Kirkko ja kaupunki 2020 03 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

13.2.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila on vihdoin sinut itsensä kanssa s. 10 Piispa Kaisamari Hintikka tuntee metsän lumon s. 23

Perttu Peloton Futuristi ja keksijä Perttu Pölönen, 24, vakuuttaa, että seuraavaksi koittaa inhimillinen vallankumous.

s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Terävää ja totuudenmukaista

Rahat eivät ole kenenkään täällä maan päällä. Rahat kuuluvat paholaiselle, joka istuu yötä päivää kultasäkkiensä takana ja tekee kauppaa ihmissieluilla.

LUOTETTAVA JA VASTUULLINEN tiedonvälitys on vastatuulessa. Nyt puhaltavat vähän semmoiset tuulet. Joissakin Euroopan maissa, erityisesti Unkarissa ja Puolassa, tiedotusvälineet joutuvat kamppailemaan poliittista painostusta ja ennakkosensuuria vastaan. Suomessa Yleisradio on jatkuvasti populistipoliitikkojen hampaissa. Journalismin valepukuun kääriytyneiden, mutta vastuullisen journalismin periaatteille piut paut antavien valemedioiden ja trollien jutut leviävät pitkin verkkoa. Olemme siirtyneet aivan uudenlaisen propagandan aikaan. Siksi painostuksesta vapaa ja faktoihin perustuva journalismi on juuri nyt entistä tärkeämpää ja arvokkaampaa. KIRKKO JA KAUPUNKI on pääkaupunkiseudun evankelisluterilaisten seurakuntien rahoittama journalistinen media. Toimimme normaalien journalististen periaatteiden mukaan omistajan meille määrittelemää linjaa noudattaen. Seurakunnat ovat määritelleet toimitukselliseksi linjaksemme terävän ja totuudenmukaisen, ymmärrystä lisäävän, vuoropuheluun pyrkivän, arkipäivän kristillisyyttä korostavan, rakentavasti kriittisen ja avarasti kansankirkollisen journalismin. Koko määrittelyn voi lukea verkkosivuiltamme.

Maailmamme on täynnä vaaroja ja uhkia. Tänään pelkäämme koronaviruksen leviämistä, huomenna kenties jotain muuta. Luojani, auta meitä kulkemaan rohkeasti eteenpäin, tuntemaan, että pahastakin paikasta selvitään.

JOIDENKUIDEN MIELESTÄ kirkon ei pitäisi rahoittaa journalismia vaan keskittyä markkinointiin ja organisaatioviestintään. Journalismin ja organisaatioviestinnän ero on siinä, että journalisti on vastuussa ensisijaisesti lukijoilleen, ja organisaatioviestijä on vastuussa ensisijaisesti organisaatiolleen. KIRKON KALTAINEN YHTEISÖ tarvitsee sekä terävää ja totuudenmukaista journalismia että organisaatioviestintää. Ja myös organisaatioviestintä saisi olla mieluummin terävää ja totuudenmukaista kuin tylsää ja totuutta vääristävää. Kirkon kannattaa vastaisuudessakin rahoittaa vastuullista journalismia. Sitä kun ei ole erityisen viisasta korvata somemyrskyillä tai muullakaan niin sanotulla ansaitulla huomiolla.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

KIRKON KANNATTAA VASTAISUUDESSAKIN RAHOITTAA VASTUULLISTA

RUOTSALAINEN PSYKIATRI JA KIRJAILIJA AXEL MUNTHE (1857–1949)

Tänään Nykyinen maailma on kaatumassa materiaalisuuteen. Materiaalisuus asettaa ihmisille kauheasti haasteita arkielämässä. Ihmisillä on pohjimmiltaan kaipuu henkisiin asioihin ja itsensä ymmärtämiseen. KIRJAILIJA HEIKKI KÄNNÖ PARNASSO 1/2020

Iankaikkisesti Joka rakastaa rahaa, ei saa sitä kyllin, eikä se, joka rakastaa rikkautta, saa voittoa tarpeekseen. Tämäkin on turhuutta. SAARNAAJAN KIRJA 5:9

JOURNALISMIA.

Kirkko ja kaupunki

13.2.2020 Seuraava lehti ilmestyy 27.2. KANNEN KUVA: VILJA HARALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Ystävän kanssa ei tarvitse koko ajan miettiä, mitä voi sanoa tai tehdä” Elina Eronen tunnistaa ystävän siitä, että hänen kanssaan on hyvä olla.

TEKSTI NINA RIUTTA

KUVA ESKO JÄMSÄ

Elina Eronen, 15, käyt Korson Ruusuvuoren koulun 9:ttä luokkaa. Olet tukioppilas. Onko tukioppilas kaikkien kaveri? – Tukioppilaat järjestävät seiskojen tutustumiset, pyjamapäivät, ryhmäytyspäivät ja kaveritunnit. Jos huomaamme koulun uusilla oppilailla ongelmia, me voimme olla mukana pohtimassa, miten niitä saisi ratkaistua. Uusille oppilaille on kerrottu, että tukioppilailta saa kysyä. Heidän voi olla helpompi kysyä meiltä kuin opettajilta, koska olemme melkein samanikäisiä.

Mitä eroa on kaverilla, ystävällä ja hyvällä ystävällä? – Kaveri on sellainen, joka on esimerkiksi samalla valinnaiskurssilla ja hänen kanssaan on hauskaa. Hyvällä ystävällä ja ystävällä ei kuitenkaan ole niin isoa eroa. Hyvää ystävää näkee enemmän kahden kesken. Voi olla, että joku on joinain aikoina perusystävä ja toisinaan parempi ystävä. Riippuu siitä, miten elämäntilanteet menevät.

– On hyvä, että on myös kavereita ja ei-niinläheisiä ystäviä. Parhaat ystävät eivät voi aina olla kaikkialla mukana, joten on kiva, että monissa paikoissa on jokin tuki ja turva. – On myös erityyppisiä ystäviä. Pelaan jalkapalloa, ja teen joukkuekavereiden kanssa eri asioita kuin muiden kavereiden. Joidenkin kanssa näen vain koulussa, mutta silti he ovat ystäviäni ja teemme koulussa kaikenlaisia juttuja.

Tuleeko ystävän kanssa riitaa? Voiko ystävyys loppua? – Se riippuu tosi paljon ihmisestä. Toiset välttävät tosi paljon kaikkia konflikteja, ja toiset – eivät ehkä hakeudu mutta joutuvat herkemmin konflikteihin. – Riippuu siitä, mikä on riitelyä. Monien kanssa voi tulla pientä kinastelua, mutta oikea riita on nykyään paljon harvinaisempaa . Joskus ala-asteella oltiin riidoissa joka toinen viikko joka toisen tyypin kanssa. – Ystävyys voi loppua käytännön syistä. Pienenä on voinut olla jonkun hyvä kaveri, mutta kun kasvaa, voi alkaa harrastaa eri asioita ja joutua eri luokille. Silloin ajaudutaan eri piireihin, eikä enää välttämättä tule pidettyä yhteyttä. Silloin on hyvä päästä irti eikä vain roikkua suhteessa sen takia, että on tunnet-

tu aina. Jos ystävyys ei enää oikeasti kiinnosta, niin ei tarvitse kiinnostaa.

Mistä tuntee ystävän? – Ystävän tuntee siitä, että hänen seurassaan on oikeasti hyvä ja hauska olla eikä tarvitse koko ajan miettiä, mitä voi sanoa tai tehdä. Hyvän ystävän kanssa pystyy olemaan rennosti oma itsensä, ja häneen voi luottaa. Silloin ei tarvitse pelätä, että mitä hän kertoo eteenpäin. – Parasta on, että ystävän kanssa jutellaan kaiken maailman asioista. Hyvän ystävän kanssa voi puhua syvällisistä asioista. Ne liittyvät usein ihmissuhteisiin.

Mikä on sinulle pyhää? – Aika vaikea kysymys. Arvokasta minulle ovat ystävät, perhe, koulutus ja urheilu. Ja terveys. ■ Ystävänpäivää vietetään 14.2. Lue Elina Erosen ja hänen ystävänsä Rihaam Juwaisirin yhteishaastattelu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

Herne rokkaa to Hernekeittoa on Suomessa syöty torstaisin ja ennen paaston alkamista jo keskiajalta lähtien. TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI KUVA LAURA RIIHELÄ

ernekeitto ja pannari kuulu vat jokaisen itseään arvosta van lounaskuppilan torstai päivien ruokalistaan. Herne keittoa on Pohjolassa syöty torstaisin jo keskiajalta läh tien. Se on vanha kristillinen tapa. Koska Jeesus ristiinnaulittiin, kuoli ja hau dattiin perjantaina, ovat kristityt vanhastaan viettäneet Vapahtajansa kuolinpäivää paas toten ja rukoillen. Siksi torstaina on pitänyt tankata tukevaa ruokaa, jolla selviää myös paastoperjantaista. Samasta syystä hernekeitto kuuluu myös laskiaistiistain perinteisiin. Laskiaistiistain jälkeen alkaa neljäkymmentä päivää kestävä pääsiäispaasto, joten silloin pitää saada tuke vaa ja rasvaista ruokaa. LASKIAISTIISTAI on ranskaksi Mardi Gras eli rasvatiistai. Sillä nimellä se tunnetaan myös Yhdysvalloissa, jossa varsinkin New Orlean sissa vietetään hillittömiä Mardi Gras –karne vaaleja. Myös sanan karnevaali juuret juontavat paaston alkamiseen. Karnevaalin kantasanat ovat latinan liha eli carn ja pois panemista merkitsevä teonsana levare. Laskiaistiistaita kutsutaan Yhdysvallois sa ja Englannissa myös pannaritiistaiksi, Pancake Tuesday. Myös tuo nimitys viittaa paastoa edeltävään energiatankkaukseen. Katolilaiset ja ortodoksit pidättäytyvät edelleen liharuoasta perjantaisin – tai aina kin kirkko velvoittaa heitä siihen. Luterilaisessa kristillisyydessä paastopäi vien kanssa ei ole niin tarkkaa. Luterilainen kirkko ei anna jäsenilleen ruokaa koskevia ohjeita tai vaatimuksia. Silti muistumana ka tolisesta keskiajasta luterilaisessa Suomessa syödään edelleen joka torstai säiliöautoittain hernekeittoa. SEKÄ HERNEKEITTO että pannari ovat erin omaisia aseita taistelussa hävikkiruokaa vas taan, sillä niihin on helppo upottaa jääkaap piin kertyneitä tähteitä. Joulukinkun jämien hyödyntäminen hernekeitossa kuuluu arki seen kyökkiviisauteen, ja pannukakkutaiki nan voi tehdä hapantuneesta maidosta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

PASI KOSTIAINEN

rstaisin

Kirkko ja kaupunki verkossa

Harva aloittaa hernerokkansa valmistamisen liottamalla kuivattuja herneitä vedessä yön yli. Useimmat meistä avaavat säilykepurkin ja lämmittävät valmiin hernekeiton. Suomessa ensimmäiset tölkkihernekeitot tulivat kauppoihin olympiavuonna 1952. Asialla oli Jalostaja, joka on edelleen hernekeittojen markkinajohtaja Suomessa.

”

Hernekeitto ja pannari ovat erinomaisia aseita hävikkiruokaa vastaan.

Laskiaistiistaita vietetään 25.2.

”On huomattavasti helpompaa mennä valittamaan lääkärille flunssaa kuin sitä, ettei vain jaksa. Suorittaja luonteisen suurin haaste on tauon ottaminen ennen kuin on liian myöhäistä.” VILLE KORMILAINEN VERKKOKOLUMNISSAAN

RASOUL KHORRAM

MIKÄ ON HERNEKEITON suosion salaisuus? Miksi keskiaikainen soppa pitää pintansa vuosisadasta toiseen? Kokki ja ravintoloitsija Jyrki Sukula näkee hernekeiton suosion takana pysyvyyden: – Hernekeitto on ruoka, joka tulee joka torstai mieleen. Toinen tärkeä syy on Sukulan mielestä onnistunut einesruoka. – Pastöroitu ydinsodan kestävä tölkki. Sitä on todennäköisesti aina kaapissa. Entä millaisena kokki itse nauttii hernekeittonsa mieluiten? – Se riippuu sesongista. Joulun jälkeen keitän liemen kinkun rämmäleistä ja potkaluusta. Pääsiäisenä teen saman, mutta lampaasta. Kesällä teen tuorehernekeittoa savulohella ja syksyllä laitan hernekeittoon peuranlapaa, Sukula mehustelee. – Siskonmieheni tarjoilee hernarin siskonmakkaroilla, Sukula kertoo. – Sinappi ja raaka sipuli aina vierellä. Miten tölkkihernekeitosta voisi tuunata astetta juhlavamman version? – Otetaan hyvälaatuista hernaria, lisätään siihen Someron palvia ja mustapippuria, ohennetaan possuliemellä ja maustetaan Turun sinapilla, Sukula opastaa. Hernekeiton kanssa Sukula neuvoo nauttimaan suolaisella voilla voideltua jälkiuunileipää tai varrasleipää ja huoneenlämpöistä mustaleimaista emmentalia. – Ja ruokajuomaksi Teerenpelin Laiska Jaakko -portteri. ■

Pari päivää vaihtaisin pois Suomalaisen iskelmän jokapaikanhöylä Ilkka Vainio makaa uudella musiikkivideollaan avoimessa ruumisarkussa Korson kirkossa. Vainio laulaa videolla laulunsa Pari päivää vaihtaisin pois, jossa kerrotaan kuolemasta ja eletystä elämästä. Mukana vilahtaa myös armo. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Suomi on Paratiisini, Mekkani ja Vatikaanini Dokumentaristi ja kurdi Rasoul Khorram pakeni sotaa Suomeen kymmenen vuotta sitten. ”Olen päässyt elävänä paratiisiin”, hän sanoo nyt. Lue hänen kirjoituksensa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

VILLE RANTA

Ville Ranta palkittiin kirkollisen keskustelun herättämisestä

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

SIIRTOLAPUUTARHAMÖKIN pihalla vietetään kultahääpäiväjuhlia. Kapakassa on riehakas meno. Ulkosaunan terassilla vilvoittelevat tädit pyyhe ympärillään. Vantaan Askistossa asuva Päivi Varis, 70, on nukkekoti- ja nukkeharrastaja, joka on nukkekotien lisäksi luonut monenlaisia miniatyyrimaailmoita. Esineitä Varis hankkii milloin mistäkin, mutta nuket ja niiden vaatteet hän tekee itse. Nukkeja on monen värisiä, kokoisia ja ikäisiä. Se kuvastaa hänen arvomaailmaansa. – Kaikki me olemme vain ihmisiä. Sekaan mahtuu, Varis sanoo. Aivan erityisesti Varis tykkää tehdä vanhoja ihmisiä, elämäniloisia mummoja ja pappoja. Jopa Helinäkeijusta Varis on tehnyt mummoversion. Ikä ei rajoita nukkeja, vaan

ne saattavat vaikka skeitata tai tanssia balettia. – Vanhuksilla pitäisi olla iloinen ja onnellinen elämä. Vanhus-sanalla on vähän negatiivinen kaiku. Puhuisin mielummin vanhoista ihmisistä. Vanhoja ihmisiä pitäisi kohdella ihan vain ihmisinä. LAPSENA Päivi Variksella ei ollut nukkekotia, eikä hän sellaista osannut kaivatakaan. Hurahdus iski vasta aikuisena. Harrastuksen myötä Varis on tutustunut monenlaisiin ihmisiin ympäri Suomea: on lapsia ja aikuisia, miehiä ja naisia. Ihania ihmisiä. Nuket syntyvät Variksen kotiuunissa. Hän muotoilee ne SuperSculpey-massasta ja paistaa 125 asteessa. Hyvät, taipuisat raajat syntyvät piipunrasseista, hiukset vanulevystä tai villasta.

TYÖURANSA Päivi Varis teki ohjaajana seurakunnan lastenkerhoissa ja palvelumyyjänä Postissa, mutta hän on nyt eläkkeellä. Hän viettää paljon aikaa seitsemän lapsenlapsensa kanssa ja on perillä siitä, millaisia nykyajan lapset ja nuoret ovat. Varis uskoo, etteivät nukkekodit ja -leikit ole kadonneet mihinkään. Harrastus on vain saanut uusia muotoja. Nuket ja miniatyyrimaailmat voivat liittyä esimerkiksi fantasiaharrastukseen. Päivi Variksen motto on ”leikkiä ikä kaikki”. – Minä en varsinaisesti leiki näillä, enemmän kyse on käsityöharrastuksesta. Mutta kyllä tämä tietynlaista leikkimieltä vaatii. Tosikot eivät voi tätä harrastaa.

HANNA ANTILA MARIANNA SIITONEN

Aiemmin muun muassa ranskalaisella ritarin arvolla palkittu sarjakuvataiteilija Ville Ranta sai sunnuntaina kirkkotaiteen Engel-palkinnon. Sen myönsi hänelle Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto. Palkintolautakunta kertoo perusteluissaan, että Ville Ranta on sarjakuvataiteen keinoin herättänyt keskustelua kirkollisista aiheista. Rannan journalistinen, teologinen, eettinen ja yhteiskunnallinen ote ei jätä ketään kylmäksi. Hänen yllättävät, usein hätkähdyttävätkin näkökulmansa ja omintakeinen tyylinsä avartavat ihmisten ajattelua ja uskoa. – Lautakunta on selvästikin ajatellut, että olen edistänyt kirkon ydinviestiä piirroksillani. Kyllä tällainen kehu liikuttaa. Olen pyrkinyt piirroksillani ja Kirkko ja kaupungin sarjakuvilla edistämään tuota viestiä, joka ymmärtääkseni on usko ja lähimmäisenrakkaus, Ranta sanoo. Ranta tuumii, ettei hän taida varsinaisesti julistaa evankeliumia, vaikka kristitty onkin. – Se ei kuulu satiirin olemukseen tai sitä voi tehdä korkeintaan kierkegaardilaisesti negaation kautta. Pyrin siis tuomaan esiin ihmisen heikkouden ja tyhmyyden ja sen, etteivät ihmisen järki ja moraali edusta kummankaan korkeinta astetta. Kirkko on minusta ehkä ainoa paikka, jossa nykyään puhutaan asiaa, Ranta sanoo. PAULI JUUSELA

Onnellisten mummojen minimaailma

Päivi Varis innostui ensin isoista nukeista ja sitten nukkekodeista ja niihin sopivista nukeista.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

SFSTUDIOS

HAEMME LASTENHOITAJIA PILKE LASTENHOITOON PK-SEUDULLE! TARJOAMME PERHEILLE SAIRAAN LAPSEN KOTIHOITOA SEKÄ LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUA. TARJOAMME JOUSTAVIA TYÖAIKOJA SEKÄ TYÖTUNTEJA. TYÖ SOPII ESIM. ELÄKELÄISELLE TAI OPISKELIJALLE LISÄANSIOKSI TAI IHAN KOKOAIKATYÖKSI. HAE NYT! OLE YHTEYDESSÄ, KERROMME MIELELLÄMME LISÄÄ:

Talvilomalla voi käydä katsomassa Asterix-leffan Karakalliossa.

p. 020 768 9777 asiakaspalvelu@pilkelastenhoito.fi pilkelast en h oit o.fi

Loma tunnelmaan kotikulmilla VIETTÄÄKSEEN MUKAVAN talviloman ei tarvitse matkustaa ulkomaille tai käyttää paljon rahaa. Teimme muutamia poimintoja Helsingin, Espoon ja Vantaan talvilomatarjonnasta lapsille. 1. Ajattele ja askartele eläimiä! Kannelmäen kirjaston (Klaneettitie 5) eläinorigamipajassa ma 17.2. klo 13–15 askarrellaan origameja eläimistä, jois ta jotkut ovat harvinaisia ja jotkut jo pa uhanalaisia. Maksuton, ei ennakko ilmoittautumista. 2. Ryhdy salapoliisiksi! Tapanilan kir jastossa (Hiidenkiventie 21) on tapah tunut kauheita: joku on sotkenut yöl lä hyllyjärjestyksen. Ke 19.2. klo 12–15 selvitetään, mitä on tapahtunut. Sala poliisitapahtuma on tarkoitettu kai kenikäisille lapsille. Alle kouluikäisen on helpompi löytää johtolangat yhdes sä aikuisen kanssa. 3. Tee tiedettä! Aaltoyliopisto Junior järjestää talvilomaviikolla keskiviikos ta perjantaihin klo 12–16 monitieteelli siä ja taiteellisia työpajoja kaikenikäi sille keskustakirjasto Oodissa (Töölön lahdenkatu 4). Ennakkotietoja tai taito ja ei tarvita. 4. Pelaa ja ohjelmoi! Sellon kirjas tossa (Leppävaarankatu 9) on puuhaa maanantaista perjantaihin klo 13–15. Ma 17.2. Legorobotit & Beebotit (ohjelmointia 5–8vuotiaille), ti 18.2. Kirjasairaala, ke 19.2. Legorobotit +

Beebotit (ohjelmointia 5–8vuotiaille), to 20.2. askartelua ja pe 21.2. pelitur naus. Lisäksi pelikoneet ovat auki ma–to klo 11–18 ja pe klo 11–17.30. 5. Vietä leffailtapäivä! Espoon Kara talossa (Kotkatie 4) esitetään talvi lomaleffana Asterix ja taikajuoman salaisuus (K7) pe 21.2. klo 14–15.30. 6. Tee ötökkämarionetti! Ötökkä marionettikurssi Lastenkulttuurikeskus Toteemissa (Myyrmäentie 6) ma 17.2. klo 10–14. Materiaalina käytetään huopa, styroksi tai puupalloja sekä helmiä. Voit kuvittaa ötököitä myös piirtämällä ja maalaamalla. Omat eväät mukaan! Sopii 7–10vuotiaille, kesto 4 tuntia. Kurssimaksu 10 e/lap si (sis. materiaalit), toinen lapsi samas ta perheestä 5 e. Ilmoittautuminen: kulttuuriliput.vantaa.fi. 7. Näe maailman uusin silmin! VRpeliklubi ke 19.2. klo 13–15 Lumon kirjastossa Korsossa (Urpiaisentie 14). Tule kokeilemaan VRlaseja ja pelaa maan niiden avulla erilaisia pleikkari pelejä. Lue lisää talvilomavinkkejä verkosta kirkkojakaupunki.fi.

TERVETULOA VILLA ATZALEAAN Tarjoamme ympärivuorokautista hoivaa ja asumispalvelua ikäihmisille viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä. Meillä on nyt myös yksi pariskunnalle soveltuva asunto vapaana! Varaa henkilökohtainen tutustumisaikasi: Yksikön johtaja Katja Markelin p. 040 635 8017 facebook.com/villaatzalea/ hoivamehilainen.ﬁ

Villa Atzalea Vanha Kaarelantie 26 Vantaa mehilainen.ﬁ KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

RAUNO TRÄSKELIN

Tule mukaan saattohoidon vapaaehtoiseksi Korson Vanhustenkeskukseen, Malminiityn Asumis- ja toimintakeskukseen, Kaunialan Sairaalaan tai Villa Bredaan Kauniaisissa. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Lohtua läsnäolosta hanke järjestää maksuttomia Starttikoulutuksia saattohoidon vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille. Vapaaehtoisten tehtävänä on tukea läsnäolollaan vanhusten viimeisiä elinvaiheita. Starttikoulutus Korson Vanhustenkeskuksessa, Metsotie 23, 01450 Vantaa, A-ovi/Ala-aula Tiistaina 3.3.2020 klo 17.00-20.00 Starttikoulutus Kaunialan sairaalassa, Kylpyläntie 19, 02700 Kauniainen Keskiviikkona 1.4.2020 klo 16.30-19.30 Ilmoittaudu mukaan kristiina.niemela@sro.fi Lue lisää osoitteesta: https://sro.fi/tule-mukaan/lohtua-lasnaolosta

Tässä voisi olla sinun mainoksesi Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot. Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Anne Joukainen p. 050 3103081, Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Ari Suominen p. 040 355 2340, etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme.

Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 lukijaa pääkaupunkiseudulla.

Kuutti Lavosen teos Contemplation (outer) on viime vuodelta.

Arvoituksellisia kasvoja Kuutti Lavosen teoksissa risteytyvät muistumat taidehistoriasta ja taiteilijan omasta elämästä.

K Tervetuloa hyvän arjen kotiin Wilhelmiinan viihtyisissä ja avarissa ryhmäkodeissa saat tarvittavan ympärivuorokautisen hoivan arvokkaaseen ikääntymiseen. Tavoitteenamme on asukkaidemme toimintakyvyn tukeminen ja hyvä elämänlaatu.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

uutti Lavosen teokset ovat tiheänään historiaa. Niissä on lainoja renessanssin ja barokin taiteesta, viittauksia antiikin mytologiaan, Raamattuun ja kristilliseen teologiaan sekä muistumia hänen näkemistään ja tuntemistaan ihmisistä. Taidehistorialliset viittaukset tekevät teoksista helposti lähestyttäviä. Taiteilijan elävä kädenjälki pyytää viipyilemään ja katsomaan tarkemmin. – Kuvieni sisältö tulee sekä vanhojen mestareiden kunnioittamisesta että omasta nykypäivästäni. Otan usein jostakin vanhasta lähteestä valon kulun, pään asennon tai painopisteen tunnun. Sitten kuviin sekoittuu läheisten ihmisten piirteitä, heidän olemustaan tai ainakin psykologiaansa, Lavonen selvittää. PIIRTÄJÄNÄ JA TAIDEGRAAFIKKONA näyttävän uran tehneen Kuutti Lavosen teoksia on parhaillaan esillä Didrichsenin taidemuseossa Helsingissä. 60-vuotisjuhlanäyttely on saanut nimekseen Aika ja ikuisuus. Monet Lavosen teoksista on rajattu tiiviisti kasvoihin, joissa on ajattomuuden ja iättömyyden tuntu. Ne eivät juurikaan kommunikoi katsojan kanssa vaan ovat arvoituksellisia, surumielisiä, tyyniä ja omaan yksinäisyyteensä sulkeutuneita. Omaan sisäiseen maailmaansa uppoutunutta henkilöä kuvaavat esimerkiksi Contemplation (outer) ja Contemplation (inner).

