Kirkko ja kaupunki 2018 05 vantaa

HY VÄN TÄHDEN.

5

15.3.2018 kirkkojakaupunki.fi

A7 Huippu­ konsertteja kirkoissa pääsiäisen alla A9 Jalat puhtaaksi pappien pesulassa Myyrmäen asemalla

Kongosta Korsoon Charles Nyakarashi ohjaa futisjunnuja Vantaalla

A8

KIRJAILIJA HELENA ANHAVA, SYNTYNYT 1925

Aika on päättynyt, näyttö sanoo. En ole lähellekään valmis. Turha silti pullikoida vastaan. Työmarkkinoilla uskotaan, että testien ja arvioiden avulla voidaan yhdistää oikea työntekijä ja työpaikka niin, että seurauksena on hyvä työelämä.

TERO KARTASTENPÄÄ, IMAGE 2/2018

Iankaikkisesti

Elämä ja Työ – kilpakosijat. Lopullisesti ei pidä suostua kummallekaan.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 15.3.2018 Tee työtä kuutena päivänä viikossa, mutta seitsemänneksi päiväksi lopeta työnteko.

Myös kyntöjen ja elonkorjuun aikana pidä seitsemäntenä päivänä lepopäivä.

TOINEN MOOSEKSEN KIRJA 34:21

Rukous

Pääkirjoitus

PIHLA TIIHONEN

Yhdeksän kuukautta jouluun YHDEKSÄN KUUKAUTTA ennen joulua, vähän ennen pääsiäistä, vietetään kirkossa Marian ilmestyspäivää. Päivän nimi johtaa hieman harhaan, sillä se joka Marian ilmestymispäivänä ilmestyy, on enkeli Gabriel, ei neitsyt Maria.

Enkeli ilmestyy nuorelle naiselle ja kertoo tämän olevan raskaana. Enkeli sanoo, että nainen synnyttää lapsen, jota tullaan kutsumaan Korkeimman Pojaksi.

”

LUUKKAAN EVANKELIUMISSA Marian kerrotaan vastanneen enkelin viestiin ylistyslaululla. Tämä sittemmin moneen kertaan sävelletty Magnificat eli Marian ylistyslaulu on kaikkien vallankumousMARIA ON laulujen äiti: Maria ylistää Jumalaa, joka KRISTITTYJEN ESIKUVA. ”on lyönyt hajalle ne, joilla on ylpeät SUKUPUOLEEN ajatukset sydämessään”. Hän muistutKATSOMATTA. taa, kuinka Jumala ”on syössyt vallanpitäjät istuimiltaan ja korottanut alhaiset”.

Ja vielä: ”Nälkäiset hän on ruokkinut runsain määrin, mutta rikkaat hän on lähettänyt tyhjin käsin pois.”

Neitsyt Marialla on joissakin sisarkirkoissamme selvästi keskeisempi rooli kuin luterilaisuudessa. Vaikka vain harva luterilainen pussailee neitsyt Marian kuvia, ei Maria silti meillekään täysin vieras hahmo ole. Hänet sentään mainitaan nimeltä jokaisessa messussa. Luther piti Mariaa esikuvallisena kristittynä: ei ainoastaan kristittyjen naisten vaan kaikkien kristittyjen mallina, sukupuoleen katsomatta.

AIDOSTI NÖYRÄ ihminen ei itse tiedä olevansa nöyrä, sillä jos hän tietäisi sen, hän tulisi ylpeäksi omasta nöyryydestään. Eikä kukaan ole niin rasittava kuin omalla nöyryydellään leuhkiva ihminen. Juuri siksi Maria on esikuvallinen kristitty.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Kuuntele hiljaisen viikon mietiskely­ tekstejä

KOTIMAAN KUVA-ARKISTO

MARIAN ESIKUVALLISUUS johtuu siitä, että Lutherin mukaan Maria oli oikealla tavalla nöyrä. Enkelin ilmestyminen hämmästytti Mariaa. Hän ei pitänyt itseään sellaisena ihmisenä, jolle Jumalalla olisi asiaa, saati sitten että Jumalalla olisi hänelle jokin tehtävä annettavanaan. Ei hän pitänyt itseään edes nöyränä. Nöyryys on latinaksi humilitas. Sen kantasana on maaperää ja multaa merkitsevä humus. Oikeanlainen nöyryys ei ole nöyristelyä. Se on maanläheisyyttä. Tosiasioiden tunnustamista.

Ruuhka-Suomesta on hyvä käydä katsomassa, miten ylväät pihakuuset, punamultaiset talot ja pellot niiden välissä pysyvät samoina vuosikymmenestä toiseen.

Rauhasi on kuin tämä aava hiljaisuus.

Anna minun tuntea se myös, kun tungen muiden sekaan metroon.

Jumala vaikenee, rukouksilla ei ole vaikutusta ja maailman kauhut jyräävät ihmisen yli. Näin koki pappi ja kirjailija Juhani Rekola. Kirkko ja kaupunki julkaisee hiljaisella viikolla 26.–31.3. ääneen luettuja katkelmia Rekolan kirjasta Ruusumaanantaista pääsiäis­ aamuun. Hiljaisuuden ja kauhun takana on toivo toisesta maailmasta, jonne pääseminen on kuin palaisi kotiin. Kuuntele mietiskelytekstejä ja lue aiheesta lisää osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 15.3.2018

numero 5

Seuraava lehti ilmestyy 29.3.

KANNEN KUVA: MARIANNA SIITONEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

15.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

3

– Suomalainen yhteiskunta tarvitsee havahtumista sen etsimiseen, mitä haluamme saavuttaa yhdessä, arkkipiispaksi valittu piispa Tapio Luoma sanoo. Kuvassa vastavalittu arkkipiispa tiedotustilaisuudessaan 1. maaliskuuta.

Nyt on aika puhua Arkkipiispaksi valittu Tapio Luoma haluaa kesyttää vaikeat kiistakysymykset keskustelemalla.

K

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA HEIKKI SAUKKOMAA/LEHTIKUVA

irkolliset pyrkimykset, jotka näyttäytyvät suuren yleisön silmissä epätasaarvoisina tai kovasydämisinä, vahingoittavat kirkkoa syvällisemmin kuin kirkon sisällä tiedostetaan. Tällainen varoitus löytyy vuoden 2016 lopulla julkaistusta kirkon nelivuotiskertomuksesta Osallistuva luterilaisuus.

Tutkijat arvioivat, että kysymys kirkon suhtautumisesta samaa sukupuolta oleviin pareihin noudattaa viime vuosisadalta tuttua käsikirjoitusta. Silloin naispappeuden vastustaminen aiheutti suomalaisten kirkkosuhteeseen vakavan särön.

Arkkipiispa Kari Mäkisen seuraajaksi valittu Tapio Luoma vahvistaa, että kysymys tasa-arvosta on kirkolle ohittamaton.

– Ajatus ihmisten samanarvoisuudesta nousee kristillisen uskon ytimestä. Kristinuskon mukaan Jumala on luonut ihmisen ja ottanut jokaisen ihmisen ihmisyyden omakseen.

Luoman mukaan kristillisen näkemyksen rinnalla vaikuttaa valistusajan tasa-arvokäsitys, jota monet kristityt vierastavat. Siksi nyt tarvitaan keskustelua, jossa erilaiset näkemykset kohtaavat.

– Se, että avioliitto nähdään tasa-arvokysymyksenä, on yksi perusteltu näkemys. Sen rinnalla elää kirkon vuosisatainen perinne. Onko perusteltua väittää, että kirkon avioliittonäkemys on ollut epätasa-arvoinen tähän päivään saakka, Luoma pohtii.

ESPOON HIIPPAKUNNAN piispana toimiva Tapio Luoma pitää avioliittoa miehen ja naisen välisenä liittona. Hän on kuitenkin valmis vihkimään samaa

sukupuolta olevia pareja, jos kirkolliskokous muuttaa kirkon avioliittokantaa. Luoma vakuuttaa, että hänen ajatteluunsa ei kätkeydy moitetta samaa sukupuolta olevia pareja kohtaan.

– Kyseessä on aikuisten ihmisten vastuullinen ratkaisu, jota on kunnioitettava. Samaa sukupuolta olevan parin perhe on perhe muiden joukossa.

Luoma pitää kuuntelevaa ja keskustelevaa johtamista omana vahvuutenaan edessä olevassa arkkipiispan tehtävässä. Hän toteaa kuitenkin, että sama asia voidaan nähdä myös heikkoutena.

– Moni saattaa turhautua ja sanoa, että lykkään

”

MIELIPITEEN ESITTÄMISEN PERIMMÄINEN TARKOITUS ON UNOHTUNUT. PIISPA TAPIO LUOMA

päätösten tekemistä. Aikaisemmissa tehtävissäni päätökset ovat kuitenkin syntyneet ajallaan.

Arkkipiispana Luomalta odotetaan linjanvetoja monenlaisiin kirkon kiistoihin ja jakolinjoihin, joita sosiaalinen media kärjistää ja nostaa uutisiin. Lähivuodet näyttävät, miten kirkon liberaalit, konservatiivit, seksuaalivähemmistöt ja lasikattoon törmän-

neet naisteologit sitoutuvat yhteisiin päämääriin.

Luoman mielestä vastakkainasettelujen kärjistymisen kertoo siitä, että mielipiteen esittämisen perimmäinen tarkoitus on unohtunut.

– Kun sanon oman mielipiteeni, osallistun yhteisen todellisuuden rakentamiseen ja annan ajatukseni toisten tarkasteltavaksi ja arvioitavaksi. Usein mielipide nähdään vain perusteena sille, että ihminen voidaan sijoittaa haluttuun lokeroon.

TÄLLE AJALLE ominaisista kysymyksistä Luoma nostaa esiin muutosten kiihtyvän vauhdin. Syrjäytyminen on yhä useammin sitä, että ihmiset eivät pysy mukana yhteiskunnan muutoksessa.

– Kahdentuhannen vuoden aikana kirkko on nähnyt monenlaisia muutoksia ja tukenut ihmisiä niiden keskellä. Nyt muutosten nopeus on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Lähivuosina kirkolta kysytään, pystyykö se tarjoamaan tukea muutoksessa eläville ihmisille.

Kirkon vastaus nousee Luoman mukaan pääsiäisen sanomasta. Ihmiseltä ei vaadita nuhteettomuutta tai uskonnollisuutta, vaan Jumala kantaa ihmisyytemme, syntimme ja hätämme.

Pääsiäisen kokonaisuus avautuu Luomalle erityisesti kiirastorstain iltakirkossa, jossa on tilaa hämmentyneen ihmisen kokemukselle.

– Jeesuksen opetuslapset ovat dramaattisten tapahtumien kynnyksellä, mutta eivät tajua, mitä tuleman pitää. Mekään emme tiedä mitä on tulossa emmekä hallitse tilannetta, mutta tässä hetkessä Kristus antaa meille itsensä. Elän itse tästä asiasta. ■

4 A Kirkko ja kaupunki | 15.3.2018

Seurakunta lähetti kiitostekstareita "Kiitos kun olet kirkkomme jäsen." Näillä viidellä sanalla alkoi tekstiviesti sadalle Tikkurilan seurakunnan 28–33-vuotiaalle jäsenelle Tammiston ja Kartanonkosken alueella. Viestissä kerrottiin, että jäsenyys mahdollisti sen, että seurakunnat tarjosi viime vuonna 28 000 ruoka-annosta yhteisöruokailuissa, antoi 1600 nuorelle ainutkertaisen elämyksen rippikoulussa ja järjesti keski-aikaiset pidot, joissa viihdyttiin Pyhän Laurin kirkon nimikko-oluen parissa.

Viestin lähettänyt työryhmä soitti 36 viestin saajalle ja kysyi palautetta. Tikkurilan kirkkoherran Janne Silvastin mukaan saatu palaute yllätti positiivisuudellaan.

Ihmisiä kiinnosti se, mitä hyvää heidän verovaroillaan seurakunnassa tehdään. Lue laajempi juttu aiheesta Kirkkojakaupunki.fi.

Vantaan seurakunnat myyvät asuntoja Vantaan seurakunnat myy kymmenen omistamaansa huoneistoa. Huoneistot ovat olleet vuokralla. Asunnot ovat kiinteistönhoidon kannalta sijoittuneet hankalasti erillisinä ympäri kaupunkia. Myytyjen asuntojen tilalle aiotaan ostaa uusia asuntoja siten, että ne sijaitsevat keskitetymmin. Vantaan seurakunnat omistavat yhteensä noin 300 asuntoa, jotka ovat pääosin vuokralla vapailla markkinoilla. Osa asunnoista on sosiaalisin perustein myönnettäviä diakonia-asuntoja.

Teemu Laajasalo maksoi majoituskuluja takaisin Helsingin seurakuntayhtymä pyysi MAURA Audit Oy:tä selvittämään 50 johtajansa, päällikkönsä ja kirkkoherransa luottokorttiostot ja matkalaskut vuodelta 2017.

Kipinä selvityksen tekemiseen tuli siitä, että Kallion entisen kirkkoherran ja yhtymän entisen johtaja, nykyisen Helsingin piispan Teemu Laajasalon, laskuissa oli huomattavia puutteita.

Seurakuntayhtymän luottokorteilla tehtiin vuonna 2017 noin 924 700 eurolla ostoja. Kuitteja puuttui 7 685 euron edestä. MAURA Audit pyysi lisäselvityksiä puuttellisista laskuista. Kaikista laskuista saatiin asianmukaiset selvitykset.

Myös Teemu Laajasalo toimitti MAURA Auditille selvitykset puutteellisista laskuistaan. Laajasalo rikkoi kahdessa ylihintaisessa työmatkamajoituksessaan yhtymän matkustussääntöä, mutta muuten hänen ostonsa eivät MAURA Auditin mukaan olleet poikkeuksellisia. Laajasalo on maksanut yli menneet majoituskulunsa takaisin.

Ohjeet seksuaalista häirintään vastaan valmistuivat Piispa Teemu Laajasalon perustama työryhmä on laatinut Helsingin hiippakuntaan ohjeet seksuaalista häirintää ja hyväksikäyttöä vastaan. Ohjeiden laadinnassa on ollut mukana muun muassa kaksi Helsingin poliisin seksuaalirikosten asiantuntijaa. Jokaista seurakuntaa pyydetään nimeämään kaksi yhdyshenkilöä, joiden puoleen työntekijät ja seurakuntalaiset voivat kääntyä kohdatessaan seksuaalista häirintää, hyväksikäyttöä tai ahdistelua. Lisää aiheesta Kirkkojakaupunki.fi.

Tupaten täyttä Katolisessa Pyhän Henrikin katedraalissa väkeä on monesta eri maasta ja kulttuurista.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT PIRITA MÄNNIKKÖ

S

unnuntain ensimmäinen messu Pyhän Henrikin katedraalissa on päättynyt. Samaan aikaan, kun jumalanpalvelukseen osallistuneet poistuvat kirkosta, ihmisiä kulkee myös toiseen suuntaan. Päivän toinen messu, päämessu, alkaa kello 11. Sen jälkeen on vielä perhemessu.

Kun päämessu alkaa, noin parinsadan hengen kirkko on tupaten täynnä. Osa ihmisistä seisoo kirkon takaosassa. Messussa on kaikenikäistä väkeä ja monenlaisia kasvoja.

Pääkaupunkiseudun kahdessa katolisessa seurakunnassa, Pyhän Henrikin ja Pyhän Marian seurakunnissa, puhutaan yli kahdeksaakymmentä eri kieltä.

Messussa ainakin puolet kirkkokansasta on muualta Suomeen muuttaneita.

Messun viettävä kirkkoherra Marco Pasinato on alun perin Italiasta, mutta asunut Suomessa pit-

kään. Hän puhuu hyvää suomea.

Saarna ja suurin osa messusta on suomeksi, osa liturgiasta latinaksi.

Viikon varrella on messuja ja tilaisuuksia muillakin kielillä.

”

KIRKOSSA KÄYMINEN ON KUIN TULISI KOTIIN. PHUONG PHAN

KATOLISESSA MESSUSSA on luterilaiselle paljon tuttua. Jumalanpalveluksen keskeiset elementit ovat samat: synnintunnustus ja -päästö, päivän lukukappaleet eli raamatuntekstit, saarna, ehtoollinen ja loppusiunaus.

Erojakin on. Messun alussa pappi suitsuttaa alttarin. Synnintunnustuksessa pyydetään autu-

asta Mariaa, enkeleitä ja pyhiä rukoilemaan syntinsä tunnustavan puolesta Jumalaa. Esirukouksessa muistetaan paavia ja rukoillaan myös kiirastulessa olevien sielujen puolesta. Sanctus eli Pyhä ja Agnus Dei eli Jumalan Karitsa -hymnit lauletaan ainakin tällä kertaa latinaksi ja niiden aikana kirkkokansa polvistuu.

Ehtoollinen on sakramentti eli pyhä toimitus kuten luterilaisessa kirkossa. Katolisessa kirkossa uskotaan, että leipä ja viini muuttuvat papin viettämän eukaristisen rukouksen aikana todellisesti ja pysyvästi Kristuksen ruumiiksi ja vereksi. Tuona hetkenä soitetaan kelloa.

Saarnan aiheena on Matteuksen evankeliumin kohta, jossa Jeesus parantaa spitaalisen. Pasinato kertoo siitä, kuinka Kristus ojensi spitaaliselle kätensä ja kosketti tätä. Jeesus toimi tässä vastoin sääntöjä ja osoitti vallankumouksellisella teollaan, ettei hylkää ketään.

15.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

Laura ja Lauri Järvilehto osallistuivat kolmen lapsensa kanssa perhemessuun. Kaksi lasta jäi tällä kertaa kotiin.

PHUONG PHAN kertoo kirkkokahvilla tulleensa Suomeen Vietnamista kiintiöpakolaisena vuonna 1990. Kommunistisessa maassa oli jäljellä vain vähän katolilaisia pappeja, eikä Phania ollut kastettu kotimaassaan. Hänen isovanhempansa äidin puolelta olivat kuitenkin katolilaisia samoin kuin äiti.

– Tulin Suomeen 11-vuotiaana ja sain kasteen. Usko merkitsee minulle suurta osaa elämää, ja kirkossa käyminen on kuin tulisi kotiin. Siellä kaikki ovat veljiä ja sisaruksia. Myös omat lapseni, kolme poikaa, on kastettu, kertoo Phan.

Phan on yksinhuoltaja ja käy töissä pikaruokapaikassa lentoasemalla.

Hän kertoo käyvänsä kirkossa usein sekä lauantaina että sunnuntaina ja lisäksi viikon aikana myös vietnaminkielisessä raamattupiirissä.

– Vaikeina aikoina saan lohtua Jumalalta ehtoollisen ja seurakuntayhteyden kautta. Joku muu jumppaa fyysisesti, minä jumppaan henkisesti, sanoo Phan.

PERHEMESSUN PÄÄTYTTYÄ seurakuntasaliin tulevat Laura ja Lauri Järvilehto kolmen lapsensa kanssa. Kaksi muuta lasta eivät ole nyt mukana. Tälläkin perheellä on tapana käydä aktiivisesti kirkossa.

Laura Järvilehto, joka toimii katolisen kirkon avustusjärjestön Suomen Caritaksen hallituksessa, kertoo olevansa ”kehtokatolilainen”. Hänen äitinsä on kotoisin Puolasta ja halusi kastaa tyttärensä katolisen kirkon jäseneksi. Isällä, joka on luterilainen, asialla ei ollut niin suurta merkitystä.

A

– Jeesus on yhteinen jokaiselle kristitylle. Minä arvostan myös muita kirkkoja ja uskovia, mutta minun tapani uskoa on katolilainen. Siinä keskeisintä on messu ja Jumalan läsnäolo siellä.

Hänen miehensä Lauri, filosofi ja oppimisaiheisten mobiilipelien suunnittelija, on kotoisin uskonnottomasta kodista. Kristinuskosta Laurilla oli mielestään hyvät ja tieteelliset kristinuskon vastaiset argumentit. Tutustuminen Lauraan kuitenkin paljasti oman ajattelun ohuuden. Häneen teki vaikutuksen vaimonsa esimerkki ja se, että Laura ei yrittänyt käännyttää häntä.

– Löysin katolisen uskon vaihe vaiheelta messussa. Ensi kerran tunsin jotain syvempää, kun rauhan tervehdyksessä käteltiin ympärillä olevia ihmisiä. Minut kastettiin pääsiäisyönä 2010. Jumala on minulle augustinolaisessa mielessä määrittelemätön ja itseä suurempi.

Lauri Järvilehto kertoo arvostavansa kirkkonsa sakramentteja, jotka vahvistavat uskoa. Ehtoollinen ja esimerkiksi rippi ovat pysäyttäviä, jopa fyysisiä kokemuksia. Kun käy ripillä, tunnustaa syntinsä ja saa synninpäästön, voi tuntea sisällään puhtauden. Sellaista kokemuksia ei pysty pukemaan sanoiksi.

KATOLISELLA KIRKOLLA on Suomessa vajaa 16 000 rekisteröityä jäsentä. Siihen liittyy vuosittain kymmeniä suomalaisia ja vielä enemmän maahanmuuttajia. Katolilaisia on kaikkiaan jopa 25 000, mutta vain osa maahanmuuttajista on liittynyt paikalliseen seurakuntaan.

Noin kolmestakymmenestä papista suurin osa on muualta muuttaneita, mutta paikallinen piispa Teemu Sippo on syntyjään suomalainen.

Espoossa pidetään katolisia jumalanpalveluksia Olarin luterilaisen seurakunnan kirkossa. Vantaata lähinnä ovat Tapanilan luterilaisessa kirkossa pidettävät messut. ■

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille.

