Kirkko ja kaupunki 2018 03 espoo

HY VÄN TÄHDEN.

3

15.2.2018 kirkkojakaupunki.fi

Läsnäolo Laura Malmivaara yrittää lakata yrittämästä

A7 Hautaustestamentti auttaa omaisia hautajaisjärjestelyissä

B1 Ensin tuli maailma, sitten apina ja lopulta luterilainen pappi

B 6

B8 Näin katkaiset unettomuuden kierteen

SIMONE WEIL (1909–1943) KIRJASSAAN PAINOVOIMA JA ARMO

Aivojen näkökulmasta multitaskausta eli monen asian yhtäaikaista tekemistä ei tarkkaan ottaen ole olemassakaan – tietoinen tarkkaavaisuutemme on kohdistettuna aina vain yhteen asiaan kerrallaan.

MINNA HUOTILAINEN JA KATRI SAARIKIVI KIRJASSAAN AIVOT TYÖSSÄ (OTAVA 2018)

Iankaikkisesti

Hyvä on olemukseltaan erilaista kuin paha.

Paha on moninaista ja katkonaista, hyvä on yhtenäistä.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018 Sinä huolehdit ja hätäilet niin monista asioista. Vain yksi on tarpeen.

JEESUS EVANKELIUMISSA LUUKKAAN MUKAAN 10:41–42

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Miltä kirkko tuoksuu?

IKIVANHA KIVIKIRKKO, sisäseinät maalattu täyteen toinen toistaan kummallisempia kuvia. Yhdellä seinällä jättiläinen kantaa pikkulasta olkapäällään, toisella seinällä Aatami ja Eeva pakenevat paratiisista. Alttariseinällä neitsyt Maria paljastaa rintansa liekkimeressä kärsivien kadotettujen sielujen yllä.

Lohjan Pyhän Laurin kirkko. Siellä minä opin käymään messussa. Tai siis kirkonmenoissa, joiksi messuja silloin kutsuttiin, pian neljäkymmentä vuotta sitten. Minun on helppo ymmärtää, miksi Kirkko ja kaupungin lukijat äänestivät lempikirkokseen Vantaan keskiaikaisen Pyhän Laurin kirkon, oman rippikirkkoni kaiman. Vanhoissa kirkoissa on erityinen pyhyyden tuntu. Usein ne paitsi näyttävät kirkolta myös kuulostavat ja tuoksuvat kirkolta.

Toisaalta pidän kovasti myös esimerKIRKKO SAISI kiksi Malmin kirkosta, Tapiolan kirkosta MIELUUMMIN HAISTA ja Kampin kappelista. Ei kirkon tarvitse MEHILÄISVAHALTA olla vanha ja harjakattoinen käydäkseen KUIN LATTIAVAHALTA. kunnon pyhätöstä. Mutta jos toivoa voi, niin kirkko saisi mieluummin haista mehiläisvahalta kuin lattiavahalta.

”

MIKSI LOHJAN KIRKON neitsyt Maria näyttää paljasta rintaa? Maalaus on ajalta ennen naisen rintojen erotisoimista. Neitsyt Maria näyttää Lohjalla rintaansa Isälle Jumalalle vedotakseen kadotettujen puolesta. Hän muistuttaa ruokkineensa Jumalan Poikaa rintojensa maidolla, ettei yksikään sielu joutuisi kadotukseen.

Tämän muistamiseksi meillä on hyvä olla kirkkoja siellä täällä.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi PETTERI NUMMI

SIIHEN, ETTÄ JOKIN kirkko tulee erityisen tärkeäksi, voi johtaa moni asia. Usein ne syyt liittyvät tavalla tai toisella tapoihin ja perinteisiin. Niissä on vietetty tärkeitä hetkiä: menty naimisiin, toivotettu uutta elämää tervetulleeksi, jätetty viimeisiä tervehdyksiä tärkeille ja rakkaille ihmisille.

Uusia kirkkoja ei enää juurikaan rakenneta. Seurakunnat suuntaavat katseensa kauppakeskuksiin, joissa väki muutenkin liikkuu. Kauppakeskusten kappelit ja kerhohuoneet eivät koskaan voi korvata kirkkoja. Ei niiden tarvitsekaan: ainakin pääkaupunkiseudulla ovat kaikki halukkaat yleensä kirkkoon tarvittaessa mahtuneet.

Muiden seurakuntatilojen korvaajiksi hyvin suunnitellut kauppakeskuskappelit saattavat parhaimmillaan sopia erinomaisesti.

Olen hajottanut itseni liian moneen.

Kokoa sinä minut, Jumala, ja rauhoita niin, että näkisin sen, mikä on tärkeää.

Hyvä mieli silittämällä pehmeitä eläimiä Kirkko ja kaupungin lempeässä videosarjassa on tähän mennessä silitetty lammasta, kania, minisikaa, kanaa ja villakoiraa. Seuraavina vuorossa ovat vuohi, poni ja papukaija. Rauhoitu pehmeiden eläinten silittämisvideoiden parissa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/tv tai youtube.com/kirkkojakaupunki.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 15.2.2018

numero 3

Seuraava lehti ilmestyy 1.3.

KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ Taustalla Emma Rönnholmin valoteos Serve somebody MUU Kaapeli -gallerian näyttelystä joulukuussa 2017

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

3

Jumala liukuportaissa Kauppakeskukset korvaavat seurakuntakeskukset.

K

un pääkaupunkiseudulle rakennettiin 1950- ja 1960-luvuilla uusia asuinalueita, lähiön keskelle oli tapana pystyttää kirkko. Uusia kirkkoja nousi muutaman vuoden välein: Meilahteen ja Munkkiniemeen vuonna 1954, Herttoniemeen ja Lauttasaareen 1958, Pitäjänmäkeen 1959, Pohjois-Haagaan ja Munkkivuoreen 1963, Tapiolaan 1965, Kivistöön 1967, Kannelmäkeen 1968 ja niin edelleen. Nyt on toisin.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Helsinkiin on rakennettu ainoastaan Kampin kappeli, Espooseen Suvelan kappeli ja Vantaalle Pyhän Laurin siunauskappeli.

KIRKKO EI KUITENKAAN ole jäänyt nuutumaan bunkkereihinsa. Kun uusien kirkkorakennusten rakentaminen on hiipunut ja vanhoista on jouduttu luopumaan, kirkko haluaa olla siellä, missä sen jäsenetkin viihtyvät: kauppakeskuksissa.

– Tämä on ihan selkeästi valitsemamme strategia, kertoo Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Kai Heinonen.

– Aikaisemmin uusiin kaupunginosiin rakennettiin kappeli tai kirkko, mutta ne maksavat niin paljon, että se ei kannata.

Raha ei kuitenkaan ole ainoa syy. Kirkkorakennukset ovat ostarikansan silmissä eristäytyneitä ja kirkon kiinteistöväen silmissä kankeita: tilojen muokkaaminen tai niistä luopuminen ei käy tuosta vain.

Kirkko Helsingissä on tähän mennessä hankkinut kolme tilaa kauppakeskuksista: Vuosaaren Co-

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

lumbuksesta, Kannelmäen Kaaresta ja ensi vuonna avattavasta Pasilan Triplasta, johon tulee 500 neliömetrin seurakuntakeskus. Lisäksi kirkko on mukana esimerkiksi Arabian kauppakeskuksen kaupunkiolohuone Olkkarissa. Tuorein esimerkki on Jätkäsaareen avattu kappeli, joka toimii asuinkerrostalon katutasossa.

”

KIRKKO HALUAA OLLA SIELLÄ, MISSÄ SEN JÄSENETKIN VIIHTYVÄT: KAUPPAKESKUKSISSA.

ESPOOSEEN AVATTIIN vuonna 2016 kirkon kauppakeskustilojen lippulaiva. Matinkylän Isossa Omenassa sijaitseva Chapple on viimeisen päälle mietitty monitoimitila – ja huippusuosittu. Siellä järjestetään tapahtumia blinibrunsseista vauvakerhoihin ja Risteys-messuihin, jotka ovat mainossloganin mukaan ”tuulahdus nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista sanomaa”.

Paikkaa pyörittävät Olarin seurakunta ja Espoon ruotsinkielinen seurakunta.

– Chapple on saanut hirveän hyvän vastaan-

oton. Meillä on Espoossa kuusi seurakuntaa, ja muutkin seurakunnat ovat toivoneet tällaista, kertoo Espoon seurakuntayhtymän rakennuspäällikkö Benita Sane.

Espoon seurakunnilla on Chapplen lisäksi lastenkappeli kauppakeskus Sellon nurkilla Leppävaarassa. Seurakunnat ovat Sanen mukaan viime vuosina pohtineet rakentavansa uusia toimipisteitä, mutta suunnitelmista on luovuttu. Syyt ovat samat.

– Rahat ovat tiukilla, ja kirkko haluaa olla siellä missä ihmisetkin viihtyvät eli kauppakeskuksissa.

VANTAAN TIKKURILAAN rakennetaan pian uusi kirkko.

– Tämä tulee olemaan Suomen mittakaavallakin ensimmäinen uusi kirkkorakennus pitkään aikaan – mikäli ehdimme ennen Ylivieskaa, sanoo Vantaan seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Sari Turunen.

Muuten Vantaalla on sama suunta: uusille alueille ei rakenneta kirkkoja, vaan tiloja etsitään esimerkiksi kauppakeskuksista. Vantaan seurakuntayhtymä on käynyt Jumbon kanssa tilaneuvotteluja, mutta sopivaa tilaa ei ainakaan vielä ole löydetty.

Sari Turusen mukaan syyt ovat samat kuin Helsingissä: uudet kirkkorakennukset ovat kalliita, ja toisaalta seurakunta haluaa mennä sinne, missä ihmiset jo ovat.

– Loppujen lopuksi perinteinen jumalanpalveluselämä on vain murto-osa seurakunnan toiminnasta. Nykyään painotus on ihmisten auttamisessa ja läsnäolossa. Kauppakeskukseenkin saa ihan yhtä lailla hiljentymispaikan. ■

4 A Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

Totuuden selvittäminen auttoi vuosien jälkeen Avoin keskustelu seksuaalisuudesta vähentää hyväksikäytön riskejä, sanoo kirkkoihin liittyviä tapauksia selvittänyt Julia Korkman.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ KUVITUS JARKKO PELTOLUHTA

Tapio Luoma vai Björn Vikström? Arkkipiispanvaali ratkeaa maaliskuun alussa. Kuvat: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki

Luomasta tai Vikströmistä tulee arkkipiispa Espoon piispa Tapio Luoma ja Porvoon piispa Björn Vikström saivat eniten ääniä arkkipiispanvaalin ensimmäisellä kierroksella. Heistä jompikumpi valitaan arkkipiispa Kari Mäkisen seuraajaksi. Vaalin toinen kierros pidetään 1. maaliskuuta.

Luoma sai arkkipiispanvaalissa äänistä 37,9 prosenttia ja Vikström 26,2 prosenttia. Ehdokkaita oli viisi. Heli Inkinen sai äänistä 14,2, Ville Auvinen 13,1 ja Ilkka Kantola 8,5 prosenttia. Äänioikeus vaalissa on arkkihiippakunnan papeilla ja lehtoreilla sekä seurakuntien valitsemilla maallikkovalitsijoilla. Lisäksi äänivaltaisia ovat kirkolliskokousedustajat sekä hiippakuntavaltuustojen, tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen jäsenet. Äänioikeutettuja on 1 530 ja heistä 92 prosenttia äänesti vaalin ensimmäisellä kierroksella. Luoman ja Vikströmin haastattelu on osoitteessa Kirkkojakaupunki.fi.

Gräsan uurnalehtoon tulossa miljoonaremontti Gräsan uurnalehto Espoon Olarin kirkon vieressä kaipaa peruskunnostusta. Espoon seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se varaisi uurnalehdon kunnostamiseen miljoona euroa.

Luonnossuunnitelmien mukaan hanke toteutettaisiin kahdessa osassa, joista ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 823 000 euroa. Osa siihen liittyvistä töistä on jo tehty. Peruskorjauksen tavoitteena on hautojen hoidon helpottaminen, ränsistyneen kasvillisuuden uusiminen ja hautausmaalla liikkuvien turvallisuuden parantaminen.

Gräsan uurnalehto on otettu käyttöön vuonna 1996. Sinne haudataan vuosittain lähes 200 vainajaa.

Espoolainen valittiin vuoden uskonnonopettajaksi Vuoden 2018 uskonnonopettaja on Espoonlahden lukion lehtori Meri-Satu Sama´neh. Valinnan teki Suomen uskonnonopettajain liitto. Sama´nehia pidetään liiton mukaan taitavana, idearikkaana, uusiutumiskykyisenä ja oppilaitaan motivoivana opettajana. Sama´neh on myös oppikirjailija. Hän työskennellyt Espoonlahden lukiossa lähes koko uransa ajan.

K

eväällä 2014 oikeuspsykologi Julia Korkman sai piispa Björn Vikströmiltä yhteydenoton, joka koski vuosien takaisia hyväksikäyttöepäilyjä Espoon ruotsinkielisessä seurakunnassa. Puhelu ei tullut yllätyksenä, sillä Korkman oli tehnyt edellisenä vuonna selvityksen Kauniaisten ruotsinkielisessä metodistiseurakunnassa tapahtuneesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Kummassakin seurakunnassa epäilty hyväksikäyttö oli kohdistunut alaikäisiin.

Korkman on Åbo Akademin projektitutkija, joka selvittää silminnäkijätodistuksiin liittyviä kysymyksiä. Tutkijaa kiinnostaa muun muassa se, miten traumat, ikä ja kulunut aika vaikuttavat ihmisen muistiin.

– Jälkikäteen tapahtuva tulkinta saattaa muokata aitoa muistikuvaa, kun henkilö on ollut tapahtumahetkellä lapsi tai nuori. Kun muistikuvaa tulkitaan vuosien viiveellä uuden tiedon valossa, tulkintaan liittyy myös isoja riskejä.

Kumpikin seurakunta halusi ottaa hyväksikäytöstä kertovien ihmisten kertomukset vakavasti ja tarvittaessa kustantaa heille terapiaa. Tutkimusalastaan huolimatta Korkman empi selvitystyöhön ryhtymistä. Epäiltyjen mahdollisuus puolustautumiseen mietitytti häntä.

Paras vaihtoehto olisi ollut

rikostutkinta ja asioiden käsittely oikeudessa, mutta tapaukset olivat rikoksina vanhentuneita.

Kauniaisten tapauksessa henkilö, johon epäilyt kohdistuivat, oli kuollut.

Korkman suostui kuitenkin selvityspyyntöön, kuuli asianosaisten kokemuksia ja laati niistä raportin.

Psykologi Julia Korkman toivoo, että naisten kokemuksia painottava #metoo-kampanja ei hiljennä seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneita miehiä.

A

15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

EPÄILYT KOHDISTUIVAT kummassakin seurakun­ nassa karismaattiseen hen­ kilöön, josta moni piti paljon.

Korkman näkee tapauksissa yh­ tymäkohtia keskusteluun, jo­ ta käydään parhaillaan #metoo­ kampanjan ja kirkollisen #totuus­ vapauttaa­kampanjan ympärillä.

Moni Korkmanin haastateltu oli kokenut hyväksikäyttöön syyl­ listyneen henkilön tärkeäksi, rak­ kaaksi ja luotettavaksi aikuiseksi.

– Aikuisena he joutuivat käsit­ telemään sitä, saavatko he pitää myönteiset mielikuvansa näistä henkilöistä samalla, kun ovat vi­ haisia ja pettyneitä heihin. On tär­ keää, että hyväksikäyttöä kokenut saa luvan molempiin tunteisiin.

Korkman toivoo, että naisten kokemuksia painottava keskuste­ lu ei hiljennä seksuaalista hyväk­ sikäyttöä kokeneita miehiä.

– Metodistiseurakuntaa kä­ sittelevä selvitys antoi monel­ le haastattelemalleni miehelle vahvistuksen, että tämä tapah­ tui todella, ja se ei ollut hänen vikansa. Miehelle voi olla naista vaikeampaa tunnistaa, että hän on kokenut seksuaalista hyväk­ sikäyttöä.

”

Tuomasmessu 25.2. klo 18

Saarnaa Tommy Hellsten Musiikkivieraana Tommi Kalenius Musiikinjohtajana Antti Vuori ja orkesteri Tuomaskuoro Inna Vintturin johdolla

KUN MUISTIKUVAA

tuomasmessu.fi

ESPOON RUOTSINKIELISESSÄ seurakunnassa hyväksikäyttö­ epäilyt kohdistuivat entiseen nuorisotyönohjaajaan, joka oli toiminut vuosien ajan rippilei­ rien vastuuhenkilönä. Kauniais­ ten ruotsinkielisessä metodisti­ seurakunnassa pitkän uran teh­ nyttä pappia epäiltiin nuoriin poikiin kohdistuneesta hyväksi­ käytöstä.

Selvittäessään metodistiseura­ kunnan tapausta Korkman kuu­ li kertomuksia asioista, jotka oli­ vat tapahtuneet eri vuosikymme­ ninä ja eri paikoissa. Kertomuk­ sissa oli yhteisiä piirteitä, kuten kuvauksia pesutilanteista, jois­ sa pappi kosketteli 7–15­vuotiaita poikia intiimisti.

– Haastateltavat eivät tienneet toisistaan, eivätkä olleet yhtey­ dessä toisiinsa. Tämä vahvis­ ti käsitystä, että kyse oli ai­ doista tapahtumista.

Espoon ruotsinkielistä seurakuntaa koskeva selvitys valmistui joulu­ kuussa 2014. Kahdeksan naista kertoi kokeneensa teini­ikäisinä seksuaalista hyväksikäyttöä tai lähen­ telyä, jossa tekijänä oli seurakunnan nuorisotyön­ ohjaaja.

Neljässä tapaukses­ sa miehen ja tuolloin 16–18­vuotiaiden tyttöjen välillä oli pitkälle mennyt seksuaalinen suhde. Hy­ väksikäyttö johti yhteen aborttiin.

TULKITAAN VUOSIEN VIIVEELLÄ UUDEN TIEDON VALOSSA, TULKINTAAN LIITTYY MYÖS RISKEJÄ.

JULIA KORKMAN

Soppasunnuntai ennen messua klo 17. Minituomaat-pyhäkoulu yli 3-vuotiaille. Messujatkot. Tervetuloa!

Lisätietoa tuomasmessu.fi,

LAPSENA TAI NUORUUDESSA koettu seksuaalinen hyväksi­ käyttö kuormittaa merkittävästi psyykkistä hyvinvointia. Hyväk­ sikäytön riski kohdistuu erityises­ ti ”rakkaudenkipeisiin” lapsiin ja nuoriin, jotka saavat liian vähän aikuisten huomiota.

Yhteiskunta on Korkmanin mukaan muuttunut hänen selvi­ tyksissään ilmi tulleiden tapahtu­ mien jälkeen. Lapsiin ja nuoriin kohdistuva seksuaalinen hyväk­ sikäyttö tiedostetaan nyt laajas­ ti, ja tapaukset ovat vähentyneet kaikissa länsimaissa.

– Kun seksuaalisuudesta ja sii­ hen liittyvistä rajoista keskustel­ laan avoimesti, se vähentää hy­ väksikäytön riskejä ja parantaa hy­ vän seksuaalielämän edellytyksiä.

Seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisyssä katseet kään­ tyvät tilanteisiin, joissa vastuul­ linen aikuinen, kuten seurakun­ nan työntekijä, on yksin lasten ja nuorten kanssa. Korkman varoit­ taa kuitenkin ylilyönneistä.

– En näe tarvetta epäillä kaik­ kia aikuisten ja lasten välisiä suh­ teita. Tyhmintä, mitä voimme tehdä, on ruveta pelkäämään kaikenlaista toisen ihmisen kos­ kettamista, kuten Yhdysvalloissa tuntuu käyneen. ■

Tuomasmessu,

@Tuomasmessu

MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO › TEHTAANKATU 23, HELSINKI › RATIKKA 3 JA BUSSIT 14 JA 18

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilai­ sen ohjaamia terapeuttisia keskustelu­ ryhmiä sekä apua parisuhteeseen. Voit myös varata ajan seksuaaliterapeutille.

Senioripysäkin palvelut on tarkoitettu yli 60­vuotiaille, ja ne ovat maksuttomia.

Soita ja varaa aika, p. 045 341 0506.

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Tuire Sillanpää, 040 594 4204

Kari Salko, 0400 604 133

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Kirkko tarkentaa ohjeita Lasten ja nuorten kanssa työskentelevillä on velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille aina, kun herää epäily lapseen kohdistuvasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Lapsiin kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön suojaikäraja on 16 vuotta. Suojaikäraja on kuitenkin 18 vuotta, kun vanhempi osapuoli on nuoriin nähden vastuullisessa auktoriteettiasemassa.

Helsingin hiippakunnassa perustettiin #metoo-kampanjan myötä työryhmä laatimaan ohjeita seksuaalisen häirintään puuttumisesta. Myös Turun arkkihiippakunta ja ruotsinkielinen Porvoon hiippakunta tarkentavat ohjeistuksiaan.

5

LÄHIMMÄISENRAKKAUDEN KANSANLIIKE.

AUTA IHMISIÄ NÄLÄSSÄ.

Lähetä tekstiviesti APU10 (10 €) 16588. yhteisvastuu.fi

Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017. Keräyslupa ÅLR/2017/5294, voimassa 1.9.2017–31.8.2018, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 28.6.2017.

6 A Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

Juha Virta työskenteli kauppakeskuspappina Isossa Omenassa seitsemän vuotta. Emilia Turpeinen aloitti työnsä siellä tammikuussa.

Juttukaveri arjen keskellä Emilia Turpeinen on Ison Omenan uusi, tubettava pappi.

Meri Ala-Kokko työskentelee Malmin ostareilla.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ

I

so Omena Espoon Matinkylässä on kuin pieni kaupunki: siellä on kauppoja, ravintoloita, kahviloita, kirjasto, kaupungin palvelupisteitä, pankkeja, kampaamoita, terveysasema...

