Kirkko ja kaupunki 2018 02 espoo by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

1.2.2018 kirkkojakaupunki.fi

B1 Ihanassa kirkossa on valoa, tilaa ja jotakin selittämätöntä

B7 Sotilaspastorin kanssa puhutaan tappamisesta ja rakkaudesta

nälkä

Yhteisvastuukeräys auttaa leipäjonoon joutuneita

ARKKIATRI ARVO YLPPÖ (1887–1992)

Yleensä elämässä tuppaa vain olemaan joku asia, mikä ei olekaan hyvin. Olen opetellut sellaisen epätäydellisyyden sietämistä ja ymmärtänyt, että voin aina olla onnellinen jostakin. Ja se riittää. NÄYTTELIJÄ PAMELA TOLA SEURASSA 2/2018

Iankaikkisesti

Minun elämäni yhtenä johtotähtenä on ollut: kun unohtaa sen, mitä ei voi muuttaa, on onnellinen.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018 Joka harkiten toimii, saa kaikkea hyvää, onni on sen, joka turvaa Herraan. SANANLASKUJEN KIRJA 16:20

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Lopetetaan leipäjonot ÄKKIPÄÄTÄÄN VOISI ajatella, että leipäjonot ovat hyvä juttu: kenenkään ei tarvitse nähdä nälkää, kun ruokaa saa jonottamalla avustusjärjestöjen ja seurakuntien elintarvikejakelusta. Tarkemmin ajatellen leipäjonot eivät ole ollenkaan hyvä juttu. Yhteiset asiat pitäisi pystyä hoitamaan sillä lailla, että kenenkään ei tarvitse jonottaa räntäsateessa ruokaa selvitäkseen seuraavaan päivään. Almuihin perustuva sosiaalipolitiikka ruokkii enemmän köyhyyttä kuin köyhiä. Avuntarpeen taustalla olevat ongelmat jäävät ratkaisematta. Nälkää kärsivää on silti autettava. Nälkä ei ole koskaan niin rakenteellista, että yksilön hädän voisi jättää huomiotta ja keskittyä vain yhteiskunnallisten ALMUT RUOKKIVAT rakenteiden korjaamiseen. Myös ENEMMÄN KÖYHYYTTÄ rakenteellinen nälkä kurnii köyhän KUIN KÖYHIÄ. suolissa.

”

ENSI SUNNUNTAINA alkaa Yhteisvastuukeräys. Tänä vuonna se kiinnittää katseemme nälkään. Vaikka ruokaa on riittävästi kaikille, nähdään maailmassa nälkää, myös Suomessa. Keräyksen kansainvälisen avun toimittaa perille Kirkon Ulkomaanapu. Kotimainen apu jaetaan kirkon diakoniarahaston ja paikallisten seurakuntien kautta. Raha ei ratkaise kaikkea, mutta nälän ja köyhyyden torjumisessa siitä on paljon apua. Yhteinen pöytä tarjoaa erinomaisen mallin Yhteisvastuukeräyksen tuoton hyödyntämiseen. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi

ISTOCK JA PETTERI NUMMI

ELINTARVIKEAVUN VOI järjestää kunnioittavammin kuin seisottamalla köyhiä leipäjonoissa. Vantaalla seurakuntien ja kaupungin yhdessä kehittämä Yhteinen pöytä on tästä hyvä esimerkki. Ruokakassien ja leipäpussien jonottamisen sijaan vatsansa voi täyttää asukastilojen ja kirkkojen yhteisöruokailuissa. Toiminta perustuu enimmäkseen hävikkiruoan kekseliääseen hyödyntämiseen. Ruoan lisäksi yhteisessä pöydässä jaetaan osallisuutta ja ystävyyttä ja selätetään yksinäisyyttä. Yhteisen pöydän ansiosta leipäjonot ovat kadonneet Vantaalta lähes tyystin, sillä niiden sijaan nyt syödään yhdessä. Malli leviää hyvää vauhtia muuallekin Suomeen. Leipäjonojen tekeminen täysin tarpeettomiksi vuoteen 2020 mennessä on täysin realistinen tavoite.

Jokainen vanhempi haluaa lapsilleen vain parasta. Onni täällä vaihtelee, Taivaan Isä suojelee. Uutiset kuitenkin kertovat taas jostakin ihan muusta. Tee jotain, jos kerran olet olemassa! Ja samaan aikaan tiedän, että jos sinua ei olisi, huutaisin tyhjyyteen.

Kehu lempikirkkoasi Mihin kirkkoon sinulla on kaikkein lämpimimmät välit? Äänestä lempikirkkoasi pääkaupunkiseudulla ja voita torkkutyyny! Kirkko ja kaupunki tekee voittaneesta kirkosta jutun. Äänestys osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/usko-ja-toivo

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 1.2.2018

numero 2

Seuraava lehti ilmestyy 15.2. KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

Suomalaisista 71 prosenttia kuuluu kirkkoon Yksittäiset kohut eivät vaikuta kirkosta eroamiseen ratkaisevasti, sanoo tutkija Jussi Sohlberg. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA MARI AARNIO

vankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä oli vuoden 2017 lopussa 3,9 miljoonaa. Kaikkiaan 52 296 suomalaista erosi viime vuoden aikana kirkon jäsenyydestä. Samalla 16 492 liittyi kirkkoon. Vuoden 2017 aikana kastettiin 33 748 alle 1-vuotiasta, ja kirkon jäsenistä kuoli 44 325. Edellisvuoteen nähden kirkon jäsenten osuus Suomen väestöstä laski yhden prosenttiyksikön. Kirkon tutkimuskeskuksen Uskonnot Suomessa -hankkeen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg ennustaa, että prosenttiyksikön pudotusvauhti jatkuu tulevaisuudessakin. Viimeisimmässä (2015) Gallup Ecclesiastica -kyselyssä nousee esille haasteellisia lukuja. – Kirkosta eroamisen syiksi mainitaan useimmiten, että en usko Jumalaan tai pidä itseäni uskonnollisena ihmisenä. Kirkon jäsenmääräkehityksen kannalta ratkaisevassa asemassa eivät siten ole jotkin yksittäiset kohut vaan myös esimerkiksi Jumala-uskon puute, Sohlberg sanoo. – Noin viidesosa suomalaisista vähintäänkin epäilee Jumalan olemassaoloa tai on Jumalan olemassaolosta epävarma, Sohlberg sanoo. NYKYÄÄN PERÄTI 23 prosenttia suomalaista ilmoittaa, etteivät he usko Jumalaan lainkaan. Sohlbergin mukaan uskonnottomuus voi olla mielenkiinnon puutetta tai vaihtoehtoisesti hyvinkin jäsenneltyä ideologiaa, josta seuraa uskontokriittinen aktivismi.

Enkelien suosion lisäksi suomalaiset uskovat Saatanaan yllättävän paljon. – Yli kolmasosa suomalaisista pitää Saatanan olemassaoloa todennäköisenä tai uskoo siihen vakaasti, Jussi Sohlberg sanoo. SAMALLA KUN välinpitämättömyys uskonnollisuutta kohtaan on profiloitunut pysyväksi ja näkyväksi osaksi suomalaista katsomusten karttaa, myös uushenkinen kansanusko erottuu selvästi.

”

NELJÄSOSA SUOMALAISISTA RUKOILEE KERRAN PÄIVÄSSÄ

– On kiinnostavaa, että tunnetun uusateistin Richard Dawkinsin tunnetuinta kirjaa, Jumalharha, on myyty Suomessa vain joitain tuhansia. Kirjailija Lorna Byrnen enkeliaiheisia teoksia on myyty yli 160 000 kappaletta, Jussi Sohlberg sanoo. Nykyaikainen kansanusko on yksilökeskeistä, ja se muodostetaan omaksumalla aineksia eri katsomusperinteistä sekä elämäntaito-oppaista. – Yksi yleinen modernin kansanuskon ajatus näyttää olevan, että jokainen voi löytää oman tiensä kohti omaa sisintään. Kuvaavaa on myös, että 42

prosenttia suomalaisista on täysin tai osittain samaa mieltä väitteestä, että vaihtoehtoiset terapiat ja itsensä kehittämisen menetelmät voivat auttaa eheytymään ihmisinä, Sohlberg sanoo. – On myös ehkä yllättävää, että peräti neljäsosa suomalaisista rukoilee kerran päivässä, ja jopa noin kolmannes rukoilee vähintään viikoittain tai useammin. Mutta vaikka rukoileminen on osa hyvin monien suomalaisten arkea, Sohlbergin mukaan vanhemmat eivät enää opeta välttämättä tätä perinnettä omille lapsilleen. – Ja kun katsoo tilastoja kirkon toiminnasta, jumalanpalveluksiin osallistuu vähintään kerran kuukaudessa yhdeksän prosenttia suomalaisista, Sohlberg sanoo. KIRKKO EI ole ainoa jäsenmääränsä kanssa tuskaileva yhteisö. Myös Vapaa-ajattelijain liitto on 2000-luvun aikana menettänyt kannatustaan. Nykyään Vapaa-ajattelijain liitolla on Suomessa alle 2000 jäsentä. Uskontokuntiin kuulumattomia on kuitenkin noin puolitoista miljoonaa. Jussi Sohlbergin mukaan tähän puolitoistamiljoonaiseen ryhmään lukeutuvat muun muassa Suomessa asuvien muslimien ja buddhalaisten enemmistö. – Huomattava osa maahanmuuttajista on kristittyjä. Heidän joukossaan on paljon katolilaisia ja helluntailais-karismaattisia kristittyjä. Harvat maahanmuuttajista kuitenkaan rekisteröityvät mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan, Sohlberg sanoo. ■

4 A Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

168 027 Espoon evankelis-luterilaisissa seurakunnissa oli vuoden 2017 lopussa 168 027 jäsentä. Seurakuntien jäseniksi kastettiin 1 489 henkilöä. Kirkkoon liittyneitä oli 880 ja kuolleita 1083.

Hautausmaille haetaan kesätyöntekijöitä Espoon seurakunnat palkkaavat hautausmaille kesätöihin 16–17-vuotiaita nuoria sekä täysi-ikäisiä kausityöntekijöitä. Työpaikkoja on avoinna yhteensä noin kahdeksankymmentä. Hakemusten tulee olla perillä viimeistään 23.2. Katso lisätietoja osoitteesta espoonseurakunnat.fi/uutiset.

Kirkon Ulkomaanapu sai jättilahjoituksen Yksityishenkilö lahjoitti Kirkon Ulkomaanavulle kaksi miljoonaa euroa. Jo toista kertaa Ulkomaanavulle merkittävän lahjoituksen tehnyt ihminen ei halua nimeään julkisuuteen. Lahjoittaja toivoo, että varat käytetään pakolaistyöhön Syyriassa, Jordaniassa, Ugandassa ja Myanmarissa. Maailmassa lasketaan olevan yli 65 miljoonaa pakolaista. Ugandassa Kirkon Ulkomaanapu muun muassa rakentaa pakolaisten asutusalueille turvallisia ja esteettömiä koulutiloja sekä kouluttaa opettajia, jotta lapset ja nuoret pääsisivät takaisin kouluun. Kirkon Ulkomaanapu tukee lahjoituksella myös maan sisäisten pakolaisten koulutusta ja toimeentuloa Myanmarissa.

Jouluradio soi ympäri vuoden Jouluradion lähetys loppui perinteiseen tapaan loppiaisena, mutta vain hetkeksi. Radio on avannut koko vuoden soivan nettikanavan jouluradio.fi-verkkosivuillaan. Musiikin suoratoistopalvelu Spotifyssa joulumusiikin kuuntelun kasvu näkyy jo syyskuussa. Erinäisissä verkkoyhteisöissä joulua saatetaan fiilistellä kursailematta jo kesällä, kertoo Jouluradion toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne. Jouluradion muuntuminen kokovuotiseksi musiikkikanavaksi on Kalliorinteen mukaan vaivaton askel aikaisemmasta, koska ohjelmisto koostuu musiikkilistoista eikä puheohjelmista.

Oikaisu Kirkko ja kaupungin numeron 1/2018 jutussa Paras mahdollinen uskonnonopetus sanottiin: ”Kulosaaren yhteiskoulussa katsomustunnit on jo yhdistetty, vaikka niin ei lain mukaan saisi tehdä.” Lause ei pidä paikkaansa. Kulosaaren yhteiskoulu ei ole yhdistänyt kaikkea katsomusopetusta vaan ainoastaan sen opetuksen, jossa on opetussuunnitelmien mukaan sama sisältö. Eduskunnan oikeusasiamies (2013), Etelä-Suomen aluehallintavirasto (2013) ja eduskunnan apulaisoikeusasiamies (2015) ovat todenneet, että Kulosaaren yhteiskoulun järjestely ei riko lakia.

Yhteisvastuu torjuu nyt nälkää Leipäjonojen kasvu nostaa nälän sunnuntaina alkavan Yhteisvastuukeräyksen teemaksi. Riittämätön perusturva ajaa ihmisiä ruokapankkien asiakkaiksi.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

nsi sunnuntaina alkavan Yhteisvastuukeräyksen teemana on nälkä. Kansainvälinen apu suunnataan Kirkon Ulkomaanavun kautta ihmisille, jotka ovat joutuneet ahdinkoon katastrofien ja konfliktien vuoksi. Kotimainen apu ohjataan perille kirkon diakoniarahaston ja paikallisseurakuntien kautta. Paikallisseurakunnat tukevat vähävaraisten ihmisten arkea esimerkiksi ruoka-avulla. Diakoniarahasto myöntää kohtuuttomiin vaikeuksiin joutuneille ihmisille kertaluontoisia avustuksia seurakuntien diakoniatyön kautta. Keräyksen iskulause on #RUOKATRENDIT2018. – Monen suomalaisen ruokatrendi on se, että ruokaa ei ole, keräysjohtaja Tapio Pajunen kiteyttää. Globaalin nälän kasvu on saatu kuriin, mutta maailmassa on edelleen satoja miljoonia ihmisiä, jotka kärsivät nälästä. Erityisesti Länsi-Afrikassa

nälänhätä on pahempi kuin aikoihin. Nälkä-teeman myötä vuonna 1949 perustettu Yhteisvastuukeräys palaa juurilleen. Vuonna 1950 toteutetun ensimmäisen keräyksen tuotolla autettiin nälkää kärsiviä perheitä, sotaorpoja ja leskiä erityisesti Pohjois- ja ItäSuomessa. 1990-LUVUN LAMAVUOSINA nälkä palasi yhteisvastuuteemaksi. Vuoden 1993 keräystuotoilla järjestettiin työttömien ruokailuja ja vuoden 1997 Yhteisvastuukeräyksen voimin perustettiin EU:n elintarvikeapua jakavia seurakuntien ruokapankkeja. Ruokapankkien perustaminen sai ristiriitaisen vastaanoton. Moni pelkäsi, että toiminta rapauttaa julkista hyvinvointiyhteiskuntaa. – Yksi keräyksen sloganeista oli ”Pankki, jota ei tulisi olla”.

Tällä haluttiin korostaa, että kyse on vain ensiavusta ja yhteiskunnan rakenteet pitää saada sellaisiksi, että kenenkään ei tarvitse turvautua almuihin. Ruokapankit jäivät kuitenkin pysyvästi suomalaiseen katukuvaan, Tapio Pajunen toteaa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana yhä useampi seurakunta on aloittanut ruokapankkitoiminnan. Tällä hetkellä EU:n elintarvikeapua jakaa yli 90 prosenttia evankelis-luterilaisista seurakunnista. Vuonna 2016 ruokapankkien apuun turvautui yli 105 000 eri asiakasta. Määrä on suurempi kuin yhtenäkään aikaisempana vuonna. Samaan aikaan myös useat järjestöt ja vapaiden suuntien seurakunnat ovat ryhtyneet jakamaan elintarvikeapua. Laajentuminen kertoo Pajusen mukaan siitä, että hätä ei ra-

Yhteisvastuukeräys 2018 Keräyksen tuotosta 60 prosenttia käytetään katastrofeista ja konflikteista kärsivien ihmisten auttamiseen Kirkon Ulkomaanavun kautta. 40 prosenttia käytetään taloudellisesti vaikeassa tilanteessa elävien ihmisten auttamiseen Suomessa. Kotimaisesta avusta puolet menee perille Kirkon diakoniarahaston kautta ja puolet paikallisesti seurakuntien kautta. Jokaisesta lahjoitetusta eurosta noin 80 prosenttia ohjataan hädänalaisten auttamiseen Suomessa ja kehitysmaissa. Loput käytetään vaikuttamistoimintaan, keräystä tukeviin toimiin ja hallintoon.

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

ESIKOISLESTADIOLAISTEN TALVISEURAT jaudu vain ”köyhien alueille”. Myös asiakaskunnan muuttuminen kertoo yhteiskunnan murroksesta. – Vielä 1980-luvulla ruokaavun tarpeessa olivat lähinnä asunnottomat alkoholistit ja yksinäiset työttömät miehet. Nyt heidän rinnalleen on tullut takuueläkkeellä kitkuttelevia vanhuksia, opiskelijoita, osa-aikatyötä tekeviä ja yksinhuoltajia.

KAIKILLE AVOIN TILAISUUS lauantaina 10.2. klo 12 ja 18 sunnuntaina 11.2. klo 12 ja 18 maanantaina 12.2. klo 12 ja 18 RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 553 ja 553K

Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa! ”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.” Room. 10:17.

TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

LEIPÄJONOSSA SEISOVIA ihmisiä yhdistää tutkimusten mukaan se, että he elävät jonkun perusturvaetuuden varassa. Eläke, työttömyyspäiväraha, toimeentulotuki, vanhempainraha tai opintotuki ei riitä elämiseen. Suurilla paikkakunnilla avun tarvetta lisäävät korkeat asumiskulut.

”

MONEN SUOMALAISEN RUOKATRENDI ON SE, ETTÄ RUOKAA EI OLE. KERÄYSJOHTAJA TAPIO PAJUNEN

– Perustuslaki turvaa jokaiselle ihmiselle perustoimeentulon, mutta tällä hetkellä lakiin kirjattu lupaus ei toteudu, Tapio Pajunen sanoo. Nyt alkavan Yhteisvastuukeräyksen viesti päättäjille on se, että perusturvan taso ei ole riittävä. Pajusen mukaan etuuksien ostovoima on heikentynyt merkittävästi, kun hintataso on seurannut palkkakehitystä. Esimerkiksi kansaneläkkeen indeksikorotukset on jäädytetty useiksi vuosiksi. Pajunen huomauttaa, että Suomessa on Pohjoismaiden korkeimmat terveydenhuollon asiakasmaksut, joihin tehtiin 27 pro-

sentin tasokorotus vuonna 2016. Samana vuonna lähes 400 000 asiakasmaksua meni ulosottoon. Pajunen mainitsee vielä vuonna 2017 tehdyn päätöksen, jolla hallitus leikkasi Kelan kautta maksettavia lääkekorvauksia. – Näillä päätöksillä on ollut iso vaikutus leipäjonojen asiakkaisiin, joiden elämä on pienten tulojen vuoksi jatkuvaa priorisointia. Moni ikäihminen ei pysty enää ostamaan edes välttämättömiä lääkkeitä. PERUSTURVAN riittämättömään tasoon tarttuu myös helmikuun alussa julkaistava kansalaisaloite, jonka otsikko on Lakialoite takuutulosta perusturvan parantamiseksi. Aloite parantaisi perusturvaa nostamalla syyperusteisen toimeentuloturvan tasoa ja korottamalla takuueläkettä. – Toteutuessaan aloite vähentäisi merkittävästi leipäjonojen tarvetta, Pajunen sanoo. Yhteisvastuukeräyksen toteuttaa Kirkkopalvelut ry yhdessä evankelis-luterilaisten seurakuntien kanssa. ■

– Perusturvan tason pitäisi olla sellainen, että yhdenkään ihmisen ei tarvitsisi turvautua ruokaapuun, Yhteisvastuukeräyksen keräyspäällikkö Tapio Pajunen sanoo.

www.joutsenkivi.fi

Tervetuloa yökylään! SETTI daybed

NOTTE laveri

alk. 1097€ (1290€)

611€ (719€)

CIRO

alk. 2185€ (2570€)

Varavuoteiden tarve on moninainen; yhdelle vai kahdelle, satunnaisesti vai usein, perinteinen – moderni – mökkimäinen… Löydä meiltä teidän tarpeisiinne sopiva; Helppokäyttöiset mekanismit, runsaasti kankaita ja Made in Finland. Tervetuloa!

w w w . sop e.fi

vuodesohvat

NOTTE

alk. 842€ (990€)

KANERVA

alk. 842€ (990€) vetolaatikko 214€ (252€)

-15 24.2 asti

SETTI

Tervetuloa!

1990€ (2490€) kampanjakangas

Malmin raitti 17, Helsinki p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna ti-pe 10-18, la 10-16

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Tuire Sillanpää, 040 594 4204

Kari Salko, 0400 604 133

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

6 A Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

”

ERILAISIA TÖITÄ TEKEMÄLLÄ OPPII SAMALLA MUUSTAKIN ELÄMÄSTÄ EIKÄ JÄMÄHDÄ OMAAN TAITEILIJA MAAILMAANSA.

