Kirkko ja kaupunki 2018 01 vantaa

HY VÄN TÄHDEN.

1

18.1.2018 kirkkojakaupunki.fi

v a n ta a

A6 Katso työmatkalla ympärillesi B1 Miten uskonnon­ opetus kannattaisi järjestää?

Runoilijan

usko Palkittu kirjailija Pau li Tapio yrittää tasapainoilla epävarmuudessa

B6

JUICE LESKINEN LAULUSSA SYKSYN SÄVEL VUONNA 1975.

Tiede on yhdistymässä yhdeksi kaiken­ kattavaksi oppijärjestelmäksi, jonka mukaan kaikki organismit ovat algoritmeja ja elämä on datankäsittelyä.

YUVAL NOAH HARARI KIRJASSA HOMO DEUS – HUOMISEN LYHYT HISTORIA (BAZAR 2017)

Iankaikkisesti

Katu täyttyy askelista. Elämä on kuolemista.

Pane käsi käteen, ollaan hiljaa.

Tänään

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Eilen

2A

Ravitse meitä armollasi joka aamu, niin voimme iloita elämämme päivistä.

Niin kuin annoit murheen, anna meille ilo.

PSALMI 90:14–15

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Kuninkaan sviitti ja paavin palatsi TEEMU LAAJASALON HOLTITON luottokortinkäyttö Kallion kirkkoherrana herättää ymmärrettävää närkästystä.

Ensiksikin tuntuu kummalliselta, että työnantaja on hyväksynyt luottokorttiostoja ilman, että työntekijä on toimittanut kuitit ja kunnon selvitykset siitä, miten ostokset liittyvät viran hoitamiseen.

Toiseksi närkästystä herättää se, että säännöt tuntuvat olevan toisille erilaiset kuin toisille: valtaosa kirkon työntekijöistä on tottunut siihen, että kuitit toimitetaan isoista ja pienistä hankinnoista.

Kolmanneksi närkästystä herättää se, että Laajasalo kertoo toimineensa ohjeiden mukaisesti, vaikka ohjeiden antajat YHTEISTEN RAHOJEN ovat asiasta eri mieltä.

KÄYTÖSSÄ PITÄISI Neljänneksi närkästystä herättää se, NOUDATTAA AIVAN että kyse on kirkon jäsenten maksamista ERITYISTÄ HARKINTAA. verovaroista. Yhteisten rahojen käytössä pitäisi noudattaa aivan erityistä harkintaa.

”

ASIOILLA ON AINA mittasuhteensa, ja mittasuhteet on hyvä pitää mielessä. Samoin on hyvä pitää mielessä se, mitä Sanassa sanotaan mittasuhteista: joka on vähimmässä luotettava, on luotettava paljossakin. Ja päinvastoin.

Pikkuasiat voivat joskus olla suuren suuria.

Kuva kirkosta ja kristinuskosta muodostuu enimmäkseen hyvin pienistä asioista.

Lastenohjaajan tavasta kysyä kuulumisia väsyneeltä äidiltä. Diakoniatyöntekijän rohkaisevasta kädenpuristuksesta. Seurakuntalaisen ystävällisestä tavasta tehdä tilaa ehtoollisjonossa, että koko perhe pääsee polvistumaan alttarille vierekkäin.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi

Sisäistä valoa ei kannata säästellä Missä on sinun valosi?

Laita sisäiset valot päälle! kehottaa Keittiömystikko eli Susanna Erätuli. Hän on Kirkko ja kaupungin uusi verkkokolumnisti, jonka sydän sykkii hiljaisuudelle.

Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 18.1.2018

numero 1

Seuraava lehti ilmestyy 1.2.

KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

MARI AARNIO

AINA JOSKUS ON hyvä syy tarjota lasillinen tai kaksi kuohuvaa. Juhla-ateria on paikallaan, kun on syytä juhlia. Ja jos sellaisia kustannetaan yhteisistä varoista, syyn on syytä olla hyvä.

Laajasalon mieltymys ylellisiin hotellihuoneisiin tuo mieleen paavi Franciscuksen, joka virkaan astuessaan ilmoitti, ettei aio muuttaa paavin virkaasuntoon. Paavin työsuhde-etuihin kuuluu aidoilla Michelangelon, Botticellin ja Raffaellon tauluilla varustettu palatsi keskellä Roomaa. Franciscus jäi mieluummin vanhaan asuntolakaksioonsa. Minusta siinä oli tyyliä.

Tyylitajua ei voi ostaa, ei kortilla eikä käteisellä.

Jumala, sinusta minä haen turvaa.

Sinä olet luvannut ottaa taakat uupuneen harteilta, mutta minä – pelkuri – en olekaan varma, uskallanko päästää niistä irti.

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

3

Piispa Teemu Laajasalo toimi aiemmin Kallion kirkkoherrana ja Helsingin seurakuntayhtymän johtajana.

Luottokorttikäytäntö selvitetään ”pohjamutia myöten” Taustalla ovat uutiset piispa Teemu Laajasalon luottokorttilaskuista.

H

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT KIRKON KUVAPANKKI / MARKKU PIHLAJA JA ISTOCK

elsingin hiippakuntavaltuuston vantaalainen puheenjohtaja Johanna Korhonen lähetti piispa Teemu Laajasalolle viime viikolla 40 kysymystä tämän yritystoiminnassa havaitsemistaan epäselvyyksistä ja luottokortin käytöstä. Kirkko ja kaupunki uutisoi asian verkkosivuillaan ja pyysi Laajasalolta vastauksia. Laajasalon mukaan hänen yrityksensä toiminnassa ei ole selvittämättömiä kysymyksiä. Sen sijaan hän myönsi tehneensä virheitä luottokortin käytössä toimiessaan Kallion kirkkoherrana. Laajasalo toimi viime vuonna myös seurakuntayhtymän johtajana.

Laajasalo sanoi olleensa huolimaton kuittien säilyttämisessä. Helsingin hiippakunnan verkkosivuilla julkaistussa tiedotteessaan hän myönsi myös tehneensä virhearvion majoittuessaan kolme kertaa luksushuoneisiin. Hän kertoi maksavansa liian kalliin majoituksen hinnan takaisin.

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN johtoryhmä käsitteli yhtymän luottokorttien käyttöä uutisten jälkeen. Johtoryhmä päätti tilata asiasta välittömästi ulkopuolisen, riippumattoman asiantuntijan tekemän selvityksen.

Selvitys tehdään sisäisen valvontajärjestelmän toimivuudesta sekä talousasioita koskevista menettelytavoista ja hyväksymiskäytännöistä. Luottokorttien käyttö ja korttilaskujen hyväksyntä kuuluvat tähän kokonaisuuteen. Johtoryhmä päätti, että asiat selvitetään ”pohjamutia myöten”.

Kirkko ja kaupunki lähetti jo ennen johtoryhmän kokousta seurakuntayhtymän hallintojohtajal-

le Jussi Muhoselle ja sisäisen tarkastuksen päällikölle Juha-Pekka Ollilalle tukun kysymyksiä.

Muhosen mukaan Laajasalo ei ole kaikilta osin toiminut hyvän hallintotavan, ohjeiden ja asemansa mukaisella tavalla luottokortin käyttämisessä. Ollilan mukaan kyse on siitä, että kuitteja puuttuu ja kuittien selitteet ovat olleet vaillinaisia.

SEURAKUNTAYHTYMÄN SISÄINEN tarkastus tutki viime syksynä luottokorttien käyttöä ja siihen liittyviä valvontavastuita. Tavoitteena oli antaa kehittämissuosituksia ja parantaa sisäistä valvontaa.

– Tarkastuksen kohteena eivät olleet yksittäiset henkilöt eikä luottokorttilaskujen selvitysten asianmukaisuus kenenkään kohdalla. Tällainen laaja tarkastus ei sisältynyt tähän, koska se ei ollut ajankäytöllisesti mahdollista. Lisäksi selvitysten valvontavastuu kuuluu esimiehelle, Ollila selvittää.

Hänen mukaansa sellaista kirkkoherrojen ja johtohenkilöiden luottokorttitapahtumien laajaa läpikäyntiä, johon Laajasalo omassa tiedotteessaan viittaa, ei tässä tarkastuksessa tehty.

– Sisäinen tarkastus raportoi suullisesti alustavista havainnoista yhtymän johdolle. Tässä yhteydessä tulivat esille Laajasalon luottokorttilaskut ja hänen matkansa Israeliin, Ollila jatkaa.

Koska matkasta ei löytynyt virallista päätöstä, seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki pyysi Laajasalolta selvitystä asiasta. Hän vastasi sähköpostilla ja tästä kävi ilmi, että matkasta on maininta Kallion seurakuntaneuvoston pöytäkirjassa. Tämä selvitys riitti sisäiselle tarkastukselle.

Entä muut Korhosen esille nostamat laskut, joista puuttui kuitti? Onko näistä pyydetty selvitystä?

– Käytäntömme mukaan, jos kuitti puuttuu, siitä pitää tehdä selvitys, josta ostotapahtuman tiedot käyvät ilmi. Laajasalo on toimittanut puuttuviin kuitteihin liittyvät selitykset ostotapahtumista, mutta kaikilta osin ne eivät ole olleet riittävät, sanoo hallintojohtaja Muhonen.

Muhosen tehtävänä on ollut tarkistaa 21 kirkkoherran ja myös Laajasalon laskut.

VOIKO SYSTEEMI, jossa yksi henkilö tarkastaa näin monen henkilön laskut, toimia käytännössä?

– Ei voi toimia ja sen vuoksi ohjeistusta on nyt uudistettu ja täsmennetty, sanoo Ollilla.

Ollilan mukaan Helsingin seurakuntayhtymässä on noin 650 luottokortin käyttäjää. Korttilaskujen yhteissumma oli viime vuonna vajaa 1,1 miljoonaa euroa. Muhosen mukaan niin aiempien kuin joulukuussa 2017 uusittujen ohjeiden mukaan luottokortti on yksiselitteisesti tarkoitettu vain työhön liittyvien kulujen maksamiseen. Kortin käyttö yksityismenoihin on kielletty.

Sisäinen tarkastus havaitsi syksyn 2017 selvityksessään puutteita luottokorttimaksujen käsittelyssä. Puutteita oli muillakin kuin Laajasalolla, ja ne johtivat ohjeiden tiukentamiseen. Laajasalon lisäksi sisäinen tarkastus pyysi selvitystä parilta muulta henkilöltä. Ne saatiin ja selvitykset olivat asiallisia.

Sisäisen tarkastuksen havaitsemat puutteet johtivat uusiin luottokortin käytön ohjeisiin.

– Selvitysten tekeminen ja valvonta on ollut aiemmin puutteellista. Uudistetuissa ohjeissa olemme korostaneet luottokorttien käyttöperiaatteita, velvollisuuksia, vastuuta ja valvontaa, sanoo Muhonen. ■

4A

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Kirkot täyttävät vuosia Vantaalla Vantaalla vietetään kahden kirkon vuosijuhlia tammikuussa. Hämeenkylän kirkko täyttää 25 vuotta, mitä juhlistetaan 18.1. Rekolan Pyhän Andreaan kirkko puolestaan juhlii 30 vuottaan 28.1. Molemmissa juhlissa on paikalla piispa Teemu Laajasalo.

Kirkkojen vuosijuhlat lasketaan yleensä kirkon vihkimisajasta, eikä rakennuksen valmistumisesta. Hämeenkylän ensimmäinen kirkko rakennettiin jo 1966. Alueen kasvaessa vanha kirkko jäi pieneksi ja sen ympärille rakennettiin uusi, joka vihittiin käyttöön 1993 alussa.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko on vihitty käyttöön 1988.

Vaalikone paljastaa arkkipiispa­ ehdokkaiden erot Vaalikoneen avulla voi testata, kuka ehdokkaista on lähimpänä omaa ajattelua.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS MARI AARNIO

Pyhän Laurin kirkon remontti jatkuu Pyhän Laurin kirkossa on alkanut loppiaiselta kirkkosalin parvien holvien peruskorjaus. Kattomaalauksia restauroidaan 4.3. asti. Jumalanpalveluksia, kirkollisia toimituksia ja konsertteja pystytään järjestämään normaaliin tapaan.

Syksyllä kirkko joudutaan sulkemaan korjausten vuoksi kokonaan ajalla 24.9.– 18.11. Silloin remontti etenee kuoriosan holvien konservointiin. Kaikki toiminta messuja myöten siirtyy noin 200 metrin päässä sijaitsevaan moderniin ja arkkitehtuuristaan tunnettuun Pyhän Laurin kappeliin.

Tikkurilan kirkon kaava nähtäville Vantaan kaupunginhallitus päätti asettaa uuden Tikkurilan kirkon kaavan nähtäville.

Tikkurilan kirkon korttelin kaavamuutos mahdollistaa Tikkurilan kirkon ja seurakuntien virastorakennuksen purun ja korttelin rakentamisen tehokkaaksi keskustakortteliksi. Kortteliin sijoittuu uuden kirkon ja seurakunnan tilojen lisäksi liike- ja toimistotilaa sekä asuntoja.

Arkkipiispaehdokkaat pohtivat kirkon globaalia vastuuta Kallion kirkossa järjestetään 30. tammikuuta kello 18 paneelikeskustelu, jossa arkkipiispaehdokkaat kertovat näkemyksiään kirkon globaalista vastuusta. Käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa, millaista on Suomen kirkon ulkopolitiikka, miten lähetystyötä pitäisi kehittää, mikä on kirkon rooli humanitaarisessa avussa ja mihin tarvitaan uskontojen välistä yhteistyötä. Tilaisuuden järjestävät Kallion seurakunta, Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura.

Arkkipiispanvaalien ensimmäinen kierros käydään 8. helmikuuta.

Presidenttiehdokkaita tentataan Kalliossa Kirkkopäivät Kallion kirkossa, Sovinto 100, huipentuu presidenttiehdokkaiden vaalipaneeliin sunnuntaina 21.1. kello 20. MTV3 lähettää presidenttiehdokkaiden suuren arvokeskustelun suorana. Ehdokkaita tenttaavat uutis- ja ajankohtaisohjelmien vastaava päätoimittaja Merja YläAnttila ja politiikan ja taloustoimituksen päällikkö Jussi Kärki.

Lauantaina 20.1. Sovinto100-tapahtumassa käsitellään kansalaisten ehdotuksia köyhyyden, eriarvoisuuden ja vihan torjumiseksi.

Kirkko ja kaupungin vaalikoneen avulla lukija voi lehden nettisivuilla kokeilla, kuka olisi itselle mieluisin arkkipiispaehdokas.

K

irkko ja kaupunki -lehden vaalikone on tiettävästi ensimmäinen arkkipiispanvaalikone maailmassa.

– Arkkipiispasta pääsee helmikuussa äänestämään vain pieni valittujen joukko. Silti myös suurta yleisöä kiinnostaa, mitä arkkipiispaksi valittava ajattelee. Vaalikone helpottaa ehdokkaiden näkemysten vertailua, perustelee päätoimittaja Jaakko Heinimäki.

Arkkipiispasta pääsevät äänestämään Turun arkkihiippakunnan papit ja seurakuntien valitsemat maallikkoäänestäjät, kirkolliskokouksen jäsenet, sekä hiippakuntavaltuustojen, tuomio-

kapitulien ja kirkkohallituksen jäsenet. Kaikkiaan äänioikeus kirkon ykkösvirkaan on vain 1525 henkilöllä.

Vaalissa on mukana viisi ehdokasta. Ehdokkaat ovat lähetysjohtaja, teologian tohtori Ville Auvinen (s. 1966), organisaation ja johtamisen yliopisto-opettaja, teologian tohtori Heli Inkinen (s. 1957), kansanedustaja, teologian tohtori Ilkka Kantola (s. 1957), Espoon hiippakunnan piispa, teologian tohtori Tapio Luoma (s. 1962) ja Porvoon hiippakunnan piispa, dosentti Björn Vikström (s. 1963).

Vaalikoneen perusteella ehdokkaista selvästi konservatiivisin on Auvinen. Luoma edustaa

vastauksissaan varovaisen perinteistä linjaa, kirkon keskitietä, mutta on valmis myös muutoksiin. Inkinen, Kantola ja Vikström ovat kahta muuta uudistusmielisempiä.

Vaalikoneesta selviää, että kaikki arkkipiispaehdokkaat ovat yksimielisiä siitä, että ihmiskunta on muuttamassa maapalloa elinkelvottomaksi ja että tämä on syntiä. Kaikki ehdokkaat myös käyttäisivät kirkon ”profeetallista ääntä”, jos yhteiskunnan säästöt kohdistuvat työttömiin ja vähäosaisiin.

EROJA SYNTYY suhtautumisessa samaa sukupuolta olevien kirkolliseen vihkimiseen. Ehdok-

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

kaista kolme eli Inkinen, Vikström ja Kantola kannattavat samaa sukupuolta olevien vihkimistä. Luoma on osittain eri mieltä ja Auvinen vastustaa vihkimisiä.

Heli Inkinen perustelee näkemystään sillä, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi eikä kirkolla ole oikeutta syrjäyttää rippikoulun käyneitä kirkkoon kuuluvia kirkon toimituksista.

Hänen mielestään samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen on saatava pian mahdolliseksi.

