Kirkko & kaupunki 2020 22 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

22 17.12.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Tällainen on uusi jouluevankeliumis.10 Testaa, oletko joulutietäjäs.19

Rakkauslääkäri Emilia Vuorisalmi toivoo pääsevänsä aattona kirkkoon s. 16

aa! k i a r n u l u a l sä s i l ä Anna v en d h t e l u l n u ä a l m Tä ulu o j t a m m i e n u Ka

Pääkirjoitus

Eilen

Maassa rauha

Koti elämässä, rauhallinen koti – näissä sanoissa on sointu suloisin ja hyväilevin.

JOULUEVANKELIUMI ALKAA keisarin käskyllä ja päät tyy Jumalan kiitokseen. Rooman keisari ja Syyrian käs kynhaltija ovat kertomuksessa siksi, että jouluevan keliumin kirjoittaja Luukas halusi kytkeä tarinan Jeesuksen syntymästä tiettyyn historialliseen hetkeen. Keisari Augustus ja käskynhaltija Quirinius ovat joulu evankeliumin päiväys. Kertomuksen lopussa paimenet palaavat arkeen sa kiittäen ja ylistäen Jumalaa. Paimenet edustavat tarinassa meitä ja meidän arkeamme. Se, mikä ta pahtui kerran Betlehemissä, ei jäänyt historialliseksi anekdootiksi sille seudulle siihen aikaan. Se mikä tapahtui kerran Betlehemissä, tapahtuu nyt täällä. Eikä ainoastaan täällä vaan kaikkialla. JUMALAN ON KUNNIA korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Tämä oli taivaallisen sotajou kon eli enkeliarmeijan viesti yö työtään tekeville paimenille. Se on joulun viesti meillekin. Juma lan kunnia, rauha, rakkaus. Aiemmassa Raamatun suomen noksessa rakastamisen sijaan sa nottiin, että joita kohtaan hänel lä, siis Jumalalla, on hyvä tahto. Rauha ei ole vain sodan puut tumista. Rauha ei ole vain levot tomuuden ja väkivallan poissa oloa. Eikä rauha ole pelkästään iisisti ottamista ja rentoutumis ta. Rauha on hyvinvointia, va pautta, kunnioitusta, turvalli suutta, iloa ja hyvää tahtoa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Tänään

TÄNÄ JOULUNA emme voi kokoontua kirkkoihin lau lamaan kauneimpia joululauluja. Jotta laulun perinne ei katkeaisi, pakkasimme yhdessä Suomen Lähetys seuran kanssa sinulle lahjaksi Kauneimmat joululau lut vihon tämän lehden väliin. Jos tarvitset säestystä, löydät Jouluradion Kauneimmat joululaulut kanavan osoitteesta jouluradio.fi. Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta. Toivotan koko Kirkko ja kaupungin toimituksen puolesta sinulle siu nattua joulun aikaa ja rauhaa tulevalle vuodelle.

Kodittomuus on hirveä asia. Se on hyvinvointiyhteiskunnan suuri vääryys. Suomessa on yli 4 500 koditonta, joista 850 on alle 25-vuotiaita. TOIMITTAJA JA KIRJAILIJA TEEMU POTAPOFF ASKEL-LEHDESSÄ 12/2020

JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Iankaikkisesti Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. MATTEUKSEN EVANKELIUMI 25:35

PAIMENET EDUSTAVAT JOULUEVANKELIUMISSA MEITÄ JA MEIDÄN ARKEAMME.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Ensiaskeleet saavat lapsessa aikaan riemua: tästä alkaa maailman valloitus. Haparoivan tepastelun katselu videolta tekee myös minut iloiseksi. Kiitos, että saan seurata tämän uuden ihmisenalun touhuja.

FILOSOFI, KIRJAILIJA JA VALTIOMIES J.V SNELLMAN (1806–1881)

Keskellä koronan nostattamaa huolta ja synkkyyt tä kuuluu jouluevankeliumin viesti tällaisesta rauhas ta. Viesti siitä, että Jumala tahtoo meille hyvää. Tässä synkässä pimeydessä loistaa tähden hento valo merk kinä Jumalan rakkaudesta. Merkkinä siitä, että sinulle on syntynyt vapauttaja.

Kirkko ja kaupunki

22 17.12.2020

Seuraava lehti ilmestyy 14.1.2021 KANNEN KUVA: VILJA HARALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Kaneli ja sokeri tuovat riisipuuron maun parhaiten esiin” Espoonlahden seurakunnan emäntä Toini Tissari valmistaa kehuja saaneen joulupuuronsa vedestä, riisistä ja kermasta. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

Emäntä Toini Tissari, miten valmistat Soukan kappelin joulupuuron? – Teen joulupuuron uunissa hauduttamalla. Laitan pakkiin kaksi litraa riisiä ja kahdeksan litraa vettä, ja kun puuro on hautunut jonkin aikaa, lisään siihen reilun litran kermaa. Puuro valmistuu noin puolessatoista tunnissa. Tästä määrästä tulee syötävää 30 hengelle. – Olen tehnyt puurosta yleensä myös vegaanisen version. Erona tavalliseen on se, että lisään siihen kerman sijasta esimerkiksi kauramaitoa.

Kuuluuko puuroon manteli, kaneli ja sokeri vai sekahedelmäkeitto? – Joulupuuroon ei meillä seurakunnassa laiteta mantelia allergiasyistä eikä pikkulasten tukehtumisvaaran vuoksi. Puuron kera on normaalisti tarjolla rusinakeittoa, mutta nyt poikkeusvuonna kanelia ja sokeria. Tämä johtuu siitä, että puuroa ei syödä paikan päällä vaan se otetaan mukaan.

3 4

Miten monta kertaa olet valmistanut joulupuuroa joulun alla? – Tavallisesti seurakuntalaisille on järjestetty yksi kunnon puurotarjoilu. Tänä vuonna, kun melkein kaikki joulunajan toiminta on peruttu, puuroa on ollut tarjolla kolmesti. Kuka tahansa sai hakea styroksiastioihin pakattua puuroa Soukan kappelin ala-aulasta. Keitätkö kotona joulu aattona puuroa? Miten muuten vietät joulua? – Keitän riisipuuroa itselleni ja miehelleni. Teen sen kotonakin uunissa hauduttamalla. Laitan siihen kanelia ja sokeria, koska minusta puuron maku tulee sillä tavalla parhaiten esiin. – Joulupöydässä meillä on yleensä graavilohta ja rosollia sekä porkkana- ja lanttulaatikkoa. Nyt korona-aikana joulunvietossamme ei ole mukana muita läheisiä. Aiomme viedä lasten lahjat ovensuuhun.

Mikä sinulle on pyhää? – Aina, kun olen ollut jouluna vapaalla, olen mennyt aattohartauteen, useimmiten Espoonlahden kirkkoon. Se on ollut minulle pyhä ja rauhoittava hetki, tietynlainen joulun avaus. Ja vaikka kirkko on ollut täynnä, ihmiset ovat tuntuneet kiireettömiltä ja leppoisilta. Nythän tilanne on se, että aattohartauksia ei voi pitää sisätiloissa. ■ Joulupuuron ohje on tämän jutun yhteydessä osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Katsokaa lasta Kristus syntyy myös siellä, missä on kuolemaa ja epätoivoa. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ISTOCK

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

”

Vastasyntynyttä katsoessa ei tarvitse kysellä, mikä on elämän merkitys. PAPIN TYÖSSÄÄN Minna Ruuttunen on kertonut joulun kertomusta niin leikkiikäisille kuin jouluaamun iäkkäälle kirkkokansalle. Hän sanoo, että jouluevankeliumi ei tyhjene. Joka joulu se on hieman erilainen, koska elämäkin on. Ruuttunen haaveilee siitä, että jouluyön messun voisi joskus viettää hautausmaalla. Se muistuttaisi siitä, että Kristus syntyy myös siellä, missä on kuolemaa ja epätoivoa. Tähän koronavuoteen se olisi sopinut erityisen hyvin. – Pimeys on nyt niin käsinkosketeltavaa. Moni miettii, mitä tästä maailmasta tulee ja onko missään mitään toivoa. Jouluyönä voi sanoa, että katsokaa lasta. Tähän pimeyteen ja kuolemanvarjon maahan syntyy Jumala, maailman valo. ■

Hyvää joulua muillekin Mitä jos jättäisi tavaran pois pukinkontista? Jos auttaisikin lahjalla vähävaraisia lapsia, luontoa tai vaikka yksinäisiä vanhuksia? Aineettoman lahjan voi hankkia mukavasti kotisohvalta käsin, ja samalla tulee antaneeksi iloa myös jollekin tuntemattomalle. Kokosimme verkkoon vinkkejä erilaisille lahjanantajille. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Meidän on pakko hidastaa. Tehdä ja kuluttaa vähemmän. Ja samalla olla itsellemmekin armollisempia.” MATIAS UUSISILTA VERKKOKOLUMNISSAAN

VASKIVUOREN LUKIO

RAAMATUN KERTOMUKSISSA Jeesus katsoo ja näkee ihmiset, koskettaa heitä ja parantaa – tekee konkreettisia asioita. – Myös se kaikki on lihaksi tullutta Sanaa. Tänäkin päivänä Sana tulee tässä maailmassa jatkuvasti lihaksi eri tavoin. Voi nähdä Kristuksen ja niitä valtavia ihmeitä, joita maailmassa tapahtuu, Minna Ruuttunen sanoo.

Työssään pappina hän näkee ihmeitä jatkuvasti. Pieni vauva on yksi sellainen. – Vastasyntynyttä katsoessa ei tarvitse kysellä, mikä on elämän merkitys. Se on tasan tarkkaan siinä. Voi vain ihmetellä, mistä tämä on tullut. Uuden ihmisen syntymä on ehkä ymmärrettävin esimerkki siitä, kuinka paljon ihmeitä maailmassa tapahtuu. – Tänä aikana monet miettivät, uskaltavatko he hankkia lapsia tällaiseen maailmaan ja millainen tulevaisuus heillä on. Mutta kun lapsi syntyy, se on ihan valtava ilo ja valo tähän pimeään. Joulun kertomus kuvineen ja henkilöineen on Ruuttusen mukaan löydettävissä myös jokaisen omasta sisimmästä. – Usein tuntuu siltä, että oma sydän on se majatalo, joka on liian täynnä ja jonne ei mahdu syntymään mitään uutta. Olen miettinyt myös sitä, mikä minussa on paimen tai lampaat. Mikä on se lauma, jota sisäiset paimeneni vartioivat? Haluanko suojella omassa elämässäni ja itsessäni pelkoja, joista en pysty päästämään irti? Silloin enkeli sanoo, että älä pelkää. – Inkarnaation perusajatus on se, että Jumala ei ole kaukana. Jumala on tässä maailmassa ja sitoutunut tähän maailmaan. Hän ei ole mikään abstrakti ajatus jossakin, Ruuttunen sanoo.

ISTOCK JA KUA

nsimmäisen joulun ihmeellä on hieno nimi, inkarnaatio. Kirjaimellisesti suomennettuna se tarkoittaa lihaksi tulemista. Niin käy, kun jumala tai Jumala tulee maailmaan ihmisenä, kristinuskon tapauksessa pienenä vauvana Betlehemin yöhön. Korson seurakunnan pappi Minna Ruuttunen kertoo seurakunnan nettisivuilla pyrkivänsä aina puhumaan niin, että lapsikin voisi sen ymmärtää. Pyydetäänpä häntä selittämään tarkemmin tätä inkarnaatioasiaa. Käy ilmi, ettei Ruuttunen mielellään selitä. Hän sanoo, että kirkossa luotetaan liikaakin opilliseen selittämiseen. Parituhatta vuotta on hiottu opinkappaleita, joista inkarnaatio on yksi. – Opilla on oma paikkansa, mutta ei teologian tarvitse olla aukotonta teoriaa, jota Jumala taivaassakaan ei ymmärrä, hän toteaa. Selittämisen sijaan Ruuttunen palaisi Raamatun kertomuksiin. – Ei lapsille selitetä inkarnaatiota vaan kerrotaan kertomuksia. Jouluna kerrotaan siitä, kuinka Jumalan Poika syntyy. – Lapsia ja yhtä lailla aikuisia kutsutaan mukaan siihen kertomukseen, sinne seimen äärelle. Kertomus nähdään ja kuullaan, sitä kosketetaan tai siitä lauletaan lauluja – kaikki tuo on inkarnaatiota, silloin Sana tulee lihaksi. Kyse ei siis ole pelkästään aivoissa tapahtuvasta älyllisestä pohdinnasta. Inkarnaatio siis tapahtuu, kun päiväkerholaiset jonottavat hoitamaan seimiasetelman Jeesus-nukkea. Tai kun tutun joululaulun laulaminen saa kyyneleet silmiin.

Kirkko ja kaupunki verkossa

Trendaava Hoosianna Vaskivuoren lukion kamarikuoro teki Jouluradiolle tilaustyönä Hoosianna-musiikkivideon, jossa valmistaudutaan koronajouluun maskien ja graffitien keskellä. Jouluradio sai Hoosiannan trendaamaan: videosta tuli ennätyksellinen nettihitti. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

VILLE PALONEN

Lauluseurana Jouluradio tai isotäti videopuhelussa – Kuuntelemme Jouluradiota, ja etenkin lapset hoilottavat joululauluja. Musiikki ottaa ja vie mukanaan, kertoo Jyrki Mattila perheensä virittäytymisestä joulutunnelmaan. Mattila perusti marraskuussa puolisonsa Riikan kanssa Parvekejoululaulut-Facebook-ryhmän. Monen muun suomalaisen tapaan Mattila on käynyt lapsesta saakka Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuuksissa. Tänä vuonna ne on jouduttu perumaan koronaviruksen takia. Niinpä Kirkko ja kaupunki tarjoaa yhdessä Suomen Lähetysseuran kanssa lukijoilleen Kauneimmat joululaulut -vihkon, joka löytyy tämän lehden välistä. Lauluja voi laulaa vaikkapa Jouluradion Kauneimmat joululaulut -nettikanavan tahtiin. Monet viettävät joulua tänä vuonna pienessä porukassa. Läheisiin on kuitenkin tärkeää olla yhteydessä. – Vanhainkodissa olevalle tädille voi soittaa vaikka videopuhelun ja kuunnella tai laulaa yhdessä joululauluja, Mattila vinkkaa. – Ja jos keli on sopiva, voi mennä laulamaan vanhemman sukulaisen tai ystävän ikkunan alle, Kun Mattilalta kysyy lempijoululaulua, kysymys tuntuu hänestä epäreilulta. – On niin paljon upeita lauluja. Pidän paljon Tulkoon joulu -laulusta. Myös Maa on niin kaunis on hieno biisi. KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO Jos lehtesi välistä puuttuu Kauneimmat joululaulut -vihko, tilaa se sähköpostilla: osoitteet@kirkkojakaupunki.fi.

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Supavit Nummelin on rakentanut Tikkurilan kirkkoon kellopelin, joka koostuu 31 kellosta.

Tikkurilan kellot kajahtaa KESKENERÄISTÄ KIRKKOA ei voi vielä arvioida, mutta ainakin yhdellä tapaa Tikkurilan uudesta kirkosta tulee erikoinen: sinne on rakennettu tornikellopeli eli carillon. Vantaalaisen kirkontorniteknikon ja kellopelin rakentajan Supavit Nummelinin, 22, kaksi ja puoli vuotta kestänyt projekti on valmis. Tikkurilan kirkkoon on koottu kellopeli, jonka äänen moni Tikkurilassa kulkenut on saattanut jo marras–joulukuussa kuulla. Kellopeli koostuu Nummelinin rakentamasta koskettimistosta ja 31 erikokoisesta kellosta. Yksi kelloista on peräisin Tikkurilan puretusta kirkosta ja loput teetetty varta vasten Hollannissa. – Kellopeliin on tarvittu paljon erilaisia materiaaleja: kellot, vaijeria, rautaa... Vaijeria on tähän men-

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

nessä mennyt 820 metriä. Kilometri sitä ostettiin, Nummelin kertoo. Kellopelin rakentaminen on ollut tavallaan harjoitusta kaikille, sillä Nummelin ei ole ennen sellaista kirkkoon rakentanut eivätkä seurakunnan kanttorit ole sellaista soittaneet. Nummelin on kuitenkin luottavainen.

”

Toccataa tai Paranoidia, mitä vain, jos osaa.

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy (2020 loppuun) Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Kotimaa Oy (2021 alusta) Pirjo Teva, 040 680 4057 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

– Olen korjannut ja laittanut tällaisia kelloja, mutten ole rakentanut kokonaista tornikellopeliä. Sanoinkin, että en lupaa teille täydellistä, mutta lupaan hyvän. Tornikellopelillä voi soittaa periaatteessa mitä vain. – Toccataa tai Paranoidia, mitä vain, jos osaa, Nummelin sanoo. Soittaminen näyttää melko samalta kuin urkujen soittaminen. – Tornikellopeliä soitetaan isolla mekaanisella koskettimistolla urkujen tavoin, käsiä ja jalkoja käyttäen. Käsilyönti on erilainen, koska siinä on käytettävä enemmän voimaa kuin urkujen soitossa, kellopelimestari kuvailee.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

HANNA ANTILA

Katso video kellopelin soitosta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Mikä on paras joululaulu? Suosikki selvisi katukyselyllä Vantaan Myyrmäessä.

Marko Järvinen: ”Juice Leskisen Sika kolahtaa.”

Aivi Mamia: ”Tykkään perinteisistä ja lapsellisista joululauluista. Tip tap tip tap nostattaa tunnelmaa.”

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT JOONAS BRANDT

Markku Hakala: ”Varpunen jouluaamuna on melankolinen ja siksi hyvä. Lapsena tuli kuunneltua sitä paljon.”

Sanni Tuovinen: ”Sylvian joululaulu on lempparini. Meillä on kolmevuotias ja viisikuukautinen lapsi, ja nukutamme mieheni kanssa lapset ympäri vuoden laulamalla Sylvian joululaulua.”

Kaarina Savander: ”Paras joululaulu on Jouluyö, juhlayö.”

Heini Svensk: ”Varpunen jouluaamuna tuo tunteen, että pienimmästäkin välitetään. Varpunen on rakkaudesta syntynyt ja rakkaudella vaalittu. Sitä ei ole hylätty, vaikka se on vain pieni Luojan luoma.”

Tiesitkö, että jokaisella täysi-ikäisellä henkilöllä olisi hyvä olla testamentti? Listasimme kymmenen syytä laatia omasi. Lue lisää: unicef.fi/testamentti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Arkkipiispa Tapio Luoma toivoo, että koronarokotteeseen liittyen ei lietsottaisi perusteettomia pelkoja.

Britanniassa koronarokotukset ovat jo alkaneet. Tässä Pfizerin ja Biontechin rokotetta annetaan belfastilaisen hoitokodin henkilöstölle.

