Kirkko ja kaupunki 2018 04 espoo

HY VÄN TÄHDEN.

4

1.3.2018 kirkkojakaupunki.fi

A4 Naisia pappeina jo 30 vuotta B1 Sellon seutu taistelu tantereena vuonna 1918

MURHA Pihla Viitala näyttelee uudessa poliisisarjassa oman surunsa kätkevää rikostutkijaa

B 9

Näkyykö ihmisiä, piileekö kokonaisia ihmisiä, päilyykö katseita joista saa otteen, löytyykö ihmispeilejä, kohtaamisen hetkeä, suunvuoroa, mahdollisuutta saada palautetta tästä minusta, menikö morsetus perille?

RIINA KATAJAVUORI RUNOKOKOELMASSAAN MAAILMA TUULENKAATAMA (TAMMI 2018)

ENGLANTILAINEN KIRJAILIJA GEORGE ELIOT (1819–1880)

Iankaikkisesti

On vaikeata ajan pitkään uskoa, että millään on mitään merkitystä, jollei ole silmää, joka leimahtaa samalla kertaa oman silmämme kanssa; tai pientä sanaa, joka silloin tällöin lausutaan viittaukseksi, että se, mikä meille on äärettömän kallista, on yhtä kallista myös jollekulle toiselle.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 1.3.2018 Olkoon rakkautenne vilpitöntä. Vihatkaa pahaa, pysykää kiinni hyvässä. Osoittakaa toisillenne lämmintä veljesrakkautta, kunnioittakaa kilvan toistanne.

KIRJE ROOMALAISILLE 12:9–10

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Kolmekymmentä vuotta TOISIN KUIN MONET luulevat, Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa ei ole naispappeutta. Ei ole ikinä ollutkaan.

Ensimmäiset naiset vihittiin papeiksi kolmekymmentä vuotta sitten. Heidät vihittiin aivan samaan pappeuteen, jossa miehet olivat jo vuosisatoja palvelleet. Miehille ja naisille ei ole meillä eri pappeutta.

”

VOISI KUVITELLA, että sukupuolten tasa-arvo tässä pappiskysymyksessä olisi taputeltu kolmessakymmenessä vuodessa loppuun ja naisten pappeuden kyseenKIRKKO ON VAPAA­ alaistaminen kuuluisi samaan 1980-luvun MIELISEMPI museoon kuin takatukka, ylisuuret KUIN KIRKOLLIS­ t-paidat, hikinauhat, olkatoppaukset, KOKOUKSEN Dallas ja Ritari Ässä. Kuitenkin naisten PÄÄTÖKSISTÄ VOISI pappeuden vastustaja pystyy asettumaan PÄÄTELLÄ. arkkipiispanvaaliin ehdokkaaksi vuonna 2018, ja joissakin seurakunnissa ollaan edelleen valmiita junailemaan yhdessä ahdasmielisten järjestöjen kanssa oman seurakunnan messujen kanssa kilpailevia kirkonmenoja, joissa naiset eivät alttarilla palvele.

Tällainen myyräntyö johtuu siitä, että vanhoillisten hermostumista pelätään kirkossa yli kaiken. Ja se pelko pitää yllä syrjiviä rakenteita.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Voiko pihvi olla toista pihviä eettisempi?

KAISA SIREN/LEHTIKUVA

ENEMMISTÖ KIRKON PÄÄTTÄJISTÄ olisi ollut valmis avaamaan pappisviran naisille jo paljon aikaisemmin. Ensimmäisen kerran asiasta äänestettiin vuonna 1963. Jo silloin naisten pappeutta puoltava kanta voitti äänin 63–55, mutta koska kirkkolain muutokset edellyttävät kolmen neljäsosan määräenemmistön, pysyivät papin hommat miesten töinä vielä pitkään.

Kirkko on vapaamielisempi kuin kirkolliskokouksen päätöksistä voisi päätellä. Naisten pääsystä papiksi äänestettiin vielä vuosina 1976, 1984 ja 1986, ja joka kerta kirkolliskokouksen enemmistö äänesti naisten pappeuden puolesta. Ehdotus meni läpi vasta vuonna 1986, kun sen taakse saatiin riittävä kolmen neljäsosan enemmistö. Ja kirkko tarvitsi vielä puolitoista vuotta aikaa saadakseen päätöksen voimaan ja naisia papeiksi.

Nyt määräenemmistövaatimus jarruttaa päätöstä samaa sukupuolta olevien kirkollisesta vihkimisestä.

Lopulta sekin tulee menemään läpi, aivan liian myöhään.

Ne sanovat, ettei me voida auttaa kaikkia.

Että me ei olla koko maailman sossu, kun on omiakin ongelmia.

Mutta kun aina on joku, jonka elämä on lukkojen takana ilman hänen omaa syytään.

Minua ne eivät kuuntele.

Eivätkä sinua – mutta kun ethän sinä edes sano ikinä mitään.

Eettisen lihansyönnin käsi­ kirjan kirjoittaneen Sini­ maaria Kankaan mielestä jotkut lihatuotteet ovat eettisempiä valintoja kuin toiset.

Asiaa voi arvioida vaikka siitä näkökulmasta, kuinka lajityypilliseen käyttäytymiseen eläimellä on ollut mahdollisuus. Lue lisää osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 1.3.2018

numero 4

Seuraava lehti ilmestyy 15.3.

KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

1.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

3

Kirkko ei kuulu vain eläkeläisille!

Kysyimme kolmelta nuorelta luottamushenkilöltä, voiko kirkon asioihin oikeasti vaikuttaa. Voi.

N

uori! Jos haluat vaikuttaa siihen, mihin luterilainen kirkko käyttää rahansa, nyt on aika toimia.

Marraskuussa järjestetään seurakuntavaalit. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa valitaan luottamushenkilöt seurakuntaneuvostoihin ja yhteisiin kirkkovaltuustoihin. Seurakuntaneuvosto on seurakunnan ylin päättävä elin. Yhteinen kirkkovaltuusto on kaupungin seurakuntien muodostaman seurakuntayhtymän ylin päättävä elin. Äänioikeus on 16 vuotta täyttäneillä kirkon jäsenillä. Ehdokkaaksi voivat asettua täysi-ikäiset.

HELSINGIN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTAAN valitaan kohta uusi kirkkoherra. Viivi Ali-Löytty, 29, haluaa, että hän on avarakatseinen ja edistää yhdenvertaisuutta. Ali-Löytyn sanalla on valtaa. Hän on Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen, ja seurakuntaneuvosto valitsee kirkkoherran.

Ali-Löytty on luottamushenkilönä ensimmäistä kautta, ja hän on myös Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston jäsen. Kirkkovaltuuston puolella yksi kuluvan nelivuotiskauden tärkeistä päätöksistä oli se, mille lähetysjärjestöille kirkko Helsingissä jakaa rahaa.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

– Rahavirroilla on merkitystä siinä, minkälaista työtä maailmalla tehdään ja millä arvoilla.

Ali-Löytyn mielestä seurakuntaneuvostossa asioihin on helpompi vaikuttaa kuin yhteisessä kirkkovaltuustossa. Kirkkovaltuustossa käsiteltävät asiat ovat laajempia ja hintalaput suurempia.

– Se on yksi syy, miksi haluan ehdottomasti toiselle kaudelle. Ensimmäinen kausi on ollut opettelua. Nyt olen päässyt vähän kartalle, miten asiat pyörivät.

SAKARI ROKKANEN, 26, on kirkon luottamushenkilönä konkari. Hänet valittiin Rekolan seurakuntaneuvostoon ja Vantaan yhteisen kirkkovaltuustoon kahdeksan vuotta sitten. Viime vaaleissa neljä vuotta sitten Rokkanen haki enää kirkkovaltuustoon. Syksyn seurakuntavaaleissa Rokkanen ei enää asetu ehdolle.

– Tila on parempi antaa sellaisille, joilla on aikaa ja jotka tulevat kriittisin silmin katsomaan, miten asioita voisi tehdä paremmin.

”

KESKUSTELU EI OLE ENÄÄ VAIN SELLAISTA, ETTÄ MIKÄ KIRKKO TAI TILA SULJETAAN SEURAAVAKSI. KIRKKOVALTUUTETTU SAKARI ROKKANEN

Sakari Rokkanen (vasemmalla) ei aio enää asettua ehdolle. Kira Järves harkitsee, ja Viivi Ali-Löytty pyrkii jatkokaudelle.

Rokkasen mielestä ensimmäinen kausi kirkkovaltuustossa oli huomattavasti vaikeampi kuin toinen. Rahat olivat tiukilla, ja valtuuston piti päättää, mistä karsitaan.

– Nyt talous on kääntynyt vähän parempaan suuntaan. Keskustelu ei ole enää vain sellaista, että mikä kirkko tai tila suljetaan seuraavaksi.

Myös Rokkanen on päässyt vaikuttamaan henkilövalintoihin. Rekolaan valittiin kirkkoherra ja Helsingin hiippakuntaan (johon Vantaa kuuluu) piispa.

Rokkanen on seurannut rinnakkain maallista ja kirkollista politiikka. Hän on huomannut, että kirkossa väittelyt jumittuvat helpommin mustavalkoisiin juupas–eipäs-tilanteisiin.

– Kaipaisin kirkkoon enemmän urheiluseurameininkiä ja vähemmän virastomaisuutta.

KAUPPAKESKUS ISON OMENAN toisessa kerroksessa on paikka, josta koko kirkko Espoossa on ylpeä: Chapple. Se on moderni monitoimitila, jossa järjestetään menevien messujen lisäksi muun muassa brunsseja.

Yksi syy siihen, miksi Chapple on sellainen kuin on, on Kira Järves, 29. Järves on Olarin seurakuntaneuvoston ja Espoon yhteisen kirkkovaltuuston jäsen.

– Chapple on Ison Omenan vanhaan hiljaisuuden kappeliin verrattuna huomattavasti avoimempi ja kaikkia palveleva konsepti. Olen tyytyväinen.

Järves opiskelee teologiaa ja on työskennellyt muun muassa ripareilla kesäteologina. 29-vuotias on saanut huomata, että häneen suhtaudutaan kirkon luottamuselimissä eri tavalla kuin muihin.

Kun käsitellään nuorten ja aikuisten asioita, katseet kääntyvät "nuorisoväestöön".

Järves saa kuulla myös tytöttelyä. Hän yrittää antaa sen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

– Olen todennut, että se on taistelu, johon ei kannata lähteä. Jätän tytöttelijät mielipiteineen oman onnensa nojaan. Järves ei ole vielä varma, aikooko hän pyrkiä toiselle kaudelle. Muita nuoria hän kannustaa asettumaan ehdolle.

– Kaikenikäisiä tarvitaan. Kirkko ei kuulu vain eläkeläisille! ■

4 A Kirkko ja kaupunki | 1.3.2018

60,2 %

espoolaisista kuuluu kirkkoon. Kauniaisissa kirkkoonkuulumisprosentti on 71. Koko maassa 70,7 prosenttia suomalaisista on kirkon jäseniä.

Naisilla yhä kurottavaa kirkon virkoihin Naisten osuus kirkkoherroista on noin 20 prosenttia, ilmenee Kirkon tutkimuskeskuksen valtakunnallisesta aineistosta. Vuoden 2017 tilastossa 408 kirkkoherrasta 83 on naisia. Seurakuntapastoreista naisia on puolestaan 61 prosenttia ja kappalaisista 43 prosenttia.

Vaikka naisten osuus kirkon korkeissa viroissa on kasvanut 30 vuoden aikana, asiantuntijoiden mukaan todellisen tasa-arvon saavuttamiseen on vielä matkaa.

Esimerkiksi kirkkoherrojen valintaprosessia ja naisten koulutusta tulisi parantaa.

Espoon seurakuntayhtymän 91 papista 50 on naisia. 39 seurakuntapastorista naisia on 28, kun taas 26 kappalaisesta kahdeksan on naisia. Espoon kirkkoherroja on kuusi, joista kaksi on naisia. Kauniaisten suomalaisessa seurakunnassa kolmesta papista kaksi on naisia ja myös kirkkoherra on nainen.

Lue laaja juttukokonaisuus naisista pappeina: kirkkojakaupunki.fi

Espoolaiset haluavat säilyttää hiljaiset alueet Hiljaisiksi koettujen alueiden säilyttäminen sekä meluesteiden rakentaminen ovat espoolaisten mielestä tärkeimmät keinot, jolla kaupungin tulee torjua melua. Asukaskyselyyn vastanneet painottavat myös liikenteen vähentämiseen tähtääviä toimia ja meluntorjuntaa alueilla, jotka kärsivät liikennemelusta voimakkaasti jo nyt.

Raideliikenteen kehittämistä ja sähköbussien osuuden lisäämistä vastaajat pitivät tärkeinä, samoin kaupunkipyöräverkoston laajentamsta ja käytön edistämistä.

Espoo kysyi ensimmäistä kertaa kaupunkilaisten näkemyksiä meluntorjunnan toimenpiteistä. Vastauksia tuli lähes 500.

Afrikkalaistaustaisista verenluovuttajista pulaa Suomessa tarvitaan lisää afrikkalaistaustaisia veronluovuttajia, kertoo SPR:n Veripalvelu. Vaikka verenluovuttajan etnisellä taustalla ei yleensä ole merkitystä verensiirrossa, tietyissä tapauksissa potilaalla on harvinainen veriryhmä tai veriyhdistelmä. Nyt tarvitaan erityisesti afrikkalaistaustaisia luovuttajia, koska afrikkaistaustaisten määrä Suomessa kasvaa.

Esimerkiksi U negatiivinen veriryhmä on nimenomaan afrikkalaissyntyisillä esiintyvä harvinainen ryhmä, eikä Suomessa ole vielä yhtään kyseisen veriryhmän omaavaa verenluovuttajaa.

Uusi arkkipiispa valitaan Uusi arkkipiispa valitaan torstaina 1.3. Lue uutinen osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

Marjatta Laitinen

Naisen työ 30 vuotta sitten Marjatta Laitinen vihittiin papiksi yhtenä ensimmäisistä naisista Suomessa. Leena Huovinen opiskeli teologiaa. Sari Rajala ei tuolloin ollut syntynytkään.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN JA ESKO JÄMSÄ

H

etki oli jännittävä.

Ja pyhältäkin se tuntui. 6.3.1988 Helsingin tuomiokirkon alttarikaiteen ympärillä oli vieri vieressä papiksi vihittäviä alboissaan, suurin osa naisia. Yksi heistä oli Marjatta Laitinen.

– Kirkko oli täynnä väkeä: työtovereita, seurakuntalaisia ja perheenjäseniä. Ihmisten tuen ja rakkauden tunsi, Laitinen muistelee.

Hetki oli tärkeä siksikin, että taustalla oli useiden naissukupolvien työ. Laitinen oli ollut viemässä asiaa eteenpäin Kirkon lehtorien yhdistyksessä, ja nyt samaa, toisiaan tukenutta joukkoa oli yhdessä pappisvihkimyksessä.

– Loppujen lopuksi kaikki sujui hyvin. Kirkko ei ole hajonnut, vaikka sillä peloteltiin. Päinvastoin on suuri etu kirkolle, että papin työssä on myös naisia. Kyse on pohjimmiltaan ihmiskuvasta ja myös jumalakuvasta. Ei puolta ihmiskuntaa voi ohittaa ja jättää kuulematta. On kauheaa, jos

Leena Huovinen

riidellään siitä, kuka saa tehdä hyvää.

Pitkin 1980-lukua Laitinen sai asian tiimoilta kirjeitä, puheluita ja jopa runoja. Niiden sisältö oli sellaista, jota nykyisin kutsutaan vihapuheeksi. Se tuntui rajulta, mutta hän ei muista pelänneensä. Jos kotipuhelin soi iltamyöhällä, oli parempi, että siihen vastasi Laitisen aviomies.

– Muilta naisilta kuulin aika surullisiakin juttuja. Naiset saatettiin sulkea kokonaan pois seurakunnan yhteydestä ja estää hoitamasta papin työtä.

Vuonna 2000 Marjatta Laitisesta tuli Espoon ensimmäinen naispuolinen kirkkoherra silloiseen Kanta-Espoon seurakuntaan, nykyiseen tuomiokirkkoseurakuntaan. Rakkainta hänelle on ollut papin perustyö: kasteet, häät, hautajaiset, jumalanpalvelukset.

– Seurakunnassa tapaa kaikenlaisia ja kaikenikäisiä ihmisiä. Välillä työ vie keskelle vaikeitakin asioita. Maailma on nykyisin raadollisempi kuin silloin, kun aloitin työni. Ihmisen kunnioitus ja pyhän ulottuvuus näyttävät pienenevän koko ajan.

30 VUOTTA sitten Leena Huovinen oli 24-vuotias teologian opiskelija, joka opiskeluittensa ohessa teki tuntisuntion töitä Helsingin tuomiokirkossa. Sunnuntaina 6.3. hänellä oli työvuoro. Tunnelma sakastissa ennen messun alkua oli poikkeuksellinen. Ja se, mitä tapahtui, oli ennennäkemätöntä. Tulevat papit kampasivat hiuksiaan, korjasivat huulipunaa, joku laittoi puuteriakin.

1.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

5

ONNELLISTEN HETKIEN

”

Palvelutalo Kotikoivu Vuokrattavana palvelutaloasuntoja Leppävaaran läheisyydessä.

Esteetön ja ekologinen talo tarjoaa ikääntyneille turvallisen ympäristön ja viihtyisän yhteisön. Yksilölliset turva- ja kotihoitopalvelut. Naapuritalossa mm. ravintola ja kuntoutustilat.

VASTA JÄLKEENPÄIN

Soita ja kysy lisää: Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry, p. 040 712 2314 tai sposti: paivi.salli@uvky.fi.

OLEN YMMÄRTÄNYT,

Tutustu tarkemmin:

MITEN PALJON

www.uvky.fi

SEN IKÄPOLVEN

ESPOO, MÄKKYLÄ Kenttämiehentie 3, ARA-rahoitettu 2-kerroksinen hissitalo Vapaana: 35 m², 1 h + avokeittiö, lasitettu parveke Kysy myös lyhytaikaista asumista esim. remontin ajaksi.

NAISTEN OLI PITÄNYT TAISTELLA ASIAN PUOLESTA. LEENA HUOVINEN

– Mietin, että miltähän noista naisista tuntuu. Oltiin uuden äärellä. Kirkkoon tuli toisenlainen joukko, joka ajatteli, että on kiva, kun tukka on hyvin. Se oli kepeä tuulahdus, riemastuttavaa ja huojentavaa, Huovinen kertoo.

– Vasta jälkeenpäin olen ymmärtänyt, miten paljon sen ikäpolven naisten oli pitänyt taistella asian Sari Rajala puolesta. Nyt naisten pappeutta pidetään itsestäänselvyytenä.

Silloin Huovinen vielä ajatteli, että hänestä ei tule – Kun kuulin, että Helsingin pappia, koska hän ei osaa laulaa piispa Irja Askola on jäämässä ja koska hän ei halua kangistua. eläkkeelle, ajattelin, että minun Valmistumisen jälkeen hän työs- on pakko valmistua, jotta olikenteli avoimessa yliopistossa. si edes minimaalinen mahdolliPikkuhiljaa hänelle tuli varmuus suus saada pappisvihkimys juuri siitä, että hänen on otettava yksi häneltä. Ihailen Irjaa niin paljon, askel eteenpäin.

Rajala kertoo.

Huovinen vihittiin papiksi Hänestä tuli pappi viime tou1995, eikä hän ole tehnyt urallaan kokuussa ja hän aloitti saman päivääkään perinteisiä seurakun- tien ensimmäisessä papinpaitapapin töitä. Syksyllä tulee täy- kassaan Tikkurilan seurakunnasteen 20 vuotta yliopistopappina. sa. 24-vuotiaan Rajalan vastuulla Sen ohessa hän on toiminut myös on seniorityö. kisapappina.

Pappi kohtaa ihmisiä elämän – Minulla on kaksi tosi hienoa taitekohdissa, juhlahetkissä ja työtä. Olen täällä, missä ihmi- suuressa surussa. Rajalakin on set arkensa viettävät, heitä pal- kastanut, vihkinyt ja siunannut velemassa. Papin tehtävässä tär- vainajia hautaan. Hän on myös keintä on ihmisten kohtaaminen siunannut koteja ja ohjannut suja sille tilan antaminen. Ihmisel- ruryhmää. lä täytyy olla iso luottamus, kun – On minua jännittänyt ja pehän tulee ovesta sisään ja alkaa lottanut. Pelottaa vieläkin. Mitä kertoa elämänsä intiimeistä asi- jos tuleekin tilanne, että en tiedä, oista täysin ventovieraalle ihmi- mitä teen tai sanon tai jos seuraselle. kuntalaiset pettyvät minuun? SeKun Leena Huoviselta kysyy, hän on ihan väistämätöntä josovatko naiset pappeina jotenkin sain vaiheessa. erilaisia kuin miehet, hän on enRajala on viihtynyt papin työssin pitkään hiljaa. sä niin hyvin, että hän haaveilee – Eivät tunnepuhe ja läsnäolo voivansa tehdä sitä eläkeikään asole sukupuoleen sidottuja. Mut- ti. Ensin pitäisi kuitenkin saada ta varmaan pappeuteen on tullut virka. Tällä hetkellä Rajalalla on entistä enemmän sävyjä. Ja naiset töitä tiedossa elokuun loppuun menevät ehkä vähemmän raken- asti. Pappien työllisyystilanne teiden tai dogmatiikan taakse pii- pääkaupunkiseudulla on vailoon. He puhuvat elämän tasolta. kea. Virkoja tulee auki harvoin, ja kun tulee, hakijoita saattaa olla KUN SARI RAJALA puki ensim- lähemmäs sata. Kilpailu on kovaa mäistä kertaa papinpaidan pääl- ja erottautuminen tärkeää. Niinleen ja katseli itseään peilistä, hä- pä kokemusta seurakuntatyöstä nestä tuntui oudolta. Nyt hän sit- hankitaan jo opiskelujen ohessa. ten oli saavuttanut sen, mitä ta- Rajalakin teki vapaaehtoistyötä ja voitteli. toimi suntiona. ■

A

Testamenttiasiain info-tilaisuus Maanantaina 5.3.2018 klo 13.00–15.00 Pelastusarmeija (Temppeli), Uudenmaankatu 40, Helsinki Asiantunteva lakimies jakaa tietoa testamentti- ja perintöasioista.