Oopperalaulaja ajaa välillä bussia Olli Tuovinen laulaa Kansallisoopperan uutuudessa, mutta hänelle ovat tuttuja myös tanssinopettajan ja bussinkuljettajan työt sekä keihäänheitto.

iacomo Puccinin säveltämän traagisen rakkaustarinan Madama Butterflyn esitykset pyörivät parhaillaan Kansallisoopperassa. Baritoni Olli Tuovinen esittää Japaniin sijoittuvassa tarinassa amerikkalaista konsuli Sharplessia. – Konsuli esiintyy teoksessa järjen äänenä. Hän yrittää varoittaa merivoimien luutnantti Pinkertonia, jolle on järjestetty nuori japanilainen vaimo. Pinkerton pitää avioliittoa väliaikaisena, mutta nainen ottaa liiton tosissaan ja rakastuu Pinkertoniin, Tuovinen kertoo. Tuovinen on esiintynyt Kansallisoopperassa vuodesta 2008 lähtien useissa rooleissa. Hän on ollut mukana myös eri oopperayhdistysten tuotannoissa. Viime syksynä hän oli pääroolissa Keravan Oopperan Jääkärin morsiamessa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

On hieman erilaista esiintyä Oopperan isolla näyttämöllä kuin harrastusryhmän tuotannossa, mutta Tuovisen mielestä kummassakin on hyvät puolensa. FREELANCERILLA TYÖT jatkuvat harvoin tasaiseen tahtiin, joten Espoossa asuva Olli Tuovinen on tehnyt välillä muitakin töitä. Omaa osaamistaan Sibelius-Akatemiasta oopperalaulajaksi valmistunut mies on hyödyntänyt antamalla laulunopetusta sekä yksityishenkilöille että kuoroille. Tuovinen on opettanut myös argentiinalaista tangoa. Kyseinen työ tuli harrastuksen kautta. – Kun johonkin tartun, minulla on taipumusta tehdä asioita täysillä. Syksyllä Tuovinen työskenteli bussinkuljettajanakin. Hän suoritti muutama vuosi sitten Työtehoseuran linja-autonkuljettajan ammattitutkinnon.

– Pääsin heti sen jälkeen Helsingin bussiliikenteelle töihin. Työ osoittautui kuitenkin liian sitovaksi, sillä pyydettyäni laulajantyöni takia toisen kerran virkavapaata, sitä ei enää myönnetty. Viime syksynä ajoin Vantaalla lähibussivuoroja, jotka oli suunnattu ikäihmisille ja liikuntarajoitteisille. Tuovinen myöntää syksyn tuntuneen raskaalta, kun samaan aikaan olivat Jääkärin morsiamen harjoitukset. – Onhan eri töitä hieman hankala yhdistää. Minusta tämä on kuitenkin ollut parempi vaihtoehto kuin jäädä työttömäksi. Se tuo turvaa, kun ei koskaan tiedä, mitä voi tapahtua. Voi vaikka menettää äänensä. – Erilaisia töitä tekemällä oppii samalla muustakin elämästä eikä jämähdä omaan taiteilijamaailmaansa.

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

Pariterapia palauttaa samalle aaltopituudelle Psykologian tohtori Anu Karvonen tutki väitöskirjassaan pariskuntien synkroniaa eli kehollista samanaikaisuutta. Oopperalaulaja ei välttämättä joka hetki työllisty omalla alallaan. Olli Tuovinen tekee silloin mieluummin vaikka bussinkuljettajan töitä kuin on työttömänä.

TYÖN VASTAPAINOKSI Olli Tuovinen harrastaa keihäänheittoa. Hän kilpaili lajissa nuorena SM-tasolla ja on nyt palannut tosissaan sen pariin. Tavoitteena on heittää ensi kesänä yli 70 metriä. Keihäänheitosta veivät teininä voiton laulaminen ja kitaransoitto. Kotkalaispoika esiintyi ensimmäisen kerran suurelle yleisölle 15-vuotiaana ryhdyttyään katusoittajaksi musiikinopettajansa kanssa. Seuraavana kesänä he kulkivat jo tilatuilla keikoilla ja esittivät muun muassa Olavi Virran tangoja omilla sovituksilla. – Aloin pikkuhiljaa tajuta, että minulla on ääntä. Menin 18-vuotiaana laulutunneille. Opettajani uskoi minuun, ja pääsin Sibelius-Akatemiaan Jorma Hynnisen oppiin. Tuovinen kertoo ymmärtävänsä nykyään syvällisemmin sen, mitä Hynninen ja muut opettajat opetuksellaan hakivat. – Olen myöhemmin tutkinut itse ääntäni, miten se toimii. Tässä ammatissa on tärkeää löytää oma äänensä eikä omaksua muiden laulumaneereja. ENSI SYKSYNÄ Olli Tuovinen nähdään Oopperan kummitus -musikaalissa varakreivi Raoulin roolissa, kun suuren suosion saanut musikaali palaa Kansallisoopperan ohjelmistoon. – Oopperan kummitusta oli kiva tehdä, ja vetihän se hyvin katsojiakin. Oopperan kannatti ottaa se ohjelmistoon, koska sen menestyksen ansiosta siellä on voitu tehdä myös kokeellisempia esityksiä, Tuovinen sanoo. ■ Giacomo Puccini: Madama Butterfly. Ohjaus Yoshi Oida. Kansallisoopperassa 10.3. saakka. Oopperan kummitus palaa Kansallisoopperan ohjelmistoon marraskuussa 2018.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ISTOCK

akastuneet saattavat sanoa, että heillä synkkasi heti ensitapaamisella. Nyt synkkaamisesta ja siitä, miten siihen voidaan vaikuttaa pariterapiassa, on saatu myös tieteellistä näyttöä. Anu Karvonen tutki psykologian väitöskirjassaan synkroniaa eli kehollista samanaikaisuutta pariterapian aikana sekä terapiassa käyneiden puolisoiden että terapeuttien välillä. Väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa joulukuussa. Tutkimuksessa oli mukana 24 pariterapiaasiakasta ja kymmenen terapeuttia, jotka työskentelivät pareittain. Karvonen tutki, miten heidän sympaattiset hermostonsa reagoivat terapian aikana. Sympaattinen hermosto toimii tahdosta riippumatta, usein tunteita koettaessa. Esimerkiksi uhkaavissa tilanteissa se tuottaa taistele tai pakene -reaktion. Asiakkaiden ja terapeuttien reaktioista saatiin tietoa tutkimalla ihon sähkönjohtavuutta eli kämmenten hikoamista sekä stressiin liittyviä muutoksia sydämen sykkeessä. Lisäksi parit arvioivat hyvinvointiaan ennen terapian alkua ja sen päättymisen jälkeen kyselylomakkeiden avulla. SYNKRONIA ELI SE, että olemme samalla aaltopituudella kehollisesti, koetaan miellyttävänä, ja se lisää kiintymystä. Ei ole sattumaa, että toisiinsa ihastuneet saattavat myötäillä toistensa eleitä ja liikkeitä. – Synkronia heijastaa suhteen tilaa. Mitä korkeampi on synkronian taso, sitä enemmän on yleensä kiintymystä toista kohtaan, Karvonen kertoo. Pariterapiaan tulleilla pareilla keskinäinen synkronia oli kuitenkin matala. Se oli korkeampi jopa terapeutin ja asiakkaan välillä ja erityi-

sen korkea parina työskentelevien terapeuttien välillä. – Muutamilla pareilla synkronia pysyi terapien aikana samana ja joillakin aavistuksen laski. Heidän terapiaistunoillaan keskusteltiin jopa erosta. Suurimmalla osalla synkronia kuitenkin nousi. Hermosto reagoi myös istuntojen aikana. Yllättävää Anu Karvosen mukaan oli se, että hermosto saattoi viritä enemmän silloin, kun ihminen kuunteli toisen puheenvuoroja, kuin silloin, kun hän kertoi omista ajatuksistaan ja tunteistaan. Synkronian lisääntyminen vaikutti myös siihen, miten parit arvioivat hyvinvointiaan. Erityisesti naiset kokivat voivansa paremmin kun synkronia kasvoi. Karvosen mukaan tätä voi selittää esimerkiksi se, että naiset kaipaavat enemmän läheisyyttä ja parit tulevat terapiaan yleensä naisen aloitteesta. PAITSI PARISUHTEESSA myös muissa läheisissä ihmissuhteissa on synkroniaa. – Sitä on tutkittu esimerkiksi ystävien välillä baarissa. Toiselle annettiin ohjeeksi olla passiivinen, mikä herätti välittömästi kiukkua toisessa. Täysi synkronia ei ole Anu Karvosen mukaan aina välttämättä hyväksi. – Synkronia lisää empatiaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Riitatilanteessa siitä voi olla haittaa, jos tunteet tulvivat kummallakin samanaikaisesti yli. Asiaan vaikuttaa myös temperamentti. – Sanotaan, että puolet ihmisen käyttäytymisestä johtuu perimästä, esimerkiksi temperamentista, ja puolet on ympäristön vaikutusta. Kiihtymyksen säätelyä voi opetella. Voi sopia, miten toimitaan, kun toisella menee yli. Silloin voi olla tarpeen vaikka puolen tunnin aikalisä. ■

8 A Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

Tilaisuuksia

Palveluja tarjotaan

Siivouspalveluja

HERÄNNÄISSEURAT

Moppi & Harja on tarjonnut luotettavaa ja laadukasta kotisiivousta jo vuodesta 2004 lähtien. Teemme ilmaisen kartoituskäynnin. Ota yhteyttä 0400 387 462

tuomo.kemppainen@moppi-harja.fi

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Ostetaan

Hautakiviä Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

Hammashoitoa ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Nyt uudet kokoproteesit sekä suu- ja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan.

Kaikki hautakivialan työt

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

vuodesta 1922

Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). Tarjous voimassa 28.2.2018.

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

Keskustan Erikoishammasteknikot

Lakipalveluja

STU

to 1.2. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 2.2. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. su 4.2. klo 12 kirkkopyhä Siltamäen kko,Jousimiehent.5, Hki; kahvit ja seurat. klo 16 Myyrmäen kko, Uomat.1, Vantaa (huom. aika!). klo 18 Pentin seurat, Alppilan kko, Kotkank.2, Hki (kahvit klo 17.30, Yv-messu klo 16). klo 18 Ankkuri, Keskusk.11, Mäntsälä. klo 18 kirkkopyhä Käpylän kko, Metsolant.14, Hki. Veisuuveljet. Kahvit ja pienet veisuut. ma 5.2. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. ti 6.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo, Kamppi). 10.-11.2. Hengellinen Kuukauslehti 130, Kallion kko, It. Papink. 2, Hki. la 10.2. klo 15-17 paneelikesk. ”Mihin tarvitaan kristillistä mediaa?” mm. Simo Juntunen, Riitta Kalliorinne, Ruut Luukkonen, Joona Raudaskoski, Freija Özcan; kahvit. klo 18 Herännäisnuorten kuoron konsertti, joht. H.-M.Hapuli. su 11.2. klo 10 kirkkopyhä Kallion kko, saarna V.-M.Hynninen; tarjoilu ja seurat, mm. lausunta E.-M.Haukinen. klo 16 HK 130 Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi), mm. T.Orpana, J.Elenius. klo 17 uusien Sv-säv. opett. Tikkurilan Olotila, Unikkot. 5a/Vehkap., Vantaa. klo 18 Kirkonkulman nrsotila, Kirkkot.6, J-pää. klo 18 Klaukkalan kko, Ylitilant.6, N-järvi. ke 14.2. klo 19 Körttikodin seurat. pe 16.2. klo 18 Hyvinkään srk-kesk. pieni juhlasali, Hämeenk. 16.

Toimipisteet: Bulevardi, Hämeentie, Herttoniemi, Kauppalantie ja Malmi

Rakennusala

Myydään asuntoja ASUNTO ESPANJASSA Kalustettu huoneisto oh+mh+kk+kph, iso parveke, merinäköala, hyvä ranta 150 m, autopaikka hallissa. Hinta 75 000 euroa. Puh. 041 700 8949

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 4.2 klo 13.30 (Ap.t. 12-13) Pietari vapautuu vankilasta - Raimo Vanninen Barnabas ja Saul lähetystyöhön - Heikki Junttila

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ilmainen arviointi + k-vähennys. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

Hautauspalveluja Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

#RUOKATRENDIT2018 AUTA IHMISIÄ NÄLÄSSÄ. Lähetä tekstiviesti APU10 (10 €) 16588. yhteisvastuu.fi Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017. Keräyslupa ÅLR/2017/5294, voimassa 1.9.2017–31.8.2018, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 28.6.2017.

VALO

Ihana

Ola Kolehmainen: San Pietro, 2017

Joissakin kirkoissa huimaa ja hengästyttää. Pyhiä tiloja kuvannut Ola Kolehmainen ja kirkkoarkkitehtuuria tutkinut Arto Kuorikoski pohtivat, miksi.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT OLA KOLEHMAINEN JA MAIJA TOIVANEN

n kirkkoja, joihin astuvan ensimmäinen reaktio on henkäisy. Tunnetta, joka herää, on vaikea tarkasti nimetä. Se on sekoitus hämmästystä, ällistystä, ihastusta, liikutusta, ahneuttakin. Tila tuntuu koko ruumiissa. Henki salpautuu. Huimaa. Joskus itkettää. Sydämentykytykset ja heikotus taiteen äärellä ovat oireita niin kutsutusta Stendhalin syndroomasta. Se on saanut nimensä ranskalaisen kirjailijan Stendhalin mukaan, joka vuonna 1811 Italianmatkallaan joutui Firenzen Santa Croce -kirkossa outojen tuntemusten valtaan. Ei minua hämmästytä, että Stendhalin syndrooman raportoidaan iskevän usein juuri Italiassa. Siellä kirkoissa voi nähdä mykistäviä taideaarteita: Giotton freskoja, Caravaggion maalauksia, Berni-

nin ja Michelangelon veistoksia. Hämmästyttäisi, jos sydän ei hakkaisi. Mutta omaan kokemukseeni kuuluu esteettisen lisäksi jotain muutakin. Ehkä sitä voisi paremman sanan puuttuessa kutsua uskonnolliseksi. Oma oleminen asettuu jotenkin oikeampaan mittakaavaan. Minä olen pieni ja jokin ympärilläni avautuu käsittämättömiin. On yllättävää, että me 2000-luvulla lomamatkojen, elokuvien, pelimaailmojen ja visuaalisten ärsykkeiden kyllästäminä reagoimme edelleen näin. Millaisina esimerkiksi 1200-luvun goottilaiset kirkot taivaaseen kurkottavine torneineen, pitsiseinineen, veistoskoristeluineen ja värikkäine lasimaalauksineen ovat näyttäytyneet tavallisille ihmisille, jotka asuivat pienissä pimeissä tölleissä ja joiden maailmassa värikästä oli vain Luojan luoma luonto? Eikä tarvitse mennä edes niin kauas: kyllä vaikkapa 1400-luvun lopussa rakennettu Espoon tuomiokirk-

ko seinämaalauksineen on varmasti aikoinaan tuntunut suurelta ihmeeltä. SAMASTA IHMEEN kokemuksesta saan kiinni myös Ola Kolehmaisen Pyhiä tiloja -näyttelyssä. Hänen teoksissaan, jotka kuvaavat moskeijoita, kirkkoja ja synagogia, on niin voimakas tilan tuntu, että niihin melkein voisi astua sisään. Kolehmaisen on täytynyt viettää noissa huimaavissa tiloissa kameransa kanssa lukemattomia tunteja. Miltä se on tuntunut? Kolehmainen kertoo, että hänellä on taipumus aistia tila ja nauttia, jopa haltioitua siitä. Ylevän tuntemuksen aiheuttava tila voi hänelle olla kirkko, mutta yhtä lailla museo tai satamarakennus. Kiinnostus tilaan heräsi Kolehmaisella jo opiskeluaikoina Taideteollisessa korkeakoulussa. Hän rakensi lopputyönään Kluuvin galleriaan eräänlaisen pyhän tilan, Temppeliksi nimetyn installaation. Sen jälkeen

Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

Ola Kolehmainen: San Miniato Al Monte 1207 II, 2017

PYHÄT TILAT avautuivat Kolehmaiselle, kun turkkilainen taiteenkerääjä Ahmet Kocabiyik tilasi hänet kuvaamaan arkkitehti Mimar Sinanin 1500-luvulla suunnittelemia moskeijoita. – Sinan uudisti moskeija-arkkitehtuurin täysin. Aiemmin moskeijoissa oli rakennusteknisistä syistä paljon pilareita. Sinanin moskeijat ovat lähes neliön muotoisia, niissä on iso kupoli ja sen ympärillä kannattelevat kupolit. Niin moskeijasta on saatu valtavan kokoinen yhtenäinen, tyhjä tila, joka aukeaa heti, kun ovesta astuu sisään. Se tuntuu voimakkaasti koko kropassa, Kolehmainen kertoo. – Aiemmissa kuvissani keskeisiä ovat väri ja valo, koska kuvasin lähinnä rakennusten julkisivuja. Nyt sisätilasta tuli kuvieni sisältö. Aiemmin pelkäsin, että jos tartun historialliseen arkkitehtuuriin, sorrun pelkkään dokumentointiin. Vaikka Kolehmainen työskenteli moskeijoissa seitsemän kuukauden ajan lähes päivittäin, koke-

” VALO

Kolehmainen alkoi miettiä, miksei hän voisi kuvata kirkkoja. Niinpä vuonna 2000 hän vietti kaksi kuukautta Pariisissa ja kuvasi 78 kirkkoa. – Mutta siitä hommasta ei tullut mitään. En vain saanut tilasta kiinni. Samalla matkalla hän alkoi kuvata nykyarkkitehtuuria, ja juuri sen kuvaajana hänet on tähän asti tunnettu.

Juuri oikeanlainen

saattaa osua tilaan 15 minuutin ajan päivässä parin viikon ajan – ja sitten taas seuraavan kerran ehkä puolen vuoden päästä. Synkeä sadepäivä voi pilata kuvaukset.

Ola Kolehmainen teki Pyhiä tiloja -näyttelyään neljä vuotta.

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

mus tilan voimakkuudesta ei kadonnut. Hän on käynyt samoissa paikoissa kuvausprojektin jälkeenkin, ja tunne on edelleen tallella. OLA KOLEHMAISEN projekti ei päättynyt Turkkiin ja moskeijoihin. Se laajeni ensin kirkkoihin Italiassa ja lopulta myös synagogiin eri puolilla Eurooppaa. Vanhin hänen kuvaamistaan rakennuksista on 120-luvulla rakennettu, alun perin antiikin Rooman jumalille omistettu temppeli Pantheon, joka muutettiin kirkoksi 600-luvulla. Uusimmat ovat synagogia 1800- ja 1900-luvuilta. Vaikka Kolehmainen kuvasi kolmen uskonnon pyhiä tiloja, työn lähtökohtana oli arkkitehtuuri, ei uskonto. – Mutta en pyrkinyt millään lailla välttämäänkään uskonnollisuutta. Olin kauhuissani siitä, että näillä rakennuksilla on niin mieletön historia. Miten niitä voisi käsitellä niin, että historia näkyy, mutta tulos ei ole banaali? Ja kun tilat ovat niin täynnä yksityiskohtia, miten niitä voisi kuvata niin, ettei se jää pelkäksi dokumentoimiseksi? Jotkut Kolehmaisen kuvaamista rakennuksista ovat myös suosittuja turistikohteita, tuttuja postikorteista ja matkaoppaista, tallennettu lukemattomia kertoja kameroihin ja kännyköihin. Niilläkin, jotka eivät ole niissä käyneet, voi olla vahva mielikuva siitä, miltä näyttävät Hagia Sofia Istanbulissa, Pantheon ja Pietarinkirkko Roomassa tai Pyhän Markuk-

sen kirkko Venetsiassa. Niistäkin Kolehmainen onnistuu näyttämään jotain ennennäkemätöntä. Epätoivon hetkiä hän koki varsinkin Pyhän Markuksen kirkossa. Mikään ei tuntunut onnistuvan. Kirkon kultaiset mosaiikit olivat liian päällekäyviä. Ei ollut helppoa kuvata myöskään Padovassa sijaitsevaa Scrovegni-kappelia, jonka seiniä peittävät varhaisrenessanssin mestarin Giotton heleänväriset freskot. Kolehmaisen kuvissa Pyhän Markuksen kirkon kulta on vain himmeä aavistus ja Scrovegnikappeli on vedostettu hyvin tummaksi. ISOJEN TILOJEN kuvaaminen oli niin haasteellista, että Kolehmainen kokee joutuneensa opettelemaan uuden kielen. Miten tilan mittasuhteet ja toisaalta myös yksityiskohdat välittyisivät? Lopulta Kolehmainen päätyi jakamaan tilan osiin, kuvaamaan osat erikseen ja yhdistämään sitten lopullisen teoksen useammasta osasta. – Myöhemmin sain tietää, että niin ihminen oikeasti näkeekin. Me havaitsemme tilat fragmenteissa ja aivot koostavat havainnoista kokonaiskuvan. Lähes kolmiulotteisen vaikutelman ohella Kolehmaisen kuvissa ihastuttaa valo. Se tuntuu tulevan jostakin toisesta todellisuudesta ja näyttää sakealta, lähes käsin kosketeltavan aineelliselta. – Se on ihan perusvalokuvausjuttu. Valokuvaan voi ikään kuin varastoida valoa niin, että tietyt

alueet ovat kirkkaita ja silti varjoalueiltakin voi erottaa asioita. Silmä sen sijaan ei pysty havainnoimaan tiloja näin. Kirkas valo sokaisee niin, että kaikki sen ympärillä jää hämärään, Kolehmainen selittää. Hän käyttää kuvissaan vain luonnonvaloa, joten hänen täytyi löytää hetki, jolloin valo on juuri oikea. Siksi hän kuvasi noin 12 000 luonnoskuvaa määritelläkseen, mikä vuoden- ja vuorokaudenaika missäkin paikassa on valon kannalta kuvaamiselle paras. Juuri oikeanlainen valo saattaa osua tilaan 15 minuutin ajan päivässä parin viikon ajan – ja sitten taas seuraavan kerran ehkä puolen vuoden päästä. Synkeä sadepäivä voi pilata kuvaukset. TEOLOGIAN TOHTORI Arto Kuorikoski on kuvannut Kuvio-tietokantaa varten kaikki Suomen kirkot, yhteensä yli 800 rakennusta, ja sen lisäksi ulkomailla vielä noin tuhat kirkkoa. Kaikki niistä eivät millään voi olla mykistäviä, ainutkertaisia tai ihmeellisiä. Eikö työ alkanut kyllästyttää? Kuorikoski sanoo yllättyneensä usein positiivisesti. Vaatimatonkin kirkko on melkein aina kiinnostavampi kuin hän siitä näkemiensä kuvien perusteella olisi odottanut. Kuorikoski myös muistuttaa, ettei kirkon merkitystä ihmisille voi mitata voi mitata sen arkkitehtonisen arvon perusteella. – Ihmisen muistot vaikuttavat paljon siihen, minkä he kokevat rumaksi tai kauniik-

Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

Ola Kolehmainen: Hagia Sophia 537AD III, 2014

si. Oma vihkikirkko voi olla rakkain, vaikka se jonkun toisen mielestä olisi ankea betoni bunkkeri. Kuorikoski on myös tutkinut kirkkoarkkitehtuu ria. Siitä tunteesta, joka minut joissakin kirkoissa valtaa ja jota en osaa nimetä, voisi hänen mukaan sa käyttää sanaa numinöösi. Sana ei ole Kuorikos ken omaa keksintöä, vaan peräisin 1800 ja 1900lu kujen vaihteessa eläneeltä uskontotieteilijältä Rudolf Ottolta. Otto oli erityisen kiinnostunut uskon topsykologiasta ja uskonnollisesta kokemuksesta. – Otto tutkii pyhää sen herättämien tunteiden kautta. Hänen paljon siteeratun määritelmänsä mu kaan pyhässä on kyse salaisuudesta, joka on yhtä aikaa sekä pelottava että puoleensavetävä, Kuori koski kertoo. Otton mukaan pyhä voi herättää pelkoa, joka on erilaista kuin normaali, luonnollisiin asioihin koh distuva pelko. Se voi herättää kokemuksen läsnäole vasta voimasta tai elävästä jumalallisesta tahdosta. Kokemukseen voi liittyä myös mystisiä piirteitä: ih meen ja käsittämättömän tuntua, arvoituksellisuut ta ja hämmennystä. Tai suunnatonta nöyryyttä. – Toisaalta pyhän voi kokea puoleensavetävänä, kiehtovana, kaikkia aisteja kiihottavana ja kohotta vana. Voi tuntua siltä, että siitä ei pääse irti, Kuo rikoski lisää. Hän nimeää muutaman modernin rakennuksen, joita on analysoinut: Fritz Wotruban betoninen Kaikkein Pyhimmän Kolminaisuuden kirkko Wie nissä kuvastaa valtaa ja voimaa, Le Corbusierin

”

Oma vihkikirkko voi olla

RAKKAIN, vaikka se jonkun toisen mielestä olisi ankea betonibunkkeri.

kuuluisa Ronchampin kappeli leijuvalta vaikutta vine kattoineen hämmästystä ja ihmettä. Loputon ta energiaa ja liikettä taas voi aistia vaikkapa Alvar Aallon Vuoksenniskan kirkossa. KAIKKI, MITÄ kirkoissa koetaan, ei tyhjenny valon, tilan tai taiteen tuottamaan visuaaliseen elämyk seen. Historia ja legendat ovat läsnä pyhäinjään nöksissä ja haudoissa. Kaikuu. Tuoksuu. Kesähel teillä vihkivedellä tehty ristinmerkki tuntuu hetken viileältä otsalla. Talvella taas esimerkiksi Firenzen isoissa renessanssikirkoissa voi olla niin kylmä, et tä hengitys höyryää.

Oma erityinen kokemuksensa syntyy myös siitä, miten tilaan asettuu. Sytyttää ehkä kynttilän. Istuu penkkiin, lepuuttaa sielua ja jalkojakin. Kaupungin häly jää ulkopuolelle, matka pysähtyy hetkeksi. Voi olla avoin sille, mitä ehkä tapahtuu. Katolinen munkki ja mystikko Thomas Merton oli nuorena Roomassa turistimatkalla, mutta kau pungin vanhat, varhaiskristilliset kirkot muuttivat matkan pyhiinvaellukseksi. Muistelmissaan Merton kertoo, että hän aluksi hakeutui kirkkoihin taiteen vuoksi. Sitten Merton huomasi, että hänellä oli jo kin tarve tai kaipuu, joka täyttyi vain kirkoissa. Niis tä hän löysi sisäistä rauhaa ja tunteen siitä, että juu ri sinne hän kuuluu. Kirkkojen mosaiikit ja freskot eivät olleet mitä ta hansa taideteoksia: ensimmäistä kertaa Merton sai aavistuksen siitä, kuka on Jumala, jota ne kuvaavat. ”Kuinka usein olin aivan yksin noissa kirkoissa valtavan Jumalan kanssa, enkä tiennyt siitä mitään – paitsi että täytyihän minun hämärästi tietää siitä jotain. Ja se oli Hän, joka opetti minulle, kuka oli, suoremmin kuin kykenin tajuamaan”, Merton kir joittaa. ■ Ola Kolehmainen: Pyhiä tiloja Helsingin taidemuseo HAMissa 4.3. asti. Näyttelyn yhteydessä kuullaan Petros Paukkusen ääni-installaatio Heavenspace – Architecture of Infinity. Lue kirkkojakaupunki.fi:stä, mitkä ovat Arto Kuorikosken ja neljän muun suosikkikirkot pääkaupunkiseudulla, ja äänestä omaa lempikirkkoasi.

LISÄÄ VERKOSSA

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

Harkitsetko asuntosi vuokraamista?

Oletko myymässä asuntoasi?

Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti.

Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.

Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Soita niin keskustellaan tarkemmin!

Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita ja sovi tapaaminen!

p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi

p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi

HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU

Ilmalankuja 2, HKI

MAINOS

”Löysin helpotuksen polvivaivoihini” Ilona iloitsee siitä, kun pystyy taas elämään aktiivista elämää harrastustensa parissa.

Ilona Dalkvist on iästään (75 vuotta) huolimatta aktiivinen eläkeläinen, jonka harrastuksiin kuuluvat muun muassa kuorolaulu, lenkkeily ja matkailu. Vuosi sitten Ilonan oli luovuttava harrastuksistaan, kun reistailevat polvinivelet alkoivat rajoittaa liikkumista. Tilanne muuttui kuitenkin merkittävästi, kun hän alkoi käyttää Movizin Complex -ravintolisää.

hjatessaan meidät sisälle olohuonee seen Ilona kertoo, kuinka hänen liik kumisensa alkoi vaikeutua edellisenä vuonna. Päällepäin ei arvaisi polvien reistailleen, niin rivakasti käyvät nyt hänen askeleensa. Hyväntuulinen ja puhelias Ilona kulkee olo huoneen ja keittiön väliä tar joillen meille kahvia ja kotona leivottua kakkua.

Oikuttelevat nivelet haittasivat liikkumistani

Edellinen vuosi ei todella kaan ollut Ilonan parhaita. Hänellä alkoi olla vaikeuk sia liikkua eikä mikään apu tuntunut tehoavan. – Olimme suunnitelleet perhematkan Meksikoon tyttäreni ja vävyni kans sa. Matkasta ei kuitenkaan tullut sitä elämystä, jota olin odottanut. Meksikos

TILAA MOVIZIN PUOLEEN HINTAAN! TILAA MOVIZIN COMPLEX KESTOTILAUKSENA. SAAT ENSIMMÄISEN PAKKAUKSEN PUOLEEN HINTAAN. Nyt vain 14,95 € 180 tablettia + toimituskulut 4,95 €

SOITA: 020 741 4220 Ma–To: 8–16, Pe: 8–14.30

www.wellvita.fi Ei sitoutumisaikaa. Maksu aina laskulla.

Hirsalantie 11, 02420 Jorvas Ravintolisän on tarkoitus täydentää normaalia ruokavaliota. Sairauteen liittyy useita riskitekijöitä, eikä yhden tekijän muuttamisesta välttämättä ole hyötyä.

MAINOS

sa polvieni reistailun takia minulle järjestettiin kulje tus paikasta toiseen, mut ta haastavimmat kohteet jäivät minulta kokonaan väliin. Matka itsessään oli ihan hyvä, mutta huonon liikkuvuuteni vuoksi meil tä jäi paljon käyntikohteita näkemättä. – Polvieni kunto heikkeni vain entisestään. Pystyin tuskin kävelemään ja lopul ta liikkeelle päästyäni kä velin pahasti ontuen, Ilona kertoo.

Movizin Complex tehosi nopeasti

Kotona Ilona kertoi ystävät tärilleen Meksikon matkas ta ja reistailleista polvistaan. – Eräs ystävättäristäni tunnisti ongelman ja antoi

Olen ottanut Movizin Complex -tabletteja säännöllisesti koko ajan enkä missään nimessä lopeta niiden käyttöä. minulle nivelten hyvinvoin tiin tarkoitettuja Movizin Complex tabletteja. Heti kokeiltuani huomasin, että polveni notkistuivat ja oloni parani päivä päivältä. Ystä vättäreni antama pakkaus riitti kaksi kuukautta ja kun pakkaus alkoi huveta, kiireh din tilaamaan uuden paketin Wellvitalta. – Kolmen kuukauden jäl keen oloni on NIIN hyvä pitkästä aikaa. Olen ottanut Movizin Complex tablette ja säännöllisesti koko ajan enkä missään nimessä lo peta niiden käyttöä, toteaa Ilona päättäväisesti.

Takaisin aktiiviseen elämään

MAINOS MAINOS

Movizin Complex sisältää tehokkaita kasviuutteita

INKIVÄÄRI Inkivääri on tunnettu kasvi, jota on jo pitkään käytetty nivelvaivojen lievittämiseen. Inkiväärin vaikut tava aine, gingeroli, edistää nivelten liikkuvuutta.

RUUSUNMARJA Ruusunmarja pitää nivelet hyvin voivina ja edistää niiden liikku vuutta. Lisäksi punaiset ruusun marjat sisältävät Cvitamiinia, joka edistää kollageenin normaalia muodostumista nivelruston luon nollista toimintaa varten.

BOSWELLIA

Ilona on saanut uutta uskoa elämään. Hän haluaa taas matkustella ja elää aktiivis ta elämää harrastustensa parissa. – Teimme uuden perhe loman Meksikoon ja tällä kertaa liikkumisestani ei ollut vaivaa. Nyt odottelen ilolla loppuvuotta, jolloin suunnitteilla on matka Ka nadaan poikani ja lapsen lasteni kanssa. – Olen myös alkanut juok semaan. Juoksen tuttuja teitä pitkin aina noin 15 mi nuutin ajan, minkä jälkeen kävelen takaisin kotiin. Nautin hyvästä olosta, jon ka liikunta antaa kropalle ja mielelle, kertoo Ilona.

Boswelliapuusta saatavaa uu tetta on jo kauan käytetty mm. Intiassa edistämään nivelten luonnollista liikkuvuutta ja jous tavuutta.

Ilonalla on paljon meno ja ja rak kaita harrastuksia. Hän laulaa kuorossa ja ta paa ystävättäriään käsityö kerhossa, jossa he aika ajoin järjestävät myös näyt telyi tä. Hän pystyy jälleen elä mään haluamaansa aktii vista elämää. – Elämäni on mitä par haimmalla mallilla, varsin kin nyt, kun pystyn vaivat ta liikkumaan kaikkialla, Ilona toteaa säteilevä hymy kasvoillaan.

YLEISINTÄ MERKKIÄ NIVELTEN IKÄÄNTYMISESTÄ

Movizin Complex sisältää kasviuutteita, jotka edistävät luonnollisesti niveltesi terveyttä. Jo tuhannet tyytyväiset asiakkaamme tietävät sen.

POLVET

LONKAT

SELKÄ

OLKAPÄÄT

NISKA

SORMET

Polvet tuntuvat jäykiltä varsinkin portaita alas kävellessä. Selkä tuntuu jäykältä varsinkin kun istut pitkään paikallasi. Niskasi on usein jäykkä, etkä pysty kääntämään päätäsi vapaasti ja vaivatta kaikkiin suuntiin.

Nojatuolista nouseminen on vaikeampaa.

Olkapäät tuntuvat kankeilta kun liikuttelet käsivarsiasi.

Sormet ovat jäykät ja niitä kolottaa erityisesti aamuisin ja säiden vaihdellessa.

MAINOS

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

Pappi, uskonto ja isänmaa Sotilaspastori Risto Kaakisen tehtävänä on kuunnella ja puhua vaikeista asioista. Joskus ne liittyvät sotaan, joskus seurusteluun. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

lämäni vaikein vuosi. Näin Risto Kaakinen kuvailee omaa varusmiespalvelustaan Riihimäellä noin 20 vuotta sitten. – Jos joku olisi silloin sanonut, että olen armeijassa joskus töissä, en olisi ikinä uskonut. Se oli enemmänkin kuten Suurlähettiläiden biisissä, jossa lauletaan, että kun tänään lähden, en taakse aio vilkaistaan. Isä oli kuollut pari vuotta aikaisemmin ja paikka maailmassa oli vielä hakusessa. Armeijassa ei silloinkaan ollut pelkästään kivaa. – Vaikka se oli vaikea jakso, mielessäni ei kuitenkaan käynyt keskeyttäminen. Oliko se sitten se porukka? Se, ettei ollut siinä kurimuksessa yksin. Armeijan jälkeen hän opiskeli teologiaa ja työskenteli nuorisopastorina. Kertausharjoituksissa Kaakinen näki sotilaspastorin, joka teki työtään Isä Camillo -tyyliin, luontevana osana joukkoaan. Kun sotilaspastorin paikka tuli auki, Kaakinen haki ja pääsi. Papinpaita vaihtui univormuun, ja palkan maksaa nyt Puolustusvoimat, ei kirkko. – Sillä on se merkitys, että kuulun joukkoon. Pantapaidassa olisin ulkopuolinen. – Näissä varusteissa joudun myös käsittelemään eettiset kysymykset tappamisesta ja muista asioista. On tärkeää tunnustaa väriä, tässä tapauksessa vihreää, ja hyväksyttävä se, missä on töissä. KUN RISTO KAAKINEN aloitti tehtävässään, hänen perehdyttäjänsä sanoi, että ”minä en tule kertomaan sinulle, mitä sinun pitäisi tehdä”. Se kuvastaa sitä, että työtä saa tehdä omalla persoonallaan. On tietyt raamit, mutta ei tarkkoja ohjeita, mitä sanoa ja miten olla. Työhön kuuluu esimerkiksi oppitunteja, hartauksia, jumalanpalveluksia, rippikouluja sekä kahdenkeskisiä keskusteluita varusmiesten ja

Kuka? Risto Kaakinen, 40, on kolmen lapsen isä, pappi, työnohjaaja ja intohimoinen kuntoilija.

Mitä? Työskentelee sotilaspastorina Santahaminassa.

Motto ”Tarvitaan pimeyttä, jotta voi nähdä tähdet.”

kantahenkilökunnan kanssa. Se, mihin armeija tarvitsee pappia, on kirkastunut Kaakiselle vähitellen. – Eräänä päivänä tuli soitto portilta. Sinne oli tullut mies, joka halusi jutella papin kanssa. Hän kertoi varusmiespalveluksestaan ja siitä, kuinka häntä oli silloin kiusattu. Viimeisenä päivänä tupakaveri oli sanonut, että jos sota syttyisi nyt, olisit ensimmäinen, jonka tappaisin. Kokemus painoi miestä, vaikka siitä oli 15 vuotta. – Kunpa hänellä silloin olisi ollut joku, jonka kanssa jutella, Kaakinen toteaa. – Sain luvan kertoa hänen tarinansa, ja kerron tätä varusmiehille esimerkkinä siitä, mikä valta sanoilla on. Suurimmalla osalla varusmiehistä palvelus sujuu hyvin, vaikka armeija voi tuntua kovalta ja kilpailuhenkiseltä paikalta. – Pappi voi olla joukossa toisenlaisena äänenä, kertomassa, että jokainen kelpaa sellaisena kuin on. Kahdenkeskisissä keskusteluissa varusmiesten kanssa aiheina ovat esimerkiksi ahdistus, läheisten sairaudet, epävarmuus tulevasta ja seurusteluun liittyvät huolet. – Kyllä tässä saa olla varsinainen rakkauden apostoli. Ratkaisuja parisuhdeongelmiin tai siihen, mitä tekisi intin jälkeen, Kaakiselta ei välttämättä löydy. – En oikein usko patenttiratkaisuihin, jotka tulevat ulkopuolelta. Tärkeintä on, että ihminen sanoo ääneen omat ajatuksensa ja peilaa niitä jonkun kanssa.

”

PAPPI VOI OLLA JOUKOSSA TOISENLAISENA ÄÄNENÄ, KERTOMASSA, ETTÄ JOKAINEN KELPAA SELLAISENA KUIN ON.”

SOTAVUODET ELÄNEIDEN kokemukset vaikuttivat vielä vahvasti silloin, kun Risto Kaakinen oli lapsi ja nuori. Siksi hänestä on kiinnostava seurata nykyisiä parikymppisiä, jotka ovat vapaita sotien traumois-

ta. Heidän maanpuolustustahtonsa ei kumpua pappojen sotajutuista, vaan on jotakin muuta, minkä he kokevat merkitykselliseksi. – Merkitystä voi hakea vaikka Suomen passista ja vapaudesta. Me suojelemme passia, vapautta, sananvapautta, vapaata liikkumista, ja sitä kautta kotiamme, Kaakinen arvioi. Varusmiespalveluksessa koetaan paljon sellaista, mitä ei muuten koettaisi. Mutta ei touhun syvempi tarkoitus ole siinä, että nuoret ihmiset saisivat yöpyä metsässä tai tuntisivat kuuluvansa porukkaan. Armeijat ovat olemassa siksi, että varaudutaan sotaan. Sodissa kuolee ihmisiä, isiä, äitejä, siskoja, veljiä, jonkun lapsia. Kaakinen on sitä mieltä, että sitä pitäisi miettiä enemmän. Hän on se, joka puhuu oppitunneilla varusmiesten kanssa näistä aihesta. Eikö tunnu siltä, vaikeat teemat on ikävästi sysätty papille? – Sinäpä sen sanoit. Kyllä niinkin olen välillä kokenut. Jokainen sotilas täällä kouluttaa kuitenkin eri asioista, ja tämä on minun tehtäväni. – Me sotilaspastorit olemme korkeakoulututkinnon suorittaneita. Teologia antaa eväitä myös tällaisiin keskusteluihin. RAAMATUSSA SANOTAAN sotilaista, sodasta ja tappamisesta paljonkin. Ei esivalta turhaan miekkaa kanna. Joka miekkaan tarttuun, se miekkaan hukkuu. Älä tapa. Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin. Olisikohan Jeesus mennyt armeijaan? Risto Kaakinen on pitkään hiljaa. – Tuota... En ole miettinyt. Äärimmäisen hyvä kysymys. En tiedä. Sotaan liittyvissä kysymyksissä jokaisen on tehtävä omat ratkaisunsa – tai vain hyväksyttävä, että kun univormu on yllä, on osa suurempaa kokonaisuutta ja toimii sen mukaan. Kaakista on omien lasten myötä alkanut puhutella ajatus suojelusta. – Olen lainannut Ultra Bran kappaletta Minä suojelen sinua kaikelta, ”Minä suojelen sinua kaikelta, mitä ikinä keksitkin pelätä...” Ajattelen niin, että tehtävänäni on suojella niitä, joita rakastan. Lähimmäisenrakkauden toisella puolella on ajatus siitä, että on valmis myös vahingoittamaan jotakuta suojellakseen toista. Onhan se vaikea yhtälö. ■

Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

Jumalan loin, jumaloin Kielentutkija Vesa Heikkinen menee esseessään jumalasanan juurille. TEKSTI VESA HEIKKINEN KUVITUS MARI AARNIO

sa kiroilu pyörii seksin, Saksassa ulosteiden ja Ruotsissa Jumalan ja paholaisen ympärillä. Suomalaiset ovat lainanneet keskeiset kirosanansa saatanan, perkeleen ja helvetin muilta. Jo Agricola käytti sanoja. Jumalauta taas on alkujaan avunpyyntö jumalalta: Jumala auta! Samoin suosittu jumalavita palautuu muotoon Jumala avita! Kielentutkija Ulla-Maija Kulonen todistaa jumalasta: ”Joka tapauksessa sana on useita tuhansia vuosia vanha, ja sillä on aikaisemmin tarkoitettu pakanallisia jumalia. On melkeinpä todennäköistä, että sanaa on aikaisemmissakin vaiheissaan käytetty myös voimasanana.”