Kirkkorakennus puuttuu, mutta aika lähelle päästään. Toisessa kerroksessa on Espoon seurakuntien tila Chapple, jossa on monenlaista toimintaa pitkin viikkoa. Isossa Omenassa ihmisiä palvelee myös kauppakeskuspappi.

Haminasta Olarin seurakuntaan siirtynyt Emilia Turpeinen aloitti kauppakeskuspappina vuoden alussa.

– Olen innoissani. Kontrasti edelliseen työympäristöön on suuri, sillä onhan tämä iso kaupunki ja

alue. Ihmiset ovat kuitenkin pohjimmiltaan samanlaisia kaikkialla, Turpeinen sanoo.

Turpeinen jatkaa työtä siitä, mihin hänen edeltäjänsä Juha Virta jäi. Virta ehti työskennellä kauppakeskuspappina Isossa Omenassa seitsemän vuotta.

– Työ täällä on antoisaa ja mielenkiintoista. Niin kliseeltä kuin se kuulostaakin, seurakunta on läsnä ihmisten arkipäivässä. Kynnys tulla juttelemaan on matala, Virta kuvailee.

Virta on kohdannut kauppakeskuspappina hyvin eri-ikäisiä ihmisiä.

– Puheenaiheet ovat vaihdelleet maan ja taivaan väliltä, kevyestä small talkista elämän kriiseihin. Ihmisillä on tarve tulla kuulluksi ja kohdatuksi.

EMILIA TURPEINEN ja Juha Virta luonnehtivat Espoota alueeksi, jolla asuu hyvin monenlaisia ihmisiä. Moni on tullut muualta Suomesta tai maailmalta.

– Piirit ovat isot, mutta täälläkin kaivataan sitä, että on olemassa joku vaitiolovelvollinen jolle jutella, Turpeinen sanoo.

Turpeinen on myös tubettaja ja muutenkin aktiivinen somessa. Hän aikoo jatkaa samaa uuden työnsä ohessa.

– Ihmiset saattavat sanoa, että sähän olet se somepappi. Kauppakeskuspapin työ käy sometyön kanssa luontevasti yhteen. Ne tukevat toisiaan, molempien kautta olen läsnä tavallisessa arjessa.

15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

7

”Toivon, että tuhkani sirotellaan mereen” Toimittaja teki hautaustestamentin ja rauhoittui.

TEKSTI OUTI IKONEN KUVA TUOMAS HEINONEN / RODEO

E Meri Ala-Kokko liikkuu Malmintorilla, Malmin Novassa ja muualla aseman liepeillä.

Kauppakeskuksen johto on alusta asti toivottanut seurakunnan tervetulleeksi. Juha Virta ja Emilia Turpeinen kokevat, että kauppakeskus on luonteva ympäristö papeille ja hengellisyydelle.

– Ei pyhyys mene arkisuudesta rikki, Turpeinen toteaa.

MYÖS MALMIN SEURAKUNNALLA Helsingissä on ollut viime syksystä asti ostaripappi. Idea syntyi, kun seurakunnan pappi Meri Ala-Kokko pari vuotta sitten oli pidemmällä sairauslomalla ja vietti aikaa kirjastossa ja ostarilla. Silloin tuli juteltua ihmisten kanssa.

– Olen malmilainen ja pyörin täällä muutenkin.

Se, että asun täällä, on plussaa. Tunnen ihmisiä ja tunnen olevani osa yhteisöä.

Ala-Kokko ajattelee, että ostarityö on tapa, jolla seurakunta voi rakentaa yhteisöllisyyttä. Käytännössä hänen työnsä on kuuntelemista, puhumista ja sitä, että hän liikkuu Malmin Novassa, Malmintorilla, asemalla ja niiden lähistöllä. Työ sopii Ala-Kokolle hyvin, sillä ”höpöttäminen” on hänelle luontaista.

– Ihmiset ottavat aika paljon suoraan kontaktia.

Joskus se menee niin, että näen kahvilan pöydässä jonkun ja kysyn, että saanko tulla tähän istumaan.

”

EI PYHYYS MENE ARKISUUDESTA RIKKI. PAPPI EMILIA TURPEINEN

Malmin aseman seutu on vilkasta. Moni rientää sen kautta lujaa eteenpäin, mutta ostarilla myös hengaillaan, ja se on tärkeä kokoontumispaikka.

Ostaripappi pitää alueen meiningistä.

– Sanoisin, että täällä asuu tavallista, mukavaa porukkaa. Malmi on monikulttuurinen alue ja paljon mainettaan parempi. Kaikki palvelut ovat lähellä.

Ala-Kokon mukaan ihmiset kertovat elämästään yllättävän helposti. Aiheet vaihtelevat ja lähtevät aina juttukumppanista itsestään.

– Joskus se on kevyttä rupattelua, välillä olen nauranut vatsani kipeäksi ukkojen jutuille. Joskus ihmiset haluavat jakaa ajatuksiaan kirkosta ja jotkut kertovat koko elämäntarinansa. ■

Ison Omenan Chapplessa tapahtuu Risteysmessutorstaisin, klo 18 etkot, messu klo 19, jatkot klo 20.

Perhemessu la 3.3 klo 10, perhetapahtuma Kissanpäivät klo 10–13.

Brunssi la 17.3 klo 11–13, aikuiset 10 e, koululaiset 3 e. Käteismaksu.

Lisätietoja osoitteesta chapple.fi.

n tee kuolemaa, mutta alan hoitaa elämäni loppuun liittyviä asioita. Isäni kuoleman jälkeen elämäni oli pitkään kaaoksen hallintaa. Niinpä päätin vähentää lähimmäisteni vaivaa ja laatia hautaustestamentin. Siinä kerron, miten haluan hautausjärjestelyistäni huolehdittavan.

Jo pitkään ajatukseni on ollut, että kuoltuani minut tuhkataan. Eri hautausmailla on erityyppisiä tuhkahautapaikkoja. On esimerkiksi muistolehtoja, jonne tuhka sirotellaan. Monilla paikkakunnilla tuhka voidaan sirotella myös mereen, valmiiksi määrättyyn paikkaan.

Tuhkan voi sirotella myös vainajan omalle maalle. Silloin seurakuntaan ja krematorioon ilmoitetaan kiinteistön nimi, kiinteistötunnus ja paikkakunta.

Minua kiehtoo ajatus merestä.

Niinpä testamenttiin kirjataan, että siunaus ja tuhkaus tapahtuvat Honkanummen hautausmaalla ja tuhkani sirotellaan mereen, mahdollisesti Harmajan edustalle.

PÄÄDYN PELKISTETTYYN, käsittelemättömään mäntylautaiseen arkkuun. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että kaikissa hautajaisjärjestelyissä huomioidaan ekologisuus ja taloudellisuus.

Uurnan tilavuuden on oltava vähintään neljä litraa, jotta siihen mahtuu ihmisestä syntyvä, painoltaan neljän ja viiden kilon välillä vaihteleva tuhkamäärä. Oma suosikkini on käsin tehdystä loktapaperista valmistettu, pahvia muistuttava uurna.

Kun tuhka sirotellaan mereen, on mahdollista käyttää myös lainauurnaa, jossa tuhka säilytetään sirotteluhetkeen saakka.

On myös merihautaukseen tarkoitettuja savipitoisia uurnia, jotka painuvat laskettaessa kauniisti mereen.

Ne hajoavat meressä muutamassa viikossa.

TESTAMENTIN LIITTEEKSI teen hautaussuunnitelman. Siihen kuuluvat vaatetukseni vainajana, kukkalaite, hautakivi, siunaustilaisuuden musiikki, hautajaisvieraat ja kuolinilmoitus.

Perinteisen tavan mukaan vainajan päälle puetaan hautaustoimistossa puuvillaiset tai pellavaiset, valkoiset sukat ja paita. Hautaussuunnitelmaan kirjattu toiveeni on, että minut puetaan omiin yövaatteisiini.

Arkun päälle on tapana laittaa kukkalaite. Toivomukseni on, että kukkasina käytetään luonnosta löytyviä materiaaleja, eli talvella lähinnä havuja ja mustikan- tai puolukanvarpuja.

Hautakivi jää myöhemmin päätettäväksi, sillä tällä hetkellä oma mielipiteeni eroaa lasteni ajatuksista. Yksi vaihtoehto on nimilaatta yhteismuistomerkkiin, mihin joillakin hautausmailla on mahdollisuus.

SIUNAUSTILAISUUDEN KULUSTA ja musiikista voi neuvotella siunaavan papin ja tilaisuudessa soittavan kanttorin kanssa. Omaan hautatestamenttiini kirjataan, että tätä tietoa täydennetään myöhemmin, koska en vielä tiedä, mitä musiikkia hautajaisiini haluan.

Omaisille on hyvä tehdä selväksi, toivooko julkista hautajaiskutsua vai pidetäänkö tilaisuus kutsuvieraille tai ihan vain perhepiirissä. Minä toivon, että hautajaiseni vietetään lähipiirin kesken. Siunaustilaisuuden jälkeen toivon pientä muistohetkeä. Toivon myös, että kuolinilmoitukseni julkaistaan lehdessä siunauksen jälkeen.

Hautaustestamentti tehdään kahtena kappaleena ja allekirjoitetaan. Se tarvitsee kaksi todistajaa ollakseen lainvoimainen. Kotona kerron läheisilleni, että olen tehnyt hautaustestamentin, ja sen, mistä asiakirja löytyy.

Loppujen lopuksi hautaustestamentin teko ei tuntunut ollenkaan oudolta, vaan toi mukanaan sisäistä rauhaa. ■ Hautaustestamentin teossa auttoi Johanna Muurinmäki Itä-Helsingin hautauspalvelusta.

8 A Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

Hammashoitoa

Palveluja tarjotaan Suomen Hammaslääkäriliiton jäsen

Tiesitkö että...

Rikkoutunut proteesi tulee korjata mahdollisimman pian ja painokohdat tarkistaa välittömästi.

Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen!

EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

Keskustan Erikoishammasteknikot

Etelä-Haaga Kauppalantie 4 Hakaniemi Hämeentie 7

JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääketieteen lisensiaatti Hammasteknikko Master of Oral Surgery and Implantology (M.Sc., erik.)

• • • •

suu- ja hammaskirurgia implanttiprotetiikka erikoiskokoproteesit laajat kokonaishoidot

Hammaslääkärikeskus Dentarium Oy Mikonkatu 8 A, 7 krs., Hki Puh. (09) 622 1533 GSM 050 552 7295 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

Hautauspalveluja

IL

Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Tilaisuuksia Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

24 h

PÄIVYSTYS

HERÄNNÄISSEURAT pe 16.2. klo 18 Hyvinkään srk-kesk. p.j-sali, Hämeenk.16. su 18.2. klo 10 kirkkopyhä P.Laurin kko, Sibeliuksenk.1, Lohja; seurat srkkesk. klo 11 kirkkopyhä Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo: messu, soppa&seurat. klo 15 kotiseurat Murtoniemi, J.Forssellink.18, Loviisa. ti 20.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo, Kamppi). Elina Hellqvist. la 24.2. klo 18 Mikaelin kko, Emännänp.1 (Kontula), Hki. su 25.2. klo 10 kirkkopyhä Sipoon kko, Kuninkaant. 19, saarna K.Hildén.

HNK-kvart. klo 12 kirkkopyhä Pohjan kko, V.Turunt.79, (Pohjankuru) Raasepori. Messu, soppa+seurat. klo 16 Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi). Mikko Rautakorpi, J.Elenius. klo 16 Tapiolan kko, Kirkkop. 6, Espoo. ke 28.2. klo 19 Körttikodilla. to 1.3. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 2.3. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparinkatu 8, Espoo.

TULOSSA: su 4.3. mm. klo 14 ”Hyvyyttä on” -esitys Myyrmäen kirkolla.

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy

www.joutsenkivi.fi

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

STU

Rakennusala

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 25.2 klo 13.30 (Ap.t. 13-14) Paavali ja Barnabas Pisidian Antiokiassa - Mikko Hautala Oikea Jumala - Markku Sivonen

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ilmainen arviointi + k-vähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Siivouspalveluja Kotisiivousta, kotipalvelua ja ikkunan pesua. 20 v. kokemus.

050-30 42 337

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Ostetaan Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynnistämme vastaa Otavamedia Oy Ilmoitusmyyjiemme yhteystiedot: Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Leikkaa talteen

Hammasproteesit tulee uusia 5 – 8 vuoden välein ja pohjata/tiivistää 2 - 3 vuoden välein.

Miksi ja

ovat pappeja?

Kirkko ja kaupunki kysyi Heidi Zittingiltä ja Lauri Kemppaiselta, miksi he ovat pappeja.

Vastausta haettiin myös kirkkohistorijoitsijalta, varhaisen kristillisyyden asiantuntijalta, evoluutiobiologilta, elämän synnyn tutkijalta ja kosmologilta.

H

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVAT ESKO JÄMSÄ KUVITUS ANSSI RAUHALA

eidi Zitting on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi.

Zittingin lapsuudenkoti ei ollut erityisen uskonnollinen. Äiti oli lääkäri ja isä diplomi-insinööri, eikä uskonasioista juuri puhuttu.

– Olen kasvanut Kauniaisissa, jossa kirkko oli aika vahvasti läsnä kouluissa. Kävin pienenä myös seurakunnan kerhossa. Olen jonkinlainen seurakunnan kasvatustyön tulos, Zitting kertoo.

Lukiossa Zitting halusi eläinlääkäriksi ja luki pitkän matematiikan ja fysiikan, mutta pappeus alkoikin kiinnostaa. Hän pääsi ensimmäisellä yrittämällä teologiseen. Hän ajattelee Jumalan johdattaneen hänet papiksi.

Zitting kuvaa itseään ekumeenikoksi, joka löytää aarteita monista kristillisistä traditioista. Silti hän arvostaa kovasti omaa luterilaista kirkkoaan.

– Arvostan luterilaisuuden korostusta kaikkien kastettujen samanarvoisuudesta Jumalan edessä.

Jokainen on omassa kutsumuksessaan Jumalan työ-

toveri, oli sitten puutarhuri tai pappi, Zitting selittää.

– Tänne mahtuvat myös epäilevät tuomaat. Jos meillä ei olisi katto näin korkealla ja seinät leveällä, en tiedä, olisinko itsekään lapsuuskodin maisemista löytänyt tietäni tähän.

Siten Heidi Zittingistä tuli pappi.

Syitä voi kuitenkin kaivaa myös syvemmältä.

HEIDI ZITTINGISTÄ olisi tuskin tullut luterilaista pappia, jos Suomesta ei 1500-luvulla olisi tullut luterilaista maata. Suomesta taas tuli luterilainen maa siksi, että Suomea hallinnut Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa tahtoi niin.

– Luterilaisuus tarjosi teologiset perusteet kirkon alistamiselle kuninkaan määräysvaltaan. Kustaa Vaasa oli sotavelkojen painama, ja luterilaisuus tarjosi perusteet ottaa kirkon omaisuutta kruunun haltuun, kertoo Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Kaarlo Arffman.

Arffmanin mukaan Kustaa Vaasa ei ollut erityisen uskonnollinen, vaan poliittinen pragmaatikko.

Kuningas ei silti olisi voinut käyttää Martti Lutherin oppeja poliittisesti hyväkseen, ellei Luther olisi tuonut ajatuksiaan julkisuuteen. Lutheria taas ajoi vilpitön palo uudistaa katolista kirkkoa.

– Eurooppalainen ajattelutapa oli muuttunut, ja myös kirkkoon haluttiin muutoksia, Arffman sanoo.

Myöhäiskeskiajan Euroopassa oli alettu ajatella, että kristinuskossa on ennen kaikkea kyse ihmisen sisäisestä suhteesta Jumalaan.

Muitakin syitä oli. Katolinen kirkko ja maallinen ruhtinasvalta olivat vuosisatojen saatossa nivoutuneet yhteen. Piispat tulivat ruhtinassukujen piiristä, ja he olivat tottuneet ruhtinaiden elämään. Köyhäinhoitoa ei saatu järjestykseen, ja kaupunkeihin kerääntyi kerjäläisiä.

– Ja sitten oli kiirastulta kohtaan tunnettu pelko.

Se oli noussut hirveän vahvaksi asiaksi uskon kokonaisuudessa, ja siihen Luther tarjosi ratkaisuksi vanhurskauttamisoppinsa, Arffman kertoo.

Luterilaisen käsityksen mukaan ihminen ei voi hyvittää syntejään mitenkään. Kaikki on armoa.

Reformaattoreiden ja kirkon välisiä kiistoja yritettiin ratkoa. Neuvotteluille tuli piste, kun vuonna 1521 katolinen kirkko erotti Lutherin ja kaikki hänen kannattajansa.

Arffmanin mukaan monia Lutherin ajatuksia (vaikkapa sitä, että maallinen valtiovalta hoitakoon omat asiansa) ei voi ymmärtää, ellei ymmärrä yhtä Lutherin ajattelun keskeistä piirrettä: Luther uskoi, että maailmanloppu oli käsillä. Kristus palaisi ihan muutaman vuoden sisällä, ja Luther sinnittelevine seuraajineen oli viimeinen puhdasta katolista uskoa edustava joukko.

Kävikö siinä sitten niin, että ei tullutkaan maailmanloppua, vaan tuli luterilainen kirkko?

– No, kyllä kai niin voi sanoa. Vaikka kauhistuttavalta se tietysti tuntuu, että Luther erehtyi täydellisesti tässä ajan tulkinnassaan, Arffman sanoo.

Heidi Zitting, tuntuuko sinusta kauhistuttavalta, että Luther erehtyi?

– Ei, Zitting sanoo.

– Ehkä se johtuu siitä, että en tule kovin uskonnollisista lähtökohdista eikä minulla ole koskaan ollut tarvetta rakentaa mitään erehtymättömyyden tornia.

2B

Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

Zitting ajattelee, että Pyhä Henki vaikuttaa kristityissä ja kirkastaa ymmärrystä Jumalasta. Toisaalta myös järki on Jumalan lahja. Ihmiset käyttävät järkeään paitsi luonnon ymmärtämisessä, myös teologiassa.

– Välillä mennään harhaan ja sitten taas oikeaan suuntaan. Emme enää usko Raamatussa esitettyyn babylonialaiseen maailmankuvaan, koska luonnontiede on tuonut meille uutta tietoa. Mutta voin silti ammentaa kaksi tuhatta vuotta sitten eläneiltä erämaaisiltä mielettömiä teologisia viisauksia.

Zitting näkee paljon hyvää siinä, että Suomi on luterilainen. Luterilaisissa yhteiskunnissa on toimiva terveydenhuolto ja laadukas korkeakoulutus. Zittingin kannalta myös yksi seikka on oleellinen: katolisessa Suomessa hänestä olisi tuskin tullut pappia.

”

Klassisessa teistisessä filosofiassa on paljon samaa, on kyse sitten sen hindulaisesta, kristillisestä tai islamilaisesta muodosta.

PAPPI LAURI KEMPPAINEN

LAURI KEMPPAINEN on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Hän kertoo olevansa eksistentialistin tunne-elämällä varustettu kristitty platonisti, joka innostui lukioikäisenä uskonnosta filosofian näkökulmasta.

– En oikeastaan harkinnut mitään muuta kuin teologista tiedekuntaa, Kemppainen sanoo.

Vaikka Kemppaisen suvussa on pappeja, häntä itseään pappeus alkoi houkutella vasta opiskeluaikana. Hän kertoo päätyneensä papiksi ”rakkaudesta lajiin”, teologia edellä.

Vähän aikaa sitten Kemppainen aloitti piispa Teemu Laajasalon teologisena erityisavustajana.

Luultavasti Kemppainen ei kuitenkaan olisi luterilainen pappi, jos kristinusko ei olisi ajanlaskun ensimmäisinä vuosisatoina noussut Rooman valtakunnan valtauskonnoksi.

– Siihen aikaan Rooman valtakunnassa oltiin kovin kiinnostuneita valtakunnan itäosista tulleista kulteista, kertoo Helsingin yliopiston Uuden testamentin eksegetiikan professori Ismo Dunderberg.

Kristinuskolla oli kilpailijoita. Perinteisen polyteismin lisäksi monet roomalaiset innostuivat egyptiläisestä Isis-kultista, ja etenkin sotilaat harjoittivat Mithran kulttia. 200-luvun lopulla Persiassa syntyi uusi uskonto manikealaisuus, joka korosti hyvän hengen ja pahan materian kamppailua. Manikealaisuus levisi nopeasti lännessä Roomaan ja idässä Kiinaan.

Kaksi tuhatta vuotta myöhemmin maailmassa on yli kaksi miljardia kristittyä, mutta manikealaisia ehkä kourallinen.

– Yksi syy on se, että kristinusko pystyi nopeasti saamaan kannatusta väestön eri luokissa. Se oli hyvin sisään ottava liike, Dunderberg sanoo.

Oli muitakin syitä. Jos roomalainen mies kääntyi kristityksi, mukana kääntyi usein koko perhe.

Dunderbergin mukaan olennaista oli myös se, että kristinusko rakentui juutalaisuuden päälle.

– Juutalaisuutta tunnettiin antiikin maailmassa hyvin, ja moni oli kiinnostunut siitä. Kristinusko tarjosi juutalaisuudesta uuden version, johon oli helpompi liittyä, sillä ympärileikkaus oli monille aika iso kynnys.

Kristinusko levisi aluksi etenkin niihin kaupunkeihin, joissa juutalaisuudella oli merkittävä jalansija.

Homma alkoi edetä uusilla säännöillä, kun keisari Konstantinus I Suuri nosti kristinuskon erityisasemaan 300-luvun alussa. Tuolloin kristittyjä oli ehkä kymmenen prosenttia valtakunnan asukkaista.

Dunderbergin mielestä on yllättävää, että kristinusko nousi valta-asemaan.

– Kun miettii, että tällaisesta juutalaisesta pikaista lopunodotusta julistavasta liikkeestä tulee eurooppalainen pääuskonto pitkäksi aikaa, niin on se jossain määrin yllättävä kehitys. Ei voi ajatella, että menestyksen idut olisivat olleet siellä valmiina jo ensimmäisistä päivistä lähtien.

JOS HISTORIA olisi kulkenut toisin, Suomi saattaisi olla reformimanikealainen tai pohjoiszarathustralainen maa. Olisiko se korvaamaton vahinko suomalaisten sieluille? Puhuvatko kaikki uskonnot pohjimmiltaan samasta asiasta?

