Kirkko ja kaupunki 2018 06 helsinki by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

29.3.2018 kirkkojakaupunki.fi

A3 Kirkolta lisärahaa helsinkiläisten auttamiseen

A8 Hyvät ihmissuhteet suojaavat terveyttä

Pääsiäisen salaisuus Meille ei aina käy niin kuin toivoisimme. Johdatus paljastuu usein jälkikäteen.

B 1

Hyvinvointi tulee jakamisen ja antamisen eikä kahmimisen ja keräämisen kautta. Tällaista sosiaalietiikkaa ja parannussaarnaa maailma tarvitsee. Ihmisen ei pitäisi elää itseä vaan toisia varten. PROFESSORI JANNE SAARIKIVI ASKEL-LEHDESSÄ 3/2018

Iankaikkisesti

Jos ahnehtii, on aina köyhä. CLAUDIUS CLAUDIANUS VUONNA 395 JKR.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018 Jos joku, jonka toimeentulo on turvattu, näkee veljensä kärsivän puutetta, mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus voisi pysyä hänessä? ENSIMMÄINEN JOHANNEKSEN KIRJE 3:17

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Kaikenlaiset haudat HUHTIKUU ON kuukausista riisuutuvin. Tämä lause on melko varmasti kirjallinen laina, se on painunut mieleeni luultavasti jostakin Ilpo Tiihosen runosta. Päivä päivältä huhtikuu heräilee, riisuu talvenvalkoista yöpaitaansa ja paljastaa sen alta vanhaa ja mennyttä sekä uutta ja tulevaa. Huhtikuu on kuukausista julmin. Tämä lause on aivan varmasti kirjallinen laina. Näillä sanoilla alkaa T.S. Eliotin runo Autio maa. Huhtikuun julmuus on Eliotin runossa sitä, että se työntää sireenejä kuolleesta maasta ja ”sekoittaa muiston ja pyyteen”.

”

KEVÄT ON MONELLE meistä kovaa aikaa. Vanhan haihtumisen liittyminen uuden versomiseen voi tuntua yllättävän raskaalta. Keväistä alakuloa saattaa selittää MURHETTA, KÄRSIMYSTÄ myös se tosiasia, että kun taivaan aukiJA KUOLEMAA EI VOI oloaika pitenee, voi valon äkkinäinen SELITTÄÄ POIS. lisääntyminen sekoittaa ihmisen mielialaa säätelevän serotoniinijärjestelmän. Ja jos itse on maissa, saattaa kaikkialla väreilevä keväänpirteä uuden odotus vain lisätä alakuloa.

KEVÄTAURINKO PALJASTAA talven verhon alta kaikenlaista kuollutta, haisevaa ja maatunutta, josta kuitenkin kasvaa uutta elämää. Pääsiäisen suuri sanoma on siinä, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Että vaikka serotoniinit olisivat ihan sekaisin, armoa riittää alakuloisellekin. Että uuden alun mahdollisuus koskee kaikkia. Sinuakin, jonka peli ihmisten silmissä, omissasikin, näyttää menetetyltä. PÄÄSIÄISEN SUURI sanoma on, että Kristus nousi kuolleista. Hän voitti kuolemallaan kuoleman ja antoi haudoissa oleville elämän. Kaikenlaisissa haudoissa oleville. Maahan kaivetuissa ja mielen sisään porautuneissa haudoissa oleville. Hyvää pääsiäistä, Kristus on ylösnoussut! JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Ihmisiä kohdellaan kulutustarvikkeina

ESKO JÄMSÄ

TÄNÄ VUONNA pääsiäissunnuntai osuu aprillipäiväksi. Tavallaan pääsiäistä voidaan pitää taivaallisena aprillipilana: Jeesus on kuollut, aprillia! Siitä ei kuitenkaan ole ollenkaan kyse. Pääsiäisen suuren sanoman voima on juuri siinä, että kuolema on totta eikä kukaan voi sitä välttää. Jeesuskaan ei maannut kalliohaudassaan valekuolleena vaan hengettömänä raatona. Pääsiäisen voima on siinä, että murhetta, kärsimystä ja kuolemaa ei voi selittää pois. Ei edes Jumala.

Pakenisinko minä? Jos olen rehellinen, pakenisin, sillä minua pelottaisi. Kieltäisinkö sinut? Pelkään pahoin, että kieltäisin, sillä en tahtoisi vaikeuksia. Ole minulle armollinen. Rakasta rohkeammaksi.

Kastijärjestelmän pohjalla on paarialuokka, joka kutsuu itseään daliteiksi, murskatuiksi. Heitä ei kohdella ihmisinä vaan kulutustarvikkeina, sanoo daliteja auttavan järjestön johtaja Meena Varma. Lue lisää osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi/ uutiset.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 29.3.2018

numero 6

Seuraava lehti ilmestyy 12.4. KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

Perheille, diakoniaan ja sairaalasielunhoitoon

2,5 miljoonaa Helsingin seurakuntayhtymä käyttää ylijäämäänsä helsinkiläisten auttamiseen. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT ESKO JÄMSÄ, AARNE ORMIO/KIRKON KUVAPANKKI JA THINKSTOCK

elsingin seurakunnat käyttävät tämän ja kahden seuraavan vuoden aikana ison kasan lisää rahaa perheneuvontaan, sairaalasielunhoitoon ja diakoniaan. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi 22.3. suunnitelman, jolla viime vuoden ylijäämästä ohjattaisiin 2,5 miljoonaa euroa ”diakonisen vaikuttavuuden vahvistamiseen” vuosina 2018–2020. Esitys menee yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi huhtikuussa. Perheneuvonnassa esitys tarkoittaa käytännössä nykyisten resurssien huomattavaa lisäämistä ja sitä, että entistä useampi helsinkiläisperhe saa apua ongelmiinsa. Johtava perheneuvoja Martti Ajo kertoo, että seurakuntien perheneuvonnassa työskenteli viime vuonna 13 perheneuvojaa, joilla oli yhteensä 7 840 tapaamista. Apua annettiin vähintään 1 700 ihmiselle lapset mukaan lukien. TULIJOITA OLISI Ajon mukaan paljon enemmän. – Kaikkia ei pystytä auttamaan, vaikka kuinka haluaisimme. Perheneuvonnan palvelujen ulkopuolelle jää jonottamaan arviolta 5 000 ihmistä. Akuuttitapaukset arvioidaan ja priorisoidaan ja pikkulapsiperheet ovat etusijalla, kertoo Ajo. Mikäli kirkkoneuvoston esitys menee läpi, on jonoihin tulossa helpotusta. Tarkoitus on täyttää kuusi kahden vuoden määräaikaista perheneuvojan paikkaa. Lisäksi Töölön seurakuntaan on tulossa kaksi perheneuvojaa, jotka on tarkoitus sijoittaa ensin Länsi-Pasilan seurakuntakodille ja sitten valmistuvaan kauppakeskus Triplaan. Tämän kevään aikana on tarkoitus avata haettavaksi kymmenen määräaikaista perheneuvojan tehtävää siihen soveltuville seurakuntapastoreille. He saavat tehtävään lisäkoulutusta.

Hävikkiruokaravintola Waste & Feastin salityöntekijä Johanna Sademaa ja Sini Rajala työn touhussa.

DIAKONIASSA LISÄRAHAA suunnataan yhteisöruokailujen ja elintarvikeavun kehittämiseen. Diakoniapäällikkö Kirsi Rantalan mukaan Helsingin seurakunnissa on jo nyt lähes 30 yhteisöruokailua, joiden toimintaa voitaisiin laajentaa ja kehittää logistiikkaa parantamalla ja yhteisöllisiä työtapoja vahvistamalla. – Lisäraha mahdollistaisi uudenlaiset kokeilut. Niiden avulla voidaan uudistaa koko Helsingin elintarvikeapua sitä jakavien toimijoiden kanssa. Näin saadaan kuuluviin myös niiden ihmisten ääniä, joita avun jakajat joka päivä tapaavat ruokajonoissa. On totta, että yhteisölliset ruokailut eivät palvele kaikkien tarpeita. Siksi kehitämme erilaisia malleja auttaa, korostaa Rantala. KOLMAS SEURAKUNTIEN iso hanke on sairaalasielunhoidon kehittäminen yhteistyössä Meilahden sairaalan Vatsakeskuksen kanssa. Tavoitteena on organisoida moniammatillinen työryhmä, johon kuuluvat sairaalapappi, seurakuntapappi tai diakoniatyöntekijä, perheneuvoja ja nuorisotyönohjaaja tai lastenohjaaja. Tiimi toimisi sekä hoitohenkilökunnan että potilaiden ja heidän omaistensa tukena. – Tämä tukisi vakavan sairauden keskellä paitsi sairasta myös hänen läheisiään. Sairaalasta kotiutetaan nykyisin usein nopeasti kotiin. Kehitämme toimintaa niin, että apua voisi saada kotiin omasta seurakunnasta, sanoo seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki. Tällainen mittava lisäraha auttamiseen on nyt saatavilla, koska yhtymän tilinpäätös oli viime vuonna 16,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Osa ylijäämästä, 3,4 miljoonaa, jaetaan seurakunnille käytettäväksi tämän ja ensi vuoden aikana. Osa ylijäämästä on tarkoitus säästää, sillä tulevina vuosina talous tiukkenee. ■

Sairaalapastori Tuula Pasuri ja apulaisosastonhoitaja Marja-Leena Pihlajamaa keskustelevat Töölön sairaalan teho-osastolla.

Helsingin seurakuntien perheneuvojat auttoivat viime vuonna 1 700 ihmistä.

4 A Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

ESKO JÄMSÄ

– Minua hävettää yhteiskunta, jossa yli 90-vuotias joutuu hakemaan meiltä ruokaa, sanoo Myllypuron elintarvikejakelun toiminnanjohtaja Sinikka Backman.

Myllypurossa pelätään ruokajakelun loppumista Helsingin kaupunki, seurakuntayhtymä, Diakonissalaitos ja järjestöt kehittävät yhdessä uusia ratkaisuja elintarvikeavun jakamiseen. Myllypuron elintarvikejakelussa käyvät ihmiset ovat nyt huolissaan siitä, loppuuko jakelu, joka on siellä käyville elintärkeää. Myllypurossa käy joka päivä 700–900 ihmistä. Toiminnanjohtaja Sinikka Backmanin mukaan monilla Myllypuron asiakkailla ei ole voimavaroja eikä halua lähteä yhteisöruokailuihin, vaan ruokaa halutaan syödä ja tehdä kotona. Hän toivoo, että ruokajonoissa käyviä ihmisiä kuullaan ennen päätöksiä. Uutta mallia kehittää työryhmä ja esitykset tehdään syksyyn mennessä. Tavoitteena on lisätä yhteisöruokailuja ja poistaa jonot. Ruokaa kuitenkin saisi jatkossakin JATKUU mukaan. Lue lisää: VERKOSSA kirkkojakaupunki.fi

Seurakuntavaaleihin haetaan ehdokkaita Marraskuussa 2018 äänestetään seurakuntiin uudet päättäjät seuraavaksi neljäksi vuodeksi. He päättävät siitä, millaisia linjauksia seurakunnissa tehdään seuraavina vuosina ja mihin varoja käytetään. Luottamushenkilöt valitsevat myös jäseniä kirkolliskokoukseen, jossa päätetään kirkon yhteisistä asioista. Ehdolle asetutaan valitsijayhdistyksen kautta. Valitsijayhdistyksen taustalla voi olla puolue, herätysliike, jokin aate tai alue, joka yhdistää sen jäseniä. Lisätietoja: helsinginseurakunnat.fi/vaalit sekä sivuilta seurakuntavaalit.fi.

Vaalien infotilaisuus Helsingin seurakunnat järjestävät seurakuntavaalien infon 22.5. kello 17 Annankulmassa, Bulevardi 16. Tilaisuus on tarkoitettu puolueille, herätysliikkeille, kansalaisjärjestöille, opiskelijajärjestöille, ehdokaslistojen perustajille ja perustamista suunnitteleville. Soppatarjoilu alkaen kello 16.30.

Kallioon on valittu uusi kirkkoherra Kallion uusi kirkkoherra valittiin tiistaina 27.3., jolloin tämä lehti oli jo lähtenyt painoon. Lue uutinen kirkkojakaupunki.fi.

Puolueille kirkko on vallankäytön kanava Poliittiset puolueet aktivoituvat marraskuun seurakuntavaaleissa.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA MARI AARNIO

arraskuussa järjestetään seurakuntavaalit, joissa kirkon jäsenet pääsevät äänestämään seurakuntien luottamushenkilöistä. Viime vaalit pidettiin neljä vuotta sitten. Tuolloin lähes 30 prosenttia luottamushenkilöistä valittiin poliittisten puolueiden listoilta. Suosituimpia olivat keskusta, kokoomus ja SDP. Miksi puolueet ovat kiinnostuneita kirkon asioista? – Yhteiskunnallisesta vallankäytöstähän tässä on kysymys, sanoo Virpi Siitonen. Siitonen väittelee huhtikuussa siitä, miten poliittiset puolueet aktivoituivat seurakuntavaaleissa 1970-luvulla. Se oli poliittisen radikalismin kulta-aikaa, ja myös kirkon ja yhteiskunnan suhde oli pöydällä. Vuonna 1970 seurakuntavaaleissa otettiin käyttöön suhteellinen vaalitapa, ja suuret puolueet perustivat omat listansa. Etenkin SDP ja SMP olivat näkyvästi esillä jo ensimmäisissä vaaleissa. Seuraavissa vaaleissa esi-

merkiksi SKDL asetti ehdokkaita Pohjois-Suomessa, vaikka laitavasemmiston suhde kirkkoon oli jännitteinen. – Puolueet halusivat vaikuttaa siihen, mihin kirkon rahoja käytetään. Mutta ei se pelkkää poliittista laskelmointia ollut. Oli myös aitoa kiinnostusta hengellisyyteen, Siitonen sanoo.

” AINA EI OLE

HELPPOA SANOA, OSALLISTUUKO PUOLUE SEURAKUNTAVAALEIHIN.

Joillekuille seurakuntavaalit ovat myös ensimmäinen askelma, jolta ponnistaa kohti kunnallis- ja valtakunnanpolitiikkaa. AINA EI ole helppoa sanoa, osallistuuko puolue seurakuntavaaleihin. Puolueiden aktiivit voivat

olla ehdolla, mutta eivät välttämättä puolueensa listalla. Vasemmistoliitto ja RKP kertovat Kirkko ja kaupungille, että eivät puolueina osallistu marraskuun vaaleihin, mutta kannustavat kirkkoon kuuluvia jäseniään asettumaan ehdolle. Kokoomus ja keskusta osallistuvat vaaleihin sekä pääkaupunkiseudulla että valtakunnallisesti. Kokoomuksen viestintäpäällikkö Kirsi Hölttä perustelee osallistumista sillä, että puolueen jäsenet ovat kiinnostuneita toimimaan kaikilla yhteiskunnan alueilla. Keskustan poliittinen sihteeri Helena Pakarinen sanoo, että keskustan ehdokaslistat eivät välttämättä ole puolueen omalla nimellä. – Ehdokkaiden arvopohja toki näkyy, mutta seurakuntien työssä puoluepolitiikalla ei ole niin merkittävää osuutta. Pakarinen korostaa, että kirkko on Suomessa edelleen merkittävä yhteiskunnallinen toimija. – Yhteisöllisyys ja välittäminen, heikoimmista huolehtiminen, arvokeskustelu, erilaisuuden ymmärtäminen ja suvaitse-

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

resonanssi

Resonanssi-klubi tiistai 10.4. klo 19 Temppeliaukion kirkko Lutherinkatu 3

Daikini Band with Horns

groovy & rocky hiphop with soul

TÖÖLÖN SEURAKUNTA

vapaa pääsy

Sunnuntai 1.4. klo 17

Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Artistivieraana Faarao Pirttikangas

TÖÖLÖN SEURAKUNTA

Sinä päätät, mitä kirkko päättää

vaisuuden lisääminen ovat asioita, joiden vuoksi luterilainen kirkko kiinnostaa keskustalaisia. SDP:n järjestöpäällikkö Jenny Suominen kertoo, että puolue haluaa ajaa kirkon hallinnon avoimuutta, kaikkien parien oikeutta kirkolliseen vihkimiseen, huonoosaisista välittämistä ja maahanmuuttotyötä. – SDP kannustaa omia seurakunta-aktiivejaan osallistumaan vaaleihin. Sosialidemokraattien seurakuntavaalityötä tukee Kristillisten sosialidemokraattien liitto. VIHREÄT KANNUSTAA kirkkoon kuuluvia jäseniään lähtemään ehdolle ja muuttamaan kirkkoa "avoimempaan, kestävämpään ja yhdenvertaisempaan" suuntaan. Puoluesihteeri Lasse Miettinen kertoo, että vihreillä on joillain paikkakunnilla omia listoja. Aiemmissa vaaleissa monet vihreät ovat olleet myös esimerkiksi Tulkaa kaikki -liikkeen listalla. Puolueen jäsenjärjestö Armon vihreät kokoaa yhteen vihreitä kirkkoaktiiveja. – Vihreät haluavat vaikuttaa sellaisen kirkon puolesta, joka on tasa-arvoinen, kaikkien ihmisarvoa tinkimättä puolustava, kaikenlaisesta syrjinnästä vapaa, vahvasti sosiaalista vastuuta kantava, ympäristö- ja ilmastokysymyksissä suuntaa näyttävä ja aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana toimiva, Miettinen sanoo. Miettisen mukaan kirkko on viime vuosina käyttänyt "olennaisen tärkeitä ja humaaneja" puheenvuoroja esimerkiksi maahanmuuttopolitiikasta. Kristillisdemokraatit eivät osallistu seurakuntavaaleihin puolueena, mutta joillain paikkakunnilla

Seurakuntavaalit pidetään 18. marraskuuta. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa valitaan luottamushenkilöt seurakuntaneuvostoihin ja yhteisiin kirkkovaltuustoihin. Seurakuntaneuvosto on seurakunnan ylin päättävä elin, yhteinen kirkkovaltuusto taas kaupungin seurakuntien muodostaman seurakuntayhtymän ylin päättävä elin. Seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen jäsenet ovat äänioikeutettuja kirkolliskokousvaaleissa. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Vaalit ovat suhteelliset: ääniä kerätään ensisijaisesti ehdokkaiden muodostamalle listalle, jonka sisällä yksittäiset ehdokkaat asetetaan järjestykseen henkilökohtaisen äänimääränsä perusteella. Seurakuntavaaleissa äänioikeus on 16 vuotta täyttäneillä kirkon jäsenillä. Ehdokkuusikäraja on 18 vuotta.

saattaa olla kristillisdemokraattien itsenäinen lista. – Henkilökohtaisesti pidän tätä linjausta hyvänä, koska emme halua sotkea politiikkaa uskontoon. Tällä tarkoitamme sitä, että emme halua, että poliittiset puolueet vaikuttaisivat linjauksillaan tai ohjelmillaan kirkon teologiaan, sanoo puoluesihteeri Asmo Maaselkä. Maaselän mukaan kristillisdemokraattien jäsenet haluavat kuitenkin vaikuttaa kotiseurakuntansa päätöksiin yksittäisinä seurakuntalaisina. Perussuomalaisten ja Sinisen tulevaisuuden edustajat eivät vastanneet Kirkko ja kaupungin tiedusteluihin. ■

Tervetuloa tutustumaan! Lämpimästi tervetuloa Esperi Hoivakoti Tilkan Avoimiin Oviin 5.4. klo 15.30-17. Ohjelmassa Tilkan esittelyä sekä pientä tarjoilua. Kotimme tarjoaa lämminhenkistä hoivaa ja turvallista asumista ikäihmisille sekä vakituiseen että tilapäiseen tarpeeseen. Tilkka sijaitsee Huopalahdessa historiallisella paikalla. Kysy lisää: Marika Seppälä | 046 923 0080 Mannerheimintie 164, Helsinki

LISÄÄ VERKOSSA

Verkosta löydät lisää tapahtumia, syventäviä videoita ja näkemyksellisiä puheenvuoroja.

kirkkojakaupunki.fi

6 A Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018 Dimitri Lindgren ja Carmen Valerius toivovat, että vanhempien kunnioittaminen ja yhteisöllisyys säilyvät romanikulttuurissa, vaikka maailma muuttuu.

Romanikulttuurin uusi sukupolvi Monet romaninuoret tähtäävät nykyään korkealle, mutta joutuvat tottumaan siihen, että kaupassa vartija seuraa.

aikki romanit omistavat Mersun. Kaikki varastavat. Kukaan ei opiske le tai käy koulua. Kaikki ovat aggres siivisia ja huonokäytöksisiä. Helsinkiläinen Dimitri Lindgren, 21, luettelee stereotypioita, joita hän kuulee käydessään kouluilla puhumassa ro manikulttuurista. Lindgren on Suomen Romani yhdistyksen projektityöntekijä, Romaninuorten neuvoston puheenjohtaja ja romanikulttuurin oh jaaja ja opiskelee Helsingin yliopistolla romani kieltä. Ikäisekseen hän tuntee romanien historian hyvin ja osaa selittää, miksi heidän kulttuurinsa on sellais ta kuin on. Omaa taustaansa on ehkä pakkokin tun tea, jotta voisi olla sinut itsensä kanssa. Pääväestöl lä kun on yleensä paljon mielipiteitä mutta vähän tietoa siitä, millaisia romanit ovat. – Kenttätyö on raskasta, mutta kun näen, että olen saanut jotakin asennetta muutettua, sytyn eloon, Lindgren sanoo. DIMITRI LINDGREN ja hänen serkkunsa, vantaalai nen Carmen Valerius, 22, eivät elä eri maailmas sa kuin pääväestöön kuuluvat ikätoverinsa, mutta he elävät eri maailmassa kuin aiemmat romanisuku polvet. Kiertelevä elämäntyyli on vaihtunut pysy

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

viin koteihin ja kaupusteluhommat koulutukseen ja työpaikkoihin. Romanikieli on lähes kadonnut, mutta monet vanhat tavat elävät. – Tavat ovat se, mikä erottaa meidät valtaväestös tä. Muuten elämme ihan samanlaista elämää kuin muutkin. Yhteisöllisyys on siinä kuitenkin lisänä, Valerius kuvailee. Tapojen ytimessä on vanhempien ihmisten kun nioittaminen. Se vaikuttaa kaikkeen: siihen, miten puhutaan ja pukeudutaan, mitä tehdään ja miten ollaan. – Esimerkiksi teitittely on tosi tärkeää. Sitä, ettei teitittele vanhempia ihmisiä, pidetään nolona. Hei hin kuuluvat vanhemmat, isovanhemmat ja myös pääväestöön kuuluvat vanhemmat ihmiset, Lind gren kertoo. Vaikka vanhempia kunnioitetaan, romanikodeis sakin voi räiskyä. – Voi romanikin olla paha murrosikäinen! Välillä tuntuu, että romaninuoret ovat oikein tuplapahoja, Lindgren sanoo ja nauraa. Riidanaiheet kuulostavat tutuilta: puhelimen ja tietokoneen käyttö, kotiintuloajat, nukkumaan menoajat... – Minäkin olen nuorempana huutanut vanhem milleni ja paiskonut ovia. Sen jälkeen on pyydetty anteeksi ja sovittu, Lindgren kertoo.