Naisten pappis­ vihkimyksen 30­vuotisjuhlamessu 4.3. klo 10 Helsingin Tuomiokirkossa, Unio­ ninkatu 29. Messussa saarnaa Helena Paalanne, liturgeina Suvi­Päivi Koski ja Satu­ Elina Ansas. Musiikista vastaavat Helsingin filharmoninen kuoro sekä Harri Viitanen.

Messun jälkeen kirkkokahvit sekä ohjelmaa kryptassa.

Yhteisen viran messu 12.3. klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Naisten pappeuden 30­vuotis­ juhlan messun johtaa piispa Tapio Luoma.

Mukana Marjatta Laitinen, Kati Pirttimaa, Pilvi Keravuori, Kaisa Kahra ja Christopher Montgomery.

Yhteisen viran ilta 12.3. klo 17 Espoon tuomiokirkon seura­ kuntatalolla, Kirkko­ ranta 2. Keskustelua, tarjoilua ja musiikkia.

Keskustelemassa piispa Tapio Luoma, Marjatta Laitinen, Kaisa Kahra ja Christopher Montgomery. Musiikista vastaa Laulavat papit.

Ilmoittautumiset: ilmo.espoo@evl.fi

Tilaisuus on kaikille avoin. Kahvitarjoilu.

TERVETULOA kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Sopen Roma-, Dimensio- ja Verona-tasoissa on useita leveyksiä. Johtokytkennät onnistuvat kätevästi av-taustan avulla ja lasiliukuovet suojaavat laitteet pölyltä.

Materiaalit; valkoinen, koivu ja tammi. Nyt tehtaan erä edullisesti jopa -50%!

VERONA

1088€ (1360€)

ROMA

w w w. s o p e . f i

-20

882€

(1103€)

Tervetuloa!

17.3 asti

ROMA 593€ (741€)

DIMENSIO 721€ (901€)

418€ (523€)

Malmin raitti 17, Helsinki p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna ti-pe 10-18, la 10-16

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynnistämme vastaa Otavamedia Oy Ilmoitusmyyjiemme yhteystiedot: Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

6 A Kirkko ja kaupunki | 1.3.2018

I

tävallassa järjestettiin vuonna 2007 suuri kansainvälinen voimistelutapahtuma Gymnaestrada. Rosa Juuti, 28, oli siellä mukana 18-vuotiaana.

Pienestä pitäen joukkue- ja telinevoimistelua harrastanut nuori nainen oli harjoitellut esityksiä paljon.

– En esiintynyt sen viikon aikana ollenkaan. Oikeasta jalastani lähti voima. En jaksanut juosta, hyvä kun jaksoin kävellä.

Rosa tuli kotiin ja meni lääkäriin.

Oikean jalan polvi yliojentui rumasti.

– Ortopedi tutki polvea, mutta mitään vikaa ei löytynyt. Oireet menivät ohi ja jatkettiin elämää.

ROSA ASUI Porissa ja seurusteli Eero Juutin, 28, kanssa. He hengailivat samassa kaveriporukassa, kunnes huomasivat välillään olevan muutakin kuin ystävyyttä.

– Kirjoitimme Rosan kanssa mielipidekirjoituksen Satakunnan Kansaan. Aiheenamme oli, miten koulutoimen säästöt vaikuttavat lukio-opiskelijan arkeen. Siitä seurustelu jotenkin lähti, Eero kertoo.

Lukion jälkeen Rosa muutti Tampereelle opiskelemaan bioteknologiaa ja Eero meni armeijaan. Ensimmäisenä opiskeluvuonna Rosan jalkaan tuli jälleen voimattomuusoireita. Taas tutkittiin, mutta vikaa ei löytynyt.

– Jalka meni uudestaan voimattomaksi puolitoista vuotta myöhemmin, ja sillä kertaa siitä lähti myös tunto.

Menin opiskelijaterveydenhuoltoon yleislääkärille, ja hän määräsi minut kiireellisen lähetteen kanssa päivystykseen yliopistolliseen sairaalaan.

Rosalle tehtiin magneettikuvaus, ja häneltä otettiin selkäydinnäytteet.

Puolentoista kuukauden kuluttua hän sai diagnoosin. Isä oli Rosan kanssa kuulemassa sitä.

– MS-tauti tunnistettiin neurologian yksikössä. Ensimmäisistä oireista oli kulunut kolme ja puoli vuotta.

Sain diagnoosin pari viikkoa ennen kuin täytin 22, eli siitä on nyt seitsemän vuotta, Rosa kertoo.

ARMEIJAN JÄLKEEN Eero pääsi Tampereelle opiskelemaan ja nuoripari muutti yhteen. Ennen diagnoosia Rosa oli kertonut Eerolle epäilevänsä, että hänen oireensa viittaavat MS-tautiin.

– Meissä on Rosan kanssa se ero, että hän tutkii asioita etukäteen. Minä en halunnut tietää tarkemmin ennen kuin olisi varmaa, mistä Rosan oireet johtuivat. No, sitten tieto tuli, ja siitä lähti totuttelu asiaan.

– Silloin tuli kiukkukin, että ei nyt vielä, Eero sanoo.

Vaikka Rosa oli osannut epäillä MStautia, diagnoosi oli shokki. Krooninen, etenevä sairaus on vakava asia, mutta oireiden syyn selvittyä Rosalla meni monta kuukautta aika hyvin.

Tunteet tulivat viiveellä.

– En aluksi käsitellyt tietoa omana sairautenani, vaan siitä tuli minulle kuin tieteellinen projekti: halusin selvittää kaiken mahdollisen MS-taudista. Ihan kuin olisin valmistautunut esityksen pitämiseen. Ulkoistin sen, että minulla on MS-tauti. Meni varmaan kolme–neljä kuukautta, ennen kuin oikeasti tajusin, että kyseessä on minun sairauteni.

Eero ja Rosa Juuti ovat asuneet pääkaupunki­ seudulla nelisen vuotta.

Nyt koti on Vantaalla.

Yhteen hitsautuneet MS-tautia sairastavan Rosa Juutin ja hänen puolisonsa Eero Juutin diiliin kuuluu se, että kaikesta on pakko puhua.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA MARIANNA SIITONEN

Kaikkein raskaimmalta Rosasta tuntui se, ettei kukaan tiedä, mitä MSdiagnoosi kenenkin kohdalla tarkoittaa. Kuinka nopeasti sairaus etenee?

Millaisia oireita mahdollisesti tulee?

Joutuuko pyörätuoliin?

– Voi olla, että menee hyvin monta vuotta. Toiset taas menevät tosi nopeasti huonoon kuntoon. Epävarmuus tuntui, ja tuntuu edelleen, pahimmalta. MS-taudin etenemistä ei voi vieläkään ennustaa mistään.

ROSA SAI lääkityksen. Vuonna 2012 Rosa ja Eero menivät kihloihin. Kolmen vuoden päästä siitä heidät vihittiin Noormarkun kirkossa.

– En minä oikeastaan pelännyt tulevaisuutta. Rosa oli edelleen Rosa.

En missään vaiheessa tosissani miettinyt eroa. Diagnoosin jälkeen Rosaa jännitti, että lähden. Minä vakuuttelin monta kertaa, että en lähde, Eero kertoo.

– Pelkäsin mutta oikeasti en uskonut Eeron lähtevän. Siinä vaiheessa olimme seurustelleet melkein neljä vuotta. Mutta olisikohan meidän kolme kuukautta vanha parisuhteemme kestänyt, jos olisin saanut MS-diagnoosin 18-vuotiaana? En ole siitä ollenkaan varma. Sikäli olen aika onnellinen, etten saanut diagnoosia vielä silloin.

Kun puoliso sairastaa, miten voi parisuhde?

Parisuhdekeskus Katajan kyselyssä kävi ilmi, että puolison sairastuminen vaikuttaa voimakkaimmin seksuaalisuuteen ja vuorovaikutukseen heijastuu kotitöiden epätasaisuuteen ja vanhemmuuteen voi johtaa eroon tai lähentää puolisoita toisiinsa Parisuhdekeskus Kataja tukee parisuhteita erilaisissa elämäntilanteissa. Lisätietoja parisuhdekeskus.fi.

Sairastaminen meni mukavien asioiden ja hauskanpidon edelle. Nuoripari ei voinut lähteä minnekään noin vain. Joskus aamuisin Rosa ja Eero sopivat menevänsä illalla yhdessä jonnekin, vaikka elokuviin, mutta Rosan piti usein perua menot, koska hän ei jaksanut lähteä.

– Koin epäreiluksi, etten itse ollut ohjaimissa, enkä pystynyt vaikuttamaan omaan elämääni. Joku muu päätti puolestani, mitä voin tai en voi tehdä. Sellaisissa tilanteissa muistan olleeni aika katkera, Rosa kertoo.

Vajaa vuosi diagnoosista Rosa ja Eero kävivät erikseen muutaman kerran psykologin kanssa juttelemassa.

Myöhemmin he kävivät yhdessä MSliiton parikuntoutuskurssilla.

– Rosan sairauden käsittelyyn ja hyväksymiseen meni useampi vuosi. Nykyisinkin, jos hänelle tulee melkein mikä vain uusi oire, ensimmäisenä tulee mieleen, liittyykö se MS-tautiin, Eero sanoo.

MS-TAUDIN OIREISIIN kuuluu fatiikki eli äärimmäinen väsymys, joka ei liity

1.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

mihinkään fyysiseen suorittamiseen tai valvomiseen. MS-taudin oireet ovat usein näkymättömiä, joten muiden ihmisten on vaikea suhtautua niihin.

– Muutama kuukausi diagnoosin jälkeen olin järkyttävän väsynyt koko ajan. Eero kertoi myöhemmin, että hän oli silloin pitänyt minua laiskana. Minä mukamas luistin kotitöistä, kun makasin sohvalla.

– Fatiikkia ei voi ymmärtää, ellei ole nähnyt sitä. On ollut monta muutakin juttua, joita on joutunut itsekseen miettimään. Minun on ollut pakko oppia uskomaan, mitä toinen sanoo. Jos Rosa ei jaksa kävellä viittäsataa metriä, silloin sitä ei kävellä.

Parisuhteesta voi tulla väkisin hoitosuhde, kun puoliso sairastaa. Rosa ei ole kokenut sellaista heidän suhteessaan, koska hän on voinut pitkän aikaa hyvin.

– Alkuaikoina suhde tuntui hoitosuhteelta, kun Rosa voi huonommin.

En ollut vielä hyväksynyt sitä, että talutan Rosaa rappusissa ja autan sohvalta ylös. Mutta ajan ja asiaan sopeutumisen myötä se on minulle ok.

Ja nyt meillä on toimiva lääkitys, jolloin hoitajan roolini pienenee, Eero sanoo.

MELKO PIAN diagnoosin jälkeen Rosa teki Eerolle selväksi, että he eivät voi selvitä yhdessä, jos he eivät puhu toisilleen. Eeron oli pakko oppia puhumaan omista tunteistaan enemmän, ja Rosa lupasi, ettei peittele oireitaan.

– Sairastumisen ainoita hyviä puolia on se, että olemme Eeron kanssa hitsautuneet yhteen, koska puhumme kaikesta hyvin avoimesti. Olemme joutuneet opettelemaan sen pakon edessä, Rosa sanoo.

– Tähän meidän diilimme kuuluu myös se, että vaikka Rosa on sairas, minullakin saa olla paha mieli, Eero lisää.

Kun Rosalla on ollut huonompi vaihe, Eero on tukenut häntä ja hoitanut kaikki kodin asiat. Rosa on pelännyt, että puoliso uupuu.

– Jos Eero uupuu ja minä olen huonossa kunnossa, me kaadumme molemmat. Eeron jaksaminen on mietityttänyt.

– Kun ajattelee diagnoosin jälkeisiä muutamia vuosia, niin nyt tuntuu siltä, että se aika loppujen lopuksi vahvisti suhdettamme, koska silloin joutui niin paljon miettimään ja tekemään yhdessä päätöksiä, Eero sanoo.

ROSAN MS-TAUTI on ollut pitkään stabiilissa vaiheessa. Tällä hetkellä sairaus on Juutien elämässä taka-alalla. Rosalla on tehokas ja hyvin toimiva lääke, joka annetaan suoneen vuoden välein. Päivittäistä lääkitystä ei tarvita.

Juutit ovat asuneet pääkaupunkiseudulla nelisen vuotta. Ensin he asuivat Espoossa. Nyt koti on Vantaalla.

Rosa toimii projektipäällikkönä lääketutkimuksia tekevässä yrityksessä.

Eero työskentelee insinööritoimistossa ja jatko-opiskelee diplomi-insinööriksi.

– Minulla on ollut tietyt oireet niin pitkään, että niistä on tullut meille uusi normaali. Meille on normaalia, että aina kävellessämme portaita alas Eero ottaa minua kädestä kiinni. ■

A

7

Kerjäläistytöstä perheenäidiksi Mihaela Stoica sai esikoisensa 17-vuotispäivänään. Heidi Piiroinen on kuvannut hänen elämäänsä siitä alkaen.

K

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA HEIDI PIIROINEN

un valokuvaaja Heidi Piiroinen kymmenen vuotta sitten tapasi ensimmäistä kertaa romanialaisen Mihaela Stoican, tämä oli 16-vuotias ja viimeisillään raskaana. Helsingin lastensuojeluviranomaiset olivat päättäneet, että alaikäisen tulevan äidin paikka ei ollut kadulla kerjäämässä eikä sillan alla yöpymässä, joten hänen olisi pikimmiten lähdettävä maasta. Mutta lapsivedet menivät ensin.

Siitä asti Piiroinen on seurannut Mihaela Stoican ja hänen perheensä ja sukunsa elämää Suomessa, kotikylässä romanialaisessa Cetatea de Baltăn kunnassa, kerjuumatkoilla Kreikassa ja Ranskassa sekä lomamatkalla Virossa.

KYMMENESSÄ VUODESSA Mihaela Stoicasta on tullut kolmen lapsen äiti. Esikoinen Fernando, jonka Piiroinen kuvasi heti syntymän jälkeen, käy koulua Itä-Helsingissä ja Mihaela-äitikin haaveilee oppivansa lukemaan. Stoican avomies ja lasten isä Suras Moldovan käy töissä. Perhe asuu kaupungin vuokra-asunnossa. He eivät ole enää kerjäläisiä vaan maahanmuuttajastatuksella Suomessa.

Piiroisen kuvia perheen elämästä on esillä Suomen Valokuvataiteen museossa Ohikuljetut-näyttelyssä. Piiroinen on myös tehnyt samannimisen kirjan yhdessä toimittaja Kimmo Oksasen kanssa.

Kuvat eivät kaunistele näiden syrjittyjen, köyhistä köyhimpien ja kouluttamattomien ihmisten elämää. Mutta eivät ne kauhistelekaan. Niissä on myös ilonhetkiä, lämpöä ja huumoria. Ja samanlaista arkea kuin kenellä tahansa. Kannetaan ostoksia räntäsateessa, istutaan keittiön pöydän ääressä, hellitään lapsia.

– Kymmeneen vuoteen on mahtunut tosi paljon elämää. On ollut ihanaa nähdä tässä toivoa. Perhe on nyt apua saatuaan päässyt elämässä eteenpäin.

Ihmiset tarvitsevat tukea siihen, että pystyvät tulemaan osaksi yhteiskuntaa ja olemaan merkityksellisiä, Piiroinen sanoi valokuvanäyttelyn tiedotustilaisuudessa.

IHAN TAVALLINEN kerrostalokoti lähiössä on Mihaela Stoicalle ylellisyyttä, jos sitä vertaa hänen kotikylänsä taloihin, joissa ei ole vettä, viemäröintiä, kaasua eikä sähköä. Ei kylässä ole muutoinkaan kummoisia mahdollisuuksia elää, sillä töitä ei ole.

Työttömyyskorvaus on 30 euroa kuukaudessa.

Nekin, joilla on töitä, joutuvat kamppailemaan toimeentulostaan. Esimerkiksi opettajan lähtöpalkka Romaniassa on 120 euroa kuukaudessa. Arvioiden mukaan noin viisi miljoonaa romanialaista onkin lähtenyt ulkomaille toimeentuloa etsimään.

Tämä perhekunta on kerjäämällä pystynyt rahoittamaan kaksi uutta huonetta suvun taloon. Kylän mittapuulla heillä on mennyt hyvin. Kun isoäiti Virginia Moldovan kerjäsi Suomessa, hän nettosi parhaimmillaan kuukaudessa 500 euroa.

Kimmo Oksanen muistutti tiedotustilaisuudessa, että kerjääminen ei pidemmän päälle ole ratkaisu romanien ongelmiin. Ratkaisua olisi etsittävä EU:n ja Romanian valtion tasolla. Toisaalta jo sekin, että ohikulkijat voisivat olla potkimatta ja sylkemättä kerjäläisiä, olisi Oksasen mukaan parannusta nykyiseen tilanteeseen. Siitä voisi aloittaa. ■ Heidi Piiroisen näyttely Ohikuljetut 20.5. asti Suomen Valokuvataiteen museossa Kaapelitehtaalla.

Kimmo Oksanen ja Heidi Piiroinen: Ohikuljetut – Erään kerjäläisperheen tarina. WSOY 2018.

Mihaela Stoica ja hänen Fernando-poikansa lounaalla kreikkalaisessa hampurilaisravintolassa helmikuussa 2009.

8 A Kirkko ja kaupunki | 1.3.2018

Palveluja tarjotaan

Hautauspalveluja TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

IL

www.joutsenkivi.fi

STU

Tilaisuuksia Lähetä surunvalittelusi.

Suunnitteletko asuntosi myyntiä?

Soita ja sovi ilmainen arviokäynti ja saat samalla Kirkko ja Kaupunki lehden lukijoille suunnatun edullisen välitystarjouksen.

Teen työni laadukkaasti ja ammattitaidolla.

Risto Suokas Myyntijohtaja,LKV Puh. 0400 973 137 risto.suokas@openmarket.fi Open Market Oy Stockmann Helsinki Aleksanterinkatu 52 7:s kerros 00100 HELSINKI

Rakennusala

punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ilmainen arviointi + k-vähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Ratkaisukeskeinen Kristillinen terapiakoulutus (80op) Helsingissä 21.-22.9. 2018 Turussa 23.-24.11 2018 (myös ruotsiksi)

Kristillinen Terapiainstituutti www.kristillinenterapia.fi

Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Kotisiivoukset, luotettavasti ja ahkerasti.

Kysy seniorisiivousta - 24% puh. 045 638 5774, Mirja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Hammashoitoa Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 9.3. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Varaa aikasi 044 9339 242

www.stickdent.com

Ostetaan Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Leikkaa talteen

Nittymaanaukea 8 A, 02200 Espoo

Vp. asunto-osakkeet 3,7 % kiinteistöt 4,3 % kohteen velattomasta kauppahinnasta.

Kotisiivousta, kotipalvelua ja ikkunan pesua. 20 v. kokemus.

050-30 42 337

Mitäpä jos jättäisit kotisi myymisen minulle - 30 vuoden kokemuksella Soita 0500 520 920

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Messu 1.3 klo 10, Vanha kirkko Saarna Niko Rantanen Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat messun jälkeen (Ap.t. 15-16) Jerusalemin kokous - Taina Latvala Paavali ja Silas vankilassa - Niko Rantanen

HERÄNNÄISSEURAT

Lakipalveluja

Siivouspalveluja

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

to 1.3. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink. 5,Hki. pe 2.3. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink.8,Espoo. su 4.3. klo 10 kirkkopyhä Malmin kko, Kunnant.1, Hki; Saarna J.Hallamaa, Herännäisn.kuoro; Soppa ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Tuusulan kko, Kirkkot.34; saarna S.Jokilehto; kahvit ja seurat. klo 11 kirkkopyhä H.Paimenen kko, Palosuont.1 (Pakila), Hki; saarna S.Korkalainen, Veisuuveljet; kahvit ja seurat. klo 14 ”Hyvyyttä on”, J.Ikolan runoihin perust. esit. Myyrmäen kko, Uomat.1, (Louhela) Vantaa; käsiohj. 15€. klo 17 kotiseurat Kivistö, Lumikinkj.1, K-nummi. klo 18 Ankkuri, Keskusk.11, Mäntsälä. ma 5.3. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. ti 6.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo, Kamppi). ke 7.3. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. su 11.3. Siionin virsien sunnuntai Paavolan srk-koti, Aittat.1, Hyvinkää: klo 9 aamuveisuut, klo 10 messu, saarna L.Väyrynen-Si, ja ruokailu, klo 12 E.Tuppurainen kertoo ja veisuuttaa: ”Sv-sävelmien juuria”, klo 13.30 kahvit ja seurat. su 11.3. klo 14 Suomenlinnan kko, Suomenlinna C43, Hki; mm. J.Elenius, Y.Ikonen.klo 16 Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi); mm. E.Hellqvist, J.Elenius. klo 18 kotiseurat Lausvaara, Myllyniement.2, N-järvi. ke 14.3. klo 19 Körttikodilla.

TULOSSA: Siionin virsien lauantai 17.3. Seuratuvalla. Mukana L.Ravantti.

KATSO MYÖS: www.h-y.fi/tapahtumakalenteri.html

TYÖVÄEN ARKISTO / LÖNNQVIST, FOTO NYBLIN

Vangittuja punakaartilaisia viedään Kreivi Kamenski -laivalla Suomenlinnaan 13.4.1918. Keskellä sivuttain seisova huopahattuinen mies muistuttaa suuresti Tikkurilan punakaartiin kuulunutta Viljo Sohkasta, joka tuomittiin Suomenlinnan vankileirille. Saksalaiset valtasivat Helsingin 12.–13.4. valkokaartilaisten avustuksella.

Vankileirien saaristo Helsingin edustalla Suomen lyhyen mutta verisen sisällissodan taisteluja käytiin muun muassa Leppävaarassa ja Tikkurilassa.

