Kirkko ja kaupunki 2018 02 helsinki by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

1.2.2018 kirkkojakaupunki.fi

B1 Ihanassa kirkossa on valoa, tilaa ja jotakin selittämätöntä

B7 Sotilaspastorin kanssa puhutaan tappamisesta ja rakkaudesta

nälkä

Yhteisvastuukeräys auttaa leipäjonoon joutuneita

ARKKIATRI ARVO YLPPÖ (1887–1992)

Yleensä elämässä tuppaa vain olemaan joku asia, mikä ei olekaan hyvin. Olen opetellut sellaisen epätäydellisyyden sietämistä ja ymmärtänyt, että voin aina olla onnellinen jostakin. Ja se riittää. NÄYTTELIJÄ PAMELA TOLA SEURASSA 2/2018

Iankaikkisesti

Minun elämäni yhtenä johtotähtenä on ollut: kun unohtaa sen, mitä ei voi muuttaa, on onnellinen.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018 Joka harkiten toimii, saa kaikkea hyvää, onni on sen, joka turvaa Herraan. SANANLASKUJEN KIRJA 16:20

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Lopetetaan leipäjonot ÄKKIPÄÄTÄÄN VOISI ajatella, että leipäjonot ovat hyvä juttu: kenenkään ei tarvitse nähdä nälkää, kun ruokaa saa jonottamalla avustusjärjestöjen ja seurakuntien elintarvikejakelusta. Tarkemmin ajatellen leipäjonot eivät ole ollenkaan hyvä juttu. Yhteiset asiat pitäisi pystyä hoitamaan sillä lailla, että kenenkään ei tarvitse jonottaa räntäsateessa ruokaa selvitäkseen seuraavaan päivään. Almuihin perustuva sosiaalipolitiikka ruokkii enemmän köyhyyttä kuin köyhiä. Avuntarpeen taustalla olevat ongelmat jäävät ratkaisematta. Nälkää kärsivää on silti autettava. Nälkä ei ole koskaan niin rakenteellista, että yksilön hädän voisi jättää huomiotta ja keskittyä vain yhteiskunnallisten ALMUT RUOKKIVAT rakenteiden korjaamiseen. Myös ENEMMÄN KÖYHYYTTÄ rakenteellinen nälkä kurnii köyhän KUIN KÖYHIÄ. suolissa.

”

ENSI SUNNUNTAINA alkaa Yhteisvastuukeräys. Tänä vuonna se kiinnittää katseemme nälkään. Vaikka ruokaa on riittävästi kaikille, nähdään maailmassa nälkää, myös Suomessa. Keräyksen kansainvälisen avun toimittaa perille Kirkon Ulkomaanapu. Kotimainen apu jaetaan kirkon diakoniarahaston ja paikallisten seurakuntien kautta. Raha ei ratkaise kaikkea, mutta nälän ja köyhyyden torjumisessa siitä on paljon apua. Yhteinen pöytä tarjoaa erinomaisen mallin Yhteisvastuukeräyksen tuoton hyödyntämiseen. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi

ISTOCK JA PETTERI NUMMI

ELINTARVIKEAVUN VOI järjestää kunnioittavammin kuin seisottamalla köyhiä leipäjonoissa. Vantaalla seurakuntien ja kaupungin yhdessä kehittämä Yhteinen pöytä on tästä hyvä esimerkki. Ruokakassien ja leipäpussien jonottamisen sijaan vatsansa voi täyttää asukastilojen ja kirkkojen yhteisöruokailuissa. Toiminta perustuu enimmäkseen hävikkiruoan kekseliääseen hyödyntämiseen. Ruoan lisäksi yhteisessä pöydässä jaetaan osallisuutta ja ystävyyttä ja selätetään yksinäisyyttä. Yhteisen pöydän ansiosta leipäjonot ovat kadonneet Vantaalta lähes tyystin, sillä niiden sijaan nyt syödään yhdessä. Malli leviää hyvää vauhtia muuallekin Suomeen. Leipäjonojen tekeminen täysin tarpeettomiksi vuoteen 2020 mennessä on täysin realistinen tavoite.

Jokainen vanhempi haluaa lapsilleen vain parasta. Onni täällä vaihtelee, Taivaan Isä suojelee. Uutiset kuitenkin kertovat taas jostakin ihan muusta. Tee jotain, jos kerran olet olemassa! Ja samaan aikaan tiedän, että jos sinua ei olisi, huutaisin tyhjyyteen.

Kehu lempikirkkoasi Mihin kirkkoon sinulla on kaikkein lämpimimmät välit? Äänestä lempikirkkoasi pääkaupunkiseudulla ja voita torkkutyyny! Kirkko ja kaupunki tekee voittaneesta kirkosta jutun. Äänestys osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/usko-ja-toivo

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 1.2.2018

numero 2

Seuraava lehti ilmestyy 15.2. KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kauppakeskuspapit jalkautuvat ihmisten joukkoon, ja seurakunta aikoo osallistua tapahtumien järjestämiseen.

Kirkko avaa Pasilan Triplaan oman tilan Kirkkoherra Hannu Ronimuksen mukaan seurakunnan on mahdollista mennä kauppakeskus Triplaan vain Temppeliaukion kirkon turistitulojen avulla.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA HAVAINNEKUVA YIT

irkko avaa Pasilan juna-aseman päälle rakennettavaan Tripla-kauppakeskukseen 500 neliömetrin seurakuntakeskuksen vuonna 2019. Seurakuntakeskusta pyörittää Töölön seurakunta, johon Meilahden seurakunta on yhdis-

tymässä. Uuden seurakunnan kirkkoherraksi on todennäköisesti tulossa Meilahden nykyinen kirkkoherra Hannu Ronimus. Kun Ronimus vuosikymmenen alussa kuuli, että Keski- ja Pohjois-Pasilaa ollaan rakentamassa, hän ajatteli heti, että kirkon on päästävä mukaan. Triplaan on tulossa 250 liiketilan lisäksi yli 400 asuntoa ja 430-huoneinen hotelli. Alun perin seurakunnan tilojen piti tulla kauppakeskuksen ulkopuolella olevaan rakennukseen, mutta suunnitelmaan tuli muutos. – Me päädyimme siihen, että emme halua omaa erillistä rakennusta, vaan menemme sinne ytimeen Triplan katon alle, missä 250 muutakin toimijaa tulee operoimaan, Ronimus selittää. – Me kaikki suomalaiset tiedämme sanonnan, että kirkko keskellä kylää. Tässä jos jossain se toteutuu konkreettisesti. HANNU RONIMUKSEN mukaan pelkkä seurakunnan fyysinen läsnäolo muistuttaa ihmisiä siitä, että elämässä on monia ulottuvuuksia ja kerroksia, jotka täydentävät toisiaan.

– Me ihmiset olemme fyysisiä, sosiaalisia, tuntevia, uskovia ja eläviä olentoja. Kristillisessä ihmiskäsityksessä ihminen on jakamaton kokonaisuus, ja kaikki nämä ulottuvuudet yhdistyvät meissä. Triplan seurakuntakeskuksessa tullaan järjestämään kaikkea sitä, mitä kirkon tiloissa muutenkin järjestetään: kasteita, vihkimisiä, diakoniavastaanottoa, äitien ja lasten kerhoja, avoimien ovien kahvilaa ja niin edelleen. – Sen lisäksi seurakuntakeskus tulee tarjoamaan ainutlaatuisia kohtaamistilanteita. Ronimuksen mukaan kirkko ei myöskään aio jäädä Triplassa omien seiniensä sisälle. Kauppakeskuspapit jalkautuvat ihmisten joukkoon, ja seurakunta aikoo osallistua tapahtumien järjestämiseen. – Jos Triplaan järjestetään joulukauden avajaiset kauneimpine joululauluineen, on luontevaa, että seurakunta on mukana toteuttamassa sitä. KESKI-PASILA KUULUU nykyisen Meilahden seurakunnan alueeseen. Jos Meilahden ja Töölön seurakunnat eivät yhdistysisi vuonna 2019, seurakunnalla ei olisi varaa vuokrata tilaa Triplasta. Hannu Ronimuksen mukaan Triplan seurakuntakeskus rahoitetaan ennen kaikkea yhdestä kohteesta tulevilla varoilla: Temppeliaukion kirkon pääsymaksuista. – Ilman Temppeliaukion kirkon turistituloja millään seurakunnalla tai seurakuntayhtymällä ei oli-

si resursseja mennä Triplaan. Asia on kirjaimellisesti näin. Töölön seurakuntaan kuuluva Temppeliaukion kirkko on Suomen suosituimpia turistinähtävyyksiä. Vuoden 2017 alussa Temppeliaukion kirkko alkoi kerätä muilta kuin seurakunnan tilaisuuksiin osallistuvilta kävijöiltä kolmen euron sisäänpääsymaksua. Viime vuonna kirkossa vieraili lähes miljoona ihmistä.

”

KIRKKO KESKELLÄ KYLÄÄ. TÄSSÄ JOS JOSSAIN SE TOTEUTUU. HANNU RONIMUS, MEILAHDEN KIRKKOHERRA

Temppeliaukion kirkko on toistaiseksi Suomen ainoa kirkko, joka perii sisäänpääsymaksua. Seurakuntaa on myös kritisoitu siitä, että kirkkoon pääsemisestä on tehty maksullista. – Seurakunnat joutuvat kehittämään uusia rahoitusmuotoja, mutta seurakunnathan eivät ole voittoa tekeviä liikeyrityksiä. Ne ovat hengellisiä yhteisöjä, jotka kohdentavat resursseja siihen toimintaan, mitä varten kirkko on olemassa, Ronimus sanoo. ■

4 A Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

342 212

Helsingin evankelisluterilaisissa seurakunnissa oli vuoden 2017 lopussa 342 212 jäsentä. Seurakunnan jäseneksi kastettiin 2 619 henkilöä. Kirkkoon liittyi 2 281 henkilöä. Kuolleita oli 3 624.

Tuomiokirkkoseurakunnan ja Kallion vaalit etenevät

Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherraksi haki yhdeksän henkilöä. He ovat Marja Heltelä, Martti Häkkänen, Jussi Koivisto, Kari Latvus, Reijo Liimatainen, Ari Paavilainen, Seppo Sattilainen, Jouni Turtiainen ja Jari Uimonen. Tuomiokapituli antaa hakijoista lausunnon. Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto valitsee kirkkoherran kevään aikana. Kallion seurakunnan kirkkoherranvaali on edennyt jo pidemmälle. Virkaan haki 17 henkilöä, joista seurakuntaneuvoston valmisteluryhmä kutsui kuusi haastatteluun. He ovat Jarmo Karjalainen, Mari Mattsson, Kirsi Rantala, Riikka Reina, Juha Ropponen ja Ulla Ruusukallio. Tavoitteena on, että kirkkoherra valitaan maaliskuun lopussa.

Matteuksenkirkon hävikkiruokaravintola työllistää nuoria Itäkeskuksen Matteuksenkirkolle on avattu Waste & Feast -niminen hävikkiruokaravintola. Ravintolan takana on Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyö Snellu. Waste & Feastista saa lounaan kahdella eurolla, mutta ruoasta voi halutessaan maksaa esimerkiksi viisi tai kymmenen euroa. Ylimääräinen raha menee diakoniaruokailun tukemiseen. Ravintolassa työskentelee vakituisesti yksi kokki ja yksi salityöntekijä. Heidän lisäkseen ravintolassa on tarkoitus työllistää sellaisia nuoria, joiden on vaikea saada töitä. Ravintolan ruoka on kasvisvoittoista. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että lounaan raaka-aineista 60–70 prosenttia olisi hävikkiruokaa.

Oikaisu Kirkko ja kaupungin numeron 1/2018 jutussa Paras mahdollinen uskonnonopetus sanottiin: ”Kulosaaren yhteiskoulussa katsomustunnit on jo yhdistetty, vaikka niin ei lain mukaan saisi tehdä.” Lause ei pidä paikkaansa. Kulosaaren yhteiskoulu ei ole yhdistänyt kaikkea katsomusopetusta vaan ainoastaan sen opetuksen, jossa on opetussuunnitelmien mukaan sama sisältö. Eduskunnan oikeusasiamies (2013), EteläSuomen aluehallintavirasto (2013) ja eduskunnan apulaisoikeusasiamies (2015) ovat todenneet, että Kulosaaren yhteiskoulun järjestely ei riko lakia.

Yhteisvastuu torjuu nyt nälkää Leipäjonojen kasvu nostaa nälän sunnuntaina alkavan Yhteisvastuukeräyksen teemaksi. Riittämätön perusturva ajaa ihmisiä ruokapankkien asiakkaiksi.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

nsi sunnuntaina alkavan Yhteisvastuukeräyksen teemana on nälkä. Kansainvälinen apu suunnataan Kirkon Ulkomaanavun kautta ihmisille, jotka ovat joutuneet ahdinkoon katastrofien ja konfliktien vuoksi. Kotimainen apu ohjataan perille kirkon diakoniarahaston ja paikallisseurakuntien kautta. Paikallisseurakunnat tukevat vähävaraisten ihmisten arkea esimerkiksi ruoka-avulla. Diakoniarahasto myöntää kohtuuttomiin vaikeuksiin joutuneille ihmisille kertaluontoisia avustuksia seurakuntien diakoniatyön kautta. Keräyksen iskulause on #RUOKATRENDIT2018. – Monen suomalaisen ruokatrendi on se, että ruokaa ei ole, keräysjohtaja Tapio Pajunen kiteyttää. Globaalin nälän kasvu on saatu kuriin, mutta maailmassa on edelleen satoja miljoonia ihmisiä, jotka kärsivät nälästä. Erityisesti Länsi-Afrikassa

nälänhätä on pahempi kuin aikoihin. Nälkä-teeman myötä vuonna 1949 perustettu Yhteisvastuukeräys palaa juurilleen. Vuonna 1950 toteutetun ensimmäisen keräyksen tuotolla autettiin nälkää kärsiviä perheitä, sotaorpoja ja leskiä erityisesti Pohjois- ja ItäSuomessa. 1990-LUVUN LAMAVUOSINA nälkä palasi yhteisvastuuteemaksi. Vuoden 1993 keräystuotoilla järjestettiin työttömien ruokailuja ja vuoden 1997 Yhteisvastuukeräyksen voimin perustettiin EU:n elintarvikeapua jakavia seurakuntien ruokapankkeja. Ruokapankkien perustaminen sai ristiriitaisen vastaanoton. Moni pelkäsi, että toiminta rapauttaa julkista hyvinvointiyhteiskuntaa. – Yksi keräyksen sloganeista oli ”Pankki, jota ei tulisi olla”.

Tällä haluttiin korostaa, että kyse on vain ensiavusta ja yhteiskunnan rakenteet pitää saada sellaisiksi, että kenenkään ei tarvitse turvautua almuihin. Ruokapankit jäivät kuitenkin pysyvästi suomalaiseen katukuvaan, Tapio Pajunen toteaa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana yhä useampi seurakunta on aloittanut ruokapankkitoiminnan. Tällä hetkellä EU:n elintarvikeapua jakaa yli 90 prosenttia evankelis-luterilaisista seurakunnista. Vuonna 2016 ruokapankkien apuun turvautui yli 105 000 eri asiakasta. Määrä on suurempi kuin yhtenäkään aikaisempana vuonna. Samaan aikaan myös useat järjestöt ja vapaiden suuntien seurakunnat ovat ryhtyneet jakamaan elintarvikeapua. Laajentuminen kertoo Pajusen mukaan siitä, että hätä ei ra-

Yhteisvastuukeräys 2018 Keräyksen tuotosta 60 prosenttia käytetään katastrofeista ja konflikteista kärsivien ihmisten auttamiseen Kirkon Ulkomaanavun kautta. 40 prosenttia käytetään taloudellisesti vaikeassa tilanteessa elävien ihmisten auttamiseen Suomessa. Kotimaisesta avusta puolet menee perille Kirkon diakoniarahaston kautta ja puolet paikallisesti seurakuntien kautta. Jokaisesta lahjoitetusta eurosta noin 80 prosenttia ohjataan hädänalaisten auttamiseen Suomessa ja kehitysmaissa. Loput käytetään vaikuttamistoimintaan, keräystä tukeviin toimiin ja hallintoon.

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

Autamme ratkaisemaan tarpeesi ja toteuttamaan toiveesi. Soita 040 588 3146, ja sovi ilmainen suunnitteluhetki jo tänään.

www.iloisetseniorit.fi

”

ETTÄ RUOKAA EI OLE. KERÄYSJOHTAJA TAPIO PAJUNEN

– Perustuslaki turvaa jokaiselle ihmiselle perustoimeentulon, mutta tällä hetkellä lakiin kirjattu lupaus ei toteudu, Tapio Pajunen sanoo. Nyt alkavan Yhteisvastuukeräyksen viesti päättäjille on se, että perusturvan taso ei ole riittävä. Pajusen mukaan etuuksien ostovoima on heikentynyt merkittävästi, kun hintataso on seurannut palkkakehitystä. Esimerkiksi kansaneläkkeen indeksikorotukset on jäädytetty useiksi vuosiksi. Pajunen huomauttaa, että Suomessa on Pohjoismaiden korkeimmat terveydenhuollon asiakasmaksut, joihin tehtiin 27 pro-

Seniorilo Oy

ESIKOISLESTADIOLAISTEN TALVISEURAT KAIKILLE AVOIN TILAISUUS lauantaina 10.2. klo 12 ja 18 sunnuntaina 11.2. klo 12 ja 18 maanantaina 12.2. klo 12 ja 18

LEIPÄJONOSSA SEISOVIA ihmisiä yhdistää tutkimusten mukaan se, että he elävät jonkun perusturvaetuuden varassa. Eläke, työttömyyspäiväraha, toimeentulotuki, vanhempainraha tai opintotuki ei riitä elämiseen. Suurilla paikkakunnilla avun tarvetta lisäävät korkeat asumiskulut.

RUOKATRENDI ON SE,

Kaipaatko juttuseuraa ja piristystä? Apua kodinhoidossa, kaupassa käynnissä tai ulkoilussa? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

jaudu vain ”köyhien alueille”. Myös asiakaskunnan muuttuminen kertoo yhteiskunnan murroksesta. – Vielä 1980-luvulla ruokaavun tarpeessa olivat lähinnä asunnottomat alkoholistit ja yksinäiset työttömät miehet. Nyt heidän rinnalleen on tullut takuueläkkeellä kitkuttelevia vanhuksia, opiskelijoita, osa-aikatyötä tekeviä ja yksinhuoltajia.

MONEN SUOMALAISEN

RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 553 ja 553K

Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa! ”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.” Room. 10:17.

sentin tasokorotus vuonna 2016. Samana vuonna lähes 400 000 asiakasmaksua meni ulosottoon. Pajunen mainitsee vielä vuonna 2017 tehdyn päätöksen, jolla hallitus leikkasi Kelan kautta maksettavia lääkekorvauksia. – Näillä päätöksillä on ollut iso vaikutus leipäjonojen asiakkaisiin, joiden elämä on pienten tulojen vuoksi jatkuvaa priorisointia. Moni ikäihminen ei pysty enää ostamaan edes välttämättömiä lääkkeitä. PERUSTURVAN riittämättömään tasoon tarttuu myös helmikuun alussa julkaistava kansalaisaloite, jonka otsikko on Lakialoite takuutulosta perusturvan parantamiseksi. Aloite parantaisi perusturvaa nostamalla syyperusteisen toimeentuloturvan tasoa ja korottamalla takuueläkettä. – Toteutuessaan aloite vähentäisi merkittävästi leipäjonojen tarvetta, Pajunen sanoo. Yhteisvastuukeräyksen toteuttaa Kirkkopalvelut ry yhdessä evankelis-luterilaisten seurakuntien kanssa. ■

– Perusturvan tason pitäisi olla sellainen, että yhdenkään ihmisen ei tarvitsisi turvautua ruokaapuun, Yhteisvastuukeräyksen keräyspäällikkö Tapio Pajunen sanoo.

TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

www.joutsenkivi.fi

Tervetuloa yökylään! SETTI daybed

NOTTE laveri

alk. 1097€ (1290€)

611€ (719€)

CIRO

alk. 2185€ (2570€)

Varavuoteiden tarve on moninainen; yhdelle vai kahdelle, satunnaisesti vai usein, perinteinen – moderni – mökkimäinen… Löydä meiltä teidän tarpeisiinne sopiva; Helppokäyttöiset mekanismit, runsaasti kankaita ja Made in Finland. Tervetuloa!

w w w . sop e.fi NOTTE

alk. 842€ (990€)

vuodesohvat

KANERVA

alk. 842€ (990€) vetolaatikko 214€ (252€)

Malmin raitti 17, Helsinki p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna ti-pe 10-18, la 10-16

-15 24.2 asti

SETTI

Tervetuloa!

1990€ (2490€) kampanjakangas

6 A Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

nna Koskelalla, 35, on mitta täynnä. On ollut jo pitkään. Hänellä on kaksi korkeakoulututkintoa ja toive siitä, että saisi joskus tehdä oman alansa töitä. Työttömyydestä, pätkätöistä ja elämästä pienillä tuloilla hänellä on runsaasti kokemusta. Passiivisuudesta Koskelaa ei voi syyttää, kaikkea muuta. Siksi suunnitelmat työttömien aktivointimallista ärsyttivät häntä niin paljon, että hän lähetti syyskuussa sähköpostia hallituksen kaikille ministereille. Yksikään ei vastannut. Hän yritti havahduttaa myös isojen mediatalojen päälliköitä huomaamaan, mitä on tapahtumassa. Hänelle ei vastattu tai jos vastattiin, toimitukset eivät kiinnostuneet. Oli niin paljon muita uutisaiheita, tärkeämpiä. Aktiivimallin merkitys oivallettiin vasta, kun laki oli jo säädetty ja sen perumiseksi tehtiin kansalaisaloite. ALOITTEESSA ON nyt 125 000 nimeä, toiseksi eniten kaikista aloitteista. Mutta kuka on Anna Koskela ja miksi hän toivoo muutosta? – Asun Helsingissä. Olen tanssija ja minulla on toinen korkeakoulututkinto elokuva-alalta. Olen opiskellut ne ulkomailla, Lissabonissa ja Barcelonassa. Palasin Suomeen, koska koin, että Suomi on sijoittanut minuun ja velvollisuuteni on asettua tänne. Nyt aktiivimallin takia haen töitä myös muista Pohjoismaista. Elokuva-alan tutkinnon Koskela teki ensin, mutta siltä alalta hän ei saanut kuin yhden ilmaisen työharjoittelun isossa elokuvayhtiössä. Korvauksena ammattityöstä hän sai työttömyyskorvauksen päälle lounassetelin päivässä. Tanssijana hän on etsinyt työtä pääkaupunkiseudun lisäksi eri puolilta Suomea ja saanut jonkun yksittäisen keikan. Parhaillaan hän hakee opettajan sijaisuutta liikeilmaisussa. – Ensi kertaa menin töihin hotellin kerrossiivoojaksi 17-vuotiaana. Sen jälkeen olen opiskellut ja käytännössä elättänyt itseni pienipalkkaisilla palvelualan töillä. Viime vuoden huhtikuussa oli pakko irtisanoutua yhdestä sellaisesta työpaikasta, koska vaihtoehto olisi ollut työuupumus, Koskela kertoo. Hän haluaisi tehdä työtä, jossa hän on hyvä ja johon hänellä on koulutus. Mieluiten hän tekisi taiteellista työtä vanhusten tai marginaaliryhmien parissa. Koskela on valmis työllistämään itsensä ja on sitä varten hakenut apurahoja, niitä ainakaan vielä saamatta. Hän on valmistautunut myös siihen, että perustaisi yrityksen, mutta kynnys siihen on korkea. – Minulla ei ole aineellista pääomaa eikä rahaa. Kun mielessä ovat 90-luvun laman kokemukset, olen oppinut pelkäämään taloudellista riskinottoa. En myöskään haluaisi tavoitella voittoa voiton vuoksi. TE-toimisto järjestää yrittäjyyskursseja, mutta taidealalle tarvittaisiin ihan omansa, sillä tuote on aineeton eikä välttämättä edes palvelu, Koskela sanoo.