VANHEMPIEN KUNNIOITTAMINEN ei vaikuta vain sii hen, miten puhutaan, vaan myös siihen, mistä pu hutaan. Romaninuori ei huikkaa vanhemmilleen menevänsä vessaan tai kerro vaikkapa seurustelus ta. Monista henkilökohtaisista ja varsinkin ruumiil lisista asioista vaietaan. Oman sukupolven edusta jien, kuten sisarusten tai serkkujen kanssa, voi pu hua. Eikö tuo ole hankalaa? – Ei se minusta ole tuntunut hankalalta. Se on vain iskostunut päähän, Carmen Valerius toteaa. Romanien tapoja ei varsinaisesti opeteta, vaan ne omaksutaan ja niihin tottuu. – Ja kyllä kaikista asioista voi puhua, kunhan pu hutaan kiertoilmauksilla. Vanhemmat usein tajua vat, mistä on kyse, Lindgren kertoo. Silti jotkin asiat voivat tulla yllätyksenä. Vaikka niinkin iso asia kuin avioliitto. – Siinä tapahtuu sellainen juttu, että ”lähdetään maailmalle”. Poika hakee tytön, ja kun tyttö on is tunut pojan kyydissä jonkin aikaa, serkut tai sisa rukset soittavat, että nyt ne ovat lähteneet. Ja sit ten vanhemmat kysyvät, että kuka se poika tai tyt tö on, Lindgren selittää. CARMEN VALERIUS PUKEUTUI mustaan, sametti seen romanihameeseen ja romaninaisen paitaan eli röijyyn 19vuotiaana.

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

– Minulle se oli selvää, vaikka vanhempani sanoivat, ettei se kannata. Nykyään monissa romaniperheissä tosiaan kehotetaan, että ei kannata laittaa hametta. Valeriuksen mukaan syynä siihen on se, että asu voi vaikuttaa työllistymiseen ja siihen, miten ihmiset ylipäätään kohtelevat. – Ero oli kyllä huima, kun siirryin kapeammasta hameesta tähän nykyiseen. Esimerkiksi siinä, miten minua kohdeltiin ruokakaupassa. Sen jälkeen ovat vartijat kulkeneet perässäni. – On tosin niitäkin vartijoita, jotka sanovat, että aluksi haluan pyytää sinulta anteeksi, mutta olen saanut pomoltani käskyn, että joudun seuraamaan teitä, jatkaa Lindgren. Työelämässä romaniasun voi vaihtaa työvaatteeseen, jos sellaista vaaditaan. Ongelmatilanne voi tulla suhteessa omaan yhteisöön. Esimerkiksi sairaanhoitajana työskentelevä romaninainen ei todennäköisesti halua, että potilaaksi tuleva vanhempi romani näkee hänet työasussaan, vaan pyytää tällaisessa tapauksessa hetkeksi siirtoa toiselle osastolle.

”

ON RIKKAUS OLLA ROMANI. JOS SAISIN VALITA, OLENKO SUOMALAINEN TAI ESPANJALAINEN TAI MITÄ VAAN, NIIN HALUAISIN OLLA ROMANI. DIMITRI LINDGREN

ROMANIEN KOULUTUS- ja työllistymistaso on ollut pitkään muuta väestöä matalampi. Taustalla on monia syitä: elämäntyyli oli pitkään kiertelevä ja asunnon tai asuntolainan saaminen vaikeaa. Koulumaailmassa ei ole ollut helppoa, eikä ole vieläkään. Dimitri Lindgrenkin muistaa, miten manneksi haukkuminen alkoi ekaluokalla. Carmen Valerius ja Dimitri Lindgren kokevat, että jo heidän vanhempiensa sukupolvi alkoi ottaa näissä asioissa harppauksia eteenpäin. – Minun vanhempani ovat opiskelleet ja käyneet töissä. He ovat kannustaneet käymään koulut kunnolla ja keskittymään unelmiin. On kannustettu tähtäämään ylemmäs, Lindgren kertoo. – Uskon, että kun mennään kaksi tai kolme sukupolvea eteenpäin, niin romanit ovat päässeet aika pitkälle. Elämme muutosvaihetta jo nyt, jatkaa Valerius. Kärrymustalaisten aikana nainen hoiti kodin ja mies toi kotiin rahan. Nyt ovat sukupuoliroolitkin muuttuneet. – Tällä hetkellä naisissa on enemmän halua ja potkua lähteä opiskelemaan kuin miehissä, mutta kyllä me miehetkin kiritään, Lindgren sanoo. DIMITRI LINDGRENIN mielestä parasta romanikulttuurissa ovat käytöstavat, vanhempien kunnioittaminen ja se, että toisista pidetään huolta. – On rikkaus olla romani. Jos saisin valita, olenko suomalainen tai espanjalainen tai mitä vaan, niin haluaisin olla romani. Kannan kulttuurin, tavat ja kielen harteillani ja haluan jatkaa sitä perintöä, ettei se häviäisi. Serkukset ajattelevat, että asenteet romaneita kohtaan voivat muuttua, mutta se vaatii myös romaneilta aktiivisuutta. Esimerkiksi työnhaussa on oltava mustaa valkoisella siitä, mitä osaa ja on tehnyt. – Muutos ei tapahdu niin, että yhteiskunta ja pääväestö unohtavat ennakkoluulot, vaan meidän on aukaistava kulttuuriamme ja tapojamme, jotta meitä ymmärrettäisiin, Lindgren painottaa. ■ Mikä matka! Romanien kulttuuriperintö Suomessa -tilaisuus 5.4. klo 12 alkaen Kansallisarkiston vanhassa tutkijasalissa, Rauhankatu 17, Helsinki. Romanien kansallispäivää vietetään 8.4.

Sielun musiikkia Elna Romberg laulaa esikoisalbumillaan energistä soulia, jossa on kuultavissa myös gospelin ja bluesin sävyjä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

LAULAJA JA LAULUNTEKIJÄ Elna Rombergista tuntui viime syksynä tosi hyvältä: hän oli saanut loppuun monivuotisen projektinsa. Soulista, gospelista ja bluesista ammentavan albumin nimeksi tuli Trouble. Levyn kaikki kappaleet ovat Rombergin omaa käsialaa. 34-vuotias muusikko kertoo kuunnelleensa paljon soulmusiikkia, mutta levyn soulahtavuus ei syntynyt tietoisesti. – Soul vain on minussa, Romberg kuvailee. Albumilla näkyy myös Rombergin gospeltausta. Hän muun muassa johtaa tänä vuonna kolmekymmentä vuotta täyttävää His Master’s Noise -gospelkuoroa. Hänen kappaleidensa sanoituksissa keskeisiä teemoja ovat usko ja toivo. – Olen kasvanut kristillisessä perheessä, ja usko kuuluu tärkeänä osana elämääni. Lähes kaikissa levyn biiseissä on jossain muodossa kristillistä sanomaa. Kuulijat voivat kuitenkin tulkita tekstejä miten haluavat, sillä esitän samat kappaleet oli sitten kyseessä kirkko- tai klubikeikka. MUUTAMA VUOSI SITTEN Elna Romberg tuli suurelle yleisölle tutuksi osallistuttuaan The Voice of Finland -kilpailuun. Hän oli Redraman tiimissä ja eteni kisan puoliväliin. – En ole kilpailuhenkinen, mutta kisasta jäi ihan hyvät fiilikset. Oli myös hyvä saada kokemusta tv:ssä esiintymisestä. Oma urani ei kuitenkaan saanut ohjelmasta erityistä potkua. Porvoolaistaustainen Romberg oli jo ennen kilpailua esiintynyt paljon ja tutustunut moniin eturivin muusikoihin, esimerkiksi Lenni-Kalle Taipaleeseen, joka soittaa Trouble-levyllä. – Lenni-Kalle oli kerran katsomassa

keikkaani, ja hän ehdotti, että voisimme joskus tehdä yhteistyötä. Romberg on keikkaillut jonkin verran myös Ruotsissa. Osa albumin kappaleista äänitettiinkin siellä, ja levyllä soittaa kummankin maan kysytyimpiä muusikoita, Lenni-Kalle Taipaleen lisäksi muun muassa Marzi Nyman, Lasse Piirainen, Daniel Stenbaek ja Samuel Ljungblahd. – Levyllä soittaa yhteensä kolmekymmentä muusikkoa, ja mukana on myös kuoro. Minusta on kivaa, että projektiin osallistuu paljon ihmisiä. Silloin ei tarvitse olla itse niin paljon parrasvaloissa, vaan musiikki saa olla tekemisen keskipiste. – Opin levynteossa paljon uutta. Sain lisää itsevarmuutta ja luottamusta omiin kykyihini. Sanoin asioista oman mielipiteeni, joten levystä tuli omannäköiseni. ELMA ROMBERGILLA on vankka koulutus, sillä hän on opiskellut sekä Pop & Jazz Konservatoriossa että Metropoliassa. Nykyään hän opettaa laulua ensin mainitussa opinahjossa. – Oli hienoa saada vakituinen työpaikka heti valmistumisen jälkeen. Läheskään kaikille ei riitä Helsingissä alan töitä. Vakityö tuo turvaa, vaikka haluankin keikkailla ja tehdä omaa musiikkiani. Vaikka musiikki vie melkein kaiken ajan, Helsingissä asuva Romberg on yhä mukana kotiseurakuntansa, Porvoon ruotsinkielisen vapaakirkon, toiminnassa. – Vedin teini-ikäisenä seurakuntani nuorisotyötä, mutta nykyään teen enemmän kuorohommia. Pidän esimerkiksi gospelkuorojen työpajoja eri kirkoissa. Romberg laulaa myös miehensä Christopher Rombergin, joka on tenavatähti vuodelta 1992, ja tämän sisarusten perustamassa kristillisessä Rombergit-lauluyhtyeessä. ■

8 A Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

Rakkaus kesyttää tautigeenejä Kun elää terveellisesti, pysyy terveenä, paitsi jos on heikot geenit. Väärä luulo, sanoo tutkija Vienna Setälä-Pynnönen. Hän kommentoi terveysväitteitä genetiikan ja evoluutiobiologian näkökulmista. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

1. Jos haluaa pysyä terveenä, pitää liikkua ja nukkua riittävästi, syödä suositusten mukaisesti, käyttää päihteitä vain kohtuudella ja välttää ylipainoa.

Merkittävä joukko aikuisia ihmettelee huuli pyöreänä, että miten voin olla näin huonovointinen, vaikka olen tehnyt kaiken oikein. On syytä nostaa terveellisen ravitsemuksen ja liikunnan rinnalle se näkymätön hyvä, jota teemme toisillemme. Terveellisiä elintapojakin tärkeämpää on kyky rakastaa. Rakastatko ihmisiä ja onko sinulla kokemus siitä, että joku rakastaa sinua? Kokemus nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta vaikuttaa siihen, tykkääkö itsestään ja katsooko, että on hyvän arvoinen. Se motivoi toimimaan terveyden hyväksi. Ihmissuhteilla on kiistaton tilastollinen yhteys sairastumisherkkyyteen aikuisena ja todennäköisyyteen kuolla nuorena. On tutkittu, että yksinäisyyden kokemus altistaa teinejä ja vanhuksia sairastumiselle enemmän kuin tupakointi ja päihteiden käyttö. Kun ihmiset hakeutuvat yhä uudestaan lääkäriin vaihtuvien vaivojen takia, taustalla on usein ihmissuhdeongelmia. Tuntuu, että pitää olla harvinainen sairaus tai jalka poikki, jotta tulee nähdyksi.

2. Jokainen on vastuussa omasta tervey destään.

On hyvä kantaa vastuuta itsestään. Mutta jos vastuullisuus tulkitaan niin, että sipsien syöminen, tupakointi ja tietyn liikuntamäärän alle jääminen ovat pahasta, terveyssuositukset alkavat herättää vastustusta. Moni ei noudata terveysvalistusta, vaikka ajattelee, että niin pitäisi tehdä. Perimmäinen motivaatio hyviin elämäntapoihin tulee muualta kuin ohjeista. On hyvä olla itselleen empaattinen ja sietää heikkouttaan. Silloin elintapasuositukset eivät tunnu kahlehtivilta. Terveys ei ole vain omissa käsissä. Tiedetään, että lapsena kovia kokeneet ihmiset sairastuvat helposti aikuisena. Varhaiset ihmissuhteet koodautuvat aivojen rakenteeseen. Vauvan kokemus voi olla aikuisen silmiin vähäpätöinen. Hän voi kokea suurta stressiä aiheuttavana menetyksenä jo sen, että hoivaaja vaihtuu, kun äiti lähtee töihin. Itsensä lääketieteelle testamentanneen ihmisen aivoista on mahdollista

nähdä kuoleman jälkeen, miten lapsuudenkokemukset ovat vaikuttaneet aivojen rakenteeseen ja millainen yhteys näillä kokemuksilla on ollut itsesäätelyyn ja tunteiden säätelyyn. Genetiikassa tutkitaan nykyään geenien toiminnan tiloja ja dna:n päällä olevia epigeneettisiä merkkejä, jotka vaikuttavat geenien toimintaan. Nämä epigeneettiset merkit ovat herkkiä yksilön ensimmäisten

Hulluja ideoita, loputtomasti työtä Dokumentti tivolinpyörittäjistä ja nyhtökaurabisnestä aloittelevista naisista kertoo, miten paljon rohkeutta ja riskinottoa yrittäjältä vaaditaan. DOKUMENTTIELOKUVAN ALUSSA isokokoinen mies puhuu mikrofoniin: hän valmistelee hääpuhetta tulevalle aviovaimolleen. On liikuttavaa, miten hän hakee sanoja kuvaillakseen tuntemuksiaan naista kohtaan, jonka kanssa on tehnyt lapset ja puurtanut yhteisessä yrityksessä.

Filmillä puhuu yksi Virpi Suutarin ohjaaman Yrittäjädokumentin päähenkilöistä, honkajokelainen Jani Laine. Hän pyörittää koko kuusihenkisen perheensä voimin tivolia ja kiertää avovaimonsa kanssa liha-autolla myymässä perinnelihaa. Honkajoelta siirrytään pää-

kaupunkiseudulle toisenlaisten yrittäjien pariin. Maija Itkonen ja Reetta Kivelä kehittävät kaurasta proteiiniruokaa, jota aletaan kutsua nyhtökauraksi. Naisten bisnesideaa pidetään tolkuttomana, mutta he hankkivat tehtaan ja Kiinasta ensimmäisen tuotantokoneen.

ALKUTAIVAL ON RASKAS, ja Itkonen ja Kivelä puskevat eteenpäin uupumuksen partaalla. Itkonen vielä synnyttää ruljanssin keskellä kaksoset. Sitkeät yrittäjät onnistuvat kuitenkin saamaan kumppanikseen Pauligin, mikä takaa tuotannon vakaan kasvun. Myös Laineen perheen yritystoiminta ottaa välillä niin aikuisten kuin lastenkin voimille. Tivoli ei vedä asiakkaita sadesäällä, eikä lihakaan mene aina kovin hyvin kaupak-

si. Dramaattinen pysähdys tulee, kun perheen äiti saa sydänkohtauksen. Tuolloin isä rukoilee, ettei Jumala ottaisi rakasta puolisoa pois. Usko näkyy yhteen hiileen puhaltavan yrittäjäperheen elämässä muutenkin, esimerkiksi lapsen iltarukouksena. Kirkon Mediasäätiö palkitsikin Tampereen elokuvajuhlilla Yrittäjän eritoten sen hienovaraisesta tavasta käsitellä uskoa, joka kuuluu työn tavoin luontevasti perheen elämään.

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

vuosien kokemuksille, mutta myös aikuisena saaduille hyville kokemuksille. Jos ihmistä ei ole kohdeltu pienenä hyvin, se on surun paikka. Suremiseen suhtaudutaan nykyään turhan vähäpätöisenä asiana. Se auttaa sietämään itselle tapahtuneita ikäviä asioita ja pääsemään elämässä eteenpäin.

PETRO PYNNÖNEN

3. Muita ei voi parantaa.

Ihminen voi olla toiselle ihmiselle terveellistä seuraa. Jos läheiselläsi on esimerkiksi päihdeongelma, voit olla niin itsevarma, että et pelkää toisen hylkäävän sinua, vaikka ottaisit asian puheeksi. Jos seisot rauhallisesti omilla jaloillasi etkä osallistu toisen itsetuhoiseen käytökseen, olet hänelle hyvää tekevää seuraa. Päihdeongelmasta tai masennuksesta toipuminen on usein hirvittävän hidasta. Tutkimukset osoittavat, että vierellä pysyvät ihmiset auttavat toipumisessa.

4. Jos kaksi ihmistä noudattaa yhtä hyviä elämäntapoja, heidän terveyseronsa johtuvat perimästä.

Terveyserot johtuvat ympäristön ja perimän yhteisvaikutuksesta. Tämä kattaa myös edelliset sukupolvet ja heidän henkilöhistoriansa. Samasta geeniperimästä voi kasvaa ympäristöstä riippuen huikea lahjakkuus tai ihmisraunio. Makroympäristö heijastuu monin tavoin ihmisen mikroympäristöön kuten kodin ilmapiiriin ja tarjolla olevaan ruokaan. Esimerkiksi sotavuosina suomalaisten vauvojen vanhemmat olivat alati peloissaan ja huolissaan. Nykyäänkin osa vanhemmista on hermostuneita, mutta eivät kaikki. Suomalaisilla on niin kutsuttuja tautigeenejä, mutta terveysongelmissamme näkyvät yhtä lailla menneet sodat ja niihin liittyvät menetykset ihmissuhteissa. Varhainen ympäristö vaikuttaa esimerkiksi yliherkkyyksiin ja immuunipuolustukseen eli ihmisen kykyyn torjua taudinaiheuttajia.

Tutkija, konsultti Vienna Setälä-Pynnösen tausta on yhteiskuntatieteissä, evoluutiobiologiassa ja genetiikassa.

6. Suurituloiset ovat pienituloisia terveempiä.

Rahaa on oltava sen verran, että sillä tulee toimeen. Terveyserojen taustat ovat monimutkaiset. Hyvätuloisuus suojaa terveyttä esimerkiksi sitä kautta, että työterveydessä ja yksityisessä terveydenhuollossa saa hoitoa nopeammin kuin kunnallisella puolella. Jos puhutaan vain tulojen vaikutuksesta terveyteen, on olemassa vaara, että kohtuullisesti toimeen tuleva keskiluokka alkaa ajatella tienaamisen olevan paras tie hyvinvointiin. Voi tulla sellainen olo, että pitää olla lätkäkamoja, Thaimaan-matka talvella ja kaksi autoa, jotta oma perhe voi hyvin. Sitten keskitytään tienaamaan terveelliseksi mielletyn elämän edel-

lytyksiä, vaikka se merkitsisi jatkuvaa kiirettä. On hyvä välillä kysyä itseltään, onko tämä sellaista elämää, jota haluan elää. Tuoko se hyvinvointia ja terveyttä minulle? Entä minusta riippuvaisille lapsille ja vanhuksille? Hyvien tulojen lisäksi myös koulutus suojaa terveyttä, koska se antaa välineitä ymmärtää maailmaa. Aikuisen pitää pystyä sanoittamaan tunteitaan, jotta hän voi ymmärtää itseään ja auttaa lastaankin tunteiden nimeämisessä. Tietoisuus omista tunteista ja kyky sietää niitä ovat terveydelle tosi tärkeitä. Suomessa havaittiin jo 1980-luvulla, että jos masentunut ihminen on kyvytön ymmärtämään tunteitaan ja puhumaan niistä, se kasvattaa riskiä sydäntauteihin.

”

5. Ihmisen on hyvä tietää, mihin sairauksiin hänen geeninsä altistavat

Olen tästä eri mieltä. Ihmisillä on sellainen käsitys, että geenit määrittävät mitä heistä tulee, mutta se ei ole totta. Geenit eivät tee mitään ilman ympäristön vaikutusta. Esimerkiksi diabetekselle altistava perimä ei tee kenestäkään diabeetikkoa elintavoista riippumatta. Geenejä monin verroin tärkeämpää on se, miten ne toimivat. Yksilön kokemuksilla ihmissuhteista on ratkaisevan tärkeä merkitys geenien toiminnalle ja sairastumisalttiudelle koko elämän ajan. Nähdyksi tulemisen kokemus kesyttää tauteihin altistavia geenejä.

Yksinäisyyden kokemus altistaa teinejä ja vanhuksia sairastumiselle enemmän kuin tupakointi ja päihteidenkäyttö. 7. Pieni stressi kuuluu elämään.

Ajoittainen stressi kuuluu elämään, krooninen stressi ei. Keho voi jäädä pysyvästi stressitaajuudelle jo varhain, jos pieni lapsi kokee, ettei häntä nähdä ja kuulla kotona riittävästi. Yhteiskunta ja työelämä ovat nykyään vaativia, mutta ihan ensiksi kannattaa miettiä, kuinka vaativa itse on itselleen. Aikuinen pystyy vaikuttamaan siihen, millaisia vaatimuksia häneen kohdistetaan ja miten hän niihin suhtautuu. Jokainen voi miettiä, mitä tarvitsisi voidakseen paremmin. On ihanaa, jos voimme suoda itsellemme hyvää kohtelua. ■

OCTOBER OY

KESKEISEKSI SUUTARIN dokumenttielokuvassa nousee ihminen ja hänen unelmansa, jonka eteen hän ponnistelee. Yrittäjällä täytyy olla työssään roppakaupalla intoa ja motivaatiota, sillä tilastojen mukaan kaksi kolmasosaa yrit-

Yrittäjä-dokumenttielokuvassa Reetta Kivelä (vas.) ja Maija Itkonen puskevat nyhtökaurabisnestään eteenpäin uupumuksen partaalla.

täjistä ansaitsee vähemmän kuin palkansaajat keskimäärin. Surullista on, että moni yrittäjä epäonnistuu tai palaa loppuun. Heikki Färmin kuvaamassa dokumentissa nähdään välillä huikeita tunnelmakuvia suomalaisesta luonnosta. Ja lopulta myös onnellisia ja työnsä tulokseen tyytyväisiä suomalaisyrittäjiä. MARJO KYTÖHARJU

Virpi Suutari: Yrittäjä. Elokuvateattereissa.

10 A Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018 ISTOCK

Piispan pääsiäistervehdys

Pääsiäinen ja Batman-virsi

letko kuullut Batmanvirrestä? En ollut minäkään vielä viikko sitten. Minulle virsi 88 oli ihan vain Lensi maahan enkeli – rakas lastenvirsi, joka julkaistiin 1960-luvulla osana Pyhäkoululauluja. Mutta aina oppii uutta. Virsikirjan taustatiedoissa kerrotaan, että sanoituksen alkuperäisessä versiossa laulettiin: ”Lensi maahan enkeli, nopeampi tuulta.” Tämän vuoksi laulu kuulemma tunnettiin lasten keskuudessa Batman-virtenä. Tuulta nopeampi enkeli vie kieltämättä ajatukset supersankareihin ja hulmuaviin viittoihin. Virren nykyisessä versiossa aloitus on muutettu: ”Lensi maahan enkeli, joutuisampi tuulta.” Suoraviivainen vauhdikkuus on siis karsittu koukeroisemman virsikielen tieltä. Onneksi virren sanoitus on silti virkistävän ytimekäs. Tämän pääsiäisen alla olen erityisesti miettinyt virren toisen säkeistön hätkähdyttävää yhdistelmää. Ensin siinä lauletaan, että kivelle istahtanut enkeli ”puhui iloisesti”. Mutta heti seuraavalla rivillä lauletaan sanat ”nousi haudastaan”.

