Kirkko ja kaupunki 2018 08 vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

26.4.2018 kirkkojakaupunki.fi

Shh… Suomalaiset uskovat, mutta eivät puhu uskostaan julkisesti. Miksi? B 6

A 13 Myyrmäessä lenkkeillään Yhteisvastuun hyväksi B1 Tuore tutkimus: lähimetsä vähentää terveyseroja

PSYKIATRI JA PSYKOANALYYTIKKO CARL JUNG VANHOILLA PÄIVILLÄÄN

Olisi outoa, että luonnonlait säätänyt taho joutuisi turvautumaan lakiensa vastaiseen toimintaan. Jumalauskoon ei tarvita yliluonnollisia kokemuksia.

Iankaikkisesti

Huomaan, että kaikki ajatukseni pyörivät Jumalan ympärillä kuin planeetat auringon ympärillä, ja hän vetää niitä yhtä vastustamattomasti puoleensa.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

ROVASTI ARTO KÖYKKÄ AAMULEHDESSÄ

Vaivannäkönsä keskellä ihmisellä ei ole muuta onnea kuin syödä ja juoda ja nauttia elämän iloista. Minä huomasin, että myös tämä tulee Jumalan kädestä. SAARNAAJAN KIRJASTA

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Yksityinen usko MONI SUOMALAINEN RISTII KÄTENSÄ mieluummin pöydän alla kuin kaikkien nähden. Silti hyvin moni rukoilee. Tutkimus ten mukaan joka neljäs meistä rukoilee päivittäin. Eikä tässä vielä kaikki: yksi kolmesta suomalaisesta rukoilee vähintään viikoittain. Kolmenkymmenen hengen duuniporukassa on siis keskimää rin kymmenen vähintään kerran viikossa rukoilevaa työkaveria. Ei uskoisi. Uskoa ei mielellään tuoda esiin. Täällä karsastetaan kovin näyttävää uskonnollisuutta. Uskoa pidetään hyvin intiiminä asiana. Ja ehkä hyvä niin. Kovin päällekäyvä uskonnollisuus herät tää minussakin toisinaan ahtaan paikan kammoa.

”

EN SILTI PIDÄ SIITÄ, että uskoon, uskon JOLLEKIN KYMMENEN nollisiin perinteisiin ja hengellisiin KÄSKYN SUURIN PUUTE kokemuksiin suhtaudutaan niin perin ON SE, ETTÄ HÄN EI OLE juurin yksityisinä juttuina, että niiden KEKSINYT NIITÄ ITSE. julki tuominen herättää väistämättä joko jonkinlaista kiusaantuneisuutta kuulijois sa tai orastavaa spektaakkelimieltä avautujassa. Silloin pieneenkin uskonnolliseen avautumiseen tulee manifestin makua, ja itse asia jää helposti sivuseikaksi.

USKONNOLLISUUS ON PAITSI yksityistä, myös entistä yksilöllisempää. Monen on vaikea yhtyä kirkon vanhoihin uskontunnustuksiin, kun ei ole saanut olla itse päättämässä, mitä niissä lukee. Jollekin kymmenen käskyn suurin puute on se, että hän ei ole keksinyt niitä itse. Sen ei tarvitse olla mikään ongelma. Oman uskon tunnustuksen ja oman kymmenen käskyn laatiminen on erinomainen hengellinen harjoitus. Suosittelen. Ja jos Isä meidän ei sovi omaan suuhun, kannattaa muotoilla oma rukous. Niissä vanhoissa ja yhteisis sä on myös valtavasti voimaa. Ne ovat perintö kaluja, joita ei tarvitse käsitellä varoen. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Erojuhla voi olla toimiva siirtymäriitti

ISTOCK

MINUSTA OLISI MAHTAVAA, jos uskonto ja hengelli syys voisivat olla niin luontevia asioita, että niistä voisi jutella siinä missä muistakin elämän tärkeistä jutuista. Että se ei vaatisi mitään eri tyistä rohkeutta eikä herättäisi sen suurem pia kulmien kohotuksia. Kristillinen usko ei tietenkään ole vain yksi tärkeä juttu elämän muiden tärkeiden juttujen rinnalla vaan se on tapa nähdä koko elämä tietyssä valossa. Kristitty näkee Jumalan jälkiä kaikessa.

Kuulepas Jumala. Minua alkaa ärsyttää tuo sinun pelleilysi. Jätät sisääni aukon, joka ei täyty millään muulla kuin sinulla. Sitten menet piiloon ja lällätät. Lapsille opetetaan jo pieninä, että toisia ei saa kiusata. Mitäpäs, jos sinäkin lopettaisit minun kiusaamiseni. Kiitos.

Jos parisuhteen solmimisessa on aihetta juhlaan, voisiko sitä olla erossakin? kuinka järjestät erojuhlat, kun parisuhde päättyy? Lue lisää kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 26.4.2018

numero 8

Seuraava lehti ilmestyy 9.5. KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

Olli Pitkänen ajatteli, että jos hän haluaisi oppia ymmärtämään Lähi-itää, olisi hänen muutettava sinne. – Rehellisyyden nimissä on sanottava, että vaikka tieto on lisääntynyt, ymmärrys vain heikkenee.

Olli Pitkänen auttaa Syyriassa taistelulinjojen molemmilla puolilla Kirkon Ulkomaanapu korjaa koulujen vessoja maanpäällisessä helvetissä. Seitsemän vuotta kestänyt sota ei näytä loppuvan.

un Olli Pitkänen kävi ennen vuotta 2011 Syyriassa työmatkoilla, hän jutteli vaimonsa kanssa, että Damaskokseen voisi vaikka muuttaa. Pitkästä kiehtoi Lähi-idän historia, sen monisyinen politiikka ja eri uskontojen rinnakkaiselo. Jos siitä vyyhdistä haluaisi saada jotain tolkkua, pitäisi varmaankin asua paikan päällä. Syyria oli Lähi-idän mittapuulla turvallinen maa ja turistien suosiossa. Pitkänen syttyi kehitysmaa-aktivismiin parikymppisenä ja lähti vuonna 1989 Afrikkaan. Hän työskenteli yhdeksän vuotta Tansaniassa, sitten 12 vuotta Fidalla kansainvälisenä ohjelmapäällikkönä. Pitkäsen äiti oli evakko, ja pakolaisten asia tuli kodinperintönä. – Kai sitä voisi sanoa kutsumukseksi. Toive muuttaa Lähi-itään toteutui, kun Pitkänen palkattiin Kirkon Ulkomaanavun Lähi-Idän kehittämispäälli-

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

köksi. Hänen asemapaikkansa on Jordanian Ammanissa, mutta työmatkat vievät myös Israeliin, palestiinalaisalueille, Libanoniin – ja Syyriaan. Vuoden 2011 jälkeen Syyria ei ole ollut entisensä. LOKAKUUSSA 2017 Olli Pitkänen kuunteli iltaisin Damaskoksessa, kun presidentti Bashar al-Assadin joukot pommittivat Itä-Ghoutaa neljän kilometrin päässä. ItäGhouta on Damaskoksen itäpuolella sijaitseva esikaupunki, jota pitävät hallussaan alAssadin hallintoa vastustavat kapinalliset. Hallituksen joukot ovat piirittäneet aluetta vuodesta 2013. Helmikuussa 2018 al-Assadin joukot alkoivat moukaroida Itä-Ghoutaa toden teolla. Iskut ovat olleet tuhoisia. Suuri osa uhreista on siviilejä. Amnesty kutsui Itä-Ghoutan pommituksia sotarikoksiksi. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres kuvaili alueen tilannetta helvetiksi maan päällä. Nyt länsimaat syyttävät Syyrian hallitusta kemiallisten asei-

den käytöstä Duman kaupungissa Itä-Ghoutassa. Syyrian seitsemän vuotta kestäneessä sodassa ItäGhoutan helvetti ei ole ainoa laatuaan. Syksyllä 2016 maailma vetosi Aleppon siviilien puolesta. Helsingissä Kallion kirkossa alettiin soittaa saattokelloja kaupungissa kuolleiden puolesta. Aleppon kellojen soitto levisi ympäri maailmaa.

”

YRITÄMME TOIMIA TASAISESTI

KUMMALLAKIN PUOLELLA JA PITÄÄ MATALAA PROFIILIA TOIMINNASTAMME TOISELLA ALUEELLA.

Sitten kellot vaikenivat, ja tappaminen Syyriassa jatkui.

MAALISKUUSSA 2018 Olli Pitkänen istuu Kirkon Ulkomaanavun toimistolla Helsingissä. Täällä ei kuulu pommituksen ääniä, lähiöt eivät ole raunioina eivätkä ihmiset aloita tapaamisiaan kertomalla, ketkä ovat kuolleet sitten viime näkemän. Kun Pitkänen paria viikkoa aiemmin oli seurantamatkalla Syyriassa, häntä ei enää viety Damaskokseen. Alue on käynyt liian vaaralliseksi. Sodan seuraukset näkyvät Syyriassa sielläkin, missä ei juuri nyt sodita. Maassa on yli kuusi miljoonaa sisäistä pakolaista. 69 prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ruoan hinta on moninkertaistunut ja infrastruktuuri vaurioitunut. KIRKON ULKOMAANAVUN ensisijainen auttamistapa Syyriassa on koulujen kunnostaminen. Tällä hetkellä työn alla on kaksitoista koulua. Ikkunat korjataan, vessat uusitaan ja niin edelleen. – Koulujen kuntoon saaminen on monelle perheelle iso

motivaattori palata kotiseudulle. Kirkon Ulkomaanapu toimii sekä Syyrian keskiosissa että pohjoisosissa. Ohjelmat pidetään täysin erillään, koska Keski-Syyria on hallituksen hallinnassa ja Pohjois-Syyria kapinallisten. – Yritämme toimia tasaisesti kummallakin puolella ja pitää matalaa profiilia toiminnastamme toisella alueella. Sodan tuhojen keskellä Olli Pitkäselle tulee välillä toivoton olo. Ahdistavinta on se, ettei sota näytä loppuvan. Tuntuu, että aina kun mennään kaksi askelta eteenpäin, seuraavaksi mennään kolme taaksepäin. Pitkäsen mielestä järjestöjen velvollisuus on kuitenkin tehdä se, minkä pystyvät. – Nyt teemme töitä tässä vaiheessa. Toivottavasti maahan tulee rauha ja pääsemme kunnolla jälleenrakentamiseen. Se tulee Pitkäsen arvion mukaan kestämään kymmeniä vuosia ja maksamaan miljardeja. ■

4 A Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Vaalityössä kannattaa hyödyntää kaveripiiriä, omia heimojaan ja somea. Kuva: Maija Saari/IStock

Vaalikampanja kannattaa aloittaa heti

Seurakuntavaalien ehdokasasettelu tiivistyy yleensä vasta loppukesästä, sillä ehdokasasettelu päättyy 17. syyskuuta. Moni yksittäinen ehdokas käynnistää vaalikampanjansa vasta syksyllä. Vaalit järjestetään marraskuussa. Tämä saattaa toimia perinteisesti aktiivisilla ryhmillä ja nykyisillä luottamushenkilöillä, mutta uusille ehdokkaille ja listoille strategia on virhe. Vaalityö kannattaa aloittaa ajoissa, sanovat Kirkkohallituksen kampanjapäällikkö Hanna Piira ja vaalikampanjan käymisestä kirjan kirjoittanut espoolainen kunnallispoliitikko Mikko Laakso. – Kirjani Sosiaalinen media vaalikampanjoissa keskeinen teesi on, että kampanjaa on käytävä koko ajan matalalla intensiteetillä eli pitää olla aktiivinen. Totta kai vaalien alla kampanja tiivistyy, mutta se ei riitä. Oma brändi rakentuu hitaasti. Oleellista on, että ehdokkaalla on mielipiteitä ja konkreettisia tavoitteita ja hän pitää niitä esillä, sanoo Laakso. Jo näin keväällä on tärkeää miettiä, haluaako jonkun nykyisen ryhmän ehdokkaaksi vai ryhtyykö kokoamaan uutta valitsijayhdistystä. Kannattaa muistaa, että valitsijayhdistyksen asiamies ja hänen varamiehensä eivät saa itse olla ehdokkaina. Lisäksi on hyvä huomata, että seurakuntavaalit ovat suhteelliset vaalit. Kovin pienellä ehdokaslistalla on vaaleissa hyvin vaikea menestyä. Sekä Piira että Laakso kehottavat keräämään ehdokaslistalle monipuolisesti erilaisista taustoista tulevia ehdokkaita, jotta äänestäjät lähtevät liikkeelle. Kirkon vaalisivuilla www.seurakuntavaalit.fi on tietoa vaaleista, ehdokkaaksi asettumisesta ja valitsijayhdistyksen perustamisesta. Tietoa löytyy myös Vantaan seurakuntien vaalisivulla www.vantaanseurakunnat.fi/vaalit/ehdokaslistat. Siellä on tähän mennessä tavoitteistaan kertonut vasta kaksi yhdistystä. Lue lisää aiheesta: kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Tikkurilan seurakunta myönsi kirkkoturvaa Tikkurilan seurakunta antaa kirkkoturvaa neljälle irakilaiselle turvapaikanhakijalle. Päätöksen asiasta teki kirkkoherra Janne Silvast ja sen vahvisti seurakuntaneuvosto. Päätös ei tarkoita sitä, että seurakunta piilottelisi turvapaikanhakijoita poliisilta tai muiltakaan viranomaisilta. Seurakunta antaa vaikeassa ja ahdistavassa tilanteessa oleville ihmisille henkistä tukea, samanlaista kuin diakoniatyössä muutenkin. Silvastin mukaan turvapaikanhakijoita uhkaa todellinen vaara kotimaassaan. Lisätietoa kirkkojakaupunki.fi/ uutiset.

Kaikki kääntyy hyväksi Tuomasmessun perustajan mukaan globaalissa kristinuskossa on meneillään reformaatio, joka jakaa ihmiset. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

unnuntaina 8. huhti suurin osa ei niihin [uskontikuuta tapahtui jotunnustuksiin] pysty yhtymään tain, mikä sai moja kokee, että ilmeisesti ei kelnen kirkkoaan rapaa”, vastasi Olli Valtonen Facekastavan suomabook-keskustelussa. laisen luterilaisen ”Juuri tästä syystä valtaosa pöyristymään. eurooppalaista nuorista Guar”Käyttikö ne oikeasti jotain dian-lehden mukaan pitää itseuutta viritelmää uskontunnusään uskonnottomana. Suomestuksena?” kysyi eräs kirkkohersa yli 70 prosenttia.” ra eräällä Facebook-seinällä. Vastaavia kommentteja oli KOHUTUNNUSTUKSESTA ON kumonta. Keskustelu koski Suolunut muutama päivä. Valtonen men suosituinta jumalanpalveon pakkaamassa tavaroitaan solusta, Helsingin Tuomasmessua, siaalialan järjestö HelsinkiMisja yhtä sen perustajista, rovasti sion tiloissa. Hän jäi vastikään Olli Valtosta. eläkkeelle järjestön toiminnanTuomasmessu vietti 30-vuojohtajan tehtävästä. tisjuhliaan, ja Valtonen saarnasi – Saksassa osa luterilaisisjuhlamessussa uskon ja uskonta seurakunnista on ajat sitten non murroksesta luopunut käyttälänsimaissa. mästä uskontunSaarnan jälnustusta. Se on keen, uskontunniin vaikea paiknustuksen kohka monille ihmidalla, Valtonen sille. kehotti ihmisiä Sitä paitsi, ValUSKO ON ELÄVÄ YHTEYS nousemaan ja tuntonen painottaa, JUMALAAN, EI ELÄVÄÄ nustamaan ”yhteihän ei missään YHTEYTTÄ OPPEIHIN. sen toivomme ja vaiheessa ehdotaran luottamuktanut, että kirkko – OLLI VALTONEN semme”. Tunnusluopuisi vanhoistus kuului näin: ta uskontunnusMinä uskon Jutuksista. Hänen malaan, Luojaan joka rakastaa mielestään ne ovat vähän kuin luomaansa maailmaa ja ihmistä. isovanhemmat. Ja joka haluaa luoduille hy– En luultavasti ole samaa vää, niin elämässä kuin kuolemieltä kaikesta, mitä vaarini on massa. sanonut, mutta rakastan juuriaJa Jeesukseen Kristukseen, Juni. malan poikaan, joka tuli sen kerValtosen toivontunnustuksen tomaan. herättämä reaktio kertoo hänen Ja Pyhään henkeen, joka autmielestään jotain tärkeää meitaa meitä raivaamaan erämaasdän ajastamme. Käynnissä on ta puutarhan ja luomaan Jumanimittäin reformaatio, valtava lan valtakuntaa myös maan pääluskonmullistus. le. Aamen. Kristinusko näyttää käyneen ”Suomalaisista ylivoimaisesläpi suuria myllerryksiä noin

”

puolen tuhannen vuoden välein. Ensin oli ekumeenisten kirkolliskokousten aika, jolloin lyötiin lukkoon uskontunnustukset. Sitten, 1000-luvulla, oppiriidat repivät idän ja lännen kirkot erilleen. 1500-luvulla syttyivät uskonpuhdistukset, ja protestanttiset kirkot erosivat katolisesta kirkosta. Ja nyt, toisen kristillisen vuosituhannen lopussa, edessä on jälleen taitekohta. Valtonen puhuu uudesta ja vanhasta paradigmasta, tavas-

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

Iloa luonnosta ja eläimistä –luomakuntaleirit 9–12-vuotiaille tytöille! Östersundom 11.–15.6. ja 9.-13.7., 120 €

Luontoseikkailuja ja kivoja eläinvieraita!

– Totuus on jotain niin isoa, että me voimme sanoa siitä vain sirpaleita, sanoo Olli Valtonen.

ta hahmottaa uskoa ja uskontoa. – Tällä hetkellä miljoonat ihmiset ympäri maailmaa luopuvat uskosta siksi, että he eivät pysty uskomaan kirkon oppeihin. – Peruspointti on, että usko on elävä yhteys Jumalaan, ei elävää yhteyttä oppeihin. WIKIPEDIA KERTOO, että Olli Valtonen on pappi, joka ”edustaa karismaattista liikettä”. Karismaattisuudella viitataan

niin sanottuihin armolahjoihin, esimerkiksi sairaiden parantamiseen ja kielilläpuhumiseen. Yleensä sellaiset yhdistetään ennemmin teologisesti konservatiivisiin helluntailaisiin kuin vapaamielisiin pragmaatikkoluterilaisiin. Valtonen innostui karismaattisuudesta 1970–80-luvuilla. Hän sai itsekin kielilläpuhumisen armolahjan. Etenkin lenkillä Valtonen rukoilee sanoilla, joita ei ymmärrä. – Mitä jos rukouksessa ei ole tarkoituskaan olla hirveän rationalistinen? Valtonen heittää. – Vaan että jokellat niin kuin vauva. Ei vauvalle kannata hirveästi esittää mitään teorioita. Aikanaan, kun Valtonen tutustui kielilläpuhumiseen, hän ajatteli, että Jumala antaa ihmiselle uuden kielen, jonka sanat ja lauseet tarkoittavat jotain tiettyä. Nykyään hän näkee asian toisin. – En usko, että ne ovat oikeita kieliä. Kyse on toisenlaisesta kommunikaatiokanavasta Jumalan kanssa. Se on sitä, että ihminen purkaa sitä lastia, jota hänellä on. Kun Valtonen myöhemmin tutustui keskiaikaisiin mystikkoihin, häntä puhutteli sama asia kuin karismaattisuudessa: kyse ei ole niinkään dogmeista vaan ihmisen sisäisestä maailmasta. Monen sisäinen maailma on yhtä kaaosta. – Rukous on dialogia. Valistusajan iso kysymys oli, onko olemassa Jumalaa, joka olisi linjan toisessa päässä. Meidän aikamme iso kysymys on, onko linjan tässä päässä ketään. Me olemme hukanneet sielumme. Itsensä löytäminen vaatii pysähtymistä. Monet hakevat sitä joogasta ja mindfulnessista. Kirkollakin on omat kanavansa, ennen kaikkea hiljaisuus. – Suurin pelkoni ensimmäisessä hiljaisuuden retriitissäni oli, että jos olen vain itsekseni ilman virikkeitä, se on kuun maisema. Pikkuhiljaa opin ymmärtämään, että olenkin itseni kanssa hyvässä seurassa. Keskiajan mystikoista Valtoselle tärkein on 1300–1400-lukujen taitteessa elänyt englantilainen Juliana Norwichlainen. Valtonen tykkää siteerata häntä: ”Kaikki kääntyy hyväksi, kaikki kääntyy hyväksi ja kaikenlaiset asiat kääntyvät hyväksi.” Sekin on yksi Valtosen toivontunnustuksista. Valtonen puhuu perisynnin sijaan mieluummin perisiunauksesta: Jumala on siunannut ihmistä elämällä, ja kristittyjen tehtävä on luoda erämaasta puutarha. Mistä Olli Valtonen ammentaa optimisminsa? – Mä olen uskovainen. ■

Ilmoittaudu viim. 30.4.: www.harrastushaku.fi, hakusana luomakunta

ESIKOISLESTADIOLAISTEN KEVÄTSEURAT KAIKILLE AVOIN TILAISUUS lauantaina 5.5. klo 12 ja 18 sunnuntaina 6.5. klo 12 ja 18 RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 553 ja 553K

Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa! ”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.” Room. 10:17.

