Kirkko ja kaupunki 2018 07 espoo

HY VÄN TÄHDEN.

7

12.4.2018 kirkkojakaupunki.fi

A9 Muskari­ messussa pappi saarnaa metrin korkeudelta

B1 Näin löysimme rakkauden – Kolme paria kertoo tarinansa

Aku Hirvi­ niemi Kirkossa koomikon puhetulva tyrehtyy

B 6

KATKELMA HELENA ANHAVAN (S. 1925) RUNOSTA

Minä on kaikki, mitä meillä lopuksi on. Juuri siksi voimme ymmärtää myös muita, koska minä on kaikki, mitä heilläkin on. Yhtä lailla tulisi suojella muita minuuksia.

JUKKA KOSKELAINEN KIRJASSAAN MAHTAVA MINÄ (ATENA 2017)

Iankaikkisesti

Älä mene sukupuolten välisiin sotiin, ole ihmisen puolella, rakkauteen kuuluu ystävyys, ystävyyteen rakkaus, eikä kukaan ole niin vahva astia kuin luullaan, ei lapsi, ei mies, ei nainen.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 12.4.2018 Ihmistä, itsesi kaltaista, sinun syntisi satuttavat, ihmisten hyväksi koituu se, että elät oikein.

JOBIN KIRJA 35:8

ISTOCK

Rukous

Pääkirjoitus

Vakaumusten vieraanvaraisuus SOPIIKO KOULUN aamunavauksissa rukoilla ja laulaa virsiä?

Oulunsalolainen peruskoulu sai oikeusasiamieheltä huomautuksen seurakunnan päivänavauksista, kun koulu ei ollut varmistanut niille uskonnotonta vaihtoehtoa.

Jotkut koulut ovat ratkaisseet katsomuksellisen tasapuolisuuden niin, että aamunavauksissa ei saa olla mitään uskontoihin viittaavaa. Tällainen ratkaisu ei tietenkään ole tasapuolinen, sillä käytännössä se tekee uskonnottomuudesta ainoan sallitun katsomuksen.

”

JÄLKIMMÄINEN MALLI edustaa vakaumusten vieraanvaraisuuden ihannetta. Siinä eri uskonnollisilla yhdyskunnilla ja uskonnottomien vakaumusten edustajilla olisi tasaveroinen mahdollisuus järjestää katsomuksiinsa liittyviä tilaisuuksia kouluissa, esimerkiksi päivänavauksia ja omiin juhlapäiviinsä liittyviä hetkiä. Ne voisivat olla reilusti tunnustuksellisia eikä niitä tarvitsisi yrittää valepukea kekseliäin kiertoilmauksin miksikään muuksi.

Toisesta vakaumuksesta kuulemisen ei tarvitsisi aiheuttaa allergista reaktiota eikä jokaista tilaisuutta varten tarvitsisi olla vaihtoehtoista toimintaa. Eri katsomuksien kannattajat voisivat osallistua arvostettuina vieraina toistensa tilaisuuksiin.

MEILLÄ ON VAIN tämä yksi maailma. Ja meidän on aivan välttämättä opittava elämään täällä yhdessä, vaikka meitä on tosi moneen junaan.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Ota pois minusta tämä vastaanharaamisen, ovien sulkemisen ja tyhjäksi tekemisen henki. Älä anna minun taas rikkoa sitä, mikä on vielä kesken.

Pidä minua paikoillani.

Näytä, miten hyvä minun on.

MARVEL STUDIOS

ERILAISTEN VAKAUMUSTEN tasa-arvoisuus voidaan mieltää kahdella tavalla.

Joko niin, että uskonnot suljetaan TOISESTA kokonaan julkisen elämän ulkopuolelle.

VAKAUMUKSESTA Yksityisasiaksi, jota ei pidä esitellä KUULEMISEN EI TARVITSISI julkisesti. Toisaalta vakaumusten AIHEUTTAA ALLERGISTA tasa-arvo voidaan ajatella niin, että REAKTIOTA. kaikki uskonnottomat ja uskonnolliset katsomukset hyväksytään julkiseen elämään sillä edellytyksellä, että ne suhtautuvat toisiinsa kunnioittavasti ja tasa-arvoisesti.

Ensimmäinen malli suosii uskonnotonta yhtenäiskulttuuria. Sellaista ei tosin ole aidosti esiintynyt koskaan missään yhteiskunnassa. Sitä paitsi uskonnon pitäminen neljän seinän sisälle kuuluvana pelkkänä päänsisäisenä asiana osoittaa täydellistä ymmärtämättömyyttä uskonnollisen elämänmuodon luonteesta.

kirkkojakaupunki.fi

Afroamerikkalaisten kirkoissa fanitetaan Black Pantheria

Monet afromerikkalaisten suosimat seurakunnat Yhdysvalloissa ovat varanneet itselleen omia näytöksiä Black Panther -elokuvan katsomista varten.

Elokuva, jota tekemässä on ollut lähes pelkästään mustia, nähdään kristillisiä arvoja opettavana. Lue lisää aiheesta osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 12.4.2018

numero 7

Seuraava lehti ilmestyy 26.4.

KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

12.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

3

Kari Kuula muutti Kuopiosta Kauniaisiin papiksi. Suurin vetovoimatekijä pääkaupunkiseudulla oli ensimmäinen lapsenlapsi.

Kari Kuula halkoo kiistakysymyksiä Tietokirjailija Kari Kuula on Kirkko ja kaupungin uusi verkkokolumnisti. Hän tahtoo jakaa teologisia löytöjään.

P

ositiivinen kärki edellä, niin Kirkko ja kaupungin uusi verkkokolumnisti Kari Kuula aikoo kristinuskosta kirjoittaa.

Hän on Kauniaisten suomalaisen seurakunnan pappi, teologian tohtori ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut kymmenkunta teologiaa ja kristinuskoa käsittelevää kirjaa ja kahdenkymmenen vuoden ajan kolumneja Savon Sanomiin.

– Yritän jakaa kristinuskon teemoista hienoja ja hyviä ahaa-löytöjä, joista ajattelen olevan hyötyä muillekin. Seuraan myös keskustelua ja aikamme ilmiöitä ja kommentoin niitä, Kuula lupaa.

KIRKKO JA kaupungin verkkokolumnistina Kuula aikoo ottaa osaa myös siihen, jota toiset kutsuvat kirkolliseksi keskusteluksi ja toiset ehkä riitelyksi.

– Aion kirjoittaa esimerkiksi naisten asemasta.

Naisten tie kirkossa on ollut takkuinen. Haavat ovat ehkä jo lakanneet vuotamasta, mutta arpi kiristää kauan, edelleenkin.

Hänen mielestään on noloa vaatia, että vanhakantainen virkakäsitys pitäisi edelleenkin huomioida seurakuntien toiminnassa.

– Ensin ajattelin, että en käsittele avioliittokysymystä, vaan käytän mediatilani laajempia piirejä koskettaviin ja rakentavampiin teemoihin. Mutta se on kuitenkin aikamme teologinen kysymys, jota minunkaan ei ole syytä väistää.

Kuula lisää, että siinä missä suurin osa teologiasta on yläpilvirakennelmaa, naisten ja seksuaalivähemmistöjen asemaan liittyvät kysymykset koskettavat ihan oikeita ihmisiä.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

KARI KUULA on tuore pääkaupunkiseutulainen.

Kuulalla ja hänen vaimollaan Pirjolla oli ollut elämä Kuopiossa jo kaksikymmentä vuotta. Oli kappalaisen virat ja kotikin juuri remontoitu viimeisen päälle.

”

AION KIRJOITTAA ESIMERKIKSI NAISTEN ASEMASTA. NAISTEN TIE KIRKOSSA ON OLLUT TAKKUINEN. VERKKOKOLUMNISTI KARI KUULA

– Me olimme pysyviä patsaita paikkakunnalla, monella tavalla verkostoituneita ja soluttautuneita, Kuula sanoo.

Aikuiset lapset olivat kuitenkin asettuneet Etelä-Suomeen: poika asuu Tampereella, tytär perheineen Helsingissä.

– Alkoi tuntua siltä, että haluamme lähemmäs lapsia ja tietysti ensimmäistä lapsenlastamme. Sovimme, että minä haen ensiksi töitä etelästä, ja jos saan vakinaisen paikan, muutamme.

Kauniaisissa oli papin paikka auki, ja sen Kuula sai. Hän aloitti työnsä tammikuun alussa. Pirjo Kuula löysi töitä Nurmijärveltä.

KAUNIAISTEN SEURAKUNNASSA Kari Kuulan vastuulla on nuorisotyö, josta hänellä on pitkä kokemus. Hänen nykyinen esimiehensä, Kauniaisten kirkkoherra Mimosa Mäkinen, on aikoinaan ollut isosena Kuulan vetämällä rippileirillä.

Muutamassa kuukaudessa Kuula on huomannut, että pääkaupunkiseudulla nuoret tuntuvat olevan kypsempiä kuin kuopiolaiset ikätoverinsa.

– Vaikka heissä on rippikoululaisten kekseliäisyyttä, villiyttä, jännitystä ja keskeneräisyyttä, heillä on myös kykyä olla luontevasti aikuisten kanssa ja suunnitella omaa tulevaisuuttaan.

Kun rippikoulusta puhutaan, mainitaan usein, että siellä tarjotaan nuorille mahdollisuus pohtia isoja maailmankatsomuksellisia kysymyksiä. Sitäkin, mutta Kuulan mukaan rippikoulun ykköstavoite on paljon yksinkertaisempi: tarjota nuorille kiva kokemus seurakunnasta.

– Kaukana perässä tulee kakkostavoite: auttaa nuorta tuntemaan itseään. Kolmostavoite on yhdessä olemisen taitojen harjoittelu uudenlaisessa tilanteessa ja ryhmässä, Kuula luettelee.

Jumalaan ja kristinuskoon liittyvät kysymykset ovat Kuulan mukaan tavoitelistan häntäpäässä. Kokemuksensa perusteella hän sanoo, että nuoret kyselevät uskonasioista ani harvoin.

– Eivät kaikki nuoret pohdi niitä. Kaikki vain eivät ole uskonnollisesti tai filosofisesti suuntautuneita – mutta ei pohdinta ole mittari sille, kunnioittaako Jumalaa. Jotkut nuoret sitten miettivät paljonkin ja löytävät sellaista omaa uskoa, joka kantaa heitä. ■ Lue Kari Kuulan kirjoituksia: kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot.

4 A Kirkko ja kaupunki | 12.4.2018

9,84

miljoonaa euroa olivat Espoonlahden kirkon peruskorjauksen kustannukset.

Alkuperäinen kustannusarvio ylittyi 2,5 prosentilla.

Yhteisen kirkkovaltuuston paikkajako muuttuu Espoon seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston paikkajako määräytyy seurakuntien jäsenmäärän mukaan. Espoon väestömuutosten takia Tapiolan seurakunta saa yhden valtuustopaikan lisää, ja Espoon ruotsinkielisen seurakunnan paikkamäärä vähenee.

Vuosien 2019–2022 valtuustopaikat jakautuvat seurakunnittain seuraavasti: Esbo svenska församling 6, Espoon tuomiokirkkoseurakunta 16, Espoonlahden seurakunta 11, Leppävaaran seurakunta 9, Olarin seurakunta 10 ja Tapiolan seurakunta 9 edustajaa.

Kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvostojen jäsenet valitaan ensi syksyn seurakuntavaaleissa. Ennakkoäänestys tapahtuu 6.–10.11. ja vaalipäivä on 18. marraskuuta.

Irakin kristityt pelkäävät kotiinpaluuta

Kesätyöntekijät valittu hautausmaille Espoon seurakuntayhtymän hautausmaiden kesätyöpaikkoihin tuli yhteensä 914 hakemusta.

Haussa oli kausityönjohtajia, ympäristönhoitotyöntekijöitä sekä yli 18-vuotiaita ja 16-17-vuotiaita kesätyöntekijöitä hautausmaille. Hautausmaille valittiin yhteensä 80 työntekijää. Valituille on ilmoitettu työpaikasta.

Turvakoti Pellas aloitti toimintansa Turvakoti Pellas, osoitteessa Kuninkaantie 40C, on aloittanut toimintansa. Turvakoti täydentää Espoossa jo pitempään toimineen Omatilan palveluja.

Turvakoti tarjoaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista ja akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokenut saa ammatillista apua väkivallan loppumiseksi.

Turvakoti on tarkoitettu kaikenikäisille naisille, miehille ja lapsille. Lapset tulevat turvakotiin vanhempansa kanssa. Turvakotipalvelu on asiakkaalle maksutonta.

Oikaisu Ensi syksynä tulee kuluneeksi 150 vuotta Akseli Gallen-Kallelan vaimon Mary Gallénin syntymästä, ei kuolemasta, kuten 29.3. ilmestyneessä Kirkko ja kaupungissa kerrottiin.

Isis tuhosi Khaleel Paton ja Elishwa Coson kotikylän, eikä perhe halua palata takaisin. Irakin kristittyjen määrä on vähentynyt suuresti viime vuosina.

T

TEKSTI SANNA RAITA-AHO KUVA OSCAR DURAND

arjoilija kant aa vauhdikkaasti turkkilaista teetä kortteja läiskiville miehille. Televisioruudulla pauhaa jalka-

pallo-ottelu.

Vaikka ollaan Istanbulissa, kahvila on täynnä irakilaisia, joita yhdistää se, että he ovat joutuneet pakenemaan Irakin levottomuuksia. Iso osa heistä on Isisiä paenneita kristittyjä.

– Olemme kaikki saman Batnayan kaupungin asukkaita, jotka ovat nyt päätyneet tänne, kertoo yhdessä pöydässä korttia pelaava irakilaismies Khaleel Pato.

VIELÄ MUUTAMA vuosi sitten Paton ja hänen vaimonsa Elishwa Coson elämä oli hyvin erilaista.

He asuivat Batnayassa, jossa he omistivat talon ja maata. Kaupungin perheet olivat varakkaita ja suhteet tiiviitä.

Tilanne muuttui vuonna 2014, kun äärijärjestö Isis alkoi edetä

kohti Batnayaa. Isis valtasi kristittyjen kyliä ja tarjosi heille vaihtoehdoksi joko kääntymistä islamiin tai kuolemaa. Järjestö tuhosi rakennuksia ja kirkkoja.

– Kuulimme, että ihmiset alkoivat merkitä kristittyjen taloja kirjaimilla Mosulissa, mikä pelästytti meidät, Coso kertoo.

Isisin lähestyessä kylää perhe päätti paeta.

– Kylämme on kuuluisa kauniista naisista, joten pelkäsimme, että Isis tulisi ja kidnappaisi myös meidän naisiamme orjiksi, Pato kertoo.

Perhe pakeni Turkkiin ja asettui asumaan Istanbuliin Kurtuluşiin, joka on tunnettu monien Istanbulin vähemmistöjen kaupunginosana. Alueelta löytyi omia maanmiehiä ja kirkkoja.

IRAK KUULUU maihin, joissa kristinuskoa on harjoitettu pisimpään.

Pari tuhatta vuotta maassa eläneet kristityt ovat kuitenkin vii-

me vuosina jättäneet kotimaansa vainon ja levottomuuksien vuoksi. Irakin kristittyjen määrän arvioidaan vähentyneen viime vuosina 1,5 miljoonasta vain 200 000:een.

Jo ennen Isisiä monet kristityt joutuivat ääri-islamistien ryhmien vainoamiksi. Kirkkoihin tehtiin pommi-iskuja ja kristittyjä vastaan hyökättiin, erityisesti vuoden 2003 Irakin sodan jälkeen.

VIIKKOA ENNEN pääsiäistä Khaleel Paton ja Elishwa Coson kodissa tuoksuvat leivonnaiset. Perhe valmistaa perinteisiä klechanimisiä keksejä.

Kodin seinille on ripustettu lasten ja katolisten pyhimysten kuvia, televisiosta kaikuu arabiankielinen televisio-ohjelma.

Perhe on joutunut rakentamaan uuden elämän Istanbulissa. Se muodostuu kirkosta, muista irakilaisista pakolaisista ja omien perinteiden ylläpidosta kaukana kotoa.

12.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

Kutsu Lämpimästi tervetuloa Syöpäsäätiön testamentti-iltaan maanantaina 23.4. klo 17-19.

Mukana testamenttiasiantuntija ja Syöpäsäätiön pääsihteeri.

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Paikka: Unioninkatu 22. Helsinki Ilmoittautuminen sähköpostitse: lahjoitukset@cancer.fi tai puhelimitse: puh. 09 1353 3286 Lisätietoja: syopasaatio.fi/ajankohtaista

Irakilaismiehet kokoontuvat kahvilaan pelaamaan korttia.

He ovat kaikki kotoisin Batnayan kaupungista, jonka Isis tuhosi.

Perheen luona on vierailulla Yako Hanna. Myös hän on Irakista paennut kristitty.

– Vaikka Isis on nyt ajettu pois, monet kristityt pelkäävät kotiinpaluuta. Heitä saapuu yhä Istanbuliin, Hanna sanoo.

Myöskään Pato ja Coso eivät halua palata takaisin kyläänsä.

Entinen rakas kotipaikka on Isisin jäljiltä aavemainen.

– Kylässä ei ole teitä, sairaaloita, kirkkoja, ei mitään. Palaaminen on mahdotonta, Pato sanoo.

Batnayan ja muiden irakilaiskylien ja -kaupunkien jälleenrakentaminen takkuaa rahapulan, välinpitämättömyyden ja korruption vuoksi.

Irakissa on edelleen suuria väestöryhmien välisiä jännitteitä. Monet kristityt pelkäävät uhkailua ja syrjintää. Kristittyjen entisissä kylissä vartioi nyt sunni-,

”

TOIVON, ETTÄ VÄLITTÄISIT VIESTIN EUROOPPAAN, ETTÄ HE OSOITTAISIVAT ARMOA MEILLE PAKOLAISILLE. KHALEEL PATO

shiia- ja kurdijoukkoja.

– Kotipaikkamme ei ole enää sama kuin ennen. Suurin osa kylän entisistä asukkaista on paennut ulkomaille, Hanna sanoo.

IRAKILAISTEN KRISTITTYJEN joukko on yksi monista Turkin pakolaisryhmistä. Maa on vastaanottanut yli neljä miljoonaa pakolaista, mikä on ruuhkauttanut maan turvapaikkajärjestelmän.

Turkki ja EU solmivat pakolaissopimuksen vuonna 2016.

Siinä EU lupasi antaa Turkille rahaa vastineeksi pakolaisista, jotka palautetaan EU-alueelta Turkkiin. Avusta huolimatta moni pakolainen elää Turkissa oman onnensa nojassa.

– Turvapaikan hakeminen Euroopasta on täältä käsin lähes mahdotonta. Prosessi on täysin pysähdyksissä ja ruuhkautunut, Khaleel Pato sanoo.

Hänen perheensä ei ole saanut mitään apua kansainvälisiltä järjestöiltä.

– Toivon, että välittäisit viestin Eurooppaan, että he osoittaisivat armoa meille pakolaisille. Emme voi palata kotiin ja tarvitsemme apua.

Perhe elää pääosin säästöillään. Ne alkavat olla lopussa.

– Pyysimme eräältä järjestöltä apua, mutta he sanoivat, että emme tarvitse sitä, kertoo Khaleel Pato.

Perhe toivoo voivansa asettua asumaan Australiassa asuvien lapsiensa luokse.

Haastattelun lopuksi keksit otetaan pois uunista. Perhe kokoontuu teekuppien ääreen juttelemaan ja vitsailemaan. Tulevaisuus kuitenkin huolettaa.

– Me irakilaiset näytämme iloisilta, mutta kannamme suuria varjoja sisällämme. Yritämme jatkaa illuusiota normaalista elämästä niin hyvin kuin vain voimme, sanoo Yako Hanna. ■

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille.

Palvelumme ovat maksuttomia.

Soita ja varaa aika, p. 045 341 0506.

Kotimaiset koivusängyt

Massiivipuiset sängyt ovat kestäviä ja ekologisia. Värit: luonnonkoivu, pähkinä, pyökki, valkoinen ja wenge. Meiltä myös Seniori-sänky (leveys 80 tai 90cm), johon saa matalat tai korkeat jalat, moottoripohjan, nousutuen, turvalaidat, hygieniapatjat, apupöydän pyörillä ja lukollisen yöpöydän. Tervetuloa!

www .s op e . f i

396€ (466€) 90x200 + nousutuki, turvalaidat

SENIORI

352€ (414€) 90x200

KOLI 417€ (491€) 120x200 417€ (491€) 160x200 453€ (533€) 180x200

Malmin raitti 17, Helsinki

p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna ti-pe 10-18, la 10-16

-15

%

28.4. asti

5

6 A Kirkko ja kaupunki | 12.4.2018

Luokan levottomimmat jalat Lasten levottomuudesta syytetään milloin kotikasvatusta, milloin digilaitteita. Joka kymmenennellä lapsella levottomuus on synnynnäistä. Heistä puolella kyse on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä, ADHD:sta.

TEKSTI SALLA RANTA KUVA HANS EISKONEN

H

uiman perheelle pojan ADHD-diagnoosi oli helpotus, vaikka psykologi oli etukäteen varoittanut huonosta leimasta.

– Meitä oli vuosia katsottu sillä silmällä, että vanhemmuudessamme on jotain vikaa. Diagnoosin jälkeen sanoin itselleni, ja mielessäni myös paheksuville ohikulkijoille, että yliaktiivinen poikamme ei ole huonosti kasvatettu, muistelee äiti Stina Huima seitsemän vuoden takaista muutosta.