Arkkipiispa kannustaa ottamaan koronarokotteen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselyn mukaan joka viides suomalainen kieltäytyisi koronarokotteesta. Osa perustelee näkemystään kristinuskolla. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVAT AARNE ORMIO/KIRKON KUVAPANKKI JA LIAM MCBURNEY/PA PHOTOS/LEHTIKUVA

rkkipiispa Tapio Luoma kannustaa suomalaisia ottamaan koronarokotteen, kun viranomaiset suosittelevat sen ottamista. Luoma kertoo Kirkko ja kaupungille toivovansa, että rokote saadaan käyttöön mahdollisimman pian ja että pandemia taittuu sen myötä. – Ottamalla rokotteen suojelemme itseämme ja toisiamme, arkkipiispa sanoo. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viime viikolla julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan 20 prosenttia suomalaisista ei tällä hetkellä ottaisi rokotetta, vaikka se olisi saatavilla ja sen ottamista suositeltaisiin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

64 prosenttia suomalaisista ottaisi rokotteen ja 16 prosenttia oli epävarmoja. Yli 64-vuotiaista 82 prosenttia ottaisi rokotteen, mutta 18–29-vuotiaista alle puolet eli 48 prosenttia ilmoitti ottavansa rokotteen. SUHTAUTUMINEN ROKOTTEESEEN on muuttunut vuoden aikana kielteisemmäksi. Vielä keväällä noin 70 prosenttia suomalaisista vastasi THL:n vastaavassa kyselyssä, että ottaisi rokotteen. Helsingin Sanomien joulukuun alussa julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan 56 prosenttia suomalaisista olisi valmis ottamaan rokotteen, 22 prosenttia ei ottaisi rokotetta ja 23 prosenttia ei osaa sanoa, ottaisiko. Myös Helsingin Sanomien tutkimuksessa kävi ilmi, että rokotevastaisuus kasvaa sitä suuremmaksi, mitä nuoremmilta ikäluokilta kysytään. Helsingin Sanomat kysyi THL:n ylilääkäriltä Hanna Nohynekiltä, kuinka monen ihmisen tulisi ottaa rokote, jotta koronavirusta vastaan syntyisi laumasuoja. Nohynekin mukaan vastaus riippuu muun muassa siitä, kuinka suurelle osalle suomalaisista on ehtinyt muodostua immuniteetti virusta vastaan ja kuinka tehokas rokote on. ”Jos kukaan ei olisi immuuni ja rokotteen antama suoja olisi sata prosenttia eikä mitään ko-

ronasuojatoimia noudatettaisi, silloin 62–70 prosenttia pitäisi rokottaa.” YLEN TUOREESSA MOT-OHJELMASSA Meitä ette rokota esiteltiin koronarokotetta vastustavia julkisuuden henkilöitä. Mukana oli myös ihmisiä, jotka perustelivat koronarokotteen vastustamista kristillisellä uskolla. Kirkkokuntiin sitoutumattoman Saulus-lähetyksen saarnamies Petri Paavola kertoi MOT:n toimittajalle uskovansa, että maailmanlaajuinen eliitti levittää koronavirusta tahallaan. Paavola perusteli näkemystään Raamatun profetioilla. Ohjelmassa näytettiin myös katkelma herätyskristillisellä TV7-kanavalla esitetystä Rakkauden kosketus -ohjelmasta, jonka vetäjä Aulikki Hartikainen-Piipponen sanoi, että koronarokote pitää sisällään mikrosirun, joka on pedon merkki. Arkkipiispa Tapio Luoma suhtautuu kielteisesti siihen, että koronarokotetta vastustetaan vetoamalla kristinuskoon tai Raamattuun. – Minusta tuollainen tuntuu vieraalta, jopa vastuuttomalta. Jumala on antanut ihmiselle järjen ja ymmärryksen ja velvollisuuden käyttää niitä elämän hyväksi. Niiden hedelmiin kuuluu myös nykyaikainen lääketiede. Sen saavutukset ovat meille kallisarvoinen lahja, Luoma sanoo.

KUULUTUS PITÄJÄNMÄEN SEURAKUNNAN KIRKKOHERRAN VAALIN TOIMITTAMISESTA SEKÄ ENNAKKOÄÄNESTYKSESTÄ Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on 28.10.2020 tekemällään päätöksellä määrännyt vaalisijoille henkilöt ja heidän vaalinäyteajankohtansa. Pitäjänmäen seurakunnan kirkkoherran viran vaalisijoille asetetut on määrätty toimittamaan vaalinäytteenä päiväjumalanpalvelus klo 10 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4, 00370 Helsinki, seuraavasti: 1. vaalisijalle asetettu Lopen seurakunnan kirkkoherra Tuomas Hynynen, 1. sunnuntai loppiaisesta 10.1.2021 2. vaalisijalle asetettu TT, pastori, asessori Hilkka Niemistö, 2. sunnuntai loppiaisesta 17.1.2021 3. vaalisijalle asetettu Pitäjänmäen seurakunnan vt. kirkkoherra Maika Vuori, 3. sunnuntai loppiaisesta 21.1.2021 Kirkkoherranvaali toimitetaan Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4, sunnuntaina 7.2.2021. Vaalitoimitus alkaa kello 11.30 ja päättyy klo 20. Kirkkoherranvaalin ennakkoäänestys tapahtuu Pitäjänmäen seurakunnan seurakuntatoimistossa, Turkismiehenkuja 4, maanantaista 1.2.2021 perjantaihin 5.2.2021, joka päivä kello 9-18. Tämän lisäksi ennakkoon voi äänestää seuraavissa paikoissa: Maanantaina 1.2.2021 klo 14-18 Kauppakeskus Ristikossa Konalan Asukastilassa, 2. kerros (Ajomiehentie 1) Keskiviikkona 3.2.2021 klo 13-17 Pajamäen seurakuntakodilla (Pajamäentie 14). Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- tai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan ennakkoäänestysviikon aikana. Hänen tai valitsemansa henkilön on ilmoitettava kotiäänestyspyyntö vaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse seurakuntatoimistoon viimeistään 29.1.2021 ennen klo 16.00. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja. Kotiäänestykseen ilmoittautumislomakkeita on saatavana seurakuntatoimistosta. Tavanomaisten aukioloaikojen lisäksi seurakuntatoimisto on avoinna 29.1.2021 kello 16.00 saakka. Seurakuntatoimiston puhelinnumero on 09 2340 5600 ja sähköpostiosoite pitajanmaki.srk@evl.fi.

– Kristilliseen lähimmäisenrakkauteen on aina kuulunut huolen kantaminen lähimmäisen terveydestä. Keskiajalla se ilmeni sairaaloiden perustamisena, juuri tänään rokotteen ottamisena.

Helsingissä 3.12.2020 Pitäjänmäen seurakunnan vaalilautakunnan puolesta puheenjohtaja Anna Laine

TAPIO LUOMA EI OLE törmännyt luterilaisen kirkon piirissä rokotevastaisuuteen. Luterilaiseen kirkkoon kuuluu kuitenkin niin moni suomalainen, että sen piirissä esiintyy väistämättä samoja ilmiöitä kuin suomalaisten parissa muutenkin.

”

Jumala on antanut ihmiselle järjen ja ymmärryksen ja velvollisuuden käyttää niitä elämän hyväksi. ARKKIPIISPA TAPIO LUOMA

– Toivoisin, että kirkkokansan sen paremmin kuin muunkaan kansan parissa ei lietsottaisi vakavassa asiassa perusteettomia pelkoja. Arkkipiispa ymmärtää, että rokotteet herättävät epävarmuutta, koska niillä voi joskus olla haitallisia sivuvaikutuksia. Hän kehottaa ihmisiä luottamaan lääkärien ja hoitajien ammattitaitoon. – Koronavirustartunnan tuomat riskit ovat paljon rokotteen mahdollisia riskejä suurempia. Pandemian eteneminen on pysäytettävä. ■

Vapaana kaunis 36,5 m2 yksiö ja avara 43,5 m2 kaksio!

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Tutustu kauniiseen Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevaan palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely!

Saga Munkkiniemi tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille. Saatavilla on hoiva-, turva-, ruoka- ja siivouspalveluita vakituiseen ja tilapäiseen tarpeeseen. Talossa on lisäksi omanikäistä seuraa sekä monipuolista harrastus- ja kulttuuritoimintaa. Tilaa esitteet tai varaa yksityinen esittely puh. 050 463 5365 | sanna.aksentjeff@sagacare.fi www.sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 | 00330 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Tuttu, tuntematon Me kaikki olemme sen kuulleet, mutta mitä kaikkea se kertoo? Uuden testamentin uutta suomennosta tekemässä olleet Anni Pesonen ja Niko Huttunen selittävät jouluevankeliumin taustoja. TEKSTI HANNA ANTILA

1. Keisari Augustus (63 eKr.–14 jKr.) oli Rooman ensimmäinen keisari, jonka valtiomies Julius Caesar oli adoptoinut ja nimennyt seuraajakseen. Augustus johti eräänlaista lumetasavaltaa: hän säilytti Rooman tasavallan muodot ja tavat mutta keskitti vallan itselleen. Hänen jälkeensä nimestä Caesar johdettiin arvonimi keisari. Myös Augustus-nimestä tuli korkea-arvoista tarkoittava arvonimi. 2. Quirinius (51 eKr.–21 jKr.) oli roomalainen aristokraatti ja senaattori, joka hallitsi Syyriaa Rooman keisarin nimissä. 3. Tekstistä välittyy mahtipontisuus. Roomalaiset sanoivat mielellään, että he olivat valloittaneet koko maailman ja hallitsivat sitä. Uuden testamentin ulkopuolella ei ole tietoa koko Roomaan määrätystä veroluetteloinnista, mutta veroja kyllä kerättiin ja väestöstä pidettiin kirjaa. Varoja tarvittiin hallitsijan ja armeijan tarpeisiin sekä infrastruktuuriin kuten teihin ja vesijohtoihin. Lisäksi Rooma keräsi erilaisia tullimaksuja. Veronkanto-oikeuksia myös myytiin eteenpäin. 4. Daavid (n. 1040–970 eKr.) oli Israelin kuningas, josta kerrotaan paljon Vanhassa testa-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Niihin aikoihin keisari Augustus 1 määräsi, että kaikkien maailman ihmisten piti ilmoittautua veronmaksajiksi. Näin laadittiin ensimmäinen veroluettelo Quiriniuksen 2 hallitessa Syyriaa. Kaikki lähtivät omaan kotikaupunkiinsa ilmoittautumaan. 3 Myös Joosef lähti galilealaisesta Nasaretin kaupungista Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, koska hän oli Daavidin sukua. 4 Matkalla oli mukana Maria, joka oli luvattu Joosefille vaimoksi 5 ja joka oli raskaana. Kun he olivat perillä, synnytyksen aika tuli ja Maria synnytti eläinten suojassa 6 pojan, esikoisensa 7. Hän kapaloi vauvan kankaaseen ja laski tämän lepäämään kaukaloon eläinten heinille, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa 8. Herran enkeli 9 tuli heidän luokseen, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

mentissa. Hän oli kotoisin Betlehemistä, joka oli pieni kylä Juudeassa. Daavidin suvun dynastia päättyi 500-luvulla eKr. Sen jälkeen alkoi elää myytti siitä, että hänen suvustaan nousee vielä Messias. Uuden testamentin mukaan Joosef oli Daavidin sukua. 5. Uudessa käännöksessä ei enää puhuta kihlatusta, jottei syntyisi mielikuvaa siitä, että Maria ja Joosef olisivat käyneet ostamassa sormukset. Niin se ei mennyt, vaan alkutekstissä on passiivimuotoinen verbi: Maria on jonkinlaisen toimenpiteen kohteena, luvattu vaimoksi. Avioliitto ei tuolloin ollut vain kahden kauppa, vaan siitä olivat sopimassa myös vanhemmat. Tyypillisesti miehet avoituivat noin 25–30-vuotiaana, ja naiset noin kymmenen vuotta nuorempina. Marian ja Joosefin suhteesta tiedetään vain se, mitä Uusi testamentti kertoo. 6. Sana ”seimi” on jäänyt uudesta käännöksestä pois, sillä nykyään sitä ei enää käytetä eläinten ruokinnasta puhuttaessa. Käännöksen taustalla on kreikan sana fatnē, joka tarkoittaa eläinten ruokintapaikkaa, eläinsuojaa tai astiaa, josta eläimet söivät. Eläinten suojat saattoivat olla asuinrakennuksen yhteydessä tai erikseen. Li-

jouluevankeliumi säksi eläimiä pidettiin luolissa. Suojissa oli yleensä vetohärkiä, aaseja, hanhia ja ankkoja. Vuohet ja lampaat olivat laitumella. 7. Esikoispojan syntymä oli tuolloin erityinen ilon ja kiitoksen aihe. Vanhan testamentin lain mukaan esikoispoika peri puolet kaikesta omaisuudesta, ja muut jakoivat keskenään sen, mitä jäi. Toisaalta esikoispojat olivat myös vastuussa vanhemmistaan. Johanneksen evankeliumissa kerrotaan, kuinka Jeesus ennen kuolemaansa siirtää vastuun äidistään oppilaalleen. 8. Paimenet olivat köyhiä maatyöläisiä, joilla oli suuri vastuu. Lammas- ja vuohilaumat olivat isoja, ja paimenten tehtävä oli pitää laumat erillään ja pedot loitolla. Työ saattoi viedä paimenet pois kotoaan pitkäksi aikaa, sillä kuiviksi kesäkausiksi vuohet ja lampaat vietiin vuorilaitumille. Paimen oli myös kuninkaan ja Jumalan metafora. Kuningas Daavidinkin kerrotaan olleen nuorena paimenessa. 9. Enkelit ovat Raamatussa tärkeitä hahmoja, jotka opastavat, johdattavat, tuovat viestejä ja ylistävät Jumalaa. Raamatun kertomuksissa ihmiset pelästyvät kohdatessaan enkelin. Kreikan sana angelos tarkoittaa viestinviejää. Raamatussa enkelit ovat myös hyvin militaarisia hahmoja, taivaallista sotajoukkoa. 10. Pelastaja eli sotēr oli arvonimi, jota kreikkalaiset ja roomalaiset käyttivät hallitsijoista. Kristus eli khristos tarkoittaa voideltua ja liittyy kuninkaisiin: kuninkaat voideltiin öljyllä.

He pelästyivät pahoin, mutta enkeli sanoi heille: »Älkää pelätkö. Minä ilmoitan teille suuren ilouutisen, joka koskee koko kansaa. Daavidin kaupungissa on tänään syntynyt teille Pelastaja. Hän on Kristus, Herra. 10 Tunnistatte lapsen siitä, että hän makaa kankaaseen kapaloituna heinien päällä kaukalossa.» 11 Äkkiä enkelin seuraksi ilmestyi valtava taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa: »Kunnia korkeuksien Jumalalle ja rauha maan päällä ihmisille, joita hän rakastaa.» Kun enkelit olivat palanneet taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: »Lähdetään heti Betlehemiin katsomaan, mitä siellä on tapahtunut ja mistä Herra on meille ilmoittanut.» He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian, Joosefin ja vauvan, joka makasi kaukalossa heinien päällä. Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. Kaikki kuulijat 12 olivat ihmeissään paimenien puheista, mutta Maria painoi kaiken sydämeensä ja yritti ymmärtää, miten asiat liittyivät toisiinsa. 13 Paimenet lähtivät takaisin kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli ollut juuri niin kuin heille oli sanottu. (Luukkaan evankeliumi 2:1–20)

Herra, kýrios, taas oli yleinen arvostava nimi. 11. Raamatussa on useita kertomuksia, joissa joku saa tuntomerkit ja tehtäväkseen etsiä jotakin. Eläinten suojaan syntyneen lapsen löytäminen ei todennäköisesti ollut paimenille kovin vaikea tehtävä, sillä Betlehem oli muutaman sadan asukkaan pikkukylä. 12. Miehet eivät yleensä olleet läsnä synnytyksessä, sillä sen ajateltiin tuovan huonoa onnea. Marialla saattoi hyvinkin olla synnytyksessä apunaan muita naisia, ja kun paimenet tulivat, he saattoivat näin ollen kohdata muitakin kuin Marian ja Joosefin. Se, että Marialle ja Joosefille ei ollut tilaa majapaikassa, viittaa siihen, että he olivat tavallisia, köyhiä ihmisiä. Yhteiskunta oli hyvin hierarkkinen: rikkaille olisi varmasti järjestetty jostakin eläinsuojaa parempi paikka. 13. Kreikankielisessä alkutekstissä on sana symballó, joka tarkoittaa sananmukaisesti ”heittää yhteen”. Tästä tulee käännös, jonka mukaan Maria etsii asioiden yhteyttä. Mietittävää Marialla olikin: Luukkaan evankeliumissa kerrotaan esimerkiksi siitä, kuinka enkeli Gabriel oli ilmoittanut Marialle, että hän tulee saaman pojan, jolle hän antaa nimen Jeesus. Niko Huttunen on teologian tohtori, Helsingin yliopiston dosentti ja UT2020‑käännöksen eksegeettinen asiantuntija. Anni Pesonen on UT2020‑ ohjausryhmän jäsen, teologian tohtori, Nurmijärven seurakunnan pappi ja toinen Arkielämää Raamatun aikaan (Kirjapaja 2010) kirjan kirjoittajista.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Jouluyön syvä salaisuus

Kun jouluaatto kääntyy yöksi, Susanna Erätuli vetäytyy hiljaisuuteen ja Tapio Koivu lähtee Vantaanjokea seurailevalle kävelylle. Nyt on lähellä se hetki, jolloin joulun lapsi syntyy. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT SIRPA PÄIVINEN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Marian suojaava äidillisyys koskettaa Susanna Erätulta

”

let aarre sydänten, miten sinut suojelen? Helmassani kantaa itse taivastako saan?” Suvi Teräsniskan tulkitsema joululaulu Taivas sylissäni saa kyyneleet virtaamaan Susanna Erätulen poskilla. Erätuli samaistuu laulun sanoihin sekä äitinä että ala- ja yläkoulun pitkäaikaisena opettajana. Yhtä lailla tunteisiin menee Lauri Tähkän versio laulusta Tuikkikaa, oi joulun tähtöset. – Koen, että olen saanut äitinä kantaa taivasta sylissäni ja helmassani. Tähtinä tuikkivat lapsen silmät muistuttavat siitä, että elämä tuo vastaan myös menetyksiä ja rankkoja realiteetteja. Jokainen ihminen, myös se paikallisjunassa istuva eksyneen oloinen tyyppi, on kulkenut jonkun sydämen alla, Erätuli sanoo. Moni kokee ostoskeskusten joululaulut rasittaviksi ja ihmettelee, miksi ne soivat vuosi vuodelta aikaisemmin. Erätuli nauttii siitä, että hengellisyys saa näkyä ja kuulua. – Jouluna on lupa olla hengellinen. Arkiseen ympäristöön tunkeutuu jotakin sellaista, mikä ei tavallisesti mahdu sinne, kuten vaikka laulu Luojan kirkkaudesta tai sielujen toiviotiestä. TÄLLÄ HETKELLÄ Susanna Erätuli työskentelee Hiljaisuuden Ystävät ry:n tiedottajana ja toiminnanjohtajan sijaisena. Samalla hän viimeistelee lasten spiritualiteettia käsittelevää kasvatustieteen opintojen lopputyötä ja suorittaa teologian maisteriopintoja. Joulu ja lapsen syntymä ovat Erätulelle ”ohuita paikkoja”. Sellaisista puhutaan kelttiläisessä hengellisyydessä. Ne ovat hetkiä, joissa näkymätön todellisuus on erityisen lähellä. – Vastasyntynyt lapsi tuo aina ihmeen tuntuville, hän sanoo. Keväällä 2011 Erätulten kolmas lapsi Nyyti aiheutti äidilleen sävähdyksen kapaloimalla nuken ja tuomalla ”joulupäivän paketin” sohvalla istuneen äidin syliin. Vähän myöhemmin raskaustesti näytti positiivista, ja neuvola antoi uuden perheenjäsenen lasketuksi ajaksi 25. joulukuuta. Perheen kuopus syntyi joulun alla yhdeksän vuotta sitten. – Tuona jouluna ikkuna toiseen maailmaan oli auki aivan erityisellä tavalla. Tunnelman kokemiselle jäi myös tilaa, koska minun oli tulevan synnytyksen vuoksi pakko tehdä jouluvalmistelut hyvissä ajoin.