Tuntuu mukavalta! EMMA

Koot: 35-43 Värit: punainen, musta 129€

UTUA

Käsintehdyt nahkalaukut Useita malleja

nahkalaukut

utua.fi

Sievi Shop

Simonkatu 12, Helsinki - Itis, Helsinki - Jumbo, Vantaa

Spring Sale Helsinki

Sisäänjättö on käynnissä

Stockholms Auktionsverk esittää kevään Spring Sale Helsinki – huutokaupan 16 – 21. toukokuuta Helsingin Etelärannassa. Haemme suomalaista ja venäläistä taidetta, sekä antiikkiesineitä. Olet lämpimästi tervetullut arviointia varten toimistollemme osoitteeseen Eteläranta 14, Helsinki, arkisin klo 11-17. Teemme myös maksuttomia kotiarviointeja. Ole yhteydessä asiantuntijoihimme arvioinnista. Helena Laakso | 050 518 06 16 helena.laakso@auktionsverket.com Dan von Koskull | 040 527 01 19 dan.vonkoskull@auktionsverket.com auktionsverket.fi

6 A Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Uskontokasvatus vaihtui katsomuskasvatukseen Seurakunnat ja päiväkodit etsivät uudenlaisia tapoja tehdä yhteistyötä. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

iime syksynä päiväkodeissa otettiin käyttöön uudistetut, paikalliset var haiskasvatussuunnitelmat. Varhais kasvatussuunnitelma on alle koulu ikäisten toimintaa ohjaava opetus suunnitelma, joka perustuu varhais kasvatuslakiin ja asetuksiin. – Suurin muutos varhaiskasvatuksessa on tun nustuksellisen uskontokasvatuksen korvautuminen katsomuskasvatuksella. Varhaiskasvatuksen henki löstöä koulutetaan uuden varhaiskasvatussuunni telman perusteiden omaksumiseen ja käyttöön ot tamiseen, kertoo Vantaan kaupungin varhaiskasva tuspäällikkö Teea Markkula. Seurakunnat mainitaan Vantaan kaupungin var haiskasvatussuunnitelmassa yhtenä mahdollisena yhteistyötahona. – Vantaan varhaiskasvatus ja Vantaan seurakun nat ovat sopineet yhteistyön toimintamallista. Yh teisesti luotu toimintamalli selkeyttää yhteistyötä, Markkula sanoo. PERINTEISTÄ YHTEISTYÖTÄ seurakuntien ja päivä kotien välillä ovat lasten osallistuminen pääsiäis vaelluksiin ja joulukirkkoihin sekä tutustumiskäyn

nit kirkkoon. Jos kirkkoon kuulumattomien lasten huoltajat päättävät, ettei oma lapsi saa osallistua uskonnolliseen toimintaan, päiväkodeissa järjeste tään poisjääville muuta tekemistä. – Suurin osa lapsista on ollut kirkon jäseniä, mut ta olemme uudessa tilanteessa uskontojen kirjon vuoksi. Vantaalla on havahduttu tähän muutok seen, kertoo kasvatusasiainsihteeri Iris Sotamaa Vantaan seurakuntien palvelukeskuksesta. Alle kouluikäisistä Vantaalla kirkkoon kuuluu 53,6 prosenttia. Koko maassa luku on 71 prosenttia. VANTAAN KAUPUNGIN varhaiskasvatuksen asian tuntijoiden ja seurakunnan edustajien tekemässä yhteistyömallissa pidetään tärkeänä seurakunnan ja varhaiskasvatuksen kasvattajien välistä keskus telua. – Seurakunnan työntekijän ei ole tarkoitus men nä kertomaan, kuinka päiväkodin työntekijän kuu luu katsomuskasvatusta tehdä. Totta kai sellainen nostaisi kenen tahansa karvat pystyyn, Iris Sota maa sanoo. – Yhteistyö voi tarkoittaa sitä, että seurakunnan työntekijä menee päiväkodin työntekijäkokoukseen miettimään, miten eri katsomusten juhliin ja perin teisiin voidaan tutustua lasten kanssa. PÄIVÄKODIT JA KOULUT mielletään uskontoneut raaleiksi alueiksi, joissa vakaumuksista ei puhu ta. Uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa oman katsomuksen sanotaan kuitenkin olevan olennai

nen osa ihmisen identiteettiä ja kokonaishyvin vointia. – Maahanmuuttajat näyttävät jo pukeutumisel laan omaa katsomustaan. He ovat kuin käveleviä huutomerkkejä meille. Päiväkodeissa pitäisi olla niin, että eri katsomukset ja uskonnot voivat elää siellä rinta rinnan ja muodostaa yhdessä kokonai suuden, Iris Sotamaa sanoo.

”

ENNAKKOLUULOT VÄHENEVÄT, KUN OPPII TUNTEMAAN TOISTEN TAPOJA KASVATUSASIAINSIHTEERI IRIS SOTAMAA

Jos ei päiväkodissa, eivät suomalaiset yleensä missään helposti puhu tai keskustele uskonnolli sesta vakaumuksestaan. Sen ajatellaan olevan yk sityisasia. Monikulttuurisuus haastaa meitä avoi muuteen. – Pitäisi uskaltaa käydä eri uskontokuntiin kuu luvien kanssa keskustelua siitä, mitkä asiat ovat it selle ja mitkä toiselle tärkeitä. Ennakkoluulot vä henevät, kun oppii tuntemaan toisten tapoja, So tamaa toteaa. Erilaisista tavoista voi keskustella arvottamatta, kumpi on parempi.

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

Sielun musiikkia Elna Romberg laulaa esikoisalbumillaan energistä soulia, jossa on kuultavissa myös gospelin ja bluesin sävyjä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

LAULAJA JA LAULUNTEKIJÄ Elna Rombergista tuntui viime syksynä tosi hyvältä: hän oli saanut loppuun monivuotisen projektinsa. Soulista, gospelista ja bluesista ammentavan albumin nimeksi tuli Trouble. Levyn kaikki kappaleet ovat Rombergin omaa käsialaa. 34-vuotias muusikko kertoo kuunnelleensa paljon soulmusiikkia, mutta levyn soulahtavuus ei syntynyt tietoisesti. – Soul vain on minussa, Romberg kuvailee. Albumilla näkyy myös Rombergin gospeltausta. Hän muun muassa johtaa tänä vuonna kolmekymmentä vuotta täyttävää His Master’s Noise -gospelkuoroa. Hänen kappaleidensa sanoituksissa keskeisiä teemoja ovat usko ja toivo. – Olen kasvanut kristillisessä perheessä, ja usko kuuluu tärkeänä osana elämääni. Lähes kaikissa levyn biiseissä on jossain muodossa kristillistä sanomaa. Kuulijat voivat kuitenkin tulkita tekstejä miten haluavat, sillä esitän samat kappaleet oli sitten kyseessä kirkko- tai klubikeikka.

Yhteisen arjen jakaminen lisää suvaitsevaisuutta, niin kuin Simonkallion päiväkodissa.

– Kaikki katsomukset ovat tasavertaisia, myös uskonnottomuus. Jos lapset saavat pienestä saakka elää yhteisössä, jossa moniarvoisuus on ok, se antaa elämään melkoisen lähtökohdan, Sotamaa sanoo. – Suvaitsevaisuudessa on mahdollisuus yhteiskunta- ja maailmanrauhaan. VARHAISKASVATUKSEN JA SEURAKUNTIEN välisessä yhteistyössä halutaan antaa lapsille myös yleissivistystä. Eri uskontokuntien kirkot voivat olla oppimisympäristöjä. – Kirkkoja voi katsoa monesta näkökulmasta ilman uskonnon harjoitusta. Niissä on muun muassa taidetta ja historiaa, Iris Sotamaa toteaa. Yhteistyöpalavereissa keskustelua on herättänyt se, mikä luokitellaan uskonnon harjoittamiseksi. Sotamaan mielestä yhden virren laulaminen ei vielä ole sitä, ja Raamatun lukeminenkin voi olla näyte kirkossa luettavista teksteistä. Uskonnon harjoittamisena pidetään ainakin toistuvaa ja rituaalinomaista toimintaa, kuten rukouksia ja siunaamisia. – Jos päiväkotiryhmä tutustuu kirkkoon, ja lapset saavat kokeilla alttarille polvistumista ja heille annetaan siinä rusinoita, onko se uskonnon harjoittamista vai ei? Jonkun mielestä se on, vaikka kirkossamme ei ole rusinansyöntisakramenttia. – Mikäli lapsi kokee siinä tilanteessa jotain pyhää, ei sille mitään voi. Lapsihan voi kokea pyhyyttä missä tahansa. VANTAAN KAUPUNGIN varhaiskasvatuksen ja seurakuntien strategisia painopisteitä on ruvettu työstämään tämän vuoden alussa. – Seurakunnat ja päiväkodit vasta hakevat uudenlaisia tapoja tehdä yhteistyötä. Muutokset eivät tapahdu hetkessä, Sotamaa toteaa. ■

MUUTAMA VUOSI SITTEN Elna Romberg tuli suurelle yleisölle tutuksi osallistuttuaan The Voice of Finland -kilpailuun. Hän oli Redraman tiimissä ja eteni kisan puoliväliin. – En ole kilpailuhenkinen, mutta kisasta jäi ihan hyvät fiilikset. Oli myös hyvä saada kokemusta tv:ssä esiintymisestä. Oma urani ei kuitenkaan saanut ohjelmasta erityistä potkua. Porvoolaistaustainen Romberg oli jo ennen kilpailua esiintynyt paljon ja tutustunut moniin eturivin muusikoihin, esimerkiksi Lenni-Kalle Taipaleeseen, joka soittaa Trouble-levyllä. – Lenni-Kalle oli kerran katsomassa

keikkaani, ja hän ehdotti, että voisimme joskus tehdä yhteistyötä. Romberg on keikkaillut jonkin verran myös Ruotsissa. Osa albumin kappaleista äänitettiinkin siellä, ja levyllä soittaa kummankin maan kysytyimpiä muusikoita, Lenni-Kalle Taipaleen lisäksi muun muassa Marzi Nyman, Lasse Piirainen, Daniel Stenbaek ja Samuel Ljungblahd. – Levyllä soittaa yhteensä kolmekymmentä muusikkoa, ja mukana on myös kuoro. Minusta on kivaa, että projektiin osallistuu paljon ihmisiä. Silloin ei tarvitse olla itse niin paljon parrasvaloissa, vaan musiikki saa olla tekemisen keskipiste. – Opin levynteossa paljon uutta. Sain lisää itsevarmuutta ja luottamusta omiin kykyihini. Sanoin asioista oman mielipiteeni, joten levystä tuli omannäköiseni. ELMA ROMBERGILLA on vankka koulutus, sillä hän on opiskellut sekä Pop & Jazz Konservatoriossa että Metropoliassa. Nykyään hän opettaa laulua ensin mainitussa opinahjossa. – Oli hienoa saada vakituinen työpaikka heti valmistumisen jälkeen. Läheskään kaikille ei riitä Helsingissä alan töitä. Vakityö tuo turvaa, vaikka haluankin keikkailla ja tehdä omaa musiikkiani. Vaikka musiikki vie melkein kaiken ajan, Helsingissä asuva Romberg on yhä mukana kotiseurakuntansa, Porvoon ruotsinkielisen vapaakirkon, toiminnassa. – Vedin teini-ikäisenä seurakuntani nuorisotyötä, mutta nykyään teen enemmän kuorohommia. Pidän esimerkiksi gospelkuorojen työpajoja eri kirkoissa. Romberg laulaa myös miehensä Christopher Rombergin, joka on tenavatähti vuodelta 1992, ja tämän sisarusten perustamassa kristillisessä Rombergit-lauluyhtyeessä. ■

8 A Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Räväkkää keskustelu ohjelmaa vetävä toimittaja, kirjailija ja yrittäjä Ronja Salmi työskentelee myös Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtajana.

Somelakko teki terää Ronja Salmi ryhtyi somelakkoon tehdessään tv-ohjelmaa addiktiosta. Se rauhoitti elämää huomattavasti. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

elevisiossa on esitetty jo jonkin aikaa Ronja Salmen vetämää keskustelu ohjelmaa Mitä mietit, Ronja Salmi? Ohjelmassa on käsitelty tähän men nessä muun muassa riittämättö myyttä, maailmanloppua, parisuh detta ja addiktiota. Addiktiojaksossa puhuttiin sosiaalisen me dian, digipelaamisen ja rahaautomaattipelien koukuttavuudesta. Salmi oli huolestunut omasta so men ja älypuhelimen käytöstään, joten hän päätti kokeilla, pystyisikö pitämään niistä taukoa viikon verran.

– Olen someammattilainen, ja olen ollut muka na somessa teiniikäisestä. En kutsuisi itseäni var sinaiseksi addiktiksi, mutta minusta tuntui vahvas ti siltä, että haluaisin vähentää somen käyttöä, Sal mi kertoo. Lakko onnistui hyvin, ilman yhtään lipsumista, ja omassa olossa tapahtui iso muutos. – Olin ennakoinut, että nukkuisin sikeämmin, oli sin rauhallisempi ja saisin paremmin asioita aikai seksi. Se kuitenkin yllätti, miten nopeasti kaikki tä mä tapahtui, lähes yhdessä päivässä. Vanhan nokialaisen varassa Salmi havaitsi myös, miten vaikea välillä on toimia ilman älypuhelinta.

Hän ei esimerkiksi osannut ratikkareittejä, koska oli aina tarttunut puhelimeen niitä etsiessään. – Älypuhelin helpottaa elämää eikä sitä ilman tarvitse olla. Sen käyttöä kannattaa silti tarkkailla samoin kuin tarkkailee vaikkapa juomistaan ja polt tamistaan. OMAN KOKEMUKSENSA KAUTTA Ronja Salmi ym märtää, miten tärkeä väline sosiaalinen media voi olla työssä. Mutta kun sen parissa alkaa viettää yhä enemmän aikaa, olisi hyvä miettiä, vastaako ajan käyttö somessa omia arvoja vai ohjaako laite käyt täjää.

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

– Sosiaalista mediaa suunnittelevat läntisen maailman fiksuimmat ja innovatiivisimmat ihmiset. On selvää, että he eivät pyri kohtuukäyttöön vaan tekevät somesta mahdollisimman koukuttavaa. Ihminen joutuu siis taistelemaan älyarmeijaa vastaan. Lapset ja nuoret ovat Salmen mukaan tässä taistelussa melko suojattomia, koska kasvuiässä ei vielä kykene arvioimaan, mikä on itselle hyväksi. – Lapset tarvitsevat somen käytössä vanhempien ohjausta. Teinit ovat somessa erityisen aktiivisia, ja vanhempien pitäisikin tietää, keiden kanssa he siellä hengaavat. Pyrkiväthän he muutenkin olemaan selvillä lastensa kavereista ja harrastuksista. Vaikka some ja älypuhelin voivat aiheuttaa pahaakin riippuvuutta, ei siitä eroon pääsemiseksi löydy vielä minkäänlaisia tukiohjelmia. Sen sijaan raha-automaattipeleistä aiheutuvaan riippuvuuteen on tarjolla vertaistukiryhmiä. Nyt niitä on alettu kehittää myös digipelaajille. – On ristiriitaista, että samalla, kun Veikkauksen rahapelien kautta saatu raha tuottaa yhteiskuntaan hyvinvointia, pelit aiheuttavat joillekuille riippuvuutta ja pahoinvointia. Toisaalta Veikkaus myös järjestää tukea peliongelmaisille. – Tutkimusten mukaan rahapelaaminen aiheuttaa ongelmia erityisesti huonoimmin toimeentuleville. Digipelaamisessa ei tarvitse edes poistua kotoa, kun voi jäädä koukkuun.

”

ÄLYPUHELIN HELPOTTAA ELÄMÄÄ, MUTTA SEN KÄYTTÖÄ KANNATTAA SILTI TARKKAILLA SAMOIN KUIN TARKKAILEE VAIKKAPA JUOMISTAAN JA POLTTAMISTAAN.

RONJA SALMI KOROSTAA, että hänen luotsaamansa tv-ohjelman tavoitteena ei ole syyttää ketään vaan herättää keskustelua erilaisista aiheista ja ilmiöistä. – Moni ohjelman aihe on lähtenyt omasta kiinnostuksestani. Keskustelen aiheista sekä asiantuntijoiden että tavallisten ihmisten kanssa. Olen halunnut kuulla asioista eri-ikäisten ihmisten mielipiteitä. Niinpä olen kysynyt myös lasten mielipidettä esimerkiksi maailmanlopusta. – Yhdessä jaksossa puhuttiin naisen sukuelimestä. Aihe oli minusta kiinnostava, mutta vasta, kun perehdyin siihen, tajusin, miten paljon esimerkiksi kuukautisiin voi liittyä politiikkaa, halusi tai ei. Kuukautissiteisiin ja kipulääkkeisiin voi mennä naisilla vuosittain suuria summia rahaa. Kun 25-vuotias nainen vetää keskusteluohjelmaa, on hän joutunut kohtaamaan myös vähättelyä ja ennakkoluuloja. Salmi on kuitenkin juontanut televisiossa jo 17-vuotiaana koululaisten ohjelmia. Nykyään hänet tunnetaan mediayrittäjänä, jolla riittää töitä moneen lähtöön. Vuoden alussa Salmi aloitti Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtajana. Salmesta kirjamessut toimivat jo nykyisellään hyvin, mutta hänen pyrkimyksenään on houkutella kirjojen pariin myös nuorempaa, 20–30-vuotiasta, väkeä. – Ajatuksena on kehittää kirjamessuille uusia ohjelmakokonaisuuksia, jotka vetävät erityisesti nuoria kaupunkikulttuurista kiinnostuneita ihmisiä. Salmi itse on ehtinyt saada alaan tuntumaa nuortenkirjojen tekijänä. Hän myös lukee paljon. Viimeksi häntä kosketti Riikka Pulkkisen romaani Paras mahdollinen maailma. – Elämäni on nyt niin tiivistahtista, ettei kirjoittamiseen jää aikaa. Mielessä kuitenkin on romaaniprojekti, joka toivon mukaan toteutuu jonain päivänä. ■ Mitä mietit, Ronja Salmi? maanantaisin kello 21.30 Yle TV2:lla. Jaksot nähtävissä Yle Areenassa.