Jumala makaa kuolinvuoteellaan. Iso mies on kutistunut pieneksi mytyksi valkean lakanan alle. Olen istunut sängynreunalla pitkään, olemme vähän jutelleetkin. Hänen on vaikea puhua, kieli on haavojen repimä ja harmaan möhnän peittämä. Ei se mitään, olemmehan jo yli viisikymmentä vuotta puhuneet yhdessä. Minun on lähdettävä, sanon lopulta, edessä on pitkä ajomatka, pojat odottavat isää kotiin. Tiedämme kumpikin, että emme enää tapaa. Emme ainakaan tässä elämässä, ja olemme molemmat siinä lujassa uskossa, että muuta elämää ei tule. Käännyn ovella katsomaan häntä, hän kääntää päätään minun suuntaani. ”Ajelehan sievästi.”

Jumalasta saa helposti riidan aikaiseksi. Onko kyse erisnimestä vai yleisnimestä? Kirjoitetaanko sana isolla vai pienellä alkukirjaimella? Kielitoimiston sanakirjassa on paljon esimerkkejä kummastakin mahdollisuudesta. Yhden kirjaimen valinta voi kertoa, missä mielessä jumalasta tai Jumalasta puhutaan. Samalla tavalla vaikuttaa se, puhutaanko yksikössä vai monikossa: jos Jumala suo tai jos jumalat suovat. Kielentutkija Taru Kolehmainen nostaa esiin mielenkiintoisen jumalan nimen kirjoittamiseen liittyvän yksityiskohdan: mitä vanhemmasta tekstistä on kysymys, sitä vähemmän isoa alkukirjainta on käytetty hengellisissä teksteissä.

Jumala on kuulunut suomen kirjakieleen Mikael Agricolasta alkaen, puheeseen paljon kauemmin. Samantapainen sana tunnetaan Itämeren piirin sukukielissä: karjalassa on jumala, vepsässä ja virossa jumal. Mordvaan, kaukaisempaan sukukieleen, kuuluu salamaa tarkoittava sana jondol, jonka alkuosa viittaa jumalaan. Jondol, jumalan tuli. Etymologi Kaisa Häkkinen kertoo, että jumalasanat saattavat olla arjalaista alkuperää, vaikka tähän selitykseen on suhtauduttu epäillenkin. Sanskriitissa joka tapauksessa on sana dyumān, joka tarkoittaa taivaallista ja loistavaa. Kiinnostavaa kyllä, englannin God todennäköisesti juontuu protoindoeuroopasta. Tuohon hypoteettiseen indoeurooppalaiseen kantakieleen kuuluu ghut, joka tarkoittaa esimerkiksi apuun kutsuttavaa, sitä, johon turvaudutaan. Samaa juurta on ja samaa merkitystä kantaa – sanskriitin huta.

Jumaloida-verbi viittaa palvomiseen, ihailemiseen, kunnioittamiseen, suureen rakkauteen. Kielitoimiston sanakirjan esimerkki saa mietteliääksi: ”Poika jumaloi isäänsä.” Jumaloiko Jeesus isäänsä? Ja jumaloimalla isäänsä loi tästä Jumalan? Jumaloidaanko vain miehiä? Onko jumalointi sukupuolittunutta? Miksi jumala on taivaan isä? Ketä me jumaloimme? Kuka minua jumaloi? Voiko ihminen olla täysi jumaloimatta? Tai jos jää vaille jumalointia?

2. 3.

Milloin me aloimme jumaloida? Arvatenkin jo ammoin. Aineistonkeruu Suomen murteiden sanakirjaan aloitettiin 1800-luvun puolella, ja kirjassa on esimerkkejä verbeistä jumaloida ja jumaloita. Merkityksiä on kahdenlaisia: kunnioittaa, ihailla ja pitää arvossa (sitä jumaloittiin niin kovii) sekä loitsia ja noitua (ne jumaloivat immeisiä). Murresanakirja osoittaa, että jumala eri muodoissaan on sopinut kansan suuhun mitä mainioimmin. Juttua on riittänyt muun muassa jumalanhyvästä, -koirasta, -luomasta, -pyssystä, -syljestä, -täistä ja -ärjystä. Myös huudahduksia on viljelty: jumalista, jumaliuta, jumalkekka, jumal(t)sukkaa, jumankaut, jumankekka, jumapöykkä ja niin edelleen.

Kielentutkija Robert Vanderplank tutkii kirjassaan Ruma kuin apinan kainalo sitä, miten eri puolilla maailmaa kiroillaan. Yksi hänen havainnoistaan, suomalaiselle ei kovin yllättävä, on tämä: jumalolennot ovat kiroilussa yleisesti läsnä. Painotuseroja tosin on. Vanderplankin mukaan esimerkiksi Hollannis-

6. 7.

Uutisten mukaan suuria johtajia jumaloidaan. Heidän vuokseen ja käskystään hypätään vaikka helvetin kitaan. He luovat itses-

”

JUMALASTA SAA HELPOSTI RIIDAN AIKAISEKSI. ONKO KYSE ERISNIMESTÄ VAI YLEISNIMESTÄ?

tään kuvaa johtajina, jotka muuttavat kaiken, pelastajina – ja joita on siksi jumaloitava. George Orwellin kirja 1984 kertoo yhteiskunnasta, jossa jumala on luonut itsensä ja alistanut kansan jumalointiin siinä määrin, että suuri osa ihmisistä ei enää ymmärrä, mitä on tapahtumassa. Elämää kantaa turta usko Isoonveljeen. Pienimuotoisempaa irvokasta jumalointia tapaa päivittäin suomalaisessakin yhteiskunnassa. Keskustelupalstoilta voi lukea ihan tosissaan kirjoitettuja ylistyksiä suomalaisen isänmaallisuuden perikuvalle, Mestari Jussi Halla-aholle. Jumalointi voi olla sokeaa. Jumalat voivat olla kavalin perustein luotuja jumalia, tuhon, sorron ja kuoleman jumalia. Silmitön jumalointi voi johtaa täydelliseen jumalattomuuteen, väkivaltaiseen uskoon, joka ei ole uskoa. Joka on uskon irvikuva.

8. 9.

Kun jumaloi, luo jumalan. Puhtaan, oikeamielisen, kuolemattoman. Uskotko jumalaan? on hyvä kysymys, koska se viittaa jumalan luomiseen uskomalla. Onko jumala olemassa? on kysymys, johon sopii vastakysymykseksi Millaiseksi loit jumalasi ja miten häntä jumaloit? Jumalointia pitää hengissä pelko. Onko jumala kuollut vai nukkuuko hän vain?

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

10.

Suomussalmella Hiljainen kansa -taideteoksen kohdalla tulee vuolas itku, ohjaan auton tien reunaan. Sievästi. Nousen ulos ja katselen taideteosta. Monenkirjavat vaatteet, ihmisen kuoret, lepattavat vienossa tuulessa. Kansa, kansalaiset, kaikilla sama sisin, heinäseiväs. Raskaat pilvet roikkuvat kainuulaisen peltomaiseman päällä, peittävät kaukaiset vaarat, joiden tiedän siellä olevan. Äkkiä näen sieluni silmin kuvan, jossa isä kantaa sylissään Välimereen hukkunutta pikkupoikaansa. Ateistin aivoissani takoo yksi saatanan ajatus: jumalani, miksi meidät hylkäsit? ■

Päivystävä tosentti Tekstiveteraani Vesa Heikkinen hahmottaa maailman teksteinä. Nyt paatunut ateisti lukee Raamattua Twitterissä.

os keskustelu kielentutkija Vesa Heikkisen Twitter-kanavassa menee epäasialliseksi, hän saattaa vastata näin: ”Jaa”. Se on merkki siitä, että eiköhän tämä keskustelu ollut tässä. – Ei minun Twitter-virtaani tarvitse tulla kusemaan. Ennen muuten kustiin muroihin, nyt kustaan virtaan, suomen kielen dosentti laskettelee. Vesa Heikkinen on alati käyvä tekstitehdas. Omia tai toimitettuja kirjoja on 12. Radio-ohjelmia hän on pyöräyttänyt pitkälti toistasataa – Heikkinen on ollut muun muassa vuosia vakiovieraana Politiikkaradiossa. Kolumneja kieliniekka on kirjoittanut lukuisiin julkaisuihin useita satoja, joista merkittävin kulttuuriteko on tämä: Heikkinen on kollegoiden kanssa toimittanut maakuntalehdille viikoittaista kielikolumnipalstaa ilman taukoja vuodesta 2000 lähtien. Väitöskirjan lisäksi dosentti on tehtaillut kymmeniä tieteellisiä artikkeleja. Matkan varrella on syntynyt runoja, novelleja, aforismeja, jopa horoskooppeja. Heikkisellä on myös kolme blogia. Twitterissä hän vaikuttaa päi-

TEKSTI TUURE HURME KUVA MAIJA SAARI

vittäin. Tämän lisäksi päivätyössä Kotimaisten kielten keskuksessa on tullut kirjoitettua paljon muutakin. Uusin aluevaltaus on essee. Heikkinen tekee parhaillaan esseekokoelmaa ja kirjoitti Kirkko ja kaupungille kolme pienesseetä. Esseet ovat hänelle henkilökohtaisia koettelemuksia.

– Koettelen sitä, mitä uskallan ja voin sanoa. Esimerkiksi kuolevasta isästä kertovan intiimin esseen kohdalla on tärkeää, että tiedän isäni hyväksyvän sen. Teksteistä ei saa jäädä huono omatunto. Heikkisen tuotannossa on välillä äkkijyrkkyyttä, mutta esseissä hän ei äksyile, vaan yrittää antaa jotain lukijalle lempeydellä. Yleensäkin hänen teksteilleen on leimallista elämänilo. MITÄHÄN TÄNÄÄN kirjoittaisi? Kysymys helisee Vesa Heikkisen päässä aina. Jo lapsuus meni tiiviisti tekstien parissa. Toisella kymmenellä Heikkinen oli kesäisin Tuohikylän koulun kirjastonhoitajana Sallassa, Lapissa. Itse asiassa ilman Sallaa ei voi ymmärtää vuonna 2014 syntynyttä tosenttia. Tosentti on Heikkisen käyttäjänimi Twitterissä.

Vesa Heikkisen mielestä hyvästä esseestä ei oikein voi sanoa, onko se kauno- vai tietokirjallisuutta. Siinä on iso ripaus kumpaakin.

– Kotimurteessani ei paljon deetä käytetä, vaan minua sanotaan Sallassa "tosentiksi". Sanasta tulee aina mukava, lämmin tunne. Valitsin tosentin myös siksi, että en halunnut leimautua dosentiksi, hän sanoo. Heikkisen isä, Skdl:n puolueaktiivi, oli piinkova ateisti, ja Vesa on isänsä poika. Nyt hän kuitenkin lukee aktiivisesti Raamattua ja kommentoi sitä Twitterissä aihetunnisteella #tosenttilukeeraamatun. Miksi? – Se on oikeastaan poikieni ansiota. Heitä ei syntymässä kastettu, mutta kumpikin on yllättäen halunnut kasteen alakouluikäisenä. Heikkisen kotona puhutaan paljon perimmäisistä kysymyksistä, eikä uskossa ole hänen mielestään mitään pahaa. – Totesin pojalleni, että aina parempi, jos löydät uskon. Onhan tämä helvetin vaikeaa ilman uskoa, ateisti veistelee. Nyt toinen poika tuntee Raamatun niin hyvin, että isä meinaa jäädä alakynteen. Täytyy siis päntätä. TOKI RAAMATUN lukemiseen on dosentillisiakin syitä. – Tekstintutkijalle Raamattu on ehdottoman tärkeä kirja. Sitä täytyy tuntea, jos haluaa tutkia esimerkiksi politiikan kieltä. Raamattuviitteet täyttävät kielemme. Se on se perustavin tekstimme, Heikkinen sanoo. Hän ei tulkitse, vaan lukee Raamattua pelkkänä tekstinä. Tviiteissä on havaintoja tarinasta, ihmettelyjä logiikasta. Miksi sanotaan noin eikä toisella tavalla, tai tässä järjestyksessä eikä jossain toisessa? Nämä ovat tekstintutkimuksen kysymyksiä, joita Heikkinen esittää myös valtiopäiväpuheille, pääkirjoituksille ja käyttöohjeille. Joidenkin mielestä Raamatun teksti on puisevaa, mutta juuri tästä tekstintutkija kiinnostuu. Mistä tekstin tylsyys rakentuu? – Mutta joo myönnetään, jos Raamattua ajattelee taideteoksena, kirjallisena tuotoksena, niin monissa kohdissa ei ole mitään tolkkua. Kustannustoimittaja on kyllä nukkunut, tosentti pohtii. Luku-urakka etenee nyt Toisessa Mooseksen kirjassa. Tätä vauhtia Heikkinen lukee Isoa kirjaa vielä monia vuosia. Maailmassa kun on niin paljon muitakin tekstejä, joita pitää päivystää. ■ Ohessa Vesa Heikkisen pienessee ”jumaloinnista”. Esseet ”jeesustelusta” ja ”taivastelusta” osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/usko-ja-toivo.

10 B

Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018 MATTI HAGELBERG

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka

Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Ville Ranta

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

Marttapomo ja pappi Marianne Heikkilä, 49, on Marttaliiton pääsihteeri, Martat-lehden päätoimittaja ja pappi. Asuu Lauttasaaressa. Perheeseen kuuluvat aviomies ja 16- ja 20-vuotiaat lapset. Heikkilä on työskennellyt myös muun muassa seurakuntapappina, toimittajana, viestintäpäällikkönä Kirkkopalveluissa ja kotimaantyön päällikkönä Kirkon Ulkomaanavussa. Kiireisen arjen keskelle Heikkilä yrittää luoda hengähdyshetkiä, jolloin voi lukea, kulkea luonnossa tai vain olla.

Marianne Heikkilä (toinen vas.) pitää arvokkaana sitä, että yhteiset ateriat luovat muistoja, joihin voi myöhemmin palata.

Yhteiset ateriat sitovat yhteen Marianne Heikkilän perheen ruokapöydässä ei ole hiljaista, mutta jotakin pyhää yhdessä syömisessä on. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

KUN LAPSET olivat vielä pieniä, Marianne Heikkilän perheessä ruoanlaittovastuussa oli usein aviomies Ismo, joka nauttii kokkaamisesta. Mariannen juttu taas on ollut kattaminen, maistelu, kaupassakäynti ja raaka-aineiden valinta. Lasten kasvaessa ruoanlaitosta tuli enemmän yhteistä tekemistä. Perheestä muodostui ikään kuin tiimi, jossa jokainen tiesi, että ei voi vain tulla valmiiseen pöytään ja yhdessä tekemällä ateria syntyy nopeammin. Vähän ”pakotettuina” lapset toimivat vieläkin, mutta eivät haluaisi syödä eineksiäkään. NYKYÄÄN MARIANNE HEIKKILÄ laittaa ruokaa noin kerran, pari viikossa. Usein hän tekee jotakin edellispäivien jämistä. Varsinkin ne hetket, jolloin esikoinen tulee naapurista lätkätreenien jäl-

TYÖSSÄÄN MARTTALIITOSSA Marianne Heikkilä on tottunut puhumaan ruoanlaitosta ja yhdessä tekemisestä. Häntä harmittaa, että suo-

KERRAN MARIANNE HEIKKILÄ osallistui neljän sukupolven ruokatreffeille. Se sai miettimään, miksi sellaisia tilanteita ei ole kaupungissa enemmän, sillä ruokaseura on tärkeää kaiken ikäisille. Pöydässä voi puhdistua, saada anteeksi ja jakaa päivän murheet ja kuormat. Vuosisatojen ajan ihmiset ovat kokoontuneet yhteiseen pöytään myös ehtoollisella, se on yhdistänyt ja myös erottanut eri uskontokuntia. Voisiko yhteinen ruokapöytä olla moderni ”ekumeeninen pyhäpöytä” arjen keskellä, Marianne Heikkilä pohtii. ■

FRANKY DE MEYER / ISTOCK

Taivaan tähden

Kynttilänsytyttäjä

ETELÄNMAAN KIRKON seinällä on kynttilähyllyn luona rohkaiseva viesti. ”En osaa rukoilla. En tiedä, mitä sanoa, eikä minulla ole aikaakaan. Mutta kynttilässä, jonka sytytän, on jotakin minusta. Jätän sen eteesi, Herra. Tämä lepattava liekki on rukoukseni, joka jatkuu, vaikka taas lähden.” Kynttilät palavat sikäläisissä kirkoissa laakeina merinä. Niitä tullaan sytyttämään matkojen päästä. Monen kynttilän kyljessä on rakastetun pyhimyksen kuva. Voin maksaa euron pyhän Riitan muistoksi liittyäkseni niihin, joiden sydän on särkynyt tai ruumis rakkaimman lyönneistä hellä. Tai Kynttilänpäivä voin valita Jeesus-lapsen Teresan

4.2.

keen nälkäisenä syömään ja koko perhe on koolla, ovat merkityksellisiä. Niissä on Marianne Heikkilälle jopa jotakin pyhää. Heikkilän perheen ruokapöydässä ei istuta hiljaa, vaan jaetaan päivän kuulumiset, puidaan maailman menoa ja joskus jopa luetaan Helsingin Sanomia. Kännykän saa kuitenkin kaivaa esiin vain erityisluvalla. Puheenaiheina ovat normaalit arkiasiat, työt ja koulut, harrastukset ja viikon muut menot. Aina kaikki eivät halua puhua, mutta Heikkilän mielestä mökötykseenkin on oltava oikeus. Joskus ruokapöydässä on myös kiistelty.

malaiset syövät niin paljon yksin. Heikkilä uskoo siihen, että yhdessä syömisestä tulee tapa, kun siitä pidetään sitkeästi kiinni. Ateriat jättävät jälkensä ja luovat muistoja, joihin voi myöhemmin palata. Ne myös sitovat ihmisiä sukuun tai kehen tahansa, joka samaan pöytään istahtaa. Heikkilän lapset ovat sanoneet, että heistä tuntuu, että perheen ruokapöytä on avoin muillekin. Syömässä on ollut kavereita, serkkuja ja kummilapsia.

kynttilän ja rukoilla hänen kanssaan lempeää luottamusta arkeni huoleen. Kynttilän sytyttäminen on kristikunnan yhteisin ele. Sanattomana rukouksena liekki palaa kaikilla alttareilla, kastepöydällä, hääjuhlassa, hautaan siunatessa. Kun meille tulee vieraita, sytytän kynttilän Lintulan Jumalanäidin eteen. Levotonta mieltäni rauhoittaa liekki työhuoneeni ikkunalla pyhän kuvan edessä. Kun alle kaksikymppisenä menin ensimmäistä kertaa naimisiin, kaiverrettiin sormuksiimme raamatunkohta. Se on pätkä kynttilänpäivän epistolaa. ”Jos me vaellamme valossa”, siinä sanotaan,

”meillä on yhteys toisiimme”. Emme vaeltaneet. Yhteytemme katkesi. Sormukseni on silti jossakin laatikonnurkassa tallessa. Tar-

kistamatta tiedän, että kaiverrus on paikallaan. Yhtä lähtemätön on valon voima.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

Gurun opissa Ohjaajana Simone Weil Simone Weil oli omaperäinen ranskalainen ajattelija, kansalaisaktivisti, filosofi ja mystikko. Häntä on vaikea lokeroida mihinkään ajatussuuntaan, sillä hän ei halunnut rakentaa kokemuksistaan minkäänlaista järjestelmää. Weil valmistui filosofiksi ja toimi filosofian opettajana, mutta ei luonut akateemista uraa. Weil ei koskaan kuulunut mihinkään puolueeseen tai kirkkokuntaan. Hän oli kotoisin juutalaisesta agnostisesta perheestä. Hänellä oli syviä uskonnollisia ja mystisiä kokemuksista, joista hän kirjoitti katoliselle papille ja ystävälleen Joseph-Marie Perrinille vuoden 1942 keväällä. Hän oli silloin lähdössä pakomatkalle Casablancan kautta New Yorkiin välttääkseen natsi-Saksan salaisen poliisin Gestapon. Näitä kirjoituksia on julkaistu kokoelmassa Attente de Dieu. Ruotsiksi kirja on nimeltään Väntan på Gud. Simone Weilin tunnetuin kirja on Paino voima ja armo. Simone Weil syntyi Pariisissa 1909 ja kuoli Englannissa vuonna 1943.