Myös Ilkka Kantolan mukaan seksuaalisuus kuuluu Jumalan luomislahjoihin. Joidenkin ihmisten kohdalla tämä lahja ilmenee homoseksuaalisuutena. Kansanedustaja Kantola vetoaa myös siihen, että samaa sukupuolta olevien parisuhde ja seksuaalisuus on yhteiskunnassa lailla suojattu. Siksi avioliitto ei hänestä voi saada kirkolta tuomiota vaan siunauksen.

Björn Vikström korostaa, että kirkon pitäisi tehdä päätös samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä kirkon oman perinteen ja raamatuntulkinnan pohjalta: ”Jos me kerran olemme tasavertaisia ja tasa-arvoisia Jumalan edessä, tämän pitäisi näkyä orjuuden ja rotusorron hävittämisenä, demokratian arvostamisena ja sukupuolisena tasa-arvona”, hän kommentoi.

Tapio Luoman mukaan kirkolliskokouksen päätös edellyttää riittäviä teologisia, kirkon omasta uskosta nousevia perusteluja. Lisäksi hänen mukaansa pitäisi selkeästi kirjata, että toimitus ei ole papille pakollinen.

Arkkipiispakandidaateista Ville Auvinen on samaa sukupuolta olevien vihkimistä vastaan. Hänen mukaansa Jumalan sana on selkeä, avioliitto on miehen ja naisen välinen eikä kirkolla ole mitään omaa siunausta jaettavana.

Konservatiivien ehdokkaaksi vaaleihin lähtenyt Auvinen jää yksin suhtautumisessaan naisten pappeuteen.

Muut ehdokkaat ilmoittavat olevansa valmiita vihkimään sekä naisia että miehiä papeiksi. Kukaan muu ei ole valmis järjestämään erillisiä pappisvihkimyksiä niille miehille, jotka eivät halua tulla vihityksi papiksi samaan aikaan naisten kanssa.

sovinto = 100

Kallion kirkossa 19.–21.1.2018 ksiin ilaisuu . t n i i k Kaik paa pääsy va PERJANTAI 19.1. klo 20 Breaking the Silence – ilta ambientin äärellä Iltahartaus Rinneradion tunnelmissa.

A

Auvinen kertoo olevansa virkakysymyksessä ”perinteisellä kannalla” ja toimivansa vakaumuksensa mukaan. Arkkihiippakunnassa hän delegoisi itselleen mahdottoman tehtävän eli naisten pappisvihkimykset hiippakunnan toiselle piispalle.

EDUSKUNNASSA ON parhaillaan käsiteltävänä kansalaisaloite eutanasian sallimisesta. Arkkipiispaehdokkaista neljä vastustaa eutanasiaa. He toivovat sen sijaan saattohoidon ja palliatiivisen hoidon kehittämistä. Heli Inkisen kanta ei ole yhtä ehdoton, vaikka hänkin korostaa kipulääkityksen merkitystä.

Uskonnonopetuksesta tiukimmin nykyisen mallin eli oppilaan oman uskonnon opetuksen kannalla on Auvinen, mutta myös muut ehdokkaat korostavat sen hyviä puolia. Inkinen on valmis siihen, että kunnat voisivat kokeilla ja valita erilaisten mahdollisuuksien välillä.

Kantola ja Vikström olisivat valmiita siihen, että lukiossa voisi olla kaikille oppilaille yhteinen katsomusaine. Luoma muistuttaa, että oman uskonnon opetus on merkittävää kaikille, mutta aivan erityisesti vähemmistöille.

Kaikki ehdokkaat ovat valmiita auttamaan apua tarvitsevia turvapaikanhakijoita, mutta korostavat sen tapahtuvan mieluiten yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Vaalikoneessa kysyttiin arkkipiispaehdokkaiden kantaa kirkolliskokousvaaleihin ja kirkolliskokouksen päätöksentekoon. Kirkon ylimmässä päättävässä elimessä on opillisiksi tulkituissa kysymyksissä vaatimus kolmen neljäsosan määräenemmistöstä, mikä vaikeuttaa uudistuksia.

Ehdokkaista liberaaleimmat Kantola, Vikström ja Inkinen ovat valmiita muuttamaan määräenemmistösäädöksiä. Varovaisemman linjan ehdokas Luomakin voisi harkita asiaa.

Konservatiiviehdokas Auvinen haluaa pitää kiinni määräenemmistöstä.

Ehdokkaiden vastauksia kysyttiin kaikkiin 25 väitteeseen ja heillä oli myös mahdollisuus perustella vastauksensa. Vaalikone löytyy osoitteesta kirkkojakaupunki.fi. ■

LAUANTAI 20.1. klo 12 Sisällissodan muistovuoden avaus klo 14 Sovinto 100 -kansalaisfoorumi Kansalaisten laatimia ehdotuksia kommentoivat presidentti Tarja Halonen, piispa Teemu Laajasalo, kirjailija, elokuvaohjaaja Elina Hirvonen sekä CMI:n Irak-ohjelman johtaja Hussein Al-Taee. Presidenttiehdokkaiden loppukommentit. Juontajana Helsingin kulttuurin- ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio. klo 16 Vihan kierteestä sovinnonrakentajiksi Mukana mm. rasistisen skinhead-järjestön entinen johtohahmo, nykyisin nuoria rauhan rakentamiseen kannustavan Serve2unite-verkoston aktiivi Arno Michaelis. Juontajana Habiba Ali, projektikoordinaattori, Network for Religious and Traditional Peacemakers, Kirkon Ulkomaanapu. klo 20 Musiikkimessu: Siunattu sovinto Eri musiikkikulttuurit kohtaavat YLE:n taltioimassa messussa: Samuli Edelmann ja Orkestra Suora Lähetys, Yona, Daikini, Malang Cissokho ja Ikosen Siskot sekä orkesteri. Messu: pastori Mari Mattsson.

5

SUNNUNTAI 21.1. klo 10 Sovinto 100 Kallion kirkkopäivät 100 vuotta -juhlamessu klo 20 Presidenttiehdokkaiden suuri arvokeskustelu MTV3:n suora lähetys

Kallion kirkko Itäinen papinkatu 2 sovinto100.fi

6A

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Koivuhakalainen Riitta Rainio työskentelee Helsingin keskustassa. Hän kävelee kotoaan yli kaksi kilometria Tikkurilan juna-asemalle, jotta saa olla mahdollisimman paljon luonnossa.

Enemmän elämää työmatkaan Aamun työmatka on ruuhkavuosiputkessa elävälle Riitta Rainiolle aikaa, jolloin hän voi antaa ajatusten virrata vapaasti.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

K

ello on 6.15, kun Riitta Rainio sulkee kotiovensa Vantaan Koivuhaassa.

Bussillakin pääsisi, mutta Rainio kävelee mieluummin yli kaksi kilometriä Tikkurilan juna-asemalle. Rusakot tuijottavat menijää pellolta.

– Pimeänä vuodenaikana väsyttää ja palelee, ja ensimmäinen kilometri on kärvistelemistä. Raikas ilma kuitenkin herättää mukavasti. Tykkään tosi paljon siitä fiiliksestä, kun istahdan kävelyn jälkeen hiljaiseen junaan.

Kevään edetessä Rainio nauttii yhä enemmän kävelystä puiston läpi ja mattolaiturin ohi.

”

NÄEN AAMUVARHAIN PALJON LUONNON ELÄIMIÄ.

– Olen valinnut tarkoituksella reitin, jossa saan kulkea mahdollisimman paljon luonnossa. Näen aamuvarhain paljon luonnon eläimiä. Aamu-usvainen puisto on toisinaan sairaan kaunis.

RUUHKAVUODET OVAT syynä varhaisiin lähtöihin. Kun Riitta Rainio aloittaa päivän varhain, hän ehtii myös aikaisin lasten luokse. Puoliso hoitaa eskarilaisen ja koululaisen aamut.

– Elämä on niin hektistä, että jää aivan liian vähän aikaa antaa ajatusten virrata vapaasti. Aamun työmatka on sitä aikaa. Kun menee kiireen vuoksi sumussa eteenpäin, on hyvä välillä harjoitella havainnoimaan ja aistimaan ympärillä olevia asioita. Haluan elää myös hetkessä ja nauttia elämästäni.

Rainio kertoo opettelevansa varaamaan joka päivä ainakin viisi minuuttia sille, ettei tarvitse miettiä mitään.

Musiikin kuuntelu auttaa siinä.

MATKALLA HELSINGIN keskustasta kotiin Riitta Rainio jatkaa työpäiväänsä junassa. Hän on liiketoimintajohtaja teknologiayhtiö Túlka Oy:ssä, joka

tarjoaa mobiilitulkkausta älypuhelimen sovelluksen välityksellä.

Noin neljänkymmenen minuutin kotimatkan loppupuolella Rainio pyrkii siirtymään pois ”työmoodista”.

– Kotona lapsiin pitää keskittyä: katsoa silmiin ja kuunnella, mitä asiaa heillä on. Uskon, että jos huomaan arjessa helposti vaikka puiston usvan, huomaan paremmin myös ympärilläni olevat ihmiset. ■

Kuvaa #kaunistyömatka Lisää elämää elämääsi. Katso työmatkalla ympärillesi, kuvaa ja jaa hashtagilla #kaunistyömatka julkisesti Instagramissa tai Facebookissa.

Aikaa on 25.1. asti. Parhaat kuvat palkitaan maukkailla matkaeväillä.

Tiesitkö tämän työmatkoista?

Työmatkaliikenne muodostaa suuren osan 25–64-vuotiaiden liikkumisesta.

Noin 30 prosenttia kaikesta suomalaisten liikkumisesta liittyy työhön.

Vantaalaisista melkein puolet kulkee päivittäiset matkansa autolla ja jopa 70

prosenttia kulkee autolla vähintään pari kertaa viikossa.

25 prosenttia vantaalaisista ei pyöräile ollenkaan.

Joukkoliikennettä käyttää vähintään kerran viikossa yli puolet vantaalaisista.

Lähes puolet vantaalaisista pyöräilee touko–syyskuussa vähintään kerran viikossa.

Polkupyörä on nopein kulkuväline alle 5 kilometrin matkoilla.

Lähteet: Liikenne­ barometri 2016 Vantaan kaupunki, Liikenneturva, Motiva, Vantaan liikenne 2016

Paras mahdollinen uskonnonopetus

Kirkko ja kaupunki kysyi opettajilta, miten uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus tulisi järjestää. Ei ainakaan siirtymällä kaikille yhteiseen aineeseen.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVITUS JARKKO PELTOLUHTA

2B

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

U

kri Pulliainen nauraa. Hän on juuri kuullut, että Kirkko ja kaupunki yrittää selvittää, miten peruskoulun ja lukion katsomusaineiden opetus pitäisi järjestää, että kaikki olisivat tyytyväisiä.

– Hehehe. Se voi olla haastavaa, Pulliainen hekottaa. Hän on Suomen filosofian ja elämänkatsomustiedon (et) opettajien Feto ry:n puheenjohtaja ja Kallion lukion elämänkatsomustiedon opettaja.

Et-opettaja Pulliainen istuu samassa natisevassa karusellissa kuin uskontojen aineopettajat. Opettajat, poliitikot ja äkäiset kansalaiset ovat monta vuotta vääntäneet peistä, pitäisikö koulussa opettaa katsomusaineita ja jos pitäisi, miten.

Suomen kouluissa opetetaan kunkin oppilaan omaa uskontoa. Se tarkoittaa periaatteessa sitä, että evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluva oppilas käy luterilaisilla uskonnontunneilla, muslimioppilas islamintunneilla ja niin edelleen. Jos oppilas ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan, hän käy et-tunneilla.

Moni on sitä mieltä, että tämä ei käy. Esimerkiksi Helsingin yliopiston uskonnon didaktiikan professori Arto Kallioniemi sanoi 13.9.2017 Helsingin Sanomille, että malli, jossa lapset jaetaan eri luokkiin uskonnon perusteella, ei ole tätä päivää. Yhä useampi on Kallioniemen kanssa samaa mieltä: kouluissa pitäisi alkaa opettaa yhteistä katsomusainetta, jossa kaikki oppilaat laitetaan samaan luokkaan pohtimaan, kuka oli profeetta Muhammad ja mitä eettisiä ongelmia liittyy lihansyöntiin tai aborttiin.

Jotkut koulut ovat ottaneet ohjat omiin käsiinsä. Esimerkiksi Kulosaaren yhteiskoulussa katsomustunnit on jo yhdistetty, vaikka niin ei lain mukaan saisi tehdä.

UKRI PULLIAINEN uskoo, että kouluissa siirrytään säästösyistä jossain vaiheessa yhteiseen katsomusaineeseen. Pulliaisen mukaan siinä on monia vaaroja.

– Ihan perusongelma on, että jos mennään kaikille yhteiseen opetukseen, se alkaa vuotaa reunoilta. Tarpeeksi fundamentalististen tai tiukkojen perheiden vanhemmat ottavat lapsensa pois sieltä.

Olisiko se mahdollista, jos opetus olisi pakollista? Pulliainen pelkää pahaa. Ulkomailla on asiasta kokemusta: sekä uskovaiset että ateistit ovat vetäneet yhteisestä oppiaineesta herneen nenäänsä. Esimerkiksi Norjan yhdistetystä katsomusaineesta on riidelty Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta myöten.

Ydinkysymys on, mitä yhteisen katsomusaineen tunneilla opetetaan.

– Se vaara on, että oppisisältöä ruvetaan jakamaan uskontokuntakohtaisesti. Että luterilainen kirkko sanoo, että kun meitä on 70 prosenttia suomalaisista, niin me otamme 70 prosenttia sisällöistä, Pulliainen sanoo.

– Tai ei luterilainen kirkko varmaan tekisi niin, mutta pienemmät uskonnot vaatisivat sinne ilman muuta omat lokeronsa. Ja tulisiko sinne sitten joku uskonnottomuuslokero, että viidesläisyyden jälkeen käsitellään ateismia?

Tässä osutaan Pullaisen mielestä siihen, mikä olennaisimmalla tavalla erottaa et:n uskonnonopetuksesta.

Hänen mukaansa et-tunneilla ei niinkään opeteta faktoja vaan sitä, mikä on niiden merkitys itselle. Siksi et:n ymppääminen samaan pakettiin uskontoaineiden kanssa olisi katastrofi.

– Biologian opettaja voi opettaa biologiaa ja fysiikan opettaja fysiikkaa, mutta et:n opettaja auttaa nuoria ajattelemaan itse.

Yhteinen katsomusopetus olisi helposti yksi reaaliaine muiden joukossa. Vaara on, että siitä tulisi faktojen ulkokohtaista opettelua, Pulliainen selittää.

Miten katsomusaineiden opetus sitten kannattaisi järjestää? Ukri Pulliaisen parhaassa mahdollisessa maailmassa kaikki oppilaat kävisivät et:n tunneilla. Senkin kanssa hän voisi elää, että asiat pysyisivät niin kuin ne ovat nyt – yhtä juttua lukuun ottamatta.

Pulliaisen mukaan luterilaiset ja ortodoksiset oppilaat ovat koulussa epäoikeudenmukaisessa asemassa. Muiden uskontojen oppilailla on mahdollisuus valita oman uskonnon ja et:n välillä, mutta luterilaisilla ja ortodokseilla ei. Heidän on pakko käydä oman uskonnon tunneilla.

Niin, periaatteessa. Ovelilla lukiolaisilla on kuitenkin keinonsa.

– Minun ei ehkä pitäisi sanoa tätä ääneen, mutta kyllähän nuori voi olla kertomatta opettajalle, että hän kuuluu kirkkoon ja tulla sinne et:n kurssille. Enhän minä rupea tarkistamaan jokaisen henkilön siviilirekisteriä.

Harva lukiolainen kuitenkaan uhmaa järjestelmää.

SUAAD ONNISELKÄ nauraa.

Hän on juuri kuullut, että yritämme selvittää, miten peruskoulun ja lukion katsomus-

aineiden opetus pitäisi järjestää, että kaikki olisivat tyytyväisiä.

– Hehehe. Joo, no niin.

Vesalan koulussa islamia opettava Onniselkä on Ukri Pulliaisen kanssa samaa mieltä: yhteinen katsomusaine on onneton idea. Syyt tosin ovat toiset.

– Sanotaan, että uskontotieteellinen näkökulma on neutraali, mutta kun se ei ole, Onniselkä sanoo.

”

Katsomusaine ei ole millään tavalla arvoneutraali aine.

ORTODOKSISEN USKONNON OPETTAJA KAARINA LYHYKÄINEN

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

Et:n ja islamin oppilaat ovat kumpikin vähemmistöjä: et:tä opiskeli viime vuonna peruskoulun 1.–6. luokilla 6,6 prosenttia oppilaista ja 7.–9. luokilla 5 prosenttia, islamia taas 2,1 prosenttia ja 1,9 prosenttia. Suomalaisessa yhteiskunnassa muslimit ovat kuitenkin paljon syvemmällä marginaalissa kuin uskonnottomat.

Onniselän mielestä on vaara, että yhteisessä katsomusaineessa muslimit jäisivät henkisesti altavastaajiksi.

– Me puhutaan haavoittuvassa asemassa olevasta vähemmistöstä, jolla ei ole taloudellisia resursseja antaa laadukasta opetusta omissa yhdyskunnissaan.