Kun kahden euron kahvi on sijoitus Työtön Anna Koskela yritti kertoa kokemuksistaan ministereille ja toimittajille. Ei kiinnostanut. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ESKO JÄMSÄ

TE-TOIMISTOSTA JA KELASTA Anna Koskelalla on sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Kerran hän oli TE-toimiston oudon tulkinnan vuoksi neljä kuukautta ilman tuloja. Vaadittavan byrokratian takia työttömyys stressaa. Keikkahommien palkanmaksupäivä voi vaikuttaa siihen, että onkin yhtäkkiä ilman rahaa, koska soviteltua työttömyyspäivärahaa ei voi saada ilman tositetta palkanmaksusta. Yksi hänen tuttunsa joutui karenssiin, kun sai TE-toimiston puhe-

lun ollessaan vessassa. Työttömän on syytä pitää päivällä puhelin aina mukana ja päällä. Rahapula on Koskelalle tuttua, vaikka nyt, ansiosidonnaisella, tilanne on parempi. Koskela tyytyy vähään, ja takana on rankempiakin aikoja. Muutama vuosi sitten hän paikkasi talouttaan tekemällä samanaikaisesti kolmea työtä. Sitä ei kovin monta viikkoa jaksanut. Aktiivisuudesta ja yrittämisestä ei Koskelan kohdalla ole puutetta. Ei hä-

nen mielestään myöskään useimpien muiden työttömien kohdalla, vaikka totta kai poikkeuksia löytyy. Heidän takiaan ei kuitenkaan Koskelan mukaan pitäisi tehdä aktiivimallia, jonka lähtökohtana on vääränlainen ihmiskuva. – Aktiivimallin ihmiskuvassa lähdetään liikkeelle siitä, että työtön on passiivinen laiskuri, joka vain loisii. Se ei pidä paikkaansa eivätkä työttömät ole homogeeninen joukko. He ovat ihmisiä, joilla kullakin on oma tarinansa.

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

Raja-aitojen madaltaja Apulaispormestari Nasima Razmyar haluaa Helsingistä kaupungin, jossa jokainen nuori voi kulkea pystypäin.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MARIANNE SIITONEN

Anna Koskela kehottaa päättäjiä tutustumaan työttömien ja köyhien elämään.

SÄHKÖPOSTISSAAN ministereille Anna Koskela purki tuohtumustaan työttömien kohtelusta. Hän nosti esille aktiivimallin ongelmia, jotka ovat nousseet keskusteluun vasta nyt Martin-Èric Racinen tekemän kansalaisaloitteen jälkeen. Koskela kritisoi sitä, että töitä ei ole riittävästi. Hän ihmetteli, ettei tieteellisen ja taiteellisen työn suunnittelua eli apurahojen hakemista katsota aktiivisuudeksi. Hän kysyi, miten äidit, jotka hoitavat lapsiaan työttömänä kotona, sopivat malliin. Hän totesi, että TE-toimiston kursseja on liian vähän ja ne ovat usein ”höpöhöpöä”. Lisäksi hän kuvasi, miten satunnaiset keikkapalkkiot voidaan tulkita yrittäjyydeksi ja sen seurauksena aktiivinen työtön jääkin ilman työttömyyskorvausta. Asia ei saanut vastakaikua ministereiltä eikä isojen mediatalojen toimituksilta, joihin Koskela myös oli yhteydessä. Eikö työttömien arki ja elämäntilanne kiinnosta vai mistä on kyse? Koskela ei osaa sanoa, mutta arvelee, että kyseessä voi olla vieraantuminen köyhien elämästä. – Mitä kauempana oma yhteiskuntaluokka on köyhistä, sitä laiskemmilta he näyttävät. Jos saa ministerin palkkaa tai vaikka edes toimittajan palkkaa, voi olla outoa ajatella arkea, jossa kahden euron kahvikuppi on sijoitus. Sellaisesta pitää olla omakohtaista kokemusta.

ANNA KOSKELA ei vastusta uudistamista, kunhan se tehdään järkevästi ja kysytään myös niiltä ihmisiltä, joilla on kokemusta ja joita asia koskee. – Kun päättäjät selvästikään eivät usko, että ihmiset elävät sellaisissa oloissa kuin he elävät, kehottaisin tutustumaan. Toivoisin myös, että ihmisiin suhtauduttaisiin kuin aikuisiin ja lähtökohtaisesti ajateltaisiin, että he itse tietävät, miten asiat menisivät parhaiten eteenpäin.

asima Razmyar on entinen SDP:n kansanedustaja ja ensimmäinen muslimitaustainen pormestari Suomessa. Hän kokee työssään erityistä vastuuta siitä, että voisi toimia kaikkien kaupunkilaisten parhaaksi. Siihen sisältyy myös se, että kasvava muslimiyhteisö voisi tuntea tulevansa hyväksytyksi. Kulttuuri, liikunta ja nuoriso ovat toimialueita, joilla Razmyar voi edistää unelmansa toteutumista. Hän on kotoisin Afganistanista. Perhe sai Suomesta turvapaikan, kun Nasima oli kahdeksanvuotias. – Minulle on sanottu, että olet saanut Suomesta kaiken, ja ihmetelty: miksi puhut meidän suomalaisten asioista? Ensinnäkin olen nyt suomalainen. Toiseksi juuri siksi, että olen nähnyt toisenlaisen maailman, jossa asiat eivät ole niin hyvin kuin täällä. Razmyar huomauttaa, ettei ole itsestään selvää, että kaikki hyvä säilyy. Hän kertoo käynnistään Helsingin Diakonissalaitoksella. Siellä hän tutustui lastensuojeluun, nuorten toimintakeskukseen, huumeidenkäyttäjien korvaushoitoon ja paperittomien keskukseen. – Osa suomalaista todellisuutta ikävä kyllä on, että huono-osaisuus kasautuu ja periytyy. Johtuuko se siitä, että ajatellaan, että hyvinvoin-

NAISENA, MUSLIMINA ja maahanmuuttajana Nasima Razmyar kertoo saavansa osansa vihapuheesta. Sitä ei pidä hyväksyä, mutta Razmyar näkee monien viestien takana lähettäjän tuskaisen olotilan. Suomessa tarvitaan hänen mielestään nyt arvojohtajuutta, puhetta, joka eheyttää yhteiskuntaa. – Tarvitaan sitä, että joku sanoo: selviämme tästä kaikesta. Kun olen yrittänyt puhua myös niiden kanssa, jotka haukkuvat minua, olen saanut palautetta, että kiitos, kun et heti tuominnut. Razmyar tekee työtä ihmisiä erottavien raja-aitojen madaltamiseksi. Hän on ollut mukana myös uskontojen välisessä vuoropuhelussa. Hän on parhaillaan vietettävän maailmanlaajuisen uskontojen ja katsomusten välisen yhteisymmärryksen viikon suojelija Suomessa. – Maailmassa, jossa on helpompi löytää erottavia kuin yhdistäviä asioita, tarvitaan tällaisia viikkoja. Keskustelujen lisäksi tarvitaan myös konkreettisia tekoja, jotta erilaiset ihmiset voivat kokea olevansa tasa-arvoisia keskenään. Razmyar kertoo tätinsä miehen hautajaisista, joita hän oli järjestämässä. Ne tekivät hänelle selväksi sen tosiasian, että pääkaupunkiseudun muslimeilta puuttuu paikka, jossa surra, puuttuu kaunis moskeija. NASIMA RAZMYARIN mukaan suurmoskeijahankkeen ongelma oli, että siltä puuttui laajemman muslimiyhteisön omistajuus ja sitoutuminen. Sellainen tarvitaan ensin, ja vasta sitten moskeija voi onnistua. Moskeija voisi Razmyarin mukaan sisältyä ”kymmenvuotissuunnitelmaan”, johon kuuluisi myös muita muslimiyhteisölle tärkeitä asioita. Oleellisia ovat laadukas uskonnonopetus kouluissa ja asennemuutos suhtautumisessa islamilaiseen vähemmistöön. Razmyarin isä, entinen diplomaatti, on kokenut, miten nimi Mohammed voi olla este työn saamiselle. Razmyar kertoo myös tapaamistaan nuorista muslimeista, jotka kuvasivat, miltä tuntuu, kun bussipysäkillä tai kaupassa katsotaan kuin rikollista. Tällaisesta pitäisi unelmien Helsingissä päästä eroon. ■

”

MITÄ KAUEMPANA OMA YHTEISKUNTALUOKKA ON KÖYHISTÄ, SITÄ LAISKEMMILTA HE NÄYTTÄVÄT.

Ihmisiä voitaisiin tukea ja kannustaa. Voitaisiin myös vähentää kyttäämistä ja antaa mahdollisuuksia. Esimerkiksi omaehtoisessa opiskelussa olisi hienoa, jos se voisi olla oikeasti omaehtoista. Nyt kaikki opiskelu pitää hyväksyttää TE-toimistolla ja päätöksissä kestää pahimmillaan kuukausia. Sinä aikana toimeentulotuki, jos sitä kehtaa hakea, on työttömän ainoa tulonlähde. – Tämä aktiivimalli ei hoida työttömyyttä vaan luo halpatyömarkkinoita, Koskela kiteyttää. ■

tiyhteiskunnan kehitys on mennyt liian pitkälle ja ihmisten pitäisi tulla omillaan toimeen? hän pohtii.

Nasima Razmyar on ensimmäinen muslimitaustainen pormestari Suomessa.

Lue lisää Nasima Razmyarin ajatuksista osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

JATKUU VERKOSSA

8 A Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

”

ERILAISIA TÖITÄ TEKEMÄLLÄ OPPII SAMALLA MUUSTAKIN ELÄMÄSTÄ EIKÄ JÄMÄHDÄ OMAAN TAITEILIJA MAAILMAANSA.

Oopperalaulaja ajaa välillä bussia Olli Tuovinen laulaa Kansallisoopperan uutuudessa, mutta hänelle ovat tuttuja myös tanssinopettajan ja bussinkuljettajan työt sekä keihäänheitto.

iacomo Puccinin säveltämän traagisen rakkaustarinan Madama Butterflyn esitykset pyörivät parhaillaan Kansallisoopperassa. Baritoni Olli Tuovinen esittää Japaniin sijoittuvassa tarinassa amerikkalaista konsuli Sharplessia. – Konsuli esiintyy teoksessa järjen äänenä. Hän yrittää varoittaa merivoimien luutnantti Pinkertonia, jolle on järjestetty nuori japanilainen vaimo. Pinkerton pitää avioliittoa väliaikaisena, mutta nainen ottaa liiton tosissaan ja rakastuu Pinkertoniin, Tuovinen kertoo. Tuovinen on esiintynyt Kansallisoopperassa vuodesta 2008 lähtien useissa rooleissa. Hän on ollut mukana myös eri oopperayhdistysten tuotannoissa. Viime syksynä hän oli pääroolissa Keravan Oopperan Jääkärin morsiamessa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

On hieman erilaista esiintyä Oopperan isolla näyttämöllä kuin harrastusryhmän tuotannossa, mutta Tuovisen mielestä kummassakin on hyvät puolensa. FREELANCERILLA TYÖT jatkuvat harvoin tasaiseen tahtiin, joten Espoossa asuva Olli Tuovinen on tehnyt välillä muitakin töitä. Omaa osaamistaan Sibelius-Akatemiasta oopperalaulajaksi valmistunut mies on hyödyntänyt antamalla laulunopetusta sekä yksityishenkilöille että kuoroille. Tuovinen on opettanut myös argentiinalaista tangoa. Kyseinen työ tuli harrastuksen kautta. – Kun johonkin tartun, minulla on taipumusta tehdä asioita täysillä. Syksyllä Tuovinen työskenteli bussinkuljettajanakin. Hän suoritti muutama vuosi sitten Työtehoseuran linja-autonkuljettajan ammattitutkinnon.

– Pääsin heti sen jälkeen Helsingin bussiliikenteelle töihin. Työ osoittautui kuitenkin liian sitovaksi, sillä pyydettyäni laulajantyöni takia toisen kerran virkavapaata, sitä ei enää myönnetty. Viime syksynä ajoin Vantaalla lähibussivuoroja, jotka oli suunnattu ikäihmisille ja liikuntarajoitteisille. Tuovinen myöntää syksyn tuntuneen raskaalta, kun samaan aikaan olivat Jääkärin morsiamen harjoitukset. – Onhan eri töitä hieman hankala yhdistää. Minusta tämä on kuitenkin ollut parempi vaihtoehto kuin jäädä työttömäksi. Se tuo turvaa, kun ei koskaan tiedä, mitä voi tapahtua. Voi vaikka menettää äänensä. – Erilaisia töitä tekemällä oppii samalla muustakin elämästä eikä jämähdä omaan taiteilijamaailmaansa.

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

Pariterapia palauttaa samalle aaltopituudelle Psykologian tohtori Anu Karvonen tutki väitöskirjassaan pariskuntien synkroniaa eli kehollista samanaikaisuutta. Oopperalaulaja ei välttämättä joka hetki työllisty omalla alallaan. Olli Tuovinen tekee silloin mieluummin vaikka bussinkuljettajan töitä kuin on työttömänä.

TYÖN VASTAPAINOKSI Olli Tuovinen harrastaa keihäänheittoa. Hän kilpaili lajissa nuorena SM-tasolla ja on nyt palannut tosissaan sen pariin. Tavoitteena on heittää ensi kesänä yli 70 metriä. Keihäänheitosta veivät teininä voiton laulaminen ja kitaransoitto. Kotkalaispoika esiintyi ensimmäisen kerran suurelle yleisölle 15-vuotiaana ryhdyttyään katusoittajaksi musiikinopettajansa kanssa. Seuraavana kesänä he kulkivat jo tilatuilla keikoilla ja esittivät muun muassa Olavi Virran tangoja omilla sovituksilla. – Aloin pikkuhiljaa tajuta, että minulla on ääntä. Menin 18-vuotiaana laulutunneille. Opettajani uskoi minuun, ja pääsin Sibelius-Akatemiaan Jorma Hynnisen oppiin. Tuovinen kertoo ymmärtävänsä nykyään syvällisemmin sen, mitä Hynninen ja muut opettajat opetuksellaan hakivat. – Olen myöhemmin tutkinut itse ääntäni, miten se toimii. Tässä ammatissa on tärkeää löytää oma äänensä eikä omaksua muiden laulumaneereja. ENSI SYKSYNÄ Olli Tuovinen nähdään Oopperan kummitus -musikaalissa varakreivi Raoulin roolissa, kun suuren suosion saanut musikaali palaa Kansallisoopperan ohjelmistoon. – Oopperan kummitusta oli kiva tehdä, ja vetihän se hyvin katsojiakin. Oopperan kannatti ottaa se ohjelmistoon, koska sen menestyksen ansiosta siellä on voitu tehdä myös kokeellisempia esityksiä, Tuovinen sanoo. ■ Giacomo Puccini: Madama Butterfly. Ohjaus Yoshi Oida. Kansallisoopperassa 10.3. saakka. Oopperan kummitus palaa Kansallisoopperan ohjelmistoon marraskuussa 2018.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ISTOCK

akastuneet saattavat sanoa, että heillä synkkasi heti ensitapaamisella. Nyt synkkaamisesta ja siitä, miten siihen voidaan vaikuttaa pariterapiassa, on saatu myös tieteellistä näyttöä. Anu Karvonen tutki psykologian väitöskirjassaan synkroniaa eli kehollista samanaikaisuutta pariterapian aikana sekä terapiassa käyneiden puolisoiden että terapeuttien välillä. Väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa joulukuussa. Tutkimuksessa oli mukana 24 pariterapiaasiakasta ja kymmenen terapeuttia, jotka työskentelivät pareittain. Karvonen tutki, miten heidän sympaattiset hermostonsa reagoivat terapian aikana. Sympaattinen hermosto toimii tahdosta riippumatta, usein tunteita koettaessa. Esimerkiksi uhkaavissa tilanteissa se tuottaa taistele tai pakene -reaktion. Asiakkaiden ja terapeuttien reaktioista saatiin tietoa tutkimalla ihon sähkönjohtavuutta eli kämmenten hikoamista sekä stressiin liittyviä muutoksia sydämen sykkeessä. Lisäksi parit arvioivat hyvinvointiaan ennen terapian alkua ja sen päättymisen jälkeen kyselylomakkeiden avulla. SYNKRONIA ELI SE, että olemme samalla aaltopituudella kehollisesti, koetaan miellyttävänä, ja se lisää kiintymystä. Ei ole sattumaa, että toisiinsa ihastuneet saattavat myötäillä toistensa eleitä ja liikkeitä. – Synkronia heijastaa suhteen tilaa. Mitä korkeampi on synkronian taso, sitä enemmän on yleensä kiintymystä toista kohtaan, Karvonen kertoo. Pariterapiaan tulleilla pareilla keskinäinen synkronia oli kuitenkin matala. Se oli korkeampi jopa terapeutin ja asiakkaan välillä ja erityi-

sen korkea parina työskentelevien terapeuttien välillä. – Muutamilla pareilla synkronia pysyi terapien aikana samana ja joillakin aavistuksen laski. Heidän terapiaistunoillaan keskusteltiin jopa erosta. Suurimmalla osalla synkronia kuitenkin nousi. Hermosto reagoi myös istuntojen aikana. Yllättävää Anu Karvosen mukaan oli se, että hermosto saattoi viritä enemmän silloin, kun ihminen kuunteli toisen puheenvuoroja, kuin silloin, kun hän kertoi omista ajatuksistaan ja tunteistaan. Synkronian lisääntyminen vaikutti myös siihen, miten parit arvioivat hyvinvointiaan. Erityisesti naiset kokivat voivansa paremmin kun synkronia kasvoi. Karvosen mukaan tätä voi selittää esimerkiksi se, että naiset kaipaavat enemmän läheisyyttä ja parit tulevat terapiaan yleensä naisen aloitteesta. PAITSI PARISUHTEESSA myös muissa läheisissä ihmissuhteissa on synkroniaa. – Sitä on tutkittu esimerkiksi ystävien välillä baarissa. Toiselle annettiin ohjeeksi olla passiivinen, mikä herätti välittömästi kiukkua toisessa. Täysi synkronia ei ole Anu Karvosen mukaan aina välttämättä hyväksi. – Synkronia lisää empatiaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Riitatilanteessa siitä voi olla haittaa, jos tunteet tulvivat kummallakin samanaikaisesti yli. Asiaan vaikuttaa myös temperamentti. – Sanotaan, että puolet ihmisen käyttäytymisestä johtuu perimästä, esimerkiksi temperamentista, ja puolet on ympäristön vaikutusta. Kiihtymyksen säätelyä voi opetella. Voi sopia, miten toimitaan, kun toisella menee yli. Silloin voi olla tarpeen vaikka puolen tunnin aikalisä. ■

10 A Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

Esperi Hoivakodit tarjoavat lämminhenkistä hoivaa ja turvallista asumista ikäihmisille sekä vakituiseen että tilapäiseen tarpeeseen. Hoivakoti Tilkka sijaitsee Huopalahdessa historiallisella paikalla ja Hoivakoti Untuva Lauttasaaressa kauniin meren läheisyydessä. Kysy lisää: Marika Seppälä | 046 923 0080 marika.seppala@esperi.fi | www.esperi.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Tuire Sillanpää, 040 594 4204

Kari Salko, 0400 604 133

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

ari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki on toimittanut kirkolle opaskirjan siitä, miten seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus voitaisiin ottaa paremmin huomioon. Kaunis ihminen -kirjassa muun muassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajat kertovat tarinoitaan kirkon piiristä. – Lähdemme siitä, että kaikki ihmiset ovat omanlaisiaan ja niin sen kuuluukin olla. Ihmisen ainutlaatuisuuden kunnioittaminen on syvästi kristillistä, Pruuki selittää.

Onko seksi kirkolle vaikea asia?

– Vaikeus on oikeastaan siinä, että meillä on paljon erilaisia käsityksiä siitä, mitä seksuaalisuus on. On eri asia ajatella, että kyse on Jumalan luomasta kauniista ja hyvästä ominaisuudesta, tai ajatella, että seksuaalisuus on vaarallinen ja uhkaava vietti, joka täytyy pitää kurissa.

Onko seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema kirkossa parantunut viime vuosina?

SIRPA PÄIVINEN

Tervetuloa kotiin!

Pitääkö kirkon tuomita porno, Heli Pruuki? – Heidän tilanteensa on tullut näkyvämmäksi, ja siksi jollain tavalla entistä repivämmäksi. Kirkossa riidellään asiasta paljon.

Voidaanko rippikouluissa opettaa yhä, että homous on synti?

– Itse ajattelen, että niin ei missään tapauksessa saisi opettaa, mutta valitettavasti niin yhä toisinaan tehdään. Homouden näkeminen syntinä ei kuitenkaan ole kirkkomme yhteinen linja eikä uuden rippikoulusuunnitelman hengen mukaista. – Jos vanhemmat ovat huolissaan lapsensa rippikouluopetuksesta, heidän kannattaa ottaa asia puheeksi rippikoulun ohjaajien kanssa.

Tulisiko kirkon tuomita porno?

– En oikein usko tuomioihin, mutta on hyvä, että por-

– Aiemmin tällaisen kirjan julkaiseminen oli monelle pelkkä unelma, kertoo Kirkkohallituksessa työskentelevä Heli Pruuki.

non epäkohdista puhutaan. Meidän pitäisi kysyä, mihin tarpeeseen pornoa katsotaan, mitä iloa ja haittoja siitä on ja minkälainen porno ainakin on huonoa. TOPIAS HAIKALA Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi

JATKUU VERKOSSA

VALO

Ihana

Ola Kolehmainen: San Pietro, 2017

Joissakin kirkoissa huimaa ja hengästyttää. Pyhiä tiloja kuvannut Ola Kolehmainen ja kirkkoarkkitehtuuria tutkinut Arto Kuorikoski pohtivat, miksi.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT OLA KOLEHMAINEN JA MAIJA TOIVANEN

n kirkkoja, joihin astuvan ensimmäinen reaktio on henkäisy. Tunnetta, joka herää, on vaikea tarkasti nimetä. Se on sekoitus hämmästystä, ällistystä, ihastusta, liikutusta, ahneuttakin. Tila tuntuu koko ruumiissa. Henki salpautuu. Huimaa. Joskus itkettää. Sydämentykytykset ja heikotus taiteen äärellä ovat oireita niin kutsutusta Stendhalin syndroomasta. Se on saanut nimensä ranskalaisen kirjailijan Stendhalin mukaan, joka vuonna 1811 Italianmatkallaan joutui Firenzen Santa Croce -kirkossa outojen tuntemusten valtaan. Ei minua hämmästytä, että Stendhalin syndrooman raportoidaan iskevän usein juuri Italiassa. Siellä kirkoissa voi nähdä mykistäviä taideaarteita: Giotton freskoja, Caravaggion maalauksia, Berni-

nin ja Michelangelon veistoksia. Hämmästyttäisi, jos sydän ei hakkaisi. Mutta omaan kokemukseeni kuuluu esteettisen lisäksi jotain muutakin. Ehkä sitä voisi paremman sanan puuttuessa kutsua uskonnolliseksi. Oma oleminen asettuu jotenkin oikeampaan mittakaavaan. Minä olen pieni ja jokin ympärilläni avautuu käsittämättömiin. On yllättävää, että me 2000-luvulla lomamatkojen, elokuvien, pelimaailmojen ja visuaalisten ärsykkeiden kyllästäminä reagoimme edelleen näin. Millaisina esimerkiksi 1200-luvun goottilaiset kirkot taivaaseen kurkottavine torneineen, pitsiseinineen, veistoskoristeluineen ja värikkäine lasimaalauksineen ovat näyttäytyneet tavallisille ihmisille, jotka asuivat pienissä pimeissä tölleissä ja joiden maailmassa värikästä oli vain Luojan luoma luonto? Eikä tarvitse mennä edes niin kauas: kyllä vaikkapa 1400-luvun lopussa rakennettu Espoon tuomiokirk-

ko seinämaalauksineen on varmasti aikoinaan tuntunut suurelta ihmeeltä. SAMASTA IHMEEN kokemuksesta saan kiinni myös Ola Kolehmaisen Pyhiä tiloja -näyttelyssä. Hänen teoksissaan, jotka kuvaavat moskeijoita, kirkkoja ja synagogia, on niin voimakas tilan tuntu, että niihin melkein voisi astua sisään. Kolehmaisen on täytynyt viettää noissa huimaavissa tiloissa kameransa kanssa lukemattomia tunteja. Miltä se on tuntunut? Kolehmainen kertoo, että hänellä on taipumus aistia tila ja nauttia, jopa haltioitua siitä. Ylevän tuntemuksen aiheuttava tila voi hänelle olla kirkko, mutta yhtä lailla museo tai satamarakennus. Kiinnostus tilaan heräsi Kolehmaisella jo opiskeluaikoina Taideteollisessa korkeakoulussa. Hän rakensi lopputyönään Kluuvin galleriaan eräänlaisen pyhän tilan, Temppeliksi nimetyn installaation. Sen jälkeen

Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

Ola Kolehmainen: San Miniato Al Monte 1207 II, 2017

PYHÄT TILAT avautuivat Kolehmaiselle, kun turkkilainen taiteenkerääjä Ahmet Kocabiyik tilasi hänet kuvaamaan arkkitehti Mimar Sinanin 1500-luvulla suunnittelemia moskeijoita. – Sinan uudisti moskeija-arkkitehtuurin täysin. Aiemmin moskeijoissa oli rakennusteknisistä syistä paljon pilareita. Sinanin moskeijat ovat lähes neliön muotoisia, niissä on iso kupoli ja sen ympärillä kannattelevat kupolit. Niin moskeijasta on saatu valtavan kokoinen yhtenäinen, tyhjä tila, joka aukeaa heti, kun ovesta astuu sisään. Se tuntuu voimakkaasti koko kropassa, Kolehmainen kertoo. – Aiemmissa kuvissani keskeisiä ovat väri ja valo, koska kuvasin lähinnä rakennusten julkisivuja. Nyt sisätilasta tuli kuvieni sisältö. Aiemmin pelkäsin, että jos tartun historialliseen arkkitehtuuriin, sorrun pelkkään dokumentointiin. Vaikka Kolehmainen työskenteli moskeijoissa seitsemän kuukauden ajan lähes päivittäin, koke-

” VALO

Kolehmainen alkoi miettiä, miksei hän voisi kuvata kirkkoja. Niinpä vuonna 2000 hän vietti kaksi kuukautta Pariisissa ja kuvasi 78 kirkkoa. – Mutta siitä hommasta ei tullut mitään. En vain saanut tilasta kiinni. Samalla matkalla hän alkoi kuvata nykyarkkitehtuuria, ja juuri sen kuvaajana hänet on tähän asti tunnettu.

