Kirkko ja kaupunki 2018 06 espoo

HY VÄN TÄHDEN.

6

29.3.2018 kirkkojakaupunki.fi

A9 Patarummut jylisevät Espoon tuomiokirkossa

B8 Empatiaa voi harjoitella

Pääsiäisen salaisuus Meille ei aina käy niin kuin toivoisimme. Johdatus paljastuu usein jälkikäteen.

B 1

Hyvinvointi tulee jakamisen ja antamisen eikä kahmimisen ja keräämisen kautta. Tällaista sosiaalietiikkaa ja parannussaarnaa maailma tarvitsee. Ihmisen ei pitäisi elää itseä vaan toisia varten.

PROFESSORI JANNE SAARIKIVI ASKEL-LEHDESSÄ 3/2018

Iankaikkisesti

Jos ahnehtii, on aina köyhä.

CLAUDIUS CLAUDIANUS VUONNA 395 JKR.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018 Jos joku, jonka toimeentulo on turvattu, näkee veljensä kärsivän puutetta, mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus voisi pysyä hänessä?

ENSIMMÄINEN JOHANNEKSEN KIRJE 3:17

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Kaikenlaiset haudat HUHTIKUU ON kuukausista riisuutuvin. Tämä lause on melko varmasti kirjallinen laina, se on painunut mieleeni luultavasti jostakin Ilpo Tiihosen runosta. Päivä päivältä huhtikuu heräilee, riisuu talvenvalkoista yöpaitaansa ja paljastaa sen alta vanhaa ja mennyttä sekä uutta ja tulevaa.

Huhtikuu on kuukausista julmin. Tämä lause on aivan varmasti kirjallinen laina. Näillä sanoilla alkaa T.S. Eliotin runo Autio maa. Huhtikuun julmuus on Eliotin runossa sitä, että se työntää sireenejä kuolleesta maasta ja ”sekoittaa muiston ja pyyteen”.

”

KEVÄT ON MONELLE meistä kovaa aikaa.

Vanhan haihtumisen liittyminen uuden versomiseen voi tuntua yllättävän raskaalta. Keväistä alakuloa saattaa selittää MURHETTA, KÄRSIMYSTÄ myös se tosiasia, että kun taivaan aukiJA KUOLEMAA EI VOI oloaika pitenee, voi valon äkkinäinen SELITTÄÄ POIS. lisääntyminen sekoittaa ihmisen mielialaa säätelevän serotoniinijärjestelmän.

Ja jos itse on maissa, saattaa kaikkialla väreilevä keväänpirteä uuden odotus vain lisätä alakuloa.

KEVÄTAURINKO PALJASTAA talven verhon alta kaikenlaista kuollutta, haisevaa ja maatunutta, josta kuitenkin kasvaa uutta elämää. Pääsiäisen suuri sanoma on siinä, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Että vaikka serotoniinit olisivat ihan sekaisin, armoa riittää alakuloisellekin. Että uuden alun mahdollisuus koskee kaikkia. Sinuakin, jonka peli ihmisten silmissä, omissasikin, näyttää menetetyltä.

PÄÄSIÄISEN SUURI sanoma on, että Kristus nousi kuolleista. Hän voitti kuolemallaan kuoleman ja antoi haudoissa oleville elämän. Kaikenlaisissa haudoissa oleville. Maahan kaivetuissa ja mielen sisään porautuneissa haudoissa oleville. Hyvää pääsiäistä, Kristus on ylösnoussut!

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Ihmisiä kohdellaan kulutustarvikkeina

ESKO JÄMSÄ

TÄNÄ VUONNA pääsiäissunnuntai osuu aprillipäiväksi. Tavallaan pääsiäistä voidaan pitää taivaallisena aprillipilana: Jeesus on kuollut, aprillia!

Siitä ei kuitenkaan ole ollenkaan kyse. Pääsiäisen suuren sanoman voima on juuri siinä, että kuolema on totta eikä kukaan voi sitä välttää.

Jeesuskaan ei maannut kalliohaudassaan valekuolleena vaan hengettömänä raatona.

Pääsiäisen voima on siinä, että murhetta, kärsimystä ja kuolemaa ei voi selittää pois.

Ei edes Jumala.

Pakenisinko minä?

Jos olen rehellinen, pakenisin, sillä minua pelottaisi.

Kieltäisinkö sinut?

Pelkään pahoin, että kieltäisin, sillä en tahtoisi vaikeuksia.

Ole minulle armollinen.

Rakasta rohkeammaksi.

Kastijärjestelmän pohjalla on paarialuokka, joka kutsuu itseään daliteiksi, murskatuiksi. Heitä ei kohdella ihmisinä vaan kulutustarvikkeina, sanoo daliteja auttavan järjestön johtaja Meena Varma. Lue lisää osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi/ uutiset.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 29.3.2018

numero 6

Seuraava lehti ilmestyy 12.4.

KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

3

Pienet häät pliis!

Moni luulee, että kirkkohäiden pitää olla suureelliset.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

V

uonna 2014 ylitettiin raja. Silloin yli puolet suomalaisista solmi avioliittonsa maistraatissa, ei kirkossa. Sama trendi on jatkunut. Vuonna 2016 kirkkohäiden osuus avioliittoon vihkimisistä oli enää 45,8 prosenttia.

Myös huomattava osa kirkon jäsenistä solmii avioliittonsa siviilissä: vuonna 2016 42,6 prosenttia.

Usein kirkkohäiden esteeksi tulee se, että toinen osapuoli ei kuulu kirkkoon tai ole käynyt rippikoulua. Aina kyse ei kuitenkaan ole siitä.

Monissa tapauksissa syyt liittyvät käytännöllisyyteen – ja tietämättömyyteen, kertoo Juhana Laine.

Laine tutki teologian gradussaan sitä, miksi kirkkoon kuuluvat pariskunnat valitsevat siviilihäät. Hänen kyselyynsä vastasi 50 kirkon jäsentä, jotka avioituivat vuonna 2013 siviilissä.

VIHITTÄVÄT HALUSIVAT nopeat, vaivattomat ja pienet juhlat. "Koska olin viimeisilläni raskaana, siviilivihkiminen oli helpoin vaihtoehto. Päätimme hoitaa virallisen puolen pois alta ennen lapsen syntymää", kertoi yksi vastaaja.

Jotkut kiirehtivät avioon ennen 50-vuotissyntymäpäivää, jotta puoliso olisi oikeutettu leskeneläkkeeseen. Jotkut olivat solmineet ensimmäisen avioliittonsa kirkossa, eivätkä uudet kirkkohäät houkutelleet. Tilastojen mukaan ensimmäinen avioliitto solmitaan todennäköisemmin kirkossa kuin seuraavat.

Varsinaiset uskontoon liittyvät syyt olivat jotakuinkin harvinaisia. 50 vastanneesta seitsemän perusteli päätöstään uskonnolla, uskolla tai sen puutteella.

– Vastaajat sanovat suoraan, etteivät halua jee-

sustelua. Ajatellaan, että Isä meidän -rukous, virret ja muu kirkolliseen vihkikaavaan kuuluva ei sovi vihkimiseen, Laine selittää.

Osa sanoi uskovansa suurempaan voimaan, mut-

”

MAISTRAATISSA EI KYSYTÄ, MITÄ TOIVEITA NAIMISIINMENOON LIITTYY TAI MIKÄ TEIDÄN PARISUHTEESSANNE ON KAUNISTA. – PAPPI TUOMO KAHENVIRTA

ta ei kirkon käsitykseen Jumalasta. Joku totesi ykskantaan, ettei ole uskovainen. Yksi vastaaja halusi varmistaa, että avioliittoa ei siunaa "leipäpappi" vaan uudestisyntynyt kristitty. Sellainen löytyi tutusta helluntaiseurakunnasta.

KYSELYYN VASTANNEISTA kuitenkin vain yksi oli sittemmin eronnut kirkosta. Moni sanoi jäsenyyden olevan tottumus tai tapa. Se on kuitenkin tottumus, josta ollaan valmiita maksamaan rahaa.

Juhana Laine ajattelee, että kirkolla on viestintäongelma. Liian moni luulee, että kirkollinen vihkiminen on yhtä kuin kesähäät lauantaina isolla väellä suuressa kirkossa.

"Halusimme nopean ja helpon tavan vihkimiselle. Ei suunnittelua, ei stressiä, ei vieraita, ei edes todistajia", kommentoi yksi kyselyyn vastanneista.

– Tämä porukka ei ole sitä, joka hakee häämessuilta prinsessahäämeininkiä ja suunnittelee häitään monta vuotta, Laine sanoo.

HYVÄNEN AIKA, ajattelee Hakunilan seurakunnan pappi Tuomo Kahenvirta. Jos Juhana Laineen gradussa ilmi tulleet kokemukset ovat laajemminkin totta, jotain pitää tehdä – ja nopeasti.

– Mistä ihmeestä tällainen väärinkäsitys on syntynyt? Jos ihmiset ajattelevat, että kirkkohäiden pitää olla isot juhlat ja kirkon tiloissa, totta vie meillä on viestintäongelma.

Kahenvirran mielestä kirkolla on vihkipareille paljon tarjottavaa. Pappi voi tulla vihkimään parin kotiin, suosikkiravintolaan tai vaikka Malminkartanon jätemäen huipulle, ilmaiseksi.

Pappi juttelee mielellään vihittävien kanssa siitä, mikä heille on tärkeää. Kahenvirran mielestä se on arvokasta.

– Olen ollut joitain kertoja maistraatissa todistamassa siviilivihkimystä, ja niin, onhan se nopeaa.

Ei siinä kysytä, mitä teille kuuluu, mitä ajatuksia ja toiveita naimisiinmenoon liittyy tai mikä teidän parisuhteessanne on tärkeää ja kaunista.

Juhana Laineen kyselyyn vastanneistakin noin neljännes halusi liitolleen papin siunauksen.

"Sovimme, että avioliiton siunaaminen kirkossa ja varsinainen hääjuhla järjestetään myöhemmin, kun en ole enää raskaana ja olemme saaneet säästetyksi rahaa juhlia varten", kertoi yksi vastaaja. ■

4 A Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

Seurakuntavaaleihin haetaan ehdokkaita Marraskuussa 2018 äänestetään seurakuntiin uudet päättäjät seuraavaksi neljäksi vuodeksi. He päättävät siitä, millaisia linjauksia seurakunnissa tehdään seuraavina vuosina ja mihin varoja käytetään.

Luottamushenkilöt valitsevat myös jäseniä kirkolliskokoukseen, jossa päätetään kirkon yhteisistä asioista.

Ehdolle asetutaan valitsijayhdistyksen kautta. Valitsijayhdistyksen taustalla voi olla puolue, herätysliike, jokin aate tai alue, joka yhdistää sen jäseniä. Ryhmien taustat halutaan avoimesti esille.

Lisää tietoa vaaleista ja ehdokasasettelusta löytyy osoitteista espoonseurakunnat.fi/vaalit ja kauniaistenseurakunnat.fi/ vaalit sekä kirkon yhteisiltä sivuilta seurakuntavaalit.fi.

Espoo järjestää vaalien infotilaisuuden Seurakuntavaalien infotilaisuus pidetään ke 11.4. kello 18 Chapplessa, kauppakeskus Iso Omena, 2. krs (uusi puoli.) Tarjolla on tietoa ehdokkaille, vaalilistojen kerääjille ja muille kiinnostuneille. Seurakuntavaalit pidetään marraskuussa ja seurakunnille valitaan uudet päättäjät. Lisätietoa: espoonseurakunnat.fi/vaalit

Espoon seurakuntien tilinpäätös plussalla Kirkko Espoossa julkaisi alustavan tilinpäätöksensä vuodelta 2017. Se on 1,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Hyvä tulos johtuu pääasiassa seurakuntien talouden sopeuttamisohjelmasta, verotulojen kasvusta ja arvioitua paremmista rahoitustuotoista.

Kirkollisverotulon ja valtiorahoituksen suuruus oli viime vuonna yhteensä 48,3 miljoonaa euroa. Tästä verotulojen osuus oli 43,0 miljoonaa euroa eli noin 1,5 miljoonaa euroa enemmän kuin oli ennakoitu. Lisäksi rahoitustuotot olivat 0,6 miljoonaa ennakoitua suuremmat.

Espoon seurakunnat käyttivät investointeihin 5,5 miljoonaa euroa. Investoinneista merkittävin oli Espoonlahden kirkon peruskorjauksen valmistuminen. Peruskorjaus rahoitettiin osin lainalla. Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi/uutiset

Helsingin seurakunnat käyttää ylijäämärahaa auttamiseen Helsingin seurakuntayhtymän alustava tilinpäätös vuodelta 2017 on yli 16 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kirkko Helsingissä aikoo lisätä 2,5 miljoonaa euroa diakoniaan, perheneuvontaan ja sairaalasielunhoitoon. Diakoniassa rahaa ohjataan yhteisöruokailuihin ja elintarvikeavun kehittämiseen. Perheneuvontaan palkataan lisää työntekijöitä. Nyt palvelujen ulkopuolelle on arvioitu jäävän 5 000 ihmistä.

Sairaalasielunhoidossa rakennetaan HUS:n kanssa moniammatillista työryhmää, joka voisi tarjota apua paitsi sairaalassa myös kotona. Rahat vuosina 2018– 2020 toteuttavaan hankkeeseen otettaisiin seurakuntayhtymän viime vuoden ylijäämästä. Sitä ohjataan lisäksi myös paikallisseurakunnille. Kirkkoneuvoston tekemä esitys menee Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi. Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Puolueille kirkko on vallankäytön kanava Poliittiset puolueet aktivoituvat marraskuun seurakuntavaaleissa.

M

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA MARI AARNIO

arraskuussa järjestetään seurakuntavaalit, joissa kirkon jäsenet pääsevät äänestämään seurakuntien luottamushenkilöistä.

Viime vaalit pidettiin neljä vuotta sitten. Tuolloin lähes 30 prosenttia luottamushenkilöistä valittiin poliittisten puolueiden listoilta. Suosituimpia olivat keskusta, kokoomus ja SDP. Miksi puolueet ovat kiinnostuneita kirkon asioista?

– Yhteiskunnallisesta vallankäytöstähän tässä on kysymys, sanoo Virpi Siitonen. Siitonen väittelee huhtikuussa siitä, miten poliittiset puolueet aktivoituivat seurakuntavaaleissa 1970-luvulla.

Se oli poliittisen radikalismin kulta-aikaa, ja myös kirkon ja yhteiskunnan suhde oli pöydällä.

Vuonna 1970 seurakuntavaaleissa otettiin käyttöön suhteellinen vaalitapa, ja suuret puolueet perustivat omat listansa.

Etenkin SDP ja SMP olivat näkyvästi esillä jo ensimmäisissä vaaleissa. Seuraavissa vaaleissa esi-

merkiksi SKDL asetti ehdokkaita Pohjois-Suomessa, vaikka laitavasemmiston suhde kirkkoon oli jännitteinen.

– Puolueet halusivat vaikuttaa siihen, mihin kirkon rahoja käytetään. Mutta ei se pelkkää poliittista laskelmointia ollut. Oli myös aitoa kiinnostusta hengellisyyteen, Siitonen sanoo.

” AINA EI OLE

HELPPOA SANOA, OSALLISTUUKO PUOLUE SEURAKUNTAVAALEIHIN.

Joillekuille seurakuntavaalit ovat myös ensimmäinen askelma, jolta ponnistaa kohti kunnallis- ja valtakunnanpolitiikkaa.

AINA EI ole helppoa sanoa, osallistuuko puolue seurakuntavaaleihin. Puolueiden aktiivit voivat

olla ehdolla, mutta eivät välttämättä puolueensa listalla. Vasemmistoliitto ja RKP kertovat Kirkko ja kaupungille, että eivät puolueina osallistu marraskuun vaaleihin, mutta kannustavat kirkkoon kuuluvia jäseniään asettumaan ehdolle.

Kokoomus ja keskusta osallistuvat vaaleihin sekä pääkaupunkiseudulla että valtakunnallisesti.

Kokoomuksen viestintäpäällikkö Kirsi Hölttä perustelee osallistumista sillä, että puolueen jäsenet ovat kiinnostuneita toimimaan kaikilla yhteiskunnan alueilla.

Keskustan poliittinen sihteeri Helena Pakarinen sanoo, että keskustan ehdokaslistat eivät välttämättä ole puolueen omalla nimellä.

– Ehdokkaiden arvopohja toki näkyy, mutta seurakuntien työssä puoluepolitiikalla ei ole niin merkittävää osuutta.

Pakarinen korostaa, että kirkko on Suomessa edelleen merkittävä yhteiskunnallinen toimija.

– Yhteisöllisyys ja välittäminen, heikoimmista huolehtiminen, arvokeskustelu, erilaisuuden ymmärtäminen ja suvaitse-

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

Sinä päätät, mitä kirkko päättää

vaisuuden lisääminen ovat asioita, joiden vuoksi luterilainen kirkko kiinnostaa keskustalaisia.

SDP:n järjestöpäällikkö Jenny Suominen kertoo, että puolue haluaa ajaa kirkon hallinnon avoimuutta, kaikkien parien oikeutta kirkolliseen vihkimiseen, huonoosaisista välittämistä ja maahanmuuttotyötä.

– SDP kannustaa omia seurakunta-aktiivejaan osallistumaan vaaleihin. Sosialidemokraattien seurakuntavaalityötä tukee Kristillisten sosialidemokraattien liitto.

VIHREÄT KANNUSTAA kirkkoon kuuluvia jäseniään lähtemään ehdolle ja muuttamaan kirkkoa "avoimempaan, kestävämpään ja yhdenvertaisempaan" suuntaan.

Puoluesihteeri Lasse Miettinen kertoo, että vihreillä on joillain paikkakunnilla omia listoja. Aiemmissa vaaleissa monet vihreät ovat olleet myös esimerkiksi Tulkaa kaikki -liikkeen listalla. Puolueen jäsenjärjestö Armon vihreät kokoaa yhteen vihreitä kirkkoaktiiveja.

– Vihreät haluavat vaikuttaa sellaisen kirkon puolesta, joka on tasa-arvoinen, kaikkien ihmisarvoa tinkimättä puolustava, kaikenlaisesta syrjinnästä vapaa, vahvasti sosiaalista vastuuta kantava, ympäristö- ja ilmastokysymyksissä suuntaa näyttävä ja aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana toimiva, Miettinen sanoo.

Miettisen mukaan kirkko on viime vuosina käyttänyt "olennaisen tärkeitä ja humaaneja" puheenvuoroja esimerkiksi maahanmuuttopolitiikasta.

Kristillisdemokraatit eivät osallistu seurakuntavaaleihin puolueena, mutta joillain paikkakunnilla

Seurakuntavaalit pidetään 18. marraskuuta. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa valitaan luottamushenkilöt seurakuntaneuvostoihin ja yhteisiin kirkkovaltuustoihin.

Seurakuntaneuvosto on seurakunnan ylin päättävä elin, yhteinen kirkkovaltuusto taas kaupungin seurakuntien muodostaman seurakuntayhtymän ylin päättävä elin. Seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen jäsenet ovat äänioikeutettuja kirkolliskokousvaaleissa. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin.

Vaalit ovat suhteelliset: ääniä kerätään ensisijaisesti ehdokkaiden muodostamalle listalle, jonka sisällä yksittäiset ehdokkaat asetetaan järjestykseen henkilökohtaisen äänimääränsä perusteella.

Seurakuntavaaleissa äänioikeus on 16 vuotta täyttäneillä kirkon jäsenillä. Ehdokkuusikäraja on 18 vuotta.

saattaa olla kristillisdemokraattien itsenäinen lista.

– Henkilökohtaisesti pidän tätä linjausta hyvänä, koska emme halua sotkea politiikkaa uskontoon.

Tällä tarkoitamme sitä, että emme halua, että poliittiset puolueet vaikuttaisivat linjauksillaan tai ohjelmillaan kirkon teologiaan, sanoo puoluesihteeri Asmo Maaselkä.

Maaselän mukaan kristillisdemokraattien jäsenet haluavat kuitenkin vaikuttaa kotiseurakuntansa päätöksiin yksittäisinä seurakuntalaisina.

Perussuomalaisten ja Sinisen tulevaisuuden edustajat eivät vastanneet Kirkko ja kaupungin tiedusteluihin. ■

KIRKKO ESPOOSSA KYRKAN I ESBO

A

5

6 A Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

Lisa Miotto ja Marie Faucon ovat tutustuneet muun muassa Soukassa kokoontuvaan sisupartioon, jossa Jesse Santavuori ja Aapo Väisänen olivat piirtämässä.

Vapaaehtoistyössä eksoottisessa Espoossa Italialainen Lisa Miotto ja ranskalainen Marie Faucon tutustuvat suomalaiseen elämänmenoon työskentelemällä Espoon seurakunnissa.

