Kirkko & kaupunki 2020 22 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

22 17.12.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Tällainen on uusi jouluevankeliumis.10 Testaa, oletko joulutietäjäs.19

Rakkauslääkäri Emilia Vuorisalmi toivoo pääsevänsä aattona kirkkoon s. 16

aa! k i a r n u l u a l sä s i l ä Anna v en d h t e l u l n u ä a l m Tä ulu o j t a m m i e n u Ka

Pääkirjoitus

Eilen

Maassa rauha

Koti elämässä, rauhallinen koti – näissä sanoissa on sointu suloisin ja hyväilevin.

JOULUEVANKELIUMI ALKAA keisarin käskyllä ja päät tyy Jumalan kiitokseen. Rooman keisari ja Syyrian käs kynhaltija ovat kertomuksessa siksi, että jouluevan keliumin kirjoittaja Luukas halusi kytkeä tarinan Jeesuksen syntymästä tiettyyn historialliseen hetkeen. Keisari Augustus ja käskynhaltija Quirinius ovat joulu evankeliumin päiväys. Kertomuksen lopussa paimenet palaavat arkeen sa kiittäen ja ylistäen Jumalaa. Paimenet edustavat tarinassa meitä ja meidän arkeamme. Se, mikä ta pahtui kerran Betlehemissä, ei jäänyt historialliseksi anekdootiksi sille seudulle siihen aikaan. Se mikä tapahtui kerran Betlehemissä, tapahtuu nyt täällä. Eikä ainoastaan täällä vaan kaikkialla. JUMALAN ON KUNNIA korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Tämä oli taivaallisen sotajou kon eli enkeliarmeijan viesti yö työtään tekeville paimenille. Se on joulun viesti meillekin. Juma lan kunnia, rauha, rakkaus. Aiemmassa Raamatun suomen noksessa rakastamisen sijaan sa nottiin, että joita kohtaan hänel lä, siis Jumalalla, on hyvä tahto. Rauha ei ole vain sodan puut tumista. Rauha ei ole vain levot tomuuden ja väkivallan poissa oloa. Eikä rauha ole pelkästään iisisti ottamista ja rentoutumis ta. Rauha on hyvinvointia, va pautta, kunnioitusta, turvalli suutta, iloa ja hyvää tahtoa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Tänään

TÄNÄ JOULUNA emme voi kokoontua kirkkoihin lau lamaan kauneimpia joululauluja. Jotta laulun perinne ei katkeaisi, pakkasimme yhdessä Suomen Lähetys seuran kanssa sinulle lahjaksi Kauneimmat joululau lut vihon tämän lehden väliin. Jos tarvitset säestystä, löydät Jouluradion Kauneimmat joululaulut kanavan osoitteesta jouluradio.fi. Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta. Toivotan koko Kirkko ja kaupungin toimituksen puolesta sinulle siu nattua joulun aikaa ja rauhaa tulevalle vuodelle.

Kodittomuus on hirveä asia. Se on hyvinvointiyhteiskunnan suuri vääryys. Suomessa on yli 4 500 koditonta, joista 850 on alle 25-vuotiaita. TOIMITTAJA JA KIRJAILIJA TEEMU POTAPOFF ASKEL-LEHDESSÄ 12/2020

JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Iankaikkisesti Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. MATTEUKSEN EVANKELIUMI 25:35

PAIMENET EDUSTAVAT JOULUEVANKELIUMISSA MEITÄ JA MEIDÄN ARKEAMME.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Ensiaskeleet saavat lapsessa aikaan riemua: tästä alkaa maailman valloitus. Haparoivan tepastelun katselu videolta tekee myös minut iloiseksi. Kiitos, että saan seurata tämän uuden ihmisenalun touhuja.

FILOSOFI, KIRJAILIJA JA VALTIOMIES J.V SNELLMAN (1806–1881)

Keskellä koronan nostattamaa huolta ja synkkyyt tä kuuluu jouluevankeliumin viesti tällaisesta rauhas ta. Viesti siitä, että Jumala tahtoo meille hyvää. Tässä synkässä pimeydessä loistaa tähden hento valo merk kinä Jumalan rakkaudesta. Merkkinä siitä, että sinulle on syntynyt vapauttaja.

Kirkko ja kaupunki

22 17.12.2020

Seuraava lehti ilmestyy 14.1.2021 KANNEN KUVA: VILJA HARALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Kaneli ja sokeri tuovat riisipuuron maun parhaiten esiin” Espoonlahden seurakunnan emäntä Toini Tissari valmistaa kehuja saaneen joulupuuronsa vedestä, riisistä ja kermasta. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

Emäntä Toini Tissari, miten valmistat Soukan kappelin joulupuuron? – Teen joulupuuron uunissa hauduttamalla. Laitan pakkiin kaksi litraa riisiä ja kahdeksan litraa vettä, ja kun puuro on hautunut jonkin aikaa, lisään siihen reilun litran kermaa. Puuro valmistuu noin puolessatoista tunnissa. Tästä määrästä tulee syötävää 30 hengelle. – Olen tehnyt puurosta yleensä myös vegaanisen version. Erona tavalliseen on se, että lisään siihen kerman sijasta esimerkiksi kauramaitoa.

Kuuluuko puuroon manteli, kaneli ja sokeri vai sekahedelmäkeitto? – Joulupuuroon ei meillä seurakunnassa laiteta mantelia allergiasyistä eikä pikkulasten tukehtumisvaaran vuoksi. Puuron kera on normaalisti tarjolla rusinakeittoa, mutta nyt poikkeusvuonna kanelia ja sokeria. Tämä johtuu siitä, että puuroa ei syödä paikan päällä vaan se otetaan mukaan.

3 4

Miten monta kertaa olet valmistanut joulupuuroa joulun alla? – Tavallisesti seurakuntalaisille on järjestetty yksi kunnon puurotarjoilu. Tänä vuonna, kun melkein kaikki joulunajan toiminta on peruttu, puuroa on ollut tarjolla kolmesti. Kuka tahansa sai hakea styroksiastioihin pakattua puuroa Soukan kappelin ala-aulasta. Keitätkö kotona joulu aattona puuroa? Miten muuten vietät joulua? – Keitän riisipuuroa itselleni ja miehelleni. Teen sen kotonakin uunissa hauduttamalla. Laitan siihen kanelia ja sokeria, koska minusta puuron maku tulee sillä tavalla parhaiten esiin. – Joulupöydässä meillä on yleensä graavilohta ja rosollia sekä porkkana- ja lanttulaatikkoa. Nyt korona-aikana joulunvietossamme ei ole mukana muita läheisiä. Aiomme viedä lasten lahjat ovensuuhun.

Mikä sinulle on pyhää? – Aina, kun olen ollut jouluna vapaalla, olen mennyt aattohartauteen, useimmiten Espoonlahden kirkkoon. Se on ollut minulle pyhä ja rauhoittava hetki, tietynlainen joulun avaus. Ja vaikka kirkko on ollut täynnä, ihmiset ovat tuntuneet kiireettömiltä ja leppoisilta. Nythän tilanne on se, että aattohartauksia ei voi pitää sisätiloissa. ■ Joulupuuron ohje on tämän jutun yhteydessä osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Katsokaa lasta Kristus syntyy myös siellä, missä on kuolemaa ja epätoivoa. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ISTOCK

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

”

Vastasyntynyttä katsoessa ei tarvitse kysellä, mikä on elämän merkitys. PAPIN TYÖSSÄÄN Minna Ruuttunen on kertonut joulun kertomusta niin leikkiikäisille kuin jouluaamun iäkkäälle kirkkokansalle. Hän sanoo, että jouluevankeliumi ei tyhjene. Joka joulu se on hieman erilainen, koska elämäkin on. Ruuttunen haaveilee siitä, että jouluyön messun voisi joskus viettää hautausmaalla. Se muistuttaisi siitä, että Kristus syntyy myös siellä, missä on kuolemaa ja epätoivoa. Tähän koronavuoteen se olisi sopinut erityisen hyvin. – Pimeys on nyt niin käsinkosketeltavaa. Moni miettii, mitä tästä maailmasta tulee ja onko missään mitään toivoa. Jouluyönä voi sanoa, että katsokaa lasta. Tähän pimeyteen ja kuolemanvarjon maahan syntyy Jumala, maailman valo. ■

Hyvää joulua muillekin Mitä jos jättäisi tavaran pois pukinkontista? Jos auttaisikin lahjalla vähävaraisia lapsia, luontoa tai vaikka yksinäisiä vanhuksia? Aineettoman lahjan voi hankkia mukavasti kotisohvalta käsin, ja samalla tulee antaneeksi iloa myös jollekin tuntemattomalle. Kokosimme verkkoon vinkkejä erilaisille lahjanantajille. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Meidän on pakko hidastaa. Tehdä ja kuluttaa vähemmän. Ja samalla olla itsellemmekin armollisempia.” MATIAS UUSISILTA VERKKOKOLUMNISSAAN

VASKIVUOREN LUKIO

RAAMATUN KERTOMUKSISSA Jeesus katsoo ja näkee ihmiset, koskettaa heitä ja parantaa – tekee konkreettisia asioita. – Myös se kaikki on lihaksi tullutta Sanaa. Tänäkin päivänä Sana tulee tässä maailmassa jatkuvasti lihaksi eri tavoin. Voi nähdä Kristuksen ja niitä valtavia ihmeitä, joita maailmassa tapahtuu, Minna Ruuttunen sanoo.

Työssään pappina hän näkee ihmeitä jatkuvasti. Pieni vauva on yksi sellainen. – Vastasyntynyttä katsoessa ei tarvitse kysellä, mikä on elämän merkitys. Se on tasan tarkkaan siinä. Voi vain ihmetellä, mistä tämä on tullut. Uuden ihmisen syntymä on ehkä ymmärrettävin esimerkki siitä, kuinka paljon ihmeitä maailmassa tapahtuu. – Tänä aikana monet miettivät, uskaltavatko he hankkia lapsia tällaiseen maailmaan ja millainen tulevaisuus heillä on. Mutta kun lapsi syntyy, se on ihan valtava ilo ja valo tähän pimeään. Joulun kertomus kuvineen ja henkilöineen on Ruuttusen mukaan löydettävissä myös jokaisen omasta sisimmästä. – Usein tuntuu siltä, että oma sydän on se majatalo, joka on liian täynnä ja jonne ei mahdu syntymään mitään uutta. Olen miettinyt myös sitä, mikä minussa on paimen tai lampaat. Mikä on se lauma, jota sisäiset paimeneni vartioivat? Haluanko suojella omassa elämässäni ja itsessäni pelkoja, joista en pysty päästämään irti? Silloin enkeli sanoo, että älä pelkää. – Inkarnaation perusajatus on se, että Jumala ei ole kaukana. Jumala on tässä maailmassa ja sitoutunut tähän maailmaan. Hän ei ole mikään abstrakti ajatus jossakin, Ruuttunen sanoo.

ISTOCK JA KUA

nsimmäisen joulun ihmeellä on hieno nimi, inkarnaatio. Kirjaimellisesti suomennettuna se tarkoittaa lihaksi tulemista. Niin käy, kun jumala tai Jumala tulee maailmaan ihmisenä, kristinuskon tapauksessa pienenä vauvana Betlehemin yöhön. Korson seurakunnan pappi Minna Ruuttunen kertoo seurakunnan nettisivuilla pyrkivänsä aina puhumaan niin, että lapsikin voisi sen ymmärtää. Pyydetäänpä häntä selittämään tarkemmin tätä inkarnaatioasiaa. Käy ilmi, ettei Ruuttunen mielellään selitä. Hän sanoo, että kirkossa luotetaan liikaakin opilliseen selittämiseen. Parituhatta vuotta on hiottu opinkappaleita, joista inkarnaatio on yksi. – Opilla on oma paikkansa, mutta ei teologian tarvitse olla aukotonta teoriaa, jota Jumala taivaassakaan ei ymmärrä, hän toteaa. Selittämisen sijaan Ruuttunen palaisi Raamatun kertomuksiin. – Ei lapsille selitetä inkarnaatiota vaan kerrotaan kertomuksia. Jouluna kerrotaan siitä, kuinka Jumalan Poika syntyy. – Lapsia ja yhtä lailla aikuisia kutsutaan mukaan siihen kertomukseen, sinne seimen äärelle. Kertomus nähdään ja kuullaan, sitä kosketetaan tai siitä lauletaan lauluja – kaikki tuo on inkarnaatiota, silloin Sana tulee lihaksi. Kyse ei siis ole pelkästään aivoissa tapahtuvasta älyllisestä pohdinnasta. Inkarnaatio siis tapahtuu, kun päiväkerholaiset jonottavat hoitamaan seimiasetelman Jeesus-nukkea. Tai kun tutun joululaulun laulaminen saa kyyneleet silmiin.

Kirkko ja kaupunki verkossa

Trendaava Hoosianna Vaskivuoren lukion kamarikuoro teki Jouluradiolle tilaustyönä Hoosianna-musiikkivideon, jossa valmistaudutaan koronajouluun maskien ja graffitien keskellä. Jouluradio sai Hoosiannan trendaamaan: videosta tuli ennätyksellinen nettihitti. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

VILLE PALONEN

Lauluseurana Jouluradio tai isotäti videopuhelussa – Kuuntelemme Jouluradiota, ja etenkin lapset hoilottavat joululauluja. Musiikki ottaa ja vie mukanaan, kertoo Jyrki Mattila perheensä virittäytymisestä joulutunnelmaan. Mattila perusti marraskuussa puolisonsa Riikan kanssa Parvekejoululaulut-Facebook-ryhmän. Monen muun suomalaisen tapaan Mattila on käynyt lapsesta saakka Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuuksissa. Tänä vuonna ne on jouduttu perumaan koronaviruksen takia. Niinpä Kirkko ja kaupunki tarjoaa yhdessä Suomen Lähetysseuran kanssa lukijoilleen Kauneimmat joululaulut -vihkon, joka löytyy tämän lehden välistä. Lauluja voi laulaa vaikkapa Jouluradion Kauneimmat joululaulut -nettikanavan tahtiin. Monet viettävät joulua tänä vuonna pienessä porukassa. Läheisiin on kuitenkin tärkeää olla yhteydessä. – Vanhainkodissa olevalle tädille voi soittaa vaikka videopuhelun ja kuunnella tai laulaa yhdessä joululauluja, Mattila vinkkaa. – Ja jos keli on sopiva, voi mennä laulamaan vanhemman sukulaisen tai ystävän ikkunan alle, Kun Mattilalta kysyy lempijoululaulua, kysymys tuntuu hänestä epäreilulta. – On niin paljon upeita lauluja. Pidän paljon Tulkoon joulu -laulusta. Myös Maa on niin kaunis on hieno biisi. KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO Jos lehtesi välistä puuttuu Kauneimmat joululaulut -vihko, tilaa se sähköpostilla: osoitteet@kirkkojakaupunki.fi.

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Supavit Nummelin on rakentanut Tikkurilan kirkkoon kellopelin, joka koostuu 31 kellosta.

Tikkurilan kellot kajahtaa KESKENERÄISTÄ KIRKKOA ei voi vielä arvioida, mutta ainakin yhdellä tapaa Tikkurilan uudesta kirkosta tulee erikoinen: sinne on rakennettu tornikellopeli eli carillon. Vantaalaisen kirkontorniteknikon ja kellopelin rakentajan Supavit Nummelinin, 22, kaksi ja puoli vuotta kestänyt projekti on valmis. Tikkurilan kirkkoon on koottu kellopeli, jonka äänen moni Tikkurilassa kulkenut on saattanut jo marras–joulukuussa kuulla. Kellopeli koostuu Nummelinin rakentamasta koskettimistosta ja 31 erikokoisesta kellosta. Yksi kelloista on peräisin Tikkurilan puretusta kirkosta ja loput teetetty varta vasten Hollannissa. – Kellopeliin on tarvittu paljon erilaisia materiaaleja: kellot, vaijeria, rautaa... Vaijeria on tähän men-

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

nessä mennyt 820 metriä. Kilometri sitä ostettiin, Nummelin kertoo. Kellopelin rakentaminen on ollut tavallaan harjoitusta kaikille, sillä Nummelin ei ole ennen sellaista kirkkoon rakentanut eivätkä seurakunnan kanttorit ole sellaista soittaneet. Nummelin on kuitenkin luottavainen.

”

Toccataa tai Paranoidia, mitä vain, jos osaa.

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy (2020 loppuun) Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Kotimaa Oy (2021 alusta) Pirjo Teva, 040 680 4057 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

– Olen korjannut ja laittanut tällaisia kelloja, mutten ole rakentanut kokonaista tornikellopeliä. Sanoinkin, että en lupaa teille täydellistä, mutta lupaan hyvän. Tornikellopelillä voi soittaa periaatteessa mitä vain. – Toccataa tai Paranoidia, mitä vain, jos osaa, Nummelin sanoo. Soittaminen näyttää melko samalta kuin urkujen soittaminen. – Tornikellopeliä soitetaan isolla mekaanisella koskettimistolla urkujen tavoin, käsiä ja jalkoja käyttäen. Käsilyönti on erilainen, koska siinä on käytettävä enemmän voimaa kuin urkujen soitossa, kellopelimestari kuvailee.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

HANNA ANTILA

Katso video kellopelin soitosta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Mikä on paras joululaulu? Suosikki selvisi katukyselyllä Vantaan Myyrmäessä.

Marko Järvinen: ”Juice Leskisen Sika kolahtaa.”

Aivi Mamia: ”Tykkään perinteisistä ja lapsellisista joululauluista. Tip tap tip tap nostattaa tunnelmaa.”

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT JOONAS BRANDT

Markku Hakala: ”Varpunen jouluaamuna on melankolinen ja siksi hyvä. Lapsena tuli kuunneltua sitä paljon.”

Sanni Tuovinen: ”Sylvian joululaulu on lempparini. Meillä on kolmevuotias ja viisikuukautinen lapsi, ja nukutamme mieheni kanssa lapset ympäri vuoden laulamalla Sylvian joululaulua.”

Kaarina Savander: ”Paras joululaulu on Jouluyö, juhlayö.”

Heini Svensk: ”Varpunen jouluaamuna tuo tunteen, että pienimmästäkin välitetään. Varpunen on rakkaudesta syntynyt ja rakkaudella vaalittu. Sitä ei ole hylätty, vaikka se on vain pieni Luojan luoma.”

Tiesitkö, että jokaisella täysi-ikäisellä henkilöllä olisi hyvä olla testamentti? Listasimme kymmenen syytä laatia omasi. Lue lisää: unicef.fi/testamentti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Arkkipiispa Tapio Luoma toivoo, että koronarokotteeseen liittyen ei lietsottaisi perusteettomia pelkoja.

Britanniassa koronarokotukset ovat jo alkaneet. Tässä Pfizerin ja Biontechin rokotetta annetaan belfastilaisen hoitokodin henkilöstölle.

