Kirkko ja kaupunki 2018 09 espoo by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

9.5.2018 kirkkojakaupunki.fi

A9 Kauniaisten seurakunta juhlii jumpaten

… mutta suurin niistä on sattuma Tuomari Nurmio oppi virsien kielen körttiläiseltä isoäidiltään B 6

B9 Mark Levengoodin on vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka eivät usko mihinkään

PENTTI LINKOLA KIRJASSA JOHDATUS 1990-LUVUN AJATTELUUN (1989).

En ole taipuvainen täyteen toivottomuuteen, vaikka kaikki faktaperusteet sihen ovat olemassa. EKOTEOLOGI PANU PIHKALA LILJA-LEHDESSÄ 4/2018.

Iankaikkisesti

Jokainen porras, jokainen ihmiskunnan edistysaskel on aina merkinnyt elonkehässä hävitystä, yksipuolistumista, köyhtymistä.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018 Me olemme kaikin tavoin ahtaalla mutta emme umpikujassa, neuvottomia mutta emme toivottomia. PAAVALIN TOISESTA KIRJEESTÄ KORINTTILAISILLE.

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Kirkon keisarikausi loppui jo ENSIMMÄISET KOLMESATAA vuotta kristityt tulivat toimeen ilman kirkkoja. Seurakunnat kokoontuivat kodeissa. Ehtoollinen ei ollut vielä vertauskuvallistunut seitinohueksi leipäseksi ja symboliseksi viinitilkaksi, vaan se oli oikeasti yhteinen ateria, josta riitti vielä jaettavaksi köyhille ja sairaille. Seurakunnat muistuttivat pikemminkin jengejä tai klaaneja kuin kuntia, kaupunkeja tai etujärjestöjä. ROOMAN NUPUKIVIKUJILLA esitellään vieläkin paikkaa, jossa olleessa talossa apostoli Pietarin perustama seurakunta aikanaan kokoontui. Nyt sillä paikalla on Santa Maria in Trastevere -kirkko, jonka vanhimmat osat on rakennettu 340-luvulla. Se on yksi maailman ensimmäisistä kirkkorakennuksista. Keisari Konstantinus lopetti kristittyjen vainot 300-luvun alussa. Hänen seuraajansa tekivät kristinuskosta Rooman mahtavan KIRKKO ELÄÄ TÄNÄÄN imperiumin valtionuskonnon. SAMANLAISESSA Se merkitsi täyskäännöstä. Ennen kristittyTILANTEESSA KUIN jä vainottiin ja heidän katsomuksensa kilpaili ENNEN KEISARI maailmanselitysten markkinoilla yhtenä KONSTANTINUSTA. muiden joukossa. Konstantinuksen jälkeen kristittyjä alettiin pitää mallikansalaisina. Heidän uskontonsa sai monopoliaseman.

”

JOTKUT VÄITTÄVÄT 2000-luvun pääkaupunkiseudun kristinuskoa erilaiseksi kuin maaseudun. Edellistä pidetään liberaalina, jälkimmäistä konservatiivisena. Tosiasiassa jakolinja ei mene teologisessa konservatiivisuudessa ja liberaaliudessa vaan siinä, että pääkaupunkiseudun kirkko elää jo jälkikonstantinolaista aikaa, kun maaseutu sinnittelee vielä hetken aikaa keisarillisessa yhtenäiskulttuurissa. TÄÄLLÄ KIRKON on tultava toimeen omillaan, ja se on hyvä se. Täälläkin kirkon ominta on evankeliumi, pelastavan armon sanoma. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi SIRPA PÄIVINEN

KRISTINUSKON KEISARIKAUTTA kesti 1500 vuotta. Ne ajat ovat nyt ohitse. Monopoli on murtunut. Kristinuskon on taas tultava toimeen omillaan, ilman valta-aseman mukanaan tuomaa ydinsanoman yksinmyyntioikeutta. Kirkko elää tänään monessa suhteessa samanlaisessa tilanteessa kuin ennen keisari Konstantinusta. Tosin erojakin on. Enää kristittyjä ei vainota laajasti. Konstantinusta edeltänyt kirkko pukeutui: se kehittyi, vaurastui ja kasvoi. Nyt kirkko joutuu riisumaan: sen pitää tottua luopumaan muodollisesta asemastaan, tinkimään taloudestaan ja pelkistämään sekä sanomaansa että toimintaansa.

Kiitos avusta ja varjeluksesta, jota sain kokea läheiseni hätätilanteessa. Tein sen minkä voin, ja pahimmalta vältyttiin. Edessäni on toinen, vielä vaikeampi tehtävä: hellittää ja hyväksyä se, mille en voi mitään. Jumala, auta myös sisäisessä hätätilassani.

Kokkisotaa hävikkiruoalla Ravintola Nokan keittiöpäällikkö Ari Ruoho (keskellä) voitti hävikkiruokaa jakavan Yhteisen pöydän järjestämän kokkisodan Vantaalla. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 9.5.2018

numero 9

Seuraava lehti ilmestyy 24.5. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

”Pärjäävän äidin malli ei ole pelkästään hyvä” Tapiolalainen yrittäjä, bloggaaja ja kirjailija Katja Lahti, 44, on oppinut järjestämään itselleen omaa aikaa. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

Mikä on ollut sinulle palkitsevinta äitiydessä? Entä raskainta? – Ehkä parasta on ollut kahden tyttäreni sisaruussuhteen näkeminen. Heille on syntynyt hieno suhde neljän vuoden ikäerosta huolimatta. On ollut myös kiinnostavaa seurata sitä, miten tyttäristä kasvaa omia ihmisiään – tavallaan hyvin samanlaisia, mutta samalla aivan erilaisia. – Koko perheellistymisen prosessi on vaatinut minulta paljon työtä itseni kanssa. Olen aina viihtynyt yksinäni, mutta tultuani äidiksi vuonna 2007 en ollut enää yksin. Minun piti ymmärtää, että tarvitsen myös omaa aikaa ja että sitä voi järjestää.

Minkälaisia äitiyden malleja olet saanut omalta äidiltäsi ja muilta sukusi naisilta? – Sukuni naiset ovat olleet perinteisiä pärjääjiä. Se perintö ei ole pelkästään hyvä. Pärjäämiseen kuuluu se, että apua ei todellakaan pyydetä. Suomessa äidit jäävät aivan liian usein yksin kotiin ongelmiensa kanssa. Minulla on sama taipumus: yritän yksin vaikka läpi harmaan kiven. Asian tiedostaminen on auttanut minua. – Hyvää on ollut sukuni karjalaisten naisten huumorintaju ja kyky nauraa itselleen.

Mitä olet oppinut lapsiltasi? – Olen oppinut heiltä valtavasti. Itsehillintäni on kehittynyt. Lapset laittavat oman käytökseni uudella tavalla peilin eteen. Vanhemman pitää ymmärtää, että huonokäytöksinen lapsi on aivan eri asia kuin huonokäytöksinen aikuinen. Kaikki virheet ja keskenkasvuisuus, joita heissä näen, ovat omia virheitäni ja omaa keskenkasvuisuuttani. – Lapset ovat opettaneet myös uutta perspektiiviä ja rentoutta. Lapsiperheen arjessa itse kehittämäni kiireet menevät ohi. Hiljattain tytär sai minut ymmärtämään, että 15 minuutin myöhästyminen ei ole katastrofi.

Minkälaisia äitienpäivän perinteitä perheessäsi on? – Äitienpäivän aamupalan pitää sisältää croissantteja ja hilloa, mieluiten aprikoosihilloa, mutta muukin käy. Jos nämä puuttuvat, huomautan kyllä asiasta. Valkovuokkoja en kaipaa, mutta olen monena vuonna toivonut, että menisimme äitienpäivänä metsäretkelle. Joskohan se tällä kertaa järjestetään minulle. – Oma äitini ei välittänyt äitienpäivän viettämisestä, vaan piti sitä turhana hurskasteluna. Itse olen löytänyt äitienpäivän pointin näiden kymmenen vuoden aikana. Vietämme äitienpäivää, koska lapset haluavat viettää sitä. Äitiys roolina on jälkikasvulle merkityksellisempi asia kuin minulle.

”

ILTAPALA ON TÄRKEÄ YHTEINEN HETKI. OLEN TARKKA SIITÄ, ETTÄ SILLOIN PUHELIMIA EI PIDETÄ PÖYDÄLLÄ.

Millainen on iltarukouksesi? – En kuulu kirkkoon, eikä minulla ole suhdetta uskontoon. Perheessämme iltapala on tärkeä yhteinen hetki. Olen tarkka siitä, että silloin puhelimia ei pidetä pöydällä. Myös ääneen lukeminen kuuluu jokaiseen iltaan. – Ääneen lukeminen luo vanhemman ja lapsen välille suoran kontaktin, jossa ei ole mitään häiriötekijöitä. Kirja on rauhoittumisväline, sillä lukuhetken aikana mieli on keskittynyt vain yhteen asiaan. Myös isompi tytär tulee mielellään kuuntelemaan, vaikka lukee jo itsekin. – Nuorempi lapsi vaatii myös laulamista. Aikaisemmin tutut lastenlaulut riittivät, mutta viime aikoina vaatimukset ovat muuttuneet. Nyt iltalauluna on Sata salamaa Antti Tuiskun versiona. ■ Äitienpäivää vietetään su 13.5.

Katja Lahti kirjoittaa Project Mama -nimistä blogia, jossa äitiys on jotakin muuta kuin vaaleanpunaisia unelmia.

4 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Merkitysten markkinoilla Tapiolan kirkko on yksi Espoon seurakuntien viidestä kirkosta. Kuva: Espoon seurakuntayhtymä

Hakunilan 30–39-vuotiaista vähemmän kuin neljä kymmenestä kuuluu kirkkoon. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVITUS MAIJA SAARI

Espoon seurakuntia pidetään luotettavina Hyvin tai melko luotettava, suvaitsevainen ja avoin. Tällainen näkemys kaupunkilaisilla on Espoon seurakunnista helmikuussa toteutetun yhteisökuvatutkimuksen mukaan. Tutkimuksen tulokset ovat positiiviset. Vastaajista 60 prosentilla on myönteinen kuva Espoon seurakunnista, ja 91 prosenttia pitää seurakuntia hyvin tai melko luotettavana. Vastaajat arvostavat etenkin lapsi- ja nuorisotyötä sekä auttamistyötä eri muodoissaan. Vajaa puolet pitää seurakuntia innostavana, kokeilunhaluisena ja rohkeana. Aktiivisilla seurakuntalaisilla oli keskimääräistä myönteisempi mielikuva toiminnasta. Tutkimuksessa haastateltiin 806 espoolaista seurakunnan jäsentä, jotka edustavat eri seurakuntia ja ikäryhmiä. Vastauksia kerättiin satunnaisotantana sekä nettipaneelilla että puhelinhaastatteluilla.

Kaksi uutta ehdokasta Espoon piispanvaalissa Teologian tohtorit Kaisamari Hintikka ja Juhani Holma ovat asettuneet ehdolle Espoon hiippakunnan piispanvaalissa. Hintikka toimii Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteerinä ja Holma jumalanpalveluselämän kouluttajana. Tällä hetkellä ehdokkaita on kolme, sillä ensimmäisenä ehdolle asettui oppilaitospappina ja kisapappina toimiva rovasti Leena Huovinen. Ehdokasasettelu alkaa virallisesti 21. kesäkuuta ja päättyy 21. elokuuta. Piispanvaalin ensimmäinen kierros järjestetään 8. lokakuuta ja mahdollinen toinen kierros 1. marraskuuta. Uusi piispa vihitään virkaansa 10.2.2019.

AVI: seurakuntayhtymä toimi virheellisesti Aluehallintovirasto (AVI) tulkitsee edelleen, että Espoon seurakuntayhtymä toimi virheellisesti edellyttäessään evankelisluterilaisen kirkon jäsenyyttä turvallisuuspäällikön tehtävään valittavalta henkilöltä. AVI pyysi tammikuussa seurakuntayhtymältä selvitystä turvallisuuspäällikön rekrytointiprosessista. Yhtymä antoi vastauksen, jonka mukaan vaatimus kirkkoon kuulumisesta on perusteltu tehtävän luonteesta ja sisällöstä lähtien. Tutustuttuaan yhtymän vastaukseen AVI antoi tarkastuskertomuksen, joka sisältää toimintaohjeen seurakuntayhtymälle.

spoolainen Mikko Riikonen, 35, on myyntipäällikkö, jolla on tavallinen idyllinen suomalainen elämä rivitalossa. Perheeseen kuuluvat vaimo, kaksi lasta ja koira. – Jos kirkko luotaisiin tänään tyhjästä, niin kuinka moni vaihtaisi Netflixin siihen, että kokoonnutaan sunnuntaisin tekemään taikatemppuja samalla, kun syödään Jumalan lihaa, Riikonen kysyy. Se on hänen vastauksensa kysymykseen, miksi hän ei kuulu kirkkoon. Hän ei rienaa vaan yrittää osoittaa, että todellisuudet eivät kohtaa. Oikeasti Riikosella on myönteinen käsitys kirkosta. – Pidän kirkon lapsille järjestämiä kerhoja ja muita sosiaalisia tapahtumia erittäin arvokkaana työnä, eikä asioiminen kirkon kanssa aiheuta suurempia antipatioita. Ehkä se johtuu siitä, että olen järjestelmän ulkopuolel-

la ja tavallaan vain vieraana, hän sanoo. – Kirkon kanssa olen ollut tekemisissä jopa aivan äskettäin, kun ystäväni järjesti lapsensa ristiäiset. Matkan varrelle on tietysti mahtunut muitakin tilaisuuksia, kuten häät, hautajaiset ja lapsen partiovala, hän luettelee. Viime vuonna 52 296 ihmistä päätyi siihen, että he eivät tarvitse kirkkoa. LUVUT OVAT JÄÄTÄVIÄ. Nykyään vain puolet Saksan ja Ranskan väestöstä mieltää itsensä kristityiksi. Isossa-Britanniassa 18–24-vuotiaista melkein kolme neljästä mieltää itsensä uskonnottomaksi. Tšekissä yhdeksän kymmenestä alle 30-vuotiaasta sanoo olevansa uskonnoton. Kirkkopalveluiden kehittämiskonsultin, valtiotieteen tohtori Karoliina Nivarin mielestä tärkein

syy kirkkojen epäsuosioon on lisääntynyt yksilökeskeisyys. – Tämä näkyy kaikkien instituutioiden vastustamisena. Tärkeää on tunne siitä, että on itsenäisesti valinnut oman näköisensä maailmankatsomuksen, eikä kukaan sanele sitä. Ja tämä on kirkolle ongelma, hän sanoo. Nivarin mukaan suurkaupungeille on ominaista, että asukkaat luovat itselleen eräänlaisen heimoidentiteetin oman elämäntyylinsä perusteella. – Tämän ajan yhteisöllisyyttä ovat erilaiset nettiryhmät, jotka ilmentävät heimoidentiteettiä, Nivari sanoo. Hän puhuu mielikuvayhteisöistä. Ne voivat olla globaaleja verkkoyhteisöjä, jotka rakentuvat jonkin tietyn mielenkiinnon kohteen ympärille.