Sodan jälkeen Suomenlinnan ja Isosaaren vankileireillä kuoli paljon enemmän ihmisiä kuin taisteluissa.

K

un vakaumuksen puolesta kaatuneille punaisille pystytettiin elokuussa 1949 muistomerkki Vantaan Hiekkaharjuun, otettiin iso askel sovinnon tiellä. 31 vuotta sisällissodan jälkeen kirkkoherra Otto Weckström siunasi haudan lepoon 68 Tikkurilan seuduilla kaatunutta punakaartilaista. Läsnä oli 700 ihmistä.

Hautaan siunattiin ne, joiden nimet oli onnistuttu saamaan selville.

Nimilista perustui mahdollisesti entisen punakaartilaisen, myöhemmän kunnanvaltuutetun ja sosiaalineuvoksen Viljo Sohkasen työhön. Sohkanen keräsi tietoja kaatuneista Tikkurilan punakaartilaisista ja kirjoitti sotakokemuksistaan punakaartin lääkintämiehenä kaksi kirjaa.

Weckström ja Sohkanen seisoivat rinta rinnan muistomerkin paljastustilaisuudessa. Sisällissodassa he olivat olleet vastakkaisilla puolilla.

Weckström osallistui Porvoon saaristossa käytyyn taisteluun suojeluskuntalaisena, pakeni tap-

TEKSTI PAULI JUUSELA JA EIRA SERKKOLA

pion jälkeen Viroon ja palasi saksalaisten mukana Suomeen. Hänestä tuli Helsingin maalaiskunnan kirkkoherra vuonna 1922. Hän palveli seurakuntalaisiaan heitä erottelematta yli 40 vuotta ja oli eri kansanryhmien arvostama pappi.

Sohkanen puolestaan oli 17-vuotias värväytyessään Tikkurilan punakaartiin. Hän osallistui sotaan Karjalan kannaksella ja Tikkurilassa.

TIKKURILAN ASEMAN seutu, jota nyt hallitsee massiivinen Dixi-keskus, oli vuoden 1918 sisällissodan verisen taistelun tapahtumapaikka. Vastakkain olivat amatöörisotilaista koostunut paikallinen punakaarti ja Hangosta kohti Helsinkiä pikavauhtia edennyt sodan karaisema saksalainen Itämeren divisioona.

Ensin Itämeren divisioona saapui kuitenkin Espooseen. Leppävaaran taistelu 11. huhtikuuta oli ainoa Espoon alueella käyty iso sisällissodan taistelu. Punaiset olivat saaneet kokoon 1 500 harjoittamatonta miestä, joita vastassa oli useita tuhansia ammattisotilai-

ta. Punaiset miehittivät Nupukivenkallion ja Gransinmäen juoksuhaudat ja tuliasemat, joita venäläiset olivat rakentaneet Helsingin puolustusta varten.

Hyödyttömiksi jääneiden rauhanneuvottelujen jälkeen saksalaiset käynnistivät hyökkäyksen kovalla tykki- ja kranaatinheitintulella. Punaiset vastasivat kivääritulella, mutta joutuivat pian pakenemaan kohti Huopalahtea. Punaisilta kaatui 13 miestä ja saksalaisilta kaksi.

Saksalaisten toinen hyökkäyskiila eteni nykyisen Vantaan alueelle, Hämeenkylään, josta saksalaiset joukot lähtivät etenemään aamuvarhaisella 12. huhtikuuta. Ne valtasivat Helsingin pitäjän kirkonkylän, jossa käytiin jonkinlainen kahakka.

Tikkurilasta taisteltiin pidempään. Saksalaiset halusivat katkaista yhteyden Helsinkiin ja saartaa punaisten hallitseman pääkaupungin. Punakaarti asettui puolustusasemiin taloihin, ojiin ja radan varteen. Punakaartia tuki rautatiellä edestakaisin liikkunut legendaarisen Eino Rahjan komentama panssarijuna.

2B

Kirkko ja kaupunki | 1.3.2018

MUSEOVIRASTO - MUSKETTI / NIILO TOIVONEN

Punavankeja Suomenlinnan neljännen piirin vankileirillä Susisaaressa, Adlerfeldtin traverssin pihalla. Nälkä ja sairaudet heikensivät vankeja.

Nykyisin rakennuksessa sijaitsee kahvila-ravintola.

Moni punakaartilainen oli värväytynyt mukaan paitsi aattellisista syistä myös pal­ kan ja ruuan toivossa. Kokeneimmat olivat rintamalla muualla. Heidän aseistuksensa ei ollut hääppöistä lukuun ottamatta pelottavaa panssari­ junaa. Taistelussa kaatui kaksi saksalaista ja kym­ meniä punakaartilaisia. Hiekkaharjussa olleen maa­ talouskoelaitoksen soramonttuun haudattiin kaatu­ neita ja teloitettuja.

Vankeja saksalaiset ottivat noin 50. Heitä pidet­ tiin kaksi yötä kirkonkylässä Knapaksen tilan aitas­ sa. Vankeja uhkailemaan ilmaantui punaisen val­ lan aikana piilossa olleita suojeluskuntalaisia. Vas­ ta rovasti Alfred Tallqvistin puututtua asiaan pu­ naisille annettiin ruokaa ja heitä lähdettiin viemään vankileirille.

HELSINGIN MAALAISKUNNAN punaisen kunnanval­ tuuston jäsen ja kaartilainen Toivo Oksanen sur­ mattiin seuraavana päivänä. Hänen hautansa löy­ tyy poikkeuksellisesti Helsingin pitäjän kirkonkylän hautausmaalta. Hautaan on haudattu myös hänen seuraavana kesänä kuollut kaksikuinen poikansa.

Hautapaaden teksti on pysäyttävä: ”Seisahdu matkamies katsahda isän ja pojan patsasta, sillä hauta sinunkin nielevä on.” Lähistöllä on seitse­ män kaatuneen saksalaisen sotilaan hauta ja val­ koisena murhatun poliisin Gustaf Skogin hauta.

Useimmat punaisten tekemistä murhista Helsin­ gin maalaiskunnassa tapahtuivat Malmilla ja Oulun­ kylässä. Tikkurilassa murhattiin Rekolan kartanon pehtori, mutta tekijät eivät olleet Tikkurilan puna­ kaartista. Valkoiseksi epäillyt tunsivat suurta pel­ koa, ja heiltä takavarikoitiin ruokaa.

Nykyisen Vantaan alueella oli sisällissodan aika­ na noin 5 000 asukasta. Heistä 1 405 asui Tikkuri­

”

Vankileirillä kuoltiin niin paljon, että Santa­ haminaan kuljetettiin proomulla arkkuja kaksi kertaa viikossa. lassa. Sisällissodassa kuoli noin 80 tikkurilalaista, kaikki punaisia.

SAKSALAISET SOTILAAT jatkoivat matkaansa Tikku­ rilasta ja Leppävaarasta Helsinkiin. Valkoiset valta­ sivat pääkaupungin punaisilta 13. huhtikuuta. Tou­ kokuun alussa sota päättyi koko maassa viimeisten punaisten hallitsemien kaupunkien valtaukseen.

Sodan loputtua punavankeja oli enimmillään 80 000. Vankileirejä perustettiin pikavauhtia ym­ päri Suomea.

Juhannuksena 1918 esimerkiksi Suomenlinna oli täynnä väkeä, kuten nykyäänkin kauniina kesäpäi­ vinä. Mutta silloin ei juotu kuohuviiniä valleilla ei­ kä etsitty pokémoneja.

Venäläisten tyhjilleen jättämissä kasarmeissa ja piikkilanka­aitauksissa oli vangittuna yli 12 000 ih­ mistä. Useimmat puhuivat suomea. Joukossa oli Leppävaaran ja Tikkurilan punakaartilaisia, myös tuleva kunnanvaltuutettu Viljo Sohkanen. Vartijat­ kin olivat suomalaisia.

Monet Suomenlinnan punavangeista olivat viru­ neet leirissä jo huhtikuun puolivälistä asti odotta­ massa valtiorikosoikeudenkäyntiä.

PÄÄKAUPUNKIIN SYNTYI suorastaan vankileirien saaristo, kun tuhansia vankeja säilytettiin Suo­ menlinnassa, Santahaminassa ja Iso­Mjölössä eli Isosaaressa. Myös Katajanokan Merikasarmissa oli iso vankila.

Kouluissa toimi pienempiä väliaikaisia vanki­ asemia, kuten Liisankadun naisvankila Ruotsalai­ sen reaalilyseon tiloissa. Sieltä vangit siirrettiin San­ tahaminaan, jossa oli kesän aikana yhteensä tuhat naisvankia ja 28 lasta. Yli 600 naista tuotiin Tam­ misaaren vankileiriltä; heikoimmat jouduttiin kan­ tamaan laivasta kasarmiin.

Naiset, joista suurin osa oli alle 30­vuotiaita, säi­ lyivät hengissä. He hoitivat karjaa, sikoja ja kasvi­ maata sekä valmistivat ruokaa, mutta joutuivat ko­ kemaan myös seksuaalista hyväksikäyttöä. Vanki­ lassa myös synnytettiin ja saatiin keskenmenoja.

Vankikuljetukset olivat keskustassa jokapäiväi­ nen näky. Vankeja marssitettiin työkohteisiin var­ sinkin Katajanokalta, heitä haettiin kuulusteluihin ja siirreltiin vankilasta toiseen. Muualta Suomesta tuotiin vankeja junalla Suomenlinnaan.

Vankilajärjestelmä oli huonosti suunniteltu. Sitä hallinnoivat Suomen armeija ja suomalaiset siviilivi­ ranomaiset mutta mukana oli myös saksalaisia soti­ laita. Päälliköt vaihtuivat tiuhaan.

HELSINGIN VANGIT olivat muodollisesti tutkinta­ vankeja. Sodan voittajat päättivät tutkia ja tuomi­ ta erityistuomioistuimessa jokaisen vangitsemansa henkilön. Kaikki antautuneet punakaartilaiset otet­ tiin sotavangeiksi, ja lisäksi punaisia etsittiin. Esi­

1.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

3

MUSEOVIRASTO - MUSKETTI / NIILO TOIVONEN

Suomen sisällissota oli myös kirkon sisäinen sota, sillä sen kumpikin osapuoli oli saman kirkon jäseniä. Kirkosta eroamisen mahdollistava uskonnonvapauslaki astui voimaan vasta sisällissodan jälkeen vuonna 1923.

merkiksi isännöitsijät velvoitettiin lehti-ilmoituksilla ilmiantamaan taloissaan asuneet punakaartilaiset.

Valtiorikostuomioistuimien perustaminen oli hidasta. Järjestelmä alkoi toimia vasta kesäkuun lopulla. Siinä vaiheessa vangit olivat odottaneet leireissä jo kaksi kuukautta, ja joka päivä olisi pitänyt syödä. Kyse oli valtavasta ihmisjoukosta; pelkästään Helsingin leireillä oli kevään ja kesän mittaan yli 17 000 punavankia.

Ennen kuin valtiorikosoikeudet alkoivat toimia, vankeja ammuttiin mielivaltaisesti. Esimerkiksi Helsingissä ammuttiin 69 punavankia ilman oikeudenkäyntiä. Vartija saattoi ampua vangin pienestäkin tottelemattomuudesta. Lisäksi Helsingin keskustassa teloituksia ”tilattiin”. Yöllinen puhelinsoitto kertoi järjestyspoliisille, mistä tunnistamattomia ruumiita sai korjata pois.

Tätä kutsuttiin valkoiseksi terroriksi. Yleensä päätökset vankien ampumisesta teki Viaporin linnoituksen komendantti, kenraalimajuri Gösta Theslöf. Aiemmin punaisen terrorin uhreina oli Helsingissä ja Helsingin maalaiskunnassa kuollut 90 siviiliä.

VANKILEIREILLÄ KUOLI enemmän ihmisiä kuin sisällissodan 109 päivää kestäneissä taisteluissa. Kaikkiaan nälkään ja sairauksiin kuoli yli 13 500 vankia, jotka eivät koskaan ehtineet valtiorikosoikeuteen.

Vangit saivat useimmiten ruuaksi laihaa keittoa, joka oli valmistettu suolatusta ja kuivatusta turskasta eli kalliokalasta. Päivän toinen ateria koostui pienestä leivänpalasta ja sillinpuolikkaasta, joka liottamattomana janotti yöllä.

Leipä, jota kutsuttiin murikaksi, sisälsi selluloosaa, kaurankuoria ja pellavansiemeniä. Se sekoitti

vatsan. Vangit näkivät nälkää ja söivät leirin ympäriltä ruohot juurineen. Jossain leirissä syötiin menehtynyt hevonen ja hevosten kauratkin.

Ruuasta oli kova puute koko Helsingissä. Elintarvikepula oli alkanut jo vuonna 1917, ja aliravitsemus oli yleistä. Vankeinhoitolaitos oli antanut ohjeet ruuan kalorimääristä, mutta niitä ei noudatettu. Pakkotyössä olevat vangit saivat lisäruokaa, kos-

ka muuten he eivät olisi jaksaneet tehdä työtä, ja siksi työ oli suosittua.

Monet vangit anelivat kotiin lähettämissään korteissa omaisiaan tuomaan mitä tahansa ruokaa, jotta vankilassa ei tarvitsisi kuolla nälkään.

Mutta omaisia kiellettiin tuomasta ruokapaketteja. Salakuljetus vartijoiden avulla oli tosin yleistä.

Sodan jälkeen punaisia teloitettiin ja syrjittiin Helsingin valtiorikosoikeudet käsittelivät vuonna 1918 yhteensä noin 12 400 vangin syytteet.

Huippukausi oli keskikesällä.

Kuolemantuomioita langetettiin 115, joista vain 11 pantiin täytäntöön. Suomenlinnassa teloitettiin kuitenkin myös 60 muualla tuomittua vankia. Tuomitut ammuttiin Kustaanmiekan valleja vasten.

Elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomittiin Helsingissä 173 miestä ja kolme naista. Yleisin tuomio oli 1–4 vuotta kuritushuonetta. Sen sai 7 300 henkilöä.

Tuomittuja armahdettiin useassa erässä, ensimmäisen

kerran lokakuun lopussa 1918.

Silloin vapautettiin yli 10 000 vankia ja joulukuussa noin 6 500. Yli 600 ihmistä kuoli pian vankilasta päästyään.

Teloitukset, vankeus ja nälkiinnyttäminen eivät kuitenkaan riittäneet rangaistukseksi laillista hallitusta vastaan nousseille kapinallisille. Punaisia syrjittiin ja vihattiin eikä otettu mielellään töihin. Maassa oli ainakin 20 000 täys- tai puoliorpoa, joista enemmistö punaisten jälkeläisiä.

Punaleskiltä evättiin äänioikeus, jos he hakivat köyhäinavustusta. Nälkäiset lapset lähtivät kerjuulle, ja junissa liikkuvista lapsikerjäläisistä tuli iso ongelma.

Ratkaisuna punaorpoja vietiin äideiltään sijaiskoteihin ja lastenkoteihin uudelleen kasvatettaviksi. Esimerkiksi Tikkurilaan perustettiin uusi lastenkoti, joka pian siirrettiin seurakunnan omistamaan rakennukseen Rekolaan. Siellä asui 120 lasta.

Yksinhuoltajaäitejä ei haluttu auttaa esimerkiksi järjestämällä päivähoitoa pienimmille työpäivän ajaksi.

Katkeruutta herätti se, että valkoisten tekemiä sotarikoksia ei käsitelty missään.

Artikkelin lähteet löytyvät verkosta: www.kirkkojakaupunki.fi

4B

Kirkko ja kaupunki | 1.3.2018 HÄMEENLINNAN KAUPUNGINMUSEO

si. Heinäkuussa vankimäärä pienenikin nopeasti, mutta myös kuolleisuus nousi huippuunsa, 5 600 henkeen.

Valtiorikosoikeuden istunto Hämeenlinnassa, mukana juristeja, luutnantti, kansankoulunopettaja ja kauppias.

Helsingin valtiorikosoikeuden osastoista ei ole säilynyt valokuvia.

Kun vankeinhoitolaitos viimein myönsi heinäkuussa, että vangit ehtivät kuolla nälkään ennen oikeudenkäyntiään, pakettikielto kumottiin – paitsi Helsingissä. Suomenlinnan vankileirin julma komentaja Carl von Wendt piti kiellon voimassa kesän loppuun asti huolimatta siitä, että lääkärit ja monet muut hänen alaisensa vetosivat ruoka-annosten suurentamisen puolesta.

Aliravittujen vankien joukossa levisivät taudit.

Huono hygienia pahensi tilannetta. Kun juomavettäkin oli niukasti, peseytymään ei päässyt. Suomenlinnassa ei ollut tilaa haudata vankeja. Kuolleet vietiin Santahaminaan haudattaviksi joukkohautaan. Vankileirillä kuoltiin niin paljon, että Santahaminaan kuljetettiin proomulla arkkuja kaksi kertaa viikossa.

28.6. senaatti päätti, että ”lievemmin syyllisiä” tuli päästää mahdollisimman paljon vapaak-

PUNAKAPINALLISTEN KASVATUS oli osa vankileirien ohjelmaa. Sen tavoitteena oli ”palauttaa väärään johdetut mielet kunnioittamaan Jumalaa, rakastamaan kotia ja synnyinmaata”. Kasvatusjohtaja ja kasvatusapulaiset, joiden joukossa oli paljon teologian ylioppilaita ja kansakoulunopettajia, järjestivät rippikouluja ja lukuopetusta ja perustivat kirjastoja. Suuri osa vangeista oli parikymppisiä nuoria, ja alaikäisiäkin oli paljon.

Helsingin vankileirien kasvatusjohtajana toimi pastori Johannes Kunila. Kesäkuun viimeisen viikon raportissaan Kunila kertoo, että vankeja oli 12 650, jumalanpalveluksia oli pidetty 85, sairaskäyntejä tehty 100 ja yksityiskeskusteluja käyty 200. Esitelmiä oli pidetty 20 pakanalähetyksen, uskonnonhistorian ja yhteiskuntaopin alalta.

Saarnaajan tehtäviin kuului myös ”valmistaa teloitettavat vangit kuolemaan”.

Kunila hoiti punavankien hautaukset Santahaminaan ja laati tunnollisena virkamiehenä sinne siunaamistaan tarkat luettelot. Myöhemmin hän lähetti vainajien kotiseurakuntiin kuolintodistukset. Nämä Kunilan paperit löytyivät vasta 2000-luvun alkupuolella Työväen arkistosta. Ne ovat olleet Suomen sotasurmaprojektin keskeistä aineistoa.

Näin muisteli muuan vanki vuonna 1919: ”Kasvatus-osaston miehet ja naiset jakoivat vankeille myöskin ijän ikuisia Joululehtiä y.m. lehtiä, vankit käyttivät paperin sillin kääreenä. Oli totta ettei jaksanut lukea ei pysynyt ajatukset kasassa, kuin oli vatsa tyhjä oli pääkin tyhjä.” ■

MAINOS

MAINOS

Pallomaha? Näin helposti lievität vatsan turvotusta VATSAN EPÄTASAPAINO: Lähes kaikki kokevat ajoittain vatsa- ja suolistovaivoja. Vatsan turpoamiseen liittyy usein epämiellyttäviä tuntemuksia, kuten närästystä ja ilmavaivoja. Lisäksi pömppömaha on kosmeettinen haitta sekä miehille että naisille. Monessa tapauksessa ratkaisuna voi olla rasva-aineenvaihdunnan aktivoiminen.

Mistä vatsan turvotus johtuu?

Ajoittainen turvonnut vatsa on yleinen vaiva, mutta pitkään jatkunut turvotus saattaa alkaa haitata elämää. Tavallisesti syynä ovat hidas suolentoiminta ja harvat ulostuskerrat.

Tällöin uloste kulkeutuu elimistössä haitallisen hitaasti ja paksusuoleen kerääntyessään saa aikaan käymisprosessin, jossa muodostuu erilaisia vatsaa turvottavia kaasuja.

Tavallisesti turvotus ja epämiellyttävä olo pahenevat syömisen jälkeen. Mitä rasvaisempaa ruoka on, sitä hitaammin ruoansulatus toimii. Tästä voi muodostua ikävä kierre, ja nautinnollisesta ruokailuhetkestä tuleekin huonon olon aiheuttaja.

Macoform tasapainottaa vatsaa Macoform sisältää muun muassa kuitupitoista latva-artisok kaa, jossa on runsaasti sappirakkoa tukevia

aineita. Latva-artisokka on myös tunnettu hyvästä vaikutuksestaan elimistön normaalille rasvaaineenvaihdunnalle, ja se edistää ruoan kulkeutumista vatsan ja suoliston läpi.

Macoformin sisältämä voikukka puolestaan edesauttaa pH-tasapainon ylläpitämistä ja vatsan normaalia toimintaa.

Miten pallomaha syntyy?

Turvotuksen kannalta pahimpia ovat nopeat hiilihydraatit: vaalea leipä, leivonnaiset, perunat ja riisi – sokerista puhumattakaan. Ne toimivat polttoaineen tavoin suolen käymisprosessissa. Lisäksi ne nostavat verensokeria nopeasti, ja ovat varsin yleinen syy vatsan seudulle tiukasti kertyvälle rasvalle.

Kiihdytä rasva-aineenvaihduntaa Vatsavaivojen helpottamiseksi tulisi ruoansulatuksen toimia hyvin.

ONKO TUTTUA? Vatsasi on aamulla litteä, ja olosi tuntuu erinomaiselta, mutta päivän aikana syötyjen aterioiden myötä vatsasi turpoaa, ja olosi alkaa tuntua epämiellyttävän pinkeältä.

Nykypäivän elämäntyylin vaikutuksesta vatsa saattaa kaivata apua etenkin rasvan hajottamisessa, sillä muuten rasva hidastaa ruoan kulkua vatsassa ja suolistossa.

Macoform on luonnollinen tuki vatsan ja suoliston hyvinvointiin.

Macoform-tablettien sisältämät ainesosat edistävät vatsan tervettä tasapainoa, aktivoivat rasvaaineenvaihduntaa sekä lievittävät vatsan kurinaa ja turvotusta.