Palvelumme ovat maksuttomia.

Soita ja varaa aika, p. 045 341 0506.

Ihmisen Poika Pääsiäisvaellus

Jeesuksen e l ä mä ¤ r is tinkuo l e ma ylösn o use muks e n r ie mu

¤

• ti 27.3. klo 13 ja 18 • ke 28.3. klo 13 ja 18 • pe 30.3. klo 13 ja 18 LIPUT • la 31.3. klo 13 ennakko Lippu.fi 9 €/13 € + toim. tai tuntia ennen ovelta 12 €/15 € Vivamontie 2, 08200 Lohja Puh. 0207 681 760, vivamo@sana.fi

Phuong Phan saa vaikeina aikoina lohtua Jumalalta ehtoollisen ja seurakuntayhteyden kautta.

5

6 A Kirkko ja kaupunki | 15.3.2018

Mozartin mestariteos Pyhän Laurin kirkon Requiemissa kuullaan ison kuoron uljasta sointia.

S

TEKSTI NINA RIUTTA KUVITUS ISTOCK JA MAIJA SAARI

eurakunta- ja kaupunkirajat ylittävänä yhteistyönä Pyhän Laurin kirkossa esitetään W. A. Mozartin Requiem eli sielunmessu. Vantaa tarjoaa paikan, ja kuorot ja orkesteri tulevat Espoosta ja Helsingistä. Solisteja esityksessä on neljä.

– On hienoa, että seurakunnat järjestävät kirkollisten suurteosten esityksiä. Ne ovat usein mestariteoksia. Näin väittäisin Mozartin sielunmessustakin, sanoo esityksen johtaja Erkki Rautio.

Sellistinä elämäntyönsä tehnyt, eläkkeellä oleva Rautio on johtanut isoista kirkollisista musiikkiteoksista aiemmin Bachin Johannes-passion ja Händelin Messias-oratorion.

– Requiemin johtaminen on etuoikeus. Saan mahdollisuuden tutustua teokseen perusteellisesti sisältä päin eli partituurin kautta, ja voin toteuttaa omiakin musiikillisia ajatuksiani. Se on suuri elämys.

MOZARTIN REQUIEMIA on esittämässä kolme kuoroa. Laulajia niissä on yhteensä 70.

– Niin kummalliselta kuin se saattaa kuulostaa, suuren esittäjistön kanssa hiljaisimmatkin nyanssit ovat vaikuttavia. Se on hätkähdyttävän tehokasta, ja tietenkin isolla kuorolla

on myös uljasta sointia. Tälle teokselle erityisesti suuri kuoro on eduksi, Rautio kertoo.

Mozartin Requiemin sanotaan olevan pidetyimpiä ja rakastetuimpia kirkkomusiikkiteoksia. Sitä on soitettu muun muassa tunnettujen säveltäjien ja kapellimestareiden hautajaisissa.

– Nykyään puhutaan siitä, että ihmiset rakastavat tarinoita. Mozartin Requiem kätkee taakseen mystiikkaa, legendoja ja salaperäisyyttä. Vuosikymmeniä on tutkittu, mitkä tarinoista ovat faktaa ja mitkä fiktiota, Erkki Rautio kertoo.

Mozart ei koskaan saanut sielunmessua valmiiksi. Hän ehti kuolla ennen sitä. Mozartin oppilaat ja hänen hyvä ystävänsä kirjoittivat teoksen viimeiset osat.

Raution mielestä Mozartin sielunmessu eroaa musiikilliselta sanomaltaan muista sielunmessuista.

– Sen musiikissa on kaikista legendoista huolimatta paljon valoa ja lämpöä. Siinä on hyvin dramaattisia osia ja erittäin kauniita lyyrisiä vaiheita.

W. A. Mozart: Requiem (KV 626) ti 20.3. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Kamarikuoro Wähäpaimen, Kamarikuoro Vox Lapsus, Lauttasaaren kirkon kamarikuoro ja Barokkiorkesteri Storia solisteinaan Sari Rautio, Ursula Hynninen, Hannu Jurmu ja Niklas Spångberg. Johtajana Erkki Rautio. Liput 20 e Holvi-lippukaupasta (holvi.com/ shop/w9r2YG), kuorolaisilta tai tuntia ennen ovelta.

15.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

Palmusunnuntai 25.3.

7

Franckin teos Dextera Domini. Timo Olli, Kirku- ja Raikukuorot, Sari Hakuri.

■ Pääsiäiskonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat, johtaa Elisa Huovinen.

■ A. Caldara: Stabat Mater klo 19 Vanhassakirkossa. Inka Kinnunen, sopraano, Juho Punkeri, tenori, Risto Pulkamo, basso, Vanhankirkon kuoro, Viva vox ja barokkiyhtye.

■ Oi rakkain Jeesukseni - hiljaisen viikon urkumusiikkia klo 19 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. Sirkku-Liisa Niemi, urut.

■ Giovanni Battista Pergolesi: Stabat

Mater klo 15 Siltamäen srk-kodilla. Sari Anneli Ruokosen lauluoppilaita, Mikko Korhonen, urut. Klo 18 Myllypuron kirkossa.

Naiskuoro Elegia, solistit ja orkesteri. Liput ovelta.

■ G.F. Händel: Messias-oratorio klo 18 Helsingin tuomiokirkossa. Kamarikuorot Viva vox ja Navichorus sekä Helsingin oratorio-orkesteri, solisteina Inka Kinnunen ja Laura Murto, sopraano, Katariina Heikkilä, altto, Heikki Rainio, tenori, ja Elja Puukko, basso. Johtaa Seppo Murto. Liput 20 / 15 e.

■ Musiikillisia eväitä hiljaiseen viikkoon klo 18 Laajasalon kirkossa. Chorus Marinus, Miesyhtye, Ville Salonen, laulu ja Marjukka Andersson, urut.

■ Pänkäläinen: Luukas-passio klo 18 Viikin kirkossa. Tapanilan kamarikuoro, johtaa Merja Wirkkala, solisteina Jussi Hirvonen ja Johannes Heikkilä, uruissa Olga Mäkinen.

■ Johannes Kastaja -oratorio/Oratorio di San Giovanni Battista klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, Vantaa. Rooleissa Meri Metsomäki, Elli Vallinoja, David Hackston, Juho Punkeri ja Jussi Merikanto. Ensemble Nylandia, johtaa Matias Häkkinen.

Esityskieli italia. Ennakkovaraukset orpheusmuses.com.

Kiirastorstai 29.3.

■ J.S. Bach: Matteus-passio klo 19 Johan-

neksenkirkossa. Niall Chorell, evankelista, Kristian Lindroos, Jeesus, Kajsa Dahlbäck, sopraano, Teppo Lampela, altto, Simo Mäkinen, tenori, Petri Lindroos, basso. Suomen Laulu, Suomalainen barokkiorkesteri, lapsikuorot CandoMini, Helsingin konservatorion nuoret laulajat ja Kannelkellot.

Johtaa Juhani Lamminmäki. Liput 59 / 49 / 42 / 27 / 22 e ja palvelumaksu Lippupisteestä. Kesto n. 3 t 40 min, väliaika.

Pitkäperjantai 30.3.

■ Haydnin jousikvartetto Jeesuksen

Maanantai 26.3.

■ Hiljaisen viikon konsertti klo 19 Temp-

peliaukion kirkossa. Otto Alanen, tenori, Henri Hersta, urut. Vapaa pääsy.

■ Harpun säveliä hiljaisen viikon alkuun klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Bachin, Händelin ja D. Scarlattin musiikkia. Vuokko Ahtila, harppu.

Tiistai 27.3.

■ Musiikkihetki klo 16 Myllypuron kirkossa.

Ekumeenisen Pääsiäisvaelluksen aloitus.

■ Johannes-passio klo 18 Kauniaisten kirkossa. Consortium caritatis, johtaa R.W. Ahlberg. Mats Lillhannus, evankelista ja tenori, Laura Leisma, sopraano, Katja Mäkiö, altto, Robert McLoud, basso, Markku Mäkinen, urut. Liput 20-25 e Syyrian konfliktin uhrien hyväksi, lippu.fi ja ovelta.

■ Pergolesi: Stabat Mater klo 18 Suomenlinnan kirkossa. Jaana Raivio, sopraano, Anu Pulkkinen, mezzosopraano, Olga Sidorova ja Marja Antila, viulu, Seija Pakarinen, alttoviulu, Veli-Matti Helle, sello, Juha Hurskainen, urut.

■ Lauluja kärsimyksestä klo 18.30 Malmin kirkossa. Elämän mustia hetkiä ja harharetkiä. Lauluyhtye Malmin enkelit.

■ J.S. Bach: Matteus-passio klo 19 Helsingin tuomiokirkossa. Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores ja CM Koulutusryhmien kuoro, Tom Nyman, tenori (evankelista), Jyrki Korhonen, basso (Jeesus), Helena Juntunen, sopraano, Teppo Lampela, kontratenori (alttoaariat), Niall Chorell, tenori, Heikki Kilpeläinen, basso, kuorosolisteja sekä Suomalainen barokkiorkesteri. Johtaa Hannu Norjanen.

Liput 65, 50 / 40, 30 / 25, 15 e Ticketmasterista ja tuntia ennen kirkon pohjoisovelta.

Kesto n. 3 h 15 min, väliaika.

■ Silent Music – UMO & Johanna Iivanainen klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5, Espoo. Konsertin pääpaino on tutuissa virsissä, joista kapellimestari Mikko Hassinen on tehnyt big band -sovitukset.

Konsertin kesto n. 75 min, ei väliaikaa. Liput 11–22,50 e, TicketMaster.

■ J.S. Bach: Johannes-passio klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Dominante-kuoro, Sinfonia Lahti, Johan Christensson, Ruotsi, evankelista, Juha Kotilainen, Jeesus, Ilona

A

LISÄÄ VERKOSSA

Graduale-kuoro esittää Johannes-passion Paavalinkirkossa 30. maaliskuuta. Kuva harjoituksista. Kuva: Marianna Siitonen

Hiljaisen viikon musiikkia Kirkoissa voi kuulla Pergolesin Stabat Mater -teoksen 11 kertaa eri esittäjien tulkitsemana.

Jokinen, sopraano, Essi Luttinen, altto, Elja Puukko, baritoni. Johtaa Seppo Murto. Liput 35 / 25 e kirkkosaliin, 25 / 15 e parvelle, Lippupiste sekä www.dominante.fi.

■ Säveliä sielun syvyydestä klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. A. Scarlattin Stabat mater sekä paastonajan urkumusiikkia. Mia Heikkinen, sopraano, Vuokko Saariaho, altto ja Iina Katila, urut.

Keskiviikko 28.3.

■ Pergolesi: Stabat Mater klo 18 Korson

kirkossa. Mia Heikkinen, sopraano ja Annaliisa Pillak, altto. Naiskuoro Elegia, joht.

Sabrina Ljungberg. Klo 18 Huopalahden kirkossa. Linda Isokangas, sopraano, Nea Meriranta, altto, Katariina Kopsa, urut. Klo 18 Puotilan kappelissa. Raivio, Pulkkinen,

Sidorova. Katso esiintyjät ti 27.3. kohdalta.

■ L. Madetoja: Vesper kärsimysviikolla klo 18 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5, Espoo. Liturgi Anita Kyönsaari, Chorus Domus, joht. Marja-Liisa Talja, AnnaLiisa Haunio, urut.

■ Hiljaisen viikon musiikki-ilta klo 19 Soukan kappelissa. Zoltan Takacs, viulu, Helena Yli-Jaskari, piano. Bach–Pärt–Vitali.

■ Silent Music: UMO Jazz Orchestra & Johanna Iivanainen klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Katso ti 27.3. Liput 11-22,50 e TicketMaster tai kirkon ovelta ennen konserttia.

■ Luukas-passio klo 19 Myyrmäen kirkossa. Säv. Jukka Kankainen. Vantaan kamarikuoro solisteineen, Kari Jerkku, urut.

■ Musiikkiahti klo 19 Pihlajamäen kirkossa. Tilaisuudessa esitetään C.

seitsemän sanaa ristillä klo 14 Huopalahden kirkossa. Ackord-kvartetti: Annemari Åström ja Taru Kircher, viulu, Atso Lehto, alttoviulu, Eeva Rysä, sello.

■ Pergolesi: Stabat Mater klo 15 Leppävaaran kirkossa. Outi Noponen ja Anne Viljamaa, sopraano sekä Pauliina Hyry, urut.

Klo 15 Kauniaisten kirkossa. Laura Leisma, sopraano, Margit Westerlund, mezzosopraano, Tommi Niskala, urut. Klo 15 Malmin kirkossa. Katariina ja Laura Pyrrö, laulu, Kaisu Rauhamaa, urut.

■ J.S. Bach: Johannes-passio klo 15 Paavalinkirkossa. Jussi Salonen, tenori ja evankelista, Esa Ruuttunen, Jeesus, Petri Pussila, Pilatus ja basso, Mia Heikkinen, sopraano, Erica Back, mezzosopraano ja altto, Graduale-kuoro, Graduale-orkesteri.

Johtaa Seppo Välimäki.

■ Jeesuksen kuolinhetken musiikkihartaudet klo 15: Alppilan kirkossa duo Kristiina Olanto ja Iro Haarla, virsiä, ortodoksisia ja katolisia kirkkolauluja sekä pianisti Haarlan sävellyksiä. Töölön kirkossa Pergolesin Stabat Mater. Kaari-ensemble, johtaa Saara Aittakumpu, Henri Hersta, urut.

Viikin kirkossa J. Haydn: Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä. Felis-kvartetti ym.

Pyhän Laurin kirkossa, myös Luukaspassio Lutherin kantillointisävelmällä, Corvus Laurencij -kuoro ja pastori Jaakko Hyttinen.

■ J.S. Bach: Matteus-passio klo 18 Helsingin tuomiokirkossa, Cantores Minores. Katso tiedot ti 27.3. kohdalta. Liput 15-65 e.

■ Pitkäperjantain raamatuntekstejä ja Bachin urkumusiikkia klo 18 Myyrmäen kirkossa.

■ Pergolesi: Stabat Mater klo 18 Kannelmäen kirkossa. Tiia Maria Saari, sopraano, Laura Mäkitalo, mezzosopraano, Barokkiyhtye Sentience.

■ Sula, sydämeni, kyynelten tulvaan -passiokonsertti klo 18 Maunulan kirkossa.

Pyrrö, Pesonen-Kareinen.

■ Silent Music: UMO & Johanna Iivanainen klo 18 Mikael Agricolan kirkossa. Katso ti 27.3. Liput 11–22,50 e, TicketMaster.

■ A. Scarlatti: Stabat Mater klo 18 Mikaelinkirkossa. Tuokko, Heino, Sidoroff.

Vapaa pääsy, ellei ole mainittu lipun hintaa. Ohjelman osto (5-20 e) on vapaaehtoista.

8 A Kirkko ja kaupunki | 15.3.2018

– Suomessa kirkko antaa tuntemattomalle henkilölle leipää, mutta ei työtä. Tapasin siellä nuorisotyönohjaaja Heimo Haverisen, joka oli tosi hyvä minulle. Hän sanoi, että en voi saada työtä, mutta voin saada yhteyden. Meistä tuli tosi hyvät kaverit. Hän oli minulle kuin isoveli ja on edelleen.

Viranomaiset seurasivat Charlesia kaksi vuotta ja seitsemän kuukautta. Hän sai oleskeluluvan heinäkuussa 2010.

Charles kouluttautui koulukäyntiavustajaksi ja muutti perheensä kanssa Korsoon, jossa hänellä on edelleen työpaikka. Charles myös ohjaa vantaalaista maahanmuuttajalasten jalkapallojoukkuetta. Perheessä on viisi lasta. Nuorin on kaksiviikkoinen, ja Nadine on nyt 11-vuotias. Muut tytöt ovat 4-, 5- ja 6-vuotiaita. Koti on nykyisin Tuusulassa.

Charles Nyakarashi on asunut Suomessa kohta kahdeksan vuotta.

Työpaikka on Korsossa.

Kongo–Kainuu–Korso Charles Nyakarashi luuli Ruandan pakolaisleiriltä lähtiessään päätyvänsä Kanadaan, mutta löysi itsensä Kainuusta.

C

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA MARIANNA SIITONEN

harles Nyakarashilla oli nälkä. Hän sanoi äidilleen, että nyt hän lähtee. Vuodet Ruandan pakolaisleirillä olivat kuluneet siinä toivossa, että koko perhe pääsisi takaisin kotiin Kongoon, mutta sota siellä vain jatkui. Toiveissa siinsi Kanada.

Sinne. Lähtöhetkellä äiti antoi pojalleen neitsyt Marian kuvan.

– Äiti sanoi, että Maria hoitaa. Vieläkin minulla on se kuva, Charles sanoo ja hymyilee hetken.

– Kovetin sydämeni ja lähdin. En tiedä, miten olen tullut tänne. Se on uskomatonta.

Tyttöystävä Judith ja vauva olivat päässeet lähtemään aiemmin toiselta Ruandan pakolaisleiriltä. Charles puhui Judithin kanssa yöllä puhelimessa.

– Sanoimme, että jos Jumala haluaa, voimme joskus vielä tavata. Oli parempi, että Judith ja vauva pääsivät pois.

Charlesin päämääräksi ei kuitenkaan tullut Kanada vaan Suomi, josta hän ei ollut kuullut ikinä mitään. Hän oli saanut tietää, että Judith ja vauva olivat siellä.

– Kun tulin Suomeen, minulla ei ollut papereita eikä rahaa. Se oli pieni kuolema. En puhunut mitään, olin vain kääntynyt sisäänpäin, Charles muistelee.

JUDITH JA Nadine-vauva asuivat Kajaanissa, jonne Charleskin tuli. Hänellä oli mukanaan Ruandan pakolaisleiriltä saatu ruokakortti, johon oli kirjoitettu tietoja hänestä. Kortti mukanaan Charles meni Kajaanin poliisiasemalle ja sanoi, että hän haluaa jäädä Suomeen. Poliisit kyselivät, miksi. Charles selitti, mutta viranomaisten mielestä asiassa oli epäselvyyksiä.

– Tajusin, että he voivat laittaa minut vankilaan. Olin valmis menemään sinne, sillä Suomen vankila on parem-

pi kuin Ruandan leiri. Mutta en joutunut vankilaan, koska pääsin Judithin luo.

Charlesille annettiin väliaikainen oleskelulupa sillä ehdolla, että mies pysyy Kajaanissa. Häntä tarkkailtiin.

”

PAKOLAISLEIRILLÄ MENNÄÄN NUKKUMAAN ILMAN RUOKAA.

CHARLES PÄÄTTI mennä käymään Kajaanin kirkossa. Hän luuli, että Suomessa voi tehdä samalla tavalla kuin Afrikassa, koputtaa kirkon oveen ja kysyä töitä: hei, minä osaan tämän, voinko tehdä?

KUN CHARLES lähti, Ruandan leiriin jäivät äidin lisäksi isä sekä kolme pikkuveljeä ja pikkusisko. Isä kuoli huhtikuussa 2011.

– Isällä oli ollut pitkään nälkä, eikä hän ollut hyvässä kunnossa. Semmoinen ihminen menee. Ruandan pakolaisleirillä ihmisiä kuoli nälkään. Eikä siellä ollut ikinä lääkkeitä.

Charles kertoo, että pakolaisleirillä hänen ikäisensä, vähän päälle kolmekymppiset, miehet näyttivät vanhoilta.

– Pakolaisleirillä ei ole elämää, ei ole tekemistä eikä unelmia. Siellä mennään nukkumaan ilman ruokaa.

Se on elämää, jota olen elänyt. YK:lta on kysytty apua, mutta vastaus on, että rahaa ei ole riittävästi.

Charlesilla on nyt hyvä olla lasten ja vaimon kanssa. Suomessa on rauha. Perheellä on suomalaiset mummo ja ukki Kajaanissa. He ovat läheisiä, käyvät kylässä ja tuovat lahjoja. Silti Suomessa asuminen on hänestä ristiriitaista.

– Olen täällä yksin. Oma äitini ei tunne lapsiani eikä vaimoani. Hän tarvitsisi apuani. Pikkuveljet tarvitsisivat minua. Minun pitäisi kouluttaa kaikki veljet. Ja sitten minä olen täällä, enkä voi tehdä mitään.

DOKUMENTARISTI Markku Heikkinen on tehnyt Charlesin elämästä dokumentin Ei tietä kotiin. Sitä kuvattiin Kajaanissa, Vantaalla, Espoossa ja Ruandassa. Pakolaisleirillä käyminen oli Charlesille vaikeaa.

– Tapasin äitini ja veljeni seitsemän vuoden jälkeen. Meillä oli pari tuntia aikaa olla yhdessä. Heillä oli vain pieni teltta. Suomessa minä nukun kotonani omassa sängyssä ja minulla on kaikenlaisia oikeuksia, vaikka olen maahanmuuttaja.

Tapaamisessa Charles ei jaksanut puhua äitinsä kanssa mitään. Äiti olisi ehkä halunnut kysyä, minkälaista pojan elämä on nyt, mutta Charlesilla ei olisi ollut vastausta.

– Olisinko kertonut äidille, että minulla on täällä hauska elämä? Pakolaisleirillä oleminen ei ole elämää.

Siellä ihminen kuolee hiljaa. ■ Ei tietä kotiin -dokumenttielokuva ke 21.3. klo 18 Seurakuntien talon auditoriossa, Unikkotie 5 A. Ohjaaja Markku Heikkinen.

