Kirkko ja kaupunki 2018 02 vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

1.2.2018 kirkkojakaupunki.fi

B1 Ihanassa kirkossa on valoa, tilaa ja jotakin selittämätöntä

B7 Sotilaspastorin kanssa puhutaan tappamisesta ja rakkaudesta

nälkä

Yhteisvastuukeräys auttaa leipäjonoon joutuneita

ARKKIATRI ARVO YLPPÖ (1887–1992)

Yleensä elämässä tuppaa vain olemaan joku asia, mikä ei olekaan hyvin. Olen opetellut sellaisen epätäydellisyyden sietämistä ja ymmärtänyt, että voin aina olla onnellinen jostakin. Ja se riittää. NÄYTTELIJÄ PAMELA TOLA SEURASSA 2/2018

Iankaikkisesti

Minun elämäni yhtenä johtotähtenä on ollut: kun unohtaa sen, mitä ei voi muuttaa, on onnellinen.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018 Joka harkiten toimii, saa kaikkea hyvää, onni on sen, joka turvaa Herraan. SANANLASKUJEN KIRJA 16:20

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Lopetetaan leipäjonot ÄKKIPÄÄTÄÄN VOISI ajatella, että leipäjonot ovat hyvä juttu: kenenkään ei tarvitse nähdä nälkää, kun ruokaa saa jonottamalla avustusjärjestöjen ja seurakuntien elintarvikejakelusta. Tarkemmin ajatellen leipäjonot eivät ole ollenkaan hyvä juttu. Yhteiset asiat pitäisi pystyä hoitamaan sillä lailla, että kenenkään ei tarvitse jonottaa räntäsateessa ruokaa selvitäkseen seuraavaan päivään. Almuihin perustuva sosiaalipolitiikka ruokkii enemmän köyhyyttä kuin köyhiä. Avuntarpeen taustalla olevat ongelmat jäävät ratkaisematta. Nälkää kärsivää on silti autettava. Nälkä ei ole koskaan niin rakenteellista, että yksilön hädän voisi jättää huomiotta ja keskittyä vain yhteiskunnallisten ALMUT RUOKKIVAT rakenteiden korjaamiseen. Myös ENEMMÄN KÖYHYYTTÄ rakenteellinen nälkä kurnii köyhän KUIN KÖYHIÄ. suolissa.

”

ENSI SUNNUNTAINA alkaa Yhteisvastuukeräys. Tänä vuonna se kiinnittää katseemme nälkään. Vaikka ruokaa on riittävästi kaikille, nähdään maailmassa nälkää, myös Suomessa. Keräyksen kansainvälisen avun toimittaa perille Kirkon Ulkomaanapu. Kotimainen apu jaetaan kirkon diakoniarahaston ja paikallisten seurakuntien kautta. Raha ei ratkaise kaikkea, mutta nälän ja köyhyyden torjumisessa siitä on paljon apua. Yhteinen pöytä tarjoaa erinomaisen mallin Yhteisvastuukeräyksen tuoton hyödyntämiseen. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi

ISTOCK JA PETTERI NUMMI

ELINTARVIKEAVUN VOI järjestää kunnioittavammin kuin seisottamalla köyhiä leipäjonoissa. Vantaalla seurakuntien ja kaupungin yhdessä kehittämä Yhteinen pöytä on tästä hyvä esimerkki. Ruokakassien ja leipäpussien jonottamisen sijaan vatsansa voi täyttää asukastilojen ja kirkkojen yhteisöruokailuissa. Toiminta perustuu enimmäkseen hävikkiruoan kekseliääseen hyödyntämiseen. Ruoan lisäksi yhteisessä pöydässä jaetaan osallisuutta ja ystävyyttä ja selätetään yksinäisyyttä. Yhteisen pöydän ansiosta leipäjonot ovat kadonneet Vantaalta lähes tyystin, sillä niiden sijaan nyt syödään yhdessä. Malli leviää hyvää vauhtia muuallekin Suomeen. Leipäjonojen tekeminen täysin tarpeettomiksi vuoteen 2020 mennessä on täysin realistinen tavoite.

Jokainen vanhempi haluaa lapsilleen vain parasta. Onni täällä vaihtelee, Taivaan Isä suojelee. Uutiset kuitenkin kertovat taas jostakin ihan muusta. Tee jotain, jos kerran olet olemassa! Ja samaan aikaan tiedän, että jos sinua ei olisi, huutaisin tyhjyyteen.

Kehu lempikirkkoasi Mihin kirkkoon sinulla on kaikkein lämpimimmät välit? Äänestä lempikirkkoasi pääkaupunkiseudulla ja voita torkkutyyny! Kirkko ja kaupunki tekee voittaneesta kirkosta jutun. Äänestys osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/usko-ja-toivo

Kirkko ja kaupunki VANTAA 1.2.2018

numero 2

Seuraava lehti ilmestyy 15.2. KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

Suomalaisista 71 prosenttia kuuluu kirkkoon Yksittäiset kohut eivät vaikuta kirkosta eroamiseen ratkaisevasti, sanoo tutkija Jussi Sohlberg. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA MARI AARNIO

vankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä oli vuoden 2017 lopussa 3,9 miljoonaa. Kaikkiaan 52 296 suomalaista erosi viime vuoden aikana kirkon jäsenyydestä. Samalla 16 492 liittyi kirkkoon. Vuoden 2017 aikana kastettiin 33 748 alle 1-vuotiasta, ja kirkon jäsenistä kuoli 44 325. Edellisvuoteen nähden kirkon jäsenten osuus Suomen väestöstä laski yhden prosenttiyksikön. Kirkon tutkimuskeskuksen Uskonnot Suomessa -hankkeen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg ennustaa, että prosenttiyksikön pudotusvauhti jatkuu tulevaisuudessakin. Viimeisimmässä (2015) Gallup Ecclesiastica -kyselyssä nousee esille haasteellisia lukuja. – Kirkosta eroamisen syiksi mainitaan useimmiten, että en usko Jumalaan tai pidä itseäni uskonnollisena ihmisenä. Kirkon jäsenmääräkehityksen kannalta ratkaisevassa asemassa eivät siten ole jotkin yksittäiset kohut vaan myös esimerkiksi Jumala-uskon puute, Sohlberg sanoo. – Noin viidesosa suomalaisista vähintäänkin epäilee Jumalan olemassaoloa tai on Jumalan olemassaolosta epävarma, Sohlberg sanoo. NYKYÄÄN PERÄTI 23 prosenttia suomalaista ilmoittaa, etteivät he usko Jumalaan lainkaan. Sohlbergin mukaan uskonnottomuus voi olla mielenkiinnon puutetta tai vaihtoehtoisesti hyvinkin jäsenneltyä ideologiaa, josta seuraa uskontokriittinen aktivismi.

Enkelien suosion lisäksi suomalaiset uskovat Saatanaan yllättävän paljon. – Yli kolmasosa suomalaisista pitää Saatanan olemassaoloa todennäköisenä tai uskoo siihen vakaasti, Jussi Sohlberg sanoo. SAMALLA KUN välinpitämättömyys uskonnollisuutta kohtaan on profiloitunut pysyväksi ja näkyväksi osaksi suomalaista katsomusten karttaa, myös uushenkinen kansanusko erottuu selvästi.

”

NELJÄSOSA SUOMALAISISTA RUKOILEE KERRAN PÄIVÄSSÄ

– On kiinnostavaa, että tunnetun uusateistin Richard Dawkinsin tunnetuinta kirjaa, Jumalharha, on myyty Suomessa vain joitain tuhansia. Kirjailija Lorna Byrnen enkeliaiheisia teoksia on myyty yli 160 000 kappaletta, Jussi Sohlberg sanoo. Nykyaikainen kansanusko on yksilökeskeistä, ja se muodostetaan omaksumalla aineksia eri katsomusperinteistä sekä elämäntaito-oppaista. – Yksi yleinen modernin kansanuskon ajatus näyttää olevan, että jokainen voi löytää oman tiensä kohti omaa sisintään. Kuvaavaa on myös, että 42

prosenttia suomalaisista on täysin tai osittain samaa mieltä väitteestä, että vaihtoehtoiset terapiat ja itsensä kehittämisen menetelmät voivat auttaa eheytymään ihmisinä, Sohlberg sanoo. – On myös ehkä yllättävää, että peräti neljäsosa suomalaisista rukoilee kerran päivässä, ja jopa noin kolmannes rukoilee vähintään viikoittain tai useammin. Mutta vaikka rukoileminen on osa hyvin monien suomalaisten arkea, Sohlbergin mukaan vanhemmat eivät enää opeta välttämättä tätä perinnettä omille lapsilleen. – Ja kun katsoo tilastoja kirkon toiminnasta, jumalanpalveluksiin osallistuu vähintään kerran kuukaudessa yhdeksän prosenttia suomalaisista, Sohlberg sanoo. KIRKKO EI ole ainoa jäsenmääränsä kanssa tuskaileva yhteisö. Myös Vapaa-ajattelijain liitto on 2000-luvun aikana menettänyt kannatustaan. Nykyään Vapaa-ajattelijain liitolla on Suomessa alle 2000 jäsentä. Uskontokuntiin kuulumattomia on kuitenkin noin puolitoista miljoonaa. Jussi Sohlbergin mukaan tähän puolitoistamiljoonaiseen ryhmään lukeutuvat muun muassa Suomessa asuvien muslimien ja buddhalaisten enemmistö. – Huomattava osa maahanmuuttajista on kristittyjä. Heidän joukossaan on paljon katolilaisia ja helluntailais-karismaattisia kristittyjä. Harvat maahanmuuttajista kuitenkaan rekisteröityvät mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan, Sohlberg sanoo. ■

4 A Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

128 446 Vantaan evankelis-luterilaisissa seurakunnissa oli vuoden 2017 lopussa 128 446 jäsentä. Seurakuntien jäseniksi kastettiin 1 200 jäsentä. Kirkkoon liittyneitä oli 761 ja kuolleita 957.

Aloite tukee Lähetyslentäjiä Vantaalainen Paula Lehmuskallio ja 12 muuta kirkolliskousedustajaa ovat tehneet aloitteen, jossa esitetään Suomen Lähetyslentäjien hyväksymistä kirkon viralliseksi lähetysjärjestöksi. Aloite tukee Lähetyslentäjien syksyllä tekemää hakemusta. Kirkossa on tällä hetkellä seitsemän lähetysjärjestöä. Aloitteen mukaan kirkko tarvitsee innostavia ja kannustavia työmuotoja, jollaista lähetyslentäjien yli 30 maassa tehtävä avustustyö on.

Hautausmaille haetaan kesätyöntekijöitä Vantaan seurakunnat palkkaavat hautausmaille kesätöihin 16–17-vuotiaita nuoria sekä täysi-ikäisiä kausityöntekijöitä. Hakemusten tulee olla perillä viimeistään 25.2. Katso lisätietoja osoitteesta vantaanseurakunnat.fi/ uutiset.

Hämeenkylän kirkosta kirja Hämeenkulän seurakunta julkaisi 25-vuotiaan kirkkonsa kunniaksi kirjan Kuvat kertovat – Hämeenkylän kirkon taiteen äärellä. Kirja kertoo kirkossa ja sen hautausmaalla olevasta taiteesta. Kertojina ovat seurakuntalaiset sekä seurakunnan entiset ja nykyiset työntekijät. Kirjan on kirjoittanut Jouko Siirilä. Lisää aiheesta kirkkojakaupunki.fi.

Rohkeastivalokuvanäyttely Dixissä Tikkurilan Dixin Vantaa-infossa on parhaillaan Rohkeasti -valokuvanäyttely, jossa rohkeita ovat tavalliset vantaalaiset. He kertoivat pysäyttäviä kokemuksia siitä, mikä arkisessa elämässä vaatii rohkeutta. Vantaan seurakunnilla oli syksyllä samanniminen kampanja sosiaalisessa mediassa ja katumainoksissa. Dokumentaariset kuvat on ottanut Usva Torkki. Näyttely on Dixissä 28.2. asti ja aukeaa Myyrmäen Vantaa-infossa 28.3.

Oikaisu Kirkko ja kaupungin numeron 1/2018 jutussa Paras mahdollinen uskonnonopetus sanottiin: ”Kulosaaren yhteiskoulussa katsomustunnit on jo yhdistetty, vaikka niin ei lain mukaan saisi tehdä.” Lause ei pidä paikkaansa. Kulosaaren yhteiskoulu ei ole yhdistänyt kaikkea katsomusopetusta vaan ainoastaan sen opetuksen, jossa on opetussuunnitelmien mukaan sama sisältö. Eduskunnan oikeusasiamies (2013), Etelä-Suomen aluehallintavirasto (2013) ja eduskunnan apulaisoikeusasiamies (2015) ovat todenneet, että Kulosaaren yhteiskoulun järjestely ei riko lakia.

Yhteisvastuu torjuu nyt nälkää Leipäjonojen kasvu nostaa nälän sunnuntaina alkavan Yhteisvastuukeräyksen teemaksi. Riittämätön perusturva ajaa ihmisiä ruokapankkien asiakkaiksi.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

nsi sunnuntaina alkavan Yhteisvastuukeräyksen teemana on nälkä. Kansainvälinen apu suunnataan Kirkon Ulkomaanavun kautta ihmisille, jotka ovat joutuneet ahdinkoon katastrofien ja konfliktien vuoksi. Kotimainen apu ohjataan perille kirkon diakoniarahaston ja paikallisseurakuntien kautta. Paikallisseurakunnat tukevat vähävaraisten ihmisten arkea esimerkiksi ruoka-avulla. Diakoniarahasto myöntää kohtuuttomiin vaikeuksiin joutuneille ihmisille kertaluontoisia avustuksia seurakuntien diakoniatyön kautta. Keräyksen iskulause on #RUOKATRENDIT2018. – Monen suomalaisen ruokatrendi on se, että ruokaa ei ole, keräysjohtaja Tapio Pajunen kiteyttää. Globaalin nälän kasvu on saatu kuriin, mutta maailmassa on edelleen satoja miljoonia ihmisiä, jotka kärsivät nälästä. Erityisesti Länsi-Afrikassa

nälänhätä on pahempi kuin aikoihin. Nälkä-teeman myötä vuonna 1949 perustettu Yhteisvastuukeräys palaa juurilleen. Vuonna 1950 toteutetun ensimmäisen keräyksen tuotolla autettiin nälkää kärsiviä perheitä, sotaorpoja ja leskiä erityisesti Pohjois- ja ItäSuomessa. 1990-LUVUN LAMAVUOSINA nälkä palasi yhteisvastuuteemaksi. Vuoden 1993 keräystuotoilla järjestettiin työttömien ruokailuja ja vuoden 1997 Yhteisvastuukeräyksen voimin perustettiin EU:n elintarvikeapua jakavia seurakuntien ruokapankkeja. Ruokapankkien perustaminen sai ristiriitaisen vastaanoton. Moni pelkäsi, että toiminta rapauttaa julkista hyvinvointiyhteiskuntaa. – Yksi keräyksen sloganeista oli ”Pankki, jota ei tulisi olla”.

Tällä haluttiin korostaa, että kyse on vain ensiavusta ja yhteiskunnan rakenteet pitää saada sellaisiksi, että kenenkään ei tarvitse turvautua almuihin. Ruokapankit jäivät kuitenkin pysyvästi suomalaiseen katukuvaan, Tapio Pajunen toteaa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana yhä useampi seurakunta on aloittanut ruokapankkitoiminnan. Tällä hetkellä EU:n elintarvikeapua jakaa yli 90 prosenttia evankelis-luterilaisista seurakunnista. Vuonna 2016 ruokapankkien apuun turvautui yli 105 000 eri asiakasta. Määrä on suurempi kuin yhtenäkään aikaisempana vuonna. Samaan aikaan myös useat järjestöt ja vapaiden suuntien seurakunnat ovat ryhtyneet jakamaan elintarvikeapua. Laajentuminen kertoo Pajusen mukaan siitä, että hätä ei ra-

Yhteisvastuukeräys 2018 Keräyksen tuotosta 60 prosenttia käytetään katastrofeista ja konflikteista kärsivien ihmisten auttamiseen Kirkon Ulkomaanavun kautta. 40 prosenttia käytetään taloudellisesti vaikeassa tilanteessa elävien ihmisten auttamiseen Suomessa. Kotimaisesta avusta puolet menee perille Kirkon diakoniarahaston kautta ja puolet paikallisesti seurakuntien kautta. Jokaisesta lahjoitetusta eurosta noin 80 prosenttia ohjataan hädänalaisten auttamiseen Suomessa ja kehitysmaissa. Loput käytetään vaikuttamistoimintaan, keräystä tukeviin toimiin ja hallintoon.

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

VANTAAN SEURAKUNNAT FÖRSAMLINGARNA I VANDA

Vantaan seurakuntien hautausmaille haetaan

jaudu vain ”köyhien alueille”. Myös asiakaskunnan muuttuminen kertoo yhteiskunnan murroksesta. – Vielä 1980-luvulla ruokaavun tarpeessa olivat lähinnä asunnottomat alkoholistit ja yksinäiset työttömät miehet. Nyt heidän rinnalleen on tullut takuueläkkeellä kitkuttelevia vanhuksia, opiskelijoita, osa-aikatyötä tekeviä ja yksinhuoltajia.

kausityöntekijöitä Tarkemmat hakuohjeet: vantaanseurakunnat.fi/tyopaikat Hakuaika päättyy 25.2. klo 14:00.

ESIKOISLESTADIOLAISTEN TALVISEURAT

LEIPÄJONOSSA SEISOVIA ihmisiä yhdistää tutkimusten mukaan se, että he elävät jonkun perusturvaetuuden varassa. Eläke, työttömyyspäiväraha, toimeentulotuki, vanhempainraha tai opintotuki ei riitä elämiseen. Suurilla paikkakunnilla avun tarvetta lisäävät korkeat asumiskulut.