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

– Heimoutuminen on haastanut perinteisen yhteisöllisyyden, eikä kirkko ole osannut vastata siihen. Vanha samaa kaikille -resepti ei enää toimi, eikä kirkko ole kyennyt tuottamaan sen tilalle koukuttavaa heimoidentiteettiä, Nivari sanoo.

useammin luterilaisia arvoja, hän sanoo. – Sukupuolella, koulutustasolla, asuinalueella tai asuinalueen kaupunkimaisuudella ei ole vaikutusta siihen, kuinka myönteisesti joku kokee luterilaiset arvot, Sohlberg sanoo.

SUOMESSA PÄÄKAUPUNKISEUTU näyttää tulevaisuuden suunnan. Helsingissä 20–39-vuotiaista miehistä kirkkoon kuuluu 41 prosenttia. Espoossa ja Vantaalla vastaava luku on 45 prosenttia. Saman ikäluokan naisista kirkkoon kuuluu joka toinen. Espoosta tuoreita lukuja ei ole alueittain. Mutta kun vaikka Vantaalla zoomataan oikein lähelle, esimerkiksi Hakunilassa 30–39-vuotiaista vain 39 prosenttia kuuluu kirkkoon. Kun Neuvostoliitto oli vielä olemassa, Suomen lapsista yli 90 prosenttia kastettiin. Nyt helsinkiläisvauvoista kastetaan alle 43 prosenttia. Mitä oikein tapahtui? – Vaikka puhutaan, että uskonnollisuus ja henkisyyden kaipuu eivät kirkkojen suosion laskusta huolimatta ole hävinneet, niin länsi- ja pohjoiseurooppalainen maallistuminen on tosiasia, sanoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Jussi Sohlberg. – Eniten myönteisyyttä kirkon ja valtion yhteistyötä kohtaan koetaan ennen vuotta 1960 syntyneiden keskuudessa. Samoin keskija suurituloiset kannattavat pienituloisia

VANTAAN SEURAKUNTIEN yhteisen seurakuntatyön johtaja, pastori Pontus Salmi on jo pitkään huomauttanut kirkon sisäpiireissä tietynlaisesta kopernikaanisesta käänteestä. – Ennen vanhaan puhuttiin ”kirkon uskosta, johon yksilö voi liittyä”. Nyt puhutaan ”minun uskostani”, johon kirkolla on tai ei ole mitään annettavaa, hän kuvailee. Salmen mielestä myös materia-

saa puheyhteyden materialistisiin Audi-miehiinkin, kunhan osaa vetää oikeasta narusta. Mutta yhden ryhmän kanssa kirkko on pulassa, nimittäin lähiöbaarien leijonakorukansan. Sitä kohtaan voidaan kirkossa tuntea jopa halveksuntaa. Salmen mielestä se on ikävää. Työttömyys ja vähäosaisuus iskevät pahiten juuri tähän ryhmään. – Kun yhteiskunnan turvaverkot pettävät, näistä ihmisistä tulee kirkon diakonian asiakkaita, hän sanoo. Jos kerran kirkon brändiä halutaan kohottaa kehumalla diakoniaa, onko varaa vähätellä diakonian asiakkaita? Salmen mielestä ei saisi olla. Kun kristinusko syntyi, se kilpaili katsomusten vapailla markkinoilla. Uuden uskonnon menestykseen

”

TÄRKEÄÄ ON TUNNE SIITÄ, ETTÄ ON ITSENÄISESTI VALINNUT OMAN NÄKÖISENSÄ MAAILMANKATSOMUKSEN, EIKÄ KUKAAN SANELE SITÄ. KAROLIINA NIVARI

listisen ja minäkeskeisen aikakauden ihmisessä asuu syvä kaipaus, johon jokainen hakee vastausta omalla tavallaan. Jotkut omaksuvat meditaation, toiset nauttivat tarkalleen 89 celsiusasteessa keitetyn espresson. – Mindfulnessin suosio kertoo uushengellisyyden noususta. Myös sisustustrendit kertovat tarpeesta luoda itselle rauhallinen pysähtymisen paikka, Salmi arvioi. Hänen mielestään taitava pappi

vaikutti se, että kristityt auttoivat hädässä olevia. – Nykytilanne muistuttaa yllättävän paljon antiikin Roomaa, jossa varhainen kristinusko oli vähemmistö. Se oli kovien arvojen maailma, jossa kirkko välitti ihmisistä, Salmi sanoo. KAROLIINA NIVARIN mielestä nykyaikana jokaisella trendillä on myös vastatrendi. Materialistisen nautintohakuisuuden vastapainoksi syn-

tyy askeettista kurinalaisuutta korostavia elämäntyylejä, joissa noudatetaan tarkkarajaista ruokavaliota. – Kirkko kilpailee ihmisten vapaa-ajasta. Uudet toimijat ovat taitavia ja tehokkaita markkinoimaan itseään, mutta kirkko ei ole tottunut mieltämään itseään toimijaksi, jonka pitää kilpailla saadakseen huomiota, Nivari sanoo. Vapaa-aikabisnes on villi pelikenttä, jossa maailmankuvansa viuhkaan uusia säleitä shoppailevilla ihmisillä ei ole vielä valmista arvopohjaa. Yksi kirkon moka on siinä, että se koettaa annostella koko uskontunnustuskapselin yhtenä suupalana. Nivarin mukaan ihmiset eivät enää suostu nielemään valmiita tarinoita. – Silti ihmisten halu kuulua johonkin ei ole hävinnyt mihinkään. Kaupunkilaisessa elämäntyylissä syntyy koko ajan pieniä alhaalta kasvavia yhteisöjä, jotka menestyvät, Nivari sanoo. MIKKO RIIKONEN ei kerro, onko hän ateisti vai agnostikko. Hänelle kirkosta eroaminen oli kannanotto auktoriteettiin. Toiseksi hänen mielestään ei ollut reilua sanoa, että vain osa ihmisistä voi pelastua. – Vapaus uskoa, keskustella ja muodostaa maailmankuvansa ilman vahvaa ohjausta yhteen totuuteen on mielestäni kehittymisen kannalta terveempi vaihtoehto. Maailma tai sen ihmiset eivät tarvitse kirkkoa, vaan kirkko tarvitsee ihmisiä, Riikonen sanoo. Hän myös toivoo, ettei kirkko profiloituisi julkisen vallan vasallina. – Aidosti pyyteetön ja jäseniä kokoava toiminta on mielestäni parempi agenda kuin valtiolliset jumalanpalvelukset. ■

6 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Laulaminen palautti puhekyvyn Musiikin tekeminen auttoi aivoinfarktin saanutta Kari Tammista toipumisessa. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

auniaislainen Kari Tamminen ajoi seitsemän vuotta sitten mökiltä kotiin, kun mieleen alkoi virrata muistikuvia ja välähdyksiä kaikesta siitä, mitä elämässä oli tapahtunut. – Siinä alkoi tippa lentää. Kotiin päästyäni soitin muusikkokaverilleni, että nyt ei riitä yksi biisi. On tehtävä kokonainen levy. Pari vuotta aiemmin, heinäkuussa 2009, Tammisen elämässä oli tapahtunut raju käänne. – Olin tehnyt kolme kuukautta töitä putkeen, kun päätin pitää vapaan viikonlopun ja lähteä perheen

kanssa mökille. Kävin illalla saunomassa serkkupojan luona, ja minulla oli sen jälkeen outoja tuntemuksia. Aamulla sitten meni jalat alta. Aivoinfarktin seurauksena Tammisen oikea puoli halvaantui. Lääkäri totesi hänen paranemismahdollisuuksiensa olevan puolet ja puolet. – En osannut kävellä, puhua enkä juuri ajatellakaan. Olikin aikamoinen tunne, kun pystyin sitten vähitellen liikuttamaan raajojani. – Otin tavoitteeksi päästä mökille joulukuun alussa. Ja niin kävi, että kävelin tuolloin mökillä omin avuin tuoliini ja join ensimmäisen oluen sitten heinäkuun.

– Yllättäen minusta lähti ääntä, ja laulaminen alkoi sujua. Se auttoi pikkuhiljaa myös puhekyvyn palautumisessa.

SITTEN AIVOINFARKTISTA toipuvaan Tammiseen iski masennus. Hän oli työskennellyt muusikkona, animaatioiden ohjaajana ja ääninäyttelijänä. Nyt tueksi tulivat hänen soitto- ja dubbauskaverinsa. – Se oli hurja hetki, kun kitaristi Juha Björninen tuli käymään ja kehotti minua laulamaan kitaran säestyksellä.

LIIKUTTAMAAN RAAJOJANI.

”

EN OSANNUT KÄVELLÄ, PUHUA ENKÄ JUURI AJATELLAKAAN. OLI AIKAMOINEN TUNNE, KUN PYSTYIN VÄHITELLEN

Tamminen oli jo 1970-luvun lopulta lähtien tehnyt lauluja aina, kun häntä harmitti. – Sillä tavalla nostin hatutuksen hyllylle, hän kuvailee.

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kuntouttavaa levyntekoa

Kari Tamminen on laulanut ja soittanut nuoresta lähtien. Hänestä oli hienoa päästä nyt levyttämään omia ja muiden tekemiä lauluja.

Yli vuosi sitten perustettu Mental Beauty Records on voittoa tavoittelematon levymerkki, joka on suunnattu mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille. Sen synty liittyy mielenterveyskuntoutujien kulttuuripajoihin, joita alettiin pyörittää kymmenen vuotta sitten ja joista sai alkunsa vuosittain järjestettävä Moniäänirock. – Soitettuaan Moniäänirockissa kuntoutujat sanoivat, että olisi makeaa päästä myös levyttämään. Niinpä anoimme levymerkin perustamiseen rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä, ja anomus meni läpi, kertoo Mental Beauty Recordsia luotsaava Miika Kurtakko. – Pyrimme toiminnallamme vähentämään mielenterveyden ongelmiin ja vammaisuuteen liittyvää stigmaa. Ketään ei pidä väheksyä eikä syrjiä, vaan kaikilla on oikeus täyteen elämään, hän selvittää. Mental Beauty Recordsille voi lähettää demojaan, ja sieltä voi saada niistä palautetta. Parhaat pääsevät levyttämään. Hankkeen verkkoyhteisössä palvellaan niitä, joilla on vielä matkaa levyttämiseen. He saavat verkon kautta ammattilais- ja vertaisohjausta sekä uusia yhteistyökumppaneita. Kurtakon mukaan hankkeen yhtenä tavoitteena on lievittää ihmisten yksinäisyyttä. Samalla siihen liittyy ammatillisia tavoitteita, sillä levyttäminen voi tarjota jollekulle ponnahduslaudan artistiksi. Esimerkiksi Kari Tammista hän pitää karismaattisena esiintyjänä, jolla on tärkeää tarinaa kerrottavanaan. – Haluamme auttaa ihmisiä elämässä eteenpäin. Kyse ei ole terapiasta, vaan keskitymme tekemisen kautta tapahtuvaan toipumiseen ja unelmien toteuttamiseen. Moniäänirock 15.–16.5. nuorisokeskus Hapessa Helsingissä.

