinen kertovat aiheesta Kulttuurimatkalla Kreikassa.

Aamurukoushetket perjantaisin klo 9.30–10.45 kirkossa. Raamatun sanaa, rukousta ja hiljaisuutta.

Valon ja ilon messu to 18.1. klo 18 Tuomaankirkko. Liturgina Virva Krans, keskustelusaarnan pitävät Virva Krans, Kristiina Hanhirova ja Timo Laukkio. Musiikkivieraana Anna Hanski.

Messu su 21.1. klo 11 Meilahden kirkko. Niemistö, Sari Pyykönen.

Messu su 28.1. klo 11 Meilahden kirkko. Valtakunnallinen Rippikoulusunnuntai. Riepponen, Valkama, Pakkanen, Tuomas Karjalainen, urut.

Mukana Gospel Helsinki & Band joht.

Nina Pakkanen.

Arki-illan ehtoollinen to 1.2. Rastilla klo18. Rovasti Heikki Hilvo puhuu aiheesta minun uskoni. Kahvit klo 17.30.

Tulossa: Villasukka Puuhamessu su 4.2. klo 11 Tuomaan lastenkirkossa.

TAPAHTUMIA Varaslähtö Yhteisvastuukeräykseen la 20.1. klo 12–15 Rastilla. Myyjäiset, ateria ja tietoa keräyskohteesta.

Akateemisen saksofonikvartetin 20-vuotisjuhlakonsertti su 21.1. klo 18 Meilahden kir-

kossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Miesten maanantaiseura ma 22.1. klo 13–15 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Pastori Lars Pajuniemi alustaa Suomen lähetysseuran toiminnasta.

Ateriapalvelu ke 24.1. klo 11.30, Jalavatie 6b.

Vanhan musiikin konsertti ma 29.1. klo 19 Tuomaankirkossa. Vapaa pääsy.

Gospelia kaikille – Power of One! su 28.1. klo 15–18 Meilahden kirkolla.

Gospel Helsinki Mass Choir kokoontuu ensimmäisen kerran. Tervetuloa gospelista innostuneet laulajat untuvikoista konkareihin! Osallistumismaksu 30 e/kausi. Lisätietoja: www.gospelhelsinki.fi/gospeliakaikille.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3.

Avoinna to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messut sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkossa.

Verkoston messu sunnuntaisin klo 17 Munkkiniemen kirkossa.

Levollisuuden messu la 27.1. klo 18 Munkkiniemen kirkossa.

TAPAHTUMIA Hyvän mielen kuntojumppa +65 ma klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan.

Merimieskirkkopiiri maanantaina 29.1. klo 14 Munkkivuoren seurakuntatalon Päätykamarissa.

Ensilapsikerho maanantaisin klo 15–16.30 Munkkiniemen kirkon lastentilassa.

Olohuone, vapaaehtoisten pitämä kahvila tiistaisin klo 13 Munkkiniemen kirkolla, alkaen 9.1.

Perheiden Iltaolkkari tiistai 6.2.

Munkkivuoren seurakuntatalon alakerta. Tilaa perheille ja aikaa yhdessäoloon, tarjolla pientä iltapalaa.

Keskiviikkokahvila klo 13 Munkkivuoren kirkossa, kuukauden viimeisenä keskiviikkona tarjolla keittolounas.

Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13 Munkkiniemen kirkolla, alkaen 11.1.

Toivoncafe torstaisin klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntasalissa, alkaen 4.1.

Lapsikuoron harjoitukset torstaisin klo 16.30–17.15 seurakuntatalossa.

Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla, alkaen 11.1.

Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18 Munkkivuoren kirkossa.

Tervetuloa entiset ja uudet laulajat laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla, alkaen 11.1.

90-vuotiaiden keskusteluryhmä perjantaina 26.1. klo 13 Munkkivuoren seurakuntatalon Päätykamarissa.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Avoinna ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18. p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Messu su 21.1. klo 10. Kekäläinen, Antturi, s, Ahola.

Riparisunnuntain messu ja pyhäkoulu su 28.1. klo 10. Vanne, Kekäläinen, s, Heinilä, Nurminen.

TAPAHTUMIA Päivärukous kirkossa arkisin ma–ti, to–pe klo 12, ti leivänjako rukoushetken jälkeen.

SOVINTO 2018 -Kyläpapin keskustelusarja keskiviikkoisin 31.1. asti klo 18 kirkossa. Arto Antturi virittelee ajatuksia oikeudenmukaisuuden kaipuusta, sovinnosta, armosta, anteeksi antamisesta ja saamisesta perhe-elämässä, työpaikalla, kirkossa ja yhteiskunnassa laajemmin. Ilta sisältää virikepuheen, ystävällismielistä pienryhmäkeskustelua ja mehutarjoilua.

Kammarikahvila to ja pe klo 12–15 Pajamäessä. Tule juttelemaan tai istahda kahville. Käteisellä kahvia, pientä suolaista tai makeaa. Torstaisin klo 12–13 lounas 5 e, klo 17 avoin rukousryhmä.

Lähetyspiiri ke 24.1. klo 14 Pajamäessä. Miika Auvinen avustusjärjestö Open Doorsista.

Kirkon olkkari ke klo 14–18.30. Tuo ideasi ja osaamisesi tai tule tapaamaan muita aikataulusi mukaan.

Keitto n. klo 17, aikuiset 2 e, lapset maksutta.

Päiväpiiri ke 31.1. klo 14 Pajamäessä.

Kauden teema vuoden 1918 muistot ja Sovinto 100. Heidi-Maria Pautola.

Maksutonta apua lakiasioissa ke 31.1. klo 16–17.30 kirkolla. Lakimies Matti Siitonen antaa yleisluonteisia neuvoja lakiasioiden hoitamisessa.

Usko tai älä -ilta to 1.2. klo 18 Pajamäessä. Miksi olen kristitty ja haluan kuulua kirkkoon – taviksen puheenvuoro, lauluja, maistiainen Elämän leipää.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

12 A

MENOT 19.1. – 1.2.

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki).

Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu vanhan kaavan mukaan, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa.

Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa ja klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa.

Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

Toiminta Ruoholahdesta siirtyy Jätkäsaareen. Ruoholahden kappelin toiminta on päättynyt. Toiminta Hyvän toivon kappelissa Jätkäsaaressa alkaa alkukeväällä 2018.

TAPAHTUMIA Kuorot aloittavat kautensa. Vanhankirkon kuoro harjoittelee tiistaisin klo 18–20 ja Vanhankirkon Laulupiiri torstaisin klo 14.30–15.45 Bulevardin seurakuntasalissa, Bulevardi 16 B. Lisät. Pulkamo, p. 09 2340 6184.

Tuomiokirkon pyhäkoulu alkaa!

Kevätkausi käynnistyy su 21.1. Pyhäkoulussa pidetään hartaus klo 10 Tuomiokirkon kappelin salissa. Sen jälkeen askartelua ja lopuksi kirkkomehut Tuomiokirkon kryptassa.

Lapsi voi osallistua yksin tai yhdessä aikuisen kanssa.

Musiikillinen rukoushetki su 21.1. Suomenlinnan kirkossa. Suomenlinnan kirkossa hiljennytään sanan ja musiikin

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk

JUMALANPALVELUKSET MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

27.1.

Lähetyslentäjä Roy Rissanen kertoo sanoin ja kuvin työstään Mongoliassa lauantaina 27.1. kello 15 Lauttasaaren kirkkokahvilassa. Mukana on myös pastori Marko Heusala.

Kahvilaan pääsee kirkkorakennuksen sisäpihalta osoitteessa Myllykallionrinne 1 B.

äärellä klo 14. Mukana ovat Jukka ja Tove Leppilampi. Tilaisuuden jälkeen on pientä tarjoilua kryptassa.

Haluaisitko esittää Händelin Messias-oratoriota? Tuomiokirkon kamarikuoro Viva vox esittää palmusunnuntaina 25.3. Messias-oratorion Tuomiokirkossa. Produktioon kutsutaan mukaan uusia laulajia. Avoimet harjoitukset ke 24.1. klo 18–20 Meritullin seurakuntatalolla, Meritullintori 3.

Harjoitusten jälkeen voi osallistua koelauluun. Lisät. ja ilm. harjoituksiin/ koelauluun kkaskiala@gmail.com.

Ehtoollisavustajien koulutusilta to 25.1. Tuomiokirkossa. Koulutusilta alkaa kirkkosalissa klo 18 luennolla Ehtoollisen salaisuus ja vieraanvaraisuus eri kirkkokunnissa. Teetarjoilua Kryptassa klo 17.30.

Tuunaa messu! Visioidaan yhdessä kappelin messuja ma 29.1. klo 18 Hyvän toivon kappelissa, Länsisatamankatu 26–28. Lisät. p. 050 512 1820.

Seniorifoorumilla puhutaan Islamin haasteesta. Seniorifoorumilla ke 25.1. oopperalaulaja Taru Valjakka kertoo oopperalaulajan iloista ja murheista. Ke 1.2. pastori, maahanmuuttajatyön asiantuntija Juhani Pörsti puhuu aiheesta Islamin haaste.

Seniorifoorumi keskiviikkoisin klo 13

Viim. 31.1.

Vapaaehtoisia haetaan toteuttamaan Via Crucis -pääsiäistapahtumaa la 31.3.

Avustajia tarvitaan eri tasoisiin rooleihin sekä puvustukseen, tarpeistoon, lavastukseen, roudaukseen ja kahvitukseen. Harjoitukset alkavat 14.2.

Ilmoittaudu 31.1. mennessä osoitteeseen viacrucis@evl.fi.

alkaen Mikael Agricolan kirkon kryptassa.

Tule nyyttäreille to 1.2. Jätkäsaaren uuteen Hyvän toivon kappeliin!

Tervetuloa kurkkaamaan upouutta kappelia klo 17–20 ja miettimään yhdessä sen toimintaa. Voit tuoda mukanasi omia tarjottavia yhteiseen pöytään. Lisät. p. 050 52 1820.

Maan suolassa ke 31.1. keskustelua vieraanvaraisuudesta. YK:n uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikolla Maan suolassa keskustellaan vieraanvaraisuudesta eri uskontojen ja katsomusten edustajien kanssa. Keskustelutilaisuus alkaa klo 17.30 Tuomiokirkon kryptassa. Keittoa tarjolla klo 17 alkaen hintaan 3 e.

Teejatkot. Kulku Kryptaan Kirkkokatu 18.

Pääsiäistapahtumaan haetaan vapaaehtoisia. Pääsiäisen suurtapahtuma Via Crucis järjestetään la 31.3. Helsingin keskustassa. Kaikenikäisiä miehiä ja naisia haetaan näyttelijöiksi ja avustajiksi erilaisiin rooleihin ja tuotantoon, kuten puvustukseen, lavastukseen, roudaukseen ja kahvitukseen. Ilmoittautumiset 31.1.2018 mennessä viacrucis@evl.fi.

Harjoitukset alkavat 14.2. Seuraa myös facebook.com/viacrucishelsinki.

Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12.

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä varmimmin ke klo 12–12.30.

Lisät. viraston aukioloaikana p. 09 2340 6100, netistä tai sähköpostitse diakoniatyöntekijöiltä.

Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen Papinkatu 2.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

Iltamessu ma–pe klo 18.

Sovinto 100: Kirkon johtamisforumin päätösmessu pe 19.1. klo 14.

Juha Tanska.

Siunattu sovinto -musiikkimessu la 20.1. klo 20. Mari Mattsson. Samuli Edelman, Yona, Daikini, Cissokho ym.