”

MONEN SUOMALAISEN RUOKATRENDI ON SE, ETTÄ RUOKAA EI OLE. KERÄYSJOHTAJA TAPIO PAJUNEN

– Perustuslaki turvaa jokaiselle ihmiselle perustoimeentulon, mutta tällä hetkellä lakiin kirjattu lupaus ei toteudu, Tapio Pajunen sanoo. Nyt alkavan Yhteisvastuukeräyksen viesti päättäjille on se, että perusturvan taso ei ole riittävä. Pajusen mukaan etuuksien ostovoima on heikentynyt merkittävästi, kun hintataso on seurannut palkkakehitystä. Esimerkiksi kansaneläkkeen indeksikorotukset on jäädytetty useiksi vuosiksi. Pajunen huomauttaa, että Suomessa on Pohjoismaiden korkeimmat terveydenhuollon asiakasmaksut, joihin tehtiin 27 pro-

KAIKILLE AVOIN TILAISUUS lauantaina 10.2. klo 12 ja 18 sunnuntaina 11.2. klo 12 ja 18 maanantaina 12.2. klo 12 ja 18 RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 553 ja 553K sentin tasokorotus vuonna 2016. Samana vuonna lähes 400 000 asiakasmaksua meni ulosottoon. Pajunen mainitsee vielä vuonna 2017 tehdyn päätöksen, jolla hallitus leikkasi Kelan kautta maksettavia lääkekorvauksia. – Näillä päätöksillä on ollut iso vaikutus leipäjonojen asiakkaisiin, joiden elämä on pienten tulojen vuoksi jatkuvaa priorisointia. Moni ikäihminen ei pysty enää ostamaan edes välttämättömiä lääkkeitä. PERUSTURVAN riittämättömään tasoon tarttuu myös helmikuun alussa julkaistava kansalaisaloite, jonka otsikko on Lakialoite takuutulosta perusturvan parantamiseksi. Aloite parantaisi perusturvaa nostamalla syyperusteisen toimeentuloturvan tasoa ja korottamalla takuueläkettä. – Toteutuessaan aloite vähentäisi merkittävästi leipäjonojen tarvetta, Pajunen sanoo. Yhteisvastuukeräyksen toteuttaa Kirkkopalvelut ry yhdessä evankelis-luterilaisten seurakuntien kanssa. ■

– Perusturvan tason pitäisi olla sellainen, että yhdenkään ihmisen ei tarvitsisi turvautua ruokaapuun, Yhteisvastuukeräyksen keräyspäällikkö Tapio Pajunen sanoo.

Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa! ”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.” Room. 10:17.

TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

www.joutsenkivi.fi

Tervetuloa yökylään! SETTI daybed

NOTTE laveri

alk. 1097€ (1290€)

611€ (719€)

CIRO

alk. 2185€ (2570€)

Varavuoteiden tarve on moninainen; yhdelle vai kahdelle, satunnaisesti vai usein, perinteinen – moderni – mökkimäinen… Löydä meiltä teidän tarpeisiinne sopiva; Helppokäyttöiset mekanismit, runsaasti kankaita ja Made in Finland. Tervetuloa!

w w w . sop e.fi NOTTE

alk. 842€ (990€)

vuodesohvat

KANERVA

alk. 842€ (990€) vetolaatikko 214€ (252€)

Malmin raitti 17, Helsinki p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna ti-pe 10-18, la 10-16

-15 24.2 asti

SETTI

Tervetuloa!

1990€ (2490€) kampanjakangas

6 A Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

Tyttö ja varis -näytelmässä siivousfirman työnjohtaja Ipe (Timo Luotonen) avautuu elämästään työkokeilussa olevalle Säteelle (Nina Tikka).

Aikuisen ja lapsen haavoittuva suhde Tikkurilan Teatterissa vielä helmikuussa nähtävä Tyttö ja varis käsittelee yksinäisyyden, äitiyden ja lapsena olemisen teemoja.

hjaaja Carita Välitalo kiinnostui Sirkku Peltolan kirjoittamasta uutuudesta, Tytöstä ja variksesta, koska hän on aina pitänyt Peltolan näytelmistä. – Tyttö ja varis kuvaa sitä, millaisia häpeän- ja syyllisyydentunteita eri elämäntilanteet aiheuttavat. Toisaalta rakkautta esimerkiksi omaan lapseen tai äitiin ei niin vain voi lopettaa. Ihmisillä on aina myös mahdollisuus muutokseen, kuten yleensäkin Peltolan näytelmissä, Välitalo kertoo. Vaikka näytelmässä käsitellään ikuisia perhe-elämään liittyviä kysymyksiä, sisältyy siihen myös ajankohtaista puhetta syrjäytymisestä, pakolaisuudesta ja työttömyydestä. Se sai toissa vuonna kantaesityksensä Tampereen teatterissa ja nähdään nyt ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudulla. UUDEN NÄYTELMÄN rakentamista aloittaessaan Carita Välitalolla on aina keskeisenä ihminen. – Mietin ensimmäiseksi, mitä ihmiselle ja ihmisten välillä tapahtuu näyttämöllä erilaisissa tilanteissa. Tyttö ja varis -näytelmän näyttelijät Välitalo valitsi tarkkaan. Rooleissa

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA LEENA TIURI

ovat pitkän linjan harrastajanäyttelijät Nina Tikka, Marja Ristola ja Timo Luotonen sekä yksi nuorempi harrastaja, oman teatterikoulun kasvatti Markus Ukkola. Näytelmän lavastuksen ja valot on suunnitellut PikkuMarkku Tuominen, musiikin ja äänimaailman Ilja Zaytsev sekä puvut Aila Pelkonen. Syksyllä ensi-iltansa saaneen näytelmän esittämistä päätettiin jatkaa tämän vuoden puolella, koska se sai yleisöltä niin paljon kiitosta. – Esitys ei ole niin synkkä kuin aihepiiristä voisi päätellä vaan siihen sisältyy omanlaistaan huumoria. Yhtenä vastapainona tummille sävyille on valkoinen lavastus. Välitalon ohjaama Tyttö ja varis -esitys voitti viime viikonloppuna Mikkelissä Työväen Näyttämöpäivien yleisöäänestyksen.

”

AITO KOHTAAMINEN ON TÄRKEÄÄ LAPSEN JA NUOREN KEHITYKSEN KANNALTA.

TIKKURILAN TEATTERI on vuonna 1961 perustettu ammattijohtoinen harrastajateatteri, joka pyörittää myös 7–20-vuotiaille suunnattua Tikkurilan Teatteri- ja Sirkuskoulua. Teatteritaiteen opetus aloitettiin vuonna 1994 ja sirkustaiteen opetus neljä vuotta myöhemmin. Carita Välitalo on toiminut koulun rehtorina vuodesta 2005 lähtien. – Noudatamme taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetussuunnitelmaa, joka jakautuu perusopintoihin ja syventäviin opintoihin. Opiskelu kestää kaikkiaan 10– 12 vuotta. Sen jälkeen voi vielä jatkaa harrastusta teatterin puolella, Välitalo kertoo. Kaikista koulun oppilaista ei tule näyttelijöitä tai ohjaajia, mutta siellä oppii muun muassa vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja, ilmaisua ja empatiakykyä, joista on monella tavalla hyötyä elämän varrella. – Tämänkaltainen aito kohtaaminen on tärkeää lapsen ja nuoren kehityksen kannalta. Täällä saa myös uusia kavereita ja esiintymiskokemusta. Lisäksi moni on kertonut pitävänsä koulun toiminnasta sen vuoksi, että täällä saa olla oma itsensä. – Teatterin ja sirkuksen tekeminen

on myös leikkiä. Nykyään lapset lopettavat melko aikaisin leikkimisen, ja täällä teinikin voi vielä leikkiä. KOULUN OPETTAJAT ovat panneet merkille, että älykännykkäsukupolven lapset poikkeavat jonkin verran aiempien sukupolvien lapsista. – He ovat ehkä aiempaa rohkeampia ja vilkkaampia, mutta heidän keskittymiskykynsä saattaa olla huonompi. On kuitenkin vaikea sanoa tarkalleen, mistä se johtuu, Carita Välitalo sanoo. Keväällä lapset ja nuoret voivat esitellä julkisesti taitojaan, sillä Tikkurilan Teatterissa nähdään opiskelijoiden päättötyönä klassikkosatu Peter Pan. Tiedossa on myös koulun perinteinen kevätfestivaali. Koulussa on nyt melkein 400 oppilasta, joista isompi osa on teatteriopetuksessa. Opintojen lopuksi oppilaat saavat päättötodistuksen, josta voi olla hyötyä opiskelupaikkaa tai kesätyöpaikkaa hakiessa. ■

Tyttö ja varis -näytelmä ke 7.2. klo 19, la 10.2. klo 19, su 11.2. klo 15, ke 14.2. klo 13 ja la 17.2. klo 19 Tikkurilan Teatterissa kulttuurikeskus Vernissassa.

VALO

Ihana

Ola Kolehmainen: San Pietro, 2017

Joissakin kirkoissa huimaa ja hengästyttää. Pyhiä tiloja kuvannut Ola Kolehmainen ja kirkkoarkkitehtuuria tutkinut Arto Kuorikoski pohtivat, miksi.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT OLA KOLEHMAINEN JA MAIJA TOIVANEN

n kirkkoja, joihin astuvan ensimmäinen reaktio on henkäisy. Tunnetta, joka herää, on vaikea tarkasti nimetä. Se on sekoitus hämmästystä, ällistystä, ihastusta, liikutusta, ahneuttakin. Tila tuntuu koko ruumiissa. Henki salpautuu. Huimaa. Joskus itkettää. Sydämentykytykset ja heikotus taiteen äärellä ovat oireita niin kutsutusta Stendhalin syndroomasta. Se on saanut nimensä ranskalaisen kirjailijan Stendhalin mukaan, joka vuonna 1811 Italianmatkallaan joutui Firenzen Santa Croce -kirkossa outojen tuntemusten valtaan. Ei minua hämmästytä, että Stendhalin syndrooman raportoidaan iskevän usein juuri Italiassa. Siellä kirkoissa voi nähdä mykistäviä taideaarteita: Giotton freskoja, Caravaggion maalauksia, Berni-

nin ja Michelangelon veistoksia. Hämmästyttäisi, jos sydän ei hakkaisi. Mutta omaan kokemukseeni kuuluu esteettisen lisäksi jotain muutakin. Ehkä sitä voisi paremman sanan puuttuessa kutsua uskonnolliseksi. Oma oleminen asettuu jotenkin oikeampaan mittakaavaan. Minä olen pieni ja jokin ympärilläni avautuu käsittämättömiin. On yllättävää, että me 2000-luvulla lomamatkojen, elokuvien, pelimaailmojen ja visuaalisten ärsykkeiden kyllästäminä reagoimme edelleen näin. Millaisina esimerkiksi 1200-luvun goottilaiset kirkot taivaaseen kurkottavine torneineen, pitsiseinineen, veistoskoristeluineen ja värikkäine lasimaalauksineen ovat näyttäytyneet tavallisille ihmisille, jotka asuivat pienissä pimeissä tölleissä ja joiden maailmassa värikästä oli vain Luojan luoma luonto? Eikä tarvitse mennä edes niin kauas: kyllä vaikkapa 1400-luvun lopussa rakennettu Espoon tuomiokirk-

ko seinämaalauksineen on varmasti aikoinaan tuntunut suurelta ihmeeltä. SAMASTA IHMEEN kokemuksesta saan kiinni myös Ola Kolehmaisen Pyhiä tiloja -näyttelyssä. Hänen teoksissaan, jotka kuvaavat moskeijoita, kirkkoja ja synagogia, on niin voimakas tilan tuntu, että niihin melkein voisi astua sisään. Kolehmaisen on täytynyt viettää noissa huimaavissa tiloissa kameransa kanssa lukemattomia tunteja. Miltä se on tuntunut? Kolehmainen kertoo, että hänellä on taipumus aistia tila ja nauttia, jopa haltioitua siitä. Ylevän tuntemuksen aiheuttava tila voi hänelle olla kirkko, mutta yhtä lailla museo tai satamarakennus. Kiinnostus tilaan heräsi Kolehmaisella jo opiskeluaikoina Taideteollisessa korkeakoulussa. Hän rakensi lopputyönään Kluuvin galleriaan eräänlaisen pyhän tilan, Temppeliksi nimetyn installaation. Sen jälkeen

Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

Ola Kolehmainen: San Miniato Al Monte 1207 II, 2017

PYHÄT TILAT avautuivat Kolehmaiselle, kun turkkilainen taiteenkerääjä Ahmet Kocabiyik tilasi hänet kuvaamaan arkkitehti Mimar Sinanin 1500-luvulla suunnittelemia moskeijoita. – Sinan uudisti moskeija-arkkitehtuurin täysin. Aiemmin moskeijoissa oli rakennusteknisistä syistä paljon pilareita. Sinanin moskeijat ovat lähes neliön muotoisia, niissä on iso kupoli ja sen ympärillä kannattelevat kupolit. Niin moskeijasta on saatu valtavan kokoinen yhtenäinen, tyhjä tila, joka aukeaa heti, kun ovesta astuu sisään. Se tuntuu voimakkaasti koko kropassa, Kolehmainen kertoo. – Aiemmissa kuvissani keskeisiä ovat väri ja valo, koska kuvasin lähinnä rakennusten julkisivuja. Nyt sisätilasta tuli kuvieni sisältö. Aiemmin pelkäsin, että jos tartun historialliseen arkkitehtuuriin, sorrun pelkkään dokumentointiin. Vaikka Kolehmainen työskenteli moskeijoissa seitsemän kuukauden ajan lähes päivittäin, koke-

” VALO

Kolehmainen alkoi miettiä, miksei hän voisi kuvata kirkkoja. Niinpä vuonna 2000 hän vietti kaksi kuukautta Pariisissa ja kuvasi 78 kirkkoa. – Mutta siitä hommasta ei tullut mitään. En vain saanut tilasta kiinni. Samalla matkalla hän alkoi kuvata nykyarkkitehtuuria, ja juuri sen kuvaajana hänet on tähän asti tunnettu.

Juuri oikeanlainen

saattaa osua tilaan 15 minuutin ajan päivässä parin viikon ajan – ja sitten taas seuraavan kerran ehkä puolen vuoden päästä. Synkeä sadepäivä voi pilata kuvaukset.

Ola Kolehmainen teki Pyhiä tiloja -näyttelyään neljä vuotta.

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

mus tilan voimakkuudesta ei kadonnut. Hän on käynyt samoissa paikoissa kuvausprojektin jälkeenkin, ja tunne on edelleen tallella. OLA KOLEHMAISEN projekti ei päättynyt Turkkiin ja moskeijoihin. Se laajeni ensin kirkkoihin Italiassa ja lopulta myös synagogiin eri puolilla Eurooppaa. Vanhin hänen kuvaamistaan rakennuksista on 120-luvulla rakennettu, alun perin antiikin Rooman jumalille omistettu temppeli Pantheon, joka muutettiin kirkoksi 600-luvulla. Uusimmat ovat synagogia 1800- ja 1900-luvuilta. Vaikka Kolehmainen kuvasi kolmen uskonnon pyhiä tiloja, työn lähtökohtana oli arkkitehtuuri, ei uskonto. – Mutta en pyrkinyt millään lailla välttämäänkään uskonnollisuutta. Olin kauhuissani siitä, että näillä rakennuksilla on niin mieletön historia. Miten niitä voisi käsitellä niin, että historia näkyy, mutta tulos ei ole banaali? Ja kun tilat ovat niin täynnä yksityiskohtia, miten niitä voisi kuvata niin, ettei se jää pelkäksi dokumentoimiseksi? Jotkut Kolehmaisen kuvaamista rakennuksista ovat myös suosittuja turistikohteita, tuttuja postikorteista ja matkaoppaista, tallennettu lukemattomia kertoja kameroihin ja kännyköihin. Niilläkin, jotka eivät ole niissä käyneet, voi olla vahva mielikuva siitä, miltä näyttävät Hagia Sofia Istanbulissa, Pantheon ja Pietarinkirkko Roomassa tai Pyhän Markuk-

sen kirkko Venetsiassa. Niistäkin Kolehmainen onnistuu näyttämään jotain ennennäkemätöntä. Epätoivon hetkiä hän koki varsinkin Pyhän Markuksen kirkossa. Mikään ei tuntunut onnistuvan. Kirkon kultaiset mosaiikit olivat liian päällekäyviä. Ei ollut helppoa kuvata myöskään Padovassa sijaitsevaa Scrovegni-kappelia, jonka seiniä peittävät varhaisrenessanssin mestarin Giotton heleänväriset freskot. Kolehmaisen kuvissa Pyhän Markuksen kirkon kulta on vain himmeä aavistus ja Scrovegnikappeli on vedostettu hyvin tummaksi. ISOJEN TILOJEN kuvaaminen oli niin haasteellista, että Kolehmainen kokee joutuneensa opettelemaan uuden kielen. Miten tilan mittasuhteet ja toisaalta myös yksityiskohdat välittyisivät? Lopulta Kolehmainen päätyi jakamaan tilan osiin, kuvaamaan osat erikseen ja yhdistämään sitten lopullisen teoksen useammasta osasta. – Myöhemmin sain tietää, että niin ihminen oikeasti näkeekin. Me havaitsemme tilat fragmenteissa ja aivot koostavat havainnoista kokonaiskuvan. Lähes kolmiulotteisen vaikutelman ohella Kolehmaisen kuvissa ihastuttaa valo. Se tuntuu tulevan jostakin toisesta todellisuudesta ja näyttää sakealta, lähes käsin kosketeltavan aineelliselta. – Se on ihan perusvalokuvausjuttu. Valokuvaan voi ikään kuin varastoida valoa niin, että tietyt

alueet ovat kirkkaita ja silti varjoalueiltakin voi erottaa asioita. Silmä sen sijaan ei pysty havainnoimaan tiloja näin. Kirkas valo sokaisee niin, että kaikki sen ympärillä jää hämärään, Kolehmainen selittää. Hän käyttää kuvissaan vain luonnonvaloa, joten hänen täytyi löytää hetki, jolloin valo on juuri oikea. Siksi hän kuvasi noin 12 000 luonnoskuvaa määritelläkseen, mikä vuoden- ja vuorokaudenaika missäkin paikassa on valon kannalta kuvaamiselle paras. Juuri oikeanlainen valo saattaa osua tilaan 15 minuutin ajan päivässä parin viikon ajan – ja sitten taas seuraavan kerran ehkä puolen vuoden päästä. Synkeä sadepäivä voi pilata kuvaukset. TEOLOGIAN TOHTORI Arto Kuorikoski on kuvannut Kuvio-tietokantaa varten kaikki Suomen kirkot, yhteensä yli 800 rakennusta, ja sen lisäksi ulkomailla vielä noin tuhat kirkkoa. Kaikki niistä eivät millään voi olla mykistäviä, ainutkertaisia tai ihmeellisiä. Eikö työ alkanut kyllästyttää? Kuorikoski sanoo yllättyneensä usein positiivisesti. Vaatimatonkin kirkko on melkein aina kiinnostavampi kuin hän siitä näkemiensä kuvien perusteella olisi odottanut. Kuorikoski myös muistuttaa, ettei kirkon merkitystä ihmisille voi mitata voi mitata sen arkkitehtonisen arvon perusteella. – Ihmisen muistot vaikuttavat paljon siihen, minkä he kokevat rumaksi tai kauniik-

Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

Ola Kolehmainen: Hagia Sophia 537AD III, 2014

si. Oma vihkikirkko voi olla rakkain, vaikka se jonkun toisen mielestä olisi ankea betoni bunkkeri. Kuorikoski on myös tutkinut kirkkoarkkitehtuu ria. Siitä tunteesta, joka minut joissakin kirkoissa valtaa ja jota en osaa nimetä, voisi hänen mukaan sa käyttää sanaa numinöösi. Sana ei ole Kuorikos ken omaa keksintöä, vaan peräisin 1800 ja 1900lu kujen vaihteessa eläneeltä uskontotieteilijältä Rudolf Ottolta. Otto oli erityisen kiinnostunut uskon topsykologiasta ja uskonnollisesta kokemuksesta. – Otto tutkii pyhää sen herättämien tunteiden kautta. Hänen paljon siteeratun määritelmänsä mu kaan pyhässä on kyse salaisuudesta, joka on yhtä aikaa sekä pelottava että puoleensavetävä, Kuori koski kertoo. Otton mukaan pyhä voi herättää pelkoa, joka on erilaista kuin normaali, luonnollisiin asioihin koh distuva pelko. Se voi herättää kokemuksen läsnäole vasta voimasta tai elävästä jumalallisesta tahdosta. Kokemukseen voi liittyä myös mystisiä piirteitä: ih meen ja käsittämättömän tuntua, arvoituksellisuut ta ja hämmennystä. Tai suunnatonta nöyryyttä. – Toisaalta pyhän voi kokea puoleensavetävänä, kiehtovana, kaikkia aisteja kiihottavana ja kohotta vana. Voi tuntua siltä, että siitä ei pääse irti, Kuo rikoski lisää. Hän nimeää muutaman modernin rakennuksen, joita on analysoinut: Fritz Wotruban betoninen Kaikkein Pyhimmän Kolminaisuuden kirkko Wie nissä kuvastaa valtaa ja voimaa, Le Corbusierin

”

Oma vihkikirkko voi olla

RAKKAIN, vaikka se jonkun toisen mielestä olisi ankea betonibunkkeri.

kuuluisa Ronchampin kappeli leijuvalta vaikutta vine kattoineen hämmästystä ja ihmettä. Loputon ta energiaa ja liikettä taas voi aistia vaikkapa Alvar Aallon Vuoksenniskan kirkossa. KAIKKI, MITÄ kirkoissa koetaan, ei tyhjenny valon, tilan tai taiteen tuottamaan visuaaliseen elämyk seen. Historia ja legendat ovat läsnä pyhäinjään nöksissä ja haudoissa. Kaikuu. Tuoksuu. Kesähel teillä vihkivedellä tehty ristinmerkki tuntuu hetken viileältä otsalla. Talvella taas esimerkiksi Firenzen isoissa renessanssikirkoissa voi olla niin kylmä, et tä hengitys höyryää.

Oma erityinen kokemuksensa syntyy myös siitä, miten tilaan asettuu. Sytyttää ehkä kynttilän. Istuu penkkiin, lepuuttaa sielua ja jalkojakin. Kaupungin häly jää ulkopuolelle, matka pysähtyy hetkeksi. Voi olla avoin sille, mitä ehkä tapahtuu. Katolinen munkki ja mystikko Thomas Merton oli nuorena Roomassa turistimatkalla, mutta kau pungin vanhat, varhaiskristilliset kirkot muuttivat matkan pyhiinvaellukseksi. Muistelmissaan Merton kertoo, että hän aluksi hakeutui kirkkoihin taiteen vuoksi. Sitten Merton huomasi, että hänellä oli jo kin tarve tai kaipuu, joka täyttyi vain kirkoissa. Niis tä hän löysi sisäistä rauhaa ja tunteen siitä, että juu ri sinne hän kuuluu. Kirkkojen mosaiikit ja freskot eivät olleet mitä ta hansa taideteoksia: ensimmäistä kertaa Merton sai aavistuksen siitä, kuka on Jumala, jota ne kuvaavat. ”Kuinka usein olin aivan yksin noissa kirkoissa valtavan Jumalan kanssa, enkä tiennyt siitä mitään – paitsi että täytyihän minun hämärästi tietää siitä jotain. Ja se oli Hän, joka opetti minulle, kuka oli, suoremmin kuin kykenin tajuamaan”, Merton kir joittaa. ■ Ola Kolehmainen: Pyhiä tiloja Helsingin taidemuseo HAMissa 4.3. asti. Näyttelyn yhteydessä kuullaan Petros Paukkusen ääni-installaatio Heavenspace – Architecture of Infinity. Lue kirkkojakaupunki.fi:stä, mitkä ovat Arto Kuorikosken ja neljän muun suosikkikirkot pääkaupunkiseudulla, ja äänestä omaa lempikirkkoasi.

LISÄÄ VERKOSSA

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

Harkitsetko asuntosi vuokraamista?

Oletko myymässä asuntoasi?

Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti.

Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.

Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Soita niin keskustellaan tarkemmin!

Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita ja sovi tapaaminen!

p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi

p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi

HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU

Ilmalankuja 2, HKI

MAINOS

”Löysin helpotuksen polvivaivoihini” Ilona iloitsee siitä, kun pystyy taas elämään aktiivista elämää harrastustensa parissa.

Ilona Dalkvist on iästään (75 vuotta) huolimatta aktiivinen eläkeläinen, jonka harrastuksiin kuuluvat muun muassa kuorolaulu, lenkkeily ja matkailu. Vuosi sitten Ilonan oli luovuttava harrastuksistaan, kun reistailevat polvinivelet alkoivat rajoittaa liikkumista. Tilanne muuttui kuitenkin merkittävästi, kun hän alkoi käyttää Movizin Complex -ravintolisää.

hjatessaan meidät sisälle olohuonee seen Ilona kertoo, kuinka hänen liik kumisensa alkoi vaikeutua edellisenä vuonna. Päällepäin ei arvaisi polvien reistailleen, niin rivakasti käyvät nyt hänen askeleensa. Hyväntuulinen ja puhelias Ilona kulkee olo huoneen ja keittiön väliä tar joillen meille kahvia ja kotona leivottua kakkua.

Oikuttelevat nivelet haittasivat liikkumistani

Edellinen vuosi ei todella kaan ollut Ilonan parhaita. Hänellä alkoi olla vaikeuk sia liikkua eikä mikään apu tuntunut tehoavan. – Olimme suunnitelleet perhematkan Meksikoon tyttäreni ja vävyni kans sa. Matkasta ei kuitenkaan tullut sitä elämystä, jota olin odottanut. Meksikos

TILAA MOVIZIN PUOLEEN HINTAAN! TILAA MOVIZIN COMPLEX KESTOTILAUKSENA. SAAT ENSIMMÄISEN PAKKAUKSEN PUOLEEN HINTAAN. Nyt vain 14,95 € 180 tablettia + toimituskulut 4,95 €

SOITA: 020 741 4220 Ma–To: 8–16, Pe: 8–14.30

www.wellvita.fi Ei sitoutumisaikaa. Maksu aina laskulla.

Hirsalantie 11, 02420 Jorvas Ravintolisän on tarkoitus täydentää normaalia ruokavaliota. Sairauteen liittyy useita riskitekijöitä, eikä yhden tekijän muuttamisesta välttämättä ole hyötyä.

MAINOS

sa polvieni reistailun takia minulle järjestettiin kulje tus paikasta toiseen, mut ta haastavimmat kohteet jäivät minulta kokonaan väliin. Matka itsessään oli ihan hyvä, mutta huonon liikkuvuuteni vuoksi meil tä jäi paljon käyntikohteita näkemättä. – Polvieni kunto heikkeni vain entisestään. Pystyin tuskin kävelemään ja lopul ta liikkeelle päästyäni kä velin pahasti ontuen, Ilona kertoo.

Movizin Complex tehosi nopeasti

Kotona Ilona kertoi ystävät tärilleen Meksikon matkas ta ja reistailleista polvistaan. – Eräs ystävättäristäni tunnisti ongelman ja antoi

Olen ottanut Movizin Complex -tabletteja säännöllisesti koko ajan enkä missään nimessä lopeta niiden käyttöä. minulle nivelten hyvinvoin tiin tarkoitettuja Movizin Complex tabletteja. Heti kokeiltuani huomasin, että polveni notkistuivat ja oloni parani päivä päivältä. Ystä vättäreni antama pakkaus riitti kaksi kuukautta ja kun pakkaus alkoi huveta, kiireh din tilaamaan uuden paketin Wellvitalta. – Kolmen kuukauden jäl keen oloni on NIIN hyvä pitkästä aikaa. Olen ottanut Movizin Complex tablette ja säännöllisesti koko ajan enkä missään nimessä lo peta niiden käyttöä, toteaa Ilona päättäväisesti.

Takaisin aktiiviseen elämään

MAINOS MAINOS

Movizin Complex sisältää tehokkaita kasviuutteita

INKIVÄÄRI Inkivääri on tunnettu kasvi, jota on jo pitkään käytetty nivelvaivojen lievittämiseen. Inkiväärin vaikut tava aine, gingeroli, edistää nivelten liikkuvuutta.

RUUSUNMARJA Ruusunmarja pitää nivelet hyvin voivina ja edistää niiden liikku vuutta. Lisäksi punaiset ruusun marjat sisältävät Cvitamiinia, joka edistää kollageenin normaalia muodostumista nivelruston luon nollista toimintaa varten.

BOSWELLIA

Ilona on saanut uutta uskoa elämään. Hän haluaa taas matkustella ja elää aktiivis ta elämää harrastustensa parissa. – Teimme uuden perhe loman Meksikoon ja tällä kertaa liikkumisestani ei ollut vaivaa. Nyt odottelen ilolla loppuvuotta, jolloin suunnitteilla on matka Ka nadaan poikani ja lapsen lasteni kanssa. – Olen myös alkanut juok semaan. Juoksen tuttuja teitä pitkin aina noin 15 mi nuutin ajan, minkä jälkeen kävelen takaisin kotiin. Nautin hyvästä olosta, jon ka liikunta antaa kropalle ja mielelle, kertoo Ilona.

Boswelliapuusta saatavaa uu tetta on jo kauan käytetty mm. Intiassa edistämään nivelten luonnollista liikkuvuutta ja jous tavuutta.

Ilonalla on paljon meno ja ja rak kaita harrastuksia. Hän laulaa kuorossa ja ta paa ystävättäriään käsityö kerhossa, jossa he aika ajoin järjestävät myös näyt telyi tä. Hän pystyy jälleen elä mään haluamaansa aktii vista elämää. – Elämäni on mitä par haimmalla mallilla, varsin kin nyt, kun pystyn vaivat ta liikkumaan kaikkialla, Ilona toteaa säteilevä hymy kasvoillaan.

YLEISINTÄ MERKKIÄ NIVELTEN IKÄÄNTYMISESTÄ

Movizin Complex sisältää kasviuutteita, jotka edistävät luonnollisesti niveltesi terveyttä. Jo tuhannet tyytyväiset asiakkaamme tietävät sen.

POLVET

LONKAT

SELKÄ

OLKAPÄÄT

NISKA

SORMET

Polvet tuntuvat jäykiltä varsinkin portaita alas kävellessä. Selkä tuntuu jäykältä varsinkin kun istut pitkään paikallasi. Niskasi on usein jäykkä, etkä pysty kääntämään päätäsi vapaasti ja vaivatta kaikkiin suuntiin.

Nojatuolista nouseminen on vaikeampaa.

Olkapäät tuntuvat kankeilta kun liikuttelet käsivarsiasi.

Sormet ovat jäykät ja niitä kolottaa erityisesti aamuisin ja säiden vaihdellessa.

MAINOS

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

Pappi, uskonto ja isänmaa Sotilaspastori Risto Kaakisen tehtävänä on kuunnella ja puhua vaikeista asioista. Joskus ne liittyvät sotaan, joskus seurusteluun. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

lämäni vaikein vuosi. Näin Risto Kaakinen kuvailee omaa varusmiespalvelustaan Riihimäellä noin 20 vuotta sitten. – Jos joku olisi silloin sanonut, että olen armeijassa joskus töissä, en olisi ikinä uskonut. Se oli enemmänkin kuten Suurlähettiläiden biisissä, jossa lauletaan, että kun tänään lähden, en taakse aio vilkaistaan. Isä oli kuollut pari vuotta aikaisemmin ja paikka maailmassa oli vielä hakusessa. Armeijassa ei silloinkaan ollut pelkästään kivaa. – Vaikka se oli vaikea jakso, mielessäni ei kuitenkaan käynyt keskeyttäminen. Oliko se sitten se porukka? Se, ettei ollut siinä kurimuksessa yksin. Armeijan jälkeen hän opiskeli teologiaa ja työskenteli nuorisopastorina. Kertausharjoituksissa Kaakinen näki sotilaspastorin, joka teki työtään Isä Camillo -tyyliin, luontevana osana joukkoaan. Kun sotilaspastorin paikka tuli auki, Kaakinen haki ja pääsi. Papinpaita vaihtui univormuun, ja palkan maksaa nyt Puolustusvoimat, ei kirkko. – Sillä on se merkitys, että kuulun joukkoon. Pantapaidassa olisin ulkopuolinen. – Näissä varusteissa joudun myös käsittelemään eettiset kysymykset tappamisesta ja muista asioista. On tärkeää tunnustaa väriä, tässä tapauksessa vihreää, ja hyväksyttävä se, missä on töissä. KUN RISTO KAAKINEN aloitti tehtävässään, hänen perehdyttäjänsä sanoi, että ”minä en tule kertomaan sinulle, mitä sinun pitäisi tehdä”. Se kuvastaa sitä, että työtä saa tehdä omalla persoonallaan. On tietyt raamit, mutta ei tarkkoja ohjeita, mitä sanoa ja miten olla. Työhön kuuluu esimerkiksi oppitunteja, hartauksia, jumalanpalveluksia, rippikouluja sekä kahdenkeskisiä keskusteluita varusmiesten ja

Kuka? Risto Kaakinen, 40, on kolmen lapsen isä, pappi, työnohjaaja ja intohimoinen kuntoilija.

Mitä? Työskentelee sotilaspastorina Santahaminassa.

Motto ”Tarvitaan pimeyttä, jotta voi nähdä tähdet.”

kantahenkilökunnan kanssa. Se, mihin armeija tarvitsee pappia, on kirkastunut Kaakiselle vähitellen. – Eräänä päivänä tuli soitto portilta. Sinne oli tullut mies, joka halusi jutella papin kanssa. Hän kertoi varusmiespalveluksestaan ja siitä, kuinka häntä oli silloin kiusattu. Viimeisenä päivänä tupakaveri oli sanonut, että jos sota syttyisi nyt, olisit ensimmäinen, jonka tappaisin. Kokemus painoi miestä, vaikka siitä oli 15 vuotta. – Kunpa hänellä silloin olisi ollut joku, jonka kanssa jutella, Kaakinen toteaa. – Sain luvan kertoa hänen tarinansa, ja kerron tätä varusmiehille esimerkkinä siitä, mikä valta sanoilla on. Suurimmalla osalla varusmiehistä palvelus sujuu hyvin, vaikka armeija voi tuntua kovalta ja kilpailuhenkiseltä paikalta. – Pappi voi olla joukossa toisenlaisena äänenä, kertomassa, että jokainen kelpaa sellaisena kuin on. Kahdenkeskisissä keskusteluissa varusmiesten kanssa aiheina ovat esimerkiksi ahdistus, läheisten sairaudet, epävarmuus tulevasta ja seurusteluun liittyvät huolet. – Kyllä tässä saa olla varsinainen rakkauden apostoli. Ratkaisuja parisuhdeongelmiin tai siihen, mitä tekisi intin jälkeen, Kaakiselta ei välttämättä löydy. – En oikein usko patenttiratkaisuihin, jotka tulevat ulkopuolelta. Tärkeintä on, että ihminen sanoo ääneen omat ajatuksensa ja peilaa niitä jonkun kanssa.

”

PAPPI VOI OLLA JOUKOSSA TOISENLAISENA ÄÄNENÄ, KERTOMASSA, ETTÄ JOKAINEN KELPAA SELLAISENA KUIN ON.”

