Kirkko ja kaupunki 2018 04 helsinki by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

1.3.2018 kirkkojakaupunki.fi

A4 Naisia pappeina jo 30 vuotta B1 Vangit söivät ruohoa juurineen Suomen linnassa vuonna 1918

MURHA Pihla Viitala näyttelee uudessa poliisisarjassa oman surunsa kätkevää rikostutkijaa

B 9

Näkyykö ihmisiä, piileekö kokonaisia ihmisiä, päilyykö katseita joista saa otteen, löytyykö ihmispeilejä, kohtaamisen hetkeä, suunvuoroa, mahdollisuutta saada palautetta tästä minusta, menikö morsetus perille? RIINA KATAJAVUORI RUNOKOKOELMASSAAN MAAILMA TUULENKAATAMA (TAMMI 2018)

ENGLANTILAINEN KIRJAILIJA GEORGE ELIOT (1819–1880)

Iankaikkisesti

On vaikeata ajan pitkään uskoa, että millään on mitään merkitystä, jollei ole silmää, joka leimahtaa samalla kertaa oman silmämme kanssa; tai pientä sanaa, joka silloin tällöin lausutaan viittaukseksi, että se, mikä meille on äärettömän kallista, on yhtä kallista myös jollekulle toiselle.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 1.3.2018 Olkoon rakkautenne vilpitöntä. Vihatkaa pahaa, pysykää kiinni hyvässä. Osoittakaa toisillenne lämmintä veljesrakkautta, kunnioittakaa kilvan toistanne. KIRJE ROOMALAISILLE 12:9–10

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Kolmekymmentä vuotta TOISIN KUIN MONET luulevat, Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa ei ole naispappeutta. Ei ole ikinä ollutkaan. Ensimmäiset naiset vihittiin papeiksi kolmekymmentä vuotta sitten. Heidät vihittiin aivan samaan pappeuteen, jossa miehet olivat jo vuosisatoja palvelleet. Miehille ja naisille ei ole meillä eri pappeutta.

”

VOISI KUVITELLA, että sukupuolten tasa-arvo tässä pappiskysymyksessä olisi taputeltu kolmessakymmenessä vuodessa loppuun ja naisten pappeuden kyseenKIRKKO ON VAPAA alaistaminen kuuluisi samaan 1980-luvun MIELISEMPI museoon kuin takatukka, ylisuuret KUIN KIRKOLLIS t-paidat, hikinauhat, olkatoppaukset, KOKOUKSEN Dallas ja Ritari Ässä. Kuitenkin naisten PÄÄTÖKSISTÄ VOISI pappeuden vastustaja pystyy asettumaan PÄÄTELLÄ. arkkipiispanvaaliin ehdokkaaksi vuonna 2018, ja joissakin seurakunnissa ollaan edelleen valmiita junailemaan yhdessä ahdasmielisten järjestöjen kanssa oman seurakunnan messujen kanssa kilpailevia kirkonmenoja, joissa naiset eivät alttarilla palvele. Tällainen myyräntyö johtuu siitä, että vanhoillisten hermostumista pelätään kirkossa yli kaiken. Ja se pelko pitää yllä syrjiviä rakenteita.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Voiko pihvi olla toista pihviä eettisempi?

KAISA SIREN/LEHTIKUVA

ENEMMISTÖ KIRKON PÄÄTTÄJISTÄ olisi ollut valmis avaamaan pappisviran naisille jo paljon aikaisemmin. Ensimmäisen kerran asiasta äänestettiin vuonna 1963. Jo silloin naisten pappeutta puoltava kanta voitti äänin 63–55, mutta koska kirkkolain muutokset edellyttävät kolmen neljäsosan määräenemmistön, pysyivät papin hommat miesten töinä vielä pitkään. Kirkko on vapaamielisempi kuin kirkolliskokouksen päätöksistä voisi päätellä. Naisten pääsystä papiksi äänestettiin vielä vuosina 1976, 1984 ja 1986, ja joka kerta kirkolliskokouksen enemmistö äänesti naisten pappeuden puolesta. Ehdotus meni läpi vasta vuonna 1986, kun sen taakse saatiin riittävä kolmen neljäsosan enemmistö. Ja kirkko tarvitsi vielä puolitoista vuotta aikaa saadakseen päätöksen voimaan ja naisia papeiksi. Nyt määräenemmistövaatimus jarruttaa päätöstä samaa sukupuolta olevien kirkollisesta vihkimisestä. Lopulta sekin tulee menemään läpi, aivan liian myöhään.

Ne sanovat, ettei me voida auttaa kaikkia. Että me ei olla koko maailman sossu, kun on omiakin ongelmia. Mutta kun aina on joku, jonka elämä on lukkojen takana ilman hänen omaa syytään. Minua ne eivät kuuntele. Eivätkä sinua – mutta kun ethän sinä edes sano ikinä mitään.

Eettisen lihansyönnin käsi kirjan kirjoittaneen Sini maaria Kankaan mielestä jotkut lihatuotteet ovat eettisempiä valintoja kuin toiset. Asiaa voi arvioida vaikka siitä näkökulmasta, kuinka lajityypilliseen käyttäytymiseen eläimellä on ollut mahdollisuus. Lue lisää osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 1.3.2018

numero 4

Seuraava lehti ilmestyy 15.3. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

1.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kirkko ei kuulu vain eläkeläisille! Kysyimme kolmelta nuorelta luottamushenkilöltä, voiko kirkon asioihin oikeasti vaikuttaa. Voi.

uori! Jos haluat vaikuttaa siihen, mihin luterilainen kirkko käyttää rahansa, nyt on aika toimia. Marraskuussa järjestetään seurakuntavaalit. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa valitaan luottamushenkilöt seurakuntaneuvostoihin ja yhteisiin kirkkovaltuustoihin. Seurakuntaneuvosto on seurakunnan ylin päättävä elin. Yhteinen kirkkovaltuusto on kaupungin seurakuntien muodostaman seurakuntayhtymän ylin päättävä elin. Äänioikeus on 16 vuotta täyttäneillä kirkon jäsenillä. Ehdokkaaksi voivat asettua täysi-ikäiset. HELSINGIN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTAAN valitaan kohta uusi kirkkoherra. Viivi Ali-Löytty, 29, haluaa, että hän on avarakatseinen ja edistää yhdenvertaisuutta. Ali-Löytyn sanalla on valtaa. Hän on Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen, ja seurakuntaneuvosto valitsee kirkkoherran. Ali-Löytty on luottamushenkilönä ensimmäistä kautta, ja hän on myös Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston jäsen. Kirkkovaltuuston puolella yksi kuluvan nelivuotiskauden tärkeistä päätöksistä oli se, mille lähetysjärjestöille kirkko Helsingissä jakaa rahaa.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

– Rahavirroilla on merkitystä siinä, minkälaista työtä maailmalla tehdään ja millä arvoilla. Ali-Löytyn mielestä seurakuntaneuvostossa asioihin on helpompi vaikuttaa kuin yhteisessä kirkkovaltuustossa. Kirkkovaltuustossa käsiteltävät asiat ovat laajempia ja hintalaput suurempia. – Se on yksi syy, miksi haluan ehdottomasti toiselle kaudelle. Ensimmäinen kausi on ollut opettelua. Nyt olen päässyt vähän kartalle, miten asiat pyörivät. SAKARI ROKKANEN, 26, on kirkon luottamushenkilönä konkari. Hänet valittiin Rekolan seurakuntaneuvostoon ja Vantaan yhteisen kirkkovaltuustoon kahdeksan vuotta sitten. Viime vaaleissa neljä vuotta sitten Rokkanen haki enää kirkkovaltuustoon. Syksyn seurakuntavaaleissa Rokkanen ei enää asetu ehdolle. – Tila on parempi antaa sellaisille, joilla on aikaa ja jotka tulevat kriittisin silmin katsomaan, miten asioita voisi tehdä paremmin.

”

KESKUSTELU EI OLE ENÄÄ VAIN SELLAISTA, ETTÄ MIKÄ KIRKKO TAI TILA SULJETAAN SEURAAVAKSI. KIRKKOVALTUUTETTU SAKARI ROKKANEN

Sakari Rokkanen (vasemmalla) ei aio enää asettua ehdolle. Kira Järves harkitsee, ja Viivi Ali-Löytty pyrkii jatkokaudelle.

Rokkasen mielestä ensimmäinen kausi kirkkovaltuustossa oli huomattavasti vaikeampi kuin toinen. Rahat olivat tiukilla, ja valtuuston piti päättää, mistä karsitaan. – Nyt talous on kääntynyt vähän parempaan suuntaan. Keskustelu ei ole enää vain sellaista, että mikä kirkko tai tila suljetaan seuraavaksi. Myös Rokkanen on päässyt vaikuttamaan henkilövalintoihin. Rekolaan valittiin kirkkoherra ja Helsingin hiippakuntaan (johon Vantaa kuuluu) piispa. Rokkanen on seurannut rinnakkain maallista ja kirkollista politiikka. Hän on huomannut, että kirkossa väittelyt jumittuvat helpommin mustavalkoisiin juupas–eipäs-tilanteisiin. – Kaipaisin kirkkoon enemmän urheiluseurameininkiä ja vähemmän virastomaisuutta. KAUPPAKESKUS ISON OMENAN toisessa kerroksessa on paikka, josta koko kirkko Espoossa on ylpeä: Chapple. Se on moderni monitoimitila, jossa järjestetään menevien messujen lisäksi muun muassa brunsseja. Yksi syy siihen, miksi Chapple on sellainen kuin on, on Kira Järves, 29. Järves on Olarin seurakuntaneuvoston ja Espoon yhteisen kirkkovaltuuston jäsen. – Chapple on Ison Omenan vanhaan hiljaisuuden kappeliin verrattuna huomattavasti avoimempi ja kaikkia palveleva konsepti. Olen tyytyväinen. Järves opiskelee teologiaa ja on työskennellyt muun muassa ripareilla kesäteologina. 29-vuotias on saanut huomata, että häneen suhtaudutaan kirkon luottamuselimissä eri tavalla kuin muihin. Kun käsitellään nuorten ja aikuisten asioita, katseet kääntyvät "nuorisoväestöön". Järves saa kuulla myös tytöttelyä. Hän yrittää antaa sen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. – Olen todennut, että se on taistelu, johon ei kannata lähteä. Jätän tytöttelijät mielipiteineen oman onnensa nojaan. Järves ei ole vielä varma, aikooko hän pyrkiä toiselle kaudelle. Muita nuoria hän kannustaa asettumaan ehdolle. – Kaikenikäisiä tarvitaan. Kirkko ei kuulu vain eläkeläisille! ■

4 A Kirkko ja kaupunki | 1.3.2018

53,1%

helsinkiläisistä kuuluu kirkkoon. Koko maassa 70,7 prosenttia suomalaisista on kirkon jäseniä.

Naispapeilla on yhä kurottavaa korkeisiin virkoihin Naispappien osuus kirkkoherroista on noin 20 prosenttia, ilmenee Kirkon tutkimuskeskuksen valtakunnallisesta aineistosta. Vuoden 2017 tilastossa 408 kirkkoherrasta 83 on naisia. Seurakuntapastoreista naisia on puolestaan 61 prosenttia ja kappalaisista 43 prosenttia. Vaikka naisten osuus kirkon korkeissa viroissa on kasvanut 30 vuoden aikana, asiantuntijoiden mukaan todellisen tasa-arvon saavuttamiseen on vielä paljon matkaa. Esimerkiksi kirkkoherrojen valintaprosessia ja naisten koulutusta tulisi parantaa. Helsingin seurakuntayhtymässä seurakuntapastoreita on 140, joista naisia 86. Kirkkoherroja on 18 , ja heistä naisia kaksi. 37 kappalaisesta naisia on 15. Lue laaja juttukokonaisuus naisten pappeudesta: kirkkojakaupunki.fi

Kapituli ymmärsi ja moitti Toiviaista Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli käsitteli 40 pastori Marjaana Toiviaisesta viime vuonna tehtyä kantelua. Kanteluissa paheksuttiin Toiviaisen toimintaa turvapaikanhakijoiden pakkopalautusten vastustajana. Tuomiokapituli totesi, että Toiviainen on tehnyt merkityksellistä työtä maahanmuuttajien auttamiseksi, ja kristillisen uskon ytimeen kuuluu hädänalaisten auttaminen. Tuomiokapitulin mukaan hänen käyttäytymistään ja toimintatapojaan on kuitenkin pidettävä joiltain osin moitittavina. Kapituli kehotti Toiviaista huolehtimaan siitä, että hän ottaa jatkossa tuomiokapitulin antaman ohjeistuksen huomioon.

Afrikkalaistaustaisista verenluovuttajista on pulaa Suomessa tarvitaan lisää afrikkalaistaustaisia veronluovuttajia, kertoo SPR:n Veripalvelu. Vaikka verenluovuttajan etnisellä taustalla ei yleensä ole merkitystä verensiirrossa, tietyissä tapauksissa potilaalla on harvinainen veriryhmä tai veriyhdistelmä. Nyt tarvitaan erityisesti afrikkalaistaustaisia luovuttajia, koska afrikkaistaustaisten määrä Suomessa kasvaa. Esimerkiksi U negatiivinen veriryhmä on nimenomaan afrikkalaissyntyisillä esiintyvä harvinainen ryhmä, eikä Suomessa ole vielä yhtään kyseisen veriryhmän omaavaa verenluovuttajaa. Uusi arkkipiispa valitaan torstaina 1.3. Lue uutinen osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

Marjatta Laitinen

Naisen työ 30 vuotta sitten Marjatta Laitinen vihittiin papiksi yhtenä ensimmäisistä naisista Suomessa. Leena Huovinen opiskeli teologiaa. Sari Rajala ei tuolloin ollut syntynytkään. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN JA ESKO JÄMSÄ

etki oli jännittävä. Ja pyhältäkin se tuntui. 6.3.1988 Helsingin tuo miokirkon altta rikaiteen ympä rillä oli vieri vieressä papiksi vi hittäviä alboissaan, suurin osa naisia. Yksi heistä oli Marjatta Laitinen. – Kirkko oli täynnä väkeä: työ tovereita, seurakuntalaisia ja per heenjäseniä. Ihmisten tuen ja rakkauden tunsi, Laitinen muis telee. Hetki oli tärkeä siksikin, et tä taustalla oli useiden naissuku polvien työ. Laitinen oli ollut viemässä asiaa eteenpäin Kirkon lehtorien yhdistyksessä, ja nyt samaa, toisiaan tukenutta jouk koa oli yhdessä pappisvihkimyk sessä. – Loppujen lopuksi kaikki su jui hyvin. Kirkko ei ole hajonnut, vaikka sillä peloteltiin. Päinvas toin on suuri etu kirkolle, että pa pin työssä on myös naisia. Kyse on pohjimmiltaan ihmiskuvasta ja myös jumalakuvasta. Ei puol ta ihmiskuntaa voi ohittaa ja jät tää kuulematta. On kauheaa, jos

Leena Huovinen

riidellään siitä, kuka saa tehdä hyvää. Pitkin 1980lukua Laitinen sai asian tiimoilta kirjeitä, puheluita ja jopa runoja. Niiden sisältö oli sellaista, jota nykyisin kutsutaan vihapuheeksi. Se tuntui rajulta, mutta hän ei muista pelänneen sä. Jos kotipuhelin soi iltamyöhäl lä, oli parempi, että siihen vastasi Laitisen aviomies. – Muilta naisilta kuulin aika su rullisiakin juttuja. Naiset saatet tiin sulkea kokonaan pois seura kunnan yhteydestä ja estää hoita masta papin työtä. Vuonna 2000 Marjatta Laiti sesta tuli Espoon ensimmäinen naispuolinen kirkkoherra silloi seen KantaEspoon seurakun taan, nykyiseen tuomiokirkko seurakuntaan. Rakkainta hänelle on ollut papin perustyö: kasteet, häät, hautajaiset, jumalanpalve lukset. – Seurakunnassa tapaa kaiken laisia ja kaikenikäisiä ihmisiä. Vä lillä työ vie keskelle vaikeitakin asioita. Maailma on nykyisin raa dollisempi kuin silloin, kun aloi tin työni. Ihmisen kunnioitus ja pyhän ulottuvuus näyttävät pie nenevän koko ajan. 30 VUOTTA sitten Leena Huovinen oli 24vuotias teologian opis kelija, joka opiskeluittensa ohes sa teki tuntisuntion töitä Helsin gin tuomiokirkossa. Sunnuntaina 6.3. hänellä oli työvuoro. Tunnel ma sakastissa ennen messun al kua oli poikkeuksellinen. Ja se, mitä tapahtui, oli ennennäkemä töntä. Tulevat papit kampasivat hiuksiaan, korjasivat huulipunaa, joku laittoi puuteriakin.

1.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

”

Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu torstaina maaliskuun 8. päivänä 2018 kello 18 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22. Kokouksen asialuettelo on nähtävänä 28.2.2018 lukien Helsingin seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululla, osoite Kolmas linja 22.

VASTA JÄLKEENPÄIN OLEN YMMÄRTÄNYT, MITEN PALJON NAISTEN OLI PITÄNYT

Kokouksen esityslista ja pöytäkirja ovat luettavissa Internetosoitteessa helsinginseurakunnat.fi/hallinto. Esityslista julkaistaan noin viikkoa ennen kokousta ja pöytäkirja noin viikko kokouksen jälkeen.

TAISTELLA ASIAN

Helsingissä helmikuun 16. päivänä 2018

PUOLESTA

Puheenjohtaja

SEN IKÄPOLVEN

LEENA HUOVINEN

– Mietin, että miltähän noista naisista tuntuu. Oltiin uuden äärellä. Kirkkoon tuli toisenlainen joukko, joka ajatteli, että on kiva, kun tukka on hyvin. Se oli kepeä tuulahdus, riemastuttavaa ja huojentavaa, Huovinen kertoo. – Vasta jälkeenpäin olen ymmärtänyt, miten paljon sen ikäpolven naisten oli pitänyt taistella asian Sari Rajala puolesta. Nyt naisten pappeutta pidetään itsestäänselvyytenä. Silloin Huovinen vielä ajatteli, että hänestä ei tule – Kun kuulin, että Helsingin pappia, koska hän ei osaa laulaa piispa Irja Askola on jäämässä ja koska hän ei halua kangistua. eläkkeelle, ajattelin, että minun Valmistumisen jälkeen hän työs- on pakko valmistua, jotta olikenteli avoimessa yliopistossa. si edes minimaalinen mahdolliPikkuhiljaa hänelle tuli varmuus suus saada pappisvihkimys juuri siitä, että hänen on otettava yksi häneltä. Ihailen Irjaa niin paljon, askel eteenpäin. Rajala kertoo. Huovinen vihittiin papiksi Hänestä tuli pappi viime tou1995, eikä hän ole tehnyt urallaan kokuussa ja hän aloitti saman päivääkään perinteisiä seurakuntien ensimmäisessä papinpaitapapin töitä. Syksyllä tulee täy- kassaan Tikkurilan seurakunnasteen 20 vuotta yliopistopappina. sa. 24-vuotiaan Rajalan vastuulla Sen ohessa hän on toiminut myös on seniorityö. kisapappina. Pappi kohtaa ihmisiä elämän – Minulla on kaksi tosi hienoa taitekohdissa, juhlahetkissä ja työtä. Olen täällä, missä ihmi- suuressa surussa. Rajalakin on set arkensa viettävät, heitä pal- kastanut, vihkinyt ja siunannut velemassa. Papin tehtävässä tär- vainajia hautaan. Hän on myös keintä on ihmisten kohtaaminen siunannut koteja ja ohjannut suja sille tilan antaminen. Ihmisel- ruryhmää. lä täytyy olla iso luottamus, kun – On minua jännittänyt ja pehän tulee ovesta sisään ja alkaa lottanut. Pelottaa vieläkin. Mitä kertoa elämänsä intiimeistä asi- jos tuleekin tilanne, että en tiedä, oista täysin ventovieraalle ihmi- mitä teen tai sanon tai jos seuraselle. kuntalaiset pettyvät minuun? SeKun Leena Huoviselta kysyy, hän on ihan väistämätöntä josovatko naiset pappeina jotenkin sain vaiheessa. erilaisia kuin miehet, hän on enRajala on viihtynyt papin työssin pitkään hiljaa. sä niin hyvin, että hän haaveilee – Eivät tunnepuhe ja läsnäolo voivansa tehdä sitä eläkeikään asole sukupuoleen sidottuja. Mut- ti. Ensin pitäisi kuitenkin saada ta varmaan pappeuteen on tullut virka. Tällä hetkellä Rajalalla on entistä enemmän sävyjä. Ja naiset töitä tiedossa elokuun loppuun menevät ehkä vähemmän raken- asti. Pappien työllisyystilanne teiden tai dogmatiikan taakse pii- pääkaupunkiseudulla on vailoon. He puhuvat elämän tasolta. kea. Virkoja tulee auki harvoin, ja kun tulee, hakijoita saattaa olla KUN SARI RAJALA puki ensim- lähemmäs sata. Kilpailu on kovaa mäistä kertaa papinpaidan pääl- ja erottautuminen tärkeää. Niinleen ja katseli itseään peilistä, hä- pä kokemusta seurakuntatyöstä nestä tuntui oudolta. Nyt hän sit- hankitaan jo opiskelujen ohessa. ten oli saavuttanut sen, mitä ta- Rajalakin teki vapaaehtoistyötä ja voitteli. toimi suntiona. ■

MUISTI-ILTA

HELSINGIN MUISTILUOTSI JÄRJESTÄÄ YHTEISTYÖSSÄ AIVOLIITON, SYDÄNLIITON, KÄPYRINTEEN, DIAKONISSALAITOKSEN HOIVAN JA TENHOKOTI TUTORIKSEN KANSSA MUISTI-ILLAN.

Keskiviikkona 14.3.2018 klo 17.30

Kampin palvelukeskus Salomonkatu 21 B

Mitä jää muistiin - ja miten siihen voi vaikuttaa Dosentti, neurologian erikoislääkäri Susanna Melkas Toiminnan esittelyä, neuvontaa, materiaalia. VAPAA PÄÄSY!

Naisten pappis vihkimyksen 30vuotisjuhlamessu 4.3. klo 10 Helsingin Tuomiokirkossa, Unio ninkatu 29. Messussa saarnaa Helena Paalanne, liturgeina SuviPäivi Koski sekä SatuElina Ansas. Musii kista vastaa Helsingin filharmoninen kuoro sekä Harri Viitanen. Messun jälkeen kirkkokahvit sekä ohjelmaa kryptassa. Yhteisen viran messu 12.3. klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Naisten pappeuden 30vuotis juhlan messun johtaa piispa Tapio Luoma. Mukana Marjatta Laitinen, Kati Pirttimaa, Pilvi Keravuori, Kaisa Kahra ja Christopher Montgomery. Yhteisen viran ilta 12.3. klo 17 Espoon tuomiokirkon seura kuntatalolla, Kirkko ranta 2. Keskustelua, tarjoilua ja musiikkia. Keskustelemassa piispa Tapio Luoma, Marjatta Laitinen, Kaisa Kahra ja Christopher Montgomery. Musiikista vastaa Laulavat papit. Ilmoittautumiset: ilmo.espoo@evl.fi

Testamenttiasiain info-tilaisuus Maanantaina 5.3.2018 klo 13.00–15.00 Pelastusarmeija (Temppeli), Uudenmaankatu 40, Helsinki Asiantunteva lakimies jakaa tietoa testamentti- ja perintöasioista. Tilaisuus on kaikille avoin. Kahvitarjoilu. TERVETULOA kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Sopen Roma-, Dimensio- ja Verona-tasoissa on useita leveyksiä. Johtokytkennät onnistuvat kätevästi av-taustan avulla ja lasiliukuovet suojaavat laitteet pölyltä. Materiaalit; valkoinen, koivu ja tammi. Nyt tehtaan erä edullisesti jopa -50%! VERONA

1088€ (1360€)

w w w. s o p e . f i

-20

ROMA

882€

(1103€)

Tervetuloa!

17.3 asti

ROMA 593€ (741€)

DIMENSIO 721€ (901€)

Malmin raitti 17, Helsinki p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna ti-pe 10-18, la 10-16

418€ (523€)

6 A Kirkko ja kaupunki | 1.3.2018

Meri Ala-Kokko liikkuu Malmintorilla, Malmin Novassa ja muualla aseman liepeillä.