TERVE JA HYVINVOIVA VATSA Näytätkö raskaana olevalta, vaikka et sitä ole? Silloin tiedät, miten hankalaa huonon ruoansulatuksen ja turvonneen vatsan kanssa eläminen on. Macoform edistää rasvan hajoamista suolistossa ja vähentää näin turvonneeseen, kurisevaan ja levottomaan vatsaan liittyviä epämiellyttäviä tuntemuksia. Macoform-valmisteella on laaja vaikutus, ja sen ainesosat tukevat monipuolisesti vatsan hyvinvointia ja hyvää ruoansulatusta.

”Sain vihdoinkin turvonneen vatsani kuriin” Anette koki monen vuoden ajan epämukavaa turvotuksen tunnetta ja painetta vatsassaan.

Macoform-ravintolisän luonnolliset kasviuutteet alkoivat lievittää vatsavaivoja, eikä vatsan turvotus enää rajoittanut Anetten elämää.

– Tuntui usein siltä, kuin vatsassani olisi jalkapallo. Mahani turposi niin suureksi, että näytin siltä kuin olisin raskaana, Anette kertoo.

– Jotkut päivät olivat pahempia kuin toiset. Muistan hyvin ne vuodet jolloin työskentelin supermarkettiketjun johtajana. Väsymys, joka aiheutui vatsan paisumisesta oli aivan tyrmäävää, mutta kiireen ja kovan työpaineen takia en voinut vain asettua hetkeksi makuulle.

Lopulta Anette päätti tehdä elämänmuutoksen. Hän irtisanoi itsensä stressaavasta johtajan työstä ja opiskeli itsenäiseksi psykoterapeutiksi.

Kohti stressittömämpää elämää – Arkipäivistäni tuli rauhallisempia, kun sain itse päättää työajoista. Stressitasoni laski no-

MAINOS

peasti, mutta vatsani pöhötti yhtä pahasti kuin aiem minkin.

– Minun täytyi ostaa numeroa suuremmat housut, muuten en pystynyt pitämään niitä ylläni koko päivää.

– Vatsan oikuttelun takia en pystynyt osallistumaan moniin sosiaalisiin tilaisuuksiin töitteni ohella. Vatsani turpoaminen oli minulle liian kiusallista, sillä seuraukset saattoivat olla arvaamattomia. Minulla ei yksinkertaisesti ollut siihen enää energiaa, Anette kertoo.

Macoform-tabletti joka päivä – Olin kokeillut lähes kaikkea tavallisista kotikonsteista erilaisiin luontais tuotekaupoista saataviin tuotteisiin. Ätini neuvoi minua viimein kokeilemaan Macoform-tabletteja ja se osoittautui minulle aivan oikeaksi ratkaisuksi. Vatsani turvotus väheni, ja nyt Macoform-tableteista on tullut vakituinen osa aamurituaalejani.

– Nykyään en enää ajattele vatsaani ongelmana. Se on vain kehoni luonnollinen osa, joka aiemmin vaikeutti osallistumistani sosiaalisiin aktiviteetteihin, Anette kertoo.

– Elämässäni tapahtui positiivinen käänne sen jälkeen, kun aloitin Macoform-tablettien käytön, Anette toteaa hymyillen.

MACOFORM AUTTAA: 4 vähentämään vatsassa olevan kaasun määrää 4 tasapainottamaan suoliston bakteeriflooraa 4 lievittämään vatsan turvotusta 4 rauhoittamaan vatsaa 4 tehostamaan rasva-aineenvaihduntaa 4 saamaan tasapainoisen ja miellyttävän tunteen vatsassa

Minun ei enää tarvitse huomioida niin tarkasti mitä syön. Vatsani kestää paremmin sen, mitä normaalin vatsan tuleekin kestää, Anette kertoo.

TILAA MACOFORM PUOLEEN HINTAAN! Tilaa Macoform jakelupalveluna.

Saat ensimmäisen pakkauksen puoleen hintaan!

Nyt vain 14,95 €

+ toimituskulut 4,95 €

(60 tablettia)

TILAA: SOITA: 020 741 4220 Ma-To: 8-16, Pe: 8-14.30

www.wellvita.fi Ei sitoutumisaikaa.

Maksu aina laskulla.

Hirsalantie 11 02420 Jorvas Ravintolisän on tarkoitus täydentää normaalia ruokavaliota. Sairauteen liittyy useita riskitekijöitä, eikä yhden tekijän muuttamisesta välttämättä ole hyötyä.

MAINOS

6B

Kirkko ja kaupunki | 1.3.2018

Kuka?

Seppo Simola syntyi vuonna 1954 Helsingissä. Hän on koulutukseltaan viestinnän opinnot kesken jättänyt teologian kandidaatti ja juuri eläkkeelle jäänyt viestintäjohtaja, päätoimittaja ja pastori.

Mitä?

Simola on saanut päätoimittajien Julius-palkinnon, Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon, Setan Asiallisen tiedon omena -palkinnon sekä mainonnan ja markkinoinnin palkintoja.

Motto

Parempi katua sitä, mitä on tehnyt kuin sitä, mitä on jättänyt tekemättä.

1.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Vastarannan ruutana Pastori ja päätoimittaja Seppo Simola aikoo tissutella ja vaeltaa, kunnes pääsee sammakoiden orgioihin.

– Jatketaan elämää, mutta ei työelämää, Simola sanoo.

S

TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

eppo Simola hykertelee. Nauru ravistelee Maunulan ulkoilumajaa ympäröivää talvi-idylliä. Naurua edeltää kuolemanvakava tarina Simolan elämästä.

– 1950-luvun lopulla Maunulan uurnalehdon paikalla oli hevoshaka, josta haimme äidin kanssa ruusupensaille lantaa. Pikkupoikia varoitettiin ankarasti haan keskellä olevasta lammesta, josta isommat pojat onkivat ruutanoita. Pari vuotta sitten haastattelin uurnalehdon ylipuutarhuria. Hän kertoi, että lapsuuteni lammen ruutanakanta voi mainiosti ja että sammakot pitävät keväisin lammessa niin kovaäänisiä orgioita, että kurnutus kuuluu pitkälle. Silloin päätin, että kun kuolen, minut haudataan täynnä elämää olevan lammen viereen.

Ennen sammakoiden seuraan liittymistä Simola ehtii vaipua muistoihin.

– Tuonne toin kaikki tyttöystäväni kävelylle. Vähän keväämmällä toki, silloin on romanttisempaa.

Eläkkeellä Simolan tavoitteena on vaeltaa tuttuja metsäteitä pidemmälle. Neljästäkymmenestä Suomen kansallispuistosta on suorittamatta puolet.

– Tavoitteena on käydä kaikissa. Jos kuolen aikaisemmin, se jää kyllä harmittamaan. Kansallispuistot ovat kauniita paikkoja. Missä muualla ihmisen on muka parempi olla kuin luonnon keskellä?

Uskollinen Akka-teltta on kulkenut mukana miehen kaikilla retkillä. Erämaassa on oltu myös lasten kanssa, ja suunnitteilla on reissuja lastenlasten kanssa.

Ennen kansallispuisto-urakkaa Simola aikoo ”tissutella ja ravustaa”. Ravustaminen on intohimo, mutta ei ruoan vaan saalistusvietin ja syömisen sosiaalisuuden takia. Kun seuramies on yksin, hän lukee. Tavoitteellisesti.

– Yhdessä vaiheessa luin valikoiden a:sta k:hon yhden kirjan maailmankirjallisuuden ja yhden kotimaisten kirjailijoiden tuotannosta. Osasin aikanaan myös lasketella ulkoa tunnin Kalevalaa sekä Vuori­ saarnan.

INNOSTUS PAPIKSI ei ollut Seppo Simolalle kodin perua, sillä vanhempien arvomaailmassa isänmaa voitti uskonnon. Konservatiivisessa kodissa äiti hoiti lapset ja juristi-isä työskenteli kunnallishallinnon virkamiehenä. Yllättäen perheen kummastakin pojasta tuli pappeja.

Hengellisyys oli omalla tavallaan läsnä jo Simolan lapsuudessa, vaikka sitä ei kotona tuotu mitenkään esiin. Usko vahvistui vuosien varrella.

– En minä tullut uskoon, vaan usko tuli minuun.

Minulla ei ollut riparilla eikä seurakuntanuorissa isoja uskonnollisia kokemuksia, jäin vain jotenkin luontevasti Oulunkylän seurakunnan nuorisotoimintaan pyörimään.

Lukion aikainen tiukka usko avartui, kun nuorukainen opiskeli Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Ehdottomuus karisi, ja uskoa oppi katsomaan laajemmasta näkökulmista.

Nuoriso- ja rippikoulupappeus Malmin seurakunnassa oli kutsumus.

– Tykkäsin olla nuorten kanssa, ja he viihtyivät minun kanssani. Minulla on niistä ajoista sananmukaisesti lämpimiä muistoja, kuten siitä, kun Tiili-

kanojan saunassa lauloimme poikien kanssa niin, että seinät paukkuivat.

Kiireisimpinä kesinä Simola veti kuusi leiriä. Samojen kysymysten toistuessa 12 vuoden ajan hänestä alkoi tuntua, että on aika jatkaa matkaa.

– Olin ihan mielelläni seurakunnan perustyössä ihmisten rinnalla ristiäisissä ja hautajaisissa, mutta vähitellen turhauduin siihen, kun jouduin miettimään, tuleeko sunnuntain jumalanpalvelukseen viisi vai kuusi pappaa ja mammaa.

Jätettyään seurakuntapapin työn Simola jatkoi Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa kesken jääneitä viestinnän opintojaan ja pyrki seurakuntayhtymän tiedottajaksi. Elettiin 1990-luvun alun lamaa, ja säästöjen iskettyä noviisi nostettiin Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittajaksi.

– Päätoimittajuudestani voidaan syyttää lamaa.

Kun minä nyt lähden, viimeinen 1990-luvun synkkä varjo häipyy seurakuntayhtymän yltä, Simola virnuilee.

”

Olen minä pohjimmiltani aika herkkä poika, mutta munaton en ole.

PÄÄTOIMITTAJAN HOMMA ei ole päivä- eikä vuorotyötä.

– Se vaatii jatkuvaa asioiden seuraamista: istumista, sohvalla makaamista, ihmisten kanssa keskustelemista ja lukemista. Lehden tekeminen ei ole sooloilua, Seppo Simola huomauttaa.

– Mukana on toimitus, seurakunnan yhteisö ja se, mitä olen nähnyt, kuullut ja ihmisten kanssa puhunut. Ja arvot, joihin olen uskonut ja joita olen pitänyt oikeina.

Arvojen ja puurtamisen pohjalta kehittyi Kirkko ja kaupunki -lehden journalistinen linja, jonka mukaan lehti antaa lukijalle aineksia elämänkatsomukselliseen, uskonnolliseen ja eettiseen pohdintaan.

Suuret sanat palauttavat poikamaisen virneen Simolan kasvoille.

– Olen varmasti Suomen kirkon eniten iltapäivälehtiä lukeva ihminen!

Liberaalilta lehteriltä on kajahtanut lööppimateriaalia täsmällisin väliajoin, etenkin silloin, kun Simola on pureskellut kirkon asioita räväköissä pääkirjoituksissaan. Hän on sanonut, että Aito avioliitto -liikkeen vetäjien kaltaiset ”uskovaiset" ovat pilanneet kristinuskon maineen. Ahdasmieliselle uskovaisuudelle vinoilu ei ole miellyttänyt kaikkia. Monet ovat ottaneet Simolan tikkatauluksi.

– Silloin tällöin kovaan pyöritykseen joutuminen on tuntunut vatsassa. Se on mennyt joskus kuralle.

Silloin minua on auttanut tunturin laella seisominen. Siellä ei tarvitse huolehtia muusta kuin ruoasta ja lämpimästä vaatetuksesta.

Vihapuheelta on suojellut ja sitä on auttanut kestämään myös työtovereiden, esimiesten ja työnantajan päättäjien tuki.

Riitelijän ja rääväsuun vastapainoksi Simolan sisällä asuu kirjoittaja ja kauniisti puhuva saarnaaja, jonka syvällisyys resonoi kirkkokansan sielussa.

– Olen minä pohjimmiltani aika herkkä poika, mutta munaton en ole. Olen mieluummin riitelijä kuin sellainen, jonka mielestä venettä ei saa keikuttaa. Edistystä kun ei ole ilman liikettä.

SEPPO SIMOLA on keikuttanut venettä ja eteenpäin on menty.

– Jokaisella sukupolvella on oma tasa-arvoasiansa ajettavanaan. Muistan, miten helvetillinen haloo syntyi, kun kirjoitin ensimmäisen kerran joskus 1990-luvun puolivälissä, että homoavioliitot pitää hyväksyä. 25 vuoden aikana kirkossa on tapahtunut valtavan suuri muutos suhteessa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemaan. Sama muutos on nähtävissä arkkipiispan vaalissa, jossa konservatiivien ja liberaalien välinen taistelu on melkein tasan.

– Siitä huolimatta konservatiiveilla on kirkossa määräänsä isompi valta.

Kirkollisena viestijänä Simola on edistänyt matalan kynnyksen avaraa kristillisyyttä erotuksena pienten piirien ja suurten vaatimusten ahdasmielisestä uskonnollisuudesta.

– Kirkossa on se vika, että sanoma kytketään joihinkin tietyllä tavalla sanottuihin sanoihin, jotka eivät elä kaikille vaan synnyttävät torjuntaa. Tämän vuoksi esimerkiksi musiikki on kirkossa niin suosittua. Sitä kuunnellessa voi tuntea pyhyyttä ja ehkä katsoa johonkin korkeammalle ilman älyllisiä vaatimuksia. Siitä, mistä ei voi puhua, täytyy laulaa!

Simola sanoo, että uskoa ei kannata tyrkyttää urbaanissa ympäristössä elävälle korkeasti koulutetulle kansanosalle.

– Ihmiset prosessoivat asioita itse. Kaikilla ei ole perinteiseen kristilliseen sanastoon liittyvää uskoa, mutta he saattavat saada ravintoa uskolleen ja toivolleen esimerkiksi hiljaisuudesta ja taiteesta.

– Kampin hiljaisuuden kappeliin voi mennä, eikä kukaan vaadi menijältä mitään. Jos apua tarvitaan, niin kappelissa on työntekijöitä, jotka auttavat henkisissä ja taloudellisissa ongelmissa. Kauppakeskuksissa on erilaisia kappeleita. Myös tavalliset kirkot palvelevat ihan samaa tarkoitusta, mutta niissä ei aina ole tarjolla läsnäoloa. Läsnäolo on tärkeää.

Neljännesvuosisadan aikana myös kirkon paikka kaupungissa on muuttunut.

– Tuomiokirkko tököttää Senaatintorilla vallan symbolina, mutta kirkolla ei ole enää sellaista asemaa, että se voisi sanella, mikä on oikein ja mikä väärin. Kirkko on keskustelija muiden joukossa.

Helsingissä kirkon aseman heikentyminen näkyy myös kasteen ja häiden kaltaisten kristillisten perinteiden kyseenalaistamisena. Vaikka muun muassa new age -uskomukset ovat vallanneet kirkolta rituaaleja, Simola muistuttaa, että kirkko ei ole turha.

– Asioita voidaan tehdä ajanmukaisilla tavoilla. Eikä synkkyys välttämättä kuulu kristinuskoon, vaikka joskus voi näyttää siltä, että aate on brändätty mustilla vaatteilla. Ihmisen rinnalla voi kulkea vaikeissakin elämänvaiheissa hymyn ja rohkaisun, jopa huumorin avulla, Simola sanoo.

– Ja tuoda ilon hetkiin sen erityisen näkökulman, että ehkä kaikki ei olekaan vain näkyvää todellisuutta, vaan ehkä tässä on joku isompi juju. ■

. littäjä kravä sanat o u v in rvo ntennetu aat a on tu ialan parh n asiantu a v r u a t n a im r n in Vuok tkitusti to henkilöku destä ku vyy a tu ta, Se sa ttavuudes telun näky in. e it ak t t o o s niin lu ksesta, ilm aspalvelu k ia mu as

Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi?

Haluatko myydä asuntosi kätevästi?

Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti!

Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti.

Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat.

Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon.

Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat.

Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi.

Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20!

p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi

p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi

2017

us

-tutkim

u

dun v

kiseu

upun

a *Pääk

jät älittä okrav

HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU

Ilmalankuja 2, HKI

1.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

9

– Viime aikoina olen pohtinut, mikä elämässä on arvokasta ja mihin kannattaa käyttää vähä aikansa, Pihla Viitala sanoo.

K

un roolihahmona on hiljattain leskeksi jäänyt rikosetsivä, riittää näyttelijälle haastetta. Pihla Viitala valmistautui rooliinsa Sofia Karppina muun muassa tutustumalla Helsingin poliisin murharyhmän työhön.

– On kiinnostavaa, että suurin osa murharyhmän työntekijöistä on naisia. Monelle heistä se on kutsumusammatti, johon he ovat halunneet nuoresta lähtien, Viitala kertoo.

– He joutuvat kohtaamaan hirveitä asioita. Niistä on vaikea ravistella itsensä irti, mutta kuulemma paras keino tilanteiden purkamiseen on mennä työkavereiden kanssa tuopille.

Näyttelijälle Karppi-rikosdraamasarjan tekemisessä vaativimmilta tuntuivat hyiset talviolosuhteet: kuvauksissa joutui olemaan keskellä yötä ilman pipoa ja hanskoja. Viitala hymähtää, että suomalaisilla näyttelijöillä on oltava tällaisissa asioissa korkea sietokyky.

– Hurjin tilanne varmaan oli se, kun piti kiivetä kylmässä viimassa korkealle nosturiin. Olen vähän yllytyshullu, ja tajusin vasta jälkikäteen, miten siinä olisi voinut käydä.

HELSINKIIN SIJOITTUVAN 12-osaisen tv-sarjan ovat käsikirjoittaneet Jari Olavi Rantala, Kirsi Porkka ja Rike Jokela, joka on myös ohjannut sarjan.

Karpin tapahtumat alkavat rannalle haudatusta naisen ruumiista, ja rikostutkinnan edetessä mukaan tulee kiinnostavia yhteiskunnallisia kytköksiä.

Saksalaisena osatuotantona toteutettu Karppi nähdään ulkomailla nimellä Deadwind.

Pihla Viitalan mielestä sarjassa on samoja sävyjä kuin viime vuosina maailmalla tunnetuksi tulleessa pohjoismaisessa rikossarjatyypissä

Vaikea suru Pihla Viitala näyttelee tv-sarjassa rikosetsivää, joka kohtaa työssään kuolemaa, mutta ei osaa käsitellä omaa menetystään.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

nordic noirissa. Hänestä Karppi on kuitenkin draamallisempi: siinä keskitytään enemmän henkilöhahmoihin ja heidän historiaansa. Sofia Karpin työparia Sakari Nurmea näyttelee Lauri Tilkanen.

Viitala kuvaa Sofiaa yksinäiseksi kahden lapsen yksinhuoltajaksi, joka huolimatta työstään kuoleman parissa ei osaa käsitellä miehensä poismenon aiheuttamaa surua.

Näyttelijä toteaa olleensa onnekas, koska hänen elämässään ei ole vielä ollut suurempia tragedioita. Nyt hän tosin on joutunut uuteen tilanteeseen, sillä hänen läheinen ystävänsä on sairastunut vakavasti.

– Viime aikoina olen pohtinut, miten lyhyen ajan olemme täällä, mikä elämässä on arvokasta ja mihin kannattaa käyttää vähä aikansa.

VAATIVIA ROOLEJA Pihla Viitala on tehnyt aiemminkin. Hänen merkittävimpiin rooleihinsa kuuluu Aku Louhimiehen vuonna 2008 ohjaaman Käsky-elokuvan Miina Malin, sisällissodan punainen naisvanki.

– Aloitin heti rankimmasta päästä, sillä se on raskain rooli mitä minulla on ollut. Ihmettelin silloin, onko elokuvan tekeminen aina tällaista horroria.

Viitalan mielestä elokuvissa ja tvsarjoissa täytyy käsitellä myös vaikeita ja rankkoja asioita, koska taiteen tehtävänä on peilata todellisuutta eri tavoin.

”

Itsesuojelu­ vaistoni on kasvanut äitiyden myötä.

– Taidekokemus voi synnyttää katsojassa hänelle tärkeän tunnereaktion. Taiteen pitää myös haastaa, tuoda esiin erilaisia arvomaailmoja. Toki

viihdettäkin tarvitaan, mutta ei kaikki voi olla hilipatipippaa.

– Elokuva on itselleni erityisen tärkeä taidemuoto. Kun jokin elokuva saa minut pohtimaan asioita ja jopa ahdistumaan, se on saavuttanut jotain.

Viimeksi Viitala katsoi tyttärensä kanssa Charlie Chaplinin Chaplinin pojan, ja se sai hänet vuoroin nauramaan, vuoroin itkemään.

– Siihen elokuvaan sisältyy elämän koko kirjo. Minusta tragikomedia on hieno laji, sillä eihän mikään ole täysin yksiselitteistä.

PIHLA VIITALA on työskennellyt paljon ulkomailla, Norjassa, Islannissa, Italiassa, Kreikassa ja Yhdysvalloissa. Niissä on tullut vastaan haastavia tilanteita. Esimerkiksi Islannissa hän joutui uimaan meressä miekkavalaiden ja haiden keskellä.

– Uskallan jo nykyään sanoa ei, jos tunnen, että johonkin tilanteeseen tarvitaan stunttia. Itsesuojeluvaistoni on kasvanut äitiyden myötä, Viitala sanoo.

Hän kiistää, että olisi koskaan lähtenyt ulkomaille maailmanvalloitusaikeissa, kuten mediassa on annettu ymmärtää.

– Esimerkiksi New York on ihana kaupunki, mutta en voisi kuvitella jääväni sinne, koska pidän niin paljon Euroopasta.

Viitala tekee parhaillaan kahta rikossarjaa. Toinen niistä on norjalainen Killer Street ja toinen suomalaissaksalainen Arctic Circle.