Arkkipiispa kannustaa ottamaan koronarokotteen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselyn mukaan joka viides suomalainen kieltäytyisi koronarokotteesta. Osa perustelee näkemystään kristinuskolla. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVAT AARNE ORMIO/KIRKON KUVAPANKKI JA LIAM MCBURNEY/PA PHOTOS/LEHTIKUVA

rkkipiispa Tapio Luoma kannustaa suomalaisia ottamaan koronarokotteen, kun viranomaiset suosittelevat sen ottamista. Luoma kertoo Kirkko ja kaupungille toivovansa, että rokote saadaan käyttöön mahdollisimman pian ja että pandemia taittuu sen myötä. – Ottamalla rokotteen suojelemme itseämme ja toisiamme, arkkipiispa sanoo. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viime viikolla julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan 20 prosenttia suomalaisista ei tällä hetkellä ottaisi rokotetta, vaikka se olisi saatavilla ja sen ottamista suositeltaisiin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

64 prosenttia suomalaisista ottaisi rokotteen ja 16 prosenttia oli epävarmoja. Yli 64-vuotiaista 82 prosenttia ottaisi rokotteen, mutta 18–29-vuotiaista alle puolet eli 48 prosenttia ilmoitti ottavansa rokotteen. SUHTAUTUMINEN ROKOTTEESEEN on muuttunut vuoden aikana kielteisemmäksi. Vielä keväällä noin 70 prosenttia suomalaisista vastasi THL:n vastaavassa kyselyssä, että ottaisi rokotteen. Helsingin Sanomien joulukuun alussa julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan 56 prosenttia suomalaisista olisi valmis ottamaan rokotteen, 22 prosenttia ei ottaisi rokotetta ja 23 prosenttia ei osaa sanoa, ottaisiko. Myös Helsingin Sanomien tutkimuksessa kävi ilmi, että rokotevastaisuus kasvaa sitä suuremmaksi, mitä nuoremmilta ikäluokilta kysytään. Helsingin Sanomat kysyi THL:n ylilääkäriltä Hanna Nohynekiltä, kuinka monen ihmisen tulisi ottaa rokote, jotta koronavirusta vastaan syntyisi laumasuoja. Nohynekin mukaan vastaus riippuu muun muassa siitä, kuinka suurelle osalle suomalaisista on ehtinyt muodostua immuniteetti virusta vastaan ja kuinka tehokas rokote on. ”Jos kukaan ei olisi immuuni ja rokotteen antama suoja olisi sata prosenttia eikä mitään ko-

ronasuojatoimia noudatettaisi, silloin 62–70 prosenttia pitäisi rokottaa.” YLEN TUOREESSA MOT-OHJELMASSA Meitä ette rokota esiteltiin koronarokotetta vastustavia julkisuuden henkilöitä. Mukana oli myös ihmisiä, jotka perustelivat koronarokotteen vastustamista kristillisellä uskolla. Kirkkokuntiin sitoutumattoman Saulus-lähetyksen saarnamies Petri Paavola kertoi MOT:n toimittajalle uskovansa, että maailmanlaajuinen eliitti levittää koronavirusta tahallaan. Paavola perusteli näkemystään Raamatun profetioilla. Ohjelmassa näytettiin myös katkelma herätyskristillisellä TV7-kanavalla esitetystä Rakkauden kosketus -ohjelmasta, jonka vetäjä Aulikki Hartikainen-Piipponen sanoi, että koronarokote pitää sisällään mikrosirun, joka on pedon merkki. Arkkipiispa Tapio Luoma suhtautuu kielteisesti siihen, että koronarokotetta vastustetaan vetoamalla kristinuskoon tai Raamattuun. – Minusta tuollainen tuntuu vieraalta, jopa vastuuttomalta. Jumala on antanut ihmiselle järjen ja ymmärryksen ja velvollisuuden käyttää niitä elämän hyväksi. Niiden hedelmiin kuuluu myös nykyaikainen lääketiede. Sen saavutukset ovat meille kallisarvoinen lahja, Luoma sanoo.

KUULUTUS PITÄJÄNMÄEN SEURAKUNNAN KIRKKOHERRAN VAALIN TOIMITTAMISESTA SEKÄ ENNAKKOÄÄNESTYKSESTÄ Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on 28.10.2020 tekemällään päätöksellä määrännyt vaalisijoille henkilöt ja heidän vaalinäyteajankohtansa. Pitäjänmäen seurakunnan kirkkoherran viran vaalisijoille asetetut on määrätty toimittamaan vaalinäytteenä päiväjumalanpalvelus klo 10 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4, 00370 Helsinki, seuraavasti: 1. vaalisijalle asetettu Lopen seurakunnan kirkkoherra Tuomas Hynynen, 1. sunnuntai loppiaisesta 10.1.2021 2. vaalisijalle asetettu TT, pastori, asessori Hilkka Niemistö, 2. sunnuntai loppiaisesta 17.1.2021 3. vaalisijalle asetettu Pitäjänmäen seurakunnan vt. kirkkoherra Maika Vuori, 3. sunnuntai loppiaisesta 21.1.2021 Kirkkoherranvaali toimitetaan Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4, sunnuntaina 7.2.2021. Vaalitoimitus alkaa kello 11.30 ja päättyy klo 20. Kirkkoherranvaalin ennakkoäänestys tapahtuu Pitäjänmäen seurakunnan seurakuntatoimistossa, Turkismiehenkuja 4, maanantaista 1.2.2021 perjantaihin 5.2.2021, joka päivä kello 9-18. Tämän lisäksi ennakkoon voi äänestää seuraavissa paikoissa: Maanantaina 1.2.2021 klo 14-18 Kauppakeskus Ristikossa Konalan Asukastilassa, 2. kerros (Ajomiehentie 1) Keskiviikkona 3.2.2021 klo 13-17 Pajamäen seurakuntakodilla (Pajamäentie 14). Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- tai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan ennakkoäänestysviikon aikana. Hänen tai valitsemansa henkilön on ilmoitettava kotiäänestyspyyntö vaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse seurakuntatoimistoon viimeistään 29.1.2021 ennen klo 16.00. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja. Kotiäänestykseen ilmoittautumislomakkeita on saatavana seurakuntatoimistosta. Tavanomaisten aukioloaikojen lisäksi seurakuntatoimisto on avoinna 29.1.2021 kello 16.00 saakka. Seurakuntatoimiston puhelinnumero on 09 2340 5600 ja sähköpostiosoite pitajanmaki.srk@evl.fi.

– Kristilliseen lähimmäisenrakkauteen on aina kuulunut huolen kantaminen lähimmäisen terveydestä. Keskiajalla se ilmeni sairaaloiden perustamisena, juuri tänään rokotteen ottamisena.

Helsingissä 3.12.2020 Pitäjänmäen seurakunnan vaalilautakunnan puolesta puheenjohtaja Anna Laine

TAPIO LUOMA EI OLE törmännyt luterilaisen kirkon piirissä rokotevastaisuuteen. Luterilaiseen kirkkoon kuuluu kuitenkin niin moni suomalainen, että sen piirissä esiintyy väistämättä samoja ilmiöitä kuin suomalaisten parissa muutenkin.

”

Jumala on antanut ihmiselle järjen ja ymmärryksen ja velvollisuuden käyttää niitä elämän hyväksi. ARKKIPIISPA TAPIO LUOMA

– Toivoisin, että kirkkokansan sen paremmin kuin muunkaan kansan parissa ei lietsottaisi vakavassa asiassa perusteettomia pelkoja. Arkkipiispa ymmärtää, että rokotteet herättävät epävarmuutta, koska niillä voi joskus olla haitallisia sivuvaikutuksia. Hän kehottaa ihmisiä luottamaan lääkärien ja hoitajien ammattitaitoon. – Koronavirustartunnan tuomat riskit ovat paljon rokotteen mahdollisia riskejä suurempia. Pandemian eteneminen on pysäytettävä. ■

Vapaana kaunis 36,5 m2 yksiö ja avara 43,5 m2 kaksio!

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Tutustu kauniiseen Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevaan palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely!

Saga Munkkiniemi tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille. Saatavilla on hoiva-, turva-, ruoka- ja siivouspalveluita vakituiseen ja tilapäiseen tarpeeseen. Talossa on lisäksi omanikäistä seuraa sekä monipuolista harrastus- ja kulttuuritoimintaa. Tilaa esitteet tai varaa yksityinen esittely puh. 050 463 5365 | sanna.aksentjeff@sagacare.fi www.sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 | 00330 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Tuttu, tuntematon Me kaikki olemme sen kuulleet, mutta mitä kaikkea se kertoo? Uuden testamentin uutta suomennosta tekemässä olleet Anni Pesonen ja Niko Huttunen selittävät jouluevankeliumin taustoja. TEKSTI HANNA ANTILA

1. Keisari Augustus (63 eKr.–14 jKr.) oli Rooman ensimmäinen keisari, jonka valtiomies Julius Caesar oli adoptoinut ja nimennyt seuraajakseen. Augustus johti eräänlaista lumetasavaltaa: hän säilytti Rooman tasavallan muodot ja tavat mutta keskitti vallan itselleen. Hänen jälkeensä nimestä Caesar johdettiin arvonimi keisari. Myös Augustus-nimestä tuli korkea-arvoista tarkoittava arvonimi. 2. Quirinius (51 eKr.–21 jKr.) oli roomalainen aristokraatti ja senaattori, joka hallitsi Syyriaa Rooman keisarin nimissä. 3. Tekstistä välittyy mahtipontisuus. Roomalaiset sanoivat mielellään, että he olivat valloittaneet koko maailman ja hallitsivat sitä. Uuden testamentin ulkopuolella ei ole tietoa koko Roomaan määrätystä veroluetteloinnista, mutta veroja kyllä kerättiin ja väestöstä pidettiin kirjaa. Varoja tarvittiin hallitsijan ja armeijan tarpeisiin sekä infrastruktuuriin kuten teihin ja vesijohtoihin. Lisäksi Rooma keräsi erilaisia tullimaksuja. Veronkanto-oikeuksia myös myytiin eteenpäin. 4. Daavid (n. 1040–970 eKr.) oli Israelin kuningas, josta kerrotaan paljon Vanhassa testa-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Niihin aikoihin keisari Augustus 1 määräsi, että kaikkien maailman ihmisten piti ilmoittautua veronmaksajiksi. Näin laadittiin ensimmäinen veroluettelo Quiriniuksen 2 hallitessa Syyriaa. Kaikki lähtivät omaan kotikaupunkiinsa ilmoittautumaan. 3 Myös Joosef lähti galilealaisesta Nasaretin kaupungista Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, koska hän oli Daavidin sukua. 4 Matkalla oli mukana Maria, joka oli luvattu Joosefille vaimoksi 5 ja joka oli raskaana. Kun he olivat perillä, synnytyksen aika tuli ja Maria synnytti eläinten suojassa 6 pojan, esikoisensa 7. Hän kapaloi vauvan kankaaseen ja laski tämän lepäämään kaukaloon eläinten heinille, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa 8. Herran enkeli 9 tuli heidän luokseen, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

mentissa. Hän oli kotoisin Betlehemistä, joka oli pieni kylä Juudeassa. Daavidin suvun dynastia päättyi 500-luvulla eKr. Sen jälkeen alkoi elää myytti siitä, että hänen suvustaan nousee vielä Messias. Uuden testamentin mukaan Joosef oli Daavidin sukua. 5. Uudessa käännöksessä ei enää puhuta kihlatusta, jottei syntyisi mielikuvaa siitä, että Maria ja Joosef olisivat käyneet ostamassa sormukset. Niin se ei mennyt, vaan alkutekstissä on passiivimuotoinen verbi: Maria on jonkinlaisen toimenpiteen kohteena, luvattu vaimoksi. Avioliitto ei tuolloin ollut vain kahden kauppa, vaan siitä olivat sopimassa myös vanhemmat. Tyypillisesti miehet avoituivat noin 25–30-vuotiaana, ja naiset noin kymmenen vuotta nuorempina. Marian ja Joosefin suhteesta tiedetään vain se, mitä Uusi testamentti kertoo. 6. Sana ”seimi” on jäänyt uudesta käännöksestä pois, sillä nykyään sitä ei enää käytetä eläinten ruokinnasta puhuttaessa. Käännöksen taustalla on kreikan sana fatnē, joka tarkoittaa eläinten ruokintapaikkaa, eläinsuojaa tai astiaa, josta eläimet söivät. Eläinten suojat saattoivat olla asuinrakennuksen yhteydessä tai erikseen. Li-

jouluevankeliumi säksi eläimiä pidettiin luolissa. Suojissa oli yleensä vetohärkiä, aaseja, hanhia ja ankkoja. Vuohet ja lampaat olivat laitumella. 7. Esikoispojan syntymä oli tuolloin erityinen ilon ja kiitoksen aihe. Vanhan testamentin lain mukaan esikoispoika peri puolet kaikesta omaisuudesta, ja muut jakoivat keskenään sen, mitä jäi. Toisaalta esikoispojat olivat myös vastuussa vanhemmistaan. Johanneksen evankeliumissa kerrotaan, kuinka Jeesus ennen kuolemaansa siirtää vastuun äidistään oppilaalleen. 8. Paimenet olivat köyhiä maatyöläisiä, joilla oli suuri vastuu. Lammas- ja vuohilaumat olivat isoja, ja paimenten tehtävä oli pitää laumat erillään ja pedot loitolla. Työ saattoi viedä paimenet pois kotoaan pitkäksi aikaa, sillä kuiviksi kesäkausiksi vuohet ja lampaat vietiin vuorilaitumille. Paimen oli myös kuninkaan ja Jumalan metafora. Kuningas Daavidinkin kerrotaan olleen nuorena paimenessa. 9. Enkelit ovat Raamatussa tärkeitä hahmoja, jotka opastavat, johdattavat, tuovat viestejä ja ylistävät Jumalaa. Raamatun kertomuksissa ihmiset pelästyvät kohdatessaan enkelin. Kreikan sana angelos tarkoittaa viestinviejää. Raamatussa enkelit ovat myös hyvin militaarisia hahmoja, taivaallista sotajoukkoa. 10. Pelastaja eli sotēr oli arvonimi, jota kreikkalaiset ja roomalaiset käyttivät hallitsijoista. Kristus eli khristos tarkoittaa voideltua ja liittyy kuninkaisiin: kuninkaat voideltiin öljyllä.

He pelästyivät pahoin, mutta enkeli sanoi heille: »Älkää pelätkö. Minä ilmoitan teille suuren ilouutisen, joka koskee koko kansaa. Daavidin kaupungissa on tänään syntynyt teille Pelastaja. Hän on Kristus, Herra. 10 Tunnistatte lapsen siitä, että hän makaa kankaaseen kapaloituna heinien päällä kaukalossa.» 11 Äkkiä enkelin seuraksi ilmestyi valtava taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa: »Kunnia korkeuksien Jumalalle ja rauha maan päällä ihmisille, joita hän rakastaa.» Kun enkelit olivat palanneet taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: »Lähdetään heti Betlehemiin katsomaan, mitä siellä on tapahtunut ja mistä Herra on meille ilmoittanut.» He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian, Joosefin ja vauvan, joka makasi kaukalossa heinien päällä. Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. Kaikki kuulijat 12 olivat ihmeissään paimenien puheista, mutta Maria painoi kaiken sydämeensä ja yritti ymmärtää, miten asiat liittyivät toisiinsa. 13 Paimenet lähtivät takaisin kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli ollut juuri niin kuin heille oli sanottu. (Luukkaan evankeliumi 2:1–20)

Herra, kýrios, taas oli yleinen arvostava nimi. 11. Raamatussa on useita kertomuksia, joissa joku saa tuntomerkit ja tehtäväkseen etsiä jotakin. Eläinten suojaan syntyneen lapsen löytäminen ei todennäköisesti ollut paimenille kovin vaikea tehtävä, sillä Betlehem oli muutaman sadan asukkaan pikkukylä. 12. Miehet eivät yleensä olleet läsnä synnytyksessä, sillä sen ajateltiin tuovan huonoa onnea. Marialla saattoi hyvinkin olla synnytyksessä apunaan muita naisia, ja kun paimenet tulivat, he saattoivat näin ollen kohdata muitakin kuin Marian ja Joosefin. Se, että Marialle ja Joosefille ei ollut tilaa majapaikassa, viittaa siihen, että he olivat tavallisia, köyhiä ihmisiä. Yhteiskunta oli hyvin hierarkkinen: rikkaille olisi varmasti järjestetty jostakin eläinsuojaa parempi paikka. 13. Kreikankielisessä alkutekstissä on sana symballó, joka tarkoittaa sananmukaisesti ”heittää yhteen”. Tästä tulee käännös, jonka mukaan Maria etsii asioiden yhteyttä. Mietittävää Marialla olikin: Luukkaan evankeliumissa kerrotaan esimerkiksi siitä, kuinka enkeli Gabriel oli ilmoittanut Marialle, että hän tulee saaman pojan, jolle hän antaa nimen Jeesus. Niko Huttunen on teologian tohtori, Helsingin yliopiston dosentti ja UT2020‑käännöksen eksegeettinen asiantuntija. Anni Pesonen on UT2020‑ ohjausryhmän jäsen, teologian tohtori, Nurmijärven seurakunnan pappi ja toinen Arkielämää Raamatun aikaan (Kirjapaja 2010) kirjan kirjoittajista.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Jouluyön syvä salaisuus

Kun jouluaatto kääntyy yöksi, Susanna Erätuli vetäytyy hiljaisuuteen ja Tapio Koivu lähtee Vantaanjokea seurailevalle kävelylle. Nyt on lähellä se hetki, jolloin joulun lapsi syntyy. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT SIRPA PÄIVINEN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Marian suojaava äidillisyys koskettaa Susanna Erätulta

”

let aarre sydänten, miten sinut suojelen? Helmassani kantaa itse taivastako saan?” Suvi Teräsniskan tulkitsema joululaulu Taivas sylissäni saa kyyneleet virtaamaan Susanna Erätulen poskilla. Erätuli samaistuu laulun sanoihin sekä äitinä että ala- ja yläkoulun pitkäaikaisena opettajana. Yhtä lailla tunteisiin menee Lauri Tähkän versio laulusta Tuikkikaa, oi joulun tähtöset. – Koen, että olen saanut äitinä kantaa taivasta sylissäni ja helmassani. Tähtinä tuikkivat lapsen silmät muistuttavat siitä, että elämä tuo vastaan myös menetyksiä ja rankkoja realiteetteja. Jokainen ihminen, myös se paikallisjunassa istuva eksyneen oloinen tyyppi, on kulkenut jonkun sydämen alla, Erätuli sanoo. Moni kokee ostoskeskusten joululaulut rasittaviksi ja ihmettelee, miksi ne soivat vuosi vuodelta aikaisemmin. Erätuli nauttii siitä, että hengellisyys saa näkyä ja kuulua. – Jouluna on lupa olla hengellinen. Arkiseen ympäristöön tunkeutuu jotakin sellaista, mikä ei tavallisesti mahdu sinne, kuten vaikka laulu Luojan kirkkaudesta tai sielujen toiviotiestä. TÄLLÄ HETKELLÄ Susanna Erätuli työskentelee Hiljaisuuden Ystävät ry:n tiedottajana ja toiminnanjohtajan sijaisena. Samalla hän viimeistelee lasten spiritualiteettia käsittelevää kasvatustieteen opintojen lopputyötä ja suorittaa teologian maisteriopintoja. Joulu ja lapsen syntymä ovat Erätulelle ”ohuita paikkoja”. Sellaisista puhutaan kelttiläisessä hengellisyydessä. Ne ovat hetkiä, joissa näkymätön todellisuus on erityisen lähellä. – Vastasyntynyt lapsi tuo aina ihmeen tuntuville, hän sanoo. Keväällä 2011 Erätulten kolmas lapsi Nyyti aiheutti äidilleen sävähdyksen kapaloimalla nuken ja tuomalla ”joulupäivän paketin” sohvalla istuneen äidin syliin. Vähän myöhemmin raskaustesti näytti positiivista, ja neuvola antoi uuden perheenjäsenen lasketuksi ajaksi 25. joulukuuta. Perheen kuopus syntyi joulun alla yhdeksän vuotta sitten. – Tuona jouluna ikkuna toiseen maailmaan oli auki aivan erityisellä tavalla. Tunnelman kokemiselle jäi myös tilaa, koska minun oli tulevan synnytyksen vuoksi pakko tehdä jouluvalmistelut hyvissä ajoin.