E

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA PATRIK LINDSTRÖM

telä-Euroopan ja Välimeren maista on helppo lähteä käymään naapurimaassa, mutta Pohjois-Eurooppa jää helposti vieraaksi. Tämän huomasivat myös Venetsian läheltä Piove di Saccosta kotoisin oleva Lisa Miotto, 20, ja Ranskan Normandiasta kotoisin oleva Marie Faucon, 26. Niinpä he päätyivät tekemään vapaaehtoistyötä Suomeen, tarkemmin sanottuna Espooseen.

Tammikuusta heinäkuuhun kestävän vapaaehtoistyöjakson aikana heille tulevat tutuiksi seurakuntien lapsi-, perhe- ja nuorisotyö. Samalla Miotto ja Faucon pääsevät tutustumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja elämäntapaan.

LISA MIOTTO mietti lukion jälkeen, että nyt olisi hy-

vä hetki tehdä jotakin erilaista, vaikka lähteä tutustumaan uuteen kulttuuriin. Hän harkitsi au pairiksi lähtemistä, mutta löysi sitten EVS:n eli European Volunteer Servicen, jonka kautta voi hakea vapaaehtoistyöhön eri puolille Eurooppaa.

– Halusin pohjoiseen. Pidän talvesta ja lumesta, Miotto kertoo.

Ennen Suomeen tuloaan Miotto tiesi, että täällä on hyvät julkiset palvelut, kylmä ilmasto ja mahdollisuus nähdä revontulia.

– En halunnut kuitenkaan tukeutua liikaa ennakkotietoihini, vaan ajattelin, että näen sitten, millaista täällä on. Saa tulla yllätyksiä!

Samantapaisia ajatuksia pyöritteli päässään myös ranskalainen Marie Faucon. Kotimaassaan hän työskenteli lastenohjaajana, mutta kun äitiyslomansijaisuus päättyi, oli hyvä hetki toteuttaa pitkäaikainen haave.

– Ajattelin jo 16–17-vuotiaana, että haluaisin vähän pidemmäksi aikaa ulkomaille. Minäkin mietin au pairiksi lähtemistä, mutta siinä ei olisi ollut niin paljon vapautta kuin vapaaehtoistyössä, Faucon sanoo.

Kohdemaaksi hän mietti ensin Iso-Britanniaa.

– Halusin sinne siksi, että tahdoin parantaa englannin taitoani. Se on tarpeen meillä Normandias-

sa, koska siellä on paljon brittejä. Mutta Englannissa oleviin projekteihin on tosi paljon hakijoita.

Suomi alkoi kiinnostaa Fauconia erityisesti ammatillisessa mielessä.

– Kasvatusalallahan kaikki tietävät Suomen maineen. Halusin nähdä omin silmin, miten lapsia täällä opetetaan ja kasvatetaan.

VAPAAEHTOISTEN TYÖVIIKKO on monipuolinen. On perhekerhoa, iltapäiväkerhoa, päiväkerhoa, seikkailukerhoa... Haastattelupäivänä he ovat mukana sisupartion kokoontumisessa Soukassa. Ryhmässä on autistisia nuoria ja nuoria aikuisia.

– Tämä on todella kiva ja kiinnostava ryhmä. Minulla ei ole aikaisempaa kokemusta autistien kanssa työskentelystä, Lisa Miotto sanoo.

Faucon ja Miotto asuvat kimppakämpässä Espoossa. Saman kodin jakaa myös espanjalainen vapaaehtoinen, joka on työssä Espoon kaupungin nuorisopalveluissa.

– Minusta on hyvä juttu, että asumme yhdessä.

Voimme puhua siitä, mitä täällä koemme, ja tehdä asioita yhdessä, Miotto kertoo.

Vuokra maksetaan EU-rahoista. Lisäksi vapaaehtoiset saavat taskurahaa 125 euroa kuussa. Miotto ja Faucon ovat saaneet myös Museokortit, jotka ovat

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

7

Öljyvärimaalaus Mary kutoo on Akseli Gallen-Kallelan näkemys vaimostaan Mary Gallénista.

Taiteilijan vaimo piti huolen arjesta Muhkeaviiksisen Akseli Gallen-Kallelan suomalaiset tuntevat, mutta kuka oli hänen vaimonsa Mary Gallén?

Näyttely nostaa esiin suuren taiteilijan vaimon.

EVS tarjoaa vapaaehtoistyötä 18–30-vuotiaille EVS eli European Voluntary Service on ohjelma, jonka kautta voi päästä tekemään vapaaehtoistyötä jossakin Euroopan tai lähialueen maassa. Työjakson pituus on yleensä 6–12 kuukautta.

Se on suunnattu EU-maissa, Islannissa, Norjassa ja Turkissa asuville nuorille sekä paikallisille yleishyödyllisille organisaatioille.

Mukaan voivat hakea 18–30-vuotiaat EU-maiden kansalaiset sekä nuoret, joilla on pysyvä oleskelulupa johonkin EU-maahan.

jo olleet käytössä. Heidän viikko-ohjelmaansa kuuluu myös suomen kielen kurssi.

TAMMIKUUSSA SUOMEEN tulleet vapaaehtoiset ovat käyneet jo hieman pääkaupunkiseutua pidemmälläkin, Tallinnassa ja Kokkolassa, jonne oli kutsuttu muitakin Suomessa vapaaehtoistyössä olevia nuoria.

Siellä käsiteltiin heille ajankohtaisia aiheita, kuten kulttuurishokin kokemista. Kun Fauconilta ja Miottolta kysyy, onko heille jo tullut sellainen, kumpikin alkaa nauraa ja kertoa Kokkolan-reissun saunakokemuksistaan.

– Saunominen oli shokki, ja erityisesti se, siellä olisi pitänyt olla alasti, Marie Faucon kertoo.

Joitakin muitakin kulttuurieroja he ovat huomanneen verratessaan elämää Suomessa ja kotimaassaan: lapset kulkevat täällä itsenäisemmin paikasta toiseen ja päivällinen syödään aikaisemmin eikä täällä töiden jälkeen ole tapana käydä baarissa yhdellä.

Se taas ei tunnu pitävän paikkaansa, että suomalaiset olisivat juroja ja hiljaisia. Vastaanotto Espoon seurakunnissa ja Suomessa ylipäätään on ollut lämmin.

– Se voi kyllä johtua myös meistä itsestämme.

Olemme sellaisia, että kun joku sanoo ”moi”, alamme vaan heti puhua pälpättää, Faucon toteaa.

A

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA GKM/PETRI SUMMANEN

stuttuaan sisään jykevään Tarvaspään ateljeerakennukseen vierailija kohtaa yllättäviä esineitä: vanhan Singer-ompelukoneen, käsineiden kaavat ja ompelutarvikkeita, kesken olevat Ruusu-ryijyn ja ristipistotyön. Vitriinissä on esillä naisen juhlapuku ja siihen kuuluva viuhka.

Esillä on myös maalauksia, joissa kaikissa on selvästikin sama nainen, Mary Gallén, eri-ikäisenä. Hänet on kuvattu 15-vuotiaana neitona, nuorena morsiamena ja kangaspuiden ääressä kutovana naisena.

Gallen-Kallelan museon ensi syksyyn asti avoinna oleva näyttely Yhtä säätöä nostaa esiin naisen, joka oli suuren taiteilijan Akseli Gallen-Kallelan taustavoima, avustaja, tukija ja rakkain malli: hänen vaimonsa Mary Gallénin. Ensi syksynä tulee kuluneeksi 150 vuotta hänen kuolemastaan.

Moni suomalainen on tietämättään katsellut lempeäkatseista Mary Gallénia.

Hän toimi miehensä mallina esimerkiksi Madonna-maalauksessa pariskunnan esikoisen Marjatan kanssa. Hänet nähdään tämän maalauksissa myös Väinämöisen käsivarsia väistelevänä Ainona ja Lemminkäisen äitinä.

Lisäksi hän avusti puolisoaan maalaamalla, valmistamalla ja kultaamalla kehyksiä, veistämällä, ompelemalla maalausten malleille vaatteita ja valokuvaamalla. Hän valmisti miehensä suunnittelemia tekstiilejä, kuten tyynyjä ja peittoja.

Kirjeissään äidilleen hän kuvasi yhteistä työskentelyä sanomalla ”me maalaamme”.

HOVINEUVOKSEN tyttäreksi syntyneen Mary Gallènin elämä Akseli Gallen-Kalle-

lan rinnalla ei ollut helppoa. Aviomiestä on kuvattu eläväksi seuramieheksi, työssään impulsiiviseksi ja sielultaan levottomaksi.

Molemmat olivat varakkaista ruotsinkielisistä suvuista, mutta heidän yhteiselämässään rahapula oli jatkuva.

Heille syntyi kolme lasta, mutta vanhin, Marjatta, kuoli kurkkumätään nelivuotiaana.

Taiteilijaperheen asuinpaikat vaihtuivat paikkakunnalta toiselle. Välillä taas mentiin Lontooseen, Berliiniin, Firenzeen tai Afrikkaan. Keniassa he asuivat kaksi vuotta. Matkustaminen 1900-luvun alussa ei ollut helppoa eikä nopeaa.

Vaikka arkielämä oli vaihtelevaa, Mary Gallén osasi nauttia elämästä. Esimerkiksi Afrikan-matkalla hän kirjoitti päiväkirjaansa: ”En koskaan olisi uskonut, että tulisin niin onnelliseksi.”

Kaikissa olosuhteissa taiteilijan vaimo pyöritti perheen arkea ja taloutta.

Musikaalisesti lahjakas Gallén hankki lisätuloja perheelle pitämällä soitto-oppilaita ainakin Tarvaspäässä. Se oli perheelle tärkeä tulonlähde. Hän oli aloittanut pianonsoiton seitsemänvuotiaana, ja nuorena hän soitti myös orkesterissa.

Tarvaspään flyygeli on ollut paikoillaan ateljeen salissa jo 1920-luvulla. Soitin hankittiin alun perin Ruoveden Kalelaan.

AKSELI GALLEN-KALLELA kuuluu Suomen merkittävimpiin taiteilijoihin. Ennen kaikkea häntä pidetään suomalaiskansallisen taiteen uranuurtajana. Hän kuoli vuonna 1931. Mary Gallen menehtyi 16 vuotta myöhemmin 78-vuotiaana.

Yhtä säätöä – Mary Gallénin elämää -näyttely 2.9. asti Gallen-Kallelan museossa, Gallen-Kallelan tie 27.

Pääsymaksu 5/7/9 e, alle 18-v. ilmaiseksi.

8 A Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

Piispa Tapio Luoman pääsiäistervehdys 2018

K

uolema on nielty ainiaaksi. Herra Ju­ mala pyyhkii kaik­ kien kasvoilta kyyne­ leet…” Jes. 25:8 Pitkäperjantain iltapäivä oli ollut lohduton. Jeesuksen seuraajien maailma oli siitä eteenpäin täynnä synkkiä sävyjä. Ilo ja toivo näyttivät kadonneen. Ne hienot asiat, joita he Jeesuksen seurassa olivat kokeneet, olivat enää kaukainen muisto.

Jeesuksen seuraajilla ei ollut enää keskuudessaan Mes-

taria, joka oli tuonut toivon ja Jumalan rakkauden kosketuksen niin monen yksinäisen, halveksitun ja koettelemusten piinaaman elämään.

Pääsiäisaamu muutti kaiken. Tyhjän haudan äärellä saattoi vain hämmästellä tapahtunutta.

Ilo ei palannut hetkessä, sillä tunnelmissa myllersi myös jonkin käsittämättömän läsnäolo. Pelkoakin koettiin suuren tuntemattoman edessä. Mutta vähitellen Jeesuksen seuraajat va-

Lakipalveluja

kuuttuivat siitä, että heidän Herransa elää ja että kuolema on voitettu. Ilo ja riemu saivat hiljalleen jalansijaa heidän mielissään.

Suuresta ilosta huolimatta pääsiäisaamu ei merkinnyt sitä, että Jeesuksen seuraajien ei enää koskaan tarvinnut kohdata elämän varjoisia puolia. Kyllä niitä riitti jokaiselle yllin kyllin.

Kuolemakaan ei ollut kadonnut, vaikka usko ylösnousemukseen oli vahva. Jeesuksen seuraajat saattelivat edel-

leen toisiaan haudan lepoon.

Pääsiäinen sanoma ei kerro meille siitä, että usko kuoleman voittaneeseen Jeesukseen ja ylösnousemukseen poistaisi elämästämme vaikeat asiat.

Sen sijaan pääsiäinen vakuuttaa, että elämämme saa ylösnousemususkon myötä aivan uuden perustan, sellaisen pohjan, joka ei horju silloinkaan, kun kohtaamme elämässämme vastoinkäymisiä.

Pääsiäinen ei estä meitä

joutumasta surujen keskelle jopa tilanteisiin, joissa saattelemme toisiamme haudan lepoon. Sen sijaan se julistaa, että kuolema ei saa sanoa viimeistä sanaa. Sen sanoo Jeesus Kristus, joka lupaa läsnäolonsa, ikuisen elämän ja jälleennäkemisen. Elämän perussävy on pääsiäisen ansiosta valoisa.

Riemullista pääsiäistä!

Tapio Luoma

Espoon hiippakunnan piispa

Tilaisuuksia

Palveluja tarjotaan

HERÄNNÄISSEURAT

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

IL

STU

Siivouspalveluja

TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

Nittymaanaukea 8 A, 02200 Espoo

Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Kotisiivoukset luotettavasti ja ahkerasti. Seniorisiivous - 24% Helsinki ja Espoo. Kysy lisää puh. 045 638 5774 Mirja

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Leikkaa talteen

Hautauspalveluja

Mitäpä jos jättäisit kotisi myymisen minulle - 30 vuoden kokemuksella Soita 0500 520 920

Vp. asunto-osakkeet 3,7 % kiinteistöt 4,3 % kohteen velattomasta kauppahinnasta.

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ilmainen arviointi + k-vähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Ostetaan Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

ELVIS IS BACK

ELVISTÄ JA RUKOUSTA

Pe 13.4. klo 19.00 Temppeliaukion kirkko

60-luvun herkkää Elvistä tulkitsee Elvis-band:

Seppo Juntunen, Juha Kuivanen, Johannes Österlund, Heidi Tuikkanen, Joska Josafat ja Kim Ekblom.

Myös rukousta sairaiden puolesta.

Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

Rakennusala www.joutsenkivi.fi

pe 30.3. klo 16 pitkäperj. Siionin veisuut Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. su 1.4. klo 14 Myyrmäen kko, Uomat.1, Vantaa. ma 2.4. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. ti 3.4. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo, Kamppi), Elina Hellqvist. ke 4.4. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki; tee klo 18.30. to 5.4. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 6.4. klo 19 kotiseurat Konttisella, Kotinumment.44 A (Tapaninkylä), Hki. su 8.4. klo 10 kirkkopyhä Pitäjänmäen kko, Turkismiehenkj.4, Hki, saarna J.Elenius; kirkkokahvit ja seurat. klo 16 Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi); mukaan kutsutaan näkövammaisia, mm. Tytti Matsinen, Erkki Helminen. klo 16 Pitäjäntupa, Kirkonmäent.2, (Tmk) Espoo. ke 11.4. klo 19 Körttikodin seurat. pe 13.4. klo 14 Katukpli Columbus, Vuot.45, (Vuosaari) Hki. TULOSSA: su 22.4. herättäjäjuhlapäivä Huopalahdessa ja Seuratuvalla, mukana tamperelaisia. su 29.4. Tuomasmessu körttiläisittäin.

Avust. ilm. tuomasmessu.fi/tuomasmessut/tuletekemaan-messua/ 13.-17.6. Körttivaellus ”Siionin virsiä pyhillä poluilla” Parikkalan Oronmyllyltä Enonkoskelle, tied. V-M Hynninen, p. 0400 214971.

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Palvelukseen halutaan Suomeen vuosi sitten rantautunut teknologia yritys etsii TOIMISTOTYÖNTEKIJÄÄ ja MYYJIÄ.

Työhön perehdytetään ja koulutetaan. Henkilöiden tulisi olla palkkatuki kelpoisia. Palkkatuki jakson jälkeen mahdollisuus vakituiseen työsuhteeseen.

Toimisto sijaitsee Helsingissä.

Ota yhteyttä: Juha Pietikäinen 0456355273 juha.pietikainen@realmax.fi

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS JARKKO PELTOLUHTA JA ESKO JÄMSÄ

Suuremman varaan

A

Kun Jumala puuttuu tapahtumien kulkuun, hän tekee sen sielun sisällä.

lussa heitä oli muutamia. Jotkut pelästyivät, toiset eivät kerta kaikkiaan uskoneet.

Jotkut olivat niin surunsa syövereissä, etteivät tunnistaneet häntä. Lopulta he kaikki kuitenkin vakuuttuivat siitä, että heidän ristillä teloitettu ja haudattu opettajansa ei ollutkaan kuollut vaan heidän luonaan.

Mitä heille tapahtui? Voiko sitä jotenkin selittää?

– Objektiivista todellisuutta on se, että Jeesuksen seuraajat ja jotkut hänen vastustajansakin kokivat kohdanneensa ylösnousseen. Näiden ihmisten kokemukset tuonpuoleisen läsnäolosta olivat heille todellisia, ja kokemuksistaan he tekivät sen johtopäätöksen, että Jeesus on näyttäytynyt heille, sanoo pappi ja teologian tohtori Kari Kuula.

Aivan tyhjästä he eivät tällaista tulkintaa keksineet. Näin Kuula kerii sitä auki: Jeesus oli julistanut tulevaa Jumalan valtakuntaa, mihin sisältyi ajatus suuresta historian käänteestä. Tällaiseen käänteeseen taas kuului juutalaisuudessa myös se, että vainajat – ainakin hurskaat sellaiset – herätetään kuolleista ja he palaavat takaisin maan päälle elämään.

Toisaalta juutalaisessa ja kreikkalaisessa kulttuurissa ajateltiin, että vainajat voivat näyttäytyä eläville, joskus unessa tai näyssä, joskus konkreettisestikin. Kuulan mukaan on mahdollista, että Jeesuksen ilmestymisissä ajateltiin aluksi olevan kyse tällaisista näyistä.

– Sitten huomattiin, että eihän tämä ole kuka tahansa vainaja vaan karismaattinen Jumalan valtakunnan julistaja. Tavanomainen tulkinta ei enää riittänyt – varsinkaan, kun seuraajille syntyi pian sellainen kokemus, että Jeesus ei pelkästään näyttäytynyt vaan oli jollakin salatulla tavalla läsnä heidän keskuudessaan.

KARI KUULA MUISTUTTAA, että Jeesuksen ajan maailmankuva oli hyvin erilainen kuin meidän. Me elämme tämänpuoleisessa, rationaalisessa ja vähän tylyssäkin maailmassa, jossa enkelit ja henget eivät

juuri puutu ihmisten elämään. Silti usko Jumalaan on yleisempää kuin luullaan. Monella on aavistus, että on olemassa jotakin muutakin, jotakin enemmän kuin se, minkä havaitsemme.

Pari tuhatta vuotta sitten jumalien, enkelien ja henkien läsnäolo oli yhteistä todellisuutta. Ei sitä epäilty. Mutta eivät jumalat silloinkaan kovin usein herättäneet kuolleita, parantaneet sairaita tai tehneet muita ihmeitä. Siksi ylösnousemuskokemus oli mullistava ja ällistyttävä.

– Se tuonpuoleisuus, joka oli otettu arkisena ja kulttuuriin kuuluvana mutta etäisenä juttuna, koskettikin näiden ihmisten elämää oikeasti. Kyllä se on ollut Jeesuksen opetuslapsille jonkinasteinen maailmankuvan muutos ja kirkastuminen. Se, mikä oli ensin hämärää ja haaleaa, tulikin todella todeksi.

EVANKELIUMIEN KERTOMUKSISSA Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta asiat tapahtuvat valtavan nopeasti. Yllätykset ja äkkikäänteet seuraavat toisiaan. Suuresta hädästä noustaan muutamassa päivässä valoon ja iloon.

– Todellisuudessa tuollaisen menetyksen jälkeen ihminen putoaa niin suureen ja synkkään kauhuun, ettei hän aluksi pysty

edes suremaan. Hän on sokissa ja taaplaa vain pykälä kerrallaan eteenpäin. Vasta jonkin ajan kuluttua hän voi ruveta suremaan menetystään, muistuttaa pappi, psykologi ja psykoterapeutti Sari SundvallPiha.

– Sitten vähitellen kaikesta hyvästä yhdessä koetusta tulee muisto, joka antaa voimaa ja voi monella tavalla kantaa.

Lyhyessä ajassa opetuslapset olivat kokeneet Jeesuksen kanssa paljon. Jeesus oli mullistanut heidän elämänsä. He olivat jättäneet entisen ja lähteneet Jeesuksen ja hänen julistuksensa innoittamina aivan uudenlaiseen elämään.