NYT ALKOI syntyä uusia biisejä. Kun niitä oli kertynyt, hän otti yhteyttä vanhoihin soittokavereihinsa. Bändi saatiin kasaan yllättävän helposti. Tänä keväänä julkaistua Vaistot-albumia tehtiin pitkään studio- ja kotioloissa. Suurin osa levyn kappaleista on Tammisen tekemiä, osa nyt toipumisaikana ja osa vuosien varrella syntyneitä. – Reilu vuosi sitten lähetin demon mielenterveyskuntoutujien Mental Beauty Records -hankkeeseen. Oli hienoa, että siellä päätettiin julkaista levy. Tamminen koki levyntekoprosessin paljolti terapiana. Hän ei osaa kuvitella, miten muuten olisi päässyt nykyiseen kuntoon. – Lääkärin mukaan aivoinfarktini joutui stressistä. Vaikka tein paljon töitä, en tajunnut sen rasittavan liikaa, koska sain tehdä rakastamiani juttuja. Tamminen sanoo elämänsä olevan nyt tasapainossa, vaikka viime aikoina onkin ollut vaikeaa koiran kuoleman takia. Edessä on myös toinen muutos, kun hänen poikansa on muuttamassa pois kotoa. ■

Miten selviytyä ulkonäkökeskeisessä maailmassa? Pelipöytäpuhetta-podcastin ensimmäisessä osassa vieraina ovat pappi ja toimittaja Hanna Paavilainen sekä radiojuontaja, entinen Hunks-tanssija Esko Eerikäinen.

TEKSTI JA KUVA OUTI IKONEN

lkonäkö ei merkitse minulle mitään, sanoo Hanna Paavilainen nauraen. – Tietysti katson vain sieluun, sitä, miten ihminen käyttäytyy ja kohtelee lähimmäistään. Sitten hän vakavoituu. – No, tuollaisen ääneen sanominen kuulostaa todellisuudessa tekopyhältä. Myönnän olevani jossain määrin ulkonäkökeskeinen – ainakin samassa määrin kuin sielukeskeinenkin, hän sanoo. Esko Eerikäinenkin myöntää, että totta kai ulkonäkö merkkaa. – Senhän me ensimmäiseksi toisesta huomamme, kuinka huoliteltu ihminen on ja miten hän itsensä kantaa. Toki sen merkitys oli itselleni aiemmin suurempi, kun tein töitä ulkonäöllä. Kun ulkonäköseikkoja jatkuvasti puidaan ja tuodaan esiin mediassa, niiden tarjoamilta malleilta on vaikea välttyä. Aikuiselle se on kenties helpompaa, mutta lapset ovat suojattomammassa asemassa. Eerikäinen on nähnyt tämän käytännössä, sillä hänen kahdeksanvuotias tyttärensä seuraa paljon muotia ja sen ilmiöitä. – Isänä joudun hänen kauttaan käymään läpi, että onko ookoo värjätä hiuksia, saako lakata kynnet, voiko laittaa pillifarkut, joissa on nilkat paljaana pakkasessa – kun se on muotia. Onneksi hän on niin fiksu, että on tajunnut, ettei päällä tarvitse olla ne maailman cooleimmat kuteet, vaan tärkeintä on, että olo on hyvä. Myös Hanna Paavilainen on ehtinyt pohtia omaa rooliaan kahden kasvavan nuoren miehen äitinä. Nuorisopappina ollessaan hän näki, etteivät pojat ole juurikaan tyttöjä vapaampia ulkonäköpaineista.

TARINA KERTOO papin joutuneen vaihtoon, koska morsiuspari tahtoi seremoniaansa paremman näköisen. Paavilainen ei ihan tätä niele. – Olen kyllä kuullut, että papille olisi hääjuhlaa varten tarjottu kampaajaa, mutta en ole kenenkään seurakuntalaisen koskaan kuullut sanovan, että pappi olisi vaihdettu siksi, ettei ulkonäkö miellyttänyt. Kirkon piiristä minulla on päinvastoin sellainen fiilis, ettei halutakaan, että pappi on liian korean näköinen. Ihminen on maailman sivu kiinnittänyt huomiota omaansa ja muiden ulkonäköön. Paavilaisen mukaan jo Vanhassa testamentissa puhutaan etenkin kauneudesta. – Varallisuus ja valta näyttäytyvät sen teksteissä usein kauniina. Koko Vanhassa testamentissa ei kuitenkaan ole sanaa ruma, vaikka ihmisiä ja heidän ulkonäköään kuvataan monin tavoin ja värikkäästi. Rumuutta pohtiessaan Esko Eerikäinen muistelee tuoretta tilannetta, jossa joukko toisilleen entuudestaan tuntemattomia ihmisiä oli syömässä. Hän oli kiinnittänyt huomionsa mukavannäköiseen naiseen, mutta liki järkyttynyt, kun tämä alkoi tuoda itseään esille. – Arvosteleva ja kiroileva tyyli ja käytös muuttivat ulkonäönkin vastenmieliseksi. Tuli sellainen olo, etten halua olla tämän ihmisen seurassa. Toisaalta naisesta, joka ulkoisesti voi vaikuttaa epävarmalta, voi puhuessa tulla esiin varmuus, jossa on itseensä päin vetävää kauneutta. Pelkkä ulkoinen kauneus ei riitä mihinkään, Eerikäinen sanoo. ■ Uudessa Pelipöytäpuhettapodcastissa puhutaan hyvästä elämästä ja pelataan Kimbleä. Kuuntele osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

8 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Hautauspalveluja

Tilaisuuksia

Siivouspalveluja IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

PARATIISIN PORTIT

Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Kaunis uusi musiikkinäytelmä, joka koskettaa kaikenikäisiä. vivamonraamattukyla.fi

Koti-ikkunoiden pesut alkaen 10 €/kpl + alv. Puh. 09 5122 791 Alberti-Siivous www.alberticlean.fi Kotisiivoukset, ikkunoidenpesut ja saunapesut. Luotettavasti. Helsinki, Espoo -24% seniorialennus. Kysy lisää 045 638 5774 Mirja

www.joutsenkivi.fi Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ohjaaja Matias Nyman • Käsikirjoittaja Anna-Mari Kaskinen Musiikki Tommi Kalenius ja Perttu Pölönen • Koreografi Sari Perttu Ensi-ilta 18.5. klo 11, 19.5. klo 11, 20.5. klo 13, 25.5. klo 13, 26.5. klo 13, 27.5. klo 13 Liput Lippu.fi 10/18 €, ovelta tuntia ennen 13/21 €

Leikkaa talteen

SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Vivamontie 2, 08200 LOHJA, puh. 0207 681 760 vivamo@sana.fi

Hammashoitoa

24 h

Tiesitkö että...

Hammasproteesit tulee uusia 5 – 8 vuoden välein ja pohjata/tiivistää 2 - 3 vuoden välein.

PÄIVYSTYS

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme. HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

hok-elannonhautauspalvelu.fi

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

HERÄNNÄISSEURAT

050 347 1555

Rikkoutunut proteesi tulee korjata mahdollisimman pian ja painokohdat tarkistaa välittömästi.

Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

Keskustan Erikoishammasteknikot

KERAVA p. 010 76 66550

Etelä-Haaga Kauppalantie 4 Hakaniemi Hämeentie 7

HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

Palveluja tarjotaan

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

Kaikenlaisten tilojen tyhjennykset. Maksuton palvelu. P. 045 1192611

ke 9.5. klo 19 Körttikodin seurat. to 10.5. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat.3, Vtaa; saarna S.Juntunen; kahvit ja seurat. ti 15.5. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo, Kamppi). ke 16.5. klo 19 Matinkpli, Liisankj.3, Espoo. pe 18.5. klo 18.30 kotiseurat Sevannolla, Antbackankaari 30 (Martinkylä), Sipoo. la 19.5. klo 15 Herääminen-ooppera Mus.-teatt. Kapsäkki, Hämeent.68, Hki; liput www.lippu.fi. su 20.5. klo 15 Paavolan srk-koti, Aittat.1, Hvkää. klo 15 kotiseurat Turjalla, Fredrikint.9, Loviisa. klo 17 Herääminen-ooppera Tampere-talossa, liput www.lippu.fi. Väliajan jälk. oopperaseurat, mm. J.Lehtipuu, J.Heinimäki, P.Perttula. klo 18 Kirkonkulman nuorisotila, Kirkkot.6, J-pää. klo 18 kotiseurat E.Lehtipuu, Kumpukj.4, N-järvi. RETKET: 13.-17.6. Körttivaellus, www.pyhatpolut.fi; 27.-28.6. kesäseurat Enonkoskella Hynnisillä, p. 09 2340 3600; 6.-8.7. herättäjäjuhlabussi Itäkeskus-Kontula-Malmi-Tre, ilm. 31.5. menn. 09 2340 6400.

hok-elannonlakipalvelu.fi HAUTAKIVET Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keitiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. KEVÄÄSEEN KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Seurakuntavaalit 2018

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalausespoo.fi Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

espoonseurakunnat.fi/vaalit kauniaistenseurakunnat.fi

Uskonnollisesta yhteisöstä ei haeta vain suhdetta Jumalaan vaan myös yhteyttä toisiin ihmisiin. Suhe on tavoittanut nuoret aikuiset, joita luterilainen kirkko ei tunnu löytävän. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

”Kiva nähdä just sut täällä tänään”

one tuprauttelee savua. Screenillä laskuri näyttää sekunteja tilaisuuden alkuun. Saliin valuu pari–kolmekymppistä joukkoa, tuolit täyttyvät pikkuhiljaa. Tähän tilaisuuteen ei pääse luikahtamaan huomaamatta. Ulko-ovella ja aulassa on vastassa hymyileviä ihmisiä keltaiset laput kaulassaan. He ovat vapaaehtoisia, joiden tehtävänä on toivottaa tulijat tervetulleiksi Suhen eli Suur-Helsingin seurakunnan sunnuntaitilaisuuteen. Lapuissa lukee moi moi moi.

– Kiva nähdä just sut täällä. Toivottavasti sulla oli kiva viikko, sanoo punapaitainen nuori nainen lavalla mikrofoniin. Bändi aloittaa. Musiikki on melodista poppia. Vain sanat erottavat sen siitä, mitä radiokanavat soittavat: ”On Herramme suuri, Herramme korkein, Herramme vahvempi kuin kukaan toinen.” Moni laulaa mukana. Jotkut kohottavat käsiään ja keinuvat musiikin tahdissa. Lasse Sahimaa on pukeutunut vaaleanpunaiseen lippikseen ja huppariin. Räppärin tyylillä hän johdattaa seurakuntaa rukoilemaan. Screenille

heijastetaan asioita, joiden puolesta ihmiset juuri nyt toivovat rukousta. Pyydetään siunausta uudelle kodille ja keskeneräiselle projektille. – Kiitos, että sä oot Jumala, joka pystyy parantamaan yliluonnollisesti. Kiitos siitä, että sä haluat toimia meidän elämässä, Sahimaa rukoilee. – Hullun siistii nähdä just sut täällä tänään, hän muistuttaa vielä lopuksi kuulijoitaan. Saman asian kuulee illan aikana useampaan kertaan: hienoa, kivaa, siistiä, että juuri sinä olet tänään täällä. Ensikertalaisille olisi tilaisuuden jälkeen tarjolla kakkua.

– Saat olla omana itsenäs täällä läsnä, sanoo myös Suhen pastori Kirsi Mentu aloittaessaan saarnansa. Hänen saarnansa on aika kaukana siitä, mitä perinteisissä luterilaisissa kirkonmenoissa saarnalla ymmärretään. Se on puhekielinen, ja tämän tästä Mentu kyselee kuulijoiltaan ”eiks niin?”. – Saa muuten fiilistellä! Hirveen hiljaista, hän huomauttaa. Silloin tällöin seurakunta huutelee väliin ”hyvä” ja ”yes” ja ”joo” ja ”amen”. Joku nauraa ääneen, monta kertaa. – Nyt sulla on loistava mah-

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

dollisuus ottaa Jeesus sun sydämeen. Jos sä haluut tehdä tän ratkaisun tänään, nosta sun käsi, Mentu rohkaisee saarnan lopuksi. Tänään yksikään käsi ei nouse. SUHE ELI SUUR-HELSINGIN seurakunta on itsenäinen, mihinkään kirkkokuntaan kuulumaton kristillinen yhteisö, joka on perustettu vuonna 1990. Toiminnan keskus on Kalliossa, jossa Suhe järjestää sunnuntaisin kolme eri tilaisuutta: aamupäivällä espanjaksi ja iltapäivällä ja illalla suomeksi. Kallion lisäksi toimintaa on myös Tikkurilassa ja Leppävaarassa. Joka sunnuntai näihin tilaisuuksiin osallistuu noin viisisataa ihmistä. – Ihan kaikenlaista porukkaa, mutta suurin osa on nuoria. Varsinkin täällä Kalliossa toiminta on keskittynyt nuoriin aikuisiin, kertoo Kirsi Mentu, joka on Suhen Kallion kampuksen pastori. Myös kävijöiden taustat ovat monenlaisia: On muualta Helsinkiin muuttaneita, jotka ovat kotipaikkakunnillaan toimineet Vapaakirkossa tai helluntaiseurakunnissa. On niitä, jotka ovat luterilaisen kirkon jäseniä, mutta eivät ole koskaan aktiivisesti olleet seurakunnassaan mukana. On myös niitä, joilla ei ole aiemmin ollut mitään kosketusta kristinuskoon. Ja kuulemma yleensä joka sunnuntai joku tulee Suhessa uskoon. Uusille seurakuntalaisille järjestetään kastetilaisuus kahdesti vuodessa. Suhe kastaa uudelleen myös niitä, jotka on lapsena kastettu esimerkiksi luterilaisessa kirkossa. Lapsia sen sijaan ei kasteta. – Ihminen tietysti itse päättää, haluaako kasteen vai ei, mutta rohkaisemme ainakin miettimään asiaa. Kaste on julkinen tunnustautuminen kristityksi, Mentu sanoo. Suositut sunnuntaitilaisuudet ovat ulospäin näkyvin osa Suhen toimintaa. Mentun mukaan ne ovat eteinen, josta kävijät halutaan ohjata peremmälle pienryhmiin ja vapaaehtoistyöhön eli olohuoneeseen ja keittiöön. Ihmisten sitouttaminen – Mentu puhuu opetuslapseuttamisesta – on tärkeää siksikin, että koko toiminta rahoitetaan vapaaehtoisilla lahjoituksilla. Jos Suhen suosiolla on joku salaisuus, se on Mentun mukaan muutoskyky. Tehdään niitä asioita, jotka sillä hetkellä koetaan tarpeellisiksi. Jumalanpalveluksia ei ole sidottu tiettyyn liturgiseen kaavaan eikä saarnan aiheita kirkkovuoden kiertoon. Ehtoollista vietetään kerran kuukaudessa. Vaikka monessa asiassa ollaan joustavia ja rentoja, kaikessa ei olla. – Sanoma pysyy. Siitä ei tingitä pätkääkään, Mentu sanoo. SUHE TUSKIN olisi nykyisen näköinen ja kokoinen seurakunta, jos siellä ei olisi 2000-luvun alussa tehty kauaskantoista päätöstä. Suhen perustaja Rauno Kokkola kertoo, että tuolloin seurakunnassa toimineet nuoret halusivat tuoda uusia ideoita sunnuntaijumalanpalvelukseen ja heille annettiin siihen mahdollisuus. Musiikki muuttui ja puheet lyhenivät. Nuoria alkoi käydä tilaisuuksissa yhä enemmän ja seurakunta kasvoi.