Joka puulla on kansan perinteessä oma luonteensa Sarjakuvakirja osoittaa, että nimikkopuut lapsenlapsille istuttava anoppi jatkaa muinaista tapaa. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SANNA HUKKANEN

”PERINNE LAPSELLE ISTUTETTAVASTA pitäSamalla tienoolla Joensuussa kasvaneet myspuusta sekä talon väkeä suojelevat hal- Hukkanen ja Aula kertovat kahdeksaan puutijapuut kantavat ajatusta siitä, että mitä ta- lajiin liittyvistä kansanuskomuksista. Joka pahtuu puille, tapahtuu myös ihmisille.” puulla on oma luonteensa. Sarjakuvataiteilija Sanna Hukkasen ja kulttuurintutkija Inkeri Aulan sarjakuvate- PIHLAJAA ON SUOSITTU pihapuuna, joka os Metsänpeitto (Arktinen Banaani 2018) ker- vartioi rajaa talon ja metsän välillä. Vanhan too kiehtovasti metsään ja puihin liittyväs- uskomuksen mukaan se suojaa taloa uktä suomalaisesta kansanperinteestä. Osa ta- koselta, joka ei iske omaan puuhunsa. Ykvoista ja uskomuksista elää edelleen. si muinaissuomalaisten pääjumalista oli ukKun esikoiseni syntyi, pohjoiskarjalaiset kosesta ja sadosta vastaava Ukko, jonka naiappivanhemmat saivat ensimmäisen lap- nen Rauni ajateltiin hersyvästi kukkivaksi pysenlapsen. He kaivoivat kuopan pihalleen häksi pihlajaksi. ja istuttivat vastasyntyneelle tammen. PuulKarsikkomänty oli vainajille omistettu la on ollut tarunhohtoisen väkevä maine jo puu, jonka runkoon kaiverrettiin talosta tai Kalevalassa. Toiselle lapsenlapselle istutet- suvusta kuolleiden nimet ja kuolinvuodet. tiin soma, pieneksi jäävä mongolianvaahte- ”Karsikko sijaitsi kodin ja hautausmaan vära. Puolisoni nimikkopuu on täysikasvuinen: lillä, jotta kummitteleva vainaja ei pystyisi sen omenista keitetään lasten suosikkihilloa. ohittamaan sitä.” KRISTINUSKO NÄYTTÄYTYY sarjakuvakirjassa kutsumattomana vieraana, joka tunkeutuu väkivalloin korpeen ja rikkoo sopusoinnun luonnon kanssa. Puita kaadetaan kirkon rakentamista varten. Pappi ja puunhakkaajat lausuvat metsätöiden keskellä: ”Puu puhas Jumalan luoma! Vesa Jeesuksen vetämä! Koivu kova, kuusi kestävä, mänty mainio rakennusaine! Vaan haapa Hiien huoripoika! Leppä lemmon loihtima! Pihlaja Pirun pitämä!” Metsänpeitto kertoo, että pyhinä pidetyt hiisilehdot määrättiin 1200-luvulla kirkon omistukseen. Kansanuskomukset pysyvät kuitenkin sitkeästi. Noidan neuvomassa lemmentaiassa nuorukainen valuttaa tervalepästä punaista ”lepän verta” ja sekoittaa sen kirkossa ihastuksensa ehtoollisviiniin. ■

10 A Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Koivukylän suuralueella viidesosa väestöstä on vieraskielisiä.

Suomen monikulttuurisin kaupunki Asukkaiden ja kaupunginosien väliset hyvinvointierot ovat kasvaneet Vantaalla. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MARIANNA SIITONEN

pulaiskaupunginjohtaja Jaakko Niinistö selaa Vantaan hyvinvointikatsausta 2017 ja kaupunginvaltuuston pari viikkoa sitten hyväksymää uutta hyvinvointiohjelmaa. Vantaalla menee monilla mittareilla mitattuna hyvin, mutta Niinistön johtamassa hyvinvointiraportointityöryhmässä on haettu niitä asioita, joita pitää parantaa. Ensimmäisenä asiana Niinistö nostaa ehkä hieman yllättäen esille liikunnan. Vantaalla aikuisista lähes viidennes ei harrasta lainkaan liikuntaa. Tällä on vaikutuksia terveyteen. Terveyteen liittyvistä asioista Niinistö mainitsee myös tupakan ja al-

koholin. Tupakointi on vähentynyt, mutta 15,8 prosenttia vantaalaisista tupakoi yhä päivittäin. Alkoholin liikakäyttö on Vantaalla vähentynyt, mutta on edelleen liian korkealla tasolla. VANTAA ON SUOMEN monikulttuurisin kaupunki. Tällä hetkellä väestöstä 17,8 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Kouluissa on opetusta 37 kielellä. Jaakko Niinistön mukaan kansainvälisyys tuo kaupunkiin paljon hyvää, mutta se on myös iso haaste. – Täytyy tehdä töitä, että eri kulttuureista tulevat kotoutuvat. Esimerkiksi vieraskielisten työttömyysaste on 2,5 kertaa korkeampi kuin suomenkielisten. Koulunkäynti ja suomen oppiminen ovat kotoutumisessa olennaisia asioita, Niinistö sanoo. Vantaalla on muun muassa monipuolisella asuntotuotannolla pyritty vaikuttamaan siihen, että alueet eivät eriytyisi sosioekonomisen aseman tai maahanmuuton vuoksi. Tässä on onnistuttu paremmin kuin Helsingissä, mutta silti vieraskielistä väes-

töä on eniten Hakunilan suuralueella (25,7 prosenttia) ja Koivukylässä (20,4 prosenttia). Vähiten vieraskielisiä on Kivistössä (8,8 prosenttia). Vieraskielisyys ei kuitenkaan ole ainoa alueita erottava tekijä. Myös ihmisten tulotaso ja sosiaalinen asema näkyvät niin äänestyskäyttäytymisessä kuin terveyseroissa. Havukoski, Hakunila, Mikkola–Metsola ja Länsimäki ovat alueita, joilla sairastetaan eniten. Terveintä väki on Vantaanlaakso– Ylästö–Viinikkala-alueella. TOIMEENTULOTUKEA SAAVIEN 18–25-vuotiaiden osuus oli Vantaalla vuonna 2016 korkein verrattuna Suomen muihin suuriin kaupunkeihin. Perheiden ongelmat näkyvät lastensuojelussa, sillä niin kiireellisten sijoitusten kuin huostaanottojen määrä on kasvanut. Lisäksi lapset alakoululaisista lukiolaisiin ja ammattikoululaisiin joutuvat Vantaalla kiusatuiksi useammin kuin muualla Suomessa. Myös ikääntyminen on osa vantaalaista todellisuutta. Suomen suurista kaupungeista Vantaa ikääntyy nopeimmin. 75-vuotiaiden mää-

rä kasvaa keskimäärin 600 hengellä vuodessa. Vaikka sote-uudistus vie hoidon ja perusturvan järjestämisvastuun pois kaupungilta, Jaakko Niinistö muistuttaa, että monilla kaupungin toimialoilla on yhä iso vastuu sairauksien ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Siinä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

”

SUOMEN SUURISTA KAUPUNGEISTA VANTAA IKÄÄNTYY NOPEIMMIN.

– Omassa työssäni vastaan muun muassa Yhteisestä pöydästä, joka on hävikkiruokaan perustuvaa yhteisöllistä ruoka-aputoimintaa. Se on malliesimerkki seurakunnan ja kaupungin yhteistoiminnasta. Vantaan seurakunnat ovat iso voimavara koko kaupungille, Niinistö kiittää. ■

Realia Isännöinti Oy on vahva paikallinen toimija Vantaalla. Meille on tärkeää toimia paikallisesti asiakkaidemme läheisyydessä, joka mahdollistaa asiakkaillemme vaivattoman henkilökohtaisen asioinnin. Henkilöstöllämme on pitkäaikainen kokemus ja osaaminen eri elinkaaren vaiheissa olevien taloyhtiöiden isännöinnistä. Lisäksi olemme erikoistuneet uudiskohteiden isännöintiin liittyviin erityispiirteisiin sekä vaativiin korjaus- ja saneeraushankkeisiin.

REALIA ISÄNNÖINNIN ASIAKKAANA SAAT ENEMMÄN ASIANTUNTIJUUTTA, KOKEMUSTA JA RESURSSEJA TALOYHTIÖSI KÄYTTÖÖN! Asiakkaamme saavat käyttöönsä mm. • • • •

TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄN, jonka avulla ohjaamme taloyhtiöitä suunnitelmalliseen toimintaan, varmistamme päätettyjen asioiden etenemisen sovitussa aikataulussa ja niiden aktiivisen viestinnän asiakkaillemme. SÄHKÖISEN MAJAKKA –PALVELUN, joka helpottaa asiointia taloyhtiöön liittyvissä asioissa ajankohdasta riippumatta. Lisäksi palvelu mahdollistaa taloyhtiöiden hallituksille pääsyn ilmoitushallintaan, joka mahdollistaa vikailmoituksien ja huoltokirjan mukaisien tehtävien etenemisen seuraamisen. VAHVAN TEKNISEN ISÄNNÖINNIN OSAAMISEN HANKINTAPALVELUT, jotka tuovat asiakkaidemme käyttöön laajan kumppaniverkoston sekä merkittäviä kustannussäästöjä.

PYYDÄ TARJOUS ISÄNNÖINNISTÄ: realiaisannointi.fi

Tutustu asiakastarinoihimme www.realiaisannointi.fi/asiakastarinat Realia Isännöinti Oy, Unikkotie 13, 01300 Vantaa ja Ansatie 6 A, 01740 Vantaa. Y-tunnus: 0871684-7.

www.realiaisannointi.fi

PIHLA TIIHONEN

Kotkansiipilehto rehottaa terveysluontopolulla Helsingin Vartiosaaressa, jonne Suomen Saaristokuljetus vie kesällä. Adela Pajunen ja Marko Leppänen tekivät reitin.

Luonnosta metsästetään nyt terveyttä TEKSTI PIHLA TIIHONEN

KUVAT PIHLA TIIHONEN, ESKO JÄMSÄ JA VASTAVALO/REIJO NENONEN

Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Tutkimus vahvistaa sunnuntaiulkoilijan kokemuksen: mieliala paranee kaupunkiluonnossa. Jo viisi tuntia kuukaudessa vaikuttaa ratkaisevasti.

dyä, tarvitsen pelin jälkeen hetken, jotta rauhoi tun, Kimmo Vesalainen vertaa. Mäntyharjulta muuttanut pari kartoittaa järjes telmällisesti Helsingin luontokohteita. Helsingin kaupungin ympäristökeskus julkaisi viime vuonna avuksi kirjan Lumoava Helsinki – 200 luontoelämystä. Nuuksiossa he kiiruhtavat metsään ennen illan pimenemistä.

uotio räsähtelee, pok suu, humisee ja napsah telee. Taustalla nousevat puiden tummat varjot, ylimpänä sinertää keväi nen iltataivas. Palavien, kosteiden puiden tuok sun ja lämpenevän maan aromin melkein haistaa. Liekit lepattavat val kokankaalla Suomen luontokeskus Haltian audi toriossa Nuuksion kansallispuistossa Espoossa. Marko Leppänen ja Adela Pajunen luennoivat maaliskuisena lauantaina hyvää tekevästä luonto yhteydestä runsaalle viidellekymmenelle kuulijalle. Kiinnostus metsän terveysvaikutuksiin näyttää tavoittaneen valtavirran. Yleisö koostuu enimmäk seen samannäköisestä työikäisestä neule ja fark kukansasta kuin viikonloppushoppailijat kauppa keskuksissa. On laitettu hiukset ja meikit. Osa on sonnustautunut metsää varten teknisiin ulkoilu housuihin. Adela Pajunen ohjaa päänsisäiseen terveysmet sään. Sitä varten pitää ottaa mukava asento ja sul kea silmät. – Mennään mielikuvissa retkelle omaan terveys metsään, jossa tulee erityisen hyvä olo. Se voi ol la lapsuuden metsä tai oma kesäpaikka. Voit istah taa kivelle tai nojata puunrunkoon. Minkälainen sää on? Miltä maisema näyttää? Miltä tuoksuu? Hengite tään sisään maisemaa ja sen kauneutta. Kun on aika avata silmät, käy ilmi, että yli puo let kuulijoista ajatteli vettä ja metsää sisältävää paik kaa. Moni oli kukkulalla, josta näkee kauas. Moni suomalainen arvostaa rantamaisemia. Mieltymys kulkukelpoiseen, hyvän näkyvyyden tar joavaan maastoon on syvällä, sillä juuri sellainen elinympäristö sopi menneiden sukupolvien metsäs täjä–keräilijöille.

HÄMÄRTYVÄ METSÄ ei ole aina houkutellut virkisty mään. Tiedelehden (4/2018) artikkeli Metsäviha eli meissä pitkään kertoo, että agraariajan ihmiset suh tautuivat luontoon kuin ankaraan ja oikukkaaseen vanhatestamentilliseen Jumalaan. Luontoa oli pak ko kunnioittaa ja sen henkiä lepytellä, ettei hukka perisi. Niin Suomessa kuin muuallakin Euroopas sa kerrottiin kansantarinoita siitä, kuinka pahan suovat olennot houkuttelivat kulkijan pois tutuilta poluilta, eksyksiin, metsänpeittoon. Villin ja kesyttämättömän luonnon ihannointi al koi 1800luvulla, ja se oli kulttuurieliitin eikä kan san idea. Romanttinen metsäsuhde edellyttää hie man etäisyyttä tukkitöihin. Nykyään luontoa arvostetaan. Suomalaisista 86 prosentille on tärkeää, että metsät säilyvät mahdol lisimman luonnonmukaisina. Metsien tehokas hyö dyntäminen on tärkeää harvemmalle, 55 prosen tille. Kansallispuistojen vuosittaiset käyntimäärät ovat kasvaneet 2000luvun aikana alle miljoonas ta 3,1 miljoonaan. Pääkaupunkiseudulla asuu tutkitusti muu ta maata enemmän ihmisiä, joille metsä on hen kilökohtaisesti tärkeä. Urbaanin metsäfiilistelijän ja maalla asuvan metsänomistajan välillä on jän nite. Kaupunkilaisia ympäristönsuojelijoita saate taan pilkata luonnosta vieraantuneiksi, idealistisik si cityvihreiksi.

LEPPÄNEN JA PAJUNEN luettelevat metsäretken hy vinvointivaikutuksia: Stressi vähenee. Luonnossa käveleminen vähentää kielteisten ajatusten märeh timistä, mitä kaupunkikävely ei tee. Potilaat ovat selvinneet testitilanteessa pienemmällä kipulää kityksellä, kun he ovat katsoneet luontokuvaa ja kuunnelleet luonnonääniä. Luennoitsijat ovat kirjoittaneet elvyttävästä luonnosta kirjankin. Terveysmetsä julkaistiin viime vuonna. – Suomessa melkein kaikki liikkuvat luonnossa. Miksi kaikki eivät silti voi hyvin? kysyy mies ylei söstä. – Jos taidemuseon läpi vain juostaan, taide ei eh di vaikuttaa. Pätisikö luonnossa olemiseen sama? Syvällä luontoyhteydellä on yhteys ahdistuksen vä henemiseen ja hyvinvoinnin lisääntymiseen, Lep pänen vastaa. Metsähallituksen selvityksessä kansallispuistokä vijöiden fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi lisään tyi eniten, kun siellä yövyttiin. Leppäsen mukaan lyhyestäkin käynnistä metsäs sä saa paljon irti, kun sinne asettuu. Hän suositte lee mättäällä makoilua, puiden nuuhkimista ja ter veellisten luonnonantimien maistelua, jotta hyvät mikrobit pääsevät kehon sisään. – Mikrobeja irtoaa ilmaan paljon, kun sade rum muttaa maankamaraa. Noin tunnin sateen jälkeen ilma on niitä täynnä. Se on hyvä hetki retkelle. PÄÄKAUPUNKISEUDUN ASUKKAISTA 86 prosenttia pitää metsää henkilökohtaisesti tärkeänä. Kaikkein merkityksellisin metsä on naisille ja yli viisikymp pisille. Vain kolmelle prosentille metsä ei ole lain

kaan tärkeä. Tiedot ovat maaliskuussa julkaistusta selvityksestä Suomalaisten metsäsuhteiden tila, jo hon vastasi 1 200 täysiikäistä. Metsäsuhteita on monenlaisia: yksi menee met sään kokeilemaan rajojaan kestävyysliikunnassa, toiselle metsä on sijoituskohde. Yleisimmin suomalainen kokee olevansa yhtä metsän kanssa. Joka neljäs kuuluu tähän ryhmään. Heille metsä on pyhä paikka, jossa hoidetaan sielua ja ruumista kaikkina vuodenaikoina. Metsässä viih dytään omassa rauhassa tai perheen kanssa. – Tuomme välillä vanhempani Haltiaan lounaal le katsomaan ravintolasta avautuvia maisemia. Luo jan luoma luonto voimauttaa henkisesti ja fyysises ti, vaikka ei enää pystyisi liikkumaan metsässä, vii sikymppinen Minna Kinnunen kertoo. Kinnuset ovat tulleet Espoon Latokaskesta Halti aan perehtymään villiyrtteihin ja terveysmetsään. He ovat vanhoja partiolaisia. Luontoon pitää pääs tä vähintään iltakävelylle, ja viikonloppuisin usein mökkeillään. – Olemme luontofaneja. Kun katsoo luonnonmai semaa, se voisi olla miltä vuosisadalta vain, avio mies Jori Kinnunen sanoo. Kolmekymppinen Mirva Mättölä-Vesalainen on saapunut Nuuksioon Helsingin Lauttasaaresta. – Luonto kiinnostaa minua tosi paljon. Esimer kiksi kasveissa on kevyen lääkinnällisesti käytettä

”

Luontokävely rauhoittaa heti. Mutta jos käyn kaverien kanssa pelaamassa tennistä tai salibandyä, tarvitsen pelin jälkeen hetken, jotta rauhoitun. ULKOILIJA KIMMO VESALAINEN

viä aineita, joita aiemmat sukupolvet ovat hyödyn täneet mutta jotka me olemme unohtaneet. Hän kehuu nelikymppisen miehensä Kimmo Vesalaisen kanssa Lauttasaarta, jota voi kiertää luonnonläheistä rantapolkua pitkin. Silti ollaan lä hellä keskustaa. – Suupielet kääntyvät luonnossa helposti ylös päin. Luontokävely rauhoittaa heti. Mutta jos käyn kaverien kanssa pelaamassa tennistä tai saliban

HELSINGIN KESKUSTA on maaliskuisena torstaiilta päivänä meluinen ja pölyinen, kiireisten ihmisten kansoittama paikka. Luonnonvarakeskuksen tut kimusprofessori Liisa Tyrväinen puhuu yliopis ton keskustakampuksen Studia Generalia yleisö luennolla metsän hyvää tekevästä vaikutuksesta. Toimistototyöntekijät vietiin kokeessa työpäivän jälkeen kävelylle Helsingin ydinkeskustaan, koris teistutusten keskelle suureen Alppipuistoon ja kau punkimetsään Keskuspuistoon. Koehenkilöiltä tes tattiin ennen ja jälkeen kokeen stressihormoni kor tisolia, verenpainetta ja sydämen sykettä sekä ym päristön elvyttävyyttä ja sen vaikutusta tunteisiin, luovuuteen, elinvoimaisuuteen ja stressistä palau tumiseen. – Viidentoista minuutin Keskuspuistossa istumi sen jälkeen elpyminen oli selvää. Elinvoimaisuus lisääntyi istumista seuranneen puolen tunnin kä velyn jälkeen. Metsä elvytti paremmin kuin hieno Alppipuisto, ja keskustassa stressitasot vain nou sivat. Fysiologiset tulokset olivat samansuuntaisia kuin psyykkiset. Helsingissä tekeillä oleva tutkimus osoittaa, et tä kodin lähellä sijaitseva luonto lisää ulkoilua ja parantaa esikaupunkialueilla asuvien terveyttä. Se myös tasaa pieni ja suurituloisten välisiä tervey seroja. Tyrväinen kutsuu metsää ”matalan kynnyksen kuntosaliksi”. – Vihreillä asuinalueilla sairastetaan vä hemmän ja eletään jonkin verran pidem

Metsä kirkkoni olla saa ”Nyt metsä kirkkoni olla saa, voi täällä palvella Jumalaa, mun urkuni kauniit, soikaa!” riimitteli Immi Hellén Paimenpoika-lauluun vuonna 1930. Metsissä kokoonnutaan nykyään myös papin vetämiin kirkkohetkiin ja luonnossa pidettäviin retriitteihin.