Juuri oikeanlainen

saattaa osua tilaan 15 minuutin ajan päivässä parin viikon ajan – ja sitten taas seuraavan kerran ehkä puolen vuoden päästä. Synkeä sadepäivä voi pilata kuvaukset.

Ola Kolehmainen teki Pyhiä tiloja -näyttelyään neljä vuotta.

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

mus tilan voimakkuudesta ei kadonnut. Hän on käynyt samoissa paikoissa kuvausprojektin jälkeenkin, ja tunne on edelleen tallella. OLA KOLEHMAISEN projekti ei päättynyt Turkkiin ja moskeijoihin. Se laajeni ensin kirkkoihin Italiassa ja lopulta myös synagogiin eri puolilla Eurooppaa. Vanhin hänen kuvaamistaan rakennuksista on 120-luvulla rakennettu, alun perin antiikin Rooman jumalille omistettu temppeli Pantheon, joka muutettiin kirkoksi 600-luvulla. Uusimmat ovat synagogia 1800- ja 1900-luvuilta. Vaikka Kolehmainen kuvasi kolmen uskonnon pyhiä tiloja, työn lähtökohtana oli arkkitehtuuri, ei uskonto. – Mutta en pyrkinyt millään lailla välttämäänkään uskonnollisuutta. Olin kauhuissani siitä, että näillä rakennuksilla on niin mieletön historia. Miten niitä voisi käsitellä niin, että historia näkyy, mutta tulos ei ole banaali? Ja kun tilat ovat niin täynnä yksityiskohtia, miten niitä voisi kuvata niin, ettei se jää pelkäksi dokumentoimiseksi? Jotkut Kolehmaisen kuvaamista rakennuksista ovat myös suosittuja turistikohteita, tuttuja postikorteista ja matkaoppaista, tallennettu lukemattomia kertoja kameroihin ja kännyköihin. Niilläkin, jotka eivät ole niissä käyneet, voi olla vahva mielikuva siitä, miltä näyttävät Hagia Sofia Istanbulissa, Pantheon ja Pietarinkirkko Roomassa tai Pyhän Markuk-

sen kirkko Venetsiassa. Niistäkin Kolehmainen onnistuu näyttämään jotain ennennäkemätöntä. Epätoivon hetkiä hän koki varsinkin Pyhän Markuksen kirkossa. Mikään ei tuntunut onnistuvan. Kirkon kultaiset mosaiikit olivat liian päällekäyviä. Ei ollut helppoa kuvata myöskään Padovassa sijaitsevaa Scrovegni-kappelia, jonka seiniä peittävät varhaisrenessanssin mestarin Giotton heleänväriset freskot. Kolehmaisen kuvissa Pyhän Markuksen kirkon kulta on vain himmeä aavistus ja Scrovegnikappeli on vedostettu hyvin tummaksi. ISOJEN TILOJEN kuvaaminen oli niin haasteellista, että Kolehmainen kokee joutuneensa opettelemaan uuden kielen. Miten tilan mittasuhteet ja toisaalta myös yksityiskohdat välittyisivät? Lopulta Kolehmainen päätyi jakamaan tilan osiin, kuvaamaan osat erikseen ja yhdistämään sitten lopullisen teoksen useammasta osasta. – Myöhemmin sain tietää, että niin ihminen oikeasti näkeekin. Me havaitsemme tilat fragmenteissa ja aivot koostavat havainnoista kokonaiskuvan. Lähes kolmiulotteisen vaikutelman ohella Kolehmaisen kuvissa ihastuttaa valo. Se tuntuu tulevan jostakin toisesta todellisuudesta ja näyttää sakealta, lähes käsin kosketeltavan aineelliselta. – Se on ihan perusvalokuvausjuttu. Valokuvaan voi ikään kuin varastoida valoa niin, että tietyt

alueet ovat kirkkaita ja silti varjoalueiltakin voi erottaa asioita. Silmä sen sijaan ei pysty havainnoimaan tiloja näin. Kirkas valo sokaisee niin, että kaikki sen ympärillä jää hämärään, Kolehmainen selittää. Hän käyttää kuvissaan vain luonnonvaloa, joten hänen täytyi löytää hetki, jolloin valo on juuri oikea. Siksi hän kuvasi noin 12 000 luonnoskuvaa määritelläkseen, mikä vuoden- ja vuorokaudenaika missäkin paikassa on valon kannalta kuvaamiselle paras. Juuri oikeanlainen valo saattaa osua tilaan 15 minuutin ajan päivässä parin viikon ajan – ja sitten taas seuraavan kerran ehkä puolen vuoden päästä. Synkeä sadepäivä voi pilata kuvaukset. TEOLOGIAN TOHTORI Arto Kuorikoski on kuvannut Kuvio-tietokantaa varten kaikki Suomen kirkot, yhteensä yli 800 rakennusta, ja sen lisäksi ulkomailla vielä noin tuhat kirkkoa. Kaikki niistä eivät millään voi olla mykistäviä, ainutkertaisia tai ihmeellisiä. Eikö työ alkanut kyllästyttää? Kuorikoski sanoo yllättyneensä usein positiivisesti. Vaatimatonkin kirkko on melkein aina kiinnostavampi kuin hän siitä näkemiensä kuvien perusteella olisi odottanut. Kuorikoski myös muistuttaa, ettei kirkon merkitystä ihmisille voi mitata voi mitata sen arkkitehtonisen arvon perusteella. – Ihmisen muistot vaikuttavat paljon siihen, minkä he kokevat rumaksi tai kauniik-

Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

Ola Kolehmainen: Hagia Sophia 537AD III, 2014

si. Oma vihkikirkko voi olla rakkain, vaikka se jonkun toisen mielestä olisi ankea betoni bunkkeri. Kuorikoski on myös tutkinut kirkkoarkkitehtuu ria. Siitä tunteesta, joka minut joissakin kirkoissa valtaa ja jota en osaa nimetä, voisi hänen mukaan sa käyttää sanaa numinöösi. Sana ei ole Kuorikos ken omaa keksintöä, vaan peräisin 1800 ja 1900lu kujen vaihteessa eläneeltä uskontotieteilijältä Rudolf Ottolta. Otto oli erityisen kiinnostunut uskon topsykologiasta ja uskonnollisesta kokemuksesta. – Otto tutkii pyhää sen herättämien tunteiden kautta. Hänen paljon siteeratun määritelmänsä mu kaan pyhässä on kyse salaisuudesta, joka on yhtä aikaa sekä pelottava että puoleensavetävä, Kuori koski kertoo. Otton mukaan pyhä voi herättää pelkoa, joka on erilaista kuin normaali, luonnollisiin asioihin koh distuva pelko. Se voi herättää kokemuksen läsnäole vasta voimasta tai elävästä jumalallisesta tahdosta. Kokemukseen voi liittyä myös mystisiä piirteitä: ih meen ja käsittämättömän tuntua, arvoituksellisuut ta ja hämmennystä. Tai suunnatonta nöyryyttä. – Toisaalta pyhän voi kokea puoleensavetävänä, kiehtovana, kaikkia aisteja kiihottavana ja kohotta vana. Voi tuntua siltä, että siitä ei pääse irti, Kuo rikoski lisää. Hän nimeää muutaman modernin rakennuksen, joita on analysoinut: Fritz Wotruban betoninen Kaikkein Pyhimmän Kolminaisuuden kirkko Wie nissä kuvastaa valtaa ja voimaa, Le Corbusierin

”

Oma vihkikirkko voi olla

RAKKAIN, vaikka se jonkun toisen mielestä olisi ankea betonibunkkeri.

kuuluisa Ronchampin kappeli leijuvalta vaikutta vine kattoineen hämmästystä ja ihmettä. Loputon ta energiaa ja liikettä taas voi aistia vaikkapa Alvar Aallon Vuoksenniskan kirkossa. KAIKKI, MITÄ kirkoissa koetaan, ei tyhjenny valon, tilan tai taiteen tuottamaan visuaaliseen elämyk seen. Historia ja legendat ovat läsnä pyhäinjään nöksissä ja haudoissa. Kaikuu. Tuoksuu. Kesähel teillä vihkivedellä tehty ristinmerkki tuntuu hetken viileältä otsalla. Talvella taas esimerkiksi Firenzen isoissa renessanssikirkoissa voi olla niin kylmä, et tä hengitys höyryää.

Oma erityinen kokemuksensa syntyy myös siitä, miten tilaan asettuu. Sytyttää ehkä kynttilän. Istuu penkkiin, lepuuttaa sielua ja jalkojakin. Kaupungin häly jää ulkopuolelle, matka pysähtyy hetkeksi. Voi olla avoin sille, mitä ehkä tapahtuu. Katolinen munkki ja mystikko Thomas Merton oli nuorena Roomassa turistimatkalla, mutta kau pungin vanhat, varhaiskristilliset kirkot muuttivat matkan pyhiinvaellukseksi. Muistelmissaan Merton kertoo, että hän aluksi hakeutui kirkkoihin taiteen vuoksi. Sitten Merton huomasi, että hänellä oli jo kin tarve tai kaipuu, joka täyttyi vain kirkoissa. Niis tä hän löysi sisäistä rauhaa ja tunteen siitä, että juu ri sinne hän kuuluu. Kirkkojen mosaiikit ja freskot eivät olleet mitä ta hansa taideteoksia: ensimmäistä kertaa Merton sai aavistuksen siitä, kuka on Jumala, jota ne kuvaavat. ”Kuinka usein olin aivan yksin noissa kirkoissa valtavan Jumalan kanssa, enkä tiennyt siitä mitään – paitsi että täytyihän minun hämärästi tietää siitä jotain. Ja se oli Hän, joka opetti minulle, kuka oli, suoremmin kuin kykenin tajuamaan”, Merton kir joittaa. ■ Ola Kolehmainen: Pyhiä tiloja Helsingin taidemuseo HAMissa 4.3. asti. Näyttelyn yhteydessä kuullaan Petros Paukkusen ääni-installaatio Heavenspace – Architecture of Infinity. Lue kirkkojakaupunki.fi:stä, mitkä ovat Arto Kuorikosken ja neljän muun suosikkikirkot pääkaupunkiseudulla, ja äänestä omaa lempikirkkoasi.

LISÄÄ VERKOSSA

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

Harkitsetko asuntosi vuokraamista?

Oletko myymässä asuntoasi?

Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti.

Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.

Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Soita niin keskustellaan tarkemmin!

Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita ja sovi tapaaminen!

p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi

p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi

HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU

Ilmalankuja 2, HKI

MAINOS

”Löysin helpotuksen polvivaivoihini” Ilona iloitsee siitä, kun pystyy taas elämään aktiivista elämää harrastustensa parissa.

Ilona Dalkvist on iästään (75 vuotta) huolimatta aktiivinen eläkeläinen, jonka harrastuksiin kuuluvat muun muassa kuorolaulu, lenkkeily ja matkailu. Vuosi sitten Ilonan oli luovuttava harrastuksistaan, kun reistailevat polvinivelet alkoivat rajoittaa liikkumista. Tilanne muuttui kuitenkin merkittävästi, kun hän alkoi käyttää Movizin Complex -ravintolisää.

hjatessaan meidät sisälle olohuonee seen Ilona kertoo, kuinka hänen liik kumisensa alkoi vaikeutua edellisenä vuonna. Päällepäin ei arvaisi polvien reistailleen, niin rivakasti käyvät nyt hänen askeleensa. Hyväntuulinen ja puhelias Ilona kulkee olo huoneen ja keittiön väliä tar joillen meille kahvia ja kotona leivottua kakkua.

Oikuttelevat nivelet haittasivat liikkumistani

Edellinen vuosi ei todella kaan ollut Ilonan parhaita. Hänellä alkoi olla vaikeuk sia liikkua eikä mikään apu tuntunut tehoavan. – Olimme suunnitelleet perhematkan Meksikoon tyttäreni ja vävyni kans sa. Matkasta ei kuitenkaan tullut sitä elämystä, jota olin odottanut. Meksikos

TILAA MOVIZIN PUOLEEN HINTAAN! TILAA MOVIZIN COMPLEX KESTOTILAUKSENA. SAAT ENSIMMÄISEN PAKKAUKSEN PUOLEEN HINTAAN. Nyt vain 14,95 € 180 tablettia + toimituskulut 4,95 €

SOITA: 020 741 4220 Ma–To: 8–16, Pe: 8–14.30

www.wellvita.fi Ei sitoutumisaikaa. Maksu aina laskulla.

Hirsalantie 11, 02420 Jorvas Ravintolisän on tarkoitus täydentää normaalia ruokavaliota. Sairauteen liittyy useita riskitekijöitä, eikä yhden tekijän muuttamisesta välttämättä ole hyötyä.

MAINOS

sa polvieni reistailun takia minulle järjestettiin kulje tus paikasta toiseen, mut ta haastavimmat kohteet jäivät minulta kokonaan väliin. Matka itsessään oli ihan hyvä, mutta huonon liikkuvuuteni vuoksi meil tä jäi paljon käyntikohteita näkemättä. – Polvieni kunto heikkeni vain entisestään. Pystyin tuskin kävelemään ja lopul ta liikkeelle päästyäni kä velin pahasti ontuen, Ilona kertoo.

Movizin Complex tehosi nopeasti

Kotona Ilona kertoi ystävät tärilleen Meksikon matkas ta ja reistailleista polvistaan. – Eräs ystävättäristäni tunnisti ongelman ja antoi

Olen ottanut Movizin Complex -tabletteja säännöllisesti koko ajan enkä missään nimessä lopeta niiden käyttöä. minulle nivelten hyvinvoin tiin tarkoitettuja Movizin Complex tabletteja. Heti kokeiltuani huomasin, että polveni notkistuivat ja oloni parani päivä päivältä. Ystä vättäreni antama pakkaus riitti kaksi kuukautta ja kun pakkaus alkoi huveta, kiireh din tilaamaan uuden paketin Wellvitalta. – Kolmen kuukauden jäl keen oloni on NIIN hyvä pitkästä aikaa. Olen ottanut Movizin Complex tablette ja säännöllisesti koko ajan enkä missään nimessä lo peta niiden käyttöä, toteaa Ilona päättäväisesti.

Takaisin aktiiviseen elämään

MAINOS MAINOS

Movizin Complex sisältää tehokkaita kasviuutteita

INKIVÄÄRI Inkivääri on tunnettu kasvi, jota on jo pitkään käytetty nivelvaivojen lievittämiseen. Inkiväärin vaikut tava aine, gingeroli, edistää nivelten liikkuvuutta.

RUUSUNMARJA Ruusunmarja pitää nivelet hyvin voivina ja edistää niiden liikku vuutta. Lisäksi punaiset ruusun marjat sisältävät Cvitamiinia, joka edistää kollageenin normaalia muodostumista nivelruston luon nollista toimintaa varten.

BOSWELLIA

Ilona on saanut uutta uskoa elämään. Hän haluaa taas matkustella ja elää aktiivis ta elämää harrastustensa parissa. – Teimme uuden perhe loman Meksikoon ja tällä kertaa liikkumisestani ei ollut vaivaa. Nyt odottelen ilolla loppuvuotta, jolloin suunnitteilla on matka Ka nadaan poikani ja lapsen lasteni kanssa. – Olen myös alkanut juok semaan. Juoksen tuttuja teitä pitkin aina noin 15 mi nuutin ajan, minkä jälkeen kävelen takaisin kotiin. Nautin hyvästä olosta, jon ka liikunta antaa kropalle ja mielelle, kertoo Ilona.

Boswelliapuusta saatavaa uu tetta on jo kauan käytetty mm. Intiassa edistämään nivelten luonnollista liikkuvuutta ja jous tavuutta.

Ilonalla on paljon meno ja ja rak kaita harrastuksia. Hän laulaa kuorossa ja ta paa ystävättäriään käsityö kerhossa, jossa he aika ajoin järjestävät myös näyt telyi tä. Hän pystyy jälleen elä mään haluamaansa aktii vista elämää. – Elämäni on mitä par haimmalla mallilla, varsin kin nyt, kun pystyn vaivat ta liikkumaan kaikkialla, Ilona toteaa säteilevä hymy kasvoillaan.

YLEISINTÄ MERKKIÄ NIVELTEN IKÄÄNTYMISESTÄ

Movizin Complex sisältää kasviuutteita, jotka edistävät luonnollisesti niveltesi terveyttä. Jo tuhannet tyytyväiset asiakkaamme tietävät sen.

POLVET

LONKAT

SELKÄ

OLKAPÄÄT

NISKA

SORMET

Polvet tuntuvat jäykiltä varsinkin portaita alas kävellessä. Selkä tuntuu jäykältä varsinkin kun istut pitkään paikallasi. Niskasi on usein jäykkä, etkä pysty kääntämään päätäsi vapaasti ja vaivatta kaikkiin suuntiin.

Nojatuolista nouseminen on vaikeampaa.

Olkapäät tuntuvat kankeilta kun liikuttelet käsivarsiasi.

Sormet ovat jäykät ja niitä kolottaa erityisesti aamuisin ja säiden vaihdellessa.

MAINOS

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

Pappi, uskonto ja isänmaa Sotilaspastori Risto Kaakisen tehtävänä on kuunnella ja puhua vaikeista asioista. Joskus ne liittyvät sotaan, joskus seurusteluun. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

lämäni vaikein vuosi. Näin Risto Kaakinen kuvailee omaa varusmiespalvelustaan Riihimäellä noin 20 vuotta sitten. – Jos joku olisi silloin sanonut, että olen armeijassa joskus töissä, en olisi ikinä uskonut. Se oli enemmänkin kuten Suurlähettiläiden biisissä, jossa lauletaan, että kun tänään lähden, en taakse aio vilkaistaan. Isä oli kuollut pari vuotta aikaisemmin ja paikka maailmassa oli vielä hakusessa. Armeijassa ei silloinkaan ollut pelkästään kivaa. – Vaikka se oli vaikea jakso, mielessäni ei kuitenkaan käynyt keskeyttäminen. Oliko se sitten se porukka? Se, ettei ollut siinä kurimuksessa yksin. Armeijan jälkeen hän opiskeli teologiaa ja työskenteli nuorisopastorina. Kertausharjoituksissa Kaakinen näki sotilaspastorin, joka teki työtään Isä Camillo -tyyliin, luontevana osana joukkoaan. Kun sotilaspastorin paikka tuli auki, Kaakinen haki ja pääsi. Papinpaita vaihtui univormuun, ja palkan maksaa nyt Puolustusvoimat, ei kirkko. – Sillä on se merkitys, että kuulun joukkoon. Pantapaidassa olisin ulkopuolinen. – Näissä varusteissa joudun myös käsittelemään eettiset kysymykset tappamisesta ja muista asioista. On tärkeää tunnustaa väriä, tässä tapauksessa vihreää, ja hyväksyttävä se, missä on töissä. KUN RISTO KAAKINEN aloitti tehtävässään, hänen perehdyttäjänsä sanoi, että ”minä en tule kertomaan sinulle, mitä sinun pitäisi tehdä”. Se kuvastaa sitä, että työtä saa tehdä omalla persoonallaan. On tietyt raamit, mutta ei tarkkoja ohjeita, mitä sanoa ja miten olla. Työhön kuuluu esimerkiksi oppitunteja, hartauksia, jumalanpalveluksia, rippikouluja sekä kahdenkeskisiä keskusteluita varusmiesten ja

Kuka? Risto Kaakinen, 40, on kolmen lapsen isä, pappi, työnohjaaja ja intohimoinen kuntoilija.

Mitä? Työskentelee sotilaspastorina Santahaminassa.

Motto ”Tarvitaan pimeyttä, jotta voi nähdä tähdet.”

kantahenkilökunnan kanssa. Se, mihin armeija tarvitsee pappia, on kirkastunut Kaakiselle vähitellen. – Eräänä päivänä tuli soitto portilta. Sinne oli tullut mies, joka halusi jutella papin kanssa. Hän kertoi varusmiespalveluksestaan ja siitä, kuinka häntä oli silloin kiusattu. Viimeisenä päivänä tupakaveri oli sanonut, että jos sota syttyisi nyt, olisit ensimmäinen, jonka tappaisin. Kokemus painoi miestä, vaikka siitä oli 15 vuotta. – Kunpa hänellä silloin olisi ollut joku, jonka kanssa jutella, Kaakinen toteaa. – Sain luvan kertoa hänen tarinansa, ja kerron tätä varusmiehille esimerkkinä siitä, mikä valta sanoilla on. Suurimmalla osalla varusmiehistä palvelus sujuu hyvin, vaikka armeija voi tuntua kovalta ja kilpailuhenkiseltä paikalta. – Pappi voi olla joukossa toisenlaisena äänenä, kertomassa, että jokainen kelpaa sellaisena kuin on. Kahdenkeskisissä keskusteluissa varusmiesten kanssa aiheina ovat esimerkiksi ahdistus, läheisten sairaudet, epävarmuus tulevasta ja seurusteluun liittyvät huolet. – Kyllä tässä saa olla varsinainen rakkauden apostoli. Ratkaisuja parisuhdeongelmiin tai siihen, mitä tekisi intin jälkeen, Kaakiselta ei välttämättä löydy. – En oikein usko patenttiratkaisuihin, jotka tulevat ulkopuolelta. Tärkeintä on, että ihminen sanoo ääneen omat ajatuksensa ja peilaa niitä jonkun kanssa.

”

PAPPI VOI OLLA JOUKOSSA TOISENLAISENA ÄÄNENÄ, KERTOMASSA, ETTÄ JOKAINEN KELPAA SELLAISENA KUIN ON.”