– En sanoisi noin vahvasti. On erilaisten uskonperinteiden kunnioittamista myöntää, että meillä voi olla aidosti eroja esimerkiksi metafyysisissä näkemyksissä, Lauri Kemppainen sanoo.

– Mutta toisaalta tietynlaisessa klassisessa teistisessä filosofiassa on paljon samaa, on kyse sitten sen hindulaisesta, kristillisestä tai islamilaisesta muodosta. Eri ajattelijat ovat päätyneet hyvin samanlaisiin näkemyksiin siitä, mitä tuonpuoleinen ja Jumala ovat ja mitä on olemisen, hyvyyden, totuuden ja kauneuden ykseys.

Se, mikä erottaa kristinuskon muista katsomuksista, on Jeesus Kristus. Ajanlaskun alun Juudeassa elänyt juutalainen rabbi julisti, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle ja että ihmisten tulisi jättää kaikki ja seurata häntä. Roomalaiset viranomaiset teloittivat Jeesuksen kansankiihottajana.

15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

Pian monet vakuuttuivat siitä, että Jeesus oli noussut kuolleista. Kristityt ajattelijat laskivat tapahtumia yhteen ja tulivat siihen tulokseen, että Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus kuroivat jollain tavalla umpeen ihmisen ja Jumalan välisen railon.

”

Voi olla, että koira on paljon etuoikeutetummassa asemassa kuin ihmiset.

PAPPI HEIDI ZITTING

HARVAT KRISTITYT kiistävät sitä, että ihminen on kehittynyt varhaisemmista nisäkkäistä, jotka taas ovat kehittyneet matelijoista, ja niin edelleen.

Jeesuksen äiti Maria oli ihminen, jonka esiäitien joukossa oli puissa eläviä pikkunisäkkäitä ja vedessä eläviä matelijoita. Se sitoo Jeesuksen paitsi ihmiseen myös koko luomakuntaan. Muinaiset nelijalkaiset matriarkat eivät pohtineet teologisia kysymyksiä, mutta Heidi Zitting ja Lauri Kemppainen pohtivat.

Zitting ja Kemppainen ovat luterilaisia pappeja, koska ihminen kehittyi olennoksi, joka kykenee miettimään uskonnollisia asioita.

Niin tapahtui todennäköisesti sen takia, että ihminen alkoi pari miljoonaa vuotta sitten käyttää työkaluja.

– Simpanssitkin puhdistavat puunoksista tikkuja, joilla ne onkivat termiittejä pesistä, mutta ei siitä kauhean pitkiä keskusteluja käydä nuotion ym-

pärillä, että mikä on paras tapa kuoria tikku, kertoo Helsingin yliopiston evoluutiopaleontologian professori Mikael Fortelius.

Fortelius uskoo, että yhä monimutkaisempi teknologia ruokki yhä monimutkaisempaa ajattelua.

Samalla kehittyi kieli, joka nosti kommunikaation aivan uudelle tasolle.

On mahdotonta sanoa, missä vaiheessa ihmisen ajatteluun alkoi tulla uskonnollisia piirteitä. Norsut ja apinatkin surevat kuolleita. Neandertalinihmiset mitä ilmeisimmin hautasivat lajitovereitaan.

EVOLUUTIO KERTOO, miten elämä on kehittynyt.

Heidi Zittingin mukaan Raamatun alkukertomukset kertovat, mikä on todellisuuden ja Jumalan suhde.

Ne puhuvat runon kielellä.

– Ne eivät kerro yksittäisistä historian tapahtumista, vaan ne kuvaavat pysyvämmin tätä Jumalan luomaa todellisuutta. Niissä aika menettää merkityksensä, Zitting sanoo.

– Ajattelen, että sekä luominen että lankeemus ovat syvällä ihmisessä ja että kumpaakin niistä tapahtuu meille jokaiselle koko ajan.

Ensimmäisen Mooseksen kirjan alkukertomukset eivät kuitenkaan päästä lukijaa helpolla. Kristillisen ajattelun mukaan ihminen on muusta luomakunnasta erilleen nostettu Jumalan kuva. Evoluutiobiologian mukaan ihmisen, koiran, lahnan, muurahaisen, kolibakteerin, herkkusienen ja koivun välillä on vain aste-ero.

Ziting ajattelee, että mitä kauemmas mennään ihmisestä, sitä vaikeampi on tietää, mikä on muiden eliöiden suhde Jumalaan. Sitä paitsi: ehkä onkin niin, että ihminen on saanut sen tyhjän arvan.

– Voi olla, että koira on paljon etuoikeutetummassa asemassa kuin ihmiset. Se saattaa olla Jumalan välittömässä rakkauden piirissä ilman niitä kipeitä kysymyksiä, joita me ihmiset kannamme sydämessämme.

Kenties siinä ollaankin ihmisen lankeemuksen ytimessä. Ihminen on olento, joka näkee, että maailmassa ja hänessä itsessään on painavaa pimeyttä.

Ihminen ei tiedä, miten päin olla, ja vaikka tietäisikin, ei pysty olemaan niin. Ihminen aistii jotain kaunista ja kutsuvaa, mutta kokee, että se pakenee. Joku voisi sanoa, että ihminen kaipaa Jumalaa. Kristitty sanoisi, että ihminen löytää Jumalan Jeesuksessa.

FOSSIILIAINEISTO KERTOO, että maapallolla on ollut elämää noin neljä miljardia vuotta. Jos elämää ei olisi, Suomessa ei vuonna 2018 olisi myöskään

B

3

luterilaisia pappeja nimeltä Heidi Zitting ja Lauri Kemppainen. Kukaan ei tarkalleen ottaen tiedä, miten ensimmäiset eliöt syntyivät tai millaisia ne olivat.

– Elämän synty on ollut olosuhteiden ajama kemiallinen prosessi, joka on tapahtunut sen ajan ympäristökemian ehdoilla, kertoo dosentti Kirsi Lehto Turun yliopiston biokemian laitokselta.

Lehdon mukaan muutaman viime vuoden aikana ymmärrys varhaisen elämän kehityksestä on mennyt huomattavasti eteenpäin. Esimerkiksi: viisi vuotta sitten ajateltiin yleisesti, että elämä syntyi meren pohjassa. Nyt tutkijat uskovat, että olosuhteet olivat kuivat tai puolikuivat.

Jotta elämän synty saattoi lähteä käyntiin, tarvittiin paljon energiaa. Tutkijat ovat kiistelleet, tuliko energia maahan iskeytyvistä kappaleista vai tulivuorista. Lehto pitää tulivuoriselitystä uskottavampana.

– On todennäköisempää, että kyse oli maan sisältä purkautuvasta energiasta. Se nopeutti hiilen ja typen pelkistymistä, jolloin energia sitoutui molekyyleihin, joista tuli metaania, ammoniakkia, tai mikä kaikista parasta, vetysyanidia.

Vetysyanidi on hyvin energiarikasta, ja tiedemiehet pystyvät laboratoriossa tuottamaan siitä elämän rakennuspalikoita.

– Iso kysymys on ollut, että mikä saattoi tuottaa meidän tarkat rakennuspalikkamme eli nukleotidit ja aminohapot, Lehto sanoo.

Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Kuka tahansa voi tuottaa valtavan määrän monimutkaisia kemikaaleja vaikkapa keittämällä sokeria kattilassa. Siitä ei kuitenkaan tule elämää, vaan mössöä.

Lehdon mukaan elämä ei olekaan monimutkaisuuden vaan valikoivuuden huipentuma.

– Elämä käyttää loppujen lopuksi hyvin pienen valikoiman hyvin spesifejä kemikaaleja: neljää sorttia nukleotideja ja alun perin ehkä kymmentä sorttia aminohappoja, nykyään pariakymmentä. Tarvittiin olosuhteet, jotka valitsivat juuri näitä molekyylejä, jotka pystyivät ketjuuntumaan.

Elämä alkoi Lehdon mukaan nimenomaan ketjujen kemiasta. Elämän ytimessä on rakenne, joka säilyttää itse itseään. Se edellyttää informaatiota eli järjestystä, joka ohjaa sen toimintaa.

– Yksittäiset yhdisteet eivät pysty tällaiseen toiminnallisuuteen, mutta kun ne ketjuuntuvat, niistä tulee ikään kuin kirjoitusta, Lehto selittää.

– Minua viehättää se, että jos nyt halutaan olla kauhean uskonnollisia ja lukea Raamatun tekstejä todellisuuden metaforina, niin

4B

Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

siellähän sanotaan, että alussa oli Sana. Ainakin elämän osalta se sana oli informaatio, joka oli satunnaisesti syntynyt, mutta joka muuttui informaatioksi silloin, kun se tuotti sellaisia toimintoja, joita luonto valitsi.

Miksi luonto valitsi sen? Lehdon mukaan siksi, että se kelpasi johonkin: ensin kasvamaan suuremmaksi ja jossain vaiheessa kopioitumaan.

Jotkut ovat päätelleet, että yksinkertaisinkin itseään kopioiva elämä on niin monimutkaista, että sellaista ei voi syntyä itsestään. Esimerkiksi kuuluisa englantilainen ateistifilosofi Antony Flew alkoi vanhoilla päivillään uskoa Jumalaan, koska ei enää osannut pitää elämän syntyä sattumana. Flew’n kääntyminen sai ateistipiirit leimaamaan hänet seniiliksi ja harhaan johdetuksi vanhukseksi.

Lehto ajattelee, että on mahdotonta sanoa, kuinka todennäköistä elämän syntyminen on: meillä on tiedossamme vain yksi esimerkki. Toisaalta hän ajattelee, että elämän syntyminen Maahan oli olosuhteiden luoma välttämättömyys.

ENSIMMÄISISTÄ MONISTUVISTA soluista alkoi pitkä taival, jota pitkin on saavuttu nykyhetkeen. Se on ollut ruma tie. Matkalla on tapahtunut muun muassa viisi massasukupuuttoa, ja lukemattomat eläinlajit dinosauruksista mammutteihin ovat kadonneet maan pinnalta. Paraikaa on meneillään kuudes massasukupuutto, jonka aiheuttaja on Jumalan kuva: ihminen.

Elämän historiaan katsominen ei ole Lauri Kemppaiselle helppoa. Tällaisen maailman Jumala on luonut. Silti Jumala sanoi, että maailma on hyvä.

– Ymmärrän niitä ihmisiä, jotka sanovat, että katsokaa maailmaa, että tämäkö on muka älykkään suunnittelun lopputulos, Kemppainen sanoo.

– Mutta ajattelen, että tähän maailmaan kuuluu myös minun tietoisuuteni, kykyni virittää valitusvirsi ja pelastuksen kaipuuni. Meillä on maailma täynnä ihmisiä, jotka tuntevat sääliä ja haluavat auttaa.

Ihminen on osa luontoa, eli ihmisessä luonto projisoi sääliä ja myötätuntoa itse itseensä.

Siksi tietoisuus on Kemppaisen mielestä kiehtova ilmiö. Se on jotain, mikä tuntuu jännällä tavalla olevan maailman ja Jumalan leikkauspisteessä.

Kukaan ei tarkalleen ottaen osaa sanoa, mitä tietoisuus on. Aivoja manipuloimalla voidaan manipuloida ihmisen psyykkisiä tiloja, mutta monet mielenfilosofit ovat sitä mieltä, että tietoisuutta ilmiönä ei voida palauttaa aivokemiaan.

Koska tietoisuutta ei ymmärretä, länsimainen kulttuuri elää Kemppaisen mukaan pääkirjoitus- ja tiedesivujen välisessä ristiriidassa.

– Lehden pääkirjoitussivulla voidaan kirjoittaa, että meillä on moraalinen velvollisuus huolehtia pakolaisista. Saman lehden tiedesivuilla sanotaan, että tiede on todistanut, että mitään minuutta, moraalia, tietoisuutta tai vapaata tahtoa ei ole, Kemppainen selittää.

– Miten helvetissä tuo ristiriita pitäisi nähdä?

Meillä on moraalinen velvollisuus maailmassa, jossa mitään moraalia ei ole olemassa. Meidän pitäisi tahtoa tiettyjä asioita, vaikka vapaata tahtoa ei

Siksi

ole olemassa. Meidän pitäisi tiedostaa kaikenlaisia maailman epäkohtia, vaikka tietoisuutta ei ole olemassa. Pelaa siinä sitten loogisesti ja koherentisti!

Kemppainen itse ajattelee, että todellisuus on rakenteeltaan sellainen, että jokin siinä vetää ihmistä kohti totuutta, hyvyyttä ja kauneutta – ja että ne ovat jollain hyvin perimmäisellä tavalla totta.

JOTTA LAURI KEMPPAINEN ja Heidi Zitting voivat olla pappeja maailmassa, jossa joko on moraalisia velvollisuuksia tai ei ole, maailman täytyy olla olemassa. Meidän tunnettu universumimme tuli olemaan vajaat 14 miljardia vuotta sitten.

Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan dosentti Syksy Räsänen kertoo, että me emme tiedä, mitä maailmankaikkeuden alussa oli – tai onko maailmankaikkeudella ylipäätänsä alkua.

– Yleisesti ottaen jos ajatellaan maailmankaikkeutta, kysytään, onko se deterministinen vai epädeterministinen, Räsänen sanoo.

”

Jos nyt halutaan olla uskonnollisia ja lukea Raamatun tekstejä todellisuuden metaforina, niin siellähän sanotaan, että alussa oli Sana.

DOSENTTI KIRSI LEHTO

Determinismi tarkoittaa sitä, että alkutila määrää, mitä myöhemmin tapahtuu. Klassinen fysiikka toimii näin. Voimme päätellä, että tässä on planeetta, koska tässä oli aurinko, koska tässä oli Linnunrata, koska laajentuvassa hiukkaskeitossa oli tässä kohtaa pieni tihentymä.

– Jos maailmankaikkeus olisi täysin deterministinen, tämä selitysten ketju ei koskaan päättyisi. Aina pitäisi olla jokin aiempi epätasaisuus. Mutta kvanttifysiikan mukaan maailmankaikkeus on epädeterministinen, joten selitysketju päättyy sellaiseen alkuepätasaisuuteen, jolla ei ole mitään syytä, Räsänen selittää.

Kaikessa fysikaalisessa tapahtuu jatkuvasti kvanttivärähtelyjä. Ne ovat muutoksia, jotka tapahtuvat ilman syytä.

– Varhainen maailmankaikkeus laajeni niin nopeasti hiukkasfysiikan skaaloista kosmisiin mittoihin, että nämä kvanttivärähtelyt venyivät. Näin syntyi epätasaisuuksia, jotka myöhemmin toimivat kaiken rakenteen siemeninä, Räsänen sanoo.

Tutkijat pystyvät suoraan havainnoimaan yhden

ja

sekunnin ikäistä maailmankaikkeutta ja ymmärtävät sen historiaa teoriassa jonnekin ensimmäisen sekunnin miljardisosan miljardisosan miljardisosan miljardisosan tienoille.

Sitten osutaan outoon seinään.

– On mahdollista, että maailmankaikkeudella on ollut alku. Toinen vaihtoehto on, että maailmankaikkeus on ollut äärettömän kauan olemassa. Yksi idea on, että maailmankaikkeus on romahtanut äärettömän kauan, ja sitten romahtaminen on pysähtynyt, minkä jälkeen maailmankaikkeus on ruvennut laajentumaan. Se, mitä me pidämme alkuna, olisikin vain siirtymä romahtamisesta laajentumiseen, Räsänen selittää.

Miksi sitten on olemassa jotain sen sijaan, että ei olisi olemassa mitään? Räsäsen mielestä kysymys koskee pohjimmiltaan sitä, mitä olemassaolo on.

– Jos maailmankaikkeutta ei olisi olemassa, olisiko esimerkiksi reaalilukuja olemassa? Räsänen kysyy.

– Minun on hyvin vaikea edes ajatella tällaista kysymystä. Minusta tuntuu, että se olemassaolon käsite, joka kelpaa meidän maailmankaikkeudessamme olevien asioiden käsittelyyn, on riittämätön tähän kysymykseen vastaamiseen.

KRISTINUSKON NÄKÖKULMASTA ei ole erityisen tärkeää, onko universumeja yksi vai ääretön määrä.

Sekään ei ole erityisen tärkeää, onko meidän universumillamme alkua vai ei.

– Minkä tahansa fysikaalisen asian olemassaolo herättää saman kysymyksen, johon liittyy vastaus Jumalasta jonakin perimmäisenä, joka ylittää jopa olemassaolon, Lauri Kemppainen sanoo.

Jumala ei ole olemassa samalla tavalla kuin osoitettavat asiat ovat. Jumala on ääretön aktuaalisuus, jonka tahto mahdollistaa kaiken muun olemisen tai olemattomuuden.

Tähän voi uskoa tai olla uskomatta. Heidi Zitting uskoo.

– Siitä nousee merkityksellisyys: että tässä kaikessa on taustalla Jumalan suuri suunnitelma. Joskus on vaikea sanoa, mikä se suunnitelma on, mutta minä ajattelen, että me emme ole täällä vain sattuman oikusta, Zitting toteaa.

Zittingin mukaan Raamatun luomiskertomukset kertovat siitä, että ihmisillä on maailmassa tehtäviä toisiaan, luomakuntaa ja Jumalaa kohtaan. Maailmassa pyörii suhdeverkosto, johon me kuulumme.

– Voisin kai oikein määrätietoisesti yrittää olla uskomatta ja pohtimatta näitä kysymyksiä, mutta ajattelen, että näin elämä on täydempää.

Oikeastaan kristitty voisi myös sanoa, että kyllä Jumala on olemassa samalla tavalla kuin osoitettavat asiat – tai ainakin oli. Kun Jeesus kaksi tuhatta vuotta sitten kulki ja opetti ihmisiä Juudeassa, monet tosiaankin koskettivat häntä käsillään.

Uuden testamentin tekstit kertovat myös, että Jeesus ottaa langenneesta luomakunnasta vielä kopin.

Ehkä hän silloin muistaa uskovien kristittyjen lisäksi niitä, jotka eivät osaa uskoa, ja ehkä myös niitä kaukaisempia äidin puolen sukulaisiaan, joita ihmiset kutsuvat muun muassa villakoiriksi, valashaiksi, koriantereiksi ja kantarelleiksi. ■

ovat pappeja.

15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

LÄHIMMÄISENRAKKAUDEN KANSANLIIKE.

B

AUTA IHMISIÄ NÄLÄSSÄ.

Lähetä tekstiviesti APU10 (10 €) 16588. yhteisvastuu.fi

Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017.

Keräyslupa ÅLR/2017/5294, voimassa 1.9.2017–31.8.2018, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 28.6.2017.

ANNA IHMEEN TOISTUA

piplia.fi

Pipliaseuran testamentti-ilta 28.2.

Testamentilla varmistat, että sinulle tärkeä asia jää elämään.

Varainhoidon lakiasiantuntija Piia Jeremejeff kertoo, kuinka testamentti voi nivoutua osaksi hyvää perintösuunnittelua.

Mikä sinua erityisesti askarruttaa? Nyt voit kysyä!

Pipliaseuran työn kautta Raamattu löytää tiensä ihmisten sydämiin ympäri maailmaa, omalla kielellä. Pienenkin testamentin kautta voit olla osa työtämme, joka ulottuu yli sukupolvien.

Piplia – Anna arvojesi elää!

Tervetuloa Annankulmaan ke 28.2. klo 17:30–19:00!

Annankatu 14 D, Hki. Vapaa pääsy. Ilmoittaudu / kahvitarjoilu: erika.niemela@piplia.fi tai soita 040 546 9018

Kuva: Erik Blomberg / Punaisen Ristin arkisto

Jätä perinnöksi inhimillisempi maailma.

Testamentilla takaat avun tulevillekin sukupolville.

Tilaa testamenttiesite!

Lakimiehemme opastavat sinua veloituksetta. Ota yhteyttä: mia.ekstrom-huttunen@punainenristi.fi tai 020 701 2193

punainenristi.fi/testamentti

■

5

6B

Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

Tässä hetkessä on kaikki Valokuvatessaan toisen ihmisen kasvoja Laura Malmivaara näkee kysymyksen, jonka kanssa itsekin kamppailee.

Uskallanko antautua ja olla läsnä tässä hetkessä?

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

K

aikki muu katoaa ympäriltä, kun Laura Malmivaara katsoo toisen ihmisen kasvoja kameran linssin lä­ pi. Kuvattava puhuu jotakin, mutta Malmivaara ei kuule sitä. Keskitty­ minen kuvaustilanteeseen on vah­ vistanut näköaistia toisten aistien kustannuksella.

Malmivaara etsii hetkeä, jolloin kuvattavan kas­ vot rentoutuvat. Silloin ihminen on päästänyt ir­ ti pinnistämisestä, pelosta ja häpeästä ja antautu­ nut kuvattavaksi.

– Ymmärrän tuota pelkoa, koska olen itse ihan sa­ manlainen. On raskasta pitää yllä omaa mielikuvaa itsestä. On todella pelottava ajatus, että vain olisim­ me, ja sitten joku vielä valokuvaa sen, hän sanoo.

ENSIMMÄISEN JÄRJESTELMÄKAMERANSA Laura Malmivaara sai rippilahjaksi isältään Jouni Malmivaaralta. Hän ei tiennyt valokuvaamisesta mi­ tään, mutta kokeileminen johti innostumiseen ja kuvaaminen vei mennessään.

Malmivaara ei kokenut olevansa perinteisillä ta­ voilla taiteellinen. Hän ei osannut piirtää eikä maa­ lata, mutta kamera avasi luovuudelle väylän. Malmi­ vaara alkoi tarkkailla ihmisiä ja tilanteita ja huoma­ si asioita, joita hän ei olisi muuten nähnyt.

– Valokuvaaminen sopi luonteelleni tosi hyvin, koska olen ollut pienestä pitäen nopea tarkkailija ja havaintojen tekijä. Kameran nopeat suljinajat tun­ tuivat upeilta. Niiden ansiosta sain rajattua näke­ määni ja vangittua hetkiä, joita muut eivät nähneet.