Retriitinohjaaja ja pappi Johanna Tanska on vetänyt San Damianon vaellusretriittejä Porlammilla. – Tunnen luonnossa fyysistä yhteenkuuluvuutta koko luomakuntaan. Olen luonnossa kokonainen ja auki. Myös Jumalan kohtaaminen on silloin helpompaa. Tanska pitää siitä, miten vaelta-

misen fyysinen rasitus tuo perusasioiden äärelle. Itse liikkeellä oleminen symboloi vahvasti ihmisen elämänkulkua. – Luonto on myös täynnä symboliikkaa. Voi miettiä, minkä asian toivoisi omassa elämässä puhkeavan kukkaan ja kantavan hedelmää ja mikä saisi kuihtua.

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

PIHLA TIIHONEN

Kolin kansallismaisema muistuttava näkymä avautuu Meiko-järvelle luonnonsuojelualueella Kirkkonummella. Järven voi kiertää 8,3-kilometristä polkua, jolla on tulentekopaikkoja. ESKO JÄMSÄ

REIJO NENONEN

Sipoonkorven kansallispuistosta löytää vehmasta maaseutua ja hämyisiä korpia.

Espoonlahden luonnonsuojelualueella on merenrantaruovikkoja ja lehtoja.

Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

PIHLA TIIHONEN

Monipuolinen luonto, hyvät palvelut ja tiheät lauttayhteydet ovat tehneet Pihlajasaaresta helsinkiläisten suosituimman kesäsaaren.

pään kuin muualla. Luonto on suomalaisten pääliikuntaympäristö. Jos luontoalueet rakennetaan, ulkoilu vähenee eikä todennäköisesti korvaudu muulla liikunnalla. Tutkimustulokset osoittavat, että luontoalueet ovat investointi kaupunkilaisten terveyteen, Tyrväinen sanoo. Tutkimustulokset voi puristaa luontoreseptiksi: mieliala paranee, kun viettää kaupungin luontoalueilla vähintään viisi tuntia kuukaudessa. Saman hyödyn saa parilla–kolmella kuukausittaisella vierailulla maaseudun luontokohteissa. Japanissa käydään ohjatusti metsäkylvyissä sertifioiduissa terveysmetsissä. Suomessa Sipoon terveyskeskus määrää kakkostyypin diabetespotilaita ja mielenterveyskuntoutujia säännöllisille luontokäynneille. Heitä ovat ohjanneet Haltiassa terveysmetsästä puhuneet Adela Pajunen ja Marko Leppänen. Suomessa toimii myös itseään metsäterapeutiksi kutsuvia ihmisiä. He vetävät ohjattuja retkiä, joihin voi liittyä pieniä terveyskartoituksia ja vaikkapa joogaa. – Monet suomalaiset käyvät jo useita kertoja viikossa metsässä, eikä metsäterapia tuo siihen mitään suurta uutta. Metsien tavallinen virkistyskäyttö riittää hyvin, Tyrväinen kommentoi.

”

Jos luontoalueet rakennetaan, ulkoilu vähenee eikä todennäköisesti korvaudu muulla liikunnalla. TUTKIMUSPROFESSORI LIISA TYRVÄINEN

Parhaillaan selvitetään, miten luonnon terveysvaikutuksia saataisiin siirretyksi sisätiloihin, joissa kaupunkilaiset viettävät valtaosan ajastaan. Tiedetään, että jo puu ikkunan takana parantaa hyvinvointia. – Harvalla toimistotyöntekijällä on ikkuna ulos tai varsinkaan vihreään ympäristöön. Tietotyös-

Luonto lääkitsee Havupuun pihkasalva on ikivanha ja tieteellisesti tehokkaaksi osoitettu lääke kroonisiin haavoihin. Se hajottaa biofilmejä, jotka liimaavat bakteereita toisiinsa ja vähentävät antibioottien tehoa. Puu erittää pihkaa suojautuakseen taudinaiheuttajilta kuten bakteereilta, sieniltä ja loisilta. Puun nanoselluloosa auttaa ihosiirrännäisten ottamisesta jäävää verestävää aluetta paranemaan. Sekin murtaa biofilmejä. Nanoselluloosasta saattaa tulla myös uusi apuaine lääkkeisiin esimerkiksi laktoosin tilalle.

Suomessa myydään myös koivunkuoriuutetta sisältävää rohdosvalmistetta haavanhoitoon. Koivusokeria muokkaamalla saadaan hampaiden reikiintymistä ehkäisevää xylitolia.

Koivun kuoresta saatavan betuliinin johdokset ovat vaikuttaneet testeissä viruksiin, keuhkoklamydiaan ja leishmaniaan, jota hyttyset levittävät ja johon sairastuu vuosittain noin miljoona ihmistä.

Puista saatava sitostanoliesterin esiaste estää kolesterolin imeytymistä, minkä vuoksi sitä käytetään terveysmargariinissa.

Syövän hoidossa tärkeää solumyrkkyä sytostaattia saadaan tyynenmerenmarjakuusesta.

Pajun kuori alentaa kuumetta. Siitä saa aspiriinissa käytetyn salisyylihapon esiastetta.

Masennusta saatetaan lääkitä tulevaisuudessa valmisteella, jonka aihiona on myrkkysienten myrkky. Se vaikuttaa serotoniiniin. Lähde: Farmakologian ja toksiko logian professori Raimo Tuominen

sä aivot tarvitsisivat kuitenkin säännöllisesti palautumista. Työpaikalle voisi luoda kuva- ja äänimaailman avulla virtuaaliluontoympäristön. Myös sairaaloihin, kouluihin ja kuntosaleille voisi tuoda virtuaaliluontoa. KIMPPU OKSIA ja sulkia koristaa kirjahyllyä Helsingin Luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtajan Mika Välipirtin kotona Arabianrannassa. Toiseen hyllyyn on aseteltu käpyjä. Jääkaapissa odottaa iso kannullinen kellertävää havupuu-uutejuomaa, ”oikeaa terveyseliksiiriä”. Vaikka Välipirtti ei ole nyt luonnossa, luonto on vahvasti läsnä. Kuudennen kerroksen ikkunasta avautuu näkymä Vanhankaupunginlahdelle, jonka takana nousee metsän tumma seinä. Kansainvälisissä pörssiyhtiöissä työskennellyt italan ja markkinointiviestinnän ammattilainen haluaisi nykyään olla kaupunkimetsälähettiläs. Hän on toiminut viimeiset kymmenen vuotta täysipäiväisenä luonnonsuojelijana ja vapaaehtoistyöntekijänä. – Aiemmin metsä oli minulle vain kuljeskelupaikka, mutta nyt minulla on huoli Helsingin kaupunkimetsistä kuin isällä lapsistaan. Välipirtti on taistellut sen puolesta, että Helsingin yleiskaavasta poistettiin esimerkiksi Vartiosaari, Keskuspuisto ja Melkin saari. Luonnonsuojeluyhdistyksessä jatkuu taistelu arvokkaimpien rakennuskohteeksi määriteltyjen viheralueiden puolesta. Välipirtti luettelee kotinsa lähellä sijaitsevan Pornaistenniemen ja Viikin, Herttoniemen ja Pihlajamäen. – Henkilökohtaisesti ajattelen, että Helsingin pitäisi suojella kaikki kaupunkimetsät riippumatta siitä, onko niillä luonnonsuojelullista merkitystä. Jos kyse ei ole minun lempimetsästäni, se on jollekulle muulle rakas lähimetsä, joka mahdollistaa helpon metsässä piipahtamisen. Välipirtti itse koukkaa lähes joka paikkaan metsän kautta. Hänen on saatava tarpeeksi luontoa, muuten tulee ärtynyt olo. – Varoitus: metsä aiheuttaa riippuvuutta! En tiedä, miksi vanhan männyn halaamisesta tulee nauravainen olo, mutta samaa tunnetta ei synny lyhtypylvästä halaamalla. Tai miksi tuntuu hyvältä tuntea kuusen havujen pehmeys käsissä tai maata maassa latvuston alla taivasta katsellen. Metsässä hermosto rauhoittuu, ja silloin tuntuu kuin aikakin kulkisi eri tavalla. Metsäaktivisti korostaa, ettei halua mystifioida metsää. Hän puhuu vain omista kokemuksistaan. – Lupaan, että jos ihminen viettää joka päivä viisitoista minuuttia metsässä, hänellä on vuoden päästä erilainen olo. Hän rauhoittuu ja rentoutuu syvemmin, hengitys paranee ja aistit herkistyvät. JOS LUONNOSSA HALUAA olla kuin kotonaan, Välipirtti neuvoo istuskelemaan aluksi kannolla kaverin kanssa tai lukemaan rauhassa kirjaa piknikviltillä. Jos istuskelu ei kiinnosta, Välipirtti vinkkaa, että kävelemällä Keskuspuiston läpi saa 15 kilometrin lenkin. Parasta on, jos luontoon pääsee silloin, kun useimmat ovat töissä tai nukkumassa. Silloin kaupunkieläimet lähtevät liikkeelle. – Olen tavannut Helsingissä kettuja, rusakoita, supikoiria, siilejä, pikkujyrsijöitä, käärmeitä ja metsäkauriita. Metsäneläimet eivät kulje samalla lailla minusta poispäin kuin ennen. Kuljen nykyään metsässä hiljaa, ja rymistely on jäänyt vähemmälle. Välipirtti on huomannut, että kaupunkimetsissä kulkee vuosi vuodelta enemmän väkeä. Hän toivoo, että Helsingin kaupunki avaisi myös enemmän saariaan virkistyskäyttöön. Esimerkiksi Vartiosaari kestäisi hyvin kävijämäärän suurentamisen, kunhan liikkuminen keskittyisi poluille, mikä säästää luontoa. Kaupunki suunnittelee tuetun vesibussiliikenteen avaamista saareen lähivuosina. Mutta nyt on puhuttu niin pitkään luonnossa liikkumisesta, että Välipirtin koira vaatii siirtymistä käytäntöön. Kaupunkimetsälähettiläs antaa lähtiäislahjaksi pienen rasian kuusenpihkaa. Kannen alla tuoksuu korpi. ■

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

PALVELEVA KRISTILLINEN KIRJAKAUPPA HELSINGISSÄ

ANNA-MARI KASKINEN

Hyvyyden voımaa

Enkelimobile Enkelimobile on valmistettu käsin ekologisesta paperista. Mitat: 65 x 22 cm. 25,00

Marja Heltelä

Anna-Mari Kaskinen

– Ristisaattoja idän ja lännen välillä Sacred Jorneys – Orthodox Processions in Eastern Finland

Maailmassa on paljon hyvyyttä, vaikka hyvät uutiset välillä hukkuvat huonompien alle. Hyvät ja rohkaisevat sanat sekä teot voivat valaista koko päivän. Lapsena kuullut sanat painuvat syvälle mieleen ja vaikuttavat vielä tähän päivään. Joskus voi olla vaikea päästä eroon ikävien sanojen painolastista. Hyviä sanoja kannattaa tuhlata. Jumalalla on hyviä, rakkauden sanoja, jotka nostavat, kantavat ja parantavat. Ne ovat täynnä siunausta. 15,30 (17,90)

Vaellus pyhiin

Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa – Surukodin kirja

Uusi surukirja sisältää sekä lohduttavia sanoja että käytännön ohjeita läheisensä menettäneelle. Isotekstinen kirja sopii hyvin osanoton ilmauksena surevalle annettavaksi. Kirjassa kuljetaan hienovaraisesti surutyötään tekevän kanssa polulla, jonka on määrä johtaa huomiseen. 13,90 (18,90) MINERVA

Hanna Hentinen, Elina Vuola (toim.)

Pyhiinvaellus on hengellinen kokemus, mutta myös matka paikalliseen kulttuuriin, luontoon ja historiaan. Teos esittelee Pohjois-Karjalan ristisaattoperinnettä sanoin ja kuvin. 28,90 (34,90)

2890

1390

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

Hyvyyden voimaa

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

1530

Kylpyankka Mainiot kylpyankat. Kumiankan pohjan halkaisija on noin 8,5 cm. Luther, Isä Camillo, Pyhiinvaeltaja ja Piispa. 11,00

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

puh. 020 754 2350

Luonto on lähellä! Metrolla metsään Elli Keisteri-Sipilä Kirja opastaa lukijat hienoihin retkielämyksiin ja vaihteleviin luontokohteisiin – joista kaikki ovat saavutettavissa pääkaupunkiseudun metrolla! Kaikki asemat saavat oman luontokohteensa ja retkiehdotuksensa. Tämä kirja todistaa, kuinka helppoa Suomessa on lähteä retkelle ja luontoon.

Mona Kalpala

Hinta 32 €

Hinta 38 €

Tilaukset verkkokaupastamme

www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys.

Luonnonmukainen kaupunkipuutarha Miten kaupunkiasunnon pienestä puutarhasta saisi tasapainoisen näköisen, helppohoitoisen ja luonnon kannalta kestävän? Kirja opastaa puutarhojen luonnonmukaiseen suunnitteluun: Luomaan pihoja, jotka toimivat luonnon ehdoilla kaupungin oloissa.

Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Hiljaisten uskovien maa Suuri osa suomalaisista on uskonnollisia. Uskosta ei kuitenkaan puhuta työpaikan kahvipöydässä. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVAT ESKO JÄMSÄ

eemu Tairan isällä oli tapana sanoa, että kun ei puhuta uskonnosta eikä politiikasta, ei synny turhia riitoja. Taira kyllä puhuu uskonnosta. Hän on suomalaisten uskonnollisuutta tutkiva uskontotieteilijä. Moni suomalainen kuitenkin allekirjoittaa Tairan isän ajatuksen. Uskonasioita ei kovin helposti aleta puida vieraiden kanssa – eikä välttämättä tuttujenkaan. Iso osa suomalaisista on tavalla tai toisella uskonnollisia. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan vuonna 2015 vähän yli puolet suomalaista sanoi uskovansa Jumalaan. Vain 23 prosenttia totesi yksiselitteisesti, ettei usko Jumalan olevan olemassa. 42 prosenttia piti ainakin todennäköisenä, että Jeesus on Jumalan poika, ja 39 prosenttia, että Jeesus sovitti kuolemallaan ihmisten synnit. 76 prosenttia ei ollut ainakaan täysin vakuuttunut, että kuolema on kaiken loppu. Kyllä täällä tuonpuoleisiin uskotaan. Silti suuri osa suomalaisista pitää epäsopivana, jos uskosta aletaan puhua vaikka työpaikan kahvitauolla. Uskontotieteilijä Tairakin tunnistaa epämukavan olon. Mistä se johtuu? KAISAN, 27, lapsuudenperheessä kuuluttiin kirkkoon eikä siitä sopinut erota. Mutta kun uskonasiat alkoivat riparilla oikeasti kiinnostaa Kaisaa, sitä ei katsottu hyvällä. – Usko piti pitää henkilökohtaisena asiana, eikä sen kuulunut näkyä. Piti olla tapakristitty, mutta jos puhuin uskosta avoimesti, isä kummeksui. Usko ei näy Kaisasta päälle. Hän rukoilee itsekseen ja puhuu uskostaan lähinnä niiden kavereidensa kanssa, joiden tietää ajattelevan jotakuinkin samalla tavalla.

– Akateemisesti kouluttautuneen fiksun ihmisen uskoa pidetään vähän vieraana. Siitä kuittaillaan helposti, Kaisa sanoo. – Helsinkiläisessä punavihreässä kuplassa kunnioitetaan sitä, että eri kulttuureista tulevat maahanmuuttajat ovat muslimeja. On vähän kummallista, että samaan aikaan niin sanotusti omaan piiriin kuuluvien kristillisyyttä saatetaan avoimesti oudoksua. Kaisa työskentelee kulttuurialalla. Hänen työkaverinsa eivät tiedä hänen uskostaan. Niin on hänen mielestään ihan hyvä. – Ei niissä työpaikan kahvipöytäkeskusteluissa jaeta sitäkään, jos on vaikka masentunut tai ahdistunut. Se on jotain niin henkilökohtaista. PRESIDENTINVAALIEN ALLA Helsingin Sanomat kysyi ehdokkailta, uskovatko he Jumalaan. Kahdeksasta ehdokkaasta seitsemän vastasi myönteisesti. Ainoastaan Rkp:n Nils Torvalds sanoi, ettei osaa sanoa. – Poliitikolta on hyvä peliliike sanoa, että uskoo Jumalaan jossain määrin, Teemu Taira sanoo. – Mutta sitä taas ei saa sanoa, että Raamatun ihmeet todella tapahtuivat tai että Jeesus todella syntyi neitseestä. Taira ajattelee, että äänestäjät katsovat hyvällä, kun Sauli Niinistö sanoo uskovansa Jumalaan. Mutta kun Laura Huhtasaari sanoo, ettei usko evoluutioon, hypätään kielletyn alueelle. Evoluution kieltävä kreationismi onkin Suomessa harvinaisuus: vuoden 2016 Tiedebarometrin mukaan vain 11 prosenttia suomalaista oli jokseenkin tai täysin eri mieltä siitä, että ihminen on kehittynyt varhaisemmista lajeista. Tuskin presidentinvaaliehdokkaiden vastauksia voi kuitenkaan laittaa pelkän poliittisen pelin ni-

miin. Vasemmistoliiton Merja Kyllönen kommentoi vastaustaan juuri niin kuin moni suomalainen kommentoisi: ”Usko on mielestäni hyvin henkilökohtainen asia.” Miksi usko on henkilökohtaista? Tairan mukaan ainakin osavastaus löytyy länsimaisesta aatehistoriasta. Modernisaatio lähti liikkeelle siitä, että elämän eri osa-alueet rajattiin omiin lokeroihinsa. On julkinen elämä, johon kuuluvat esimerkiksi politiikka ja tiede. Sitten on yksityinen alue, johon kuuluvat muun muassa uskonnolliset kysymykset. – Niillä on tavallaan omat tehtävänsä, ja kumpikaan ei saisi hallita toista. Keskustan Matti Vanhasen vastaus vaalikoneessa oli tästä tyylipuhdas esimerkki: ”En halua sekoittaa uskontoa politiikkaan.” – Jopa kristillisdemokraattien entinen puheenjohtaja Bjarne Kallis korosti, että uskonto ja politiikka on pidettävä toisistaan erillään, Taira sanoo. Uskonnon rajaaminen omaan lokeroonsa ei Tairan mukaan ole uskonnoille pelkästään kielteinen asia. Omassa piirissään kirkko voi toimia vapaasti. Kirkko saa julistaa sanomaansa ja kasvattaa lapsia oman ajattelutapansa piiriin. Monet nuoret suomalaiset ovat tosin alkaneet katsoa kirkon pelikenttää kriittisesti. Yhä harvempi kastattaa lapsensa. Ajatellaan, että kirkko saa puhua vain aikuisille ihmisille, jotka omasta halustaan hakeutuvat sen piiriin. ILARI, 30, on ohjelmistoyrityksessä työskentelevä diplomi-insinööri. Hänen elämänfilosofiansa tärkein tukipilari on usko siihen, että Raamattu on totta. Hän ei kuitenkaan tykkää toitottaa uskoaan julkisuuteen.