Toki muslimiyhdyskunnat järjestävät omaa opetusta – ja muslimeilla, kuten muidenkin uskontojen oppilailla lukuun ottamatta luterilaisia ja ortodokseja, on takaovi. Jos muslimioppilaiden vanhemmat niin haluavat, muslimioppilaat vapautetaan koulun järjestämästä islaminopetuksesta ja lähetetään omaan yhdyskuntaansa saamaan opetusta (onko se sitten reilua – siitä tarkemmin oheisessa kainalojutussa). Onniselän mielestä se on kuitenkin huono vaihtoehto.

– Koulun uskonnonopetus avaa islamia suhteessa suomalaiseen yh-

teiskuntaan. Rehellisesti sanottuna moskeijaopetuksessa ei tapahdu niin.

Meidän islamilainen traditio Suomessa on konservatiivisempi kuin monissa islamilaisissa maissa.

KOULUN ISLAMINOPETUKSELLA on Suaad Onniselän mielestä kaksi tärkeää tehtävää. Ensinnäkin se on paikka, jossa omaa traditiota voi turvallisesti haastaa. Jos opettaja ei ole muslimi, hänen voi olla vaikea olla yhtä aikaa haastava auktoriteetti ja turvallinen kivijalka. (Lain mukaan opettajan ei ole pakko olla muslimi, mutta käytännössä niin tuppaa olemaan.)

Toinen pointti on siltojen rakentaminen. Onniselän mukaan koulun islamintunneilla kotoutetaan muualta tulleita muslimioppilaita suomalaiseen maailmaan.

– Jos nuorten ja lasten kokemusmaailma on lähiössä, he saattavat oikeasti ajatella, että pussikaljakulttuuri ja huono kielenkäyttö liittyvät kristillisiin arvoihin. Minä uskon, että jos meillä olisi yhteisopetus, he eivät uskaltaisi puhua näistä en-

nakkoluuloista. Vertaisryhmässä pystyy paljon helpommin avaamaan hassujakin ajatuksia, Onniselkä sanoo.

Ukri Pulliaisen kompromissimalli on, että uskonnolliset ryhmät voivat järjestää omaa opetusta, mutta et olisi avoinna kaikille. Muslimioppilaat voivat valita et:n jo nyt. Onko se Onniselän mielestä hyvä asia?

– Minulla ei ole siihen henkilökohtaista mielipidettä. Mutta jos tällaista valintaa ei olisi, se ehkä sitouttaisi huoltajia paremmin seuraamaan opetusta ja käymään keskusteluja opettajan kanssa. Nyt valinta voi perustua myös siihen, että islamintunti on ikävään aikaan ja ikävässä paikassa.

PROFESSORI ARTO KALLIONIEMI totesi Helsingin Sanomille, että uskonnon asema oppiaineena on masentava. Hän pitää nykyistä mallia järjettömänä ja sanoo, ettei se palvele kenenkään

B

3

etua. Kallioniemeä harmittaa, ettei muutos silti tunnu onnistuvan. ”Milloin siitä tulee vähemmistökysymys ja milloin mitäkin. Asia on hyvin jännitteinen, ja erityisesti ortodoksit ovat voimakkaasti uudistamista vastaan.”

Helsingin normaalilyseon lukiossa ortodoksista uskontoa opettava Kaarina Lyhykäinen ei tosiaankaan lämpene yhteiselle katsomusaineelle.

Ortodoksista uskontoa opiskelee peruskoulun 1.–6. luokilla 1,6 prosenttia oppilaista, 7.–9. luokilla 1,5 ja lukiossa 1,2.

– Katsomusaine ei ole millään tavalla arvoneutraali aine. En jaksa uskoa, että yhteinen katsomusaine toisi kaikille sellaista hyvää katsomuskasvatusta, joka lähtisi lapsen tai nuoren omista lähtökohdista ja jonka päälle voisi rakentaa.

Ortodoksioppilaat eivät saa mennä et:n tunnille, vaikka

4B

”

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

haluaisivat. Pitäisikö mahdollisuus avata?

– En täysin tyrmää ajatusta, mutta en myöskään näe sitä optimaalisena vaihtoehtona. Jos ajattelee ortodoksisen perheen lasta tai nuorta, niin en tiedä, miten se vastaisi hänen katsomuksellisiin kysymyksiinsä.

Säännöistä löytyy kuitenkin jälleen reikä: jos opetuksen järjestäjän alueella (useimmiten kunta) on alle kolme oppilasta, jotka kuuluvat ortodoksiseen kirkkoon, et:n ovet ovat auki.

UKRI PULLIAINEN, Suaad Onniselkä ja Kaarina Lyhykäinen tuntuvat olevan yhtä mieltä: katsomusopetus ei ole pelkkää tiedonvälitystä vaan elämän syvien kysymysten käsittelyä hedelmällisessä ympäristössä. Kolmesta opettajasta yksikään ei ajattele, että yhteinen katsomusaine olisi sellainen.

Luterilaisen uskonnon opettajista suurin osa kuuluu Suomen uskonnonopettajain liittoon. Liiton puheenjohtajan Tuovi Pääkkösen mielestä nykytilanne on ehkä reiluin mahdollinen.

– Kaikilla on oman uskonnon opetus ja uskonnottomilla et. Se, onko nykytilanne oppiaineen tulevaisuuden kannalta pitemmän päälle järkevä, on sitten eri asia.

Pääkkösen mielestä sekä omassa että yhteisessä oppiaineessa on puolensa. Oman uskonnon opetus auttaa tuntemaan omaa taustaa, yhteinen opetus taas vahvistaisi dialogitaitoja.

Peruskoulun katsomusopetukseen Pääkkönen ei ota kantaa, mutta lukiossa voisi hänen mielestään siirtyä yhteiseen oppiaineeseen. Vastaan tulevat kuitenkin tutut ongelmat.

– Aineen sisällöstä ei ole helppo päästä yksimielisyyteen. Toiselle se olisi liian uskonnollinen, toiselle liian ei-uskonnollinen, Pääkkönen selittää.

Niinpä niin.

Koulun uskonnon­ opetus avaa islamia suhteessa suomalaiseen yhteiskuntaan.

Rehellisesti sanottuna moskeija­ opetuksessa ei tapahdu niin.

ISLAMIN OPETTAJA SUAAD ONNISELKÄ

Pääkkösen mielestä et:n avaaminen luterilaisille ja ortodokseille ei olisi valtavan suuri uhka uskonnonopetukselle, mutta saattaisi entisestään hämärtää ajatusta oman uskonnon opetuksesta. Hän huomauttaa, että halukkaita vaihtajia on myös toiseen suuntaan.

– Esimerkiksi minun koulussani Tampereen norssissa on nyt kaikil-

la koulutasoilla enemmän kirkkoon kuulumattomia uskonnonopetuksessa kuin et:ssä. Ja me emme ole mitenkään uskontopainotteinen koulu uskonnollisella alueella.

TUOVI PÄÄKKÖNEN ei usko, että opettajat pääsevät asiasta sopuun. Hän uskoo, että tilanne muuttuu vain, jos valtiovalta pakottaa siihen.

Opettajien kommenteista voi kuitenkin todeta, että on yksi malli, jota kukaan ei täysin torju: Suomen kouluissa opiskeltaisiin jatkossakin omaa uskontoa, mutta elämänkatsomustieto avattaisiin vaihtoehtona kaikille.

Professori Kallioniemi, miten olisi?

– Et:n avaaminen mahdolliseksi kaikille oppilaille olisi erittäin tervetullut asia. Käytäntö, jossa oppilaiden saama uskonnonopetus on sidottu uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyteen, ei ole tätä päivää, Arto Kallioniemi vastaa.

Kallioniemen mielestä se ei kuitenkaan riitä. Hänestä olisi nimenomaan tärkeää, että kaikki oppilaat opiskelisivat eri katsomuksia yhdessä.

– Näin oppilaat saavuttaisivat uskonnolliseen ja katsomukselliseen monilukutaitoon liittyviä dialogisia valmiuksia. Et:n vapaan valinnan toteutuminen todennäköisesti pirstaloisi katsomusopetuksen kenttää entistä enemmän, ainakin pääkaupunkiseudulla. ■

Luterilainen oppilas ei voi jättää koulun uskonnontunteja väliin, mutta muslimi voi – onko se reilua?

K

un Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluva lapsi menee kouluun, hänen pitää alkaa käydä koulun evankelis-luterilaisilla uskonnontunneilla.

Tunneilla asioita käsitellään luterilaisesta näkökulmasta, mutta opetus on uskonnollisesti sitoutumatonta. Opettaja kertoo, mitä Martti Luther ajatteli, mutta ei sano, että Luther oli oikeassa. Jos luokka tekee retken kirkkoon, uskonnolliseen toimitukseen ei osallistuta vaan sitä seurataan sivusta.

Kaikkiin oppilaisiin eivät päde samat säännöt.

Jos koulun oppilaista vähintään kolme kuuluu johonkin vähemmistöuskontoon, koululla on velvollisuus järjestää heille uskonnonopetusta. Oppilailla ei kuitenkaan ole velvollisuutta osallistua opetukseen. Oppilaan vanhemmat voivat päättää, että oppilas opiskelee uskontoa mieluummin omassa uskonnollisessa yhdyskunnassaan.

Vaikka koulu järjestäisi esimerkiksi islaminopetusta, muslimivanhemmat voivat päättää, että lapsi käy mieluummin oman moskeijan koraanikoulussa.

Jos taas luterilaiseen kirkkoon kuuluvan oppilaan äiti haluaisi, että lapsi ei käy koulun uskonnontunneilla vaan oman herätysliikkeen raamattukoulussa, se ei käy.

Sitä, minkälaista uskonnonopetusta lapsi saa omassa yhdyskunnassaan, koulu ei valvo. Lapsi ei myöskään joudu tekemään kokeita, ja hänen kokonaistuntimääränsä on pienempi kuin muilla oppilailla.

Helsingin opetusviraston kehittämispalvelupäällikkö Marjo Kyllönen vahvistaa asian.

– Meillä on tästä pitkä historia, koska Jehovan todistajien osalta tämä on ollut käytäntöä jo kauan. Nyt meillä on vain entistä enemmän rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia, Kyllönen kertoo.

Eikö järjestely ole ongelmallinen siitä näkökulmasta, että uskonnonopetuksen pitäisi olla uskonnollisesti sitoutumatonta?

– No, näin meidän lainsäätäjämme ovat päättäneet.

– Ja kysehän ei ole kouluopetuksesta, vaan kouluopetusta korvaavasta opetuksesta omassa yhdyskunnassa.

Ne eivät ole rinnasteisia.

Eikö sitten ole epäreilua, että tällainen oikeus on vain tietyillä uskonnollisilla ryhmillä eikä esimerkiksi luterilaisilla?

– Niin kuin sanoin, lainsäätäjien tahto on tällainen tällä hetkellä.

Tiedottaja Maria Swanljung yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta kertoo, ettei heille ole kanneltu asiasta, eikä hän siksi osaa kommentoida asiaa yksityiskohtaisesti.

– Yleisellä tasolla voi sanoa, että sekä opetussuunnitelman että sen toteutuksen tulee kohdella kaikkia oppilaita yhdenvertaisesti riippumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumisesta tai kuulumattomuudesta. Tällä hetkellä tämä ei kaikilta osin toteudu edes lainsäädännön ta-

solla, koska oppilaalla on erilainen valinnanmahdollisuus riippuen siitä, mihin uskontokuntaan hän kuuluu tai kuuluuko mihinkään, Swanljung vastaa.

– Lainsäädäntöä tulee edelleen kehittää oppilaiden yhdenvertaisuutta ja sekä positiivista että negatiivista uskonnonvapautta tukevaan suuntaan.

Luterilaiseen uskonnonopetukseen ja kirkon kouluyhteistyöhön perehtynyt asiantuntija Tuula Vinko Kirkkohallituksesta pitää tilannetta ymmärrettävänä.

– Mikäli koulun katsomusopetus ei sovi oppilaan huoltajalle, omassa yhteisössä opiskelu on vaihtoehtona.

Luonnollisesti se on erilaista opetusta, koska tavoitteetkaan eivät ole koulun vaan kyseisen uskonnollisen yhdyskunnan kasvatustavoitteita.

Vinkon mukaan vähemmistöuskontojen oppilaat tulevat hyvin erilaisista kulttuuritaustoista, eikä heillä välttämättä ole samanlaista jäsenyysajattelua kuin suomalaisilla luterilaisilla. Esimerkiksi tietyssä moskeijassa käyvä muslimi ei välttämättä ajattele ”kuuluvansa moskeijaan” samalla tavalla kuin luterilaisen kirkon jäsen kuuluu kirkkoon.

– Se luo omat haasteensa ja vaatii järjestelmältä joustoa ja joskus positiivista erityiskohtelua. En siksi näe tässä varsinaista yhdenvertaisuusongelmaa, Vinko toteaa.

– Koulun yleissivistävän opetuksen pitäisi kuitenkin aina olla ensisijainen vaihtoehto.

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

www.lintujatuulessa.fi

Äidin laulu pois nukkuvalle lapselleen – Solistina Mirkka Paajanen, säv. & san. Timo Metsola

Hääpäivän ja onnen laulu – Arja Koriseva & Hannu Lehtonen, säv. Timo Metsola, san. Eija Hinkkala

Jää ikuisuus meiltä kesken – Solistina tangokuningas Jouni Keronen, säv. Timo Metsola, san. Eija Hinkkala & Timo Metsola

Myös ne rakkaat nään, jotka oli liian enkeleitä elämään – Solistina Sani, säv. Timo Metsola, san. Sana Mustonen

Vuokraturvan Timo Metsolan Lintuja tuulessa -orkesterin musiikki todella koskettaa.

Kuuntele Spotifyssä tai maksutta osoitteessa www.lintujatuulessa.fi in tu ne t un ana t s . kä o se arv äjä on mat älitt a 7 v v 1 ur aim okra s 20 u rat rh ok pa t vu kim Vu että anu stut u a s Talo

Harkitsetko asuntosi vuokraamista?

Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla.

Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti!

Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi.

p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi

Oletko myymässä asuntoasi?

Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti.

Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä.

Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat.

p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi

Ilmalankuja 2, HKI

B

5

6B

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Pauli Tapio yritti olla ateisti Usko on monille runoilija Pauli Tapion kavereille yhdentekevä asia. Hän taas ei voi olla ajattelematta sitä.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

S

uurin osa ihmisen elämästä on arkista ja pientä. Mutta vaikka suurin osa elämästä on arkista ja pientä, ihminen ei välttämättä koe, että elämä rajoittuu arkiseen ja pieneen.

– En minä ainakaan koe niin. Minä koen, että tiskaamisen ohella on ratkaistava kysymys Jumalan olemassaolosta, Pauli Tapio sanoo ja naurahtaa.

Tapio on kielenkääntäjä, tutkija ja runoilija, jonka esikoisteos Varpuset ja aika voitti marraskuussa Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon. Lehden mukaan teoksen puhuja ”tekee tarkkoja havaintoja niin ihan lähipiiristään kuin mereen vajoavista pakolaisista ja sivilisaatiomme historian julmista yksityiskohdista”.

Sen lisäksi Varpuset ja aika -kokoelmassa tehdään tarkkoja havaintoja uskosta. Teos hyppää arkisista hetkistä fysiikan ja tähtitieteen kautta metafysiikan ja Jumalan maailmoihin. Kysymystä Jumalan olemassaolosta runoilija Tapio ei ole ratkaissut, mutta viisari osoittaa tiettyyn suuntaan.

PAULI TAPION mielestä runoudessa on hienoa se, että se on vaikeaa. Runo on mysteeri, joka haastaa lukijansa näkemään jotain, mitä ei ennen ole nähnyt.

– Runouden lukeminen on kasvamista kohti uudenlaisten ymmärtämistä. Runouden parissa näkökulmaa pitää koko ajan laajentaa.

Yksi teema, johon Tapio pureutui esikoisteoksessaan, on kärsimys. Samaan aikaan, kun Helsingissä eletään turvallista ja ennakoitavaa elämää, Välimereen hukkuu pakolaislapsia. Teoksen Inferno-luku esittelee vuorotellen historiallisia kidutustekniikoita ja sitä, miten tekstin kertoja käy kaupassa ja matkustaa raitiovaunulla.

Lukijalle tulee olo, että oma kiva arki nollaantuu, kun toisten ihmisten ruumis ja psyyke tuhoutuvat. Tapio halusi kirjoittaa tuhosta ja kärsimyksestä juuri siksi, että se ahdistaa. Hänen tarkoituksensa ei kuitenkaan ole syöstä lukijaa masennukseen tai nihilismiin. Pahuus on totta, mutta se ei tarkoita, etteikö hyvyyskin olisi.

– En kiellä näiden asioiden todellisuutta, mutta en myöskään anna ahdistuksen musertaa itseäni tai

sulkea mieltäni. Yritän tasapainotella epävarmuudessa ja hyväksyä sen.

Juuri niin ihmisten tulisi Tapion mukaan elää nyky-yhteiskunnassa: pitäisi hyväksyä, että asiat ovat äärimmäisen epävarmoja ja uhkaavia, kestää huojuntaa ja yrittää pysyä pystyssä. Helpot ratkaisut ovat useimmiten huonoja.