Malmivaara liittyi kameraseuraan, osallistui kil­ pailuihin ja pääsi niiden kautta nuorten valokuvaa­ jien leireille. Sukulaisten syntymäpäivien sekä rip­ pi­ ja hääjuhlien valokuvaaminen toi jo nuorena vastuuta ja itseluottamusta.

Tärkeältä tuntui myös itsensä unohtamisen ko­ kemus, jonka Malmivaara tavoitti valokuvatessaan tai vedostaessaan kuvia Järvenpää­talon pimiössä.

– Elämään alkoi löytyä fokus. On todella nautin­ nollinen tunne unohtaa itsensä hetkeksi ja keskit­ tyä toiseen ihmiseen.

KAMERAN AVAAMAT mahdollisuudet veivät Malmi­ vaaran Taideteolliseen korkeakouluun opiskele­ maan valokuvausta. Kysymys oman elämän suun­ nasta ei kuitenkaan jättänyt häntä rauhaan.

– Koin oloni taideopiskelijana vaikeaksi. Minussa ei ollutkaan sitä jotakin, omaa sanottavaa. En koke­ nut olevani taiteilija, Malmivaara sanoo.

Kolmantena opiskeluvuonna Malmivaara sai roo­ lin Tähtilampun alla -tv­sarjasta, jota esitettiin vuon­ na 1997. Pian kävi ilmi, että näytteleminen oli hä­ nelle parempi keino käsitellä tunteita kuin valoku­ vaaminen, jossa varsinkin nuori valokuvaaja jäi hel­ posti elämän tarkkailijaksi.

– Näytteleminen tuntui henkisesti vapauttavalta ja sai tunteet liikkeelle. Minulle oli uutta ilmaista it­ seäni keholla ja näyttää tunteita. Halusin sitä lisää.

Oivallus vei Malmivaaran Teatterikorkeakoulun pääsykokeisiin. Siitä alkoi tärkeä matka itsetunte­ mukseen, mutta samalla myös elämä kameran toi­ sella puolella, toisten katsottavana.

Valokuvaajasta tulikin ihminen, jota valokuva­ taan paljon.

– Minusta otetut valokuvat ovat usein hyvin so­ vinnaisia. Mielikuva on jo valmiina, ja sitten tulen ja toteutan sen. Toivoisin, että minulta vaadittaisiin jotakin muuta kuin se hammashymy, jonka osaan kyllä antaa, Malmivaara sanoo.

Joskus valokuvaaja yllättää Malmivaaran sano­ malla, että hänen ei tarvitse nauraa kuvassa. Sel­ laiset hetket ovat Malmivaaralle arvokkaita lahjoja.

– Yhtäkkiä joku antaa minulle luvan vain olla täs­ sä, eikä tarvitse ylläpitää mitään. Ihanaa, kiitos!

Mutta sitten Malmivaara vakavoituu ja sanoo, et­ tä hän ei välttämättä pysty itse siihen, mitä toivoo omilta kuvattaviltaan.

– Kyse on jonkinlaisesta irti päästämisestä, sii­ tä että uskaltaisin olla se, joka olen. Menen itse­ kin mukaan valmiiseen mielikuvaan, koska se on turvallista.

SUORITTAMISEN JA PALJAAN tilanteessa olemisen välinen kamppailu on Malmivaaralle tuttu myös näyttelijänä. Parhaimmillaan näytteleminen on täydellistä antautumista, mutta pahimmillaan pel­ ko jähmettää kaiken, mitä juuri siinä hetkessä on.

– Onnistuminen edellyttää sitä, että koen oleva­ ni turvassa ja henkisesti vapaa. On onnekasta, et­ tä siihen on sitä enemmän mahdollisuuksia, mitä vanhemmaksi tulen. En enää jaksa stressata niin paljon, hän sanoo.

Viime vuosina Malmivaara on tutkinut itseään ja havainnoinut elämää myös kirjoittamalla. Kirjoit­ taminen alkoi elokuvakäsikirjoituksen tekemisestä yhdessä silloisen puolison, ohjaaja Aku Louhimiehen, kanssa. Avioeron jälkeen kirjoittaminen auttoi häntä käsittelemään kipeitä tunteita.

Nopea temperamentti näkyy myös Malmivaaran kirjoittamisessa. Kun teksti lähtee, se lähtee ripeäs­

– Eksistentiaaliset kysymykset ovat riivanneet minua nuoruudesta lähtien. Jokainen ihminen, joka pohtii niitä, on mielestäni kiinnostava, Laura Malmivaara sanoo. Taustalla Albert Ylistön akryyliteokset Key, Yellow, Cyan ja Magenta.

”

YHTÄKKIÄ JOKU ANTAA MINULLE LUVAN VAIN OLLA TÄSSÄ, EIKÄ TARVITSE YLLÄPITÄÄ MITÄÄN. IHANAA, KIITOS!

ti, ja koulussa opittu kymmensormijärjestelmä on tarpeen.

Draamaa kirjoittaessaan Malmivaara uskaltaa tuoda pimeitä puoliaan näkyviin ja olla suorempi kuin todellisessa elämässä.

– Siinä ei ole liikaa minua itseäni, omaa persoo­ naani välissä. Draama vaatii sopivasti etäisyyttä, hän sanoo.

15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Kuka?

Laura Malmivaara, 44, on Helsingissä asuva freelance-näyttelijä ja valokuvaaja.

Malmivaaran perheeseen kuuluvat avopuoliso, kaksi omaa tytärtä ja puolison tytär.

Mitä?

Malmivaara on näytellyt muun muassa elokuvissa Levottomat (2000), Kuutamolla (2002) ja FC Venus (2005) sekä televisiosarjoissa Irtiottoja (Nelonen), Kotikatu (Yle TV1) ja Presidentti (Yle TV1).

Motto

Tässä hetkessä on kaikki.

KAIKILLA KOLMELLA – kirjoittamisella, näyttelemisellä ja valokuvaamisella – on Laura Malmivaaran elämässä tärkeä ja kyseenalaistamaton paikka.

Kaikki kolme vievät hänet lähelle sellaista ihmisenä olemisen peruskysymystä, jota on vaikea pukea sanoiksi.

Lukiossa Malmivaara luki Jean-Paul Sartren ja Simone de Beauvoirin filosofisia teoksia ja idän uskontojen pyhiä tekstejä. Ennen valokuvausopintojaan Malmivaara opiskeli yhden lukuvuoden teologisessa tiedekunnassa.

– Luin kaikkea sulassa sovussa. En ole koskaan löytänyt kysymyksiini yhtä vastausta, hän sanoo.

Malmivaara ei osaa sanoa, uskooko hän Jumalaan vai ei. Vastauksen puuttuminen ei haittaa häntä.

– Se tuntuu liian pieneltä kysymykseltä. Minua ovat työllistäneet enemmän ihmisen kuolemanpelko ja tarve kyseenalaistaa itseään sekä ajatus siitä,

miten pieni muurahainen ihminen on tämän uskomattoman rakennelman keskellä.

tunnetun körttipapin Nils Gustav Malmbergin puoliso.

IHMISEN PIENUUDEN ja haurauden kysymykset vaivasivat Laura Malmivaaran sukulaisia jo 1800-luvulla. Hän kokee tiedon lohdulliseksi.

Malmivaara kuuluu isän puolelta tunnettuun herännäiseen pappissukuun. Lapsuuden sukukokoukset olivat körttiseuroja, joissa veisattiin Siionin virsiä. Puheissa käsiteltiin uskonnollisia ja hengellisiä kysymyksiä.

Körttiläiset sukujuuret tulivat Malmivaaralle uudelleen ajankohtaiseksi joitakin vuosia sitten. Aluksi hän löysi itsensä tutkimasta isänsä teologista kirjastoa, jota säilytetään perheen kesämökillä.

Kesällä 2017 Nilsiän Aholansaaressa esitettiin körttien historiaa käsittelevä näytelmä Tuulten leikkikalu. Malmivaara esitti näytelmässä Amanda Malmbergia, joka oli hänen isoisänsä isän,

LAPSUUDEN MUISTOISSA körttiläisten Jumala on suuri, mutta ihminen pieni ja kumarassa. Mielikuva kyyristelystä romuttui, kun Malmivaara eläytyi aikaisemmin eläneiden ihmisten tarinoihin.

– Löysin tutun ajatuksen itsensä unohtamisesta.

Kyse ei ollutkaan siitä, että ihmisen pitäisi mennä köyryyn, vaan siitä, että luovumme haluamisesta ja tahtomisesta.

Ajatus jäi puhuttelemaan Malmivaaraa. Kyse on pohjimmiltaan samasta kamppailusta, jonka hän kohtaa näyttelijänä ja valokuvatessaan ihmisiä.

– Oma kokemukseni körttiläisyydestä on se, että minun ei tarvitse mitään, ei yhtään mitään. Ei tarvitse tehdä jotakin tai olla tekemättä, vaan jollakin tavalla luovuttaa, riisua vääränlainen yrittäminen. Kun siihen pystyisin, voisin elää loppuelämän vapaana. ■

8B

Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

u p A

a n a k s ä o t , a

n ä ä k nä

Itsekin ajoittaisesta unettomuudesta kärsivä Taina Laane neuvoo unettomia suhtautumaan itseensä lempeästi.

T

aina Laane kuuluu ihmisiin, joiden on ajoittain vaikea saada nukutuksi. Uniongelmat ovat ilmaantuneet erityisesti silloin, kun Laanella on ollut stressaava elämänvaihe. Hän on esimerkiksi joutunut tekemään asioita ja päätöksiä, jotka eivät ole täysin sopineet hänen arvoihinsa.

Myös muutokset ruokavaliossa tai elämäntavoissa ovat aiheuttaneet univaikeuksia.

– Lisäksi olen persoonaltani herkästi innostuva. Esimerkiksi vaikuttava elokuva tai kirja saattaa jäädä pyörimään mieleen niin, etten saa unta.

Pahimpina aikoina unilääkkeisiin turvautuneen Laanen mukaan on väärä käsitys, että huonosti nukkuvat ihmiset olisivat masentuneita ja elämänhaluttomia zombeja. Monet heistä tekevät unettomien öiden jälkeen päivisin uskomattoman paljon asioita.

Avun uniongelmiinsa Laane sai lopulta mindfulnessin ja itsemyötätunnon menetelmistä. Nykyään hän toimii kyseisten menetelmien kouluttajana.

– Unettomuus ei ollut varsinaisesti syynä siihen, että aloin opiskella alaa Pohjois-Amerikassa. Ihmismieli ja ihmisten kohtaaminen olivat kiinnostaneet minua jo pitkään. Halusin kulkea

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVITUS MARI AARNIO

polkua, jonka tunsin sisimmässäni oikeaksi, kertoo aiemmin toimittajana ja päätoimittajana työskennellyt Laane.

Nyt hän on tiivistänyt omat kokemuksensa ja harjoittamansa menetelmät kirjaksi. Unen lahjoja syntyi pitkällisen kypsyttelyn tuloksena.

– Yhtenä aamuna tajusin, että haluan kirjoittaa unettomuudesta intiimisti kirjeiden muodossa.

”

OLEMME HUKANNEET TAIDON LEVÄTÄ JA RAUHOITTUA. MONI EI MALTA MENNÄ AJOISSA NUKKUMAAN, KOSKA HALUAA OLLA JATKUVASTI LÄSNÄ KAIKILLA KANAVILLA.

UNETTOMUUS AIHEUTUU Taina Laanen mukaan monista tekijöistä. Yhtenä tekijänä voivat olla ihmisen temperamentti ja persoonallisuus. Unettomuutta voivat aiheuttaa myös aikaisemmat vaikeat kokemukset, jotka alkavat ahdistaa toden teolla vasta vuosien päästä.

Laane uskoo, että osaltaan unettomuutta aiheuttavat nykyinen 24/7-yhteiskunta ja koukuttava sosiaalinen media.

– Olemme hukanneet taidon levätä ja rauhoittua. Moni ei malta mennä ajoissa nukkumaan, koska haluaa olla jatkuvasti läsnä kaikilla kanavilla. Muuten tuntee jäävänsä paitsi jostain tärkeästä.

– Unettomuudesta kärsivät ovat usein tunnollisia ihmisiä. He kokevat, että heidän pitää osata ja tehdä asioita aina vain enemmän ja paremmin. Tällaisten ihmisten on vaikea vain olla.

Laane toteaa, että lepo ja pelkkä oleilu ovat erityisen tärkeitä luovalle ihmiselle. Väillä on pakko hellittää.

– Jo se, että pitää päivittäin useita taukoja – tekee pienen kävelylenkin tai juttelee työkaverin kanssa – voi edesauttaa rauhoittumista ja luovuutta.

UNETTOMUUDEN KIERRE syntyy usein siitä, että ihmisellä on huolia, ja niiden ratkaiseminen tuntuu ylivoimaiselta. Ahdistus syvenee entisestään, kun ei pysty nukkumaan.

– Tällainen ihminen on epätoivoinen. Hän on hätätilassa, ja huoli unesta ylläpitää sitä tilaa. Uni- ja nukahtamislääkkeet voivat auttaa pahassa unettomuuskierteessä tilapäisesti.

Lääkkeistä saattaa kuitenkin muodostua psykologinen koukku: tuntuu, ettei enää osaa nukkua ilman niitä, Laane sanoo.

Hänelle itselleen on parempi suosiolla valvoa kuin nukkua lääkkeen avulla. Hyvän unen jakso tulee siten helpommin itsestään.

15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

u ä yön

? a nt

MINDFULNESS ON AUTTANUT Taina Laanea löytämään unettomuuteen uuden lempeän ja armollisen lähestymistavan. Menetelmä tar­ koittaa tietoista pysähtymistä nykyhetkeen ja sen kokemista ikään kuin uusin silmin. Tuol­ loin keskitytään siihen, mitä tapahtuu juu­ ri nyt, mitä näkee, kuulee, tuntee, haistaa ja maistaa.

– Kun pysähtyy ja pyrkii olemaan kaikilla ais­ teilla läsnä tässä hetkessä, alkaa huolien kehä menettää voimaansa, Laane sanoo.

Itsemyötätunto puolestaan on menetelmä, joka tarkoittaa ystävällistä suhdetta itseen ar­ jessa ja vaikeissa tilanteissa. Laanen mukaan tällöin voi puhua itselleen lohduttavasti kuin ystävälle tai lapselle.

– Lapsellehan yleensä selitetään jonkin ikä­ vän asian tapahduttua, että elämässä tulee vä­ lillä eteen vaikeita tai jännittäviä hetkiä, mut­ ta juuri nyt ei ole mitään hätää, kyllä tästä sel­ vitään. Samalla tavalla voi jäsentää tilannetta myös itselleen ja ottaa näin etäisyyttä siihen.

Se rauhoittaa ja hoitaa, mutta vaatii kärsiväl­ listä opettelua.

– On hyvä nähdä itsensä osana maailmaa, jossa tapahtuu myös ikäviä ja järkyttäviä asioi­ ta. Jokaisella on kuitenkin oikeus kulkea oma polkunsa, eikä hänen tarvitse yrittää olla pa­ rempi kuin toiset. Se on tietyllä tavalla helpot­ tava ja inhimillinen elämänfilosofia.

Laane kokee, että tämäntyyppistä pehmeää ja ystävällistä suhtautumistapaa löytyy kristil­ lisyydestä. Ihmisyyteen kuuluvat monenlaiset puolet, eikä niitä ole tarpeen tuomita.

– Samoin taide auttaa ihmistä näkemään muutakin kuin oman elämänpiirinsä. Se, et­ tä pystymme ymmärtämään eri näkökulmia, vie meitä myös omassa elämässämme eteen­ päin. ■

9

Lopeta itsesi mollaaminen Omista virheistään ei opi, jos on liian kriittinen itseään kohtaan, sanoo psykologi Ronnie Grandell.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ISTOCK

Työterveyspsykologi Ronnie Grandell, olet kirjoittanut juuri ilmestyneen kirjan Irti itsekritiikistä. Mitä tarkoitat itsekritiikillä?

– Toivoisin kuitenkin, että ne ihmiset, joille lääke on nyt ainoa toimiva apukeino, eivät tun­ tisi siitä syyllisyyttä. Syyllisyys ei auta. Parem­ pi lähtökohta unen paranemiselle on lempeä itsestä huolehtiminen.

B

– Itsekritiikillä viittaan ankaraan, rankaisevaan tai syyllistävään tapaan suhtautua itseen. Useimmiten se kul­ kee käsi kädessä syyllisyyden, häpeän tai arvottomuuden kokemuksen kans­ sa. Se voi kuulostaa tältä: ”Et osaa, et pysty, olet huono!” Tämänkaltainen itsekritiikki painaa ihmistä alaspäin tai puskee eteenpäin jatkuvan pai­ neen ja pelon avulla.

– Tutkimusten mukaan noin 80 prosenttia ihmisistä kohtelee itseään ankarammin kuin läheistä ystävää vai­ keina hetkinä. On tärkeää erottaa itse­ kritiikki sellaisesta rakentavasta suh­ tautumisesta itseen, joka keskittyy virheistä oppimiseen ja auttaa meitä kehittymään ja voimaan hyvin.

– Mitä itsekriittisempi ihminen on, sitä vähemmän hän oppii omista vir­ heistään. Jos tietää, että tehdyn vir­ heen tai omien heikkojen kohtien miettiminen herättää voimakasta itse­ kritiikkiä, sitä helposti myös välttää.

Ja silloin virheistä ei voi oppia.

”

KIELTEINEN ITSEKRITIIKKI ON YHTEYDESSÄ STRESSIIN, UUPUMUKSEEN, MASENNUKSEEN, AHDISTUKSEEN JA SYÖMISHÄIRIÖIHIN.

Mitä haittaa itsekritiikistä on?

– Kielteinen itsekritiikki on yhtey­ dessä stressiin, uupumukseen, ma­ sennukseen, sosiaalisen ahdistukseen ja syömishäiriöihin. Tiedämme myös, että se lisää vitkuttelutaipumusta ja heikentää tavoitteiden saavuttamis­ ta. Itsekritiikki johtaa stressihormo­ nien nousuun kehossa. Aivoissa itse­ kritiikki aktivoi alueita, jotka liittyvät uhkakokemukseen.

– Asiakkaani kertovat usein, että itsekritiikki ai­ heuttaa paineita ja riittä­ mättömyyden tunnetta. Se voi esimerkiksi ilmetä jatkuva­ na vaatimuksena tehdä lisää. It­ sekritiikki saattaa myös estää te­ kemästä mielekkäitä asioita. Eli ”aloittaisin käsityökurssin, mutta ei siitä mitään varmaan tule, koska olen tällainen surkimus” tai ”haluai­ sin olla parisuhteessa, mutta ei ku­ kaan minusta voi tykätä”.

Millaisiin asioihin ja tilanteisiin se yleensä liittyy?

– Tyypillisiä ovat esimerkiksi ulko­ näköön, syömiseen, treenaamiseen, siisteyteen, työskentelytapoihin, uraan, ihmissuhteisiin, seksiin tai ra­ ha­asioiden hoitamiseen liittyvät asi­ at. Itsekritiikki herää herkästi, kun ko­ kee tehneensä virheen tai epäonnis­ tuneensa. Moni kritisoi itseään myös, jos kokee alittaneensa oman tai mui­ den asettaman riman.

Miten itsekritiikistä pääsee eroon?

– Ensinnäkin on hyvä todeta itsel­ leen, että itsensä kritisoiminen on in­ himillistä. Muuten käy helposti niin, että alkaa kritisoida itseään siitä, et­ tä kritisoi itseään. Toinen tärkeä askel on itsekritiikin tiedostaminen, koska silloin voi myös tehdä asialle jotain.

– Sitten voi myös ottaa askeleen taaksepäin, ikään kuin astuisi ulos myrskyn silmästä ja katsoisi sitä etääl­ tä. Yksi tapa on keksiä humoristinen tai myötätuntoinen nimi itsekritiikil­ le. Eräs asiakkaani esimerkiksi nimesi itsekritiikkinsä sisäiseksi bulldoggiksi.

Kun hän totesi, että ”aha, siellä se si­ säinen bulldoggi taas räksyttää”, hän sai hieman etäisyyttä itsekritiikkiinsä.

– Myötätuntoinen suhtautuminen itseen on monelle kaikista tärkein as­ kel. Voit esimerkiksi ajatella jotaku­ ta, joka on suhtautunut sinuun myö­ tätuntoisesti, ja miettiä, mitä hän sa­ noisi sinulle vaikeana hetkenä.

– Tärkeintä on muistaa, että asialle voi tehdä jotain. Toivoa on. ■

Osa 3 76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka

Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Ville Ranta

MATTI HAGELBERG

15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Laulaja ja näyttelijä Veeti Kallio, 52, on laulaja ja näyttelijä. Hän asuu Paimiossa. Musiikillisen uransa hän aloitti 1980-luvulla perustaessaan Veeti & The Velvets -lauluyhtyeen. Myöhemmin hän oli solistina muun muassa Leningrad Cowboysissa.

Kallio on toiminut toistakymmentä vuotta sooloartistina. Hän on osallistunut lukuisiin musikaaleihin sekä televisio-ohjelmiin Kuorosota, Tanssii tähtien kanssa ja Tähdet, tähdet.

Mamma Mia! -musikaalissa mukana oleva Veeti Kallio pyrkii lausumaan lootussutraa kiireisinäkin päivinä aamuin ja illoin.

Viime syksynä Kallio julkaisi uutta musiikkia. Rakkaudesta kertova Havina-single on Heidi Maria Paalasen säveltämä ja sanoittama.

Nyt Kalllio on mukana Messukeskus Amfi -teatterissa toukokuussa ensiiltansa saavassa Mamma Mia! -musikaalissa.

Mietiskelyä hotellihuoneessa Veeti Kallio pysähtyy päivittäin mietiskelemään buddhalaismunkin ohjeiden mukaan.

L

kemisten on tähdättävä aina siihen, että myös ympärillä olevat ihmiset olisivat onnellisia.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

aulaja Veeti Kalliolla on ollut vii­ me aikoina keikkarintamalla kii­ reistä, joten hän on joutunut yö­ pymään usein hotelleissa. On­ neksi hotellihuoneessakin pystyy rauhoittumaan ja harjoittamaan mietiskelyä.