– Ja siihen he sitten Jeesuksen kuoltua jäivät. Se, mitä he olivat Jeesuksen opetuksista sisäistäneet, jäi heille. Se eli heissä, kantoi heitä ja muodosti heissä niin suuren

2B

Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

tarinan, että mekin vielä olemme sen äärellä, sanoo Sundvall-Piha.

Jeesuksen puheissa ja teoissa oli jotakin erityistä. Sundvall-Piha miettii, että jokin siinä on tuntunut niin lohdulliselta ja turvalliselta, että sen varaan on uskaltanut jättää itsensä ja oman tarinansa. Että sitä tietä on vain halunnut lähteä seuraamaan.

– Jeesuksen opetukset olivat uusia ja ihmeellisiä, mutta ne olivat myös uskottavia. Tai ainakin niin hienoja, että oppilaat halusivat uskoa ne ja lähteä niiden varaan.

JEESUS KULKI opetuslastensa kanssa hetken aikaa, näki heidät ja jakoi elämän rajallisuuden ja kivun heidän kanssaan. Samaa me ihmiset tarvitsemme edelleen. Jotkut hakevat tukea psykoterapiasta, useammat varmaan läheisiltään, jotkut myös uskonnosta.

Sundvall-Piha puhuu matkasta, jonka kuluessa oppii hyväksymään itseään, ympäristöään ja menneisyyttään. Tulee sinuiksi sen kanssa, mitä on elämässä saanut ja mitä ei. Siihen sisältyy myös surua ja unelmista luopumista.

Jos hyvin käy, suhteellisuudentaju kasvaa: ei enää odota liikaa itseltään tai muiltakaan.

– Hyväksyy sen, että kaikki ei ole minun käsissäni eikä myöskään minua varten.

Kristinusko opettaa, että ihminen ei ole kaikkivoipa, vaan on olemassa ihmistä suurempi voima.

Meille ei aina käy niin kuin toivoisimme. Ja meidän pitää yrittää tehdä hyvää toisillemme. Saman voi oivaltaa myös hyvässä psykoterapiassa.

Hengellisessä kasvussa on Sundvall-Pihan mukaan oikeastaan kysymys pienenemisestä: oma voima vähenee. Ja kun se vähenee, ihminen uskaltaa rakentaa elämäänsä sen voiman varaan, joka hänelle on luvattu. Hän alkaa kukoistaa ja kasvaa kohti Jumalaa ja toisia ihmisiä.

”

Seuraajille syntyi pian sellainen kokemus, että Jeesus oli jollakin salatulla tavalla läsnä heidän keskuudessaan.

KARI KUULA

JEESUKSEN KUOLEMAN jälkeen kaksi hänen opetuslapsistaan teki kävellen matkaa Jerusalemista kohti Emmauksen kylää ja jutteli keskenään. Heidän seuraansa liittyi muukalainen, joka halusi tietää, mistä oppilaat puhuivat. Nämä kertoivat viime päivien tapahtumista: ristiinnaulitsemisesta ja siitä, että Jeesuksen ruumis oli kadonnut haudasta.

Muukalainen piti heitä ymmärtämättöminä, ja sanoikin sen. Sitten hän selitti heille, että juuri niin oli pitänytkin tapahtua.

Kun he saapuivat Emmaukseen, oppilaat pyysivät muukalaista illalliselle kanssaan. Illallispöydässä, vieraan murtaessa leipää, oppilaat yhtäkkiä tunnistivat hänet Jeesukseksi. Ja sitten Jeesus olikin jo poissa. ”Eikö sydämemme hehkunut innosta, kun hän kulkiessamme puhui meille ja opetti meitä ymmärtämään kirjoitukset?” oppilaat sanoivat toisilleen.

Olisihan heidän pitänyt tajuta.

Ei ole sattumaa, että oppilaiden kerrotaan kohdanneen Jeesuksen tiellä. Tiellä Jeesus ilmestyi Paavalillekin. Jeesushan on tie, niin hän itse sanoi. Tie on niin toimiva vertauskuva kasvulle, muutokselle ja suunnan löytämiselle, että yksi kristittyjen varhaisista nimistä oli ”sen tien kulkijat”.

Kari Kuula sanoo, että ilmestymis- ja tiekertomuksissa ikään kuin tiivistetään pidemmällä matkalla tapahtunut prosessi yhteen ahaa-elämykseen.

– Useimmitenhan meidän elämässämme käy niin, että kasvu, uudet löydöt ja oivallukset

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

tapahtuvat asteittain, prosessinomaisesti. Tie kuvaa sitä hyvin. Se on sellaista matkantekoa, jolla on joku suunta. Yleensä kun hoksaat kasvaneesi jossakin asiassa ja tutkit prosessia jälkeenpäin, huomaat, että olet selvästi kulkenut tiettyä, kuin karttaan piirrettyä reittiä pitkin. Mutta silloin, kun vielä kipuilit matkalla, et tajunnut ollenkaan, että kuljet valmista polkua, Kuula sanoo.

– Johdatus toimii jälkikäteen. Etukäteen harvoin näkee, minne tie johtaa.

NYKYISIN HEITÄ, Jeesuksen ylösnousemuksesta vakuuttuneita, on 2,3 miljardia, lähes kolmannes maailman väestöstä. Mitä heille on tapahtunut? Millaisia ilmestyksiä he ovat saaneet, millaisia reittejä kulkeneet?

”

Ihminen ei ole kaikkivoipa, vaan on olemassa ihmistä suurempi voima. Meille ei aina käy niin kuin toivoisimme.

SARI SUNDVALL-PIHA

Pääsiäismuna symboloi uutta elämää Pääsiäismuna kätkee sisäänsä koko maail­ mankaikkeuden. Universumi sai nimittäin alkunsa yllätysmunasta, ainakin jos japani­ laisilta, kiinalaisilta, Polynesian alkuperäis­ kansoilta tai muinaisilta foinikialaisilta ky­ sytään.

Myös Kalevalassa maailmankaikkeus syntyy sotkalinnun munista: maailma muo­ dostuu munankuoren palasista, keltuaisesta tulee aurinko, valkuaisesta tulee kuu ja mu­ nankuorien pilkuista taivaan tähdet.

Uuden elämän ja hedelmällisyyden sym­ bolina munassa on myös aimo annos eroot­ tista elämänvoimaa. Vanhan legendan mu­ kaan rakkauden jumala Eros syntyi musta­ siipisen yön ja kuuman tuulen yhtymises­ tä. Tuuli hedelmöitti yön, joka muni munan, josta kuoriutui Eros.

Koska muna kätkee sisäänsä uuden elämän yllätyksen, siitä tuli varhaisessa kristinus­ kossa tärkeä vertauskuva.

Varsinkin itäisessä perinteessä kristi­ tyt ovat antaneet pääsiäisenä toisilleen ka­ nanmunia lahjaksi muistuttamaan siitä, että

Kristus ei jäänyt haudan kuoreen vaan mur­ tautui sieltä elävänä ulos.

Munasta kuoriutuva pääsiäistipu viittaa kuoleman voittaneeseen Jeesukseen. Sama symboliikka näkyy rairuohossa: siemen pei­ tellään maan poveen kuin kuollut ruumis, mutta aikansa uinuttuaan se nousee mullas­ ta täynnä uutta elämää.

Karkkihyllyjen yllätysmunat käyvät luulta­ vasti kaupaksi vielä silloin, kun viimeinenkin niiden symboliikasta jotakin tietävä ihmi­ nen makaa haudassa. Vahvat symbolit säily­ vät kulttuurissa, vaikka tieto niiden sisällös­ tä ohenisi.

Myös tulevien sukupolvien pikkulapset kylvävät rairuohoa kevään korvalla, vaik­ ka mullasta versovan vihreyden kristillinen symboliikka jatkaisi hämärtymistään.

Ihmiskunnan vanhat myytit ovat vahvoja.

Ne elävät aina jossakin muodossa, sillä elä­ män ja kuoleman kiertokulku ei katoa kos­ kaan. Eikä ihmisen ihmettely elämän ja kuo­ leman salaisuuden äärellä.

JAAKKO HEINIMÄKI

B

3

4B

Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

– Meidän kulttuurissamme jumalat eivät kauhean usein nykäise näkyvällä tavalla suuntaan tai toiseen. Jumala on läsnä poissaolevana. Usko ei liity objektiivisiin tapahtumiin, vaan on meidän tavassamme nähdä asioita. Siihen kuuluu aina epävarmuus, epäily ja kyseenalaistaminenkin, Kari Kuula kuvailee.

Hän puhuukin jumalavapaasta maailmasta.

Jos Jumala nykyisin puuttuu tapahtumien kulkuun, hän tekee sen sielun sisällä: havahtumisessa, valaistumisessa, oivaltamisessa, ilossa. Sydän hehkuu innosta niin kuin Emmauksen tietä kulkeneilla opetuslapsilla.

”

Johdatus toimii jälkikäteen.

Etukäteen harvoin näkee, minne tie johtaa.

KARI KUULA

Kuulaa on vaivannut se, mitä tapahtuu, kun ihminen niin sanotusti tulee uskoon. Kun tie tekee äkkikäännöksen. Kuulan mukaan se, mikä näyttää äkilliseltä ja totaaliselta suunnanmuutokselta, on sitä harvoin.

– Kun uskoontulleita on tutkittu, on selvinnyt, että he ovat jo liikkuneet hengellisessä kulttuurissa ja käyneet hengellisissä tilaisuuksissa. Siellä he ovat oppineet sellaisen hengellisen heräämisen mallin, jossa oma elämä mielletään kaksijakoisesti. On aika ennen ja nyt tai pimeä vaihe ja valoisa vaihe. Puheeseen liittyy myös erottelun tekeminen ulko- ja sisäpuolisten välille. Epäilenkin, että uskoontulija elää läpi yhteisössä oppimaansa roolia. Toki siinä taustalla on varmasti aito halu muutokseen, Kuula kertoo.

Hänen mielestään uskoontuloretoriikka yksinkertaistaa asioita. Tavallaan se myös helpottaa hengellisen etsijän matkaa piirtäessään selkeän kuvan rajasta, joka on ylitettävä, ja tarjotessaan mallin, jonka avulla tilanteen voi ratkaista.

– Kuitenkin uskonasiat ovat aina vähän hämäriä asioita. Esimerkiksi meillä luterilaisessa kirkossa ajatellaan, että uskoon kuuluu iso harmaa alue. Se voi tuntua harmittavalta. Mistä silloin tietää, missä on epäuskon ja hapuilevan oikean uskon raja?

EHKÄ KRISTINUSKON salaisuus onkin se, että se ei ole vain tie, vaan kokonainen maisema. Sari Sundvall-Pihan mielestä kristinusko on tarjonnut toimivan kehyksen ihmisen puutteellisuuden, kivun ja hädän ymmärtämiselle. Se ei ole tyrkyttänyt epäuskottavaa kiiltokuvaa, vaan on tuonut monelle aitoa lohdutusta ja toivoa.

– Kristinuskon ytimessä on se, että se luo ihmiselle mahdollisuuden uskomiseen, toivomiseen ja rakastamiseen hänen omassa arjessaan. Ja kun nyt puhutaan ylösnousemuskertomuksesta, niin kuoleman äärellä me toivomme, että jollakin tavalla elämä jatkuu. Meidän itsemmekin on sitten joskus helpompi lopullisesti luopua kaikesta, kun kristinuskon tarina kantaa meitä. ■ Kauniaisten seurakunnan pappi Kari Kuula on Kirkko ja kaupungin uusi verkkokolumnisti. Lue hänen kolumninsa ja haastattelunsa kirkkojakaupunki.fi:stä.

LISÄÄ VERKOSSA

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

Tuntuu mukavalta!

TO U KO

LAURA

Koot: 39-48 Värit: ruskea, musta, sininen 155€

Sievi Shop

Koot: 35-43 Värit: vanharoosa, vihreä, musta 129€

LY D I A Koot: 35-43 Värit: musta, kukkakuvio 99€ nahkalaukut

Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017.

Keräyslupa ÅLR/2017/5294, voimassa 1.9.2017–31.8.2018, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 28.6.2017.

Simonkatu 12, Helsinki - Itis, Helsinki - Jumbo, Vantaa

Sain pitää ystäväni.

Kiitos syöpätutkimuksen, yhä useampi paranee.

Mutta saavuttaaksemme uusia läpimurtoja, tarvitsemme sinua. Anna tutkimusmatkan jatkua ja tee testamenttilahjoitus.

Tilaa maksuton testamenttiopas: syopasaatio.fi/testamenttilahjoitus

Olen menettänyt nuorena äitini syövälle.

Hannilla oli ihan toisenlaiset mahdollisuudet parantua sairaudesta.

– Syövän sairastaneen Hannin Irmeli-ystävä.

B

5

6B

Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

Usko ja toivo koetuksella Viisi vuotta sitten Jani Kokki sairastui kuolemanvakavasti ja laihtui kolmekymmentä kiloa. Se oli kova paikka elinvoimaiselle nuorelle miehelle, jolle ulkonäkö on työväline.

S

yöpä on nyt selätetty, mut­ ta muutama vuosi sitten Jani Kokki oli hyvin sai­ ras. Pitkään rajuina jatku­ neet vatsaoireet antoivat olettaa, että jotakin vaka­ vampaa on meneillään. Siitä huoli­ matta Jani yritti jatkaa normaalia ar­ kea, treenata ja esiintyä showtanssi­ ryhmä Scandinavian Hunksin kanssa sekä jatkaa personal trainerin työtä.

Syövästä Jani sai tietää vuonna 2013, keskellä kauneinta kesää.

– Ruoka ja juoma eivät enää pysy­ neet sisällä. Tiesin kaikki kaupungin vessat, koska jouduin ravaamaan niis­ sä useita kertoja päivässä.

– En kuitenkaan ollut valmistautu­ nut tällaiseen uutiseen.

Ensimmäiset viikot diagnoosin jäl­ keen menivät järkytyksessä.

– Sitten vain päätin, ettei elämä pääty tähän, ja ryhdistäydyin. Ajatuk­

TEKSTI OUTI IKONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

seni oli, että teen parhaani siinä, mis­ sä pystyn. Pikkuhiljaa aloin tottua ti­ lanteeseen ja jotenkin turtuakin, Jani kuvailee.

HOITOSUUNNITELMAAN KUULUI muun muassa kaksitoistatuntinen leikkaus, jossa poistettaisiin mon­ ta sisäelintä. Lisäksi Janille tehtäisiin avanteet.

– Olin tehnyt työtä ulkonäölläni vii­ sitoista vuotta. Kun kuulin, millaisen ruljanssin joutuisin käymään läpi ja että joutuisin elämään loppuelämäni vaippapussi mahalla, aloin tajuta, että siihen loppuisivat ne hommat. Tietys­ ti halusin selvittää, olisiko joku muu vaihtoehto.

Löytyi vaihtoehtohoitoja, jotka hel­ pottivat oloa hetkellisesti. Mutta kun oireet palasivat, lopulta jopa pahem­ pina, oli pakko todeta, että se tie oli kuljettu loppuun.

Kun vaihtoehtohoidot oli kokeil­ tu, eikä niistä ollut apua, alettiin to­ teuttaa alkuperäistä hoitosuunnitel­ maa.

Jani ei enää pystynyt jatkamaan työtään, joka oli siihen saakka autta­ nut häntä kanavoimaan ajatuksia pois sairaudesta.

– Olin kotonani kuin vanki putkas­ sa. Kun en päässyt lähtemään minne­ kään, oli kuolema mielessä liki joka sekunti. Mietin, että tähänkö elämäni päättyisi, 33­vuotiaana.

– Monta vuotta kävin ajatuksissani läpi kuolemaa, ja jossain välissä jopa toivoin sitä.

HÄNEN LÄHEISENSÄ, eritoten rakas isä, eivät voineet olla murehtimatta tilannetta. Se tuntui Janista pahalta.

Vielä sitäkin pahempia olivat itsesyy­ tökset, joilta Jani ei saanut rauhaa.

– Aloin syyllistää itseäni sairaudes­

ta ja siitä, miten olin elämääni elänyt.

Pidin itseäni huonona ihmisenä.

Vaikka Jani ei päässyt enää liikku­ maan kaupungille, hän yritti treenata kotona niin paljon kuin pystyi ja psyy­ kata itseään siihen, että selviää.

– Nostelin viiden litran vesitonkkia ja kipitin portaita kotini rappukäytä­ vässä Eirassa. Katselin dokumentteja urheilijoista ja selviytymistarinoita, joista sai myönteisiä mielikuvia. Yritin luoda positiivista henkeä synkkyyden keskelle päivästä ja tunnista toiseen.

– Vaikka pirun vaikeaa se oli.

JO NUORENA Jani oli haaveillut, et­ tä pääsisi vielä joskus rapakon taak­ se tekemään esiintymisalan töitä: käy­ mään elokuvacastingeissa ja sen jäl­ keen tekemään temppuja ja stuntte­ ja kamppailulajielokuviin.

– Syöpädiagnoosin saadessani oli ovi jo noihin juttuihin raollaan. Kävin

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Monta tapaa vaientaa Adel Abidinin teokset kysyvät, miten siedämme erilaisuutta ja omaa kipuamme ja syyllisyyttämme.

Kuka?

Jani Kokki, 38, asuu Helsingissä ja työskentelee personal trainerina.

Mitä?

Kokki on tunnettu Scandinavian Hunks -tanssiryhmästä.

Oli aiemmin yhdysvaltalaisen Chippendales-tanssiryhmän jäsen. Teki mallintöitä eteläafrikkalaiselle Base Models -toimistolle.

Motto

Jos et tee unelmiesi eteen mitään, et myöskään saavuta niitä.

YHDYSVALTOIHIN JANILLA on edelleen suhteita. Eräs suosittu pop-artisti on perustanut Las Vegasiin showryhmän, johon hän on kysynyt Jania mukaan – tietäen tämän tilanteen. Periaatteessa Jani voisi siis palata. Mutta jokin on muuttunut.

– Jollakin tavalla näen sen ajan jo menneen ohi. Se työ oli stressaavaa suorittamista, ja kaipaan nyt elämääni tasapainoa. Haen ehkä vähän eri asioita kuin silloin, joten ehkä se ovi on laitettu kiinni minun kohdallani.

Sairastuminen on opettanut Jania arvostamaan pieniä asioita.

– Terveenä ihminen pitää helposti itsestäänselvyytenä sitä, että voi mennä joka paikkaan ja nähdä ketä tahansa, matkustella ja tavata ystäviä. Sitten, kun itselle tai lähipiirille tapahtuu jotakin vakavaa, alkaa puntaroida asioita ja arvostaa niitä aivan uudella tavalla.

TÄLLÄ HETKELLÄ Jani seurustelee.

Hän haaveilee omasta perheestä ja perheen kanssa vietetystä normaalista arjesta.

Jani uskoo, että kaikella, mitä hän on sairastumisen keskellä käynyt läpi, on jokin suurempi tarkoitus.

Vaikkei mikään himouskovainen olekaan, Jani kertoo pienestä pojasta saakka rukoilleensa mielessään iltarukoukset.

NÄYTTELYN TEOKSET, jotka käsittelevät muun muassa sotaa, väkivaltaa ja viranomaisten vallankäyttöä, eivät ole helposti sulavaa nähtävää ja koettavaa, mutta ei niiden pidäkään olla. Toisaalta ne eivät myöskään saarnaa tai osoittele itsestäänselvyyksiä. Katsojalle jää tilaa tehdä omia tulkintojaan. Välillä joutuu nieleskelemään epämukavuutta, kun kauniilta näyttävä paljastaa julmuutensa.

Esimerkiksi Sinfonia-teoksen taustalla on vuonna 2012 Irakissa tapahtunut joukkomurha. Tuolloin

90 opiskelijaa kivitettiin kuoliaaksi, koska heidän pukeutumistaan ja hiuksiaan pidettiin liian länsimaisina. Videoteoksessa on siipiään räpytteleviä kyyhkyjä, eläviä sieluja, jotka ovat kuitenkin naruilla kiinni vainajissa eivätkä pääse pois.

Ajatus kiinni sidotusta sielusta toistuu myös Al-Warqaa-teoksessa, jossa jättimäinen kyyhkysen luuranko on narulla kiinni kivessä.

Palkinto-teoksen vitriineissä olevat lasiesineet näyttävät ensin omintakeiselta designilta. Lähempää katsottuna ne paljastuvat pelottaviksi mielivallan välineiksi.

Teos viittaa Saddam Husseinin valtakauteen. Tuolloin irakilaisia urheilijoita, jotka eivät menestyneet kansainvälisissä kilpailuissa, rangaistiin. Maan jalkapallojoukkue joutui käyttämään kidutusnaamioita hävittyjen otteluiden jälkeen.

Alun perin Abidinin näyttelyn lähtökohtana oli Suomen sisällissota, joka jäi aikalaistaiteessa lähes käsittelemättä. Tulikin näyttely, jossa vaikenemisen ja vaientamisen teemat ovat yleisinhimillisiä. Mistä tahansa kulttuurista tuleva pystyy kokemaan sen kauhun, jonka esimerkiksi ”Tulimme tappamaan isäsi” -repliikin kuuleminen herättää. Siitä muistuttaa museon pääportaikkoon sijoitettu valoteos.