SOTAVUODET ELÄNEIDEN kokemukset vaikuttivat vielä vahvasti silloin, kun Risto Kaakinen oli lapsi ja nuori. Siksi hänestä on kiinnostava seurata nykyisiä parikymppisiä, jotka ovat vapaita sotien traumois-

ta. Heidän maanpuolustustahtonsa ei kumpua pappojen sotajutuista, vaan on jotakin muuta, minkä he kokevat merkitykselliseksi. – Merkitystä voi hakea vaikka Suomen passista ja vapaudesta. Me suojelemme passia, vapautta, sananvapautta, vapaata liikkumista, ja sitä kautta kotiamme, Kaakinen arvioi. Varusmiespalveluksessa koetaan paljon sellaista, mitä ei muuten koettaisi. Mutta ei touhun syvempi tarkoitus ole siinä, että nuoret ihmiset saisivat yöpyä metsässä tai tuntisivat kuuluvansa porukkaan. Armeijat ovat olemassa siksi, että varaudutaan sotaan. Sodissa kuolee ihmisiä, isiä, äitejä, siskoja, veljiä, jonkun lapsia. Kaakinen on sitä mieltä, että sitä pitäisi miettiä enemmän. Hän on se, joka puhuu oppitunneilla varusmiesten kanssa näistä aihesta. Eikö tunnu siltä, vaikeat teemat on ikävästi sysätty papille? – Sinäpä sen sanoit. Kyllä niinkin olen välillä kokenut. Jokainen sotilas täällä kouluttaa kuitenkin eri asioista, ja tämä on minun tehtäväni. – Me sotilaspastorit olemme korkeakoulututkinnon suorittaneita. Teologia antaa eväitä myös tällaisiin keskusteluihin. RAAMATUSSA SANOTAAN sotilaista, sodasta ja tappamisesta paljonkin. Ei esivalta turhaan miekkaa kanna. Joka miekkaan tarttuun, se miekkaan hukkuu. Älä tapa. Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin. Olisikohan Jeesus mennyt armeijaan? Risto Kaakinen on pitkään hiljaa. – Tuota... En ole miettinyt. Äärimmäisen hyvä kysymys. En tiedä. Sotaan liittyvissä kysymyksissä jokaisen on tehtävä omat ratkaisunsa – tai vain hyväksyttävä, että kun univormu on yllä, on osa suurempaa kokonaisuutta ja toimii sen mukaan. Kaakista on omien lasten myötä alkanut puhutella ajatus suojelusta. – Olen lainannut Ultra Bran kappaletta Minä suojelen sinua kaikelta, ”Minä suojelen sinua kaikelta, mitä ikinä keksitkin pelätä...” Ajattelen niin, että tehtävänäni on suojella niitä, joita rakastan. Lähimmäisenrakkauden toisella puolella on ajatus siitä, että on valmis myös vahingoittamaan jotakuta suojellakseen toista. Onhan se vaikea yhtälö. ■

Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

Jumalan loin, jumaloin Kielentutkija Vesa Heikkinen menee esseessään jumalasanan juurille. TEKSTI VESA HEIKKINEN KUVITUS MARI AARNIO

sa kiroilu pyörii seksin, Saksassa ulosteiden ja Ruotsissa Jumalan ja paholaisen ympärillä. Suomalaiset ovat lainanneet keskeiset kirosanansa saatanan, perkeleen ja helvetin muilta. Jo Agricola käytti sanoja. Jumalauta taas on alkujaan avunpyyntö jumalalta: Jumala auta! Samoin suosittu jumalavita palautuu muotoon Jumala avita! Kielentutkija Ulla-Maija Kulonen todistaa jumalasta: ”Joka tapauksessa sana on useita tuhansia vuosia vanha, ja sillä on aikaisemmin tarkoitettu pakanallisia jumalia. On melkeinpä todennäköistä, että sanaa on aikaisemmissakin vaiheissaan käytetty myös voimasanana.”

Jumala makaa kuolinvuoteellaan. Iso mies on kutistunut pieneksi mytyksi valkean lakanan alle. Olen istunut sängynreunalla pitkään, olemme vähän jutelleetkin. Hänen on vaikea puhua, kieli on haavojen repimä ja harmaan möhnän peittämä. Ei se mitään, olemmehan jo yli viisikymmentä vuotta puhuneet yhdessä. Minun on lähdettävä, sanon lopulta, edessä on pitkä ajomatka, pojat odottavat isää kotiin. Tiedämme kumpikin, että emme enää tapaa. Emme ainakaan tässä elämässä, ja olemme molemmat siinä lujassa uskossa, että muuta elämää ei tule. Käännyn ovella katsomaan häntä, hän kääntää päätään minun suuntaani. ”Ajelehan sievästi.”

Jumalasta saa helposti riidan aikaiseksi. Onko kyse erisnimestä vai yleisnimestä? Kirjoitetaanko sana isolla vai pienellä alkukirjaimella? Kielitoimiston sanakirjassa on paljon esimerkkejä kummastakin mahdollisuudesta. Yhden kirjaimen valinta voi kertoa, missä mielessä jumalasta tai Jumalasta puhutaan. Samalla tavalla vaikuttaa se, puhutaanko yksikössä vai monikossa: jos Jumala suo tai jos jumalat suovat. Kielentutkija Taru Kolehmainen nostaa esiin mielenkiintoisen jumalan nimen kirjoittamiseen liittyvän yksityiskohdan: mitä vanhemmasta tekstistä on kysymys, sitä vähemmän isoa alkukirjainta on käytetty hengellisissä teksteissä.

Jumala on kuulunut suomen kirjakieleen Mikael Agricolasta alkaen, puheeseen paljon kauemmin. Samantapainen sana tunnetaan Itämeren piirin sukukielissä: karjalassa on jumala, vepsässä ja virossa jumal. Mordvaan, kaukaisempaan sukukieleen, kuuluu salamaa tarkoittava sana jondol, jonka alkuosa viittaa jumalaan. Jondol, jumalan tuli. Etymologi Kaisa Häkkinen kertoo, että jumalasanat saattavat olla arjalaista alkuperää, vaikka tähän selitykseen on suhtauduttu epäillenkin. Sanskriitissa joka tapauksessa on sana dyumān, joka tarkoittaa taivaallista ja loistavaa. Kiinnostavaa kyllä, englannin God todennäköisesti juontuu protoindoeuroopasta. Tuohon hypoteettiseen indoeurooppalaiseen kantakieleen kuuluu ghut, joka tarkoittaa esimerkiksi apuun kutsuttavaa, sitä, johon turvaudutaan. Samaa juurta on ja samaa merkitystä kantaa – sanskriitin huta.

Jumaloida-verbi viittaa palvomiseen, ihailemiseen, kunnioittamiseen, suureen rakkauteen. Kielitoimiston sanakirjan esimerkki saa mietteliääksi: ”Poika jumaloi isäänsä.” Jumaloiko Jeesus isäänsä? Ja jumaloimalla isäänsä loi tästä Jumalan? Jumaloidaanko vain miehiä? Onko jumalointi sukupuolittunutta? Miksi jumala on taivaan isä? Ketä me jumaloimme? Kuka minua jumaloi? Voiko ihminen olla täysi jumaloimatta? Tai jos jää vaille jumalointia?

2. 3.

Milloin me aloimme jumaloida? Arvatenkin jo ammoin. Aineistonkeruu Suomen murteiden sanakirjaan aloitettiin 1800-luvun puolella, ja kirjassa on esimerkkejä verbeistä jumaloida ja jumaloita. Merkityksiä on kahdenlaisia: kunnioittaa, ihailla ja pitää arvossa (sitä jumaloittiin niin kovii) sekä loitsia ja noitua (ne jumaloivat immeisiä). Murresanakirja osoittaa, että jumala eri muodoissaan on sopinut kansan suuhun mitä mainioimmin. Juttua on riittänyt muun muassa jumalanhyvästä, -koirasta, -luomasta, -pyssystä, -syljestä, -täistä ja -ärjystä. Myös huudahduksia on viljelty: jumalista, jumaliuta, jumalkekka, jumal(t)sukkaa, jumankaut, jumankekka, jumapöykkä ja niin edelleen.

Kielentutkija Robert Vanderplank tutkii kirjassaan Ruma kuin apinan kainalo sitä, miten eri puolilla maailmaa kiroillaan. Yksi hänen havainnoistaan, suomalaiselle ei kovin yllättävä, on tämä: jumalolennot ovat kiroilussa yleisesti läsnä. Painotuseroja tosin on. Vanderplankin mukaan esimerkiksi Hollannis-

6. 7.

Uutisten mukaan suuria johtajia jumaloidaan. Heidän vuokseen ja käskystään hypätään vaikka helvetin kitaan. He luovat itses-

”

JUMALASTA SAA HELPOSTI RIIDAN AIKAISEKSI. ONKO KYSE ERISNIMESTÄ VAI YLEISNIMESTÄ?

tään kuvaa johtajina, jotka muuttavat kaiken, pelastajina – ja joita on siksi jumaloitava. George Orwellin kirja 1984 kertoo yhteiskunnasta, jossa jumala on luonut itsensä ja alistanut kansan jumalointiin siinä määrin, että suuri osa ihmisistä ei enää ymmärrä, mitä on tapahtumassa. Elämää kantaa turta usko Isoonveljeen. Pienimuotoisempaa irvokasta jumalointia tapaa päivittäin suomalaisessakin yhteiskunnassa. Keskustelupalstoilta voi lukea ihan tosissaan kirjoitettuja ylistyksiä suomalaisen isänmaallisuuden perikuvalle, Mestari Jussi Halla-aholle. Jumalointi voi olla sokeaa. Jumalat voivat olla kavalin perustein luotuja jumalia, tuhon, sorron ja kuoleman jumalia. Silmitön jumalointi voi johtaa täydelliseen jumalattomuuteen, väkivaltaiseen uskoon, joka ei ole uskoa. Joka on uskon irvikuva.

8. 9.

Kun jumaloi, luo jumalan. Puhtaan, oikeamielisen, kuolemattoman. Uskotko jumalaan? on hyvä kysymys, koska se viittaa jumalan luomiseen uskomalla. Onko jumala olemassa? on kysymys, johon sopii vastakysymykseksi Millaiseksi loit jumalasi ja miten häntä jumaloit? Jumalointia pitää hengissä pelko. Onko jumala kuollut vai nukkuuko hän vain?

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

10.

Suomussalmella Hiljainen kansa -taideteoksen kohdalla tulee vuolas itku, ohjaan auton tien reunaan. Sievästi. Nousen ulos ja katselen taideteosta. Monenkirjavat vaatteet, ihmisen kuoret, lepattavat vienossa tuulessa. Kansa, kansalaiset, kaikilla sama sisin, heinäseiväs. Raskaat pilvet roikkuvat kainuulaisen peltomaiseman päällä, peittävät kaukaiset vaarat, joiden tiedän siellä olevan. Äkkiä näen sieluni silmin kuvan, jossa isä kantaa sylissään Välimereen hukkunutta pikkupoikaansa. Ateistin aivoissani takoo yksi saatanan ajatus: jumalani, miksi meidät hylkäsit? ■

Päivystävä tosentti Tekstiveteraani Vesa Heikkinen hahmottaa maailman teksteinä. Nyt paatunut ateisti lukee Raamattua Twitterissä.

os keskustelu kielentutkija Vesa Heikkisen Twitter-kanavassa menee epäasialliseksi, hän saattaa vastata näin: ”Jaa”. Se on merkki siitä, että eiköhän tämä keskustelu ollut tässä. – Ei minun Twitter-virtaani tarvitse tulla kusemaan. Ennen muuten kustiin muroihin, nyt kustaan virtaan, suomen kielen dosentti laskettelee. Vesa Heikkinen on alati käyvä tekstitehdas. Omia tai toimitettuja kirjoja on 12. Radio-ohjelmia hän on pyöräyttänyt pitkälti toistasataa – Heikkinen on ollut muun muassa vuosia vakiovieraana Politiikkaradiossa. Kolumneja kieliniekka on kirjoittanut lukuisiin julkaisuihin useita satoja, joista merkittävin kulttuuriteko on tämä: Heikkinen on kollegoiden kanssa toimittanut maakuntalehdille viikoittaista kielikolumnipalstaa ilman taukoja vuodesta 2000 lähtien. Väitöskirjan lisäksi dosentti on tehtaillut kymmeniä tieteellisiä artikkeleja. Matkan varrella on syntynyt runoja, novelleja, aforismeja, jopa horoskooppeja. Heikkisellä on myös kolme blogia. Twitterissä hän vaikuttaa päi-

TEKSTI TUURE HURME KUVA MAIJA SAARI

vittäin. Tämän lisäksi päivätyössä Kotimaisten kielten keskuksessa on tullut kirjoitettua paljon muutakin. Uusin aluevaltaus on essee. Heikkinen tekee parhaillaan esseekokoelmaa ja kirjoitti Kirkko ja kaupungille kolme pienesseetä. Esseet ovat hänelle henkilökohtaisia koettelemuksia.

– Koettelen sitä, mitä uskallan ja voin sanoa. Esimerkiksi kuolevasta isästä kertovan intiimin esseen kohdalla on tärkeää, että tiedän isäni hyväksyvän sen. Teksteistä ei saa jäädä huono omatunto. Heikkisen tuotannossa on välillä äkkijyrkkyyttä, mutta esseissä hän ei äksyile, vaan yrittää antaa jotain lukijalle lempeydellä. Yleensäkin hänen teksteilleen on leimallista elämänilo. MITÄHÄN TÄNÄÄN kirjoittaisi? Kysymys helisee Vesa Heikkisen päässä aina. Jo lapsuus meni tiiviisti tekstien parissa. Toisella kymmenellä Heikkinen oli kesäisin Tuohikylän koulun kirjastonhoitajana Sallassa, Lapissa. Itse asiassa ilman Sallaa ei voi ymmärtää vuonna 2014 syntynyttä tosenttia. Tosentti on Heikkisen käyttäjänimi Twitterissä.

Vesa Heikkisen mielestä hyvästä esseestä ei oikein voi sanoa, onko se kauno- vai tietokirjallisuutta. Siinä on iso ripaus kumpaakin.

– Kotimurteessani ei paljon deetä käytetä, vaan minua sanotaan Sallassa "tosentiksi". Sanasta tulee aina mukava, lämmin tunne. Valitsin tosentin myös siksi, että en halunnut leimautua dosentiksi, hän sanoo. Heikkisen isä, Skdl:n puolueaktiivi, oli piinkova ateisti, ja Vesa on isänsä poika. Nyt hän kuitenkin lukee aktiivisesti Raamattua ja kommentoi sitä Twitterissä aihetunnisteella #tosenttilukeeraamatun. Miksi? – Se on oikeastaan poikieni ansiota. Heitä ei syntymässä kastettu, mutta kumpikin on yllättäen halunnut kasteen alakouluikäisenä. Heikkisen kotona puhutaan paljon perimmäisistä kysymyksistä, eikä uskossa ole hänen mielestään mitään pahaa. – Totesin pojalleni, että aina parempi, jos löydät uskon. Onhan tämä helvetin vaikeaa ilman uskoa, ateisti veistelee. Nyt toinen poika tuntee Raamatun niin hyvin, että isä meinaa jäädä alakynteen. Täytyy siis päntätä. TOKI RAAMATUN lukemiseen on dosentillisiakin syitä. – Tekstintutkijalle Raamattu on ehdottoman tärkeä kirja. Sitä täytyy tuntea, jos haluaa tutkia esimerkiksi politiikan kieltä. Raamattuviitteet täyttävät kielemme. Se on se perustavin tekstimme, Heikkinen sanoo. Hän ei tulkitse, vaan lukee Raamattua pelkkänä tekstinä. Tviiteissä on havaintoja tarinasta, ihmettelyjä logiikasta. Miksi sanotaan noin eikä toisella tavalla, tai tässä järjestyksessä eikä jossain toisessa? Nämä ovat tekstintutkimuksen kysymyksiä, joita Heikkinen esittää myös valtiopäiväpuheille, pääkirjoituksille ja käyttöohjeille. Joidenkin mielestä Raamatun teksti on puisevaa, mutta juuri tästä tekstintutkija kiinnostuu. Mistä tekstin tylsyys rakentuu? – Mutta joo myönnetään, jos Raamattua ajattelee taideteoksena, kirjallisena tuotoksena, niin monissa kohdissa ei ole mitään tolkkua. Kustannustoimittaja on kyllä nukkunut, tosentti pohtii. Luku-urakka etenee nyt Toisessa Mooseksen kirjassa. Tätä vauhtia Heikkinen lukee Isoa kirjaa vielä monia vuosia. Maailmassa kun on niin paljon muitakin tekstejä, joita pitää päivystää. ■ Ohessa Vesa Heikkisen pienessee ”jumaloinnista”. Esseet ”jeesustelusta” ja ”taivastelusta” osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/usko-ja-toivo.

10 B

Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018 MATTI HAGELBERG

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka

Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Ville Ranta

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

Marttapomo ja pappi Marianne Heikkilä, 49, on Marttaliiton pääsihteeri, Martat-lehden päätoimittaja ja pappi. Asuu Lauttasaaressa. Perheeseen kuuluvat aviomies ja 16- ja 20-vuotiaat lapset. Heikkilä on työskennellyt myös muun muassa seurakuntapappina, toimittajana, viestintäpäällikkönä Kirkkopalveluissa ja kotimaantyön päällikkönä Kirkon Ulkomaanavussa. Kiireisen arjen keskelle Heikkilä yrittää luoda hengähdyshetkiä, jolloin voi lukea, kulkea luonnossa tai vain olla.

Marianne Heikkilä (toinen vas.) pitää arvokkaana sitä, että yhteiset ateriat luovat muistoja, joihin voi myöhemmin palata.