FILOSOFI SIMONE WEIL oli vuonna 1934 mennyt tehdastöihin, kun oli näyttänyt siltä, että filosofian opettajan töitä ei ollut hänelle tarjolla. Hän myös tahtoi saada omakohtaista kokemusta työläisten elämästä. Hän piti kokemuksistaan koko ajan päiväkirjaa, vaikka teräsvalssaajan työ oli viedä hänen terveytensä. Työläisten kova arki kosketti Weiliä syvästi. Tehdastyö näytti hänestä orjatyöltä. Tuon työrupeaman jälkeen hän lähti kotimaastaan Ranskasta Portugaliin lepäämään. Hän koki olevansa rikki niin ruumiiltaan kuin sielultaankin. Yhtenä iltana hän näki pienessä kalastajakylässä meren rannalla kalastajien vaimojen kulkevan soihtujen kanssa veneiden ympäri. Naiset lauloivat surumielistä laulua, ilmeisesti Volgan lautturien laulua. Sitä kuunnellessaan juutalaiseen perheeseen syntynyt Weil havahtui: hänelle valkeni, että kristinusko on orjien ja muiden kovaonnisten uskonto, heidän toivon laulunsa. Myöhemmin Weil pääsi käymään myös Italian Assisissa, ihailemansa Pyhän Franciscuksen kotikaupungissa. Pyhän Marian kappelissa, jossa Franciscus oli aikanaan rukoillut, Weil koki, miten häntä itseään suurempi voima pakotti hänet polvistumaan rukoukseen. Se oli ensimmäinen tämäntyyppinen mystinen kokemus hänen elämässään. ARMOTON PÄÄNSÄRKY vaivasi usein Simone Weiliä. Vuoden 1938 pääsiäi-

Jumalallinen rakkaus voi lävistää kivun Simone Weil pohti elämänsä aikana paljon kärsimystä – ja toivoa. TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

sen hän vietti Pohjois-Ranskassa benediktiiniluostarissa, jonka munkit olivat kuuluisia gregoriaanisesta laulustaan. Weil kertoo, että keskittyessään rukoushetkessä munkkien lauluun hän unohti kokonaan jomottavan päänsärkynsä. Hän alkoi ymmärtää, miten jumalallinen rakkaus voi lävistää kovimmankin kivun ja tuskan. Luostarissa Weil löysi myös 1600-luvulla eläneen englantilaisen George Herbertin runon rakkaudesta. Se puhutteli häntä niin, että hän opetteli sen ulkoa. Aina kun päänsärky vaivasi, hän alkoi lukea runoa koko sielunsa tarkkaavaisuudella. Se ei ollutkaan enää vain runo. Siitä tuli rukousta. Weil kuvailee, että oli kuin Kristus olisi astunut alas ja koskettanut häntä. KESKELLÄ TOISEN maailmansodan melskettä Simone Weil ei enää päässyt takaisin saksalaisten miehittämään kotikaupunkiinsa Pariisiin.

Tarkkavaisuusharjoitus Tarkkaavaisuuden harjoittaminen on hyvää valmistautumista rukoukseen. Minkä tahansa arkisen asian tekeminen voi avata sinulle uuden maailman, kun teet sitä rauhassa ja keskittyen. Lapsen kanssa oleminen ja leikkiminen voi olla sitä, kun oikeasti olet hänen kanssaan. Kirjan lukeminen, teen juominen, ruoan valmistaminen tai toisen kanssa keskustelu voi olla sitä, kunhan keskityt yhteen asiaan kerrallaan. Tee sitä, mitä teet, mutta älä pinnistele, äläkä tee väkisin. Odota ja ole avoin sille, mitä tapahtuu. Näin sinussa voi syntyä rukous

Niinpä hän asettui keväällä 1940 ystävänsä maatilalle Marseille’hin. Ystävykset lupasivat toisilleen, että opettelevat kesän aikana ulkoa Isä meidän -rukouksen kreikan kielellä. Weil todella teki niin. Syksyllä Weil osallistui viininkorjuuseen. Aamulla ennen töihin lähtöä hän luki rauhassa rukouksen ja toisti sitä päivän mittaan ulkona töitä tehdessään. Isä meidän -rukouksesta tuli Weilille alituinen seuralainen. Joka päivä se yllätti hänet aina uudestaan. Se vei hänet sanojen taakse, hiljaisuuteen, joka oli enemmän kuin äänettömyyttä. Se oli Kristuksen läheisyyttä. LIIAN TYÖN, henkisen kärsimyksen ja paastoamisen riuduttama Simone Weil kuoli vain 34-vuotiaana. Hän kirjoittaa, ettei hän koskaan tietoisesti etsinyt Jumalaa. Hän vierasti dogmeja ja pakettiratkaisuja. Omien sanojensa mukaan hän oli ikään kuin kasvanut sisälle kristinuskoon ilman, että kukaan muu paitsi Jumala oli häntä sinne kuljettanut. Eikä hän koskaan liittynyt mihinkään kirkkokuntaan. Hän halusi olla uskollinen niille, jotka eivät löytäneet paikkaansa kirkosta. Weiliä puhutteli ajatus Jumalasta, joka ei halua käyttää valtaansa kaikkialla, missä se olisi mahdollista. Niin ihmisenkin tulisi tehdä: antaa itsensä Jumalalle ja toisille ihmisille ja elää mukana heidän kärsimyksessään. ■

MENOT 1. – 15.2.

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

Timo Lahtimo laulaa ystävyydestä Leppävaaran kirkon ystävänpäivän kahvikonsertissa. Hän nauttii sekä laulamisesta että vahtimestarin työstä seurakunnassa.

Laulava vahtimestari haluaa välittää hyvyyttä Timo Lahtimo saa laulamiseen syvyyttä seurakunnan vahtimestarin työstä, jossa hän näkee koko elämän kirjon. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

istä tunnet sä ystävän? Onko oikea sulle hän? Ystävänpäivän teemaan hyvin istuva Ystävän laulu kajahtaa 14.2. konsertissa Leppävaaran kirkossa, kun seurakunnan vahtimestari Timo Lahtimo saa esiintymisvuoron. Leppävaarassa Lahtimo tunnetaan laulavana vahtimestarina, eikä suotta. Hän on esiintynyt useissa seurakunnan tilaisuuksissa. Pääasiassa hän kuitenkin keikkailee kirkon ulkopuolella: konserteissa ja tanssilavoilla ympäri maata. Menestystäkin on jo tullut: viime lokakuussa hän voitti Laila ja Olavi -laulukilpailun miesten sarjan. – Tuo laulukilpailu painottuu Laila Kinnusen ja Olavi Virran musiikkiin. Etenkin Virran musiikki on pitkään ollut minulle läheistä, sanoo Timo Lahtimo. TIE MENESTYKSEEN ei ole tullut sattumalta, vaan sen eteen Lahtimo on tehnyt määrätietoisesti töitä. Hän on keikkaillut 16-vuotiaasta asti, ensin tutuissa ympyröissä Hollolassa perhejuhlissa ja koulussa, sitten kotipaikkakunnan ulkopuolella. Pohja laulu-uralle on rakentunut hiljalleen ihmisten kohtaamisten, elämänkokemusten ja monien paikkakuntien kautta. – Rohkaistuin vuonna 2009 hakemaan Lahden kansanopiston teatterilinjalle. Siitä vuodesta tuli

hirmuisen tärkeä. Joka aamu oli pakko voittaa itsensä. Sain hurjasti esiintymisvarmuutta ja kokemusta, Lahtimo kertoo. Viime syksyn laulukisavoiton aikaan Lahtimo oli opintovapaalla seurakunnasta. Hän oli silloin Ikaalisten artisti- ja ohjelmatuottajavalmennuksessa. – Ikaalisiin pääsy oli monen vuoden haave. Puolentoista vuoden opiskelu oli suurelta osin tiimival-

”

HALUAN LAULAA BIISEJÄ, JOISSA ON ELÄMÄNMAKUA, SÄRMÄÄ JA MYRSKYÄ

TIMO LAHTIMO

mennusta musiikkiin ja viihdemaailmaan. Sain sieltä tärkeää vertaistukea ja löysin verkostoja, jotka auttavat esimerkiksi bändin löytämisessä. LAULUKISAN VOITTO poiki konsertti- ja tanssilavakeikkoja sekä yhden biisin levytysmahdollisuuden. Lahtimo on jo löytänyt kappaleen, jonka haluaa levyttää, mutta ei vielä paljasta sitä. Hänelle aukesi myös yhteistyö ohjelmatoimiston

kanssa, mikä tarkoittaa parempaa artistin markkinointia ja myyntiä. Timo Lahtimo paljastaa, että hänellä on selittämätön palo laulaa ihmisille ja välittää heille hyviä asioita. Hän ei tähtää suoraan suurille lavoille. Ehkä niitäkin joskus tulee eteen, mutta hän haluaa lähteä liikkeelle yhdestä ihmisestä ja aidosta kohtaamisesta. – Haluan kehittyä lämminhenkiseksi laulajaksi, jos nyt ei ihan täysin ammattilaiseksi niin ainakin puoliammattilaiseksi, Timo Lahtimo kertoo. – Haluan laulaa biisejä, joissa on elämänmakua, särmää ja myrskyä sekä sitä, miten myrskyn silmästä selvitään. Koen olevani sellainen laulaja, joka pystyy tulkitsemaan sellaisia aiheita. Laulava vahtimestari saa myös fanipostia, mikä tuntuu hämmentävän mukavalta. – Tapaan faneja keikoilla, moikkaamme ja vaihdamme kuulumisia. Se on tietynlaista ystävyyttä, Lahtinen sanoo. SUNTIOKSI TIMO Lahtimo valmistui oppisopimuskoulutuksella kolme vuotta sitten. Hänen työnsä Leppävaaran seurakunnan vahtimestarina sijoittuu pääasiassa kirkolle, mutta myös muihin seurakunnan tiloihin. – Kohtaan työssäni paljon ihmisiä ja näen koko elämän kirjon, laulava vahtimestari Lahtimo huomauttaa. Ystävän laulu -kahvikonsertti ystävänpäivää 14.2. Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen kahvimaksu, tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Yhteisvastuutapahtumia netissä osoitteessa www.espoonseurakunnat.fi/osallistu/yhteisvastuu

MENOT 1. – 15.2.

10 A Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Kynttilänpäivän messu ja Yhteisvastuukeräyksen avaus su 4.2. klo 10. Liturgia ja saarna Anita Kyönsaari, avustaa Hannu Mäenpää, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Petri Koivusalo. Diakoniatyöntekijät Virpi Sutelainen ja Kirsi Salonen kertovat Yhteisvastuukeräyksen kohteista. Kirkkokahveilla myynnissä Yhteisvastuutuotteita. Messu su 11.2. klo 10. Liturgia ja saarna Ari Kunnamo, avustaa Mari Mathlin, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Leena Talvio. Kirkkokahvit. Pysäkkimessu su 11.2. klo 18 ”Sinua lähemmäksi”. Pysäkki-ryhmäläisiä, asemapäällikkönä Miia Pekkarinen, pysäkkipappeina Kati Pirttimaa ja Pilvi Keravuori, diakoni Ayda Meskanen. Musiikki: kanttori Leena Talvio, Laura Airola, viulu, Martti Pitkänen, kontrabasso, Markku Luhtasela, kitara, esilaulajina Kuoro kaikille -ryhmäläisiä. Iltatee. Tuhkakeskiviikon hartaus ke 14.2. klo 18. Pappi Päivi Linervo, kanttori Sheldon Ylioja.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 4.2. klo 12. Salonen, Waaraniemi. Yhteisvastuukeräyksen aloitus. Kirkkokahvit. Kalajärven kappeli Messu su 4.2. klo 16. Särkiniemi, Ylioja. Kirkkokahvit. Messu su 11.2. klo 16. Särkiniemi, Talja. Kirkkokahvit. Kauklahden kappeli Kynttilänpäivän kyläkirkko su 4.2. klo 12, ”Jumala on valo”. Nurminen, Ylioja. Yhteisvastuukeräyksen aloitus. Kirkkokahvit. Muskarimessu to 8.2. klo 16.30. Kunnamo, Saarinen ja Karppinen. Keittoruokailu 3 e aikuiset, 1 e lapset. Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishetki to 15.2. klo 19. Lepoa, rauhaa ja sydämen hiljaisuutta. Rinnekappeli Messu su 11.2. klo 14. Särkiniemi, Leinonen. Suvelan kappeli Messu su 4.2. klo 15. Malvaranta, Haunio. Yhteisvastuukeräyksen aloitus. Kirkkokahvit. Muskarimessu ma 5.2. klo 10. Malva-

ranta, Karppinen. Laulua, leikkiä, hiljentymistä, ehtoollinen. Kirkkokahvit ja -mehut.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Su klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit. www.church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Eläkeläiskerho to 8.2. klo 12.30.

PITÄJÄNTUPA Miestenilta Aarteenetsijät ma 12.2. klo 19. Jukka Lehtonen: ”Häpeän kulttuuri raamatussa”.

AURORAN KAPPELI Keittoviikko Yhteisvastuukeräyksen hyväksi ma–pe 5.–9.2. klo 11–13. (5 e, lapset 1–3 e). Kappelilounas ma 12.2. ja to 15.2. klo 11–13 (5 e, lapset 0,5–2 e). Päivän tunnussana ma klo 11. Kappelihartaus to klo 11. Hiljaisuuden rukousilta ti 6.2. klo 19. Toivoa naisille -piiri to 8.2. ja 8.3. klo 17, jatkuen parillisilla viikoilla. Eläkeläiskerho ti 13.2. klo 13. Ajankohtaista teologiassa -sarja to 15.2. klo 19. TT Panu Pihkala: Ympäristöahdistus ja toivo- teologisia näkökulmia. Kahvit klo 18.30. Juontaa Hannu Mäenpää. Café Aurora ma–pe klo 10–14. www.aurorankappeli.fi.

KALAJÄRVEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 5.2. klo 13. Israel rukousilta ke 7.2. klo 19. Naisten kappelipäivä la 10.2. klo 11–16. Psykologi Satu Lähteenkorva: Nainen, mestariteos – Uskallanko olla se kuka olen? Gospelryhmä Nardus, Hiljaisuuden messu. Hinta 10 e, sis. lounas & kahvi. www.kalajärvenkappeli.fi.

mä, joht. Salla Kostamo. Kahvit. Toivoa naisille -piiri ke 14.2. klo 17.30. Café Suvela ma–pe klo 12–15. UUSI Vauvaperheiden kerho ”Maanantain mainiot” ma klo 13.30–15. Kahvit klo 13. Liikuntaa, rentoutusta ja askartelua. Isommille sisaruksille paikka kappelin päiväkerhossa. Pyhäkoulu su klo 15. Naistenpäivä la 3.3. klo 10–15. Mukana mm. Espoon positiivisimmaksi valittu Kaisa Vuorinen. Ilm. 050 511 0165 tai kirsi.kanerva@evl.fi. Hinta 10 e/lounas ja kahvi. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Kappelilounas ti klo 12–13 (4 e, lapset 0,50–2 e). Vaeltajan Majatalo su 11.2. klo 17–19.30. Psalttari ja iltapala. Kari ET lev 91 x Kovanen: ”Lähimmäisen kohtaaminen”. Rukouspalvelu. Lähetyspiiri ma 12.2. klo 14.

Eläkeläiskerho ke 14.2. klo 13. Café Viheri ma ja ke klo 10–12. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Kirpputori ja kahvila ma klo 10–13 ja to klo 10–17. Hartaus kuukauden 1. torstai klo 11.30. Peitto- ja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja Käsityöpiiri to klo 17–19. Tied. Tiina Hietaniemi, 040 763 6599.

IKONILUENNOT Alarik Coranderin luentosarja ”Ikonimaalaus Suomessa – idän ja lännen välissä” Auroran kappelissa klo 12: La 17.2.”Piinaviikko, hiljainen viikko ja suuri viikko kertovat Jeesuksesta”, 7.4. ”Kristus lännen ja idän kuvamaailmassa” ja 5.5.”Pietarin avain ja Paavalin kirjekäärö – Apostolit ikoneissa”. 230 mm

KUORO KAIKILLE Harjoitukset to klo 18–19 1.2., 15.2.,

Tule

kuulemaan keräyskohteista!

1.3., 15.3. ja 26.4. Espoon tuomiokirkossa sekä 12.4. Tuomiokirkon srk-talossa, joht. kanttori Leena Talvio.

RUKOUSHETKET ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Rukoushetki ”Hän antaa levon” ke 7.2. klo 18. Anita Kyönsaaren johdolla yhteistä psalmi- ja virsilaulua, sanaa, rukousta ja hiljaisuutta. Esirukouspyynnöt ennen rukoushetken alkua. Seur. kerrat: 4.4. ja 16.5.

PARISTA PERHEEKSI -ILTA Ensimmäistä lastaan odottaville to 15.2. klo 17–18.30 Kirkonkympissä, os. Kirkkokatu 10. Tied. omasta neuvolasta tai 050 511 0165, 040 547 4146.

UUSIA MUSKARIRYHMIÄ Pienten vauvojen ryhmä (3–7kk) Espoon tuomiokirkon srk-talolla ti klo 14.45–15.15. Hinta 75 e. Ilm. taija.karppinen@ evl.fi. Maksuton avoin muskari kaiken ikäisille lapsille yhdessä huoltajan kanssa Laaksolahden kappelissa to 15.2., 15.3., 12.4. ja 3.5. klo 10–10.40. Ei ennakkoilmoittautumista. Tied: heli.vapaakallio@evl.fi.

UUSIEN KIRKKOVÄÄRTIEN KOULUTUS Messuavustajien koulutus ti 27.2. klo 18–19.30 Espoon tuomiokirkossa. Jos olet kiinnostunut laittamaan kirkkokahveja vapaaehtoisena, niin voit liittyä seuraamme klo 19. Lisätietoja pastori Kirsi Muurimäki 050 438 0164.

UUSI SURURYHMÄ ALKAA Oletko menettänyt läheisesi? Vertaistukiryhmä to 22.2. klo 18 alkaen Espoon tuomiokirkon srktalolla. ILM. ja tied. 8.2. mennessä: 040 513 0843, anita.kyonsaari@evl.fi tai 040 547 1861, kirsi.salonen@evl.fi.

KAUKLAHDEN KAPPELI

PERHEIDEN TALVILEIRI

Kappeli-ilta ma 5.2. klo 18. Kappelilounas ti klo 11–12.30 (4 e, lapset 2 e). Raamatturyhmät: Radioraamattupiiri ti 6.2. klo 18.30. Raamattuluento ti 13.2. klo 18. Eläkeläiskerho ma 12.2. klo 13. Äidit kappelilla ke 14.2. klo 18. Sielunhoitopäivä la 3.3. klo 10–15. Kouluttajana TM Marianne Jansson. ILM. lounasta ja kahvia varten: 040 5798776 tai ari.kunnamo@evl.fi. Pyhäkoulu su klo 12. www.kauklahdenkappeli.fi

2.–4.3 Hvittorpin leirikeskus. Ulkoilua, hartaushetkiä, leikkiä, kättentöitä, saunomista. Ks. lisätiedot Apua & tukea –palstalta.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 5.2. klo 13. Tommi Kalenius: ”Miten kotiin löydetään?” to 8.2. klo 18.30. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

NUPURIN KAPPELI Keskiviikon kohtaamispaikka ke 7.2. klo 13. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Eläkeläiskerhot: ”Teräskukat” to 1.2., 15.2. klo 12. ”Hopeapiiri” to 8.2. klo 12. Israel-raamattupiiri ma 5.2. klo 18. Kappelilounas ti klo 12–13 (3 e, lapset 1,5 e). Käsityöryhmät ti 13.2. klo 10–12 ja klo 13–15. Iltapäivä Kappelilla su 11.2. klo 15. ”Rohkeita tekoja 70 vuotta” – esitys Kirkon ulkomaanavun toiminnasta. Kirsi Salonen ja kappelin lauluryh-

ARKIYSTÄVÄ-KURSSI La 3.3 klo 10–15 Viherlaakson kappelissa. Tule juttelu - tai ulkoiluseuraksi vanhukselle tai yksinäiselle. Ks. Yhteiset-palstalta.

RIKASTA MINUA -PARISUHDEKURSSI Tietoa, taitoa, tunnetta ja rohkaisua parisuhteeseen. 14. ja 21.4. klo 9–16 Kalajärven kappelissa. Ks. lisätiedot Apua & tukea -palstalta.

MAALAUSVIIKONLOPPU MEREN ÄÄRELLÄ Tule etsimään elämäsi värejä! 27.–29.4. Hilassa. Vasemmalla kädellä maalaaminen avaa mahdollisuuden kuunnella itseä ja omia tunteita. Yhdessäoloa, ulkoilua, saunomista, hyvää ruokaa ja kappelihetkiä. Ei edellytä aikaisempaa maalauskokemusta. Ohj. Kaarina Kajakoski, Päivi Lavonen ja Marja Malvaranta. Hinta 120–150 e. Omat kyydit. ILM. 29.3. mennessä: 040 5311 040, marja. malvaranta@evl.fi.

HILJAISUUDEN RETRIITTI 20.–22.4. Hilassa. Ohj. Marja Malvaranta ja Laina Pekonen. ILM. 28.3. mennessä, 040 5311 040. Hinta 90 e espoolaiset, 140 e muualta tulevat, sis. täysihoidon 1-hh. Omat kyydit.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 1. – 15.2.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotilat: Iivisniemenaukio 1 Ruorikuja 1

MESSUT Messu ja Yhteisvastuukeräyksen avaus su 4.2. klo 11 kirkko. Erkko, Olli, Yli-Jaskari, Puukko, kamarikuoro Navichorus. Kirkkokahvit. Kynttilänpäivän perhemessu su 4.2. klo 17 Soukan kappeli. Kohijoki, Santaharju, Lonka. Kirkkokahvit. Viikkomessu ke 7.2. klo 14 kirkko. J. Lehti. Messu su 11.2. klo 11 kirkko. H. Lehti, Kohijoki, Lonka, Kirkkokuoro. Kipparin lähetyspiirin kirkkokahvit. Kohtaamispaikka-messu su 11.2. klo 17 Soukan kappeli. Kuusanmäki, Ojala ja bändi. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Tuhkamessu ke 14.2. klo 18.30 kirkko. J. Lehti, Olli, Lonka.