YK:n rasismin vastainen viikko 19.–25.3.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PETTERI MATTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

Elämän ja kuoleman kysymysten äärellä Tieto kuolemaan johtavasta sairaudesta vie ihmisen syvään kriisiin. Samanaikaisesti elämä voi muuttua ennen kokemattoman rikkaaksi ja tarkoitukselliseksi.

K

enelläkään ei ollut aikaa pysähtyä kohtaamaan vanhaa miestä, joka oli odottanut lähestyvää kuolemaa Tampereen keskussairaalassa jo muutaman viikon ajan. Kun sisätautiosaston kansliaan ilmestyi sairaalapappi, nuori sairaanhoitaja juoksi häntä vastaan ja opasti suoraan potilaan luokse.

Matti-Pekka Virtaniemi muistaa tilanteen hyvin. Elettiin vuotta 1968, ja kyseessä oli 24-vuotiaan Virtaniemen ensimmäinen työpäivä sairaalapappina. Vanha mies oli ensimmäinen kuoleva ihminen, jonka sielunhoitajana hän on saanut toimia.

– Juttelimme ehkä tunnin verran, ja mies sai puhuttua joistakin asioista, jotka olivat painaneet häntä. Kysyin, halusiko hän ehtoollisen, ja hän toivoi sitä. Tunnin kuluttua hän kuoli.

Se oli kaunis kuolema, Virtaniemi sanoo.

Vanhan miehen tapaaminen oli kutsu elämänmittaiseen pohdintaan ja tutkimiseen, joka on jatkunut, vaikka Virtaniemi on jäänyt eläkkeelle kirkon koulutus-

2B

Kirkko ja kaupunki | 15.3.2018

keskuksen opettajan tehtävästä. Yksi tärkeä polku tuli päätepisteeseen elokuussa 2017, kun Virtaniemen väitöstutkimus Elämän päätösjakson haaste hyväksyttiin Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa.

VIRTANIEMI KÄYTTI väitöstutkimuksensa aineistona kuuden ALS-tautiin sairastuneen henkilön haastatteluita. ALS on kuolemaan johtava, liikehermoja tuhoava sairaus, jonka syytä ei tiedetä ja johon ei ole parantavaa hoitoa.

Kuolema seuraa keskimäärin 3–5 vuoden kuluttua ensimmäisten oireiden ilmaantumisesta, kun hengittäminen vaikeutuu ratkaisevasti. Vaikka kuolema ei olisi edessä lähitulevaisuudessa, potilaan seurana on tietoisuus siitä, että oma terveys ei enää muutu paremmaksi. Tulevaisuus on vääjäämättä vaikeampi kuin tämä hetki.

Ei ihme, että diagnoosia seuraa usein psyykkinen ja eksistentiaalinen kriisi, johon liittyy vaikeita miksi-kysymyksiä.

Virtaniemi etsi vastauksia siihen, minkälaisia eksistentiaalisia prosesseja ALS-tautia sairastavat potilaat käyvät läpi ja mikä antaa heidän elämäänsä merkitystä ja tarkoitusta. Virtaniemi selvitti myös sitä, mikä merkitys uskonnollisuudella on elämän tarkoituksellisuuden kokemisessa.

Tulokset yllättivät hänet.

– Hämmästyin siitä, miten paljon myönteistä vakavan sairauden sisällä tapahtuu. Vaikka fyysinen kunto heikkenee, mieli on masentunut ja ruumiis-

”

Hämmästyin siitä, miten paljon myönteistä vakavan sairauden sisällä tapahtuu. sa on kipuja, se ei estä löytämästä uusia ja tärkeitä asioita elämään, Virtaniemi sanoo.

SAIRAUDEN ALKUVAIHEESSA haastateltavat kävivät läpi kriisin, jossa he käsittelivät ahdistavia elämän äärikysymyksiä, kuten suhdettaan lähestyvään kuolemaan ja kysymystä siitä, miten hyväksyä ja kestää oma kohtalo.

Kohtaloon liittyvä ahdistus ja ajatus omasta kuolemasta ovat jokaista ihmistä koskettavia äärikysymyksiä, jotka aktivoituvat erityisesti kriisiaikoina.

ALS-potilaat käsittelivät myös sairauteensa liittyviä äärikysymyksiä, kuten toimintakyvyn menettämistä ja siihen liittyvää kokemusta oman identiteetin murenemisesta.

– Oman kuoleman herättämässä ahdistuksessa on psykologisia ulottuvuuksia, mutta pohjimmil-

taan ahdistuksen syy ei selity psykologian avulla.

Nämä ovat niitä eksistentiaalisia kysymyksiä, jotka jokainen ihminen joutuu kohtaamaan elämänsä aikana. Tavallisesti kuitenkin siirrämme äärikysymykset kokemusmaailmamme ulkopuolelle. Ihminen ei jaksaisi elää, jos olisi koko ajan tietoinen niistä, Virtaniemi sanoo.

Alkuvaiheen psyykkinen kriisi kestää tavallisimmin puolestatoista kolmeen kuukauteen. Yhdellä haastateltavista kriisivaihe kesti puolitoista vuotta.

Kriisivaiheen jälkeen äärikysymykset muuttavat muotoa ja usein niiden ahdistavuus hellittää. Äärikysymykset seuraavat kuitenkin sairastavan mukana loppuun saakka.

KRIISIVAIHEESSA VOI olla avuksi, jos ihmisellä on elämänkatsomus, johon hän on sitoutunut. Se voi olla joko uskonnollinen tai ei-uskonnollinen. Olennaista on, jättääkö elämänkatsomus tilaa sattumalle ja selittämättömyydelle.

Yksi tutkimuksen haastateltavista oli Antti, joka kyseli loppuun saakka Jumalalta, miksi juuri hänelle kävi näin.

– Jos ihminen ei löydä psyykkisen kriisin aikana vastausta miksi-kysymykseen, kuten siihen, mikä sairauden merkitys on, kysymys näyttää siirtyvän elämän äärikysymysten joukkoon. Tällainen miksi-kysymys voi säilyä ahdistavana loppuun saakka, Virtaniemi sanoo.

Ahdistavien äärikysymysten rinnalla Virtaniemen haastateltavat työstivät myös toisenlaisia

15.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

eksistentiaalisia kysymyksiä. Ne liittyvät elämän tarkoitukseen ja tarkoituksettomuuteen.

Tutkimus osoittaa, että äärikysymysten ja elämän tarkoitukseen liittyvien kysymysten käsitteleminen ovat sisäkkäisiä, mutta samalla toisistaan riippumattomia prosesseja.

– Vaikka miksi-kysymykset eivät ratkeaisi koko jäljellä olevana elinaikana, ihmiset silti löytävät uusia ja tärkeitä asioita. Elämä voi muuttua henkisesti rikkaammaksi ja tuntua arvokkaammalta kuin ennen. Tämä tutkimustulos saattaa olla tärkeä vakavasti sairastaville ja heidän omaisilleen.

VAKAVA SAIRAUS voi siis tuoda elämään myös hyviä, korvaamattoman arvokkaita asioita. Yksi esimerkki tästä on Virtaniemen tutkimusta varten haastateltu Taina, joka oli yli 70-vuotias saadessaan ALS-diagnoosin.

Tainan kohdalla diagnoosin aiheuttama sokkivaihe kesti vain muutaman päivän. Sen jälkeen hän hyväksyi sairauden korkeaan ikäänsä liittyvänä väistämättömänä asiana. Samalla sairaus oli kutsu löytää elämään jotakin uutta.

Tutkimushaastatteluista käy ilmi, että Taina koki elämänsä pohjimmiltaan tarkoituksettomaksi. Hän oli kokenut useita raskaita menetyksiä, kuten puolison sairastumisen ja kuoleman avioliiton alussa.

Matkailu ja hauska seura toivat sisältöä tyhjältä tuntuvaan elämään.

– Kun Taina sairastui, hän koki, että elämä nousi sen myötä uudelle tasolle. Siinä alkoi olla tarkoitusta ja merkitystä aivan eri tavalla kuin ennen. Viimeisessä haastattelussaan Taina kertoi oivaltaneensa, että hänen elämänsä kokonaistarkoitus on hyvä, ja Jumala on antanut hänelle hyvän elämän.

LÄHEISET IHMISSUHTEET osoittautuivat Virtaniemen tutkimuksessa kaikkein tärkeimmäksi elämän tarkoituksen lähteeksi. Kaikki haastatellut kertoivat ymmärtäneensä puolison, lasten tai lastenlasten merkityksen uudella, aikaisempaa syvemmällä tavalla.

– Jos on jotakin sellaista, minkä haluat sanoa läheisillesi, se kannat‑ taa sanoa ajoissa eikä pihdata sitä, Matti‑Pekka Virtaniemi sanoo.

B

3

Sairaalapapilla ei ole suojapanssaria KUUNNELLESSAAN VÄITÖSTUTKIMUSTAAN varten tehtyjä ALS-potilaiden haastattelunauhoja Matti-Pekka Virtaniemi eläytyi kertomuksiin voimakkaasti. Mielessään hän keskusteli haastateltavien kanssa ja kulki heidän mukanaan raskaiden vaiheiden läpi.

Samalla hän pohti, miten käyttäisi elämänsä, jos sairastaisi itse vakavaa sairautta.

Mitä hän sanoisi läheisilleen? Löytäisikö hän sisimmästään uusia voimavaroja?

– Tutkimuksen alkuvaiheessa samastuin liikaa ihmisten kokemuksiin. Siitä seurasi masentunut jakso, joka kesti noin kolme kuukautta. Sen jälkeen löysin sairaalalapin roolini uudelleen, Virtaniemi kertoo.

Virtaniemen mukaan sairaalapapille muodostuu työssään vähitellen ammatillinen suhtautuminen, joka auttaa häntä kohtaamaan järkyttäviäkin tilanteita.

”

Vaikka miksikysymykset eivät ratkeaisi, elämä voi muuttua henkisesti rikkaammaksi kuin ennen.

– Tottuminen on hyväkin asia. Samalla on tärkeää säilyttää tietty herkkyys. Toinen mahdollisuus olisi se, että pappi kovettuu ja suhde ihmisiin muuttuu kylmäksi.

SAIRAALAPAPPI JA HOITOALAN ammattilainen tarvitsee Virtaniemen mukaan ammatillisen asenteen, jossa on kaksi erilaista puolta.

– Olen kokenut tärkeäksi, että voin suhtautua ihmisiin lämpimällä tavalla, jossa tunteet ovat mukana. Samalla minun on mahdollista rakentaa ammatillinen minuus, joka auttaa jaksamaan. Silloin näen, että nyt ei ole kysymys omasta elämästäni ja kuoleminun mastani.

Virtaniemi korostaa, ettei kukaan voi yksin säilyttää molempia näkökulmia. Tarvitaan työnohjausta ja tukea, joka antaa mahdollisuuden käsitellä omia kokemuksia.

– Ilman riittävää tukea herkkä ihminen joutuu rakentamaan itselleen panssarin ja katkaisemaan tunnepuolen ammatissaan.

Olen nähnyt sairaaloiden henkilökunnan keskuudessa tällaisiakin tilanteita.

Samastuminen toisen ihmisen kokemukseen antaa papille mahdollisuuden kysyä häneltä myös, onko hän vihainen Jumalalle tai katkera siitä, miten elämässä on käynyt.

– Pappi ei voi sanoa näin, jos hän on panssaroinut itsensä ja menettänyt kyvyn tavoittaa toinen ihminen eläytymällä, Virtaniemi sanoo.

4B

Kirkko ja kaupunki | 15.3.2018

Useimmille myös yhteys Jumalaan ja jokapäiväinen rukous olivat tulleet tärkeiksi.

Kokemus Jumalan läsnäolosta ja huolenpidosta toi sisäistä turvallisuutta ja tarkoituksellisuuden tunnetta.

Elämän tarkoituksen lähteeksi voi tulla kiitollisuus jokaisesta uudesta päivästä. Myös luonnon kauneuden kokeminen voi saada aikaisempaa syvemmän merkityksen.

Aikaisempaa tärkeämmäksi tuli myös mahdollisuus toisten auttamiseen.

– Usein vakava sairaus saa ihmisen kysymään, mitä hyvää he voisivat antaa toisille. Monet vakavasti sairaat lähtevät vertaistukihenkilöiksi äskettäin sairastuneille kohtalotovereilleen, Virtaniemi sanoo.

KRISTILLISEN HENGELLISYYDEN rinnalla Virtaniemen haastateltavien ajatuksissa näkyi idän uskontojen vaikutuksia: kärsimys nähtiin henkisenä valmentautumisena ja kehittymisenä, jonka seurauksena ihmisen henki ei enää synny uudestaan, vaan yhdistyy maailmanhenkeen.

Virtaniemen kokemuksen mukaan uskonnollinen pohdinta on elämän loppuvaiheessa paljon yleisempää kuin luullaan. Samalla on kuitenkin myös niitä, joille uskonto ei ole merkittävä. Sielunhoitajana Virtaniemi on havainnut, että ihminen, jolla on ateisitinen elämänkatsomus, voi kuolla yhtä rauhallisesti kuin syvästi uskonnollinen ihminen.

Yksi tutkimuksen haastateltavista oli stoalaisesti sairauteensa suhtautunut Martti, jolle uskonnol-

”

Loppujen lopuksi kokemus siitä, että elämä on kannattanut elää, perustuu paljolti siihen, mitä olemme antaneet toisille. linen toivo oli vieras. ”Mihin puu kaatuu, siihen se maatuu”, Martti ajatteli. Silti hän pohti loppuun saakka, missä Jumala on ja missä on taivas.

– Yllättävän usein uskonnolliset kysymykset ja kaipaus nousevat pintaan elämän loppuvaiheessa.

Meillä ei ole oikein muutakaan tapaa jäsentää sitä, mitä on kuoleman jälkeen. Itse ajattelen, että on turhaa ottaa voimakkaasti kantaa siihen, mikä näkemys on oikea tai väärä. Merkittävämpää on se, mikä ajatus voi kantaa elämän loppuvaiheessa, Virtaniemi sanoo.

TUTUSTUMINEN VAKAVASTI sairaiden ALS-potilaiden kertomuksiin osoitti Virtaniemelle, että ihmisessä on henkisiä voimavaroja, joiden ansiosta elä-

mä ei ole pelkästään fyysisten ja psyykkisten olosuhteiden määräämää. Sama ilmiö on Virtaniemelle tuttu sairaalapapin työstä.

Yksi pysäyttävimmistä muistoista on tapaaminen nuoren miehen kanssa, joka oli halvaantunut moottoripyöräonnettomuudessa kaulasta alaspäin. Nuorukainen ei kävelisi enää koskaan, mutta pystyi lukemaan kirjoja toisten ihmisten auttamana.

– Hän ei ollut lainkaan katkera, vaan sanoi, että ilman tuota onnettomuutta elämä olisi mennyt hukkaan. Hän sanoi ymmärtäneensä elämän syvimmän merkityksen. Siitä hän oli iloinen riippumatta siitä, kuinka kauan elämä jatkuisi.

VIRTANIEMI IHAILI nuorukaisen kypsyyttä ja pohti, pystyisikö hän itse samaan. Vuodet kuoleman lähellä ovat saaneet Virtaniemen pohtimaan myös sitä, miten elämä kannattaisi elää, kun ihminen on vielä terve.

Jälkimmäinen kysymys vie Virtaniemen ajatukset ALS-tautia sairastaneen Tainan kertomukseen.

Sairastumista edeltävänä vuonna Taina oli myynyt kesämökkinsä voidakseen matkustaa Kanadaan yhdessä tyttärentyttärensä kanssa.

– Sairastuttuaan hän ei olisi enää pystynyt tekemään tuota matkaa. Vaikka Taina menetti itselleen hyvin arvokkaan kesämökin, hän oli onnellinen siitä, että saattoi antaa tyttärentyttärelleen tuon kokemuksen. Tämän tyyppisiä asioita kannattaisi tehdä ajoissa, eikä lykätä niitä, Virtaniemi sanoo. ■ Antin, Martin ja Tainan nimet on muutettu.

MAINOS

"Nyt nukun hyvin, 6 x joka yö!

MAINOS

Huonon unen seuraukset

Vaikea avioero sai Pian nukkumaan huonosti.

Onneksi hänen ystävällään oli tilanteeseen ratkaisu: Sedaforte-yrttivalmisteen rauhoittavat yrtit edesauttavat nukahtamista ja siten edistävät hyvän unen saantia.

S

ama toistui yöstä toiseen.

Lampaita oli tullut laskettua loputtomiin, ja herätyskellon sekuntiviisari tuntui laahustavan eteenpäin. Pia ei yrityksistään huolimatta saanut unta. Aamuisin hän oli väsynyt ja päivät tuntuivat raskailta. Onneksi hänen ystävättärensä suositteli kokeilemaan yrttivalmiste Sedafortea.

– Aloin nukkua huonosti avioeron aikana, Pia kertoo.

Ei ole mikään ihme, että elämänmullistukset vaikuttavat uneen, joten ajattelin ongelman

menevän ohi itsestään. Se ei kuitenkaan mennyt. Elämä palasi takaisin raiteilleen, mutta nukkuminen ei helpottunut.

– Makasin yö toisensa jälkeen sängyssä, kääntelin kylkeä ja ahdistuin. Olin aivan lopussa, rättiväsynyt. Joskus onnistuin nukahtamaan aamuyön tunteina, mutta havahduin pian uudestaan

Mieli voi olla alakuloinen huonon unen vuoksi

Kaikki keinot kokeiltu

Viimeinkin ratkaisu Pia tilasi Wellvitalta Sedaforte-pakkauksen, mikä osoittautuikin hänelle sopivaksi ratkaisuksi huonounisuuteen. Käytettyään yrttivalmistetta jonkun aikaa hän

RAUHOITTAVAT YRTIT

H UM A LA

Huonosti nukuttu yö heikentää päivittäistä jaksamista

hereille, enkä koskaan saanut nukuttua kuin tunnin kerrallaan, Pia kertoo.

Unenpuute vei elämänilon. Pia puhui asiasta ystäviensä kanssa ja huomasi, ettei hän suinkaan ollut ongelmiensa kanssa yksin.

– Kokeilin kaikkea. Join yrttiteetä, yritin meditoida ja kävin pitkillä kävelylenkeillä koiran kanssa ennen nukkumaanmenoa. Mutta mikään ei auttanut, Pia kertoo.

– Lopulta yksi ystävistäni suositteli Sedaforte-ravintolisää, joka on täysin luonnollinen, kasviuutteita sisältävä valmiste. Ystävättäreni kertoi sen myötä alkaneensa nukkua paremmin.

Sedaforte on ravintolisä, jonka luonnonyrtit edesauttavat sinua rentoutumaan ja nukahtamaan – ilman epämiellyttävää tai tokkuraista oloa.

Sedaforten sisältämät rauhoittavat yrtit ovat humala, kamomilla ja sitruunamelissa. Schisandra edesauttaa hyvää unta myös pitkällä aikavälillä.

Pia teki pitkiä kävelylenkkejä koiransa kanssa, jotta nukkuisi paremmin.

K AM O MILLA

S I T R UUN A ME LISS A

Kasvien vaikuttavat aineet saadaan talteen uuttamalla niistä pois vesi. Tämän jälkeen kasviaineet pakataan tableteiksi. Sedaforten mukana saat annoksen kuivattuja luonnonyrttejä, jotka edesauttavat sinua rentoutumaan ja nukahtamaan – ilman epämiellyttävää tai tokkuraista oloa. Nukahdettuasi Sedaforten yrtit tukevat untasi, etkä heräile enää keskellä yötä.

Solujen uudistuminen hidastuu

Nuku hyvin ja herää levänneenä H yvää unta voi tukea luonnollisin keinoin. Luontaistuotevalmiste Sedaforten sisältämät yrtit edesauttavat sinua sekä nukahtamaan että nukkumaan paremmin. Tablettien käyttöön ei myöskään liity haittavaikutuksia.

Heräät pirteänä, levänneenä ja virkistyneenä.

Kaikki nukkuvat toisinaan huonosti. Tavallisimpia syitä ovat stressi, levottomuus, arkielämän ongelmat, vuorotyö, äkilliset elämänmuutokset tai ulkoiset ärsykkeet.

Jos huonounisuus on jatkuvaa, voi koko elämä kärsiä nukkumattomuudesta. Jotkut eivät saa nu-

Muistivaikeudet voivat olla seurausta huonosta nukkumisesta Huonosti nukkuminen heikentää elimistön vastustuskykyä

– Nyt otan yhden tabletin joka ilta ja pystyn jopa vessakäynnin jälkeen nukahtamaan uudelleen, hän iloitsee nyt.

kuttua ollenkaan tai nukahtavat vasta pyörittyään useamman tunnin ajan sängyssä. Toiset nukahtavat ongelmitta, mutta heräävät keskellä yötä eivätkä pysty nukahtamaan uudelleen.

Levottomat yöt Jos huonosti nukutut yöt jatkuvat, on lohduttavaa tietää, että tilanteeseen on saatavilla luonnollista tukea. On olemassa yrttejä, jotka edesauttavat sinua rentoutumaan – sekä heräämään seuraavana aamuna pirteänä ja levänneenä. Sedaforten etuna on se, ettei se tee oloa tokkuraiseksi, sillä se toimii luonnollisesti yhdessä kehon kanssa. Se ei aiheuta riippuvuutta eikä sillä ole haittavaikutuksia.

Hyvän unen tärkeys Hyvä yöuni on tärkeää sekä mielelle että keholle.

Mieliala, virkeys, muisti, vastustuskyky, rasvanpoltto – koko elimistömme tarvitsee keskimäärin 7–8 tuntia unta yössä. Unitutkijat jakavat unen neljään eri vaiheeseen: rentoutumisesta kevyen unen kautta syvään uneen ja REM-uneen.

