Kirkko ja kaupunki 2020 03 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

13.2.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila on vihdoin sinut itsensä kanssa s. 10 Piispa Kaisamari Hintikka tuntee metsän lumon s. 23

Perttu Peloton Futuristi ja keksijä Perttu Pölönen, 24, vakuuttaa, että seuraavaksi koittaa inhimillinen vallankumous.

s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Terävää ja totuudenmukaista

Rahat eivät ole kenenkään täällä maan päällä. Rahat kuuluvat paholaiselle, joka istuu yötä päivää kultasäkkiensä takana ja tekee kauppaa ihmissieluilla.

LUOTETTAVA JA VASTUULLINEN tiedonvälitys on vastatuulessa. Nyt puhaltavat vähän semmoiset tuulet. Joissakin Euroopan maissa, erityisesti Unkarissa ja Puolassa, tiedotusvälineet joutuvat kamppailemaan poliittista painostusta ja ennakkosensuuria vastaan. Suomessa Yleisradio on jatkuvasti populistipoliitikkojen hampaissa. Journalismin valepukuun kääriytyneiden, mutta vastuullisen journalismin periaatteille piut paut antavien valemedioiden ja trollien jutut leviävät pitkin verkkoa. Olemme siirtyneet aivan uudenlaisen propagandan aikaan. Siksi painostuksesta vapaa ja faktoihin perustuva journalismi on juuri nyt entistä tärkeämpää ja arvokkaampaa. KIRKKO JA KAUPUNKI on pääkaupunkiseudun evankelisluterilaisten seurakuntien rahoittama journalistinen media. Toimimme normaalien journalististen periaatteiden mukaan omistajan meille määrittelemää linjaa noudattaen. Seurakunnat ovat määritelleet toimitukselliseksi linjaksemme terävän ja totuudenmukaisen, ymmärrystä lisäävän, vuoropuheluun pyrkivän, arkipäivän kristillisyyttä korostavan, rakentavasti kriittisen ja avarasti kansankirkollisen journalismin. Koko määrittelyn voi lukea verkkosivuiltamme.

Maailmamme on täynnä vaaroja ja uhkia. Tänään pelkäämme koronaviruksen leviämistä, huomenna kenties jotain muuta. Luojani, auta meitä kulkemaan rohkeasti eteenpäin, tuntemaan, että pahastakin paikasta selvitään.

JOIDENKUIDEN MIELESTÄ kirkon ei pitäisi rahoittaa journalismia vaan keskittyä markkinointiin ja organisaatioviestintään. Journalismin ja organisaatioviestinnän ero on siinä, että journalisti on vastuussa ensisijaisesti lukijoilleen, ja organisaatioviestijä on vastuussa ensisijaisesti organisaatiolleen. KIRKON KALTAINEN YHTEISÖ tarvitsee sekä terävää ja totuudenmukaista journalismia että organisaatioviestintää. Ja myös organisaatioviestintä saisi olla mieluummin terävää ja totuudenmukaista kuin tylsää ja totuutta vääristävää. Kirkon kannattaa vastaisuudessakin rahoittaa vastuullista journalismia. Sitä kun ei ole erityisen viisasta korvata somemyrskyillä tai muullakaan niin sanotulla ansaitulla huomiolla.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

KIRKON KANNATTAA VASTAISUUDESSAKIN RAHOITTAA VASTUULLISTA

RUOTSALAINEN PSYKIATRI JA KIRJAILIJA AXEL MUNTHE (1857–1949)

Tänään Nykyinen maailma on kaatumassa materiaalisuuteen. Materiaalisuus asettaa ihmisille kauheasti haasteita arkielämässä. Ihmisillä on pohjimmiltaan kaipuu henkisiin asioihin ja itsensä ymmärtämiseen. KIRJAILIJA HEIKKI KÄNNÖ PARNASSO 1/2020

Iankaikkisesti Joka rakastaa rahaa, ei saa sitä kyllin, eikä se, joka rakastaa rikkautta, saa voittoa tarpeekseen. Tämäkin on turhuutta. SAARNAAJAN KIRJA 5:9

JOURNALISMIA.

Kirkko ja kaupunki

13.2.2020 Seuraava lehti ilmestyy 27.2. KANNEN KUVA: VILJA HARALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Ystävän kanssa ei tarvitse koko ajan miettiä, mitä voi sanoa tai tehdä” Elina Eronen tunnistaa ystävän siitä, että hänen kanssaan on hyvä olla.

TEKSTI NINA RIUTTA

KUVA ESKO JÄMSÄ

Elina Eronen, 15, käyt Korson Ruusuvuoren koulun 9:ttä luokkaa. Olet tukioppilas. Onko tukioppilas kaikkien kaveri? – Tukioppilaat järjestävät seiskojen tutustumiset, pyjamapäivät, ryhmäytyspäivät ja kaveritunnit. Jos huomaamme koulun uusilla oppilailla ongelmia, me voimme olla mukana pohtimassa, miten niitä saisi ratkaistua. Uusille oppilaille on kerrottu, että tukioppilailta saa kysyä. Heidän voi olla helpompi kysyä meiltä kuin opettajilta, koska olemme melkein samanikäisiä.

Mitä eroa on kaverilla, ystävällä ja hyvällä ystävällä? – Kaveri on sellainen, joka on esimerkiksi samalla valinnaiskurssilla ja hänen kanssaan on hauskaa. Hyvällä ystävällä ja ystävällä ei kuitenkaan ole niin isoa eroa. Hyvää ystävää näkee enemmän kahden kesken. Voi olla, että joku on joinain aikoina perusystävä ja toisinaan parempi ystävä. Riippuu siitä, miten elämäntilanteet menevät.

– On hyvä, että on myös kavereita ja ei-niinläheisiä ystäviä. Parhaat ystävät eivät voi aina olla kaikkialla mukana, joten on kiva, että monissa paikoissa on jokin tuki ja turva. – On myös erityyppisiä ystäviä. Pelaan jalkapalloa, ja teen joukkuekavereiden kanssa eri asioita kuin muiden kavereiden. Joidenkin kanssa näen vain koulussa, mutta silti he ovat ystäviäni ja teemme koulussa kaikenlaisia juttuja.

Tuleeko ystävän kanssa riitaa? Voiko ystävyys loppua? – Se riippuu tosi paljon ihmisestä. Toiset välttävät tosi paljon kaikkia konflikteja, ja toiset – eivät ehkä hakeudu mutta joutuvat herkemmin konflikteihin. – Riippuu siitä, mikä on riitelyä. Monien kanssa voi tulla pientä kinastelua, mutta oikea riita on nykyään paljon harvinaisempaa . Joskus ala-asteella oltiin riidoissa joka toinen viikko joka toisen tyypin kanssa. – Ystävyys voi loppua käytännön syistä. Pienenä on voinut olla jonkun hyvä kaveri, mutta kun kasvaa, voi alkaa harrastaa eri asioita ja joutua eri luokille. Silloin ajaudutaan eri piireihin, eikä enää välttämättä tule pidettyä yhteyttä. Silloin on hyvä päästä irti eikä vain roikkua suhteessa sen takia, että on tunnet-

tu aina. Jos ystävyys ei enää oikeasti kiinnosta, niin ei tarvitse kiinnostaa.

Mistä tuntee ystävän? – Ystävän tuntee siitä, että hänen seurassaan on oikeasti hyvä ja hauska olla eikä tarvitse koko ajan miettiä, mitä voi sanoa tai tehdä. Hyvän ystävän kanssa pystyy olemaan rennosti oma itsensä, ja häneen voi luottaa. Silloin ei tarvitse pelätä, että mitä hän kertoo eteenpäin. – Parasta on, että ystävän kanssa jutellaan kaiken maailman asioista. Hyvän ystävän kanssa voi puhua syvällisistä asioista. Ne liittyvät usein ihmissuhteisiin.

Mikä on sinulle pyhää? – Aika vaikea kysymys. Arvokasta minulle ovat ystävät, perhe, koulutus ja urheilu. Ja terveys. ■ Ystävänpäivää vietetään 14.2. Lue Elina Erosen ja hänen ystävänsä Rihaam Juwaisirin yhteishaastattelu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

Herne rokkaa to Hernekeittoa on Suomessa syöty torstaisin ja ennen paaston alkamista jo keskiajalta lähtien. TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI KUVA LAURA RIIHELÄ

ernekeitto ja pannari kuulu vat jokaisen itseään arvosta van lounaskuppilan torstai päivien ruokalistaan. Herne keittoa on Pohjolassa syöty torstaisin jo keskiajalta läh tien. Se on vanha kristillinen tapa. Koska Jeesus ristiinnaulittiin, kuoli ja hau dattiin perjantaina, ovat kristityt vanhastaan viettäneet Vapahtajansa kuolinpäivää paas toten ja rukoillen. Siksi torstaina on pitänyt tankata tukevaa ruokaa, jolla selviää myös paastoperjantaista. Samasta syystä hernekeitto kuuluu myös laskiaistiistain perinteisiin. Laskiaistiistain jälkeen alkaa neljäkymmentä päivää kestävä pääsiäispaasto, joten silloin pitää saada tuke vaa ja rasvaista ruokaa. LASKIAISTIISTAI on ranskaksi Mardi Gras eli rasvatiistai. Sillä nimellä se tunnetaan myös Yhdysvalloissa, jossa varsinkin New Orlean sissa vietetään hillittömiä Mardi Gras –karne vaaleja. Myös sanan karnevaali juuret juontavat paaston alkamiseen. Karnevaalin kantasanat ovat latinan liha eli carn ja pois panemista merkitsevä teonsana levare. Laskiaistiistaita kutsutaan Yhdysvallois sa ja Englannissa myös pannaritiistaiksi, Pancake Tuesday. Myös tuo nimitys viittaa paastoa edeltävään energiatankkaukseen. Katolilaiset ja ortodoksit pidättäytyvät edelleen liharuoasta perjantaisin – tai aina kin kirkko velvoittaa heitä siihen. Luterilaisessa kristillisyydessä paastopäi vien kanssa ei ole niin tarkkaa. Luterilainen kirkko ei anna jäsenilleen ruokaa koskevia ohjeita tai vaatimuksia. Silti muistumana ka tolisesta keskiajasta luterilaisessa Suomessa syödään edelleen joka torstai säiliöautoittain hernekeittoa. SEKÄ HERNEKEITTO että pannari ovat erin omaisia aseita taistelussa hävikkiruokaa vas taan, sillä niihin on helppo upottaa jääkaap piin kertyneitä tähteitä. Joulukinkun jämien hyödyntäminen hernekeitossa kuuluu arki seen kyökkiviisauteen, ja pannukakkutaiki nan voi tehdä hapantuneesta maidosta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

PASI KOSTIAINEN

rstaisin

Kirkko ja kaupunki verkossa

Harva aloittaa hernerokkansa valmistamisen liottamalla kuivattuja herneitä vedessä yön yli. Useimmat meistä avaavat säilykepurkin ja lämmittävät valmiin hernekeiton. Suomessa ensimmäiset tölkkihernekeitot tulivat kauppoihin olympiavuonna 1952. Asialla oli Jalostaja, joka on edelleen hernekeittojen markkinajohtaja Suomessa.

”

Hernekeitto ja pannari ovat erinomaisia aseita hävikkiruokaa vastaan.

Laskiaistiistaita vietetään 25.2.

”On huomattavasti helpompaa mennä valittamaan lääkärille flunssaa kuin sitä, ettei vain jaksa. Suorittaja luonteisen suurin haaste on tauon ottaminen ennen kuin on liian myöhäistä.” VILLE KORMILAINEN VERKKOKOLUMNISSAAN

RASOUL KHORRAM

MIKÄ ON HERNEKEITON suosion salaisuus? Miksi keskiaikainen soppa pitää pintansa vuosisadasta toiseen? Kokki ja ravintoloitsija Jyrki Sukula näkee hernekeiton suosion takana pysyvyyden: – Hernekeitto on ruoka, joka tulee joka torstai mieleen. Toinen tärkeä syy on Sukulan mielestä onnistunut einesruoka. – Pastöroitu ydinsodan kestävä tölkki. Sitä on todennäköisesti aina kaapissa. Entä millaisena kokki itse nauttii hernekeittonsa mieluiten? – Se riippuu sesongista. Joulun jälkeen keitän liemen kinkun rämmäleistä ja potkaluusta. Pääsiäisenä teen saman, mutta lampaasta. Kesällä teen tuorehernekeittoa savulohella ja syksyllä laitan hernekeittoon peuranlapaa, Sukula mehustelee. – Siskonmieheni tarjoilee hernarin siskonmakkaroilla, Sukula kertoo. – Sinappi ja raaka sipuli aina vierellä. Miten tölkkihernekeitosta voisi tuunata astetta juhlavamman version? – Otetaan hyvälaatuista hernaria, lisätään siihen Someron palvia ja mustapippuria, ohennetaan possuliemellä ja maustetaan Turun sinapilla, Sukula opastaa. Hernekeiton kanssa Sukula neuvoo nauttimaan suolaisella voilla voideltua jälkiuunileipää tai varrasleipää ja huoneenlämpöistä mustaleimaista emmentalia. – Ja ruokajuomaksi Teerenpelin Laiska Jaakko -portteri. ■

Pari päivää vaihtaisin pois Suomalaisen iskelmän jokapaikanhöylä Ilkka Vainio makaa uudella musiikkivideollaan avoimessa ruumisarkussa Korson kirkossa. Vainio laulaa videolla laulunsa Pari päivää vaihtaisin pois, jossa kerrotaan kuolemasta ja eletystä elämästä. Mukana vilahtaa myös armo. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Suomi on Paratiisini, Mekkani ja Vatikaanini Dokumentaristi ja kurdi Rasoul Khorram pakeni sotaa Suomeen kymmenen vuotta sitten. ”Olen päässyt elävänä paratiisiin”, hän sanoo nyt. Lue hänen kirjoituksensa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

VILLE RANTA

Ville Ranta palkittiin kirkollisen keskustelun herättämisestä

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

SIIRTOLAPUUTARHAMÖKIN pihalla vietetään kultahääpäiväjuhlia. Kapakassa on riehakas meno. Ulkosaunan terassilla vilvoittelevat tädit pyyhe ympärillään. Vantaan Askistossa asuva Päivi Varis, 70, on nukkekoti- ja nukkeharrastaja, joka on nukkekotien lisäksi luonut monenlaisia miniatyyrimaailmoita. Esineitä Varis hankkii milloin mistäkin, mutta nuket ja niiden vaatteet hän tekee itse. Nukkeja on monen värisiä, kokoisia ja ikäisiä. Se kuvastaa hänen arvomaailmaansa. – Kaikki me olemme vain ihmisiä. Sekaan mahtuu, Varis sanoo. Aivan erityisesti Varis tykkää tehdä vanhoja ihmisiä, elämäniloisia mummoja ja pappoja. Jopa Helinäkeijusta Varis on tehnyt mummoversion. Ikä ei rajoita nukkeja, vaan

ne saattavat vaikka skeitata tai tanssia balettia. – Vanhuksilla pitäisi olla iloinen ja onnellinen elämä. Vanhus-sanalla on vähän negatiivinen kaiku. Puhuisin mielummin vanhoista ihmisistä. Vanhoja ihmisiä pitäisi kohdella ihan vain ihmisinä. LAPSENA Päivi Variksella ei ollut nukkekotia, eikä hän sellaista osannut kaivatakaan. Hurahdus iski vasta aikuisena. Harrastuksen myötä Varis on tutustunut monenlaisiin ihmisiin ympäri Suomea: on lapsia ja aikuisia, miehiä ja naisia. Ihania ihmisiä. Nuket syntyvät Variksen kotiuunissa. Hän muotoilee ne SuperSculpey-massasta ja paistaa 125 asteessa. Hyvät, taipuisat raajat syntyvät piipunrasseista, hiukset vanulevystä tai villasta.

TYÖURANSA Päivi Varis teki ohjaajana seurakunnan lastenkerhoissa ja palvelumyyjänä Postissa, mutta hän on nyt eläkkeellä. Hän viettää paljon aikaa seitsemän lapsenlapsensa kanssa ja on perillä siitä, millaisia nykyajan lapset ja nuoret ovat. Varis uskoo, etteivät nukkekodit ja -leikit ole kadonneet mihinkään. Harrastus on vain saanut uusia muotoja. Nuket ja miniatyyrimaailmat voivat liittyä esimerkiksi fantasiaharrastukseen. Päivi Variksen motto on ”leikkiä ikä kaikki”. – Minä en varsinaisesti leiki näillä, enemmän kyse on käsityöharrastuksesta. Mutta kyllä tämä tietynlaista leikkimieltä vaatii. Tosikot eivät voi tätä harrastaa.

HANNA ANTILA MARIANNA SIITONEN

Aiemmin muun muassa ranskalaisella ritarin arvolla palkittu sarjakuvataiteilija Ville Ranta sai sunnuntaina kirkkotaiteen Engel-palkinnon. Sen myönsi hänelle Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto. Palkintolautakunta kertoo perusteluissaan, että Ville Ranta on sarjakuvataiteen keinoin herättänyt keskustelua kirkollisista aiheista. Rannan journalistinen, teologinen, eettinen ja yhteiskunnallinen ote ei jätä ketään kylmäksi. Hänen yllättävät, usein hätkähdyttävätkin näkökulmansa ja omintakeinen tyylinsä avartavat ihmisten ajattelua ja uskoa. – Lautakunta on selvästikin ajatellut, että olen edistänyt kirkon ydinviestiä piirroksillani. Kyllä tällainen kehu liikuttaa. Olen pyrkinyt piirroksillani ja Kirkko ja kaupungin sarjakuvilla edistämään tuota viestiä, joka ymmärtääkseni on usko ja lähimmäisenrakkaus, Ranta sanoo. Ranta tuumii, ettei hän taida varsinaisesti julistaa evankeliumia, vaikka kristitty onkin. – Se ei kuulu satiirin olemukseen tai sitä voi tehdä korkeintaan kierkegaardilaisesti negaation kautta. Pyrin siis tuomaan esiin ihmisen heikkouden ja tyhmyyden ja sen, etteivät ihmisen järki ja moraali edusta kummankaan korkeinta astetta. Kirkko on minusta ehkä ainoa paikka, jossa nykyään puhutaan asiaa, Ranta sanoo. PAULI JUUSELA

Onnellisten mummojen minimaailma

Päivi Varis innostui ensin isoista nukeista ja sitten nukkekodeista ja niihin sopivista nukeista.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

SFSTUDIOS

HAEMME LASTENHOITAJIA PILKE LASTENHOITOON PK-SEUDULLE! TARJOAMME PERHEILLE SAIRAAN LAPSEN KOTIHOITOA SEKÄ LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUA. TARJOAMME JOUSTAVIA TYÖAIKOJA SEKÄ TYÖTUNTEJA. TYÖ SOPII ESIM. ELÄKELÄISELLE TAI OPISKELIJALLE LISÄANSIOKSI TAI IHAN KOKOAIKATYÖKSI. HAE NYT! OLE YHTEYDESSÄ, KERROMME MIELELLÄMME LISÄÄ:

Talvilomalla voi käydä katsomassa Asterix-leffan Karakalliossa.

p. 020 768 9777 asiakaspalvelu@pilkelastenhoito.fi pilkelast en h oit o.fi

Loma tunnelmaan kotikulmilla VIETTÄÄKSEEN MUKAVAN talviloman ei tarvitse matkustaa ulkomaille tai käyttää paljon rahaa. Teimme muutamia poimintoja Helsingin, Espoon ja Vantaan talvilomatarjonnasta lapsille. 1. Ajattele ja askartele eläimiä! Kannelmäen kirjaston (Klaneettitie 5) eläinorigamipajassa ma 17.2. klo 13–15 askarrellaan origameja eläimistä, jois ta jotkut ovat harvinaisia ja jotkut jo pa uhanalaisia. Maksuton, ei ennakko ilmoittautumista. 2. Ryhdy salapoliisiksi! Tapanilan kir jastossa (Hiidenkiventie 21) on tapah tunut kauheita: joku on sotkenut yöl lä hyllyjärjestyksen. Ke 19.2. klo 12–15 selvitetään, mitä on tapahtunut. Sala poliisitapahtuma on tarkoitettu kai kenikäisille lapsille. Alle kouluikäisen on helpompi löytää johtolangat yhdes sä aikuisen kanssa. 3. Tee tiedettä! Aaltoyliopisto Junior järjestää talvilomaviikolla keskiviikos ta perjantaihin klo 12–16 monitieteelli siä ja taiteellisia työpajoja kaikenikäi sille keskustakirjasto Oodissa (Töölön lahdenkatu 4). Ennakkotietoja tai taito ja ei tarvita. 4. Pelaa ja ohjelmoi! Sellon kirjas tossa (Leppävaarankatu 9) on puuhaa maanantaista perjantaihin klo 13–15. Ma 17.2. Legorobotit & Beebotit (ohjelmointia 5–8vuotiaille), ti 18.2. Kirjasairaala, ke 19.2. Legorobotit +

Beebotit (ohjelmointia 5–8vuotiaille), to 20.2. askartelua ja pe 21.2. pelitur naus. Lisäksi pelikoneet ovat auki ma–to klo 11–18 ja pe klo 11–17.30. 5. Vietä leffailtapäivä! Espoon Kara talossa (Kotkatie 4) esitetään talvi lomaleffana Asterix ja taikajuoman salaisuus (K7) pe 21.2. klo 14–15.30. 6. Tee ötökkämarionetti! Ötökkä marionettikurssi Lastenkulttuurikeskus Toteemissa (Myyrmäentie 6) ma 17.2. klo 10–14. Materiaalina käytetään huopa, styroksi tai puupalloja sekä helmiä. Voit kuvittaa ötököitä myös piirtämällä ja maalaamalla. Omat eväät mukaan! Sopii 7–10vuotiaille, kesto 4 tuntia. Kurssimaksu 10 e/lap si (sis. materiaalit), toinen lapsi samas ta perheestä 5 e. Ilmoittautuminen: kulttuuriliput.vantaa.fi. 7. Näe maailman uusin silmin! VRpeliklubi ke 19.2. klo 13–15 Lumon kirjastossa Korsossa (Urpiaisentie 14). Tule kokeilemaan VRlaseja ja pelaa maan niiden avulla erilaisia pleikkari pelejä. Lue lisää talvilomavinkkejä verkosta kirkkojakaupunki.fi.

TERVETULOA VILLA ATZALEAAN Tarjoamme ympärivuorokautista hoivaa ja asumispalvelua ikäihmisille viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä. Meillä on nyt myös yksi pariskunnalle soveltuva asunto vapaana! Varaa henkilökohtainen tutustumisaikasi: Yksikön johtaja Katja Markelin p. 040 635 8017 facebook.com/villaatzalea/ hoivamehilainen.ﬁ

Villa Atzalea Vanha Kaarelantie 26 Vantaa mehilainen.ﬁ KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

RAUNO TRÄSKELIN

Tule mukaan saattohoidon vapaaehtoiseksi Korson Vanhustenkeskukseen, Malminiityn Asumis- ja toimintakeskukseen, Kaunialan Sairaalaan tai Villa Bredaan Kauniaisissa. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Lohtua läsnäolosta hanke järjestää maksuttomia Starttikoulutuksia saattohoidon vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille. Vapaaehtoisten tehtävänä on tukea läsnäolollaan vanhusten viimeisiä elinvaiheita. Starttikoulutus Korson Vanhustenkeskuksessa, Metsotie 23, 01450 Vantaa, A-ovi/Ala-aula Tiistaina 3.3.2020 klo 17.00-20.00 Starttikoulutus Kaunialan sairaalassa, Kylpyläntie 19, 02700 Kauniainen Keskiviikkona 1.4.2020 klo 16.30-19.30 Ilmoittaudu mukaan kristiina.niemela@sro.fi Lue lisää osoitteesta: https://sro.fi/tule-mukaan/lohtua-lasnaolosta

Tässä voisi olla sinun mainoksesi Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot. Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Anne Joukainen p. 050 3103081, Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Ari Suominen p. 040 355 2340, etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme.

Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 lukijaa pääkaupunkiseudulla.

Kuutti Lavosen teos Contemplation (outer) on viime vuodelta.

Arvoituksellisia kasvoja Kuutti Lavosen teoksissa risteytyvät muistumat taidehistoriasta ja taiteilijan omasta elämästä.