– Joulu tuo ihmiset yhteen ja kiinnittää huomion olennaiseen. Joskus mietin, miten erilaiselta Suomi tuntuisi, jos yhteys kristin uskon perinteeseen katkeaisi, Susanna Erätuli sanoo.

VASTASYNTYNEESSÄ PIENOKAISESSA on ominaisuus, jota Erätuli kutsuu primitiiviseksi toivoksi. Se on jotakin muuta kuin monien nykyvanhempien tavoittelema optimoitu täydellisyys. Erätuli muistuttaa, että lapsia syntyy joka päivä tilanteisiin, joita kukaan ei ole suunnitellut. Primitiivisestä toivosta seuraa täydellisyyden ja epätäydellisyyden vuoropuhelu, jonka Erätuli tunnistaa sekä ensimmäisestä joulusta että nykyajan jouluista. – Joulukertomuksessa suuri tapahtuma on juuri sellainen kuin pitääkin, mutta puitteet ovat kaikkea muuta kuin täydelliset. Me kaipaamme

lupaa epätäydellisyyteen ja toivomme, että joulun pyhyys voisi tulla myös siihen. Erätuli tiedostaa, että kaikki suomalaiset eivät vietä joulua perheen keskellä. Yhteyden kaipuu voi olla kipeä asia, jota aika ei paranna. Joulunpyhät saattavat nostaa pintaan myös surun läheisen menettämisestä tai perheen rikkoutumisesta. – Loppusyksystä Hiljaisuuden ystäviin tuli kyselyitä ihmisiltä, jotka haluaisivat viettää yhteisöllisen joulun hiljentymällä retriitissä, hän sanoo. JOULU SAA Susanna Erätulen ajattelemaan ajan nopeaa kulumista. Tänä jouluna Erätulen nelilapsinen perhe on vielä koossa. Pyhien jälkeen vanhin lapsi aloittaa varusmiespalveluksen. Erätuli luonnehtii jouluvalmisteluitaan melko yksinkertaisiksi. Kuusi koristellaan keittiöön kuten ennenkin. Joulutähdelle on löytynyt ympärivuotinen paikka olohuoneen ikkunassa. Myös Betlehemin pyhää perhettä kuvaava posliinikoriste on valmiina keittiön puuhellan päällä.

”

Jouluna arkiseen ympäristöön tunkeutuu jotakin sellaista, mikä ei tavallisesti mahdu sinne. HILJAISUUDEN YSTÄVIEN TIEDOTTAJA SUSANNA ERÄTULI

Useimmiten vuoden viimeiset viikot ovat ruuhkaisia, ja Erätuli tavoittaa joulurauhan vasta aattoaamuna. Viime joulu oli kuitenkin erilainen. – Aattona havahduimme puolisoni kanssa siihen, että kiireen tuntua ja siitä seuraavaa ajoittaista kireyttä ei ollut ollenkaan. Totesimme, että olimme oppineet jotakin. OMAN LAPSUUTENSA jouluista Susanna Erätuli muistaa joulukuusen elävät kynttilät, joiden sytyttäminen toi kotiin erityisen ja pyhän tunnelman. Parvekkeen oven yläpuolelle kiinnitettiin ukin tekemä joululyhty, jota koristivat joulutähti ja kameli. Tutkimusten mukaan joulukirkossa käyminen on tapa, joka periytyy vanhemmilta lapsille. Erätulen elämässä on käynyt päinvastoin: lapsuuden perhe ei juuri käynyt joulukirkossa, mutta Erätulen omassa perheessä aattoaamun riisipuurosta ja kirkosta on muodostunut perinne, johon osallistuvat myös appivanhemmat ja Erätulen äiti. Tapa jatkunee koronarajoitusten jälkeen. Toisinaan Erätuli on käynyt myös jouluyön jumalanpalveluksissa. Sinne hän menee yksin. Jouluyöstä alkavat välipäivät ovat Erätulelle vuoden kohokohta. KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Silloin hän saa yhteyden sisäiseen hiljaisuuteen, josta tuli tietoiseksi ensimmäisen kerran kuusivuotiaana. – Välipäivät ovat kuin tyhjä hetki kahden hengityksen välissä. Silloin ulkopuolelta tulevat vaatimukset hellittävät ja saan kosketuksen syvään, kaiken läpäisevään hiljaisuuteen. JOULUNÄYTELMÄT HUIPENTUVAT hetkeen, jolloin Jeesus-lapsi ilmaantuu näyttämölle. Tavallisesti joku sujauttaa vauvanuken seimen takaa seesteiseltä näyttävän Marian syliin. Erätuli kiinnitti asiaan huomiota nähtyään taideteoksen, jossa Marian synnytystä kuvattiin realistisesti.

– Todellisuudessa Jeesuksen syntymään on liittynyt verta, hikeä ja kyyneliä, mutta useimmiten joulun kehollisesta puolesta ei sanota sanaakaan. Joulukertomuksen henkilöistä Susanna Erätuli samaistuu voimakkaimmin juuri Jeesuksen äitiin. Hän toivoo, että tämän päivän äidit löytäisivät yhteyden Marian rakastavaan ja lempeään hahmoon. – Maria edustaa minulle äidillisyyttä, lohdutusta, suojaa ja hiljaista yhteyttä, jossa en tunne itseäni jakautuneeksi. Kun katson tämän vuoden uutisia, ajattelen, että sellaiselle on maailmassa suuri tarve.

Joosefin vähäeleinen huolenpito puhuttelee Tapio Koivua

ouluyössä on jotakin syvää ja selittämätöntä. Näin ajattelee pappi ja etsivän nuorisotyön tekijä Tapio Koivu. Hänelle jouluajan tärkein hetki koittaa, kun jouluaaton tapahtumat ovat takana. Aattopäivään on kuulunut aattohartaudessa käyminen, sauna, jouluateria puolison ja aikuisten lasten kanssa sekä lahjojen avaaminen. Kun toiset käyvät yöpuulle, Koivu lähtee Vantaanjokea seurailevalle kävelylle. Kävellessään hän antaa ajatusten ja tunnelmien virrata vapaasti. Koivu on pohtinut paljon sitä, minkä vuoksi Jumala päätti syntyä ihmiseksi. Miksi aluton, luomaton, näkymätön ja käsin koskettamaton halusi syntyä maailmaan, jossa on alut ja loput ja jossa hänet voitiin nähdä ja häntä voitiin koskettaa? – Minulle joulun ydin on Jumalan huolenpidossa ja siinä, että hän ei ole hylännyt ketään, koskaan, Koivu sanoo.

sefissa on jotakin samaa kuin Tuntemattoman sotilaan vänrikki Koskelassa. Kun Maria tulee yllättäen raskaaksi, Joosef suunnittelee kihlauksen purkamista. Sitten enkeli ilmestyy hänelle unessa ja rohkaisee häntä ottamaan Marian puolisoksi. Joosef tekee niin kuin hänelle on sanottu, vaikkei välttämättä ymmärrä, mistä on kyse. – Joulukertomuksessa Joosef ei puhu mitään, mutta on koko ajan läsnä. Hän huolehtii siitä, että homma pyörii ja asiat hoituvat, vaikka ainoa majapaikka löytyy eläinten suojasta. En rohkene sanoa, että löytäisin Johannes Kastajasta tai Joosefista itseäni, mutta toivon, että voisin toimia elämässäni samaan tapaan kuin he, Koivu sanoo.

JOULUA EDELTÄVÄ odottamisen ja valmistautumisen aika on Tapio Koivulle tärkeä, vaikka hänellä siihen liittyy vain vähän konkreettisia asioita. Tavallisesti hän tapaa adventtiaikana sisaruksiaan ja pitkäaikaisia ystäväperheitä, mutta tänä vuonna tapaamisia ei ole ollut koronarajoitusten vuoksi. Koivu valmistautuu jouluun seuraamalla raamatuntekstejä, joita luetaan adventtiajan jumalanpalveluksissa. Kaksi noiden tekstien hahmoa on tullut hänelle erityisen tärkeiksi. Kolmantena adventtisunnuntaina kirkossa luettiin teksti, jossa Jeesus kulkee Johannes Kastajan ohi. Koivu näkee mielessään Johanneksen, jonka sormi osoittaa Jeesusta. ”Tämä on Jumalan Karitsa, katsokaa nyt taivaan tähden”, Johannes huudahtaa. – Johanneksen asenne viehättää minua, koska se on jotain aivan muuta kuin se, mitä tänään arvostetaan. Moni ajattelee, että mitä enemmän seuraajia ja klikkauksia, sitä parempi. Johannes ei kerännyt ympärilleen omaa bändiä, vaan Jeesus oli se juttu. Myös toinen Koivulle läheinen hahmo jää joulun näyttämöllä sivurooliin. Koivun mielestä Joo-

Minulle joulun ydin on siinä, että Jumala ei ole hylännyt ketään, koskaan.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

”

ETSIVÄN NUORISOTYÖN TEKIJÄ TAPIO KOIVU

ILTAPÄIVÄ MUSTENEE kahvilan ikkunan takana, mutta Tapio Koivun silmät hymyilevät pöydän yli. Istumme yhdessä niistä monista kahviloista, joissa hän tapaa Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-työn nuoria. Koivu on tullut kotoaan Vantaalta Helsingin keskustaan polkupyörällä koleasta säästä välittämättä. Koivu on yksi kolmesta Vamoksen etsivän nuorisotyön tekijästä. Vamos auttaa 16–29-vuotiaita helsinkiläisiä, jotka tarvitsevat tukea jossakin elämänsä asiassa. Työskentely alkaa nuoren yhteydenotosta, ja sen tavoitteet löytyvät nuoren omia ajatuksia kuuntelemalla. Koivu tähdentää, että nuorten luottamuksen saamiseen tarvitaan aikaa.

– Näen työssäni paljon tulevaisuudenuskoa, vaikka se voi olla piilossa. Jo se, että nuori ottaa meihin yhteyttä, kertoo, että hänellä on jokin myönteinen odotus tulevaisuudesta Tapio Koivu sanoo.

Susanna Erätuli vaikuttui taideteoksesta, jossa Marian synnytystuskat kuvattiin realistisesti.

– Kuuntelemme nuorta ja kuulostelemme, mi hin suuntaan hän haluaa mennä. Luotamme sii hen, että se, mitä nuori kertoo elämästään, on totta. Emme tiedä nuoren puolesta, mikä on hä nelle parasta. Nuori itse tietää parhaiten omat asiansa. Keskustelussa nousee tavallisesti esiin jo kin muutos, jota nuori toivoo tai asia, johon hän kaipaa apua. Kyse voi olla esimerkiksi vel kojen selvittelystä, oman asunnon tai toimeen tulotuen tarpeesta, työn tai opiskelupaikan ha kemisesta tai psykoterapian aloittamisesta. Jos kus riittävä apu on jo siinä, että kotiinsa sulkeu tunut nuori voittaa pelkonsa ja lähtee ihmisten ilmoille. – Teemme asioita, jotka tukevat nuoren omien tavoitteiden saavuttamista ja etsimme ne yhteis kunnan palvelut, joissa kutakin asiaa hoidetaan, Koivu sanoo. TYÖSSÄÄN TAPIO KOIVU näkee läheltä yhteiskun nan kuilut, joihin nuori voi pudota. Esimerkik si koulun loppuminen voi olla vaikea vaihe sellai selle nuorelle, jolla on ADHD tai muu neuropsy kiatrinen erityispiirre. Koivun mukaan tarvittava yhteiskunnan apu ja tuki on olemassa, mutta sen löytäminen voi olla vaivalloista. Koronarajoitukset ovat herättäneet huolta niistä suomalaisista, jotka viettävät joulun yksin. Tapio Koivu pitää yksinäisyyttä ja joulua tuskal lisena yhdistelmänä, mutta synkän kuvan maa laaminen nuorten jouluahdingosta ei kiinnosta häntä. – En halua maalata sellaista kuvaa, jossa näi den nuorten elämäntilanne olisi erityisen vai kea tai mahdoton. Ongelmista ja rosoista huoli matta moni asia heidän elämässään on myös hy vin. Useimmilla on perhe ja läheisiä, jotka välittä vät heistä. Moni Koivun tapaamista nuorista koki vii me kevään koronarajoitukset ja kotona pysymi sen helpottavana. Kerrankin kukaan ei ollut vaa timassa, että nyt pitää mennä jonnekin ja tehdä suoritteita. – Näen työssäni paljon tulevaisuudenuskoa, vaikka se voi olla piilossa. Jo se, että nuori ot taa meihin yhteyttä, kertoo, että hänellä on jo kin myönteinen odotus tulevaisuudesta. Ajatte len, että jossakin kohdassa joku on rakastanut tä tä lasta niin, että hän kokee itsensä ja elämänsä tärkeäksi. JOS JOULUYÖ on pilvetön, vantaalaista pellon reunaa kävelevän Tapio Koivun katse hakeu tuu horisontin yläpuolelle. Katuvaloja ei ole, joten tähdet erottuvat hyvin. Koivu tietää, että näkymä on saman kaltainen kuin se, jonka joulu kertomuksen tietäjät ja paimenet näkivät. Tähtitaivaan salaperäisyys ja suunnaton ko ko hiljentävät ajatukset. Joulutähti on Koivul le tärkeä Jumalan huolenpidon symboli, onpa sen taustalla todellinen tähtitaivaan ilmiö tai ei. Yksi joulutähdelle esitetty selitys on Jupite rin ja Saturnuksen kohtaaminen. Tänä vuon na harvinainen ilmiö toistuu aivan joulun alla, kun planeetat näkyvät poikkeuksellisen lähel lä toisiaan. – Minulle joulutähden merkitys on siinä, että joulun sanoman ajallinen kaari on pitkä: Jumalan huolenpito kaikesta siitä, mitä ihmisen elämässä on, lähtee maailman luomisesta saakka. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Kiitollisuuden treenaaja Sinkkuna olo herätti Emilia Vuorisalmen pohtimaan, mitä on kestävä rakkaus. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA VILJA HARALA

arsinais-Suomesta Vehmaalta kotoisin olevan Emilia Vuorisalmen kasvuympäristö oli turvallinen. – Kasvoin maatilalla meren rannalla. Vanhempani ovat maanviljelijöitä. Äiti tosin on Helsingistä kotoisin. Hän teki rakkauden takia ison elämänmuutoksen ja muutti 28-vuotiaana isän mukana maatilalle. Äidin ja isän rakkaustarinalla on Vuorisalmen mielestä ollut hänen omiin valintoihinsa iso vaikutus. – Vanhempieni rakkaustarina on tehnyt alitajuntaani muistijäljen, jonka mukaan rakkauden tunteen pitää olla voimakas ja räjähtävä. Side maaseutuun on Vuorisalmelle suuri voimavara. Lisäksi hän sai jo lapsena nähdä äitinsä ja tämä ystäväpiirin kautta myös kaupunkielämää ja kansainvälisiä ympyröitä. – Koen, että olen aina ollut aika sinut erilaisten tilanteiden kanssa, koska minulla on ollut lapsesta asti tilaisuus tutustua erilaisiin ihmisiin ja ympäristöihin. Ammatinvalinta oli koulussa hyvin menestyneelle Vuorisalmelle suhteellisen helppo: hänestä tulisi lääkäri tai tuomari. Salaa hän haaveili näyttelijän tai tanssijan ammatista. – Lääkiksessä opiskelu oli tosi mielekästä, mutta jo silloin minua ahdistivat lääketieteen keinotekoiset rajat, että on sydäntaudit, neurologia ja endokrinologia ja niin edelleen. Ajattelin, että kaikkihan liittyy kaikkeen, sillä ihminen on kokonaisuus. Kun lääketieteen opinnot olivat loppusuoralla, Vuorisalmelle tuli olemassaoloon liittyvä kriisi. – Mutta sitten tapasin ex-mieheni, ja lähdimme Jenkkeihin. Se antoi minulle time-outin miettiä, mitä oikeasti haluan tehdä. PARISUHDE PÄÄTTYI reilun viiden vuoden jälkeen eroon. Muutaman vuoden päästä Emilia Vuorisalmi löysi uuden rakkauden ja parisuhteen, mutta sekin päättyi. Rakkauden menetysten ja pettymyksien jälkeen kahden lapsen äiti voi huonosti. Tuska tuntui fyysisenä kipuna kehossa. – Varsinkin juhlapyhät olivat minulle tosi vaikeita. Muistan, kuinka kerran tapaninpäivänä makasin lattialla ja itkin epäonnistumistani. – Eron jälkeinen joulunaika on yleensäkin rankkaa, kun kaikki menee uusiksi ja ikävä on tosi kova.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

– Yhtäkkiä tulee konkreettiseksi se, mitä on menettänyt, mitkä olivat odotukset ja missä nyt ollaan. Se kaikki pärähtää siinä hetkessä päälle. Vuorisalmi haki ulkopuolista apua, työsti pelkojaan ja selvitti haasteitaan. Hän alkoi myös perehtyä siihen, mitä tiede sanoo rakkaudesta. Sen tuloksena syntyi hänen ensimmäinen kirjansa, joka kertoo rakkauden eri vaiheista neurokemian näkökulmasta. Sittemmin Vuorisalmea alkoi vaivata ajatus siitä, että neurokemiallisten tutkimusten mukaan ihmisen terveyttä edistää erityisesti rakastumiseen kuuluva kiintymisvaihe. Silloin olo on turvallinen, levollinen ja toivontäyteinen. – En ollut valmis uuteen parisuhteeseen, varsinkaan alun hulluun huumavaiheeseen, mutta mietin, voisinko silti jotenkin päästä tuohon rakkauden kiintymistilaan eli rakastamiseen. Vuorisalmi tiesi, että rakkaushormoneista oksitosiini lisää mielihyvää. Hän tiesi, että suihkussa käyminen ja kissan silittäminen ovat lyhytkestoisia oksitosiinin lähteitä, ja arjessa tärkeitä. Mutta hän halusi löytää kestävämpiä mielihyvän lähteitä. – Löysin kestävän rakkauden reseptin, jolla aloin hoitaa itseäni. Ja koska aloin voida paremmin, ajattelin, että todennäköisesti pystyisin auttamaan myös muita siinä, miten voi löytää rakkauden tilan ilman parisuhdetta. – Kestävän rakkauden resepti voisi yhtä hyvin olla kestävän terveyden resepti, hän huomauttaa. RAKKAUSLÄÄKÄRI VUORISALMEN kestävän rakkauden resepti koostuu kahdestatoista avaintekijästä. Ne ovat merkitys, luovuus, unelmat, turva, järjestys, arvostus, kosketus, läsnäolo, kiitollisuus, palautuminen, ravinto ja liike. Vuorisalmi muistuttaa, että ihmisessä on mieli ja keho, tai toisin sanoen sielu ja ruumis. Siksi on tärkeää pitää itsestä huolta kokonaisvaltaisesti. Hänen ohjeidensa tarkoituksena on auttaa ihmistä pysymään pinnalla varsinkin silloin, kun elämä tuo eteen haasteita. – Sanotaan esimerkiksi, että nukkuminen on terveyden salaisuus. Voi kuitenkin miettiä pienten lasten vanhempien elämää. Sehän on nukkumisen kannalta maailman epäterveellisintä aikaa, kun vanhempien yöunet menevät pirstaleiksi kymmeneksi vuodeksi. – Toisaalta tiedetään myös, että lasten tuoma merkityksellisyyden tunne lisää terveyttä, eli se tasapainottaa ja auttaa jaksamaan. Yksi Vuorisalmen mainitsemista kestävän terveyden avaintekijöistä on kosketus. Kosketuksesta ja sen puutteesta on puhuttu koronapandemian aikana paljon. Ei saa kätellä, saati halata. – Kosketus voi olla muutakin kuin fyysistä. Voimme koskettaa toisiamme esimerkiksi puheen, maalauksen tai tekstien voimalla.