Yhteiset ateriat sitovat yhteen Marianne Heikkilän perheen ruokapöydässä ei ole hiljaista, mutta jotakin pyhää yhdessä syömisessä on. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

KUN LAPSET olivat vielä pieniä, Marianne Heikkilän perheessä ruoanlaittovastuussa oli usein aviomies Ismo, joka nauttii kokkaamisesta. Mariannen juttu taas on ollut kattaminen, maistelu, kaupassakäynti ja raaka-aineiden valinta. Lasten kasvaessa ruoanlaitosta tuli enemmän yhteistä tekemistä. Perheestä muodostui ikään kuin tiimi, jossa jokainen tiesi, että ei voi vain tulla valmiiseen pöytään ja yhdessä tekemällä ateria syntyy nopeammin. Vähän ”pakotettuina” lapset toimivat vieläkin, mutta eivät haluaisi syödä eineksiäkään. NYKYÄÄN MARIANNE HEIKKILÄ laittaa ruokaa noin kerran, pari viikossa. Usein hän tekee jotakin edellispäivien jämistä. Varsinkin ne hetket, jolloin esikoinen tulee naapurista lätkätreenien jäl-

TYÖSSÄÄN MARTTALIITOSSA Marianne Heikkilä on tottunut puhumaan ruoanlaitosta ja yhdessä tekemisestä. Häntä harmittaa, että suo-

KERRAN MARIANNE HEIKKILÄ osallistui neljän sukupolven ruokatreffeille. Se sai miettimään, miksi sellaisia tilanteita ei ole kaupungissa enemmän, sillä ruokaseura on tärkeää kaiken ikäisille. Pöydässä voi puhdistua, saada anteeksi ja jakaa päivän murheet ja kuormat. Vuosisatojen ajan ihmiset ovat kokoontuneet yhteiseen pöytään myös ehtoollisella, se on yhdistänyt ja myös erottanut eri uskontokuntia. Voisiko yhteinen ruokapöytä olla moderni ”ekumeeninen pyhäpöytä” arjen keskellä, Marianne Heikkilä pohtii. ■

FRANKY DE MEYER / ISTOCK

Taivaan tähden

Kynttilänsytyttäjä

ETELÄNMAAN KIRKON seinällä on kynttilähyllyn luona rohkaiseva viesti. ”En osaa rukoilla. En tiedä, mitä sanoa, eikä minulla ole aikaakaan. Mutta kynttilässä, jonka sytytän, on jotakin minusta. Jätän sen eteesi, Herra. Tämä lepattava liekki on rukoukseni, joka jatkuu, vaikka taas lähden.” Kynttilät palavat sikäläisissä kirkoissa laakeina merinä. Niitä tullaan sytyttämään matkojen päästä. Monen kynttilän kyljessä on rakastetun pyhimyksen kuva. Voin maksaa euron pyhän Riitan muistoksi liittyäkseni niihin, joiden sydän on särkynyt tai ruumis rakkaimman lyönneistä hellä. Tai Kynttilänpäivä voin valita Jeesus-lapsen Teresan

4.2.

keen nälkäisenä syömään ja koko perhe on koolla, ovat merkityksellisiä. Niissä on Marianne Heikkilälle jopa jotakin pyhää. Heikkilän perheen ruokapöydässä ei istuta hiljaa, vaan jaetaan päivän kuulumiset, puidaan maailman menoa ja joskus jopa luetaan Helsingin Sanomia. Kännykän saa kuitenkin kaivaa esiin vain erityisluvalla. Puheenaiheina ovat normaalit arkiasiat, työt ja koulut, harrastukset ja viikon muut menot. Aina kaikki eivät halua puhua, mutta Heikkilän mielestä mökötykseenkin on oltava oikeus. Joskus ruokapöydässä on myös kiistelty.

malaiset syövät niin paljon yksin. Heikkilä uskoo siihen, että yhdessä syömisestä tulee tapa, kun siitä pidetään sitkeästi kiinni. Ateriat jättävät jälkensä ja luovat muistoja, joihin voi myöhemmin palata. Ne myös sitovat ihmisiä sukuun tai kehen tahansa, joka samaan pöytään istahtaa. Heikkilän lapset ovat sanoneet, että heistä tuntuu, että perheen ruokapöytä on avoin muillekin. Syömässä on ollut kavereita, serkkuja ja kummilapsia.

kynttilän ja rukoilla hänen kanssaan lempeää luottamusta arkeni huoleen. Kynttilän sytyttäminen on kristikunnan yhteisin ele. Sanattomana rukouksena liekki palaa kaikilla alttareilla, kastepöydällä, hääjuhlassa, hautaan siunatessa. Kun meille tulee vieraita, sytytän kynttilän Lintulan Jumalanäidin eteen. Levotonta mieltäni rauhoittaa liekki työhuoneeni ikkunalla pyhän kuvan edessä. Kun alle kaksikymppisenä menin ensimmäistä kertaa naimisiin, kaiverrettiin sormuksiimme raamatunkohta. Se on pätkä kynttilänpäivän epistolaa. ”Jos me vaellamme valossa”, siinä sanotaan,

”meillä on yhteys toisiimme”. Emme vaeltaneet. Yhteytemme katkesi. Sormukseni on silti jossakin laatikonnurkassa tallessa. Tar-

kistamatta tiedän, että kaiverrus on paikallaan. Yhtä lähtemätön on valon voima.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

Gurun opissa Ohjaajana Simone Weil Simone Weil oli omaperäinen ranskalainen ajattelija, kansalaisaktivisti, filosofi ja mystikko. Häntä on vaikea lokeroida mihinkään ajatussuuntaan, sillä hän ei halunnut rakentaa kokemuksistaan minkäänlaista järjestelmää. Weil valmistui filosofiksi ja toimi filosofian opettajana, mutta ei luonut akateemista uraa. Weil ei koskaan kuulunut mihinkään puolueeseen tai kirkkokuntaan. Hän oli kotoisin juutalaisesta agnostisesta perheestä. Hänellä oli syviä uskonnollisia ja mystisiä kokemuksista, joista hän kirjoitti katoliselle papille ja ystävälleen Joseph-Marie Perrinille vuoden 1942 keväällä. Hän oli silloin lähdössä pakomatkalle Casablancan kautta New Yorkiin välttääkseen natsi-Saksan salaisen poliisin Gestapon. Näitä kirjoituksia on julkaistu kokoelmassa Attente de Dieu. Ruotsiksi kirja on nimeltään Väntan på Gud. Simone Weilin tunnetuin kirja on Paino voima ja armo. Simone Weil syntyi Pariisissa 1909 ja kuoli Englannissa vuonna 1943.

FILOSOFI SIMONE WEIL oli vuonna 1934 mennyt tehdastöihin, kun oli näyttänyt siltä, että filosofian opettajan töitä ei ollut hänelle tarjolla. Hän myös tahtoi saada omakohtaista kokemusta työläisten elämästä. Hän piti kokemuksistaan koko ajan päiväkirjaa, vaikka teräsvalssaajan työ oli viedä hänen terveytensä. Työläisten kova arki kosketti Weiliä syvästi. Tehdastyö näytti hänestä orjatyöltä. Tuon työrupeaman jälkeen hän lähti kotimaastaan Ranskasta Portugaliin lepäämään. Hän koki olevansa rikki niin ruumiiltaan kuin sielultaankin. Yhtenä iltana hän näki pienessä kalastajakylässä meren rannalla kalastajien vaimojen kulkevan soihtujen kanssa veneiden ympäri. Naiset lauloivat surumielistä laulua, ilmeisesti Volgan lautturien laulua. Sitä kuunnellessaan juutalaiseen perheeseen syntynyt Weil havahtui: hänelle valkeni, että kristinusko on orjien ja muiden kovaonnisten uskonto, heidän toivon laulunsa. Myöhemmin Weil pääsi käymään myös Italian Assisissa, ihailemansa Pyhän Franciscuksen kotikaupungissa. Pyhän Marian kappelissa, jossa Franciscus oli aikanaan rukoillut, Weil koki, miten häntä itseään suurempi voima pakotti hänet polvistumaan rukoukseen. Se oli ensimmäinen tämäntyyppinen mystinen kokemus hänen elämässään. ARMOTON PÄÄNSÄRKY vaivasi usein Simone Weiliä. Vuoden 1938 pääsiäi-

Jumalallinen rakkaus voi lävistää kivun Simone Weil pohti elämänsä aikana paljon kärsimystä – ja toivoa. TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

sen hän vietti Pohjois-Ranskassa benediktiiniluostarissa, jonka munkit olivat kuuluisia gregoriaanisesta laulustaan. Weil kertoo, että keskittyessään rukoushetkessä munkkien lauluun hän unohti kokonaan jomottavan päänsärkynsä. Hän alkoi ymmärtää, miten jumalallinen rakkaus voi lävistää kovimmankin kivun ja tuskan. Luostarissa Weil löysi myös 1600-luvulla eläneen englantilaisen George Herbertin runon rakkaudesta. Se puhutteli häntä niin, että hän opetteli sen ulkoa. Aina kun päänsärky vaivasi, hän alkoi lukea runoa koko sielunsa tarkkaavaisuudella. Se ei ollutkaan enää vain runo. Siitä tuli rukousta. Weil kuvailee, että oli kuin Kristus olisi astunut alas ja koskettanut häntä. KESKELLÄ TOISEN maailmansodan melskettä Simone Weil ei enää päässyt takaisin saksalaisten miehittämään kotikaupunkiinsa Pariisiin.

Tarkkavaisuusharjoitus Tarkkaavaisuuden harjoittaminen on hyvää valmistautumista rukoukseen. Minkä tahansa arkisen asian tekeminen voi avata sinulle uuden maailman, kun teet sitä rauhassa ja keskittyen. Lapsen kanssa oleminen ja leikkiminen voi olla sitä, kun oikeasti olet hänen kanssaan. Kirjan lukeminen, teen juominen, ruoan valmistaminen tai toisen kanssa keskustelu voi olla sitä, kunhan keskityt yhteen asiaan kerrallaan. Tee sitä, mitä teet, mutta älä pinnistele, äläkä tee väkisin. Odota ja ole avoin sille, mitä tapahtuu. Näin sinussa voi syntyä rukous

Niinpä hän asettui keväällä 1940 ystävänsä maatilalle Marseille’hin. Ystävykset lupasivat toisilleen, että opettelevat kesän aikana ulkoa Isä meidän -rukouksen kreikan kielellä. Weil todella teki niin. Syksyllä Weil osallistui viininkorjuuseen. Aamulla ennen töihin lähtöä hän luki rauhassa rukouksen ja toisti sitä päivän mittaan ulkona töitä tehdessään. Isä meidän -rukouksesta tuli Weilille alituinen seuralainen. Joka päivä se yllätti hänet aina uudestaan. Se vei hänet sanojen taakse, hiljaisuuteen, joka oli enemmän kuin äänettömyyttä. Se oli Kristuksen läheisyyttä. LIIAN TYÖN, henkisen kärsimyksen ja paastoamisen riuduttama Simone Weil kuoli vain 34-vuotiaana. Hän kirjoittaa, ettei hän koskaan tietoisesti etsinyt Jumalaa. Hän vierasti dogmeja ja pakettiratkaisuja. Omien sanojensa mukaan hän oli ikään kuin kasvanut sisälle kristinuskoon ilman, että kukaan muu paitsi Jumala oli häntä sinne kuljettanut. Eikä hän koskaan liittynyt mihinkään kirkkokuntaan. Hän halusi olla uskollinen niille, jotka eivät löytäneet paikkaansa kirkosta. Weiliä puhutteli ajatus Jumalasta, joka ei halua käyttää valtaansa kaikkialla, missä se olisi mahdollista. Niin ihmisenkin tulisi tehdä: antaa itsensä Jumalalle ja toisille ihmisille ja elää mukana heidän kärsimyksessään. ■

MENOT 1.2. – 15.2.

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkolla ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Matala – mukava maanantai kirkolla! 5.2. klo 11 ehtoollishartaus ja 12.2. hartaus, jonka jälkeen maksu ton ruokailu. Raamattua, rukousta ja laulua maanantaisin klo 12. Taisto Koto mäki, Juhani Leppälä. Raamattupiiri tiistaisin klo 18. Lepaani nuortenilta tiistaisin klo 18–21. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30–12.45. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoi sin klo 14–15.30. Puurotorstai torstaisin klo 10–13. Puurolounas 2,50 €. Voit tulla myös kahville. Hakunilan kirkon kuoron harjoitus torstaisin klo 18–20.45. Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 20–22.30. Kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 12–15. Paluumuuttajien piiri to 1.2. klo 13. Kynttilänpäivän Mukulamessu kaiken ikäisille su 4.2. klo 12. Mukana Mukulamessun tekijöitä vuosien varrelta. Ennen 25vuotis juhlamessua tarjoillaan riisipuu roa, messun jälkeen kakkukahvit. Samalla vietetään lapsityönohjaaja Liisa Pietilän eläkkeellelähtö juhlaa. Valoa kohti -konsertti su 4.2. klo 18. Jaakko Hietikko, laulu, Elisa Hänni nen, laulu, Juha Paukkeri piano ja urut. Lähetyspiiri ma 5.2. klo 18–19.30. Sinikka Savola. Seniorikerho ti 6.2. klo 13–14.30. Ystävänpäiväkorttien tekoa. Rukiista leipää Raamatusta ke 7.2. klo 18.30. Leif Nummela: Käsittämät tömät katastrofit. Kevään raamattu luentosarjassa syvennytään Jeesuk

sen vertauksiin. Iltoja isännöi Harri Nurminen. Viikkomessu to 8.2. klo 18. Messu laskiaissunnuntaina 11.2. klo 12. Harri Nurminen, Hans Tuominen, Riikka Jäntti. Päivähetki Raamatun äärellä ti 13.2. klo 12–13.30. Jari Araneva. Tuhkakeskiviikon messu 14.2. klo 17. Tiina Palmu, Juha Paukkeri, Hakunilan kirkon kuoro. Rukiista leipää Raamatusta ke 14.2. klo 18.30. Leif Nummela: Hyvät ja huonot rukoilijat. Oletko kiinnostunut paastonajan arkiretriitistä? Ota yhteys Tiina Palmuun p. 050 356 5715 tiina.pal mu@evl.fi. Oletko laulanut joskus Kuunloistetai Aurinkotanssi-kuorossa? Tule laulamaan su 4.2. klo 12 kuoroon Mukulamessun 25vuotisjuhlaan. Harjoitus 4.2. klo 11. Lisätietoja: riikka.jantti@evl.fi.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12. Hartaus ja päiväkahvit tiistaisin klo 12.30. Saunaa ja Sanaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30. Naisten Raamattupiiri tiistaisin klo 19. Torstaimesta torstaisin klo 14–15.30. Välipalaa ja mukavaa puuhastelua alakouluikäisille. Perhekahvila perjantaisin klo 9–13. Avoin perhemuskari perjantaisin klo 10–10.30 alle kouluikäisille aikui sen kanssa. Aamupäivän rukoushetki perjantai sin klo 10.45. Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12. Maksuton puuroaamiainen kaikille. Taidepyhis sunnuntaisin klo 15–16.30. Lähetyspiiri to 8.2. klo 18–20. Tuula Sysimies. Laskiaissunnuntain messu su 11.2. klo 10. Harri Nurminen, Riikka Jäntti.

MUUALLA Kuunloiste- ja Aurinkotanssi -lapsikuorot 6–14vuotiaille keskiviikkoi sin klo 15–16 ItäHakkilan alakoulun pikkurakennuksessa Riikkakanttorin johdolla. Perhekahvila torstaisin klo 9–11 Kolohongan ostoskeskuksessa os. Itäinen Valkoisenlähteentie 19. Astan kotipyhäkoulu su 11.2. klo 11–12 Hevoshaantie 9 D.

KASTETTU Jade Ilona Aleksandra Erkkinen, Vilma Emilia Finne, Minttu Freyja Mariaana Ovaska, Evelia Helmi Karoliina Ruotsalainen, Aaron Ilmari Vuorinen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Jyrki Juhani Onnela ja Alli Pirjetta Karjalainen, Lauri Eino Vihtori Joki niemi ja Liisa Aulikki Lindbom.

HAUTAAN SIUNATTU Lahja Lemmitty Lehtisalo 89 v, Aira Anneli Laaksonen 84 v, Helmi Liisa Perälahti 77 v, Arja Tellervo Toivari 71 v, Lasse Tapani Tupasela 70 v, Osmo Paavo Juhani Auvinen 57 v, Jari Anselmi Ryssy 50 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Kynttilänpäivän messu ja Yhteisvastuukeräyksen avaus su 4.2. klo 10. Jarna Wikström, Jaakko Kara ja Päivi Tiitu. Messun jälkeen lounas Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Hinta 10 e. Tarjolla on myös kahvia ja runebergintorttuja hintaan 5 e. Helsingin palokunnan soittokunnan konsertti su 4.2. klo 15. Miesten sauvakävelypiiri su 4.2. klo 18. Lähtö kirkolta. Iltarukous -rukouspiiri ti 6.2. klo 18–19 kirkon päiväkerhotilassa. Jarna Wikström ja Minna Rosendahl. Esiru kouksia voi lähettää Jarnalle, p. 050 544 7647 tai jarna.wikstrom@ evl.fi. Nettikerho ikäihmisille ke 7.2. klo 13.30–15.30 kirkon takkahuoneessa. Aiheena on SeniorSurf tutuksi. Piiriä vetää informaatikko Riitta Sivenius. Kreikkalaiset tanssit Yhteisvastuun hyväksi pe 9.2. klo 18 kirkon nuortentilassa. Tanssia on johtamas sa pastori Jaakko Kara. Kolehti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

Laskiaissunnuntain messu su 11.2. klo 10. Miika Koistinen, Jarna Wik ström ja Hannu Lehtikangas. Päiväkahvin aikaan ma 12.2. klo 14. Irmeli Hendrell kertoo mummonsa isoäidistä, suvun itkijänaisesta Matrona Kyyrösestä. Tuhkakeskiviikon messu ke 14.2. klo 12. Yhteisen pöydän lounaan yhteydessä. Laulun ystävät-yhteislauluilta ke 14.2. klo 17–18. Hannu Lehtikangas. Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 14.2. klo 18 kirkon pienessä seura kuntasalissa. Yhteisen pöydän lounas keskiviik koisin klo 11–12.30 kirkon suuressa seurakuntasalissa. Kaikille ilmainen lounas valmistetaan hävikkiruoas ta. Klo 12 ehtoollishartaus. Pappi tavattavissa takkahuoneessa klo 11–12. Kyläseppo-toiminta on käynnissä. Kyläsepot ovat seurakunnan vapaa ehtoisia, jotka auttavat seurakunnan alueella asuvia vanhuksia ja toimin tarajoitteisia. Ota yhteyttä kirkko herranvirastoon p. 08 830 6450 tai hameenkylan.seurakunta@evl.fi.