– Joulu tuo ihmiset yhteen ja kiinnittää huomion olennaiseen. Joskus mietin, miten erilaiselta Suomi tuntuisi, jos yhteys kristin uskon perinteeseen katkeaisi, Susanna Erätuli sanoo.

VASTASYNTYNEESSÄ PIENOKAISESSA on ominaisuus, jota Erätuli kutsuu primitiiviseksi toivoksi. Se on jotakin muuta kuin monien nykyvanhempien tavoittelema optimoitu täydellisyys. Erätuli muistuttaa, että lapsia syntyy joka päivä tilanteisiin, joita kukaan ei ole suunnitellut. Primitiivisestä toivosta seuraa täydellisyyden ja epätäydellisyyden vuoropuhelu, jonka Erätuli tunnistaa sekä ensimmäisestä joulusta että nykyajan jouluista. – Joulukertomuksessa suuri tapahtuma on juuri sellainen kuin pitääkin, mutta puitteet ovat kaikkea muuta kuin täydelliset. Me kaipaamme

lupaa epätäydellisyyteen ja toivomme, että joulun pyhyys voisi tulla myös siihen. Erätuli tiedostaa, että kaikki suomalaiset eivät vietä joulua perheen keskellä. Yhteyden kaipuu voi olla kipeä asia, jota aika ei paranna. Joulunpyhät saattavat nostaa pintaan myös surun läheisen menettämisestä tai perheen rikkoutumisesta. – Loppusyksystä Hiljaisuuden ystäviin tuli kyselyitä ihmisiltä, jotka haluaisivat viettää yhteisöllisen joulun hiljentymällä retriitissä, hän sanoo. JOULU SAA Susanna Erätulen ajattelemaan ajan nopeaa kulumista. Tänä jouluna Erätulen nelilapsinen perhe on vielä koossa. Pyhien jälkeen vanhin lapsi aloittaa varusmiespalveluksen. Erätuli luonnehtii jouluvalmisteluitaan melko yksinkertaisiksi. Kuusi koristellaan keittiöön kuten ennenkin. Joulutähdelle on löytynyt ympärivuotinen paikka olohuoneen ikkunassa. Myös Betlehemin pyhää perhettä kuvaava posliinikoriste on valmiina keittiön puuhellan päällä.

”

Jouluna arkiseen ympäristöön tunkeutuu jotakin sellaista, mikä ei tavallisesti mahdu sinne. HILJAISUUDEN YSTÄVIEN TIEDOTTAJA SUSANNA ERÄTULI

Useimmiten vuoden viimeiset viikot ovat ruuhkaisia, ja Erätuli tavoittaa joulurauhan vasta aattoaamuna. Viime joulu oli kuitenkin erilainen. – Aattona havahduimme puolisoni kanssa siihen, että kiireen tuntua ja siitä seuraavaa ajoittaista kireyttä ei ollut ollenkaan. Totesimme, että olimme oppineet jotakin. OMAN LAPSUUTENSA jouluista Susanna Erätuli muistaa joulukuusen elävät kynttilät, joiden sytyttäminen toi kotiin erityisen ja pyhän tunnelman. Parvekkeen oven yläpuolelle kiinnitettiin ukin tekemä joululyhty, jota koristivat joulutähti ja kameli. Tutkimusten mukaan joulukirkossa käyminen on tapa, joka periytyy vanhemmilta lapsille. Erätulen elämässä on käynyt päinvastoin: lapsuuden perhe ei juuri käynyt joulukirkossa, mutta Erätulen omassa perheessä aattoaamun riisipuurosta ja kirkosta on muodostunut perinne, johon osallistuvat myös appivanhemmat ja Erätulen äiti. Tapa jatkunee koronarajoitusten jälkeen. Toisinaan Erätuli on käynyt myös jouluyön jumalanpalveluksissa. Sinne hän menee yksin. Jouluyöstä alkavat välipäivät ovat Erätulelle vuoden kohokohta. KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Silloin hän saa yhteyden sisäiseen hiljaisuuteen, josta tuli tietoiseksi ensimmäisen kerran kuusivuotiaana. – Välipäivät ovat kuin tyhjä hetki kahden hengityksen välissä. Silloin ulkopuolelta tulevat vaatimukset hellittävät ja saan kosketuksen syvään, kaiken läpäisevään hiljaisuuteen. JOULUNÄYTELMÄT HUIPENTUVAT hetkeen, jolloin Jeesus-lapsi ilmaantuu näyttämölle. Tavallisesti joku sujauttaa vauvanuken seimen takaa seesteiseltä näyttävän Marian syliin. Erätuli kiinnitti asiaan huomiota nähtyään taideteoksen, jossa Marian synnytystä kuvattiin realistisesti.

– Todellisuudessa Jeesuksen syntymään on liittynyt verta, hikeä ja kyyneliä, mutta useimmiten joulun kehollisesta puolesta ei sanota sanaakaan. Joulukertomuksen henkilöistä Susanna Erätuli samaistuu voimakkaimmin juuri Jeesuksen äitiin. Hän toivoo, että tämän päivän äidit löytäisivät yhteyden Marian rakastavaan ja lempeään hahmoon. – Maria edustaa minulle äidillisyyttä, lohdutusta, suojaa ja hiljaista yhteyttä, jossa en tunne itseäni jakautuneeksi. Kun katson tämän vuoden uutisia, ajattelen, että sellaiselle on maailmassa suuri tarve.

Joosefin vähäeleinen huolenpito puhuttelee Tapio Koivua

ouluyössä on jotakin syvää ja selittämätöntä. Näin ajattelee pappi ja etsivän nuorisotyön tekijä Tapio Koivu. Hänelle jouluajan tärkein hetki koittaa, kun jouluaaton tapahtumat ovat takana. Aattopäivään on kuulunut aattohartaudessa käyminen, sauna, jouluateria puolison ja aikuisten lasten kanssa sekä lahjojen avaaminen. Kun toiset käyvät yöpuulle, Koivu lähtee Vantaanjokea seurailevalle kävelylle. Kävellessään hän antaa ajatusten ja tunnelmien virrata vapaasti. Koivu on pohtinut paljon sitä, minkä vuoksi Jumala päätti syntyä ihmiseksi. Miksi aluton, luomaton, näkymätön ja käsin koskettamaton halusi syntyä maailmaan, jossa on alut ja loput ja jossa hänet voitiin nähdä ja häntä voitiin koskettaa? – Minulle joulun ydin on Jumalan huolenpidossa ja siinä, että hän ei ole hylännyt ketään, koskaan, Koivu sanoo.

sefissa on jotakin samaa kuin Tuntemattoman sotilaan vänrikki Koskelassa. Kun Maria tulee yllättäen raskaaksi, Joosef suunnittelee kihlauksen purkamista. Sitten enkeli ilmestyy hänelle unessa ja rohkaisee häntä ottamaan Marian puolisoksi. Joosef tekee niin kuin hänelle on sanottu, vaikkei välttämättä ymmärrä, mistä on kyse. – Joulukertomuksessa Joosef ei puhu mitään, mutta on koko ajan läsnä. Hän huolehtii siitä, että homma pyörii ja asiat hoituvat, vaikka ainoa majapaikka löytyy eläinten suojasta. En rohkene sanoa, että löytäisin Johannes Kastajasta tai Joosefista itseäni, mutta toivon, että voisin toimia elämässäni samaan tapaan kuin he, Koivu sanoo.

JOULUA EDELTÄVÄ odottamisen ja valmistautumisen aika on Tapio Koivulle tärkeä, vaikka hänellä siihen liittyy vain vähän konkreettisia asioita. Tavallisesti hän tapaa adventtiaikana sisaruksiaan ja pitkäaikaisia ystäväperheitä, mutta tänä vuonna tapaamisia ei ole ollut koronarajoitusten vuoksi. Koivu valmistautuu jouluun seuraamalla raamatuntekstejä, joita luetaan adventtiajan jumalanpalveluksissa. Kaksi noiden tekstien hahmoa on tullut hänelle erityisen tärkeiksi. Kolmantena adventtisunnuntaina kirkossa luettiin teksti, jossa Jeesus kulkee Johannes Kastajan ohi. Koivu näkee mielessään Johanneksen, jonka sormi osoittaa Jeesusta. ”Tämä on Jumalan Karitsa, katsokaa nyt taivaan tähden”, Johannes huudahtaa. – Johanneksen asenne viehättää minua, koska se on jotain aivan muuta kuin se, mitä tänään arvostetaan. Moni ajattelee, että mitä enemmän seuraajia ja klikkauksia, sitä parempi. Johannes ei kerännyt ympärilleen omaa bändiä, vaan Jeesus oli se juttu. Myös toinen Koivulle läheinen hahmo jää joulun näyttämöllä sivurooliin. Koivun mielestä Joo-

Minulle joulun ydin on siinä, että Jumala ei ole hylännyt ketään, koskaan.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

”

ETSIVÄN NUORISOTYÖN TEKIJÄ TAPIO KOIVU

ILTAPÄIVÄ MUSTENEE kahvilan ikkunan takana, mutta Tapio Koivun silmät hymyilevät pöydän yli. Istumme yhdessä niistä monista kahviloista, joissa hän tapaa Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-työn nuoria. Koivu on tullut kotoaan Vantaalta Helsingin keskustaan polkupyörällä koleasta säästä välittämättä. Koivu on yksi kolmesta Vamoksen etsivän nuorisotyön tekijästä. Vamos auttaa 16–29-vuotiaita helsinkiläisiä, jotka tarvitsevat tukea jossakin elämänsä asiassa. Työskentely alkaa nuoren yhteydenotosta, ja sen tavoitteet löytyvät nuoren omia ajatuksia kuuntelemalla. Koivu tähdentää, että nuorten luottamuksen saamiseen tarvitaan aikaa.

– Näen työssäni paljon tulevaisuudenuskoa, vaikka se voi olla piilossa. Jo se, että nuori ottaa meihin yhteyttä, kertoo, että hänellä on jokin myönteinen odotus tulevaisuudesta Tapio Koivu sanoo.

Susanna Erätuli vaikuttui taideteoksesta, jossa Marian synnytystuskat kuvattiin realistisesti.

– Kuuntelemme nuorta ja kuulostelemme, mi hin suuntaan hän haluaa mennä. Luotamme sii hen, että se, mitä nuori kertoo elämästään, on totta. Emme tiedä nuoren puolesta, mikä on hä nelle parasta. Nuori itse tietää parhaiten omat asiansa. Keskustelussa nousee tavallisesti esiin jo kin muutos, jota nuori toivoo tai asia, johon hän kaipaa apua. Kyse voi olla esimerkiksi vel kojen selvittelystä, oman asunnon tai toimeen tulotuen tarpeesta, työn tai opiskelupaikan ha kemisesta tai psykoterapian aloittamisesta. Jos kus riittävä apu on jo siinä, että kotiinsa sulkeu tunut nuori voittaa pelkonsa ja lähtee ihmisten ilmoille. – Teemme asioita, jotka tukevat nuoren omien tavoitteiden saavuttamista ja etsimme ne yhteis kunnan palvelut, joissa kutakin asiaa hoidetaan, Koivu sanoo. TYÖSSÄÄN TAPIO KOIVU näkee läheltä yhteiskun nan kuilut, joihin nuori voi pudota. Esimerkik si koulun loppuminen voi olla vaikea vaihe sellai selle nuorelle, jolla on ADHD tai muu neuropsy kiatrinen erityispiirre. Koivun mukaan tarvittava yhteiskunnan apu ja tuki on olemassa, mutta sen löytäminen voi olla vaivalloista. Koronarajoitukset ovat herättäneet huolta niistä suomalaisista, jotka viettävät joulun yksin. Tapio Koivu pitää yksinäisyyttä ja joulua tuskal lisena yhdistelmänä, mutta synkän kuvan maa laaminen nuorten jouluahdingosta ei kiinnosta häntä. – En halua maalata sellaista kuvaa, jossa näi den nuorten elämäntilanne olisi erityisen vai kea tai mahdoton. Ongelmista ja rosoista huoli matta moni asia heidän elämässään on myös hy vin. Useimmilla on perhe ja läheisiä, jotka välittä vät heistä. Moni Koivun tapaamista nuorista koki vii me kevään koronarajoitukset ja kotona pysymi sen helpottavana. Kerrankin kukaan ei ollut vaa timassa, että nyt pitää mennä jonnekin ja tehdä suoritteita. – Näen työssäni paljon tulevaisuudenuskoa, vaikka se voi olla piilossa. Jo se, että nuori ot taa meihin yhteyttä, kertoo, että hänellä on jo kin myönteinen odotus tulevaisuudesta. Ajatte len, että jossakin kohdassa joku on rakastanut tä tä lasta niin, että hän kokee itsensä ja elämänsä tärkeäksi. JOS JOULUYÖ on pilvetön, vantaalaista pellon reunaa kävelevän Tapio Koivun katse hakeu tuu horisontin yläpuolelle. Katuvaloja ei ole, joten tähdet erottuvat hyvin. Koivu tietää, että näkymä on saman kaltainen kuin se, jonka joulu kertomuksen tietäjät ja paimenet näkivät. Tähtitaivaan salaperäisyys ja suunnaton ko ko hiljentävät ajatukset. Joulutähti on Koivul le tärkeä Jumalan huolenpidon symboli, onpa sen taustalla todellinen tähtitaivaan ilmiö tai ei. Yksi joulutähdelle esitetty selitys on Jupite rin ja Saturnuksen kohtaaminen. Tänä vuon na harvinainen ilmiö toistuu aivan joulun alla, kun planeetat näkyvät poikkeuksellisen lähel lä toisiaan. – Minulle joulutähden merkitys on siinä, että joulun sanoman ajallinen kaari on pitkä: Jumalan huolenpito kaikesta siitä, mitä ihmisen elämässä on, lähtee maailman luomisesta saakka. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Kiitollisuuden treenaaja Sinkkuna olo herätti Emilia Vuorisalmen pohtimaan, mitä on kestävä rakkaus. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA VILJA HARALA

arsinais-Suomesta Vehmaalta kotoisin olevan Emilia Vuorisalmen kasvuympäristö oli turvallinen. – Kasvoin maatilalla meren rannalla. Vanhempani ovat maanviljelijöitä. Äiti tosin on Helsingistä kotoisin. Hän teki rakkauden takia ison elämänmuutoksen ja muutti 28-vuotiaana isän mukana maatilalle. Äidin ja isän rakkaustarinalla on Vuorisalmen mielestä ollut hänen omiin valintoihinsa iso vaikutus. – Vanhempieni rakkaustarina on tehnyt alitajuntaani muistijäljen, jonka mukaan rakkauden tunteen pitää olla voimakas ja räjähtävä. Side maaseutuun on Vuorisalmelle suuri voimavara. Lisäksi hän sai jo lapsena nähdä äitinsä ja tämä ystäväpiirin kautta myös kaupunkielämää ja kansainvälisiä ympyröitä. – Koen, että olen aina ollut aika sinut erilaisten tilanteiden kanssa, koska minulla on ollut lapsesta asti tilaisuus tutustua erilaisiin ihmisiin ja ympäristöihin. Ammatinvalinta oli koulussa hyvin menestyneelle Vuorisalmelle suhteellisen helppo: hänestä tulisi lääkäri tai tuomari. Salaa hän haaveili näyttelijän tai tanssijan ammatista. – Lääkiksessä opiskelu oli tosi mielekästä, mutta jo silloin minua ahdistivat lääketieteen keinotekoiset rajat, että on sydäntaudit, neurologia ja endokrinologia ja niin edelleen. Ajattelin, että kaikkihan liittyy kaikkeen, sillä ihminen on kokonaisuus. Kun lääketieteen opinnot olivat loppusuoralla, Vuorisalmelle tuli olemassaoloon liittyvä kriisi. – Mutta sitten tapasin ex-mieheni, ja lähdimme Jenkkeihin. Se antoi minulle time-outin miettiä, mitä oikeasti haluan tehdä. PARISUHDE PÄÄTTYI reilun viiden vuoden jälkeen eroon. Muutaman vuoden päästä Emilia Vuorisalmi löysi uuden rakkauden ja parisuhteen, mutta sekin päättyi. Rakkauden menetysten ja pettymyksien jälkeen kahden lapsen äiti voi huonosti. Tuska tuntui fyysisenä kipuna kehossa. – Varsinkin juhlapyhät olivat minulle tosi vaikeita. Muistan, kuinka kerran tapaninpäivänä makasin lattialla ja itkin epäonnistumistani. – Eron jälkeinen joulunaika on yleensäkin rankkaa, kun kaikki menee uusiksi ja ikävä on tosi kova.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

– Yhtäkkiä tulee konkreettiseksi se, mitä on menettänyt, mitkä olivat odotukset ja missä nyt ollaan. Se kaikki pärähtää siinä hetkessä päälle. Vuorisalmi haki ulkopuolista apua, työsti pelkojaan ja selvitti haasteitaan. Hän alkoi myös perehtyä siihen, mitä tiede sanoo rakkaudesta. Sen tuloksena syntyi hänen ensimmäinen kirjansa, joka kertoo rakkauden eri vaiheista neurokemian näkökulmasta. Sittemmin Vuorisalmea alkoi vaivata ajatus siitä, että neurokemiallisten tutkimusten mukaan ihmisen terveyttä edistää erityisesti rakastumiseen kuuluva kiintymisvaihe. Silloin olo on turvallinen, levollinen ja toivontäyteinen. – En ollut valmis uuteen parisuhteeseen, varsinkaan alun hulluun huumavaiheeseen, mutta mietin, voisinko silti jotenkin päästä tuohon rakkauden kiintymistilaan eli rakastamiseen. Vuorisalmi tiesi, että rakkaushormoneista oksitosiini lisää mielihyvää. Hän tiesi, että suihkussa käyminen ja kissan silittäminen ovat lyhytkestoisia oksitosiinin lähteitä, ja arjessa tärkeitä. Mutta hän halusi löytää kestävämpiä mielihyvän lähteitä. – Löysin kestävän rakkauden reseptin, jolla aloin hoitaa itseäni. Ja koska aloin voida paremmin, ajattelin, että todennäköisesti pystyisin auttamaan myös muita siinä, miten voi löytää rakkauden tilan ilman parisuhdetta. – Kestävän rakkauden resepti voisi yhtä hyvin olla kestävän terveyden resepti, hän huomauttaa. RAKKAUSLÄÄKÄRI VUORISALMEN kestävän rakkauden resepti koostuu kahdestatoista avaintekijästä. Ne ovat merkitys, luovuus, unelmat, turva, järjestys, arvostus, kosketus, läsnäolo, kiitollisuus, palautuminen, ravinto ja liike. Vuorisalmi muistuttaa, että ihmisessä on mieli ja keho, tai toisin sanoen sielu ja ruumis. Siksi on tärkeää pitää itsestä huolta kokonaisvaltaisesti. Hänen ohjeidensa tarkoituksena on auttaa ihmistä pysymään pinnalla varsinkin silloin, kun elämä tuo eteen haasteita. – Sanotaan esimerkiksi, että nukkuminen on terveyden salaisuus. Voi kuitenkin miettiä pienten lasten vanhempien elämää. Sehän on nukkumisen kannalta maailman epäterveellisintä aikaa, kun vanhempien yöunet menevät pirstaleiksi kymmeneksi vuodeksi. – Toisaalta tiedetään myös, että lasten tuoma merkityksellisyyden tunne lisää terveyttä, eli se tasapainottaa ja auttaa jaksamaan. Yksi Vuorisalmen mainitsemista kestävän terveyden avaintekijöistä on kosketus. Kosketuksesta ja sen puutteesta on puhuttu koronapandemian aikana paljon. Ei saa kätellä, saati halata. – Kosketus voi olla muutakin kuin fyysistä. Voimme koskettaa toisiamme esimerkiksi puheen, maalauksen tai tekstien voimalla.