Viisi ensimmäistä vuotta esikoispojan kanssa olivat vaativia. Poika ei nukkunut kuin pienissä pätkissä ja valveilla vauhti oli koko ajan kova.

Tavarat särkyivät ja kieltäminen sai aikaan aggressiivisen raivokohtauksen.

– Kotona toisen aikuisen piti pitää lasta kasassa, Huima kertoo.

Huima perehtyi aivoille tärkeisiin hivenaineisiin, haki apua luonnonmukaisista hoitomenetelmistä ja anoi vuosia turhaan apua neuvolasta.

Lopulta tarvittiin yksityinen ammattilainen tarttumaan asiaan. Huiman mukaan kirjainyhdistelmä ADHD oli lausuttu kymmenen ensimmäisen vastaanottominuutin aikana.

LAPSELTA LÖYTYI tutkimuksissa useita niin kutsuttuja liitännäishäiriöitä, jotka eivät kuulu ADHD-diagnoosiin, mutta ovat sen yhteydessä tavallisia.

Huiman pojalla oli lukihäiriö, karkea- ja hienomotoriikan vaikeuksia, uhmakkuushäiriö sekä aistiyli- ja aliherkkyyksiä.

ADHD eli attention deficit and hyperactivity disorder johtuu aivojen välittäjäaineiden, kuten dopamiinin ja noradrenaliinin toimintahäiriöstä.

– Häiriössä tarkkaavuutta säätelevällä kanavalla on taustakohinaa, kuvaa lastenpsykiatri Laura Korhonen.

Korhosen mukaan tarkkaamattomuuden ja yliaktiivisuuden vaikeuksia on noin joka kymmenennellä lapsella. Heistä puolella oireet riittävät tutkittaessa diagnoosiin.

ADHD määritellään kolmen ominaisuuden perusteella, joita ovat tarkkaavuushäiriö, impulsiivisuus ja yliaktiivisuus. Häiriön alalajeissa ne korostuvat eri tavoin. ADHD on huomattavasti yleisempi pojilla kuin tytöillä.

Korhonen uskoo, että osa tyttöjen häiriöistä jää piiloon.

TOISIN KUIN JOSKUS arvellaan, ADHD ei ole lisääntynyt. Hoitojärjestelmä sen sijaan on kehittynyt. Korhosen mukaan noin puolet ADHD-lapsista on hoidon piirissä. Monet oireilevat ilman, että heitä tutkitaan. Tutkimuksiin päätyy silti aiempaa useampi.

– Ennen nämä lapset ovat olleet lähinnä tuhmia ja tottelemattomia, tarkkisluokkalaisia ja diagnoosi on ollut MBD, minimal brain dysfunction, Korhonen sanoo.

Liian vähän unta ja liikaa digilaitteita? Nykyaikaa tai kasvatuksen puutteita on joskus ehdotettu lasten ADHD-oireiden aiheuttajaksi. Korhosen mukaan levottomuutta lisäävät olosuhteet on erotettava synnynnäisestä häiriöstä.

12.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

le kokeiltiin ensimmäisen kerran keskittymistä parantavaa lääkehoitoa, amfetamiinijohdannaista.

– Ensimmäinen lääke muutti hänen persoonallisuuttaan, mutta kouluunmenosyksynä otettiin käyttöön toinen lääke. Silloin lapsi sanoi, että hänellä on parempi olo päässä. Kontrolli ja keskittyminen parantuivat, ja hän sai paremmin kapasiteettiaan käyttöön. Neljä vuotta hän sai tätä lääkettä, kunnes se lopetettiin teiniiän kynnyksellä, Huima kertoo.

Psykiatrit suosittelevat lääkitystä niille, joille arjen muokkaaminen ja opetuksen eriyttäminen eivät riitä.

Korhosen mukaan ADHD:n lääkehoito on Suomessa maltillista eurooppalaista keskitasoa. Tavoitteena on lisätä välittäjäaineita, jotka säätelevät tarkkaavuutta.

– Eräs potilas kuvasi, että ennen lääkitystä hän oli kuin tv-kaupassa, jossa kymmeniltä ruuduilta tulee eri ohjelmaa. Kun lääkitys sammutti niistä muut kuin yhden, hän pystyi keskittymään.

”

ERÄS POTILAS KUVASI, ETTÄ HÄN OLI KUIN TV-KAUPASSA, JOSSA KYMMENILTÄ RUUDUILTA TULEE ERI OHJELMAA. LASTENPSYKIATRI LAURA KORHONEN

– Lapsen levottomuutta ja keskittymisvaikeuksia voivat lisätä esimerkiksi huolet tai elämänmuutokset, mutta silloin kyse ei ole ADHD:sta, Korhonen sanoo.

ADHD on neuropsykiatrinen aivojen häiriö, jonka syyt ovat valtaosin perintötekijöissä.

– Koulussa tukitoimet pitäisi aloittaa silloin, kun huoli herää, eikä odottaa diagnoosia. Tukitoimia ovat esimerkiksi koulussa käytettävät sermit, ohjeiden eriyttäminen ja mahdollisuus liikkua kesken oppitunnin, Korhonen selittää.

Jotkut psykiatrit myös ajattelevat, että nykyaikana ADHD-piirteet nousevat ongelmiksi, koska pieniltäkin vaaditaan paljon oman toiminnan säätelyä ja paikallaan pysymistä. Toisena aikana impulsiivisuudesta ja energisyydestä on voinut olla enemmän hyötyä.

LÄÄKITYKSELLÄ ON OLLUT Huiman pojan hoidossa suuri merkitys. Se on myös parantanut muiden hoitomuotojen, kuten toimintaterapian vaikutusta. Esikouluvuonna Huiman pojal-

ADHD:N HOITO on yhteiskunnallinen kysymys. ADHD-lapset ovat haavoittuvia, koska ovat muita lapsia riippuvaisempia vanhempiensa tuesta ja kasvattajien avusta. Huiman poika on joutunut käymään osan oppitunneista kotikoulua.

– Mitään normaalia iltapäiväkerhoa hän ei olisi kestänyt, Stina Huima toteaa.

Laura Korhosen mukaan ADHDlasten tutkiminen ja auttaminen on yhteiskunnan velvollisuus.

– Nämä lapset ja nuoret putoavat helposti koulutuksesta. Monet heistä hakeutuvat seikkailuihin ja jännittäviin tilanteisiin. Vaikka ADHD:n ei ole todettu vaikuttavan älykkyyteen, oireiden vuoksi he ovat usein kokeneet olevansa muita tyhmempiä.

Huonon itsetunnon korjaaminen on heidän hoidossaan vaikeinta, Korhonen sanoo.

– Häiriöön liittyy kasvanut päihteiden käytön, alhaisen koulutuksen ja työttömyyden riski. Kysymys on, miksi järjestelmä haluaisi syrjäyttää nämä lapset, Korhonen sanoo.

TEINI-IÄSSÄ ADHD:N OIREKUVA usein muuttuu. Huiman pojalla on 12-vuotiaana yhä tarkkaamattomuuden pulmia, mutta yliaktiivisuus on poistunut.

– Poikani ei enää juoksentele ympäriinsä, vaan on hiukan löysä, levoton teini. Olemme tulleet todella pitkälle siitä, mistä lähdimme ja koen, että kaikki on tehty, mikä on voitu. Hän on sellainen, että kun hänellä on motivaatiota, hän satsaa kaikkensa, Huima kertoo. ■

A

7

Kiireestä on tullut tarttuva tapa Jos perusasiat kärsivät, olet liian kiireinen, sanoo Hoppu on hanurista -kirjan kirjoittaja Maarika Maury.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS ISTOCK

Lapsilla on kiire, työikäisillä on kiire, eläkeläisilläkin on kiire. Mihin meillä on hoppu, toimitusjohtaja ja yksi Hoppu on hanurista -kirjan kirjoittajista Maarika Maury?

– Kiirehtimisestä on tullut tapa. Ainakaan lapsilla ei pitäisi olla vielä kiire, mutta se näkyy lasten leikeissäkin. Nukkeleikeissä hoputetaan ja kysellään, missä on sun tumput, pitäisi olla jo menossa. Kiire tosiaan tarttuu.

Koneet pesevät pyykit ja tiskit, tietokoneet tekevät osan töistä, ruokansa voi hakea kaupasta. Miksi kiire on silti kasvanut?

– Se johtuu ainakin yltiöpäisestä tehokkuuden tavoittelusta. Koko ajan pitäisi tehdä jotakin, eikä rauhoittumiselle jää aikaa. Toisaalta tälle on myös vastaliike. Hitautta ja rauhoittumista on alettu arvostaa ihan uudella tavalla.

Puhuttaessa kiireestä puhutaan paljon myös tekniikasta.

Sosiaalinen media vie aikaa, ihmiset lukevat työsähköposteja kotona. Onko kaikki teknologian syytä?

– Ei, sillä kyllähän ne koneet kiinni saa, jos haluaa. Siitä on tullut vain tapa, että puhelin kaivetaan esiin silloinkin kun mennään yöllä vessaan tai pysähdytään liikennevaloihin. Teknologia on myös mahtava mahdollisuus tehostaa toimintaa.

Mutta se on totta, että raja työn ja vapaa-ajan välillä on hämärtynyt.

Joidenkin on vaikea sanoa ”ei” kiltteyttään, toiset ovat marttyyreita ja ajattelevat, että kaikki pitää tehdä itse. Joidenkin on vaikea panna asioita tärkeysjärjestykseen.

Mikä näistä on yleisin syy kiireelle?

– Vaikeus sanoa "ei" on yhteistä näille kaikille. Ihmiset ja kiirehtimisen perussyyt, ovat erilaisia,

mutta lopputulos on se, että sanomme kyllä kun pitäisi ehdottomasti sanoa ei.

Mistä tietää, että on liian kiireinen?

– Ainakin siitä, jos ei jää aikaa perusasioille kuten nukkumiselle.

Hälytyskellojen pitäisi soida myös silloin, jos alkaa tulla paljon virheitä ja säätöä. Jos kiire lipsahtaa kaaoksen puolelle, ei välttämättä saa mitään aikaan ja hallinnan tunne katoaa.

Jotkut sanovat, että ihmisellä on aikaa sille, mitä pitää tärkeänä. Mitä ajattelet siitä?

– Meillä on aina aikaa sille, mikä on tärkeää, mutta aina emme arjessa hyödynnä tätä. Kriisit saavat meidät usein miettimään, mikä on oikeasti tärkeää ja niin tärkeimmille asioille löytyy taas aikaa. Mutta miksi asioiden tärkeysjärjestyksen hahmottuminen pitää tapahtua kriisin kautta?

Neuvotte kirjassanne keinoja kiireen vähentämiseksi. Mitä kiireelle voi tehdä?

– Kannattaa opetella tunnistamaan kiire ja tunnustaa, miksi käyttäytyy kuten käyttäytyy. Esimerkiksi eräs valtavan kiireinen ihminen teki hirveästi asioita näyttääkseen isälleen, että pärjää, vaikka isä oli kuollut kymmenen vuotta sitten.

– Pitää muistaa, että asiat muuttuvat vain tekemällä. Jokainen varmasti tietää keinoja, kuinka vähentää kiirettä, mutta ei vain toteuta niitä. Jos kyse olisi tiedosta, ei meillä olisi niin paljon huonokuntoisuutta ja lihavuuttakaan. Kiire on samanlaista. Uusia tapoja pitää treenata. Viiden minuutin meditaatio joka päivä on parempi kuin kerran vuodessa kunnolla. Tärkein ohje on varmasti luopumisen taito. ■ Maarika Maury, Jaana Tuomila, Tuomo Meretniemi: Hoppu on hanurista. Kissconsulting 2018.

8 A Kirkko ja kaupunki | 12.4.2018

Hautauspalveluja

Hammashoitoa

TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT

Tiesitkö että...

Hammasproteesit tulee uusia 5 – 8 vuoden välein ja pohjata/tiivistää 2 - 3 vuoden välein.

Rikkoutunut proteesi tulee korjata mahdollisimman pian ja painokohdat tarkistaa välittömästi.

Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen!

EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Keskustan Erikoishammasteknikot

HOK-Elannon Hautauspalvelun

KIVIPÄIVÄT 9.–20.4.

Kivipäiville osallistuvat seuraavat kiviliikkeet: Kivilähde – Kaavin Kivi Oy, Kiviveistämö Levander Oy, Loimaan Kivi Oy ja Suomen Kivivalmiste Oy. Kivipäivien ajan uuden kiven tilauksesta S-Etukortilla –10 % ja lisäksi Bonusta.

Kiviliikkeen edustajat toimipaikoissa: katso päivämäärät hok-elannonhautauspalvelu.fi

Etelä-Haaga Kauppalantie 4 Hakaniemi Hämeentie 7

Palveluja tarjotaan Koti-ikkunoiden pesut alkaen 10 €/kpl + alv.

Puh. 09 5122 791 Alberti-Siivous www.alberticlean.fi Jalkahoidot kotikäyntinä 55e + matkakulut Sky-Kosmetologi Heidi Leino 0400-963222

Ratkaisukeskeinen Kristillinen terapiakoulutus (80op) Helsingissä 21.-22.9. 2018 Turussa 23.-24.11 2018 (myös ruotsiksi)

Vp. asunto-osakkeet 3,7 % kiinteistöt 4,3 % kohteen velattomasta kauppahinnasta.

www.joutsenkivi.fi

Soita 010 2715 100

Mitäpä jos jättäisit kotisi myymisen minulle - 30 vuoden kokemuksella Soita 0500 520 920

Nittymaanaukea 8 A, 02200 Espoo

Kristillinen Terapiainstituutti

www.kristillinenterapia.fi

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rakennusala Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalausespoo.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ilmainen arviointi + k-vähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

HAUTAKIVET Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

KOTISIIVOUKSET JA IKKUNANPESUT Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 15.4 klo 13.30 (Ap.t. 19 ja 21) Jeesus, jota Paavali julistaa - Johannes Hyytinen Paavali vangitaan - Raimo Vanninen

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

Siivouspalveluja

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

pe 13.4. klo 14 Columbuksen Katukpli, Vuot. 45 (Vuosaari), Hki. su 15.4. klo 10 kirkkopyhä Tikkurilan Olotila, Unikkot.5a/Vehkap., Vtaa. klo 12 kirkkopyhä Laajasalon kko, Reposalment. 13, Hki; saarna S.Korkalainen; Veisuuveljet; Soppa ja seurat. klo 15 kotiseurat Malmivaara, Kuningattarenk.3A, Loviisa. klo 16 Tapiolan kko, Kirkkop.6, Espoo. klo 18 Ankkuri, Keskusk.11, Mlä. ti 17.4. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo, Kamppi); Eeva Väyrynen. pe 20.4. klo 18 kotiseurat Joki-Korpela, Juolukanvarsi 3 (Söderkulla), Sipoo. la 21.4. klo 18 Mikaelinkko, Emännänp.1 (Kontula), Hki. klo 18 kevätveisuut Virkkalan kko, Virkkalant.1, Lohja. su 22.4. klo 10 herättäjäjuhlapyhä Huopalahden kko, Vespert.12, Hki; saarna O.Lehtipuu; mus. K.Airas, Cantabile; h-juhlainfoa. klo 16 Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi); mukana mm.

O.Lehtipuu, L.Väyrynen-Si; h-juhlainfoa. klo 18 Kirkonkulman nrsotila, Kirkkot.6, J-pää; h-juhlainfoa. klo 18 Nurmijärven kko, Kirstaant.5. ke 25.4. klo 19 Körttikodin seurat. pe 27.4. klo 18 Hyvinkään srk-keskus p. j-sali, Hämeenk.16. su 29.4. klo 18 Tuomasmessu körttiläisittäin, Agricolan kko, Tehtaank.23, Hki; Histan veisaajat; yhtyejoht. A.Kiiski.

Juont. M.Toivanen & L.Tuominen, lit.

S.Toivanen, saarna L.Väyrynen-Si. Avustajailm. www.tuomasmessu.fi/ tuomasmessut/tule-tekemaan-messua/ LIITY JÄSENEKSI 30.4. menn. niin olet äänioikeutettu vuosikokouksessa pe 6.7. Tampereella. www.h-y.fi/ yhdistys/jasenyys/liity.html

Kotisiivoukset luotettavasti ja ahkerasti. Seniorisiivous - 24% Helsinki ja Espoo. Kysy lisää puh. 045 638 5774 Mirja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Veloitukseton arviointi Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Leikkaa talteen

Kiviveistämö Levander Oy

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

#RUOKATRENDIT2018 Seurakuntavaalit 2018 espoonseurakunnat.fi/vaalit kauniaistenseurakunnat.fi

AUTA IHMISIÄ NÄLÄSSÄ.

Lähetä tekstiviesti APU10 (10 €) 16588. yhteisvastuu.fi Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017.

Keräyslupa ÅLR/2017/5294, voimassa 1.9.2017–31.8.2018, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 28.6.2017.

Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Olipa kerran

ENSIKOHTAAMINEN

Joskus se syntyy kaveruudesta, oudosta ensivaikutelmasta tai töissä. Pyysimme lukijoitamme kertomaan, miten heidän rakkautensa alkoi. Tässä kolme tarinaa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU, HANNA ANTILA JA TANELI KYLÄTASKU KUVAT SIRPA PÄIVINEN

– Aluksi olimme vain kavereita, sanovat yhdeksän vuotta sitten tavanneet Sanni ja Oskari Johansson. Naimisiin he menivät tämän vuoden helmikuussa.

2B

Kirkko ja kaupunki | 12.4.2018

T

Riparilla alkanut kaveruus kypsyi rakkaudeksi uore aviopari, Sanni Johansson, 23, ja Oskari Johansson, 26, asuu Pepe-koiransa kanssa opiskelijatalon kaksiossa Länsi-Pasilassa. He tutustuivat yhdeksän vuotta sitten rippileirillä Keuruulla, jossa Oskari Johansson oli isosena ja Sanni Visakko leiriläisenä.

– Olimme aluksi vain kavereita. Aloimme nähdä toisiamme usein, koska minäkin lähdin mukaan Pitäjänmäen seurakunnan isoskoulutukseen. Osallistuin siellä muuan muuassa Oskarin vetämään kitarakerhoon. Talvella kaveruus sitten muuttui seurusteluksi, Sanni kertoo.

Oskarin mukaan seurusteluun johti se, että heidän oli niin hyvä olla yhdessä.

– Olimme samalla aaltopituudella: meillä oli samanlainen elämänkatsomus ja samoja kiinnostuksenkohteita. Oli tosi helppo puhua kaikesta.

”

OLIMME SAMALLA AALTOPITUUDELLA: MEILLÄ OLI SAMANLAINEN ELÄMÄNKATSOMUS JA SAMOJA KIINNOSTUKSENKOHTEITA. OSKARI JOHANSSON

PIENENÄ KOETINKIVENÄ seurustelun alussa oli se, kun Oskari matkusti isänsä kanssa kuukaudeksi Yhdysvaltoihin.

Sanni muistelee, että aika tuo oli vastarakastuneille melkoista kärvistelyä.

– Olin kuitenkin jo tutustunut Oskarin äitiin, joten kävin hänen luonaan purkamassa ikävääni. Pian matkan jälkeen Oskari lähti armeijaan, ja se vasta testasikin suhdettamme.

Molempien perheet ottivat tiedon nuorten seurustelusta hyvin vastaan. Oskari tempaistiin myös nopeasti mukaan Sannin perheen koripalloharrastukseen. Kirkolla taas oli yhteinen kaveripiiri, jossa muutama muukin alkoi seurustella samaan aikaan.

TÄLLÄ HETKELLÄ Oskari opiskelee Helsingin yliopistossa matematiikkaa. Sanni valmistui äskettäin sosionomi-diakoniksi ja on töissä Autismisäätiön päivätoiminnassa.

Helmikuussa Sannin ja Oskarin vihki tuttu pappi Pitäjänmäen kirkon nuorisotilassa, missä parin seurustelu alkoi. Ennen avioitumistaan pariskunta ehti asua yhdessä viisi vuotta. Pepe-koiran he ottivat kolme ja puoli vuotta sitten.

– Koira tietysti sitoo, emmekä voi enää esimerkiksi matkustella yhtä paljon kuin aiemmin. Olemme kuitenkin käyneet lomilla mökillä ja ajelleet asuntovaunulla. Ja nyt on haaveissa häämatka ulkomaille, Sanni kertoo.

Kumpikin on sitä mieltä, että vierellä on yhä se sama ihminen, johon vuosia sitten tutustui. Toki aikuistuminen on muuttanut hieman molempia sekä lisännyt vastuuntuntoa ja sitoutumista.

Perheen perustaminen on suunnitteilla joskus tulevaisuudessa, vaikka vauvakuumetta onkin jo ollut ilmassa.

– Tässä asiassa järki on voittanut. On parempi, että on työpaikka ja muutenkin vakaa elämäntilanne ennen kuin hankkii lapsia. Nyt koirassa on tarpeeksi huolehtimista, Oskari toteaa.

Oletko rakastunut? Toimi näin!

Rakastuminen on hieno asia, mut­ ta samalla se voi olla ansa. Onnistu­ miseen puolison valinnassa tarvitaan myös järkeä.

Näin sanoo psykologi ja parisuh­ deterapeutti Kari Kiianmaa. Hän on kohdannut työssään lukemattomia suomalaisia pariskuntia. Suhteen al­ kuvaihetta eläville pareille hän suosit­ telee avointa ja realistista asennetta.

– Rakastuminen voi tuottaa pa­ ri vuotta kestävän onnen. Kun se lop­ puu, moni kysyy, kuka puolisoni on ja miksi emme puhu toistemme kanssa.

