Kirkko ja kaupunki 2020 19 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

5.11.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Kun Rolex-miestä alkoi kiinnostaa henkinen kasvu s. 13 Kirkkoherra rämpii ja rukoilee Sipoonkorvessa s. 26

Uusi sivu

Terhi Kokkosesta tuli muusikko vähän sattumalta. Kaikkein eniten hän on aina tahtonut kirjoittaa s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Maineensa veroinen

Turhaan upotat ihmisen ajan virtaan. Hänen sydämensä ei muutu, ja hän nousee virrasta samana kuin astuu siihen.

YÖPÖYDÄLLÄNI ON Saku Tuomisen kirja Kaikki on hyvin riippumatta siitä, miten kaikki on, ja työpöydälläni on tuore kirkon nelivuotiskertomus. Jälkimmäinen sisältää tutkimustuloksia suomalaisten uskonnollisuudesta. Edellinen opettaa suhtautumaan hankaluuksiin tyynesti, harjoituksina jotakin isompaa varten. Suurin osa alle nelikymppisistä suomalaisista naisista ei ole vuosikausiin osallistunut yhteenkään jumalanpalvelukseen, eikä juuri kukaan alle 25-vuotias toivo lastensa olevan uskonnollisia. Ovatko kirkon asiat huonosti vai onko tämä harjoitusta jotain isompaa varten? EI KAIKKI kirkon kannalta ihan huonosti ole. Enemmistö suomalaisista rukoilee. Vaikka suomalaisten uskonnollisuudessa on vuosikymmenten aikana tapahtunut suuria muutoksia, väestön rukoilijapitoisuus on pysynyt vakiona. Toisaalta tutkimukset kertovat, että mitä tasa-arvoisemmat käsitykset sukupuolten kyvyistä ja rooleista ihmisillä on, sitä todennäköisemmin he etääntyvät kirkosta ja kristinuskosta. Kirkon kannattaisi siis profiloitua pikemminkin rukouksen kuin patriarkaalisen perhekäsityksen soihdunkantajana. Suomalaisten tyypillisin rukous on sanaton. Tarjoaako kirkko liikaa sanoja? Liikaa oppeja ja selityksiä? Pitäisikö olla enemmän hiljaa ja luottaa Jumalaan?

KIRJAILIJA MIKA WALTARI (1908–1979)

Tänään Ihmisen muisti on huonontunut jatkuvan tiedonhaku mahdollisuuden tultua osaksi arkeamme. Tavallaan. Toisaalta näyttää, että muistamme edelleen yhtä hyvin (tai huonosti) sellaiset asiat, joita ei voi netistä hakea.

JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

OIKEUSPSYKOLOGI JULIA KORKMAN IMAGE-LEHDESSÄ 10/2020

Iankaikkisesti

”

Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina, mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen: ei ole mitään uutta auringon alla. SAARNAAJA 1:9

TARJOAAKO KIRKKO LIIKAA SANOJA? LIIKAA OPPEJA JA SELITYKSIÄ?

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Sinä, joka luot maailmoja tyhjästä. Sinä, joka herätät olentoja elämään ja annat meidän nähdä ja kuulla. Miksi sinä kätket itsesi? Ethän jätä minua.

KIRKKO KOOSTUU seurakuntalaisista, ja sellaisena se on Kristuksen ruumis. Nelivuotiskertomuksen rivien väleistä voi lukea, että kirkon päättäjät ovat arvomaailmaltaan etääntyneet kirkosta. Suhtautuminen samaa sukupuolta olevien kirkolliseen vihkimiseen on tästä hyvä esimerkki: kirkon – siis seurakuntalaisten – enemmistö kannattaa sitä, mutta kirkon johto ei pääse asiasta riittävään yksimielisyyteen. Ei piispain- eikä kirkolliskokouksessa. Kirkolla on maine patriarkaalisen epätasa-arvon kehtona. Jokaisen kirkon tulevaisuudesta huolestuneen päättäjän täytyy nyt ottaa kantaa siihen, onko kirkko maineensa veroinen vai ei. Ja ryhdyttävä sen mukaisiin toimiin, sillä tämä on portinvartijakysymys, joka ratkaisee ihmisen suhtautumisen kirkkoon ylipäänsä.

Kirkko ja kaupunki

19 5.11.2020

Seuraava lehti ilmestyy 19.11. KANNEN KUVA: VILLE PALONEN

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Lapset ovat yksi parhaista asioista elämässäni” Ilkka Enkenberg tiesi jo teini-ikäisenä haluavansa jonain päivänä lapsia. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Tietokirjailija Ilkka Enkenberg, puhuvatko miehet keskenään isyydestä? – Se vaihtelee paljon. Olen itse ollut onnekas, kun kaveripiirissäni on ollut isiä, joiden kanssa on voinut jutella aiheesta. – Markus Forsellin kanssa tänä syksynä julkaisemani Isäkirja lähti vireille jo muutama vuosi sitten, sillä juttelimme isyyden eri puolista aina tavatessamme. Lapset ovat vahvoja peilejä, joten olemme joutuneet kohtaamaan isänä myös oman raadollisuutemme ja vajavaisuutemme. Kerromme kirjassa omista kokemuksistamme, ja sen tarkoituksena on toimia vertaistukena muille isille.

Miten vietät isänpäivää? – Lapset ovat tuoneet isänpäivänä minulle sänkyyn aamupalaa ja laulaneet. He ovat antaneet minulle itse tekemiään kortteja ja lahjoja, jotka ovat tosi hellyttäviä. Olemme käyneet isänpäivänä yleensä taidenäyttelyssä, museossa tai retkellä. Nyt korona-aikana metsäretki on ehkä paras tapa juhlistaa päivää.

Mikä sinulle on pyhää? – Ihmiselämä ja luonto ovat minulle pyhiä asioita. Erityisesti metsässä, jossa voi olla jopa satoja vuosia vanhoja puita, tulee sellainen tunne kuin olisi luomistyön äärellä, paikassa, jollaiseksi maailma on alun perin tarkoitettu. ■ Isänpäivää vietetään su 8.11.

Millainen isä olet? – Pyrin olemaan läsnä kolmelle alakouluikäiselle pojalleni, mutta vaikka teen töitä kotona, se ei aina onnistu. Toivon kuitenkin, että lapsille jää peruskokemus siitä, että isä katsoo silmiin ja oikeasti kuuntelee heitä. – Olen tunteellinen isä. Näytän lapsilleni herkästi sekä positiiviset että negatiiviset tunteeni. Olisi hyvä, että poikanikin oppisivat ilmaisemaan tunteitaan. Suomessa sodat vaikuttivat siten, että monet vanhemman polven isät olivat etäisiä ja sulkeutuneita. Uusien sukupolvien myötä suomalaiset miehet ovat muuttuneet avoimemmiksi.

Mitä sanoisit miehille, jotka pohtivat isäksi ryhtymistä? – Se on todella henkilökohtainen päätös, jossa pitää kuunnella omia ja puolison tuntemuksia. Itse ajattelin jo teini-ikäisenä, että haluan joskus lapsia. Olenkin kokenut, että lapset ovat yksi parhaista asioista elämässäni. – On kiva touhuta yhdessä ja nähdä lasten kasvavan omiksi persoonikseen, joilla on omat taipumuksensa. Kouluikäisten lasten kanssa pystyy harrastamaan asioita, joista itsekin pitää, esimerkiksi urheilemaan ja pelaamaan roolipelejä. Jos lapsia ei olisi, urautuisin varmaan tiettyihin juttuihin ja olisin rutiinieni vanki. KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

Pimeän painamat Huolenpito ja hellyys auttavat paremmin kuin sanat silloin, kun pimeys ahdistaa ja Jumala on piilossa.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA LAURA RIIHELÄ

okainen päivä on edellistä lyhyempi ja mustempi. Aurinko tuntuu kadonneen. Kadonnut on paljon muutakin. Voimat ovat vähissä, mikään ei kiinnosta eikä mikään määrä nukkumista tunnu riittävän. Suklaan ja kirkasvalolampun avulla tässä pinnistellään. En ole ainoa. Jopa kolmasosan suomalaisista arvioidaan kärsivän jonkinasteisista kaamosoireista, joista tyypillisimpiä ovat makeannälkä, lihominen, väsymys ja liikaunisuus. Varsinaisesta kaamosmasennuksesta kärsii noin prosentti väestöstä. Sen oireet ovat vaikeampia: ahdistuneisuutta, ärtyneisyyttä sekä arvottomuuden, syyllisyyden ja toivottomuuden tunteita. Moni pelkää kaamosta jo etukäteen ja miettii jaksamistaan – varsinkin nyt, kun koronaviruksen vuoksi elämä on muutenkin tavallista kapeampaa. – Jos pimeä aika tuntuu raskaalta, siihen ehkä heijastaa jotakin uhkaavaa, joka tulee oman mielen sisältä. Emme voi nähdä tai tietää, mitä pimeydessä on, joten se saattaa kirvoittaa pelottavia ajatuksia ja tunteita, ristiriitoja ja vaikeita, käsittelemättömiä asioita, joihin ei ole kosketusta, tai ehkä piilevää masennustakin, sanoo psykoterapeutti ja pappi Jaana Räntilä. Hänen mukaansa moni löytää helpotusta kaamokseen ja sen aiheuttamaan alakuloon taiteesta, musiikista, kirjoista ja luonnosta. Lohtua tuovat myös toimivat ihmissuhteet tai läheinen suhde Jumalaan. – Ammattilaisen apua kannattaa hakea, jos tuntuu, ettei selviä yksin – jos mieli on niin raskas, että se haittaa jo toimintakykyä, mikään ei innosta eikä jaksaisi nousta sängystä. Joskus mieli voi tuntua niin tyhjältä, ettei jaksaisi juuri puhuakaan, tai voi olla itsetuhoisia ajatuksia. KAAMOSAPEUS ALKAA kuitenkin tuntua aika lievältä vaivalta, kun lukee 1500-luvulla elänyttä espanjalaista mystikkoa Ristin Johannesta. ”Köyhänä, hylättynä ja vailla mitään sieluni käsitysten tukea eli siis ymmärrys pimeänä, tahto puristuneena ja hädissään minä jättäydyin pimeään”, hän kuvaa omaa tilaansa klassikkoteoksessaan Pimeä yö. Nykylukijalle se tuo mieleen monet

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

vaikean masennuksen kuvaukset, mutta kyse ei ole masennuksesta – ainakaan pelkästään. – Sielun pimeästä yöstä on tullut käsite, jolla kuvataan jumalasuhteen emotionaalista etäisyyttä. Se on jakso, jolloin ihminen ei koe läheisyyttä eikä yhteyttä Jumalaan. Usein pimeä yö osuu yhteen vaikean elämänvaiheen kanssa, jossa on muitakin menetyksiä. Jumalan poissaolon kokemus voi silloin olla aika rankkakin ja menee ehkä lähemmäs masennusta, Jaana Räntilä sanoo. – Pimeän yön kokemuksessa ihmisellä kuitenkin säilyy ajatus siitä, että on olemassa jotakin enemmän kuin tämä minun tämänhetkinen oloni, että silloinkin, kun riipun Jumalassa toivoa vailla, olen ”siunattu voittamaan”. Kliinisessä masennuksessa tällainen toivon horisontti tuntuu kadonneen. Räntilän mukaan pimeän yön kokemus kuuluu kristittynä kasvamiseen, vaikka kaikki eivät sitä koskaan koekaan. – Tarkoitus varmaankin on, että meidän kaipuumme Jumalan puoleen syvenisi ja itsetuntemuksemme paranisi. Kriisit ovat aikoja, jolloin Jumala kutsuu meitä erityisesti. Joudumme etsimään häntä ja samalla itseämme. VÄHEMMÄN SANOJA ja enemmän huolenpidon sävyttämää läheisyyttä ja hellyyttä. Siinä on Jaana Räntilän suositus pimeään pudonneille. – Hengellisessä tyhjyydessä ei oikein voi muuta kuin odottaa, että kaipaukseen vastataan. Mutta ehkä silloin ei ole kauheasti voimavarojakaan muuhun. Toisten läheisyys, sen verran kuin sitä jaksaa, voi kannatella ja tehdä hyvää. Joitakuita auttavat rituaalit, kuten ehtoollinen tai vaikka ikonin katseleminen. Räntilä lisää, että pimeän yön siunaus paljastuu vasta jälkeenpäin – jos paljastuu. Kuuluisa esimerkki pitkään pimeyteen joutuneista on Äiti Teresa. Hän oli aloittanut työnsä Kalkutan slummeissa voimakkaiden uskonnollisten kokemusten innoittamana. Sitten kokemukset lakkasivat ja Jumala hiljeni loppuelämäksi. Kokemus oli niin raskas, että Äiti Teresa vertasi sitä helvettiin. ”Sisälläni on niin hirveä pimeys, aivan kuin kaikki olisi kuollut”, hän kirjoitti. ■

Kirkko ja kaupunki verkossa ESKO JÄMSÄ

Koditon arkkitehti Marialla oli oma arkkitehtitoimisto, mutta hänestä tuli asunnoton sekakäyttäjä. Nyt 69-vuotiaana hän ei ole katkera. ”Olen kiitollinen, sillä ymmärrykseni ja myötätuntoni toisia ihmisiä kohtaan on lisääntynyt. Ihan jokaista ihmistä on kohdeltava kunnioittavasti. Kenelle tahansa voi käydä huonosti.” Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Vaikka se ei näkyisi päälle, niin harvan elämä on aina sujunut kuin Strömsössä. Joka toinen suomalainen kokee mielenterveyden häiriön.” TOIMITTAJA PIHLA TIIHONEN VERKKOKOMMENTISSAAN

ISTOCK

Uskonnolliset nuoret aikuiset Vuosina 1990–2004 syntyneet eivät ole suinkaan ryhtyneet uskonnottomiksi tai ateisteiksi. Z-sukupolvi on huomattavan avoin uushenkisille ajatuksille. 42 prosenttia heistä uskoo, että on olemassa näkymättömiä maailmoja tai olentoja, jotka vaikuttavat meidän maailmaamme, kertoo uusi tutkimus. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

VILJA HARALA

Riitta Kalliorinne juhlii täysi-ikäisyyttä.

Jouluradio tuo lohtua korona-aikana Joulumusiikin ystävät ovat voineet kuunnella Jouluradiota perinteisillä radiotaajuuksilla jo 2.11. lähtien. Suosittu radiokanava täyttää tänä adventtina 18 vuotta. – Jos Jouluradio ei olisi aloittanut tuolloin, se keksittäisiin viimeistään nyt. Tällaisena aikana ihmiset tarvitsevat enemmän kuin koskaan musiikkikanavaa, joka luo uskoa, toivoa ja rakkautta, sanoo Jouluradion toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne. Jouluradion teemana ovat tänä vuonna nuoret. Radiokanava tekee yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Mukana on 18 opiskelijaa, jotka ovat suunnitelleet koulunsa työelämän innovaatioprojektissa uusia tapoja tarjota joulumusiikkia. Niistä osa on valittu konseptoitavaksi kanavan käyttöön. Jouluradio pyrkii myös nostamaan esille erityisesti kotimaisia muusikoita ja musiikintekijöitä lisäämällä suomalaisen joulumusiikin määrää. Radiokanavan toimipisteessä Sillassa kauppakeskus Redissä järjestetään 24.11. lähtien tiistaisin kello 14 pienimuotoisia konsertteja. Niissä erityyppiset artistit esittävät joulumusiikkia. Konsertit esitetään suoratoistona verkossa.

Näkövammaisen näkökulmasta HELSINGISSÄ KOKOONTUU kerho nimeltä Näkövammaisten valokuvaklubi. Siihen kuuluu seitsemän eritasoisesti näkövammaista jäsentä, joista jokaisella on oma tapansa ottaa kuvia. Heitä kaikkia yhdistää kunnianhimoinen kiinnostus valokuvaamiseen. Valokuvaklubilainen Jussi Mankki, 63, sairastui yhdeksänvuotiaana diabetekseen. – Olin näkevien kirjoissa nelikymppiseksi, hän kertoo. Mankin näkökyky heikentyy vähitellen. Tällä hetkellä hän pystyy vielä liikkumaan itsenäisesti kaupungilla eikä tarvitse saattajaa, valkoista keppiä tai opaskoiraa. – Näköni on kokonaishämärä, ja yksityiskohdat katoavat. Tämä tarkoittaa sitä, että valokuvatessani menen todella lähelle kohdetta, hän sanoo. – Haasteena on, miten saan kuvan tarkennetuksi. Otan kaksikymmentä hutia ja saan yhden onnistumaan.

Mankin mielestä haasteet lisäävät luovia ideoita. – Herttoniemen kirjastossa esillä olevan näyttelymme idea on, että kuvaamme sellaista, mitä kukaan muu ei huomaa.

”

KUVAAMME SELLAISTA, MITÄ KUKAAN MUU EI HUOMAA.

Näkövammaisten valokuvaklubin ohjaajana toimii valokuvataiteilija Christina Holmlund. Jussi Mankki harrasti valokuvausta jo nuorena. Kuvaaminen loppui, kun näkö alkoi heiketä. Vuosia myöhemmin Mankin lainattua poikansa järjestelmäkameraa into kuvaamiseen syttyi uudelleen. – Pojan kamera oli automaattinen, ja yhtäkkiä tajusin, että sillä

pystyn kuvaamaan. Kehittyvä tekniikka auttaa valokuvaamisessa paljon. Mankki hakee valokuviinsa aina jotain erikoisuutta. Hänelle ei pelkkä auringonlasku riitä. – Olen kuvannut esimerkiksi kukkia, mutta minulle on tärkeää saada siihen mehiläinen mukaan. Kuvaan myös vesipisaroiden putoamiskuvia, jotka ovat teknisesti älyttömän hankalia. Mankin valokuvaamisharrastuksen ”julma syy” on paremman tekemisen puute ja pahanteosta poissa pysyminen. Mutta oikeasti syy on vaikeassa asiassa onnistumisen ilo ja ehkä myös näyttämisen halu. – Minulla on puhdas insinööritausta, ja valokuvaamisessa tuon esille taiteellisen puoleni.

NINA RIUTTA

Näkövammaisten valokuvaklubin Sokea piste -näyttely 29.11. asti Herttoniemen kirjastossa, Linnanrakentajantie 2.

Oltiin partiolaisten hartaustilaisuudessa kirkossa, kun yksi lapsistani tokaisi kirkkaalla lapsen äänellä ”Minä laskin hiljaisen pierun!”. LUKIJOILTA SAATUJA LASTEN TOKAISUJA

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

Jussi Mankin ottamissa valokuvissa nähdään muun muassa putoavia vesipisaroita.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Isän kokoinen aukko Millaisen varjon lapsen elämään jättää isän poissaolo? Millainen on perheensä hylänneen isän häpeä? Millainen Isä Jumala on? Kolme kirjaa esittää isoja kysymyksiä isyydestä. Löydetty yhteys Joel Haahtelan uudessa pienoisromaanissa Hengittämisen taito ollaan monista hänen aiemmista teoksistaan tutussa tilanteessa: ratkaisemassa arvoitukseksi jääneitä tapahtumia, etsimässä menneisyyden tärkeää ihmistä ja hakemassa samalla oman elämän suuntaa. Tällä kertaa minäkertoja on nuori mies, jonka isä on lähtenyt ja jättänyt perheensä viisitoista vuotta aiemmin. Kreikkalaisen isän mukana pojalta on kadonnut myös yhteys tämän kieleen, kulttuuriin ja sukuun. Etsintä vie pojan lopulta kaukaiselle Kreikan saarelle, jossa isä elää pienessä ortodoksisessa erakkoyhteisössä. Sinne nuorukainenkin asettuu paastonajaksi ja pääsiäiseksi. Yhteinen rukous ja työnteko lähentävät isää ja poikaa ja rakentavat heidän välilleen ymmärrystä ja anteeksiantoa. Yhteisön yksinkertainen elämäntapa

ja sen jäsenten keskinäinen huolenpito kirkastavat sen, mikä on olennaista. Pienestä ja vaatimattomasta avautuu yhteys äärettömään ja ikuiseen.

kaisee tiiviin yhteyden Jumalaan. Kaipuu siihen ei silti katoa aikuisenakaan. Yaa Gyasi: Maa ja taivas. Suom. Arto Schroderus (Otava 2020)

Joel Haahtela: Hengittämisen taito (Otava 2020)

Etäinen ääni puhelimessa Ghanalaissyntyisen amerikkalaisen Yaa Gyasin romaani Maa ja taivas kertoo rikkoutuneesta perheestä. Yksi kerrallaan perheenjäsenet tuntuvat katoavan minäkertoja Giftyn elämästä: isä lähtee kotimaahansa toiselle puolelle maapalloa ja on enää vain satunnaisten puheluiden etäinen ääni, veli kuolee ja masennus nielaisee äidin. Gifty on kasvanut herätyskristillisessä seurakunnassa ja lapsena kirjoittanut päiväkirjansa rukoukseksi, mutta veljen kuolema kat-

Perintönä kodittomuus Omaelämäkerrallisessa teoksessaan Isän varjo Kimmo Oksanen palaa lapsuuteensa ja sen taitekohtaan. Isän kuljetusfirman konkurssi ajoi perheen niukkuuteen ja muuttamaan vuokra-asunnosta toiseen. Yrittäjäisästä tuli bussikuski, jota ei juuri kotona näkynyt, mutta joka teki parhaansa pitääkseen kuopuksensa Kimmon elämässään. Isän epäonnistumiseen juontaa juurensa myös Oksasen itsessään tunnistama elinikäinen kodittomuuden tunne ja uhrimentaliteetti. Isänperintöä peratessaan Oksanen perkaa myös toista isä–poika-suhdetta: kristinuskon kertomusta Jeesuksesta, joka ristillä kysyy, miksi isä on hänet hylännyt. Kimmo Oksanen: Isän varjo (WSOY 2020)

KAISA HALONEN

M E R K IT Y K S E L L IS TÄ E L Ä M Ä Ä Atte Korhola

Ovista ja ikkunoista

KLASSIKKO

– Matka syvimpään minuun

Aidot Timo Sarpanevan suunnittelemat Juhavan Antiikkipallo-kynttilät Sacrumista.