Johannes Metsokumpu, Ilmari Väinö Kalervo Leskinen, Veikko Johannes Mikonpoika Luukkonen.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO

KORSON KIRKKO

Ilpolankuja 2 Koululaisklubin ilmoittautuminen avautuu to 1.2. nettisivuillamme: hameenkylanseurakunta.fi > lapset ja perheet. Hinta 150 e/kk (sisältää välipalan). Kimarakahvila su 11.2. klo 17. Pastori Jarna Wikström puhuu Raamatun Ruutista ja Noomista. Kohtaamispaikka to 8.2. klo 11. Alustus, yhdessäoloa ja keskustelua Raamatun ja virsikirjan äärellä. Kenian lähetyspiiri to 15.2. klo 11. Vierailijana on Venäjän lähetystyön tekijä, pastori Pasi Hujanen.

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Aikuisten raamattupiiri to 8.2. klo 10. Keskustelemme tulevan sunnun tain evankeliumitekstistä.

MUUALLA Pähkinärinteen palvelutalon kahvikammari ke 14.2. klo 13.30–14.30 osoitteessa Kastanjakuja 1 A. Mukana seurakunnan vapaaehtoisia ja dia koniatyöntekijä.

KASTETTU Arlo Ilmari Kristian Mankki, Kaspian Severin Mikael Aronen, Luke Lauri Erik Utriainen, Roni Matias Reuhkala, Amalia Ida Melissa Dampha, Mikael

HAUTAAN SIUNATTU Mauno Leskelä 85 v, Leila Helena Eklund 63 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–15, p. 09 8306 333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554 Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 050 5736376 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

Aamurukouspiiri arkiaamuisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Diakonissan vastaanotto to 1.2. klo 12–13 diakoniatoimistolla. Voit kes kustella terveydentilaasi liittyvistä asioita, mittauttaa verenpaineen tai verensokerin ilman ajanvarausta. Lapsikuoro to 1.2. ja 8.2. klo 16.30– 17.30 kirkkosali 2:ssa, Airi Saloniemi. Miesten saunailta to 1.2. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Seurakuntakuoro to 1.2. ja 8.2. klo 18 kirkkosali 2:ssa, Jussi Salonen. Vox Mea – Oma ääni to 1.2. ja 8.2. klo 18.30 seurakuntasalissa, Airi Saloniemi. Perhekerho pe 2.2. ja 9.2. klo 9–11.30 lapsi ja perhetyön tiloissa. Kynttilänpäivän messu su 4.2. klo 10. Pirkko Yrjölä, Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi, Vox Mea kuorolaisia. Pyhäkoulu messun yhteydessä. Mes sun jälkeen Yhteisvastuulounas, Yhteisvastuuinfo ja lipaskeräyksen aloitus. Lounas 5 e / aikuiset ja 2 e / lapset. Kirkon aamupuuro ma 5.2. ja 12.2. klo 10 seurakuntasalissa, hinta 1 e. Perhekerho ma 5.2. ja 12.2. klo 12–15 lapsi ja perhetyön tiloissa. Runopiiri ma 5.2. ja 12.2. klo 13 kirkon kokoustilassa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 5.2. ja 12.2. klo 18 kirkon kappelissa. English through Bible ma 5.2. ja

Menokasvo

Mukulamessussa saa liikkua ja päästellä ääniä Mistä messun nimi juolahti mieleesi? – Mukula on aika positiivinen sana lapsesta. Mukula ker too kasvun mahdollisuudesta: perunan mukulasta tai kukkasipulista ei vielä tiedä, mikä siitä voi tulla. Tein myös messun laulujen sanat, ja Laaksosen Petri sävelsi. Jäivätkö mukulat Hakunilaan? – Eivät jääneet. Aloimme toteuttaa mieheni kanssa Mu kulamessua Lohjalla. Koulutimme seurakuntien työnte kijöitä messun ideaan, ja lähdimme viemään sitä ympä ri maailmaa. Nykyisin Mukulamessua vietetään ainakin Norjassa ja Amerikassa. Olemme vieneet messun mallin myös Australiaan ja KeskiEurooppaan. Mukulamessun syntymisestä on jo 25 vuotta, mutta kipinä on vieläkin! NINA RIUTTA Mukulamessu 25 vuotta su 4.2. klo 12 Hakunilan kirkossa. Riisipuuroa tarjolla klo 11. Kakkumehut ja -kahvit messun jälkeen.

PEKKA KASKINEN

Kirjailija Anna-Mari Kaskinen, miten Mukulamessu syntyi? – 25 vuotta sitten muutimme Vantaalle ja kolmas lap semme syntyi. Kävimme kirkossa, mutta pienten lasten kanssa siellä tuli vähän nolo olo. Yksi lapsistani oli todel la meluisa ja hänen kanssaan oli vaikeuksia olla missään normaalisti. Se auttoi minua ymmärtämään muidenkin perheiden tarpeita. – Liisa Pietilä Hakunilan seurakunnasta kutsui työryh män miettimään, mitä lapsiperheiden hyväksi voisi teh dä. Aloimme unelmoida uudenlaisesta jumalanpalveluk sesta. Kutsuimme asiantuntijoita paikalle, esimerkiksi opetusneuvos Pentti Luumi kävi meitä konsultoimassa. Lasten toive oli, ettei messussa tarvitsisi istua koko ai kaa. Kehitimme Mukulamessun, jossa on salliva ilmapiiri. Lapset saavat liikkua, päästellä ääniä ja koskettaa.

MENOT 1.2. – 15.2.

8 A Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

12.2. klo 18.30 kirkon kokoustilassa. Katulähetyksen lounas ke 7.2. ja 14.2. klo 11 alkaen kirkkosalissa. Maksuton yhteisölounas on valmistettu Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruuasta. Päivälähetyspiiri ke 7.2. ja 14.2. klo 13 kirkon kokoustilassa. Arki-illan iltakirkko ke 7.2. klo 18. Riikka Wikström. Iltaperhekerho ke 7.2. ja 14.2. klo 18–20 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Seuraa ja toimintaa lapsille, aikuisille vaihtelua ja vertaistukea arkeen. Iltapuuro klo 19.30. Iltarukouspiiri ke 7.2. ja 14.2. klo 18.40 kirkon kappelissa. Vanhemman väen piiri to 8.2. klo 13 seurakuntasalissa. Naisten saunailta to 8.2. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. OlenNainen-naistenilta: Armo päästää irti la 10.2. klo 15 seurakuntasalissa, TM Arja Seppänen. Lisäksi musiikkia, yhteistä pohdintaa ja kevyt ateria. Ilm. viim. 2.2. kristiina. rauhakallio@evl.fi, p. 044 422 0469 tai irma.liljestrom@evl.fi, p. 050 553 8459. Messu su 11.2. klo 10. Minttu Haapalainen, Riikka Wikström, Jani Vanhala, Jussi Salonen. Pyhäkoulu messun yhteydessä. Kirkkokahvit. Korson kirkon urut 15 vuotta -urkumatinea su 11.2. klo 15. Kari Jerkku, Martti Sirviö ja Airi Saloniemi. Käsiohjelma 5 e. Kahvit kirkkosali 2:ssa. Tuhkakeskiviikon messu ke 14.2. klo 18. Minttu Haapalainen, Pirkko Yrjölä, Jussi Salonen, Airi Saloniemi, Kaarna-yhtyeen laulajia.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30. Hartaus ti ja to klo 11. Kastesukkien kudontaa ma 5.2. klo 12 Kirkonkulmassa.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 1.2. ja 8.2. klo 9–11.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Perhekerho ti 6.2. ja 13.2. klo 9–11.30. Vanhemman väen piiri ke 14.2. klo 13.

MUUALLA Saturnuksen päiväkodin avoin toiminta. Seurakunnan työntekijä paikalla to 1.2. klo 11.30–14 ja ke 7.2. klo 8.30–11 (Kaakkoisväylä 8). Diakonian matka Tallinnaan 9.–10.3. Lähtö Korson kirkolta pe klo 8.30. Viron kansallisen sinfoniaorkesterin Shanghai-konsertti, käynti taidemuseo Kumussa. Hinta 180 e / 2hh ja 205 e / 1hh sis. laiva- ja bussimatkat, majoituksen Tallink City -hotellissa, lounaan pe ja la, konserttilipun ja kahvit, museolipun, opastetun kierroksen ja kiertoajelun. Ilm. viim. 5.2. kirkkoherranvirastoon, p. 09 8306 552.

KASTETTU Veikko Elias Huittinen, Ilmari Armas Rouhiainen, Aino Olivia Tala, Jooa Kasperi Tokola, Taavi Veikko Armas Kontiainen, Enna Siiri Martta Pulliainen, Noel Vilho Rissanen, Irene Eija Inkeri Salo.

HAUTAAN SIUNATTU Oiva Kalevi Pirhonen 84 v, Mauno Juhani Tyni 78 v, Seppo Juhani Pitkänen 64 v, Johan Matti Sohkanen 56 v, Marko Allan Kartomaa 50 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 8306700 Avoinna ma–pe klo 9–15, rekolan.seurakunta@evl.fi. rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa kirkolla ma-ti klo 11–14, Asolan seurakuntatalossa to klo 11–14, p. 09 8306 707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11, Asolan seurakuntatalolla to klo 9-11. Ajanvaraus ti ja to klo 9–11 p. 09 8306706 rekola.diakonia@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Lapsikuorojakso: Harjoitukset: su 4.2. klo 14-15, la 10.2. klo 15-16 (Asola!), ja su 11.2. klo 9, sekä esiintyminen su 11.2. klo 10 perhemessussa. Tied. noora.hultin@evl.fi. Perheiden avoin olohuone ma, ti, to, pe klo 9-14. Lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Torstaisin kirkkomuskari. Pyhäkoulu su 4.2. klo 10 Messu su 4.2. klo 10. Vappu Olsbo, Noora Hultin. Eero Untamala. Yhteisvastuukeräyksen avaus, Nina Silander Kirkon Ulkomaanavusta kertoo keräyskohteista. Rekolan Martat ja Silmukkaryhmä myyjäisissä.Yhteisvastuutuotteita. Yhteisvastuukerääjäksi? Tied. sannamari.rusi@evl.fi, p.0503290361. Taidekerho 4-7v lapsille, ma klo 14. Lisätiedot petri.piirainen@evl.fi. Yläovet auki ma klo 18. Maksuton iltapala, saunamahdollisuus (omat tarv. mukaan). Miesten raamattupiiri ma 5.2. klo 18.30. Diakoniakahvila ti klo 9-11. SilmukkaSiskot-ryhmä ke klo 9.30 Open Doors, nuorten avoimet ke klo 18. Pyhän Andreaan kirkon kuoro ke klo 18. Lisätiedot noora.hultin@evl.fi. Raamattupiiri ke 7.2. klo 18.30. Raamattu- ja keskustelupiiri to 8.2. klo 13-15. ”Kotiinpaluu” - Raamattulauantai la 10.2. klo 13.30-18. Raamattua esityksin, sanoin ja sävelin. Laskiaissunnuntain perhemessu su 11.2. klo 10. Laura Leverin, Noora Hultin. Hernekeittolounas ja laskiaispullaa. Ei pyhäkoulua. Perheiden ehtoollishetki ma 12.2. klo 10. Laura Leverin, Noora Hultin ja lapsityön tiimi. Iltamessu ma 12.2. klo 17.30. Laura Leverin. Tuhkakeskiviikon messu ke 14.2. klo 19. Ben Ahlroos. Pyhän Andreaan kirkon kuoro, joht. Noora Hultin, Esa Pietilä. Vanhemmuuden trilogian 2. ilta to 15.2. klo 18. Luennoitsijana kouluttaja ja tutkija Kaisa Vuorinen. Aihe: ”Huomaa hyvä lapsessa”. Yli 3v. lastenhoitoon ilmoittautuminen diakonia.rekola@evl.fi ti 13.2. mennessä. Asolassa ei siis YH-iltaa. Sururyhmä läheisensä menettäneille to 8.3. Kokoontumisia on 6-7, max 8 osallistujaa. Luottamuksellinen vertaisryhmä ja osallistujilta edellytetään osallistumista joka kerta. Ilm. viim.3.3. pastori Vappu Olsbo, p. 050 414 5610 vappu.olsbo@ evl.fi tai diakoni Siru Rantanen p. 050 342 6155 siru.rantanen@evl.fi.

ASOLAN SEURAKUNTATALO

PYHÄN LAURIN KIRKKO

Asolantie 6, p. 050 573 6329 Ryhmänohjauksen jatkokurssi tiistaisin 6.-27.2.18. Iltapala. Yhteistyössä Vantaan kaupungin asukaspalvelut, SPR Korson osasto, Vantaan Mielenterveysseura sekä Rekolan seurakunta. Ilm. irma.liljestrom@evl.fi tai 050 553 8459, eija.pulkkinen@vantaa.fi tai raili. welin@gmail.com. Maalausryhmä ma klo 10. Avoimet ovet perheille ti klo 9-12. Lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Ötökkäkerho 4-6v lapsille ti klo 13. Lisätiedot petri.piirainen@evl.fi. Kipuryhmä ti 6.2. klo 15. Aihe Kuka minua kuuntelisi. Puutarhapiiri ti 6.2. klo 18. Aihe Suomalaiset viherpihat. Saviryhmä ke klo 12. Naiset 50+ ke klo 13. Päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä. Asolan Ankkuri-aamupala to klo 9-11. Älynystyrät Ällikällä to 8.2. klo 13. Tehtäviä muistin säilyttämiseksi. Asolan Silmukkaryhmä to klo 16-18. Kansainvälinen ilta su 11.2. klo 16. Perheiden ehtoollishetki ti 13.2. klo 10. Laura Leverin, Noora Hultin ja lapsityön tiimi. Seniorikahvila ma 12.2. klo 13. Työikäisten raamattupiiri ma 12.2. klo 18-19.30.

Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Kynttilänpäivän messu su 4.2. klo 12, mukana Tikkurilan kirkkokuoro. Päivi Helén, Johanna Jakonen, Iina Katila. Laskiaismessu su 11.2. klo 12, Tuula Lapveteläinen, Jyrki Kaukanen, Samppa Laakso.

MUUALLA Yhteiskristillinen päiväpiiri ma klo 13-15. Rautkalliontie 4:n kerhotilassa. Hanna-rukouspiiri ma 5.2. klo 18-19.30 Lampirannalla, Tertunkuja 4 B. Vanhemman väen iltapäivä ti 6.2. klo 13 Leenakodissa, Eteläinen rastitie 12. Nuorten sähly to klo 16-17.30. Rekolanmäen koululla. Oma maila, kengät, peliasu. Yhteiskristillinen rukouspiiri pe klo 19-21.30 Rautkalliontie 4:n kerhotilassa. OlenNainen-naistenilta la 10.2. klo 15-19 Korson kirkon seurakuntasalissa. Aihe Armo päästää irti. Alustajana TM Arja Seppänen.

KASTETTU Pyry Ilmari Ikävalko, Jadessa Inna Jannica Väisänen.

HAUTAAN SIUNATTU Matti Antero Janhonen 79 v, Eevi Tarnanen 92 v, Timo Allan Öhman 63 v, Eila Annikki Päivärinta 86 v, Esa Tapani Riikonen 53 v, Aino Mirjam Pystynen 95 v, Kerttu Kustaava Seppälä 93 v, Eero Juhani Vartiainen 84 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B, avoinna ark. klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Tilavaraukset arkisin klo 9–15 p. 09 8306333. Päivystävä pappi ark. klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs.) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma klo 10-11.30 ja to klo 9-10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

PYHÄN LAURIN KAPPELI Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Musiikillinen teemamessu su 11.2. klo 18. Virsimeditaatiota, laulamme kampiliiran säestyksellä sekä säestyksettä. Susanna Tollet (kampiliira, nokkahuilu, laulu) ja Iina Katila (laulu), pappi Tuula Lapveteläinen.

SEURAKUNTIEN TALO Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Naisten rukouspiiri pe 2.2. ja 9.2. klo 18, Emmauksen kokoushuone. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 3.2. ja 10.2.klo 15, Bethanian 4. krs kokoushuone. Vantaan kristillisten raamattupiiri ma 5.2. klo 13, Emmauksen kokoushuone. Israel-piiri ma 5.2 klo 18.30 Viraston asiakastila. Lähetyksen päiväpiiri ti 6.2. ja ti 13.2. klo 13, Bethanian 4. krs kokoushuone. 6.2. aihe kiinankielinen koulutustyö, vieraana lähetystyöntekijä. Miesten saunailta Bethaniassa ti 6.2. klo 17. Iltapala 5e, omat pyyhkeet. Rukouspiiri ti 6.2. ja ti 13.2. klo 19, Emmauksen sielunhoitohuone. Aamurukouspiiri ke 7.2. klo 8, Emmauksen sielunhoitohuone. Kirkon ruokailu - lämmin lounas sitä tarvitseville ja seuraa kaipaaville ke 7.2. ja ke 14.2. klo 12, Nuorisotila (Unikkotie 5 C). Vuoronumeroiden jako ala-aulasta klo 11.30. Ruokailun alussa lyhyt hartaus klo 12, päättyy klo 13.15. Vapaaehtoinen maksu. Yli 40- ja yli 60-vuotiaiden sinkkutoiminnan suunnittelua ke 7.2. klo 18, Bethanian 4. krs kokoushuone. Hanna-piiri to 8.2. Klo 9.30 lenkille kirkon edestä. Työikäisten leskien vertaistukiryhmä Winkut su 11.2. klo 17, Emmauksen kokoushuone. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 12.2. klo 13 Nuorisotila (Unikkotie 5 C, A-rapusta hissi). Mari Chaulagai kertoo lähetystyön kuulumisia. Gospel-lattarit ti 13.2. klo 19 Nuorisotila (Unikkotie 5 C). Armollinen tanssitunti lattarimusiikin tahdissa. Mukaan liikuntavarusteet ja juomapullo. 5e/krt lähetystyön hyväksi.