Samat asiat, joihin toisessa ihmises­ sä ihastui, saattavat ajan myötä ruve­ ta ärsyttämään. Niin käy helposti esi­ merkiksi silloin, kun ylivastuullinen ihminen, joka on tottunut huolehti­ maan kaikesta, ihastuu toisen ren­ toon elämänasenteeseen.

Ilmiötä selittää Kiianmaan mu­ kaan se, että ihmiset etsivät parisuh­ teesta täydennystä itselleen. Siksi hän ei usko toistuvaan ”huonoon tuu­ riin” parinvalinnassa. Lähempänä to­ dellisuutta on vanha sanonta ”vakka kantensa valitsee”.

– Mitä enemmän haluat täyden­ tää itseäsi toisen kautta, sitä jäykem­ pi suhteesta tulee. Silloin kumppa­ nia ei nähdä sellaisena kuin hän on,

vaan omien tarpeiden ja toiveiden lä­ pi, Kiianmaa sanoo.

Ongelmien taustalta löytyy usein lapsuuden perheessä opittuja tapo­ ja etsiä rakkautta ja hyväksyntää. Uu­ dessa tilanteessa nämä mallit eivät toimi. Silloin suhteen käsikirjoituksen muuttaminen tulee ajankohtaiseksi.

– Parisuhteen käsikirjoitusta kan­ nattaa muuttaa sellaiseksi, että se vastaa aikuisen elämän tarpeita, Kiianmaa sanoo.

Rakastuneille pareille Kiianmaa an­ taa yksinkertaisen ohjeen: keskus­ telkaa siitä, minkälainen visio teillä on yhteisestä hyvästä elämästä. Näin voitte välttää ajautumisen puolisoi­ den väliseen valtataisteluun.

– Jos kumpikin yrittää toteut­ taa oman visionsa elämästä, puoli­ sot saattavat ajautua toistensa kilpai­ lijoiksi ja vastustajiksi. Puolisot, jot­ ka tavoittelevat yhdessä samanlaisia asioita, ovat samalla puolella.

Kiianmaa ei tarkoita yhteisellä visi­ olla vain sitä, minkälaisen talon, auton ja kylpyhuoneen kaakelit puolisot ha­ luavat. Ulkoisia asioita tärkeämpiä ovat arvokysymykset kuten se, kuinka tär­ keänä he pitävät läheisiä ihmissuhteita.

– Monet pariskunnat sitovat itsen­ sä oravanpyörään, jossa onni ankku­

roidaan kiiltokuvamaiseen elämään.

Silloin puolisot joutuvat tekemään sen eteen niin paljon töitä, että aika ja voimat eivät riitä ihmissuhteesta nauttimiseen.

Kuunnellessaan suomalaisia paris­ kuntia Kiianmaa on löytänyt myös myönteisiä lainalaisuuksia. Tärkein niistä on tämä: itsetuntemus paran­ taa onnistumisen mahdollisuuksia, koska se vähentää riippuvuutta pari­ suhteesta.

– Kun ihminen tuntee itsensä, hän ei pane toista ihmistä vastuuseen omasta onnestaan, vaan antaa toisel­ le tilaa olla sellainen kuin on.

Itsetuntemusta voi Kiianmaan mukaan kasvattaa kysymällä sellaisia kysymyksiä kuin ”kuka minä olen?” ja ”elänkö niin, että elämäni vastaa ai­ toihin tarpeisiini?”. Näin opimme vä­ hitellen rakastamaan itseämme riit­ tävästi, hyväksymään puutteemme ja tekemän asioita, joita tarvitsemme.

Parisuhteessa oleville Kiianmaa ehdottaa harjoitusta, jonka voi tehdä päivittäin.

– Tee itsellesi jotakin hyvää joka päivä. Se antaa suhteelle liikkumava­ raa ja parantaa puolisoiden mahdol­ lisuuksia rakentaa onnellinen pari­ suhde.

”

MINUN ENSIVAIKUTELMANI SUVISTA OLI SE, ETTÄ HÄN ON RAUHALLINEN. SEHÄN EI SITTEN OLLEENKAAN PITÄNYT PAIKKAANSA. MATTI HAAVIKKO

12.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

3

Matti ja Suvi Haavikko tutustuivat jo opiskeluaikoina ja toivoivat pitkään perheenlisäystä. Nyt heillä on 3-vuotias Aamos ja puolivuotias Ellinoora.

N

Puhelinnumerot vaihdettiin fuksipäivällisillä yt voi sanoa, että se oli onnistunut plaseeraus. Pohjois-Pohjalaisen osakunnan fuksipäivällisillä syksyllä 1998 teologian opiskelija Suvi Sammalmaa ja tietojenkäsittelytieteen opiskelija Matti Haavikko oli pantu istumaan vierekkäin. Illan aikana syötiin, juotiin snapseja ja laulettiin, vierekkäin istuvat samasta laulukirjasta.

– Matti lauloi valtavan lujaa ja aivan väärin! Olit ihan sikarohkea, kun minä en meinannut kehdata laulaa ollenkaan, Suvi muistelee.

– Minun ensivaikutelmani Suvista oli se, että hän on rauhallinen. Sehän ei sitten olleenkaan pitänyt paikkaansa! Osasit olla hyvin hillitty sinä iltana, Matti kertoo.

Matti pyysi Suvilta numeroa, mutta ei saanut sitä heti ensimmäisellä pyynnöllä, sillä Suvi piti Mattia omituisena nörttinä. Onneksi Matti oli sinnikäs.

– Kun Matti otti villapaidan pois, sen alta paljastui Wallace & Gromit -t-paita. Aloin miettiä, että ehkä hän ei olekaan ihan niin nörtti.

Ensikohtaamisen jälkeen pari alkoi tapailla ja seurustella. Vuonna 2000 he menivät kihloihin ja seuraavana vuonna naimisiin.

Avioiduttuaan Suvi ja Matti Haavikko yrittivät ja toivoivat lasta monta vuotta. Lopulta vuonna 2015, koeputkihedelmöityksen ansiosta, syntyi Aamos.

Viime vuonna elämä yllätti iloisesti ja he saivat vielä "ihan luomusti" Ellinooran, joka on nyt puolivuotias.

Nyt Haavikoilla on niin sanotusti paketti kasassa.

On kaksi lasta, Lene-koira ja omakotitalo Espoon Tuomarilassa – ja myös vähiin jääneitä yöunia ja niin vähän parisuhdeaikaa, että sekin vaihe, kun taloa rakennettiin, tuntuu helpolta.

– Tämä on se U-käyrän pohja, jonka jälkeen elämä muuttuu helpommaksi. Siis parisuhteen kannal-

ta, lapsethan ovat mahtavia! Ei tätä vaihtaisi pois, Matti toteaa.

– Ja meillä kumpikin tietää, että toinen tekee kaikkensa, Suvi sanoo.

Kun Suvi ja Matti tapasivat toisensa lähes kaksikymmentä vuotta sitten, kummallakin oli ajatus tulevasta puolisosta. Se oli varsin samanlainen ihminen kuin itse on ja aika kaukana siitä, millaisen puolison sitten löysi. Hyvä niin.

Matti on rauhallinen, Suvi kiihtyy nollasta sataan suuttuessaan tai innostuessaan. Yhteistäkin on. Suvia ja Mattia yhdistää tiedonjano, he lähettelevät toisilleen linkkejä kiinnostaviin artikkeleihin ja haluavat tietää, mitä maailmassa tapahtuu. Haavikot puhuvat paljon ja riitelevät nopeasti, kumpikaan ei ole mököttäjätyyppiä.

Huumori on mustaa.

– Kerromme toisillemme vitsejä, joita emme kertoisi muille, Matti toteaa.

4B

Kirkko ja kaupunki | 12.4.2018

– Puolison löytäminen on lahja, sanovat yli 30 vuotta sitten ammattiyhdistyskuvioissa tavanneet Merja Stenman-Björn ja Markku Björn.

K

Risteilyllä liikahti jokin yllä meillä edelleen rakkautta riittää. Kun ulko-ovi kolahtaa, ajattelee, että sieltä se mun kultsi tulee.

Näin kuvailevat suhdettaan 27 vuotta naimisissa olleet Merja Stenman-Björn, 55, ja Markku Björn, 65.

Hotelli- ja ravintola-alalla työskentelevä pariskunta tapasi ammattiyhdistyskuvioissa yli 30 vuotta sitten. Pari toimi ensin saman hotelliketjun ammattiosastossa, Markku Björn varapuheenjohtajana ja Merja Stenman nuorisosihteerinä. Pian kummastakin tuli oman työpaikkansa luottamusmies, joten yhteisiä palavereja oli usein.

– Liiton laivaristeilyllä sitten liikahti jotain, Merja kertoo.

– Mutta varsinainen seurustelu alkoi Lappeenrannassa pidetyssä liittokokouksessa, muistelee Markku.

SEURUSTELUN ALETTUA kahden aikuisen sinkun suhde eteni nopeasti. Kun pariskunta matkusti ensi kertaa tapaamaan Merjan vanhempia, Markku kysyi häneltä junassa yllättäen, että mennäänkö naimisiin.

Merja kertoo ihastuneensa Hämeestä kotoisin olevan Markun rauhallisuuteen ja huumorintajuun,

Markku taas Merjan karjalaiseen iloisuuteen ja suorapuheisuuteen. Hyvältä tuntui myös se, että molempien vanhemmat, sukulaiset ja ystävät hyväksyivät varauksetta parin yhdessäolon.

Rakastunut pari kihlautui vuonna 1991 Mallorcalla. Pian pidettiin Orivedellä ikimuistoiset kesähäät, ja ensimmäinen lapsi, Teemu, syntyi seuraavana vuonna. Viisi vuotta myöhemmin syntyi toinen poika, Ossi.

PARISKUNTA ASUI parikymmentä vuotta Helsingin keskustassa, kunnes muutti muutama vuosi sitten Suurmetsän Alppikylään.

– Hoidimme työrumban keskellä lapsia vuorotellen. Pidimme kesälomatkin eri aikaan, että pojat saivat olla loma-aikoina kotona, Markku kertoo.

– Eivät nuo vuodet pelkkää auvoa olleet. Pahimpina ruuhkavuosina ei pystynyt panostamaan tarpeeksi parisuhteeseen, Merja toteaa.

Pariskunnan mukaan heitä ovat pitäneet yhdessä rakkaus, sitoutuminen ja samanlainen ajattelumaailma.

– Meillä on yhteiset arvot: molemmat pitävät tärkeinä yhteiskunnallista vaikuttamista ja pienen ihmisen puolella olemista. Myös usko Jumalaan yhdistää meitä.

Kumpikaan ei koe toisen muuttuneen suuremmin vuosien mittaan. Merja tosin toteaa nauraen, että onneksi mies on oppinut sanomaan asioista suoremmin ja panemaan hänelle hanttiin.

”

SAA OLLA ONNELLINEN, ETTÄ ON LÖYTÄNYT LUOTETTAVAN KUMPPANIN, JONKA KANSSA EDELLEEN LÖYTYY YHTEISTÄ TEKEMISTÄ JA PUHUMISTA. MERJA STENMAN-BJÖRN JA MARKKU BJÖRN

Nyt pari on ollut puolitoista vuotta kahdestaan nuoremmankin pojan lähdettyä kotoa. On enemmän aikaa toisen huomioimiseen.

– Ajattelemme niin, että puoliso on lahja. Saa olla onnellinen, että on löytänyt luotettavan kumppanin, jonka kanssa edelleen löytyy yhteistä tekemistä ja puhumista, pariskunta kiteyttää. ■

MAINOS

”Nyt liikun ja tanssin 6 ilman polvivaivoja”

MAINOS MAINOS

YLEISINTÄ MERKKIÄ NIVELTEN IKÄÄNTYMISESTÄ

Tanssi on Irmeli ja Jaakko Korpi­Anttilalle intohimo ja elämäntapa. Kun Irmelin polvi alkoi yllättäen vihoitella, oli harrastuk­ sen jatkaminen vaaka­ laudalla. Onneksi tytär osasi suositella Movizin Complex­luontaistuotetta: nyt polvi toimii taas hyvin ja Irmeli pystyy

KUKA • Irmeli Korpi­Anttila (70v.)

• ammatiltaan hammaslääkäri, ottaa edelleen vastaan potilaita • asuu Kirkkonummella • intohimona tanssi: harrastaa miehensä kanssa paritanssia ja käy vuoden aikana jopa 170 tansseissa • käyttänyt jo vuosia Movizin Complexia nivelten hyvinvoinnin tukemiseksi

liikkumaan vapaasti.

K

un soitto alkaa, Irmeli Korpi-Anttilan puhe katkeaa ja hän säntää miehensä Jaakon kanssa tanssilattialle.

Vuorossa on lattarit ja sarja näyttäviä liikkeitä: pyörimistä, taivutuksia ja ojentelua. Kasvoista näkee, että tanssi on pariskunnalle kaikki kaikessa.

– Tämä on halpaa vanhustenhuoltoa. Jos kesken tanssin tulisi joku kohtaus, niin ainakin lähtisin onnellisena, Irmeli nauraa.

Nivelvaivat haittana

Joitain vuosia sitten Irmeli joutui vaikean tilanteen eteen, kun hänen oikea polvensa alkoi oikutella.

– Oikea polvi on etenkin tanssia harrastavalle naiselle tärkeä paikka, sillä tanssiliikkeissä nainen tekee käännökset nimenomaan oikean polven ympäri, jolloin se rasittuu selvästi vasenta polvea enemmän.

Vähitellen polvi alkoi vaivata myös levossa.

– Polvi rassasi eniten iltaisin, kun istahdin lempituoliini ja rupesin lukemaan lehteä.

Nukkumaan mennessä piti asettautua peiton alle tarkasti, ettei peitto painanut polvea tai ettei toinen jalka ollut polven päällä. Pelästyin tosissaan, että

Tuntuvatko nämä ikääntymiseen liittyvät nivelvaivat tutuilta?

Movizin Complex sisältää kasviuutteita, jotka edistävät luonnollisesti niveltesi terveyttä.

POLVET

Polvet tuntuvat jäykiltä varsinkin portaita alas kävellessä.

SELKÄ

Selkä tuntuu jäykältä varsinkin kun istut pitkään paikallasi.

nyt tanssiminen loppuu! Irmeli kertoo.

Irmelin tytär suositteli polvivaivaan Movizin Complexia, joka on inkivääriuutetta sisältävä luontaistuote nivelterveyden ylläpitoon.

– Nyt olen jo vuosia käyttänyt Movizinia enkä aio sitä lopettaa. Pystyn tanssimaan, jumppaamaan ja liikkumaan muutenkin monipuolisesti, eikä polvi enää vaivaa.

– Minulle on tärkeää, että pystyn itse hoitamaan itseäni, ja arvostan sitä, että kyseessä on luonnontuote, Irmeli kertoo.

NISKA

Niskasi on usein jäykkä, etkä pysty kääntämään päätäsi vapaasti ja vaivatta kaikkiin suuntiin.

LONKAT

Nojatuolista nouseminen on vaikeampaa.

Sitkeä hammaslääkäri

Irmeli on poikkeuksellinen hammaslääkäri: hän tekee töitä vielä 70 vuoden iässä.

– Meillä oli juuri kurssikokous ja olin ainoa, joka vielä ottaa vastaan potilaita, Irmeli kehaisee hymyillen.

– Hammaslääkärin työ on fyysisesti kuormittavaa, sillä työasento on hankala. Itsellänikin on selkä vihoitellut mutta liikunta ja Movizin Complex ovat edesauttaneet sitä, että pystyn vielä jatkamaan työtä.

170 tanssit vuodessa

Irmeli ja Jaakko eivät ole tanssilattian nuorimpia, mutta hauskaa heillä näyttää olevan.

Irmeli Korpi-Anttila käy viikoittain tansseissa miehensä Jaakon kanssa.

Tanssiharrastusta tukee Movizin Complex-ravintolisä, jonka ainesosat edistävät nivelten toimintaa ja liikkuvuutta

– Me jaksetaan hypätä polkatkin. Kaikki eivät jaksa, he kertovat nauraen.

Pariskunta kertoo nykyäänkäyvänsä vuodessa noin 170 tansseissa ja 2000-luvun alussa luku oli yli 200.

MOVIZIN COMPLEXIN KASVIUUTTEET Näistä täysin luonnollisista tableteista saat kolmea vaikuttavaa kasviuutetta, jotka edistävät nivelten normaalia liikkuvuutta ja joustavuutta.

– Tanssi on oiva tapa pysyä nuorekkaana ja ylläpitää hyvää muistia. Onneksi polveni toimii nyt niin hyvin. Kyllä tällä jalalla tanssii taas vaikka kuinka pitkään! Irmeli nauraa tanssin pyörteistä.

OLKAPÄÄT

Olkapäät tuntuvat kankeilta kun liikuttelet käsi­ varsiasi.

SORMET

Sormet ovat jäykät ja niitä kolottaa erityisesti aamuisin ja säiden vaihdellessa.

TILAA MOVIZIN PUOLEEN HINTAAN! TILAA MOVIZIN COMPLEX JAKELUPALVELUNA. SAAT ENSIMMÄISEN PAKKAUKSEN PUOLEEN HINTAAN. Nyt vain 14,95 € 180 tablettia + toimituskulut 4,95 €

SOITA: 020 741 4220 Ma–To: 8–16, Pe: 8–14.30

INKIVÄÄRI Inkivääristä on olemassa vanha kiina­ lainen sananlasku: jos syö inkivääriä joka päivä, saa apteekkari kuolla näl­ kään. Inkivääri edistää nivelten liikku­ vuutta ja lievittää jäykkyyttä.

MAINOS

RUUSUNMARJA

BOSWELLIA

Ruusunmarja pitää nivelet hyvin­ voivina ja edistää niiden liikkuvuutta.

Marjat sisältävät myös C­vitamiinia, joka edistää kollageenin luonnollista muodostumista nivelruston normaalia toimintaa varten.

Boswellia­puusta saatavaa uutetta on käytetty jo kauan. Esimerkiksi Intiassa sitä hyödynnetään nivelten luonnollisen liikkuvuuden ja jousta­ vuuden ylläpitoon.

www.wellvita.fi Ei sitoutumisaikaa. Maksu aina laskulla.

Hirsalantie 11 02420 Jorvas Ravintolisän on tarkoitus täydentää normaalia ruokavaliota. Sairauteen liittyy useita riskitekijöitä, eikä yhden tekijän muuttamisesta välttämättä ole hyötyä.

MAINOS

6B

Kirkko ja kaupunki | 12.4.2018

12.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Maailma uudelta kantilta

N

Armo, kiitollisuus ja nöyryys eivät ole Aku Hirviniemelle enää pelkkiä sanoja.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

äyttelijä Aku Hirviniemen auton takakonttiin on suljettu ainakin kaksi tyyppiä. Siellä ne ovat yleensä aina, etteivät kotoa lähtiessä unohdu eteisen lattialle.

– Suosituin hahmo keikkarintamalla on Timo Harjakainen. Vedän pulisongit ja kypärän päähän, ja silloin voi sanoa asioita, joita Aku Hirviniemenä ei voi, toteaa Hirviniemi.

Valvova rakennusmestari Timo Harjakainen tuli vuoden 2011 Putous-ohjelman Vuoden sketsihahmo -kisassa toiseksi. Harjakainen on parodia sovinistisesta äijänköriläästä, joka haukkuu työntekijät, vaimonsa ja koko naissukupuolen ja vielä miessukupuolen sen päälle.

– Siinä nauretaan stereotypialle, jota Harjakainen edustaa. Hahmo voi sanoa paljon enemmän kuin pelkkä stand up -koomikko. Ketään ei ole tarkoitus loukata. Vitsi on paras silloin, kun se on kohtuuton, Hirviniemi selittää.

Rakennusmestarin kanssa sulassa sovussa takakontin matkalaukussa majailee Hirviniemen vuoden 2012 sketsihahmokilpailija pastori Usko Eevertti Luttinen. Luttista kutsutaan toisinaan vieraaksi hääjuhliin, ja on hänet nähty myös Alppilan kirkossa.

– Luttinen on hyvin herkkä ja pidättyväinen pastorismies, joka aina ajautuu synnin tielle ja vahingossa nielaisee viiniä. Sen jälkeen hän on vähän hilpeällä tuulella ja vapautunut pride-henkisyyys alkaa puskea läpi. Hauskinta komediassa on se, miten traagisia hahmot ovat, Hirviniemi toteaa.

OIKEASTAAN ON ÄIDIN ansiota, että riihimäkeläisestä Aku Hirviniemestä tuli näyttelijä. Kun poika ei koskenut koripallotreeneissä palloon, vaan katseli itsekseen elokuvia ja oli sulkeutunut, äiti pakotti hänet nuorisoteatteriin.

– Olen kuopus ja piloille hemmoteltu! Oikea mammanpoika! Hirviniemi intoutuu muisteluista.

Kuka?

Aku Hirviniemi, 34, on Riihimäellä asuva näyttelijä. Kaksi lasta. Seurustelee.

Mitä?

Mukana Kupla-viihdeohjelmassa, jossa mitataan nettinokkelutta maanantaisin Nelosella klo 21.

Motto

Suurin niistä on rakkaus.

– Vasta myöhemmin olen tullut sosiaaliseksi. Se on kääntynyt sillä tavalla.