– Nautin työstäni, mutta en silti halua vain näytellä, keskittyä yhden asian puskemiseen. Elämässä voi tehdä paljon muutakin, hän sanoo arvoituksellisesti. ■ Karppi-rikosdraamasarja Yle TV2:ssa ja Yle Areenassa 14.3. alkaen.

10 B

Kirkko ja kaupunki | 1.3.2018

Osa 4

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka

Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Ville Ranta

MATTI HAGELBERG

1.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Kuoronjohtaja ja suosittu taustalaulaja Hanna-Maria Helenius, 45, on helsinkiläinen muusikko. Hän on valmistunut Pop & Jazz Konservatoriosta ja opiskellut myös kasvatustieteitä. Helenius on perustanut Higher Ground Vocals -kuoron ja TriSis-trion, joiden myötä hän ollut mukana esimerkiksi SuomiLOVE ja Tähdet, tähdet -ohjelmissa.

Hän on laulanut taustoja kymmenille huippuartisteille. Heitä ovat muun muassa Cheek, Kaija Koo, Erin, Suvi Teräsniska, Jari Sillanpää ja Antti Tuisku. Hän laulaa myös kaikilla Vain Elämää -levyillä. Lisäksi Helenius on tehnyt kolme sooloalbumia.

Higher Ground Vocals -kuoro juhlii kymmenvuotista taivaltaan juhlakonsertilla Aleksanterin teatterissa torstaina 8.3. kello 19.

Hanna-Maria Heleniuksen laulua on kuullut lähes jokainen suomalainen, niin suosittu taustalaulaja Higher Ground -gospelkuoron johtajasta on tullut.

Gospel vapauttaa äänen ja sielun Hanna-Maria Helenius kokee, että vain gospelia laulaessaan hän voi olla täysin oma itsensä.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

J

yväskyläläisessä helluntaiseurakunnassa soitettiin kitaraa ja laulettiin 1970-luvulla. Sanoitukset olivat voimakkaita – oli tärkeää mainita usein Jeesus ja Jeesuksen veri.

Helluntailaisessa perheessä kasvanut Hanna-Maria Helenius aloitti pianonsoiton, laulamisen ja esiintymisen jo alle kouluikäisenä. Sitten hän löysi enonsa kautta amerikkalaisen mustan gospelin, joka pohjautuu afroamerikkalaiseen musiikkiperintöön.

Lukioiässä, ollessaan au pairina New Yorkissa, Helenius pääsi lopulta kuulemaan ihailemaansa musiikkia livenä. Hän sai myös laulaa yhden seurakunnan kuoron kanssa ja omaksua sitä tapaa laulaa ja olla. Kokemus oli järisyttävä. Tuntui, kuin jokin tyhjä paikka hänessä olisi täyttynyt.

HANNA-MARIA HELENIUS opiskeli muusikoksi, perusti Kairos-kuoron Helsingin Saalem-seura-

lauletaan Jumalalle ja Jumalasta, on tehtävä parasta.

GOSPEL ON Hanna-Maria Heleniukselle kaikista tärkeintä ja vaikeinta musiikkia. Se on vaikeaa äänellisesti, tekstillisesti ja soundillisesti. Siinä ollaan asioiden ytimessä. Se ei ole yhden naisen show, vaan jotakin, mitä tehdään yhdessä.

Helenius uskoo, että jokaisessa meissä on tukahdetuttua huutoa, jonka ytimessä on usein kysymys siitä, kelpaanko. Hänellä tuo huuto purkautuu laulamisen kautta. Vain gospelia laulaessaan Helenius kokee saavansa olla vapaasti sellainen kuin on.

Heleniukselle usko on aina ollut hänen, Jeesuksen ja Jumalan välinen asia, ei sidoksissa yhteisöön tai toisiin ihmisiin. Kun hän laulaa gospelia, hän laulaa yhtä paljon itselleen, Jumalalle ja toisille. Usein hän näkee, kuinka jokin kappale koskettaa jotakin kuulijaa aivan erityisellä tavalla. Onko se silloin musiikin voimaa vai Pyhän Hengen työtä, sitä on vaikea sanoa. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

Paras aika ikinä

YKSI LAPSUUTENI pyhäkoululauluista alkoi sanoilla ”Älä silmä pieni katso mitä vain”. En ymmärtänyt. Miten kukaan voi kulkea silmät kiinni? Inhosin laulua muutenkin.

Nykyisin olen valmis tarkistamaan kantaani. Nimittäin se, mitä juutumme tuijottamaan, vaikuttaa näkemykseemme siitä, millainen maailma on. Esimerkiksi että maailma on paha. Ihminen on paha. Tulevaisuus on paha. Näinhän olemme luterilaisittain tottuneet katselemaan. Sitten näemme pahuutta kaikkialla. Varsinkin uuJeesus, pahan tisissa. Sotia, raiskauksia, väkivalvallan voittaja taa ja petosta.

4.3.

kuntaan ja toimi musiikkipastorina Vantaalla.

Niissä ympyröissä musiikki oli tärkeää, mutta soittajien ja laulajien rooli oli ennen kaikkea palvelutehtävä, jossa ei ollut tarkoitus erottua persoonallaan tai kasvaa artistiksi.

Ajatus artistiudesta tuntuu vaikealta yhä, vaikka Helenius on tehnyt omiakin levyjä. Toisaalta taustasta on hyötyä: laulaessaan taustoja suosituille artisteille Helenius ajattelee olevansa eräänlaisessa palvelutehtävässä, jossa hänen roolinsa on saada joku muu kuulostamaan mahdollisimman hyvältä.

Heleniuksen mielestä ei ole tarpeellista vetää rajaa hengellisen ja maallisen musiikin välille. Sen sijaan hän on sitä mieltä, että kaikki hengellinen musiikki ei ole gospelia.

Juurilleen uskollista gospelia, sellaista mitä voisi kuulla vaikka Harlemissa, lauletaan Heleniuksen johtamassa ja perustamassa Higher Ground Vocals -kuorossa. Kuoronjohtajana Helenius on vaativa. On pysyttävä genressä, oltava aito ja laulettava niin, että tuntuu. Kun

Ennen oli paremmin, ja maailma kulkee vääjäämättä kohti pahuuden voittoa. Niinkö?

Steven Pinker, evoluutiopsykologiaan erikoistunut Harvardin professori, kutsuu tätä kognitiiviseksi illuusioksi. Uutiset tuovat väkivallan olohuoneisiimme, ja maailma näyttää turvattomammalta kuin se oikeasti on.

Tilastot puhuvat maailman jatkuvan parantumisen puolesta. Euroopassa kuolee vuosittain seitsemän kertaa enemmän ihmisiä flunssaan kuin väkivaltaan. Keskiajan Euroopassa ihmisiä murhattiin 40 kertaa enemmän kuin nykyään. Historian tuhoisimmat sodat ja kansanmur-

hat on käyty paljon ennen viimeisiä maailmansotia. Nyt on historian toistaiseksi turvallisin aika.

Ensi sunnuntain teema on Jeesus, pahan vallan voittaja. Hän

opetti mielenmuutoksen mahdollisuutta. Mitäpä jos maailma onkin hyvä ja ihminen perisynnin sijasta peri-siunattu?

OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 1.3.2018

Gurun opissa Ohjaajana Isä Poemen Samaan aikaan, kun kristinusko oli 300-luvulla saamassa Rooman valtakunnassa tunnustetun ja virallisen aseman, osa kristityistä lähti erämaihin etsimään itseään ja Jumalaa. Egyptin erämaahan syntyi Sketis-niminen munkkien yhteisö, johon myös Poemen 380-luvulla liittyi. Sketiksen yhteisö on yksi kuuluisimmista kristillisistä erämaayhteisöistä. Sen nimi merkitsee paikkaa, jossa sydän punnitaan.

Kun rosvojoukot hyökkäsivät Sketikseen ja tuhosivat sen, Poemen perusti uuden yhteisön Niilin varrelle Terenuthikseen. Siellä alettiin hänen johdollaan koota erämaaisien opetuksia. Niistä yli kaksi sataa on Poimenin omia tai hänen nimiinsä laitettuja.

Erämaassa asuessaankin Poemen piti yhteyttä sukulaisiinsa, ja muun muassa hänen äitinsä kerrotaan käyneen hänen luonaan.

Poemen kuoli vuonna 449.

Aloita siitä, mikä sinua itseäsi vaivaa Munkki Poemen pohti paljon sitä, miten voisi oppia elämään toisten kanssa loukkaantumatta heihin.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

SANOILLA VOI siunata ja niillä voi kirota. Sanoilla voi avata oven tai paiskata sen kiinni. Yksi paha sana myrkyttää hyvän ilmapiirin. Hyvä sana oikeassa paikassa voi katkaista pahan kierteen.

Munkkiyhteisössä elänyt isä Poe­ men tiesi, mikä voima sanoilla on.

Jos ihminen muistaisi, että hän on vastuussa sanoistaan, hän oppisi vaikenemaan ja kuuntelemaan, Poemen muistutti.

Poemen on yksi tunnetuimmista Egyptin autiomaassa 300–400-luvuilla eläneistä erämaaisistä. Suuri osa erämaaisien viisauksista on peräisin häneltä tai kulkee hänen nimissään.

sielunsa hädässä ja halusi puhua toiveistaan, tarpeistaan, haluistaan tai tavoistaan, hän otti tulijan iloisesti vastaan.

Poemenin mielestä on tärkeää kuunnella, mitä itselle ja toiselle kuuluu.

Kun joku munkeista tuli hänen luokseen, hän halusi kääntää keskustelun koskemaan sitä, mitä toisen sydämellä oli ja mikä häntä vaivasi.

Usein se oli jonkun toisen munkin sana tai teko, joka oli jäänyt kalvamaan mieltä. Tai se oli joku sana, jonka tulija oli itse päästänyt suustaan, tai teko, jonka hän oli itse tehnyt toiselle ja joka oli jäänyt vaivaamaan.

ISÄ POEMEN koki olevansa enemmän kotonaan maanläheisissä kuin taivaallisissa asioissa. ”Hengellisistä asioista minä en tiedä”, hän saattoi puuskahtaa. Jos joku tuli hänen luokseen ja halusi esitellä omaa tietämystään uskonasioista, hän vaikeni tyystin – olipa vieras, miten arvostettu tahansa. Mutta jos joku tuli hänen luokseen

IHMISEN HEIKKOUKSIA isä Poemen ymmärsi hyvin, ja hän suhtautui niihin kärsivällisesti. Hän oli huomannut, että läheskään aina ihminen ei kykene hallitsemaan sitä, mitä mielessä myllertää ja mitä suustaan ulos päästää. ”Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu”, sanoi Jeesus. Tämä lause mie-

Valitse oma mietiskelylauseesi Kun ihmiset tulivat kysymään erämaaisiltä neuvoa, he antoivat yleensä vastaukseksi lyhyen ohjeen tai mietelmän. Mikä seuraavista isä Poemenin viisauksista puhuttelee sinua juuri nyt?

Ole hiljaa, äläkä aina vertaa itseäsi toisiin.

Jos vaikenet, sinulla on rauha, missä ikinä elät. Älä pidä niin tarkkaa lukua itsestäsi, niin sinulla on rauha, missä ikinä olet.

Kun näet jonkun tekevän syntiä, mene hänen luokseen nuhtelematta häntä.

Kevennä vähän vanhurskauttasi, niin saat levon vähiksi päiviksesi.

Voit myös kirjoittaa oman mietelmäsi tai elämänohjeesi ja mietiskellä sitä.

lessään Poemen sanoi usein oppilailleen: ”Opeta suusi sanomaan se, mitä on sydämelläsi.” Aloita siitä, mikä sinua vaivaa. Älä aloita siitä, mitä vikoja toisessa ihmisessä on tai mitä vikaa olosuhteissa on.

Itse hän näki paljon vaivaa, että oppisi olemaan tuomitsematta toisia. Hänestä kerrotaan, että ennen kuin hän lähti viikoittaiseen kokoukseen toisten munkkien kanssa, hän istui tunnin hiljaa yksinään ja tutki ajatuksiaan. Sitten hän oli valmis kohtaamaan toiset ilman arvostelun henkeä.

PAITSI TAIPUMUKSEMME tuomita muita isä Poemen tunsi hyvin myös halumme vaatia muita katumaan ja tekemään parannusta virheistään.

Katumusta ei voi kuitenkaan vaatia toisilta, vaan ainoastaan itseltään.

Poemen muistutti, että on parempi itkeä omia kuin toisen syntejä. Silloin ei ole myöskään niin kärkäs oikomaan toisia. ”Jos ihminen moittii itseään, hän on turvassa kaikin puolin,” Poemen sanoi. Outo lause tässä ajassa. ■

MENOT 1. – 15.3.

1.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

9

Perheenjäsenen kuolema koskettaa syvästi koko perhettä. Espoon ja Helsingin seurakuntien surutyön ammattilaiset tarjoavat tukeaan lapsiperheiden suruleireillä.

Perheenjäsenen kuolemaa ei tarvitse piilotella Lapsiperheiden suruleirillä on tilaa itkulle, muistoille, ilolle ja naurulle. Vertaistuki auttaa kohtaamaan omia tunteita.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA SIRPA PÄIVINEN

M

inä en olekaan ainoa, jolta on menehtynyt oman perheen jäsen.

Kuolema on käynyt muissakin kodeissa.

Tämän oivaltaa moni läheisen ihmisen menettänyt lapsi ja nuori kohdatessaan toisia vastaavassa tilanteessa olevia.

– Kun ison menetyksen kokeneet kohtaavat toisensa, heidän välilleen kasvaa yhteenkuuluvuuden tunne, kertoo Hanne Malkki, joka toimii Espoonlahden seurakunnassa nuorisodiakonina.

ESPOOSSA JÄRJESTETÄÄN viikonlopun kestävä suruleiri huhtikuussa ja Helsingissä syyskuussa. Molemmille leireille mahtuu noin kymmenen perhettä, ja niille on ilmoittauduttava etukäteen.

Espoon leiri pidetään joka toinen vuosi ja se on tarkoitettu perheille, jossa on kuollut toinen vanhemmista tai lapsi. Helsingin vuosittainen leiri on suunnattu perheille, joissa on kuollut isä tai äiti. Helsingin leiri sisältää viikonlopun yhdessäolon lisäksi jatkotapaamisen marraskuussa.

– Leirillä puhutaan perheenjäsenen kuolemasta, eikä aihetta tarvitse hävetä tai salata. Olemme saaneet palautetta, että leirin jälkeen lapset ovat puhuneet kotona asiasta paljon paremmin, sanoo Espoon leiristä vastaava Hanne Malkki.

Asioita käsitellään pienryhmissä, aikuiset omissaan sekä lapset ja nuoret ikätasonsa mukaisissa.

Kirkossa on laaja surun ja kuoleman kohtaamisen erityisosaaminen. Lapsiperheiden suruleireillä on mukana muun muassa pappeja, diakoniatyönte-

”

OTAMME LEIRILLE MUKAAN NENÄLIINOJA, MUTTA MYÖS LAUTAPELEJÄ JA VAAHTOKARKKEJA. NUORISODIAKONI HANNE MALKKI

kijöitä, erityisnuoristyöntekijöitä ja lastenohjaajia.

Helsingin leirillä on lisäksi Terhokodin perhetyöntekijä.

Sekä Helsingin että Espoon leirin painopiste on lapsen ja nuoren surun kohtaamisessa ja tukemisessa.

– Haluamme tarjota turvallisen ryhmän, jossa lapset ja nuoret voivat jakaa kokemuksiaan, ilmais-

ta tunteitaan ja löytää uusia selviytymiskeinoja, sanoo Terhokodissa sairaalapappina toimiva Maarit Kolsi. Hän on mukana Helsingin leirillä.

– Aikuisten ryhmissä pohdimme vanhemmuutta ja sitä miten lasta ja nuorta voi tukea surussa. Jäljelle jääneen vanhemman huoli lapsista on iso. Leiri on vanhemmalle myös paikka, jossa saa hetkeksi irtautua arjesta ja purkaa tunteitaan toisten aikuisten kanssa.

LEIREILLÄ LASTEN ryhmissä askarrellaan, piirretään ja käytetään musiikkia ja tarinoita apuna raskaan aiheen käsittelemisessä.

– Leirillä on lupa itkeä, mutta myös nauraa ja laulaa. Otamme seurakunnasta mukaan nenäliinoja, mutta myös lautapelejä ja vaahtokarkkeja, huomauttaa Hanne Malkki.

Hän rohkaisee surun kohtaamiseen ja sen käsittelemiseen.

– Elämässä tapahtuu kurjia asioita. Vaikka omien tunteiden käsitteleminen ja tunteminen voivat tuntua tosi pahalta, uskon että kaikkein suurimmistakin menetyksistä toipuu suostumalla suruun. Rakkaan ihmisen muisto ei koskaan katoa, mutta muisto voi alkaa elää kauniina.

Malkki uskoo, että kun on käsitellyt oman perheenjäsenen menetyksen, saa luottamusta siihen, että selviää elämässä mistä tahansa.

– Sen jälkeen on vähemmän pelättävää.

Espoon seurakuntien lapsiperheiden suruleiri Hvittorpissa 27.–29.4. www.espoonseurakunnat. fi/apua-ja-tukea/suru-ja-kuolema

MENOT 1. – 15.3.

10 A Kirkko ja kaupunki | 1.3.2018

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Iltamessu la 3.3. klo 18. Saarna rovasti Ahti Riihimäki, liturgia Jorma Niinikoski, kanttori Lea Waaraniemi.

Järj. Espoon Rauhanyhdistys.

Messu su 4.3. klo 10. Liturgia ja saarna Raigo Liiman, avustaa Seppo Särkiniemi, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Anna-Liisa Haunio. Kirkkokahvit.

Messu su 11.3. klo 10, ”Kristus – ravinto hengelliseen nälkäämme!” Liturgia ja saarna Antti Kujanpää, avustaa Päivi Linervo, urkuri Leena Talvio, kanttori Päivikki Leinonen. Kirkkokahvit.

Yhteisen viran messu ma 12.3. klo 19. Naisten pappeuden 30-vuotisjuhlan messu, jonka johtaa piispa Tapio Luoma. Mukana Marjatta Laitinen, Kati Pirttimaa, Pilvi Keravuori, Kaisa Kahra ja Christopher Montgomery. Ennen messua Yhteisen viran ilta klo 17 Espoon tuomiokirkon srk-talolla. Keskustelua, tarjoilua ja musiikkia. Keskustelemassa piispa Tapio Luoma, Marjatta Laitinen, Kaisa Kahra ja Christopher Montgomery. Musiikki: Laulavat papit. Ilmoittautumiset srk-talon tilaisuuteen tarjoilua varten: ilmo. espoo@evl.fi.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 4.3. klo 12. Mäenpää, Waaraniemi. Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli Messu su 4.3. klo 16. Särkiniemi, Talja. Kirkkokahvit.

Messu su 11.3. klo 12. Särkiniemi, Koivusalo, Tarvainen. Messun jälkeen Yhteisvastuutapahtuma 13–15, ks. kappelin kohdalta.

Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 4.3. klo 12 ”Jeesus parhain ystäväni”. Nurminen, Talja.

Kirkkokahvit.

Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishetki to 15.3. klo 19. Kuusinen. Lepoa, rauhaa ja sydämen hiljaisuutta.

Rinnekappeli Messu su 11.3. klo 14. Särkiniemi, Leinonen.

Suvelan kappeli Messu su 4.3. klo 15. Malvaranta, Koivusalo. Kirkkokahvit.

Vauvakirkko ti 6.3. klo 13.30. Malva-

ranta, Haunio. Laulua, köröttelyä, hiljentymistä. Hyvä hetki alttarin ääressä perheen pienimmille. Yhteinen kahvipöytä.

HalleLuja-messu pe 9.3. klo 18, Salonen. Nuorten suunnittelema ja toteuttama messu kaikenikäisille.

Nuorten houseband. Pizzajatkot.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Su klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit. www.church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Eläkeläiskerho to 8.3. klo 12.30.

PITÄJÄNTUPA

Tied. helene.taal@evl.fi tai 09 8050 3016.

NUPURIN KAPPELI Ikäihmisten kerho to 1.3. klo 10.30.

To 15.3. pääsiäisaskartelua.

Keskiviikon kohtaamispaikka ke 7.3. klo 13. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Pieni siunausten ilta to 1.3. klo 18.

Eläkeläiskerhot: Teräskukat to 1.3. ja 15.3. klo 12. Hopeapiiri to 8.3. klo 12.

Naistenpäivä la 3.3. klo 10–15. Mukana mm. Espoon positiivisimmaksi valittu Kaisa Vuorinen. Ilm. 050 511 0165 tai kirsi.kanerva@evl.fi. Hinta 10 e/lounas ja kahvi.

AURORAN KAPPELI

KALAJÄRVEN KAPPELI Israel rukousilta ke 7.3. klo 19.

Yhteisvastuutapahtuma koko perheelle su 11.3. klo 13–15. Myynnissä hernekeittoa, makkaraa ja lettuja.

Yhteislaulua lapsikuoro Tuikkeen kanssa. Ohjelmassa mm. askartelua, ongintaa, kasvomaalausta, rastirata ja arpajaiset. Linnunpönttöjen nikkarointia. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Naisten café to 15.3. klo 18.30. Miia Korttila: ”Armosta arvoihin – keskustelua nykypäivän perhe-elämästä”. www.kalajärvenkappeli.fi.

KAUKLAHDEN KAPPELI Sielunhoitopäivä la 3.3. klo 10–15.

TM Marianne Jansson. Ilm. 040 5798776 tai ari.kunnamo@evl.fi.

Kappeli-ilta ma 5.3. klo 18. Ari Kunnamo.

Kappelilounas ti klo 11–12.30 (4 e, lapset 2 e).

Eläkeläiskerho ma 12.3. klo 13.

Paastonajan hiljaisuuden ilta ma 12.3. klo 17.30–20. Jeesus sanoo: ”Minä olen elämän leipä”. Rukousta, hiljaisuutta, Jumalan sanaa, värityskuvia. Ehtoollinen, pappina Pirkko Nurminen. Keittolounas 3 e.