PIENTEN PAIKKA Unikkotie 5 a (Käynti Vehkapolun kävelykadulta) Pienten paikka auki pe 2.2. ja pe 9.2. klo 9–15. Iltaperhekerho ma 5.2. ja ma 12.2. klo 17–18.30. Perhekerho ti 6.2. ja ti 13.2. klo 9.30–11.30, perhemuskari alussa. Pienten paikka auki ke 7.2. ja ke 14.2. klo 16–19.

OLOTILA Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223 tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila Kahvila auki ma–pe klo 10–15. Taidetta 5.2.–4.3. Mitä ajatuksia Yhteisvastuukeräyksen teemat köyhyys, ruoka, puhdas vesi ja valinnanvapaus herättävät vantaalaistaiteilijoissa? Osa teoksista myynnissä YV:n hyväksi. Kysy neuvoa tietoteknisissä asioissa ma 5.2. ja ma 12.2. klo 12–13.

Opastusta mm. tabletin, netin ja kännykän käytössä. Neuvontaa myös ajanvarauksella, p. 09 8306 302. Latausvartti to 1.2, to 8.2. ja to 15.2. klo 16.15, Jaakko Hyttinen. Laulupiiri pe 2.2. (Terje Kukk) ja 9.2. (Iina Katila) klo 15.30. Kynttilänpäivän messu ja kirkkokahvit su 4.2. klo 10, Sanna Heikurinen, Janne Silvast, Meiju Riihelä, Samppa Laakso. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Iltaehtoollinen ke 7.2. klo 18, Terhi Viljanen, Iina Katila. Laskiaismessu su 11.2. klo 10, Mirka Härkönen, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso. Herättäjän toimikunnan vuosikokous ja siioninvirsiseurat su 11.2. klo 17, Jaakko Hyttinen. Sukkelat sukankutojat ti 13.2. klo 10–12. Tule neulomaan diakonian asiakkaille tai Kirkon Ulkomaan avun hyväksi. Talo tarjoaa langat tähän. Otamme vastaan sukkalankalahjoituksia. Yhteysilta ti 13.2. klo 18.30. Vierailija Kalevi Marin. Tuhkakeskiviikon iltaehtoollinen ke 14.2. klo 18. Teetarjoilu, Johanna Jakonen, Toomas Takala, Iina Katila.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Perhepäivä pe 2.2. ja 9.2. klo 9.30–14. Kynttilänpäivän vauvakirkko su 4.2. klo 16. Mukaan voi ottaa oman helistimen. Lopuksi kahvia, teetä ja sosetta vauvoille. Pyhäkoulu su 4.2. ja su 11.2. klo 11. Isä–lapsikerho ti 6.2. ja 13.2. klo 17.30–19. Pieni iltapala maksua vastaan. Lisät. outi.myllyla@evl.fi p. 050 327 1634. Yhteysilta ke 7.2. ja ke 14.2 klo 17–19.30. Naisten lenkkisauna to 8.2. klo 18. Iltapala 2 e.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 1.2, to 8.2. ja to 15.2. klo 9.30–11. Raamattua ja lähetysasiaa teekupin ääressä to 1.2. ja to 15.2. klo 18. Lapset tervetulleita. Pyhäkoulu su 4.2. klo 11.

PAKKALAN KERHOHUONEISTO Käräjäkuja 1 B, 09 830 6223 Pakkalan aamukahvit ti 6.2. ja 13.2. klo 9-11. Mahdollisuus tutustua alueen asukkaisiin, tehdä yhdessä aamupalaa tai piipahtaa vain kahville. Maksuton, toteutus Yhteisen pöydän kanssa. Lisät. p. toomas. takala@evl.fi 0503474995

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 5.2 ja 12.2. klo 9.30–11. Kerho aikuisille ke 7.2. klo 14. Keskustelua ystävyydestä, askartelemme ystävänpäiväkortteja.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 6.2. ja ti 13.2. klo 9.30–11.30, perhemuskari lopussa. Ilosanomapiiri ke 14.2. klo 17. Keskustelua Raamatusta, lapsille pyhäkoulu.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 1.2, to 8.2. ja to 15.2. klo 9.30–11.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 1.2. – 15.2.

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

RENATO ARAP/ ISTOCK

3× ELINA MANNINEN

Yhteisvastuu keräyksen hyväksi

Lounaalla Yhteisvastuun hyväksi nautitaan lounasta ja kahvitellaan keräyksen avauspäivänä Hämeenkylän ja Korson kirkoilla. Hämeenkylän kirkon lounas maksaa 10 e tai kahvi runebergintortulla 5 e. Korson kirkon lounaan hinta on 5 e aikuisilta ja 2 e lapsilta. Yhteisvastuulounas su 4.2. klo 10 alkavan jumalanpalveluksen jälkeen Hämeenkylän kirkolla, Auratie 3, ja Korson kirkolla, Merikotkantie 4. Kysy lapselta, mikä hänelle oli tänään arvokasta.

Huomaa hyvä lapsessa, näe pintaa syvemmälle

VANHEMMAT TOIVOVAT, että lapsi voi hyvin. Kun lapsella on vaikeuksia, häntä halutaan auttaa korjaamalla heikompia puolia. Hyvät puolet voivat jäädä piiloon, mikäli keskitytään heikkouksiin. – Jos kiinnitetään huomiota enemmän lapsen plussapuoleen, korjattavaa jää vähemmän. Positiivisiin puoliin keskittyminen auttaa lasta kehittymään. Kannattaa siis vahvistaa lapsessa luottamusta siihen, että hän osaa jo monia asioita ja että uusia taitoja pitää harjoitella sinnikkäästi, Kaisa Vuorinen sanoo. Lapsen pitää saada tuntea itsensä rakastetuksi omana itsenään niin, ettei hän tulisi nähdyksi pelkästään ulkoisten suoritusten kautta. Välillä on hyvä pysähtyä, tarkkailla lasta ja huomioida se, kuinka paljon iloa hän tuo. – Toisinaan voi asettua hetkeksi vaikka sylikkäin ja jutella. Tai illalla ennen nukkumaanmenoa voi kysyä lapselta, mikä oli hänelle tänään arvokasta, mikä meni hyvin tai mitä uutta hän uskalsi tehdä. Ennen kaikkea kysytään lapselta ja kuunnellaan hänen ajatuksiaan ja kokemuksiaan, Vuorinen sanoo. Aikuisen antama palaute muokkaa lapsen käsitystä itsestään. Sanat jättävät jälkiä sekä hyvässä että pahassa. Sanallisen palautteen perusteella lapsi alkaa ymmärtää omia mahdollisuuksiaan. Esimerkik-

Talviriehassa

si kun lapsi toimii ystävällisesti muita kohtaan, aikuisen kannattaa välillä kiittää siitä ääneen. – Silloin lapsi havaitsee, että tällaista hyvää minusta löytyy ja voin tuoda sitä eri tilanteissa esiin, Vuorinen selittää.

Paalutorin talviriehassa ratsastetaan poneilla ja tutustutaan ambulanssiin ja VPK:n paloautoon, elleivät ne ole hälytysajossa. Partiolaisten toimintapisteissä on puuhaa ja syötäväksi makkaraa, tikkupullaa ja munkkeja. Osallistumismaksuilla tuetaan Yhteisvastuukeräystä. Torilla voi tavata yhteisvastuukerääjänä myös Vantaan tulevan kaupunginjohtajan Ritva Viljasen. Yhteisvastuukeräyksen avaus su 4.2. klo 14–16 Myyrmäen Paalutorilla, Iskoskuja 3.

LAPSEN VAHVUUKSIA voivat Kaisa Vuorisen mukaan olla rohkeus, sinnikkyys, harkitsevuus, innostuneisuus ja vaatimattomuus. Aikuisten tulisi opetella huomaamaan lapsen eri puolia.

”

AIKUISEN ANTAMA PALAUTE MUOKKAA LAPSEN KÄSITYSTÄ ITSESTÄÄN

– Lasta saatetaan arvioida suoritusten ja lopputuloksen perusteella, mutta voisimme vanhempina laajentaa tapaamme ja nähdä lapsessa pintaa syvemmällä olevan hyvän, Vuorinen ehdottaa. Vuorovaikutushetkistä tulee palkitsevia, kun aikuinen näyttää lapselle olevansa aidosti kiinnostunut. – Meissä kaikissa on paljon sisäistä luontaista kyvykkyyttä. Kannatan aitoa resonoivaa positiivisuutta. Opitaan arvostamaan pieniä, hyviä hetkiä. Se on kantava voimavara. NINA RIUTTA

Huomaa hyvä lapsessa -kasvatusilta to 15.2. klo 18 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Kouluttaja Kaisa Vuorinen. Tilaisuus suorana verkossa vantaanseurakunnat. fi. Lastenhoito järjestetty yli 3-vuotiaille lapsille. Hoitoon ilmoittautumiset 13.2. mennessä diakonia.rekola@evl.fi.

ALEXIA KHRUSHCHEVA

rityisluokanopettaja ja kouluttaja Kaisa Vuorisen mielestä lasta ei pidä koko ajan kehua, vaan kannustuksen voima on oikeassa ajoituksessa ja vuorovaikutuksen hetkissä. – Aikuinen saa kiittää, havaita ja nostaa esille hyviä asioita lapsessa. Me aikuiset tiedämme itsekin, kuinka hyvältä tuntuu, kun joku sanoo meille jotain positiivista. Palaute vahvistaa luottamusta omiin kykyihin. Siinä on avaimet jopa itsensä ylittämiseen, Vuorinen toteaa.

ISTOCK

Positiivisiin puoliin keskittyminen auttaa lasta kehittymään.

Laskiaisriehassa

Koko perheen laskiaisriehassa lapset pääsevät ratsastamaan poneilla, ajelemaan koiravaljakoilla ja kokeilemaan seikkailurataa. Tarjolla on laskiaisherkkuja hernerokasta laskiaispulliin. Varaa mukaan käteistä. Tapahtuman tuotto menee Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Laskiaisrieha su 11.2. klo 10–13 Ylästön seurakuntatalolla, Lehtikummuntie 2. KATRIINA HARVIAINEN

MENOT 1.2. – 15.2.

10 A Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

Laskiaisrieha Ylästössä su 11.2. klo 10–13. Poniratsastusta, koiravaljakkoajelua, seikkailurata, askartelua. Myynnissä (käteinen) hernerokkaa, grillimakkaraa, vohvelia, laskiaispullia, kahvia ja mehua. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 12–14, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkolla ti klo 14–16, to klo 9–11,p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

MUUALLA

MYYRMÄEN KIRKKO

Silkin aamiaisklubi pe 2.2. ja 9.2. klo 10 – 12 asukastila Silkinportti ( Tikkurilantie 44 F, 2. krs, sisäpihalta). Voit tulla valmistamaan aamiaista tai suoraan syömään ja tapaamaan muita alueen asukkaita. Aamiaisessa hyödynnetään Yhteisen Pöydän tarjoamia elintarvikkeita. Maksuton. Lisät. toomas.takala@evl.fi tai 0503474995 Kylväjän raamattupiiri ma 5.2. klo 14 Kylväjän toimisto, Tikkuraitti 11, 2. krs. Yhteisvastuun lipaskeräys vko 6 ja 7 Tikkurilan kauppakeskuksissa. Varaa keräysvuoro Olotilasta tai toomas.takala@evl.fi, p. 0503474995. Malminiityn kerho ma 12.2. klo 13.30–15, Kerhotila, Malminiityntie 16. Keskustelua ystävyydestä ja ystävänpäiväaskartelua. Mukana diakoni Toomas Takala. Nuorten aikuisten leiri Holman Jukolassa 9.-11.3. Hinta 20e sisältää kuljetuksen, ruuat ja majoituksen. Ilm. p. 050 310 6824 terhi.viljanen@ evl.fi. Lisät. Facebook Tiksin nuoret aikuiset. Sururyhmä alk.ti 10.4. klo 16.30– 17.30 Pienten paikka (Vehkapolun kävelykatu). Vertaistukiryhmä läheisensä menettäneille. Käytämme musiikkia osana surun käsittelyä. Ryhmäläisiä sitoo vaitiolovelvollisuus, kokoonnumme ti 6 kertaa. Ohjaajina pastori Tuula Lapveteläinen sekä musiikki- ja psykoterapeutti Tuuli Uosukainen. Ilm. 3.4. mennessä p. 050 523 6308 tuula. lapvetelainen@evl.fi.

Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Marjut Korhosen valokuvataidenäyttely Kohtaamisia 4.2. saakka. Myyrmäen kirkon lounas ti, ke, to klo 11–13. Lounaslista: vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas Keskipäivän rukoushetki ma, ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa. Perheraamis torstaisin klo 10–11.30. Seniorikerho torstaisin klo 13.30–15 iso srk-sali. Nuortenilta torstaisin klo 18–20. Kirkkoravintola pe 2.2. klo 11. Aloitamme klo 11 kirkkohetkellä. Messu su 4.2. klo 10. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Hannu Pöntinen ja Kari Jerkku. Vantaankosken kantaattikuoro. Lastenkirkko sunnuntaisin klo 10–11. Yhteisvastuukeräyksen avajaislounas su 4.2. klo 11.30–12.30. Hernekeittoa, kahvia ja pannaria, 10 e. Pelkkä keitto 6 e, pannari 2 e, kahvi 2 e. 0–6 v. ilmaiseksi, 7–12-v. puoleen hintaan. Familycafé on Sundays 4–6 pm Café. For children and families with multicultural background. With us you get a chance to meet other families and strengthen your language skills. Siioninvirsiseurat su 4.2. klo 16. Puhujana mm. Jukka Nevala. Carpenter’s Cafe, kansainvälinen kahvila maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 10–15 monitoimitilassa. Tarjolla kahvia, teetä, pientä syötävää. Raamattupiiri Ilosanoma ma 5.2. klo 17.30–19. Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8 takkahuone. Perhemuskari tiistaisin klo 9.30– 11.30. Kausi 60 e. Pikkunorsun muskarikirkko ti 6.2. klo 9.30. Israelpiiri ti 6.2. klo 18–19.30 takkahuone. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 Café. Naisten raamattupiiri ke 7.2. klo 18.30–20. Laulupaja ke 7.2. klo 18.30–20 Café (monitoimitila). Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Laskiaisen virsiä ja lauluja. Me kynät -kirjoittajaryhmä pe 9.2. klo 16–19. Messu su 11.2. Kristiina Hyppölä ja Anne Viljamaa. J. S. Bach ja muita mestareita -soolopianokonsertti su 11.2. klo 18.15. Pianotaiteilija Risto Lauriala. Vapaa pääsy, käsiohjelma 15 e. Naisten raamattupiiri ma 12.2. klo 10–12 takkahuone. Hanna-piiri ma 12.2. klo 13–14.30. Miesten piiri ma 12.2. klo 18.30–20 takkahuone. Emil Anton: Katolisempi kuin luulit – Suomen historiasta ja luterilaisuudesta. Raamattupiiri ke 14.2. klo 14–15 St. Martinin kappeli. Kylväjä-ilta ke 14.2. klo 17.30–19.30 Monitoimitila. Lepotila ja tuhkakeskiviikon messu ke 14.2. klo 18–19.15. Oili Karinen ja Katariina Kopsa. Lepotilassa voi hiljentyä klo 18 alkaen. Messu klo 18.30.

KASTETTU Julius Artur Vilkama, Adessa Lumina Nuutinen, Edith Alva Tuulia Andersson, Aarne Viljami Kekki, Hilma Matilda Nieminen, Jimmy Elmeri Tran, Jalo Antti Kristian Vesilahti, Anni Linnea Punkari, Noel Christian Savolainen, Julius Artur Vilkama, Alina Hannele Jurkkola, Lumi Helmi Eveliina Jalonen, Leonardo Antonio Busi, Evan Jaakko William Vanamo, Viola Maija Tuulia Ukkonen, Lili Filiina Saaranen, Emma Siiri Olivia Pietikäinen, Casper Kim Juhani Tamminen, Nelli Sofianna Kalliojärvi, Charlotte Marry Pike, Leevi Henrik Holopainen, Nuppu Annikki Henttonen, Saimi Pauliina Liljeberg, Elsa Alina Ali-Löytty, Viona Leia Linnea Pitkäniemi, Eevi Alina Lakio.

HAUTAAN SIUNATTU Tyyne Mirjam Halonen 90 v, Vieno Kaarina Hautaniemi 76 v, Pentti Olavi Kalajoki 69 v, Irva Helena Synnöve Hellman 79 v, Kari Johannes Ensio Mäkinen 73 v, Osmo Lauri Lankinen 72 v, Seppo Jaakko Matias Kukkoaho 70 v, Taimi Snäll 90 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan. Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11.30. Kausi 60 e. Vaatevarasto avoinna to 1.2. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726. Ekavauvakerho perjantaisin klo 9–11. Perhekahvila maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e. Rukouspiiri ti 6.2. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattupiiri ti 6.2. klo 18.30–20 srk-sali. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14. Perhemuskari keskiviikkoisin klo 15–17. Kausi 60 e. Lasten lauluryhmä Kastehelmi harjoittelee Kivistön kirkolla keskiviikkoisin klo 17.15–18.15. Ilmoittautuminen paikan päällä. Alakoulu- ja eskari-ikäisille. Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217. Miesten saunailta ke 7.2. klo 18.30–21. Pikkunorsun muskarikirkko toi 8.2. klo 9.30. Brunssi la 10.2. klo 11–14. Brunssin hinta 7 e / aikuiset, 3 e/ 3 vuotta täyttäneet lapset. Hyvää ravintoa -messu su 11.2. klo 16. Taaperokirkko. Kristiina Hyppölä ja Eveliina Pulkkinen.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Vertaisryhmä esikoisten ja taaperoikäisten vanhemmille lapsineen. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11.30. Kausi 60 e. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30. Perhemuskari torstaisin klo 15–17. Kausi 60 e. Kahvila Olotila maanantaisin klo 11–13.30. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11.30. Martinristin lähetyspiiri ti 13.2. klo 18.30.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20. Raamattupiiri ti 13.2. klo 17.30–19. Roomalaiskirje.