Lapsena Aku fanitti Pulttiboiseja ja Kummeleita, ja pikkuhiljaa hän alkoi imitoida Pirkka-Pekka Peteliuksen, Heikki Silvennoisen ja Timo Kahilaisen näyttelemiä hahmoja. Hän mietti, että olisi joskus kiva tavata Kummeli-jätkät. Kuinka ollakaan, nykyisin hän tekee töitä lapsuuden idoliensa kanssa.

– Kun aloin imitoida televisiosta tuttuja hahmoja nuorisoteatterissa, sain muut lapset nauramaan ympärillä. Siitä rohkaistuin, ja teatteri vei mennessään.

Hirviniemi on aina tykännyt olla porukan viihdyttäjä. Töissä, jos ohjaajat ovat olleet hirveän ankaria, hän on yrittänyt keventää tunnelmaa rentouttaakseen muita.

”

JÄLKIKÄTEEN OLEN AJATELLUT, ETTÄ MENESTYS OLI PAHINTA, MITÄ MINULLE ON TAPAHTUNUT.

– Tämän piirteeni takia minä varmaan valikoiduin Tuntemattomassa sotilaassa Hietasen rooliin, sillä Hietanen on vähän samanlainen kuin minä. Hän on tunnelman ylläpitäjä, Hirviniemi pohtii mietteliään näköisenä.

Ennen Tuntematon sotilas -elokuvaa, Hirviniemi on näytellyt Hietasen roolin kahtena kesänä Ryhmäteatterissa. Hietasen lisäksi toinen hänelle itselleen tärkeä rooli on 17-vuotiaana vedetty Peer Gynt.

PUTOUS-OHJELMAAN OSALLISTUMINEN ensimmäisen kerran vuonna 2010 oli Aku Hirviniemelle menestys. Suoraan lukiosta Teatterikorkeakouluun päässyt Hirviniemi oli valmistunut näyttelijäksi vain pari vuotta aiemmin, kun hänen Marja Tyrni -hahmonsa voitti kisan. Nuori mies huomasi, ettei mikään ole imartelevampaa kuin julkisuus.

– Nautin huomiosta. Mutta julkisuus on hallitsematonta, eikä se kohtelekaan niillä säännöillä, joilla itse haluasi. Miksi jotkut kirjoittavat minusta jotakin, vaikka eivät tiedä asioista yhtään mitään? Pahimmillaan siitä tulee henkisesti raiskattu olo. Sitten huomaa kimpaantuvansa kuin pikkulapsi.

Muutaman viime vuoden aikana Hirviniemi on alkanut tarkastella maailmaa eri kantilta kuin aiemmin. Monet työtehtävät, kuten Tuntemattoman sotilaan kuvaukset sekä Posse ja Aku ja 7 ihmettä -ohjelmien tekeminen, vaativat veronsa. Uupuminen muutti Hirviniemen käsityksiä elämästä. Hän sanoo olleensa ennen ylimielinen ja itsekeskeinen öykkäri.

– Aikaisemmin ajattelin, että menestys on parasta, mitä minulle on tapahtunut. Pari vuotta sitten, kun sairastuin ja tuli ero, maailma mureni. Jälkikäteen olen ajatellut, että menestys oli pahinta, mitä minulle on tapahtunut. Silloin minulla nousi kusi päähän, ja minähän olin aivan… Voi vain kuvitella, minkälainen on nuorimies, jolla ei ole mitään rajoja ja maailma on auki.

– Se, että maailmani romahti, on parasta, mitä minulle on tapahtunut. Sen kautta olen vasta löytänyt sen, miten elämää ehkä pitää elää, katsella ja käsitellä. Kyllähän minä edelleen olen aika vallaton, mutta olen oppinut, että sitä, mitä minä annan muille, saan takaisin.

ARMO, NÖYRYYS ja kiitollisuus ovat olleet Aku Hirviniemelle aiemmin yhdentekeviä kliseitä, pelkkiä sanoja. Viime aikoina ne ovat tulleet häntä lähelle.

– Armon olen tajunnut, kun olen rypenyt hirveässä itsesäälissä ja itsesyytöksissä. Minulla on hetkittäin ollut vaikea olla itseni kanssa, koska olen tehnyt ikäviä asioita läheisilleni.

– Olen kuitenkin törmännyt elämässäni myös aitoon anteeksiantoon ja armoon niin, että nyt uskon hyvyyteen, ja olen siitä kiitollinen. Anteeksianto osoittaa suurta vahvuutta. Nämähän eivät ole helppoja asioita. Kun kerran itse kohtaa armon, oppii olemaan muita ihmisiä kohtaan kiva.

Ylimielisyys ja siihen liittyvä toisten ihmisten kaltoin kohtelu ovat Hirviniemen mielestä yritystä pönkittää omaa egoa.

– Oikeasti itsevarmojen tyyppien ei tarvitse työntää ketään alaspäin, ei kaupan tätiä, toimittajaa eikä fania. Ja vaikka itsevarma saa joskus paskaa niskaansa, hän pystyy senkin ottamaan vastaan.

Kun Hirviniemen kanssa alkaa puhua rakkaudesta, hän toteaa sitä olevan monenlaista. Lapsia rakastetaan, on kumppanin rakastaminen ja läheisten rakastaminen. Hirviniemi sanoo olevansa onnekas, kun hänellä on perhe, joka rakastaa häntä.

– Rakkaus on hengellinen asia, ja syy siihen, että voisi helposti ajatella, että täällä on joku meitä korkeampi voima.

AKU HIRVINIEMI erosi kirkosta nuoruuden radikaaleina ja villeinä vuosina, mutta ei oikeastaan tiedä, miksi.

– Koska kirkko tekee niin paljon hyvää ja parhaimpia kavereitani on riihimäkeläinen pappi, olen miettinyt, että pitäisi vissiin siirtyä takaisin maksamaan kirkollisveroa. Ja kirkkohan järjestää makeita tempauksia kaikille kaupunkilaisille, niin kuin grooveimmat joululaulut, Hirviniemi latelee.

Lomareissuilla Hirviniemi tykkää käydä kirkoissa. Kirkot ovat niitä harvoja paikkoja, joissa saa olla rauhassa ja joissa hänen puhetulvansa sammuu.

– En sano, että uskon kristinuskon Jumalaan, mutta kyllä minä johonkin korkeampaan uskon. Se antaa tietyn rauhan. Raamatussa on tosi hienoa filosofiaa ja elämän ohjenuoraa. Täytyy ehkä olla joku. ■

8B

Kirkko ja kaupunki | 12.4.2018

Univaikeudet saivat Jouni Lallukan ymmärtämään, että ihminen on arvokas myös ilman ulkoisia saavutuksia. Ääniaalloilla hierova tuoli rentouttaa ennen nukkumaanmenoa.

Uneton Pasilassa Useita vuosia jatkuneet univaikeudet ajoivat Jouni Lallukan henkisesti ja fyysisesti äärirajoille. Lopulta puntarissa oli myös Lallukan luottamus Jumalaan.

P

äivä on ollut onnellinen.

Jouni Lallukka, 42, on ulkoillut vaimonsa Tean kanssa Helsingin keskuspuistossa sekä rentoutunut lukemalla ja kuuntelemalla musiikkia. Takana on hyvin sujunut työviikko, johon kolme etätyöpäivää toivat rauhaa ja keskittymistä.

Ennen nukkumaanmenoa hän tekee rauhoittavan hengitysharjoituksen, rentouttaa lihaksensa ääniaalloilla hierovassa tuolissa ja pitää iltahartauden yhdessä perheensä kanssa.

Mielessä ei ole huolia tai häiritseviä ajatuksia. Lallukka on muistanut välttää rasvaista ruokaa ja loppupäivästä myös kofeiinipitoisia juomia.

Makuuhuoneessa on paras mahdollinen patja ja kolmet pimennysverhot. Ilmalämpöpumppu pitää kodin sopivan viileänä kesälläkin.

– Olen tehnyt hyvän yöunen eteen kaiken mahdollisen. En kuitenkaan

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

tiedä, saanko nukuttua ensi yönä, Lallukka sanoo.

Lallukka oli jo lapsuudessaan herkkäuninen ja heräsi pieniinkin ääniin, kuten hänen isoäitinsä ja äitinsä ennen häntä. Nukkuminen ei kuitenkaan tuottanut suurempia vaikeuksia ennen vuotta 2002. Silloin Lallukan ja hänen puolisonsa poika Joonatan syntyi 24. raskausviikolla pienikokoisena keskosena, joka olisi mahtunut isänsä kämmenelle.

JOONATANIN VARHAISLAPSUUTEEN liittyvät huolet alkoivat helpottaa Vuonna 2005. Lapsen yöt rauhoittuivat, mutta isä oli ajautunut pahenevien univaikeuksien kierteeseen. Lääkärin määräämä lääke antoi hetkellistä apua, mutta pian nukkuminen muuttui entistä vaikeammaksi.

Viimeisten 15 vuoden ajan vakava, kroonistunut unettomuus on ollut Jouni Lallukan elämän suurin kärsimys, joka on ajanut hänet äärira-

joille sekä fyysisesti että henkisesti.

Kahdesti voimat ovat loppuneet niin täydellisesti, että sairausloma on ollut ainoa vaihtoehto.

Lallukka kertoo kamppailustaan syksyllä 2017 ilmestyneessä kirjassa Miten saisin nukutuksi? (Kuva ja Sana).

Vuosien varrella hän on hakenut apua vähintään kymmeneltä alojensa huipulla olevalta lääkäriltä ja kokeillut noin kymmentä eri lääkettä.

Hän on lukenut unettomuutta käsitteleviä kirjoja, käynyt fysioterapiassa ja tehnyt lukuisia hyvää yöunta tukevia elämäntapamuutoksia.

– Olen opetellut tekemään töitä jaksamiseni rajoissa ja karsinut elämästä epäterveellistä kiirettä, suorittamista ja kontrollia. Kun minulta pyydetään jotakin ylimääräistä, en vastaa heti, vaan otan lisäajan ja kuulostelen, jaksanko tehdä sen.

Arkisiin kotitöihin on löytynyt aiempaa helpompia ja tehokkaampia

järjestelyitä. Siivooja käy kotona säännöllisesti, ja useimmiten perhe tilaa ruokaostokset suoraan kotiovelle.

Muutokset ovat tuoneet iltoihin ja viikonloppuihin väljyyttä, mutta uuteen elämäntapaan liittyy myös turhautumisen tunteita.

– Haluaisin auttaa vanhempiani ja iäkkäitä sukulaisiani nykyistä enemmän. Toivon, että voisin osallistua seurakuntani hengelliseen työhön palkkatyöni ohella. Mutta en vain pysty, voimat eivät riitä.

UNIVAIKEUDET SAIVAT Lallukan myös hakeutumaan psykoterapiaan. Se antoi välineitä ymmärtää omaa perfektionismia, joka on saanut hänet vaatimaan itseltään enemmän kuin mihin voimat kohtuudella riittävät. Lallukka käsitteli myös nuorena kokemaansa koulukiusaamista ja opetteli purkamaan negatiivisia tunteita.

Terapia ja sisäistä eheytymistä käsittelevä kirjallisuus veivät Lallukan

12.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

prosessiin, joka syvensi hänen avioliittoaan ja ystävyyssuhteitaan.

– Tunne-elämän merkitys avautui minulle uudella tavalla. Tunnistan omia ja toisten tunteita paremmin kuin ennen, ja osaan pitää ne erillään.

Terapia paransi elämänlaatuani, mutta ei tuonut ratkaisua uniongelmiin.

Pahimmillaan huonot yöunet ovat jatkuneet yhtäjaksoisesti useita viikkoja, jopa kuukausia. Sellaisina aikoina hankaluuksien lista tuntuu loputtomalta.

Lihaksia ja päätä kivistää, silmiä kirvelee ja hengitys kulkee raskaasti. Vatsa ei toimi kunnolla ja iho on täynnä verenpurkaumia. Arkiset ongelmanratkaisutilanteet ovat ylipääsemättömiä ja tavarat putoilevat väsyneistä käsistä. Lallukka joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen vaimonsa puhetta.

Tunteet tulevat pintaan lyhyissä hartaushetkissä.

– Jumala, nyt en jaksa enää päivääkään, tässä on raja, hän saa sanotuksi.

Kun univaikeudet olivat jatkuneet useita vuosia, Lallukka joutui syvään hengelliseen kriisiin. Unettomuuden aiheuttamasta kärsimyksestä oli tullut hänelle perimmäinen kysymys.

– Miksi-kysymykset alkoivat vähitellen voimistua, kun kaikki inhimilliset keinot oli käytetty, hän sanoo.

JOUNI LALLUKKA työskentelee tuotepäällikkönä rahoitusalalla. Vakau-

mukseltaan hän on helluntailainen kristitty, joka lukee Raamattua päivittäin. Hän uskoo rakastavaan Jumalaan, jolla on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Raamatussa luvataan, että Jumala vastaa ihmiselle, joka pyytää häneltä apua.

Miksei apua kuulunut, vaikka Lallukka ja niin monet muut ihmiset rukoilivat univaikeuksien helpottamisen puolesta?

Aiheuttaako Jumala tämän kärsimyksen? Onko hän hylännyt minut?

Mitä arvoa on tällaisella elämällä, jonka päivät kuluvat sumussa?

Joidenkin ystäviensä rohkaisemana Lallukka tutustui kirjoihin, joiden mukaan kärsimys ei kuulu uskovalle ihmiselle. Näkemys edustaa kristillistä suuntausta, jota kutsutaan menestysteologiaksi.

Lallukka ryhtyi selvittämään järjestelmällisesti, mitä Raamattu sanoo unesta, unettomuudesta ja kärsimyksestä. Hän yllättyi huomatessaan, kuinka monen pyhän kirjan henkilön kerrotaan nukkuneen huonosti. Moni heistä kohtasi jossakin elämänsä vaiheessa umpikujan, jossa kaikki toivo oli menetetty.

Lähimmäksi Lallukan omaa kokemusta tulee Jobin kirjan kärsivä päähenkilö, jonka kerrotaan tuskastuneen ja kääntelehtineen levottomana aamuhämärään asti. Siitä huolimatta Jumala hyväksyi Jobin ja sanoi, että hänen mielenlaatunsa on oikea.

Raamatun henkilöhahmoilta saatu vertaistuki osoitti lopullisesti menestysteologian lupausten virheellisyyden. Tilalle tuli suuri sisäinen helpotus.

– Ymmärsin, että kärsimys ei ole merkki siitä, että Jumala on kaukana minusta. Vaikka kokisin, että Jumala on hylännyt minut, niin ei ole käynyt, Lallukka sanoo.

UNIVAIKEUKSIEN SYITÄ selvitettiin elokuussa 2017 laajassa tutkimuksessa helsinkiläisellä uniklinikalla. Mittausten mukaan Lallukka havahtui tutkimusyön aikana 360 kertaa ja hänellä oli yli 700 rytmihäiriötä.

Unettomuudelle löytyi kaksi fysiologista syytä: lievä tai keskivaikea uniapnea sekä vakava häiriö, joka aiheuttaa yöllistä jalkojen liikkumista.

Lisäksi Lallukka kärsi toiminnallisesta unettomuudesta, joka jää päälle ilman selkeää syytä.

– Täältä löytyy syitä. Nyt alamme hoitaa unettomuutta eri tavalla, lääkäri sanoi.

Uudet hoidot ovat parantaneet Lallukan unen laatua, ja hän voi nyt paremmin kuin alkusyksystä. Univaikeudet eivät kuitenkaan ole vielä ohi. Lallukka herää edelleen kaksi tai kolme kertaa yössä, ja aamuisin uni loppuu liian aikaisin.

Helpotusta on tuonut myös se, että Lallukka on oppinut suostumaan tilanteeseensa ja siihen, että moni kysymys jää ilman vastausta. Pitkään jatkuneiden univaikeuksien perimmäinen syy on yhä arvoitus.

Joihinkin kysymyksiin henkilökohtainen matka on tuonut valoa.

– Jumala ei aiheuta kärsimystäni.

Usko antaa minulle toivoa äärettömänkin tuskan keskellä. Jumala kestää heikkouteni ja myös ne tilanteet, joita en itse jaksa, Lallukka sanoo. ■

B

9

Valosta palanneet Moni kuoleman rajalla käynyt oivaltaa uudella tavalla elämän tarjoamat mahdollisuudet, kertoo kuolemanrajakokemuksia tutkinut teologi Miia Kontro.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA HANS EISKONEN Mitä ovat kuolemanrajakokemukset, joita olet tutkinut, Miia Kontro?

– Kuolemanrajakokemuksessa ihminen kokee käyneensä elämän ja kuoleman rajalla tai lähellä kuolemaa. Se voi tapahtua ihmisen ollessa hengenvaarassa, nukkuessa, meditoidessa tai vaikka kesken seksin. Kuolemanrajakokemuksia on yritetty selittää esimerkiksi psykologisilla, fysiologisilla ja neurokemiallisilla syillä, mutta vedenpitävää selitystä ei ole löytynyt.

– Kuolemanrajakokemukseen sisältyy usein jokin tai useita seuraavista piirteistä: ruumiista irtautuminen, hyvän olon tunne, siirtyminen toiseen todellisuuteen, kirkas valo, kauniin maiseman näkeminen, valo-olennon tai jonkin yliluonnollisen hahmon kohtaaminen, elämän kertaaminen, edesmenneiden kohtaaminen ja valintatilanne rajalla, josta ihminen palaa joko vapaaehtoisesti tai pakotettuna elämään takaisin maan päällä.

Miten haastattelemasi ihmiset suhtautuivat kokemuksiinsa?

– Moni heistä oli hämmentynyt kokemastaan ja yritti löytää sille tieteellistä selitystä. Tiede ei kuitenkaan pysty selittämään kokemuksen intiimiyttä ja merkityksellisyyttä.

– Haastatteluissa moni avautui kokemuksestaan ensimmäistä kertaa.

Kuolemanrajakokemus ilmiönä herättää ristiriitaisia tunteita, ja siksi kokija saattaa pelätä hulluksi leimautumista.

Kokijalle oma kuolemanrajakokemus on silti tosi.

Miten kuolemanrajakokemukset muuttivat ihmisten elämää?

– Useimmiten kuolemanrajakokemuksella on positiivisia vaikutuksia: kuolemanpelko häviää, kiinnostus hengellisyyttä kohtaan kasvaa, käsitys rakkaudesta muuttuu universaaliksi, elämä tuntuu merkitykselliseltä. Valtaosa haastatelluista sai kokemuksestaan positiivista elämänasennetta.

– Usein kuolemanrajakokemus auttaa oman läheisen kuolemasta selviytymisessä. Moni myös näki kokemuksessaan edesmenneitä omaisiaan, mistä saattoi syntyä usko jälleennäkemisestä tuonpuoleisessa. Omalla kokemuksella on voinut myös lohduttaa ihmisiä, jotka pelkäävät kuolemaa tai kaipaavat lohdutusta suruunsa.

– Lähes puolet haastatelluista tulkitsi kuolemanrajakokemusta kristinuskon näkökulmasta. Kokemus lisäsi heidän kiinnostustaan kirkon toimintaa ja Raamattua kohtaan. Kristinusko muodostui silti omanlaisekseen: kirkon dogmit eivät määritelleet sen sisältöä.

– Moni kertoi intuition, yliluonnollisten kykyjen ja luovuuden lisääntymisestä kuolemanrajakokemuksen jälkeen. Herkkyys ei ainoastaan rohkaissut tekemään merkittäviä päätöksiä elämässä ja työuralla, vaan moni kuvaili koko elämäänsä johdatukseksi. Kuolemanrajakokemus avasi silmät mahdollisuuksille, joita elämä tarjosi. Se toi myös iloa ja varmuutta siitä, että kaikella on tarkoitus. ■ Miia Kontro: Portilla. Suomalaisia kuolemanrajakokemuksia. Atena 2018.

Osa 7

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

12.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Vegaani ja kristitty

Antti Nylén, 44, on esseisti ja kääntäjä. Hän on kotoisin Vantaan Mikkolasta ja asuu vaimonsa ja lastensa kanssa Helsingin Maunulassa.

Nylén määrittelee itsensä kahdella sanalla: vegaani ja kristitty. Hän kertoo unelmoivansa siitä, että kaikki maailman broileri­ kasvattamot räjähtäisivät.

Antti Nylénin valokuvauslaitteisto oli muutama vuosikymmen sitten ammattilaisten käytössä.

Aikuisena Nylén on liittynyt katoliseen kirkkoon. Hän on kirjoittanut uskoa käsittelevän teoksen, Tunnustuskirjan (Kirjapaja 2013). Hänen uusin kirjansa on Johdatus filmiaikaan (Siltala 2017).

Se käsittelee valokuvausta.

Pimiöön meneminen on kuin menisi messuun Pimiötyöskentely maadoittaa Antti Nylénin maailmaan. Samalla hän lähestyy Jumalaa.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

ANTTI NYLÉN on oivaltanut jotain tärkeää elämästä. Siinä on oltava oikeassa suhteessa kahta asiaa: maailmasta vetäytymistä ja maailmalle antautumista.

Sunnuntaiaamuisin Nylén vetäytyy katoliseen messuun. Usein hän ei jaksaisi. Hän yrittää keksiä tekosyitä jäädä kotiin. Mutta kun hän lopulta voittaa itsensä ja menee messuun, se palkitsee. Nylén on käynyt sunnuntaimessussa satoja kertoja ja lähtenyt sieltä pahoilla mielin ehkä kahdesti.

Messu on maailma, joka toimii omien sääntöjensä mukaan. Messuun tuodaan se, mitä kuutena päivänä on koettu, ja kuutena arkipäivänä yritetään elää todeksi sitä, mitä messussa on harjoiteltu.