Raamattuluento Efesolaiskirjeestä ti 13.3. klo 18. Ari Kunnamo.

Pyhäkoulu su klo 12. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Lauluryhmä ke 7.3. klo 18.

Israelilaisia tansseja pohjautuen Raamatun teksteihin ja rukouksiin.

lapset 0,50–2 e).

Lähetyspiiri ma 12.3. klo 14.

Café Viheri ma ja ke klo 10–12. www.viherlaaksonkappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI

SURURYHMÄ AIKUISEN LAPSENSA MENETTÄNEILLE

Vaeltajan Majatalo su 4.3. klo 17–19.30. Mari Mathlin kertoo Nepalin matkastaan. Psalttari, iltapala ja rukouspalvelu.

Kappelilounas ti klo 12–13 (4 e,

ET lev 91 x 250 mm

Miestenilta Aarteenetsijät ma 12.3. klo 19. Raimo Hynynen: ”Kärsiä Kristuksen kanssa”.

Islam kristityn näkökulmasta to 8.3. klo 19 ”Muhammed ja koraanin syntyvaiheet, islamin pyhät kirjoitukset”. Alustajana Jukka Lehtonen. To 15.3. ”Islam – kristinusko”, 5.4. ”Islamin sidos arabialaiseen heimokulttuuriin”, 26.4. ”Muslimit – juutalaiset” ja 18.5. ”Kristityn ja muslimin kohtaamisen haasteet”.

Kappelilounas ma ja to klo 11–13 (5 e, lapset 0,5–2 e).

Päivän tunnussana ma klo 11.

Kappelihartaus to klo 11.

Hiljaisuuden rukousilta ti 6.3. klo 19. Emriikka Salonen.

Toivoa naisille -piiri to 8.3. klo 17.

Eläkeläiskerho ti 13.3. klo 13.

Millainen on lapsesi tulevaisuus?

Kasvattajailta rippikoululaisten vanhemmille ja kaikille kiinnostuneille ti 13.3. klo 18. Suomen johtava tulevaisuuden tutkija Ilkka Halava.

Kahvit klo 17.30.

Café Aurora ma–pe klo 10–14. www.aurorankappeli.fi.

Pyhäkoulu su klo 15.

Lauluryhmä ma klo 18.

Kappelilounas ti klo 12–13 (3 e, lapset 1,5 e).

Toivoa naisille -piiri ke 7.3. klo 17.30.

Käsityöryhmiä ti 13.3.: Käsityö - ja askartelupiiri klo 10–12. Luodaan yhdessä -ryhmä klo 13–15.

Israel-rukouspiiri ke 14.3. klo 17.

Rukoushetki arkisin klo 12.

Café Suvela ma–pe klo 12–15. www.suvelankappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Kirpputori ja kahvila ma klo 10–13 ja to klo 10–17. Hartaus kuukauden 1. torstaina klo 11.30. Peitto- ja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja Käsityöpiiri to klo 17–19. Tied. Tiina Hietaniemi, 040 763 6599.

Vertaisryhmä sinulle, jolta on kuollut läheinen ihminen. Pienryhmässä voit luottamuksellisesti jakaa suruusi liittyviä tunteita ja ajatuksia.

Kokoonnumme torstaisin kuusi kertaa maalis–toukokuussa Kauklahden kappelissa. ILM. 8.3. mennessä Ayda Meskaselle, 040 513 0862.

Toisena ohjaajana Seppo Särkiniemi, 040 733 5616.

PÄIVÄKERHOIHIN ILMOITTAUTUMINEN

Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Päiväkerhot 2–5-vuotiaille. ILM. www.espoonseurakunnat.fi > Alle kouluikäiset > Päiväkerhot> Tuomiokirkkoseurakunta. Tied. 040 525 1216, 09 8050 3503.

UUSI MUSKARIRYHMÄ Maksuton avoin muskari kaiken ikäisille lapsille yhdessä huoltajan kanssa to 15.3., 12.4. ja 3.5. klo 10–10.40 Laaksolahden kappelissa.

Ei ennakkoilmoittautumista. Tied. heli.vapaakallio@evl.fi.

RIKASTA MINUA -PARISUHDEKURSSI Tietoa, taitoa, tunnetta ja rohkaisua parisuhteeseen. 14. ja 21.4. klo 9–16 Kalajärven kappelissa.

Lounas, päiväjuoma ja välipala. Ohj. Sirpa ja Reijo Tuori. Lastenhoito järjestetty. Hinta 55 e/pari, 10 e/lapsi.

Tied. ja ILM. 30.3. mennessä: 050 511 0165 tai kirsi.kanerva@evl.fi.

MAALAUSVIIKONLOPPU MEREN ÄÄRELLÄ Tule etsimään elämäsi värejä vasemmalla kädellä maalaaten!

27.–29.4. Hilassa. Yhdessäoloa, ulkoilua, saunomista, ruokaa ja kappelihetkiä. Ei edellytä aikaisempaa maalauskokemusta. Ohj. Kaarina Kajakoski, Päivi Lavonen ja Marja Malvaranta. Hinta 120–150 e. ILM. 29.3. mennessä: 040 5311 040, marja. malvaranta@evl.fi.

HILJAISUUDEN RETRIITTI 20.–22.4. Hilassa. Ohj. Marja Malvaranta ja Laina Pekonen. ILM. 28.3. mennessä, 040 5311 040. Hinta 90 e espoolaiset, 140 e muualta tulevat, sis. täysihoidon 1-hh. Omat kyydit.

PERHEIDEN KEVÄTLEIRI 4.–6.5. Hilan leirikeskuksessa.

Yhdessäoloa, hartaushetkiä, kättentöitä, leirinuotioita, saunomista.

Hinta 45 e/aikuinen, 25 e/3–14-v. lapsi. HAKU 23.3. asti: www.espoonseurakunnat.fi > Tapahtumat > Perheiden kevätleiri. Lisätietoa: anna.lahtinen@evl.fi, 050 434 1063.

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN LEIRI 12.–13.5. Hilan leirikeskuksessa.

Virkistystä, saunomista, ulkoilua, kättentöitä. Hinta 45 e/perhe (1–2 lasta, seuraavista 10 e/lapsi). Tied. ja ILM.: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 1. – 15.3.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotilat: Iivisniemenaukio 1 Ruorikuja 1

MESSUT Sleyn juhlapyhän messu su 4.3. klo 11 kirkko. Turtiainen, Ylisuutari, Lonka, Puukko, Navichorus. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit Yhteisvastuun hyväksi.

Pop-messu su 4.3. klo 17 Soukan kappeli. J. Lehti, H. Lehti, Ojala.

Kirkkokaakaot. Lastenhoito järjestetty.

Viikkomessu ke 7.3. klo 14 kirkko. H. Lehti, Yli-Jaskari.

Sisällissodan muistojumalanpalvelus su 11.3. klo 11 kirkko. Olli, Kuusanmäki, Yli-Jaskari, Lonka, Kirkkokuoro. Pyhäkoulu. Kirkkokuoro kahvittaa.

Kohtaamispaikka-messu su 11.3. klo 17 Soukan kappeli. Kuusanmäki, Ojala ja bändi. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

MEILLÄ RUKOILLAAN Rukoushetki ma–pe klo 8.50 kirkko.

Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 kirkko.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko.

Israel-rukouspiiri ti 13.3. klo 18.30 kirkko. Rukoilemme Israelin maan ja kansan puolesta. Erityisesti muistamme messiaanisia juutalaisia ja kristittyjä arabeja.

TULE KAHVILLE! Seurakuntakahvila kirkolla ke klo 13–15. Edullisia ja maistuvia herkkuja ja pieni leikkihuone lapsille. Voit ilmoittautua mukaan vapaaehtoisten kahvilanhoitajien ryhmään: inkeri. oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen seurakuntakoti. Tule juttelemaan ja tapaamaan muita kahvikupin äärelle. Yhteistyössä K-kauppias Olli Piekkala, mukana seurakunnan työntekijä.

Toivon ja valon aamukahvit la 10.3.

klo 9–11 Soukan kappeli, aiheena ”Päästä irti, ainako anteeksi?”. Keskustelussa mukana teologi, kirjailija Anna-Liisa Valtavaara ja diakoni Marja-Liisa Kiiski.

TEE HYVÄÄ OSTAMALLA! Kirpputorimme Toivon Tori on avoinna to klo 12–18 ja la klo 11–15.

Otamme mielellämme vastaan lahjoituksia. Tied. Eila-Riitta Kämppi 050 593 1412.

HOITOTAHTO Muistiohjaaja Andrea Lorenz-Wendelle teematilaisuudessa to 1.3. klo 13–14.30 Soukan kappeli. Hartaus ja kahvit (1,5 e).

RAAMATTUA LUIHIN JA YTIMIIN Herran päivä tulee (Joel 2:1–27) to 1.3. klo 18 kirkko. 15.3. Herran Henki vuodatetaan (Joel 2:28–3:21). Kirkkoherra Jouni Turtiaisen raamattuluentoja Vanhan testamentin pikkuprofeetoista.

KOHTAAMISEN ILTA ”Minä olen Herra, sinun parantajasi” – yhteyttä Parantajaan ja parannettaviin rukouksen, musiikin ja keskustelun siivin pe 2.3. klo 18.30 Soukan kappeli. Mukana mm. Kalevi Laaksonen, Heli Ojala ja gospelryhmä Nardus. Rukouspalvelua. Iltatee.

1.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

11

mezzosopraano, Heikki Rainio, tenori, Elja Puukko, basso, kapellimestari Seppo Murto. Liput 20/15 e lippu.fi tai ovelta.

Laudamus te la 24.3. klo 18 kirkko.

Hengellisiä lauluja ja aarioita, Leila Lukander-Pajula ja Aila Kinnunen, sopraano, Tiina Karakorpi, piano.

Säveltäjäniminä Bach, Vivaldi, Purcell, Merikanto, Kuula, Hannikainen ja Pylkkänen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi.

Hiljaisen viikon musiikki-ilta ke 28.3. klo 19 Soukan kappeli. Zoltan Takacs, viulu, Helena Yli-Jaskari, piano, säveltäjäniminä Bach, Pärt ja Vitali. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

paineenmittausta, Yhteisvastuutuotteita sekä kasvis- ja jauhelihakeittoa.

Ulkosalla lettuja, makkaroita, partiopiste ja hevosajelua.

Onnenpäivän kirpputorille otetaan vastaan lahjoituksia: ehjiä, puhtaita lasten ja aikuisten vaatteita, kodin pientä esineistöä ja astioita sekä lastenkirjoja (huom! ei vuodevaatteita eikä aikuisten kirjoja). Voit tuoda lahjoitukset viim. ma-pe 8–15 ja su 12–19 Soukan kappelille, viim. to 15.3.

Tied. eveliina.roznovski@evl.fi 041 518 1244.

Kipparin piiri la 10.3. klo 12 kirkko, kankaanpainantaa. Tied. Marita Helki 044 338 6409.

AIKUISET SINKUT

LAULUKERHO

LUKUPIIRI

Venytellään äänijänteitä virsien tahtiin ti 13.3. klo 13 kirkko. Pullakahvit 1,5 e. Seuraava lauluhetki ti 27.3.

Paolo Cognetti, Kahdeksan vuorta ti 20.3. klo 18 kirkko. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

ONNENPÄIVÄ

LÄHETYSTYÖTÄ LÄHINURKILLA

Päiväkerhot 2–5-vuotiaille syksyllä 2018: Ilmoittautuminen viim. 3.4. verkkosivuilla: espoonseurakunnat.fi – Tule mukaan – Alle kouluikäiset – Päiväkerhot. Tiedustelut leena. jarvinen@evl.fi, 041 5356190.

Kesäkerhot Espoonlahdessa: Alakouluikäisille (etusijalla 1-lk) 4.–20.6. klo 9–14. Iivisniemen kerhopiste ja Kaskikappeli. Alle kouluikäisille (etusija 2011–2012 syntyneet) 4.–20.6. klo 9–13, Mäntykappeli. Ilmoittautuminen viim. 5.3. verkkosivuilla: espoonseurakunnat.fi – Tule mukaan – Kouluikäiset. Tied. leena.jarvinen@ evl.fi, 041 535 6190.

Ota mummit, kummit, vaarit ja vauvat mukaan ja tule koko perheen kivaan Yhteisvastuutapahtumaan la 17.3. klo 10–14 Soukan kappeli. Sisällä mm. kahvila, arpoja, ongintaa, nukketeatteri, kirpputori, pelihuone, pomppulinna, leivonnaisia, kasvoELveren91 x maalausta, lettikampauksia,

Kevättä ilmassa la 17.3. klo 18 kirkko. Kevään muut illat 28.4. sekä retki 26.5.

Diakonia- ja lähetyspiiri ti 6.3. klo 13 kirkko.

Teresa-piiri ti 6.3. klo 18 kirkko.

Toivoa naisille ke 7.3. klo 12 Soukan kappeli.

Raamattu- ja lähetyspiiri ke 7.3. klo 115 mm 12 kirkko.

VAINOTUT KRISTITYT Open Doors -ilta ke 7.3. klo 18.30 kirkko. Tuoreinta tietoa kristittyjen vainoista kaikkialla maailmassa.

Illassa mukana Open Doors -järjestön toiminnanjohtaja Miika Auvinen sekä vierailija Intiasta. Kolehti Open Doors -järjestön työlle.

PÄÄSIÄINEN LÄHESTYY Tule askartelemaan virpomisoksia la 24.3. klo 10–13 Kaskikappelille.

Tilaisuuden päätteeksi pappi siunaa virpomisoksat. Maksuton.

HAKUJA ON KÄYNNISSÄ!

LEIRIELÄMÄÄ TYTÖILLE JA POJILLE Kevätleiri esi–2-lk Hila 13.–15.4.

Hinta 35 e. Ilm. viim. 31.3.

Kesäleirit 1–3-lk Velskola 3.–5.6. ja 4–8-lk Velskola 5.–7.6. Hinta 35 e. Ilm. 1.3.–30.4.

Hilavitkutin, seurakuntien yhteinen kesäleiri 1–8-lk Velskola 31.7.–3.8. Ilm. 1.3. alkaen.

Lisätietoja Lauralta p. 040 546 5196 tai laura.malme@evl.fi.

Ilmoittautuminen www.sodesode.fi

PARISUHDEPERHELEIRI ”Kuinka hoitaa parisuhdetta kaiken kiireen keskellä?” 6.–8.4. Hilan leirikeskus. Leirillä käsitellään vertaisohjaajien sekä työntekijän avustuksella vuorovaikutustaitoja, tunteita, tarpeita, ristiriitojen käsittelyn rakentavia tapoja sekä tuetaan suhteen myönteisiä puolia. Maksu 120 e/pari, yli 3–v. 30 e. Ilmoittaudu viim. 12.3. Espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahden seurakunta. Tied. Johanna Korpela 050 511 0504.

MITÄ TOIVOT TULEVAISUUDEN ASUMISELTASI? Neuvontaa ja tukea asumisen pulmissa to 8.3. klo 14.30–16 Mäntykappeli, mukana Ari Nikkola Asumisen Apu ry:stä sekä diakonissa UllaMaija Kyrölä.

A

”

MUSIIKKIA Det Lieder in, Sibban och Strauss! pe 9.3. klo 19 kirkko. Liedkuu-festivaalin konsertissa Laura Leisma, sopraano ja Sanna Vaarni, piano.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

G. F. Händelin Messias-oratorio pe 23.3. klo 18 kirkko. Kamarikuorot Navichorus ja Viva Vox, Oratorioorkesteri, Inka Kinnunen ja Laura Murto, sopraano, Katariina Heikkilä,

NUORET Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta Nuorten ilta ti klo 18.30–21 ja pe klo 17–22. Lautapelejä, hengailua ja kavereita, perjantaisin myös syömistä ja messu.

Menokasvo

Myönteinen asenne kannattaa – se tuo hyvinvointia Tutkija ja kouluttaja Kaisa Vuorinen, puhut Suvelan naistenpäivässä myönteisemmän yhteiskunnan rakentamisesta. Mitä tarkoitat myönteisyydellä?

– Se on avoimuutta ja uteliaisuutta elämälle, aitoa läsnäoloa ja ennen kaikkea kohtaamisia toisten ihmisten kanssa. Parhaimmillaan kohtaamiset ovat mielen vitamiineja, kun niissä on läsnä arvostusta ja lämpöä sekä kannustavaa otetta. Myönteisyys tarttuu ja on tärkeää sekä yksilön että esimerkiksi organisaatioiden hyvinvoinnille.

ESKO JÄMSÄ

Mitä on myötäilo? Miksi sitä kannattaa harrastaa?

– Sanotaan, että ilo tuplautuu ja suru puolittuu jakamalla.

Kannattaa siis iloita mukana toisen onnessa ja hyvissä hetkissä, osoittaa aitoa ja vilpitöntä välittämistä.

Suomessa arvostetaan vaatimattomuutta ja nöyryyttä. Pitäisikö omat vahvuudet kätkeä?

– Meistä jokaisesta löytyy niin paljon hyvää, paljon enemmän

kuin päälle päin näkyy. Toivon, että jokainen voisi löytää sanat omille parhaille puolilleen. Keskeistä on rakentaa yhteiskuntaa, jossa sanotaan ääneen hyviä asioita ja annetaan palautetta aidosti.

Millainen voima on sanoilla?

– Mieletön! Jo pelkkä omien vahvuuksien nimeäminen tai niistä palautteen saaminen antaa kohottavan kokemuksen. Sanat rakentavat todellisuutta ja on paljon merkitystä, miten niitä käytämme, miten puhumme itsestämme ja toisista ihmisistä.

Miten toivot naisten kohtelevan toisia naisia?

– Puhuvan hyvää toisistaan selän takana ja löytäen mahdollisuuksia tukea toinen toisiamme eteenpäin.

PAULA HUHTALA Suvelan naistenpäivä la 3.3. klo 10–15 Suvelan kappelissa, os.

Kirstintie 24. Ilmoittatuminen viimeistään 16.2. p. 050 511 0165. Päivän hinta 10 e sisältää lounaan ja kahvin.

MENOT 1. – 15.3.

12 A Kirkko ja kaupunki | 1.3.2018

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganespla­ nadi 1.

MESSUT JA HARTAUDET Hiljainen rukousaamu ja ehtoollinen pe 2.3. klo 7.45 KilonRisti. Klo 8.30 ehtoollishartaus, jonka jälkeen teehetki. Raunu.

Messu ja kirkkokahvit su 4.3. klo 11 Leppävaaran kirkko. Paastonajan matka jatkuu. Candomino-kuoro laulaa. Pöyri, Raunu, Hyry. Kirkkokahvien jälkeen klo 13 Candominon konsertti.

Messu ja kirkkokahvit su 4.3. klo 13 Karakappeli. Mukana Cantores Minores -muskariryhmä Heidi Luukka-Vanhasen johdolla. Koskela, Salakka, Noponen.

Hengähdä hetki -hartaus joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko.

Hiljainen rukousaamu pe 9.3. klo 7.45 KilonRisti.

Messu ja kirkkokahvit su 11.3. klo 11 Leppävaaran kirkko. Musisoimassa Lauluyhtye Kuiske. T.Salo, Alanne, Noponen.

Virsi ja messu su 11.3. klo 17 Perk-

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9­15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Messu su 4.3. klo 10.

Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, avustava pappi Tapio Suontakanen, kanttori Päivi Hakomäki.

Paastonajan aamumessu ke 7.3. klo 8. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila.

Sisällissodan muistomessu su 11.3. klo 10. Liturgia Salla-Maria Viitapohja, saarna Juha Virta, kanttori Päivi Hakomäki. Sisällissodan muistovuosi esillä myös kirkkokahveilla.

Paaston ajan aamumessu ke 14.3. klo 8. Liturgia ja saarna Antti Kruus.

Matinkappeli: Colourful Christian Worship Service Matinmessu su 4.3. klo 17. Liturgia Antti Malinen, saarna Petra Kuivala, kanttori Sanna Franssila. Colourful Christian Worship Service Messu on kaksikielinen (suomi-englanti), rento ja kodikas.

Colourful Christian Worship Service Matinmessu is a bilingual (Finnish-English), relaxed and cosy colourful mass.

Messu su 11.3. klo 12. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttori Sanna Franssila.

Tankkauspaikka ti 13.3. klo 16. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, diakoni

kaan kappeli. Aluksi kauden virsiä, jonka jälkeen lyhyt viikkomessu. Jos soitat jotain soitinta, voit ottaa sen mukaasi. Raunu, Noponen.

LAPSET JA PERHEET Taaperokirkko ”Laiva on lastattu” pe 2.3. klo 10 Lasten kappeli Arkki.

Elämyksellinen kirkkohetki pikkuväelle. Koskela, Hatakka. Kahvia, mehua ja makeaa.

Arkin Paja ”Leipä on lämmin ja tuore” la 10.3. klo 10–13 Lasten kappeli Arkki. Hei, me leivotaan sämpylöitä! Kirkkohetki klo 11.30.

Kahvia, mehua, sämpylää ja pullaa.

YHTEISVASTUU­ TEMPAUKSET KAUPPAKESKUS SELLOSSA Sinä voit torjua nälkää ja köyhyyttä Suomessa ja maailmalla! Lahjoita tunti tai pari omaa aikaasi ja tule lipaskerääjäksi pe 2.3. tai 9.3. klo 15–18 kauppakeskus Selloon. Voit kerätä vaikka kimpassa kaverin kanssa. Lippaan ja liivin saat Sellon viereisestä Lasten kappeli Arkista, jossa myös taukokahvila.

YHTEISVASTUULOUNAS #RUOKATRENDIT2018 Miten kokata taloudellisesti? Entä välttää ruokahävikkiä? Emäntä Johanna Lindell antaa vinkkejä diakonilounaalla ti 6.3. klo 11.30 Leppävaaran kirkolla. Ks. Tukea ja apua -palsta.

SIIONINVIRSISEURAT ma 5.3. klo 19 Leppävaaran kirkossa. Iltaa isännöi Anssi Siukosaari.

Kahvi/tee klo 18.30.

Tanja Puhakka.

Olarin kappeli: Messu su 11.3. klo 12.

Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, kanttori Mikko Niinikoski, Olarin seniorilaulajat.

Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot klo 18, jolloin tarjolla ruoka pieneen hintaan. Rento messu klo 19, jonka musiikista vastaavat risteysmuusikot. Messussa lauletaan OL levvirsien 91 x

RIKASTU RAAMATUSTA: ”VANHAN TESTAMENTIN HELMIÄ” Haluatko tietää Raamatusta, sen synnystä, historiasta, kulttuuritaustasta ja vaikutuksesta tämän päivän elämään? Neljän illan keskustelusarjan vetää TT ja pappi Merja Alanne. Ti 6.3. klo 18.15 Leppävaaran kirkolla on aiheena ”Vanhan testamentin helmiä”. Vanha testamentti oli Jeesuksen Raamattu. Mitä kirjakokoelma kertoo aikansa elämästä ja Israelin vaiheista? Mistä löytyy Herran siunaus ja 10 käskyä? Miten Vanhan testamentin ajatukset soveltuvat aikaamme? Kahvia klo 17.45. Hartaus klo 19.30.

EVANKELIUMISTA ILOA ELÄMÄÄN! Anne Pohtamo, Raamattuopiston naistyön koordinaattori ja Miss Universum 1975 vierailee ti 13.3. klo 18 Karakappelissa. Tule kuulemaan ja kyselemään, miten usko on vaikuttanut hänen elämässään. Tilaisuudessa on kirjapöytä ja kolehti kerätään Raamattuopiston naistyölle.

KAIPAATKO RUKOUSTA? Näissä ryhmissä pääset rukoilemaan yhdessä toisten kanssa mielen päällä olevista aiheista.

Hiljainen rukousaamu joka pe klo 7.45 Kilonristi.

Raamattu-, rukous- ja ylistysryhmä joka ke klo 18.30 Karakappeli.

Ohj. Irmeli Vaittinen.

Rukous- ja keskustelupiiri joka ke klo 18.30 Perkkaan kappeli. Ohj. Anni Katajisto.

Naisten kesken kerran kuukaudessa, ke 7.3. klo 18.30 Uuttu. Ohj. Eija Ala-Venna.

Rukoushuone to 8.3. klo 18 Leppävaaran kirkon olotila. Yhteyshenk.

LE lev 91 x Hilkka Stigell.

MUUT AIKUISTEN RYHMÄT

www.espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/aikuiset.

Lectio Divina -raamattumietiskely joka toinen vko, to 8.3. klo 10–12 Karakappeli.

Naisten Pankin kirjallisuuspiiri kerran kuukaudessa, ti 13.3. klo 18 Leppävaaran kirkon Olotila.

Kuoro kaikille joka toinen vko, ke 14.3. klo 18.30–19.45 Leppävaaran kirkko.

Sleyn Raamattu- ja lähetyspiiri kerran kuukaudessa, to 15.3. klo 12.30–14.00 Leppävaaran kirkko.

Seuraa somessa ja verkossa! leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseura78 mm kunta @leppavaaransrk

Löydät verkosta kaikki pienryhmät:

RIKASTA MINUA – PARISUHTEEN RIKASTAMISPÄIVÄT Opi uusia vuorovaikutustapoja la 10.3. ja la 17.3. klo 9–16 KilonRistissä.

Kurssilla keskitytään suhteen vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Lisäksi etsitään yhteisiä konkreettisia tavoitteita ja keinoja niiden toteuttamiseen arjessa. Ohjaajina Parisuhdekeskus Katajan vertaisohjaajat. Ilm. viim. 4.3. heli.siltakorpi@evl.fi, 040 537 6876.

lisäksi uutta hengellistä musiikkia.

Messun jälkeen jatkot klo 21 asti.

Risteys on tarkoitettu kaikenikäisille raikkaasta ja yhteisöllisestä toteutustavasta pitäville. Leikkihuone avoinna etkojen ja messun ajan. Liturgia ja saarna 1.3. Inari Varimo.

Perhemessu la 3.3. klo 10. Liturgi ja saarna Inari Varimo, kanttori Päivi Hakomäki.

115 mm Messun jälkeen Kissan-

päivät-perhetapahtuma.

Su 4.3. klo 12 Matinkappeli.

tekstinlukijoina, avustajina virsikirjoja ovilla jakamassa ja kahvipöydän kattajina. Ilmoittautuminen messuavustajakoulutukseen 9.3. mennessä juha.virta@evl.fi.

PERHETAPAHTUMA KISSANPÄIVÄT

PALMUSUNNUNTAIN PERHETAPAHTUMA

Chapple, Iso Omena, la 3.3. klo 10–13. Kissanpoikien temppurata, askartele häntä ja korvat, nenä- ja viiksimaalaamo, leikkihuone. Klo 10 perhemessu, 10.30 lounas (aikuiset 3 e, lapset ilmaiseksi), 11 & 11.30 satutuokio, 12 kisu-laulut, 12.30 satutuokio.

25.3. klo 10–13 Olarin kirkolla. Klo 10 perhemessu, klo 11 ruokailu (aikuiset 3 e, lapset ilmaiseksi). Pääsiäismunien etsintää, virpomisoksien koristelua, pääsiäisruohon kylvämistä sekä leikkihuone avoinna.

HARTAUS KIRKONMENOJEN AIKAAN

NAISTENPÄIVÄ Hemmottelevat kahvit ja pianokonsertti to 8.3. klo 13–15, Chapple, Iso Omena. Tapahtuman järjestäjinä Olarin seurakunta, Asukastalo Kylämaja ja Ison Omenan kirjasto.

SISÄLLISSOTA JA KIRKKO

Sisällissodan muistomessu su 11.3. klo 10. Liturgia Salla-Maria Viitapohja, saarna Juha Virta, kanttori Päivi Hakomäki. Sisällissodan muistovuosi esillä myös kirkkokahveilla.

Luento- ja keskusteluilta Olarin kirkon seurakuntasalissa 13.3. klo 18–19.30. Aiheena Punainen ja valkoinen Raamattu. Raamatun käyttö sisällissodan tulkinnoissa. Luennoitsijana TT, pastori Niko Huttunen.

MESSUAVUSTAJAKOULUTUS Uusille vapaaehtoisille to 15.3. klo 18–19.30 Matinkappelilla. Koulutus on tarkoitettu kaikille Olarin evankelis-luterilaisen seurakunnan jäsenille, jotka ovat kiinnostuneet toimimaan messuissa mm. ehtoollisavustajina,

RYHMIÄ AIKUISILLE Rukouspiiri ma klo 15 Matinkappeli.

Sanan ympärillä -ryhmä ti klo 12.30 Matinkappeli.

Hiljaisen rukouksen tunti ke klo 10.45 Matinkappeli.

Aikuisten yhteislauluilta ti klo 18 Olarin kirkon kerhosiipi.

Virsistä voimaa to 1.3. ja 15.3. klo 14 Matinkappeli.

Aikuisten Arkikahvila ke 7.3. klo 13 Olarin kappeli.

Naisten saunailta Hvittorpissa ke 7.3. klo 18–21. Iltapala 3 e. Matkat kimppakyydein. Lähtö Matinkappelilta klo 17.30. Kotimatkalle lähdetään klo 21. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Anneli Virolainen, 0400 205 445 viimeistään kolme päivää ennen saunareissua. Muut kevään saunapäivät 20.4., 23.5.

Sinkkupiiri – ilta yksin eläville pe 9.3. klo 17.30–19.30 Matinkappeli.

Lukupiiri to 15.3. klo 18 Matinkappeli. Kirjana: Linn Ullmann: Ennen unta.

Olet tervetullut mukaan vaikka et olisikaan lukenut kirjaa. Vetäjä Liisa Riikola 040 560 2247.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Yhteisvastuukerääjäksi Selloon Sinä voit torjua nälkää ja köyhyyttä Suomessa ja maailmalla. Se on helppoa, sillä voit lahjoittaa esimerkiksi tunnin tai pari omaa aikaasi tulemalla lipaskerääjäksi pe 2.3. tai 9.3. kauppakeskus Selloon.

Tiedustelut: heli.taina-rantakaulio@evl.fi tai 040 513 0867.

Pe 2.3. ja 9.3. klo 15–18 Yhteisvastuukeräys Sellossa.

Lue lisää Leppävaaran rivi-ilmoitukset, s. 12.

Rento messu Matinkappelilla Colourful Christian Worship Service eli Matinmessu on kaksikielinen (suomi–englanti), rento ja kodikas messu.

Laulua säestää Colourful Espoo Band. Lapsille messukerho. Kirkkokahvit messun jälkeen.

Su 4.3. klo 17 Colourful Christian Worship Service, Matinkappeli, Liisankuja 3.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10–14 palvelu puhelimitse p.

050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MENOT 1. – 15.3.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Messu su 4.3. klo 10, Tapiolan kirkko. Hero, Salmensaari, Jurmu.

Pyhäkoulu.

Viikkomessu ke 7.3. klo 8, Tapiolan kirkko. Salmensaari, Hapuli.

Sisällissodan muistomessu su 11.3. klo 10, Tapiolan kirkko. Koivisto, Ristimäki, Hapuli. Perhepyhäkoulu.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 11.3. klo 12.30, Tapiolan kirkko.

Viikkomessu ke 14.3. klo 8, Tapiolan kirkko. Ristimäki, Hapuli.

Keskipäivän rukous arkipäivisin klo 12 Tapiolan kirkko.

Su 4.3. klo 10 kirkossa, Kari Kuula ja kantt. Teija Palolahti. Kirkkokahvit.

Su 11.3. klo 10 kirkossa, saarna Mimosa Mäkinen, liturgia Hanna Vanonen ja kantt. Teija Palolahti.

Kirkkokahvit. Nuorten Granut-messu to 15.3. klo 19 kirkossa, Kari Kuula, Sonja Holkerinoja ja Tiro Rohkimainen.

PYHÄKOULU – LASTEN OMA KIRKKO Su 4.3. klo 9.45 kirkolla päiväkerhon tiloissa. Pyhäkouluun ovat tervetulleita kaikenikäiset lapset. Pienimmät osallistuvat oman aikuisen kanssa.

PERHEKERHOT Maanantaisin avoin perhekerho klo 9–11.30 Sebastoksessa: avoimet ovet, yhdessäoloa ja laulu-leikkihetki.

Torstaisin klo 10 perhekerho ja Nallekerho Sebastoksessa.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Ma 5.3. ja 12.3. klo 12.45 hartaus ja

SIUNAUKSEN SADETTA -PERHETAPAHTUMA

HYVÄNTEKEVÄI SYYSKONSERTTI

Perhepyhäkoulu ja yhteisvastuutapahtuma su 11.3. Tapiolan kirkolla.

Perhepyhäkoulu alkaa klo 10, klo 11–13 tapahtuma. Lounas 5 e aikuiset, 3–14 v 2 e. Puuhapisteitä, leivontaa, muumiaiheinen ulkoilureitti (Suomen latu), arpajaiset ym. Käteismaksu. Tapahtuman tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Tapiolan koulun ja Katrineholmin musiikkiluokkien yhteinen hyväntekeväisyyskonsertti pe 9.3. klo 18, Tapiolan kirkko. Liput 10/5 e. Ks. Kirkoissa soi -palsta

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ Konsertti ke 14.3. klo 12, Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta

MUSIIKKIOPISTON OPETTAJIEN KONSERTTI Konsertti pe 2.3. klo 19, Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta TA lev

91 x

EROSTA ETEENPÄIN Vertaisryhmä to 8.3, 22.3., 19.4., 3.5. ja 17.5 klo 17.30–19.15, Tapiolan kirkko. Ryhmään mahtuu 6–8 avotai avioeron läpikäynyttä.

Vertaisryhmässä käsittelemme mm. eron aiheuttamaa kriisiä, tunteita, voimavaroja ja muutosta. Ilmainen.

Lastenhoito leikki-ikäisille tarvittaessa. Ohjaajina psykoterapeutti Raija Krusius ja perhetyöntekijä, sielunhoitoterapeutti Kristiina 80 mm

RUKOUSTA JA RAAMATUNLUKUA Ma 5.3. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Kristillisiä aiheita postimerkeillä, Pertti Mäkeläinen. Ti 6.3. klo 13 yläsalissa.

Mieli maasta -ryhmä eläkeikää lähestyville ma klo 17.30.

Lukupiiri ti klo 13. Äiti Teresa -piiri ti klo 13. Tied. Katja Karvinen p. 040 593 7386 Hanna-rukouspiiri ma 12.3. klo 18.30. Joka toinen viikko.

Lähetyspiiri ti 13.3. klo 13. Joka toinen viikko.

Lähetysraamattupiiri ke 7.3. klo 18.

Mieli maasta -vertaistukiryhmä masentuneille ke klo 18.

Israel-rukouspiiri to klo 13.

Perjantaikävely pe klo 10, lähtö kirkolta. Kesto n. 30 min. Kahvitarjoilu.

YHTEISVASTUUN LIPASKERÄÄJÄKSI Liity lähimmäisenrakkauden kansanliikkeeseen ja osallistu keräystempauksiin Tapiolan keskustassa la–su 9.–10.3. tai 13.–14.4. Ilm. Arja Muhin 040 531 1011. Keräyskohteista tietoa sivulta yhteisvastuu.fi.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl. 10–16, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA

MARTAT JA MARIAT

SÖNDAGSSKOLA

Kansainvälisen työn ja lähetyksen ryhmä to 15.3. klo 12 yläsalissa.

Espoon hiippakunnan kansainvälinen työ, kapitulin asiantuntija Anssi Almgren.

SÖ 4.3 i Klubb 97 kl.12.

TISDAG 6.3 OCH 13.3

Päiväkerhoon ilmoitt. 30.3. menn. os. www.kauniaistenseurakunta.fi/ ryhmat/lapset- ja perheet.

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Under ytan. Grupp för ungdomar i Klubb 97 kl. 16.

Graziakören i övre brasrummet kl. 18.

PARISUHDE- JA PERHELEIRI

TISDAG 13.3

Riuttarannan leirikeskuksessa 20.–22.4. Ks. www.kauniaistenseurakunta.fi/ryhmat/lapset- ja perheet.

Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.

VARHAISKASVATUKSEN KERHOT

RYHMÄT JA PIIRIT TAPIOLAN KIRKOLLA

Lipunnosto ti 13.3. klo 9 Kulttuurikeskuksen edessä, klo 10 seppeleenlasku Tuomiokirkon sankarihaudoilla. Muistojuhla klo 18. Tapiolan kirkossa.

Ke 14.3. klo 15.30 Sebastoksen toimitilassa.

OMAISHOITAJIEN KOKOONTUMINEN

Larjava. Tied. ja ilm. kristiina.larjava@evl.fi, 050 358 1064.

TALVISODAN PÄÄTTYMISEN MUISTOTILAISUUDET

SÖ 4.3 Högmässa kl.12. Konfirmander från Mataskärsgruppen medverkar. Skriftskolans föräldrasamling i övre salen efter högmässan. Kaffe i nedre salen.

SÖ 11.3 Högmassa kl. 12. Konfirmander från Enä-Seppägruppen medverkar. Skriftskolans föräldrasamling i övre salen efter högmässan. Kaffe i nedre salen.

Su 11.3. klo 15–18 Kauniaisten kirkolla. Toimintaa perheille, kirkkohetki (päiväkerholaiset ja lapsikuoro, bändi) sekä päivällinen klo 16.30.

13

Sururyhmä läheisensä menettäneille to 15.3. alk. Tied. ja ilm. Katja Karvinen 040 593 7386.

Niin kauas kuin omat siivet kantaa.

Näyttelijä Kati Outisen monologiteatteriesitys muistista ja minuudesta ke 7.3. Tapiolan kirkolla. Kahvi klo 12.30 lounaskonsertin jälkeen. Ohjelma klo 13.

Mielen joustavuus eli resilienssi.

Miten mielen joustavuutta voi lisätä?

Ke 14.3. Tapiolan kirkko. FM, psykoterapeutti Sirkka-Liisa Kuitunen kertoo. Kahvi klo 12.30 lounaskonsertin jälkeen. Ohjelma klo 13.

kahvila klo 13–15 Sebastoksessa.

A

SURURYHMÄ

KESKIVIIKKOKERHO

PYHÄPÄIVÄ KIRKOLLA MESSUT KAUNIAISTEN KIRKOSSA

1.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

KYRKOSYFÖRENINGEN On 7.3 och 14.3 i övre brasrummet kl.

13.30.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 8.3 och 15.3 i övre brasrummet kl.

9.30–10.30.

UNGDOMSKVÄLL FR 9.3 i Klubb 97 kl. 18.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Sö. 4.3. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Terlinden, Kronlund. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Karabacka kapell kl. 10 Tro och ljus -mässa. Kanckos, Wikman. Texter och övriga inslag är enkla och lätta att förstå. Mässan passar alla åldrar.

Funktionshindrade med familjer inbjuds speciellt. Kyrkkaffe.

Sö. 11.3. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Rönnberg, Malmgren, kören Kråksången, Anne Havunen, organist. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Olars kyrka kl. 10.30. von Martens, Kronlund. Kyrkkaffe.

TEMA-MATKVÄLL OCH ANDAKT On. 7.3. Södrik kapell kl. 17.30, von Martens. Kvällens tema är Topelius.

Meny från 1800-talet. Frivillig avgift för Gemensamt Ansvar.

JOHANNESPASSIONEN Kammarkören Novena och MGRENsemble framför Johannespassionen av Johann Christoph Demantius sö.

11.3. i Esbo domkyrka. Kl. 18.30 presenterar musikerna sina instrument, kom och bekanta er med dulcianen, virginalen och gamban.

Kl. 19 ljuder passionsmusiken. Fritt inträde. Frivillig kollekt för insamlingen Gemensamt ansvar

SORGEGRUPP Må. 5.3 Kyrktian, Kyrkog. 10, (rum Laurentius, 3. vån.) kl. 18. Samtalsgrupp för dig som nyligen genom dödsfall förlorat en anhörig eller nära vän. Ingen förhandsanmälan behövs. Välkommen med för att samtala! Gruppen leds av pastor Mirja von Martens.

ÖPPEN MOTTAGNING Kyrktian, Kyrkog. 10, varje to kl.

10–12. Kom och träffa diakoniarbetaren för samtal!

SAMLINGAR FÖR SENIORER OCH DAGLEDIGA Kl. 13–14.30: To. 1.3 Kalajärvi kapell.

Ti. 6.3 Köklax kapell.

Ti. 13.3 Träffdax i Köklax kapell.

SYMAMSELLERNA Varje ti. kl. 16–19 i Vita huset, Prästgårdsgr. 1. Vi stickar, virkar, syr, väver m.m. för mission och internationell diakoni. Nya medlemmar välkomna.

MENOT 1. – 15.3.

14 A Kirkko ja kaupunki | 1.3.2018

PE 2.3.

Espoon musiikkiopiston opettajien konsertti klo 19 Tapiolan kirkossa. Osmo Palmu, kitara, Sanna Vaarni, piano ja Andrzej Wilkus, kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi.

SU 4.3.

Rukousnauhamysteerit klo 16 Olarin kirkko. Kreeta-Maria Kentala, barokkiviulu, Mikko Perkola, viola da gamba, Eero Palviainen, luuttu.

Musiikki: Forqueray – Kellner – Biber. Ohjelma 10 e. Åkes Jazzfestival -konsertti klo 19 Kauniaisten kirkossa. Charlotta Kerbs, laulu, Thomas Branders, piano ja Robi de Godzinsky, kontrabasso. Sisäänpääsy 20 e.

Candomino-kuoro tuo terveisiä Saksasta klo 13 Leppävaaran kirkossa. Nuorten aikuisten espoolainen kamarikuoro Candomino esittää Saksan matkan ohjelmistoaan. Joht. Esko Kallio.

Apua & tukea na Záborszky, viulu ja Anna Záborszky-Teppo, sello esittävät Bachin, Williamsin ja Tshaikovskyn sävellyksiä. Vapaa pääsy.

Bachin nuottikaapista – barokin triosonaatteja klo 18 Kauklahden kappelissa. Espoon barokin yhtye: Anna Pohjola ja Susanne Helasvuo viulu, Elina Mattila sello ja Laura Vihreäpuu cembalo. Ohjelma 10 e.

KE 14.3.

Häivähdys pyhää -konserttisarjassa Espoon Musiikkiopiston nuoret taitajat Olga Niemi ja Huiseung Bae, viulu klo 12 Tapiolan kirkossa.

Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle. Vapaa pääsy.

Sibelius-Akatemian opiskelijakonsertti klo 19 Kauniaisten kirkossa. Sibelius-Akatemian Kirkkomusiikin osaston kuoronjohdon opiskelijat konsertoivat opettajansa Jani Sivenin kokoamassa konsertissa. Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

TO 8.3.

SU 18.3.

Laulu & laulun tarina – Musiikista ja laulusta keskusteleva konserttisarja klo 18.30 Laaksolahden kappelissa. Mukana Sakari Juntura. Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy. Katso kevään ohjelma Facebookista: Laulu & laulun tarina.

Maria-konsertti klo 18 Marianpäivänä Kauniaisten kirkossa. Laura Pyrrö, sopraano; Anna Marte, sopraano; Markku Mäkinen, urut.

Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Pergolesi, Merikanto, Kuula, Kilpinen. Maria & Äiti -aiheiden lisäksi mm. Luzzin, Verdin ja venetsialaisen Natale Monferraton Ave Maria -musiikkia.

W.A.Mozart: Requiem klo 18 Olarin kirkko. Kamarikuoro Wähäpaimen, Kamarikuoro Vox Lapsus, Lauttasaaren Kirkon kamarikuoro, Barokkiorkesteri Storia. Sari Rautio, sopraano, Ursula Hynninen, altto, Hannu Jurmu, tenori, Niklas Spångberg, basso. Johtaa Erkki Rautio.

Liput 20 e kuorolaisilta ja tuntia ennen ovelta.

PE 9.3.

Tapiolan koulun ja Katrineholmin musiikkiluokkien yhteinen hyväntekeväisyyskonsertti klo 18 Tapiolan kirkossa. Liput 10/5 e.