Kuka?

Lääkäri, tietokirjailija, puhuja Emilia Vuorisalmi, 41, asuu Helsingissä. Perheeseen kuuluvat 15-vuotias tytär ja kaksivuotias poika.

Mitä?

Vuorisalmelta on tänä syksynä ilmestynyt kirja Rakkaus haltuun (WSOY).

Motto?

Kulje rakkautta kohti.

– Varsinkin nyt korona-aikana puhelu ihmiselle, joka sitä todella tarvitsee, voi koskettaa syvästi. Ja kun toinen koskettuu, siitä voi syntyä positiivinen ketjureaktio. Kunpa voisimmekin nostaa toisiamme entistä useammin niin, että pääsisimme rakkauden tilaan, joka vie pelon pois. Kosketetuksi voi tulla myös tietyssä ympäristössä. – Esimerkiksi kirkossa käyminen on yksi tapa koskettua ja päästä läsnäolon tilaan, Vuorisalmi sanoo. Hän muistaa vaikean elämäntilanteen, jolloin hän kävi Mikael Agricolan kirkossa järjestetyssä musiikki-illassa. Oli kaunista musiikkia, kynttilöitä ja tunnelmaa. – Kirkko on paikka, jossa aika hetkeksi pysähtyy. Siellä voi saada kosketuksen omaan elämäänsä – itseen, ympäristöön ja muihin. Kirkossa tulee tunne, että olemme yhtä.

”

Voimme koskettaa toisiamme puheen, maalauksen tai tekstien voimalla. ERITYISEN TÄRKEÄKSI terveydelle hyvää tekeväksi asiaksi Emilia Vuorisalmi nostaa kiitollisuuden. – Kiitollisuus on kytkin rakkauden tilaan. Se on tehokas tapa lisätä hyvinvointia ja rakkauden tunnetta omassa elämässä. Vuorisalmi kehottaa aloittamaan kiitollisuusharjoitukset pienistä asioista, huomioimalla vaikka lämpöiset villasukat jalassa. Tai voi pysähtyä olemaan kiitollinen siitä, että saa juoda aamukahvin rauhassa, eikä vain rynnätä autopilotilla töiden kimppuun. – Pointti on se, että tällä tavalla löydetty kiitollisuuden tunne tuntuu kehossa asti. Silloin keho alkaa korjata itse itseään. Myös ihmettymisen tila on lähellä kiitollisuutta: onpa kaunis päivä. Vuorisalmi tietää omasta kokemuksestaan, että haastavina aikoina kiitollisuuden tunnetta voi olla vaikea löytää. – Unohdin itse kiitollisuuden elämänvaiheessa, jossa kaikki tuntui olevan vain selviytymistä. Silloin jouduin jumppaamaan tunteen takaisin – vähän kuin lihaksen. Toisaalta haastavat elämänvaiheet ovat auttaneet minua löytämään kiitollisuuden aiheita ennen itsestään selvinä pitämistäni asioista. JUURI NYT Emilia Vuorisalmi on kiitollinen siitä, että hän saa antaa omille lapsilleen kosketuksen maaseutuun ja sen jouluperinteisiin. – Tämän vuoden joulu tulee olemaan kolmaskymmenesyhdeksäs joulu, jonka vietän samassa kirkossa samalla penkkirivillä Varsinais-Suomessa, elleivät koronarajoitukset sulje kirkkoja. Olen viettänyt elämässäni vain kaksi jouluaattoa muualla. Monien mutkien, sydänsurujen ja rakkauskirjojen jälkeen Vuorisalmella on nyt hyvä olla. – Vasta viime aikoina, ehkä vuosi sitten, joulu alkoi löytyä sisältäni. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

HELSINGIN AIKUISOPISTO

OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS

Sureminen sosiaalisessa mediassa

ota aikaa itsellesi

Kutsumme Sinut mukaan tutkimukseen, jossa selvitetään, miten suremme läheisiämme sosiaalisessa mediassa. Tutkimus toteutetaan verkkokyselynä ja vastaamiseen vaaditaan vähintään 18 vuoden ikää.

kreikan myyttien naiset

Kyselylomake: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/ 107891/lomake.html

pilates

muskarit

venäjän verbit, ketjut ja vitjat impro

vero-oikeus (6 op)

Tarkemmat tiedot tutkimuksesta: https://bit.ly/37BgRSw

Ystävällisin terveisin, Vesa Eskola

kuunnellaan ja puhutaan suomea

1000+ kurssia

Rauhaa ja hyvää! Seuraava Kirkko ja kaupunki ilmestyy joulutauon jälkeen 14.1.2021. Verkossa olemme osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Runeberginkatu 22–24 • helao.fi

TAPIO AHOKALLIO

” TIETOTEO REETTINE N TOSIASIA ”JUMALA N OLEMASS AOLO ON

AN ”JUMASAL OLEM SAOLO ON EOREETTINEN TIETOT TOSIASIA” a ajattel ussa Jumala ja tiede länsim aisess

Maailman kallein lahja

Anna tänä jouluna maailman kallein lahja. Se on hädänalaiselle lapselle maailman arvokkain. Lahjat löydät joulukaupastamme uniceflahja.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Kirkko ja kaupungin suuri jouluvisa

Mistä tunnet joulun? Mistä piparit ovat peräisin, keitä varten porisee Pelastusarmeijan joulupata? Mitä hoosianna tarkoittaa, miksi ihmeessä syödään lipeäkalaa? Testaa joulutietosi ja opi asioita joulutapojen taustalta. Kysymyksiin liittyvät tarinat löydät seuraavalta aukeamalta. TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI KUVITUS HANS EISKONEN

2. Miten Joosef reagoi huomattuaan kihlattunsa Marian odottavan lasta? a) Hän päätti jättää Marian. b) Hän alkoi kiireesti valmistella matkaa Betlehemiin voidakseen kirjata lapsen veroluetteloon. c) Hän kiitti ja ylisti Jumalaa. 3. a) b) c)

Mitä joulukuusi symboloi? Paratiisin Elämänpuuta. Talvisodan joulua. Metsän jumalaa Tapioa.

4. Miksi joulupuuroon laitetaan manteli? a) Syventämään riisin makua. b) Koska vanhan uskomuksen mukaan manteli tuottaa onnea löytäjälleen. c) Estämään puuron pohjaanpalaminen. 5. Miksi jouluaattona syödään lipeäkalaa? a) Pietarin kalansaaliin muistoksi. b) Koska jouluaatto on paastopäivä, jolloin ei syödä lihaa. c) Koska Raamatun mukaan enkeli Gabriel huudahti taivaasta laskeutuessaan: ”Minä lipeän!” 6. Missä rakastetussa joululaulussa lauletaan kuohuviinistä? a) En etsi valtaa loistoa. b) Sylvian joululaulu. c) Tonttujen jouluyö. 7. Piparkakut ovat kuuluneet jouluherkkuihin jo pitkään. Mutta kuinka pitkään? a) Jo muinaiset roomalaiset söivät keskitalven juhlassa pipareita. b) Joulupipareita alettiin leipoa Islannissa tuhat vuotta sitten. c) Maailman ensimmäiset joulupiparit tarjottiin Ekbergin kahvilassa Helsingissä vuonna 1852.

8. Laulussa Kun joulu on lauletaan, että äiti on laittanut kystä kyllä. Mitä se tarkoittaa? a) Että äiti on tappanut kyykäärmeet pihapiiristä. b) Että äiti on laittanut kypsää ruokaa tarpeeksi paljon. c) Että äidiltä saa kyllä kysyä mitä vain. 9. Miksi joulupukki on pukki? a) Koska joulupukin esikuva piispa Nikolaus oli tunnettu naistenmies. b) Koska hän on kantelupukkeina toimivien tonttujen esimies. c) Koska joulupukin hahmoon sekoittuu kristinuskoa edeltäneen ajan uskomus pyhästä vuohipukista. 10. Tontut tunnetaan joulupukin pikku apulaisina. Mitä tontut olivat alun perin? a) Rakennuksen tai tontin haltijoita. b) Enkeleitä. c) Suojeluspyhimyksiä. 11. Mikä kuva oli Suomen ensimmäisessä adventtikalenterissa? a) Pyhä Yrjänä ja lohikäärme. b) Joulukuusi. c) Piparkakkutalo. 12. Keitä Pelastusarmeijan joulupatakeräyksellä autettiin alun perin? a) Työttömiä merimiehiä. b) Sotainvalideja. c) Orpoja. 13. Lucian päivää vietetään joulun alla 13.12. Mistä pyhä Lucia oli kotoisin? a) Västeråsista. b) Kauniaisista. c) Sisiliasta. 14. Yksi tiernapoikien hahmoista on murjaanien kuningas. Mikä on murjaani? a) Virolaisen mustapäiden veljeskunnan jäsen. b) Pohjois-Afrikan berberi. c) Oululainen perinneruoka.

15. Mistä maasta on lähtöisin tapa lähettää joulukortteja? a) Englannista. b) Ruotsista. c) Yhdysvalloista. 16. Katosta riippuva himmeli on perinteinen joulukoriste. Mikä sen alkuperäinen tarkoitus oli? a) Ilmaista, jos huoneessa vetää. b) Karkottaa kärpäsiä. c) Tuottaa hyvää sato-onnea. 17. Ensimmäisenä adventtina kirkoissa lauletaan Hoosiannaa. Mitä Hoosianna tarkoittaa? a) Hyvää joulua! b) Auta, pelasta! c) Tehkää tietä! 18. Joulurauha julistetaan Suomen Turusta tänä vuonna ilman yleisöä. Milloin viimeksi näin on tapahtunut? a) Talvisodan aikana vuonna 1939. b) Miliisilakon vuoksi vuonna 1917. c) Joulurauha julistetaan nyt ensimmäisen kerran ilman yleisöä. 19. Samoihin aikoihin kristittyjen joulun kanssa vietetään juutalaisten hanukka-juhlaa. Mikä on perinteinen hanukka-herkku? a) Lätyt. b) Kosher-kinkku. c) Borssikeitto. 20. Kuka on Tapani, jonka kunniaksi vietetään tapaninpäivää? a) Ensimmäinen kristitty marttyyri. b) Kuningas Herodeksen tallirenki. c) Unkarin kuningas. 21. Viattomien lasten päivää vietetään 28.12. Keitä ovat nämä viattomat lapset? a) Kuningas Herodeksen tapattamat betlehemiläiset lapset. b) Jeesuksen siskot ja veljet. c) Pappien lapset.

22. Jouluradio on lähettänyt joululauluja jo 18 vuotta. Kuka tai mikä perusti Jouluradion? a) Radio City. b) Pääkaupunkiseudun luterilaisten seurakuntien radiotoimitus. c) Niilo Tarvajärvi. 23. Reippahasti käypi askeleet -laulussa taatto läksi innoissaan joulukuusen hankintaan. Kuka tai mikä on taatto? a) Metsästyskoira. b) Pikkutyttö. c) Isoisä. 24. Joulupukki asuu tunnetusti Korvatunturilla. Missä Korvatunturi sijaitsee? a) Pohjoisnavalla. b) Ei missään, se on fiktiivinen satupaikka. c) Itä-Lapissa Suomen ja Venäjän rajalla. 25. Minkä muistoksi katolisessa ja luterilaisessa perinteessä vietetään loppiaista? a) Itämaan tietäjien. b) Nuuttipukin. c) Pyhän perheen Egyptiin pakenemisen.

20–25 oikein: Olet itämaan tietäjä! Tunnet joulun ja sen perinteet mestarin lailla. Taidat muutenkin tietää yhtä ja toista. 13–19 oikein: Olet tonttu! Olet varsinainen joulunörtti. Kurkit uteliaana kaikkea jouluun liittyvää. 5–12 oikein: Olet joulukuvaelman Joosef! Katselet joulun tapahtumia ja sen hössötystä vähän etäämpää, hyväntahtoisesti myhäillen. 0–4 oikein: Olet joulukuvaelman kivi! Jouluna kukaan ei ole täysin ulkopuolinen, ja jokaiselle löytyy paikkansa. Joulutietämyksesi on vähäistä, mutta ei se määrä vaan laatu!

Oikeat vastaukset: 1a, 2a, 3a, 4b, 5b, 6b, 7a, 8b, 9c, 10a, 11c, 12a, 13c, 14b, 15a, 16c, 17b, 18c, 19a, 20a, 21a, 22b, 23c, 24c, 25a

1. Mitä eläimiä jouluevankeliumin mukaan oli Betlehemin seimellä? a) Ei mitään. b) Härkä ja aasi. c) Paimenkoira.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

1. Ynnä härkäin ja aasien kanssa Vastasyntynyttä Jeesusta ihastelevat monissa seimiasetelmissa ja joululauluissa härkä ja aasi. Jouluevankeliumissa niitä ei kuitenkaan mainita, kuten ei muitakaan eläimiä. Raamatussa ei edes sanota, että Jeesus olisi syntynyt tallissa. Se asia on päätelty kertomuksessa mainitusta seimestä eli eläinten syöttökaukalosta, mutta sellaisia pidettiin myös ulkona laitumilla. Ortodoksisissa ikoneissa Jeesus syntyykin luolassa eikä tallissa. 2. Kunnon mies Matteuksen evankeliumissa kerrotaan, että kun Joosef huomasi Marian olevan raskaana, hän päätti jättää Marian ja purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa. Seuraavana yönä Joosefille ilmestyi enkeli, joka selitti, mistä on kyse. Enkelin neuvosta Joosef otti Marian vaimokseen. 3. Protestanttien puu Joulukuusia alettiin käyttää 1500-luvulla Strasbourgissa. Niistä tuli erityisesti protestanttisten kotien keskeinen joulukoriste. Katolisessa perinteessä tärkeimpänä joulukoristeena pidetään seimiasetelmaa. Usein väitetään Martti Lutherin keksineen joulukuusen, mutta se ei pidä paikkaansa. Joulukuuset tosin yleistyivät Lutherin perheen joulunviettoa esittävien painokuvien myötä. Niissä perhe on kokoontunut kynttilöin valaistun kuusen ympärille ja isä Martti soittaa luuttua. Varhaisten luterilaisten keskuudessa joulukuusi oli tapa erottautua katolilaisista, mutta todennäköisesti vielä Lutherin perheessä ei joulukuusta pystytetty. Ikivihreä kuusi muistuttaa Elämänpuusta keskellä paratiisin puutarhaa, ja punaiset joulupallot viittaavat Elämänpuun hedelmiin. 4. Päivä kuninkaana Mantelin löytäminen joulupuurosta tietää onnea. Jo keskiajalla oli Englannissa ja Ranskassa tapana piilottaa loppiaisena kakkuun papu. Sen löytäjä sai olla kuningas yhden päivän ajan, ja muiden piti totella häntä. Pohjoisempana syötiin joulun aikaan leivonnaisten sijaan puuroa, papu vaihtui manteliksi ja yhden päivän kuninkuus muuttui tulevaa vuotta koskevaksi onneksi. 5. Jouluaaton kala Lipeäkalan syöminen jouluaattona palautuu keskiajan katolisiin ruokaperinteisiin, sillä joulu alkaa vasta jouluyönä, ja aatto on vielä paaston aikaa. Silloin ei syödä lihaa, mutta kala käy. Luterilaisuuteen tiukat ruokasäädökset eivät ole koskaan kuuluneet, mutta jotkin tavat elävät yhä. Tosin aika monessa perheessä syödään jouluaattona kalan lisäksi myös lihaa. 6. Rypäleet välkkyelee Zacharias Topelius kirjoitti vuonna 1853 runon Sylvias hälsning från Sicilien (Sylvian tervehdys Sisiliasta). Karl Collan sä-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

velsi runon, ja suomeksi laulu tunnetaan Sylvian joululauluna. Topeliuksen runo kertoo koti-ikävästä Etelä-Italian ihmeiden keskellä. Siinä mainitaan sypressit, tulivuori Etna ja viiniköynnökset. Topeliuksen runossa ikuisen kevään maassa kasvavat ”de glödande druvorna” eli hehkuvat viinirypäleet. Matti Korpilahden suomennoksessa köynnösten rypäleet on poimittu, puristettu ja valmistettu kuohuviiniksi: ”miss’ siintääpi veet, viini on vaahtoovin”. Korpilahti ei selvästikään tuntenut sisilialaisia viinejä, sillä se ei varsinaisesti ole kuohuviinialuetta. Myös runoilija Elina Vaara suomensi Topeliuksen runon. Hänen versionsa on uskollisempi alkutekstille: ”Oon maassa, miss’ on kevät kuihtumaton, rypäleet missä välkkyelee.” 7. Hirvittävän rapeita leipomuksia Pippurilla, kanelilla ja hunajalla maustettuja ihmisen muotoisia pikkuleipiä syötiin jo antiikin Rooman Saturnalia-juhlassa. Niiden on arveltu viitanneen ihmisuhreihin, joten piparkakku-ukkojen historia saattaa olla karmeampi kuin äkkipäätään arvaisikaan. 8. Ruoka oli kypsää ja sitä oli riittävästi Hieman oudolta näyttävä ”kystä” on partitiivimuoto vanhasta kypsää merkitsevästä sanasta ”kypsi”. Se taipuu samalla tavalla kuin sana ”lapsi”, jonka partitiivi on ”lasta”. Alpo Noposen sanoittaman laulun äiti on siis laittanut juhlan kunniaksi kypsää, pitkään haudutettua ruokaa. Kystä ei ole laulun ainoa vanhahtava runokielinen ilmaus, sillä sen perässä oleva ”kyllä” ei tässä yhteydessä tarkoita, että kylläpä äiti on laittanut kypsää ruokaa,

vaan sitä, että äiti on laittanut ruokaa kylliksi niin, että sitä riittää. 9. Pirulaisesta pyhimykseksi Kristinuskoa edeltäneessä skandinaavisessa luonnonuskonnossa ukkosenjumala Thorin uskottiin liikkuvan vuohipukkien vetämillä vaunuilla. Vuohipukkeja pidettiin hedelmällisyyden symboleina. Oljista tehdyt pukit muistuttivat vuoden pimeimpänä aikana siitä, että heräävä aurinko saa viljan kasvamaan. Kristinuskon myötä sarvipäinen olkipukki samastettiin toiseen sarvipäähän: paholaiseen. Syntyi perinne, että paha pukki ilmestyy joulun jälkeen viemään joulun pois. Nuorukaiset alkoivat kulkea talosta taloon pahaksi pukiksi pukeutuneena, nurinpäin käännetty turkki päällään ja varpuvispilästä viritetty pukinparta leuassaan. He pelottelivat lapsia, tekivät kepposia ja kerjäsivät ryyppyjä. Pelottelupäiväksi vakiintui Nuutin päivä 13.1. Pahojaan tekevä pukki kesyyntyi ajan myötä lahjoja tuovaksi joulupukiksi. Nurin käännetty kelsiturkki säilyi Suomessa joulupukin takkina pitkälle 1970-luvulle asti, vaikka pyhän Nikolauksen piispankaavusta mallinsa saanut Santa Clausin punainen takki esiteltiin Yhdysvalloissa Coca Colan mainoksissa jo 1930-luvun alussa. Pyhän Nikolauksen muistopäivä on 6.12., ja joulun läheisyys on vaikuttanut siihen, että hänestä on tullut joulun keskeinen hahmo. 10. Hei tonttiukot hyppikää! Tontut olivat alun perin kansantarinoiden yliluonnollisia olentoja, tietyn rakennuksen tai paikan haltijoita. Tonttu olikin alkujaan ”tomtegubbe” eli tonttiukko.