Matka syvimpään minuun. ”Kirja on teologinen timantti ja hengellinen lohtu. Siunaus on kanssasi ja kauttasi” Emeritapiispa Irja Askola. 22,00 (24,00)

Esko Valtaoja, Juha Pihkala

Henri J.M. Nouwen

Elämän merkityksen jäljillä

Rakastettu on nimesi

– Keskustelukirjeitä

Club for Five

Virret cd

A cappella -yhtye hellii kuulijoita uusilla, raikkailla tulkinnoilla kauneimmista suomalaisista virsistä. 17,00

Verkkokauppa: www.sacrum.fi

Kristilliset joulukalenterit

Maailmankatsomuksiltaan erilaiset piispa ja tähtitieteen professori ryhtyvät jälleen kirjeenvaihtoon. Sanan säilä heiluu terävänä, välillä ajaudutaan umpikujaan ja ärsyynnytään. Kirja katsomusten välisten rajojen ylittämisen vaikeudesta ja samalla sen välttämättömyydestä. 23,90 (29,90)

Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki

365 tekstiä. Sielunhoidollisissa teksteissä kuuluu viesti jonka Nouwen ahdistuksen hetkellä kuuli: olet rakastettu. 24,90 (28,90)

Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15

Puh. 020 754 2350 KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

Diakoni auttaa vankeja elämän muutokseen Suurin osa vangeista pitää hengellisyyttä tärkeänä. Rikosseuraamuslaitoksen ja kirkkokuntien uusi yhteistyösopimus pyrkii turvaamaan sen, että hengellinen työ noudattaa kaikissa olosuhteissa samoja periaatteita. Vantaan vankilassa sopimus herättää tyytyväisyyttä. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA MARIANNA SIITONEN

olme neljästä naisvangista ja kaksi kolmesta miesvangista pitää hyvin tärkeänä, että vankiloissa on hengellistä toimintaa. Tämän vuoksi esimerkiksi Vantaan vankilassa toimii vankilapappi, ja siellä käy säännöllisesti seurakuntien päihde- ja kriminaalityön diakoni. Nyt vankiloissa tehtävää hengellistä työtä tukee uusi kirjallinen yhteistyösopimus. Sen luonnosteli Kirkkohallituksen organisoima Rikosseuraamusalan hengellisen työn neuvottelukunta, ja siinä sovitaan toiminnan vastuista Rikosseuraamuslaitoksen ja kirkkokuntien välilllä. – Kirjallinen yhteistyösopimus on ensimmäinen laatuaan, kertoo diakonian ja sielunhoidon asiantuntija Sami Puumala Kirkkohallituksesta. Aiemmin vankiloiden ja seurakuntien yhteistyö on määritelty vain suullisesti. – Suomessa vankilat ovat erilaisia, ja kirjallisella yhteistyösopimuksella Rikosseuraamuslaitos ja vankilatyötä tekevät kirkkokunnat haluavat turvata sen, että hengellinen työ noudattaa kaikissa olosuhteissa samoja periaatteita, Puumala sanoo. Kirjallinen sopimus auttaa Puumalan mukaan varsinkin silloin, kun vankilan tai seurakuntien henkilöstö vaihtuu. YKSI YHTEISTYÖSOPIMUKSEN pilottivaiheeseen osallistuneista vankiloista on Vantaan vankila. Vantaan seurakuntien päihde- ja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen pitää sopimusta hyvänä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

– Ainakin Vantaan vankilassa tämä on luonut turvaa. Jos esimerkiksi vankilan henkilökunnassa on ollut uusi työntekijä, sopimuspaperi on ollut henkilöstövaihdoksista riippumaton dokumentti, josta on voitu tarkistaa käytännöt, Nurminen sanoo. Vantaan vankila eroaa muista Suomen vankiloista siinä, että se on tutkintavankila, jossa pidetään vankeja vain rikostutkinnan ja oikeuskäsittelyn ajan. Vangit vaihtuvat usein.

”

Tutkintavankila on sellainen rajankäynnin paikka, jossa moni joutuu ratkaisemaan oman elämänsä suunnan. DIAKONI EEVA NURMINEN

– Sopimuksessa määritellään hyvin esimerkiksi jumalanpalvelukset sekä erilaiset ryhmäkokoontumiset, Nurminen sanoo. Pilottisopimusta on kuitenkin haitannut koronaepidemia, jonka vuoksi vankila oli välillä kokonaan kiinni ulkopuolisilta. Nurmisen mukaan Vantaan vankilan käytännöt ovat kuitenkin aina olleet erittäin toimivat.

– Olen ollut Vantaan seurakuntien päihde- ja kriminaalityön diakoni vuodesta 1999 lähtien. Vantaan vankilassa oma työturvallisuuteni ei ole kertaakaan ollut uhattuna. Vuosien myötä olen huomannut, että huumerikollisuuden myötä väkivaltarikokset ovat raaistuneet merkittävästi. Diakonin kannalta vankilatyö on kuitenkin turvallista, Nurminen sanoo. VANTAAN VANKILAN johtajan Tommi Saarisen mielestä kirkon ja muiden uskonnollisten yhdyskuntien työ on tärkeä osa vankilan arkea. – Vankilan näkökulmasta kirkon samoin kuin muidenkin uskonnollisten yhdyskuntien työ on erittäin tärkeää ja tarpeellista. On tärkeää, että jokainen voi harjoittaa omaa uskontoaan, ja jotta tämä toteutuu, vankilan on avattava ovensa kolmannelle sektorille, Saarinen sanoo. Kaikki eivät tietenkään kaipaa hengellisyyttä, ja kun Vantaan vankila on tutkintavankila, kaikille vangeille ei edes ehdi syntyä sellaista rutiinia, johon kuuluisivat kuukausittain vietetyt messut. – Jumalanpalvelukset kuitenkin tarjoavat mahdollisuuden hiljentyä ja miettiä elämäntilannettaan, miten elämä jatkuu tästä eteenpäin. Tällä on usein myönteisiä vaikutuksia vangin elämään, Saarinen toteaa. RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN ja eri kirkkokuntien tiivistyneen yhteistyön taustalla on vuonna 2015 kirkon aloitteesta oikeusministeriön kanssa sovittu ja laadittu selvitys vankien uskonnollisuudesta. – Tuossa selvityksessä kävi ilmi, että jopa kolme neljästä naisvan-

gista ja kaksi kolmesta miesvangista piti hyvin tärkeänä tai jopa välttämättömänä, että vankiloissa on tarjolla hengellistä toimintaa. Myös kirkkoon kuulumattomat vangit ilmaisivat raportin kyselyssä massiivisen halun osallistua niin hengelliseen toimintaan kuin yksilölliseen sielunhoitoon, Sami Puumala sanoo. Hänen mukaansa vangit ovat poikkeuksellisen hengellisiä. – Vain alle kymmenesosa naisvangeista ja vajaa viidennes mies-

Vantaan seurakuntien päihdeja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen on pitkän uransa varrella nähnyt, että ihminen voi päätyä rikolliseksi mistä tahansa taustasta.

vangeista ei nähnyt kirkollisella toiminnalla vankilassa mitään merkitystä, Puumala sanoo. Uutta on Puumalan mukaan myös se, että Rikosseuraamuslaitos on yhdessä eri kirkkojen kanssa kehittänyt niin sanottuja hengellisen työn yhteistyötoimikuntia varmistamaan, että vankien hengellisiin tarpeisiin voidaan vastata. – Tämä on uusi asia suomalaisessa vankilajärjestelmässä. Erityisen kriittinen vaihe on vangin vapautuminen, jolloin eri kirkkokuntien dia-

koniatyölle on suurta tarvetta, Puumala sanoo. EEVA NURMISEN TYÖHÖN sisältyy vankien yksilö- ja ryhmätapaamisten lisäksi omaisten kohtaaminen. – Usein niin vangeilla kuin heidän omaisillaan on valtava huoli perheen säilymisestä ja taloudellisesta toimeentulosta, Nurminen sanoo. Nykyään tutkintavankilassa on paljon myös eri maista tulleita ihmisiä. – Heistä monien suurimpana huolena on raastava koti-ikävä.

Tärkeä osa diakonin työtä on motivoida vankeja niin, että he voisivat vapauduttuaan elää rikoksetonta elämää. – Vankien taustat ovat hyvin moninaiset, eikä esimerkiksi voi sanoa, että syrjäytymisestä seuraisi automaattisesti rikollisuus. Vangit tulevat hyvin monenlaisista taustoista, mutta yhteistä on usein se, ettei ihminen ole tullut kunnolla nähdyksi edes kotona, Nurminen sanoo. Sen lisäksi vangeille tyypillistä Nurmisen mukaan on diagnosoima-

ton ja hoitamaton tarkkaavaisuuseli keskittymishäiriö, ADHD. Ensikertalaisille tutkintavankila on poliisiputkan jälkeen ensimmäinen varsinainen vankilakokemus. Osa tutkintavangeista saa tuomion, osa taas vapautuu. – Tutkintavankila on sellainen rajankäynnin paikka, jossa moni joutuu ratkaisemaan oman elämänsä suunnan. Joskus vangit vielä vuosia vapautumisen jälkeen laittavat minulle tekstiviestin, että hei, kaikki on kunnossa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

Suomen sateenkaari muslimit järjestäytyvät Kesäkuussa Suomessa rekisteröitiin sateenkaarimuslimeiden yhdistys. Yksi sen perustajista on Hassen, jolle usko antoi voimaa hyväksyä itsensä sellaisena kuin hän on.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

uraq on ihmiskasvoinen ratsu, jolla profeetta Muhammadin kerrotaan matkustaneen Mekasta Jerusalemiin ja taivaaseen. Se muistuttaa yksisarvista, joka taas on tuttu symboli myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen parissa. Kesäkuussa Suomessa rekisteröitiin maan ensimmäinen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien muslimien tai muslimitaustaisten henkilöiden yhdistys. Se sai nimekseen BuraQ. – Tehtävämme on kertoa, että olemme olemassa. Olemme tietysti aina olleet, mutta toisistamme erillämme. Haluan painottaa, että BuraQ on ensijaisesti ihmisoikeusyhdistys. Ajamme ihmisoikeuksia queer-muslimien perspektiivistä. Oikeus hengellisyyteen on yksi niistä, kertoo Hassen, yhdistyksen puheenjohtaja ja yksi perustajista. Asian arkaluonteisuuden vuoksi hän esiintyy tässä jutussa vain etunimellään. Hassen on pitkän linjan ihmisoikeusaktivisti, joka tuli turvapaikanhakijana Tunisiasta Suomeen vuonna 2012. Tunisiassa hän perusti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien yhdistyksen, mutta joutui lähtemään maasta turvallisuussyistä. Tunisiassa homoseksuaalisuus on laissa kielletty, ja vuoden 2011 vallankumouksen jälkeen tilanne muuttui tukalammaksi. – En pelännyt vain sitä, että joutuisin vankilaan, vaan olin huolissani hengestäni. Minulla on kokemusta myös fyysisestä väkivallasta, Hassen kertoo. Suomessa homoseksuaalisuus ei ole lainvastaista kuten monissa muslimienemmistöisissä maissa, mutta täälläkin esillä olevat islamin tulkinnat sekä kapea kuva islamista ja muslimeista ovat pitäneet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat muslimit piilossa. Tähän BuraQ tahtoo muutosta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

TUNISIASSA VARTTUNEEN Hassenin lapsuudenperhe ei ollut erityisen uskonnollinen, mutta uskonnolla oli paikkansa perheen elämässä. – Minut opetettiin rukoilemaan ja käymään moskeijassa. Koin kuitenkin, että minulla oli vapaus valita, ajatella ja harjoittaa uskontoa kuten tahdon, Hassen kertoo. Nyt uskonto on Hassenille rauhoittumisen väline, mutta myös osa tunisialaista kulttuuria ja perheen traditioita. – En sanoisi, että islam on ohjenuorani elämässä, mutta kun tarvitsen rauhaa, voin aina palata Koraaniin ja vaikka kuunnella sitä kuin musiikkia. Ramadan on minulle tärkeä, ja vietän sitä myös Suomessa. Teini-iässä Hassenilla oli identiteettikriisi, joka liittyi uskonnon ja seksuaali-identiteetin yhteensovittamiseen. – Minulla oli itsetuhoisia ajatuksia. Ajattelin, että olen häpeälli-

”

Yksi Jumalan monista nimistä on armo. Kuinka hän voisi olla sellainen, joka vihaa? HASSEN

nen ihminen ja teen syntiä ja väärin perhettäni kohtaan. Sitten ymmärsin, että tappaminen on synti ja että meidän täytyy pitää huolta itsestämme. Löysin voiman, joka piti minut elämässä kiinni. Voi sanoa, että islam pelasti minut itsemurhalta. Parikymppisenä Hassen alkoi löytää ihmisiä, jotka eivät ajatelleet, että homoseksuaalisuuden ja islamin välillä pitäisi olla jokin sovittamaton ristiriita. – Käännekohta oli vuonna 2006, kun tapasin Ranskassa LudovicMohamed Zahedin, avoimesti homoseksuaalin imaamin. Aloin myös tavata muita LHBTIQ-muslimeita, jotka sanoivat, ettei tässä ole mitään väärää. Nyt ajatus vihaisesta ja tuomitsevasta Jumalasta on Hassenille vieras. Hän ei usko, että Jumala vihaa ketään meistä. – Yksi Jumalan monista nimistä on armo. Kuinka hän voisi olla sellainen, joka vihaa? TUNISIASSA HASSEN joutui välillä selittelemään, että miten hän voi olla samanaikaisesti sekä uskontoaan harjoittava muslimi että homo. Suomessa hän ei ole kokenut samaa. – Nämä ovat asioita, joita ei voi erottaa. En voi valita vain toista. Olen syntynyt tällaiseksi. – Uskon, että jokainen voi olla hyväksytty jokaisessa uskonnossa, mutta sen eteen pitää taistella. Sitä ei anneta ilmaiseksi. Kyse on myös vallasta ja valtasuhteista. Esikuvilla ja sillä, kuinka moninaisena joukkona muslimit nähdään ja esitetään, on merkitystä varsinkin silloin, kun on nuori ja etsii itHassen toivoo, että jonakin päivänä myös Suomessa olisi moskeija, jonne seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat voisivat tulla turvallisella mielellä.

seään. Muuten voi alkaa ajatella, että lannistavat sanat tai se yksipuolinen kuva, jonka näkee, on totta. – Yksi asia, mitä en siedä, on se, että muslimit pannaan tiettyy laatikkoon. Imaami esimerkiksi johtaa rukousta, mutta ei hän ole johtaja tai kaikkien muslimien edustaja. Hänen puoleensa käännytään, kun on kysyttävää vaikka uskonnonharjoituksesta, mutta suhde Jumalaan on suora. Jokainen voi rukoilla ja kommunikoida Jumalan kanssa kuten haluaa. Emme tarvitse ihmisiä, jotka lannistavat, Hassen sanoo. OLIPA KYSE SITTEN kristillisistä kirkoista tai muslimiyhteisöistä, uskonnot ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat yhä arka aihe. Monissa muslimienemmistöisissä maissa homoseksuaalisuus on myös laissa kielletty. Niissäkin maissa, joissa homoseksuaalisuus ei ole kielletty, se voi olla tabu. Muutosta on kuitenkin ilmassa. Ainakin Pariisissa, Torontossa, Kapkaupungissa ja Berliinissä on LHBTIQ-inklusiiviset moskeijat. Viime keväänä Lontoossa oli tarkoitus järjestää ensimmäinen muslimi-Pride, mutta tapahtuma jouduttiin siirtämään koronavirustilanteen vuoksi. Suomessa vaikuttaa nyt BuraQ ja Wasla-kollektiivi. Sen Islamia queeristi -hanke tuo esiin sateenkaarimuslimeiden näkökulmaa ja islamin moninaisuutta muun muassa taiteen ja median keinoin. Hanketta rahoittaa Koneen Säätiö. Entä mitä tapahtuu, jos avoimesti seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva menee moskeijaan Helsingissä? – Moskeijat ovat yhä heteronormatiivisia paikkoja, joissa miehet ja naiset istuvat erillään. Yhteisöillä on todennäköisesti hyvin stereotyyppinen käsitys siitä, miltä miehet ja naiset näyttävät ja kuinka he käyttäytyvät. Jos ei täytä näitä normeja, saattaa tuntea olonsa turvattomaksi. Tapa, jolla imaamit puhuvat, ei myöskään ole sensitiivinen. Hassen toivoo, että tulevaisuudessa Suomessa olisi LHBTIQinklusiivinen moskeija, paikka jonne sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat voisivat tulla turvallisin mielin. Se voisi toimia ikään kuin pop up -periaatteella. – Liikkuvaa moskeijaa ei ole vielä missään maassa, mutta sellainen olisi täysin mahdollinen. Se on vain ajan kysymys, Hassen sanoo. ■

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Wilhelmiinan viihtyisissä ja avarissa ryhmäkodeissa saat tarvittavan ympärivuorokautisen hoivan arvokkaaseen ikääntymiseen. Tavoitteenamme on asukkaidemme toimintakyvyn tukeminen ja hyvä elämänlaatu. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

Viihtyisää ja turvallista palveluasumista Vapaita asuntoja Kontulan ja Myllypuron Helykodeissa sekä Kettutien palvelutalossa Herttoniemessä. Tiedustelut ja hakemukset: asiakasneuvoja Sanna Berg p. 050 3211 809 sanna.berg@helykodit.fi Tutustu kotisivuihimme: www.helykodit.fi, www.kettutie.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

DETRIA OY

DETRIA ARBUTIN COUPEROSA –TUTKIMUS

DETRIA ARBUTIN ANTI AGING –TUTKIMUS

Testiryhmässä couperosan voimakkuusaste pieneni 90 %:lla ja kahden kuukauden hoitojakson jälkeen 35 %:lla oireet hävisivät kokonaan.

Iho kirkastui ja heleytyi 95 %:lla ja ilmejuonteet vähenivät 80 %:lla tutkimukseen osallistuneista.

Luonnon arbutiinia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että sianpuolukan lehdestä eristetty arbutiini on tehokas melaniinituotannon estäjä ja että sitä voidaan käyttää ihoa vaalentavana ainesosana.

Jokin minussa huutaa tilaa Syvät elämänmuutokset ovat usein hitaita. Ex-kiinteistövälittäjä, pappi ja juristi kertovat, miten heidän on käynyt. TEKSTI TOPIAS HAIKALA, PIHLA TIIHONEN JA NINA RIUTTA KUVAT VILJA HARALA

erkku tulee uskoon, naapuri jättää bisneksensä ja ryhtyy meditaatio-opettajaksi ja julkkis kertoo iltapäivälehdessä löytäneen vihdoin todellisen itsensä. Ulkopuolisen silmiin moiset mullistukset voivat näyttää äkkinäisiltä elämänmuutoksilta, mutta niin on harvoin. – Todelliset syvät muutokset ovat useimmiten hitaita. Ennen kuin radikaalilta näyttävä muutos tulee näkyviin, taustalla on usein tapahtunut hidasta kypsymistä ja psyykkistä työtä, sanoo pappi, hengellinen ohjaaja ja psykoterapeutti Jussi Holopainen. – Sama pätee myös yhteiskunnalliseen muutokseen. Miksi ihmiset kaipaavat radikaaleja elämänmuutoksia? Holopaisen mukaan kyse on usein siitä, että ihminen on elänyt liian yksipuolisesti. – Jokin toinen puoli itsessä huutaa tilaa. Holopainen ajattelee, että jokainen meistä kantaa kehdosta hautaan sisällään kehitystehtäviä. Ne avautuvat kahteen suuntaan. Ensinnäkin itse kukin syntyy ja kasvaa tietynlaisessa perheessä ja yhteisössä. Ihmisen täytyy kuitenkin eriytyä omaksi itsekseen, löytää oma äänensä ja voimansa. Se ei ole kerralla hoidettava asia vaan tehtävä, joka kestää läpi elämän. Toisekseen itse kunkin täytyy myös aina olla osa yhteisöä ja löytää oma paikkansa muiden joukossa.

– Joskus keski-iän paikkeilla ihmisen näkökulma usein vaihtuu niin, että oma ego, omat agendat ja oma maailmanvalloitus jäävät taka-alalle ja huomio kiinnittyy muihin. Ihminen siirtyy mahdollistamaan muiden kasvua ja elämää, Holopainen selittää. Kaikkien kohdalla niin ei kuitenkaan tapahdu. Ihminen kohtaa lapsuudesta vanhuuteen erilaisia kriisejä, joihin voi jäädä jumiin. – Silloin on pakko pysähtyä. Pitää miettiä, miksi minä ahdistun ja miksi tämä ei tunnu riittävältä. Siinä kohdassa moni löytää yhteyden henkiseen tai hengelliseen puoleen elämässään. Joillain ihmisillä kriisi avaa elämän entistä värikkäämpänä ja avarampana. Toiset käpertyvät ja kyynistyvät. Holopaisen mukaan ratkaisevaa on usein se, yrittääkö ihminen selviytyä kriisistään nopealla väistöliikkeellä vai suostuuko hän hitaampaan ja syvempään muutokseen, joka on usein kivulias. Lopulta kyse on siitä, kumpi ahdistaa enemmän: muutos vai paikoilleen jääminen. – Muutos kysyy luottamusta. Pitää luopua turvallisuudesta ja myöntää, että minä en tiedä. Holopaisen mukaan on tärkeää ymmärtää, että elämä on jatkuvaa liikettä: muutosta, kasvua ja irtautumista. – Yleensä ihmisen ajatukset, tottumukset ja asenteet muuttuvat hitaimmin. Joskus muutos on jo tapahtunut, ja ihminen tiedostaa vasta myöhemmin, että hei, minähän olen muuttunut.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

Mikä ei kasva, se kuolee Roni Arvonen, 28, jätti menestyvän uran arvokiinteistöjen välittäjänä. Häntä alkoi kiinnostaa henkinen kasvu.

iiiiiiiiiiiiii! Roni Arvosen rannekello hä lyttää joka tasatunti. Silloin hän pysähtyy ajattelemaan, mihin käytti edelliset kuusi kymmentä minuuttia. – Olen taas tunnin lähempänä kuole maa. Kello on muovirannekkeinen ”29 euron Ca sio”, koska se ranteessa on mukava punnertaa. Kiinteistövälittäjänä Arvonen katsoi ajan Rolexis ta ja ajoi asiakkaiden luokse Teslalla, jonka rekis terinumero oli RON-1. – Ne olivat markkinointityökaluja. Panostin kantakaupungin premiumasuntoihin. Niiden omistajilla oli myös kalliit autot ja kellot. Arvonen miettii hetken ja jatkaa: – Itken mieluummin Mercedeksessä kuin Nis sanissa, mutta jos joka tapauksessa itkettää, niin mitä väliä auton hienoudella on? Nuorena miehe nä minulla oli hirveä halu näyttää, että katsokaa, onnistuin! Yritin täyttää sisäistä tyhjyyttäni ulkoi sella materialla, mutta ei sellainen toimi. Nyt Arvonen on 28vuotias. Tesla on myyty. Si sustussuunnittelijan stailaaman lauttasaarelais kaksion seinään nojaa nykyinen kulkupeli, riisut tu fiksipyörä. MILJOONAKÄMPPÄ KAUPAKSI. Kunnon komissi ot omalle tilille. Sisällä ei liikahda mikään. Siltä Roni Arvosesta tuntui ennen kuin hän lo petti kiinteistönvälittäjän työt viime keväänä. Ke sällä hän julkisti asian somekanavissaan ja vastai li uteliaille Instagramissa: Seuraaja: ”Paloitko loppuun?” Arvonen: ”Nope. Meditointi, raskas puntti, puhdas syömi nen ja reilu uni pitää burnikset loitolla. Toki, re hellisesti, väsynyt olin ja pientä uupumusta.” – Kollegat pitivät hulluna, kun lopetin, vaik ka parhaat vuodet välittäjänä olisivat olleet vie lä edessä. Jos voisin itse päättää, pitäisin kiinteis tönvälitystä edelleen merkityksellisenä asiana. Mutta kun työstä lähtee merkitys, se alkaa kuris taa. Kolmen kiinteistönvälitysvuoden jälkeen työ alkoi muuttua itseään toistavaksi suorittamiseksi. – Kasvu on minulle tärkeä arvo. Se mikä ei kas va, kuolee. Katso vaikka luontoa. Työaamuina Arvonen heräsi aamuviideltä, kä vi salilla, luki tai kuunteli äänikirjaa ja aloitti sit ten työpäivän, joka päättyi iltakuuden ja yhdek sän välillä. Hän asetti itselleen tiukat tavoitteet, pyrki esimerkiksi vastaamaan asiakkaiden sähkö posteihin 90 sekunnissa. – Minulla on vaativuuden tunnelukko. Tuntui huonolta, jos en tehnyt koko ajan jotain. Piirre puski eteenpäin liiketoiminnassa, mutta sen hin tana oli kyvyttömyys rentoutua. Kutakuinkin kai

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

Roni Arvosen lukulista Jari Ehrnrooth: Hyvintoiminta yhteiskunta Tommy Hellsten: Saat sen mistä luovut Jordan B. Peterson: 12 elämänohjetta – käsikirja kaaosta vastaan Jari Sarasvuo: Radiomonologit Kimmo Takanen: Tunne lukkosi – vapaudu tunteiden vallasta Echart Tolle: Läsnäolon voima – tie henkiseen heräämiseen

killa ystävilläni on sama tunnelukko. Moni on mi nua vanhempi ja menestynyt taloudellisesti to della hyvin. Arvonen oppi arvostamaan kovaa työntekoa jo kolmivuotiaana. Perunanviljelijäisä maksoi esi koispojalleen kivistä, jotka tämä perkasi viljelyk siltä. Arvonen nautti tienaamistaan kolikoista. Hän halusi myös voittaa pikkuveljensä, aina. TUNTEET TUNKIVAT yllättäen voimalla pintaan, kun Roni Arvonen jätti työnsä. – Pelotti. Mietin, kuka minä nyt olen, kun en enää kirjoita sopimuksia pankissa. Ihmiset pitä vät itsensä kiireisinä tunteakseen olevansa tär keitä. Nykyään tykkään välillä olla tekemättä mi tään. Arvosen mielestä tunteiden käsittely on lo pulta yhtä yksinkertaista kuin se, että syö par sakaalia eikä sirkusaakkosia. Kyse on itse kurista. – Istun tunteen kanssa ja hyväksyn sen, niin paskalta kuin tunne tuntuukin. En ota käteen puhelinta tai viinipulloa. En peitä tunnetta mil lään addiktiolla tai nautinnolla. Lopulta olo hel pottaa.