Samalla tavalla kuin puhe ”joutuisuudesta” voi piilottaa enkelin nopeuden, voi lennokas melodia kätkeä sisällön hurjuuden, haudasta nousemisen. Epäsopivien sanaparien ”puhui iloisesti” ja ”nousi haudastaan” välissä on vain yksi sana. Kuitenkin juuri se yksi sana on ratkaiseva: Jeesus. Jeesus nousi haudastaan. Jeesuksen haudasta nouseminen ei ole uhkaava tai pelottava asia. Jeesus on kuoleman voittaja, pelastaja. Siitä on syytäkin puhua iloisesti. Kirkossa on käytössä erityinen rukoushetki, joka pidetään läheisen kuoltua. Rukoushetken lopuksi pappi tekee ristinmerkin vainajan otsaan ja lausuu: ”Pyhät enkelit johtakoot sinut ikuiseen elämään.” Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen vuoksi pyhät enkelit eivät johda ihmistä ikuiseen elämään ainoastaan nopeasti kuin Batman, yön ritari. He tekevät sen puhuen iloisesti. Iloista pääsiäistä! TEEMU LAAJASALO Helsingin hiippa kunnan piispa Teemu Laajasalo saarnaa pääsiäisyön messussa la 31.3. klo 23 Helsingin tuomiokirkossa.

30vuotta yhtä soit oa

Tuomasmessu

Suuri Tuomaskonsertti

1.4. Ylösnousemuksen Tuomasmessu

pe 6.4. klo 19 Agricolan kirkossa

Emerituspiispa Eero Huovinen saarnaa, liturgina Hans Tuominen Musiikissa Inna Vintturi ja ylösnousemusorkesteri, Tuomaskuoro Hilkka Kangasniemen johdolla

8.4. Tuomasmessu 30 vuotta!

Tuomasmessun Juhlaseminaari 8.4.2018 klo 14 Agricolan kryptassa. Mukana Atte Korhola, Olli Valtonen, Andreas Ebert, Stephen Venn, Pekka Y. Hiltunen ja monia muita Seminaari on kaikille avoin Lisätietoa tuomasmessu.ﬁ,

Tuomasmessu,

KUVA CATA PORTIN

tuomasmessu.fi

29.3. Kiirastorstain ehtoollismessu klo 18 Liturgina Olli Valtonen. Musiikissa Inna ja Juha Vintturi, Iida-Vilhelmiina Sinivalo, sello sekä kiirastorstain kuoro

KUVA SAKARI MAJANTIE

Juhlamessussa saarnaa piispa Teemu Laajasalo, liturgia Pirjo Kantala, Olli Valtonen ja Andreas Ebert Musiikissa Antti Vuori ja juhlaorkesteri, Tuomaskuoro Juha Vintturin johdolla

@Tuomasmessu

MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO › TEHTAANKATU 23, HELSINKI › RATIKKA 3 JA BUSSIT 14 JA 18

KUVA JUUSO WESTERLUND

Huikeita esityksiä Iloisia yhteislauluja, Lämpimiä muistoja vuosien varrelta!

 Johanna Rusanen-Kartano  Grex Musicus -kuoro  Maria Ylipää  Tuomaskuoro  Petri Laaksonen  Juhlaorkesteri Inna Vintturin johdolla  Eero Huovinen  Olli Valtonen  Anna-Mari Kaskinen

Juontajina Anna-Liisa Tilus ja Atte Korhola

Liput 25 euroa. Lipun voit hankkia Tuomasmessun nettisivujen kautta tuomasmessu.ﬁ/muu-toiminta/tuomasmessu-30-vuotta/ tai ostamalla Tuomasmessun yhteydessä eteisestä pankki- tai luottokortilla.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS JARKKO PELTOLUHTA JA ESKO JÄMSÄ

Suuremman varaan

Kun Jumala puuttuu tapahtumien kulkuun, hän tekee sen sielun sisällä.

lussa heitä oli muutamia. Jotkut pelästyivät, toiset eivät kerta kaikkiaan uskoneet. Jotkut olivat niin surunsa syövereissä, etteivät tunnistaneet häntä. Lopulta he kaikki kuitenkin vakuuttuivat siitä, että heidän ristillä teloitettu ja haudattu opettajansa ei ollutkaan kuollut vaan heidän luonaan. Mitä heille tapahtui? Voiko sitä jotenkin selittää? – Objektiivista todellisuutta on se, että Jeesuksen seuraajat ja jotkut hänen vastustajansakin kokivat kohdanneensa ylösnousseen. Näiden ihmisten kokemukset tuonpuoleisen läsnäolosta olivat heille todellisia, ja kokemuksistaan he tekivät sen johtopäätöksen, että Jeesus on näyttäytynyt heille, sanoo pappi ja teologian tohtori Kari Kuula. Aivan tyhjästä he eivät tällaista tulkintaa keksineet. Näin Kuula kerii sitä auki: Jeesus oli julistanut tulevaa Jumalan valtakuntaa, mihin sisältyi ajatus suuresta historian käänteestä. Tällaiseen käänteeseen taas kuului juutalaisuudessa myös se, että vainajat – ainakin hurskaat sellaiset – herätetään kuolleista ja he palaavat takaisin maan päälle elämään. Toisaalta juutalaisessa ja kreikkalaisessa kulttuurissa ajateltiin, että vainajat voivat näyttäytyä eläville, joskus unessa tai näyssä, joskus konkreettisestikin. Kuulan mukaan on mahdollista, että Jeesuksen ilmestymisissä ajateltiin aluksi olevan kyse tällaisista näyistä. – Sitten huomattiin, että eihän tämä ole kuka tahansa vainaja vaan karismaattinen Jumalan valtakunnan julistaja. Tavanomainen tulkinta ei enää riittänyt – varsinkaan, kun seuraajille syntyi pian sellainen kokemus, että Jeesus ei pelkästään näyttäytynyt vaan oli jollakin salatulla tavalla läsnä heidän keskuudessaan. KARI KUULA MUISTUTTAA, että Jeesuksen ajan maailmankuva oli hyvin erilainen kuin meidän. Me elämme tämänpuoleisessa, rationaalisessa ja vähän tylyssäkin maailmassa, jossa enkelit ja henget eivät

juuri puutu ihmisten elämään. Silti usko Jumalaan on yleisempää kuin luullaan. Monella on aavistus, että on olemassa jotakin muutakin, jotakin enemmän kuin se, minkä havaitsemme. Pari tuhatta vuotta sitten jumalien, enkelien ja henkien läsnäolo oli yhteistä todellisuutta. Ei sitä epäilty. Mutta eivät jumalat silloinkaan kovin usein herättäneet kuolleita, parantaneet sairaita tai tehneet muita ihmeitä. Siksi ylösnousemuskokemus oli mullistava ja ällistyttävä.

– Se tuonpuoleisuus, joka oli otettu arkisena ja kulttuuriin kuuluvana mutta etäisenä juttuna, koskettikin näiden ihmisten elämää oikeasti. Kyllä se on ollut Jeesuksen opetuslapsille jonkinasteinen maailmankuvan muutos ja kirkastuminen. Se, mikä oli ensin hämärää ja haaleaa, tulikin todella todeksi. EVANKELIUMIEN KERTOMUKSISSA Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta asiat tapahtuvat valtavan nopeasti. Yllätykset ja äkkikäänteet seuraavat toisiaan. Suuresta hädästä noustaan muutamassa päivässä valoon ja iloon. – Todellisuudessa tuollaisen menetyksen jälkeen ihminen putoaa niin suureen ja synkkään kauhuun, ettei hän aluksi pysty

edes suremaan. Hän on sokissa ja taaplaa vain pykälä kerrallaan eteenpäin. Vasta jonkin ajan kuluttua hän voi ruveta suremaan menetystään, muistuttaa pappi, psykologi ja psykoterapeutti Sari SundvallPiha. – Sitten vähitellen kaikesta hyvästä yhdessä koetusta tulee muisto, joka antaa voimaa ja voi monella tavalla kantaa. Lyhyessä ajassa opetuslapset olivat kokeneet Jeesuksen kanssa paljon. Jeesus oli mullistanut heidän elämänsä. He olivat jättäneet entisen ja lähteneet Jeesuksen ja hänen julistuksensa innoittamina aivan uudenlaiseen elämään. – Ja siihen he sitten Jeesuksen kuoltua jäivät. Se, mitä he olivat Jeesuksen opetuksista sisäistäneet, jäi heille. Se eli heissä, kantoi heitä ja muodosti heissä niin suuren

Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

tarinan, että mekin vielä olemme sen äärellä, sanoo Sundvall-Piha. Jeesuksen puheissa ja teoissa oli jotakin erityistä. Sundvall-Piha miettii, että jokin siinä on tuntunut niin lohdulliselta ja turvalliselta, että sen varaan on uskaltanut jättää itsensä ja oman tarinansa. Että sitä tietä on vain halunnut lähteä seuraamaan. – Jeesuksen opetukset olivat uusia ja ihmeellisiä, mutta ne olivat myös uskottavia. Tai ainakin niin hienoja, että oppilaat halusivat uskoa ne ja lähteä niiden varaan. JEESUS KULKI opetuslastensa kanssa hetken aikaa, näki heidät ja jakoi elämän rajallisuuden ja kivun heidän kanssaan. Samaa me ihmiset tarvitsemme edelleen. Jotkut hakevat tukea psykoterapiasta, useammat varmaan läheisiltään, jotkut myös uskonnosta. Sundvall-Piha puhuu matkasta, jonka kuluessa oppii hyväksymään itseään, ympäristöään ja menneisyyttään. Tulee sinuiksi sen kanssa, mitä on elämässä saanut ja mitä ei. Siihen sisältyy myös surua ja unelmista luopumista. Jos hyvin käy, suhteellisuudentaju kasvaa: ei enää odota liikaa itseltään tai muiltakaan. – Hyväksyy sen, että kaikki ei ole minun käsissäni eikä myöskään minua varten.

Kristinusko opettaa, että ihminen ei ole kaikkivoipa, vaan on olemassa ihmistä suurempi voima. Meille ei aina käy niin kuin toivoisimme. Ja meidän pitää yrittää tehdä hyvää toisillemme. Saman voi oivaltaa myös hyvässä psykoterapiassa. Hengellisessä kasvussa on Sundvall-Pihan mukaan oikeastaan kysymys pienenemisestä: oma voima vähenee. Ja kun se vähenee, ihminen uskaltaa rakentaa elämäänsä sen voiman varaan, joka hänelle on luvattu. Hän alkaa kukoistaa ja kasvaa kohti Jumalaa ja toisia ihmisiä.

”

Seuraajille syntyi pian sellainen kokemus, että Jeesus oli jollakin salatulla tavalla läsnä heidän keskuudessaan. KARI KUULA

JEESUKSEN KUOLEMAN jälkeen kaksi hänen opetuslapsistaan teki kävellen matkaa Jerusalemista kohti Emmauksen kylää ja jutteli keskenään. Heidän seuraansa liittyi muukalainen, joka halusi tietää, mistä oppilaat puhuivat. Nämä kertoivat viime päivien tapahtumista: ristiinnaulitsemisesta ja siitä, että Jeesuksen ruumis oli kadonnut haudasta. Muukalainen piti heitä ymmärtämättöminä, ja sanoikin sen. Sitten hän selitti heille, että juuri niin oli pitänytkin tapahtua. Kun he saapuivat Emmaukseen, oppilaat pyysivät muukalaista illalliselle kanssaan. Illallispöydässä, vieraan murtaessa leipää, oppilaat yhtäkkiä tunnistivat hänet Jeesukseksi. Ja sitten Jeesus olikin jo poissa. ”Eikö sydämemme hehkunut innosta, kun hän kulkiessamme puhui meille ja opetti meitä ymmärtämään kirjoitukset?” oppilaat sanoivat toisilleen. Olisihan heidän pitänyt tajuta. Ei ole sattumaa, että oppilaiden kerrotaan kohdanneen Jeesuksen tiellä. Tiellä Jeesus ilmestyi Paavalillekin. Jeesushan on tie, niin hän itse sanoi. Tie on niin toimiva vertauskuva kasvulle, muutokselle ja suunnan löytämiselle, että yksi kristittyjen varhaisista nimistä oli ”sen tien kulkijat”. Kari Kuula sanoo, että ilmestymis- ja tiekertomuksissa ikään kuin tiivistetään pidemmällä matkalla tapahtunut prosessi yhteen ahaa-elämykseen. – Useimmitenhan meidän elämässämme käy niin, että kasvu, uudet löydöt ja oivallukset

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

tapahtuvat asteittain, prosessinomaisesti. Tie kuvaa sitä hyvin. Se on sellaista matkantekoa, jolla on joku suunta. Yleensä kun hoksaat kasvaneesi jossakin asiassa ja tutkit prosessia jälkeenpäin, huomaat, että olet selvästi kulkenut tiettyä, kuin karttaan piirrettyä reittiä pitkin. Mutta silloin, kun vielä kipuilit matkalla, et tajunnut ollenkaan, että kuljet valmista polkua, Kuula sanoo. – Johdatus toimii jälkikäteen. Etukäteen harvoin näkee, minne tie johtaa. NYKYISIN HEITÄ, Jeesuksen ylösnousemuksesta vakuuttuneita, on 2,3 miljardia, lähes kolmannes maailman väestöstä. Mitä heille on tapahtunut? Millaisia ilmestyksiä he ovat saaneet, millaisia reittejä kulkeneet?

”

Ihminen ei ole kaikkivoipa, vaan on olemassa ihmistä suurempi voima. Meille ei aina käy niin kuin toivoisimme. SARI SUNDVALL-PIHA

Pääsiäismuna symboloi uutta elämää Pääsiäismuna kätkee sisäänsä koko maail mankaikkeuden. Universumi sai nimittäin alkunsa yllätysmunasta, ainakin jos japani laisilta, kiinalaisilta, Polynesian alkuperäis kansoilta tai muinaisilta foinikialaisilta ky sytään. Myös Kalevalassa maailmankaikkeus syntyy sotkalinnun munista: maailma muo dostuu munankuoren palasista, keltuaisesta tulee aurinko, valkuaisesta tulee kuu ja mu nankuorien pilkuista taivaan tähdet. Uuden elämän ja hedelmällisyyden sym bolina munassa on myös aimo annos eroot tista elämänvoimaa. Vanhan legendan mu kaan rakkauden jumala Eros syntyi musta siipisen yön ja kuuman tuulen yhtymises tä. Tuuli hedelmöitti yön, joka muni munan, josta kuoriutui Eros. Koska muna kätkee sisäänsä uuden elämän yllätyksen, siitä tuli varhaisessa kristinus kossa tärkeä vertauskuva. Varsinkin itäisessä perinteessä kristi tyt ovat antaneet pääsiäisenä toisilleen ka nanmunia lahjaksi muistuttamaan siitä, että

Kristus ei jäänyt haudan kuoreen vaan mur tautui sieltä elävänä ulos. Munasta kuoriutuva pääsiäistipu viittaa kuoleman voittaneeseen Jeesukseen. Sama symboliikka näkyy rairuohossa: siemen pei tellään maan poveen kuin kuollut ruumis, mutta aikansa uinuttuaan se nousee mullas ta täynnä uutta elämää. Karkkihyllyjen yllätysmunat käyvät luulta vasti kaupaksi vielä silloin, kun viimeinenkin niiden symboliikasta jotakin tietävä ihmi nen makaa haudassa. Vahvat symbolit säily vät kulttuurissa, vaikka tieto niiden sisällös tä ohenisi. Myös tulevien sukupolvien pikkulapset kylvävät rairuohoa kevään korvalla, vaik ka mullasta versovan vihreyden kristillinen symboliikka jatkaisi hämärtymistään. Ihmiskunnan vanhat myytit ovat vahvoja. Ne elävät aina jossakin muodossa, sillä elä män ja kuoleman kiertokulku ei katoa kos kaan. Eikä ihmisen ihmettely elämän ja kuo leman salaisuuden äärellä. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

– Meidän kulttuurissamme jumalat eivät kauhean usein nykäise näkyvällä tavalla suuntaan tai toiseen. Jumala on läsnä poissaolevana. Usko ei liity objektiivisiin tapahtumiin, vaan on meidän tavassamme nähdä asioita. Siihen kuuluu aina epävarmuus, epäily ja kyseenalaistaminenkin, Kari Kuula kuvailee. Hän puhuukin jumalavapaasta maailmasta. Jos Jumala nykyisin puuttuu tapahtumien kulkuun, hän tekee sen sielun sisällä: havahtumisessa, valaistumisessa, oivaltamisessa, ilossa. Sydän hehkuu innosta niin kuin Emmauksen tietä kulkeneilla opetuslapsilla.

”

Johdatus toimii jälkikäteen. Etukäteen harvoin näkee, minne tie johtaa. KARI KUULA

Kuulaa on vaivannut se, mitä tapahtuu, kun ihminen niin sanotusti tulee uskoon. Kun tie tekee äkkikäännöksen. Kuulan mukaan se, mikä näyttää äkilliseltä ja totaaliselta suunnanmuutokselta, on sitä harvoin. – Kun uskoontulleita on tutkittu, on selvinnyt, että he ovat jo liikkuneet hengellisessä kulttuurissa ja käyneet hengellisissä tilaisuuksissa. Siellä he ovat oppineet sellaisen hengellisen heräämisen mallin, jossa oma elämä mielletään kaksijakoisesti. On aika ennen ja nyt tai pimeä vaihe ja valoisa vaihe. Puheeseen liittyy myös erottelun tekeminen ulko- ja sisäpuolisten välille. Epäilenkin, että uskoontulija elää läpi yhteisössä oppimaansa roolia. Toki siinä taustalla on varmasti aito halu muutokseen, Kuula kertoo. Hänen mielestään uskoontuloretoriikka yksinkertaistaa asioita. Tavallaan se myös helpottaa hengellisen etsijän matkaa piirtäessään selkeän kuvan rajasta, joka on ylitettävä, ja tarjotessaan mallin, jonka avulla tilanteen voi ratkaista. – Kuitenkin uskonasiat ovat aina vähän hämäriä asioita. Esimerkiksi meillä luterilaisessa kirkossa ajatellaan, että uskoon kuuluu iso harmaa alue. Se voi tuntua harmittavalta. Mistä silloin tietää, missä on epäuskon ja hapuilevan oikean uskon raja? EHKÄ KRISTINUSKON salaisuus onkin se, että se ei ole vain tie, vaan kokonainen maisema. Sari Sundvall-Pihan mielestä kristinusko on tarjonnut toimivan kehyksen ihmisen puutteellisuuden, kivun ja hädän ymmärtämiselle. Se ei ole tyrkyttänyt epäuskottavaa kiiltokuvaa, vaan on tuonut monelle aitoa lohdutusta ja toivoa. – Kristinuskon ytimessä on se, että se luo ihmiselle mahdollisuuden uskomiseen, toivomiseen ja rakastamiseen hänen omassa arjessaan. Ja kun nyt puhutaan ylösnousemuskertomuksesta, niin kuoleman äärellä me toivomme, että jollakin tavalla elämä jatkuu. Meidän itsemmekin on sitten joskus helpompi lopullisesti luopua kaikesta, kun kristinuskon tarina kantaa meitä. ■ Kauniaisten seurakunnan pappi Kari Kuula on Kirkko ja kaupungin uusi verkkokolumnisti. Lue hänen kolumninsa ja haastattelunsa kirkkojakaupunki.fi:stä.

LISÄÄ VERKOSSA

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

Tuntuu mukavalta! TO U KO

LAURA

Koot: 39-48 Värit: ruskea, musta, sininen 155€

Sievi Shop

Koot: 35-43 Värit: vanharoosa, vihreä, musta 129€

LY D I A Koot: 35-43 Värit: musta, kukkakuvio 99€ nahkalaukut

Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017. Keräyslupa ÅLR/2017/5294, voimassa 1.9.2017–31.8.2018, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 28.6.2017.

Simonkatu 12, Helsinki - Itis, Helsinki - Jumbo, Vantaa

Sain pitää ystäväni. Kiitos syöpätutkimuksen, yhä useampi paranee. Mutta saavuttaaksemme uusia läpimurtoja, tarvitsemme sinua. Anna tutkimusmatkan jatkua ja tee testamenttilahjoitus. Tilaa maksuton testamenttiopas: syopasaatio.fi/testamenttilahjoitus

Olen menettänyt nuorena äitini syövälle. Hannilla oli ihan toisenlaiset mahdollisuudet parantua sairaudesta. – Syövän sairastaneen Hannin Irmeli-ystävä.

Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

Usko ja toivo koetuksella Viisi vuotta sitten Jani Kokki sairastui kuolemanvakavasti ja laihtui kolmekymmentä kiloa. Se oli kova paikka elinvoimaiselle nuorelle miehelle, jolle ulkonäkö on työväline.

yöpä on nyt selätetty, mut ta muutama vuosi sitten Jani Kokki oli hyvin sai ras. Pitkään rajuina jatku neet vatsaoireet antoivat olettaa, että jotakin vaka vampaa on meneillään. Siitä huoli matta Jani yritti jatkaa normaalia ar kea, treenata ja esiintyä showtanssi ryhmä Scandinavian Hunksin kanssa sekä jatkaa personal trainerin työtä. Syövästä Jani sai tietää vuonna 2013, keskellä kauneinta kesää. – Ruoka ja juoma eivät enää pysy neet sisällä. Tiesin kaikki kaupungin vessat, koska jouduin ravaamaan niis sä useita kertoja päivässä. – En kuitenkaan ollut valmistautu nut tällaiseen uutiseen. Ensimmäiset viikot diagnoosin jäl keen menivät järkytyksessä. – Sitten vain päätin, ettei elämä pääty tähän, ja ryhdistäydyin. Ajatuk

TEKSTI OUTI IKONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

seni oli, että teen parhaani siinä, mis sä pystyn. Pikkuhiljaa aloin tottua ti lanteeseen ja jotenkin turtuakin, Jani kuvailee. HOITOSUUNNITELMAAN KUULUI muun muassa kaksitoistatuntinen leikkaus, jossa poistettaisiin mon ta sisäelintä. Lisäksi Janille tehtäisiin avanteet. – Olin tehnyt työtä ulkonäölläni vii sitoista vuotta. Kun kuulin, millaisen ruljanssin joutuisin käymään läpi ja että joutuisin elämään loppuelämäni vaippapussi mahalla, aloin tajuta, että siihen loppuisivat ne hommat. Tietys ti halusin selvittää, olisiko joku muu vaihtoehto. Löytyi vaihtoehtohoitoja, jotka hel pottivat oloa hetkellisesti. Mutta kun oireet palasivat, lopulta jopa pahem pina, oli pakko todeta, että se tie oli kuljettu loppuun.

Kun vaihtoehtohoidot oli kokeil tu, eikä niistä ollut apua, alettiin to teuttaa alkuperäistä hoitosuunnitel maa. Jani ei enää pystynyt jatkamaan työtään, joka oli siihen saakka autta nut häntä kanavoimaan ajatuksia pois sairaudesta. – Olin kotonani kuin vanki putkas sa. Kun en päässyt lähtemään minne kään, oli kuolema mielessä liki joka sekunti. Mietin, että tähänkö elämäni päättyisi, 33vuotiaana. – Monta vuotta kävin ajatuksissani läpi kuolemaa, ja jossain välissä jopa toivoin sitä. HÄNEN LÄHEISENSÄ, eritoten rakas isä, eivät voineet olla murehtimatta tilannetta. Se tuntui Janista pahalta. Vielä sitäkin pahempia olivat itsesyy tökset, joilta Jani ei saanut rauhaa. – Aloin syyllistää itseäni sairaudes

ta ja siitä, miten olin elämääni elänyt. Pidin itseäni huonona ihmisenä. Vaikka Jani ei päässyt enää liikku maan kaupungille, hän yritti treenata kotona niin paljon kuin pystyi ja psyy kata itseään siihen, että selviää. – Nostelin viiden litran vesitonkkia ja kipitin portaita kotini rappukäytä vässä Eirassa. Katselin dokumentteja urheilijoista ja selviytymistarinoita, joista sai myönteisiä mielikuvia. Yritin luoda positiivista henkeä synkkyyden keskelle päivästä ja tunnista toiseen. – Vaikka pirun vaikeaa se oli. JO NUORENA Jani oli haaveillut, et tä pääsisi vielä joskus rapakon taak se tekemään esiintymisalan töitä: käy mään elokuvacastingeissa ja sen jäl keen tekemään temppuja ja stuntte ja kamppailulajielokuviin. – Syöpädiagnoosin saadessani oli ovi jo noihin juttuihin raollaan. Kävin

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

Monta tapaa vaientaa Adel Abidinin teokset kysyvät, miten siedämme erilaisuutta ja omaa kipuamme ja syyllisyyttämme.