”

Varsinkin täällä Kalliossa toiminta on keskittynyt nuoriin aikuisiin. SUHEN PASTORI KIRSI MENTU

– Kyllähän osa vanhemmasta polvesta sanoi, että he lähtevät rahojensa kanssa pois ja niin tapahtuikin. Me kuitenkin pidimme kiinni siitä, että nyt ollaan tällä tiellä. Meidän täytyy saavuttaa uusi sukupolvi heidän omalla kielellään, ja siksi nuorille täytyy antaa aitoa vastuuta. Se oli pakon sanelema juttu, Kokkola kertoo. Hän arvioi, että juuri tilan antaminen nuorille ja seurakuntalaisten sitouttaminen pienryhmiin ovat Suhen menestystekijöitä. Selviä, omia opillisia korostuksia sillä ei Kokkolan mukaan ole. Karismaattinen Suhe on siinä mielessä, että siellä uskotaan Pyhän Hengen työn erilaisiin ilmenemismuotoihin, kuten parantamiseen, kielilläpuhumiseen ja profetoimiseen.

– Mutta ei se Suhen julkisissa tilaisuuksissa hirveästi näy. Emme järjestä parantumiskokouksia, vaikka tietenkin rukoilemme sairaiden puolesta, Kokkola tarkentaa. – Jotkut seurakunnat painottavat ihmeitä ja merkkejä, me haluamme painottaa Kristusta. Tietysti ihmeiden tulisi seurata julistettua sanomaa, ja me uskomme, että näin tulee tapahtumaankin. Kaikella on aikansa, emme me voi väkisin ihmeitä tehdä. LUTERILAISEEN jumalanpalvelukseen tottuneelle ensikertalaiselle saattaa Suhessa tulla hämmentynyt olo. Tiina Koskisesta meno tuntui pikemminkin kotoisalta, kun hän kuutisen vuotta sitten tuli Suheen ensimmäisen kerran. Karismaattinen kristillisyys oli tuttua hänen lapsuudenkodistaan, ja jo aiemmin hän oli kuunnellut samantyyppistä ylistysmusiikkia kuin Suhessa soitetaan. Koskinen on 25-vuotias kasvatustieteen opiskelija. Suheen hän tuli aikoinaan silloisen poikaystävänsä mukana, ja jatkoi käymistä, koska koki vastaanoton niin lämpimäksi. Kyseisen poikaystävän kanssa Koskiselle tuli ero, mutta seurakunnan piiristä on vuosien varrella löytynyt hänelle sekä paras ystävä että aviomies.

– Minusta oltiin kiinnostuneita. Suhesta tuli minulle kuin perhe. En tiedä, olisinko uskaltanut jäädä ilman ihmiskontakteja, olin niin arka siihen aikaan. Koskinen pyrkii käymään Suhessa joka sunnuntai. Hän osallistuu myös pienryhmään ja tekee vapaaehtoistyötä ohjaamalla lasten toimintaa. – Oma henkilökohtainen uskoni on kasvanut hurjan paljon. Olen saanut tukea siihen sekä opetuksesta että ihmiskontakteista. Hengellisyys on meillä aika vapaamuotoista. Sunnuntain tilaisuuksissa on tilaa ihmisten kohtaamisille. Voimme esimerkiksi rukoilla toistemme puolesta.

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

Suhen sunnuntaissa Kallion Pengerkujalla äänessä olivat pastori Kirsi Mentu, rukousta johtava Lasse Sahimaa ja muusikot Josefiina Haapalainen, Verna Laine ja Anneli Waris.

SITÄ, MIKÄ SAA ihmisen hakeutumaan uskonnollisiin yhteisöihin, on tutkittu paljonkin, kertoo pastoraaliteologian professori Auli Vähäkangas Helsingin yliopistosta. Selitykset ovat kahdentyyppisiä: uskonnoista etsitään elämän merkityksellisyyden kokemusta ja yhteisöllisyyttä, ihmissuhteita ja suhdetta myös korkeampaan voimaan. Ihminen ei siis tule esimerkiksi kirkkoon pelkästään sen uskonnollisen sanoman vuoksi vaan hän haluaa tulla myös kohdatuksi. Juuri yhteisöllisyyden kaipuu saattaa selittää sitä, miksi uudet pienet seurakunnat menestyvät ja suuri luterilainen kirkko kuihtuu. – Onko luterilainen kirkko niin iso, että yhteisö puuttuu? Vähäkangas kysyy. Vähäkankaan mukaan pienien karismaattisten yhteisöjen – jollaisena Suhea voisi pitää – nousu on maailmanlaajuinen ilmiö. Ennen pitkää se näkynee selvemmin meilläkin. Vertailukohtaa voi hakea Britanniasta. Englannin anglikaanikirkon jäsenmäärä romahti 20–30 vuotta sitten, mutta viime aikoina tilanne on muuttunut. Kirkon piirissä – ja myös sen ulkopuo-

lella – on syntynyt tiiviitä, karismaattishenkisiä pienyhteisöjä, jotka voivat hyvin. Monet karismaattiset yhteisöt ovat teologisesti konservatiivisia. Niistä etsitään selviä vastauksia uskonnollisiin ja myös moraalisiin kysymyksiin. Sellaisia vastauksia perinteiset kansankirkot eivät anna. Kun kirkkoon kuuluu enemmistö väestöstä, sinne myös mahtuu mielipiteitä ja näkemyksiä laidasta laitaan. – Pienemmät yhteisöt ovat opillisesti selkeämpiä. Siellä ajatellaan pääsääntöisesti yhdellä tavalla. Varjopuolena voi olla kontrolli, Vähäkangas arvioi. Maailmalla karismaattiset yhteisöt leviävät erityisesti Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Selitystä ilmiölle on haettu epäselvästä poliittisesta tilanteesta, köyhyydestä ja ihmisten tarpeesta hakea turvaa. Vähäkangas harmittelee, että suomen kielessä ei ole mahdollista tehdä eroa kahdenlaisen kuulumisen välille. Englanniksi tutkijat käyttävät termejä affiliation ja belonging. Ensimmäinen viittaa viralliseen jäsenyyteen, toinen sitoutumiseen ja osallisuuteen. Suu-

rilla kansankirkoilla on paljon ensimmäisentyyppisiä jäseniä, pieniin yhteisöihin taas usein sitoudutaan tiiviimmin. On havaittu, että niillä suomalaisilla, jotka hakevat perinteisestä luterilaisuudesta poikkeavaa hengellisyyttä, ei yleensä ole aktiivista kirkollista taustaa. He siis ovat niitä, joita kirkko ei ole pystynyt tavallisella toiminnallaan tavoittamaan. Osa heistä saattaa hakeutua myös kirkon sisällä toimiviin pienempiin yhteisöihin, kuten Tuomasyhteisöön, tai esimerkiksi retriittitoimintaan. Osa etsii paikkaansa muualta. SUHEN TAPAISTEN yhteisöjen äänekkäät jumalanpalvelukset ja esimerkiksi retriitit, joissa ollaan päiväkausia hiljaisuudessa, tuntuvat äkkiseltään toistensa vastakohdilta. Niissä on kuitenkin jotakin samaa: kokemukselli-

suus ja kokonaisvaltaisuus. Usko ei jää vain pään asiaksi, vaan se on myös tekemistä, kokemista, tuntemista ja aistimista. Uskontoa harjoitetaan. Auli Vähäkangas toteaa, että nykyisinkin ihmisillä on tarve rituaaleihin. Ne vain näyttävät muuttavan muotoaan. Hän on huomannut, että samaan aikaan, kun monet pitävät esimerkiksi perinteistä jumalanpalveluksen liturgiaa aikansa eläneenä, syntyy uusia rituaaleja esimerkiksi kriisien aikaan. Myös jotkut vanhat rituaalit, kuten kynttilöiden sytyttäminen haudoille, elävät uutta tulemistaan. – Ihmisillä näyttää olevan tarve uskonnon harjoittamiseen, mutta esimerkiksi körttivirret eivät ole kauhean kova sana naistenlehtien julkkishaastatteluissa. Sen sijaan on ihan ok kertoa menevänsä Valamon luostariin hiljentymään. Näyttää siltä, että ihmi-

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Kivimessun Kallion kirkossa tekivät pappi Laura Huovinen, ehtoollisavustaja Janne Kilpirinne, kanttori Tommi Niskala ja lauluryhmä Tuomas Hietamäki, Teija Heroja, Erkki Laurila ja Pertti Kauppila.

sa on samoja elementtejä kuin Suhen sunnuntaitilaisuuksissa. – Lyhyempi kesto, kevyempää musiikkia, bändi, enemmän vuorovaikutusta, arkikielinen saarna, rennompaa menoa. Messua tehdään pitkälti nuorten vapaaehtoisten voimin, listaa Huovinen asioita, jotka erottavat Kivimessun tavallisesta messusta. Täytyyhän se nähdä.

set etsivät rituaaleja, jotka he itse kokevat merkityksellisiksi, eivätkä ne välttämättä ole perinteisiä kirkollisia rituaaleja. Rituaalit yksilöllistyvät, mutta edelleen niiden kautta selvästi etsitään jonkinlaista suhdetta korkeimpaan voimaan. Osa puhuu Jumalasta, osa jostakin muusta. SUHEN TOIMITILOISTA Pengerkujalta on noin puoli kilometriä Kallion kirkolle. Vaikka kirkko hallitsee Kallion katukuvaa, sillä on yhä harvemman kaupunginosan asukkaan elämässä minkäänlaista roolia. Tämän vuoden alussa Kallion seurakunnan alueella asuvista kuului kirkkoon 47,4 prosenttia. Kallion alueella väestön keski-ikä on alle 40 vuotta. Lähes puolet asukkaista on 25–39-vuotiaita – juuri sitä ikäluokkaa, jota näkee paitsi alueen baareissa myös Suhessa. Riittääkö heitä myös luterilaiseen seurakuntaan? Jos Kallion seurakunnan nuoriso-

työstä vastaava pappi Laura Huovinen pyörittäisi tapahtumia järjestävää yritystä, hän saattaisi hyvinkin kokea Suhen kilpailijakseen. – Mutta pappina minun on vaikea nähdä, että kristityt kilpailisivat keskenään. Ajattelen, että kaikki työ on arvokasta ja tärkeää. Sen sijaan hänen on helppo nähdä, miksi Suhen sunnuntaitilaisuudet vetävät nuoria aikuisia – juuri sitä joukkoa, jonka tavoittaminen on luterilaiselle kirkolle hankalaa. – Me elämme kokemuksellisessa ja elämyksellisessä ajassa, informaatiotulvan ja laadukkaiden visuaalisten sisältöjen keskellä. Jos jumalanpalvelus on kovin kaukana normaalista arjesta, niin kuin perinteinen luterilainen sunnuntaimessu pahimmillaan saattaa olla, sillä ei Jumalan sanan ja ehtoollisen lisäksi ole mitään annettavaa. Se puhuu ihan eri kieltä kuin muu elämänpiiri. Ja vaikka Huovinen ei koekaan kilpailevansa, Kallion kirkossa torstaiiltaisin järjestettävässä Kivimessus-

”

Pappina minun on vaikea nähdä, että kristityt kilpailisivat keskenään. Ajattelen, että kaikki työ on arvokasta ja tärkeää. PAPPI LAURA HUOVINEN

KALLION KIRKON ALTTARIN edessä on astioissa eri värisiä lasikiviä. Ehtoolliselle menijät poimivat kukin vuorollaan kiviä ja pudottavat ne kirkkaaseen lasimaljaan, joka vielä äsken oli tyhjä. Kivien värit kertovat, mitä ihmisillä tänään on sydämellään. Esimerkiksi punainen viittaa rakkauteen ja ihmissuhteisiin, sininen omaan jaksamiseen ja terveyteen. Kivistä kuuluu iloinen ropina. Näistä rukouskivistä Kivimessu on saanut nimensä. – Paranna, kanna, siunaa, lohduta, rukoilee pappi Laura Huovinen alttarilla. Keväinen ilta on toiveikkaan aurinkoinen. Ehkä nyt lopultakin lämpenee. Kirkko kylpee valossa, niin etteivät seinälle heijastetut laulunsanat tahdo erottua. Kaunis sää näkyy myös tyhjinä penkkeinä. Paikalla on tänään nelisenkymmentä seurakuntalaista. Nuorimmat näyttävät rippikouluikäisiltä, vanhimmat ovat keski-iässä. – Yhtä perhettä kristityt ovat, veli veljeä voi rakastaa, laulaa nelihenkinen lauluryhmä. ■

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

NISKAT JUMISSA? LIHASKIPUJA? JALKAVAIVOJA?