Kallion kirkkopäivät 100 vuotta -juhlamessu su 21.1. klo 10. Ilkka Mattila.

Keskiaikainen rukouslaulumessu ke 24.1. ja 31.1. klo 18.

Armoa! musiikillinen messu su 28.1. klo 10. Sibelius-Akatemia.

Alppilassa: Vironkielinen messu su 21.1. klo 11.

Kiinankielinen messu su klo 13.

Messu su 21.1. ja 28.1. klo 16.

Sateenkaarimessu la 27.1. klo 17.

Pieni hartaushetki to 1.2. klo 13.

TAPAHTUMIA Viikkotoiminta alkaa viikolla 2–3.

Katso kallionseurakunta.fi/toiminta tai hae esite kirkolta.

Sovinto 100 – Kallion kirkkopäivät 100 vuotta 19.–21.1. Kallion kirkossa.

Sovinto100: Breaking The Silence pe 19.1. klo 20.

Ambient-ilta, RinneRadio.

Sisällissodan 1918 -muistovuoden avaus la 20.1. Klo 12. Arkkipiispa Kari Mäkinen, Mari-Kaarina Hiltunen ja Ilkka Huhta.

Kansalaisfoorumi klo 14. Ratkaisuja vihapuheeseen ja eriarvoistumiseen.

Kansalaisten kanssa keskustelevat Tarja Halonen, Teemu Laajasalo, Elina Hirvonen ja Hussein Al-Taee.

Presidenttiehdokkaiden loppukommentit. Vetäjänä Tommi Laitio.

Vihan kierteestä sovinnonrakentajiksi klo 16. Vieraana entinen uusnatsi Arno Michaelis (USA), juontajana Habiba Ali (KUA).

MTV3:n Presidenttiehdokkaiden suuri arvokeskustelu su 21.1. klo 20.

Toimittajina Merja Ylä-Anttila ja Jussi Kärki.

Infotilaisuus seurakuntalaisille kirkkoherranvaalista ma 22.1. klo 19. Kallion kirkolla.

Palasina ja kokonaisena ma 22.1. klo 18. Katja Kiuru Teatteri Kalliossa.

Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 25.1. Näyttelijä Asko Sarkola ja 1.2. kääntäjä Kersti Juva.

Kun valas hotkaisi Joonan -musiikkisatu yli 6-vuotialle su 28.1. klo 15 Kallion kirkossa.

Menokasvo

Nyt pääsee laulamaan gospelia Gospelia kaikille on ihan uudenlainen hanke. Mikä siinä on erilaista kuin muissa hengellisissä kuoroissa, kuoronjohtaja Nina Pakkanen?

– Meillä on kevään mittaan viisi harjoituskertaa, joissa on mukana ammattimuusikoita ja vierailevia opettajia. Mukaan voi tulla kerran tai kaikkina kertoina samalla 30 euron osallistumismaksulla. Moni tykkäisi laulaa gospelia, mutta ei pysty sitoutumaan viikoittaiseen harjoitteluun.

Eikä kuoroihin voi tulla kesken kauden.

Mitä tarkoittaa hankkeen nimi, Gospelia kaikille?

– Kuka tahansa gospelista tykkäävä voi tulla mukaan kokeilemaan ja opettelemaan. Koelaulua ei ole, asuinpaikkaa ei kysellä. Gospel Helsinki -kuoro on saavuttanut kokonsa puolesta rajansa, ja nyt katsomme, onko laajemmalle toiminnalle kysyntää. Mukana on neljä seurakuntaa (Töölö, Lauttasaari, Meilahti ja Tuomiokirkkoseurakunta).

EIRA SERKKOLA Gospelia kaikille alkaa sunnuntaina 28.1.klo 15–17.30 Meilahden kirkossa. Muut harjoitukset ovat su 18.2., 18.3. ja 29.4. eri kirkoissa. Kevät huipentuu workshopiin ja konserttiin Musiikkitalossa 19.5. Osallistumismaksu 30 e/kausi.

Ilmoittautuminen: www.gospelhelsinki.fi/gospelia kaikille

ESKO JÄMSÄ

Johtamasi Meilahden seurakunnan kuoro Gospel Helsinki tunnetaan eloisuudestaan ja liikkuvuudestaan.

Mitä on gospel-liikkuminen, jota kokeillaan myös Gospelia kaikille -treeneissä?

– Lähinnä sitä, että tunnet rytmin kehollasi. Gospelissa liike lähtee siitä, että polvet taipuvat. Silloin mukaan tulevat myös kädet, ja laulajan on helpompi hengittää. Ei ole kyse mutkikkaista askelkuvioista tai tanssimisesta,

vaan pyritään saamaan keho lämpimäksi ja ääni ulos.

Gospelille on tyypillistä, että kaikki lähtee tekstistä. Myös tunne on vahvasti mukana.

MENOT 19.1. – 1.2.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

JUMALANPALVELUKSET Messu su 21.1. klo 11, Kristiina Kokko ja Aino Valojärvi.

HUOM! Ei viikkomessua ke 24.1. vaan afrikkalainen ilta klo 18 St. Jacobs kyrka Messu su 28.1. klo 11. Herättäjäpyhä, Juha Rintamäki, Tapani Rantala, Marjukka Andersson ja Seuratuvan virsikuoro. Maksullinen soppalounas tarjolla messun jälkeen.

Herättäjäseurat su klo 13 Tapani Rantala, Simo Juntunen, Kaisa Heininen ja Juha Rintamäki.

Viikkomessu ke 31.1. klo 19 Annette Markkunen ja Aino Valojärvi.

TAPAHTUMIA Esa Rosqvistin valokuvanäyttely 10.1.–16.2. Kirkkokahvilan näyttelytilassa.

Torstaipiiri to 18.1. klo 12–13.30.

Reima Niemelä kertoo silloin Raamatusta ja to 25.1. vieraana on fysioterapeutti Katariina Järviluoma. Muutokset ohjelmassa ovat mahdollisia.

Käsityöpiiri ti 23.1. klo 13–14.30.

HUOM! Kokoontuminen kerhohuone 10:ssä.

4. line -käyrätorvikvartetti konsertoi su 21.1. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 5–10 e.

Larun olohuone ke 24 ja ke 31.1. klo 17.30–20 Kirkkokahvilassa. Tarjolla on hyvää seuraa, mukavaa tekemistä ja vapaaehtoisten tekemää iltapalaa – tervetuloa! Mahdollisuus ilmaiseen lastenhoitoon: ilmoita lapsesi saman päivän aamuna klo 10–11 numeroon 050 380 3542.

Lähetyslentäjä Roy Rissanen la 27.1. klo 15 Kirkkokahvilassa. Roy kertoo työstään Mongoliassa sanoin ja kuvin. Mukana myös pastori Marko Heusala.

Hurmaava Hupeli! -tukikonsertti su 28.1. klo 18 Lieksan Vuonislahdessa toimivan taiteilijaresidenssi Hupelin toiminnan tukemiseksi. Musiikista vastaavat mm. Makkosen sellistiveljekset, laulaja Esa Ruuttunen, huilisti Eva Kallio ja kitaristi J.-P. Piirainen.

Mahdollisuus tutustua illan taiteilijoihin klo 16 alkaen seurakuntasalissa.

Esillä on taidetta ja myynnissä ItäSuomen herkkuja. Konsertin väliajalla on kahvitarjoilu. Liput 35 e ovelta.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET Riparisunnuntain messu su 21.1. klo 10 Paavalinkirkossa.

Itä-Pasilan messu su 21.1. klo 12 Vailla vakinaista asuntoa ry:n tiloissa, os. Junailijankuja 3.

Messu su 28.1. klo 10 Paavalinkirkossa.

TAPAHTUMIA Aurore – Renesanssimusiikkijuhlien konsertit Paavalinkirkossa: Rakkaudessa ja sodassa – kaikki on sallittua to 18.1. klo 19. Soitinyhtye Espoon barokki ja lauluyhtye Giardino Novo.

Melankolian aika – John Danyel´s songs for the lute, viol and voices pe 19.1. klo 19. Gambayhdye Jaye Consort Helsinki.

Tuhat ja yksi yötä – idän eksotiikkaa renessanssin alkulähteillä la 20.1. klo 19. Arabialaisen musiikin yhtye Al Teslim, suomalaisen keskiaikaisen musiikin yhtye Oliphant.

1518 – Medici-paavin musiikillinen omakuva su 21.1. klo 16. Auroren päätöskonsertissa esiintyvät Ensemble Petraloysio, Lumen Valo ja urkuri Ilpo Laspas. Liput konsertteihin 20/15 e. Taiteilijatapaamiset ja ilm. kahvitarjoilu 45 min ennen konsertteja alasalissa. Lisätiedot www.renesanssimusiikkijuhlat.fi.

Belle, bonne, Fumée -levynjulkistamiskonsertti su 28.1. klo 15. Sufira-yhtye. Liput 5 e.

Herättäjäyhdistyksen seurat ke 31.1. klo 18.30 Paavalinkirkolla.

Jorma Parviainen, Samuli Korkalainen, Liisa Niska.

Naisten brunssi la 3.2. klo 10.30.

Uskomaton nainen, vierailijana mediatuottaja Merja Kauppinen.

Brunssi 10/7 e. Luento klo 12–13, maalaus- ja tanssipajat klo 13–14.

Lastenhoito yli 3-v. klo 10.30–13, sis. lounas 5 e. Ilm. pe 26.1. mennessä paavali.srk@evl.fi.

Anteeksiantamisen ilo ja kipu –kirjallisuusterapeuttinen päivä la 10.2. klo 9–16. Hinta 10 e, sis. lounas ja kahvit. Ilm. 7.2. Tuula Paasivirta p.

040 556 9079.

Sururyhmä joka toinen torstai klo 18–20 alkaen 1.2. Ilm. Arja Kortelainen p. 050 377 4024.

Hävikkiruokajakelu ti klo 10.

Ystävyydenkahvila ti klo 13–14.30.

Lempeää liikuntaa ti klo 13.45– 14.30.

Rukouspiiri to klo 9–10 Paavalinkirkon kappelissa.

Mahdollisuus hiljentymiseen to klo 17–19 Paavalinkirkossa.

Kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä ti klo 18–20.30 jaksolla 13.2.– 24.4. Ilm. 7.2.

Tuula Paasivirta p. 040 556 9079.

Haastattelut ennen ryhmää vkolla 5–6.

Päiväpiiri ke klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, os. Topparikuja 2.

Keulan aamu pe klo 9–10.30 Keulassa.

A

13 MARJA HELANDER

Susanne Kujala, Susanna Metsistö.

Lähde elämään -ilta su 28.1. klo 17 Kallion kirkolla. Vaikea ja vapauttava anteeksianto. Kaisa ja Timo Tuikkanen.

Arkkipiispan vaalipaneeli: Kirkon globaali vastuu ti 30.1. klo 18. Arkkipiispaehdokkaat Kallion kirkossa.

Järj. Kallion seurakunta, Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura.

Sururyhmä 5 krt alk. to 25.1. klo 18 Kallion kirkolla. Männistö ja MäkiKokkila.

Kangaspuukerho ti klo 18 Alppilan kirkolla.

Rukouspolkuja näköalapaikalle -kurssi alk. ti 16.1. klo 18 Kallion kirkolla. Vanhan ja Uuden Testamentin opetuksia 6 krt. H. 20 e. Ilm. kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611.

Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618 tai paikan päällä.

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkossa su klo 10: 21.1. Meurman, Maisila, Tiitu, Hersta.