Suomessa ajateltiin, että saunoissa asuivat pikkuiset saunatontut, jotka pitivät saunasta huolta, takasivat hyvät löylyt ja myös rankaisivat niitä, jotka eivät käyttäytyneet saunassa kunnolla. 11. Moni-ikkunainen tupa Partiolaiset toivat adventtikalenteriperinteen Suomeen. Ruotsinkielisen partiotyttöliiton puheenjohtaja Tessi Fazer oli nähnyt adventtikalenterin Ruotsissa vuonna 1947 ja keksinyt, että sellaisia myymällä voisi kerätä rahaa partiotoimintaan. Ensimmäinen kalenteri julkaistiin jo samana vuonna. Se kävi huonosti kaupaksi, sillä kukaan ei vielä tiennyt, mistä siinä on kyse. Sittemmin suomalaiset ovat oppineet adventtikalenterin käyttäjiksi, ja partiolaisten varainkeruussa se on vuoden tärkein tuote. Suomen ensimmäisessä adventtikalenterissa oli piparkakkutalon kuva, ja sen ikkunat toimivat kalenterin luukkuina. 12. Apua San Franciscon seiloreille Joulun sanoma rauhasta maan päällä ja hyvästä tahdosta ihmisten kesken merkitsee omastaan jakamista ja jouluilon tuottamista myös toisille. Pelastusarmeijan joulupadat saivat alkunsa San Franciscossa Yhdysvalloissa vuonna 1891. Tuolloin keräyksellä autettiin työttömiä merimiehiä ja heidän perheitään. Suomessa Pelastusarmeijan joulupadat ilmestyivät katujen kulmiin vuonna 1906. Joulupatoihin voi lahjoittaa sekä rahaa että tavaraa. Joulupadasta saatavat varat jaetaan ruokana, vaatteina ja lahjakortteina vähävaraisille lapsiperheille ja muille puutteenalaisille. Nykyisin joulupataan voi lahjoittaa myös netissä.

21. Pahat pojat Matteuksen evankeliumin mukaan kuningas Herodes surmautti kaikki alle kaksivuotiaat betlehemiläiset poikalapset kuultuaan itämaan tietäjiltä, että kaupungissa oli syntynyt uusi juutalaisten kuningas. Jeesus säästyi lastensurmalta, sillä hänen perheensä ehti paeta Egyptiin. Viattomien lasten päivää vietetään Herodeksen surmauttamien lasten muistoksi.

13. Sisilialainen marttyyri Pyhä Lucia syntyi Sisiliassa vuonna 283 ja koki marttyyrikuoleman joulukuun kolmantenatoista päivänä vuonna 304. Hän oli kuollessaan 17-vuotias. Luciaa pidetään näkövammaisten ja silmäsairauksista kärsivien suojeluspyhimyksenä, sillä vanhojen legendojen mukaan hänet sokaistiin ennen kuin hänet surmattiin kristittyjen vainoissa. Lucian kunnioitus levisi pohjoismaihin jo katolisella keskiajalla. Hänen muistopäivänsä läheisyys joulun kanssa on tehnyt Lucian päivän vietosta osan jouluperinteitä. Suomessa se on erityisesti ruotsinkielisten juhla, vaikka tapa on levinnyt myös suomenkielisten keskuuteen. 14. Mauri saa mennä Tummaihoisen ihmisen halventava nimitys murjaani tulee ranskan sanasta morien. Se perustuu latinan sanaan Mauritanus, joka merkitsee mauria eli Mauritanian asukasta. Maureiksi kutsuttiin keskiajalla Pohjois-Afrikassa, Andalusiassa, Sisiliassa ja Italiassa eläneitä islaminuskoisia berbereitä. Sanonta ”Mauri on tehnyt tehtävänsä, mauri saa mennä” on peräisin saksalaisen Friedrich von Schillerin 1700-luvun lopulla kirjoittamasta näytelmästä Fiesco. Siinä tunisialainen Hassan pelastaa genovalaisen ylimyksen, joka pelastuttuaan lähettää Hassanin matkoihinsa. Hassan kommentoi potkujaan toteamalla, että mauri on tehnyt tehtävänsä, mauri saa mennä. 15. Korttihuumaa jo 180 vuotta Maailman ensimmäinen postimerkki julkaistiin Englannissa vuonna 1840. Pai-

nettujen joulukorttien lähettäminen alkoi siellä pian postimerkin keksimisen jälkeen. Vanhin säilynyt Suomessa lähetetty joulukortti on vuodelta 1871, ja vuonna 1912 alettiin Suomessa myydä yleishyödyllisiä joulupostimerkkejä, joiden tuotosta osa käytettiin johonkin hyvään tarkoitukseen. Ensimmäisellä joulumerkillä kerättiin rahaa keuhkotautisten hyväksi. 16. Kulmikas pehmike Oljista tehty himmeli oli alun perin taikakalu, jonka uskottiin takaavan hyvän sadon. Siitä tuli suosittu joulukoriste siksi, että kristinuskon yleistyttyä oljet alkoivat viitata ensimmäiseen jouluun: syntyihän Jeesus seimeen pehmikkeenään olkia. 17. Kuninkaan kunniaksi Hoosianna on hepreankielinen huudahdus. Sananmukaisesti suomennettuna se on ”auta, pelasta”. Hoosiannaa huutamalla tervehdittiin kuningasta. Se on juutalaisuudessa myös tulevalle Messiaalle tarkoitettu ylistys. 18. Huomenna, jos Jumala suo Joulurauha on julistettu Turussa ainakin 1300-luvulta lähtien. Perinne ei ole täysin katkeamaton, sillä isonvihan aikana vuosina 1712–1721 joulurauhaa ei julistettu ainakaan joka vuosi. Vuonna 1917 joulurauha jäi miliisilakon vuoksi julistamatta. Tänä vuonna joulurauha julistetaan ensimmäisen kerran ilman yleisöä. Julistus luetaan tuttuun tapaan Brinkkalan talon parvekkeelta, ja Yleisradio televisioi ja radioi joulurauhan julistuksen kuten ennenkin.

19. Öljyä piisaa Hanukkaa vietetään Jerusalemin temppelin uudelleen vihkimisen kunniaksi. Vuonna 165 eKr. israelilaiset valtasivat temppelin takaisin kreikkalaisten hallusta. Temppelistä löytyi vain pieni ruukullinen lamppuöljyä, joka näytti riittävän vain päiväksi, mutta pieni tilkka öljyä riitti lopulta kahdeksaksi päiväksi. Tämän muistoksi kahdeksan päivää kestävän hanukka-juhlan aikana syödään öljyssä paistettuja ruokia. Juhlan ehdoton klassikko on latkeslätyt, jotka voidaan valmistaa joko raastetusta perunasta röstiperunoiden tapaan tai paistaa löysästä rusinapullataikinasta paksuiksi letuiksi. Juutalaiset eivät syö sianlihaa, joten kosher-kinkkua ei ole olemassakaan. 20. Hengestään päässyt hevosmies Pyhä Tapani eli Stefanos oli ensimmäinen kristitty marttyyri. Hänet kivitettiin hengiltä Jerusalemissa vähän Jeesuksen kuoleman jälkeen. Stefanoksen tarina on kerrottu Apostolien teoissa Raamatussa. Hänen elämänsä ja kohtalonsa ei liity jouluun mitenkään muuten, kuin että hänen muistopäivänsä on 26.12. Pohjoismaissa Stefanosta pidetään hevosten ja hevosmiesten suojeluspyhimyksenä, sillä tapaninpäivään on yhdistynyt esikristillinen juhla, jolloin ajettiin kilpaa hevosilla. Suomalaisissa kansanrunoissa Stefanoksesta itsestäänkin on tullut hevosmies. Yhdessä Kantelettaren runossa hän on ”ruman Ruotuksen” eli Herodeksen tallirenki Tahvanus. Siksi vastauksesta B saa kunniamaininnan, vaikka ei pistettä. Tapanin hevosmieheydestä on saanut alkunsa tapa lähteä tapaninajelulle.

22. Täysi-ikäinen radio Jouluradion perusti Helsingin, Espoon ja Vantaan luterilaisten seurakuntien yhteinen radiotoimitus vuonna 2003. Ensimmäisellä tuotantokaudella Jouluradion FM-taajuudet tavoittivat 11 000 kuuntelijaa, mikä ylitti kaikki odotukset. Vuonna 2019 Jouluradiolla oli joulukuussa jo 787 000 kuuntelijaa viikossa. Tätä nykyä Jouluradio toimii paitsi perinteisillä radiotaajuuksilla myös netissä, jossa pääkanavan lisäksi voi kuunnella eri musiikkityyleihin räätälöityjä kanavia. Mukana kustannuksia jakamassa on pääkaupunkiseudun seurakuntien lisäksi joukko luterilaisia seurakuntia ympäri Suomen. Jouluradio kuuluu Kirkko ja kaupunki –mediaperheeseen. Sen toimituspäällikkönä on alusta asti työskennellyt Riitta Kalliorinne. 23. Taattua taattoa Taatto on murteellinen nimitys isoisälle, joskus myös kenelle tahansa vanhalle miehelle. 24. Pelkkänä korvana Korvatunturi on kolmehuippuinen tunturi Savukoskella Itä-Lapissa. Korvatunturin läntinen huippu on Suomen puolella, itäinen huippu Venäjän puolella ja maiden raja kulkee Korvatunturin keskimmäisen huipun keskeltä. Tarina Korvatunturista joulupukin ja joulumuorin asuinpaikkana levisi Markus-sedän eli toimittaja Markus Raution kerrottua pukin kotipaikan radioohjelmassaan Lastentunti Yleisradiossa vuonna 1927. Markus-setä ei ilmeisesti keksinyt Korvatunturia joulupukin asuinpaikaksi omasta päästään, vaan sellainen perimätieto tunnettiin ainakin Satakunnassa ja Hämeessä. 25. Tietäjien loppiainen Läntisessä kristikunnassa loppiaisena muistetaan itämaan tietäjiä, jotka saapuivat muutamia päiviä Jeesuksen syntymän jälkeen osoittamaan kunnioitustaan uudelle juutalaisten kuninkaalle. Kaukaisista maista Jeesuksen luokse tulleiden vieraita kulttuureja edustavien tietäjien vuoksi loppiaista pidetään myös lähetystyön pyhänä: sanoma Jeesuksesta kuuluu kaikille kansoille ja kulttuureille. Monissa katolisissa maissa joululahjat jaetaan vasta loppiaisena: silloin jaettiin myös maailmanhistorian ensimmäiset joululahjat, kun tietäjät toivat Jeesukselle kultaa, mirhaa ja suitsukkeita. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

POLIITIKKO KARI

KAIKETI E

PÄISSÄ VÄLÄHTÄVIÄ

VON KYYTIPALVELU

L HIMMELIIN

MAT. LAUSEKKEITA -LAUSE

LAULAJA IDA

OSAVALTIO

Intiaa

hevoskreivi EI LISÄÄNNY

MURTUMATON

R MONEN KIRKON OVESSA

lahoon E puuhun

VÄRIKÄSTÄ

MITTAREISSA

pullaankin KIRJAILIJA KÄHÄRI

ISMAIL

-HIUTALE VITSI

PUUKOILLE

ÄKKIÄ

JATKUVASTI

HITAUS PINOTA KANNETTAVIA

JUURI ISOMMALLA

KIRJAILIJA NUMMI

LOUKKAAVIA EI VARMAANKAAN

ISKELMÄ ENNEN HARJOJA RUMPALI RINGO S

PANKISSA

VIKMAN

OHJAAJA JOONA

RAJAJOKI

S A

SUUNNISTUKSESSA

VAKAU- LOI UNIKON MUKPEITSIA TEITÄ

TUNTURIROTKO

VAISTONVARAISTA

NYKYNUORI?

HELPPO

PALKAN PÄÄLLE BUSH WINSLET

SINETÖIDÄÄN ALTTARILLA ISKEÄ SEKÄ....

ÄÄRIJÄRJESTÖ

PUHUJILLE

S KREUGER T

KAPENEE ALUKSISSA

KESKILÄNNEN NAINEN

ISRAELIN HEIMON KANTAISÄ

A LÄHTÖRUUDUISTA

LEIJUU ILMASSA

ASIKAINEN

EIVÄT RIITÄ PAKKASELLA

JESSE ETENEE VARMAAN VOITTOON...

kohtalokas

NOOAN KOLMAS ENNEN

LEHTIPUU

PÄÄKAURINOSIN NUSTA KANA IDÄSSÄ REHUKSI

HARKIMO

V I

THEODORAKIS

HIHTÄNYT MARJUT

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

tekijämies

"KOIVISTO"

TÄYTETTÄVÄ

TYYPILLISIN

KITARATAITURI CARLOS

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Koronaepidemia ei ole syy jättää ketään yksin SUOMESSA ON NOIN 400 000 yksi näistä ihmistä. Koronarajoitukset ja niihin liittyvät tapaamisten välttä miset ja elämänpiirin supistuminen ovat lisänneet yksinäisyyttä. Eri tyisesti tämä on koskettanut ikään tyneitä, sekä kotona että hoiva kodeissa. Yksinäisyyden kokemus kannat taa tuoda esiin läheisille, sukulaisil le tai viranomaisille. Aina läheiset eivät sitä itse huomaa arjen pyörtei den keskellä. Myös kirkolla ja vapaa ehtoistoiminnalla on monia mata lan kynnyksen tapoja auttaa. Paras joululahja yksinäisyyteen on toinen ihminen ja hänen anta mansa aika. Ihmisiin kannattaa olla yhteydessä puhelimitse, ja jos osaa käyttää teknisiä laitteita, niin video yhteyksien avustuksella. Läheisten tapaaminen, yhteinen kävelyretki tai kahvihetki voivat ol la myös tärkeitä. Tällöin pitää muis taa, että tavataan vain terveenä, väl tetään halaamista, huolehditaan kä sienpesusta ja istutaan ruokapöy dässä vähän etäämmällä toisistaan. Koronatilanne ei ole syy jättää ketään yksin. Joulu ja joulun sano ma saavuttavat jokaisen kodin koro nasta riippumatta.

Mia Laiho lääkäri ja kansanedustaja (kok)

Nuoret, tehkää töitä ympäristön eteen ELOKAPINAN AKTIVISTI Miko Lauk kanen julistaa tajunneensa, että hä nen sukupolvellaan ei ole tulevai suutta (K&k 3.12.). Tämä hirvittävä usko on yksi aikamme suurista on gelmista. Se ei ratkea istumalla ka tujen risteyksissä, ei koululakoilla tai matkustamalla eri mantereille purjevenein. Näiden nuorten pitäisi käyttää energiansa ja aikansa opiskelemalla ja valmistautumalla ottamaan vas tuuta yhteiskuntamme asioista nor maalin parlamentarismin tarjoamil la keinoilla. Samoin heidän vastuul laan on jatkaa sitä valtavaa työtä, jo ta tiedemiehet, insinöörit ja muut ovat tehneet vuosikausia saaden ai kaan merkittävää edistystä, ei pel kästään teorioiden tasolla vaan käy tännön ratkaisuina. Yritykset ovat tehneet ympä ristömme hyväksi monin verroin

Usko ei poista omaa vastuutamme toimia järkevästi korona-aikana ”LUOTAN TAIVAAN ISÄÄN. Hän suojaa meitä kaik kia”. Näin sanoi eräs kristitty ystäväni, joka oli järjestämässä lapselleen kaverisynttäreitä koto naan kokoontumisrajoituksista huolimatta. Nämä lauseet herättivät minussa ristiriitaisia ajatuksia. Eikö meidän kuuluisi huolehtia itses tämme ja lähimmäisistämme ja olla nyt järjestä mättä juhlia? Vaikka oma luottoni Taivaan Isään on vahva, jokin tässä särähti korvaan. Eikö mei dän kuuluisi ensin tehdä oma osuutemme ja vas ta sen jälkeen pyytää Taivaan Isältä apua asioi hin, joihin emme pysty vaikuttamaan? Usko tuo valtavasti voimaa tämän kriisin kes kelle. Se tuo tukea ja rohkaisua: tästä selvitään.

enemmän työtä kuin edes tajuam me, paljon enemmän kuin päättä jämme, jotka loppujen lopuksi ovat täysin riippuvaisia yrityksistä.

Markku Metsäranta Espoo

Ihmisalkion arvosta DOSENTTI KALLE MIKKOLAN kirjoi tuksessa oli mielenkiintoinen ot sikko: Alkio ei ole ihminen (K&k 19.11.). Totta. Ei vielä ihminen, mutta ihmisalkiossa on pienes sä paketissa jo kaikki se, millaisek si ihmiseksi alkio kehittyy. Häm mästyttävää, ihmeellistä, mielen kiintoista! Kristillinen moraalikäsitys sanoo, että Jumala loi ihmisen omaksi ku vakseen, ei koiraa tai kärpästä. Oli siko syytä miettiä, miten käsittelem me ihmisalkiota ja mitä ajattelem me siitä, Jumalan kuvasta?

Kirsti Viitasaari yksi miljardeista

Usko ei kuitenkaan poista omaa vastuutamme toimia järkevästi. Meidän on toimittava viisaasti rajoitusten ja viranomaisten suositusten mukaan. Emme voi heittää kaikkea Luojamme harteille, niin helppoa kun se olisikin. Kaikkivaltias on antanut meille suuressa ar mossaan viisauden. Viisauden tutkia sairauk sia sekä viisauden parantaa ja ennaltaehkäis tä niitä. Pyydetään varjelusta tähän koronaaikaan, et tä kaikki menisi hyvin. Siitä huolimatta tehdään myös itse parhaamme.

Anna Röynä Järvenpää

Etsikäämme joulun ydintä TOIVOA EI KANNATA menettää. Yri tetään pinnistellä ja jaksaa, varsin kin nyt, kun meillä on adventtiaika. Se tuo pilkahduksen valosta ja toi vosta. Ja pian onkin joulu: on aika miettiä sen sanomaa. Tällä kerralla ei päästä yhdessä laulamaan Kauneimpia joululaulu ja kuten ennen, mutta sehän ei ole tärkeintä. Meidän pitää etsiä ydintä. Se on kauniisti sanottu laulussa ”…nyt sy dämeeni joulun teen ja mieleen hil jaiseen taas Jeesuslapsi syntyy uu delleen”. Lohduttava on myös Min na Canthin sanoma vuodelta 1884: Kovaa aikaa seuraa aina hyvä aika.

Kylli Tikkanen

Maasta sinä olet tullut ANN VIDGREN kysyi, mihin Raama tun kohtaan perustuu hautajaisissa

käytettävän kaavan lause ”maasta sinä olet tullut, maaksi sinun pitää jälleen tuleman” (K&k 19.11.). Minun Raamatussani ainakin sa notaan ihan alkupäässä seuraaval la tavalla: ”ja Herra Jumala teki ih misen tomun maasta, ja puhalsi hä nen sieramiinsa eläwän hengen; ja tuli ihminen niin eläwäksi sieluksi” (1. Mooseksen kirja 2:7). Tämä Raa mattuni on painettu vuonna 1887.

Olli Aulio

TOIMITUS LISÄÄ: Vuoden 1992 käännöksessä kyseinen jae kuuluu: ”Ja Herra Jumala muovasi maan to musta ihmisen ja puhalsi hänen sie raimiinsa elämän henkäyksen. Näin ihmisestä tuli elävä olento.” Syntiinlankeemuskertomus päättyy sanoihin: ”Otsa hiessä sinun on hankittava leipäsi, kun nes tulet maaksi jälleen, sillä sii tä sinut on otettu. Maan tomua si nä olet, maan tomuun sinä palaat.” (2. Moos. 3:19)

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Palveluja tarjotaan

Tilaisuuksia

Vanhustyön keskusliiton virkistävä ja virikkeellinen Vahvikelinja iäkkäille

päivystää jouluna 20.12.-5.1. joka päivä klo 13-15 numerossa

050 328 8588

Soittaminen kuuluu puhepaketteihin. Siitä ei tule lisäkuluja.