Kallion tie buddhalaiseen meditaatioon al­ koi parikymmentä vuotta sitten. Tuolloin hä­ nen ystävänsä suositteli hänelle buddhalaisek­ si kääntyneestä rocklaulajasta Tina Turnerista kertovaa elokuvaa.

Hän katsoi elokuvan, ja se teki häneen niin suuren vaikutuksen, että hän halusi ottaa sel­ vää tuosta uskonnosta.

Buddhalaisuudessa on monia eri suuntauk­ sia. Kallio harjoittaa Nichiren­buddhalaisuut­

LAULAJALLA ON kotonaan buddhalaisuuden harjoittamista varten alttari ja rukouskaappi.

Ne eivät kuitenkaan ole välttämättömiä, ja työ­ reissuillakin Veeti Kallio pyrkii pysähtymään aamun ja illoin lausumaan lootussutraa.

Kallion mielestä olennaista on se, että ihmi­ nen muuttuu koko ajan. Hän kokee, että me­ ditaatio auttaa häntä niin, ettei hän pääse jä­ mähtämään elämässään mihinkään tiettyyn olotilaan. Hän muistuttaa myös, että omien te­

ESKO JÄMSÄ

Taivaan tähden

18.2.

Jeesus, kiusausten voittaja

ta, joka perustuu 1200­luvulla eläneen japani­ laisen munkin, Nichiren Daishoninin, mu­ kaan nimettyyn suuntaukseen. Siinä koroste­ taan lootussutraa, joka opettaa, että onnellinen ja peloista vapaa olotila on mahdollista jokai­ selle.

MUSIIKIN TEKEMISEN ohella Veeti Kallio on esiintynyt vuosien varrella näyttelijänä teat­ terissa ja elokuvissa. Seuraavaksi hänet näh­ dään keväällä Mamma Mia! ­musikaalissa uu­ dessa Messukeskus Amfi ­teatterissa.

Kun häntä pyydettiin musikaalin koelau­ luun, hän ei tiennyt, millainen produktio on kyseessä. Vaimon kehotuksesta hän katsoi Mamma Mia! ­elokuvan, ja piti tarinasta.

Kallio ei arvota töitään, vaan ajattelee, että työ on työtä, oli kyseessä sitten musikaali tai jo­ kin muu keikka. Kaikissa töissä on joka tapauk­ sessa pyrittävä tekemään parhaansa.

Buddhalaisesta meditaatiosta on vuosien mittaan tullut tärkeä osa hänen elämääsä. Hän on huomannut, että se rauhoittaa monenlais­ ten töiden keskellä ja että asiat luistavat sen avulla jotenkin paremmin. Se on kuin Murphyn lain vastakohta, hän kuvailee. ■

Puhtausriitti IHMISEN ON VAIKEA sietää likaa ja puolinaista. Rästilistojen kär­ kipäässä keikkuvat siivoaminen ja keskeneräiset asiat. Siksi myös kaikissa uskonnoissa on puhtaus­ sääntönsä. Uskontojen harjoitta­ jat tietävät, mistä juuri tässä us­ konnossa pitää tehdä tiliä.

Tilinteon avuksi on rakennet­ tu riittejä, joilla tahroista pääsee eroon. Kristillisessä uskossa tah­ ranpoistoaine on Kristuksen veri.

Ajatus on mykistävä: Vaikka kristityn pitää asettaa ihanteen­ sa korkealle ja vaatia itseltään vir­ heettömyyttä, hän on kristillisen käsityksen mukaan läpeensä vir­ heellinen ja kykenemätön hyvään.

Hän ei pääse korkealle asetetun ri­

man yli virheitään hyvittelemällä, vaan hänen on päinvastoin suos­ tuttava lakkaamaan yrittämästä.

Mitä suurimmassa epäonnistu­ misessa on nimittäin tarjolla mitä suurin pelastus. Kristus on kärsi­ nyt virheen vaatiman rangaistuk­ sen. Kristityn puhtaus on lainat­ tua, Suuren Rakkauden puhtautta.

Mikä ihana lahja. Ja mikä har­ millinen tekosyy. Liian usein unohdun ihastelemaan tätä yllät­ tävää pelastumistani ja jätän kär­ sivät oman onnensa nojaan.

Maailma ei kuitenkaan parane ilman niitä, jotka sen parantavat.

Siksi kristityn ainoa oikea elämän­ tapa on tehdä hyvää, tavoitella oi­ keudenmukaisuutta ja puolustaa

sorrettua. Juuri nyt pitäisi jokaisen maistaa Paratiisin kiellettyä hedel­ mää ja huomata olevansa alasti.

Vain niin opimme, miten syvästi tarvitsemme toisiamme.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

Gurun opissa Ohjaajana Juliana Norwichlainen Juliana syntyi vuonna 1342 itäisessä Englannissa. Hänen kotikaupunkinsa Norwich oli tunnettu villakangaskaupan keskuksena, ja hänen isänsä oli villakauppias.

Menetettyään perheensä ja täytettyään viisikymmentä vuotta Juliana teki ison elämänmuutoksen. Hän vietti loppuelämänsä erakkomajassa Norwichin pyhän Julianuksen kirkon yhteydessä. Hänet tunnetaan näyistä, joita hän sai sairastaessaan nuorempana vakavasti. Niissä kärsivä Kristus ilmestyi hänelle. Hän kirjoitti nämä ilmestykset muistiin ja mietti niiden merkitystä parinkymmenen vuoden ajan erakkomajassaan, jossa hän myös kuoli noin vuonna 1416.

Julianan kirjoittamasta kirjasta on myöhemmin tullut hengellisen kirjallisuuden klassikko. Suomeksi sen on kääntänyt Paavo Rissanen nimellä Jumalan rakkauden ilmestys.

Rankatkin asiat voivat muuttua hyväksi Juliana Norwichlainen koki elämänsä aikana lukuisia menetyksiä.

Niiden keskellä rukoileminen loi häneen toivoa ja luottamusta.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

JULIANA NORWICHLAINEN tiesi, että elämässä voi tulla vastaan käsittämättömän rankkoja asioita. Kun elämä oikein ahdistaa, on vaikea uskoa, että mikään voisi sitä muuttaa, edes rukous. Siitä huolimatta Juliana jaksoi toivoa, että kaikenlaiset asiat kääntyvät lopulta hyväksi.

Julianalle tuo lause ei ollut tyhjä lohdutus. Hän oli todennäköisesti menettänyt isänsä ja sisariaan jo kuuden vanhana, kun ensimmäinen Euroopan yli kulkenut ruttoaalto tavoitti hänen kotikaupunkinsa Norwichin vuonna 1349.

Hän oli naimisissa ja jo nuori äiti ja odotti kenties toista lastaan, kun rutto uusiutui. Sillä kertaa hän menetti esikoisensa ja ilmeisesti miehensä.

Eikä tässä kaikki. Toukokuussa 1373 Juliana oli vakavasti sairas ja uskoi kuolevansa. Kaikkein lähimmistä vain hänen äitinsä oli hänen luonaan, mistä voi päätellä, että muita ei ollut enää elossa.

TÄYTETTYÄÄN VIISIKYMMENTÄ Juliana oli menettänyt kaikki rakkaansa ja parantunut itse vakavasta sairaudesta. Hän asettui asumaan Norwichin

pyhän Julianuksen kirkon yhteyteen tehtyyn erakkomajaan, jossa hän eli loppuelämänsä. Siellä hän kirjoitti kansankielistä kirjaansa, jonka hän tahtoi omistaa oppaaksi ja lohdutukseksi maailmassa eläville kristityille.

Rukous oli äiti Julianalle kaikki kaikessa. Se oli hänelle toivon ilmausta.

Näin hän kirjoittaa: ”Jumala ei unohda vähäisintäkään asiaa. Saat itse nähdä, että kaikki kääntyy hyväksi.” Hän rukoili, että kaikella olisi jokin merkitys, vaikka hän ei itse sitä juuri sillä hetkellä käsittänyt eikä hänestä läheskään aina siltä tuntunut.

Juliana muistuttaa, että on myös päiviä, jolloin luottamus siihen, että Jumala kuulee, on heikko. Vaikka rukolisi kuinka hellittämättä, se ei näytä toimivan eikä saavan mitään aikaan.

Silloin moni miettii, rukoileeko hän oikealla tavalla ja mistä saisi luottamuksen ja varmuuden ja oikean sisällön rukoukseensa, että se tulisi kuulluksi. Voi myös herätä epäilys, että on itse aivan kelvoton rukoilija.

Näin äiti Juliana lohduttaa itseään ja meitä: Älä soimaa itseäsi, ettet rukoile tarpeeksi. Älä moiti motiivejasi äläkä yritä virittää niitä jalommik-

”Minä olen äitiyden viisaus” Jumala oli Juliana Norwichlaiselle sekä Isämme että Äitimme, niin myös tässä hymnissä. ”Minä se olen, minä olen isyyden voima ja hyvyys.

Minä se olen, minä olen äitiyden viisaus.

Minä se olen, minä olen koko siunatun rakkauden valo ja armo.

Minä se olen, minä olen kolminaisuus.

Minä se olen, minä olen ykseys.

Minä olen kaikkien asioiden korkein hyvyys.

Minä annan sinulle kyvyn rakastaa.

Minä annan sinulle kyvyn kaivata.

Minä olen kaikkien oikeiden toiveiden loputon täyttymys.”

si. Älä vaadi itseltäsi parempaa uskoa.

Päästä irti sellaisista ajatuksista, vaikka ne nousevat helposti mieleen. ÄITI JULIANA yrittää saada meidät näkemään asiat toisesta näkökulmasta. Rukous ei ole kaupankäyntiä: Kun teet näin tai näin tai muutat asennettasi, niin Jumala heltyy. Et käännä Jumalan päätä rukouksillasi. Sillä Jumala tietää, mitä tarvitset, jo ennen kuin osaat sitä häneltä pyytä. ”Minä olen rukoustesi perusta”, Juliana kuuli Kristuksen sanovan itselleen. Jumala on rukouksen alkuunpanija. Yksikään rukous ei ole syy Jumalan hyvyyteen, mutta hän iloitsee jokaisesta rukouksesta. Hän on rukouksen ensimmäinen vastaanottaja, ilman että kukaan tulee väliin.

Juliana puhui Jumalan hyvyydestä usein äidillisin kuvin. Niin kuin lapsi luottaa luonnostaan äitiin, niin meidänkin tulisi luottaa Jumalan hyvyyteen, vaikka emme mitenkään aina ymmärrä häntä. ■ Kristilliset mystikot ja minä -sarja to 22.2. klo 18–19.30 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Äiti Juliana Norwichlainen rukouksen opettajana.

MENOT 15.2. – 1.3.

15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

9

Lemmikki Valkeameren paasto keskittyy rukoukseen. Vaikka paasto ohjaa kieltäymykseen, hän näkee siinä paljon valoa.

Ei mikään synkeä matka Paastonaika vie olennaisen äärelle, kertovat kokeneet paastoajat.

TEKSTI SAILA KESKIAHO KUVA PASI LEINO

K

ristilliset kirkot ovat juuri aloittaneet paaston, mutta Päivi Hongiston paasto alkoi jo vuoden alussa.

Hongisto osallistui viime vuonna kirkon Ekopaasto-kampanjaan ja huomasi sen tekevän niin hyvää, että päätti hieman venyttää paastoaan.

– Hiljentyminen on minulle paastossa tärkeintä, Hongisto sanoo.

Paaston aikana hän yrittää irtautua ulkoisista ärsykkeistä, sosiaalisesta mediasta ja uutisvirrasta.

Sen sijaan hän varaa aikaa lukemiselle, kävelylle ja meditaatiolle.

Hongiston paastossa on myös fyysinen puoli.

– Mietin tarkkaan, miten käytän rahaa ruokaan.

Käyn kävellen kaupassa. Silloin ei viitsi haalata paljon ruokaa mukanaan.

Hongistoa ovat saatelleet paastotielle myös elämässä tapahtuneet menetykset.

– Ne ovat pysäyttäneet ajattelemaan, miten haluan elää omaa elämääni.

Vaikka Hongisto pyrkii karsimaan ja keskittymään, ehdottomuus ei silti kuulu hänen paastoonsa.

– Paastosta ei saa tulla suorittamista, silloin se ei enää palvele.

SUURI PAASTO tuli Tuula Laaniselle tutuksi jo pohjoiskarjalaisessa lapsuudessa.

– Äiti paastosi ja vei lapsia kirkkoon. Vietin lapsena paljon aikaa ukin kanssa, ja hänkin vei meitä kirkkoon, Laaninen muistelee.

Se kirkko oli ortodoksinen kirkko. Laaninen kastettiin luterilaiseksi, vasta aikuisiällä hän siirtyi äitinsä kirkkoon.

Ortodoksisella kirkolla on tarkat paastosäännöt: rukouksen ja sisäisen kilvoituksen ohella sii-

”

PAASTOSTA EI SAA TULLA SUORITTAMISTA, SILLOIN SE EI ENÄÄ PALVELE

PÄIVI HONGISTO

hen kuuluu muun muassa liha- ja maitotuotteista luopuminen. Tuula Laaninen on keskustellut papin kanssa, miten soveltaa paastosääntöä omaan arkeensa.

Tarkat säännöt ovat hänestä hyvä asia.

– Haluan pitää paastonajan ja noudattaa kirkon sääntöjä. Jos jossain on tarjolla kahvia ja pullaa, otan vain mustan kahvin. Tuttavat saattavat sa-

noa, että aha, Tuula taitaa olla paastolla, Laaninen toteaa.

– Paasto on minulle arkipäivää. Toiset kokevat, että miten sinä jaksat paastota, mutta minulle se on ihan tavallista.

MYÖS KATOLILAINEN Lemmikki Valkeameri paastoaa sääntöjen mukaan – tosin hänen ikäisilleen, yli 60-vuotiaille, katolisen kirkon ruokasäädökset ovat keveämmät kuin muilla.

– Paastoni keskittyy rukoukseen. Olen eläkkeellä, joten minun kohdallani ei ole kyse siitä, ettei olisi aikaa rukoukseen, Valkeameri sanoo.

Säännöllisen messuun osallistumisen lisäksi hän lukee päivittäin ristintien hartauden, jossa käydään läpi Kristuksen kärsimystien kaikki 14 asemaa. Se kirkastaa paaston merkitystä.

Säännöistä huolimatta armollisuus on paastonajan ytimessä.

– Ihminen saa olla iloinen syntinen. Kun ote lipsuu, saa taas palata ruotuun.

Vaikka paasto ohjaa kieltäymykseen, Lemmikki Valkeameri näkee siinä paljon valoa.

– Paasto ei ole synkeä matka, koska sehän on minun ja Jeesuksen välinen henkilökohtainen matka, jolla suhteemme petrataan, hän pohtii.

Sitä paitsi se johtaa lopulta pääsiäisen iloon.

– Monena pääsiäisyönä olen istunut parvekkeelle ja kokenut: tämä on se hetki. Se on huikea juttu: tämä ei jää tähän, meillä on taivaan ilo.

SAILA KESKIAHO Paasto päättyy pääsiäissunnuntaina 1.4.

Lue lisää ekopaastosta: www.ekopaasto.fi.

MENOT 15.2. – 1.3.

10 A Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 18.2. klo 10 ”Jeesus, kiusausten voittaja”. Liturgia ja saarna Tuija Kuusinen, avustaa Oiva Hujanen, urkuri Lea Waaraniemi, kanttori Sheldon Ylioja. Kirkkokahvit.

Messu su 25.2. klo 10 ”Jeesus yllättää”. Liturgia ja saarna Antti Kujanpää, avustaa Emriikka Salonen, urkuri Päivikki Leinonen, kanttori Marja-Liisa Talja ja Chorus Domus.

Kirkkokahvit.

Pysäkkimessu su 25.2. klo 18 ”Nyt ja aina”. Pysäkki-ryhmäläisiä, asemapäällikkönä Leena Oikarinen, pappeina Anita Kyönsaari ja Marja Malvaranta. Musiikki: Leena Talvio, Laura Airola, Martti Pitkänen, Markku Luhtasela ja Kuoro kaikille -ryhmäläisiä. Iltatee.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 18.2. klo 12. Linervo, Waaraniemi. Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli Nojatuolikirkko su 25.2. klo 16.

Muurimäki ja vapaaehtoiset avustajat. Haastattelusaarnassa kirkkoherra Antti Kujanpää. Musiikki: Pekka Vuorio, Aarteenetsijät-lauluryhmä.

Messun aikana voi liikkua alttareilla.

Lastenalttari ja kirkkopussukat lapsille messun ajaksi. Esirukouspyyntöjä voi jättää alttarille. Kirkkokahvit.

Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 18.2. klo 12. Liiman, Ylioja. Kirkkokahvit.

Urdunkielinen messu la 24.2. klo 16.

Masih. Kirkkokahvit.

Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishetki to 15.2. klo 19. Kuusinen. Lepoa, rauhaa ja sydämen hiljaisuutta.

Nupurin kappeli Käräjäkirkko su 25.2. klo 12. Liiman, Talvio. Espoon lautamiesten vuoden avauskirkko. Kirkkokahveilla Satu Hellsten kertoo Yhteisvastuukeräyksen kohteista.

Rinnekappeli Messu su 25.2. klo 14.

Suvelan kappeli HalleLuja-messu pe 16.2. klo 18.

Nuorten suunnittelema ja toteuttama messu kaikenikäisille. Nuorten houseband. Messun jälkeen itseleivottua pizzaa.

Saavu-messu su 18.2. klo 15 ”Kiusattu-autettu”. Viittomakielen tulkkaus.

Annika Topio, Kyönsaari ja Haunio.

Musisoimassa Sari Karjalainen ja Ari Talja sekä Pandula-yhtye. Kirkkokahvit. Messun lauluja harjoitellaan klo 14.

Viherlaakson kappeli Yhteisvastuumessu su 25.2. klo 12.

Kuusinen, Talja. Kirkkokahvit.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Su klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit. www.church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Eläkeläiskerho to 22.2. klo 12.30.

PITÄJÄNTUPA Miestenilta Aarteenetsijät ma 26.2. klo 19. Jussi Moisio: ”Taivaan rajalla”.

Keskiviikon kohtaamispaikka ke 21.2. klo 13. Tutustumme Espoon kaupunginmuseon näyttelyyn ”Särkynyt elämä – Espoo sisällissodassa”. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Eläkeläiskerhot: ”Teräskukat” to 15.2., 1.3. klo 12. ”Hopeapiiri” to 22.2. klo 12.

Sanan, laulun ja rukouksen piiri to 15.2. ja 1.3. klo 15.

Miesten piiri ma 19.2. klo 12.30.

Pyhäkoulu su 25.2. klo 15.

Lauluryhmä ma 26.2. klo 18.

Diakonia- ja lähetyspiiri ma 26.2. klo 18. Taina Leinonen: ”Yhteisvastuuta ja yhteistä jakamista”.

Kappelilounas ti klo 12–13 (3 e, lapset 1,5 e).

Käsityö- ja askartelupiiri ti 27.2. klo 10–12.

ET lev 91 x Israel-rukouspiiri ke 28.2. klo 17.

Café Suvela ma–pe klo 12–15.

Pieni siunausten ilta to 1.3. klo 18–20. Tule kuulemaan ja keskustelemaan siitä, miten monella tavalla voimme olla välittämässä Jumalan siunausta toisille. Ilta L10T-koulutuksen käyneille ja muille kiinnostuneille. Kahvitarjoilu.

Naistenpäivä la 3.3. klo 10–15. Mukana mm. Espoon positiivisimmaksi valittu Kaisa Vuorinen. Ilm. 050 511 0165 tai kirsi.kanerva@evl.fi. Hinta 10 e/lounas ja kahvi. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Kappelilounas ti klo 12–13 (4 e, lapset 0,50–2 e).

Avoin raamattupiiri ti klo 18.

Lähetyspiiri ma 26.2. klo 14.

Eläkeläiskerho ke 28.2. klo 13.

Café mm Viheri ma ja ke klo 10–12.

238 www.viherlaaksonkappeli.fi

AURORAN KAPPELI Ympäristöahdistus ja toivo – teologisia näkökulmia Ajankohtaista teologiassa -sarjassa to 15.2. klo 19.

Alustus TT Panu Pihkala, juonto Hannu Mäenpää . Kahvit klo 18.30.

Kappelilounas ma ja to klo 11–13 (5 e, lapset 0,5–2 e).

Päivän tunnussana ma klo 11.

Raamattu- ja rukouspiiri ti klo 18.30.

Rukouspiiri ke klo 18.

Kappelihartaus to klo 11.

Eläkeläiskerho ti 26.2. klo 13.

Gospelriders ti 27.2. klo 18.

Miten kohdata tunnekuohuja lapsiperheessä? ti 27.2. klo 18–20.

Kirjailija, mindfulness- ja vuorovaikutusohjaaja Elina Kauppila.

Kehitysvammaisten kappeli-ilta ke 28.2. klo 18.

Café Aurora ma–pe klo 10–14. www.aurorankappeli.fi.

KALAJÄRVEN KAPPELI Israel-laulun ja rukouksen ilta ke 21.2. klo 19.

Ylistys- ja rukousilta pe klo 19. www.kalajärvenkappeli.fi.

KAUKLAHDEN KAPPELI Kappelilounas ti klo 11–12.30 (4 e, lapset 2 e).

Radioraamattupiiri ti 20.2. klo 18.30.

Rukouspiiri ke 21.2. klo 18.

Eläkeläiskerho ma 26.2. klo 13. Äidit kappelilla ke 26.2. klo 18.

Raamattuluento Efesolaiskirjeestä ti 27.2. klo 18. Ari Kunnamo.

Sielunhoitopäivä la 3.3. klo 10–15.

Kouluttajana TM Marianne Jansson.

ILM. lounasta ja kahvia varten: 040 5798776 tai ari.kunnamo@evl.fi.

Pyhäkoulu su 25.2. klo 12. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

Eläkeläiskerho ma 19.2. klo 13.

Bible Journaling -ryhmä to 1.3. klo 18 alkaen. Värillistä mietiskelyä Raamatun äärellä askartelun ja kuvataiteen keinoin. Ota mukaan Raamattu. Värejä ja askartelutarvikkeita saat paikan päältä. Kokoontumiskerrat: 1.3., 8.3., 15.3. ja 22.3. Lisätiedot ja ilm.: 050 438 0182 tai mari.mathlin@evl.fi.