Kuka?

Jani Kokki, 38, asuu Helsingissä ja työskentelee personal trainerina.

Mitä?

Kokki on tunnettu Scandinavian Hunks -tanssiryhmästä. Oli aiemmin yhdysvaltalaisen Chippendales-tanssiryhmän jäsen. Teki mallintöitä eteläafrikkalaiselle Base Models -toimistolle.

Motto

Jos et tee unelmiesi eteen mitään, et myöskään saavuta niitä.

YHDYSVALTOIHIN JANILLA on edelleen suhteita. Eräs suosittu pop-artisti on perustanut Las Vegasiin showryhmän, johon hän on kysynyt Jania mukaan – tietäen tämän tilanteen. Periaatteessa Jani voisi siis palata. Mutta jokin on muuttunut. – Jollakin tavalla näen sen ajan jo menneen ohi. Se työ oli stressaavaa suorittamista, ja kaipaan nyt elämääni tasapainoa. Haen ehkä vähän eri asioita kuin silloin, joten ehkä se ovi on laitettu kiinni minun kohdallani. Sairastuminen on opettanut Jania arvostamaan pieniä asioita. – Terveenä ihminen pitää helposti itsestäänselvyytenä sitä, että voi mennä joka paikkaan ja nähdä ketä tahansa, matkustella ja tavata ystäviä. Sitten, kun itselle tai lähipiirille tapahtuu jotakin vakavaa, alkaa puntaroida asioita ja arvostaa niitä aivan uudella tavalla.

TÄLLÄ HETKELLÄ Jani seurustelee. Hän haaveilee omasta perheestä ja perheen kanssa vietetystä normaalista arjesta. Jani uskoo, että kaikella, mitä hän on sairastumisen keskellä käynyt läpi, on jokin suurempi tarkoitus. Vaikkei mikään himouskovainen olekaan, Jani kertoo pienestä pojasta saakka rukoilleensa mielessään iltarukoukset.

NÄYTTELYN TEOKSET, jotka käsittelevät muun muassa sotaa, väkivaltaa ja viranomaisten vallankäyttöä, eivät ole helposti sulavaa nähtävää ja koettavaa, mutta ei niiden pidäkään olla. Toisaalta ne eivät myöskään saarnaa tai osoittele itsestäänselvyyksiä. Katsojalle jää tilaa tehdä omia tulkintojaan. Välillä joutuu nieleskelemään epämukavuutta, kun kauniilta näyttävä paljastaa julmuutensa. Esimerkiksi Sinfonia-teoksen taustalla on vuonna 2012 Irakissa tapahtunut joukkomurha. Tuolloin

90 opiskelijaa kivitettiin kuoliaaksi, koska heidän pukeutumistaan ja hiuksiaan pidettiin liian länsimaisina. Videoteoksessa on siipiään räpytteleviä kyyhkyjä, eläviä sieluja, jotka ovat kuitenkin naruilla kiinni vainajissa eivätkä pääse pois. Ajatus kiinni sidotusta sielusta toistuu myös Al-Warqaa-teoksessa, jossa jättimäinen kyyhkysen luuranko on narulla kiinni kivessä. Palkinto-teoksen vitriineissä olevat lasiesineet näyttävät ensin omintakeiselta designilta. Lähempää katsottuna ne paljastuvat pelottaviksi mielivallan välineiksi. Teos viittaa Saddam Husseinin valtakauteen. Tuolloin irakilaisia urheilijoita, jotka eivät menestyneet kansainvälisissä kilpailuissa, rangaistiin. Maan jalkapallojoukkue joutui käyttämään kidutusnaamioita hävittyjen otteluiden jälkeen. Alun perin Abidinin näyttelyn lähtökohtana oli Suomen sisällissota, joka jäi aikalaistaiteessa lähes käsittelemättä. Tulikin näyttely, jossa vaikenemisen ja vaientamisen teemat ovat yleisinhimillisiä. Mistä tahansa kulttuurista tuleva pystyy kokemaan sen kauhun, jonka esimerkiksi ”Tulimme tappamaan isäsi” -repliikin kuuleminen herättää. Siitä muistuttaa museon pääportaikkoon sijoitettu valoteos. KAISA HALONEN

Adel Abidin: History Wipes 22.4. asti Ateneumin taidemuseossa.

KANSALLISGALLERIA / JENNI NURMINEN

paljon castingeissa, esiinnyin suositussa miestanssiryhmässä ja tein töitä isolle mallitoimistolle, Jani kertoo. Hän kertoo pohtineensa paljon sitä, missä olisi nyt, jos ei olisi sairastunut. – Olin edennyt aika hyvin siihen suuntaan, mistä olin haaveillut, vaikka tietysti paljon olisi ollut vielä tehtävää. Toisaalta nuo haaveeni olivat vähän pinnallisia juttuja. Nyt pääasia on se, että ollaan hengissä, hän miettii.

OLISIKO PAREMPI, jos emme muistaisi kaikkea sitä ikävää ja tuskallista, mitä olemme kokeneet? Tai jos voisimme olla tietämättä kaikista hirveyksistä, joita maailmassa on tapahtunut ja tapahtuu koko ajan? Muistin hauraus ja historian tulkinnanvaraisuus ovat keskeisiä teemoja irakilaissyntyisen taiteilijan Adel Abidinin History Wipes -näyttelyssä Ateneumissa. Samannimisessä videoteoksessa vihreillä kumikäsineillä suojatut kädet pyyhkivät puhtaaksi häpeällisiä tahroja yksilöiden ja koko ihmiskunnan menneisyydestä. Puhdistukseksi nimetyssä videoteoksessa ryhmä ihmisiä seisoo kuin teloituskomppanian edessä peläten ja palellen. Heitä, vääränlaisiksi koettuja, suihkutetaan paloletkuilla ja hangataan taulusienillä ”puhtaiksi”. Puhdistajat voisivat olla keitä tahansa meistä.

”

TERVEENÄ IHMINEN PITÄÄ HELPOSTI ITSESTÄÄNSELVYYTENÄ SITÄ, ETTÄ VOI MENNÄ JOKA PAIKKAAN JA NÄHDÄ KETÄ TAHANSA, MATKUSTELLA JA TAVATA YSTÄVIÄ.

– Olen kiittänyt tiettyjä tahoja. Olen käynyt läpi päivän kulkua ja ollut kiitollinen kaikesta tapahtuneesta. – Uskon kyllä Jumalaan, vaikka en käykään sunnuntaisin kirkossa. Mutta ehkä semmoinenkin aika voisi vielä tulla. ■

Adel Abidinin Al-Warqaa-teos on esillä Ateneumin pääsaalissa Suomen taiteen merkkiteosten keskellä.

Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

09_Kuvateksti

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

Myötäelämisen kyky piilee syvällä meissä Monet eläinlajit kykenevät harmoniseen yhdessäoloon ja yhteistyöhön. Ihmisessä empatian eri muodot aktivoivat vähintään kymmentä eri aivoaluetta.

uolitoista miljoonaa vuotta sitten Kongo-joki eristi nykyisten simpanssien ja bonobojen esi-isät toisistaan. Pitkään luonnontieteilijät pitivät yksinomaan simpanssia ihmisen lähimpänä sukulaisena ja vertailukohtana. Viime syksynä ilmestyneessä kirjassa Empatia – myötäelämisen tiede (Into) ekologi Sami Keto pohtii, olisiko ihmiskuvamme toisenlainen, jos bonobot olisi löydetty ensin. Kirjassa Keto jäljittää ihmisen kykyä empatiaan yhdessä filosofi Elisa Aaltolan kanssa. – Tällä hetkellä ihmiskuvassamme korostuvat kyyniset piirteet. Ajattelemme, että ihminen pystyy kyllä toimimaan myötätuntoisesti esimerkiksi kulttuurin ja uskonnon vaikutuksesta, mutta viime kädessä empatia on vastoin luontoa, Keto sanoo. SIMPANSSIEN YHTEISÖSTÄ tutkijat löysivät hierarkkisen arvojärjestyksen, jonka huipulla on johtava uros. Yhteisön sisäisiä ja yhteisöjen välisiä ristiriitoja ratkotaan uhittelemalla, tappelemalla ja toisinaan myös tappamalla. Kädellisten tutkija Jane Goodall on verrannut Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin käytöstä yhteisönsä huipulle pyrkiviin simpanssiuroksiin. Bonobot sen sijaan ratkovat ristiriitoja esimerkiksi leikin ja seksin avulla. Tasa-arvoisia yhteisöjä johtaa muutama arvostettu naaras. Hyökkäävästä käyttäytymisestä seuraa kielteistä palautetta: naaraat eivät jaa ruokaansa aggressiivisimpien urosten kanssa. Esimerkin avulla Keto ja Aaltola haluavat näyttää, että luonto on kuin Raamattu: löydämme sieltä niitä asioita, joita etsimme. Käsityksemme luonnosta on väistämättä kulttuurisesti tuotettu kertomus. Ei ole vain yhtä ihmiskäsitystä, joka nousisi esiin tieteen tuloksista. – Se, miten tulkitsemme luontoa, kertoo paljon siitä, miten näemme itsemme nyt. Heijastamme luontoon nykyisen yhteiskunnan ideaaleja ja motiiveja, Aaltola sanoo. – Luonnosta on mahdollista tehdä myös myötäelämiseen perustuva kertomus, joka perustuu yhtä lailla tosiasioihin kuin nyt vallitseva kertomus, jossa luonto ja ihmiselämä nähdään kilpailuna, Keto sanoo. EMPATIA ON KYKY tai paremminkin joukko kykyjä, jotka auttavat ihmisiä ymmärtämään toisiaan. Empatia

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI

saa meidät välittämään toisen ihmisen tai eläimen hyvinvoinnista ja herättää moraalista huolta, joka johtaa toimintaan. Arkikielessä empatia voi tarkoittaa esimerkiksi myötätuntoa ja sääliä. Akateemisessa tutkimuksessa empatia on osoittautunut moniulotteiseksi ilmiöksi, joka kiinnostaa luonnontieteilijöiden ohella filosofeja, psykologeja ja yhteiskuntatieteilijöitä. Empatian tausta on syvällä evoluutiohistoriassa. Harmonista yhdessäoloa ja yhteistyötä tukeva kyky on kehittynyt monille eläinlajeille. Esimerkiksi rotat ovat yllättäneet tutkijat asettamalla lajitoverin auttamisen herkkupalan edelle. – Aivotutkijat ovat todenneet, että empatian eri muodot aktivoivat vähintään kymmentä ihmisaivojen aluetta. Empatia on syvällä ihmisessä, Keto sanoo.

”

IHMISEN KYKY EMPATIAAN SAATTAA OSOITTAUTUA RATKAISEVAKSI, KUN KOHTAAMME EKOKATASTROFIN KALTAISIA HAASTEITA. ELISA AALTOLA

Kyky empatiaan ei ole vain yksilön biologinen ominaisuus vaan palautuu yhteiskunnan syviin arvoihin. Esimerkiksi sosiaalinen eriarvoisuus on keskeinen empatian este, jonka vaikutus on osoitettu tieteellisissä kokeissa. – Kun ihmisten välinen hierarkia kasvaa, osa ihmisistä nousee muita ylemmäksi. Usein heidän kykynsä tuntea empatiaa alempana olevia ihmisiä ja eläimiä kohtaan heikkenee, Keto sanoo. MYÖS IDENTITEETTI voi nousta empatian esteeksi. Usein määrittelemme itsemme kuvaamalla toisen ihmisryhmän erilaiseksi kuin itsemme, esimerkiksi laiskaksi, typeräksi tai kyvyttömäksi. Näin on Aaltolan mukaan käynyt maahanmuuttokeskustelussa, jossa yksi ihmisryhmä nimetään erilaiseksi kuin muut. – Yksilö peittyy näkyvistä aina, kun ihmisiä tarkastellaan massoina tai numeroina, ja heidän arvonsa määrittyy vain talouden kautta. Samat ilmiöt

ovat vahvasti esillä eläinsuhteessamme. Teollinen ja tehostettu eläintuotanto luo ihmisten ja eläinten välille voimakkaasti ei-yksilöllisen suhteen, Aaltola sanoo. Empatiavajetta tuottavat myös kilpailuyhteiskunta ja yksilökeskeinen onnellisuuden tavoittelu. Kun kilpailemme toisten kanssa esimerkiksi työpaikoista, arvioimme jatkuvasti sitä, miten suoriudumme muihin verrattuna. – Kilpailu tuottaa epävarmuutta siitä, olemmeko kelpoisia. Se saa meidät suhtautumaan toisiin epäilevästi ja aggressiivisestikin. Olisi varmasti hyödyllisempää rakentaa kulttuuria, jossa muut ihmiset nähtäisiin ystävinä ja yhteistyökumppaneina eikä vihollisina ja kilpailijoina, Keto sanoo. Aaltola kiinnittää huomiota länsimaisen ihmisen kasvaneeseen vaatimustasoon. – Jos tavoitteena on, että yksilön pitää olla mahdollisimman onnellinen, siitä voi seurata se, että emme halua altistua toisen ihmisen tai eläimen kokemalle hädälle. KAKSI EMPATIAN muotoa nousee kirjassa erityisen tärkeiksi. Affektiivinen empatia on evoluution varhaisessa vaiheessa kehittynyt kyky, joka saa meidät myötäelämään ja jakamaan toisten olentojen tunnetiloja. Affektiivinen empatia herättää moraalista tietoisuutta ja halua toimia muiden hyväksi. Kun koemme toisen olennon kärsimyksen tunnetasolla, havahdumme siihen, että sen tulisi loppua. Reflektiivinen empatia tuo tunnetason rinnalle toisen tason, jossa pyrimme ymmärtämään, miten us-

komukset, asenteet ja poliittiset rakenteet vaikuttavat myötäelämisen kykyymme. Tällaista kriittisen ajattelun tasoa tarvitaan, koska tunteet saattavat vääristää käsitystämme toisista ihmisistä ja ihmisryhmistä. Emme välttämättä tiedosta asiaa, vaan annamme näkemyksillemme järkiperäisiä selityksiä. Silloin unohdamme, että rationaalisen ihmisen takana on tunteva ihminen, vaikka tunne olisikin vaimea. – Tunteet ovat aina taustalla, vaikka emme huomaisi niitä. Mitä kliinisin ja neutraaleinkin ihminen on myös tunnetilassa koko ajan, Aaltola sanoo. LUOKITTELEVIA ja muita poissulkevia tunteita ovat Aaltolan mukaan esimerkiksi pelko, ylemmyyden ja inhon tunne sekä halveksunta, katkeruus ja viha. – Tarvitsemme näiden tilalle tunteita, jotka liittävät meitä muihin ihmisiin ja eläimiin ja saavat meidät heräämään moraalisesti toisten läsnäololle. Sellaisia tunteita ovat ihmetys, kiitollisuus, armollisuus, rakkaus ja nöyryys, Aaltola sanoo. Empatiakirja on osa Koneen säätiön rahoittamaa hanketta, jonka tavoitteena on nostaa empatia esiin yhteiskunnallisena tekijänä. Kirjan kirjoittajien mukaan esimerkiksi ekokatastrofin uhka osoittaa, että toimimme vastoin sitä, minkä tiedämme moraaliseksi ja järkeväksi. Siksi tarvitsemme empatiaan liittyvien tunteiden tunnistamista ja käsittelyä. – On tullut aika herätä, mutta tarvitsemme muutoksen, joka ei ole vain rationaalinen, vaan tapahtuu syvemmällä tasolla. Ihmisen kyky empatiaan saattaa osoittautua ratkaisevaksi, kun kohtaamme ekokatastrofin kaltaisia haasteita, Aaltola sanoo. ■

Näin harjoittelet empatiaa Myötäelämisen kykyä ja moraalista tietoisuutta voi parantaa yksinkertaisten harjoitusten avulla, uskovat filosofi Elisa Aaltola ja ekologi Sami Keto. Tarkkaile toisia ihmisiä avoimesti ja ihmetellen kuin taideteosta, haluamatta itsellesi mitään. Käytä mielikuvitusta samastumisen apuna ja yritä kuvitella, mistä ihmiset ovat tulossa ja mihin menossa. Pyri näkemään toiset ihmiset arvostavassa valossa, ei kilpailijoina. Yritä nähdä kilpailu hetkellisenä tilanteena, joka ei määritä elämää pysyvästi. Kun mieleesi tulee asia, joka vaivaa sinua, yritä kuunnella, miten se tuntuu kehossa. Omien tunteiden tunnistaminen auttaa tunnistamaan myös toisten tunteita.

Osa 6

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

Konkarijournalisti ja kriisiviestintä konsultti Harri Saukkomaa, 60, on viestintä toimisto Tekirin perustaja ja halli tuksen puheenjohtaja. Hänellä on vaimo ja yksi aikuinen lapsi. Saukkomaa opiskeli Jyväskylän yliopistossa sekalaisia aineita 1970luvulla, mutta ei valmistunut. Ennen viestintäkonsultiksi ryhtymis tä hän työskenteli toimittajana, joh totehtävissä mediabisneksessä ja yrittäjänä. Vapaaajallaan Saukkomaa istus kelee kahviloissa, käy oopperassa ja lukee. Viime aikoina lukupöydällä on ollut muun muassa Orhan Pamukin ja Kazuo Ishiguron teoksia.

Sisäänhengitys on syntymä, uloshengitys kuolema Harri Saukkomaa huijaa itseään mittaamalla verenpaineensa meditaation aikana. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

os Harri Saukkomaalla on työtapaaminen kello yksi, hän saattaa ajaa paikalle jo puolelta. Saukkomaa kääntää autonsa etuistuimen taka-asentoon ja laittaa korvatulpat korviin, silmälaput silmille ja tyynyn niskan taakse. Sitten hän aloittaa kolmiosaisen harjoituksen. Ensin hän kutsuu mielen kotiin. Se tapahtuu hengityksen rytmissä. Kun Saukkomaa hengittää sisään, hän kutsuu mieltä asettumaan. Sitten hän päästää irti kaikesta siitä, mihin mieli on ehtinyt tarrautua. Joskus irti päästäminen näyttäytyy hänelle siimoina, joita virveli kelaa sisään. Lopuksi Saukkomaa rentoutuu. Jos on aikaa, hän ottaa vielä kymmenen minuutin päiväunet. Parasta on, jos sen päälle saa tupla-

Taivaan tähden

1.4.

Pääsiäinen

espresson. Se leikkaa todellisuuden läpi kuin terävä valo.

paineensa meditaation aikana. Silloin yläpaine laskee kahdellakymmenellä pykälällä.

HARRI SAUKKOMAAN työviikot viestintätoimisto Tekirillä ovat usein kuusipäiväisiä. Jos asiakas tarvitsee pikaista kriisiviestintäapua, Saukkomaa ei katso kelloa. Kymmenisen vuotta sitten Saukkomaa kiinnostui buddhalaistaustaisesta meditaatiosta. Sogyal Rinpochen teos Tiibetiläinen kirja elämästä ja kuolemasta on hänelle erityisen tärkeä. Siitä hän on oppinut kolmivaiheisen hengitysharjoituksensa. Elämä ja kuolema ovat parivaljakko, jonka ymmärtäminen on Saukkomaan mielestä oleellista. Elämässä on tärkeintä oppia tuntemaan itsensä. Siihen liittyy, että hyväksyy oman kuolemansa. Elämä ja kuolema ovat läsnä myös hengitysharjoituksessa: sisäänhengitys kuvastaa syntymää, uloshengitys kuolemaa. Saukkomaa on todennut, että meditaatio auttaa stressiin ja rauhattomuuteen, joskus ahdistukseenkin. Lisäksi se laskee verenpainetta. Saukkomaalla on verenpainetauti, ja hänellä on tapana huijata itseään mittaamalla veren-

VAIKKA HENGITYSHARJOITUSTEN juuret ovat buddhalaisuudessa, Harri Saukkomaan ei ole kiinnostunut buddhalaisuudesta uskontona. Hän liittyi 1980-luvun alussa ortodoksiseen kirkkoon. Ortodoksisuudessa Saukkomaata puhuttelee etenkin se, että kaikkea ei yritetä pukea sanoiksi. Ludwig Wittgensteinin filosofiasta opiskeluaikoinaan innostunut mies on yhä sitä mieltä, että siitä, mistä ei voida puhua, on vaiettava. Vuosikymmenten mittaan Saukkomaan suhde ortodoksiseen kirkkoon on muuttunut, mutta lämmin perussuhde on pysynyt samana. Viime vuosina kirkko on jäänyt etäisemmäksi, mutta toisinaan Saukkomaa rukoilee itsekseen tai hiljentyy koti-ikonin äärellä. Kirkossa Saukkomaa käy ainakin kerran vuodessa, pääsiäisenä. Silloin hän kokee olevansa yhteydessä paitsi kirkkonsa traditioon myös johonkin itseään suurempaan. Jumalanpalvelus on hänelle Jumalan teatteria. ■

Ilmestysten ketju USKO JEESUKSEN ylösnousemukseen alkoi niin, että lukuisat ihmiset kertoivat Jeesuksen ilmestyneen heille. Ilmestyksiä oli yllättävän paljon. Paavali kirjoittaa korinttilaisille, että eräänkin kerran Jeesus ilmestyi samalla kertaa yli viidellesadalle veljelle. Hirmuinen määrä – yhden Tuomasmessun väkimäärän verran. Ja huomatkaa, että hänen kirjeensä kirjoittamisaikana suurin osa tuosta joukosta oli yhä elossa. Minkälaisille ihmisille Jeesus ilmestyi? Ensimmäisenä Pietarille, miehelle, joka Jeesuksen suurimman hädän ytimessä oli irtisanoutu-

nut mestaristaan ja kieltänyt hänet. Jeesus ilmestyi myös omalle veljelleen Jaakobille. Tämä ei ollut koskaan uskonut Jeesukseen. Hän piti veljeään hulluna. Tiuhan ilmestymisten sarjan päätti viimeisenä Jeesuksen ilmestyminen Saul Tarsolaiselle, joka oli vähän aikaisemmin aloittanut kristittyjen ensimmäiset vainot. Ilmestymisen seurauksena Saulista tuli apostoli Paavali. Näiden ilmestymisten ydin on siinä, että Jeesus ilmestyessään uudisti peruuttamattomasti jokaisen kohtaamansa ihmisen elämän. Mikään ei ole muuttunut. Jeesus ilmestyy yhä, ilmestyi minullekin. Usko alkaa Jeesuksen koh-

taamisesta, vaikka emme uskaltaisi käyttää sanaa ilmestys. Pääsiäisen keskipisteessä on ylösnousemuksen ihme. Mutta ihme on myös se, että hän pystyy muuttamaan elävien ihmisten elämää. Hän pystyy muuttamaan heidän vihansa rakkaudek-

si, heidän vähättelynsä ylistykseksi ja heidän pelkonsa rohkeudeksi. OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

Gurun opissa Ohjaajana munkki Sisoes Munkki Sisoes eli 300-luvulla Egyptissä, jossa tuohon aikaan monet kristityt vetäytyivät karuihin erämaihin hiljentymään ja paastoamaan. Sisoes oli ryhtynyt jo nuorena elämään askeettista elämää ja päätynyt Sketiksen-yhteisöön. Tällaiset erämaan erakoiden yhteisöt olivat ensimmäisiä kristillisiä luostareita. Sisoeksen esikuva oli Qulzumin-vuorella asunut isä Antonios Suuri, jota pidetään Egyptin erämaaisistä merkittävimpänä. Sisoes oli ehkä tavannutkin hänet. Kun Sisoes vuonna 356 kuuli, että Antonius oli kuollut, hän lähti tämän kotivuorelle, sillä Sketiksen-yhteisöön oli tullut hänen mielestään jo liikaa väkeä. Tuolla vuorella Sisoes asui osan aikaa yksin ja osan aikaa oppilaidensa kanssa. Hän lähti erämaasta vasta noin 90-vuotiaana iän ja sairauksien heikentämänä.