SOTAVUODET ELÄNEIDEN kokemukset vaikuttivat vielä vahvasti silloin, kun Risto Kaakinen oli lapsi ja nuori. Siksi hänestä on kiinnostava seurata nykyisiä parikymppisiä, jotka ovat vapaita sotien traumois-

ta. Heidän maanpuolustustahtonsa ei kumpua pappojen sotajutuista, vaan on jotakin muuta, minkä he kokevat merkitykselliseksi. – Merkitystä voi hakea vaikka Suomen passista ja vapaudesta. Me suojelemme passia, vapautta, sananvapautta, vapaata liikkumista, ja sitä kautta kotiamme, Kaakinen arvioi. Varusmiespalveluksessa koetaan paljon sellaista, mitä ei muuten koettaisi. Mutta ei touhun syvempi tarkoitus ole siinä, että nuoret ihmiset saisivat yöpyä metsässä tai tuntisivat kuuluvansa porukkaan. Armeijat ovat olemassa siksi, että varaudutaan sotaan. Sodissa kuolee ihmisiä, isiä, äitejä, siskoja, veljiä, jonkun lapsia. Kaakinen on sitä mieltä, että sitä pitäisi miettiä enemmän. Hän on se, joka puhuu oppitunneilla varusmiesten kanssa näistä aihesta. Eikö tunnu siltä, vaikeat teemat on ikävästi sysätty papille? – Sinäpä sen sanoit. Kyllä niinkin olen välillä kokenut. Jokainen sotilas täällä kouluttaa kuitenkin eri asioista, ja tämä on minun tehtäväni. – Me sotilaspastorit olemme korkeakoulututkinnon suorittaneita. Teologia antaa eväitä myös tällaisiin keskusteluihin. RAAMATUSSA SANOTAAN sotilaista, sodasta ja tappamisesta paljonkin. Ei esivalta turhaan miekkaa kanna. Joka miekkaan tarttuun, se miekkaan hukkuu. Älä tapa. Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin. Olisikohan Jeesus mennyt armeijaan? Risto Kaakinen on pitkään hiljaa. – Tuota... En ole miettinyt. Äärimmäisen hyvä kysymys. En tiedä. Sotaan liittyvissä kysymyksissä jokaisen on tehtävä omat ratkaisunsa – tai vain hyväksyttävä, että kun univormu on yllä, on osa suurempaa kokonaisuutta ja toimii sen mukaan. Kaakista on omien lasten myötä alkanut puhutella ajatus suojelusta. – Olen lainannut Ultra Bran kappaletta Minä suojelen sinua kaikelta, ”Minä suojelen sinua kaikelta, mitä ikinä keksitkin pelätä...” Ajattelen niin, että tehtävänäni on suojella niitä, joita rakastan. Lähimmäisenrakkauden toisella puolella on ajatus siitä, että on valmis myös vahingoittamaan jotakuta suojellakseen toista. Onhan se vaikea yhtälö. ■

Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

Jumalan loin, jumaloin Kielentutkija Vesa Heikkinen menee esseessään jumalasanan juurille. TEKSTI VESA HEIKKINEN KUVITUS MARI AARNIO

sa kiroilu pyörii seksin, Saksassa ulosteiden ja Ruotsissa Jumalan ja paholaisen ympärillä. Suomalaiset ovat lainanneet keskeiset kirosanansa saatanan, perkeleen ja helvetin muilta. Jo Agricola käytti sanoja. Jumalauta taas on alkujaan avunpyyntö jumalalta: Jumala auta! Samoin suosittu jumalavita palautuu muotoon Jumala avita! Kielentutkija Ulla-Maija Kulonen todistaa jumalasta: ”Joka tapauksessa sana on useita tuhansia vuosia vanha, ja sillä on aikaisemmin tarkoitettu pakanallisia jumalia. On melkeinpä todennäköistä, että sanaa on aikaisemmissakin vaiheissaan käytetty myös voimasanana.”

Jumala makaa kuolinvuoteellaan. Iso mies on kutistunut pieneksi mytyksi valkean lakanan alle. Olen istunut sängynreunalla pitkään, olemme vähän jutelleetkin. Hänen on vaikea puhua, kieli on haavojen repimä ja harmaan möhnän peittämä. Ei se mitään, olemmehan jo yli viisikymmentä vuotta puhuneet yhdessä. Minun on lähdettävä, sanon lopulta, edessä on pitkä ajomatka, pojat odottavat isää kotiin. Tiedämme kumpikin, että emme enää tapaa. Emme ainakaan tässä elämässä, ja olemme molemmat siinä lujassa uskossa, että muuta elämää ei tule. Käännyn ovella katsomaan häntä, hän kääntää päätään minun suuntaani. ”Ajelehan sievästi.”

Jumalasta saa helposti riidan aikaiseksi. Onko kyse erisnimestä vai yleisnimestä? Kirjoitetaanko sana isolla vai pienellä alkukirjaimella? Kielitoimiston sanakirjassa on paljon esimerkkejä kummastakin mahdollisuudesta. Yhden kirjaimen valinta voi kertoa, missä mielessä jumalasta tai Jumalasta puhutaan. Samalla tavalla vaikuttaa se, puhutaanko yksikössä vai monikossa: jos Jumala suo tai jos jumalat suovat. Kielentutkija Taru Kolehmainen nostaa esiin mielenkiintoisen jumalan nimen kirjoittamiseen liittyvän yksityiskohdan: mitä vanhemmasta tekstistä on kysymys, sitä vähemmän isoa alkukirjainta on käytetty hengellisissä teksteissä.

Jumala on kuulunut suomen kirjakieleen Mikael Agricolasta alkaen, puheeseen paljon kauemmin. Samantapainen sana tunnetaan Itämeren piirin sukukielissä: karjalassa on jumala, vepsässä ja virossa jumal. Mordvaan, kaukaisempaan sukukieleen, kuuluu salamaa tarkoittava sana jondol, jonka alkuosa viittaa jumalaan. Jondol, jumalan tuli. Etymologi Kaisa Häkkinen kertoo, että jumalasanat saattavat olla arjalaista alkuperää, vaikka tähän selitykseen on suhtauduttu epäillenkin. Sanskriitissa joka tapauksessa on sana dyumān, joka tarkoittaa taivaallista ja loistavaa. Kiinnostavaa kyllä, englannin God todennäköisesti juontuu protoindoeuroopasta. Tuohon hypoteettiseen indoeurooppalaiseen kantakieleen kuuluu ghut, joka tarkoittaa esimerkiksi apuun kutsuttavaa, sitä, johon turvaudutaan. Samaa juurta on ja samaa merkitystä kantaa – sanskriitin huta.

Jumaloida-verbi viittaa palvomiseen, ihailemiseen, kunnioittamiseen, suureen rakkauteen. Kielitoimiston sanakirjan esimerkki saa mietteliääksi: ”Poika jumaloi isäänsä.” Jumaloiko Jeesus isäänsä? Ja jumaloimalla isäänsä loi tästä Jumalan? Jumaloidaanko vain miehiä? Onko jumalointi sukupuolittunutta? Miksi jumala on taivaan isä? Ketä me jumaloimme? Kuka minua jumaloi? Voiko ihminen olla täysi jumaloimatta? Tai jos jää vaille jumalointia?

2. 3.

Milloin me aloimme jumaloida? Arvatenkin jo ammoin. Aineistonkeruu Suomen murteiden sanakirjaan aloitettiin 1800-luvun puolella, ja kirjassa on esimerkkejä verbeistä jumaloida ja jumaloita. Merkityksiä on kahdenlaisia: kunnioittaa, ihailla ja pitää arvossa (sitä jumaloittiin niin kovii) sekä loitsia ja noitua (ne jumaloivat immeisiä). Murresanakirja osoittaa, että jumala eri muodoissaan on sopinut kansan suuhun mitä mainioimmin. Juttua on riittänyt muun muassa jumalanhyvästä, -koirasta, -luomasta, -pyssystä, -syljestä, -täistä ja -ärjystä. Myös huudahduksia on viljelty: jumalista, jumaliuta, jumalkekka, jumal(t)sukkaa, jumankaut, jumankekka, jumapöykkä ja niin edelleen.

Kielentutkija Robert Vanderplank tutkii kirjassaan Ruma kuin apinan kainalo sitä, miten eri puolilla maailmaa kiroillaan. Yksi hänen havainnoistaan, suomalaiselle ei kovin yllättävä, on tämä: jumalolennot ovat kiroilussa yleisesti läsnä. Painotuseroja tosin on. Vanderplankin mukaan esimerkiksi Hollannis-

6. 7.

Uutisten mukaan suuria johtajia jumaloidaan. Heidän vuokseen ja käskystään hypätään vaikka helvetin kitaan. He luovat itses-

”

JUMALASTA SAA HELPOSTI RIIDAN AIKAISEKSI. ONKO KYSE ERISNIMESTÄ VAI YLEISNIMESTÄ?

tään kuvaa johtajina, jotka muuttavat kaiken, pelastajina – ja joita on siksi jumaloitava. George Orwellin kirja 1984 kertoo yhteiskunnasta, jossa jumala on luonut itsensä ja alistanut kansan jumalointiin siinä määrin, että suuri osa ihmisistä ei enää ymmärrä, mitä on tapahtumassa. Elämää kantaa turta usko Isoonveljeen. Pienimuotoisempaa irvokasta jumalointia tapaa päivittäin suomalaisessakin yhteiskunnassa. Keskustelupalstoilta voi lukea ihan tosissaan kirjoitettuja ylistyksiä suomalaisen isänmaallisuuden perikuvalle, Mestari Jussi Halla-aholle. Jumalointi voi olla sokeaa. Jumalat voivat olla kavalin perustein luotuja jumalia, tuhon, sorron ja kuoleman jumalia. Silmitön jumalointi voi johtaa täydelliseen jumalattomuuteen, väkivaltaiseen uskoon, joka ei ole uskoa. Joka on uskon irvikuva.

8. 9.

Kun jumaloi, luo jumalan. Puhtaan, oikeamielisen, kuolemattoman. Uskotko jumalaan? on hyvä kysymys, koska se viittaa jumalan luomiseen uskomalla. Onko jumala olemassa? on kysymys, johon sopii vastakysymykseksi Millaiseksi loit jumalasi ja miten häntä jumaloit? Jumalointia pitää hengissä pelko. Onko jumala kuollut vai nukkuuko hän vain?

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

10.

Suomussalmella Hiljainen kansa -taideteoksen kohdalla tulee vuolas itku, ohjaan auton tien reunaan. Sievästi. Nousen ulos ja katselen taideteosta. Monenkirjavat vaatteet, ihmisen kuoret, lepattavat vienossa tuulessa. Kansa, kansalaiset, kaikilla sama sisin, heinäseiväs. Raskaat pilvet roikkuvat kainuulaisen peltomaiseman päällä, peittävät kaukaiset vaarat, joiden tiedän siellä olevan. Äkkiä näen sieluni silmin kuvan, jossa isä kantaa sylissään Välimereen hukkunutta pikkupoikaansa. Ateistin aivoissani takoo yksi saatanan ajatus: jumalani, miksi meidät hylkäsit? ■

Päivystävä tosentti Tekstiveteraani Vesa Heikkinen hahmottaa maailman teksteinä. Nyt paatunut ateisti lukee Raamattua Twitterissä.

os keskustelu kielentutkija Vesa Heikkisen Twitter-kanavassa menee epäasialliseksi, hän saattaa vastata näin: ”Jaa”. Se on merkki siitä, että eiköhän tämä keskustelu ollut tässä. – Ei minun Twitter-virtaani tarvitse tulla kusemaan. Ennen muuten kustiin muroihin, nyt kustaan virtaan, suomen kielen dosentti laskettelee. Vesa Heikkinen on alati käyvä tekstitehdas. Omia tai toimitettuja kirjoja on 12. Radio-ohjelmia hän on pyöräyttänyt pitkälti toistasataa – Heikkinen on ollut muun muassa vuosia vakiovieraana Politiikkaradiossa. Kolumneja kieliniekka on kirjoittanut lukuisiin julkaisuihin useita satoja, joista merkittävin kulttuuriteko on tämä: Heikkinen on kollegoiden kanssa toimittanut maakuntalehdille viikoittaista kielikolumnipalstaa ilman taukoja vuodesta 2000 lähtien. Väitöskirjan lisäksi dosentti on tehtaillut kymmeniä tieteellisiä artikkeleja. Matkan varrella on syntynyt runoja, novelleja, aforismeja, jopa horoskooppeja. Heikkisellä on myös kolme blogia. Twitterissä hän vaikuttaa päi-

TEKSTI TUURE HURME KUVA MAIJA SAARI

vittäin. Tämän lisäksi päivätyössä Kotimaisten kielten keskuksessa on tullut kirjoitettua paljon muutakin. Uusin aluevaltaus on essee. Heikkinen tekee parhaillaan esseekokoelmaa ja kirjoitti Kirkko ja kaupungille kolme pienesseetä. Esseet ovat hänelle henkilökohtaisia koettelemuksia.

– Koettelen sitä, mitä uskallan ja voin sanoa. Esimerkiksi kuolevasta isästä kertovan intiimin esseen kohdalla on tärkeää, että tiedän isäni hyväksyvän sen. Teksteistä ei saa jäädä huono omatunto. Heikkisen tuotannossa on välillä äkkijyrkkyyttä, mutta esseissä hän ei äksyile, vaan yrittää antaa jotain lukijalle lempeydellä. Yleensäkin hänen teksteilleen on leimallista elämänilo. MITÄHÄN TÄNÄÄN kirjoittaisi? Kysymys helisee Vesa Heikkisen päässä aina. Jo lapsuus meni tiiviisti tekstien parissa. Toisella kymmenellä Heikkinen oli kesäisin Tuohikylän koulun kirjastonhoitajana Sallassa, Lapissa. Itse asiassa ilman Sallaa ei voi ymmärtää vuonna 2014 syntynyttä tosenttia. Tosentti on Heikkisen käyttäjänimi Twitterissä.

Vesa Heikkisen mielestä hyvästä esseestä ei oikein voi sanoa, onko se kauno- vai tietokirjallisuutta. Siinä on iso ripaus kumpaakin.

– Kotimurteessani ei paljon deetä käytetä, vaan minua sanotaan Sallassa "tosentiksi". Sanasta tulee aina mukava, lämmin tunne. Valitsin tosentin myös siksi, että en halunnut leimautua dosentiksi, hän sanoo. Heikkisen isä, Skdl:n puolueaktiivi, oli piinkova ateisti, ja Vesa on isänsä poika. Nyt hän kuitenkin lukee aktiivisesti Raamattua ja kommentoi sitä Twitterissä aihetunnisteella #tosenttilukeeraamatun. Miksi? – Se on oikeastaan poikieni ansiota. Heitä ei syntymässä kastettu, mutta kumpikin on yllättäen halunnut kasteen alakouluikäisenä. Heikkisen kotona puhutaan paljon perimmäisistä kysymyksistä, eikä uskossa ole hänen mielestään mitään pahaa. – Totesin pojalleni, että aina parempi, jos löydät uskon. Onhan tämä helvetin vaikeaa ilman uskoa, ateisti veistelee. Nyt toinen poika tuntee Raamatun niin hyvin, että isä meinaa jäädä alakynteen. Täytyy siis päntätä. TOKI RAAMATUN lukemiseen on dosentillisiakin syitä. – Tekstintutkijalle Raamattu on ehdottoman tärkeä kirja. Sitä täytyy tuntea, jos haluaa tutkia esimerkiksi politiikan kieltä. Raamattuviitteet täyttävät kielemme. Se on se perustavin tekstimme, Heikkinen sanoo. Hän ei tulkitse, vaan lukee Raamattua pelkkänä tekstinä. Tviiteissä on havaintoja tarinasta, ihmettelyjä logiikasta. Miksi sanotaan noin eikä toisella tavalla, tai tässä järjestyksessä eikä jossain toisessa? Nämä ovat tekstintutkimuksen kysymyksiä, joita Heikkinen esittää myös valtiopäiväpuheille, pääkirjoituksille ja käyttöohjeille. Joidenkin mielestä Raamatun teksti on puisevaa, mutta juuri tästä tekstintutkija kiinnostuu. Mistä tekstin tylsyys rakentuu? – Mutta joo myönnetään, jos Raamattua ajattelee taideteoksena, kirjallisena tuotoksena, niin monissa kohdissa ei ole mitään tolkkua. Kustannustoimittaja on kyllä nukkunut, tosentti pohtii. Luku-urakka etenee nyt Toisessa Mooseksen kirjassa. Tätä vauhtia Heikkinen lukee Isoa kirjaa vielä monia vuosia. Maailmassa kun on niin paljon muitakin tekstejä, joita pitää päivystää. ■ Ohessa Vesa Heikkisen pienessee ”jumaloinnista”. Esseet ”jeesustelusta” ja ”taivastelusta” osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/usko-ja-toivo.

10 B

Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018 MATTI HAGELBERG

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka

Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Ville Ranta

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

Marttapomo ja pappi Marianne Heikkilä, 49, on Marttaliiton pääsihteeri, Martat-lehden päätoimittaja ja pappi. Asuu Lauttasaaressa. Perheeseen kuuluvat aviomies ja 16- ja 20-vuotiaat lapset. Heikkilä on työskennellyt myös muun muassa seurakuntapappina, toimittajana, viestintäpäällikkönä Kirkkopalveluissa ja kotimaantyön päällikkönä Kirkon Ulkomaanavussa. Kiireisen arjen keskelle Heikkilä yrittää luoda hengähdyshetkiä, jolloin voi lukea, kulkea luonnossa tai vain olla.

Marianne Heikkilä (toinen vas.) pitää arvokkaana sitä, että yhteiset ateriat luovat muistoja, joihin voi myöhemmin palata.

Yhteiset ateriat sitovat yhteen Marianne Heikkilän perheen ruokapöydässä ei ole hiljaista, mutta jotakin pyhää yhdessä syömisessä on. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

KUN LAPSET olivat vielä pieniä, Marianne Heikkilän perheessä ruoanlaittovastuussa oli usein aviomies Ismo, joka nauttii kokkaamisesta. Mariannen juttu taas on ollut kattaminen, maistelu, kaupassakäynti ja raaka-aineiden valinta. Lasten kasvaessa ruoanlaitosta tuli enemmän yhteistä tekemistä. Perheestä muodostui ikään kuin tiimi, jossa jokainen tiesi, että ei voi vain tulla valmiiseen pöytään ja yhdessä tekemällä ateria syntyy nopeammin. Vähän ”pakotettuina” lapset toimivat vieläkin, mutta eivät haluaisi syödä eineksiäkään. NYKYÄÄN MARIANNE HEIKKILÄ laittaa ruokaa noin kerran, pari viikossa. Usein hän tekee jotakin edellispäivien jämistä. Varsinkin ne hetket, jolloin esikoinen tulee naapurista lätkätreenien jäl-

TYÖSSÄÄN MARTTALIITOSSA Marianne Heikkilä on tottunut puhumaan ruoanlaitosta ja yhdessä tekemisestä. Häntä harmittaa, että suo-

KERRAN MARIANNE HEIKKILÄ osallistui neljän sukupolven ruokatreffeille. Se sai miettimään, miksi sellaisia tilanteita ei ole kaupungissa enemmän, sillä ruokaseura on tärkeää kaiken ikäisille. Pöydässä voi puhdistua, saada anteeksi ja jakaa päivän murheet ja kuormat. Vuosisatojen ajan ihmiset ovat kokoontuneet yhteiseen pöytään myös ehtoollisella, se on yhdistänyt ja myös erottanut eri uskontokuntia. Voisiko yhteinen ruokapöytä olla moderni ”ekumeeninen pyhäpöytä” arjen keskellä, Marianne Heikkilä pohtii. ■

FRANKY DE MEYER / ISTOCK

Taivaan tähden

Kynttilänsytyttäjä

ETELÄNMAAN KIRKON seinällä on kynttilähyllyn luona rohkaiseva viesti. ”En osaa rukoilla. En tiedä, mitä sanoa, eikä minulla ole aikaakaan. Mutta kynttilässä, jonka sytytän, on jotakin minusta. Jätän sen eteesi, Herra. Tämä lepattava liekki on rukoukseni, joka jatkuu, vaikka taas lähden.” Kynttilät palavat sikäläisissä kirkoissa laakeina merinä. Niitä tullaan sytyttämään matkojen päästä. Monen kynttilän kyljessä on rakastetun pyhimyksen kuva. Voin maksaa euron pyhän Riitan muistoksi liittyäkseni niihin, joiden sydän on särkynyt tai ruumis rakkaimman lyönneistä hellä. Tai Kynttilänpäivä voin valita Jeesus-lapsen Teresan

4.2.

keen nälkäisenä syömään ja koko perhe on koolla, ovat merkityksellisiä. Niissä on Marianne Heikkilälle jopa jotakin pyhää. Heikkilän perheen ruokapöydässä ei istuta hiljaa, vaan jaetaan päivän kuulumiset, puidaan maailman menoa ja joskus jopa luetaan Helsingin Sanomia. Kännykän saa kuitenkin kaivaa esiin vain erityisluvalla. Puheenaiheina ovat normaalit arkiasiat, työt ja koulut, harrastukset ja viikon muut menot. Aina kaikki eivät halua puhua, mutta Heikkilän mielestä mökötykseenkin on oltava oikeus. Joskus ruokapöydässä on myös kiistelty.

malaiset syövät niin paljon yksin. Heikkilä uskoo siihen, että yhdessä syömisestä tulee tapa, kun siitä pidetään sitkeästi kiinni. Ateriat jättävät jälkensä ja luovat muistoja, joihin voi myöhemmin palata. Ne myös sitovat ihmisiä sukuun tai kehen tahansa, joka samaan pöytään istahtaa. Heikkilän lapset ovat sanoneet, että heistä tuntuu, että perheen ruokapöytä on avoin muillekin. Syömässä on ollut kavereita, serkkuja ja kummilapsia.

kynttilän ja rukoilla hänen kanssaan lempeää luottamusta arkeni huoleen. Kynttilän sytyttäminen on kristikunnan yhteisin ele. Sanattomana rukouksena liekki palaa kaikilla alttareilla, kastepöydällä, hääjuhlassa, hautaan siunatessa. Kun meille tulee vieraita, sytytän kynttilän Lintulan Jumalanäidin eteen. Levotonta mieltäni rauhoittaa liekki työhuoneeni ikkunalla pyhän kuvan edessä. Kun alle kaksikymppisenä menin ensimmäistä kertaa naimisiin, kaiverrettiin sormuksiimme raamatunkohta. Se on pätkä kynttilänpäivän epistolaa. ”Jos me vaellamme valossa”, siinä sanotaan,

”meillä on yhteys toisiimme”. Emme vaeltaneet. Yhteytemme katkesi. Sormukseni on silti jossakin laatikonnurkassa tallessa. Tar-

kistamatta tiedän, että kaiverrus on paikallaan. Yhtä lähtemätön on valon voima.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

Gurun opissa Ohjaajana Simone Weil Simone Weil oli omaperäinen ranskalainen ajattelija, kansalaisaktivisti, filosofi ja mystikko. Häntä on vaikea lokeroida mihinkään ajatussuuntaan, sillä hän ei halunnut rakentaa kokemuksistaan minkäänlaista järjestelmää. Weil valmistui filosofiksi ja toimi filosofian opettajana, mutta ei luonut akateemista uraa. Weil ei koskaan kuulunut mihinkään puolueeseen tai kirkkokuntaan. Hän oli kotoisin juutalaisesta agnostisesta perheestä. Hänellä oli syviä uskonnollisia ja mystisiä kokemuksista, joista hän kirjoitti katoliselle papille ja ystävälleen Joseph-Marie Perrinille vuoden 1942 keväällä. Hän oli silloin lähdössä pakomatkalle Casablancan kautta New Yorkiin välttääkseen natsi-Saksan salaisen poliisin Gestapon. Näitä kirjoituksia on julkaistu kokoelmassa Attente de Dieu. Ruotsiksi kirja on nimeltään Väntan på Gud. Simone Weilin tunnetuin kirja on Paino voima ja armo. Simone Weil syntyi Pariisissa 1909 ja kuoli Englannissa vuonna 1943.

FILOSOFI SIMONE WEIL oli vuonna 1934 mennyt tehdastöihin, kun oli näyttänyt siltä, että filosofian opettajan töitä ei ollut hänelle tarjolla. Hän myös tahtoi saada omakohtaista kokemusta työläisten elämästä. Hän piti kokemuksistaan koko ajan päiväkirjaa, vaikka teräsvalssaajan työ oli viedä hänen terveytensä. Työläisten kova arki kosketti Weiliä syvästi. Tehdastyö näytti hänestä orjatyöltä. Tuon työrupeaman jälkeen hän lähti kotimaastaan Ranskasta Portugaliin lepäämään. Hän koki olevansa rikki niin ruumiiltaan kuin sielultaankin. Yhtenä iltana hän näki pienessä kalastajakylässä meren rannalla kalastajien vaimojen kulkevan soihtujen kanssa veneiden ympäri. Naiset lauloivat surumielistä laulua, ilmeisesti Volgan lautturien laulua. Sitä kuunnellessaan juutalaiseen perheeseen syntynyt Weil havahtui: hänelle valkeni, että kristinusko on orjien ja muiden kovaonnisten uskonto, heidän toivon laulunsa. Myöhemmin Weil pääsi käymään myös Italian Assisissa, ihailemansa Pyhän Franciscuksen kotikaupungissa. Pyhän Marian kappelissa, jossa Franciscus oli aikanaan rukoillut, Weil koki, miten häntä itseään suurempi voima pakotti hänet polvistumaan rukoukseen. Se oli ensimmäinen tämäntyyppinen mystinen kokemus hänen elämässään. ARMOTON PÄÄNSÄRKY vaivasi usein Simone Weiliä. Vuoden 1938 pääsiäi-

Jumalallinen rakkaus voi lävistää kivun Simone Weil pohti elämänsä aikana paljon kärsimystä – ja toivoa. TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

sen hän vietti Pohjois-Ranskassa benediktiiniluostarissa, jonka munkit olivat kuuluisia gregoriaanisesta laulustaan. Weil kertoo, että keskittyessään rukoushetkessä munkkien lauluun hän unohti kokonaan jomottavan päänsärkynsä. Hän alkoi ymmärtää, miten jumalallinen rakkaus voi lävistää kovimmankin kivun ja tuskan. Luostarissa Weil löysi myös 1600-luvulla eläneen englantilaisen George Herbertin runon rakkaudesta. Se puhutteli häntä niin, että hän opetteli sen ulkoa. Aina kun päänsärky vaivasi, hän alkoi lukea runoa koko sielunsa tarkkaavaisuudella. Se ei ollutkaan enää vain runo. Siitä tuli rukousta. Weil kuvailee, että oli kuin Kristus olisi astunut alas ja koskettanut häntä. KESKELLÄ TOISEN maailmansodan melskettä Simone Weil ei enää päässyt takaisin saksalaisten miehittämään kotikaupunkiinsa Pariisiin.