– Esimerkiksi sellaiset, että maahanmuuttajat pitää potkia pois ja ilmastonmuutos pitää pysäyttää kieltämällä sähkö.

”

KAIKKI, MITÄ ME OLEMME, ON LÄHTÖISIN LUONNOSTA. OLEMME TÄYSIN EROTTAMATON OSA SITÄ.

HELSINGIN SANOMIEN haastattelussa Pauli Tapio kertoi, että inhimillisen ahdistuksen käsittelyssä häntä auttaa kristillinen maailmankatsomus.

Kohta hän alkoi saada haastattelupyyntöjä kristillisiltä medioilta. Sana-lehden haastattelussa Tapio totesi, että yhteydenotot stressasivat häntä. Hän ei tiennyt, mitä uskosta voisi sanoa.

– Kristinusko on minulle tärkeää ja läheistä, mutta se on myös hyvin yksityistä. Kun Helsingin Sanomien Suvi Ahola sai sen minusta esiin, mietin vain, että onko se nyt jokin leima, joka isketään. Että niinku kristitty, Tapio kertoo.

– Ihmisillä liittyy niin vahvoja oletuksia siihen, mitä kristillisyys tarkoittaa.

Tapiolla on aina ollut tarve lukea, keskustella ja ottaa selvää uskonnollisista asioista. Monet hänen ateistikaverinsa ovat sanoneet, että aihe on heille yhdentekevä eivätkä he ajattele sitä lainkaan.

– Minä taas en pysty olemaan ajattelematta sitä, Tapio sanoo.

Pääosan elämästään Tapio on ollut vähintäänkin agnostikko, jonka heiluva viisari on mennyt vähän uskon puolelle. Epäilys ja suhteen muuttuminen kuuluvat hänen mielestään pakettiin.

Parikymppisenä Tapio yritti olla ateisti. Hän lu-

ki Bertrand Russelin esseen Why I am not a Christian ja totesi, että ateistifilosofin todisteet Jumalan olemassaoloa vastaan olivat selvät.

– Ajattelin, että no niin, nythän se on todistettu, ja tämä on ihan selkeä juttu. Se tuntui minusta ratkaisulta kaikkiin uskonnollisen ajattelun esittämiin kysymyksiin.

Löytö tuntui huikealta. Sitten se alkoi tuntua vähemmän huikealta. Nyt se tuntuu Tapiosta naiivilta.

– Mutta silloin olin 20-vuotias enkä osannut ajatella asioita kovin monisyisesti. Myöhemmin olen ollut pakotettu kyseenalaistamaan yksinkertaiset ja mustavalkoiset selitykset ja hyväksymään sen, että ei näitä asioita voi tietää.

VARPUSET JA AIKA -TEOKSEN sivuilla lentelee lintuja. Ne tuntuvat olevan vastakohta ihmiselle, joka kyselee asioita ja ahdistuu ajatuksistaan: ”– – puukiipijä, tuntematon lintu, kaivaa kaarnan alta tuntemattoman hyönteisen, ei kysy, mitä tämä on, on aina liikkeessä, ei kysy, mikä olet sinä, erisnimellinen, sekava olento – –.”

– Oletan kyllä, että varpuset ja muut linnut ovat myös ahdistuneita, mutta ehkä eri tavalla kuin ihmiset. Ainakaan en pysty olettamaan, että ne eivät olisi, Pauli Tapio sanoo.

Ihmiset ovat ympäröineet itsensä abstrakteilla käsitteillä, joiden mukaan he toimivat: on moraalia, yhteiskuntaa, rahaa ja parisuhteita. Niiden olemassaolo perustuu siihen, että ihmiset ovat päättäneet pelata niiden mukaan.

Ihminen on kuitenkin myös osa suurempaa maanpäällistä kokonaisuutta, jossa osakekurssit, demokratia ja juhlapyhät eivät päde. Siksi Tapio viettää paljon aikaa luonnossa, usein tunnistusoppaiden kanssa.

– Kaikki, mitä me olemme, on lähtöisin luonnosta. Olemme täysin erottamaton osa sitä. Kaiken lähtökohta on yhdessä jakautuvassa solussa, josta miljardien vuosien saatteessa kehittyy ihminen.

Tapio ajattelee, että kasvuympäristö määrittelee ihmisen jotakuinkin täysin. Kun hän on ollut poissa Suomesta, hän on kokenut olevansa poissa itsestään.

– Poissaolo on hedelmällinen tila kirjoittamiselle, koska itsestä löytää silloin uusia puolia. ■

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kuka?

Pauli Tapio, 31, on Oulussa kasvanut ja Helsingissä asuva kielenkääntäjä, tutkija ja runoilija.

Mitä?

Voitti Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon esikoisteoksellaan Varpuset ja aika. Tekee väitöskirjaa vapaarytmisen ja mitallisen runon välisestä murrosvaiheesta 1940-luvun lopulla.

Motto Älä pelkää.

B

7

8B

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Haluatko hyvän ratkaisun puuttuvien hampaiden korvaamiseen ja hammasproteesin kiinnitykseen?

Avoimet ovet QMEDICAL ONNI hammas -erikoishammaslääkäriasemalla Pikku Huopalahdessa keskiviikkona 24.1.2018 klo 12-17.

Suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri ja erikoishammasteknikko neuvovat maksutta hammasproteettista hoitoa koskevissa kysymyksissä.

Tarjoamme lisää tietoa implanttikiinnitteisistä proteeseista ja pelkopotilaiden hoidosta.

Kauttamme saat hammasproteesit välittömästi käyttöön.

Tervetuloa ilmaiseen konsultaatioon!

Uudet kokoproteesit sekä implantit alaleukaan: Omavastuuosuus koko työstä 4 900 € (norm. 6 130 €).

Tarjous voimassa 28.2.2018 sakka.

Kysy lisää ja varaa aika

020 728 0460 qmedical@onnihammas.fi Pohjola Sairaala, Puutarhurinkuja 2, 3. krs, 00300 Helsinki

Pikku Huopalahti

ONNI on osa Med Group -konsernia.

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

9

J

o poikana leikeissään Matti Hagelberg kuvitteli maailmoja. Niin hän tekee nykyisinkin, yli viisikymppisenä sarjakuvataiteilijana. Juuri systeemien rakentaminen on vetänyt häntä sarjakuvan pariin.

– Ainahan fiktiossa on jonkinlainen maailma, vaikka sitä ei olisi tietoisesti tehtykään. Minulle sekä tekijänä että lukijana on tärkeää, että teoksen maailmaan voi uskoa niin, että leikkiin voi ryhtyä.

Edelleen, 35 vuotta sarjakuvaa tehtyään, Hagelberg on sitä mieltä, että homman pitää olla hauskaa. Sen pitää huvittaa myös tekijää itseään.

Hagelbergin ensimmäisessä sarjakuvssa eläinhahmot seikkailivat yksityisetsivinä.

Hänen tämänhetkisellä projektillaan on siihen verrattuna tähtitieteelliset mittasuhteet. Hagelberg alkoi vuonna 2012 julkaista Läskimooses-nimistä sarjakuvalehteä. Sen scifimaailmassa hän on päässyt siirtelemään planeettoja ja ohjailemaan sankareita ja kokonaisia kansoja. Tähän mennessä lehteä on ilmestynyt 40 numeroa eli noin tuhat sivua. Tarina jatkuu vielä muutaman vuoden, sillä lehteä on tarkoitus tehdä yhteensä 54 numeroa.

– Siitä ei ollut tarkoitus tulla ihan niin suurta ja maailmojasyleilevää, mutta aika pian se lähti rakentumaan kokonaiseksi maailmanselityssysteemiksi. Huomaan, että keksin lisää sitä mukaa kuin kirjoitan. Koko jutun parhaimmat yllätykset ovat tulleet ilman sen suurempaa tarkoitusta, Hagelberg kertoo.

PUOLIVAHINGOSSA TARINAAN ilmestyi myös Suomaan kansa. Sen historiaa aletaan nyt seurata Suomaan kansan muinaisusko -sarjassa Kirkko ja kaupungissa. Hagelberg lupaa, että sen lukeminen onnistuu, vaikka Läskimooseksen maailma ei olisikaan tuttu. Siitä, mistä sarjassa on kyse, Hagelberg ei halua kovin paljon paljastaa.

Sen verran tiedetään, että sarja kertoo suomaalaisista, jotka ovat aikoinaan lähteneet Afrikasta ja joita jokin taho pitää valittuna kansana.

Jos Suomaan kansan muinaisuskoa lukevalle tulee tunne, että tämän olen kuullut ennenkin, se ei ole sattumaa.

Hagelberg kertoo lainaavansa niin paljon kuin ehtii: Vanhaa testamenttia, Kalevalaa ja muitakin myyttejä.

– On muutama tarina-aihe, jotka toistuvat eri puolilla maailmaa. Niitä voi myös hyödyntää tietoisesti. Esimerkiksi George Lucas on kertonut käyttäneensä Tähtien sotaa kirjoittaessaan Joseph Campbellin teosta Sankarin tuhannet kasvot.

Myös piirtäessään Hagelberg lainailee kaikenlaista ja yhdistelee erilaisia tyylejä.

– Kuvissa on paljon suoria sitaatteja. Esimerkiksi Suomaan kansan muinaisuskon ensimmäisen osan peurat lähteellä on piirretty tutun seinävaatteen pohjalta. Tämä on taas still-kuva Miljoona vuotta eKr. -elokuvasta, Hagelberg esittelee.

Läskimoosekseen Hagelberg sai innoitusta Marvel Comics -kustantamon supersankarisarjakuvista, Suomaan kansan muinaisuskoon taas Flash Gordonin kaltaisista klassisista 1900-luvun alkupuolen sanomalehtisarjaku-

– Homman pitää olla hauskaa, sanoo Matti Hagelberg sarjakuvien tekemisestä.

Maailmojen luoja Matti Hagelberg alkaa piirtää sarjakuvaa Kirkko ja kaupungille.

Hän tekee sitä niin kuin kertoisi tarinaa leirinuotiolla.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

vista. Niissä tarina ei ole kerralla valmis, vaan lukija joutuu odottamaan seuraavan osan ilmestymistä tietääkseen, mitä sitten tapahtuu.

– Se muistuttaa leirinuotion ääressä istumista. Alat kertoa juttua ja seuraat, miten ihmiset reagoivat. Ehkä he nukahtavat tai alkavat kysellä. Ja voit itse reagoida siihen. Tällainen aktiivisuus ja dialogisuus kiinnostaa minua.

Nykyistä tapaansa tehdä sarjakuvaa Hagelberg kutsuu happeningiksi.

Hän on sitä mieltä, että kun Läskimooses aikanaan valmistuu ja luultavasti julkaistaan kirjana, se ei ole enää sama teos. Teos on jo tapahtunut lehti kerrallaan, ja kirja on vain taltiointi alkuperäisestä livetilaisuudesta.

daan tehdä vapaita päätöksiä, jos on joku taho, joka järjestää asiat parhain päin? Herää myös kysymys, että kenen näkökulmasta parhain päin.

Sarjakuvassa Läskimooses on planeetta, joka ilmestyy aika ajoin ja aiheuttaa tuhoa. Sen toiminnasta sarjassa yritetään päästä selville – mikä on hankalaa, koska sarjan kertojaan ei ehkä ole luottamista.

LUOMANSA MAAILMAN välityksellä Hagelberg käsittelee myös isoja filosofisia ja teologisia kysymyksiä, vaikka epäileekin, etteivät ne välttämättä näy teoksessa pinnalla.

– Yksi tärkeä teema on kysymys vapaasta tahdosta ja ennaltamääräämisestä. Esimerkiksi kristalliolennot liikkuvat vapaasti ajassa ja vaikuttavat asioihin sekä menneisyydessä että tulevaisuudessa. Missä määrin voi-

TAHDOSTA JA ENNALTA­

”

YKSI TÄRKEÄ TEEMA ON KYSYMYS VAPAASTA MÄÄRÄÄMISESTÄ.

– Minua kiinnostaa ihmisten halu tietää loppuratkaisu. Siihen liittyvät myös erilaiset maailmanloppukultit. Tämä iso ihmisessä oleva halu tietää, loppuratkaisu ja mitä tämä kaikki merkitsee, on varmaan suuri positiivinen voima, mutta on se myös negatii-

vinen voima. Kun aletaan ajatella, että me ymmärrämme kaiken, voimme rakentaa oman systeemin siitä ja perustaa elämämme siihen. Niinhän uskonnotkin toimivat.

MATTI HAGELBERGISTA oli pitkien ja perusteellisten kuvataideopintojen jälkeen tulossa abstraktiin ilmaisuun suuntautunut taidemaalari, kun hän onnistui saamaan sarjakuvataiteen apurahan. Nykyisin hän on palkittu ja tunnettu tekijä, jonka sarjakuvia on käännetty useille kielille. Jotain Hagelbergin kansainvälisestä arvostuksesta kertoo se, että maailman ehkä tunnetuin nykytaidelehti Art Review julkaisi viime maaliskuussa hänen kahden sivun sarjakuvansa.

Vaikka Hagelberg katsoo olevansa koulutukseltaan lähinnä kuvataiteilija, hänelle sarjakuvassa on oikeastaan kysymys kirjoittamisesta.

– Minun kirjoittamismetodini vain on se, että teen siihen kuvat mukaan.

Ainahan kirjassa on tavallaan kuvat, mutta yleensä ne syntyvät lukijan päässä. En halua nytkään rajoittaa lukijaa, vaan ennemminkin tarjota kuvan aihioita, joista lukija voi synnyttää omanlaisiaan kuvia. ■

10 B Osa 1

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Mari Aarnio, Paula Huhtala, Maija Saari

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineisto­ päivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmal­ le. Osoitteet päivitetään auto­ maattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9­15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9­10 ja 12­13, 09 2340 2235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10­14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9­15, 09 830 6345

Jakelu

Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkoja­ kaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka

Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Ville Ranta

MATTI HAGELBERG

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Mies, huilu ja Arosusi Markus Bäckman, 51, on helsinkiläinen ääninäyttelijä, muusikko ja uskontotieteilijä. Hänen perheeseensä kuuluvat vaimo ja kaksi teini-ikäistä poikaa.

Vapaa-aikanaan Bäckman lukee ja soittaa huilua tai kitaraa. ”Musiikki luo tilan, jossa kaikki tunteet, mitä ihmisessä on, ovat hyväksyttyjä ja käyttökelpoisia”, Bäckman sanoo.

Tärkeäksi kirjaksi hän mainitsee Hermann Hessen Arosuden.

Bäckman lukee toivoa herättäviä raamatunpaikkoja marraskuussa julkistetulla nettisivulla toivoaraamatusta.fi.

426 porrasta vaatimusten ulottumattomiin Helsingin korkein paikka antaa Markus Bäckmanille perspektiiviä, kun huolet täyttävät mielen.

samaa asiaa kuin käydessään kirkossa: kokemusta ehjänä ja kokonaisena olemisesta ja hyväksytyksi tulemisesta.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

KAUPUNKI YMPÄRILLÄ käy jo yöpuulle, mutta yksinäinen mies nousee ylös puisia portaita. Kiivettyään yhteensä 426 porrasta Markus Bäckman seisoo Malminkartanonhuipulla, joka on Helsingin korkein paikka.

Bäckmanilla on herkät tuntosarvet, jotka kertovat, mitä häneltä odotetaan. Kelpaamiseen ja velvollisuuksien täyttämiseen liittyvät vaatimukset kasvavat helposti elämän perustunteeksi.

Samaa juurta on kokemus jonkinlaisesta valuviasta. Ikään kuin itsestä puuttuisi joitakin tavalliseen elämiseen liittyviä ominaisuuksia, joita Bäckman näkee ympärillään olevissa ihmisissä.

Joskus hän haluaa päästä eroon hankalista tunteista. Siihen tarvitaan paikka, jossa ei ole muita.

HUIPULTA NÄKEE kerralla koko kaupungin.

Perspektiivi näyttää, miten pieni oma huolien täyttämä maailma on. Sen vieressä on toinen ja kolmas, tuhansia samanlaisia.

Bäckman löytää maisemasta elämänsä kotikonnut kahdeksanvuotiaasta lähtien. Kääntäessään selän nykyiselle Kannelmäen kodilleen hän tähyilee Klaukkalan metsiä, jotka liittyvät kouluvuosiin. Tärkeitä muistoja kantavat myös Tapulikaupunki, Malminkartano, Töölö ja Agricolan kirkko.

Mäen päällä Bäckman etsii pohjimmiltaan

ISTOCK

Taivaan tähden

21.1.

Jeesus herättää uskon

Malminkartanonhuipulla Bäckman on konkreettisesti odotusten, vaatimusten ja velvollisuuksien ulottumattomissa. Siellä ei tarvitse tietää, olla, uskoa tai selittää mitään. Voi katsoa kaikkea, vaikka on itse piilossa.

MARKUS BÄCKMAN KOKEE vaikeaksi ja tarpeettomaksi erotella, milloin kokemus on hengellinen ja milloin ei. Hengellisyys etääntyy ja muuttuu vieraaksi, jos sitä ryhtyy sanoittamaan. Määritteleminen muodostaa rajan, jonka sisäpuolella on jotakin ja ulkopuolella ei ole.