Itseään ei pääse pakoon edes erämaassa Älä pakene, vaan pysähdy katselemaan elämääsi siinä, missä juuri nyt olet, neuvoo 300-luvulla elänyt munkki Sisoes. TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

VUORELLE OLI KIIVENNYT tuntema ton munkki. Hän tuli Isä Sisoeksen luokse ja alkoi tentata, miksi tämä oli jättänyt luostariyhteisön ja lähte nyt asumaan yksin erämaahan. Siso es vastasi jättäneensä yhteisön, koska koki sen tulleen liian suosituksi. Lähtiessään hän oli ajatellut viipyä vuorella vain vähän aikaa. Huomat tuaan, että siellä voi elää kaikessa rau hassa, hän jäikin sinne. Tuntematon munkki kysyi Sisoek selta: ”Kauanko olet ollut täällä?” ”Seitsemänkymmentäkaksi vuotta”, kuului vastaus. Sisoes lähti vuorilta vasta, kun van huuden vaivat pakottivat hänet sii hen. Hän ikävöi sinne takaisin, vaik ka olosuhteet olivat olleet ankarat. Yksi ystävä yritti lohduttaa hän tä sanomalla, ettei erämaa voisi tar jota hänelle enää mitään hyvää. ”Ei kö henkeni vapaus ollut minulle erä maassa kaikki kaikessa?” Sisoes vas tasi. VANHA SISOES KAIPASI erämaan hil jaisuutta ja kammionsa vapautta. Siel lä hänellä oli ollut tilaa hengittää. Siel

lä hän oli oppinut kaiken itsestään, mielensä liikkeistä ja sisäisistä taiste luista – ja Jumalasta. Kokemuksesta Sisoes kuitenkin tie si, ettei mikään paikka sinänsä ole vas taus siihen, mitä etsimme. ”Etsi Juma laa, äläkä sitä, missä hän asuu”, Sisoes neuvoi. Hän oli kokenut sen, miten rau han paikasta voi tulla kiireen paikka. Hän tiesi, miten ihminen voi muutos ten keskellä tarvitakaan hiljaisuutta ja rauhaa. Hän tiesi myös, mitä oli itselle rakkaan paikan menettäminen ja sen kaipaaminen. MEILLÄ ON KIUSAUS ajatella, että paikkaa vaihtamalla voisi välttää ne asiat ja kysymykset, jotka itseä kiu saavat. Helposti käy kuitenkin niin, että se, mikä sinua ahdistaa ja mitä yrität päästä pakoon, odottaakin uudessa paikassa. Asiat ja ihmiset, joille kään nät selkäsi, eivät jääkään taakse. Myöskään Jumala, jota etsit, ei ole jossain muualla. Hän on niiden asioi den keskellä ja juuri siellä, missä nyt olet ja ehkä kipuilet itsesi kanssa. Jos

Uuden alun rukous Jumalani, älä jätä minua. Sinä tunnet minut ja tiedät, miten usein erehdyn ja lankean. Sinä näet, että olen taas tässä samassa tilassa eikä minussa ole nyt mitään hyvää eikä mitään mistä ylpeillä. Armahda minua, auta minua nousemaan ja aloittamaan alusta, tekemään jotain hyvää. Anna minulle vielä uusi päivä.

haluat lähteä, pysähdy ensin. Mie ti rauhassa ja kysele, mikä sinua kut suu ja mitä etsit. Sisoeksesta sanottiin, että aina

kun hän meni kammioonsa, hän sul ki oven. Hiljaisuuden koulima munkki tiesi, että kun hän oli kotonaan Juma lassa, hän oli kotonaan kaikkialla, yh tä lailla vuoren yksinäisyydessä kuin tien päällä. Sisoes ei väittänyt, että hän olisi löytänyt vastauksen ja päässyt peril le. Mitä lähempänä Jumalaa ihminen on, sitä paremmin hän näkee syntinsä ja tietää tarvitsevansa armoa. KUN SISOES MAKASI kuolinvuoteel laan, hänen vierellään olevat mun kit näkivät hänen kasvojensa loista van. He kuulivat hänen sanovan jo takin ja kysyivät, keiden kanssa hän puhui. ”Katso enkelit tulivat, ja pyy sin, että minun annettaisiin vielä vä hän katua”, Sisoes vastasi. Munkit ihmettelivät, mitä katumis ta hänellä vielä oli. ”En tosiaankaan usko vielä edes aloittaneeni” hän to tesi katumista tarkoittaen. Sisoes opetti, että ihmisen osa on langeta, nousta ja aloittaa alusta – yhä uudestaan. Jumala löytää ihmisen ai na sieltä ja siitä tilasta, missä tämä kul loinkin on matkallaan. ■

MENOT 29.3. – 1 2.4.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

TAPAHTUMIA J. Haydn: Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä pitkäperjantaina 30.3. klo 14. Accord-kvartetti. Annemari Åström ja Taru Kircher, viulu, Atso Lehto, alttoviulu, ja Eeva Rysä, sello. Toivon tiistai 3.4. klo 18, Ylösnousseen kohtaaminen, Sana-lehden päätoim. Heli Karhumäki. Konsertti to 5.4. klo 19, espanjalaista lauluja kitaramusiikkia. Luhmon lauluja kitaraoppilaat. Konsertti Ma elän! su 8.4. klo 14. Laura Pyrrö, sopraano, ja Tiina Korhonen, piano. Oskar Merikannon lauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Konsertti ke 11.4. klo 19, You`re looking at Country. Luhmon pop-laulajien kantrimusiikin konsertti. Konsertti to 12.4. klo 18.30, Luhmon puhaltajat. Teematorstai klo 12.30–14.30. Lounas 6 e, ohjelma n. klo 13. 5.4. Vierailija Romano Missiosta. 12.4. Musiikkia, Olli Mönttinen. Sinkkuilta pe 6.4. klo 19–21 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Piirakkakurssi ja -paja pe 20.4. klo 15–20. Perinnetaitoja TT Juhani Forsbergin opastuksella. Ilm. 16.4. menn. virastoon. Syksyn päiväkerhoihin hakuaika 3.–30.4. netti-ilmoittautuminen https://www.helsinginseurakunnat. fi/haaganseurakunta/lapsetjaperheet.html.stx. Tied. aila.pihlajavesi@ evl.fi, p. 050 382 3550.

MALMIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

31.3.

Pääsiäisyön messu ja ateria klo 23 Huopalahden kirkolla. Miika Kolari, Katri Uutela, Sirkku Rintamäki. Voit tuoda tarjottavaa yhteiseen pöytään.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Kirkkokahvit. Kiirastorstain ehtoollinen to 29.3. klo 19. Illan päätteeksi alttari riisutaan liturgisista esineistä ja vaatteista ja puetaan mustaan. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 30.3. klo 10. Kristus on kuollut meidän edestämme. Pääsisäispäivän messu su 1.4. klo 10. Kristus on ylösnoussut! Kirkkokahvit. Toisen pääsiäispäivän perhekirkko ma 2.4. klo 12. Malminkartanon kappelissa. Pääsiäisyllätyksiä lapsille. Aamuehtoollinen ke 4.4. klo 9.15 kirkossa. Ehtoollisen jälkeen tarjolla aamiainen hintaan 1,50 e. Iltaehtoollinen ke 11.4. klo 19. Suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

TAPAHTUMIA Pitkäperjantain musiikki-ilta pe 30.3. klo 18 kirkossa. Pergolesi: Stabat Mater. Tiia Saari, sopraano, Laura Mäkitalo, mezzosopraano. Vanhan musiikin yhtye Sentience. Vapaa pääsy. Pääsiäisgospel ma 2.4. klo 18. Amerikkalaista ja kotimaista gospelia riemullisessa pääsiäisen hengessä. Hanna Hartikainen, Riika Joutlahti, Kaarina Ruusuvirta ja Markus Bäckman, laulu. Bändi: Kari Härkönen, Kimmo Kajos ja Markus Bäckman. Vapaa pääsy. Työtupa ti 3.4. klo 15–19 avoin käsityö- ja askarteluhuone kirkolla kurssihuoneessa. Kello viiden tee ja kahvi. Lauletaan yhdessä to 5.4. klo 10 kirkolla seurakuntasalissa. Kaikille avoin yhteislaulutilaisuus. Jennyn Olohuone on avoin kohtaamispaikka kaikille maanantaisin ja

2.4.

Pääsiäisgospel klo 18 Kannelmäen kirkossa. Bändi: Kari Härkönen, Kimmo Kajos ja Markus Bäckman sekä neljä laulusolistia.

torstaisin klo 12–15 (ei 2.4.) Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Tarjolla lounas ja kahvit hintaan 1 e. Viittomakielinen raamattupiiri ti 10.4. klo 15 kirkolla seurakuntasalissa. Lähetyspiiri ti 10.4. klo 18. Katriina Kong kertoo Kirkon Ulkomaanavusta. Lasten kesäkursseille ja syksyllä alkavaan päiväkerhoon alkaa ilmoittautuminen 3.4. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumislinkki nettisivuillamme.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b. Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Kiirastorstain ehtoollinen to 29.3. klo 17 Länsi-Pasilan seurakuntakoti ja klo 19 Meilahden kirkko. Krans, Niemistö, Vuorio. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 30.3. klo 11 Meilahden kirkko. Otto Alanen, Krans, Pakkanen, Kampin laulu, joht. Kari Turunen. Pääsiäispäivän messu su 1. 4. klo 11 Meilahden kirkko. Riepponen, Ronimus, Vuorio. 2. Pääsiäispäivän messu ma 2.4. klo 11 Meilahden kirkko. Valkama, Hiski Wallenius, kanttori. Messu su 8.4. klo 11 Meilahden kirkko. Ronimus, Jari Leinonen, saarna, Hiski Wallenius.

TAPAHTUMIA Raamattukahvila ma 3.4. klo 18 Ruskeasuon seurakuntakeskuksessa. Tarvitaanko Lähetystyötä vuonna 2018? Mukana Jukka Valkama. Hengittävä liike -joogakurssi alkaa

Munkkivuoren kirkossa. Toisen pääsiäispäivän messu ma 2.4. klo 11 Munkkiniemen kirkossa. Arkimessu ke 4.4. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Kesto n. puoli tuntia. Messu su 8.4. klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Mukana Procantus-kuoro.

MIKAELIN srk

JUMALANPALVELUKSET Kiirastorstain päivämessu 29.3. klo 12.30, Uutela, Mönttinen. Kiirastorstain iltamessu 29.3. klo 18, Heltelä, Silin, Mönttinen; Samuli Hyvärinen, sello. Pitkäperjantain jumalanpalvelus 30.3. klo 10, Lahtinen, Mönttinen; Samuli Hyvärinen, sello. Jeesuksen hautaamisen rukoushetki 30.3. klo 18, Silin. Pääsiäisyön messu ja ateria la 31.3. klo 23, Kolari, Uutela. Voit tuoda tarjottavaa yhteiseen pöytään. I Pääsiäispäivän messu su 1.4. klo 10, Lappalainen, Silin, Mönttinen; Markus Virtala, trumpetti. II Pääsiäispäivän perhemessu ma 2.4. klo 10, Muroma-Nikunen, Kolari, Autio. Messun jälkeen pääsiäismunien etsintää. Messu su 8.4. klo 10, Oikarinen, Lappalainen, Mönttinen, Cantabilen lauluryhmä. Arkiehtoollinen ke 4.4. klo 15, palvelukeskuksessa, Hopeatie 14, Oikarinen, Mönttinen.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

8.4.

Kaarina Ruusuvirta -trio klo 18 Pitäjänmäen kirkolla. Ohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi.

ma 9.4. klo 10–11.30, Tuomaankirkko. Hinta 60 e (6x), ilm. essi@elamaonjoogaa.fi. Raamattupiiri ma 9.4. klo 17.30 Meilahden kirkon kerhotila. Tutustutaan varhaisten kristittyjen elämään lukemalla Apostolien tekoja. Varttuneen väen keskiviikkokerho klo 13.30–15 Meilahden kirkon seurakuntasali. Siioninvirsiseurat to 5.4. klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakoti. Puhujina Hilkka Niemistö ja Tuukka Kauhanen. Olkkari ja raamis nuorille aikuisille to 12.4. klo 18 kerhotilat. Rastin lounas kaikenikäisille pe 6.4. klo 11.30–13, alkuhartaus klo 11.20, 3 e/1 e. Nordisk konsert – Pohjoismainen konsertti pe 6.4. klo 19 Meilahden kirkko. Naiskuoro Lyran esittää pohjoismaista kansanmusiikkia kuorosovituksina, joht. Jutta Seppinen. Liput 20 e/10 e.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3 Avoinna ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Verkoston messu sunnuntaisin klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Kiirastorstain päiväehtoollinen 29.3. klo 14 Munkkivuoren kirkossa, alttari riisutaan. Invakuljetus, diakoniap. 09 2340 5118 ti ja to klo 10–11. Kiirastorstain iltamessu klo 20 Munkkiniemen kirkossa. Alttari riisutaan ja puetaan mustaan. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 30.3. klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Pääsiäisen nyyttäriateria ja yömessu 31.3. klo 19.30–22 Munkkiniemen kirkossa. Pääsiäislauantain iltana kokoonnumme yhteiseen nyyttäripöytään, johon saa tuoda suolaista tai makeaa. Pääsiäisen juhlamessu su 1.4. klo 11

TAPAHTUMIA Merimieskirkkopiiri ma 9.4. klo 14 Munkkivuoren seurakuntatalon Päätykamarissa. Luontoperhekerho ma 9.4. Munkkivuoren kirkolla klo 17.30–19. Kerhossa saa yhdessä ihmetellä ja tutkia lähiluontoa, kerho on maksuton. Lisätietoja: rauna.mannermaa@evl.fi Konsertti Lamentatio, barokkimusiikkia pitkäperjantain illassa 30.3. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. David Hackston, kontratenori; Martti Laivuori, viola da gamba; Mirjam Kyrönseppä, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Gospel- ja jazzkonsertti ma 2.4. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Ladies & Gents. Konsertti ystävyydelle ja lähimmäisenrakkaudelle. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18. p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 30.3. klo 10. Antturi, Ahola. Pääsiäisyön messu la 31.3. klo 23.30. Vuori, Vanne, s, Heli Kantola. Pääsiäispäivän messu su 1.4. klo 10. Vanne, Kekäläinen, s, Ahola. Toisen pääsiäispäivän messu ma 2.4. klo 10. Kekäläinen, Antturi, s, Kylli Ahola. Viikkomessu ke 4.4. ja 11.4. Antturi. Messu, Herättäjän kirkkopyhä ja seurat su 8.4. klo 10. Vuori, Juhani Elenius, s, Kantola.

TAPAHTUMIA Päivärukous kirkossa arkisin ma–ti, to–pe klo 12, ti leivänjako rukoushetken jälkeen. Lähetyspiiri ke 4.4. klo 14 Pajamäessä. Nimikkolähettimme Hannu ja Liliann Keskinen kertovat työstään Pietarissa. Toivoa naisille -piiri ke 4.4. klo 18.30 kirkolla. Rukoillaan maailman naisten puolesta. Yhteislaulutilaisuus pe 6.4. klo 13 Pajamäessä. Lauluja iskelmistä ja kansanmusiikista virsiin Kylli Aholan johdolla. Usko tai älä -ilta to 12.4. klo 18 Pajamäessä. ”Miksi minä olen kristitty ja haluan kuulua kirkkoon” –taviksen puheenvuoro, yhteislauluja ja maistiainen Elämän leipää. Kammarikahvila to ja pe klo 12–15 Pajamäessä. Käteisellä kahvia, pientä suolaista tai makeaa. To klo 12 lounas ja kuukauden 1. pe lounas klo 12 ja verenpaineen mittaus klo 11.45–13. Unkarikahvio su 15.4. klo 11.30 kirkolla. Retki Kemiönsaareen ke 16.5. Lähtö kirkolta klo 8, paluu n. klo 20. Sitovat ilm. toimistoon. Hinta 50 e sis. kuljetuksen, pääsyliput, opastukset, ruokailun, kahvit.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 29.3. – 1 2.4.

12 A Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu v. 1968 sävelmistöllä ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa ja klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa, ei 31.3.

TAPAHTUMIA Pitkäperjantain jumalanpalveluksessa 30.3. viivytään ristin äärellä. Pitkäperjantaina alttari on puettu mustaan. Alttarilla olevat ruusut muistuttavat Jeesuksen haavoista ja virret lauletaan ilman säestystä. Jumalanpalvelus klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa ja klo 12 Mikael Agricolan kirkossa. Rukoushetkissä hiljennytään Jeesuksen kuoleman äärellä. Pitkäperjantaina 30.3. Ristin kumartamisen rukoushetki klo 12 Tuomiokirkon kryptassa. Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki klo 13 Suomenlinnan kirkossa ja Ristin juhla klo 15 Hyvän toivon kappelissa. Matteus-passio soi Tuomiokirkossa pe 30.3. Cantores Minores -poikakuoro esittää Bachin Matteus-passion pitkäperjantaina klo 18. Liput 15–65 e. Lisät. cantoresminores.fi.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

30.3.

Pitkäperjantain rukoushetkissä hiljennytään Jeesuksen kuoleman äärellä Tuomiokirkon kryptassa klo 12, Suomenlinnan kirkossa klo 13 ja Hyvän toivon kappelissa klo 15. Perinteinen Via Crucis vaelletaan la 31.3. Pääsiäisvaellus alkaa Kaisaniemen puistosta klo 21. Kulkue siirtyy Unioninkatua ja Rauhankatua Suomen Pankille, jonka edessä tapahtuu oikeudenkäynti. Tapahtumat päättyvät ristiinnaulitsemiseen Tuomiokirkon portailla n. klo 22.15. Vaelluksen jälkeen Tuomiokirkossa kokoonnutaan klo 23 pääsiäisyön messuun. Lisät. viacrucis.fi. Pääsiäisiloa yömessussa Tuomiokirkossa. Jeesus on ylösnoussut! Pääsiäisen juhla alkaa jo lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Tuomiokirkossa pääsiäisyön messu la 31.3. klo 23, saarnaa piispa Teemu Laajasalo. Ylösnousemusiloa su 1.4. ensimmäisen pääsiäispäivän messuissa! Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista, elämä on voittanut kuoleman. Messu klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa. Toisen pääsiäispäivän messu ma 2.4. messu klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa. Tuomiokirkon messun jälkeen n. klo 12 ilolauluja Kryptassa. Seniorifoorumilla elämästä ja rukouksesta. Foorumilla ke 4.4. pohditaan elämää psykologian tohtori Anja Laurilan johdolla aiheesta Elämä yksin tai kaksin. Ke 11.4. rukouksen mahdollisuuksista kertoo

31.3.

Pääsiäisyö klo 23 Kallion kirkossa. Mukana mm. Higher Ground. Messun jälkeen burgeribuffet ja jälkiruokapöytä nyyttärimeiningeillä.

pastori, sielunhoitaja Seppo Juntunen. Seniorifoorumi klo 13 alk. Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Kirjallisuusillassa ke 4.4. tutkaillaan Helsingin sisäpihoja. Illan teemakirjasta Helsingin sisäpihat kertovat alustaa Esko Rautila. Kirjallisuusilta klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Ignatiaanista raamattumietiskelyä to 5.4. Vanhassa kirkossa. Kristillistä rukousta ohjatusti klo 18 Vanhassa kirkossa. Ohjaa Pekka Yrjänä Hiltunen. Perhemessu Hyvän toivon kappelissa su 8.4. Klo 12 alkavan messun jälkeen tarjolla välipalaa ja ohjelmaa, mm. ongintaa ja kalojen askartelua. Wannabe Singers -laulukuoro alkaa to 12.4. Laulukuoro kaikille, jotka haluavat oppia laulamisesta isolla porukalla. Neljä kokoontumiskertaa 12.4. klo 18–19.30, 14.4. klo 10–11.30, 26.4. klo 18–19.30, 28.4. klo 10–11.30. Harjoitukset pidetään Vanhassa kirkossa. Lisätiedot 3.4. alk. anna.pulli@evl.fi. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Diakoniaruokailu tiistaisin klo 12 Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Ateria 1 e. Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Ei pe 31.3.

12.4.

Wannabe Singers -kuoro Vanhassakirkossa. Jos haluat oppia laulamista isolla porukalla, kysy lisää 3.4. alkaen: anna. pulli@evl.fi

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen Papinkatu 2. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamuru-

kous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19. Iltamessu ma–ti, to–pe klo 18. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke klo 18. Kiirastorstain ehtoollinen to 29.3. klo 13. Kiirastorstai-illan ehtoollinen to 29.3. klo 18. Visa Viljamaa. Kirkko puetaan mustiin. Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 30.3. klo 10. Riitta Männistö. Ristin tie pe 30.3. klo 18. Rukouslaulun sävelin, Mari Mattsson, Visa Viljamaa. Anima mea. Pääsiäisyön messu ja ateria la 31.3. klo 23. Koko seurakunnan yhteinen pääsiäisjuhla. Liturgi Visa Viljamaa, saarna Mari Mattsson, musiikki Tommi Niskala ja Higher Ground -kuoro joht. Hanna-Maria Helenius. Messun jälkeen pääsiäisyön ateria. Pääsiäispäivän messu su 1.4. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta. 2. Pääsiäispäivän messu ma 2.4. klo 10. Jaana Partti. Messu su 8.4. klo 10. Mari Mattsson. Alppilassa: Kiirastorstain iltamessu to 29.3. klo 19. Pauliina Lindfors. Kirkko puetaan mustiin. Pääsiäispäivän messu su 1.4. klo 16. Pauliina Lindfors, Elias Trygg, huilu. 2. Pääsiäispäivän sateenkaarimessu ma 2.4. klo 17. Veronica Saarela. Pääsiäiskirkko kaikenikäisille ke 4.4. klo 17.45.

TAPAHTUMIA Jeesuksen kuolinhetken musiikkihartaus pe 30.3. klo 15. Duo Kristiina Olanto & Iro Haarla. Hiljaisen lauantain iltasoitto la 31.3. klo 20. Tommi Niskala. Pääsiäisyön ateria yömessun jälkeen la 31.3. klo 24 Kallion kirkolla. Manun juhlava miniburgeribuffet. Halutessasi voit tuoda jälkiruuan nyyttäripöytään. Vapaaehtoinen lahjoitus Yhteisvastuukeräykselle. Hannu-Pekka Björkman Torstaina iltapäivällä -sarjassa Kallion kirkossa to 12.4. klo 13. To 5.4. Pirkko Siltala kertoo kirjastaan Elämän päättyessä. J.S. Bach: Pääsiäisoratorio ma 2.4. klo 18. Vokaaliyhtye Incanto ja kamariorkesteri Refugium musicum, joht. Jukka Jokitalo. Liput 20/15/10 e ovelta ja Ticketmaster. Lasten pääsiäisvaellus 3.–6.4. Kallion kirkossa. Sopii myös pienimmille lapsille. Vapaa pääsy. Ilmoit-

Pakilan seurakuntalainen Ranja Nenonen, oletko viettänyt aiemmin pääsiäisyötä kotikirkossasi? – Olen ollut mukana monta kertaa puolisoni kanssa. Messu on suosittu, ja sinne tulee ihmisiä kauempaakin.