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

– En lähtisi lehtien palstoilla julistamaan asiaa omalla nimelläni. Mitä enemmän Ilari on seurannut sitä, miten uskontoa käsitellään lehdissä ja sosiaalisessa me diassa, sitä enemmän hänestä on alkanut tun tua, ettei uskonnon paikka ole siellä. Julkisessa repostelukulttuurissa kaikkeen suhtaudutaan sar kastisesti. – Oikeasti tärkeiden ja vaikeiden aiheiden käsit telyyn se sopii mielestäni huonosti. Ilarin kollegoista jotkut tietävät hänen uskos taan, toiset eivät. Asia on tullut esille esimerkiksi silloin, kun Ilari on kertonut tavanneensa vaimon sa kirkon toiminnassa. Usko vaikuttaa myös Ilarin poliittisiin näkemyk siin. Hänen etiikkansa perustuu kristilliselle maail mankuvalle, eikä hän äänestäisi ehdokasta, joka on hänen kanssaan täysin eri linjoilla. – Se ei kuitenkaan tarkoita, että äänestäisin kris tillisdemokraatteja. Ehdokkaan ei tarvitse olla kris titty. ELIELINAUKIOLLA KÄTEEN annetaan lappu. Pitäisi tehdä uskonratkaisu ja antaa elämä Jeesukselle. Mo ni suomalainen tekee päinvastoin ja pitää uskonasi ansa yhä visummin omana tietonaan. Suomalainen inhoaa uskonnon tyrkyttämistä. Monella on siitä kokemuksia. – Suomessa on vaikuttanut pitkään pietistinen perinne, jossa korostetaan, että ihmisen tulisi pi tää vakaumustaan esillä ja todistaa siitä sanallises ti, kertoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoor dinaattori Jussi Sohlberg. Herätyskristillisissä piireissä odotetaan, että kunnon uskovaisella on tietynlainen näkemys esi merkiksi Raamatusta ja seksuaalimoraalista. Muu ten ei kuulu joukkoon.

”

EI NIISSÄ KAHVIPÖYTÄ KESKUSTELUISSA JAETA SITÄKÄÄN, JOS ON VAIKKA MASENTUNUT TAI AHDISTUNUT. SE ON JOTAIN NIIN HENKILÖKOHTAISTA. KAISA

Sohlberg ajattelee, että tiukka uskovaisuus on jättänyt suomalaiseen mieleen jälkensä. Jos tosius kovien ja muiden välille vedetään armoton raja, harva suomalainen kokee kuuluvansa porukkaan – eikä myöskään halua kuulua. Omista uskonlepatuksista ollaan mieluummin hiljaa. Toisaalta suomalaiset pelkäävät tyrmäystä myös toiselta laidalta. Länsimaissa on pitkään ollut val lalla maallinen maailmankäsitys, jossa yliluonnol linen on tabu. – Ihmiset ajattelevat, että jos olet uskonnollinen, olet kritiikitön, herkkäuskoinen tai manipuloitava, Sohlberg selittää. Sohlbergin mukaan yksi trendi on se, että ”us konto” on monen suomalaisen mielestä ahdistavaa, mutta ”hengellisyys” tai ”henkisyys” ei. Uskonnon ajatellaan tarkoittavan tiukkoja opinkappaleita, ras kasta järjestelmää ja ylhäältä alaspäin saneltuja vas tauksia.

Hengellisyyden piirissä oikean ja väärän ajatte lun rajat eivät tule yhtä helposti vastaan. Harva suo malainen on uskostaan kovin varma. Julistava uskonnollisuus ei kuitenkaan ole ainoa asia, jota suomalaisen kavahtavat. Aggressiiviseen ateismiin ja paatokselliseen uskontoallergiaan suh taudutaan Sohlbergin mukaan niin ikään kielteisesti. – Ylipäänsä ajatellaan, että voimakas vakaumuk sellinen kannanotto on asia, jota ei pitäisi tuoda esiin. MITÄ VANHEMMAKSI Pirkko, 61, on tullut, sitä vah vemmin hän on alkanut uskoa rakastavaan Juma laan. – Nuorena sitä kyseenalaisti enemmän, mutta elämän ilot ja kolhut ovat saaneet yhä enemmän ajattelemaan, että Jumalalla on näppinsä pelissä. Pirkko työskentelee opettajana Espoossa. Hän ei peittele uskoaan työpaikalla. Kahvipöytäkeskuste lussa hän voi sanoa, että tehän tiedätte minun va kaumukseni tai että koska olen kristitty, ajattelen näin. Kollegat suhtautuvat Pirkon uskoon myöntei sesti. Koulun nuoret opettajat pitävät aamuisin ru kouspiiriäkin, mutta Pirkko ei jaksa herätä sinne. Nuorena uskosta puhuminen oli vaikeampaa. Toisaalta oli hauskaa hämmentää poikia Bottan la totansseissa sanomalla, että minäpä uskon Juma laan. Silti Pirkko pelkäsi leimautumista. – Oman identiteetin rakentaminen oli vielä kes ken. Siihen aikaan uskovien ajateltiin olevan rasva tukkaisia tylsiä hissukoita. Minunkin mielestäni ne olivat vähän sellaisia. Mitä selkeämmäksi oma identiteetti on tullut, si tä helpompi uskosta on puhua. Mitä enemmän on tullut ikää, sitä vähemmän kiinnostaa, mitä muut ajattelevat. ■ Kaisan, Ilarin ja Pirkon nimet on muutettu.

Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

Palvelukoti Kukkasrahasto Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

Turvallista elämää hyvien palveluiden parissa

Oma koti palvelukodissa Soita ja sovi aika – tervetuloa tutustumaan meihin!

ASUMISTA JA PALVELUA HELSINGIN SYDÄMESSÄ  Toiminnanjohtaja Carola Sandberg 050 305 9051  Lisätietoa kotisivuiltamme: palvelukotikukkasrahasto.fi

Osa 8

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

Rukousverkoston osana Outi Lampiranta, 53, työskentelee lastenhoitajana helsinkiläisessä päiväkodissa. Vapaa-ajalla hän on Toivoa naisille -rukouspiirin yhteyshenkilö. Rukouspiiri kokoontuu Lampirannan kotona Vantaan Rekolassa joka toinen maanantai. Seuraava kokoontuminen on 7.5. klo 18–19.30 osoitteessa Tertunkuja 4 B. Suomessa toimii yhteensä sata Toivoa naisille -rukousryhmää, ja rukouskalenterilla on yli 1 600 tilaajaa. Toivoa naisille -työ ulottuu 125 maahan, ja radio-ohjelmia lähetetään 76 kielellä.

Rukoileminen antaa Outi Lampirannalle sisäistä rauhaa. Hänen mukaansa henkilökohtaisten rukousaiheiden jakaminen on lähentänyt rukouspiirin osallistujia toisiinsa.

Toimintaa koordinoi Suomessa Sansa (Medialähetys Sanansaattajat), joka on yksi kirkon seitsemästä lähetysjärjestöstä. Lisätietoa: Toivoanaisille.fi

Naiset rukoilevat hyväksikäytettyjen puolesta Outi Lampirannan kotona kokoontuu rukous- ja lähetyspiiri, joka muistaa alistettuja ja kaltoin kohdeltuja naisia. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

"HERRA, MUISTA nuoria, isäpuolen tai muun miespuolisen sukulaisen hyväksikäyttämiä tyttöjä. Herätä äidit ja muut sukulaiset suojelemaan nuoria tyttöjä näiltä hirvittäviltä teoilta sen sijaan, että he puolustaisivat hyväksikäyttäjiä.” Kolme naista on kokoontunut Vantaan Rekolassa asuvan Outi Lampirannan kotiin. Tarjolla on teetä ja pyöreitä pikkupullia. Alkurukouksen ja raamatunluvun jälkeen naiset aloittavat yhteisen rukouksen, joka seuraa kansainvälisen Toivoa naisille -verkoston rukouskalenteria. Joku on tilannut kalenterin postissa, toinen katsoo rukouksia kännykästä. Rukoukset kertovat naisten karuista kohtaloista maissa, joissa heillä ei ole valtaa omaan elämäänsä. Huhtikuun aikana naisverkosto

RUKOUSVERKOSTON LISÄKSI Toivoa naisille -työhön kuuluu radio-ohjelmia, koulutusta ja mentorointia. Ohjelmat käsittelevät naisten kohtaamia arkielämän kysymyksiä ja kristillistä opetusta. Lampirantaan vetoaa erityisesti työn perusajatus, jonka mukaan jokainen nainen on Jumalalle arvokas. Radio-ohjelmien kuuntelija saa mahdollisuuden löytää Jeesuksen vapahtajaksi ja elämän turvaksi.

PARANTUMINEN JÄI Outi Lampirannan mieleen johdatuksen ja varjeluksen kokemuksena. Rippikoulun jälkeen hän luki Raamatun läpi mietiskellen kaksi kertaa. Lampirantaa on kantanut lupaus, jonka mukaan Jumala johdattaa niitä, jotka kulkevat rukoillen. Usko Jeesukseen ei ole tuonut helppoa elämää, mutta vaikeudet ja surut ovat lähentäneet häntä Jumalaan. Rukouspiirin kokoontumisten välillä Toivoa naisille -rukouskalenteri kulkee Lampirannan mukana työmatkoilla. Usein hän muistaa myös piiriin tuotuja henkilökohtaisia rukousaiheita. Lampiranta uskoo, että jokainen voi olla omalla paikallaan Jumalan käytössä. Täydellisyyttä ei vaadita. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

29.4.

Taivaan kansalaisena maailmassa

rukoilee eteläisessä Afrikassa elävien naisten puolesta. Ajatus rukous- ja lähetyspiirin perustamisesta heräsi Rekolan kirkossa lokakuussa 2016, kun Lampiranta kuuli kristillisen Trans World Radio -järjestön työstä. Piirin muut aktiivit löytyivät kirkkokahveilta saman tien.

Lapsuudessaan Lampiranta sairasti leukemian. Sairauden uusiutumisen jälkeen lääkärit eivät antaneet toivoa. Kaakkoissuomalaisen kylän mummot rukoilivat kuitenkin paranemisen puolesta. Lampirantaan kokeiltiin luontaistuotetta ja USA:ssa keksittyä uutta syöpälääkettä.

Jumalan lapsen passi OLEN LÄHDÖSSÄ ulkomaille. Liput tilattu ja silleen. Paitsi että en löydä passiani. Ihminen ilman papereita on paperiton. Tuomittu ties mihin. Varsinkaan Yhdysvaltoihin et matkusta ilman passia. No, löysin passin tiiviin etsimisen jälkeen. En vain ollut älynnyt etsiä sitä keittiön yhdestä hyllystä. Passini muuten menee vanhaksi syyskuussa. Pitää siis hankkia uusi. Passi, ajokortti, kelakortti ja muut henkilöllisyyden todistajat ovat tärkeitä. Minä olen olemassa. Minulla on siitä paperit. Suomalainen. Helsinkiläinen. Sosiaaliturvattu. Vaikka passini ei sitä kerro, olen

kaksoiskansalainen. Satun olemaan myös taivaan kansalainen. Siis Suomessa. Milläs sen todistaa? Asia ei ole mitenkään teoreettinen. Maassamme on tuhansia pakolaisia, jotka ovat täällä omaksuneet kristillisen uskon. Ja todistusta tästä heille uudesta henkilöllisyydestä tivataan nyt oikeusistuimissa. Niinpä. Millä todistat olevasi taivaan kansalainen? Millä minä itse taivaan kansalaisuuteni todistaisin? Ei ole passia esittää. Jumalan lapsen passi ei ole paperi tai dokumentti. Evankelista Johannes kirjoittaa, että taivaan kansalaisen tunnus on pohjimmaltaan rakkaus. ”Tämän käskyn

minä annan teille, että rakastakaa toisianne.” Siinä ei kysytä uskontunnustuksien perään. Siinä kysytään elä-

män perään. Jumala on rakkaus ja niin meidänkin pitäisi olla. Hanki oikea passi. Nopeasti. Olli Valtonen

12 B

Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Gurun opissa Ohjaajana Wilfrid Stinissen

Wilfrid Stinissen oli karmeliittamunkki, filosofian tohtori ja katolinen pappi. Hän oli syntynyt Belgiassa vuonna 1927. Hän muutti vuonna 1967 Ruotsiin, missä hän toimi arvostettuna hengellisenä ohjaajana kuolemaansa saakka. Hän on kirjoittanut lukuisia kirjoja kristillisestä meditaatiosta, rukouksesta ja mystikoista. Hänelle rakkaita olivat varsinkin Ristin Johannes, Avilan Teresa ja Jeesus-lapsen Teresa. Hänen kirjoistaan on suomennettu monia. Niiden joukkoon kuuluu pieni kirjahelmi Sinussa on minun nimeni. Ruotsinkielinen alkuteos Jesusbönen on vuodelta 1998. Hän kirjoitti sen johdannoksi tuntemattoman ortodoksimunkin kirjoitukseen, joka käsitteli itäisessä kristillisyydessä tunnettua meditatiivista Jeesuksen rukousta. Stinissen kuoli vuonna 2013.

Hukassa ei ole hyvä olla Kun sydän ja pää riitelevät ja olo on hajanainen, hiljainen rukous voi auttaa. TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

TUNTUUKO SINUSTA VÄLILLÄ, että olet elämässäsi hukassa, pihalla tai kujalla? Et ole tunteesi kanssa yksin. Se on osa ihmisenä olemista, ja se joh tuu siitä, että ihminen on hukannut keskuksensa. Sydän ja pää riitelevät toisiaan vastaan. Sisäisen hajanaisuutemme vuok si meidän on vaikea olla itsemme ja toistemme kanssa. Sen vuoksi mei dän on myös vaikea kääntyä Jumalan puoleen. ”Paratiisissa ihminen eli sydämes sään”, kirjoittaa Ruotsissa vaikuttanut ja Suomessakin tunnettu karmeliitta munkki Wilfrid Stinissen. Paratiisissa ihminen oli ehyt. Siel lä ihminen eli sopusoinnussa Jumalan kanssa eikä hänen päänsä ja sydämen sä, älynsä ja tunteidensa eikä henken sä ja ruumiinsa välillä ollut ristiriitaa. Syntiinlankeemus rikkoi tämän yhtey den. Paratiisi ei ole Stinissenille paikka vaan olotila. Hänen mukaansa kään tymisemme pois Jumalasta on saa nut meidät siirtämään keskuksemme älyyn, jolla luulemme saavamme ot teen elämästä. Meidän pitää löytää uudestaan ta sapaino älyn ja syvimmän itsemme

välille. Sydämen, josta löydämme sy vimmän itsemme, ja pään, jolla ha vainnoimme maailmaa, pitää löytää toisensa. Siinä voi auttaa rukous. YHTEEN PIENEEN RUKOUKSEEN voi mahtua kaikki olennainen. Yhdellä huokauksella voit kertoa, mihin tur vaudut ja minkä varassa palaat eloon. Yhdellä henkäyksellä voit ilmaista, mitä toivot ja kehen sydämessäsi luo tat. Stinissenille tällainen rukous on Jeesuksen rukous. Se on yhden lau seen mittainen: ”Herra Jeesus Kris tus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä.” Stinissen on kirjoittanut Jeesuksen rukouksesta pienen kirjan. Siinä hän sanoo, että kaiken rukouksen tulisi ol la sydämen rukousta. Hänen suosikki rukoustaan kutsutaankin myös Sydä men rukoukseksi. ”Sydän on sekä ruumiillisesti että hengellisesti ihmisen tärkein elin. Se on paikka, jossa ihminen on yhtey dessä Jumalaan”, Stinissen muistut taa. On tärkeää laskeutua päästä sy dämeen, sillä siellä ihminen tekee sy vimmät ratkaisunsa. Se on ihmisen ja Jumalan kohtaamispaikka.

Sydämen rukous Voit aloittaa Jeesuksen rukouksen eli Sydämen rukouksen harjoittamisen parinkymmenen minuutin hiljaisella rukoushetkellä. Tee tai etsi itsellesi paikka, jossa voit päivittäin rukoilla omassa rauhassa. Rukouksen aikana voit seistä tai istua. Toista mielessäsi rauhallisesti Jeesuksen rukouksen sanoja ”Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä”. Voit aluksi lausua ne ääneen ja etsiä sopivaa rytmiä. Pidä lauseiden välissä lyhyt tauko ja hengitä sisään ja ulos. Jatka rukousta hengityksesi tahdissa. Käsiäsi voit pitää yhdessä niin, että ne lepäävät toisiaan vasten tai kämmenet avoimina ylöspäin ikään kuin vastaanottamassa. Lopuksi ole vain hetki hiljaa rukouksen virrassa.

VOIT KOKEILLA HILJAA mielessäsi toistaa Jeesuksen rukouksen sanoja ”Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poi ka, armahda minua syntistä”, ja kuun nella samalla hengitystäsi ja sydämesi lyöntejä. Se voi auttaa sinua rentoutu maan, keskittymään ja olemaan läsnä ruumiissasi. Sydämesi lyönnit muis tuttavat sinua hengellisen elämäsi keskuksesta, siitä, mistä alkuaan olet lähtöisin ja missä kaikki olemme yh tä. Rukous on syvämuistin palautusta. Kun toistat rukouksen sanoja, kuuntele niiden merkitystä. Näin aja tukset lakkaavat rönsyilemästä ja sa nat alkavat puhutella sinua aina sy vemmin. Saatat huomata, miten ru kous ruokkii koko olemustasi. Ym märrät, että on olemassa todellisuus, jota et järjellä käsitä. Se puoli sinus sa, joka haluaa hallita kaikkea, oppii sydämesi viisautta ja rukouksen kärsi vällisyyttä. ”Viileä ja kuiva järki suos tuu yhä enemmän sydämen viisauden hapatettavaksi”, Stinissen kirjoittaa. Rukous ruokkii päätä ja sydäntä ja asettaa ne oikeaan suhteeseen. ”Myös sydän rikastuu, kun järki asettuu oike alle paikalleen, ja sydämestä tulee nä kevä ja ymmärtävä sydän”, Stinissen vielä muistuttaa. ■

MENOT 26.4 – 9.5.

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16, p. 09 830 6500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507 Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkko ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkko to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Matala – mukava maanantai kirkolla! Ehtoollishartaus ma 30.4. ja hartaus ma 7.5. klo 11, jonka jälkeen maksuton ruokailu. Raamattua, rukousta ja laulua maanantaisin klo 12. Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä. Raamattupiiri tiistaisin klo 18. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30–13. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Puurotorstai torstaisin klo 10–13. Puurolounas 2,50 e. Viikkomessu torstaisin klo 18. Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18–20.45. Bilisilta nuorille torstaisin klo 18.30– 20.30. Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 20–22.30. Kirkon kirppis lauantaisin klo 12–15. Messu su 29.4. klo 12. Tiina Palmu, Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri. Messu su 6.5. klo 12. Harri Nurminen, Tuomo Kahenvirta, Elisa Vikki.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12. Hartaus ja päiväkahvit tiistaisin klo 12.30. Saunaa ja Sanaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30. Naisten Raamattupiiri tiistaisin klo 19. Torstaimesta torstaisin klo 14–15.30. Välipalaa ja mukavaa puuhastelua alakouluikäisille. Perhekahvila perjantaisin klo 9–13.