Hedonistisiin nautintoihin kannattaa Arvosen mielestä suhtautua varovasti. Hän saattaa juoda alkoholia juhliakseen ystävien kanssa, mutta ei koskaan yksin sydänsuruihin.

”

Istun tunteen kanssa ja hyväksyn sen, niin paskalta kuin se tuntuukin. RONI ARVONEN

– Nautinnot eivät tuo aitoa iloa, mutta ilo voi olla myös nautinto. Esimerkiksi brasilialainen ju jutsu on minulle molempia. Jujutsu virittää pään primitiiviseen tilaan. Liskoaivot taistelevat py syäkseen hengissä ja päästääkseen toisen päivil tä. Se on tosi meditatiivista.

Myös ”fyysisen kirjan” lukeminen antaa Ar voselle meditatiivisen läsnäolon tunteen. En nen hän kuunteli lähinnä äänikirjoja samal la kun teki muuta. Arvoselle tärkeitä ajattelijoi ta ovat esimerkiksi Jari Sarasvuo ja Tommy Hellsten. Arvonen meditoi lyhyesti useita kertoja päi vässä. Ennen hän istui hengittämässä kaksikym mentä minuuttia aamukahvin jälkeen, mutta hyl käsi tavan suorittamisena. – Istun paikallani, pidän selän suorana ja hen gitän. Ei siihen muuta tarvita. Minulla ei ole sa noja sille, kun sisäinen tila aukeaa. Se täytyy it se kokea. Arvonen kokee olevansa hengellinen, mutta ei uskonnollinen.

Sääntöihin sitoutuminen toikin vapauden Kun Katri Kuusikallio irtautui esikoislestadiolaisesta liikkeestä, hän ajatteli, ettei enää rupea elämään toisten sääntöjen mukaan. Sitten hän tutustui fransiskaaneihin.

Katri Kuusikallion lukulista

KIINTEÄ KATSE, valkeat hampaat, keskivertoa lyhyempi mitta, päivettynyt iho ja erottuvat li hakset. Roni Arvonen näyttää hyvinvoivalta, ja varsin nuorelta. Kiinteistönvälittäjänä hän oppi pyytämään parturilta vanhentavaa hius mallia. – Papereita kysyttiin viimeksi eilen, kun hain alkoholia K-Supermarketista. Arvonen ajattelee vanhenemista joka päivä. Hän pyrkii tekemään asioita, joiden ansiosta on kymmenen vuoden päästä ”joka ikisellä tavalla parempi versio” itsestään. – Uskon, että näytän tänään nynnyltä verrat tuna siihen, millainen olen 38vuotiaana. Minus ta mies on sitä terveempi, mitä enemmän hänel lä on lihasmassaa. Arvonen urheilee lähes päivittäin. Hän he rää useimmiten kello 5.55 ja aloittaa 10 minuuttia myöhemmin treenit naapurin miehen kanssa ta loyhtiön salilla. Arvonen pukee toisinaan painoliivit ennen kuin aloittaa punnertamisen, kyykyt, leuanvedot ja juoksun. Hän jakaa treeninsä, niihin liittyvän filosofiansa ja rasvaprosenttinsa (5,7) Twitterissä, jossa Arvosella on yli 4 500 seuraajaa. Hän suo mii siellä velton lihan lisäksi esimerkiksi vasem mistolaisia, nykyfeministejä, valkoposkihanhia ja hyvesignalointia. – Twitter merkitsee minulle kansalaiskeskus telun herättämistä ja viihdettä. Ihmiset päättävät itse avata Twitterin ja lukea kirjoituksiani. Am mun välillä ohi, mutta en pyytele twiittejäni an teeksi. Jos joku loukkaantuu, kyse on hänen tun teestaan, josta hän on itse vastuussa. En pyri sa tuttamaan ketään. ROLEX ODOTTAA laatikossaan, hyvin puhdistetut ja lankatut kengät lesteissään, kolmiosaiset pu vut vaatekaapissa. Kauppatieteiden maisteri ja exkiinteistönvälit täjä Roni Arvonen näkee itsensä tulevaisuudessa yrittäjänä ja ammattisijoittajana. – Raha on tärkeää, mutta auttaminen on vielä tärkeämpää. Menestyvä yrittäjä auttaa muita työl listämällä ja maksamalla veroja. Olen myös lah joittanut lasten ja nuorten hyväksi. Arvonen on tyytyväinen siihen, että eläkkeel le jääminen on hänelle taloudellisesti mahdollis ta jo lähitulevaisuudessa, vaikka hän ei eläkkeel le haluakaan. – Painan täysillä varmaan vielä kahdeksan kymppisenäkin. Tulevaisuudensuunnitelmani ovat selkeät, ja olen niistä innoissani. Enempää hän ei kerro.

The Illustrated Life of St. Francis (Italiasta ostettu kuvitettu kirja, joka esittelee Franciscuksen elämänvaiheet ja häneen liittyviä legendoja) Henri J.M. Nouwen: Läpi pimeän yön Richard Rohr: Muutos alkaa meistä Patrik Hagman: Vastarintausko

upaan asettaa ehtoollisen keskeiselle paikalle elämässäni.” ”Lupaan joka päivä tutkia elämää ni Kristuksen opetusten valossa.” ”Lupaan käyttää joka päivä vähin tään 15 minuuttia yhtämittaiseen ru koukseen tai mietiskelyyn.” Nämä ovat kolme ensimmäistä. Näiden lisäksi Katri Kuusikallio on lupautunut noudattamaan kuutta muutakin elämänsäännön kohtaa. ”Lupaan palvella Jumalaa kaikessa siinä, mitä teen, ja kaikella sillä, mitä omistan.”

”Lupaan antaa Jumalan käyttöön yhteiskun nallisen asemani, työni ja velvollisuuteni kaikkia niitä kohtaan, joiden kanssa elän.” Kuulostaa vaativalta. Kuusikallio on luterilaisen kirkon pappi ja fransiskaanisen kolmannen sääntökunnan jäsen. Säännöt liittyvät jälkimmäiseen. – Elämänsääntö muokataan kunkin ihmisen elämäntilanteeseen sopivaksi. Vuoden vä lein uudistamme lupauksemme, ja silloin katsotaan, mennäänkö samoilla säännöil lä vai muutetaanko jotain, hän selittää. KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

Kymmenisen vuotta sitten Kuusikallio osallistui hengellisen ohjauksen ryhmään, jossa puhuttiin fransiskaanisuudesta. Sana viittaa 1100–1200-luvuilla eläneeseen saarnamieheen Franciscus Assisilaiseen, joka hylkäsi yltäkylläisen elämän ja kannusti yksinkertaisuuteen, köyhyyteen, luonnon kunnioittamiseen ja Jumalaan luottamiseen. Hänestä tuli yksi läntisen kristikunnan rakastetuimmista opettajista. Franciscus perusti myös sääntökunnan. Katolisen ja anglikaanikirkon sisällä toimii edelleen useita sääntökuntia, joiden jäsenet sitoutuvat elämään elämänsääntönsä mukaisesti. NUORUUTENSA Katri Kuusikallio eli kovin erilaisten sääntöjen alaisuudessa, esikoislestadiolaisessa herätysliikkeessä. Hänen isänsä suku oli kuulunut polvesta toiseen tähän lestadiolaisuuden haaraan. Isä oli etääntynyt yhteisöstä, mutta palasi sen piiriin Katrin ollessa lapsi. Tuolloin perheen elämänmeno muuttui. – Vanhempani halusivat noudattaa kaikkia saarnaajien sääntöjä hyvin tarkasti. Esimerkiksi minä käytin hametta ja huivia koulussakin. Vaikka esikoislestadiolaiset kuuluvat luterilaiseen kirkkoon, liikkeen opetuksen mukaan vain sen piirissä olevat ihmiset pelastuvat. Kuusikalliota järkytti ajatus, että esimerkiksi liikkeen ulkopuolella eläneet äidin puolen isovanhemmat joutuisivat kadotukseen. Kuusikallion lapsuus oli ristiriitainen. Elämän mittaan kasautunut ahdistus alkoi paisua, kun hän meni naimisiin ja sai omat lapsensa parikymppisenä. Hän alkoi kokea syvää pelkoa ja pahaa oloa. – Saarnaajien mukaan paha olo kertoi siitä, että olin tehnyt syntiä, Kuusikallio kertoo. Hän hakeutui psykoterapiaan, mitä pidettiin liikkeen piirissä syntinä. Sitäkään ei katsottu hyvällä, että hän alkoi opiskella teologiaa. – Ahdistuin niin paljon, etten pystynyt enää menemään seuroihin. Meihin ei oltu enää yhteydessä, ja minulle sanottiin, että opiskelu on sekoittanut pääni. Sittemmin Kuusikallio on miettinyt, kumpi tapahtui ensin: hylkäsikö hän esikoislestadiolaisen liikkeen vai hylkäsivätkö esikoislestadiolaiset hänet ja hänen perheensä? – Nykyään ajattelen, että minut hylättiin ensin. IRTAUDUTTUAAN nuoruutensa herätysliikkeestä Katri Kuusikallio eli hengellisesti kaoottisia vuosia. Välillä hän ajatteli, ettei Jumalaa ole. Välillä hän pelkäsi, että esikoislestadiolaisten helvettiopetus on sittenkin totta. Kun myrsky alkoi tyyntyä, jaloilleen nousi nainen, joka halusi sitoutua. – Sitouduin ensin luterilaiseen kirkkoon, Kuusikallio kertoo. Sitten hän sitoutui pappeuteen ja sitten vielä fransiskaaneihin. – Aluksi ajattelin, etten pysty elämään minkäänlaisten ulkoa annettujen sääntöjen mukaan. Mutta niin vain kävi, että vuonna 2010 Kuusikallio lupasi, että pyrkisi noudattamaan fransiskaanisen elämänsäännön yhdeksää kohtaa. – Nyt koen, että sitoutuminen tuokin elämääni vapautta ja energiaa. Ei tarvitse jatkuvasti olla valitsemassa, kuka olen ja minkälaista elämäni on, Kuusikallio sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

FRANSISKAANIRYHMÄSSÄ, johon Katri Kuusikallio kuuluu, on parikymmentä ihmistä. Kukaan ei valvo, miten muut noudattavat sääntöjä. – Tämä on inspiroivaa, yhdenvertaista matkakumppanuuden jakamista, Kuusikallio kuvailee. Hän ja muut fransut, kuten he porukkaansa kutsuvat, tapaavat säännöllisesti. Ryhmä rukoilee yhdessä, lukee hengellistä kirjallisuutta ja opettelee seuraamaan Kristusta Franciscuksen jalanjäljissä. Kyse ei ole vain sisäisen maailman hiomisesta. Fransut kannustavat toisiaan tekemään maailmasta paremman paikan. Kuusikalliolle se tarkoittaa esimerkiksi ympäristöaktivismia. Hänelle ovat tulleet tärkeiksi monet sääntökunnan ohjeet kuten pyrkimys yksinkertaiseen elämään. – Se tarkoittaa kohtuullisuutta. Kaiken kohdalla voi kysyä, voinko iloisesti luopua tästä. Yksinkertaisuuden kaveri on vapaaehtoinen köyhyys. Se tarkoittaa Kuusikalliolle sitä, että hän on sitoutunut antamaan pois kaiken ylimääräisen ja käyttämään lahjojaan toisten hyväksi. – Nämä ovat kilvoittelun ja inspiraation asioita, eivät pelastuskysymyksiä, Kuusikallio sanoo.

”

Nämä ovat kilvoittelun ja inspiraation asioita. KATRI KUUSIKALLIO

TÄLLÄ HETKELLÄ Katri Kuusikallio työskentelee uskontojen välistä yhteistyötä tukevan USKOTfoorumin toiminnanjohtajana. Hän ajattelee, että kristinusko on mahtava uskonto. – Franciscuksen toiminnan ytimessä oli innostus ja avoimuus kaikkea luotua kohtaan. Yritän itsekin olla avoin, mutta samalla säilyä aikuisena. Aikuinen usko tarkoittaa Kuusikalliolle sitä, että kunkin uskonnon opetuksia pitää arvioida myös oman ymmärryksen valossa. Monessa uskonnollisessa yhteisössä on epätervettä vallankäyttöä, jollaiseen ei tulisi alistua. – Aikuinen usko tarkoittaa myös sen hyväksymistä, että me synnymme erilaisiin perinteisiin, joissa kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Itse kunkin kannattaa miettiä, mitä omasta traditiostaan haluaa kantaa mukanaan ja mitä ei. Aikuinen elää rauhassa myös sen kanssa, että maailma on ristiriitainen eikä tule koskaan valmiiksi. – Tiivistettynä aikuinen usko merkitsee sitä, että perimmiltään jokainen on vastuussa omasta elämästään Jumalalle, Kuusikallio sanoo. Nämä näkökulmat uskoon ovat tukeneet Kuusikalliota myös hänen työssään USKOT-foorumissa. Järjestön toimintaan osallistuu kristittyjä, muslimeja, juutalaisia ja buddhalaisia. Kuusikalliolle, luterilaiselle papille, riittää ajatus, että Kristus on lunastanut koko luomakunnan. – Minun tehtäväni on nähdä Kristus kaikissa ihmisissä. Minun ei tarvitse arvioida muita ihmisiä tai yrittää saada heitä ajattelemaan niin kuin minä. Meitä yhdistää syvä ihmisyys.

Ulos radikaalista jyrkkyydestä Lauri Vaihemäki kiersi konservatiivisia yhteisöjä, mutta löysi kodikseen avaran Tuomasmessun.

un Lauri Vaihemäki, 29, tuli uskoon 17 vuotta sitten, hän luki Raamatun kannesta kanteen. Eikä se siihen jäänyt: hän kertasi sen kahdesti ja luki lisäksi Uuden testamentin kuudesti. – Uskonnon harjoittaminen Raamattua yksin kotona lukien ehkä vaikutti siihen, että uskostani tuli aika jyrkkää, hän toteaa. Vaihemäki asui maalla, ja lähin kirkko oli kilometrien päässä. Hän pääsi opiskelemaan oikeustiedettä ja muutti Helsinkiin, jossa elämä oli toisenlaista kuin kotiseudulla. Valinnanvaraa oli. Vaihemäki löysi uuden kotiseurakunnan Vuosaaresta, Kansan Raamattuseuran, Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen, helluntailaisuuden ja ekumeenisen raamattupiirin. – Kun tapasin nykyisen puolisoni, raamattupiirissä ei hyväksytty sitä, että muutimme ennen avioliittoa yhteen asumaan. Tämä aiheutti jonkin sorttisen konfliktin, ja piiri loppui siihen. Tapahtuman jälkeen Vaihemäki eli muutaman vuoden ilman hengellistä yhteisöä, mutta kaipasi sellaista. – Osittain sattumalta ja osittain johdatuksen kautta päädyin Tuomasmessuun, jossa olen nyt käynyt jokusen vuoden hyvin tyytyväisenä. – Tuomasmessussa yhdistyy kaksi asiaa: minulla on yhteisö enkä ainakaan suoranaisesti ole opillisesti heidän kanssaan eri mieltä. Siellä on helppo käydä, Vaihemäki sanoo ja huokaisee. JUMALAN OLEMASSAOLOA Lauri Vaihemäki ei ole koskaan epäillyt, mutta hänen käsityksensä kristinuskon sisällöstä ovat vuosien varrella muuttuneet. – Lähdin nuoruuden aika radikaaleista ja hyvinkin tiukoista näkemyksistä ja olen tullut nykyiseen huomattavasti liberaalimpaan uskonnon tulkintaan. Vaihemäen lapsuudessa ja nuoruudessa maalla keskeiset yhteisöt olivat perhe ja kyläkoulu, eikä siellä useinkaan tavannut eri tavalla ajattelevia. Opiskeluaikana Vaihemäki oli Brysselissä töissä, ja siellä oli tilaisuuksia keskustella ja kuulla eri näkökulmia myös uskosta ja uskonnoista. – Teini-ikäisenä olin vahvasti abortteja, avioeroja ja seksuaalivähemmistöjä vastaan. Ne olivat nuoren ihmisen hyvin radikaaleja mielipiteitä, ja niistä on tultu pitkä matka tähän päivään. Työelämään jo siirtyneenä lakimiehenä Vaihemäkeä alkoi askarruttaa uskonnon ja yhteiskunnan suhde.

Iso ongelma luterilaisessa kirkossa on Vaihemäen mielestä se, että suurin osa kirkon jäsenistä on liberaaliin uskontokatsomukseen kallellaan, mutta liberaaliväki istuu kotona, ei käy kirkossa eikä jaksa osallistua yhteisöihin. Hän toivoisi, että liberaalimmin ajattelevat olisivat myös valmiita tekemään jotakin oman näkemyksensä eteen. – Konservatiivivähemmistön ääni kantaa paljon enemmän, koska se on valmis laittamaan aikaa, eforttia ja rahaa toimintaansa. Mutta niin sen tietysti pitääkin olla, että aktiivisesti osallistuvilla on vaikutusvaltaa. Vaihemäki myöntää joskus kaipaavansa konservatiivisen uskonnäkemyksen selväpiirteisyyttä, mutta silti hän kokee nykyään olevansa lähempänä totuutta.

”

Minun tehtäväni ei ehkä kuitenkaan ole leikkiä inkvisiittoria. LAURI VAIHEMÄKI

Lauri Vaihemäen lukulista C.S. Lewis: Paholaisen kirjeopisto Sir Terry Pratchett: Pienet jumalat Mika Waltari: Johannes Angelos

– Pitäisikö yhteiskunta järjestää uskonnon ympärille vai pitäisikö olla niin, että jokainen voisi harjoittaa uskontoaan niin kuin parhaimmaksi näkee? Myös Raamattua Vaihemäki alkoi pohtia eri näkökulmista. – Onko Raamattu kirjaimellista, muuttumatonta ja täydellistä Jumalan sanaa, vai onko se kenties vajavainen kertomus jostakin aidosta ja alkuperäisestä? Tiukan näkemyksen höllentymiseen on Vaihemäen mukaan vaikuttanut tieto siitä, miten Raamattu on syntynyt, miten se on koottu ja miten sen sisällöstä ja käännöksistä on aikojen kuluessa väitelty.

– Nuorempana on helppo olla vanhurskas ja puritaani. Kun sitten huomaa, että on itse aika epätäydellinen, tulee armahtavaisemmaksi muita kohtaan. Minun tehtäväni ei ehkä kuitenkaan ole leikkiä inkvisiittoria tälle maailmalle. LAURI VAIHEMÄKI on tosin huomannut konservatiivisessa uskossa kaksi ”miellyttävää koukkua”. – Ensimmäinen on kokemus omasta oikeassa olemisesta: on kiva olla hyvä pahoja vastaan. Sitä tunnetta kaipaan aina silloin tällöin. – Toinen koukku on se, että konservatiiveilla on hyvin vahvaa yhteisöllisyyttä.