Kuka?

Lääkäri, tietokirjailija, puhuja Emilia Vuorisalmi, 41, asuu Helsingissä. Perheeseen kuuluvat 15-vuotias tytär ja kaksivuotias poika.

Mitä?

Vuorisalmelta on tänä syksynä ilmestynyt kirja Rakkaus haltuun (WSOY).

Motto?

Kulje rakkautta kohti.

– Varsinkin nyt korona-aikana puhelu ihmiselle, joka sitä todella tarvitsee, voi koskettaa syvästi. Ja kun toinen koskettuu, siitä voi syntyä positiivinen ketjureaktio. Kunpa voisimmekin nostaa toisiamme entistä useammin niin, että pääsisimme rakkauden tilaan, joka vie pelon pois. Kosketetuksi voi tulla myös tietyssä ympäristössä. – Esimerkiksi kirkossa käyminen on yksi tapa koskettua ja päästä läsnäolon tilaan, Vuorisalmi sanoo. Hän muistaa vaikean elämäntilanteen, jolloin hän kävi Mikael Agricolan kirkossa järjestetyssä musiikki-illassa. Oli kaunista musiikkia, kynttilöitä ja tunnelmaa. – Kirkko on paikka, jossa aika hetkeksi pysähtyy. Siellä voi saada kosketuksen omaan elämäänsä – itseen, ympäristöön ja muihin. Kirkossa tulee tunne, että olemme yhtä.

”

Voimme koskettaa toisiamme puheen, maalauksen tai tekstien voimalla. ERITYISEN TÄRKEÄKSI terveydelle hyvää tekeväksi asiaksi Emilia Vuorisalmi nostaa kiitollisuuden. – Kiitollisuus on kytkin rakkauden tilaan. Se on tehokas tapa lisätä hyvinvointia ja rakkauden tunnetta omassa elämässä. Vuorisalmi kehottaa aloittamaan kiitollisuusharjoitukset pienistä asioista, huomioimalla vaikka lämpöiset villasukat jalassa. Tai voi pysähtyä olemaan kiitollinen siitä, että saa juoda aamukahvin rauhassa, eikä vain rynnätä autopilotilla töiden kimppuun. – Pointti on se, että tällä tavalla löydetty kiitollisuuden tunne tuntuu kehossa asti. Silloin keho alkaa korjata itse itseään. Myös ihmettymisen tila on lähellä kiitollisuutta: onpa kaunis päivä. Vuorisalmi tietää omasta kokemuksestaan, että haastavina aikoina kiitollisuuden tunnetta voi olla vaikea löytää. – Unohdin itse kiitollisuuden elämänvaiheessa, jossa kaikki tuntui olevan vain selviytymistä. Silloin jouduin jumppaamaan tunteen takaisin – vähän kuin lihaksen. Toisaalta haastavat elämänvaiheet ovat auttaneet minua löytämään kiitollisuuden aiheita ennen itsestään selvinä pitämistäni asioista. JUURI NYT Emilia Vuorisalmi on kiitollinen siitä, että hän saa antaa omille lapsilleen kosketuksen maaseutuun ja sen jouluperinteisiin. – Tämän vuoden joulu tulee olemaan kolmaskymmenesyhdeksäs joulu, jonka vietän samassa kirkossa samalla penkkirivillä Varsinais-Suomessa, elleivät koronarajoitukset sulje kirkkoja. Olen viettänyt elämässäni vain kaksi jouluaattoa muualla. Monien mutkien, sydänsurujen ja rakkauskirjojen jälkeen Vuorisalmella on nyt hyvä olla. – Vasta viime aikoina, ehkä vuosi sitten, joulu alkoi löytyä sisältäni. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

HELSINGIN AIKUISOPISTO

OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS

Sureminen sosiaalisessa mediassa

ota aikaa itsellesi

Kutsumme Sinut mukaan tutkimukseen, jossa selvitetään, miten suremme läheisiämme sosiaalisessa mediassa. Tutkimus toteutetaan verkkokyselynä ja vastaamiseen vaaditaan vähintään 18 vuoden ikää.

kreikan myyttien naiset

Kyselylomake: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/ 107891/lomake.html

pilates

muskarit

venäjän verbit, ketjut ja vitjat impro

vero-oikeus (6 op)

Tarkemmat tiedot tutkimuksesta: https://bit.ly/37BgRSw

Ystävällisin terveisin, Vesa Eskola

kuunnellaan ja puhutaan suomea

1000+ kurssia

Rauhaa ja hyvää! Seuraava Kirkko ja kaupunki ilmestyy joulutauon jälkeen 14.1.2021. Verkossa olemme osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Runeberginkatu 22–24 • helao.fi

TAPIO AHOKALLIO

” TIETOTEO REETTINE N TOSIASIA ”JUMALA N OLEMASS AOLO ON

AN ”JUMASAL OLEM SAOLO ON EOREETTINEN TIETOT TOSIASIA” a ajattel ussa Jumala ja tiede länsim aisess

Maailman kallein lahja

Anna tänä jouluna maailman kallein lahja. Se on hädänalaiselle lapselle maailman arvokkain. Lahjat löydät joulukaupastamme uniceflahja.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Kirkko ja kaupungin suuri jouluvisa

Mistä tunnet joulun? Mistä piparit ovat peräisin, keitä varten porisee Pelastusarmeijan joulupata? Mitä hoosianna tarkoittaa, miksi ihmeessä syödään lipeäkalaa? Testaa joulutietosi ja opi asioita joulutapojen taustalta. Kysymyksiin liittyvät tarinat löydät seuraavalta aukeamalta. TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI KUVITUS HANS EISKONEN

2. Miten Joosef reagoi huomattuaan kihlattunsa Marian odottavan lasta? a) Hän päätti jättää Marian. b) Hän alkoi kiireesti valmistella matkaa Betlehemiin voidakseen kirjata lapsen veroluetteloon. c) Hän kiitti ja ylisti Jumalaa. 3. a) b) c)

Mitä joulukuusi symboloi? Paratiisin Elämänpuuta. Talvisodan joulua. Metsän jumalaa Tapioa.

4. Miksi joulupuuroon laitetaan manteli? a) Syventämään riisin makua. b) Koska vanhan uskomuksen mukaan manteli tuottaa onnea löytäjälleen. c) Estämään puuron pohjaanpalaminen. 5. Miksi jouluaattona syödään lipeäkalaa? a) Pietarin kalansaaliin muistoksi. b) Koska jouluaatto on paastopäivä, jolloin ei syödä lihaa. c) Koska Raamatun mukaan enkeli Gabriel huudahti taivaasta laskeutuessaan: ”Minä lipeän!” 6. Missä rakastetussa joululaulussa lauletaan kuohuviinistä? a) En etsi valtaa loistoa. b) Sylvian joululaulu. c) Tonttujen jouluyö. 7. Piparkakut ovat kuuluneet jouluherkkuihin jo pitkään. Mutta kuinka pitkään? a) Jo muinaiset roomalaiset söivät keskitalven juhlassa pipareita. b) Joulupipareita alettiin leipoa Islannissa tuhat vuotta sitten. c) Maailman ensimmäiset joulupiparit tarjottiin Ekbergin kahvilassa Helsingissä vuonna 1852.

8. Laulussa Kun joulu on lauletaan, että äiti on laittanut kystä kyllä. Mitä se tarkoittaa? a) Että äiti on tappanut kyykäärmeet pihapiiristä. b) Että äiti on laittanut kypsää ruokaa tarpeeksi paljon. c) Että äidiltä saa kyllä kysyä mitä vain. 9. Miksi joulupukki on pukki? a) Koska joulupukin esikuva piispa Nikolaus oli tunnettu naistenmies. b) Koska hän on kantelupukkeina toimivien tonttujen esimies. c) Koska joulupukin hahmoon sekoittuu kristinuskoa edeltäneen ajan uskomus pyhästä vuohipukista. 10. Tontut tunnetaan joulupukin pikku apulaisina. Mitä tontut olivat alun perin? a) Rakennuksen tai tontin haltijoita. b) Enkeleitä. c) Suojeluspyhimyksiä. 11. Mikä kuva oli Suomen ensimmäisessä adventtikalenterissa? a) Pyhä Yrjänä ja lohikäärme. b) Joulukuusi. c) Piparkakkutalo. 12. Keitä Pelastusarmeijan joulupatakeräyksellä autettiin alun perin? a) Työttömiä merimiehiä. b) Sotainvalideja. c) Orpoja. 13. Lucian päivää vietetään joulun alla 13.12. Mistä pyhä Lucia oli kotoisin? a) Västeråsista. b) Kauniaisista. c) Sisiliasta. 14. Yksi tiernapoikien hahmoista on murjaanien kuningas. Mikä on murjaani? a) Virolaisen mustapäiden veljeskunnan jäsen. b) Pohjois-Afrikan berberi. c) Oululainen perinneruoka.

15. Mistä maasta on lähtöisin tapa lähettää joulukortteja? a) Englannista. b) Ruotsista. c) Yhdysvalloista. 16. Katosta riippuva himmeli on perinteinen joulukoriste. Mikä sen alkuperäinen tarkoitus oli? a) Ilmaista, jos huoneessa vetää. b) Karkottaa kärpäsiä. c) Tuottaa hyvää sato-onnea. 17. Ensimmäisenä adventtina kirkoissa lauletaan Hoosiannaa. Mitä Hoosianna tarkoittaa? a) Hyvää joulua! b) Auta, pelasta! c) Tehkää tietä! 18. Joulurauha julistetaan Suomen Turusta tänä vuonna ilman yleisöä. Milloin viimeksi näin on tapahtunut? a) Talvisodan aikana vuonna 1939. b) Miliisilakon vuoksi vuonna 1917. c) Joulurauha julistetaan nyt ensimmäisen kerran ilman yleisöä. 19. Samoihin aikoihin kristittyjen joulun kanssa vietetään juutalaisten hanukka-juhlaa. Mikä on perinteinen hanukka-herkku? a) Lätyt. b) Kosher-kinkku. c) Borssikeitto. 20. Kuka on Tapani, jonka kunniaksi vietetään tapaninpäivää? a) Ensimmäinen kristitty marttyyri. b) Kuningas Herodeksen tallirenki. c) Unkarin kuningas. 21. Viattomien lasten päivää vietetään 28.12. Keitä ovat nämä viattomat lapset? a) Kuningas Herodeksen tapattamat betlehemiläiset lapset. b) Jeesuksen siskot ja veljet. c) Pappien lapset.

22. Jouluradio on lähettänyt joululauluja jo 18 vuotta. Kuka tai mikä perusti Jouluradion? a) Radio City. b) Pääkaupunkiseudun luterilaisten seurakuntien radiotoimitus. c) Niilo Tarvajärvi. 23. Reippahasti käypi askeleet -laulussa taatto läksi innoissaan joulukuusen hankintaan. Kuka tai mikä on taatto? a) Metsästyskoira. b) Pikkutyttö. c) Isoisä. 24. Joulupukki asuu tunnetusti Korvatunturilla. Missä Korvatunturi sijaitsee? a) Pohjoisnavalla. b) Ei missään, se on fiktiivinen satupaikka. c) Itä-Lapissa Suomen ja Venäjän rajalla. 25. Minkä muistoksi katolisessa ja luterilaisessa perinteessä vietetään loppiaista? a) Itämaan tietäjien. b) Nuuttipukin. c) Pyhän perheen Egyptiin pakenemisen.

20–25 oikein: Olet itämaan tietäjä! Tunnet joulun ja sen perinteet mestarin lailla. Taidat muutenkin tietää yhtä ja toista. 13–19 oikein: Olet tonttu! Olet varsinainen joulunörtti. Kurkit uteliaana kaikkea jouluun liittyvää. 5–12 oikein: Olet joulukuvaelman Joosef! Katselet joulun tapahtumia ja sen hössötystä vähän etäämpää, hyväntahtoisesti myhäillen. 0–4 oikein: Olet joulukuvaelman kivi! Jouluna kukaan ei ole täysin ulkopuolinen, ja jokaiselle löytyy paikkansa. Joulutietämyksesi on vähäistä, mutta ei se määrä vaan laatu!

Oikeat vastaukset: 1a, 2a, 3a, 4b, 5b, 6b, 7a, 8b, 9c, 10a, 11c, 12a, 13c, 14b, 15a, 16c, 17b, 18c, 19a, 20a, 21a, 22b, 23c, 24c, 25a

1. Mitä eläimiä jouluevankeliumin mukaan oli Betlehemin seimellä? a) Ei mitään. b) Härkä ja aasi. c) Paimenkoira.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

1. Ynnä härkäin ja aasien kanssa Vastasyntynyttä Jeesusta ihastelevat monissa seimiasetelmissa ja joululauluissa härkä ja aasi. Jouluevankeliumissa niitä ei kuitenkaan mainita, kuten ei muitakaan eläimiä. Raamatussa ei edes sanota, että Jeesus olisi syntynyt tallissa. Se asia on päätelty kertomuksessa mainitusta seimestä eli eläinten syöttökaukalosta, mutta sellaisia pidettiin myös ulkona laitumilla. Ortodoksisissa ikoneissa Jeesus syntyykin luolassa eikä tallissa. 2. Kunnon mies Matteuksen evankeliumissa kerrotaan, että kun Joosef huomasi Marian olevan raskaana, hän päätti jättää Marian ja purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa. Seuraavana yönä Joosefille ilmestyi enkeli, joka selitti, mistä on kyse. Enkelin neuvosta Joosef otti Marian vaimokseen. 3. Protestanttien puu Joulukuusia alettiin käyttää 1500-luvulla Strasbourgissa. Niistä tuli erityisesti protestanttisten kotien keskeinen joulukoriste. Katolisessa perinteessä tärkeimpänä joulukoristeena pidetään seimiasetelmaa. Usein väitetään Martti Lutherin keksineen joulukuusen, mutta se ei pidä paikkaansa. Joulukuuset tosin yleistyivät Lutherin perheen joulunviettoa esittävien painokuvien myötä. Niissä perhe on kokoontunut kynttilöin valaistun kuusen ympärille ja isä Martti soittaa luuttua. Varhaisten luterilaisten keskuudessa joulukuusi oli tapa erottautua katolilaisista, mutta todennäköisesti vielä Lutherin perheessä ei joulukuusta pystytetty. Ikivihreä kuusi muistuttaa Elämänpuusta keskellä paratiisin puutarhaa, ja punaiset joulupallot viittaavat Elämänpuun hedelmiin. 4. Päivä kuninkaana Mantelin löytäminen joulupuurosta tietää onnea. Jo keskiajalla oli Englannissa ja Ranskassa tapana piilottaa loppiaisena kakkuun papu. Sen löytäjä sai olla kuningas yhden päivän ajan, ja muiden piti totella häntä. Pohjoisempana syötiin joulun aikaan leivonnaisten sijaan puuroa, papu vaihtui manteliksi ja yhden päivän kuninkuus muuttui tulevaa vuotta koskevaksi onneksi. 5. Jouluaaton kala Lipeäkalan syöminen jouluaattona palautuu keskiajan katolisiin ruokaperinteisiin, sillä joulu alkaa vasta jouluyönä, ja aatto on vielä paaston aikaa. Silloin ei syödä lihaa, mutta kala käy. Luterilaisuuteen tiukat ruokasäädökset eivät ole koskaan kuuluneet, mutta jotkin tavat elävät yhä. Tosin aika monessa perheessä syödään jouluaattona kalan lisäksi myös lihaa. 6. Rypäleet välkkyelee Zacharias Topelius kirjoitti vuonna 1853 runon Sylvias hälsning från Sicilien (Sylvian tervehdys Sisiliasta). Karl Collan sä-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

velsi runon, ja suomeksi laulu tunnetaan Sylvian joululauluna. Topeliuksen runo kertoo koti-ikävästä Etelä-Italian ihmeiden keskellä. Siinä mainitaan sypressit, tulivuori Etna ja viiniköynnökset. Topeliuksen runossa ikuisen kevään maassa kasvavat ”de glödande druvorna” eli hehkuvat viinirypäleet. Matti Korpilahden suomennoksessa köynnösten rypäleet on poimittu, puristettu ja valmistettu kuohuviiniksi: ”miss’ siintääpi veet, viini on vaahtoovin”. Korpilahti ei selvästikään tuntenut sisilialaisia viinejä, sillä se ei varsinaisesti ole kuohuviinialuetta. Myös runoilija Elina Vaara suomensi Topeliuksen runon. Hänen versionsa on uskollisempi alkutekstille: ”Oon maassa, miss’ on kevät kuihtumaton, rypäleet missä välkkyelee.” 7. Hirvittävän rapeita leipomuksia Pippurilla, kanelilla ja hunajalla maustettuja ihmisen muotoisia pikkuleipiä syötiin jo antiikin Rooman Saturnalia-juhlassa. Niiden on arveltu viitanneen ihmisuhreihin, joten piparkakku-ukkojen historia saattaa olla karmeampi kuin äkkipäätään arvaisikaan. 8. Ruoka oli kypsää ja sitä oli riittävästi Hieman oudolta näyttävä ”kystä” on partitiivimuoto vanhasta kypsää merkitsevästä sanasta ”kypsi”. Se taipuu samalla tavalla kuin sana ”lapsi”, jonka partitiivi on ”lasta”. Alpo Noposen sanoittaman laulun äiti on siis laittanut juhlan kunniaksi kypsää, pitkään haudutettua ruokaa. Kystä ei ole laulun ainoa vanhahtava runokielinen ilmaus, sillä sen perässä oleva ”kyllä” ei tässä yhteydessä tarkoita, että kylläpä äiti on laittanut kypsää ruokaa,

vaan sitä, että äiti on laittanut ruokaa kylliksi niin, että sitä riittää. 9. Pirulaisesta pyhimykseksi Kristinuskoa edeltäneessä skandinaavisessa luonnonuskonnossa ukkosenjumala Thorin uskottiin liikkuvan vuohipukkien vetämillä vaunuilla. Vuohipukkeja pidettiin hedelmällisyyden symboleina. Oljista tehdyt pukit muistuttivat vuoden pimeimpänä aikana siitä, että heräävä aurinko saa viljan kasvamaan. Kristinuskon myötä sarvipäinen olkipukki samastettiin toiseen sarvipäähän: paholaiseen. Syntyi perinne, että paha pukki ilmestyy joulun jälkeen viemään joulun pois. Nuorukaiset alkoivat kulkea talosta taloon pahaksi pukiksi pukeutuneena, nurinpäin käännetty turkki päällään ja varpuvispilästä viritetty pukinparta leuassaan. He pelottelivat lapsia, tekivät kepposia ja kerjäsivät ryyppyjä. Pelottelupäiväksi vakiintui Nuutin päivä 13.1. Pahojaan tekevä pukki kesyyntyi ajan myötä lahjoja tuovaksi joulupukiksi. Nurin käännetty kelsiturkki säilyi Suomessa joulupukin takkina pitkälle 1970-luvulle asti, vaikka pyhän Nikolauksen piispankaavusta mallinsa saanut Santa Clausin punainen takki esiteltiin Yhdysvalloissa Coca Colan mainoksissa jo 1930-luvun alussa. Pyhän Nikolauksen muistopäivä on 6.12., ja joulun läheisyys on vaikuttanut siihen, että hänestä on tullut joulun keskeinen hahmo. 10. Hei tonttiukot hyppikää! Tontut olivat alun perin kansantarinoiden yliluonnollisia olentoja, tietyn rakennuksen tai paikan haltijoita. Tonttu olikin alkujaan ”tomtegubbe” eli tonttiukko.