Perhemuskari perjantaisin klo 10–10.30. Kevään viimeinen muskari 27.4. Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45. Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12, maksuton puuroaamiainen kaikille. Taidepyhis sunnuntaisin klo 15–16.30. Uudenlaisessa pyhäkoulussa tanssitaan ja taiteillaan. Ryhmään voi tulla ilman ennakkoilmoittautumista, alle 3-vuotiaat mielellään aikuisen kanssa. Pyhiksessä tarjotaan pieni välipala. Messu su 29.4. klo 10. Tiina Palmu, Juha Paukkeri. Päiväkotikirkko to 3.5. klo 9.30–10. Näyttämömusiikin sävelin Hannu Holman lauluoppilaiden kevätkonsertti pe 4.5. klo 19. Pianistina Anni Holma. Ohjelma 5 e. Kansanlaulukirkko su 6.5. klo 10. Harri Nurminen, Riikka Jäntti, Länsimäen ja Rajakylän eläkkeensaajien lauluryhmä ja Kaija Mäki-Leppilampi, viulu.

MUUALLA Kuunloiste- ja Aurinkotanssi -lapsikuorot 6–14-vuotiaille keskiviikkoisin klo 15–16 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa Riikka-kanttorin johdolla. Kevään viimeinen harjoitus 2.5. Perhekahvila torstaisin klo 9–11 Kolohongan ostoskeskuksessa os. Itäinen Valkoisenlähteentie 19. Vaaralan Vappu ti 1.5. klo 13–15 Vaaralan pallokentällä, Harjunreuna 16. Koko perheen iloinen vapputapahtuma. Länsimäen kyläpäivä la 5.5. klo 10–14 Länsimäen kirjastossa, Nutalla ja piha-alueella. Perheiden retki Vivamon Lastenkylään Lohjalle 12.6. Hinta 20 e/aikuiset ja 10 e/yli 3-vuotiaat lapset. Ilmoittautumiset birgitta.tasavuori@evl.fi.

HAUTAAN SIUNATTU Heimo Aulis Helttunen 67 v, Tarja Hannele Savolainen 66 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa

ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455 Diakoniapäivystys: Ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472 Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Aikuisten raamattupiiri to 3.5. klo 10.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

MUUALLA

Auratie 3 Yhteystapahtuma: Mummon ja vaarin kanssa. Ilta isovanhemmille to 26.4. klo 18.30. Tapahtumassa puhuu Korpilahden kunnanlääkärinä toiminut, kahdeksan lapsen äiti Hellin Torkki. Hänelle luovutettiin Valkoisen Ruusun Ritarikunnan kunniamerkki tunnustuksena työstään kasvattajana. Meillä päin -piknik la 28.4. klo 10–14. Lähtö kirkon parkkipaikalta klo 10. Tutustumme Hämeenkylän historiaan ja ympäristöön kävellen. Varaa juomapullo ja halutessasi kävelysauvat mukaan. Lopuksi kokoonnumme yhteiselle piknikille. Mukaan kannattaa varata piknikevästä. Ei ennakkoilmoittautumista. Messu su 29.4. klo 10. Matti Hyry, Miika Koistinen ja Hannu Lehtikangas. Miesten sauvakävelypiiri su 29.4. klo 18. Lähtö kirkolta, mukana seurakunnan pastoreita. Nettikerho ikäihmisille ke 2.5. klo 13.30–15.30 takkahuoneessa. Aiheena on ”Onnittele sähköisesti, e-onnittelut”. Piiriä vetää informaatikko Riitta Sivenius. Messu su 6.5. klo 10. Jukka Nevala, Jaakko Kara ja Päivi Tiitu. Kimarakahvila su 6.5. klo 17. Pastori Katja-Maaria Vilén puhuu aiheesta Jeesus ja syntinen nainen. Starttikoulutus tukihenkilö- ja ystäväperhetoimintaan maahanmuuttajien parissa ma 7.5. klo 17–20. Koulutuksessa kerrotaan perustiedot maahanmuuttajien tukihenkilönä toimimisesta. Laulun ystävät -yhteislauluilta ke 9.5. klo 17–18. Laulua johtaa Hannu Lehtikangas. Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 9.5. klo 18 pienessä seurakuntasalissa. Ilmoittautuminen syksyn 2018 päiväkerhoihin on käynnissä. Ilmoittautumislinkki nettisivuillamme: hameenkylanseurakunta.fi > lapset ja perheet.

Retki Hietaniemen hautausmaalle la 5.5. klo 10–16. Tapaamme klo 10 Hietaniemen hautausmaan pääportilla (os. Hietaniemenkatu 20). Tutustumme kulttuurihistoriallisesti Suomen merkittävimpään hautausmaahan ja käymme lounastamassa ravintola Perhossa. Retken hinta on 30 euroa. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6450 tai hameenkylan.seurakunta@evl.fi. Pähkinärinteen palvelutalon kahvikammari ke 9.5. klo 13.30–14.30 osoitteessa Kastanjakuja 1 A. Perheiden retki Perniöön la–su 19.–20.5. Ilmoittaudu pe 27.4. mennessä nettisivuillamme: hameenkylanseurakunta.fi > lapset ja perheet Seurakuntamatka ikuiseen kaupunkiin: Rooma, Vatikaani ja Ostia ma–su 24.–30.9. Lähde matkalle Roomaan. Oppaana toimii Rooman asiantuntija Emil Anton ja matkanjohtajina Matti Hyry ja Jarkko Vähäsarja. Matkan hinta on 1080 e/osallistuja sisältäen mm. lennot, majoituksen, lentokenttäkuljetukset, julkisen liikenteen passin ja retken satamakaupunki Ostiaan. Ilmoittaudu ma 30.4. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6450 tai hameenkylan.seurakunta@evl.fi.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 26.4. klo 11. Vierailijana on pastori Ari Norro Sley:stä. Kohtaamispaikka to 3.5. klo 11–12. Vierailijoina ovat kappalainen Matti Hyry ja kanttori Hannu Lehtikangas.

KASTETTU Knuutti Juhani Ukkonen, Oliver Ahti Tapani Lohenoja.

HAUTAAN SIUNATTU Kari Jouko Antero Liukkonen 73 v, Kristofer Nicholas Telkinen 2 pv.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset: arkisin klo 9–15, p. 09 830 6333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys: ti ja to klo 10–12, p. 050 573 6376 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Aamurukouspiiri arkiaamuisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Lapsikuoro to 26.4. klo 16.30–17.15 kirkkosali 2:ssa, Airi Saloniemi. Miesten saunailta to 26.4. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Seurakuntakuoro to 26.4. ja 3.5. klo 18 kirkkosali 2:ssa, Katariina Kopsa. Vox Mea – Oma ääni to 26.4. ja 3.5. klo 18.30 seurakuntasalissa, Airi Saloniemi. Perhekerho pe 27.4. ja 4.5. klo 9–11.30 lapsija perhetyön tiloissa. Perhemessu su 29.4. klo 10. Minttu Haapalainen, Eveliina Ojala, Airi Saloniemi. Avustamassa teatterikerholaisia, iltapäiväkerholaisia ja kerhonohjaajia sekä laulajia Vox Measta, Lapsikuorosta ja helluntaiseurakunnan lapsikuorosta. Messun jälkeen kirkkokahvit ja suklaasuukot. Kirkon aamupuuro ma 30.4. ja 7.5. klo 10 seurakuntasalissa, hinta 1 e. Runopiiri ma 30.4. ja 7.5. klo 13 kirkon kokoustilassa. Naisten raamattupiiri ma 30.4. ja 7.5. klo 17.30 Kotkansiiven kokoustilassa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 30.4. ja 7.5. klo 18 kirkon kappelissa. English through Bible ma 30.4. ja 7.5. klo 18.30 kirkon kokoustilassa. Katulähetyksen lounas ke 2.5. ja 9.5. klo 11 alkaen kirkkosalissa. Syödään yhdessä. Maksuton yhteisölounas on valmistettu Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruuasta. Päivälähetyspiiri ke 2.5. ja 9.5. klo 13 kirkon kokoustilassa. 2.5. päivälähetyspiirissä Maija Sankari kertoo pyhiinvaelluksestaan Santiago de Compostelaan. Arki-illan iltakirkko ke 2.5. klo 18. Eveliina Ojala, Airi Saloniemi. Iltarukouspiiri ke 2.5. ja 9.5. klo 18.40 kirkon kappelissa. Diakonissan vastaanotto to 3.5. klo 12–13 diakoniatoimistolla. Voit keskustella terveydentilaasi liittyvistä asioita, mittauttaa verenpaineen tai verensokerin ilman ajanvarausta. Vanhemman väen piiri to 3.5. klo 13 seurakuntasalissa. Naisten saunailta to 3.5. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Päihdesensitiivisen surun päivä la 5.5. klo 11–17 Kotkansiiven kokoustilassa. Päivän aikana mahdollisuus käsitellä surua, joka liittyy päihdekuolemaan. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 2.5. mennessä Pia Olkkonen, p. 050 322 6560. Pyhän tanssin rukoushetki la 5.5. klo 18 kirkossa. Pia Olkkonen.

Menokasvo

Hiljainen laulu voi tuntua sormissa asti Muusikko ja psykologi Aino Peltomaa, kuka osaa laulaa hiljaista laulua? – Hiljaisessa laulussa jokainen ääni on tärkeä ja arvokas ja yhtä hyvä. Laulajan oma keho kertoo sen, mitä pitää tehdä. Hiljaiseen laulamiseen täytyy vain avautua, mikä ei aina ole niin helppoa. Haluan johdattaa ihmiset läsnäoloon ja vapautumiseen sekä äänen kokonaisvaltaiseen kokemiseen. – Jos on huonoja kokemuksia esimerkiksi koulun laulukokeista, hiljaisen laulun kautta voi saada korjaavaa kokemusta, koska siinä kaikki, mitä tekee, on oikein.

Retriittiin kuuluu myös joogaa. Kuinka notkea täytyy olla? – Teemme hyvin yksinkertaisia liikkeitä ja kävelemme ja laulamme. Liikkuminen on konkreettinen keino kehon vapauttamiseksi. Myös laulujen välissä tehdään helppoja joogaharjoitteita, jotka tuovat syvyyttä äänenkäyttöön ja hiljaisuuden läsnäoloon. Äänen tuottaminen ja kehon liikuttaminen ovat retriitissä lähellä toisiaan ja niillä haetaan samaa: avautumista, oman itsen löytämistä ja pysähtymistä. NINA RIUTTA Hiljaisen laulun ja lempeän joogan retriitti helatorstaina 10.5. klo 10–16 Asolan seurakuntatalossa, Asolantie 6. Ohjaajina Aino Peltomaa ja Saara Markkanen. Hinta 25 e. Ilmoittautumiset 4.5. mennessä. Katso ilmoittautumisohjeet: rekolanseurakunta.fi >musiikki ja kuorot> hiljaisen laulun kurssi.

MARIANNA SIITONEN

Mihin aikakauteen hiljainen laulu liittyy? – Hiljaisessa laulussa kiteytyy vanhan musiikin perinteestä kumpuava filosofia. Keskiaikainen musiikki voi resonoida ihmisen kehossa ja mielessä eri tavalla kuin nykymusiikki. Olen joskus saanut ohjaamastani retriitistä palautetta, että hiljainen laulu tuntuu sormissa asti. Kokemus retriitin

harjoituksista voi olla hyvin erilainen laulajan omasta elämäntilanteesta johtuen.

MENOT 26.4 – 9.5.

12 A Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Messu su 6.5. klo 10. Riikka Wikström, Maija Sankari, Minttu Haapalainen, Katariina Kopsa. Pyhäkoulu messun yhteydessä. Kirkkokahvit. NaisSound-kuoron kevätkonsertti su 6.5. klo 18. Kuoroa johtaa Kaapo Ijas. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 e. Perhekerho ma 7.5. klo 12–15 lapsija perhetyön tiloissa.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30. Hartaus ti ja to klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 26.4. ja 3.5. klo 9–11.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Perhekerho ti 8.5. klo 9–11.30. Vanhemman väen piiri ke 9.5. klo 13.

MUUALLA Saturnuksen päiväkodin avoin toiminta. Seurakunnan työntekijä paikalla to 3.5. klo 11.30–14 ja ke 9.5. klo 8.30–11 (Kaakkoisväylä 8). Diakonian matka Liettuaan ma 27.8–pe 31.8. Hinta 555 e/hlö/2 hh, 1 hh:n lisä 85 e. Sis. ohjelma, ruokailut, laivaliput, kuljetus ja majoitus. Matkareitti: Tallinna-Riika-KlaipedaPalanga-Riika. Tutustumme Siauliaissa pyhiinvaelluskukkulaan, Kuurin kynnäkseen, käymme Thomas Mannin museossa ja Latvian kansallisessa taidemuseossa. Ilm. viim. 4.5. kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6552. Lisätiedot Sirkka Väätäinen, p. 040 580 6331.

KASTETTU Ani Uuna Unelma Hartikainen, Lyydia Vieno Susanna Vähä-Heikkilä, Alexander Leo Mathias Mac Donald, Onni Tapani Holm, Elias Kristian Haverinen, Noel Martin Suursalmi.

HAUTAAN SIUNATTU Toini Katri Välisalo 79 v, Aune Tuulikki Saarela 74 v, Veikko Erkki Helo 73 v, Anna-Liisa Harsti 68 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 830 6700 Avoinna ma–pe klo 9–15 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa kirkolla ma–ti klo 11–14, Asolan seurakuntatalossa to klo 11–14 p. 09 830 6707. Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11 Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11 Ajanvaraus ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706 rekola.diakonia@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Messu su 29.4. klo 10 Arto Nuutinen, Marja Kyllönen, kirkkokuoro. Pyhäkoulu su klo 10 Lasten kirkkohetki. Olohuone perheille ma, ti, to, pe klo 9–14. Lapsille aikuisen kanssa. Ma brunssi klo 10–11 (0,50 e/lautanen perhediakonialle). To Kirkkomuskari klo 10. (ei 1.5.). Lasten pienoismallikerho ma klo

15.30. 20 e/pienoismalli. Ilm. petri. piirainen@evl.fi tai p. 050 573 6328. Yläovet auki ma klo 18. Maksuton iltapala, saunamahdollisuus (omat tarvikkeet mukaan). Diakoniakahvila ti klo 9–11 (ei 1.5.). Aamumessu ke 2.5. klo 9 Arto Nuutinen, Marja Kyllönen. Messun jälkeen nimikkolähetit Saara ja Tomas Bengtsson Bangladeshista. SilmukkaSiskot-ryhmä ke klo 9.30. Pikkunikkarit 4–7-vuotiaille lapsille, ke klo 14. Ilm. petri.piirainen@evl.fi tai p. 050 573 6328. Open Doors, nuorten avoimet ovet ke klo 18. Raamattupiiri ke 2.5. klo 18.30. Bengtssonien terveiset Bangladeshista. Raamattu- ja keskustelupiiri to 3.5. klo 13–15. Ensemble Gamut! konsertoi to 3.5. klo 19. Vanhaa musiikkia uusin maustein. Ilkka Heinonen, Marianna Henriksson, Juho Myllylä ja Aino Peltomaa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Messu su 6.5. klo 10. Tavoittavan työn tekijä Kaisa Aalto siunataan tehtävään. Laura Maria Latikka, Marja Kyllönen. Miesten raamattupiiri ma 7.5. klo 18.30. Kaakaopyhäkoulu to 26.4. ja 3.5. klo 18–19 päiväkerhotila.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 050 573 6329 Maalausryhmä ma klo 10–12. Seniorikahvila ma 7.5. klo 13. Työikäisten raamattupiiri ma 7.5. klo 18–19.30. Avoimet ovet perheille ti klo 9–12. Lapsille aikuisen kanssa (ei 1.5.). Ötökkäkerho 4-6-vuotiaille lapsille ti 8.5. klo 13. Ilm. petri.piirainen@evl. fi tai p. 050 573 6328 (ei 1.5.). Saviryhmä ke klo 12–14. Asolan Ankkuri -aamupala to klo 9–11. Älynystyrät Ällikällä to 3.5. klo 13. Muistitehtäviä. Asolan Silmukkaryhmä to klo 16–18. Hiljaisen laulun ja joogan retriitti helatorstai 10.5. klo 10–16. Maksu 25 e sisältää vihanneskeiton ja kahvin. Ilmoittautumisohje ja lisätiedot http://www.vantaanseurakunnat.fi/ tapahtumat/2018-05-10/hiljaisen-laulun-ja-lempean-joogan-paivaretriitti. Arabiankielinen työ la-su Asolan seurakuntatalo, tied. pastori Ramez Ansara, p. 050 304 1689.

MUUALLA Yhteiskristillinen päiväpiiri ma klo 13–15. Rautkalliontie 4:n kerhotila. Hanna-rukouspiiri ma 7.5. klo 18. os. Tertunkuja 4 B. Vanhemman väen iltapäivä Leenakoti ti 8.5. klo 13. Eteläinen rastitie 12. Lähetysilta Foibessa ke 9.5. klo 17.30. Tansanian taivaalla; lähetystyössä lennetään. Erja ja Ilkka Korhonen, kahvit klo 17.15. Sairaalakatu 5. Nuorten sähly to klo 16–17.30. Rekolanmäen koululla. Oma maila, kengät, peliasu (ei 26.4.). Yhteiskristillinen rukouspiiri pe klo 19–21.30 Rautkalliontie 4:n kerhotila. Retki Itä-Suomen luostareihin 11.–12.6.2018 Rekolan srk:n alueella asuville. Lähtö 11.6. klo 7 Rekolan kirkko, Kustaantie 22. Paluu 12.6. n. klo 20 Rekolan kirkolle. Hinta 70 e. Ilmoittautuneille tulee retkikirje ja lasku. Sis. yöpymisen Valamossa 2 hh (retkeilymajataso), matkat, aamupalan, 2 lounasta, ma-illan valamolaisen teepöydän, ryhmäopastuksen. Lisäksi: Pyhän Georgios

Voittajan kirkko Joroisissa, Valamon kansanopiston ortodoksinen käspaikka-näyttely, Lintulan nunnaluostari.Ennakkotapaaminen ja tutustuminen Tikkurilan ortodoksiseen kirkkoon, Valkoisenlähteentie 48 ke 23.5. klo 17.30. Ilmoittaudu 18.5. mennessä kristiina.mattila@evl.fi tai p. 09 830 6700. Matkalla mukana diakoni Irma Liljeström ja pastori Tarja Korpela. Lisätiedot Liljeström, p. 050 553 8459. Seniorien tuettu loma Salonsaaressa 20.–25.8.2018. Hinta 90 e/hlö/5 pv. Täysihoito, retkiä ja yhdessäoloa. Haku on alkanut osoitteessa www. hyvinvointilomat.fi. Lisätiedot irma. liljestrom@evl.fi tai p. 050 553 8459.

KASTETTU Samuel Matti Tapio Sarkimaa, Elli Adalmiina Alanaatu, Pauli Markus Koskinen, Elsa Aino Maria Pynnönen, Lily Helmi Aurora Vesimäki, Iivo Aleksanteri Finnilä.