K Tervetuloa hyvän arjen kotiin Wilhelmiinan viihtyisissä ja avarissa ryhmäkodeissa saat tarvittavan ympärivuorokautisen hoivan arvokkaaseen ikääntymiseen. Tavoitteenamme on asukkaidemme toimintakyvyn tukeminen ja hyvä elämänlaatu.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

uutti Lavosen teokset ovat tiheänään historiaa. Niissä on lainoja renessanssin ja barokin taiteesta, viittauksia antiikin mytologiaan, Raamattuun ja kristilliseen teologiaan sekä muistumia hänen näkemistään ja tuntemistaan ihmisistä. Taidehistorialliset viittaukset tekevät teoksista helposti lähestyttäviä. Taiteilijan elävä kädenjälki pyytää viipyilemään ja katsomaan tarkemmin. – Kuvieni sisältö tulee sekä vanhojen mestareiden kunnioittamisesta että omasta nykypäivästäni. Otan usein jostakin vanhasta lähteestä valon kulun, pään asennon tai painopisteen tunnun. Sitten kuviin sekoittuu läheisten ihmisten piirteitä, heidän olemustaan tai ainakin psykologiaansa, Lavonen selvittää. PIIRTÄJÄNÄ JA TAIDEGRAAFIKKONA näyttävän uran tehneen Kuutti Lavosen teoksia on parhaillaan esillä Didrichsenin taidemuseossa Helsingissä. 60-vuotisjuhlanäyttely on saanut nimekseen Aika ja ikuisuus. Monet Lavosen teoksista on rajattu tiiviisti kasvoihin, joissa on ajattomuuden ja iättömyyden tuntu. Ne eivät juurikaan kommunikoi katsojan kanssa vaan ovat arvoituksellisia, surumielisiä, tyyniä ja omaan yksinäisyyteensä sulkeutuneita. Omaan sisäiseen maailmaansa uppoutunutta henkilöä kuvaavat esimerkiksi Contemplation (outer) ja Contemplation (inner).

Kyse on saman grafiikanlehden kahdesta eri versiosta, puna- ja sinisävyisestä. – Väri-ilmaisusta syntyy ero, joka on psykologisesti tärkeä. Outer-version henkilö on oman sisäisyytensä tilassa, mutta aistii sen, että häntä katsotaan. Inner-version mietiskelijälle ei ole enää tärkeätä, katsooko häntä joku vai ei, Lavonen kertoo.

”

OTAN USEIN JOSTAKIN VANHASTA LÄHTEESTÄ VALON KULUN TAI PÄÄN ASENNON.

KUUTTI LAVONEN KUVAA usein klassisia kauneusihanteita noudattelevia naiskasvoja. Juhlanäyttelyn kasvogalleriasta nousee esiin kuitenkin runnellun näköistä miestä kuvaava Puolustaja. Lavosen mukaan teos on häneltä kannanotto. – Jos on vähän jyrkkä, voi sanoa, että kaikki hyvä taide on yhteiskunnallista mutta kaikki yhteiskunnallinen taide ei ole hyvää. Puolustaja voisi olla inkvisition kiduttama sefardijuutalainen, joka ei ole luopunut maailmankatsomuksestaan. Lavosen kristillisiä aiheita käsitteleviä teoksia on tottunut näkemään pääkaupunkiseudulla seurakuntien tiloissa. Oma lukunsa ovat hänen maalauksensa Tyrvään kirkossa. Tässä näyttelyssä esillä on kaksi Tarton Paavalinkirkon alttaritaulua varten tehtyä luonnosta: Äiti seisoo ristin juurella ja Pietari.

KAISA HALONEN

Kuutti Lavonen – Aika ja ikuisuus 3.5. asti Didrichsenin taidemuseossa, Kuusilahdenkuja 1, Helsinki.

Kolumni

Näin toimi äiti, joka ei halunnut mitätöidä poikansa ahdistusta Vanhempien on usein vaikea sietää lapsen tai nuoren psyykkistä kipua, koska se tuottaa syyllisyyttä.

amuliikenne matelee. Poika hengittää kiihtyneesti ja hänen kätensä tärisevät silmin nähden. Äiti puhelee niitä näitä, ja poika vastailee hiljakseen. He kuuntelevat radiota. Kädessään poika pitelee kuorittua mandariinia. ”Laittaisitko yhden viipaleen suuhusi”, äiti kysyy. ”En mä pysty”, poika vastaa. ”Laita yksi viipale suuhusi ja kerro, miltä se tuntuu suussa…” Poika keskeyttää äidin ja sanoo kovaan ääneen: ”Tänä aamuna toi ei tehoa. En mä vaan voi, etkä sä tajua, koska sulla ei koskaan ole ollut tällaista.” He ovat hetken hiljaa. Räntäsade mätkähtelee tuulilasiin. ”Mitä mä en voi tajuta?” kysyy äiti lopulta. ”Sitä, kun ei voi syödä eikä hengittää eikä mitään, kun vaan joka paikkaan sattuu ja pelottaa. Sä et tiedä mitään siitä, miltä tuntuu, kun ei uskalla mennä paikkaan, jonne kaikki muut menevät tosta vaan...” ÄITI ON VASTAAMAISILLAAN jotain nopeasti, mutta hengittääkin syvään ja sanoo vasta hetken kuluttua: ”Sä olet ihan oikeassa. Mä en tiedä miltä sinusta tuntuu juuri nyt, enkä voi koskaan tietää, koska mä en ole sä, mutta mä tiedän, miltä tuntuu, kun kaikki tuntuu mahdottomalta.” Äiti jättää sanomatta, että juuri nyt tämä aamu näyttää hänestäkin aika sietämättömältä, niin kuin kaikki muutkin aamut, jolloin hän joutuu sivusta seuraamaan poikansa loputtomalta tuntuvaa kamppailua. ”Jos sä vaan jaksat olla hetken tässä, niin mä lupaan, että kohta helpottaa. Mun kokemus on, että supervaikean hetken jälkeen tulee yleensä helpompi hetki.” Äiti katselee hädin tuskin havaittavaa valon kajetta taivaan rannassa ja on helpottunut ruuhkasta, ja niin on hänen poikansakin. ”Voi kun tämä ruuhka voisi kestää viisi tuntia. Me vaan istuttaisiin täällä turvassa, ja mä saisin ehkä syötyä tämän mandariinin lopulta”, poika sanoo ja hymyilee ihan vähän.

VIIMEIN JONO LÄHTEE liikkeelle. Radiossa vaihtuu kappale, poika hyräilee ensimmäisen tahdin mukana ja laittaa mandariinin palan suuhunsa huomaamattaan. Kohta on taas uusi kouluaamu alkamassa. Ja huomenna seuraava. Ajattelen äitiä ja poikaa ja mietin, kuinka monta sietämätöntä hetkeä heillä vielä yhdessä on edessään. Aika monta täytyy olla takanapäinkin, koska äiti ei yritä selittää lapsen pahaa oloa pois, ei yritä sanoilla mitätöidä pojan kokemusta. Hän ei anna oman ahdistuksensa määrittää sitä, miten kohtelee lastaan, vaan kykenee siirtämään oman ahdistuksensa syrjään ja näin kannattelee lapsen emotionaalista kuormaa. Tietämättään äiti opettaa pojalleen sietämättömän sietämistä.

”

Tule tueksi ja iloksi helsinkiläisille kotona asuville iäkkäille ihmisille

VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSI Vapaaehtoisena voit itse valita sinulle sopivan toimintamuodon sekä paljonko aikaasi haluat antaa! Kurssi sisältää neljä iltaa, joiden aikana saat perehdytyksen vapaaehtoisena toimimiseen ja valmiuksia ikäihmisen kohtaamiseen. 2.3. klo 17.00-19.30 5.3. klo 17.00–19.00 9.3. klo 17.00-19.00 12.3. klo 17.00-19.30 Sijainti: Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen. Edellytämme 18v. ikää ja sujuvaa suomen kielen taitoa. Mukaan mahtuu 25 osallistujaa. Voisitko ryhtyä ystävävapaaehtoiseksi, joka vierailee ikääntyneen ihmisen luona tai saattaja-avuksi lääkärikäynneille?

JOS SÄ VAAN JAKSAT OLLA HETKEN TÄSSÄ, NIIN MÄ LUPAAN, ETTÄ KOHTA

Ilmoittaudu 21.2.2020 mennessä: 050 5722 829 / 050 5722 830 tai senioritoiminta@vtkl.fi Lisätietoja soittamalla tai www.vtkl.fi

HELPOTTAA. MUN KOKEMUS ON, ETTÄ SUPERVAIKEAN HETKEN JÄLKEEN TULEE YLEENSÄ HELPOMPI HETKI.

NÄITÄ KAMPPAILUJA käydään aamuisin kodeissa, autoissa ja busseissa. Ne ovat tuttuja kaikille vanhemmille ja lapsille, mutta erityisen vaikeita ne ovat sellaisissa perheissä, joissa lapsi joutuu kohtaamaan oman erilaisuutensa siirtyessään kodin ulkopuolelle. Meille vanhemmille tuntuu usein olevan vaikeaa sietää lapsen tai nuoren psyykkistä kipua, koska se tuottaa meille syyllisyyttä. Siksi helposti torjumme ja mitätöimme hädän. Toinen mahdollisuus olisi raivata sietämättömältä tuntuvaan hetkeen tilaa ja olla siinä lapsen kanssa, niin kuin tämän tarinan äiti teki. Hän loi autoon hetkeksi turvallisen ilmapiirin, jossa lapsi saattoi tuntea ahdistusta ja sitten päästää siitä myös irti. Äiti kuuluu niihin vanhempiin, jotka osaavat laskea omaa odotushorisonttiaan. Sellaisessa horisontissa puoliksi syöty mandariinikin on voitto. KATIANNA RUUSKANEN Kirjoittaja on kirkon perheneuvoja, psykoterapeutti ja pappi. Lue lisää Ruuskasen kolumneja verkosta kirkkojakaupunki.fi.

Laskiaistapahtuma Saga Munkkiniemessä ti 25.2. klo 15 Lämpimästi tervetuloa tutustumaan Sagan korkeatasoisiin palveluihin ja kauniiseen taloomme sekä vapaana oleviin asuntoihimme. Luvassa esittelykierros ja mukavaa yhdessäoloa laskiaistunnelmissa. Tiesithän, että voit myös hyvin varata oman esittelyajan. Tilaa esitteet ja varaa oma esittelyaika: Sanna Aksentjeff | puh. 050 463 5365 sanna.aksentjeff@sagacare.fi www.sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

Reppana löysi luottamuk Paino-ongelmien kanssa nuorena taistellut kirjailija Virpi Hämeen-Anttila tunsi itsensä kelvottomaksi pitkälle aikuisikään saakka. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

ainon hallintaan liittyviä kirjoja, lehtijuttuja ja tv-ohjelmia on tarjolla pilvin pimein, mutta Virpi Hämeen-Anttila on pettynyt niihin. – Ylipaino on nähty niissä helposti ratkaistavana erillisenä ongelmana. Ei ole otettu huomioon, että ihmiset ovat erilaisia geeneiltään, psyykeltään ja taustaltaan. Hämeen-Anttila päätti kirjoittaa kirjan kokemuksistaan. Hänen omilla piirroksillaan kuvitettu teos Paino alkaa lapsuudesta. Hämeen-Anttilalla todettiin seitsemänvuotiaana selkänikamissa pahaa rappeumaa. Lääkärin ennusteen mukaan hän saattaisi ajan myötä jopa joutua pyörätuoliin. Tyly diagnoosi johti siihen, että tyttöä pelotti liikkua entiseen tapaan ja paino alkoi nousta. Teini-iässä selkäkivut alkoivat vaivata toden teolla. Hämeen-Anttila ei kuitenkaan uskaltanut mennä lääkäriin vaan sinnitteli kipujensa kanssa. – Masennus ja ahdistus saivat minut syömään rasvaista ja sokerista ruokaa. Se oli kohtalokas kytkentä, sillä rasva ja sokeri lievensivät kipuja mutta lisäsivät painoa. – Kun sitten laihdutin, masennus iski kunnolla kimppuun. Eihän ihminen ole mikään kone. Kaikki on sidoksissa kaikkeen. Hämeen-Anttila sai siitä huolimatta laihdutettua itsensä ihannemittoihin. Sitä seurasi romahdus, ja vaa’an lukema kipusi parikymppisenä 130 kiloon. PAINON JA SELKÄKIVUN lisäksi Virpi Hämeen-Anttilan masennuksen syynä olivat vaikeat kotiolot. Hänen isänsä loi omien traumojensa seurauksena kotiin ahdistuneen ilmapiirin, jossa tyttärestä tuli arka ja vetäytyvä. – Jos kotona näytti tunteita, isä ivasi, pilkkasi ja löi. Kumpikaan vanhemmistani ei nähnyt tuskaani eikä kysynyt, miksi olin niin surullinen. – Se, etten voinut luottaa aikuisten apuun, aiheutti turvattomuutta. Oli pakko opetella selviämään omin

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

päin. Se tuntui todella musertavalta: ei kenelläkään lapsella eikä nuorella pitäisi olla sellaista taakkaa. Hämeen-Anttilaa auttoi raskaassa tilanteessa se, että hän oli pienestä pitäen harrastanut lukemista, musiikkia ja piirtämistä. Teini-iässä hän haki elämäänsä pohjaa lukemalla paljon kaunokirjallisuutta sekä uskontoja ja filosofioita käsitteleviä teoksia. Myös luonnossa kulkeminen lohdutti: silloin hän tunsi olevansa kuin jonkun kädessä, osa jotain suurempaa. – Keskityin sisäisiin iloihin, mutta eihän se ollut nuorelle mikään optimitila. Eristin itseni niin, että kun sitten ryömin kuorestani ulos, jouduin opettelemaan kommunikoimista muiden ihmisten kanssa. Myös miesten kiinnostus ja seurustelu tuntuivat ihmeellisiltä. Myöhemmin Hämeen-Anttila ymmärsi, että isän käytös johtui tämän omasta väkivaltaisesta lapsuudesta. – Isän olisi pitänyt mennä psykiatrille, mutta taustalla vaikutti sotien jälkeinen perinne. Piti olla vahva eikä saanut valittaa. RUNSAS YLIPAINO horjutti pahasti Virpi Hämeen-Anttilan minäkuvaa. Vaikka hän laihdutti itsensä opiskeluaikoina lähes normaalipainoiseksi, hän ei ollut tyytyväinen kehoonsa ja painoonsa. Tämä johti jatkuviin laihdutuskuureihin. – Tunsin, etten ollut oikean painoinen, ja rajun laihdutuksen jälkeen kehoni ei näyttänytkään kiinteältä. Siitä seurasi, etten tuntenut itseäni millään tavalla hyvännäköiseksi. Olin edelleen hyvin epävarma kehostani enkä voinut kuvitella esimerkiksi meneväni uimaan julkisella paikalla. Hämeen-Anttila kertoo myös, että jos joku jostain syystä mollasi häntä, hänen oli vaikea puolustautua. – Ajattelin alitajuisesti, että koska minulla on ruma keho, olen kelvoton ihminen muutenkin. Pyytelin tavallaan anteeksi olemassaoloani. – Lopulta aloin kysellä itseltäni, miksi reagoin näin ja miksi olen koko ajan laihdutuskuurilla.

Hämeen-Anttilan piti elää viisikymppiseksi ennen kuin hän kunnolla tajusi, että hänen kehonsa on hyvä ja toimiva. Tärkeä käännekohta oli lääkärintarkastus, jossa lääkäri totesi hänen olevan juuri sopivan painoinen. – Ymmärsin vihdoin, että vika oli ollut omien korvieni välissä. – Huonommuuden tunteesta pois

pääseminen on vaatinut työtä. Psyykeni on muuttunut, kun olen löytänyt luottamuksen kehooni. Osaltaan itsetuntoani ovat lisänneet äitiys ja antoisa työ tutkijana ja kirjailijana. Lukuisten dieettien jälkeen Hämeen-Anttila huomasi, että hänelle paras tapa painon hallinnassa on unohtaa vaaka ja kalorien laskeminen.

sen itseensä

Masennustutkimus

tonta rääkkiä, ja siihen liittyy myös painon kyttäämistä. Ei ole ihme, jos keho ja psyyke menevät silloin sekaisin, Hämeen-Anttila sanoo. – On muutenkin rankkaa olla nuori, kun yhteiskunta ja sosiaalinen media aiheuttavat erilaisia ulkonäköpaineita. Hämeen-Anttilaa kummastuttaa myös se, miten monelle ruokavaliosta on tullut eräänlainen uskonto. Siihen voidaan suhtautua hyvinkin fanaattisesti. – On älytöntä, että ruokavaliosta ja oman kehon palvomisesta tehdään henkilökohtainen uskonto. Välillä tuntuu kuin koko kulttuurimme olisi syömishäiriöinen. Ruokavaliolle annetaan outo arvo, ja siihen liittyen vallitsee moralistinen jako hyvään ja pahaan. Jos sitä ei noudata, tuomitaan luopioksi.

”

On älytöntä, että ruokavaliosta ja oman kehon palvomisesta tehdään henkilö kohtainen uskonto.

LIIKUNTA ON NYKYÄÄN Virpi Hämeen-Anttilan mielestä paitsi terveellistä myös hauskaa. Hän on sitä mieltä, että esimerkiksi kouluissa liikuntaa pitäisi tarjota monessa muodossa, jolloin jokainen voisi hyödyntää omia vahvuuksiaan. – Sen sijaan nuorten kilpaurheilu menee helposti äärimmäisyyksiin. Kilpaurheilu voi olla aivan luonno-

Nykyään Virpi Hämeen-Anttila nauttii liikkumisesta. Hän kävelee, juoksee, ui, käy pilateksessa ja nostelee painoja.

Hämeen-Anttila toivoo, että hänen hyvin henkilökohtaisesta kirjastaan voisi olla apua muille paino-ongelmien kanssa kamppaileville. Parhaillaan hänellä on teossa kaksi dekkaria. Toinen niistä sijoittuu 1920-luvun Helsinkiin. Toista hän kirjoittaa yhdessä puolisonsa Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa. Työn vastapainoksi Virpi Hämeen-Anttila harrastaa monipuolisesti liikuntaa. Hän kävelee, juoksee, ui, kiipeilee, käy pilateksessa ja nostelee painoja. – Kuulostelen kehoani, mikä sille on hyväksi. Koen, etten ole enää mikään kelvoton reppana vaan pystyn mihin vain. Toki selkäni yhä toisinaan vihoittelee, mutta nyt tiedän, miten hoitaa sitä. Toivonkin pitkää ja liikkuvaa vanhuutta. ■

Haemme tutkittavia osallistumaan kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan erään tutkimuslääkkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitä lumelääkkeeseen, kun tutkimuslääkettä annetaan nykyisen masennushoitonne lisäksi. Voitte soveltua tutkimukseen, jos • olette iältänne 18-65 vuotias • Teillä on todettu masennus • ette ole saanut rittävää hoitovastetta nykyisellä masennuslääkkeellänne Tutkimus kestää enintään 13 viikkoa, siinä on 7 tutkimuskäyntiä ja yksi puhelu. Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat maksuttomia. Tutkimuksesta vastaava henkilö Suomessa on ylilääkäri Martti Heikkinen. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 13.2. klo 15-18 soittamalla numeroon 050-4308910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

Hoivakoti tutuksi Esperi Hoivakoti Tilkka tarjoaa ympärivuorokautista asumispalvelua ja kevythoivaa ikäihmisille. Tervetuloa tutustumaan keskiviikkoisin klo 14, Mannerheimintie 164, Helsinki. Anu Tikkanen p. 040 186 2652

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

Viime vuonna Perttu Pölönen puhui Suomen lisäksi Espanjassa, Hollannissa, Italiassa, Kroatiassa, Myanmarissa, Ruotsissa, Saksassa ja Thaimaassa. Puhekeikkojen välillä hän rauhoittuu kotinsa lähellä Helsingin Tervasaaressa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

Muutosmies TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA VILJA HARALA

Piilaakso teki säveltäjäopiskelija Perttu Pölösestä futuristin, joka luennoi tulevaisuuden muutoksista eri puolilla maailmaa. Hän uskoo, että ihmiset kaipaavat digihypetyksen vastapainoksi hiljentymistä ja pyhyyttä.

uhujalavalle astuu nimekäs keskiikäinen asiantuntija ja yritysjohtaja toisensa jälkeen. Sitten vuorossa on nuorukainen, jolla on intensiivinen katse ja hymykuoppahymy. – Joskus kuulen ennen puhettani supinaa, että kuka tuo oikein on. En ole kuullutkaan hänestä! Kun olen puhunut ensimmäiset kymmenen minuuttia, ja yleisö kuuntelee aivan hiljaa, huomaan, että olen ansainnut paikkani lavalla, sanoo Perttu Pölönen. Kuka tämä 24-vuotias Pölönen sitten on? Esimerkiksi keksijä, yrittäjä ja säveltäjä. Yhdysvaltalainen huippuyliopisto MIT nimesi hänet kolmenkymmenenviiden lupaavimman alle 35-vuotiaan eurooppalaisen listalle. Hän voitti Euroopan suurimman nuorten tutkimuskilpailun ja pääsi puoleksi vuodeksi ajatushautomoon NASAn tutkimuskeskukseen Piilaaksoon opiskelemaan tulevaisuutta kymmenistä maista tulevien huippujen kanssa. Hän on esikoiskirjailija, jolta ilmestyi tammikuussa Tulevaisuuden lukujärjestys (Otava). Ansioiden luetteloiminen saa Pölösen tuijottamaan varpaitaan. – Oikeasti sillä ei ole väliä, mitä meriittejä minulla on. Ainoastaan se merkitsee, onko minulla jotain annettavaa ja miten kohtelen muita ihmisiä.

PERTTU PÖLÖNEN NEUVOO valmistautumaan tulevaisuuteen miettimällä, mitä annettavaa itsellä on muille. Mitä sellaista, mitä ei saa internetistä? – Ihanne ei ole täydellisen nopea, tehokas, looginen ja rationaalinen ihmisrobotti. Kone voittaa ihmisen näissä asioissa. Jos joku on kiinnostunut koodaamisesta ja filosofiasta, olisi helppo järkeillä, että hänen kannattaa keskittyä ensimmäiseen. Hyvä koodari kiskotaan nyt kovapalkkaisiin töihin kesken opintojen. Filosofin uranäkymät ovat epäselvemmät. Pölönen kehottaa miettimään laajemmin. – Filosofia ja taide ovat ihmiselle ominaisia, mutta koneelle vaikeita asioita. Panostaisin ensin taitoihin, jotka haastavat irtautumaan perinteisistä ajattelumalleista ja joista on hyötyä koko elämän ajan. Erikoistuisin vasta sen jälkeen. Pölösen mukaan filosofian tai taiteen harrastaminen auttaa koodaria ajattelemaan luovasti ja työskentelemään monenlaisten ihmisten kanssa. Hän uskoo, että sosiaalisten taitojen ja empatiakyvyn merkitys tulee kasvamaan. Ihmiskunta siirtyi maanviljelyksestä teknologiseen vallankumoukseen ja siitä informaatiovallankumoukseen. Monen työtä on nykyään tiedon järjestely, muokkaaminen ja jakaminen.

– Kehittyvä teknologia potkaisee ihmiset pois tietotyöstä. Uskon, että seuraavaksi tulee inhimillinen vallankumous. LESTADIOLAISTEN YLIOPPILASKODIN eli tuttavallisesti Lestiksen säännöissä ”tupakointi sekä alkoholin ja muiden päihteiden käyttö ylioppilaskodin tiloissa on kielletty” ja ”vastakkaista sukupuolta edustavan vieraan kanssa ei yövytä samassa huoneessa”. Perttu Pölönen asuu solussa viidettä vuotta, vaikka ei lestadiolainen olekaan. Korkea huone maksaa vain 251,49 euroa kuukaudessa, vaikka se sijaitsee Kruununhaan jugendkaupunginosassa 1890-luvulla rakennetussa talossa. – Siirryn todellisuudesta toiseen, kun puhun ensin suurilla lavoilla satojen ja tuhansien ihmisten edessä ja sitten palaan solukämppääni. Tämä ei ihan mätsää julkisuuskuvani kanssa, Pölönen virnistää ja venyttelee sänkynsä kirjavalla virkatulla päiväpeitolla. Nurkassa seisoo ylväs kaakeliuuni, jonka vieressä on sellokotelo, jonka päälle taas on asetettu pahvilaatikko. Huoneessa on kaksi pianoa, kuivia ruusuja lasipulloissa, pesemättömiä astioita, isot Genelecin kaiuttimet ja käytettyjä pyyhkeitä kuivumassa. Huhtikuussa tulee elämänmuutos, kun Pölönen muuttaa ostamaansa ensiasun-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

”Kannattaa olla armollinen itselleen. Jos haluaa saada enemmän aikaan, on usein parempi hidastaa kuin tehdä ekstraa”, Perttu Pölönen sanoo.

toon. Hän haluaa asua keskustassa, josta pääsee nopeasti matkustamaan seuraavalle puhekeikalle. – Silloin heitän vanhat romuni pois. Uudessa asunnossa on lasiovet ja flyygeli. Hymykuopat vilahtavat. NELILAPSISEN PERHEEN KUOPUS kasvoi Nurmijärvellä. Perttu Pölösen äiti on englanninopettaja ja isä tutkijayliopettaja, joka on kotona kekseliäs pellepeloton. – Kun olin pieni ja rakensimme majan metsään, valoimme kallioon betoniset pystypalkit, teimme maahan upotetun nuotiopaikan ja harjakaton ikkunan kera. Opin rakentamisesta paljon. Teininä Pölönen oli ponchossa viihtyvä rastapää, joka matki linnunääniä puussa. Hän harrasti myös kolmiloikkaa niin pitkälle, että voitti Suomen mestaruuden. Lisäksi hän soitti selloa ja jatkoi peruskoulusta musiikkilukioon Vantaan Vaskivuoreen. Musiikin teoria tuotti Pölöselle vaikeuksia. Hän keksikin 15-vuotiaana, miten musiikillisia skaaloja olisi helpompi opetella. Syntyi Sävelkello, ja sen pohjalta Musiclock-mobiilisovellus.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

Pölönen voitti sovelluksellaan innovaatiokilpailun ja pääsi Piilaaksoon. Hän perusti siellä hyväntekeväisyysjärjestön, joka kehittää Myanmarissa opettajankoulutusta virtuaalitodellisuuden avulla ja työllistää kymmeniä ihmisiä. Pölönen palasi Suomeen täynnä uskoa mahdollisuuksiinsa muuttaa maailmaa.