OSTAMALLA VOIT AUTTAA Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15, os. Soukankaari 8 B. Torstain tuotto Petroskoin vammaisille lapsille ja nuorille sekä heidän omaishoitajilleen, lauantain tuotto nimikkolähettimme Joel Reinarun työn tukemiseen Virossa.

RAAMATTUA LUIHIN JA YTIMIIN Johdatus profeetta Joelin kirjaan to 1.2. klo 18 kirkko. Kirkkoherra Jouni Turtiaisen raamattuluentoja Vanhan testamentin pikkuprofeetoista keväällä 2018. 15.2. Heinäsirkat tulevat (Joel 1).

TULE KAHVILLE!

nen@evl.fi, 050 583 6883. Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen seurakuntakoti. Tule juttelemaan ja tapaamaan muita kahvikupin äärelle. Yhteistyössä K-kauppias Olli Piekkala, mukana seurakunnan työntekijä. Toivon ja valon aamukahvit la 17.2. klo 9–11 Soukan kappeli, aiheena ”Päästä irti, arvosta ja armahda itseäsi”. Keskustelussa mukana teologi, kirjailija Anna-Liisa Valtavaara ja diakoni Marja-Liisa Kiiski. La 10.3. aiheena ”Päästä irti, ainako anteeksi”.

SIIONINVIRSISEURAT ”Kirkkautesi valaiskoon, armosi aina loistakoon” SV 216:3 pe 2.2. klo 18.30 kirkon neuvottelutila 2.krs. Mukana kanttori Helena Yli-Jaskari.

Seurakuntakahvila on kaikille avoin kahvila kirkolla ke klo 13–15. Kahvilassa on myös lukunurkkaus ja pieni MAJATALO AUKI! leikkipaikka lapsille. Voit ilmoittautua mukaan vapaaehtoisten kahviMajatalo-ilta pe 2.2. klo 18.30 kirkko. EL 91 x 140Iloista mmmusiikkia, lämmintä yhdessälanhoitajien ryhmään: inkeri.oino-

SEURAKUNTAKIRJASTO Lukukokemuksia tarjolla kirkon seurakuntasalissa klo 11 messun jälkeen. Lainattavissa myös musiikki-cd:t, äänikirjat ja dvd-elokuvat.

RUKOUSPALVELU Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa klo 11 messun jälkeen kirkossa.

MEILLÄ RUKOILLAAN Rukoushetki ma–pe klo 8.50 kirkko. Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 kirkko. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Israel-rukouspiiri ti 13.2. klo 18.30 kirkko. Rukoilemme Israelin maan ja kansan puolesta. Erityisesti muistamme messiaanisia juutalaisia ja kristittyjä arabeja.

OSTARIPASTORI Pastori päivystää kauppakeskus Pikkulaivassa torstaisin klo 13–15. Tule moikkaamaan!

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

oloa ja koskettavia sanoja. Isäntänä ja musiikista vastaavana Pekka Simojoki yhdessä EtCetera-kuoron kanssa. Puhujavieraina evankelista Ilkka Puhakka ja pastori Jukka Jämsén. Vapaa pääsy. Iltatee. Ennen Majatalo-iltaa mahdollisuus osallistua kirkolla klo 16.30 alkavaan rukousseminaariin. Ei ilmoittautumista.

TALVILAULAJAISET Oravat, pöllö ja muut hahmot seikkailevat talvisessa esityksessä, kun lastenohjaajat laulattavat ja leikittävät talvi- ja ystävyyslaululeikkejä ti 6.2. klo 18 Soukan kappeli. Mukana kanttori Timo Lonka. Kahvitarjoilu.

KANSALAISSOTA JA KIRKKO 1918 Keskusteluilta ke 7.2. klo 18.30 kirkko. Aiheeseen johdattaa rovasti Erkki Kuusanmäki. Hartaus ja iltatee.

HENGELLISEN MATKAKUMPPANUUDEN RYHMÄ Jakamista ja hiljaista rukousta kristillisten tekstien äärellä kerran kuussa alk. to 8.2., 8.3., 5.4. ja 3.5. klo 18–19.30 Kaskikappeli. Tied. ja ilm. inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

LUETAAN YHDESSÄ Ilmaista suomen kielen opetusta maahanmuuttajille suomalaisten opettajien johdolla. Mukaan voi tulla milloin vain: ti klo 9.30–11 Soukan kappeli naisille, lapset saavat tulla mukaan ja ke klo 17.30–19 kirkko, sekä naisille että miehille. Tied. Eveliina Rožnovski 041 518 1244.

Menokasvo

Miten ympäristöahdistus ilmenee ihmisillä? Osa ihmisistä saa psykosomattisia oireita, mutta huomattavasti suurempi määrä ihmisiä kärsii epämääräisestä levottomuudesta ja huolesta.

klo 18.30 Soukan kappeli. Welcome to our international evening of fellowship: discussion, food and music. Seuraava ilta/next evening 23.3. Tied. Jukka Pelkonen 040 580 4416. facebook.com/espoonlahtifellowship

AIKUISET SINKUT Vietetään ystävänpäivää ja paistetaan vohveleita la 17.2. klo 18 kirkko. Voit tuoda tullessasi vohveliraudan. Kevään muut illat: 17.3., 28.4. sekä retki 26.5.

LUKUPIIRI Frans Emil Sillanpää, Hurskas kurjuus ti 20.2. kirkko. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

TALVIHUBA Hauskanpitoa, kavereita, ulkoilua, syömistä ja saunomista hiihtolomaleirillä Velskolassa 19.–23.2. Hinta 70 e. Ilmoittaudu viim. 4.2. www.sodesode.fi. Lisätietoja ulla.kakko@evl.fi, 040 558 7855.

PERHE ON PARAS Vinkkejä hyvään perhe-elämään arjen keskelle perheleirillä 9.–11.3. Hilassa. Tied. tanja.routama@evl.fi, 050 441 9154 tai laura.malme@evl.fi, 040 546 5196. 16.2. mennessä verkkosivujen kautta: espoonseurakunnat.fi – Espoonlahden seurakunta.

KESÄKERHOT

Karjalanpiirakoita, hernekeittoa, laskiaispullia, arpoja ja käsitöitä la 10.2. klo 11–14 Soukan kappeli. Toivotuimmat virret kappelisalissa klo 12, kanttori Timo Lonka.

LAULUKERHO

TUKEA MIELENTERVEYTEEN

Venytellään äänijänteitä virsien tahtiin ti 13.2. klo 13 kirkko. Pullakahvit 1,5 e. Seuraava lauluhetki ti 27.2.

Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä to klo 14–15.30 Meriemy, Merenkäynti 3, paritt. vkot. Torstaiturinat to klo 13–14.30 kirkko, Ryhmäkulma, parill. vkot. Teemaillat omaisille, joiden läheinen on sairastunut psyykkisesti to 22.2., 22.3. ja 19.4. klo 18–20 Meriemy, os. Merenkäynti 3. To 22.2. aiheena Omaisena jaksaminen. Tied. Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

LASKIAISMYYJÄISET

NELJÄ ILTAA KRISTITTYNÄ ELÄMISESTÄ Kristitty ja mammona ti 13.2. klo 18 Soukan kappeli, rovasti Erkki Kuusanmäki. 27.3. Kristitty ja kärsimys, 24.4. Kristitty ja iankaikkinen elämä.

ESPOONLAHTI FELLOWSHIP Kansainvälinen yhteysilta pe 16.2.

Onko kristinuskolla jotakin sanottavaa tähän asiaan? Kristityt uskovat siihen, että toivo elää aina. Jotta kristityt onnistuisivat välittämään toivoa, tarvitaan myös käytännön kilvoittelua ympäristöasioissa. Auttaako ekopaasto ympäristöahdistukseen? Tämän vuoden Ekopaasto-kampanjassa tarjotaan virikkeitä erilaisten tunteiden kohtaamiseen ja käytännön valintoihin. Tule mukaan rytmiin! PAULA HUHTALA Teologiassa ajankohtaista -luentosarjassa Panu Pihlaja puhuu aiheesta Ympäristöahdistus ja toivo: Teologisia näkökulmia to 15.2. klo 18.30 Auroran kappelissa, Heiniemenpolku 1.

ESKO JÄMSÄ

Mitä toivo merkitsee nykyisessä maailmantilassa? Toivon säilyminen on olennaista, jotta ihminen jaksaa. Toivon merkkejä on monia, mutta niiden havaitseminen vaatii lamauttavan ahdistuksen ylittämistä.

Alakouluikäisille (etusijalla 1.-lk) 4.–20.6. klo 9–14. Koko aika 80 e tai 30 e/vko, sis. lämpimän ruuan, Iivisniemen kerhopiste ja Kaskikappeli. Alle kouluikäisille (etusija 2011–2012 syntyneet) 4.–20.6. klo 9–13. Koko aika 60 e tai 25 e/vko, sis. lämpimän ruuan, Mäntykappeli. Tied. leena.jarvinen@evl.fi, 041 535 6190. Ilmoittautuminen 15.2.–5.3. verkkosivuilla espoonseurakunnat.fi – Tule mukaan – Kouluikäiset.

Ympäristöahdistus voi ilmetä epämääräisenä levottomuutena Puhut Auroran kappelissa 15. helmikuuta ympäristöahdistuksesta ja toivosta teologisesta näkökulmasta. Miksi ympäristöahdistus on tärkeä aihe, tutkijatohtori, pastori Panu Pihkala? Lukuisat ihmiset kärsivät ympäristöahdistuksen eri muodoista. Tämä ei vain aina tule esiin, koska aihe herättää torjuntaa.

MENOT 1. – 15.2.

12 A Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531. Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1.

12.30 Leppävaaran kirkko. Laskiaisen perhemessu ja keittolounas su 11.2. klo 11 Leppävaaran kirkko. Millaisia aarteita löytyy vuorilinnasta? Mitä tarkoittaa, että Taivaan Isä on kuin vuorilinna? Mukana lapsikuorot Huiske ja Havina. Koskela, Juvela, Nyyssönen, Noponen. Virsi ja messu su 11.2. klo 17 Perkkaan kappeli. Laulamme aluksi kauden virsiä, jonka jälkeen lyhyt viikkomessu. Laaksonen, Noponen. Jos soitat jotain soitinta, voit ottaa sen mukaasi.

Tuhkakeskiviikon messu ke 14.2. klo 19 Leppävaaran kirkko. Paastonaika alkaa. Voit ottaa otsaasi papin tuhkalla piirtämän ristin katumuksen merkiksi. Vallivirta, Noponen.

LAPSET JA PERHEET Taaperokirkko ”Repun täydeltä yllätyksiä” pe 2.2. klo 10 Lasten kappeli Arkki. Iloisessa kirkkohetkessä pikkuväki laulaa ja touhuaa. Yletyinen, Nyyssönen, Hatakka. Kahvia, mehua ja keksiä. Arkin Paja ”Laskiaisen laskettelut”

LE lev 91 x 100 mm

MESSUT JA HARTAUDET Hiljainen rukousaamu ja ehtoollinen pe 2.2. klo 7.45 KilonRisti. Mietiskelyä ja virittäytymistä raamatuntekstiin. Klo 8.30 ehtoollishartaus, jonka jälkeen teehetki. Pöyri. Kynttilänpäivän messu ja kirkkokahvit su 4.2. klo 11 Leppävaaran kirkko. Yhteisvastuukeräys 2018 alkaa. Messussa mukana Murtosointu-kuoro. Yletyinen, Raiskio, Hyry. Kirkkokahveilla diakoni Heli TainaRantakaulio kertoo Yhteisvastuusta ja mahdollisuudesta ilmoittautua kerääjäksi. Myynnissä Yhteisvastuutuotteita. Kynttilänpäivän messu ja keittolounas su 4.2. klo 13 Karakappeli. Laaksonen, Hyry. Kirkkokahveilla diakoni Riitta Türkmen esittelee Yhteisvastuun teemoja ja keräysmahdollisuuksia. Myynnissä Yhteisvastuun hyväksi soppaa (5 e), pikkupullia ja käsitöitä. Lisäksi arpajaiset. Hengähdä hetki -hartaus joka ti klo

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Kynttilänpäivän messu, Yhteisvastuukeräyksen avaus su 4.2. klo 10. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustava pappi Inari Varimo, kanttori Sari Rautio. Tietoa Yhteisvastuukeräyksestä ja listojen jako. Messu su 11.2. klo 10. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Jarmo Jussila, kanttori Mikko Niinikoski. Perhekirkko su 11.2. klo 16. Liturgia ja saarna Marjo Parttimaa, kanttori Päivi Hakomäki. Perhekirkon jälkeen Yhteisvastuutapahtuma ja Pikku Papu -orkesterin konsertti. Mahdollisuus ruokailuun. Tuhkamessu ke 14.2. klo 19. Matinkappeli: Colourful Christian Worship Service Matinmessu su 4.2. klo 17. Liturgia Sirpa Tolppanen, saarna Hans Krause, kanttori Sanna Franssila. Matinmessu on kaksikielinen (suomi–englanti), rento ja kodikas messu. Colourful Christian Worship Service is a bilingual (Finnish-English), relaxed and cosy mass. Tietoa Yhteisvastuukeräyksestä ja listojen jako messun yhteydessä.

la 10.2. klo 10–13 Lasten kappeli Arkki. Tule kohtaamaan muita lapsiperheitä toiminnalliseen Pajaan! Askartelemme ystävänpäiväyllätyksiä. Elämyksellinen kirkkohetki klo 11.30. Kahvia, mehua ja pullaa.

HIIHTOLOMAPUUHAA KOULULAISILLE Retki Suomenojan Hoplopiin ma 19.2. Hinta 20 e sisältää matkat, liput ja lounaan ja pienet eväät. Retki Nihtisillan Kierrätyskeskukseen. Tutustu kierrätyskeskukseen ja kokeile erilaisia kädentaitopajoja ke 21.2. Hinta 15 e sisältää ohjelman, matkat ja lounaan Burger Kingissä. Alakouluikäisten retket alkavat klo 10 nuortentila Siivessä ja päättyvät sinne klo 16.30. Ilm. www.nuortensiipi.fi/7-14-vuotiaat/retket/.

KOULULAISTEN VIIKONLOPPULEIRI Leirielämää 4.–6.-luokkalaisille Bergvikissa Kruusilassa 2.–4.3. Hinta 35 e sisältää monipuolisen ohjelman, hartautta ja hauskanpitoa, kuljetukset, täyshoidon ja tapaturmavakuutuksen. Ilm. viim. 16.2. www.nuortensiipi.fi/7-14-vuotiaat/leirit/.

SIIONINVIRSISEURAT ma 5.2. klo 18.30 Leppävaaran kirkko. Puhujina Olli Nuosmaa, Antero Salminen ja Urpu Sarlin, isäntänä Anssi Siukosaari. Kahvi/tee klo 18.30.

YHTEISVASTUUN LIPASKERÄYKSET KAUPPAKESKUS SELLOSSA Sinä voit torjua nälkää ja köyhyyttä Suomessa ja maailmalla! Lahjoita

Messu su 11.2. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttori Päivi Hakomäki. Tankkauspaikka, diakoniamessu ti 13.2. klo 16. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, diakoni Tytti Kohonen. Olarin kappeli: Kappelimessu su 11.2. klo 12. Liturgia ja saarna Inari Varimo, kanttori Mikko Niinikoski. Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot klo 18, jolloin tarjolla ruoka pieneen hintaan. Rento messu klo 19, jonka musiikista vastaavat risteysmuusikot. Messussa lauletaan virsien lisäksi uutta hengellistä musiikkia. Messun jälkeen jatkot klo 21 asti. Risteys on tarkoitettu kaikenikäisille raikkaasta ja yhteisöllisestä toteutustavasta pitäville. Leikkihuone avoinna etkojen ja messun ajan. Liturgia ja saarna: 1.2. Jussi Koski, 8.2. Marjo Parttimaa ja 15.2. Antti Malinen.

jakoa seuraavien messujen yhteydessä: Su 4.2. Olarin kirkko klo 10. Su 4.2. Matinkappeli klo 17, Colourful Christian Worship Service – Matinmessu.

YHTEISVASTUU-RUOKATORI Tule myymään tai ostamaan itse tehtyjä ruokia, leivonnaisia, makeisia ym. herkkuja su 4.2. klo 12–15, Chapple Iso Omena. Myyntipöytä 10 e Yhteisvastuun hyväksi. Lisätiedot ja pöytävaraukset: iisa.lehtinen@evl.fi tai paula.bruce-haatainen@evl.fi.

YHTEISVASTUUTAPAHTUMA

Su 4.2. klo 12, Matinkappeli.

Perhekirkko, Yhteisvastuu-tapahtuma ja -konsertti perheille su 11.2. klo 16–19, Olarin kirkko. Tule kuuntelemaan hauskaa musiikkia ja osallistumaan perhetapahtumaan. Klo 16 perhekirkko. Mahdollisuus ruokailla (3 e). Klo 18 Pikku Papun Orkesterin konsertti. Liput konserttiin 10 e, perhelippu 30 e, sylivauvat ilmaiseksi.

SURURYHMÄ

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ

Sururyhmä on vertaistukiryhmä, jonka jäsenillä on oltava valmius kuunnella toinen toistansa. Kokoonnumme viisi kertaa, to klo 17.30–19: 15.2., 1.3., 15.3., 29.3. ja 5.4. Ohjaajina toimivat pastori Jarmo Jussila ja diakoni Saija Väätäinen. On suositeltavaa, että läheisen kuolemasta on kulunut ainakin puoli vuotta ja että osallistut jokaiseen tapaamiskertaan. Muutama paikka vapaana. Ilmoittautumiset viimeistään 2.2. p. 09 8050 7000.

Kaipaatko virkistystä tai vaihtelua päivääsi? Tule diakonian retkipäivään Hilaan to 1.3. Ohjelmassa ulkoilua, askartelua, messu ja mahdollisuus saunoa. Ilmoittautumiset ja lisätietoja numerosta 09 8050 7000.

HARTAUS KIRKONMENOJEN AIKAAN

YHTEISVASTUUKERÄYS Tietoa keräyksestä ja keräyslistojen

PELILEIRI 1–7-LUOKKALAISILLE Ulkopelejä, tietokone- ja konsolipelejä sekä lautapelejä Hilassa 16.–18.3. Hinta 35 e. Lisätiedot: Taru Hytönen 040 509 8208, taru.hytonen@evl.fi. Ilmoittautuminen osoitteessa nuori. chapple.fi

PERHELEIRI Toiminnallinen viikonloppu perheleirillä 6.–8.4. Hvittorpissa. Ulkoilemme, leikimme, pelaamme, askartelemme yhdessä partiolaisten ja muiden leiriläisten kanssa. Hinta on aikuisilta 30 e, 3–14-v. lapset 15 e ja alle 3-v. ilmaiseksi (sis. ruuan, majoituksen omilla lakanoilla sekä ohjelman materiaaleineen). Lisätiedot ja ilmoittautumislinkki: espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/perheja-parisuhde. Tied. p. 040 503 7622 tai paula.bruce-haatainen@evl.fi.

RYHMIÄ AIKUISILLE Naisten saunailta Hvittorpissa 5.2. klo 18–21. Iltapala 3 e. Matkat kimppakyydein. Lähtö Matinkappelilta klox OL lev 91

tunti tai pari omaa aikaasi ja tule lipaskerääjäksi pe 9.2., 16.2., 2.3. tai 9.3 klo 15–18 kauppakeskus Selloon. Lippaan ja liivin saat Sellon viereisestä Lasten kappeli Arkista. Arkissa on avoinna myös taukokahvila kerääjille. Heli Taina-Rantakaulio, 040 513 0867 tai heli.taina-rantakaulio@evl.fi.

RIKASTU RAAMATUSTA Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan Raamatun synnystä ja kulttuuritaustoista. Neljän illan keskustelusarjan vetää pappi ja teologian tohtori Merja Alanne. Ti 6.2. klo 18 Leppävaaran kirkolla on aiheena Raamatun synty. Kahvit klo 17.45. Ks. lisää leppavaaranseurakunta.fi.

AIKUISTEN RYHMÄT Löydät verkosta kaikki pienryhmät: www.espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/aikuiset. Naisten Kesken kerran kuukaudessa, ke 7.2. klo 18.30 Uuttu. Suomen Sairaanhoitajain Kristillinen Seuran Espoon alaosasto ti 13.2. klo 18 Karakappeli. Naisten Pankin kirjallisuuspiiri kerran kuukaudessa, ti 13.2. klo 18 Leppävaaran kirkon Olotila. Kuoro kaikille joka toinen vko, ke 14.2. poikkeuksellisesti jo klo 17.30– 18.45 Leppävaaran kirkko. Sley:n Raamattu- ja lähetyspiiri kerran kuukaudessa, to 15.2. klo 12.30–14.00 Leppävaaran kirkko.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk

17.30. Kotimatkalle lähdetään klo 21. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Anneli Virolainen, 0400 205 445 viimeistään kolme päivää ennen saunareissua. Muut kevään saunapäivät ovat 7.3., 20.4. ja 23.5. Sinkkupiiri – ilta yksin eläville pe 9.2. klo 17.30 Matinkappeli. Lukupiiri 15.2. to klo 18–20 Matinkappelilla. Kirjana Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä. Olet tervetullut mukaan vaikka et olisikaan lukenut kirjaa. Vetäjä Liisa Riikola 040 560 2247.