Kaipaatko juttuseuraa? Apua kodinhoitoon, kaupassa käyntiin ja ulkoiluun? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 2386356, Hämeentie 38

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

HERÄNNÄISSEURAT pe 1.1.21 klo 18 lähetysseurat Lauttasaaresta, www.facebook.com/ herattaja. su 3.1. klo 14 seurat Virtakirkolta, www.facebook.com/herattaja. ma 4.1. klo 18.30 seurat Leppävaaran kko, Veräjäkallionk.2, Espoo. pe 8.1. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink.8. su 10.1. klo 18 seurat J-pään Kirkonkulma, Kirkkot.6. klo 18 seurat Rajamäen srk-sali, Patruunant.7, N-järvi. ma 11.1. klo 18 seurat Hyvinkään kko Yläsali, Hämeenk.16. TARKISTA tiedot paikallisesti. TILAA Henki-lehti henkilehti.fi/tilaa.

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Lakipalveluja Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Myös perinnönjaot, testamentit, kauppa- ja lahjakirjat, edunvalvontavaltuutukset www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

Siivouspalveluja Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Ikkunanpesut, ym. siivous työt vuosien kokemuksella. Kotital.väh.kelp. P.0417203363

Ikkunanpesua ja kotisiivousta pitkällä kokemuksella 046 535 86 76 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla 041 710 32 97

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Hautauspalveluja

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Ostetaan Nuori opiskelija etsii ostotark. asuntoa. Min. 48m2, kaksio tai kolmio, Etelä- Hki tai Meilahti. P. 0443132248/ Ilkka

Ostetaan yksiö Pääkaupunkiseudulta hyvien yhteyksien varrelta, myös huonokuntoinen käy. Kaj / 0400928169 OSTETAAN ASUNTO/RIVITALO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Hyvä- tai huonokunt. Ei välityskuluja. 0405797397 Elmer

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

OSTAMME KIRJOJA 050 362 6620 myynti@vantaanantikvariaatti.fi

Hammashoitoa

Kiinteistövälitystä

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Myydään Rivitalo-osake 3 h+k+s+ph (80 m2) +autokatos ja varasto Keski-Suomessa Jämsässä (Himokseen n. 9 km). Osta omaksi tai sijoitusasunnoksi. Katso Etuovi.com kohde 625059, tee tarjous. Lisätietoja 0400 549 494

Uutta koronatutkimustietoa selkeässä kirjamuodossa Ennakkotilaus : happee.info

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HAMMASTEKNIKKO

390 € 790 € 110 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS norm. 550 esi ote opr kok an Ylä- tai alaleu

Vuokralle tarjotaan

Vuokrata halutaan

Vuokrataan hyväkuntoinen 2011 valmistunut senioreille tarkoitettu rivitaloasunto 2h+kk (36 tai 54 m2) rauhalliselta ja turvalliselta alueelta Vantaalla, Birkanpolku 3. Asunnossa on oma terassipiha sekä erillinen irtainvarasto yhtiön piha-alueella. Yhtiöstä löytyy myös sauna sekä yhteiskäytössä oleva keittiö ja oleskelutila. Asukkailla on mahdollisuus ostaa myös hoivapalveluita. Ota yhteyttä arkisin klo 9-17: 040 590 0067 tai info@ekiinteistot.com

Pääkaup. seud. uskonn. op. sij. tuleva opettaja haluaa vuokrata Hki:stä koht. hint. asunn. ajalle 11.1.- 28.2.2021. Yht.otot: p. 040-5379681.

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Kirkko ja kaupungin mediamyynti siirtyy vuoden 2021 alusta Kotimaa Oy:lle. Ole yhteydessä: Pirjo Teva p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Kati Kinnunen p. 040 751 7337 kati.kinnunen@kotimaa.fi

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2021! Kotimaa Oy on etenkin seurakuntia ja kuluttajia palveleva media- ja monialayhtiö. Se kustantaa Kotimaa- ja Askel-lehtiä ja verkkopalvelu kotimaa.fi:tä. Kotimaa-lehdellä on 75 000 ja Askel-lehdellä 78 000 lukijaa. Kotimaa tuottaa lisäksi monipuolisia viestintäpalveluja kuten lehtien taittoa ja ilmoitusmyynti- ja -valmistuspalveluja. Kotimaa Oy:n toimipaikka sijaitsee Porkkalankadulla Helsingissä. Kotimaa täytti tänä vuonna yrityksenä 115 vuotta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Harras hetki

Riitta Liljavirta, 44, asuu Espoon Tillinmäessä. Käsitöiden tekeminen on ollut hänelle tärkeä harrastus lapsesta lähtien. Kasvomaskeja Liljavirta on ommellut vapaaehtoistyönä Tapiolan seurakunnalle. Hän on valmis tekemään tämän tyyppistä vapaaehtoistyötä jatkossakin.

Korona-apua ompelukoneella Koronan vuoksi lomautettu Riitta Liljavirta ompeli Tapiolan seurakunnan diakoniatyön asiakkaille 180 kasvomaskia. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

un tapahtuma-alalla työskentelevä Riitta Liljavirta lomautettiin viime keväänä koronavirusepidemian seurauksena, hän ei lamaantunut vaan ryhtyi harrastamaan aktiivisesti eri asioita. Liljavirta esimerkiksi luki paljon kirjoja. Hänen luettuaan Toni Tuomasen Leipäjonoromaanin hänessä heräsi halu auttaa huonompiosaisia. Liljavirta alkoi etsiä syksyllä vapaaehtoistyötä ja päätyi netissä vapaaehtoistyö.fi-sivustolle. Tapiolan seurakunta etsi siellä kasvomaskien ompelijaa, ja hän ilmoitti olevansa kiinnostunut tehtävästä. Se tuntui hänestä luontevalta, koska hän on harrastanut käsitöiden tekemistä lapsesta lähtien. Diakoniatyöntekijä Merita Hietanen otti Liljavirtaan jonkin ajan kuluttua yhteyttä ja lähetti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

hänelle materiaalit ompelutyötä varten. Liljavirta googlasi netistä maskimalleja, valitsi niistä mielestään toimivimman ja laittoi ompelukoneensa laulamaan. VALKOISIA JA HARMAITA puuvillamaskeja on syntynyt syksyn aikana 180 kappaletta. Ne on jaettu Tapiolan seurakunnan diakoniatyön asiakkaille, iäkkäille vanhuksille ja vähävaraisille. Muiden auttaminen maskeja tekemällä on ollut Riitta Liljavirralle todella merkityksellistä. Monenlaista tekemään tottunut nainen on ollut iloinen myös siitä, että hän on saanut tehdä korona-aikana jotain hyödyllistä. Vapaaehtoistyö ei ollut Liljavirralle täysin uutta, sillä hän on aikanaan ollut mukana SPR:n nuorisotoiminnassa. Hänestä on tärkeää, että hyväntekeväisyyttä voi harjoittaa muullakin tavalla kuin antamalla rahaa. OMPELUTILA SIJAITSEE kodin kellarihuoneessa. Siellä Riitta Liljavirta surauttaa ompelukoneellaan milloin mitäkin. Erityisesti häntä innostavat tilkkutyöt. Nyt joulun alla hän on ommellut pöytätabletteja ja kuusenalusmattoja. Liljavirta saa jatkuvasti uusia ideoita netistä. Viime kesänä hän ompeli sieltä löydettyjen oh-

jeiden mukaan kotinsa terassille peiton ja tyynyt käytetyistä farkuista tehdyistä tilkuista. Jos kyynärpään rasitusvamma ei haittaisi, hän myös neuloisi mielellään enemmän. Tänä syksynä on silti syntynyt jo muutama sukkapari.

”

On tärkeää, että hyväntekeväisyyttä voi harjoittaa muullakin tavalla kuin antamalla rahaa. Ompeleminen ja neulominen ovat Liljavirralle stressin purkamiskeinoja, vastapainoa monenlaisille arjen vaatimuksille. Varsinkin neulominen rauhoittaa ja nollaa aivot. Koska Liljavirta on edelleen lomautettuna, hän on tarvittaessa valmis tekemään lisää kasvomaskeja seurakunnille tai muille yhteisöille. ■

Hyvää pyhää

25.12. Jouluevankeliumissa (Luuk. 2:1–20) kerrotaan Jeesuksen syntymästä.

Lue jouluevankeliumi VARAA JOULUAATTONA hetki jouluevankeliumille. Sytytä kynttilä vaikka ennen jouluateriaa ja lue sitten jouluevankeliumi. Uusin suomennos siitä löytyy tämän lehden sivuilta 10–11. Voit sitten mietiskellä hetken kohtaa, joka kosketti sinua juuri tänä jouluna. Jos syöt aattona jouluaterian yhdessä joidenkin läheisten kanssa, voitte lukea jouluevankeliumin yhdessä ennen ateriaa. Kun kaikki istuvat, voit aloittaa lukuhetken esimerkiksi näin: ”Jouluevankeliumi kertoo, mitä tapahtui Betlehemissä ensimmäisenä jouluna kaksituhatta vuotta sitten.”

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Tavallisten ihmisten luona

oulu alkaa seimen luota. Siellä ovat Maria, Joosef, Jeesus-lapsi ja muutama paimen. Ei ole suurta väkeä. Ei mahtavia eikä viisaita. Lahjojen tuojat ovat vasta matkalla. On tavallisia pieniä ihmisiä, joille on tapahtunut suurta. Sitä he ihmettelevät ja siitä he kertovat toisilleen. Uutinen Jeesuksen syntymästä tavoitti ensimmäiseksi yötöissä valvoneet lammaspaimenet. He tekivät työtään, kun muut nukkuivat. Heitä väsytti ja he olivat yksin ja kylmissään. Näistä paimenista näemme, mistä Jumalaa pitää etsiä. He kertovat siitä, miten koko maailman Luoja tuli tavallisten ihmisten luokse. Heidän yönsä valaisi Jumalan läsnäolon hohde. Kun yötaivas pimeni ja enkelit katosivat, paimenet riensivät katsomaan lasta ja kertomaan, mitä olivat kuulleet.

Niin näistä yötyöläisistä tuli ensimmäisiä ilosanoman viejiä. He palasivat tavallisiin paimenen töihinsä. Kokemus muutti heidän elämänsä. He olivat nähneet ihmeellisen valon ja lapsen. Heidän elämäänsä ja työhönsä tuli uusi merkitys. Seimen äärellä kaikki on niin kuin pitää. Siellä syntyvät rauha ja ilo. Elämä ei ehkä muutu ulkoisesti. Menet seimen luo. Annat näkemäsi hiljaa muuttaa tavan, jolla katsot maailmaa. Et tee sitä itse. Et tuo mukanasi mitään, vain ihmettelevän mielen. Kuinka pieni ja ihmeellinen voi lapsi olla! Miten pienestä kaikki alkaa! Ja miten suuri Jumala voi tulla niin pieneksi, että pienin ja arinkin uskaltaa tulla ja suurinkin polvistua ihmetyksestä. Se ihme voi tapahtua jokaisen sydämessä, joka kumartuu katsomaan.

Jouluyön rukous Jumala, Sinä ihmeellinen hyvyyden lähde. Kiitämme sinua, että synnyit tähän maailmaan pienenä lapsena. Et vaadi meiltä suurta uskoa vaan annat lapsen uskon, jolle kaikki on vielä ihmettä.

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 22/2020

Seuraava Kirkko ja kaupunki ilmestyy joulutauon jĂ¤lkeenÂ 14.1.2021. Verkossa olemme osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

22 17.12.2020 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j kai

Tähän jouluun Pääotsikko riittää pieni ilo

– Joulun aikaan sisältyy nyt paljon luopumista, sanoo 3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 Katianna Ruuskanen s. 2 merkkiä /kpl ja loppuun sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

Tikkurilan kirkon katolle asennettiin risti s. 4 Joulukirkkoon pääsee tänä vuonna kotoa käsin s. 6

Joulu, johon ihminen yltää Joulu herättää iloa, hellyyttä ja kihelmöivää odotusta, mutta myös kaipuuta, surua, osattomuutta ja kiukkua. Koronapandemia lisää tunnecocktailiin monenlaisia aineksia.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA SIRPA PÄIVINEN

oronapandemia tekee joulusta erilaisen. Kaikille. Tiukkojen rajoitusten aika Uudellamaalla on pakottanut perumaan koulujen, työpaikkojen ja harrastusporukoiden joulujuhlat ja pikkujoulut, kaikenlaiset joulukonsertit ja jopa sairaalavierailut. Kauneimpia joululauluja ei pääse laulamaan edes pihoille ja puistoihin.

Perheneuvoja, psykoterapeutti Katianna Ruuskanen tietää, että jouluun liittyy monilla ihmisillä ahdistavia tunteita, joita on purettu monet kerrat terapeutin tuolissa. Poikkeusjoulusta tulee puuttumaan paljon tärkeää. – Joulun aikaan sisältyy nyt paljon luopumista. Moni on menettänyt työnsä ja toimeentulonsa. Vaikeaa on myös luopua ihmisten tapaamisesta ja elämän siirtymäkohdista,

vaikkapa syksyn ylioppilasjuhlista, Ruuskanen miettii. TIETYLLÄ TAVALLA korona tekee ihmisten jouluista samankaltaisia. Mutta, Ruuskanen sanoo, tämänkin yhteisen kokemuksen sisällä on osattomuutta. – Se, ettei pääse koko suvun juhlaan, on joillekuille tämän joulun kompromissi, mutta se ei ole samanlaista osattomuutta kuin niillä, joilla ei ole joulupöytää, johon käydä. – Joulusta on tullut väärällä tavalla suuri asia, johon yltääkseen pitää suorittaa paljon, kun sen pitäisi olla pieni ja ihmisen kokoinen. Joulu saa olla millainen vain, kunhan ihminen tuntee yltävänsä siihen.

ENTISTÄ USEAMPI ihminen kaipaa tänä jouluna toisten yhteyteen, ja Katianna Ruuskasen mukaan on sosiaalisesti hyväksyttyä sanoa se ääneen. Korona on näin näyttänyt ihmisistä arvokkaan puolen. – Tajuamme nyt, että olemme toistemme varassa. Keväällä tähän sekoittui vielä pelko ja epäusko kaiken hauraudesta: voin sairastua tai sairastuttaa läheiseni. Mutta jos noudattaa ohjeita, ei tarvitse pelätä niin paljon. Kokenut perheneuvoja on huomannut, että eniten pelkäävät ne, joilla on kokemusta vakavasta sairaudesta. Hän ei pidä siitä, että jotkut haluavat mitätöidä toisen pelkoa ihmettelemällä voimakkaasti tämän asennetta.

– Poikkeusjoulu on yhteinen kokemus kaikille, ja tämä voi osaltaan helpottaa paineita, miettii perheneuvoja Katianna Ruuskanen.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 22/2020

Seuraa Ylen kanavia: Esimerkiksi aattohartaus to 24.12. klo 15 Vuosaaren kirkosta Yle Radio 1 ja jouluaamun jumalanpalvelus Askolan kirkosta pe 25.12. klo 10 TV1.

ANTERO HARJU

Vantaan Pyhän Laurin kirkosta lähetetään jouluhartauksia ja jumalanpalveluksia verkkoon. Kokoontumisrajoitusten vuoksi seurakuntalaiset eivät voi osallistua tilaisuuksiin kirkoissa.

Joulukirkkoon pääsee kotisohvalta

Jouluradio soi radiotaajuuksilla sekä verkossa jouluradio.fi. Palveleva puhelin päivystää joka ilta klo 18–24 numerossa 0400 221 180. Operaattori veloittaa puhelusta liittymäsopimuksesi mukaisen hinnan (pvm/mpm). Palveleva chat toimii ma–pe klo 12–20 myös jouluna 24.–25.12. evl.fi/kirkonkeskusteluapu. Katso seurakuntien tiedot sivuilta 6–8 ja vantaanseurakunnat.fi.

– Me olemme eri kohdissa elämää, ja tajuan itsekin elämän haurauden nyt selkeämmin, Ruuskanen sanoo. Hänestä tuntuu hyvältä tietää, että valtava joukko ihmisiä ponnistelee joka päivä sen eteen, että pandemiasta päästään vähitellen normaaliin elämään. Tieto rokotusten aloittamisesta antoi toivoa: tämä poikkeustila loppuu johonkin.

”

JOULUN AIKAAN SISÄLTYY NYT PALJON LUOPUMISTA.

JOULUAATON HARTAUDET ovat olleet pääkaupunkiseudullakin hyvin suosittuja. Entä jos kirkkoon ei pääse? – Moni on hakenut sen hiljaisen, pyhän hetken kirkosta tai hautausmaalta. Itse olen yleensä käynyt jouluyön messussa, missä on ollut osana yhteisöön kuuluminen. Yhteisöllisyyttä haetaan myös hartauden striimaamisella eli verkkolähetyksellä. Voin raivata kotona tilaa hartaaseen hetkeen tietäen, että moni muu tekee samaan aikaan samoin. – Tämä joulu on nyt tällainen. Tulee uusia jouluja. Ja menneitä hyviä jouluja voi muistella, vaikka etäyhteydellä silloin tapaamiensa ihmisten kanssa. – Lasten ei kuitenkaan tarvitse muistella. Lapsille kokemukset täytyy tehdä siihen eteen, tässä ja nyt, Katianna Ruuskanen sanoo. ■

Joulukirkkoa voi seurata verkkolähetyksinä HAKUNILAN SEURAKUNTA

Lähetyksiä voi seurata Hakunilan seurakunnan Facebook-sivulla ja osoitteessa hakunilanseurakunta.fi. Suorien lähetysten jälkeen tallenteet jäävät myöhemmin katsottaviksi. To 24.12. Klo 15 Jouluaaton hartaus Klo 23 Jouluyön hartaus Pe 25.12. Klo 10 Jouluaamun jumalanpalvelus La 26.12. Klo 12 Kauneimmat joululaulut -kirkko

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Suoria lähetyksiä voi kuunnella osoitteessa hameenkylanseurakunta.fi To 24.12. Klo 14 Perheiden aattohartaus Klo 16 Kynttilähartaus Klo 22 Jouluyön hartaus Pe 25.12. Klo 8 Jouluaamun sanajumalanpalvelus La 26.12. Klo 10 Tapaninpäivän messu

KORSON SEURAKUNTA

Voit seurata lähetyksiä ja videota Korson seurakunnan Facebooksivulla. Lähetykset ovat katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen.

REKOLAN SEURAKUNTA

Videoita ja lähetyksiä voi seurata Rekolan seurakunnan Facebooksivulla. Lähetykset ovat katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. To 24.12. Jouluhartaus (ennakkoon taltioitu video katsottavissa aamusta alkaen) Pe 25.12. Klo 8 Joulukirkko La 26.12. Klo 17 Tapaninpäivän kirkko

TIKKURILAN SEURAKUNTA

Joulun tilaisuudet lähetetään verkkoon Pyhän Laurin kirkosta. Voit seurata lähetyksiä osoitteessa facebook.com/tikkurilanseurakunta. Lähetykset ovat katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. To 24.12. Klo 10 Jouluhartaus (ennakkoon taltioitu video) Klo 12 Lasten joulurauhan julistus (ennakkoon taltioitu video) Klo 14 Jouluaaton hartaus Klo 23 Jouluyön messu Pe 25.12. Klo 12 Joulukirkko La 26.12. Klo 12 Tapaninkirkko

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

Joulun tilaisuudet lähetetään verkkoon Kivistön kirkosta. Voit seurata lähetyksiä osoitteessa vantaankoskenseurakunta.fi. Lähetykset ovat katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. To 24.12. Klo 10 Jouluaaton hartaus perheille Klo 23 Jouluyön messu Pe 25.12. Klo 10 Jouluaamun jumalanpalvelus La 26.12. Klo 12 Tapaninpäivän Kauneimmat joululaulut -jumalanpalvelus

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Joulun tilaisuuksia voi seurata seurakunnan Youtube-kanavalla. Lähetykset ovat katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen.