”

Rukoilu on paras tapa olla läsnä hetkessä. Pölönen on opiskellut säveltämisestä kandidaatin tutkinnon Sibelius-Akatemiassa. Hän ei tunne tarvetta muihin tutkintoihin. – Tiedon hierarkia on muuttunut. Olemme vapaampia opetusinstituutiosta kuin koskaan ennen. En halua vain lukea samoja kirjoja kuin kaikki muut vaan kuuntelen mieluummin kotoa

käsin eri alojen johtavia asiantuntijoita, seuraan uutiskirjeitä ja kiinnostavia ihmisiä. MAAILMA KEHITTYI kymmenien tuhansien vuosien ajan paikallisesti ja vähän kerrallaan. Nyt kehitys on kuitenkin globaalia ja kiihtyvää. Monet instituutiot, kuten Suomen evankelis-luterilainen kirkko, ovat siksi valtavan muutospaineen alla. Näin Perttu Pölönen ajattelee. – Nykyisellään kirkko on kaavoihin kangistunut, eikä sellainen houkuttele milleniaaleja ja diginatiiveja. Pienet parannukset eivät riitä, koska ne eivät muuta kirkon rakennetta, hän sanoo. Pölösen mielestä kirkko kilpailee ensisijaisesti somea, viihdettä ja muita ajankäyttötapoja vastaan, ei niinkään muita uskontoja. – Kirkon pitää miettiä, miten se vie Raamatun sanoman vuoteen 2020, jolloin tunteet ja kokemuksellisuus ovat tärkeitä. Ihmisillä on nykyään suuri yhteenkuuluvuuden, pyhyyden ja hengellisyyden tarve. Uskolle sopivaa maaperää on paljonkin, mutta kyse on siitä, millä keinoilla kirkko pääsee sinne. Ainakin kolmea tapaa voisi kokeilla. Yksi on meneminen somekanaviin, joissa nuoret ja vart-

Näin menestyt tulevaisuudessa Hanki taitoja, jotka eivät vanhene. Opettele mie luummin ongelmanratkaisua ja kommunikaatiota kuin juuri nyt ajankohtaista koodaamista ja manda riinikiinaa. Perehdy filosofiaan ja taiteisiin. Niissä saatat pärjätä älykkäille koneille. Ole ihminen ihmiselle. Kehitä empaattisuuttasi ja toi sen huomioimista. Sosiaaliset taidot ovat tulevaisuu dessa yhtä tärkeitä kuin asiantuntijuus. Helli luovuuttasi pitämällä hauskaa ja pysymällä leik kisänä. Uskalla improvisoida ja tehdä virheitä. Löydä intohimosi. Mieti, mitä tehdessäsi unohdat ajan kulun. Mitä tekisit, vaikka sinua kiellettäisiin? Mitä useampia intohimon kohteita keksit, sitä parem pi, koska intohimo on valtava voimavara. Altista itseäsi uusille opeille. Napsi internetistä niin paljon kiinnostavien ihmisten puheita, verkkokursseja ja opetussovelluksia kuin ehdit. Keksi itsellesi ainakin viisi titteliä. Ketterä sopeutu ja pärjää tulevaisuudessa paremmin kuin yhden alan huippu. Teet elämäsi aikana todennäköisesti monen laisia töitä, joten ei kannata rakentaa identiteettiä yh den ammatin varaan. Opettele yrittäjämäinen ajattelutapa. Määrittele en sin ongelma, luo sitten visio sen ratkaisemiseksi ja to

teuta lopuksi suunnitelmasi joko yksin tai muiden kanssa. Jokainen on tulevaisuudessa enemmän tai vä hemmän yrittäjä.

Älä anna egosi tulla opettelun tielle. Epävarma olo kertoo, että kokeilet jotain uutta. Jos se ei heti suju, niin häpeällä siitä selviää!

Uskalla ottaa riskejä. Menneet menestykset eivät au ta ratkaisemaan tulevaisuuden haasteita.

Harjoittele kertomaan ajatuksistasi muille. Pidä ainakin kaksi suunniteltua puhetta vuodessa.

Riko sosiaalinen kuplasi. Kuuntele tarkasti eri aloilta ja taustoista tulevia ihmisiä. Anna muiden haastaa si nua, ettei ajattelusi laiskistu.

Paranna tapasi. Tarvitsetko uuden luonteenpiirteen? Muuta ensin tarve tavoitteeksi, sitten tavoite tahdok si ja tahto tavaksi.

Älä oleta. Ihmisen ulkomuoto ei määrittele hänen aja tuksiaan, ominaisuuksiaan tai kykyjään.

Ole pitkäjänteinen ja kärsivällinen. Tärkeät asiat vaativat sinnikkyyttä.

Ymmärrä, että asiantuntijuus ei ole iästä kiinni. Nuori voi osata ratkaista ongelman, jonka olemassa oloa vanhemmat eivät ole edes huomanneet. Eriikäis ten yhteistyö on välttämätöntä.

Mieti, miltä tekosi näyttäisivät lastenlastesi silmin. Pohdi itse, mikä on eettistä. Lainsäädäntö ei pysy tek nologian nopean kehityksen mukana, joten et voi no jata vain siihen.

Pysy mukana teknologisessa murroksessa. Seuraa tulevaisuuteen ja teknologiaan liittyviä ilmiöitä yhtä arkisesti kuin säätiedotuksia.

Rakasta. Jos haluat muutosta, yritä rakkaudella. Eri laisten ihmisten huomioiminen, rauhan rakentaminen ja yhteisöllisyyden vaaliminen ovat tärkeitä tehtäviä, joihin keinoäly ei pysty.

Hanki tulevaisuuden yleissivistystä. Omaksu perus asiat tekoälystä, robotiikasta, virtuaalitodellisuudes ta, lohkoketjuista, nanoteknologiasta ja synteettisestä biologiasta. Ne ovat tarpeen siinä missä kyky käyttää puhelinta ja tietokonetta. Altistu uusille asioille. Jos uudet asiat epäilyttävät, suhtaudu ennakkoluuloihisi kriittisesti. Älä levitä suh tautumistapaa.

tuneemmatkin jo ovat. Yksi hyvä esimerkki ovat YouTube-papit. Toinen suunta on elämyksellisyys. Pölönen on käynyt pari kertaa sitoutumattoman Suur-Helsingin seurakunnan Suhen jumalanpalveluksissa. Bändit, valoshow ja savukoneet saavat ne muistuttamaan rock-konsertteja. Kolmas tie on askeettisuus, joka viehättää Pölöstä eniten. – Näen tässä paljon mahdollisuuksia. Ihmiset kaipaavat hiljentymistä ja off line -tilaa ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Pölösen mukaan ihmiset ovat alkaneet huomata, että uudet teknologiat ja digitaalisuuden hypettäminen eivät tuokaan onnellisuutta. Kun miettii itseään suhteessa monin tavoin ylivertaiseen tekoälyyn, hengellisyys voi nousta uuteen arvoon. Kone ei koe pyhyyttä. – Jokaisella ihmisellä on suhde pyhyyteen. Elämä olisi kestämätöntä ilman sitä. Pyhä on asia, josta ei halua tinkiä ja jota ei tahdo häpäistä. Jollekin vaikka jääkiekko voi olla pyhää.

Pölönen osallistui seurakunnan toimintaan viimeksi sunnuntaina. Paikka oli tällä kertaa helluntailainen Saalem-seurakunta. – Minulla ei ole nyt kotiseurakuntaa, mutta hengellisyyteni ei vähene sen vuoksi. Hengellisyys on erottamaton osa minua. Se tuo lohtua ja toivoa ja auttaa rauhoittumaan tiukoissa tilanteissa.

MIKÄ ON PYHÄÄ Perttu Pölöselle? Visionääri kiemurtelee ensin, että ei hänellä ole valmista listaa, mutta luettelee sitten: usko, ystävät, perhe, isänmaa, luonto. Pölönen kasvoi Kansan Raamattuseurassa, joka on maltillinen viidesläinen herätysliike. Hän kävi rippikoulun ja näytteli uskonyhteisön kurssikeskuksessa Vivamossa sekä lauloi tasokkaassa Higher Ground -gospelkuorossa. Hän kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

– Olen arkena paljon menossa, joten hiljennyn sunnuntaina usein omissa oloissani. Kävelen vaikka läheiseen Tervasaareen kuuntelemaan aaltojen ääniä. Rukoileminen on paras tapa olla läsnä hetkessä. Reissaaminen ympäri maailmaa on tuonut Pölösen uskoon lisää sävyjä. Hän on huomannut, kuinka erilaista kirkossa on vaikkapa Los Angelesissa kuin kotimaan erilaisissa kristillisissä yhteisöissä.

”

Kun väsyttää itsensä oikeasti merkittävien asioiden eteen, saa vastalahjaksi merkityksellisyyttä elämään.

Hyväksy epävarmuus. Et voi ennustaa tulevaisuut ta tarkasti etukäteen. Mielikuvituksesi rajat eivät ole maailman rajat.

Lähde: Perttu Pölönen: Tulevaisuuden lukujärjestys. Otava 2020.

– En lyö ketään Raamatulla päähän enkä sano, että olen löytänyt totuuden, mutta sinä et. Uskon vastakohta ei ole epäily vaan varmuus. Uskova ihminen on minusta nöyrä. Kun ei voi tietää, pitää vain uskoa. Pölönen toivoo kirkon konservatiiveille ja liberaaleille parempia välejä. Nyt he kiistelevät esimerkiksi nais- ja miesparien kirkollisesta vihkimisestä. – Eikö ole parempi tulla toimeen muiden kanssa kuin olla yksin oikeassa? Suostuisitko itse olemaan voittamatta, jotta keskustelu voisi jatkua? Eikö kärsimys ole kärsimystä ja rakkaus rakkautta riippumatta siitä, kuka sitä tuntee? Pölönen kysyy. – Vaikka sinulla olisi oikeat faktat, se ei oikeuta sinua käyttäytymään kuin tunteeton moukka. Nokkeluus on paljon helpompaa kuin lempeys. TULEVAISUUDESSA VARMAA on vain muutos. Siksi Perttu Pölönen ei halua suunnitella tarkasti edes omaa tulevaisuuttaan. Hän siteeraa Tuutikkia Tove Janssonin muumikirjasta Taikatalvi: ”Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi”. – Olisi typerää kiintyä mihinkään tavoitteeseen. Elän mieluummin hetkessä ja reagoin siihen. Pölösestä kaikkein tärkeimmältä asialta tuntuvat kestävän kehityksen haasteet. Hän haluaisi työskennellä niiden parissa. – Kun väsyttää itsensä oikeasti merkittävien asioiden eteen, saa vastalahjaksi merkityksellisyyttä elämään. Haluan tehdä työlläni hyvää maailmalle. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

Materialistin uskonhyppy Uskonnottomassa kodissa kasvanut Oskari Juurikkala tiesi, että maailma koostuu vain aineesta. Sitten hänen äitinsä kertoi jotain yllättävää.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

ymy valaisee hetkeksi Oskari Juurikkalan kasvot. Hän on palannut teini-iän muistoon, jossa pitkälettinen vantaalainen hevinuori löysi jostakin Uuden testamentin ja alkoi kantaa sitä mukanaan. Kokeilu loppui, kun salainen kiinnostuksen kohde putosi mokkatakin povitaskusta kaverin kovaksi kommunistiksi tiedetyn äidin silmien alla. Juurikkala kasvoi uskonnottomassa kulttuurikodissa. Hänen äitinsä Kaija Juurikkala työskenteli elokuvaohjaajana ja isä Juha Juurikkala ala-asteen rehtorina. Uskonkipinän pilkahdus johdatti nuorukaisen tutkimaan antikvariaattien hyllyjä. Mukaan lähti kirja zenbuddhalaisuudesta, mutta hengitystekniikoita lukuun ottamatta se ei avautunut kokemattomalle lukijalle. Lukiolaisena Juurikkala kääntyi kohti ateismia luettuaan Richard Dawkinsin kirjan Itsekäs geeni. – Halveksin uskonnollisia ihmisiä, koska olin sitä mieltä, että he eivät ajattele. Siihen aikaan minulla ei ollut yhtään ystävää tai tuttua, joka olisi ollut uskonnollinen, hän sanoo. Yhteiskunnallisia ja filosofisia aiheita pohtivassa nettiryhmässä Juurikkala esitti vasemmistolaista markkinakritiikkiä, kunnes ymmärsi, ettei tiennyt taloustieteestä mitään. – Lukion jälkeen jatkoin opintoja kauppakorkeakoulussa ja heittäydyin talousliberalistiseen ajatteluun. UUTTA USKONNOLLE avautumista edelsi joukko pieniä tapahtumia. Ensin Juurikkala katsoi yhdysvaltalaisen elokuvan Isän nimeen. Se kertoo kolmesta irlantilaismiehestä ja yhdestä naisesta, jotka tuomittiin pommi-iskusta väärin perustein. Yhdessä kohtauksessa päähenkilön isä rukoilee käyttäen ruusukkoa eli katolisen kirkon rukousnauhaa. – Ruusukko näkyy elokuvassa vain kaksi tai kolme sekuntia, mutta kohtaus vaikutti minuun syvästi. En ollut koskaan ennen nähnyt kenenkään rukoilevan. Vähän myöhemmin mielikuva uskonnollisten ihmisten epä-älyllisyydestä romuttui, kun Juurikkala luki Esa Saarisen kirjan Filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin. Yksi Saarisen kirjan huippufilosofeista on 1200-luvulla elänyt teologi Tuomas Akvinolainen. Sitten Juurikkala jutteli äitinsä Kaija Juurikkalan kanssa, joka kertoi jotakin odottamatonta. Äiti oli saanut vuosien ajan viestejä kuolleilta ihmisiltä, joista yksi oli Juurikkalan isoisä. Aluksi äiti oli

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

pelännyt kokemuksia, mutta uskallettuaan avautua niille hän näki, että kyse on kauniista asiasta. Ennen tuota keskustelua Juurikkala oli varma siitä, että mitään muuta kuin ainetta ei ole olemassa. Nyt hän näki edessään vain kaksi vaihtoehtoa: joko äiti oli tullut hulluksi tai sitten maailmassa on jotakin enemmän. – Oli selvää, ettei äiti ollut vähimmässäkään määrin raiteiltaan. Keskustelu vei pohjan materialistiselta maailmantulkinnalta. Tuntui kuin olisin elänyt talossa, jonka katto lähti pois. ÄIDIN KANSSA käydyn keskustelun jälkeen Oskari Juurikkala löysi veljensä kirjahyllystä lukion uskonnon oppikirjan, jonka luki salaa. Katolinen kirkko viehätti nuorukaista, joka oli kiinnostunut historiasta ja asioiden alkuperästä. – Lukiessani ajattelin, että jos tulen joskus kristityksi, minusta tulee katolilainen. Jostakin syystä sain vaikutelman, että se on kristinuskon alkuperäinen versio. Juurikkala etsi netistä tietoja katolisesta kirkosta, mutta sen pitemmälle hänen rohkeutensa ei riittänyt. Juurikkalan pettymykseksi Suomessa ei ollut jesuiittoja, joiden filosofinen ja teologinen koulutus vaikutti houkuttelevalta. Asia olisi voinut jäädä siihen, mutta sitten Juurikkala luki espanjalaisen taloustieteilijän haastattelun, jossa tämä mainitsi Opus Dei -nimisen katolisen järjestön. Juurikkala otti sähköpostitse yhteyttä New Yorkissa sijaitsevaan Opus Dein toimistoon. Vastauksessa kerrottiin, että järjestöllä on toimintaa myös Helsingissä. Elettiin joulun välipäiviä vuonna 2001, kun Juurikkala soitti Fredrikinkadulla sijaitsevan Opus Dein kulttuurikeskuksen ovikelloa. Ensimmäinen tapaaminen oli kaksi tuntia kestävä keskustelu, jossa erityisesti keskuksen silloinen johtaja Alexandre Havard teki Juurikkalaan vaikutuksen. – Minulla ei ollut minkäänlaisia ennakko-odotuksia, mutta tunsin heti olevani oikeassa paikassa. Koin olevani kuivaa maata, johon kaikki opetukset imeytyivät välittömästi, hän sanoo. TAIVAAN PEITTÄNYT katto oli poissa, ja nyt entinen materialisti opiskeli intohimoisesti katolisen kirkon oppeja siitä, mitä kaikkea taivaassa on. Juurikkala aloitti myös päivittäisen ruusukkorukouksen, jossa käydään läpi Jeesuksen elämän salaisuuksia. Pian Neitsyt Maria tuntui omalta hengelliseltä äidiltä. Juurikkala aloitti katoliseen kirkkoon tutustumisen sukeltamalla suoraan altaan syvään päätyyn. Opus Dei on vuonna 1928 perustettu katolisen kirkon prelatuuri eli itsehallinnollinen organisaatio, joka katsoo tärkeimmäksi tehtäväkseen jokapäiväisen arkielämän pyhittämisen. Siihen pyritään muun muassa rukousohjelmalla, lukemisella ja halujen kuolettamisella. Harjoituksiin käytetään kahdesta kolmeen tuntia päivässä.

Kuka?

Oskari Juurikkala, 38, on teologian tohtori ja katolisen kirkon pappi, jonka vastuulla on erityisesti Opus Dei -järjestön nuorisoja opiskelijatyö. Hän harrastaa lukemista, kielten opiskelua, pyöräilyä ja hevimusiikkia.

Mitä?

Sunnuntaina 23.2. klo 11.45 Juurikkala puhuu uskonnollisen kielenkäytön tilasta ja rajoista Hämeenkylän kirkon isossa seurakuntasalissa, Auratie 3. Luento kestää noin tunnin.

Motto

Juuri nyt on oikea hetki.

Äärikonservatiiviseksi luonnehdittu Opus Dei pi täytyy tiukasti katolisen kirkon kielteisiin kantoihin esimerkiksi naispappeudesta, abortista ja homolii toista. Osa järjestön maallikkojäsenistä on numeraareja, jotka elävät selibaatissa ja antavat ylimääräiset tulon sa Opus Deille. Keväällä 2004 Juurikkalasta tuli en simmäisenä suomalaisena yksi heistä. Vuonna 2012 hän aloitti täysipäiväiset teologian opinnot Opus Dein Pyhän Ristin yliopistossa Roo massa. Opinnot johtivat katolisen kirkon pappisvihki mykseen vuoden 2016 lopussa. Syksyllä 2019 Juurik kala väitteli teologian tohtoriksi.

”

En ollut koskaan ennen nähnyt kenenkään rukoilevan. OSKARI JUURIKKALA OLISI voinut valita monenlaisia elämänpolkuja. Ennen Rooman opintovuosia hän eh ti väitellä tohtoriksi myös kauppatieteiden ja oikeus tieteiden aloilta. Juurikkala luonnehtii lapsuuden kasvuympäristö ään hyväksi ja inhimilliseksi. Teinivuosina hän nautti elämästään, soitti rumpuja bändissä ja perehtyi itse ään kiinnostaviin asioihin. Mikä sai Juurikkalan hylkäämään menestyksek kään uran ja omistautumaan päivittäiselle kieltäy mykselle? Miksi hän aloittaa aamunsa kylmällä suih kulla, sitoo katumusnauhan reiden ympärille ja nuk kuu öitä lattialla pelkän petauspatjan päällä? Juurikkalan mukaan Opus Dein säännöt tuovat hä nen elämäänsä tasapainoa. Suurin muutos on liitty nyt seksuaalisuuteen. Nuoruuden pornoriippuvuu desta irrottautuminen ei ollut helppoa, vaikka hän koki katolisen kirkon opetuksen seksuaalisuuden ar vokkuudesta ja siveellisyydestä oikeaksi. – Ilman tätä elämäntapaa olisin varmasti työnarko maani. Ennen Opus Deihin tutustumista opiskelin kymmenen tai 12 tuntia päivässä, mutta nykyään ym märrän, että työskentelylle on hyvä antaa oma aikansa. PARI VUOTTA Opus Deihin liittymisen jälkeen Oska ri Juurikkala kohtasi vaikeita tunteita, jotka liittyivät hänen vanhempiensa vuosien takaiseen avioeroon. Vanhempien erotessa Juurikkala oli viisivuotias. Tunteet nousivat pintaan Opus Dein retriiteissä, kun Juurikkala hiljentyi yksin kappelissa. Mielen syö vereistä nousi ahdistusta, hämmennystä ja jotakin mustaa. Juurikkala pelästyi eikä tiennyt, mistä on ky se. Jumala tuntui kuitenkin rohkaisevan häntä ja sa novan: ”Älä pelkää, anna tunteiden tulla, olen tässä.” – En muistanut mitään vanhempieni erosta, mut ta ymmärsin, että jokin niihin aikoihin liittyvä muis to tuli läpi tunteena ja itkuna. Sen jälkeen tunsin olo ni vapautuneeksi ja rauhalliseksi. Kokemukset toistuivat noin vuoden ajan. Sitten ne loppuivat. Juurikkala pitää kokemuksia parantumis prosessina, jossa rukous hoiti vanhempien eroon liit tyviä haavoja. – Koulun toisella luokalla opettelin olemaan itke mättä. Aikuisena miehenä olen saanut itkeä paljon kin, Juurikkala sanoo. Sitten hän hymyilee. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

Äideiksi ja alamaisiksi luodut Naisten tulee olla arkoja, alamaisia ja tottelevaisia, opetti reformaattori Martti Luther. Kotona hän antoi kuitenkin vallan vaimolleen. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS EISKONEN

”

aisilla on leveä takapuoli, jotta he istuisivat hiljaa.” Tämä reformaattori Martti Lutherin ajatustyön hedelmä ei onneksi ole päätynyt luterilaisen kirkon oppia määrittäviin tunnustuskirjoihin. Se on kuitenkin yksi niistä yleistyksistä, joita Lutherilta on säilynyt jälkipolville.