Tarkkavaisuusharjoitus Tarkkaavaisuuden harjoittaminen on hyvää valmistautumista rukoukseen. Minkä tahansa arkisen asian tekeminen voi avata sinulle uuden maailman, kun teet sitä rauhassa ja keskittyen. Lapsen kanssa oleminen ja leikkiminen voi olla sitä, kun oikeasti olet hänen kanssaan. Kirjan lukeminen, teen juominen, ruoan valmistaminen tai toisen kanssa keskustelu voi olla sitä, kunhan keskityt yhteen asiaan kerrallaan. Tee sitä, mitä teet, mutta älä pinnistele, äläkä tee väkisin. Odota ja ole avoin sille, mitä tapahtuu. Näin sinussa voi syntyä rukous

Niinpä hän asettui keväällä 1940 ystävänsä maatilalle Marseille’hin. Ystävykset lupasivat toisilleen, että opettelevat kesän aikana ulkoa Isä meidän -rukouksen kreikan kielellä. Weil todella teki niin. Syksyllä Weil osallistui viininkorjuuseen. Aamulla ennen töihin lähtöä hän luki rauhassa rukouksen ja toisti sitä päivän mittaan ulkona töitä tehdessään. Isä meidän -rukouksesta tuli Weilille alituinen seuralainen. Joka päivä se yllätti hänet aina uudestaan. Se vei hänet sanojen taakse, hiljaisuuteen, joka oli enemmän kuin äänettömyyttä. Se oli Kristuksen läheisyyttä. LIIAN TYÖN, henkisen kärsimyksen ja paastoamisen riuduttama Simone Weil kuoli vain 34-vuotiaana. Hän kirjoittaa, ettei hän koskaan tietoisesti etsinyt Jumalaa. Hän vierasti dogmeja ja pakettiratkaisuja. Omien sanojensa mukaan hän oli ikään kuin kasvanut sisälle kristinuskoon ilman, että kukaan muu paitsi Jumala oli häntä sinne kuljettanut. Eikä hän koskaan liittynyt mihinkään kirkkokuntaan. Hän halusi olla uskollinen niille, jotka eivät löytäneet paikkaansa kirkosta. Weiliä puhutteli ajatus Jumalasta, joka ei halua käyttää valtaansa kaikkialla, missä se olisi mahdollista. Niin ihmisenkin tulisi tehdä: antaa itsensä Jumalalle ja toisille ihmisille ja elää mukana heidän kärsimyksessään. ■

MENOT 2.2. – 15.2.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

TAPAHTUMIA Toivon tiistai 6.2. klo 18. Arkiarmoa, puhujana uutisankkuri Keijo Leppänen. Sanaa, rukousta, hengellistä musiikkia. Kamarimusiikkikonsertti ”3B” to 8.2. klo 18.30. Bach Beethoven - Brahms, Elina Heinonen, piano; Kaisa Koivula, klarinetti; Katariina Saarikoski, sello. Vapaa pääsy. Viisi säveltäjää, viisi tunnelmaa -konsertti su 11.2. klo 14. Kantaesityksenä Harri Saarisen sävellys Jesus Ambulans Supra Mare kahdelle viululle. Haydn - Agopov - Satie - Saarinen - Mozskowsky. Erkki ja Juhani Palola, viulu; Tuomas Mali, piano. Vapaa pääsy. Konsertti to 15.2. klo 19. Kristiina Olanto, laulu, ja Iro Haarla, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yv-keräyksen hyväksi. Ympäristö ja tunteet -keskusteluilta tuhkakeskiviikkona 14.2. klo 17.30. Tunteista, synnistä, syyllisyydestä. Aiheeseen johdattelee TT Panu Pihkala. Lahtinen. Tuhkamessu 14.2. klo 19, TT Panu Pihkala, musiikki Schola Sancti Henrici, Mari Silin. Katumuksen ja parannuksen merkkinä voit saada tuhkaristin otsaasi. Teematorstai klo 12.30–14.30. Lounas 6 e, ohjelma n. klo 13. 1.2. poliisipappi Carita Pohjolan-Pirhonen. 8.2. Kohtaamisia. Heli Salo. Talvileiri aikuisille ma–pe 12.–16.3. Lahden Siikaniemessä. Leirin kokonaishinta 140 e. Luonnonrauhaa, hyvää ruokaa, uintia, saunomista. Tied. ja ilm. 22.2. menn. sanna. laiho@evl.fi, p. 09 2340 3228. Kasvuryhmä naisille, jotka haluavat oppia uutta itsestään ja ihmissuhteistaan. Ryhmään mahtuu kuusi, kokoontumisia kuusi ja ryhmään sitoudutaan koko ajaksi. Hinta 50 e. heli.salo@evl.fi, p. 050 380 2352.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakunta-

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk

JUMALANPALVELUKSET Perhemessu su 4.2. klo 10, MuromaNikunen, Uutela, Autio. Yv-keräyksen avaus. Talvirieha messun jälkeen klo 11–13 kaiken ikäisille. Myyjäiset, kasvishernekeittoa, lettuja, karjalanpiirakoita, grillimakkaraa. Lapsille poniratsastusta. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Messu su 11.2. klo 10, Heltelä, Lahtinen, Mönttinen. Laudes ma klo 7.30, Silin. Arkiehtoollinen ke 7.2. klo 15 palvelukeskuksessa, Hopeatie 14, Muroma-Nikunen, Mönttinen. PopUp-messu ke 7.2. klo 19.30, Kolari.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

4.2.

Kynttilänpäivän Villasukka– Puuhamessu su klo 11 Tuomaan Lasten kirkossa, Pihlajatie 16. Lounas 4/2e. Yhteisvastuukeräys alkaa. Messun jälkeen enkelityöpaja.

keskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Kirkkokahvit. 11.2. laskiaissunnuntain messussa mukana myös lauluryhmä Pauliina Kallio, Outi Tuppurainen, Pauli Kainulainen ja Reijo Kekkonen. Messu ja iltatee su 4.2. klo 18 Malminkartanon kappelissa. Aamuehtoollinen ke 7.2. klo 9.15 kirkossa. Ehtoollisen jälkeen tarjolla aamiainen hintaan 1,50 e seurakuntasalissa. Tuhkakeskiviikon luottamuksen messu ke 14.2. klo 19. Taizé-lauluja, hiljaista mietiskelyä. Halutessasi saat otsaasi tuhkalla piirretyn ristin katumuksen merkiksi.

TAPAHTUMIA Yhteisvastuun avaus. Kynttilänpäivänä su 4.2. messu klo 10, tietoa Yhteisvastuukeräyksestä ja keittolounas Yhteisvastuun hyväksi sekä mahdollisuus ilmoittautua lipaskerääjäksi Kaareen viikoille 6 ja 10. Työtupa ti 6.2. klo 15–19. Avoin käsityö- ja askarteluhuone kirkolla. Viittomakielinen raamattupiiri ti 6.2. klo 15 kirkolla. Lauletaan yhdessä to 8.2. klo 10 seurakuntasalissa. Avoin yhteislaulutilaisuus Ari Pärnäsen johdolla. Jennyn Mummolassa la 10.2. klo 10–13 pääsee lapset ja perheet viettämään yhdessä aikaa vapaaehtoisten mummojen kanssa. Leikkiä, lukemista, askartelua. Välipalaa. Avoimet ovet, os. Beckerintie 9. Lähetyspiiri ti 13.2. klo 18–19.30. Suvimarja Rannankari-Norjanen kertoo Suomen Lähetysseuran työstä Thaimaassa. Avoin piiri kirkolla kurssihuoneessa. Keskiviikkoillan kahveilla Jennyssä ke 14.2. klo 17.30–21 arki-illan retriitti Maritta Laihon ohjauksessa. Päiväretriitti la 3.3. klo 9.30–16 Malminkartanon kappelilla. Vapaaehtoinen ruokaraha. Ohjaajina Maritta Laiho ja Konsta Korhonen. Ilmoittautuminen 23.2. mennessä virastoon tai konsta.korhonen@evl.fi.

14.2.

Tuhkakeskiviikon luottamuksen messu klo 19 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Taizén lauluja ja Raamatun sanan mietiskelyä.

Rovastikunnallinen sururyhmä läheisensä menettäneille keskiviikkoisin 7.3.–4.4. ja 2.5. klo 17.30–19 Pajamäen seurakuntakodilla, os. Pajamäentie 14. Ohjaajina pastori Konsta Korhonen ja diakonissa Niina Karhu. Ilmoittautuminen 28.2. mennessä niina.karhu@evl.fi tai p. 09 2340 5648.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b. Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Arki-illan ehtoollinen to 1.2. klo 17.30 Rastilla. Kynttilänpäivän Villasukka-Puuhamessu su 4.2. klo 11 Tuomaan Lastenkirkossa. Krans, Vuorio. Mukana iltapäiväkerholaiset, pyhäkouluopettajat ja kansainvälisen diakonian ryhmä. Yhteisvastuukeräys alkaa. Messun jälkeen enkelityöpaja. Tervetuloa villasukat jalassa! Mahdollisuus myös lahjoittaa villasukkia. Lounas 4/2 e. Laskiaissunnuntain messu su 11.2. klo 11 Meilahden kirkossa. Riepponen, Matilda Hakkarainen, Vuorio, Meilahden kamarikuoro. Kirkkokahveilla tietoa seurakuntien yhdistymisestä. Tuhkakeskiviikon viikkomessu ke 14.2. klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla. Krans, Vuorio. Valon ja ilon messu to 15.2. klo 18 Tuomaankirkossa. Liturgina Jukka Valkama, keskustelusaarnassa Anton Laurila. Musiikissa lisäksi Joska Josafat, Heidi Tuikkanen, Taru Hallama, Hanna Kiminkinen ja Katja Koivisto.

14.2.

Tuhkakeskiviikon messu klo 18 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Saarnaa piispa Teemu Laajasalo.

TAPAHTUMIA Siioninvirsiseurat to 1.2. klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla. Puhujana Veli-Matti Hynninen. Naisten Forum ti 6.2. klo 15–17 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Alustamassa Milla Suvikas aiheesta Opettajan Keniassa. Uskontodialogisarja ti klo 18 Rastilla. 6.2. Kristittynä monikulttuurisessa maailmassa. 13.2. Moderni mystiikka. Keskiviikkokerho varttuneelle väelle keskiviikkoisin klo 13.30 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Ohjelmallinen iltapäivähetki jossa hartaus, kahvia ja keskustelua. Avoin ystävänpäiväkahvila kaikenikäisille ke 14.2. klo 12–15 Tuomaankirkolla.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messut sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Verkoston messu sunnuntaisin klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Kynttiläpäivä messu 4.2. klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Yhteisvastuukeräys alkaa. Arkimessu ke 7.2. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Laskiaissunnuntai messu 11.2. klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Ylioppilaskunnan Laulajien kvartetti. Messun jälkeen YV-lounas, tarvittaessa invakuljetus.

TAPAHTUMIA Merimieskirkkopiiri ma 12.2. klo 14 Munkkivuoren seurakuntatalon Päätykamarissa. Ensilapsikerho ma klo 15–16.30 Munkkiniemen kirkon lastentilassa. Kirjallisuuspiiri ma 5.2. klo 18.30

Munkkivuoren seurakuntatalon alakerrassa. Olohuone, vapaaehtoisten pitämä kahvila tiistaisin klo 13 Munkkiniemen kirkolla. Perheiden Iltaolkkari ti 6.2. Munkkivuoren srk-talon alakerta. Tilaa perheille ja aikaa yhdessäoloon, tarjolla pientä iltapalaa. Keskiviikkokahvila klo 13 Munkkivuoren kirkossa. Eläkeläisten kahvihetki to klo 13 Munkkiniemen kirkolla. Toivoncafe to klo 18.30 Munkkivuoren srk-salissa. 90-vuotiaiden keskusteluryhmä pe 23.2. klo 13 Munkkivuoren seurakuntatalon Päätykamarissa. Luentosarja Sen tien kulkijat ke 14.2. klo 11.30 Munkkivuoren kirkossa teemalla Koetetaan pysyä ojien välissä, puhujana pääkirjoitussivun esimies, HS, Matti Kalliokoski. Klo 13 keittoateria seurakuntasalissa. Länsi-Helsingin musiikkiopiston barokkikonsertti 3.2. klo 16 Munkkiniemen kirkossa. Matteus-passio Sing along -tilaisuus 10.2. klo 15 Munkkivuoren kirkossa. J.S. Bachin Matteus-passion kuoroosat yhdessä Suomen Laulun kanssa.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ma–ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Kynttilänpäivän messu ja Yhteisvastuukeräyksen avaus su 4.2. klo 10. Kekäläinen, Antturi, s, Ahola, Pitäjänmäen kamarikuoro. Infoa kohteista ja mahdollisuus ilmoittautua kerääjäksi. Viikkomessu ke 7.2. klo 18. Vuori, Ahola. Laskiaissunnuntain perhemessu ja Yhteisvastuubrunssi su 11.2. klo 10. Vanne, Vuori, s, Ahola. Brunssi 10 e/ hlö, käteismaksu. Tuhkakeskiviikon messu ke 14.2. klo 18 Antturi, piispa Teemu Laajasalo, s, Kekäläinen, Vanne, Vuori, Ahola, Pitäjänmäen kamarikuoro.

TAPAHTUMIA Päivärukous kirkossa arkisin ma–ti, to–pe klo 12, ti leivänjako rukoushetken jälkeen. Kammarikahvila to ja pe klo 12–15 Pajamäessä. Tule juttelemaan tai istahda kahville. Käteisellä kahvia, pientä suolaista tai makeaa. Torstaisin ja pe 2.2. klo 12–13 lounas 5 e, klo 17 avoin rukousryhmä. Yhteislaulutilaisuus Pajamäessä pe 2.2. klo 13. Laulattamassa kanttori Kylli Ahola. Perhekerho klo 10–11.30 ma Pajamäessä, to kirkolla. Odotamme sinua äiti, isä, isovanhempi tai hoitaja lastesi kanssa laulamaan, leikkimään ja jakamaan arkea. Toivoa naisille -piiri ke 7.2. klo 18.30 kirkolla. Rukoillaan maailman naisten puolesta. Lähetyspiiri ke 7.2. klo 14 Pajamäessä. Kuulumisia nuorten lähetyskohteesta tyttöjen lastenkodista Boliviassa. Kirkon olkkari ke klo 14–18.30, ei 14.2. Tuo ideasi ja osaamisesi tai tule tapaamaan muita aikataulusi mukaan. Keitto n. klo 17, aikuiset 2 e, lapset maksutta.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 2.2. – 15.2.

12 A Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Ruoholahden kappeli, Selkämerenkuja 1 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu vanhan kaavan mukaan, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa ja klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Yhteisvastuukeräys alkaa! Avausmessua vietetään su 4.2. klo 10 Tuomiokirkossa. Yhteisvastuukarkeloihin kokoonnutaan to 15.2. klo 13 Annankulmaan. Luvassa kuvia ja tarinoita keräyskohteista. Tule lipaskerääjäksi 4.2.–10.4. Lippaat saa p. 050 383 5513, Bulevardi16 B. Sinkut kokoontuvat Annankulmassa. Kuukausittaiset sinkkutapaamiset perjantaisin klo 19–21 perjantaisin. Seur. 2.2., 2.3., 6.4. ja 4.5. Keskustelupiiri samoina päivinä klo 17.45– 19. Lisät. elisabeth.bariskin@evl.fi. Vauvakirkossa laulua ja musiikkia. Perheitä kutsutaan mukaan vauvakirkkoon Vanhaan kirkkoon su 4.2. klo 15. Luvassa laulua, leikkiä, hypytystä ja silitystä. Voit ottaa oman helistimen mukaan. Seniorifoorumilla kevennetään taakkaa. Foorumilla pohditaan ke 7.2. päätoimittaja Heli Karhumäen johdolla: Painaako sukusi henkinen

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

JUMALANPALVELUKSET

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

2.2.

4.2.

Lasten perjantai klo 10–12 Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, mukavaa tekemistä lapsille perjantaiaamupäivisin 2.2. Ystävänpäivä valokuvaus, 9.2. Ystävänpäiväkortit.

reppu? Kevennä taakkaasi! Ke 14.2. aiheesta Musiikki terveen ikääntymisen tukena puhumassa psyk. dos. Teppo Särkämö. Seniorifoorumi klo 13 alk. Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Tuomiokirkossa juhlitaan su 11.2. Tuomiokirkon vihkimisen vuosipäivän klo 10 alkavan messun yhteydessä siunataan uudet työntekijät tehtäviinsä. Messun jälkeen n. klo 11.30 juodaan kirkkokahvit Kryptassa ja jaetaan Engel-palkinto. Uusi Hyvän toivon kappeli avaa ovensa. Avoimet ovet ma–to 5.–8.2. klo 11–18 Hyvän toivon kappelissa Jätkäsaaressa, Länsisatamankatu 26–28. Joka päivä klo 12 päivärukous. Ma 5.2. klo 18 karaokeillassa voit testata, miten uusi Hyvän toivon kappeli taipuu karaokeen. Vetäjinä muusikkotalo Jallukan muusikot. Tuunaa messu! Visioidaan ja ideoidaan yhdessä kappelin messuja su 11.2. klo 12 ja to 15.2. klo 18 Hyvän toivon kappelissa. Lisät. p. 050 512 1820. Hyvän toivon kappelin viikkotoiminta alkaa helmikuussa. Jätkäsaaren kappelissa kokoontuu maanantaisin klo 13 Musamuorit, soittamisen ja laulun harrastusryhmä senioreille. Perhekerhoon

Risto Laurialan pianokonsertti su, Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1. Liput 15 e/ovelta.

kokoonnutaan maanantaisin ja tiistaisin klo 9.30. Vauvakerhoa pidetään tiistaisin klo 13. Ruoholahden kappelista tuttu Kappelikahvila avaa ovensa tiistaisin klo 14. Kouluikäisten kerhoon kokoonnutaan tiistaisin klo 16. Cantores Minores -muskari torstaisin klo 16.45. Jumalanpalvelukset kappelissa alkavat maaliskuussa. Kirjallisuusilllassa elämästä Ahvenanmaalla. Tuomiokirkon kryptassa ke 14.2. klo 18 tutustutaan Sally Salmisen kirjaan Katarina. Alustaa Riitta Virkkunen. Teetarjoilu klo 17.30. Suomenlinnan perhemuskarissa laulelaan ja leikitään! Tiistaisin klo 9.30 musisoidaan yhdessä Suomenlinnan kirkon kryptassa Petriina Auramon johdolla. Lentopalloa Kampissa. Pelataan yhdessä torstaisin klo 14 Malminkatu 3:ssa. Järj. yhteistyössä Yökoriksen kanssa. Hiljentymistä ekumeenisessa Luottamuksen messussa. Taizé-lauluja, hiljaisuutta ja rukousta messussa pe 9.2. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Jaana Räntilä, Inna Vintturi. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Diakoniaruokailu ti 6.2. alk. klo 12

11.2.

Tuomiokirkon vihkimisen 166-vuotisjuhlamessu, Unioninkatu 29, su klo 10. Engelpalkinnon jako Kryptassa n. klo 11.30.

Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Ateria 1 e. Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen Papinkatu 2. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsingin seurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19. Iltamessu ma–ti klo 18. Kivimessu to 1.2., 8.2., 15.2. klo 18. Raamatunluku pe 2.2. ja 9.2. klo 16. Iltamessu klo 18. Ekumeenisten karmeliittojen messu la 3.2. klo 18. Kynttilänpäivän messu su 4.2. klo 10. Yhteisvastuun aloitus. Tule ja auta. Nouda lipas kirkon Kappelin Palvelupisteeltä. Keskiaikainen rukouslaulumessu ke 7.2. klo 18. Virsilaulutilaisuus la 10.2. klo 14, Seurakuntakoti. Messu su 11.2. klo 10. Herännäisseurat klo 11.30. Hynninen. Sanan- ja rukouksen ilta su 11.2. klo 17.Juntunen. Tuhkakeskiviikon messu ke 14.2. klo 18. Alppilassa: Unkarinkielinen messu su 4.2. klo 11. Kiinankielinen jumalanpalvelus klo 13. Kynttilänpäivän messu su 4.2.klo 16. Yhteisvastuun aloitus. Pentin seurat su 4.2. klo 16. Kynttiläkirkko ke 7.2. klo 18. Tuhkakeskiviikon hartaus ke 14.2. klo 18.30.

TAPAHTUMIA Sururyhmä to 1.2. klo 13.15, Alppilan kirkko. Lindfors, Klemmt. Torstaina iltapäivällä 1.2. klo 13, Kallion kirkko. Kersti Juva Sirkku Nyströmin haastateltavana. To 8.2. Jorma Uotinen. To 15.2. Anneli Kanto. Rukousseminaari su 4.2. klo 14, Kallion kirkko. Pohditaan rukousta Raamatun pohjalta. Klo 16 Majataloilta. Musiikkia ja evankeliointia. Hurmerinta, Simojoki, Puhakka. Kävelyfestivaalin luento ma 5.2. klo 18, Teatteri Kallio. Hgin geologinen luonto, Antti Salla. Tiistairuokailu klo 12–13, Alppilan kirkko. H. 2 e. Voimasanoja Raamatusta ti klo 18, Alppilan kirkko. Yhteisöilta- ja ruokailu ke 7.2. klo 17, Alppilan kirkko. Seuraa ja kasvissoppaa 1 e hintaan. Glow-ilta pe 9.2. klo 18.30, Alppilan kirkko. Hengellinen Kuukausilehti 130v la 10.2. klo 15, Kallion kirkko. Paneelikeskustelu Mihin tarvitaan kristillistä mediaa? Hynninen. Herännäisnuorten kuoron konsertti la 10.2. klo 18. Han-

Menokasvo

Puolessa tunnissa pääsee hiljaisuuden avaraan tilaan

Mitä koordinaattori tekee? – Meitä on kaksi. Emmi Gongin kanssa vastaamme siitä, että rukoushetkellä on joka kerta vetäjä, tai vedämme sen itse. Porukalla koristamme tilan: kannamme ristin, ikonit, tuohukset, rukousjakkarat ja räsymatot varastosta ja korjaamme pois. EIRA SERKKOLA Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki Tuomiokirkon kryptassa maanantaisin kello 18. Teejatkot. Luottamuksen messu kerran kuussa perjantaina, seuraavan kerran 9.2. kello 18.

SÄ

Taizé on Ranskassa sijaitseva ekumeeninen keskus, jonne tehdään nuorten retkiä myös Helsingin seurakunnista. Laulut, hiljaisuus ja kansainvälinen yhteisö vetoavat moniin. Miten sinä olet tutustunut Taizén hengellisyyteen? – En ole käynyt Taizéssä. Edellinen koordinaattori kyseli viime syksynä teologian opiskelijoiden Facebook-ryhmässä, kuka haluaisi ot-

taa tämän tehtävän. Olin muuttanut puoli vuotta aikaisemmin Nokialta Helsinkiin ja kaipasin seurakuntayhteyttä. Olin kyllä ollut mukana muutamissa Taizé-hartauksissa, mutta ei tämä sen tutumpi juttu ollut minulle.

E S KO JÄ M

Opiskelija Paula Heinisuo järjestää vapaaehtoistyönä ekumeenisen rukoushetken Tuomiokirkon kryptassa joka maanantai. Mikä on ekumeeninen luottamuksen rukoushetki? – Se on puolen tunnin mahdollisuus hiljentyä, laulaa Taizé-lauluja ja viettää aikaa rukouksessa. Jokaisessa pienessä laulussa on yksi ajatus ja rukous. Laulua saatetaan toistaa jopa kymmenen kertaa. Pointtina on rukous. Laulamme kitarasäestyksellä suomeksi, englanniksi, latinaksi, saksaksi ja ranskaksi. Rukoushetki juonnetaan suomeksi ja englanniksi.