Ostaripapilla on aikaa kuunnella Meri Ala-Kokko on yllättynyt siitä, kuinka helposti ihmiset tulevat juttelemaan. TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ

oni suomalainen juttelee papin kanssa lähinnä häissä, ristiäisissä ja hautajaisissa. Mutta onnistuu se vaikka kauppareissullakin. Meri Ala-Kokko on ollut Malmin seurakunnan pappi vuodesta 2002 ja ostaripappi viime syksystä. Idea syntyi, kun hän pari vuotta sitten oli pidemmällä sairauslomalla ja vietti

paljon aikaa ostareilla ja kirjastossa. Silloin tuli myös juteltua ihmisten kanssa. – Olen malmilainen ja pyörin täällä muutenkin. Se, että asun täällä, on plussaa. Tunnen ihmisiä ja tunnen olevani osa yhteisöä. Ala-Kokko ajattelee, että ostarityöllä seurakunta voi rakentaa yhteisöllisyyttä. Käytännössä hänen työnsä on kuuntelemista, puhumista ja sitä, että hän liikkuu Malmin Novassa, Mal-

mintorilla, asemalla ja niiden lähistöllä. – Ihmiset ottavat aika paljon suoraan kontaktia. Joskus se menee niin, että näen kahvilan pöydässä jonkun ihmisen ja kysyn, saanko tulla tähän istumaan. Myös monet alueen yrittäjät ovat tulleet tutuiksi. He ovat ottaneet ostaripapin hyvin vastaan. Osa malmilaisista on saattanut nähdä Ala-Kokon myös laulamassa,

sillä hän on mukana lauluyhtye Malmin enkeleissä. Yhtye esittää ”pyhän hipaisemia lauluja” Malmin pubeissa ja ostarilla. MALMIN ASEMAN seutu on vilkasta. Moni rientää sen kautta eteenpäin, mutta ostarilla myös hengaillaan ja se on tärkeä kokoontumispaikka. Ostaripappi pitää alueen meiningistä. – Malmihan on ihan paras, Meri Ala-Kokko kehuu.

1.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

Merkityksellistä elämää – Sanoisin, että täällä asuu tavallista, mukavaa porukkaa. Malmi on monikulttuurinen alue ja paljon mainettaan parempi. Kaikki palvelut ovat lähellä. Ala-Kokon mukaan ihmiset kertovat elämästään yllättävän helposti. Aiheet vaihtelevat ja lähtevät aina juttukumppanista itsestään. – Joskus se on kevyttä rupattelua, ja välillä olen nauranut vatsani kipeäksi ukkojen jutuille. Joskus ihmiset haluavat jakaa ajatuksiaan kirkosta, ja jotkut kertovat koko elämäntarinansa. Jossakin vaiheessa Malmin ostaripappi saa työparikseen diakonin. – Tulevaisuudessa seurakunnalla voisi olla täällä myös tila yhdessä muiden toimijoiden kanssa, Ala-Kokko toivoo.

kuspappina Isossa Omenassa seitsemän vuotta. – Työ täällä on antoisaa ja mielenkiintoista. Niin kliseeltä kuin se kuulostaakin, seurakunta on täällä läsnä ihmisten arkipäivässä. Kynnys tulla juttelemaan on matala, Virta kuvailee. Virta on kohdannut kauppakeskuspappina hyvin eri-ikäisiä ihmisiä. – Puheenaiheet ovat vaihdelleet maan ja taivaan välillä, kevyestä small talkista elämän kriiseihin. Ihmisillä on tarve tulla kuulluksi ja kohdatuksi.

KAUPPAKESKUS ISO OMENA Espoon Matinkylässä on kuin pieni kaupunki: siellä on kauppoja, ravintoloita, kahviloita, kirjasto, kaupungin palvelupisteitä, pankkeja, kampaamoita, terveysasema... Kirkkorakennus puuttuu, mutta aika lähelle päästään. Toisessa kerroksessa on Espoon seurakuntien tila Chapple, jossa on monenlaista toimintaa pitkin viikkoa. Isossa Omenassa on myös kauppakeskuspappi. Haminasta Olarin seurakuntaan siirtynyt Emilia Turpeinen aloitti tehtävässä vuoden alussa. – Olen innoissani. Kontrasti edelliseen työympäristöön on suuri, sillä onhan tämä iso kaupunki ja alue. Ihmiset ovat kuitenkin pohjimmiltaan samanlaisia kaikkialla, Turpeinen sanoo. Turpeinen jatkaa työtä siitä, mihin hänen edeltäjänsä Juha Virta jäi. Virta ehti työskennellä kauppakes-

NAURANUT VATSANI KIPEÄKSI

”

VÄLILLÄ OLEN UKKOJEN JUTUILLE. PAPPI MERI ALA-KOKKO

EMILIA TURPEINEN on myös tubettaja ja muutenkin aktiivinen somessa. Hän aikoo jatkaa samaa uuden työnsä ohessa. – Ihmiset saattavat sanoa, että sähän olet se somepappi. Minusta kauppakeskuspapin työ käy sometyön kanssa luontevasti yhteen. Ne tukevat toisiaan, ja molempien kautta olen läsnä tavallisessa arjessa. Kauppakeskuksen johto on alusta asti toivottanut seurakunnan tervetulleeksi. Juha Virta ja Emilia Turpeinen kokevat, että kauppakeskus on luonteva ympäristö papeille ja hengellisyydelle. – Ei pyhyys mene arkisuudesta rikki, Turpeinen toteaa. ■

Etsitkö hyvän arjen kotia? Wilhelmiinan pidetyssä Senioritalossa on tällä hetkellä poikkeuksellisesti vapaana muutama kaksio. Asuntoja on harvoin tarjolla, joten jos etsit itsellesi tai läheisellesi mukavaa ja turvallista kotia, nyt on aika tarttua tilaisuuteen. Tarjoamme niin omaa rauhaa kuin mahdollisuuksia yhdessä tekemiseen. Wilhelmiinassa jokainen saa nauttia merkityksellisestä arjesta monipuolisten palveluiden keskellä. Senioritalo on tarkoitettu yli 65-vuotiaille itsenäisesti asuville ikäihmisille.

Soita ja sovi tutustumiskäynti! Puh. 09 473 473 Tavoitat meidät parhaiten klo 9–15 välillä.

Lämpimästi tervetuloa tutustumaan asuntoihimme! Asumispalvelukeskus Wilhelmiina, Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI puh. 09 473 473 | wilhelmiina@wilhelmiina.fi www.wilhelmiina.fi

Nauti kiireettömistä aamuista, rentoudu kylpylässä ja retkeile keväisessä luonnossa.

PÄÄSIÄINEN KYLPYLÄSSÄ 1 vrk alk. 53,-/hlö (norm. 58,-/hlö)

Majoitus 2 hh, aamiaiset sekä kylpylän ja kuntosalin käyttö. Tarjous on voimassa Plussa-kortilla, kun varaus tehdään online ruissalospa.fi tai myyntipalvelusta p. 02 44 55 100. Etuhintaisia huoneita on rajoitettu määrä. Etu ei kerrytä Plussa-pisteitä.

Emilia Turpeinen aloitti työnsä kauppakeskuspappina Isossa Omenassa tammikuussa. Juha Virta työskenteli siellä seitsemän vuotta.

Ruissalon puistotie 640, Turku

8 A Kirkko ja kaupunki | 1.3.2018

tävallassa järjestettiin vuonna 2007 suuri kansainvälinen voimistelutapahtuma Gymnaestrada. Rosa Juuti, 28, oli siellä mukana 18-vuotiaana. Pienestä pitäen joukkue- ja telinevoimistelua harrastanut nuori nainen oli harjoitellut esityksiä paljon. – En esiintynyt sen viikon aikana ollenkaan. Oikeasta jalastani lähti voima. En jaksanut juosta, hyvä kun jaksoin kävellä. Rosa tuli kotiin ja meni lääkäriin. Oikean jalan polvi yliojentui rumasti. – Ortopedi tutki polvea, mutta mitään vikaa ei löytynyt. Oireet menivät ohi ja jatkettiin elämää. ROSA ASUI Porissa ja seurusteli Eero Juutin, 28, kanssa. He hengailivat samassa kaveriporukassa, kunnes huomasivat välillään olevan muutakin kuin ystävyyttä. – Kirjoitimme Rosan kanssa mielipidekirjoituksen Satakunnan Kansaan. Aiheenamme oli, miten koulutoimen säästöt vaikuttavat lukio-opiskelijan arkeen. Siitä seurustelu jotenkin lähti, Eero kertoo. Lukion jälkeen Rosa muutti Tampereelle opiskelemaan bioteknologiaa ja Eero meni armeijaan. Ensimmäisenä opiskeluvuonna Rosan jalkaan tuli jälleen voimattomuusoireita. Taas tutkittiin, mutta vikaa ei löytynyt. – Jalka meni uudestaan voimattomaksi puolitoista vuotta myöhemmin, ja sillä kertaa siitä lähti myös tunto. Menin opiskelijaterveydenhuoltoon yleislääkärille, ja hän määräsi minut kiireellisen lähetteen kanssa päivystykseen yliopistolliseen sairaalaan. Rosalle tehtiin magneettikuvaus, ja häneltä otettiin selkäydinnäytteet. Puolentoista kuukauden kuluttua hän sai diagnoosin. Isä oli Rosan kanssa kuulemassa sitä. – MS-tauti tunnistettiin neurologian yksikössä. Ensimmäisistä oireista oli kulunut kolme ja puoli vuotta. Sain diagnoosin pari viikkoa ennen kuin täytin 22, eli siitä on nyt seitsemän vuotta, Rosa kertoo. ARMEIJAN JÄLKEEN Eero pääsi Tampereelle opiskelemaan ja nuoripari muutti yhteen. Ennen diagnoosia Rosa oli kertonut Eerolle epäilevänsä, että hänen oireensa viittaavat MS-tautiin. – Meissä on Rosan kanssa se ero, että hän tutkii asioita etukäteen. Minä en halunnut tietää tarkemmin ennen kuin olisi varmaa, mistä Rosan oireet johtuivat. No, sitten tieto tuli, ja siitä lähti totuttelu asiaan. – Silloin tuli kiukkukin, että ei nyt vielä, Eero sanoo. Vaikka Rosa oli osannut epäillä MStautia, diagnoosi oli shokki. Krooninen, etenevä sairaus on vakava asia, mutta oireiden syyn selvittyä Rosalla meni monta kuukautta aika hyvin. Tunteet tulivat viiveellä. – En aluksi käsitellyt tietoa omana sairautenani, vaan siitä tuli minulle kuin tieteellinen projekti: halusin selvittää kaiken mahdollisen MS-taudista. Ihan kuin olisin valmistautunut esityksen pitämiseen. Ulkoistin sen, että minulla on MS-tauti. Meni varmaan kolme–neljä kuukautta, ennen kuin oikeasti tajusin, että kyseessä on minun sairauteni.

Eero ja Rosa Juuti ovat asuneet pääkaupunki seudulla nelisen vuotta. Nyt koti on Vantaalla.

Yhteen hitsautuneet MS-tautia sairastavan Rosa Juutin ja hänen puolisonsa Eero Juutin diiliin kuuluu se, että kaikesta on pakko puhua. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA MARIANNA SIITONEN

Kaikkein raskaimmalta Rosasta tuntui se, ettei kukaan tiedä, mitä MSdiagnoosi kenenkin kohdalla tarkoittaa. Kuinka nopeasti sairaus etenee? Millaisia oireita mahdollisesti tulee? Joutuuko pyörätuoliin? – Voi olla, että menee hyvin monta vuotta. Toiset taas menevät tosi nopeasti huonoon kuntoon. Epävarmuus tuntui, ja tuntuu edelleen, pahimmalta. MS-taudin etenemistä ei voi vieläkään ennustaa mistään. ROSA SAI lääkityksen. Vuonna 2012 Rosa ja Eero menivät kihloihin. Kolmen vuoden päästä siitä heidät vihittiin Noormarkun kirkossa.

– En minä oikeastaan pelännyt tulevaisuutta. Rosa oli edelleen Rosa. En missään vaiheessa tosissani miettinyt eroa. Diagnoosin jälkeen Rosaa jännitti, että lähden. Minä vakuuttelin monta kertaa, että en lähde, Eero kertoo. – Pelkäsin mutta oikeasti en uskonut Eeron lähtevän. Siinä vaiheessa olimme seurustelleet melkein neljä vuotta. Mutta olisikohan meidän kolme kuukautta vanha parisuhteemme kestänyt, jos olisin saanut MS-diagnoosin 18-vuotiaana? En ole siitä ollenkaan varma. Sikäli olen aika onnellinen, etten saanut diagnoosia vielä silloin.

Kun puoliso sairastaa, miten voi parisuhde? Parisuhdekeskus Katajan kyselyssä kävi ilmi, että puolison sairastuminen vaikuttaa voimakkaimmin seksuaalisuuteen ja vuorovaikutukseen heijastuu kotitöiden epätasaisuuteen ja vanhemmuuteen voi johtaa eroon tai lähentää puolisoita toisiinsa Parisuhdekeskus Kataja tukee parisuhteita erilaisissa elämäntilanteissa. Lisätietoja parisuhdekeskus.fi.

Sairastaminen meni mukavien asioiden ja hauskanpidon edelle. Nuoripari ei voinut lähteä minnekään noin vain. Joskus aamuisin Rosa ja Eero sopivat menevänsä illalla yhdessä jonnekin, vaikka elokuviin, mutta Rosan piti usein perua menot, koska hän ei jaksanut lähteä. – Koin epäreiluksi, etten itse ollut ohjaimissa, enkä pystynyt vaikuttamaan omaan elämääni. Joku muu päätti puolestani, mitä voin tai en voi tehdä. Sellaisissa tilanteissa muistan olleeni aika katkera, Rosa kertoo. Vajaa vuosi diagnoosista Rosa ja Eero kävivät erikseen muutaman kerran psykologin kanssa juttelemassa. Myöhemmin he kävivät yhdessä MSliiton parikuntoutuskurssilla. – Rosan sairauden käsittelyyn ja hyväksymiseen meni useampi vuosi. Nykyisinkin, jos hänelle tulee melkein mikä vain uusi oire, ensimmäisenä tulee mieleen, liittyykö se MS-tautiin, Eero sanoo. MS-TAUDIN OIREISIIN kuuluu fatiikki eli äärimmäinen väsymys, joka ei liity

1.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

mihinkään fyysiseen suorittamiseen tai valvomiseen. MS-taudin oireet ovat usein näkymättömiä, joten muiden ihmisten on vaikea suhtautua niihin. – Muutama kuukausi diagnoosin jälkeen olin järkyttävän väsynyt koko ajan. Eero kertoi myöhemmin, että hän oli silloin pitänyt minua laiskana. Minä mukamas luistin kotitöistä, kun makasin sohvalla. – Fatiikkia ei voi ymmärtää, ellei ole nähnyt sitä. On ollut monta muutakin juttua, joita on joutunut itsekseen miettimään. Minun on ollut pakko oppia uskomaan, mitä toinen sanoo. Jos Rosa ei jaksa kävellä viittäsataa metriä, silloin sitä ei kävellä. Parisuhteesta voi tulla väkisin hoitosuhde, kun puoliso sairastaa. Rosa ei ole kokenut sellaista heidän suhteessaan, koska hän on voinut pitkän aikaa hyvin. – Alkuaikoina suhde tuntui hoitosuhteelta, kun Rosa voi huonommin. En ollut vielä hyväksynyt sitä, että talutan Rosaa rappusissa ja autan sohvalta ylös. Mutta ajan ja asiaan sopeutumisen myötä se on minulle ok. Ja nyt meillä on toimiva lääkitys, jolloin hoitajan roolini pienenee, Eero sanoo. MELKO PIAN diagnoosin jälkeen Rosa teki Eerolle selväksi, että he eivät voi selvitä yhdessä, jos he eivät puhu toisilleen. Eeron oli pakko oppia puhumaan omista tunteistaan enemmän, ja Rosa lupasi, ettei peittele oireitaan. – Sairastumisen ainoita hyviä puolia on se, että olemme Eeron kanssa hitsautuneet yhteen, koska puhumme kaikesta hyvin avoimesti. Olemme joutuneet opettelemaan sen pakon edessä, Rosa sanoo. – Tähän meidän diilimme kuuluu myös se, että vaikka Rosa on sairas, minullakin saa olla paha mieli, Eero lisää. Kun Rosalla on ollut huonompi vaihe, Eero on tukenut häntä ja hoitanut kaikki kodin asiat. Rosa on pelännyt, että puoliso uupuu. – Jos Eero uupuu ja minä olen huonossa kunnossa, me kaadumme molemmat. Eeron jaksaminen on mietityttänyt. – Kun ajattelee diagnoosin jälkeisiä muutamia vuosia, niin nyt tuntuu siltä, että se aika loppujen lopuksi vahvisti suhdettamme, koska silloin joutui niin paljon miettimään ja tekemään yhdessä päätöksiä, Eero sanoo. ROSAN MS-TAUTI on ollut pitkään stabiilissa vaiheessa. Tällä hetkellä sairaus on Juutien elämässä taka-alalla. Rosalla on tehokas ja hyvin toimiva lääke, joka annetaan suoneen vuoden välein. Päivittäistä lääkitystä ei tarvita. Juutit ovat asuneet pääkaupunkiseudulla nelisen vuotta. Ensin he asuivat Espoossa. Nyt koti on Vantaalla. Rosa toimii projektipäällikkönä lääketutkimuksia tekevässä yrityksessä. Eero työskentelee insinööritoimistossa ja jatko-opiskelee diplomi-insinööriksi. – Minulla on ollut tietyt oireet niin pitkään, että niistä on tullut meille uusi normaali. Meille on normaalia, että aina kävellessämme portaita alas Eero ottaa minua kädestä kiinni. ■

Kerjäläistytöstä perheenäidiksi Mihaela Stoica sai esikoisensa 17-vuotispäivänään. Heidi Piiroinen on kuvannut hänen elämäänsä siitä alkaen.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA HEIDI PIIROINEN

un valokuvaaja Heidi Piiroinen kymmenen vuotta sitten tapasi ensimmäistä kertaa romanialaisen Mihaela Stoican, tämä oli 16-vuotias ja viimeisillään raskaana. Helsingin lastensuojeluviranomaiset olivat päättäneet, että alaikäisen tulevan äidin paikka ei ollut kadulla kerjäämässä eikä sillan alla yöpymässä, joten hänen olisi pikimmiten lähdettävä maasta. Mutta lapsivedet menivät ensin. Siitä asti Piiroinen on seurannut Mihaela Stoican ja hänen perheensä ja sukunsa elämää Suomessa, kotikylässä romanialaisessa Cetatea de Baltăn kunnassa, kerjuumatkoilla Kreikassa ja Ranskassa sekä lomamatkalla Virossa. KYMMENESSÄ VUODESSA Mihaela Stoicasta on tullut kolmen lapsen äiti. Esikoinen Fernando, jonka Piiroinen kuvasi heti syntymän jälkeen, käy koulua Itä-Helsingissä ja Mihaela-äitikin haaveilee oppivansa lukemaan. Stoican avomies ja lasten isä Suras Moldovan käy töissä. Perhe asuu kaupungin vuokra-asunnossa. He eivät ole enää kerjäläisiä vaan maahanmuuttajastatuksella Suomessa. Piiroisen kuvia perheen elämästä on esillä Suomen Valokuvataiteen museossa Ohikuljetut-näyttelyssä. Piiroinen on myös tehnyt samannimisen kirjan yhdessä toimittaja Kimmo Oksasen kanssa. Kuvat eivät kaunistele näiden syrjittyjen, köyhistä köyhimpien ja kouluttamattomien ihmisten elämää. Mutta eivät ne kauhistelekaan. Niissä on myös ilonhetkiä, lämpöä ja huumoria. Ja samanlaista arkea kuin kenellä tahansa. Kannetaan ostoksia räntäsateessa, istutaan keittiön pöydän ääressä, hellitään lapsia.

– Kymmeneen vuoteen on mahtunut tosi paljon elämää. On ollut ihanaa nähdä tässä toivoa. Perhe on nyt apua saatuaan päässyt elämässä eteenpäin. Ihmiset tarvitsevat tukea siihen, että pystyvät tulemaan osaksi yhteiskuntaa ja olemaan merkityksellisiä, Piiroinen sanoi valokuvanäyttelyn tiedotustilaisuudessa. IHAN TAVALLINEN kerrostalokoti lähiössä on Mihaela Stoicalle ylellisyyttä, jos sitä vertaa hänen kotikylänsä taloihin, joissa ei ole vettä, viemäröintiä, kaasua eikä sähköä. Ei kylässä ole muutoinkaan kummoisia mahdollisuuksia elää, sillä töitä ei ole. Työttömyyskorvaus on 30 euroa kuukaudessa. Nekin, joilla on töitä, joutuvat kamppailemaan toimeentulostaan. Esimerkiksi opettajan lähtöpalkka Romaniassa on 120 euroa kuukaudessa. Arvioiden mukaan noin viisi miljoonaa romanialaista onkin lähtenyt ulkomaille toimeentuloa etsimään. Tämä perhekunta on kerjäämällä pystynyt rahoittamaan kaksi uutta huonetta suvun taloon. Kylän mittapuulla heillä on mennyt hyvin. Kun isoäiti Virginia Moldovan kerjäsi Suomessa, hän nettosi parhaimmillaan kuukaudessa 500 euroa. Kimmo Oksanen muistutti tiedotustilaisuudessa, että kerjääminen ei pidemmän päälle ole ratkaisu romanien ongelmiin. Ratkaisua olisi etsittävä EU:n ja Romanian valtion tasolla. Toisaalta jo sekin, että ohikulkijat voisivat olla potkimatta ja sylkemättä kerjäläisiä, olisi Oksasen mukaan parannusta nykyiseen tilanteeseen. Siitä voisi aloittaa. ■ Heidi Piiroisen näyttely Ohikuljetut 20.5. asti Suomen Valokuvataiteen museossa Kaapelitehtaalla. Kimmo Oksanen ja Heidi Piiroinen: Ohikuljetut – Erään kerjäläisperheen tarina. WSOY 2018.

Mihaela Stoica ja hänen Fernando-poikansa lounaalla kreikkalaisessa hampurilaisravintolassa helmikuussa 2009.

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

10 A Kirkko ja kaupunki | 1.3.2018

Kutsu

Avoimet ovet lauantaina 3.3.2018 klo 12-14

Toivotamme Teidät lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan Sagan korkeatasoisiin palveluihin, kauniiseen palvelutaloomme ja vapaana oleviin asuntoihimme. Saga tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille. Tiesittehän, että järjestämme esittelykierroksen joka keskiviikko klo 13.

Tervetuloa kotiin! Esperi Hoivakodit tarjoavat lämminhenkistä hoivaa ja turvallista asumista ikäihmisille sekä vakituiseen että tilapäiseen tarpeeseen. Hoivakoti Tilkka sijaitsee Huopalahdessa historiallisella paikalla ja Hoivakoti Untuva Lauttasaaressa kauniin meren läheisyydessä. Kysy lisää: Marika Seppälä | 046 923 0080 marika.seppala@esperi.fi | www.esperi.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204

Esitetilaukset, esittelyt ja tilapäisasunnot puh. 050 5215 139 | ranja.kontturi@sagacare.fi

etunimi.sukunimi@otava.fi

Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

TYÖVÄEN ARKISTO / LÖNNQVIST, FOTO NYBLIN

Vangittuja punakaartilaisia viedään Kreivi Kamenski -laivalla Suomenlinnaan 13.4.1918. Keskellä sivuttain seisova huopahattuinen mies muistuttaa suuresti Tikkurilan punakaartiin kuulunutta Viljo Sohkasta, joka tuomittiin Suomenlinnan vankileirille. Saksalaiset valtasivat Helsingin 12.–13.4. valkokaartilaisten avustuksella.