KAISA HALONEN

Adel Abidin: History Wipes 22.4. asti Ateneumin taidemuseossa.

KANSALLISGALLERIA / JENNI NURMINEN

paljon castingeissa, esiinnyin suositussa miestanssiryhmässä ja tein töitä isolle mallitoimistolle, Jani kertoo.

Hän kertoo pohtineensa paljon sitä, missä olisi nyt, jos ei olisi sairastunut.

– Olin edennyt aika hyvin siihen suuntaan, mistä olin haaveillut, vaikka tietysti paljon olisi ollut vielä tehtävää. Toisaalta nuo haaveeni olivat vähän pinnallisia juttuja. Nyt pääasia on se, että ollaan hengissä, hän miettii.

OLISIKO PAREMPI, jos emme muistaisi kaikkea sitä ikävää ja tuskallista, mitä olemme kokeneet? Tai jos voisimme olla tietämättä kaikista hirveyksistä, joita maailmassa on tapahtunut ja tapahtuu koko ajan?

Muistin hauraus ja historian tulkinnanvaraisuus ovat keskeisiä teemoja irakilaissyntyisen taiteilijan Adel Abidinin History Wipes -näyttelyssä Ateneumissa. Samannimisessä videoteoksessa vihreillä kumikäsineillä suojatut kädet pyyhkivät puhtaaksi häpeällisiä tahroja yksilöiden ja koko ihmiskunnan menneisyydestä. Puhdistukseksi nimetyssä videoteoksessa ryhmä ihmisiä seisoo kuin teloituskomppanian edessä peläten ja palellen. Heitä, vääränlaisiksi koettuja, suihkutetaan paloletkuilla ja hangataan taulusienillä ”puhtaiksi”. Puhdistajat voisivat olla keitä tahansa meistä.

”

TERVEENÄ IHMINEN PITÄÄ HELPOSTI ITSESTÄÄNSELVYYTENÄ SITÄ, ETTÄ VOI MENNÄ JOKA PAIKKAAN JA NÄHDÄ KETÄ TAHANSA, MATKUSTELLA JA TAVATA YSTÄVIÄ.

– Olen kiittänyt tiettyjä tahoja. Olen käynyt läpi päivän kulkua ja ollut kiitollinen kaikesta tapahtuneesta.

– Uskon kyllä Jumalaan, vaikka en käykään sunnuntaisin kirkossa. Mutta ehkä semmoinenkin aika voisi vielä tulla. ■

Adel Abidinin Al-Warqaa-teos on esillä Ateneumin pääsaalissa Suomen taiteen merkkiteosten keskellä.

8B

Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

09_Kuvateksti

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

9

Myötäelämisen kyky piilee syvällä meissä Monet eläinlajit kykenevät harmoniseen yhdessäoloon ja yhteistyöhön.

Ihmisessä empatian eri muodot aktivoivat vähintään kymmentä eri aivoaluetta.

P

uolitoista miljoonaa vuotta sitten Kongo-joki eristi nykyisten simpanssien ja bonobojen esi-isät toisistaan. Pitkään luonnontieteilijät pitivät yksinomaan simpanssia ihmisen lähimpänä sukulaisena ja vertailukohtana.

Viime syksynä ilmestyneessä kirjassa Empatia – myötäelämisen tiede (Into) ekologi Sami Keto pohtii, olisiko ihmiskuvamme toisenlainen, jos bonobot olisi löydetty ensin. Kirjassa Keto jäljittää ihmisen kykyä empatiaan yhdessä filosofi Elisa Aaltolan kanssa.

– Tällä hetkellä ihmiskuvassamme korostuvat kyyniset piirteet. Ajattelemme, että ihminen pystyy kyllä toimimaan myötätuntoisesti esimerkiksi kulttuurin ja uskonnon vaikutuksesta, mutta viime kädessä empatia on vastoin luontoa, Keto sanoo.

SIMPANSSIEN YHTEISÖSTÄ tutkijat löysivät hierarkkisen arvojärjestyksen, jonka huipulla on johtava uros.

Yhteisön sisäisiä ja yhteisöjen välisiä ristiriitoja ratkotaan uhittelemalla, tappelemalla ja toisinaan myös tappamalla. Kädellisten tutkija Jane Goodall on verrannut Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin käytöstä yhteisönsä huipulle pyrkiviin simpanssiuroksiin.

Bonobot sen sijaan ratkovat ristiriitoja esimerkiksi leikin ja seksin avulla. Tasa-arvoisia yhteisöjä johtaa muutama arvostettu naaras. Hyökkäävästä käyttäytymisestä seuraa kielteistä palautetta: naaraat eivät jaa ruokaansa aggressiivisimpien urosten kanssa.

Esimerkin avulla Keto ja Aaltola haluavat näyttää, että luonto on kuin Raamattu: löydämme sieltä niitä asioita, joita etsimme. Käsityksemme luonnosta on väistämättä kulttuurisesti tuotettu kertomus. Ei ole vain yhtä ihmiskäsitystä, joka nousisi esiin tieteen tuloksista.

– Se, miten tulkitsemme luontoa, kertoo paljon siitä, miten näemme itsemme nyt. Heijastamme luontoon nykyisen yhteiskunnan ideaaleja ja motiiveja, Aaltola sanoo.

– Luonnosta on mahdollista tehdä myös myötäelämiseen perustuva kertomus, joka perustuu yhtä lailla tosiasioihin kuin nyt vallitseva kertomus, jossa luonto ja ihmiselämä nähdään kilpailuna, Keto sanoo.

EMPATIA ON KYKY tai paremminkin joukko kykyjä, jotka auttavat ihmisiä ymmärtämään toisiaan. Empatia

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI

saa meidät välittämään toisen ihmisen tai eläimen hyvinvoinnista ja herättää moraalista huolta, joka johtaa toimintaan.

Arkikielessä empatia voi tarkoittaa esimerkiksi myötätuntoa ja sääliä.

Akateemisessa tutkimuksessa empatia on osoittautunut moniulotteiseksi ilmiöksi, joka kiinnostaa luonnontieteilijöiden ohella filosofeja, psykologeja ja yhteiskuntatieteilijöitä.

Empatian tausta on syvällä evoluutiohistoriassa. Harmonista yhdessäoloa ja yhteistyötä tukeva kyky on kehittynyt monille eläinlajeille. Esimerkiksi rotat ovat yllättäneet tutkijat asettamalla lajitoverin auttamisen herkkupalan edelle.

– Aivotutkijat ovat todenneet, että empatian eri muodot aktivoivat vähintään kymmentä ihmisaivojen aluetta.

Empatia on syvällä ihmisessä, Keto sanoo.

”

IHMISEN KYKY EMPATIAAN SAATTAA OSOITTAUTUA RATKAISEVAKSI, KUN KOHTAAMME EKOKATASTROFIN KALTAISIA HAASTEITA. ELISA AALTOLA

Kyky empatiaan ei ole vain yksilön biologinen ominaisuus vaan palautuu yhteiskunnan syviin arvoihin. Esimerkiksi sosiaalinen eriarvoisuus on keskeinen empatian este, jonka vaikutus on osoitettu tieteellisissä kokeissa.

– Kun ihmisten välinen hierarkia kasvaa, osa ihmisistä nousee muita ylemmäksi. Usein heidän kykynsä tuntea empatiaa alempana olevia ihmisiä ja eläimiä kohtaan heikkenee, Keto sanoo.

MYÖS IDENTITEETTI voi nousta empatian esteeksi. Usein määrittelemme itsemme kuvaamalla toisen ihmisryhmän erilaiseksi kuin itsemme, esimerkiksi laiskaksi, typeräksi tai kyvyttömäksi. Näin on Aaltolan mukaan käynyt maahanmuuttokeskustelussa, jossa yksi ihmisryhmä nimetään erilaiseksi kuin muut.

– Yksilö peittyy näkyvistä aina, kun ihmisiä tarkastellaan massoina tai numeroina, ja heidän arvonsa määrittyy vain talouden kautta. Samat ilmiöt

ovat vahvasti esillä eläinsuhteessamme. Teollinen ja tehostettu eläintuotanto luo ihmisten ja eläinten välille voimakkaasti ei-yksilöllisen suhteen, Aaltola sanoo.

Empatiavajetta tuottavat myös kilpailuyhteiskunta ja yksilökeskeinen onnellisuuden tavoittelu.

Kun kilpailemme toisten kanssa esimerkiksi työpaikoista, arvioimme jatkuvasti sitä, miten suoriudumme muihin verrattuna.

– Kilpailu tuottaa epävarmuutta siitä, olemmeko kelpoisia. Se saa meidät suhtautumaan toisiin epäilevästi ja aggressiivisestikin. Olisi varmasti hyödyllisempää rakentaa kulttuuria, jossa muut ihmiset nähtäisiin ystävinä ja yhteistyökumppaneina eikä vihollisina ja kilpailijoina, Keto sanoo.

Aaltola kiinnittää huomiota länsimaisen ihmisen kasvaneeseen vaatimustasoon.

– Jos tavoitteena on, että yksilön pitää olla mahdollisimman onnellinen, siitä voi seurata se, että emme halua altistua toisen ihmisen tai eläimen kokemalle hädälle.

KAKSI EMPATIAN muotoa nousee kirjassa erityisen tärkeiksi. Affektiivinen empatia on evoluution varhaisessa vaiheessa kehittynyt kyky, joka saa meidät myötäelämään ja jakamaan toisten olentojen tunnetiloja.

Affektiivinen empatia herättää moraalista tietoisuutta ja halua toimia muiden hyväksi. Kun koemme toisen olennon kärsimyksen tunnetasolla, havahdumme siihen, että sen tulisi loppua.

Reflektiivinen empatia tuo tunnetason rinnalle toisen tason, jossa pyrimme ymmärtämään, miten us-

komukset, asenteet ja poliittiset rakenteet vaikuttavat myötäelämisen kykyymme.

Tällaista kriittisen ajattelun tasoa tarvitaan, koska tunteet saattavat vääristää käsitystämme toisista ihmisistä ja ihmisryhmistä. Emme välttämättä tiedosta asiaa, vaan annamme näkemyksillemme järkiperäisiä selityksiä.

Silloin unohdamme, että rationaalisen ihmisen takana on tunteva ihminen, vaikka tunne olisikin vaimea.

– Tunteet ovat aina taustalla, vaikka emme huomaisi niitä. Mitä kliinisin ja neutraaleinkin ihminen on myös tunnetilassa koko ajan, Aaltola sanoo.

LUOKITTELEVIA ja muita poissulkevia tunteita ovat Aaltolan mukaan esimerkiksi pelko, ylemmyyden ja inhon tunne sekä halveksunta, katkeruus ja viha.

– Tarvitsemme näiden tilalle tunteita, jotka liittävät meitä muihin ihmisiin ja eläimiin ja saavat meidät heräämään moraalisesti toisten läsnäololle.

Sellaisia tunteita ovat ihmetys, kiitollisuus, armollisuus, rakkaus ja nöyryys, Aaltola sanoo.

Empatiakirja on osa Koneen säätiön rahoittamaa hanketta, jonka tavoitteena on nostaa empatia esiin yhteiskunnallisena tekijänä. Kirjan kirjoittajien mukaan esimerkiksi ekokatastrofin uhka osoittaa, että toimimme vastoin sitä, minkä tiedämme moraaliseksi ja järkeväksi. Siksi tarvitsemme empatiaan liittyvien tunteiden tunnistamista ja käsittelyä.

– On tullut aika herätä, mutta tarvitsemme muutoksen, joka ei ole vain rationaalinen, vaan tapahtuu syvemmällä tasolla. Ihmisen kyky empatiaan saattaa osoittautua ratkaisevaksi, kun kohtaamme ekokatastrofin kaltaisia haasteita, Aaltola sanoo. ■

Näin harjoittelet empatiaa Myötäelämisen kykyä ja moraalista tietoisuutta voi parantaa yksinkertaisten harjoitusten avulla, uskovat filosofi Elisa Aaltola ja ekologi Sami Keto.

Tarkkaile toisia ihmisiä avoimesti ja ihmetellen kuin taideteosta, haluamatta itsellesi mitään.

Käytä mielikuvitusta samastumisen apuna ja yritä kuvitella, mistä ihmiset ovat tulossa ja mihin menossa.

Pyri näkemään toiset ihmiset arvostavassa valossa, ei kilpailijoina. Yritä nähdä kilpailu hetkellisenä tilanteena, joka ei määritä elämää pysyvästi.

Kun mieleesi tulee asia, joka vaivaa sinua, yritä kuunnella, miten se tuntuu kehossa. Omien tunteiden tunnistaminen auttaa tunnistamaan myös toisten tunteita.

Osa 6

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Konkarijournalisti ja kriisiviestintä­ konsultti Harri Saukkomaa, 60, on viestintä­ toimisto Tekirin perustaja ja halli­ tuksen puheenjohtaja. Hänellä on vaimo ja yksi aikuinen lapsi.

Saukkomaa opiskeli Jyväskylän yliopistossa sekalaisia aineita 1970­luvulla, mutta ei valmistunut.

Ennen viestintäkonsultiksi ryhtymis­ tä hän työskenteli toimittajana, joh­ totehtävissä mediabisneksessä ja yrittäjänä.

Vapaa­ajallaan Saukkomaa istus­ kelee kahviloissa, käy oopperassa ja lukee. Viime aikoina lukupöydällä on ollut muun muassa Orhan Pamukin ja Kazuo Ishiguron teoksia.

Sisäänhengitys on syntymä, uloshengitys kuolema Harri Saukkomaa huijaa itseään mittaamalla verenpaineensa meditaation aikana.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

J

os Harri Saukkomaalla on työtapaaminen kello yksi, hän saattaa ajaa paikalle jo puolelta. Saukkomaa kääntää autonsa etuistuimen taka-asentoon ja laittaa korvatulpat korviin, silmälaput silmille ja tyynyn niskan taakse. Sitten hän aloittaa kolmiosaisen harjoituksen.

Ensin hän kutsuu mielen kotiin. Se tapahtuu hengityksen rytmissä. Kun Saukkomaa hengittää sisään, hän kutsuu mieltä asettumaan.

Sitten hän päästää irti kaikesta siitä, mihin mieli on ehtinyt tarrautua. Joskus irti päästäminen näyttäytyy hänelle siimoina, joita virveli kelaa sisään.

Lopuksi Saukkomaa rentoutuu. Jos on aikaa, hän ottaa vielä kymmenen minuutin päiväunet. Parasta on, jos sen päälle saa tupla-

Taivaan tähden

1.4.

Pääsiäinen

espresson. Se leikkaa todellisuuden läpi kuin terävä valo.

paineensa meditaation aikana. Silloin yläpaine laskee kahdellakymmenellä pykälällä.

HARRI SAUKKOMAAN työviikot viestintätoimisto Tekirillä ovat usein kuusipäiväisiä. Jos asiakas tarvitsee pikaista kriisiviestintäapua, Saukkomaa ei katso kelloa.

Kymmenisen vuotta sitten Saukkomaa kiinnostui buddhalaistaustaisesta meditaatiosta.

Sogyal Rinpochen teos Tiibetiläinen kirja elämästä ja kuolemasta on hänelle erityisen tärkeä. Siitä hän on oppinut kolmivaiheisen hengitysharjoituksensa.

Elämä ja kuolema ovat parivaljakko, jonka ymmärtäminen on Saukkomaan mielestä oleellista. Elämässä on tärkeintä oppia tuntemaan itsensä. Siihen liittyy, että hyväksyy oman kuolemansa. Elämä ja kuolema ovat läsnä myös hengitysharjoituksessa: sisäänhengitys kuvastaa syntymää, uloshengitys kuolemaa.

Saukkomaa on todennut, että meditaatio auttaa stressiin ja rauhattomuuteen, joskus ahdistukseenkin. Lisäksi se laskee verenpainetta. Saukkomaalla on verenpainetauti, ja hänellä on tapana huijata itseään mittaamalla veren-

VAIKKA HENGITYSHARJOITUSTEN juuret ovat buddhalaisuudessa, Harri Saukkomaan ei ole kiinnostunut buddhalaisuudesta uskontona.

Hän liittyi 1980-luvun alussa ortodoksiseen kirkkoon.

Ortodoksisuudessa Saukkomaata puhuttelee etenkin se, että kaikkea ei yritetä pukea sanoiksi. Ludwig Wittgensteinin filosofiasta opiskeluaikoinaan innostunut mies on yhä sitä mieltä, että siitä, mistä ei voida puhua, on vaiettava.

Vuosikymmenten mittaan Saukkomaan suhde ortodoksiseen kirkkoon on muuttunut, mutta lämmin perussuhde on pysynyt samana.

Viime vuosina kirkko on jäänyt etäisemmäksi, mutta toisinaan Saukkomaa rukoilee itsekseen tai hiljentyy koti-ikonin äärellä.

Kirkossa Saukkomaa käy ainakin kerran vuodessa, pääsiäisenä. Silloin hän kokee olevansa yhteydessä paitsi kirkkonsa traditioon myös johonkin itseään suurempaan. Jumalanpalvelus on hänelle Jumalan teatteria. ■

Ilmestysten ketju USKO JEESUKSEN ylösnousemukseen alkoi niin, että lukuisat ihmiset kertoivat Jeesuksen ilmestyneen heille.

Ilmestyksiä oli yllättävän paljon. Paavali kirjoittaa korinttilaisille, että eräänkin kerran Jeesus ilmestyi samalla kertaa yli viidellesadalle veljelle. Hirmuinen määrä – yhden Tuomasmessun väkimäärän verran. Ja huomatkaa, että hänen kirjeensä kirjoittamisaikana suurin osa tuosta joukosta oli yhä elossa.

Minkälaisille ihmisille Jeesus ilmestyi?

Ensimmäisenä Pietarille, miehelle, joka Jeesuksen suurimman hädän ytimessä oli irtisanoutu-

nut mestaristaan ja kieltänyt hänet. Jeesus ilmestyi myös omalle veljelleen Jaakobille. Tämä ei ollut koskaan uskonut Jeesukseen.

Hän piti veljeään hulluna. Tiuhan ilmestymisten sarjan päätti viimeisenä Jeesuksen ilmestyminen Saul Tarsolaiselle, joka oli vähän aikaisemmin aloittanut kristittyjen ensimmäiset vainot. Ilmestymisen seurauksena Saulista tuli apostoli Paavali.

Näiden ilmestymisten ydin on siinä, että Jeesus ilmestyessään uudisti peruuttamattomasti jokaisen kohtaamansa ihmisen elämän.

Mikään ei ole muuttunut. Jeesus ilmestyy yhä, ilmestyi minullekin. Usko alkaa Jeesuksen koh-

taamisesta, vaikka emme uskaltaisi käyttää sanaa ilmestys.

Pääsiäisen keskipisteessä on ylösnousemuksen ihme. Mutta ihme on myös se, että hän pystyy muuttamaan elävien ihmisten elämää. Hän pystyy muuttamaan heidän vihansa rakkaudek-

si, heidän vähättelynsä ylistykseksi ja heidän pelkonsa rohkeudeksi.

OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

Gurun opissa Ohjaajana munkki Sisoes Munkki Sisoes eli 300-luvulla Egyptissä, jossa tuohon aikaan monet kristityt vetäytyivät karuihin erämaihin hiljentymään ja paastoamaan. Sisoes oli ryhtynyt jo nuorena elämään askeettista elämää ja päätynyt Sketiksen-yhteisöön. Tällaiset erämaan erakoiden yhteisöt olivat ensimmäisiä kristillisiä luostareita.

Sisoeksen esikuva oli Qulzumin-vuorella asunut isä Antonios Suuri, jota pidetään Egyptin erämaaisistä merkittävimpänä. Sisoes oli ehkä tavannutkin hänet. Kun Sisoes vuonna 356 kuuli, että Antonius oli kuollut, hän lähti tämän kotivuorelle, sillä Sketiksen-yhteisöön oli tullut hänen mielestään jo liikaa väkeä. Tuolla vuorella Sisoes asui osan aikaa yksin ja osan aikaa oppilaidensa kanssa.

Hän lähti erämaasta vasta noin 90-vuotiaana iän ja sairauksien heikentämänä.

Itseään ei pääse pakoon edes erämaassa Älä pakene, vaan pysähdy katselemaan elämääsi siinä, missä juuri nyt olet, neuvoo 300-luvulla elänyt munkki Sisoes.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

VUORELLE OLI KIIVENNYT tuntema­ ton munkki. Hän tuli Isä Sisoeksen luokse ja alkoi tentata, miksi tämä oli jättänyt luostariyhteisön ja lähte­ nyt asumaan yksin erämaahan. Siso­ es vastasi jättäneensä yhteisön, koska koki sen tulleen liian suosituksi.