Suomessa ajateltiin, että saunoissa asuivat pikkuiset saunatontut, jotka pitivät saunasta huolta, takasivat hyvät löylyt ja myös rankaisivat niitä, jotka eivät käyttäytyneet saunassa kunnolla. 11. Moni-ikkunainen tupa Partiolaiset toivat adventtikalenteriperinteen Suomeen. Ruotsinkielisen partiotyttöliiton puheenjohtaja Tessi Fazer oli nähnyt adventtikalenterin Ruotsissa vuonna 1947 ja keksinyt, että sellaisia myymällä voisi kerätä rahaa partiotoimintaan. Ensimmäinen kalenteri julkaistiin jo samana vuonna. Se kävi huonosti kaupaksi, sillä kukaan ei vielä tiennyt, mistä siinä on kyse. Sittemmin suomalaiset ovat oppineet adventtikalenterin käyttäjiksi, ja partiolaisten varainkeruussa se on vuoden tärkein tuote. Suomen ensimmäisessä adventtikalenterissa oli piparkakkutalon kuva, ja sen ikkunat toimivat kalenterin luukkuina. 12. Apua San Franciscon seiloreille Joulun sanoma rauhasta maan päällä ja hyvästä tahdosta ihmisten kesken merkitsee omastaan jakamista ja jouluilon tuottamista myös toisille. Pelastusarmeijan joulupadat saivat alkunsa San Franciscossa Yhdysvalloissa vuonna 1891. Tuolloin keräyksellä autettiin työttömiä merimiehiä ja heidän perheitään. Suomessa Pelastusarmeijan joulupadat ilmestyivät katujen kulmiin vuonna 1906. Joulupatoihin voi lahjoittaa sekä rahaa että tavaraa. Joulupadasta saatavat varat jaetaan ruokana, vaatteina ja lahjakortteina vähävaraisille lapsiperheille ja muille puutteenalaisille. Nykyisin joulupataan voi lahjoittaa myös netissä.

21. Pahat pojat Matteuksen evankeliumin mukaan kuningas Herodes surmautti kaikki alle kaksivuotiaat betlehemiläiset poikalapset kuultuaan itämaan tietäjiltä, että kaupungissa oli syntynyt uusi juutalaisten kuningas. Jeesus säästyi lastensurmalta, sillä hänen perheensä ehti paeta Egyptiin. Viattomien lasten päivää vietetään Herodeksen surmauttamien lasten muistoksi.

13. Sisilialainen marttyyri Pyhä Lucia syntyi Sisiliassa vuonna 283 ja koki marttyyrikuoleman joulukuun kolmantenatoista päivänä vuonna 304. Hän oli kuollessaan 17-vuotias. Luciaa pidetään näkövammaisten ja silmäsairauksista kärsivien suojeluspyhimyksenä, sillä vanhojen legendojen mukaan hänet sokaistiin ennen kuin hänet surmattiin kristittyjen vainoissa. Lucian kunnioitus levisi pohjoismaihin jo katolisella keskiajalla. Hänen muistopäivänsä läheisyys joulun kanssa on tehnyt Lucian päivän vietosta osan jouluperinteitä. Suomessa se on erityisesti ruotsinkielisten juhla, vaikka tapa on levinnyt myös suomenkielisten keskuuteen. 14. Mauri saa mennä Tummaihoisen ihmisen halventava nimitys murjaani tulee ranskan sanasta morien. Se perustuu latinan sanaan Mauritanus, joka merkitsee mauria eli Mauritanian asukasta. Maureiksi kutsuttiin keskiajalla Pohjois-Afrikassa, Andalusiassa, Sisiliassa ja Italiassa eläneitä islaminuskoisia berbereitä. Sanonta ”Mauri on tehnyt tehtävänsä, mauri saa mennä” on peräisin saksalaisen Friedrich von Schillerin 1700-luvun lopulla kirjoittamasta näytelmästä Fiesco. Siinä tunisialainen Hassan pelastaa genovalaisen ylimyksen, joka pelastuttuaan lähettää Hassanin matkoihinsa. Hassan kommentoi potkujaan toteamalla, että mauri on tehnyt tehtävänsä, mauri saa mennä. 15. Korttihuumaa jo 180 vuotta Maailman ensimmäinen postimerkki julkaistiin Englannissa vuonna 1840. Pai-

nettujen joulukorttien lähettäminen alkoi siellä pian postimerkin keksimisen jälkeen. Vanhin säilynyt Suomessa lähetetty joulukortti on vuodelta 1871, ja vuonna 1912 alettiin Suomessa myydä yleishyödyllisiä joulupostimerkkejä, joiden tuotosta osa käytettiin johonkin hyvään tarkoitukseen. Ensimmäisellä joulumerkillä kerättiin rahaa keuhkotautisten hyväksi. 16. Kulmikas pehmike Oljista tehty himmeli oli alun perin taikakalu, jonka uskottiin takaavan hyvän sadon. Siitä tuli suosittu joulukoriste siksi, että kristinuskon yleistyttyä oljet alkoivat viitata ensimmäiseen jouluun: syntyihän Jeesus seimeen pehmikkeenään olkia. 17. Kuninkaan kunniaksi Hoosianna on hepreankielinen huudahdus. Sananmukaisesti suomennettuna se on ”auta, pelasta”. Hoosiannaa huutamalla tervehdittiin kuningasta. Se on juutalaisuudessa myös tulevalle Messiaalle tarkoitettu ylistys. 18. Huomenna, jos Jumala suo Joulurauha on julistettu Turussa ainakin 1300-luvulta lähtien. Perinne ei ole täysin katkeamaton, sillä isonvihan aikana vuosina 1712–1721 joulurauhaa ei julistettu ainakaan joka vuosi. Vuonna 1917 joulurauha jäi miliisilakon vuoksi julistamatta. Tänä vuonna joulurauha julistetaan ensimmäisen kerran ilman yleisöä. Julistus luetaan tuttuun tapaan Brinkkalan talon parvekkeelta, ja Yleisradio televisioi ja radioi joulurauhan julistuksen kuten ennenkin.

19. Öljyä piisaa Hanukkaa vietetään Jerusalemin temppelin uudelleen vihkimisen kunniaksi. Vuonna 165 eKr. israelilaiset valtasivat temppelin takaisin kreikkalaisten hallusta. Temppelistä löytyi vain pieni ruukullinen lamppuöljyä, joka näytti riittävän vain päiväksi, mutta pieni tilkka öljyä riitti lopulta kahdeksaksi päiväksi. Tämän muistoksi kahdeksan päivää kestävän hanukka-juhlan aikana syödään öljyssä paistettuja ruokia. Juhlan ehdoton klassikko on latkeslätyt, jotka voidaan valmistaa joko raastetusta perunasta röstiperunoiden tapaan tai paistaa löysästä rusinapullataikinasta paksuiksi letuiksi. Juutalaiset eivät syö sianlihaa, joten kosher-kinkkua ei ole olemassakaan. 20. Hengestään päässyt hevosmies Pyhä Tapani eli Stefanos oli ensimmäinen kristitty marttyyri. Hänet kivitettiin hengiltä Jerusalemissa vähän Jeesuksen kuoleman jälkeen. Stefanoksen tarina on kerrottu Apostolien teoissa Raamatussa. Hänen elämänsä ja kohtalonsa ei liity jouluun mitenkään muuten, kuin että hänen muistopäivänsä on 26.12. Pohjoismaissa Stefanosta pidetään hevosten ja hevosmiesten suojeluspyhimyksenä, sillä tapaninpäivään on yhdistynyt esikristillinen juhla, jolloin ajettiin kilpaa hevosilla. Suomalaisissa kansanrunoissa Stefanoksesta itsestäänkin on tullut hevosmies. Yhdessä Kantelettaren runossa hän on ”ruman Ruotuksen” eli Herodeksen tallirenki Tahvanus. Siksi vastauksesta B saa kunniamaininnan, vaikka ei pistettä. Tapanin hevosmieheydestä on saanut alkunsa tapa lähteä tapaninajelulle.

22. Täysi-ikäinen radio Jouluradion perusti Helsingin, Espoon ja Vantaan luterilaisten seurakuntien yhteinen radiotoimitus vuonna 2003. Ensimmäisellä tuotantokaudella Jouluradion FM-taajuudet tavoittivat 11 000 kuuntelijaa, mikä ylitti kaikki odotukset. Vuonna 2019 Jouluradiolla oli joulukuussa jo 787 000 kuuntelijaa viikossa. Tätä nykyä Jouluradio toimii paitsi perinteisillä radiotaajuuksilla myös netissä, jossa pääkanavan lisäksi voi kuunnella eri musiikkityyleihin räätälöityjä kanavia. Mukana kustannuksia jakamassa on pääkaupunkiseudun seurakuntien lisäksi joukko luterilaisia seurakuntia ympäri Suomen. Jouluradio kuuluu Kirkko ja kaupunki –mediaperheeseen. Sen toimituspäällikkönä on alusta asti työskennellyt Riitta Kalliorinne. 23. Taattua taattoa Taatto on murteellinen nimitys isoisälle, joskus myös kenelle tahansa vanhalle miehelle. 24. Pelkkänä korvana Korvatunturi on kolmehuippuinen tunturi Savukoskella Itä-Lapissa. Korvatunturin läntinen huippu on Suomen puolella, itäinen huippu Venäjän puolella ja maiden raja kulkee Korvatunturin keskimmäisen huipun keskeltä. Tarina Korvatunturista joulupukin ja joulumuorin asuinpaikkana levisi Markus-sedän eli toimittaja Markus Raution kerrottua pukin kotipaikan radioohjelmassaan Lastentunti Yleisradiossa vuonna 1927. Markus-setä ei ilmeisesti keksinyt Korvatunturia joulupukin asuinpaikaksi omasta päästään, vaan sellainen perimätieto tunnettiin ainakin Satakunnassa ja Hämeessä. 25. Tietäjien loppiainen Läntisessä kristikunnassa loppiaisena muistetaan itämaan tietäjiä, jotka saapuivat muutamia päiviä Jeesuksen syntymän jälkeen osoittamaan kunnioitustaan uudelle juutalaisten kuninkaalle. Kaukaisista maista Jeesuksen luokse tulleiden vieraita kulttuureja edustavien tietäjien vuoksi loppiaista pidetään myös lähetystyön pyhänä: sanoma Jeesuksesta kuuluu kaikille kansoille ja kulttuureille. Monissa katolisissa maissa joululahjat jaetaan vasta loppiaisena: silloin jaettiin myös maailmanhistorian ensimmäiset joululahjat, kun tietäjät toivat Jeesukselle kultaa, mirhaa ja suitsukkeita. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

POLIITIKKO KARI

KAIKETI E

PÄISSÄ VÄLÄHTÄVIÄ

VON KYYTIPALVELU

L HIMMELIIN

MAT. LAUSEKKEITA -LAUSE

LAULAJA IDA

OSAVALTIO

Intiaa

hevoskreivi EI LISÄÄNNY

MURTUMATON

R MONEN KIRKON OVESSA

lahoon E puuhun

VÄRIKÄSTÄ

MITTAREISSA

pullaankin KIRJAILIJA KÄHÄRI

ISMAIL

-HIUTALE VITSI

PUUKOILLE

ÄKKIÄ

JATKUVASTI

HITAUS PINOTA KANNETTAVIA

JUURI ISOMMALLA

KIRJAILIJA NUMMI

LOUKKAAVIA EI VARMAANKAAN

ISKELMÄ ENNEN HARJOJA RUMPALI RINGO S

PANKISSA

VIKMAN

OHJAAJA JOONA

RAJAJOKI

S A

SUUNNISTUKSESSA

VAKAU- LOI UNIKON MUKPEITSIA TEITÄ

TUNTURIROTKO

VAISTONVARAISTA

NYKYNUORI?

HELPPO

PALKAN PÄÄLLE BUSH WINSLET

SINETÖIDÄÄN ALTTARILLA ISKEÄ SEKÄ....

ÄÄRIJÄRJESTÖ

PUHUJILLE

S KREUGER T

KAPENEE ALUKSISSA

KESKILÄNNEN NAINEN

ISRAELIN HEIMON KANTAISÄ

A LÄHTÖRUUDUISTA

LEIJUU ILMASSA

ASIKAINEN

EIVÄT RIITÄ PAKKASELLA

JESSE ETENEE VARMAAN VOITTOON...

kohtalokas

NOOAN KOLMAS ENNEN

LEHTIPUU

PÄÄKAURINOSIN NUSTA KANA IDÄSSÄ REHUKSI

HARKIMO

V I

THEODORAKIS

HIHTÄNYT MARJUT

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

tekijämies

"KOIVISTO"

TÄYTETTÄVÄ

TYYPILLISIN

KITARATAITURI CARLOS

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Koronaepidemia ei ole syy jättää ketään yksin SUOMESSA ON NOIN 400 000 yksi näistä ihmistä. Koronarajoitukset ja niihin liittyvät tapaamisten välttä miset ja elämänpiirin supistuminen ovat lisänneet yksinäisyyttä. Eri tyisesti tämä on koskettanut ikään tyneitä, sekä kotona että hoiva kodeissa. Yksinäisyyden kokemus kannat taa tuoda esiin läheisille, sukulaisil le tai viranomaisille. Aina läheiset eivät sitä itse huomaa arjen pyörtei den keskellä. Myös kirkolla ja vapaa ehtoistoiminnalla on monia mata lan kynnyksen tapoja auttaa. Paras joululahja yksinäisyyteen on toinen ihminen ja hänen anta mansa aika. Ihmisiin kannattaa olla yhteydessä puhelimitse, ja jos osaa käyttää teknisiä laitteita, niin video yhteyksien avustuksella. Läheisten tapaaminen, yhteinen kävelyretki tai kahvihetki voivat ol la myös tärkeitä. Tällöin pitää muis taa, että tavataan vain terveenä, väl tetään halaamista, huolehditaan kä sienpesusta ja istutaan ruokapöy dässä vähän etäämmällä toisistaan. Koronatilanne ei ole syy jättää ketään yksin. Joulu ja joulun sano ma saavuttavat jokaisen kodin koro nasta riippumatta.

Mia Laiho lääkäri ja kansanedustaja (kok)

Nuoret, tehkää töitä ympäristön eteen ELOKAPINAN AKTIVISTI Miko Lauk kanen julistaa tajunneensa, että hä nen sukupolvellaan ei ole tulevai suutta (K&k 3.12.). Tämä hirvittävä usko on yksi aikamme suurista on gelmista. Se ei ratkea istumalla ka tujen risteyksissä, ei koululakoilla tai matkustamalla eri mantereille purjevenein. Näiden nuorten pitäisi käyttää energiansa ja aikansa opiskelemalla ja valmistautumalla ottamaan vas tuuta yhteiskuntamme asioista nor maalin parlamentarismin tarjoamil la keinoilla. Samoin heidän vastuul laan on jatkaa sitä valtavaa työtä, jo ta tiedemiehet, insinöörit ja muut ovat tehneet vuosikausia saaden ai kaan merkittävää edistystä, ei pel kästään teorioiden tasolla vaan käy tännön ratkaisuina. Yritykset ovat tehneet ympä ristömme hyväksi monin verroin

Usko ei poista omaa vastuutamme toimia järkevästi korona-aikana ”LUOTAN TAIVAAN ISÄÄN. Hän suojaa meitä kaik kia”. Näin sanoi eräs kristitty ystäväni, joka oli järjestämässä lapselleen kaverisynttäreitä koto naan kokoontumisrajoituksista huolimatta. Nämä lauseet herättivät minussa ristiriitaisia ajatuksia. Eikö meidän kuuluisi huolehtia itses tämme ja lähimmäisistämme ja olla nyt järjestä mättä juhlia? Vaikka oma luottoni Taivaan Isään on vahva, jokin tässä särähti korvaan. Eikö mei dän kuuluisi ensin tehdä oma osuutemme ja vas ta sen jälkeen pyytää Taivaan Isältä apua asioi hin, joihin emme pysty vaikuttamaan? Usko tuo valtavasti voimaa tämän kriisin kes kelle. Se tuo tukea ja rohkaisua: tästä selvitään.

enemmän työtä kuin edes tajuam me, paljon enemmän kuin päättä jämme, jotka loppujen lopuksi ovat täysin riippuvaisia yrityksistä.

Markku Metsäranta Espoo

Ihmisalkion arvosta DOSENTTI KALLE MIKKOLAN kirjoi tuksessa oli mielenkiintoinen ot sikko: Alkio ei ole ihminen (K&k 19.11.). Totta. Ei vielä ihminen, mutta ihmisalkiossa on pienes sä paketissa jo kaikki se, millaisek si ihmiseksi alkio kehittyy. Häm mästyttävää, ihmeellistä, mielen kiintoista! Kristillinen moraalikäsitys sanoo, että Jumala loi ihmisen omaksi ku vakseen, ei koiraa tai kärpästä. Oli siko syytä miettiä, miten käsittelem me ihmisalkiota ja mitä ajattelem me siitä, Jumalan kuvasta?

Kirsti Viitasaari yksi miljardeista

Usko ei kuitenkaan poista omaa vastuutamme toimia järkevästi. Meidän on toimittava viisaasti rajoitusten ja viranomaisten suositusten mukaan. Emme voi heittää kaikkea Luojamme harteille, niin helppoa kun se olisikin. Kaikkivaltias on antanut meille suuressa ar mossaan viisauden. Viisauden tutkia sairauk sia sekä viisauden parantaa ja ennaltaehkäis tä niitä. Pyydetään varjelusta tähän koronaaikaan, et tä kaikki menisi hyvin. Siitä huolimatta tehdään myös itse parhaamme.