Vankileirien saaristo Helsingin edustalla Suomen lyhyen mutta verisen sisällissodan taisteluja käytiin muun muassa Leppävaarassa ja Tikkurilassa. Sodan jälkeen Suomenlinnan ja Isosaaren vankileireillä kuoli paljon enemmän ihmisiä kuin taisteluissa.

un vakaumuksen puolesta kaatuneille punaisille pystytettiin elokuussa 1949 muistomerkki Vantaan Hiekkaharjuun, otettiin iso askel sovinnon tiellä. 31 vuotta sisällissodan jälkeen kirkkoherra Otto Weckström siunasi haudan lepoon 68 Tikkurilan seuduilla kaatunutta punakaartilaista. Läsnä oli 700 ihmistä. Hautaan siunattiin ne, joiden nimet oli onnistuttu saamaan selville. Nimilista perustui mahdollisesti entisen punakaartilaisen, myöhemmän kunnanvaltuutetun ja sosiaalineuvoksen Viljo Sohkasen työhön. Sohkanen keräsi tietoja kaatuneista Tikkurilan punakaartilaisista ja kirjoitti sotakokemuksistaan punakaartin lääkintämiehenä kaksi kirjaa. Weckström ja Sohkanen seisoivat rinta rinnan muistomerkin paljastustilaisuudessa. Sisällissodassa he olivat olleet vastakkaisilla puolilla. Weckström osallistui Porvoon saaristossa käytyyn taisteluun suojeluskuntalaisena, pakeni tap-

TEKSTI PAULI JUUSELA JA EIRA SERKKOLA

pion jälkeen Viroon ja palasi saksalaisten mukana Suomeen. Hänestä tuli Helsingin maalaiskunnan kirkkoherra vuonna 1922. Hän palveli seurakuntalaisiaan heitä erottelematta yli 40 vuotta ja oli eri kansanryhmien arvostama pappi. Sohkanen puolestaan oli 17-vuotias värväytyessään Tikkurilan punakaartiin. Hän osallistui sotaan Karjalan kannaksella ja Tikkurilassa. TIKKURILAN ASEMAN seutu, jota nyt hallitsee massiivinen Dixi-keskus, oli vuoden 1918 sisällissodan verisen taistelun tapahtumapaikka. Vastakkain olivat amatöörisotilaista koostunut paikallinen punakaarti ja Hangosta kohti Helsinkiä pikavauhtia edennyt sodan karaisema saksalainen Itämeren divisioona. Ensin Itämeren divisioona saapui kuitenkin Espooseen. Leppävaaran taistelu 11. huhtikuuta oli ainoa Espoon alueella käyty iso sisällissodan taistelu. Punaiset olivat saaneet kokoon 1 500 harjoittamatonta miestä, joita vastassa oli useita tuhansia ammattisotilai-

ta. Punaiset miehittivät Nupukivenkallion ja Gransinmäen juoksuhaudat ja tuliasemat, joita venäläiset olivat rakentaneet Helsingin puolustusta varten. Hyödyttömiksi jääneiden rauhanneuvottelujen jälkeen saksalaiset käynnistivät hyökkäyksen kovalla tykki- ja kranaatinheitintulella. Punaiset vastasivat kivääritulella, mutta joutuivat pian pakenemaan kohti Huopalahtea. Punaisilta kaatui 13 miestä ja saksalaisilta kaksi. Saksalaisten toinen hyökkäyskiila eteni nykyisen Vantaan alueelle, Hämeenkylään, josta saksalaiset joukot lähtivät etenemään aamuvarhaisella 12. huhtikuuta. Ne valtasivat Helsingin pitäjän kirkonkylän, jossa käytiin jonkinlainen kahakka. Tikkurilasta taisteltiin pidempään. Saksalaiset halusivat katkaista yhteyden Helsinkiin ja saartaa punaisten hallitseman pääkaupungin. Punakaarti asettui puolustusasemiin taloihin, ojiin ja radan varteen. Punakaartia tuki rautatiellä edestakaisin liikkunut legendaarisen Eino Rahjan komentama panssarijuna.

Kirkko ja kaupunki | 1.3.2018

MUSEOVIRASTO - MUSKETTI / NIILO TOIVONEN

Punavankeja Suomenlinnan neljännen piirin vankileirillä Susisaaressa, Adlerfeldtin traverssin pihalla. Nälkä ja sairaudet heikensivät vankeja. Nykyisin rakennuksessa sijaitsee kahvila-ravintola.

Moni punakaartilainen oli värväytynyt mukaan paitsi aattellisista syistä myös pal kan ja ruuan toivossa. Kokeneimmat olivat rintamalla muualla. Heidän aseistuksensa ei ollut hääppöistä lukuun ottamatta pelottavaa panssari junaa. Taistelussa kaatui kaksi saksalaista ja kym meniä punakaartilaisia. Hiekkaharjussa olleen maa talouskoelaitoksen soramonttuun haudattiin kaatu neita ja teloitettuja. Vankeja saksalaiset ottivat noin 50. Heitä pidet tiin kaksi yötä kirkonkylässä Knapaksen tilan aitas sa. Vankeja uhkailemaan ilmaantui punaisen val lan aikana piilossa olleita suojeluskuntalaisia. Vas ta rovasti Alfred Tallqvistin puututtua asiaan pu naisille annettiin ruokaa ja heitä lähdettiin viemään vankileirille. HELSINGIN MAALAISKUNNAN punaisen kunnanval tuuston jäsen ja kaartilainen Toivo Oksanen sur mattiin seuraavana päivänä. Hänen hautansa löy tyy poikkeuksellisesti Helsingin pitäjän kirkonkylän hautausmaalta. Hautaan on haudattu myös hänen seuraavana kesänä kuollut kaksikuinen poikansa. Hautapaaden teksti on pysäyttävä: ”Seisahdu matkamies katsahda isän ja pojan patsasta, sillä hauta sinunkin nielevä on.” Lähistöllä on seitse män kaatuneen saksalaisen sotilaan hauta ja val koisena murhatun poliisin Gustaf Skogin hauta. Useimmat punaisten tekemistä murhista Helsin gin maalaiskunnassa tapahtuivat Malmilla ja Oulun kylässä. Tikkurilassa murhattiin Rekolan kartanon pehtori, mutta tekijät eivät olleet Tikkurilan puna kaartista. Valkoiseksi epäillyt tunsivat suurta pel koa, ja heiltä takavarikoitiin ruokaa. Nykyisen Vantaan alueella oli sisällissodan aika na noin 5 000 asukasta. Heistä 1 405 asui Tikkuri

”

Vankileirillä kuoltiin niin paljon, että Santa haminaan kuljetettiin proomulla arkkuja kaksi kertaa viikossa. lassa. Sisällissodassa kuoli noin 80 tikkurilalaista, kaikki punaisia. SAKSALAISET SOTILAAT jatkoivat matkaansa Tikku rilasta ja Leppävaarasta Helsinkiin. Valkoiset valta sivat pääkaupungin punaisilta 13. huhtikuuta. Tou kokuun alussa sota päättyi koko maassa viimeisten punaisten hallitsemien kaupunkien valtaukseen. Sodan loputtua punavankeja oli enimmillään 80 000. Vankileirejä perustettiin pikavauhtia ym päri Suomea. Juhannuksena 1918 esimerkiksi Suomenlinna oli täynnä väkeä, kuten nykyäänkin kauniina kesäpäi vinä. Mutta silloin ei juotu kuohuviiniä valleilla ei kä etsitty pokémoneja. Venäläisten tyhjilleen jättämissä kasarmeissa ja piikkilankaaitauksissa oli vangittuna yli 12 000 ih mistä. Useimmat puhuivat suomea. Joukossa oli Leppävaaran ja Tikkurilan punakaartilaisia, myös tuleva kunnanvaltuutettu Viljo Sohkanen. Vartijat kin olivat suomalaisia.

Monet Suomenlinnan punavangeista olivat viru neet leirissä jo huhtikuun puolivälistä asti odotta massa valtiorikosoikeudenkäyntiä. PÄÄKAUPUNKIIN SYNTYI suorastaan vankileirien saaristo, kun tuhansia vankeja säilytettiin Suo menlinnassa, Santahaminassa ja IsoMjölössä eli Isosaaressa. Myös Katajanokan Merikasarmissa oli iso vankila. Kouluissa toimi pienempiä väliaikaisia vanki asemia, kuten Liisankadun naisvankila Ruotsalai sen reaalilyseon tiloissa. Sieltä vangit siirrettiin San tahaminaan, jossa oli kesän aikana yhteensä tuhat naisvankia ja 28 lasta. Yli 600 naista tuotiin Tam misaaren vankileiriltä; heikoimmat jouduttiin kan tamaan laivasta kasarmiin. Naiset, joista suurin osa oli alle 30vuotiaita, säi lyivät hengissä. He hoitivat karjaa, sikoja ja kasvi maata sekä valmistivat ruokaa, mutta joutuivat ko kemaan myös seksuaalista hyväksikäyttöä. Vanki lassa myös synnytettiin ja saatiin keskenmenoja. Vankikuljetukset olivat keskustassa jokapäiväi nen näky. Vankeja marssitettiin työkohteisiin var sinkin Katajanokalta, heitä haettiin kuulusteluihin ja siirreltiin vankilasta toiseen. Muualta Suomesta tuotiin vankeja junalla Suomenlinnaan. Vankilajärjestelmä oli huonosti suunniteltu. Sitä hallinnoivat Suomen armeija ja suomalaiset siviilivi ranomaiset mutta mukana oli myös saksalaisia soti laita. Päälliköt vaihtuivat tiuhaan. HELSINGIN VANGIT olivat muodollisesti tutkinta vankeja. Sodan voittajat päättivät tutkia ja tuomi ta erityistuomioistuimessa jokaisen vangitsemansa henkilön. Kaikki antautuneet punakaartilaiset otet tiin sotavangeiksi, ja lisäksi punaisia etsittiin. Esi

1.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

MUSEOVIRASTO - MUSKETTI / NIILO TOIVONEN

Suomen sisällissota oli myös kirkon sisäinen sota, sillä sen kumpikin osapuoli oli saman kirkon jäseniä. Kirkosta eroamisen mahdollistava uskonnonvapauslaki astui voimaan vasta sisällissodan jälkeen vuonna 1923.

merkiksi isännöitsijät velvoitettiin lehti-ilmoituksilla ilmiantamaan taloissaan asuneet punakaartilaiset. Valtiorikostuomioistuimien perustaminen oli hidasta. Järjestelmä alkoi toimia vasta kesäkuun lopulla. Siinä vaiheessa vangit olivat odottaneet leireissä jo kaksi kuukautta, ja joka päivä olisi pitänyt syödä. Kyse oli valtavasta ihmisjoukosta; pelkästään Helsingin leireillä oli kevään ja kesän mittaan yli 17 000 punavankia. Ennen kuin valtiorikosoikeudet alkoivat toimia, vankeja ammuttiin mielivaltaisesti. Esimerkiksi Helsingissä ammuttiin 69 punavankia ilman oikeudenkäyntiä. Vartija saattoi ampua vangin pienestäkin tottelemattomuudesta. Lisäksi Helsingin keskustassa teloituksia ”tilattiin”. Yöllinen puhelinsoitto kertoi järjestyspoliisille, mistä tunnistamattomia ruumiita sai korjata pois. Tätä kutsuttiin valkoiseksi terroriksi. Yleensä päätökset vankien ampumisesta teki Viaporin linnoituksen komendantti, kenraalimajuri Gösta Theslöf. Aiemmin punaisen terrorin uhreina oli Helsingissä ja Helsingin maalaiskunnassa kuollut 90 siviiliä. VANKILEIREILLÄ KUOLI enemmän ihmisiä kuin sisällissodan 109 päivää kestäneissä taisteluissa. Kaikkiaan nälkään ja sairauksiin kuoli yli 13 500 vankia, jotka eivät koskaan ehtineet valtiorikosoikeuteen. Vangit saivat useimmiten ruuaksi laihaa keittoa, joka oli valmistettu suolatusta ja kuivatusta turskasta eli kalliokalasta. Päivän toinen ateria koostui pienestä leivänpalasta ja sillinpuolikkaasta, joka liottamattomana janotti yöllä. Leipä, jota kutsuttiin murikaksi, sisälsi selluloosaa, kaurankuoria ja pellavansiemeniä. Se sekoitti

vatsan. Vangit näkivät nälkää ja söivät leirin ympäriltä ruohot juurineen. Jossain leirissä syötiin menehtynyt hevonen ja hevosten kauratkin. Ruuasta oli kova puute koko Helsingissä. Elintarvikepula oli alkanut jo vuonna 1917, ja aliravitsemus oli yleistä. Vankeinhoitolaitos oli antanut ohjeet ruuan kalorimääristä, mutta niitä ei noudatettu. Pakkotyössä olevat vangit saivat lisäruokaa, kos-

ka muuten he eivät olisi jaksaneet tehdä työtä, ja siksi työ oli suosittua. Monet vangit anelivat kotiin lähettämissään korteissa omaisiaan tuomaan mitä tahansa ruokaa, jotta vankilassa ei tarvitsisi kuolla nälkään. Mutta omaisia kiellettiin tuomasta ruokapaketteja. Salakuljetus vartijoiden avulla oli tosin yleistä.

Sodan jälkeen punaisia teloitettiin ja syrjittiin Helsingin valtiorikosoikeudet käsittelivät vuonna 1918 yhteensä noin 12 400 vangin syytteet. Huippukausi oli keskikesällä. Kuolemantuomioita langetettiin 115, joista vain 11 pantiin täytäntöön. Suomenlinnassa teloitettiin kuitenkin myös 60 muualla tuomittua vankia. Tuomitut ammuttiin Kustaanmiekan valleja vasten. Elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomittiin Helsingissä 173 miestä ja kolme naista. Yleisin tuomio oli 1–4 vuotta kuritushuonetta. Sen sai 7 300 henkilöä. Tuomittuja armahdettiin useassa erässä, ensimmäisen

kerran lokakuun lopussa 1918. Silloin vapautettiin yli 10 000 vankia ja joulukuussa noin 6 500. Yli 600 ihmistä kuoli pian vankilasta päästyään. Teloitukset, vankeus ja nälkiinnyttäminen eivät kuitenkaan riittäneet rangaistukseksi laillista hallitusta vastaan nousseille kapinallisille. Punaisia syrjittiin ja vihattiin eikä otettu mielellään töihin. Maassa oli ainakin 20 000 täys- tai puoliorpoa, joista enemmistö punaisten jälkeläisiä. Punaleskiltä evättiin äänioikeus, jos he hakivat köyhäinavustusta. Nälkäiset lapset lähtivät kerjuulle, ja junissa liikkuvista lapsikerjäläisistä tuli iso ongelma.

Ratkaisuna punaorpoja vietiin äideiltään sijaiskoteihin ja lastenkoteihin uudelleen kasvatettaviksi. Esimerkiksi Tikkurilaan perustettiin uusi lastenkoti, joka pian siirrettiin seurakunnan omistamaan rakennukseen Rekolaan. Siellä asui 120 lasta. Yksinhuoltajaäitejä ei haluttu auttaa esimerkiksi järjestämällä päivähoitoa pienimmille työpäivän ajaksi. Katkeruutta herätti se, että valkoisten tekemiä sotarikoksia ei käsitelty missään.

Artikkelin lähteet löytyvät verkosta: www.kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki | 1.3.2018 HÄMEENLINNAN KAUPUNGINMUSEO

si. Heinäkuussa vankimäärä pienenikin nopeasti, mutta myös kuolleisuus nousi huippuunsa, 5 600 henkeen.

Valtiorikosoikeuden istunto Hämeenlinnassa, mukana juristeja, luutnantti, kansankoulunopettaja ja kauppias. Helsingin valtiorikosoikeuden osastoista ei ole säilynyt valokuvia.

Kun vankeinhoitolaitos viimein myönsi heinäkuussa, että vangit ehtivät kuolla nälkään ennen oikeudenkäyntiään, pakettikielto kumottiin – paitsi Helsingissä. Suomenlinnan vankileirin julma komentaja Carl von Wendt piti kiellon voimassa kesän loppuun asti huolimatta siitä, että lääkärit ja monet muut hänen alaisensa vetosivat ruoka-annosten suurentamisen puolesta.

Aliravittujen vankien joukossa levisivät taudit. Huono hygienia pahensi tilannetta. Kun juomavettäkin oli niukasti, peseytymään ei päässyt. Suomenlinnassa ei ollut tilaa haudata vankeja. Kuolleet vietiin Santahaminaan haudattaviksi joukkohautaan. Vankileirillä kuoltiin niin paljon, että Santahaminaan kuljetettiin proomulla arkkuja kaksi kertaa viikossa. 28.6. senaatti päätti, että ”lievemmin syyllisiä” tuli päästää mahdollisimman paljon vapaak-

PUNAKAPINALLISTEN KASVATUS oli osa vankileirien ohjelmaa. Sen tavoitteena oli ”palauttaa väärään johdetut mielet kunnioittamaan Jumalaa, rakastamaan kotia ja synnyinmaata”. Kasvatusjohtaja ja kasvatusapulaiset, joiden joukossa oli paljon teologian ylioppilaita ja kansakoulunopettajia, järjestivät rippikouluja ja lukuopetusta ja perustivat kirjastoja. Suuri osa vangeista oli parikymppisiä nuoria, ja alaikäisiäkin oli paljon. Helsingin vankileirien kasvatusjohtajana toimi pastori Johannes Kunila. Kesäkuun viimeisen viikon raportissaan Kunila kertoo, että vankeja oli 12 650, jumalanpalveluksia oli pidetty 85, sairaskäyntejä tehty 100 ja yksityiskeskusteluja käyty 200. Esitelmiä oli pidetty 20 pakanalähetyksen, uskonnonhistorian ja yhteiskuntaopin alalta. Saarnaajan tehtäviin kuului myös ”valmistaa teloitettavat vangit kuolemaan”. Kunila hoiti punavankien hautaukset Santahaminaan ja laati tunnollisena virkamiehenä sinne siunaamistaan tarkat luettelot. Myöhemmin hän lähetti vainajien kotiseurakuntiin kuolintodistukset. Nämä Kunilan paperit löytyivät vasta 2000-luvun alkupuolella Työväen arkistosta. Ne ovat olleet Suomen sotasurmaprojektin keskeistä aineistoa. Näin muisteli muuan vanki vuonna 1919: ”Kasvatus-osaston miehet ja naiset jakoivat vankeille myöskin ijän ikuisia Joululehtiä y.m. lehtiä, vankit käyttivät paperin sillin kääreenä. Oli totta ettei jaksanut lukea ei pysynyt ajatukset kasassa, kuin oli vatsa tyhjä oli pääkin tyhjä.” ■

MAINOS

Pallomaha? Näin helposti lievität vatsan turvotusta VATSAN EPÄTASAPAINO: Lähes kaikki kokevat ajoittain vatsa- ja suolistovaivoja. Vatsan turpoamiseen liittyy usein epämiellyttäviä tuntemuksia, kuten närästystä ja ilmavaivoja. Lisäksi pömppömaha on kosmeettinen haitta sekä miehille että naisille. Monessa tapauksessa ratkaisuna voi olla rasva-aineenvaihdunnan aktivoiminen. Mistä vatsan turvotus johtuu? Ajoittainen turvonnut vatsa on yleinen vaiva, mutta pitkään jatkunut turvotus saattaa alkaa haitata elämää. Tavallisesti syynä ovat hidas suolentoiminta ja harvat ulostuskerrat. Tällöin uloste kulkeutuu elimistössä haitallisen hitaasti ja paksusuoleen kerääntyessään saa aikaan käymisprosessin, jossa muodostuu erilaisia vatsaa turvottavia kaasuja. Tavallisesti turvotus ja epämiellyttävä olo pahenevat syömisen jälkeen. Mitä rasvaisempaa ruoka on, sitä hitaammin ruoansulatus toimii. Tästä voi muodostua ikävä kierre, ja nautinnollisesta ruokailuhetkestä tuleekin huonon olon aiheuttaja. Macoform tasapainottaa vatsaa Macoform sisältää muun muassa kuitupitoista latva-artisok kaa, jossa on runsaasti sappirakkoa tukevia

aineita. Latva-artisokka on myös tunnettu hyvästä vaikutuksestaan elimistön normaalille rasvaaineenvaihdunnalle, ja se edistää ruoan kulkeutumista vatsan ja suoliston läpi. Macoformin sisältämä voikukka puolestaan edesauttaa pH-tasapainon ylläpitämistä ja vatsan normaalia toimintaa. Miten pallomaha syntyy? Turvotuksen kannalta pahimpia ovat nopeat hiilihydraatit: vaalea leipä, leivonnaiset, perunat ja riisi – sokerista puhumattakaan. Ne toimivat polttoaineen tavoin suolen käymisprosessissa. Lisäksi ne nostavat verensokeria nopeasti, ja ovat varsin yleinen syy vatsan seudulle tiukasti kertyvälle rasvalle. Kiihdytä rasva-aineenvaihduntaa Vatsavaivojen helpottamiseksi tulisi ruoansulatuksen toimia hyvin.

ONKO TUTTUA? Vatsasi on aamulla litteä, ja olosi tuntuu erinomaiselta, mutta päivän aikana syötyjen aterioiden myötä vatsasi turpoaa, ja olosi alkaa tuntua epämiellyttävän pinkeältä.

Nykypäivän elämäntyylin vaikutuksesta vatsa saattaa kaivata apua etenkin rasvan hajottamisessa, sillä muuten rasva hidastaa ruoan kulkua vatsassa ja suolistossa. Macoform on luonnollinen tuki vatsan ja suoliston hyvinvointiin. Macoform-tablettien sisältämät ainesosat edistävät vatsan tervettä tasapainoa, aktivoivat rasvaaineenvaihduntaa sekä lievittävät vatsan kurinaa ja turvotusta.

TERVE JA HYVINVOIVA VATSA Näytätkö raskaana olevalta, vaikka et sitä ole? Silloin tiedät, miten hankalaa huonon ruoansulatuksen ja turvonneen vatsan kanssa eläminen on. Macoform edistää rasvan hajoamista suolistossa ja vähentää näin turvonneeseen, kurisevaan ja levottomaan vatsaan liittyviä epämiellyttäviä tuntemuksia. Macoform-valmisteella on laaja vaikutus, ja sen ainesosat tukevat monipuolisesti vatsan hyvinvointia ja hyvää ruoansulatusta.

”Sain vihdoinkin turvonneen vatsani kuriin” Anette koki monen vuoden ajan epämukavaa turvotuksen tunnetta ja painetta vatsassaan. Macoform-ravintolisän luonnolliset kasviuutteet alkoivat lievittää vatsavaivoja, eikä vatsan turvotus enää rajoittanut Anetten elämää. – Tuntui usein siltä, kuin vatsassani olisi jalkapallo. Mahani turposi niin suureksi, että näytin siltä kuin olisin raskaana, Anette kertoo. – Jotkut päivät olivat pahempia kuin toiset. Muistan hyvin ne vuodet jolloin työskentelin supermarkettiketjun johtajana. Väsymys, joka aiheutui vatsan paisumisesta oli aivan tyrmäävää, mutta kiireen ja kovan työpaineen takia en voinut vain asettua hetkeksi makuulle. Lopulta Anette päätti tehdä elämänmuutoksen. Hän irtisanoi itsensä stressaavasta johtajan työstä ja opiskeli itsenäiseksi psykoterapeutiksi. Kohti stressittömämpää elämää – Arkipäivistäni tuli rauhallisempia, kun sain itse päättää työajoista. Stressitasoni laski no-

MAINOS

peasti, mutta vatsani pöhötti yhtä pahasti kuin aiem minkin. – Minun täytyi ostaa numeroa suuremmat housut, muuten en pystynyt pitämään niitä ylläni koko päivää. – Vatsan oikuttelun takia en pystynyt osallistumaan moniin sosiaalisiin tilaisuuksiin töitteni ohella. Vatsani turpoaminen oli minulle liian kiusallista, sillä seuraukset saattoivat olla arvaamattomia. Minulla ei yksinkertaisesti ollut siihen enää energiaa, Anette kertoo. Macoform-tabletti joka päivä – Olin kokeillut lähes kaikkea tavallisista kotikonsteista erilaisiin luontais tuotekaupoista saataviin tuotteisiin. Ätini neuvoi minua viimein kokeilemaan Macoform-tabletteja ja se osoittautui minulle aivan oikeaksi ratkaisuksi. Vatsani turvotus väheni, ja nyt Macoform-tableteista on tullut vakituinen osa aamurituaalejani. – Nykyään en enää ajattele vatsaani ongelmana. Se on vain kehoni luonnollinen osa, joka aiemmin vaikeutti osallistumistani sosiaalisiin aktiviteetteihin, Anette kertoo. – Elämässäni tapahtui positiivinen käänne sen jälkeen, kun aloitin Macoform-tablettien käytön, Anette toteaa hymyillen.

MACOFORM AUTTAA: 4 vähentämään vatsassa olevan kaasun määrää 4 tasapainottamaan suoliston bakteeriflooraa 4 lievittämään vatsan turvotusta 4 rauhoittamaan vatsaa 4 tehostamaan rasva-aineenvaihduntaa 4 saamaan tasapainoisen ja miellyttävän tunteen vatsassa

Minun ei enää tarvitse huomioida niin tarkasti mitä syön. Vatsani kestää paremmin sen, mitä normaalin vatsan tuleekin kestää, Anette kertoo.