– Luther oli oman aikansa edustaja. Ei hän juuri kyseenalaistanut esimerkiksi naisen toissijaisuutta mieheen verrattuna. Ainoastaan pelastuksen suhteen nainen ja mies olivat hänen mielestään samalla viivalla, kertoo teologian tohtori Sini Mikkola. Mikkola on kirkkohistorioitsija, jolta ilmestyi viime syksynä Lutherin elämän naisia käsittelevä kirja Rakkaat sisaret, riehaantuneet rouvat. 1500-luvulla vaikuttaneen Lutherin naisnäkemykset nousivat pitkästä perinteestä: nainen oli toisaalta miestä alempi, toisaalta miehen vastakohta. Siinä missä mies on henkeä, nainen edustaa lihaa. Mies on järki, nainen tunne. Mies on aktiivinen, nainen passiivinen – ja niin edelleen. Tällaiset vastakohtaparit ovat ikivanhoja, ja niihin törmää keskustelussa välillä nykyisinkin. Naisen heikkoudesta mieheen verrattuna kertoi Lutherin mielestä se, että Eeva sortui paholaisen houkutuksiin. Lutherin mukaan naiset hä-

nenkin aikanaan kuvittelivat Eevan lailla itsestään liikoja. He pyrkivät tekemään itsenäisiä päätöksiä ja nousemaan miehen paikalle tai jopa yläpuolelle. ”Nykynaiset ovat koppavia, ylpeitä, riitaisia, herjaavia, kapinallisia ja mielipiteidensä viisaudella pöyhkeileviä. Sen tähden he toivovat itseään pidettävän vallanpitäjinä, ei vaimoina”, Luther arvioi. TYLYT TOKAISUT ovat kuitenkin vain puoli totuutta. Sini Mikkola muistuttaa, että monet Lutherin yleisellä tasolla esittämät näkemykset naisista ovat jyrkässä ristiriidassa sen kanssa, miten hän suhtautui moniin naisiin yksilöinä. Lutherin vaimo Katharina von Bora esimerkiksi oli kotona melkoinen vallanpitäjä, ja Luther kutsuikin häntä välillä herrakseen. Niin ikään reformaation kannattajissa oli useampikin nainen, joiden toimintaa Luther arvosti. KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

– Voisi siis sanoa, että Lutherilla oli taipumus tehdä poikkeuksia oman lähipiirinsä suhteen ja myös niiden ihmisten suhteen, jotka olivat uskontopoliittisesti ja strategisesti hänelle ja evankeliselle liikkeelle tärkeitä, Mikkola tiivistää. Vaikka Lutherin omatkaan kannanotot eivät mairittele naisia, hän paheksui naisten pilkkaamista, jota tuon ajan oppineet miehet harrastivat. Sen sijaan hän korosti naisten arvoa Jumalan luomuksina. Mikkola arvioi, että Lutherilla oli tähän ainakin osittain hyvin käytännölliset syyt: hän halusi markkinoida avioliittoa jokaisen ihmisen osana. Siksi naisistakin piti antaa edullinen käsitys, sillä kuka mies olisi halunnut riesoikseen olentoa, joka on vain heikko ja tyhmä tai jopa paha. – Lutherin näkemykset vaihtelevat paljonkin sen mukaan, millaisesta tekstistä on kysymys. Esimerkiksi avioliittoa käsittelevissä teksteissä hänen näkemyksensä naisista oli myönteisempi kuin akateemisille miehille tarkoitetuissa puheissa ja teksteissä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

”JUMALA LOI HÄNEN vartalonsa olemaan miehen kanssa, kantamaan lapsia ja kasvattamaan heitä”, Luther kuvaili naisen tehtävää vuonna 1524 kirjoittamassaan kirjeessä. Jumalan tahdon toteuttamiseen Luther vetosi myös patistellessaan pappeja ja entisiä luostariveljiä ja -sisaria avioitumaan. Se, että Luther torjui niin voimakkaasti pappien selibaatin, johtui Mikkolan mukaan siitä, mitä Luther oli nähnyt ympärillään ja mitä hän rippi-isänä ja luostariyhteisössä eläessään oli kokenut ja kuullut. Tuolloin oli yleistä ja julkisesti tunnustettua, että papit, jotka eivät eläneet luostarissa eivätkä sääntökunnassa, elivät konkubinaatissa eli eräänlaisessa avoliitossa. Lutherin mielestä konkubinaattikäytäntö osoitti, että selibaatissa elämiseen pystyivät vain harvat. – Luther oli myös tunnistanut itsessään seksuaalisia tarpeita ja tunteita ja pyrkinyt tulemaan toimeen niiden kanssa, Mikkola kertoo. Tarpeistaan huolimatta Luther ei ilmeisesti suunnitellut avioituvansa, vaikka hän olikin in-

nokkaasti kehottamassa muita pappeja avioitumaan ja etsi luostareista karanneille nunnille sopivia aviomiehiä. Mikkolan mukaan Lutherin vastahakoisuudessa sekoittuivat henkilökohtaiset, teologiset ja uskonnollis-poliittiset syyt. – Hän oli tottunut elämään kerjäläisveljenä ja oli nihkeä luopumaan elämäntavastaan. Vaikka hän kertoi fyysisistä tarpeistaan, hänellä oli tarve painottaa sitä, että hän pystyy kamppailun kautta voittamaan ne. LUTHERIN MIELI kuitenkin muuttui. Syynä siihen tuskin oli ensisijaisesti rakastuminen. Itse hän kertoi halunneensa ärsyttää paholaista ja paavia ja miellyttää omaa isäänsä, ja koko avioliiton tulleen hänelle suoranaisena yllätyksenä: ”Ajatellessani itse muita asioita Jumala paiskasi kuin ihmeen kautta avioliittoon Katharina von Boran, tuon nunnan, kanssa.” Sini Mikkola arvioi, että ulkoinen paine avioitumiseen kasvoi vuosi vuodelta: Lutherin odotettiin tekevän niin kuin opetti. Toisaalta myös tule-

”

Oli paljon naisia, jotka eivät kokeneet luostarielämää omakseen. Heille Lutherin sanoma oli vapauttava. Luostarista karkaamalla naiset ottivat päätös vallan omasta elämästään itselleen.

van vaimon aktiivisuudella oli Mikkolan mukaan iso merkitys avioliiton solmimisessa. Martti Luther oli avioituessaan 41-vuotias, Katharina von Bora häntä 15 vuotta nuorempi. Ennen avioitumistaan Luther pohti, olisiko hän kyvykäs aviomieheksi. Ajan käytännön mukaan avioyhdyntä vaati todistajan, joten tiedossa on, että jännityksestään huolimatta Luther selvisi suorituksesta. Hän myös kehuskeli sillä jälkeenpäin ystävilleen kirjoittamissaan kirjeissä. Mikkola toteaa, että avioliitto oli iso muutos Lutherille, joka oli elänyt keski-ikään asti sinkkuna ja selibaatissa, ilman moniakaan kontakteja naissukupuoleen. – Elämänmuutoksen aiheuttama ihmetys näkyy monissa hänen kirjeissään. Maskuliinisuuden uudelleen rakentaminen ja siirtyminen luostareissa vaalitusta maskuliinisuudesta kohti aviomiehen identiteettiä oli Lutherille iso prosessi ja vei paljon aikaa ja voimia. Joitakin kuukausia ennen avioitumistaan Luther laati Aviosäädystä-nimisen saarnan. Siinä hän

kuvaili, kuinka naisen tulee olla arka, alamainen ja tottelevainen suhteessa mieheensä. Ihan niin ei Lutherin omassa avioliitossa käynyt, sillä Katharina von Bora oli päättäväinen, itsevarma ja itsenäinen nainen. Välillä vaimon tehokkuus ja omapäisyys ärsyttivät Lutheria, mutta Mikkolan mukaan ne olivat hänelle myös helpotus. Luther sai rauhassa touhuta omiaan, kun vaimo piti kotitalouden langat käsissään. REFORMAATION VAIKUTUKSIA tuon ajan naisten elämään on Sini Mikkolan mukaan mahdotonta arvioida yksiselitteisesti. Naiset eivät olleet yksi yhtenäinen ryhmä vaan esimerkiksi sääty, varallisuus, perhesuhteet, asuinpaikka ja ikä vaikuttivat paljon heidän toimintamahdollisuuksiinsa. Se, että reformaattorit korottivat avioliiton ja perheen ihmiselämän korkeimmaksi ihanteeksi, saattoi Mikkolan mukaan lisätä naisten arvostusta yhteiskunnassa ja antaa heille uusia mahdollisuuksia. Toisaalta luostareiden alasajo monilla seuduilla kavensi naisten mahdollisuuksia kouluttautua ja omistautua hengelliselle kutsumukselle. – Tämäkään asia ei ole mustavalkoinen, eivätkä kaikki luostarit hävinneet heti. Varsinkin monet naisluostarit saivat jatkaa toimintaansa, mutta usein sille oli ehtona, etteivät ne ottaneet uusia asukkaita. Toisaalta kaikki naiset eivät olleet luostareissa kutsumuksen vuoksi. Monet oli lähetetty luostariin lapsena käytännön syistä. – Siksi oli paljon naisia, jotka eivät kokeneet luostarielämää omakseen. Heille Lutherin sanoma oli vapauttava. Luostarista karkaamalla naiset ottivat päätösvallan omasta elämästään itselleen. LUTHERIN AJATUKSET vetosivat ihmisiin sukupuolesta riippumatta. Varsinkin reformaation alkuaikoina Luther korosti yleistä pappeutta, jonka mukaan jokaisella on esimerkiksi oikeus lukea ja tulkita Raamattua. Tästä innostuivat niin naiset kuin maallikkomiehetkin. Erityisesti aateliset naiset olivat Lutherille arvokkaita tukijoita. Heillä oli verkostoja ja varallisuutta, ja he pystyivät asemansa vuoksi ajamaan reformaation aatteita. Tavallista oli, että vaimo puhui miehelleen uuden uskontulkinnan puolesta. Näin teki esimerkiksi Katharina von Mecklenburg, Saksin herttuan Henrik Hurskaan puoliso, joka levitti hovissa evankelista uskoa ja sai lopulta miehensäkin kääntymään. Monille naisille kirjeiden kirjoittaminen oli keskeinen vaikuttamisen ja vallankäytön muoto. Kirjeisiin turvautui esimerkiksi Argula von Grumbach, baijerilainen aatelisrouva, joka kirjoitti 1520-luvulla kahdeksan pamflettikirjettä. Parhaimmillaan niistä kiersi 29 000 painettua kopiota eri puolilla Saksaa. Von Grumbach on toinen niistä naisista, jotka yleensä mainitaan, kun esitellään reformaation vaikuttajia. Toinen on Katharina Schütz Zell, strasbourgilainen papinrouva. Hän toimi Mathiasmiehensä rinnalla papillisissa tehtävissä ja antoi itse itselleen kirkkoäidin arvonimen. Miehensä kuoltua hän saarnasi tämän haudalla, mikä tuohon aikaan oli varsin poikkeuksellista. ■ Luther-lainaukset ovat Sini Mikkolan suomentamia ja peräisin hänen kirjastaan Rakkaat sisaret, riehaantuneet rouvat – Martin Lutherin naiset (Kirjapaja 2019). KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

Hyvää pyhää

16.2.

Tämän sunnuntain aihe kirkossa on Jumalan sanan kylvö. Evankeliumitekstissä (Joh. 4:31–38) Jeesus kertoo oppilailleen vievänsä päätökseen Isänsä työn.

Kylvä vihreää PIENI JA SYÖTÄVÄN ihana etiäinen keväästä kasvaa ikkunalaudalla muutamassa päivässä. Osta vehnän, vihanneskrassin tai auringonku kan siemeniä tai kaiva kaapista kuivattuja herneitä. Laita laakeaan as tiaan kosteaa multaa, ripottele siemenet ja paina ne kiinni multaan. Peitä märällä kankaalla tai rei’itetyllä muovikelmulla ja aseta valoi saan paikkaan. Käytä sato esimerkiksi salaatteihin tai voileivän päälle. Vehnän oraasta voi myös puristaa mehua.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Usko elää toisten uskosta

apsuuden muistikuviini on piirtynyt ku va mummosta, joka seisoi puuhellan äärellä käsi kahvipannun kahvassa. Sii nä hän veisasi virttä, josta kuuli, millä mielellä hän oli. Moni muistaa lapsuudessa oppiman sa iltarukouksen ja joku tädin, joka piti kotonaan pyhäkoulua. Suvivirsi tuo mieleen koulun kevätkir kon tai juhannushäät. Tuttu iltavirsi tuo mieleen rakkaan ihmisen hautajaiset. Moni muistelee rippikoululeiriä ja siellä oppimi aan veisuja ja tunnelmia. Joskus jonkun kerhonoh jaajan, nuorisotyöntekijän tai papin yksi lause on jäänyt vuosiksi mieleen. Muistoja on monenlaisia. Usko ei koskaan syn ny tyhjästä, vaan se liittyy aina ihmisiin ja yhteisöi hin, jotka ovat meitä koskettaneet. Usko syntyy yh teisistä kokemuksista. Sitä kantavat myös perinteet,

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

tavat ja rituaalit, joiden keskelle synnymme. Kaikki ei ollenkaan riipu valovoimaisista julistajista ja saar namiehistä. Kyse on yli sukupolvien ulottuvasta us kon ketjusta ja perinteistä, joita luomme ja uudis tamme. Jeesus riisuu oppilaansa – omat lähettinsä – kai kesta tähtikultista. ”Olen lähettänyt teidät korjaa maan satoa, josta ette ole nähneet vaivaa”, hän huomauttaa oppilailleen. Olemme aina uskon synnyn hämmästyneitä kat selijoita, emme ikinä uskon synnyttäjiä. Monet us konkiistamme vaimenisivat, jos oivaltaisimme tä män. Yhä vielä elämme siitä uskosta, jonka Jeesus Isän lähettiläänä pani alulle ja vieläkin herättää. On vapauttavaa oivaltaa, että oma uskoni elää toisten uskosta, yhteisestä uskon kokemuksesta ja sen kaipuusta.

LAURI MAARALA

Rukoile esikuviesi puolesta Kun sinulla on rauhallinen aamu- tai iltahetki, mieti, ketkä ovat vaikuttaneet siihen, mihin sinä uskot. Ketkä ovat elämäsi ja uskosi esikuvia? Kuka on kertonut sinulle Jumalasta ja Jeesuksesta? Miten olet oppinut ensimmäisen rukouksesi? Et ajattele kaikesta samoin kuin he, mutta olet oppinut heiltä jotain. Mistä kiität heitä tänään? Rukoile mielessäsi heidän puolestaan lyhyesti omin sanoin tai lausu siunaus: ”Jumala, Isämme, siunaa sinä meitä, anna meille rauhasi.”

Harras hetki Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka, 52, haaveilee metsässä yöpymisestä. Hintikan työmatka kulkee pienen metsän läpi. Kävellessään metsässä Hintikka ei tee tietoisia hengellisiä harjoituksia, mutta hänen askelluksensa ja mielenvireensä muuttuvat. Hintikan tärkein metsä on Joroisissa perheen kesäpaikassa. Nuuksion metsät tulivat hänelle tärkeiksi teini-ikäisenä partiolaisena.

Kun jokin asia painaa mieltä, Kaisamari Hintikka vie sen metsään.

Kun metsä huokaa Kun piispa Kaisamari Hintikan jalka painuu sammaleeseen, hän saa yhteyden varhaisimpiin muistoihinsa. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

eho ja mieli huokaavat helpotuksesta, kun Kaisamari Hintikka pääsee pois päällystetyltä tieltä. Ihmisyhteisön äänet etääntyvät vähitellen, kun piispa kävelee syvemmälle metsään. Sisäisen ja ulkoisen metelin taukoaminen tekee tilaa sille, mikä on aidosti tärkeää. Hintikka vastaanottaa metsää kaikilla aisteillaan. Valon lisääntyminen ja orastavan kevään tuoksut kertovat talven taittumisesta. Kohta katse löytää ensimmäiset silmut ja lopulta lintujen riehakas meteli ympäröi kulkijan. Kun jokin puhuttelee Hintikkaa, hän pysähtyy. Silloin kaikki muu häipyy taustalle. Laajoja maisemia useammin hän jää katsomaan jotakin yksityiskohtaa: sammalta, kiinnostavaa kohtaa kalliossa tai suureksi kasvanutta puuta.

Luonnon rauhoittava vaikutus tuntuu nopeasti. Siksi pienetkin piipahdukset metsään ovat tärkeitä. Päivittäisellä työmatkallaan Hintikka kävelee pienen metsän läpi. KUN HINTIKAN JALKA painuu sammaleeseen, hän muistaa olevansa osa suurta luomakuntaa. Koskemattomassa metsässä mielen täyttää ihailu, kiitollisuus ja tunne lahjan vastaanottamisesta. Hauskuus ja hiljentyminen yhdistyvät, kun Hintikka kiipeää korkealle kalliolle, etsii kulkureittiä tiheässä ryteikössä tai pohtii, mistä kohdasta metsäpuron voi ylittää kuivin jaloin. Hintikan lapsuuden alkumetsä on vanhaa eteläsavolaista kaskimaata. Se sijaitsee Joroisissa kapealla niemimaalla, jossa on hänen sukunsa kesäpaikka. Kun Hintikka menee mökille, hän käy ensimmäiseksi katsomassa, mitä rakkaille puille kuuluu. Metsään meneminen on Hintikalle myös kääntymistä Jumalan puoleen. Luonnossa sisäistä työstämistä tarvitsevat asiat saavat tulla pintaan. Kun jokin asia painaa mieltä, hän vie sen metsään. Huoli asettuu oikeisiin mittasuhteisiin, kun Hintikka katsoo suurta petäjää, joka on nähnyt ja kestänyt monenlaista.

METSÄN LUMO on lahja Kaisamari Hintikan äidiltä ja kummitädiltä. He ottivat pienen tytön mukaan sieneen ja marjaan heti, kun hän oppi kävelemään. Hän on välittänyt saman lahjan omalle lapselleen.

”

Metsän lumo on lahja äidiltä ja kummitädiltä. Metsässä Hintikka saa yhteyden johonkin varhaiseen ja sisäsyntyiseen. Tilanne, jossa pienen tytön kumisaapas jäi suonsilmään, kuuluu hänen ensimmäisiin muistoihinsa. Samoihin mielen kerroksiin palautuu kunnioittava ihmetyksen tunne, joka syntyy, kun syvä huokaus kulkee talvisen kuusimetsän läpi. Sellaisena hetkenä luodun on helppo huokaista Luojalleen ”Tähän kuulun”. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

Palveluja tarjotaan

Hautauspalveluja

Kodin seniorihoivaa. Diana Care tarkoittaa yksilöllistä kotihoitoa omalla äidinkielelläsi. Ota yhteyttä ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä.

Helsingissä myös palvelusetelit!

Ratkaisukeskeistä terapiaa Malmilla Tutustu oman mielesi mahdollisuuksiin turvallisesti terapeutin kanssa. Yksilö- ja pariterapia. Ota yhteyttä: 040 2527427. Vastaanotto: Malmin terapia AKH-Hoiva Oy tarjoaa kotiin tuotavia hoivapalveluja, asiointi-ja saattoapua sekä jalkojenhoitoa. “auttavat kädet hoitavat” sinua pitkäaikaisella kokemuksella. Pia: 050 3227890 Anne: 0405520898

Suomalainen avustaja/kodinhoitaja. Kun tarvitset apua 0449706766

Soita 040 581 2124

Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 2386356, Hämeentie 38

Parturi-kampaaja KAIJA

TERVETULOA! www.terapiahuonemarita.fi TERAPIAHUONE MARITAssa Espoon Matinkylässä pidän kiinnostuksen mukaan Pienryhmä-INFOJA: • TOIMIVA AINEENVAIHDUNTA TUKI PAINONHALLINTAAN • KOKONAISVALTAINEN KAUNEUDENHOITO. Halutessasi voit kerätä ikioman pienryhmän, max 5 henkilöä. Seuraava kerta torstai- iltana 20.2.2020 KIINNOSTUITKO? Tiedustelut puh. 050-55 25 193.

Lakipalveluja

Kotikäynnit, palvelutalot. Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu.

puh. 046 660 4393

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM Minna Korhonen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

https://perhejaperinto.fi

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Ari Suominen, 040 3552340

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

BREMERIN KIVI Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

Kiinteistövälitystä

Vuokralle tarjotaan

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Vuokrataan 2 h + kk, 47 m2 Kontulasta. p. 044 0260 741

[A] LKV M. Rautanen Oy

Valoisa kaksio 43,5m2 Itis/Hki vuokra 750,- vesi 20,-hlö. Lasitettu parveke, hissi, sauna, remontoitu. Pitkäaik. 1.3.20 alkaen p.0405613488

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa

hautakivityöt

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

perunkirjoitukset

Ostetaan

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

Vuokrata halutaan Etsin noin 30 m2 suuruista yksiötä Helsingin alueelta Puh. 041 490 98 73

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV www.mrautanen.com

Hammashoitoa

Tilaisuuksia

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Pastor: Kristian Willis Telephone: 0503080803, kristian.willis@evl.fi Address: Matteuksen kirkko, Turunlinnantie 3

BIBLE FELLOWSHIP: Wednesdays 18:00-20:00 (start 8.1.2020) TABLE TENNIS CLUB: Tuesdays 14:30-16:00, Grace Hsiao (start 21.1.2020)

Halvor Ronning Jerusalemin Raamattukodilta puhuu su 23.2. klo 15 Pitäjänmäen srk-keskuksessa, Turkismiehenkuja 4. Kahvit klo 14.30. Mukana Maika Vuori, Johanna Manner, John Remes ja Maarit Kattilakoski.

HAMMASPROTEESITYÖT Malmi | Hakaniemi | Haaga

010 2715 100

WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

Siivouspalveluja Ikkunapesut kotisiivoukset vuosien kokemuksella. P.0466160810 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090

Rakennusala Kylpyhuone/sauna y.m. remontit Ammattitaidolla Olli p.0400 465963 baujap.fi Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739 Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Ruusu on minun lempikukkani

WORSHIP SERVICES: Communion service every Sunday at 14:00

Järj. Jerusalemin Raamattukodin ystävät ry ja Pitäjänmäen seurakunta

Helsingin Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22 pe 6.3. klo 19 Mikaelin kirkko ti 10.3. klo 19 Hakunilan kirkon kokoustila ti 10.3. klo 19 Huopalahden kirkko Seurat keskiviikkoisin klo 19:00, lauantaisin klo 18:00 ja sunnuntaisin klo 16:00 ja 18:00 Tervetuloa. Seurat kuunneltavissa myös www.hry.fi

HERÄNNÄISSEURAT to 13.2. klo 18 seurat L-Pasilan srkkoti, Maistraatink.5, Hki. ti 18.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo), Hki. su 23.2. klo15 seurat Loviisan srkkoti, It.Tullik.6. klo 17 vammaistyön seurat Seuratuvalla, Autotalo (Kamppi); mm. T.Paasivirta, K.Koskinen; pistekirj.- & isoteksti- Siionin virret. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6c, Vihti. ke 26.2. klo 19 seurat Körttikodilla. pe 28.2. klo 18.30 kotiseurat E.FullerJ. & H.Juustilla Hirvit.7, Sipoo. la 29.2. klo 10-16 ”Rakkautta yli rajojen” Viron kirkon perhekeskus Seuratuvalla: klo 10 Aamuveisuut (kahvia klo 9.30) klo 11 Viimeisimpiä kuulumisia Viron perhekeskuksesta ja Viron lähetystyöstä; Pia Ruotsala ja Lea Saar klo 12 lounas, kasvissosekeitto (Seuratupayhdistyksen hyväksi 7-10 €/annos) klo 13 Konsertti, virolaiset vieraat Tero Ruotsalan kanssa klo 14 kahvit (vapaaeht. kahviraha) klo 14.30 yhteiset seurat (kolehti Ruotsaloiden työn tueksi Herättäjän kv-työn kautta) la 29.2. klo 14 seurat toimintakeskus Jenny, Beckerint.9 (Malminkartano), Hki. klo 17 sateenkaarimessu Alppilan kko, Kotkank.2, Hki; kahvit ja seurat; saarna T.Roiha, lit. S.Korkalainen. klo 18 seurat Mikaelin kko takkah., Emännänp.1 (Kontula), Hki.

Audiovisuaalinen tilataideteos. Värikäs oodi Käpylän kauneudelle. Rakkauslaulu rauhalle ja sen hauraudelle.

19., 20.2. klo 19 21.2. klo 21 Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Vapaa pääsy! Varmista paikkasi: ilvesteatteri.fi

kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Hannes Mustakallio

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

ILVES-TEATTERIK

ST.MATTHEW´S ENGLISH CONGREGATION

ÄPYLÄ100

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

ESIRUKOUSILTA ti 18.2 klo 19 Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 Tuomas Metsäranta, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30 ja esirukousiltana 18–19, tai kirjallisena: pray. petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousillat joka toinen viikko. Petrus församling

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B 23.2. klo 13.30 Raamattupiiri 2. Korinttilaiskirjeen luvut 9-10

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla.

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kuka on sinun gurusi?