Unisykli toistuu yön aikana useamman kerran. Sedaforten luonnolliset ainesosat edesauttavat kehoasi rauhoittumaan ja rentoutumaan ja sitä kautta tukevat hyvän yöunen saantia. Saat nukuttua koko luonnollisen unisyklin ilman häiriöitä ja heräät levänneenä.

Kokeile Sedafortea puoleen hintaan!

Tilaa Sedaforte jakelupalveluna - Saat ensimmäisen pakkauksen puoleen hintaan.

Nyt vain 14,95 € +toimituskulut 4,95 € 60 päivän annos (60 tablettia) Hirsalantie 11 02420 Jorvas

MAINOS

?

huomasi alkaneensa nukkua paremmin. Nukahtaminen kävi nopeasti, hän nukkui läpi koko yön ja heräsi levänneenä.

– Sedaforte on ollut minulle todellinen pelastaja, sanoo Pia lopuksi.

Huonounisuus S C H I S A ND RA

Unen puute lisää ylipainon riskiä

HUOM! Ei sitoutumisaikaa.

Maksu aina laskulla.

SOITA: 020 741 4220 Ma-To: 8-16, Pe: 8-14.30 www.wellvita.fi Ravintolisän on tarkoitus täydentää normaalia ruokavaliota. Sairauteen liittyy useita riskitekijöitä, eikä yhden tekijän muuttamisesta välttämättä ole hyötyä.

MAINOS

6B

Kirkko ja kaupunki | 15.3.2018

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Rasvamonttumiehen kaksi elämää

K

Kansallisteatterin johtaja Mika Myllyaho ropaa vanhaa autoa ja uudistaa suomalaista teatteria.

ansallisteatterin pääjohtajan Mika Myllyahon aika on kortilla. On tesneuvottelut, työntekijöitä riivaava flunssa-aalto ja teatterin remontin suunnittelu, ja lisäksi pitäisi vetää oman uuden näytelmän, Korjaamon, harjoitukset.

Korjaamo on ensimmäinen näytelmä, jonka Myllyaho on kirjoittanut Kansallisteatterille.

– Idea näytelmään lähti siitä, että opiskelin nuoruudessani autonasentajaksi ja olin töissä rekkakorjaamossa. Korjaamo tuntui hyvältä paikalta senkin takia, että tykkään realistisista esityksistä, joissa käsitellään yksittäisten ihmisten ongelmia.

Myllyaho on asettanut vastakkain eri maailmoista tulevat miehet, autokorjaamoyrittäjä Jallun ja tämän työntekijän Olan, jonka oli jätettävä reh-

torintyönsä burn outin vuoksi. Jallua näyttelee Jukka-Pekka Palo ja Olaa Seppo Pääkkönen.

Ola ja Jallu ovat lapsuudenystäviä, mutta heillä on täysin erilaiset perheja koulutustaustat.

– Kun Jallu ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin, miehet aloittavat yhteisen matkan, taistelun korjaamon puolesta. Se yhdistää heitä mutta aiheuttaa myös ristiriitoja. Miehet kiistelevät muun muassa luokkajaosta, ja kun he ryhtyvät Jallun vaimon ehdotuksesta tubettajiksi, tulee riitaa videoiden tekemisestä.

KORJAAMOSSA ON Myllyahon mukaan kyse ennen kaikkea omanarvontunnosta. Jallu arvostaa omaa osaamistaan, ja vaikka hän on toiminut koko ikänsä yrittäjänä, hän tuntee olevansa duunari, käsityöläinen. Entisen rehtorin tilanne taas on hieman toisenlainen, onhan hän kokenut pahan epäonnistumisen.

– Näytelmässä kysytään, mikä on ihmisen arvo ja tehtävä, mitä on hyvä elämä. Mitä tuntee henkilö, jonka yritystä uhkaa konkurssi? Miten pystyy luopumaan jostain tärkeästä ja olemaan silti onnellinen?

Myllyaho pohti näytelmää rakentaessaan paljon oman itsetuntonsa ja työuransa kehitystä.

– Opiskelin lopulta itselleni taideammatin ja päädyin johtamaan Kansallisteatteria. En olisi voinut nuorena kuvitella, että olen jonain päivänä tällaisessa asemassa ja että käyn esimerkiksi eduskunnassa puhumassa teatterini puolesta.

MIKA MYLLYAHO sanoo eläneensä tavallaan kaksi erilaista elämää. Hänen Pohjanmaalta Keravalle 1960-luvulla muuttaneet vanhempansa pitivät tärkeänä, että poika hankkii ammatin ja perheen. Hän piti silloin koneiden korjaamisesta, joten hän hakeutui Järvenpään ammattikouluun.

Autonasentajatutkinnon jälkeen Myllyaho jatkoi opiskelua Lappeenrannassa. Valmistuttuaan teknikoksi 1980-luvun lopulla ei hän kuitenkaan hankkinut alan töitä vaan teki opettajansijaisuuksia peruskoulussa.

Teatteriin hänellä ei ollut tuolloin mitään kosketusta. Hän oli käynyt ensimmäistä kertaa teatterissa vasta amisaikoina, jolloin luokka oli käynyt katsomassa Kansallisteatterissa Robin Hoodia.

Sitten Myllyaho pääsi Keravalla mukaan näytelmäproduktioon, koska osasi soittaa kitaraa. Siitä tuli kimmoke hakea Lahden kansanopiston näyttämötaiteen linjalle. Ja silloin kolahti.

– Se oli kuin olisi tullut uskoon.

Teimme innokkaasti punnerrusharjoituksia Jouko Turkan tyyliin.

Sitä ennen en ollut tiennyt koko Turkasta. On suorastaan hämmentävää, miten maailma voi aueta tuolla tavalla.

15.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

7

malla vailla kunnon sopimuksia. Kyse on turvallisuudesta, sillä tällainen kasvattaa pahaa oloa ja näkyy yhteiskunnassa erilaisina ääri-ilmiöinä. On tärkeää, että ihmisiä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja että ihmisten keskinäinen yhteys säilyy.

HUOLENSA KASVAVASTA eriarvoisuudesta Mika Myllyaho ilmaisi myös Kansallisteatterin kevätkauden avajaisissa. Hän viittasi Yuval Noah Hararin teokseen Homo Deus, joka ennustaa jatkuvaa eriarvoistumista ja moraalin katoamista maailmassa. Kohta Jumalankin korvaa algoritmi.

Kuka?

Mika Myllyaho, 51, on Helsingissä asuva Kansallisteatterin pääjohtaja.

Mitä?

Myllyaho on kirjoittanut ja ohjannut Korjaamo-näytelmän.

Hän harrastaa seinäkiipeilyä poikansa kanssa.

Motto

Tärkeintä on löytää kauneutta elämässä.

Myllyaho pyrki kaksi kertaa Teatterikorkeakoulun näyttelijälinjalle mutta ei tullut valituksi. Ovet kouluun kuitenkin avautuivat vuonna 1994 hänen pyrittyään ohjaajalinjalle.

– Linjalle otettiin kolme opiskelijaa.

Tajusin, että tämä on minun paikkani. Viimeisenä opiskeluvuonna aloitin työt Ryhmäteatterissa, ja loppu onkin historiaa.

LUOKKAJAKO NÄKYY Myllyahon mielestä yhteiskunnassa edelleen, vaikka esimerkiksi työnimikkeet ovat osittain muuttuneet.

– Nuoren koulutus on yhä paljon kiinni vanhempien koulutuksesta ja varallisuudesta, siitä, millaisen mielikuvan he antavat maailmasta ja eri mahdollisuuksista, hän sanoo.

– Mitä koulutus sitten lopulta merkitsee? Minusta ihminen on yhtä arvokas, on hän sitten enemmän tai vähemmän koulutettu. Sitä paitsi parempi koulutuskaan ei aina takaa työllistymistä.

Myllyahon mukaan luokkajako ilmenee erityisesti siten, että rakentamassamme hyvinvointiyhteiskunnassa melkein miljoona ihmistä sijoittuu köyhyysrajan alapuolelle. Suurin osa heistä on työttömänä tai työskentelee matalapalkka-aloilla.

– Kyllä tuollainen väkisinkin polarisoi yhteiskuntaa. Osa ihmisistä on tosi tiukoilla ja joutuu turvautumaan esimerkiksi pikavippeihin.

– Tämän päivän Oy Suomi Ab:ssa ulkoistetaan ja teetetään töitä halvem-

”

Ihminen on yhtä arvokas, on hän sitten enemmän tai vähemmän koulutettu.

SISÄLLISSODAN KOHTALOITA Sari Näre HELSINKI VERESSÄ Naiset, lapset ja nuoret vuoden 1918 sodassa

Myllyaho on optimistisempi: vaikka tekoäly kehittyy nopeasti, se ei pysty korvaamaan tunnetta. Hän uskoo myös taiteen merkityksen kasvavan.

Eriarvoistumisen teema näkyy Kansallisteatterin kevään ohjelmistossa, esimerkiksi Juha Hurmeen, Heini Junkkaalan ja Michael Baranin ohjaustöissä.

– Etiikka, moraali ja ihmisenä toimiminen ovat keskeisenä kauden näytelmissä. Lavaklubille puolestaan on tulossa keskustelusarja maailman muuttumisesta. Tämä on taidetalo, mutta haluamme myös käydä keskustelua ajankohtaisista teemoista.

Myllyahon mukaan Kansallisteatteri pyrkii tekemään yhteiskunnallista teatteria eli peilaamaan yhteiskuntaa ja sen tuntoja. Erityisen tärkeää on se, mitä katsoja kokee esityksen aikana.

Tavoite on saavutettu, jos esitys pystyy säväyttämään ja muuttamaan yhtäkin katsojaa.

UUSI ALUEVALTAUS Kansallisteatterilla on Nuorten teatteri, joka aloittaa ensi vuonna Satu Linnapuomin vetämänä. Se tuottaa esityksiä 10–18-vuotiaille muun muassa yhteistyössä Teatterikorkeakoulun kanssa.

– Näytelmien aiheina voivat olla vaikkapa sosiaalinen media, kiusaaminen ja seksuaalisuus, Myllyaho kertoo.

– Varsinkin nuoria miehiä, jotka ovat vaarassa syrjäytyä, pitäisi ohjata teatterin pariin. Taiteen kautta he pystyisivät kertomaan tunteistaan ja saamaan elämälleen tarkoituksen.

KUN TYÖ vie mukanaan totaalisesti, käyttääkö Myllyaho enää aikaansa auton korjaamiseen? Kyllä, Myllyaholla on pieni urheiluauto, Triumph Spitfire, jonka korjaamista hän harrastaa veljensä kanssa.

– On kiva korjata itse autoaan, se on hienoa käsityötä, Myllyaho sanoo. ■ Mika Myllyaho: Korjaamo. Ensi-ilta ­ ansallisteatterin­Omapohjassa­21.3.

K

Mitä tapahtui Helsingissä Suomen sisällissodan aikaan?

Uusi tietokirja havainnollistaa tapahtumia naisten, nuorten ja lasten näkökulmasta.

34

95

Suomalainen.com

Kotimaiset kirjahyllyt -20%

Suomen parhaat kirjahyllyt meiltä; Monipuolinen Milano, ajaton Dimensio, persoonallinen Roma ja erinomainen Fakta, jonka runkosyvyys vain 25cm.

Mitoita paikka ja kirjojen metrimäärä, niin löydämme teille sopivan hyllyn!

www.s o p e . f i

Voimassa 31.3. asti

Tervetuloa!

FAKTA 1820€ (2275€) K237, L200, S25cm

Malmin raitti 17, Helsinki p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna ti-pe 10-18, la 10-16

MILANO 2365€ (2956€) K220, L182

8B

Kirkko ja kaupunki | 15.3.2018

Äitien äiti Maria uskalsi luottaa siihen, että elämä kantaa. Siinä hän voisi olla malli nykyäideille.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS MARI AARNIO

V

auvantöppösiä, hääpukuja, pehmoleluja. Valokuvia, kukkia, kirjeitä. Monenlaisia kiitoksia siitä, että harras rukous on saanut kaivatun vastauksen. Kiitokset on tuotu sinne, missä apuakin on pyydetty: pyhiinvaelluspaikalle, jossa neitsyt Marian kerrotaan joskus ilmestyneen. Euroopan katolisissa maissa tällaisia paikkoja on useampia. Marialle voi käydä uskoutumassa myös kirkoissa, joissa hänellä on oma sivualttarinsa. ”Neitsyt Maria emonen” tunnetaan naisten auttajana myös suomalaisessa kansanperinteessä. Synnytysloitsuissa häntä pyydetään avuksi esimerkiksi näin: ”päästä piika pintehestä, vaimo vaivoista kovista”. Voisi olettaa, että ehkäisyvälineitä edeltävänä aikana, ja nykyisinkin ehkäisyyn kielteisesti suhtautuvissa katolisissa piireissä, naiset ovat pyytäneet Marialta apua myös siihen, etteivät he tulisi raskaaksi.

– Sillä, että voi mennä kirkkoon viemään kynttilän juuri Marialle ja pyytää häntä rukoilemaan Jumalaa, on naisille iso sielunhoidollinen merkitys. Varsinkin intiimeissä, sukupuoleen tai seksuaalisuuteen liittyvissä ongelmissa on ehkä helpompi avautua toiselle naiselle kuin suoraan Jumalalle, miettii perheneuvoja ja pappi Heli Pruuki.

Hän arvelee, että monia naisia puhuttelee Mariassa hänen rohkeutensa ja luottamuksensa. Luukkaan evankeliumissa kerrotaan, kuinka nuori tyttö ottaa mukisematta vastaan tiedon yllätysraskaudesta ja toteaa, että Jumala on tehnyt hänelle suuria tekoja.

– Kun olin nuorempi, nuori Maria oli minullekin samastuttava hahmo, mutta nyt katselen Mariaa enemmän äidillisin silmin. Mietin, mitä kaikkea raskauden on täytynyt merkitä nuoren tytön mielelle. Jos inhimillisestä näkökulmasta ajattelee, jokainen nainen joutuu varsinkin ensimmäisen raskautensa aikana käymään läpi prosessin, johon liittyy muutakin kuin luottamusta ja kiitosta – vaikka lapsi olisi kuinka toivottu.

Raskaana oleva miettii, onko vauvalla kaikki hyvin, onko vauva terve ja entä jos ei olekaan. Myös synnytykseen liittyvät pelot ovat tavallisia. Oma ruumiskaan ei ehkä tunnu omalta.

– Monen naisen identiteetti on vahvasti sidoksissa omaan ulkomuotoon, ja muutokset kehossa voivat tuntua hankalilta. Toisaalta tiedän naisia, jotka vasta raskauden aikana ovat pystyneet katsomaan kehoaan muutenkin kuin kriittisin silmin tai miehen miellyttämisen välineenä:

15.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

näkemään, että ”olen oikea nainen, jolla on mahdollisuus synnyttää uutta elämää ja tällainen upea keho, joka toimii”, Pruuki kuvailee.

NEITSYT MARIAN tarina Raamatussa on kaunis ja koskettava, mutta esikuvana se on Heli Pruukin mielestä tietyllä tapaa petollinen. Maria kiittää ja riemuitsee raskaudestaan, mutta monen tulevan äidin tunnelmat saattavat olla ihan toisenlaiset. Entä jos toivottu raskaus ei täytäkään ilolla? Onko se merkki epäonnistumisesta äitinä?

Pruukin mukaan myös kielteiset tunteet ovat täysin normaaleja.

– On iso prosessi kasvaa mieleltään äidiksi. Siinä joutuu käsittelemään myös kipujaan, pelkojaan, huoliaan ja omaa taustaansa. Käsittelyyn tulevat myös oma äitisuhde ja isäsuhde ja se, millaisen lapsuuden on itse saanut ja mitä vaille on mahdollisesti jäänyt.

Se voi herättää surua tai vihaa.

Myös äitiyteen kuuluva suuri vastuu voi ahdistaa. Vastuu uudesta elämästä alkaa jo raskausaikana, jolloin joutuu miettimään elämäntapojaan ruokavaliota myöten. Vastasyntyneen avuttomuus voi yllättäen herättää isoja kriisejä, varsinkin jos itse on vauvana ja lapsena jäänyt vaille tukea ja huolenpitoa.

– Joskus käy jopa niin, että oman traumansa vuoksi äiti kokee vauvan kilpailijaksi itselleen. Että mikä tämä vauva on ansaitsemaan huolenpitoa, kun minäkään en ole koskaan sellaista saanut, Pruuki lisää.

Omaa tuskaa ja surua kannattaa hoitaa. Jos raskauden aikana pintaan nousevat vaikeatkin asiat suostuu näkemään ja käymään läpi, äitiys voi olla korjaava ja korvaava kokemus.

– Kun oppii rakastamaan ja suojelemaan lapsiaan, voi samalla oppia suojelemaan ja rakastamaan itseään, vaikka oma tausta ja historia eivät olisikaan olleet turvallisia. Raskaus ei vain luo uutta elämää, vaan se myös uudistaa äitiä. On täysin mahdollista, että raskauden ja äitinä olemisen

myötä kasvaa siksi ihmiseksi, joka oikeasti on.

TULEVIEN ÄITIEN lähipiirille Heli Pruukilla on yksi ohje: tiivistäkää rinkiä ja pitäkää huolta, ettei äidin tarvitse kantaa kaikkea raskauteen liittyvää kuormaa yksin. Raskauden aikana oma tarvitsevuus ja mahdollinen sisäinen turvattomuus nousevat pintaan, joten kumppani voi tukea raskaana olevaa ja nuorta äitiä ennen kaikkea vahvistamalla tämän turvallisuuden tunnetta.

– Siitä hyötyy myös vauva. Äiti jaksaa vauvan tarvitsevuutta paljon paremmin, jos hän itse saa suojaa, turvaa ja hoivaa kumppaniltaan.

”

KUN OPPII RAKASTAMAAN

Auta

lahjoittamalla

Vaatteita, huonekaluja, astioita, kodin tekstiilejä…

Tuo vaate-, huonekalu- ja tavaralahjoituksesi suoraan myymäläämme tai soita meille, niin noudamme lahjoituksen kotoasi. Otamme vastaan ehjiä, puhtaita ja myyntikelpoisia tavaroita.

LAPSIAAN, VOI SAMALLA OPPIA RAKASTAMAAN ITSEÄÄN, VAIKKA OMA TAUSTA EI OLISIKAAN OLLUT TURVALLINEN.

Nykyisin harva ensisynnyttäjä ainakaan Suomessa on Marian tavoin hyvin nuori ja yllättäen raskaaksi tullut. Lapset saadaan yhä vanhempina ja monesti tarkan suunnittelun ja harkinnan jälkeen. Pruuki sanoo vähän vierastavansa sitä, että elämää halutaan suunnitella hyvin tarkasti.

– Eihän elämä ole hallittavissa. Tulee yllätyksiä, sekä hyviä että ikäviä, mutta melkein kaikesta voi myös selvitä. Maria uskalsi luottaa siihen, että kyllä elämä kantaa ja kyllä Jumala kantaa. Kaikki on Jumalan kädessä eikä kukaan meistä ole yksin missään tilanteessa. ■ Kirkon perheneuvojat ratkovat ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia ­Vauva.­fi-sivuston­Parisuhdeneuvolassa.­

Sinun lahjoituksesi muuttaa maailmaa!

Fida International on suomalainen avustus-, lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö. Työmme keskipisteessä ovat ne ihmiset, joilla ei ole mahdollisuuksia ihmisarvoiseen elämään. Unelmamme on maailma, jossa jokainen lapsi saisi kurottaa kohti unelmiaan, riippumatta syntypaikasta, perhetaustasta, ihonväristä tai uskonnosta.

Lahjoitetut tuotteet myydään Fida secondhand -myymälöissä. Myymälätoiminnan tuotot käytetään Fida International ry:n toiminnan tukemiseen.

Jeesuksen äiti Sunnuntaina 18.3. vietetään Marian ilmestyspäivää. Se on luterilaisessa kirkossa ainoa Jeesuksen äidille neitsyt Marialle omistettu pyhä. Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa, joissa neitsyt Marialla on hengellisessä elämässä paljon näkyvämpi rooli, Mariaa muistetaan pitkin vuotta. Molemmat kirkot juhlivat esimerkiksi hänen syntymäpäiväänsä 8.9. ja muistavat hänen kuolemaansa 15.8. Katolisessa kirkossa päivä on taivaaseen ottamisen juhlapyhä, ortodoksisessa kuolonuneen nukkumisen muistopäivä.

Vanhat kirkot viettävät Marian ilmestyspäivää sen alkuperäisenä päivänä 25.3. riippumatta siitä, mille viikonpäivälle se osuu. Ajankohta on siis täsmälleen yhdeksän kuukautta ennen joulupäivää eli Jeesuksen syntymää. Marian ilmestyspäiväähän vietetään sen muistoksi, että enkeli Gabriel ilmestyi neitsyt Marialle ja ilmoitti Jeesuksen syntymästä.

Ensimmäisten kristillisten vuosisatojen aikana muotoiltiin opit, joiden mukaan Maria on Jumalan äiti ja ikuinen neitsyt.

Ne kuuluvat myös luterilaiseen teologiaan.

Silti Maria on luterilaisessa kirkossa melko huomaamaton hahmo. Jumalanpalveluksissa hänet yleensä kuitataan yhdellä lauseella uskontunnustuksessa: ”syntyi neitsyt Mariasta”.