MENOT 2.2. – 15.2.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

JUMALANPALVELUKSET Messu su 4.2. klo 11, Marko Heusala, Aino Valojärvi. Seurat ke 7.2. klo 19, Kalle Kuusniemi. Perhemessu su 11.2. klo 11 Annette Markkunen, Marjukka Andersson. Ei pyhäkoulua. Tuhkakeskiviikon viikkomessu ke 14.2. klo 19, Pirjo Työrinoja, Aino Valojärvi.

TAPAHTUMIA Torstaipiiri 1.2. mukana pastori Kristiina Kokko ja 8.2. Sini Havas kertoo laskiaisesta. Kokoontuminen klo 12–13.30 kerhohuone 10:ssä. Pianisti Risto Lauriala konsertoi su 4.2. klo 18. Ohjelmassa Bachia, Beethovenia ja päätösnumerona Chopinin komea cis-mollischerzo. Liput 15 e ovelta ennen konserttia. Avoin rukouspiiri ti 6. ja 13.2. klo 18, B-porras, kokoushuone 15. Käsityöpiiri ti 6.2. klo 13–14.30 Kirkkokahvilassa. Larun olohuone ke 7. ja ke 14.2. klo 17.30–20. Kirkkokahvilassa. Tarjolla on hyvää seuraa, mukavaa tekemistä ja vapaaehtoisten tekemää iltapalaa – tervetuloa! Mahdollisuus ilmaiseen lastenhoitoon: ilmoita lapsi hoitoon saman päivän aamuna klo 10–11 numeroon 050 380 3542. Töppösryhmä to 8.2.klo 10.30–12 Kirkkokahvilassa. Ryhmässä neulotaan sukkia ja töppösiä kasteperheille. Raamattupiiri to 8.2. klo 18.30–20, kokoushuone 10, B-rappu. Kaksi serenadia: Britten ja Dvorak la 10.2. klo 18. Lohjan Kaupunginorkesteria johtaa Esa Heikkilä. Solisteina Tom Nyman, tenori, ja Jakob Keiding, käyrätorvi. Liput 25 e ovelta ennen konserttia. Laskiaisrieha Yhteisvastuun hyväksi su 11.2 klo 12.30 kirkolla. Poniratsastusta, koiravaljakkoajelua, kasvo-

maalausta, ongintaa ja pallomeri. Kirpputori vilisee löytöjä ja partiolaiset myyvät grillimakkaraa kirkon takapihalla. Seurakuntasalissa nautitaan herne- ja vihanneskeittoa, kahvia ja totta kai – laskiaispullia. Rukousnauhatyöpaja ke 14.2. klo 17–19. Teemme Samarialainenrukousnauhan oliivipuisista helmistä ja tau-rististä. Tiina Kristofersson opettaa ja kertoo rukousnauhan symboleista. Työpajan päätteeksi on 15 min meditaatio. Hinta 25 e, ilmoittautuminen: tiina@stilton.fi.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET Messu su 4.2. klo 10 Paavalinkirkossa, Arja Kortelainen, Elina Koivisto, Seppo Välimäki, Graduale-kuoro Chorus, YV-keräyksen avaus. Lounas Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Messu su 4.2. klo 12 Itä-Pasilassa, Minna Kumpukallio, Seppo Välimäki, Päiväkuoro. Kirkkokahvit. Vauvakirkko su 4.2 klo 16, Tuuli Aitolehti. Laskiaissunnuntain messu su 11.2. klo 10 Paavalinkirkossa, Elina Koivisto, Arja Kortelainen, Paavalinkirkon kuoro, Seppo Välimäki. Hernekeittolounas lähetystyön hyväksi. Tuhkakeskiviikon messu ke 14.2. klo 18.30, Arja Kortelainen, SannaMaarit Hakkarainen.

TAPAHTUMIA Hävikkiruokajakelu ti klo 10. Perhekerho ti klo 10–11.30 Paavalinkirkolla. Family cafe -perhekahvila to klo 10–11.30 parittomilla viikoilla Olkkarissa, Arabian kauppakeskus. Ystävyydenkahvila ti klo 13–14.30. Ruokailu 13.2. klo 13–14. Lempeää liikuntaa ti klo 13.45– 14.30. Päiväpiiri ke klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, os. Topparikuja 2. Iltaruoka Paavalinkirkolla keskiviikkoisin klo 17–19 7.2. alk. Hinta 1 e/ ruokailija. Rukouspiiri to klo 9–10 Paavalinkirkon kappelissa. Mahdollisuus hiljentymiseen to klo 17–19 Paavalinkirkossa. Keulan aamu pe klo 9–10.30. Aamupuuro 1 e. Leikkihuone. Kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä ti klo 18–20.30 jaksolla 13.2.– 24.4. Ilm. 7.2. Tuula Paasivirta p. 040 556 9079. Haastattelut vkolla 5–6. Anteeksiantamisen ilo ja kipu -kirjallisuusterapeuttinen päivä la 10.2. klo 9–16. Hinta 10 e, sis. lounas ja kahvit. Ilm. 7.2. Tuula Paasivirta p. 040 556 9079. Meditatiivinen tanssi -kurssi ma 26.2., 12.3., 19.3., 26.3., 9.4. klo 17–18. Hinta 20 e. Ilm. saraaho@gmail.com tai p. 050 490 6014. Naisten raamattupiiri joka toinen ma klo 18.15–19.45 Paavalinkirkolla parittomilla viikoilla. Diakonian vastaanotto torstaisin klo 10–12, varaa aika virastosta. Varausaikojen täyttyessä jätetään soittopyyntö diakoniatyöntekijälle sopivan ajan löytämiseksi sinulle.

Töölön seurakunta Toimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle arkisin p. 09 2340 6318 Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkossa su klo 10: 4.2. Perhemessu, Lehtimäki, Leinonen, Tiitu, Antila, Huhtamäki, KeskiHelsingin musiikkiopiston lapset. Yhteisvastuukeräys alkaa. 11.2. Meurman, Alanen, Hersta. Töölön kirkossa klo 17: 4.2. Pop-messu, Hakkarainen, Saari, Make Perttilä, Maija Lehtinen. Artistivieraana Sakari Kukko. Yhteisvastuukeräys alkaa. 14.2. Keskiaikainen messu ke klo 18, Meurman, Hilkka-Liisa Vuori, Sibelius-Akatemian Liturginen laulu -opiskelijat. Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa.

TAPAHTUMIA Yhteisvastuutapahtuma su 4.2. klo 15.30 Töölön kirkolla. Yhteislaulukaraoke, säestää Kari Pulakka Band. Telttakahvila, makkarangrillausta, elintarvikekeräys. Lisätiedot Kika Paukkunen p. 040 5030 707. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Lähetyspiiri ti 6.2. klo 13.15 Töölön kirkolla. Meilahden lähetystyö esittäytyy. Naisten Hanna-rukousryhmä ti 6.2. klo 18 Töölön kirkolla parillisilla viikoilla. Kokoaa naiset ympäri maailman rukoilemaan toistensa puolesta ja pohtimaan globaaleja kysymyksiä naisten elämästä. Kulttuuriklubin raamattuluento ti 6.2. klo 19 Temppeliaukion kirkolla. Wille Riekkisen aiheena Lopun ajat ja Raamattu. Iltatee, keskustelua. Kulttuuriklubi ti 13.2. klo 19 Temppeliaukion kirkolla. Ympäristötekniikan tri Sulo Raitapuron esitelmän aiheena Ympäristömme muuttuu. Iltatee, keskustelua. Töölön kirkon kahvilassa ke 14.2. klo 15 Kari Pulakka Band, musiikkia ja yhteislaulua ystävänpäivän hengessä. Kahvila keskiviikkoisin klo 14–18. Israel-ilta su 18.2. klo 18 Töölön kirkossa. Jerusalemista maailman ääriin – Jeesuksen aikana ja nyt. Mirja Ronning ja Halvor Ronning Jerusalemista. Talvileiri aikuisille ma–pe 12.–16.3. Siikaniemessä Lahdessa. Luonnonrauhaa, yhdessäoloa ja hyvää ruokaa Vesijärven maisemissa. Mahdollisuus saunomiseen ja uintiin joko avannossa tai sisäuima-altaassa. Hinta 140 e sis. kuljetuksen, majoituksen ja täysihoidon 2 hh. Lisätiedot ja ilm. 22.2. menn. Mari Munne-Kärkelä p. 09 2340 6374. Peruutukset ilm. ajan jälkeen vain lääkärintodistuksella. Avoimet perhekerhot ti klo 10–11.30 Temppeliaukion kirkon takkahuoneella ja pe klo 10–12 Töölön kirkolla. Raamatunlukupiiri to klo 17 Töölön kirkolla. Kaikille avoimessa ryhmässä luetaan Raamattua yhdessä. Tapaamiset 22.2. asti. Hopeapiiri pe klo 13.15 Töölön kirkolla. Keskustelua vaihtuvista teemoista, yhteinen hartaushetki. Lauluillat on peruutettu, koska Cafe & Eepos on remontissa.

Sellisti Seeli Toivio esittää J.S. Bachin musiikkia Temppeliaukion kirkossa.

7×

musiikkivinkki Kaksi serenadia Lohjan kaupunginorkesteri esittää Brittenin Serenadin tenorille, käyrätorvelle ja jousiorkesterille, op. 31, sekä Dvorakin Serenadin jousille, op. 22 E-duuri, la 10.2. klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Solistina laulaa tenori Tom Nyman ja käyrätorvea soittaa Jakob Keiding. Liput 20 / 17 e Netticket.fistä ja 25 e ovelta.

Varjoista valkeuteen

Ahjo Ensemblen, Lain Huuto -juristikuoron ja Mieskuoro Laulajien konsertti raastaa vahvoilla teksteillään la 10.2. klo 18 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Pimeydestä kohotaan kohti ikuista valoa, ohjelmistossa mm. Stroope, Orff, Rautavaara, Kuula, Mäntyjärvi, Komulainen, Pärt, Williams ja Whitacre. Liput 20 / 10 e www.holvi.com/shop/ahjoensemble ja ovelta.

Iesus ambulans supra mare

Harri Saarisen instrumentaaliteos Iesus ambulans supra mare kantaesitetään su 11.2. klo 14 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12, Viisi säveltäjää, viisi tunnelmaa -konsertissa. Ohjelmassa myös Haydn, Satie, Moszkowski ja Vladimir Agopovin sävellyksen Suomen ensiesitys. Konsertissa esiintyvät viulistiveljekset Erkki ja Juhani Palola sekä pianisti Tuomas Mali. Vapaa pääsy.

Kuorokavalkadi Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7, on kuorokavalkadi Yhteisvastuukeräyksen hyväksi su 11.2. klo 18. Musisoimassa Suomen Kodály-kuoro johtajanaan Noora Määttä, Puotin Laulu johtajanaan Anna Karjula, Vuosaaren seurakunnan kuoro Uusi laulu sekä kanttorit Eeva Jurmu ja Olga Mäkinen. Vapaa pääsy, kolehti.

I Love Bach

Sellisti Seeli Toivio ja urkutaiteilija Pauliina Hyry esittävät J.S. Bachin musiikkia uusilta levyiltään ma 12.2. klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Toivio on levyttänyt Bachin kaikki kuusi soolosellosarjaa, joita kuullaan myös I Love Bach -levynjulkaisukonsertissa. Ohjelmassa myös mm. Air- ja Piece d’Orgue -teokset. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Ystävänpäiväkonsertti

Älä jätä ihmistä yksin -konsertissa kuullaan lauluja ystävyydestä ja rakkaudesta ke 14.2. klo 19.30 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Konsertissa laulavat sopraanot Hannakaisa Nyrönen ja Olga Heikkilä sekä baritoni Sampo Haapaniemi, pianoa soittaa Erkki Korhonen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Järjestäjinä Päivi ja Paavo Lipposen rahasto sekä HelsinkiMissio.

Ystävyyden lauluja

Tule laulamaan yhdessä lauluja ystävyydestä to 15.2. klo 13 Maunulan kirkon seurakuntasalissa, Metsäpurontie 15. Mukana ovat diakonissa Elisa Hapuli, kanttori Maija Pesonen-Kareinen ja Maunulan kirkon musiikkiryhmä. Vapaa pääsy. Kahvimaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

VILLE PAUL PAASIMAA

na-Maria Hapuli. Kirjailijailta ma 12.2. klo 18, Teatteri Kallio. Pauliina Lindholm. YV-Perhetapahtuma ke 14.2. klo 16, Kallion kirkko ja Kirkkopuisto. Kahvila, grillimakkaraa, arpajaiset ym. Ystävänpäivän konsertti ke 14.2. klo 19. HelsinkiMissio ja Tuomasmessu. Alppilan kirkon Brunssi lauantaisin, kattaukset klo 11 ja 13, alppilankirkonbrunssi@gmail.com. Solmuja parisuhteessa neuvontaa yksittäisille pariskunnille, pauliina. lindfors@evl.fi. Rukouslaulun jatkokurssi ti 13.2. klo 17.30. Vuori. H. 52 e. Raamattu- ja rukousryhmä ti 16, Kallion kirkko. Rukouspolkuja näköalapaikalle -kurssi ti klo 18, Kallion kirkko. Vanhan ja Uuden Testamentin opetuksia. H. 20 e. Ilm. kallio.srk@evl.fi. Diakonian vastaanotto, Alppilan kirkko. Ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 12–13, p. 09 2340 3618 tai paikan päällä. Lisätietoja toiminnasta os. www.kallionseurakunta.fi.

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

MENOT 2.2. – 15.2.

14 A Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10-14, ke suljettu p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Herttoniemenrannan kappeli, Laivalahdenkaari 5 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

Vartiokylän seurakunta

LAUTTASAAREN srk

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin Herttoniemen ja Kulosaaren kirkoissa klo 10 sekä Myllypuron kirkossa klo 12. Yhteisvastuukeräyksen startti su 4.2. Kynttilänpäivän messujen yhteydessä kaikilla kirkoilla, kirkkokahveilla infoa alkavasta keräyksestä sekä tarjolla lounasta 3 e/henkilö.

TAPAHTUMIA Valoilmiö-konsertti su 4.2. klo 18 Kulosaaren kirkossa. Erityismusiikkikoulu Resonaari ja pop-muusikko Lauri Yrjölä. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Resonaarin soitinhankintojen hyväksi. Vuorisaarna-keskustelusarja, aiheena Vuorisaarna ja Jumalan Valtakunta to 8.2. ja 15.2. klo 18 Herttoniemen kirkossa. Aihe liittyy setlementtiliikkeen luojaan Sigfrid Sireniukseen. Pastori, Setlementtiliiton aktiivi ja varatuomari Hannu Ahti ja Ropponen. Kodittomien yö pe 9.2. klo 16 alkaen, hartaus klo 19, Myllypuron kirkossa. Pyhäkoulu su 11.2. klo 11.30–12.30 Kulosaaren seurakuntatalon kerhotilassa. Alle 3-vuotiaat vanhemman kanssa! Äitien keskeneräisten käsitöiden ilta su 11.2. klo 17.30 Kulosaaren seurakuntasalissa. Hyvää seuraa ja pientä purtavaa. Tervetuloa myös ilman käsityötä! Kallio. Messuryhmä ke 14.2. klo 17 Herttoniemen kirkossa. Tuhkakeskiviikon ilta ke 14.2. klo 19 Herttoniemen kirkossa, Huima. Torstaikahvilassa 15.2. klo 13 Kulosaaren seurakuntasalissa Riitta-Liisa Suvannon esitys värien merkityksestä elämässä, Kallio. Avoin kirkkohetki koululaisille to 15.2. klo 14.30–15.30 Ystävänpäivätunnelmissa Kulosaaren kirkossa! Kallio. Raamattu ja keskusteluilta to 15.2. klo 17.30 Kulosaaren seurakuntasalissa. Sukelletaan Raamattuun yhdessä keskustellen ja rukoillen. Mitään ei tarvitse osata eikä tietää. Raamattu tai älypuhelin mukaan! Kallio. Perjantai-ilta kirkolla pe 16.2. klo 19 Myllypuron kirkossa. Puheenvuoroja, musiikkia. Veijo Vatka, Rakel Hiltunen, Virpi Laakso, Jukka Simoila ym. Musiikkia, Johannes Österlund, kitara ja laulu, Eva Kasvio, laulu, Hannu Jylö, harmonikka, soitinryhmä. Teetarjoilu. Myllypuron elintarvikejakelun jakopäivät ovat tiistaisin ja torstaisin Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3, klo 8. Paikalla viimeistään klo 9.30. Tied. Backman p. 09 2340 3333. Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebooksivuiltamme.

roihuvuorenseurakunta.fi tai puhelimitse seurakuntatoimistoon. Mukaan mahtuu 45 ensin ilmoittautunutta, etusija seurakuntamme jäsenillä. Lisätietoja: Juha-Matti Terämä, p. 045 130 6324. Maksutonta keikka-apua ikäihmisille. Apua ostoksille, saattaja lääkäriin tai ulkoiluseuraa? Ole hyvä -palvelu tarjoaa apua arjen askareisiin ikäihmisille Roihuvuoressa, Herttoniemessä ja Laajasalossa. Palvelu on SPR Laajasalon, palvelukeskus Rudolfin ja Roihuvuoren seurakunnan hanke. Keikkapyynnöt ja lisätiedot: p. 050 505 8599.

4.2.

Perhemessu ja puuhapäivä Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1, su klo 11–14. Messussa soi mm. ruokaräppi, messun jälkeen lounasta ja puuhaa koko perheelle, Yhteisvastuukeräyksen aloitus. Tuotto Yhteisvastuulle

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Perhemessu ja Syömään! -puuhapäivä su 4.2. klo 11. Jenni Kahenvirta, Mia Iiskola, Sari Viljakainen, Virpi Palomäki, Krista Rantanen, Kirsi Honkanen-Punkari. Mukana myös iLOPISARAT-kuoro ja lauluryhmä Melisma, räpätään ruokaräppi! Messun jälkeen puuhapäivä ja Yhteisvastuukeräyksen aloitus sekä YVtuotteiden myyntiä. Hernekeittoa 2 e/lapsi, 4 e/aik., 10 e/perhe, Kolmen Kaverin jäätelöä 2 e, vohveleita 2 e, kahvio. Lastentarvikekirppis, Onnenpyörä 1 e, kangaskassien tuunaus 1 e, kasvomaalaus 1 e, kauppaleikkiä. Kaikki tuotto YV-keräykseen. Messu su 11.2. klo 11. Sini Ikävalko, Jenni Kahenvirta, Jaana Makkonen, Maija Virkkunen, Kirsi Honkanen-Punkari. Messun aikana lapsille Pyhis. Tuhkakeskiviikon messut ke 14.2. klo 18 Östersundomin kirkossa, kappelintie 65. Martti Häkkänen, Aimo Lankinen, Mari Lamminen. Klo 19 Mikaelinkirkossa, Marjaana Faugel, Anne Granström, Hanna Videll, Arja Sihvonen, Kirsi Honkanen-Punkari ja lauluryhmä Melisma. Ehtoollishetki to 15.2. klo 13, yhteiset kirkkokahvit.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Mikaelin Lastentupa tarjoaa vapaahetken vanhemmille. Ilm. yhdeksi tai useammaksi kerraksi lastenohj. Seija Perttilälle p. 050 378 0320. Parittomilla viikoilla maanantaisin klo 16–19 ja parillisilla viikoilla keskiviikkoisin klo 9–12. Maksuton. Perhekerhot: Mikaelinkirkolla maanantaisin klo 9.30, Sakarinmäen päiväkodissa tiistaisin klo 9.30,

Apua ikäihmisille

Maksutonta keikka-apua ikäihmisille, apua ostoksille, saattaja lääkäriin tai ulkoiluseuraa? Ole hyvä -palvelu toteuttaa keikka-apua ikäihmisille Roihuvuoressa, Herttoniemessä ja Laajasalossa. Keikkapyynnöt ja lisätiedot: p. 050 505 8599.

leikkipuisto Mellunmäessä torstaisin klo 9.30 ja Länsimäen kirkolla perjantaisin klo 9–13 (muskarihetki klo 10). Välipala 1 e/perhe. Omaishoitajien vertaistukiryhmä ma 12.2. klo 10.30 Länsimäen kirkolla, Kerokuja 9. Perheraamis ti 13.2. klo 17.30. Musiikki- ja Raamatunkertomushetki ikäryhmän mukaan. Lapsille omaa ohjelmaa ja ulkoilua. Ruokailu, vapaaehtoinen maksu. Raamattuopetussarja rukouksesta, kouluttajana Päivi Peittola, KRS. Joka toinen torstai klo 18: 1.2. Kenen rukouksiin vastataan? 15.2. Kun vastausta ei kuulu 1.3. Yhdessä Jumalan kanssa 15.3. Vastustuksesta huolimatta. Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13: 8.2. Vanhuus ja viisaus, miten sen voi saavuttaa? Marja Lehtinen, 15.2. Ehtoollishetki Mikaelin miehet -keskusteluryhmä la 10.2. klo 15. Ystäväpiiri-toiminta on iäkkäille ihmisille suunnattua ryhmätoimintaa yksinäisyyden tunteen lievittämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi, tutkitusti vaikuttava lääke iäkkäiden ihmisten yksinäisyyteen ja hyvinvointiin. Kokoontumiset ti 27.2. klo 13.30 alkaen, mukana seurakunnan työntekijä ja koulutuksen saanut vapaaehtoinen ohjaaja. Lisätied. ja ilm., max. 8 hlöä, katri.kulmala@evl. fi tai p. 09 2340 4848. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Tulisuontie 2. Avoinna ma-ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to-pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Yhteisvastuukeräyksen avausmes-

su su 4.2. klo 10 Kaskinen, Vaulas, Filppula. Kamarikuoro Cantiamo. Perhemessu su 11.2. klo 10 Vaulas, Vilkkilä, Filppula. Lapsi- ja nuorisokuoro Sonórus. Arkkikirkko ke 7.2. klo 18. Tuhkamessu ke 14.2. klo 18. Vilkkilä, Filppula. Kamarikuoro Cantiamo. Laajasalon kirkossa: Perhemessu su 4.2. klo 12. Kutsumme erityisesti kummeja mukaan. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Vilkkilä, Laaksonen, Niva-Vilkko, Meriläinen, Pulkkiset. Keittolounas. Gospelmessu su 11.2. klo 12 Kaskinen, Lyytinen, Anttila. Houseband. Tammisalon kirkossa: Hiljaisuuden kirkko ti 13.2. klo 18. Ehtoollinen. Vilkkilä, Filppula.

TAPAHTUMIA Kirjallisuuspiiri ke 7.2. klo 18 Laajasalon kirkolla. Kuin ohikiitävät unelmat -konsertti su 4.2. klo 18 Laajasalon kirkossa. Wagnerin ja Brahmsin liedejä. Lotta Englund, piano, ja Sauli Lämsä, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Euron päivä la 10.2. klo 11–15 Laajasalon kirkolla. Mm. poninratsastusta klo 11–13, aasikärryajelua, ongintaa, temppurata, arpajaiset, loimulohta ja muurinpohjalettuja kohtuuhintaan. Käteismaksu. Tuotto Yhteisvastuulle. Lahjoita kirppikselle: lastenkirjoja ja leluja otetaan vastaan Laajasalon kirkolla 4.2. klo 11–19, 5.2. klo 8–18, 6.2. klo 8–17, 7.2. klo 8–20, 8.–9.2. klo 8–16. Sanan ja rukouksen ilta su 11.2. klo 18 Laajasalon kirkolla. Mukana Helluntaiherätyksestä Jorma Lahikainen. Sururyhmä läheisensä menettäneille Laajasalon kirkolla klo 18 ke 7.3., 21.3., 11.4., 25.4. ja 9.5. Ilm. 25.2. mennessä, arja.vaulas@evl.fi, p. 050 596 8858. Päiväretki Turkuun Viimeinen laiva -musikaaliin to 15.3. Lähtö klo 9.30 Laajasalon kirkolta, lounas klo 12.15, Viimeinen laiva -esitys, säv. ja san. Sting, ohjaus Mikko Kouki, klo 14, paluu kirkolle klo 19.30. Hinta 75–80 e. Sis. matkat, lounas ja teatterilippu. Sitovat ilmoittautumiset 8.2. www.