– Uskon olevani enemmän oikeassa nyt kuin aikaisemmin. Olen käynyt paljon uskonnollisesti konservatiivisissa yhteisöissä ja itse valinnut, etten halua jäädä niihin. Tuomasmessussa käy eri elämänvaiheessa olevia, eri-ikäisiä ja eri alojen ihmisiä. Vaihemäen iloksi yhteisössä oppii tuntemaan toisia seurakuntalaisia varsinkin, jos osallistuu vapaaehtoistoimintaan. – Tuomasyhteisö on huomattavasti lähempänä alkuseurakunnan aitoa seurakuntayhteyttä kuin luterilaisen kirkon perusmessu. Yhteisön toiminnanjohtaja on pappi, joka tuntee seurakuntalaisensa ja jonka seurakuntalaiset tuntevat. USKO ANTAA Lauri Vaihemäelle viitekehyksen selittää maailmaa. Usko toimii myös moraalisena kompassina pohdittaessa, mikä on hyvää ja arvokasta ja mitä pitäisi tavoitella. – Totta kai usko on myös turvan lähde silloin, kun elämässä on vaikeampi vaihe. Ja kun näkee merkityksellisyyttä maailman kauneudessa tai universumin äärettömyydessä, usko tuo kiitollisuutta. Vaihemäki sanoo, että hän olisi aivan toisenlainen henkilö, jos ei olisi uskossa. – Ei-uskovat ajattelevat usein, että uskonto on kasa sääntöjä, tapoja ja rituaaleja, vaikka usko on kokonainen maailmakuva eli se, miten ihminen ymmärtää olemassaolonsa. Vaihemäki allekirjoittaa teologi Paul Tillichin ajatuksen, ettei ole olemassa elämän osa-aluetta, johon uskonto ei jollain tavalla liittyisi. – Uskonnon liittymistä kaikkeen on vaikea selittää ihmiselle, joka hahmottaa uskon ensisijaisesti moraalikoodistona tai poliittisen aatteen tai filosofian kaltaisena asiana. Niitä se ei missään nimessä ole. Usko on koko olemassaolon läpäisevä muutos. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

Salainen haave Suuri yleisö oppi tuntemaan Terhi Kokkosen muusikkona. Hänen musiikkiuransa rinnalla on kuitenkin aina kulkenut kirjoittaminen ja unelma kirjasta.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILLE PALONEN

arin vuoden ajan Terhi Kokkosella oli meneillään projekti, josta hän ei puolisoaan lukuun ottamatta hiiskunut kenellekään. Tämän salamyhkäisyyden lopputulos ilmestyi kirjakauppoihin elokuussa. – En tiedä, mitä ihmiset kuvittelivat minun tekevän. He varmaan ajattelivat, että olen vain kadonnut jonnekin. Kokkonen on toki kirjoittanut lähes aina, mutta kokonainen romaani, se oli uutta. Sellainen siitä kuitenkin syntyi, tiheätunnelmainen kertomus Lapissa lomailevasta pariskunnasta, Karosta ja Ristosta, jotka joutuvat auto-onnettomuuteen ja jäävät seudun ainoaan hotelliin toipumaan. – Tarina alkoi elää mielessäni kuvina. Mietin aluksi, voisiko se olla elokuvan käsikirjoitus, mutta pian huomasin, että kirjoitankin proosaa. Tarina valitsi itse muotonsa. Kun romaani lähti niin luontevasti syntymään, se oli sitten tehtävä, Kokkonen kertoo. Romaanin kirjoittaminen sisälsi hienoja hetkiä, kauheita hetkiä ja sisäistä painia. – Siinä joutui taistelemaan itsensä kanssa. Jokin puoli minussa yritti selvästi estää tämän tapahtumista, ja jouduin kamppailemaan sitä vastaan. Kirjan vastaanotto jännitti, osittain myös siksi, että Kokkonen on alun perin tullut tunnetuksi ihan muunlaisista yhteyksistä. Esikoiskirjailijalle siitä voi olla sekä hyötyä että haittaa, että kasvot ja nimi ovat jo valmiiksi tutut. – Varmistelin kustantamosta, että julkaisisittehan te varmasti tämän, vaikken olisi muuten tunnettu. Ei kirjan kirjoittamisesta todellakaan painetta puuttunut, Kokkonen toteaa. HAAVE KIRJOITTAMISESTA ja jopa kirjailijuudesta välähteli Terhi Kokkosen mielessä jo lapsena ja nuorena. – Koko lukioiän kirjoitin proosaa. Silti ajatus siitä, että kirjoittamista voisi vaikka opiskella jossakin, oli minulle täysin vieras. Kallion lukiossa kaikki kyllä tiesivät, miten opiskellaan näyttelijäksi, mutta kirjoittamisen opiskelusta ei puhuttu mitään.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

Lukion jälkeen Terhi Kokkonen haki ja pääsi opiskelemaan teologiaa Helsingin yliopistoon. – On ehkä vähän outoa, että päädyin sinne. Mielessäni ei todellakaan siintänyt papin ammatti, vaan olin menossa opettajankoulutusohjelmaan. Olin halunnut yliopistoon, ja kai teologinen oli helppo valinta, koska osa siitä tiedosta oli jo päässäni. Oli helppo valmistautua pääsykokeeseen. Sillä, että kristinuskon maailma oli tuttu, Kokkonen viittaa perhetaustaansa. Hän on julkisuudessa kertonut saaneensa hyvin uskonnollisen kasvatuksen. Siitä, mitä se tarkoittaa, hän ei tahdo puhua enempää, koska samalla pitäisi avata myös muiden perheenjäsenten elämää. Nykyään kristinusko kiinnostaa Kokkosta lähinnä siinä mielessä, miten se näkyy kulttuuriperinnössä.

”

Vetäytyneisyyteni ja yksin olemisen tarpeeni olivat romaania kirjoittaessa pelkkää plussaa, piirteitä, jotka mahdollistivat sen. – En voi sanoa olevani kristitty. Edelleen saatan löytää itseni rukoilemasta, jos on oikein vakava paikka, mikä on oikeastaan hätkähdyttävää. Olen jättänyt Jumalalle jonkun takaportin auki, mutta en ole opettanut siitä lapselleni enkä väittäisi kenellekään muulle, että Jumala on olemassa. Uskontona kristinusko on saanut aikaan paljon hyvää, mutta myös pahaa, Kokkonen kiteyttää. TERHI KOKKOSEN teologian opinnot keskeytyivät, kun Kallion lukiosta etäisesti tutut tyypit keksivät pyytää häntä laulajaksi tuoreeseen Ultra Bra -nimiseen yhtyeeseen. Aluksi Kokkonen kieltäytyi. Lukioajat ja niihin liittyvät sosiaaliset ympyrät olivat jo taaksejäänyttä elämää, eikä hän ollut edes kuulunut yhtyeen perustaneeseen porukkaan lukiossa, sillä oli hieman heitä nuorempi. Musiikkikaan ei ollut oikein missään roolissa silloisessa elämäntilanteessa.

– Olin lopettanut kaiken musiikinharrastamisen. Lapsena ja nuorena olin musiikkiluokalla, soitin viulua ja lauloin kuorossa, mutta ei musiikki ollut minulle se kaikista rakkain ja ihanin juttu. Missään nimessä en ollut ajatellut, että musiikista voisi tulla minulle ura. Ultra Bra singahti nopeasti suursuosioon ja oli osa Kokkosen elämää 21-vuotiaasta 27-vuotiaaksi. Noina vuosina Kokkonen oppi nauttimaan esiintymisestä ja koki ensimmäistä kertaa kuuluvansa johonkin isompaan ryhmään,

Kuka? Terhi Kokkonen, 46, on muusikko ja esikoiskirjailija. Asuu Helsingissä puolisonsa, poikansa ja koiran kanssa.

Mitä? Esikoisromaani Rajamaa (Otava) ilmestyi elokuussa ja on ehdolla Helsingin Sanomien esikoisromaanipalkinnon saajaksi.

Motto Älä oleta.

jatkoi maisteriopintoihin Aalto-yliopiston elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitokselle, opiskelemaan käsikirjoittamista ja leikkaamista. Terhi Kokkonen itse näkee, että hän on ihminen, jota kiinnostavat monenlaiset asiat. – Ulospäin voi näyttää siltä, että olenpas uskaltanut tehdä monenlaista, mutta ei se tunnu siltä. Musiikki on ollut elämässäni keskeistä ammatillisesti, ja sen lisäksi olen opiskellut kirjoittamista. – Esimerkiksi kiinnostukseni leikkaamiseen lähti siitä, kun teimme itse Scandinavian Music Groupin musiikkivideoita. Huomasin, että tämähän on niin hauskaa, etten halua lopettaa. Otin leikkaamisen Aalto-yliopistossa sitten sivuaineekseni. Varsinkin tässä elämänvaiheessa itsensä määrittely tuntuu turhalta. Ei silläkään ole Kokkoselle väliä, miten muut hänet ammatillisesti mieltävät. – Niin kauan kun pystyn elättämään lapseni ja itseni ja pystyn perustelemaan itselleni, miksi teen jotakin, se riittää. Kaikkihan me teemme elämässämme monenlaisia asioita. Monen asian tekeminen nähdään silti usein haahuiluna tai jonain renessanssi-ihmisyytenä.

Terhi Kokkonen on kirjoittanut koko elämänsä ajan lukuun ottamatta Ultra Bra -vuosia.

jossa toki varsinkin myöhemmässä vaiheessa oli myös omat ongelmansa. Suuren yhtyeen hyvä puoli oli kuitenkin se, että kaikki suosio ja sen tuomat lieveilmiöt pystyttiin ottamaan vastaan yhdessä ja huomio jakautui. Kun Ultra Bra vuonna 2001 lopetti toimintansa, se ei Kokkosta haitannut. Seuraavana vuonna syntyi Scandinavian Music Group. Uuden bändin myötä Kokkonen alkoi taas kirjoittaa. Suurin osa Scandinavian Music Groupin kappaleiden sanoituksista on hänen käsialaansa.

– Aluksi teimme sanoituksia bändin kanssa yhdessä, mutta aika pian tehtävä lankesi minulle. Jotkut sanoitukset ovat ammentaneet Terhi Kokkosen omasta elämästä. – Jokin levy on omakohtaisempi kuin toinen, mutta kuulijan kannalta se on mielestäni aika epäoleellista, Kokkonen sanoo. MONI TUNTEE Terhi Kokkosen ensisijaisesti muusikkona, mutta jo bändielämän aikana hän opiskeli Teatterikorkeakoulussa dramaturgiaa ja

TULEVAISUUDESSA Terhi Kokkonen aikoo jatkaa sekä musiikin tekemistä että kirjoittamista. Scandinavian Music Group on Kokkosen mukaan taas aktivoitunut. Myös proosan kirjoittaminen jatkuu, mutta mitä on tulossa, siitä Kokkonen ei vielä sano enempää. Sen verran hän paljastaa, että romaanin kirjoittaminen, noin prosessina, sopii hänen luonteelleen. Siinä missä musiikin tekeminen on usein sosiaalista, kirjoittaminen on enimmäkseen yksinäistä puuhaa. Nämä kaksi puolta tasapainottavat ja täydentävät toisiaan. – Vetäytyneisyyteni ja yksin olemisen tarpeeni olivat romaania kirjoittaessa pelkkää plussaa, piirteitä, jotka mahdollistivat sen. Se tuntui helpottavalta. Tiivis yhdessäolo muiden kanssa alkaa olla minulle yhä raskaampaa. Toki, kun saamme musiikin teon prosessin käyntiin, pystyn varmasti taas heittäytymään samalla tavalla kuin aikaisemmin. Kyllä minä musiikkiakin haluan vielä tehdä. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

Ahkera, avulias ja Uhriutuva tai läheisriippuvainen marttyyri tekee muidenkin hommat ja odottaa sitten loputtomasti kiitosta. Hän ei anna toisten opetella hoitamaan asioitaan itse.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS ANSSI RAUHALA

okainen heittäytyy joskus uhriksi: Miksi joudun aina tekemään kaiken? Te ette pärjäisi ilman minua! On myös ihanaa saada tunnustusta ponnisteluluistaan ja tuntea olonsa korvaamattomaksi. Nämä ovat kuitenkin aivan eri asioita kuin varsinainen marttyyrius. – Marttyyrillä on huono itsetunto, minkä vuoksi hän tarvitsee jatkuvasti ympärilleen hurraajia sanomaan, että kaikki kaatuisi ilman sinua. Tyly määritelmä marttyyrille on piilonarsisti. Yhtä oikein on sanoa, että hän on hieno ja herkkä ihminen, joka pelkää ristiriitoja, sanoo sosiaalipsykologi Janne Viljamaa. Viljamaa kertoo lokakuussa julkaistussa kirjassaan Minä ja marttyyri (Atena), että uhrautuja ei osaa eikä uskalla sanoa suoraan, mitä haluaa. Sen sijaan hän huokailee, pyörittelee silmiään ja antaa ymmärtää, että muissa on vikaa. – Marttyyri kasvattaa avuttomia läheisiä. Hän ei edes halua, että muut oppisivat taitaviksi ja vastuullisiksi asioiden hoitajiksi. Lopulta marttyyri usein uupuu, ja iloton ilmapiiri leviää hänestä myös ympäröiviin ihmisiin. Kukaan ei voi hyvin perheessä, työpaikassa tai muussa yhteisössä, jota marttyyri ankeuttaa. Siksi marttyyrin passiivis-aggressiiviset manipulointitavat on tärkeä huomata. – Marttyyri ei ota omaa osaansa vaan ajattelee, että kärsi, kärsi, niin kirkkaamman kruunun saat. Ajattelutapa on suurissa ikäluokissa huomattavasti yleisempi kuin milleniaalien keskuudessa, Viljamaa toteaa. JO LAPSI SAATTAA ryhtyä marttyyriksi. Näin käy Janne Viljamaan mukaan erityisen helposti introvertille, vetäytyvälle, ujolle tai herkälle pienelle ihmiselle, joka miettii paljon muiden tunteita. Toistenkin lelujen kerääminen voi tuntua turvallisimmalta tavalta hakea huomiota ja tunnustusta. – Tyttö työnnetään helposti hoivarooliin, ja häntä opetetaan uhrautumaan muiden puolesta. Kovaäänisten ja tilaa ottavien veljien kanssa elävällä

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

siskolla on erityisen suuri riski päätyä marttyyriksi, mutta myös herkästä pojasta voi kasvaa marttyyri. Viljamaa painottaa vanhempien merkitystä. – Jos lapsi tuntee itsensä ja mielipiteensä arvokkaiksi, hänen ei tarvitse kerätä kehuja hyvinvointinsa kustannuksella. Silloin omat rajat on helppo asettaa kaverisuhteissa ja myöhemmin niin seksissä kuin työpaikallakin.

”

Marttyyri ei ota omaa osaansa vaan ajattelee, että kärsi, kärsi, niin kirkkaamman kruunun saat. SOSIAALIPSYKOLOGI JANNE VILJAMAA

On tärkeää oppia ilmaisemaan toiveensa ja olemaan eri mieltä muiden kanssa. Heikot viestintäkyvyt ja puutteelliset sosiaaliset taidot altistavat marttyyrin roolille. Toinen marttyyrityyppi on Janne Viljamaan mukaan ankeusriippuvainen uhriutuja, joka saa eräänlaista masokistista nautintoa kärsimyksistään. Uhriutuja tekee selväksi, että muilla on ollut rakastavammat ja tukevammat vanhemmat, enemmän kavereita, tasokkaampi koulu, parempi puoliso, enemmän työmahdollisuuksia ja kiinnostavampi duuni. On tyypillistä, että uhriutuja puhuu elämästään kuin hänellä itsellään ei olisi mitään valtaa sen yli. Myös läheisriippuvainen ihminen voi olla marttyyri. Hän takertuu rakkaimpiinsa ja elää heidän kauttaan. Hän päätyy usein vanhemmaksi, auttamisammattiin, opettajaksi tai pomoksi.

Kuinka paljon uhriudut? 1. Onko sinut hylätty lapsena tai aikuisena? 2. Oletko kokenut epäoikeudenmukaisuutta? 3. Oletko pettynyt niin monesti, ettet uskalla luottaa muihin? 4. Koetko kärsineesi niin paljon, että et jaksa välittää toisten kärsimyksistä? 5. Tuntuuko, että elämäsi on vastoinkäymisten sarja? 6. Oletko usein kateellinen ihmisille, jotka näyttävät pärjäävän elämässä sinua paremmin, ovat rikkaampia tai nuorempia? 7. Mietitkö nukkumaan mennessäsi, mitä kaikkea jätit taas sanomatta? 8. Seuraatko omaa elämääsi kuin sivustakatsoja, jolle asiat vain tapahtuvat? 9. Otatko vastuun elämästäsi töissä ja kotona? 10.Näetkö itsesi muistakin näkökulmista kuin uhrina?

aivan sietämätön – Ongelmana on kaikkien miellyttäminen. Jos esimieheksi noussut kollega sanoo, että olen edelleen se sama Sirpa kuin ennenkin, hän ei pysty käskemään alaisiaan vaan venyy mieluummin itse. Kun pomo on myöhään töissä, eivät muutkaan uskalla lähteä kotiin, ja uupuminen uhkaa kaikkia, Viljamaa kuvaa. Läheisriippuvainen saattaa paapoa lapsensa avuttomaksi tai kantaa alkoholistipuolisolle krapulajuomat samalla kun kritisoi tämän juomista. Usein läheisriippuvainen huoltaa toista jonkin sortin riippuvaista ja on samalla mahdollistamassa tämän riippuvuutta. Jos nimittäin toinen kasvaisikin vahvaksi ja pärjääväksi, läheisriippuvainen lakkaisi olemansa tälle korvaamaton.

Näin tunnistat marttyyrin 1. Marttyyri kiirehtii ensimmäisenä apuun. 2. Marttyyri viestii huokailemalla ja mököttämällä. 3. Marttyyri kaipaa loputtomasti kiitosta. 4. Marttyyri ei lepää eikä delegoi. Hän antaa ymmärtää, että muut eivät osaa hoitaa asioita kunnolla. 5. Monelle tulee marttyyrin lähellä epämääräisen epämukava ja syyllinen olo. 6. Marttyyri saattaa hymyillä ja myötäillä töissä ja kaataa kasautuneen ärtymyksen illalla perheensä niskaan.

7. Marttyyri näkee itsensä olosuhteiden uhrina. Hän kieltäytyy ottamasta vastuuta omasta elämästään ja hyvinvoinnistaan. 8. Marttyyri kärsii usein psykosomaattisista ongelmista, kuten päänsärystä, vatsavaivoista ja unettomuudesta. 9. Marttyyri rypee itsesäälissä ja muistelee myös kaukaisessa menneisyydessä kokemiaan vääryyksiä. 10.Arvosteltuna marttyyri muuttuu herkästi aggressiiviseksi. Hän uskoo aidosti tekevänsä muille hyvää.

RUUHKAVUODET ALTISTAVAT omien tarpeiden laiminlyönnille. Kakkavaippaarkea kotona pyörittävä saattaa tuntea olonsa marttyyriksi, kun oma ruoka jäähtyy sotkuisessa keittiössä samaan aikaan, kun puoliso nauttii työlounasta kollegoiden kanssa ravintolassa. Tilanne on kuitenkin väliaikainen. Janne Viljamaa on tavannut useita naisia, jotka ovat saaneet viisikymppisenä mittansa täyteen marttyyrin roolista. – Sukupuolet lähentyvät vaihdevuosien jälkeen hormonaalisesti toisiaan. Silloin moni nainen alkaa vaatia osaansa. Paikkansa ottavat vanhemmat naiset voisivat työpaikoilla kertoa nuoremmilleen, miten se tehdään, Viljamaa miettii. Kommunikoinnin parantaminen, konkreettisiin asioihin keskittyminen ja turvallinen ilmapiiri auttavat irti marttyyrin roolista. On hyvä puhua minämuodossa ja vain omista kokemuksistaan toista syyttelemättä. – Marttyyria voi pyytää kirjoittamaan viisi asiaa, jotka nyppivät. Sitten niille mietitään ratkaisuehdotukset ja ajankohta, jolloin tilanne tarkistetaan uudelleen. On hyödyllistä pitäytyä selkeissä faktoissa. Kannattaa laskea työminuutit ja -suoritukset tai käytetyt eurot. Voi käydä ilmi, ettei uhriutuja olekaan oikeasti tehnyt aina kaikkea. Jos itsessä on marttyyrin piirteitä, Viljamaa antaa selkeän harjoituksen. – Ota tavoitteeksi ilmaista kerran päivässä mielipiteesi oikeassa tilanteessa ja asiaan liittyvien ihmisten kuullen. Aina, kun pystyt siihen, muutut vahvemmaksi. Seuraavalla kerralla suun avaaminen on jo vähän helpompaa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

TIROLISTA TONAVAAN

MATERIA

K U V A E

SAARNOILLA KÄPÄLÄLAUTA

KISKOILLA

ELDORADO

ihmisistä

MARJANOPEITA LUKUJA

V Ä E T A

POLVESSA IKÄVÄ

NOUTAMISIA PERTSAN KAMU

kou- O luista

MEREN- KEHYS KULKIJOILLE

LAINEIDEN VERBI

S I S U S

MÄTÄ

LAULETTAVIA

P I T U

OODI

RAHAFIRMA HEPAN MENOA YLÖS

-KIVI

PARK- MUUTTAA KONEN ONKALOITA

AJOPELI LUOSTAREISSA

NIITTY VANKILOISTA

joka kerta

RUOANSULATUKSIIN SUUNTA

K E T O

NOPEASTI

TARUKUNINGAS

P.S.

RINNETALOSSA

-honka IKÄVÄN KYLMÄÄ

IRVIVARTOA

K E L O

K A L S E U S O R A T

ÄÄNEKKÄÄSTI ITKEVIÄ MYYTTI

ETEISTILA A

WISKARI

KIIREEN TAKIA NIMMARILLA

VIPINÄ VEIKATA

MULLAN ALTA

O R A S

sateen A ääni

MAIDEN VÄLILLÄ

-MÖKKI

R A J A

P A L A

TILINPÄÄTÖKSESSÄ

EI KOKONAAN

-1.

-SIMPUKKA

S T R E S S I MONESTI SUOMEN HISTORIAA

ANNOK- S SIA

R A T T O

JATKU- A VASTI

ISO ALUE

T U L I

U S E I N

S U T I N A

VIRTAISA

HAMEISSA

ISKEE MAAHANKIN

KUITTI

A T S I T

sijaita A

ANKEITAKIN

V U O L A S

L A T I

A R T T U

U L A

JUHLATILAI- N SUUS

U L V O J A T

L E U K A

HUPI

P U H T A A T

T U K E A

T U V A T

T I E T

EDELTÄVÄ

T A I G A

M O P O

D A A M I

PIRTTEJÄ

R E T I

U R O S M E T S O

POHJALTA

M A T T O

A L A P I H A

OSAVALTIO

V A I H T A A

S U O L I S T O T

K A S T E L U A

SIISTIT PÄÄNSÄRKY

L I P L A T T A A

LIKI LUUMÄKEÄ

HAVUMETSÄÄ NAAPURISSA

M O N E T A

K A U P I T E L L A A I N A

SYVENTYÄ

P E R U S

P U R S I S E U R A O

ANKKUROINTIIN

N A U R A A

A A R I A T M

S A M U

K L A A N I T

N A A M I O T

L A H O

HABER

K U T S U

T E R T T U

H A E N N A T K I L U

VAATII USEIN VASTAUKSEN ARVOMERKKI

M A N N A T

N I V E L

U K K I

YHTEISÖJÄ -PAINI

O N N E N M A A S

TAIVAASTA SATANEITA VOI PITSAN

R A T I K A T

A I H E E T

K A I N O

-1.

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

kartasto

pelkästään

PIKALUISTELU

L A J I

H E L M A T

A A S I A

A A T E

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Valaiskaa korkeat kirkontornit HELSINGIN SILUETTI on mereltä kaunis. Kirkkojen tornit kohoavat korkeimpina kattojen yllä. Iltaisin syttyvät valot, joita on kiva käydä katsomassa iltakävelyillä esimerkiksi Itä-Helsingin rannoilla tai saarista ja mereltä käsin. Mutta miksi Tuomiokirkon upea korkein kupoli on pimeä, samoin muut korkeat kirkontornit? Valaistuina ne olisivat kauempaakin katsoen hienoja ja toisivat iloa ja lohtua pimeisiin öihin ja iltoihin.

Hannu Korhonen

Onko syntymättömällä ihmisoikeudet? JOS KANSALAISALOITE pelkästään naisen tahdon riittämisestä raskauden keskeytykseen toteutuu, se tulee olemaan räikeässä ristiriidassa sen kanssa, että Suomi tarvitsee enemmän syntyvyyttä. Toivottavaa on, että monet tahot maassamme ja luonnollisesti kansanedustajat ymmärtävät mahdollisen lainmuutoksen negatiivisen vaikutuksen. Kiperä eettinen kysymys on myös ihmisoikeuksien kaventaminen pelkästään naisen oikeudeksi. Luovutaanko Suomessa syntymättömän lapsen suojelusta? Mikä on seuraava ihmisryhmä, joka ei heikkoutensa vuoksi pysty puolustamaan itseään ja joka koetaan tarpeettomaksi?