Arkena pitää elää, antautua maailmalle ja saada "jälkiä, haavoja, tartuntoja, traumoja", kuten Nylén kirjoittaa uusimmassa kirjassaan.

Sitten pitää taas vetäytyä ja katsoa, mitä kantaa mukanaan. Jos jompikumpi puuttuisi, Antti Nylén tulisi hulluksi.

Hyvä paimen

tyy unohtaa ja jossa saa ja pitää keskittyä siihen kauniiseen ja merkitykselliseen, mikä on käsillä. Pimiöön meneminen on vaivalloista, mutta kun Nylén saa mentyä sinne, hän ihmettelee, miksei mene useammin.

MESSUSSA KÄYMINEN ja pimiötyöskentely maadoittavat Antti Nylénin maailmaan. Nylén ajattelee, että samalla hän lähenee Jumalaa. Jumala on hänelle realiteetti, josta korkealentoiset sanat ja ylevä filosofia lähinnä erkaannuttavat. Jumala tarkoittaa sitä, että maailmassa on jokin mieli.

Jumalasta erkaantuu myös esimerkiksi kovassa krapulassa. Silloin Nylénistä tuntuu, että hän leijuu irrallaan kaikesta, että kaikki on yhdentekevää ja että merkitysten maailma on vain harmaata sotkua. Silloin hämärtyvät Jumalan ohella muutkin tosiasiat, kuten puiden hahmot ja niissä elävät linnut.

Sitten onkin taas hyvä mennä messuun tai pimiöön ja palata maan pinnalle. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

15.4.

MESSU EI OLE ainoa tapa vetäytyä. Nylén voi myös mennä pimiöön. Hänen rivitalokotinsa pohjakerroksen kylpyhuoneessa on punavalo ja vanhoja laitteita, jotka olivat muutama vuosikymmen sitten huippukallista ammattilaistavaraa. Nyt niitä saa kirpparilta pikkurahalla.

Nylén alkoi valokuvata kymmenisen vuotta sitten. Perheeseen oli tullut lapsia, ja Nylén tiesi, että meidän kulttuurissamme on velvollisuus valokuvata omia lapsia. Valtavirtaan tulleet digipokkarit eivät kiinnostaneet tippaakaan, joten Nylén osti käytetyn filmijärjestelmäkameran ja objektiiveja. Pian hän oppi rakastamaan valokuvauksessa käytettäviä asioita: kameroita, filmejä, myrkyllisiä kemikaaleja ja ennen kaikkea paperisia kuvia.

Pimiöön menemisessä on paljon samaa kuin messuun menemisessä. Ensin on kuljettu maailmassa ja kerätty aineistoa. Sitten mennään pimeään huoneeseen, jossa maailma täy-

Rakastuneen katse TÄLLAISTA ON kirkossa: paimen pitää siististä sisätyöstä ja iloitsee, kun on saanut seurakuntansa suojaan pienoisen uskollisen lauman, jota kaitsea. Koska hän on vuosisatojen mittaan sattunut kiinnostumaan monesta muusta asiasta kuin suojaan saapuneista, lauma on käynyt pieneksi ja yhä useampi kulkee ulkosalla yksikseen.

Jeesuksen vertauksessa hyvä paimen on valinnut kokonaan toisen strategian. Hän vie suuren laumansa suojaan, mutta kun huomaa yhden puuttuvan, lähtee sitä etsimään.

Hyvä paimen ei epäröi asettaa itseään erityistehtävän vaatimaan vaaraan pelastaessaan eksynyttä

kallionkielekkeeltä tai terävän louhikon keskeltä. Yksi yksinäinen on hänelle kokoon saatua kovaäänistä joukkoa tärkeämpi.

Miten selviää lammastarhaan johtajatta jäänyt lauma? Toivoisi sen lampaiden työntävän kylkensä toisensa kylkeen ja oppivan etsimään toisistaan voimaa ja turvaa.

Paimenen harmiksi ne huutavat hänen peräänsä ja vaativat huomiota. Mehän sentään seurasimme sinua. Ole meitä varten.

Kallionkielekkeellä tärisee pieni individualisti. Paimentaminen ei herätä hänessä myönteisiä mielikuvia. Hän haluaa olla itsenäinen ja erilainen. Mutta tulla löydetyksi, sen ihanampaa ei ehkä ole ei-

kä pieni individualistikaan sen paremmasta tiedä.

Piilostaan yllätetty lapsi kirkaisee riemusta. Rakastunut ei saa

kyllikseen katseesta, joka kertoo toisen löytäneen etsimänsä juuri hänessä.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 12.4.2018

Rento: Headspace

Yksinkertainen: Centering Prayer

Headspace-sovelluksen ovat löytäneet miljoonat käyttäjät. Iso syy suosioon on varmasti viimeistelty toteutus: tunnistettava visuaalinen ilme ja helppokäyttöisyys. Kynnys meditoida ei oikein voi olla matalampi. Ilmaisella kymmenen kerran kokeilujaksolla meditoimisen voi aloittaa viidellä tai kymmenellä minuutilla päivittäin.

Osa Headspacen viehätystä on meditaatioita ohjaavan Andy Puddicomben rentous. Englanninkieliset meditaatiot pohjautuvat mindfulnessiin eli hyväksyvään tietoiseen läsnäoloon. Perustekniikka on aina sama: tule tietoiseksi ympäristöstäsi, skannaa oman ruumiisi tuntemukset ja vallitseva mielentilasi, keskity hengitykseen ja palaa lopuksi takaisin.

12,99 euron kuukausimaksulla on varaa valita sadoista ohjatuista meditaatioista. Apua löytyy vaikka unettomuuteen, lentopelkoon, treenaamiseen ja erilaisiin mielenkuohuihin. Niille, joilla muka ei ole aikaa, on harjoituksia, joita voi tehdä työmatkalla, siivotessa tai kävelyllä. Headspace koukuttaa kuin peli. Tai ehkä se on itse meditaatio, joka koukuttaa. Puddicomben sanoin: ”Se on vapauden hetki, jolloin ei tarvitse tehdä mitään.”

Centering prayer eli keskittävä rukous on hiljaista rukousmeditaatiota, jossa keskitytään kokemaan Jumalan läsnäolo. Yksi menetelmän tunnetuimpia kehittäjiä on trappistimunkki Thomas Keating. Sinänsä kyse ei ole mistään uudesta ja mullistavasta ideasta, vaan vanhasta kristillisestä perinteestä.

Tässä ilmaisessa englanninkielisessä sovelluksessa ei ole mitään turhaa: se on niin yksinkertainen, että sitä ei oikeastaan tarvitsisi. Ajastin tai munakello riittäisi.

Aluksi valitaan alku- ja päätösrukous, itseä miellyttävät merkkiäänet ja haluttu meditaation kesto. Sitten vain rauhoitutaan: luetaan alkurukous ja sen jälkeen istutaan valittu aika lyhyttä rukoussanaa hiljaa mielessä toistaen. Jos ja kun mieli karkaa omille teilleen, palataan rukoussanaan. Kun kongi kumahtaa, luetaan vielä päätösrukous.

Kokeilin tätä 20 minuutin mittaisena. Huomasin, että paras ajankohta on aamulla heti herättyä, kun mieli on vielä suhteellisen tyhjä.

Älä sulje puhelinta Rauhan tarpeessa? Hiljentyä voi myös meditaatio- ja rukoussovellusten avulla.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

Vaativa: Sacred Space Jesuiittojen julkaisema, ilmainen Sacred Space -sovellus ei sovi kiireiselle poukkoilijalle. Siitä ei ole apua myöskään silloin, jos haluaa vain päästää aivot hetkeksi virransäästötilaan. Ignatius de Loyolan hengellisten harjoitusten perinnettä jatkavat päivittäiset harjoitukset vaativat aikaa, hiljaisuutta ja keskittymistä.

Aluksi tullaan tietoiseksi Jumalan läsnäolosta ja omasta tilanteesta. Sen jälkeen luetaan päivän raamatunteksti, jota sitten mietiskellään sen tapahtumiin eläytyen. Tarkoitus on asettua Jeesuksen seuraan keskustelemaan hänen kanssaan. Harjoitus päättyy lyhyeen rukoukseen.

Lisäohjausta harjoituksen tekemiseen löytyy napin takaa. Halutessaan voi valita taustalle musiikkia tai luonnonääniä.

Tekstissä kannattaa viipyillä kaikessa rauhassa, jolloin sieltä saattaa nousta vaikkapa yksi sana tai lause puhuttelemaan tai vaivaamaan. Englanninkieliseen raamatuntekstiin sisälle pääseminen tuntui yllättävän hankalalta, joten etsin rinnalle suomenkielisen Raamatun. Suomeksi harjoitukset löytää pyhatila.fi-verkkosivulta.

Totinen: Mindfulness App Suomenkielisiä meditaatiosovelluksia ei juuri ole. Mindfulness-tekniikan suomalaisen edelläkävijän Leena Pennasen sovellus paikkaa siis aukkoa.

Pennasen ohjaamien ilmaisten johdantoharjoitusten jälkeen syventymistä kaipaavat pääsevät 9,99 euron kuukausimaksua vastaan harjoittelemaan alan kansainvälisten tähtien, muun muassa Jon Kabat-Zinnin ja Jack Kornfieldin ohjauksessa – englanniksi.

Tarjolla on sekä eri tilanteisiin sopivia yksittäisiä harjoituksia että eri mittaisia ohjelmakokonaisuuksia. Apua luvataan esimerkiksi unettomuuteen, stressiin ja omien tunteiden hallintaan.

Tämä on varmasti makuasia, mutta en oikein lämmennyt korostetun hitaalle ja alleviivaavalle puhetyylille, joka monilla ohjaajista on. Meditaatio alkoi äkkiä tuntua Hyvin Vakavalta Asialta.

MENOT 12. – 26.4.

12.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

9

Espoon tuomiokirkkoseurakunnan muskarimessut ovat toiminnallisia tilaisuuksia, joissa liikutaan, lauletaan, ihmetellään ja leikitään. Pappi Kirsi Muurimäki saarnaa lasten tasolla.

Muskarimessussa saa leikkiä ja laulaa Lasten oma messu on täynnä toimintaa ja musiikkia. Se on oikea messu, jossa on ehtoollinen, siunaus ja esirukous.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

S

oivat iloisesti kirkonkellot pim pam pom.

Soivat iloisesti kirkonkellot…”

Kulkuset, rummut, triangeli ja monet muut rytmisoittimet helisevät lasten käsissä musiikin tahdissa. Kappaleen loputtua soittimet kerätään koreihin ja pikkuväki kipittää alttarin luota äidin tai isän luokse istumaan.

Kirkonkellolaulun jälkeen muskarimessu alkaa.

On ihan tavallinen perjantaiaamu. Kalajärven kappelin salissa istuu kuutisenkymmentä pientä lasta äidin tai isän kanssa ja kuuntelee, mitä pappi Kirsi Muurimäellä on mielessään.

– Isän, Pojan ja Pyhän hengen nimeen, aloittaa pappi ja kertoo, että seuraavaksi sytytetään kynttilä ja lauletaan.

TÄSSÄ MESSUSSA urkuja ei paljon käytetä, sillä melkein kaikki laulut säestetään kitaralla ja pianolla.

Näin saadaan rento ja lämmin tunnelma, perustelee muskariopettaja Heli Vapaakallio. ”Yhdessä on hyvä olla, yhdessä voi levähtää. Yhdessä on turvallista opetella elämään”. Laulun sanat heijastetaan seinälle, josta lapsia sylissään pitävän vanhemman on helppo laulaa.

– Missä muualla on hyvä olla? kysyy Heli Vapaakallio lapsilta.

– Ulkona! Puissa! penkeistä kuuluu vastauksia.

Ja laulu jatkuu uusin sanoin. ”Ulkona on hyvä olla, ulkona voi levähtää.”

Muskarimessussa vuorottelevat tiiviiseen tahtiin

messun osat ja lasten virret, muskarilaulut ja virret.

Neljässäkymmenessä minuutissa koko homma on ohi. Siinä ajassa on ehditty jakaa ehtoollinen, siunata osallistujat, piirtää ristinmerkki otsaan vedellä, rukoilla, lukea Raamatun tekstiä sekä laulaa monta laulua. Lisäksi lapsille on kiinnitetty selkään enkelinsiivet ja heidän kanssaan leikitty ja soitettu rytmisoittimia alttarin edessä.

LITURGISET OSAT on karsittu minimiin sekä yhdistetty ehtoolliseen ja esirukousosioon. Niiden aikana liikutaan salissa ehtoolliselle, sytyttämään kynttilä,

”

JOS LAPSET EIVÄT VIIHDY, ALKAA HETI KUULUA PIENTEN JALKOJEN TÖMINÄÄ.

MUSKARIOPETTAJA HELI VAPAAKALLIO

rukouspuun luokse ja kastemaljalle.

– Muskarimessussa on aina mukana ehtoollinen.

Haluamme totuttaa osallistujat siihen, että ehtoollinen kuuluu asiaan kun kohdataan Jumala ja siihen voivat osallistua sekä lapset että aikuiset.

Muurimäki toimii pappina Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa Kalajärven alueella. Muskarimessu sai alkunsa, kun hän teki opintoihinsa liittyvän lopputyön, jonka aiheena oli lapset ja messu. Muskariopettajien suunnittelema musiikillinen osuus nosti messusuunnitelman uudelle tasolle.

Muskarimessuja on pidetty reilun neljän vuoden ajan. Niitä on pari kertaa vuodessa kaikissa seurakunnan kappeleissa, joissa kokoontuu muskariryhmiä eli yhteensä kahdeksassa kappelissa.

– Tuotekehittely jatkuu. Mietimme usein, voisiko jotakin vielä kehittää. Jos lapset eivät viihdy, alkaa heti kuulua pienten jalkojen töminää. Yritämme pitää tilaisuuden lyhyenä ja toiminnallisena, jotta pikkuväki jaksaa osallistua, sanoo Heli Vapaakallio.

Tuomiokirkkoseurakunnan muskareissa käy noin 400 lasta. Useimmissa on mukana myös äiti tai isä.

NIIPPERISSÄ ASUVA Tiina Nieminen tuli muskarimessuun Eevin (2,5 v) ja Aaron (11 kk) kanssa. He käyvät Kalajärven kappelilla muskarissa joka viikko.

– Kiva, että lapset saavat sisarusryhmässä tutustua uusiin soittimiin. Eevi tykkää etenkin rummuista ja maracassista, kertoo Nieminen.

Hänestä pitää hyvänä, että muskarimessuja järjestetään. Tosin niihin osallistuminen vaatii äidiltä ylimääräistä panostusta, sillä paikalla on iso määrä lapsia ja vilskettä. Pienemmässä ryhmässä on helpompi hallita Eeviä ja Aaroa.

Muskarimessun jälkeen lapset ja äiti nauttivat puuroa ja jatkavat sen jälkeen perhekerhossa rakennuksen toisessa päässä.

Katso video muskarimessusta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/tv Muskarimessu Valo ma 16.4. klo 10 Viherlaakson kappelissa, Viherkalliontie 2, ti 17.4. ja ke 18.4. klo 10 Auroran kappelissa, Heiniemenpolku 1, pe 20.4. klo 10 Kalajärven kappelissa, Ruskaniitty 3.

MENOT 12. – 26.4.

10 A Kirkko ja kaupunki | 12.4.2018

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Konfirmaatiomessu la 14.4. klo 10.

Hvittorp 1 -rippikoulun konfirmaatio.

Liturgia ja saarna Alarik Corander, avustaa Pirjo Myllärniemi, kanttori Marja-Liisa Talja. House band.

Messu su 15.4. klo 10, ”Jumala on uskollinen”. Liturgia ja saarna Kirsi Muurimäki, avustaa Tuija Kuusinen, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Leena Talvio, teologiharjoittelija Eeva Saarimaa ja kirkkoväärtit.

Kuoro kaikille. Kirkkokahvit.

Messu su 22.4. klo 10. Liturgia ja saarna Anita Kyönsaari, avustaa Ari Kunnamo, urkuri Päivikki Leinonen, kanttori Anna-Liisa Haunio sekä Espoon Laulu Säde Bartlingin johdolla. Kirkkokahvit.

Meidän kirkko -messu ke 25.4. klo 9.

Toimittaa piispa Tapio Luoma, kanttori Päivikki Leinonen. Messuun osallistuvat Kutsuttuna kirkon työhön -valmennukseen osallistuvat hiippakunnan uudet työntekijät.

Pysäkkimessu su 29.4. klo 18, ”Luojan luomat”. Pappeina Kati Pirttimaa ja Pilvi Keravuori, diakoni Ayda Meskanen. Musiikki: Leena Talvio, Laura Airola, Martti Pitkänen, Markku Luhtasela, Kuoro kaikille -ryhmäläisiä. Iltatee.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 15.4. klo 12. Mäenpää, Talvio. Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli Nojatuolikirkko Juha Tapion lauluilla su 15.4. klo 16. Muurimäki, Vapaakallio ja vapaaehtoiset seurakuntalaiset. Haastattelusaarnassa kansanedustaja Simon Elo puhuu kuolemasta. Lastenalttari ja kirkkopussukat. Esirukousta. Kirkkokahvit.

Muskarimessu ”Valo” pe 20.4. klo 10. Muurimäki, Vapaakallio ja Westerlund. Messussa lauletaan, soitetaan, leikitään, tanssitaan. Ehtoollinen.

Kirkkomehut ja -puurot.

Nojatuolikirkko parisuhteesta su 22.4. klo 16. Muurimäki ja vapaaehtoiset seurakuntalaiset. Haastattelusaarnassa pariskunta Hanna ja Jussi Ruokomäki. Parisuhdetyötä esittelee perhetyönohjaaja Outi Wenell. Pekka Vuorio, piano, Kari Vainio, klarinetti ja esilaulajana Hannu Toivonen.

Lastenalttari ja kirkkopussukat.

Esirukousta. Kirkkokahvit. Ennen messua klo 15 ”Enemmän ja parempaa seksiä” -luento, parisuhdevertaisohjaajat Hanna ja Jussi Ruokomäki. Lastenhoito järjestetty.

Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 15.4. klo 12. Kunnamo, Ylioja. Kirkkokahvit.

Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishetki to 12.4. klo 19. Mathlin. Lepoa, rauhaa ja sydämen hiljaisuutta.

Rinnekappeli Messu su 22.4. klo 14. Olli, Yli-Jaskari.

Suvelan kappeli Perhemessu su 15.4. klo 15. Malvaranta, Haunio. Yhteisvastuutapahtuma ennen messua klo 13–15. Ks. kappelin kohdalta.

HalleLuja-messu pe 20.4. klo 18.

Nuorten toteuttama messu kaikenikäisille. Marte, Hakala. Houseband.

Pizzajatkot.

Viherlaakson kappeli Muskarimessu ma 16.4. klo 10.

Mathlin, Vapaakallio.

Perhemessu su 22.4. klo 12, ”Jeesus antaa rauhan ja ilon”. Kuusinen, Koivusalo. Lounas ja kirkkokahvit.

Lounaan hinta 4 e/aikuiset, 2 e/ lapset, alle 3-v. ilmaiseksi.

vapputapahtuma 30.4. klo 15–18. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Maksuton avoin muskari to 12.4. ja 3.5. Yli 1-vuotiaat klo 10–10.40 ja vauvaryhmä klo 10.50–11.20. Ei ilmoittautumista. Tied. heli.vapaakallio@evl.fi.

SUVELAN KAPPELI

Yhteisvastuukeräykselle.

Pyhäkoulu su 22.4. klo 15.

Iltapäivä kappelilla su 22.4. klo 15.

Mikko ja Senja Tervosen aiheena lähetystyö.

Diakonia- ja lähetyspiiri ma 23.4. klo 18. Kaisa ja Erkki Halme.

Kappelilounas ti klo 12–13 (3 e, lapset 1,5 e).

Arki eläkkeellä – tavoitteena tasapainoinen talous ti 24.4. klo 13.30.

Yhteistyössä Kuluttajaliiton ja TSL:n kanssa.

Israel-rukouspiiri ke 25.4. klo 17.

Rukoushetki arkisin klo 12.

Café Suvela ma–pe klo 12–15. www.suvelankappeli.fi

Yhteisvastuutapahtuma su 15.4. klo 13–15. Keittolounas; 4 e aikuiset, 3 e lapset. Toivelaulut klo 13.30, 2 e/toive. Muskarihetki klo 13, leikkivarjohetki klo 14. Perhemessu klo 15. Myynnissä arpoja, leivonnaisia, käsitöitä, grillimakkaET levhali91 x 247 mm VIHERLAAKSON KAPPELI raa, vohveleita. Onnenpyörä, koiria, askartelua, paloauto. Tuotto Vaeltajan Majatalo su 15.4. klo

klo

15

17–19.30. Mari Mathlin kertoo Nepalista.

Lähetyspiiri ma 23.4. klo 14.

Kappelilounas ti klo 12–13 (4 e, lapset 0,50–2 e). www.viherlaaksonkappeli.fi

VERHOJENVAIHTOVIIKOT UNELMAN KAMMARISSA Kappoja sekä valmisverhoja, erilaisia ja monenkokoisia! Avoinna ma klo 10–13 ja to klo 10–17. Os. Kaivomestarinkatu 8. Peitto- ja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja Käsityöpiiri to klo 17–19. Tied. Tiina Hietaniemi, 040 763 6599.

KOHTI ALTTARIA Kirkkohäiden musiikki ja muut kuviot -ilta tuleville hääpareille ja kaikille kiinnostuneille su 15.4. klo 17–18 Espoon tuomiokirkossa. Monipuolisesti häämusiikkia ja vihkivirsiä.