Mitä muuta pääsiäisperinteisiisi kuuluu? – Yleensä lapset tulevat perheineen meille syömään. Tänä vuonna he ovat Lapissa, ja me nautimme pääsiäislammasta ystävien kanssa. EIRA SERKKOLA

Miten aiot nyt osallistua? – Diakoni pyysi, että tulisin auttamaan messun järjestelyissä. Aterian valmistavat yleensä seurakunnan työntekijät ja vapaaehtoiset yhdessä. Itse en ole ollut mukana ruuanlaitossa. Millaista kirkolla on pääsiäisyönä? – Kirkolla on yöllä hieno tunnelma. Muutenkin Hyvän Paimenen kirkko on minulle tärkeä, se on aina kaunis

Pääsiäisyön messu Pakilan Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1, lauantaina 31.3. klo 23. Ateria messun jälkeen n. klo 24. Hinta 10 e, tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Katso sivu 16. Muita pääsiäisyön messuja: Vuosaari, Puistola, Tapanila klo 22, Huopalahti, Kallio, Pihlajamäki, Pitäjänmäki, Roihuvuori, Töölö ja Tuomiokirkko klo 23. Katso lisätiedot sivuilta 13–17.

ja rauhoittava. Ensimmäisenä pääsiäisenä olin yllättynyt ateriasta, mutta on ihan luontevaa syödä yhdessä keskiyöllä. Pöydissä seurustellaan pitkään. Joskus olemme tulleet kotiin lähempänä kahta.

JÄMS

Monissa luterilaisissakin kirkoissa vietetään pääsiäisyön messua. Pakilassa yömessua on vietetty jo 20 vuotta, ja sen jälkeen on nautittu yhdessä kokonainen ateria. Tämä on harvinaista.

E S KO

Menokasvo

Pakilan yössä juhlitaan pääsiäistä

MENOT 29.3. – 1 2.4.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

JUMALANPALVELUKSET Kiirastorstaina 29.3. messut, klo 14 Heusala, Andersson ja Taija Kangaskokko, viulu, ja klo 19 Rintamäki ja Valojärvi. Tämän jälkeen alttari peitetään mustaan ja valmistaudutaan pitkäperjantain suruun. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 30.3. klo 11. Kokko, Andersson, Kirkon Kamarikuoro ja Anna-Maija Oka, laulu. Ensimmäisen pääsiäispäivän messu su 1.4. klo 11. Rintamäki, Andersson ja Kirkon Kamarikuoro. Toisen pääsiäispäivän messu ma 2.4. klo 11. Työrinoja, Valojärvi. Seurat ke 4.4. klo 19. Puhumassa Freija Özcan, Eeva Väyrynen ja Marko Heusala. Messu su 8.4. klo 11. Markkunen, Valojärvi. Viikkomessu ke 11.4. klo 19. Työrinoja, Valojärvi.

TAPAHTUMIA Pääsiäispäivän brunssi su 1.4. klo 12.30. Suolaisia piirakoita, salaatteja, munaruokia, juusto- ja pannukakkuja. Aikuiset 15 e ja lapset 7,50 e. Tuotolla tuetaan Opettajat ilman rajoja -verkoston toimintaa. Käsityöpiiri ti 3.4. klo 13–14.30 Kirkkokahvilassa. Avoin rukouspiiri ti 3. ja 10.4. klo 10, B-porras, kokoushuone 15. Larun olohuone ke 4. ja 11.4. klo 17.30–20 Kirkkokahvilassa. Tarjolla on seuraa ja vapaaehtoisten tekemää iltapalaa. Mahdollisuus ilmaiseen lastenhoitoon klo 17.30–19.30. Ilmoita lapsi hoitoon aamulla klo 10–11 p. 050 380 3542. Raamattupiiri to 5.4. kokoushuone 10, B-rappu. Akateeminen puhallinorkesteri la 7.4. klo 18, johtaa Henriikka Teerikangas. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Kuntolentopalloa la 7.4. klo 12.30– 14 kirkon liikuntasalissa.Tervetuloa uudet ja vanhat pelaajat. Tied. Arto Saario p. 045 633 6188. Nuoren inhimillinen kohtaaminen -luento ti 10.4. klo 18 seurakuntasalissa. Psykoterapeutti Maaret Kallio tarjoaa näkökulmia ja lähestymistapoja vanhemmille, jotka ovat välillä epävarmoja murrosikää elävän nuoren kohtaamissa. Vapaa pääsy.

Uni – suomalaisia ja venäläisiä lauluja unelmista su 15.4. klo 18. Rahmaninovin, Saariahon ja Kuulan liedejä esittävät Alina Koivula, sopraano ja Mirva Helske, piano. Ohjelma 10/5 e.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET Kiirastorstain ehtoollinen to 29.3. klo 19. Minna Kumpukallio, Kari Kanala, Sanna-Maarit Hakkarainen. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 30.3. klo 10. Kari Kanala, Sanna-Maarit Hakkarainen, Oskari Holopainen, sello. Pääsiäisyön messu la 31.3. klo 23 Paavalinkirkossa. Arja Kortelainen, Kari Kanala. Messun jälkeen nuorten valmistama yöpala seurakuntasalissa. Pääsiäispäivän messu su 1.4. klo 10. Heidi From, Juha Valkeapää, SannaMaarit Hakkarainen. Kirkkokahvit. Itä-Pasilan messu su 1.4. klo 12 Vailla vakinaista ry:n tiloissa, os. Junailijankuja 3, kulku Sähköttajänkadun kautta. Heidi From, Seppo Välimäki. Kirkkokahvit. Toisen pääsiäispäivän messu su 2.4. klo 16. Elina Koivisto, SannaMaarit Hakkarainen. Vohveliaamiainen ja perhemessu su 8.4. klo 10. Tuuli Aitolehti, Juha Valkeapää, Sanna-Maarit Hakkarainen. Aamiainen klo 8.45–10.

TAPAHTUMIA Bachin Johannes-passio pe 30.3. klo 15. Jussi Salonen, Esa Ruuttunen, Petri Pussila, Mia Heikkinen, Erica Back, Graduale-kuoro, Graduale-orkesteri, joht. Seppo Välimäki. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen suomennoksineen 5 euroa Yhteisvastuun hyväksi. Medici Codex 1518 su 8.4. klo 18. Ensemble Petraloysio, Ilpo Laspas, Kari Turunen. Liput 20/15 e. Hävikkiruokajakelu ti klo 10. Ystävyydenkahvila ti klo 13–14.30. Lempeää liikuntaa ti klo 13.45– 14.30. Keulan aamu pe klo 9–10.30 Keula. Diakonian vastaanotto torstaisin klo 10–12, varaa aika virastosta. Varausaikojen täyttyessä jätetään soittopyyntö diakoniatyöntekijälle sopivan ajan löytämiseksi sinulle. Naisten retriitti klo 13–17 Kallion kirkossa. Anna-Mari Kaskinen, Maritta Laiho, Elina Koivisto, Mari Mattsson. Bibliodraamaa la 14.4. klo 13–16 Arabianrannan Keulassa. Tutustumme Raamatun tekstiin luovilla ja toiminnallisilla menetelmillä. Ilmoitt. 4.4. mennessä Kirsti Hietalahti p. 09 2340 5451. Miesten saunailta Sauna Hermannissa to 12.4. klo 16. Hinta 5 e. Rikasta minua -parisuhdeviikonloppu 18.–20.5. Lohirannan leirikeskuksessa Lohjalla. Hinta 200 e/pari. Tied. elina.koivisto@evl.fi.

MIKA NUORVA

tautuminen ryhmille p. 050 380 3252. 3B: Bach–Buxtehude–Berghäll la 7.4. klo 18 Kallion kirkossa. Kantaattikuoro ja Storia-orkesteri joht. Tommi Niskala. Solisteina Johanna Rosa Falkinger, Nea Meriranta, Toni Hintsala. Ilpo Laspas, urut. Vapaa pääsy, ohj.10 e. Puhuivatko naiset omiaan? -retriitti su 8.4. klo 13–17. Oletko koskaan ollut retriitissä? Koe hiljainen iltapäivä Kallion kirkolla. Hiljentymistä, musiikkia, rukousta ja Raamatun tekstejä vahvoista naisista. Mukana Anna-Mari Kaskinen, Maritta Laiho, Elina Koivisto ja Mari Mattsson. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

Töölön seurakunta Seurakuntatoimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkossa su klo 10; 30.3. sanajumalanpalvelus, Meurman, Maisila, Tiitu, Philomela-kuoro joht. Marjukka Riihimäki. 1.4. Maisila, Lehtimäki, Hersta, Ensemble ylioppilaskunnan soittajista. 2.4. Naukkarinen, Leinonen, Karjalainen, Minja Pentti viulu. 8.4. Alanen, Karjalainen. Töölön kirkossa klo 17: Pääsiäisyön messu 31.3. klo 23 Meurman, Leinonen. Pop-messu su 1.4 klo 17, Leinonen, Saari, Paajanen, Perttilä. Artistivieraana Faarao Pirttikangas. 8.4. Maisila, Alanen, Karjalainen, Hämäläisen Osakunnan Laulajat. Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa.

TAPAHTUMIA Musiikkia ristin äärellä, Jeesuksen kuolinhetken hartaus pe 30.3. klo 15 Töölön kirkko. Giovanni Battista Pergolesi: Stabat Mater, Kaariensemble joht. Saara Aittakumpu, Henri Hersta urut. Urkukonserttisarja Olivier Messiaen 110 vuotta klo 19 Temppeliaukion kirkko. Ma 2.4. Kalevi Kiviniemi, 9.4. Tuomas Karjalainen. Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle. Pitkäperjantain Special-Café 30.3. klo 18–23 Kerhiksellä. Nuorisokahvilan pukeutumiskoodi musta, illassa soi säestyksetön musiikki. Lähetyspiiri ti 3.4. klo 13.15 Töölön kirkko. Eri kirkkokuntien ehtoolliskäsitykset, Santeri Kaleva. Kulttuuriklubi ti 3.4. klo 19 Temppeliaukion kirkko. Romantiikan pianomusiikkia. Henri Hersta piano. Iltatee ja keskustelua. Rukousmessun suunnittelu ke 4.4. klo 18.30 Töölön kirkolla päiväkerhon tiloissa. Laulun aika on tullut! to 5.4. klo 19 Temppeliaukion kirkko. Kari Tikan lauluja. Petri Tikka baritoni, Kari Tikka piano. Lähetyspiiri ti 10.4. klo 13.15 Töölön kirkko. Elämyksiä Tansaniasta, Minna Ahmonsaari ja Minna Valkiainen. Resonanssi-klubi. Daikini with Horns ti 10.4. klo 19 Temppeliaukion kirkko. Vapaa pääsy. Yhteinen lounas Töölön kirkolla ti ja pe klo 12–13. Ei ruokailua 3.4. Töölön kirkon kahvila keskiviikkoisin klo 14–18. Raamatunlukupiiri torstaisin huhtikuussa klo 17–18.30 Töölön kirkolla. Avoin perhekerho Töölön kirkolla ei kokoonnu pe 6.4. Salattu Jumala, hiljaisuuden retriitti 25.–27.5. Bergvikin kartano, Kruusila. Kaikille avoimen retriitin ohjaavat Jari Leinonen ja Kyllikki Krapinoja, avustajana Mari Heinonen. Hintaan 90 e sisältyy majoitus 1 hh, täysihoito sekä ohjelma ja yhteiskuljetus Helsingistä. Mukaan mahtuu 17 osallistujaa. Lisätiedot Jari Leinonen, p. 050 538 2251, jari.leinonen@evl.fi.

Daikini esiintyy myös torvisektion säestyksellä Temppeliaukion kirkossa 10. huhtikuuta.

7×

musiikkivinkki Erbarme dich Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10, kuullaan pitkäperjantain konsertti Erbarme dich 30.3. klo 15. Mezzosopraano Katja Mäkiö ja urkuri Julia Tamminen esittävät mm. J.S. Bachin, Pergolesin ja Haydnin aarioita, urkumusiikkia ja suomalaista passiomusiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

Kaksikielinen musiikkihartaus

Pe 30.3. pidetään kaksikielinen Jeesuksen kuolinhetken musiikkihartaus klo 15 Puotilan kappelissa, Puotilantie 5. Trio Barone: Veli-Matti Helle ja Hanna Kakkonen, sello, Juha Hurskainen, piano. Mukana ovat pastorit Mikko Alava ja Juho Kankare. Järj. Vartiokylän seurakunta ja Matteus församling. Vapaa pääsy.

Silent Music

UMO Jazz Orchestra konsertoi Silent Music -teemalla pe 30.3. klo 18 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23, solistinaan laulajalauluntekijä Johanna Iivanainen. Ohjelmiston pääpaino on tutuissa virsissä, joista Mikko Hassinen on tehnyt sovitukset big band -kokoonpanolle. Liput 22,50 / 17,50 / 11 e Ticketmasterista.

Pohjoismaisia kansanlauluja

Akademiska Damkören Lyranin konsertissa kuullaan uusia ja

vanhoja sovituksia pohjoismaisista kansanlauluista pe 6.4. klo 19 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16. Nordisk konsert – Pohjoismainen konsertti paneutuu mm. Säde Bartlingin, Jan Hellbergin, Jessica Långin, Minna Leinosen ja Finnur Karlssonin sovituksiin. Liput 20 / 10 e, tukilippu 30 e.

3B – Kantaattikonsertti

Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, esitetään kolme kantaattia la 7.4. klo 18: J.S. Bachilta Christ lag in Todesbanden sekä Sei gegrüsset, Jesu gütig ja Buxtehudelta Jesu meines Lebens Leben. Kallion Kantaattikuoro ja Storia-orkesteri johtajanaan Tommi Niskala, solisteina Johanna Rosa Falkinger, sopraano, Nea Meriranta, altto, Tommi Niskala, tenori, ja Toni Hintsala, basso. Urkurina soittaa Ilpo Laspas. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Medici Codex 1518

Paavi Leo X lahjoitti vuonna 1518 veljenpojalleen häälahjaksi kuorokirjan, joka sisälsi parasta uutta musiikkia, mitä hän tunsi. Saat otteen, miltä 500 vuotta vanhan lahjakirjan musiikki kuulosti, Medici Codex 1518 -konsertissa su 8.4. klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Ensemble Petraloysio ja urkuri Ilpo Laspas, johtaa Kari Turunen. Liput 20 / 15 e ovelta.

Daikini Band with horns

Kevään toinen Resonanssi-klubi pidetään ti 10.4. klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Resonanssi: Daikini Band with horns -konsertissa hiphop-artisti Daikini esittää materiaalia soolotuotannoltaan yhdessä, ei vain bändin, vaan myös torvisektion kanssa. Vapaa pääsy.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 29.3. – 1 2.4.

14 A Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10-14, keskiviikkona suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin Herttoniemen ja Kulosaaren kirkoissa klo 10 sekä Myllypuron kirkossa klo 12. Herttoniemen kirkko: Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 30.3. klo 10. Olkkola, Lemponen, Herttoniemen kirkkokuoro. Pääsiäispäivän messu su 1.4. klo 10. Rautiainen, Ropponen, Lemponen, Herttoniemen kirkkokuoro. 2. pääsiäispäivän Gospelmessu ma 2.4. klo 10. Olkkola, Keinänen. Kulosaaren kirkko: Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 30.3. klo 10. Kallio, Leino, Kulosaaren kirkkokuoro. Jeesuksen kuolinhetken hartaus Leposaaren kappelilla pe 30.3. klo 15. Keinänen, Lemponen. Pääsiäispäivän messu su 1.4. klo 10. Kallio, Huima, Koivistoinen. 2. pääsiäispäivän messu ma 2.4. klo 10. Saarnaa Jaakko Laasio Suomen Merimieskirkosta, Ropponen, Lemponen. Kirkkokahveilla Merimieskirkon kuulumisia. Myllypuron kirkko: Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 30.3. klo 12. Myllypuron kirkon kuoro, Tikkanen, Leino. Pääsiäispäivän messu su 1.4. klo 112. Rautiainen, Tikkanen, Leino, Myllypuron kirkon kuoro. 2. pääsiäispäivän messu ma 2.4. klo 12. Tikkanen, Lemponen. Messun jälkeen kirkkokahvilla Virren voimaa -yhteislaulutilaisuus vetäjänä Pirkko-Liisa Kuikanmäki.

TAPAHTUMIA Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus Herttoniemen kirkossa ke 4.4. klo 14. Laulattajana Kirsi Lemponen. Kahvit alkaen klo 13.30. Messuryhmä ke 4.4. klo 17 Herttoniemen kirkossa. Tule mukaan suunnittelemaan ja rakentamaan yhteisiä jumalanpalveluksiamme! Tahdon-ilta su 8.4. klo 18 Kulosaaren kirkossa. Illassa tutustutaan vihkimisen käytäntöihin ja musiikkiin! Avioliiton esteiden tutkinta on mahdollista klo 17 alkaen. Kallio, Lemponen, Hasselberg, Lindqvist. Tilkkutäkki-yhteislaulukonsertti Herttoniemen kirkolla ke 11.4. klo 18.30. Tilaisuudessa lauletaan nuorten veisuja. Avoin kirkkohetki koululaisille to 12.4. klo 14.30–15.30 Hyvä paimen -teemalla Kulosaaren kirkossa! Perkiö. Raamattu- ja keskusteluilta to 12.4. klo 17.30 Kulosaaren seurakuntasalissa. Sukelletaan Raamattuun yhdessä keskustellen ja rukoillen. Mitään ei tarvitse osata eikä tietää. Raamattu tai älypuhelin mukaan! Kallio. Myllypuron elintarvikejakelu ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Tied. Back-

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

8.4.

Suunnitteletteko häitä? TAHDON-illassa klo 18 Kulosaaren kirkossa, Kulosaarentie 40, saatte tietoa vihkimisen käytännöistä ja musiikista. Avioliiton esteiden tutkinta on mahdollista klo 17 alkaen.

man p. 050 596 8946, Myllypuron elintarvikeapu ry. Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Kiirastorstain messu to 29.3. klo 19 Mikaelinkirkossa. Anne Granström, Aimo Lankinen, Päivi Turkki, MaijaLiisa Seppä, Kirsi Honkanen-Punkari, Iloinen Kanttorin Kööri. Messun päätteeksi alttari riisutaan ja kynttilät sammutetaan. Kiirastorstain messu klo 18 Östersundomin kirkossa. Martti Häkkänen, Jenni Kahenvirta, Mari Lamminen ja Hannu Ihalainen, kannel. Messun päätteeksi alttari riisutaan ja kynttilät sammutetaan. Kiirastorstain messu klo 10.30 Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa, Kontukuja 5. Marja Lehtinen ja Mari Lamminen. Tilaisuus on kaikille avoin. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 30.3. klo 11. Tuomas Pitkänen, Marja Lehtinen, laulutrio Mari Lamminen, Katja Sirkiä, Kaisa Valve. Pääsiäispäivän messu su 1.4. klo 11. Aimo Lankinen, Jenni Kahenvirta, Ismo Kuutti, Kaisu Treiman, Kirsi Honkanen-Punkari, Saara ja Roosa Punkari. 2. pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus ma 2.4. klo 11. Marjaana Faugel, Mia Iiskola, Maija Isberg-Palm, Päivi Juntunen, Kirsi Honkanen-Punkari, lauluryhmä Melisma. Messu su 8.4. klo 11. Marja Lehtinen, Marjaana Faugel, Maija Virkkunen, Maija Isberg-Palm, Matti Pohjoisaho, Mellunmäen Martat avustavat.

14.4.

Kirpputori ja kahvio klo 10–13 Laajasalon kirkolla, Reposalmentie 13. Kahviossa suolaisia ja makeita herkkuja, makkaraa ulkogrillistä. Varaa pöytä 6.4. mennessä ritva.pykalaniemi@evl.fi, p. 050 546 8804. Vuokra 20 e yksityishenkilöt, 50 e järjestöt ja seurat.

Messun aikana lapsille Pyhis. Afrikkalainen gospelmessu su 8.4. klo 18. Nostalginen, rytmikäs ja rento messu. Aimo Lankinen, Katri Kulmala, lauluyhtye Näky ja Housebändi joht. Katarina Engström. Iltaehtoollinen su 8.4. klo 17 Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Stabat Mater -konsertti pe 30.3. klo 18. A. Scarlatti: Stabat Mater. Margit Tuokko, sopraano, Ann-Marie Heino, mezzosopraano, Kaisa Sidoroff, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13. 5.4. Tuonentupa: Eutanasia-keskustelun nykytilanne, Marja Lehtinen. 12.4. Evankeliumia Intiaan. Anitta Vuorela Medialähetysjärjestö Sanansaattajista tuo terveisiä Intiasta. Omaishoitajien vertaistukiryhmä ma 9.4. klo 10.30 Länsimäen kirkolla, Kerokuja 9. Ryhmässä on mahdollisuus viettää hetki omaa aikaa kahvikupin äärellä ja tavata toisia alueella asuvia omaishoitajia. Risteyksessä-messun lauluharjoitukset Iloisen kanttorin köörin kanssa ti 17.4. klo 18. Risteyksessä messu su 22.4. Seurakuntaretki Tallinnaan ystävyysseurakuntaamme Maarja Magdaleenan su 6.5. Lähtö Länsisatamasta klo 9, paluu Helsinkiin klo 21. Matka tehdään Eckerö-Linella. Matkan hinta 40 e sis. laivamatkan, aamiaisbuffetin laivalla ja taksimatkan Mustamäkeen. Ilm. nettisivujemme kautta. Pappi on tavattavissa Mikaelinkirkolla viraston aukioloaikoina. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma-ti ja to-pe klo 10–13, ke klo 14–17.30 p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Kiirastorstain messu 29.3. klo 19. Nurminen, Filppula, Laura Juvonen, sopraano. Pitkäperjantain jumalanpalvelus 30.3. klo 10. Vilkkilä, Filppula, Cantiamo. Pääsiäisyön messu la 31.3. klo 23. Nurminen, Filppula, Tuula Stöckell, urut, Cantiamo. Pääsiäissunnuntain perhemessu ja remontoidun kirkon käyttöönottojuhla su 1.4. klo 10. Kaskinen, Vilkkilä, Filppula, Sonórus. Pääsiäismunien etsintää. Aika ja ajatus -valokuvanäyttelyn avajaiset, Marjut Korhonen. Messu su 8.4. klo 10. Kaskinen, Vilkkilä, Niva-Vilkko. Arkkikirkko ke 4.4. klo 18. lItamessu ke 11.4. klo 18. Laajasalon kirkossa: Kiirastorstain messu 29.3. klo 18. Kaskinen, Niva-Vilkko, Miesyhtye. Pitkäperjantain jumalanpalvelus 30.3. klo 12. Vilkkilä, Niva-Vilkko, Chorus Marinuksen kvartetti. Pääsiäispäivän messu su 1.4. klo 12. Vilkkilä, Niva-Vilkko, Chorus Marinus. 2. pääsiäispäivän messu ma 2.4. klo 12. Kaskinen, Niva-Vilkko. Gospelmessu su 8.4. klo 12. Lyytinen, Vilkkilä, Houseband. Tammisalon kirkossa: Kiirastorstain messu 29.3. klo 19. Vilkkilä, Tuula Stöckell. Pääsiäisyön rukoushetki la 31.3. klo 22. Ilmo Liimatta, Laura Juvonen. Ristikulkue Roihuvuoren kirkon yömessuun.