TILAA MACOFORM PUOLEEN HINTAAN! Tilaa Macoform jakelupalveluna. Saat ensimmäisen pakkauksen puoleen hintaan! Nyt vain 14,95 €

+ toimituskulut 4,95 €

(60 tablettia)

TILAA: SOITA: 020 741 4220 Ma-To: 8-16, Pe: 8-14.30

www.wellvita.fi Ei sitoutumisaikaa. Maksu aina laskulla.

Hirsalantie 11 02420 Jorvas Ravintolisän on tarkoitus täydentää normaalia ruokavaliota. Sairauteen liittyy useita riskitekijöitä, eikä yhden tekijän muuttamisesta välttämättä ole hyötyä.

MAINOS

Kirkko ja kaupunki | 1.3.2018

Kuka?

Seppo Simola syntyi vuonna 1954 Helsingissä. Hän on koulutukseltaan viestinnän opinnot kesken jättänyt teologian kandidaatti ja juuri eläkkeelle jäänyt viestintäjohtaja, päätoimittaja ja pastori.

Mitä?

Simola on saanut päätoimittajien Julius-palkinnon, Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon, Setan Asiallisen tiedon omena -palkinnon sekä mainonnan ja markkinoinnin palkintoja.

Motto

Parempi katua sitä, mitä on tehnyt kuin sitä, mitä on jättänyt tekemättä.

1.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

Vastarannan ruutana Pastori ja päätoimittaja Seppo Simola aikoo tissutella ja vaeltaa, kunnes pääsee sammakoiden orgioihin. – Jatketaan elämää, mutta ei työelämää, Simola sanoo.

TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

eppo Simola hykertelee. Nauru ravistelee Maunulan ulkoilumajaa ympäröivää talvi-idylliä. Naurua edeltää kuolemanvakava tarina Simolan elämästä. – 1950-luvun lopulla Maunulan uurnalehdon paikalla oli hevoshaka, josta haimme äidin kanssa ruusupensaille lantaa. Pikkupoikia varoitettiin ankarasti haan keskellä olevasta lammesta, josta isommat pojat onkivat ruutanoita. Pari vuotta sitten haastattelin uurnalehdon ylipuutarhuria. Hän kertoi, että lapsuuteni lammen ruutanakanta voi mainiosti ja että sammakot pitävät keväisin lammessa niin kovaäänisiä orgioita, että kurnutus kuuluu pitkälle. Silloin päätin, että kun kuolen, minut haudataan täynnä elämää olevan lammen viereen. Ennen sammakoiden seuraan liittymistä Simola ehtii vaipua muistoihin. – Tuonne toin kaikki tyttöystäväni kävelylle. Vähän keväämmällä toki, silloin on romanttisempaa. Eläkkeellä Simolan tavoitteena on vaeltaa tuttuja metsäteitä pidemmälle. Neljästäkymmenestä Suomen kansallispuistosta on suorittamatta puolet. – Tavoitteena on käydä kaikissa. Jos kuolen aikaisemmin, se jää kyllä harmittamaan. Kansallispuistot ovat kauniita paikkoja. Missä muualla ihmisen on muka parempi olla kuin luonnon keskellä? Uskollinen Akka-teltta on kulkenut mukana miehen kaikilla retkillä. Erämaassa on oltu myös lasten kanssa, ja suunnitteilla on reissuja lastenlasten kanssa. Ennen kansallispuisto-urakkaa Simola aikoo ”tissutella ja ravustaa”. Ravustaminen on intohimo, mutta ei ruoan vaan saalistusvietin ja syömisen sosiaalisuuden takia. Kun seuramies on yksin, hän lukee. Tavoitteellisesti. – Yhdessä vaiheessa luin valikoiden a:sta k:hon yhden kirjan maailmankirjallisuuden ja yhden kotimaisten kirjailijoiden tuotannosta. Osasin aikanaan myös lasketella ulkoa tunnin Kalevalaa sekä Vuori saarnan. INNOSTUS PAPIKSI ei ollut Seppo Simolalle kodin perua, sillä vanhempien arvomaailmassa isänmaa voitti uskonnon. Konservatiivisessa kodissa äiti hoiti lapset ja juristi-isä työskenteli kunnallishallinnon virkamiehenä. Yllättäen perheen kummastakin pojasta tuli pappeja. Hengellisyys oli omalla tavallaan läsnä jo Simolan lapsuudessa, vaikka sitä ei kotona tuotu mitenkään esiin. Usko vahvistui vuosien varrella. – En minä tullut uskoon, vaan usko tuli minuun. Minulla ei ollut riparilla eikä seurakuntanuorissa isoja uskonnollisia kokemuksia, jäin vain jotenkin luontevasti Oulunkylän seurakunnan nuorisotoimintaan pyörimään. Lukion aikainen tiukka usko avartui, kun nuorukainen opiskeli Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Ehdottomuus karisi, ja uskoa oppi katsomaan laajemmasta näkökulmista. Nuoriso- ja rippikoulupappeus Malmin seurakunnassa oli kutsumus. – Tykkäsin olla nuorten kanssa, ja he viihtyivät minun kanssani. Minulla on niistä ajoista sananmukaisesti lämpimiä muistoja, kuten siitä, kun Tiili-

kanojan saunassa lauloimme poikien kanssa niin, että seinät paukkuivat. Kiireisimpinä kesinä Simola veti kuusi leiriä. Samojen kysymysten toistuessa 12 vuoden ajan hänestä alkoi tuntua, että on aika jatkaa matkaa. – Olin ihan mielelläni seurakunnan perustyössä ihmisten rinnalla ristiäisissä ja hautajaisissa, mutta vähitellen turhauduin siihen, kun jouduin miettimään, tuleeko sunnuntain jumalanpalvelukseen viisi vai kuusi pappaa ja mammaa. Jätettyään seurakuntapapin työn Simola jatkoi Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa kesken jääneitä viestinnän opintojaan ja pyrki seurakuntayhtymän tiedottajaksi. Elettiin 1990-luvun alun lamaa, ja säästöjen iskettyä noviisi nostettiin Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittajaksi. – Päätoimittajuudestani voidaan syyttää lamaa. Kun minä nyt lähden, viimeinen 1990-luvun synkkä varjo häipyy seurakuntayhtymän yltä, Simola virnuilee.

”

Olen minä pohjimmiltani aika herkkä poika, mutta munaton en ole. PÄÄTOIMITTAJAN HOMMA ei ole päivä- eikä vuorotyötä. – Se vaatii jatkuvaa asioiden seuraamista: istumista, sohvalla makaamista, ihmisten kanssa keskustelemista ja lukemista. Lehden tekeminen ei ole sooloilua, Seppo Simola huomauttaa. – Mukana on toimitus, seurakunnan yhteisö ja se, mitä olen nähnyt, kuullut ja ihmisten kanssa puhunut. Ja arvot, joihin olen uskonut ja joita olen pitänyt oikeina. Arvojen ja puurtamisen pohjalta kehittyi Kirkko ja kaupunki -lehden journalistinen linja, jonka mukaan lehti antaa lukijalle aineksia elämänkatsomukselliseen, uskonnolliseen ja eettiseen pohdintaan. Suuret sanat palauttavat poikamaisen virneen Simolan kasvoille. – Olen varmasti Suomen kirkon eniten iltapäivälehtiä lukeva ihminen! Liberaalilta lehteriltä on kajahtanut lööppimateriaalia täsmällisin väliajoin, etenkin silloin, kun Simola on pureskellut kirkon asioita räväköissä pääkirjoituksissaan. Hän on sanonut, että Aito avioliitto -liikkeen vetäjien kaltaiset ”uskovaiset" ovat pilanneet kristinuskon maineen. Ahdasmieliselle uskovaisuudelle vinoilu ei ole miellyttänyt kaikkia. Monet ovat ottaneet Simolan tikkatauluksi. – Silloin tällöin kovaan pyöritykseen joutuminen on tuntunut vatsassa. Se on mennyt joskus kuralle. Silloin minua on auttanut tunturin laella seisominen. Siellä ei tarvitse huolehtia muusta kuin ruoasta ja lämpimästä vaatetuksesta. Vihapuheelta on suojellut ja sitä on auttanut kestämään myös työtovereiden, esimiesten ja työnantajan päättäjien tuki.

Riitelijän ja rääväsuun vastapainoksi Simolan sisällä asuu kirjoittaja ja kauniisti puhuva saarnaaja, jonka syvällisyys resonoi kirkkokansan sielussa. – Olen minä pohjimmiltani aika herkkä poika, mutta munaton en ole. Olen mieluummin riitelijä kuin sellainen, jonka mielestä venettä ei saa keikuttaa. Edistystä kun ei ole ilman liikettä. SEPPO SIMOLA on keikuttanut venettä ja eteenpäin on menty. – Jokaisella sukupolvella on oma tasa-arvoasiansa ajettavanaan. Muistan, miten helvetillinen haloo syntyi, kun kirjoitin ensimmäisen kerran joskus 1990-luvun puolivälissä, että homoavioliitot pitää hyväksyä. 25 vuoden aikana kirkossa on tapahtunut valtavan suuri muutos suhteessa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemaan. Sama muutos on nähtävissä arkkipiispan vaalissa, jossa konservatiivien ja liberaalien välinen taistelu on melkein tasan. – Siitä huolimatta konservatiiveilla on kirkossa määräänsä isompi valta. Kirkollisena viestijänä Simola on edistänyt matalan kynnyksen avaraa kristillisyyttä erotuksena pienten piirien ja suurten vaatimusten ahdasmielisestä uskonnollisuudesta. – Kirkossa on se vika, että sanoma kytketään joihinkin tietyllä tavalla sanottuihin sanoihin, jotka eivät elä kaikille vaan synnyttävät torjuntaa. Tämän vuoksi esimerkiksi musiikki on kirkossa niin suosittua. Sitä kuunnellessa voi tuntea pyhyyttä ja ehkä katsoa johonkin korkeammalle ilman älyllisiä vaatimuksia. Siitä, mistä ei voi puhua, täytyy laulaa! Simola sanoo, että uskoa ei kannata tyrkyttää urbaanissa ympäristössä elävälle korkeasti koulutetulle kansanosalle. – Ihmiset prosessoivat asioita itse. Kaikilla ei ole perinteiseen kristilliseen sanastoon liittyvää uskoa, mutta he saattavat saada ravintoa uskolleen ja toivolleen esimerkiksi hiljaisuudesta ja taiteesta. – Kampin hiljaisuuden kappeliin voi mennä, eikä kukaan vaadi menijältä mitään. Jos apua tarvitaan, niin kappelissa on työntekijöitä, jotka auttavat henkisissä ja taloudellisissa ongelmissa. Kauppakeskuksissa on erilaisia kappeleita. Myös tavalliset kirkot palvelevat ihan samaa tarkoitusta, mutta niissä ei aina ole tarjolla läsnäoloa. Läsnäolo on tärkeää. Neljännesvuosisadan aikana myös kirkon paikka kaupungissa on muuttunut. – Tuomiokirkko tököttää Senaatintorilla vallan symbolina, mutta kirkolla ei ole enää sellaista asemaa, että se voisi sanella, mikä on oikein ja mikä väärin. Kirkko on keskustelija muiden joukossa. Helsingissä kirkon aseman heikentyminen näkyy myös kasteen ja häiden kaltaisten kristillisten perinteiden kyseenalaistamisena. Vaikka muun muassa new age -uskomukset ovat vallanneet kirkolta rituaaleja, Simola muistuttaa, että kirkko ei ole turha. – Asioita voidaan tehdä ajanmukaisilla tavoilla. Eikä synkkyys välttämättä kuulu kristinuskoon, vaikka joskus voi näyttää siltä, että aate on brändätty mustilla vaatteilla. Ihmisen rinnalla voi kulkea vaikeissakin elämänvaiheissa hymyn ja rohkaisun, jopa huumorin avulla, Simola sanoo. – Ja tuoda ilon hetkiin sen erityisen näkökulman, että ehkä kaikki ei olekaan vain näkyvää todellisuutta, vaan ehkä tässä on joku isompi juju. ■

. littäjä kravä sanat o u v in rvo ntennetu aat a on tu ialan parh n asiantu a v r u a t n a im r n in Vuok tkitusti to henkilöku destä ku vyy a tu ta, Se sa ttavuudes telun näky in. e it ak t t o o s niin lu ksesta, ilm aspalvelu k ia mu as

Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi?

Haluatko myydä asuntosi kätevästi?

Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti!

Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti.

Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon.

Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat.

Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi.

Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20!

p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi

p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi

2017

-tutkim

dun v

kiseu

upun

a *Pääk

jät älittä okrav

HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU

Ilmalankuja 2, HKI

1.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

– Viime aikoina olen pohtinut, mikä elämässä on arvokasta ja mihin kannattaa käyttää vähä aikansa, Pihla Viitala sanoo.

un roolihahmona on hiljattain leskeksi jäänyt rikosetsivä, riittää näyttelijälle haastetta. Pihla Viitala valmistautui rooliinsa Sofia Karppina muun muassa tutustumalla Helsingin poliisin murharyhmän työhön. – On kiinnostavaa, että suurin osa murharyhmän työntekijöistä on naisia. Monelle heistä se on kutsumusammatti, johon he ovat halunneet nuoresta lähtien, Viitala kertoo. – He joutuvat kohtaamaan hirveitä asioita. Niistä on vaikea ravistella itsensä irti, mutta kuulemma paras keino tilanteiden purkamiseen on mennä työkavereiden kanssa tuopille. Näyttelijälle Karppi-rikosdraamasarjan tekemisessä vaativimmilta tuntuivat hyiset talviolosuhteet: kuvauksissa joutui olemaan keskellä yötä ilman pipoa ja hanskoja. Viitala hymähtää, että suomalaisilla näyttelijöillä on oltava tällaisissa asioissa korkea sietokyky. – Hurjin tilanne varmaan oli se, kun piti kiivetä kylmässä viimassa korkealle nosturiin. Olen vähän yllytyshullu, ja tajusin vasta jälkikäteen, miten siinä olisi voinut käydä. HELSINKIIN SIJOITTUVAN 12-osaisen tv-sarjan ovat käsikirjoittaneet Jari Olavi Rantala, Kirsi Porkka ja Rike Jokela, joka on myös ohjannut sarjan. Karpin tapahtumat alkavat rannalle haudatusta naisen ruumiista, ja rikostutkinnan edetessä mukaan tulee kiinnostavia yhteiskunnallisia kytköksiä. Saksalaisena osatuotantona toteutettu Karppi nähdään ulkomailla nimellä Deadwind. Pihla Viitalan mielestä sarjassa on samoja sävyjä kuin viime vuosina maailmalla tunnetuksi tulleessa pohjoismaisessa rikossarjatyypissä

Vaikea suru Pihla Viitala näyttelee tv-sarjassa rikosetsivää, joka kohtaa työssään kuolemaa, mutta ei osaa käsitellä omaa menetystään. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

nordic noirissa. Hänestä Karppi on kuitenkin draamallisempi: siinä keskitytään enemmän henkilöhahmoihin ja heidän historiaansa. Sofia Karpin työparia Sakari Nurmea näyttelee Lauri Tilkanen. Viitala kuvaa Sofiaa yksinäiseksi kahden lapsen yksinhuoltajaksi, joka huolimatta työstään kuoleman parissa ei osaa käsitellä miehensä poismenon aiheuttamaa surua. Näyttelijä toteaa olleensa onnekas, koska hänen elämässään ei ole vielä ollut suurempia tragedioita. Nyt hän tosin on joutunut uuteen tilanteeseen, sillä hänen läheinen ystävänsä on sairastunut vakavasti. – Viime aikoina olen pohtinut, miten lyhyen ajan olemme täällä, mikä elämässä on arvokasta ja mihin kannattaa käyttää vähä aikansa. VAATIVIA ROOLEJA Pihla Viitala on tehnyt aiemminkin. Hänen merkittävimpiin rooleihinsa kuuluu Aku Louhimiehen vuonna 2008 ohjaaman Käsky-elokuvan Miina Malin, sisällissodan punainen naisvanki.

– Aloitin heti rankimmasta päästä, sillä se on raskain rooli mitä minulla on ollut. Ihmettelin silloin, onko elokuvan tekeminen aina tällaista horroria. Viitalan mielestä elokuvissa ja tvsarjoissa täytyy käsitellä myös vaikeita ja rankkoja asioita, koska taiteen tehtävänä on peilata todellisuutta eri tavoin.

”

Itsesuojelu vaistoni on kasvanut äitiyden myötä. – Taidekokemus voi synnyttää katsojassa hänelle tärkeän tunnereaktion. Taiteen pitää myös haastaa, tuoda esiin erilaisia arvomaailmoja. Toki

viihdettäkin tarvitaan, mutta ei kaikki voi olla hilipatipippaa. – Elokuva on itselleni erityisen tärkeä taidemuoto. Kun jokin elokuva saa minut pohtimaan asioita ja jopa ahdistumaan, se on saavuttanut jotain. Viimeksi Viitala katsoi tyttärensä kanssa Charlie Chaplinin Chaplinin pojan, ja se sai hänet vuoroin nauramaan, vuoroin itkemään. – Siihen elokuvaan sisältyy elämän koko kirjo. Minusta tragikomedia on hieno laji, sillä eihän mikään ole täysin yksiselitteistä. PIHLA VIITALA on työskennellyt paljon ulkomailla, Norjassa, Islannissa, Italiassa, Kreikassa ja Yhdysvalloissa. Niissä on tullut vastaan haastavia tilanteita. Esimerkiksi Islannissa hän joutui uimaan meressä miekkavalaiden ja haiden keskellä. – Uskallan jo nykyään sanoa ei, jos tunnen, että johonkin tilanteeseen tarvitaan stunttia. Itsesuojeluvaistoni on kasvanut äitiyden myötä, Viitala sanoo. Hän kiistää, että olisi koskaan lähtenyt ulkomaille maailmanvalloitusaikeissa, kuten mediassa on annettu ymmärtää. – Esimerkiksi New York on ihana kaupunki, mutta en voisi kuvitella jääväni sinne, koska pidän niin paljon Euroopasta. Viitala tekee parhaillaan kahta rikossarjaa. Toinen niistä on norjalainen Killer Street ja toinen suomalaissaksalainen Arctic Circle. – Nautin työstäni, mutta en silti halua vain näytellä, keskittyä yhden asian puskemiseen. Elämässä voi tehdä paljon muutakin, hän sanoo arvoituksellisesti. ■ Karppi-rikosdraamasarja Yle TV2:ssa ja Yle Areenassa 14.3. alkaen.

10 B

Kirkko ja kaupunki | 1.3.2018

Osa 4

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka

Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Ville Ranta

MATTI HAGELBERG

1.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kuoronjohtaja ja suosittu taustalaulaja Hanna-Maria Helenius, 45, on helsinkiläinen muusikko. Hän on valmistunut Pop & Jazz Konservatoriosta ja opiskellut myös kasvatustieteitä. Helenius on perustanut Higher Ground Vocals -kuoron ja TriSis-trion, joiden myötä hän ollut mukana esimerkiksi SuomiLOVE ja Tähdet, tähdet -ohjelmissa. Hän on laulanut taustoja kymmenille huippuartisteille. Heitä ovat muun muassa Cheek, Kaija Koo, Erin, Suvi Teräsniska, Jari Sillanpää ja Antti Tuisku. Hän laulaa myös kaikilla Vain Elämää -levyillä. Lisäksi Helenius on tehnyt kolme sooloalbumia. Higher Ground Vocals -kuoro juhlii kymmenvuotista taivaltaan juhlakonsertilla Aleksanterin teatterissa torstaina 8.3. kello 19.

Hanna-Maria Heleniuksen laulua on kuullut lähes jokainen suomalainen, niin suosittu taustalaulaja Higher Ground -gospelkuoron johtajasta on tullut.

Gospel vapauttaa äänen ja sielun Hanna-Maria Helenius kokee, että vain gospelia laulaessaan hän voi olla täysin oma itsensä. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

yväskyläläisessä helluntaiseurakunnassa soitettiin kitaraa ja laulettiin 1970-luvulla. Sanoitukset olivat voimakkaita – oli tärkeää mainita usein Jeesus ja Jeesuksen veri. Helluntailaisessa perheessä kasvanut Hanna-Maria Helenius aloitti pianonsoiton, laulamisen ja esiintymisen jo alle kouluikäisenä. Sitten hän löysi enonsa kautta amerikkalaisen mustan gospelin, joka pohjautuu afroamerikkalaiseen musiikkiperintöön. Lukioiässä, ollessaan au pairina New Yorkissa, Helenius pääsi lopulta kuulemaan ihailemaansa musiikkia livenä. Hän sai myös laulaa yhden seurakunnan kuoron kanssa ja omaksua sitä tapaa laulaa ja olla. Kokemus oli järisyttävä. Tuntui, kuin jokin tyhjä paikka hänessä olisi täyttynyt. HANNA-MARIA HELENIUS opiskeli muusikoksi, perusti Kairos-kuoron Helsingin Saalem-seura-

lauletaan Jumalalle ja Jumalasta, on tehtävä parasta. GOSPEL ON Hanna-Maria Heleniukselle kaikista tärkeintä ja vaikeinta musiikkia. Se on vaikeaa äänellisesti, tekstillisesti ja soundillisesti. Siinä ollaan asioiden ytimessä. Se ei ole yhden naisen show, vaan jotakin, mitä tehdään yhdessä. Helenius uskoo, että jokaisessa meissä on tukahdetuttua huutoa, jonka ytimessä on usein kysymys siitä, kelpaanko. Hänellä tuo huuto purkautuu laulamisen kautta. Vain gospelia laulaessaan Helenius kokee saavansa olla vapaasti sellainen kuin on. Heleniukselle usko on aina ollut hänen, Jeesuksen ja Jumalan välinen asia, ei sidoksissa yhteisöön tai toisiin ihmisiin. Kun hän laulaa gospelia, hän laulaa yhtä paljon itselleen, Jumalalle ja toisille. Usein hän näkee, kuinka jokin kappale koskettaa jotakin kuulijaa aivan erityisellä tavalla. Onko se silloin musiikin voimaa vai Pyhän Hengen työtä, sitä on vaikea sanoa. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

Paras aika ikinä

YKSI LAPSUUTENI pyhäkoululauluista alkoi sanoilla ”Älä silmä pieni katso mitä vain”. En ymmärtänyt. Miten kukaan voi kulkea silmät kiinni? Inhosin laulua muutenkin. Nykyisin olen valmis tarkistamaan kantaani. Nimittäin se, mitä juutumme tuijottamaan, vaikuttaa näkemykseemme siitä, millainen maailma on. Esimerkiksi että maailma on paha. Ihminen on paha. Tulevaisuus on paha. Näinhän olemme luterilaisittain tottuneet katselemaan. Sitten näemme pahuutta kaikkialla. Varsinkin uuJeesus, pahan tisissa. Sotia, raiskauksia, väkivalvallan voittaja taa ja petosta.