Bäckman uskoo, että hänen herkkyytensä vajavaisuuden kokemiseen palautuu varhaisiin vuosiin.

Bäckmanin isä toimi merimiespappina Belgiassa ja Hollannissa. Viisivuotiaana Markus meni hollanninkieliseen kouluun, jossa kieli ja ihmiset olivat vieraita. Pieni poika joutui omaksumaan paljon, kenties liian nopeasti. Sisimpään jäi kokemus siitä, että koossa pitävää turvaa ei ollut riittävästi.

Malminkartanonhuipulla riittämättömyyden ja huonommuuden tunteet hellittävät.

Kaikki on niin kuin aina: tyyntä, hiljaista ja rauhallista. ■

Jeesuksen inspiroima MITÄ EROA on uskolla ja uskomuksella? Uskomisella ja uskottelulla?

Näistä puhutaan ensi sunnuntaina kirkoissa. Teema on: Jeesus herättää uskon.

Mihin uskoon Jeesus herättää?

Apostoliseen uskontunnustukseenko? Oppirakennelmiin perisynnistä, Raamatun erehtymättömyydestä, naispappeudesta?

Ei tietenkään. Äsken mainitut ovat esimerkkejä uskomuksista, eikä niillä ole mitään tekemistä sen uskon kanssa, jota Jeesus tuli julistamaan.

Uskon ydin on inspiraatiossa.

Usko on vastaanottamista – niin kuin me automaattisesti imemme hengityksessä sisäämme elämälle

olennaista happea.

Mitä me hengitämme Jeesuksen herättämässä uskossa? Luottamusta.

Usko liikkuu paremminkin tunne- kuin havaintotasolla. Jeesuksen herättämän uskon luja luottamus perustuu rakkauden tunneperäiseen kokemiseen, antautumiseen ja kiitollisuuteen.

Neurobiologisesti ajatellen usko alkaa lapsen luottamuksesta eroitkuun: uskon siihen, että jos kaadun ja alan itkeä, joku nostaa minut ylös.

Se joku on sanoinkuvaamaton.

Kaikki yritykset sanoinkuvaamattoman nimeämiseksi tekevät uskosta vain uskomuksen. Jumalas-

ta ei voi eikä saa tehdä kuvaa – ei edes nimeä.

Mutta Jeesus teki tästä meille, jotka emme ole mystikoita, vähän ymmärrettävän. Hän antoi meille yhden mielikuvan sanoinkuvaa-

mattomasta. Hän sanoi, että kutsukaa Jumalaa isäksi.

Uskoa itsensä isän haltuun on helpompaa kuin antautua sanoinkuvaamattomalle.

OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Gurun opissa Ohjaajana tuntematon mystikko 1300-luvun Englannissa, mustan surman hävityksen, satavuotisen sodan ja talonpoikaiskapinan levottomuuksien keskellä, elettiin merkillistä henkisyyden aikaa.

Siltä ajalta tunnetaan kristillisiä mystikoita, jotka opastivat kirjoituksissaan harjoittamaan hiljaista sisäistä rukousta. Kaksi heistä on merkittäviä yhä: Juliana Norwichlainen ja tuntemattomaksi jäänyt mystiikan mestari, joka tunnetaan teoksistaan Tietämättömyyden pilvi ja Yksityisen opastuksen kirja. Kirjat on suomentanut Paavo Rissanen.

Ne on kirjoittanut ilmeisen oppinut pappi 1300-luvun lopulla oppilailleen, joita hän nimittää hengellisiksi ystävikseen. Kirjoittaja neuvoo heitä etsimään Jumalaa omien ajatusten ja tunteiden ja opinkappaleiden takaa rakkauden ja kaipauksen avulla. Kirjoittaja on vaikuttanut moneen nykyiseen rukouksen ja meditaation opettajaan, kuten Thomas Mertoniin, Thomas Keatingiin ja William Johnstoniin.

Käännä katseesi pois itsestäsi Unohda hetkeksi käytännön asiat ja motivoi itseäsi rukoilemaan kuuntelemalla kaipaustasi.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

TIE JUMALAN LUOKSE ei ole niin vaikeaa, kuin ehkä ajattelet. Riittää, että kaipaat häntä. Älä mieti liikoja, vaan hiljenny hänen edessään. ”Kohota sydämesi Jumalan puoleen nöyrää rakkautta tuntien. Käännä katseesi pois itsestäsi ja kaikesta muusta, niin että vain yksin hän saa vaikuttaa mielessäsi ja tahdossasi.”

Tähän tapaan opasti tuntematon englantilainen mystikko 1300-luvulla nuorta oppilastaan. Neuvot löytyvät kirjasta Tietämättömyyden pilvi.

Kirjaa on käännetty monille kielille ja sitä on luettu paljon eri aikoina.

Kirjan nykyistä suosiota selittää se, että sen kirjoittaja kieltäytyy kuvailemasta Jumalaa kovin tarkoilla määritteillä.

Jumalan määritteleminen ei ole hänen mielestään kovin tärkeää tai edes mahdollista. Hän vakuuttaa, että kaikki, mitä tarvitset, on ”sydämesi halu” ja ”paljas pyrkimys”, jonka suuntaat voimiesi mukaan kohden Jumalaa.

Hän huolehtii lopusta.

TIETÄMÄTTÖMYYDEN PILVEN kirjoittaja on vakuuttunut siitä, että Jumalaa

ja hänen rakkauttaan ei voi saavuttaa omin ponnistuksin, ei erilaisten harjoitusten tai menetelmien avulla. Sillä rakkautta ei ansaita.

Hän neuvoo, että voit motivoida itseäsi rukoilemaan kuuntelemalla kaipaustasi ja ajattelemalla, miten hyvä ja suopea Jumala on. On hyvä, että näet oman tilasi ja elämäntilanteesi.

Mutta jos jäät miettimään niitä liiaksi, ajatuksesi karkaavat nopeasti omille teilleen. Siksi kirjoittaja neuvoo unohtamaan nämä asiat. Samoin hän neuvoo unohtamaan kaikki käytännön asiat ja niiden tekemiset.

Kirjoittaja myöntää, että hänellekin rukoillessa vaikeinta on lakata ajattelemasta käytännön asioita, siis kaikkea sitä, missä mielemme askaroi ja on kiinni. Ne ovat meidän arkemme vaiva. Mutta se, mitä me rukouksessa voimme saavuttaa, on kaikki Jumalan työtä, hänen rakkauttaan.

Jumalan rakkautta on se, että näemme itsemme ja elämäntilanteemme uudessa valossa. Hänen työtään on myös se rakkauden liikahdus, joka sisimmässämme syntyy – sekä itseä että toisia kohtaan.

Yksi sana riittää Et tarvitse rukoukseen ja hiljaisuuteen pääsemiseen monta sanaa. Tietämättömyyden pilven kirjoittaja neuvoi käyttämään vain yhtä sanaa, jonka avulla voit suunnata kaipauksesi Jumalaa kohti.

Valitse sana, jolla on sinulle merkitystä, esimerkiksi sana ”Jeesus”, ”Isä”, ”Henki”, ”Sinä”, ”Jumalani”, ”Luoja”, ”Sovittaja”, ”Valo” tai ”Vapahtaja”.

Hiljennä sen avulla mielesi.

Kutsu sillä sanalla Jumalaa.

Lausu sanaa hiljaa mielessäsi toistaen. Palaa siihen aina, kun mielesi alkaa laukata.

Voit aloittaa rukoushetkesi sanomalla esimerkiksi: ”Sinä, joka olet, kuule minua hyvyydessäsi.” Lopuksi voit vain levätä hiljaisuudessa.

AINA VAIN UUDESTAAN, joka päivä, saat aloittaa alusta. Kun kysyt, miten päästä yhä uudestaan hiljentymisen alkuun, kirjoittaja kehottaa: ”Rukoile Jumalaa, niin hän itse opettaa sinua.”

Siinä on kaikki.

Jumala ei kysy ansioitasi, hän kysyy vain kaipaustasi, suostumustasi, pyyntöäsi. Anna Jumalan tehdä työnsä, ja seuraa, mitä tapahtuu. Anna Jumalan viedä sinua, minne hän tahtoo. ”Kenellä on Jumala, siltä ei tässä elämässä mitään puutu”, Tietämättömyyden pilven kirjoittaja kiteyttää sanomansa. Hän kertoo kaipaavansa itse pohjimmiltaan vain Jumalaa. Mutta se ei ole tehnyt hänestä välinpitämätöntä. Päinvastoin.

Kun vietät aikaa näin hiljentyen ja rauhoittuen, se ei voi olla näkymättä sisäisessä elämässäsi – eikä silloinkaan, kun palaat ihmisten pariin. Sillä hiljaisessa sisäisessä rukouksessa oivallat aina vain syvemmin, että sinulla ei ole mitään syytä eikä edes aikaa miettiä, kuka on ystäväsi ja kuka vihollisesi, kuka on lähimmäisesi ja kuka muukalainen. ■

MENOT 18. 1.–1.2.

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507.

Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkolla ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Raamattupiiri tiistaisin klo 18.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Hakunilan kirkon kuoron harjoitus torstaisin klo 18–20.45.

Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 20–22.30.

Kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 12–15.

Messu su 21.1. klo 12. Hans Tuominen, Tuomo Kahenvirta, Riikka Jäntti.

Seurat Esikoiset ry su 21.1. klo 15.

Matala – mukava maanantai kirkolla! 22.1. klo 11 ehtoollishartaus, jonka jälkeen maksuton ruokailu. Raamattua, rukousta ja laulua maanantaisin klo 12. Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä.

Omaishoitajien olohuone ma 22.1. klo 15–16.30.

Lähetyspiiri ma 22.1. klo 18–19.30.

Seniorikerho ti 23.1. klo 13–14.30.

Jalkojen omahoito ja jalkajumppa, Raija Kokkonen.

Rauhanyhdistyksen seurat ti 23.1. klo 17.30.

Päivärukous ke 24.1. klo 12.30–12.45.

Yhteisvastuukeräyksen starttipalaveri ke 25.1. klo 17. Tervetuloa mukaan! Uudet kerääjät perehdytetään tehtäviin. Lisätietoa diakoni Heli Leskiseltä, puh. 050 468 6410.

Messu ja Lions Clubin kirkkopyhä su 28.1. klo 12. Tiina Palmu, Hans Tuominen, Heli Leskinen. Yhteisvastuukerääjien siunaaminen.

Matala – mukava maanantai kirkolla! 29.1. klo 11 hartaus, jonka jälkeen maksuton ruokailu.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 30.1. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Rukiista leipää Raamatusta ke 31.1.

klo 18.30. Tuhlaajapojan paluu, Hans Tuominen. Kevään raamattuluentosarjassa syvennytään Jeesuksen vertauksiin. Iltoja isännöi Harri Nurminen.

Virsivartti ke 31.1. klo 12.30–12.45.

Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä äideille ja vauvoille tiistaisin klo 13–14.30, 6.2.–27.3.2018. Ryhmän alkaessa vauvojen ikä noin alle 6 kk.

Tiedustelut ja ilm. birgitta.tasavuori@evl.fi, p. 050 523 4051.

Oletko laulanut joskus Kuunloistetai Aurinkotanssi-kuorossa? Tule laulamaan su 4.2. klo 12 suureen Mukulakuoroon Mukulamessun 25-vuotisjuhlaan. Harjoitus 4.2. klo 11. Laulut: Rukous on silta, Tahtoisin toivoa sinulle ja Reissulaulu. Lisätietoja: riikka.jantti@evl.fi.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Torstaimesta torstaisin klo 14–15.30.

Välipalaa ja mukavaa puuhastelua alakouluikäisille Perhekahvila perjantaisin klo 9–13.

Avoin perhemuskari perjantaisin klo 10–10.30 alle kouluikäisille aikuisen kanssa. Ei vaadi ilmoittautumista.

Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45.

Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12, avoin maksuton puuroaamiainen kaikille.

Messu su 21.1. klo 10. Hans Tuominen, Riikka Jäntti.

Taidepyhis sunnuntaisin klo 15–16.30.

Omaishoitajien ryhmä ma 22.1. klo 10.30–12.

Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12.

Hartaus ja päiväkahvit tiistaisin klo 12.30.

Saunaa ja Sanaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30.

Naisten Raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Lähetyspiiri to 25.1. klo 18–20. Paula Raitis kertoo Merimieskirkon toiminnasta.

Messu su 28.1. klo 10. Tiina Palmu, Kirsi Honkanen-Punkari.

MUUALLA Kuunloiste- ja Aurinkotanssi -lapsikuorot 6–14-vuotiaille keskiviikkoisin klo 15–16 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa Riikka-kanttorin johdolla.

Perhekahvila torstaisin klo 9–11 Kolohongan ostoskeskuksessa os.

Itäinen Valkoisenlähteentie 19.

Astan kotipyhäkoulu su 28.1. klo 11–12 Hevoshaantie 9 D, 01200 Vantaa.

KASTETTU Evelia Laila Matilda Kaltula, Taimi Elviira Kemppainen, Toini Mai Kontinen, Melina Aurora Kärkkäinen, Eino Veikko Johannes Lankila, Aaron Olavi Lehtonen, Aada Olivia Nieminen, Nooa Nuutti Nestori Nissinen, Stella Aurora Isabella Nurmimaa, Serafia Lilja Maria Relander, Jonni Jalmari Salomaa, Nea Anita Tenhunen, Linnea Elisabeth Vappula.

HAUTAAN SIUNATTU Agda Elisabeth Puotsaari 88 v, Yrjö Johannes Keränen 83 v, Otto Gunnar Korkalainen 72 v, Eeva Irmeli Lötjönen 68 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472.

Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Messu su 21.1. klo 10. Jukka Nevala, Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas.

Kirkkokahvit.

Yhteystapahtuma: Kolmiyhteinen Jumala rakkauden lähteenä su 21.1. klo 12. Kevään 2018 luennoissa ja iltatapahtumissa käsitellään yhteyttä erilaisista teologisista ja käytännöllisistä näkökulmista. Jokainen kristitty tarvitsee yhteyttä toisiin ihmisiin ja Jumalaan.

Perhekerhojen kevätkausi alkaa ke 24.1. klo 9.30–11. Avoimet perhekerhot toimivat kokoontumispaikkana kotona, lasten kanssa arkea viettäville.

Kuvat kertovat-aamutuokio ke 24.1. klo 9.30 kirkkosalissa. Aamutuokion keston on n. 20–30 min. Aiheena Pieni on suurin. Tutustumme Raamatun kertomuksiin lattiakuvia ihastellen. Kevään 2018 aamutuokioiden aiheena on Aarteita.

Nettikerho ikäihmisille ke 24.1. klo 13.30–15.30 kirkon takkahuoneessa.

Aiheena on www.vantaa.fi tutuksi.

Piiriä vetää informaatikko Riitta Sivenius.

Musiikkikerho aloittaa to 25.1. klo 14.30–15. Kerho on tarkoitettu alakouluikäisille. Kerhossa lauletaan,

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

leikitään ja soitetaan nokkahuilua.

Vetäjänä on kanttori Päivi Tiitu.

Ilmoittautuminen ti 23.1. mennessä osoitteeseen hameenkylan.seurakunta@evl.fi tai p. 09 830 6450.

Lisätietoa voi kysyä kanttori Päivi Tiitulta, paivi.tiitu@evl.fi tai p. 044 422 0438.

Messu su 28.1. klo 10. Jarna Wikström, Miika Koistinen ja Hannu Lehtikangas.

Hämeenkylä-messu 25-vuotta su 28.1. klo 17. Jouni Turtiainen, Jarna Wikström ja säestämässä messun säveltäjä/sanoittaja Jukka Salminen.

Laulun ystävät-yhteislauluilta ke 31.1. klo 17–18. Laulamme lauluja eri teemoihin liittyen. Johtamassa on kanttori Hannu Lehtikangas.

Oopperakerho ke 31.1. klo 17.30 kirkon nuortentilassa. Kerho tutustuttaa seurakuntalaisia musiikki- ja näyttämötaiteisiin. Asiantuntijavieraana on Kansallisoopperan tuotantopäällikkö Timo Tuovila.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 31.1. klo 18 kirkon pienessä seurakuntasalissa.

Iisimessu ke 31.1. klo 19. Pastori Miika Koistinen ja nuorisotyön tiimi.

Rento ja nuorekas messu, joka toteutetaan bändisäestyksellä.

Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11–12.30 kirkon suuressa seurakuntasalissa. Kaikille avoin ja ilmainen lounas valmistetaan hävikkiruoasta. Lounaan yhteydessä on kirkkosalissa klo 12 ehtoollishartaus.

Kyläseppo-toiminta on käynnissä.

Kyläsepot ovat seurakunnan vapaaehtoisia, jotka auttavat seurakunnan alueella asuvia vanhuksia ja toimintarajoitteisia. Ota yhteyttä kirkkoherranvirastoon p. 08 830 6450 tai hameenkylan.seurakunta@evl.fi.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Perhekerhojen kevätkausi alkaa ti 23.1. klo 9.30–11 Avoimet perhekerhot toimivat kokoontumispaikkana kotona, lasten kanssa arkea viettäville.

Kohtaamispaikka to 25.1. klo 11.

Kenian lähetyspiiri to 1.2. klo 11.

Vierailijana on pastori Tapio Kiviranta.