Kyse on saman grafiikanlehden kahdesta eri versiosta, puna- ja sinisävyisestä. – Väri-ilmaisusta syntyy ero, joka on psykologisesti tärkeä. Outer-version henkilö on oman sisäisyytensä tilassa, mutta aistii sen, että häntä katsotaan. Inner-version mietiskelijälle ei ole enää tärkeätä, katsooko häntä joku vai ei, Lavonen kertoo.

”

OTAN USEIN JOSTAKIN VANHASTA LÄHTEESTÄ VALON KULUN TAI PÄÄN ASENNON.

KUUTTI LAVONEN KUVAA usein klassisia kauneusihanteita noudattelevia naiskasvoja. Juhlanäyttelyn kasvogalleriasta nousee esiin kuitenkin runnellun näköistä miestä kuvaava Puolustaja. Lavosen mukaan teos on häneltä kannanotto. – Jos on vähän jyrkkä, voi sanoa, että kaikki hyvä taide on yhteiskunnallista mutta kaikki yhteiskunnallinen taide ei ole hyvää. Puolustaja voisi olla inkvisition kiduttama sefardijuutalainen, joka ei ole luopunut maailmankatsomuksestaan. Lavosen kristillisiä aiheita käsitteleviä teoksia on tottunut näkemään pääkaupunkiseudulla seurakuntien tiloissa. Oma lukunsa ovat hänen maalauksensa Tyrvään kirkossa. Tässä näyttelyssä esillä on kaksi Tarton Paavalinkirkon alttaritaulua varten tehtyä luonnosta: Äiti seisoo ristin juurella ja Pietari.

KAISA HALONEN

Kuutti Lavonen – Aika ja ikuisuus 3.5. asti Didrichsenin taidemuseossa, Kuusilahdenkuja 1, Helsinki.

Kolumni

Näin toimi äiti, joka ei halunnut mitätöidä poikansa ahdistusta Vanhempien on usein vaikea sietää lapsen tai nuoren psyykkistä kipua, koska se tuottaa syyllisyyttä.

amuliikenne matelee. Poika hengittää kiihtyneesti ja hänen kätensä tärisevät silmin nähden. Äiti puhelee niitä näitä, ja poika vastailee hiljakseen. He kuuntelevat radiota. Kädessään poika pitelee kuorittua mandariinia. ”Laittaisitko yhden viipaleen suuhusi”, äiti kysyy. ”En mä pysty”, poika vastaa. ”Laita yksi viipale suuhusi ja kerro, miltä se tuntuu suussa…” Poika keskeyttää äidin ja sanoo kovaan ääneen: ”Tänä aamuna toi ei tehoa. En mä vaan voi, etkä sä tajua, koska sulla ei koskaan ole ollut tällaista.” He ovat hetken hiljaa. Räntäsade mätkähtelee tuulilasiin. ”Mitä mä en voi tajuta?” kysyy äiti lopulta. ”Sitä, kun ei voi syödä eikä hengittää eikä mitään, kun vaan joka paikkaan sattuu ja pelottaa. Sä et tiedä mitään siitä, miltä tuntuu, kun ei uskalla mennä paikkaan, jonne kaikki muut menevät tosta vaan...” ÄITI ON VASTAAMAISILLAAN jotain nopeasti, mutta hengittääkin syvään ja sanoo vasta hetken kuluttua: ”Sä olet ihan oikeassa. Mä en tiedä miltä sinusta tuntuu juuri nyt, enkä voi koskaan tietää, koska mä en ole sä, mutta mä tiedän, miltä tuntuu, kun kaikki tuntuu mahdottomalta.” Äiti jättää sanomatta, että juuri nyt tämä aamu näyttää hänestäkin aika sietämättömältä, niin kuin kaikki muutkin aamut, jolloin hän joutuu sivusta seuraamaan poikansa loputtomalta tuntuvaa kamppailua. ”Jos sä vaan jaksat olla hetken tässä, niin mä lupaan, että kohta helpottaa. Mun kokemus on, että supervaikean hetken jälkeen tulee yleensä helpompi hetki.” Äiti katselee hädin tuskin havaittavaa valon kajetta taivaan rannassa ja on helpottunut ruuhkasta, ja niin on hänen poikansakin. ”Voi kun tämä ruuhka voisi kestää viisi tuntia. Me vaan istuttaisiin täällä turvassa, ja mä saisin ehkä syötyä tämän mandariinin lopulta”, poika sanoo ja hymyilee ihan vähän.

VIIMEIN JONO LÄHTEE liikkeelle. Radiossa vaihtuu kappale, poika hyräilee ensimmäisen tahdin mukana ja laittaa mandariinin palan suuhunsa huomaamattaan. Kohta on taas uusi kouluaamu alkamassa. Ja huomenna seuraava. Ajattelen äitiä ja poikaa ja mietin, kuinka monta sietämätöntä hetkeä heillä vielä yhdessä on edessään. Aika monta täytyy olla takanapäinkin, koska äiti ei yritä selittää lapsen pahaa oloa pois, ei yritä sanoilla mitätöidä pojan kokemusta. Hän ei anna oman ahdistuksensa määrittää sitä, miten kohtelee lastaan, vaan kykenee siirtämään oman ahdistuksensa syrjään ja näin kannattelee lapsen emotionaalista kuormaa. Tietämättään äiti opettaa pojalleen sietämättömän sietämistä.

”

Tule tueksi ja iloksi helsinkiläisille kotona asuville iäkkäille ihmisille

VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSI Vapaaehtoisena voit itse valita sinulle sopivan toimintamuodon sekä paljonko aikaasi haluat antaa! Kurssi sisältää neljä iltaa, joiden aikana saat perehdytyksen vapaaehtoisena toimimiseen ja valmiuksia ikäihmisen kohtaamiseen. 2.3. klo 17.00-19.30 5.3. klo 17.00–19.00 9.3. klo 17.00-19.00 12.3. klo 17.00-19.30 Sijainti: Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen. Edellytämme 18v. ikää ja sujuvaa suomen kielen taitoa. Mukaan mahtuu 25 osallistujaa. Voisitko ryhtyä ystävävapaaehtoiseksi, joka vierailee ikääntyneen ihmisen luona tai saattaja-avuksi lääkärikäynneille?

JOS SÄ VAAN JAKSAT OLLA HETKEN TÄSSÄ, NIIN MÄ LUPAAN, ETTÄ KOHTA

Ilmoittaudu 21.2.2020 mennessä: 050 5722 829 / 050 5722 830 tai senioritoiminta@vtkl.fi Lisätietoja soittamalla tai www.vtkl.fi

HELPOTTAA. MUN KOKEMUS ON, ETTÄ SUPERVAIKEAN HETKEN JÄLKEEN TULEE YLEENSÄ HELPOMPI HETKI.

NÄITÄ KAMPPAILUJA käydään aamuisin kodeissa, autoissa ja busseissa. Ne ovat tuttuja kaikille vanhemmille ja lapsille, mutta erityisen vaikeita ne ovat sellaisissa perheissä, joissa lapsi joutuu kohtaamaan oman erilaisuutensa siirtyessään kodin ulkopuolelle. Meille vanhemmille tuntuu usein olevan vaikeaa sietää lapsen tai nuoren psyykkistä kipua, koska se tuottaa meille syyllisyyttä. Siksi helposti torjumme ja mitätöimme hädän. Toinen mahdollisuus olisi raivata sietämättömältä tuntuvaan hetkeen tilaa ja olla siinä lapsen kanssa, niin kuin tämän tarinan äiti teki. Hän loi autoon hetkeksi turvallisen ilmapiirin, jossa lapsi saattoi tuntea ahdistusta ja sitten päästää siitä myös irti. Äiti kuuluu niihin vanhempiin, jotka osaavat laskea omaa odotushorisonttiaan. Sellaisessa horisontissa puoliksi syöty mandariinikin on voitto. KATIANNA RUUSKANEN Kirjoittaja on kirkon perheneuvoja, psykoterapeutti ja pappi. Lue lisää Ruuskasen kolumneja verkosta kirkkojakaupunki.fi.

Laskiaistapahtuma Saga Munkkiniemessä ti 25.2. klo 15 Lämpimästi tervetuloa tutustumaan Sagan korkeatasoisiin palveluihin ja kauniiseen taloomme sekä vapaana oleviin asuntoihimme. Luvassa esittelykierros ja mukavaa yhdessäoloa laskiaistunnelmissa. Tiesithän, että voit myös hyvin varata oman esittelyajan. Tilaa esitteet ja varaa oma esittelyaika: Sanna Aksentjeff | puh. 050 463 5365 sanna.aksentjeff@sagacare.fi www.sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

Reppana löysi luottamuk Paino-ongelmien kanssa nuorena taistellut kirjailija Virpi Hämeen-Anttila tunsi itsensä kelvottomaksi pitkälle aikuisikään saakka. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

ainon hallintaan liittyviä kirjoja, lehtijuttuja ja tv-ohjelmia on tarjolla pilvin pimein, mutta Virpi Hämeen-Anttila on pettynyt niihin. – Ylipaino on nähty niissä helposti ratkaistavana erillisenä ongelmana. Ei ole otettu huomioon, että ihmiset ovat erilaisia geeneiltään, psyykeltään ja taustaltaan. Hämeen-Anttila päätti kirjoittaa kirjan kokemuksistaan. Hänen omilla piirroksillaan kuvitettu teos Paino alkaa lapsuudesta. Hämeen-Anttilalla todettiin seitsemänvuotiaana selkänikamissa pahaa rappeumaa. Lääkärin ennusteen mukaan hän saattaisi ajan myötä jopa joutua pyörätuoliin. Tyly diagnoosi johti siihen, että tyttöä pelotti liikkua entiseen tapaan ja paino alkoi nousta. Teini-iässä selkäkivut alkoivat vaivata toden teolla. Hämeen-Anttila ei kuitenkaan uskaltanut mennä lääkäriin vaan sinnitteli kipujensa kanssa. – Masennus ja ahdistus saivat minut syömään rasvaista ja sokerista ruokaa. Se oli kohtalokas kytkentä, sillä rasva ja sokeri lievensivät kipuja mutta lisäsivät painoa. – Kun sitten laihdutin, masennus iski kunnolla kimppuun. Eihän ihminen ole mikään kone. Kaikki on sidoksissa kaikkeen. Hämeen-Anttila sai siitä huolimatta laihdutettua itsensä ihannemittoihin. Sitä seurasi romahdus, ja vaa’an lukema kipusi parikymppisenä 130 kiloon. PAINON JA SELKÄKIVUN lisäksi Virpi Hämeen-Anttilan masennuksen syynä olivat vaikeat kotiolot. Hänen isänsä loi omien traumojensa seurauksena kotiin ahdistuneen ilmapiirin, jossa tyttärestä tuli arka ja vetäytyvä. – Jos kotona näytti tunteita, isä ivasi, pilkkasi ja löi. Kumpikaan vanhemmistani ei nähnyt tuskaani eikä kysynyt, miksi olin niin surullinen. – Se, etten voinut luottaa aikuisten apuun, aiheutti turvattomuutta. Oli pakko opetella selviämään omin

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

päin. Se tuntui todella musertavalta: ei kenelläkään lapsella eikä nuorella pitäisi olla sellaista taakkaa. Hämeen-Anttilaa auttoi raskaassa tilanteessa se, että hän oli pienestä pitäen harrastanut lukemista, musiikkia ja piirtämistä. Teini-iässä hän haki elämäänsä pohjaa lukemalla paljon kaunokirjallisuutta sekä uskontoja ja filosofioita käsitteleviä teoksia. Myös luonnossa kulkeminen lohdutti: silloin hän tunsi olevansa kuin jonkun kädessä, osa jotain suurempaa. – Keskityin sisäisiin iloihin, mutta eihän se ollut nuorelle mikään optimitila. Eristin itseni niin, että kun sitten ryömin kuorestani ulos, jouduin opettelemaan kommunikoimista muiden ihmisten kanssa. Myös miesten kiinnostus ja seurustelu tuntuivat ihmeellisiltä. Myöhemmin Hämeen-Anttila ymmärsi, että isän käytös johtui tämän omasta väkivaltaisesta lapsuudesta. – Isän olisi pitänyt mennä psykiatrille, mutta taustalla vaikutti sotien jälkeinen perinne. Piti olla vahva eikä saanut valittaa. RUNSAS YLIPAINO horjutti pahasti Virpi Hämeen-Anttilan minäkuvaa. Vaikka hän laihdutti itsensä opiskeluaikoina lähes normaalipainoiseksi, hän ei ollut tyytyväinen kehoonsa ja painoonsa. Tämä johti jatkuviin laihdutuskuureihin. – Tunsin, etten ollut oikean painoinen, ja rajun laihdutuksen jälkeen kehoni ei näyttänytkään kiinteältä. Siitä seurasi, etten tuntenut itseäni millään tavalla hyvännäköiseksi. Olin edelleen hyvin epävarma kehostani enkä voinut kuvitella esimerkiksi meneväni uimaan julkisella paikalla. Hämeen-Anttila kertoo myös, että jos joku jostain syystä mollasi häntä, hänen oli vaikea puolustautua. – Ajattelin alitajuisesti, että koska minulla on ruma keho, olen kelvoton ihminen muutenkin. Pyytelin tavallaan anteeksi olemassaoloani. – Lopulta aloin kysellä itseltäni, miksi reagoin näin ja miksi olen koko ajan laihdutuskuurilla.

Hämeen-Anttilan piti elää viisikymppiseksi ennen kuin hän kunnolla tajusi, että hänen kehonsa on hyvä ja toimiva. Tärkeä käännekohta oli lääkärintarkastus, jossa lääkäri totesi hänen olevan juuri sopivan painoinen. – Ymmärsin vihdoin, että vika oli ollut omien korvieni välissä. – Huonommuuden tunteesta pois

pääseminen on vaatinut työtä. Psyykeni on muuttunut, kun olen löytänyt luottamuksen kehooni. Osaltaan itsetuntoani ovat lisänneet äitiys ja antoisa työ tutkijana ja kirjailijana. Lukuisten dieettien jälkeen Hämeen-Anttila huomasi, että hänelle paras tapa painon hallinnassa on unohtaa vaaka ja kalorien laskeminen.

sen itseensä

Masennustutkimus

tonta rääkkiä, ja siihen liittyy myös painon kyttäämistä. Ei ole ihme, jos keho ja psyyke menevät silloin sekaisin, Hämeen-Anttila sanoo. – On muutenkin rankkaa olla nuori, kun yhteiskunta ja sosiaalinen media aiheuttavat erilaisia ulkonäköpaineita. Hämeen-Anttilaa kummastuttaa myös se, miten monelle ruokavaliosta on tullut eräänlainen uskonto. Siihen voidaan suhtautua hyvinkin fanaattisesti. – On älytöntä, että ruokavaliosta ja oman kehon palvomisesta tehdään henkilökohtainen uskonto. Välillä tuntuu kuin koko kulttuurimme olisi syömishäiriöinen. Ruokavaliolle annetaan outo arvo, ja siihen liittyen vallitsee moralistinen jako hyvään ja pahaan. Jos sitä ei noudata, tuomitaan luopioksi.

”

On älytöntä, että ruokavaliosta ja oman kehon palvomisesta tehdään henkilö kohtainen uskonto.

LIIKUNTA ON NYKYÄÄN Virpi Hämeen-Anttilan mielestä paitsi terveellistä myös hauskaa. Hän on sitä mieltä, että esimerkiksi kouluissa liikuntaa pitäisi tarjota monessa muodossa, jolloin jokainen voisi hyödyntää omia vahvuuksiaan. – Sen sijaan nuorten kilpaurheilu menee helposti äärimmäisyyksiin. Kilpaurheilu voi olla aivan luonno-

Nykyään Virpi Hämeen-Anttila nauttii liikkumisesta. Hän kävelee, juoksee, ui, käy pilateksessa ja nostelee painoja.

Hämeen-Anttila toivoo, että hänen hyvin henkilökohtaisesta kirjastaan voisi olla apua muille paino-ongelmien kanssa kamppaileville. Parhaillaan hänellä on teossa kaksi dekkaria. Toinen niistä sijoittuu 1920-luvun Helsinkiin. Toista hän kirjoittaa yhdessä puolisonsa Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa. Työn vastapainoksi Virpi Hämeen-Anttila harrastaa monipuolisesti liikuntaa. Hän kävelee, juoksee, ui, kiipeilee, käy pilateksessa ja nostelee painoja. – Kuulostelen kehoani, mikä sille on hyväksi. Koen, etten ole enää mikään kelvoton reppana vaan pystyn mihin vain. Toki selkäni yhä toisinaan vihoittelee, mutta nyt tiedän, miten hoitaa sitä. Toivonkin pitkää ja liikkuvaa vanhuutta. ■

Haemme tutkittavia osallistumaan kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan erään tutkimuslääkkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitä lumelääkkeeseen, kun tutkimuslääkettä annetaan nykyisen masennushoitonne lisäksi. Voitte soveltua tutkimukseen, jos • olette iältänne 18-65 vuotias • Teillä on todettu masennus • ette ole saanut rittävää hoitovastetta nykyisellä masennuslääkkeellänne Tutkimus kestää enintään 13 viikkoa, siinä on 7 tutkimuskäyntiä ja yksi puhelu. Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat maksuttomia. Tutkimuksesta vastaava henkilö Suomessa on ylilääkäri Martti Heikkinen. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 13.2. klo 15-18 soittamalla numeroon 050-4308910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

Hoivakoti tutuksi Esperi Hoivakoti Tilkka tarjoaa ympärivuorokautista asumispalvelua ja kevythoivaa ikäihmisille. Tervetuloa tutustumaan keskiviikkoisin klo 14, Mannerheimintie 164, Helsinki. Anu Tikkanen p. 040 186 2652

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

Viime vuonna Perttu Pölönen puhui Suomen lisäksi Espanjassa, Hollannissa, Italiassa, Kroatiassa, Myanmarissa, Ruotsissa, Saksassa ja Thaimaassa. Puhekeikkojen välillä hän rauhoittuu kotinsa lähellä Helsingin Tervasaaressa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

Muutosmies TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA VILJA HARALA

Piilaakso teki säveltäjäopiskelija Perttu Pölösestä futuristin, joka luennoi tulevaisuuden muutoksista eri puolilla maailmaa. Hän uskoo, että ihmiset kaipaavat digihypetyksen vastapainoksi hiljentymistä ja pyhyyttä.

uhujalavalle astuu nimekäs keskiikäinen asiantuntija ja yritysjohtaja toisensa jälkeen. Sitten vuorossa on nuorukainen, jolla on intensiivinen katse ja hymykuoppahymy. – Joskus kuulen ennen puhettani supinaa, että kuka tuo oikein on. En ole kuullutkaan hänestä! Kun olen puhunut ensimmäiset kymmenen minuuttia, ja yleisö kuuntelee aivan hiljaa, huomaan, että olen ansainnut paikkani lavalla, sanoo Perttu Pölönen. Kuka tämä 24-vuotias Pölönen sitten on? Esimerkiksi keksijä, yrittäjä ja säveltäjä. Yhdysvaltalainen huippuyliopisto MIT nimesi hänet kolmenkymmenenviiden lupaavimman alle 35-vuotiaan eurooppalaisen listalle. Hän voitti Euroopan suurimman nuorten tutkimuskilpailun ja pääsi puoleksi vuodeksi ajatushautomoon NASAn tutkimuskeskukseen Piilaaksoon opiskelemaan tulevaisuutta kymmenistä maista tulevien huippujen kanssa. Hän on esikoiskirjailija, jolta ilmestyi tammikuussa Tulevaisuuden lukujärjestys (Otava). Ansioiden luetteloiminen saa Pölösen tuijottamaan varpaitaan. – Oikeasti sillä ei ole väliä, mitä meriittejä minulla on. Ainoastaan se merkitsee, onko minulla jotain annettavaa ja miten kohtelen muita ihmisiä.

PERTTU PÖLÖNEN NEUVOO valmistautumaan tulevaisuuteen miettimällä, mitä annettavaa itsellä on muille. Mitä sellaista, mitä ei saa internetistä? – Ihanne ei ole täydellisen nopea, tehokas, looginen ja rationaalinen ihmisrobotti. Kone voittaa ihmisen näissä asioissa. Jos joku on kiinnostunut koodaamisesta ja filosofiasta, olisi helppo järkeillä, että hänen kannattaa keskittyä ensimmäiseen. Hyvä koodari kiskotaan nyt kovapalkkaisiin töihin kesken opintojen. Filosofin uranäkymät ovat epäselvemmät. Pölönen kehottaa miettimään laajemmin. – Filosofia ja taide ovat ihmiselle ominaisia, mutta koneelle vaikeita asioita. Panostaisin ensin taitoihin, jotka haastavat irtautumaan perinteisistä ajattelumalleista ja joista on hyötyä koko elämän ajan. Erikoistuisin vasta sen jälkeen. Pölösen mukaan filosofian tai taiteen harrastaminen auttaa koodaria ajattelemaan luovasti ja työskentelemään monenlaisten ihmisten kanssa. Hän uskoo, että sosiaalisten taitojen ja empatiakyvyn merkitys tulee kasvamaan. Ihmiskunta siirtyi maanviljelyksestä teknologiseen vallankumoukseen ja siitä informaatiovallankumoukseen. Monen työtä on nykyään tiedon järjestely, muokkaaminen ja jakaminen.

– Kehittyvä teknologia potkaisee ihmiset pois tietotyöstä. Uskon, että seuraavaksi tulee inhimillinen vallankumous. LESTADIOLAISTEN YLIOPPILASKODIN eli tuttavallisesti Lestiksen säännöissä ”tupakointi sekä alkoholin ja muiden päihteiden käyttö ylioppilaskodin tiloissa on kielletty” ja ”vastakkaista sukupuolta edustavan vieraan kanssa ei yövytä samassa huoneessa”. Perttu Pölönen asuu solussa viidettä vuotta, vaikka ei lestadiolainen olekaan. Korkea huone maksaa vain 251,49 euroa kuukaudessa, vaikka se sijaitsee Kruununhaan jugendkaupunginosassa 1890-luvulla rakennetussa talossa. – Siirryn todellisuudesta toiseen, kun puhun ensin suurilla lavoilla satojen ja tuhansien ihmisten edessä ja sitten palaan solukämppääni. Tämä ei ihan mätsää julkisuuskuvani kanssa, Pölönen virnistää ja venyttelee sänkynsä kirjavalla virkatulla päiväpeitolla. Nurkassa seisoo ylväs kaakeliuuni, jonka vieressä on sellokotelo, jonka päälle taas on asetettu pahvilaatikko. Huoneessa on kaksi pianoa, kuivia ruusuja lasipulloissa, pesemättömiä astioita, isot Genelecin kaiuttimet ja käytettyjä pyyhkeitä kuivumassa. Huhtikuussa tulee elämänmuutos, kun Pölönen muuttaa ostamaansa ensiasun-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

”Kannattaa olla armollinen itselleen. Jos haluaa saada enemmän aikaan, on usein parempi hidastaa kuin tehdä ekstraa”, Perttu Pölönen sanoo.

toon. Hän haluaa asua keskustassa, josta pääsee nopeasti matkustamaan seuraavalle puhekeikalle. – Silloin heitän vanhat romuni pois. Uudessa asunnossa on lasiovet ja flyygeli. Hymykuopat vilahtavat. NELILAPSISEN PERHEEN KUOPUS kasvoi Nurmijärvellä. Perttu Pölösen äiti on englanninopettaja ja isä tutkijayliopettaja, joka on kotona kekseliäs pellepeloton. – Kun olin pieni ja rakensimme majan metsään, valoimme kallioon betoniset pystypalkit, teimme maahan upotetun nuotiopaikan ja harjakaton ikkunan kera. Opin rakentamisesta paljon. Teininä Pölönen oli ponchossa viihtyvä rastapää, joka matki linnunääniä puussa. Hän harrasti myös kolmiloikkaa niin pitkälle, että voitti Suomen mestaruuden. Lisäksi hän soitti selloa ja jatkoi peruskoulusta musiikkilukioon Vantaan Vaskivuoreen. Musiikin teoria tuotti Pölöselle vaikeuksia. Hän keksikin 15-vuotiaana, miten musiikillisia skaaloja olisi helpompi opetella. Syntyi Sävelkello, ja sen pohjalta Musiclock-mobiilisovellus.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

Pölönen voitti sovelluksellaan innovaatiokilpailun ja pääsi Piilaaksoon. Hän perusti siellä hyväntekeväisyysjärjestön, joka kehittää Myanmarissa opettajankoulutusta virtuaalitodellisuuden avulla ja työllistää kymmeniä ihmisiä. Pölönen palasi Suomeen täynnä uskoa mahdollisuuksiinsa muuttaa maailmaa.