4.3.

kuntaan ja toimi musiikkipastorina Vantaalla. Niissä ympyröissä musiikki oli tärkeää, mutta soittajien ja laulajien rooli oli ennen kaikkea palvelutehtävä, jossa ei ollut tarkoitus erottua persoonallaan tai kasvaa artistiksi. Ajatus artistiudesta tuntuu vaikealta yhä, vaikka Helenius on tehnyt omiakin levyjä. Toisaalta taustasta on hyötyä: laulaessaan taustoja suosituille artisteille Helenius ajattelee olevansa eräänlaisessa palvelutehtävässä, jossa hänen roolinsa on saada joku muu kuulostamaan mahdollisimman hyvältä. Heleniuksen mielestä ei ole tarpeellista vetää rajaa hengellisen ja maallisen musiikin välille. Sen sijaan hän on sitä mieltä, että kaikki hengellinen musiikki ei ole gospelia. Juurilleen uskollista gospelia, sellaista mitä voisi kuulla vaikka Harlemissa, lauletaan Heleniuksen johtamassa ja perustamassa Higher Ground Vocals -kuorossa. Kuoronjohtajana Helenius on vaativa. On pysyttävä genressä, oltava aito ja laulettava niin, että tuntuu. Kun

Ennen oli paremmin, ja maailma kulkee vääjäämättä kohti pahuuden voittoa. Niinkö? Steven Pinker, evoluutiopsykologiaan erikoistunut Harvardin professori, kutsuu tätä kognitiiviseksi illuusioksi. Uutiset tuovat väkivallan olohuoneisiimme, ja maailma näyttää turvattomammalta kuin se oikeasti on. Tilastot puhuvat maailman jatkuvan parantumisen puolesta. Euroopassa kuolee vuosittain seitsemän kertaa enemmän ihmisiä flunssaan kuin väkivaltaan. Keskiajan Euroopassa ihmisiä murhattiin 40 kertaa enemmän kuin nykyään. Historian tuhoisimmat sodat ja kansanmur-

hat on käyty paljon ennen viimeisiä maailmansotia. Nyt on historian toistaiseksi turvallisin aika. Ensi sunnuntain teema on Jeesus, pahan vallan voittaja. Hän

opetti mielenmuutoksen mahdollisuutta. Mitäpä jos maailma onkin hyvä ja ihminen perisynnin sijasta peri-siunattu? OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 1.3.2018

Gurun opissa Ohjaajana Isä Poemen Samaan aikaan, kun kristinusko oli 300-luvulla saamassa Rooman valtakunnassa tunnustetun ja virallisen aseman, osa kristityistä lähti erämaihin etsimään itseään ja Jumalaa. Egyptin erämaahan syntyi Sketis-niminen munkkien yhteisö, johon myös Poemen 380-luvulla liittyi. Sketiksen yhteisö on yksi kuuluisimmista kristillisistä erämaayhteisöistä. Sen nimi merkitsee paikkaa, jossa sydän punnitaan. Kun rosvojoukot hyökkäsivät Sketikseen ja tuhosivat sen, Poemen perusti uuden yhteisön Niilin varrelle Terenuthikseen. Siellä alettiin hänen johdollaan koota erämaaisien opetuksia. Niistä yli kaksi sataa on Poimenin omia tai hänen nimiinsä laitettuja. Erämaassa asuessaankin Poemen piti yhteyttä sukulaisiinsa, ja muun muassa hänen äitinsä kerrotaan käyneen hänen luonaan. Poemen kuoli vuonna 449.

Aloita siitä, mikä sinua itseäsi vaivaa Munkki Poemen pohti paljon sitä, miten voisi oppia elämään toisten kanssa loukkaantumatta heihin. TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

SANOILLA VOI siunata ja niillä voi kirota. Sanoilla voi avata oven tai paiskata sen kiinni. Yksi paha sana myrkyttää hyvän ilmapiirin. Hyvä sana oikeassa paikassa voi katkaista pahan kierteen. Munkkiyhteisössä elänyt isä Poe men tiesi, mikä voima sanoilla on. Jos ihminen muistaisi, että hän on vastuussa sanoistaan, hän oppisi vaikenemaan ja kuuntelemaan, Poemen muistutti. Poemen on yksi tunnetuimmista Egyptin autiomaassa 300–400-luvuilla eläneistä erämaaisistä. Suuri osa erämaaisien viisauksista on peräisin häneltä tai kulkee hänen nimissään.

sielunsa hädässä ja halusi puhua toiveistaan, tarpeistaan, haluistaan tai tavoistaan, hän otti tulijan iloisesti vastaan. Poemenin mielestä on tärkeää kuunnella, mitä itselle ja toiselle kuuluu. Kun joku munkeista tuli hänen luokseen, hän halusi kääntää keskustelun koskemaan sitä, mitä toisen sydämellä oli ja mikä häntä vaivasi. Usein se oli jonkun toisen munkin sana tai teko, joka oli jäänyt kalvamaan mieltä. Tai se oli joku sana, jonka tulija oli itse päästänyt suustaan, tai teko, jonka hän oli itse tehnyt toiselle ja joka oli jäänyt vaivaamaan.

ISÄ POEMEN koki olevansa enemmän kotonaan maanläheisissä kuin taivaallisissa asioissa. ”Hengellisistä asioista minä en tiedä”, hän saattoi puuskahtaa. Jos joku tuli hänen luokseen ja halusi esitellä omaa tietämystään uskonasioista, hän vaikeni tyystin – olipa vieras, miten arvostettu tahansa. Mutta jos joku tuli hänen luokseen

IHMISEN HEIKKOUKSIA isä Poemen ymmärsi hyvin, ja hän suhtautui niihin kärsivällisesti. Hän oli huomannut, että läheskään aina ihminen ei kykene hallitsemaan sitä, mitä mielessä myllertää ja mitä suustaan ulos päästää. ”Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu”, sanoi Jeesus. Tämä lause mie-

Valitse oma mietiskelylauseesi Kun ihmiset tulivat kysymään erämaaisiltä neuvoa, he antoivat yleensä vastaukseksi lyhyen ohjeen tai mietelmän. Mikä seuraavista isä Poemenin viisauksista puhuttelee sinua juuri nyt? Ole hiljaa, äläkä aina vertaa itseäsi toisiin. Jos vaikenet, sinulla on rauha, missä ikinä elät. Älä pidä niin tarkkaa lukua itsestäsi, niin sinulla on rauha, missä ikinä olet. Kun näet jonkun tekevän syntiä, mene hänen luokseen nuhtelematta häntä. Kevennä vähän vanhurskauttasi, niin saat levon vähiksi päiviksesi. Voit myös kirjoittaa oman mietelmäsi tai elämänohjeesi ja mietiskellä sitä.

lessään Poemen sanoi usein oppilailleen: ”Opeta suusi sanomaan se, mitä on sydämelläsi.” Aloita siitä, mikä sinua vaivaa. Älä aloita siitä, mitä vikoja toisessa ihmisessä on tai mitä vikaa olosuhteissa on. Itse hän näki paljon vaivaa, että oppisi olemaan tuomitsematta toisia. Hänestä kerrotaan, että ennen kuin hän lähti viikoittaiseen kokoukseen toisten munkkien kanssa, hän istui tunnin hiljaa yksinään ja tutki ajatuksiaan. Sitten hän oli valmis kohtaamaan toiset ilman arvostelun henkeä. PAITSI TAIPUMUKSEMME tuomita muita isä Poemen tunsi hyvin myös halumme vaatia muita katumaan ja tekemään parannusta virheistään. Katumusta ei voi kuitenkaan vaatia toisilta, vaan ainoastaan itseltään. Poemen muistutti, että on parempi itkeä omia kuin toisen syntejä. Silloin ei ole myöskään niin kärkäs oikomaan toisia. ”Jos ihminen moittii itseään, hän on turvassa kaikin puolin,” Poemen sanoi. Outo lause tässä ajassa. ■

MENOT 1. – 15.3.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu su 4.3. klo 10, Lahtinen, Silin, Mönttinen. Kirkkokahvit. Messu su 11.3. klo 10, Lappalainen, Muroma-Nikunen, Varho, Psalmilaulajat. Sisällissodan muistojumalanpalvelus. Kirkkokahvit. Käynti ja seppeleenlasku punaisten haudalla Pohjois-Haagassa. Pienten kirkko la 17.3. klo 15, Muroma-Nikunen. Laulua, leikkejä, köröttelyä. Kummit ja mummit myös tervetuloa. Kirkkokahvit ja soseet. Arkiehtoollinen ke 7.3. klo 15, palvelukeskuksessa, Hopeatie 14, Kolari, Mönttinen. Laudes ma klo 7.30, Silin.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

1.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

3.3.

Raamattuluento: Valoa ja pimeyttä klo 13–17, Tapio Kiviranta ja Jukka Niemelä SLEY:stä puhuvat Meilahden seurakuntasalissa, Pihlajatie 16.

8.3.

Teematorstai Huopalahden kirkolla, Vespertie 12. Vieraana TT Eija Köntti: Naispappeja 30 vuotta. Lounas (6 e) klo 12.30, ohjelma noin klo 13.

8.3.

Usko tai älä -ilta klo 18 Pajamäen seurakuntakodilla, Pajamäentie 14. Taviksen puheenvuoro ”Miksi minä olen kristitty ja haluan kuulua kirkkoon”.

TAPAHTUMIA Toivon tiistai 6.3. klo 18. Jeesus, pahan vallan voittaja, puhujana Teuvo V. Riikonen. Sanaa, rukousta, hengellistä musiikkia. Lähde-kuoro, tarjoilua, lastenhoito järjestetty. Viuluntaitajat – isoja teoksia tunteella ja taidolla. Konsertti to 1.3. klo 19, Luhmon viulistit. Lastenlaulukonsertti ke 7.3. klo 18, Luhmo. Iltamusiikki to 8.3. klo 18.30, Santeri Rautiainen, kitara. Bach – Britten. Vapaa pääsy. Konsertti to 15.3. klo 19, Luhmon opettajat. Teematorstai klo 12.30–14.30. Lounas 6 e, ohjelma n. klo 13. 1.3. Kalevala, Joukko Tikkanen. 8.3. Naisia pappeina Suomessa 30 vuotta, TT Eija Köntti. 15.3. Kulttuurikotien palvelija, Enni Mustosen kirjat, Kaarina Johansson. Kello5tee to klo 16.30. Esirukouspiiri ma klo 15. Suomenkielinen keskustelupiiri maahanmuuttajille ke klo 18. Tied. kristine.savolainen@gmail.com. Duunauspaja ma 5.3. klo 18. Raamattupiiri to 8.3. klo 17.30. Lähetysraamattupiiri ma 12.3. klo 13. Lähetyspiiri ti klo 13, TT Juhani Forsberg. Aiheena vuorisaarna. Perheleiri 20.–22.4. Villa Göösissä Janakkalassa. Kokonaishinta 60 e. Tied. aila.pihlajavesi@evl.fi. Sinkut pe 2.3. klo 19 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Keskustelupiiri jo klo 17.45. Varhaisnuorille Pohjois-Haagan ala-asteella: Tyttöjen (7–12 v.) liikuntakerho ke klo 14.15–14.55. Poikien sählykerhot ke klo 15–15.45 (1–2. lk), ke klo 15.50–16.30 (3–6. lk). Yhteisvastuukeräykseen voi osallistua järjestämällä omat hyväntekeväisyyskutsut. Lisätietoja elisabeth. bariskin@evl.fi, p. 050 367 1224.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Kirkkokahvit. 11.3. vietämme Lähetyspyhän messua. Mukana on mm. viittomakielen opiskelijoita, jotka tulkkaavat messua viittomakielelle. Kirkkokahveilla nimikkolähettimme Päivi Anttila kertoo päättyneestä työkaudestaan Etiopiassa. Messu ja iltatee su 4.3. klo 18 Malminkartanon kappelissa. Aamuehtoollinen ke 7.3. klo 9.15 kirkossa. Ehtoollisen jälkeen tarjolla aamiainen 1,50 euron hintaan seurakuntasalissa. Iltaehtoollinen ke 14.3. klo 19 kirkossa.

TAPAHTUMIA Jennyn Olohuone on avoin kohtaamispaikka maanantaisin ja torstaisin klo 12–15 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Tarjolla lounas ja kahvit hintaan 1 e. Olohuoneessa tapaat vapaaehtoisia ja diakoneja. Viittomakielinen raamattupiiri kokoontuu ti 6.3. klo 15 kirkolla seurakuntasalissa. Työtupa ti 6.3. klo 15–19. Avoin käsityö- ja askarteluhuone kirkolla. Tarjolla kello viiden tee ja kahvi. Lauletaan yhdessä to 8.3. klo 10 seurakuntasalissa. Avoin yhteislaulutilaisuus Anne Myllylän johdolla. Jennyn Mummolassa la 10.3. klo 10–13 lapset ja perheet saavat viettää yhdessä aikaa vapaaehtoisten mummojen kanssa. Mummolassa voi leikkiä, lukea ja askarrella tai olla vaan. Tarjolla on välipalaa. Avoimet ovet. Mummolan osoite on Beckerintie 9.

Lähetyspiiri ti 13.3. klo 18–19.30. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille parittomien viikkojen tiistaisin kirkolla.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b. Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Arki-illan ehtoollinen to 1.3. klo 18 Rastilla. Kahvit 17.30. Messu su 4.3. klo 11 Meilahden kirkossa, SLEY:n kirkkopyhä. Ronimus, Tapio Kiviranta, urkurina Pakkanen, kanttorina ja Helsingin evankelisen kuoron johtajana Kullervo Puumala. Pieni Suuri Raamattukurssi jatkuu kirkkokahveilla, ks. tapahtumat. Messu su 11.3. klo 11 Meilahden kirkossa. Riepponen, Antti Laine Kirkon Ulkomaanavusta, kanttorina Samuli Korkalainen. Ohjelmalliset kirkkokahvit, jossa tuotemyyntiä Yhteisvastuulle ja Elina Pohjonen esittelee Opettajat ilman rajoja -järjestön toimintaa.

TAPAHTUMIA Nuorten aikuisten illat to 1. ja 15.3. klo 18 Meilahden kirkon kerhotiloissa. Siionin virsi -seurat to 1.3. klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla. Avoin keskusteluryhmä Kuje torstaisin klo 13 Rastilla. Kohtaamisen kahvilat torstaisin Tapanilan asemalla klo 15.30 ja maanantaisin Länsi-Pasilan seurakuntakodilla klo 14. Rastin lounas perjantaisin klo 11.30 Ruskeasuon seurakuntakeskuksessa, 3 e/ lapset 1 e.

Pieni Suuri Raamattukurssi la 3.3. klo 13–17 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Ensimmäisen Johanneksen kirjeen pohjalta alustaa Tapio Kiviranta ja Jukka Niemelä. Neulekerho maanantaisin klo 13–15 Rastilla. Äijäkuppila keskiviikkoisin klo 13–15 Rastilla. Varttuneen väen keskiviikkokerho ke klo 13.30–15 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Lähetyspiiri ti 13.3. klo 17–19 Meilahden kirkon kerhotiloissa. Hanna-piiri ke 14.3. klo 18 LänsiPasilan seurakuntakodilla.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3 Avoinna ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messut sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Verkoston messu sunnuntaisin klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Messu 11.3. klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Seurakuntaneuvoston messu, Sovinto 100. Mukana Suomen Kodály-kuoro, joht. Noora Määttä. Arkimessu Munkkivuoren kirkko ke 7.3. klo 18.

TAPAHTUMIA Merimieskirkkopiiri ma 12.3. klo 14 Munkkivuoren seurakuntatalon Päätykamarissa, merimiespastori Hanna Vuollo. Kirjallisuuspiiri ma 5.3. klo 18.30 Munkkivuoren srk-talon alakerrassa. Heidi Köngäs: Sandra, Otava. Alustus Elina Kuosmanen. Olohuone, vapaaehtoisten pitämä kahvila tiistaisin klo 13 Munkkiniemen kirkolla. Perheiden Iltaolkkari ti 6.3. klo

17.30 Munkkivuoren srk-talon alakerta. Tilaa perheille ja aikaa yhdessäoloon, tarjolla pientä iltapalaa. ALFA tiistaisin 27.2.–8.5. klo 18 Munkkivuoren srk-salissa, lisätiedot ja ilmoittautuminen alfa@verkosto.net. Tapaamisissa tutkitaan vapaamuotoisesti kristinuskon perusteita. Raamattupiiri ti 13.3. klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntatalon Päätykamarissa. Luentosarja Sen tien kulkijat ke 14.3. klo 11.30 Munkkivuoren kirkossa, teemalla Miten tielle pääsee. Puhujana dosentti, varhaiskasvatuksen asiantuntija Marjatta Kalliala. Klo 13 keittoateria seurakuntasalissa. Keskiviikkokahvila 6.3. klo 13 Munkkivuoren kirkossa. Eläkeläisten kahvihetki to klo 13 Munkkiniemen kirkolla. Toivoncafe to klo 18.30 Munkkivuoren srk-salissa. Raamattuopetussarja Raamattu alusta loppuun 7. ja 14.3. klo 18 Munkkiniemen kirkolla.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18. p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Messu ja lähetyslounas su 4.3. klo 10. Vanne, s, Vuori, Nurminen, Ahola, Pietari Willey, sello. Lähetyslounaalla lohikeittoa 8 e ja leivonnaisia kotiin ostettavaksi. Viikkomessu ke 7.3. klo 18. Vanne. Messu ja pyhäkoulu su 11.3. klo 10. Kekäläinen, s, Vuori, Heinilä, Eerika Saarikoski. JazzMazz ke 14.3. klo 18. Jazzahtavaa viikkomessua toimittamassa Haka Kekäläinen ja Kuiske Ensemble: Henriika Steidel, laulu, Matias Luoto, kitara, Kalle Keränen, saksofonit.

TAPAHTUMIA Raamattupiiri parittoman viikon ma klo 18.30 kirkolla. Tutustutaan Galatalaiskirjeeseen. Kirkon olkkari ke klo 14–18.30 kirkon srk-salissa. Keitto n. klo 17, aikuiset 2 e, lapset maksutta. Lastenvaatteiden vaihtotapahtuma ke 7.3. klo 16–18.30 olkkarissa. Vaihtoon voi tuoda 0–12-vuotiaiden ehjiä ja käyttökelpoisia talvi- ja kevätvaatteita, asusteita, jalkineita ja leluja. Maksutonta apua lakiasioissa ke 14.3. klo 16–17.30 kirkolla. Lakimies Matti Siitonen antaa neuvoja lakiasioiden hoitamisessa. Toivoa naisille -piiri ke 7.3. klo 18.30 kirkolla. Rukoillaan maailman naisten puolesta. Perhekerho klo 10–11.30 ma Pajamäessä, to kirkolla. Odotamme sinua äiti, isä, isovanhempi tai hoitaja lastesi kanssa laulamaan, leikkimään ja jakamaan arkea. Kammarikahvila to ja pe klo 12–15 Pajamäessä. Käteisellä kahvia, pientä suolaista tai makeaa. To klo 12 lounas ja kuukauden 1. pe lounas klo 12, yhteislaulutilaisuus klo 13 ja verenpaineen mittaus klo 11.45–13.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 1. – 15.3.

12 A Kirkko ja kaupunki | 1.3.2018

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu v. 1968 sävelmistöllä, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa ja klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Cola Familyn perhemessu la 3.3. klo 16 Mikael Agricolan kirkolla. Messun jälkeen kahvit ja ohjelmaa lapsille. Maailman rukouspäivänä laulua, kuvia ja tarinoita. Rukouspäivän tilaisuus pe 2.3. klo 12 Bulevardin srk-salissa, Bulevardi 16 B. Tilaisuuden järj. naiset eri kirkkokunnista. 30 v. naisteologien ensimmäisestä pappisvihkimyksestä. Juhlamessu su 4.3. klo 10 Tuomiokirkossa, kahvit ja juhla Kryptassa. Esiint. mm. Sirkku Rintamäki, piano ja Elisa Sihvola, sello. Kirjallisuusillassa 7.3. puhutaan reformaattorista. Tuomiokirkon kryptassa klo 18 Eila Kostamon kirja Luther, musiikkidraaman teksti ja esseekertomus reformaattorista. Alustaa Kaisa Välttilä. Seniorifoorumilla puhetta omatunnosta ja tyytyväisyydestä. Foorumilla ke 7.3. teologi, professori Antti Räsänen puhuu aiheesta Ihminen

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

JUMALANPALVELUKSET

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

6.3.

Viiniä ja virsiä –ilta klo 19 ravintola Kapsäkissä, Hämeentie 68. Tule testaamaan uutta konseptia: Viinitasting virsilaululla. Upeista virsisovituksista vastaa houseband eli Jepa Lambert; laulu, Markku Ollikainen; kitara ja Emil Luukkonen; koskettimet. Paikan päällä on mahdollisuus ostaa tasting-paketti viinejä, joiden maut on suunniteltu sopimaan tietynlaisten virsien kanssa. Kuulemme viiniasiantuntijan analyysit, maistelemme, haistelemme, laulamme ja fiilistelemme eri aistein. Mukana Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala. Voit tulla mukaan joko pelkästään kuuntelemaan tai laulamaan mukana, fiiliksestä riippuen.

ilman omaatuntoa? Ke 14.3. psykologi, kirjailija Pirkko Lahti puhuu aiheesta Milloin olit viimeksi tyytyväinen? Seniorifoorumi joka ke klo 13 alk. Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Teetarjoilu klo 17.30. Kristilliset mystikot ja minä to 8.3. klo 18 kristillistä rukousta ohjatusti Vanhassa kirkossa. Valmistaudu pääsiäiseen askartelukurssilla. Tule askartelemaan pääsiäismunia la 10.3. klo 12–15 Tuomiokirkon kryptaan. Tarvikkeiden hankintaa varten ilm. 6.3. menn. p. 09 2340 6100, mahtuu 60 ensimm. Alle kouluikäiset vanhemman kanssa, ei osall.maksua. Voit halutessasi jättää askartelemasi pääsiäismunan Kryptan pääsiäismunanäyttelyyn. Ohj. Maarit Mustakallio. Hyvän toivon kappeli vihitään käyttöön 11.3. Piispa Teemu Laajasalo vihkii kappelin käyttöön klo 13 alkavassa kappelin messussa ja asettaa Hannu Varkin kappalaisen virkaan. Juhlakahvit ja ohjelmaa. Messu striimataan nettiin. Siioninvirsiseurat su 11.3. klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Järj. H-Y:n kanssa. Talvisodan päättymisen muistokonsertti ti 13.3. klo 15 Vanhassa kirkossa. Esiinty-

mässä mm. Kaartin Soittokunta, Viipurin Lauluveikot, nuoret viulistit Tina Nikku ja Katri Kantola sekä Helsingin Konservatorioin nuorten kuoro. Puhe pj. Pertti Laatikainen. Järj. Helsingin Seudun Sotaveteraanipiiri ry:n kanssa. Godly Play kutsuu avoimiin hartauksiin. Mahdollisuus tutustua ti 13.3. klo 16–18 menetelmään, jossa tutkitaan Raamatun kertomuksia ja kristillistä traditiota uudella tavalla. Kouluttaja Anita Ahtiainen ohjaa Tuomiokirkon tapulissa, Unionink. ja Hallitusk. kulma. Lähetystyön iltapäivässä kuulumisia Latinalaisesta Amerikasta. Hola amigos! – Annankulman lähetysiltapäivässä to 15.3. klo 13 kuulumisia kertoo pappi Maija Kuoppala. Sillanrakennusillassa keskustelua kirkosta, liberaaleista ja konservatiiveista. To 15.3. klo 18 Hyvän toivon kappelissa kysytään, miten liberaalit ja konservatiivit voivat elää samassa kirkossa. Keskustelemassa TT, kirjailija Eero Junkkaala ja TT, kansanedustaja Ilkka Kantola. Järj. YTY:n kanssa. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Diakoniaruokailu tiistaisin klo 12

Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Ateria 1 e. Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen Papinkatu 2. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19. Iltamessu ma–ti, to–pe klo 18. Keskiaikainen rukouslaulumessu ke klo 18. Messu su 4.3. klo 10. Saarna Visa Viljamaa. Kelttimessu ke 7.3. klo 18. Luontomystiikkaa keskiaikaisin sävelmin. Anima Mea -lauluryhmä. Tuomasmessun ehtookellot la 10.3. klo 17. Pyhiinvaeltajien siunaaminen ja messu la 10.3. klo 19 kuluvan vuoden pyhiinvaellukselle lähteville. Messu su 11.3. klo 10. Saarna Riitta Männistö. Alppilassa: Rukoushetki to 1.3. ja 15.3. klo 13. Unkarinkielinen messu su 4.3. klo 11. Kiinankielinen messu klo 13. Messu su 4.3.klo 16. Saarna Petri Patronen. Kiinankielinen jumalanpalvelus su 11.3. klo 13. Kaikenikäisten messu ke 7.3. klo 18. Messu su 11.3. klo 16. Saarna Pauliina Lindfors.