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Aikuisten raamattupiiri to 25.1. klo 10. Keskustelemme tulevan sunnuntain evankeliumitekstistä Perhekerhojen kausi alkaa pe 26.1. klo 9.30–11 Avoimet perhekerhot toimivat kokoontumispaikkana kotona, lasten kanssa arkea viettäville.

Luetaan yhdessä -ryhmä tiistaisin

A

7

klo 9.30–11.30 Ryhmä on tarkoitettu maahanmuuttajanaisille ja –tytöille.

Puhumme, luemme ja kirjoitamme yhdessä suomea.

HAIK -palvelupiiri, käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 10–11.30.

MUUALLA Pähkinärinteen palvelutalon kahvikammari ke 31.1. klo 13.30–14.30 osoitteessa Kastanjakuja 1 A. Mukana seurakunnan vapaaehtoisia ja diakoniatyöntekijä.

KASTETTU Emma Alina Mai Engström, Vienna Alexandra Järvinen, Inari Iitu Tonintytär Nemlander, Akseli Oskar Johannes Sellman, Tilda Jenny Palo.

HAUTAAN SIUNATTU Vieno Annikki Parttimaa 89 v, Aarre Jorma Johannes Mattila 77 v, Sirkka Irmeli Petkova 65 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–15, p. 09 8306 333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554 Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 050 5736376 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Aamurukouspiiri arkiaamuisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa.

Lapsikuoro to 18.1. ja 25.1. klo 16.30– 17.30 kirkkosali 2:ssa. Kuoroa johtaa kanttori Airi Saloniemi.

Miesten saunailta to 18.1. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Seurakuntakuoro to 18.1. ja 25.1. klo 18 kirkkosali 2:ssa. Kuoroa johtaa kanttori Jussi Salonen.

Vox Mea – Oma ääni to 18.1. ja 25.1. klo 18.30 seurakuntasalissa. Kuoroa johtaa kanttori Airi Saloniemi.

Perhekerho pe 19.1. ja 26.1. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Messu su 21.1. klo 10. Mikko Miettinen, Minna Ruuttunen, Jussi Salonen.

Pyhäkoulu messun yhteydessä kirkon pyhäkouluhuoneessa. Kirkkokahvit.

Kirkon aamupuuro ma 22.1. ja 29.1. klo 10 seurakuntasalissa. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu

Menokasvo

Saksofonin ääni sopii kirkkosaliin Tenorisaksofonisti Esa Pietilä, mitä teet leipäsi eteen?

– Teen soolokonsertteja, ja soitan yhtyeiden solistina. Sävellän ja esitän myös omaa musiikkiani.

– Saksofoni valikoitui soittimekseni jo pikkupoikana. Soitin ensin klarinettia pari vuotta ja sitten piti saada se foni.

Saksofoni on magee soitin ja sen soittaminen on jännittävää ja vaikeaakin. Pari vuotta menee aluksi opetellessa, että saa siitä vireessä olevan äänen.

Miksi haluat mennä kirkkoon esiintymään?

– Tykkään soittaa kirkoissa. Kirkko on melkein paras paikka soolokonserteille. Korson kirkossa en ole vielä

Mitä kuullaan Korson kirkossa?

– Korson kirkon konsertissa improvisoin suurimman osan musiikista. Soitossani on viittauksia moderniin jazziin ja nykymusiikkiin. Lisäksi improvisoin virsistä ja Bachin sävellyksistä. Ankkajazzissa kuullaan musiikkia, jossa on paljon nuotteja, mutta siellä kuullaan myös hidasta ja tunnelmallista saksofonin soittoa.

NINA RIUTTA Ankkajazz-konsertti su 28.1. klo 15 Korson kirkossa, Merikotkantie 4.

ESKO JÄMSÄ

Soitatko vain ja ainoastaan jazzia?

– No en. Soitan musiikkia. Jazzmuusikkona olen kyllä lähtenyt liikkeelle ja opiskellut sitä, mutta nykyisin liikun musiikin kentällä eri tyylilajeja yhdistellen.

soittanut, vaikka olen kiertänyt Suomen kirkkoja ja tehnyt niissä lähes sata soolokonserttia. Saksofonin ääni sopii tosi hyvin kirkkoon, ja varsinkin keskiaikaiset kivikirkot ovat omiaan sille. On aina hauskaa ja kiinnostavaa päästä uuteen kirkkoon kokeilemaan, millainen akustiikka siellä on.

8A

MENOT 18. 1.–1.2.

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

paremmalta. Aamupuuron hinta 1 e.

Perhekerho ma 22.1. ja 29.1. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Punainen lanka ma 22.1. ja 29.1. klo 18 kirkon kappelissa. Raamattupiiri.

English through Bible ma 22.1. ja 29.1. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Runopiiri ti 23.1. ja 30.1. klo 17.30 kirkkosali 2:ssa.

Katulähetyksen ruokailu ke 24.1. ja 31.1. klo 11 seurakuntasalissa. Yhteisöruokailu vähävaraisille, alkaa hartaudella kirkkosalissa.

Päivälähetyspiiri ke 24.1. ja 31.1. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Arki-illan iltakirkko ke 24.1. klo 18.

Pirkko Yrjölä, Jussi Salonen.

Iltaperhekerho ke 24.1. ja 31.1. klo 18–20 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Seuraa ja toimintaa lapsille, aikuisille vaihtelua ja vertaistukea arkeen.

Iltapuuro syödään yhdessä klo 19.30.

Iltarukouspiiri ke 24.1. ja 31.1. klo 18.40 kirkon kappelissa.

Vanhemman väen piiri to 25.1. klo 13 seurakuntasalissa.

Naisten saunailta to 25.1. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Messu su 28.1. klo 10. Riikka Wikström, Jani Vanhala, Airi Saloniemi.

Pyhäkoulu messun yhteydessä kirkon pyhäkouluhuoneessa. Kirkkokahvit.

Ankkajazz su 28.1. klo 15. Saksofonisti Esa Pietilä. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 20/10 euroa.

Kylväjä-piiri su 28.1. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa. Lisätiedot Jaana Kovanen, p. 040 741 2128.

Sanan ja rukouksen ilta ke 31.1. klo 18. Jani Vanhala.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30.

Hartaus ti ja to klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 18.1. ja 25.1. klo 9–11.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Perhekerho ti 23.1. ja 30.1. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ke 31.1. klo 13.

Vertaistukiryhmä keskenmenon kokeneille alkaa ti 23.1. Ryhmässä on mahdollisuus jakaa omaa kokemusta ja saada vertaistukea luottamuksellisessa ilmapiirissä. Ryhmä kokoontuu tiistaisin 23.1., 30.1. ja 6.2. klo 16.30–18.30 Mikkolan seurakuntakodilla. Osallistuvilta toivotaan sitoutumista. Ohjaajina toimivat Korson seurakunnan perhetyön koordinaattori Kristiina Rauhakallio ja Mikkolan neuvolan perheohjaaja Enni Koskela. Ryhmään mahtuu 8 henkilöä. Ilmoittautumisaikaa jatkettu 19.1. saakka. Ilmoittautumiset kristiina.rauhakallio@evl.fi, p. 044 422 0469 tai enni.koskela@vantaa.fi, p. 040 581 9035.

MUUALLA Saturnuksen päiväkodin avoin toiminta. Seurakunnan työntekijä paikalla torstaina 18.1. klo 11.30–14 ja keskiviikkona 24.1. klo 8.30–11 (Kaakkoisväylä 8).

KASTETTU Helga Kristiina Rissanen, Petra Ellinoora Honkanen, Enni Sofia Suutari, Lumi Ilona Alanko, Jasper Oscar Varpainen, Aada Ellen Sainio, Niilo Johannes Koskinen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Teemu Petteri Alanko ja Taru Johanna Ojanperä.

HAUTAAN SIUNATTU Toivo Kalervo Ranta 78 v, Liisa Elina Airas 76 v, Onni Harri Raoul Henrik 72 v, Helena Tellervo Malmi 60 v, Kristiina Rita Ursula Astala-Riikonen 50 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 8306700 Avoinna ma–pe klo 9–15, rekolan.seurakunta@evl.fi. rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa kirkolla ma-ti klo 11–14, Asolan seurakuntatalossa to klo 11–14. p. 09 8306 707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11, Asolan seurakuntatalolla to klo 9-11.

Ajanvaraus ti ja to klo 9–11 p. 09 8306706 rekola.diakonia@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Perheiden avoin olohuone ma, ti, to, pe klo 9-14. Lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Torstaisin kirkkomuskari.

Pyhäkoulu su klo 10.

Messu su 21.1. klo 10. Herättäjäyhdistyksen kirkkopyhä, Saarna Kirsti Hildén. Laura Maria Latikka, SirkkuLiisa Niemi. Kirkkokahvit ja Siioninvirsiseurat.

Laulusuzukien valtakunnallinen 30-vuotisjuhlakonsertti su 21.1. klo 18. Vapaa pääsy.

Taidekerho 4-7v lapsille, ma klo 14.

Lisätiedot petri.piirainen@evl.fi.

Yläovet auki ma klo 18. Maksuton iltapala, saunamahdollisuus (omat tarv. mukaan).

Miesten raamattupiiri ma 22.1. klo 18.30.

Diakoniakahvila ti klo 9-11.

Isko 1&2, isoskoulutus. ti 23.1. klo 18.

Lisätietoja Mipa Kettunen p. 050 343 4829.

SilmukkaSiskot-ryhmä ke klo 9.30.

Pikkunikkarit 4-7v lapsille ke klo 14.

Lisätiedot petri.piirainen@evl.fi.

Open Doors, nuorten avoimet ke klo 18.

Pyhän Andreaan kirkon kuoro ke klo 18. Lisätiedot noora.hultin@evl.fi.

Avoin raamattupiiri ke 24.1. klo 18.30.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 25.1. klo 12. Tarinansa kertoo Vantaan uusi kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Keittolounas 5e.

Raamattu- ja keskustelupiiri to 25.1. klo 13-15.

Rekolan kirkon 30-vuotisjuhlamessu su 28.1. klo 10. Saarna piispa Teemu Laajasalo. Liturgi Laura Maria Latikka. Rekolan seurakunnan Vokaaliyhtye, Pyhän Andreaan kirkon kuoro sekä muusikot Juhani Haapasalo, Noora Hultin ja Sirkku-Liisa Niemi. Messussa uusien työntekijöiden siunaaminen. Messun jälkeen juhlakahvit.

Raamattua taviksille ma 29.1. klo 17.30. Jeesuksen vertaukset.

Sanan ääreltä elämään -ilta ti 30.1. klo 18.30. ”Taivaallisia aarteita” Ef 1.

Iltamessu ke 31.1. klo 20. Ben Ahlroos, Noora Hultin.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 050 573 6329 Ryhmänohjauksen jatkokurssi tiistaisin 6.-27.2.18. Osallistumisen edellytyksenä on ryhmänohjauksen perusteet kurssin käyminen tai kokemusta ryhmänohjauksesta. Ilta alkaa iltapalalla. Yhteistyössä Vantaan kaupungin asukaspalvelut, SPR Korson osasto, Vantaan Mielenterveysseura sekä Rekolan seurakunta.

Kysy lisää Irmalta. Ilm. irma.liljestrom@evl.fi tai 050 553 8459, eija. pulkkinen@vantaa.fi tai raili.welin@ gmail.com.

Yksinhuoltajaperheiden ilta to 18.1. klo 17.30.

Maalausryhmä ma klo 10.

Avoimet ovet perheille ti klo 9-12.

Lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Ötökkäkerho 4-6v lapsille ti klo 13.

Lisätiedot petri.piirainen@evl.fi.

Monikulttuurisen kohtaamisen työpaja ti 23.1.klo 13. Juuri sinun unelmasi, ajatuksesi, asenteesi ja tekosi ovat tärkeitä. Yhteistyössä Seremonia-projekti/Kotiapusäätiö, Vantaan kaupunki ja Rekolan srk.

Kahvitarjoilu.

Kipuryhmä ti 23.1. klo 15. Aihe Kuka minä oikeasti olen.

Puutarhapiiri ti 23.1. klo 18. Aihe puuvartiset perinnekasvit.

Saviryhmä ke klo 12.

Naiset 50+ ke klo 13. avoin päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä.

Muistisairauden ja muistisairaan kohtaamisen koulutus ke 24.1. klo 16. Tietoa muistisairauksista, sairauden aiheuttamista tunteista, muistisairaan kohtaamisesta ym. Kouluttajana Muistiluotsi Sanna Suvisalmi (Muistiyhdistys ry).

Asolan Ankkuri-aamupala to klo 9-11. Älynystyrät Ällikällä to 25.1.klo 13.

Tehtäviä muistin säilyttämiseksi.

Asolan Silmukkaryhmä to klo 16-18.

Seniorikahvila ma 29.1. klo 13.

Työikäisten raamattupiiri ma 29.1. klo 18-19.30.

MUUALLA Yhteiskristillinen päiväpiiri ma klo 13-15. Rautkalliontie 4:n kerhotilassa.

Hanna-rukouspiiri ma klo 18-19.30 Lampirannalla, Tertunkuja 4 B. Nuorten sähly to klo 16-17.30. Rekolanmäen koululla. Oma maila, kengät, peliasu.

Yhteiskristillinen rukouspiiri pe klo 19-21.30 Rautkalliontie 4:n kerhotilassa.

KASTETTU Aila Angelica Elisabeth Lindeman, Moona Mei Esteri Valkama, Lilia Aino Emilia Remes.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Julianna Josefiina Päivärinta ja Mika Juhani Niemi.

HAUTAAN SIUNATTU Juhani Vilhelm Eskelin 69 v, Lilja Annikki Suokas 89 v, Per-Erik From 61 v, Pirjo Anneli Kolstela 60 v, Eeva Tytti Tellervo Kokkonen 66 v, Osmo Verneri Pehkonen 73 v, Mika Sami Tapio Vainio 37 v, Kerttu Kinnunen 87 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B, avoinna ark. klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi

tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Tilavaraukset arkisin klo 9–15 p. 09 8306333.

Päivystävä pappi arkisin klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs.) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.)

Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma klo 10-11.30 ja to klo 9-10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Messu su 21.1. klo 12, Dan-Johan Eklund, Maria Koukkari, Terje Kukk.

Trio Zorbas soittaa Manos Hadjidakiksen musiikkia to 25.1. klo 19.

Vapaa pääsy, ohjelma 10e.

Messu su 28.1. klo 12, Veikko Karhumaa, Sari Rajala, Samppa Laakso.

SEURAKUNTIEN TALO Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Naisten rukouspiiri, pe 19.1. ja 26.1. klo 18, Emmauksen kokoushuone.

Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 20.1. ja 27.1. klo 15, Bethanian 4. kerroksen kokoushuone.

Vantaan kristillisten raamattupiiri, ma 22.1. klo 13, Emmauksen kokoushuone.

Lähetyksen päiväpiiri ti 23.1. ja 30.1. klo 13, Bethanian 4. krs kokoushuone.

Sanaa, keskustelua, rukousta ja kahvittelua mukavassa seurassa.

Vapaehtoinen kahviraha lähetystyölle.

Avoin rukouspiiri ti 23.1. ja 30.1. klo 19, Emmauksen sielunhoitohuone.

Aamurukouspiiri ke 24.1. klo 8, Emmauksen sielunhoitohuone.

Kirkon ruokailu – lämmin lounas sitä tarvitseville ja seuraa kaipaaville ke 24.1. ja 31.1. klo 12–13.15, Nuorisotila. Vuoronumeroiden jako nuorisotilan ala-aulasta klo 11.30. Ruokailu alkaa lyhyellä hartaudella klo 12.

Vapaaehtoinen maksu.

Yli 40- ja yli 60-vuotiaiden sinkkujen suunnittelupalaveri ke 24.1. klo 18, Bethanian 4. kerroksen kokoushuone.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 29.1. klo 13. A-rapun kautta pääsee hissillä. Diakoni Toomas takala kertoo yhteisvastuukeräyksestä.

Hanna-piiri, to 25.1. klo 9.30 lähtö lenkille kirkon edestä, kahvit sanan äärellä klo 10.30 Bethanian 4. krs. kokoushuone.

Gospel-lattarit ti 30.1. klo 19, Nuorisotila. Armollinen tanssitunti lattarimusiikin tahdissa kaikenikäisille naisille. Mukaan liikuntavarusteet ja juomapullo. Hinta 5e/krt lähetystyön hyväksi.

PIENTEN PAIKKA Unikkotie 5 a (Käynti Vehkapolun kävelykadulta) Pienten paikka pe 19.1. ja 26.1. klo 9–15 ja ke 24.1. ja 31.1. klo 16–19.

Iltaperhekerho ma 22.1. ja 29.1. klo 17 –18.30.

Perhekerho, perhemuskari kerhon alussa ti 23.1. ja 30.1. klo 9.30–11.30.

OLOTILA Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta, p.

09 830 6223 tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila Kahvila auki ma–pe klo 10–15.

Taidetta! Auli Rantalan öljyväri- ja akryylimaalauksia näyttelyssä Näin sen näin 2.2.saakka.

Kysy neuvoa mm. tabletin, internetin ja kännykän käytössä tai muissa tietoteknisissä asioissa. ma ma 22.1.

ja 29.1. klo 12–13 + ajanvarauksella.