MAIJA SAARI – KUVALÄHTEET: MATTI PIKKUJÄMSÄ

Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

Lukijoiden rakastaman Gurun opissa -juttusarjan pohjalta on tehty verkkotesti. Käy testaamassa itsesi ja ota sinulle sopiva kristillinen mystikko mukaan arkeesi. Osallistu samalla retriittiviikonlopun arvontaan. Löydät gurutestin osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

KUVALÄHTEET: ESKO JÄMSÄ JA UNIVERSAL STUDIOS

Avaruusoliokin kokee olemassaolon tuskaa Kohtaaminen maan ulkopuolisen älyn kanssa herättäisi uusia teologisia kysymyksiä. Astroteologia pohtii, koskeeko sanoma Jeesuksesta myös avaruusolentoja. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS MAIJA SAARI

iime vuosikymmeni nä tähtitieteilijät ovat löytäneet tuhansia eksoplaneettoja. Mo ni niistä sijaitsee niin sanotulla elämänvyö hykkeellä eli sellaisella etäisyydellä emotähdestä, että vesi voisi esiintyä planeetalla nestemäisenä. Joukossa on useita Maan kaltaisia planeettoja. Toistaiseksi emme tie dä varmasti, onko jollakin niistä elä mää. Myönteistä vastausta voidaan kuitenkin pitää todennäköisenä. Sillä, että elämä ei kenties rajoitu vain maapallolle, on Vesa Nissisen

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

mukaan teologisia seurauksia. Koh taaminen maan ulkopuolisen älylli sen elämän kanssa toisi lisää haas teita. – Aristoteleen filosofia oletti, et tä maa on kaikkeuden keskus. Keski ajalla tämä ajatus yhdistyi Raamatun maakeskeisen ja ihmiskeskeisen maa ilmankuvan kanssa, ja ajatusta toisis ta maailmoista alettiin pitää vaaralli sena. Teologit ovat kuitenkin pohti neet kysymystä muista maailmoista jo ensimmäisistä kristillisistä vuosisa doista lähtien, Nissinen sanoo. Nissinen käsittelee maan ulko puoliseen älyyn ja kosmiseen evo

luutioon liittyviä teologisia tulkin toja uskonnonfilosofian alaan kuu luvassa väitöstutkimuksessa, joka tarkastettiin Helsingin yliopistossa helmikuussa. PLANEETTALÖYTÖJEN herättämät teologiset kysymykset liittyvät Vesa Nissisen mukaan muun muassa luo miseen, ihmisen asemaan Jumalan kuvana sekä vieraan älyllisen elä män mahdolliseen pelastumiseen. Mikäli avaruudesta löytyisi älyl tään ihmistä vastaava tai ihmistä älykkäämpi laji, kristillisen teolo gian pitäisi ottaa kantaa siihen, voi ko avaruusolio olla Jumalan kuva ih misen rinnalla. Olettaisimmeko esi merkiksi, että toisessa tähtijärjestel mässä kasvanut avaruusolento on syntinen? Nissisen mukaan näitä kysymyk siä pohtivan teologisen kirjallisuu

den määrä kasvaa vauhdilla ja moni teologi ajattelee asiasta samansuun taisesti. Nämä teologit pitävät to dennäköisenä, että jokainen tietoi suuteen heräävä olento kohtaa ta valla tai toisella oman äärellisyyten sä ja erehtyväisyytensä, kilpailun resursseista ja kuoleman aiheutta man ahdistuksen. Avaruusolento kokisi siis ihmisen tavoin olemassaoloon liittyvää tus kaa, tietoisuutta vääristä valinnoista ja ikuisen elämän kaipuuta. Avaruusolioiden pelastuksen tar ve voidaan siis perustella, teologit sanovat. – Tästä päätelmästä eteenpäin teologien näkemykset jakautuvat. Mielipiteet eroavat siinä, päteekö Ju malan ilmoitus Raamatussa ja ihmi sille ilmoitettu kristinuskon pelas tussanoma kaikkialla kosmoksessa, Nissinen sanoo.

”

Vatikaanin observatorio pitää maan ulkopuolisen älyn kohtaamista myönteisenä mahdollisuutena. TEOLOGIAN TOHTORI VESA NISSINEN

Tällä palstalla kolme asiantuntijaa ottaa kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.

”Kouluun tarvitaan yhteinen uskontoja katsomustieto” ”Nykyisin puhutaan oman uskonnon opetuksesta. Lapset ja nuoret tulevat kuitenkin sekä uskonnon että elämänkatsomustiedon tunneille hyvin monikatsomuksellisista taustoista riippumatta siitä, kuuluvatko he johonkin uskonnolliseen yhteisöön vai eivät. Ei ole koulun asia kysellä tästä. Uskonto ja ET ovat hienoja oppiaineita. Kehittämällä saataisiin aikaan vielä parempi yhteinen aine. Siinä yhdistyisivät molempien vahvuudet ja se,

millaisia tietoja ja taitoja nykymaailmassa ja tulevaisuudessa tarvitaan. Hyvin rakennettu katsomusaine tarjoaa avaran katsomus- ja kulttuurisivistyksen. Se ottaa vakavasti todellisuuden, jossa lapsi tai nuori elää. Siten se tukee hänen oman katsomuksellisen identiteettinsä rakentumista.” MAIJALEENA KUPIAINEN

”Nykytapa järjestää katsomusopetus on vanhentunut eikä palvele yhteiskuntaa. Koulun tehtävä on tarjota uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys ja lukutaito. Uskonnollisen identiteetin välittäminen ja opettaminen kuuluvat puolestaan kodeille ja uskonnollisille yhdyskunnille. Moninaistuvassa maailmassa kansalaisten pitää tuntea uskontoja ja katsomuksia ja elää vuorovaikutuksessa niiden edustajien kanssa. Tähän on tärkeä oppia pienestä pitäen. Opiskelu erillisillä tunneilla ei palvele oppilaiden tulevaisuutta eikä opeta suvaitsevaisuutta, jota täs-

sä tarvitaan. Yhteisöllisyyden näkökulmasta ei ole tarkoituksenmukaista, että koulun sisälle on jäänyt katsomuksiin ja arvoihin keskittyvä oppiaine, jonka opiskelu tapahtuu eriytyneesti.” ARTO KALLIONIEMI

”Koulussa pitäisi olla yhteinen uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppiaine. Se toisi kaikille samanlaisen käsityksen maailman eri uskonnoista ja arvomaailman käsitteistä. Yhteinen uskontoja katsomustieto voisi myös helpottaa nykyisin uskonnosta oppiaineena saatavan vanhentuneen kuvan ja vanhentuneiden käsitysten korjaamisessa. Kirkko on jatkuvassa muutoksessa, ja siksi myös

kirkolle olisi tärkeää, että uskonnon opetus muuttuisi nykypäivää myötäilevämmäksi. Kaikille oppilaille yhteinen katsomusaine vähentäisi ihmisten jaottelua pienempiin ryhmiin, auttaisi opE pilaiden välisen yhteenkuuluvuuden tunteen lisäämisessä sekä toisi virkistävää ja tarvittavaa muutosta uskontoon ja elämänkatsomukseen liittyvien asioiden oppimiseen.” AADA ORA

Tikkurilan lukion uskonnon (ev.lut.), elämänkatsomustiedon ja terveystiedon opettaja

LIN

I ST

Helsingin yliopiston uskonnon didaktiikan professori

JÄ

MSÄ

LUONNONTIETEILIJÖILLÄ on erilai sia käsityksiä elämän yleisyydestä kosmoksessa. Emme tiedä varmasti, ovatko luonnonvakiot sellaisia, et tä alkuaineet vääjäämättä prosessoi tuvat sopivissa olosuhteissa elämäk si. Vesa Nissisen mukaan myös nä kemykset maan ulkopuolisen älyl lisen elämän todennäköisyydestä vaihtelevat. Useimmat aiheesta kirjoittaneet teologit suhtautuvat myönteisesti teoriaan, jonka mukaan kosminen evoluutio synnyttää elämää siel lä, missä olosuhteet ovat suotuisat. Teoriaa kannattava fyysikko Paul Davies pitää mahdollisena, että luonnon perusvakiot eivät ainoas taan johda elämän syntyyn vaan myös suuntaavat kehitystä kohti älyllistä elämää. Nissisen mukaan monet biolo git suhtautuvat epäilevästi ajatuk seen, jonka mukaan evoluutiolla oli si suunta. He pitävät ihmistä käsit tämättömän epätodennäköisenä la jina. – Toisten mielestä elämän ke hitys näyttää suuntautuvan yhte nevästi, ja esimerkiksi silmä on syn tynyt maapallolla moneen kertaan. Samalla tavalla myös äly voisi ol la ominaisuus, johon voidaan pää tyä useita linjoja pitkin, Nissinen sanoo. ■

Onko näin?

MONIEN AVARUUSTUTKIJOIDEN vi sioissa maan ulkopuolinen äly on sekä teknisesti että moraaliltaan ih mistä kehittyneempää. Teologit ovat kiinnittäneet huomiota maan ulkopuolista älyä koskevan tieteel lisen keskustelun uskonnolliseen pohjavireeseen. Yhdysvaltalainen teologi Ted Peters näkee, että keskusteluun on pujahtanut myytti, joka pukee van hat uskonnolliset ja filosofiset ideat ylivertaisista taivaallisista olennoista näennäistieteelliseen asuun. NASA:n palveluksessa työskennellyt psykolo gian professori Albert A. Harrison taas ei pidä puheita korkealle kehit tyneestä maan ulkopuolisesta älystä uskonnollisena haihatteluna. Harrisonin mukaan inhimillinen kokemus osoittaa, että rauhanomai suus ja altruismi tukevat yhteisön pitkäikäisyyttä. Siksi on järkevää päätellä, että ihmistä pitemmälle kehittynyt avaruusolio muistuttaisi enemmän enkeliä kuin demonia. Väitöstutkimuksessaan Moderneja teologisia tulkintoja kosmises-

ta evoluutiosta ja Maan ulkopuolisen älyllisen elämän mahdollisuudesta Vesa Nissinen pohtii myös asiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä. Nissisen mukaan emme voi ol la varmoja, kohtaisiko ihmiskun ta Arrivaltieteiselokuvan itseään älykkäämmän ja hyväntahtoisem man lajin vai Alienelokuvien kaltai sen brutaalin olion. Sopivien tulkintojen ja työväli neiden löytämiseksi Nissinen toivoo luonnontieteiden, filosofian ja teo logian yhteistyötä.

OSA TEOLOGEISTA pitää mahdolli sena, että kristinuskon sanoma Ju malan ihmiseksi tulemisesta koskee vain Maan asukkaita. Heidän mu kaansa älyllisen elämän löytyminen muista tähtijärjestelmistä tarkoittai si sitä, että maailmankaikkeudessa olisi monia pelastuksen teitä. Jotkut teologit päättelevät, et tä Jumala voisi toteuttaa pelastuk sen toistuvasti eri puolilla kosmosta Jeesuksen kaltaisten pelastajahah mojen kautta. Keskusteluun on osallistunut myös tunnettuja teologeja, joiden mukaan Jeesuksen elämä ja maa planeetalla tapahtunut syntien so vitus ovat ainutkertaisia, koko kos moksen kattavia tapahtumia. Tätä ajatusta ovat puolustaneet esimer kiksi saksalaiset protestanttiteologit Wolfhart Pannenberg ja Jürgen Moltmann. Teologinen pohdiskelu voidaan sivuuttaa sanomalla, että maan ul kopuolisen älyn kohtaaminen mer kitsisi ihmiskeskeiseen ja maakes keiseen maailmankuvaan sitoutu neen kristinuskon loppua. Nissisen mukaan tällaista väitettä viljelevä tiedemies on todennäköisemmin luonnontieteilijä kuin teologi. – Yhdysvalloissa tehdyn kysely tutkimuksen mukaan suurin osa teologeista suhtautuu rauhallisesti ajatukseen maan ulkopuolisen älyn kohtaamisesta. He uskovat, että kristinusko sopeutuisi hyvin uuteen tilanteeseen. Myös Vatikaanin observatorio pitää maan ulkopuoli sen älyn kohtaamista myönteisenä mahdollisuutena, Nissinen sanoo.

Haagan seurakunnan nuortenparlamentin jäsen, lukiolainen KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Gospel on tuonut iloa ja väkeä kirkkoihin OLEN SAANUT olla kaksi vuotta toteuttamassa Gospelia kaikille Mass Choir -hanketta Helsingissä. Idea kaikille avoimeen, koelauluttomaan gospelkuoroon oli Töölön seurakunnan kanttorin Nina Pakkasen. Mass Choir -kuoron laulajat ovat olleet 16–82-vuotiaita naisia ja miehiä. Jokainen sunnuntai-iltapäivän harjoitus on ollut pienimuotoinen iloa, ylistystä ja siunausta pursuava jumalanpalvelus. Kausien päätöskonsertit on myyty loppuun. Kiitos Töölön ja Lauttasaaren seurakunnille sekä Tuomiokirkkoseurakunnalle hankkeen tukemisesta ja tiloista. Käytännön työn tekivät Nina Pakkanen ja Gospel Helsinki -kuoron vapaaehtoiset. Mass Choir on tavoittanut jo yli 1200 laulajaa pääkaupunkiseudun seurakunnista, ja laulaminen jatkuu tänä keväänä entistäkin laajemmalla pohjalla. Afroamerikkalainen gospel sopii erinomaisesti luterilaisen kirkon musiikkitarjontaan. Annetaan gospelille kirkoissa tilaa ja raivataan esteet pois sen tieltä.

Paula Viertola

Inhimillisyyttä lupapäätöksiin VIIME VUODEN marraskuussa Maahanmuuttovirasto tiedotti käyvänsä läpi noin 500 turvapaikkapäätöstä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) antaman päätöksen vuoksi. EIT:n mukaan Suomi on rikkonut ihmisoikeussopimuksen 2. ja 3. artiklaa eli jokaisen oikeutta elämään. Viraston päätös on hyvä alku, mutta se ei vielä riitä. Poliisi on viime kuukausina palauttanut ja ottanut säilöön Suomesta turvapaikkaa hakeneita – myös tänne alaikäisenä yksin saapuneita nuoria. Tuntemamme pakkopalautetut nuoret ovat paenneet heti uudes-

Postinkulku takkuaa ilman lakkoakin MIELIPIDEPALSTALLA ON alkuvuodesta keskusteltu postin Helsingissä vasta tammikuussa toimittamista joulukalentereista (K&k 16.1.). Postin edustaja pahoitteli lakosta seurannutta viivästystä (K&k 30.1.). Lakon vaikutukset ovat toki ymmärrettäviä, mutta postinkulun epävarmuus on laajempi ilmiö. Siihen tarvitaan muutosta, jotta Posti voi olla jatkossakin alallaan uskottava toimija. Suomessa saattoi vielä joitakin vuosia sitten lähes sataprosenttisesti luottaa siihen, että kir-

taan maasta, koska pelkäävät vainoa ja väkivaltaa. Työllistyneille tai opiskeleville nuorille tulisi taata mahdollisuus hakea sujuvasti oleskelulupaa. Heille tulisi myös myöntää muukalaispassi silloin, kun passin puuttuminen on työ- tai opiskeluperusteisen oleskeluluvan esteenä. Myös yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella oleskeluluvan saaneille nuorille tulisi myöntää muukalaispassit. Haluamme varmistaa, ettei yksikään nuori enää joudu pakkopalautetuksi tai paperittomaksi ja että nuorille annetaan aito mahdollisuus rakentaa elämänsä Suomeen. Pyydämme siksi päättäjiltä inhimillisyyttä täältä yksin alaikäisenä turvaa hakeneille nuorille. Paitsi inhimillistä, nuorten hyväksyminen osaksi yhteiskuntaamme olisi myös Suomen etu. Annetaan heidän olla mukana rakentamassa tulevaisuuttamme.

Ulla Kärki Anssi Rantanen

je tai muu lähetys tulee nopeasti ja turvallisesti perille. Nykyisin tämä ei ole asian laita. Itsellänikin on kokemuksia kadonneista lähetyksistä sekä siitä, että postit ovat eksyneet väärään luukkuun ja naapurit ovat ystävällisesti toimittaneet ne perille. Toimitusvarmuuden tulee lisääntyä merkittävästi, jotta Postilla on Suomessa edessä valoisa tulevaisuus.

Ville Jalovaara Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen (sd.)

Jehovan todistajien uhrit vaiennetaan JEHOVAN TODISTAJIEN edustaja Jukka Palonen kirjoitti vastineen seksuaalista ahdistelua uskonyhteisöissä koskevaan juttuun (K&k 16.1. ja 30.1.). Uskonyhteisöissä tiedetään esiintyvän lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa. Keskeisin ongelma on Jehovan todistajien järjestön sisäinen kurinpitojärjestelmä, joka tutkii syntejä ja rankaisee niistä. Tämä systeemi vaientaa uhrit tehokkaasti. Naiset ja lapset – jotka tyypillisesti ovat seksuaalisen väkivallan uhreja – ovat hyvin alisteisessa asemassa syntejä tutkiviin miehiin nähden. Uhreista voi helposti tulla syyllisiä kouluttamattomien syntien tutkijoiden kuulusteluissa. Pahimmassa tapauksessa raiskauksen uhria voidaan rangaista ”katumattomana synnintekijänä” erottamalla hänet Jehovan todistajista. Erottaminen johtaa karttamiseen. Syntisen perhe, suku ja ystävät eivät saa enää puhua hänen

kanssaan. Alaikäisen kohdalla tosin odotetaan yleensä 18 vuoden ikään, ennen kuin häntä pyydetään poistumaan kotoa. Uhrit tietävät, että panokset ovat korkeat. Siksi he mieluummin vaikenevat tai tekevät itsemurhan.

Joni Valkila toiminnanjohtaja Uskontojen uhrien tuki UUT ry

Ei se ole lehmien syy TUNTUU VÄHINTÄÄNKIN oudolta, etteivät vegetaristit eli kasvissyöjät huomaa itsessään mitään vikaa, vaan pitävät lehmiä ilmastosyyllisinä. Ikään kuin ne olisivat jotenkin syyllisiä siihenkin, että vegetaristit lentelevät ympäri maailmaa saastuttaen ilmakehää. Itsekin olen aina maalis- ja syyskuun ajan vegetaristi, mutta en silti käy lehmien kimppuun. Jos maitotuotteita ei enää käytettäisi, silloin vasta mahdoton lihansyönti alkaisikin, kun lehmät täytyisi teurastaa!

Lassi Tiittanen

13.2.2020 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j alttarilla kai Ensitreffit Pääkaupunki seudulla on yhä enemmän elämänkatsomus tiedon ja islamin opiskelijoita s. 4

ohjelmasta tuttu Tiina Svahnstöm vierailee Tikkurilan sinkkuillassa s. 7

Pääotsikko

Kynämiehen Kristus

3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 merkkiä /kpl ja loppuun sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

Tekstitaitelija Sami Liuhto toi Hakunilan kirkkoon katseltavia runoja s. 2

Hakunilan Lähiökristus runokirjasta taidenäyttel Kristus hoiti homman meidän puolestamme, kun meistä ei ole mihinkään, sanoo runoilija Sami Liuhto.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

ekstitaiteilija, filosofian maisteri Sami Liuhto on tutustunut pääkaupunkiseudun lähiöiden nimiin. Löytyi Malminiitty, Kivenlahti, MeriRastila ja monta muuta. Liuhto tarvitsi lähiöiden nimiä tekstitaideteokseensa, jonka nimi on Lähiökristus. Se on nyt esillä Hakunilan kirkolla. Kolme vuotta sitten Liuhto teki kaverilleen lahjaksi runokirjan. – Kaverini on lähiöihminen ja identifioitunut siihen. Ja minä tykkään risteistä – ristihän on tärkein juttu koko elämässä. Lähiökristus syntyi ensin runokirjaan. Näyttelyssä oleva teos on suurempi kuin se, Liuhto kertoo. Lähiö tarkoittaa erilleen rakennettua asuntoaluetta, joka on riippuvainen kaupungista ja sen työpaikoista, palveluista ja joukkoliikenteestä. Kun Liuhdolta kysyy, mitä lähiöt ja Kristus hänelle itselleen merkitsevät, hän naurahtaa ja sanoo Kristuksen olevan se, joka hoiti homman meidän puolestamme, kun meistä ei ole mihinkään. – Lähiöissä Kristusta tarvitaan, hän toteaa. – Minulla on elämässä ollut kaikenlaisia vaiheita. Lähiökin on tullut tutuksi. Nykyisin olen kantakaupunkilainen Helsingissä. En pärjää lähiössä.

”

Useat teokseni menevät kokeellisen kirjoittamisen alueelle. SANAT OVAT aina kiinnostaneet Sami Liuhtoa. Hän alkoi taiteilla kirjaimien ja sanojen kanssa kymmenisen vuotta sitten. Kirjoittavan miehen käsiin eksyi Tuli&Savu-runouslehden tekemä Tekstitaide-vuosikirja. Liuhto luki sitä iltapäivän. – Olin ihan, että tämmöistä! Miksi minulle ei ole kerrottu mitään? Innostuin täysin tekstitaiteesta! Liuhto sanoo edelleen silmin nähden innoissaan. Liuhtoa kiinnostaa erityisesti visuaalinen runous. Kirjaimien ja sanojen kanssa on hänestä hauska pelata. Niitä voi laittaa vaikka minkälaiseen järjestykseen.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2020

Sami Liuhdon teokset ovat kokeilevia ja rikkovat vakiintuneita kuvataiteen suuntauksia.

MARIANNA SIITONEN

kasvoi yksi Sami Liuhdon Real self -sarja koostuu suurennetuista Instagramissa julkaistuista omakuvista.

Hakunilan kirkolla syödään yhdessä joka maanantai. Moniin ruokailuihin saadaan ainekset kaupungin ja seurakuntien Yhteinen pöytä -hävikkiruokajärjestelmän kautta.

Visuaalinen runous antaa tilaa katsojan tulkinnoille.

– Olen tehnyt paljon aseemista tekstiä. Se on tekstiä, jossa ei ole sisältöä, mutta joka näyttää kirjoitukselta. Aseeminen kirjoittaminen on visuaalisen taiteen yhdistelmätekniikka, joka sulauttaa tekstin ja kuvan. Tulos jää vapaaksi katsojan tulkinnoille. – Olen tehnyt myös sananeliöitä. Siinä laitetaan neliön muotoon sanoja, ja niitä voi lukea joka kulmasta. Eli jokaisesta suunnasta voi lukea sanan. SAMI LIUHTO on kirjoittanut parisenkymmentä kirjaa. Runous on hänen vahvin suuntansa, vaikka on hän kirjoittanut muutakin. – Useat teokseni menevät kokeellisen kirjoittamisen alueelle. Kirjoitan täysin normaaleja runoja, mutta useimmiten käytän sananeliöiden lisäksi teoksissani palindromeja sekä anagrammeja ja lipogrammeja. Viimeksi mainitusta kirjoitustavasta kerrottakoon, että parhaillaan Liuhto kirjoittaa kirjaa ilman a-kirjainta. Palindromi on sana, joka on sama etu- ja takaperin. Anagrammissa taas sanan kirjainten järjestystä muuttamalla syntyy uusi sana. Liuhtoa ei kiinnosta kirjoittaa kirjaa suomalaisesta miehestä, joka rakentaa taloa, eikä taiteen tarvitse hänen mielestään avautua. Taiteesta joko tykkää tai ei tykkää. ■ Lähiökristus-näyttely 15.3. asti Hakunilan kirkolla, Hakunilantie 48. Avoinna ma–pe klo 8–16 ja tilaisuuksien aikana. Sami Liuhdon visuaalisen Lähiökristus-runon lisäksi esillä on neljä osaa sarjasta Rakkaus on kaunis jo ajatuksena – Love Is Beautiful in Every Form ja kaksi osaa sarjasta Real Self.

Maittava ruoka ja hyvä seura vetävät yhteen Eri puolilla Vantaata pääsee syömään vapaaehtoisten valmistaman aterian. Hakunilan yhteisöruokailu on kohtaamispaikka

Katulähetyksen yhteisöruokailu Korsossa

Iltapalaa ja saunomista Rekolassa

Pöytiintarjoilu pelaa Myyrmäessä

Hämeenkylässä suosittu lounas

Tikkurilassa perjantaikahvila

Hakunilan kirkolla (Hakunilantie 48) syödään yhdessä joka maanantai klo 11–12.30. Maksuton lounas on kerännyt paikalle jopa 150 osallistujaa. Vuoronumeroita ruokailuun jaetaan klo 10.45 alkaen, mutta kaikki ovat tähän saakka mahtuneet mukaan. Yhteisöruokailusta saa myös hengenravintoa, sillä joka toinen viikko ruokailuun yhteydessä on hartaus ja joka toinen viikko ehtoollinen.

Rekolan seurakunnan Yläovet auki -yhteisöilta järjestetään maanantaisin klo 17–19.30 Rekolan kirkossa (Kustaantie 22). Vapaaehtoiset valmistavat ilmaista iltapalaa Yhteisen pöydän antimista. Ilta alkaa pienellä hartaudella. Iltapalan lomassa jutustellaan, ja halukkaat voivat myös saunoa. Illoista on löydetty kavereita, ja sieltä saa aina halutessaan juttuja saunaseuraa.

Hämeenkylän kirkon seurakuntasalissa (Auratie 3) tarjoillaan ilmainen Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11–12.30. Halutessaan voi osallistua ehtoollishartauteen klo 12. Varsin suosituksi muodostunut ruokailu syntyy vapaaehtoisten voimin, ja mukana auttamassa on myös paikallisen koulun seitsemäsluokkalaisia. Talvilomaviikolla 19.2. ja pääsiäistä edeltävällä viikolla 8.4. lounas on tauolla.

Katulähetyksen hävikkiruoasta valmistettu, kauniisti katettu lounas tarjoillaan Korson kirkon seurakuntasalissa (Merikotkantie 4) keskiviikkoisin klo 11. Yhteisölounaalla käy erityisesti syystä tai toisesta työelämän ulkopuolella olevia ja iäkkäitä. Ruokailusta on kasvanut oma yhteisönsä, jolle alun hartaushetkeen osallistuminen on sen vapaaehtoisuudesta huolimatta tärkeää.