TAPAHTUMIA Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 1.3. Uinuva-yhtye ja Saima Harmajan runot. Heta Keskinarkausta säestävät Sigurd Rögnvaldsson ja Juho Kanervo. 8.3. Homoerotiikka Raamatussa ja Raamatun maailmassa, professori Martti Nissinen.15.3. Isän sota ja lintutyttö, kirjailija Elina Sana. Kirkkoherran vaalin info seurakuntalaisille su 4.3. Alppilan kirkolla klo 17. Kirkkokahvilla seurakuntaneuvoston jäsenet kertovat kirkkoherran vaalin vaiheesta. Yhteisöilta Alppilan kirkolla ke 7.3. klo 17. Vapaaehtoisten keittämää herkullista kasvissoppaa yhdellä eurolla ja iloinen messu kaikenikäisille klo 18. Soul Sisters – Baby Did a Bad, Bad Thing to 8.3. klo 19 Kallion kirkon Café Sonckissa. Viehkeän leikkisää swingiä ja rouheaa bluesia naisten päivän kunniaksi. Liput 20 e. Glow-ilta nuorille aikuisille pe 9.3. klo 18.30 Alppilan kirkolla. Opetusta, rukousta ja musiikkia. Virsilaulutilaisuus la 10.3. klo 14.Seurakuntakodilla. Jari

Menokasvo

Paastonajan pilates rentouttaa kehoa ja mieltä ottaa huomion myös fyysinen puoli. Olet myös ohjannut gospelbiciä kirkolla jo yli kymmenen vuotta. Miksi? Olen liikunnallinen ihminen. Toivon, että kirkossa otettaisiin myös ihmisen kehollinen puoli huomioon. Se tekee ihmiselle hyvää ja nousee Raamatusta. Kirkossa on jämähdetty sellaiseen malliin, että tullaan koolle, istutaan ja kuunnellaan. Alun perin ajatuksena oli: nouskaa ja lähtekää liikkeelle. EIRA SERKKOLA Pilatesta paastonaikaan Puistolan kirkolla, Tenavatie 4, ke 7.3., 14.3. ja 21.3. ja 28.3. klo 19–20. Vapaa pääsy, ei ilmoittautumista. Liikuttava lepopäivä la 24.3. Jakomäen kirkolla, Jakomäenpolku 7, klo 11. Pilatesta, joogaa, hierontaa, lounas. Ilmoittautumiset: aino.poutanen@evl.fi

ESKO JÄMSÄ

Jakomäen ja Puistolan pappi Aino Poutanen ohjaa "paastonajan pilatesta" Puistolan kirkolla neljänä keskiviikkoiltana maaliskuussa. Mitä on pilates? – Se on lempeää, rauhallista liikuntaa. Pilates vahvistaa keskivartalon syviä lihaksia ja kehittää myös rangan liikkuvuutta. Se on kehon ja mielen huoltoa; molemmat rentoutuvat. Yleensä päätän tunnin meditatiiviseen hetkeen. Miten se liittyy paastonaikaan? – Nykyihmisellä on usein kauhea kiire, kun suoritetaan koko ajan. Pilates antaa pienen hetken omalle itselle. Siinä pääsee tiettyyn rauhaan itsensä kanssa ja voi kokea yhteyttä pyhään. Pilates opettaa pysähtymistä, mikä on paastossa tärkeää. Joillekin on helpompi tapa pysähtyä kehokokemuksen kautta, ei aina sanojen kautta. Meidän kirkkomme on usein sanojen ja ajattelun kirkko, mutta on tärkeää

MENOT 1. – 15.3.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

JUMALANPALVELUKSET Sateenkaarimessu su 4.3. klo 11, Työrinoja, Mäntylä, Andersson. Messun aikana pyhäkoulu lapsille ja kirkkokahveilla Laura Mäntylä kertoo, miten tukea sateenkaariperheitä. Seurat ke 7.3. klo 19, Ruuttunen, Paananen ja Kuusniemi. Messu su 11.3. klo 11, Kokko, Andersson ja Riku Salminen, laulu. Viikkomessu ke 14.3. klo 19, Markkunen, Valojärvi.

TAPAHTUMIA Torstaipiirissä 1.3. Kylli Tikkanen kertoo kuningatar Elisabethista ja 8.3. Saija Toropainen toimivasta kodista. Kokoontuminen klo 12–13.30 kerhohuone 10:ssä. Larun olohuone ke 7. ja 14.3. klo 17.30–20. Kirkkokahvilassa. Tarjolla on hyvää seuraa ja vapaaehtoisten tekemää iltapalaa. Mahdollisuus ilmaiseen lastenhoitoon klo 17.30– 19.30. Ilmoita lapsi aamulla hoitoon klo 10–11 p. 050 380 3542. Etsimme toimintaan mukaan uusia vapaaehtoisia. Ota yhteyttä tomi.panigrahi@ evl.fi tai 050-3695640. Var det en dröm? -konsertti la 3.3. klo 16. Irja Kajander-Vierkens, sopraano, ja Marie Körkkö, piano, esittävät Sibeliuksen ja Wagnerin musiikkia. Ohjelma 10/5 e. Opettajat ilman rajoja -tukikonsertti su 4.3. klo 16. Pianistiduo Merja ja Kauko Konttinen soittavat seurakuntasalissa nelikätisesti Mozartin, Griegin, Debussyn ja Brahmsin musiikkia. Vapaaehtoinen tukimaksu. Parisuhteen iltapäivä la 10.3. klo 15–18 seurakuntasalissa. Pariterapeutti Arja Seppänen Parisuhdekeskus Katajasta käsittelee erilaisuutta ja ristiriitojen käsittelyä. Ilmainen lastenhoito, ilmoita lapsesi 6.3. mennessä p. 050 380 3513 tai annette.markkunen@evl.fi. Winterreise la 10.3. klo 18. Franz Schubertin laulusarjan esittävät baritoni Elja Puukko

ja pianisti Risto Lauriala. Ohjelma 10/5 e. Uutta! Perjantain lapsiparkki avoimessa perhekerhossa. Lapsen voi jättää hoitoon perjantaisin klo 9–11.30. Ei ilmoittautumista, D-porras, alakerta. Nyt on mahdollista saada lastenohjaaja avuksi kotiin maanantai- ja tiistaiaamuisin klo 9–11. Soita ja varaa ed. pe 050 380 3514.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET Messu su 4.3. klo 10. Kumpukallio, Kanala, Graduale-kuoro Chorus II, Välimäki. Messu Itä-Pasila, Junailijankuja 3, su 4.3. klo 12. Schmidt, Päiväkuoro, Välimäki. Suuri Junnujuhla su 4.3. klo 15. Puolentunnin messu ke 7.3. klo 18.30. Koivisto, Hakkarainen. Sovintomessu su 11.3. klo 10. Kortelainen, Schmidt, Hakkarainen. Kirkkokahveilla Tiina Pelkonen kertoo isoisästään Ilmari Mannisesta, joka maalasi Paavalinkirkon holvin. Ajantaju-yhtye esiintyy. Puolentunnin messu ke 14.3 klo 18.30. Kortelainen, Hakkarainen.

TAPAHTUMIA Lounasta papin kanssa 5.–9.3. alueen ravintoloissa. Seuraa ilmoittelua somessa. Viiniä ja virsiä -ilta ti 6.3. klo 19 Ravintola Kapsäkki. Viinitastingmahdollisuus ja virsilaulua. Mukana Kari Kanala, houseband ja viiniasiantuntija. Luento Suomen tarina ke 7.3. klo 18 Paavalinkirkolla, Paasivirta. Fauré Requiem Paavalinkirkossa to 8.3. klo 18. Paavalinkirkon kuoro, joht. Välimäki. Solistit: Aurora Reunanen, Kari Saarinen, Mervi Lähteenmäki, Maija Maltela. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuulle. Naistenpäivän hyvinvointipäivä to 8.3. klo 10–15 Itä-Pasilan asukastalolla, Topparinkuja 2. Tanssia, kauneudenhoitoa. Tied. tuija.samila@evl.fi. Paastonajan hiljainen lauantai 10.3. klo 11–15 Paavalinkirkolla. Klo 11 johdatus hiljaisuuteen, hiljainen lounas, hiljaisuutta kirkossa ja päätösmessu klo 14. Ilm. virastoon. Naisten hyvinvoinnin päivä la 10.3. klo 11–15 Alppilan kirkolla. Brunssin yhteydessä: Gospel-lattarit, pilates, hemmottelua ja hyväntekeväisyyshuutokauppa. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Tied. elina.koivisto@ evl.fi. Pianokonsertti su 11.3. klo 18. Risto Lauriala, piano. Bach, Beethoven, Chopin. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuulle. Paavalin musiikkikoulun kannatusyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous ti 13.3. klo 17.15 Yläsalissa. Tahdon-ilta sateenkaaripareille ke 14.3. klo 19. Musiikkia, tietoa vihkimisestä, mahdollisuus esteidentutkintaan. Retki Kansallismuseon näyttelyyn Suomen tarina ke 14.3. klo 18–19. Hinta 20/17 e. Ilm. virastoon 8.3. Hävikkiruokajakelu ti klo 10. Ystävyydenkahvila ti klo 13–14.30.

Keulan aamu 2.3. peruuntuu. Diakonian vastaanotto to klo 10–12, varaa aika virastosta.

VILLE-PAUL PAASIMAA

Arjoranta ja Jari Koivistoinen laulattavat. Sanan ja rukouksen ilta su 11.3. klo 17 Kallion kirkossa. Seppo Juntunen. Oletteko eron partaalla? Apua parisuhteen kriiseihin Solmuja parisuhteessa -neuvoja, pastori Pauliina Lindforsilta. p. 050 462 0987. Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun peruskurssi, 4 krt alkaa ti 13.3. klo 17.30. Kokonaisvaltaista laulua opetellaan korvakuulolta. Ohj. MuT Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 52 e. Ilm. kallio.srk@evl.fi. Syksyn seurakuntamatka Espanjaan 8.–15.10.2018. Kulttuurimatkan pääkohteena Madrid, josta tehdään päivän matkoja Segoviaan, Toledoon ja Avilaan. Kokonaishinta 1 595 e, sis. lennot, ohjelman, aamiaiset, 5 lounasta ja 3 illallista.1 hh 360 e lisämaksulla. Matkanjohtajina Liisa Väisänen ja Riitta Männistö, tied. p. 09 2340 3633. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 12–13, p. 09 2340 3618 tai paikan päällä.

1.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

Töölön seurakunta Seurakuntatoimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkossa su klo 10: 4.3. Alanen, Maisila, Karjalainen, Concert Clemens ja Kampin Laulu -kuorot. Kirkkokahvilla Saara Ruokonen kertoo Ugandan matkastaan. 11.3. Maisila, Lehtimäki, Karjalainen, Heidi Peltoniemi sello. Töölön kirkossa klo 17: 4.3. Pop-messu. Antti Siukonen, artistivieraana Yrjänä Sauros. Lastenhoito järjestetty, jatkot seurakuntasalissa. 11.3. Alanen, Lehtimäki, Karjalainen. Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa.

TAPAHTUMIA Kulttuuriklubi ti 6.3. klo 19 Temppeliaukion kirkolla. Aiheena uskonnolliset teemat suomalaisessa kaunokirjallisuudessa. Iltatee ja keskustelua. Yhteisvastuun lipaskeräystempaus la 10.3. klo 12–15. Lähtö Töölön kirkolta, josta saa lippaan ja liivin. Keräyksen jälkeen tarjolla lämmintä juotavaa ja suolapalaa. Tule mukaan, tunnissakin ehtii paljon! Lisätiedot Kika Paukkunen p. 040 503 0707. Kuunteleva rukous ke 14.3. n. klo 18.45 Töölön kirkolla. Yhteinen lounas ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkolla. Hinta 3,50 e. Raamattuluento tiistaisin klo 13–15 Temppeliaukion kirkolla. Helsingin Raamattukoulun vetämän luentosarjan teemana on Samuelin ja Kuninkaiden kirjojen henkilöt. Luennoitsijan alustuksen jälkeen keskustellaan päivän teemasta ja juodaan kahvit. Lähetyspiiri tiistaisin klo 13.15 Töölön kirkolla. Vieraana 6.3. Jari Leinonen aiheenaan ”Elämän leipä” ja 13.3. Eija Kilpi. Töölön kirkon kahvila keskiviikkoisin klo 14–18. Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 16–18 Töölön kirkolla, parillisina viikkoina. Miehet keskustelevat kahvikupin äärellä. Myös teemahetkiä ja vierailijoiden alustuksia. Raamattua kuunnellen perjantaisin klo 17–18 Temppeliaukion kirkon takkahuoneella. Luemme kahvihetken jälkeen tulevan sunnuntain Raamatuntekstin, pidämme hiljaisen hetken ja jaamme sen mitä teksti on nostanut mieleen. Nuorille Kerhiksellä ma peli-illassa lautapelejä, oleilua ja kohtaamisia klo 18–21; nuortenillassa ke illan case, vapaata hengailua ja iltahartaus klo 18–21, ja nuorisokahvilassa pe DJ-musaa vinyyleiltä klo 18–23. Salattu Jumala, hiljaisuuden retriitti 25.–27.5. Bergvikin kartanossa, Kruusila. Kaikille avoimen retriitin ohjaavat Jari Leinonen ja Kyllikki Krapinoja, avustajana Mari Heinonen. Hintaan 90 e sisältyy majoitus 1 hh, täysihoito sekä ohjelma ja yhteiskuljetus Helsingistä. Mukaan mahtuu 17 osallistujaa. Lisätiedot Jari Leinonen, p. 050 538 2251, jari.leinonen@ evl.fi.

Aurora Reunanen laulaa solistina Faurén Requiemissa Paavalinkirkossa.

7×

musiikkivinkki Lastenlaulukonsertti Luoteis-Helsingin musiikkiopiston pikkuoppilaat esiintyvät Lastenlaulukonsertissa keskiviikkona 7.3. klo 18 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Heitä säestävät mm. huiluopettaja Satu Garam ja kanteleopettaja Maarit Aarvala. Yleisö saa laulaa mukana. Vapaa pääsy.

Faurén Requiem

Paavalinkirkossa, Sammatintie 5, kuullaan Faurén Requiem torstaina 8.3. klo 18 Paavalinkirkon kuoron esittämänä. Solisteina laulavat sopraano Aurora Reunanen ja baritoni Kari Saarinen. Konsertin johtaa Seppo Välimäki. Ohjelmassa on myös muuta Faurén musiikkia ja mm. Franckin teoksia. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräykselle.

Saman taivaan alla

One Way Mission ja Tuomiokirkkoseurakunta järjestävät Saman taivaan alla -hyväntekeväisyyskonsertin lauantaina 10.3. klo 18 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Hillel Tokazier, laulu ja piano, Tiina Sinkkonen, laulu, EricOlof Söderström, piano, Thomas Törnroos, rummut. Puheen pitää Seppo S. Kosonen ja Leena Metsämäki esittelee hyväntekeväisyyskohteen. Ohjelmassa on juutalaisia sävelmiä ja afro-amerikkalaisia spirituaaleja. Vapaa pääsy, kolehti Mongoliassa tapahtuvaan lähetystyöhön.

Laulun Siivin Hittituotteeksi nousseissa Laulun Siivin -yhteislaulutilaisuuksissa pääsee laulamaan tiistaina 13.3., 27.3., 10.4., 24.4., 8.5. ja 22.5. klo 13 Hyvän Paimenen kirkon Kryptassa, Palosuontie 1. Ja kunhan laulut on laulettu, juodaan kahvit Paimensalissa ja keskustellaan perusteellisesti. Laulattajina toimivat kanttori Ari Häyrinen ja diakoni Anna-Kaisa Jussila. Vapaa pääsy.

Sininen hetki

Talvisodan päättymistä muistetaan Sininen hetki – Jatkamme yhdessä -konsertilla tiistaina 13.3. klo 13.03 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Esiintyjinä mm. Los Pan Pan -steelband, Petri Kuosa, Jarno Ovaska, Vaskivuoren lukion kamarikuoro, Jari Sinkkonen, Reino Pöyhiä, Taru Aronius-Jylhä, Alf Nybo, Merit Palas, Jussi Siirala, Helsingin Suomalaisen Klubin Kuoro, Tapio Tiitu ja Aarno Cronvall. Liput 20 / 15 e.

Kuorokonsertti

Sibelius-Akatemian Helsingin ja Kuopion kirkkomuusikoiden kuorojohtoperiodi konsertoi Jani Sivénin johdolla tiistaina 13.3. klo 19 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuukeräykselle.

Kamarijazzia

Transatlanttiset-yhtye soittaa kamarijazzia torstaina 15.3. klo 19 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Tomi Nikku, trumpetti, Lowell Ringell, kontrabasso, Josefiina Vannesluoma, laulu ja huilu, Jesse Ojajärvi, rummut, Mila Laine ja Riku Vartiainen, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 10 / 5 e.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 1. – 15.3.

14 A Kirkko ja kaupunki | 1.3.2018

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10-14, keskiviikkona suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin Herttoniemen ja Kulosaaren kirkoissa klo 10 sekä Myllypuron kirkossa klo 12.

TAPAHTUMIA Lapsikuoro harjoittelee Kulosaaren kirkossa pe 2.3., 9.3., 16.3. ja 23.3. klo 17.30–18.15. Kuoro esiintyy palmusunnuntain messussa Kulosaaren kirkossa 25.3. klo 10. Lisätietoja: henna.dolk@gmail.com Messu ja syntymäpäivänviettäjien juhla Herttoniemen kirkolla su 4.3. klo 10. Rautiainen, Ropponen, Lemponen, Kamarikuoro Ora. Virren voimaa -yhteislaulutilaisuus Myllypuron kirkolla su 4.3. klo 12 messun jälkeen kirkkokahvilla. Messuryhmä Herttoniemen kirkolla ke 7.3. klo 17. Kodittomien yö Myllypuron kirkolla pe 9.3. alk. klo 16, hartaus klo 19. Kohti pääsiäistä -perhepäivä Herttoniemen kirkolla la 10.3. alkaen klo 14.30. Muskareita, pääsiäisaskartelua, jumppasali auki. Klo 16 Jakarandan konsertti, jonka jälkeen yhteinen päivällinen. Pyhäkoulu Kulosaaren seurakuntatalon kerhotilassa su 11.3. klo 11.30– 12.30. Alle 3-vuotiaat vanhemman kanssa! Äitien keskeneräisten käsitöiden ilta Kulosaaren seurakuntasalissa su 11.3. klo 17.30. Hyvää seuraa ja pientä purtavaa. Tervetuloa myös ilman käsityötä! Kallio. Kauneimmat hengelliset yhteislaulut lähetystyön hyväksi Myllypuron kirkolla su 11.3. klo 18. Srk:n yhdistetty kuoro, joht. Leino. Puhe nuorisotyön asiantuntija, pastori Jaakko Niiles Suomen Lähetysseurasta. Avoin kirkkohetki koululaisille Kulosaaren kirkossa to 15.3. klo 14.30–15.30 Matkalla pääsiäiseen -teemalla! Kallio. Raamattu- ja keskusteluilta Kulosaaren seurakuntasalissa to 15.3. klo 17.30. Sukelletaan Raamattuun yhdessä keskustellen ja rukoillen. Mitään ei tarvitse osata eikä tietää. Raamattu tai älypuhelin mukaan! Kallio. Yhteislaulukonsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi, Henna Dolkin kuorot Herttoniemen kirkolla to 15.3. klo 18. Perjantai-ilta Myllypuron kirkolla pe 16.3. klo 19. Puheenvuoroja Veijo Vatka, Rakel Hiltunen, Virpi Laakso ym. Musiikkia, Johannes Österlund, kitara ja laulu, Eva Kasvio, laulu, Hannu Jylö, harmonikka, soitinryhmä. Teetarjoilu. Myllypuron elintarvikejakelu tiistaisin ja torstaisin klo 8 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Paikalla viimeistään klo 9.30. Tied. Backman p. 09 2340 3333.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

4.3.

Yhteisvastuukonsertti Rakkaudesta synnyinseutuun ja Stadiin klo 18 Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7. Iloisia laulelmia, runoja ja virsiä slangisanoin. Sakarat laulupelimannit yhtyeineen ja Stadin Slangikuoro. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuulle.

Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Messu su 4.3. klo 11. Marjaana Faugel, Anne Granström, Outi Juntunen, Suvi Mikkanen, Kirsi Honkanen-Punkari ja Iloinen Kanttorin Kööri. Kontulan Martat avustavat. Messun aikana lapsille Pyhis. Iltaehtoollinen su 4.3. ja 11.3. klo 17 Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65. Tervetuloa hiljentymään, nauttimaan ehtoollista ja aloittamaan uusi viikko idyllisessä ympäristössä, Helsingin vanhimmassa kirkossa. Messu su 11.3. klo 11. Eva-Lisa Lindström, Anne Granström, Ismo Kuutti, Seija Välimäki, Mari Lamminen, Anneli Koivisto-Väisänen, laulu. Kirkkokahveilla luento Mikä Lutherissa innostaa? TT Kari Kopperi. Messun aikana lapsille Pyhis. Iltaehtoollinen ti 13.3. klo 19. Hiljentymistä, meditatiivisia Taizé-lauluja ja rukoilemista yhdessä toisten etsijöiden kanssa. Mia Iiskola, Kirsi Honkanen-Punkari ja lauluryhmä Melisma. Tilaisuuden jälkeen iltatee.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Rukouspolkuja näköalapaikalle. Raamattuopetuksia rukouksesta, kouluttajana Päivi Peittola Kansan Raamattuseurasta. To 1.3. klo 18 Yhdessä Jumalan kanssa. To 15.3. klo 18 Vastustuksesta huolimatta. Omaishoitajien vertaistukiryhmä

8.3. Onko esivaltaa aina toteltava? Kuopion emerituspiispa Wille Riekkisen raamattuluennot torstaisin Laajasalon kirkolla, Reposalmentie 13, klo 18. Jeesuksen viimeiset hetket Jerusalemissa aiheena 22.3.

ma 12.3. klo 10.30 Länsimäen kirkolla, Kerokuja 9. Ryhmässä on mahdollisuus viettää hetki omaa aikaa kahvikupin äärellä ja tavata toisia alueella asuvia omaishoitajia. Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13. 8.3. Onko sinua kohdeltu huonosti? Alustajana Armi Määttä 15.3. Mitä tiedän omista juuristani? Mukana Marja Lehtinen. Nuorisokahvila Light Café Alba perjantaisin klo 19–22. Tervetuloa tunnelmalliseen iltaan, jossa kohtaat uusia ja vanhoja kavereita kahvilan herkkujen äärellä. Light Cafe Alba on seurakunnan oma ja päihteetön nuorisokahvila. Tule piipahtamaan illassa tai nauttimaan menosta koko ajaksi. Rippikoululaisille merkintä riparipassiin. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea. Diakonian ajanvaraukset: Kontulankaaren ympäristö ti klo 13–14 ja to klo 9–10, Jaana Makkonen p. 09 2340 4844; Kurkimäki, Kivikko ja Kontulasta Porttitie ja -kuja ma klo 9–10 ja to klo 13–14, Hanna Videll p. 09 2340 4842; Vesala ja Itä-Kontula ma klo 9–10 ja to klo 13–14, Tuuli Valaranta p. 09 2340 4846; Mellunmäki, Fallpakka, Laakavuori, osa Vesalaa, Östersundom ja Ostostie ma klo 9–10 ja to klo 13–14, Outi Juntunen p. 09 2340 4843. Tapaamisajan voi käydä varaamassa Mikaelinkirkolla ti klo 12.30–13. Pyhäpäivinä ei ole päivystyksiä. Kontulan Symppiksessä diakonit Jaana Makkonen ja Tuuli Valaranta (joka toinen viikko) tavattavissa torstaisin klo 10.30–12.

rukoukseen johdattaa pastori ja retriitinohjaaja Lauri Maarala. Mukana Arja Vaulas ja Jaana Kangas. Retriittipäivä edellyttää sitoutumista hiljaisuuteen. Mahdollisuus varata aika lyhyeen sielunhoitokeskusteluun. Ruokamaksu 5 e. Ilmoittautumiset ti 6.3. mennessä: Arja Vaulas, arja. vaulas@evl.fi, p. 050 5968 858. Kuorokonsertti ti 13.3. klo 19. Sibelius-Akatemian Helsingin ja Kuopion kirkkomuusikoiden kuoronjohtoperiodin konsertti. Kuoromusiikkia eri vuosisadoilta. Vapaa pääsy. Kirpputori ja kahvio la 14.4. klo 10–14 Laajasalon kirkolla. Pöytävuokra 20 e yksityishenkilöltä, 50 e järjestöt ja seurat. Kahviossa suolaisia ja makeita herkkuja. Pöytävaraukset pe 6.4. mennessä: Ritva Pykäläniemi, ritva.pykalaniemi@evl.fi, p. 050 546 8804. Vapaaehtoisia etsitään! Roihuvuoren kirkolla huhtikuussa avattavaan päiväkahvilaan etsitään päivystäjiä. Kysy lisää Anja Nurmiselta, p. 050 409 3036. Diakonian vastaanotot: Roihuvuoressa ajanvaraus tiistaisin puhelimitse klo 10–11, p. 09 2340 5758. Laajasalon kirkolla maanantaisin klo 9–11, p. 09 2340 5768.