Marian, kuten muidenkin pyhimysten, asema muuttui reformaation myötä. Kirkoista katosivat Marian alttarit, hartauselämästä Maria-rukoukset ja kirkkokansalta äitihahmo, jonka puoleen oli luontevaa kääntyä monenlaisten huolien kanssa. Reformaattori Martti Luther kyllä kunnioitti Mariaa, mutta hänelle Maria nöyryydessään oli uskovan ihmisen esikuva – ei taivaallinen esirukoilija eikä välittäjä ihmisten ja Jumalan välillä niin kuin aiemmin oli ajateltu.

tilaa ilmainen noutopalvelu tai tuo lahjoituksesi myymäläämme ilmainennoutopalvelu.fi • 09 566 00 200 Löydä lähin myymäläsi: www.fida.fi

B

9

Osa 5

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka

Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

15.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Kipinä ammattiin löytyi häämatkalla Marjaana Tasala, 34, on Espoon keskuspuiston kupeessa asuva valokuvaaja ja visuaalinen tarinan­ kertoja. Tasalan perheeseen kuuluvat aviomies, kolmevuotias poika, kolme koiraa ja hevonen.

Ratkaiseva kipinä valokuvaajan ammattiin löytyi maailmaa kiertäneellä häämatkalla vuonna 2014.

Tasalan ja tämän ystävän Laura Rumbinin Suomen luonnosta kertova blogi Fall Into Finland valittiin vuoden 2017 parhaaksi matkablogiksi.

Marjaana Tasala kertoo valokuvillaan tarinoita.

Tasala julkaisee tähtivalokuviaan Instagram­tilillään instagram.com/ marjaanatasala.

Ainoa valo tulee tähdistä Valokuvatessaan tähtitaivasta Marjaana Tasala kohtaa oman pimeän pelkonsa.

ta, jossa Linnunradan valo heijastuu vedenpinnasta tai piirtää etualalla kasvavan puun siluetin.

Useimmiten kuvassa on ihminen. Aikalaukaisimen avulla Tasala pääsee osaksi tallentamaansa hetkeä.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ JA MARJAANA TASALA KUVANKÄSITTELY ESKO JÄMSÄ

A

allot lyövät Porkkalanniemen rantakallioon, jonka päälle Marjaana Tasala on pystyttänyt kameransa jalustan. Tasala suuntaa kameran taivaalla loistavaan kirkkaaseen tähteen. Hän on sammuttanut otsalampun, joten seuraavien tuntien ajan tähdet ovat ainoa valonlähde.

Kiinnostus yöllisen taivaan valokuvaamiseen heräsi muutama vuosi sitten, kun kameran kanssa retkeilyä harrastava Tasala näki vaikuttavan yökuvan sosiaalisessa mediassa.

Varhaisimmat muistikuvat tähtitaivaan lumosta palauttavat Tasalan rantasaunan laiturille, jolla pieni tyttö viipyi ihailemassa syksyistä taivaankantta. Isän synnyinmökin laituri löytyy Koillismaalta, Syötteen kansallispuiston ja Pyhitys-tunturin kupeesta.

Luontosuhde syveni rakkaudeksi Lapin hillasoilla, joita Tasala kolusi perheensä kanssa.

UUSI HARRASTUS vaati kuitenkin itsensä ylittämistä, sillä Tasala kärsii pimeän pelosta.

Ensimmäisillä kuvausretkillä pelko teki kuvaamisen mahdottomaksi. Ongelma ratkesi, kun Tasala kävi kurssin, jolla yökuvauksen tekniikat tulivat tutuiksi. Taitojen kartuttua Tasala löysi keskittyneen tilan, jossa hän ei tunne pelkoa. Joskus myös ympäriltä kuuluvat toisten valokuvaajien äänet antavat turvaa.

Valokuvatessaan Tasala haluaa kertoa tarinan. Hän etsii tunnetilaa, jotakin joka välittää kokemuksen juuri tästä hetkestä.

Siksi kamera ei vangitse vain tähtitaivaan näkymiä. Kuvaan voi tallentua esimerkiksi koh-

TASALA VIIPYY rantalliolla kolme tai neljä tuntia. Pitkillä valotusajoilla kuvaaminen vie aikansa, ja välillä pitää odottaa pilvien väistymistä. Odotellessaan Tasala juo termoksesta lämmintä kaakaota. Tuuli puhaltaa purevasti, mutta repussa on kylmän varalta ylimääräinen toppatakki, joskus kaksikin.

Asioiden tekeminen hitaalla tempolla on keskeinen osa harrastuksen viehätystä. Kuvaaminen, odottelu ja ihmettely nollaavat ajatukset ja saavat mielen rauhoittumaan.

Tähtien valossa Tasala pohtii ihmisen pienuutta suunnattomassa maailmankaikkeudessa. Ajatus tuntuu samalla kertaa kiehtovalta ja kauhistuttavalta.

Auton luokse vievällä metsäpolulla pimeän pelko palaa tietoisuteen. Autossa Tasala huokaisee helpotuksesta. Hän on voittanut itsensä. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

18.3.

Marian ilmestyspäivä

Nousua ja pudotusta OLOHUONEEN SEINUSTALLA seisoi harmoni. Sen polkimia piti painella, jotta siitä lähti ääni. Kellastuneita koskettimia tapaillen opettelin korvakuulolta soittamaan nuottipainoksen viivastoille painettuja mustia palleroita.

Yksi kiehtovimmista lauluista oli se, missä ”hän lyöpi ja tukee, hän riisuu ja pukee”. Jumalan vastakohtaisuus tuli monen pitkän säkeistön vahvistamana niin ilmeiseksi, etten ole sen jälkeen ihmetellyt hänen moninaisuuttaan.

Marian ilmestyspäivän naiset ovat maistaneet Jumalan vastakohtaisuutta omissa kohtaloissaan. Samuelin kirjan Hanna, jo-

ka oli itkenyt vuosikaudet lapsettomuuttaan, sai lopulta lapsen, mutta kaiken inhimillisen ymmärryksen vastaisesti antoi hänet Herralle, temppelissä kasvamaan.

Maria taas, kesken nuoren tytön haaveiden, lausui kylään tulleelle enkelille kokeneen naisen viisaudella: ”Tapahtukoon minulle niin kuin sinä sanot.” Kiitosvirressään hän lohduttautuu sillä, että sukupolvet kiittävät häntä autuaaksi. Ennen kuin arvaakaan hän saa kuitenkin kuulla, että miekka tulisi käymään hänen sydämensä läpi.

Ei siis ihme, että minussakin vaihtelevat varjo ja valo. Iloa seu-

raa itku ja tuskaa helpotus. Elämä soittaa korvakuulolta jyrkkien rinteiden ja pudotusten maisemaa.

Tämä kirjoitetaan matkani raporttiin: kiihkeä nousuni ja holtiton putoamiseni on nähty.

Haalistumaton muste piirtää hyväksyvän merkinnän huomisen kirjaan.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 15.3.2018 JONATHAN OLLEY / UNIVERSAL PICTURES

Magdalan Maria saa uuden mahdollisuuden Uusi elokuva kertoo Jeesuksen lähimpiin oppilaisiin kuuluneen naisen tarinan.

Elokuvassa Jeesus kastaa Magdalan Marian.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU

I

tseään etsivä nuori nainen kamppailee perheensä ja yhteisönsä odotuksia vastaan.

Hämmentynyt perhe uskoo, että naisessa on riivaaja, ja kutsuu avuksi seudulla kiertävän parantajan ja manaajan.

Garth Davisin ohjaama elokuva Maria Magdaleena kertoo tutun Raamatun kertomuksen naisen näkökulmasta. Lähtökohtana on varhainen kristillinen perimätieto, jonka mukaan Jeesus Nasaretilaisen lähimpään piiriin kuulunut Magdalan Maria oli ensimmäinen, jolle Jeesus ilmestyi ylösnousemuksensa jälkeen.

Keskiajan kirkollinen perinne yhdisti Marian syntejään katuvaan naiseen, jonka kerrotaan voidelleen Jee-

suksen jalat. Myöhemmin teologien hurskas mielikuvitus teki hänestä entisen prostituoidun ja tuotti tarkkoja kuvauksia hänen syntisestä elämästään.

POPULAARIKULTTUURI KOROTTI Marian Jeesuksen rakastetuksi ja puolisoksi. Níkos Kazantzákisin romaanista The Last Temptation of Christ ja Dan Brownin Da Vinci -koodista tehdyt elokuvat nostivat teeman valkokankalle.

Sen enempää Magdalan Marian syntinen elämä kuin romanttinen suhde Jeesukseen eivät saa tukea yhdestäkään antiikin ajan tekstistä.

Jäljittäessään Marian historiallista hahmoa Maria Magdaleenan tekijät keskustelivat tutkijoiden, pappien ja

rabbien kanssa. Yksikään asiantuntija ei kyseenalaistanut Marian keskeistä asemaa varhaisessa Jeesus-liikkeessä.

Elokuvassa Maria on yksi Jeesuksen lähettämistä apostoleista.

Helen Edmunsonin ja Philippa Goslettin käsikirjoitus on saanut inspiraatiota Egyptissä toisella vuosisadalla syntyneestä Marian evankeliumista, jonka osittain säilynyt käsikirjoitus löydettiin 1800-luvulla. Siinä Magdalan Maria kuvataan Jeesuksen suosikkioppilaaksi, jota miesopetuslapset kadehtivat.

TARINAN HISTORIALLISENA kehyksenä on Rooman miehitys ensimmäisen vuosisadan Palestiinassa. Poliittinen kapina tiivistyy messiasodotuksiin,

jotka merkitsevät Jerusalemiin vaeltavalle Jeesukselle kasvavaa uhkaa.

Henkilöhahmojen kautta käsitellään ajankohtaisia teemoja kuten naisvihaa ja poliittista radikalisoitumista.

Läpäiseväksi teemaksi nousee ihmisen tarve tulla nähdyksi. Davisin intuitiivinen ohjaus antaa pääosia esittäville Rooney Maralle (Maria) ja Joaquin Phoenixille ( Jeesus) psykologista uskottavuutta.

Vaikka tekijöiden lähtökohdat eivät ole uskonnollisia, he uskaltavat tehdä ”uskonhypyn” ja luottaa siihen, että vilpitön hengellinen kaipuu riittää päähenkilön kantavaksi motiiviksi. ■ Maria Magdaleena. Ohjaus: Garth Davis.

Pääosissa: Rooney Mara ja Joaquin Phoenix. Ensi-ilta perjantaina 23.3.

PALVELEVA KRISTILLINEN KIRJAKAUPPA HELSINGISSÄ

Tuohus

100 % mehiläisvahaa.

0,70

Keraaminen tuohuksen jalka 8,20

Liisa Seppänen

John Vikström

– Kelttiläisiä rukouksia

– Ajatuksia hyvinvoinnista ja elämän tarkoituksesta Viisas onnittelukirja, joka yhdistää tietoa, elämänkokemusta ja toivoa. Mikä on elämässä tärkeää? Terveys ei ole vain fyysistä hyvinvointia, vaan siihen liittyy myös henkinen, sosiaalinen ja hengellinen ulottuvuus. Tärkeämpää kuin se, miten voimme, on se miten suhtaudumme elämään. Näemmekö elämässä merkitystä – niin päivittäisessä arjessa kuin elämän kokonaisuudessa?

15,30 (17,90) 30

Maa jalkojeni alla

Mielekästä elämää

Kelttiläistä elämänviisautta ja vanhoja rukouksia Brittein saarilta. Raikkaissa teksteissä soi luomakunnan ylistys Pyhälle Kolmelle. Siihen ihminenkin yhtyy keittiössään ja kalastusveneessään, polkua kulkiessaan ja muukalaisia kohdatessaan.

Jumala on läsnä kaikessa. Juurevassa arjen uskossa on jotain, jonka luonnonläheinen suomalainen tunnistaa sielunmaisemakseen.

13,80 (18,50)

13

80

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

All Saints dvd / blu-ray

Uskon siemenestä kasvaa toivo.

Perustuu inspiroivaan tositarinaan pastorista (John Corbett), pikkuruisesta kirkosta, joka hänet määrättiin lakkauttamaan, sekä joukosta kaakkoisaasialaisia pakolaisia. Yhdessä he riskeeraavat kaiken saadakseen uuden tulevaisuuden, joka pelastaa heidät kaikki. dvd 18,90 blu-ray 22,90

15

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

dvd

1890

blu-ray

2290

Pääsäisikoni

– Kristus – kuoleman voittaja

Valmistettu Suomessa painokuvasta puutaustalle.

Koko 10 x 13,5 cm 9,90 90

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

9

puh. 020 754 2350

MENOT 15. – 2 9.3.

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 09 830 6500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09 830 6507.

Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkolla ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Matala – mukava maanantai kirkolla! 19.3. klo 11, ehtoollishartaus ja 26.3. hartaus, jonka jälkeen maksuton ruokailu.

Raamattua, rukousta ja laulua maanantaisin klo 12. Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30.

Puurotorstai torstaisin klo 10–13.

Puurolounas 2,50 e. Voit tulla myös kahville.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Hakunilan kirkon kuoron harjoitus torstaisin klo 18–20.45.

Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 20–22.30.

Kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 12–15.

Herättäjän kirkkopyhä su 18.3.

Messu klo 12, Tuomo Kahenvirta, Hans Tuominen, Riikka Jäntti. Messun jälkeen kirkkokahvit ja siioninvirsiseurat.

L1OT- jatkotapaaminen su 18.3. klo 16.

Kohtaamispaikka su 18.3. klo 17–20.

Leena Lehtinen vierailee.

Lähetyspiiri ma 19.3. klo 18–19.30.

Pipliaseura esittäytyy.

Seniorikerho ti 20.3. klo 13–14.30.

Diakoni Kati Pyykkö vierailee.

Päivärukous ke 21.3. klo 12.30–13.

Rukiista leipää Raamatusta ke 21.3. klo 18.30. Danielle Miettinen: Rakkauden syntysanat. Kevään raamattuluentosarjassa syvennytään Jeesuksen vertauksiin. Iltoja isännöi Harri Nurminen.

Messu palmusunnuntaina 25.3. klo 12.

Sari Kokkonen, Juha Paukkeri. Terve-

tuloa askartelemaan oma virpomisoksa klo 11.30 alkaen kappeliin.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 27.3. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Pergolesi: Stabat Mater. Konsertti ti 27.3. klo 18. Anitta Rannan valmentamat sopraanot Sointu Pitkänen ja Reetta Lindfors sekä mezzosopraanot Suvi Hjelt ja Anni Kukko Juvenalian musiikkiopistosta.

Pianistina Tuuli Takkala. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e.

Virsivartti ke 28.3. klo 12.30–12.45.

Rukiista leipää Raamatusta ke 28.3. klo 18.30. Leif Nummela: Käsittämättömät katastrofit. Iltaa isännöi Harri Nurminen.

Astan kotipyhäkoulu su 25.3. klo 11–12 Hevoshaantie 9 D.

LÄNSIMÄEN KIRKKO

HAUTAAN SIUNATTU

Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12.

Hartaus ja päiväkahvit tiistaisin klo 12.30.

Saunaa ja Sanaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30.

Naisten Raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Torstaimesta torstaisin klo 14–15.30.

Välipalaa ja mukavaa puuhastelua alakouluikäisille.

Perhekahvila perjantaisin klo 9–13.

Perhemuskari perjantaisin klo 10–10.30 alle kouluikäisille aikuisen kanssa. Ei vaadi ilmoittautumista.

Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45.

Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12, maksuton puuroaamiainen kaikille.

Taidepyhis sunnuntaisin klo 15–16.30. Uudenlaisessa pyhäkoulussa tanssitaan ja taiteillaan. Ryhmään voi tulla ilman ennakkoilmoittautumista, alle 3-vuotiaat mielellään aikuisen kanssa. Pyhiksessä tarjotaan pieni välipala.

Marttojen pääsiäismyyjäiset la 17.3. klo 11–14. Käsitöitä, leivonnaisia, kahvila, arpajaiset.

Messu su 18.3. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Elisa Pelkonen.

Lähetyspiiri to 22.3. klo 18–20.

Messu palmusunnuntaina 25.3. klo 10. Sari Kokkonen, Elisa Pelkonen.

Veikko Kalevi Ahonen 84 v, Kari Ahti Tapio Teittinen 83 v, Göran Edvard Frisk 74 v, Veli Antero Hynninen 72 v, Jouni Antero Juvonen 52 v.

MUUALLA Kuunloiste- ja Aurinkotanssi -lapsikuorot 6–14-vuotiaille keskiviikkoisin klo 15–16 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa Riikka-kanttorin johdolla.

Perhekahvila torstaisin klo 9–11 Kolohongan ostoskeskuksessa os.

Itäinen Valkoisenlähteentie 19.

KASTETTU Selma Aura Elisabeth Havas, Severi Fredrik Hirvaskoski, Aaron Petteri Ikonen, Nea Marika Jaatinen, Dominic Antonio Isao Mitsui, Emil Eino Oliver Mali, Sara Katariina Mustonen, Minea Mari Olivia Nordström, Enni Marita Seppälä, Aino Anneli Tallgren, Lilia Alexandra Wall.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Antti Jorma Ensio Astikainen ja Elina Marianne Nieminen.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472.

Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 Hämeenkylän kirkolla klo 10.30 Vapaalan seurakuntatalossa, Ilpolankuja 2 sekä klo 11 Hämeenkylässä, Sahratie 1:n kerhotilassa.

Marianpäivän messu su 18.3. klo 10.

Jarna Wikström, Miika Koistinen ja Hannu Lehtikangas. Messussa avustavat Laaksolahden laulajat.

Yhteystapahtuma: Jumalan perhe -luento su 18.3. klo 12. Puhumassa on kappalainen Matti Hyry.

Miesten sauvakävelypiiri su 18.3. klo 18. Lähtö kirkolta, mukana on seurakunnan pastoreita.

Nettikerho ikäihmisille ke 21.3. klo 13.30–15.30 kirkon takkahuoneessa.

Aiheena on Liikennesääntöjä www. liikenneturva.fi. Piiriä vetää informaatikko Riitta Sivenius.

Ripariveisut ke 21.3. klo 19. Esiintymässä on Pekka Laukkarinen duo.

15.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

Yhteystapahtuma: Aviopuolisoiden ilta to 22.3. klo 18.30. Tapahtumassa ovat puhumassa Elina ja Ukke Holappa Parempi avioliitto ry:stä.

Palmusunnuntain afrikkalainen gospelmessu, perhetapahtuma ja lähetysmyyjäiset su 25.3. klo 10–13.

Matti Hyry, Jarna Wikström ja Päivi Tiitu. Vietämme messua afrikkalaisen gospelmessun tahtiin. Messun jälkeen lapset pääsevät koristelemaan virpomisoksia. Perheiden tapahtuma ja lähetysmyyjäiset ovat kirkolla klo 13 asti.

Laulun ystävät -yhteislauluilta ke 28.3. klo 17–18. Kaikille avoin yhteislaulutapahtuma. Laulua on johtamassa kanttori Hannu Lehtikangas.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 28.3. klo 18 kirkon pienessä seurakuntasalissa.

Iisimessu ke 28.3. klo 19. Pastori Miika Koistinen ja nuorisotyön tiimi.

Rento ja nuorekas messu toteutetaan bändisäestyksellä.

Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11–12.30 kirkon suuressa seurakuntasalissa. Hiljaisella viikolla ke 28.3. ei ole lounasta. Kaikille avoin ja ilmainen lounas valmistetaan hävikkiruuasta. Lounaan yhteydessä on kirkkosalissa klo 12 ehtoollishartaus, lisäksi pappi on tavattavissa kirkon takkahuoneessa klo 11–12.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kimarakahvila su 18.3. klo 17. Emma Koistinen pitää alustuksen Jeesuksen äidistä, Mariasta.

Kohtaamispaikka to 22.3. klo 11–12.

Alustuksen pitää diakoni Anne Puumala.

Kenian lähetyspiiri to 29.3. klo 11.

Vierailijana on Sley:n Afrikan työn koordinaattori, pastori Ari Lukkarinen.

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Aikuisten raamattupiiri to 22.3. klo 10. Keskustelemme tulevan sunnuntain evankeliumitekstistä.

MUUALLA Pähkinärinteen palvelutalon kahvikammari ke 28.3. klo 13.30–14.30, Kastanjakuja 1 A. Konserttimatka Perniöön su 15.4.

Menemme kuuntelemaan Mozartin Requiemin. Teoksen johtaa Perniön alueen kanttori Hannu-Pekka Heikkilä, solisteina ovat Maria Sirén, Hanna-Leena Keinänen, Matias Haakana ja Jari Parviainen. Matkalla pysähdymme syömään Fiskarsissa. Matkan

A

9

hinta on n. 30–40 e/hlö. Lisätiedot nettisivuillamme. Ilmoittautuminen pe 6.4. mennessä kirkkoherranvirastoon: hameenkylan.seurakunta@evl. fi tai p. 09 830 6450.

Seniorityön päiväretki Lahteen ti 8.5. Lähtö bussilla Hämeenkylän kirkolta klo 8. Tutustumme Ristinkirkkoon, jossa vietämme ehtoollishartauden. Lounas on ravintola Teivaan Lokissa. Menemme klo 13 kaupunginteatteriin katsomaan näytelmän Täällä Pohjantähden alla.

Retken hinta on 60 e. Mukaan mahtuu 30 hlöä. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6450 tai hameenkylan.seurakunta@evl.fi.

KASTETTU Tina Elina Bena Karvonen, Eino Juhani Karhinen, Oona Lempi Hyytiäinen, Olli Valtteri Hyytiäinen, Joel Kari Albert Nikulin.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Jooa Sebastian Saulamaa ja Tessa Mikaela Verkkoperä.