Israelilaisia tansseja tanssiva ryhmä. Tanssit pohjautuvat Raamatun teksteihin ja rukouksiin. Tied. helene. taal@evl.fi tai 09 8050 3016.

NUPURIN KAPPELI Eläkeläiskerho to 15.2. ja 1.3. klo 10.30.

UNELMAN KAMMARI Kirpputori ja kahvila ma klo 10–13 ja to klo 10–17. Hartaus kuukauden 1. torstai klo 11.30. Peitto- ja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja Käsityöpiiri to klo 17–19. Tied. Tiina Hietaniemi, 040 763 6599.

ISLAM KRISTITYN NÄKÖKULMASTA Torstaisin klo 19 Auroran kappelissa 8.3. alkaen. Alustajana Jukka Lehtonen, keskustelua aiheesta. 8.3. ”Muhammed ja koraanin syntyvaiheet, islamin pyhät kirjoitukset”, 15.3. ”Islam – kristinusko”, 5.4. ”Islamin sidos arabialaiseen heimokulttuuriin”, 26.4. ”Muslimit – juutalaiset” ja 18.5. ”Kristityn ja muslimin kohtaamisen haasteet”.

KUORO KAIKILLE Harjoitukset to klo 18–19, 15.2., 1.3., 15.3. ja 26.4. Espoon tuomiokirkossa sekä 12.4. Tuomiokirkon srk-talossa, joht. kanttori Leena Talvio.

PARISTA PERHEEKSI -ILTA Ensimmäistä lastaan odottaville vaihtoehtoinen päivä to 15.2. tai 15.3. klo 17–18.30 Kirkonkympissä, os.

Kirkkokatu 10. Tied. omasta neuvolasta tai 050 511 0165, 040 547 4146.

UUSI MUSKARIRYHMÄ Maksuton avoin muskari kaiken ikäisille lapsille yhdessä huoltajan kanssa to 15.2., 15.3., 12.4. ja 3.5. klo 10–10.40 Laaksolahden kappelissa.

Ei ennakkoilmoittautumista. Tied: heli.vapaakallio@evl.fi.

UUSIEN KIRKKOVÄÄRTIEN KOULUTUS

on alkanut

Messuavustajien koulutus ti 27.2. klo 18–19.30 Espoon tuomiokirkossa.

Jos olet kiinnostunut laittamaan kirkkokahveja, niin voit liittyä seuraamme klo 19. Tied. Kirsi Muurimäki 050 438 0164.

ARKIYSTÄVÄ-KURSSI La 3.3 klo 10–15 Viherlaakson kappelissa. Tule juttelu - tai ulkoiluseuraksi vanhukselle tai yksinäiselle.

Ks. tarkemmat tiedot Yhteiset-palstalta.

RIKASTA MINUA -PARISUHDEKURSSI Tietoa, taitoa, tunnetta ja rohkaisua parisuhteeseen. 14. ja 21.4. klo 9–16 Kalajärven kappelissa.

Lounas, päiväjuoma ja välipala. Ohj. Sirpa ja Reijo Tuori. Lastenhoito järjestetty. Hinta 55 e/pari, 10 e/lapsi.

Tied. ja ILM. 30.3. mennessä: 050 511 0165 tai kirsi.kanerva@evl.fi.

MAALAUSVIIKONLOPPU MEREN ÄÄRELLÄ Tule etsimään elämäsi värejä!

27.–29.4. Hilassa. Vasemmalla kädellä maalaaminen avaa mahdollisuuden kuunnella itseä ja omia tunteita.

Yhdessäoloa, ulkoilua, saunomista, hyvää ruokaa ja kappelihetkiä. Ei edellytä aikaisempaa maalauskokemusta. Ohj. Kaarina Kajakoski, Päivi Lavonen ja Marja Malvaranta. Hinta 120–150 e. Omat kyydit. ILM. 29.3. mennessä: 040 5311 040, marja. malvaranta@evl.fi.

HILJAISUUDEN RETRIITTI 20.–22.4. Hilassa. Ohj. Marja Malvaranta ja Laina Pekonen. ILM. 28.3. mennessä, 040 5311 040. Hinta 90 e espoolaiset, 140 e muualta tulevat, sis. täysihoidon 1-hh. Omat kyydit.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 15.2. – 1.3.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotilat: Iivisniemenaukio 1 Ruorikuja 1

10.3. ”Päästä irti, ainako anteeksi”.

RAAMATTUA LUIHIN JA YTIMIIN Heinäsirkat tulevat (Joel 1) to 15.2. klo 18 kirkko. 1.3. Herran päivä tulee (Joel 2:1–27). Kirkkoherra Jouni Turtiaisen raamattuluentoja Vanhan testamentin pikkuprofeetoista.

ESPOONLAHTI FELLOWSHIP Kansainvälinen yhteysilta pe 16.2. klo 18.30 Soukan kappeli. Welcome to our international evening of

15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

fellowship: discussion, food and music. Seuraava ilta/next evening 23.3. Tied. Jukka Pelkonen 040 580 4416. facebook.com/espoonlahtifellowship.

LUKUPIIRI

AIKUISET SINKUT

Ilmaista suomen kielen opetusta maahanmuuttajille suomalaisten opettajien johdolla. Mukaan voi tulla milloin vain: ti klo 9.30–11 Soukan kappeli naisille, lapset saavat tulla mukaan ja ke klo 17.30–19 kirkko, sekä naisille että miehille. Tied.

Eveliina Rožnovski 041 518 1244.

Vietetään ystävänpäivää ja paistetaan vohveleita la 17.2. klo 18 kirkko.

Voit tuoda tullessasi vohveliraudan.

Kevään muut illat 17.3., 28.4. sekä retki 26.5.

Frans Emil Sillanpää, Hurskas kurjuus ti 20.2. kirkko. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

LUETAAN YHDESSÄ

KERHONOHJAAJAKSI?

Alakouluikäisille Iivisniemen kerhopiste ja Kaskikappeli, (etusijalla 1.-lk) 4.–20.6. klo 9–14. Koko aika 80 e tai 30 e/vko, sis. lämpimän ruuan.

Alle kouluikäisille Mäntykappeli (etusija s. 2011–2012) 4.–20.6. klo 9–13. Koko aika 60 e tai 25 e/vko, sis. lämpimän ruuan.

Tied. leena.jarvinen@evl.fi, 041 535 6190. Ilmoittautuminen 15.2.–5.3. verkkosivuilla Espoonseurakunnat.fi – Tule mukaan – Kouluikäiset.

Eläkeläisten kerhojen ohjelmassa on hartautta, kahvittelua, keskustelua eri aiheista ym. mukavaa yhdessäoloa. Kerhot kokoontuvat päiväaikaan 1,5 tuntia kerrallaan. Ohjausta ja koulutusta on tarjolla. Voit toimia vaikka työparin kanssa. Ota rohkeasti yhteyttä niin jutellaan lisää: diakoni Eija Siivonen, 041 5341 706, eija. siivonen@evl.fi.

Muistiohjaaja Andrea Lorenz-Wendelle teematilaisuudessa to 1.3. klo 13–14.30 Soukan kappeli. Hartaus ja kahvit (1,5 e).

KOHTAAMISEN ILTA

Raamattu- ja keskustelupiirit ma klo 18.30 kirkko ja klo 18.30 Kaskikappeli.

Raamattupiiri ke 21.2. klo 12 Soukan kappeli, parill. vkot.

Miesten raamattupiiri to 22.2. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e.

TULE KAHVILLE!

LEIRIELÄMÄÄ

Seurakuntakahvila kirkolla ke klo 13–15. Edullisia ja maistuvia herkkuja, lukunurkkaus sekä pieni leikkihuone lapsille. Voit ilmoittautua mukaan vapaaehtoisten kahvilanhoitajien ryhmään: inkeri.oinonen@evl. fi, 050 583 6883.

Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen seurakuntakoti. Tule juttelemaan ja tapaamaan muita kahvikupin äärelle. Yhteistyössä K-kauppias Olli Piekkala, mukana seurakunnan työntekijä.

Toivon ja valon aamukahvit la 17.2. klo 9–11 Soukan kappeli, aiheena ”Päästä irti, arvosta ja armahda itseäsi”. Keskustelussa mukana teologi, kirjailija Anna-Liisa Valtavaara ja diakoni Marja-Liisa Kiiski. La

KAAPPIEN KEVÄTSIIVOUS?

KESÄKERHOT

HOITOTAHTO

MEILLÄ LUETAAN RAAMATTUA

jän avustuksella vuorovaikutustaitoja, tunteita, tarpeita, ristiriitojen käsittelyn rakentavia tapoja sekä tuetaan suhteen myönteisiä puolia.

Maksu 120 e/pari, yli 3–v.lapset 30 e.

Ilmoittaudu viim. 12.3. Espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahden seurakunta. Tied. Johanna Korpela 050 511 0504.

”Minä olen Herra, sinun parantajasi” – yhteyttä Parantajaan ja parannettaviin rukouksen, musiikin ja keskustelun siivin pe 2.3. klo 18.30 Soukan kappeli. Iltatee.

Venytellään äänijänteitä virsien tahtiin ti 27.2. klo 13 kirkko. Pullakahvit 1,5 e. Seuraava lauluhetki ti 13.3.

Herättäjän kirkkopyhän messu su 18.2. klo 11 kirkko. Ylisuutari, Sinervo, Lonka. Messun jälkeen keittolounas ja kahvi. Seurat ruokailun jälkeen.

Messu su 18.2. klo 17 Soukan kappeli.

Sinervo, Puukko. Kirkkokahvit.

Leipämessu pe 23.2. klo 10 kirkko.

Erkko, Yli-Jaskari, Kyrölä. Soppalounas messun jälkeen.

Messu su 25.2. klo 11. Santaharju, Knuutti, Yli-Jaskari. Kirkkokahvin tuotto Petroskoin invalidilapsille ja -nuorille sekä heidän omaishoitajilleen.

Tuomasmessu su 25.2. klo 17 Soukan kappeli. Knuutti, Ojala, gospelryhmä Nardus. Iltatee.

11

Otamme mielellämme lahjoituksia vastaan Yhteisvastuutapahtuma Onnenpäivän kirppikselle. Tuo lahjoituksesi viim. 15.3. Soukan kappelille: ma–pe klo 8–15 ja su klo 12–19.

Toivomme erityisesti hyväkuntoisia aikuisten ja lasten vaatteita, leluja, kodin tarvikkeita ja pientavaraa.

Emme voi ottaa vastaan kirjoja, huonekaluja tai mattoja. Tied. diakoni Anna Helenius 040 537 6848.

Kirpputorimme Toivon Tori vastaanottaa myös lahjoituksia: astioita, aterimia, kasareita, mukeja, juomalaseja, kulhoja ym. taloustavaraa, lakanoita, tyynyliinoja, kylpypyyhkeitä ja astiapyyhkeitä sekä lasten vaatteita ja tarvikkeita. Tori on avoinna torstaisin klo 12–18 ja lauantaisin klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Tied.

Eila-Riitta Kämppi, 050 593 1412.

LAULUKERHO

MESSUT

A

Hyvää ruokaa, iloista tekemistä ja kivaa seuraa esi–2.-lk tytöille ja pojille kevätleirillä 13.–15.4. Hilassa.

Hinta 35 e. Ilm. ja lisätiedot sodesode.fi.

PERHE ON PARAS! Vinkkejä hyvään perhe-elämään arjen keskelle perheleirillä 9.–11.3.

Hilassa. Tied. tanja.routama@evl.fi, 050 441 9154 tai laura.malme@evl.fi, 040 546 5196. Ilmoittaudu viim. 18.2.

Espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahden seurakunta.

Parisuhdeperheleiri ”Kuinka hoitaa parisuhdetta kaiken kiireen keskellä?” 6.–8.4.18 Hilassa. Leirillä käsitellään vertaisohjaajien sekä työnteki-

ARKIYSTÄVÄ-KURSSI Tule mukaan ArkiYstävien iloiseen joukkoon! Seuraava kurssi alkaa la 3.3. Viherlaaksossa. Lue lisätiedot Yhteiset-palstalta.

PSYKODRAAMAA, BIBLIODRAAMAA … oman elämän kysymysten tarkastelua – olisiko ryhmän aika?

Kysy lisää diakonissa Ulla-Maija Kyrölältä 040 5376854 tai ulla-maija. kyrola@evl.fi.

KASTEPÄIVÄ Mukava ja mutkaton kastepäivä kaikenikäisille lapsille la 10.3.

Karakappelissa. Tarjolla kaikki kastemekosta kakkukahveihin. Ks. lisää Yhteiset-palstalta ja ilmoittaudu mukaan kastepaiva.fi.

Menokasvo

Ristiäiset onnistuvat vähällä vaivalla Kastepäivänä Karakappelissa järjestetään 10.3. Kastepäivä. Mikä se on, pastori Merja Alanne?

– Kastepäivä tarjoaa mahdollisuuden järjestää ristiäiset vähällä vaivalla. Kaste kappelissa kestää noin 20 minuuttia ja sen jälkeen on varattu noin tunnin verran aikaa kahvitteluun. Tapahtumaan ilmoittaudutaan etukäteen. Pappi on yhteydessä perheeseen ja kertoo tarkemmin kasteen kulusta.

Kenelle se on tarkoitettu?

– Kastepäivänä kastetaan kaiken ikäisiä espoolaisia lapsia aina rippikouluikäisiin asti. Seurakunnasta saa tarvittaessa lainaksi kastepuvun.

Montako kummia tarvitaan lapselle?

– Kaksi kummia, jotka ovat rippikoulun käyneitä ja konfirmoituja luterilaisen tai anglikaanikirkon jäseniä. Lisäkummeina voi olla muiden kirkkokuntien jäseniä. Yksikin riittää, jos kahta ei löydy. Siihen tarvitaan kirkkoherran lupa. Kummitiedot ilmoitetaan papille etukäteen ennen kastetta.

Mitä jos kummeja ei löydy omasta lähipiiristä?

– Silloin kannattaa olla yhteydessä pappiin. Joissakin seurakunnissa on vapaaehtoisia, joita voidaan tarvittaessa pyytää kummiksi.

PAULA HUHTALA Kastepäivä Karakappelissa, os. Karakalliontie 12, la 10.3. klo 11–19. Ilmoittautuminen 5.–25.2. osoitteessa www. kastepaiva.fi. Lisätietoja Merja Alanne p. 050 347 2548.

ESKO JÄMSÄ

Voiko koko kastejuhlan viettää kappelilla?

– Kyllä voi. Ristiäisten jälkeen on noin tunti aikaa kahvitteluun omien vieraiden kanssa. Seurakunta tarjoaa kakkukahvit.

Paljonko se maksaa perheelle?

– Se ei maksa mitään.

MENOT 15.2. – 1.3.

12 A Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganespla­ nadi 1.

Hiljainen rukousaamu ja ehtoollinen pe 2.3. klo 7.45 KilonRisti. Mietiskelyä ja virittäytymistä raamatuntekstiin. Klo 8.30 ehtoollishartaus, jonka jälkeen teehetki. Raunu.

käikäisen lapsen tahansa tai vaikkapa sisarukset. Päivä on maksuton ja avoin kaikille espoolaisille. Varaa oma aikasi pikaisesti 5.–25.2. www. kastepaiva.fi.

KASTEPÄIVÄ

YHTEISVASTUU TEMPAUKSET KAUPPAKESKUS SELLOSSA

Haluatko helpot ristiäiset? Mukava ja mutkaton kastepäivä kaikenikäisille lapsille la 10.3. klo 11–19 Karakappelissa. Kastepäivänä kaikki on valmista kastemekosta kakkukahveihin Leppävaaran seurakunnan puolesta. Voit tuoda kastettavaksi min-

Sinä voit torjua nälkää ja köyhyyttä Suomessa ja maailmalla! Lahjoita tunti tai pari omaa aikaasi ja tule lipaskerääjäksi pe 16.2., 2.3. tai 9.3. klo 15–18 kauppakeskus Selloon.

MESSU Olarin kirkko: Messu su 18.2. klo 10.

Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Emilia Turpeinen, kanttori Sari Rautio.

Paastonajan aamumessu ke 21.2. klo 8. Liturgia ja saarna Antti Kruus.

Messu su 25.2. klo 10. Liturgia ja saarna Marjo Parttimaa, avustava pappi Emilia Turpeinen, diakoniatyöntekijä Minna Martiskainen, kanttori Päivi Hakomäki.

Paastonajan aamumessu ke 28.2. klo 8. Liturgia ja saarna Juha Virta.

Matinkappeli: Messu su 18.2. klo 12.

Liturgia ja saarna Juha Virta, kanttori Sari Rautio. Messun jälkeen lounas koko perheelle, aikuiset 3 e, lapset 2 e.

Messu su 25.2. klo 12. Liturgia ja saarna Sirpa Tolppanen, kanttori Sanna Franssila.

Olarin kappeli: Messu su 25.2. klo 12.

Liturgia ja saarna Emilia Turpeinen, kanttori Päivi Hakomäki.

Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot klo 18, jolloin tarjolla ruoka pieneen hintaan. Rento messu klo 19, jonka musiikista vastaavat risteysmuusikot. Messussa lauletaan virsien lisäksi uutta hengellistä musiikkia.

Taaperokirkko ”Laiva on lastattu” pe 2.3. klo 10 Lasten kappeli Arkki.

Elämyksellinen kirkkohetki pikkuväelle. Koskela, Hatakka. Kirkkohetken jälkeen leikkiä ja seurustelua sekä kahvia, mehua ja pikkumakeaa.

Monipuolista ohjelmaa, hartautta ja hauskanpitoa, kuljetukset, täyshoito ja tapaturmavakuutus 35 e hintaan.

Leirielämää 4.–6.-luokkalaisille Bergvikissa Kruusilassa 2.–4.3. Ilm. viim. 16.2. www.nuortensiipi.fi/714-vuotiaat/leirit/.

Leirielämää 1.–3.-luokkalaisille 16.–18.3. Velskolassa. Ilm. viim.

2.3. www.nuortensiipi.fi/7-14-vuotiaat/leirit/.

Hiljainen rukousaamu pe 16.2. ja pe 23.2. klo 7.45 KilonRisti. Levollinen alku päivälle - hiljaisuutta, mietiskelyä, rukousta, laulua.

Messu ja kirkkokahvit su 18.2. klo 11 Leppävaaran kirkko. Paastonaikana voimme opetella sekä pyytämään että antamaan apua. Mukana Kirkkokuoro. Juvela, Raunu, Latvanen.

Messu ja kirkkokahvit su 18.2. klo 13 Karakappeli. Tuntuuko joskus siltä, että elämässä on vastamäkiä enemmän kuin myötämäkiä? Tässä messussa mietitään häntä, joka ymmärtää elämämme vastoinkäymiset, koska on itsekin ne kokenut. Yletyinen, Tiina Eriksson, Noponen.

Messu ja kirkkokahvit su 25.2. klo 11 Leppävaaran kirkko. Kuka olikaan se nainen, joka voiteli Jeesuksen jalat tuoksuöljyllä? Sari Anetjärvi, laulu.

Alanne, Laaksonen, Latvanen.

Hengähdä hetki -hartaus joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko.

Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

LAPSET JA PERHEET

KOULULAISTEN VIIKONLOPPULEIRIT

MESSUT JA HARTAUDET

Olarin seurakunta

Luvassa yhteisöllistä menoa. Voit kerätä vaikka kimpassa kaverin kanssa. Lippaan ja liivin saat Sellon viereisestä Lasten kappeli Arkista.

Arkissa on myös taukokahvila kerääjille. Heli Taina-Rantakaulio, 040 513 0867, heli.taina-rantakaulio@evl.fi.

KILON KRISTITTYJEN ILTA Kolmijakoinen seurakunta? Olli Nuosmaa alustaa keskustelua aiheesta seurakunnassa työntekijänä, luottamushenkilönä ja seurakuntalaisena ke 28.2. klo 18 KilonRistissä. Klo 17 tarjolla voileipää ja kahvia.

Lastenhoito järjestetty.

RIKASTA MINUA -PARISUHTEEN RIKASTAMISPÄIVÄT Opi uusia vuorovaikutustapoja la 10.3. ja la 17.3. klo 9–16 KilonRistissä.

Messun jälkeen jatkot klo 21 asti.

Risteys on tarkoitettu kaikenikäisille raikkaasta ja yhteisöllisestä toteutustavasta pitäville. Leikkihuone avoinna etkojen ja messun ajan. Liturgia ja saarna: 15.2. Antti Malinen, 1.3. Inari Varimo. Hiihtolomaviikolla 22.2. ei ole Risteystä.

alle 3-vuotiaat ilmaiseksi (sis. ruuan, majoituksen omilla lakanoilla sekä ohjelman materiaaleineen). Lisätiedot ja ilmoittautumislinkki: espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/ perhe-ja-parisuhde. Tiedustelut: p.

040 503 7622 tai paula.bruce-haatainen@evl.fi.

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ

UUSIA KURSSEJA KOULULAISILLE

Kaipaatko virkistystä tai vaihtelua päivääsi? Tule diakonian retkipäivään Hilaan to 1.3. Ohjelmassa ulkoilua, askartelua, messu ja mahdollisuus saunoa. Ilmoittautumiset ja lisätietoja numerosta 09 8050 7000.

HILJAISUUDEN RETRIITTI Tallinnan Birgittalaisluostarissa 23.–25.3. Ohjaaja Antti Kruus, tied.

040 531 1051. Ilmoittautuminen 2.3. mennessä. espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/retriitit. Hinta 180 e. Jokainen varaa ja maksaa itse lauttamatkansa. Laskutus verkkomaksuna retriittiin ilmoittauduttaessa.