Saat henkilökohtaista opastusta.

Kysy kassalta aikoja tai puh. 09 8306 302 (aukioloaikoina).

Messu ja kirkkokahvit su 21.1. klo 10 Jaakko Hyttinen, Sanna Heikurinen, Iina Katila.

Latausvartti to 18.1., 25.1. ja 1.2. klo 16.15, Jaakko Hyttinen.

Laulupiiri pe 19.1. klo 15.30 ja 26.1. klo 15.30, Samppa Laakso.

Kansainvälisen ekumeenisen rukousviikon pieni musiikillinen iltahartaus ke 24.1. klo 17.–17.30. Iltatee tarjolla tilaisuuden ajan, alkaen klo 16.45. Mahdollisuus osallistua myös Iltaehtoolliselle. Mukana Tikkurilan seurakunnan ev.lut. pastori Kristiina Kartano ja ekumeeniset vieraat.

Iltaehtoollinen ke 24.1. klo 18, Terhi Viljanen ja Toomas Takala, Samppa Laakso.

Sinkkuillat pe 26.1. klo 17 yli 60-vuotiaat ja klo 19 yli 40-vuotiaat sinkut.

Messu ja kirkkokahvit su 28.1. klo 10, Jyrki Kaukanen, Jaakko Hyttinen, Iina Katila.

Iltaehtoollinen ke 31.1. klo 18 Johanna Jakonen ja Toomas Takala.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Perhepäivä pe 19.1. ja 26.1. klo 9.30–14.

Isä–lapsikerho ti 23.1. ja 30.1. klo 17.30–19. Tarjolla pieni iltapala maksua vastaan. Leikkiä, askartelua ja musisointia.

Yhteysilta Ilolassa ke 17.1., 24.1. ja 31.1. klo 17.30 Huomaa uusi aika.

Rukousta, Raamatun tutkimista, keskustelua ja laulua. Klo 17.30 rukouspiiri, ohjaajina Marjatta ja Tapio Liehu, klo 18.30 kasvuryhmä, ohjaajana Ritva Niemi-Ronkainen ja Pirjo Koivula. Voit osallistua molempiin tai vaan toiseen.

Brunssi la 27.1. klo 10–13. Tervetuloa koko perhe! Hinta: aikuiset ja yli 13-vuotiaat 7e, 5–13-vuotiaat 3e ja alle 5-vuotiaat maksutta. Maksu käteisellä. Voit myös ilmoittautua vapaaehtoiseksi valmistamaan brunssia kanssamme p. 050 327 1634 tai outi.myllylä@evl.fi Pyhäkoulu su 28.1 klo 11–12. Pyhäkoulussa lauletaan, leikitään, askarrellaan, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään. Lapsi voi osallistua itsenäisesti pyhäkouluun 4 v.täytettyään. Sitä ennen voi tulla vanhemman, kummin tai vaikkapa isovanhemman kanssa.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Käräjäkuja 1 B, 09 830 6223 Perhekerho to 18.1., 25.1. ja 1.2. klo 9.30.

Raamattua ja lähetysasiaa teekupin ääressä to 18.1. ja 2.1. klo 18–20.

Lapset tervetulleita mukaan.

Pyhäkoulu su 21.1 ja 28.1 klo 11–12.

PAKKALAN KERHOHUONEISTO Käräjäkuja 1 B, 09 830 6223 Pakkalan aamukahvit–Pakkala Morning Coffee ti/on Tuesday 23.1. ja/and 30.1. klo 9–11/at 9-11 Am. Tule viettämään hetki toisten seurassa ja laittamaan yhdessä aamupalaa.

Maksuton. Let’s spend time together and prepare delicious breakfast - free of charge! Lisätiedot/More information: toomas.takala@evl.fi tai/or p./tel. +358 503474995.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 18. 1.–1.2.

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

9

ESKO JÄMSÄ

3× lasten musaryhmä

Lapsikuorot Lasten kuoroja kokoontuu Korsossa, Kivistössä ja Itä-Hakkilassa. Itä-Hakkilassa harjoittelee keskiviikkoisin kaksi kuoroa: Kuunloiste-kuoro 6–12-vuotiaille ja Aurinkotanssi-kuoro 10–14-vuotiaille. Korson kirkolla harjoittelee 1.–4.-luokkalaisten lapsikuoro torstaisin. Kivistön kirkolla kokoontuu keskiviikkoisin lasten lauluryhmä Kastehelmi. Kuorot ovat maksuttomia ja niihin voi tulla mukaan ilman ilmoittautumista.

Lue lisää vantaanseurakunnat.fi.

– Elämän keskipiste on täällä, ja Saksa on hyvä lisä, sanoo Saksasta Suomeen muuttanut Uwe Preusker.

Valkopukuinen voitelee ja siunaa Ystävämessussa

VIIME AIKOINA Uwe Preusker on ollut mukana työryhmässä suunnittelemassa Vantaankosken seurakuntaan uudentyyppistä messua, joka on tarkoitettu sekä Suomeen ulkomailta muuttaneille että täällä syntyneille. Uudessa Ystävämessussa käytetään englannin kielen lisäksi suomen ja osaksi kiinan kieltä sekä Tuomasmessun elementtejä.

– Messussa on rukousjakso, jolloin ihmiset voivat käydä rukousalttarilla kirjoittamassa rukouspyynnön, mennä keskustelemaan ja rukoilemaan valkopukuisen kanssa ja käydä öljyllä voitelussa ja siunat-

tavana. Rukousjakson aikana taustalla kuuluu rauhallinen musiikki, Preusker kertoo.

Messussa ei ole pakko tehdä mitään, voi myös vain istua penkissä, kuunnella musiikkia ja rukoilla omaa rukousta. ”Valkopukuisella” tarkoitetaan messun koulutettuja vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka ovat pukeutuneet albaan. Ensimmäinen Ystävämessu on Ekumeenisellä rukousviikolla ja saarnaamassa on pastori Heikki Tyrni Myyrmäen helluntaiseurakunnasta. ÖLJYLLÄ VOITELU ja siunaaminen on Uwe Preuskerille Tuomasmessusta tuttu toimitus. Voitelussa valkopukuinen tekee siunatulla öljyllä ristinmerkin voideltavan otsaan ja sen jälkeen hänet siunataan. Valkopukuinen sanoo esimerkiksi: ”Voitelen sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimessä sielun ja ruumiin terveydeksi.” Voideltavan ei tarvitse sanoa mitään, mutta jos haluaa, voi sanoa ”kiitos” tai ”aamen”.

– Tunnetaso on uskossa tärkeää, mutta evankelisluterilaisen kirkon messuissa ei useinkaan mennä siinä kovin syvälle. Henkilökohtainen öljyllä voitelu ja siunaus menevät.

Preuskerille itselleen öljyllä voitelu ja siunaus ovat vahvistus siitä, että Jumala on hänen kanssaan. Voitelun antajana hän kokee tilanteessa erikoisen yhteyden.

– Siunaus ei ole minun siunaukseni, vaan Jumalan siunaus. Minä olen vain työkalu, mutta kuitenkin se on siunattu hetki. Se on lyhyt, mutta tosi tärkeä kohtaaminen. Vaikka messussa voitelisi viisikymmentä ihmistä, joka kerta hetki on erilainen. Se on tosi mielenkiintoista.

NINA RIUTTA

Ystävämessu – Friendship Mass su 21.1. klo 16 St. Martinin kappelissa, Uomatie 1. Kielinä suomi, englanti ja kiina.

Ystävämessu joka kuukauden kolmas sunnuntai.

Musiikkikerho

Hämeenkylässä alkaa alakouluikäisille tarkoitettu musiikkikerho, jossa soitetaan nokkahuilua, lauletaan ja leikitään. Kerho kokoontuu torstaisin. Ilmoittautumiset 23.1. mennessä p. 09 830 6450 tai hameenkylan.seurakunta@evl.fi. Lisätietoja paivi. tiitu@evl.fi. Musiikkikerho to 25.1. klo 14.30 Hämeenkylän kirkolla, Auratie 3.

ADOBESTOCK

E

läkkeellä oleva taloustieteiden tohtori Uwe Preusker on alun perin saksalainen. Saksalais-suomalainen hän on ollut 19 vuotta. Aikoinaan hän tapasi Saksassa Siegburgin kaupungissa ruotsin kielen kurssilla suomalaisen naisen, josta tuli hänen vaimonsa.

– Olimme Saksassa aktiivisesti seurakunnan toiminnassa mukana. Toimin siellä maallikkopappina.

Se on vapaaehtoistyö, johon Saksassa kuuluu kaksivuotinen koulutus. Kun muutimme Suomeen, oli selvää, että haluan olla mukana seurakunnan toiminnassa myös täällä, Preusker kertoo.

Aluksi Preuskerit kävivät saksalaisen seurakunnan tilaisuuksissa, mutta tutustuivat sitten Vantaalla oman seurakuntansa toimintaan. Nykyisin Uwe Preusker toimii aktiivisesti Vantaankosken seurakunnan vapaaehtoistyöntekijänä. Hänet tapaa myös Tuomasmessussa Agricolan kirkossa Helsingissä.

– Lauloin pitkän aikaa Tuomasmessun kuorossa, ja sitten Tuomasyhteisön toiminnanjohtaja kysyi, olisinko kiinnostunut rukous- ja ehtoollisavustajan tehtävistä. Toimin silloin tällöin myös messun kokoajana ja teen siellä kaikenlaisia tehtäviä.

PIXABAY

St. Martinin kappelissa alkaa uudentyyppinen kansainvälinen messu, jossa käytetään suomen, englannin ja kiinan kieltä sekä Tuomasmessun elementtejä.

Muskarit

Seurakuntien muskareissa voi musisoida kaikki vauvoista 6-vuotiaisiin asti. Ryhmiä löytyy eri puolilta kaupunkia, ja niissä on sekä avoimia että ilmoittautumista edellyttäviä muskareita. Muutamat ryhmät ovat jo täynnä, mutta vapaita paikkoja voi kysyä. Osa ryhmistä on maksullisia. Lue lisää vantaanseurakunnat.fi.

KATRIINA HARVIAINEN

10 A

MENOT 18. 1.–1.2.

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ma klo 9.30–11 22.1. ja 29.1.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho, perhemuskari kerhon lopulla ti 23.1. ja 30.1. klo 9.30–11.30.

Avoin raamattupiiri ke 31.1. klo 17.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 18.1., 25.1. ja 1.2. klo 9.30–11.

MUUALLA Silkin aamiaisklubi pe 19.1. ja pe 26.1. klo 10–12, Asukastila Silkinportti, Tikkurilantie 44F, 2.krs. Tule mukaan laittamaan yhdessä aamiaista ja tapaamaan muita alueen asukkaita.

Maksuton. Yhteistyössä Vantaan kaupungin kuntalaispalveluiden kanssa. Lisät. toomas.takala@evl.fi p. 0503474995.

Perheretki Vivamon raamattukylän pääsiäisvaellukselle. Lapsiperheiden retki tehdään pitkäperjantaina 30.3.

Retkimaksu: aikuiset ja yli 12-vuotiaat 28e ja 4–12-vuotiaat 20e. Alle 4-vuotiaat maksutta. Sisältää lounaan seisovasta pöydästä, lipun pääsiäisvaellukselle ja bussikuljetuksen. Ilmoittautumislinkki nettisivujemme tapahtumakalenterin tapahtuman kautta. Lisät. varhaiskasvatussihteeri p. 050 572 2811 tai maaret. hirvensalo@evl.fi Sururyhmä alk.ti 10.4. klo 16.30– 17.30 Pienten paikassa, käynti Vehkapolun kävelykadulta. Ryhmä on tarkoitettu läheisensä menettäneille.

Jokaisen suru on ainutkertainen, jokaisella on oikeus surra omalla tavallaan. Usein kuitenkin surun jakaminen toisten samassa tilanteessa olevien kanssa antaa lohtua.

Ryhmässä on tilaa itkeä, kysellä, vihata ja vaikka nauraakin kun on sen aika. Vertaistukiryhmässä käytämme musiikkia osana surun käsittelyä. Ryhmään mahtuu maks. 8 hlöä. Kokoontumisten alettua siihen ei oteta uusia jäseniä. Ryhmäläisiä sitoo vaitiolovelvollisuus. Kokoonnumme tiistaisin 6 kertaa 22.5.asti.

Ohjaajina pastori Tuula Lapveteläi-

nen sekä musiikki-ja psykoterapeutti Tuuli Uosukainen. Ilm. 3.4. mennessä p. 050 523 6308 tuula.lapvetelainen@evl.fi

KASTETTU Lauri Hannes Olavi Kemppainen, Sandra Hannele Pesonen, Otso Esko Juhani Kylkilahti, Martta Pauliina Airio, Daniel Sebastian Riihimäki, Mikko Emil Iivari Väisänen, Herman Alvari Jämsä. Leo Sakari Lehtinen, Mauno Juhani Hanhinen, Vilma Anni Aurora Leppiaho, Tove Sofia Ranta, Olivia Aino Eerika Nurmi, Brian Anthony Saares, Emma Elea Jokela, Ewan Andreas Andersin, Severi Eliel Kunttu, Hilkka Iisa Savolainen, Isla Unelma Forsblom, Saimi Hilma Elisabeth Harju, Leo Kalevi Myllylä, Mette Erika Talvala, Aatu Johannes Tirkkonen, Minea Hilla Matilda Vehviläinen, Vili Veeti Verneri Vertala, Wenla Aleksandra Torkkeli.

HAUTAAN SIUNATTU Tuula Marjatta Koski 80 v, Eero Juhani Niemi 70 v, Aino Annikki Ahonen 61 v, Raine Uolevi Saarinen 87 v, Olavi Einar Grönman 67 v, Martta Takanen 84 v, Sirkka Kyllikki Säisä 96 v, Aune Marjatta Jurvanen 89 v, Martta Kyllikki Haverinen 89 v, Eero Keränen 76 v, Tuula Hilkka Anneli Virtanen 63 v, Raimo Kalevi Salminen 57 v, Kari Antero Ilmanen 56 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi.

Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 12–14, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkolla ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726.

Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN KIRKKO Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilai­ sen ohjaamia terapeuttisia keskustelu­ ryhmiä sekä apua parisuhteeseen. Voit myös varata ajan seksuaaliterapeutille.

Senioripysäkin palvelut on tarkoitettu yli 60­vuotiaille, ja ne ovat maksuttomia.

Soita ja varaa aika, p. 045 341 0506.

TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Marjut Korhosen valokuvataidenäyttely Kohtaamisia 4.2. saakka.

Carpenter’s Cafe, kansainvälinen kahvila ma, ti, to, pe klo 10–15 Café (monitoimitila). Kahvia, teetä, pientä syötävää.

Myyrmäen kirkon lounas ti, ke, to klo 11–13. Lounaslista: vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas Keskipäivän rukoushetki ma, ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa.

Perheraamis torstaisin klo 10–11.30.

Seniorikerho torstaisin klo 13.30–15 iso srk-sali.

Nuortenilta torstaisin klo 18–20.

Kirkkoravintola pe 19.1. klo 11.

Aloitamme klo 11 kirkkohetkellä.

Messu su 21.1. klo 10. Mukana hiihtoloman rippikoulut. Pappi Jere Hämäläinen, kanttori Kari Jerkku.

Lastenkirkko su 21.1. klo 10–11.

Ystävämessu – Friendship Mass su 21.1. klo 16 St. Martinin kappeli. Messussa kielinä suomi ja englanti. Mark Saba, vieraileva pastori Heikki Tyrni (Myyrmäen helluntaiseurakunta).

Talvista taikaa su 21.1. klo 18.15.

Seeli Toivio sello ja laulu, Pauliina Hyry urut ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 22.1. klo 17.30–19.

Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8 takkahuone.

Perhemuskari tiistaisin klo 9.30– 11.30. Kausi 60 e.

Israelpiiri ti 23.1. klo 18–19.30 takkahuone.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 Café (monitoimitila).

Isoskoulutus parittomien viikkojen keskiviikkoisin klo 18–20.

Naisten raamattupiiri ke 24.1.klo 18.30–20.

Laulupaja ke 24.1. klo 18.30–20 Café (monitoimitila). Amazing Grace, lauluja armosta.

Messu su 28.1. klo 10. Rippikoulusunnuntai. Pappi Oili Karinen, kanttori .

Katariina Kopsa.

Familycafé Sun 28 Jan 4–6 pm Café.

Naisten raamattupiiri ma 29.1. klo 10–12 takkahuone.

Hanna-piiri ma 29.1. klo 13–14.30.

Miesten piiri ma 29.1. klo 18.30–20 takkahuone. Juha Lemettinen: Sukututkimus.

Raamattupiiri ke 31.1. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Raamattu- ja lähetysilta Kansanlähetyksen kanssa ke 31.1. klo 17.30– 19.30. Jouko Jääskeläinen: Raamatun juhlat.