Relaxant -voiteista saat tehokkaan helpotuksen lihasvaivoihin ja särkyihin!

Detria Relaxant® Magnesium Black Ice Testiryhmän kokemuksen mukaan tehokkain kylmävaikutus! Lisäksi tuotteen sisältämä magnesium antaa pitkäkestoista hoitoa ja suojaa lihaskramppeja vastaan. Turveuute parantaa verenkiertoa paikallisesti auttaen lihaksistoa palautumaan. • Eukalyptus- ja mentoliöljyt viilentävät välittömästi sekä lievittävät kipua. • Geelin sisältämä ainutlaatuinen turvemagnesiumseos on rikas mineraalien lähde.

Magnesium Black Ice tehosi testiryhmään

TESTAA JA TOTEA ITSE!

Detria Relaxant® Lihastenrentouttaja nopeuttaa lihasten palautumista

• tehokas apu niin aktiivi-urheilijoiden ja –liikkujien kuin päätetyöskentelijöidenkin lihashuollossa • auttaa mm. lihaskramppeihin, niska- ja hartiavaivoihin, kolotuksiin ja rasitusvammoihin • sopii myös lasten kasvukipuihin

Detria Relaxant® Jalkavoide on laskimoverenkiertoa tukeva voide, joka

• hoitaa ja rauhoittaa väsyneitä, turvonneita ja pakottavia jalkoja • helpottaa suonenvetoja, jalkojen laskimovaivoja ja pakotusta sekä suonikohjukipuja • lämmittää palelevat jalat

91%

Sai merkittävän avun lihaskipuihin. ”Hyvä tuote kokonaisuudessaan. Helppo käyttää, levittyy hyvin, ei jätä tahmaiseksi, kuivuu nopeasti! Suosittelen jatkossa muillekin. Tehoaa lihaskipuihin – mikä on kuitenkin se pääasia!” Relaxant Black Ice testiryhmä (27 vastaajaa) tammikuu 2018

Jalkoja on krampannut, koska töissä joutuu kävelemään pitkiä matkoja ja olemaan muutenkin paljon jalkojen päällä. Kipuja oli pohkeissa ja jalkapohjissa, jotka olivat ihan kuin tulessa. Kokeilin Relaxanttia ensimmäisen kerran jo kymmenen vuotta sitten ja huomasin hyvin pian sen auttavan. Ennen jouduin aina töistä lähdettyäni ottamaan särkylääkettä, mutta nykyisin tarvitsen vain Relaxanttia! Laitan sitä

Detria Relaxant® Magnesium - lihasten rentoutukseen

Nopeuttaa särkevien lihasten rentoutumista, vilkastuttaa lihasten aineenvaihduntaa, ehkäisee lihaskramppeja sekä lihasten jäykkyyttä. Relaxant Magnesium on fysioterapeuttinen valmiste, joka tukee kehon omien korjaus- ja huoltojärjestelmien toimintaa.

Kotimaiset Relaxant-voiteet löydät apteekeista, terveys- ja luontaistuotekaupoista sekä www.relaxant.fi

päivittäin aina siihen paikkaan, joka kulloinkin on kipeä. Aikaisemmin minua kiusasivat myös levottomat jalat, mutta nyt sekin vaiva on kokonaan kadonnut. -Hannele 52 v.

www.detria.fi

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Taivaan ja helvetin välissä Hannu Tuomari Nurmio ei usko jumaliin eikä kohtaloon. Sattuman oikut ohjaajat elämää, ja taivas ja helvetti ovat maan päällä. TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

Kuka? Hannu Tuomari Nurmio, 67, on helsinkiläinen rockmuusikko ja oikeustieteen kandidaatti. Hän ei ole koskaan tehnyt koulutustaan vastaavaa työtä.

Mitä? Nurmio on saanut Juha Vainion sanoittajapalkinnon 1999, Eino Leinon palkinnon 2003, Teostopalkinnon 2005 ja Helsinkimitalin 2011. Helsingin yliopiston Vuoden alumni 2016.

Motto Sattuma on jumalista suurin.

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

annu Tuomari Nurmio istuu Clarion-hotellin ravintolassa ja katselee Jätkäsaaren satamaa. – Olen aikaisemmin asunut vanhoissa kaupunginosissa, esimerkiksi Kalliossa ja Töölössä. Nyt on mielenkiintoista seurata kaupungin nousemista täysin uudelle alueelle. Jätkäsaari on Nurmiolle tuttu nuoruuden kesätöistä. 1960-luvulla hän meni muiden hanttiduunareiden kanssa sataman huutokonttorin aamuhuutoon katsomaan, onko satamassa töitä tarjolla. Nyt samassa talossa toimii Huutokonttorin Kanttiini -niminen baari. Jos töitä oli, Nurmio kantoi laivoihin sirkkelillä halkaistuja jäisiä sianruhoja ja kalajauhosäkkejä. Työvaatteita ei ollut, ei myöskään työsuojelua. Kun Puolaan menevän lastin kylmäketju petti, laivan ruumaan avolavoille tiukkaan pakatut ruhot, sorkat ja kärsät meinasivat romahtaa työmiesten päälle. – Silloin vanhempi duunariäijä sanoi, että nyt lähdetään täältä helvettiin, Nurmio muistelee. Tuuri oli työmiesten puolella – kukaan ei joutunut pätsiin. – Elämässä on ylipäätään sattuman kauppaa, kenelle arpa osuu, Nurmio lainaa viime keväänä julkaistun Dumarillumarei-levyn kappaletta Virsi 666. Joku uskoo kohtaloon, Nurmio sattumaan. Se, että ihminen, sinä tai minä, ylipäätään on syntynyt, on hänen mielestään uskomattoman pitkien sattumaketjujen tulos. Jokaisen yksilön sukujuuret ulottuvat aikojen alkuun, lukemattomien sattumien sarjassa. – Sattuma päättää myös sen, mihin sattuu syntymään, mihin maailmanaikaan ja minkälaiseen perheeseen, ja kenet tapaa elämässään. Voi olla, että jos ihminen kääntyy seuraavassa kadunkulmassa vasemmalle, hänelle käy toisin kuin oikealle kääntyessä.

skonnot ovat hänen mielestään syntyneet elämän sattumanvaraisuudesta nousevasta perusahdistuksesta. – Ihminen on uskonnollinen eläin. Se johtuu aivoista. Aivot kehräävät ehjiä tarinoita sattumanvaraisista asioista myös nukkuessa. – Uskontojen tarinoihin uskominen on okei. En väheksy niitä, jos ne eivät haittaa muiden elämää, vaikka oma juttuni ne eivät ole. Sitä kutsutaan uskonnonvapaudeksi. Nurmio löytää uskonnoista myös hyvää. – Uskonnot ovat luoneet moraalia ja altruismia, mutta esimerkiksi kristinuskon peruspilari eli väkivallattomuus on liian radikaali aate. Se on kautta historian järjestelmällisesti hylätty ja alistettu raadollisille valtaintresseille. Logiikka ei ole hänen mielestään uskontojen vahva puoli. – Kristinuskoa on viety ”epäjumalia” palvoville pakanoille Afrikkaan, ja samaan aikaan länsimaissa Jeesusta on palvottu puolijumalana. Ja onhan niitä muitakin, on pyhää henkeä, on saatanaa ja muita enkeleitä. On neitsyt Maria, Jumalanäiti, ja pitkät rivit pyhimyksiä.

-vuotias Nurmio on hyödyntänyt monien tyylien laulukirjassaan uskonnollista sanastoa neljänkymmenen vuoden ajan. Vuonna 1978 Valo yössä -singlen b-puolen versiosta kirkkoherra Wilhelmi Malmivaaran Oi Herra, jos mä matkamies maan -virrestä nousi kohu, kun Yleisradio pani biisin osittaiseen boikottiin ja Levyautomaattiyhdistys vaati jukebokseja varten sinkkuun uuden b-puolen. Niinpä levyautomaatteja varten tehtiin single, jonka b-puoleksi Nurmio äänitti virsiversionsa sijaan laulun Oi mutsi, mutsi. – Kurja matkamies maan oli protestilaulu, jossa taivaalliset asiat käännettiin maallisiksi. Olennaista on se, että mun biiseissä helvetti ja taivas kirjoitetaan pienillä kirjaimilla, koska ne ovat maan päällä, Nurmio kiteyttää raamatullisen sanaston käyttöänsä. – Raamattu on länsimaisessa kulttuuriperinnössä niin iso opus, että sen symbolit ovat käyttökelpoisia ja tunnistettavia kaikille. Sattuman symboliikka on läsnä myös synkeän

Lasten mehuhetki -kappaleen tarinassa, jossa musta enkeli vie päivänsankarin. – Sen laulu toki kertoo, että meitä ei mikään yliluonnollinen voima täällä suojele, Nurmio valottaa.

nkelit, pirut ja paavit kiehuvat Nurmion sopassa yhdessä Kallion kulmien pyhien miesten kanssa. Kun paavi eksyy Roskapankkiin, asetelma on tasa-arvoinen. Uskonnollisen tematiikan juuria on etsittävä Pohjois-Savosta Pohjois-Pohjanmaalle levinneestä körttiläisyydestä. Se vaikutti myös taiteilijan isänäidin suvussa. Nurmio vietti isänäidin luona kesiä ja talvilomia. Isovanhempien uskonnollisuus upposi hänen alitajuntaansa. – Pikkupojan ajatusmaailma ei vielä hahmottanut uskon merkitystä, mutta ilmapiiri jätti muistijälkiä. Kiinnitin huomiota uskonnollisen kielen outouksiin, sikisi Pyhästä Hengestä -tyyppisiin juttuihin. – Uskoa ei isoäidin luona tyrkytetty, se oli yksityisasia. Eikä isoäiti ollut kiihkouskovainen. Hän oli harras ihminen, joka hyräili virsiä aamuisin. Joka aamu on armo uus, luki huoneentaulussa. Kammarin seinällä roikkui myös kopio Akseli GallenKallelan Ainoa ja Väinämöistä esittävästä taulusta.

”

RAAMATTU ON LÄNSIMAISESSA KULTTUURIPERINNÖSSÄ NIIN ISO OPUS, ETTÄ SEN SYMBOLIT OVAT KÄYTTÖKELPOISIA JA TUNNISTETTAVIA KAIKILLE.

Isoäidillä oli neljä poikaa. Perheen musta lammas päätyi rekkakuskiksi ja kuoli lopulta puukoniskuun. Kolmesta muusta tuli akateemisia: eläinlääkäri ja kaksi juristia. Toinen juristeista oli Hannun isä. Hän teki itsemurhan Hannun ollessa 12-vuotias. – Faija oli sodan runtelema mies, jonka traumat nousivat pintaan, kun hän otti viinaa. Työssään hän oli ahkera, samanlainen upseeri kuin Kallion poikakoulun opettajat. Nurmio ei viihtynyt kovan kurin koulussa. – Sanaa ”koulukiusaaminen” ei ollut olemassa, mutta juuri siitä vinoilussa ja tappeluissa oli kyse. Vaihto kesken lukuvuoden Suomalaiseen yhteiskouluun oli onnenpotku. Herrasväen koulussa oli tupakkahuone ja kyvykkäitä opettajia. Uskonnonopetuksen sijaan Nurmio istui psykologian tunneilla.

ykyistä elämänkatsomustiedon opetusta voisi Nurmion mukaan laajentaa sosiaalisen kanssakäymisen kulttuuriin. – Se pitäisi sisällään diplomatiaa, kohtuullisuutta ja eri tavalla ajattelevien ihmisten ymmärtämistä. Sosiaalisen median vihapuheen aikana huomaa, miten tärkeätä on se, että eri tavoilla ajattelevat ihmiset osaisivat vaihtaa kohteliaasti mielipiteitä. Kun Nurmio oli 15-vuotias, hän kävi rippikoululeirin Helsingin Mustasaaressa. – Olin kuullut serkulta, että siellä keskustellaan maailmankatsomuksellisista asioista. Villiintyneessä saaressa uskontoa tärkeämpää oli kuitenkin luuhaaminen, veneily ja viinin juominen. Samalla otettiin kontaktia musatyyppeihin. Folkia ja maailmanmusiikkia soittavien kavereiden kanssa liikuttiin Kalliosta ja Roihuvuoresta Töölöön ja kaadettiin tyttönorssin aidat. Teini-iän kilpailussa totuudesta uskonnon voitti vasemmistolainen materiaali. – Pääoma ja Raamattu laitettiin rinnakkain. Ne ovat vertailukelpoisia, partaukot Marx, Engels ja Lenin korvasivat ikonit seinillä. Nurmio oli romanttinen vallankumouksellinen. – Mulla oli lippalakki ja nahkarotsi niin kuin vanhoissa Trotskin tai Lunatsarskin valokuvissa. Yhdistin ne villin lännen tyyliin.