28.1. Maisila, Leinonen, Tiitu. Töölön kirkossa klo 17: 21.1. Rukousmessu, Lehtimäki, Ronimus, messuorkesteri Kari Pulakka Band. 28.1. Leinonen, Hakkarainen, Karjalainen. Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa.

TAPAHTUMIA Hopeapiiri alkaa pe 19.1. klo 13.15 Töölön kirkolla. Kokoontuu perjantaisin.

Raamattua kuunnellen pe 19.1. klo 17 Temppeliaukion kirkolla.

Kokoontuu perjantaisin.

Nuorten Café pe 19.1. klo 18 Kerhiksellä. Nuorisokahvila perjantai-illan viettoon. DJ-musaa vinyyleiltä!

Kulttuuriklubin raamattuluento, Raamattu – Jumalan Sanaa vai sanoja Jumalasta ti 23.1. klo 19 Temppeliaukion kirkolla. Wille Riekkisen aiheena Exodus-traditiot Raamatussa. Iltatee. Seuraava luento 6.2.

Posliinikerho ma 22.1. klo 14 Töölön kirkon Pärinäpirtissä. Kysy lisää Tuula Setälä p. 050 512 2271.

Kitara- ja ukulelekurssit ma 22.1. klo 16–21 Temppeliaukion kirkon takkahuoneella. Kouluttajana Kari Pulakka. Kurssit maanantaisin.

Nuorten peli-ilta ma 22.1. klo 18 Kerhiksellä. Pingistä, lautapelejä, oleilua.

Töölön kirkon kahvila ke 24.1. klo 14.

Tutustutaan Asahi-liikuntaan. Kahvila keskiviikkoisin klo 14–18.

Miestenpiiri ke 24.1. klo 16 Töölön kirkolla.

Rukousetkot ke 24.1. klo 17 Töölön kirkolla.

Nuortenilta ke 24.1. klo 18 Kerhiksellä.

Yhteisvastuukeräyksen postitustalkoot ti 30.1. klo 10–15 Töölön kirkolla. Talkoolaisille tarjolla keittoa ja kahvit.

Raamatunlukupiiri aloittaa to 1.2. klo 17 Töölön kirkolla. Kaikille avoin ryhmä, jossa luetaan Raamattua yhdessä. Vetäjänä seurakunnan vapaaehtoistyöntekijä. Tapaamiset torstaisin 22.2. asti.

Aikuisten nuortenilta to 1.2. klo 18 Kerhiksellä. Kun kaipaat seurakuntakytköstä, haluat jutella ja kuunnella hengellisistä asioista. Kokoontuu torstaisin parillisina viikkoina.

Talvileiri aikuisille ma–pe 12.–16.3.

Siikaniemessä Lahdessa. Luonnonrauhaa, yhdessäoloa ja hyvää ruokaa Vesijärven maisemissa. Mahdollisuus saunomiseen ja uintiin joko avannossa tai sisäuima-altaassa.

Hinta 140 e sis. kuljetuksen, majoituksen ja täysihoidon 2 hh. Lisätiedot ja ilm. 22.2. menn. Mari MunneKärkelä p. 09 2340 6374. Peruutukset ilm. ajan jälkeen vain lääkärintodistuksella.

Kiitos kaikille Rakenna joulupuu -keräykseen osallistuneille!

Lauluillat on peruutettu, koska Cafe & Eepos menee remonttiin. Tervetuloa laulamaan su 4.2. klo 15.30 Yhteisvastuu-tapahtumaan Töölön kirkolle!

Rinneradio esiintyy Sovinto 100 -tapahtumassa Kallion kirkossa perjantaina kello 20.

7×

musiikkivinkki

Sovinto 100 Sovinto 100 -tapahtumassa 19.– 21.1. rakennetaan sovintoa eri lailla ajattelevien välille Kallion kirkossa. Breaking the Silence -illassa ambientin äärellä pe 19.1. klo 20 esiintyy Rinneradio-yhtye.

La 20.1. klo 20 Siunattu sovinto -musiikkimessussa esiintyvät Samuli Edelmann ja Orkestra Suora Lähetys, Yona, Daikini, Malang Cissokho ja Ikosen Siskot. Orkesterissa soittavat Varre Vartiainen, kitara, Timo Hirvonen, basso, Abdissa Assefa, lyömäsoittimet, Arttu Takalo, vibrafoni, ja Tommi Niskala, urut. Vapaa pääsy. Lisätietoa: sovinto100.fi.

Musiikkihartaus lauantaisin

Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6, pidetään arkilauantaisin klo 18 Musiikkihartaus. 20.1. esiintyy Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro solistinaan sopraano Tiia Saari, ja 27.1. Santeri Siimes soittaa urkuja. Vapaa pääsy.

Idän eksotiikkaa

Tuhat ja yksi yötä -konsertissa kuullaan idän eksotiikkaa renessanssin alkulähteillä la 20.1. klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Konsertissa musisoivat arabialaisen musiikin yhtye Al Teslim, suomalaisen keskiaikaisen musiikin yhtye Oliphant, huilisti Petri Arvo ja urkuri Petros Paukkunen. Liput 20 / 15 e.

Camerata Vihti Kamariorkesteri Camerata Vihti konsertoi su 21.1. klo 18 Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3, solistinaan sopraano Olga Heikkilä. Ohjelmistossa Sibeliuksen Rakastava, Klamin Sarja jousiorkesterille ja Brittenin Les Illuminations. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Aikuisten veisuyö

Tule Aikuisten veisuyöhön laulamaan punaisen veisukirjan biisejä pe 26.1. klo 19–02 Malmin kirkolla, Kunnantie 1. Voit tulla vain osaksikin aikaa. Laulattamassa ovat pastorit Meri Ala-Kokko ja Laura Mäntylä sekä Lissu and the Red Book Band. Iltapalatarjoilu.

Ilmoittaudu viimeistään 24.1. numeroon 050 368 9368.

Hurmaava Hupeli!

Makkosen sellistiveljekset, laulaja Esa Ruuttunen, sellisti Ulla Lampela, huilisti Eva Kallio, kitaristi J.-P. Piirainen ja kanttori Marjukka Andersson.esiintyvät Hurmaava Hupeli! -konsertissa su 28.1. klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Konsertti pidetään Lieksassa toimivan taiteilijaresidenssi Hupelin tukemiseksi. Liput 35 e ovelta.

Väliajalla kahvit. Klo 16 alkaen on mahdollisuus tutustua illan taiteilijoihin. Esillä on myös taidetta ja myynnissä Itä-Suomen herkkuja.

Lauluja menneiltä vuosikymmeniltä

Mikaelinkirkolla, Emännänpolku 1, lauletaan lauluja menneiltä vuosikymmeniltä kerran kuussa tiistaina klo 13. Maakuntalaulut ovat vuorossa 30.1., 20.3. ja 29.5. ja sota-ajan laulut 27.2. ja 24.4. Kahvit klo 12.30 alkaen.

Vapaa pääsy.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

14 A

MENOT 19.1. – 1.2.

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Itä-Helsinki

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23.

Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10-14, keskiviikkona suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

MALMIN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk

Vartiokylän seurakunta

TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin Herttoniemen ja Kulosaaren kirkoissa klo 10 sekä Myllypuron kirkossa klo 12.

TAPAHTUMIA Armon ilta Herttoniemen kirkossa pe 19.1. klo 18. Ylistystä, rukousta, opetusta, todistuspuheenvuoroja.

Puhujana Helsingin Raamattukoulun toiminnanjohtaja Jari A. Jolkkonen.

Mukana myös Heli Mattila, Karoliina Hämäläinen, Juuso Perilä ja Pilvi Juvonen. Lapsille pyhäkoulu.

Rukouspalvelu. Iltatee.

Herttoniemen alueneuvosto on toteuttamassa messua Herttoniemen kirkossa su 21.1. klo 10. Kirkkokahveilla puhutaan kevään toiminnasta.

Myllypuron alueneuvosto on toteuttamassa messua Myllypuron kirkossa su 21.1. klo 12. Kirkkokahvilla puheenjohtaja Maarit Lampilahti esittelee alueneuvoston ja Myllypuron kevään toimintaa.

Konsertti Myllypuron kirkossa pe 26.1. klo 18. Itä-Helsingin musiikkiopiston alttoviulistit.

Vapaa pääsy.

Lähetyspyhä Herttoniemen kirkossa su 28.1 klo 10. Messu ja kirkkokahvitilaisuus, Tikkanen, lähetystyöharjoittelija Johanna Tuominen (Nepal, Suomen Lähetysseura).

Vuorisaarna-keskustelusarja alkaa Herttoniemen kirkolla to 1.2. klo 18.

Setlementtiliiton aktiivi, pastori ja varatuomari Hannu Ahti luennoi, aiheena Vuorisaarna ja Jumalan valtakunta. Luentosarja käsittelee Matteuksen evankeliumin 5. lukua, Vuorisaarnan alkua neljänä jaksona.

Aihe liittyy setlementtiliikkeen luojaan Sigfrid Sireniukseen. Luennot pidetään peräkkäisinä torstaina eli ne jatkuvat 8.2., 15.2. ja 22.2.

Diakoniavastaanoton ajanvaraus: Herttoniemen alue: p. 050 433 7339 (Karoliina Hämäläinen), ke klo 9–9.30 ajanvaraus myös paikan päällä Herttoniemen kirkolla. Herttoniemenrannan ja Kulosaaren alue: p. 050 347 9515 (Eija Hoikkala) tai 041 511 5464 (Heli Mattila). Myllypuron alue: p. 050 347 8582 (Pilvi Juvonen) tai 050 433 8343 (Kristian Pesti). Ma klo 13–14 ajanvaraus myös paikan päällä Myllypuron kirkolla.

Myllypuron elintarvikejakelu, jakopäivät ovat tiistaisin ja torstaisin Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3, klo 8. Paikalla viimeistään klo 9.30. Tied. Backman p. 09 2340 3333.

Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

31.1.–11.4.

Kiinnostavatko kristinuskon perusteet? Alfa-kurssilla Vuosaaren Katukappelissa, kauppakeskus Columbuksessa, keskustellaan syvällisistä kysymyksistä keskiviikkoisin.

Kurssin hinta 20 euroa sisältää kirjan ja iltapalat. Ilmoittaudu p. 09 2340 6500.

siltä ihmisiltä, järjestöiltä kuin yhdistyksiltäkin. Tuotto käytettiin Roihuvuoren seurakunnan alueen vähävaraisten lapsiperheiden, yksinelävien ja vanhusten hyväksi.

Kevään säännöllinen toiminta on ilmoitettu Kirkko ja kaupungissa 21.12., Kiikari-lehtemme joulunumerossa, kausiesitteissämme ja netissä, www.roihuvuorenseurakunta.fi

1.2.

Vuorisaarna-keskustelusarja alkaa Herttoniemen kirkolla, Hiihtomäentie 23, torstaina 1.2. kello 18. Setlementtiliiton aktiivi, pastori ja varatuomari Hannu Ahti luennoi neljänä peräkkäisenä torstaina aiheenaan Vuorisaarna ja Jumalan valtakunta.

Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna ma-pe klo 9–12 ja 13–16 p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi.

(Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina.)

Kirkkojen osoitteet: Matteuksen kirkko, Turunlinnantie 3.

Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5.

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa.

Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa.

Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1.

Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Ekumeeninen rukoushetki rauhan puolesta Kristittyjen ykseyden rukouspäivänä to 18.1. klo 18. Mukana vieraita sisarkirkoista sekä Martti Häkkänen, Anne Granström, Hanna Videll, Sari Viljakainen, Mari Lamminen. Tilaisuuden jälkeen iltatee ja kristittyjen yhteyden jakamista.