”

Rukoilu on paras tapa olla läsnä hetkessä. Pölönen on opiskellut säveltämisestä kandidaatin tutkinnon Sibelius-Akatemiassa. Hän ei tunne tarvetta muihin tutkintoihin. – Tiedon hierarkia on muuttunut. Olemme vapaampia opetusinstituutiosta kuin koskaan ennen. En halua vain lukea samoja kirjoja kuin kaikki muut vaan kuuntelen mieluummin kotoa

käsin eri alojen johtavia asiantuntijoita, seuraan uutiskirjeitä ja kiinnostavia ihmisiä. MAAILMA KEHITTYI kymmenien tuhansien vuosien ajan paikallisesti ja vähän kerrallaan. Nyt kehitys on kuitenkin globaalia ja kiihtyvää. Monet instituutiot, kuten Suomen evankelis-luterilainen kirkko, ovat siksi valtavan muutospaineen alla. Näin Perttu Pölönen ajattelee. – Nykyisellään kirkko on kaavoihin kangistunut, eikä sellainen houkuttele milleniaaleja ja diginatiiveja. Pienet parannukset eivät riitä, koska ne eivät muuta kirkon rakennetta, hän sanoo. Pölösen mielestä kirkko kilpailee ensisijaisesti somea, viihdettä ja muita ajankäyttötapoja vastaan, ei niinkään muita uskontoja. – Kirkon pitää miettiä, miten se vie Raamatun sanoman vuoteen 2020, jolloin tunteet ja kokemuksellisuus ovat tärkeitä. Ihmisillä on nykyään suuri yhteenkuuluvuuden, pyhyyden ja hengellisyyden tarve. Uskolle sopivaa maaperää on paljonkin, mutta kyse on siitä, millä keinoilla kirkko pääsee sinne. Ainakin kolmea tapaa voisi kokeilla. Yksi on meneminen somekanaviin, joissa nuoret ja vart-

Näin menestyt tulevaisuudessa Hanki taitoja, jotka eivät vanhene. Opettele mie luummin ongelmanratkaisua ja kommunikaatiota kuin juuri nyt ajankohtaista koodaamista ja manda riinikiinaa. Perehdy filosofiaan ja taiteisiin. Niissä saatat pärjätä älykkäille koneille. Ole ihminen ihmiselle. Kehitä empaattisuuttasi ja toi sen huomioimista. Sosiaaliset taidot ovat tulevaisuu dessa yhtä tärkeitä kuin asiantuntijuus. Helli luovuuttasi pitämällä hauskaa ja pysymällä leik kisänä. Uskalla improvisoida ja tehdä virheitä. Löydä intohimosi. Mieti, mitä tehdessäsi unohdat ajan kulun. Mitä tekisit, vaikka sinua kiellettäisiin? Mitä useampia intohimon kohteita keksit, sitä parem pi, koska intohimo on valtava voimavara. Altista itseäsi uusille opeille. Napsi internetistä niin paljon kiinnostavien ihmisten puheita, verkkokursseja ja opetussovelluksia kuin ehdit. Keksi itsellesi ainakin viisi titteliä. Ketterä sopeutu ja pärjää tulevaisuudessa paremmin kuin yhden alan huippu. Teet elämäsi aikana todennäköisesti monen laisia töitä, joten ei kannata rakentaa identiteettiä yh den ammatin varaan. Opettele yrittäjämäinen ajattelutapa. Määrittele en sin ongelma, luo sitten visio sen ratkaisemiseksi ja to

teuta lopuksi suunnitelmasi joko yksin tai muiden kanssa. Jokainen on tulevaisuudessa enemmän tai vä hemmän yrittäjä.

Älä anna egosi tulla opettelun tielle. Epävarma olo kertoo, että kokeilet jotain uutta. Jos se ei heti suju, niin häpeällä siitä selviää!

Uskalla ottaa riskejä. Menneet menestykset eivät au ta ratkaisemaan tulevaisuuden haasteita.

Harjoittele kertomaan ajatuksistasi muille. Pidä ainakin kaksi suunniteltua puhetta vuodessa.

Riko sosiaalinen kuplasi. Kuuntele tarkasti eri aloilta ja taustoista tulevia ihmisiä. Anna muiden haastaa si nua, ettei ajattelusi laiskistu.

Paranna tapasi. Tarvitsetko uuden luonteenpiirteen? Muuta ensin tarve tavoitteeksi, sitten tavoite tahdok si ja tahto tavaksi.

Älä oleta. Ihmisen ulkomuoto ei määrittele hänen aja tuksiaan, ominaisuuksiaan tai kykyjään.

Ole pitkäjänteinen ja kärsivällinen. Tärkeät asiat vaativat sinnikkyyttä.

Ymmärrä, että asiantuntijuus ei ole iästä kiinni. Nuori voi osata ratkaista ongelman, jonka olemassa oloa vanhemmat eivät ole edes huomanneet. Eriikäis ten yhteistyö on välttämätöntä.

Mieti, miltä tekosi näyttäisivät lastenlastesi silmin. Pohdi itse, mikä on eettistä. Lainsäädäntö ei pysy tek nologian nopean kehityksen mukana, joten et voi no jata vain siihen.

Pysy mukana teknologisessa murroksessa. Seuraa tulevaisuuteen ja teknologiaan liittyviä ilmiöitä yhtä arkisesti kuin säätiedotuksia.

Rakasta. Jos haluat muutosta, yritä rakkaudella. Eri laisten ihmisten huomioiminen, rauhan rakentaminen ja yhteisöllisyyden vaaliminen ovat tärkeitä tehtäviä, joihin keinoäly ei pysty.

Hanki tulevaisuuden yleissivistystä. Omaksu perus asiat tekoälystä, robotiikasta, virtuaalitodellisuudes ta, lohkoketjuista, nanoteknologiasta ja synteettisestä biologiasta. Ne ovat tarpeen siinä missä kyky käyttää puhelinta ja tietokonetta. Altistu uusille asioille. Jos uudet asiat epäilyttävät, suhtaudu ennakkoluuloihisi kriittisesti. Älä levitä suh tautumistapaa.

tuneemmatkin jo ovat. Yksi hyvä esimerkki ovat YouTube-papit. Toinen suunta on elämyksellisyys. Pölönen on käynyt pari kertaa sitoutumattoman Suur-Helsingin seurakunnan Suhen jumalanpalveluksissa. Bändit, valoshow ja savukoneet saavat ne muistuttamaan rock-konsertteja. Kolmas tie on askeettisuus, joka viehättää Pölöstä eniten. – Näen tässä paljon mahdollisuuksia. Ihmiset kaipaavat hiljentymistä ja off line -tilaa ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Pölösen mukaan ihmiset ovat alkaneet huomata, että uudet teknologiat ja digitaalisuuden hypettäminen eivät tuokaan onnellisuutta. Kun miettii itseään suhteessa monin tavoin ylivertaiseen tekoälyyn, hengellisyys voi nousta uuteen arvoon. Kone ei koe pyhyyttä. – Jokaisella ihmisellä on suhde pyhyyteen. Elämä olisi kestämätöntä ilman sitä. Pyhä on asia, josta ei halua tinkiä ja jota ei tahdo häpäistä. Jollekin vaikka jääkiekko voi olla pyhää.

Pölönen osallistui seurakunnan toimintaan viimeksi sunnuntaina. Paikka oli tällä kertaa helluntailainen Saalem-seurakunta. – Minulla ei ole nyt kotiseurakuntaa, mutta hengellisyyteni ei vähene sen vuoksi. Hengellisyys on erottamaton osa minua. Se tuo lohtua ja toivoa ja auttaa rauhoittumaan tiukoissa tilanteissa.

MIKÄ ON PYHÄÄ Perttu Pölöselle? Visionääri kiemurtelee ensin, että ei hänellä ole valmista listaa, mutta luettelee sitten: usko, ystävät, perhe, isänmaa, luonto. Pölönen kasvoi Kansan Raamattuseurassa, joka on maltillinen viidesläinen herätysliike. Hän kävi rippikoulun ja näytteli uskonyhteisön kurssikeskuksessa Vivamossa sekä lauloi tasokkaassa Higher Ground -gospelkuorossa. Hän kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

– Olen arkena paljon menossa, joten hiljennyn sunnuntaina usein omissa oloissani. Kävelen vaikka läheiseen Tervasaareen kuuntelemaan aaltojen ääniä. Rukoileminen on paras tapa olla läsnä hetkessä. Reissaaminen ympäri maailmaa on tuonut Pölösen uskoon lisää sävyjä. Hän on huomannut, kuinka erilaista kirkossa on vaikkapa Los Angelesissa kuin kotimaan erilaisissa kristillisissä yhteisöissä.

”

Kun väsyttää itsensä oikeasti merkittävien asioiden eteen, saa vastalahjaksi merkityksellisyyttä elämään.

Hyväksy epävarmuus. Et voi ennustaa tulevaisuut ta tarkasti etukäteen. Mielikuvituksesi rajat eivät ole maailman rajat.

Lähde: Perttu Pölönen: Tulevaisuuden lukujärjestys. Otava 2020.

– En lyö ketään Raamatulla päähän enkä sano, että olen löytänyt totuuden, mutta sinä et. Uskon vastakohta ei ole epäily vaan varmuus. Uskova ihminen on minusta nöyrä. Kun ei voi tietää, pitää vain uskoa. Pölönen toivoo kirkon konservatiiveille ja liberaaleille parempia välejä. Nyt he kiistelevät esimerkiksi nais- ja miesparien kirkollisesta vihkimisestä. – Eikö ole parempi tulla toimeen muiden kanssa kuin olla yksin oikeassa? Suostuisitko itse olemaan voittamatta, jotta keskustelu voisi jatkua? Eikö kärsimys ole kärsimystä ja rakkaus rakkautta riippumatta siitä, kuka sitä tuntee? Pölönen kysyy. – Vaikka sinulla olisi oikeat faktat, se ei oikeuta sinua käyttäytymään kuin tunteeton moukka. Nokkeluus on paljon helpompaa kuin lempeys. TULEVAISUUDESSA VARMAA on vain muutos. Siksi Perttu Pölönen ei halua suunnitella tarkasti edes omaa tulevaisuuttaan. Hän siteeraa Tuutikkia Tove Janssonin muumikirjasta Taikatalvi: ”Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi”. – Olisi typerää kiintyä mihinkään tavoitteeseen. Elän mieluummin hetkessä ja reagoin siihen. Pölösestä kaikkein tärkeimmältä asialta tuntuvat kestävän kehityksen haasteet. Hän haluaisi työskennellä niiden parissa. – Kun väsyttää itsensä oikeasti merkittävien asioiden eteen, saa vastalahjaksi merkityksellisyyttä elämään. Haluan tehdä työlläni hyvää maailmalle. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

Materialistin uskonhyppy Uskonnottomassa kodissa kasvanut Oskari Juurikkala tiesi, että maailma koostuu vain aineesta. Sitten hänen äitinsä kertoi jotain yllättävää.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

ymy valaisee hetkeksi Oskari Juurikkalan kasvot. Hän on palannut teini-iän muistoon, jossa pitkälettinen vantaalainen hevinuori löysi jostakin Uuden testamentin ja alkoi kantaa sitä mukanaan. Kokeilu loppui, kun salainen kiinnostuksen kohde putosi mokkatakin povitaskusta kaverin kovaksi kommunistiksi tiedetyn äidin silmien alla. Juurikkala kasvoi uskonnottomassa kulttuurikodissa. Hänen äitinsä Kaija Juurikkala työskenteli elokuvaohjaajana ja isä Juha Juurikkala ala-asteen rehtorina. Uskonkipinän pilkahdus johdatti nuorukaisen tutkimaan antikvariaattien hyllyjä. Mukaan lähti kirja zenbuddhalaisuudesta, mutta hengitystekniikoita lukuun ottamatta se ei avautunut kokemattomalle lukijalle. Lukiolaisena Juurikkala kääntyi kohti ateismia luettuaan Richard Dawkinsin kirjan Itsekäs geeni. – Halveksin uskonnollisia ihmisiä, koska olin sitä mieltä, että he eivät ajattele. Siihen aikaan minulla ei ollut yhtään ystävää tai tuttua, joka olisi ollut uskonnollinen, hän sanoo. Yhteiskunnallisia ja filosofisia aiheita pohtivassa nettiryhmässä Juurikkala esitti vasemmistolaista markkinakritiikkiä, kunnes ymmärsi, ettei tiennyt taloustieteestä mitään. – Lukion jälkeen jatkoin opintoja kauppakorkeakoulussa ja heittäydyin talousliberalistiseen ajatteluun. UUTTA USKONNOLLE avautumista edelsi joukko pieniä tapahtumia. Ensin Juurikkala katsoi yhdysvaltalaisen elokuvan Isän nimeen. Se kertoo kolmesta irlantilaismiehestä ja yhdestä naisesta, jotka tuomittiin pommi-iskusta väärin perustein. Yhdessä kohtauksessa päähenkilön isä rukoilee käyttäen ruusukkoa eli katolisen kirkon rukousnauhaa. – Ruusukko näkyy elokuvassa vain kaksi tai kolme sekuntia, mutta kohtaus vaikutti minuun syvästi. En ollut koskaan ennen nähnyt kenenkään rukoilevan. Vähän myöhemmin mielikuva uskonnollisten ihmisten epä-älyllisyydestä romuttui, kun Juurikkala luki Esa Saarisen kirjan Filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin. Yksi Saarisen kirjan huippufilosofeista on 1200-luvulla elänyt teologi Tuomas Akvinolainen. Sitten Juurikkala jutteli äitinsä Kaija Juurikkalan kanssa, joka kertoi jotakin odottamatonta. Äiti oli saanut vuosien ajan viestejä kuolleilta ihmisiltä, joista yksi oli Juurikkalan isoisä. Aluksi äiti oli

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

pelännyt kokemuksia, mutta uskallettuaan avautua niille hän näki, että kyse on kauniista asiasta. Ennen tuota keskustelua Juurikkala oli varma siitä, että mitään muuta kuin ainetta ei ole olemassa. Nyt hän näki edessään vain kaksi vaihtoehtoa: joko äiti oli tullut hulluksi tai sitten maailmassa on jotakin enemmän. – Oli selvää, ettei äiti ollut vähimmässäkään määrin raiteiltaan. Keskustelu vei pohjan materialistiselta maailmantulkinnalta. Tuntui kuin olisin elänyt talossa, jonka katto lähti pois. ÄIDIN KANSSA käydyn keskustelun jälkeen Oskari Juurikkala löysi veljensä kirjahyllystä lukion uskonnon oppikirjan, jonka luki salaa. Katolinen kirkko viehätti nuorukaista, joka oli kiinnostunut historiasta ja asioiden alkuperästä. – Lukiessani ajattelin, että jos tulen joskus kristityksi, minusta tulee katolilainen. Jostakin syystä sain vaikutelman, että se on kristinuskon alkuperäinen versio. Juurikkala etsi netistä tietoja katolisesta kirkosta, mutta sen pitemmälle hänen rohkeutensa ei riittänyt. Juurikkalan pettymykseksi Suomessa ei ollut jesuiittoja, joiden filosofinen ja teologinen koulutus vaikutti houkuttelevalta. Asia olisi voinut jäädä siihen, mutta sitten Juurikkala luki espanjalaisen taloustieteilijän haastattelun, jossa tämä mainitsi Opus Dei -nimisen katolisen järjestön. Juurikkala otti sähköpostitse yhteyttä New Yorkissa sijaitsevaan Opus Dein toimistoon. Vastauksessa kerrottiin, että järjestöllä on toimintaa myös Helsingissä. Elettiin joulun välipäiviä vuonna 2001, kun Juurikkala soitti Fredrikinkadulla sijaitsevan Opus Dein kulttuurikeskuksen ovikelloa. Ensimmäinen tapaaminen oli kaksi tuntia kestävä keskustelu, jossa erityisesti keskuksen silloinen johtaja Alexandre Havard teki Juurikkalaan vaikutuksen. – Minulla ei ollut minkäänlaisia ennakko-odotuksia, mutta tunsin heti olevani oikeassa paikassa. Koin olevani kuivaa maata, johon kaikki opetukset imeytyivät välittömästi, hän sanoo. TAIVAAN PEITTÄNYT katto oli poissa, ja nyt entinen materialisti opiskeli intohimoisesti katolisen kirkon oppeja siitä, mitä kaikkea taivaassa on. Juurikkala aloitti myös päivittäisen ruusukkorukouksen, jossa käydään läpi Jeesuksen elämän salaisuuksia. Pian Neitsyt Maria tuntui omalta hengelliseltä äidiltä. Juurikkala aloitti katoliseen kirkkoon tutustumisen sukeltamalla suoraan altaan syvään päätyyn. Opus Dei on vuonna 1928 perustettu katolisen kirkon prelatuuri eli itsehallinnollinen organisaatio, joka katsoo tärkeimmäksi tehtäväkseen jokapäiväisen arkielämän pyhittämisen. Siihen pyritään muun muassa rukousohjelmalla, lukemisella ja halujen kuolettamisella. Harjoituksiin käytetään kahdesta kolmeen tuntia päivässä.

Kuka?

Oskari Juurikkala, 38, on teologian tohtori ja katolisen kirkon pappi, jonka vastuulla on erityisesti Opus Dei -järjestön nuorisoja opiskelijatyö. Hän harrastaa lukemista, kielten opiskelua, pyöräilyä ja hevimusiikkia.

Mitä?

Sunnuntaina 23.2. klo 11.45 Juurikkala puhuu uskonnollisen kielenkäytön tilasta ja rajoista Hämeenkylän kirkon isossa seurakuntasalissa, Auratie 3. Luento kestää noin tunnin.

Motto

Juuri nyt on oikea hetki.

Äärikonservatiiviseksi luonnehdittu Opus Dei pi täytyy tiukasti katolisen kirkon kielteisiin kantoihin esimerkiksi naispappeudesta, abortista ja homolii toista. Osa järjestön maallikkojäsenistä on numeraareja, jotka elävät selibaatissa ja antavat ylimääräiset tulon sa Opus Deille. Keväällä 2004 Juurikkalasta tuli en simmäisenä suomalaisena yksi heistä. Vuonna 2012 hän aloitti täysipäiväiset teologian opinnot Opus Dein Pyhän Ristin yliopistossa Roo massa. Opinnot johtivat katolisen kirkon pappisvihki mykseen vuoden 2016 lopussa. Syksyllä 2019 Juurik kala väitteli teologian tohtoriksi.

”

En ollut koskaan ennen nähnyt kenenkään rukoilevan. OSKARI JUURIKKALA OLISI voinut valita monenlaisia elämänpolkuja. Ennen Rooman opintovuosia hän eh ti väitellä tohtoriksi myös kauppatieteiden ja oikeus tieteiden aloilta. Juurikkala luonnehtii lapsuuden kasvuympäristö ään hyväksi ja inhimilliseksi. Teinivuosina hän nautti elämästään, soitti rumpuja bändissä ja perehtyi itse ään kiinnostaviin asioihin. Mikä sai Juurikkalan hylkäämään menestyksek kään uran ja omistautumaan päivittäiselle kieltäy mykselle? Miksi hän aloittaa aamunsa kylmällä suih kulla, sitoo katumusnauhan reiden ympärille ja nuk kuu öitä lattialla pelkän petauspatjan päällä? Juurikkalan mukaan Opus Dein säännöt tuovat hä nen elämäänsä tasapainoa. Suurin muutos on liitty nyt seksuaalisuuteen. Nuoruuden pornoriippuvuu desta irrottautuminen ei ollut helppoa, vaikka hän koki katolisen kirkon opetuksen seksuaalisuuden ar vokkuudesta ja siveellisyydestä oikeaksi. – Ilman tätä elämäntapaa olisin varmasti työnarko maani. Ennen Opus Deihin tutustumista opiskelin kymmenen tai 12 tuntia päivässä, mutta nykyään ym märrän, että työskentelylle on hyvä antaa oma aikansa. PARI VUOTTA Opus Deihin liittymisen jälkeen Oska ri Juurikkala kohtasi vaikeita tunteita, jotka liittyivät hänen vanhempiensa vuosien takaiseen avioeroon. Vanhempien erotessa Juurikkala oli viisivuotias. Tunteet nousivat pintaan Opus Dein retriiteissä, kun Juurikkala hiljentyi yksin kappelissa. Mielen syö vereistä nousi ahdistusta, hämmennystä ja jotakin mustaa. Juurikkala pelästyi eikä tiennyt, mistä on ky se. Jumala tuntui kuitenkin rohkaisevan häntä ja sa novan: ”Älä pelkää, anna tunteiden tulla, olen tässä.” – En muistanut mitään vanhempieni erosta, mut ta ymmärsin, että jokin niihin aikoihin liittyvä muis to tuli läpi tunteena ja itkuna. Sen jälkeen tunsin olo ni vapautuneeksi ja rauhalliseksi. Kokemukset toistuivat noin vuoden ajan. Sitten ne loppuivat. Juurikkala pitää kokemuksia parantumis prosessina, jossa rukous hoiti vanhempien eroon liit tyviä haavoja. – Koulun toisella luokalla opettelin olemaan itke mättä. Aikuisena miehenä olen saanut itkeä paljon kin, Juurikkala sanoo. Sitten hän hymyilee. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

Äideiksi ja alamaisiksi luodut Naisten tulee olla arkoja, alamaisia ja tottelevaisia, opetti reformaattori Martti Luther. Kotona hän antoi kuitenkin vallan vaimolleen. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS EISKONEN

”

aisilla on leveä takapuoli, jotta he istuisivat hiljaa.” Tämä reformaattori Martti Lutherin ajatustyön hedelmä ei onneksi ole päätynyt luterilaisen kirkon oppia määrittäviin tunnustuskirjoihin. Se on kuitenkin yksi niistä yleistyksistä, joita Lutherilta on säilynyt jälkipolville.