Lähtiessään hän oli ajatellut viipyä vuorella vain vähän aikaa. Huomat­ tuaan, että siellä voi elää kaikessa rau­ hassa, hän jäikin sinne.

Tuntematon munkki kysyi Sisoek­ selta: ”Kauanko olet ollut täällä?” ”Seitsemänkymmentäkaksi vuotta”, kuului vastaus.

Sisoes lähti vuorilta vasta, kun van­ huuden vaivat pakottivat hänet sii­ hen. Hän ikävöi sinne takaisin, vaik­ ka olosuhteet olivat olleet ankarat.

Yksi ystävä yritti lohduttaa hän­ tä sanomalla, ettei erämaa voisi tar­ jota hänelle enää mitään hyvää. ”Ei­ kö henkeni vapaus ollut minulle erä­ maassa kaikki kaikessa?” Sisoes vas­ tasi.

VANHA SISOES KAIPASI erämaan hil­ jaisuutta ja kammionsa vapautta. Siel­ lä hänellä oli ollut tilaa hengittää. Siel­

lä hän oli oppinut kaiken itsestään, mielensä liikkeistä ja sisäisistä taiste­ luista – ja Jumalasta.

Kokemuksesta Sisoes kuitenkin tie­ si, ettei mikään paikka sinänsä ole vas­ taus siihen, mitä etsimme. ”Etsi Juma­ laa, äläkä sitä, missä hän asuu”, Sisoes neuvoi.

Hän oli kokenut sen, miten rau­ han paikasta voi tulla kiireen paikka.

Hän tiesi, miten ihminen voi muutos­ ten keskellä tarvitakaan hiljaisuutta ja rauhaa. Hän tiesi myös, mitä oli itselle rakkaan paikan menettäminen ja sen kaipaaminen.

MEILLÄ ON KIUSAUS ajatella, että paikkaa vaihtamalla voisi välttää ne asiat ja kysymykset, jotka itseä kiu­ saavat.

Helposti käy kuitenkin niin, että se, mikä sinua ahdistaa ja mitä yrität päästä pakoon, odottaakin uudessa paikassa. Asiat ja ihmiset, joille kään­ nät selkäsi, eivät jääkään taakse.

Myöskään Jumala, jota etsit, ei ole jossain muualla. Hän on niiden asioi­ den keskellä ja juuri siellä, missä nyt olet ja ehkä kipuilet itsesi kanssa. Jos

Uuden alun rukous Jumalani, älä jätä minua.

Sinä tunnet minut ja tiedät, miten usein erehdyn ja lankean.

Sinä näet, että olen taas tässä samassa tilassa eikä minussa ole nyt mitään hyvää eikä mitään mistä ylpeillä.

Armahda minua, auta minua nousemaan ja aloittamaan alusta, tekemään jotain hyvää.

Anna minulle vielä uusi päivä.

haluat lähteä, pysähdy ensin. Mie­ ti rauhassa ja kysele, mikä sinua kut­ suu ja mitä etsit.

Sisoeksesta sanottiin, että aina

kun hän meni kammioonsa, hän sul­ ki oven. Hiljaisuuden koulima munkki tiesi, että kun hän oli kotonaan Juma­ lassa, hän oli kotonaan kaikkialla, yh­ tä lailla vuoren yksinäisyydessä kuin tien päällä.

Sisoes ei väittänyt, että hän olisi löytänyt vastauksen ja päässyt peril­ le. Mitä lähempänä Jumalaa ihminen on, sitä paremmin hän näkee syntinsä ja tietää tarvitsevansa armoa.

KUN SISOES MAKASI kuolinvuoteel­ laan, hänen vierellään olevat mun­ kit näkivät hänen kasvojensa loista­ van. He kuulivat hänen sanovan jo­ takin ja kysyivät, keiden kanssa hän puhui. ”Katso enkelit tulivat, ja pyy­ sin, että minun annettaisiin vielä vä­ hän katua”, Sisoes vastasi.

Munkit ihmettelivät, mitä katumis­ ta hänellä vielä oli. ”En tosiaankaan usko vielä edes aloittaneeni” hän to­ tesi katumista tarkoittaen.

Sisoes opetti, että ihmisen osa on langeta, nousta ja aloittaa alusta – yhä uudestaan. Jumala löytää ihmisen ai­ na sieltä ja siitä tilasta, missä tämä kul­ loinkin on matkallaan. ■

MENOT 29.3.– 1 2.4.

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

9

Kanttori Sheldon Yliojalle pääsiäisyön messu on yksi kirkkovuoden tärkeimmistä tapahtumista. Urut ovat ykkösinstrumentti, mutta niiden lisäksi kuullaan myös oboeta ja patarumpuja.

Pääsiäisyönä urut pauhaavat iloa Espoon tuomiokirkossa eletään pääsiäisen tapahtumat Getsemanesta Golgatalle tummissa sävyissä.

Pääsiäisyön messussa valo voittaa kuoleman.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

K

aksi jykevää patarumpua seisoo Espoon tuomiokirkon urkuparven seinustalla. Muutama kuukausi sitten hankituilla patarummuilla saadaan musiikkiin erityistä juhlavuutta. Pääsiäisyön messussa niillä on oma tärkeä tehtä-

vänsä.

Ne saattelevat kirkkokansan ovesta ulos ristikulkueen perässä. Silloin urut pauhaavat, patarummut kumisevat ja kaikki laulavat poistuessaan virren 92 ensimmäistä säkeistöä ”On Kristus noussut kuolleista, halleluja, halleluja, on toivon saanut maailma, halleluja, halleluja”.

Kirkon pihalla virren säkeistöä lauletaan yhä uudelleen ja uudelleen. Urkuparvelta kaikuvat pihamaalle urkujen ja patarumpujen rytmit. Nyt on pääsiäisyö ja aika iloita.

Ulkona pappi siunaa kirkkokansan ja sanoo: ”Kristus on ylösnoussut”, ja kirkkokansa toistaa: ”Totisesti ylösnoussut”. Sen jälkeen siirrytään seurakuntatalolle nauttimaan yhteistä pääsiäisyön ateriaa.

PÄÄSIÄISYÖN MESSUSSA urkurina toimiva Sheldon Ylioja on valmistellut yhtä kirkkovuoden tärkeimmistä messuista jo pitkään.

Hän iloitsee, että seurakunta panostaa kirkollisten juhlapyhien tilaisuuksiin. Kanttoreilla on mahdollisuus suunnitella musiikkivalinnat hyvin ja panostaa harjoitteluun. Seurakunta tarjoaa parastaan

silloin, kun on kirkollinen juhla-aika ja kirkonpenkit täyttyvät.

– Musiikilla on suuri merkitys tunnelman luojana.

Siksi mietin tarkkaan, millaista musiikkia ja mitä soittimia pääsiäisyönä käytetään. Tuo tilaisuus sisältää niin monta tunnelmaa, sanoo Ylioja.

– Patarumpujen rinnalle toiseksi instrumentiksi valitsin oboen, sillä pidän sen sävystä ja se sopii tilaisuuden luonteeseen. Se on monipuolinen soitin

”

MIETIN TARKKAAN, MILLAISTA MUSIIKKIA JA MITÄ SOITTIMIA PÄÄSIÄISYÖNÄ KÄYTETÄÄN. KANTTORI SHELDON YLIOJA

ja sillä saa väritettyä virsiä tosi hyvin. Pääsiäisyönä patarumpuja ja oboeta soittaa Sibelius-Akatemiassa opiskeleva Laura Talvio.

Messun alkuun Ylioja on suunnitellut uruilla ja oboella esitettävää tunnelmamusiikkia. Samat instrumentit soivat myös ehtoollisen aikaan.

PÄÄSIÄISYÖN MESSUSSA tapahtuu pääsiäisen käännekohta. Silloin edellisten päivien synkkyys vaihtuu iloon ja valoon. Espoon tuomiokirkossa kiirastorstain ehtoollismessussa alttari on puettu mustaan ja sammutettu kynttilät. Urut ovat vaienneet, virret on veisattu ilman säestystä.

Pitkäperjantaina tunnelma on jatkunut tummana aamujumalanpalveluksessa ja Kristuksen kuolinhetken hartaudessa. Illalla ohjelmassa on ollut Johannes-passio, jossa kuvataan Jeesuksen viimeisiä kärsimyksiä.

Lauantai-iltana yhdeltätoista alkava pääsiäisyön messu on alkanut tummissa sävyissä hämärässä kirkossa. Sitten sytytetty pääsiäiskynttilä kannetaan alttarille, valo lisääntyy ja alttari puetaan valkoiseen.

Yhtäkkiä synkkyys vaihtuu iloon.

Kolmen päivän tilaisuudet muodostavat kokonaisuuden, joka alkaa kiirastorstaina ja päättyy pääsiäisyönä.

– Tunnelmaa on vaikea kuvata sanoin. Se pitää elää ja olla mukana kirkossa. Pääsiäisyön messussa on kyse kuoleman voittamisesta, siitä miten kuolema vaihtuu ylösnousemukseen. Se on totta, ja sen varassa on kaikki, sanoo tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra Antti Kujanpää, joka saarnaa ja toimii liturgina messussa.

Saarnatekstin hän valmistelee vasta muutamaa päivää ennen tapahtumaa.

– Pääsiäisyönä ollaan suurten asioiden äärellä. Niiden edessä saarnaajan on oltava nöyrä ja mietittävä tarkkaan, mistä puhuu. Meillä on riemu, joka nousee Kristuksen ylösnousemuksesta. Siinä on pienen ihmisen toivo. ■ Pääsiäisyön messu la 31.3. klo 23 Espoon tuomio­ kirkossa, os. Kirkkopuisto 5. Messun jälkeen pääsiäis­ ateria seurakuntatalolla 5 e, lapset ilmaiseksi.

MENOT 29.3.– 1 2.4.

10 A Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Kiirastorstain aamuehtoollinen to 29.3. klo 8. Pappi Sami Marte, kanttori Marja-Liisa Talja.

Kiirastorstain messu to 29.3. klo 20 ”Sinun puolestasi annettu ja vuodatettu”. Liturgia ja saarna Marja Malvaranta, avustaa Ari Kunnamo, urkuri Päivikki Leinonen, kanttori Anna-Liisa Haunio. Senja Mäki, huilu, Pia Lönnqvist, Juha Kuivanen, Timo Turtiainen ja Anna-Liisa Haunio, laulu. Päivikki Leinonen, urut.

Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 30.3. klo 10 ”Ristiinnaulittu Herra!” Saarnan paikalla luetaan Johanneksen evankeliumin kärsimyskertomus eli passio. Liturgia Oiva Hujanen, avustaa Anita Kyönsaari, kanttori Petri Koivusalo.

Kristuksen kuolinhetken hartaus pe 30.3. klo 15. Pappi Pirkko Nurminen, kanttori Petri Koivusalo. Musiikki Pergolesi: Stabat Mater. Tiia Saari, sopraano; Laura Mäkitalo, mezzosopraano; Jannika Lahin, viulu; Marianne Mieskolainen, viulu; RiittaLiisa Hakulinen, alttoviulu; Tatu Ahola, sello; Olli Saari, urut.

Pääsiäisyön messu la 31.3. klo 23 ”Kuoleman valta kukistetaan!”

Liturgia ja saarna Antti Kujanpää, avustaa Marja Malvaranta, Raigo Liiman ja Anita Kyönsaari, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Päivikki Leinonen, Laura Talvio, oboe. Messun jälkeen pääsiäisyön ateria seurakuntatalolla, aterian hinta 5 e, lapsille ilmainen.

Pääsiäisaamun messu su 1.4. klo 10 ”Kristus on ylösnoussut!” Liturgia ja saarna Seppo Särkiniemi, avustaa Emriikka Salonen, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Lea Waaraniemi.

Kvartetti Tiia Saari, Emmi Saulamaa, Joachim Saulamaa ja Johannes Heikkilä.

2. Pääsiäispäivän messu ma 2.4. klo 10 ”Ylösnousseen Kristuksen seurassa”. Liturgia ja saarna Sami Marte, avustaa Pirkko Nurminen, urkuri Lea Waaraniemi, kanttori Päivikki Leinonen. Sirke Mäki, viulu.

Iloinen pääsiäiskirkko perheille ma 2.4. klo 15. Pappina Anita Kyönsaari, kanttorina Petri Koivusalo.

Rukoushetki ke 4.4. klo 18, ”Sinä tunnet minut”. Rukousta, hiljaisuutta ja yhteistä psalmilaulua pappi Anita

Kyönsaaren johdolla. ”Cantus Mariales” laulu- ja soitinryhmä, musiikin sävellys ja johto Annu ToiviainenMalmio.

Konfirmaatiomessu la 7.4. klo 10.

Velskolan Väentupa 1 -leirin konfirmaatio. Liturgia ja saarna Raigo Liiman, avustaa Jussipekka Jyväsjärvi ja Petra Harju, kanttori Päivikki Leinonen. House band.

Messu su 8.4. klo 10. Liturgia ja saarna Hannu Mäenpää, avustaa Mari Mathlin, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Päivikki Leinonen. Kirkkokahvit.

Pysäkkimessu su 8.4. klo 18 ”Hiljene sydämeni” Pappina Pirkko Nurminen. Musiikki: Petri Koivusalo ja Senni Valtonen. Asemapäällikkönä Leena Oikarinen, vapaaehtoisia seurakuntalaisia.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Kiirastorstain ehtoollinen to 29.3. klo 18. Salonen, Waaraniemi.

Pääsiäispäivän messu su 1.4. klo 12.

Mäenpää, Waaraniemi. Kvartetti Tiia Saari, Emmi Saulamaa, Joachim Saulamaa ja Johannes Heikkilä.

Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli Kiirastorstain ehtoollinen to 29.3. klo 19. Särkiniemi, Talja. Minna Purhonen, viulu ja Timo Purhonen, kitara.

Messu su 8.4. klo 16. Hujanen, Talja.

Kirkkokahvit.

Kauklahden kappeli Kiirastorstain ehtoollinen to 29.3. klo 18. Nurminen, Ylioja. Mieskvartetti.

Pääsiäispäivän kyläkirkko su 1.4. klo 12. Nurminen, Koivusalo. Pyhäkoulu messussa. Kirkkokahvit.

Urdunkielinen pääsiäismessu ja -juhla ma 2.4. klo 14–19. Salamat Masih.

Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishetki to 12.4. klo 19. Mathlin. Lepoa, rauhaa ja sydämen hiljaisuutta.

Rinnekappeli Messu su 8.4. klo 14. Corander,

ET lev 91 x 221 mm

Leinonen.

Suvelan kappeli Kiirastorstain ehtoollinen 29.3. klo 15. Kyönsaari, Talvio.

Pääsiäispäivän messu su 1.4. klo 15.

Saarna Eeva Saarimaa, Malvaranta, Haunio, Niskanen. Hanna Heljaste ja Suvi Numminen, laulu. Kirkkokahvit.

HalleLuja-messu pe 6.4. klo 18. Salonen, Hakala. Houseband. Pizzajatkot.

Viherlaakson kappeli Kiirastorstain ehtoollinen to 29.3. klo 18. Mathlin, Koivusalo.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Su klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit. www.church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Eläkeläiskerho to 5.4. klo 12.30.

PITÄJÄNTUPA Siioninvirsiseurat su 8.4. klo 16.

Hannu Mäenpää.

Miestenilta Aarteenetsijät ma 9.4. klo 19. Matti Leisola: ”Ilosanoma maailman viisaille”.

AURORAN KAPPELI Toivoa naisille -piiri to 5.4. klo 17.

Islamin sidos arabialaiseen kulttuuriin to 5.4. klo 19. Jukka Lehtonen.

Kristus lännen ja idän kuvamaailmassa la 7.4. klo 12. Alarik Corander. ”Ikonimaalaus Suomessa - idän ja lännen välissä” -luentosarja. Seur. kerta 5.5.

Kappelilounas ma 9.4. ja to klo 11–13 (5 e, lapset 0,5–2 e). Päivän tunnussana ma 9.4. klo 11.

Hiljaisuuden rukousilta ti 10.4. klo 19.

Café Aurora ma–pe klo 10–14, 3.4. alkaen. Petsamosta Petseriin -valokuvanäyttely Luoteis-Venäjän puukirkoista. www.aurorankappeli.fi.

KALAJÄRVEN KAPPELI Israel rukousilta ke 4.4. klo 19. www.kalajärvenkappeli.fi.

KAUKLAHDEN KAPPELI Kappelilounas ti klo 11–12.30 (4 e, lapset 2 e).

Kappeli-ilta ma 9.4. klo 18. Raigo Liiman: Viro100! ”Jumalan sota-asu” ti 10.4. klo 18.

Raamattuluento Efesolaiskirjeestä, Ari Kunnamo. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Maksuton avoin muskari to 12.4. ja 3.5. Yli 1-vuotiaat klo 10–10.40 ja vauvaryhmä klo 10.50–11.20. Ei ilmoittautumista. Tied: heli.vapaakallio@evl.fi.

Isien ja lasten askartelu- ja puuhapäivä la 14.4. klo 10–12. Välipalatarjoilu. ILM. 6.4. mennessä: anna. lahtinen@evl.fi tai 050 434 1063.

Materiaalimaksu 4 e/perhe.

NUPURIN KAPPELI

Eläkeläiskerhot ke 4.4. klo 13 ja to 12.4. klo 10.30. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Kappelilounas ti 10.4. klo 12–13 (3 e, lapset 1,5 e).

Toivoa naisille -piiri ke 11.4. klo 17.30.

Tulossa: Yhteisvastuutapahtuma su 15.4. klo 13–15. Perhemessu klo 15.

Ohjelmassa mm. toivelauluja, halikoiria, myynnissä keittoa, makkaraa, vohveleita. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Lähetyslounas nimikkolähettien työn hyväksi la 19.5. klo 12. Hinta 10 e. Ilm. 4.4. mennessä: 050 3581073.

Café Suvela ma–pe klo 12–15. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Kappelilounas ti klo 12–13 (4 e, lapset 0,50–2 e).

Lähetyspiiri HUOM! ke 11.4. klo 17.30! Vierailu Suvelan kappelin Toivoa naisille -piiriin. www.viherlaaksonkappeli.fi

VERHOJENVAIHTOVIIKOT UNELMAN KAMMARISSA Kappoja sekä valmisverhoja, erilaisia ja monenkokoisia! Avoinna ma klo 10–13 ja to klo 10–17. Os. Kaivomestarinkatu 8. Tied. Tiina Hietaniemi, 040 763 6599.

TORINON KÄÄRINLIINAN ARVOITUS Onko käärinliina aito Jeesuksen käärinliina? Kysymykseen pureudutaan ti 3.4. klo 18 Kalajärven kappelissa Unto Pulkkisen ja Kerttu Mäkisen johdolla. Iltatee. Kolehti Suomen Raamattuopistolle.

EKUMEENINEN KULTTUURIMATKA VIROON JA PETSERIN LUOSTARIIN 31.8–2.9. Reitti: Tallinna–Voru–Petserin luostari–Tartto–Tallinna. Tutustuminen mm. Tallinnan ikonimuseoon, Vorun ortodoksikirkon ikoneihin, Petserin luostariin, sen historiaan ja ikoneihin. Alustava hinta 520 e/2 hh, 550 e /1hh. Oppaina Alarik Corander, Raigo Liiman ja Tarja Rae. ILM. 31.5. mennessä espoonseurakunnat.fi > Tule mukaan > Aikuiset > Matkat, retket ja leirit.

KEVÄINEN DIAKONIAN LEIRI Virkistystä kaipaaville rennon yhdessäolon merkeissä 18.–20.5.

Hvittorpissa. Hinta 30 e. ILM. ja tied. ma 30.4. mennessä: Salonen, 040 547 1861 tai Okko 050 438 0189.

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN LEIRI 12.–13.5. Hilan leirikeskuksessa.

Virkistystä yhdessä ja erikseen. Hinta 45 e /perhe (1–2 lasta, +10 e seuraavista). Mahdollisuus maksuvapautukseen. Omat/kimppakyydit. Tied. ja ILM. 16.4. mennessä: kirsi.kanerva@ evl.fi, 050 511 0165.

PIENI PYHIINVAELLUS La 5.5. Klo 10–18 Leppävaaran kirkolta Espoon Tuomiokirkolle.

Reitti: Leppävaaran kirkko klo 10 – Tapiolan kirkko klo 12 – Olarin kirkko klo 13.30 – Kauniaisten kirkko klo 15.30 – Espoon tuomiokirkko klo 17.30. Matka n. 24 km pyöräillen tai kävellen, osallistua voi myös vain osaksi matkaa. Oma muki ja eväät, tarjolla pientä välipalaa ja keittoa.

Tied. ja ILM: 050 304 0492 tai paivisutinen59@gmail.com.

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ to 3.5. Velskolassa. Ks. tarkemmin Yhteiset tapahtumat -palstalta.