HAUTAAN SIUNATTU Aune Kaarina Engblom 90 v, Kalevi Saukkola 89 v, Helvi Maria Riistama 89 v, Vieno Helvi Hytti 83 v, Anja Annikki Manninen 83 v, Tuomo Johannes Lehto 76 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–15, p. 09 830 6333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 050 573 6376 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Aamurukouspiiri arkiaamuisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa.

Lapsikuoro to 15.3. ja 22.3. klo 16.30–17.15 kirkkosali 2:ssa, Airi Saloniemi.

Miesten saunailta to 15.3. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Seurakuntakuoro to 15.3. ja 22.3. klo

Menokasvo

Pappien pesulassa sinua palvellaan Pastori Kristiina Hyppölä, oletko pessyt vieraan ihmisen jalkoja yleisellä paikalla?

– En ole, mutta minun jalkani pestiin Nuorten Keskuksen rippileirillä Pöyhölän leirikeskuksessa vuonna 1996. Keuruulla järjestetyn kansainvälisen rippileirin viimeisenä iltana ohjaajat pesivät meidän kaikkien viidenkymmenen leiriläisen jalat.

– Jalkojeni peseminen jäi mieleen. Kokemus oli voimakas 15-vuotiaalle, kun vieras ihminen kosketti – ja vielä jalkoja. Jalkojenpesutilanne oli lempeä ja siitä jäi tunne, että minusta pidetään huolta. Tila, jossa jalat pestiin, oli koristeltu ja tilanne oli kaikella tavalla kaunis ja ihana.

Mistä tulee malli jalkojen pesulle?

– Johanneksen evankeliumissa kerrotaan, kuinka Jeesus pesi opetuslastensa jalat kiirastorstaina ennen ensimmäistä ehtoollista. Jeesus oli toiminnassaan aika provokatiivinen ja kulki monella tapaa vastavirtaan. Jeesuksen esimerkki kutsuu meitä palvelemaan toisia ihmisiä.

NINA RIUTTA Pappien pesula kiirastorstaina 29.3. klo 14–16 Myyrmäen asemalla.

ESKO JÄMSÄ

Olet mukana Myyrmäen asemalla Pappien pesulassa pesemässä jalkoja. Miksi?

– Haluamme muistuttaa siitä, että kirkko on olemassa ihmisten palvelemista varten. Pappien pesula kiirastorstai-

na kertoo myös siitä, että vietämme hiljaista viikkoa, joka päättyy pääsiäisen riemuun.

– Pesulamme on asemalla hyvin keskeisellä paikalla, josta kuljetaan odottamaan junaa tai tullaan junalta. Jalkojen pesuun voi tulla kuka vaan. Matkalainen saa istua ja laittaa jalkansa vatiin lämpimään veteen, ja hänen jalkansa pestään ja kuivataan pyyhkeellä.

MENOT 15. – 2 9.3.

10 A Kirkko ja kaupunki | 15.3.2018

18 kirkkosali 2:ssa, Jussi Salonen.

Vox Mea – Oma ääni to 15.3. ja 22.3. klo 18.30 seurakuntasalissa, Airi Saloniemi.

Perhekerho pe 16.3. ja 23.3. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Joululomarippikoulun konfirmaatiomessu la 17.3. klo 11. Jani Vanhala, Riikka Wikström, Satu Mukala, Ville Malm, Airi Saloniemi.

Paastonajan askelissa – Pyhän tanssin rukoushetki la 17.3. klo 18.

Marianpäivän messu su 18.3. klo 10.

Riikka Wikström, Veikko Ahonen, Jussi Salonen. Pyhäkoulu messun yhteydessä. Kirkkokahvit.

Naisten Pankin toimintaryhmä Korsoon -suunnittelupalaveri su 18.3. klo 12 kirkon kokoustilassa. Tule ideoimaan Naisten Pankin toimintaryhmää Korsoon. Naisten Pankki on vapaaehtoisverkosto, joka tukee kehitysmaiden naisten toimeentuloa ja yrittäjyyttä. Mukana Naisten Pankin perustajajäsen ja ohjausryhmän puheenjohtaja Reetta Meriläinen. Ilm. viim. 15.3. maija.sankari@ evl.fi. Lue lisää naistenpankki.fi.

Kylväjä-piiri su 18.3. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa. Jaana Kovanen, p. 040 741 2128.

Riparimessu su 18.3. ja 25.3. klo 18.

Kaikille avoin iltamessu toteutetaan yhdessä rippikouluryhmien kanssa.

Kirkon aamupuuro ma 19.3. klo 10 seurakuntasalissa, hinta 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta.

Perhekerho ma 19.3. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Runopiiri ma 19.3. ja 26.3. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Naisten raamattupiiri ma 19.3. ja 26.3. klo 17.30 Kotkansiiven kokoustilassa.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 19.3. ja 26.3. klo 18 kirkon kappelissa.

English through Bible ma 19.3. ja 26.3. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Katulähetyksen lounas ke 21.3. klo 11 alk. kirkkosalissa. Syödään yhdessä. Maksuton yhteisölounas on valmistettu Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruuasta.

Päivälähetyspiiri ke 21.3. ja 28.3. klo 13 kirkkosali 2:ssa.

Iltaperhekerho ke 21.3. klo 18–20 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Seuraa ja toimintaa lapsille, aikuisille vaihtelua ja vertaistukea arkeen. Iltapuuro syödään klo 19.30.

Sanan ja rukouksen ilta ke 21.3. klo 18. Jani Vanhala.

Iltarukouspiiri ke 21.3. ja 28.3. klo 18.40 kirkon kappelissa.

Vanhemman väen piiri to 22.3. klo 13 seurakuntasalissa.

Naisten saunailta to 22.3. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Palmusunnuntain messu su 25.3. klo 10. Veikko Ahonen, Tuomas Antola, Airi Saloniemi. Lauluryhmä Kaarna lapsikuorolaisten kanssa.

Pyhäkoulu messun yhteydessä.

Kirkkokahvit.

Hiljaisen viikon rukoushetki ma 26.3. klo 18. Veikko Ahonen, Airi Saloniemi.

Hiljaisen viikon rukoushetki ti 27.3. klo 18. Veikko Ahonen, Airi Saloniemi.

Hiljaisen viikon iltamusiikki – Stabat Mater ke 28.3. klo 18. Giovanni Battista Pergolesi: Stabat Mater. Mia Heikkinen, sopraano ja Annaliisa Pillak, altto. Naiskuoro Elegia, joht.

Sabrina Ljungberg. Minttu Haapalainen, Jani Vanhala, Airi Saloniemi.

Vapaa pääsy, ohjelma 15/10 e.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30.

Hartaus ti ja to klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 15.3. ja 22.3. klo 9–11.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Perhekerho ti 20.3. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ke 28.3. klo 13.

Virkeä vanhempi -vertaisryhmässä keskustellaan vanhemmuutta koskettavista aiheista. Kokoontumiset 9.4., 16.4., 23.4., 7.5. ja 14.5. klo 9.30–11.30. Ilm. viim. 23.3. ryhmän ohjaajille: kristiina.rauhakallio@evl. fi, p. 044 422 0469 tai neuvolan perheohjaaja enni.koskela@vantaa. fi, p. 040 581 9035.

MUUALLA Saturnuksen päiväkodin avoin toiminta. Seurakunnan työntekijä paikalla to 22.3. klo 11.30–14 (Kaakkoisväylä 8).

KASTETTU Frida Julia Lindblad, Nooa Michael McManus, Oliver Simeon Sysimies, Jadessa Evelin Lönnroth.

HAUTAAN SIUNATTU Timo Matti Olavi Meriläinen 84 v, Eeva Irmeli Anttila 80 v, Nevala Marjatta Anna-Liisa 78 v, Teuvo Kalevi Laaksonen 77 v, Sirkku Hannele Sipilä 59 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 830 6700 Avoinna ma–pe klo 9–15, rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa kirkolla ma-ti klo 11–14, Asolan seurakuntatalossa to klo 11–14 p. 09 830 6707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11 Asolan seurakuntatalolla to klo 9-11 Ajanvaraus ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706 rekola.diakonia@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22 Olohuone perheille ma, ti, to, pe klo 9–14. Lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Ma-askartelupöytä, aikuisille keskusteluhetki. Ti-laulua ja loruttelua, To-kirkkomuskari, Pe-salaisuuslaatikko.

Marian ilmestyspäivän messu su 18.3. klo 10. Laura Maria Latikka ja Sirkku-Liisa Niemi.

Pyhäkoulu su klo 10.

Miesten raamattupiiri ma 19.3. klo 18.30.

Diakoniakahvila ti klo 9–11.

Simonkallion koulun kuoron 30-vuotisjuhlakonsertti ti 20.3. klo 18.30. Johtaa Heidi Harinen.

SilmukkaSiskot -ryhmä ke klo 9.30.

Pikkunikkarit 4–7-vuotiaille lapsille, ke 21.3. klo 14. Ilm. petri.piirainen@ evl.fi.

Open Doors, nuorten avoimet ovet ke klo 18.

Raamattupiiri ke 21.3. klo 18.30.

Iltamessu ke 21.3. klo 20. Ben Ahlroos ja Sirkku-Liisa Niemi.

Raamattu- ja keskustelupiiri to 22.3. klo 13–15.

Lasten pääsiäisvaellus pe 23.3. ja ma-to 26.–29.3. Kierrokset klo 8.30– 13.30 puolen tunnin välein kirkon pääaulasta. Kierros kestää n. 30 min.

Ilm. etukäteen Kirsi Vuorikivi p. 050 384 4229.

Marian murhe - Pergolesi: Stabat Mater to 22.3. klo 18. Sopraano Jaana Raivio, mezzosopraano Anu Pulkkinen ja soitinyhtye. Ohjelma 10 e Yhteisvastuulle.

Palmusunnuntain messu su 25.3. klo 10. Laura Maria Latikka. Marja Kyllönen ja kirkkokuoro.

Toisen päivän iltana - pääsiäisnäytelmä ma 26.3. ja ti 27.3. klo 18.

Vapaa pääsy.

Oi rakkain Jeesukseni - hiljaisen viikon musiikkia ke 28.3. klo 19.

Sirkku-Liisa Niemi, urut.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 050 573 6329 Maalausryhmä ma klo 10–12.

Asolan Ankkuri -aamupala to 15.3. klo 9–11.

Asolan Silmukkaryhmä to klo 16–18.

Yksinhuoltajaperheiden ilta to 15.3. klo 17.30. Iltapala, lastenhoito järjestetty. Ötökkäkerho 4–6-v lapsille ti 20.3. klo 13. Ilm. petri.piirainen@evl.fi.

Kipuryhmä ti 20.3. klo 15. Aihe: Uskallanko näyttää tunteeni?

Puutarhapiiri ti 20.3. klo 18. Aihe: Luonnon vesikasvit.

Saviryhmä ke klo 12–14. Älynystyrät Ällikällä to 22.3. klo 13.

Tehtäviä muistin säilyttämiseksi.

Narsistien uhrien vertaisryhmä to 22.3. klo 18.

Seniorikahvila ma 26.3. klo 13.

Työikäisten raamattupiiri ma 26.3. klo 18–19.30.

Arabiankielinen työ la-su Asolan seurakuntatalolla, tiedustelut pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689.

MUUALLA Yhteiskristillinen päiväpiiri ma klo 13–15. Rautkalliontie 4:n kerhotilassa.

Nuorten sähly to klo 16–17.30. Rekolanmäen koululla. Oma maila, kengät, peliasu.

Yhteiskristillinen rukouspiiri pe klo 19–21.30 Rautkalliontie 4:n kerhotilassa.

Messu Foibekartanossa su 18.3. klo 14. Laura Maria Latikka, Sirkku-Liisa Niemi.

Hanna-rukouspiiri ma 19.3. klo 18.

Tutustutaan naisten elämään eri maissa sekä rukoillaan naisten ja tyttöjen puolesta. Lampirannalla os.

Tertunkuja 4 B. Seniorien tuettu loma Salonsaaressa 20.–25.8. Hinta 90 e/hlö/5 pv.

Täyshoito. Luvassa retkiä luonnossa, hyvää ruokaa ja yhdessä olemista.

Haku on alkanut ja tehdään osoitteessa www.hyvinvointilomat.fi.

Lisätietoja irma.liljestrom@evl.fi, p.

050 553 8459.

Lapinmatka 1.–8.9. Kilpisjärvelle.

Vaellamme Kilpisjärven maisemissa (10-15 km/pv) ja käymme Norjan puolella. Matkan hinta 650 e (sis. matkan, mennessä yöpymisen Ylitorniossa, majoituksen Majatalo Haltinmaassa, ruokailut ja retkieväät). Ilm. 1.3. alk. diakoni Siru Rantaselle, p. 050 342 6155. Mukaan mahtuu 20 retkeläistä Rekolasta.

Lapinmatka tehdään yhteistyössä Lammin srk:n kanssa.

KASTETTU Benjam Romeo Rafael Matala-aho, Elsa Anastasia Luhtio, Linfors Vertti Tobias, Pamela Kerttu Isabella Luokkamäki, Ilona Marjatta Renkola.

HAUTAAN SIUNATTU Anita Elisabet Päivinen 65 v, Anna Liisa Degerlund 86 v, Amalia Annikki Tattari 94 v.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–15 p. 09 830 6333.

Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B, avoinna ark. klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi ark. klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma klo 10–11.30 ja to klo 9–10, p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Konsertti peruttu to 15.3. (Silta Suomen ja Amerikan välillä peruuntunut). Äidiksi tulevan Marian messu su 18.3. klo 12, Sanna Heikurinen, Päivi Helén, Terje Kukk. Mukana Laurin laulajat.

Romanttisia säveliä naisteemalla -konsertti ma 19.3. klo 19. Minna Canthin ja tasa-arvon päivän kunniaksi sopraanot Helmi-Maria Abspoel, Päivi Aarnio-Kepsu ja Jaana Siitonen, bassobaritoni Hannu Riihivaara sekä Annalina Backman (piano) ja Kimmo Kepsu (piano) esittävät Clara Schumannia, Fanny Hensel-Mendelssohnia, Pjotr Tsaikovskia ja Sergei Rahmaninovia. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

W. A. Mozartin Requiem ti 20.3. klo 19 Olarin, Espoon tuomiokirkon, Lauttasaaren ja Tikkurilan seurakuntien yhteistyön esittävät kamarikuoro Wähäpaimen, kamarikuoro Vox Lapsus, Lauttasaaren seurakunnan kamarikuoro ja barokkiorkesteri Storia solisteinaan Sari Rautio (sopraano), Ursula Hynninen (altto), Hannu Jurmu (tenori) ja Niklas Spångberg (basso). Johtaa Erkki Rautio. Liput 20 e etukäteen lippukaupasta: https://holvi.com/shop/ w9r2YG tai kirkon ovelta tunti ennen konserttia.

Hyvän mielen pääsiäiskirkko ja kirkkokahvit mielenterveyskuntoutujille ja heidän omaisilleen to 22.3. klo 13 Pakarituvalla (kirkon viereisessä Pappilan puistossa), Tuula Lapveteläinen, Iina Katila, Johanna Lehmusmies. Ilm. pe 16.3. klo 12 asti johanna.lehmusmies@evl.fi Palmusunnuntain messu su 25.3. klo 12, mukana Pyhän Laurin kuoro.

Jyrki Kaukanen, Jaakko Hyttinen, Terje Kukk.

Stradellan Johannes Kastaja -oratorio Valoa kohti -konserttisarjassa su 25.3. klo 19. Barokkiorkesteri Ensemble Nylandiaa johtaa Matias Häkkinen. Nimiosassa kontratenori

David Hackston, muissa rooleissa Jussi Merikanto, Juho Punkeri, Elli Vallinoja ja Meri Metsomäki. Ohjelma 20/15 e. Esityskieli italia.

Harppukonsertti Valoa kohti -sarjassa ma 26.3. klo 19. Bachin, Händelin ja Scarlattin musiikkia. Vuokko Ahtila, harppu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Säveliä sielun syvyydestä ti 27.3. klo 19. A. Scarlattin Stabat mater, sekä paastonajan urkumusiikkia. Mia Heikkinen, sopraano, Vuokko Saariaho, altto, Iina Katila, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Silent Music: UMO Jazz Orchestra & Johanna Iivanainen ke 28.3. klo 19. Tuttuja ja rauhoittavia virsiä Mikko Hassisen big band -sovituksina. Liput 22,50/17,50/11 e, ennakkoon: https://www.ticketmaster.fi/ event/223101.

PYHÄN LAURIN KAPPELI Pappilankuja 3 Marianpäivän iltamessu virsikirjan lisävihkon sävelin su 18.3. klo 18.

Eveliina Pulkkinen ja Kivistön seurakuntakuoro sekä Iina Katila ja Tikkurilan kirkkokuoro.

SEURAKUNTIEN TALO Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Naisten rukouspiiri pe 16.3. ja pe 23.3. klo 18, Emmauksen kokoushuone 3. krs.

Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 17.3. ja la 24.3. klo 15 Bethanian 4. krs kokoushuone.

Vantaan kristillisten raamattupiiri ma 19.3. klo 13, Emmauksen kokoushuone.

Sansan medialähetyspiiri ma 19.3. klo 18 Asiakastilassa, A-porras 1. krs.

Rukouspiiri ti 20.3. ja ti 27.3. klo 19, Emmauksen sielunhoitohuone.

Aamurukouspiiri ke 21.3. klo 8, Emmauksen sielunhoitohuone.

Kirkon ruokailu - lämmin lounas sitä tarvitseville ja seuraa kaipaaville ke 21.3. ja ke 28.3. klo 12–13.15, Nuorisotila. Vuoronumeroiden jako ala-aulasta klo 11.30. Ruokailu alkaa lyhyellä hartaudella klo 12 ja päättyy klo 13.15. Vapaaehtoinen maksu.

Elokuvanäytös: Ei tietä kotiin ke 21.3. auditoriossa (Unikkotie 5 A). Klo 18 alk. tarjoilu, esitys klo 18.30.

Elokuva kertoo Kongon demokraattisessa tasavallassa syntyneestä Charlesista ja hänen elämästään Kajaanissa. Rasisminvastaisella viikolla nähtävä elokuva valittiin DocPoint-festivaaleilla yleisön ja kriitikon suosikkielokuvaksi. Maksuton, tarjoiluista vapaaehtoinen tuki Yhteisvastuukeräykselle.

Hanna-piiri to 22.3. klo 9.30. Lähtö lenkille kirkon edestä, kahvit sanan äärellä klo 10.30 Betanian kokoushuoneessa.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 26.3. klo 13 Nuorisotila (Unikkotie 5 C, A-rapun kautta hissillä). Pastori Veikko Karhumaa kertoo psalmeista.

Lähetyksen päiväpiiri ti 20.3. ja ti 27.3. klo 13, Bethanian 4. krs kokoushuone.

Gospel-lattarit ti 27.3. klo 19, Nuorisotila, Unikkotie 5 C. Armollinen tanssitunti lattarimusiikin tahdissa.

Mukaan liikuntavarusteet ja juomapullo. 5 e/krt lähetystyön hyväksi.

PIENTEN PAIKKA Unikkotie 5 a (Käynti Vehkapolun kävelykadulta) Pienten paikka pe 16.3. ja pe 23.3. klo 9–15.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 15. – 2 9.3.

15.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

11

BJÖRN MEYER / ISTOCK

3× VALERY AMBARTSUMIAN / ISTOCK

menovinkki

Pääsiäisaskartelua perheille Pääsiäistä valmistellaan perheen kanssa askartelemalla yhdessä pääsiäiskoristeita.

Pääsiäisaskartelut ma 19.3. klo 17.30–19.30 Ilolan seurakuntatalolla, Soittajankuja 1, ja Pienten paikassa Tikkurilassa, sisäänkäynti Vehkapolulta, sekä ke 21.3. klo 17.30–19.30 Ylästön seurakuntatalolla, Lehtikummuntie 2, ja Tammiston kerhotilassa, Tammistonkatu 29 B.

Earth Hourissa ilmaistaan huoli ilmastonmuutoksesta.

Viljele ja varjele

EARTH HOUR sai alkunsa Australiassa vuonna 2007.

Suomessa ensimmäinen Earth Hour järjestettiin vuonna 2009.

Tänä vuonna Earth Houria vietetään Suomessa neljättä kertaa Maailman suurin kynttiläillallinen -teemalla. Viime vuonna maailman suurimmalle kynttiläillalliselle osallistui WWF:n mukaan 1,3 miljoonaa suomalaista.

– Vanhimpia ihmiselle annettuja tehtäviä on ”viljele ja varjele”. Varjelu korostuu erittäin paljon näinä aikoina. Siihen kuuluu vastuu luomakunnasta ja lähimmäisen rakastaminen. Earth Hour osuu ja uppoaa tosi hyvin kirkon toimintaan, toteaa Timo-Matti Haapiainen.

Earth Hour on Haapiaisen mielestä välittämisen, vastuullisuuden ja kohtuullisuuden ytimessä.

– Ruoan tuotannon ja kuluttamisen ilmastovaikutukset liittyvät kohtuuteen ja ruoan jakamiseen eri ihmisten kesken. Earth Hourissa on oikeastaan pelkästään kristillisiä teemoja.

Vaella pääsiäiseen

KIRKOLLA ON oma ilmasto-ohjelma. Jonkun mielestä kirkon ei kuuluisi painottaa ilmastonmuutosta koskevia asioita, koska vain tuonpuoleisella on merkitystä.