– Luther oli oman aikansa edustaja. Ei hän juuri kyseenalaistanut esimerkiksi naisen toissijaisuutta mieheen verrattuna. Ainoastaan pelastuksen suhteen nainen ja mies olivat hänen mielestään samalla viivalla, kertoo teologian tohtori Sini Mikkola. Mikkola on kirkkohistorioitsija, jolta ilmestyi viime syksynä Lutherin elämän naisia käsittelevä kirja Rakkaat sisaret, riehaantuneet rouvat. 1500-luvulla vaikuttaneen Lutherin naisnäkemykset nousivat pitkästä perinteestä: nainen oli toisaalta miestä alempi, toisaalta miehen vastakohta. Siinä missä mies on henkeä, nainen edustaa lihaa. Mies on järki, nainen tunne. Mies on aktiivinen, nainen passiivinen – ja niin edelleen. Tällaiset vastakohtaparit ovat ikivanhoja, ja niihin törmää keskustelussa välillä nykyisinkin. Naisen heikkoudesta mieheen verrattuna kertoi Lutherin mielestä se, että Eeva sortui paholaisen houkutuksiin. Lutherin mukaan naiset hä-

nenkin aikanaan kuvittelivat Eevan lailla itsestään liikoja. He pyrkivät tekemään itsenäisiä päätöksiä ja nousemaan miehen paikalle tai jopa yläpuolelle. ”Nykynaiset ovat koppavia, ylpeitä, riitaisia, herjaavia, kapinallisia ja mielipiteidensä viisaudella pöyhkeileviä. Sen tähden he toivovat itseään pidettävän vallanpitäjinä, ei vaimoina”, Luther arvioi. TYLYT TOKAISUT ovat kuitenkin vain puoli totuutta. Sini Mikkola muistuttaa, että monet Lutherin yleisellä tasolla esittämät näkemykset naisista ovat jyrkässä ristiriidassa sen kanssa, miten hän suhtautui moniin naisiin yksilöinä. Lutherin vaimo Katharina von Bora esimerkiksi oli kotona melkoinen vallanpitäjä, ja Luther kutsuikin häntä välillä herrakseen. Niin ikään reformaation kannattajissa oli useampikin nainen, joiden toimintaa Luther arvosti. KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

– Voisi siis sanoa, että Lutherilla oli taipumus tehdä poikkeuksia oman lähipiirinsä suhteen ja myös niiden ihmisten suhteen, jotka olivat uskontopoliittisesti ja strategisesti hänelle ja evankeliselle liikkeelle tärkeitä, Mikkola tiivistää. Vaikka Lutherin omatkaan kannanotot eivät mairittele naisia, hän paheksui naisten pilkkaamista, jota tuon ajan oppineet miehet harrastivat. Sen sijaan hän korosti naisten arvoa Jumalan luomuksina. Mikkola arvioi, että Lutherilla oli tähän ainakin osittain hyvin käytännölliset syyt: hän halusi markkinoida avioliittoa jokaisen ihmisen osana. Siksi naisistakin piti antaa edullinen käsitys, sillä kuka mies olisi halunnut riesoikseen olentoa, joka on vain heikko ja tyhmä tai jopa paha. – Lutherin näkemykset vaihtelevat paljonkin sen mukaan, millaisesta tekstistä on kysymys. Esimerkiksi avioliittoa käsittelevissä teksteissä hänen näkemyksensä naisista oli myönteisempi kuin akateemisille miehille tarkoitetuissa puheissa ja teksteissä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

”JUMALA LOI HÄNEN vartalonsa olemaan miehen kanssa, kantamaan lapsia ja kasvattamaan heitä”, Luther kuvaili naisen tehtävää vuonna 1524 kirjoittamassaan kirjeessä. Jumalan tahdon toteuttamiseen Luther vetosi myös patistellessaan pappeja ja entisiä luostariveljiä ja -sisaria avioitumaan. Se, että Luther torjui niin voimakkaasti pappien selibaatin, johtui Mikkolan mukaan siitä, mitä Luther oli nähnyt ympärillään ja mitä hän rippi-isänä ja luostariyhteisössä eläessään oli kokenut ja kuullut. Tuolloin oli yleistä ja julkisesti tunnustettua, että papit, jotka eivät eläneet luostarissa eivätkä sääntökunnassa, elivät konkubinaatissa eli eräänlaisessa avoliitossa. Lutherin mielestä konkubinaattikäytäntö osoitti, että selibaatissa elämiseen pystyivät vain harvat. – Luther oli myös tunnistanut itsessään seksuaalisia tarpeita ja tunteita ja pyrkinyt tulemaan toimeen niiden kanssa, Mikkola kertoo. Tarpeistaan huolimatta Luther ei ilmeisesti suunnitellut avioituvansa, vaikka hän olikin in-

nokkaasti kehottamassa muita pappeja avioitumaan ja etsi luostareista karanneille nunnille sopivia aviomiehiä. Mikkolan mukaan Lutherin vastahakoisuudessa sekoittuivat henkilökohtaiset, teologiset ja uskonnollis-poliittiset syyt. – Hän oli tottunut elämään kerjäläisveljenä ja oli nihkeä luopumaan elämäntavastaan. Vaikka hän kertoi fyysisistä tarpeistaan, hänellä oli tarve painottaa sitä, että hän pystyy kamppailun kautta voittamaan ne. LUTHERIN MIELI kuitenkin muuttui. Syynä siihen tuskin oli ensisijaisesti rakastuminen. Itse hän kertoi halunneensa ärsyttää paholaista ja paavia ja miellyttää omaa isäänsä, ja koko avioliiton tulleen hänelle suoranaisena yllätyksenä: ”Ajatellessani itse muita asioita Jumala paiskasi kuin ihmeen kautta avioliittoon Katharina von Boran, tuon nunnan, kanssa.” Sini Mikkola arvioi, että ulkoinen paine avioitumiseen kasvoi vuosi vuodelta: Lutherin odotettiin tekevän niin kuin opetti. Toisaalta myös tule-

”

Oli paljon naisia, jotka eivät kokeneet luostarielämää omakseen. Heille Lutherin sanoma oli vapauttava. Luostarista karkaamalla naiset ottivat päätös vallan omasta elämästään itselleen.

van vaimon aktiivisuudella oli Mikkolan mukaan iso merkitys avioliiton solmimisessa. Martti Luther oli avioituessaan 41-vuotias, Katharina von Bora häntä 15 vuotta nuorempi. Ennen avioitumistaan Luther pohti, olisiko hän kyvykäs aviomieheksi. Ajan käytännön mukaan avioyhdyntä vaati todistajan, joten tiedossa on, että jännityksestään huolimatta Luther selvisi suorituksesta. Hän myös kehuskeli sillä jälkeenpäin ystävilleen kirjoittamissaan kirjeissä. Mikkola toteaa, että avioliitto oli iso muutos Lutherille, joka oli elänyt keski-ikään asti sinkkuna ja selibaatissa, ilman moniakaan kontakteja naissukupuoleen. – Elämänmuutoksen aiheuttama ihmetys näkyy monissa hänen kirjeissään. Maskuliinisuuden uudelleen rakentaminen ja siirtyminen luostareissa vaalitusta maskuliinisuudesta kohti aviomiehen identiteettiä oli Lutherille iso prosessi ja vei paljon aikaa ja voimia. Joitakin kuukausia ennen avioitumistaan Luther laati Aviosäädystä-nimisen saarnan. Siinä hän

kuvaili, kuinka naisen tulee olla arka, alamainen ja tottelevainen suhteessa mieheensä. Ihan niin ei Lutherin omassa avioliitossa käynyt, sillä Katharina von Bora oli päättäväinen, itsevarma ja itsenäinen nainen. Välillä vaimon tehokkuus ja omapäisyys ärsyttivät Lutheria, mutta Mikkolan mukaan ne olivat hänelle myös helpotus. Luther sai rauhassa touhuta omiaan, kun vaimo piti kotitalouden langat käsissään. REFORMAATION VAIKUTUKSIA tuon ajan naisten elämään on Sini Mikkolan mukaan mahdotonta arvioida yksiselitteisesti. Naiset eivät olleet yksi yhtenäinen ryhmä vaan esimerkiksi sääty, varallisuus, perhesuhteet, asuinpaikka ja ikä vaikuttivat paljon heidän toimintamahdollisuuksiinsa. Se, että reformaattorit korottivat avioliiton ja perheen ihmiselämän korkeimmaksi ihanteeksi, saattoi Mikkolan mukaan lisätä naisten arvostusta yhteiskunnassa ja antaa heille uusia mahdollisuuksia. Toisaalta luostareiden alasajo monilla seuduilla kavensi naisten mahdollisuuksia kouluttautua ja omistautua hengelliselle kutsumukselle. – Tämäkään asia ei ole mustavalkoinen, eivätkä kaikki luostarit hävinneet heti. Varsinkin monet naisluostarit saivat jatkaa toimintaansa, mutta usein sille oli ehtona, etteivät ne ottaneet uusia asukkaita. Toisaalta kaikki naiset eivät olleet luostareissa kutsumuksen vuoksi. Monet oli lähetetty luostariin lapsena käytännön syistä. – Siksi oli paljon naisia, jotka eivät kokeneet luostarielämää omakseen. Heille Lutherin sanoma oli vapauttava. Luostarista karkaamalla naiset ottivat päätösvallan omasta elämästään itselleen. LUTHERIN AJATUKSET vetosivat ihmisiin sukupuolesta riippumatta. Varsinkin reformaation alkuaikoina Luther korosti yleistä pappeutta, jonka mukaan jokaisella on esimerkiksi oikeus lukea ja tulkita Raamattua. Tästä innostuivat niin naiset kuin maallikkomiehetkin. Erityisesti aateliset naiset olivat Lutherille arvokkaita tukijoita. Heillä oli verkostoja ja varallisuutta, ja he pystyivät asemansa vuoksi ajamaan reformaation aatteita. Tavallista oli, että vaimo puhui miehelleen uuden uskontulkinnan puolesta. Näin teki esimerkiksi Katharina von Mecklenburg, Saksin herttuan Henrik Hurskaan puoliso, joka levitti hovissa evankelista uskoa ja sai lopulta miehensäkin kääntymään. Monille naisille kirjeiden kirjoittaminen oli keskeinen vaikuttamisen ja vallankäytön muoto. Kirjeisiin turvautui esimerkiksi Argula von Grumbach, baijerilainen aatelisrouva, joka kirjoitti 1520-luvulla kahdeksan pamflettikirjettä. Parhaimmillaan niistä kiersi 29 000 painettua kopiota eri puolilla Saksaa. Von Grumbach on toinen niistä naisista, jotka yleensä mainitaan, kun esitellään reformaation vaikuttajia. Toinen on Katharina Schütz Zell, strasbourgilainen papinrouva. Hän toimi Mathiasmiehensä rinnalla papillisissa tehtävissä ja antoi itse itselleen kirkkoäidin arvonimen. Miehensä kuoltua hän saarnasi tämän haudalla, mikä tuohon aikaan oli varsin poikkeuksellista. ■ Luther-lainaukset ovat Sini Mikkolan suomentamia ja peräisin hänen kirjastaan Rakkaat sisaret, riehaantuneet rouvat – Martin Lutherin naiset (Kirjapaja 2019). KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

Hyvää pyhää

16.2.

Tämän sunnuntain aihe kirkossa on Jumalan sanan kylvö. Evankeliumitekstissä (Joh. 4:31–38) Jeesus kertoo oppilailleen vievänsä päätökseen Isänsä työn.

Kylvä vihreää PIENI JA SYÖTÄVÄN ihana etiäinen keväästä kasvaa ikkunalaudalla muutamassa päivässä. Osta vehnän, vihanneskrassin tai auringonku kan siemeniä tai kaiva kaapista kuivattuja herneitä. Laita laakeaan as tiaan kosteaa multaa, ripottele siemenet ja paina ne kiinni multaan. Peitä märällä kankaalla tai rei’itetyllä muovikelmulla ja aseta valoi saan paikkaan. Käytä sato esimerkiksi salaatteihin tai voileivän päälle. Vehnän oraasta voi myös puristaa mehua.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Usko elää toisten uskosta

apsuuden muistikuviini on piirtynyt ku va mummosta, joka seisoi puuhellan äärellä käsi kahvipannun kahvassa. Sii nä hän veisasi virttä, josta kuuli, millä mielellä hän oli. Moni muistaa lapsuudessa oppiman sa iltarukouksen ja joku tädin, joka piti kotonaan pyhäkoulua. Suvivirsi tuo mieleen koulun kevätkir kon tai juhannushäät. Tuttu iltavirsi tuo mieleen rakkaan ihmisen hautajaiset. Moni muistelee rippikoululeiriä ja siellä oppimi aan veisuja ja tunnelmia. Joskus jonkun kerhonoh jaajan, nuorisotyöntekijän tai papin yksi lause on jäänyt vuosiksi mieleen. Muistoja on monenlaisia. Usko ei koskaan syn ny tyhjästä, vaan se liittyy aina ihmisiin ja yhteisöi hin, jotka ovat meitä koskettaneet. Usko syntyy yh teisistä kokemuksista. Sitä kantavat myös perinteet,

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

tavat ja rituaalit, joiden keskelle synnymme. Kaikki ei ollenkaan riipu valovoimaisista julistajista ja saar namiehistä. Kyse on yli sukupolvien ulottuvasta us kon ketjusta ja perinteistä, joita luomme ja uudis tamme. Jeesus riisuu oppilaansa – omat lähettinsä – kai kesta tähtikultista. ”Olen lähettänyt teidät korjaa maan satoa, josta ette ole nähneet vaivaa”, hän huomauttaa oppilailleen. Olemme aina uskon synnyn hämmästyneitä kat selijoita, emme ikinä uskon synnyttäjiä. Monet us konkiistamme vaimenisivat, jos oivaltaisimme tä män. Yhä vielä elämme siitä uskosta, jonka Jeesus Isän lähettiläänä pani alulle ja vieläkin herättää. On vapauttavaa oivaltaa, että oma uskoni elää toisten uskosta, yhteisestä uskon kokemuksesta ja sen kaipuusta.

LAURI MAARALA

Rukoile esikuviesi puolesta Kun sinulla on rauhallinen aamu- tai iltahetki, mieti, ketkä ovat vaikuttaneet siihen, mihin sinä uskot. Ketkä ovat elämäsi ja uskosi esikuvia? Kuka on kertonut sinulle Jumalasta ja Jeesuksesta? Miten olet oppinut ensimmäisen rukouksesi? Et ajattele kaikesta samoin kuin he, mutta olet oppinut heiltä jotain. Mistä kiität heitä tänään? Rukoile mielessäsi heidän puolestaan lyhyesti omin sanoin tai lausu siunaus: ”Jumala, Isämme, siunaa sinä meitä, anna meille rauhasi.”

Harras hetki Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka, 52, haaveilee metsässä yöpymisestä. Hintikan työmatka kulkee pienen metsän läpi. Kävellessään metsässä Hintikka ei tee tietoisia hengellisiä harjoituksia, mutta hänen askelluksensa ja mielenvireensä muuttuvat. Hintikan tärkein metsä on Joroisissa perheen kesäpaikassa. Nuuksion metsät tulivat hänelle tärkeiksi teini-ikäisenä partiolaisena.

Kun jokin asia painaa mieltä, Kaisamari Hintikka vie sen metsään.

Kun metsä huokaa Kun piispa Kaisamari Hintikan jalka painuu sammaleeseen, hän saa yhteyden varhaisimpiin muistoihinsa. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

eho ja mieli huokaavat helpotuksesta, kun Kaisamari Hintikka pääsee pois päällystetyltä tieltä. Ihmisyhteisön äänet etääntyvät vähitellen, kun piispa kävelee syvemmälle metsään. Sisäisen ja ulkoisen metelin taukoaminen tekee tilaa sille, mikä on aidosti tärkeää. Hintikka vastaanottaa metsää kaikilla aisteillaan. Valon lisääntyminen ja orastavan kevään tuoksut kertovat talven taittumisesta. Kohta katse löytää ensimmäiset silmut ja lopulta lintujen riehakas meteli ympäröi kulkijan. Kun jokin puhuttelee Hintikkaa, hän pysähtyy. Silloin kaikki muu häipyy taustalle. Laajoja maisemia useammin hän jää katsomaan jotakin yksityiskohtaa: sammalta, kiinnostavaa kohtaa kalliossa tai suureksi kasvanutta puuta.

Luonnon rauhoittava vaikutus tuntuu nopeasti. Siksi pienetkin piipahdukset metsään ovat tärkeitä. Päivittäisellä työmatkallaan Hintikka kävelee pienen metsän läpi. KUN HINTIKAN JALKA painuu sammaleeseen, hän muistaa olevansa osa suurta luomakuntaa. Koskemattomassa metsässä mielen täyttää ihailu, kiitollisuus ja tunne lahjan vastaanottamisesta. Hauskuus ja hiljentyminen yhdistyvät, kun Hintikka kiipeää korkealle kalliolle, etsii kulkureittiä tiheässä ryteikössä tai pohtii, mistä kohdasta metsäpuron voi ylittää kuivin jaloin. Hintikan lapsuuden alkumetsä on vanhaa eteläsavolaista kaskimaata. Se sijaitsee Joroisissa kapealla niemimaalla, jossa on hänen sukunsa kesäpaikka. Kun Hintikka menee mökille, hän käy ensimmäiseksi katsomassa, mitä rakkaille puille kuuluu. Metsään meneminen on Hintikalle myös kääntymistä Jumalan puoleen. Luonnossa sisäistä työstämistä tarvitsevat asiat saavat tulla pintaan. Kun jokin asia painaa mieltä, hän vie sen metsään. Huoli asettuu oikeisiin mittasuhteisiin, kun Hintikka katsoo suurta petäjää, joka on nähnyt ja kestänyt monenlaista.

METSÄN LUMO on lahja Kaisamari Hintikan äidiltä ja kummitädiltä. He ottivat pienen tytön mukaan sieneen ja marjaan heti, kun hän oppi kävelemään. Hän on välittänyt saman lahjan omalle lapselleen.

”

Metsän lumo on lahja äidiltä ja kummitädiltä. Metsässä Hintikka saa yhteyden johonkin varhaiseen ja sisäsyntyiseen. Tilanne, jossa pienen tytön kumisaapas jäi suonsilmään, kuuluu hänen ensimmäisiin muistoihinsa. Samoihin mielen kerroksiin palautuu kunnioittava ihmetyksen tunne, joka syntyy, kun syvä huokaus kulkee talvisen kuusimetsän läpi. Sellaisena hetkenä luodun on helppo huokaista Luojalleen ”Tähän kuulun”. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

Palveluja tarjotaan

Hautauspalveluja

Kodin seniorihoivaa. Diana Care tarkoittaa yksilöllistä kotihoitoa omalla äidinkielelläsi. Ota yhteyttä ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä.

Helsingissä myös palvelusetelit!

Ratkaisukeskeistä terapiaa Malmilla Tutustu oman mielesi mahdollisuuksiin turvallisesti terapeutin kanssa. Yksilö- ja pariterapia. Ota yhteyttä: 040 2527427. Vastaanotto: Malmin terapia AKH-Hoiva Oy tarjoaa kotiin tuotavia hoivapalveluja, asiointi-ja saattoapua sekä jalkojenhoitoa. “auttavat kädet hoitavat” sinua pitkäaikaisella kokemuksella. Pia: 050 3227890 Anne: 0405520898

Suomalainen avustaja/kodinhoitaja. Kun tarvitset apua 0449706766

Soita 040 581 2124

Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 2386356, Hämeentie 38

Parturi-kampaaja KAIJA

TERVETULOA! www.terapiahuonemarita.fi TERAPIAHUONE MARITAssa Espoon Matinkylässä pidän kiinnostuksen mukaan Pienryhmä-INFOJA: • TOIMIVA AINEENVAIHDUNTA TUKI PAINONHALLINTAAN • KOKONAISVALTAINEN KAUNEUDENHOITO. Halutessasi voit kerätä ikioman pienryhmän, max 5 henkilöä. Seuraava kerta torstai- iltana 20.2.2020 KIINNOSTUITKO? Tiedustelut puh. 050-55 25 193.

Lakipalveluja

Kotikäynnit, palvelutalot. Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu.

puh. 046 660 4393

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM Minna Korhonen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

https://perhejaperinto.fi

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Ari Suominen, 040 3552340

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

BREMERIN KIVI Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

Kiinteistövälitystä

Vuokralle tarjotaan

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Vuokrataan 2 h + kk, 47 m2 Kontulasta. p. 044 0260 741

[A] LKV M. Rautanen Oy

Valoisa kaksio 43,5m2 Itis/Hki vuokra 750,- vesi 20,-hlö. Lasitettu parveke, hissi, sauna, remontoitu. Pitkäaik. 1.3.20 alkaen p.0405613488

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa

hautakivityöt

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

perunkirjoitukset

Ostetaan

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

Vuokrata halutaan Etsin noin 30 m2 suuruista yksiötä Helsingin alueelta Puh. 041 490 98 73

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV www.mrautanen.com

Hammashoitoa

Tilaisuuksia

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Pastor: Kristian Willis Telephone: 0503080803, kristian.willis@evl.fi Address: Matteuksen kirkko, Turunlinnantie 3

BIBLE FELLOWSHIP: Wednesdays 18:00-20:00 (start 8.1.2020) TABLE TENNIS CLUB: Tuesdays 14:30-16:00, Grace Hsiao (start 21.1.2020)

Halvor Ronning Jerusalemin Raamattukodilta puhuu su 23.2. klo 15 Pitäjänmäen srk-keskuksessa, Turkismiehenkuja 4. Kahvit klo 14.30. Mukana Maika Vuori, Johanna Manner, John Remes ja Maarit Kattilakoski.

HAMMASPROTEESITYÖT Malmi | Hakaniemi | Haaga

010 2715 100

WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

Siivouspalveluja Ikkunapesut kotisiivoukset vuosien kokemuksella. P.0466160810 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090

Rakennusala Kylpyhuone/sauna y.m. remontit Ammattitaidolla Olli p.0400 465963 baujap.fi Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739 Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Ruusu on minun lempikukkani

WORSHIP SERVICES: Communion service every Sunday at 14:00

Järj. Jerusalemin Raamattukodin ystävät ry ja Pitäjänmäen seurakunta

Helsingin Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22 pe 6.3. klo 19 Mikaelin kirkko ti 10.3. klo 19 Hakunilan kirkon kokoustila ti 10.3. klo 19 Huopalahden kirkko Seurat keskiviikkoisin klo 19:00, lauantaisin klo 18:00 ja sunnuntaisin klo 16:00 ja 18:00 Tervetuloa. Seurat kuunneltavissa myös www.hry.fi

HERÄNNÄISSEURAT to 13.2. klo 18 seurat L-Pasilan srkkoti, Maistraatink.5, Hki. ti 18.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo), Hki. su 23.2. klo15 seurat Loviisan srkkoti, It.Tullik.6. klo 17 vammaistyön seurat Seuratuvalla, Autotalo (Kamppi); mm. T.Paasivirta, K.Koskinen; pistekirj.- & isoteksti- Siionin virret. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6c, Vihti. ke 26.2. klo 19 seurat Körttikodilla. pe 28.2. klo 18.30 kotiseurat E.FullerJ. & H.Juustilla Hirvit.7, Sipoo. la 29.2. klo 10-16 ”Rakkautta yli rajojen” Viron kirkon perhekeskus Seuratuvalla: klo 10 Aamuveisuut (kahvia klo 9.30) klo 11 Viimeisimpiä kuulumisia Viron perhekeskuksesta ja Viron lähetystyöstä; Pia Ruotsala ja Lea Saar klo 12 lounas, kasvissosekeitto (Seuratupayhdistyksen hyväksi 7-10 €/annos) klo 13 Konsertti, virolaiset vieraat Tero Ruotsalan kanssa klo 14 kahvit (vapaaeht. kahviraha) klo 14.30 yhteiset seurat (kolehti Ruotsaloiden työn tueksi Herättäjän kv-työn kautta) la 29.2. klo 14 seurat toimintakeskus Jenny, Beckerint.9 (Malminkartano), Hki. klo 17 sateenkaarimessu Alppilan kko, Kotkank.2, Hki; kahvit ja seurat; saarna T.Roiha, lit. S.Korkalainen. klo 18 seurat Mikaelin kko takkah., Emännänp.1 (Kontula), Hki.

Audiovisuaalinen tilataideteos. Värikäs oodi Käpylän kauneudelle. Rakkauslaulu rauhalle ja sen hauraudelle.

19., 20.2. klo 19 21.2. klo 21 Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Vapaa pääsy! Varmista paikkasi: ilvesteatteri.fi

kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Hannes Mustakallio

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

ILVES-TEATTERIK

ST.MATTHEW´S ENGLISH CONGREGATION

ÄPYLÄ100

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

ESIRUKOUSILTA ti 18.2 klo 19 Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 Tuomas Metsäranta, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30 ja esirukousiltana 18–19, tai kirjallisena: pray. petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousillat joka toinen viikko. Petrus församling

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B 23.2. klo 13.30 Raamattupiiri 2. Korinttilaiskirjeen luvut 9-10

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla.

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kuka on sinun gurusi?

MAIJA SAARI – KUVALÄHTEET: MATTI PIKKUJÄMSÄ

Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

Lukijoiden rakastaman Gurun opissa -juttusarjan pohjalta on tehty verkkotesti. Käy testaamassa itsesi ja ota sinulle sopiva kristillinen mystikko mukaan arkeesi. Osallistu samalla retriittiviikonlopun arvontaan. Löydät gurutestin osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

KUVALÄHTEET: ESKO JÄMSÄ JA UNIVERSAL STUDIOS

Avaruusoliokin kokee olemassaolon tuskaa Kohtaaminen maan ulkopuolisen älyn kanssa herättäisi uusia teologisia kysymyksiä. Astroteologia pohtii, koskeeko sanoma Jeesuksesta myös avaruusolentoja. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS MAIJA SAARI

iime vuosikymmeni nä tähtitieteilijät ovat löytäneet tuhansia eksoplaneettoja. Mo ni niistä sijaitsee niin sanotulla elämänvyö hykkeellä eli sellaisella etäisyydellä emotähdestä, että vesi voisi esiintyä planeetalla nestemäisenä. Joukossa on useita Maan kaltaisia planeettoja. Toistaiseksi emme tie dä varmasti, onko jollakin niistä elä mää. Myönteistä vastausta voidaan kuitenkin pitää todennäköisenä. Sillä, että elämä ei kenties rajoitu vain maapallolle, on Vesa Nissisen

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

mukaan teologisia seurauksia. Koh taaminen maan ulkopuolisen älylli sen elämän kanssa toisi lisää haas teita. – Aristoteleen filosofia oletti, et tä maa on kaikkeuden keskus. Keski ajalla tämä ajatus yhdistyi Raamatun maakeskeisen ja ihmiskeskeisen maa ilmankuvan kanssa, ja ajatusta toisis ta maailmoista alettiin pitää vaaralli sena. Teologit ovat kuitenkin pohti neet kysymystä muista maailmoista jo ensimmäisistä kristillisistä vuosisa doista lähtien, Nissinen sanoo. Nissinen käsittelee maan ulko puoliseen älyyn ja kosmiseen evo

luutioon liittyviä teologisia tulkin toja uskonnonfilosofian alaan kuu luvassa väitöstutkimuksessa, joka tarkastettiin Helsingin yliopistossa helmikuussa. PLANEETTALÖYTÖJEN herättämät teologiset kysymykset liittyvät Vesa Nissisen mukaan muun muassa luo miseen, ihmisen asemaan Jumalan kuvana sekä vieraan älyllisen elä män mahdolliseen pelastumiseen. Mikäli avaruudesta löytyisi älyl tään ihmistä vastaava tai ihmistä älykkäämpi laji, kristillisen teolo gian pitäisi ottaa kantaa siihen, voi ko avaruusolio olla Jumalan kuva ih misen rinnalla. Olettaisimmeko esi merkiksi, että toisessa tähtijärjestel mässä kasvanut avaruusolento on syntinen? Nissisen mukaan näitä kysymyk siä pohtivan teologisen kirjallisuu

den määrä kasvaa vauhdilla ja moni teologi ajattelee asiasta samansuun taisesti. Nämä teologit pitävät to dennäköisenä, että jokainen tietoi suuteen heräävä olento kohtaa ta valla tai toisella oman äärellisyyten sä ja erehtyväisyytensä, kilpailun resursseista ja kuoleman aiheutta man ahdistuksen. Avaruusolento kokisi siis ihmisen tavoin olemassaoloon liittyvää tus kaa, tietoisuutta vääristä valinnoista ja ikuisen elämän kaipuuta. Avaruusolioiden pelastuksen tar ve voidaan siis perustella, teologit sanovat. – Tästä päätelmästä eteenpäin teologien näkemykset jakautuvat. Mielipiteet eroavat siinä, päteekö Ju malan ilmoitus Raamatussa ja ihmi sille ilmoitettu kristinuskon pelas tussanoma kaikkialla kosmoksessa, Nissinen sanoo.

”

Vatikaanin observatorio pitää maan ulkopuolisen älyn kohtaamista myönteisenä mahdollisuutena. TEOLOGIAN TOHTORI VESA NISSINEN

Tällä palstalla kolme asiantuntijaa ottaa kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.