Tuija Ypyä

Väkivallattomuus kuuluu kristinuskoon VUORISAARNASTA kertovassa artikkelissa ”Olkaa siis täydellisiä” kirjoitettiin, että kirkon uskossa ja opetuksessa Jeesuksen vuorisaarna vaimeni pitkäksi aikaa, kun kristinuskosta tuli osa maallista valtakoneistoa (K&k 13.8.). Kirkon varhaisina vuosisatoina Jeesuksen kehotusta väkivallattomuuteen noudatettiin laajasti muun muassa kieltäytymällä aseista, mutta jo 300-luvun jälkeen kristityistä tulikin niitä, jotka käyttivät yhteiskunnassa valtaa ja kävivät sotia. Meillä Suomessakin julistetaan joulurauhaa soittamalla marssi, jonka sanojen mukaan ”Suomi voimissaan” voi ihmisten verellä ”peittää maan”. Kuitenkin Jeesus Kristus syntyi tuomaan rauhan maailmaan kaikille kansoille. Heräämällä kuolleista hän teki aseet tarpeettomiksi. Vuorisaarna-artikkelissa kirjoitetaan Uuden testamentin eksegetiikasta eli selitysopista tehdystä väitöstutkimuksesta. En kyllä ihan ymmärrä, mitä se tarkoittaa. Mutta sen ymmärrän, että jos kaikki kristityt kieltäytyvät aseista, maailma varmaan muuttuu paremmaksi.

Mirja Grunwald Helsinki

Kolehti korttimaksulla TUSKIN OLEN ainoa kirkossakävijä, joka kirkkoon lähtiessä harmittelee, mistä taas löytäisi sopivaa käteistä kolehtia varten. Käteisen käyttö vähenee koko ajan, ja erityisesti näin

yhteys myös korona-aikana. Moni väsyy turhaan soitteluun. Joskus yksikin soitto voi olla kovan työn takana. Siinäpä on seurakunnille mietittävää korona-ajan jatkuessa. Seurakuntalaisia ei saisi jättää oman onnensa nojaan.

Kulkutauti vaivanamme SUOMALAISIA VAIVAA kulkutauti. Aina pitää kulkea maailmalla saastuttamassa, niin kuin nykyään sanotaan. Joku on sanonut, että matkailu avartaa. Kuinka monta matkaa on tehtävä, että avartuu huomaamaan, ettei pääse mihinkään. Aina vaan on maapallolla.

H.M.O. Tähtinen vanhan liiton mies

korona-aikana suositellaan sen käytön välttämistä. Siksi ihmettelenkin, kuinka vieläkään ei ole keksitty mahdollisuutta hoitaa kolehti korttimaksuna. Seurakunnassamme tosin kokeiltiin korttimaksua, mutta laitteen toimintavarmuus osoittautui heikoksi ja ylläpito kalliiksi. En silti oikein jaksa uskoa, että mitään ratkaisua ei olisi tähän päivään mennessä keksitty, jos olisi tosissaan yritetty. Onko kyse kirkon henkisestä laiskuudesta? Tuttavani eräästä vapaasta suunnasta kertoi, että siellä screenille tulee QR-koodi isona, ja kännykällä voi sojottaa sinnepäin. QR-koodeja on myös seinillä, ja lisäksi ilmoitetaan Mobile Payn numero. Monet maksavat jo sillä. Järjestely vaatii oman luottokortin tietojen syötön sovellukseen. Tästä voisi hyvin lähteä liikkeelle.

Jukka Tuominen Pitäjänmäen seurakunta, Helsinki

Sain tukea seurakunnasta TUULIKKI VUORINEN kirjoitti osuvasti kirkon toimista korona-aikana (K&k 22.10.). Keväällä kirkko otti tai ainakin yritti ottaa yhteyttä iäkkäimpiin seurakunnan jäseniin. Ei se ihan onnistunut. Kirkkoon kuuluu myös nuorempia jäseniä, joihin seurakunta ei ollut lainkaan yhteydessä, vaikka olisi ollut tarvetta. Minä tunsin suurta yksinäisyyttä alkukesästä. Avun saaminen oli vaikeaa, varsinkin Vantaan kaupungilta, mistä en apua saanut lainkaan. Mutkan eli Vantaankosken seurakunnan kautta sain yhteyden omaan Hakunilan seurakuntaani. Olen iloinen, että olen seurakunnan jäsen. Sain mielenrauhan, kun puhuin kesän ajan pastori Tiina Palmun kanssa. Suuret kiitokset hänelle. Sen tästä opin, että omaan seurakuntaan pitäisi saada helpommin

Marja-Helena Mäkelä

Kirjoituspyyntö leskien kokemuksista OPISKELEN TEOLOGIAA Helsingin yliopistossa. Olen tekemässä tutkimusta leskien kokemuksista puolison saattohoitoajasta. Työssäni sairaanhoitajana minua ovat koskettaneet saattohoidossa olevat ihmiset ja heidän läheisensä. Tutkimusta varten pyydän Sinua, joka olet menettänyt puolisosi alle viisi vuotta sitten, kirjoittamaan vapaamuotoisesti siitä, kuinka olet selvinnyt saattohoitoajasta. Mitkä asiat auttoivat selviytymään? Koitko myönteisiä tunteita saattohoidon aikana? Tutkimustani varten minun olisi hyvä saada tietää seuraavat taustatiedot: ikä, sukupuoli, uskonnollinen yhteisö, johon kuulut, milloin puolisosi haudattiin. Minkä mittainen liitto teillä oli ja mitä muuta voit kertoa parisuhteestanne? Käsittelen tietojasi ehdottoman luottamuksellisesti ja käytän kirjoituksia ainoastaan tutkimusaineistona. Kirjoittamalla tarinasi Sinulla on mahdollisuus olla osallisena saattohoidon kehittämisessä.

Minna Ohlis minna.ohlis@helsinki.fi

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

Hautauspalveluja

Kiinteistövälitystä

HAUTAKIVET

TOTEUTAN ASUNTOUNELMASI

Hautojen hallintaoikeus päättyy

asiantuntevasti ja luotettavasti

Helsingin seurakuntayhtymän hautausmailla (Hietaniemi, Honkanummi, Kulosaari, Malmi, Maunula ja Östersundom) joidenkin hautojen osalta vuoden 2021 lopussa.

KRISTA MALMIVAARA 040 521 9263 | krista@bo.fi

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Koska kaikkia haudanhaltijoita ja omaisia ei yhteystietojen vanhennuttua voida henkilökohtaisesti tavoittaa kirjeellä, on kaikilla niillä haudoilla, joiden hallintaoikeus on päättymässä, nähtävänä seuraava ilmoitus: KUULUTUS Oikeus tämän haudan hallintaan päättyy sopimuksen mukaan joulukuun 31. päivänä 2021. Mikäli haudanhaltija haluaa jatkaa hallintaoikeuttaan, hän voi kesäkuun 30. päivään 2022 mennessä tehdä uuden sopimuksen: Helsingin seurakuntayhtymän hautapalvelut, Kolmas linja 22 B, 00530 Helsinki, p. 09 2340 6000, sähköposti: helsinki.hautapalvelut@evl.fi Ellette halua uudistaa sopimusta määräaikaan mennessä, siirtyy hauta muistomerkkeineen Helsingin seurakuntayhtymän hallintaan. Mikäli haluatte, voitte kuitenkin poistaa hautamuistomerkin ennen em. määräajan päättymistä. Helsingin seurakuntayhtymä

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

hautakivityöt

09 628 398

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ostetaan

OSTAMME KIRJOJA 050 362 6620 myynti@vantaanantikvariaatti.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

AUTOTALLINOVI REMONTTI -kaipaako ovesi uusimista? -Ryterna nosto-ovet -sähköiset avaajat Uudenmaan Ovi Oy Alpo Korsulainen, p. 050-3105065 alpo@uudenmaanovi.fi

Myydään n. 600 siv. kirja “Lue ja ihmettele”. Pyrkii mm. järkevästi todistamaan Jumalan olemassa olon. 28 euroa +läh. Puh. 0400 409263

Myydään kuivanmaan mökki Ylöjärven Latjalassa p. 0400 - 504 686 Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen, vintit, kellarit, loppusiiv. sop. muk. 30v. kokemus. Erikseen kaappeihin unoht. astiat ym.

044-9268476, ONNI.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

Ostetaan asunto

Vuokrata halutaan

Haemme 90-120m2 perheasuntoa Kallio, Siltasaari, Töölö –akselilta. Soita 0505364126

3xDI/KTM etsii 3mh, HKI kantakaup./ Itä-Esp. Max 2400e/kk. Siistejä, luotettavia. Puh 0400417885

OSTETAAN ASUNTO/RIVITALO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Hyvä- tai huonokunt. Ei välityskuluja. 0405797397 Elmer

Vuokralle tarjotaan

Remontoitava yksiö pk-seudulta hyvien kulkuyhteyksien varrelta.Kaiken kuntoiset huomioidaan. P. 044 095 8297

Henkilöautojen talvisäilytystä. 24 km Helsingistä Soita 0500 717 225

Hammashoitoa

Siivouspalveluja

EHT HEIDI L E VA N D E R

Kysy lisĂ¤Ă¤: 040 778 5212

www.erikoishammasteknikko.net â&#x20AC;˘ â&#x20AC;˘ â&#x20AC;˘ â&#x20AC;˘

Turvallisesti, luotettavasti ja ammattitaidolla Hammasproteesien valmistus ja korjaukset Valmistan proteesit itse alusta loppuun MyĂśs kotikĂ¤ynnit ja nouto kotiovelta

Ikkunanpesut, ym. siivoustyĂśt vuosien kokemuksella. Kotital.vĂ¤h. kelp. P. 0417203363

Kotisiivousta ja ikkunanpesua LĂ¤hihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkĂ¤llĂ¤ kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Ikkunapesua ja kotisiivousta pitkĂ¤llĂ¤ kokemuksella 046-535 86 76 Kotisiivoukset luotettavasti. MyĂśs seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774

Â Â?Â? Â? Â?

Â&#x2026; Â&#x2020;Â&#x2021;Â&#x2020; Â&#x2C6; Â&#x2030;Â&#x2030; Â&#x160; Â?Â?Â?Â Â Â&#x20AC; Â&#x201A;Â&#x192;

Â&#x201A; Â&#x20AC; Â Â&#x201E;

Â&#x152; Â&#x201A;Â&#x201A; Â&#x2030; Â&#x17D;Â&#x201A; Â&#x2018;Â&#x2019; Â&#x201C; Â&#x152; Â&#x201A;Â&#x201A; Â&#x2020; Â&#x17D;Â&#x201A; Â&#x2018; Â&#x201D; Â&#x20AC; Â&#x201A; Â&#x201C;

EHT Antti Koskelo EHT Tero Roine

Â&#x20AC; Â&#x201A; Â&#x20AC;Â&#x2039; Â Â&#x20AC; Â&#x201A;Â&#x192;

Â&#x201A; Â&#x20AC; Â Â&#x201E;

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila KĂ¤yntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

â&#x20AC;˘ katutasossa â&#x20AC;˘ esteetĂśn sisĂ¤Ă¤nkĂ¤ynti

YksilĂślliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja VesamĂ¤ki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. PyĂśrĂ¤tuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

Testamentit, perukirjat, perintĂśasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

Asianajotoimisto Kristiina KenttĂ¤

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jĂ¤tekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekĂ¤ muutot. 35â&#x201A;Ź+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35â&#x201A;Ź+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

ke 4.11. klo 19 seurat Lauttasaaressa, HeikkilĂ¤nt.7, 4.krs., Hki; mm. R.Halme-Berneking. pe 6.11. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. ti 10.11. klo 18 seurat Hakunilan kko, Hakunilant.48, Vantaa. ke 11.11. KĂśrttikodin seurat PERUTTU. la 14.11. klo 18 seurat Mikaelin kko, EmĂ¤nnĂ¤np.1 (Kontula), Hki. su 15.11. klo 17 Seuratuvan su-ilta, live www.facebook.com/herattaja. klo 18 seurat Klaukkalan kko, Ylitilant.6, N-jĂ¤rvi. ti 17.11. klo 18 Verkkoseurat www. facebook.com/herattaja. LisĂ¤tietoja www.h-y.fi.

ESIRUKOUSILTA ti 10.11 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6 Petrus fĂśrsamling Allan FranzĂŠn, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessĂ¤ tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30â&#x20AC;&#x201C;16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus fĂśrsamling, MetsĂ¤purontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. LĂ¤hetys: www. facebook.com/petrusforsamling

Tule mukaan Aktiiviset Seniorit ry:n ryhmĂ¤rakennuttamishankkeeseen! YksilĂśllisiĂ¤ asuntoja ja hyvĂ¤t yhteisĂśtilat. Hitas-talo valmistuu n. v. 2024.

Verkkosaaren yhteisĂśtalo Infotilaisuudet 10.11. ja 26.11. klo 18 Redin Urban Labissa Tilaisuuksiin ilmoittauduttava ennakkoon. Kyselyt ja ilmoittautumiset: 3talo.aktiivisetseniorit@ gmail.com, p. 044 539 9954

www.aktiivisetseniorit.fi

Lakipalveluja

www.ukkonen.com

Palveluja tarjotaan KuolinpesĂ¤t, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myĂśs hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla.

HERĂ&#x201E;NNĂ&#x201E;ISSEURAT

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Â&#x2020;Â&#x2020; Â&#x20AC;Â

Tilaisuuksia

Perukirjat, perinnĂśnjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekĂ¤ myĂśs muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikĂ¤yntejĂ¤. HĂ¤meentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintĂś-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Perunkirjoitukset, kiinteĂ¤ palkkio 495 â&#x201A;Ź MyĂśs perinnĂśnjaot, testamentit, kauppa- ja lahjakirjat, edunvalvontavaltuutukset www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

TURVAA LĂ&#x201E;HEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja PerintĂś J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnĂśnjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Ari Suominen, 040 3552340

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

LisĂ¤tietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 19/2020

Harras hetki

Hans Tuominen, 50, on Hakunilan seurakunnan kirk koherra. Hän innostui suun nistuksesta vuonna 2012, kun Hakunilassa järjestettiin Jukolan viesti ja seurakun ta kokosi viestiin oman jouk kueen. Nykyisin Tuominen kuuluu vantaalaiseen Pihka niskatsuunnistusseuraan ja käy rasteilla kahtena tai kol mena iltana viikossa. Seuraava keskipäivän ru koushetki Sipoonkorvesta julkaistaan Hakunilan seura kunnan Facebooksivulla ja Youtubetilillä 13.11. Vantaan, Sipoon ja Helsin gin alueilla sijaitseva Sipoon korven kansallispuisto pe rustettiin vuonna 2011. Se on suuruudeltaan 23 neliökilo metriä.

Arjen ja melun ulottumattomissa Sipoonkorven kansallispuisto on kirkkoherra Hans Tuomisen seurakuntaa, jossa hän suunnistaa ja toimittaa rukoushetkiä. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA MARIANNA SIITONEN

ostain kaukaa kantautuu vaimeana liikenteen tasainen humina. Loppusyksystä ei juuri ole luonnonääniäkään. Vain yksinäinen talitiainen piipittää oksalla. Tuuli kahistelee keltaisia, harvenneita lehtiä. Tämä on yksi Vantaan hiljaisimmista paikoista. Mustiin vaatteisiin ja papinpaitaan pukeutunut Hakunilan kirkkoherra Hans Tuominen erottuu värikkäisiin ulkoiluvaatteisiin pukeutuneiden retkeilijöiden joukosta. Hän onkin tänään töissä, oman seurakuntansa alueella Sipoonkorven kansallispuistossa. Keväällä, kun kirkot, kirjastot ja museot suljettiin koronaepidemian vuoksi, Sipoonkorven metsät olivat monille turvallinen hengähdys- ja hiljentymispaikka. Tuomi-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

selle niistä tuli myös kirkko, josta hän alkoi ystävänsä Hannu Holman kanssa lähettää keskipäivän rukoushetkiä nettiin. ”MINÄ SAAN vaeltaa Jumalan edessä. Siellä on elämä ja valo”, Tuominen resitoi Storträskin erämaalampea kiertävillä pitkospuilla. Suo tuoksuu. Pieni tuulenvire kuvioi vedenpintaa. Miljoonia vuosia vanhat kalliot, hiljainen metsä, ensimmäisiltä kristillisiltä vuosisadoilta juontuvat rukoushetket ja niissä laulettavat virret sopivat Tuomisen mielestä hyvin yhteen. Hän pitää siitä, että rukoushetkiä toimittaessaan hän ei itse keksi sanoja, vaan laulaa satoja vuosia vanhoja rukouksia ja monille tuttuja virsiä. Ajattomuus ja äärettömyys tiivistyvät tähän hetkeen. METSÄT OVAT Hans Tuomiselle rakkaita paikkoja. Vapaa-ajallaan hän hakeutuu niihin vaeltamaan ja viipyilemään, juoksemaan ja suunnistamaan. Sipoonkorvessa tai Nuuksiossa tarvitsee kulkea vain vartti, kun on jo arjen ja melun ulottumattomissa. Jos vielä poikkeaa merkityiltä reiteiltä, avautuu täysin toinen maailma. Vaikka ilma on sitä samaa ilmaa kuin lähiöissä muutaman kilometrin päässä, tunnelma on erilainen.

Välillä Tuominen istuu rannassa, katselee veden väreilyä ja kuuntelee lintuja. Luonto elää omassa tahdissaan, maiseman yksityiskohdat, tuoksut ja värit muuttuvat viikosta toiseen. Myös oma elämä on joka viikko erilainen. Met-

”

VAIKKA ILMA ON METSÄSSÄ SAMAA KUIN LÄHIÖISSÄ, TUNNELMA ON ERILAINEN.

sässä pääsee rauhoittumaan ja hengittämään, kuulostelemaan itseään ja kokemaan Jumalan läheisyyttä. Yhtä lailla myös juokseminen on Tuomiselle hartautta ja läsnäoloa, jota välillä tahdittavat tutut rukoukset ja virrensäkeistöt. Kun hän rämpii suolla tai huomaa taas kerran eksyneensä, päässä saattavat soida virren 525 sanat: ”Anna, Kristus, rohkeutta mennä maastoon tiettömään, jossa merkkejä en tunne, vaille vastausta jään.” ■

Hyvää pyhää

8.11.

Lisää valoa

Kirkoissa tämän sunnuntain aiheena on Antakaa toisillenne anteeksi. Päivän evankeliumissa (Matt. 18:15–22) Jeesus antaa oppilailleen ohjeita anteeksiannosta ja rukoilemisesta.

Ehkä olet jo ehtinytkin ripustella valoketjuja ikkunoihin, parvekkeelle tai pihapuihin ja kaivaa kaapista kyntteliköt. Jos et, tee se tänään. Ei niiden kanssa tarvitse säästellä tai odottaa adventtiaikaa. Oikea hetki on juuri silloin, kun tuntuu siltä, että syksyn pimeään kaipaa pieniä, lohdullisia valopilkkuja. Ja jos teillä leivotaan isänpäiväkakku, laita siihen kynttilöitä – vaikka yhtä monta kuin isällä on lapsia.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Selvittäkää ristiriidat

eesus antaa Matteuksen evankeliumissa kimpun neuvoja. Eläkää yhdessä, Jeesus al leviivaa. Eläkää yhdessä, vaikka ihmisten välille tuppaa muodostumaan ristiriitati lanteita, väärinkäsityksiä ja silkkaa vääryyt täkin. Jeesuksen toimintaohjeet pätevät niin nykyajan somesääntöinä kuin tämän hetken yhteyttä rikkovi en tekojen selvittelyssä. Jeesus vakuuttaa, että parasta on kahdenkeski nen puhuminen niiden välillä, joita asia koskee. Hän ei kehota vahtimaan muiden syntejä eikä kan nusta somelynkkaukseen. Häpeän kasaaminen vää rintekijän päälle ei kuulu Jeesuksen keinovalikoi maan. Jeesuksen neuvoista löytyy peruste myös seura kuntien perheneuvontaan. Jos ristiriita ei selviä kah

den kesken, tilanteen purkamiseksi on hyvä ottaa mukaan apua. Ristiriitatilanteiden selvittäminen on tärkeää, sillä yhteydessä eläminen on tärkeää. Yhteisessä rukouk sessa on voimaa. Kun yksi jo jättäisi kesken, toinen kannustaa jatkamaan. Jos yksi ei ymmärrä, mitä Jee sus sanoillaan tarkoittaa, toisella voi olla siihen jokin osuva tulkinta. Jos jonkun elämä ajautuu ahdinkoon, porukasta löytyy voimaa auttaa. Kristityillä ei ole va raa päästää vihamielisyyksiä kasvamaan väliinsä. Me tarvitsemme toisiamme. Jeesus päättää puheensa anteeksiantamuksen merkitykseen. Hän, joka kantaa maailman synnit, kannustaa päästämään irti katkeruudesta. Ei oikeu den vaaka välttämättä asetu tasapainoon, mutta lo pulta on parempi antaa anteeksi ja päästä vapaaksi.

KAISA KARIRANTA

Rukous Kosketa suutasi ja rukoile nämä sanat: ”Jeesus, opeta minut hallitsemaan kieltäni niin, että sanani ovat tosia ja rohkeita ja hiljaisuuteni täynnä anteeksi antavaa mieltä.” Kosketa silmiäsi ja pyydä: ”Vapahtaja, ohjaa katseeni sinun rohkeuteesi ja ristiisi.” Kosketa korviasi ja sano: ”Kristus, suojele korvani kuulemasta satuttavia sanoja. Tarkenna kuuloni lähimmäisen avunpyyntöihin ja kauneuden havaitsemiseen.” KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

Mielipiteet muuttivat lehden sivulle 23.

Parhaat matkat tehdään vastuullisesti yhdessä

hsl.fi/korona

5.11.2020 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j kai

Seurakunta tukee vanhuksia uusilla tavoilla Vantaankoskella s. 4 Kari Tapion laulut soivat Hakunilan iltakirkossa s. 6

PääotsikkoKoska äidinkielellä on väliä 3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 merkkiä /kpl ja loppuun sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

Camilla Sipilä toi poikansa Axelin ruotsinkieliseen päiväkerhoon s. 2

Ruotsin kieli yhdistää Vantaan ruotsinkieliselle vähemmistölle seurakunta on tärkeä oman kielen ja kulttuurin tukija. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ

ateisena aamuna pieni lähiöostari näyttää tavallistakin koruttomammal ta. Paikallinen antikvariaatti on siirtä nyt kirjamyyntinsä nettiin, mutta piz zeria ja Vantaan ruotsinkielisen seura kunnan kerhotila pitävät pintansa. Vantaalainen Camilla Sipilä on ajanut aamu ruuhkassa 25 minuuttia tuodakseen kaksivuo tiaan poikansa Axelin Myyrmäkeen seurakun nan päiväkerhoon. – Tämä on ainoa ruotsinkielinen päiväkerho Vantaalla, ja ja kaksikieliselle perheelle sillä on todella iso merkitys. Sekä lapselle että äidille on tärkeää päästä välillä pois kotoa, Sipilä sanoo. Axel aloittaa keittiöleikin yhdessä kolmevuo tiaan Royn ja lastenohjaaja Hanna Höglundin kanssa. Pojat huvittelevat tuomalla Hannan lau taselle väkeviltä maistuvia sitruunaa ja chiliä. – Ska Axel också dricka kaffe, Höglund kysyy. – Joo! Tavallisesti Höglund leikkii, lukee ja askartelee neljän lapsen kanssa, mutta alkava flunssakausi on verottanut kerholaisten määrän kahteen. Ti laa riittäisi Höglundin mukaan useammallekin lapselle. Tiistaisin kerhotila on pikkulasten van hempien kahvila, ja kahtena iltapäivänä samassa tilassa kokoontuu koululaisten iltapäiväkerho.

sen seurakunnan kirkkoherra Martin Fagerudd sanoo. Erityisesti vanhoissa ruotsinkielisissä suvuissa tunnetaan kirkkoherran mukaan ylpeyttä seura kunnan pitkästä historiasta. Fagerudd mainitsee, että kuningas Erik Eriksson nimitti jo 1300lu vulla Helsingin pitäjän lähetystyön tukialueeksi, josta käsin kirkko vahvistaisi asemiaan Hämeessä ja Pirkanmaalla. – Historia näkyy ällistyttävällä tavalla siinä, että vapaiden suuntien kirkkokunnilla ei ole Vantaalla ruotsinkielistä toimintaa. Seurakunta ruotsinkielisestä väestöstä 75 prosenttia on evan laiset ovat oman tiensä kulkijoita, jotka eivät vil kelisluterilaisen kirkon jäseniä. Suomenkielises kuile sivuilleen vaan arvostavat sitä, mitä heil tä väestöstä 67 prosenttia ja kaikista vantaalaisista lä on. 54 prosenttia kuuluu kirkkoon. Vahvoista juurista huolimatta ruotsin kie – Instituutioilla, jotka vahvistavat ruotsinkie len aseman säilyminen ei ole kirkossa kuulutet tu. Vantaallakin kaksikieliset perheet yleistyvät, listä kulttuuria, on ihmisten tuki. Uskosta, sisäi sestä elämästä ja hyvinvoinnista pitää voida pu ja pienen seurakunnan reilusta 4 200 jäsenestä hua omalla äidinkielellä, Vantaan ruotsinkieli noin 800 puhuu äidinkielenään suomea.