Nurmio kertoo ihailleensa vallankumousrunoilijoita, mutta vasta myöhemmin hänelle selvisi esimerkiksi Vladimir Majakovskin kohtalo. – Se naamioitiin henkilökohtaiseksi tragediaksi, mutta hän survoutui monien muiden tavoin Stalinin koneistossa. Suomen pitkän ja vaikean sotahistorian takia suomalaiset taistolaiset olivat Euroopan neuvostomyönteisimpiä ja Suomen kekkoslaisimpia. Taistolaiset ottivat YYA-liturgian tosissaan. – Meille esitettiin, että Lenin-setä oli kiltti setä, joka antoi meille itsenäisyyden, mutta ihan samaa pataa se oli kuin Stalin. Olimme liian tosissamme. Itse olin loppujen lopuksi aika pihalla koko kuviosta. Kun kävin haastattelemassa SKP:n entistä puheenjohtajaa, Moskovan miestä Aimo Aaltosta, Uusi laulu -lehteen, en edes tiennyt, kuka hän oli. Nykyään Nurmio seuraa tiiviisti ja kommentoi politiikkaa yksityishenkilönä, mutta puoluepolitiikka ei kiinnosta. – Demokratia pelittää, ja se on hyvä asia. Sanotaan, että politiikka on tylsää. Se on totta ja sen takia äänestämättä jättäminenkin voi olla signaali myös siitä, että asiat ovat jonkinlaisessa kunnossa. Kunnioitan demokratiaa ja oikeusvaltiota. Biiseissä esitän vanhan äijän happamia kommentteja ajankohtaisista asioista, huumoria unohtamatta.

ummanpuhuvien tarinoiden säveltäjä Hannu Nurmio on vastakohtien taiteilija: hän on perfektionisti ja boheemi, lakimies ja Stadin slangin taitaja, ankara Dumari ja rakkauden höveli tulkki. – Alter egoilla on toki yhtymäkohtia itseen. Kun esitän Rannanjärvi elää -biisiä, sen hetken minussa elää piru ja murhamies. 67 vuoden ikä merkitsee Nurmiolle mahdollisuutta tulla itsekseen. – Nuorena halusin olla kuin joku muu, mutta nyt alkaa tulla esille se, kuka oikeasti olen. Pystymetsäjengiin itsensä lukeva muusikko opetteli rämpyttämään kitaraa ilman musiikillista koulutusta. – Alle nelikymppiset ovat käyneet musiikkilukiot ja opistot, mutta varmaan heille opetetaan myös stailausta: jos haluat olla punk, olet tällainen, ja jos haluat olla poppari, olet tuollainen. Itsestään kaiken paljastavaksi idoliksi Nurmio ei ole ryhtynyt edes sosiaalisen median puristuksessa. – Ei minulla ole kännykässä sijaintipalveluja päällä, että fanit tietäisivät, missä pyörin, mutta selfie tai pari fanin kanssa onnistuu kyllä. Juuri nyt Nurmio on innoissaan Kalevala 2000-luvulla -projektista. Kalevalasta innostuminen oli sekin sattuma. – Minut oli kutsuttu Helsingin yliopiston juhlasaliin, enkä tiennyt mistä puhua, kunnes luin Ilta-Sanomista jutun J.R.R. Tolkienin Briteissä julkaistusta keskeneräisestä kirjasta, Kullervon tarinasta, yliopiston vuoden 2016 alumniksi valittu Nurmio kertoo. Kalevalan päivittäminen alkoi välittömästi kipinöidä ideoita. – Kalevalasta löytyy kosolti hahmoja, joita voi tuoda nykyaikaan ja joista voi tehdä sankareita ja konnia. Kalevalan pohjalta on mahdollista tehdä tietokonepelejä, musiikkia, teatteria, ruokaa tai vaikka interaktiivinen kylä. Tyrkkäsin lumipallon liikkeelle ja toivon, että se ottaa kierroksia, Nurmio hehkuttaa kulttuurienvälistä Kalevalan juhlavuoden projektia. Nurmio visioi Kalevalan päivitystä yhdessä Finlandia-voittaja Juha Hurmeen kanssa. Heitä yhdistää kiinnostus kieleen, tarinoihin ja suomalaisuuden juuriin. Kotimaista kulttuuria syntyy myös Clarion-hotellin naapurissa sijaitsevassa makasiinissa. Siellä on vanhojen Amerikan autojen talli, taidegallerioita, esiintymislava ja bändien treenikämppiä. Nurmio on huolissaan vaihtoehtoisen toiminnan tulevaisuudesta. – Makasiinin toimijat on häädetty tiehensä toukokuun loppuun mennessä. Taas yksi omaehtoinen kulttuurikeskittymä katoaa Stadista. Sellaista ei rahalla voi ostaa. ■

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Tervetuloa Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti

Matti Poutiaisen lähtömessuun Helsingin tuomiokirkkoon su 27.5. klo 10 ja messun jälkeen eläkejuhlaan Kryptaan.

Mahdolliset muistamiset Tansanian Victorianjärven itäisen hiippakunnan työn tukemiseen Suomen Lähetysseuran kautta. Tili: FI16 80001400182672, viestikenttään: Matti Poutiaisen eläkelahja

Lechaim-Elämälle

Mainos Kirkko ja kaupunki 9.5.2018 Koko 89x54 mm

Israel 70 vuotta -juhlakonsertti

Temppeliaukion kirkossa 14.5. klo 19

Juutal. Hazamir-kuoro, Suvi & Folke Gräsbeck, viulisti Miritza Lundberg, Risto Huvila & Uusi laulu

Liput 20€ ovelta ja verkkokaupasta www.holvi.com/shop/israel Järj. Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Janna Laiho, 050 374 8174

Kari Salko, 0400 604 133

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017. Keräyslupa ÅLR/2017/5294, voimassa 1.9.2017–31.8.2018, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 28.6.2017.

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

Mark Levengood oppi lapsena, että Jumala on rakkaus. Siihen hän uskoo yhä. Hänen kokemansa rakkaus on ikkuna Jumalaan.

Uskovainen homo Ruotsin tunnetuimman suomalaisen Mark Levengoodin on vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka eivät usko mihinkään.

ark Levengoodis sa on kaksi asiaa, jotka herättävät ennakkoluuloja: hän on homo ja uskovainen. – Kun ruotsalaiset kirjoittavat minusta, heille on oudompi asia, että olen uskovainen kuin että olen homo. Suomessa se on päinvastoin, Levengood sanoo ja nauraa. Levengood on Ruotsin kenties tunnetuin suomalainen. Hän eli lapsuutensa Helsingissä, ja perheen äidinkieli oli ruotsi. Levengood on asunut vuosikymmenet Tukholmassa ja työskennellyt muun muassa juontajana ja kirjailijana. Ruotsissa hän on julkkis, joka tuntee kuninkaallisia ja jota Abban Frida Lyngstad pyytää seurakseen elokuviin. Levengood on naimisissa kirjailija Jonas Gardellin kanssa. Gardell kirjoitti vuosina 2003 ja 2009 kaksi kirjaa, joissa hän sukeltaa kristinuskon ydinkysymyksiin. Ne saivat kiittäviä arvioita Suomessakin. Gardell on nimitetty Lundin yliopiston teologian kunniatohtoriksi. Levengood kääntyi 1990-luvun alussa luterilaisesta katolilaiseksi. Pariskunnan kotona uskonnosta puhutaan paljon. – Meillä on kaksi lasta. Yhden äiti on juutalainen, ja toisen äiti ei usko mihinkään. Minä olen katolilainen ja Jonas baptistitaustainen, Levengood selittää.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

– Uskonto on meille tärkeä asia. Isät ovat pienestä pitäen lukeneet lapsille iltarukouksen ja laulaneet iltavirren. Lapset ovat saaneet päättää vapaasti, miten suhtautuvat uskontoon. Nyt toinen heistä on kallellaan juutalaisuuteen ja toinen kristinuskoon. Levengoodin oma usko on pysynyt ytimeltään samana läpi elämän. Isoäiti opetti hänelle iltarukouksen ja uskonnonopettaja näytti koulussa kuvia Jeesuksesta, jonka tukka näytti siltä, että se tuoksui omenalta. – Edelleen Jeesus on mielessäni sen näköinen, vaikka tiedän, että oikeasti hän oli luultavasti lyhyt ja hampaaton. Opettaja kertoi myös, että Jumala on rakkaus. Siihen Levengood uskoo yhä. Levengood on kokenut elämänsä aikana monenlaisia rakkauden muotoja. Hän ajattelee, että jokainen niistä on ikkuna Jumalaan. On vanhemman rakkautta lapseen, romanttista rakkautta, seksuaalista läheisyyttä ja ystävän rakkautta. – Tärkeintä on löytää usko, joka sopii itselle. Mutta on oltava tarkkana, ettei koskaan lopeta muiden näkökulmien kuuntelemista, Levengood sanoo. MONI SUOMALAINEN ja ruotsalainen etsii nykyään elämälleen syvyyttä muualta kuin kirkosta. Ruotsi on Euroopan maallistuneimpia maita, ja nuorista aikuisista valtaosa määritte-

lee itsensä uskonnottomaksi. Suomi ei tule kaukana perässä. Ruotsalaisten uskonnottomuusbuumin syyt ovat Levengoodin mukaan maan lähihistoriassa. – Ruotsi oli köyhä maa, josta tuli 50 vuodessa yksi maailman rikkaimmista maista. Sitten Ruotsissa päätettiin, että Jumala ja uskonto ovat jotain, mikä kuuluu menneeseen. Päätettiin rakentaa maailma, joka perustuu tiedolle ja järjestykselle. Ja niin pitkään, kun se matka tuntui merkitykselliseltä, uskoa ei ehkä tarvittu. Nyt tilanne näyttää Levengoodin mukaan taas muuttuneen. Moni ruotsalainen haluaisi uskoa, mutta ei tiedä, mihin. – Heillä ei ole sanoja. Levengood ajattelee, että ihminen on uskovainen olento. Jos ei usko kristilliseen uskoon, täytyy etsiä jotain muuta. Monet hänen sukupolvensa ihmiset hakevat hartautta Intian traditioista. – Se on ihan ok, mutta joskus ajattelen, että jos he olisivat vähän etsineet, he olisivat löytäneet samat asiat meidän omasta kirkostamme. Sitten on niitä, jotka sanovat, etteivät usko mihinkään. Heitä Levengoodin on vaikea ymmärtää. – Kaikki ihmiset heräävät joskus aamuyöllä kello neljä, ja heille tulee hirveän isoja kysymyksiä: miksi olen täällä, kuka olen ja minne olen menossa? Jos Levengood ei uskoisi Jumalaan,

elämä tuntuisi pelottavalta ja tarkoituksettomalta. Välillä hän ajattelee, että vaikka Jumalaa ei olisikaan, usko ei kuitenkaan olisi huono juttu. Pelkkä ajatus Jumalasta on niin kaunis, että se kannattaa. KUOLEMANJÄLKEISTÄ ELÄMÄÄ Levengood ei juuri ajattele. Kun hän kuolee, hän joko jatkaa elämäänsä toisessa muodossa tai sitten hän vain nukkuu. – Mä nukun joka yö. Ei se ole niin vaarallista. Isot kysymykset eivät katoa iän myötä, mutta ne näyttäytyvät eri valossa. Kun Levengood sai lapsia, hänen huolensa siirtyi omasta itsestä heihin. Joihinkin kysymyksiin ei ole vastauksia, mutta silti on tärkeää, että kysymys pysyy elossa. Toiset kysymykset taas siirtyvät taka-alalle. 53-vuotiaana Levengood ei enää jaksa miettiä, onko Jumala olemassa. – Joskus, kun näen traagisia asioita, minua rupeaa vihastuttamaan. Torjun Jumalan ja päätän, että ei ole mahdollista, että olisi olemassa hyvää Jumalaa, Levengood selittää. – Mutta sitten huomaan, että käynkin dialogia Jumalan kanssa. Ja silloin ajattelen, että en voi kieltää jotakuta, jonka kanssa keskustelen. Usko on minussa niin syvällä, että kerron Jumalalle myös sen, kun haluan, että häntä ei olisi olemassa. ■

10 B

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Katoaako inhimillisyys työelämästä? Työelämässä jyllää nyt iso muutos. Miten ihmiset pärjäävät sen keskellä? TEKSTI OUTI REINOLA KUVA JARKKO PELTOLUHTA