To 24.12. Klo 17 Jouluaaton hartaus Pyhän Laurin kirkosta (ruotsiksi) Pe 25.12. Klo 8 Jouluaamun jumalanpalvelus Pyhän Laurin kirkosta (ruotsiksi) La 26.12. Klo 18 Kauneimmat joululaulut -jumalanpalvelus Myyrmäen Virtakirkosta (ruotsiksi).

To 24.12. Klo 15 Jouluaaton hartaus (ennakkoon taltioitu video) Klo 23 Jouluyön jumalanpalvelus Pe 25.12. Klo 10 Jouluaamun jumalanpalvelus KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 22/2020

Korona käänsi kirkon katseen ulospäin Kun yhteyttä tai apua tarvitsevat eivät päässeet kirkolle, piti löytää reitit heidän luokseen. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ESKO JÄMSÄ

orsolainen Esko Joensuu on tottunut käymään messussa viikoittain. Kun kirkot menivät keväällä kiinni, hänestä tuntui, että elämästä puuttui jotain hyvin oleellista. Tunne oli alkuun jopa lamauttava. – Vaikka katsoin messuja suoratoistona, ehtoollista ei voi nauttia striimattuna. Sitä kaipasin eniten, Joensuu kertoo. Kun kirkkojen ovet jälleen avautuivat, vaikka vain rajalliselle määrälle seurakuntalaisia, Joensuu oli mukana heti ensimmäisessä jumalanpalveluksessa. Hänen mukaansa messujen turvallisuudesta on huolehdittu hyvin ja joka kerta annettu ihmisille ohjeita. – Nyt toiminta on taas tauolla. Jos jouluna ei pääse kirkkoon, seuraamme vaimon kanssa jumalanpalveluksia televisiosta, Joensuu sanoo. SEURAKUNNAN SUNTIOLLE Katri Haapaselle asiakaspalvelu on sydämen asia. Kun koronasulku iski,

tuntui kuin työltä olisi mennyt pohja pois. Vaan toisin kävin. Nyt piti miettiä, miten yhteys seurakuntalaisiin säilyy toisin keinoin.

”

EHTOOLLISTA EI VOI NAUTTIA STRIIMATTUNA. ESKO JOENSUU

– Seurakunta teki digiloikan. Me suntiot olimme aktiivisemmin kuin tavallisesti mukana jumalanpalvelusten toteuttamisessa. Itse olin niin kameran takana kuin edessä, muun muassa Klovnikirkossa klovnina. Haapanen toimi viikon verran Suomen kirkon Instagram-tilin päivittäjänä. Somessa hän kertoi, miten lämminhenkinen ja mukava työpaikka kirkko on hänestä ollut. Vaikka hän nyt siirtyy toisiin töihin perhesyistä, hän haluaisi palata

JUSSI HELTTUNEN

Tikkurilan kirkon risti on päällystetty lehtikullalla.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 22/2020

myöhemmin unelmaduuniinsa. – Tykkään tavata ihmisiä heidän iloisina hetkinään ja jutella myös, kun tarvitaan kuuntelijaa. Korson hautausmaalla olen käynyt monia keskusteluja, Haapanen kertoo. KORONARAJOITUKSET keskeyttivät keväällä ja nyt joulukuussa seurakuntien lapsi- ja nuorisotyön normaalin toiminnan. Päiväkodit, vauva- ja taaperoikäisten muskarit sekä perhekerhot jäivät tauolle. Myös lastenohjaaja Erja Lindholmin työ Korson seurakunnassa vaihtui lasten kanssa olemisesta ihan muuhun. – Keväällä opittiin hymyilemään kameralle. Opimme myös sen, että kun kaikki voi mennä uusiksi, pitää olla varasuunnitelmia, Lindholm kertoo. Kevään mittaan tehtiin kaksitoista livemuskaria verkkoon. Niillä on ollut yhteensä yli 10 000 katsojaa. Koska päiväkotien ja koulujen jouluohjelmaksi suunniteltu jouluvaellus jää pitämättä, siitäkin tehdään lähetys nettiin. Kun perhekerhot saivat toimia, sairastumisia ei tullut, koska ihmiset tulivat mukaan vain terveinä, pitivät maskeja ja noudattivat hygieniaohjeita. – Pienemmällä porukalla puhuttiin aremmistakin asioista yhdessä. Korson kirkkoherra Tuomas Antola kertoo vuoden aikana miettineensä, että kirkko on kriisejä varten olemassa oleva valmiusorganisaatio. Sen rooliin kuuluu kestävien arvojen vahvistaminen silloin, kun kärsimys, kuolema ja elämän hauraus tulevat lähelle. KORSO ON YKSI Vantaan seitsemästä seurakunnasta. Seurakuntayhtymän johtaja Jukka Parvinen kertoo seurakuntien tehneen kevääl-

Kirkko sai ristin Keskiviikkona 9. joulukuuta puolilta päivin Tikkurilan keskustassa liikkuneet saattoivat osua todistamaan historiallista hetkeä. Tikkurilan uuden, lähes valmiin, kirkonkirkon katolle asennettiin lehtikullalla päällystetty risti. – Risti antaa tälle rakennukselle näkyvän identiteetin. Se on vähän kuin aamenen sanoisi: tämä on ihan oikea kirkko ja tässä on nyt risti, sanoo ristin asentamistöitä seurannut Tikkurilan kirkkoherra Janne Silvast. Tikkurilan seurakunnan, Van-

Suntio Katri Haapanen seisoo tyhjässä Korson

taan ruotsinkielisen seurakunnan ja Vantaan seurakuntien yhteisten palveluiden työntekijät ja toiminta muuttavat tiloihin tammikuussa. Kirkko vihitään käyttöön 24. tammikuuta. Televisioitavassa messussa ovat mukana Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo ja Porvoon hiippakunnan piispa Bo-Göran Åstrand.

Apua Kambodžan tulvauhreille Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto myönsi 30 000 euroa katastrofiapua

Kambodžan tulvien uhreille sekä Beirutin räjähdysonnettomuuden uhrien auttamiseen. Loka- ja marraskuun vaihteessa Kambodžassa tulvi pahemmin kuin kymmeniin vuosiin. Trooppisten myrskyjen aiheuttamat tulvat surmasivat tänä syksynä Kambodžassa 25 ihmistä ja ajoivat 37 000 ihmistä evakkoon. Suomen Lähetysseura pyrkii lievittämään hätää, joka on aiheutunut ihmisten menetettyä tulvassa satonsa ja ruokavarastonsa. Beirutin satamassa tapahtui elokuussa räjähdys, joka aiheut-

lä päätöksen, joka osoittautui oikeaksi. – Päätimme tukea vantaalaisia vaikeina aikoina ja pitää työntekijät töissä. Seurakuntien antama henkinen tuki, avustustoiminta ja perustoiminnot on kyetty turvaamaan. Kriisin aiheuttamat taloudelliset sopeuttamistoimet tehdään vasta pidemmällä aikavälillä, Parvinen sanoo. Vaikka Vantaan suuret työttömyysluvut eivät vielä näy kirkollisveroissa, muutos tulee viiveellä. Seurakuntien investointitulot, joita saadaan muun muassa kiinteistökehityshankkeista ja maanvuokrista, jäivät niin alas, että seurakuntayhtymä joutui ottamaan 4,5 miljoonaa euroa lainaa. Vantaan seurakunnat ovat koronapandemian aikana suunnanneet toimintaansa ulospäin ja tehnyt yhteistyötä kaupungin kanssa. Muutama työntekijä on auttanut kaupunkia koronajäljityksessä.

kirkkosalissa. Kun seurakuntalaisia pääsi messuihin, penkit järjestettiin valmiiksi turvavälein. Nyt messuja voi seurata vain suoratoistona.

ti mittaamattoman määrän inhimillistä hätää. Räjähdys jätti yli 300 000 ihmistä kodittomiksi. Jopa 6 500 ihmistä loukkaantui, ja surmansa sai yli 200 henkilöä. Lähetysseura on auttanut räjähdyksen uhreja paikallisten yhteistyökumppaneidensa kautta.

Kirkot valaistaan Kaikki Vantaan seurakunnat valaisevat kirkkojen sisätiloja jouluyönä 25.12. Vaikka kirkkoihin ei voida ottaa korona-aikana ihmisiä sisään, valot muistuttavat joulun

sanomasta ja toivosta. Seurakunnat haluavat näin toivottaa joulurauhaa ihmisille. Valot ovat päällä jouluaaton iltapäivän hämärästä jouluaamun valkenemiseen. Kirkoista lähetetään jouluyön messuja, joten aivan tyhjää siellä ei ole, koska työntekijät ovat tekemässä lähetyksiä. Messuja voi seurata suoratoistona. Hämeenkylän kirkon katolla on myös valaistu tähti. Vantaankosken seurakunnassa Virtakirkkoa ei valaista, mutta Kivistön kirkko ja Seutulan kappeli valaistaan.

Tikkurilan uudessa kirkossa palavat myös valot jouluyönä, ja lisäksi kadulle avautuvassa ikkunassa on esillä lasten kanssa koottu jouluikkuna.

Mari Leppäsestä Turun piispa Turun arkkihiippakunnan piispaksi on valittu arkkihiippakunnan hiippakuntadekaani Mari Leppänen. Nyt piispaksi valittu Leppänen, 42, on kolmas naispuolinen piispa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.

KEVÄÄLLÄ JAETTIIN JOPA tuhat ruokakassia viikossa Yhteisen pöydän ja seurakuntien diakoniatyön kautta. Seurakunnista soitettiin 3 855 puhelua yli 80-vuotiaille ja lähetettiin 70–79-vuotiaille 7 829 tekstiviestiä. Keskusteluapua varten järjestettiin uusi puhelinpäivystys. Perheneuvonta oli tavattavissa myös puhelimessa ja chatin kautta. Sairaaloita ja erityisasumisen yksiköitä tuettiin lisäämällä työvoimaa sairaalasielunhoitoon. Lapsia ja nuoria autettiin etäyhteyksillä. Kaupunkilaisilta on tullut hyvää palautetta. Ilouutinen on, että kirkkoon liittyjiä on lokakuun loppuun mennessä ollut noin sata viimevuotista enemmän ja kirkosta eroajia yli sata vähemmän. ■

Seurakunnista soitetaan ikäihmisille Vantaan seurakunnat ottavat yhteyttä isoon joukkoon vanhempia seurakuntalaisia vielä ennen joulua. Tekstiviestejä, joita on noin 7 000, lähettävät suomenkieliset seurakunnat. Niitä lähetetään 70–79-vuotiaille seurakuntalaisille, joiden puhelinnumero on saatavilla numeropalvelusta. Lisäksi Hakunilan, Hämeenkylän, Korson, Rekolan ja ruotsinkielisen seurakunnan 1 600:lle yli 80-vuotiaalle soite-

taan tai on jo soitettu. Tarkoituksena on toivottaa hyvää joulua ja kysyä kuulumisia.

Kirkkoherra valitaan 13.1. Hämeenkylän seurakuntaneuvosto valitsee 13.1. uuden kirkkoherran. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli totesi kaikki virkaa hakeneet kelpoisiksi tehtävään. Virkaa ovat hakeneet Johannes Haapalainen, Matti Hyry, Simo Juntunen, Jaakko Kara, Janne Keränen, Anja Nurminen ja Henrik Wickström. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 22/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.12.2020–14.1.2021

Hakunilan seurakunta

sen sallivat. Seuraa ilmoitteluamme netissä ja Facebookissa (Café Pähkinä).

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09 8306 507 Diakoniapäivystys puhelimitse p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

MUUALLA

Joulukirkot verkossa vantaanjoulu.fi

VERKOSSA Jumalanpalveluksiin ja muihin tilaisuuksiin ei voi toistaiseksi tulla paikan päälle, mutta osallistua voi Hakunilan seurakunnan Facebooksivulla sekä nettisivulla www. hakunilanseurakunta.fi. Joululaulukalenteri Facebookissa. Uusi luukku aukeaa joka aamu. Nuorten kauneimmat joululaulut to 17.12. klo 18. Hannu Holman lauluoppilaiden joulukonsertti pe 18.12. klo 19. Neljännen adventin jumalanpalvelus su 20.12. klo 12. Tuomaanpäivän jouluhartaus lapsille ja perheille ma 21.12. klo 15. Lasten kauneimmat joululaulut ti 22.12. klo 15. Kauneimmat joululaulut Sipoonkorvesta ke 23.12. klo 15. Jouluaaton hartaus to 24.12. klo 15. Jouluyön hartaus to 24.12. klo 23. Jouluaamun jumalanpalvelus pe 25.12. klo 10. Kauneimmat joululaulut -kirkko la 26.12. klo 12. Jumalanpalvelus su 27.12. klo 12. Jumalanpalvelus su 3.1. klo 12. Loppiaisen lähetyspyhä ke 6.1. klo 12. Jumalanpalvelus su 10.1. klo 12. Pupun adventtiseikkailu! Kolmeosainen jatkokertomus lapsille Hakunilan seurakunnan YouTubekanavalla adventtiviikoilla. Jouluhiirulin lauluhetki Hakunilan seurakunnan YouTube-kanavalla.

HAKUNILAN KIRKKO JA LÄNSIMÄEN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Hakunilan kirkko on avoinna ma– to klo 9–14 sekä su klo 13–14. Jouluaattona molemmat kirkot ovat avoinna yksityistä hiljentymistä varten klo 13–14 ja joulupäivänä klo 11–12. Diakoniatyöntekijät tavoitat puhelimitse numerosta 050 573 6277 sekä sähköpostilla hakunilan. diakonia@evl.fi. Voit jättää soittopyynnön milloin vain. Kirkkoherranvirasto on avoinna

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 22/2020

Perheiden joulupolku kirkon pihamaalla 20.12. saakka. Polkua voi kiertää milloin vain mutta perjantaiaamuisin klo 9.30–10.30 voit tavata siellä tuttuja kasvoja varhaiskasvatuksen tiimistä. Joulupolulla pääset hauskojen lapsille suunnattujen tehtävien pariin. Luvassa mm. joulujumppaa ja tonttunimiä. Polku alkaa kirkon yläpihalta. Polun päätteeksi ihastellaan kirkon jouluikkunoita, jotka johdattavat joulun suuren sanoman äärelle.

Korson seurakunta ma–to klo 9–14. Paikan päälle voi tulla, mutta suosittelemme ottamaan yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla: 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi. Päivystävä pappi on tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina papille voi soittaa p. 050 3547 648. Seurakunnan työntekijät tavoittaa puhelimitse ja sähköpostilla. Yhteystiedot löytyvät seurakunnan nettisivuilta www.hakunilanseurakunta.fi.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl. fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13 ensisijaisesti puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys puhelimitse tiistaisin ja torstaisin klo 9–11 p. 09 8306 472. Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Kirkon vuorossa oleva vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Hävikkiruokakassien jako ke 13.1. 2021 klo 11–12. Ei ennakkovarauksia.

VERKOSSA Kauneimmat joululaulut -jumalanpalvelus su 20.12. klo 12. Neljäs adventtisunnuntai. Katja-Maaria Vilén, Hannu-Pekka Heikkilä. Lopuksi kolehtikohteena olevan Open Doors -järjestön info niin ikään verkossa. Kauneimmat joululaulut -video su 20.12. klo 18 alkaen verkossa

hameenkylanseurakunta.fi. Voit katsoa tätä Hämeenkylän seurakunnan videotallennetta joulunpyhien yli ja laulaa mukana. Perheiden aattohartaus to 24.12. klo 14. Jarna Wikström, Minna Rosendahl ja Hannu-Pekka Heikkilä. Kynttilähartaus to 24.12. klo 16. Katja-Maaria Vilén, Hannu-Pekka Heikkilä. Jouluyön hartaus to 24.12. klo 22. Miika Koistinen, Hannu-Pekka Heikkilä. Jouluaamun jumalanpalvelus pe 25.12. klo 8. Jaakko Kara ja Hanna Perkola-Musikka. Tapaninpäivän jumalanpalvelus la 26.12. klo 10. Jukka Nevala ja Hannu Lehtikangas. Uudenvuodenpäivän jumalanpalvelus pe 1.1. klo 10. Jukka Nevala ja Hannu Lehtikangas. Jumalanpalvelus su 3.1. klo 10. Liturgia Jaakko Kara, saarna KatjaMaaria Vilén, kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Loppiaisen jumalanpalvelus ke 6.1. klo 10. Liturgi Jukka Nevala, saarnaaja Jukka Norvanto, kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Perhejumalanpalvelus su 10.1. klo 10. Kummikirkko. Jarna Wikström, Hannu-Pekka Heikkilä. Päivähartaus ke 13.1. klo 12 verkossa. Sanajumalanpalvelukset, hartaudet ja päivähartaudet suorina lähetyksinä kirkosta verkko-osoitteessa hameenkylanseurakunta.fi sekä Facebookissa: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Näistä osoitteista löydät myös korona-ajan tiedotteet, ohjeistukset ja ohjelmamuutokset

LAMMASKUJA 2A/ CAFÉ PÄHKINÄ Hävikkiruokakassien jako ma 21.12. klo 11–12; ei enää ke 23.12. Vuonna 2021 kahvio avautuu to 7.1. (auki klo 10–14), jos uudet ohjeet

Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14, suljettu to 24.12., pe 1.1. ja ke 6.1., p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–14, p. 09 8306 333 Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, to 17.12. klo 16–19, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–pe klo 9–12.