”Kouluun tarvitaan yhteinen uskontoja katsomustieto” ”Nykyisin puhutaan oman uskonnon opetuksesta. Lapset ja nuoret tulevat kuitenkin sekä uskonnon että elämänkatsomustiedon tunneille hyvin monikatsomuksellisista taustoista riippumatta siitä, kuuluvatko he johonkin uskonnolliseen yhteisöön vai eivät. Ei ole koulun asia kysellä tästä. Uskonto ja ET ovat hienoja oppiaineita. Kehittämällä saataisiin aikaan vielä parempi yhteinen aine. Siinä yhdistyisivät molempien vahvuudet ja se,

millaisia tietoja ja taitoja nykymaailmassa ja tulevaisuudessa tarvitaan. Hyvin rakennettu katsomusaine tarjoaa avaran katsomus- ja kulttuurisivistyksen. Se ottaa vakavasti todellisuuden, jossa lapsi tai nuori elää. Siten se tukee hänen oman katsomuksellisen identiteettinsä rakentumista.” MAIJALEENA KUPIAINEN

”Nykytapa järjestää katsomusopetus on vanhentunut eikä palvele yhteiskuntaa. Koulun tehtävä on tarjota uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys ja lukutaito. Uskonnollisen identiteetin välittäminen ja opettaminen kuuluvat puolestaan kodeille ja uskonnollisille yhdyskunnille. Moninaistuvassa maailmassa kansalaisten pitää tuntea uskontoja ja katsomuksia ja elää vuorovaikutuksessa niiden edustajien kanssa. Tähän on tärkeä oppia pienestä pitäen. Opiskelu erillisillä tunneilla ei palvele oppilaiden tulevaisuutta eikä opeta suvaitsevaisuutta, jota täs-

sä tarvitaan. Yhteisöllisyyden näkökulmasta ei ole tarkoituksenmukaista, että koulun sisälle on jäänyt katsomuksiin ja arvoihin keskittyvä oppiaine, jonka opiskelu tapahtuu eriytyneesti.” ARTO KALLIONIEMI

”Koulussa pitäisi olla yhteinen uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppiaine. Se toisi kaikille samanlaisen käsityksen maailman eri uskonnoista ja arvomaailman käsitteistä. Yhteinen uskontoja katsomustieto voisi myös helpottaa nykyisin uskonnosta oppiaineena saatavan vanhentuneen kuvan ja vanhentuneiden käsitysten korjaamisessa. Kirkko on jatkuvassa muutoksessa, ja siksi myös

kirkolle olisi tärkeää, että uskonnon opetus muuttuisi nykypäivää myötäilevämmäksi. Kaikille oppilaille yhteinen katsomusaine vähentäisi ihmisten jaottelua pienempiin ryhmiin, auttaisi opE pilaiden välisen yhteenkuuluvuuden tunteen lisäämisessä sekä toisi virkistävää ja tarvittavaa muutosta uskontoon ja elämänkatsomukseen liittyvien asioiden oppimiseen.” AADA ORA

Tikkurilan lukion uskonnon (ev.lut.), elämänkatsomustiedon ja terveystiedon opettaja

LIN

I ST

Helsingin yliopiston uskonnon didaktiikan professori

JÄ

MSÄ

LUONNONTIETEILIJÖILLÄ on erilai sia käsityksiä elämän yleisyydestä kosmoksessa. Emme tiedä varmasti, ovatko luonnonvakiot sellaisia, et tä alkuaineet vääjäämättä prosessoi tuvat sopivissa olosuhteissa elämäk si. Vesa Nissisen mukaan myös nä kemykset maan ulkopuolisen älyl lisen elämän todennäköisyydestä vaihtelevat. Useimmat aiheesta kirjoittaneet teologit suhtautuvat myönteisesti teoriaan, jonka mukaan kosminen evoluutio synnyttää elämää siel lä, missä olosuhteet ovat suotuisat. Teoriaa kannattava fyysikko Paul Davies pitää mahdollisena, että luonnon perusvakiot eivät ainoas taan johda elämän syntyyn vaan myös suuntaavat kehitystä kohti älyllistä elämää. Nissisen mukaan monet biolo git suhtautuvat epäilevästi ajatuk seen, jonka mukaan evoluutiolla oli si suunta. He pitävät ihmistä käsit tämättömän epätodennäköisenä la jina. – Toisten mielestä elämän ke hitys näyttää suuntautuvan yhte nevästi, ja esimerkiksi silmä on syn tynyt maapallolla moneen kertaan. Samalla tavalla myös äly voisi ol la ominaisuus, johon voidaan pää tyä useita linjoja pitkin, Nissinen sanoo. ■

Onko näin?

MONIEN AVARUUSTUTKIJOIDEN vi sioissa maan ulkopuolinen äly on sekä teknisesti että moraaliltaan ih mistä kehittyneempää. Teologit ovat kiinnittäneet huomiota maan ulkopuolista älyä koskevan tieteel lisen keskustelun uskonnolliseen pohjavireeseen. Yhdysvaltalainen teologi Ted Peters näkee, että keskusteluun on pujahtanut myytti, joka pukee van hat uskonnolliset ja filosofiset ideat ylivertaisista taivaallisista olennoista näennäistieteelliseen asuun. NASA:n palveluksessa työskennellyt psykolo gian professori Albert A. Harrison taas ei pidä puheita korkealle kehit tyneestä maan ulkopuolisesta älystä uskonnollisena haihatteluna. Harrisonin mukaan inhimillinen kokemus osoittaa, että rauhanomai suus ja altruismi tukevat yhteisön pitkäikäisyyttä. Siksi on järkevää päätellä, että ihmistä pitemmälle kehittynyt avaruusolio muistuttaisi enemmän enkeliä kuin demonia. Väitöstutkimuksessaan Moderneja teologisia tulkintoja kosmises-

ta evoluutiosta ja Maan ulkopuolisen älyllisen elämän mahdollisuudesta Vesa Nissinen pohtii myös asiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä. Nissisen mukaan emme voi ol la varmoja, kohtaisiko ihmiskun ta Arrivaltieteiselokuvan itseään älykkäämmän ja hyväntahtoisem man lajin vai Alienelokuvien kaltai sen brutaalin olion. Sopivien tulkintojen ja työväli neiden löytämiseksi Nissinen toivoo luonnontieteiden, filosofian ja teo logian yhteistyötä.

OSA TEOLOGEISTA pitää mahdolli sena, että kristinuskon sanoma Ju malan ihmiseksi tulemisesta koskee vain Maan asukkaita. Heidän mu kaansa älyllisen elämän löytyminen muista tähtijärjestelmistä tarkoittai si sitä, että maailmankaikkeudessa olisi monia pelastuksen teitä. Jotkut teologit päättelevät, et tä Jumala voisi toteuttaa pelastuk sen toistuvasti eri puolilla kosmosta Jeesuksen kaltaisten pelastajahah mojen kautta. Keskusteluun on osallistunut myös tunnettuja teologeja, joiden mukaan Jeesuksen elämä ja maa planeetalla tapahtunut syntien so vitus ovat ainutkertaisia, koko kos moksen kattavia tapahtumia. Tätä ajatusta ovat puolustaneet esimer kiksi saksalaiset protestanttiteologit Wolfhart Pannenberg ja Jürgen Moltmann. Teologinen pohdiskelu voidaan sivuuttaa sanomalla, että maan ul kopuolisen älyn kohtaaminen mer kitsisi ihmiskeskeiseen ja maakes keiseen maailmankuvaan sitoutu neen kristinuskon loppua. Nissisen mukaan tällaista väitettä viljelevä tiedemies on todennäköisemmin luonnontieteilijä kuin teologi. – Yhdysvalloissa tehdyn kysely tutkimuksen mukaan suurin osa teologeista suhtautuu rauhallisesti ajatukseen maan ulkopuolisen älyn kohtaamisesta. He uskovat, että kristinusko sopeutuisi hyvin uuteen tilanteeseen. Myös Vatikaanin observatorio pitää maan ulkopuoli sen älyn kohtaamista myönteisenä mahdollisuutena, Nissinen sanoo.

Haagan seurakunnan nuortenparlamentin jäsen, lukiolainen KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Gospel on tuonut iloa ja väkeä kirkkoihin OLEN SAANUT olla kaksi vuotta toteuttamassa Gospelia kaikille Mass Choir -hanketta Helsingissä. Idea kaikille avoimeen, koelauluttomaan gospelkuoroon oli Töölön seurakunnan kanttorin Nina Pakkasen. Mass Choir -kuoron laulajat ovat olleet 16–82-vuotiaita naisia ja miehiä. Jokainen sunnuntai-iltapäivän harjoitus on ollut pienimuotoinen iloa, ylistystä ja siunausta pursuava jumalanpalvelus. Kausien päätöskonsertit on myyty loppuun. Kiitos Töölön ja Lauttasaaren seurakunnille sekä Tuomiokirkkoseurakunnalle hankkeen tukemisesta ja tiloista. Käytännön työn tekivät Nina Pakkanen ja Gospel Helsinki -kuoron vapaaehtoiset. Mass Choir on tavoittanut jo yli 1200 laulajaa pääkaupunkiseudun seurakunnista, ja laulaminen jatkuu tänä keväänä entistäkin laajemmalla pohjalla. Afroamerikkalainen gospel sopii erinomaisesti luterilaisen kirkon musiikkitarjontaan. Annetaan gospelille kirkoissa tilaa ja raivataan esteet pois sen tieltä.

Paula Viertola

Inhimillisyyttä lupapäätöksiin VIIME VUODEN marraskuussa Maahanmuuttovirasto tiedotti käyvänsä läpi noin 500 turvapaikkapäätöstä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) antaman päätöksen vuoksi. EIT:n mukaan Suomi on rikkonut ihmisoikeussopimuksen 2. ja 3. artiklaa eli jokaisen oikeutta elämään. Viraston päätös on hyvä alku, mutta se ei vielä riitä. Poliisi on viime kuukausina palauttanut ja ottanut säilöön Suomesta turvapaikkaa hakeneita – myös tänne alaikäisenä yksin saapuneita nuoria. Tuntemamme pakkopalautetut nuoret ovat paenneet heti uudes-

Postinkulku takkuaa ilman lakkoakin MIELIPIDEPALSTALLA ON alkuvuodesta keskusteltu postin Helsingissä vasta tammikuussa toimittamista joulukalentereista (K&k 16.1.). Postin edustaja pahoitteli lakosta seurannutta viivästystä (K&k 30.1.). Lakon vaikutukset ovat toki ymmärrettäviä, mutta postinkulun epävarmuus on laajempi ilmiö. Siihen tarvitaan muutosta, jotta Posti voi olla jatkossakin alallaan uskottava toimija. Suomessa saattoi vielä joitakin vuosia sitten lähes sataprosenttisesti luottaa siihen, että kir-

taan maasta, koska pelkäävät vainoa ja väkivaltaa. Työllistyneille tai opiskeleville nuorille tulisi taata mahdollisuus hakea sujuvasti oleskelulupaa. Heille tulisi myös myöntää muukalaispassi silloin, kun passin puuttuminen on työ- tai opiskeluperusteisen oleskeluluvan esteenä. Myös yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella oleskeluluvan saaneille nuorille tulisi myöntää muukalaispassit. Haluamme varmistaa, ettei yksikään nuori enää joudu pakkopalautetuksi tai paperittomaksi ja että nuorille annetaan aito mahdollisuus rakentaa elämänsä Suomeen. Pyydämme siksi päättäjiltä inhimillisyyttä täältä yksin alaikäisenä turvaa hakeneille nuorille. Paitsi inhimillistä, nuorten hyväksyminen osaksi yhteiskuntaamme olisi myös Suomen etu. Annetaan heidän olla mukana rakentamassa tulevaisuuttamme.

Ulla Kärki Anssi Rantanen

je tai muu lähetys tulee nopeasti ja turvallisesti perille. Nykyisin tämä ei ole asian laita. Itsellänikin on kokemuksia kadonneista lähetyksistä sekä siitä, että postit ovat eksyneet väärään luukkuun ja naapurit ovat ystävällisesti toimittaneet ne perille. Toimitusvarmuuden tulee lisääntyä merkittävästi, jotta Postilla on Suomessa edessä valoisa tulevaisuus.

Ville Jalovaara Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen (sd.)

Jehovan todistajien uhrit vaiennetaan JEHOVAN TODISTAJIEN edustaja Jukka Palonen kirjoitti vastineen seksuaalista ahdistelua uskonyhteisöissä koskevaan juttuun (K&k 16.1. ja 30.1.). Uskonyhteisöissä tiedetään esiintyvän lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa. Keskeisin ongelma on Jehovan todistajien järjestön sisäinen kurinpitojärjestelmä, joka tutkii syntejä ja rankaisee niistä. Samalla tämä systeemi vaientaa uhrit tehokkaasti. Naiset ja lapset – jotka tyypillisesti ovat seksuaalisen väkivallan uhreja – ovat hyvin alisteisessa asemassa syntejä tutkiviin miehiin nähden. Uhreista voi helposti tulla syyllisiä kouluttamattomien syntien tutkijoiden kuulusteluissa. Pahimmassa tapauksessa raiskauksen uhria voidaan rangaista ”katumattomana synnintekijänä” erottamalla hänet Jehovan todistajista. Erottaminen johtaa karttamiseen. Syntisen perhe, suku ja ys-

tävät eivät saa enää puhua hänen kanssaan. Alaikäisen kohdalla tosin odotetaan yleensä 18 vuoden ikään, ennen kuin häntä pyydetään poistumaan kotoa. Monet lähtevät kuitenkin vielä alaikäisinä. Uhrit tietävät, että panokset ovat korkeat. Siksi he mieluummin vaikenevat tai tekevät itsemurhan.

Joni Valkila toiminnanjohtaja Uskontojen uhrien tuki UUT ry

Kunnioittakaamme ruokaa RUOKA ON ehdoton edellytys hengissä pysymiseksi. Siksi sitä pitää kunnioittaa eikä haaskata aatteiden alttareille, kuten lihakeskustelussa. Maailmassa on satoja miljoonia ihmisiä, joille meidän niukkuutemme olisi yltäkylläisyyttä. Vanhan kansan viisaudella: ruoka on Jumalan viljaa. Olkaamme siis kiitollisia, että on mitä suuhun laittaa.

Tuomo Paloheinä

KUVA ANTTI RINTALA

13.2.2020 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI Pääkaupunkiseudulla on yhä enemmän elämänkatsomus tiedon ja islamin opiskelijoita s. 4

Merja Ylä-Anttila:

Kaipaan toivon puhetta s. 2

Ruusu on minun lempikukkani teos juhlistaa 100 vuotta täyttävää Käpylää s. 11

KUVALÄHTEET: ANTTI RINTALA, ESKO JÄMSÄ, SIRPA PÄIVINEN, AARNE ORMIO

Kevään aikana helsinkiläisissä kirkoissa puhuvat muiden muassa Merja Yli-Anttila, Teemu Keskisarja, Eero Junkkaala, Atte Korhola ja Heidi Rautionmaa. Katso lisää tietoa kevään keskustelusarjoista: helsinginseurakunnat.fi

Avointen saarnastuolien päivät Helsingin seurakunnissa on alkanut keskustelujen kevät. Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila kiipeää saarnastuoliin Tuomiokirkossa.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVITUS HANS EISKONEN

iime keväänä alkaneeseen Ajan merkit -saarnasarjaan kutsutaan puhujiksi yhteiskunnallisia vaikuttajia. Toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila myöntää yllättyneensä tuomiorovasti Marja Heltelän kutsusta. – Olen kyllä puhunut kerran aikaisemmin kirkossa, nimittäin MTV:n vastaavana päätoimittajana Arvoillassa, joka pidettiin Kal-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2020

lion kirkossa ennen viime presidentinvaaleja. Nyt tilanne on kuitenkin toinen, jopa hieman jännittävä. Ylä-Anttila vetää päälleen valkoisen alban, ensimmäisen kerran sitten rippikoulun, ja puhuu sunnuntaiaamun messussa eväänään päivän evankeliumiteksti. Aiheena on media-alan ammattilaiselle sopivasti sanan kylvö. Se ei kuitenkaan ollut suunniteltu juttu. – Helmikuu vain oli paras ajankohta minulle, ja sitten katsottiin

sunnuntain aihe. Ja minä kun olen tehnyt koko elämäni töitä sanan merkityksen ja sanan voiman kanssa! Aion puhua muun muassa yhteiskunnallisen keskustelun sävyistä, Ylä-Anttila sanoo. Ajan merkit -saarna on luonteeltaan arvokeskustelua eikä raamatunselitystä. YLELLÄ ON PITKÄ historia. Kauan ennen internetiä ja sosiaalista mediaa viestintä oli huomattavan yksisuuntaista; median sijasta puhuttiin kuvaavasti joukkotiedotusvälineistä. Joukkotiedotuksen alkumuotona voidaan pitää saarnastuolista luettuja kuulutuksia. – Nykyisin vuorovaikutteisuus on meillä iso asia. Yle saa 40 000 pa-

lautetta viikossa. Tulee puheluita, sähköpostia ja kirjeitä, mutta suurin osa on somekeskustelua, johon Yle on tägätty tavalla tai toisella. Saamme ohjelmatoiveita ja myös tiukkoja kysymyksiä uutisvalinnoista ja -painotuksista, Merja Ylä-Anttila kertoo. Hän on ollut muutaman kerran mukana Radio Suomen suorassa Kysy Ylestä -lähetyksessä vastaamassa kuuntelijoiden kysymyksiin. Lisäksi Yle on tavoitteidensa mukaan enemmän ”Livenä ja läsnä” eli mukana tapahtumissa ja järjestämässä vuoropuhelua. MERJA YLÄ-ANTTILA NÄKEE, että Yle voisi sisällöissään pitää osaltaan yllä toivoa. Se on eri asia kuin perusteeton positiivisuus.

Seitsemän sarjaa Seurakunnissa on meneillään useita keskusteluja luentosarjoja. Lähiajan vinkit: •

Su 16.2. klo 10 Tuomiokirkossa: Ajan merkit -saarnasarja.

•

Ke 19.2. klo 17 (alkaa keitolla) Tuomiokirkon kryptassa: Maan suola. Voiko uskoa yhtä aikaa siihen, että Jumala on luonut maailman, ja evoluutioteoriaan? Teologian tohtori Eero Junkkaala ja professori Atte Korhola.

•

To 20.2. klo Triplan Fokuksessa: Uskolla parantaminen ja vaihtoehtohoidot. Lääketieteen ja kirurgian tohtori Jussi Naukkarinen.

•

Ti 25.2. klo 18, Temppeliaukion kirkko: Kulttuuriklubi. Mitä uskontodialogi on? Imaami Omer Mohamed Hussein, tutkija, pastori Heidi Rautionmaa ja baha’i Lars Silen.

•

To 27.2. klo 18 kauppakeskus Lauttiksessa Laru Areena. Nuorten syrjäytyminen ja Diakonissalaitoksen Vamos!-palvelu. Tapio Koivu.

•

Ti 10.3. klo 19 Malmin kirkossa: Talvisodan päättymisestä 80 vuotta. Dosentit Esko M. Laine ja Marjo-Riitta Antikainen. Ke 11.3. klo 18 Hyvän toivon kappelissa Jätkäsaaressa: Iso Korva -ilta. Mirja Vallisaari: Pyhyys ja rauha – mistä ne löytyvät?

•

Ke 11.3. klo Mikaelinkirkossa Kari Kuulan luentosarja Vaikeita uskonkysymyksiä. Miksi valitsisin juuri kristinuskon?

– Pitäisi pystyä tuomaan enemmän esiin tapahtunutta edistystä ja hyviä ketjuja. Toki vallanpitäjien toimien vahtiminen kuuluu vallanjako-opissa median rooliin. Mutta sen ohella maailma menee eteenpäin, ja hyvääkin voi tehdä näkyväksi. Toivon puhe kertoo Ylä-Anttilan mielestä siitä, että pienilläkin teoilla ja toimeen tarttumisella on merkitystä ongelmien ratkaisemisessa. Jos taas kaikki näyttäytyy liian isona möhkäleenä, kuten ilmastonmuutos usein, ihminen voi valahtaa voimattomaksi ja turhautua. Siksi toivon puhetta kaivataan enemmän. Ehkäpä sitä kuullaan myös Tuomiokirkossa sunnuntaina 16.2. Vuoropuhelulle on aikaa kirkkokahveilla. ■

Älä määrittele mun sukupuolta! Sukupuoltaan pohtivien nuorten vertaistukiryhmässä saa määritellä sukupuolensa juuri niin kuin itse haluaa tai olla määrittelemättä. TEKSTI ELLA LUOMA

POHDITKO, MITÄ SUKUPUOLTA OLET? Koetko, että et mahdu sinulle annettuun sukupuoleen? Onko sukupuoli ylipäätään sinun juttusi vai oletko sukupuoleton? – Nämä ovat suuria kysymyksiä, joista tulee oman pään sisällä valtavia, ellei niistä pääse puhumaan kenenkään kanssa, Helsingin seurakuntien erityisnuorisotyönohjaaja Leena Korhonen toteaa. Hän vetää Snellussa vertaistukiryhmää sukupuoltaan pohtiville nuorille. Ryhmässä voi jakaa omaan sukupuoleensa liittyviä kysymyksiä, kokemuksia ja tunteita. Niitä voivat olla kehodysforia eli inho omaa kehoa kohtaan, arjessa kohdatut ennakkoluulot tai kokemus siitä, ettei ulkoapäin määritelty sukupuoli tunnu oikealta. – Nuoret ovat kertoneet, että on ahdistavaa, kun ihmiset olettavat heidän sukupuolensa. Se saattaa lisätä inhoa omaa kehoa kohtaan ja saa välttelemään sosiaalisia tilanteita, Korhonen kertoo. TOINEN VAIKEA asia on se, kuinka vahvasti nuoret jaetaan tyttöihin ja poikiin, erityisesti koulumaailmassa.

– Jos ei tunne kuuluvansa kumpaankaan näistä kahdesta ryhmästä tai sukupuolitetaan väärään ryhmään, jää helposti yksin. INTERNET ON lisännyt valtavasti tietoutta sukupuolen moninaisuudesta. Se näkyy Leena Korhosen mukaan lisääntyneinä yhteydenottoina Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskukseen (entinen Transtukipiste), jonka kanssa erityisnuorisotyö tekee tiivistä yhteistyötä. – Yksi vertaistukitoiminnan keskeinen tavoite on vähentää yksinäisyyttä. Internetistä löytää paljon tietoa, mutta me haluamme, että samanlaisten kokemusten kanssa painivat nuoret pääsevät myös kohtaamaan toisensa. LEENA KORHONEN toivoo, että yhä useampi nuori löytäisi kysymyksineen vertaistukitoiminnan. Ryhmässä pääsee pohtimaan yhdessä omaa sukupuolta tai sukupuolettomuutta sekä sitä, mikä voisi auttaa kestämään kehodysforiaa ja millaisia voimavaroja oman identiteetin löytyminen on antanut. Voidaan miettiä myös hakeutumista sukupuoliidentiteetin tutkimuksiin. Ryhmien lisäksi järjestetään Haave-vertaistukileirejä. ■ Vertaistukiryhmä omaa sukupuoltaan pohtiville, noin 15–21-vuotiaille nuorille. Ryhmä kokoontuu maanantaisin 9.3., 20.4., 11.5. ja 8.6. klo 17–19. Erityisnuorisotyön keskus Snellu sijaitsee väliaikaistiloissa Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2. Voit osallistua vain yhteen tai vaikka kaikkiin tapaamisiin. Ei ennakkoilmoittautumista.