PELILEIRI 1–7-LUOKKALAISILLE

Ukulelekurssi 4–6-luokkalaisille (4 kertaa) Chapple, Iso Omena tiistaisin 6.–27.3. klo 16–17. Kurssilla lähdetään liikkeelle ukulelen soiton alkeista ja opetellaan muutamalla soinnulla soitettavia lauluja. Lisätiedot nuorisotyönohjaaja Mika Leppäaho 040 763 6212, mika.leppaaho@evl.fi Teatterikurssi 3–6-luokkalaisille (4 kertaa) Chapple torstaisin 1.3.–22.3. klo 16.30–18. Ilmaisutaitoa, improa, leikkejä, sketsejä ja näytelmiä. Lisätiedot anne.sarasmaa@evl.fi; 040 551 4426. Ilmoittaudu kursseille www.nuori.chapple.fi.

TT, pastori Niko Huttunen.

MUKAVA JA MUTKATON KASTEPÄIVÄ Kaikenikäisille espoolaislapsille la 10.3. Karakappelissa. Leppävaaran seurakunta tarjoaa kaikki puitteet kastemekosta kakkukahveihin. Katso lisää Yhteistä-palstalta ja ilmoittaudu mukaan: kastepaiva.fi.

RYHMIÄ AIKUISILLE Lukupiiri to 15.2. klo 18 Matinkappelilla. Kirjana Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä. Olet tervetullut mukaan vaikka et olisikaan lukenut kirjaa. Vetäjä Liisa Riikola 040 560 2247.

Rukouspiiri ma klo 15 Matinkappeli.

Aikuisten Arkikahvila ke 14.2. klo 13

Kurssilla keskitytään suhteen vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Lisäksi etsitään yhteisiä konkreettisia tavoitteita ja keinoja niiden toteuttamiseen arjessa. Tämä on se kurssi, jolla puolisoon voi rakastua uudelleen!

Ohjaajina toimivat Parisuhdekeskus Katajan kouluttamat vertaisohjaajat Sirpa ja Reijo Tuori. Ilm. viim. 4.3.

Heli Siltakorpi, 040 537 6876, heli. siltakorpi@evl.fi.

AIKUISTEN RYHMÄT Löydät verkosta kaikki pienryhmät: www.espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/aikuiset.

Sley:n Raamattu- ja lähetyspiiri kerran kuukaudessa, to 15.2. klo 12.30–14.00 Leppävaaran kirkko.

Rukous- ja keskustelupiiri PERUTTU ke 21.2. Seuraava kerta ke 28.2. klo 18.30 Perkkaan kappeli Lectio Divina -raamattumietiskely joka toinen vko, to 22.2. klo 10–12 Karakappeli. Hiljaisuutta, Raamatun tutkistelua ja oman ajatusmatkan jakamista. Kahvia, teetä ja voileipää.

Vasemman (tai oikean) käden maalarit PERUTTU la 24.2. Seuraava kerta la 24.3. klo 12–17 KilonRisti.

Hinta 15 e Naisten Pankin hyväksi.

Ilm. viikkoa ennen 040 531 1059, inkeri.juvela@evl.fi.

Kuoro kaikille joka toinen vko, ke 28.2. klo 18.30–19.45 Leppävaaran kirkko. Kaikenikäisten kuoro, jossa ei kysellä laulutaitoa.

Seuraa somessa ja verkossa! leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

Olarin kappeli.

Virsistä voimaa to 15.2. ja 1.3. klo 14 Matinkappeli.

Sanan ympärillä -ryhmä ti klo 12.30 Matinkappeli.

Hiljaisen rukouksen tunti ke klo 10.45 Matinkappeli.

Aikuisten yhteislauluilta ti klo 18 Olarin kirkon kerhosiipi. Talvilomaviikolla ti 20.2. ei ole lauluiltaa.

OLARIN SEURAKUNNASSA ON HAETTAVANA Nuorisotyönohjaajan virka 1.4.2018 alkaen.

Perhetyöntekijän viransijaisuus 1.4.2018–13.7.2019 väliseksi ajaksi.

LISÄTIEDOT: www.espoonseurakunnat.fi/info-ja-asiointi/tyopaikat.

OL lev 91 x 79 mm

SANAN JA MUSIIKIN ILTAPÄIVÄ

Ulkopelejä, tietokone- ja konsolipelejä sekä lautapelejä Hilassa 16.–18.3. Hinta 35 e. Lisätiedot: Taru Hytönen 040 509 8208, taru.hytonen@evl.fi. Ilmoittautuminen osoitteessa nuori.chapple.fi

Matinkappelissa su 25.2. klo 14.

Vieraana Suomen Raamattuopistolta Veli-Matti Kujala. Juontaa Jukka Kivimäki. Yhteislaulua Viisikielinenlaulukirjasta, säestäjänä Taru Sillanpää. Järjestää SRO:n Etelä-Espoon toimintaryhmä ja Olarin seurakunta.

PERHELEIRI

SISÄLLISSOTA JA KIRKKO

Toiminnallinen viikonloppu perheleirillä 6.-8.4. Hvittorpissa. Ulkoilemme, leikimme, pelaamme, askartelemme yhdessä partiolaisten ja muiden leiriläisten kanssa. Hinta on aikuisilta 30 e, 3–14-v. lapset 15 e ja

Luento- ja keskusteluillat Olarin kirkon seurakuntasalissa klo 18–19.30: 27.2. Sisällissota 1918 ja kirkko. 13.3. Punainen ja valkoinen Raamattu. Raamatun käyttö sisällissodan tulkinnoissa. Luennoitsijana

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki Luo uutta vasemmalla kädellä Maalaa vasemmalla kädellä elämäsi värejä merellisessä Hilan kurssikeskuksessa. Aikaisempaa maalauskokemusta ei tarvita. Ohjelmassa myös saunomista, hyvää ruokaa ja kappelihetkiä. Viikonlopun hinta 120–150 euroa. Ilmoittaudu 29.3. mennessä.

Maalausviikonloppu 27.–29.4.

Hilassa, Saarentie 50, Kirkkonummi. Ks. lisää Tuomiokirkkoseurakunta, rivi-ilmoitukset s. 10.

Lahjoita Toivon Torille Espoonlahden seurakunnan Kirpputori Toivon Torilla on tarvetta astioille, kodin tekstiileille sekä lasten vaatteille ja tarvikkeille. Tuotto käytetään kansainväliseen diakoniaan.

Toivon Tori, ma klo 12–18 ja la klo 11–15. Soukankaari 8B, Espoo. Ks. lisää Espoonlahden seurakunta, rivi-ilmoitukset s. 11.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p.

050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT KAUNIAISTEN KIRKOSSA Su 18.2. klo 10 saarna Kari Kuula, liturgia Mimosa Mäkinen ja kantt.

Mikko Nurmi. Kirkkokahvit.

Nuorten Granut -messu to 15.2. klo 19. Kuula, Holkerinoja ja Rohkimainen.

Kaiken kansan messu su 25.2. klo 10 monikulttuurinen messu. Saarna Mimosa Mäkinen & pastori Heikki Nenonen KUA:sta, liturgia Anna-Kaisa Tuomi ja Kari Kuula, kantt. Anna Marte. Kirkkokahvit.

MARTAT JA MARIAT Kansainvälisen työn ja lähetyksen ryhmä to 15.2. klo 12 yläsalissa. ”Mikä missio?”, Mimosa Mäkinen ja AnnaKaisa Tuomi.

PERHEKERHOT SEBASTOKSESSA Avoin perhekerho maanantaisin klo 9.00 - 11.30 avoimet ovet, yhdessäoloa ja laulu-leikkihetki. Perhekerho ja Nalle-kerho torstaisin klo 10. Vko 8 ei kerhoja.

MENOT 15.2. – 1.3.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Messu su 18.2. klo 10, Tapiolan kirkko. Salmensaari, Tervonen, Hapuli.

Lähetyksen kirkkokahvit: Evankeliumi etenee Pohjois-Afrikassa, David ja Marja-Liisa Ezzine Medialähetys Sanansaattajista.

Viikkomessu ke 21.2. klo 8, Tapiolan kirkko. Linnoinen, Hapuli. Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä. Aamupuuro.

Messu su 25.2. klo 10, Tapiolan kirkko. Tervonen, Ristimäki, Hapuli.

Gospelmamat ja Herännäisnuorten kuoro, soitinyhtye.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 25.2. klo 12.30, Tapiolan kirkko.

Iltakirkko ti 27.2. klo 19, Tapiolan kirkko. Salmensaari. Iltapala ja etkot klo 18, joilla pääset halutessasi tekemään messua.

Viikkomessu ke 28.2. klo 8, Tapiolan kirkko. Ristimäki, Jurmu.

Pyhäkoulu su klo 10 Tapiolan kirkko.

Alle 4-v. aikuisen kanssa.

Keskipäivän rukous arkipäivisin klo 12 Tapiolan kirkko.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Ma 19.2. ja 26.2. klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksessa.

RUKOUSTA JA RAAMATUNLUKUA Ma 19.2. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Turvallisuus ti 20.2. klo 13 yläsalissa, khra Mimosa Mäkinen.

KESKUSTELEVAT NAISET Aiheena saattohoito, mukana Lea Mäkeläinen. To 22.2. klo 14 Sebastoksessa.

OMAISHOITAJIEN KOKOONTUMINEN Ke 28.2. klo 15.30 Sebastoksessa.

MUSA -TOIMINTAA LAPSILLE JA NUORILLE Kouluikäisten lasten musaleiri 10.

– 11.3. ja nuorten ukulele –kurssi alk.

27.2. Tied. ja ilm. tiro.rohkimainen@ evl.fi (infoa myös srk:n Facebook ja web-sivut)

VARHAISKASVATUKSEN KERHOT Päiväkerhoon ilmoittautuminen helmi-maaliskuun aikana www. kauniaistenseurakunta.fi/ryhmat/ lapset- ja perheet.

PARISUHDE- JA PERHELEIRI Riuttarannan leirikeskuksessa 20. – 22.4. Ks. www.kauniaistenseurakunta.fi/ryhmat/lapset- ja perheet.

15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

KESKIVIIKKOKERHO

RYHMÄT JA PIIRIT

Kateus vie kalatkin vedestä ke 21.2.

Tapiolan kirkko. Sos.psykologi, tietokirjailija Janne Viljamaa. Kahvi klo 12.30 lounaskonsertin jälkeen.

Ohjelma klo 13.

Maan äidit. Presidenttiemme puolisot II. Ke 28.2. Tapiolan kirkko.

FM Maija-Liisa Kaistila. Kahvi n. klo 12.30. Ohjelma klo 13.

Mieli maasta -ryhmä eläkeikää lähestyville, ma klo 17.30. Tapiolan kirkko.

Lukupiiri ti klo 13, Tapiolan kirkko. Äiti Teresa -piiri ti klo 13. Tied. Katja Karvinen p. 040 593 7386 Hanna-rukouspiiri ma 26.2. klo 18.30. Tapiolan kirkko. Joka toinen viikko.

Lähetyspiiri ti 27.2. klo 13. Tapiolan kirkko. Joka toinen viikko.

Mieli maasta -vertaistukiryhmä masentuneille, ke klo 18. Tapiolan kirkko.

Israel-rukouspiiri to klo 13. Tapiolan kirkko Perjantaikävely pe klo 10. Tapiolan kirkko. Kesto n. 30 min. Kahvitarjoilu.

SIIONINVIRSISEURAT Virsiseurat su 25.2. klo 16, Tapiolan kirkko. Virsiseuroissa kuullaan pieniä puheita, ja yhdessä lauletut Siionin virret sanoittavat yhteistä rukousta.

SANAN JA RUKOUKSEN ILTA Toivon säveliä - lauluja elämän syvyydestä ke 21.2. klo 18, Tapiolan kirkko. Samuli Saarinen kertoo elämästään sanoin ja sävelin. Rukouksen huone kirkon aukioloaikoina pe–ke 16.–21.2. Kirkkopolku 4.

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ Konsertti ke 28.2. klo 12, Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta

EROSTA ETEENPÄIN Vertaisryhmä to 8.3, 22.3., 19.4., 3.5. ja 17.5 klo 17.30–19.15, Tapiolan kirkko. Ryhmään mahtuu 6–8 avotai avioeron läpikäynyttä.

Vertaisryhmässä käsittelemme mm. eron aiheuttamaa kriisiä, tunteita, voimavaroja ja muutosta. Ilmainen.

Lastenhoito leikki-ikäisille tarvittaessa. Ohjaajina psykoterapeutti Raija Krusius ja perhetyöntekijä, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava. Tied. ja ilm. kristiina.larjava@evl.fi, 050 358 1064.

ARKIYSTÄVÄ-KURSSI Juttelu- tai ulkoiluseuraksi vanhukselle tai yksinäiselle. Kurssi la 3.3 klo 10–15 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2. Ks. lisää Yhteisetpalstalta.

A

13

teessa elävälle. Ilm. viim. 28.2. psykoterapeutti Sirkka-Liisa Kuitunen p.

040 729 7839.

TALVIRETRIITTI Retriitti alkaa pe 2.3. klo 18, päättyy 4.3. klo 15, Hilan kurssikeskus. Ohj. Ossi Tervonen ja Eeva Rapeli. Ilm. viim. su 18.2. ossi.tervonen@evl.fi, 040 525 0251

KEVÄTLEIRI Alakouluikäisten viikonloppuleiri Bergvikissä 16.–18.3. Osallistumismaksu 35 e. Ilm. ja tied. www.paheksuvakirahvi.fi

KASTEPÄIVÄ Mukava ja mutkaton kastepäivä kaikenikäisille lapsille la 10.3.

Karakappelissa. Ks. lisää Yhteisetpalstalta ja ilmoittaudu mukaan, kastepaiva.fi.

TA lev 43 x 69 mm

YHTEISVASTUUN LIPASKERÄÄJÄKSI Liity lähimmäisenrakkauden kansanliikkeeseen ja osallistu keräystempauksiin Tapiolan keskustassa la–su 9.–10.3. tai 13.–14.4. Keräyskohteista tietoa sivulta yhteisvastuu.fi.

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU -KOULUTUS Koulutus soveltuu kaikille, jotka haluavat vahvistaa omaa tai läheistensä mielenterveyttä. Tilaisuudet järjestetään ke 7.3., 14.3., 21.3., 28.3., 4.4., 11.4 klo 18–20. Tapiolan kirkko.

Osallistumismaksuna kurssikirjan hinta 30 e. Ei suositella kriisitilan-

Grankulla svenska församling

NÄRSTÅENDEVÅRDARTRÄFF

KRISTEN TRO I VARDAGEN

ON 28.2 i Sebastos kl. 15.30–17.30.

Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl. 10–16, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

Esbo svenska församling

To 15.2. Folkhälsanhuset i Hagalund,Vindgr. 6, biblioteket, kl.

10.30–12, Jäntti. Vi samtalar kring tro och andliga upplevelser. Arr. i samarbete med Folkhälsan. Öppet för alla intresserade, ingen förhandsanmälan.

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

GRANKULLA KYRKA

HÖGMÄSSOR

SÖ 18.2 Högmässa kl. 12.

SÖ 25.2 Högmässa kl. 12.

ON 28.2 Mässa – människa kom fram kl. 19.

Sö 18.2. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Kanckos, Kronlund. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Karabacka kapell kl. 10. Kanckos, Wikman. Kyrkkaffe.

Hagalunds kyrka kl. 12. Rönnberg, Wikman. Kyrkkaffe. Första söndagen i fastan. Tema: Bot och fasta.

Sö 25.2. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Ahlbeck, Kronlund. Kyrkkaffe i s.13 lev 91 x Sockenstugan.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 15.2 och 1.3 i övre brasrummet kl.

9.30–10.30.

TISDAG 20.2 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

KYRKOSYFÖRENINGEN ON 21.2 och 28.2 i övre brasrummet kl. 13.30.

TISDAG 27.2 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Under ytan. Grupp för ungdomar i Klubb 97 kl.16.

Graziakören i övre brasrummet kl.

18.

ÖPPEN DIAKONIMOTTAGNING Varje torsdag på Kyrktian, Kyrkog.

10, kl. 10-12.

DIAKONILUNCH Ti 20.2. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 12-14.

HANDARBETSGRUPPEN SYMAMSELLERNA Varje tisdag i Vita huset, Prästgårdsgr. 1, kl. 16–19. Vi handarbetar för internationell diakoni och mission, vi 67virkar, mmstickar, PaKesyr och väver. Välkommen med i gemenskapen!

MENOT 15.2. – 1.3.

14 A Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

SU 25.2.

SU 4.3.

"Saksalaiset vastatusten" -konsertti klo 15 Suvelan kappelissa.

Ghislaine Dionne, sopraano ja Mirva Helske, piano. Brahms, Wagner, Strauss. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Candomino-kuoro: Terveisiä Saksasta klo 13 Leppävaaran kirkossa. Nuorten aikuisten espoolainen kamarikuoro Candomino esittää Saksan matkan ohjelmistoaan. Joht. Esko Kallio. Vapaa pääsy.

Rukousnauhamysteerit klo 16 Olarin kirkossa. Kreeta-Maria Kentala, barokkiviulu, Mikko Perkola, viola da gamba, Eero Palviainen, luuttu. Musiikki: Forqueray – Kellner – Biber. Ohjelma 10 e.

KE 28.2.

Häivähdys pyhää -konserttisarjassa Aarni Luukkanen ja Irene Niinikoski, piano klo 12 Tapiolan kirkossa. Häivähdys pyhää -konserteissa esiintyvät Espoon Musiikkiopiston nuoret taitajat. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle, vapaa pääsy. Konserttisarja jatkuu parittomilla viikoilla

MIRJA AUKEE-PEIPONEN

Kirkoissa soi

Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella työskentelee kaksi Aalto-pappia, Anu Morikawa ja Marjut Mulari, jotka ovat Espoon seurakuntien oppilaitostyön työntekijöitä. Keskeinen osa yliopistopapin työtä on työskentely yliopistolla erilaisten hyvinvointiteemojen parissa. Papit ovat sekä henkilökuntaa että opiskelijoita varten. Katso lisää: espoonseurakunnat.fi

Apua & tukea

MELISSA LEROUX

Tukea opiskelijoille ja oppilaitosten henkilökunnalle

Kanadanranskalainen sopraano Ghislaine Dionne esiintyy Saksalaiset vastatusten -konsertissa Suvelan kappelissa 25.2.

Seurakuntien yhteiset ArkiYstävä-kurssi la 3.3 klo 10–15 Viherlaakson kappelissa, Viherkalliontie 2. Tule mukaan ArkiYstävien iloiseen joukkoon! Vapaaehtoisenamme voit auttaa juttelu- tai ulkoiluseurana vanhukselle tai yksinäiselle. Tule kuulemaan mahdollisuuksista. Kurssin hinta on 5 e, sisältää lounaan. Kurssi ei sido toimintaan. Ilm. 21.2. mennessä: diakoniatyöntekijät ulla.auvinen@ evl.fi tai 040 572 5344, minna. maijanen@evl.fi, 040 705 3358.

Kastepäivä 10.3. Karakappelissa.

Haluatko helpot ristiäiset? Mukava ja mutkaton kastepäivä kaikenikäisille lapsille klo 11–19 Karakappelissa. Kastepäivänä kaikki on valmista kastemekosta kakkukahveihin

Leppävaaran seurakunnan puolesta. Voit tuoda kastettavaksi minkä ikäisen lapsen tahansa tai vaikkapa sisarukset. Päivä on maksuton ja avoin kaikille espoolaisille. Varaa pikaisesti 5.–25.2. oma aikasi www. kastepaiva.fi.

Unelmapantterit – lievästi kehitysvammaisten nuorten kerho kerran kuukaudessa, to 15.2. klo 17.30–19.30 Siivessä, os. Alberganesplanadi 1. Teemme nuorten toivomia asioita, vaihdamme kuulumisia, leikimme, pelaamme, keskustelemme, ulkoilemme, kuuntelemme musiikkia, pidämme iltahartauden ja syömme välipalaa.

Kerho on maksuton. Maija Kumpulainen, 040 724 1120.

Kaipaatko keskustelukumppania, toimintaa tai hiljentymistä? Pohditko hengellisiä kysymyksiä, ihmissuhteitasi, opiskeluasi tai töitäsi? Opiskelijoita ja oppilaitosten työntekijöitä varten Espoossa työskentelee neljä oppilaitospappia ja kirkkomuusikko.

Ota rohkeasti yhteyttä.

Jyri Hakala, oppilaitospastori, Metropolia, Omnia ammattiopisto, työpajat, 09 8050 2374 Katja Kangas, kirkkomuusikko, Otaniemen kappeli ja oppilaitostyö, 09 8050 2547 Anu Morikawa, vs. oppilaitospastori, Aalto-yliopiston Otaniemen kampus, 050 464 4375 Marjut Mulari, vs. oppilaitospastori, Aalto yliopiston Otaniemen kampus, 050 365 2256 Margit Peltovirta, vs. johtava oppilaitospastori, Laurea, Omnia aikuisopisto, oppisopimus, Keskuspuiston ammattiopisto ja Kelloseppäkoulu, 09 8050 2901 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@evl. fi. Lisätietoja ja yhteystiedot löytyvät myös osoitteesta www.espoonseurakunnat.fi/tukea/opiskelijalle Valoa kohti -retriittipäivä Otaniemen kappelilla 25.2. klo 10–16. Anna aikaa itsellesi ja omille ajatuksillesi ja tunteillesi. Sinua odottavat Otaniemen kappeli, lämmin lounas, retriitin ohjaajat ja muut retriittivieraat. Päivän ajaksi saat sulkea puhelimen ja laittaa syrjään kaiken, mikä muistuttaa sinua työstä ja opiskelusta. Osallistujat sitoutuvat yhteiseen hiljaisuuteen koko retriittipäivän ajaksi. Retriittipäivä on tarkoitettu ensisijaisesti opiskelijoille ja oppilaitosten henkilökunnalle. Päivän hinta 5 e/opiskelija 10 e/henkilökunta sis. keittolounaan ja kakkukahvit. Lisätietoja: retriitin ohjaajat Margit Peltovirta ja Anu Morikawa, etunimi. sukunimi@evl.fi. Ilmoittaudu mukaan 19.2. mennessä: www. espoonseurakunnat.fi/tapahtumat/2018-02-25/valoa-kohti-retriittipaiva-otaniemen-kappelilla.

Brunssi opiskelijoille Otaniemen kappelilla su 25.3. klo 12–14. Luvassa vapaaehtoisvoimin valmistettua ruokaa sekä tietysti kahvia ja teetä.