Ehtoollishetki pe 19.1. klo 13.30 Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa, Kontukuja 5. Tilaisuus on kaikille avoin.

Messu su 21.1. klo 11. Martti Häkkänen, Anne Granström, Marjaana Faugel, Arja Heikkinen, Katri Kulmala, Hanna Videll, Mari Lamminen, Mikaelin Laulajat, joht. Jukka Okkonen. Vapaaehtoiset siunataan messussa tehtäviin, kirkkokahveilla vapaaehtoistoiminnan esittelyä.

Messu su 28.1. klo 11. Martti Häkkänen, Eva-Lisa Lindström, Arto Virkkunen, Ami Lainela, Mari Lamminen, Lasse Myllymaa, laulu. Kontulan Lionsit avustavat.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

Omaishoitajien vertaistukiryhmä ma 22.1. klo 10.30 Länsimäen kirkolla, Kerokuja 9.

Lauletaan yhdessä! ti 30.1. klo 13. Lauluja Suomesta menneiltä vuosikymmeniltä, kahvio avoinna klo 12.30 alkaen.

Raamattuopetussarja rukouksesta, kouluttajana Päivi Peittola Kansan Raamattuseurasta. Joka toinen torstai klo 18: 1.2. Kenen rukouksiin vastataan? 15.2. Kun vastausta ei kuulu 1.3. Yhdessä Jumalan kanssa 15.3. Vastustuksesta huolimatta.

Torstain päiväkahvit torstaisin

klo 13. 25.1. Runoja talvesta, tuo oma lempirunosi mukanasi, Marja Lehtinen, 1.2. Tuonentupa: Kun kuolema on osa ammattia, vieraana sairaanhoitaja. Tuonen tupa on keskustelukerho, jossa käsitellään avoimesti kuolemaa. Se ei ole sururyhmä, vaan avoin keskustelufoorumi meitä jokaista koskettavasta asiasta 1.2., 1.3., 5.4. ja 3.5.

Raamatturyhmä joka toinen torstai 18.1.–15.3. klo 18.

Sururyhmä läheisensä kuoleman kautta menettäneille Mikaelinkirkolla ke 31.1. alk. Kokoontumiset keskiviikkoiltaisin (6 krt) päättyen maaliskuussa. Tied. ja ilm. eva-lisa.lindstrom@evl.fi., p. 09 2340 4833.

Ensi kertaa äidiksi -ryhmä äideille ja heidän alle 8 kk:n ikäisille vauvoilleen keskiviikkoisin alk. 24.1. klo 13.30 (6 krt, ei vko 8). Tied. ja ilm. 20.1. mennessä riitta.haikonen@evl.fi, p. 09 2340 4828.

Matka Tyrön ystävyysseurakuntaan 19.–21.5. Viipuri, Terijoki, Pietari (yö), Tyrö, Rakvere (yö kylpylähotellissa), Tallinnasta laivalla takaisin Helsinkiin. Matkan hinta (sis. ryhmäviisumin) 410 e. Matka on yhteinen Malmin ja Mikaelin seurakuntien kesken. Tied. Esa Järvinen p. 040 536 2733, ilm. Malmin kirkkoherranvirasto 09 2340 4400.

Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Tulisuontie 2.

Avoinna ma-ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to-pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 21.1. klo 10 Kaskinen, Nurminen, Kirsi Honkanen-Punkari.

Messu su 28.1. klo 10 Laaksonen, Lyytinen, Filppula, Riitta Lampela, sello.

Iltamessu klo 18.

Laajasalon kirkossa: Messu su 21.1. klo 12 Kaskinen, Vilkkilä, Niva-Vilkko, Kristiina Laihi, huilu.

Messu su 28.1. klo 12 Laaksonen, Kaskinen, Niva-Vilkko. Trio Mercoledi.

TAPAHTUMIA Pop up -kummipyhis klo 12 su 21.1. ja 28.1. sekä yhteinen perhemessu 4.2. klo 12 Laajasalon kirkolla.

SLS:n lähetyspiiri ke 24.1. klo 13 Laajasalon kirkolla. Taiwanin lähetystyöntekijä Anne Ijäs. ohjelma 5 e, levy 15 e. Kahvitarjoilu.

Rukoushetki torstaisin klo 12 Laajasalon kirkossa.

Taidenäyttelyt Laajasalon kirkon Aulakahviossa ja aulassa. Tammikuussa Seppo Elorannan pastellitöitä ja akvarelleja. Helmikuussa Liisa Lallin naivistisia kissa- ja pallomaalauksia. Lall tavattavissa helmikuun maanantaisin klo 12–13 kahviossa.

Tulossa: Yhteisvastuutapahtuma Euron päivä la 10.2. klo 11–15 Laajasalon kirkolla. Mm. aasikärryajelua, ongintaa, temppurata, loimulohta ja muurinpohjalettuja kohtuuhintaan.

Käteismaksu. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Sururyhmä on vertaistukiryhmä läheisensä menettäneille. Ryhmä kokoontuu Laajasalon kirkolla klo 18 keskiviikkoisin 7.3., 21.3., 11.4., 25.4. ja 9.5. Ilmoittautumiset pastori Arja Vaulakselle 25.2. mennessä, arja. vaulas@evl.fi, p. 050 596 8858.

Tarjolla keikka-apua. Jos tarvitset apua kauppaostoksille, saattajaa lääkäriin tai vaikka lenkkiseuraa, olemme sinua varten. Toteutamme keikka-apua ikäihmisille seurakunnan alueella SPR Laajasalon, Palvelutalo Rudolfin ja Roihuvuoren seurakunnan yhteishankkeena. Palvelu on pilotointivaiheessa. Voit kysyä tapaamista vapaaehtoisen kanssa, p. 050 505 8599. Voit myös ilmoittautua vapaaehtoiseksi: https://olehyva.clara.fi Diakoniatyö kiittää. Lämmin kiitos kaikille joulukeräykseen lahjottaneille. Saimme lahjoituksia niin yksityi-

Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15.

Neulekerho maanantaisin klo 12.

Yhteinen iltaruoka maanantaisin klo 16.30–18. Tarjolla maukasta kotiruokaa hintaan 1 e.

Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18.

Ikäihmisten keskiviikkokerho alkaa 17.1. klo. 14. Ohjaajana Pirkko Peltola.

Soppakirkko keskiviikkona 31.1. klo 12. Maksuton keittolounas, alussa alkuhartaus.

VoimaSiskot -tunnetaidot voimavarana naisten vertaisryhmä tiistaisin klo 17.30–19 alkaen 30.1., yht. 7 kertaa. Pieni iltapala. Ryhmään mahtuu 8 naista. Tiedustelut ja ilmoittautuminen Paula Enckell p. 050 596 0179.

Laulut soikoon! keskiviikkoisin klo 13.

Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri maanantaisin klo 8.

Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16. Olohuoneessa voi tavata alueen asukkaita ja nauttia kahvikupposen. Klo 14 on ohjelmatuokio.

23.1. Soili Poikonen: Helsingin kauniita ja kiinnostavia kirkkoja. 30.1. Marja Pentikäinen: Onko pakolaisongelma ratkaistavissa?

Matteuksenkirkolla: Pihakahvit lauantaina 27.1. klo 12.30–14.

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Kiviportintie 5, tai puhelimitse p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 19.1. – 1.2.

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

15 SIRPA PÄIVINEN

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 18.1. klo 18, Katukappeli. Holma, Jurmu.

Vauvakirkko la 20.1. klo 10.30, kirkko. Holma, Satosalmi, lastenohjaajia.

Lyhyt kirkkohetki, musiikkia, sylittelyä, siunaus, kastepuun riisuminen.

Messu su 21.1. klo 11, kirkko. Huhdanmäki, Paananen, Jurmu.

Iltakirkko to 25.1. klo 18, Katukappeli. Antola, Mäkinen.

Messu su 28.1. klo 11, kirkko. Paananen, Pesonen, Mäkinen.

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 26.1. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Puhe Päivi Peittola, musiikki Paljain jaloin Duo. Rohkaisua ja lohdutusta sanoin ja sävelin la 27.1. klo 16 kirkossa. Hannele Ahtinen ja Hadassa, Duo Elviira ja Upi, Petri Välimäki.

Avoin päiväkerho Perhosparkki 2–6-vuotiaille Valossa ke 24.1. klo 13–15.30. Ilm. viim. ti klo 12, p. 050 322 9070. 5 e/kerta, sis. välipalan ja toiminnan.

Nimikkolähettivierailu Myrskylinnussa ke 24.1. klo 18. Tuula ja Kimmo Kosonen (SLS) palaavat Thaimaahan ja toivottavat sinut tervetulleeksi kuulemaan ja keskustelemaan lähetystyön näköaloista kielityössä Mekong-alueella.

Yhdessä laulaen. Hengellisiä lauluja Eeva Jurmun johdolla kirkolla Marielundin kappelissa to 25.1. klo 10.

Lauletaan yhdessä Katukappelissa ke 31.1. klo 13. Ajankohtaisia virsiä ja lauluja, laulattajana Anja Hinkkanen.

Pyhän tanssin iltapäivä Merirastikappelissa la 3.2. klo 13–16 (maksuton) sekä pyhän tanssin kurssi (20 e) tiistaisin klo 18–19 ajalla 6.–27.2. Meditatiivista tanssia rukoushiljaisuudessa, ohjaajana tanssipedagogi, TM Tiina Sara-aho. Helpot askelkuviot. Ota mukaasi villasukat tai sisätossut. Ilm. viim. viikkoa aikaisemmin: saraaho@gmail.com tai p. 050 490 6014.

Cafe Valo perjantaisin Valossa klo 13–15. Arjen kohtaamispaikka aikuisille. Vapaamuotoista kohtaamista kahvikupin äärellä.

Valon aamu maanantaisin klo 9–11 Valossa. Aamupala, rento ja avoin kohtaamispaikka kaikenikäisille.

Kiinnostavatko kristinuskon perusteet? Alfa-kurssilla pääset keskustelemaan syvällisistä kysymyksistä hyväksyvässä ilmapiirissä keskiviikkoisin Katukappelissa klo 17.30, ajalla 31.1.–11.4. Kurssi 20 e sis. kirjan ja iltapalat. Ilm. Tarja Lampen p. 040 717 9730.

Liikunnallinen perhekerho Merirasti-kappelissa torstaisin klo 9.30–11.30 ja musiikillinen perhekerho Valossa tiistaisin klo 9.30–11.30.

Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16, la klo 12–14.

Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17.

Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518.

Henkilökohtaisesti Valossa ti klo 9–10.

Lisää tapahtumia ja piirejä www. helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

– Kristilliset mystikot eivät esiinny guruina, vaan viittaavat aina pois itsestään Jeesukseen ja ohjaavat oppilaitaan kuuntelemaan häntä, Lauri Maarala sanoo.

Kohtaa sisäinen levottomuutesi Kristillisten mystikkojen harjoituksiin perustuvat torstaiillat johdattavat oman sisimmän tutkimiseen.

KUN JUMALAN valo valaisee ihmistä, hän herää katsomaan omaa elämäänsä sellaisena kuin se on. Kyse on eräänlaisesta havahtumisesta, sanoo pastori ja retriitinohjaaja Lauri Maarala.

– Jos haluamme katsoa elämäämme oikeasti silmästä silmään, se tapahtuu Jumalassa. Jumalassa on meidän oikea kotimme, ja sieltä löytyy syvin minämme, hän sanoo.