SEURAKUNTAVAALIEN INFOTILAISUUS Ke 11.4. klo 18 Chapplessa, kauppakeskus Iso Omena, 2. krs (uusi puoli).

Ks. Yhteiset tapahtumat -palsta.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 29.3.– 1 2.4.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotilat: Iivisniemenaukio 1 Ruorikuja 1

MESSUT Ikäihmisten kiirastorstain messu to 29.3. klo 13 Soukan kappeli. Erkko, Lonka. Kirkkokahvit.

Kiirastorstain messu to 29.3. klo 19 kirkko. Knuutti, J. Lehti, Yli-Jaskari.

Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 30.3. klo 11 kirkko. Santaharju, Turtiainen, Ojala.

Jeesuksen kuolinhetken hartaus pe 30.3. klo 15 Soukan kappeli.

Turtiainen, Yli-Jaskari.

Pääsiäisyön messu ja juhla la 31.3. klo 23 kirkko. Sinervo, Kuusanmäki, Puukko.

Pääsiäisaamun messu su 1.4. klo 11 kirkko. J. Lehti, H. Lehti, Yli-Jaskari, Lonka, Kirkkokuoro. Kirkkokahvit.

Messu su 1.4. klo 17 Soukan kappeli.

J. Lehti, Yli-Jaskari. Kirkkokahvit.

2. pääsiäispäivän messu ma 2.4. klo 11 kirkko. Turtiainen, Ylisuutari, Puukko. Kirkkokahvit.

Gospelmessu ma 2.4. klo 17 Soukan kappeli. Ylisuutari, Turtiainen, Puukko, Make Perttilä House Band. Kirkkokahvit.

Viikkomessu ke 4.4. klo 14 kirkko.

Santaharju, Puukko.

Messu su 8.4. klo 11 kirkko. Saarna teologiharjoittelija Miika Kallio, Kohijoki, Ojala. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit Yhteisvastuun hyväksi.

Kohtaamispaikka-messu su 8.4. klo 17 Soukan kappeli. Erkko, Ojala ja bändi. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

KAHVITELLAAN YHDESSÄ Seurakuntakahvila kirkolla ke klo 13–15. Edullisia ja maistuvia herkkuja ja pieni leikkihuone lapsille. Voit ilmoittautua mukaan vapaaehtoisten kahvilanhoitajien ryhmään: inkeri. oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen seurakuntakoti. Tule juttelemaan ja tapaamaan muita kahvikupin äärelle. Yhteistyössä K-kauppias Olli Piekkala, mukana seurakunnan työntekijä.

Tori on suljettu to 29.3. ja la 31.3.

SIIONINVIRSISEURAT ”Uhriksi, Poika Jumalan, alennuit puolestani” SV 201 pe 30.3. klo 16 kirkko.

MUSIIKKIA

Saksofonin Suuria Tunnelmia pe 6.4. klo 19 Soukan kappeli. Esa Pietilä, saksofoni. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Urkumatinea ma 9.4. klo 17.30 kirkko. Sointu Inkeroinen, Sami OSTAMALLA TEET HYVÄÄ Alanko, Leevi Lipponen ja Elias Kirpputorimme Toivon Tori on Suppola. Säveltäjäniminä mm. Bach, avoinna to klo 12–18 ja la klo 11–15.

Brahms, Alain, Messiaen, Viitanen.

Torstain tuotto Petroskoin vammaiVapaa pääsy ja ohjelma. sille lapsille ja nuorille. Lauantain Laulukerhossa venytellään äänijäntuotto nimikkolähettimme Joel EL 91 x 155teitä mmvirsien tahtiin ti 10.4. klo 13 Reinarun työn tukemiseen Virossa. kirkko. Pullakahvit 1,5 e. Seuraava

MEILLÄ RUKOILLAAN Rukoushetki ma–pe klo 8.50 kirkko.

Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 kirkko.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko.

Israel-rukouspiiri ti 10.4. klo 18.30 kirkko. Rukoilemme Israelin maan ja kansan puolesta. Erityisesti muistamme messiaanisia juutalaisia ja kristittyjä arabeja.

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

lauluhetki ti 24.4.

Pääsiäisen ilo -lauluilta ke 11.4. klo 18.30 kirkko. Kanttori Heli Ojala ja gospelryhmä Nardus laulavat ja laulattavat. Iltatee.

Konsertti, väliajalla kahvia la 14.4. klo 17 kirkko, saksofoniryhmä SunSax. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi. Yhteisvastuutuotteiden myyntiä.

KEVÄTMYYJÄISET

Leivonnaisia, käsitöitä, arpoja ja keittolounas la 7.4. klo 11–14 kirkko.

Tuotto lähetystyölle.

ASETU EHDOLLE! Seurakuntavaalien infotilaisuus kauppakeskus Omenan Chapple ke 11.4. klo 18. Tarjolla tietoa niin ehdokkaille, listojen kerääjille kuin muille kiinnostuneille. Seurakuntavaalit pidetään marraskuussa ja seurakunnille valitaan uudet päättäjät. Haluatko vaikuttaa seurakuntasi asioihin?

RAAMATTUA LUIHIN JA YTIMIIN Johdatus Aamoksen kirjaan to 12.4. klo 18 kirkko. 26.4. Leijona ärjyy, kuka ei pelkäisi? (Aamos 1–2). Kirkkoherra Jouni Turtiaisen raamattuluentoja Vanhan testamentin pikkuprofeetoista.

KOLIKOT MUKAAN KAUPPAREISSULLE! Yhteisvastuun lipaskeräys kauppakeskuksissa pe–la 13.–14.4.

ZOOPPERA Musiikkikertomus aasista ja Nooasta ti 17.4. klo 18 kirkko.

PIIRIT PYÖRIVÄT, VIELÄ EHDIT MUKAAN! Käsityökerho ma klo 13 Soukan kappeli.

Diakonia- ja lähetyspiiri ti 3.4. klo 13 kirkko, parill. vkot.

Teresa-piiri ti 3.4. klo 18 kirkko, parill. vkot. Tuetaan Naisten Pankkia.

Raamattu- ja lähetyspiiri ke 4.4. klo 12 kirkko, parill. vkot.

Lähetyksen kirkkokahvipiiri, ilmoittaudu Reine Aalto 044 284 2118.

Lukupiirissä Joel Haahtelan kirja Katoamispiste ti 17.4. klo 18 kirkko.

Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

SENIORIKERHOT Ma klo 10–11.30 kirkko ja klo 12.30–14 Kaskikappeli. Ke klo 13.30–14.30 Puistokartanon palvelukeskus. To klo 13–14.30 Soukan kappeli ja klo

MUKSUT MUSKARIIN Haku syksyn muskareihin on 16.4.– 18.5. Ilmoittaudu verkkosivulla espoonseurakunnat.fi–Tule mukaan– Alle kouluikäiset–Muskarit. Tied.

Leena Järvinen 041 535 6190.

PUUHAA LAPSELLE KOULUN JÄLKEEN? Iltapäiväklubit 1–3-lk. lapsille: leikkiä, askartelua ja välipala. Ilmoittaudu 9.4.–7.5. espoonseurakunnat. fi–Espoonlahden seurakunta–Kouluikäiset. Tied. Maija Aapakari 050 523 4121.

LEIRIELÄMÄÄ TYTÖILLE JA POJILLE Kesäleirit 1.–3.-lk Velskola 3.–5.6. ja 4.–8.-lk Velskola 5.–7.6. Hinta 35 e.

Ilm. viim. 30.4.

Hilavitkutin 1.–8.-lk Hvittorp 31.7.– 3.8. Tapiolan, Kauniaisten, Leppävaaran, Espoonlahden ja Espoon Tuomiokirkkoseurakunnan yhteinen kesäleiri. Hinta 50 e. Ilm. viim. 9.5.

Lisätietoja Laura 040 546 5196 tai laura.malme@evl.fi.

Ilmoittaudu www.sodesode.fi.

NUORET Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta Nuorten ilta ti klo 18.30–21 ja pe klo 17–22 Sode. Lautapelejä, hengailua ja kavereita, pe syömistä ja messu.

Pe 30.3. klo 20 jumalanpalvelus, kirkkoherra Jouni Turtiainen.

Eurooppa-klubi, kerho 11–15-vuotiaille Sode ke klo 15–17, kielinä englanti, ranska ja italia. Vetäjinä Lisa Italiasta ja Marie Ranskasta. Kerho on maksuton. Ilmoittautuminen sodesode.fi/kerhot/.

Changemaker-ryhmä to klo 17.30–19 Sode, 5.4., 19.4., 3.5., ja 17.5.

Nuorten aikuisten kesävaellus Salamajärven kansallispuistoon 4.–7.6. Ilmoittautuminen ja lisätiedot sodesode.fi tai Siirille 040 728 6646, siiri.salonen@evl.fi.

SAAPAS-KOULUTUS VAPAAEHTOISILLE Kiinnostaako vapaaehtoistyö nuorten parissa? Espoon Saapas kouluttaa uusia vapaaehtoisia huhtikuussa Leppävaarassa .Ks. Yhteisetpalsta.

Menokasvo

Olet monille tuttu kasvo. Mistä sinut tunnetaan?

– Olen tehnyt ja esittänyt musiikkia työkseni kohta pari-

Pekka Laukkarinen Duon konsertti la 14.4. klo 16 Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2.

ESKO JÄMSÄ

Millaista on esiintyä lapsille?

– Se on hurjan kivaa ja innostavaa, mutta tosi vaikeaa.

Lapsiyleisö on mielestäni hyvällä tavalla kaikkein haastavin yleisö. Lapset eivät taputa säälistä. Se, että saa lasten mielenkiinnon pysymään koko konsertin ajan, on haaste joka minua innostaa esiintyjänä valtavasti.

kymmentä vuotta. Viimeiset reilut kymmenen vuotta olen tehnyt konsertteja yli 200 konsertin vuosivauhdilla. Olen myös kymmenen vuotta juontanut päivittäin lasten tv-ohjelmia.

Mikä sinulle on elämässä tärkeintä?

– Tosi kliseinen ja tylsä koti-uskonto-isänmaa on lopulta aika hyvä vastaus. Koti tarkoittaa minulle vaimoa ja arkea, jossa on hyvä olla. Uskonto on voimavara ja elämäni perusta. Isänmaalla tarkoitan sitä kaikkea kauneutta, hyvyyttä ja vapautta, jota Suomessa ja elinympäristössämme on. Jos noihin kolmeen asiaan osaisi ja jaksaisi elämässä kiinnittää enemmän huomiota, varmasti moni muukin elämän asia loksahtaisi paremmin paikoilleen.

PAULA HUHTALA

11

14.30–16 Mäntykappeli. Hartaus- ja keskustelupiiri pe klo 14–15 Merikartanon palvelutalo.

Seniorirakkaus-teematilaisuus to 19.4. klo 13 Soukan kappeli, perheneuvojat Eila-Kaarina Immonen ja Saija Falck.

Lapset ovat Pekka Laukkariselle innostavin ja haastavin yleisö Pekka Laukkarinen Duo konsertoi Leppävaaran kirkossa 14.4. Millainen konsertti on luvassa, Pekka Laukkarinen?

– Iloinen ja lennokas koko perheen konsertti. Se koostuu lähinnä lastenlauluista, mutta sopii ihan kaikille. Kanssani on soittamassa kielisoitinspesialisti Matti Laitinen, ja muutamissa lauluissa kanssamme on Leppävaaran seurakunnasta lapsikuoro Havina sekä muskarikuoro Huiske.

A

MENOT 29.3.– 1 2.4.

12 A Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaaran­ katu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganespla­ nadi 1.

KIIRASTORSTAI TO 29.3. ”Viimeisellä aterialla – leipää ja viiniä nälkäisille” Kiirastorstain messut klo 19 Leppävaaran kirkko. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro. K. Salo, Raiskio, Latvanen. klo 19 Perkkaan kappeli. Selloduo Olli ja Anna-Maaria Varonen. Raunu, Hyry. klo 19 Karakappeli. Laura Airola, viulu. Alanne, Noponen.

PITKÄPERJANTAI PE 30.3. ”Pimeän kautta – Kuningas kuolee ristillä.”

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus klo 11 Leppävaaran kirkko.

Hiljainen palvelus laulaen ja rukoillen. Juvela, Hyry, Noponen.

PÄÄSIÄISYÖ LA 31.3.

Pääsiäisyön messu ja yöpala klo 23 Leppävaaran kirkko. Kristus on voittanut kuoleman! Pääsiäisyön

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9­15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Kiirastorstain iltamessu to 29.3. klo 19. Liturgia ja saarna Juha Virta, avustava pappi SallaMaria Viitapohja, avustava pappi Emilia Turpeinen, kanttori Sari Rautio, Wähäpaimen, Nanako Lammi, saksofoni.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus (ei ehtoollista) pe 30.3. klo 10.

Liturgia ja passioteksti Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Jarmo Jussila, kanttori Sanna Franssila, Olarin kamarikuoron ryhmä, johtaa Simo Häkli, Johannes Elfving, sello.

Ei kirkkokahveja, jumalanpalvelus päättyy hiljaisuuteen.

Kristuksen kuolinhetken hartaus pe 30.3. klo 15. Jarmo Jussila, Sanna Franssila.

Pääsiäisyön messu ja juhla la 31.3. klo 23–su 1.4. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Juha Virta, avustava pappi Emilia Turpeinen, kanttori Mikko Niinikoski, Niklas Spångberg, baritoni. Messun jälkeen juhlava yöpala, hinta 5 e Yhteisvastuun hyväksi.

Pääsiäispäivän juhlamessu su 1.4. klo 10. Liturgia ja saarna Jussi Koski, avustava pappi Inari Varimo, kanttori

messussa muistetaan tapahtumia pääsiäisaamuna haudalla. Mukana Pilgrim Brass -vaskiyhtye ja JuhaPekka Mitjonen, baritoni. Raiskio, Laaksonen, Hyry.

PÄÄSIÄINEN SU 1.4. ”Ihana valo! – Jeesus on noussut kuolleista!”

Pääsiäisaamun messu ja kirkkokahvit klo 11 Leppävaaran kirkko.

Pääsiäisiloon johdattavat Laura Airola, viulu ja laulajat lauluyhtye Kuiskeesta. Koskela, Vallivirta, Noponen.

Pääsiäispäivän messu ja kirkkokahvit klo 13 Karakappeli.

Pääsiäisen valossa saarnaa teol.yo.

Minna Pirinen. Inna Vintturi, huilu.

Juvela, Noponen.

Messu ja kirkkokahvit su 8.4. klo 11 Leppävaaran kirkko. Pohjannneitokuoro. Teol.yo Minna Pirinen, saarna ja liturgia. Raunu, Hyry.

Virsi ja messu su 8.4. klo 17 Perkkaan kappeli. Tervetuloa laulamaan yhdessä nuorten virsiä ja viettämään lyhyt ehtooollishetki. Tilaisuus kestää tunnin. Jos soitat jotain soitinta, voit ottaa sen mukaasi.

SIIONINVIRSISEURAT Puhujana kirkkoherra Kalervo Salo ma 2.4. klo 19 Leppävaaran kirkko.

Kahvi/tee klo 18.30.

RIKASTU RAAMATUSTA: JERUSALEM - PYHÄ KAUPUNKI!

2. pääsiäispäivän messu täynnä yllätystä, iloa ja ihmetystä! Ma 2.4. klo 11 Leppävaaran kirkko. ”Yhtäkkiä Jeesus tuli heitä vastaan ja tervehti heitä.” Musiikissa mukana Taneli Helminen. Vallivirta, Koskela, Noponen. Kirkkomehut ja -kahvit.

Miten Jerusalemista tuli kolmen uskonnon (juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin) pyhä kaupunki?

Millainen oli Vanhan testamentin Jerusalem? Entä Jeesuksen aikainen? Millainen on konfliktien kaupunki nykyään? Keskustelusarjan 3. luento ti 4.4. klo 18.15 Leppävaaran kirkolla. Kahvia klo 17.45. Hartaus klo 19.30. Luennoitsijana teologian tohtori ja pappi Merja Alanne.

PÄÄSIÄISAJAN MUSIIKKITILAISUUDET

KAIPAAKO PIKKUISESI PÄIVÄKERHOON?

Ks. Kirkoissa soi -palsta.

Vielä ehdit ilmoittaa 2–5-vuotiaan lapsesi seurakunnan päiväkerhoon kaudelle syksy 2018 – kevät 2019.

Ilmoittaudu viim. 3.4 www.leppavaaranseurakunta.fi.

PERHEIDEN PÄÄSIÄISKIRKKO

MESSUT JA HARTAUDET Hiljainen rukousaamu pe 30.3. klo 7.45 KilonRisti.

Hengähdä hetki -hartaus joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko.

Lectio Divina -raamattumietiskely to 5.4. klo 10–12 Karakappeli.

Hiljainen rukousaamu ja ehtoollinen pe 6.4. klo 7.45 KilonRisti. Juvela.

Sari Rautio, Sonja Munter-Mäkeläinen, nokkahuilu, Juha Vintturi, laulu.

Toisen pääsiäispäivän messu ma 2.4. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttori Mikko Niinikoski.

Messu su 8.4. klo 10. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, avustava pappi Antti Kruus, kanttori Päivi Hakomäki.

Matinkappeli: Colourful Christian Worship Service Matinmessu su 1.4. klo 17. Liturgia ja saarna Sirpa Tolppanen, avustava pappi Jarmo Jussila, kanttori Sanna Franssila. Messu on kaksikielinen (suomi–englanti), rento ja kodikas messu. Colourful

kuussa Siivessä. Ks. Yhteiset-palsta.

KUORO KAIKILLE Juuri sinulle wannabe-singer! Ke 4.4. ja ke 11.4. klo 18.30 Leppävaaran kirkko.

AIKUISTEN RYHMÄT Pienryhmät löydät verkosta: www. espoonseurakunnat.fi/leppavaaranseurakunta/aikuiset. Rajallisen palstatilan vuoksi lehdessä ei ilmoiteta säännöllisesti kaikkia seurakunnan pienryhmiä.

Uutta! Monikulttuuriset naiset pe 6.4., 20.4. ja 4.5. klo 18 KilonRisti.

Monikulttuurisessa naisten ryhmässä keskustellaan kaiken maailman asioista. Tied. Päivi Käri-Zein, 050 516 5755.

Harrasteryhmät: Heprealaiset tanssit joka to klo 18 Perkkaan kappeli (EI kiirasto 29.3.).

Hinta 4 e/kerta.

Kirjallisuuspiiri Naisten LE Pankin lev 91

hyväksi kerran kuukaudessa, ti 10.4. ja ti 15.5. klo 18 Leppävaaran kirkon Olotila.

Suomen Sairaanhoitajain Kristillisen Seuran Espoon alaosasto kerran kuukaudessa, ti 10.4. klo 18 Karakappeli.

Runoryhmä parillisten viikkojen ti klo 18 Karakappeli.

Käsityö- ja tuunauspaja parittomien viikkojen to klo 14–16 Leppävaaran kirkon Olotila.

Vasemman (tai oikean) käden maalarit la 28.4. klo 12–17 KilonRisti.

Ilmaise maalaamalla erilaisia tunteita ja ajatuksia. Hinta 15 eur/kerta sis. materiaalit ja välineet. Ilm. Inkeri Juvela, 040 5311 059, inkeri.juvela@ evl.fi.

Seuraa somessa ja verkossa! leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk

x 64 mm

SAAPAS-KOULUTUS UUSILLE VAPAAEHTOISILLE Kiinnostaako vapaaehtoistyö nuorten parissa? Espoon Saapas kouluttaa uusia vapaaehtoisia huhti-

Christian Worship Service is a bilingual (Finnish–English), relaxed and cosy colourful mass.

Messu su 8.4. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttori Mikko Niinikoski, Olarin seniorilaulajat.

Olarin kappeli: Messu su 8.4. klo 12.

Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, kanttori Päivi Hakomäki.

Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot klo 18, jolloin tarjolla ruoka pieneen hintaan. Rento messu klo 19, jonka musiikista vastaavat risteysmuusikot. Messussa lauletaan virsien lisäksi uutta hengellistä musiikkia.

Messun jälkeen jatkot klo 21 asti.

OL lev 91 x 94 mm

Risteys on tarkoitettu kaikenikäisille raikkaasta ja yhteisöllisestä toteutustavasta pitäville. Leikkihuone avoinna etkojen ja messun ajan.

HARTAUS KIRKONMENOJEN AIKAAN su 1.4. klo 12 Matinkappeli.

CHAPPLE TÖMISEE JA SOI! Perhetapahtuma 14.4. klo 10–13, Chapple, Iso Omena. Klo 10 Aloitamme perhemessulla, mukana lapsikuoroja. Lounas 3 e aikuisilta, lapset ilmaiseksi. Ohjelmassa soitinaskartelua, musiikkityöpajoja, origamitaittelua.