TAPAHTUMIA Petri Laaksonen ja Könsikkäät su 8.4. klo 18. Vierailija

Mikael Konttinen. Liput 15 e Laajasalon kirkolta arkisin klo 10–14, tilaisuuksien yhteydessä ja ovelta tuntia ennen. Tuotto Yhteisvastuulle. Kirjallisuuspiiri ke 10.4. klo 18 Laajasalon kirkolla. Pieni iltamusiikki ti 10.4. klo 19 Roihuvuoren kirkossa. Noora Sinbel, piano. J. S. Bach, Beethoven, Chopin, Rahmaninov, Schumann. Vapaa pääsy. Sonaatteja ja sovituksia kitaralle to 11.4. klo 19 Roihuvuoren kirkossa. Antero Pellikka, kitara, H.I.F. Biber, W. Matiegka, M. Castelnuovo-Tedesco ja O. Mustonen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Silence-elokuva to 12.4. klo 18 Laajasalon kirkolla. Ohjaus Martin Scorsese, pääosissa Andrew Garfield, Adam Driver, Liam Neeson. Jesuiittapapit matkustavat 1600-luvun Japaniin, jonne he vievät kristinuskon sanomaa. Kesto 2,5 h. Kirpputori ja kahvio la 14.4. klo 10–14 Laajasalon kirkolla. Pöytävuokra 20 e yksit., 50 e järj. Suolaisia ja makeita herkkuja, ulkogrillistä makkaraa. Tied. p. 050 546 8804. Gennadi Leontjevin maalauksia Laajasalon kirkolla huhtikuun ajan. Yhteisvastuuristeily ma 14.5. klo 18–21 Hki–Espoo. Liput 35 e. Tied. p. 050 546 8804.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5. Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 30.3. klo 11 Vartiokylän kirkossa. Pääsiäispäivän perhemessu su 1.4. klo 11 Vartiokylän kirkossa, mukana lapsikuoro Kristallit. Juhlistamme myös 60-vuotiasta Vartiokylän kirkkoa. Toisen pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus ma 2.4. klo 11 Vartiokylän kirkossa. Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa. Jeesuksen kuolinhetken hartaus pe 30.3. klo 15 Puotilan kappelissa, mukana Trio Barone. Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Pääsiäisviikon maanantaina 2.4. ei ole kerhoja, piirejä tai yhteistä iltaruokailua. Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15. Neulekerho maanantaisin klo 12. Yhteinen iltaruoka maanantaisin klo 16.30–18. Tarjolla maukasta kotiruokaa hintaan 1 e. Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18. Laulut soikoon! keskiviikkoisin klo 13. Ikäihmisten keskiviikkokerho ke 4.4. klo 14. Kerhossa mukana Arja Tuunela. Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri maanantaisin klo 8. Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16. Olohuoneessa voi tavata alueen asukkaita ja nauttia kahvikupposen. Klo 14 on ohjelmatuokio. 3.4. Seppo Sarlin: Kuinka hyvin

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 29.3. – 1 2.4.

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

tunnet Puotilan linnut? 10.4. Jouko Pursiainen: Tarkennuksia senioriikäisten ravitsemustietoon. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Kiviportintie 5, tai puhelimitse p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

Via Cruciksen Huutaja (Marja Parviala, vas.), Sotilas (Esko Peura) ja Enkeli (Ina Raunio) sovittavat esiintymisasuja. Pukusuunnittelusta vastaa Tyra Therman (keskellä).

JUMALANPALVELUKSET Kiirastorstain messu to 29.3. klo 18 kirkossa. Antola, Ahonen, Jurmu ja naiskuoro Discantus. Ei iltakirkkoa Katukappelissa to 29.3. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 30.3. klo 11 kirkossa. Joronen, musiikki ja sello Mäkinen. Pääsiäisyön messu la 31.3. klo 22 kirkossa. Paananen, Antola ja Mäkinen, huilu Helena Pohto. Pääsiäispäivän messu su 1.4. klo 11 kirkossa. Vanhanen, Holma, Jurmu, Hinkkanen ja Sakarat. Toisen pääsiäispäivän messu ma 2.4. klo 16 Merirasti-kappelissa. Huhdanmäki, Irina Niskala. Iltakirkko Katukappelissa to 5.4. klo 18. Paananen. Afrikkalainen gospelmessu kirkossa su 8.4. klo 11. Holma, Paananen, Mäkinen ja Valon ääni. Messuun on kutsuttu kaikki tämän vuoden rippikoululaiset. Kotiehtoollinen su 8.4. Oletko sairas tai sinulla on vaikeuksia liikkua? Diakoniatyöntekijä voi tuoda sinulle ehtoollisen messusta ja voit nauttia sen omassa kodissasi. Ilm. pe 6.4. klo 13 mennessä, p. 09 2340 6500.

TAPAHTUMIA New Wine -rohkaisupäivä kirkolla pe 6.4. klo 14. Vieraana Mark Melluish New Wine UK, Suomen New Wine johtoryhmä, ylistyksessä Verkosto Kollektiivi. Opetusta, ylistystä, rukousta ja ryhmätyöskentelyä. Tilaisuus on kaikille avoin, ei ennakkoilmoittautumista. Kuninkaan ilta kirkolla pe 6.4. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Puhe Mark Melluish New Wine UK, mukana Suomen New Wine johtoryhmä, ylistys Verkosto Kollektiivi. Yhteinen lounas Vuosaaren kirkolla to 5.4. klo 11. Maksu 2 e. Lasten virsi -yhteislaulutilaisuus perheille ma 9.4. klo 17.30 kirkossa. Laulamme ja leikimme lasten virsikirjan lauluja. Mukana Olga-kanttori, Kirsi ja Salme. Perhekerhot klo 9.30–11.30. Liikunnallinen perhekerho Merirasti-kappelissa torstaisin ja musiikillinen perhekerho Valossa tiistaisin. Kerhot ovat avoimia alle kouluikäisille lapsille lähiaikuisineen. Lauletaan yhdessä Katukappelissa ajankohtaisia virsiä ja lauluja ke 11.4. klo 13. Laulattajana Anja Hinkkanen. Musiikkihetki kirkolla ke 11.4. klo 16.30. Rauhoitu vartiksi ja nauti musiikista. Nuorten toimintaa 14–20 vuotiaille Valossa. OMG-ilta pe 6.4. klo 17,

Talviteatteri koukuttaa pääsiäisenä Pääsiäisvaellus Via Crucista on tekemässä noin 60 ihmisen joukko. Ammattilaisten lisäksi mukana on harrastajia, avustajia ja vapaaehtoisia. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA SIRPA PÄIVINEN

arrastajanäyttelijä Marja Parviala on mukana Via Cruciksessa ensimmäistä kertaa. Hän on osa kansaa sekä toinen "huutaja". – Olen tosi onnellinen, kun olen mukana tässä! Istumme Meritullin seurakuntatalon kellarin käytävällä. Via Cruciksen harjoituksissa on pieni tauko. Näyttelijät ja avustajat kulkevat kellarin varastotilaan sovittamaan pukujaan. Via Crucista harjoitellaan yläkerran jumppasalissa. Jäätyään eläkkeelle helsinkiläinen Parviala päätti tehdä jotakin, mitä ei ollut ikinä tehnyt. Hän liittyi Järvenpään teatteriin ja on nyt ollut innolla mukana kesäteatterissa, Niskavuori-näytelmissä ja Peppi Pitkätossussa. Via Cruciksen kenraaliharjoitusta hän kävi pari vuotta sitten seuraamassa, koska toivoi pääsevänsä mukaan. – Nyt olen yllättynyt ja hämmentynyt siitä, miten paljon tämä esitys koskettaa. Kun lausuin harjoituksissa repliikkini "Jeesus pitää kivittää", oikein kauhistuin: mitä minä juuri sanoin? Parviala on miettinyt kansanjoukkojen roolia Jeesuksen kohtalossa. Kansa huutaa ja vaatii tuomiota, eikä se ole nykyaikana miksikään muuttunut. Harrastajana hänestä on antoisaa seurata, miten ammattilaiset tekevät roolinsa. Tänä vuonna päärooleissa on oopperalaulajia, koska ohjaaja Ville Saukkonen on kasvattanut musiikin osuutta teoksessa. SOTILASTA ESITTÄVÄ Esko Peura on mukana jo kolmatta kertaa. Hän on kokenut esiintyjä, joka avustaa usein

Kansallisoopperan esityksissä ja toimii myös mallina mainoskuvauksissa. – Via Crucis on kuitenkin ainutlaatuinen kokemus sekä esiintyjille että yleisölle. Se on talviteatteria ulkona. Pidän haasteista ja pidän vuodenajoista, sanoo kestävyysjuoksua harrastava Peura.

”

VIA CRUCIKSESTA ON TULLUT OMAAN PÄÄSIÄISEENI HIENO LISÄ.

- SOTILASTA NÄYTTELEVÄ ESKO PEURA

Tavallisen viikon aikana hän juoksee noin 200 kilometriä. Myös näytelmäharjoituksen jälkeen vuorossa oli pitkä lenkki. Viime vuonna Peura ei voinut näytellä Via Cruciksessa, koska naiset esittivät kaikki roolit ohjaajan toiveesta. Tauko teki kuitenkin vain hyvää, ja Peura arvostaa sitä, että asioita osataan ja uskalletaan tehdä monella tavalla. – Via Cruciksesta on tullut omaan pääsiäiseeni hieno lisä. Konsertit, hiljentyminen ja rauhoittuminen ovat olennainen osa pääsiäisen viettoani, Peura kertoo. – Erityisesti loppukohtaus Tuomio-

kirkon portailla on pysäyttävä hetki. Koin sen hyvin voimakkaasti. UUSI ESIINTYJÄ Ina Raunio jännittää hiukan loppukohtausta. Se on vaativa muillekin kuin Jeesuksen esittäjälle, joka on tänä vuonna Waltteri Torikka. Liukkaat portaat ja häikäisevät valot tuovat haasteita. Enkelin asun alle mahtuu sentään paljon lämmintä vaatetta. – Näytelmän kansaksi etsittiin lisää ihmisiä, mutta tanssitaustani takia pääsin enkelin rooliin, Raunio kertoo. Hän on muun muassa opiskellut musiikkiteatteria New Yorkissa ja on töiden ohella mukana erilaisissa taideprojekteissa. Kesäksi hän on menossa Ilves-teatteriin. INA RAUNIO on käynyt katsomassa Via Cruciksen monena pääsiäisenä ja nähnyt eri versioita. – Se on iso teos ja pitkä perinne Helsingissä. Tunnelma on sanoin kuvaamaton, arvokas. On ihan eri juttu esimerkiksi tanssia ulkona kuin näyttämöllä. Näyttelijöitä ja avustajia on noin 45. Harjoituksissa kaikki eivät ole yhtaikaa paikalla, joten harjoituksia Rauniolla on ollut muutama tunti viikossa. Loppua kohden sitten "tykitetään" eli treenataan joka päivä. Mikä kohtaus on itsellesi tärkein? – Aloitus, koska minä aloitan repliikilläni koko homman! ■ Via Crucis alkaa lauantaina 31.3. klo 21 Kaisaniemen puistosta ja päättyy Tuomiokirkon portailla noin klo 22.30. Pääsiäisyön messu alkaa Tuomiokirkossa klo 23. www.viacrucis.fi

MENOT 29.3. – 1 2.4.

16 A Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

leffalauantai 7.4. klo 18 ja nuortenkahvila tiistaisin klo 17–21. Rentoa yhdessäoloa. Nuorten aikuisten ilta Valossa to 5.4. klo 18. Ruokaa ja elämän jakamista. Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16, la klo 12–14. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) ti klo 9–10. Lisää tapahtumia ja piirejä www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

31.3.

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 30.3. Klo 10 Malmin kirkossa. Anita Olli. Klo 10 Puistolan kirkossa. Elina Perttilä, keskustelusaarna. Make Perttilä, kitara, Hannu Perttilä, oboe. Klo 10 Viikin kirkossa. Sofia Tuomenvirta. Klo 16 Pihlajamäen kirkossa Ristin juurella -hartaus. Sari Hakuri. Pääsiäisyön messu la 31.3. Klo 22 Tapanilan kirkossa. Klo 22 Puistolan kirkossa. Elina Perttilä. Yöpala. Klo 23 Pihlajamäen kirkossa. Markku Arola. Yöpala 5 e. 1. Pääsiäispäivän messu su 1.4. Klo 10 Malmin kirkossa. Anni Punkka. Lapsille saarnan aikana oma hetki ja messun päätteeksi pääsiäisyllätys. Klo 10 Puistolan kirkossa perhemessu. Aino Poutanen. Kirkkoon piilotetut pääsiäismunat odottavat etsijöitä. Klo 10 Viikin kirkossa. Outi Lantto. Lapsille oma hetki messun aikana. Klo 12 Siltamäen seurakuntakodissa. Sanna Einiö. Klo 12 Jakomäen kirkossa. Markus Kopperoinen. 2.Pääsiäispäivän messu ma 2.4. Klo 10 Malmin kirkossa. Esko M. Laine. Kirkkobussit yhteiseen messuun: Bussi 1, lähtö klo 9.15 Viikin kirkko – klo 9.20 Pihlajiston Alepan pysäkki – klo 9.25 Pihlajamäen ostoskeskus – klo 9.35 Pukinmäki, Eskolantien pysäkki – Malmin kirkko. Bussi 2, lähtö klo 9.15 Jakomäen kirkko – klo 9.20 Puistolan kirkon pysäkki, Alepa – klo 9.25 Tapuli, Tapulinaukio – klo 9.35 Siltamäen ostoskeskuksen pysäkki, Riimusauvantie –klo 9.45 Tapanilan tori – Malmin kirkko.

Pääsiäisyön messu on pääsiäisjuhlan keskeinen jumalanpalvelus pääsiäisaamun messun rinnalla. Kristuksen ylösnousemusta juhlitaan pääsiäisyönä. Messu Puistolan kirkossa, Tenavatie 1, alkaa klo 22 ja sen toimittavat papit Elina Perttilä ja Paula Närhi, diakoniatyöntekijä Niina Vättö, kirkkokuoro ja kanttori Ulla Pesonen. Pihlajamäen kirkossa, Liusketie 1, klo 23 messussa mukana papit Markku Arola ja Jukka Holopainen. Kirkon kuoro esittää Timo Ollin johdolla César Franckin teoksen Dextera Domini. Yöpalan hinta 5 e. Yömessu Pakilassa, katso sivu 12 ja tämän sivun ilmoitukset.

Mainitut ajat ovat aikoja, joita ennen bussi ei lähde pysäkiltä tai ohita sitä. Paluukuljetus klo 12.15 samoja reittejä. Messu su 8.4. Klo 10 Malmin kirkossa. Jukka Suonoja. Klo 10 Puistolan kirkossa. Heidi Tikka. Klo 10 Viikin kirkossa. Petri Jukanen. Klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Markku Arola. Aikuiskonfirmaatio. Vauvakirkot su 8.4. klo 14.30 Viikin kirkossa, Sari Hakuri, sekä Malmin kirkossa klo 16, Laura-Elina Koivisto. Vauvakirkkoon kutsutaan erityisesti pikkulapsia vanhempineen. Muskarilaiset esiintyvät molemmissa messuissa. Hiljainen viikkomessu to 5.4. ja 12.4. klo 17.30 Viikin kirkossa. Kirkko on avoinna hiljaista rukousta varten klo 17–17.30.

TAPAHTUMIA Pergolesi: Stabat Mater pe 30.3. klo 15 Malmin kirkossa. Katriina ja Laura Pyrrö, jousiyhtye ja Kaisu Rauhamaa, urut. Kristuksen kuolinhetken muistokonsertti pe 30.3. klo 15 Viikin kirkossa. Joseph Haydn: Die sieben letzten Worte unseres Erlösers am Kreuze (1787), Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä, Felis-kvartetti. Tekstit Marjasisko Varha. Lasten pääsiäiskirkot Pihlajamäen kirkossa ke 28.3. klo 9.15 ja 10.15. Kaksi samanlaista kirkkohetkeä lapsille. Päivähoidon ryhmien joukkoon ovat tervetulleita myös kotihoidossa olevat lapset. Pääsiäisen teemaan liittyviä asetelmia Malmin kirkossa ajalla 30.3.– 5.4. Asetelmat johdattavat suuren juhlan tapahtumiin. Ilosanomapiiri ti 3.4. klo 18 Pukinmäen Portissa. Hengellisen matkakumppanuuden piiri ke 4.4. klo 18.30 Pukinmäen Portissa. Hengellisten laulujen ilta ti 3.4. klo 18 Siltamäen seurakuntakodissa. Suomi 100 vuotta – terveisiä Tyröstä -konsertti 8.4. klo 18 Malmin kirkossa. Sergei Andrejev.

Musiikkimatinea ti 10.4. klo 13 Malmin kirkossa. Mia Isaksson, piano. Konsertti ke 11.4. klo 18 Pihlajamäen kirkossa. Leena Tiitu, laulu, Tapio Tiitu, urut. Soppakirkko ma 9.4. klo 11 Tapulin seurakuntakodissa ja ti 10.4. klo 12 Siltamäen seurakuntakodissa. Ruokailu ja lyhyt hartaus. Syysmatka kulttuurien Krakovaan 27.–30.9.2018. Ohjelmassa mm. kaupunkikierros, käynti Kazimierzin kaupunginnosassa sekä Wieliczkan suolakaivoksessa ja Tetmajerin kartanossa. Filharmonian konsertti. Mahdollisuus lisämaksulliseen retkeen Auschwitz-Birkenaussa. Matkan hinta: kahden hengen huone 720 e/hlö, yhden hengen huone 805 e/hlö, sisältäen lennot, aamiaiset ja lounaat, kaksi illallista, kuljetukset, retket ja sisäänpääsyt, suomenkielisen oppaan palvelut. Ilmoittautuminen 3.4. mennessä Minna Heikurinen, p. 050 400 7287 tai minna. heikurinen@okmatkat.fi. Lisätietoja Pirkko Poisuo, pirkko.poisuo@evl.fi tai p. 09 2340 4470. Perheleiri Lohirannan leirikeskuksessa la–su 21.–22.4. Perheiden yhteistä ohjelmaa ja olemista, keskustelua, askartelua, laulua, leikkiä, rantasauna, makkaranpaistoa. Hinta: aikuiset 20 e, lapset 10 e, perhe 45 e (2 aikuista ja 1–3 lasta). Hinta sisältää matkat ja täyshoidon. Ensisijaisesti Pihlajamäen ja Viikin alueiden perheille. Tied. ja ilm. to 12.4. mennessä past. Jukka Holopainen, jukka. holopainen@evl.fi, 050 444 4376. Sururyhmä to 12.4., 26.4., 17.5., 31.5. ja 7.6. klo 17.30–19 Viikin kirkolla. Ohjaajana Sofia Tuomenvirta. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400. Ilmoittaudu päiväkerhoon 3.–30.4. Päiväkerho on tarkoitettu 3–6 vuoden ikäisille lapsille. Kerhopaikkoja ovat Jakomäen, Puistolan, Tapanilan ja Viikin kirkot. Linkki sähköiseen hakemukseen löytyy Malmin seurakunnan kotisivuilta hakusanalla päiväkerho. Lisätiedot: p. 09 2340 4576, johanna.m.laurinen@evl.fi Eläkeläisten iltapäivät: Malmin kirkossa ti 10.4. klo 13.

Jakomäen kirkossa to 12.4. klo 13. Huom! to 5.4. jatkorippikoulun päätösjuhla ja viikkomessu Puistolan kirkossa. Siltamäen seurakuntakodissa ke 4.4. ja 11.4. klo 13. Pihlajamäen kirkossa ke 4.4. ja 11.4. klo 12. Tapanilan kirkossa ke 4.4. ja 11.4. klo 12. Puistolan kirkossa to 12.4. klo 13. To 5.4. jatkorippikoulun päätösjuhla ja viikkomessu klo 13. Tapulin seurakuntakodissa ke 11.4. klo 14 yhteislaulua Terttu Paijan johdolla. Huom! ke 4.4. ei kokoontumista, to 5.4. jatkorippikoulun päätösjuhla klo 13 Puistolan kirkossa.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Tapahtumakalenteri: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Kiirastorstain ehtoolliskirkko 29.3. klo 18. Heininen, Heli Ojalehto ja Mäkiö. Chorus Sine Nomine -kamarikuoro. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 30.3. klo 10. Leinonen ja Helenius. Pääsiäisyön messu la 31.3. klo 23. Pyry Paananen, Heininen ja Helenius. Pääsiäispäivän messu su 1.4. klo 10. Kosonen, Savik ja Pesonen-Kareinen. Toisen pääsiäispäivän messu ma 2.4. klo 10. Pelkonen ja Anssi Pyykkönen. Maunulan kirkossa: Kiirastorstain iltaehtoollinen to 29.3. klo 18. Elo, Savik ja Pesonen-

Kareinen. Mukana rippikoululaisia. Pääsiäispäivän messu su 1.4. klo 12. Kosonen, Savik ja Pesonen-Kareinen. Messun jälkeen musiikilliset kirkkokahvit pääsiäisvirsien äärellä. Mukana Maunulan kirkon lauluryhmä. Käpylän kirkossa: Kiirastorstain ehtoolliskirkko 29.3. klo 20. Kosonen, Handolin, Mäkiö ja Chorus Sine Nomine -kamarikuoro. Pääsiäispäivän messu su 1.4. klo 18. Albekoglu, Leinonen ja Mäkiö. G. F. Händelin Halleluja – pop up -kuoro, joka harjoittelee klo 16.30 lähtien. Tervetuloa! Toisen pääsiäispäivän musiikillinen iltakirkko ma 2.4. klo 18. Päivi Salmesvuori, Helenius, Senni Valtonen ja Harri Kerko. Mukana Käpylän kirkkokuoro ja Gaudioso-kuoro.

TAPAHTUMIA Maanantaipuuro tauolla pääsiäismaanantaina 2.4. Yhteisöravintola Salaam tauolla kiirastorstaina 29.3. Loppusoitto – Kuvataiteilija Tiitus Petäjäniemen näyttely Oulunkylän kirkon galleria AULAssa 15.4. asti. Teoksissa värikylläinen ja karnevalistinen pinta yhdistyy kuoren alla pilkottavaan lohduttomuuteen. Erbarme dich – pitkäperjantain konsertti 30.3. klo 15 Oulunkylän kirkossa. Katja Mäkiö, mezzosopraano ja Julia Tamminen, urut. Mm. J.S. Bachin ym. aarioita, urkumusiikkia sekä suomalaista passiomusiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Sula, sydämeni, kyynelten tulvaan – pitkäperjantain passiokonsertti 30.3. klo 18 Maunulan kirkossa. J. S. Bachia ja G.F. Händeliä sekä pitkäperjantain tekstejä. Laura Pyrrö, sopraano, Petrus Laitinmäki, viulu ja Maija PesonenKareinen, urut. Vapaa pääsy. Silta-konsertti pe 6.4. klo 19 Käpylän kirkossa. Markku Lepistö, harmonikka ja Mikko Helenius, urut, esittävät mm. Markku Lepistön sävellyksiä sekä sovituksia suomalaisesta kansanmusiikista. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Kiirastorstain messu to 29.3. klo 18. Hiljaisen viikon draama syvenee Jeesuksen viimeisen aterian tunnelmissa. Messun yhteydessä kirkon alttari saa mustan liinan peitokseen ja valot pimenevät. Vasta pääsiäisaamu avaa uuden toivon näkymät. Messua toimittamassa Leo Norja, Tiia ValveTuovinen, Jussi Hirvonen sekä musiikkiavustajana Jussi Ilvesmäki. Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 30.3. klo 11. Hiljentymässä ristin äärellä mm. Jouni Pirttijärvi, Ari Häyrinen ja Vox Sonora -kuoro. Pääsiäisyön messu ja yhteinen ateria la 31.3. klo 23. Messussa mukana Jouni Pirttijärvi, Anna-Kaisa Jussila ja Jari Koivistoinen. Messun jälkeen juhlamme jatkuu yhteisellä aterialla. Pääsiäispäivän messu su 1.4. klo 11. Marita Toivonen, Tiia Valve-Tuovinen

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 29.3. – 1 2.4.