JARKKO PELTOLUHTA – KUVALÄHTEET: MARKKU PIHLAJA JA ISTOCK

•

Apua & tukea

Sukupuoltaan pohtivien nuorten ryhmä kokoontuu tänä keväänä Alppilan kirkolla. Kirkko sijaitsee Linnanmäen kupeessa. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2020

Kasvatusaineiden opetus mullistuu Islamin ja elämänkatsomustiedon opiskelijamäärät kasvavat, vaikka enemmistä käy yhä luterilaisessa uskonnonopetuksessa.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS MAIJA SAARI

uomessa on alkuvuonna keskusteltu siitä, pitäisikö kouluissa yhä opettaa erikseen uskontoa ja elämänkatsomustietoa vai pitäisikö niiden sijaan olla kaikille yhteinen katsomusaine. Uskonnonopetuksen lähtökohtana on oppilaan oma uskonto, eli ajatus on sama kuin äidinkielessä: tutustutaan ensin omaan. Uskontokuntiin kuulumattomat opiskelevat elämänkatsomustietoa. Sen voivat valita myös muihin uskontokuntiin kuuluvat kuin luterilaiset ja ortodoksit. Viimeisimmät valtakunnalliset katsomusaineiden tilastot ovat vuodelta 2016. Niiden mukaan peruskoulun ylimmillä luokilla 89,1 prosenttia ja alimmilla luokilla 86,1 prosenttia opiskelijoista kävi luterilaisessa uskonnonopetuksessa. PÄÄKAUPUNKISEUDULLA tilanne on erilainen. Vaikka valtaosa Espoon (72 prosenttia), Vantaan (68,7 prosenttia) ja Helsingin (62,8 prosent-

tia) peruskoululaisista opiskelee luterilaista uskontoa, elämänkatsomustiedon, islamin ja muiden uskontojen osuudet kasvavat. Kirkko ja kaupunki kysyi tilastoja

”

TRENDINÄ ON YHTEISÖLLISEN JA MONIÄÄNISEN KESKUSTELUN VAHVISTUMINEN. TUULIA TIKKANEN

Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Helsinki selvittää asiaa joka toinen vuosi, joten sen tilastot ovat vuodelta 2018. Vantaan ja Espoon luvut kertovat tämänhetkisen tilanteen. Helsingin perusopetuksen yhteensä 52 000 oppilaasta evankelisluterilaisen uskonnon tunneilla kä-

TINCA BJÖRKE/KIRKON KUVAPANKKI

Usein toinen puolisoista ei kuulu kirkkoon, ja vihkiminen tapahtuu maistaatissa. Osa päätyy sen jälkeen vielä avioliiton siunaamiseen.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2020

Oppilaat kat

vi pari vuotta sitten 33 000 eli noin kaksi kolmesta oppilaasta. Ylimmillä luokilla luterilaisessa uskonnonopetuksessa kävi 6,5 prosenttia enemmän kuin alemmilla luokilla. Ero luokka-asteiden välillä osoittaa muutoksen suunnan: tulevaisuudessa yhä harvempi osallistuu luterilaiseen uskonnonopetukseen. KUN VUONNA 2012 peruskoulun 1–6-luokkien helsinkiläisoppilaista 72,4 prosenttia osallistui luterilaiseen uskonnonopetukseen, luku on nyt 60,8 prosenttia. Elämänkatsomustietoa opiskeli helsinkiläisistä peruskoululaisista 21,3 prosenttia ja lukiolaisista 19 prosenttia. Islamin tunneilla kävi yhdeksän prosenttia peruskoululaisista eli 4 746 oppilasta. Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa kävi 2,3 prosenttia peruskoululaisista. Helsingissä voi opiskella myös katolisessa, buddhalaisessa ja hindulaistaustaisen krishna-liikkeen uskonnonopetuksessa, näiden aineiden oppilaita oli yhteensä 582. ESPOOSSA LUTERILAISEN uskonnon (noin 21 000 oppilasta) jälkeen seuraavaksi eniten oppilaita (15 prosenttia peruskoululaisista) käy elämänkatsomustiedon tunneilla. Is-

Kirkkohäät myös ei-jäsenelle Helsinkiläisen Paavalin seurakunnan seurakuntaneuvosto esittää, että kirkollinen vihkiminen olisi jatkossa mahdollista, jos edes toinen vihittävistä kuuluu kirkkoon. Nykyisin vaaditaan, että joko molemmat puolisoista kuuluvat kirkkoon tai että toinen kuuluu luterilaiseen kirkkoon ja toinen johonkin muuhun kristilliseen kirkkokuntaan. Seurakuntaneuvosto päätyi tiistaina 4.2. pitämässään koko-

uksessa kannattamaan asiasta tehtyä aloitetta. Se hyväksyttiin äänestyksessä 12–2. Seuraavaksi seurakuntaneuvoston esitys siirtyy Helsingin hiippakuntavaltuuston käsittelyyn. Jos hiippakuntavaltuusto päätyy aloitteen kannalle, se etenee kirkolliskokoukseen, joka tekee asiasta lopullisen päätöksen. Aloitteen taustalla ovat seurakuntaneuvoston jäsenet Samuli Korkalainen ja Petteri Äijö. Heidän mukaansa kirkon pitäisi tukea jäseniään niin arjessa kuin juhlassa myös nykyajan

moniarvoisessa ja monikulttuurisessa Suomessa. Nykykäytäntö, jossa molempien puolisoiden on oltava kristittyjä, on heidän mukaansa vanhentunut. Yhä useammin puolisoista toinen ei kuulu luterilaiseen kirkkoon.

Helsinkiläistä 51 prosenttia kuuluu kirkkoon Kirkkoon kuului vuoden 2019 lopussa noin 3 792 000 henkilöä eli 68,6 prosenttia suomalaisista. Edellisvuonna vastaavat luvut

somusaineittain Helsingissä 2018*

PÄÄKAUPUNKISEUDUN uskonnollinen ja katsomuksellinen kirjo vaikuttaa siihen, että kaikissa kolmessa kaupungissa on kannustettu vahvistamaan vuorovaikutusta eri katsomusaineiden välillä. – Trendinä on yhteisöllisen ja moniäänisen keskustelun vahvistuminen. Rohkaistuminen puhumaan koulussa katsomuksista on tervetullutta, sanoo Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen HRasiantuntija Tuulia Tikkanen Vähemmistöuskontojen opetuksen ongelmana on takavuosina ollut opetuksen laatu. Nyt tilanne on parempi ja esimerkiksi islaminopettajista enemmistö on päteviä. Espoon kaupungin opetuspäällikkö EevaKaisa Ikosen mukaan tähän on suuresti vaikuttanut yhteistyö Helsingin yliopiston kanssa. ■

* Prosentit laskettu perusopetuksessa olleista 1–9-luokkien oppilaista.

olivat 3 848 000 jäsentä ja 69,7 prosenttia. Pääkaupunkiseudun kunnista Helsingissä kirkon jäseniä oli vuodenvaihteessa 333 875, Espoossa 165 530, Vantaalla 126 847 ja Kauniaisissa 6 692. Helsinkiläisistä kirkkoon kuuluu nyt 51 prosenttia, espoolaisista 57,1 prosenttia ja vantaalaisista 54,3 prosenttia. Kauniaisissa kirkkoon kuuluu 63,3 prosenttia asukkaista. Muuttoliikkeen ja vieraskielisten määrän lisäksi kirkkoon kuulumisen alueellisia eroja selittävät taloudelliset ja sosiaaliset

erot sekä ikärakenne. Jos alueella asuu paljon nuoria, seurakuntien jäsenyysprosentti on alhaisempi kuin iäkkäämmän väestön kaupunginosissa. Seitsemän Helsingin suomenkielisen seurakunnan alueen jäsenyysprosentti on nyt laskenut alle viidenkymmenen. Matalin prosentti on Mikaelin seurakunnan alueella, 43,4. Muut kuusi ovat Herttoniemi, Kallio, Kannelmäki, Paavali, Vartiokylä ja Vuosaari. Helsingissä väkimääräänsä kasvattivat Kallio, Kannelmäki, Tuomiokirkkoseurakunta, Munkkiniemi, Roihuvuori ja ruotsinkie-

lamia omana uskontona opiskelee 2 349 oppilasta (kahdeksan prosenttia). Espoossa seuraavaksi eniten on ortodokseja (2,5 prosenttia) ja sitten katolilaisia (yksi prosentti). Krihsnauskontoa opiskelee 72 espoolaista. Vantaalla luterilaisilla uskonnon tunneilla käy nyt noin 16 000 oppilasta. Elämänkatsomustietoa opiskelee 3 600 vantaalaista (15,2 prosenttia). Islamin opiskelijoita on 9,6 prosenttia (2 268 oppilasta). Muut Vantaalla valitut katsomusaineet ovat ortodoksinen (3,5 prosenttia), katolinen (1,4 prosenttia), krishna-uskonto (0,2 prosenttia) ja buddhalaisuus (0,7 prosenttia). Kaikissa kolmessa kaupungissa on myös oppilaita, jotka eivät opiskele koulussa mitään katsomusainetta. Tällöin yleensä oppilaan oma uskonnollinen yhteisö järjestää opetuksen, josta ei saa numeroa koulutodistukseen. Esimerkiksi pääosa jehovantodistajista ja osa muslimeista toimii näin. Juutalaisilla on oma koulu Helsingissä.

linen Johanneksen seurakunta. Helsingissä kirkosta erosi 6 657 henkilöä ja siihen liittyi 2 103 uutta jäsentä.

Virkatodistuksen saanti helpottuu Helsingin keskusrekisteristä voi nyt tilata perunkirjoitusta varten tarvittavan virkatodistuksen yhdestä paikasta. Virkatodistuksesta käyvät ilmi vainajan puoliso ja lapset sekä muuttotiedot. Omaisille muutos on helpotus, sillä aiemmin virkatodistus vainajasta piti pyytää kai-

kista seurakunnista, joissa hän on ollut kirjoilla 15 vuotta täytettyään. Helsingissä rekisteripalvelut on tosin keskitetty, joten eri helsinkiläisseurakunnissa kirjoilla olleen ei ole tarvinnut pyytää todistusta jokaisesta erikseen. 10.2. alkaen Helsingin seurakuntien keskusrekisterin työntekijät kokoavat tiedot virkatodistukseen omaisen puolesta myös muualta Suomesta. Virkatodistuksen Helsingin seurakunnista voi tilata joko verkossa tai soittamalla. Todistus voidaan toimittaa joko sähköi-

sesti tai postitse asiakkaan toiveen mukaan.

Rippikoululaisten määrä kasvoi Rippikoulun kävi koko maassa yhteensä 49 931 nuorta. Vuonna 2018 vastaava luku oli 48 133. Kaikista 15-vuotiaista rippikouluun osallistui 77,4 prosenttia. Kirkkoon kuuluvista 15-vuotiaista rippikoulun kävi 92 prosenttia. Yhteensä 1 355 iältään 15–17-vuotiasta nuorta liittyi rippikoulun yhteydessä kirkkoon. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 14.–27.2.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Toivon tiistai 25.2. klo 18. Uupumuksesta lepoon, sairaalateologi Tuula Portin. Lähde-kuoro Jussi Keltakankaan johdolla. Sanan ja rukouksen ilta. Tietokonekerho ti 18.2. klo 13 yläsalissa. Kotiverkon turvallisuus, Kaipainen. Iloiset leipurit ma klo 9–14. Leivotaan herkkuja kirkkokahville. Tied. zara.keto@gmail.com. Lähetysraamattupiiri ma 24.2. klo 13. Lähde-kuoro ma klo 18.30. Lähetyspiiri ti klo 13. Käsityökerho ma 24.2. klo 18. Esirukouspiiri ke klo 10. Psalmilaulajat to klo 18. Raamattupiiri to klo 17.30. Aikuisten lautapelikerho la 22.2. klo 12–15.30. Hyvän mielen keidas to klo 16.30. Ateria 2 e. Teematorstai: klo 12 päivähartaus, klo 12.30 lounas 6 e, klo 13 ohjelmaa. 13.2. Helsinki muuttuu – murroksia ja jatkuvuuksia, Euroopan historian professori Laura Kolbe, Helsingin yliopisto. 20.2. Päivä sairaalapastorin matkassa, sairaalapastori Anne-Maria Oikarinen. 27.2. Lasten Kalevala, Jouko Tikkanen. Perhekerhot: ma klo 17.30 Tönöllä, to klo 9.30 kirkolla, pe klo 10 Mariankodissa. Meillä odotetaan -massukerho ti klo 17.30–19. Keskustelu- ja vertaisryhmä tuleville vanhemmille.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2020

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Kirkkokahvit. Messu ja iltatee Malminkartanon kappelissa su 16.2. klo 18. Iltaehtoollinen ke 19.2. klo 19 kirkossa. Noin kolmen vartin kirkko keskellä viikkoa. Aamuehtoollinen ke 26.2. klo 9.15. Ehtoollinen kirkossa. Aamiainen hintaan 1,50 e seurakuntasalissa. Luottamuksen tuhkamessu ke 26.2. klo 19 kirkossa. Hiljaista mietiskelyä, rukousta, Taizé-lauluja. Paaston aika alkaa. Voit saada otsaasi tuhkalla piirretyn ristin katumuksen merkiksi.

TAPAHTUMIA Enkelivirsien taivaallinen kauneus valaisee ja parantaa – Virrestä voimaa su 16.2. klo 18 kirkossa. Enkelit ovat näkymättömiä ystäviämme. He kantavat meitä syvemmälle Jumalan syliin. Taivaallisten voimien kosketus parantaa ihmistä ja valaisee tietä. Monet virret avaavat ikkunoita enkelimaailmojen salaisuuksiin. Laulamme niitä

ihmetellen, sillä enkelit laulavat kanssamme. Aiheesta kertoo TT Kari Kuula. Laulamassa ja laulattamassa kanttori Anne Myllylä ja virsilauluryhmä. Perheraamattupiiri ma 17.2. klo 17.30–19 Klanussa. Tervetuloa koko perhe tutustumaan Raamatun kertomuksiin kaikenikäisille soveltuvalla tavalla ja jakamaan omia kokemuksia ja löydöksiä Pyhästä kirjasta. Päätteeksi iltapala, vapaata seurustelua ja leikkiä. Avoimet ovet. Työtupa ti 18.2. klo 15–19. Avoin käsityö- ja askarteluhuone Klanussa. Laskiaistiistain ulkoilutapahtuma ti 25.2. klo 17.30–19 Jätemäen juurella, os. Naapuripellontie 10, Malminkartanonkenttä. Tervetuloa kaikenikäiset lapset ja aikuiset! Tiedustelut Jenna Mäkipelto, p. 09 2340 1991. Lähetyspiiri ti 25.2. klo 18 Klaneettitiellä. Sari Lehtelä kertoo eri kirkkojen kuulumisista maailmalla. Lauletaan yhdessä to 27.2. klo 10.15 kirkossa. Avoin yhteislauluti-

laisuus. Hiljaisuuden joogaa, paastonajan hiljentymistä to 19.3., 26.3., 2.4. klo 18–19.30 Klanussa, Klaneettitie 6–8 A. Ilmoittautuminen 5.3. mennessä ryhmän ohjaajalle milla.makitalo@ evl.fi.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messut su klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Verkoston messut su klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Levollisuuden messu la 15.2. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Keltti-

SIRPA PÄIVINEN

Ad sextam – päivärukous to klo 12. Nenonen. Laudes – aamurukous ke klo 7.30. 19.2. Silin, 26.2. Nenonen. Messu su 16.2. klo 10. Kolari, Silin, kanttori Hannakaisa Nyrönen. Kirkkokahvilla Annu Rantanen kertoo vapaaehtoistyöstään Boliviassa ja Cepromin hankkeesta. Arkimessu ke 19.2. klo 15, Hopeatie 14. Paananen. Kristillistä meditaatiota ja rukousta ke 19.2. klo 19. Silin. Messu laskiaissunnuntaina 23.2. klo 10. Silin, Kumpukallio, Mönttinen. Tuhkamessu ke 26.2. klo 19. Kolari, Schola Sancti Henrici.

Diakonian ajanvarauspäivystys ma ja to klo 10–12, p. 050 476 7710. Leskien vertaisryhmä ti 25.2.–7.4. klo 10 Riistavuoressa. Ilm. Sanna Laiho p. 050 367 1225. Lukupiiri to 13.2. klo 19. Imre Kertész: Kohtalottomuus, P.-Haagan Lämpiössä, Näyttelijäntie 14. Perjantaikahvit kaupalla ystävänpäivänä 14.2. klo 14-16, P.-Haagan K-Supermarket, Eliel Saarisentie 5. Kauppa tarjoaa kahvit, juttuseuraa Mari Silin ja Heli Salo.

Menokasvo

Lähde arkiretriittiin tuumimaan elämääsi Pakilan pappi Katri Uutela, ohjaat arkiretriittiä kahdeksana tiistai-iltana kirkon takkahuoneessa. Mikä on arkiretriitti? – Tapaamme arkisin reilun tunnin kerrallaan. Siinä välillä jokainen pohdiskelee itsenäisesti oman elämänsä kysymyksiä peilaten niitä lukemiinsa Raamatun teksteihin. – Ideana on, että osallistuja voisi tavallaan rakentaa retriitin kotiinsa joka päivä tai joka toinen päivä. Retriitti on oman elämän katselua tekstien valossa, vaikkapa nojatuolissa tai metsäkävelyllä tai omassa sängyssä ennen nukahtamista. Onko arkiretriitissä jokin tietty teema tai käsitelläänkö tiettyä Raamatun kirjaa? – Teemoina ovat esimerkiksi Jumalan rakkaus, ihmiselämän kivut, armo, ilo ja elämä Kristuksen seurassa. Kuinka hyvin tarvitsee tuntea Raa-

– Arkiretriitti sopii ihmiselle, joka on kiinnostunut omasta hyvinvoinnistaan, pastori Katri Uutela kertoo. Takkahuone on rauhallinen tapaamispaikka.

mattua osallistuakseen arkiretriittiin? – Ei tarvitse tuntea Raamattua ollenkaan, koska materiaali ohjaa eteenpäin. Ihminen tutkii omaa arkeaan ja ajatteluaan.

muiden kanssa luottamuksellisesti sen verran kuin haluaa. – Arkiretriitti ei sovi ihmiselle, joka elää läpi kovaa kriisiä. EIRA SERKKOLA

Kenelle arkiretriitti sopii? – Sille, joka on kiinnostunut saamaan hyvinvointia, downshiftaamaan omaa arkeaan, katsomaan asioita uudesta näkövinkkelistä ja jakamaan ajatuksia

Arkiretriitti Hyvän Paimenen kirkolla Pakilassa, Palosuontie 1, tiistaisin klo 18–19.30 alkaen 25.2. Tapaamisia 8 kertaa, viimeinen kokoontuminen 14.4. Ilmoittaudu noin viikkoa ennen: katri.uutela@evl. fi. Toinen vetäjä on rovasti Tuula Sääksi.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 14.–27.2.

TAPAHTUMIA Laskiaistiistain soppa- ja pullatempaus Munkkivuoren seurakuntasalissa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi ti 25.2. klo 16–17.30. Hernekeittoa, kahvia, teetä, mehua ja laskiaispullaa viiden euron hintaan. Kädentaidon illat Munkkivuoren seurakuntatalossa. Makrame-ilta ti 25.2. klo 18–20. Opettelemme perussolmuja ja otamme yhden illan kokoisen haasteen. Kahvi- ja teetarjoilu. Ilta tulilla. Nuotioilta Munkkivuoren kirkon pihalla to 27.2. klo 18–20. Omat paistettavat mukaan. Ensilapsikerho maanantaisin klo 15.30–16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai sinulla on alle 1-vuotias lapsi, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, laulamaan ja nauttimaan kupposen kahvia. Avoin päiväkerho maanantaisin klo 9.30–11.30 ja torstaisin klo 15–16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 18–20.30 Munkkivuoren seurakuntatalon alakerrassa.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ti, to, pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Raamatunlukumaraton ja messu su 16.2. klo 9. Ennen messua kuullaan Petri Tikan johdolla Paavalin 1. kirje korinttilaisille. Lukemassa myös Eero Junkkaala ja Kari Tikka. Messussa Antturi, Herala, s, Pilvi Listo-Tervaportti. Laskiaissunnuntain messu ja lähetyslounas su 23.2. klo 10. Vuori, Antturi, s, Ahola. Lounaalla hernesoppa, kahvi, laskiaispulla. Tuhkamessu ke 26.2. klo 18. Paastonajan alkaessa voit ottaa vastaan tuhkaristin otsaasi katumuksen merkiksi. Antturi.

TAPAHTUMIA Päivärukous ma, ti, to, pe klo 12 kirkossa. Tiistaisin rukoushetken jälkeen hävikkiruoan ja leivän jako. Pitäjänmäen kamarikuoro torstaisin klo 18 kirkolla. Lähetyspiiri ke 19.2. klo 14 Pajamäessä. Terveiset Ugandasta. Antturi. Aamuehtoollinen ja hiljaisuuden miniretriitti kirkossa pe 21.2. Tule hengähtämään, rukoilemaan ja mietiskelemään Sanaa haluamasi pituiseksi ajaksi klo 7–8. Ehtoollinen klo 7.30. Lounas ja Laula kanssamme -yhteislaulutilaisuus Pajamäessä joka toinen pe parilliset viikot 15.5. asti. Lounas klo 12, yhteislaulutilaisuus klo 12.45. Lounas 5 e. Sururyhmä – läheisensä kuoleman kautta menettäneille tarkoitettu luottamuksellinen vertaistukiryhmä 11.3., 18.3., 25.3., 1.4., 8.4. kirkolla. Iltatee klo 18.30, ryhmä klo 19–20.15. Ilmoittaudu 19.2.–10.3. välillä Maika Vuori, p. 09 2340 5628, tai Pia Saarela, p. 09 2340 5648. Ajanvaraus diakonille maanantaisin klo 11–12, p. 09 2340 5668, torstaisin klo 11–12, p. 09 2340 5648.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 aamumessu Vanhassa kirkossa, klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.

PIXABAY

läisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taizelauluja. Saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus. Tuhkakeskiviikon arkiehtoollinen ke 26.2. klo 19 Munkkivuoren kirkossa. Tule laskeutumaan paastoon perinteiseen tapaan. Halutessasi saat tuhkaristin otsaasi merkiksi paastosta.

Talvirieha Maunulassa Laula, leiki ja liiku Yhteisvastuun hyväksi koko perheen tapahtumassa Leikkipuisto Maunulassa, Metsäpurontie 14– 16, talvilomaviikolla to 20.2. klo 10–15. Pikkuväelle muskari ja hevosajelua. Hernekeittoa ja laskiaispullia myydään klo 10.30–13. Myynnissä myös leikkipuiston kerholaisten tekemiä sydämillä koristeltuja ovikransseja. Tapahtuman järjestävät Oulunkylän seurakunta ja Leikkipuisto Maunula.

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Luottamuksen messu ystävänpäivänä pe 14.2. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Liturgina Katri Uutela. Merja Ylä-Anttila saarnaa Tuomiokirkon messussa su 16.2. klo 10. Ajan merkit -saarnan pitää Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila. Liturgina tuomiorovasti Marja Heltelä. Yhteiskunnallisten vaikuttajien saarnoja kuullaan kevään ajan Tuomiokirkon messussa kerran kuukaudessa. Kirkkokahvit ja saarnajatkot Kryptassa messun jälkeen. Musiikillinen rukoushetki su 16.2. klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Jukka ja Tove Leppilampi, Yrjö Ikonen. Pientä tarjoilua kryptassa. Seniorifoorumilla musiikkia ja terveysasiaa. Ke 19.2. seniorin järkevästä ruokavaliosta puhumassa ravitsemusneuvoja Reijo Laatikainen. Ke 26.2. tunnelmoiden esiintymässä pianotaiteilija Risto Lauriala. Luennot klo 13 Mikael Agricolan kirkolla. Keskustelua luomisesta Eero Junkkaalan johdolla. Maan suola -keskustelutilaisuudessa Tuomiokirkon kryptassa ke 19.2. klo 17.30 puhutaan luomisuskon ja tieteellisen maailmankuvan välisesti jännitteestä. Seitsemän vai kuusi päivää, vai miljardeja vuosia? Voiko uskoa yhtä aikaa evoluutioteoriaan ja siihen, että Jumala on luonut maailman? Puhujavieraana TT Eero Junkkaala. Kommenttipuheenvuoro prof. Atte Korhola. Keittoa klo 17

alk. 3 e. Teejatkot. Tuhkakeskiviikon messut aloittavat paaston. Paastonaika alkaa laskiaisen jälkeisestä keskiviikosta, tuhkakeskiviikosta, joka on saanut nimensä paastoon liittyneestä tuhkan sirottelemisesta pään päälle katumuksen ja parannuksen vertauskuvana. Tuhkakeskiviikon messu ke 26.2. klo 8 Vanhassa kirkossa, klo 17 anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkolla ja klo 18 Tuomiokirkossa. Halukkaille merkitään tuhkaristi otsaan. Valoa kohti -konsertti Kiihtelysvaaran kirkkoprojektin hyväksi. Tuomiokirkossa to 27.2. klo 18 järjestettävällä konsertilla tuetaan uuden kirkon rakentamista tulipalossa tuhoutuneen Kiihtelysvaaran kirkon tilalle. Esiintymässä Esa Ruuttunen, Matti Turunen, Risto Lauriala ja Cello Spirituals. Mukana myös Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo. Ohj. 20 e lyhentämättömänä uuden kirkon rakentamiseen. Lahjoita Yhteisvastuukeräykseen 2.2.–30.4. Tilisiirtona Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75, Pohjola pankki FI14 5000 0120 2362 28. Seurakuntakohtainen viitenumero: 308090. Puhelimella Mobilepay 14789. Voit tukea vanhemmuutta antamalla rahaa keräykseen perinteisesti sujauttamalla käteistä lippaaseen, hyödyntämällä korttimaksua tai Mobilepayn kautta. Tuomiokirkkoseurakunnan Yhteisvastuu-tapahtumia löydät helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Diakoniaruokailu tiistaisin klo 11–12 Mikael Agricolan kirkossa. Ateria 1 e. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Diakonian ajanvaraus ma, ti klo 9–10 ja to klo 12–13 p. 09-2340 3618 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 18 ehtoollinen. Pe klo 16 raamatunluku. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17. Iltakirkko maanantaisin klo 18. 17.2. ja 24.2. Jaana Partti. Lähdemessu tiistaisin klo 18. 18.2. Eeva-Liisa Hurmerinta, 25.2. Pauliina Lindfors. Hiljaisen rukouslaulun kelttimessu keskiviikkona 19.2. klo 18. Jaana Partti, Anima mea -ryhmä joht. Hilkka-Liisa Vuori. Tuhkakeskiviikon messu 26.2. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta, Vivika Oksanen, Salonkikuoro. Viikkomessu torstaisin klo 18. 20.2. ja 27.2. Lisa Enckell, Tommi Niskala. Iltamessu perjantaisin klo 18. 14.2. ja 21.2. Veli-Matti Hynninen. Messu sunnuntaisin klo 10. 16.2. Lisa Enckell, Tommi Niskala, Vokaaliyhtye Incanto, 23.2. EevaLiisa Hurmerinta, Tommi Niskala. Alppilassa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 16.2. Lisa Enckell, 23.2. Visa Viljamaa. Vironkielinen messu su 16.2. klo 11. Kiinankielinen sanajumalanpalKIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 14.–27.2.

velus sunnuntaisin klo 13. 16.2. ja 23.2. Viron itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus ma 24.2. klo 17. EELK piispa Tiit Salumäe, Dagmar Õunap, Sekakuoro Siller, johtaa Karin Taukar. Kahvit ennen messua Alppilan seurakuntasalissa klo 16.