”Istuin tiimipalaverissa, kun pomo alkoi huutaa minulle, että olen liian hidas töissäni, en saa tulosta aikaan ja puhun liian kovalla äänellä. Sitten hän jatkoi, että olen jo liian vanha koira oppiakseni uutta. Muut tuijottivat järkyttyneenä minua, mutta kukaan ei uskaltanut sanoa mitään.” Nainen, 53 TARINA ON YKSI tuhansista. Tarinan juoni voi olla henkilökohtainen puhuttelu, julkinen haukkuminen tai osaamisen kyseenalaistaminen. Lopputulos on kuitenkin sama: nöyryytetty olo ja työmotivaation menetys. Nolottaa, järkyttää ja kuvottaa sisäisesti. Töihin ei tee mieli mennä. Tarina ei toki ole uusi. Huonoa käytöstä työpaikoilla on aina ollut, mutta nyt sen sietäminen alkaa loppua. Avuksi ovat tulleet #metoo-kampanja, julkisuus ja some. Ihmisten mielessä on tapahtumassa muutos. Kaikkea ei tarvitse sietää. Mutta voiko yksittäinen ihminen tehdä mitään, kun inhimillisyys lipuu työelämässä koko ajan kauemmaksi? – Totta kai voi, sillä jokaisella on sataprosenttinen vastuu omasta käytöksestään. Yksikin ihminen voi nostaa epäkohdan esiin ja kieltäytyä hyväksymästä sitä, toteaa johtava työterveyspsykologi Antti Aro Suomen Terveystalosta. Hän on juuri julkaissut aiheesta kirjan Työilmapiiri kuntoon. YRITYSKULTTUURIT OVAT ERILAISIA. Sen Antti Aro myöntää. On yrityksiä, joissa simputtaminen hyväksytään ja kiusaaminen vaietaan kuoliaaksi. Ja on yrityksiä, joissa henkilöstön hyvinvoinnista pidetään huolta. Yhteistä kaikille on nykypäivänä kova kilpailu ja jatkuva tuloksen tavoittelu. Siinä paineessa inhimillisyys ja yksilöllinen ymmärtäminen usein unohtuvat. – Esimiehillä ei aina ole voimia eikä mahdollisuuksia huomioida yhden ihmisen tilannetta, kun kilpailu on kovaa ja koko ajan on reagoitava, Aro miettii. – Muutokset ovat nykyään käynnissä koko ajan. Ne eivät enää ala ja lopu, vaan seuraavat toinen toistaan. Myös muutosten tahti on valtava. Suuntana on, että pienet firmat myydään isommille toimijoille. Merkitystä on vain numeroilla: Johto tuijottaa tulosta, laskee lukuja ja rastii raportteja. Työntekijä kokee palvelevansa tilastoja ja hallintoa, ei asiakasta. Usein hän kokee olevansa koneen osa, josta halutaan kaikki tehot irti. Valvojina ovat GPS-laite ja kulunvalvonta. – Työpaikoilla kiire aiheuttaa sen, että syödäänkin juostessa. Kahvitunnit ovat kadonneet. Juttelemaan ei enää ehditä, kun seuraava tilaus painaa päälle. Tyypillistä kiireisessä henkiinjäämiskamppailussa on se, että moni kokee jäävänsä yksin. Äärimmil-

Olenko oppinut kohteliaaksi vai perinyt mökkiläisen meiningin, jossa ihmisille saa huutaa, valittaa ja tiuskia aina, kun itsestä siltä tuntuu?

lään kyse on selviytymiskamppailusta, jossa nopeat syövät hitaat. – Pannaan kissanpojat veteen ja katsotaan, kuka pysyy pinnalla, Aro vertaa. – Tällainen kulttuuri johtaa yleensä liialliseen sisäiseen kilpailuun, joka voi heikentää työilmapiiriä. TYÖELÄMÄÄKIN LEIMAA nyt ”polarisaatio” eli työpaikkojen jakautuminen ääripäihin: hyviin ja huonoihin. Hyvissä työpaikoissa henkilöstö on voimavara, jota kannustetaan kehittymään. Huonoissa työpaikoissa henkilöstö nähdään kulueränä ja rasitteena, josta pitäisi päästä eroon. Avainsana on luottamus. – Jos lähdetään siitä, että meistä jokainen pyrkii parhaaseensa, luodaan luottamuksen ilmapiiriä. Työkulttuuri on terve ja kestävä, kun ihmisiin uskotaan, sanoo eetikko Antti Kylliäinen SyFron Oy:stä. Kylliäisen työnä on tuottaa työelämään hyveitä, eli ominaisuuksia, jotka tekevät meistä hyviä. Häneltä on myös ilmestynyt aiheeseen liittyvä kirja Paksunahkaisuudesta suurisieluisuuteen.

– Luottamuksella on iso merkitys. Jos ihmiseen luotetaan, hän haluaa olla luottamuksen arvoinen ja pyrkii parhaaseensa, Kylliäinen painottaa. Näin luottamukseen perustuva työilmapiiri motivoi ja johtaa parempaan tulokseen. – Kontrollointi sen sijaan kaivaa esiin kapinahenkeä ja opettaa meitä etsimään tapoja huijata järjestelmää. ”Olin jotenkin ällistynyt, kun pääsin vakituiseen työpaikkaan ja ensimmäisenä painotettiin, että päivääkään ei saa olla omalla ilmoituksella poissa, ei edes mahataudissa. Koko ajan puhuttiin pinnaamisesta. Olin itse tullut töihin enkä pinnaamaan! Tuli heti aika ikävä olo.” Nainen, 24 ISOJA MUUTOKSIA on jo tapahtunut. Tämän kevättalven kohut ovat osoittaneet, että edes taiteen alalla ei enää siedetä mitä tahansa. Epäkohdat tuodaan esiin. Ja kun keskustelu työpaikan sisällä ei tuota tulosta, asiat puidaan julkisuudessa. Jos ei muu auta, syyllisten päitä vaaditaan vadille. – Vaikka ainoa oikea linja on nollatoleranssi huo-

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

nolle käytökselle, moraalisia ylilyöntejä ja paniikkia on kuitenkin syytä välttää, Antti Aro painottaa. – Tärkeää on pyrkiä ongelmatilanteissa vuorovaikutukseen ja rakentaviin ratkaisuihin. Myös Antti Kylliäinen on työssään huomannut, että myönteiselle muutokselle on runsaasti kysyntää. – Ihmisillä on halu pyrkiä parempaan, hän sanoo. – Jokainen voi tietysti kehittää vain itseään, mutta iso muutos tapahtuu, kun tartutaan porukalla toimeen. Arolla on samansuuntaisia ajatuksia. Hän pohtii englanninkielistä sanaa civility, jonka hän kääntää suomeksi kurantti käytös. – Oleellista on oma käytös työkavereita kohtaan. Ihminen sietää huonoa käytöstä asiakkailta, mutta jos työtoverit puukottavat selkään, se on kestämätöntä. SIVISTYNYT KÄYTÖS näkyy selvimmin toisten ihmisten huomioon ottamisena. – Tarkoitan perusasioita: sanotaan huomenta, tervehditään ja kysytään kuulumisia. Näillä pienillä asioilla on uskomaton arvo hyvinvoinnin kannalta, Antti Aro sanoo. Kun puhutaan arjen asiallisesta käytöksestä, jokaisen on syytä katsoa peiliin: Millaiset käytöstavat olen kotoa omaksunut? Olenko oppinut kohteliaaksi vai perinyt mökkiläisen meiningin, jossa ihmisille saa huutaa, valittaa ja tiuskia aina, kun itsestä siltä tuntuu? Vanha kansa puhui sydämen sivistyksestä. – Kyseessä on oikeastaan mukaan ottaminen tai ulkopuolelle sulkeminen, inklusiivisuus ja eksklusiivisuus. Lounaalle pyytämisellä ja palaverissa moikkaamisella voi olla iso merkitys hyvinvoinnille, Aro toteaa. ”Kun vaihdoin työpaikkaa, ihmettelin, kun vain muutama ihminen tervehti minua. Kävi ilmi, että ne tervehtivät, jotka olivat itsekin uusia. He tiesivät, miten tärkeää se oli. Vanhat työntekijät vain mulkoilivat. Heille olin jonkinlainen uhka. ” Mies, 38 TYÖPAIKKOJEN TOIMINTATAVAT ovat muuttumassa. Yhä useampi johtaja myöntää, että komentelu ja käskyttäminen ovat vanhanaikaista toimintaa. Työelämäänkin ovat tulossa sanat palvelu, myötätunto ja arvostus. – Terveisiä vain talousjohtajille, että luottamus tuo riihikuivaa rahaa. Mitään uutta ja hedelmällistä tuskin syntyy, jos porukka tappelee ja puukottaa toisiaan selkään, Antti Kylliäinen sanoo. Hän tosin myöntää, että hyveajattelu ei toimi kriisissä. – Kun ihmiset ovat väsyneitä ja uupuneita tai kokevat paikkansa uhatuiksi, he varmistavat vain omaa henkiinjäämistään. Maailma ja ihmismielet muuttuvat vähitellen. Uusi sukupolvi keskustelee avoimemmin eikä juoni selän takana. Vaikka tuloksia ei näy heti, muutos voi on tapahtumassa. – Kaikki keskustelu jättää jäljen. Se auttaa kehittymään, Kylliäinen toteaa. Työstä ja sen paineista puhuttaessa kannattaa myös muistaa laajempi perspektiivi. Jos työ uhkaa terveyttä, on aika kysyä elämän mielekkyyttä. – Työ ei ole ihmisen arvon mittari. Työn tekeminen on yksi tapaa elää. Jokaisella ihmisellä on luovuttamaton ihmisarvo, Kylliäinen painottaa. Yhä useammassa työpaikassa on oivallettu, että hyvät ihmiset tekevät hyvän tuloksen. Siksi hyviä ihmisiä ei kannata kohdella huonosti. He lähtevät – jos on paikka, minne lähteä. ”Stadilaiset eivät tajua, miten hyvin heillä on asiat: he voivat vaihtaa työpaikkaa. Minun täytyi vaihtaa kaupunkia. Asuin maalla, olin töissä hoivakodissa. Hämmästyin sitä naisten kyttäystä. Ihmisten aika meni toisista puhumiseen. Ne olivat tulleet sinne kolmekymmentä vuotta sitten ja hokivat vain, miten ennen on tehty. Oli ihan pakko palata Stadiin takaisin.” Mies 33 ■

Kehitä omaa työpaikkaasi – aloita itsestäsi Miten juuri Sinä voisit luoda parempaa työilmapiiriä? Keskitytkö perustehtävääsi ja hoidatko sen ensisijaisesti? Kohteletko muita kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan? Korjaatko, kun jotain on rikki tai kateissa? Tervehditkö, kannustatko, kiitätkö? Etsitkö ratkaisuja mieluummin kuin syyllisiä?

Kehity työntekijänä – keskity hyveeseen Hyveet ovat ominaisuuksia, jotka tekevät ihmisestä hyvän – ja ihmiselle itselleen hyvää. Paras työkalu niiden kehittämiseen on peili. Mitä seuraavista hyveistä sinun käytöksesi päivittäin heijastaa? Hyväntahtoisuutta Keskustelevuutta Reiluutta Suvaitsevaisuutta Vastuullisuutta

Auta

lahjoittamalla

Vaatteita, huonekaluja, astioita, kodin tekstiilejä…

Tuo vaate-, huonekaluja tavaralahjoituksesi suoraan myymäläämme tai soita meille, niin noudamme lahjoituksen kotoasi. Otamme vastaan ehjiä, puhtaita ja myyntikelpoisia tavaroita.

Sinun lahjoituksesi muuttaa maailmaa! Fida International on suomalainen avustus-, lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö. Työmme keskipisteessä ovat ne ihmiset, joilla ei ole mahdollisuuksia ihmisarvoiseen elämään. Unelmamme on maailma, jossa jokainen lapsi saisi kurottaa kohti unelmiaan, riippumatta syntypaikasta, perhetaustasta, ihonväristä tai uskonnosta.

Lahjoitetut tuotteet myydään Fida secondhand -myymälöissä. Myymälätoiminnan tuotot käytetään Fida International ry:n toiminnan tukemiseen.

tilaa ilmainen noutopalvelu tai tuo lahjoituksesi myymäläämme ilmainennoutopalvelu.fi • 09 566 00 200 Löydä lähin myymäläsi: www.fida.fi

12 B

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

Helatorstai avautuu ihmettelijälle Helatorstai on mystinen pyhä, jota kannattaa lähestyä ihmetellen, sanoo pastori Katja-Maaria Vilén.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ISTOCK

elatorstai eli Kristuksen taivaaseenastumisen päivä on meille haasteellinen pyhä, koska siinä tapahtuu niin mystinen asia, toteaa vantaalaisen Hämeenkylän seurakunnan pappi ja taidemaalari Katja-Maaria Vilén. Helatorstaita vietetään 40 päivää pääsiäissunnuntain jälkeen. Uuden testamentin mukaan Jeesus ilmestyi ylösnousemuksensa jälkeen oppilailleen 40 päivän aikana, minkä jälkeen hän astui taivaaseen. Vilén kiinnittää huomiota helatorstain ja helluntain tapahtumien poikkeuksellisuuteen. Kuolemassa ihmisen henki poistuu, mutta ruumis jää jäljelle. Jeesukselle nämä asiat tapahtuivat toisinpäin. Helatorstaina hänen ruumiinsa poistui maan päältä, mutta hänen henkinen läsnäolonsa moninkertaistui, kun helluntaina hänen oppilailleen lähetettiin Pyhä Henki. Vilén toteaa, että helatorstain haasteellisuus liittyy kysymykseen taivaasta: emme tiedä, mihin Jeesus meni. – Meidän on vaikea kestää sitä, että emme pysty selittämään asiaa tyhjentävästi. Jumalan valtakunta on aistien ja älyn ulottumattomissa. Jeesus itse sanoi, että taivasten valtakunta kuuluu lasten kaltaisille ja hengessään köyhille.

MEILLE KERROTAAN, että Jeesus avasi oven valtakuntaan, jonka näemme kuoleman jälkeen. Toisaalta taivasten valtakunta on jotakin, mikä murtautuu esiin jo nyt ja vaikuttaa meissä. Helatorstaista kertovissa teksteissä Jeesuksen oppilaat saavat myös käskyn, johon sisältyy sekä tehtävä että lupaus. – Jeesus lähettää meidät olemaan todistajiaan kunkin omalla tavallamme. Samalla hän lupaa, että emme ole yksin, vaan hän on kanssamme joka päivä salatulla tavalla.