Vaellus vie pääsiäisen salaisuuteen Myyrmäen kirkossa. Draamallinen vaellus kestää noin 20 minuuttia. Vaellus sopii kaikenikäisille. Pääsiäisvaellus su 25.3. klo 11.30 ja 12, ma–ti 26.–27.3. klo 10, 10.30, 17, 17.30 ja 18 sekä ke 28.3. klo 10 ja 10.30 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1.

”

VARJELUUN KUULUU VASTUU LUOMAKUNNASTA JA LÄHIMMÄISEN RAKASTAMINEN. TIMO-MATTI HAAPIAINEN

– Jos ajattelee tuonpuoleista kapeassa mielessä tai että ihminen pystyy keskittymään vain yhteen asiaan kerrallaan, silloin Earth Hour saattaa näyttää toisarvoiselta. Mutta jos ihmisen mielenkiinto ja kunnioitus suuntautuu Jumalaan, silloin ei voi jättää huomioimatta sitä todellisuutta, jonka Hän on luonut, Timo-Matti Haapiainen toteaa.

Haapiaisen mielestä oltaisiin hakoteillä, jos kirkko luopuisi muusta toiminnasta ja keskittyisi pääasiassa ympäristökysymyksiin. Mutta maapallon ja ilmaston tila ja tulevaisuus ovat asioita, joilta nykyään kukaan ei voi sulkea silmiään, eikä varsinkaan silloin, jos on kristitty.

– Maapallon hyvinvointi vaikuttaa suoraan myös siihen, mikä on meidän hengellisen elämämme meininki.

NINA RIUTTA

Earth Hour – kynttiläillallinen ja rukoushetki la 24.3. klo 20.30–22 Kivistön kirkolla, Laavatie 2.

VILLE KUUKKA

W

WF:n eli Maailman luonnonsäätiön lanseeraamaa Earth Houria vietetään lauantaina 24.3 kello 20.30–21.30. Tänä aikana ihmiset eri puolilla maailmaa sammuttavat turhat valonsa.

Earth Hour ei ole energian- tai sähkönsäästötempaus, vaan sen tarkoituksena on kertoa huoli ilmastonmuutoksesta. Maailman luonnonsäätiön mukaan viime vuosi oli jälleen mittaushistorian lämpimimpiä.

Kirkkohallitus on suosittanut seurakuntia osallistumaan Earth Hour -tapahtumaan. Projektisihteeri Timo-Matti Haapiainen työskentelee kirkkohallituksessa muun muassa vapaaehtoistyön kehittämistyöryhmässä.

– Harjoitan itsekin vapaaehtoistoimintaa, en vain pohdi sitä työryhmässä. Kuulun Vantaankosken seurakuntaan ja olemme suunnitelleet Virpi Paulannon kanssa Kivistön kirkolla järjestettävää Earth Hour -tapahtumaa. Tilaisuudessa minä toimin pappina, Haapiainen kertoo.

Paulanto on Vantaankosken seurakunnan kansainvälisyystyön sihteeri. Earth Hour -tapahtuman järjestelyissä on tehty yhteistyötä eri etnisten ryhmien, marttojen ja partiolaisten kanssa.

Kivistön kirkon Earth Hour -tapahtumassa syödään ensin kynttiläillallinen ja sen jälkeen on ekumeeninen rukoushetki, jossa rukoillaan luomakunnan puolesta paavi Franciscuksen tekstien mukaan.

SANNA VIHERVÄS

Kivistön kirkolla syödään kynttilänvalossa Earth Hourin vuoksi.

Barokkityylinen oratorio

Pyhän Laurin kirkossa kuullaan palmusunnuntaina barokkityylinen Alessandro Stradellan säveltämä Johannes Kastaja -oratorio. Barokkiorkesteri Ensemble Nylandia johtaa Matias Häkkinen. Nimiosassa kontratenori David Hackston (kuvassa). Ohjelma 20 / 15 e, ennakkovaraukset holvi.com/ shop/orpheusmuses/. Johannes Kastaja -oratorio su 25.3. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

KATRIINA HARVIAINEN

MENOT 15. – 2 9.3.

12 A Kirkko ja kaupunki | 15.3.2018

Perhekerho, perhemuskari kerhon alussa ti 20.3. klo 9.30–11.30.

Pienten paikka auki ke 21.3. klo 16–19.

Lasten pääsiäiskertomus ma 26.3. klo 17.30. Lisät. maaret.hirvensalo@ evl.fi, p. 050 572 2811.

Lasten pääsiäiskertomus ke 28.3. klo 10.

OLOTILA Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223 tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila Kahvila auki ma-pe klo 10–15.

Taidetta 5.3.–2.4. Keskellä kaiken saakin elää. Paula Merran maalauksia.

Kysy neuvoa tietoteknisissä asioissa, mm. tabletin, netin ja kännykän käyttö ma klo 12–13. Henkilökohtaista opastusta. Myös ajanvarauksella.

Kysy kassalta aikoja tai p. 09 830 6302.

Latausvartti to 15.3. ja to 22.3. klo 16.15–16.30.

Laulupiiri pe 16.3. klo 15.30, Terje Kukk ja pe 23.3, Iina Katila. Äidiksi tulevan Marian messu su 18.3. klo 10. Veikko Karhumaa, Sari Rajala, Iina Katila.

Pop up -korttientekopäivät 20.– 22.3. klo 10–14. Tee helposti onnittelukortteja, pääsiäiskortteja, äitienpäiväkortteja. Omakustannushinta.

Omalla äänellä -lauluryhmä ti 20.3. klo 17.30, Terje Kukk.

Piispan vierailu Tikkurilan seurakunnassa. Hartaushetki ti 20.3. klo 18.30. Piispa Teemu Laajasalo.

Iltaehtoollinen ke 21.3. klo 18, Terhi Viljanen, Terje Kukk, Toomas Takala.

(28.3. ei Iltaehtoollista).

Sinkkuillat Olotilassa pe 23.3. klo 17–20.30. Klo 17 yli 60-vuotiaat ja klo 19 yli 40-vuotiaat sinkut. Maksuttoman illan aihe: ”Sykettä suhteisiin”, vieraana TM, parisuhdeterapeutti ja luennoitsija Anne Aho. Sinkuilla on myös mahdollisuus ilmoittautua 18.5. pidettävälle kevätretkelle Holman idylliseen kurssikeskukseen Klaukkalaan. Retki (8 e) maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä.

Palmusunnuntain messu + kirkkokahvit su 25.3. klo 10 Tuula Lapveteläinen, Veikko Karhumaa, Iina Katila.

Ei iltaehtoollista kiirastorstain aattona ke 28.3.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Perhepäivä pe 16.3. ja pe 23.3. klo 9.30–14.

Pyhäkoulu su 18.3. ja su 25.3. klo 11.

Yhteysilta Ilolassa ke 21.3. ja ke 28.3. klo 17–19.30. Klo 17.00 Rukouspiiri, klo 18 Kasvuryhmä. Voit osallistua molempiin tai vaan toiseen.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO

Aamiainen tarjolla klo 10.30 asti.

Lisät. toomas.takala@evl.fi.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 19.3. klo 9.30–11.

Lasten pääsiäiskertomus ke 28.3. klo 10. Lisät. maaret.hirvensalo@evl. fi, p. 050 572 2811.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho, perhemuskari kerhon lopulla ti 20.3. klo 9.30–11.30.

Ilosanomapiiri ke 28.3. klo 17. Keskustelua Raamatun parissa. Lapset leikkivät kerhotilassa.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 15.3. ja to 22.3. klo 9.30–11.

MUUALLA Silkin aamiaisklubi pe 16.3. ja pe 23.3. klo 10–12 asukastila Silkinportti (Tikkurilantie 44 F, 2. krs, sisäpiha).

Voit tulla valmistamaan aamiaista tai suoraan syömään ja tapaamaan alueen muita asukkaita. Hyödynnämme Yhteisen Pöydän tarjoamia elintarvikkeita. Maksuton. Lisät. toomas.takala@evl.fi, p. 050 347 4995.

Sururyhmä alk. ti 10.4. klo 16.30 Pienten paikka (Vehkapolun kävelykatu). Vertaistukiryhmä läheisensä menettäneille. Käytämme musiikkia osana surun käsittelyä. Ryhmäläisillä vaitiolovelvollisuus, kokoonnumme 6 krt. Ohjaajina pastori Tuula Lapveteläinen sekä musiikki- ja psykoterapeutti Tuuli Uosukainen. Ilm. 3.4. asti p. 050 523 6308 tai tuula.lapvetelainen@evl.fi Retki Ylläkselle 19.–25.8. Ulkoilua, yhdessäoloa, lomailua työikäisille vantaalaisille. Tarkoituksena löytää arjen voimavaroja ja tukea päihteettömyyteen (päihteetön leiri). Hinta 290 e (jos oikeutettu Hyvinvointilomat ry:n sosiaalisin perustein myöntämään tukeen). Lisät ja ilm. 29.3. asti paivi.helen@evl.fi tai Kirkkoherranvirasto (Unikkotie 5 B, klo 9–15).

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esim. lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu. Soita Lailalle ja kerro missä tarvitset apua. Nikkaristi-välitys p.

044 422 0456 ma ja to klo 11–13.

KASTETTU

Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 15.3 ja to 22.3. klo 9.30–11.

Raamattua ja lähetysasiaa teekupin ääressä to 15.3. klo 18. Lapset tervetulleita.

Pyhäkoulu su 18.3. ja su 25.3. klo 11.

Lasten pääsiäiskertomus ke 28.3. klo 10. Lisät. maaret.hirvensalo@evl. fi, p. 050 572 2811.

Noah Kaspian Parkkinen, Eero Olavi Mannonen, Ella Nea Maria Asikainen, Lars-Peter Onni Mikael Bäckström, Amy Katariina Valkeakari, Jemilia Ada Matilda Sundqvist, Lumi Marja Maunula, Elias Aleksanteri Paukku, Celene Kristelle Jadessa Salmitie, Eevi Liisa Tuulikki Loman, Väinö Kalle Eemeli Viljanen, Eino Oskari Erkamo, Aksdel Vilho Aukusti Nevala, Alisa Anneli Voutilainen, Noel Mikael Hakkarainen.

PAKKALAN KERHOHUONEISTO

AVIOLIITTOON KUULUTETTU

Käräjäkuja 1 B, 09 830 6223 Pakkalan aamukahvit ti 20.3. ja ti 27.3. klo 9–11. Tutustu muihin asukkaisiin, tee yhdessä aamupalaa tai vain piipahda kahville. Maksuton, toteutuu Yhteisen pöydän kanssa.

Mukana väkeä vauvasta vaariin.

Frans Peter Vermas ja Eveliina Hannele Savikoski.

HAUTAAN SIUNATTU Maija Liisa Vähämäki 94 v, Sulo Ensio Matilainen 85 v, Seppo Sakari Tulonen 76 v, Mirja Tuulikki Viento 71 v,

Mirja-Leena Pynnönen 67 v, Ari Markus Ahonen 35 v, Valma Sinikka Isokuortti 87 v, Aira Mailis Lindroos 92 v, Eila Annikki Ylä-Jussila 85 v, Arvo Kalevi Lautanpää 82 v, Aarni Johannes Lemmetyinen 81 v, Kari Knut Tor-Erik Nyholm 71 v, Marita Helena Dahlberg-Demirci 70 v, Markku Asseri Huhtala 69 v, Seppo Juhani Tiilikainen 63 v, Sanna Pauliina Porma 47 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi.

Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 12–14, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkolla ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726.

Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN KIRKKO Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Carpenter’s Café, kansainvälinen kahvila maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 10–15.

Myyrmäen kirkon lounas ti, ke, to klo 11–13. Lounaslista: vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Keskipäivän rukoushetki ma, ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa.

Perheraamis torstaisin klo 10–11.30.

Seniorikerho torstaisin klo 13.30–15 iso srk-sali.

Kirkkoravintola pe 16.3. klo 11.

Aloitamme klo 11 kirkkohetkellä.

Lastenkirkko sunnuntaisin klo 10–11, ei 25.3.

Familycafé Sun 25 Mar 4–6 pm Café.

J. S. Bachin peruukki, episodeja Bachin elämästä la 17.3. klo 17–18.30.

Musiikillinen kuvaelma, käsikirj. ja ohj. Matti Rankala, Brevis Nova -kuoro ja orkesteri joht. Kari Tikka, Bachina Kari Jerkku, mukana myös Marjaana ja Jussi Merikanto. Lionsklubin hyväntekeväisyystilaisuus.

Pääsyliput 20 e. Väliajalla kahvit 5 e.

Mariakodin kirkkopyhä ja naisten papiksivihkimisen 30-vuotisjuhla su 18.3. klo 10. Juhlaan kutsutaan kaikki seurakunnassa työskennelleet ja seurakunnan alueella asuvat pappisnaiset. Kirkkokahveilla Ulla PohjolanPirhonen ja Kaisa Halme kertovat omasta matkastaan pappeina.

Ystävämessu - Friendship mass su 18.3. klo 16 St. Martinin kappeli.

Kielinä suomi ja englanti. Liturgi Timo-Matti Haapiainen.

Toivon tuulet su 18.3. klo 17. Marja Kauhanen.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 19.3. klo 17.30–19.

Mieskuorot Yhteisvastuun asialla -konsertti ma 19.3. klo 19. Mieskuoro Vantaan Laulu joht. Riku Laurikka ja Tikkurilan Mieskuoro joht. Jussi Linnanmäki. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Naisten raamattupiiri ma 26.3. klo 10–12.

Hanna-piiri ma 26.3. klo 13–14.30.

Miesten piiri ma 26.3. klo 18.30–20.

Risto Pottonen: Pääsiäinen, 2. alkuräjähdys.

Israelpiiri ti 20.3. klo 18–19.30.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 Café (monitoimitila).

Raamattupiiri ke 28.3. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Raamattu- ja lähetysilta Kansanlähetyksen kanssa ke 28.3. klo 17.30– 19.30. Jouko Jääskeläinen: Pääsiäinen Raamatussa.

Naisten raamattupiiri ke 21.3. klo 18.30–20.

Laulupaja ke 21.3. klo 18.30–20 Café (monitoimitila). Palmusunnuntain virsiä ja lauluja.

Palmusunnuntain kansainvälinen perhemessu su 25.3. klo 10. Liturgi Antti Isopahkala, avustava pappi Mark Saba, kanttori Enni Maaninka.

Pääsiäsvaellus su 25.3. klo 11.30 ja 12, ma 26.3. ja ti 27.3. klo 10, 10.30, 17, 17.30, 18, ke 28.3. klo 10, 10.30. Sopii kaikenikäisille. Draamallisen kierroksen kesto n. 20 min.

Luukas-passio ke 28.3. klo 19. Vantaan kamarikuoro solisteineen, Kari Jerkku urut, joht. Ilona Korhonen.

Vapaa pääsy.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko avoinna ma-ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan.

Pääsiäispolku 19.3.–23.3. klo 9–11.30 paitsi ke klo 14–18.

Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11.30. Kausi 60 e.

Ekavauvakerho perjantaisin klo 9–11.

Perhekahvila maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä.

Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14.

Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Välipala 1 e.

Rukouspiiri ti 20.3. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattupiiri ti 20.3. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Perhemuskari keskiviikkoisin klo 15–17. Kausi 60 e.

Miesten saunailta ke 21.3. klo 18.30–21.

Earth Hour -kynttiläillallinen ja rukoushetki la 24.3. klo 20.30–22.

Tapaksia ja sapaksia kynttilän valossa. Illallisen jälkeen voi jäädä ekumeeniseen rukoushetkeen, jossa rukoillaan ympäristön ja luomakunnan puolesta paavi Franciscuksen tekstien mukaan. Maksuton. Ei ennakkoilmoittautumista.

Hiljaisuuden päivä palmusunnuntaina 25.3. klo 10–18. Lyhyitä hiljaisia rukoushetkiä, vapaata oleilua ja yhteinen ehtoollinen. Mahd. lyhyeen keskusteluun ohjaajan kanssa.

Aloitamme aamukahvilla, päivän aikana lounas ja päiväkahvi. Retriitinohj. Maisa Kumpulainen, past.

Pirkko Järvinen ja past. Sini Mikkola.

Osallistumismaksu 10 e. Ilm. 20.3. menn. pirkko.jarvinen@evl.fi tai 050 438 7858.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30.

Martinristin avajaiset la 17.3. klo 10–14. Avoimet ovet. Kirkkoherra Hannu Pöntinen siunaa tilan käyttöön klo 12. Jouko Mäki-Lohiluoman Yhden Joukon Yhtyeen perhekonsertit klo 10, 11 ja 13. Kahvin ja mehun kera tarjottavista herkuista vastaa Martinlaakson Martat.

Kahvila Olotila maanantaisin klo 11–13.30.

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30.

Martinristin lähetyspiiri ti 27.3. klo 18.30.

Lukupiiri ke 21.3. klo 17–18.30. Katja Kallio: Yön kantaja.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30–11.30.

Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20.

Naapurikirkko su 18.3. klo 15. Pappi Oili Karinen, kanttori Kari Jerkku, mukana päiväkerholaisia ja iltapäiväkerholaisia.

Raamattupiiri ti 27.3. klo 17.30–19.

KANNU Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30.

MUUALLA Historiaa ja oopperaa Pietarissa – elämää Inkerin sydänmailla.

Mariakodin ystävät ry:n matka Pietariin 18.–20.5. Hinta 400 e sis. matkat, ryhmäviisumin, majoituksen 2 hh, puolihoidon, oopperalipun ja sisäänpääsymaksut. Pähkinälinna, Mariinski-teatteri Verdin Don Carlos, Skuoritsa, Kronstad. Ilm. 28.3. menn. Ulla Pohjolan-Pirhoselle puh. 040 0235 288, upohjolanpirhonen@gmail.com.

KASTETTU Vanessa Viola Hynni, May Helmi Harriet Andersson, Sade Sofia Villanen, Eemil Anton Wikström, Otto Juhani Kannisto, Kerttu Minerva Aurora Finne, Elsa Saaga Milena Laukkanen, Annu Sofia Mäenpää, Pihla Aune Esteri Neuvonen, Robert Eliel Sävel.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Niko Petteri Senne ja Hanne Maria Heinonen.

HAUTAAN SIUNATTU Toini Inkeri Suojasalmi 99 v, Aili Annikki Laaksonen 97 v, Impi Sanelma Sandberg 91 v, Kirsti Orvokki Siimes 86 v, Eeva Marjatta Ketonen 84 v, Anja Liisa Lahdelma 81 v, Esko Juhani Kaltio 60 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må-fre kl. 9–13. vandasvenska@evl.fi.

Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30.

HELSINGE KYRKA S:T LARS Föreningarnas och Marthornas kyrksöndag 18.3 Högmässa kl. 10 varefter kyrkkaffe på Prostgården, M. Fagerudd, A. Ekberg.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 15. – 2 9.3.

Högmässa 25.3 kl. 10. A. Paavola, H. Åberg-Ylivaara. Konfirmanderna medverkar. Du kan ta påskliljor med till högmässan. De välsignas och delas ut av frivilliga som besöker församlingsbor i vårdhem och på anstalter. Du kan också själv föra en blomma till någon du känner.

FÖRSAMLINGENS UTRYMMEN Vallmovägen 5 A vån. 2, Sällskaps- och brädspelskvällar för ungdomar ons, i regel jämna veckor kl.18.

ti 27.3. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotila, Unikkotie 5 a A, sisäänkäynti Vehkapolulta.

Viittomakielinen messu 4.4. klo 13 Hermannin diakoniatalo, Hämeentie 73, Helsinki.

DÖPTA

NÄKÖVAMMAISILLE

MYRBACKA KYRKA/S:T MARTINS KAPELL

Minea Veronica Holmberg.

Miniutställning om fasteduken ”Jag finns för att du finns” 14.2–30.3.

Barnens påskandakt 22.3 kl. 9.30.

Mässa i Taizéanda 25.3 kl.12. A. Paavola, H. Åberg-Ylivaara.

Barnens påskandakt 27.3 kl. 9.30 och kl. 10.

Katy Viva Bäckström 95 år, Heidi Carita Helander 70 år.

Pakarituvalla yhdessä ke 21.3. ja 4.4. klo 12.30–15.00, Kuriiritie 1. Tavataan ja tutustutaan kahvikupin äärellä.

Voit viettää aikasi kokonaan Tuvalla tai lähteä kävelylle klo 12.30–13.30 Pyhän Laurin kirkon maisemiin (2,5 km). Mukana pieniä hiljentymishetkiä ja tuvalla ja kävelyllä Marja-Leena ja Terhi. Yhteydet tuvalle: Tikkurilan ja Myyrmäen juna-asemalta bussi nro 571, pysäkki kirkolla.

Yhteislauluilta ti 20.3. klo 18.30– 20.30. Helmikuja 1 C 35, 3. krs, Myyrmäki. Ohj. ja säest. Ritva-Leena Tuuli.

Ehtoolliskirkko ja pääsiäisateria 29.3. klo 15–16.30 Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45. Kirkon jälkeen nautimme pääsiäisaterian klo 16.30– 18. Ateria 10 e. Ilm. viim. 1.3. Terhi Suonsivu, ti klo 9–11 ja to klo 13–15 puh. 050 381 8758 tai terhi.suonsivu@evl.fi.

Virsien voimaa vanhuksille -yhteislaulutapahtuma vanhusten hoivapalveluiden asukkaille. Rekolan kirkko 19.4. klo 14, Myyrmäen kirkko 25.4. klo 14, Korson kirkko 26.4. klo 14. Ilm. viim. 9.4. kaisa.nuolioja@evl. fi. Kahvitarjoilu, vapaa pääsy.

Moniaistillinen pääsiäiskirkko ma 26.3. klo 10 Korson kirkko, Merikotkantie 4. Seija Einola ja Sami Suhonen.