PARTIOON! Leppäpirkkojen uusi sudenpenturyhmä (2009 tai 2010 syntyneet) aloitti toimintansa ti 16.1. klo 17.30, ja ryhmämme kaipaa vielä lisäjäseniä! Leppäpirkot on Haukilahden ja Westendin alueella toimiva pieni ja pirtsakka tyttölippukunta. Katso: leppapirkot.wordpress.com/. Ota yhteyttä: anuilona.ailio@gmail.com. Myös vanhempana voit tulla mukaan partioon!

52 mm

HILJAISUUDEN RETRIITTI Tallinnan Birgittalaisluostarissa 23.– 25.3. Ohjaaja Antti Kruus, tied. 040 531 1051. Ilmoittautuminen. 8.1.–2.3. espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/ aikuiset/retriitit. Hinta 180 e. Jokainen varaa ja maksaa itse lauttamatkansa. Laskutus verkkomaksuna retriittiin ilmoittauduttaessa.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Free Finnish language course Let’s Read Together - Free Finnish language course every Wednesday afternoon at Sello Library, Akseli-hall, second floor. Join us and learn Finnish together with nice volunteers. More information: martta.nurmi@evl.fi Free Finnish language course every Wed at 2–4 PM. Sello Library, Leppävaarankatu 9, Espoo.

Syömällä hyväntekijäksi Keittoviikkoa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi vietetään Auroran kappelilla 5.–9.2. Tarjolla on muun muassa hernekeittoa ja siskonmakkarasoppaa. Päivittäin myös kasvisruokavaihtoehto ja jälkiruoka. Hinta aikuisille 5 euroa, 3–12 -vuotiaat 3 euroa, alle kolmivuotiaat syövät eurolla. Keittoviikko 5.–9.2. klo 11–13 Auroran kappelissa, Heiniemenpolku 1, Espoo.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT KAUNIAISTEN KIRKOSSA Su 4.2. klo 10 saarna Pertti Mäkeläinen, liturgia Kari Kuula ja kanttorina Anna Marte. Kirkkokahvit kirkon kerhorakennuksen nuortentiloissa. Su 11.2. klo 10 saarna Ulla Oinonen, liturgia Anna-Kaisa Tuomi ja kanttorina Anna Marte. Messun jälkeen Kauniaisten Marttojen valmistama lounas Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Tuhkakeskiviikon messu ke 14.2. klo 19 (lisätiedot alempana). Nuorten Granut-messu to 15.2. klo 19, Kuula, Holkerinoja ja Rohkimainen.

PYHÄKOULU Lasten oma kirkko su 4.2. klo 9.45 kirkon kerhorakennuksen päiväkerhotiloissa. Pyhäkouluun ovat tervetulleita kaikenikäiset lapset, pienimmät osallistuvat oman aikuisen kanssa.

PERHEKERHOT Avoin perhekerho maanantaisin klo 9.00–11.30 avoimet ovet, yhdessäoloa ja laulu-leikkihetki Sebastoksessa. Perhekerho ja Nalle-kerho torstaisin klo 10 Sebastoksen toimitilassa, Kauni-

MENOT 1. – 15.2.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Kynttilänpäivän messu su 4.2. klo 10, Tapiolan kirkko. Tiihonen, Ristimäki, Jurmu . Yhteisvastuukeräyksen avausmessu. Rippikoulujen starttimessu. Musiikkina Eero Erkkilän säveltämän Vigilia Intimaen osia. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro laulaa Liisa Malkamäen johdolla, esilaulajana Hannu Jurmu, soitinyhtye. Kirkkokahveilla kerrotaan tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen kohteesta. Viikkomessu ke 7.2. klo 8, Tapiolan kirkko. Koivisto, Jurmu. Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä. Musiikillinen iltahartaus – Vigilia Intimae ke 7.2. klo 22, Tapiolan kirkko. Ks. Kirkossa soi -palsta. Laskiaissunnuntain messu su 11.2. klo 10, Tapiolan kirkko. Hero, Koivisto, Jurmu. Anglikaaninen messu su 11.2. klo 12.30, Tapiolan kirkko. Viikkomessu ke 14.2. klo 8, Tapiolan kirkko. Ristimäki, Malkamäki. Tuhkamessu ke 14.2. klo 19, Tapiolan kirkko. Tervonen. Tuhkamessu aloittaa paastonajan matkan kohti

aistentie 11. Huom. vko 8 ei kerhoja.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Ma 5.2. ja 12.2. klo 12.45 vartin hartaus ja klo 13 – 15 kahvila Sebastoksessa.

RUKOUSTA JA RAAMATUNLUKUA Ma 5.2. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Kauniainen vuonna 1918, Clara Palmgren kertoo. Ti 6.2. klo 13 kirkon yläsalissa.

YHTEISVASTUUKERÄYS ALKAA La 10.2. klo 10–15 lipaskeräys Kauniaisten keskustassa ja su 11.2. klo 10 messun jälk. Kauniaisten Marttojen valmistama lounas Yhteisvastuun hyväksi kirkon yläsalissa: (hernekeitto,laskiaispulla 10 e.

YSTÄVÄNPÄIVÄKAHVIT Tule viettämään ystävänpäivää kahvikupin ääreen yhdessä muiden kanssa ke 14.2. klo 13–15 Sebastoksen toimitilaan. Vapaaehtoinen kahviraha Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

TUHKAKESKIVIIKON MESSU Taizé-lauluja, rukousalttareita, ehtoollinen, ja mahd. sielunhoidolliseen keskusteluun ennen messua ke 14.2. klo 19 Kauniaisten kirkossa. Messua toteuttamassa seurakuntalaisia sekä Anna Marte, Tiro Rohkimainen ja Anna-Kaisa Tuomi.

ristin ja ylösnousemuksen pääsiäistä. Paaston matkan merkiksi voi messussa ottaa otsaansa tuhkaristin. Pyhäkoulu su klo 10 Tapiolan kirkko. Alle 4-v. aikuisen kanssa. Keskipäivän rukous arkipäivisin klo 12 Tapiolan kirkko.

VILLASUKKAKIRKKO Lapsille ja perheille ma 12.2. klo 18 Tapiolan kirkko. Iloinen muskarikirkko, mukana Muskarikuoro Laulusimpukat, kanteleryhmä ja pieniä muskarilaisia. Villasukat jalkaan. Kirkkohetken jälkeen seurakuntasalissa iltapala.

KESKIVIIKKOKERHO Vinkkejä itsenäiseen ikäasumiseen ke 14.2. Tapiolan kirkko. Toiminnanjohtaja Ari Nikkola Suomen Asumisen Apu ry:stä ja kehittäjä Päivi Rekula Asumisen Apu -hankkeesta. Kahvi n. klo 12.30 lounaskonsertin jälkeen. Ohjelma klo 13.

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ Konsertti ke 14.2. klo 12 Tapiolan kirkossa. Ks. Kirkossa soi -palsta.

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

(lapsen ikä ja mukaan tuleva aikuinen). Maija Saarnio, TaM ja värikylpyohjaaja. Kirsti Nyyssölä, lapsityönohjaaja ja Aaro Saksala, lastenohjaaja.

RYHMÄT JA PIIRIT Mieli maasta -ryhmä eläkeikää lähestyville, ma klo 17.30. Tapiolan kirkko. Lukupiiri ti klo 13, Tapiolan kirkko. Äiti Teresa -piiri ti klo 13. Piirissä kudotaan peittoja. Tied. Katja Karvinen p. 040 593 7386 Lähetysraamattupiiri ke 7.2. klo 18. Tapiolan kirkko. Kerran kuukaudessa. Mieli maasta -vertaistukiryhmä masentuneille, ke klo 18. Tapiolan kirkko. Israel-rukouspiiri to klo 13. Tapiolan kirkko Perjantaikävely pe klo 10. Tapiolan kirkko. Kesto n 30 min. Rauhallinen kävelyreitti kulkee Tapiolan kirkon läheisyydessä puistomaisemissa. Kahvitarjoilu. Hanna-rukouspiiri ma 12.2. klo 18.30. Tapiolan kirkko. Joka toinen ma. Lähetyspiiri ti 13.2. klo 13. Tapiolan

kirkko. Joka toinen ti.

ARKIYSTÄVÄ-KURSSI Juttelu- tai ulkoiluseuraksi vanhukselle tai yksinäiselle. Kurssi la 3.3 klo 10–15 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2. Lisää Yhteiset-palstalla.

YHTEISVASTUUN LIPASKERÄÄJÄKSI Liity lähimmäisenrakkauden kansanliikkeeseen ja osallistu keräystempauksiin Tapiolan keskustassa la–su 9.–10.2., 9.–10.3. tai 13.–14.4. Keräyskohteista tietoa sivulta yhteisvastuu.fi.

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU -KOULUTUS Koulutus soveltuu kaikille, jotka haluavat vahvistaa omaa tai läheistensä mielenterveyttä. Tilaisuudet järjestetään ke 7.3., 14.3., 21.3., 28.3., 4.4.ja 11.4 klo 18. Tapiolan kirkolla. Osallistumismaksu 30 e. Ei suositella kriisitilanteessa elävälle. Ilm. viim. 28.2. psykoterapeutti Sirkka-Liisa Kuitunen 040 729 7839

TA lev 91 x 48 mm

TAPIOLAN NUORET SINFONIKOT Yhteisvastuukeräyksen avajaiskonsertti su 4.2. klo 16 Tapiolan kirkko. Ks. Kirkossa soi -palsta.

LASTEN LAUANTAI Maijan elämyksellinen taidetyöpaja ja Kirstin ja Aaron iloinen musiikkituokio la 10.2. klo 16–18 Tapiolan kirkolla. Leikki-ikäisille yhdessä aikuisen kanssa. Mukaan isovanhemmat ja kummit. Ilm. viim. ti 6.2. kirsti. nyyssola@evl.fi tai 040 749 4334

Lisää ohessa.

MARTAT JA MARIAT

UNGDOMSKVÄLL

Kansainvälisen työn ja lähetyksen ryhmä to 15.2. klo 12 kirkon yläsalissa. ”Mikä missio?”, Mimosa Mäkinen ja Anna-Kaisa Tuomi.

Fr 9.2 i Klubb 97 kl. 18.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl. 10–16, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 4.2 Kyndelsmässodagens familjegudstjänst kl. 12. Gemensamt Ansvar -insamlingen inleds. Lunch till förmån för Gemensamt Ansvar i övre salen. SÖ 11.2 Fastlagssöndagens högmässa kl. 12.

TISDAG 13.2 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11. Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Under ytan. Grupp för ungdomar i Klubb 97 kl.16. Graziakören i övre brasrummet kl. 18.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–15, tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i övre brasrummet kl. 18.

Sö. 4.2. Esbo domkyrka kl. 12.15, gudstjänst med små och stora. Terlinden, Malmgren, Wikman, Dagklubbsbarnen och barnkören Stämsökarna, Gemensamt Ansvarstart, GA-lunch i församlingsgården. Köklax kapell kl. 16 lovsångsmässa, von Martens, Kronlund, lovsångsteamet. Kyrkkaffe. Sö. 11.2. Esbo domkyrka kl. 12.15. Ahlbeck, Marcel Punt, kören Ecoro. Kyrkkaffe i Sockenstugan. Olars kyrka kl. 10.30. Jäntti, Malmgren. Kyrkkaffe.

KYRKOSYFÖRENINGEN

ASKONSDAGSMÄSSA

On 7.2 och 14.2 i övre brasrummet kl. 13.30.

On. 14.2. Södriks kapell kl. 12, von Martens, Wikman. Kyrkkaffe.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 1.2 och 8.2 i övre brasrummet kl. 9.30–10.30.

TISDAG 6.2

”VAD PRATAR NI OM?” MED BJÖRN WIKSTRÖM Ti. 13.2. kl. 18.30–20, Olars kyrka, svenska sidan. Diskussionskväll med biskop Björn Vikström om ”Kärlekens mångfald”. Kl.17.30 servering med sallad, bröd och kaffe/te. Kvällen leds av kyrkoherde Roger Rönnberg. Musik och sång under ledning av Amanda Oscarsson.

EN KVÄLL FÖR KÄRLEKEN PÅ VÄNDAGEN On. 14.2. kl. 18–21, Olars kyrka, svenska sidan. Kärlek och vänskap är viktiga i en parrelation. Utöver dem talar vi om parrelationers andra aspekter. Vi är vänner och älskande, men har också andra roller: att bära vardagsansvar, att vårda relationen, att respektera gränser. Kvällen börjar med lätt servering. Vid behov kan vi ordna barnpassning för barn över två år. Ta i så fall kontakt: yvonne.terlinden@evl.fi. Ledare är prästen och familjeterapeuten Yvonne Terlinden och kyrkoherde Roger Rönnberg.

DIAKONILUNCH Ti. 6.2. kl. 12–14, Olars kyrka, svenskaKAU sidan. Pris 43 x5 e.44mm

14 A Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

SU 4.2. Tapiolan Nuoret Sinfonikot esiintyvät Yhteisvastuukeräyksen avauksen juhlakonsertissa klo 16 Tapiolan kirkossa. Ohjelmassa Sibeliuksen 1. sinfonia ja Rautavaaran Lintukoto. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Hyväntekeväisyyskonsertti Olarin kirkossa klo 16. Oopperalaulajat Jyrki Korhonen ja Maria Kettunen, säestys Pirkko Hyttinen, Jaakko Raulamo sello. Suomalaisen laululyriikan aarteita. Ohjelma 20 e. Väliajalla voi ostaa kahvia ja pullaa. Konsertin tuotto käytetään lyhentämättömänä espoolaisten nuorten ja vanhusten hyväksi. Konsertin järjestää LC Espoo Aurorat. Ja oboe soi konsertti klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Musisoinnin ilo -kamariyhtye. Pauliina Hyry, cembalo; Sole Mustonen, oboe. Marcello, Bach, Sibelius. Johtaa Sole Mustonen. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

TI 6.2. Valtakunnalliset kanttoripäivät Espoossa 6.–8.2. Yleisölle avoimet konsertit: Kanttorikuoron juhlakonsertti klo 12 Tapiolan kirkossa. Suomen kanttorikuoro, joht. Kari Turunen. Sinä olet ääretön, Martin Lönnebon rukoushelmien teksteihin pohjautuva konsertti klo 20 Olarin kirkossa. Tekstit Kaisa Raittila, laulujen sävellys ja sovitus Pekka Nyman. Helmihetki-kuoro, Johanna Iivanainen laulu, Joonatan Rautio saksofonit, Mikko Iivanainen kitara, Teemu Keränen basso, Petri Kangas piano ja Pekka Nyman perkussiot. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tapiolan kuoron konsertti klo 18.30 Tapiolan kirkossa. Joht. Anna Matvejeff-Haapaniemi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Apua & tukea Einojuhani Rautavaaran Vigilia musiikillisessa iltahartaudessa Tapiolan kirkossa klo 21.30. Tapiolan kamarikuoro, joht. Hannu Norjanen; Hedvig Paulig, sopraano; Ruut Mattila, mezzosopraano; Simo Mäkinen, tenori; Martti Nissinen, baritoni ja Tuukka Haapaniemi, basso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KE 7.2. Eero Erkkilän Vigilia Intimae musiikillisessa iltahartaudessa Tapiolan kirkossa klo 22. Joht. Kullervo Latvanen; Hannu Jurmu, esilaulu; Pauliina Hyry, urut ja kanttorit kuorona. Kirkkoherra Päivi Linnoinen, puhe. Valtakunnallisten kanttoripäivien ohjelmaa. Vapaa pääsy.

TO 8.2. Tommi Kalenius: ”Miten kotiin löydetään?” klo 18.30 Laaksolahden kappelissa Laulu & laulun tarina -konserttisarjassa. Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan illan teemasta artistivieraamme kanssa. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.

KE 14.2. Evert Odé, sello Häivähdys pyhää -konsertissa Tapiolan kirkossa ke 14.2. klo 12. Konserttisarjassa esiintyvät Espoon Musiikkiopiston nuoret taitajat. Vap.eht. maksu Yhteisvastuulle, vapaa pääsy. Ystävän laulu kahvikonsertti ystävänpäivänä klo 13 Leppävaaran kirkossa. Kanttorit Outi Noponen, Pauliina Hyry ja Kullervo Latvanen esittävät tuttuja ja rakkaita hengellisiä sävelmiä, Laila ja Olavi -laulukilpailun 2017 voittaja Timo Lahtimo tulkitsee lauluja ystävälle. Konsertin jälkeen herkkukahvit Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Vapaa pääsy, vap.eht. kahvimaksu. EMMI KÄHKÖNEN

Tommi Kalenius esiintyy Laulu & lau lun tarina konsertti sarjassa Laaksolah den kappelissa 8.2.

Yhteiset ArkiYstäväkurssi la 3.3 klo 10–15 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2. Tule mukaan ArkiYstävien iloiseen joukkoon! Vapaaehtoisenamme voit autttaa juttelu- tai ulkoiluseurana vanhukselle tai yksinäiselle. Kurssin hinta 5 e, sis. lounaan. Kurssi ei sido toimintaan. Ilm.viim. 21.2. diakoniatyöntekijät ulla.auvinen@evl.fi, 040 572 5344 tai minna.maijanen@evl.fi, 040 705 3358. Diakonian retkipäivä Hilassa to 1.3. Kaipaatko virkistystä tai vaihtelua päivääsi? Tule diakonian retkipäivään. Ohjelmassa ulkoilua, askartelua, messu ja mahdollisuus saunoa. Ilm. ja lisätietoja numerosta 09 8050 7000. Lapsiperheiden suruleiri Hvittor

pissa 27.–29.4. Leiri on tarkoitettu perheille, joista on kuollut perheenjäsen. Takarajaa ei surun käsittelylle ole. Ilm. ja lisätiedot nuorisodiakoni Hanne Malkki, p. 040 517 0629. Hinta 40 e espoolaiset ja kirkkonummelaiset, muut 80 e. Lapset puoleen hintaan. Unelmapantterit – lievästi kehitysvammaisten nuorten kerho kerran kuukaudessa, to 15.2. klo 17.30–19.30 Siivessä, os. Alberganesplanadi 1. Kerho on maksuton. Maija Kumpulainen, 040 724 1120. Lisäosaamista maahanmuuttaji en kanssa työskenteleville la 3.3. klo 10–17 Tapiolan kirkolla. Ks. lisätiedot Apua & tukea -palstalta.