TAPAHTUMIA

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 14–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

JUMALANPALVELUKSET Messu su 16.2. klo 11. Lemmetyinen, Valojärvi. Ei pyhäkoulua. Viikkomessu ke 19.2. klo 19. Lemmetyinen, Valojärvi. Messu su 23.2. klo 11. Kuusniemi, Viljamaa. Pyhäkoulu. Valoon päin -iltamessu su 23.2. klo 18. Messussa Kari

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2020

TAPAHTUMIA Maksutonta lastenhoitoa kirkolla yli 2-vuotiaille lapsille ke-iltaisin klo 17.30–19.30 kirkon leikkihuoneessa B-rapun yläkerrassa. Ilm. ti klo 9–16 p. 050 380 3514. Maksutonta lastenhoitoapua voit tilata kotiin ti-, ke-, tai to-aamuksi klo 9–11 väliseksi ajaksi varaamalla lastenhoitajan ma klo 9–16 p. 050 3803514. Avoin perhekerho kirkolla ma, pe klo 9–11 D-rappu. Lauttiksessa ti, ke ja to klo 9–12. Pe maksuton lapsiparkki. Ei ilm., ei ikärajaa. Myös to klo 14–18 Lauttiksessa.

klo 18–19. Keskustelua ajankohtaisista aiheista. 27.2. Vamos! Nuorten syrjäytyminen Suomessa. Tapio Koivu. 5.3. Henkilökuvassa Okko Leo. Teatteriohjaaja, lauttasaarelainen, tunnettu mm. Onnellisten saari -näytelmästä. Tule sellaisena kuin olet -Raamattupiiri ti 18.2. ja joka toinen ti klo 18.30 kirkolla, B-rappu, kokoushuone 10.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5

Johtaminen, sukupuoli ja teologia kirkossa Teologiasta, johtamisesta ja sukupuolesta kiinnostuneiden kannattaa suunnata Marian ilmestyspäivän aattona la 21.3. klo 13–17 Huopalahden kirkkoon, Vespertie 12. Symposiumissa kuullaan alustukset Espoon piispa Kaisamari Hintikalta, Åbo Akademin yliopistonopettaja Björn Vikströmiltä ja Nuori kirkko ry:n viestinnän ja vaikuttamisen johtaja Katri Korolaiselta. Mukana myös muun muassa Ilkka Kantola, Hanna Mithiku, Tytti Matsinen ja Samuli Suonpää sekä muusikot Mikko Perkola, Sirkku Rintamäki, Hanna Autio ja lauluyhtye. Ilmoittaudu 10.3. mennessä helsinginseurakunnat.fi/haaga.

Metsäkerho 2-v. ja sitä vanhemmille lapsille ma–pe klo 9–11, aloitus Lauttiksessa. Seniorikahvit Lauttiksessa pe klo 13–15. Seniorilautta ke klo 10.30 Seurakuntasalissa. Käsityöpiiri ti 25.2. ja 10.3. klo 13 Lauttiksessa. Torstai-piiri to 13.2. ja 27.2. kirjastolla klo 13, Pajalahdentie 10 A. Larun olohuone ke klo 17.30–20 Kirkkokahvilassa. Iltapalaa tarjolla klo 18 alkaen. Töppösryhmä ti 25.2. klo 10.30–12 Kirkkokahvilassa. Neulotaan sukkia ja töppösiä kasteperheille. Vesivärimaalausta ma 16.3. Lauttiksessa klo 16–18. LaruAreena torstaisin Lauttiksessa

Tuhkakeskiviikon messu ke 26.2. klo 18. Valkeapää ja Hakkarainen. Messussa piirretään tuhkaristi halukkaiden otsaan katumuksen merkkinä.

TAPAHTUMIA Kristillisen meditaation ryhmä keskiviikkoisin klo 17.15−17.45 Paavalinkirkon urkuparvella jatkuen koko kevään. Ryhmä on avoin kaikille etsijöille. Diakonian vastaanoton ajanvaraus p. 050 433 9846. Jätä viesti vastaajaan, niin otamme sinuun yhteyttä. Hävikkiruokajakelu ti klo 12. Ystävyydenkahvila ti klo 13−14.30, 11.2. ruokailu. Lempeää liikuntaa ti klo 13.45−14.30. Maksuton, sopii kaiken kuntoisille. Päiväpiiri ke klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2. Iltaruoka alasalissa alkaen ke 3.2. klo 17−18.30, jatkuen 29.4. saakka. Tarjolla vegaanista keittoa 1 e/ annos. Keulan Aamu klo 9–10.30, Flooranaukio 1. Aamupala 1 e.

Töölön seurakunta

AARNE ORMIO

Naiskuoro Välkkeen konsertti la 22.2. klo 18 Kallion kirkossa. Ohjelma 10 e. Konsertissa esiintyy myös Kallion seurakunnan kanttori Tommi Niskala, urut ja piano. Viron itsenäisyyspäivän konsertti 22.2. klo 17 Alppilan kirkossa. Ott Lepland kvartett. Liput 10 e, lapset 3–12-vuotiaat 5 e. Lipunmyynti Alppilan kirkolta tai Eesti Maja -Viro-keskuksesta, Sörnäisten rantatie 22 C. Lähde elämään -ilta su 16.2. klo 17 Kallion kirkossa. Uskollisesti. Päivi Peittola Kansan Raamattuseurasta ja Kallion seurakunnasta Eeva-Liisa Hurmerinta. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 20.2. Kari Lumikero, Päivi Istala haastattelee. 27.2. Pankinjohtaja Erkki Liikanen, Päivi Istala Haastattelee. Raamattupiiri sateenkaari-ihmisille joka toinen torstai klo 19–21 Alppilan kirkon pieni sali. Kokoontumispäivät 13.2., 27.2., 12.3., 26.3., 9.4., 23.4., (7.5. ei ole), 21.5., 4.6. ja 18.6. Tiistairuokailu ti 18.2. ja 25.2. klo 12–13 Alppilan kirkolla. Hinta 2 e. Tuntiretriittiryhmä – Kristuksen rukous Helsingin kristillisen työväenyhdistyksen tiloissa Torkkelinkatu 11 a 3 maanantaisin 24.2., 23.3. ja 20.4. klo 18–19.30. Kaupunkiretriittiryhmä on avoin ja sopii kaikille retriiteistä kiinnostuneille. Kysy lisää diakoni/retriitinohjaaja Nina Klemmt p. 09 2340 3634.

Tapion (1945–2010) omia ja hänen tunnetuksi tekemiään lauluja. Lemmetyinen. Tuhkakeskiviikon viikkomessu 26.2. klo 19. Kuusniemi, Valojärvi.

Keula-toimitila, Flooranaukio 1 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 16.2. klo 10. Kanala, Valkeapää ja Välimäki. Messussa toteutetaan nojatuolisaarna. Vieraana toimittaja Ina Mikkola. Itä-Pasila-messu su 16.2. klo 12. Flinck ja Välimäki. Vailla vakinaista asuntoa ry:n tiloissa, os. Junailijankuja 3. Puolen tunnin messu ke 19.2. klo 18. Rannanpää-Kortelainen ja Hakkarainen. Messu su 23.2. klo 10. Valkeapää, Flinck ja Hakkarainen. Hernekeittoa, laskiaispullia ja käsitöitä myynnissä lähetyksen hyväksi messun jälkeen.

Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ma ja pe klo 10–15, ke klo 13–17, Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ti ja to klo 10– 15, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko Messu su 16.2. klo 10. Alanen, Klemi, Tiitu. Ensemble Helsingin kamariorkesterista. Messu su 23.2. klo 10. Leinonen, Valkama. Brevis Nova-kuoro, joht. Kari Tikka. Daily Prayer Mon, Tue, Thu, Fri at 12 noon. Töölön kirkko Rukousmessu su 16.2. klo 17. Messussa voit kirjoittaa omat rukousaiheesi, saada öljyllä voitelun ja halutessasi puolestasi rukoillaan. Messu su 23.2. klo 12. Kaleva, Alanen, Karjalainen. Ehtoollishetki ke klo 18. Tuhkakeskiviikon ehtoollishetki 26.2. Meilahden kirkko Messu su 16.2. klo 11. Hietalahti, Enckell, Hersta. Valkotakit-orkeste-

rin jousikvartetti. Puuhamessu su 23.2. klo 11 Tuomaansalissa. Krans, Ronimus. Lapset voivat ottaa oman pehmonallen mukaan messuun. Fokus Yhteinen ruokailu ke klo 17 ja ehtoollinen klo 18. Tuhkakeskiviikon ehtoollinen 26.2.

TAPAHTUMIA Kohtaamispaikka ja kahvila ma klo 14–15.30 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla. Kohtaamista ja kahvittelua. Yhteinen lounas ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkolla. Aikuiset 3 e, lapset 1 e. Helmiryhmä 12–14-vuotiaille tytöille ti klo 15–17 Fokuksessa. Yhdessä tekemistä, leivontaa, askartelua. Café Töölö ke klo 14–16 Töölön kirkolla. Vapaaehtoisten ylläpitämä kahvila hyödyntää ruokahävikkiä. Kohtaamisten kahvila to klo 15.30–17 Tapanilan asemalla, Tilkantori 12. Tule vaihtamaan ajatuksia seurakunnan diakoniatyöntekijän ja kahvittelijoiden kanssa. Lounas pe klo 11.30–13 Ruskeasuon Rastilla. Hartaus klo 11.20. Aikuiset 3 e, lapset 1 e. Scandinavian bluegrass -konsertti pe 14.2. klo 18–20 Meilahden kirkossa. Lakeside Unit -yhtye esiintyy. Liput ovelta 5 e käteisellä. Yhteisvastuutapahtuma la 15.2. klo 12–15 Ruskeasuon Rastilla. Yhteisvastuu-lounas ja alustuksia aiheesta. Lähetyksen iltapäivä la 15.2. klo 15 Töölön kirkolla. Elokuva Kidutettu Kristuksen tähden. Yhteistyössä Marttyyrien ääri ry. Elokuva K16. Rakkauden reunalla. Konsertti su 16.2. klo 16 Fokuksessa. Jippu, laulu, ja Joonatan Rautio, piano. Vapaa pääsy. Ehtoollishartaus ti 18.2. klo 15 Palvelutalo Wilhelmiinassa, Taavetti Laitisen katu 4. Leinonen. Onko ihmeiden aika ohi? Luento to 20.2. klo 18–12 Fokuksessa. Kelpaako todellisuus, kuka tarvitsee ihmeitä? Uskolla parantaminen ja vaihtoehtohoidot. Alustaa lääketieteen ja kirurgian tohtori Jussi Naukkarinen. Raamattua löyhäpipoisesti ti 18.2. ja 25.2. klo 16 Temppeliaukion kirkon takkahuoneella. Israelin historian menneisyys ja tulevaisuus Psalmeissa 1–5. Mitä uskontodialogi on? Kulttuuriklubissa ti 25.2. klo 18 Temppeliaukion kirkossa mm. Imaami Omer Mohamed Hussein, tutkija, pastori Heidi Rautionmaa ja uskontodialogiaktiivi bahai Lars Silen. Pianokonsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi to 27.2. klo 19 Temppeliaukion kirkolla. Henri Hersta piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 14.–27.2.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10. Messu sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. 16.2. Lähetyspyhä. Vieraana lähetystyöntekijä (el.) Timo Ahlberg. 23.2. Syntymäpäivänviettäjien juhla. Hiljainen viikkomessu keskiviikkoisin Laiturissa klo 17.30.

TAPAHTUMIA Kodittomien yö Myllypuron kirkolla pe 14.2. klo 16 alkaen: Saunamahdollisuus ja ruokailu. Hartaus ja ehtoollinen klo 19. Yöpymismahdollisuus. Lisätietoja Pilvi Juvonen, p. 050 347 8582. Taidepiiri Laiturissa keskiviikkoisin klo 14. Mukana Heikki Vuorio. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus Laiturissa ke 19.2. klo 14. Kahvit klo 13.30 alkaen. Kulosaaren alueen toiminnan suunnitteluilta to 20.2. klo 18 Kulosaaren kirkossa. Tervetuloa ideoimaan tulevaa toimintaa yhdessä Jenni Kallion kanssa. Työikäisten raamattupiiri Laiturissa to 20.2. klo 18.30. Juha-Matti Tikkanen. Laskiaissunnuntain hernekeitto-

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Hartaus ja ehtoollinen Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa pe 14.2. klo 13.30. Tilaisuus on kaikille avoin. Messu su 16.2. klo 11. Marjaana Faugel, saarna, Kirsi HonkanenPunkari, kanttori. Kontulan Martat avustavat. Hiljainen iltarukous to 20.2. klo 18. Tule. Ole. Huokaus riittää. Rukousta, raamatunlukua, hiljaisuutta, taizelauluja tai virsiä. Arjen lepohetki, hiljainen iltarukous, lopuksi yhteinen iltatee. Messu su 23.2. klo 11. Aimo Lankinen, saarna, Mari Lamminen, kanttori, nuorten kuoro ja bändi. Nuoret avustavat. Laulamme virsien ohella Nuoren seurakunnan veisuja. Tuhkakeskiviikon messu ke 26.2. klo 19. Sini Ikävalko, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori, lauluryhmä Melisma. Mahdollisuus saada otsaan piirretty tuhkaristi merkiksi katumuksesta ja paastosta.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Lauluja rakkaudesta – Anssi Kelan konsertti pe 14.2. klo 19. Konsertti on osa Helsingin seurakunnissa järjestettäviä Tahdon! -iltoja. Ennen konserttia on mahdollisuus jutella papin kanssa vihkitilaisuuteen liittyvistä asioista. Vapaa pääsy. Kahvio klo 17.30 alkaen ja käsiohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Konserttiin mahtuu 400 ensimmäiseksi saapunutta. Käsityökerho maanantaisin klo 9.30. Tossuja vauvoille, villasukkia vanhuksille ja muualle. Voit lahjoittaa lankoja sukkien neulomista varten! Iloinen Kanttorin Kööri, kuoroharjoitukset tiistaisin klo 18. Kuoro kaikille, ei pääsyvaatimuksia. Tuolijumppaa naisille keskiviikkoisin klo 12 (ei kokoontumista 19.2.). Reippautta ja rentoutta, hyvän mielen liikuntaryhmä naisille. Harrastetaan oman tunnon ja kunnon mukaan. Tarinatupa/kirjoittajapiiri joka toinen keskiviikko klo 16: 19.2., 4.3., 18.3., 1.4., 15.4., 29.4. ja 13.5. Kirjoita itsellesi tärkeä kertomus, tarina, tee harjoituksia, keskustele ryhmässä, kehitä itseäsi kirjoittajana, tarinan kertojana. Mikaelin eläkejumpparit torstaisin klo 10. Liikuntaryhmä miehille. Helppoa ja tehokasta voimistelua musiikin tahdissa oman kunnon mukaan. Torstaipiiri torstaisin klo 13. 20.2. Rakkain ruokareseptini – ota se mukaasi, Marja Lehtinen. 27.2. Introvertit – hiljainen vallankumous, Heikki Heikurinen. Rukouspiiri perjantaisin klo 10. Rukoilemme toinen toistemme ja yhteisten asioiden puolesta ja luemme Raamattua. Light Café Alba avoin kohtaamispaikka nuorille ja nuorille aikuisille perjantaisin klo 19–22. Ohjelmassa yhdessä oleilua, lautapelejä, hyvää seuraa, kahvia, teetä sekä hartaus. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea. Päivystävä pappi seurakuntatoimistossa keskusteluja varten ma–ti ja to–pe klo 10–14, p. 09 2340 4802.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

Musiikkia ja terveysasiaa Seniorifoorumi kokoontuu kevätkaudella keskiviikkoisin klo 11.30 vaihtamaan kuulumisia ja kuuntelemaan luentoja klo 13 –14.15 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Seniorin järkevästä ruokavaliosta puhuu ravitsemusneuvoja Reijo Laatikainen 19.2. Pianotaiteilija Risto Lauriala tunnelmoi pianolla 26.2.

PIXABAY

Seurakuntatoimisto: Hitsaajankatu 4 A Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko poissa käytöstä. Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4 A

päivä Laiturissa su 23.2. klo 11–13. Vapaaehtoinen maksu 1 e keittolautasellisesta. Yhteisvastuuarpajaiset. Nuorten aikuisten ilta – Subbari Myllypuron kirkolla ti 25.2. klo 18.30–20. Lisätietoja Jyrki Keinänen, p. 050 380 3004. Diakonian ajanvaraus puhelimitse Herttoniemen alue: p. 050 433 7339 (Taina Saarela) Herttoniemenrannan alue: p. 041 511 5464 (Heli Mattila) tai p. 050 433 7339 (Taina Saarela) Kulosaaren alue: p. 041 511 5464 (Heli Mattila) Myllypuron alue: p. 050 347 8582 (Pilvi Juvonen) tai p. 050 347 9515 (Kati Markkanen) Ajan voi varata myös tulemalla paikan päälle maanantaisin klo 13–14 Myllypuron kirkolla tai Laiturissa. Myllypuron elintarvikejakelu ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Elintarvikejakoa ei ole arkipyhinä. Lisätietoja Sinikka Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry). Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

PIXABAY

Naisten Forumin vierailu Pasilan kirjastoon ti 25.2. on klo 12, ei klo 14. Lounashetki ke 26.2. klo 11.30–13 Meilahden kirkon alakerrassa, Jalavatie 6b. Aikuiset 3 e, lapset 1 e. Naistenpäivä su 8.3 klo 13–17 Kerhiksellä. Tule nauttimaan hemmottelupäivästä! Luvassa mm. herkuttelua, hiustenlaittoa ja kynsien lakkausta. Ilmoittaudu karoliina.aalto@evl.fi. Voimauttavia vuosia – voimavarat esiin. Ryhmä 60+-vuotiaille alkaa 31.3. Ryhmässä etsitään yhdessä elämän varrella kertyneitä kokemuksia, taitoja ja voimavaroja. Lisätiedot ja ilmoittautuminen. 6.3. menn, p. 09 2340 6374, katri.kulmala@evl.fi.

Valoa ja varjoja Jerusalemissa Yhdysvaltalainen kuvajournalisti Ben Gray asui ja työskenteli kolme vuotta Jerusalemissa Luterilaisen maailmanliiton tiedottajana. Hän kuvasi ja videoi tarinoita ihmisistä ja kirjoitti blogeja. Grayn valokuvaamat 24 tarinaa on nähtävänä Pakilassa Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1, ma–pe klo 9–15 ja tilaisuuksien aikana ti 3.3. saakka. Kuvat huutokaupataan myöhemmin LML:n Jerusalemin ohjelman hyväksi Suomen Lähetysseuran kautta.

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 16.2. klo 10. Aalto, Nurminen, Niva-Vilkko, Chorus Marinus. Messu su 23.2. klo 10. Laaksonen, Vaulas, Tuula Stöckell. Iltamessu ke 19.2. klo 18. Soppakirkko ti 25.2. klo 13 ja diakonissa Hannele Juvosen lähtöjuhla. Kaskinen, Juvonen, Filppula. Lyhyen ehtoollishetken jälkeen ilmainen soppalounas. Tuhkamessu ke 26.2. klo 18. Kaskinen, Filppula, Cantiamo. Laajasalon kirkossa: Messu su 16.2. klo 12. Aalto, Nurminen, Niva-Vilkko. Messu su 23.2. klo 12. Laaksonen, Vaulas, Tuula Stöckell.

TAPAHTUMIA Kuorokerho alakouluikäisille Laajasalon kirkon kerhotiloissa maanantaisin klo 14.30–15.45. Lisätietoja: tuuli.malve@evl.fi. Iltaruoka Roihuvuoren kirkolla keskiviikkoisin klo 16.30–18. Hinta 2 e/aik. kouluikäisiltä 1 e, pienimmille ilmainen. Iltaruoka Laajasalon kirkolla torstaisin klo 16.30–18. Ruoan hinta 2 e/aik., kouluikäisiltä 1 e, pienimmille ilmainen. Sanan ja rukouksen ilta Laajasalon kirkolla su 16.2. klo 18. Laulujen ja runojen ilta, mukana Heidi Koskela ja Pentti Puukka. Ehjä ja ahdistunut ihminen. TT Kari Kuula esittelee apostoli Paavalin ihmiskuvaa ti 25.2. klo 18 Roihuvuoren kirkolla. Sururyhmä – vertaistukiryhmä läheisensä menettäneille Laajasalon kirkolla viitenä keskiviikkona: 18.3., 1.4., 15.4., 29.4. ja 13.5. klo 18–19.30. Ohjaajina pastori Arja Vaulas ja diakoniatyöntekijä Saara Menezes. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: arja.vaulas@evl.fi, p. 050 596 8858. Eeva Takala-Lähteenmaan taidenäyttely Kuitenkin valo on Roihuvuoren kirkolla 27.2. asti. Aukioloajat: ma klo 9–11, ti klo 11–14, ke klo 11–18.30, to klo 11–14, su klo 9.30– 12. Arvidi Baltzarin öljyvärimaalauksia Laajasalon kirkolla. Valon virtaa -näyttely on avoinna arkisin klo 10–16 sekä seurakunnan tilaisuuksien yhteydessä. Arvidi Baltzarin taiteilijatapaaminen su 16.2. klo 12 alkavan messun jälkeen. Aulakahvio Laajasalon kirkolla arkisin klo 10–14. Kahvilan tuotto menee Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Kahvila Huili Roihuvuoren kirkon aulassa ti–to klo 11–14.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Hitsaajankatu 4 Avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14, ke suljettu, KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 14.–27.2.

p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3 www.helsinginseurakunnat.fi/vartiokylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa. 16.2. uusien työntekijöiden tehtäväänsiunaus, Cantus Novus. 23.2. Itä-Sointu. Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa. Ehtoollishartaus pe klo 12 Matteuksenkirkossa. Tuhkakeskiviikon messu ke 26.2. klo 18 Vartiokylän kirkossa. Messujen toimittajat löytyvät nettisivuilta.

TAPAHTUMIA

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2020

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 13.2. klo 18, Katukappeli. Virtanen, Ilola. Messu su 16.2. klo 11, kirkko. Paananen, Mäkelä, Ilola, Helsingin lauluveljet. Iltakirkko to 20.2. klo 18, Katukappeli. Antola, Ilola. Messu su 23.2. klo 11, kirkko. Ahonen, Antola, Laura Nurkka, ViitaVirtanen. Tuhkakeskiviikon jumalanpalvelus ke 26.2. klo 18, Marielund. Vanhanen, Ilola ja Uusi laulu. Iltakirkko to 27.2. klo 18, Katukappeli. Holma, Jurmu.

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 21.2. klo 18. John Remes, ICEJ. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Pyhän tanssin iltapäivä su 23.2. klo 14–16 Marielundissa. Mietiskelevää kehorukousta ja yhteisöllistä tanssia. Erityistä tanssitaitoa ei

lun, seuran ja mukavan ohjelman ääressä. Alussa hartaus ja lyhyt jumppa. Lauletaan yhdessä Katukappelissa ke 19.2. klo 13 virsiä, hengellisiä lauluja ja kansanlauluja. Laulattajana Anja Hinkkanen. Neulekerho kirkolla keskiviikkoisin klo 18. Ryhmään voi tulla, vaikkei vielä osaisikaan neuloa, opetamme kyllä! Yhteinen lounas Vuosaaren kirkolla torstaisin klo 11–12. Lämmintä ruokaa ja seuraa, lounashartaus. Vapaaehtoinen maksu 2 e. Hiljainen tila kirkossa torstaisin klo 18–20. Raamattumietiskelyä, rukoushiljaisuutta ja kuuntelevaa jakamista. Avoin ryhmä, jossa voi käydä myös silloin tällöin. Nuorten OMG Valossa to 13.2. klo 17–19. Tehdään yhdessä ruokaa ja keskustellaan uskoon liittyvästä teemasta. Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16, la klo 12–14. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 17.15–17.45. Diakoniatyön ajanvaraus puheli-

Parisuhdepäivä lapsiperheille Mitä meille kuuluu nyt? Vietä parisuhdepäivää 29.2. klo 10– 15 Paavalinkirkolla, Sammatintie 5. Vertaisohjaajina toimivat kolmen lapsen vanhemmat Marja Vepsä-Taipale ja Marko Taipale. Hinta 50 e/perhe sisältää ateriat, materiaalin ja lastenhoidon. Ilmoittautumiset paavali.srk@evl.fi. Lisätietoja: elina.koivisto@evl.fi tai 050 322 1738.

tarvita. Varusteiksi mukava vaatetus, sisätossut tai villasukat. Vapaaehtoinen oviraha käteisellä 10–20 e. Ilm. saraaho@gmail.com tai p. 050 490 6014. Perheiden olohuone Valossa su 16.2. klo 16–19 alle kouluikäisten lasten perheille. Pieni hartaus, yhteisesti tuotujen nyyttärieväiden syömistä, leikkituokio ja vanhemmille aikaa vapaan keskustelun tai kasvatuksen teeman äärellä. Iltaperhekerho ja kotiruokaa Valossa ke 26.2. klo 16.30–19. Vapaata yhdessäoloa, leikkiä, pientä ohjattua toimintaa ja ruokaa, vapaaehtoinen maksu. Kansanomaisia virsiä ikäihmisten iltapäiväpiirissä kirkolla ma 17.2. klo 12. Juontajana ja laulattajana Anja Hinkkanen, uruissa Anniina Ilola. Maanantaisin kohdataan iltapäiväpiirissä kirkolla kahvitte-

mitse ti klo 9–11 ja to 13–15, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) to klo 13–15. Voit jättää soittopyynnön myös sähköpostilla vuosaari.diakonia@ evl.fi. Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17,

PIXABAY

Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15. Neulekerho ma klo 11.30. Yhteinen iltaruoka ma klo 16.30– 18. Ruoka 1 e sekä iltaperhekerho klo 17. Miesten raamattupiiri ma klo 18. Vauvaperhekerho ti 9.30–11.30. Laulut soikoon! yhteislaulua ke klo 13. Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri ma klo 8. Puotilan Olohuone ti klo 13–16, klo 14 ohjelma. 18.2. Ei olohuonetta. 25.2. Nuoruutemme 1960-luku muistoissamme. Lasse Kalliokoski. Perjantailenkki – kävelyseuraa. Lähtö Omakotisäätiöltä, Puotilant. 3, pe klo 13 Vartiokylän kirkolle. Kahvit. Pilke-ryhmä Itäkeskuksen palvelutalossa pe klo 9–11. Miesten toimintaryhmä parillisina keskiviikkoina (19.2.) klo 13 Omakotisäätiöllä, Puotilant. 3. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus ma klo 13–15 p. 09 2340 6451 (Korhonen) ja to klo 9–11 p. 09 2340 6450 (Nygård). Ajan voi varata myös Matteuksenkirkolla to klo 9–11. Sisäänkäynti Turunlinnantien puolelta. Huom! Vartiokylän seurakuntatoimisto palvelee toistaiseksi Herttoniemen seurakuntatila Laiturissa. Toimisto hoitaa toimitusvaraukset. Seurakunnan postiosoite on edelleen Kiviportintie 5.

Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messut su 16.2. klo 10 Malmin kirkossa. Meri AlaKokko. Messun yhteydessä pyhäkoulu. klo 10 Puistolan kirkossa. Rosa Kostamo. Messun yhteydessä kouluikäisten raamattukerho. klo 10 kaksikielinen messu (eng.– fin.) Viikin kirkossa. Hans Krause. klo 11 Verkoston messu Pihlajamäen kirkossa. Ilmainen keittolounas ja elintarvikejako. Messut su 23.2. klo 10 Laskiaissunnuntain messu Malmin kirkossa. Esa Järvinen. Joukko-kuoro, joht. Viena Huhtala. klo 10 Puistolan kirkossa. Timo Ahoinpelto. klo 10 perhemessu Viikin kirkossa. Jukka Holopainen. klo 11 Verkoston messu Pihlajamäen kirkossa. Ilmainen keittolounas ja elintarvikejako. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Niina Pihlajamaa. klo 17 Valon messu Puistolan kirkossa. Markku Arola. Iltatee. Tuhkakeskiviikon messut ke 26.2. Messun yhteydessä saat halutessasi tuhkalla piirretyn ristin otsaasi katumuksen ja paaston merkiksi. klo 13 Siltamäen seurakuntakodissa. Sami Kivelä. klo 14 Pihlajamäen kirkossa. Sari Hakuri. klo 18 Viikin kirkossa. klo 19 Malmin kirkossa. Timo Laaninen. Post Iucundam-kuoro. Hartaus Madetojan palvelutalossa, Madetojankuja 3, ystävänpäivänä pe 14.2. klo 13.30. Hiljainen viikkomessu Viikin kirkossa ke 19.2. klo 18. Hartaushetki Vuorensyrjän palvelutalolla ke 26.2. klo 15.30, os. Vuorensyrjä 7. Markus Kopperoinen.

TAPAHTUMIA Hääyö-tapahtuma Viikin kirkossa karkauspäivänä la 29.2. klo 16–22. Mahdollisuus kirkolliseen avioliittoon tai avioliiton siunaukseen. Seurakunta tarjoaa juhlan puitteet ja järjestää tarvittaessa avioliiton todistajat. Parit vihitään 30 min välein. Ystäväpariskunnat voidaan vihkiä samalla kertaa. Tarjolla kakkua ja lasi kuohuvaa hääparille ja max. 10 hengen vierasjoukolle. Mahdollisia vapaita aikoja voi tiedustella to 20.2. saakka kirkkoherranvirastosta p. 09 2340 4400

ma–pe klo 9–15. Avioliiton esteiden tutkinta on tehtävä viim. 7 päivää ennen vihkimistä: https:/ esteidentutkinta.fi. Lisätietoa: evl. fi/haayo. Jazz-akvarelleja The Watercolors Malmin kirkossa su 23.2. klo 18. Jazz-akvarelleja rytmimusiikissa harvoin kuulluilla sointisävyillä. Janne Saarinen, oboe ja englannintorvi, Ilkka Uksila, vibrafoni, ja Joonas Tuuri, kontrabasso. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Taustalla – musiikkiluonnoksia Puistolan kirkossa su 16.2. klo 18. Huilutrio WaCava. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Talviloman retket ja leirit helsinginseurakunnat.fi/malmi hakusanalla talviloma. Laskiaistapahtuma Pukinmäen Portissa la 22.2. klo 10–13. Marttojen laskiaispullakahvila ja makkaranpaistoa, omaehtoista ulkoilua. Laskiaisrieha Viikin kirkolla su 23.2. klo 11–14. Kirkon perhemessu klo 10. Keppihevosratsastusta, askartelua, lasten kirkkopolku, kasvomaalausta, lypsyrasti, ilmapalloja, myyjäispöytiä. Viereisellä Latokartanontorilla koiravaljakkoajelua, pulkkailua, grillimakkaraa ja räiskäleitä, VPK:n paloauto, traktori, polkutraktoreita ja maskottikarhu karkkeja jakamassa. Järj. Malmin seurakunta, Viikin Vesikot ja Maatalousylioppilaiden Sampsa ry. Hyvinvointipäivä Hetki itselle Puistolan kirkossa la 29.2. klo 10–14. Liikuntasalissa tehostartti klo 10.30 ja pilates klo 12, hinta 3 e. Ohj. Aino Poutanen. Salaattibuffetlounas klo 11–13, hinta 5 e. Kasvoja hartiahierontaa, käsihoitoja, kädentaitoja, runohetkiä ja alueen yrittäjien tuote-esittelyä. Pop-upkahvila ja mahdollisuus rauhoittumiseen. Maksut vain käteisellä. Ei ilmoittautumista. Tapahtumalla tuetaan Yhteisvastuukeräystä. Pullaperjantai Tapulin seurakuntakodilla pe 21.2. klo 10–13. Tied. Tuulia Kivisaari p. 09 2340 4520. Bible group in easy English/Finnish in Pihlajamäki Church on Thursday 27th February at 6 pm. Friendship cafe / Ystävyyskahvila Have you moved to Finland? Would you like to meet new people and make friends? Welcome to drop by or spend time time together informally. We have coffee, tea, games and music from Youtube. Everyone welcome! Thursdays every second week 20.2., 5.3., 19.3., 2.4., 16.4., 30.4. and 14.5. at 6–8 pm. Pihlajamäki Lutheran Church, Liusketie 1, Fireplace room. Kuurojen raamattu- ja keskustelupiiri Malmin kirkossa ti 18.2. klo 17–18.30. Aiheena numeroiden symboliikka. Esko M. Laine. Matkailuilta Malmin kirkossa la 22.2. klo 18. Esko M. Laine alustaa

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 14.–27.2.

TARU MÄKITALO

Armeniasta. Israel-ilta Pukinmäen Portissa ti 25.2. klo 17.30–20. Ylistyslauluja, Raamatun lukemista ja rukousta Lähi-idän rauhan puolesta. Ystävyysseurakuntamatka Tyröön Inkerinmaalle Malmin ja Mikaelin seurakuntien yhteinen seurakuntamatka Venäjälle 5.6.– 7.6. Ensimmäinen yö Kiviniemessä hotelli Losevo Parkissa. Käynti Konevitsan luostarisaarella. Toinen yö Pietarissa Moskova-hotellissa. Sunnuntaina vierailu Tyrössä. Matkan hinta 340 e/2hh. Hintaan sisältyy e-viisumi. Ilm. kirkkoherranvirastoon, p. 09 2340 4400 ma–pe 9–15 viimeistään 30.4. Tied. Esa Järvinen, p. 040 536 2733. Perhekahvila Malmin kirkossa pe 21.2. klo 9.30–11.30. Huom! Muut seurakunnan perhekahvilat- ja kerhot ovat tauolla viikolla 8. Pukinmäen Porttikahvila ma 17.2. klo 13, os. Säterinportti 1. Vieraana Pukinmäen kirjaston lukuvinkkaaja. Soppakirkko Siltamäen seurakuntakodissa ti 25.2. klo 12. Jakomäen kirkon pihassa ke 26.2. klo 11. Malmin kirkossa to 27.2. klo 12. Iltaruoka Siltamäen seurakuntakodissa ke klo 17–18.30. Aterian hinta 1 e/henkilö. Lasten leikkihuone klo 17–19. Iltaruoka Viikin kirkolla ke klo 17. Kasvisruokaa 1 e. Lasten leikkitila klo 17.30–18.30. Mestan olohuone ti klo 12–14 Pihlajistossa, os. Salpausseläntie 12–14. Keittolounas klo 12–13, hinta 2 e. Ruoka-aika Pihlajamäen kirkolla to klo 12. Kotiruokaa 2 e. Ostarin onni Pihlajamäen kirkolla ti klo 9–11. Aamupalaa 0,30 e. Olotilakahvila Olohuone Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11–13. Pop up -tiistai Tapulin seurakuntakodilla ti 25.2. klo 13.30–16. Välipalaa. Huom! Tauolla viikolla 8. Leivänjako Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11. Pihlajamäen kirkolla ti klo 9. Jakomäen kirkolla ke klo 11. Malmin kirkossa to klo 11.30. Seniorit, laulu soi! Viikin kirkolla ti 25.2. klo 12. Avoin ryhmä, jossa opetellaan yhdessä lauluja ja tutustutaan niiden taustoihin. Naapurikahvit Viikin kirkolla ke klo 13. Torstaikahvila Puistolan kirkossa to klo 13–14.30. Eläkeläisten iltapäivät Malmin kirkossa ti klo 13. Ti 18.2. Kati Häkli kertoo matkoistaan Venäjällä. Siltamäen seurakuntakodilla ke klo 13. Huom! ke 25.2. ei järjestetä eläkeläisten iltapäivää Siltamäen seurakuntakodilla. Tapanilan kirkossa ke klo 13. Pihlajamäen kirkossa ke klo 14. Diakoniatyön yhteystiedot Ajan-

Käpylässä juhlitaan tasavuosia Käpylän kaupunginosa täyttää 100 vuotta, Käpylän kirkko 90 vuotta, ja Ilves-Teatteri juhlistaa myös 35-vuotista taivaltaan. Juhlavuonna Ilves-Teatteri tarjoaa kulttuurielämyksiä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kuten Oulunkylän seurakunnan kanssa. Yhdentoista nuoren teatterintekijän teokset vievät matkalle Käpylän elämään. Teokset ovat saaneet inspiraationsa tosielämän tarinoista sekä historian tapahtumista. Yksi niistä esitetään Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Ruusu on minun lempikukkani on paljasjalkaisen käpyläläisen Ella Snellmanin koollekutsuman työryhmän teos. Varmista paikkasi esityksiin ke 19.2. klo 19, to 20.2. klo 19 ja pe 21.2. klo 21: ilvesteatteri.fi. Käsiohjelma 10 e.

varaus taloudellisissa kysymyksissä ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Muina aikoina voit jättää soittopyynnön vastaajaan.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14. Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla Diakonian neuvonta ja ajanvaraus Oulunkylän kirkolla ti ja to klo 10–12 p. 09 2340 5318

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu su 16.2. klo 10. Savik, Kemppainen, Mäkiö, Hapuli. Messun yhteydessä juhlistamme 1.1.- 30.6. välillä 70 ja 75 vuotta täyttäviä seurakuntalaisiamme. Messu su 23.2. klo 10. Heininen, Wallenius. Maunulan kirkossa:

Messu su 16.2. klo 12. Handolin, Pesonen-Kareinen, Reeta Järvinen, laulu. Messu su 23.2 klo 12. Heininen, Wallenius. Käpylän kirkossa: Valoa kohti vaellamme -messu su 16.2. klo 18. Kaipainen, PesonenKareinen, Adoramus-lauluyhtye, Kaija Mäki-Leppilampi, viulu. Taizelauluja, tuohuksia, hiljentymistä teema-alttareilla. Messun lauluja voi tulla harjoittelemaan klo 17.30. Messu su 23.2. klo 18. Elo, Helenius. Tuhkakeskiviikon iltaehtoollinen ke 26.2. klo 19 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Heininen, Pelkonen, Pesonen-Kareinen. Tuhkaristi piirretään otsaan katumuksen merkiksi. Taizelauluja, lauluryhmä, avoin harjoitus klo 18.

TAPAHTUMIA Maanantaipuuro maanantaisin klo 9–12 Oulunkylän kirkolla. Tarjolla puuro, kahvi/tee ja leipä. Vapaaehtoinen maksu 1 e. Yhteisöravintola Salaam on talvitauolla. Tiedotamme alkamispäivästä mahdollisimman pian. Haemme keittiötiimiin vahvistusta. Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin klo 16–17.45 Käpylän kirkolla. Vegaaninen keitto. Hinta 1 e. Lasten

leikkitila käytettävissä, lastenohjaaja paikalla. Kehitysvammaisten Meidän kerho parittomien viikkojen maanantaina klo 17–18.30 Voudintien kerhohuoneella. Valo voittaa to 27.2. Klo 13 Maunulan kirkossa. Laulunopiskelijoiden konsertti, ohjaavana opettajana Reeta Järvinen ja pianisti Heli Kantola. Talvirieha to 20.2. klo 10–15 Yhteisvastuun hyväksi Leikkipuisto Maunulassa. Ohjelmassa: Muskarit koko perheen pikkuväelle perheineen klo 10 ja 11 leikkipuiston sisätiloissa. Hevosajelua klo 10.30– 15, 2 e/krt. Hernekeittoa ja laskiaispullia, kahvia ja mehua 10.30–13. Tapahtuman järjestäjät Oulunkylän seurakunta ja Leikkipuisto Maunula. Miestenpäivä la 7.3. klo 11–16 Oulunkylän kirkolla. Tule viettämään rento ja mukaansatempaava päivä avecin kanssa tai ilman. John Kivirannan haastateltavana Jukka Järvinen, miesten ja poikien toimintaa järjestäviä alueen järjestöjä mukana kertomassa toiminnastaan. Maittavaa ruokaa (vapaaehtoinen 1–10 e maksu poikien kanssa tehtävään työhön). Loppuhartaus past. Veli Pelkonen.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12 p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Messu su 16.2. klo 11. Jouni Pirttijärvi, Tiia Valve-Tuovinen, Jussi Hirvonen. Messu su 23.2. klo 11. Katri Uutela, Mikael Tammilehto, Ari Häyrinen. Tuhkakeskiviikon messu ke 26.2. klo 19. Katri Uutela, Ari Häyrinen. Vox Sonora-kuoro ja Sakari Topi, basso.

TAPAHTUMIA Valoa ja varjoja Jerusalemissa -valokuvanäyttely 26.1.–3.3. Luterilaisen Maailmanliiton tiedottaja Ben Grayn kuvia Jerusalemin arjesta ja juhlasta. Arkiretriitti tiistaisin klo 18–19.30 alkaen 25.2., 8 kertaa. Vetäjinä Katri Uutela ja rovasti Tuula Sääksi. Ilmoittautumiset virastoon 25.2. mennessä. Lisätietoja: Katri Uutela, p. 050 4766 240. Sururyhmä kokoontuu 27.2.–26.3. torstaisin klo 17.30–19 kirkolla. Vetäjinä pastori Jouni Pirttijärvi ja diakoni Paula von Koch. Mukaan mahtuu kymmenen henkilöä. Ilmoittautumiset virastoon 20.2. mennessä. Lisätietoja: Paula von

Koch, p. 050 556 1810, paula. vonkoch@evl.fi. Ystävänpäivän konsertti to 13.2. klo 19. Diiva Svengaa teemalla Mari Palo & Tapiola Big Band. Liput 25 e: p. 040 531 8810 tai 045 126 9974 ja ovelta. Sukupolvien kohtaamisia ma 17.2. klo 17.30–19.30. Treenataan yhdessä kädentaitoja. Pakilan Martat ti 18.2. klo 18. Askarteluilta, valmistamme yhdessä pääsiäispalloja. Raamattupiiri to 20.2. klo 18.30. Piirissä mukana pastori Marita Toivonen. Viihdelaulukurssin konsertti pe 28.2. klo 19. Oppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy. Perheiden tiistai-kahvit klo 9–11.30 VälKeen-kerhotilassa, Välitalontie 71. Piipahda muskarin tai päiväkerhon yhteydessä tai tule pidemmäksi aikaa viettämään aikaa yhdessä ja leikkimään. Kippo ja Kulho keskiviikkoisin klo 11–13 Hyvän Paimenen kirkolla. Hinta on 3 e/annos. Iltaperhekerho keskiviikkoisin klo 17–19 Kirkonkellarissa. Ohjelmassa leikkiä, tekemistä, hävikkiruokaa ja kahvia. Voit tulla yhteiseen pöytään myös omien eväiden kanssa. Perhekerho VälKeessä torstaisin klo 9–11.30. Aamupala 2 e/aikuinen ja 0,50 e/lapsi. Rentoa yhdessä olemista ja tekemistä.

Erityis ryhmille Kehitysvammaisten vanhemmille maksuton hemmottelupäivä la 29.2. klo 10, Hvittorp, Masala. Tarjolla ruokaa, hierontaa, saunomista. Päivällinen klo 17. Sitovat ilm. 17.2. mennessä p. 09 2340 2538 ark. klo 8.30– 15. Ystävyyden brunssi kehitysvammaisille la 28.3. klo 11–13, Pekanraitti 16, Malmi. Maksuton. Ilm.15.3. mennessä p. 09 2340 2538 ark. klo 8.30–15. Näkövammaisten siioninvirsiseurat su 23.2. klo 17 Salomonkatu 17 D, Seuratupa, Kamppi. Virret pisteillä. Viittomakielinen messu su 1.3. klo 13 Kivistön kirkossa, Laavatie 2, Vantaa. Pk-seudun yhteinen messu. Saavu-messu erityisryhmille Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7, su 15.3. klo 11-– 12.30. Oppaat vastassa klo 10.15. Viittomakiel. tulkkaus, virret isotekstisenä ja pistekirjoituksella. Kirkkokahvit. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 14.–27.2.

Musiikkia kirkoissa PERJANTAINA 14.2.

Sid Hille soittaa meditatiivista improvisaatiomusiikkia. Vierailumaksu 3 e.

Lakeside Unit klo 18 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16. Bluegrassyhtye: Mats Wikström, laulu ja kitara, Mika Korhonen, laulu ja mandoliini, Milou Bonde, laulu ja banjo, Ove Sundeson, laulu ja dobro. Liput 5 e. Lauluja rakkaudesta klo 19 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Anssi Kela esittää rakkauslaulujaan. Säestää Rakkauden täyteinen orkesteri: Pasi Ojala, kitara ja laulu, Petri Somer, koskettimet ja laulu, Aleksi Ahoniemi, saksofoni, huilu ja laulu, Janne Rajala, basso ja laulu, Risto Rikala, rummut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle. Osa Tahdon!-iltojen sarjaa. Ennen konserttia voi jutella papin kanssa vihkimiseen liittyvistä asioista.

TORSTAINA 27.2.

LAUANTAINA 15.2. Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Teemu Suominen, urut. Vapaa pääsy. Musiikkihartaus arkilauantaisin. 22.2. urkurina Olli Saari.

Kansainvälisesti tunnettu jazztrio Hear in Now konsertoi pe 21.2. klo 18 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Triossa soittavat Mazz Swif, viulu, Tomeka Reid, sello, ja Silvia Bolognesi, kontrabasso. Mukana myös Mikko Helenius, bandoneon.

SUNNUNTAINA 16.2.

KESKIVIIKKONA 19.2. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Vieraileva kirkkomuusikko. Vapaa pääsy. Urkuvartti myös ke 26.2., urkurina Anna Pulli-Huomo. Urkumusiikkia vierailijoille klo 12 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Henri Hersta soittaa musiikkia eri aikakausilta. Vierailumaksu

3 e. Vastaava konsertti myös ke 26.2.

PERJANTAINA 21.2. Trio Hear in Now klo 18 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Kansainvälisesti tunnettu amerikkalais-italialainen jazztrio Hear in Now: Mazz Swif, viulu, Tomeka Reid, sello, ja Silvia Bolognesi, kontrabasso. Mukana Mikko Helenius, bandoneon. Sävellyksissä ja improvisaatioissa liikutaan free jazzin, nykymusiikin, kansanmusiikin ja avantgarden maailmoissa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LAUANTAINA 22.2. Konsertti – Naiskuoro Välke klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Teoksia säveltäjiltä Fauré, Massenet, Rahmaninov, Esenvalds, Miskinis, Gjeilo, Arnesen, Madetoja, Salmenhaara, Korhonen ja Komulainen. Säestää Tommi Niskala. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SUNNUNTAINA 23.2. Valoon päin -iltamessu klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Musiikki koostuu Kari Tapion omista ja hänen tunnetuksi tekemistään lauluista. Säestämässä bändi: Tuomas Heikkilä, altto-

viulu, laulu ja piano, Jussi Keltakangas, harmonikka, laulu ja piano, Joni Rajamäki, kitara, Johannes Kortelainen, basso, Jakke Saarinen, lyömäsoittimet. Vapaa pääsy. The Watercolors -konsertti klo 18 Malmin kirkossa, Kunnantie 1. Jazz-akvarelleja rytmimusiikissa harvoin kuulluilla soitinsävyillä. Janne Saarinen, oboe ja englannintorvi, Ilkka Uksila, vibrafoni, Joonas Tuuri, kontrabasso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKONA 26.2. Pianokonsertti klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3.

PIXABAY

You raise me up klo 16 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Mikko Helenius, Jussi Hirvonen ja Katja Mäkiö esittävät etukäteen toivottuja hengellisiä kappaleita. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle. Rakkauden reunalla klo 16 Fokuksessa, Mall of Triplan 5. krs. Jippu, laulu, Joonatan Rautio, piano. Vapaa pääsy. Enkelivirsiä klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Monen virret avaavat ikkunoita enkelimaailmojen salaisuuksiin. Laulattamassa TT Kari Kuula ja Anne Myllylä. Vapaa pääsy. Taustalla – musiikkiluonnoksia klo 18 Puistolan kirkossa, Tenavatie 4. Huilutrio WaCava: Johanna Pitkänen, Johanna Salminen ja Hanna Tissari. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Valoa kohti klo 18 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29, Kiihtelysvaaran uuden kirkon rakennusprojektin hyväksi. Tulipalossa 2018 tuhoutunut kirkko olisi täyttänyt 250 vuotta. Esiintymässä Esa Ruuttunen, Matti Turunen, Risto Lauriala ja Cello Spirituals. Mukana piispa Teemu Laajasalo. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e. Järjestää KiihtelysvaaraSeura ry. The Watercolors – feat Joonas Leppänen klo 19 Café Sonckissa Kallion kirkon eteläpäädyssä, Itäinen papinkatu 2. Jazz-akvarelleja lainaten värejä taidemusiikista, jazzista ja kansanmusiikista. Janne Saarinen, oboe ja englannintorvi, Ilkka Uksila, vibrafoni, Joonas Tuuri, kontrabasso, Joonas Leppänen, rummut. Järjestää Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 15 e ovelta. Pianokonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Henri Hersta soittaa teoksia säveltäjiltä Bach, Liszt ja Chopin. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

TIISTAINA 25.2. Salmonin vuorilla lunta klo 18.30 Kampin kappelissa, Narinkkatori. Lumiaiheisia lauluja Raamatun hepreaksi. Lasse Lindgren, laulu ja koskettimet, Elsa Sihvola, sello ja laulu. Vapaa pääsy. Tule ajoissa! Ovet suljetaan konsertin alettua. Wagnerin Lohengrin klo 19 Café Sonckissa Kallion kirkon eteläpäädyssä, Itäinen papinkatu 2. Oopperastudio Aino. Solisteina Reetta Haavisto, Satu-Kristina, Antti Tolvanen, Samuli Takkula ja Antti Pakkanen. Pianosäestys Tero Valtonen. Järjestää Aino Acktén kamarifestivaali. Kesto 2 h, väliaika. Liput 25 e ovelta.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

Rakkaudellinen konsertti Kauniaisissa Hän antakoon suudelmiaan! Karkauspäivänä, lauantaina 29.2. kello 19 Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3, konsertin teemana on rakkaus. Rakkaudellisessa konsertissa esitetään Johanna Almarkin uusia sävellyksiä Laulujen laulun teksteihin. Esiintyjinä Johanna Almark, Jammarkören & JAM Ensemble. Vapaa pääsy. Ohjelma laulutekstein ja suklaasydämellä 15 e.