Maarala kirjoittaa Kirkko ja kaupungille Gurun opissa -juttusarjaa, jossa alkaa nyt neljäs vuosi. Sarja esittelee kristillisen perinteen hengellisiä mestareita.

Tänä keväänä mestarit jalkautuvat Helsingin keskustaan, kun Maarala ja Pekka Y. Hiltunen vetävät Vanhassakirkossa kristillisiä mystikkoja esitteleviä iltoja. Illat koostuvat lyhyestä alustuksesta ja ohjatusta rukousmeditaation harjoituksesta.

– Kristilliset mystikot eivät esiinny guruina, vaan viittaavat aina pois itsestään Jeesukseen ja ohjaavat oppilaitaan kuuntelemaan häntä, Maarala sanoo.

MYSTIIKKA TARKOITTAA välitöntä sisäistä jumalayhteyttä. Mystiikan harjoittaminen voi tuntua kaukaiselta, mutta Maaralan mukaan kyse on pohjimmiltaan yksinkertaisesta asiasta.

– Pitää konkreettisesti pysähtyä ja asettua aloilleen. Siitä se alkaa.

Maaralan kiinnostus mystikkoja kohtaan heräsi 1980-luvulla Lapin vaelluksilla, joita hän veti muun muassa vantaalaisten rippikouluryhmi-

en kanssa. Erämaan jälkeen maantie, kahvilan hälinä ja uutiset tuntuivat täysin eri maailmalta.

Maarala alkoi pohtia, miten hän voisi tuoda erämaassa koettua rauhaa arkiseen elämäänsä ja työhönsä.

Yksinkertaisuus ei tee pysähtymisestä helppoa. Maarala toteaa, että kiireinen työelämä, mielen täyttävä media ja ennen kaikkea oma sisimpämme vastustavat pysähtymistä.

– Meidän on vaikeaa pysähtyä ja kohdata sisäistä levottomuuttamme.

Siksi juoksemme itseämme pakoon.

”

MEIDÄN ON VAIKEAA PYSÄHTYÄ JA KOHDATA SISÄISTÄ LEVOTTOMUUTTAMME. SIKSI JUOKSEMME ITSEÄMME PAKOON. PASTORI LAURI MAARALA

KIIREISEN HILJENTYJÄN kannattaa varautua siihen, että mystikkojen tie ei ole lyhyt. Kyse on polusta, jonka kulkeminen kysyy kärsivällisyyttä.

Maarala lisää, että yksikään kristillinen mystikko tai aasialaisten uskontojen guru ei lupaa helppoa elämää. Elämään voi kuitenkin avautua toisenlainen näkökulma. 1000-luvun taitteessa eläneen Simeon Uusteolo-

gin sanoin ”joka on nähnyt Jumalan, löytää hänet kaikesta”.

– Mitä syvemmin opit tuntemaan Jumalan, sitä syvemmin olet yhteydessä itseesi, toisiin ihmisiin ja koko kosmokseen.

OMAN SISIMMÄN kohtaaminen voi olla rankka kokemus. Ihminen alkaa tulla tietoiseksi heikkoudestaan, kivuistaan, puutteenalaisuudestaan ja synneistään. Paradoksaalisesti oman raadollisuuden näkeminen kertoo siitä, että ihminen on saanut kokea jotakin Jumalan hyvyydestä ja rakkaudesta.

– Vähitellen ihminen alkaa nähdä, miten kaukana hän on siitä hyvästä, mitä Jumala tarjoaa meille joka tuutista koko ajan, Maarala sanoo.

Maaralan mukaan mystikot neuvovat meitä oman levottomuuden kohtaamiseen, vaikka se tuntuu pelottavalta ja vaikka emme saa sisintämme rauhoittumaan omin voimin. He nimittäin tietävät, että katumuksen kyyneleet voivat olla samaan aikaan myös ilon ja myötäelämisen kyyneliä.

– Se, mitä tapahtuu, on alusta loppuun Jumalan työtä, ei ihmisen omaa työtä.

TANELI KYLÄTASKU

Kristilliset mystikot ja minä -sarja alkaa torstaina 25.1. klo 18–19.30 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6.

Illat jatkuvat kahden viikon välein 3.5. saakka. Ohjaajina vuorottelevat Pekka Yrjänä Hiltunen ja Lauri Maarala.

16 A

MENOT 19.1. – 1.2.

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 21.1. klo 10 Malmin kirkossa. Työväen kirkkopyhä. Saarnavieras. Liturgi Reijo Liimatainen. klo 10 Puistolan kirkossa klo 10 Viikin kirkossa klo 16 Pihlajamäen kirkossa Messu su 28.1. klo 10 Malmin kirkossa klo 10 Puistolan kirkossa klo 10 Viikin kirkossa klo 16 Pihlajamäen kirkossa klo 17 Puistolan kirkossa Valon messu Messu kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 12 Jakomäen ja Tapanilan kirkoissa sekä Siltamäen seurakuntakodissa. Seuraavat mes­ sut su 4.2.

Hiljainen viikkomessu to 25.1. ja 1.2. klo 17.30 Viikin kirkossa. Kirkko on avoinna hiljaista rukousta varten klo 17 alkaen.

International Mass Sat Jan 27th at 6pm at Viikki church.

TAPAHTUMIA Konsertti su 21.1. klo 16 Viikin kirkossa. Yhdessä eteenpäin.

Uudenmaan Parkinson­yhdis­ tys 30 vuotta. Esiintyjinä mm. ooppe­ ralaulaja Jaakko Ryhänen, Liisa Malkamäki, viulu ja piano. Liput 20 e ovelta ennen tilaisuuden alkua.

Musiikki-ilta su 21.1. klo 18 Malmin kirkossa. Espanjalai­ nen kitara, Janne Lehtinen.

Elvis is Back – Elvistä ja rukousta su 28.1. klo 18 Mal­ min kirkossa. Seppo Juntunen yhtyeineen.

Aikuisten veisuyö pe 26.1. klo 19–02 Malmin kirkossa. Lauletaan punaisen veisukirjan lauluja bändin säestyk­ sellä. Meri Ala­Kokko, Laura Mäntylä ja Lissu and the Red Book Band.

Laulamisen lomassa yhteinen iltapa­ la. Ilm. ke 24.1. mennessä Lissu Elenius p. 050 368 9368.

Avoin hartaushetki pe 19.1. klo 13.30 Madetojan palvelutalolla.

Siioninvirsiseurat pe 19.1. klo 19 Helena ja Pekka Untamalalla, os. Tilanhoitajankaari 10 D 50.

Pop-up -liikuntapäivä la 20.1. klo 10–14 Puistolan kirkolla. Iloa ja energiaa liikunnan keinoin. Piipahda hetkeksi tai tule koko päiväksi.

Mahdollisuus rupatella kahvikuppo­ sen ääressä ja hiljentyä hiljaisessa tilassa. Ei ilmoittautumisia. Ohjelma: klo 10–10.30 liikuntatuokio leikki­ ikäisille lapsille (2–5­v. vanhemman kanssa), klo 10.45–11.30 kuntojump­ pa, helppoa ja tehokasta hikijump­ paa, klo 11.30–12.15 dancemix, help­ poa ja hauskaa tanssiliikuntaa, klo 12.15–13.15 pump, lihaskuntoa väli­

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

20.1.

Pop-up-liikuntapäivässä saa iloa ja energiaa liikunnasta lauantaina 20.1. klo 10–14 Puistolan kirkolla, Tenavatie 4. Tule mukaan hetkeksi tai koko päiväksi.

Ohjelma alkaa klo 10 liikuntatuokiolla leikki-ikäisille, joka sopii 2–5-vuotiaille vanhemman kanssa. Klo 10.45 jatketaan kuntojumpalla, klo 11.30 dancemixillä, klo 12.15 pumpilla ja klo 13.15 pilateksella. Päivän aikana on mahdollista myös rupatella kahvikupposen ääressä ja hiljentyä hiljaisessa tilassa.

Tapahtumaan ei tarvitse ilmoittautua.

neiden kanssa, klo 13.15–14 pilates, rauhallista keskivartalon syviä lihak­ sia vahvistavaa jumppaa.

Liikuntaa aikuisille Pihlajamäen kirkolla: Tuolijumppa perjantaisin klo 10.30. Kevyttä venyt­ telyä ja jumppaa oman kunnon mukaan tuolia apuna käyttäen.

Puistolan kirkolla: Ylistys­ ja rukous­ tanssi perjantaisin klo 18.30. Kaikille avoin kuntojumppa tiistaisin klo 18.

Naisten jumppa tiistaisin klo 19, kertamaksu 2 e. Gospelbic perjantai­ sin klo 17.30, alkaa 19.1. Monipuolista ryhmäliikuntaa vaihtuvin teemoin.

Tapanilan kirkolla: Naisten jumppa maanantaisin klo 18. Nuorten aikuis­ ten sähly torstaisin klo 19.15.

Raamattupiirit. Tule keskustele­ maan, kokemaan oivalluksia ja saamaan hengellistä ravintoa Raa­ matun kertomuksista ja opetuksista.

Malmin kirkolla: Päiväraamattupiiri torstaisin klo 14. Kuurojen raamattu­ ja keskustelupiiri ti klo 17, 23.1., 20.2., 20.3., 24.4. ja 15.5.

Pihlajamäessä: kirkolla Raamattupii­ ri joka toinen ke klo 18. Seuraava 31.1.

Mestassa, Salpausseläntie 12 C Nais­ ten raamattupiiri joka toinen ma klo 18. Seuraava 22.1.

Pukinmäen Portissa: Ilosanoma­ raamattupiiri joka toinen ti klo 18.

Seuraava 23.1.

Viikin kirkolla: Opiskelijoiden yhteiskristillinen raamattupiiri maa­ nantaisin klo 18.

Hengellisen matkakumppanuuden piiri Pukinmäen Portissa joka toinen ke klo 18.30. Seuraava 24.1. Teehetki, yhdessä hiljentymistä, keskustelua ja rukousta.

Lähetyspiiri joka toinen to klo 15.30 Malmin kirkolla. Alkaa 25.1.

Kirjoittajapiiri joka toinen ke klo 18 Malmin kirkolla. Alkaa 24.1.

Matkailuilta la 27.1. klo 18 Malmin kirkolla.

Soppakirkko ti 23.1. klo 12 Siltamäen seurakuntakodilla ja ke 24.1. Jakomä­ en kirkolla leivänjaon jälkeen klo 12.15.

Leivänjako ja olotilakahvila Olo­ huone maanantaisin klo 11 Tapulin seurakuntakodilla. Puuroateria ma 29.1. klo 11.

Eläkeläisten iltapäivät tammi­ kuussa: Malmin kirkolla ti 23.1. ja 30.1. klo 13.

Jakomäen kirkolla to 25.1. ja 1.2. klo 13.

Pihlajamäen kirkolla ke 24.1. klo 12.

Puistolan kirkolla to 25.1. ja 1.2. klo 13.

Siltamäen seurakuntakodilla ke 24.1. klo 13.

Tapanilan kirkolla ke 24.1. ja 31.1. klo 12.

Tapulin seurakuntakodilla ke 24.1. ja 31.1. klo 14.

Iltaperhekerho ke 31.1. Jakomäen kirkolla. Ruokailu klo 17, ehtoollishet­ ki klo 17.30 (vapaaehtoinen). Omaa ohjelmaa koululaisille, alle kouluikäi­ sille ja aikuisille. Ehtoollisen jälkeen kahvit ja juttuseuraa. Ei ennakkoil­ moittautumisia.