Tukea perheille ja parisuhteeseen ESPOON PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUS Ammatillista keskusteluapua parisuhteen, perheen ja henkilökohtaisen elämän kipukohdissa. Yhteydenotot ma, ti, to ja pe klo 9–11 p. 09 8050 2420. ESPOON TUOMIO KIRKKOSEURAKUNTA: Rikasta minua parisuhdekurssi. Tietoa, taitoa, tunnetta ja rohkaisua parisuhteeseen 14. ja 21.4. klo 9–16 Kalajärven kappelissa. Lounas, päiväjuoma ja välipala. Ohjaajina Sirpa ja Reijo Tuori. Lastenhoito järjestetty. Hinta 55 e/pari, 10 e/lapsi. Tied. ja ilm. 30.3. mennessä p. 050 511 0165 tai kirsi.kanerva@evl.fi. Parista perheeksi ilta ensimmäistä lastaan odottaville. Valitse vaihtoehtoinen ilta: to 15.2., 15.3., 19.4., 17.5. tai 14.6. klo 17–18.30 Kirkonkympissä, os. Kirkkokatu 10. Klo 18.30 jälkeen mahdollisuus pieneen kasteinfoon. Tied. omasta neuvolasta tai 050 511 0165, 040 547 4146. Järjestäjinä Espoon tuomiokirkkosrk ja Espoon kaupunki. Perhetyönohjaajat antavat keskus teluapua parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä. Kanssasi keskustelevat Outi Wenell: 040 5474 146, outi.wenell@evl.fi ja Kirsi Kanerva: 050 5110 165 kirsi.kanerva@evl.fi. Solmuja parisuhteessa parineu vonta. Ohjausta ja neuvontaa parisuhteen solmuihin, toistuviin ristiriitoihin, kriisissä oleville tai eroa harkitseville pareille. 8–10 tapaamiskertaa. Hinta 100 e/pari. Mahdollista anoa maksuvapautusta. Tied: Outi Wenell, 040 5474 146, outi.wenell@ evl.fi ja Kirsi Kanerva, 050 5110 165 kirsi.kanerva@evl.fi. Silta – paikka pysähtyä hetkeksi huojentamaan huolia. Keskusteluapua iästä ja sukupuolesta riippumatta, n esim. jaksaminen, parisuhde, yksinäisyys, vanhemmuus, elämänmuutos, vaikeat tunteet, sairaus. Luottamuksellinen ja maksuton. Perhetyönohjaaja päivystää Suvelan kappelilla, os. Kirstintie 24, ti klo 9–11. Varaa aika: 050 5110 165 tai kirsi. kanerva@evl.fi. Voit tulla ilman ajanvaraustakin, mutta varminta on varata aika. Perheiden talvileiri 2.–4.3 Hvittorpin leirikeskus. Ulkoilua, hartaushetkiä, leikkiä, kättentöitä, saunomista. Aikuisilla myös omaa ohjelmaa. Omat kyydit. Hinta 45 e/aikuinen, lapsi 25 e (alle 3-v. ilmaiseksi). Haku: www.espoonseurakunnat.fi > Tapahtumat > Tapahtumahaku. Lisätietoa

EIJA HARJU

Kirkoissa soi

Pareille ja perheille on tarjolla keskusteluapua. Perhetyönohjaaja Outi Wenell Espoon tuomiokirkkoseurakunnasta tuntee perheiden ja parien arjen kipuilut. 050 5836 886 tai miia.korttila@evl.fi. TAPIOLAN SEURAKUNTA Keskusteluapua, rohkaisua tai eväitä parisuhteen tai vanhemmuuden kysymyksissä: perhetyöntekijä, psykoterapeutti Maire Hellas, 040 565 8300 tai perhetyöntekijä, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, 050 358 1064. Diakoninen perheja parisuhdetyö diakonissa Leena Vanne, 040 546 5193. ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Perhetyönohjaaja Johanna Korpe la, johanna.korpela@evl.fi, 050 511 0504. Solmuja parisuhteessa neuvonta, eroa pohtiville tai kriisissä oleville pareille, 8–10 kertaa/120 e, perhetyönohjaaja Johanna Korpela. LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Diakonista perhetyötä ja kriisiapua: diakonissa Sari Aroheikki, 040 539 7191, sari.aroheikki@evl.fi. Virkistystä parisuhteeseen illat. Miten meillä menee? Entäs teillä? Tule turisemaan parisuhteen iloista ja haasteista muiden parien kanssa ma 12.2, 12.3., 16.4. ja 14.5. klo 17.30–19 Leppävaaran kirkon takkahuoneessa. Keskustelurauhan takaa lastenhoito yli 3-v. lapsille. Ryhmään otetaan viisi paria. seurakunnan vapaaehtoiset, Riikka Huuskonen (psykoterapeutti) ja Pauli Paananen. Ilm. viim. 4.2.: Riikka Huuskonen 050 537 4175, riikka.huuskonen@gmail.com. Rikasta minua – parisuhteen rikastamispäivät. Opi uusia vuorovaikutustapoja la 10.3. ja 17.3. klo 9–16 KilonRistissä. Kurssilla keskitytään parisuhteen vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Lisäksi etsitään yhteisiä konkreettisia tavoitteita ja keinoja niiden toteuttamiseen arjessa. Tämä on se kurssi, jolla puolisoon voi rakastua uudelleen! Ohjaajina toimivat Parisuhdekeskus Katajan kouluttamat vertaisohjaajat Sirpa ja Reijo Tuori. Ilm. viim. 4.3. Heli Siltakorpi, 040 537 6876, heli.siltakorpi@evl.fi. OLARIN SEURAKUNTA Diakoninen perhetyö: Tanja Puhak-

ka, tanja.puhakka@evl.fi, p. 050 361 3357.

would like to learn more. The group meets at Suvela chapel (Kirstintie 24) on Thursdays at 17.30–18.30. Tea served. Christian prayers. Child care. More info: 040 531 1037. Espoonlahti fellowship – Kansainvälinen yhteysilta pe 16.2. klo 18.30 Soukan kappeli. Welcome to our international evening of fellowship: discussion, food and music. Seuraava ilta/next evening 23.3. Tied. Jukka Pelkonen 040 580 4416. facebook. com/espoonlahtifellowship. Colourful Christian Prayer every Fri

morning at 7.15 am at Siipi, Alberganesplanadi 1. Stein Rudvin, rudvin_s@hotmail.com. Ask bout Arabic work: Pastor Ramez Ansara, 050 304 1698. Russian evening Fri 2nd, 9th and 16th Feb at 5 pm at Leppävaara church. Vadim.roznovski@gmail. com. Let’s Read Together– free Finnish language course every Wed at 14–16 pm at Sello Library, room Akseli, second floor. More information: martta.nurmi@evl.fi.

Tukea suruun Lapsiperheiden suruleiri Hvittor pissa 27.–29.4. Ks. lisätiedot Yhteisetpalstalta. Uusi sururyhmä alkaa. Oletko menettänyt läheisesi? Tule jakamaan ajatuksiasi ja tuntojasi toisten samaa kokeneiden kanssa. Kuusi kokoontumista 22.2. klo 18 alkaen Espoon tuomiokirkon srk-talolla, os. Kirkkoranta 2. Ilmoittautuminen ja tied. 8.2. mennessä ohjaajille: pastori Anita Kyönsaari, 040 513 0843, anita. kyonsaari@evl.fi ja diakoni Kirsi Salonen p.040 547 1861, kirsi.salonen@evl.fi.

Lisäosaamista maahanmuuttajatyöhön Koulutus maahanmuuttajien kanssa työskenteleville työntekijöille ja vapaaehtoisille la 3.3. klo 10–17 Tapiolan kirkolla. Koulutus vahvistaa mielenterveysosaamista, lisää ymmärrystä traumoista ja tukee kotoutumisprosessia. Yhtenä teemana myötätuntouupumus. Ilm. SirkkaLiisa Kuitunen, 040 729 7839.

Diakonian retkipäivä Kaipaatko virkistystä tai vaihtelua päivääsi? Tule diakonian retkipäivään Hilaan to 1.3.. Ohjelmassa ulkoilua, askartelua, messu ja mahdollisuus saunoa. Ilm. ja lisätietoja numerosta 09 8050 7000.

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Soita ja varaa aika tai tule käymään. Lisätiedot: www.espoonseurakunnat.fi/tukea, www.kauniaistenseurakunta.fi.

International Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www. church.fi. Anglican Eurcharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church. www.anglican.fi. With you in Finnish group is for you, who already know some Finnish but

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA Kastetut Noona Elisabet Grönberg, Alex Juhani Mikael Hermansson, Hilda Ilona Kauppinen, Ilona Sofia Koskimäki, Eino Albert Ilmari Köyste, Veeti Jonatan Lehtinen, Lauri Petteri Lehtovirta, Minttu Ulla Sisko Leppävuori, Emil Vilhelmi Lyytikäinen, Samuel Onni Rikhard Niemi, Mina Olivia Nikander, Eevi Ellen Olivia Nordström, Aaro Veli Aatos Närhi, Joel Elmeri Saarinen, Oliver Aarni Sieviläinen, Markus Elias Eemeli Soukkalahti, Nelli Helena Toivanen, Paavo Kristian Tuominen, Eino Aaron Virtanen, Hector Urho Arvid Vuorinen, Veeti Eero Johannes Yli-Hukka. Avioliittoon aikovat Vesa Juhani Kristian Engström ja Maarit Eveliina Laurikainen, Anssi Tapio Iivonen ja Tiina Marjaana Palomaa, Jarno Rikhard Laitinen ja Marja Elina Lindgren. Hautaan siunatut Julia Isabella Henriette Penttilä 99 v,

Vilho Antero Vuorela 94 v, Leo Richard Apo 91 v, Kaarina Karolina Lindqvist 88 v, Minna Maria Kirkinen 48 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Veikko Aatos Arimo Dorsch, Hilma Selja Elina Haavisto, Jalo Urho Johannes Hahto, Isabel Isla Aurora Kivistö, Aida Emily Lindgren, Leni Maria Nurminen, Lilian Adele Pohjola, Matias Antero Saastamoinen, Anton Juho Kristian Suominen, Oskar Kalevi Antero Suominen, Eino Ilmari Vanhanen. Hautaan siunatut Irma Inkeri Elovaara 89 v, Eini Kaarina Laaksonen 88 v, Pirkko Kaarina Kyllikki Mäkinen 80 v, Hannu Rauno Koponen 79 v, Liisa Kaarina Juvonen 76 v, Kaija Orvokki Hätönen 73 v, Margit Helena Siivonen 69 v, Eero Tapio Tuomala 68 v, Ari Ilmari Selonen 59 v, Anne Kristiina Tuominen 58 v.

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

Seppänen 76 v, Kari-Jukka Oskari Valtonen 71 v.

Hautaan siunattu Markku Juhani Korpioja 72 v.

OLARIN SEURAKUNTA

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Oscar Atte Tapio Aminoff, Linnea Karoliina Hekkala, Aino Sofia Ilchenko, Alisa Veera Karoliina Karhiniemi, Elias Juhani Ensio Meriläinen, Mette Maria Karoliina Mäkelä, Theo Edvin Pekkarinen, Sebastian Patrik Daniel Ruotsalainen, Tilda Elna Amanda Sauna-aho, Taito Aatos Olavi Silvennoinen, Salma Vanamo Silver, Topias Aaro Eemil Teppala, Walter Mattias Timonen, Lucas Nicolas Reinhold-Junior Van Lennep. Hautaan siunatut Martta Elisabet Puurunen 97 v, Elvi Gertrud Vesala 91 v, Paavo Olavi Varis 88 v, Jouni Jorma Alm 84 v, Raili Maire Tuulikki Ruismäki 76 v, Jouko Juhani

Kastetut Kerkko Eino Armas Köngäs, Eemil Caspian Luukka, Sylvi Kaarina Nirkko, Emily Maya Tuominen, Emma Hilla Johanna Vuorela. Avioliittoon aikovat Jukka Petteri Raunu ja Päivi Johanna Salli. Hautaan siunatut Aune Inkeri Nevalainen 93 v, Inga Marjatta Alaranta 90 v, Sakari Veli Aatami Suomalainen 81 v, Harto Reino Antero Metsola 73 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Otso Antero Hämäläinen, Eelis Veijo Antero Sohlberg, Alisa Aura Emilia Taipale. Avioliittoon aikovat

Petro Kristian Poutanen ja Ulrika Sofia Alenius. Hautaan siunatut Briita Liisa Tellervo Vesanto 91 v, Elina Pohjanpalo 90 v, Kalevi Eino Kondelin 89 v, Arto Kalevi Sipinen 81 v, Tarja Marjatta Pylvänäinen 80 v, Pekka Juhani Poutiainen 68 v, Samu Franck 3 päivää.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Anton William Holm, Micaela Christina Lönnholm, Edda Epsilon Stoor. Kungörelse om äktenskap/Avioliittoon aikovat Jan Mikael Mattas och Sari Johanna Pulkki. Avlidna/Hautaan siunatut Eduard Pacius 95 år, Jarl Osvald Tiderman 94 år, Disa Margareta Wahlström 88 år, Gunvor Elise Granroth 87 år, Erik Eklund 84 år, Birgitta Kristina Jauhiainen 78 år, Inge-Maj Linnea Laine 78 år.

Nasima Razmyar madaltaa raja-aitoja Apulaispormestari Nasima Razmyar haluaa Helsingistä kaupungin, jossa jokainen nuori voi kulkea pystypäin. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MARIANNA SIITONEN

asima Razmyar on entinen SDP:n kan sanedustaja ja en simmäinen musli mitaustainen pormestari Suo messa. Hän kokee työssään erityistä vastuuta siitä, että voisi toimia kaikkien kaupun kilaisten parhaaksi. Siihen si sältyy myös se, että kasvava muslimiyhteisö voisi tuntea tulevansa hyväksytyksi ja ar vostetuksi. Kulttuuri, liikunta ja nuori so ovat toimialueita, joilla Raz myar voi edistää unelmansa toteutumista. Hän on kotoisin Afganistanista. Perhe sai Suo mesta turvapaikan, kun Nasi ma oli kahdeksanvuotias. – Minulle on sanottu, että olet saanut Suomesta kaiken, ja ihmetelty: miksi puhut mei dän suomalaisten asioista? En sinnäkin, koska olen nyt suo malainen. Toiseksi juuri siksi, että olen nähnyt toisenlaisen maailman, jossa asiat eivät ole niin hyvin kuin täällä. RAZMYAR HUOMAUTTAA, et tei ole itsestään selvää, että kaikki hyvä säilyy. Hän ker too käynnistään Helsingin Diakonissalaitoksella. Siellä hän tutustui lastensuojeluun, nuorten toimintakeskukseen, huumeidenkäyttäjien kor vaushoitoon ja paperittomien keskukseen. – Osa suomalaista todel lisuutta ikävä kyllä on, et

tä huonoosaisuus kasautuu ja periytyy. Johtuuko se sii tä, että ajatellaan, että hyvin vointiyhteiskunnan kehitys on mennyt liian pitkälle ja ihmis ten pitäisi tulla omillaan toi meen? hän pohtii. NAISENA, MUSLIMINA ja maa hanmuuttajana Nasima Raz myar kertoo saavansa osansa vihapuheesta. Sitä ei pidä hy väksyä, mutta Razmyar näkee monien viestien takana lähet täjän tuskaisen olotilan. Suo messa tarvitaan hänen mie lestään nyt arvojohtajuutta, puhetta, joka eheyttää yhteis kuntaa. – Tarvitaan sitä, että joku sanoo: selviämme tästä kai kesta. Kun olen yrittänyt pu hua myös niiden kanssa, jot ka haukkuvat minua, olen saa nut palautetta, että kiitos, kun et heti tuominnut. Razmyar tekee työtä ihmi siä erottavien rajaaitojen ma daltamiseksi. Hän on ollut mu kana myös uskontojen välises sä vuoropuhelussa. Hän on parhaillaan vietettävän maa ilmanlaajuisen uskontojen ja katsomusten välisen yhteis ymmärryksen viikon suojeli ja Suomessa. – Maailmassa, jossa on hel pompi löytää erottavia kuin yhdistäviä asioita, tarvitaan tällaisia viikkoja. Keskustelujen lisäksi tarvi taan myös konkreettisia teko

Nasima Razmyar on ensimmäinen muslimitaustainen pormestari Suomessa. Naisena, muslimina ja maahanmuuttajana hän kertoo saavansa osansa vihapuheesta. Hän mielestään Suomessa tarvitaan nyt arvojohtajuutta, puhetta, joka eheyttää yhteiskuntaa.

ja, jotta erilaiset ihmiset voi vat kokea olevansa tasaarvoi sia keskenään. Razmyar kertoo tätinsä miehen hautajaisista, joita hän oli järjestämässä. Ne te kivät hänelle selväksi sen tosi asian, että pääkaupunkiseu dun muslimeilta puuttuu paik ka, jossa surra, puuttuu kau nis moskeija. Razmyarin mukaan suur moskeijahankkeen ongelma oli, että siltä puuttui laajem man muslimiyhteisön omis tajuus ja sitoutuminen. Sellai nen tarvitaan ensin, ja vasta sitten moskeija voi onnistua.

Moskeija voisi Razmyarin mu kaan sisältyä ”kymmenvuotis suunnitelmaan”, johon kuu luisi myös muita muslimiyh teisölle tärkeitä asioita. Oleellisia ovat laadukas us konnonopetus kouluissa ja asennemuutos suhtautumi sessa islamilaiseen vähem mistöön. NASIMA RAZMYARIN isä, enti nen diplomaatti, on kokenut, miten nimi Mohammed voi olla este työn saamiselle. Razmyar kertoo myös ta paamistaan nuorista musli meista, jotka kuvasivat, mil

tä tuntuu, kun bussipysäkil lä tai kaupassa katsotaan kuin rikollista. Tällaisesta pitäisi unelmien Helsingissä päästä eroon. Razmyarin mukaan myös muslimiyhteisön sisällä on pysähdyttävä eri sukupolvien kesken miettimään, mitä on elää muslimina Suomessa ja Euroopassa. Hän viittaa ko kemuksiinsa perheväkivaltaa kokeneiden naisten ja tyttö jen auttamistyöstä. Yhteisön sisäiset vaikeat asiat pitää voi da käsitellä. Lue lisää Nasima Razmyarin ajatuksista osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

MIELIPIDE

16 A Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

Työnantajan luottokorttia ei tarvita SEURAKUNTIEN JA muiden kirkollisten toimijoiden luottokorttien käyttö ja sen kontrolli on noussut keskustelunaiheeksi. Vielä kukaan ei ole kuitenkaan esittänyt yksinkertaista kysymystä: Miksi työntekijöillä pitää olla työnantajan luottokortti? Toiminnallisesti samaan tulokseen päästään, kun työnantaja maksaa kunkin työntekijän oman luottokortin vuosimaksun ja asianomaiset hoitavat myös työtehtäviinsä kuuluvat maksut tarvittaessa omalla luottokortillaan. Kun asianomainen laatii viivytyksettä kululaskunsa siihen liitettyine tositteineen, kortinhaltija ehtii saada rahansa työnantajalta hyvissä ajoin ennen kuin maksu veloitetaan pankkitililtä. Näin kukaan ei joudu rahoittamaan työnantajan toimintaa omilla varoillaan. Kokemus on osoittanut, että alkuperäistositteista pidetään aivan eri lailla huolta ja kuluselvitykset tehdään viivytyksettä silloin, kun ilman tositteita perittävät maksut jäävät asianomaisen henkilökohtaiseksi tappioksi. Ulkomailla saattaa toki joskus olla vaikeuksia saada asianmukaiset kuitit maksuista, mutta eipä niitä silloin luottokortillakaan makseta.

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? PRAKASH MATHEMA

Satiiri on vaikea mutta hieno laji

Erkki Kuusanmäen piirros

Eveliina Hiltunen teologian kandidaatti, terveyden- ja sairaanhoitaja AMK

Moni elää uusdarvinistisessa harhassa

Mikko Bergroth kauppatieteiden maisteri

EILA SIRÉN pahoitti mielensä Ville Rannan piirroksista (K&k 18.1.). Mielestäni Ranta on tuonut satiirisen lähestymistavan oivallisesti uskonnolliseen ja kirkolliseen viitekehykseen. Välillä jutun juju on löytynyt helpommin ja välillä vaikeamman kautta. Aina se on ainakin allekirjoittaneelle avautunut. Se, kuuluuko satiiri kirkolliseen aviisiin, on toimituksen päätettävissä. Jos ei, niin olkoon sitten niin, mutta satiirikko Rantaa ei pidä siitä syyllistää tai kivittää. Mielensäpahoittajille opastukseksi: satiirissa kaikki ei ole alkuunkaan sitä, miltä se ensiksi saattaa näyttää. Eikä aggressiivinen provosoituminen yleensäkään ole paras lähestymistapa satiiriin. Saattaa hyvin helposti käydä niin, ettei näe metsää puilta tai ei näe puita metsältä tai ei näe kumpaakaan.

lisäämään ymmärrystä itsemurhayrityksistä ja elämässä eteenpäin pääsemisestä. Tutkimuksen tarjoamasta tiedosta on hyötyä itsemurhayrityksen kokeneille ja itsemurhakysymysten kanssa työskenteleville. Gradun ohjaajana toimii yliopistonlehtori Maija Penttilä. Voit ottaa minuun yhteyttä sähköpostitse eveliina.hiltunen@helsinki.fi.

Rukous viisauden jumalattarelle. Lapsimunkki rukoilee Sarasvatin temppelissä Kathmandussa, Nepalissa. Sarasvati on hindulainen oppimisen ja viisauden jumalatar, luojajumala Brahman kumppani.

Siunattua satiiria toivottaen:

Juhani Laaksonen diplomi-insinööri Helsinki

Haluaisitko osallistua tutkimukseen? TEEN HELSINGIN yliopiston teologisessa tiedekunnassa pro gradu -tutkielmaa itsemurhayrityksistä ja elämässä eteenpäin pääsemisestä yrityksen jälkeen. Tutkin myös uskonnollisuuden merkitystä itsemurhaprosessissa. Tutkimuksen kan-

nalta ei ole väliä, mihin uskontokuntaan kuulut, tai kuulutko mihinkään. Henkilöllisyytesi ei tule tutkimuksessa esille. Voit osallistua tutkimukseen tulemalla haastateltavakseni tai kirjoittamalla kokemuksistasi. Haastattelu on mahdollista järjestää kasvotusten, puhelimessa tai Skypessä. Haastattelu kestää noin tunnin ja äänitän sen analysointia varten. Mikäli haluat kirjoittaa, voin lähettää sinulle kysymyksiä kirjoitustasi varten. Osallistumalla tutkimukseen pääset kertomaan kokemuksistasi, autat

TÄMÄN PÄIVÄN evolutionistit ovat aivopesseet kansamme niin, että jo 12-vuotiaat lapsetkin ovat luopuneet uskosta Luojaan ja Jumalaan. Tieteellinen tosiasia on kuitenkin, ettei evoluutiolla ole mitään mekanismia luoda uutta, vaan päinvastoin noin 90 prosenttia kaikista maailman eliöistä on jo kuollut sukupuuttoon ja prosessi jatkuu edelleen, ihminen siinä mukana. Sen sijaan ns. evoluutio voi ainoastaan olemassa olevien lajien kohdalla saada aikaan sopeuttavia muutoksia. Koko luomakunta puhuu sen puolesta, että kaikki olemassa oleva on suuren ja viisaan Luojan suunnittelemaa. Koko universumi on hienosäädetty elämää varten. Ajatellaan vaikka vettä, joka poiketen kaikista muista aineista on jähmettyneenä kevyempää kuin nesteenä. Ilman tätä poikkeavuutta järvet ja meret jäätyisivät pohjasta käsin umpijäähän ja elämä tuhoutuisi. Itse elämä on niin monimutkainen kokonaisuus, ettei se ole voinut syntyä itsestään. Sitä tiedemiehet eivät vain uskalla tunnustaa todeksi, koska pelkäävät tieteensä puolesta. Kaiken elollisen huippu on olemassaolonsa tiedostava ihminen. Runsaan kilon painoisia ihmisaivoja on verrattu www-verkkoon ja Google-hakukoneeseen. Niin valtava on ihmisaivojen kapasiteetti. Miksi ihmiset sitten haluavat elää tässä harhassa? Ehkä siksi, että voivat sivuuttaa Jumalan elämästään ja sen, että olemme vastuussa Luojalle hänen antamastaan elämästä ja miten sen käytämme. Kari Jutila Espoo