Myyrmäen Virtakirkossa (Rajatorpantie 8) toimivassa kirkkoravintola Voimalassa lounas tarjoillaan annoksittain pöytään. Ravintola on avoinna pe 14.2., 28.2., 13.3., 27.3., 17.4., 8.5. ja 29.5. Yleensä satakunta asiakasta keräävä Voimala alkaa kirkkohetkellä klo 11, ja lounas alkaa noin klo 11.30. Halutessaan voi maksaa vapaaehtoisen maksun.

Tikkurilan asukastilassa (Lummetie 2 A 4. krs) perjantaisin klo 10–12 tarjottavalla ilmaisella aamiaisella hyödynnetään Yhteisen pöydän hävikkiruokaa. Kahvilaa ovat toteuttamassa Vantaan kaupunki ja Tikkurilan seurakunta. Katso lisää ilmaisia tai edullisia yhteisöruokailuita: kirkkovantaalla.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2020

Kasvatusaineiden opetus mullistuu Islamin ja elämänkatsomustiedon opiskelijamäärät kasvavat, vaikka enemmistö käy yhä luterilaisessa uskonnonopetuksessa.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS MAIJA SAARI

uomessa on alkuvuonna keskusteltu siitä, pitäisikö kouluissa yhä opettaa erikseen uskontoa ja elämänkatsomustietoa vai pitäisikö niiden sijaan olla kaikille yhteinen katsomusaine. Uskonnonopetuksen lähtökohtana on oppilaan oma uskonto, eli ajatus on sama kuin äidinkielessä: tutustutaan ensin omaan. Uskontokuntiin kuulumattomat opiskelevat elämänkatsomustietoa. Sen voivat valita myös muihin uskontokuntiin kuuluvat kuin luterilaiset ja ortodoksit. Viimeisimmät valtakunnalliset katsomusaineiden tilastot ovat vuodelta 2016. Niiden mukaan peruskoulun ylimmillä luokilla 89,1 prosenttia ja alimmilla luokilla 86,1 prosenttia opiskelijoista kävi luterilaisessa uskonnonopetuksessa. PÄÄKAUPUNKISEUDULLA tilanne on erilainen. Vaikka valtaosa Espoon (72

prosenttia), Vantaan (68,7 prosenttia) ja Helsingin (62,8 prosenttia) peruskoululaisista opiskelee luterilais-

”

MUUTAMA KOULU ON OTTANUT TÄMÄN SYDÄMENASIAKSEEN. PEPITA KASKENTAUS

ta uskontoa, elämänkatsomustiedon, islamin ja muiden uskontojen osuudet kasvavat. Kirkko ja kaupunki kysyi tilastoja Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Helsinki selvittää asiaa joka toinen vuosi, joten sen tilastot ovat vuodel-

JUSSI HELTTUNEN

Vantaan kirkoista Hämeenkylässä käy eniten väkeä jumalanpalveluksissa suhteutettuna seurakunnan väkimäärään.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2020

Oppilaat kat

ta 2018. Vantaan ja Espoon luvut kertovat tämänhetkisen tilanteen. Helsingin perusopetuksen yhteensä 52 000 oppilaasta evankelis-luterilaisen uskonnon tunneilla kävi pari vuotta sitten 33 000 eli noin kaksi kolmesta oppilaasta. Ylimmillä luokilla luterilaisessa uskonnonopetuksessa kävi 6,5 prosenttia enemmän kuin alemmilla luokilla. Ero luokkaasteiden välillä osoittaa muutoksen suunnan: tulevaisuudessa yhä harvempi osallistuu luterilaiseen uskonnonopetukseen. KUN VUONNA 2012 peruskoulun 1–6-luokkien helsinkiläisoppilaista 72,4 prosenttia osallistui luterilaiseen uskonnonopetukseen, luku on nyt 60,8 prosenttia. Elämänkatsomustietoa opiskeli helsinkiläisistä peruskoululaisista 21,3 prosenttia ja lukiolaisista 19 prosenttia. Islamin tunneilla kävi yhdeksän prosenttia peruskoululaisista eli 4 746 oppilasta. Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa kävi 2,3 prosenttia peruskoululaisista. Helsingissä voi opiskella myös katolisessa, buddhalaisessa ja hindulaistaustaisen krishna-liikkeen uskonnonopetuksessa, näiden aineiden oppilaita oli yhteensä 582.

Satatuhatta kävijää jumalanpalveluksissa Vuoden 2019 jumalanpalvelusten yhteenlaskettu osallistujamäärä oli Vantaalla lähes satatuhatta eli tarkkaan ottaen 99 806, kun vuonna 2018 se oli 96 726. Kävijämäärä nousi yli 3 000 hengellä, eikä muutos selity tilaisuuksien määrän kasvulla. Ahkerimmat jumalanpalveluskävijät seurakunnan jäsenmäärään verrattuna löytyvät Vantaan länsi- ja itälaidoilta eli Hämeen-

kylän ja Hakunilan seurakunnista. – Tieto kertoo siitä, että ajatus jumalanpalvelusten kohdentamisesta toimii. Pidämme paljon jumalanpalveluksia, joihin kutsutaan tietyn kaupunginosan ihmisiä yhteistyössä alueilla toimivien järjestöjen kanssa. Samoin meillä on pidetty esimerkiksi maanpuolustusväelle kohdistettu kirkkopyhä ja Viipurin kirkkopyhä, jotka keräävät omanlaistaan väkeä. Perhemessut ovat myös suosittuja, Hämeenkylän kirkkoherra Jukka Nevala kertoo. Hämeenkylässä sunnuntain

päämessun lisäksi myös viikkomessut vetävät väkeä. – Meillä on keskiviikkoisin Yhteisen pöydän yhteisöruokailu. Jopa 200 ihmistä syö siellä hävikkiruoasta tehdyn aterian ja osa ottaa ruokaa mukaan. Ruokailun yhteydessä on mahdollisuus osallistua myös messuun. Sinne tulee joka viikko 30–40 ihmistä, Nevala iloitsee.

Rippikoululaisten määrä kasvoi Rippikoululaisten määrä kasvoi selvästi viime vuonna. Rippikou-

somusaineittain Vantaalla 2019

PÄÄKAUPUNKISEUDUN uskonnollinen ja katsomuksellinen kirjo vaikuttaa siihen, että kaikissa kolmessa kaupungissa on kannustettu vahvistamaan vuorovaikutusta eri katsomusaineiden välillä. – Muutama koulu on ottanut tämän sydämenasiakseen. He ovat kertoneet, että tällä on saatu paljon hyvää aikaan, Vantaan opetuspäällikkö Pepita Kaskentaus sanoo. Vähemmistöuskontojen opetuksen ongelmana on takavuosina ollut opetuksen laatu. Nyt tilanne on parempi ja esimerkiksi islaminopettajista enemmistö on päteviä. Espoon kaupungin opetuspäällikkö Eeva-Kaisa Ikosen mukaan tähän on suuresti vaikuttanut yhteistyö Helsingin yliopiston kanssa. ■

* Prosentit on laskettu perusopetuksessa olleista 1-9-luokkien oppilaista.

luun osallistui koko maassa yhteensä 49 931 nuorta, kun vuonna 2018 vastaava luku oli 48 133. Kaikista 15-vuotiaista rippikouluun osallistui viime vuonna 77,4 prosenttia. Kirkkoon kuuluvista 15-vuotiaista rippikouluun osallistui noin 92 prosenttia. Rippikoulutyön asiantuntija Jari Pulkkinen Kirkkohallituksesta kertoo, että osa noususta selittyy aiempaa suuremmalla ikäluokalla. Vaikka rippikouluikäisiä nuoria oli nyt enemmän kuin vuonna 2018, myös rippikoulun käyneiden osuus ikäluokasta nousi hieman. Tuolloin

kirkko uutisoi kävijämäärän olleen 77,3 prosenttia ikäluokasta. – Minusta on positiivinen uutinen, että rippikoulu on pitänyt pintansa. Rippikoulun suosio kertoo määrätietoisesta työstä, jota on vuosikymmenien aikana tehty. Nuorten kuuleminen, isoset, riittävä resursointi ja rohkeus kokeilla uutta ovat muutamia suosion avaimia, Pulkkinen sanoo. Rippikoulu on monelle nuorelle myös paikka liittyä kirkkoon. Viime vuonna yhteensä 1 355 iältään 15–17-vuotiasta nuorta liittyi rippikoulun yhte-

ESPOOSSA LUTERILAISEN uskonnon (noin 21 000 oppilasta) jälkeen seuraavaksi eniten oppilaita (15 prosenttia peruskoululaisista) käy elämänkatsomustiedon tunneilla. Islamia omana uskontona opiskelee tällä hetkellä 2 349 oppilasta (kahdeksan prosenttia). Espoossa seuraavaksi eniten on ortodokseja (2,5 prosenttia) ja sitten katolilaisia (yksi prosentti). Krihsna-uskontoa opiskelee 72 espoolaista. Vantaalla luterilaisilla uskonnon tunneilla käy nyt noin 16 000 oppilasta. Elämänkatsomustietoa opiskelee 3 600 vantaalaista (15,2 prosenttia). Islamin opiskelijoita on eniten pääkaupunkiseudulla eli 9,6 prosenttia (2 268 oppilasta). Muut Vantaalla valitut katsomusaineet ovat ortodoksinen (3,5 prosenttia), katolinen (1,4 prosenttia), krishna-uskonto (0,2 prosenttia) ja buddhalaisuus (0,7 prosenttia). Kaikissa kolmessa kaupungissa on myös oppilaita, jotka eivät opiskele koulussa mitään katsomusainetta. Tällöin yleensä oppilaan oma uskonnollinen yhteisö järjestää opetuksen, josta ei saa numeroa koulutodistukseen. Esimerkiksi pääosa jehovantodistajista ja osa muslimeista toimii näin. Juutalaisilla on oma koulu Helsingissä.

ydessä kirkkoon. Osa heistä oli lapsena kastettu, eronnut myöhemmin kirkosta vanhempiensa kautta ja halusi nyt liittyä takaisin. Rippikoulun yhteydessä kastettiin 850 nuorta. Valtakunnallisesti myös aikuisrippikoululaisten määrä kasvoi. Vuonna 2019 aikuisrippikoululaisia oli 1 150, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 1 034.

Kirkkohäät myös ei-jäsenelle Helsinkiläisen Paavalin seurakunnan seurakuntaneuvosto

esittää, että kirkollinen vihkiminen olisi jatkossa mahdollista, jos edes toinen vihittävistä kuuluu kirkkoon. Nykyisin vaaditaan, että joko molemmat puolisoista kuuluvat kirkkoon tai että toinen kuuluu luterilaiseen kirkkoon ja toinen johonkin muuhun kristilliseen kirkkokuntaan. Seurakuntaneuvosto päätyi kannattamaan asiasta tehtyä aloitetta. Se hyväksyttiin äänestyksessä 12–2. Seuraavaksi seurakuntaneuvoston esitys siirtyy Helsingin hiippakuntavaltuuston käsittelyyn. Jos hiippakunta-

valtuusto päätyy aloitteen kannalle, se etenee kirkolliskokoukseen, joka tekee asiasta lopullisen päätöksen. Aloitteen taustalla ovat seurakuntaneuvoston jäsenet Samuli Korkalainen ja Petteri Äijö. Heidän mukaansa kirkon pitäisi tukea jäseniään niin arjessa kuin juhlassa myös nykyajan moniarvoisessa ja monikulttuurisessa Suomessa. Nykykäytäntö, jossa molempien on oltava kristittyjä, on heidän mukaansa vanhentunut. Yhä useammin puolisoista toinen ei kuulu luterilaiseen kirkkoon. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–27.2.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkko ti klo 10–11, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkko to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Torstaitupa torstaisin klo 11–13. Hakunilan kansainvälisen yhdistyk sen valmistama lounas 13.2., puu rolounas 20.2. ja 27.2. Vapaaehtoi nen maksu. Viikkomessu torstaisin klo 18. Ei viikkomessua 20.2. Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.45–20.45. Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 19.30–22. Messu su 16.2. klo 12. Harri Nurmi nen, Eveliina Ojala, Tuomas Heikki lä. Kirkkokahvit. Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Hartaus viikon aluksi. Ehtoollinen 24.2. Yhteisöruokailu maanantaisin klo 11.15–12.30. Tutkimme Raamattua maanantai sin klo 12. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki. Vauvakahvila maanantaisin klo 12.30–14. Hengailua vauvojen ehdoilla. Lähetyspiiri ma 17.2. klo 18. Luottamuksen rukoushetki maa nantaisin klo 18. Hiljaisuutta ja Taizélauluja puolituntisessa iltakirkossa. Seniorikerho ti 18.2. klo 13–14.30. Yhteisvastuu. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21. Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20. Iloa, riemua, laulua, rukousta ja Sanaa. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/hoitajille. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoi sin klo 14–15.30. Rukiista leipää Raamatusta ke 19.2. klo 18.30. Saara ja Haagar – Kahden suuren kansan esiäidit. Kouluttaja Riitta Keskimäki. Paluumuuttajien piiri to 20.2. klo 13–15. Laskiaissunnuntain messu su 23.2. klo 12. Eveliina Ojala, Tiina Palmu, Riikka Jäntti, varhaisnuor ten kuoro Aurinkotanssi. Tuhkakeskiviikon messu ke 26.2. klo 17.30.Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä, Hakunilan kirkon kuoro. Rukiista leipää Raamatusta ke

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2020

MARIANNA SIITONEN

Hakunilan seurakunta

26.2. klo 18.30. Jaakob – Pettäjä, petetty, armahdettu. TT Eero Junkkaala.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Lähetyspiiri to 13.2. ja to 27.2. klo 18. Perhekerho perjantaisin klo 9–13. Kaikenikäisille lapsille ja vanhem mille/hoitajille. Ei kerhoa 21.2. Aamupäivän rukoushetki perjan taisin klo 10.45. Avoin kirkkomuskari alle 6vuoti aille aikuisen seurassa perjantaisin klo 10–10.30. Ei muskareita 21.2. Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12. Maksuton puuro, voileivät ja kahvit. Messu su 16.2. klo 10. Harri Nurmi nen, Tuomas Heikkilä. Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12. Päivähartaus tiistaisin klo 12.30– 12.45. Päiväkahvit tiistaisin klo 12.30–14. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–20.30. Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19–21. Laskiaissunnuntain messu su 23.2. klo 10. Eveliina Ojala, Riikka Jäntti, Ceciliakuoro Heli Mikkelän johdolla.

MUUALLA Astan kotipyhis kokoontuu sun nuntaisin klo 11–12: 22.3. ja 5.4. Tied. birgitta.tasavuori@evl.fi Perhekerho Kolohongassa torstai sin klo 9–11. Pohjolantie 2, 01260 Vantaa. Ei kerhoa 20.2. Kuunloiste-lapsikuoro 6–12vuoti aille keskiviikkoisin klo 15–15.45 ItäHakkilan alakoulun pikkuraken nuksessa. Ei kuoroa 19.2. Aurinkotanssi-kuoro 11–15vuoti aille keskiviikkoisin klo 15.45–16.30 ItäHakkilan alakoulun pikkuraken nuksessa. Ei kuoroa 19.2.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia – apua ja tukea Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3

”Kirkon usko ja oppi” -raamattuilta to 13.2. klo 18.30. Raamatun

– Arkiretriitti auttaa löytämään aikataskuja kiireiden keskellä, sanoo pappi Tarja Korpela.

Menokasvo

Tee hiljentymisestä rutiini Pappi Tarja Korpela, mitä paastonajan arkiretriitissä tehdään? – Se on ensinnäkin kuuden viikon henki lökohtainen matka, jonka aikana sitoudu taan käyttämään 20 minuuttia päivässä hil jaiseen rukoukseen, mietiskelyyn ja raama tunteksteihin. Siihen kuuluu myös yhteinen osuus, se, että kokoonnutaan kerran viikos sa tunnin verran vaihtamaan ajatuksia. Ryh mässä on ohjaaja, joka pitää huolta siitä, et tä jokainen saa tilaa. Arkiretriittiin ei kuulu julistusta, opetusta tai teologista tutkimista. – Se, että kyseessä on paastonajan ret riitti, näkyy tuohon kirkkovuoden jaksoon liittyvissä teksteissä. Paastonaikaan kuuluu karsiminen ja yksinkertaistaminen. Kansan kielellä sanottuna kyse on myös sitoutumi sesta. Näin kuljetaan kohti ristiä ja ylösnou semusta. Kenelle arkiretriitti sopii? – Ajattelen, että periaatteessa kaikille ja erityisesti niille, jotka haluavat saada aika

taskuja kiireiden keskelle ja löytää päivis tään 20 minuutin hetkiä, jolloin ovat pai kallaan. Pitääkö tuntea Raamattua voidakseen tulla mukaan? – Ei tarvitse. Arkiretriitissä ei myöskään ole kyse raamatuntulkinnasta, vaikka ainahan me tulkitsemme Raamattua, kun luemme sitä. Kuten sanotaan, usein se menee niin päin, että Raamattu lukee ihmistä. Sanan valossa voi katsoa omaa elämäänsä. Jos vaikka on surullinen, sieltä löytää helposti lohduttavia kohtia. HANNA ANTILA Arkiretriitti Tikkurilassa ke 26.2.–1.4. klo 12–13 kokoushuone Pistaasissa, Vernissakatu 4. Max 8 hlöä. Ilmoittautuminen 19.2. mennessä paivi.makinen@evl.fi tai 050 548 6078. Arkiretriitti Virtakirkolla Myyrmäessä, Rajatorpantie 8, to 27.2.–26.3. klo 10.30–12 Max 6 hlöä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset pappi Tuula Paasivirta, tuula. paasivirta@evl.fi, p. 050 522 8644.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–27.2.

isojen kysymysten tutkistelussa mukana Jarkko Vähäsarja ja Matti Hyry. Messu 16.2. klo 10. Liturgi K-M. Vilén, saarna Miika Koistinen, kanttori Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu 16.2. klo 10 messun aikaan kerhotiloissa. Vapaaehtoiset opettajat vuorottelevat. Sauvakävelypiiri su 16.2. klo 18. Lähtö kirkolta. Lautapeli-iltapäivä su 16.2. klo 16–18 kirkon nuortentilassa. Yhteisen pöydän ruokailua ei ole ke 19.2. koulujen talviloman vuoksi. Laskiaissunnuntain messu su 23.2. klo 10. Liturgi Jarna Wikström, saarna Jukka Nevala, kanttori H-P. Heikkilä. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu su 23.2. klo 10 kirkon kerhotiloissa. ”Haastettu kirkko 2020-luvun Suomessa” -sarjan aloitusluento su 23.2. messun jälkeen noin klo 11.45. TT, dosentti Oskari Juurikkala. Hämeenkylän kirkon kuoron harjoitukset ti 25.2. klo 17.30– 19.00. Harjoitukset parittomilla viikoilla. Yhteisen pöydän lounas ke 26.2. klo 11–12.30. Kaikille avoin, ei kohderyhmää. Tuhkakeskiviikon viikkomessu ke 26.2. klo 12–12.30. Jarna Wikström. Laulun ystävät ke 26.2. klo 14–15. Laulamme yhdessä parittomien viikkojen keskiviikkoina. Hannu Lehtikangas. ”Sinä riität” – vanhemmuuden ilta to 27.2. klo 18–19.30 Yhteisvastuukeräyksen merkeissä ja hyväksi yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. (Iltaperhekerhon paikalla). Iltapala 5/3 e. Koko perhe 10 e. Facebook/ Hämeenkylän seurakunta. Kirkon usko ja oppi -raamattuilta to 27.2. klo 18.30. Raamattua tutkien isojen kysymysten äärellä. Mukana Jarkko Vähäsarja. Miesten kirjallisuuspiiri to 27.2. klo 18. Antti Rönkä: ”Jalat ilmassa”. Isäntänä Matti Hyry. Äitien ja tyttärien päivä ”Shine Like A Diamond” la 7.3. klo 11–15. Kaikenikäisille naisille naistenpäivän merkeissä. Osall.maksu 10/5 e. Katso Hämeenkylän seurakunnan Facebook-sivuilta kohdasta Tapahtumat. Ilm. viim. pe 28.2. kirkkoherranvirastoon, hameenkylan. seurakunta@evl.fi.

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Aikuisten raamattupiiri to 13.2. klo 10–11. Aiheena tulevan sunnuntain saarnateksti. Joka toinen viikko sama aika ja paikka. HAIK:in piiri ke 26.2. klo 10–11.30. Toiminnallista diakoniaa. Joka toinen keskiviikko parittomilla

Sinkkuilta yli 40-vuotiaille Ensitreffit alttarilla -ohjelmasta tuttu parisuhdekouluttaja Tiina Svahnstöm vierailee Tikkurilassa yli nelikymppisten sinkkuillassa. Svahnström puhuu muun muassa uskalluksesta avata itseään toisten ihmisten nähtäväksi sekä itsetuntemuksen merkityksestä. Hän itse asteli vihille Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa. Sinkkuilta pidetään Tikkurilan Koskikeskuksessa (Vernissakatu 4) ystävänpäivänä pe 14.2. klo 18–19.30.

viikoilla.

LAMMASKUJA 2A Café Pähkinä normaalisti arkisin ma–ti ja to–pe klo 12–16. Tutustu Café Pähkinän Facebook-sivustoon. Laulutunti to 13.2. klo 13 seurakunnan aikuistyön ja seniorityön järjestämänä kerran kuukaudessa. Diakoniatyön yhteinen aamiainen ma 17.2. klo 10–11.30. Satu Enrold ja Anne Puumala. Suomi-kerho ti 18.2. klo 17.30 ja 18.30 (alkeet) sekä to klo 15. Suomenkieliset keskustelukurssit viikoittain venäjää äidinkielenään puhuville. Vetäjänä Ulla Ronkainen, p. 045 3461 850. Viikon vieraana to 20.2. klo 13 Luotsi-hankkeen esittely.

LAMMASKUJA 2B ”Luetaan yhdessä” ti 18. ja 25.2. klo 10–12. Kohderyhmänä maahanmuuttajatytöt ja -naiset. Nettikerho ikäihmisille ke 19.2. klo 14.30–16, ”Kulttuuri- ja muita tapahtumia”. Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 19.2. klo 18. Jarkko Vähäsarja.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Vapaalan kohtaamispaikka to 13.2. klo 11–12. Isäntänä pastori Jaakko Kara. Yhdessäoloa ja keskustelua Raamatun äärellä laulujen kera. Vieraana Jouko Siirilä. Kenian lähetyksen piiri to 20.2. klo 11–12. Vieraana pastori Jukka Niemelä Sley ry:stä. Vapaalan kohtaamispaikka to 27.2. klo 11–12. Isännöi Jaakko Kara. Kanttori Hannu Lehtikangas laulattaa.