Oppilaiden esityksiä orkesteriteoista popmusiikin klassikoiden kautta nykypäivään. Järjestetään yhteistyössä Zonta-järjestön kanssa, joka lahjoittaa konsertin koko tuoton Ensi- ja turvakotien liiton hyväksi. Liput 10 e aikuiset, 5 e lapset, alle 7-v. ilmaiseksi.

Liedkonsertti klo 19 Espoonlahden kirkko. Liedkuu-festivaalin konsertti: Laura Leisma, sopraano ja Sanna Vaarni, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SU 11.3.

G. F. Händelin Messias-oratorio klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Kamarikuorot Navichorus ja Viva Vox, Oratorio-orkesteri, Inka Kinnunen ja Laura Murto, sopraano, Katariina Heikkilä, mezzosopraano, Heikki Rainio, tenori, Elja Puukko, basso, kapellimestarina Seppo Murto. Liput 20/15 e lippu.fi tai ovelta.

LA 24.3.

Laudamus te klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Hengellisiä lauluja ja aarioita, Leila LukanderPajula ja Aila Kinnunen, sopraano, Tiina Karakorpi, piano. Bach, Vivaldi, Purcell, Merikanto, Kuula, Hannikainen, Pylkkänen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi.

MARKUS MANNER

Tunnet ihmisen tien – Musiikkia ja tutkisteluja psalmien äärellä klo 15 Suvelan kappelissa. Heikki Nurminen ja lauluyhtye Risto Huvila & Uusi ääni johdattelevat psalmien maailmaan historian ja elämän valossa. Vapaa pääsy. Kahvi 2 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Mukana pappi Oiva Hujanen ja kanttori Anna-Liisa Haunio.

Leivo nousee korkeuksiin klo 15.30 Perkkaan kappelissa. Katarii-

PE 23.3.

Candomino-kuoron musiikilliset terveiset Saksasta kuullaan 4.3.

Leppävaaran kirkossa.

SAIRAALASSA Espoon sairaaloissa ja hoitokodeissa työskentelee kuusi sairaalapappia. Yksityisissä hoitokodeissa palvelevat alueen seurakunnan työntekijät.

Oma tai läheisen sairaus ja elämäntilanne koskettaa ja herättää tunteita.

Kun tarvitset kuuntelijaa tai toivot keskusteluapua, ota yhteyttä sairaalapastoriin. Sairaalapappi on käytettävissäsi myös jos haluat hiljentyä, ripittäytyä, nauttia ehtoollista tai toivot puolestasi rukoiltavan. Läheisen kuoltua omaiset voivat pyytää sairaalapapin paikalle toimittamaan saattohartauden. Olemme käytettävissä myös, kun sairaalassa ollessasi tarvitset kirkollisia toimituksia tai rippikoulua.

Sairaalasielunhoidossa kunnioitetaan kunkin uskonnollista vakaumusta ja elämänkatsomusta uskonnonvapauden pohjalta. Yhteydenotto ei edellytä kirkon jäsenyyttä.

Sairaalapapin välityksellä saat yhteyden myös oman uskontokuntasi edustajaan. Työntekijöitä sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus.

Espoonlahden hoivakoti, Kauklahden elä ja asu -seniorikeskus, Viherlaakson muistipalvelukeskus: Markku Elo, 050 336 1484.

HYKS Jorvin sairaala: Aino Bärlund, 040 5693 303, 09 4711 (vaihde).

HYKS Jorvin sairaala, Espoon sairaala 050 4380 188, 09 4711 (vaihde): Henrik Honkanen, 050 4380 188, 09 4711 (vaihde).

Rinnekoti Espoossa, Taavin muistipalvelukeskus 040 7369 312, 020 6385511 (Rinnekoti), 09 8164 7880 (Taavin muistipalvelukeskus): Tarja Mikkola.

Aurorakoti, Attendo Olarinpuisto, Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskus: Terhi Muilu-Teinonen, 040 759 5535.

Espoon sairaala: Annamari Simpanen, p. 8164 7339, 050 412 5438.

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@ evl.fi.

SURURYHMÄT ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Sururyhmä aikuisen lapsensa menettäneille on vertaisryhmä sinulle, jolta on kuollut läheinen ihminen. Pienryhmässä voit luotta-

EIJA HARJU

Kirkoissa soi

Espoon seurakuntien johtava sairaalapastori Markku Elo päivystää maanantaisin Elä ja asu -seniorikeskuksessa Kauklahdessa. Asukkaiden kanssa hän voi jutella esimerkiksi elämän pienistä iloista ja ikääntymiseen liittyvistä tunteista vaikka biljardipelin lomassa. Lue Markku Elon haastattelu www.espoonseurakunnat.fi muksellisesti jakaa suruusi liittyviä tunteita ja ajatuksia. Kokoonnumme torstaisin kuusi kertaa maalis–toukokuussa Kauklahden kappelissa. Ilm. 8.3. mennessä Ayda Meskaselle, 040 513 0862. Toisena ohjaajana Seppo Särkiniemi, 040 733 5616.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Leskenlehdet – elämässä eteenpäin pe klo 12–14 Soukan kappeli, aloitamme ruokailulla 5 e/henkilö.

Parilliset viikot 18.5. saakka. Tied. eija.siivonen@evl.fi, 041 534 1706.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Tulossa syksyllä 2018 kaksi sururyhmää Leppävaaran alueelle. Sururyhmä päihteisiin kuolleiden omaisille alkaa syyskuussa. Sururyhmä kaikille läheisensä menettäneille alkaa marraskuussa. Tied. pastori Timo Salo, 040 576 0181.

MIELENTERVEYTTÄ Kaikille avoin Kohtaamispaikka Tapiolan kirkon Olohuoneessa to klo 12.30–14. Keskustelua kahvikupposten äärellä.

Mieli maasta -vertaistukiryhmä masennuksesta kärsiville. Ryhmä kokoontuu Tapiolan kirkolla joka ke klo 18. Tiedustelut Lulu Sandberg, 040 757 3228.

Meren ja taivaan välillä Meriemy:ssä, Merenkäynti 3, to klo 14–15.30 parittomat viikot. Keskustellaan kaikesta meren ja taivaan välillä. Tied. Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

Torstaiturinat, avoin keskusteluryhmä mielenterveyden tueksi.

Espoonlahden kirkko, Ryhmäkulma, to klo 13–14.30 parilliset viikot. Tied.

Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

Tukea ja tietoa mielenterveyskuntoutujien omaisille ja läheisille: teemaillat yhteistyössä Espoon mielenterveysyhdistyksen kanssa kohtaamispaikka Meriemyssä, os.

Merenkäynti 3, to 22.3. ja 19.4. klo 18–20. Tied. Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

Toivon ja valon aamukahvit la 10.3. klo 9–11 Soukan kappeli, Soukankuja 3. “Päästä irti, ainako anteeksi?”.

Mukana teologi, kirjailija Anna-Liisa Valtavaara ja diakoni Marja-Liisa Kiiski.

Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 8.3. klo 15 Suvelan kappelissa, os. Kirstintie 24. Ryhmä kokoontuu parillisilla viikoilla. Tied.

Elina Okko, 050 438 0189.

Mielenterveystyön ryhmä (Ilon ryhmä – Glad idag) Kauniaisissa Sebastoksessa, Kauniaistentie 11 ti klo 15. Ti 6.3. mielenterveysryhmän tutustumiskäynti Toimintakeskus Oodissa, Kilonkartanontie 3, 02610 Espoo. Lähtö klo 14.25 Kauniaisten aseman bussipysäkiltä, KA1739.

YHTEISVASTUULOUNAS LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Yhteisvastuulounas #ruokatrendit2018. Miten kokata taloudellisesti ja välttää ruokahävikkiä? Emäntä Johanna Lindell antaa vinkkejä diakonialounaalla ti 6.3. klo 11.30 Leppävaaran kirkolla. Lounaan tuotto (3 e/hlö) YV-keräyksen hyväksi. Myynnissä YV-tuotteita. Olotilan kirppari mukana menossa järjestämällä “kahden euron kassi” -päivän.

International Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi.

Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi.

With you in Finnish group is a discussion group in Finnish for you, who already know some Finnish but would like to learn more. The group meets at Suvela chapel (Kirstintie 24)

on Thursdays at 17.30–18.30 until May 17. Tea served. Christian prayers.

Child care. More information tel. 040 531 1037. Join us and bring a friend along!

Urdunkielinen piiri perjantaisin klo 17.30 Kauklahden kappelissa, os.

Kauppamäki 1. Lapsille pyhäkoulu.

Christopher John.

Kongolaisten piiri la 3.3. klo 16 Kauklahden kappelissa, os. Kauppamäki 1.

Khmerinkielinen pyhäkoulu su 4.3. klo 14 Suvelan kappelissa, os. Kirstintie 24. Yukho Sok-Sar. Venäjänkielinen perhekerho ma 5.3. ja 12.3. klo 16.30 Suvelan kappelissa, os. Kirstintie 24. Yhteyshenkilö

Natalja Tershukova.

Sudanilaisten piiri la 10.3. klo 16 Kauklahden kappelissa, os. Kauppamäki 1.

Colourful Christian Prayer Every Fri morning at 7.15 am at Siipi, Alberganesplanadi 1. Stein Rudvin, rudvin_s@ hotmail.com Arabic Young Adult Group “The Redeemed” Every Fri Dec at 3 pm at Perkkaa Chapel, Upseerinkatu 5.

Arabic Christian meeting Every Fri at 5 pm at Perkkaa Chapel. Bible study or Worship and Eucharist. Ask more about Arabic work: Pastor Ramez Ansara, 050 304 1698.

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA Kastetut Valto Yrjö Antero Ervasti, Ossi Tapio Gurvits, Tommi Toivo Tapani Hakkarainen, Victoria Maria Anneli Hurt, Linnea Aino Maria Hyvönen, Olivia Marja Matilda Ihanainen, Nooa Eliel Jysmä, Kiia Tuulikki Järvenpää, Siiri Rosa Linnea Kanerva, Iiris Aili Annikki Karhu, Mikael Aaron Kilpeläinen, Mea Minea Marjatta Kontio, Helmi Sofia Kunelius, Aapo Armas Kunttu, Viljam Veikko Alexander Landor, Mauno Mikael Lasonen, Oiva Elmeri Lehtisaari, Anton Dan Santeri Malmivaara, Anton Eliel Mustonen, Viivi Krista Maria Mykkänen, Vanilla Frida Eliina Pakanen, Emil Olavi Pärnänen, Nelli Aava Jemina Rajaniemi, Eetu Matias Raninen.

Avioliittoon aikovat Joona Samuel Lindholm ja Johanna Aina Matilda Jäderholm.

Hautaan siunatut Eugen Fredrik Sund 97 v, Kaarin Marjatta Uolamo 92 v, Aarto Väinö Ilmari Mattila 89 v, Sinikka Sofia Leppämäki 88 v, Irma Tuulikki Anttila 87 v, Esko Johannes Haapaniemi 87 v, Olavi Armas Saarinen 84 v, Veikko Kalervo Luhtalampi 82 v, Seppo Antero Nikkanen 74 v, Yrjö Kalevi Kekkonen 73 v, Esko Kalevi Elomaa 69 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Valo Alexander Helminen, Leo Juhani

Kallio, Tuure Matias Karjalainen, Aimo Nestori Korhonen, Toivo Edvard Mikael Leinonen, Jasmin Sofia Pekkinen, Onni Henri Olavi Peltola, Reine Pint, Bea Sofia Ruutu, Oliver Erik Alexander Sandström, Emilia Minna Johanna Säinö.

Hautaan siunatut Hilja Birgitta Salo 99 v, Alice Kivi 95 v, Maire Marjatta Lehto 95 v, Eine Inkeri Miettinen 95 v, Pentti Ensio Hämeenaho 93 v, Saima Inkeri Henttinen 92 v, Lauri Henrik Vesa 89 v, Terttu Schrall 83 v, Kirsti Marjatta Junno 78 v, Reijo Esko Vilhelm Aitola 75 v, Leo Kullervo Kähärä 74 v, Eeva Liisa Enroth 61 v, Seppo Antero Vitikainen 60 v, Markus Antero Virta 33 v.

KAUNIAISTEN SUOMA­ LAINEN SEURAKUNTA Kastettu Oliver Derek Suopanki Hautaan siunattu Ilari Tuomas Turunen 50 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Astrid Hilda Brooks, Pihla Kerttu Juulia Hietikko, Annabel Helena Kukkonen Jørgensen, Mila Ninja Alisa Korpilaakso, Aino Inkeri Leinonen, Emma Nea Lilian Mielonen, Enni Elina Niemelä, Oliver Samuel Juhani Ojala, Elle Isabel Saastamoinen, Saimi Maria Vammelvirta, Victor Rafael Villarreal, Lauri Kalevi Välilä, Pihla Terttu Minerva

1.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

Ylä-Onnenvuori.

Avioliittoon aikovat Aimo Kalevi Ruohoniemi ja Kirsti Tuulikki Yksjärvi.

Hautaan siunatut Raili Kaisu Hillevi Virolainen 88 v, Sinikka Aino Kurkela 81 v, Veikko Juhani Qvist 72 v, Reijo Veikko Kalevi Heino 64 v.

Nauti kiireettömistä aamuista, rentoudu kylpylässä ja retkeile keväisessä luonnossa.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Enja Aurora Aittoniemi, Bastian Eero Jesper Candelin, Lukas Mikael Kostamo, Kasper Samuel Kuusela, Walden Lahi, Ante Aku Felis Lehtoranta, Oscar Erik Olavi Lojander, Mea Edith Penttinen, Nikolas Väinö Petteri Ranta, Elmo Neo Khomotso Ullakonoja.

Hautaan siunatut Anni Annikki Arjatsalo 90 v, Airi Sylvia Pennanen 88 v, Olavi Antero Peltomäki 82 v, Eino Ilmari Kainulainen 81 v, Anna-Liisa Tellervo Kolari-Kulmala 72 v, Heikki Juhani Welling 70 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Sofi Mirjam Josefsson, Erika Maria Toppila.

Hautaan siunatut Laura Annikki Suominen 94 v, Juhani Samuel Aho 87 v, Anja-Riitta Luoma 87 v, Raija Tuulikki Isoviita 86 v, Anja Päivikki Lehesjoki 85 v, Teuvo Juhani Siitonen 72 v, Heikki Ilmari Jailo 70 v, Birgitta Kaarina Perasto-Bernitz 67 v.

PÄÄSIÄINEN KYLPYLÄSSÄ 1 vrk alk. 53,-/hlö (norm. 58,-/hlö)

Majoitus 2 hh, aamiaiset sekä kylpylän ja kuntosalin käyttö.

Tarjous on voimassa Plussa-kortilla, kun varaus tehdään online ruissalospa.fi tai myyntipalvelusta p. 02 44 55 100.

Etuhintaisia huoneita on rajoitettu määrä.

Etu ei kerrytä Plussa-pisteitä.

Ruissalon puistotie 640, Turku

A

15

MIELIPIDE

16 A Kirkko ja kaupunki | 1.3.2018

Rauhan oppi tarpeen maahanmuuttajille ARTIKKELISSA ”Nasima Razmyar madaltaa raja-aitoja ”(K&k1.2.) kuvataan Suomessa tunnetuksi ja suosituksi nousseen afganistanilaissyntyisen naisen näkemyksiä maastamme.

Verkkolehdessä kerrottiin, että suomalaisista noin 71 prosenttia kuuluu kirkkoon.

Nykyään uskonnollisuus on sävyltään epäsuosittua. Kristillisyys kärsii tästä julkisuudessa, jossa hyvin kärkkäästi nostetaan esille kirkon kannalta negatiivisia uutisia.

Suomi on kuitenkin kulttuurisesti rakennettu kristillisyyden varaan.

Vanhasuomalaisuudessa on tosin oma pakanallinen kulttinsa pohjalla. Maamme uskonnollisessa ilmapiirissä näyttää jatkuvasti kytevän kapina, jossa jonkinlainen valtaapitävien joukko ei täysin ymmärrä suomalaisen ihmisen syntyjä syviä. Kristillisyys näyttää viitalta, joka saatetaan viskata pois, kun jokin asia oikein harmittaa.

Apulaispormestari Nasima Razmyarin kerrotaan madaltavan raja-aitoja. Tämä on hyvä ajatus, mutta kun hän on tullut Suomeen, soisin hänelle tarjottavan riittävästi tietoa maamme omasta uskonnosta kristinuskosta.

Hän on tullut maahamme oppimaan rauhaa ja lähimmäisenrakkautta, ja tätä oppia meidän suomalaisten kuuluu hänelle ja muille maahanmuuttajille tarjota.

Tässä on haaste kirkollemme. Älkäämme vain madaltako raja-aitoja, vaan sen lisäksi avatkaamme kirkkojen ovia maahanmuuttajillekin. Moni papeistamme on ekumenian asiantuntija. Toivon heidän ottavan vastaan tämän haasteen. Jospa meillä kristityillä on Jeesuksen hengessä annettavaa tänne muuttaneille: rakkauden ja toivon sanomaa vietäväksi omaan maahansa.

Tarja Kaltiomaa kirjailija Espoo

Äitiyslaki polkee lapsen ja isän oikeuksia SUUNNITTEILLA OLEVA äitiyslaki mahdollistaisi lapselle kaksi äitiä, mutta ei yhtään isää. Eduskunnan lakivaliokunnan myönteinen kanta lakiin sotii miehen ja naisen tasa-arvoa vastaan.

Kun uuden ihmiselämän alkuun

tiistaina 13.3.

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

VASILY MAXIMOV / AFP-LEHTIKUVA

keuksia polkevaa olisi joutua kertomaan lapselle, ettei hänellä ole juridista oikeutta isään, kun kaksi ”äitiä” ovat jo vieneet nämä oikeudet.

Tosiasiahan isän olemassaolo kuitenkin on, vaikka kuinka kaksi naista olisi vahvistettu vanhemmiksi.

Jokainen ihminen haluaa tuntea omat juurensa ja tietää ja tuntea molemmat vanhempansa. Monet ovat kokeneet osan identiteetistään olevan hukassa näiden perustietojen puuttuessa, ja siksi he ovat aikuisiällä ryhtyneet suuriin ponnistuksiin useimmiten oman biologisen isänsä löytämiseksi.

Marja Mäkelä ex-sosiaalityöntekijä

Kirkon tehtävä on olla sylkykuppi

Voittavan auringon blinit. Venäläiset ortodoksikristityt leikkivät lumisotaa maslenitsajuhlassa Moskovan lähellä 18. helmikuuta 2018. Maslenitsa on vanha slaavilainen juhla. Sitä vietettiin jo ennen kristinuskoa talven taittumisen ja kevään sarastuksen juhlana. Perinteisesti maslenitsana syödään pyöreitä blinejä. Ne symboloivat aurinkoa, pimeyden voittajaa.

Kristinuskon myötä maslenitsasta tuli paaston alkamisen juhla, laskiainen. Sitä vietetään tanssien ja ilakoiden. Maslenitsaan kuuluu myös olkinukke, joka poltetaan juhlan päätteeksi. Maslenitsa-nuken tuhka levitetään pellolle hyvän sadon toivossa.

tarvitaan nainen ja mies, millä perusteella toisen merkitys yht´äkkiä täysin mitätöidään? Millä perusteella isän merkitys kasvattajana nollataan? Miksi miehet suostuvat tähän peliin ja vaikenevat?

Mielestäni Suomessa on riittävästi näyttöä isättömyyden lapsille aiheuttamista ongelmista. Valtava määrä sota-ajan lapsia joutui kärsimään isättömyydestä isän kuoleman tai sotavammojen - fyysisten tai psyykkisten - vuoksi.

Tänä päivänä juuri isien osuus kasvattajina on huolestuttavasti vähenty-

nyt perheiden hajoamisen seurauksena , eikä sitä pitäisi enää lainsäädännöllä lisätä.

Sosiaali- ja mielenterveystyöntekijöillä sekä poliiseilla on nyt tuhannen taalan paikka ennaltaehkäistä lasten ja nuorten isän puutteesta johtuvia ongelmia olemalla yhteydessä kansanedustajiin. Käytännön kokemustensa perusteella he voivat jo etukäteen olla puolustamassa tulevaisuuden mahdollisia isättömiä lapsia, ettei maahamme säädettäisi lakia, joka vie lapselta oikeuden isään.

Kuinka julmaa ja lapsen ihmisoi-

2–5

vuotiaille

alkaen 1.3.

SAIRAALAPASTORI Erik Ewalds aikanaan totesi, että kirkon kuuluu olla yhteiskunnan sylkykuppi ja likasanko. Siihen tulisi kaikkien saada purkaa paha olonsa ja kohdistaa tuskallisimmat antipatiansa. Tämä on kirkon tehtävä. Kyllä oikea kirkko sen kestää.

Mihin muualle nuo taakat voisi purkaa? Ja kas kummaa, ihmeitä tapahtuu, kun olemme lujia uskossamme. Todellinen ja kestävä helpotus on mahdollinen tätä kautta.

Tämä on oikeaa evankelioimista, mennä ihmisten keskelle kristittynä ja ottaa paska tyynesti vastaan. Jumala toimii ihmissuhteiden kautta. Lakanat mankeloidaan, ihmiset evankelioidaan – mutta vain menemällä heidän rinnallaan prässistä läpi.

Se, että ihmiset pitävät kirkosta tai eivät pidä siitä, ei johdu kirkosta. Kirkon ei pidä mielistellä ketään. Ihminen purkaa ulos sen, mitä hänen sisällään on, kohteesta viis. Ihminen peilaa ympäristöstään itseään. Sinä päivänä, kun kirkko miellyttää kaikkia, on todella syytä huoleen.

Kirkko on tietysti yhtä kuin jäsenensä, yksittäiset ihmiset, sinä ja minä, ja kristittyinä meillä on tehtävä tässä elämässä: rakastaa lähimmäistämme. Siis kaikkia ihmisiä. Jumala hoitaa loput. Hänen tiedetään tehneen melko ihmeellisiä juttuja.

Kuten E. Ewalds meitä muistutti: Jumala teki raaimmasta teloitusvälineestä iankaikkisen rakkauden symbolin. Minulle siinä on riittävästi.

Jukka-Pekka Partanen Vantaa