Anna Röynä Järvenpää

Etsikäämme joulun ydintä TOIVOA EI KANNATA menettää. Yri tetään pinnistellä ja jaksaa, varsin kin nyt, kun meillä on adventtiaika. Se tuo pilkahduksen valosta ja toi vosta. Ja pian onkin joulu: on aika miettiä sen sanomaa. Tällä kerralla ei päästä yhdessä laulamaan Kauneimpia joululaulu ja kuten ennen, mutta sehän ei ole tärkeintä. Meidän pitää etsiä ydintä. Se on kauniisti sanottu laulussa ”…nyt sy dämeeni joulun teen ja mieleen hil jaiseen taas Jeesuslapsi syntyy uu delleen”. Lohduttava on myös Min na Canthin sanoma vuodelta 1884: Kovaa aikaa seuraa aina hyvä aika.

Kylli Tikkanen

Maasta sinä olet tullut ANN VIDGREN kysyi, mihin Raama tun kohtaan perustuu hautajaisissa

käytettävän kaavan lause ”maasta sinä olet tullut, maaksi sinun pitää jälleen tuleman” (K&k 19.11.). Minun Raamatussani ainakin sa notaan ihan alkupäässä seuraaval la tavalla: ”ja Herra Jumala teki ih misen tomun maasta, ja puhalsi hä nen sieramiinsa eläwän hengen; ja tuli ihminen niin eläwäksi sieluksi” (1. Mooseksen kirja 2:7). Tämä Raa mattuni on painettu vuonna 1887.

Olli Aulio

TOIMITUS LISÄÄ: Vuoden 1992 käännöksessä kyseinen jae kuuluu: ”Ja Herra Jumala muovasi maan to musta ihmisen ja puhalsi hänen sie raimiinsa elämän henkäyksen. Näin ihmisestä tuli elävä olento.” Syntiinlankeemuskertomus päättyy sanoihin: ”Otsa hiessä sinun on hankittava leipäsi, kun nes tulet maaksi jälleen, sillä sii tä sinut on otettu. Maan tomua si nä olet, maan tomuun sinä palaat.” (2. Moos. 3:19)

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Palveluja tarjotaan

Tilaisuuksia

Vanhustyön keskusliiton virkistävä ja virikkeellinen Vahvikelinja iäkkäille

päivystää jouluna 20.12.-5.1. joka päivä klo 13-15 numerossa

050 328 8588

Soittaminen kuuluu puhepaketteihin. Siitä ei tule lisäkuluja.

Kaipaatko juttuseuraa? Apua kodinhoitoon, kaupassa käyntiin ja ulkoiluun? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 2386356, Hämeentie 38

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

HERÄNNÄISSEURAT pe 1.1.21 klo 18 lähetysseurat Lauttasaaresta, www.facebook.com/ herattaja. su 3.1. klo 14 seurat Virtakirkolta, www.facebook.com/herattaja. ma 4.1. klo 18.30 seurat Leppävaaran kko, Veräjäkallionk.2, Espoo. pe 8.1. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink.8. su 10.1. klo 18 seurat J-pään Kirkonkulma, Kirkkot.6. klo 18 seurat Rajamäen srk-sali, Patruunant.7, N-järvi. ma 11.1. klo 18 seurat Hyvinkään kko Yläsali, Hämeenk.16. TARKISTA tiedot paikallisesti. TILAA Henki-lehti henkilehti.fi/tilaa.

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Lakipalveluja Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Myös perinnönjaot, testamentit, kauppa- ja lahjakirjat, edunvalvontavaltuutukset www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

Siivouspalveluja Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Ikkunanpesut, ym. siivous työt vuosien kokemuksella. Kotital.väh.kelp. P.0417203363

Ikkunanpesua ja kotisiivousta pitkällä kokemuksella 046 535 86 76 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla 041 710 32 97

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Hautauspalveluja

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Ostetaan Nuori opiskelija etsii ostotark. asuntoa. Min. 48m2, kaksio tai kolmio, Etelä- Hki tai Meilahti. P. 0443132248/ Ilkka

Ostetaan yksiö Pääkaupunkiseudulta hyvien yhteyksien varrelta, myös huonokuntoinen käy. Kaj / 0400928169 OSTETAAN ASUNTO/RIVITALO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Hyvä- tai huonokunt. Ei välityskuluja. 0405797397 Elmer

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

OSTAMME KIRJOJA 050 362 6620 myynti@vantaanantikvariaatti.fi

Hammashoitoa

Kiinteistövälitystä

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Myydään Rivitalo-osake 3 h+k+s+ph (80 m2) +autokatos ja varasto Keski-Suomessa Jämsässä (Himokseen n. 9 km). Osta omaksi tai sijoitusasunnoksi. Katso Etuovi.com kohde 625059, tee tarjous. Lisätietoja 0400 549 494

Uutta koronatutkimustietoa selkeässä kirjamuodossa Ennakkotilaus : happee.info

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HAMMASTEKNIKKO

390 € 790 € 110 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS norm. 550 esi ote opr kok an Ylä- tai alaleu

Vuokralle tarjotaan

Vuokrata halutaan

Vuokrataan hyväkuntoinen 2011 valmistunut senioreille tarkoitettu rivitaloasunto 2h+kk (36 tai 54 m2) rauhalliselta ja turvalliselta alueelta Vantaalla, Birkanpolku 3. Asunnossa on oma terassipiha sekä erillinen irtainvarasto yhtiön piha-alueella. Yhtiöstä löytyy myös sauna sekä yhteiskäytössä oleva keittiö ja oleskelutila. Asukkailla on mahdollisuus ostaa myös hoivapalveluita. Ota yhteyttä arkisin klo 9-17: 040 590 0067 tai info@ekiinteistot.com

Pääkaup. seud. uskonn. op. sij. tuleva opettaja haluaa vuokrata Hki:stä koht. hint. asunn. ajalle 11.1.- 28.2.2021. Yht.otot: p. 040-5379681.

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Kirkko ja kaupungin mediamyynti siirtyy vuoden 2021 alusta Kotimaa Oy:lle. Ole yhteydessä: Pirjo Teva p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Kati Kinnunen p. 040 751 7337 kati.kinnunen@kotimaa.fi

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2021! Kotimaa Oy on etenkin seurakuntia ja kuluttajia palveleva media- ja monialayhtiö. Se kustantaa Kotimaa- ja Askel-lehtiä ja verkkopalvelu kotimaa.fi:tä. Kotimaa-lehdellä on 75 000 ja Askel-lehdellä 78 000 lukijaa. Kotimaa tuottaa lisäksi monipuolisia viestintäpalveluja kuten lehtien taittoa ja ilmoitusmyynti- ja -valmistuspalveluja. Kotimaa Oy:n toimipaikka sijaitsee Porkkalankadulla Helsingissä. Kotimaa täytti tänä vuonna yrityksenä 115 vuotta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Harras hetki

Riitta Liljavirta, 44, asuu Espoon Tillinmäessä. Käsitöiden tekeminen on ollut hänelle tärkeä harrastus lapsesta lähtien. Kasvomaskeja Liljavirta on ommellut vapaaehtoistyönä Tapiolan seurakunnalle. Hän on valmis tekemään tämän tyyppistä vapaaehtoistyötä jatkossakin.

Korona-apua ompelukoneella Koronan vuoksi lomautettu Riitta Liljavirta ompeli Tapiolan seurakunnan diakoniatyön asiakkaille 180 kasvomaskia. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

un tapahtuma-alalla työskentelevä Riitta Liljavirta lomautettiin viime keväänä koronavirusepidemian seurauksena, hän ei lamaantunut vaan ryhtyi harrastamaan aktiivisesti eri asioita. Liljavirta esimerkiksi luki paljon kirjoja. Hänen luettuaan Toni Tuomasen Leipäjonoromaanin hänessä heräsi halu auttaa huonompiosaisia. Liljavirta alkoi etsiä syksyllä vapaaehtoistyötä ja päätyi netissä vapaaehtoistyö.fi-sivustolle. Tapiolan seurakunta etsi siellä kasvomaskien ompelijaa, ja hän ilmoitti olevansa kiinnostunut tehtävästä. Se tuntui hänestä luontevalta, koska hän on harrastanut käsitöiden tekemistä lapsesta lähtien. Diakoniatyöntekijä Merita Hietanen otti Liljavirtaan jonkin ajan kuluttua yhteyttä ja lähetti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

hänelle materiaalit ompelutyötä varten. Liljavirta googlasi netistä maskimalleja, valitsi niistä mielestään toimivimman ja laittoi ompelukoneensa laulamaan. VALKOISIA JA HARMAITA puuvillamaskeja on syntynyt syksyn aikana 180 kappaletta. Ne on jaettu Tapiolan seurakunnan diakoniatyön asiakkaille, iäkkäille vanhuksille ja vähävaraisille. Muiden auttaminen maskeja tekemällä on ollut Riitta Liljavirralle todella merkityksellistä. Monenlaista tekemään tottunut nainen on ollut iloinen myös siitä, että hän on saanut tehdä korona-aikana jotain hyödyllistä. Vapaaehtoistyö ei ollut Liljavirralle täysin uutta, sillä hän on aikanaan ollut mukana SPR:n nuorisotoiminnassa. Hänestä on tärkeää, että hyväntekeväisyyttä voi harjoittaa muullakin tavalla kuin antamalla rahaa. OMPELUTILA SIJAITSEE kodin kellarihuoneessa. Siellä Riitta Liljavirta surauttaa ompelukoneellaan milloin mitäkin. Erityisesti häntä innostavat tilkkutyöt. Nyt joulun alla hän on ommellut pöytätabletteja ja kuusenalusmattoja. Liljavirta saa jatkuvasti uusia ideoita netistä. Viime kesänä hän ompeli sieltä löydettyjen oh-

jeiden mukaan kotinsa terassille peiton ja tyynyt käytetyistä farkuista tehdyistä tilkuista. Jos kyynärpään rasitusvamma ei haittaisi, hän myös neuloisi mielellään enemmän. Tänä syksynä on silti syntynyt jo muutama sukkapari.

”

On tärkeää, että hyväntekeväisyyttä voi harjoittaa muullakin tavalla kuin antamalla rahaa. Ompeleminen ja neulominen ovat Liljavirralle stressin purkamiskeinoja, vastapainoa monenlaisille arjen vaatimuksille. Varsinkin neulominen rauhoittaa ja nollaa aivot. Koska Liljavirta on edelleen lomautettuna, hän on tarvittaessa valmis tekemään lisää kasvomaskeja seurakunnille tai muille yhteisöille. ■

Hyvää pyhää

25.12. Jouluevankeliumissa (Luuk. 2:1–20) kerrotaan Jeesuksen syntymästä.

Lue jouluevankeliumi VARAA JOULUAATTONA hetki jouluevankeliumille. Sytytä kynttilä vaikka ennen jouluateriaa ja lue sitten jouluevankeliumi. Uusin suomennos siitä löytyy tämän lehden sivuilta 10–11. Voit sitten mietiskellä hetken kohtaa, joka kosketti sinua juuri tänä jouluna. Jos syöt aattona jouluaterian yhdessä joidenkin läheisten kanssa, voitte lukea jouluevankeliumin yhdessä ennen ateriaa. Kun kaikki istuvat, voit aloittaa lukuhetken esimerkiksi näin: ”Jouluevankeliumi kertoo, mitä tapahtui Betlehemissä ensimmäisenä jouluna kaksituhatta vuotta sitten.”

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Tavallisten ihmisten luona

oulu alkaa seimen luota. Siellä ovat Maria, Joosef, Jeesus-lapsi ja muutama paimen. Ei ole suurta väkeä. Ei mahtavia eikä viisaita. Lahjojen tuojat ovat vasta matkalla. On tavallisia pieniä ihmisiä, joille on tapahtunut suurta. Sitä he ihmettelevät ja siitä he kertovat toisilleen. Uutinen Jeesuksen syntymästä tavoitti ensimmäiseksi yötöissä valvoneet lammaspaimenet. He tekivät työtään, kun muut nukkuivat. Heitä väsytti ja he olivat yksin ja kylmissään. Näistä paimenista näemme, mistä Jumalaa pitää etsiä. He kertovat siitä, miten koko maailman Luoja tuli tavallisten ihmisten luokse. Heidän yönsä valaisi Jumalan läsnäolon hohde. Kun yötaivas pimeni ja enkelit katosivat, paimenet riensivät katsomaan lasta ja kertomaan, mitä olivat kuulleet.

Niin näistä yötyöläisistä tuli ensimmäisiä ilosanoman viejiä. He palasivat tavallisiin paimenen töihinsä. Kokemus muutti heidän elämänsä. He olivat nähneet ihmeellisen valon ja lapsen. Heidän elämäänsä ja työhönsä tuli uusi merkitys. Seimen äärellä kaikki on niin kuin pitää. Siellä syntyvät rauha ja ilo. Elämä ei ehkä muutu ulkoisesti. Menet seimen luo. Annat näkemäsi hiljaa muuttaa tavan, jolla katsot maailmaa. Et tee sitä itse. Et tuo mukanasi mitään, vain ihmettelevän mielen. Kuinka pieni ja ihmeellinen voi lapsi olla! Miten pienestä kaikki alkaa! Ja miten suuri Jumala voi tulla niin pieneksi, että pienin ja arinkin uskaltaa tulla ja suurinkin polvistua ihmetyksestä. Se ihme voi tapahtua jokaisen sydämessä, joka kumartuu katsomaan.

Jouluyön rukous Jumala, Sinä ihmeellinen hyvyyden lähde. Kiitämme sinua, että synnyit tähän maailmaan pienenä lapsena. Et vaadi meiltä suurta uskoa vaan annat lapsen uskon, jolle kaikki on vielä ihmettä.

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Seuraava Kirkko ja kaupunki ilmestyy joulutauon jĂ¤lkeenÂ 14.1.2021. Verkossa olemme osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

22 17.12.2020 kirkkojakaupunki.fi

Koronavuosi 2020 pakotti miettimään kirkon roolia kaupungissa s. 4 Joulukirkkoon pääsee tänä vuonna kotoa käsin s. 6

HELSINKI Tähän jouluun riittää pieni ilo – Joulun aikaan sisältyy nyt paljon luopumista, sanoo Katianna Ruuskanen s. 2

Joulu, johon ihminen yltää Joulu herättää iloa, hellyyttä ja kihelmöivää odotusta, mutta myös kaipuuta, surua, osattomuutta ja kiukkua. Koronapandemia lisää tunnecocktailiin monenlaisia aineksia.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA SIRPA PÄIVINEN

oronapandemia tekee joulusta erilaisen. Kaikille. Tiukkojen rajoitusten aika Uudellamaalla on pakottanut perumaan koulujen, työpaikkojen ja harrastusporukoiden joulujuhlat ja pikkujoulut, kaikenlaiset joulukonsertit ja jopa sairaalavierailut. Kauneimpia joululauluja ei pääse laulamaan edes pihoille ja puistoihin.

Perheneuvoja, psykoterapeutti Katianna Ruuskanen tietää, että jouluun liittyy monilla ihmisillä ahdistavia tunteita, joita on purettu monet kerrat terapeutin tuolissa. Poikkeusjoulusta tulee puuttumaan paljon tärkeää. – Joulun aikaan sisältyy nyt paljon luopumista. Moni on menettänyt työnsä ja toimeentulonsa. Vaikeaa on myös luopua ihmisten tapaamisesta ja elämän siirtymäkohdista,

vaikkapa syksyn ylioppilasjuhlista, Ruuskanen miettii. TIETYLLÄ TAVALLA korona tekee ihmisten jouluista samankaltaisia. Mutta, Ruuskanen sanoo, tämänkin yhteisen kokemuksen sisällä on osattomuutta. – Se, ettei pääse koko suvun juhlaan, on joillekuille tämän joulun kompromissi, mutta se ei ole samanlaista osattomuutta kuin niillä, joilla ei ole joulupöytää, johon käydä. – Joulusta on tullut väärällä tavalla suuri asia, johon yltääkseen pitää suorittaa paljon, kun sen pitäisi olla pieni ja ihmisen kokoinen. Joulu saa olla millainen vain, kunhan ihminen tuntee yltävänsä siihen.

ENTISTÄ USEAMPI ihminen kaipaa tänä jouluna toisten yhteyteen, ja Katianna Ruuskasen mukaan on sosiaalisesti hyväksyttyä sanoa se ääneen. Korona on näin näyttänyt ihmisistä arvokkaan puolen. – Tajuamme nyt, että olemme toistemme varassa. Keväällä tähän sekoittui vielä pelko ja epäusko kaiken hauraudesta: voin sairastua tai sairastuttaa läheiseni. Mutta jos noudattaa ohjeita, ei tarvitse pelätä niin paljon. Kokenut perheneuvoja on huomannut, että eniten pelkäävät ne, joilla on kokemusta vakavasta sairaudesta. Hän ei pidä siitä, että jotkut haluavat mitätöidä toisen pelkoa ihmettelemällä voimakkaasti tämän asennetta.

– Poikkeusjoulu on yhteinen kokemus kaikille, ja tämä voi osaltaan helpottaa paineita, miettii perheneuvoja Katianna Ruuskanen.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 22/2020

Joulukirkkoon pääsee kotisohvalta Seuraa Ylen kanavia: Esimer kiksi jumalanpalvelus Viikin kir kosta su 20.12. klo 10 TV1 ja aatto hartaus to 24.12. klo 15 Vuosaaren kirkosta Yle Radio 1. Jouluradio soi radiotaajuuksilla sekä verkossa jouluradio.fi. Palveleva puhelin päivystää joka ilta klo 18–24 numerossa 0400 221 180. Palveleva chat toimii ma–pe klo 12–20 myös jouluna 24.–25.12. evl.fi/kirkonkeskusteluapu Helsingin seurakuntien päivystä vät papit vastaavat 24.12.–6.1.21. klo 9–21 numerossa 09 2340 9000. Katso seurakuntien tiedot sivuilta 6–8 ja helsinginseurakunnat.fi.

– Me olemme eri kohdissa elämää, ja tajuan itsekin elämän haurauden nyt selkeämmin, Ruuskanen sanoo. Hänestä tuntuu hyvältä tietää, että valtava joukko ihmisiä ponnistelee joka päivä sen eteen, että pandemiasta päästään vähitellen normaaliin elämään. Tieto rokotusten aloittamisesta antoi toivoa: tämä poikkeustila loppuu johonkin.

”

JOULUN AIKAAN SISÄLTYY NYT PALJON LUOPUMISTA.

JOULUAATON HARTAUDET ovat olleet pääkaupunkiseudullakin hyvin suosittuja. Entä jos kirkkoon ei pääse? – Moni on hakenut sen hiljaisen, pyhän hetken kirkosta tai hautausmaalta. Itse olen yleensä käynyt jouluyön messussa, missä on ollut osana yhteisöön kuuluminen. Yhteisöllisyyttä haetaan myös hartauden striimaamisella eli verkkolähetyksellä. Voin raivata kotona tilaa hartaaseen hetkeen tietäen, että moni muu tekee samaan aikaan samoin. – Tämä joulu on nyt tällainen. Tulee uusia jouluja. Ja menneitä hyviä jouluja voi muistella, vaikka etäyhteydellä silloin tapaamiensa ihmisten kanssa. – Lasten ei kuitenkaan tarvitse muistella. Lapsille kokemukset täytyy tehdä siihen eteen, tässä ja nyt, Katianna Ruuskanen sanoo. ■

Laura Kabata (vas.) ja Elmo-vauva, Wiktoriina Hurskainen ja Helvi-vauva sekä ohjaaja Anne Seppänen tapasivat Sylivauvoissa marraskuun lopulla.