Tule kuulemaan mitä kokeneet työntekijämme kertovat vihkimiseen liittyvistä asioista. Hääkakkukahvit Pitäjäntuvassa klo 18, mahdollisuus keskustella papin tai kanttorin kanssa mieltä askarruttavista asioista.

EKUMEENINEN KULTTUURIMATKA VIROON JA PETSERIN LUOSTARIIN

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS

Miestenilta Aarteenetsijät ma 23.4. klo 19. Hannu Äimänen: ”Ristin teologia”.

31.8–2.9. Reitti: Tallinna–Voru–Petserin luostari–Tarto–Tallinna. Tutustuminen mm. Tallinnan ikonimuseoon, Vorun ortodoksikirkon ikoneihin ja Petserin luostariin. Alustava hinta 520 e/2-hh, 550 e/1-hh. Oppaina Alarik Corander, Raigo Liiman ja Tarja Rae. ILM. 31.5. mennessä: www. espoonseurakunnat.fi > Tule mukaan > Aikuiset > Matkat, retket ja leirit.

AURORAN KAPPELI

PARISTA PERHEEKSI -ILTA

Su klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit. www.church.fi.

PITÄJÄNTUPA

Toivoa naisille -piiri to 19.4. klo 17.

Paavali ja Vanhan testamentin lainaukset to 19.4. klo 19. TT Katja Kujanpää. Ajankohtaista teologiassa -sarja. Juonto Hannu Mäenpää.

Kahvit klo 18.30.

Kappelilounas ma ja to klo 11–13 (5 e, lapset 0,5–2 e).

Päivän tunnussana ma klo 11.

Hiljaisuuden rukousilta ti 24.4. klo 19.

Islam kristityn näkökulmasta -sarja to 26.4. klo 19. Jukka Lehtonen: ”Muslimit – juutalaiset”.

Café Aurora ma–pe klo 10–14. Petsamosta Petseriin -valokuvanäyttely puukirkoista 15.4. asti.

Yhteisvastuu-tapahtuma la 28.4. klo 11–14. www.aurorankappeli.fi

Ensimmäistä lastaan odottaville vaihtoehtoinen päivä to 19.4., 17.5. tai 14.6. klo 17–18.30 Kirkonkympissä, os. Kirkkokatu 10. Tied. omasta neuvolasta tai 050 511 0165, 040 547 4146.

KEVÄINEN DIAKONIAN LEIRI Virkistystä kaipaaville rennon yhdessäolon merkeissä 18.–20.5.

Hvittorpissa. Hinta 30 e. ILM. ja tied. ma 30.4. mennessä: Salonen, 040 547 1861 tai Okko 050 438 0189.

Simon

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN LEIRI

Elo

12.–13.5. Hilan leirikeskuksessa.

Virkistystä yhdessä ja erikseen. Hinta 45 e/perhe (1–2 lasta, +10 e seuraavista). Mahdollisuus maksuvapautukseen. Omat/kimppakyydit. Tied. ja ILM. 16.4. mennessä: kirsi.kanerva@ evl.fi, 050 511 0165.

KALAJÄRVEN KAPPELI Israel-laulun ja -rukouksen ilta ke 18.4. klo 19.

Naisten saunailta Velskolassa pe 18.5. Lähtö klo 17 omilla autoilla Kalajärven kappelilta ja Kirkonkympistä (Kirkkokatu 10). Mukana Naisten Café, Kirsi Muurimäki ja Virpi Sutelainen. Alustus: ”Koenko väärää syyllisyyttä?”, tarjolla hyvää ruokaa ja seuraa, kotiin lähtö klo 20.30. ILM. ma 7.5. mennessä; kerro ruoka-allergiasi sekä kyydin tarve; 050 438 0164. www.kalajärvenkappeli.fi.

HARMAAT PANTTERIT Auttavat tuomiokirkkoseurakunnan alueella maksutta ja keikkaluontoisesti pienissä kodinhuollollisissa töissä, lastenhoidossa, digiboksi- ja tietokoneasioissa. Soita ja jätä pyyntösi vastaajaan, 050 434 1069 tai hpantterit@gmail.com.

PIENI PYHIINVAELLUS La 5.5. Klo 10–18 Leppävaaran kirkolta Espoon Tuomiokirkolle. Ks Yhteiset -palsta.

KAUKLAHDEN KAPPELI Kappelilounas ti klo 11–12.30 (4 e, lapset 2 e).

Hengellinen kirjallisuuspiiri ke 18.4. klo 18.30. Äidit kappelilla ma 23.4. klo 18.30.

Raamattuluento Efesolaiskirjeestä ti 24.4. klo 18. Ari Kunnamo.

Pyhäkoulu su klo 12.

Iloinen ja keväinen koko perheen

sinä

minä

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ to 3.5. Velskolassa. Ks. lisää Apua & tukea -palstalta.

ILMOITTAUTUMINEN MUSKAREIHIN 16.4.–18.5. www.espoonseurakunnat.fi

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 12. – 26.4.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotilat: Iivisniemenaukio 1 Ruorikuja 1

MESSUT Messu su 15.4. klo 11 kirkko. Knuutti, Sinervo, Lonka, Puukko. Kirkkokahvit.

Messu su 15.4. klo 17 Soukan kappeli.

Sinervo, Puukko. Kirkkokahvit.

Messu su 22.4. klo 11 kirkko. Olli, Kuusanmäki, Puukko, Yli-Jaskari.

Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Kohtaamispaikka-messu su 22.4. klo 17 Soukan kappeli. Kuusanmäki, Ojala ja bändi. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

MEILLÄ LUETAAN RAAMATTUA Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18.30 kirkko ja Kaskikappeli.

Miesten raamattupiiri to 19.4. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e.

KAHVITELLAAN YHDESSÄ Seurakuntakahvila kirkolla ke klo 13–15. Edullisia ja maistuvia herkkuja ja pieni leikkihuone lapsille. Voit ilmoittautua mukaan vapaaehtoisten kahvilanhoitajien ryhmään: inkeri. oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen seurakuntakoti. Tule juttelemaan ja tapaamaan muita kahvikupin äärelle. Yhteistyössä K-kauppias Olli Piekkala, mukana seurakunnan työntekijä.

OSTAMALLA TEET HYVÄÄ Kirpputorimme Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15. Torstain tuotto Petroskoin vammaisille lapsille ja nuorille. Lauantain tuotto nimikkolähettimme Joel Reinarun työn tukemiseen Virossa.

RAAMATTUA LUIHIN JA YTIMIIN Johdatus Aamoksen kirjaan to 12.4. klo 18 kirkko. 26.4. Leijona ärjyy, kuka ei pelkäisi? (Aamos 1–2). Kirkkoherra Jouni Turtiaisen raamattuluen-

PRAISE PARTY

toja Vanhan testamentin pikkuprofeetoista.

YHTEISVASTUU Saksofoniryhmä SunSax la 14.4. klo 17 kirkko. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi. Väliajalla kahvila ja Yhteisvastuutuotteiden myyntiä.

Lipaskeräys alueemme kauppakeskuksissa pe-la 13.–14.4.

Tempauskeräys Tillinmäessä la 21.4.

Nopeat ehtivät vielä kerääjäksi, ota yhteyttä britta.blomberg@gmail. com, 0400 936 621.

ZOOPPERA Musiikkikertomus aasista ja Nooasta ti 17.4. klo 18 kirkko. Aasin tehtävänä on raahata lautoja rakennustyömaalle. Aasin lempiruokaa ovat porkkanat. Ne ovat niin ii-ihania... Mitä sitten tapahtuu? Kahvitarjoilu.

Uudenlainen monikulttuurinen ylistysjuhla pe 20.4. klo 18.30 Soukan kappeli. Hyvää musiikkia, ylistystä, rukousta, ehkä tanssiakin. Musiikkia esittää DJ sekä live praise bändi ja vierailijat. Myös syötävää, kahvia, teetä, virvokkeita. Illassa on ylistyslauluja myös arabiaksi ja ehkä muillakin kielillä! Let´s have fun with good music, praying, dancing and praising God! Snacks, coffee, tea and soft drinks available.

NELJÄ ILTAA KRISTITTYNÄ ELÄMISESTÄ Kristitty ja iankaikkinen elämä ti 24.4. klo 18 Soukan kappeli, rovasti Erkki Kuusanmäki.

MAUNO KUUSISTO 100 VUOTTA

Joel Haahtelan kirja Katoamispiste ti 17.4. klo 18 kirkko. 15.5. kirjana Halldór Laxness, Salka Valka. Tied.

Maisa Tervo 050 592 8388.

Juhlakonsertissa Mauno Kuusiston tunnetuiksi tekemiä ikivihreitä ke 25.4. klo 18 kirkko. Tenorissimokokoonpanossa tenoreina Lasse Riutamaa ja Reijo Ikonen, Jussi Makkonen, sello, Ulla-Stina Ikonen, harppu ja kantele. Ohjelma 15 e ovelta.

MINIRETRIITTI

AIKUISET SINKUT

Levähtäkää vähän ke 18.4. klo 18.30 kirkko. Miten löydän rukousta ja hiljaisuutta arjen keskelle? Miten pysähtyä ja hiljentää tahtia? Aina ei tarvitse mennä kauas. Pastori Kati Pirttimaa tarjoaa ajatuksia ja harjoituksia hengellisen elämän syventämisestä. Miniretriitti tarjoaa lepoa ja rukousta, pysähtymistä ja rauhaa.

Iltatee.

Miehen tie aiheena la 28.4. klo 18 kirkko, nyyttikestit.

LUKUPIIRI

TEEMATILAISUUS Seniorirakkaudesta kertovat perheneuvojat Eila-Kaarina Immonen ja Saija Falck to 19.4. klo 13 Soukan kappeli. Kahvitarjoilu ja hartaushetki.

PÄIVÄKAHVIT Tule kahville Senegalin lähettiemme Lampisten kanssa to 19.4. klo 14 Espoonlahden kirkko. Kahvikolehti lähetystyölle.

TEEMAILTA MIELEN­ TERVEYS KUN TOUTUJIEN OMAISILLE JA LÄHEISILLE Tukea ja tietoa to 19.4. klo 18–20 Espoon mielenterveysyhdistyksen kohtaamispaikka Meriemy, Merenkäynti 3. Tied. Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

12.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

Ilm. viim. 30.4.

Hilavitkutin 1.–8.-lk Hvittorp 31.7.– 3.8. Tapiolan, Kauniaisten, Leppävaaran, Espoonlahden ja Espoon Tuomiokirkkoseurakunnan yhteinen kesäleiri. Hinta 50 e. Ilm. viim. 9.5.

Lisätietoja Laura 040 546 5196 tai laura.malme@evl.fi.

Ilmoittaudu www.sodesode.fi.

NUORET Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta Nuorten ilta ti klo 18.30–21 ja pe klo 17–22 Sode. Lautapelejä, hengailua ja kavereita, pe syömistä ja messu.

Eurooppa-klubi, kerho 11–15-v. Sode ke klo 15–17, kielinä englanti, ranska ja italia. Vetäjinä Lisa Italiasta ja Marie Ranskasta. Kerho on maksuton. Ilm. sodesode.fi/kerhot/.

Changemaker-ryhmä to klo 17.30–19 Sode, 19.4., 3.5. ja 17.5.

Nuorten aikuisten kesävaellus Salamajärven kansallispuistoon 4.–7.6. Ilm. ja lisätiedot www.sodesode.fi tai Siiri 040 728 6646, siiri. salonen@evl.fi.

Haave, vertaistukileiri sukupuolelEL pe–su 91 x 125 taan moninaisille nuorille

A

11

25.–27.5. Kirkkonummella. Leirin hinta 60 e. Lisätiedot Hanne Malkki 040 517 0629 hanne.malkki@evl.fi.

Ilm. viim. 30.4. www.sodesode.fi.

KEVÄTTÄRPPEJÄ I Love Bach pe 4.5. klo 19 Soukan kappeli. Seeli Toivio, sello ja Pauliina Hyry, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Äitienpäivälounas su 13.5. klo 12.30– 14.30 kirkko. Äitienpäivän musiikillinen matka ympäri maailmaa su 13.5. klo 19 Soukan kappeli. Han Shi ja Zoltan Takacs, viulu, Helena Yli-Jaskari, piano.

Kevätlaulajaiset ma 14.5. klo 18 ja ti 15.5. klo 18 kirkko.

Nallekirkko ti 15.5. klo 9.30 kirkko.

Toivo Kuula 100 vuotta ke 16.5. klo 19 kirkko. Kamarikuoro Navichorus.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Loista kevätaurinko! pe 18.5. klo 19 Soukan kappeli. Espoonlahden kirkkokuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Vauvakirkko su 20.5. klo 14 Soukan mm kappeli.

RETKI VIVAMOON Aikuisten sinkkujen retki Vivamoon la 26.5. Bussi klo 8 Espoonlahden kirkolta. Retkimaksu kerätään bussissa, 20–25 e riippuu lähtijöiden määrästä. Vivamon esittelyä, klo 11 lounas, klo 12 lähtö. Paluumatkalla kahvit omakustanteisesti. Sitovat ilmoittautumiset viim. pe 11.5. inkeri. oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

MUKSUT MUSKARIIN Haku syksyn muskareihin on 16.4.– 18.5. Ilm. verkkosivulla espoonseurakunnat.fi–Tule mukaan–Alle kouluikäiset–Muskarit. Tied. Leena Järvinen 041 535 6190.

PUUHAA LAPSELLE KOULUN JÄLKEEN? Iltapäiväklubit 1–3-lk. lapsille: leikkiä, askartelua ja välipala. Ilm. viim. 7.5. espoonseurakunnat.fi–Espoonlahden seurakunta–Kouluikäiset. Tied. Maija Aapakari 050 523 4121.

LEIRIELÄMÄÄ TYTÖILLE JA POJILLE Kesäleirit 1.–3.-lk Velskola 3.–5.6. ja 4.–8.-lk Velskola 5.–7.6. Hinta 35 e.

Menokasvo

Tuleeko pikkuasioista lihava riita? Sateenkaaripari, tästä apua Perheneuvoja Titta Huotari, pääkaupunkiseudun seurakuntien perheasiainkeskukset järjestävät parisuhdekurssin sateenkaaripareille. Miksi erityiskurssi?

– Järjestämillemme parisuhdekursseille voivat tulla kaikenlaiset parit. Jotkut sateenkaariparit kokevat kuitenkin vertaistuen tärkeäksi ja toivovat omaa kurssia. Tunnekeskeisen parisuhdekurssin voi profiloida erilaisille ryhmille.

Mitä tunnekeskeisellä parisuhdekurssilla tehdään?

– Kurssilla opetellaan ilmaisemaan syviä tunteita kumppanille. Kurssi soveltuu erittäin hyvin pariskunnalle, joka ihmettelee, miksi pikkuasioista tulee usein iso riita. Riitatilanteissa vaikuttavat sanomattomat tunteet ja tarpeet, jotka ovat jääneet arjessa huomioimatta. Yritämme auttaa pareja läheisempään ja turvallisempaan tunneyhteyteen.

NINA RIUTTA Tunnekeskeinen parisuhdekurssi sateenkaaripareille ti 8.5., la 12.5., ti 15.5., ti 22.5., la 26.5. ja ti 29.5. (tiistaisin klo 17.30 ja lauantaisin klo 13) Snellussa, Toinen linja 8, Helsinki. Ohjaajina perheneuvoja Titta Huotari ja Henna-Mari Kettusaari. Ilmoittautumiset 20.4. mennessä titta.huotari@evl.fi tai p. 050 347 2917.

MARIANNA SIITONEN

Mikä on sateenkaaripari?

– Sateenkaaripari on pari, jossa kumppanit ovat samaa sukupuolta tai parisuhteen toinen osapuoli kuuluu sateenkaariväestöön.

– Lesbojen, homojen ja biseksuaalien lisäksi sateenkaariväestöön kuuluvat muun muassa trans-, inter- ja muunsukupuoliset, queer-henkilöt ja aseksuaalit. Toisinaan heitä kutsutaan myös lhbtiqa-ihmisiksi. Kurssil-

le ovat tervetulleita kaikki, jotka mieltävät itsensä sateenkaaripariksi.

MENOT 12. – 26.4.

Leppävaaran seurakunta

MESSU Olarin kirkko: Messu su 15.4. klo 10.

Liturgia ja saarna Juha Virta, avustava pappi Salla-Maria Viitapohja, kanttori Mikko Niinikoski.

Messu su 22.4. klo 10. Liturgia ja saarna Sirpa Tolppanen, avustava pappi Antti Kruus, kanttori Sari Rautio. Markku Nuotio, laulu.

Matinkappeli: Messu su 15.4. klo 12.

Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, kanttori Sanna Franssila.

Tankkauspaikka ti 17.4. klo 16. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, diakoniatyöntekijä Pirjo Lund.

Messu su 22.4. klo 12. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttori Sanna Franssila.

Olarin kappeli: Messu su 22.4. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttori Sari Rautio.

Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot klo 18, jolloin tarjolla ruoka pieneen hintaan. Rento messu klo 19, jonka musiikista vastaavat risteysmuusikot. Messussa lauletaan virsien lisäksi uutta hengellistä musiikkia.

Messun jälkeen jatkot klo 21 asti.

Risteys on tarkoitettu kaikenikäisille raikkaasta ja yhteisöllisestä toteutustavasta pitäville. Leikkihuone avoin-

M PA

Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9­15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

KUORO KAIKILLE Vielä ehtii kokeilla kuorolaulua!

Kevään viimeiset treenit ke 25.4. klo 18.30–19.45 Leppävaaran kirkolla.

Kuoro kaikille jatkuu taas syksyllä 2018.

K TAK TA

Olarin seurakunta

040 0592 148, kaija.rainio@kolumbus.fi

NIPS NAPSKILON KRISTITTYJEN IPS TATKAKTATKA NIPS NAPS N AVOIN ILTA KAIKEN WÄEN WAPPU T S Ojala kertooKTTkirkkoarkkitehNIPS NIPKirsi AAKKTAK Leppävaaran kirkonmäellä tapahA NA TK TA TA NAPStuurista PS tuu vappuaattona ma 30.4. klo ke 25.4. kloA18 K K K KilonRistissä.

NIPS S ja kahvia.

NIPvoileipää 15–18. Suositussa koko perheen Klo 17 tarjolla S S IP IP N N NAPS tapahtumassa on tarjolla simaa, Lastenhoito järjestetty.

Kaija Rainio, NA PS NA NA LE levPA91 x 99 mm PS PS M munkkeja ja makkaraa, ongintaa, PA M M PAM PA NIPS NAPS kasvomaalausta ja säbä-tutka. Hinta PA NIPS NAPS M 1 eur/hupi Yhteisvastuukeräyksen NA PS S P S NIP NIP N PAM P AM hyväksi.

PAM PAM AM IPS Ilmaiseksi pääset nauttiP NA PS M A S IP maan pomppulinnasta, ilmapalloisN M PA PAM NAta,PS PAM PAM PAM PA runoista, kevätlauluista ja musiiPAM M NIPS K TA

Hiljainen rukousaamu joka pe klo 7.45 KilonRisti. Levollinen alku päivälle – hiljaisuutta, mietiskelyä, rukousta, laulua.

Messu ja kirkkokahvit su 15.4. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana Kuoro kaikille sekä Mikko Helenius, piano.

Alanne, Juvela, Noponen. Kirkkokahveilla Gideonit esittelevät toimintaansa.

Messu ja kirkkokahvit su 15.4. klo 13 Karakappeli. Raiskio, Latvanen.

Hengähdä hetki -hartaus joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko. Puolen tunnin rukoushetki sisältää hiljaisuutta, rukouksen, laulun ja raamatuntekstin.

Viikkomessu ke 18.4. klo 13 Leppävaaran kirkko. Yletyinen, Latvanen.

Lectio Divina -raamattumietiskely to 19.4. klo 10–12 Karakappeli. Mietiskelyä ja jakamista Raamatun tekstin äärellä. Kahvia/teetä ja voileipää.

Messu ja kirkkokahvit su 22.4. klo 11

Askartele villasta lammas la 14.4. klo 10–13 Lasten kappeli Arkissa.

Arkin Pajassa lapset ja perheet kohtaavat toisiaan. Elämyksellinen TA kirkkohetki klo 11.30. Pullaa, mehua TATAK TAK KK T AK ja kahvia.

K TKA TA

MESSUT JA HARTAUDET

ARKIN PAJA: ”LAILLA PIENEN LAMPAAN”

K TA

Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaaran­ katu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganespla­ nadi 1.

Leppävaaran kirkko. Laulan, koska herätit minut kuolemasta! Jumalan todellisuus on osa maailmaa tässä ja nyt. Elämä on kuolemaa vahvempi.

Messussa laulaa Tapiolan kamarikuoro. Vallivirta, Pöyri, Latvanen.

Partiomessu to 26.4. klo 18 Leppävaaran kirkko. Juhlitaan partioviikkoa! Messua toteuttamassa alueen partiolippukunnat. Messubändinä nuorten Glissando-yhtye. Messun musiikki rakentuu Pekka Simojoen ja Anna-Mari Kaskisen Partiomessulaulujen ympärille. Vallivirta, Silventoinen.