KOULULAISTEN KESÄLEIRIT Kesän parhaalle leirille! Luvassa iltaohjelmia, toimintapisteitä, saunomista, uintia, nuotioilta, leirijumis ja miniraamis, pelejä ja leikkejä, rastirata, Talent-show sekä yllätysohjelmaa. Leirit sopivat hyvin lapsen ensimmäiseksi leiriksi. Puuhis1 Hilassa 3.–5.6. 1–4-luokkalaisille (hinta 35 e). Puuhis 2 Hilassa 5.–7.6.

1–4-luokkalaisille (hinta 35 e). Megis 7.–10.6. Hilassa 5–7-luokkalaisille (hinta 45 e). Ilmoittautuminen 1.3.– 30.4. www.nuori.chapple.fi. Lisätiedot 040 551 4426, anne.sarasmaa@ evl.fi.

KESÄN PERHELEIRI Yhteistä kesäistä puuhaa perheleirillä 18.–21.6. Hilassa. Ulkoilua, leikkiä, laulua, pelailua, kädentöitä, rentoutumista ja hiljentymistä. Hinta on aikuisilta 45 e, 3–14-vuotiailta 20 e, alle 3-vuotiaat maksutta (sis. ruuan, majoituksen omilla liinavaatteilla ja ohjelman materiaaleineen).

Leirille tullaan omilla kyydeillä.

Etusija on Olarin seurakunnan alueella asuvilla perheillä. Ilmoittautuminen www.espoonseurakunnat.fi/ tule- mukaan/perhe-ja-parisuhde/ perheleirit. Lisätietoja p. 050 576 4891 tai mia.silvola@evl.fi.

RYHMIÄ AIKUISILLE Lukupiiri keskustelee ennalta ilmoitetusta kirjasta kerran kuukaudessa to klo 18–20: 19.4. Mika Waltari: Valtakunnan salaisuus. Olet tervetullut mukaan vaikka et olisikaan lukenut kirjaa. Liisa Riikola 040 560 2247.

Sinkkupiiri – ilta yksin eläville pe 6.4. klo17.30–19.30. Aiheena: Luonnon merkitys elämässä. Vetäjä Helena Nurmi 040 214 5505.

Rukouspiiri ma klo 15 Matinkappeli.

Sanan ympärillä -ryhmä ti klo 12.30 Matinkappeli.

Hiljaisen rukouksen tunti ja jakamisen hetki ke klo 10.45 Matinkappeli.

Aikuisten yhteislauluilta ti klo 18 Olarin kirkon kerhosiipi.

Virsistä voimaa to 29.3., 5.4. ja 12.4. klo 14 Matinkappeli.

Lähetyspiiri to klo 15–16.30 Matinkappelilla. Lisätietoja Eila Laaksolahti p. 044-900 698.

Naisten raamattupiiri Olarin kirkolla pe klo 15–17.

HALUATKO VAIKUTTAA SEURAKUNTASI ASIOIHIN? Seurakuntavaalit pidetään marraskuussa ja seurakunnille valitaan uudet päättäjät. Seurakuntavaalien infotilaisuus ke 11.4. klo 18 Chapple, kauppakeskus Iso Omena. Tarjolla tietoa niin ehdokkaille, listojen kerääjille kuin muille kiinnostuneille.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Perheet pääsiäiskirkkoon Toisena pääsiäispäivänä 2.4.

Leppävaaran kirkossa on tarjolla iloa ja ihmetystä perheille. Messu kestää alle tunnin.

Messun jälkeen on ohjelmassa pääsiäismunien etsimistä, kirkkokahvit ja mehut.

Perheiden pääsiäiskirkko ma 2.4. klo 11. Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2, Espoo.

Honey B. Family Laaksolahdessa Honey B. Family eli Aija Puurtinen, Esa ja Moses Kuloniemi musisoivat Laulu & laulun tarinassa torstaina 5.4. klo 18.30. Keskustelevan konserttisarjan illan teemana on bluesin ja gospelin vaiettu yhteys. Vapaa pääsy. Lisätiedot fb: Laulu & laulun tarina.

Laulu & laulun tarina to 5.4. klo 18.30. Kahvitarjoilu klo 18. Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16, Espoo.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10–14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

KIIRASTORSTAIN EHTOOLLINEN To 29.3. klo 15 ehtoollishetki Sebastoksen toimitilan kappelissa, Kauniaistentie 11. Mimosa Mäkinen, Pirjo Luoma, kanttorina Teija Palolahti.

To 29.3. klo 18 ehtoolliskirkko Kauniaisten kirkossa. Saarna teol. yo Elina Lauttamäki, liturgia Kari Kuula. Teija Palolahti, laulu ja Mikko Nurmi, urut.

PITKÄPERJANTAIN JUMALANPALVELUS Pe 30.3. klo 10 Kauniaisten kirkossa.

PÄÄSIÄISEN MESSUT KAUNIAISTEN KIRKOSSA KLO 10 Pääsiäispäivänä su 1.4. saarna Kari Kuula, liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Anna Marte. Lauluyhtye L´Armonia avustaa, kanttorina Anna Marte. Kirkkokahvit. 2. pääsiäispäivä ma 2.4. saarna teol.kand. Mila Knuth, liturgia Mimosa Mäkinen ja kantt. Anna Marte. Musiikissa avustaa Marie Abwe ystävineen. Kirkkokahvit

MENOT 29.3.– 1 2.4.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT

nuorten lauluryhmä Dulcis. Hannu Jurmu, urkuri, Anniina Ilola, piano ja Kristiina Larjava, huilu. Kuunneltavissa Yle Radio 1 ja Yle Areenassa.

Lähetyslounas messun jälkeen, Kuuba kristityn näkökulmasta, Sari Savela.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 8.4. klo 12.30 Tapiolan kirkko.

Viikkomessu ke 11.4. klo 8. Tapiolan kirkko. Tiihonen, Hapuli.

Mahdollisuus ehtoolliseen kotona pääsiäisen aikaan. Tied. Tiihonen, p.

040 735 6575. Voit kutsua mukaan myös ystäväsi tai naapurisi.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO

NUORTEN GRANUT-MESSU

ENGLANNINKIELINEN KESKUSTELURYHMÄ Discussing life and faith. Come join a weekly discussion group in English at Kauniainen Church, Kavallintie 3.

Wed 4.4. 18:30–20:00 topic What is faith in God? Wed 11.4. 18:30–20:00 topic: The secret of happiness?

Meetings are run by pastor Kari Kuula, tel. 050 590 8308.

PERHEKERHOT SEBASTOKSESSA To 5.4. ja 12.4. klo 10 perhekerho ja Nallekerho. Ma 9.4. klo 9.00–11.30 avoin perhekerho.

PYHÄKOULU – LASTEN OMA KIRKKO Su 8.4. klo 9.45 kirkon kerhorakennuksessa päiväkerhon tiloissa.

Pyhäkouluun ovat tervetulleita kaikenikäiset lapset. Pienimmät osallistuvat oman aikuisen kanssa.

MESSU Su 8.4. klo 10 kirkossa, Mimosa Mäkinen, teol. yo Elina Lauttamäki ja kantt. Teija Palolahti. Kirkkokahvit.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Ma 9.4. klo 12.45 hartaus ja kahvila klo 13–15 Sebastoksessa

OMAISHOITAJIEN KOKOONTUMINEN Ke 11.4. klo 15.30 Sebastoksen toimitilassa.

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ Konsertti ke 11.4. klo 12, Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta

RYHMÄT JA PIIRIT Lukupiiri ja Lähetyspiiri ti 10.4. klo 13, Tapiolan kirkko. Vieraana Päivi

TA lev 43 x 125 mm

Liity lähimmäisenrakkauden kansanliikkeeseen ja osallistu keräystempauksiin Tapiolan keskustassa la–su 13.–14.4. Ilm. Arja Muhin 040 531 1011. Keräyskohteista tietoa sivulta yhteisvastuu.fi.

HALUATKO VAIKUTTAA SEURAKUNTASI ASIOIHIN? Seurakuntavaalit pidetään marraskuussa ja seurakunnille valitaan uudet päättäjät. Seurakuntavaalien infotilaisuus ke 11.4. klo 18 Chapplessa, kauppakeskus Iso Omena, 2. krs (uusi puoli). Tarjolla tietoa niin ehdokkaille, listojen kerääjille kuin muille kiinnostuneille.

KESKIVIIKKOKERHO Monologi ”Samaa unta” – kihlaparin kirjeitä sodan keskeltä ke 4.4. klo 13. Tapiolan kirkko. Kirjailija Sinikka Paavilainen, lavastus kuvataiteilija Helena Laurikainen.

Kauneimmat hengelliset laulut ke 11.4. klo 13. Tapiolan kirkko. Vieraana oopperalaulaja, teologi Esa Ruuttunen.

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR To. 29.3. Skärtorsdagsmässor: Karabacka kapell kl. 17 Jäntti, Kronlund. Esbo domkyrka kl. 18 Terlinden, Wikman, GUF-kören från Helsingfors. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 20 Rönnberg, Malmgren.

Långfredag 30.3.: Esbo domkyrka kl. 12.15 gudstjänst. Rönnberg, Kronlund, Malmgren, Wikman.

Den stilla lördagen 31.3.: Hvittorps kapell kl. 20 kvällsmässa. Ahlbeck, Kronlund och deltagarna i påskskriftskolan. Mataskärs kapell kl. 23 påsknattsmässa. von Martens, Wikman. Servering i huvudbyggnaden.

Sö. 1.4. Påskdagen: Esbo domkyrka kl. 12.15 högmässa. Kanckos, Jäntti, Kronlund, Malmgren, Wikman. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 10.30 mässa med små och stora. Terlinden, Wikman. Kyrkkaffe och kyrksaft.

Må. 2.4. Annandag påsk: Esbo domkyrka kl. 12.15 högmässa. Liturg Roger Rönnberg, predikant teol. stud. Sini Sundqvist, kantor Nina Kronlund. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Sö. 8.4. Esbo domkyrka kl. 12.15 högmässa. Kanckos, Wikman. Esbo Arbis kammarkör, dir. Timo-Juhani Kyllönen. Besök av Tua och Torsten

Mattila, Suomen Lähetysseura. Äiti Teresa -piiri ti klo 13. Tied. Katja Karvinen p. 040 593 7386 Hanna-rukouspiiri ma 9.4. klo 18.30.

Tapiolan kirkko. Joka toinen viikko.

Mieli maasta -vertaistukiryhmä masentuneille ke klo 18. Tapiolan kirkko.

Israel-rukouspiiri to klo 13. Tapiolan kirkko

YHTEISVASTUUN LIPASKERÄÄJÄKSI

Luterilaisten ja helluntalaisten yhteinen keskusteluilta ke 4.4. klo 18.30. Tapiolan kirkko. Alustajina tohtoriopiskelijat Heidi Zitting ja Sanna Urvas. Mukana myös kirkkoherra Päivi Linnoinen ja johtava pastori Kyösti Frestadius. Teetarjoilu.

Yhteisjärj. Tapiolan seurakunta ja OCM Suomenlahti/Konstantinuksen Ritarikunta.

Esbo svenska församling

13

Hyrskyvät haaveet -runokooste pe 6.4. klo 12. Tapiolan kirkko. Espoon työväenopiston lausuntaryhmä Hottikset. Maksuton.

YHDESSÄ!

To 12.4. klo 19 kirkossa, Kari Kuula, Sonja Holkerinoja ja Tiro Rohkimainen.

A

RUNOESITYS

HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN

Kiirastorstain messu to 29.3. klo 14.30. Tapiolan kirkko. Tervonen, Hero, Jurmu.

Kiirastorstain iltamessu to 29.3. klo 19.30. Tapiolan kirkko. Linnoinen, Tervonen, Jurmu.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 30.3. klo 10. Tapiolan kirkko. Koivisto, Hapuli. Muusikot Jesse Hänninen, viulu ja Emilia Sohlberg, viulu.

Pääsiäisyön messu la 31.3. klo 23.

Tapiolan kirkko. Tervonen, Hero, Jurmu. Psalmus-kuoro ja vaskiyhtye.

Pääsiäispäivän messu su 1.4 klo 10.

Tapiolan kirkko. Koivisto, Linnoinen, Ilola. Ei pyhäkoulua.

2. pääsiäispäivän perhemessu ma 2.4. klo 10. Tiihonen, Hapuli. ”Kiitä ja ihmettele, laula ilosta!” Mukana lapsikuoro. Etsitään yhdessä Pajukirkossa piilotetut pääsiäismunat.

Viikkomessu ke 4.4 klo 8. Tapiolan kirkko. Linnoinen, Jurmu. Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä.

Radioperhemessu su 8.4. klo 10.

Tapiolan kirkko. Tiihonen, Hapuli.

Lapsikuoro Tiltaltit ja Pajulinnut,

Ti 3.4. klo 13 yläsalissa. Sisarkateus ja Joosefin tarina, past. Kari Kuula.

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

SAAPAS-KOULUTUS VAPAAEHTOISILLE Kiinnostaako vapaaehtoistyö nuorten parissa? Espoon Saapas kouluttaa uusia vapaaehtoisia huhtikuussa Leppävaarassa .Ks. Yhteisetpalsta.

Sandell. Kyrkkaffe med program i Sockenstugan.

On. 11.4. Södriks kapell kl. 12 veckomässa. von Martens, Wikman. Kyrkkaffe.

Graziakören medverkar. Kyrkkaffe.

MÅ 2.4 Påskannandagens högmässa kl. 12. Kaffe i nedre salen.

SÖ 8.4 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre salen.

KONSERTER

TISDAG 3.4

Fr. 30.3. kl. 21 Långfredagskonsert i Esbo domkyrka. Beber: Markuspassionen. MGRENsemble, Nina Kronlund, mezzosopran. Fritt inträde, kollekt för Gemensamt Ansvar.

Må. 9.4. Esbo domkyrka kl. 19 Magisk Musikalisk Resa med Wimme Saari & Tapani Rinne. Psalmer, improvisation, jojk. Elektroniska ljudlandskap, djupa känslor, nordisk blues och gospel. Fritt inträde.

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30-11.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Graziakören i övre brasrummet kl.

18.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl. 10–16, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA TO 29.3 Skärtorsdagsmässa kl.12.

Kaffe i nedre salen.

FR 30.3 Långfredagens passionsgudstjänst kl. 12.

Långfredagens musikandakt kl. 15.

Pergolesi: Stabat Mater. Laura Leisma,sopran; Margit Westerlund, mezzosopran och Tommi Niskala, orgel.

LÖ 31.3 Påsknattsmässa kl. 22. Te, saft och kaka i nedre salen.

SÖ 1.4 Påskdagens högmässa kl. 12.

KYRKOSYFÖRENINGEN On 4.4. och 11.4 i övre brasrummet kl.

13.30.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 5.4 och 12.4 i övre brasrummet kl.

9.30–10.30.

UNGDOMSKVÄLL Fr 6.4 i Klubb 97 kl. 18.

TISDAG 10.4 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30-11.

Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl.13.30.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Under ytan. Grupp för ungdomar i Klubb 97 kl. 16.

Graziakören i övre brasrummet kl. 18.

ONSDAG 11.4 Tvåspråkig närståendevårdarträff i Sebastos kl. 15.30-17.30.

Bibelstudium i Grankulla kyrka kl.

18.30.

14 A Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

MENOT 29.3.– 1 2.4.

Kirkoissa soi

Apua & tukea

Pergolesi: Stabat Mater – Kristuksen kuolinhetken hartaus klo 15 Espoon tuomiokirkossa. Pappi Pirkko Nurminen, kanttori Petri Koivusalo. Tiia Saari, sopraano; Laura Mäkitalo, mezzosopraano; Jannika Lahin, viulu; Marianne Mieskolainen, viulu; Riitta-Liisa Hakulinen, alttoviulu; Tatu Ahola, sello; Olli Saari, urut. Vapaa pääsy.

Pergolesi: Stabat mater -musiikkihartaus klo 15 Leppävaaran kirkko.

Outi Noponen, sopraano, Anne Viljamaa, altto sekä Pauliina Hyry, urut. Vapaa pääsy.

Pergolesi: Stabat Mater klo 15 Kauniaisten kirkossa. Laura Leisma, sopraano; Margit Westerlund, mezzosopraano; Tommi Niskala, urut. Vapaa pääsy.

Caldara: Stabat Mater ja Oskar Merikanto: Kuoleman kunniaksi op.

77 klo 15 Tapiolan kirkossa. Tapiolan kirkon Oratoriokuoro, Collegium Musicum -orkesteri ja solistit.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Ambrosius Beberin Markus-passio klo 21 Espoon tuomiokirkossa.

MGRENsemble. Vapaa pääsy. Kolehti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

SU 1.4.

Pääsiäisbarokki-konsertti klo 18 Leppävaaran kirkko. Musiikkiopisto Juvenalian Musisoinnin ilo -kamariyhtye esittää iloista barokkimusiikkia mm. J.S. Bachin ja B. Marcellon oboekonsertot. Sole Mustonen, oboe ja musiikinjohto, Pauliina Hyry, cembalo. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

TO 2.4.

Klassista pianolla -konsertti klo 14 Leppävaaran kirkko. Antti Haho, Sibelius-Akatemian pianonsoiton opiskelija, esittää B-tutkinto-ohjelmaansa. Bach, Beethoven, Debussy, Liszt, Saariaho. Vapaa pääsy.

KE 4.4.

"Cantus Mariales" laulu- ja soitinryhmä – Rukoushetki klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Musiikin sävellys ja johto Annu Toiviainen-Malmio.

Rukousta, hiljaisuutta ja yhteistä psalmilaulua pappi Anita Kyönsaaren johdolla. Vapaa pääsy.

Outi & Lee -konsertti klo 19 Kauniaisten kirkossa. Outi ja Lee Müller esiintyvät. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen kolehti Yhteisvastuukeräyk-

sen hyväksi.

TO 5.4.

Honey B. Family: ”Samasta juuresta” klo 18.30 Laaksolahden kappelissa. Laulu & laulun tarina – Musiikista ja laulusta keskusteleva konserttisarja. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.

PE 6.4.

Saksofonin Suuria Tunnelmia klo 19. Esa Pietilä, saksofoni, Soukan kevätsarjassa Soukan kappelissa.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SU 8.4.

Sointuisa sello -konsertti klo 15 Suvelan kappelissa. Tapani Heikinheimo sello ja Soile Pohjasniemi piano. Kokkonen, Schumann.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräykselle.

MA 9.4.

Urkumatinea 17.30 Espoonlahden kirkko. Sointu Inkeroinen, Sami Alanko, Leevi Lipponen ja Elias Suppola. Säveltäjäniminä mm.

Bach, Brahms, Alain, Messiaen, Viitanen. Vapaa pääsy ja ohjelma.

Wimme & Rinne klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Virsiä, improvisaatiota, joikua ja sähköistä maisemaa, pohjoisen bluesia ja gospelia.

Wimme Saari, joiku; Tapani Rinne, bassoklarinetti; Konsta Mikkonen, äänimaisema. Konsertti on osa JuuriJuhla – RotFest Kansanmusiikkia Espoossa -tapahtumaa.

Vapaa pääsy.

KE 11.4.

Maija Kivinen, huilu Häivähdys pyhää -konserttisarjassa klo 12 Tapiolan kirkossa. Konserteissa esiintyvät Espoon Musiikkiopiston nuoret taitajat. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle. Vapaa pääsy.

Pääsiäisen ilo -lauluilta klo 18.30 Espoonlahden kirkko. Kanttori Heli Ojala ja gospelryhmä Nardus laulavat ja laulattavat. Iltatee.

LA 14.4.

Pekka Laukkarinen Duo klo 16 Leppävaaran kirkko. Energinen ja iloinen konsertti erityisesti alakouluikäisten perheille. Muusikot Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen tarjoavat vauhdikasta soittoa, laulua ja iloista meininkiä. Mukana Leppävaaran seurakunnan lapsikuorot Huiske ja Havina. Vapaa pääsy.

Saksofoniryhmä SunSax’in konsertti, klo 17 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8, Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi.

YV-tuotteiden myyntiä. Väliajalla kahvia.

SU 15.4.

PATRIK STENSTRÖM

Miika Vintturi, piano, Olarin kirkko klo 16. Bach – Beethoven – Liszt – Englund – Lindberg. Ohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi.

KE 25.4.

Esa Pietilä esiintyy 6.4. Saksofonilla Suuria Tunteita -konsertissa Soukan kappelissa. Tilaisuus on osa Soukan kevätsarjaa.

Mauno Kuusisto 100 vuotta -juhlakonsertti ke 25.4. klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Tenorissimo -kokoonpanossa tenoreina Lasse Riutamaa ja Reijo Ikonen, Jussi Makkonen, sello, Ulla-Stina Ikonen, harppu ja kantele. Ohjelma 15 e ovelta.

Mielenterveyttä TAPIOLAN SEURAKUNTA Kaikille avoin Kohtaamispaikka Tapiolan kirkon Olohuoneessa, Kirkkopolku 6 to klo 12.30–14. Keskustelua kahvikupposten äärellä.