MUUALLA Pähkinärinteen palvelutalon kahvikammari ke 19.2. klo 13.30– 14.30, Kastanjakuja 1 A. Tervetuloa palvelutalon ja lähialueen asukkaat kahville ja keskustelemaan keskenämme sekä diakoniatyöntekijän ja vapaaehtoisten kanssa.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, puhelin klo 9–14, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–14, p. 09 8306 333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554 Diakoniapäivystys ti klo 10–12 ja to klo 11–12 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille Korson alueella asuville ihmisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Aamurukouspiiri arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Kastesukkatalkoot to 13.2. klo 12–13.30 rippikoulusalissa. Kudotut sukat lahjoitetaan korsolaisille kasteperheille. Omat puikot mukaan, lankoja löytyy paikan päältä. Seurakunnan seniorit to 13.2. ja 27.2. klo 13 seurakuntasalissa. Bible Journaling -ryhmä to 13.2. klo 17 kirkkosali 2:ssa. Raamatuntekstien parissa taiteilua Minttu Haapalaisen ja Maaria Keskitalon johdolla. Mukaan voi halutessaan ottaa oman Raamatun. Iltarukouspiiri to 13.2., 20.2. ja 27.2. klo 18 kirkon kokoustilassa. Korso-messu Light to 13.2. ja 20.2. klo 19. Ilta alkaa klo 18 etkoilla kahvin ja teen äärellä. Perhekerho pe 14.2. ja 21.2. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Messu su 16.2. klo 10. Tuomas Antola, Minttu Haapalainen, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. Kylväjä-piiri su 16.2. klo 15 kirkon kokoustilassa. Vieraana Elsa Sysser. Kirkon aamupuuro ma 17.2. ja 24.2. klo 10 seurakuntasalissa, 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin

maistuu paremmalta. Punainen lanka -raamattupiiri ma 17.2. ja 24.2. klo 18 kirkon kappelissa. English Through Bible ma 17.2. ja 24.2. klo 18.30 kirkon kokoustilassa. Katulähetyksen pop up -hernekeitto ke 19.2. klo 11 Korson torilla. Lähetyksen päiväpiiri ke 19.2. klo 13 kirkkosali 2:ssa ja ke 26.2. klo 13 kokoustilassa. Iltaperhekerho ke 19.2. klo 18–20 lasten tiloissa. Iltapuuro syödään yhdessä klo 19.30. Vox Mea -kuoroharjoitukset ke 19.2. klo 18 kirkkosali 2:ssa. Naisten saunailta to 20.2. klo 18 Kotkansiiven saunatilassa. Miesten saunailtoja ei ole tänä keväänä. Koko perheen laskiaistapahtuma su 23.2. klo 10–14 Yhteisvastuun hyväksi. Päivä alkaa klo 10 perhemessulla, jonka jälkeen tarjolla Korson Leijonien valmistamaa hernekeittoa. Sisä- ja ulkopuuhia lastentiloissa, perhemuskari klo 11.30 ja Yhteisvastuu-kahvilassa suut makeiksi laskiaispullia tuunaten. Kielo ja Lilja -laamakaksikko tavattavissa klo 12.30 kirkon sisäpihalla. Nuorten aikuisten ilta su 23.2. klo 15–18 Kotkansiivessä. Perhekerho ma 24.2. klo 12–15 lasten tiloissa. Katulähetyksen yhteisölounas ke 26.2. klo 11. Hävikistä valmistettu, kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas, jonka alussa mahdollisuus hiljentyä kirkossa yhteiseen hartaushetkeen. Hartaushetkessä mahdollisuus osallistua ehtoolliselle ja saada otsaan tuhkaristi. Tuhkakeskiviikon messu ke 26.2. klo 19. Jani Vanhala, Minttu Haapanen, Airi Saloniemi ja lauluryhmä Kaarna. Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille Korson alueella asuville ihmisille. Päivystysaika keskiviikkoisin klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp). Voit ottaa yhteyttä, jos kärsit yksinäisyydestä, haluaisit pohtia elämäntilannettasi, toivoisit vapaaehtoista lähimmäistä tai olet huolissasi terveyteesi liittyvistä kysymyksistä.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa, käynti Korsonpolulta Kirkonkulma ma, ti, to ja pe klo 9–13.30. Hartaus ti klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 13.2. ja 27.2. klo 9–11.30. NuPe 6.–9.-luokkalaisille pe 14.2. klo 18–20.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 25.2. klo

9–11.30. Seurakunnan seniorit ke 19.2. klo 10.

MUUALLA Paastonajan pyhiinvaellus ke 26.2. klo 17 Keravan kirkolta Korson kirkolle. Keravalla Samuli Koivuranta esittelee kirkkoa ja pitää hartaushetken. Vaelletaan reilun 6 kilometrin matkan Korson kirkolle, jossa osallistutaan tuhkakeskiviikon messuun klo 19. Vaellukseen varataan aikaa noin puolitoista tuntia. Ilmoittautuminen osoitteeseen pia.olkkonen@evl.fi.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Diakoniapäivystys: Asolan seurakuntatalossa torstaisin klo 9–11 Soittopyynnöt p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Asiaa papille: Papit tavoittaa kirkkoherranviraston kautta tai omista numeroistaan. Huomaathan, että pappien vapaapäivät ovat yleensä arkisin.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Messu su 16.2. klo 10. Laura Leverin, Sirkku-Liisa Niemi Perheolkkari kirkolla maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12, Maanantaisin tarjolla on myös aamupalaa (1 e / lautanen). Tiistaisin kirkkomuskari klo 10.30–11. Perheolkkaria ei ole hiihtolomalla ma–ti 17.–18.2. Yläovet auki maanantaisin klo 17. Hartaus. Maksuton iltapala ja sauna. Miesten raamattupiiri ma 17.2. klo 18.30, kerhohuone 2. Leivontapuuhakerho maanantaisin ja tiistaisin klo 18–20 / Ei vkolla 8. Vapaat kerhopaikat: kirsi.jokinen@evl.fi. SilmukkaSiskot-ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30. Pelikerho 6–10-vuotiaille keskiviikkoisin klo 15–16, ajalla 22.01– 13.05. Vapaat kerhopaikat: petri. piirainen@evl.fi. (Ei 19.2.) Kirkkokuoroharjoitus ke 19.2. klo 18. Avoin raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.30. Raamattu- ja rukouspiiri to 20.2. klo 13. Messu su 23.2. klo 10. Vappu Olsbo, Marja Kyllönen. Pyhäkoulu sunnuntaina klo 10 (Ei 16.2.). Laskiaiskonsertti su 23.2. klo 16. Talvilaulujen huumaa. Rekolan ja KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–27.2.

Tikkurilan kirkkokuorot. Marja Kyllönen ja Iina Katila. Kuoro-, yhteis- ja yksinlaulua sekä urkumusiikkia. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Isoskoulutus, isko 1. ti 25.2. klo 18. Ukulelealoittelijoiden harjoitukset ti 25.2. klo 18–19.30. Ota oma ukulele mukaan tai lainaa kirkolta. Tervetuloa uudet ja vanhat soittajat! Nuotinlukutaitoa ei tarvita, vain intoa ja oppimishalua! Opettajana kanttori Marja Kyllönen. Tied. p. 050 517 3577 marja.kyllonen@evl.fi Ei ennakkoilmoittautumista. Open Doors, nuorten avoimet ovet ke 26.2. klo 18. Tuhkakeskiviikon messu ke 26.2. klo 19. Ben Ahlroos.

ASOLAN SEURAKUNTATALO

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2020

MUUALLA Nuorten sähly torstaisin klo 16. (Ei 20.2.) Rekolanmäen koulu, Valtimotie 4. Mukaan maila, sisäpelikengät ja hikoiluun sopiva vaatetus. Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19, Rautkalliontie 4, kerhotila. Messu Foibekartanossa su 23.2. klo 14, Sairaalakatu 4. Matti Hanhisuanto. Yhteiskristillinen päiväpiiri maanantaisin klo 13, Rautkalliontie 4, kerhotila. Toivoa naisille/Hanna-rukouspiiri ma 24.2. klo 18, Lampiranta, Tertunkuja 4 B.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko auki pääsääntöisesti ti–pe klo 12–16 ja tilaisuuksien mukaan. Messu su 16.2. klo 12. Jaakko Hyttinen, Tuula Lapveteläinen, Terje Kukk. Laskiaissunnuntain messu su 23.2. klo 12. Tuula Lapveteläinen, Veikko Karhumaa, Iina Katila. Tuhkamessu ke 26.2. klo 18. Jaakko Hyttinen, Sari Rajala, Terje Kukk. Mukana Laurin laulajat.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223. Pienten paikka avoinna pe 14.2. klo 9–15 ja 21.2. klo 9–14. Perheiden olohuone. Kahvia ja keskustelukumppaneita pe 14.2. ja 21.2. 9.30–12. Yhteisöllinen aamupala seurustelun merkeissä. Aamuhartaus klo 9.30,

Oskari Juurikkala puhuu Hämeenkylässä

ESKO JÄMSÄ

Asolantie 6, p. 09 830 6708. Asolan Ankkuri -aamupala torstaisin klo 9–11. Maksuton. Lasten oma päiväkerho 3–5-vuotiaille 3x/vk. Ilm. 050 573 6328/ Petri. Asolan Silmukkaryhmä torstaisin klo 16. Pitsisukkia ja unelmia torstaisin klo 18–20. Keskustelua elämästä sukkien neulomisen ohella. Tee itselle tai lahjoitettavaksi. Omat puikot tai virkkuukoukku. Tervetuloa myös ilman käsityötä! Aiheet; henkinen rikastuttaminen (13.2. Päivi L.), Lemmen lauluja (20.2. Onni & Kari), Kasvihuolto ja kevätkylvöt (27.2. Tuovi) Tied. 050 573 6329/Irene. Maalaus– ja taideryhmä maanantaisin klo 10. 10e/kevätkausi. Työikäisten raamattupiiri ma 17.2. klo 18. Myös lapset ovat tervetulleita. Kipuryhmä ti 18.2. klo 15. Ohj. J. Kuusijärvi. Aihe: Minun keinoni rentoutua! Bible study group - englanninkielinen raamattupiiri tiistaisin klo 18. On Tuesdays at 6 pm. The topic: Gospel of St. John. J. Kaunismaa, 045 120 9212. Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12. 14 e /kevätkausi. Narsistien uhrien vertaistukiryhmä to 20.2. Ohjaajana Iida Narsistien uhrien tuki ry:stä. Seniorikahvila ma 24.2. klo 13. Peter Andersen kertoo elämän taitekohdista. Tied. p. 050 573 6329 / Irene. Perheolkkari Asolassa tiistaisin klo 9–12. Kirkkomuskari klo 9.30– 10. PariAsiaa 6. luento ti 25.2. klo 18. ”Syventäviä työkaluja parisuhteen ristiriitoihin”. Tilaisuus alkaa kahvilla klo 17.30. Elämän taitekohta -ryhmä pe 28.2. klo 13. Ohj. Peter Andersen. Ryhmässä mietitään elämää. Missä olet nyt ja mihin kaikkeen vielä haluaisit mennä. Ilm. 20.2. mennessä, p. 050 573 6329 / Irene

Asolan arabiankielinen työ lauantaisin ja sunnuntaisin. Tied. pastori R. Ansara, p. 050 304 1689.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–14. p. 09 830 6333. Kastevaraus myös sähköisesti: asiointi.vantaanseurakunnat.fi/baptism Kirkkoherranvirasto: Vernissakatu 4, avoinna ark. klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi ma–pe klo 9–13 (Vernissakatu 4) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Vernissakatu 4) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi Ajanvaraus myös nettisivuilta.

Hämeenkylän seurakunta järjestää keväällä 2020 luentosarjan, jossa tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan ajankohtaisia ilmiöitä ja niiden kirkolle luomia haasteita. Sarjan avaa katolisen Opus Dei -järjestön pappi, dosentti Oskari Juurikkala, joka puhuu uskonnollisen kielenkäytön tilasta ja rajoista. Luento pidetään su 23.2. messun jälkeen noin klo 11.45 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3.

aamupalaa tarjolla liukuvasti klo 12 saakka. Laulupiiri pe 14.2. klo 15.30. Samppa Laakso. Naisten rukouspiiri pe 14.2. ja 21.2. klo 18. Sinkkuilta yli 40-vuotiaille pe 14.2. klo 18. Yhteistä illanviettoa kahvin ja ohjelman parissa. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 15.2. ja 22.2. klo 15. Messu su 16.2. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Sari Rajala, Samppa Laakso. Kirkkokahvit. Lähetysjuhla su 16.2. klo 11.30 messun jälkeen. Vierailijana Evankelioimistyön sihteeri Seppo Palonen Kansanlähetyksestä. Vantaan nuoret lesket -vertaistukiryhmä su 16.2. klo 17. Pienten paikka avoinna ma 17.2. klo 9–14. Raamatunlukupiiri ma 17.2. ja 24.2. klo 18. Kaikki Raamatun

henkilöt. Oppaana Jaakko Hyttinen. Sansan medialähetyspiiri ma 17.2. klo 18. Piiri aikuisille, joita kiinnostaa maailmanlaajuinen medialähetystyö. Lähetyksen päiväpiiri ti 18.2. ja 25.2. klo 13. Sanaa, keskustelua, rukousta ja kahvittelua. Vapaehtoinen kahviraha lähetystyölle. Vierailijana 18.2. Sari Lehtelä Suomen Lähetysseurasta. Leskenlehdet-vertaistukiryhmä ke 19.2. klo 13. Ryhmä leskeksi jääneille, jotka ovat käyneet sururyhmän. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 19.2. klo 13–15. Pienten paikka avoinna ke 19.2. ja 26.2. klo 16–19. Gospel-lattarit ke 19.2. ja 26.2. klo 19.30. Armollinen tanssitunti naisille, jossa tanssitaan latinalaistansseja gospelmusiikin tahdissa. Sopii kaikille tanssijoille taustasta riippumatta. Tunnin hinta 5 e, tuotto lähetystyölle. Ota tanssikengät tai -tossut sekä juomapullo mukaan. Laulupiiri pe 21.2. klo 15.30. Laskiaissunnuntain messu su 23.2. klo 10. Veikko Karhumaa, Jyrki Kaukanen, Terje Kukk. Mukana Omalla äänellä -lauluryhmä. Lastenkirkko su 23.2. klo 10. Lastenkirkossa ollaan yhdessä rennosti Jumalan kämmenellä. Mukana laulu, leikki, rukous ja tutut raamatunkertomukset. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa päivän rukouksen jälkeen. Ehtoollisen alkaessa lapset tulevat takaisin messuun. Lisätietoja: p. 050 572 2811 tai maaret. hirvensalo@evl.fi Perhekerho ma 24.2. klo 9.30– 11.30. Muskari alussa. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 24.2. klo 13–14.30. Sukkelat sukankutojat ti 25.2. klo 10–12. Neulotaan yhdessä sukkia diakoniatyön ja Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Seurakunta tarjoaa langat. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 25.2. klo 17.30. Kaikille avoin tilaisuus. Aamurukouspiiri ke 26.2. klo 8–10. Vehnän jyvän tie ke 26.2. klo 12. Paastonajan arkiretriitti vapaaehtoisille ja työntekijöille. Yhteiset kokoontumiset keskiviikkoisin 26.2.–1.4 klo 12–13. Lisätietoja ja ilmoittautuminen 19.2. mennessä paivi.makinen@evl.fi tai p. 050 548 6078. Ryhmään mahtuu 8 henkilöä. Kuvataidekerho 7–14-vuotiaille ke 26.2. klo 18. Kokoontumiset keskiviikkoisin 26.2.–22.4. klo 18–19.30. Ilmoittautuminen on alkanut, mukaan mahtuu 15 ensimmäistä. Ilmoittautuminen: p. 050 526 9401 tai julia.sundvik@evl.fi

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Naisten lenkkisauna to 13.2. klo

18–20.30. Perhepäivä pe 14.2. klo 9–14. Lapsikuoron harjoitukset ke 26.2. klo 17–18. Rukouspiiri ke 19.2. ja 26.2. klo 18. Raamatun tutkimista, keskustelua ja laulua. Isä-lapsikerho ti 25.2. klo 17.30–19. Mukavaa yhdessäoloa isien ja lasten kesken. Leikkiä, askartelua, muskaria, temppurataa. Tarjolla iltapala, hinta 3 e / perhe. Vauvatanssit to 27.2. klo 14.30– 15.15.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 13.2. ja 27.2. klo 18. Raamattua, rukousta ja yhdessäoloa sekä asiaa Kansanlähetyksen ulkomaantyöstä. Kahvia ja teetä. Lapset tervetulleita mukaan.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Lorulaukku to 13.2 klo 9–11 kaikenikäisille lapsille aikuisen kanssa. Perhekerho ti 25.2. klo 9.30–11.30.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 24.2. klo 9.30– 11.30. Muskari lopussa.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Koko perheen laskiaisrieha su 23.2. klo 10–13. Ohjelmassa askartelua, glittertatuointi, arpajaiset, poniratsastusta (11–13), vetokoiraajelua, seikkailurata. Laskiaisherkkuina rokkaa, grillimakkaraa, vohveleita, kermapullia. Maksu käteisellä. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Yhteistyössä Ylästön Martat, Ylästön Urheilijat ja Ylästön Kotiseutuyhdistys. Perhekerho ti 25.2. klo 9.30–11.30. Muskari alussa.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Ei ammattilaisten töitä, mutta esim. lampun vaihto hoituu. Nikkaristit-välitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Tule Yhteisvastuulipaskerääjäksi. Kerääjät liikkeellä 3.2.–16.2. sekä 30.3.–5.4. Vuoron kesto 1–2 tuntia. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: diakoni Kaisa Aalto, p. 050 511 1674 tai kaisa.aalto@evl.fi Malminiityn eläkeläiskerho ma 17.2. klo 13.30 osoitteessa Malminiityntie 16 B, kerhohuone. Hetki keskustelulle ti 18.2. ja 25.2. klo 12–14. Tikkurilan Vantaa info, Ratatie 11, 2 krs. Tule kysymään seurakunnan toiminnasta ja keskustelemaan Tikkurilan seurakun-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–27.2.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Rajatorpantie 8, avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 11–13, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Virtakirkossa, Rajatorpantie 8, ti, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkossa ma klo 9–11, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8, p. 09 830 6429 Seniorikerho torstaisin klo 13.30– 15. Ei 20.2. Nuortenilta torstaisin klo 18–20. Kirkkoravintola Voimala pe 14.2. klo 11. Tule syömään yhdessä! Vapaaehtoiset valmistavat ja tarjoilevat lounaan pöytiin. Kirkkoravintola alkaa klo 11 kirkkohetkellä. Lounaalla hyödynnetään Vantaan yhteisen pöydän kautta saatua hävikkiruokaa. Messu su 16.2. klo 10. Papit Tuula Paasivirta, Antti Isopahkala, kanttori Eveliina Pulkkinen. Ystävämessu – Friendship Mass su 16.2. klo 16. Lämminhenkinen ja rukouskeskeinen jumalanpalvelus, jonka toteuttamiseen voit itse tulla mukaan. Laulamme lauluja eri puolilta maailmaa. Messu suomeksi ja englanniksi, tarvittaessa muita apukieliä. Messun jälkeen teetarjoilu, lastenhoito järjestetty. Perheraamis maanantaisin klo 9.30–11 Virtakirkon lasten leikkitilassa. Ryhmä pyörii vapaaehtoisvoimin ja on kaikille avoin. Raamattupiiri ma 17.2. klo 13–14.30. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset r.y. Me kynät -kirjoittajaryhmä ma

PIXABAY

nan työntekijän kanssa. Avoin rukouspiiri ti 18.2. ja 25.2. klo 18.30 osoitteessa Annankalliontie 19 a / Ruoppa. Lähde Lappiin! Saariselän Tievatupa 29.8.–5.9. Retkeillään tunturipoluilla, tehdään päiväretki Inariin, saunotaan, pulahdellaan tunturipuroon, hiljennytään ja virkistäydytään Lapin luonnossa. Hinnat: 410 e (2hh, wc käytävällä), 480 e (2 hh, oma wc), 530 e (2hh, hotellitaso). Hinnat sisältävät matkat bussilla, lounaat matkoilla, majoituksen sekä Lapin täysihoidon (aamiainen, retkieväät, päivällinen, sauna). Leiri on päihteetön. Ilmoittautuminen 8.5.mennessä: Koskikeskuksen palvelupiste (Vernissakatu 4), p. 09 830 6223, ark. klo 9–14. Lisätietoja: pastori Päivi Hélen, p. 050 572 2666 tai paivi.helen@evl.fi

Rukouspiiri ti 18.2. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattupiiri ti 18.2. klo 18.30–20 srk-sali. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14. Ei 19.2. Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Ei 19.2. Kausi 60 e. Agricola-messu goes Kivistö ma 24.2. klo 18. Agricola-messu on virtaviivaistettu luterilainen messu Helsingin Punavuoresta. Levon ja luottamuksen messu ti 25.2. klo 18. Arki-illan ehtoollisjumalanpalvelus psalmitekstien, rukouksien ja hiljaisuuden musiikin siivittäminä.

Laskiaista vietetään sunnuntaina 23.2.

MYYRMÄEN KIRKON PIHAKONTTI

Korson kirkolla (Merikotkantie 4) koko perheen laskiaistapahtuma su 23.2. klo 10–14. Päivä alkaa klo 10 perhemessulla, jonka jälkeen on tarjolla Korson Leijonien valmistamaa hernekeittoa. Sisä- ja ulkopuuhia lastentiloissa, perhemuskari klo 11.30 ja Yhteisvastuu-kahvilassa suut makeiksi laskiaispullia tuunaten. Laamat Kielo ja Lilja tavattavissa klo 12.30 kirkon sisäpihalla. Tapahtuman tuotoilla tuetaan Yhteisvastuukeräystä. Ylästön seurakuntatalolla (Lehtikummuntie 2) vietetään koko perheen laskiaisriehaa su 23.2. klo 10–13. Ohjelmassa on askartelua, glittertatuointeja, arpajaiset, poniratsastusta (klo 11–13), vetokoira-ajelua ja seikkailurata. Laskiaisherkkuina tarjolla on hernerokkaa, grillimakkaraa, vohveleita ja kermapullia. Maksu käteisellä. Tikkurilan seurakunnan kanssa järjestämässä ovat Ylästön Martat, Ylästön Urheilijat ja Ylästön Kotiseutuyhdistys. Tapahtuman tuotto menee Yhteisvastuukeräykseen.

SEUTULAN KAPPELI

17.2. klo 17–19. Raamattupiiri Ilosanoma ma 17.2. klo 17.30–19. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 Kuohu. Laulupaja ke 19.2. klo 18.30–20. Laskiaisen ja paastonajan lauluja. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Messu su 23.2. klo 10. Hiihtoloman päivärippikoulun konfirmaatio. Pappi Margit Helin, kanttori Iisakki Seppä. Toivoa naisille -rukouspiiri ma 24.2. klo 13–14.30. Tuetaan Medialähetys Sanansaattajien työtä. Kristillisen meditaation ilta ma 24.2. klo 18–19. Hengähdetään ja rukoillaan kristillisen meditaatioperinteen hengessä. Illassa johdattelu aiheeseen, virikepuhe, meditaatio ja yhteinen jakaminen. Israel-piiri ti 25.2. klo 18–19.30. Tuetaan FELM-keskusta Jerusalemissa Suomen Lähetysseuran kautta. Miesten raamattupiiri ti 25.2. klo 18.30–20. Raamatun ja lähetyksen äärellä ke 26.2. klo 17.30–20. Juhani Mäki-

lä: Maahanmuuttajien kohtaaminen. Tarjoilu alkaa klo 17.30, klo 18–20 opetus ja keskustelu. Järj. Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys. Arkiretriitti pääsiäisen tekstein to 27.2.–26.3. klo 10.30–12. Arkiretriitti on tapa toteuttaa hiljentymisen ja hengellisen ohjauksen jakso keskellä arkielämää itselle sopivana aikana ja sopivassa paikassa. Retriitti sisältää päivittäisen mietiskelyn Raamatun tekstien äärellä (saat valmiin tekstipaketin) ja viikoittaisen tapaamisen ryhmänohjaajan kanssa (max 6 hlöä). Viisi kokoontumista. Tied ja ilm. pastori Tuula Paasivirta, tuula.paasivirta@ evl.fi, p. 050 522 8644.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11. Ei 20.2. Kausi 60 e. Vauvakerho perjantaisin klo 9–11. Ei 21.2. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30. Ei 17.2. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14.

Uomatie 1 Kansainvälinen perhemuskari tiistaisin 9.30–11. Ei 18.2. Kausi 60 e. Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30– 14. Ei 18.2.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30. Ei 20.2. Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Ei 20.2. Kausi 60 e. Kahvila Olotila maanantaisin klo 11–13.30. Miesten piiri ma 17.2. klo 18.30–20. Jere Hämäläinen: Jumalan olemus ja sen yksinkertaisuus à la Tuomas Akvinolainen. Aamurukouspiiri tiistai- ja torstaiaamuisin klo 7.15–8. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30. Ei 18.2. Martinristin raamattupiiri ti 18.2. klo 14–16. Martinlaakson lähetyspiiri ti 18.2. klo 19. Tuetaan nimikkolähetystyötä Suomen Lähetysseuran kautta. Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin klo 13–15. Lepotila-meditaatio ke 19.2. klo 18.30–19.30. Ohjattu meditaatio, jossa yhdistelemme eri meditaatiotraditioita sekä käytämme apuna mm. visualisaatiota ja kuuntelevaa rukousta. Lepotilameditaatioon ovat tervetulleita mukaan yhtä hyvin vasta-alkajat kuin jo pidempään meditaatiota harrastaneet. Lukupiiri ke 26.2. klo 17–18.30.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Ei 20.2. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Ei 21.2. Kausi 60 e. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30. Ei 19.2.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2

Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Ei 20.2. Yksinhuoltajien olohuone pe 14.2. klo 17.30–20. Raamattupiiri ti 18.2. klo 17.30–19. Ensi Äidit -kerho ma 24.2. klo 17.30–19. Vertaisryhmä ensimmäistä lastaan hoitaville äideille, joilla on alle 6 kk:n ikäinen vauva. Avoin ryhmä, ei ilmoittautumista.