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

ja Ari Häyrinen Mukana myös Vox Sonora -kuoro. Pääsiäisen lastenkirkko Haltialan tilalla, Laamannintie 17, ma 2.4. klo 12. Leo Norja ja Ari Häyrinen. Ei jumalanpalvelusta kirkolla. Messu su 8.4. klo 11. Tiia Valve-Tuovinen, Jouni Pirttijärvi ja Ari Häyrinen. Musiikissa mukana Helsingin laulu Hanna Remeksen johdolla. Pyhäkoulu Lastenkappelissa ja Itä-Pakilassa, Piikintie 17 B.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita. Pääsiäisyön ateria messun jälkeen su 1.4. n. klo 00. Tarjolla vihersalaatti, couscous-salaatti ja savulohisalaatti, haudutetut broilerifileet aurajuustolla ja persikalla koristeltuna, suklaista jälkiruokaa. Hinta 10 e. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Pääsiäisen urkumusiikkia Yhteisvastuukeräykselle su 1.4. klo 11. Timo Olli, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle. Raamattupiiri kirkon Yläsalissa to 5.4. klo 18.30. Tervetuloa lukemaan Markuksen evankeliumia ja keskustelemaan yhdessä. Piirissä mukana Marita Toivonen. Rakkaudesta Siionin lauluihin -säveltapahtuma la 7.4. klo 17. Mukana Rauno Myllylä ja Heikki Rainio. Vapaa pääsy.

Erityisryhmille Näkövammaisten Lähetysaskartelupiiri pe 6.4. klo 17–19.30. Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22 B. Vieraana Nepalin lähetti Kirsti Kirjavainen, hän kertoo kumminuortemme työtilanteesta ja opiskelusta. Siioninvirsiseurat su 8.4. klo 16–17.30 Seuratuvalla, Kampin autotalossa, 2. krs Salomonkatu 17 D. Siioninvirret saatavilla pisteillä ja isotekstisenä. Saavu-messu ja kirkkokahvit su 15.4. klo 10–11.30 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Messussa huomioitu eri vammaistyön tarpeita. Tervetuloa mukaan! Tunnekeskeinen parisuhdekurssi sateenkaaripareille 6 kertaa 8.–29.5. Snellussa, Toinen linja 8. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 20.4. mennessä Titta Huotarille p. 050 3472917 tai titta. huotari@evl.fi.

Vapaaehtoiset neuvovat talousahdingossa Yhä useampi velkaantunut pääsee hyväksi havaitun palvelun piiriin.

TEKSTI JAN AHONEN KUVA MATTI BJÖRKMAN/LEHTIKUVA

dottamattomat elämänmuutokset ja pääkaupunkiseudun hintataso ajavat yhä useamman ihmisen talouden tiukoille. Taloudellisten tukitoimien tarve on Helsingissä kasvamaan päin, ja etenkin henkilökohtaiselle neuvonnalle on tilausta. Helsingin seurakunnat pystyvät nyt vastaamaan tähän tarpeeseen entistä paremmin. VAPAAEHTOISIA raha-asiainneuvojia on koulutettu lähes sata. Tällaista apua on saatavissa kaikkien Helsingin seurakuntien kautta. – Neuvontaan pääsemiseksi riittää, että kokee rahatilanteensa ahdistavana. Ihmisellä voi olla velkoja, joista hän ei selviydy, tai rahat loppuvat jatkuvasti kesken, projektityöntekijä Arto Leinonen sanoo. – Ei kannata antaa esimerkiksi häpeän olla esteenä. Elämän ei tarvitse kriisiytyä ennen avun saamista. Mitä pikemmin apua hakee,

sitä nopeammin tilanne alkaa helpottaa, Leinonen kannustaa. Raha-asiainneuvojat työskentelevät pareittain. Seurakunnan diakoniatyöntekijä ohjaa asiakkaat neuvojien luokse. NEUVOJAT TAPAAVAT asiakkaan yleensä muutamaan otteeseen, noin tunnin kerrallaan. Tavoitteena on saada taloudellinen tilanne selkeäksi ja miettiä järkeviä jatkotoimenpiteitä. Neuvontatyötä tehdään kiirehtimättä, sillä tavoitteena on pikavoittojen sijaan kestävä ratkaisu. Syksyllä perehdytettiin rahaasiainneuvojiksi uusi 24 henkilön ryhmä. Koulutuksessa käytiin läpi muun muassa taloussuunnitelman laatimista, laskujen maksamisjärjestystä sekä velka- ja luottotietojen perusasioita. VAPAAEHTOISET EIVÄT välttämättä ole talouden ammattilaisia. Sujuva kommunikaatiokyky ja oman taloudenpidon hallitseminen ovat

Maaret Kallio Lauttasaaressa. Nuoren kohtaamista pohditaan ti 10.4. klo 18 Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa, Myllykallionrinne 1. Psyko- ja seksuaaliterapeutti, työnohjaaja ja tietokirjailija Maaret Kallio avaa uusia näkökulmia ja lähestymistapoja vanhemmille, jotka ovat välillä epävarmoja vuorovaikutuksessaan murrosikäisen nuoren kanssa. Kallio ei päästä kuulijaa helpolla, mutta ote on tiukan lempeä. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

tärkeimpiä kriteerejä, kun neuvojia valitaan. Neuvonnasta tehdyn opinnäytetyön perusteella asiakkaat ovat kokeneet tulleensa aidosti kohdatuiksi. – Tärkeintä on ollut saada käsitellä asiaa rauhassa ja hyväksyvässä ilmapiirissä. Apu talousasioissa on kohentanut toimintakykyä myös muilla elämänalueilla, summaa Arto Leinonen. UUSIEN VAPAAEHTOISTEN ansiosta raha-asiainneuvonnan piiriin on mahdollisuus päästä entistäkin nopeammin ja helpommin. Neuvojat ovat sitoutuneet vaitioloon eivätkä saa tehtävästä palkkaa. Raha-asiainneuvonta on ilmaista eikä sitä saadakseen tarvitse olla kirkon jäsen. ■ Jos tarvitset neuvontaa, ota yhteyttä oman asuinalueesi seurakunnan diakoniatyöhön. Poikkeus: Töölön, Kallion ja Tuomiokirkkoseurakunnan alueella ota yhteyttä projektityöntekijä Arto Leinoseen: 050 4668403, arto.leinonen@evl.fi.

SANNA KROOK/KIRKON KUVAPANKKI

Menopalat

Naisten päiväretriitti. Oletko halunnut levätä kirkon penkillä, istua ikkunalaudalla tai katsella Kallion kirkon krusifiksia suoraan sen alta? Retriittipäivänä la 8.4. klo 13–17 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, on luvassa hiljentymistä, rukousta, musiikkia ja Raamatun tekstejä vahvoista naisista pääsiäisen jälkitunnelmissa ja ylösnousemuksen ilossa. Päivä päättyy yhdessä vietettävään messuun. Anna-Mari Kaskisen, Maritta Laihon, Elina Koiviston ja Mari Mattssonin ohjaamaan retriittipäivään ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Apua & tukea

Ilmoittautuminen syksyllä 2018 alkaviin päiväkerhoihin on meneillään huhtikuussa Helsingin seurakunnissa. Päiväkerhot tarjoavat 3–5-vuotiaille lapsille turvallisen ja virikkeellisen kerhoympäristön, joka tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja kasvua. Päiväkerhoja on monenlaisia, kerhoja löytyy myös naperoille ja taaperoille. Päiväkerho on hyvä vaihtoehto, kun perheellä on tarve vain osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen. Etsi seurakuntasi sivuilta tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet: helsinginseurakunnat.fi/lapsetjaperheet.html.stx

18 A Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

Palveluja tarjotaan

Siivouspalveluja Kotiapua ja hoivaa iloisella asenteella! 35€ tunti / 17,5€ tunti kotitalousvähennys puh. 045-78702629 www.kotihoivailona.fi

Kodin seniorihoivaa. Oma elämä omassa kodissa on kaikkein tärkeintä. Ota yhteyttä ja räätälöimme kanssasi palvelusuunnitelman.

www.kotikuntoon.com Kotisiivousta, ikkunanpesua, pihatöitä. Kotimaisin voimin laadukkaasti ja edullisesti. Timo Vanari • 044 0691994

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Diana Care tarjoaa muistihoitajapalvelut, kodinhoidon ja lähihoitajapalvelut. Soita ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä.

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous. Kodinapu helmi p.0407209420

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Siivous, korjaus, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 7 v. kokemus ja suosituksia

p. 040 581 2124 www.dianacare.fi

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646 Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

IKKUNANPESUT 45 vuoden kokemuksella, puh. 040-2566907 Kotital.väh. Veikko Salonen

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit. Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393

STU

Kotisiivoukset luotettavasti ja ahkerasti. Seniorisiivous - 24% Helsinki ja Espoo. Kysy lisää puh. 045 638 5774 Mirja

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

Kotisiivousta ja ikkunanpesua lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Vuokralle tarjotaan

Vuokrata halutaan

Yksiö Munkkivuoressa, 600 €/kk. Tiedustelut lauantaisin klo 11-14. Puh. 050-3546817.

Halutaan vuokrata yksiö Vallilasta tai lähialueilta. Luottotied. ok. Yht.tied. 0503640072

Hammashoitoa HAMMASASEMA

Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistövälittäjä (LKV)

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27 Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Leikkaa talteen

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous!

katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

65€ 65€ Hinta alk. 65€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. Kivuton hampaan poisto

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit. Takuutyötä jo v.1989 lähtien • maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ilmainen arviointi + k-vähennys. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Ostetaan Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

Halutaan ostaa yksiö Herttoniemestä Kati 040 823 7228 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651 Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen,vintit, kellarit, loppusiiv.sop.muk. 30v. kokemus. Erikseen kaappeihin unoht.astiat ym.

040-3775159, ONNI.

Miksi maksaisit liikaa? Hammaslääkärikeskus

ErikoishintammE:

Edulliset remontit! Kirvesmiestyöt, maalaus, kaakelointi, lattiat, tapetointi ym. Ilm.arviointi, kot.väh., tarvikeale. Pienet remontit tervetulleita! Saneeraus Pe Ry T:mi, puh. 0400 819 757

Ostetaan kuolinpesät, muutot, ym. irtaimistot. Käteismaksu. Nouto. Elina 040 – 749 38 96

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) MYYN HUONEISTOSI, 0400 506079 [A] LKV, 45 v kokemus huoneistot 1,75 % mh:sta A N N E L I VA I N I O RA N TA K Y yksityinen helsinkiläinen anneli.vainioranta@welho.com

Rakennusala

T A K U U T Y Ö

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS ....................... 110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

Lakipalveluja

Hautauspalveluja TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla vuodesta 1922

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

LISÄÄ VERKOSSA

www.joutsenkivi.fi

Kaikki hautakivialan työt Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

Kaikki hautaus- ja perunkirjoituspalvelut p. (09) 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki WWW.HAUTAUSPALVELU.COM

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perunkirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

varatuomari Mirja Kokko

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

lakimies Katariina Kuusiluoma

lakiasiantuntija Virpi Mikkonen 040 5070 101 toimisto@perhejuristit.fi Liisankatu 6, 00170 Helsinki www.perhejuristit.fi

Palvelukseen halutaan Suomeen vuosi sitten rantautunut teknologia yritys etsii TOIMISTOTYÖNTEKIJÄÄ ja MYYJIÄ. Työhön perehdytetään ja koulutetaan. Henkilöiden tulisi olla palkkatuki kelpoisia. Palkkatuki jakson jälkeen mahdollisuus vakituiseen työsuhteeseen. Toimisto sijaitsee Helsingissä. Ota yhteyttä: Juha Pietikäinen 0456355273 juha.pietikainen@realmax.fi

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT pe 30.3. klo 16 pitkäperj. Siionin veisuut Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. su 1.4. klo 14 Myyrmäen kko, Uomat.1, Vantaa. ma 2.4. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. ti 3.4. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo, Kamppi), Elina Hellqvist. ke 4.4. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki; tee klo 18.30. to 5.4. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 6.4. klo 19 kotiseurat Konttisella, Kotinumment.44 A (Tapaninkylä), Hki. su 8.4. klo 10 kirkkopyhä Pitäjänmäen kko, Turkismiehenkj.4, Hki, saarna J.Elenius; kirkkokahvit ja seurat. klo 16 Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi); mukaan kutsutaan näkövammaisia, mm. Tytti Matsinen, Erkki Helminen. klo 16 Pitäjäntupa, Kirkonmäent.2, (Tmk) Espoo. ke 11.4. klo 19 Körttikodin seurat. pe 13.4. klo 14 Katukpli Columbus, Vuot.45, (Vuosaari) Hki. TULOSSA: su 22.4. herättäjäjuhlapäivä Huopalahdessa ja Seuratuvalla, mukana tamperelaisia. su 29.4. Tuomasmessu körttiläisittäin. Avust. ilm. tuomasmessu.fi/tuomasmessut/tuletekemaan-messua/ 13.-17.6. Körttivaellus ”Siionin virsiä pyhillä poluilla” Parikkalan Oronmyllyltä Enonkoskelle, tied. V-M Hynninen, p. 0400 214971.

Verkosta löydät lisää tapahtumia, syventäviä videoita ja näkemyksellisiä puheenvuoroja.

www.bremerinhautakivi.fi

TURVAA LÄHEISESI

Perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijat

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 03.04 klo 19 Henrik Perret, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenhoito järjestetty. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntö ti klo 12-14, esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle. Esirukousillat jatkuvat keväällä. Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI

ELVIS IS BACK

ELVISTÄ JA RUKOUSTA

Pe 13.4. klo 19.00 Temppeliaukion kirkko

60-luvun herkkää Elvistä tulkitsee Elvis-band:

Seppo Juntunen, Juha Kuivanen, Johannes Österlund, Heidi Tuikkanen, Joska Josafat ja Kim Ekblom. Myös rukousta sairaiden puolesta. Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Tuire Sillanpää, 040 594 4204

Kari Salko, 0400 604 133

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

kirkkojakaupunki.fi

20 A Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

Ruoka-apuun etsitään erilaisia malleja KRISTA HALL, kiitos palautteestasi (K&k 15.3.). Nostit esille monia tärkeitä asioita, joita meidän pitää ottaa huomioon kehittäessämme elintarvikeavun jakamista. Kehittämistyötä tehdään yhdessä elintarvikeapua jakavien toimijoiden kanssa, ja Myllypuron elintarvikeavusta mukana ovat myös Sinikka Backman ja Jari Mäki-Arvela. Näin työskentelyssä on mukana niiden ihmisten ääni, joita toimijat tapaavat joka päivä ruokajonoissa. Kehittämistyössä on ollut esillä Vantaan Yhteisen pöydän malli, jossa yhdistetään hävikkiruoan hyötykäyttö ja ruoka-avun kehittäminen asukaslähtöiseen, verkostomaiseen ja yhteisölliseen kansalaistoimintaan. Kyseessä ei ole vain yksi tapa hoitaa elintarvikeavun jakamista, vaan useita erilaisia toimintamalleja. Kuten kirjoituksessasi toteat, yhteisölliset ruokailut eivät palvele kaikkien tarpeita. Siksi tavoitteena on löytää Helsingissäkin erilaisia malleja, jotka parhaiten palvelevat myös ruoka-apua tarvitsevien ihmisten erilaisia tarpeita. Näen itsekin tämän tärkeänä. Jatkossakin on siis tarkoitus jakaa elintarvikkeita myös mukaan otettavaksi. Kiitos sinulle, että olet antanut aikaasi ja itsesi tärkeään vapaaehtoistyöhön elintarvikeavun jakamiseen ja ihmisten kohtaamiseen. Olet yksi niistä kallisarvoisista ihmisistä, jotka mahdollistavat tämän kaiken avun antamisen. Kirsi Rantala diakonian päällikkö Helsingin seurakuntayhtymä

Leipäjonossa on kylmä JOKU NEROPATTI ihasteli, miten hienoa on, että Suomessa on leipäjonoja (K&k 15.2.). Seisopa itse pari tuntia –20 asteen viimassa.

Robert Ryömä

Kiitos Ave Maria -konsertista MARIAN ILMESTYSPÄIVÄNÄ 18.3. sain nauttia todella monen säveltäjän Ave Mariasta Herttoniemen kirkossa. Mezzosopraano Kim Joung Sukia ja alttoa Anneli Koivisto-Väisästä olisin kuunnellut vaikka aamun koittoon – niin uskomattoman kauniisti heidän äänensä soivat ja niin syvällinen oli heidän tulkintansa. Viisi euroa Yhteisvastuukeräykseen ohjelmasta, josta pystyi seuraamaan laulettujen laulujen sanat ja suomennokset, oli pienen pieni summa näin mahtavasta elämyksestä. Eva Redelinghuÿs

Avioliittokoulu auttaisi nuoria pareja OLISIKO TÄSSÄ avioliittokoulussa mallia meidänkin kirkollemme? Lontoossa asuva tuttavani löysi siellä ystävän, jonka kanssa ajatteli solmia avioliiton. Ennen kuin katolinen kirkko antaa vihkiluvan jäsenilleen, pariskunnan on käytävä kirkon keskusteluilloissa. Jonkin aikaa naimisissa ol-

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Kimmo Holappa viestintäpäällikkö Helsingin seurakuntayhtymä

Naimisissa ja uskollinen

Miltä usko näyttää? SCOTT OLSON / AFP-LEHTIKUVA

Pyhän Patrickin vihreä joki. Meloja Chicagojoella Yhdysvalloissa vähän sen jälkeen, kun joki värjättiin pyhän Patrickin päivänä 17.3.2018. Kaupungin halki virtaavan joen värjääminen elintarvikevärillä vihreäksi on kuulunut Patrickin päivän perinteisiin Chicagossa jo vuodesta 1962. Pyhä Patrick on Irlannin ja irlantilaisten suojeluspyhimys. Suuri osa Chicagon asukkaista on taustaltaan irlantilaisia.

leet pariskunnat olivat vuorollaan mukana keskustelemassa ja kertomassa omista kokemuksistaan. Ensimmäisenä iltana käytiin läpi rakastuminen. Silloin ei nähdä muuta kuin tämä ihana ihminen. Ei ajatella, millaisissa oloissa hän on kasvanut ja kuinka hänet on kasvatettu. Se aika on meillä jokaisella erilainen. Yhteisessä kodissa erot tulevat hyvin ilmi, mutta usein se on jo myöhäistä. Asioista pitäisi keskustella ennen yhteistä kotia. Toisena iltana keskustellaan arjesta: miten jaetaan kotityöt ja miten otetaan huomioon molempien vanhemmat. Onko meillä aikaa kodille, vai vievätkö harrastukset kaiken ajan? Vieraat kanssaihmiset ovat illassa kertomassa, miten he selviytyivät, ja siitä tulee uusia ajatuksia. Jos jaksaa ottaa vastaan ne tiedonjyvät, joita on tarjolla, saa omaan liittoonsa keskustelunaihetta ennen vihkimistä. Tässä vaiheessa voi hyvinkin keskustella asioista ilman riitaa. Kolmantena iltana aiheena on, miten selvitä erimielisyyksien tullessa. Molemmat ovat omasta mielestään oikeassa. Siihen löytyy varmasti jokin ratkaisu, jos pystyy antamaan anteeksi, että on kiivastunut. Moni asia selvi-

rosta, mikä olisi pois seurakuntien toiminnasta viestimisestä. Toinen, yhä merkittävämpi peruste on tietosuoja.

ää, jos vain jaksaa keskustella. Nämä tuttavani olivat hyvin onnellisia, että saivat tämän mahdollisuuden ennen vihille menoa. Heille tuli paljon lisää ajateltavaa suhteessaan. Mielestäni meidän kirkkomme olisi hyvä auttaa nuoria juuri tässä kohdassa elämäänsä. Myöhemmin siihen on vaikea puuttua. Siihen varmasti löytyisi vapaaehtoisia, joilla on sekä hyviä että huonoja kokemuksia omasta elämästään. Lilli Jalkanen

Miksi kastettujen nimiä ei julkaista? EIKÖ KIRKKO ja kaupunki -lehden Helsingin versiossa julkaista ollenkaan kastettujen nimiä missään? En ainakaan näköislehdestä löydä. Espoon vastaavassa ne julkaistaan.

Timo Kurki isoisä, Espoo

EDELLISEN JOHDOSTA: Helsingin seurakunnat eivät julkaise kastettujen, vihittyjen eikä hautaan siunattujen nimiä jäsenlehdessä kahdesta syystä. Suomenkielisiä seurakuntia on Helsingissä 18. Tiedot veisivät arviolta kokonaisen sivun jokaisesta nume-

#METOO-KAMPANJA ON ollut vallankumouksellinen liike. Jossain vaiheessa malja aina vuotaa yli. #MeToo on hieno osoitus siitä, että häpeän pelko on tehokas ennaltaehkäisijä. Se on lohduttava osoitus siitä, että lopulta hyvä aina voittaa pahan. Tämä liike on tullut jäädäkseen. On tärkeää saada vääryyden kokeneille oikeutta ja väärin tehneet tilille. Vaikka liike toimii vahvana ennaltaehkäisijänä, se ei riitä. Olisi arvokasta käydä käsiksi asenteisiimme, arvoihimme ja käytökseemme. Voisimmeko aloittaa uskollisuudesta? Uskollisuus on otettava vakavasti. Ainoa ihminen, jonka olemme voineet valita perheeseemme tai sukuumme, on oma aviopuolisomme. Jos petämme tuota valintaamme, kuinka voimme sanoa kenellekään, että olisimme ihmisenä luotettavia? Ei riitä, että pyrimme välttämään aviorikosta. Meidän on opittava tiedostamaan harmaa alue, välttämään kiusauksia. On asetettava rajat, joita ei ylitetä. Jotkut asiantuntijat kertovat, että pettämisestä ei yleensä kannata kertoa puolisolle. Jotkut pitävät ”viatonta” flirttiä elämän suolana. Media on täynnä kertomuksia pettämisestä ja eroista. Kiusauksista tehdään tosi-tvviihdettä. Vaarallisia viestejä? Mitäs, jos sitoutuisimme elämään ja käyttäytymään oman puolisomme seurassa ja hänen selkänsä takana tavalla, josta puolisomme voisi olla ylpeä. Ikään kuin puolisomme olisi aina läsnä. Minkä viestin elämämme silloin antaisi lapsillemme ja ympäristöllemme? Kun olen varattu, olen uskollinen. Juha Kokkila

Kasvattaako lintujen ruokinta rottakantaa? HUMANITAARINEN AJATTELUTAPA velvoittaa ruokkimaan talvilintuja. Kiinnostaisi tietää, mitkä ovat ne alueet, joilla kyseistä toimintaa saa harjoittaa. Lähiöalueilla, jossa asun, on lintujen ruokkiminen jyrkkäsanaisesti kielletty. Uhkavaatimukselta kalskahtavaa kieltoa perustellaan ruokinnan oletetuilla haittavaikutuksilla. Talipallot puunoksilla ovat kuulemma pääasiallinen syy tuhoeläinten esiintyvyyteen. Kesäisin olen keräillyt säkkikaupalla jätteitä jalkakäytävien reunoilta. Niitä tosiaan on levitelty ansiokkaasti, kuten myös koirien jätöksiä. Arvelisin ainakin rottien rakastavan näitä yleishygienian kannalta arveluttavia tuotoksia enemmän kuin puunoksilla riippuvia talipalloja. Tosin en ole näiden perinteistä nelijalkaista rotua edustavien yksilöiden ajatusmaailmaan syvemmin perehtynyt. Hyvää minimoitua rottakevättä itse kullekin. Aili Ritaluoto