Roihuvuoren seurakunta

Vartiokylän seurakunta

Seurakuntatoimisto: Tulisuontie 2. Avoinna ma-ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to-pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

Virasto: Kiviportintie 5. Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 4.3. klo 10. Vilkkilä, Nurminen, Filppula. Messu su 11.3. klo 10. Laaksonen, Vaulas, Filppula. Arkkikirkko ke 7.3. klo 18. Iltamessu ke 14.3. klo 18. Laajasalon kirkossa: Messu su 4.3. klo 12. Kaskinen, Nurminen, Niva-Vilkko. Laulunystävät. Gospelmessu su 11.3. klo 12. Laaksonen, Vilkkilä, Lyytinen & Houseband.

TAPAHTUMIA Ikoninäyttely Kohti pääsiäisen iloa maaliskuun ajan Laajasalon kirkolla. Ikonimaalarit Marjatta Fahlenius ja Anita Vatanen. Avoinna arkisin klo 10–14 ja tilaisuuksien yhteydessä. Avajaiset to 1.3. klo 16–18. Pop up -kummipyhis su 11.3. ja 15.3. sekä perhemessu pääsiäissunnuntaina 1.4. klo 10 Roihuvuoren kirkossa. Lapsen ja kummin pyhäkouluhetkessä pysähdytään pyhän äärelle yhteisen tekemisen kautta. Ilmoittautumiset: Nina Haddadin, nina.haddadin@ evl.fi, p. 050 380 1519. Kirjallisuuspiiri ke 7.3. klo 18 Laajasalon kirkolla. Tiedustelut: Leena Ilvonen, p. 044 565 8778. Kuopion emerituspiispa Wille Riekkisen raamattuillat torstaisin 8.3. ja 22.3. klo 18 Laajasalon kirkossa. Ensimmäisen illan teemana ”Onko esivaltaa aina toteltava?” ja toisen illan teemana ”Jeesuksen viimeiset hetket Jerusalemissa”. Hiljaisuuden päivä la 10.3. klo 11–19 Tammisalon kirkossa. Jeesuksen

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa. Iltamessu ke 7.3. klo 18.30 Vartiokylän kirkossa. Minimessu to 15.3. klo 9.30 Vartiokylän kirkossa. Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa. Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 9-15. Neulekerho maanantaisin klo 12. Yhteinen iltaruoka maanantaisin klo 16.30–18. Tarjolla maukasta kotiruokaa hintaan 1 e. Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18. Laulut soikoon! keskiviikkoisin klo 13. Ikäihmisten Keskiviikkokerho ke 7.3. klo 14. Ohjelmaa vaihtuvan teeman mukaan. Ryhmässä mukana Pirkko Peltola. Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri maanantaisin klo 8. Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16. Olohuoneessa voi tavata alueen asukkaita ja nauttia kahvikupposen. Klo 14 on ohjelmatuokio. 6.3. Eeva Palje: Naisrunoilijoiden vuoro. 13.3. Reijo Ylimys: Sydämen sivistys ja muut unohtuneet hyveet. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Kiviportintie 5, tai puhelimitse p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 1. – 15.3.

1.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Jumalan sana, musiikki, pyhän kohtaaminen ja ehtoollisen lahja virvoittavat. Iltakirkko to 1.3. klo 18 Katukappelissa. Antola, Jurmu. Messu su 4.3. klo 11 kirkossa. Vanhanen, Joronen, Jurmu. Iltakirkko to 8.3. klo 18 Katukappelissa. Kristian Nordberg, Mäkinen. Messu su 11.3. klo 11 kirkossa. Huhdanmäki, Vanhanen, Mäkinen, naiskuoro Sillattaret, johtajana Marja Kyllönen. Kotiehtoollinen su 11.3. Oletko sairas tai sinulla on vaikeuksia liikkua? Diakoniatyöntekijä voi tuoda sinulle ehtoollisen messusta ja voit nauttia sen kotonasi. Ilm. viim. 9.3. klo 13, p. 09 2340 6500. Lisätiedot Mäkinen, p. 09 2340 6547.

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 9.3. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Puhe Mika Ebeling, Kansanlähetys, musiikki Vuorilaulu. Rakkaudesta synnyinseutuun ja Stadiin, Yhteisvastuukonsertti su 4.3. klo 18 kirkossa. Iloisten laulelmien ja tunnelmallisten runojen äärellä Anja Hinkkanen ja Sakarat laulupelimannit yhtyeineen, sekä Stadin Slangikuoro Matti Reittamon johdolla. Tuttuja virsiä slangisanoin. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuulle. Pyhän tanssin kurssi Merirasti-kappelissa 6.–27.3. tiistaisin klo 18. Meditatiivista tanssia rukoushiljaisuudessa, ohjaajana tanssipedagogi, TM Tiina Sara-aho. Kurssimaksu 20 e neljä iltaa tai kertakäynti 5 e. Ilm. saraaho@ gmail.com, p. 050 490 6014. Virsikaraoke Merirasti-kappelissa su 11.3. klo 16. Tule laulamaan valitsemasi virsi yksin tai yhdessä muiden kanssa. Juontaa kanttori Olga Mäkinen. Lauletaan yhdessä Katukappelissa ke 14.3. klo 13. Tule laulamaan ajankohtaisia virsiä ja lauluja, laulattajana Anja Hinkkanen. Yhteislaulua ja iltahartaus Vuosaaren Merimieskirkolla, Provianttikatu 4, su 11.3. klo 18. Tule laulamaan yhdessä! Mukana Merimieskirkon pappi Hanna Vuollo ja Anja Hinkkanen. Järj. Vuosaaren Merimieskirkko. Hyvä uutinen kaikille TV7-ilta pe 16.3. klo 18 Vuosaaren kirkossa. Martti ja Mirja Ojares, Arvo Silventoinen, Jussi Mäkelä, musiikki Hannele Ahtinen & Hadassa. Yhteistyössä TV7, Vuosaaren seurakunta, Vuosaaren Ankkuriseurakunta (Helsingin Saalemin aluetoiminta) ja Vuosaaren Vapaaseurakunta. Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16, la klo 12–14. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) ti klo 9–10. Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

Perheenjäsenen kuolemaa ei tarvitse piilotella Lapsiperheiden suruleirillä on tilaa itkulle, muistoille, ilolle ja naurulle. Vertaistuki auttaa kohtaamaan omia tunteita. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA SIRPA PÄIVINEN

inä en olekaan ainoa, jolta on menehtynyt oman perheen jäsen. Kuolema on käynyt muissakin ko-

deissa. Tämän oivaltaa moni läheisen ihmisen menettänyt lapsi ja nuori kohdatessaan toisia vastaavassa tilanteessa olevia. – Kun ison menetyksen kokeneet kohtaavat toisensa, heidän välilleen kasvaa yhteenkuuluvuuden tunne, kertoo Hanne Malkki, joka toimii Espoonlahden seurakunnassa nuorisodiakonina. ESPOOSSA JÄRJESTETÄÄN viikonlopun kestävä suruleiri huhtikuussa ja Helsingissä syyskuussa. Molemmille leireille mahtuu noin kymmenen perhettä, ja niille on ilmoittauduttava etukäteen. Espoon leiri pidetään joka toinen vuosi ja se on tarkoitettu perheille, jossa on kuollut toinen vanhemmista tai lapsi. Helsingin vuosittainen leiri on suunnattu perheille, joissa on kuollut isä tai äiti. Helsingin leiri sisältää viikonlopun yhdessäolon lisäksi jatkotapaamisen marraskuussa. – Leirillä puhutaan perheenjäse-

nen kuolemasta, eikä aihetta tarvitse hävetä tai salata. Olemme saaneet palautetta, että leirin jälkeen lapset ovat puhuneet kotona asiasta paljon paremmin, sanoo Espoon leiristä vastaava Hanne Malkki. Asioita käsitellään pienryhmissä, aikuiset omissaan sekä lapset ja nuoret ikätasonsa mukaisissa. KIRKOSSA ON laaja surun ja kuoleman kohtaamisen erityisosaaminen. Lapsiperheiden suruleireillä on mukana muun muassa pappeja, diakoniatyöntekijöitä, erityisnuoristyöntekijöitä ja lastenohjaajia. Helsingin leirillä on lisäksi Terhokodin perhetyöntekijä. Sekä Helsingin että Espoon leirin painopiste on lapsen ja nuoren surun kohtaamisessa ja tukemisessa. – Haluamme tarjota turvallisen ryhmän, jossa lapset ja nuoret voivat jakaa kokemuksiaan, ilmaista tunteitaan ja löytää uusia selviytymiskeinoja, sanoo Terhokodissa sairaalapappina toimiva Maarit Kolsi. Hän on mukana Helsingin leirillä. – Aikuisten ryhmissä pohdimme vanhemmuutta ja sitä, miten lasta ja nuorta voi tukea surussa. Jäljelle jääneen vanhemman huoli lapsista on iso. Leiri on vanhemmalle myös paikka, jossa saa hetkeksi irtautua arjes-

ta ja purkaa tunteitaan toisten aikuisten kanssa. LEIREILLÄ LASTEN ryhmissä askarrellaan, piirretään ja käytetään musiikkia ja tarinoita apuna raskaan aiheen käsittelemisessä. – Leirillä on lupa itkeä, mutta myös nauraa ja laulaa. Otamme seurakunnasta mukaan nenäliinoja, mutta myös lautapelejä ja vaahtokarkkeja, huomauttaa Hanne Malkki. Hän rohkaisee surun kohtaamiseen ja sen käsittelemiseen. – Elämässä tapahtuu kurjia asioita. Vaikka omien tunteiden käsitteleminen ja tunteminen voivat tuntua tosi pahalta, uskon että kaikkein suurimmistakin menetyksistä toipuu suostumalla suruun. Rakkaan ihmisen muisto ei koskaan katoa, mutta muisto voi alkaa elää kauniina. Malkki uskoo, että kun on käsitellyt oman perheenjäsenen menetyksen, saa luottamusta siihen, että selviää elämässä mistä tahansa. – Sen jälkeen on vähemmän pelättävää. Helsingin seurakuntien lapsiperheiden suruleiri Siikaniemessä 28.–30.9. https:// helsinginseurakunnat.fi/tapahtumat/ perheidensuruleirilahdensiikaniemessa

MENOT 1. – 15.3.

16 A Kirkko ja kaupunki | 1.3.2018

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 4.3. Klo 10 Malmin kirkossa Herättäjän kirkkopyhä. Jaana Hallamaa saarnaa. Herännäisnuorten kuoro. Messun jälkeen keittolounas ja kahvi. Seurat. Klo 10 Viikin kirkossa konfirmaatiomessu, Jukka Suonoja. Klo 12 Tapanilan kirkossa kansainvälinen messu, Esa Järvinen. Mukana myös veli John. Klo 12 Jakomäen kirkossa perhemessu, Elina Perttilä. Messun jälkeen lounas. Klo 12 Siltamäen seurakuntakodissa rippikoulupainotteinen messu, Martta Paijola. Klo 10 Puistolan kirkossa seurakuntalaisten kanssa yhdessä tehty messu, Markus Kopperoinen. Klo 16 Pihlajamäen kirkossa Talkoomessu, seurakuntalaisten yhdessä valmistama messu. Messun suunnittelu ja tehtävien jakaminen to 1.3. klo 18. Tule rohkeasti mukaan valmistelemaan kirkkotilaa, tarjoilua, musiikkia, rukouksia, saarnaa. Tied. sari.hakuri@evl.fi tai p. 050 544 0554. Messu su 11.3. Klo 10 Malmin kirkossa perhemessu, Anni Punkka. Klo 10 Viikin kirkossa muskarimessu, Sofia Tuomenvirta. Messussa Laura Ilasen muskarilaiset. Klo 10 Puistolan kirkossa, lattiakuvasaarnan pitää Eila Sainio. Klo 16 Pihlajamäen kirkossa monikulttuurinen messu, Popaul Nsampala. Siloé-ryhmä. Kirkkokahvit. Hiljainen viikkomessu Viikin kirkossa to 8.3. ja 15.3. klo 17.30. Kirkko on avoinna hiljaista rukousta varten klo 17−17.30. Valon messu su 11.3. klo 17 Tapanilan kirkossa.

TAPAHTUMIA Tahtoisin ystävän – Malmin seurakunnan lapsikuorojen konsertti su 4.3. klo 16 Puistolan kirkossa. Malmin, Puistolan, Tapanilan ja Viikin lapsikuorot laulavat Pekka Simojoen lauluja. Säestämässä Mikko Pettinen Express. Lauluilta Eke´s Pubissa, Kirkonkyläntie 7, su 4.3. klo 17. Lauluja kärsimyksestä – elämän mustia hetkiä ja harharetkiä. Lauluyhtye Malmin enkelit ja Lissu and the Demons. Pop-lauluja, iskelmiä, yhteislauluja ja esityksiä. Sibelius-konsertti su 11.3. klo 18 Viikin kirkossa. Vantaan Suzuki-soittajat, joht. Maaria Vannemaa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Musiikkimatinea ti 13.3. klo 13 Malmin kirkolla. Pekka Haahti, sello, ja Saija Lahtinen, harp-

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

10.3.

Naistenpäivä klo 11–15 Puistolan kirkossa, Tenavatie 4, Yhteisvastuun hyväksi. Tule koko päiväksi tai lyhyemmäksi aikaa, ilmoittautua ei tarvitse. Klo 11 kuntojumppa, mukaan liikuntavaatteet, suihkumahdollisuus, klo 12 keittolounas, klo 13.30 pilates, klo 14.30 voimauttavia sanoja ja säveliä.

pu. Matinean jälkeen on Eläkeläisten iltapäivä. Avoin hartaushetki Madetojan palvelutalolla, Madetojankuja 3, pe 2.3. klo 13.30. Matkailuilta la 3.3. klo 18 Malmin kirkolla. Krakova. Alustajana Elina Forsström OK-matkoista. Hengellisten laulujen ilta ti 6.3. klo 18 Siltamäen seurakuntakodilla. Laulattajana Maritta Widberg. Ilosanomapiiri ti 6.3. klo 18 Portissa. Pihlajamäen kirkon 42 v. synttärilaulut lapsille ti−to 6.−8.3. klo 9, 9.40 ja 10.30. Päivähoidon ryhmät juhlivat kirkkoa laululla ja makkaranpaistolla. Kotihoidossa olevat lapset ovat tervetulleita mukaan. Ilm. kirkolle p. 09 2340 4427. Pihlajamäen kirkon 42 v. syntymäpäivät ke 7.3. Klo 12−13 hernekeittoa kirkon edustalla, klo 13 kuorokonsertti, Urisevat Ukot ja klo 14 kakkukahvit. Ilta kirkolla ja iltaperhekerho ke 7.3. ja 14.3. Jakomäen kirkossa. Ruokailu klo 17, ehtoollishetki klo 17.30. Ehtoollisen jälkeen omaa ohjelmaa koululaisille ja alle kouluikäisille. Aikuisille kahvit ja juttuseuraa. Hengellisen matkakumppanuuden piiri ke 7.3. klo 18.30 Portissa. Pilatesta paastonaikaan ke 7.3. klo 19–20 alkaen Puistolan kirkolla. Seuraavat kokoontumiset 14.3., 21.3. ja 28.3. Voit osallistua kaikkiin kertoihin tai silloin kun sinulle sopii. Ei ilmoittautumisia, ilmainen. Ohjaaja Aino Poutanen. Lähetyspiiri to 8.3. klo 15.30 Malmin kirkolla. Naistenpäivä la 10.3. klo 11–15 Puistolan kirkolla. Virkistävää yhdessäoloa, toimintaa ja hiljentymistä. Tule koko päiväksi tai siksi ajaksi kuin sinulle sopii. Klo 11 kuntojumppa, mukaan liikuntavaatteet, suihkumahdollisuus, klo 12 keittolounas Yhteisvastuun hyväksi, klo 13.30 pilates, klo 14.30 pieni pyhä hetki, Yhteisvastuukahvila, kädentaitopaja sekä pieniä hemmotteluhoitoja koko päivän ajan klo 11–14.30. Ei ilmoittautumista. Yhteisvastuulounas la 10.3. klo 12−13.30 Siltamäen seurakuntakodil-

14.3.

Kansainväliset nyyttärit Vietä makujen ja kokemusten iltaa Pihlajamäen kirkolla, Liusketie 1, klo 18. Tuo pöytään syötävää ja halutessasi myös lyhyt ohjelmanumero, kuten runo, tanssi tai laulu omasta kulttuuristasi. Tuo ystävät mukaan!

la. Kanakeitto, kahvi ja pulla. Hinta 5 e, lapset 2,5 e. Arpajaiset, lauluhetki klo 12.45. Olotilakahvila Olohuoneen soppakirkko ma 12.3. klo 11.15 Tapulin seurakuntakodilla leivänjaon jälkeen. Soppakirkko ti 13.3. klo 12 Siltamäen seurakuntakodilla. Israel-piiri ti 13.3. klo 18 Portissa. Luento to 15.3. klo 18 Malmin kirkolla. Luennoitsijana TM, tutkija, asiantuntija Laura Arikka: Israel ja palestiinalaisalueet 2000-luvulla – kaupunkisotaa, korkeakulttuuria ja kahviloita. Puikoissa-piiri ke 14.3. klo 18 Portissa. Kansainväliset nyyttärit ke 14.3. klo 18 Pihlajamäen kirkolla. Tule viettämään makujen ja kokemusten iltaa. Tuo pöytään pientä syötävää ja halutessasi myös lyhyt ohjelmanumero, kuten runo, tanssi tai laulu omasta kulttuuristasi. Kutsu mukaan myös ystäväsi! Aikuisten saunailta la 17.3. klo 16−21 Laajasalon Laajarannassa. Kahvit, iltahartaus. Tied. ja ilm. Esa Järvinen, p. 040 536 2733. Eläkeläisten iltapäivät: Vanhemman väen virkistysiltapäivä ti 6.3. klo 12−15 Malmin kirkolla. Ruokailu, kahvi ja ohjelmaa. Hinta 2 e. Vieraana koomikko Mikko Vaismaa: Nauru notkeuttaa. Jakomäen kirkolla to 15.3. klo 13. Huomio, to 8.3. klo 13 kokoontuminen on jatkorippikoulu ja se on Puistolan kirkolla. Malmin kirkolla ti 13.3. klo 13. Pihlajamäen kirkolla ke 14.3. klo 12. Puistolan kirkolla to 8.3 ja 15.3. klo 13. 8.3. on jatkorippikoulu. Tapanilan kirkolla ke 14.3. klo 12. Tapulin seurakuntakodilla ke 15.3. klo 13. Huomio, ke 7.3. ei kokoontumista Tapulissa, vaan sen sijaan to 8.3. klo 13 on jatkorippikoulu ja se on Puistolan kirkolla. Siltamäen seurakuntakodilla ke 14.3. klo 13. Huomio, osallistumme 6.3. vanhemman väen virkistyspäivään Malmin kirkossa. Viikin kirkolla ti 13.3. klo 13 Senioritiistai − Laulu soi. Viikin kirkolla ke 7.3. ja 14.3. klo 13 Naapurikahvit. Vapaamuotoinen

kahvi- ja jutusteluhetki varttuneeseen ikään ehtineille.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Tapahtumakalenteri: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

kirkon galleria AULAssa 11.2.–11.3. Näyttelyn kuvakudokset käsittelevät haaveita ja tunteita, ihmissuhteita ja oman paikkansa löytämistä maailmassa. Pääsiäisvaellukset lapsille to 22.3. klo 10.30 Maunulan kirkossa, pe 23.3. klo 10.30 Käpylän kirkossa sekä ma 26.3. klo 10.30 Oulunkylän kirkossa. Elämyksellinen pääsiäisvaellus on sisätiloissa. Vaellus kävellään läpi läheisen aikuisen kanssa. Kauneimmat hengelliset laulut to 15.3. klo 13 Maunulan kirkossa. Mukana Savik, viulu, E. Hapuli, Pesonen-Kareinen, lauluryhmä. Kahvitarjoilu. Marianpäivän Bach -konsertti su 18.3. klo 15 Oulunkylän kirkossa. Pauliina Hyry, urut, Katja Mäkiö, mezzosopraano, Heli Närhi, sopraano, ja Kari-Kyösti Silvennoinen, baritoni, esittävät mm. J.S. Bachin aarioita ja urkumusiikkia. Yhteistyössä Organum-seura ja Cantor-Seura. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Marianpäivän vesperkonsertti su 18.3. klo 20 Käpylän kirkossa. Schola Sancti Henrici –lauluyhtye, Mauriz Brunell, urut. Yhteistyössä Organum-seura ja Cantor-Seura. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Käy yrttitarhasta polku -konsertti to 22.3. klo 13 Maunulan kirkossa. Paastonajan musiikkia, Raamatun tekstejä kuunnellen ja yhdessä laulaen. E. Hapuli, tekstinluku, Pesonen-Kareinen, urut ja laulu; Maunulan kirkon musiikkiryhmä. Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET

Oulunkylän kirkossa: Messu su 4.3. klo 10. Savik, Pelkonen ja Helenius. Messu su 11.3. klo 10. Leinonen, Albekoglu ja Mäkiö. Chorus Sine Nomine -kamarikuoro. Maunulan kirkossa: Messu su 4.3. klo 12. Savik ja Helenius. Messu su 11.3. klo 12. Leinonen, Pesonen-Kareinen. Leipäsunnuntain messu, musiikissa Maunulan kirkon musiikkiryhmä. Virsikahvio. Käpylän kirkossa: Messu su 4.3. klo 18. Handolin, Pesonen-Kareinen ja Halminen. Messu su 11.3. klo 18. Elo, Helenius, Mod ja isosia. Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18. Joka kk kolmas ke ehtoollinen.

Messu su 4.3. klo 11 Hyvän Paimenen kirkolla. Messussa mukana Marita Toivonen, Jouni Pirttijärvi, Samuli Korkalainen, Ari Häyrinen ja Herättäjäyhdistyksen Veisuuveljet. Pyhäkoulu Lastenkappelissa ja Itä-Pakilassa, Piikintie 17 B. Pieni iltamessu ke 7.3. klo 19.30 Marita Toivonen ja Satu-Elina Ansas. Messu su 11.3. klo 11 Hyvän Paimenen kirkolla. Messua toimittamassa Jouni Pirttijärvi, Marita Toivonen ja Ari Häyrinen. Isoskoululaiset avustamassa.

TAPAHTUMIA Maanantaipuuro klo 9–12 Oulunkylän kirkolla kaiken ikäisille. Maksu 1 e tai enemmän Yhteisvastuun hyväksi keräyksen ajan. Yhteisöravintola Salaam Oulunkylän kirkolla torstaisin klo 12–16.30. Hinta 1–10 e omantunnon mukaan. Pöytään katetaan Lähi-idän runsas buffet-ateria, voit poiketa myös kahville tai teelle. Mahdollisuus – Tekstiilitaiteilija Aino Kajaniemen näyttely Oulunkylän

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita. Siioninvirsiseurat su 4.3. klo 13. Viihdemusiikin laulukurssin päätöskonsertti su 4.3. klo 18. Vapaa pääsy. Peittopiirissä kudotaan Äiti Teresa -peittoja ja viihdytään yhdessä kupposen äärellä. Valmiit peitot toimitetaan SPR:n kautta pakolaisleireille. Tervetuloa aina parillisina maanantaina klo 13 kirkolle. Pakilan Martat ti 6.3. klo 18. Pikkupihan puutarhanhoitovinkeistä kertomassa Hyötykasviyhdistys. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin Kryptassa. Mukana Ari Häyrinen ja Anna-Kaisa Jussila.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 1. – 15.3.

1.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

Apua & tukea

Erityisryhmille

Hiljainen seurakunta viittoo virretkin

Viittomakielinen messu su 4.3. klo 13 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73. Vietämme samalla Hiljainen seurakunta -lehden 80-vuotisjuhlia. Puhetulkkaus suomeksi. Näkövammaisten Kristillinen Yhdistys ry kokoontuu la 17.3. klo 12 Turun Adventtiseurakunnan Betel-kirkolla, Yliopistonkatu 29a, Turku. Messu, jonka jälkeen lounas ja tietoa adventismista. Lopuksi kävelykierros kaupungilla. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 4.3. mennessä riitta.lindlof@elisanet.fi tai p. 050 300 1934. Kiirastorstain messu sekä yhteinen pääsiäisateria näkövammaisille to 29.3. klo 15 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, Vantaa. Yhteiskuljetus Mikonkadun turistipysäkiltä klo 14 sekä paluu saman paikkaan. Osallistumismaksu 10 e. Ilmoittautumiset ruokavalioineen pe 2.3. mennessä p. 09 2340 2549.