Pyhäkoulut ovat avoimia kaikille lapsille, alle 4­vuotiaat aikuisen kanssa. Kesto puolesta tunnista tuntiin. Pyhäkoulut sunnuntaisin klo 10 Malmin kirkolla ja klo 17 Tapanilan kirkolla Valon messun aikana 14.1., 11.2., 11.3., 8.4. ja 13.5. Pyhäkoulut lauantaisin klo 10 Tapulin seurakun­ takodilla 24.2.–24.3. Raamattukerho lukutaitoisille lapsille sunnuntaisin klo 10 Puistolan kirkolla.

Kirjepyhäkoulu antaa vanhemmille mahdollisuuden tarjota lapsille pyhäkouluhetki kotona. Pyhäkou­ luun ilmoittautuneet lapset saavat noin kahdeksan kertaa vuodessa postia, joka sisältää kirjeen, tehtäviä ja Lasten pyhäkoululehden. Ilm. marianne.hapsal@evl.fi tai p. 09 2340 4583.

Kouluikäisten kerhot Jakomäen kirkolla, vapaita paikkoja voi tiedus­ tella Tiina Mäki­Arvelalta, p. 040 508 7383.

Eväsretki Raamattuun – koko perheen tapahtuma la 3.2. klo 11–14 Pihlajamäen kirkolla. Aloitamme yhteisellä lounaalla, sen jälkeen seikkailemme Raamatun kertomus­ ten maailmassa. Lounaasta vapaaeh­ toinen maksu Yhteisvastuulle. Tied. riitta.koivisto@evl.fi.

Tyrön ystävyysseurakuntamatka 19.–21.5. Viipuri, Terijoki, Pietari (yö), Tyrö, Rakvere Viro (yö kylpylähotel­

lissa), paluu laivalla Tallinnasta Helsinkiin. Matkan hinta 410 e, sis. ryhmäviisumin. Tied. Esa Järvinen p. 040 536 2733. Ilm. kirkkoherran­ virastoon, p. 09 2340 4400.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 8–15.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

vat maahanmuuttajat ja turvapaikan­ hakijat. Hinta 1–10 e.

Yksinhuoltajien olohuone ti 16.1. lähtien klo 17–19 joka toinen tiistai Oulunkylän kirkolla. Vaihtuvaa ohjelmaa, lastenhoito järjestetty ja iltapalaa tarjolla. Tiedustelut: diako­ ni Lahdensalo, p. 09 2340 5382.

Torstaikerho Maunulan kirkolla torstaisin klo 13. Vaihtuvaa ohjelmaa.

Vieraina 25.1. Heikki ja Riitta Järvi­ nen. Tied. Elisa Hapuli, p. 09 2340 5381.

BibliCon eli raamattusarja to 25.1. klo 17.30 Oulunkylän kirkolla. Zom­ biet, supersankarit, haltiat ja huma­ noidit. Raamatun kertomuksia popu­ laarikulttuurissa. Raamatun kerto­ muksia selaillaan esille populaari­ kulttuurin ikonisista teoksista asiantuntijavieraiden avulla. Kahvia tarjolla klo 17, ohjelma alkaa klo 17.30. Mahdollisuus kysymyksiin ja keskustelulle lopuksi. Tiedustelut: pastori Tapio Leinonen, p. 09 2340 4207.

Virsijukeboxi su 4.2. klo 11.30 Oulun­ kylän kirkossa kirkkokahveilla.

Oulunkylän Martat keittää kirkkokah­ vit Yhteisvastuun hyväksi messun jälkeen. Virsijukeboxissa kuunnel­ laan virsitoiveita.

Sellomusiikin ilta to 1.2. klo 19 Oulunkylän kirkossa.

Tatu Kauppinen, sello ja Liisa Malmivaara, piano. Konsertissa kuullaan mm. L. Boccherinia, Z. Kodálya, D. Popper: Dance of the Elves op. 39 sekä S. Prokofievin Sonaatti sellolle ja pianolle op. 119.

Pianisti Roope Gröndahlin konsertti 4.2. klo 16 Oulun­ kylän kirkossa. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu sama­ na päivänä avattavalle Yhteisvastuu­ keräykselle.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–to klo 9–12. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET

JUMALANPALVELUKSET

Oulunkylän kirkossa: Messu su 21.1. klo 10. Savik, Mäkiö ja Antti Salmela, piano.

Messu su 28.1. klo 10. Pelkonen ja Mäkiö.

Maunulan kirkossa: Messu su 21.1. klo 12. Savik ja Mäkiö.

Messu su 28.1. klo 12. Leinonen, Elo, Helenius sekä riparilaisia.

Käpylän kirkossa: Messu su 21.1. klo 18. Heininen ja Helenius.

Messu su 28.1. klo 18. Albekoglu ja Helenius.

Hiljaisuuden rukoushetki keskiviik­ koisin klo 18.00. Raamatuntekstejä, Taize­lauluja. Joka kuukauden kol­ mas keskiviikko ehtoollinen.

Messu su 21.1. klo 11. Leo Norja, Satu­Elina Ansas ja Jussi Hirvonen.

Pyhäkoulu Lastenkappelissa ja Itä­Pakilassa, Piikintie 17 B. Messu su 28.1. klo 11 Jouni Pirttijärvi, Marita Toivonen.

Pieni iltamessu ke 17.1. klo 19. Marita Toivonen ja Satu­Elina Ansas.

TAPAHTUMIA Maanantaipuuro klo 9–12 Oulun­ kylän kirkolla kaiken ikäisille. Maa­ nantaipuuroa pyörittävät vapaaeh­ toiset ja työntekijät. Hinta 1 e sisältää puuron, sämpylän, kahvin, teen ja mehun.

Yhteisöravintola Salaam Oulun­ kylän kirkolla torstaisin klo 12–16.30.

Buffet­ravintolassa voi nauttia Lähi­ idän herkkuja tai vain piipahtaa kahville tai teelle. Keittiöstä vastaa­

TAPAHTUMIA. Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita.

Pakilan Martat ti 23.1. klo 18. Vieraa­ namme Helsingin sosiaali­ ja terveys­ toimen apulaispormestari, Oulunky­ län Martat vieraina.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin Kryp­ tassa. Mukana Ari Häyrinen ja Anna­ Kaisa Jussila.

Vox Sonora -kuoron harjoitukset maanantaisin lähtien klo 18.

Peittopiirissä kudotaan Äiti Teresa ­peittoja ja viihdytään yhdessä kupposen äärellä. Valmiit peitot toimitetaan SPR:n kautta pakolaislei­ reille. Tervetuloa aina parillisina maanantaina klo 13 kirkolle.

Vaaperot, perhekerho leikkipuiston kanssa tiistaisin klo 13–15 kirkolla.

Kutomakerhossa sinulla on harvi­

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 19.1. – 1.2.

naislaatuinen tilaisuus tutustua kangaspuihin. Oppia ja edetä saa omaan tahtiin ja apua on aina lähellä. Kerho kokoontuu VälKeessä keskiviikkoisin klo 19.

Eläkeikäisten kerho kokoontuu taas torstaisin klo 13. Kerhossa keskustellaan alustuksen pohjalta, juodaan kahvit ja vietetään aikaa yhdessä.

Raamattupiiri kirkon Yläsalissa to 25.1. klo 18.30. Tervetuloa lukemaan Markuksen evankeliumia ja keskustelemaan yhdessä. Piirissä mukana Marita Toivonen.

Akvarelliryhmä parillisten viikkojen torstaisin klo 17.30. Lisätietoja Marita Toivoselta.

Matka Uppsalaan ja Sigtunaan 26.–29.4. reformaation jalanjäljissä.

Luvassa kiinnostavaa historiaa, hyvää seuraa, yhteyttä Uppsalan suomenkielisen seurakunnan kanssa. Matkalla mukana pastori Marita Toivonen. Sitovat ilmoittautumiset 22.1. mennessä Ryhmämatkatoimisto Resviariaan. Lisätietoja verkkosivuillamme.

A

17

– Pyrin luomaan luottamusta, että läheinen uskaltaa lähteä esimerkiksi suihkuun tai kävelemään, Helena Moilanen sanoo.

Apua & tukea

Vapaaehtoinen saattaja toimii rakkauden voimalla

Erityisryhmille

Saattohoidossa tärkeintä on läsnäolo.

Erityisryhmien yhteisessä Saavutilaisuudessa ke 24.1. klo 17 tutustutaan ortodoksiseen seurakuntaan Ortodoksikappelilla, Jauhokuja 3 B 2. Illan aikana myös kiitospalvelus ja kahvit sekä keskustelua. Tilaisuudessa on tulkkaus viittomakielelle ja pistelukijat on huomioitu. Näkövammaisia vierailijoita ollaan vastassa klo 16.30 alkaen ja kehitysvammaistyön pappi Heli odottaa ovella klo 16.45 lähtien.

Näkövammaisten ja oppaiden piiri jatkaa kokoontumisiaan perjantaisin 26.1. klo 17 alkaen Seurakuntien talolla, Kolmas linja 22.

Näkövammaisten miesten iltaa vietetään aina kuun ensimmäisenä torstaina klo 17–20 Länsimäen kirkolla Vantaalla, Kerokuja 9. Ilta koostuu saunomisesta ja yhdessä olosta.

Seuraava kokoontuminen on 1.2.

TEKSTI SAILA KESKIAHO KUVA ESKO JÄMSÄ

välittää pyynnön sairaalapapille, joka puolestaan etsii saattajan. Tapaamisia on noin kerran viikossa. Jaksojen pituus vaihtelee: toisten kanssa tavataan pidempään, toisten kanssa yhteinen aika on lyhyempi. Suhde päättyy saatettavan kuolemaan. Vapaaehtoisia sitoo vaitiolovelvollisuus, ja heitä tukee kuukausittainen työnohjaus.

Ytimessä on läsnäolo.

– Pyrin luomaan luottamusta, että läheinen uskaltaa lähteä esimerkiksi suihkuun tai kävelemään, Moilanen sanoo. Hän toimii usein läheisen lomittajana edes pienen hetken. Öyry puolestaan on tavannut ihmisiä, jotka lähestyvät kuolemaa hyvin yksin.

– Ihmiset pohtivat paljon elettyä elämää ja valintoja, joita on tullut tehtyä. Minä olen kuuntelija, tarkentavien kysymysten kysyjä, hän sanoo.

Saattohoidon vapaaehtoiselta vaaditaan kykyä heittäytyä ja elää hetkessä, Eeva-Kaarina Öyry ajattelee. Helena Moilanen muistuttaa, että vapaaehtoisen on syytä jäsentää oma suhteensa kuolemaan.

– En voi lähteä omassa surussani auttamaan toista.

Vaikka saattohoidossa kuolema on realiteetti, Moilasen mielestä vapaaehtoisuutta kantaa rakkaus elämään.

– Ja elämään kuuluu aina kuolema.

P

itäähän pullaa olla. Siksi saattohoidon vapaaehtoistyöntekijä Eeva-Kaarina Öyry lähtee toisinaan tapaamaan saatettavaansa kahvileivät matkassaan.

– Mikä olisi luontevampaa kuin kahvinjuonti, Öyry nauraa. Siinä he sitten kahvittelevat, hän ja saattohoidossa oleva, kuolemaa lähestyvä ihminen, joita vapaaehtoiset kutsuvat saatettaviksi.