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Pysselcafé för barn i åk 3-6, 20–21.3, 27–28.3; kl. 13–17.

Familjecafé i samarbete med Folkhälsan 21.3, 28.3 kl. 9.30–12.

BAGARSTUGAN Missionskvällens tema: Bibeln på ungdomars språk i Namibia och Angola 21.3 kl. 18. Finska Bibelsällskapet medverkar. Kvällste och andakt. K. Andersson.

Påskpyssel 24.3 kl. 10–13.

Ungdomskvällar ons udda veckor kl.18–21.

FOLKHÄLSANHUSET Barnens påskandakt 28.3 kl. 9.

Allsång ”Har du visor min vän” 28.3 kl. 14.30.

DÖDA

Apua ja tukea PERHENEUVONTA Ajanvaraus ma, ke-pe klo 9–11, ti klo 14–17, p. 09 830 6330.

RETRIITIT JA HILJAISUUS Päivän mittainen neuleretriitti lankalauantaina 31.3. klo 9–15 Pakaritupa, Kirkkotie 45. Retriitissä neulomme itselle, ystävälle tai hyväntekeväisyyteen meditaatiohetkien rytmittäessä päivää. Ohj. Meiju Riihelä ja Tarja Korpela. Mahdollisuus osallistua myös Facebookin kautta verkossa.

Ilm. viim. 23.3. tarja.korpela@evl.fi, sis. lounaan ja kahvin.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen perhekerho pe 23.3. klo 9.30–12.00 Lastenkappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs, Espoo. Lapsille pyhäkoulu.

Viittomakielinen kohtaamispaikka

15.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

LÄHIMMÄISENRAKKAUDEN KANSANLIIKE.

A

AUTA IHMISIÄ NÄLÄSSÄ.

Lähetä tekstiviesti APU10 (10 €) 16588. yhteisvastuu.fi

Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017. Keräyslupa ÅLR/2017/5294, voimassa 1.9.2017–31.8.2018, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 28.6.2017.

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Tuire Sillanpää, 040 594 4204

Kari Salko, 0400 604 133

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

13

MENOT 15. – 2 9.3.

14 A Kirkko ja kaupunki | 15.3.2018

Meiju Riihelä on harrastanut käsitöitä 10-vuotiaasta lähtien. Runsaat värit ovat hänen tavaramerkkinsä.

– Joskus voi yllättää itsensäkin, että ai, nyt minä teenkin tämmöisiä värejä.

Lankalauantaina neulotaan hiljaisuudessa Pakarituvan neuleretriitissä käsitöitä ei esitellä eikä arvostella.

TEKSTI KATRIINA HARVIAINEN KUVA MARIANNA SIITONEN

H

iukan hämärä ja hiljainen vanha tupa, ihmisiä syventyneinä käsitöihin, äänimaailmassa vain satunnaiset liikahdukset, rapsahdukset ja puikkojen kilinä. Tähän tyyliin voi viettää lankalauantain 31.3. neuleretriitissä.

Se järjestetään Pakarituvassa, joka on tunnelmallinen hirsirakennus Helsingin pitäjän kirkonkylässä, lähellä Pyhän Laurin kirkkoa.

Neulominen ja retriitin hiljaisuus on diakoni Meiju Riihelän mielestä helppo yhdistää.

– Käsitöiden terapeuttinen vaikutus on tajuttu jo kauan sitten. Joskus voi olla myös helpompi olla hiljaa, kun käsille on jotakin tekemistä.

Käsitöissä on Riihelän mielestä monenlaisia terapeuttisia aineksia. Niiden tekeminen rentouttaa ja virkistää.

Myös värit, käsitöiden ulkonäkö, langan kosketus ja tekemisen äänet voivat johdatella ihmistä uusiin ajatuksiin.

– Käsityöt kertovat luovuudesta. Ne ovat itseilmaisun väylä. Joskus

voi yllättää itsensäkin, että ai, nyt minä teenkin tämmöisiä värejä. Tekijöitä on myös monenlaisia. Joku tykkää tehdä samaa mallia ja toinen opettelee tekniikoita.

”

KÄSITÖITÄ TEHDEN VOI KESKITTYÄ OMAAN ITSEENSÄ JA AJATUKSIINSA.

MEIJU RIIHELÄ korostaa, että neuleretriitti sopii sekä neulomisen että retriittien aloittelijoille. Pidemmässä retriitissä ollaan hiljaa vaikkapa viikonlopun ajan. Jos tämä jännittää, voi aloittaa vajaan päivän mittaisesta neuleretriitistä.

Myöskään hengellisyyden laatua tai määrää ei neuleretriitissä kysellä.

– Edes käsitöitä ei ole pakko tehdä.

Joskus ne kuitenkin antavat suojan ja sulkeutumisen mahdollisuuden, jolloin voi keskittyä omaan itseensä ja ajatuksiinsa, vaikka istuukin hiljaa ventovieraiden ihmisten keskellä.

Käsityö saa olla mitä tahansa. Retriitissä töitä ei esitellä eikä arvioida. Neuvoja saa tarvittaessa, mutta tekniikkakoulusta ei ole kyse.

– Käsityön tekeminen voi olla hyvin yksityistä. Emme tiedä, mitä kyseinen työ kenellekin puhuu. Joku voi tehdä surusukkia tai vauvasukkia, eikä siitä tarvitse muille kertoa, Riihelä sanoo.

Retriittiin jokainen ottaa mukaan omat puikot tai virkkuukoukun ja langat. Riihelä lupaa, että retriitti ei mene pilalle, jos nekin unohtuvat kotiin.

– Meillä on tarvikkeita mukana niin, että jotain voi tehdä käsillä. Töitä ei tehdä myyntiin. Jos joku haluaa lahjoittaa sukkaparin diakonialle, löydämme niille kyllä vastaanottajan, mutta se ei ole neuleretriitin idea, Riihelä korostaa.

KUTEN RETRIITEISSÄ yleensäkin, neuleretriitissä hiljaisuutta rytmittävät me-

ditaatiohetket ja virikesanat. Pakaritupaan on sijoitettuna myös muutamia mietiskelytauluja, joita voi tutkailla.

Yhdessä nautitaan kevyt lounas ja halutessaan voi piipahtaa kävelyllä kirkkopuistossa. Päivän lopettaa päätösrukous ja päiväkahvit.

Neuleretriittiin voi osallistua myös kotoa käsin tai missä ikinä lauantaita sattuu viettämään.

Retriitin Facebook-tapahtumassa voi liittyä retriittirytmiin. Tapahtumassa julkaistaan meditaatiotekstejä ja aiheeseen liittyviä videoita.

– Pakarituvassa sosiaalinen media ei ole mitenkään läsnä. Siellä ei kuvata, ei videoida eikä näpytellä kännykkää.

Pakarituvassa olemista ei julkaista missään. Siellä arvostamme yksityisyyttä, painottaa Meiju Riihelä. ■ Kudon hiljaisuuden sisimpääni - lankalauantain neuleretriitti la 31.3. klo 10–15 Pakarituvassa, Kuriiritie 1. Päivän hinta 15 e sis. tarjoilun. Ilmoittautumiset 23.3. mennessä tarja.korpela@evl.fi. Maksu Holvi-palvelun kautta https://goo.gl/qY3Ni4.

Facebook-tapahtuma ”Kudon hiljaisuuden sisimpääni - lankalauantain neuleretriitti”.

15.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

Hautauspalveluja

A

15

Hammashoitoa

TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

Tiesitkö että...

Hammasproteesit tulee uusia 5 – 8 vuoden välein ja pohjata/tiivistää 2 - 3 vuoden välein.

Rikkoutunut proteesi tulee korjata mahdollisimman pian ja painokohdat tarkistaa välittömästi.

Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen!

Soita 010 2715 100

EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

www.joutsenkivi.fi

Etelä-Haaga Kauppalantie 4 Hakaniemi Hämeentie 7

Keskustan Erikoishammasteknikot

Pitkänsillanranta 15 • 00530 Helsinki, katutaso Korsontie 8 • 01450 Vantaa, katutaso

Palveluja tarjotaan PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

24 h

PÄIVYSTYS

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

050 347 1555

Lakipalveluja

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

IL

STU

Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

Siivouspalveluja

APTEEKIN TERVEYSPISTE

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Kaikki hautakivialan työt

www.bremerinhautakivi.fi

Veloitukseton arviointi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

vuodesta 1922

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

BREMERIN KIVI

Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä!      

terveysmittaukset

(kolesteroli, hemoglobiini ym.)

haavanhoito korvahuuhtelu rokotukset ja injektiot muistitestaus lääkinnälliset tukisukat Sairaanhoitajan vastaanottoajat: Ma, ke ja to 9-16, ti 11-18, pe 8-15

Tilaisuuksia KK 05

HERÄNNÄISSEURAT

la 17.3. klo 10-16 Siionin virsien lauantai Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi): klo 10 Leena Ravantti kertoo ja veisuuttaa uudistamiaan virsiä, klo 12 lounastauko, kasvissosekeitto 5-10 €, klo 13 Siionin virsien ”läpiveisuut”, kahvit, klo 14.30 sv-seurat. Os. Salomonk.

17D, 2.krs, Hki. su 18.3. klo 12 kirkkopyhä Hakunilan kko, Hakunilant.48, Vtaa. Kahvit ja seurat. klo 12 kirkkopyhä Karjalohjan kko, Keskust.30, seurat srk-talo. klo 16 Pitäjäntupa, Kirkonmäent.2, Espoo. klo 18 Kirkonkulman nrso-tila, Kirkkot.6, J-pää ti 20.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo, Kamppi). Tuula Paasivirta. ke 21.3. klo 19 Matinkpli, Liisankj.3, Espoo. la 24.3. klo 18 Mikaelinkko, Emännänp.1 (Kontula), Hki. su 25.3. klo 16 palmusu kahvikonsertti Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi): Seuratuvan virsikuoro ja Anni Rusi. ma 26.3. klo 18 Loviisan Siunauskpli, Länt. Harjut.21. ke 28.3. klo 19 Körttikodin seurat. pe 30.3. klo 16 pitkäpe Sv-veisuut Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo.

TULOSSA: ti 3.4. Seuratuvan lähetyspiirissä Elina Hellqvist.

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perunkirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

KOTISIIVOUKSET JA IKKUNANPESUT Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Rakennusala

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Esitelmätilaisuus torstaina 22.3 klo 18 Lestadiolaisuus Neuvosto-Venäjällä ja Neuvostoliitossa 1917-1991 FT Mauri Kinnunen Tilaisuus järjestetään Laestadius-seuran kanssa Seurat 25.3 klo 13.30 (Ap.t. 17 ja 19) Paavali Ateenassa - Teemu Lindelä Kysymys Pyhästä Hengestä - Tinja Halunen

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Kauppakeskus Tikkuri, asematie 4-10, Puh. (09) 42827878

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Kevätmyyjäiset LA 17.3. klo 11–14 Lähetysyhdistys Kylväjän toimistolla Tikkurilassa Tikkuraitti 11 A 2. krs (Tokmannin yläpuolella) Tarjolla: suolaista ja makeaa, kotitekoisia hilloja ja leivonnaisia, tavaraa lähetyskentiltä ja KIRPPUTORI. Alkuhartaus klo 11. Tervetuloa!

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ilmainen arviointi + k-vähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Palvelukseen halutaan Suomeen vuosi sitten rantautunut teknologia yritys etsii TOIMISTOTYÖNTEKIJÄÄ ja MYYJIÄ.

Työhön perehdytetään ja koulutetaan. Henkilöiden tulisi olla palkkatuki kelpoisia. Palkkatuki jakson jälkeen mahdollisuus vakituiseen työsuhteeseen.

Toimisto sijaitsee Helsingissä.

Ota yhteyttä: Juha Pietikäinen 0456355273 juha.pietikainen@realmax.fi

16 A Kirkko ja kaupunki | 15.3.2018

Äitiyslaki ei vie oikeutta isään MARJA MÄKELÄ kirjoitti mielipidekirjoituksessaan (K&K 1.3.), että äitiyslaki vie lapselta oikeuden isään. Tämä ei pidä paikkaansa. Äitiyslakia sovelletaan tilanteissa, joissa isyyttä ei voida vahvistaa – käytännössä silloin, kun lapsi on saanut alkunsa anonyymin lahjoittajan sukusoluista.

Jos ei-synnyttäneen äidin juridista asemaa ei vahvistettaisi, se ei toisi lapselle isää. Vahvistaminen on pelkästään lapsen ja perheen etu, ja se on ollut mahdollista vuodesta 2009 saakka, ei vasta äitiyslain myötä Nykytilanteeseen verrattuna ätiyslaki aikaistaa vahvistamista joitakin kuukausia ja säästää paljon turhaa vaivaa sekä perheiltä että perheen sisäistä adoptiota hoitavilta viranomaisilta.

Mäkelä argumentoi, että omien juuriensa tunteminen on tärkeää.

Myös minusta on tärkeää, että ihmisellä on mahdollisuus omien biologisten juuriensa selvittämiseen. Siksi onkin hienoa, että hedelmöityshoitolain mukaan lahjasolusta alkunsa saaneella lapsella — niin heteroperheissä, sateenkaariperheissä kuin yhden vanhemman perheissä kasvaneilla — on 18 vuotta täytettyään oikeus saada tiedot lahjoittajan henkilöllisyydestä.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

SERGEY ORLOV / ITAR TASS / LEHTIKUVA

Peruskoululaiset tarvitsevat talousopetusta VIIME AIKOINA on aiheellisesti ilmaistu huolta nuorten rahankäytöstä. Esimerkiksi Lapin yliopiston selvitys Nuoret ja velka kertoo, että lähes 4 000 alaikäistä on vuosittain ulosoton asiakkaina. Maksuhäiriömerkintöjä oli viime vuonna 374 000 henkilöllä, yleisimmin nuorilla aikuisilla.

Mielestämme on perusteltua järjestää peruskoulun yläasteella opetusta nuoren omaan hyvään taloudenpitoon, laskuista huolehtimiseen, säästämiseen ja riskien hallintaan. Tämä voitaneen kustannusneutraalisti toteuttaa järjestämällä aiheesta kahdella viimeisellä luokalla edes yksi oppi-

KUN AJOJAHDIN laineet Helsingin hiippakunnan piispaa kohden ovat tyyntyneet, on sitten saatu julki myös ulkopuolinen erityistilintarkastajain kannanotto. Kaikki reilassa paitsi kaksi kallista majoituslaskua: Savonlinnassa paras huone, laivamatkalla paras hyttiluokka.

Tässäkö sitten erityistarkastuksen tulos? Hieman jätettiin jäljelle, jotta kansan syvät rivit saisivat sentään jotakin kritisoitavaa.

Kun piispa tulee hotelliin, totta kai johto antaa hänelle parhaan huoneen. Kohtelee siis kuin piispaa pappilassa. Ja jokainen laivamatkoja tehnyt tietää, kuinka melu jatkuu muiden hyttien käytävillä aamuvarhaiseen.

Piispa on korkean johtotason henkilö, eikö hänelle sitten suotaisikaan rauhallista yöunta ja vertaistaan seuraa?

Oli paljon melua tyhjästä. Kohdellaan edelleen piispaamme kuin piispalle kuuluukin. Ja tyhjänpuhujat pantakoot omaan koppiinsa myös median taholta.

Raimo Ilaskivi Helsinki

Via Cruciksen Jeesus on taas mies, hurraa

Hannu Koponen Helsinki

Otto Favén Vantaa

Paljon melua tyhjästä piispan raha-asioissa

Piia Rytilä sateenkaariperheen äiti

KIITÄN KAIKKIA Via Cruciksen esiintyjien valintaan osallistuneita. Näyttää siltä, että järki ja kunnioitus tätä esitystä kohtaan on vihdoinkin siellä oivallettu.

Ne aikaisemmat kerrat, joissa Jeesusta esitti naishenkilö, loukkasivat syvästi uskontoa ja sen pyhiä arvoja.

Tasa-arvoon vedoten näissä esityksissä koeteltiin suuria arvoja. Vetoomukseni olikin aikaisemmin: ”Antakaa meille edes Jeesus ihan oikeasti”.

Nyt on esiintyjinä maamme huippulaulajia. Uskon, että ellei sää ole aivan kauhea, esityspaikoilla on tungosta. Nyt voin mennä ja viedä vieraanikin tätä tapahtumaa katsomaan sekä suositella sitä muillekin uskontokantaan katsomatta.

Ei kai historian pyörää käännetä taaksepäin? Elämmehän sentään vauraassa Sivistys-Suomessa.

Newton ja aurinkokunnan synty Maaliskuun alussa vietettiin purim-juhlaa. Se on riehakas juhlapäivä, jolloin juhlistetaan Persian juutalaisten pelastumista kuningas Kserkseen neuvonantajan Hamanin yrityksestä tuhota valtakunnan kaikki juutalaiset. Nämä tapahtumat on kuvattu Raamatussa Esterin kirjassa. Juutalainen Ester ja hänen kasvatti-isänsä Mordokai onnistuivat salajuonen avulla pelastamaan kansansa. Purimina pukeudutaan usein naamiaisasuihin ja hassutellaan muutenkin. Vanhan juutalaisen perinteen mukaan purim-juhlassa kuuluu juoda viiniä sen verran, että ei pysty enää sanomaan: ”Kirottu olkoon Haman, siunattu olkoon Mordokai.”

tunti lukukaudessa.

Tietoisuus luottotietojen menettämisen seurauksista voi estää kevytmielistä velkaantumista. Rahasta on ryhdyttävä puhumaan nykyistä avoimemmin.

Nuoret velkaantuvat yleisimmin mopoilun ja joukkoliikenteen tarkastusmaksujen, puhelin- ja pelimaksujen sekä pikaluottojen vuoksi. Luottotietojen menettäminen vaarantaa tulevaisuuden suunnittelua, sillä vuokranantajat, pankit, vakuutusyhtiöt ja autokaupat seuraavat rekisteriä.

Oman henkilökohtaisen taloudenpidon opettaminen kuuluu vanhemmille, mutta osassa koteja se jää tekemättä. Nuori saattaa väheksyä vanhempiensa neuvoja vanhanaikaisina, koska vanhemmat eivät ehkä tunne nykyisiä verkko-ostamisia, osamaksusopimuksia ja pikaluottoja. Kaikki vanhemmat eivät itse ole syystä tai toisesta päässeet näyttämään esimerkkiä säästämiseen.

Yhteiskuntaelämään nuoria opastava koulu soveltuu hyvin taloustiedon jakajaksi.

Tuula Lindell Tikkurilan Työväenyhdistys ry:n naisjaoston puheenjohtaja

Vammaiset ovat tämän päivän huutolaisia SUHTAUTUMINEN PUOLUSTUSKYVYTTÖMIIN ryhmiin on keskeinen yhteiskunnan sivistystason mittari. Tällaisiin ryhmiin kuuluvat esimerkiksi lapset, vanhukset, vähävaraiset ja vammaiset. Heitä on helpoin kohdella kaltoin, paitsi juhlapuheissa.

Nöyryyttävästä kohtelusta on esimerkkejä historiassamme. Vuonna 1913 lopetetettiin – onneksi – elätteelleantojärjestelmä. Sen kohteeksi joutuneita kansalaisia kutsuttiin huutolaisiksi. Usein nämä olivat orpolapsia, jotka huutokaupattiin elätettäväksi talouteen, joka hyväksyi huolenpidon halvimmalla.

Hoidon taso vertautui valitettavan usein saadun rahan määrään. Katkeria tarinoita riittää. Systeemi oli nöyryyttävä ja julma.

Tämän päivän huutolaisuutta kutsutaan kilpailuttamiseksi. Nyt uushuutolaisiksi ovat joutumassa vammaiset, joiden palvelut on tarkoitus kilpailuttaa. Vaikka hurskastelijat sanovat, että hinta ei ole ainoa kriteeri, määräävin se kuitenkin on. Halpaa ja hyvää löytyy aniharvoin.

LUIN RUOTSALAISEN Jan-Erik Otterstedtin kirjoituksen painovoimalain keksijän, matemaatikko ja fyysikko Isaac Newtonin keskustelusta erään ystävänsä kanssa. Ystävä oli kysynyt, kuka oli tehnyt Newtonin konstruoiman mekaanisen koneen. Sillä saattoi simuloida, miten planeetat kiertävät aurinkoa.

Newton kirjoitteli työpöytänsä ääressä ja vastasi siinä ohessa: ”Ei kukaan.” Ystävä sanoi tähän: ”Et varmaan kuullut kysymystäni. Kuka on tehnyt tuon koneen?” Newton: ”Johan sanoin. Ei kukaan.” Silloin ystävä totesi ponnekkaasti, että jonkunhan on täytynyt tehdä tämä merkillinen aparaatti.

Isaac lopetti kirjoittamisen ja vastasi: ”Onpas kummallista. Kerron sinulle, ettei kukaan ole tehnyt tätä yksinkertaista vekotinta, mutta et usko minua. Kuitenkin sinä kehtaat kertoa minulle katseltuasi aurinkokuntaamme Otavan tähtikuvioineen — tätä suurenmoista meitä ympäröivää monimutkaista laitteistoa – ettei kukaan ole sitä tehnyt. Enpä usko sinua.”

Ystävä oli kaikesta päätellen ollut sitä mieltä, että aurinkokuntamme kaikkineen on vain aina ollut olemassa. Että se on sattumoisin joskus syntynyt.

Harry Blässar Helsinki

Gurussa on voimaa KIITOS PALJON Gurun opissa -palstasta! Olen lukenut ne aina suurella mielenkiinnolla ja saanut niistä paljon hengellistä ravintoa.

Ulla Hakkola Espoo