HAUTAAN SIUNATTU Jaakko Tapani Mustajärvi 62 v, Leena Marjatta Karhio 74 v, Sirkka-Liisa Mast 65 v, Kirsi Jaana Räsänen 62 v, Tapani Jaakko Ristimäki 81 v, Kauko Kalevi Haaparanta 102 v, Inga Maria Kaattari 95 v, Armas Kalervo Joutsela 95 v, Toivo Ilmari Kokko 66 v, Pentti Kalevi Seppälä 82 v.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–15 p. 09 830 6333. Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B, avoinna ark. klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi ark. klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs.) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys: ma klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma klo 10–11.30 ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Messu su 29.4. klo 12, Sari Rajala, Jyrki Kaukanen, Terje Kukk. Big band -messu su 6.5. klo 12, Terhi Viljanen, Marja Eloranta, Samppa Laakso. Tikkurilan Mieskuoro 45 vuotta -konsertti to 3.5. klo 19. Mm. A. Järnefeltin, G. Ernesaksin ja F. Mendelssohnin kuoromusiikkia. Johtaa Jussi Linnanmäki, solistina baritoni Pekka Laakso. Vapaa pääsy, käsiohjelma 8 e.

SEURAKUNTIEN TALO Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Naisten rukouspiiri pe 27.4. ja pe klo 18, Emmauksen kokoushuone. Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 28.4. ja la 5.5. klo 15, Bethanian 4. krs kokoushuone. Vappurieha kaikenikäisille ti 1.5. seurakuntien talon sisäpihalla ja Nuorisotilassa. Myynnissä grillimakkaraa, vohveleita sekä kahviosta kahvia, munkkeja ja simaa. Lohikeittolounas myynnissä Nuorisotilassa klo 11–13. Ilmapalloja, kasvomaalausta ja ongintaa. Maksuton nukketeatteriesitys Leijan matkassa rippikou-

luluokassa klo 10.30 (sopii yli 5-vuotiaille). Seurakuntien talon auditoriossa on myös arpajaiset sekä kirja- ja tavarakirpputori. Tilaisuuden tuotto lähetystyön ja Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Rukouspiiri ti 1.5. ja ti 8.5. klo 19, Emmauksen sielunhoitohuone. Aamurukouspiiri ke 2.5. klo 8 Emmauksen sielunhoitohuone. Kirkon ruokailu – lämmin lounas sitä tarvitseville ja seuraa kaipaaville ke 2.5. ja ke 9.5. klo 12–13.15, Nuorisotila. Vuoronumeroiden jako Nuorisotilan ala-aulasta klo 11.30. Ruokailu alkaa lyhyellä hartaudella klo 12 ja päättyy klo 13.15. Vapaaehtoinen maksu. Hanna-piiri to 3.5. klo 9.30 lähtö lenkille kirkon edestä, kahvit sanan äärellä klo 10.30 Betanian kokoushuoneessa. Kuntokävelyä, keskustelua ja rukousta. Työikäisten leskien vertaistukiryhmä Winkut su 6.5. klo 17, Emmauksen kokoushuone. Vantaan kristillisten raamattupiiri ma 7.5. klo 13, Emmauksen kokoushuone. Lähetyksen päiväpiiri ti 8.5. klo 13. Sanaa, keskustelua, rukousta ja kahvittelua mukavassa seurassa. Gospel-lattarit ti 8.5. klo 19. Armollinen tanssitunti lattarimusiikin tahdissa kaikenikäisille naisille. Mukaan liikuntavarusteet ja juomapullo. Hinta 5 e/krt lähetystyön hyväksi. Yli 40- ja yli 60-vuotiaiden sinkkujen suunnittelupalaveri ke 9.5. klo 18, Bethanian 4. krs kokoushuone. Tervetuloa suunnittelemaan toimintaa niin uudet kuin toiminnassa jo mukana olevat sinkut.

PIENTEN PAIKKA Unikkotie 5 a (Käynti Vehkapolun kävelykadulta) Pienten paikka auki ke 2.5. ja ke 9.5. klo 16–19 sekä pe 27.4. ja pe 4.5. klo 9–15. Iltaperhekerho ma 7.5. klo 17–18.30. Perhekerho, perhemuskari kerhon alussa ti 8.5. klo 9.30–11.30.

OLOTILA Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223 tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila. Kahvila auki ma–pe klo 10–15. Suljettu vappuaattona 30.4. ja vapunpäivänä 1.5. Talo tarjoaa kupillisen. Tule viettämään kanssamme reilu kahvitauko ma 7.5., ti 8.5. ja ke 9.5. klo 12–13. Taidetta! Kevättä ja kesää kohti. Tytti Lehdon öljyvärimaalauksia 2.5. saakka. Pirjo Kervisen piirroksia ja maalauksia 2.5.–30.5. Kysy neuvoa tietoteknisissä asioissa, mm. tabletin, netin ja kännykän käyttö maanantaisin klo 12–13. Henkilökohtaista opastusta. Myös ajanvarauksella. Kysy kassalta aikoja tai p. 09 830 6302. Latausvartti to 26.4. ja to 3.5. klo 16.15. Latausvartti on hetki sinulle itsellesi. Nautimme hiljaisuudesta, jota vain muutama sana raamittaa. Laulupiiri pe 27.4. ja pe 4.5. klo 15.30. Messu su 29.4. klo 10–11.30, Marja Eloranta, Tuula Lapveteläinen, Iina Katila. Iltaehtoollinen ke 2.5. klo 18, Johanna Jakonen, Toomas Takala, Terje Kukk. Messu, mukana Laurin laulajat su 6.5. klo 10, Päivi Helén, Veikko Karhumaa, Terje Kukk. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 8.5. klo 17.30, Terje Kukk. Helatorstaiaaton iltaehtoollinen ke

9.5. klo 18, Terhi Viljanen, Toomas Takala, Terje Kukk.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Perhepäivä pe 27.4. ja pe 4.5. klo 9.30–14. Isä-lapsikerho ti 8.5. klo 17.30–19. Leikkiä, askartelua ja musisointia. Tarjolla pieni iltapala maksua vastaan. Lisät. outi.myllylä@evl.fi, p. 050 327 1634.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 26.4. ja to 3.5. klo 9.30–11. Raamattua ja lähetysasiaa teekupin ääressä to 26.4. klo 18. Lapset tervetulleita mukaan.

PAKKALAN KERHOHUONEISTO Käräjäkuja 1 B, 09 830 6223 Pakkalan aamukahvit ti 8.5. klo 9–11. Kahveilla on mahdollisuus tutustua alueen asukkaisiin, tulla tekemään yhdessä aamupalaa tai piipahtaa vain kahville. Aamiainen on maksuton ja toteutettu Yhteisen pöydän kanssa. Mukana kaikenikäisiä vauvasta vaariin. Aamiainen tarjolla klo 10.30 asti. Lisät. toomas. takala@evl.fi tai 050 347 4995.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Ristipuron perhekerho ma 30.4. ja ma 7.5. klo 9.30–11. Kerho kaikenikäisille aikuisille to 3.5. klo 14. Kevään ja kasvun ihastelua sekä taimien vaihtoa.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho, perhemuskari kerhon lopulla ti 8.5. klo 9.30–11.30. Ilosanomapiiri ja lasten pyhäkoulu ke 9.5. klo 17.30. Aikuisille keskustelua Raamatun parissa.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 26.4. ja to 3.5. klo 9.30–11.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esim. lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu. Soita Lailalle ja kerro missä tarvitset apua. Nikkaristi-välitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Silkin aamiaisklubi pe 27.4. ja pe 4.5. klo 10–12 asukastila Silkinportti (Tikkurilantie 44 F, 2. krs, sisäpiha). Voit tulla valmistamaan aamiaista tai suoraan syömään ja tapaamaan muita asukkaita. Hyödynnämme Yhteisen Pöydän elintarvikkeita. Maksuton. Lisät. toomas.takala@evl. fi, p. 050 347 4995. Kylväjän raamattupiiri ma 7.5. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2.krs. Raamattua, rukousta ja keskustelua kahvin kera. Vapaaehtoinen kahviraha lähetystyölle. Vetäjänä Heikki Hilli. Retki Medialähetyspäiville la 26.5 Vivamon kurssikeskukseen Lohjalle. Lähtö Tikkurilasta klo 9, paluu klo 18. Lähetysaiheisia tilaisuuksia, raamatunopetusta, musiikkia ja rukousta. Retkihinta 15 e sisältää

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 26.4 – 9.5.

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

MARIANNA SIITONEN

3× KATI FINELL / ISTOCK

vappu

Vappumyyjäiset Myyrmäessä Vappuun voi valmistautua ostamalla kotiinviemisiksi tietenkin simaa ja lisäksi leivonnaisia, kirjoja ja käsitöitä. Samalla voi nauttia kahvion antimista ja osallistua arpajaisiin. Vappumyyjäiset la 28.4. klo 11–13 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Eija Weck nauttii siitä, kun hiekka narskuu lenkkareiden alla.

Kahden kilometrin lenkki

myös yksipyöräisillä. – Lapset ovat nyt 15-, 12- ja 8-vuotiaita. Hiihtoseuramme on Pakilan Veto. Lasten treenit ovat aina samaan aikaan. Menemme Pakilaan autolla ja lapset menevät omiin ryhmiinsä ja äiti omalle lenkilleen. Ja tietysti käymme yhdessä kilpailuissa, kun kaikki lapset hiihtävät kilpaa, Weck kertoo. Weckillä on tapana käydä lasten kanssa testaamassa eri liikuntalajeja. Viimeksi he tutustuivat seinäkiipeilyyn. Pari vuotta sitten Weck osallistui Vantaankosken seurakunnan järjestämälle Kirkon lenkille keskimmäisen lapsensa kanssa. – Poikani oli silloin 10-vuotias ja ajattelin, että kokeilisimme, jaksaako hän juosta kymmenen kilometriä. Jos se onnistuisi, voisimme osallistua Rantakympille, joka on juoksukisa Espoossa. Pojan kanssa sitten päätimme, että juoksemme yhdessä Kirkon lenkissä kympin. Äiti ja poika saivat juostessaan kannustusta, vaikka Kirkon lenkki ei olekaan kilpailu. Ensimmäiset viisi kilometriä he juoksivat kolmen hengen ryppäässä, ja äiti ja poika jatkoivat vielä viisi kilometriä lisää. – Suurin osa osallistujista käveli, mutta me halusimme ottaa lenkin juoksuharjoituksena. Se oli kauhean kivaa! Laatuaikaa pojan kanssa, Weck kertoo.

KIRKON LENKKI on liikuntatapahtuma Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Ensimmäinen lenkki järjestettiin kolme vuotta sitten. Tarkoituksena on kiertää kahden kilometrin lenkkiä itselleen sopiva määrä kävellen tai juosten. – Kuntotasolla ei ole väliä. Kaikki voivat osallistua Kirkon lenkille, kunhan vain jollain tyylillä eteenpäin menee. Uskon, että jokainen saa siitä hyvän mielen. On kiva tietää kaikkien olevan yhteisellä asialla. Kir-

kon lenkillä tehdään hyvää sekä itselle että muille, Eija Weck toteaa. Reitti lähtee Myyrmäen kirkon pihalta, kiertää kirkon ja tekee lenkin Viherpuistossa Myyrmäen ja Martinlaakson välillä. Osallistumismaksut menevät tänä vuonna nälän ja köyhyyden vastaiseen työhön Suomessa ja maailman katastrofialueilla. – Kirkon lenkki on minulle hyvin luonteva tapa osallistua Yhteisvastuukeräykseen. Arvostan sitä, että kirkko järjestää erilaista toimintaa ja muutakin kuin kirkon penkissä istumista. Toimistotyöläisenä kaipaa vastapainoa vapaa-aikaan, sanoo Weck.

”

Vappurieha Tikkurilassa

Tikkurilan keskustassa voi poiketa vappuriehaan, jossa on lapsille ongintaa, kasvomaalausta ja ilmapalloja. Löytöjä voi tehdä arpajaisissa ja kirpputorilla. Nukketeatteri esiintyy klo 10.30. Myynnissä on vappuherkkuja ja klo 11–13. Lohikeittolounas 6 e / aikuiset ja 2,50 e / alle 12-v. lapset. Vappurieha ti 1.5. klo 10–13 Seurakuntien talolla, Unikkotie 5 C ja sisäpiha.

KIRKON LENKILLÄ TEHDÄÄN HYVÄÄ SEKÄ ITSELLE ETTÄ MUILLE.

HIIHDON JA juoksemisen lisäksi Eija Weck nauttii metsässä kävelemisestä ja sienien ja marjojen keräämisestä. Kun hän lähtee juoksulenkille, korvissa ei soi musiikki. – On ihanaa, kun juostessa hiekka narskuu jalkojen alla ja kuulee lintujen laulua. Liikunta on minulle keino palautua ja purkaa asioita. Se on omalle hyvinvoinnilleni fyysisesti ja henkisesti tosi tärkeää. Tänä vuonna Weckin lapset liikkuvat omissa urheilutreeneissään juuri Kirkon lenkin aikaan, eli äiti ei saa tällä kertaa heistä ketään kaveriksi. – Jos saisin lenkille jonkun ystävän mukaan. Täytyy miettiä, kuinka pitkä lenkin tänä vuonna juoksen. Kaksi tuntiahan siinä on aikaa! NINA RIUTTA

Kirkon lenkki la 28.4. klo 12–14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Osallistumismaksu 20 e aikuiset, 10 e alle 18-vuotiaat ja alle 12-vuotiaat ilmaiseksi. Hintaan sisältyy t-paita, makkara, mehu ja huolto. Yleisölle on tarjolla makkaraa ja mehua hintaan 10 e aikuisilta ja 5 e alle 12-vuotiailta.

KENGURUMEININKI

artinlaaksolaisen Eija Weckin ja hänen perheensä yhteinen harrastus on liikunta. Tarkasti ottaen se on hiihto, mutta kesäisin käydään juoksulenkeillä ja pyöräillään – vanhemmat kaksipyöräisillä ja pojat nykyisin

ISTOCK

Myyrmäen kirkolla voi kävellä tai juosta Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Vaaralan vappu

Vaaralan perinteisessä kaupunginosajuhlassa vappumieltä vauhdittavat Kengurumeininki-duo ja Taika-Petteri. Koiravaljakolla pääsee ajelulle, ja paikalla on paloauto, johon voi tutustua. Eri pisteistä löytyy kaikenlaista puuhaa ja hiukopalaksi on tarjolla grillimakkaraa. Tilaisuuteen ei ole pääsymaksua, mutta varaathan käteistä rahaa muun muassa tarjoiluihin. Vaaralan vappu ti 1.5. klo 13–15 Vaaralan talkootien pallokentällä, Harjunreuna 16. KATRIINA HARVIAINEN

MENOT 26.4 – 9.5.

14 A Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

bussikuljetuksen, lounaan ja kahvin. Ilm. 6.5 mennessä p. 050 414 7234 tai mari.chaulagai@evl.fi.

KASTETTU Alina Joanna Nuutinen, Mauri Kalle Heikkilä, Eetu Wilhelm Järvinen, Elli Vilhelmiina Aaltonen, Aarni Mikael Nuutinen, Aava-Elena Mäkinen, Eliel Oskari Eero-Hovi, Noah Kado Oyomno, Olivia Neea Emilia Merkkiniemi, Olivia Carita Magdalena Laurinen, Ronja Aleksandra Ritoranta, Minella Marja Alisa Nyberg, Neela Emilia Savolainen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Ville Petteri Karnaranta ja Anne Maria Väisänen, Jaakko Petteri Poikkimäki ja Sofia Jasmin Heikkilä, Jani Mikke Johannes Laurila ja Elina Anna Maria Viinanen.

HAUTAAN SIUNATTU Hilkka Helena Jarhos 80 v, Kirsti Linnea Nieminen 93 v, Aune Impi Maunula 85 v, Katri Helmi Kaarina Jormanainen 79 v, Jaana Tuulikki Kallio 53 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, suljettu 1.5. p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 12–14, p. 09 830 6419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkolla ti klo 14–16, to klo 9–11, ei päivystystä 1.5. p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726, Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN KIRKKO Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Tuija Linkolan taidenäyttely Luonnon rauhaa 6.5. saakka. Carpenter’s Cafe, kansainvälinen kahvila maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 10–15 (suljettu 1.5.). Tarjolla kahvia, teetä, pientä syötävää. Myyrmäen kirkon lounas ti, ke, to klo 11–13. Ei 1.5. Lounaslista: vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas Keskipäivän rukoushetki ma, ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa. Perheraamis torstaisin klo 10–11.30. Säveliä maailmalta to 26.4. klo 12.30–13.30 Café. Lang Lang Dragon songs, perinteistä kiinalaista musiikkia levyltä. Seniorikerho torstaisin klo 13.30–15 iso srk-sali. Nuortenilta torstaisin klo 18–20. Vappumyyjäiset la 28.4. klo 11–13. Simaa, leivonnaisia, käsitöitä, kirjoja ja arpoja. Kahvio auki. Tuotto seurakunnan lähetys- ja kehitysyhteistyöhön, Mariakodin ja Heränneen kansan lähetysrahaston hyväksi. Maksu käteisellä. Kirkon lenkki la 28.4. klo 12–14. Liikuntatapahtuma Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. 2 km:n lenkkiä voi kiertää haluamansa määrän. Startti klo 12. Osallistumismaksu 20 e aikuiset ja 10 e alle 18-v. Hintaan sis. t-paita, makkara, mehu ja huolto. Alle

12-v. lapset osallistuvat ilmaiseksi. Messu su 29.4. klo 10. Papit Tiina Ikonen, Pirkko Järvinen, kanttori Kari Jerkku. Kantaattikuoro. Lastenkirkko sunnuntaisin klo 10–11. Familycafé on Sundays 4–6 pm Café. For children and families with multicultural background. With us you get a chance to meet other families and strengthen your language skills. Urkuilta Bachien seurassa su 29.4. klo 18.15. Kari Jerkku soittaa Bachin suvun säveltäjien urkumusiikkia. Säveltäjät: Carl Philipp Emanuel, Johann Bernhard, Johann Christian, Johann Christoph, Johann Ernst ja Johann Sebastian Bach. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Raamattupiiri Ilosanoma ma 30.4. klo 17.30–19. Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 Café. Naisten raamattupiiri ke 2.5. klo 18.30–20. Kirkkoravintola pe 4.5. klo 11. Aloitamme klo 11 kirkkohetkellä. Pianokonsertti la 5.5. klo 15. Avoniamusiikkiopiston oppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy. Messu su 6.5. klo 10. Papit Antti Isopahkala, Hannu Pöntinen, kanttori Sinikka Honkanen. Siioninvirsiseurat su 6.5. klo 14. Naisten raamattupiiri ma 7.5. klo 10–12 takkahuone. Hanna-piiri ma 7.5. klo 13–14.30. Miesten piiri ma 7.5. klo 18.30–20 takkahuone. Jarmo Kiilunen: Ilmestyskirjan seurakunnat. Raamattupiiri ke 9.5. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan. Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11.30. Kausi 60 e. Kivistön seurakuntakuoron harjoitukset torstaisin klo 18–19.30. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756. Ekavauvakerho perjantaisin klo 9–11. Hyvää ravintoa -messu su 29.4. klo 16. Papit Niina Pihlajamaa ja Kristiina Hyppölä, kanttori Eveliina Pulkkinen. Perhekahvila maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14. Perhemuskari keskiviikkoisin klo 15–17. Kausi 60 e. Lasten lauluryhmä Kastehelmi harjoittelee Kivistön kirkolla keskiviikkoisin klo 17.15–18.15. Ilmoittautuminen paikan päällä. Alakoulu- ja eskari-ikäisille. Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217. Vaatevarasto avoinna to 3.5. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tiedustelut p. 050 357 7726. Laulajien kevätmatinea su 6.5. klo 15–16. Paula ja Matti Rankalan laululuokan kevätkonsertti. Vapaa pääsy.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

KAIVOSRISTI

HELSINGE KYRKA S:T LARS

VIITTOMAKIELISILLE

Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11.30. Kausi 60 e. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

Högmässa sö 29.4, 6.5 kl. 10.