Helena Moilanen, seurakuntien vapaaehtoinen saattaja hänkin, sai eräältä saatettavaltaan kuulla olevansa se musta kissa, joka viimeinkin nostetaan pöydälle.

– Enhän olisi tullut, jos kuolema ei olisi odotettavissa.

SEKÄ MOILANEN että Öyry tapaavat ihmisiä, jotka ovat saattohoidossa kotonaan.

Helsingin kaupungin kotisairaala tarjoaa mahdollisuutta saattajaan ja

IMAGE COMICS / CHARLIE ADLARD, DAVE STEWART

Menopalat

BibliCon – zombiet, supersankarit, haltiat ja humanoidit. Elokuvien, kirjojen ja sarjakuvien juonikuvioissa on usein jotain tuttua – sankari kuoli, mutta ei kuollutkaan, heikkojen joukosta nousee pahan voittaja. Torstaina 25.1. klo 17.30–19 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10, selaillaan Raamatun kertomuksia populaarikulttuurin teoksista. Petri Tikka pohtii luomiskertomusta J.R.R. Tolkienin teoksissa, Johan Savola käymättömien korpimaiden exodusta Star Trekissa, Ella Luoma Batmania ja Teräsmiestä messiaskuvina sekä Nina Maskulin ilmestyskirjaa ja zombieapokalypsia Walking Dead -sarjakuvissa. Kahvittelemaan pääsee klo 17. Illan lopuksi on mahdollisuus keskusteluun.

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

Sacred Music – Lähi-itä-iltamissa on juutalaista, arabialaista ja kristillistä musiikkiperinnettä maanantaina 29.1. klo 19 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Illan avaa apulaispormestari Nasima Razmyar. Musiikkia esittävät Lily Solomonov, Burhan Hamdon ja Mouafak Barafi. Lähde-kuoro esittää lauluja rauhateemalla. Tapahtuma on osa katsomusten välistä yhteisymmärryksen viikkoa, www.yhteisymmarrysviikko.fi.

Saatettavan kuunteleminen ja hänen ehdoillaan toimiminen ovat saattohoidossa oleellisia.

– Minä olen siellä pieni, Moilanen toteaa.

– Koen tämän vapaaehtoistyön etuoikeudeksi ja luottamuksen osoitukseksi.

RASKAINTA VAPAAEHTOISUUDESSA ovat hyvästijätön hetket. Eikä vain saatettavan kuolema, vaan omaisten suru ja kuoleman peruuttamattomuus.

– Ihan kohta huomaan kuitenkin kiitollisuuden siitä, että sain kohdata tämän ihmisen, joka jätti minuun jäljen, Eeva-Kaarina Öyry sanoo.

Kuoleman lähestyessä, kun sanat eivät enää kanna, laulu ja kosketus yhä tavoittavat. Työskennellessään vauvojen kanssa Öyry huomasi, kuinka aivan vastasyntynyt tyyntyi silittelyyn. Samoin on kuolevien laita.

– Tarve läheisyyteen ja hellyyteen pysyy loppuun asti. ■ Kirkko Helsingissä aloittaa maaliskuussa seuraavan saattohoidon vapaaehtoisten koulutuksen kotisairaalaan. Ilmoittaudu 31.1. mennessä sairaalapastori Kristiina Hannulalle, p. 050 402 2723. Ilmoittautuneet haastatellaan ennen koulutuksen alkua. Koulutukset ovat tiistaisin 6.3, 13.3, 20.3, 27.3,10.4. ja 17.4. klo 17.30–19.30 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22 B.

Tule syömään ja tee hyvää! Lounaskahvila Snellu Cafe on aloittanut toimintansa Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3, Itis-kauppakeskuksen vieressä. Se tarjoaa lounasta ma–pe klo 11–12.30. Maksamalla ruuasta 5 tai 10 euroa voit tukea vähävaraisten ruokailua. Snellu Cafe työllistää nuoria, joiden on vaikea muutoin työllistyä. Tilauksesta on saatavana myös esimerkiksi täytekakkuja. Kahvilan sähköposti on snellucafe@evl.fi.

18 A

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Palveluja tarjotaan

Lakipalveluja

Kotikuntoutusta taidolla ja sydämellä Kävely ja tasapaino paremmaksi omassa kodissa.

Jani tietää konstit 20 vuoden kokemuksella.

Fysioterapeutti kotiin -palvelu tarjoaa erityisesti ikäihmisille toiminnallista kuntoutusta, harjoittelua ja hierontaa kotona itsenäisen liikkumisen ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja kohentamiseksi.

Puh. 040 552 9766 Jani Jaatinen fysioterapeutti, ikäihmisten fysioterapian erik. opinnot Dosentintie 7, 00330 Hki. fysioterapeuttikotiin.fi

Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit.

Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393 Eläkeläisille, leikkaus 18-22 €, permanentti tai väripaketti 65€ P. 045 2386356, Hämeentie 38 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijat

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Siivous, korjaus, ostokset, taulut, TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 7 v. kokemus ja suosituksia

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

www.stadinapumiehet.fi 045 6475572 stadinapu@saunalahti.fi, kiinteistönhuolto, käsilumityöt, kuljetus. 37€/h.

varatuomari Mirja Kokko

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen.

SOITA JA KYSY LISÄÄ

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03

lakimies Katariina Kuusiluoma

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 0504315536

040 5070 101 toimisto@perhejuristit.fi Liisankatu 6, 00170 Helsinki www.perhejuristit.fi

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Ostetaan Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651 Pitkänsillanranta 15 • 00530 Helsinki, katutaso Korsontie 8 • 01450 Vantaa, katutaso

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Miksi maksaisit liikaa?

Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

65€ Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. 65€ Kivuton hampaan poisto Hinta alk. 65€ Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

T A K U U T Y Ö

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS .......................

110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

lakiasiantuntija Virpi Mikkonen

Hammashoitoa

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ilmainen arviointi + k-vähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Laatuhoiva apuna arjessa Sairaanhoitaja — teologi arjen apuna.

Hoivaa ja huolenpitoa itsellesi tai omaisillesi. Kodin askareisiin apua. Kaipaatko tukea henkiseen jaksamiseen.

Ota yhteys 050-5160956 tai anygard96@gmail.com

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Edulliset remontit!

Kirvesmiestyöt, maalaus, kaakelointi, lattiat, tapetointi ym. Ilm.arviointi, kot.väh., tarvikeale. Pienet remontit tervetulleita!

Saneeraus Pe Ry T:mi, puh. 0400 819 757

Ostetaan asunto Ostetaan 1h/2h ensiasunto Etelä-Hki Nopeat & luotettavat kaupat Yt. Pilvi - 0408390314

Palvelukseen halutaan

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

Pientä kotityötä vastaan ilmainen asunto Länsi-Pasilassa.

Lapsi ei este. Puh: 045-6073818

040-3775159, ONNI.

Siivouspalveluja

muutot tyhjennyksineen,vintit, kellarit, loppusiiv.sop.muk. 30v. kokemus.

Erikseen kaappeihin unoht.astiat ym.

Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla.

Myös jatkuvat sopimukset. www.marfic.fi • p. 040 – 7001925

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Hammashoitoa Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

19

Tilaisuuksia

Hautauspalveluja

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 23.1 klo 19

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

A

24 h

PÄIVYSTYS

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

Tilaa verkosta tai soittamalla helposti ja vaivattomasti.

Hautajaiset 590€ - 1800€ www.hautauspalvelukaarna.fi P. 0500-406 408

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Daniel Björk, Bengt Lassus, Peter Hilli.

Lastenhoito järjestetty. Ovet avataan klo 18.30.Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntö ti klo 10–12, esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle. Esirukousillat jatkuvat keväällä.

Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI

ELVIS IS BACK

ELVISTÄ JA RUKOUSTA

Su 28.1. klo 18.00 Malmin kirkko, Helsinki

60-luvun herkkää Elvistä tulkitsee Elvis-band:

Seppo Juntunen, Juha Kuivanen, Johannes Österlund, Heidi Tuikkanen, Joska Lakopoulos ja Kim Ekblom.

Myös rukousta sairaiden puolesta.

HERÄNNÄISSEURAT pe 19.1. klo 17 Lohjan srk-kesk., Sibeliuksenk.2. klo 18.30 kotiseurat E.Fuller-J.&H.Juustilla, Hirvit.7, Sipoo. klo 19 kotiseurat Untamala, Tilanhoitajankaari 10D (Viikki), Hki. su 21.1. klo 10 kirkkopyhä Rekolan kko, Kustaant.22, Vantaa; saarna K.Hildén. klo 15 Loviisan srk-koti, It. Tullik.6. klo 18 Rajamäen srk-sali, Patruunant.7.

HUOM: pvm, EI 14.1. ti 23.1. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, (Autotalo, Kamppi). Petra Kuivala. ke 24.1. klo 19 Matinkpli, Liisankj.3, Espoo. ke 24.1. klo 19 Körttikoti. su 28.1. klo 10 kirkkopyhä Askolan srk-koti, Askolant.23. klo 11 kirkkopyhä Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. Ruokailu. klo 16 Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi); mm. Eeva Väyrynen, J.Elenius. ke 31.1. klo 18.30 Paavali-kko Alasali, Sammatint.5, Hki. to 1.2. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. TULOSSA: 10.-11.2. Heng. Kk-lehti 130 Kallion kko.

Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Tuire Sillanpää, 040 594 4204

Kari Salko, 0400 604 133

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Vihasta sovintoon Sisällissota. Köyhyys. Vihapuhe.

Kallion kirkon Sovinto100-tapahtumassa etsitään sovintoa monella tasolla 19.–21.1.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

TAPAHTUMASSA MUISTETAAN Suomen sisällissotaa, joka alkoi sata vuotta sitten, ja etsitään ratkaisuja tämän päivän polttaviin ongelmiin, kuten köyhyyteen, eriarvoisuuteen ja vihapuheeseen.

Mikä sai entisen skinhead-johtajan hylkäämään vihan? Maailmanlaajuisen rasistisen skinhead-järjestön entinen johtohahmo, Centurion-yhtyeen ex-laulaja ja My Life After Hate -kirjan kirjoittaja Arno Michaelis kertoo tarinansa lauantai-iltapäivänä Vihan kierteestä sovinnonrakentajiksi -keskustelussa.

Nykyisin amerikkalainen Michaelis työskentelee eritaustaisia nuoria rauhan rakentamiseen kannustavassa Serve2Unite-verkostossa.

Keskustelun juontaa Anna Terva-

hartiala Kirkon Ulkomaanavun Rauhanverkostosta. Viestinnän koordinaattorina Tervahartiala tuntee hyvin Ulkomaanavun Reach Out -hankkeen, jonka tavoitteena on väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisy.

Väkivaltaista radikalisoitumista tapahtuu moneen suuntaan. Yleensä viitataan niihin joko ulkomaalaistaustaisiin tai kantasuomalaisiin nuoriin, jotka ovat lähteneet Irakiin ja Syyriaan sotimaan Isisin joukkoihin.

Heitä arvioidaan olevan noin 70, ja joukossa on myös naisia.

Samantyyppisestä kehityskulusta voi olla kyse uusnatsien kohdalla.

– Meillä on kolme tavoitetta: oikean tiedon lisääminen, yhteistyön rakentaminen eri toimijoiden välillä sekä perheiden tuen malli, kertoo Reach

Kirkon Ulkomaanapu tekee työtä väkivaltaisen radikalismin ehkäisemiseksi.

Koordinaattorit Anna Tervahartiala (vas.) ja Habiba Ali ovat olleet valmistelemassa Sovinto100-tapahtumaa.