KL KL AP KL IP KL AP KL IP KL AP KL IP AP

12 A Kirkko ja kaupunki | 12.4.2018

TAK AK TAK K T TAK TAK A TAK T K TAK TAK TAK K TAK TAK TA AK TA TAK K K TAK AK T TAK A K T TA T K TAK TAK K TA AK TA TAK TAK K AK TA TAK TAK K T K A T K T K A K TA T K K TA AK TA TA K K TA K T TAK TA TAK K K TA AK A TAK TA TAK T TAK TA TAK TAK T TA K K TA AK K AK TA K K T TAK TA TAK T A T TA K K TAK A A T T TAK K K TA K TA AK T TAK TA TAK K A T

PA M

kista, huoltamaan polkupyörän sekä kurkkaamaan paloautoon. Vapputapahtumassa myös tietoiskuja siitä, miten ryhtyä seurakuntavaaliehdokkaaksi.

HILJAISUUDEN RETRIITTI Hiljaisuutta ja patikointia luonnon ääniä kuunnellen pe 25.5. klo 17–su 27.5. klo 13 Velskolassa. Lauantaina kävelemme Nuuksion maastossa 8–10 km. Hinta 90 e espoolaisille, 140 e muille. Hinta sis. täysihoidon ja majoituksen 1-hh sekä liinavaatteet.

Ilm. viim. 11.5. www.espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/ilmoittautumiset. Tied. merja.alanne@evl.fi, 050 347 2548 ja riitta.turkmen@evl.fi, 040 546 5198.

DIAKONIALOUNAAT Mahdollisuus syödä edullisesti yhdessä ti ja to klo 11.30–12.30

na etkojen ja messun ajan. Liturgia ja saarna: 12.4. Jussi Koski, 19.4. Tapio Suontakanen, 26.4. Antti Malinen.

Perhemessu la 14.4. klo 10. Liturgia ja saarna Inari Varimo, kanttori Päivi Hakomäki, Mini- ja Satakielet sekä Ova et Pulli. Messun jälkeen lounas ja perhetapahtuma.

CHAPPLE TÖMISEE JA SOI! Perhetapahtuma 14.4. klo 10–13, Chapple, Iso Omena. Klo 10 Aloitamme perhemessulla, mukana lapsikuoroja. Lounas 3 e aikuisilta, lapset ilmaiseksi. Ohjelmassa soitinaskartelua, musiikkityöpajoja, origamitaittelua.

LAULAKAA! Messu su 29.4. klo 10 Olarin kirkko.

Salla-Maria Viitapohja, liturgi. Wähäpaimen ja Sari Rautio, Osla ja Mikko Niinikoski, Senni Valtonen, kantele, Elina Leskelä, harmonikka.

KOULULAISTEN KESÄLEIRIT Kesän parhaalle leirille! Luvassa iltaohjelmia, toimintapisteitä, saunomista, uintia, nuotioilta, leirijumis ja miniraamis, iltaohjelmia, pelejä ja leikkejä, rastirata, Talent-show sekä yllätysohjelmaa. Leirit sopivat hyvin lapsen ensimmäiseksi leiriksi. Puuhis1 Hilassa 3.–5.6. 1–4-luokkalaisille (hinta 35 e). Puuhis 2 Hilassa 5.–7.6.

1–4-luokkalaisille (hinta 35 e). Megis 7.–10.6. Hilassa 5–7-luokkalaisille (hinta 45 e). Ilmoittautuminen 1.3.– 30.4. www.nuori.chapple.fi. Lisätiedot 040 551 4426, anne.sarasmaa@ evl.fi.

KESÄN PERHELEIRI Yhteistä kesäistä puuhaa perhelei-

rillä 18.–21.6. Hilassa. Ulkoilua, leikkiä, laulua, pelailua, kädentöitä, rentoutumista ja hiljentymistä. Hinta on aikuisilta 45 e, 3–14-vuotiailta 20 e ja alle 3-vuotiaat maksutta (sis. ruuan, majoituksen omilla liinavaatteilla ja ohjelman materiaaleineen).

Leirille tullaan omilla kyydeillä.

Etusija on Olarin seurakunnan alueella asuvilla perheillä. Ilmoittautuminen www.espoonseurakunnat.fi/ tule- mukaan/perhe-ja-parisuhde/ perheleirit. Lisätietoja: 050 576 4891, mia.silvola@evl.fi.

Leppävaaran kirkolla. Hinta 3 e.

Alkuhartaus/ruokarukous. Lounaat jatkuvat 15.5. asti.

AIKUISTEN RYHMÄT Pienryhmät löydät verkosta: www. espoonseurakunnat.fi/leppavaaranseurakunta/aikuiset. Rajallisen palstatilan vuoksi lehdessä ei ilmoiteta säännöllisesti kaikkia seurakunnan pienryhmiä.

Varttuneen väen kerhot Ti klo 13–14.30 Karakappeli ja to klo 13–14.30 Perkkaan kappeli 17.5. asti.

Kerhoissa on kahvitarjoilu, hartaus ja pientä vaihtuvaa ohjelmaa. Pääpainona on toistemme kohtaaminen ja yhdessäolo.

Kahvila eläkeikäisille parillisina viikkona, ma 16.4. klo 13–14.30 Leppävaaran kirkko, 14.5. asti. Tule nauttimaan hyvästä seurasta kahvia juoden. Klo 14 lyhyt hartaus.

Uutta! Monikulttuuriset naiset pe 20.4. ja 4.5. klo 18 KilonRisti. Monikulttuurisessa naisten ryhmässä keskustellaan kaiken maailman asioista. Tied. Päivi Käri-Zein, 050 516 5755.

Vasemman (tai oikean) käden maalarit la 28.4. klo 12–17 KilonRisti.

Ilmaise maalaamalla erilaisia tunteita ja ajatuksia. Hinta 15 eur/kerta sis. materiaalit ja välineet. Ilm. Inkeri Juvela, 040 5311 059, inkeri.juvela@ evl.fi.

Seuraa somessa ja verkossa! leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

Naisten saunailta Hvittorpissa pe Hiljaisen rukouksen tunti ja jakami20.4. klo 18–21. Iltapala 3 e. Matkat sen hetki ke klo 10.45 Matinkappeli. kimppakyydein. Lähtö MatinkappeAikuisten yhteislauluilta ti klo 18 lilta klo 17.30. Kotimatkalle lähdeOlarin kirkon kerhosiipi. tään klo 21. Ilmoittautumiset ja Virsistä voimaa to 12.4. ja 26.4. klo tiedustelut Anneli Virolainen, 0400 14 Matinkappeli.

205 445, viimeistään kolme päivää Lähetyspiiri to klo 15–16.30 Matinennen saunareissua. Kevään viimeikappelilla. Lisätietoja Eila Laaksolahnen saunapäivä 23.5. ti p. 044-900 698.

Rukouspiiri ma klo 15 Matinkappeli.

Naisten raamattupiiri Olarin kirkolSanan ympärillä -ryhmä ti klo91 12.30 pe klo 15–17.

OL lev x 109lamm Matinkappeli.

PIKKU PÄKÄN KIRKKOMUSKARI Kirkkomuskarissa laulamme, leikimme ja tutustumme kirkkotilaan Pikku Päkä -lampaan kanssa. Lopuksi tarjolla mehua ja keksiä. Kirkkomuskari kokoontuu klo 9.30–10: Olarin kappeli 8.5., Matinkappeli 18.5. ja Olarin kirkko 23.5. Lisätiedot Mia Silvola 050 576 4891.

DIAKONIAN TYÖPAJA tiistaisin klo 9–12 kirkon kerhorakennuksessa. Kudomme mm. Äiti Teresa -peittoja ja villasukkia sekä teemme rukousnauhoja. Otamme vastaan villalankoja, villaa vähintään 50 %, (myös jäännöskeriä) ja vanhoja itse kudottuja purettavaksi sopivia villavaatteita. Lisätietoja Tytti Kohonen, 050 365 3779.

RYHMIÄ AIKUISILLE Lukupiiri keskustelee ennalta ilmoitetusta kirjasta kerran kuukaudessa to klo 18–20: 19.4. Mika Waltari: Valtakunnan salaisuus. Olet tervetullut mukaan vaikka et olisikaan lukenut kirjaa. Liisa Riikola 040 560 2247.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki Fiilistele kirkkohäitä Espoon tuomiokirkossa esitellään kirkkohäiden musiikkia ja muita kuvioita sunnuntaina 15.4. Tilaisuus sopii erityisesti tuleville hääpareille.

Tutustu häämusiikkiin, vihkivirsiin ja kirkkohäiden muistilistaan. Ilta päättyy hääkakkukahveille Pitäjäntuvalla.

Kohti alttaria –ilta su 15.4. klo 17, Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5, Espoo.

Pieni pyhiinvaellus kutsuu Pienellä pyhiinvaelluksella poiketaan viidellä kirkolla.

Lähtö on Leppävaarasta. Reitin pituus on noin 24 kilometriä. Voit pyöräillä, kävellä tai taivaltaa vain osan matkasta, oman jaksamisesi mukaan.

Pieni pyhiinvaellus la 5.5. klo 10–18 Espoossa ja Kauniaisissa. Ks. lisätiedot Yhteisistä ilmoituksista s.14.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p.

050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT KAUNIAISTEN KIRKOSSA

MENOT 12. – 26.4.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Messu su 15.4. klo 10. Tapiolan kirkko. Tervonen, Koivisto, Malkamäki. Candomino Esko Kallion johdolla.

Pyhäkoulu.

Viikkomessu 18.4. klo 8. Tapiolan kirkko. Tervonen, Malkamäki. Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä.

Vapaaehtoisten kiitosmessu su 22.4. klo 10. Tapiolan kirkko. Linnoinen, Korhonen, Jurmu. Dominante laulaa Seppo Murron johdolla. Seurakunnan vapaaehtoiset siunataan messussa. Messun jälkeen kahvitarjoilu ja juhlapuhe. Pyhäkoulu.

Anglikaaninien messu englannin kielellä su 22.4. klo 12.30. Tapiolan kirkko.

Iltakirkko ti 24.4. klo 19. Tapiolan kirkko. Ilta alkaa iltapalalla etkoilla klo 18, joilta pääset mukaan rakentamaan messua.

Viikkomessu ke 25.4. klo 8, Tapiolan kirkko. Korhonen, Hapuli.

Messu su 29.4. klo 10. Tapiolan kirkko. Korhonen, Hero, Malkamäki.

Breath!-puhallinyhtye sekä Tapiolan seurakunnan kamarikuoro. Kirkkokahveilla Damaskoksesta saapunut

ENGLANNINKIELINEN KESKUSTELURYHMÄ Discussing life and faith – discussion group in English (Kauniainen Church, Kavallintie 3). Wed 18.4.

18:30–20:00 topic: Reasons to believe in God? Wed 25.4. 18:30– 20:00 topic: How to deal with success and failures in life? Meetings are run by pastor Kari Kuula (tel. 050 590 8308).

MARTAT JA MARIAT Kansainvälisen työn ja lähetyksen ryhmä.to 19.4. klo 12 yläsalissa.

PARISUHDEPÄIVÄ

Nuorten Granut-messu to 12.4. klo 19.00. Su 15.4. klo 10 saarna Pauli Tuohioja, liturgia Kari Kuula ja kantt. Teija Palolahti, kirkkokahvit.

Su 22.4. klo 10 rippikoulusunnuntai, Kuula, Mäkinen ja kantt. Marte, kirkkokahvit.

La 21.4. klo 9.30–14.00 Avoimen perhetoiminnan tiloissa. Läheisyyttä ja kommunikointia, kokemusasiantuntijat Malla ja Tuomas Manner.

Hinta 10 e (sis. lounas + 2 x kahvit).

Lastenhoito tarvittaessa. Ks. lisäinfo srk:n web-sivut.

PERHEKERHOT SEBASTOKSESSA

KESKUSTELEVAT NAISET

Maanantaisin klo 9–11.30 avoin perhekerho 30.4. asti. Torstaisin perhekerho ja Nalle-kerho klo 10.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Ma 16.4. ja 23.4. klo 12.45 hartaus ja kahvila klo 13-15 Sebastoksessa.

RUKOUSTA JA RAAMATUNLUKUA Ma 16.4. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 17.4. klo 13 yläsalissa.

To 26.4. klo 14 Sebastoksen toimitilassa, aiheena ”Kuka minä olen”.

KEVÄTRETKI FISKARSIIN Ruukkimiljöö, käsityöläisten putiikit ja Siuntion kalasavustamo + mahd. tehdä ostoksia em. paikoissa. Ti 15.5. klo 9 lähtö kirkolta, Varubodenin pysäkiltä, paluu n. klo 15.45. Hinta 28 e (sis. lounas, matkat ja oppaan).

Lisätiedot Pirjo Luomalta. Ilmoitt.

3.5. menn. p. 050 500 9000 tai kauniaisten.suom.srk@evl.fi

KESÄKERHO JA RETKI Ohjattua leikkipuistotoimintaa 3–7 v. lapsille klo 9.00–11.30 kirkon puistossa 5.–7.6. ja 12.–14.6. (max 15 lasta). Hinta 20 e. Ilm. 30.4. menn.

vieraamme kertoo ajankohtaisia kuulumisia Syyriasta. Ei pyhäkoulua.

KESKIVIIKKOKERHO

12.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ Konsertti ke 25.4. klo 12. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

Aarne-papin runoja ja kuvia ke 18.4. klo 13. Tapiolan kirkko. Rovasti Aarne Laasonen vieraana. ”Sinun sanasi on jalkaini lamppu...” ke 25.4. klo 13. Tapiolan kirkko.

Raamatun tekstejä lukevat Marja-Liisa Biskop ja Merja Tarhio. Musiikki Heidi Zschauer.

BREATH! WIND ENSEMBLE

SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

RYHMÄT JA PIIRIT

Rukoilkaa lakkaamatta – mitä se tarkoittaa ke 25.4. klo 18. Tapiolan kirkko. Puheenvuoro rukouksesta Heljä Markkula. Musiikki kiinalaisen seurakunnan kuoron lauluryhmä Ninghui Gaon johdolla, säestys Hanna-Maria Hapuli. Mukana myös Anu Ristimäki ja Antero Polso. IltaTA lev91 tee.

Lukupiiri ti klo 13. Tapiolan Kirkko.

Lähetyspiiri ti 24.4. osallistuu Syyria-päivään. Ks. tarkempi ohjelma ohessa. Äiti Teresa -piiri ti klo 13. Tied. Katja Karvinen p. 040 593 7386.

Hanna-rukouspiiri ma 9.4. klo 18.30. kirkko. Joka toinen viikko. xTapiolan 69 mm Mieli maasta -vertaistukiryhmä

Konsertti ke 18.4. klo 19. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

SIIONINVIRSISEURAT Virsiseurat su 15.4. klo 16. Tapiolan kirkko. Puhujina mm. Ossi Tervonen ja Antti Rusama.

A

13

masentuneille, ke klo 18. Tapiolan kirkko.

Israel -rukouspiiri to klo 13. Tapiolan kirkko.

KEVÄINEN RETKI KEMIÖÖN Retki Kemiöön ke 9.5. klo 9 Tapiolasta, Hotelli Gardenin edestä. Tutustumme Kemiöön ja Söderlångvikin kartanoon, hartaus Kemiön kirkossa.

Paluu Tapiolaan klo 18.30. Hinta 40 e.

Sitovat ilmoittautumiset 30.4. mennessä 040 531 1011.

SYYRIA PÄIVÄ Apu menee Syyriaan -avoin tilaisuus ti 24.4. klo 10. Tapiolan kirkko.

Piispa Tapio Luoma ja hyväntekeväisyysjärjestön johtaja Alexi Chehadeh.

Klo 13 Omin sanoin, turvapaikanhakijanuorten videoita katseltavana.

Klo 14 Ikkuna Syyriaan ja kuulumisia pakolaisleiriltä, kirkkoherra Päivi Linnoinen, piispa Teemu Laajasalo, isä Alexi Chehadeh, Tanja Tyrväinen.

MUSKARIMESSU JA VAPPUJUHLA Perheiden vapputapahtuma ja Muskarimessu pe 27.4. klo 9–12.

Tapiolan kirkko. Mukavaa puuhaa koko perheelle.

KOTU-KOLUTUS Kotoutujan mielenterveyden tueksi -koulutus la 19.5. ja 26.5. klo 10–17. Tapiolan kirkko. Kurssi pohjautuu Suomen Mielenterveysseurassa kehiteltyihin mielenterveyden ensiapu koulutusmalleihin. Räätälöity maahanmuuttajien kanssa työskentelevien tarpeisiin. Koulutuksesta vastaa seurakuntalainen Sirkka-Liisa Kuitunen, 040 7297839.

srk:aan , yht. tiedot palstan yllä. Ti 19.6. retki Vivamon Lastenkylään, ks. srk:n kotisivut.

KYRKOSYFÖRENINGEN

KOULULAISTEN KESÄLEIRIT

FREDAG 20.4

Ma 4.– to 7.6. ja ti 31.7.–to 3.8. ks srk:n web-sivut, paikkoja rajoitetusti.

Tied. ja ilmoitt. tiro.rohkimainen@ evl.fi.

Andakt för ungdomar i kyrkan kl.

17.30.

Ungdomskväll i Klubb 97 kl. 18.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl. 10–16, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 15.4 och 22.4 Högmässa kl. 12.

Kaffe i nedre salen.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 12.4 och 19.4 i övre brasrummet kl. 9.30-10.30.

SÖNDAGSSKOLA SÖ 15.4 i Klubb 97 kl. 12.

TISDAG 17.4 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Graziakören i övre brasrummet kl.

18.

On 18.4. och 25.4 i övre brasrummet kl. 13.30.

TISDAG 24.4 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30-11.

Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl.13.30.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Under ytan. Grupp för ungdomar i Klubb 97 kl. 16.

Graziakören i övre brasrummet kl.

18.

Sockenstugan.

Karabacka kapell kl. 10. Kanckos, Wikman. Kyrkkaffe.

Hagalunds kyrka kl. 12. Ahlbeck, Wikman. Kyrkkaffe.

Sö 22.4. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Jäntti, Kronlund. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Olars kyrka kl. 16 lovsångsmässa. von Martens, Kronlund, lovsångsteamet. Barnpassning. Kyrkkaffe.

UNGDOMSMÄSSA On. 18.4. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 19. Kanckos, Kronlund.

UNGA VUXNA-KVÄLL Lö 21.4. Sode kl. 17–22. Social media- och fotograferingstips. NAVIrepresentanter berättar om församlingsvalet och hur unga kan rösta och ställa upp.

ONSDAG 25.4

FÖRSAMLINGSLUNCH

Bibelstudium i Grankulla kyrka kl.

18.30.

Ti 17.4 Olars kyrka, svenska sidan, kl. 12–14. Pris 5 e.

FAMILJEKLUBBAR

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Lö. 14.4. Olars kyrka, finska sidan, kl. 15 konfirmation av Cityskriftskolan. Jäntti, Kronlund.

Sö. 15.4. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Kanckos, Kronlund. Kyrkkaffe i

För föräldrar med småbarn, vi träffas kl. 9.30–11.30. Sång och lek i Sökö kapell varje tisdag, Familjeklubben i Köklax kapell varje onsdag, Imse-Vimseklubben i Mattby kapell varje torsdag.Ingen förhandsanmälan, ingen avgift.

Välkommen!

SYMAMSELLERNA Varje tisdag i Vita huset, Prästgårdsgr. 1, kl. 16–19. Vi stickar, virkar, syr, väver m.m för internationell diakoni och mission. Nya medlemmar välkomna. Tematisdagar under våren.

MENOT 12. – 26.4.

14 A Kirkko ja kaupunki | 12.4.2018

LA 14.4.

Pekka Laukkarinen Duo klo 16 Leppävaaran kirkossa. TV:stä tuttu Pekka Laukkarinen sekä Matti Laitinen tarjoavat vauhdikasta soittoa, laulua ja iloista meininkiä erityisesti alakouluikäisten perheille. Mukana Leppävaaran seurakunnan lapsikuorot Huiske ja Havina.

Vapaa pääsy.

Saksofoniryhmä SunSax’in konsertti klo 17 Espoonlahden kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi. YV-tuotteiden myyntiä, väliajalla kahvia.

SU 15.4.

Miika Vintturi, piano klo 16 Olarin kirkossa. Bach–Beethoven–Liszt– Englund–Lindberg. Ohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi.

Kirkkohäiden musiikki ja muut kuviot -ilta klo 17 Espoon tuomiokirkossa. Illan aikana kuulemme monipuolista häämusiikkia ja laulamme muutamia kauniita vihkivirsiä. Kokeneet työntekijämme kertovat vihkimiseen liittyvistä asioista. Hääkakkukahvit Pitäjäntuvassa klo 18. Vapaa pääsy.

KE 18.4.

Breathe! Wind Ensemble klo 19 Tapiolan kirkossa. Saksalaista romantiikan ajan musiikkia Janne Kivistön uusina sovituksina puhallinyhtyeelle. Yhtye säestää Ilmari Leisman laulamia liedejä ja mittelee voimiaan Franz Schubertin jousikvartetosta sovitetun teoksen kanssa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

TO 19.4.

Kärleken tid -kuorokonsertti klo 18.30 Kauniaisten kirkossa seurakunnan 40 v -juhlavuoden merkeissä. Järj. Grankulla svenska församling. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

PE 20.4.

Kevään kohinaa kera pianistien klo 17.30 Kauklahden kappelissa.

Vapaa pääsy.

Kamarimusiikkia keväisin kokoonpanoin klo 19 Kauklahden kappelissa. Vapaa pääsy.

LA 21.4.

Make Perttilä & lauluyhtye Kuiske, joht. Outi Noponen klo 16 Leppävaaran kirkossa. Lastenhoito

Apua & tukea yli 3-v. lapsille (max.15 lasta kerrallaan). Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle. Yhteisvastuu 2018 torjuu nälkää ja köyhyyttä Suomessa ja maailmalla.