MARTINRISTI

HÅKANSBÖLE KYRKA

Martinpolku 2 C Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30. Perhemuskari torstaisin klo 15–17. Kausi 60 e. Kahvila Olotila maanantaisin klo 11–13.30. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30, ei 1.5. Matalan kynnyksen kevätmessu su 6.5. klo 12. Mukana Kaisa ja Erkki Halme & kaikkien aikojen alfakurssilaisia. Martinristin lähetyspiiri ti 8.5. klo 18.30. Taylorista Parviaiseen.

Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets to 26.4 kl. 13.

Viittomakielinen perhekerho pe 27.4. klo 9.30–12.00 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. kerros. Pyhäkoulu lapsille. Viittomakielinen messu su 6.5. klo 13.00 Perkkaan kappelissa, Upseerinkatu 5, Espoo. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 8.5. klo 12–14 Myyringissä, Liesitori 1. Lounas klo 12 Cafe Popolossa.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20.

KANNU

MYRBACKA KYRKA/S:T MARTINS KAPELL Barnens kyrkostund to 3.5 kl. 9.30. Mässa i Taizéanda sö 29.4 kl. 12.

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Pysselcafé för barn i åk 3–6, ons 2.5 kl. 13–17. Familjecafé i samarbete med Folkhälsan ons 2.5 och ons 9.5 kl. 9.30–12.

BAGARSTUGAN Ungdomskväll ons 9.5 kl.18.

FOLKHÄLSANHUSET Veckomässa fre 4.5 kl. 14.

FÖRSAMLINGENS UTRYMMEN Vallmovägen 5 A, 2 vån. Morgonmässa ons 2.5 kl. 9. Spelkväll för ungdomar ons 2.5 kl. 18.

ÖVRIGT

Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Vårutfärd för barn och familjer till Rehndalens husdjurspark i Kyrkslätt ons 16.5. Församlingen står för busstransport och inträde. Ta med egen matsäck, det finns möjlighet att grilla. Anmäl senast 3.5, blankett finns på hemsidan.

MUUALLA

DÖPTA

Perhemuskari maanantaisin klo 14.30–16 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Muskari 3–6-vuotiaille maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Retki Medialähetyspäiville la 26.5. Lohjan Vivamoon. Lähtö Tikkurilasta klo 9, paluu klo 18. Mukaan voi ilmoittautua kaikista Vantaan seurakunnista. Jos lähtijöitä on useita, on mahdollista poimia matkustajia kyytiin myös muiden Vantaan seurakuntien tiloista. Retken hinta on 15 e (sis. linja-autokuljetuksen Tikkurila– Lohja–Tikkurila, lounaan, päiväkahvin). Medialähetyspäivien ohjelma on maksuton. Ilm. 6.5.2018 mennessä Mari Chaulagaille, p. 050 414 7234/ mari.chaulagai@evl.fi. Starttikoulutus tukihenkilö- ja ystäväperhetoimintaan maahanmuuttajien parissa ma 7.5. klo 17–20 Hämeenkylän kirkolla, ks. tiedot Hämeenkylän srk:n ilmoituksista.

Chris Eirik Maximilian Thomssen, Aiden Bruno Oscar von Bell.

DÖDA Holger Theodor Edvard Rönnberg 82 år, Svea Margareta Stjernberg 82 år.

Apua ja tukea PERHENEUVONTA P. 09 830 6330, ajanvaraus ma, ke–pe klo 9–11, ti klo 14–17. Tunnekeskeinen parisuhdekurssi sateenkaaripareille alkaa ti 8.5. klo 17.30. Ohj. perheneuvoja Titta Huotari ja erityisnuorisotyönohj. Henna-Mari Kettusaari Snellusta. Tied. ja ilm. p. 050 347 2917 tai titta.huotari@evl.fi.

NÄKÖVAMMAISILLE Pakarituvalla yhdessä ke 2.5. klo 12.30–15 Pakaritupa, Kuriiritie 1. Tervetuloa Pakarituvalle tapaamaan ja tutustumaan vanhoihin ja uusiin ystäviin kahvikupin äärelle. Voit viettää aikasi kokonaan Tuvalla tai lähteä välillä kimppakävelylle klo 12.30–13.30 Pyhän Laurin kirkon maisemiin (2,5 km), jossa on mukana pieniä hiljentymishetkiä. Mukana tuvalla ja kävelyllä Marja Leena ja Terhi. Liikenneyhteydet tuvalle: Tikkurilan ja Myyrmäen asemalta kulkee bussi nro 571, jonka pysäkki on kirkon kohdalla. Miesten saunailta to 3.5. klo 18–21 Länsimäen kirkon takkahuoneessa, Kerokuja 9. Saunomista ja yhdessäoloa. Illassa mukana Pentti Ahonen ja Tarvo Jouti. Myyrmäen kerho ti 8.5. klo 13–15, Myyrmäen kirkko, takkahuone, Uomatie 1. Kahvitarjoilu. Kesäleiri Järvenpään Leiriniemessä Ohkolassa 15.–17.6. Ohjelma tarkentuu huhtikuun aikana. Yhteinen bussikuljetus. Hinta 40 e. Ilm. Terhi Suonsivu ti ja to klo 9–11, p. 050 381 8758 tai 09 830 6278 tai terhi.suonsivu@evl.fi 8.5. mennessä. Vammaistyön yhteinen Vivamon retki su 20.5. Ohjelmassa lounas, vapaata oleilua puutarhassa, kahvit ja näytelmä Paratiisin portit. Viittomakielen tulkkaus. Lähtö Tikkurilasta klo 9.45, Unikkotie 5 A bussipysäkki ja Myyrmäen kko klo 10.00, Uomatie 1. Paluu klo 16.00 Myyrmäki ja klo 16.30 Tikkurila. Retken hinta 20 e. Ilmoittautuneille lähetetään tarkempi ohjelma. Ilm. viim. pe 20.4. Tiina Gröhn, p. 050 553 8486 tai tiina.grohn@evl.fi tai kuulovammaistyötekijä Seija Einola, p. 050 338 6212 tai seija.einola@ evl.fi tai näkövammaistyötekijä Terhi Suonsivu, p. 050 381 8758 tai terhi.suonsivu@evl.fi.

NYT ON AIKA VAIKUTTAA I Seurakuntavaalit 2018

KASTETTU Jesse Oskari Vihanta, Emilia Maria Ypyä, Nils Leopold Ilmari Beaslas, Alina Aino Kaarina Vainio, Rasmus Mikael Likander, Erin Emma Sofia Kainulainen, Enna Helmi Kaarina Grönthal, Emil Johan Eerikki Lehtinen.

HAUTAAN SIUNATTU Anna-Liisa Wikblom 87 v, Irma Liisa Elovainio 86 v, Anni Emma Elina Miettinen 80 v, Seija Sinikka Ahvonen 64 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må-fre kl. 9–13. vandasvenska@evl.fi. Diakonimottagning: må och to kl. 10–11.30.

Vaikuta seurakuntasi tulevaisuuteen Asetu ehdolle! Äänestä! Ehdokasasettelu päättyy 17.9.2018 Ennakkoäänestysaika 6.–10.11.2018 Vaalipäivä on 18.11.2018

vantaanseurakunnat.fi/vaalit

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

Palveluja tarjotaan

Lakipalveluja

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

HERÄNNÄISSEURAT

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan työt edullisesti jo 30 vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla. Kysy tarjoustamme. P. 040-6378899

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Hautauspalveluja

Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com

TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

KOTISIIVOUKSET JA IKKUNANPESUT Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

www.joutsenkivi.fi

Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Kaikki hautakivialan työt

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Veloitukseton arviointi

HAUTAKIVET Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Pitkänsillanranta 15 • 00530 Helsinki, katutaso Korsontie 8 • 01450 Vantaa, katutaso

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keitiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. KEVÄÄSEEN KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalausvantaa.fi Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

pe 27.4. klo 18 Hyvinkää srk-kesk. p.j-sali, Hämeenk.16. su 29.4. klo 18 körttil. Tuomasmessu Agricolan kko, Tehtaank.23, Hki; Histan veisaajat; soitinyht. joht. A.Kiiski; juont. M.Toivanen, esir. L.Tuominen; lit. S.Toivanen; saarna L.Väyrynen-Si; teejatkot; avust.-ilm.: www.tuomasmessu.fi/tuomasmessut/tule-tekemaan-messua/ ti 1.5. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri vappuisena (Autotalo, Kamppi). ke 2.5. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki; mm. Sippola, Miettinen. pe 4.5. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink. 8, Espoo. klo 19 kotiseurat Muurmanilla, Asterit.6D (Pukinmäki), Hki. su 6.5. klo 12 kirkkopyhä Myllypuron kko, Neulapadont.12, Hki; saarna S.Korkalainen; Veisuuveljet; kahvit & kevätveisuut. klo 12 rpk-pyhä Tapanilan kko, Veljestent.6, Hki; saarna S.Korhonen; kahvit, pienet veisuut ja H-Y rpk-info. klo 14 Myyrmäen kko, Uomat.1, Vtaa. klo 16 Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi); mm. S.Molina, J.Elenius (kevään viim.). klo 18 Ankkuri, Keskusk.11, Mlä. ma 7.5. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. ke 9.5. klo 19 Körttikodin seurat. to 10.5. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat.3, Vtaa; saarna S.Juntunen; kahvit & seurat. TULOSSA vielä kerran: Herääminenooppera la 19.5. klo 15 Kapsäkki ja su 20.5. klo 17 Tampere-talo; www.lippu. fi. Ensi kerran körttivaellus 13.-17.6. Parikkalan Oronmyllyltä Enonkoskelle, ilm. www.pyhatpolut.fi. 20.5. menn.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 6.5 klo 13.30 (Ap. t. 27) Myrsky merellä - Eeva Pouke Apostolien tekojen päätös - Tinja Halunen

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

www.bremerinhautakivi.fi

BREMERIN KIVI

Hammashoitoa

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Siivouspalveluja

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perunkirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

vuodesta 1922

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Kari Salko, 0400 604 133

Janna Laiho, 050 374 8174

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Tilaisuuksia

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017. Keräyslupa ÅLR/2017/5294, voimassa 1.9.2017–31.8.2018, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 28.6.2017.

16 A Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Alkoholistit kaipaavat ystäviä, eivät sääliä ALKOHOLISTIT OVAT itsekkäitä, kirjoitti Ari Linna (K&k 12.4.). Ehkä joidenkin mielestä niin on. Minä olen alkoholisti, vaikka en käytä alkoholia, mutta kerran alkoholisti, aina alkoholisti. Emme me kaipaa kenenkään sääliä, enkä myöskään ole juonut itsesäälistä. Olen juonut saadakseni iloisen mielen, seurassa ja monesti yksin ajan kuluksi. Yksinäisyys on usein syynä huumaavien aineiden käyttöön. Ystäviä me kaipaamme, emme tuomiota. Yksi on tuomitsija, mutta yksi on myös puolustaja Jumalan edessä. On lähimmäisenrakkautta keskustella ”juopon” kanssa, ja vaatii suurta rohkeutta mennä kaljakuppilaan ”juoppojen” seuraan keskustelemaan kahvikupin kera. Kultainen sääntö on annettu meille, niin Jumalaan uskovalle, kuin ateistillekin: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” (Matt. 7:12)

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? NARINDER NANU / AFP – LEHTIKUVA

Alkoholisti

Alkoholisteja ei säälitä vaan syytetään ARI LINNA kysyi (K&k 12.4.), miksi alkoholisteja säälitään, koska hänen mielestään he eivät ansaitse sääliä. Millä tavalla alkoholisteja säälitään tässä yhteiskunnassa? Mielestäni alkoholisti päinvastoin saa osakseen syyllistämistä ja siksi elää itsesyytösten vallassa. Avun piiriin hakeutuminen vaatii sairauden (siis alkoholismin) tunnistamista ja tunnustamista itselleen ja muille. Monikaan ei sitä tee, koska pelkää, että hänet tuomitaan ”syylliseksi”. Usein hän keksii muita ”hyväksyttäviä” sairauksia pahoinvointinsa syyksi. Tässä yhteiskunnassa alkoholistilla ei ole ihmisarvoa niin kauan kuin alkoholismia, kuten muitakin mielensairauksia, ei ymmärretä sairaudeksi . Mitä sitten itsekkyyteen tulee, on totta, että juovalla alkoholistilla ei yleensä ole resursseja toisten tarpeiden huomiointiin, vaan arki pyörii paljolti alkoholin tarpeen tyydyttämisen ympärillä. Mutta suurin osa alkoholisteista on ihan tavallisia ihmisiä, eikä suinkaan pelkästään näitä ”likaisissa vaatteissaan ostarin kulmilla pyöriviä miehiä tai naisia”, kuten Linna stereotypisoi. Eikö itsekäs ihminen juuri halua itselleen hyvää elämää? Eikö jokainen ihminen halua? Toisaalta jokainen juova alkoholisti kärsii. Ja mikä on se oma etu, jota alkoholisti Linnan mukaan tavoittelee? Sekö että on menettänyt kaiken elämässään, läheisensä, työpaikkansa, rahansa? Meillä on tällä hetkellä täällä erittäin hyvät tuki- ja kuntoumisverkostot alkoholisteille. Niiden ansiosta maassamme on yhä enemmän raittiina eläviä alkoholisteja, jotka usein toimivat tukihenkilöinä ja vertaistukena muille päihdekuntoutujille. Jos tämä on sitä mainittua ”sääliä”, niin ainakin minä suon sen heille mie-

Sikhit sytyttämässä uudenvuoden kynttilöitä Armitsarin kultaisessa temppelissä Intiassa. Baisakhi-juhlaa eli sikhien uuttavuotta vietettiin 14.4. Sikhiläisyys on 1500-luvulla syntynyt yksijumalainen intialainen uskonto. Sikhiläisissä pyhissä kirjoituksissa Jumalaa kuvaillaan muun muassa Äidiksi, Isäksi, Rakkaaksi, Puolisoksi ja Ystäväksi.

lihyvin ja ”säälin” jatkossakin alkoholisteja kuten muitakin apua tarvitsevia.

Enna Sipilä

Toisten palveleminen on kunniakasta PALVELEMINEN ON kaiken ytimessä, olit sitten siivooja, rokkitähti tai toimitusjohtaja. Tai jos olet kaveri, vanhempi tai valmentaja, palveleminen on tehtäväsi. Vain vastavuoroisuuden kautta voi saada myös toiset antamaan potentiaalia jakoon ja sitoutumaan. Ryhmä kukoistaa, jos kaikki antavat omastaan palvellen lähimmäistä ja yhteisöä. Jos haluat itsellesi jotain, voit saada sen vain toisten avulla eli palvelemalla heidän tarpeitaan. Pahalla ei koskaan voi päästä lähellekään sitä, mitä hyvällä voi saavuttaa. Sana palvella on kärsinyt inflaation ja on usein väärin ymmärretty, mutta mikä olisi oikeasti kauniimpaa? Jo rakkauden kaksoiskäskyn ytimessä on palveleminen: tee toisille, niin kuin toivoisit itsellesi tehtävän. Äiti palvelee lastaan tarjoten hänelle sen kaikkein arvokkaimman. Ystävä palvelee samasta syystä, koska sinä olet toinen minä.

Jos kukaan ei anna, kuinka kukaan voi saada? On koettu hyväksi kiittää ja arvostaa heitä, jotka tarjoavat kaivatun. Halu jakaa ja pitää huolta toisesta on lauman valtti, ja ihminen on laumaeläin. Johtajuus on palvelemisen korkeimpia muotoja, sillä siinä on vastuu yhteisöstä. Minut haastoi pohtimaan omaa elämäntarkoitustani 18–vuotiaana eräs kollega. Mietin asiaa yön yli. Seuraavana päivänä vähän häpeillen kerroin ajattelevani, että olen täällä toisia varten. Koin, ettei se ole kovin kunniakasta ja ylevää — kuinka väärässä olinkaan. Toni Koivunen Vantaa

Sotaveteraani jäi yksin YSTÄVÄMME SOTAVETERAANI menehtyi pääsiäisen alla. Muutama päivä aiemmin tavatessamme hän oli hyvin levoton ja yritti kovasti selittää meille jotakin. Tilanne oli ahdistava, koska emme saaneet enää mitään selkoa hänen puheestaan. Mielemme täyttävät nyt muistot muutamien viime vuosien ajalta, jolloin saimme ystävystyä tämän pitkän

elämäntyön tehneen sotaveteraanin kanssa. Näimme, miten aktiivisen ja liikunnallisen vanhuksen fyysinen kunto heikkeni. Autoimme häntä arjen askareissa ja pidimme seuraa myös puhelimitse lähes päivittäin. Hän kertoi meille, että osaan tuttavista on yllättävän vaikea saada puhelimitse yhteyttä. On murheellista nähdä yksin asuvan ja vähitellen toimintakykyään menettävän vanhuksen ystävä- ja omaispiirin hupeneminen. Sitä seuratessa tuli miettineeksi myös omaa elämää siinä vaiheessa, jos ikääntyessään joutuu asumaan yksin. Oli sykähdyttävää kuulla tämän kummiveteraanimme tunteen ilmaus: ”En minä kuolemaa pelkää, mutta tämä yksinäisyys – se on raskasta. Ei minulla ole kuin te kolme ystävää, jotka käytte minua tapaamassa.” Muistelemme kiitollisina ystävyyssuhdetta tämän sotaveteraanin kanssa. Jonkin pienen talkootyön, kuten nurmikonleikkuun jälkeen oli mukavaa istua kahvipöytään hänen kanssaan. Joskus muistilokeroiden syvyyksistä aukenivat myös raskaat rintamakokemukset. Veteraanin mieltä oli jäänyt painamaan läheisen aseveljen kaatuminen viereltä. Hän oli surrut sitä, olisiko hän voinut omalla toiminnallaan pelastaa ystävänsä hengen – tai tullut ehkä ystävänsä asemesta itse ammutuksi. Toivomme, että me kaikki huomaisimme lähellämme olevat ihmiset emmekä jättäisi heitä yksin. Esa Mäkelä Anni Lindgren-Mäkelä Markku Kokko

Kiihottava itsekkyys on haitallista JOS JONKINLAISET asiantuntijat jakavat julkisuudessa neuvojaan seksistä. Useimpien neuvot kuuluvat: älä ole viaton, ole itsekäs, nauti elämästäsi ja laita oma nautintosi etusijalle. Näiden minä ensin -ilosanoman julistajien neuvoissa korostuvat individualismi ja hedonismi. Heidän pontimenaan on ateistisesta maailmankatsomuksesta seuraava ainutkertainen elämä, josta pitää ottaa kaikki ilo irti ennen elämän suurinta epäonnistumista, kuolemaa. On kyllä hyvinkin suotavaa nauttia elämästään ja erittäin suotavaa olla onnellinen, mutta jos tasa-arvon mukaisesti itse kukin ajaa vahvasti omaa etuaan jopa sängyssä, lopputuloksena on maailma, jossa kaikilla on paha olla. Täydellinen vapaus (oikeus kaikkeen) ja täydellinen tasa-arvo ovat mahdoton yhdistelmä ajasta aikaan, sillä ne sulkevat pois toisensa. Todellinen onni syntyy muun muassa hyväntahtoisesta ja vastavuoroisesta toisistaan huolehtimisesta. Ahkeran alapään käytön lisäksi myös ahkera yläpään käyttö olisi suotavaa aikana, jolloin ihmisten älykkyys laskee ja ajatukset kupliintuvat, mutta teknologian ihmisille suoma mahti kasvaa. Mikko Heikkilä filosofian tohtori Tampere