Virasto: Kiviportintie 5. Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa. Kynttilänpäivän perhemessu su 4.2. klo 11 Vartiokylän kirkossa. Messussa muistamme viimeisen vuoden aikana kastettuja uusia vartsikalaisia. Kirkkokahvien yhteydessä infoa tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksestä. Iltamessu ke 7.2. klo 18.30 Vartiokylän kirkossa. Minimessu to 15.2. klo 9.30 Vartiokylän kirkossa. Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa. Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15. Neulekerho maanantaisin klo 12. Yhteinen iltaruoka maanantaisin klo 16.30–18. Tarjolla maukasta kotiruokaa hintaan 1 e. Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18. Laulut soikoon! keskiviikkoisin klo 13. Ikäihmisten keskiviikkokerho 7.2. klo 14. Ohjaajana Pirkko Peltola. Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri maanantaisin klo 8. Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16. Olohuoneessa voi tavata alueen asukkaita ja nauttia kahvikupposen. Klo 14 on ohjelmatuokio. 20.2. Heikki Nurmi: Mieleen painunut matka. 27.2. Vanhaa suomalaista perinnettä porukalla Kalevalan päivän tunnelmissa. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Kiviportintie 5, tai puhelimitse p. 09 2340 6400 ma–pe klo 9–12 ja 13–16. Yhteisvastuukerääjäksi? Liity reippaaseen lipaskeräysjoukkoomme Itiksen alueella viikoilla 6 ja 7. Ole yhteydessä Leenaan ja sovi keräysajasta, p. 09 2340 6450, leena. nygard@evl.fi.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 2.2. – 15.2.

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

ESKO JÄMSÄ

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko Katukappelissa to 1.2. klo 18. Paananen, Jurmu. Kynttilänpäivän perhekirkko su 4.2. klo 11 kirkossa. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Messun jälkeen Marttojen lounas Yhteisvastuun hyväksi. Holma, Huhdanmäki, Jurmu, Paaso ja muskarilaiset, Mäkinen, Satosalmi ja lastenohjaajia. Iltakirkko Katukappelissa to 8.2. klo 18. Pesonen, Jurmu. Messu kirkossa su 11.2. klo 11. Rippikoulusunnuntai ja laskiainen. Paananen, Holma, Mäkinen. Tuhkamessu Merirasti-kappelissa ke 14.2. klo 19. Ahonen, Mäkinen, Uusi laulu -kuoro.

Hyvän toivon kappeli sai nimensä läheisen Hyvän toivon puiston mukaan. Lari Ahokas (vas.), Hannu Hietala, Ruut vasenius ja Hannu Varkki tutustuvat monitoimitilaan.

TAPAHTUMIA Kotiehtoollinen. Oletko sairas tai sinulla on vaikeuksia liikkua? Diakoniatyöntekijä voi tuoda sinulle ehtoollisen messusta ja voit nauttia sen omassa kodissasi. Ilm. pe 9.2. klo 13 mennessä p. 09 2340 6500. Lisätietoja diakoniatyöntekijä Pinja Niemi, p. 09 2340 6540. Kuninkaan ilta kirkolla pe 9.2. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Puhe Niki Manninen, Youth with a mission, musiikissa Olli Lehmonen & co. Koululaisten iltapäiväkerhojen avoimet ovet ke 7.2. klo 17–18. Eskarilaiset perheineen ovat tervetulleita tutustumaan iltapäiväkerhon mukaviin tiloihin ja ohjaajiin. Pientä tarjoilua iltapäiväkerhon henkeen. Myrskylinnun kerhotila, kerrostalon alakerta, Solvikinkatu 11. Vuosaaren kirkon kerhotila, Satamasaarentie 7. Iltapäiväpiiri ikäihmisille maanantaisin klo 12 kirkolla. Tervetuloa kahvittelemaan, nauttimaan hyvästä seurasta ja ohjelmasta. 5.2. psalmit ja sananlaskut, Pinja Niemi. 12.2. tietovisailua ja musiikkia, Mirjam Palomaa ja Kari Hagman. Lauletaan yhdessä ke 14.2. klo 13 Katukappelissa ajankohtaisia virsiä ja lauluja. Laulattajana Anja Hinkkanen. Tule nauttimaan yhteisestä laulun ilosta! Ystävänpäivätapahtuma Cafe Valossa pe 16.2. klo 13–15. Tuotteita ja palveluita ostettavissa yhteisvastuun hyväksi, mm. hiustenleikkausta ja kahvilatuotteita. Mukana diakoniatyöntekijät ja parturi-kampaamo Shine. Hiljainen tila kirkossa torstaisin klo 18. Kirkkovuoden tekstien tunnustelua, ajatusten jakamista ja oman elämän kuulostelua rukoushiljaisuudessa. Alfa-kursi kristinuskosta kiinnostuneille ke klo 17.30 Katukappelissa ajalla 31.1.–1.4. Vielä ehdit mukaan! Ilm. helena.salo@evl.fi, p. 09 2340 6512. Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16, la klo 12–14. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa, Albatross, ti klo 9–10. Lisää tapahtumia ja piirejä: www. helsinginseurakunnat.fi/vuosaari. Nuoret ja junnut: www.hgc.fi.

Kappeli keskelle kasvavaa kylää Jätkäsaaren Hyvän toivon kappelissa vietetään avajaisia 5.–8.2. NELJÄ INNOSTUNUTTA ihmistä seisoo uutuuttaan hohtavassa monikäyttötilassa. Remonttimiehet viimeistelevät vielä seurakuntatiloja, joissa ei ole huonekaluja. Lasiseinän takana aukeaa Jätkäsaaren paljolti rakentamaton lounaispää. Sinne on tulossa vielä tuhansia asukkaita seuraavien kahdeksan vuoden kuluessa. – Ensi viikolla meillä on avoimet ovet maanantaista torstaihin. Kerhot, kuorot ja ryhmät aloittavat toimintansa, ja avajaistapahtumiin kuuluu esimerkiksi ukulelepaja, kertoo aluekappalainen Hannu Varkki. Tuomiokirkkoseurakunta sulki alle kilometrin päässä sijaitsevan Ruoholahden kappelin jouluna. Työ jatkuu nyt Hyvän toivon kappelissa, johon kuuluu kappelisalin lisäksi erikokoisia monitoimitiloja ja keittiö. Kappeli toimii kahden kerrostalon alakerrassa. Toinen niistä on seurakuntayhtymän rakennuttama Jätkäsaaren Atrium, jossa on 83 pientä vuokra-asuntoa. Heti avajaisviikolla näkyy pyrkimys yhteistyöhön alueen toimijoiden kanssa sekä seurakuntalaisten suunnittelupanos. Hyvän toivon kappelissa muun muassa musisoidaan kello 18 läheisen muusikkotalo Jallukan muusikkojen, paikallisten kuorojen, kanttori Risto Pulkamon ja muiden musikanttien kanssa. LARI AHOKAS, Hannu Hietala ja Anu Ratia ovat seurakuntalaisina olleet mukana suunnittelemassa kappelin toimintaa jo vuoden verran. Viime keväänä kappelin toimintaa hahmoteltiin ideapajoissa, ja syksyllä joukko innostuneita osallistui CABLE-yh-

”

JÄTKÄSAARELLA ON YHTEISÖLLINEN MAINE, KOSKA TÄÄLLÄ ON USEAMPIA YHTEISÖLLISIÄ TALOJA. LARI AHOKAS, JÄTKÄSAARI-SEURA

teisövalmennukseen. – Kaikki me olemme muuttaneet tänne vain muutama vuosi sitten. Uudella alueella paljasjalkaisia jätkäsaarelaisia ovat vain lapset, sanoo seurakuntaneuvoston jäsen ja Jätkäsaariseuran varapuheenjohtaja Lari Ahokas. – Jätkäsaarella on yhteisöllinen maine, koska täällä on useampia yhteisöllisiä taloja, kuten Malta-talo, Jallukka ja Sukupolvien kortteli. Asukastaloa täällä ei kuitenkaan ole, ja taloyhtiöiden tiloja on ollut vaikea saada yhteiskäyttöön. Porukan haaveena onkin, että kappeli voisi olla avoin tila monenlaisille toimijoille. Se on ilmaistu yhdessä perusteellisesti mietityissä arvoissa: syvä ja avara hengellisyys, lämmin yhteisöllisyys ja liike ulospäin. – Toivomme, että täällä voi olla yhtaikaa vahvaa hengellisyyttä ja kristillistä sanomaa sekä tilaa toiminnalle. Kaiken ei tarvitse olla hengellistä, Hannu Varkki sanoo.

Lari Ahokkaan mukaan hengellinen ja yhteisöllinen toiminta tukevat toisiaan. Ainakin Jätkäsaaren ja Ruoholahden asukkaiden kuoro Kanavan Kaiku alkaa harjoitella kappelin tiloissa. Yksi huone voi muuttua partiokoloksi kaksi kertaa viikossa. KOTKASTA HELSINKIIN muuttaneen Anu Ratian mielestä parasta on se, että kappeli on lähellä, kotikulmilla. – Kun tuntee juurettomuutta uudella alueella, täältä löytää yhteisöllisyyttä, jopa turvallisuutta. Asun tässä lähellä 8- ja 10-vuotiaiden lasteni kanssa. He eivät kuulu kirkkoon. Voin kuitenkin itse käydä täällä messussa ja olen samalla lapsille saatavilla. Lari Ahokkaalla on positiiviset muistot Taivallahden seurakunnan lasten ja nuorten toiminnasta. Hän toivoo omistakin lapsistaan tulevia kappelin käyttäjiä. Vapaaehtoisten panos tulee olemaan iso kappelin arjessa. Hannu Hietalalla on mahdollisuus olla melko useinkin apuna. – Olen täällä paikalla viidessä minuutissa, jos minua tarvitaan johonkin, vaikka pitämään ovia auki ja juttelemaan ihmisten kanssa. Hietala koki CABLE-kurssin innostavana vapaaehtoistyöntekijän kannalta. Hän on toiminut satunnaisesti päivystäjänä ja kolehdinkerääjänä Tuomiokirkossa. Kappelin vihkimismessua vietetään 11.3. Sen jälkeen alkavat viikoittaiset jumalanpalvelukset. Katso ohjelma: helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko EIRA SERKKOLA

MENOT 2.2. – 15.2.

16 A Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 4.2. Yhteisvastuukeräyksen avaus klo 10 Malmin kirkossa, Laura-Elina Koivisto. Messun jälkeen Yhteisvastuu-lounas, 7 e, lapset 3 e. klo 10 Viikin kirkossa, Sofia Tuomenvirta. Messun jälkeen Yhteisvastuulounas 8 e, lapset 4 e. klo 10 Puistolan kirkossa, Heidi Tikka. Messun jälkeen keittolounas Yhteisvastuun hyväksi, 5 e, lapset 2,5e. klo 12 Jakomäen kirkossa, Elina Perttilä. Messun jälkeen Yhteisvastuu-lounas 5 e, lapset 2,5 e. Ohjelmaa lapsille. klo 12 Siltamäen seurakuntakodilla. Herättäjän kirkkopyhä, Kari Pekka Kinnunen saarnaa. Messun jälkeen Siioninvirsiseurat. klo 12 perhemessu Tapanilan kirkossa, Jukka Suonoja. klo 16 Pihlajamäen kirkossa Sari Hakuri. Messun jälkeen Yhteisvastuuruokailu, 5 e. Messu su 11.2. Laskiaissunnuntaina klo 10 Malmin kirkossa, Pirkko Poisuo. klo 10 perhemessu Puistolan kirkossa, Markus Kopperoinen. Kastepuun käyttöön siunaaminen. klo 10 perhemessu Viikin kirkossa, Outi Lantto. klo 16 Pihlajamäen kirkossa saarnaa Riitta Heino Suomen Lähetysseurasta, kirkkokahvit ja lähetystyön kuulumisia Tansaniasta. Hiljainen viikkomessu to 8.2. ja 15.2. klo 17.30 Viikin kirkossa. Kirkko on avoinna hiljaista rukousta varten klo 17–17.30. Valon messu su 11.2. klo 17 Tapanilan kirkossa. Tuhkakeskiviikko ke 14.2. Messussa voi halutessaan saada otsaan tuhkaristin katumuksen ja paaston merkiksi. klo 19 Viikin kirkossa, Sofia Tuomenvirta. klo 20 Malmin kirkossa, Meri Ala-Kokko.

TAPAHTUMIA Suomen kanttorikuoron konsertti ma 5.2. klo 19 Viikin kirkossa. Liput 15 e. Konsertti su 11.2. klo 18 Malmin kirkossa. Pekka Haahti, laulu ja sello, Seppo Tarhio, piano. Yhteisvastuukonsertti su 11.2. klo 18 Viikin kirkossa. Trio: Meri-Tuuli Ikäheimonen, huilu, Heikki Hämäläinen, sello, Anu Holländer, piano. Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle. Musiikkimatinea su 11.2. klo 15 Siltamäen seurakuntakodilla Yhteisvastuun hyväksi. Naiskuoro Sillattaret, joht. Marja

MALMIN srk

helistin mukaan. Tuhkakeskiviikon iltaehtoollinen 14.2. klo 18. Mukana Leinonen, Helenius ja Gaudioso-kuoro.

MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk

TAPAHTUMIA

VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

4.2.

26.2.–9.4.

Pianisti Roope Gröndahlin konsertti sunnuntaina klo 16 Oulunkylän kirkolla, Teinintie 10. Ohjelmamaksu Yhteisvastuulle.

Kritoryhmä kokoontuu Tapulin seurakuntakodilla, Maatullinkuja 4, kuusi kertaa maanantai-iltaisin 26.2.–9.4. klo 18–20. Ryhmässä käytetään materiaalikirjaa Askeleita läheisriippuvuudesta toipumiseen (10 e). Tied. ja puh.haastattelu ryhmään ti 13.2. klo 16–17.30, puh. 09 2340 4483 / Koskelin.

Kyllönen. Kahvi ja pulla 3 e. Musiikkimatinea ti 13.2. klo 13 Malmin kirkossa. Ulla Almgren, viulu, Tarja Penttinen, piano. Matinean jälkeen on Eläkeläisten iltapäivä. Lauantain toivotut -lauluhetki 10.2. klo 13 Portissa teemalla ”Onpa taivaassa tarjona…” – pyhäkoululauluja vuosikymmenten takaa. Hengellisten laulujen ilta ti 6.2. klo 18 Siltamäen seurakuntakodilla. Yhteislauluilta Pihlajamäen kirkolla to 15.2. klo 18. Laulamme Viisikielinen-kirjan lauluja. Kirkon kuoro, Timo Olli, Markku Arola. Voileipäkahvila Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Eväsretki Raamattuun – koko perheen tapahtuma la 3.2 klo 11–14 Pihlajamäen kirkolla. Aloitamme yhteisellä lounaalla, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle. Sen jälkeen seikkailemme Raamatun kertomusten maailmassa. Tiedustelut riitta. koivisto@evl.fi. Laskiaistapahtuma la 10.2. klo 10–13 Pukinmäessä. Paja, Säterinportti 3 E: linnunpönttöjen tekoa: itse tehtynä hinta 5 e ja valmiina 10 e. Portti, Säterinportti 1: kahvila. Laskiaispulla ja kahvi/tee/mehu 3 e, grillimakkara 2 e, kasvomaalausta. Vetokoira-ajelua 2 e ja mäenlaskua Säveltäjänpuistossa. Laskiaisrieha su 11.2.klo 11–14. Viikin kirkossa Yhteisvastuu-lounaskahvila 4 e, 2 e lapset, arpajaiset, käsitöitä ja herkullisia tuotteita, askartelua, lelukirppis, ilmapalloja ym. Latokartanon torilla koiravaljakkoajelua, pulkkamäki, grillimakkaraa ym. Hernekeittoa Viikin torilla Prisman edustalla ti 13.2. klo 11–13. Tue Yhteisvastuukeräystä maksamalla ruuasta 5 e, ilman Yhteisvastuu-lisää 2 e. Aikuisten kasvuryhmä alkaa ti 6.2.klo 13 Jakomäen kirkolla. Löydä itsestäsi voimavaroja ja iloa. Lisätiedot Elise Hartonen, p. 09 2340 4523. Ilta kirkolla ja iltaperhekerho ke 7.2. ja 14.2. Jakomäen kirkolla. Ruokailu klo 17, ehtoollishetki klo 17.30. Ehtoollisen jälkeen omaa ohjelmaa koululaisille ja alle kouluikäisille. Aikuisille kahvit ja juttuseuraa. Askeleita läheisriippuvuudesta vapauteen. Kristillisen toipumisen

ryhmä kokoontuu Tapulin seurakuntakodilla kuusi kertaa ma-iltaisin 26.2.–9.4. klo 18–20. Koetko tarvetta luopua toisten miellyttämisestä ja ylivastuullisuudesta ja löytää luvan lepoon? Tule etsimään eväitä terveeseen vuorovaikutukseen ja vahvistusta omaan hyvinvointiisi. Ryhmän materiaalikirja 10 e. Tied. ja puhelinhaastattelu ryhmään ti 13.2. klo 16–17.30, p. 09 2340 4483 Koskelin. Wille Riekkisen raamattuluennot keskiviikkona klo 18 Malmin kirkossa. 7.2. Raamatuntulkinnan välttämättömyys. 14.2. Exodustraditiot Raamatussa. Soppakirkko Tapulin seurakuntakodilla Olotilakahvila Olohuoneessa ma 12.2. leivänjaon jälkeen klo 11.15. Soppakirkko to 15.2. klo 13 Malmin kirkolla. Maksuttoman aterian alussa on hartaus. Eläkeläisten iltapäivät Malmin kirkolla ti 6.2. ja 13.2. klo 13. Jakomäen kirkolla to 15.2. klo 13. Huomio, 8.2. tapaaminen on jatkorippikoulu ja se on Puistolan kirkolla klo 13. Pihlajamäen kirkolla ke 7.2. ja 14.2. klo 12. Puistolan kirkolla to 8.2. ja 15.2. klo 13. 8.2. on jatkorippikoulu. Siltamäen seurakuntakodilla ke 7.2. ja 14.2. klo 13. Tapanilan kirkolla ke 7.2. ja 14.2. klo 12. Tapulin seurakuntakodilla ke 14.2. klo 13. Huomio 7.2. tapaaminen on jatkorippikoulu ja se on Puistolan kirkolla to 8.2. klo 13. Käsityökerho joka toinen ti klo 13 Mestassa, Salpausseläntie 12 C. Seuraava 6.2. Käsityö- ja kutomakerho ke klo 18.30 Puistolan kirkolla. Puikoissa-piiri joka toinen ke klo 18 Pukinmäen Portissa, seuraava 31.1. Voit tehdä omia käsitöitä tai antaa panoksesi alueen hyväntekeväisyyskohteeseen. Kutomakerho ma klo 18–20 Pukinmäen Portissa. Mattoja ja kudonnaisia kangaspuilla. Aikuisten nikkaripiiri Pajalla, Säterinportti 3 E, ke klo 11 ja pe klo 17.30. Kunnostetaan vanhaa ja rakennetaan uutta. Kutomakerho tiistaisin klo 15 Tapa-

nilan kirkolla. Perheleiri 17.–18.3. Korpirauhan leirikeskuksessa. Hinta 20 e/aikuinen, 10 e/lapsi, perhe 45 e, 2 aikuista ja 1–3 lasta. Ensisijaisesti Malmin, Tapanilan, Pukinmäen ja Siltamäen alueiden perheille. Tied. ja ilm. laura-elina.koivisto@evl.fi.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 8–15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Koskelan kirkko, Käpyläntie 11 Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Yhteisvastuukeräyksen avausmessu su 4.2. klo 10 Mukana Savik, Albekoglu, Pesonen-Kareinen ja Maunulan musiikkiryhmä. Messu su 11.2. klo 10 Mukana Handolin, Pelkonen ja Helenius. Maunulan kirkossa: Messu su 4.2. klo 12 Mukana Leinonen ja Mäkiö. Messu su 11.2. klo 12 Mukana Handolin ja Helenius. Käpylän kirkossa: Herättäjän kirkkopyhän messu su 4.2. klo 18. Mukana Leinonen ja Mäkiö. Saarna Samuli Korkalainen. Veisuuveljet. Messu su 11.12. klo 18. Mukana Elo, Pesonen-Kareinen ja isosia. Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18. Joka kuukauden kolmas keskiviikko ehtoollinen. Oulunkylän vanhassa kirkossa: Vauvakirkko su 10.2. klo 15. Mukana Handolin, Keski-Vähälä ja PesonenKareinen. Messu vauvoille ja heidän perheilleen. Messussa huomioitu pienet vauvat perheineen. Oma

Maanantaipuuro klo 9–12 Oulunkylän kirkolla kaiken ikäisille. Hinta 1 e. Yhteisöravintola Salaam Oulunkylän kirkolla torstaisin klo 12–16.30. Hinta 1–10 e. Messuavustajakoulutus ke 7.2. klo 18 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Tervetulleita kaikki, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan messussa eri tehtävissä. Ehtoollinen. Mukana kirkkoherra Kosonen ja pastori Elo. Tekstiilitaiteilija Aino Kajaniemen näyttely Oulunkylän kirkon galleria AULAssa 11.2.–11.3.2018. Avajaiset 11.2. klo 11.15. Virsijukeboxi pastori Raivo Savik, su 4.2. messun jälkeen Oulunkylän kirkossa. Kahvit Oulunkylän Martat, mukana diakonian työntekijöitä sekä arpajaispöytä. Turkkilaista ruokaa Yhteisvastuun hyväksi su 18.2. klo 15–17.30 ennen messua Käpylän kirkossa. Mukana Albekoglu, Asmo Koskinen ja Anne Lindell. Koko perheen Talvirieha Yhteisvastuulle to 22.2. klo 10–16 Maunulan leikkipuistossa, Metsäpurontie 14–16. Hernekeittoa ja laskiaispullia myynnissä klo 10.30–13. Hevosajelua, pieni maksu. Maksuttomat muskarihetket klo 10 ja 11, bändityöpaja klo 14. Sellomusiikin ilta -konsertti to 1.2. klo 19 Oulunkylän kirkossa. Tatu Kauppinen, sello; Liisa Malmivaara, piano. Pianisti Roope Gröndahlin konsertti su 4.2. klo 16 Oulunkylän kirkossa. Vapaa pääsy, vapaaeht. maksu Yhteisvastuukeräykselle. Konsertti I Virtuosi – Barokin virtuoosiaarioita su 11.2. klo 16 Oulunkylän kirkossa. Sopraano Tia Svanberg, tenori Jussi Salonen ja cembalo Päivi Vesalainen. Mm. Händelin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Yhteisvastuumessu su 4.2. klo 11. Jouni Pirttijärvi, Leo Norja ja Ari Häyrinen. Messun jälkeen Yhteisvastuutapahtuma. Pieni iltamessu ke 7.2. klo 19. Mukana Marita Toivonen ja Satu Laakso, lauletaan yhdessä virsikirjan körttivirsiä. Messu su 11.2. klo 11 Tiia Valve-Tuovinen, Marita Toivonen ja Ari Häyrinen. Pyhäkoulu Lastenkappelissa.

TAPAHTUMIA. Kaikki Tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita. Peittopiirissä kudotaan Äiti Teresa -peittoja ja viihdytään yhdessä kupposen äärellä. Valmiit peitot toimitetaan SPR:n kautta pakolaisleireille. Tervetuloa aina parillisina maanantaina klo 13 kirkolle. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin Kryptassa. Mukana Ari

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 2.2. – 15.2.

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

Apua & tukea Häyrinen ja Anna-Kaisa Jussila. Näytelmäkerho kouluikäisille tiistaisin klo 17.30. Kutomakerhossa sinulla on harvinaislaatuinen tilaisuus tutustua kangaspuihin. Oppia ja edetä saa omaan tahtiin ja apua on aina lähellä. Kerho kokoontuu VälKeessä keskiviikkoisin klo 19. Eläkeikäisten kerho kokoontuu taas torstaisin klo 13. Kerhossa keskustellaan alustuksen pohjalta, juodaan kahvit ja vietetään aikaa yhdessä. Akvarelliryhmä parillisten viikkojen torstaisin klo 17.30. Lisätietoja Marita Toivoselta. Yhteisvastuutapahtuma su 4.2. klo 12. Keittolounas, 10 e /aikuinen, 5–15 v lapset 2 e, alle 5-v ilmainen. Ongintaa aikuisille ja lapsille, askartelua. Pakilan Martat ti 6.2. klo 18 Liikunnallinen kokous. Omaa aikaa -ilta työikäisille ke 7.2. klo 18. Pieni hengähdyspaikka kirkolla ruuhkaisessa arjessa. Raamattupiiri kirkon Yläsalissa to 8.2. klo 18.30. Tervetuloa lukemaan Markuksen evankeliumia ja keskustelemaan yhdessä. Piirissä mukana Marita Toivonen. Perinteinen Ystävänpäivän konsertti ke 14.2. klo 19. Esiintymässä Jaakko Ryhänen ja Seppo Hovi. Pääsylippu, johon sisältyy kahvi + kakku, 20 e. Lippuja p. 040 531 8810. Järjestäjät LC Helsinki Pakinkylä – LC Helsinki Aurora sekä Pakilan seurakunta.