Brunssin hinta on 3 e, ja se makse-

taan käteisellä paikan päällä.

Mukaan mahtuu 30 ensimmäisenä ilmoittautunutta: www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat/2018-03-25/ otaniemen-kappelin-brunssi-brunchat-otaniemi-chapel. Jos olisit kiinnostunut kokkaamaan brunssia yhdessä, laita ilmoittautuessasi rasti ruutuun, niin saat sähköpostitse lisäohjeita. Kokkaajille brunssi on luonnollisesti ilmainen. Lisätietoja: Aalto-pappi Marjut Mulari, marjut. mulari@evl.fi tai p. 0503652256.

Tukea nuorille ja heidän vanhemmilleen Tekstaritupu on koululaisten tekstiviestitukipuhelin, jonne voit lähettää mieltäsi askarruttavia kysymyksiä. Tekstaa milloin vain, viesteihin vastataan koulupäivinä vuorokauden kuluessa. Tekstaritupunumero Espoossa on 050 4108 402.

Nyt myös WhatsApp. Voit myös mailata tekstaritupu.espoo@evl.fi www.tekstaritupu.net Saapas päivystää kaduilla nuorten kokoontumispaikoilla perjantaisin noin klo 19–02. Meidät tavoitat numerosta 09 8050 5050.

Ota yhteyttä erityisnuorisotyöntekijöihin! Potkiiko elämä päähän?

Tarvitsetko jonkun, joka selvittää asioita kanssasi? Oletko huolissasi kaveristasi? Oletko huolissasi lapsestasi? Tavoitat erityisnuorisotyöntekijät myös WhatsAppin kautta. Sähköpostit etunimi.sukunimi@evl.fi.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta: Pia Härkönen: 040 562 1341 ja Sari Vikström-Kivioja: 050 438 0185.

Espoonlahden seurakunta: Hanne Malkki 040 517 0629 ja Juhana Malme 040 533 7808.

Kauniaisten suom. seurakunta: Nuorisodiakoni Sonja Holkerinoja, 050 464 7001.

Leppävaaran seurakunta: Maija Kumpulainen, 040 724 1120 ja Toni Majola, 040 559 1736. WhatsApp-tuki 7–12 -vuotiaille.

Olarin seurakunta: Suvi Kaikkonen (nuoret) 040 546 5197, Taru Hytönen (alakouluikäiset) 040 509 8208.

Tapiolan seurakunta: Marjo Nissilä 040 531 1012.

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa?

Soita ja varaa aika tai tule käymään. www.espoonseurakunnat.fi/tukea, www.kauniaistenseurakunta.fi

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Ma klo 9–10 Espoonlahden kirkko, p.

09 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappeli.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA: Diakoniatyöntekijät alueittain: Auroran alue 040 763 6599 Espoon keskus ja Suvelan alue 040 531 1037 (Tuomarila, Suna, Ymmersta), 050 438 0189 (Suvelan kappelin ympäristö), 040 547 1861 (aseman seutu, poste restantet, Kirkkojärvi, Kulovalkea, Kiltakallio, Kaupunginkallio) Pohjois-Espoon alue (Kalajärvi) 040 736 9315 Länsi-Espoon alue 050 438 0176 (Kauklahden keskusta, Vanttila, Nissinmäki, Lasilaakso), 040 513 0862 (Muurala, Mikkelä, Hirvisuo, Karhusuo, Nupuri, Nuuksio, Vesirattaanmäki) Viherlaaksolahden alue 040 572 5344 (Laaksolahti ja Viherlaakso) KAUNIAISTEN SUOM. SEURAKUNTA Diakoniatoimisto avoinna ti klo 9–11, Kavallintie 3. Diakonissa Pirjo Luoma, 050 301 7028. Ks. lisätiedot ja poikkeusajat www.kauniaistenseurakunta.fi/diakonia.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Diakoniavastaanotto ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muina aikoina ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä.

OLARIN SEURAKUNTA Puhelimitse tiistaisin klo 10–11, p.

050 4329 368. Henkilökohtaisesti käymällä voit ajan varata Matinkappelilla (Liisankuja 3) ti klo 10-11 sekä diakoniaruokailun yhteydessä: Matinkappelilla ti alk. klo 13 ja Olarin kappelilla ke alk. klo 11.30.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Diakoniatoimisto, Kirkkopolku 6, arkisin 040 531 1011.

GRANKULLA SVENSKA FÖRSAMLING Diakonimottagning och brödutdelning tisdagar kl. 9.30–11. Diakon Catherine Granlund, tfn.050 439 3208, diakoniassistent Karin Nordberg, tfn.050 343 6885.

Diakonian retkipäivä Kaipaatko virkistystä tai vaihtelua päivääsi? Tule diakonian retkipäivään Hilaan to 1.3. Ohjelmassa ulkoilua, askartelua, messu ja mahdollisuus saunoa. Ilm. ja lisätietoja p. 09 8050 7000.

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA Kastetut Mila Senni Sofia Dahlgren, Matias Allan Grotell, Linus Kelervo Hakomäki, Jasu Jesper Kaitosalmi, Alma Maria Chunmei Lahtinen, Markus Milo Ossian Lähdesmäki, Matilda Eden Maria Moonen, Volter Aarni Olavi Ruokolainen, Minnea Kristiina Salmi, Elias Viktor Kristian Smolander, Sylvi Alice Soriola, Luka Markus Tapani Ståhl, Veea Lyydia Turpeinen, Viola Martta Vesterinen, Clara Isabella Zoberman.

Hautaan siunatut Mailis Smolsky 95 v, Inka Kirsti Anneli Anttila 93 v, Antti Artturi Savilampi 93 v, Toivo Vähäkuopus 93 v, Aili Kyllikki Nurminen 89 v, Paula Orvokki Niemi 87 v, Saara Kaisa Sappinen 87 v, Rauni Muuronen 82 v, Zinaida Vangonen 79 v, Pentti Juhani Aalto-

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

nen 72 v, Ritva Marjut Lännenpää 66 v, Sirkka-Liisa Åkerberg 66 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Ella Sofia Josefiina Hiiva, Alvin Nikolai Jurvelin, Milja Emilia Kielenniva, Noel Hugo Mikael Kässi, Ida Maj-Lis Lindholm, Tuukka Mikael Thomas Lindman, Benjamin Aatos Eliel Mikola, Akseli Nikolai Perkiömäki, Selma Aili Aliisa Sjelvgren, Amanda Lahja Elisabet Stormbom, Elis Leon Samuel Ullgren.

Hautaan siunatut Tyyne Annikki Kaajavuo 94 v, Ellen Inkeri Kastinen 81 v, Unto Eelis Muroke 80 v, Ritva Orvokki Viheroja 74 v, Heikki Pekka Rapo 68 v.

Kastetut Elsa Greta Maria Eteläpää, Viena Evelia Hakala, Yuting Liu, Kristian Johannes Marttinen, Toivo-Eemeli Tapani Parkkonen, Hilma Elmiina Viitala.

Hautaan siunatut Helvi Annikki Kohonen 94 v, Onerva Eila Orvokki Forsberg 86 v, Toivo Juhani Rantala 82 v, Eila Kyllikki Ruuska 80 v, Helmi Vuolukka 71 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Meri Tuuli Kaisanlahti, Leo-Lauri Kangas, Helvi Leena Kaarina Koskela, Lilia Kaarina Peltola, Olivia Ellen Amanda Ruuska, Sofia Lumi Helmiina Sulanto.

Hautaan siunatut

15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

Ellen Aurora Sivula 94 v, Laila Lemmikki Kaajavirta 93 v, Sinikka Kaarina Flinck 88 v, Liisa Kristiina Maria Hänninen 74 v, Marja-Leena Myllymäki 72 v, Leena Maria Jaaramo 69 v, Martti Juhani Haverinen 67 v, Ritva Ester Leogrande 67 v, Jan Erik Yrjö Nordström 58 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Rianna Helene Hoikkala, Inna Olivia Kinnunen, Amanda Lumi Adessa Liimatainen, Luka Topias Potka, Aaron Rio Juhana Röpelinen, Henry Alexander Shaan Sachan, Aatos Eemeli Tamminen.

Hautaan siunatut Irja Annikki Niemelä 90 v, Aune Inkeri Happonen 88 v, Jenny Anelma Rautama 85 v, Toimi Veikko Vainikka 82 v, Eeva Maria Alho 71 v, Stina Elisa-

A

15

beth Modeen 71 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Ingrid Marie Charlotte Björkstam, Oliver Leo Samuel Haarala, Oscar Nikanor Hallvar, Saga Elisabeth Pettersson, Luca Kai Edvin Sederlöf, Niclas Cay Söderlund, Lilian Charlotte Westerberg.

Avlidna/Hautaan siunatut Alice Linnea Gyllenberg 100 år, Axa Frida Altea Jansson 89 år, Tea Inga Carita Finell 81 år, Stig Torolf Ollas 80 år, Nils Håkan Pajunen 73 år.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Hautaan siunatut Eva Marita Karhila 85 v, Pekka Erkki Emil Koskinen 83 v.

Pyhän Laurin kirkko äänestettiin lempikirkoksi

J

os haluat olla kirkko, jota rakastetaan, ikä on lyömätön etu. Kirkko ja kaupungin lempikirkkoäänestyksen voittaja Pyhän Laurin kirkko Vantaalla on pääkaupunkiseudun vanhin rakennus, rakennettu 1400-luvun puolivälissä. Toiseksi eniten ääniä saanut Espoon tuomiokirkko on sekin keskiajalta.

Näitä kirkkoja vastaajat kuvasivat lähes samoin sanoin: kaunis, tunnelmallinen, vanha, perinteinen, ”näyttää kirkolta”.

Moniin vastaajiin vetosi keskiaikaisten kirkkojen pitkä historia, ja monella näiden kirkkojen historiaan punoutui myös oman suvun ja perheen tarina.

69-vuotias nainen äänesti Espoon tuomiokirkkoa ja perusteli valintaansa näin: ”Kirkon historia. Sukupolvet ennen meitä ja meidän jälkeemme tulleet ja tulevat samojen seinien sisälle hakemaan pyhän kosketusta.” ÄÄNESTYKSESSÄ KAUNIIKSI mainittiin yleensä perinteisempää kirkkoarkkitehtuuria edustavia kirkkoja: Helsingin tuomiokirkko, Vanhakirkko, Johanneksenkirkko, Kallion kirk-

ko, Huopalahden kirkko, Oulunkylän vanha kirkko, Kulosaaren kirkko. ”Valkoinen, kaunis, ylväs, mutta yksinkertainen. Sofiankatua astellessa kohti kirkkoa on aina hiljennettävä askelia ja nautittava vaan kaikesta... kauniista”, kuvaa eräs naisvastaaja äänestyksessa kolmanneksi sijoittunutta Helsingin tuomiokirkkoa.

Johanneksenkirkko sijoittui äänestyksessä viidenneksi.

Toki myös modernilla ja nykyarkkiarkkitehtuurilla on ystävänsä. Kärkikymmenikköön mahtui kolme niiden edustajaa. Uudemmista kirkoista vastaajia miellytti eniten Temppeliaukion kirkko, joka sijoittui äänestyksessä kuudenneksi.

Myyrmäen kirkko ihastutti vastaajia valoisuudellaan. Kauniaisten kirkko sai sekin kiitosta arkkitehtuuristaan.

Rumin kirkko -äänestyksissä säännöllisesti menestyvä minimalistinen Tapiolan kirkko ei jäänyt ääniä vaille myöskään lempikirkkoäänestyksessä.

Se sijoittui kärkipäähän, kymmenenneksi.

KAISA HALONEN

ESKO JÄMSÄ

Kirkko ja kaupungin lempikirkkoäänestyksen voitti selvin numeroin Vantaalla sijaitseva Pyhän Laurin kirkko.

Pyhän Laurin kirkko Vantaalla on pääkaupunkiseudun vanhin rakennus.

Lempikirkkojen kymmenen kärjessä 1. Pyhän Laurin kirkko (1450-luku), 62 ääntä 2. Espoon tuomiokirkko (1490), 40 ääntä 3. Helsingin tuomiokirkko (Carl Ludvig Engel, 1852), 34 ääntä 4. Kallion kirkko (Lars Sonck, 1912), 32 ääntä 5. Johanneksenkirkko (Adolf Emil Melander, 1891), 27 ääntä 6. Temppeliaukion kirkko (Timo ja Tuomo Suomalainen, 1969), 24 ääntä 7.–9. Paavalinkirkko (Bertel Liljequist, 1930), 16 ääntä Vanhakirkko (Carl Ludvig Engel, 1826), 16 ääntä Viikin kirkko (Samuli Miettinen, 2005), 16 ääntä 10. Tapiolan kirkko (Aarno Ruusuvuori, 1965), 14 ääntä Ääniä tuli yhteensä 564.

International Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi.

With you in Finnish group is a discussion group in Finnish for you, who already know some Finnish but would like to learn more. The group meets at Suvela chapel (Kirstintie 24) on Thursdays at 17.30–18.30 until May 17. Tea served. Christian

prayers. Child care. More information tel. 040 531 1037. Join us and bring a friend along!

Urdunkielinen messu la 24.2. klo 16. Kauklahden kappelissa, os.

Kauppamäki 1. Urdunkielinen piiri pe 16.2. ja 23.2. klo 17.30 Kauklahden kappelissa. Lapsille pyhäkoulu.

Christopher John.

Venäjänkielinen perhekerho ma 19.2. ja 26.2. klo 16.30 Suvelan kappelissa, os. Kirstintie 24. Yhteyshenkilö Natalja Tershukova.

Khmerinkielinen pyhäkoulu su 18.2. klo 14 Suvelan kappelissa, os.

Kirstintie 24. Yukho Sok-Sar.

Sudanilaisten piiri la 24.2. klo 16 Kauklahden kappelissa, os. Kauppamäki 1.

Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi.

Colourful Christian Prayer Every Fri morning at 7.15 am at Siipi, Alberganesplanadi 1.

Arabic Young Adult Group “The Redeemed” Every Fri Dec at 3 pm at Perkkaa Chapel, Upseerinkatu 5.

Arabic Christian meeting Every Fri at 5 pm at Perkkaa Chapel. Bible study or Worship and Eucharist. Ask more

about Arabic work: Pastor Ramez Ansara, 050 304 1698.

Let’s Read Together– Free Finnish language course every Wed at 14–16 pm at Sello Library, room Akseli, second floor. Join us and learn Finnish together with nice volunteers. More information: martta. nurmi@evl.fi.

Chinese Family Club Fri 23rd Feb at 6 pm at Uuttu. Evening tea and Bible study with Chinese families. Kenny Ding, kenny.ding@gmail.com, 050 387 5192.

Russian evening Fri 2nd March at 5 pm at Leppävaara church. Vadim.

roznovski@gmail.com.

International Worship Service on Sunday 25th Feb. at 10 a.m. at the church of Kauniainen. We invite you to join our traditional Finnish service. The service will be mostly in English and in Finnish. Sermon by Mimosa Mäkinen, Heikki Nenonen from Finn Church Aid. Pastors Anna-Kaisa Tuomi and Kari Kuula and cantor Anna Marte will also be present. After the service, please stay for fellowship and refreshments.

16 A Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

Innostetaan nuoret mukaan vaaleihin KIRKON TULEVAISUUS riippuu siitä, tavoitetaanko nuoret aikuiset. Tällä hetkellä ei mene hyvin. Nuoret aikuiset ovat suurin kirkosta eroajien ryhmä. Kirkko ei ole heille merkityksellinen yhteisö.

Samalla alle 30-vuotiaiden osuus kirkon luottamushenkilöistä on kohtuuttoman pieni, vain kuusi prosenttia. Kaikkien kirkon työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja vaalilistojen kokoajien on tärkeä ymmärtää tämä: otetaan tämän vuoden seurakuntavaaleissa nuoret mukaan.

Me nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI:ssa ajettelemme, että nuorten aikuisten tavoittamisen ja nuorten luottamushenkilöiden määrän välillä on todellinen yhteys. Kotityöt tekevät opiskelijakämpästä kodin, ja samoin oikea vastuu ja luotto sitouttavat kirkkoon ja sen sanomaan.

Kirkko tarvitsee nuorten aikuisten osaamista. Nuoret osaavat parhaiten kertoa, miten uskoa voisi nuorille sanoittaa ja mitä kautta nuoret voisi tavoittaa. Moni vaikuttamisesta kiinnostunut nuori ei kuitenkaan tule edes ajatelleeksi seurakuntavaaleissa ehdolle asettumista, vaalityön tekemistä tai äänestämistä. Siksi tarvitaan aktiivista työtä nuorten innostamiseksi.

Sinä voit kysyä tutulta nuorelta: Lähtisitkö ehdolle? Innostaisitko jonkun kaverisi mukaan?

Tammikuussa Kirkon kasvatuksen päivillä piispa Seppo Häkkinen totesi, että kirkon työntekijöillä on jopa velvollisuus kannustaa nuoria lähtemään ehdolle, tarjota tietoa, innostaa ja auttaa. Piispa on oikeassa: nuorten ja nuorten aikuisten asia on aito, ajankohtainen ja kiireellinen.

Katri Malmi puheenjohtaja Mikko Karhunen edustaja Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI

Leipäjonot kertovat ihanneyhteiskunnasta TAAS KERRAN puhutaan leipäjonoista. Hyvä ystäväni, Suomen kansalaisuuden saanut inkeriläisfyysikko, on aina ollut tyytyväinen leipäjonojen asiakas. Ei siellä kuulemma anneta vain leipää vaan paljon muutakin. Niin erinomaista ruokaa ettei kos-

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

JOHAN ORDONEZ / LEHTIKUVA

kuin evoluutiotakaan. Evoluutio on määritelty käsitteenä tasaiseksi kehitykseksi. Evoluutio ei ole millään tavoin ristiriidassa sen kanssa, uskooko Jumalaan tai ei.

Heitän mukaan vielä pari käsitettä lisää. Yhteiskuntaevoluutio. Hengellinen evoluutio.

Siitä olen aivan samaa mieltä, että on aina suuri vahinko, kun joku ihminen luopuu uskosta Luojaan ja Jumalaan, aivan iästä riippumatta.

Teja Suominen Espoo

Mikä pani evoluution liikkeelle?

Motoristien pyhiinvaellus. Moottoripyöräilijät kokoontumassa vuosittaiseen pyhiinvaellusajoon Guatemala Cityssä Väli-Amerikassa. Pyhiinvaellusletka ajaa 222 kilometrin matkan Guatemala Cityn keskusaukiolta Esquipulasin katedraalille, jonka vuosisatojen saatossa mustaksi tummunut krusifiksi tunnetaan nimellä ”Musta Kristus”.

kaan. Eikä jonojakaan aina ole.

Mutta ennen muuta ystävääni puhutteli leipäjonojen filosofinen viesti.

Hänelle oli Leningradin yliopistossa opetettu vuositolkulla marxilaista filosofiaa. Ja nyt hän kohtasi sen ihanteet edessään toteutuneena: kaikilta kykyjensä mukaan ja kaikille tarpeittensa mukaan. Marxilainen ihanneyhteiskunta toteutui näin kauniisti suomalaisessa leipäjonossa.

Ystäväni ei tunne mitään häpeää leipäjonossa seisomisesta. Sillä hän ei ole takertunut johonkin tympeän keskiluokkaiseen ja epätoteen asenteeseen, jonka mukaan aina pitää ”mennä hyvin”, vaikkei menisikään. Jos eivät rahat tahdo riittää, niin miksei silloin voisi hakea leipäjonosta ilmaista

ruokaa? Sehän on selkeä ja mutkaton tapa auttaa hädänalaisia lähimmäisiä.

Toivottavasti kukaan ei sosiaalipoliittisilla hienosteluillaan onnistu sulkemaan leipäjonoja. Olkaamme ylpeitä siitä, että ihmisille annetaan ruokaa ilmaiseksi. Mitä pahaa siinä on?

Tapio Ahokallio Helsinki

Evoluutio on yksi Jumalan työkaluista KARI JUTILA kirjoitti tällä palstalla (K&k 1.2.) siitä, kuinka moni elää uusdarvinistisessa harhassa. Olen samaa mieltä siitä, että moni elää erilaisissa harhoissa. Itse en kuitenkaan sekoittaisi siihen sen enempää darvinismia

KÄSITTÄÄKSENI EVOLUUTIO eli kehitysoppi on yleisesti hyväksytty ja tunnustettu käsite. Evoluutio kertoo, miten lajien kehitys on noussut primitiivisistä solumuodoista vähittäin monimutkaisempiin organismeihin.

Miksi taistella perusteellisen prosessin läpi käynyttä ja tunnustettua toimintamallia vastaan, joka vastaa hyvin todellisuutta? Paljon hyödyllisempää olisi pohtia, mikä tai kuka pani liikkeelle evoluutioksi nimitetyn prosessin, joka on lopulta tuottanut homo sapiensin eli nykyihmisen.

Ei evoluution tosiasia poista Jumalaa elämän alullepanon aiheuttajana, jos näin uskomme, vaan siirtää hänet oikeampaan paikkaan elämän mysteerion ketjussa. Tosin se edellyttää luomisopin tarkistusta ja kyseenalaistaa Aatamin ja Eevan aseman ensimmäisinä ihmisinä planeetalla. Silloin voisimme ajatella heitä ihmiskunnan myöhempien aikojen kehittyneempinä edustajina.

Tällaiseen mahdollisuuteen viittaa ensimmäisen Mooseksen kirjan luku 4:15, jossa Kainin mainitaan asettuneen asumaan Noodin maahan, josta hän löysi vaimonsa. Kuka oli Nood ja mistä vaimo tuli, kun piti olla vain Aatami, Eeva, Kain ja Abel?

Tämä viittaa siihen, että muuallakin oli asukkaita samaan aikaan. No, tiedämme tietysti fossiilien ja muiden kulttuuriin liittyvien jälkien perusteella ihmisen eläneen jo useita satoja tuhansia vuosia planeettamme pinnalla.

Evoluutioteoria ei ole ristiriidassa Jumala-käsitteen kanssa, jos hyväksymme hänet myös luonnonlakien luojana.

Pertti Leinonen Espoo