Out -projektin koordinaattori Habiba Ali. Hän on haastatellut lukuisia perheitä, joita väkivaltainen radikalisaatio on koskettanut. Perheet tarvitsevat tukea sekä radikalisoitumisen ennalta ehkäisyssä että mahdollisesti kotiin palaavan radikaalin auttamisessa takaisin yhteiskunnan jäseneksi. Arviolta noin 20 henkilöä on palannut Syyriasta ja Irakista Suomeen.

– Kävi ilmi, että perheille ei ollut tullut mieleenkään, että nuori voisi huonosti ja lähtisi pois. Silti kukaan ei radikalisoidu yhdessä päivässä. Se tapahtuu pikkuhiljaa, kun liian moni ovi sulkeutuu ja tulee yhä uusia pettymyksiä, vaikka yrittää parhaansa. Yhä uudestaan haastatteluissa nousi esiin kuuluvuuden tunne ja hyväksynnän saaminen.

Perheet kokivat, että yhteiskunta on monimutkainen, eikä moni tiedä ollenkaan, mistä apua voisi hakea.

Habiba Alin mukaan vihapuheet ja pelon lietsominen vaikuttavat suuresti radikalisoitumiseen.

– Niistä nuorelle tulee tunne, että ei kuulu yhteiskuntaan. Suomen ilmapiiri on muuttunut: vihapuhe piiloutuu sananvapauden taakse niin, että muka voidaan sanoa ihan mitä halutaan. ■ Sovinto100-tapahtuma Kallion kirkossa 20.1. klo 12 sisällissodan muistovuoden avaus, klo 14 Kansalaisfoorumi, mukana mm. presidentti Tarja Halonen ja piispa Teemu Laajasalo, klo 16 Vihan kierteestä sovinnonrakentajiksi -keskustelu, klo 20 musiikkimessu. Presidenttiehdokkaiden arvotentti su klo 20. Keskusteluja voi seurata netissä: www.sovinto100.fi

20 A Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Björn Vikström arkkipiispaksi ARKKIPIISPA ON KIRKON ääni. Hänen tulee kuunnella ja näyttää suuntaa. Hänen tulee tuntea Raamattu ja tehdä kristinusko eläväksi ja todeksi tänään.

Björn Vikström tarttuu rohkeasti ajankohtaisiin kysymyksiin ja uskaltaa katsoa tulevaisuuteen. Hän puhuu Jumalasta selkeästi ja ymmärrettävästi.

Hänen eettinen ajattelunsa on syvällisesti punnittua, ja hänen yhteiskunnalliset näkemyksensä ovat viisaita. Kirkon ympäristöasioiden seurantaryhmän puheenjohtajana hän on edistänyt kestävän kehityksen ja ympäristöetiikan teemoja.

Omassa hiippakunnassaan hän on tehnyt aktiivisesti työtä tasa-arvon ja nuorten osallistumisen puolesta. Tutkijana hän on perehtynyt erityisesti raamatuntulkintaan, kansankirkon asemaan nyky-yhteiskunnassa ja ekoteologiaan.

Björn Vikström tunnetaan yhteyden rakentajana niin kirkon sisällä kuin suhteessa yhteiskuntaan. Hän tuntee hyvin seurakuntien todellisuuden myös pääkaupunkiseudulla.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

DAVOR JAVOROVIC / LEHTIKUVA

Malmin seurakunnan piti säästää menoistaan

Välitön vaali olisi lisännyt aktiivisuutta

Puola Manninen Helsinki

Kaipaan lehteen mieltä ylentäviä piirroksia OLISIKO AIKA vaihtaa piirtäjää? Ville Rannan piirrokset ovat rumia ja aina jotenkin aggressiivisia. Olisi mukava,

MALMIN SEURAKUNNASSA muutettiin organisaatiota syksyllä. Aikaisemmin toimineet alueet niputettiin kolmeksi isommaksi kokonaisuudeksi. Työntekijät, jotka olivat tulleet oman kirkon piirissä tutuiksi, muuttuivat osittain.

Näin kävi itselleni Viikissä.

Tässä ei ole mitään pahaa, koska kehityshän kehittyy ja saadaan entistä parempia tuloksia.

Samalla seurakunnassa luovuttiin tai luovutaan monista tiloista. Asia herätti melkoista huomiota.

Minkälainen osa meillä tavallisilla seurakuntalaisilla tässä oli? Vastaan itse: ei minkäänlaista. Ei edes sen vertaa, että muutoksista olisi kerrottu virallisesti.

Kuitenkin seurakuntayhtymän toimintakulttuurin muutoksen yksi perusjuttu on meidän, seurakuntalaisten, aktivointi. Jos meitä halutaan aktivoida, se tapahtuu keskustelemalla, kyselemällä, olemalla vuorovaikutuksessa ja taas kyselemällä. Mainio taito olisi, jos meitä vielä oikeasti kuultaisiin ja kuunneltaisiin.

Risto Alaja

Kirsi Hiilamo psykoterapeutti, pastori, kirkolliskokousedustaja Leena Huovinen johtava oppilaitospastori, kisapappi, rovasti, hiippakuntavaltuutettu ja kahdeksan muuta (lue lista verkosta)

KUN HELSINGIN piispanvaalin jälkeen selvisi, että Kallion seurakuntaan valitaan uusi kirkkoherra, innostuin: nyt minulla olisi mahdollisuus olla mukana valinnassa. Pettymykseni oli suuri, kun sain tietää, että valinnan suorittaa seurakuntaneuvosto. Mielestäni olisi ollut paikallaan kysyä seurakuntalaisilta, ovatko he välittömän vai välillisen vaalitavan kannalla.

Edellisen kerran Kallion seurakuntaan valittiin kirkkoherra vuonna 2012. Kuuntelin kaikki kolme vaalisaarnaa tarkkaan. Kävin äänestämässä, ja vaikka ehdokkaani ei tullut valituksi, tunsin kuitenkin toimineeni aktiivisesti.

Nyt on toisin. Olen samaa mieltä kuin Seppo Kauppinen (K&k 21.12.2017), että kirkkoherran valinta välittömillä vaaleilla olisi lisännyt seurakunnan näkyvyyttä ja seurakuntalaisten aktiivisuutta.

Kallion seurakunnan alueella asuu noin 40 000 asukasta, joista seurakunnan jäseniä on noin 20 000 eli 49,5 prosenttia. Luvut kertovat, että moni Kallion asukkaista ei tunne seurakuntaa omakseen. Minun tavallani ehkä joku muukin pettynyt etääntyy seurakunnasta, kun vaikutusmahdollisuuksia kavennetaan.

Seurakuntalaisilta ei kysytty mitään Viikissä

Kroatialainen Mirela Vukman osti ensimmäisen Raamattunsa kymmenen vuotta sitten Jerusalemista, ja siitä pitäen hän on keräillyt erilaisia Raamattuja. Tämä pikkuruinen espanjankielinen kirja sisältää Uuden testamentin neljä evankeliumia.

jos edes Kirkko ja kaupunki -lehdessä olisi jotain kaunista ja mieltä ylentävää.

Tämä ”jouluinen” piirros (K&k 21.12. 2017) oli ihan hirveä, täynnä vihaa ja aggressiota ja surua. Oksettavaa.

Ei tarvitsisi olla mitään lässyn-lässynjuttua, mutta joulua arvostavat eiuskovaisetkin. Jotenkin vaan joululaulut ja adventtikirkko vetävät puoleensa varmasti montaa ateistiakin lämpöisen tunnelman vuoksi.

Kirkolla on ihan tarpeeksi vihollisia ilman, että Kirkko ja kaupunki liittyy heihin.

Eila Sirén

Mistä löytyy (kirkolle) pelastus?

SUOMALAINEN YHTEISKUNTA loittonee vauhdilla kristinuskosta. Ateismi yleistyy muun muassa valtamedian edistämänä.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko, joka on viime aikoina muuttunut paljon ja nopeasti, ei kaadu suvaitsemattomuuteen eikä suvaitsevaisuuteen. Kumpikaan ei myöskään pelasta sitä, koska kasvava osa ihmisistä ei usko Jumalaan vaan ihmisen kaikkivoipaisuuteen.

Elämme teknologiauskon aikaa.

Länsimaisten yhteiskuntien maallistuminen on digivallankumouksen ohella vaikutuksiltaan suurin meneillään oleva muutos. Ateismista seuraa elämän ainutkertaisuus, ja ainoasta elämästähän pitää ottaa ilo irti. Siksi rajoitukset ovat pahasta ja velvollisuudet ikäviä, mutta oikeudet pyhiä.

Mutta on usko ohentunut kirkossakin. Kristinuskon nopeasti leviävää kevytmuotoa, ateistista Jeesus-filosofiaa, ei kuitenkaan voi uskottavasti myydä Kristus-uskontona.

Jumala-uskon voi kiteyttää tähän: ”tapahtukoon sinun (= Jumalan) tahtosi”. Ihmisoikeudet ja tasa-arvo ovat erittäin tärkeitä, mutta ei niistä sentään uskottavaksi jumalaksi ole. Vielä ihmisoikeuksiakin (= väline) tärkeämpää on oikeudenmukaisuus ja ihmisten välinen hyvänsuopaisuus.

Kirkko toimii yksiselitteisen täydellisesti Mestarinsa käskyä vastaan antaessaan siihen kielteisesti suhtautuvien tahojen päättää näkemyksistään. Jeesus ei sanonut, että jos koette tähteni vastustusta, pyytäkää anteeksi ja luvatkaa muuttaa mielenne ja tapanne.

Mikko Heikkilä filosofian tohtori Tampere

EDELLISEN JOHDOSTA: Kiitos palautteesta. Helsingin seurakuntayhtymässä on toteutettu toimintakulttuurin muutosta kolmen viimeisen vuoden ajan. Osana tätä muutosta seurakunnat ovat tehneet säästöpäätöksiä.

Malmin seurakunta on joutunut tekemään miljoonan euron säästöt. Säästöistä kolmannes on tehty kiinteistökuluista ja kaksi kolmannesta henkilöstömenoista. Toimintamenoihin ei ole kohdistunut säästöjä.

Henkilösäästöt ovat toteutuneet eläköitymisillä. Eläkkeelle jääneiden työntekijöiden tilalle ei ole juurikaan palkattu uusia. Henkilöstö on vähentynyt ja vähentyy vuoteen 2019 mennessä 15 henkilöllä. Aikaisemman kahdeksan piirin tilalle muodostettiin kolme aluetta. Esimerkiksi vuonna 2016 meillä oli virassa kahdeksan kanttoria, nyt vain neljä. Tästä syystä oli pakko muuttaa organisaatiota vastaamaan paremmin nykytilannetta.

Viikissä on vaihtunut vain kaksi työntekijää. Malmin seurakuntaan kuuluu liki 55 000 jäsentä, ja meillä on edelleen kahdeksan kirkkotilaa. Toimintaa on aamusta iltaan joka päivä. On selvää, että henkilöstö liikkuu nyt entistä enemmän kirkkojen välillä.

Seurakuntayhtymässä ja seurakunnassa ylintä päätösvaltaa käyttävät vaaleilla valitut seurakuntalaiset.

He ovat olleet tekemässä nämä päätökset, joita me työntekijät toteutamme. Marraskuussa pääsee vaikuttamaan seurakuntavaaleissa tuleviin päätöksiin.

Kuuntelen mielelläni ajatuksiasi seurakuntamme kehittämiseksi. Rakennetaan yhdessä koko Malmin seurakuntaa.

Heikki Arikka Malmin seurakunnan kirkkoherra