CandoMini ja Illusia – Ystävyyskuorojen kevätkonsertti 19 Kauklahden kappelissa. Keväisiä lauluja ja mm. uutta tanskalaista hengellistä musiikkia. Johtaa Viena Jurvelin ja Eeva-Maija Sorvari, Irina Niskala urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kahvitarjoilu konsertin jälkeen.

KE 25.4.

Anni Nissinen, viulu soittaa Häivähdys pyhää -konsertissa Tapiolan kirkossa klo 12 Konserttisarjassa esiintyvät Espoon Musiikkiopiston nuoret taitajat. Vapaa pääsy, vap. eht. maksu Yhteisvastuulle.

Mauno Kuusisto 100 vuotta -juhlakonsertti klo 18 Espoonlahden kirkossa. Tenorissimo-kokoonpanossa tenoreina Lasse Riutamaa ja Reijo Ikonen, Jussi Makkonen, sello, Ulla-Stina Ikonen, harppu ja kantele. Ohjelma 15 e ovelta.

PE 27.4.

Sulosäveliä Suvelan kappelissa – naiskuoro Melodien ensikonsertti klo 19 Suvelan kappelissa. Johtaa Krista Pellikka. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräykselle.

Konevitsa-kvartetti klo 19 Leppävaaran kirkossa. Pietarilaisten mieslaulajien a cappella -yhtye esittää ortodoksisia kirkkolauluja ja kansanlauluja. Vap.eht. käsiohjelma 12 e. Vapaa pääsy.

SU 29.4.

Jazzkonsertti Kira Skov ja Maria Faust. klo 15 Tapiolan kirkossa.

April Jazz -yhteistyö, liput alk. 15 e.

PE 4.5.

I Love Bach klo 19 Soukan kappelissa. Tuplajulkistuskonsertti kahdesta levytyksestä. Soolosellosarjoja ja urkusooloja esittävät Seeli Toivio, sello ja Pauliina Hyry, urut.

Konsertti kuuluu Soukan kevätsarjaan. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TI 8.5.–SU 13.5.

Encanto Festival 8.–13.5. Helsingissä ja Kauniaisissa. Festivaali omistautuu tänä vuonna Kauneus ja melankolia -teemalle. Ohjelmatiedot: www.encanto.fi/festival

Multicultural families If you want to discuss with a diaconal worker in English, contact Heli Taina-Rantakaulio, heli.taina-rantakaulio@evl.fi, tel. 040 513 0867.

Diaconal workers offer discussion, financial advice and material assistance, help in dealing with authorities and form filling, family and relationship counselling, emotional support and addiction counselling.

Learn Finnish Let’s Read Together – Free Finnish language course Every Wed at 14–16 pm at Sello Library, room Akseli, second floor. Join us and learn Finnish together with nice volunteers.

More information: Martta Nurmi, martta.nurmi@evl.fi, 040 559 1487.

With you in Finnish group is a discussion group in Finnish for you, who already know some Finnish but would like to learn more. The group meets at Suvela chapel (Kirstintie 24) on Thursdays at 17.30–18.30 until May 17. Tea served. Christian prayers.

Child care. More information tel. 040 531 1037. Join us and bring a friend along!

Kirpputorit ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Toivon Tori -kirpputori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Otamme lahjoituksia kiittäen vastaan! Tied. Eila-Riitta Kämppi 050 593 1412. Facebook.com/toivetori.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Verhojenvaihtoviikot Unelman kammarissa: Uutta ilmettä kotiin verhojen vaihtoviikoilta! Meiltä löydät kappoja, erilaisia ja monenkokoisia valmisverhoja. Olemme avoinna ma klo 10–13 ja to klo 10–17, os.

Kaivomestarinkatu 8. Hartaus kuukauden 1. torstaina klo 11.30. Peittoja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja Käsityöpiiri to klo 17–19. Espoon keskus.

Tied. Tiina Hietaniemi, 040 763 6599.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Olotilan kirpputori ja kahvio to klo 11–14 Leppävaaran kirkko, Olotila.

Tule kahville, juttelemaan, tee löytöjä tai etsi tuunattavaa. Kirpparia pyörittävät vapaaehtoiset. Tuotto lähetystyön hyväksi.

Sain pitää ystäväni.

Kiitos syöpätutkimuksen, yhä useampi paranee.

Mutta saavuttaaksemme uusia läpimurtoja, tarvitsemme sinua. Anna tutkimusmatkan jatkua ja tee testamenttilahjoitus.

Tilaa maksuton testamenttiopas: syopasaatio.fi/testamenttilahjoitus

Olen menettänyt nuorena äitini syövälle.

Hannilla oli ihan toisenlaiset mahdollisuudet parantua sairaudesta.

– Syövän sairastaneen Hannin Irmeli-ystävä.

MIRJA AUKEE

Kirkoissa soi

Espoon tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyön monikulttuurisen ryhmän jäsenet hankkivat kevään aikana työelämätaitoja suorittamalla muun muassa hätäensiapukortin sekä työturvallisuuskortin. Kuvassa ryhmäläisiä, kouluttaja Juha Korhonen ja diakoni Merja Lehtisalo. Lue lisää espoonseurakunnat.fi

OLARIN SEURAKUNTA Minikirppis Matinkappelilla tiistaisin klo 11–13. Tervetuloa tekemään edullisia löytöjä vapaaehtoisten ylläpitämälle kirpputorille! Voit myös lahjoittaa tarpeettomaksi jääneet vaatteet ja tavarat.

Kerhoja vammaisille lapsille ja nuorille Unelmapantterit – lievästi kehitysvammaisten nuorten kerho kerran kuukaudessa, to 12.4. klo 17.30–19.30 Siivessä, os. Alberganesplanadi 1.

Tied. Maija Kumpulainen, 040 724 1120.

Nippanappa – autististen lasten kerho kerran kuukaudessa, su 15.4. klo 13.30–15.30 Nuortentila Siivessä, os. Alberganesplanadi 1. Alakouluikäisille asperger- ja autismin kirjon lapsille tarkoitettu kerho toteutetaan yhteistyössä Espoon Autismi- ja Aspergeryhdistyksen kanssa. Hinta 30 eur/kausi. Tied. Maija Kumpulainen, 040 724 1120.

dossa, digiboksi- ja tietokoneasioissa. Soita ja jätä avunpyyntösi vastaajaan: 050 434 1069 tai laita sähköpostia: hpantterit@gmail.com.

Päivystävä pappi www.espoonseurakunnat.fi/keskusteluapua ESPOON SEURAKUNTIEN PALVELUKESKUS Päivystävä pappi on tavattavissa arkisin klo 9–15 puhelimitse p. 09 8050 2602 tai henkilökohtaisesti osoitteessa Kirkkokatu 1.

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa?

Soita ja varaa aika tai tule käymään. www.espoonseurakunnat.fi/tukea, www.kauniaistenseurakunta.fi. Öppen mottagning varje torsdag på Kyrktian, Kyrkogatan 10, kl. 10–12.

Kom och träffa diakoniarbetaren för samtal.

Leijonaemot

Diakonian retkipäivä

Leijonaemot on vertaistukiryhmä erityislasten vanhemmille. Tied. ja ilm. ma–to klo 10–14 Janet Grundström, 040 487 7209. Ma 23.4. ja 29.5. klo 17.30 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6.

Velskolan Väentuvassa to 3.5.

Ohjelmassa ulkoilua, papintunti ja lopuksi messu. Mahdollisuus saunomiseen. Hinta 15 e sis. kyydin, ohjelman ja ruoan. Ilm. viim. 16.4.: www. espoonseurakunnat.fi > tule mukaan > aikuiset > retket ja leirit tai soita: diakoni Elina Okko, 050 438 0189. Etusijalla ensikertalaiset.

Osallistujille lähetetään kirje. Mukana pappi Pirkko Nurminen ja diakoniatyötekijät Elina Okko ja Tiina Hietaniemi.

Harmaat Pantterit Harmaat Pantterit auttavat tuomiokirkkoseurakunnan alueella maksutta ja keikkaluontoisesti pienissä kodinhuollollisissa töissä, lastenhoi-

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA

Kastetut Keriana Angel Bezalefe Alabeh, Elias Sakari Antila, Hugo Onni Eerik Hyppänen, Joonatan Johan Kaustinen, Valto Hermanni Koskela, Henri Oskar Kalevi Laurila, Freya Cara Alessandra Metsola, Venla Maria Mäenpää, Toivo Tapio Ilmari Nissilä, Ada Henrika Peltonen, Luukas Ilmari Repo, Minka Eva Annina Saaristo, Lilja Sofia Taivainen, Linus Emil Viteli.

Avioliittoon aikovat Harri Olavi Markkanen ja Salla Helena Olshin.

Hautaan siunatut Risto Ilmari Antero Hyvärinen 91 v, Helge Ragnar Soimetsä 91 v, Jouko Olavi Taipale 85 v, Maija Pirkko Mäenpää 76 v, Viljo Olavi Wiker 60 v, Simo Pekka Antero Silvonen 59 v, Jarkko Antero Hanni 43 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Simo Topias Airikainen, Mette Helena Degerlund, Robin Erik Alexander Hellström, Ahti Jalo Juhani Hulkko, Vivian Elisabeth Kylätie, Topi Kauno Tapani Lemmetyinen, Siiri Helena Nikkanen, Emil Väinö Mikael Paavolainen, Max Avi Pandit, Benjamin Matti Rikhard Pinosto, Lilian Aino Edith Suominen, Veikka Juhani Valtteri

Thurén, Hilda Aurora Vuorinen.

Avioliittoon aikovat Johan Anders Marjamaa ja Petra Ilona Ylikukkonen, Lauri Kalervo Vuorensola ja Niina Marjukka Puuska.

Hautaan siunatut Alina Kovalenko 101 v, Marita Solveig Antila 93 v, Jouko Antero Jokio 76 v, Salme Kaarina Pökkylä 76 v, Simo Johannes Urpio 68 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Väinö Aksel Arimaa, Ella Viivi Emilia Forsblom, Lidija Häkkinen, Niilo Sakari Iso-Mustajärvi, Emma Susanna Krug, Emilia Terttu Maria Laurila, Valtteri Eeli Olavi Lehtinen, Veera Irma Tellervo Lepikko, Pihla Emilia Mällinen, Akseli Veijo Viljami Nieminen, Liona Eleanor Ranta-Korpi, Seela Aino Annikki Samila.

Avioliittoon aikovat Tony Mikael Rae ja Airi Anne Johanna Tuure.

Hautaan siunatut Pirkko Kaarina Pursiainen 92 v, Oiva Veli Poutiainen 86 v, Elli Reetta Marjatta Turkkila 79 v, Brita Linnea Latovehmas 78 v, Kari Antti Painilainen 74 v, Seija Anneli Lindeberg 72 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Emil Juhani Eronen, Emilia Amanda

s.13 lev 138 x 73 mm PaKe

Mustonen, Emma Annikki Rainerma, Eetu Julius Sutinen, Milja Juulia Sutinen.

Hautaan siunatut Anna-Liisa Törö 89 v, Heikki Nestori Koskela 80 v, Antti Aatos Broström 72 v, Rilla Riitta Inkeri Koskenseppä 71 v, Birgitta Inkeri Salenius 67 v, Kati Johanna Puukko 49 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Selma Emilia Tams, Ava Elisabet Kristiina Tuovila.

Hautaan siunatut Kalle Olavi Katajisto 94 v, Yrjö Albiinus Kahra 93 v, Annikki Iihola 86 v, Vuokko Anna-Liisa Rosbäck 84 v, Theo Walter Kiviranta 0 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Adelina Modupe George, Casandra Jenny Wilhelmina Lindfors, William Ayrton Elliot Malmberg, Olivia Elsa Alexandra Mattsson, Astrid Elisabeth Skrifvars, Belinda Elisabet Wikstedt, Amelia Norah Amanda Östman.

Avlidna/Hautaan siunatut Tage Olof Torgnyson Mörck 84 år, Gunlög Lundell 70 år, Peter Mikael Fellman 68 år, Timo Anders Juhani Miettinen 53 år.

12.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

15

International Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi.

Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi.

With you in Finnish group is a discussion group in Finnish for you, who already know some Finnish but would like to learn more. The group meets at Suvela chapel (Kirstintie 24) on Thursdays at 17.30–18.30 until May 17th. Tea served. Christian prayers. Child care. More information tel. 040 531 1037.

Let’s Read Together – Free Finnish language course every Wed at 14–16 pm at Sello Library, room Akseli, second floor. Join us and learn Finnish together with nice volunteers. More information: martta.nurmi@evl.fi.

Colourful Christian Prayer every Fri morning at 7.15 am at Siipi, Alberganesplanadi 1. Stein Rudvin, rudvin_s@hotmail.com.

Arabic Young Adult Group “The Redeemed” Every Fri at 3 pm at Perkkaa Chapel, Upseerinkatu 5.

Arabic Christian Meeting every Fri at 5 pm at Perkkaa Chapel.

Bible study or Worship and Eucharist. Ask more about Arabic work: Pastor Ramez Ansara, 050 304 1698.

Russian evening Fri 13th and 20th April at 5 pm at Leppävaara church. Vadim.roznovski@gmail. com.

Chinese Family Club Fri 27th April at 18–21 pm at Uuttu. Evening tea and Bible study with Chinese families. Kenny Ding, kenny.ding@ gmail.com 050 387 5192.

Kansainvälisiä piirejä Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1: Urdunkielinen piiri pe klo 17.30, Kongolaisten piiri la 14.4. ja 28.4. klo 16, Viron kielen piiri ma 16.4. klo 18, Sudanilaisten piiri la 21.4. klo 16.

Khmerinkielinen pyhäkoulu su 22.4. klo 14 Suvelan kappelissa.

Seurakuntien yhteiset Pieni pyhiinvaellus la 5.5. Klo 10–18 Leppävaaran kirkolta Espoon tuomiokirkolle. Reitti: Leppävaaran kirkko klo 10 – Tapiolan kirkko klo 12 – Olarin kirkko klo 13.30 – Kauniaisten kirkko klo 15.30 – Espoon tuomiokirkko klo 17.30. Matka n. 24 km pyöräillen tai kävellen, osallistua voi myös vain osaksi matkaa. Oma muki ja eväät, tarjolla pientä välipalaa ja keittoa. Tied. ja ilm: 050 304 0492 tai paivisutinen59@gmail.com.

Hiljaisuuden retriitti – patikointia luonnon keväisiä ääniä kuunnellen pe 25.5. klo 17–su 27.5. klo

13 Velskolassa. Lauantaina kävelemme Nuuksion maastossa 8–10 km. Hinta 90 e espoolaisille, 140 e muille. Hinta sis. täysihoidon ja majoituksen 1-hh sekä liinavaatteet. Ilm. viim. 11.5. espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/ilmoittautumiset. Tied. merja.alanne@evl. fi, 050 347 2548 ja riitta.turkmen@ evl.fi, 040 546 5198.

16 A Kirkko ja kaupunki | 12.4.2018

Espoon seurakunnissa tuetaan parisuhdetta KIITOS LILLI JALKASELLE avioliittokoulun esiin nostamisesta. Espoon seurakunnissa on parisuhteen tukemiseksi tarjolla kursseja, leirejä ja teemailtoja. Aihetta käsitellään säännöllisesti myös muussa toiminnassa, esimerkiksi perhekerhoissa. Erilaisiin kriisitilanteisiin on apua tarjolla niin seurakunnissa kuin perheasiain neuvottelukeskuksessa. Tiedot näistä kaikista löytyvät Espoon seurakuntien verkkosivuilta espoonseurakunnat. fi/tule-mukaan/perhe-ja-parisuhde.

Idea siitä, että vihittäville tai yhteistä elämäänsä aloittaville pareille olisi tarjolla parisuhdevalmennusta, on mielestäni loistava. Tätä on jo aiemmin pohdittu, mutta ehkäpä nyt saamme tämän toimintamuodon täydentämään nykyistä parisuhdetyötä.

Iso osa työstä tehdään yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Jos toiminnan suunnittelu tai järjestäminen kiinnostaa, niin esimerkiksi minuun voi olla yhteydessä.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

GALI TIBBON / AFP–LEHTIKUVA

Harry Blässar

Onko biologinen lapsi ihmisoikeus?

Outi Wenell perhetyönohjaaja Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Kaipaan ryhmää, jossa saada ja antaa tukea OLEN TYÖIKÄINEN kolmen lapsen äiti. Työelämää jatkuu vielä noin 15 –20 vuotta. Viime vuodet ovat kuluneet lasten, arjen välttämättömyyksien ja töistä selviytymisen kanssa, mutta nyt tilaa voisi olla jo muullekin: konkreettisemmalle yhteisöllisyyden, kristillisyyden, arjen jakamisen ja toisista huolehtimisen todeksi elämiselle.

Näiden ajatusten taustalla on se, että tarvitsen itsekin yhteisöä, jossa voin jakaa elämääni ja saada iloa ja voimaa arkeen. Haluaisin olla avuksi toisille siellä missä voin, osaan ja jaksan. Vaikka arkiystävänä vanhukselle, turvapaikanhakijalle tai maahanmuuttajaperheelle.

Samalla tiedän, että arjen keskellä olen itsekin usein väsynyt: halu auttaa toisia hiipuu oman arjen taakkojen alle.

Voisin paremmin kyetä elämään todeksi edellä olevaa, jos saisin itsekin tukea samalla kun asetun antamaan aikaa ja tukea toisille. Tämä voisi toteutua vaikka uudenlaisessa ryhmätoiminnassa, jossa arkielämän jakami-

kaanisen koneen. Sillä saattoi simuloida, miten planeetat kiertävät aurinkoa.

Newton kirjoitteli työpöytänsä ääressä ja vastasi siinä ohessa: ”Ei kukaan.”

Ystävä sanoi tähän: ”Et varmaan kuullut kysymystäni. Kuka on tehnyt tuon koneen?” Newton: ”Johan sanoin. Ei kukaan.” Silloin ystävä totesi ponnekkaasti, että jonkunhan on täytynyt tehdä tämä merkillinen aparaatti.

Isaac lopetti kirjoittamisen ja vastasi: ”Onpas kummallista. Kerron sinulle, ettei kukaan ole tehnyt tätä yksinkertaista vekotinta, mutta et usko minua. Kuitenkin sinä kehtaat kertoa minulle katseltuasi aurinkokuntaamme Otavan tähtikuvioineen — tätä suurenmoista meitä ympäröivää monimutkaista laitteistoa — ettei kukaan ole sitä tehnyt. Enpä usko sinua.”

Ystävä oli ilmeisesti ollut sitä mieltä, että aurinkokuntamme kaikkineen on vain aina ollut olemassa. Että se on sattumoisin joskus syntynyt.

Egyptiläisiä koptikristittyjä pyhiinvaelluksella Jordanjoella, Israelissa pääsiäisenä 2018.

Uuden testamentin mukaan Johannes Kastaja kastoi Jeesuksen Jordanjoessa. Jeesuksen kastepaikaksi uskottu ranta on suosittu pyhiinvaelluskohde.

nen pienessä ryhmässä sekä hengellinen matkakumppanuus yhdistyisivät konkreettiseen lähimmäisistä huolehtimiseen.

Tällainen pieni ryhmä voisi kokoontua yhteen vaikka kuukausittain. Ryhmä miettisi aluksi, millainen hengellinen toiminta sopisi ryhmälle ja mikä antaisi voimaa.

Toiseksi ryhmä etsisi itselleen sopivan tavan asettua apua tarvitsevien lähimmäisten tueksi yhdessä, ryhmänä.

Näin tuen antaminen tukisi myös jokaista ryhmään tulevaa. Kaikki antai-

sivat ja myös saisivat jakamisesta tukea ja voimaa elämäänsä.

Päivi Petrelius Espoo

Isaac Newton ja aurinkokunnan synty LUIN RUOTSALAISEN Jan-Erik Otterstedtin kirjoituksen painovoimalain keksijän, matemaatikko ja fyysikko Isaac Newtonin keskustelusta erään ystävänsä kanssa. Ystävä oli kysynyt, kuka oli tehnyt Newtonin konstruoiman me-

SUOMESSA OVAT puhuttaneet transseksuaalien pakkosterilisaatiot. Ruotsissa on kuulemma jopa maksettu niistä korvauksia.

Olen Setan kanssa samaa mieltä tasa-arvoisesta avioliittolaista, mutta translakia ihmettelen.

Miksi ihmisen, joka on sukupuolenvaihdoksen prosessissa, pitäisi voida saada oma biologinen lapsi? Miten naisellinen raskaus ja äitiys voivat sopia siihen kuvaan, että nainen kokee itsensä mieheksi ja jopa ahdistuu naisen kropastaan? Eivätkö käytettävät hormonihoidot osaltaan jo estä tai ainakin vähennä naisen raskaaksi tulemisen mahdollisuutta?

Tiedän, että jotkut haluavat vapaaehtoisesti sterilisaation. Heidän pitää täyttää tietyt kriteerit esimerkiksi iän suhteen tai olla jo useamman lapsen äiti.

Mitä puolestaan äitiyslakiin tulee, niin en kyseenalaista, etteivätkö esimerkiksi kaksi naista voisi olla hyviä vanhempia lapselle. Mutta mielestäni lapsella täytyy olla oikeus tietää, ketkä hänen biologiset vanhempansa ovat. Tämä on tärkeää ihan jo perinnöllisten sairauksien tähden. Ihmistä myös luontaisesti kiinnostavat omat juurensa ja perimänsä.

Päivi Turkki