Ilmoittautuminen Voimasiskotryhmään. Voimasiskot- vertaistoiminta on tarkoitettu kaikille naisille, joita kiinnostaa pienryhmätyöskentely tunteiden ja voimavarojen parissa. Tavoitteena on vahvistaa naisen identiteettiä omana arvokkaana itsenään. Ryhmässä käsitellään tunnemaailmaa ja sen kanssa elämistä. Ryhmään mahtuu max. 7 henk. Ilmoittautuneet haastatellaan ennakkoon. Ryhmään ilmoittautumiset ja haastattelut 26.1. menn., ohjaaja Anne-Marja Isoaho, puh. 050 337 4983. Kokoontumiset viikoittain tiistaisin 6.2.–10.4. klo 18–20 Myyrmäen kirkon Rentola-ryhmätilassa.

Ryhmään osallistuminen edellyttää sitoutumista koko ajalle ja on maksutonta.

KIVISTÖN KIRKKO

www.joutsenkivi.fi

Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan.

Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11.30. Kausi 60 e.

Vaatevarasto avoinna to 1.2. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina.

Tied. p. 050 357 7726.

Ekavauvakerho perjantaisin klo 9–11.

Perhekahvila maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä.

Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14.

Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e.

Rukouspiiri ti 23.1. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattupiiri ti 23.1. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Perhemuskari keskiviikkoisin klo 15–17. Kausi 60 e.

Miesten saunailta ke 24.1. klo 18.30– 21.

Supisuomalaisia virsiä su 28.1. klo 16. Laulamme yhdessä suomalaisten säveltäjien suomalaisiin teksteihin säveltämiä virsiä kanttori Kari Jerkun johdolla.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Messu su 21.1. klo 12. Pappi Maari Santala, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

Perhemuskari maanantaisin klo 14.30–16 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e.

Muskari 3–6-vuotiaille maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e.

KASTETTU Veeti Valtteri Väisänen, Anton Florian Sebastian Kiiski, Iiro Eemeli Ilvonen, Susanne My Päivänsäde Peltonen, Leon Gustav Emil Holmberg, Saana Rauha Elisabet Piirainen, Eero Aukusti Leppälä, Mimosa Myy Marketta Vesaniemi Gonzalez, Selja Anna Lydia Kontra, Eela Annikki Pippuri, Vilma Jasmin Amelie Moisio.

HAUTAAN SIUNATTU Elli Aleksandra Tuomi 94 v, Laila Inkeri Salonen 92 v, Harry Olavi Salmi 90 v, Matti Edvard Kesti 89 v, Sirkka Annikki Raistakka 86 v, Maj-Lis Pitkänen 85 v, Anja Annikki Ainasoja 84 v, Martti Kalevi Riipinen 82 v, Yrjö Alvar Hacklin 81 v, Anja Maija-Liisa Rosenlindt 81 v, Sirkka Johanna Anttila 77 v, Maire Luoma-aho 77 v, Terttu Siviä Eskelinen 74 v, Asta Karola Ollonqvist 59 v, Seppo Juhani Myllyrinne 57 v, Jukka Pertti Kuusimurto 53 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må-fre kl. 9–13. vandasvenska@evl.fi.

Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11.30. Kausi 60 e.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30.

Perhemuskari torstaisin klo 15–17.

Kausi 60 e.

Ylistyslaulu- ja rukouspiiri to 18.1. ja 1.2. klo 18.30–20.30.

Toivon tuulet su 21.1. klo 17. Riikka Halko.

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30.

Martinristin lähetyspiiri ti 23.1. klo 18.30.

Lukupiiri ke 24.1. klo 17–18.30. Arvid Järnefelt: Vanhempieni romaani.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20.

Raamattupiiri ti 30.1. klo 17.30–19.

KANNU Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset tiistaisin klo 14–16 ja torstaisin klo 9–11 puh. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

HELSINGE KYRKA S:T LARS Högmässa 21.1 kl. 10. K. Andersson, A. Ekberg Högmässa 28.1 kl. 10. A. Paavola, vik. kantor.

MYRBACKA KYRKA/S:T MARTINS KAPELL Mässa i Taizéanda 21.1 kl. 12. K. Andersson, A. Ekberg

HÅKANSBÖLE KYRKA Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets 25.1 kl. 13

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Pysselcafé för barn i åk 3-6 23.1, 24.1, 30,1, 31.1, kl. 13-17 Familjecafé i samarbete med Folkhälsan 24.1, 31.1, kl. 9.30 -12

BAGARSTUGAN Missionskväll 25.1 kl.18. K. Andersson. Gäst: Jean d’Amour Banyanga berättar om Ruanda.

Ungdomskvällar ons udda veckor kl.18-21.

FOLKHÄLSANHUSET Veckomässa 2.2 kl. 14.

FÖRSAMLINGENS UTRYMMEN PÅ VALLMOV. 5 A, 2 VÅN. Sällskaps- och brädspelskvällar för ungdomar ons, i regel jämna veckor kl.18.

DÖPTA Ingrid Amelia Sannholm.

DÖDA Birgit Inga-Lisa Myréen 80 år, Karl Göran Malmström 80 år, Lilli Linnea Heinonen 90 år.

18.1.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

11

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi

24 h

PÄIVYSTYS

050 347 1555 EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Pitkänsillanranta 15 • 00530 Helsinki, katutaso Korsontie 8 • 01450 Vantaa, katutaso

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

Rakennusala

VANTAAN SEURAKUNTIEN YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO kokoontuu tiistaina 30.1.2018 klo 18.00 Vantaan seurakuntien palvelukeskuksen auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila.

Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen imoitustauluilla 22.1.2018 alkaen.

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

Tilaa verkosta tai soittamalla helposti ja vaivattomasti.

Hautajaiset 590€ - 1800€

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy

www.hautauspalvelukaarna.fi

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

P. 0500-406 408

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Lakipalveluja Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Tilaisuuksia

Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

ELVIS IS BACK

HERÄNNÄISSEURAT pe 19.1. klo 17 Lohjan srk-kesk., Sibeliuksenk.2. klo 18.30 kotiseurat E.Fuller-J.&H.Juustilla, Hirvit.7, Sipoo. klo 19 kotiseurat Untamala, Tilanhoitajankaari 10D (Viikki), Hki. su 21.1. klo 10 kirkkopyhä Rekolan kko, Kustaant.22, Vantaa; saarna K.Hildén. klo 15 Loviisan srk-koti, It. Tullik.6. klo 18 Rajamäen srk-sali, Patruunant.7.

HUOM: pvm, EI 14.1. ti 23.1. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, (Autotalo, Kamppi). Petra Kuivala. ke 24.1. klo 19 Matinkpli, Liisankj.3, Espoo. ke 24.1. klo 19 Körttikoti. su 28.1. klo 10 kirkkopyhä Askolan srk-koti, Askolant.23. klo 11 kirkkopyhä Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. Ruokailu. klo 16 Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi); mm. Eeva Väyrynen, J.Elenius. ke 31.1. klo 18.30 Paavali-kko Alasali, Sammatint.5, Hki. to 1.2. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. TULOSSA: 10.-11.2. Heng. Kk-lehti 130 Kallion kko.

ELVISTÄ JA RUKOUSTA

Su 28.1. klo 18.00 Malmin kirkko, Helsinki

60-luvun herkkää Elvistä tulkitsee Elvis-band:

Seppo Juntunen, Juha Kuivanen, Johannes Österlund, Heidi Tuikkanen, Joska Lakopoulos ja Kim Ekblom.

Myös rukousta sairaiden puolesta.

Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Siivouspalveluja IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Palvelukseen halutaan Pientä kotityötä vastaan ilmainen asunto Länsi-Pasilassa.

Lapsi ei este. Puh: 045-6073818

www.vantaanrauhanyhdistys.fi

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Palveluja tarjotaan

Palveleva puhelin

0400 22 11 80

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Arkisin 18-01, viikonloppuisin 18-03

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Palveleva chat

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Palveleva netti

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen.

SOITA JA KYSY LISÄÄ YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ilmainen arviointi + k-vähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

kirkonkeskusteluapua.fi

Palveleva kirje PL 210, 00131 Helsinki

12 A

Kirkko ja kaupunki | 18.1.2018

Björn Vikström arkkipiispaksi ARKKIPIISPA ON kirkon ääni. Hänen tulee kuunnella ja näyttää suuntaa.

Hänen tulee tuntea Raamattu ja tehdä kristinusko eläväksi ja todeksi tänään.

Björn Vikström tarttuu rohkeasti ajankohtaisiin kysymyksiin ja uskaltaa katsoa tulevaisuuteen. Hän puhuu Jumalasta selkeästi ja ymmärrettävästi.

Hänen eettinen ajattelunsa on syvällisesti punnittua, ja hänen yhteiskunnalliset näkemyksensä ovat viisaita. Kirkon ympäristöasioiden seurantaryhmän puheenjohtajana hän on edistänyt kestävän kehityksen ja ympäristöetiikan teemoja.

Omassa hiippakunnassaan hän on tehnyt aktiivisesti työtä tasa-arvon ja nuorten osallistumisen puolesta.

Tutkijana hän on perehtynyt erityisesti raamatuntulkintaan, kansankirkon asemaan nyky-yhteiskunnassa ja ekoteologiaan.

Björn Vikström tunnetaan yhteyden rakentajana niin kirkon sisällä kuin suhteessa yhteiskuntaan. Hän tuntee hyvin seurakuntien todellisuuden myös pääkaupunkiseudulla.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

DAVOR JAVOROVIC / LEHTIKUVA

Kirsi Hiilamo psykoterapeutti, pastori, kirkolliskokousedustaja Leena Huovinen johtava oppilaitospastori, kisapappi, rovasti, hiippakuntavaltuutettu ja kahdeksan muuta (lue lista verkosta)

Franz Schnider kouluttaja ja työnohjaaja

Auttoiko sielunhoito uskonkriisissä?

Olen kiitollinen elämästä MUSIIKKI, RUNOUS, TAIDE. Koskettava taide tuottaa mielihyvää ja rikastuttaa elämää. Lämmin kosketus edistää mielenrauhaa.

Ajattelen ihmistä, kun tätä kirjoitan. Ajattelen sinua, lähimmäiseni.

Ajattelen sitä, mitä saan sinulle kertoa. Toivon sinulle hyvää. Eläköön vuorovaikutus! Toivon, että jokainen ihminen löytäisi tasapainon.

Tämä ei ole vihapuhetta, vaan sisäisen rauhan puhetta. Suomessa on pahoinvointia ja sitä täytyy hoitaa.

Velvollisuuteni ja oikeuteni on kannustaa ihmistä muutokseen, kohti hyvää ja tasapainoista elämää, sillä elämä on lahja. Olen kiitollinen elämästä.

On parempi rakentaa rakkaudella kuin sortaa vihalla.

Janne-Petteri Kupsanen Vantaa

Kansanedustajien lomat ihmetyttävät JOULUN ALLA eduskunta lähti kahden kuukauden talvilomalle. Onko koskaan perusteltu sitä, miksi eduskunta saa näin pitkän talviloman? Olisi hyvä tällaisen tavallisen Tiittasenkin tietää, että miksi?

Lassi Tiittanen Helsinki

Mistä löytyy (kirkolle) pelastus?

SUOMALAINEN YHTEISKUNTA loittonee vauhdilla kristinuskosta. Ateismi yleistyy muun muassa valtamedian edistämänä. Suomen evankelis-

sä. Muiden ihmisten taakkojen kantaminen vaikuttaa helpottuvan, kun ongelmista voi puhua kolmannelle henkilölle.

Mutta onnistuuko se käytännössä niin helposti? Kenen kanssa voit puhua ja milloin? Miten paljon saat tai voit kertoa?

Enimmäkseen yksin työskentelevällä ei ole lähellään kollegoja, joiden kanssa voi jakaa asioita tai jutella tilanteista. Esimiehet unohdetaan tässä usein. Johtavassa tehtävässä oleva työntekijä on hyvin usein yksin.

On myös monia ammattilaisia, jotka eivät toimi klassisessa ihmissuhdetyössä, mutta painiskelevat silti myötätuntostressin kanssa. He kuulevat päivittäin muiden ihmisten vaikeuksista, peloista ja kärsimyksestä. Tarkoitan esimerkiksi palvelualoilla toimivia henkilöitä.

He ”joutuvat” osallistumaan asiakkaidensa elämään. He tekevät arvokasta ihmissuhdetyötä, vaikka ammatinvalinnan vaiheessa tai opinnoissa sitä ei ole välttämättä huomioitu.

He ovat samanlaisessa vaarassa uupua kuin ammattiauttajat.

Uupumusta voi ennaltaehkäistä, ja se kannattaa tehdä mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.

Kroatialainen Mirela Vukman osti ensimmäisen Raamattunsa kymmenen vuotta sitten Jerusalemista, ja siitä pitäen hän on keräillyt erilaisia Raamattuja. Tämä pikkuruinen espanjankielinen kirja sisältää Uuden testamentin neljä evankeliumia.

luterilainen kirkko, joka on viime aikoina muuttunut paljon ja nopeasti, ei kaadu suvaitsemattomuuteen eikä suvaitsevaisuuteen. Kumpikaan ei myöskään pelasta sitä, koska kasvava osa ihmisistä ei usko Jumalaan vaan ihmisen kaikkivoipaisuuteen.

Elämme teknologiauskon aikaa.

Länsimaisten yhteiskuntien maallistuminen on digivallankumouksen ohella vaikutuksiltaan suurin meneillään oleva muutos. Ateismista seuraa elämän ainutkertaisuus, ja ainoasta elämästähän pitää ottaa ilo irti. Siksi rajoitukset ovat pahasta ja velvollisuudet ikäviä, mutta oikeudet pyhiä.

Mutta on usko ohentunut kirkossakin. Kristinuskon nopeasti leviävää kevytmuotoa, ateistista Jeesus-filosofiaa, ei kuitenkaan voi uskottavasti myydä Kristus-uskontona.

Jumala-uskon voi kiteyttää tähän: ”tapahtukoon sinun (= Jumalan) tahtosi”. Ihmisoikeudet ja tasa-arvo ovat erittäin tärkeitä, mutta ei niistä sentään uskottavaksi jumalaksi ole. Vielä ihmisoikeuksiakin (= väline) tärkeämpää on oikeudenmukaisuus ja ihmisten välinen hyvänsuopaisuus.

Tässä ajassa kirkko tarvitsee kyvykkäitä ja selkärankaisia miehiä ja naisia todistamaan, että Jumalan olematta oloa ei ole todistettu ja että monet

Raamatun ohjeista ovat suuria ajattomia viisauksia; esimerkiksi ”joka ei ole meitä vastaan, on meidän puolellamme” (Mark. 9:40). Sekä Raamatun että luonnontieteiden mukaan Maata ei ole aina ollut, ja molempien mukaan se myös aikanaan tuhoutuu, palamalla (1. Piet. 4:7–12).

Kirkko toimii yksiselitteisen täydellisesti Mestarinsa käskyä vastaan antaessaan siihen kielteisesti suhtautuvien tahojen päättää näkemyksistään. Jeesus ei sanonut, että jos koette tähteni vastustusta, pyytäkää anteeksi ja luvatkaa muuttaa mielenne ja tapanne.

Mikko Heikkilä filosofian tohtori Tampere

Myötätuntouupumusta voidaan ehkäistä MYÖTÄTUNTOUUPUMUS EI katso ikää eikä työkokemusta. Eikä välttämättä edes työalaa.

Olen pitänyt viime vuosina yli 40 kurssia, luentoa ja seminaaria työssä jaksamisesta, stressistä ja ennen kaikkea myötätuntouupumuksesta. Yksi asia on noussut esille joka kerta. Se, että voit puhua jonkun toisen kanssa, on selvästi yksi tärkeimmistä konsteista pärjätä vaativassa ihmissuhdetyös-

ONKO ELÄMÄSSÄSI ollut aika, jota kuvaisit uskonkriisinä tai hengellisenä kriisinä? Tai oletko jonkin elämäntilanteen yhteydessä pohtinut syvästi jumalasuhdettasi? Jos olet 35–65-vuotias ja hakeuduit tällaisessa tilanteessa keskustelemaan Suomen evankelisluterilaisen kirkon papin kanssa, haluaisin kuulla kokemuksistasi.

Tutkin syventävien opintojen tutkielmassani Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian osastolla keski-ikäisten ihmisten kokemuksia seurakunnallisesta sielunhoidosta uskonkriisin yhteydessä. Haastattelussa pyydän sinua kertomaan uskonkriisisi kulusta, hakeutumisestasi seurakunnalliseen sielunhoitoon ja kokemuksistasi sielunhoitokohtaamisessa.

Toteutan haastattelut pääkaupunkiseudulla tammi-helmikuussa 2018.

Yhteydenotot ja haastattelut käsitellään ehdottoman luottamuksellisina ja yksityisyyttäsi suojaten. Tutkielmani ohjaajina toimivat Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian osaston professorit Auli Vähäkangas (auli.vahakangas@helsinki.fi) ja Kati TervoNiemelä (kati.niemela@helsinki.fi).

Ota rohkeasti yhteyttä mahdollisimman pian. Voit kysyä lisätietoja.

Tavoitat minut sähköpostiosoitteella uskonkriisi@gmail.com. Kiitos avustasi.

Sanna Eiro

Kirjoita nimelläsi KIRKKO JA KAUPUNGISSA lukijat ottavat kantaa asioihin omalla nimellään.

Nimimerkkiä voi käyttää vain erityisen perustellusta syystä. Liitä kirjoitukseen aina yhteystietosi. Nimettömiä kirjoituksia ei julkaista eikä käsitellä.

Toimitus