KIELIVÄHEMMISTÖÖN KUULUMINEN liimaa Van taan ruotsinkielisen seurakunnan jäsenet yhteen ja vahvistaa heidän sidettään kirkkoon. Vantaan

– Avasimme kirkkojen ja kappelien ovet sateenkaariparien vihkimisille ensimmäisenä Suomessa, kirkkoherra Martin Fagerudd sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 19/2020

”

Seurakuntalaiset ovat oman tiensä kulkijoita, jotka eivät vilkuile sivuilleen. KIRKKOHERRA MARTIN FAGERUDD

– Kirkollisista toimituksista kaksi kolmasosaa on kaksikielisiä. On varsin tavallista, että kaksikieliset perheet muuttuvat parissa sukupolvessa suomenkielisiksi, Fagerudd sanoo. RUOTSINKIELISEN KULTTUURIN vahvuudesta kertoo seurakuntalaisten verkostoituminen. Fageruddin mukaan Vantaalla toimii tällä hetkellä yli neljäkymmentä ruotsinkielistä ja kaksikielistä yhdistystä. Vantaalla syntynyt Camilla Sipilä vahvistaa ajatuksen ruotsinkielisten hyvistä verkostoista. – Suurin osa ruotsinkielisistä perheistä tuntee toisensa. Perheet verkostoituvat viimeistään siinä vaiheessa, kun lapset aloittavat koulun. ■ Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan päiväkerho 2,5–6-vuotiaille maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9–12 Myyrmäen kerhotilassa, Uomatie 13. Lapsille tarjotaan pieni välipala. Lisätietoa ja ilmoittautumiset Hanna Höglund p. 050 341 4964, hanna-mari.hoglund@evl.fi.

Lastenohjaaja Hanna Höglund, kaksi ja puoli vuotta vanha Axel ja kolmevuotias Roy heittäytyivät keittiöleikkiin.

Tehdään käsitöitä yhdessä Oletpa taitava tai taitamaton, voit saada aikaan monenlaista hyvää. Sukkelat sukankutojat Sukkelat sukankutojat neulovat yhdessä sukkia diakoniatyön ja Kirkon Ulkomaanavun katastrofityön hyväksi. Voit myös neuloa kotona ja tuoda neulomuksesi tapaamiseen. Seurakunta tarjoaa langat. Ryhmä kokoontuu 8.12. saakka joka toinen tiistai klo 10–12 Tikkurilan Koskikeskuksessa, Vernissakatu 4, kokoushuone Sypressi (1. krs).

Käsillä hyvää -ryhmä

Hakunilan seurakunnan Käsillä hyvää -ryhmät kokoontuvat tiistaisin klo 10–12 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9, ja keskiviikkoisin klo 14–15.30. Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Länsimäessä neulotaan sukkia, lapasia, pipoja ja peittoja toimitettavaksi Suomen ulkopuolella apua tarvitseville ekumeenisen yhteistyön kautta. Hakunilan kirkossa neulotaan sukkia ja lapasia lähialueen ihmisille ja valkeita kastesukkia vauvoille. Suunnitelmissa on tehdä myös kangasmaskeja diakoniatyön asiakkaille.

Silmukkasiskot-ryhmä

Silmukkasiskot kokoontuvat ke 11.11. ja 18.11. kello 9.30 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Silmukkasiskot tekevät kahvikupin ääressä kaikkea, mitä osaavat yhteiseksi hyväksi. Jo kymmenen vuotta toimineessa ryhmässä syntyy sukkia, kastetossuja, torkkupeittoja, tyynyliinoja, kortteja ja huovutustöitä. Kaikenlaiset, taitavat ja taitamattomat toivotetaan tervetulleiksi mukaan.

Asolan silmukkaryhmä

Asolan seurakuntatalossa, Asolantie 6, kokoontuu joka torstai klo 17–19 silmukkaryhmä neulomaan ja virkkaamaan kahvikupposen ääressä. Ryhmässä tehdään tällä hetkellä pitsisukkia, jotka lahjoitetaan turvatalon asukkaille. Aiemmin on tehty taivassukkia saattohoidossa oleville, ja niiden idea on lähtöisin tästä ryhmästä.

Savityöpaja

Savityöpajassa pääsee tekemään pieniä savitöitä kokeillen eri menetelmiä.. Käytössä on pieni keramiikkauuni. Osallistujat tekevät käsin muotoiltavia astioita ja koristeita, jotka pääsee myös maalamaan. Ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo 12–14 Asolan seurakuntatalossa, Asolantie 6. Tarvikemaksu on 1 euro kerralta.

Käsityö- ja palvelupiiri HAIK

Piirissä tehdään käsitöitä, joiden myynnistä saatava tuotto menee Kirkon Ulkomaanavulle. Täällä valmistuvat myös Hämeenkylän seurakunnan alueen lastenneuvoloihin vastasyntyneille toimitettavat kudotut töppöset. Piiri kokoontuu parittomien viikkojen keskiviikkoina Pähkinärinteessä osoitteessa Lammaspolku 1.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 19/2020

Iso vaihde päälle ikäihmisten tueksi Vantaankosken seurakunta käyttää saamansa testamenttirahat ikäihmisten auttamiseen. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MARIANNA SIITONEN

antaankosken seurakunta sai vuosi sitten ison testamentin. Seurakunnan jäsen Irja Kaartinen jätti seurakunnalleen 70 000 euroa käytettäväksi vanhustyöhön. Rahojen turvin seurakunta on käynnistänyt kaksivuotisen Ikäihmisten hankkeen, jolla pyritään monella tavalla parantamaan alueen yli 65-vuotiaiden elämänlaatua. Tätä seurakunta ei tee yksin, vaan laajamittaisen verkostoyhteistyön avulla. Tavoitteena on, että kun hanke heinäkuussa 2022 loppuu, on luotu toimivia yhteistyöverkostoja, saatu aikaan uusia toimintamuotoja ja löydetty tapoja tukea ikäihmisten hyvinvointia ja osallisuutta alueella. – Pyrimme puuttumaan ongelmiin, mutta lähestymistapamme on voimavarakeskeinen. Ajatus ei ole, että asioita tehdään ikäihmisten puolesta, vaan on tärkeää saada myös heidän oma äänensä paremmin kuuluviin. Keskeistä on lisäksi vapaaehtoistyön tehostaminen niin, että myös lyhytaikaiselle vapaaehtoisuudelle on mahdollisuuksia, sanoo pappi Laura Sydänmaanlakka.

LAURA SYDÄNMAANLAKKA on yksi hanketyöryhmän neljästä jäsenestä. Työryhmän lisäksi toimintaan osallistuu muitakin seurakunnan työntekijöitä ja vapaaehtoisia. Uusia työntekijöitä hankkeeseen ei palkata.

”

SEURAKUNNAN VAHVUUS ON SE, ETTÄ VOIMME TUODA MUKAAN HENKISEN JA HENGELLISEN TUEN. PAPPI LAURA SYDÄNMAANLAKKA

Sydänmaanlakan mukaan Vantaan vanhusväestö kasvaa lähimmän kymmenen vuoden aikana Euroopan ennätystahtia. Yli 75-vuotiaita on kymmenen vuoden päästä kaupungissa 9 000 nykyistä enemmän. Myyrmäen suuralueella heitä on 2 500 enemmän. Kun tavoite on, että vanhuksista suurin osa asuu kotonaan, he tarvitsevat tähän mo-

ESKO JÄMSÄ

Uuden Tikkurilan kirkon työmaa 14.10.2020. Kiinteistöjohtaja Timo Kraufvelin kokeilee kirkkosalin seinään koverrettua ristiä. Koverrukset kullataan myöhemmin.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 19/2020

nenlaista tukea. Seurakunnalla on tässä oma roolinsa. Hankkeen tavoitteet ovat kunnianhimoiset: löytää seurakunnan alueella olevat yksinäiset vanhukset, torjua heidän syrjäytymistään, kehittää seurakunnalle uudenlaisia tapoja toimia ikäihmisten kanssa, vahvistaa ikäihmisten osallisuutta, verkostoitua alueen muiden toimijoiden kanssa ja kehittää vapaaehtoistoimintaa. – Yhteistyökumppaneitamme ovat muun muassa Vantaan kaupunki, sen hoitolaitokset ja MEK-kiinnekohtia-projekti, joka pyrkii yhdessä Diakonissalaitoksen kanssa luomaan Vantaalle etsivän vanhustyön mallin. Diakonissalaitos on myös meidän yhteistyökumppanimme, samoin Vantaan seurakuntien sairaalasielunhoito ja omaishoitajien yhdistys, Sydänmaanlakka kertoo. Sydänmaanlakan mukaan Vantaankosken seurakunnan alueella asuu paljon vanhuksia, joilla ei ole juurikaan kontakteja muihin ihmisiin. Yksinäisyys on iso ongelma. Digitalisaatio on monille asia, joka vaikeuttaa asioiden hoitamista. Kun kansaneläke on pieni ja rahat vähissä, ei ole varaa lähteä mihinkään ja syntyy tilanteita, joissa vanhus miettii, onko lääkkeisiin varaa. Myös päihteet, erityisesti alkoholi ovat kasvava ongelma, johon yritetään löytää apua ryhmätoiminnalla. – Seurakunnan vahvuus on se, että voimme tuoda mukaan hen-

Tikkurilan kirkosta vuoden nimi Vuoden 2020 nimeksi on valittu Tikkurilan kirkko. Valinta tehtiin Nimistöntutkimuksen päivillä järjestetyssä äänestyksessä, johon osallistui 49 nimistöntutkimuksen, -huollon ja -suunnittelun asiantuntijaa. Tikkurilassa vihitään tammikuussa 2021 käyttöön uusi kirkko, jonka nimeksi kerättiin ehdotuksia julkisella nimikilpailulla. Osa ehdotuksista liittyi rakennuksen muotoihin, kuten Kolmiokirkko ja Pyhän Kolmi-

naisuuden kirkko. Toisissa mielikuvitus oli lähtenyt lentoon, sillä nimeksi ehdotettiin muun muassa Hiippaa, Tixin temppeliä ja Jeesuksen tetraa. Yli 270 ehdotuksen joukosta Vantaan yhteinen kirkkoneuvosto valitsi yleisöäänestyksessäkin eniten ääniä saaneen vaihtoehdon eli Tikkurilan kirkon. Nimistöasiantuntijoiden mukaan nimivalinta oli onnistunut, sillä nimi Tikkurilan kirkko kuvaa kohdettaan hyvin selkeästi ja on helppo muistaa ja käyttää. Siksi nimi on nyt myös Suomen tämänvuotinen vuoden nimi.

Tikkurilan kirkkoherra Janne Silvastia valinta hymyilyttää. Hän sanoo olevansa siitä iloinen ja samalla osittain yllättynyt. – Tämä on palautetta siitä, että välttämättä ei tarvitse keksiä uusia juttuja. Minusta on silti hyvä, että pyrimme osallistamaan ihmisiä ja kysymään niin kansan kuin asiantuntijoidenkin mielipidettä. – Tikkurilan kirkko oli kansan suosikki, joten kansan tahto toteutui. Kisa on tuonut tulevaa kirkkoa esille, sillä aihetta on käsitelty mediassa pilke silmäkulmassa, Silvast sanoo.

Pappi Laura Sydänmaalakka on tuttu näky Myyrmäen vanhustenkeskuksessa. Se on Suomen suurin. Paikkoja on 199.

kisen ja hengellisen tuen. Isot elämänmuutokset sekä pelko ja huoli terveydestä ja kotona pärjäämisestä tuovat epävarmuutta elämään. Moni ikäihminen pohtii perimmäisiä kysymyksiä. Kun läheinen kuolee, kaivataan surun keskellä kuuntelijaa ja vertaistukea, Sydänmaanlakka sanoo. VAIKKA ETSIVÄSSÄ työssä kohdataan hankalia tilanteita, pyritään hankkeessa hakemaan ikäihmisten omasta elämästä voimavaroja, joita voidaan vahvistaa. Hyvää lisätuntumaa vanhusten elämäntilanteeseen toi koronakevät, jolloin Vantaan seurakunnista soitettiin 80–84-vuotiaille jäsenille, ja kaksi kolmesta tavoitettiin. Oleellista on Sydänmaanlakan mukaan myös tiivistää yhteistyötä niin kotihoitoon kuin Vantaan kaupungin Myyrmäen vanhustenkeskukseen. Se on Suomen suurin: paikkoja on 199 ja yksiköitä lyhytaikaisesta hoidosta pitkäaikaiseen hoivakoti- ja palvelutaloasumiseen. Toiminnanohjaaja Eeva Kesäniemi koordinoi keskuksen verkostoyhteistyötä monenlaisten toimijoiden kuten sairaalasielunhoidon ja Vantaankosken ja Hämeenkylän seurakunnan kanssa. Seurakunnat ovat järjestäneet muun muassa kuukausittaisia hartaushetkiä. – Seurakunta on meille tärkeä yhteistyökumppani. Vantaankosken seurakunnan suunnitelmat yhteistyön tiivistämisestä kuulostavat hyvältä. Monelle vanhustenkeskuksen vanhukselle seurakunta on ollut elämässä tärkeä, ja on hyvä, jos tuo yhteys seurakuntaan voi jatkua myös täällä, Kesäniemi sanoo. ■

Hautajaiset voi varata verkosta Vantaalaisen vainajan hautaan siunaamisen ja muistotilaisuuden voi 4.11. alkaen varata Vantaan seurakuntien verkkopalvelusta. Asiointipalvelussa ovat varattavissa lähes kaikki Vantaan kirkoissa ja kappeleissa tarjolla olevat hautajaisajat. Tiloista varattavissa ovat Pyhän Laurin ja Ruskeasannan siunauskappelit sekä Hakunilan, Hämeenkylän, Korson, Kivistön, Pyhän Laurin ja Rekolan Pyhän Andreaan kirkot sekä Seutulan

kappeli. Myyrmäen väliaikaisessa Virtakirkossa ei järjestetä hautajaisia. Tilaisuuteen voi verkossa varausta tehdessään valita myös papin kyseisenä hautajaisaikana työvuorossa olevista papeista. Palvelu varaa automaattisesti aina myös kanttorin. Palvelusta voi varata lisäksi muistotilaisuuden Vantaan seurakuntien tiloihin. Varausta tekevän henkilön ei tarvitse olla vantaalainen tai seurakunnan jäsen käyttääkseen palvelua. Vainajan sen sijaan täytyy olla vantaalainen, mutta kirkkoon kuulumista ei edellytetä.

Siunaustilaisuus on Vantaan seurakuntiin kuuluneelle vainajalle ilmainen, ja muistotilaisuuden osalta useimmissa tiloissa laskutetaan vain pöytäliinojen käytöstä. Vain Helsingin pitäjän kirkonkylässä sijaitsevat Pappila ja Pakaritupa ovat maksullisia muistotilaisuustiloja. Kirkkoon kuulumattomista vainajista peritään seurakuntien hinnaston mukainen maksu sekä siunausettä muistotilaisuudesta. Hautajaiset voi varata edelleen myös asioimalla vainajan seurakunnan kirkkoherranvirastossa tai soittamalla sinne. Hau-

tapaikan varaus tehdään Vantaan seurakuntien hautausmaan toimistosta. Sitä ei siis voi varata verkkopalvelun kautta.

Keskusteluapua tietomurron uhreille Luterilainen kirkko tarjoaa keskusteluapua ihmisille, joita psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto ja kiristysuhka järkyttävät. Useat seurakunnat, seurakuntayhtymät, piispat, papit ja muut kirkolliset tahot tiedottivat

sosiaalisen median kanavissaan kirkon tarjoamasta keskusteluavusta. Esimerkiksi päivystäville papeille voi puhua mistä tahansa, mikä painaa mieltä. Vantaan seurakuntien nettisivuilta löytyy tietoja seurakunnan tarjoamasta keskusteluavusta. Kirkko tarjoaa myös valtakunnallisesti keskusteluapua palvelevan puhelimensa, chattinsa ja nettinsä kautta. Helsingin piispa Teemu Laajasalo korostaa tietomurron uhreille, että vaikka rikollinen ihminen kiristää heitä, valtaosa ihmisistä on heidän puolellaan. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 19/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 5.–19.11.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma-to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09 8306 507 Diakoniapäivystys puhelimitse p. 050 573 6313 ja p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Kirkko on avoinna ma, ke ja to klo 9–14 sekä su klo 11–14. Iltakirkko torstaisin klo 18. Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–19.45. Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14. Hengailua vauvojen ehdoilla. Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki. Maanantain yhteisöruokailu on tauolla toistaiseksi. Sen sijaan voit noutaa pakatun yhden hengen lounasannoksen kirkon pääovelta maanantaisin klo 13–13.30. Luottamuksen rukoushetki maanantaisin klo 18. Hiljaisuutta ja Taizé-lauluja. Lepaani nuortenilta tiistaisin klo 18–20.45. Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/hoitajille. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Saavu-messu su 8.11. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Sari Kokkonen, Laura Nurkka, Kristiina TuohimaaSalminen. Mukana myös Resonaarigroup-orkesteri. Päivähetki Raamatun äärellä ti 10.11. klo 12. Siioninvirsiseurat ti 10.11. klo 18. Raamattuluento ke 11.11. klo 18.30. Rukiista leipää Raamatusta. Euodia ja Syntyke: Riitelevät vastuunkantajat. Aija Sairanen. Paluumuuttajien piiri to 12.11. klo 13–15. Päivi Helén. Inkerinsuomalaisten kirkkopyhä su 15.11. klo 12. Petri Honkala, Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä. Jaakko Hietikko, laulu. Yhteistyössä Esikoiset ry:n kanssa. Raamattuluento ke 18.11. klo 18.30. Rukiista leipää Raamatusta. Apostoli Matteus: Jumala käyttää hiljaisiakin. Timo Junkkaala. Valoon päin -iltakirkko Kari Tapion lauluin to 19.11. klo 20. Tuomo Kahenvirta. Muusikot

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 19/2020

MARIANNA SIITONEN

Hakunilan seurakunta

Tuomas Heikkilä, Jussi Keltakangas, Joni Rajamäki, Johannes Kortelainen, Jakke Saarinen. Kirkkoon mahtuu noin 70 henkeä. Iltakirkkoa voi seurata myös verkossa. Lähetyspiiri to 19.11. klo 18.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Aamupuuro torstaisin klo 10.30. Perhekerho perjantaisin klo 9–12. Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/huoltajille. Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30. Alle 6-vuotiaille aikuisen seurassa. Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12. Päiväkahvit tiistaisin klo 12.30– 13.30. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21. Naiset Raamatun äärellä tiistaisin 19–21. Näkövammaisten miesten sauna to 5.11. klo 17.30–21. Lähetyspiiri to 5.11. klo 18-20. Isänpäivän messu su 8.11. klo 12. Hans Tuominen, Tuomas Heikkilä. Inkerinsuomalaisten kirkkopyhä su 15.11. klo 10. Juha Siltala, Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä. Yhteistyössä Esikoiset ry:n kanssa. Miehet keittiössä ti 17.11. klo 10–12. Venäjänkielinen raamattupiiri ke 18.11. klo 18–20. Anna Lewing.

VERKOSSA Jumalanpalveluksiin ja kirkkohetkiin voi osallistua Hakunilan seurakunnan Facebook-sivulla sekä nettisivulla www.hakunilanseurakunta.fi. lltakirkko torstaisin klo 18. Messu sunnuntaisin klo 12. Päivämusiikki ke 11.11. klo 12. Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta pe 13.11. klo 12. Valoon päin -iltakirkko Kari Tapion lauluin to 19.11. klo 20. Kirkkohetket ovat tallenteina katsottavissa Facebookissa sekä seurakunnan YouTube-kanavalla.

MUUALLA Liikkari (nuorten urheiluilta) Sotungin koulun salissa torstaisin klo 20–21.30 yhteistyössä Vantaan NMKY:n kanssa. Ei pidetä 5.11. Lisätietoja Juho Turuselta, p. 050 311 2446. Kolis-ilta Kolohongan nuorisotalolla perjantaisin klo 17–21.30 yhteistyössä Vantaan NMKY:n kanssa. Seiskaluokkalaisille ja sitä vanhemmille nuorille. Kuunloiste-kuoro harjoittelee keskiviikkoisin klo 15–15.45 ItäHakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kuorossa musisoivat 6–12-vuotiaat laulajat. Aurinkotanssi-kuoro on 11–15-vuotiaiden oma kuoro. Se harjoittelee keskiviikkoisin klo 15.45–16.30 Itä-Hakkilan alakoulun pikkuraken-

Monet Kari Tapion esittämät laulut ovat kuin virsiä, toteaa kanttori Tuomas Heikkilä. – Muutamia niistä lauletaan säännöllisesti esimerkiksi hautajaisissa, Heikkilä kertoo.