Apua & tukea

Sylivauvoissa tuore äiti pääsee tapaamaan toisia äitejä livenä Kun ensimmäinen lapsi syntyy, äidin omat kaverit eivät ehkä ole samassa elämäntilanteessa.

TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVAT ESKO JÄMSÄ

erjantaiaamuna on Paavalinkirkon yläsalissa Sylivauvojen, siis esikoisvauvojen ja heidän äitiensä, vuoro. Ensimmäisenä saapuu Niina kolmen kuukauden ikäisen vauvansa kanssa. – Olemme käyneet täällä muutamia kertoja aikaisemmin. Minulla ei ole omia kavereita, jotka olisivat samassa elämäntilanteessa. Tulen lähiseurakunnan alueelta puolen tunnin kävelymatkan päästä. Tämä on samalla aamulenkki, Niina kertoo. Äiti ja nukkuva vauva löytävät paikkansa yläsalin lattialle levitetyltä matolta. Naapurihuoneen pöydästä voi hakea kahvia. Pian saapuu toisia äitejä. Vauvojen iät vaihtelevat seitsemästä viikosta kahdeksaan kuukauteen. – Asun kirkon vieressä ja aavistelin, että kirkolla voisi olla tällaista toimintaa. Etsin tietoa aktiivisesti netistä. Tämä on aivan mahtava tilaisuus tavata samassa elämäntilanteessa olevia naisia, hehkuttaa Wiktoriina Hurskainen. On aikaa jutustella ja tutustua eritaustaisiin ihmisiin. Syötetään vauvoja. Kerran hammaslääkäriäiti kertoi lasten suunhoidosta. Muitakin tietoiskuja on ollut, esimerkiksi kantoliinoista, -repuista ja -takeis-

ta. On luettu runoja tai koettu muskari tai soiva joukonsertti kirkon pihalla. Vauvat ovat myös maalanneet soseilla. – Silti kerrankin nimenomaan huoltajat otetaan huomioon. Vauva kulkee siinä mukana, Hurskainen painottaa. – Parasta on, että tapaa toisia aikuisia. Viikossa on päivä, jolloin on muutakin tekemistä kuin olla vauvan kanssa kahdestaan kotona, korostaa Laura Kabata. Kokoontumisen jälkeen osa äideistä suunnistaa yhteiselle lounaalle. Äidit ovat myös perustaneet WhatsApp-ryhmän keskinäiseksi tukiverkostokseen. – Kun on tavannut livenä, ymmärtää toista paremmin. Tuntee hänen huumorintajuaan tai tietää, mistä asioista puhua, äidit summaavat. RYHMÄSSÄ VERTAISTUEN taustavoimina toimivat lapsi- ja perhetyönohjaajat Anni Kormilainen ja Anne Seppänen. – Tässä näkee, miten nopeasti vauvat kasvavat. Näkee myös äitien elpymistä fyysisestä väsymyksestä jaksamiseen ja varmempaan äitinä olemiseen, ohjaajat pohtivat. – Emme myöskään unohda odottavia tai toisen tai useamman lapsen saaneita äitejä, lisää varhaiskasvatuksen ohjaaja Tuija Heinonen. ■ Sylivauvat kokoontuvat 12.1. alkaen, jos koronatilanne sallii. Ilmoittautumiset tuija.heinonen@evl.fi tai p. 050 380 4194. Katso muut kevään kerhot: helsinginseurakunnat.fi > kerhoja vauvoille. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 22/2020

Suljettujen ovien vuosi Pandemia on pakottanut kirkon miettimään, miksi se oikeastaan on olemassa, sanoo Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVAT ESKO JÄMSÄ

illä viikolla melkein kaikki Vuosaaren seurakunnan papit olivat vapaalla. Vain kirkkoherra ja Lauri Holma olivat töissä. Oli maaliskuun puoliväli. – Se meni aika rysähtäen. Tilaisuudet loppuivat. Nuortentoiminta loppui. Seurakuntalaiset eivät enää voineet osallistua jumalanpalveluksiin, Holma kertoo. – Oli aika epätodellinen olo. Kaikki olivat etäällä toisistaan. Kirkossa oli aavemaisen hiljaista. Silloin tällöin kohtasin jonkun käytävällä. VIELÄ HELMIKUUN alussa harva suomalainen osasi pelätä koronapandemiaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) neuvoi, että hiihtolomamatkoja ei ole syytä perua. Tilanne muuttui nopeasti, ja Suomi alkoi sulkea oviaan. Maaliskuussa piispat linjasivat, että jumalanpalveluksiin sai osallistua vain etänä. Kesän rippileirit olivat uhan

alla, mutta lopulta valtaosa niistä päätettiin pitää. Lauri Holma kertoo, että seurakunnan työntekijät olivat tarkkoja, että leireille ei tullut ihmisiä, joilla on tautioireita. Papin työssä on kuitenkin oltava realisti. Jos lähtee kolmenkymmenen ihmisen kanssa viikoksi leirikeskukseen, ottaa riskin.

”

MINÄ TULEN JOKA TAPAUKSESSA AATTONA TÖIHIN JA OLEN TÄÄLLÄ. TANJA BERG

– Rehellisesti sanottuna: nuoret eivät suhtaudu turvaväleihin kuten aikuiset, Holma toteaa. – Leireillä ollaan niin paljon yhdessä, että jos riparille tulee yksi-

MARIANNA SIITONEN

Enkeli koristaa hautaa Hietaniemen hautausmaalla.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 22/2020

– Rehellisesti sanottuna: nuoret eivät suhtaudu turvaväleihin kuten aikuiset, toteaa Vuosaaren seurakunnan pappi Lauri Holma.

Hakupalvelussa 350 000 hautaa Helsingin seurakunnat ovat avanneet nettisivuston, jonka kautta voi etsiä luterilaisille hautausmaille haudattujen ihmisten hautapaikkoja. Hautahaku.fi-palvelu kattaa seurakuntayhtymän hautausmaat. Mukana ovat isojen hautausmaiden lisäksi esimerkiksi Leposaaren hautausmaa ja Maunulan uurnalehto. – Sivuston avulla voi etsiä sukulaistensa ja tuttaviensa hautoja. Sivustolla voi myös selvittää, mistä päin Hietaniemeä löytyvät

presidentit tai minne Tove Jansson on haudattu, sanoo hautaustoimen päällikkö Risto Lehto. Hautahaku.fi-sivustolla on tällä hetkellä tiedot noin 350 000 vainajan hautapaikasta. Sivusto näyttää tarkalleen, missä hauta sijaitsee.

Joulukirkkoihin ei nyt päästä Helsingin seurakunnissa ei koronatilanteen vuoksi järjestetä joulun aikana ihmisiä kokoavia tapahtumia sisä- eikä ulkotiloissa. Voimassa olevat koronarajoi-

tukset jatkuvat ainakin 10.1. asti. Seurakunnat lähettävät joulupäivän ja tapaninpäivän jumalanpalvelukset suorana netissä. Kaikki Helsingin kirkot valaistaan sisäpuolelta jouluyönä. Moni Helsingin kirkko avaa joulunpyhinä ovensa joksikin aikaa. Kirkoissa voi hiljentyä itsekseen tai keskustella kirkon työntekijöiden kanssa. Tiloissa voi olla yhtaikaa korkeintaan kymmenen henkilöä. Useat Helsingin kirkot järjestävät pihoilleen paikkoja, jonne voi tuoda kynttilän läheisten muistoksi. Ainakin Tuomiokirkon

kin ihminen, jolla on korona, osa voi saada tartunnan, vaikka me tekisimme mitä. Jos sinne taas ei tule ketään taudinkantajaa, pysymme kaikki turvassa ja terveinä.

Varhaiskasvatuksen ohjaaja Tanja Berg on oppinut tänä vuonna uuden perusasenteen.

– Mikä meidän roolimme tässä kaupungissa on? Mikä erottaa meidät muista toimijoista? kysyy Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki.

ja Mikael Agricolan kirkon portaille voi tuoda kynttilän. Helsingin kaupunki, Helsingin seurakunnat sekä Mieli ry ovat yhdistäneet voimansa torjuakseen yksinäisyyttä. Apua ja iloa joulunaikaan löytyy osoitteesta: hel.fi/joulu2020.

torstaina 7.1. kello 22. Tänä jouluna suositellaan haudoilla käyntiä ruuhkaisinta aikaa vältellen ja turvavälit muistaen. Jouluaattona omalla autolla saapuvien kannattaa tutustua etukäteen liikennejärjestelyihin osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/joulu.

Joulunaika hautausmailla

Hävikkiruualle terminaali

Helsingin hautausmaille odotetaan joulunpyhinä jopa 500 000 kävijää. Hautausmaiden portit avataan tiistaina 22.12. kello 7 ja suljetaan seuraavan kerran vasta

Helsingin hävikkiruokaterminaali aloittaa toimintansa vaiheittain joulukuussa. Tapulikaupungissa sijaitseva hävikkiruokaterminaali on osa Helsingin

ON TORSTAI 26. marraskuuta. Pakilan seurakunnan johtava varhaiskasvatuksen ohjaaja Tanja Berg istuu Pakilan kirkon lastenkappelissa ja näyttää turhautuneelta. – Keskiviikkoiltana osa perhekerhoon tulevista vanhemmista ja lapsista kääntyi ovelta takaisin kotiin. Se tuntuu tosi pahalta. Kerhotilaan ei saanut ottaa enempää väkeä. Tulijoille oli tarjolla toinenkin tila, mutta siellä ei olisi voinut tavata muita perheitä. Samaan aikaan, kun Berg istuu lastenkappelissa, pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä istuu kokoustamassa ja sopimassa yhä tiukemmista rajoituksista, joista tiedotetaan seuraavana päivänä. Berg osaa kyllä ennakoida, mitä on tulossa. Hänen tiiminsä on varautunut siihen, että kirkon ovet ovat joulukuussa lähinnä kiinni. – Perhekerho on monelle vanhemmalle henkireikä. He sanovat, että älkää vain lopettako sitä. VUONNA 2020 Tanja Berg ja hänen työkaverinsa ovat opetelleet uuden perusasenteen. Se kuuluu näin: – Emme sano, että teemme tämän, jos se on mahdollista. Vaan sanomme, että teemme tämän jollain tavalla. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun kerhotoiminta keskeytyi, lastenohjaajat alkoivat tehdä perheille askartelupaketteja ja lähettää näille postia. Berg on itse jouluaattona töissä. Tarkoitus on, että hän ja muut työntekijät pitävät kirkolla kolme jouluhartautta perheille. – Mutta enpä tiedä, miten ne to-

kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän Stadin safka -yhteistyötä, joka keskittyy helsinkiläisen ruoka-aputoiminnan kehittämiseen eri toimijoiden kanssa. Terminaali hyödyntää ruokaa, joka muuten menisi hukkaan. Terminaaliin ei tule omaa ruokajakoa, eli hävikkiruokaa ei jaeta terminaalista suoraan.

Talous tiukkenee Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi vuoden 2021 talousarvion. Ta-

teutuvat. Jollain tavalla. Minä tulen joka tapauksessa aattona töihin ja olen täällä. JOULUKUUN ALUSSA näyttää ilmeiseltä, että vuonna 2020 harvempi suomalainen päätyi eroamaan kirkosta kuin edellisinä vuosina. Kirkkoon liittyminen taas näyttää lisääntyneen. Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki ajattelee, että koronavuosi on ollut kirkolle tarpeellinen. Kun tavallinen arki katkesi, seurakuntien työntekijät joutuivat miettimään, miksi kirkko oikeastaan on olemassa. – Mikä meidän roolimme tässä kaupungissa on? Mikä erottaa meidät muista toimijoista? Mikä sitten erottaa kirkon muista toimijoista? – Kyllä minä ajattelen, että se on juuri tämä henkinen ja hengellinen ulottuvuus. Kukaan muu ei julista evankeliumia. Kirkon sanoma on meille luovuttamaton. JUHA RINTAMÄKI kertoo erään vanhan kaverinsa todenneen hänelle, että Juha, niin se vain on, että teillä on tämän maailman paras tarina. Rintamäki on samaa mieltä. – Se on just niin. Meillä on maailman paras tarina uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Meidän pitää luottaa siihen. Miten se tarina sitten menee? – Jotenkin niin, että meillä on usko, jonka varassa voi kohdata elämän käänteitä, Rintamäki sanoo. – Meillä on toivo siitä, että vaikeuksienkin keskeltä selviää ja lopulta kuolemankin jälkeen on elämää. – Ja meillä on rakkaus, joka tarkoittaa, että meidän täytyy pitää toisistamme huolta ja että Jumala on luvannut pitää huolta meistä. ■

lousarvio on alijäämäinen. Helsingin seurakuntayhtymän tuloiksi ensi vuonna arvioidaan 117 miljoonaa euroa. Jos koronapandemia ei muuta taloustilannetta, jäsenten maksamat kirkollisverotulot näyttäisivät kasvavan noin 2 prosenttia eli ne ovat ensi vuonna 78,1 miljoonaa euroa. Jatkossa verotulojen odotetaan pienenevän yli miljoona euroa vuosittain. Vuoden 2021 budjetissa toimintamenoja on 115 miljoonaa euroa. Investointeihin on varattu yhteensä 29,7 miljoonaa euroa. Näistä suurin on Lauttasaaren

kirkon peruskorjaus. Myös Johanneksen kirkkoa korjataan.

Ehdokkaat esittäytyvät Pitäjänmäen seurakuntalaiset valitsevat uuden kirkkoherran 7.2. Ehdolla ovat Tuomas Hynynen, Hilkka Niemistö ja Maika Vuori. Hynynen saarnaa Pitäjänmäen kirkossa 10.1., Niemistö 17.1. ja Vuori 24.1. Kaikki ehdokkaat osallistuvat 27.1. kirkossa järjestettävään vaalipaneeliin. Tilaisuudet lähetetään suorana seurakunnan Facebook-sivuilta. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 22/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.12.2020–14.1.2021

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17, la klo 11–17, su klo 9–17 Verkkolähetykset Haagan seurakunnan facebook-sivulla Pohjois-Haagan Lämpiö, Näyttelijäntie 14

JUMALANPALVELUKSET Messut su klo 10 verkkolähetyksinä Haagan seurakunnan facebook-sivulla. Ei tarvita kirjautumista. 4. adventtisu 20.12., Joulupäivä 25.12., Tapaninpäivä 26.12., 27.12., Uudenvuodenpäivä 1.1.21., 10.1. Aattohartaudet 24.12. klo 13 lapset ja perheet, klo 16.30 ja klo 23. Loppiaisena 6.1. klo 10 Kauneimmat joululaulut -messu.

MUUTA Kauneimmat joululaulut to 17.12. klo 18 verkkolähetyksenä. Kauneimmat joululaulut ti 22.12. klo 15 ja klo 18 verkkolähetyksenä. Nox-trio. Raamattulento su 20.12. klo 18 verkkolähetyksenä. Kirkonmäellä on seimi Vespertien puolella, jouluikkuna ja uusi pihavalaistus. Jouluaattona kalliolle voi tuoda oman kynttilän.

Kannelmäen seurakunta Virasto: p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6, Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Jouluaaton hartaus to 24.12. klo 16 ja Jouluaamun sanajumalanpalvelus pe 25.12. klo 8 lähetetään Kannelmäen kirkolta Facebooksivullamme. Liity mukaan etänä. Muiden joulun pyhien jumalanpalvelusten tiedot löydät nettisivuiltamme.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 22/2020

MUUTA Kauneimmat Joululaulut lauletaan yhdessä Facebook-sivullamme pe 18.12. klo 18 ja ma 21.12. klo 18, Greatest Christmas Carols su 20.12. klo 15. Jouluikkunat ilahduttavat kirkolla, Paikassa, Kauppakeskus Kaaren -1. krs, ja Malminkartanon kappelilla. Kirkon jouluikkunoissa kulkee myös Lastenkirkon Päkä-lampaan joulupolku, jonka kertomuksen ja laulut voi kuunnella QR-koodien avulla.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Palvelemme p. 09 2340 5100 to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17 ja s-postilla munkkiniemi.srk@evl.fi. Voit varata ajan toimistolla asiointiin.

puhelimeesi. Jouluseimi Munkkiniemen kirkolla ja jouluikkunat Munkkivuoren seurakuntatalolla. Diakoniapäivystys p. 09 2340 5118. Päivystys on tauolla 23.12.20–3.1.21. Päivystävä pappi p. 09 2340 5102. Tarkista viikkotoiminnan alkaminen netistä. Kurkkaa jouluista ohjelmaa somesta!

Lisätietoja toiminnasta kotisivuiltamme helsinginseurakunnat.fi/ pitajanmaki.

Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, Diakonian ajanvaraus ma, ti klo 9–10 ja to klo 12–13 p. 09 2340 3618

Keskusta

JUMALANPALVELUKSET

Pitäjänmäen seurakunta

Virasto: Palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Seuraa somessa: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo

Toimisto: ti ja pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4. www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

Katsele seimiä ja jouluikkunoita Seurakunnat tarjoavat monenlaista itsenäisesti kierrettävää jouluista nähtävää ja koettavaa ulkotiloissa. Esimerkiksi Senaatintorin paikkeilla voi pysähtyä kuulostelemaan Ukko Heinosen saksofoni-iltasoittoa Tuomiokirkon kellotapulista to 17.12. ja pe 18.12. kello 19. Keskustasta löytyy myös 11 seimiasetelmaa, joita voi kierrellä katselemassa. Kuusi niistä löytyy näyteikkunoista, viisi sisätiloista. Lisätietoa jouluseimet.fi. Ydinkeskustan ulkopuolella on ainakin 32 kirkon tai seurakuntatilan ikkunoissa seimiasetelmia ja jouluikkunoita. Moniin niistä liittyy itsenäisesti kuljettavia toiminnallisia joulupolkuja tai muuta jouluista tekemistä ja koettavaa. Lisätietoja ja ohjeita löytyy ikkunoista muun muassa älypuhelimen avulla QR-koodien välityksellä. Kirkkopihoilla on esillä myös erilaisia valoteoksia ja jouluvalaistuksia. Koottu lista jouluikkunoista, toiminnallisista joulupoluista ja valoteoksista löytyy osoitteesta helsinginseurakunnat.fi/joulu

Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6 Olemme Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa!

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset lähetetään Facebookissa ja helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi. Tarkista netistä tai ilmoitustauluilta ajankohtaiset kokoontumisrajoitukset ja ajat. Tammikuussa messu Munkkiniemessä klo 12, Munkkivuoren kirkko remontissa.

MUUTA Omatoimijoulupolku Munkkiniemen kirkolla. Tarvitset QR-lukijan

JUMALANPALVELUKSET Messuja voi kuunnella suorana lähetyksenä Radio Dein kanavalla Helsingin taajuudella 89,0 MHz, kaapeli 101,9 tai nettiradiossa osoitteessa radiodei.fi/kirkko/ sekä katsoa osoitteessa facebook.com/ pitajanmaenseurakunta. To 24.12. aattohartaus klo 13 ja jouluyön messu klo 23. Kirkkoherranvaalin ehdokkaiden vaalisaarnat: I vaalisijalle asetettu Tuomas Hynynen 10.1. klo 10, II vaalisijalle asetettu Hilkka Niemistö 17.1. klo 10, III vaalisijalle asetettu Maika Vuori 24.1. klo 10.