Erityisryhmille Viittomakielistä messua vietetään su 4.2. klo 13 Kilonristissä, Vanharaide 1, Espoo. Näkövammaiset viettävät ystävänpäivää ke 14.2. klo 13 kahvittelemalla Pakarintuvalla, Kuriiritie 1, Vantaa. Kuljetus Mikonkadun turistipysäkiltä klo 12.15, jonne myös paluu. Ilmoittautumiset kuljetukseen ke 7.2. mennessä, p. 09 2340 2549, marjaleena.kallio@ evl.fi. Kehitysvammaisten seurakuntaillassa to 15.2. klo 18 Seurakuntien talolla, Kolmas linja 22, käsitellään tykkäämisja rakkausasioita, parisuhdehaaveita ja arkea. Iltaan sisältyy myös toiminnallisia harjoituksia parisuhteen palikoiden avulla.

Palveluoperaatio Saapas etsii uusia vapaaehtoisia. Kiinnostaako Sinua vapaaehtoistyö nuorten parissa? Haemme koulutukseen sekä kadulla että netissä toimimisesta kiinnostuneita aikuisia. SAAPAS on kirkon erityisnuorisotyön muoto, jota toteutetaan nuorten paris-

Töölön kirkolla kerätään säilykkeitä ja kuivamuonaa, jonka parasta ennen -päiväys on kaukana edessäpäin.

Nälkä lähtee Töölön kirkolla Yhteisvastuutapahtumassa saa grillata ja osallistua elintarvikekeräykseen. TEKSTI SAILA KESKIAHO KUVA ESKO JÄMSÄ

HARVEMMIN HELSINGIN keskustassa pääsee syömään makkaraa puolijoukkueteltassa. Nyt pääsee, kiitos Yhteisvastuukeräyksen ja Töölön kirkolla sunnuntaina 4.2. järjestettävän yhteisvastuutapahtuman. – Teltassa on kamiina, joten siellä ei tarvitse hytistä, Töölön seurakunnan kansainvälisen työn sihteeri Kika Paukkunen vakuuttaa. Tapahtuman aikana Paukkunen juontaa yhteislaulukaraoken. – Kuka tahansa saa tulla vetämään yhteislaulua. Meillä on käytössä partiolaulukirja, joista voi valita lauluja joka lähtöön, lastenlauluista hengellisiin lauluihin ja iskelmiin. VARSINAINEN PIHVI Töölön tapahtumassa on kuitenkin

elintarvikekeräys. – Keräykseen saa tuoda säilykkeitä ja kuivamuonaa, kaikenlaista ruokaa, joka ei vaadi kylmäsäilytystä. Tuotteiden parasta ennen – päiväysten tulee myös olla kaukana edessäpäin, Kika Paukkunen ohjeistaa. Keräys sopii tämän vuoden Yhteisvastuukeräykseen, jonka teemana on nälkä. Osa keräyksen tuotosta menee kirkon diakoniarahastolle, joka tukee pienituloisia ihmisiä. – Pidämme juhlat, mutta syömme kiitollisina siitä, että meillä on, mitä grillata. Samalla muistamme niitä, joilla ei ehkä ole lainkaan ruokaa kotona, Paukkunen pohtii. – Vaikka keräyksen aiheet ovat tosi vakavia, on silti ilo siitä, että voi auttaa ja vaikuttaa asioihin yhdessä.

sa, siellä missä he viettävät aikaansa. Helsingin seurakuntayhtymän Erityisnuorisotyön keskus Snellun Saapasryhmä liikkuu perjantaisin kaduilla, sekä lisäksi festareilla ja netissä. Tarjoamme nuorille mahdollisuuden luotettavan aikuisen kohtaamiseen ja tarvittaessa ohjaamme hoidon piiriin. Toimintaa toteutetaan vapaaehtoisvoimin yhdessä erityisnuorisotyönohjaajan kanssa. Saappaan vapaaehtoiskoulutus alkaa keskiviikkona 7.2. klo 18–20 Snellussa, Toinen Linja 8. Kurssi kestää toukokuulle sisältäen viikonloppuleirin la–su 3.–4.3.

ELINTARVIKEKERÄYKSEEN lahjoitetut ruoat jaetaan heille, jotka tulevat talousasioissa diakonin juttusille, kertoo Töölön seurakunnan diakoniatyöntekijä Mari Munne-Kärkelä. – Nälkä ei ole vain jossain kaukana, vaan jopa naapuri voi kärsiä köyhyydestä, hän toteaa. Töölö ei yllä kärkisijoille, kun etsitään Helsingin köyhimpiä kaupunginosia. Silti puute on tuttua sielläkin. – Töölössä asumiskustannukset ovat korkeat. Jos tulotaso heikkenee esimerkiksi työttömyyden takia, raha ei välttämättä riitäkään ruokaan ja peruselämiseen. Täällä on myös asumisyksikköjä kehitysvammaisille ja päihdekuntoutujille. He elävät hyvin niukoilla tuloilla, Munne-Kärkelä muistuttaa.

GETTY IMAGES/ISTOCKPHOTO

Menopalat

Matteus passio – sing along! näyttää olevan hyvää vauhtia muodostumassa jo perinteeksi. Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3, lauantaina 10.2. klo 15– 18 saa taas laulaa J. S. Bachin Matteuspassion kuoro-osat yhdessä Suomen Laulun kanssa.

YHTEISVASTUUKERÄYS alkaa sunnuntaina 4.2. Keräyksen alku näkyy useissa seurakunnissa. Lue lisää oman seurakuntasi menotiedoista. Alla muutama menovinkki. Tapahtuu 4. helmikuuta: Yhteisvastuu-tapahtuma Töölön kirkolla, Topeliuksenkatu 4, klo 15.30–17. Makkaraa, yhteislaulukaraoke, elintarvikekeräys. Perhemessu ja talvirieha Huopalahden kirkolla, Vespertie 12, klo 10-13. Myyjäiset, hernekeittoa, poniratsastusta. Puuhamessu Tuomaan lastenkirkossa, Pihlajatie 16, klo 11. Messun jälkeen seurakuntalounas 4/2 e, enkelityöpaja. Perhemessu ja Syömään!puuhapäivä Mikaelinkirkolla, Emännänpolku 1. Hernekeittoa 4/2 e, lastentarvikekirppis ja kasvomaalausta.

Kristilliset mystikot ja minä. Mitä voin heiltä oppia ja panna harjoitukseen? Kristillistä hiljaista rukousta voi harjoitella ohjatusti Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6, torstaina 8.2. klo 18–19.30. Ilta alkaa lyhyellä johdannolla, jonka jälkeen on ohjattua rukousta. Johdannon aiheena on tällä kertaa: olisiko luterilaisesta mystikoksi? Luvassa siis katekismusmietiskelyä Pekka Yrjänä Hiltusen johdolla.

18 A Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

Rakennusala

Palveluja tarjotaan

Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistövälittäjä (LKV)

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ilmainen arviointi + k-vähennys. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Leikkaa talteen

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous!

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

STU

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen. SOITA JA KYSY LISÄÄ

Hyvinvointia ja virikkeitä

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Pohjalaisyrittäjä 30 vuoden kokemuksella rakentaa ja remontoi kohteesi edullisesti, nopeasti ja luotettavasti. Kysy tarjous! Rakennus & Remontointi Seppo Latvala / 040 5323 966

Eläkeläisille, leikkaus 18-22 €, permanentti tai väripaketti 65€ P. 045 2386356, Hämeentie 38

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

Siivous, korjaus, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 7 v. kokemus ja suosituksia

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit. Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393

www.stadinapumiehet.fi 045 6475572 stadinapu@saunalahti.fi, kiinteistönhuolto, käsilumityöt, kuljetus. 37€/h.

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

Teemme kaikki taloutesi remontit edullisesti 40-vuoden kokemuksella. Huom. kotitalousvähennys Urakointi-Team Kjelin Oy Pyydä tarjous, 050-3398240.

Siivouspalveluja

Lakipalveluja

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Edulliset remontit! Kirvesmiestyöt, maalaus, kaakelointi, lattiat, tapetointi ym. Ilm.arviointi, kot.väh., tarvikeale. Pienet remontit tervetulleita! Saneeraus Pe Ry T:mi, puh. 0400 819 757

Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

omaishoitajille ja omaishoidettaville Maksuton teemapäivä Vuosaaren Helander-kodissa to 15.2. klo 12-16. Tervetuloa! Lisätiedot p. 0400 341 306 tai www.helander-kodit.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perunkirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Myydään hautakiviä Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Kotisiivousta ja ikkunanpesua lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous. Kodinapu helmi p.0407209420

Ostetaan

Vuokrata halutaan

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651

Kirjailija etsii itselleen ja pienelle tyttärelleen edullista n. 2h+k asuntoa alk. n. 1.4. miel. lähellä nyk. kotia Ullanlinnasta. Varma vuokranmaksu, kk-budjet rajallinen. Olemme siistejä ja kotirakkaita. 0407457428

Muutot, tyhjennykset,noudot ja kuolinpesät. Puh. 0503095193 Ahonen Tmi OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen,vintit, kellarit, loppusiiv.sop.muk. 30v. kokemus. Erikseen kaappeihin unoht.astiat ym.

040-3775159, ONNI. Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla. Myös jatkuvat sopimukset. www.marfic.fi • p. 040 – 7001925 Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

Palveluja halutaan Luotettava kokenut vanhusten työhön tottunut hoitaja tarjoaa omaishoitajan sijaisuutta esim. lomanajaksi. Puh. 050 – 412 50 39

23v oikeustieteen opiskelija etsii yksiötä kantakaupungista. Luottotiedot ok, ei lemmikkejä ja en tupakoi. Harrastan balettia ja kudontaa. 0407428921 Kolme töissä käyvää DI-opiskelijaa etsii kantakaupungista asuntoa pitkaik. vuokralle. Savuttomia ja luottotiedot ok. 0405246975/Miika Ruissalo Alkavan työsuhteen johdosta artesaaniksi piakkoin valmistuva yli nelikymppinen aikuisopiskelija etsii asuntoa pääkaupunkiseudulta. Yksiö/kaksio, ensisijaisesti Korso-Malmi seudulta tai etelämpää. Hyvät julkisen liikenteen käyttömahdollisuudet plussaa. Asunnon tarve helmikuun alusta eteenpäin Tarjoukset numeroon 0406862600

Myydään asuntoja ASUNTO ESPANJASSA

Etsin henkilökohtaista vapaa-ajan avustajaa mm. kaupassa, kirjastossa, kirkossa yms. käynteihin 30 h/kuukaudessa 10,65 €/h, sopii esim. eläkeläiselle. Lisätietoja Janne Järvenpää, Espoo, Kauklahti, 0400 492 225 santtisalli@luukku.com.

Kalustettu huoneisto oh+mh+kk+kph, iso parveke, merinäköala, hyvä ranta 150 m, autopaikka hallissa. Hinta 75 000 euroa. Puh. 041 700 8949

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

Hammashoitoa

Tilaisuuksia Antaessaan saa – kadottaessaan löytää

Naistenpäivät

HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

9.–11.2.

Antamisen, luopumisen ja kadottamisen syvälliseen ja kerrokselliseen aiheeseen perehdytään Vivamon perinteisillä Naistenpäivillä lämmöllä ja rohkeasti erilaisista näkökulmista. Raamatun äärellä, ryhmäporinoissa ja yhteisissä rukouksissa hyvän Jumalan hoidossa. Mukaan saamme myös miesnäkökulmaa Elämänkaari-konsertin sanoituksissa ja sävelissä. Mukana mm.: pastori Aino Vesti, evankelista Eliina Heinonen, kirjailija Maija Nyman, Vivamon johtaja Leena Broman, säveltäjä-sanoittaja Jukka Salminen, muusikko Virpi Salo. Osallistumismaksu 25 € (vain la 15 €). Täysihoitohinta 142–180 €/hlö. Ilmoittaudu 5.2. mennessä ja kerro samalla myös mahdolliset ruoka-allergiat. Kurssi yhteistyössä: Vivamontie 2, 08200 Lohja puh. 0207 681 760, vivamo@sana.fi, vivamo.fi

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 06.02 klo 19 Allan Franzén, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenhoito järjestetty. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntö ti klo 12-14, esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle. Esirukousillat jatkuvat keväällä. Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 4.2 klo 13.30 (Ap.t. 12-13) Pietari vapautuu vankilasta - Raimo Vanninen Barnabas ja Saul lähetystyöhön - Heikki Junttila

JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 11.2. klo 17.00 Kallion kirkko, Helsinki PASTORI SEPPO JUNTUNEN

Miksi maksaisit liikaa? Hammaslääkärikeskus Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

65€ Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. 65€ Kivuton hampaan poisto Hinta alk. 65€ Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

HERÄNNÄISSEURAT to 1.2. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 2.2. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. su 4.2. klo 12 kirkkopyhä Siltamäen kko,Jousimiehent.5, Hki; kahvit ja seurat. klo 16 Myyrmäen kko, Uomat.1, Vantaa (huom. aika!). klo 18 Pentin seurat, Alppilan kko, Kotkank.2, Hki (kahvit klo 17.30, Yv-messu klo 16). klo 18 Ankkuri, Keskusk.11, Mäntsälä. klo 18 kirkkopyhä Käpylän kko, Metsolant.14, Hki. Veisuuveljet. Kahvit ja pienet veisuut. ma 5.2. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. ti 6.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo, Kamppi). 10.-11.2. Hengellinen Kuukauslehti 130, Kallion kko, It. Papink. 2, Hki. la 10.2. klo 15-17 paneelikesk. ”Mihin tarvitaan kristillistä mediaa?” mm. Simo Juntunen, Riitta Kalliorinne, Ruut Luukkonen, Joona Raudaskoski, Freija Özcan; kahvit. klo 18 Herännäisnuorten kuoron konsertti, joht. H.-M.Hapuli. su 11.2. klo 10 kirkkopyhä Kallion kko, saarna V.-M.Hynninen; tarjoilu ja seurat, mm. lausunta E.-M.Haukinen. klo 16 HK 130 Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi), mm. T.Orpana, J.Elenius. klo 17 uusien Sv-säv. opett. Tikkurilan Olotila, Unikkot. 5a/Vehkap., Vantaa. klo 18 Kirkonkulman nrsotila, Kirkkot.6, J-pää. klo 18 Klaukkalan kko, Ylitilant.6, N-järvi. ke 14.2. klo 19 Körttikodin seurat. pe 16.2. klo 18 Hyvinkään srk-kesk. pieni juhlasali, Hämeenk. 16.

25€

T A K U U T Y Ö

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS ....................... 110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Nyt uudet kokoproteesit sekä suu- ja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). Tarjous voimassa 28.2.2018. Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Pitkänsillanranta 15 • 00530 Helsinki, katutaso Korsontie 8 • 01450 Vantaa, katutaso

EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

Keskustan Erikoishammasteknikot

Toimipisteet: Bulevardi, Hämeentie, Herttoniemi, Kauppalantie ja Malmi

Puhuu aiheesta: Rukouksen mahdollisuudet Musiikissa: Heidi Tuikkanen ja Joska Josafat Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

Hautauspalveluja Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

24 h

#RUOKATRENDIT2018 AUTA IHMISIÄ NÄLÄSSÄ. Lähetä tekstiviesti APU10 (10 €) 16588. yhteisvastuu.fi Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017. Keräyslupa ÅLR/2017/5294, voimassa 1.9.2017–31.8.2018, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 28.6.2017.

20 A Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

Työnantajan luottokorttia ei tarvita SEURAKUNTIEN JA muiden kirkollisten toimijoiden luottokorttien käyttö ja sen kontrolli on noussut keskustelunaiheeksi. Vielä kukaan ei ole kuitenkaan esittänyt yksinkertaista kysymystä: Miksi työntekijöillä pitää olla työnantajan luottokortti? Toiminnallisesti samaan tulokseen päästään, kun työnantaja maksaa kunkin työntekijän oman luottokortin vuosimaksun ja asianomaiset hoitavat myös työtehtäviinsä kuuluvat maksut tarvittaessa omalla luottokortillaan. Kun asianomainen laatii viivytyksettä kululaskunsa siihen liitettyine tositteineen, kortinhaltija ehtii saada rahansa työnantajalta hyvissä ajoin ennen kuin maksu veloitetaan pankkitililtä. Näin kukaan ei joudu rahoittamaan työnantajan toimintaa omilla varoillaan. Kokemus on moneen kertaan osoittanut, että alkuperäistositteista pidetään aivan eri lailla huolta ja kuluselvitykset tehdään viivytyksettä silloin, kun ilman tositteita perittävät maksut jäävät asianomaisen henkilökohtaiseksi tappioksi. Ulkomailla saattaa toki joissain tapauksissa olla vaikeuksia saada asianmukaiset kuitit maksuista, mutta eipä niitä silloin luottokortillakaan makseta.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? PRAKASH MATHEMA

Juhani Laaksonen diplomi-insinööri Helsinki

Haluaisitko osallistua tutkimukseen?

Mikko Bergroth kauppatieteiden maisteri

Millä rahalla papit matkustavat Israeliin? MALMIN KIRKKOHERRA Heikki Arikka kertoi tällä palstalla, miten Malmin seurakunnassa on jouduttu säästämään kiinteistö- ja henkilöstömenoista (K&k 18.1.) Miten tässä tilanteessa on varaa noin 20 papin ja kirkkoherran viikon mittaiseen Israelin-matkaan keväällä? Kulut vievät varmaankin kymmeniä tuhansia euroja seurakunnan budjetista. Onko tällainen yhteinen matka toimintakauden keskellä ylipäätään mahdollista töiden hyvän hoitamisen kannalta? Onko oikein suosia näin yhtä työntekijäryhmää, ja eikö se heikennä seurakunnan työilmapiiriä? Leena Haavisto

EDELLISEN JOHDOSTA: Hyvä Leena, kiitos kysymyksistä. Kaikki Helsingin seurakunnat ovat säästäneet 15 prosenttia menoistaan. Malmilla teimme säästöt kiinteistö- ja henkilöstökuluista, ei toimintamenoista. Henkilökunnan koulutusmäärärahat kuuluvat näihin. Kirkko on koulutusmyönteinen organisaatio. Työnantaja kouluttaa työntekijöitä koko työuran ajan. Pappien eksegeettinen opintokokonaisuus, johon sisältyy opintomatka Israeliin professori, piispa (emeritus) W. Riekkisen syvällisellä opastuksella, on osa teologian syventävää koulutusta, joka kestää reilut neljä kuukautta. Pappien teologisen osaamisen vahvistaminen ja tukeminen on seurakuntatyön näkökulmasta erittäin tärkeää. Kustannuksiltaan opintokokonaisuus ja matka ovat hyvin edullisia.

Se, kuuluuko satiiri kirkolliseen aviisiin, on toimituksen päätettävissä. Jos ei, niin olkoon sitten niin, mutta satiirikko Rantaa ei pidä siitä syyllistää tai kivittää. Mielensäpahoittajille opastukseksi: satiirissa kaikki ei ole alkuunkaan sitä, miltä se ensiksi saattaa näyttää. Eikä aggressiivinen provosoituminen yleensäkään ole paras lähestymistapa satiiriin. Saattaa hyvin helposti käydä niin, ettei näe metsää puilta tai ei näe puita metsältä tai ei näe kumpaakaan. Siunattua satiiria toivottaen:

Rukous viisauden jumalattarelle. Lapsimunkki rukoilee Sarasvatin temppelissä Kathmandussa, Nepalissa. Sarasvati on hindulainen oppimisen ja viisauden jumalatar, luojajumala Brahman kumppani.

Työntekijät eivät poikkeuksellisesti saa päivärahoja. Jokainen maksaa osan matkasta itse. Myös Pappisliiton merkittävä avustus vähentää kustannuksia. Kokonaiskustannuksiltaan tämä vastaa noin 1–2 viikon kurssia Järvenpäässä kirkon koulutuskeskuksessa. Osa työntekijöistämme osallistuu joka vuosi tätä kalliimpiinkin koulutuksiin. Teologisen vahvistumisen lisäksi tästä tulee varmasti hyötyä seurakunnalle, kun lähes koko papisto käy samaa opintopolkua yhdessä. Tasapuolisuus on tärkeä arvo seurakunnassa. Kaikkia seurakunnan työaloja on rohkaistu samansuuntaisiin koulutuksiin. Toistaiseksi vain papit ovat tähän tarttuneet. Toivon, että seurakunnassamme työntekijät kouluttautuvat enemmän yhdessä. Heikki Arikka kirkkoherra Malmin seurakunta

Kuka tahansa voi tarvita apua KEILTÄ OTETAAN ja kuinka paljon? Entä missä kulkee yhteisvastuun takaraja? Näin kysyi tunnettu toimittaja A-P. Pietilä Helsingin Uutisissa 17.1.

Hänen mielestään työttömän on myytävä omaisuuttaan ja tultava toimeen omillaan. Jokainen meistä tarvitsee jossain vaiheessa elämäänsä yhteiskunnan turvaverkkoja, emmekä silloin kyseenalaista saamaamme apua. Voimiemme tunnossa emme juuri sillä hetkellä tarvitse sosiaalisia tulonsiirtoja, mutta elämää ei voi ennustaa. Yhtenä kauniina päivänä matto kiskaistaan jalkojemme alta, ja liitymme jonon jatkoksi huonompiosaisten seuraan. Anoppini Rääkkylästä sanoi sen suoremmin: Et niin syvään sylkäise, ettet itse nuolaise. Tuomo Paloheinä Helsinki

Satiiri on vaikea mutta hieno laji EILA SIRÉN pahoitti mielensä Ville Rannan piirroksista (K&k 18.1.). Mielestäni Ranta on tuonut satiirisen lähestymistavan oivallisesti uskonnolliseen ja kirkolliseen viitekehykseen. Välillä jutun juju on löytynyt helpommin ja välillä vaikeamman kautta. Aina se on ainakin allekirjoittaneelle avautunut.

TEEN HELSINGIN yliopiston teologisessa tiedekunnassa pro gradu -tutkielmaa itsemurhayrityksistä ja elämässä eteenpäin pääsemisestä yrityksen jälkeen. Tutkin myös uskonnollisuuden merkitystä itsemurhaprosessissa. Tutkimuksen kannalta ei ole väliä, mihin uskontokuntaan kuulut, tai kuulutko mihinkään. Henkilöllisyytesi ei tule tutkimuksessa esille. Voit osallistua tutkimukseen tulemalla haastateltavakseni tai kirjoittamalla kokemuksistasi. Haastattelu on mahdollista järjestää kasvotusten, puhelimessa tai Skypessä. Haastattelu kestää noin tunnin ja äänitän sen analysointia varten. Mikäli haluat kirjoittaa, voin lähettää sinulle kysymyksiä kirjoitustasi varten. Osallistumalla tutkimukseen pääset kertomaan kokemuksistasi, autat lisäämään ymmärrystä itsemurhayrityksistä ja elämässä eteenpäin pääsemisestä. Tutkimuksen tarjoamasta tiedosta on hyötyä itsemurhayrityksen kokeneille ja itsemurhakysymysten kanssa työskenteleville. Gradun ohjaajana toimii yliopistonlehtori Maija Penttilä. Voit ottaa minuun yhteyttä sähköpostitse eveliina.hiltunen@helsinki.fi. Suuri kiitos jo etukäteen! Eveliina Hiltunen teologian kandidaatti, terveyden- ja sairaanhoitaja AMK

Elämän tahti on liian kova VOIKO KROONINEN väsymysoireyhtymä eli CFS-sairaus johtua siitä, että elämä on liian hektistä eikä ihminen ole saanut tarpeeksi lepoa? Etenkään ei ole ollut aikaa käydä läpi asioita, tunteita ja elettyä elämää. Jos ihminen aina vain puskee sisulla eteenpäin, lähtee aina lenkille ja salille, vaikka tunteet ja asiat kaipaisivatkin käsittelyä (puhuminen, itkeminen, kirjoittaminen) ja sielu huutaa hidastamista, pysähtymistä, hiljentymistä ja rauhaa, niin silloin ihminen lopulta sairastuu, tavalla tai toisella. Hän ei kiireessään tunnista omia tarpeitaan. Pääsyy tähän kaikkeen on jatkuvaa suorittamista ja tehokkuutta korostava yhteiskuntamme, jossa ei muka saisi pysähtyä ja huilata ennen kuin haudassa. Jatkuva kiire ja stressi sairastuttavat suuren osan ihmisistä. Päivi Ruippo