Menokasvo

Kari Tapion musiikki saa ihmiset laulamaan Kanttori Tuomas Heikkilä, järjestätte Hakunilassa iltakirkon, jossa soivat Kari Tapion tunnetuksi tekemät laulut. Miksi juuri hänen musiikkinsa valikoitui illan teemaksi? – Vuonna 2010 kuollut Kari Tapio on monen suomalaisen tuntojen tulkki, hengen mies, joka on tehnyt hienoja lauluja elämästä kaikkine valoineen ja varjoineen. – Olen aina pitänyt Tapion musiikista. Ystäväni kanttori Jussi Keltakankaan kanssa totesimme, että monet Tapion esittämät laulut käyvät lähestulkoon virsistä. Mitä Kari Tapion lauluja olette valinneet iltakirkon ohjelmistoon? – Illan mittaan lauletaan ainakin seuraavat sävelmät: Olen kuullut on kaupunki tuolla, Mun sydämeni tänne jää, Myrskyn jälkeen ja Valoon päin. Kahden viimeksi mainitun teks-

tit ovat Kari Tapion kynästä. Oletteko aiemmin järjestäneet samantyylisiä iltoja? – Noin vuosi sitten pidimme Hakunilan kirkossa vastaavanlaisen iltakirkon. Tilaisuus oli hyvin antoisa, ihmiset pitivät kovasti ja yhteislaulu raikasi. – Järjestimme vastaavan illan myös Lauttasaaressa viime kevättalvella. Kenen muun lauluntekijän musiikki voisi sopia iltakirkkoon? – Esimerkiksi Junnu Vainiolla on laaja tuotanto, josta löytyy myös kirkkoon sopivia lauluja. ULLA LÖTJÖNEN Valoon päin. Iltakirkko Kari Tapion lauluin torstaina 19.11. kello 20 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Musiikista vastaa viisihenkinen bändi. Kirkkooon mahtuu noin 70 henkeä.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 5.–19.11.

nuksessa. Kuoroja ohjaa kanttori Laura Nurkka, p. 050 533 0756, laura.nurkka@ evl.fi. Uudet laulajat, tervetuloa mukaan! Harrastus on maksuton. Astan kotipyhis su 8.11. Tied. birgitta.tasavuori@evl.fi Ensivauvat on ryhmä ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa 10 viikon ajan. Syksyn toinen ryhmä 17.11.–2.2. Lisätietoja: birgitta.tasavuori@evl.fi. Digilähetyspiiri Tilaa lähetyskirje sähköpostiisi! Lähetä viesti: sari. paananen@evl.fi.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13 ensisijaisesti puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys puhelimitse tiistaisin ja torstaisin klo 9–11 p. 09 8306 472. Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Kirkon vuorossa oleva vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Eettinen kristillisyys to 5.11. klo 19. Nuorten aikuisten teemailta. Pastori Katja-Maaria Vilén ja Tuula Vanhanen. Messu su 8.11. klo 10. Isänpäivä. Liturgi Jaakko Kara, saarna Miika Koistinen, kanttori Hannu Lehtikangas. Messu kuultavissa suorana lähetyksenä hameenkylanseurakunta.fi Pyhäkoulu su 8.11. klo 10 kirkon kerhotiloissa. Hyvinvointiluento su 8.11. klo 11.30. TT Raimo Mäkelä: ”Ihmisenä terveyden ja sairauden rajalla”. Sarjan kolmas luento messun jälkeen seurakuntasalissa. Sauvakävelypiiri miehille su 8.11. klo 18. Ryhmä kokoontuu parittomien viikkojen sunnuntaisin kello 18. Lähtö Hämeenkylän kirkon parkkipaikalta ja paluu samaan paikkaan. Omat sauvat mukaan. Mukana seurakunnan pappeja. Nuorten avoimet su 8.11. klo 18–21. Joka sunnuntai ja tiistai samaan kellonaikaan kirkon nuortentilassa. Junnu Avoimet ti 10.11. ja 17.11. klo 14–16.15. Viides- ja kuudesluokkalaiset tervetulleita tiistaisin koulun jälkeen kirkon nuortentilaan. Yhteisen pöydän keittolounas ke 11.11 klo 11 (A–K), 11.20 (L–P), ja 11.40 (R–Ö). Lounaalle lasketaan sukunimen aakkosjärjestyksen mukaan

kolmessa ryhmässä. Ohjaus kirkon eteisaulassa. Hävikkiruokakasseja jaossa klo 11–12 ulkona nuortentilan edustalla. Ehtoollishartaus ke 11.11. klo 12. Matti Hyry. Ovet ovat avoinna ehtoolliselle, myös suorakuuntelu kirkosta seurakunnan internetsivujen kautta. Usko ja oppi -raamattuilta to 12.11. klo 18–19.30. Matti Hyry ja Jarkko Vähäsarja. Voi tulla paikanpäälle tai kuunnella netin kautta osoitteessa hameenkylanseurakunta.fi. WhatsApp-kommentit ja kysymykset ryhmään hakeutuneille. Messu 15.11. klo 10. Hämevaaran kirkkopyhä. Liturgi Jaakko Kara, saarna Jukka Nevala, kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Kuuntelu suorana lähetyksenä seurakunnan nettiosoitteessa. Pyhäkoulu su 15.11. klo 10 eli messun aikana kerhotiloissa. Amazing Race su 15.11. klo 12–16. Kouluikäisten Supersunnuntain Amazing race -kisailu nuortentilassa ja kirkon lähialueella. Lisätiedot ja ilmoittautuminen päivään nettisivuilta kohdasta Tytöt ja pojat. Lautapeli-iltapäivä su 15.11. klo 16–18 nuorille aikuisille kirkon nuorisotiloissa. Tuula Vanhanen. Hämeenkylämessu su 15.11. klo 17. Liturgi Katja-Maaria Vilén, saarna Petri Tikka. Hämeenkylämessun kuoro. Hämeenkylän kirkon kuoro ti 17.11. klo 17.30–19. Harjoitukset joka toinen tiistai parittomilla viikoilla. Uusia laulajia otetaan mukaan. Kuoroa johtaa Hanna Perkola– Musikka. Yhteisen pöydän keittolounas ke 18.11. klo 11–12. Ruokailuun sukunimen aakkosjärjestyksen mukaan kolmessa ryhmässä: klo 11 (A–K), klo 11.20 (L–P), klo 11.40 (R–Ö). Ohjaus kirkon aulassa. Mahdollisuus saada hävikkiruokakassi mukaan nuorisotilan edustalla klo 11–12. Ehtoollishartaus ke 18.11. klo 12. Päivähartaus avoimin ovin. KatjaMaaria Vilén. Myös suorakuuntelu kirkosta nettiosoitteessa hameenkylanseurakunta.fi. Laulun ystävät -yhteislaulutuokio ke 18.11. klo 14.15-15. Parittomien viikkojen keskiviikkoina.

LAMMASKUJA 2A/CAFÉ PÄHKINÄ Café Pähkinän kahvila on auki seuraavina aikoina: ma ja pe klo 8–12, ke klo 17–20 ja to klo 10–14. Yhteinen aamiainen maanantaisin ja perjantaisin klo 8–10. Hinta 5 e. Diakonian asiakkaat voivat kysyä aamiaiskortteja diakoniatyöntekijöiltä Yhteisen pöydän keittolounaan ja hävikkiruokakassijakelun yhteydessä Hämeenkylän kirkolla joka ke klo 11–12.30 tai soittamalla diakoneille päivystysaikoina. Kuukauden taidenäyttely pe 13.11.

saakka. Tapani Raittilan muotokuvia ja maalauksia kuudelta vuosikymmeneltä. Tutustuminen Café Pähkinän aukioloaikoina. Naisten kerho ke 11.11. klo 17–19. Kaiken ikäiset naiset mukaan Café Pähkinän ladyt -toimintaan. Joka toinen keskiviikko parilliset viikot. Yhteislauluhetki to 12.11. klo 13. Joka kuukauden toinen torstai samaan kellonaikaan. Miesten juttutupa. Kokoontuminen joka torstai klo 11–13. Tarjolla pientä purtavaa ja toverillista jutustelua ihmissuhdealan ammattilaisen Kari Veikkolaisen johdolla. Sururyhmä ti 17.11. klo 18–19.30. Mukaan pääsystä voi tiedustella diakoniatyöntekijä Anne Puumalalta diakoniapäivystyksen aikoina ti ja to klo 9–11, p. 050 3675743 tai anne.puumala@evl.fi.

LAMMASKUJA 2B ”Luetaan yhdessä” ti 10.11. ja 17.11. klo 10–12. Maahanmuuttajanaiset ja -tytöt. Nettikerho ikäihmisille ke 11.11. klo 14–16. ”Virtuaalimaailma”. Kokoontumiset parillisten viikkojen keskiviikkoina. Informaatikko Riitta Sivenius. Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 11.11. klo 18. Jarkko Vähäsarja.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 5. ja 19.11. klo 10–11. Tutkitaan seuraavan sunnuntain kirkollista teemaa. Pappi paikalla. Käsityö- ja palvelupiiri HAIK ke 18.11. klo 10–11.30. Kokoontuu parittomien viikkojen keskiviikkoina. Piirissä tehdään käsitöitä, joiden tuotto menee Kirkon Ulkomaanavulle (KUA).

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Vapaalan kohtaamispaikka to 5.11. klo 11–12. Varttuneen väen hengellinen kohtaamispaikka parittomilla viikoilla torstaisin. Vieraana Mari Heidenstrauch, isäntänä Jaakko Kara. Lähetyksen Kenian-piiri to 12.11. klo 11–12. Kokoontuu parillisten viikkojen torstaina. Vieraana Paavo Markkula.

VERKOSSA Messut suorina lähetyksinä kirkosta verkko-osoitteessa hameenkylanseurakunta.fi. Päivähartaudet keskiviikkoisin klo 12 samasta osoitteesta. Usko ja oppi -raamattuillat torstaisin kerran kuukaudessa. Seuraavat kerrat 12.11. ja 15.12.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–14, p. 09 8306 333 Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, papin tapaamisen voi sopia päivystysnumerosta Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–pe klo 9–12. Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen. Aamurukouspiiri arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Diakonissan päivystys to 5.11. klo 10–11 diakoniatoimistolla. Haluatko keskustella terveydentilaasi liittyvistä asioista, mittauttaa verenpaineesi tai verensokerin? Voit tulla ilman ajanvarausta. Iltarukouspiiri to 5.11., 12.11. ja 19.11. klo 18 kokoustilassa. Korso-messu to 5.11., 12.11. ja 19.11. klo 19. Messun yhteydessä ei toistaiseksi järjestetä etkoja ja jatkoja. Perhekerho pe 6.11. ja 13.11. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Beethoven 350 vuotta -juhlakonsertti pe 6.11. klo 19. Pilvi Listo, cembalo ja urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e (vain käteinen). Messu ja Marttinen 1 -ryhmän konfirmaatio su 8.11. klo 10. Elina Aro, Minna Ruuttunen, Sanna Ahjosaari, Jussi Salonen. Konfirmoitavat läheisineen osallistuvat messuun kirkkosalissa ja muu seurakunta seurakuntasalissa, jossa messua pääsee seuraamaan ja osallistumaan ehtoolliselle. Tämän sunnuntain messua ei poikkeuksellisesti lähetetä sosiaalisen median kautta. Kirkon aamupuuro ma 9.11. ja 16.11. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Perhekerho ma 9.11. ja 16.11. klo 12–15 lasten tiloissa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 9.11. ja 16.11. klo 18 kirkon kappelissa. English Through Bible ma 9.11. ja 16.11. klo 18.30 kokoustilassa. Katulähetyksen yhteisölounaan toteutumista koskeva ajantasainen tieto löytyy seurakunnan netti-

sivuilta ja Katulähetyksen Facebook-sivulta. Lähetyspiiri ke 11.11. ja 18.11. klo 13 kokoustilassa. 11.11. lähetyspiirissä vieraana Salme Manninen: Okavango-virralta Kalahariin. Iltaperhekerho ke 11.11. ja 18.11. klo 18–20 lasten tiloissa. Avoimessa iltaperhekerhossa leikitään, lauletaan, jutellaan ja syödään yhdessä iltapuuro klo 19.30. Messu su 15.11. klo 10. Mari Mäkelä, Minttu Haapalainen, Airi Saloniemi, Safarikuoro. Messu lähetetään suorana Korson seurakunnan YouTube-kanavan kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. Suomen Lähetysseuran Safarikuoron konsertti su 15.11. klo 15. Klassista, hengellistä musiikkia sekä lähetyskenttien lauluja maailmalta, johtaa Tommi Niskala. Ilmainen sisäänpääsy ohjelmineen. Kolehti kerätään konsertin jälkeen ovilla seurakunnan omaan lähetyskohteeseen. Naisten raamattupiiri ma 16.11. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa, käynti Korsonpolulta Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 5.11., 12.11. ja 19.11. klo 9–11.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 10.11. ja 17.11. klo 9–11.30. Seurakunnan seniorit ke 18.11. klo 10–11.30.

MUUALLA Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554. Papin tapaamisen voi sopia päivystysnumerosta. Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376. Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystää keskiviikkoisin klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp). Kuuntelemme ja tarjoamme keskusteluapua mm. silloin, kun haluat jutella, olet huolissasi jostain asiasta, tunnet olosi ahdistuneeksi tai yksinäiseksi.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–14 puhelimitse 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 19/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 5.–19.11.

Instagram ja Twitter: rekolansrk Diakoniatyöntekijät: Soittopyynnöt kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Diakoniapäivystys Rekolan kirkolla, E-ovi, tiistaisin klo 9–11. Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: Laura Maria Latikka 044 422 0405, Ben Ahlroos 050 535 2450, Laura Leverin 050 467 2434, Katri Uutela 050 436 7712, Seppo Paulasaari 046 922 9370.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Perheolkkari vauvoille to 5.11. ja 19.11. klo 9. Ohjelma vauvoille suunnattua. Sisarukset tervetulleita mukaan. 19.11. Ohjelmassa on kirkkomuskari klo 10. Kirkkomuskari on osa Kukkuu taidefestaria. Tilaisuus kestää noin 30 minuuttia. Vauvojen perheolkkari ja kirkkomuskari ovat ilmaisia. Tervetuloa! Kirkon uusi päiväkuoro torstaisin klo 11, väljin turvavälein kirkkosalissa. Uudet laulajat tervetuloa! Sirkku-Liisa Niemi.  Raamattu– ja rukouspiiri to 5.11. klo 13 kirkkosalissa.  Leivontapuuhakerho 1.–6.-luokkalaisille Rekolan kirkon ala-aulassa maanantaisin ja torstaisin klo 18–20. Kerhossa leivotaan, leikitään, askarrellaan ja pelaillaan. Jokaisella kerhokerralla hartaus. Lisätiedot ja vapaiden kerhopaikkojen kysely kirsi.jokinen@evl.fi.  Messu su 8.11. klo 10. Seppo Paulasaari, Sirkku-Liisa Niemi sekä MQ-mieskvartetti. Pyhäkoulu, lasten oma kirkkohetki sunnuntaisin klo 10.  Perheolkkari kirkolla maanantaisin klo 9–12 ja tiistaisin 9–12, Avoin perhekerhotoiminta. Tule leikkimään ja puuhailemaan. Aikuisille kahvia ja pientä purtavaa. Aikuisille suosittelemme maskin käyttöä. Yläovet auki maanantaisin klo 16–17.30. Maksuton iltapala. Toistaiseksi emme voi tarjota saunomismahdollisuutta. Aloitamme lyhyellä hartaudella. Yhteistyössä Yhteisen Pöydän kanssa. Lisätietoja p. 050 342 6155 / Siru.  SilmukkaSiskot keskiviikkoisin klo 9.30–11.30. Tehdään yhdessä yhteiseksi hyväksi: kastetossuja, sukkia, kortteja jne. kahvikupin ääressä. Kaikenlaiset, taitavat ja taitamattomat mahtuvat mukaan!  Avoin raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.30. Pohdintaa ja keskustelua, kerhohuone 2.  Messu su 15.11. klo 10. Laura Maria Latikka, Sirkku-Liisa Niemi. Messun jälkeen diakoni Siru Rantasen eläkkeellejäämisjuhla.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 19/2020

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. Päiväkerho Lasten oma kerho 3–5-vuotiaille 3x/vk. Ilm. p .050 573 6328 / Petri. Asolan Ankkurit torstaisin klo 9–11. Tervetuloa maksuttomalle aamupalalle. Yhteistyössä Yhteisen Pöydän kanssa. Asolan silmukkaryhmä torstaisin klo 17–19. Huom! Uusi kellonaika. Neulotaan ja virkataan kahvikupposen ääressä. Lisätietoja p. 050 573 6329 / Irene. Jumalan suuret teot -raamattupiiri torstaisin klo 18–20. Käymme Raamatun tekstejä yhdessä läpi. Ohjaajina Juha Kaunismaa (045 120 9212) ja Päivi Lee.  Leivontapuuhakerho 1.–6.-luokkalaisille Asolassa maanantaisin klo 18–20. Kerhossa leivotaan, leikitään, askarrellaan ja pelaillaan. Jokaisella kerhokerralla on hartaus. Lisätiedot kirsi.jokinen@evl.fi. Ilmoittautumislinkki Rekolan seurakunnan nettisivuilla. Perheolkkari Asolassa tiistaisin klo 9–12. Avoin perhekerhotoiminta, tule leikkimään ja puuhailemaan. Aikuisille kahvia ja pientä purtavaa. Aikuisille suosittelemme maskin käyttöä. Omaishoitajien vertaistukiryhmä tiistaisin klo 12–14, jossa voi keskustella samassa elämäntilanteessa olevien kanssa, kahvikupin

ääressä. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätietoja p. 050 573 6329 / Irene Rukouskävely aloitetaan hiljentymisellä ja rukouksella Asolan seurakuntatalolla ti 10.11. ja 17.11. klo 14. Tämän jälkeen tehdään pieni 45 min. kävelylenkki. Kipuryhmä ti 10.11. klo 15. Ohj. Jorma Kuusijärvi. Aihe: Ravinto ja kipu Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12. Teemme pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 1 e / kerta. Lisätietoja p. 050 573 6329 / Irene.  Seniorikahvila ma 16.11. klo 13. Lisätietoja p. 050 573 6329 / Irene.

MUUALLA Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin 19–21 Rautkalliontie 4, kerhohuone.  Yhteiskristillinen iltapäiväpiiri maanantaisin klo 13–15. Rautkalliontie 4 kerhohuone.  Liikuntakerho 2.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 16–17. Kytöpuiston koulun liikuntasalissa, Peltoniemenkuja 3. Kerhossa eri lajeja monipuolisesti, liikuntaleikkejä ja leikkimielistä kisailua. Jokaisella kerralla hartaus. Lisätietoja kirsi. jokinen@evl.fi. Ilmoittautumislinkki Rekolan seurakunnan nettisivuilla. Toivoa naisille Hanna-rukouspiiri ma 16.11. klo 18–19.30 Lampiran-

Tarvitsetko apua syksyn ulkotöihin? Soita Nikkaristeille! Keskiviikkoisin klo 11–13 p. 09 830 6426

Nikkaristit ovat Vantaankosken seurakunnan vapaaehtoisia.

Toimimme Länsi-Vantaalla:

Myyrmäki, Martinlaakso,Vantaanlaakso, Kaivoksela, Kivistö, Seutula. P.S. Ammattityöt jätämme ammattilaisille.

nalla, Tertunkuja 4 B.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–14. p. 09 830 6333 tai asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: Vernissakatu 4, avoinna ark. klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi ma–pe klo 9–13 (Vernissakatu 4) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Vernissakatu 4) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi Ajanvaraus myös nettisivuilta.

Kasvomaskin käyttöä suositellaan yli 15-vuotiaille kaikissa seurakunnan tilaisuuksissa ja toiminnassa aina, kun lähikontaktia ei voida välttää.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Auki ti–pe klo 12–16, la–su tilauksen mukaan. Kirkon alasalissa saa olla kerralla enintään 90, parvilla 20 henkilöä. Messu su 8.11. klo 12. Päivi Helén, Marja Eloranta, Samppa Laakso. Messu katsottavissa suoratoistona verkossa. Sinkkuilta yli 40-vuotiaille pe 13.11. klo 18. Yhteinen illanvietto kahvin ja ohjelman parissa. Tervetuloa mukaan niin uudet kuin aikaisemmin toiminnassa mukana olleet. Jyrki Kaukanen, Sari Hartikka, Iina Katila. Messu su 15.11. klo 12. Jaakko Hyttinen, Jyrki Kaukanen, Iina Katila. Eläkeläiskerhojen tilaisuus ma 16.11. klo 13–14.30. Vieraana piispa Teemu Laajasalo. Juontajana rovasti Pirkko Yrjölä. Bussikuljetus: klo 12.30 Vernissakatu 4, klo 12.45 Uusiniityntie 7. Babysalmesang ti 17.11. klo 14.30– 15.15. Tunnelmallinen ja elämyksellinen musiikkihetki yhdessä sylivauvasi kanssa.

PYHÄN LAURIN KAPPELI Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Päihteisiin kuolleiden muistohetki to 5.11. klo 18.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223. Pienten Paikka auki perjantaisin klo 9–15. ja tiistaisin klo 9–11. Keskiviikkoisin klo 16–19. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä. Ks. myös tapahtumakalenteri: www.tikkurilanseurakunta.fi Laulupiiri pe 6.11. klo 15.30. Iina

Katila. Naisten rukouspiiri pe 6.11. ja 13.11. klo 18. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 7.11. ja 14.11. klo 15. Messu su 8.11. klo 10. Kristiina Kartano, Annaelina Mäkilampi, Iina Katila. Lastenkirkko ks. alla. Kirkkokahvit. Lastenkirkko su 8.11. klo 10. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan ja piirretään. Perhe menee yhdessä messuun, lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, lapset tulevat takaisin messuun. Perhekerho ma 9.11. ja 16.11. klo 9.30–11.30. Pienten paikka. Alussa perhemuskari. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä. Raamatunlukupiiri: Kaikki Raamatun henkilöt ma 9.11. ja 16.11. klo 18. Oppaana Jaakko Hyttinen. Sukkelat sukankutojat ti 10.11. klo 10–12. Neulotaan yhdessä sukkia diakoniatyön ja Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 11.11. ja 18.11. klo 13. Global Action to 12.11. klo 18. Suomen Lähetysseuran kehittämä Global Action on vapaaehtoistoiminnan muoto, joka tuo auttamisen lähelle arkea. Tehdään pienillä teoilla maailmasta oikeudenmukaisempaa, turvallisempaa ja parempaa paikkaa elää. Global Action on tarkoitettu kaikille. Laulupiiri pe 13.11. klo 15.30. Terje Kukk. Messu su 15.11. klo 10. Annaelina Mäkilampi, Johanna Jakonen, Terje Kukk. Messun yhteydessä Lastenkirkko Pienten paikassa. Kirkkokahvit. Vantaan nuoret lesket -vertaistukiryhmä su 15.11. klo 17. Sansan medialähetyspiiri ma 16.11. klo 18. Raamattu-, rukous- ja keskustelupiiri aikuisille, joita kiinnostaa maailmanlaajuinen kristillinen medialähetystyö. Lähetyksen päiväpiiri ti 17.11. klo 13. Sanaa, keskustelua ja rukousta. Vapaaehtoinen kahviraha. Piiri kokoontuu aina parittomien viikkojen tiistaisin. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 17.11. klo 17.30. Aamurukouspiiri ke 18.11. klo 8.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Laula, leiki ja loruttele ma 9.11. klo 9-11.Tule yhdessä lapsesi kanssa puuhailemaan. Kerho isille ja lapsille ti 10.11. ja 17.11. klo 17.30–19. Mukavaa yhdessäoloa, leikkiä, askartelua, musisointia. Iltapala 3 e / perhe. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä. Rukouspiiri ke 11.11. ja 18.11. klo 18. Naisten lenkkisauna to 12.11.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 5.–19.11.

18–21.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Lähetyspiiri to 5.11. ja 19.11. klo 18.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 10.11. ja 17.11. klo 9.30–11.30. Muskari perhekerhon lopussa. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä. Laula, leiki ja loruttele to 12.11. ja 19.11. klo 9–11.Tule yhdessä lapsesi kanssa puuhailemaan.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 9.11. ja 16.11. klo 9.30–11.30. Lopussa perhemuskari. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 10.11. ja 17.11. klo 9.30–11.30. Perhemuskari kerhon alussa. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä.