KANNU Kanniston koulun nuorisoja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

MUUALLA Vapaaehtoisten keikkapankki välittää kertaluontoista keikkaapua niille, joilla ei ole mahdollisuutta muuhun apuun. Vapaaehtoiset voisivat saattaa lääkäriin, kauppaan tai auttaa muiden asioiden hoidossa kodin ulkopuolella. Apu on maksutonta. Puhelinpäivystys torstaisin klo 9–11, p. 050 347 5749, muina aikoina voit jättää vastaajaan viestin. Viestit kuunnellaan päivystysaikana. Keikan järjestämiseen menee aikaa, joten varaathan keikkasi ainakin viikkoa etukäteen. Ritva-Leenan lauluhetki Viherpuiston asukaspuistossa, Vihertie 56d ma 24.2 klo 10.30. Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 14–15.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Ei 17.2. Kausi 60 e. Perhemuskari maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Ei 17.2. Kausi 60 e.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262 Öppet må-fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA S:T LARS Högmässa sö 16.2, 23.2; kl. 10.

VIRTA-KYRKAN Råtorpsv. 8 Musiklek & babyrytmik, musikpedagog Heidi Åberg, ti 25.2 i Kuohu. Babyrytmik: 0–1 åringar kl. 14.15– 14.45. Musiklek: 2–4 åringar kl. 14.45–15.15. Anmälningar: heidielisa.aberg@gmail.com. S:t Martins diakoni- och pensionärskrets ti 18.2 kl. 12.30 med lunch.

HÅKANSBÖLE KYRKA Håkansbölev. 48 Sottungsby–Håkansböle pensionärskrets to 20.2 kl. 13. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–27.2.

BAGARSTUGAN Kurirv. 1 Ungdomskväll on 26.2; kl. 18. Brunch till förmån för Gemensamt Ansvar sö 16.2 kl. 11. Föreläsning om att hitta balans i vardagen med kost, motion och vila. Pris för brunchen: 10 e för de stora och 5 e för de små. Kontakt: heidi.salminen@evl.fi.

Elämänkaari HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Alexandra Lisa Anastacia Jussila-Upas, Jimi Urho Kasperi Järvinen, Pioni Isabel Luna Jasmine Lampela, Nelly Aleksandra Moilanen, Sylvi Alise Pohjalainen, Elias Tapio Uusinarkaus. Hautaan siunattu Rauha Annikki Klemettinen 91 v, Säde Hellevi Åkerlund 78 v, Galina Sorokina 69 v, Aino Mirjam Partanen 68 v, Jaska Matias Juola 35 v.

Kastettu Ellen Ewa Victoria Boström, Eino Johannes Voitto Koivula, Mikael Aki Valtteri Mäkiperä. Hautaan siunattu Esko Onni Hiipakka 81 v, Heikki Lauri Koivulahti 76 v, Lea Anneli Parviainen 64 v, Maria Elina Holopainen 32 v

Antero Salmenkannas, Ragnar Wäinö Salomon Pihjala, Iivo Alvar Eemili Ylitapio, Neela Olivia Hamari, Noel Toivo Mikael Lehtinen, Heimo Viljami Kankainen, Samu Johannes Strömberg, Aada Emilia Halme, Riku Arvo Eemeli Kivikko, Vilho Ilmari Sopanen, Noel Eino Olavi Jensen. Avioliittoon kuulutettu Hannu Erkka Juhani Lind ja NelliSofia Saapunki. Hautaan siunattu Lauri Einar Kauppinen 99 v, Unto Olavi Kotilainen 94 v, Mikko Akseli Jokinen 90 v, Viljo Martti Jussila 90 v, Katri Reeta Herttuainen 85 v, Niilo Ilari Saari 72 v, Jouko Viljami Lyytinen 71 v, Marja-Terttu Stenius 64 v, Eija Mirjami Uusivuo 63 v, Ari Tapani Virtanen 56 v.

REKOLAN SEURAKUNTA

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

Kastettu Pyry Tapani Ruoho. Avioliittoon kuulutettu Kaarlo Erik Carlos Hyvärinen ja Elina Jonata Mutanen, Tuukka Teutori Viinamäki ja Susanna Kristiina Emilia Ollila. Hautaan siunattu Paavo Eero Fredrik Snellman 86 v, Ritva Sinikka Kourunen 80 v, Maiju Sisko Rontu 73 v, Martti Kalevi Koljonen 59 v.

Kastettu Sienna Erin Heikkinen, Inna Aune Maria Miettinen, Jadessa Jemina Jasmin Helminen, Vieno Ilmatar Hiltunen, Hugo Casper Dimitrios Ruuskanen, Elmeri Erno Kalevi

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Isla Jocelyn Happonen, Teresa Johanna Honkanen. Hautaan siunattu Terttu Toini Ahonen 83 v, Raija Marketta Björkqvist 66 v.

KORSON SEURAKUNTA

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Ellen Jenna Juulia Avelin, Linnea Eveliina Luukkonen, Aaro Armas Johannes Tyynismaa, Lyydia Emma Sofia Kujala, Minka Evelia Kemppinen, Roosa Aurora Orvokki Salmenkannas, Samu Eliot

FAMILJECAFÉ

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2020

Silvennoinen, Albert Eero Adrian Lahtikivi, Eevi Linnea Rämä, Amanda Alice Isabelle Westlund, Beata Charlotte Juuti, Oliver Mauri Emil Väre, Linnea Julia Rautsola, Olivia Leea Elisa Pesonen, Noel Aaron Kuningas, Eevi Amanda Kannosto, Jesper Benjami Uustaival, Benjamin Mikael Kari, Niilo Oskari Sinervo, Emma Annamari Anni Öhman, Selma Elina Karvinen, Lilian Elena Charlotte Landgärds, Miro-Mikael Raudaskoski, Ellen Isabel Kaasinen, Kiira Olivia Anniina Koskela. Avioliittoon kuulutettu Matti-Pekka Henrik Mäkelä ja Heidi Annika Heinjoki. Hautaan siunattu Lars-Åke Gustafsson 72 v, Ilpo Armas Karttunen 50 v, Salla Maria Jääskeläinen 43 v, Pentti Kauppinen, Kari Tapani Tuomisto, Toini Annikki Lindgren 87 v, Raimo Helmeri Manninen 83 v, Leila Irja Anneli Eskola 83 v, Erkki Matias Kumpula 83 v, Paavo Sakari Ojala 72 v, Esa Juhani Nevalainen 80 v, Jarmo Viljo Juhani Jokinen 80 v, Taisto Ahokas 77 v, Toni Henrik Salminen 54 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döpta Ellen Sofie Hirvikallio, Ellen Kristina Hilpinen, Oliver Johannes Mathias Hult, Benjamin Mikael Kari, William Arthur Wade Stoddard, Wilma Emilia Tähtinen. Döda Oskar Rurik Daniel Halmén 87 år, Åke Evald Söderberg 91 år, Stig-Olof Allan Söderlund 63 år, Klaus Henrik Sinervo 73 år.

Myrbacka, Strömfårav. 13. Familjecaféet ordnas i samarbete med Folkhälsan i Vanda svenska församlings dagklubb fr.o.m. vecka 5 på torsdagar kl. 9.30–12. Avgift 2 e / familj inkl. kaffe / te smörgås och frukt. För mer info gå med i Facebookgruppen. Info om vårens program – se vår hemsida.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen perhekerho pe 14.2. klo 9.30-12.00 Lastenkappeli Arkki, Leppävaarank. 7 B, 3. kerros Lastenhoito klo 10–11. Pyhäkoulu lapsille. Viittomakielinen kohtaamispaikka pe 21.2. klo 9.30–11.30 Koskikeskus, Vernissakatu 4. Aamuhartaus ja aamupala klo 9.30–10. Yhdessäoloa omassa tilassa klo 10- 11.30. Viva-vapaaehtoinen paikalla. Tervetuloa aamupalalle ja keskustelemaan yhdessä! Viittomakielinen perhekerho pe 28.2. klo 9.30–12.30 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. kerros. Lastenhoito ja pyhäkoulu lapsille.

NÄKÖVAMMAISILLE Malminpiiri ma 17.2. ja 24.2. klo 14–16, Malmin kirkko, Kunnantie 1. Ohj. Hilkka Välitalo p. 040 562 3595. Myyrmäen kerho ma 25.2. klo 13–15, Martinristi, Martinpolku 2 C. Ohj. Sini Siiriäinen. Kahvitarjoilu. Yhteislauluillat ti 18.2. klo 18–20, Helmikuja 1 C 35, Myyrmäki 3. krs. Illan ohj. ja säest. Ritva-Leena Tuuli. Keskiviikkokahvila ke 26.2. klo 14–15.30. Paikka Kuunpirtti, Kuunsäde 2 A–B, Espoo. Emäntinä toimivat Helena Paimela sekä Leena Toiminen. Kahvila toteutetaan yhteistyössä Espoon Seudun Näkövammaiset ry:n kanssa. Kuppi kahvia, seurustelua, pientä ohjelmaa ja hartaushetki. Kahvila auki joka ke klo 14–15.30.

Raamattupiiri to 27.2 klo 13–15, Tapiolan kirkko, Pylvässali, Kirkkopolku 6. Tervetuloa uudet ja entiset piiriläiset lukemaan Raamatun tekstejä, tutustumaan uusiin hengellisiin kirjoihin, keskustelemaan, rukoilemaan, laulamaan ja kahvittelemaan. Ohj. Sari Karjalainen.   Lähetyspiiri pe 14.2., 21.2. ja 28.2. klo 17–19.30, Kolmas linja 22 B, 4. krs. Ohjaajana Leena Siponkoski puh 040 585 85 10. Lähetyspiiri tukee Lähetysseuran tekemää työtä Nepalissa, vammaisten lasten hyväksi. Kuoleman- ja surunpolku ke 4.3 Kuoleman- ja surunpolku klo 11–16.30. Päivä alkaa klo 10 tutustumalla (Vantaan kaupunginmuseolla, Hertaksentie 1) kuolemasta kertovaan Kohti tuntematonta -näyttelyyn. Näyttely käsittelee kuolemaan valmistautumista, itse kuoleman hetkeä, hautausta, surua ja muistamista sekä sitä mitä meistä jää jäljelle kuoleman jälkeen. Kävelemme lounaalle (Vernissakatu 4) ja päivä jatkuu pastori Sami Suhosen kanssa keskustellen ja ajatuksia vaihtaen, kahvien jälkeen kanttori Kaisa Nuolioja kertoo kuolemaan ja suruun liittyvistä virsistä, joita myös veisaamme yhdessä. Osallistumismaksu on 5 e. Ilmoittautumiset Terhille 25.2. klo 9–11 puh. 050 381 87 58.

International Events in other language than Finnish or Swedish.

Bible Study Group. On Tuesdays at 6 p.m., Asolan seurakuntatalo, Asolantie 6.The topic: Gospel of St. John. J. Kaunismaa, 045 120 9212. Asolan arabiankielinen työ lauantaisin ja sunnuntaisin, Asolan seurakuntatalo, Asolantie 6. Tied. pastori R. Ansara, p. 050 304 1689. Friendship Mass Sun 16th Feb 4–6 PM Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8. A prayer centered Holy Mass in which you can participate. The Mass is in Finnish and English and possibly other translated texts. Tea fellowship after the Mass, childcare. English Through Bible Mon 17 Feb and 24 Feb at 6.30 pm, Korso Church, Merikotkantie 4. Musical Kids Club Tuesdays 9.30– 11 AM (not 18th Feb), temporary building in church yard, Uomatie 1. For children accompanied by parent. Season 60 euro, twice you can check out the Club for free. Suomi-kerho ti 18.2. klo 17.30 ja 18.30 (alkeet) sekä to klo 15, Lammaskuja 2A. Suomenkieliset keskustelukurssit viikoittain venäjää äidinkielenään puhuville. Vetäjänä Ulla Ronkainen, p. 045 3461 850.

Kivistössä kirkon jäsenmäärä kasvaa Kirkkoon kuului viime vuoden lopulla yhteensä 632 944 pääkaupunkiseudun asukasta. Väki vähenee, vaikka muuttoliike tuo kaupunkeihin lisää asukkaita. TEKSTI PAULI JUUSELA GRAFIIKKA MAIJA SAARI

irkkoon kuului vuoden 2019 lopussa noin 3 792 000 henkilöä eli 68,6 prosenttia suomalaisista. Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan asukkaista kirkkoon kuului viime vuoden lopussa 632 949 henkeä. Siis 16,7 prosenttia kaikista kirkkoon kuuluvista asuu pääkaupunkiseudulla. Neljä vuotta sitten Kirkko ja kaupunki kertoi uutisessaan seurakuntien yhteenlasketun jäsenmäärän olleen vielä yli 650 000. Helsingissä kirkon jäseniä oli vuodenvaihteessa 333 875, Espoossa 165 530, Vantaalla 126 847 ja Kauniaisissa 6 692. Väki vähenee muun muassa kirkosta eroamisen ja kasteiden määrän vähenemisen vuoksi. Koska pääkaupunkiseudun kaupungit kasvavat koko ajan, seurakunnatkin saavat osansa muuttovoitosta. Tämä loiventaa jäsenmäärän laskua. Koska muuttoliikkeestä suuri osa on maahanmuuttoa, se vaikuttaa enemmän kaupunkien väkilukuun kuin seurakuntien jäsenmääriin. KIRKON VÄKIMÄÄRÄN lasku ja vieraskielisen väestön määrän kasvu näkyy jäsenmäärää enemmän jäsenyysprosenteissa. Helsinkiläisistä kirkkoon kuuluu nyt 51 prosenttia, espoolaisista 57,1 prosenttia ja vantaalaisista 54,3 prosenttia. Kauniaisissa, jossa vieraskielisiä on vain kuusi prosenttia väestöstä, kirkkoon kuuluu 68,3 prosenttia asukkaista. Vantaalla vieraskielisiä on eniten, 18,9 prosenttia kaupunkilaisista. Muuttoliikkeen ja vieraskielisten määrän lisäksi kirkkoon kuulumisen alueellisia eroja selittävät myös taloudelliset ja sosiaaliset erot sekä ikärakenne. Kirkosta eroaminen on ollut aktiivisempaa nuoremmissa ikäluokissa.

Pääkaupunkiseudun seurakuntien jäsenyysprosentit ja eniten väkimääräänsä kasvattaneet seurakunnat.

Jos alueella asuu paljon nuoria, seurakuntien jäsenyysprosentti on keskimäärin alhaisempi kuin iäkkäämmän väestön kaupunginosissa. Helsingin suomenkielisistä seurakunnista korkeimmat jäsenyysprosentit ovat Pakilassa, Munkkiniemessä ja Lauttasaaressa. Pakilassa kirkkoon kuuluu 68,1 prosenttia asukkaista. Ruotsinkielisen Matteuksen seurakunnan jäsenprosentti on tasan 69. Seitsemän Helsingin suomenkielisen seurakunnan alueen jäsenyysprosentti on nyt laskenut alle viidenkymmenen. Matalin prosentti on Mikaelin seurakunnan alueella, 43,4. Muut kuusi ovat Herttoniemi, Kallio, Kannelmäki, Paavali, Vartiokylä ja Vuosaari. Espoossa vain Leppävaara, 49,5 prosenttia ja Vantaalla Hakunila, 47,3 prosenttia ovat alle viidenkymmenen. Vantaalainen Rekolan seurakunta, jonka alueella asuu Hakunilan tapaan paljon vieraskielisiä, lähestyy tätä rajaa. JOS TARKASTELLAAN vain suomenja ruotsinkielistä väestöä, niin jäsenyysprosentit kaikkialla pääkaupunkiseudulla ovat näitä lukuja korkeammat. Esimerkiksi Vantaan suomenkielisistä kuului vuonna 2018 kirkkoon 68 prosenttia ja ruotsinkielisistä yli 75 prosenttia. Sen sijaan vieraskielisistä kirkkoon kuului vain va-

jaa 3,2 prosenttia. Sama ilmiö koskee Espoota ja Helsinkiä, samoin kuin se, että kaikkialla pääkaupunkiseudulla ruotsinkielinen väestö kuuluu uskollisemmin kirkkoon kuin suomenkielinen. Esimerkiksi Espoon ruotsinkielisistä 72,8 prosenttia kuuluu kirkkoon.

”

Kirkkoon kuuluu 54,3 prosenttia vantaalaisista. SEURAKUNTIIN KUULUVIEN määrä laskee pääkaupunkiseudulla hitaasti. Monen seurakunnan väkimäärä myös nousi viime vuonna. Helsingissä kasvoivat Kallio, Kannelmäki, Tuomiokirkkoseurakunta, Munkkiniemi, Roihuvuori ja ruotsinkielinen Johanneksen seurakunta. Vantaalla Kivistön alue kasvaa vauhdilla. Kivistö kuuluu Vantaankosken seurakuntaan, jonka jäsenmäärä kasvoi edellisvuodesta 450 hengellä. Vuonna 2018 kasvu oli vie-

lä rajumpaa, ennätysvauhtia koko maassa. Espoossa Leppävaaran seurakunnan jäsenmäärä kasvoi 198 hengellä ja Tapiolan 21 hengellä, kun muut jäivät miinukselle. Vaikka Leppävaaran jäsenmäärä kasvoi, sen jäsenyysprosentti alueen väestöstä laski. Syy tähän on se, että alueen koko asukasmäärä kasvoi 1 800 hengellä, josta vieraskielistä väestöä oli noin tuhat. Entä kirkosta eroaminen ja kirkkoon liittyminen? Niissä ei viime vuonna tapahtunut suuria muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. ESPOOSSA KIRKOSTA erosi 2 806 ihmistä, sata enemmän kuin vuosi sitten. Kirkkoon liittyi 912 ihmistä, suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Kauniaisissa kirkkoon liittyi 36 ihmistä ja siitä erosi 83. Helsingissä kirkosta erosi 6 657 henkilöä ja siihen liittyi 2 103 uutta jäsentä. Vantaalla eronneita oli 2 151 ja liittyjiä 778. Sekä Helsingissä että Vantaalla kirkosta eronneiden määrä laski hieman. Koko kirkon luvut ovat samantapaisia. Liittyjiä oli yli 16 200, eronneita noin 56 000. Edellisvuonna liittyjiä oli 16 700 ja eronneita 58 000. Aiempien vuosien tapaan kirkosta eronneita oli erityisen paljon 20–29-vuotiaissa. Liittyjissä on paljon 30–39-vuotiaita. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–27.2.

Kirkoissa soi HEIKKI TUULI

SUNNUNTAINA 23.2. Talvilaulujen huumaa -laskiaiskonsetti klo 16 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Rekolan ja Tikkurilan kirkkokuorot Inna Katilan ja Marja Kyllösen johdolla. Myös yhteis- ja yksinlaulua sekä urkumusiikkia. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

SUNNUNTAINA 1.3. Lauletaan lapsille tulevaisuus – Pyhän Laurin kuoron yhteisvastuukeräyskonsertti klo 17–18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Pyhän Laurin kuoro esiintyy johtajanaan (ja flyygelin takana) Terje Kukk, urut Iina Katila. Luvassa on myös yhteislaulua. Kirkkomusiikin helmiä Bachista nykypäivään. Vapaa pääsy. Ohjelmalehtinen 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

TIISTAINA 3.3. Valoa ikkunassa klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Laulelmia. Jere Hölttä, laulu ja Tuomas Heikkilä, pianosäestys. Konsertin nimikappale ”Valoa ikkunassa” tuli alunperin tutuksi Laila Kinnusen esittämänä Euroviisun laulukilpailussa v. 1961. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Hakunilan musiikkiviikon konsertti.

musiikkiviikon konsertti.

TORSTAINA 5.3. Oriental Tunes klo 19 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen muusikot soittavat torstai-illan konsertissa itämaista musiikkia. Eri tilaisuuksiin muuntuvan orkesterin soittimina ovat ainakin luuttu, viulu ja percussiot ja musiikkia täydentää laulu. Ryhmän muusikoita on esiintynyt niin Kulttuurikeskus Caisassa kuin Savoy-teatterissakin.

PERJANTAINA 6.3.

Johanna Rusanen (kuvassa) ja Jaakko Ryhänen esiintyvät naistenpäivän konsertissa sunnuntaina 8.3. kello 19 Pyhän Laurin kirkossa.

KESKIVIIKKONA 4.3. Päivämusiikki klo 12.30 kello 12.30 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Keskiviikon iltapäivällä kannattaa suunnata Hakunilan kirkolle kuuntelemaan upeaa urkumusiikkia. Hakunilan seurakunnan kanttori Juha Paukkeri soittaa noin puolen tunnin urkukonsertin ja sen jälkeen juodaan seurakuntasalin

puolella kahvit. Vapaa pääsy. Hakunilan musiikkiviikon konsertti. Maaliskuun muunnelmia klo 18 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9. Kitaristi Osmo Palmu soittaa espanjalaista ja suomalaista kitaramusiikkia mm. säveltäjiltä Albeniz, Tarrega ja Palmu. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Hakunilan

Muskarikonsertti klo 10 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Seurataan Vautsi-duon ja nallen touhuja. Vautsi-duossa musisoivat Riikka Jäntti (laulu ja juonto) ja Joonas Kasurinen (piano ja laulu). Vuorovaikutteisessa konsertissa yleisökin pääsee laulamaan, leikkimään ja vähän pomppimaankin. Tuttujen lastenlaulujen lisäksi konsertissa kuullaan Riikka Jäntin tekemiä uudempia lastenlauluja, jotka ovat ilahduttaneet mm. kirkko- ja vauvamuskareissa. Konsertin kesto n. 35 minuuttia. Vapaa pääsy. Stand up -henkinen virsi-ilta klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Hakunilan Musiikkiviikon perjantai-ilta on omistettu virsien veisuulle ja komiikalle. Pian sel-

viää, kuinka huumori ja virret sopivat yhteen, kuin myös se, miten paljon yhteistä virsillä ja tanssimusiikilla onkaan! Muusikkoina ovat Markus Malmgren, Mikko Helenius ja Tuomas Heikkilä. Illan seremoniamestarina toimii koomikko Stan Saanila. Vapaa pääsy. Kolehti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

SUNNUNTAINA 8.3. Huilumusiikkia Yhteisvastuun hyväksi klo 16 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Laulua sekä piano- ja huilumusiikkia, Kari Jerkku ja Katariina Kopsa. Vapaa pääsy, ohjelmalehtinen 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Naistenpäivän konsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Jaakko Ryhänen, basso, Johanna Rusanen, sopraano ja Jukka Nykänen, piano. Mestarilaulajat Jaakko Ryhänen ja Johanna Rusanen esittävät Pyhän Laurin kirkossa naistenpäivän musiikkia säestäjänään Jukka Nykänen. Konsertin teoksissa on esillä nainen monissa eri rooleissaan, kuten Paavon ja Riitan duetoissa Joonas Kokkosen oopperassa Viimeiset kiusaukset. Muita säveltäjänimiä ovat mm. Toivo Kuula, Oskar Merikanto ja Yrjö Kilpinen. Liput 25 e ennakkoon Lippu.fi tai kirkon ovelta ennen konserttia.

Musiikkia Helsingissä Perjantaina 14.2. Lauluja rakkaudesta klo 19 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Anssi Kela esittää rakkauslaulujaan. Säestää Rakkauden täyteinen orkesteri: Pasi Ojala, kitara ja laulu, Petri Somer, koskettimet ja laulu, Aleksi Ahoniemi, saksofoni, huilu ja laulu, Janne Rajala, basso ja laulu, Risto Rikala, rummut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

Sunnuntaina 16.2.

Rakkauden reunalla klo 16 Fokuksessa, Mall of Triplan 5. krs. Jippu, laulu, Joonatan Rautio, piano. Vapaa pääsy.

Perjantaina 21.2.

Trio Hear in Now klo 18 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Kansainvälisesti tunnettu amerikkalais-italialainen jazztrio Hear in Now: Mazz Swif, viulu, Tomeka Reid, sello, ja Silvia

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2020

Bolognesi, kontrabasso. Mukana Mikko Helenius, bandoneon. Sävellyksissä ja improvisaatioissa liikutaan free jazzin, nykymusiikin, kansanmusiikin ja avantgarden maailmoissa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Sunnuntaina 23.2. ja torstaina 27.2.

The Watercolors -konsertti 23.2. klo 18 Malmin kirkossa, Kunnantie 1, sekä 27.2. klo 19 Café Sonckissa Kallion kirkon eteläpäädyssä, Itäinen papinkatu 2. Jazz-akvarelleja rytmimusiikissa harvoin kuulluilla soitinsävyillä. Janne Saarinen, oboe ja englannintorvi, Ilkka Uksila, vibrafoni, Joonas Tuuri, kontrabasso. Café Sonckissa mukana myös Joonas Leppänen, rummut. Malmin kirkon konserttiin vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Café Sonckin konsertti on Aino Acktén kamarifestivaalin järjestämä, liput 15 e ovelta.

Kansainvälisesti tunnettu jazztrio Hear in Now konsertoi pe 21.2. klo 18 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Triossa soittavat Mazz Swif, viulu, Tomeka Reid, sello, ja Silvia Bolognesi, kontrabasso. Mukana myös Mikko Helenius, bandoneon.