Masentaa, väsyttää, ahdistaa? Älä jää yksin, tule Mieli Maasta ry:n vertaisryhmään. Tapaamme joka keskiviikko Tapiolassa klo 18–20.45.

Info: Mikko, 044 756 0105. Soita ja kysy lisää!

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Meren ja taivaan välillä Meriemyssä, Merenkäynti 3, to klo 14–15.30 parittomat viikot. Keskustellaan kaikesta meren ja taivaan välillä.

Tied. Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

Torstaiturinat, avoin keskusteluryhmä mielenterveyden tueksi Espoonlahden kirkko, Ryhmäkulma, to klo 13–14.30 parilliset viikot. Tied.

Marja-Liisa Kiiski 050-375 2585.

Tukea ja tietoa mielenterveyskuntoutujien omaisille ja läheisille: Espoon mielenterveysyhdistyksen kohtaamispaikka Meriemy, os.

Merenkäynti 3, yhteistyössä Emyn kanssa. Torstaina 22.3. ja 19.4. klo 18-20. To 22.3. aiheena Mielenterveyspalvelut Espoossa. Tied. MarjaLiisa Kiiski 050 375 2585.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 5.4. klo 15–16.30 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Kokoonnumme parillisten viikkojen torstaisin. Jakaminen, yhdessäolo, parempi mieli! Tiedustelut Elina Okko, 050 438 0189.

KAUNIAISTEN SEURAKUNNAT Mielenterveystyön ryhmä (Ilon ryhmä) Kauniaisissa Sebastoksessa, Kauniaistentie 11. Ryhmä kokoontuu tiistaisin klo 15. Järj. Kauniaisten kaupunki ja srk:t. Ryhmä on kaksi-

EIJA HARJU

PE 30.3.

Seurakuntien diakoniatyöntekijät auttavat päihderiippuvaisia keskustelemalla ja neuvomalla. - Elämänmuutosten aiheuttamat riskit on hyvä tiedostaa. Ei ole tavatonta, että päihdeongelmat kärjistyvät ihmisen jouduttua työttömäksi, jäädessä eläkkeelle tai lasten muutettua pois kotoa, Leppävaaran seurakunnan johtava diakoni Petri Lehtisalo toteaa.

Lue pidempi juttu aiheesta: espoonseurakunnat.fi

kielinen).

MIELENTERVEYSTYÖSTÄ VASTAAVAT TYÖNTEKIJÄT SEURAKUNNITTAIN: Espoonlahti: Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

Tuomiokirkkoseurakunta: Virpi Sutelainen 09 8050 3938 Leppävaara: Harriet Lohikari 040 531 1057 Olari: Kristiina Leinonen 050 438 0238 Tapiola: Leena Vanne 040 546 5193 Jorvin sairaala: sairaalapastori Henrik Honkanen 050 438 0188 Yhteinen diakoniatyö: Minna Kovalainen 040 513 0854

Tukea raittiuteen ESPOONLAHTI Tukea raittiuteen joka ke klo 18.30– 20 Soukan kappelilla, Soukankuja 3.

Tied. 040 537 6854, Ulla-Maija Kyrö.

TAPIOLA AA-kerho joka ma, ke ja pe klo 19 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6.

LEPPÄVAARA Kun kaipaat keskusteluapua päihteisiin liittyvissä haasteissa tai haluat tulla mukaan päihdeongelmista kärsivien miesten toimintaan, ota yhteyttä diakoniatyöntekijä Petri Lehtisaloon, petri.lehtisalo@evl.fi, p.

040 546 5191.

Diakonian retkipäivä Velskolassa Velskolan Väentuvassa 3.5. Tule viettämään hauskaa päivää yhdessä toisten kanssa! Ulkoilua, papintunti ja lopuksi messu. Mikäli haluat saunoa, kerro se ilmoittautumisen yhteydessä. Retken hinta 15 e, sis. kyydin, ohjelman ja ruoan; kevyt aamupala, lounas ja päiväkahvit.

Ilm. viim. 16.4 : www.espoonseurakunnat.fi > tule mukaan > aikuiset > retket ja leirit tai soita: diakoni Elina Okko, 050 438 0189. Etusijalla ensikertalaiset. Osallistujille lähetetään kirje. Mukana pappi Pirkko Nurminen ja diakoniatyötekijät Elina Okko ja Tiina Hietaniemi.

Seurakuntien yhteiset Haluatko vaikuttaa seurakuntasi asioihin? Seurakuntavaalit pidetään marraskuussa ja seurakunnille valitaan uudet päättäjät. Seurakuntavaalien infotilaisuus ke 11.4. klo 18 Chapplessa, kauppakeskus Iso Omena, 2. krs (uusi puoli).

Tarjolla tietoa niin ehdokkaille, listojen kerääjille kuin muille kiinnostuneille.

Kiinnostaako vapaaehtoistyö nuorten parissa? Espoon Saapas kouluttaa uusia vapaaehtoisia. Täysi-ikäiset

saapaslaiset kohtaavat nuoria peiltaisin kaduilla ympäri Espoota.

Koulutus sisältää kolme tapaamista: to 5.4. klo 18–20, la 7.4. klo 10–14. ja ti 10.4. klo 18–20 nuortentila Siivessä, Alberganesplanadi 1. Ilm. ja tied. maija.kumpulainen@evl.fi, 040 724 1120.

Mielenterveysleiri. Espoon seurakuntien diakoniatyön yhteinen mielenterveysleiri Hvittorpin leirikeskuksessa ma–to 14.–17.5. Ohjelmassa mukavaa yhdessäoloa, ulkoilua,

saunomista, askartelua, keskusteluja ja mahdollisuus hiljentyä. Majoitus 2-h huoneissa. Etusijalla ensikertalaiset. Hinta 45 e. Tied. ja hakuohjeet diakoni Marja-Liisa Kiiski, Espoonlahden srk, 050 375 2585 tai marja-liisa. kiiski@evl.fi, viim. pe 13.4. Ilmoitamme osallistujille leiripaikasta kirjeellä 18.4. jälkeen.

Diakoniaretki Velskolaan 3.5. Ks. ilmoittautumistiedot Apua & tukea -palstalta.

meets at Suvela chapel (Kirstintie 24) on Thursdays at 17.30–18.30 until May 17 (no meeting 29.3.). Tea served. Christian prayers. Child care.

More information tel. 040 531 1037.

Join us and bring a friend along!

Let’s Read Together – Free Finnish language course every Wed at 14–16 pm at Sello Library, room Akseli, second floor. Join us and learn Finnish together with nice volunteers. More information: martta. nurmi@evl.fi.

Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www. anglican.fi.

Urdunkielinen pääsiäismessu ja – juhla ma 2.4. klo 14–19 Kauklahden kappelissa, os. Kauppamäki 1. Pastori Salamat Masih.

Russian evening Fri 6th and 13th April at 5 pm at Leppävaara church.

Vadim.roznovski@gmail.com.

International Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi.

With you in Finnish group is a discussion group in Finnish for you, who already know some Finnish but would like to learn more. The group

ELÄMÄNKAARI

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

15

PaKe 91 x 55mm

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kastettu Sylvi Marjatta Koskinen.

Hautaan siunatut Johannes Emil Anttinen 100 v, Maija Riitta Nasib 88 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Veera Nelli Askola, Eemil Iivari Ikonen, Aava Olivia Järvinen, Edvin Iisak Esaias Pajulahti, Justus Sakari Paulamäki, Aada Helmi Aurora Pousi, Eeli Miko Joonatan Roine, Linnea Ingrid Aurora Sopenlehto, Victoria Isabella Suomalainen, Kiia Aleksandra Vehanen, Sanni Emilia Vehanen.

Hautaan siunatut Irma Mirjam Kaislaniemi 94 v, Helvi Sofia Kuokkanen 90 v, Vieno Ohvo 80 v, Raili Marjatta Sinkkonen 75 v, Ari Juhani Torkkel 56 v.

OLARIN SEURAKUNTA

Kastetut Benjamin Niklas Filemon Gerdt, Dennis Emil Aleksanteri Jurmu, Oskari Jalo Armas Kaminen, Anton Henrik Stadigh.

Avioliittoon aikovat Jani Petteri Nordström ja Jannina Annelina Korpi.

Hautaan siunatut Paavo Alarik Klemola 93 v, Aarto Juhani Hämäläinen 92 v, Anja Aulikki Karjalainen 86 v, Eini Inkeri Ollikainen 84 v, Erkki Ilmari Ikonen 71 v, Ari Kullervo Asikainen 63 v.

Seurakuntavaalit 2018

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Max Wilhelm Johannes Kontkanen, Alex Henrik Juhani Rantala.

Avlidna/Hautaan siunatut Per Christian Wendell 86 år, Olof Helmer Fjäder 85 år, Saara Kyllikki Böök 81 år, Aila Marjatta Ahlblad 79 år, Göta Linnea Nyholm 79 år, Bengt Erik Rajalin 76 år.

espoonseurakunnat.fi/vaalit kauniaistenseurakunnat.fi

Kastetut Daniel Lucas Benjamin Berg, Ivar Aatos

30vuotta yhtä soit oa

Tuomasmessu

Suuri Tuomaskonsertti

1.4. Ylösnousemuksen Tuomasmessu

pe 6.4. klo 19 Agricolan kirkossa

Emerituspiispa Eero Huovinen saarnaa, liturgina Hans Tuominen Musiikissa Inna Vintturi ja ylösnousemusorkesteri, Tuomaskuoro Hilkka Kangasniemen johdolla

Huikeita esityksiä Iloisia yhteislauluja, Lämpimiä muistoja vuosien varrelta!

8.4. Tuomasmessu 30 vuotta!

Juhlamessussa saarnaa piispa Teemu Laajasalo, liturgia Pirjo Kantala, Olli Valtonen ja Andreas Ebert Musiikissa Antti Vuori ja juhlaorkesteri, Tuomaskuoro Juha Vintturin johdolla 29.3. Kiirastorstain ehtoollismessu klo 18 Liturgina Olli Valtonen. Musiikissa Inna ja Juha Vintturi, Iida-Vilhelmiina Sinivalo, sello sekä kiirastorstain kuoro Tuomasmessun Juhlaseminaari 8.4.2018 klo 14 Agricolan kryptassa. Mukana Atte Korhola, Olli Valtonen, Andreas Ebert, Stephen Venn, Pekka Y. Hiltunen ja monia muita Seminaari on kaikille avoin Lisätietoa tuomasmessu.fi,

Tuomasmessu,

@Tuomasmessu

MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO › TEHTAANKATU 23, HELSINKI › RATIKKA 3 JA BUSSIT 14 JA 18

KUVA JUUSO WESTERLUND

Kastetut Samir Ibrahim El Azizi, Lilja Julia Holm, Viola Olivia Hätönen, Elmeri Toivo Topias Karjalainen, Mea Pieta Inkeri Lesonen, Kaapo Iivari Manssila, Elias Johannes Mäntylä, Eeva Amelia

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

KUVA SAKARI MAJANTIE

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

Helakari, Kalle William Koivisto, Nella Meri Koivunen, Aarni Esko Eelis Kuusela, Frida Victoria Nikander, Milla Maria Palermaa, Elina Johanna Pättiniemi, Topias Teppo Sorvari, Matias Akseli Tikka, Olavi Armas Vaurio, Eero Olavi Viitanen, Emil Oskari Österlund.

Hautaan siunatut Eila Hillevi Mikkonen, 88 v, Erkki Olavi Niininen 81 v, Karl Börje Silvander 75 v.

KUVA CATA PORTIN

Kastetut Sylvi Ingrid Huhtala, Alisa Sofia Hännikäinen, Venny Allida Jokitalo, Hellin Anna Viktoria Jukarainen, Anni Anastasia Karppinen, Hanna Aino Sofia Kostamo, Joel Jaakko Tapio Kostamo, Erin Minni Marttiina Lehtomäki, Liam Elia Malin, Onni Eemeli Manninen, Lilja Kaarin Mathilde Mäkelä, Noel Edvin Alexander Nissin, Siiri Adalmiina Nyman, Noomi Eila Kristiina Puttonen, Viola Sanni Alexina Rönkkö, Mila Maria Johanna Seeste, Nooa Henrik Severinkangas, Oliver Olavi Siltakorpi, Lily Aurora Suvanto, Jooa Leo Nyyti-Juhani Utriainen, Josefiina Piia NuppuPeppiina Utriainen, Sasu Olavi Valo, Alpo Sebastian Antero Ylikulju.

Avioliittoon aikovat Panu Jussi Tapio Immonen ja Sanna Mia Maaria Rissanen, Tero Pekka Mikael Nykänen ja Heidi Marianne Järvinen.

Hautaan siunatut Anja Kaarina Kuusamo 91 v, Terttu Kaarina Nordström 90 v, Kirsti Ester Silervo 90 v, Aino Elina Harhanen 86 v, Jorma Olavi Hotanen 81 v, Leena Marjaana Ojanen 81 v, Rudolf Uolevi Vainio 77 v, Reino Göran Olin 65 v, Olli Pekka Markkola 38 v.

Nieminen, Väinö Kalevi Rantala, Toivo Matti Kalevi Salminen, Viljo Teppo Kalevi Salminen, Sofia Jasmin Salonen, Eeli Viljami Sintonen, Eetu Aleksi Sintonen, Noel Viljami Tammelin.

Hautaan siunatut Kauno Raikas Pallaskoski 88 v, Hugo Ensio Rafael Palander 87 v, Liisa Maria Paakkunainen 81 v, Risto Hannes Heikkinen 80 v, Tuula Marjatta Suhonen 68 v, Matti Juhani Aalto 66 v.

tuomasmessu.fi

ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA

 Johanna Rusanen-Kartano  Grex Musicus -kuoro  Maria Ylipää  Tuomaskuoro  Petri Laaksonen  Juhlaorkesteri Inna Vintturin johdolla  Eero Huovinen  Olli Valtonen  Anna-Mari Kaskinen

Juontajina Anna-Liisa Tilus ja Atte Korhola

Liput 25 euroa. Lipun voit hankkia Tuomasmessun nettisivujen kautta tuomasmessu.fi/muu-toiminta/tuomasmessu-30-vuotta/ tai ostamalla Tuomasmessun yhteydessä eteisestä pankki- tai luottokortilla.

16 A Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

Avioliittokoulu auttaisi nuoria pareja OLISIKO TÄSSÄ avioliittokoulussa mallia meidänkin kirkollemme? Lontoossa asuva tuttavani löysi siellä ystävän, jonka kanssa ajatteli solmia avioliiton. Ennen kuin katolinen kirkko antaa vihkiluvan jäsenlleen, pariskunnan on käytävä kirkon keskusteluilloissa. Jonkin aikaa naimisissa olleet pariskunnat olivat vuorollaan mukana keskustelemassa ja kertomassa omista kokemuksistaan.

Ensimmäisenä iltana käytiin läpi rakastuminen. Silloin ei nähdä muuta kuin tämä ihana ihminen. Ei ajatella, millaisissa oloissa hän on kasvanut ja kuinka hänet on kasvatettu. Se aika on meillä jokaisella erilainen. Yhteisessä kodissa erot tulevat hyvin ilmi, mutta usein se on jo myöhäistä. Asioista pitäisi keskustella ennen yhteistä kotia.

Toisena iltana keskustellaan arjesta: miten jaetaan kotityöt ja miten otetaan huomioon molempien vanhemmat. Onko meillä aikaa kodille, vai vievätkö harrastukset kaiken ajan?

Vieraat kanssaihmiset ovat illassa kertomassa, miten he selviytyivät. Jos jaksaa ottaa vastaan ne tiedonjyvät, joita on tarjolla, niin saa omaan liittoonsa keskustelunaihetta ennen vihkimistä.

Tässä vaiheessa voi hyvinkin keskustella asioista ilman riitaa.

Kolmantena iltana aiheena on, miten selvitä erimielisyyksien tullessa.

Molemmat ovat omasta mielestään oikeassa. Siihen löytyy varmasti jokin ratkaisu, jos pystyy antamaan anteeksi, että on kiivastunut. Moni asia selviää, jos vain jaksaa keskustella.

Nämä tuttavani olivat hyvin onnellisia, että saivat tämän mahdollisuuden ennen vihille menoa. Heille tuli paljon lisää ajateltavaa suhteessaan.

Mielestäni meidän kirkkomme olisi hyvä auttaa nuoria juuri tässä kohdassa elämäänsä. Myöhemmin siihen on vaikea puuttua.

Lilli Jalkanen Espoo

Naimisissa ja uskollinen #METOO-KAMPANJA ON ollut vallankumouksellinen liike. Jossain vaiheessa malja aina vuotaa yli. #MeToo on hieno osoitus siitä, että häpeän pelko on tehokas ennaltaehkäisijä. Se on lohduttava osoitus siitä, että lopulta hyvä aina voittaa pahan. Tämä liike

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

tymään oman puolisomme seurassa ja hänen selkänsä takana tavalla, josta puolisomme voisi olla ylpeä. Ikään kuin puolisomme olisi aina läsnä.

Minkä viestin elämämme silloin antaisi lapsillemme ja ympäristöllemme?

Kun olen varattu, olen uskollinen.

Juha Kokkila Helsinki

Miltä usko näyttää?

SCOTT OLSON / AFP-LEHTIKUVA

Kuolemaan on vaikea suhtautua TAVALLISIMMIN IHMINEN pyrkii kieltämään kuoleman suojautuakseen kuolemanuhan edessä. Uskontomme mukaan syntymä, elämä ja kuolema kuuluvat samaan kokonaisuuteen.

Jotkut sanovat, että jokainen ihminen otaksuu alitajuisesti elämän jatkuvan vielä kuoleman jälkeenkin muodossa tai toisessa.

Kuoleva on usein ahdistunut läheisistään eroamisesta. On ehdottomasti muistettava kuolevan ihmisen psyyken haavoittuvuus ja autettava häntä kaikin mahdollisin keinoin.

Keskustelu kuolemisesta jätetään ilmeisen usein papin tehtäväksi. Tämän arvelen johtuvan siitä, että kuolevan hyviä ystäviäkin pelottaa.

Läheisen kuoleman jälkeen jotkut saattavat tuntea tarvetta keskustella luottamuksellisesti. Heille on järjestettävä siihen mahdollisuus siten, ettei kukaan koe asiaa häpeällisenä.

Arto Harkiola Espoo

Tonnin eläkkeellä ei tule toimeen Pyhän Patrickin vihreä joki. Meloja Chicagojoella Yhdysvalloissa vähän sen jälkeen, kun joki värjättiin pyhän Patrickin päivänä 17.3.2018. Kaupungin halki virtaavan joen värjääminen elintarvikevärillä vihreäksi on kuulunut Patrickin päivän perinteisiin Chicagossa jo vuodesta 1962. Pyhä Patrick on Irlannin ja irlantilaisten suojeluspyhimys. Suuri osa Chicagon asukkaista on taustaltaan irlantilaisia.

on tullut jäädäkseen.

On tärkeää saada vääryyden kokeneille oikeutta ja väärin tehneet tilille.

Mutta ennaltaehkäisy ei riitä. Olisi arvokasta käydä käsiksi asenteisiimme, arvoihimme ja käytökseemme. Voisimmeko aloittaa uskollisuudesta?

Uskollisuus on otettava vakavasti.

Ainoa ihminen, jonka olemme voineet valita perheeseemme tai sukuumme, on oma aviopuolisomme. Jos petämme tuota valintaamme, kuinka voimme sanoa kenellekään, että olisimme

ihmisenä luotettavia? Ei riitä, että pyrimme välttämään aviorikosta. Meidän on opittava tiedostamaan harmaa alue, välttämään kiusauksia. On asetettava rajat, joita ei ylitetä.

Jotkut asiantuntijat kertovat, että pettämisestä ei yleensä kannata kertoa puolisolle. Jotkut pitävät ”viatonta” flirttiä elämän suolana. Media on täynnä kertomuksia pettämisestä ja eroista. Kiusauksista tehdään tosi-tvviihdettä. Vaarallisia viestejä? Mitäs, jos sitoutuisimme elämään ja käyttäy-

KANSALAISTEN ELÄKKEISIIN tarvitaan uudistus. Nykyisin noin 2 000 euroa kuukaudessa tienaava tulee saamaan eläkettä noin 1 000 euroa kuussa ja on 67–68-vuotias, kun pääsee täydelle eläkkeelle.

Ei tuollaisella summalla elä kukaan!

Tarvitaan sellainen eläkeuudistus, että pienituloiset saavat eläkettä vähintään 80 prosenttia bruttotuloistaan. Silloin pienituloisen eläke olisi noin 1 700 euroa kuussa. Kun vähennetään 22 prosenttia veroa, niin käyttöön jää 1 300 euroa kuussa. Eläkkeen määrä olisi edelleen pieni.

Yksinasuva suomalainen on köyhä, jos kuukaudessa jää verojen jälkeen käteen alle 1 203 euroa (luku vuodelta 2016).

Päivi Ruippo