MUUTA Diakonian ajanvaraus maanantaisin klo 11–12 p. 09 2340 5668 ja torstaisin klo 11–12 p. 09 2340 5648.

Tuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Tuomiokirkon jumalanpalvelus verkossa sunnuntaisin klo 10. Joulun hartaudet ja jumalanpalvelukset verkossa. Jouluaattona 24.12. klo 10 perinteinen hartaus, klo 12 hartaus perheille, klo 15.30 piispan hartaus. Jouluaamuna 25.12. klo 8. Tapaninpäivänä 26.12. klo 10.

MUUTA Kaikki tapahtumat verkossa youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta ja facebook.com/ helsingintuomiokirkkoseurakunta. Katso livenä tai tallenne jälkikäteen, kirjautumista ei tarvita. Tarjolla joululauluja, hartauksia ja muita videoita. Lisät. toiminnasta helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. Kauneimmat Joululaulut Toivelive 20.12. klo 18. Mahdollisuus keskusteluun joka päivä p. 09 2340 6102 klo 9–21. Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14 D ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse tai puhelimitse. Yhteystiedot virastosta tai netistä.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19

Kalliossa: Messu su 20.12. klo 10. Hurmerinta, Kotakorpi, Wallenius Wahlstedt. Suora lähetys Kallion kirkosta katsottavissa Kallion seurakunnan YouTube-tilillä. Alppilassa: Hartaus su 20.12. klo 16. Hartaus Alppilan kirkosta.

MUUTA Rakas joulu -verkkokonsertti la 19.12. klo 19. Rakkaimmat ja tutuimmat joululaulut soivat Kallion kirkossa Kallion Kantaattikuoron sekä mezzosopraano Monica Groopin ja baritoni Aarne Pelkosen tulkitsemina. Kallion Kantaattikuoroa johtaa Tommi Niskala. Vapaa pääsy. Linkki konserttiin kuoron verkkosivuilla kallionkantaattikuoro.fi. Tule Kallion seurakunnan YouTube-tilillä mukaan messuun, hiljentymään, laulamaan ja tunnelmoimaan joulun sanoman äärelle. Katso viime hetken tiedot tapahtumista kallionseurakunta.fi.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Heikkiläntie 7, kerros 4. Puhelinpalvelu avoinna ma-pe, klo 9–12 p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoitteet: Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen aikainen väistötila Heikkiläntie 7, kerros 4. Avoinna arkisin klo 10–18.

JUMALANPALVELUKSET Seurakunnan päämessu lähetetään sunnuntaisin klo 11 seurakunnan Facebookissa suoratoistona. Viikkomessu keskiviikkoisin järjestetään klo 19 ajankohtaisten kokoontumisrajoitusten puitteissa. Tarkista tiedot verkkosivuiltamme: helsinginseurakunnat.fi/lauttasaarenseurakunta.

MUUTA Joulupolku la 19.12. klo 16–20, lähtö Särkiniementien päästä. Tapahtuma järjestetään turvallisuus huomioiden riittävillä etäisyyksillä, mikäli yleiset kokoontumisrajoitukset sen sallivat. Lisätiedot verkkosivuillamme. Seuraa somessa: Facebook: facebook.com/Lauttasaarenseurakunta Instagram: lauttasaarensrk

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.12.2020–14.1.2021

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelus verkossa 20.12. klo 10. Aattohartaus ja Joulurauhan julistus verkossa 24.12. klo 15. Jouluyön hetki Maa on niin kaunis kirkkopihalla 24.12. klo 23–24. Joulupäivän jumalanpalvelus verkossa 25.12. klo 10. Tapaninpäivän jumalanpalvelus verkossa 26.12. klo 16. Jumalanpalvelus verkossa 27.12. klo 10. Uudenvuodenpäivän jumalanpalvelus verkossa 1.1. klo 10. Messu 3.1. klo 10. Jumalanpalvelus 6.1. klo 15. Messu 10.1. klo 10.

MUUTA Joulupiha ja seimet 23.11.2020– 8.1.2021. Kauneimmat joululaulut ja Pop kauneimmat verkossa 20.12. ja 22.12. klo 18. Musiikkia gotiikasta renessanssiin 6.1.2021 klo 18. Lauttasaaren Laulajat & Gallerie 7.1. klo 18 ja 19.30. Ruokajakelu ti klo 12, alkaen 12.1. Ystävyydenkahvila ti klo 13, alkaen 12.1. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ke klo 13–17 Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b. Avoinna ma klo 10–15 Puhelinpalvelu 09 2340 6300, ma– pe klo 10–15, ke klo 13–17, toolo.srk@ evl.fi Diakonia p. 09 2340 6318 Osoitteet Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko Messu su 20.12. klo 10. Enintään 10 henkilöä. Suorana YouTubessa.

Töölön kirkko Rukousmessu su 20.12. klo 17. Ei yleisöä. Suorana YouTubessa.

MUUTA Ajantasaiset tiedot seurakuntatoolo.fi. Katso myös Facebook @ toolonseurakunta. Temppeliaukion kirkko avoinna hiljentymistä varten. Päivystävä pappi arkisin klo 10–17. Kirkkosalissa värivalot. Diakoniatoimisto arkisin virkaaikana p. 09 2340 6318. Suljettu 24.12.–3.1. Pikkuväen joululaulut Temppeliaukion kirkossa. Tallenne julki viikolla 51. Kauneimmat joululaulut Temppeliaukion kirkossa. Tallenne julki viikolla 51. Pepe Willbergin konserttitallenne Meilahden kirkosta viikon 52 ajan YouTubessa.

Kampin kappeli Simonkatu 7. Avoinna ma–pe klo 10–18, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

Kampin kappeli on avoinna hiljentymistä ja keskusteluapua varten joka päivä klo 10–18 ja poikkeuksellisesti 24.12. klo 8–13 sekä 25.–27.12. klo 12–16.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@ evl.fi Toimisto kiinni 23.–27.12., 1.1. ja 6.1. Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset Facebooksivullamme pyhäpäivinä klo 12. Kirkkomme ovat auki hiljentymistä varten ma–pe klo 10–15, la–su ja pyhäpäivinä klo 13–15.

Kotisohvalta joulukirkkoon Jos sinulla on tietokone, tabletti tai älypuhelin, jolla pääset internetiin, voit katsella kotonasi seurakuntien jouluhartauksia ja jumalanpalveluksia, joihin ei voi tänä vuonna muuten osallistua. Näitä striimauksia eli suoria lähetyksiä ja videotallenteita voit katsoa Facebookissa ja YouTubessa ilman kirjautumista. Helpoimmin pääset mukaan seurakunnan kotisivun kautta. Lisäohjeita ja linkit löytyvät osoitteesta www.helsinginseurakunnat.ﬁ

klo 13 lapsille ja perheille. klo 14 perinteinen aattohartaus. klo 15 nuorisotiimin joulukertomus. klo 18 jouluillan iltahartaus. Viikkotoiminta pyritään aloittamaan viikolla 2. Diakonian ajanvaraus puhelimitse maanantaisin klo 13–14. Ajanvaraus on suljettu 21.12.–3.1., silloin voit kysyä paikalla olevien diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot seurakuntatoimistosta. Lisätietoja nettisivuillamme. Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 11–13, 4.1. alkaen klo 10–12 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Ei arkipyhinä. Lisätied. Sinikka Backman p. 050 596 8946. Lisätietoja internetistä: www. helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

-tallenne julkaistaan 24.12.

MUUTA Jouluseimi Mikaelinkirkon pääoven viereisessä ikkunassa. Diakoniapäivystyksiä ja -ajanvarauksia ei ole 18.12.–6.1. Keskitettyä neuvontaa ja keskusteluapua p. 09 2340 4818 ma 28.12. klo 9–10, to 31.12. klo 13–14 ja ma 4.1. klo 9–10. Mikaelinkirkko avoinna arkisin 23.12. asti klo 10–16 ja sunnuntaisin klo 11.30–13 hiljentymistä varten, pappi tavattavissa. Päivystävän papin puhelinaika ma–ti, to–pe klo 10–14 ja 24.–26.12. klo 9–21, p. 09 2340 4802. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot verkkosivuillamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset ovat toistaiseksi vain verkossa. Voit seurata niitä seurakunnan netti- ja facebook-sivuilla.

MUUTA

JUMALANPALVELUKSET

MUUTA

Kauneimmat joululaulut suorana Facebookissa Kulosaaren kirkosta su 20.12. klo 15. Katsottavissa loppiaiseen saakka. Jouluaaton hartaudet verkossa Facebookissa ja nettisivujen kautta:

Joulun jumalanpalvelukset Facebook-sivuillamme suorina verkkolähetyksinä klo 11: 20.12., 25.12., 26.12. huom. klo 12, 27.12., 1.1., 3.1., 6.1. ja 10.1. Koko perheen aattohartaus

Joulun aikaan seurakunnan facebook-sivuille tulee hartauksia, joululauluja ja muuta sisältöä. Laajasalon ja Roihuvuoren kirkot auki hiljentymistä varten arkisin klo 10–14 23.12. asti ja 4.1. alkaen,

24.12. klo 15–18. Kauneimmat joululaulut striimataan facebook-sivuille to 17.12. klo 18.30. Valotaideteos Roihuvuoren kirkon seinällä joka päivä pimeän tultua. Laajasalon elävä joulukalenteri joka päivä uusi luukku – katso verkkosivuilta tarkempi tieto luukuista. Seurakunnan päivystävä pappi joka päivä klo 9–21 p. 09 2340 5702. Tapahtumiin saattaa tulla muutoksia. Tarkista tiedot nettisivuilta.

Vartiokylän seurakunta Virasto: palvelee sähköpostitse ja puhelimitse ma, ti, to ja pe klo 10–14 p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet:   Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 www.helsinginseurakunnat.fi/vartiokylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Striimaukset facebook.com/vartsikanseurakunta sunnuntaisin klo 11, torstaisin klo 18 ja perjantaisin klo 12. Joulunajan striimaukset: jouluaattona 24.12. klo 13, 25.12. klo 11, 26.12. klo 18, 1.1. klo 11 ja loppiaisena 6.1. klo 11.

MUUTA Vartiokylän kirkko auki ark. klo 9–15. Valon polku Puotilan kappelin ympäristössä 6.1. asti. Vuoden 2021 toiminta alkaa viikolla 1 koronarajoitusten salliessa. Tarkista tilanne nettisivuilta. Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus: Merja p. 09 2340 6451, merja.a.korhonen@evl.fi tai Leena p. 09 2340 6450, leena.nygard@ evl.fi.

Vuosaaren seurakunta Virasto: avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13,ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13, arkipyhinä suljettu. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset pyhäpäivinä Facebook-sivullamme. Jouluaaton radiohartaus to 24.12. klo 15, YLE Radio 1. Antola, Meriranta, Kantola. Kuoro Freia, johtaa Jaakko Mäntyjärvi. TV7 jouluyön messu to 24.12. klo 22. Mäkelä, Meriranta, Kantola. TV7 jumalanpalvelus su 27.12. klo 10. Pesonen, Meriranta, Kantola. TV7 uudenvuoden jumalanpalvelus pe 1.1. klo 10. Holma, Meriranta, Kantola. TV7 jumalanpalvelus su 3.1. klo 10. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 22/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.12.2020–14.1.2021

ISTOCKPHOTO

Heini Kontiainen, Kantola, Meriranta.

MUUTA Seiminäyttely Katukappelin ikkunassa. Jouluiset ikkunat kirkon sisäpihalla, käynti viraston puoleisen sivun kautta ulkoa kiertäen. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to 12–13, p. 09 2340 6518, vuosaari. diakonia@evl.fi. Ei arkipyhinä. Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset p. 09 2340 6502, ma, ti, to, pe 10–13, ke 15–17. Ei arkipyhinä. Päivystävä pappi jouluna 24.– 25.12. klo 16–20, p. 09 2340 6503. www.helsinginseurakunnat.fi/ vuosaari

JUMALANPALVELUKSET Koronatilanteen vuoksi jumalanpalvelukset toimitetaan 3.1. saakka ilman kokoontuvaa seurakuntaa. Sanajumalanpalvelukset livelähetyksinä YouTube-kanavallamme sunnuntaisin ja pyhäpäivinä, katso tarkemmat tiedot nettisivuiltamme.

TAPAHTUMAT

PohjoisHelsinki

Piispan joulutervehdys:

Malmin seurakunta Ajantasaiset tiedot: www.helsinginseurakunnat.fi/malmi Seuraa somessa FB: @malminseurakunta IG: @malmin_seurakunta TW: @Malminsrk. YouTube: Malmin seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Kirkonmenot vain verkossa 10.1. asti. Liity mukaan Malmin srk:n Facebook-kanavalta tai helsinginseurakunnat.fi/malmi. Osallistuminen ei vaadi kirjautumista FBsovellukseen. Sanajumalanpalvelus 20.12. klo 10 Viikistä, Yle TV1. Saarna Tapio Luoma. Joulukirkot 24.12. Klo 14 Perinteinen joulukirkko, klo 16 mukana Malmin enkelit ja bändi. Perhekirkko 25.12. klo 10. Suora lähetys. Sanajumalanpalvelus 26.12. 1.1., 3.1. ja 10.1. klo 10. Suora lähetys. Sanajumalanpalvelus 27.12. klo 10, Yle Radio 1. Suora lähetys. Lähetyskirkko 6.1. klo 10. Suora lähetys.

MUUTA Kauneimmat joululaulut Liity mukaan Malmin srk:n Facebookkanavalta tai helsinginseurakunnat.fi/malmi Tähtiartisti ILTA laulaa kauneimpia joululauluja Tapanilan kirkolla pe 18.12. klo 20. Suora lähetys. Kanttoreiden kauneimmat joululaulut ensiesitys la 19.12. klo 18. Kauneimmat joululaulut -polku Malmin, Puistolan ja Viikin kirkon pihassa. Kuuntele rakkaimpia joululauluja QR-koodeilla. Jouluseimiä ja -ikkunoita Malmin, Pihlajamäen, Puistolan, Tapanilan

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 22/2020

to 24.12.–su 3.1.2021 klo 8–16 www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla YouTube: Oulunkylän seurakunta

Tulkoon joulu

oululaulut ovat tärkeitä. Ne tuovat meille joulun tunnelman ja sanoman suoraan sydämeen. Joululaulutilaisuuksien yhdeksi suosikiksi on noussut Pekka Simojoen laulu Tulkoon joulu. Kenties suosioon on vaikuttanut suomalaisten metallimuusikoiden Raskasta joulua -versio laulusta. Laulun kertosäe kuuluu: ”Joulu on taas, riemuitkaa nyt. Lapsi on meille tänä yönä syntynyt. Tulkoon toivo kansoille maan, pääskööt vangit vankilastaan.” Käyn jouluisin pitämässä hartauksia vankiloissa. Perinne on pitkä. Hyväntahtoisesti hymyillen eräs vanki sanoi, että hän haluaisi laulaa lempilaulunsa ja viittasi tuohon kertosäkeeseen, siis vankilasta vapautumiseen. On helppo ymmärtää, että vankilassa istuvan korviin nuo sanat tarttuvat erityisellä tavalla. Mutta eivätkö kertosäkeen sanat ”pääskööt vangit vankilastaan” kuulosta meille kaikille tänä vuonna erilaisilta kuin aikaisemmin? Vaikka vankilassa vapaudenmenetys on jotain ihan muuta, tuntuu kulkutauti jonkinlaiselta vapausrangaistukselta. Vapauden menetys on hallinnan tunteen ja itsemääräämisoikeuden menetystä, rajoituksiin alistumista, tulevaisuu-

ja Viikin kirkon pihassa. Seuraa tähteä -joulupolku lapsiperheille, alle 10-vuotiaille. Tehtäviä QR-koodeilla Tapulin seurakuntakodin ikkunoissa ja Puistolan kirkon pihassa. Malmin, Puistolan ja Viikin kirkot avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 15–19, la–su ja pyhäpäivinä klo 11–14.

den huolta, valintojen vähentymistä ja elämänpiirin pienenemistä. Tänä vuonna monet elämän suuret hetket on pakotettu pieniksi, unelmat on määrätty odottamaan ja yhdessä iloitseminen on peruttu. Toivottavasti kaventunut elinpiirimme pehmentää sydämemme ja lisää ymmärrystämme niitä lähimmäisiämme kohtaan, joille etäinen yhteys toisiin ihmisiin, erilaiset rajoitukset ja monenlainen vapauden menetys ovat osa arkea ilman kulkutautiakin. Laulun säe ”pääskööt vangit vankilastaan” ei ole kuitenkaan ensisijaisesti kriminologinen linjaus tai sosiaalipoliittinen julistus. Laulun viesti ja joulun sanoma ovat Vapahtajan syntymässä, joka tarjoaa ilon, armon ja taivaan toivon. Joulun lapsi lahjoittaa jokaiselle ihmiselle vapauden. Tänäkin jouluna. Sitä vapautta ei kukaan muu voi tässä maailmassa antaa. Eikä sitä vapautta voi mikään tämän maailman mahti rajoittaa. Iloista ja vapaata joulua! TEEMU LAAJASALO Helsingin hiippakunnan piispa Katso jouluhartaus 24.12. klo 15.30 www.youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Diakoniatyön neuvonta ajalla 15.–31.12. arkisin p. 09 2340 4481, jätä yhteydenottopyyntö vastaajaan. Normaali ajanvaraus ma 4.1. alkaen. Kirkkoherranvirasto suljettu 23.12.–27.12., 1.1. ja 6.1. Avoinna 31.12. ja 5.1. klo 9–13, p. 09 2340 4400.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla tai puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma 21.12.–ke 23.12. klo 8–20,

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus on joulutauolla 17.12.–28.12. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla paikan päälle 29.12. lähtien ti ja to klo 10–12. Kauneimmat Joululaulut YouTubessa su 20.12. klo 18. Aasin matkassa – jouluikkunavaellus Maunulan ja Käpylän kirkkojen ikkunoissa 29.11.–6.1. Tutustu jouluevankeliumiin omatoimisesti kännykän ja QR-koodien avulla. Viikkotoiminta alkaa ma 1.2. koronatilanteen salliessa, lue lisää nettisivuiltamme.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12 asiointi sähköpostilla tai puhelimitse. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 Seuraa meitä verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta Facebook-striimauksia voit seurata myös verkkosivuiltamme

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset striimataan Facebookiin ja seurakunnan verkkosivuille pyhäpäivisin klo 11, paitsi jouluaamuna 25.12. klo 8. Kirkko auki hiljentymistä varten ma–to klo 9–13 ja 17–19.

MUUTA Osallistu kotisohvalta, nämä tilaisuudet striimataan: Kauneimmat Joululaulut su 20.12. klo 16 ja ti 22.12. klo 18. Jouluaattona videohartauksia Facebookissa ja verkkosivuilla. Kirkon valaistusta pihapiiristä löytyy kuljettavaksi joulupolku, kartan löydät ulkoa ilmoitustaululta. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18. Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552.