VERKOSSA Lasten kauneimmat joululaulut -live to 17.12. klo 10 Korson seurakunnan Facebook-sivulla. Neljännen adventtisunnuntain jumalanpalvelus su 20.12. klo 10. Jani Vanhala, Minna Ruuttunen, Jussi Salonen. Jumalanpalvelus lähetetään suorana Korson seurakunnan Facebook-sivun kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. Jos kokoontumisrajoitukset jatkuvat, jumalanpalvelukset toteutetaan 20.12. jälkeenkin ilman läsnä olevaa seurakuntaa ja niihin pääsee osallistumaan myös jatkossa Facebook-sivullamme. Viimeisimmän tiedon toteutuvista tilaisuuksista saat nettisivuilta tapahtumakalenterista. Jouluaaton hartaus to 24.12. klo 15 Korson seurakunnan Facebooksivulla. Jouluyön jumalanpalvelus to 24.12. klo 23. Ilkka Luukka, Elina

Aro, Iina Katila. Jumalanpalvelus lähetetään suorana Korson seurakunnan Facebook-sivun kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. Jouluaamun jumalanpalvelus pe 25.12. klo 10. Minna Ruuttunen, Mari Mäkelä, Airi Saloniemi. Jumalanpalvelus lähetetään suorana Korson seurakunnan Facebooksivun kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. Tapaninpäivän kauneimmat joululaulut la 26.12. klo 15 Korson seurakunnan Facebook-sivulla. Jumalanpalvelus su 27.12. klo 10. Mari Mäkelä, Ilkka Luukka, Airi Saloniemi. Markku Mäkinen, urut. Jumalanpalvelus lähetetään suorana Korson seurakunnan Facebooksivun kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. Uudenvuodenpäivän jumalanpalvelus pe 1.1. klo 15. Elina Aro, Ilkka Luukka, Airi Saloniemi. Jumalanpalvelus lähetetään suorana Korson seurakunnan Facebook-sivun kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. Jumalanpalvelus su 3.1. Jani Vanhala, Mari Mäkelä, Jussi Salonen. Jumalanpalvelus lähetetään suorana Korson seurakunnan Facebook-sivun kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. Kevään vauvamuskareihin ilmoittautuminen alkaa ma 4.1. klo 9 osoitteessa www.korsonseurakunta.fi/lapset-ja-perheet/muskaritoiminta. Vauvamuskareissa soitetaan, lauletaan ja rytmitellään liikkuen, leikkien ja lorutellen. Ryhmät kokoontuvat torstaisin 14.1.–18.2. Korson kirkolla lasten tiloissa. 0–6 kuukauden ikäiset kokoontuvat klo 12.30–13 ja 6–12 kuukauden ikäiset klo 13.30–14. Loppiaisen jumalanpalvelus ja lähetyspyhä ke 6.1. klo 10. Mari Mäkelä, Elina Aro, Jussi Salonen, saarnavieraana Riittamaija Palmusaari. Jumalanpalvelus lähetetään suorana Korson seurakunnan Facebook-sivun kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. Muskarikirkko su 10.1. klo 10. Minna Ruuttunen, Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Jumalanpalvelus lähetetään suorana Korson seurakunnan Facebook-sivun kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna puhelimitse ma–pe klo 9–14 p. 09 830 6700 suljettu: 24.12.,25.12. ja 1.1., 6.1. rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.12.2020–14.1.2021 Diakoniatyöntekijät: Soittopyynnöt kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: Laura Maria Latikka 044 422 0405, laura.latikka@evl.fi, Ben Ahlroos 050 535 2450, Laura Leverin 050 467 2434, Seppo Paulasaari 046 922 9370, Katri Uutela 050 436 7712.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Kokoontumisrajoitusten vuoksi toimintaa on rajoitettu. Tarkistathan toiminnan ajantasaisuuden nettisivuiltamme ja tapahtumakalenterista.

VERKOSSA Messuja ja hartauksia voi seurata seurakunnan Facebook-sivulta. Facebook-tunnuksia ei tarvita, ja lähetykset ovat katsottavissa myös tallenteena. Messu su 20.12. klo 10. Katri Uutela, Sirkku-Liisa Niemi. Lähetetään suorana seurakunnan Facebooksivulla. Pappien ja kanttoreiden jouluaaton jouluhartaus. Video on nähtävissä Facebook–sivuillamme jouluaattona to 24.12. Joulukirkko pe 25.12. klo 8. Seppo

Elämänkaari HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Eetu Rauli Juhani Jäppinen, Milena Eva Olivia Nieminen, Eevi Adeliina Nykänen, Mette Matilda Soisalo, Milo Erkki Antero Vahla, Lenni Juhani Wall. Hautaan siunattu Aino-Liisa Kervinen, 88 v, Salme Sinikka Wirman, 82 v, Pekka Johannes Häihälä, 81 v, Anne Sjölund, 79 v, Matti Tapio Toikka, 79 v, Veikko Mikael Jokinen, 75 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Eevi Selma Sundström, Milo Kristian Urpilainen, Emmi Eveliina Ahonen. Hautaan siunattu Raimo Lasse Juhani Reko 83 v,

Paulasaari, Mari-Annika Heikkilä. Lähetetään suorana seurakunnan Facebook-sivulla. Tapaninpäivän kirkko la 26.12. klo 17. Laura Leverin, Sirkku-Liisa Niemi. Lähetetään suorana seurakunnan Facebook-sivulla. Messu su 27.12. klo 10. Seppo Paulasaari. Lähetetään suorana seurakunnan Facebook-sivulla. Uudenvuoden messu ke 1.1. klo 12. Laura Leverin, Sirkku-Liisa Niemi. Lähetetään suorana seurakunnan Facebook-sivulla. Messu su 3.1.2021 klo 10. Laura Maria Latikka, Mari-Annika Heikkilä. Lähetetään suorana seurakunnan Facebook-sivulla. Loppiaisen messu ke 6.1. klo 10. Seppo Paulasaari, Sirkku-Liisa Niemi. Lähetetään suorana seurakunnan Facebook-sivulla. Messu su 10.1. klo 10. Katri Uutela, Mari-Annika Heikkilä. Lähetetään suorana seurakunnan Facebook-sivulla. Diakoniapäivystystä ei ole toistaiseksi. Jätä ensisijaisesti yhteydenottopyyntö kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 tai diakonia. rekola@evl.fi. Diakoniatoimisto suljettu vk 53.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–14. p. 09 830 6333. Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto:

Heikki Tuomo Juhani Alanko 76 v, Seppo Johannes Helin 75 v, Sirkka-Liisa Holm 67 v, Nina Johanna Savolainen 43 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Alina Aulikki Ruokomäki, Siiri Aava-Aurora Rostén, Anton Esko Aleksi Valtonen, Lenni Pyry Ilmari Ulvila, Sienna Fanny Amanda Molarius, Mette Cecilia Leskinen, Turo Toivo August Lankoski. Hautaan siunattu Juhan Erkki Vuolukka 86 v, Eino Kalevi Laakkonen 82 v, Seppo Antero Nykänen 77 v, Sirpa Marita Käyrä 69 v, Petri Ensio Salmi 56 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Lilja Monica Juutilainen, Eino Tapio Heikkinen, Joel Miiko Leskinen, Joel Jykä Ilmari Väisä-

ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Keskusteluapua on saatavilla puhelimitse ark. ma–pe klo 9–13 puh. 09 830 6202 Diakoniapäivystys Diakoniatyön puhelinpäivystys ja neuvonta torstaisin klo 10–11 p. 050 439 9651. Voit varata ajan puhelinkeskustelua varten www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta diakonia tai jättää soittopyynnön ja asioida sähköpostilla: diakonia.tikkurila@evl.fi

Kasvomaskin käyttöä suositellaan yli 15-vuotiaille kaikissa seurakunnan toiminnassa aina, kun lähikontaktia ei voida välttää.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Auki ti–pe klo 12–16 hiljentymistä varten. Kirkossa saa kerralla olla vain rajallinen määrä ihmisiä. Henkilömäärissä seuraamme viranomaisten kulloisia koronaohjeistuksia.

VERKOSSA Tilaisuuksiamme voi seurata verkossa osoitteessa www.facebook. com/tikkurilanseurakunta. Suorista lähetyksistä jää tallenteet myöhemmin katsottavaksi. Jouluhartaus to 24.12. klo 10. Tallenne. Lasten joulurauhan julistus to 24.12. klo 12. Tallenne.

nen. Avioliittoon kuulutettu Riku Antero Kari ja Minna Anneli Hallikainen. Hautaan siunattu Kaisa Rantanen 83 v, Matti Juhani Tukiainen 74 v, Raili Anita Kyllikki Schuvalow 67 v, Saara Helena Ylä-Lahti 71 v, Svea Sylvia Roiha 95 v, Tenho Kalevi Nurminen 79 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Leonard Onni Abel ToivanenHaukkala, Luna Isabel Virgo, Olivia Isabel Blommendahl, Inari Amelii Rintamäki, Vilho Ahti Albert Arenius, Linnea KukkaMaaria Piiparinen, Juni Alexa Kantola, Aino Hanna Sylvia Joensuu, Joel Eero Oliver Sippola, Veeti Johannes Sajavuori, Minea Inger Emilia Salmiheimo, Aatos Jeremia Hautala. Avioliittoon kuulutettu

Jouluaaton hartaus to 24.12. klo 14. Lähetetään suoratoistona. Kauneimmat joululaulut to 24.12. klo 15. Lähetetään suoratoistona. Jouluyön messu to 24.12. klo 23. Lähetetään suoratoistona. Joulukirkko pe 25.12. klo 12. Lähetetään suoratoistona. Tapaninkirkko la 26.12. klo 12. Lähetetään suoratoistona. Kauneimmat joululaulut la 26.12. klo 15. Lähetetään suoratoistona. Johanneksen päivän kirkko su 27.12. Klo 12. Lähetetään suoratoistona. Uudenvuodenkirkko pe 1.1. klo 12. Lähetetään suoratoistona. Herran huoneessa -jumalanpalvelus su 3.1. klo 12. Lähetetään suoratoistona. Tietäjien kolmikielinen perhekirkko ke 6.1. klo 12. Lähetetään suoratoistona. Kasteen lahjan kirkko su 10.1. klo 12. Lähetetään suoratoistona. Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita

löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: arkisin ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Ti–ke 29.–30.12. virasto suljettu. Tilojen ja toimitusten varaus: arkisin ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin ma–pe klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Seuraa verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Kirkko avoinna hiljentymistä varten arkipäivinä klo 9–15, paitsi ei 31.12.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Kirkko avoinna hiljentymistä varten 23.12. asti ma–to klo 15–18.

Ilkka Kristian Lehto ja Emma Liisa Hannele Koivisto, Anssi Tapio Ketomäki ja Nina Mikaela Enroth. Hautaan siunattu Olli Pekka Ilmari Tapio 93 v, Erkki Ensio Karjalainen 88 v, Per Gustaf Albert Calenius 87 v, Viljo Hyttinen 86 v, Matti Samuli Kärnä 76 v, Markku Juhani Kuismanen 74 v, Mikko Antero Soro 72 v, Pertti Antero Ikonen 71 v, Aimo Tapani Teva 71 v, Ritva Heli Marjatta Klaus 70 v, Raija Anneli Nyberg 66 v, Eila Kaarina Goman 60 v, Oliver Jean Reijo Joulio 24 päivää.

Sallinen, Vivian Lea Tuulikki Kallunki, Amalia Sofia Aura, Onni Vili Oliver Pennanen, Iida Amanda Ristimäki, Ayodele Aleksi Kivinen. Hautaan siunattu Veera Onerva Pääsukene 98 v, Helga Sylvia Enberg 95 v, Viljo Johannes Ojola 94 v, Rauha Kaarina Perkola 93 v, Viljo Eemil Putaansuu 86 v, Aarto Asko Einari Halme 83 v, Seppo Kalevi Siltalahti 78 v, Raili Mirjam Lappalainen 74 v, Liisa Kristiina Pulkkanen 64 v, Veikko Aatami Kannisto 90 v, Vieno Hilkka Huttunen 88 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING

Kastettu Ellen Amelia Hakkarainen, Adalmina Cecilia Piispanen, Tilda Amelia Laisi, Alma Kriselda Käyhkö, Aaron Lauri Juhani Mertala, Alvar Wilhelm Gren, Viveca Sofia Elisabeth Heinonen, Helmi Annika Nevala, Sulo Onni Eemeli

Döpta William Lauri Lindgren, Alva Bertha Alexandra Weckström, Leon Erik Mikael Jaarila. Döda Stig Jan-Anders Andersson 81 år, Kristina Margareta Helaskoski 80 år, Olavi Boris Norjos 89 år.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 22/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.12.2020–14.1.2021

Katso lähetykset www.vantaankoskenseurakunta.fi. Suorat lähetykset ovat katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. Jumalanpalvelus su 20.12. klo 10. Papit Antti Isopahkala, Jere Hämäläinen, kanttori Kari Jerkku. Jouluaaton hartaus perheille to 24.12. klo 10. Papit Kristiina Hyppölä, Margit Helin, kanttorit Katariina Kopsa, Ritva Holma. Jouluyön jumalanpalvelus to 24.12. klo 23. Papit Hannu Pöntinen, Iiro Salminen, kanttorit Iisakki Seppä, Katariina Kopsa. Jouluaamun jumalanpalvelus pe 25.12. klo 10. Papit Maari Santala, Oili Karinen, kanttori Ritva Holma. Tapaninpäivän Kauneimmat joululaulut -jumalanpalvelus la 26.12. klo 12. Pappi Mark Saba, kanttori Eveliina Pulkkinen. Jumalanpalvelus su 27.12. klo 10. Papit Tuula Paasivirta, Tiina László, kanttori Nina Fogelberg. Uudenvuodenpäivän jumalanpalvelus pe 1.1. klo 10. Papit Jere Hämäläinen, Hannu Pöntinen, kanttori Ritva Holma. Jumalanpalvelus su 3.1. klo 10. Papit Antti Isopahkala, Margit Helin, kanttori Iisakki Seppä. Loppiaisen jumalanpalvelus ke 6.1. klo 10. Papit Tiina László, Jere Hämäläinen, kanttori Ritva Holma. Suomen Lähetysseuran kirkkopyhä. Perhejumalanpalvelus su 10.1. klo 10. Papit Kristiina Hyppölä, Antti Isopahkala, kanttori Katariina Kopsa. Joulun hetkiä somessa ja videolla. Katso, miten syntyy Maijan perinteinen joulukakku, askartele tai laula lasten kanssa, kuule Sisin ja Riikan jouluista Suomessa ja Angolassa, seuraa Harri-suntion jouluvalmisteluja kirkolla, nauti joulun rakkaista sävelistä ja hiljenny joulun ihmeen edessä. Vietä nämä ja muita joulun yhteisiä hetkiä videoilla. Videoita jaetaan joulukuun aikana Vantaankosken seurakunnan some-tileillä ja www. vantaankoskenseurakunta.fi/ joulu-sivuilla. Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi, www.kirkkovantaalla.fi. Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 22/2020

ISTOCKPHOTO

VERKOSSA

e-post. Diakonin är på plats till den 22.12. Vanda svenskas julkalender: följ med på vår YouTube kanal. Vanda svenska församling flyttar 2021 till Dickursby kyrka, Stationsv. 12a. Kyrkan är stängd 7–22.1.2021. Vänligen kontakta oss per telefon eller e-post.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050 321 3282 retriitit.vantaa@evl.fi

PERHENEUVONTA

Piispan joulutervehdys:

Tulkoon joulu

oululaulut ovat tärkeitä. Ne tuovat meille joulun tunnelman ja sanoman suoraan sydämeen. Joululaulutilaisuuksien yhdeksi suosikiksi on noussut Pekka Simojoen laulu Tulkoon joulu. Kenties suosioon on vaikuttanut suomalaisten metallimuusikoiden Raskasta joulua -versio laulusta. Laulun kertosäe kuuluu: ”Joulu on taas, riemuitkaa nyt. Lapsi on meille tänä yönä syntynyt. Tulkoon toivo kansoille maan, pääskööt vangit vankilastaan.” Käyn jouluisin pitämässä hartauksia vankiloissa. Perinne on pitkä. Hyväntahtoisesti hymyillen eräs vanki sanoi, että hän haluaisi laulaa lempilaulunsa ja viittasi tuohon kertosäkeeseen, siis vankilasta vapautumiseen. On helppo ymmärtää, että vankilassa istuvan korviin nuo sanat tarttuvat erityisellä tavalla. Mutta eivätkö kertosäkeen sanat ”pääskööt vangit vankilastaan” kuulosta meille kaikille tänä vuonna erilaisilta kuin aikaisemmin? Vaikka vankilassa vapaudenmenetys on jotain ihan muuta, tuntuu kulkutauti jonkinlaiselta vapausrangaistukselta. Vapauden menetys on hallinnan tunteen ja itsemääräämisoikeuden menetystä, rajoituksiin alistumista, tulevaisuuden huolta, valintojen vähentymistä ja elämän-

PÅ NÄTET Gudstjänst, Helsinge kyrka S:t Lars sö 20.12, 3.1, 10.1; kl. 10. De vackraste julsångerna, Virtakyrkan lö 19.12 kl. 18, Heidi Åberg, Esa Ylivaara. Julbön to 24.12 kl. 17, Helsinge kyrka S:t Lars. Julotta fr 25.12 kl. 8, Helsinge kyrka

piirin pienenemistä. Tänä vuonna monet elämän suuret hetket on pakotettu pieniksi, unelmat on määrätty odottamaan ja yhdessä iloitseminen on peruttu. Toivottavasti kaventunut elinpiirimme pehmentää sydämemme ja lisää ymmärrystämme niitä lähimmäisiämme kohtaan, joille etäinen yhteys toisiin ihmisiin, erilaiset rajoitukset ja monenlainen vapauden menetys ovat osa arkea ilman kulkutautiakin. Laulun säe ”pääskööt vangit vankilastaan” ei ole kuitenkaan ensisijaisesti kriminologinen linjaus tai sosiaalipoliittinen julistus. Laulun viesti ja joulun sanoma ovat Vapahtajan syntymässä, joka tarjoaa ilon, armon ja taivaan toivon. Joulun lapsi lahjoittaa jokaiselle ihmiselle vapauden. Tänäkin jouluna. Sitä vapautta ei kukaan muu voi tässä maailmassa antaa. Eikä sitä vapautta voi mikään tämän maailman mahti rajoittaa. Iloista ja vapaata joulua! TEEMU LAAJASALO Helsingin hiippakunnan piispa Katso jouluhartaus 24.12. klo 15.30 www.youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

S:t Lars. De vackraste julsångerna, Helsinge kyrka S:t Lars lö 26.12 kl. 18. Camilla Wikstén-Rönnbacka. Gudstjänst sö 27.12 kl. 10. Jarmo Juntumaas avskedspredikan. Camilla Wikstén-Rönnbacka. Ordets gudstjänst fr 1.1 kl 15, Helsinge kyrka S:t Lars.

Internationell familjekyrka – Stjärntydarnas tillbedjan tillsammans med Tikkurilan srk sö 6.1. kl. 12.

ÖVRIGT Har du behov av hjälp till julen? Kontakta diakonin tel. 050 464 5068 / 050 330 1828 eller per

Joulukuun ajan päivystämme puhelimitse normaalisti. Päivystystä ei ole seuraavina päivinä: 24.– 25.12., 1.1. ja 6.1. Keskustelut perheneuvojan kanssa toteutetaan toistaiseksi poikkeusoloista johtuen etäyhteyden välityksellä (Teamsin tai puhelimen kautta).

VIITTOMAKIELISILLE Tietoja toiminnasta ja keskusteluapua Seija Einolalta txt. 050 338 6212 tai seija.einola@evl.fi Seuraa tiedotusta teksti-TV s. 558. Kauneimmat joululaulut viittomakielellä verkossa su 20.12. klo 14. Tulkkiopiskelijat viittovat kauneimpia joululauluja. Tilaisuus järjestetään vain verkossa. Seuraa teksti-TV:n ilmoittelua facebook/ viittovaseurakunta.

KEHITYSVAMMAISILLE Keskusteluapua ja tiedustelut: Kristiina Tuohimaa-Salminen, kehitysvammaistyön diakoni p. 050 433 4232. Mahdollisuus myös Whatsapp- ja videopuheluihin. kristiina.tuohimaa-salminen@evl.fi Sami Suhonen, diakoniapastori p. 044 422 0427 sami.p.suhonen@evl. fi. Voit jättää viestin tai soittopyynnön, jos emme heti vastaa.

HILJAISUUDEN TAPAHTUMAT JA RETRIITIT Hiljaisuuden retriitti oppilaitosten henkilöstölle 29.–31.1.2021 Kesijärven leirikeskuksessa, Lopella. Ohj. Hanna Vuollo ja Sami Suhonen. Hinta 160 e sis. täysihoidon ja kuljetukset. Noudatamme koronaohjeistuksia ja seuraamme ajankohtaisia THL:n suosituksia. Lisätietoja www.sielunlataus.fi, josta myös linkki ilmoittautumiseen.