KANNU Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

MUUALLA Talvirieha su 4.2. klo 14–16 Paalutori, Myyrmäki. Poniratsastusta, VPK:n

paloautoon voi tutustua (ellei hälytysajoa), ambulanssi piipahtaa paikalla, onnenpyörä, partiolaisten toimintapisteitä. Myynnissä munkkeja, tikkupullaa, makkaraa, mehua ja kaakaota. Osallistumismaksut Yhteisvastuukeräykseen. Lastenkirkko Viherpuiston asukaspuistossa, Vihertie 56d ma 12.2. klo 10–10.30. Perhemuskari maanantaisin klo 14.30–16 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Muskari 3–6-vuotiaille maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e.

KASTETTU Ottilia Orvokki Seppä, Julius Viktor Blomqvist, Niklas Aukusti Laine, Tiina Maria Rautiainen, Lenni Tapio Ryyppö, Iida Martta Karoliina Ranema.

HAUTAAN SIUNATTU Alice Anna Sirkkunen 96 v, Lempi Esteri Sulander 93 v, Anja Kaarina Lindqvist 86 v, Raimo Santeri Penttonen 81 v, Väinö Matias Niinimaa 80 v, Kari Tapio Saarela 74 v, Vesa Jouko Saarto 69 v, Jouko Juhani Hämäläinen 64 v, Tarja Hannele Elisabet Lehto 64 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må-fre kl. 9–13. vandasvenska@evl.fi. Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30.

HELSINGE KYRKA S:T LARS Högmässa 4.2 och 11.2 kl. 10.

MYRBACKA KYRKA/S:T MARTINS KAPELL Mässa i Taizéanda 4.2 kl. 12. Kyrkostunden för barn 8.2 kl. 9.30. S:t Martins diakoni-och pensionärskrets 13.2 kl. 12.30. Missionskväll med internationell diakoni 14.2 kl.18. Sångstund för barn 15.2 kl. 9.30.

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Pysselcafé, barn i åk 3-6, 6-7.2, 13-14.2; kl. 13-17. Familjecafé 7.2, 14.2; kl. 9.30-12.

BAGARSTUGAN Ungdomskvällar ons udda veckor kl.18-21.

FOLKHÄLSANHUSET Veckomässa 2.2 kl. 14. Dickursbykretsen 14.2 kl.14.

FÖRSAMLINGENS UTRYMMEN PÅ VALLMOV. 5 A, 2 VÅN. Morgonmässa 7.2 kl. 9. Sällskaps- och brädspelskvällar för ungdomar ons, i regel jämna veckor kl.18.

ÖVRIGT Familjedag 11.2 kl. 12-15 Lantbruksmuséet, Nybackagr. 2. Andakt kl.12. Uteaktiviteter, bl.a. ridning. Ärtsoppa och fastlagsbulle 5 e / pers. till förmån för insamlingen Gemensamt Ansvar.

DÖPTA Mikael Oskar Alvar Flinck, Alvar August Frantsi, Linnéa Christina Mirjam Jussila.

DÖDA Albert Torbjörn Lindquist 80 år, Irva Helena Synnöve Hellman 79 år, Solveig Margareta Petroff 86 år.

Apua ja tukea PERHENEUVONTA Ajanvaraus ma, ke-pe klo 9-11, ti klo 14-17, p. 09 8306 330. Tunnekeskeinen parisuhdekurssi alkaa ti 27.2. Tikkurilassa. Ohjaajat: perheneuvojat Riitta Tapionsalo ja Juhani Koskelin. Ilmoittautumiset 2.2. mennessä p. 09 8306330 tai riitta.tapionsalo@evl.fi.

RETRIITIT JA HILJAISUUS Siveltimen jälkiä elämäni maisemassa – taideretriitti Heponiemessä 9.–11.2. Ohj. Anja Korte ja Tiina Palmu. Runo aukkona todellisuuteen – runoretriitti Snoanissa 2.–4.3. Ohj. Tarja Korpela ja Liisa Pietilä. Ilm. molempiin www.vantaanseurakunnat.fi/retriitit

KEHITYSVAMMAISILLE Minun seurakuntani tutkimus. Piirrä, maalaa tai valokuvaa oma seurakuntasi ja lähetä kuva ja tutkimuslomake Kristiina Tuohimaa-Salminen, PL 56, 01301 Vantaa. Tutkimuslomakkeita voi tilata kristiina.tuohimaa-salminen@evl.fi tai p. 050 433 4232 Uutiskirje ajankohtaisista asioista ja tapahtumista osoitteesta http:// vantaan-srk-kehitysvammaisille. mailpv.net/

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen raamattupiiri 6.2. klo 15 Kannelmäen kirkolla Helsingissä, Vanhaistentie 6. Vieraana Markus Bäckman. Viittomakielinen perhekerho 9.2. klo 9.30-12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B,3 krs. Espoo. Lapsille pyhäkoulu. Viittomakielinen kohtaamispaikka 13.2. klo 12-14 Myyringissä, Liesitori 1. Lounas klo 12-13 Cafe Popolossa.

PÄIHDETYÖ Ovi on auki – Astu sisään! 6.2. alkaen klo 10-12 Joka toinen tiistai. Unikkotie 5 aB, 3. krs. Elämäntarinat voimavaraksi -ryhmä 7.2. klo 14.30 Tikkurilan seurakunnan nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Johanna Lehmusmies ja Mariela Salminen. Avoin naistenryhmä 14.2. klo 14 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 aA, 3. krs. Lisätietoja Eeva Nurminen p. 050 3818 774.

1.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

Hammashoitoa

Palveluja tarjotaan

APTEEKIN TERVEYSPISTE

ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Nyt uudet kokoproteesit sekä suu- ja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan.

Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä!

Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). Tarjous voimassa 28.2.2018. Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen!

     

terveysmittaukset

EHT Ossi Vallemaa

(kolesteroli, hemoglobiini ym.)

p. 050-5533 050

haavanhoito korvahuuhtelu rokotukset ja injektiot muistitestaus lääkinnälliset tukisukat

Soita 010 2715 100

Keskustan Erikoishammasteknikot

Pitkänsillanranta 15 • 00530 Helsinki, katutaso Korsontie 8 • 01450 Vantaa, katutaso

Toimipisteet: Bulevardi, Hämeentie, Herttoniemi, Kauppalantie ja Malmi

Lakipalveluja

Sairaanhoitajan vastaanottoajat: Ma, ke ja to 9-16, ti 11-18, pe 8-15

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perunkirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Kauppakeskus Tikkuri, asematie 4-10, Puh. (09) 42827878

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen. SOITA JA KYSY LISÄÄ

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Siivouspalveluja Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Myydään hautakiviä Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

STU

Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan työt edullisesti jo 30 vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla. Kysy tarjoustamme. P. 040-6378899

Hautauspalveluja Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

to 1.2. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 2.2. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. su 4.2. klo 12 kirkkopyhä Siltamäen kko,Jousimiehent.5, Hki; kahvit ja seurat. klo 16 Myyrmäen kko, Uomat.1, Vantaa (huom. aika!). klo 18 Pentin seurat, Alppilan kko, Kotkank.2, Hki (kahvit klo 17.30, Yv-messu klo 16). klo 18 Ankkuri, Keskusk.11, Mäntsälä. klo 18 kirkkopyhä Käpylän kko, Metsolant.14, Hki. Veisuuveljet. Kahvit ja pienet veisuut. ma 5.2. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. ti 6.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo, Kamppi). 10.-11.2. Hengellinen Kuukauslehti 130, Kallion kko, It. Papink. 2, Hki. la 10.2. klo 15-17 paneelikesk. ”Mihin tarvitaan kristillistä mediaa?” mm. Simo Juntunen, Riitta Kalliorinne, Ruut Luukkonen, Joona Raudaskoski, Freija Özcan; kahvit. klo 18 Herännäisnuorten kuoron konsertti, joht. H.-M.Hapuli. su 11.2. klo 10 kirkkopyhä Kallion kko, saarna V.-M.Hynninen; tarjoilu ja seurat, mm. lausunta E.-M.Haukinen. klo 16 HK 130 Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi), mm. T.Orpana, J.Elenius. klo 17 uusien Sv-säv. opett. Tikkurilan Olotila, Unikkot. 5a/Vehkap., Vantaa. klo 18 Kirkonkulman nrsotila, Kirkkot.6, J-pää. klo 18 Klaukkalan kko, Ylitilant.6, N-järvi. ke 14.2. klo 19 Körttikodin seurat. pe 16.2. klo 18 Hyvinkään srk-kesk. pieni juhlasali, Hämeenk. 16.

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 4.2 klo 13.30 (Ap.t. 12-13) Pietari vapautuu vankilasta - Raimo Vanninen Barnabas ja Saul lähetystyöhön - Heikki Junttila

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ilmainen arviointi + k-vähennys. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Myydään asuntoja ASUNTO ESPANJASSA Kalustettu huoneisto oh+mh+kk+kph, iso parveke, merinäköala, hyvä ranta 150 m, autopaikka hallissa. Hinta 75 000 euroa. Puh. 041 700 8949

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

12 A Kirkko ja kaupunki | 1.2.2018

Työnantajan luottokorttia ei tarvita SEURAKUNTIEN JA muiden kirkollisten toimijoiden luottokorttien käyttö ja sen kontrolli on noussut keskustelunaiheeksi. Vielä kukaan ei ole kuitenkaan esittänyt yksinkertaista kysymystä: Miksi työntekijöillä pitää olla työnantajan luottokortti? Toiminnallisesti samaan tulokseen päästään, kun työnantaja maksaa kunkin työntekijän oman luottokortin vuosimaksun ja asianomaiset hoitavat myös työtehtäviinsä kuuluvat maksut tarvittaessa omalla luottokortillaan. Kun asianomainen laatii viivytyksettä kululaskunsa siihen liitettyine tositteineen, kortinhaltija ehtii saada rahansa työnantajalta hyvissä ajoin ennen kuin maksu veloitetaan pankkitililtä. Näin kukaan ei joudu rahoittamaan työnantajan toimintaa omilla varoillaan. Kokemus on moneen kertaan osoittanut, että alkuperäistositteista pidetään aivan eri lailla huolta ja kuluselvitykset tehdään viivytyksettä silloin, kun ilman tositteita perittävät maksut jäävät asianomaisen henkilökohtaiseksi tappioksi. Ulkomailla saattaa toki joissain tapauksissa olla vaikeuksia saada asianmukaiset kuitit maksuista, mutta eipä niitä silloin luottokortillakaan makseta.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Päivi Ruippo

Satiiri on vaikea mutta hieno laji

Miltä usko näyttää? PRAKASH MATHEMA

Kiitollisuus on aliarvostettua elämäntaitoa

Vapaan tahtomme avulla voimme valita

Laila Pesonen

Kuka tahansa voi tarvita apua KEILTÄ OTETAAN ja kuinka paljon? Entä missä kulkee yhteisvastuun takaraja? Näin kysyi tunnettu toimittaja A-P. Pietilä Helsingin Uutisissa 17.1. Hänen mielestään työttömän on myytävä omaisuuttaan ja tultava toimeen omillaan. Jokainen meistä tarvitsee jossain vaiheessa elämäänsä yhteiskunnan turvaverkkoja, emmekä silloin kyseenalaista saamaamme apua. Voimiemme tunnossa emme juuri sillä hetkellä tarvitse sosiaalisia tulonsiirtoja, mutta elämää ei voi ennustaa. Yhtenä kauniina päivänä matto kiskaistaan jalkojemme alta, ja liitymme jonon jatkoksi huonompiosaisten seuraan. Anoppini Rääkkylästä sanoi sen suoremmin: Et niin syvään sylkäise, ettet itse nuolaise. Tuomo Paloheinä

MONI ON pahoittanut mielensä Ville Rannan piirroksista. Mielestäni Ranta on tuonut satiirisen lähestymistavan oivallisesti uskonnolliseen ja kirkolliseen viitekehykseen. Välillä jutun juju on löytynyt helpommin ja välillä vaikeamman kautta. Aina se on ainakin allekirjoittaneelle avautunut. Se, kuuluuko satiiri kirkolliseen aviisiin, on toimituksen päätettävissä. Jos ei, niin olkoon sitten niin, mutta satiirikko Rantaa ei pidä siitä syyllistää tai kivittää. Mielensäpahoittajille opastukseksi: satiirissa kaikki ei ole alkuunkaan sitä, miltä se ensiksi saattaa näyttää. Eikä aggressiivinen provosoituminen yleensäkään ole paras lähestymistapa satiiriin. Saattaa hyvin helposti käydä niin, ettei näe metsää puilta tai ei näe puita metsältä tai ei näe kumpaakaan. Siunattua satiiria toivottaen: Juhani Laaksonen diplomi-insinööri Helsinki

Mikko Bergroth kauppatieteiden maisteri

KULTTUURIMME IHMISKÄSITYKSEN mukaan ihmisen perusolemus on rakkautta: totuutta, kauneutta ja hyvyyttä. Ihminen on luotu toimimaan totuudessa, kauneudessa ja hyvyydessä. Uloin ”kuoremme” sisältää pahuuden, jota sanotaan myös psykopatologiaksi. Tahtomme avulla voimme tehdä valintoja hyvän ja pahan välillä. Todellisuudessa olemme vapaita valitsemaan sen, mikä on oikein, emme sitä, mikä on väärää. Olemme sitoutuneet totuuteen, kauneuteen ja hyvyyteen, eli rakkauteen.

tahon hyväksikäyttää itseäsi. Et syntynyt tähän maailmaan raataaksesi itseäsi hengiltä. Suojele itseäsi. Elämäsi on sinun, ei kenenkään muun.

Rukous viisauden jumalattarelle. Lapsimunkki rukoilee Sarasvatin temppelissä Kathmandussa, Nepalissa. Sarasvati on hindulainen oppimisen ja viisauden jumalatar, luojajumala Brahman kumppani.

Haluaisitko osallistua tutkimukseen? TEEN HELSINGIN yliopiston teologisessa tiedekunnassa pro gradu -tutkielmaa itsemurhayrityksistä ja elämässä eteenpäin pääsemisestä yrityksen jälkeen. Tutkin myös uskonnollisuuden merkitystä itsemurhaprosessissa. Tutkimuksen kannalta ei ole väliä, mihin uskontokuntaan kuulut, tai kuulutko mihinkään. Henkilöllisyytesi ei tule tutkimuksessa esille. Voit osallistua tutkimukseen tulemalla haastateltavakseni tai kirjoittamalla kokemuksistasi. Haastattelu on mahdollista järjestää kasvotusten, puhelimessa tai Skypessä. Haastattelu kestää noin tunnin ja äänitän sen analysointia varten. Mikäli haluat kirjoittaa, voin lähettää sinulle kysymyksiä kirjoitustasi varten. Osallistumalla tutkimukseen pääset kertomaan kokemuksistasi, autat lisäämään ymmärrystä itsemurhayrityksistä ja elämässä eteenpäin pääsemisestä. Tutkimuksen tarjoamasta tiedosta on hyötyä itsemurhayrityksen kokeneille ja itsemurhakysymysten kanssa työskenteleville. Gradun ohjaajana toimii yliopistonlehtori Maija Penttilä.

Voit ottaa minuun yhteyttä sähköpostitse eveliina.hiltunen@helsinki.fi. Suuri kiitos jo etukäteen! Eveliina Hiltunen teologian kandidaatti, terveyden- ja sairaanhoitaja AMK

Elämän tahti on liian kova VOIKO KROONINEN väsymysoireyhtymä eli CFS-sairaus johtua siitä, että elämä on liian hektistä eikä ihminen ole saanut tarpeeksi lepoa? Etenkään ei ole ollut aikaa käydä läpi asioita, tunteita ja elettyä elämää. Jos ihminen aina vain puskee sisulla eteenpäin, lähtee aina lenkille ja salille, vaikka tunteet ja asiat kaipaisivatkin käsittelyä (puhuminen, itkeminen, kirjoittaminen) ja sielu kaipaa ja huutaa hidastamista, pysähtymistä, hiljentymistä ja rauhaa, niin silloin ihminen lopulta sairastuu, tavalla tai toisella. Hän ei kiireessään tunnista omia tarpeitaan. Pääsyy tähän kaikkeen on jatkuvaa suorittamista ja tehokkuutta korostava yhteiskuntamme, jossa ei muka saisi pysähtyä ja huilata ennen kuin haudassa. Jatkuva kiire ja stressi sairastuttavat suuren osan ihmisistä. Älä anna kenenkään tai minkään

OLEN TYÖSKENNELLYT useissa päiväkodeissa ja kouluissa Helsingissä ja Vantaalla. Näkemykseni mukaan lasten hoito, kasvatus ja opetus on yleensä laadukasta ja lasta ymmärtävää. On kuitenkin yksi asia, jota olen liian harvoin nähnyt opetettavan: kiitollisuus. Hämmästyttävän moni lapsi ei opi sitä kotonakaan. Helsinkiläisissä päiväkodeissa on usein aika isoja ja meluisia ruokailuhuoneita, joihin lapset tulevat, syövät ateriansa tai istuvat ja odottavat kun toiset syövät ja lähtevät vauhdilla jatkamaan päiväänsä. Jotkut kiittävät, useimmat eivät. Ruoka tuntuu länsimaiselle nykyihmiselle olevan itsestäänselvyys eikä sitä aina arvosteta. Kiitollisuus on tietenkin enemmän kuin kiittäminen, mutta kiittämisestä voi aloittaa. Kiitollinen ihminen kokee elämän valoisampana ja kestää koettelemuksia paremmin kuin kiittämätön. Kiitollisuus vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja vuorovaikutukseen. Se liittää ihmiset aitoon yhteyteen toistensa kanssa. Kiitollisuus on yksi moraalin perusta. Eikö ihminen, joka on köyhä mutta kiitollinen, ole paljon rikkaampi kuin varakas ja välinpitämätön? Sini Alén lastentarhanopettaja

Mielipiteet myös verkossa MIELIPITEITÄ VOI lukea ja kommentoida myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi > puheenvuorot.