Viittomakieli avaa kuuroille tien kirkkoon.

lellä, Rautiainen toteaa. Helsingin seurakuntien kuurojentyössä toimii nyt kaksi työntekijää, joista molemmille viittomakieli on tuttuakin tutumpi. Helsingin piirin pappi Janne Rissanen on itsekin kuuro, diakoniatyöntekijä Päivi Korhonen taas syntyi kuurojen vanhempien lapseksi ja oppi viittomakielen äidinkielenään. ISÄ SEISOI selän takana ja huusi, paukutti käsiään ja laittoi herätyskellon pirisemään korvan juureen. Ei reaktiota. Parivuotiaan Annatytön puhe ei kehittynyt, hän vain hymyili. Vanhemmat epäilivät kuuroutta, ja lääkärit vahvistivat epäilyksen. Koulussa Anna Rautiainen ei välittänyt uskonnontunneista, mutta rippikoulua pitäneen kuurojenpapin opetus innosti hänet mukaan kirkkoon. Papista tuli niin tärkeä, että Rauti-

VESA-MATTI VÄÄRÄ

Menopalat

Siunattu sovinto -musiikkimessu Kallion kirkossa 20.1. nauhoitettu musiikkimessu lähetetään Yle TV 1:ssä su 4.3. klo 10 ja uusintana ma 5.3. klo 11. Katso upeasti valaistu Kallion kirkko sekä Sovinto 100 -tapahtuman tunnelmallinen messu, jossa musiikkikulttuurit kohtaavat: Samuli Edelmann ja Orkestra Suora Lähetys, Yona, Daikini, Adama Kone ja Ikosen Siskot. Orkesterina Varre Vartiainen, kitara; Timo Hirvonen basso; Abdissa ”Mamba” Assefa, lyömäsoittimet; Arttu Takalo, vibrafoni; Tommi Niskala, urut. Liturgia ja saarna Mari Mattsson. Messun voi katsoa jälkeenpäin Yle Areenassa.

ngelman ymmärtää heti. Kun kysyn Anna Rautiaiselta kysymyksen, katson häntä silmiin. Mutta sen jälkeen Rautiainen kääntää katseensa Päivi Korhoseen, joka tulkkaa kysymykseni viittomakielelle. Sitten Rautiainen vastaa viittomakielellä Korhoselle, joka tulkkaa äsken sanotun puhutulle kielelle. Ei se vain ole sama asia. – Tulkin välityksellä keskustellessa ei saa kunnon katsekontaktia keskustelukumppaniin. On helpompi keskustella omalla äidinkie-

Anna Rautiainen ja Päivi Korhonen viittovat sanat apua ja tukea.

Omaa aikaa -ilta työikäisille ke 7.3. klo 18. Luvassa iltapalaa ja juttelua takkatulen ääressä. Kutomakerhossa sinulla on harvinaislaatuinen tilaisuus tutustua kangaspuihin. Oppia ja edetä saa omaan tahtiin ja apua on aina lähellä. Kerho kokoontuu VälKeessä keskiviikkoisin klo 19. Eläkeikäisten kerho kokoontuu torstaisin klo 13. Kerhossa keskustellaan alustuksen pohjalta, juodaan kahvit, nauretaan, lauletaan ja vietetään aikaa yhdessä. Akvarelliryhmä parillisten viikkojen torstaisin klo 17.30. Lisätietoja Marita Toivoselta. Raamattupiirissä to 8.3. klo 18.30 keskustellaan ja jaetaan ajatuksia Raamatun tekstien äärellä. Pakilan Tormaystävät ry pitää sääntömääräisen vuosikokouksensa su 11.3. kello 16.30 Kokouksen alussa emeritusprofessori Seppo Zetterberg kertoo 100-vuotiaasta Virosta. Tervetuloa jäsenet ja muut Virosta kiinnostuneet.

TEKSTI SAILA KESKIAHO KUVA ESKO JÄMSÄ

ainen halusi nimenomaan hänet vihkipapikseen. Lasten kanssa Rautiainen kävi kuurojen perhekerhossa, ja sitten löytyi viittomakielinen raamattupiiri. – Ajattelen, että hengellinen opetus on kuin enkeli, joka suojelee minua. Nyttemmin vuorotyö siivoojana estää osallistumisen raamattupiiriin. Sen sijaan Anna Rautiainen avustaa kuurojen messuissa ja on mukana kuorossa, joka viittoo virret. Hän myös toimii aktiivisesti kuurojen seurakuntaneuvostossa. Neuvoston asema on epävirallinen. – Suunnittelemme ohjelmaa ja tuomme esille, mitä kuurot haluavat seurakunnan toiminnalta, Rautiainen kertoo. KUUROJENTYÖN diakoniatyöntekijä Päivi Korhonen kohtaa työssään mitä erilaisimpia tarinoita: on työttömyyttä, vaikeuksia ihmis-

Hyvän toivon kappeli Jätkäsaaressa, Länsisatamankatu 26, vihitään käyttöön su 11.3. klo 13. Piispa Teemu Laajasalo asettaa Hannu Varkin kappalaisen virkaan elämyksellisessä messussa. Laulaja Anna Hanski muusikkotalo Jallukasta esiintyy Jarmo Julkusen säestyksellä. Jätkäsaaren kuoro Kanavan Kaiku, vaskisoitinyhtye ja kanttori Risto Pulkamo musisoivat. Kappelissa on leikkitilat lapsille.

Samuli Edelmann lauloi Sovinto 100 -musiikkimessussa.

suhteissa, päihdeongelmaa. Korhonen tarjoaa keskusteluapua ja ohjaa avuntarvitsijoita eteenpäin oikeille avun lähteille. Moni kuuro ei tiedä kaikista kuuroille tarjottavista palveluista, esimerkiksi omasta työhönvalmentajasta. Sekä Rautiaista että Korhosta huolettaa erityisesti ikääntyneiden tilanne. – On paljon yksin asuvia kuuroja vanhuksia. Olisi mukavaa, jos he saisivat seuraa. Jossain Helsingin palvelutalossa voisi tarjota keskitetysti kodin kuuroille vanhuksille. Tärkeää olisi myös, että löytyisi viittomakielentaitoisia työntekijöitä, Rautiainen painottaa. Viittomakielinen messu su 4.3. klo 13 Hermannin diakoniatalolla, Hämeentie 73. Viittomakieli tulkataan suomeksi. Seuraava saavutettava Saavu-messu su 15.4. klo 10 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Messussa otetaan huomioon eri tavoin vammaiset ihmiset.

Kohtaamisten keskiviikko -tilaisuuksissa mietitään tien symboliikkaa ihmisen elämässä. Kirkkoherra Leo Glad isännöi keskusteluja keskiviikkoisin klo 11.30– 13 Munkkivuoren seurakuntasalissa, Raumantie 3. Alkuun opetellaan uusi virsi klo 11.30, sitä seuraa vieraan esitys ja keskustelua. 14.3. dosentti, varhaiskasvatuksen asiantuntija Marjatta Kallialan aiheena on: Miten tielle pääsee. FT Eija-Riitta Korhola käsittelee 18.4. aihetta Kun tie katoaa. Tarjolla myös viiden euron keittolounas. Tilaisuuksissa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen tai Yhteisvastuukeräykselle.

18 A Kirkko ja kaupunki | 1.3.2018

Palveluja tarjotaan

Lakipalveluja Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen. SOITA JA KYSY LISÄÄ

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perunkirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

TURVAA LÄHEISESI

STU

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous! Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistövälittäjä (LKV)

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Siivous, korjaus, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 7 v. kokemus ja suosituksia

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Ratkaisukeskeinen Kristillinen terapiakoulutus (80op) Helsingissä 21.-22.9. 2018 Turussa 23.-24.11 2018 (myös ruotsiksi)

Kristillinen Terapiainstituutti www.kristillinenterapia.fi

Suunnitteletko asuntosi myyntiä? Soita ja sovi ilmainen arviokäynti ja saat samalla Kirkko ja Kaupunki lehden lukijoille suunnatun edullisen välitystarjouksen. Teen työni laadukkaasti ja ammattitaidolla. Risto Suokas Myyntijohtaja,LKV Puh. 0400 973 137 risto.suokas@openmarket.fi Open Market Oy Stockmann Helsinki Aleksanterinkatu 52 7:s kerros 00100 HELSINKI

Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Hautauspalveluja Leikkaa talteen

TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03 Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

www.stadinapumiehet.fi 045 6475572 stadinapu@saunalahti.fi, kiinteistönhuolto, käsilumityöt, kuljetus. 37€/h.

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit. Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393 Eläkeläisille, leikkaus 18-22 €, permanentti tai väripaketti 65€ P. 045 2386356, Hämeentie 38

Kotisiivousta ja ikkunanpesua lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

www.joutsenkivi.fi

Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Siivouspalveluja

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous. Kodinapu helmi p.0407209420

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

IKKUNANPESUT 45 vuoden kokemuksella, puh. 040-3716084 Kotital.väh. Veikko Salonen

Kotisiivoukset, luotettavasti ja ahkerasti. Kysy seniorisiivousta - 24% puh. 045 638 5774, Mirja

Vuokrata halutaan Luotettava uskontotieteen opiskelija etsii yksiötä Helsingistä. kotiteologille@meiliboxi.fi 59 v.SAIRAANHOITAJA etsii pientä asuntoa kantakaupungista määrä aikaisen työsuhteen ajaksi (alle vuosi).Yst.vast. Eliisa 0442904358

Vuokralle tarjotaan Vuokrataan yksiö Taka-Töölöstä pitkäaikaiselle vuokralaiselle. Kirsi p. 050 5601033

1.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

Miksi maksaisit liikaa? Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€ 65€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. 65€ Kivuton hampaan poisto Hinta alk. 65€ Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

T A K U U T Y Ö

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS ....................... 110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 9.3. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Varaa aikasi 044 9339 242

www.stickdent.com

• maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Edulliset remontit! Kirvesmiestyöt, maalaus, kaakelointi, lattiat, tapetointi ym. Ilm.arviointi, kot.väh., tarvikeale. Pienet remontit tervetulleita! Saneeraus Pe Ry T:mi, puh. 0400 819 757 Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Tuire Sillanpää, 040 594 4204

Kari Salko, 0400 604 133

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 6.3 klo 19 Pekka Reinikainen,, Bengt Lassus,Peter Hilli. Lastenhoito järjestetty. Ovet avataan klo18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntö ti klo 12-14, esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle. Esirukousillat jatkuvat keväällä. Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI

Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

Pe 2.3. klo 19 Alueseurat, Mikaelin kirkko Ti 13.3. klo 19 Alueseurat, Huopalahden kirkko La 31.3. klo 18 Viikkomessu, Hämeenkylän kirkko Su 1.4. klo 15 ja 18 pääsiäisseurat, rauhanyhdistys Ma 2.4. klo 15 ja 18 pääsiäisseurat, rauhanyhdistys Seurat lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa.

JUMALA PARANTAA Su 11.3. klo 17.00 Kallion kirkko, Helsinki PASTORI SEPPO JUNTUNEN

Lestadiolainen UUSHERÄYS Pitkänsillanranta 15 • 00530 Helsinki, katutaso Korsontie 8 • 01450 Vantaa, katutaso

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ilmainen arviointi + k-vähennys. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

to 1.3. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink. 5,Hki. pe 2.3. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink.8,Espoo. su 4.3. klo 10 kirkkopyhä Malmin kko, Kunnant.1, Hki; Saarna J.Hallamaa, Herännäisn.kuoro; Soppa ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Tuusulan kko, Kirkkot.34; saarna S.Jokilehto; kahvit ja seurat. klo 11 kirkkopyhä H.Paimenen kko, Palosuont.1 (Pakila), Hki; saarna S.Korkalainen, Veisuuveljet; kahvit ja seurat. klo 14 ”Hyvyyttä on”, J.Ikolan runoihin perust. esit. Myyrmäen kko, Uomat.1, (Louhela) Vantaa; käsiohj. 15€. klo 17 kotiseurat Kivistö, Lumikinkj.1, K-nummi. klo 18 Ankkuri, Keskusk.11, Mäntsälä. ma 5.3. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. ti 6.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo, Kamppi). ke 7.3. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. su 11.3. Siionin virsien sunnuntai Paavolan srk-koti, Aittat.1, Hyvinkää: klo 9 aamuveisuut, klo 10 messu, saarna L.Väyrynen-Si, ja ruokailu, klo 12 E.Tuppurainen kertoo ja veisuuttaa: ”Sv-sävelmien juuria”, klo 13.30 kahvit ja seurat. su 11.3. klo 14 Suomenlinnan kko, Suomenlinna C43, Hki; mm. J.Elenius, Y.Ikonen.klo 16 Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi); mm. E.Hellqvist, J.Elenius. klo 18 kotiseurat Lausvaara, Myllyniement.2, N-järvi. ke 14.3. klo 19 Körttikodilla. TULOSSA: Siionin virsien lauantai 17.3. Seuratuvalla. Mukana L.Ravantti. KATSO MYÖS: www.h-y.fi/tapahtumakalenteri.html

Ostetaan yksiö ”Suur-Kallion” alueelta. Soita p. 0452082990

Rakennusala

HERÄNNÄISSEURAT

SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Ostetaan

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit. Takuutyötä jo v.1989 lähtien

Tilaisuuksia

Hammashoitoa

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen toimisto@marfic.fi p.040 502 4546

Messu 1.3 klo 10, Vanha kirkko Saarna Niko Rantanen Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat messun jälkeen (Ap.t. 15-16) Jerusalemin kokous - Taina Latvala Paavali ja Silas vankilassa - Niko Rantanen

Alppitalo

Puhuu aiheesta: Vapaudeksi naamioitu ansa Musiikissa: Heidi Tuikkanen ja Kim Ekblom Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

Evankeliumi Venäjällä ja Inkerin kirkon vaiheet

Inkerin kirkon emeritus pääsihteeri, arkkitehti Isto Pihkala haastateltavana la 3.3. klo 15.00-17.30 Kansanlähetyksen uusitussa työkeskuksessa Karjalankatu 2. Kahvitarjoilu - tervetuloa! KATSO SARJASTA “Ajankohtainen lauantai” sekl.fi/Piirit-Helsinki/kalenteri la 10.3. Jouko Jääskeläinen Raamatun juhlat, la 17.3. Jarkko Haapanen Kärsimyksen ongelma, la 24.3. Mari Turunen Islamista kääntyneet Suomessa ja Euroopassa.

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651

Ostetaan kuolinpesät, muutot, ym. irtaimistot. Käteismaksu. Nouto. Elina 040 – 749 38 96 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen,vintit, kellarit, loppusiiv.sop.muk. 30v. kokemus. Erikseen kaappeihin unoht.astiat ym.

040-3775159, ONNI.

#RUOKATRENDIT2018 AUTA IHMISIÄ NÄLÄSSÄ. Lähetä tekstiviesti APU10 (10 €) 16588. yhteisvastuu.fi Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017. Keräyslupa ÅLR/2017/5294, voimassa 1.9.2017–31.8.2018, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 28.6.2017.

20 A Kirkko ja kaupunki | 1.3.2018

Miksi kirkko salailee rahankäyttöään? OSA HELSINGIN hiippakuntavaltuuston jäsenistä on antanut julkilausuman koskien piispa Teemu Laajasalon ongelmia kirkollisverorahojen käytössä. Julkilausuma annettiin, vaikka selvitystyöt ovat kesken. Se tuntuu hyvin oudolta ja herättää pahoja epäilyjä meissä tavallisissa kirkollisverojen maksajissa. Olen ollut naiivi ja kuvitellut kirkon viranhaltijoiden olevan eettisesti niin korkealla tasolla, että omat ja yhteiset rahat eivät mene sekaisin. Nähtävästi erehdyin pahasti. Tosin valtuuston jäseniä ei näyttänyt juurikaan kiinnostavan Laajasalon rahankäyttö vaan suuri huoli johtui siitä, että asia tuli julki. Salailukulttuuri on meille tuttua katolisen kirkon piiristä, mutta se ei sovi pohjoismaiseen demokratiaan. Vanha sanonta kuuluu: viestintuoja ammutaan. Se toteutui nytkin. Johanna Korhonen, jolle me tavalliset kirkollisverojen maksajat olemme kiitollisia, sai viharyöpyn niskaansa. On hienoa, että joku jaksaa taistella ja laittaa itsensä alttiiksi yhteisen edun nimissä. Avoimuus ja rehellisyys kunniaan kirkossa, silloin ei ole mitään salattavaa. Vai onko niin, ettei korppi korpin silmää noki, ja se johtaa salailuun?

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? VASILY MAXIMOV / AFP-LEHTIKUVA

Marja Mäkelä ex-sosiaalityöntekijä

Köyhällä ei ole varaa eettiseen kulutukseen HELSINGIN SANOMIEN toimittaja pisti jutussaan 8.2. kuluttajat miettimään arvovalintoja ostoksia tehdessään. Eettisyys, epäeettisyys ja ilmastonmuutos ovat toimittajan mielestä seikkoja, joita pitäisi puntaroida kaupan hyllyillä. Minua ja kaltaistani köyhempää kansanosaa puhuttaa sitäkin enemmän kukkaron sisältö. Me varattomat punnitsemme tarkoin hedelmät vaa'alla, olkootpa ne sitten ilmastoystävällisiä tai ei. Eettiset jäävät hyllyille, tai muuten näkisimme nälkää. Meidän ostoskäyttäytymisemme on suoraviivaisempaa, halvinta mahdollista.

Kirsti Korhonen fil.kand. Torrevieja, Espanja

Kirkon tehtävä on olla sylkykuppi SAIRAALAPASTORI Erik Ewalds aikanaan totesi, että kirkon kuuluu olla yhteiskunnan sylkykuppi ja likasanko. Siihen tulisi kaikkien saada purkaa paha olonsa ja kohdistaa tuskallisimmat antipatiansa. Tämä on kirkon tehtävä. Kyllä oikea kirkko sen kestää. Mihin muualle nuo taakat voisi purkaa? Ja kas kummaa, ihmeitä tapahtuu, kun olemme lujia uskossamme. Todellinen ja kestävä helpotus on mahdollinen tätä kautta. Tämä on oikeaa evankelioimista, mennä ihmisten keskelle kristittynä ja ottaa paska tyynesti vastaan. Jumala toimii ihmissuhteiden kautta. Lakanat mankeloidaan, ihmiset evankelioidaan – mutta vain menemällä heidän rinnallaan prässistä läpi. Se, että ihmiset pitävät kirkosta tai eivät pidä siitä, ei johdu kirkosta. Kirkon ei pidä mielistellä ketään. Ihminen purkaa ulos sen, mitä hänen sisällään on, kohteesta viis. Ihminen peilaa ympäristöstään itseään. Sinä päivänä, kun kirkko miellyttää kaikkia, on todella syytä huoleen. Kirkko on tietysti yhtä kuin jäsenensä, yksittäiset ihmiset, sinä ja minä, ja kristittyinä meillä on tehtävä tässä elämässä: rakastaa lähimmäistämme. Siis kaikkia ihmisiä. Jumala hoitaa loput. Hänen tiedetään tehneen melko ihmeellisiä juttuja. Kuten E. Ewalds meitä muistutti: Jumala teki raaimmasta teloitusvälineestä iankaikkisen rakkauden symbolin. Minulle siinä on riittävästi. Jukka-Pekka Partanen Vantaa

Kuinka julmaa ja lapsen ihmisoikeuksia polkevaa olisi joutua kertomaan lapselle, ettei hänellä ole juridista oikeutta isään, kun kaksi ”äitiä” ovat jo vieneet nämä oikeudet. Tosiasiahan isän olemassaolo kuitenkin on, vaikka kuinka kaksi naista olisi vahvistettu vanhemmiksi. Jokainen ihminen haluaa tuntea omat juurensa ja tietää ja tuntea molemmat vanhempansa. Monet ovat kokeneet osan identiteetistään olevan hukassa näiden perustietojen puuttuessa, ja siksi he ovat aikuisiällä ryhtyneet suuriin ponnistuksiin useimmiten oman biologisen isänsä löytämiseksi.

Tuomo Paloheinä Helsinki

Voittavan auringon blinit. Venäläiset ortodoksikristityt leikkivät lumisotaa maslenitsajuhlassa Moskovan lähellä 18. helmikuuta 2018. Maslenitsa on vanha slaavilainen juhla. Sitä vietettiin jo ennen kristinuskoa talven taittumisen ja kevään sarastuksen juhlana. Perinteisesti maslenitsana syödään pyöreitä blinejä. Ne symboloivat aurinkoa, pimeyden voittajaa. Kristinuskon myötä maslenitsasta tuli paaston alkamisen juhla, laskiainen. Sitä vietetään tanssien ja ilakoiden. Maslenitsaan kuuluu myös olkinukke, joka poltetaan juhlan päätteeksi. Maslenitsa-nuken tuhka levitetään pellolle hyvän sadon toivossa.

Via Cruciksen Jeesus on taas mies, hurraa KIITÄN KAIKKIA Via Cruciksen esiintyjien valintaan osallistuneita. Näyttää siltä, että järki ja kunnioitus tätä esitystä kohtaan on vihdoinkin siellä oivallettu. Ne aikaisemmat kerrat, joissa Jeesusta esitti naishenkilö, loukkasivat syvästi uskontoa ja sen pyhiä arvoja. Tasa-arvoon vedoten näissä esityksissä koeteltiin suuria arvoja. Vetoomukseni olikin aikaisemmin: ”Antakaa meille edes Jeesus ihan oikeasti”. Nyt on esiintyjinä maamme huippulaulajia. Uskon, että ellei sää ole aivan kauhea, esityspaikoilla on tungosta. Nyt voin mennä ja viedä vieraanikin tätä tapahtumaa katsomaan sekä suositella sitä muillekin uskontokantaan katsomatta. Hannu Koponen Helsinki

Äitiyslaki polkee lapsen ja isän oikeuksia SUUNNITTEILLA OLEVA äitiyslaki mahdollistaisi lapselle kaksi äitiä, mutta ei yhtään isää. Eduskunnan lakivaliokunnan myönteinen kanta la-

kiin sotii miehen ja naisen tasa-arvoa vastaan. Kun uuden ihmiselämän alkuun tarvitaan nainen ja mies, millä perusteella toisen merkitys yht´äkkiä täysin mitätöidään? Millä perusteella isän merkitys kasvattajana nollataan? Miksi miehet suostuvat tähän peliin ja vaikenevat? Mielestäni Suomessa on riittävästi näyttöä isättömyyden lapsille aiheuttamista ongelmista. Valtava määrä sota-ajan lapsia joutui kärsimään isättömyydestä isän kuoleman tai sotavammojen − fyysisten tai psyykkisten − vuoksi. Tänä päivänä juuri isien osuus kasvattajina on huolestuttavasti vähentynyt perheiden hajoamisen seurauksena, eikä sitä pitäisi enää lainsäädännöllä lisätä. Sosiaali- ja mielenterveystyöntekijöillä sekä poliiseilla on nyt tuhannen taalan paikka ennaltaehkäistä lasten ja nuorten isän puutteesta johtuvia ongelmia olemalla yhteydessä kansanedustajiin. Käytännön kokemustensa perusteella he voivat jo etukäteen olla puolustamassa tulevaisuuden mahdollisia isättömiä lapsia, ettei maahamme säädettäisi lakia, joka vie lapselta oikeuden isään.

Saattohoitolaki tarvitaan SAAN PALJON kansalaispalautetta ja huolen ilmaisuja elämän viime ajan hoidosta. Suomesta puuttuu kokonaan saattohoitoon liittyvä lainsäädäntö. Pidän huolestuttavana nykytilaa, joka on johtanut räikeään eriarvoisuuteen elämän loppuvaiheen hoidon laadussa ja saatavuudessa sekä kivunlievityksessä. Tarve sitoviin säädöksiin on huutava. Elämän loppuajan inhimillinen ja laadukas hoito sekä hyvä kuolema ovat jokaisen perusoikeuksia. Olen tehnyt aloitteen saattohoitolain säätämiseksi. Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaiden ja kuolevien ihmisten kokonaisvaltaista hoitoa. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, joka tapahtuu elämän viimeisinä päivinä tai viikkoina. Tavoitteena on hoitaa ihmistä kunnioittaen niin, että jäljellä oleva elämä on mahdollisimman hyvää, ilman kipuja ja muita haittaavia oireita. Niin, että arvokas kuolema olisi mahdollista. Oli tärkeää, että saimme valtion budjettiin määrärahan saattohoidon lisä- ja täydennyskoulutukseen. Terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen lisääminen on ydinosa laadukkaan ja yhdenvertaisen saattohoidon varmistamisessa. Sari Sarkomaa kansanedustaja