MUUALLA Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi. Avoin rukouspiiri ti 10.11. ja 17.11. klo 18.30 osoitteessa Annankalliontie 19 a 20 / Ruoppa. Nuorten aikuisten raamis verkossa to 19.11. klo 17.30. Linkin saa Terhi Viljaselta: terhi.viljanen@evl. fi Gospel-lattarit verkossa ke 11.11. klo 19.30. Tanssitunti kaikille ikään ja taitoon katsomatta. Gospel-lattarit on tervettä itsetuntoa vahvistava liikuntamuoto, jossa rytmikkääseen latinalaiseen musiikkiin yhdistyy liikkumisen ilo ja Jumalan armollisuus. Tunnit toteutetaan Teams-sovelluksessa keskiviikkoisin 11.11. ja 25.11. klo 19.30. Tanssitunnille voit osallistua katsomalla suoraa striimausta. Linkin ja ohjeet saat lähettämällä sähköpostiosoitteesi Annaelina-ohjaajalle. Annaelina Mäkilampi: annaelina.makilam-

pi@evl.fi tai puh. 050 523 6308. Hautakynttilätalkoot to 5.11. klo 9.50–12 Pyhän Laurin kirkon hautausmaalla. Keräämme palaneet hautakynttilät pois muistelupaikoilta. Työskennellessä pidämme reilut turvaetäisyys. Käytämme talkoissa maskia ja hanskoja, jotka saat seurakunnalta. Talkoolaisten tapaaminen klo 9.50 Pyhän Laurin kirkon pappilan (vaalea puurakennus) pääoven edessä. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: paivi.makinen@ evl.fi tai 050 548 6078.

Suru riistää elämän värit.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi, Rajatorpantie 8. Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Seuraa verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Ystävämessu – Friendship Mass su 8.11. klo 10. Papit Mark Saba, Oili Karinen, kanttori Ritva Holma. Saarna Riikka Halme-Berneking. Mukana Niko ja Marija Ijäs sekä Maisa Kumpulainen ja kanteleryhmä. Suomen- ja englanninkielinen. Raamattupiiri ma 9.11. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 9.11. klo 17.30. Rukouspiiri maanantaisin klo 18. Me Kynät -kirjoittajaryhmä ti 10.11. klo 17. Kirjoituspiiri Kirjavat ke 11.11. klo 10. Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13. Toivon Tuulet ke 11.11. klo 17. Puhujana Hannu Grönroos. Raamatun ja lähetyksen äärellä ke 11.11. klo 17.30–20. Tarjoilu klo 17.30, ohjelma klo 18. Diakoni Seppo Palonen: Mitä olen oppinut Raamatusta ja lähetyksestä. Yhteistyössä Kansanlähetyksen kanssa. Yhteinen seniorikerho to 12.11. klo 13.30–15. Perheen hyväksi maailmalla, Anna-Kaarina ja Matti Palmu. Messu su 15.11. klo 10. Papit Tuula Paasivirta, Auli Saarsalmi-Paalas-

Toivo tuo ne takaisin.

KIRKKO VANTAALLA

maa, kanttori Katariina Kopsa. Toivoa naisille ma 16.11. klo 13. Rukouspiiri tukee Sansan medialähetystyötä. Miesten raamattupiiri ti 17.11. klo 18.30. Israel-piiri ti 17.11. klo 18. Tukee Felm-keskusta Jerusalemissa Suomen Lähetysseuran kautta.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Vauvakerho perjantaisin klo 9–11. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11. Kivistöillassa Topi Sahan konsertti ma 9.11. klo 18. Musiikkia, oleilua, purtavaa. Konsertti alkaa klo 19. Rukouspiiri ti 10.11. klo 17.30. Raamattupiiri ti 10.11. klo 18.30. Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Lasten lauluryhmä Kastehelmi keskiviikkoisin klo 17.15–18 5–9-vuotiaiden ryhmä, klo 18–19 yli 9-vuotiaiden ryhmä. Ilmoittautumiset paikan päällä. Maksuton. Kivistömessu ma 16.11. klo 19. Ovet auki klo 18.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6

Kuohuva 20-luku – Kitaramusiikkia 1920-luvun Pariisista ja 2020-luvun Helsingistä la 7.11. klo 18. Antero Pellikka, kitara. Pariisi oli 1920-luvulla yksi musiikkimaailman merkittävimmistä keskuksista ja toimi samalla kohtaamispaikkana muusikoille ja säveltäjille. Konsertissa kuullaan kahdelle espanjalaiselle kitaristille, Andres Segovialle sekä Emilio Pujolille, sävellettyä musiikkia tältä vuosikymmeneltä. Konsertin lopuksi Pariisista siirrytään kuluvalle vuosikymmenelle ja kotoisimpiin maisemiin. Konsertissa kuullaan musiikkia säveltäjiltä Manuel de Falla, Albert Roussel, Alexander Tansman, Manuel Ponce, Cyril Scott, Joaquin Rodrigo, Alfonso Broqua ja Tuomas Kettunen. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 euroa. Suosittelemme vahvasti kasvomaskin käyttöä. Messu su 8.11. klo 12. Papit Tiina László, Kristiina Hyppölä, kanttori Eveliina Pulkkinen.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Perheraamis torstaisin klo 9.30– 11.30. Raamatun tutkiskelua äideille ja isille. Oma Raamattu mukaan. Lapset ovat mukana raamiksessa ja heillä on mahdollisuus leikkiin. Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

Olotila-kahvila maanantaisin klo 11–13. Miestenpiiri ma 9.11. klo 18.30. Mitä Jeesus tekisi? Henrik Wikström. Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin klo 7.15. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Martinlaakson lähetyspiiri ti 10.11. klo 19. Urheilulähetystyö innostaa, Niko Ijäs. Tukee oman seurakunnan nimettyjä kohteita Suomen Lähetysseuran kautta. Raamattupiiri ti 17.11. klo 13.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

VANTAANLAAKSON KERHOTILA Naapurinkuja 2 Perhekahvila perjantaisin klo 9.30–11. Raamattupiiri ti 10.11. klo 17.30. Yksinhuoltajien olohuone ke 11.11. klo 17.30–19.30. Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

MUUALLA Ihan faijana – Isyyttä ihmettelemässä to 5.11. klo 17–18.30 asukastila Rubiini, Rubiinikehä 2b. Lapsen kasvu ja kehitys – Miten tästä eteenpäin? Pientä suolaista purtavaa. Lastenhoito järjestetty. Tied. antti.isopahkala@evl.fi, p. 050 347 3096. Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 14.30–16 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Perhemuskari maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Kansainvälinen perhemuskari tiistaisin klo 9.30–11 Myyrmäen kirkon pihakontti, Uomatie 1. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Ritva-Leenan lauluhetki ma 16.11. klo 10.15 Vihertien asukaspuisto, Vihertie 56 d. Lastenlauluja perheille.

VERKOSSA Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi, www.kirkkovantaalla.fi. Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 19/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 5.–19.11.

Vanda svenska församling

Elämänkaari

Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Patricia Mulanga Kalala, Christina Tonbara Kenigbolo, Viljami Oliver Timjami Niittymäki, Alina Erika Kristiina Pikkmaa, Mauno Veikko Ilari Yrjölä. Hautaan siunattu Veikko Aarno Olavi Salovaara 90 v, Eila Marjatta Sievänen 80 v, Anne Irmeli Katriina Ahtiainen 69 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Carlos Rafael Lyytikäinen, Rasmus Oskari Hautaviita. Hautaan siunattu Viola Matilda Korpela 85 v, Erkki Olavi Salmu 75 v, Esko Matias Siekkinen 70 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Aatos Ilpo Ensio Matinen, Fanni Sofia Tuila, Jessi Jadessa Herranen. Avioliittoon kuulutettu Samuli Juhani Peltonen ja Tea Erika Selin. Hautaan siunattu Paavo Olavi Lääperi 75 v, Väinö Teodor Vainikainen 72 v, Eeva Hilkka Kiikkala 71 v, Jaakko Ensio Svahn 70 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Aino Elina Aurora Kukko, Taito Allan Kristian Nikkinen. Hautaan siunattu Anneli Kokkonen 66 v, Marita Helmi Elise Planting 87 v, Laura Annikki Koskinen 88 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Maisa Elsa Olivia Huttunen, Jamiel Jeetu Juhani Turunen, Kaisa Selina Neuvonen, Nathaniel Magnus Punger, Amanda Elizabeth Schmidt, Saga Adele Heikkilä, Kasper Matias Virkkala, Hilma Anneli Meriläinen, Leina Orvokki Mantere, Neoh Edwin Elliot Björkqvist, Taika Tuulia Karoliina Lehtinen, Carl Emil Schauman, Jimi Aleksi Hälvä,

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 19/2020

HELSINGE KYRKA S:T LARS Högmässa sö 8.11,15.11; kl. 10.  Högmässor från Helsinge kyrka S:t Lars kl. 10 strömmas via församlingens YouTube kanal.

VIRTA-KYRKAN

Elias Oiva Tahvanainen, Matias Oliver Tuominen, Estelle Airiina Jäntti. Avioliittoon kuulutettu Mika Antti Juhani Kinnunen ja Iida Anniina Kettunen. Hautaan siunattu Hilkka Liisa Lindqvist 99 v, Martti Mikael Harmaala 92 v, Reijo Ensio Tuomila 85 v, Hilve Hely Kanerva 84 v, Irja Maria Sairanen 82 v, Alli Annikki Pernu 80 v, Ilpo Juhani Heloaro 77 v, Pentti Jouko Juppala 77 v, Matti Juhani Järvenpää 73 v, Kari Olavi Kemppinen 71 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Edith Iida Ingrid Jylkäs, Rebecka Hertta Mikaela Ojansuu, Topias Eino Albert Hämäläinen, Eevi Lotta Vilhelmiina Hartikainen, Ronja Alina Muraja, Veikka Valtteri Saarinen, Alvar Manuel Göös, Amanda Elvi Porkka. Hautaan siunattu Vappu Helena Sieppala 91 v, Ester Elina Kujanpää 85 v, Arvo Jaakko Vesala 83 v, Urpo Jalmari

Kilpinen 80 v, Iikka Juhani Konttaniemi 75 v, Paavo Juhani Henrikki Koivumaa 73 v, Sinimarja Loiva 67 v, Jouni Kalevi Ryytti 54 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döpta Nicolas Karl Erik Tikka. Döda Ingeborg Marita Ellonen 86 år, Pirkko Lahja Elina Kavaleff 97 år, Anita Marianne Karppinen 83 år.

Råtorpsv. 8  Mässa i Taizéanda i Pikku-Kuohu sö 8.11, 15,11; kl. 12.  Himmel verkstad i Kuohu lö 14.11 kl. 10–15. Kom och pyssla ihop din egen vackra himmel! Anmälning senast 9.11: heidi.salminen@evl.fi, tel. 050 330 1828, så vet vi hur mycket material vi skaffar. Ta gärna med ett eget måttband och ett gott humör! Det finns kaffe med dopp till förmån för Kyrkans Utlandshjäp. ”Sjung-sorgen” konsert sö 15.11 kl. 17 – 19 i Virta-kyrkan, Carita Holmström och Martina Roos (i stället för Annika Cleo obs!). Efter konserten har publiken möjlighet att ställa frågor till psykoterapeut Benita Söderström. Fritt inträde. Musikandelen strömmas live via församlingens YouTube kanal men sparas inte. Däremot kan du köpa en CD med kvällens musik. Mera info: Anu Paavola 050 544 2671.

BARNVERKSAMHET I KLUBBUTRYMMET Strömfårav. 13, Myrbacka Dagklubb må, to, fre kl. 9–12     Mammabarngrupp ti kl. 9–12    Pysselklubb ti-on kl. 13–16 Förhandsanmälan. Mera info Hanna-Mari Höglund, 050 341 4964.

BAGARSTUGAN Kurirv. 1    Ungdomskväll onsdagar kl. 18.

HÅKANSBÖLE KYRKA Håkansbölev. 48  Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets to 19.11 kl. 13.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

NÄKÖVAMMAISILLE Myyrmäen kerho ti 10.11 klo 13-14.30: pidetään puhelinkerhona. Ilmoittaudu kerhoon tiistaina klo 9–11 Terhi Suonsivu p. 050 381 87 58 niin kerron, miten liitän sinut kerhoon. Lähetyspiiri, pe 6.11. ja 13.11., klo 17–19.30. Kolmas linja 22 B, Helsinki 4krs. Ohjaajana Leena Siponkoski, p. 040 585 85 10. Lähetyspiiri tukee Lähetysseuran tekemää työtä Nepalissa, vammaisten lasten hyväksi.

KEHITYSVAMMAISILLE Keskusteluapua ja tiedustelut: Kristiina Tuohimaa-Salminen, kehitysvammaistyön diakoni p. 050 433 4232. Mahdollisuus myös Whatsapp- ja videopuheluihin.kristiina.tuohimaa-salminen@ evl.fi Sami Suhonen, diakoniapastori p. 044 422 0427 sami.p.suhonen@evl. fi. Voit jättää viestin tai soittopyynnön, jos emme heti vastaa.

International Events in other language than Finnish or Swedish.

Ystävämessu – Friendship Mass Sun 8th Nov 10 AM Virta-church, Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Warm and welcoming church service. You can participate or assist in the Mass. Prayer has a central role. Hymns and songs are from all over the world in different languages. In Finnish and English. English Through Bible Mon 9 Nov and 16 Nov at 6.30 pm, Korso Church, Merikotkantie 4. Musical Kids Club Tuesdays 9.30– 11 AM temporary building at church yard, Uomatie 1. For children accompanied by parent. Season 60 euro, twice you can check out the Club for free. Русскоязычная библейская группа в Вантаа cреда 18.11.18–20. В церкви Länsimäki (Kerokuja 9), каждую вторую среду, 18–20, с 9 сентября начинает свою работу новая группа по изучению Библии и духовных вопросов на русском языке. Приглашаем всех интересующихся! Дополнительная информация: пастор Анна Левинг 050 380 1175.

Myyrmäen kirkon edustalla olevissa sinisissä parekeissa on seurakunnan väistötiloja. Niissä toimii muun muassa iltapäiväkerho.

Myyrmäkeen uusi ehdotus Myyrmäen kirkko saatetaan korjata kahdessa osassa.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ESKO JÄMSÄ

un Tikkurilan uusi kirkko saadaan vuodenvaihteen jälkeen valmiiksi, Vantaan seurakuntien pitkällä in vestointilistalla odottavat vuoroaan Myyrmäen ja Kivistön kirkot. Maailmankuulun arkkitehdin Juha Leiviskän suunnittelema Myyrmäen kirk ko seisoo tyhjillään ja odottaa perusteellista kor jausta. Vantaankosken seurakunta toimii väliai kaisissa väistötiloissa eli Virtakirkossa. Hurjaa vauhtia kasvavassa Kivistön kaupunginosassa si jaitseva Kivistön kirkko on odottanut korjausta vuodesta 2000. Ongelmana on se, että Vantaan seurakuntien rahat eivät riitä sekä Myyrmäen että Kivistön kirkkojen samanaikaiseen korjaukseen. Eivätkä ne kiinteistöjohtaja Timo Kraufvelinin mukaan oikein riitä edes Myyrmäen kirkon korjaukseen yhdellä kertaa. Siksi esille on noussut vaihtoehto, jonka mu kaan Myyrmäen kirkko korjattaisiin kahdessa

osassa ja Kivistö rakennettaisiin niiden välissä. – Investointiraamimme ei nyt mahdollista Myyrmäen kirkon isoa kertakorjausta, jonka hin taarviota en lähde arvailemaan. Virtakirkon vä liaikaistilasta on isot vuokrakustannukset, minkä vuoksi olisi hyvä saada ainakin osa Myyrmäestä nopeasti käyttöön, Kraufvelin sanoo. Alakerroksen korjaaminen ei ole toiminnan

”

Virtakirkon väliaikaistilasta on isot vuokrakustannukset. – TIMO KRAUFVELIN

kannalta niin kiireellistä. Ennen päätöksiä pitää selvittää, miten kaksivaiheinen peruskorjaus to teutettaisiin teknisesti ja mitkä ovat sen kustan nukset. Voi käydä niinkin, että selvitysten jälkeen Kivistö kiilaa edelle. Nyt sen korjaamisessa odo tetaan, että kaupunki saa ensin alueen kunnallis

tekniikan valmiiksi. – Kivistöön kirkon rahoittamiseen tarvitaan asuntotonteista tulevaa vuokratuottoa eli sen kanssa kuluu vielä aikaa, Timo Kraufvelin sanoo. VANTAANKOSKEN SEURAKUNTANEUVOSTO pää tyi antamaan Vantaan seurakuntien yhteiselle kirkkoneuvostolle lausunnon Myyrmäen ja Kivis tön kirkkojen tilanteesta. Seurakuntaneuvosto pitää hyvänä, että nyt etsitään ratkaisuja kahden kirkon peruskorjausten toteuttamiseen. Seurakuntaneuvosto edellyttää, että myös Ki vistön kirkon peruskorjauksen suunnittelu teh dään niin, että sen korjaus voisi alkaa vuoden 2024 alussa. Lisäksi Myyrmäen kirkon korjaus on tehtävä niin, että kirkko on käyttäjilleen varmas ti terveellinen. – Kun olemme kymmenen vuotta kärsineet sii tä, että tilat ovat epäterveelliset, emme riskeeraa seurakuntalaisten ja työntekijöiden terveyttä. Se on ehdoton edellytys. Ja totta kai hankkeen kus tannukset pitää selvittää, sanoo Vantaankosken kirkkoherra Hannu Pöntinen. Vantaankosken seurakunta kasvaa niin kovaa vauhtia, että seurakuntalaisten määrä, 29 160, oli jo lokakuussa suurempi kuin sen ennakoitiin ole van 2021. Noin puolet kasvusta tulee Kivistöstä.■ KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 19/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 5.–19.11.

Kirkoissa soi TERO AHONEN

PERJANTAINA 6.11. Beethoven 350 vuotta -juhlakonsertti pe 6.11. klo 19 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Pilvi Listo, cembalo ja urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e (vain käteinen).

LAUANTAINA 7.11. Kuohuva 20-luku – Kitaramusiikkia 1920-luvun Pariisista ja 2020-luvun Helsingistä la 7.11. klo 18 Seutulan kappelissa, Solbackantie 6. Antero Pellikka, kitara. Pariisi oli 1920-luvulla yksi musiikkimaailman merkittävimmistä keskuksista ja toimi samalla kohtaamispaikkana muusikoille ja säveltäjille. Konsertissa kuullaan kahdelle espanjalaiselle kitaristille, Andres Segovialle sekä Emilio Pujolille, sävellettyä musiikkia tältä vuosikymmeneltä. Konsertin lopuksi Pariisista siirrytään kuluvalle vuosikymmenelle ja kotoisempiin maisemiin. Konsertissa kuullaan musiikkia säveltäjiltä Manuel de Falla, Albert Roussel, Alexander Tansman, Manuel Ponce, Cyril Scott, Joaquin Rodrigo, Alfonso Broqua ja Tuomas Kettunen. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Suosittelemme vahvasti kasvomaskin käyttöä.

TORSTAINA 19.11.

Topi Saha esiintyy maanantaina 9.11. kello 19 Kivistön kirkossa. Konserttiin on vapaa pääsy.

MAANANTAINA 9.11. Topi Sahan konsertti klo 19 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Musiikkia, oleilua, purtavaa nuorille aikuisille

malta, johtaa Tommi Niskala. Ilmainen sisäänpääsy ja ohjelma. Kolehti kerätään konsertin jälkeen ovilla seurakunnan omaan lähetyskohteeseen. ”Sjung-sorgen” konsert kl. 17–19 i Virta-kyrkan, Råtorpsvägen 8. Carita Holmström och Martina Roos (i stället för Annika Cleo obs!). Efter konserten har publiken möjlighet att ställa frågor till psykoterapeut Benita Söderström. Fritt inträde. Musikandelen strömmas live via församlingens YouTube kanal men sparas inte.

Kivistön maanantai-illassa alkaen klo 18. Konsertti klo 19. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 15.11. Suomen Lähetysseuran Safarikuoron konsertti su 15.11. klo 15

Valoon päin -iltakirkko Kari Tapion lauluin to 19.11. klo 20 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Suursuosion saanut Valoon päin -iltakirkko tulee jälleen. Tilaisuuden musiikki koostuu rakastetun Kari Tapion (1945–2010) omista ja hänen tunnetuksi tekemistään lauluista: Kuin taivaisiin, Olen kuullut on kaupunki tuolla, Myrskyn jälkeen jne. Pappina Tuomo Kahenvirta. Muusikot Tuomas Heikkilä, Jussi Keltakangas, Joni Rajamäki, Johannes Kortelainen ja Jakke Saarinen.

Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Klassista, hengellistä musiikkia sekä lähetyskenttien lauluja maail-

Perjantaina 6.11.

Sunnuntaina 8.11.

Lakkaamaton laulu klo 19 Helsingissä Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Suomen Laulu, johtaa Esko Kallio, Fanny Hellström, mezzosopraano, Hiski Wallenius, urut, Salla Pynssi, piano. Makupaloja Händelin Messias-oratoriosta sekä suomalaista ja eurooppalaista a cappella- ja pianosäestyksellistä kuoromusiikkia Faurén, Rahmaninovin, Madetojan, Palmgrenin ja Sibeliuksen tuotannoista. Liput 25/20 e kuorolaisilta ja osoitteesta suomenlaulu. fi. Maskisuositus.

Tulet virvojen viriää klo 16 Espoossa Olarin kirkosssa, Olarinluoma 4. Markus Suihkonen, basso, Marita Viitasalo, piano. Brahms – Kuula – Musorgski. Vapaa pääsy, konsertti suoratoistetaan verkkoon: YouTube/Olarin seurakunta. Kaunis myllärintytär klo 19.30 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Erik Rousi, bassobaritoni, Ilmo Ranta, piano. Schubert: Die schöne Müllerin D 795. Osa Suomen Solistiyhdistyksen konserttisarjaa 2020. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Maskisuositus.

Lauantaina 7.11.

Musiikkihartaus klo 18–18.30 Helsingissä Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Urkurina Leevi Lipponen. Vapaa pääsy.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 19/2020

Sunnuntaina 15.11.

Tarua ja totta – Lied-konsertti klo 16 Helsingissä Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Joonas Asikainen, lau-

lu, Sanni Antikainen, piano. Musiikkia säveltäjiltä Sibelius, Strauss, Poulenc, Schubert. Mielikuvituksellisia lauluja todellisuuden reunoilta ja hämärän rajamailta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Saman taivaan alla -konsertti klo 16 Helsingissä Töölön seurakunnan toimitila Fokuksessa, Mall of Tripla, Pasilan Asema-aukio 1 A. Ida Elina, kantele. Vapaa pääsy. Messiaen – Kaksikymmentä katsetta Jeesus-lapseen klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kirill Kozlovski, piano. Messiaen: Vingt regards sur l’enfant Jésus pianolle. Osa Suomen Solistiyhdistyksen konserttisarjaa 2020. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kesto n. 2,5 h, sisältää väliajan. Maskisuositus.

ESKO JÄMSÄ

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa

Markus Suihkonen esittää Brahmsin, Kuulan ja Musorgskin lauluja Espoossa Olarin kirkossa isänpäivänä 8.11. kello 16. Konsertti on katsottavissa suoratoistona verkossa.