”

JUMALAN VALTAKUNTA ON AISTIEN JA ÄLYN ULOTTUMATTOMISSA.

Vilén sanoo, että helatorstaita voi lähestyä kuvien ja ihmettelyn kautta. Yksi tapa on Jeesuksen taivaaseen astumista käsittelevän kirkkotaiteen katseleminen. Helatorstain ja helluntain välisenä aikana Jeesuksen oppilaat odottivat Pyhän Hengen tuloa. Vilénin mukaan jokaisen ihmisen sisimmässä on täyttymistään odottava Jumalan kaipaus. – Voimme raivata tilaa oman kaipauksemme kuuntelemiselle. Se voi olla pienen ajan tai hetken ottamista ja sen tutkimista, mitä annettavaa Pyhällä Hengellä voisi olla. NIIN SANOTTUIHIN arkipyhiin lukeutuva helatorstai palautettiin alkuperäiselle paikalleen kalenterissa vuonna 1992. Vuosina 1972–1991 Kristuksen taivaaseen astumisen päivää vietettiin työmarkkinajärjestöjen aloitteesta lauantaina. Maatalousyhteiskunnassa kylvökauden alkuun ajoittuva helatorstai oli yksi tärkeimmistä juhlapäivistä. Silloin vältettiin työntekoa ja rukoiltiin hyvää satoa. Päivän nimi tulee ruotsin kielestä: hela-sanan kantasana on muinaisruotsin pyhää tarkoittava sana haelghi. ■

Kristuksen taivaaseenastumista esittävä Bernardino Gandinon (1587–1651) maalaus on Pyhän Marian kirkossa Pohjois-Italian Bresciassa.

IHMISLÄHEISTÄ ASUMISTA VILLA ATZALEASSA Tarjoamme turvallista ympärivuorokautista asumista ja hoivaa kodissamme. Meille voi tulla asumaan myös lyhytaikaisesti vaikkapa omaishoitajan loman aikana. Meillä on nyt myös yksi pariskuntahuone vapaana. Voit varata henkilökohtaisen esittelyajan meiltä. TERVETULOA TUTUSTUMAAN VILLA ATZALEAAN! LISÄTIEDOT: Yksikön johtaja Tia Korpi p. 044 536 2226 tia.korpi@mehilainen.ﬁ hoivamehilainen.ﬁ

Villa Atzalea, Vanha Kaarelantie 26, Vantaa mehilainen.ﬁ

Osa 9

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

Runoilija ja laulava kahvinkeittäjä Anja Erämaja, 54, on runoilija ja kirjailija. Hän asuu Arabianrannassa Helsingissä. Erämajan viimeisin runokokoelma Ehkä liioittelen vähän ilmestyi vuonna 2016. Nyt hän kirjoittaa proosateosta, joka on tarkoitus saada julkaistuksi ensi vuonna. Erämaja tunnetaan myös muusikkona. Hän esiintyy Laulavat kahvinkeittäjät -bändissä ja Petra Lampisen kanssa duona.

Anja Erämaja käy kävelyretkillä päivittäin. Yksi hänen retkikohteistaan on Viikinrannan koivikko.

Runoilija rentoutuu käveleskellessään Anja Erämaja nauttii siitä, että antaa jalkojensa vain viedä johonkin suuntaan. Hienointa on, jos jalat vievät metsään asti, metsäilemään.

ri oikein: ainoa ylimääräinen siellä olet sinä itse. Metsässä eivät ajatukset ja mielipiteet sinkoile, koska ympäristö ei ole täynnä ärsykkeitä kuten kaupungissa. Siellä pääsee levolliseen ja kiitolliseen tilaan.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

okapäiväinen kävelylenkki on runoilija-kirjailija Anja Erämajalle paras rentoutumiskeino. Alkuvuodesta hän lähti lenkille heti aamusta ja kutsui sitä työmatkaksi. Kun hän oli kävellyt kahden–kolmen kilometrin matkan, oli kotiminä muuttunut työminäksi. Nykyään lenkki siirtyy välillä keskipäivään, eräänlaiseksi ruokatuntikävelyksi. Arabianrannassa asuvan Erämajan kävelyreitti vaihtelee hieman. Hän kertoo yleensä kulkevansa Vanhankaupunginlahden suuntaan, mutta viikonloppuisin hän saattaa lähteä pidemmällekin, Viikkiin tai Lammassaareen. Vaikka Erämaja ei ajattelisi työasioita, tulee kävelyn rytmissä usein ideoita kirjoittamistyöhön. Hän uskoo ideoiden pulpahtelun synty-

KUN ON AIKAA, Anja Erämaja nauttii siitä, että antaa jalkojensa vain viedä johonkin suuntaan. Hän kuvailee sitä käveleskelyksi tai vaankävelyksi. Hienointa on, jos jalat vievät metsään asti, metsäilemään. Turun saaristosta kotoisin olevalle Erämajalle metsäluonto on aina ollut tärkeä osa elinpiiriä, mutta sen merkitys tuntuu vuosien kuluessa vain kasvavan. Erämaja kokee, että metsässä kaikki on juu-

ARJEN PIENISSÄ irtiotoissa hänelle olennaista on yksinkertaisuus. Hän saattaa pysähtyä pariksi minuutiksi vain seuraamaan hengityksensä rytmiä. Tai hän silittää kissaa. Myös ikkunan eteen seisahtuminen tuntuu hyvältä. Anja Erämajaa huvittaa, että hän on siten kuin runoilijan prototyyppi. Hänestä on kuitenkin ihanaa katsella säätä. Sää on mikä on, ja se on täysin tasapuolinen, sillä se on kaikille sama eikä ole ihmisen päätettävissä. Joskus isot, viattoman puhtaat lumihiutaleet ovat lähes hypnotisoineet Erämajan. Välillä Erämaja siirtää sormensa tietokoneen näppikseltä työpöydän vieressä olevan soittimen koskettimille. Hän kutsuu sitä röökin mittaiseksi soittotauoksi. Samalla hän treenaa vapaasäestystä. Toistojen kautta oppii, ja oppimisen ilo rentouttaa. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

Hyvällä tuulella

JUMALASSA ON KOLME persoonaa, opettaa kirkko. Isän työnä on uuden luominen ja Pojan työnä yhteyden rakentaminen, mutta kameleontein on Pyhä Henki, helluntain hyvä tuuli. Pyhä Henki on empaattinen. Hän rohkaisee pelkuria, kannustaa empijää, opettaa tietämätöntä ja lohduttaa surevaa. Hän sytyttää rakkauden liekin. Pyhä Henki on muunnelmien mestari. Hän tarjoaa jokaiselle sitä, mitä tämä on vailla juuri siinä, missä on. Kun nauruherätyksessä mieli liikahtaa, purskahtaa helluntain hyvän tuulen koskettamasta nauru. Siellä missä Pyhän Hengen Helluntaipäivä merkkinä on kielilläpuhuminen,

20.5.

vän siitä, että koko kroppa on liikkeessä. Liikkeen ja liikkumattomuuden suhde on mietityttänyt häntä erityisesti tänä keväänä, sillä hän on sairastanut influenssan ja keuhkokuumeen, ja niistä toipuessa on liikkuminen jäänyt vähäiseksi.

helluntain hyvä tuuli saa puhumaan kielillä. Körttiseuroissa hän pidentää Siionin virsien säkeiden välit ja saa lestadiolaisseuroissa liikutukset kuulostamaan samalta Hangosta Petsamoon. Pyhä Henki on odottamaton. Sietämättömällä helppoudella hän raikastaa ilman piittaamatta kulttuurien eroista, poliittisesta puolueesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, köyhyydestä tai rikkaudesta. Hänen virttään veisataan helluntain sijaan jo pääsiäisenä: Kuka tuskaani hiljaa koskettaa? Mistä riitaamme hymy leviää? Pyhä Henki on tyhjentäjä. Hän vetää maton tietämiseni alta ja

näyttää, miten hullua on puhua siitä, mitä sanat eivät tavoita. Hän tyhjentää minut oletuksista, käsityksistä ja ennakkoluuloista. Hän

tyhjentää minut jopa uskosta ja luottamuksesta voidakseen itse kantaa minua tuulensa keveydellä. KAISA RAITTILA

16 B

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Gurun opissa Ohjaajana Pierre Teilhard de Chardin Ranskalainen Pierre Teilhard de Chardin oli jesuiitta, pappi ja paleontologi. Hän oli myös viime vuosisadan luovimpia kristillisiä mystikoita. Hän pyrki luomaan synteesin kristinuskon ja luonnontieteellisen kehitysopin välille. Kirjoituksissaan hän pohti muun muassa kristillisen uskon paikkaa ja tulevaisuutta evoluution valossa. Teilhard teki monia geologisia ja paleontologisia tutkimusretkiä Egyptiin, Ranskaan, Mongoliaan, Kiinaan ja Afrikkaan. Kiinassa hän vietti pitkiä aikoja käytännössä maanpakolaisena, koska ei saanut opetuslupaa kirkoltaan. Hän oli Pekingissä, kun atomipommit pudotettiin Hiroshimaan ja Nagasakiin. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän toimi rintamalla paarinkantajana. Hän kuoli New Yorkissa pääsiäisenä 1955 sydänkohtaukseen. Hän oli syntynyt vuonna 1881. Suurin osa Teilhardin kirjoituksista julkaistiin postuumisti, sillä katolinen kirkko ei antanut hänen elinaikanaan niille julkaisulupaa. Teilhard itse pysyi koko elämänsä ajan uskollisena kirkolleen. Suomeksi Teilhardin kirjoista on käännetty Tapaus ihminen.

Kohti ääretöntä ja sen yli Paleontologi Teilhard de Chardinin matkasta materian salaisuuksiin, maan ja universumin historiaan ja ihmisen alkuperään tuli samalla hengellinen matka kosmoksen, ihmisen ja lopulta Jumalan sisimpään. TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

PIENI RANSKALAISPOIKA vaelteli kotinsa lähellä kukkuloilla ja keräili erikoisia kiviä aarrekokoelmiinsa. Hänen isänsä oli ohjannut lapsiaan keräämään kiviä, fossiileja ja muita luonnon erikoisuuksia. Pieni poika ihmetteli kivien ja vuorten kallioiden kovuutta. Kun poika oli kuusivuotias, hänen tukkansa oli kerran vahingossa syttynyt tuleen. Hän oli pelästynyt pahasti ja alkanut jo ymmärtää elämän haurauden. Kivet herättivät hänessä myös kysymyksen siitä, oliko jotakin kiveäkin kovempaa, ikuista. POIKA OLI Teilhard de Chardin, josta tuli aikanaan tunnettu paleontologi ja geologi, joka teki tutkimusretkiä eri puolilla maailmaa. Jos isä vaikutti siihen, että hänessä heräsi koko elämän jatkunut kiinnostus luonnontieteisiin, niin äidin harras uskonnollisuus muovasi Teilhardin hengellisyyttä. Äiti opetti Teilhardia kunnioittamaan Mariaa ja Jeesusta ja sai hänet kiinnostumaan kristityistä mystikoista. Nämä lapsuuden kiinnostuksen kohteet säilyivät Teilhardissa koko hänen elämänsä ajan. Häntä kiinnosti kysymys siitä, mikä pitää kaikkia asioita koossa tässä elämässä ja koko universumissa. Teilhard oli ensimmäisiä teologeja, jotka ymmärsivät, että evoluutioteoria ei voi olla vaikuttamatta kris-

tilliseen uskoon. ”Luominen ei ole koskaan päättynyt”, Teilhard ajatteli. Universumi syntyy ja kehittyy jatkuvasti. Mitä merkitsee kristilliselle uskolle, että elämme vielä päättymättömässä universumissa? Mitä tarkoittaa, että elämme universumissa, jonka elämä alkoi noin 14 miljardia vuotta sitten, jonka tulevaisuus on avoin ja joka on paljon enemmän kuin nyt voimme käsittää? Teilhard ei ikinä luopunut kristillisestä uskostaan. Hänen matkastaan materian salaisuuksiin, maan ja universumin historiaan ja ihmisen alkuperään tuli samalla hengellinen matka kosmoksen, ihmisen ja lopulta Jumalan sisimpään. Evoluution kertomus ei ollut hänelle vain matka kaiken alkuun vaan myös matka universumin päämäärään, siihen, mihin se on matkalla. TOISEN MAAILMANSODAN kynnyksellä Teilhard kirjoitti, että moderni tiede keksintöineen toi kristinuskon uuden maailman eteen. Hän valitti, että uusi ateismi ei tuonut parempaa maailmaa. Myös kristinusko epäonnistui, kun se piti kiinni vanhasta kolmikerroksisesta maailmankuvasta, joka keskittyi syntiin, pelastukseen ja tuonpuoleisuuteen. Kristinusko oli menettänyt voimansa muuttaa maallista elämää ja ateismi oli sokea omalle pinnallisuu-

Näin minä uskon Jumala ei piiloudu, että etsisimme häntä. Siitä olen vakuuttunut. Yhtä vähän hän antaa meidän kärsiä, että siten tulisimme runsaammin palkituiksi. Päinvastoin, Jumala on kokonaan kääntynyt luomansa puoleen. Hän näkee, miten se lähestyy häntä, ja hän tekee kaiken valaistakseen sen ja tehdäkseen sen autuaaksi. Äidin tarkkaavaisuudella hän katsoo lastaan. Mutta silmäni ei vielä havaitse häntä. Ehkä tarvitaan satoja vuosia ennen kuin silmämme aukenee valolle. Epäilyksemme ja muu kärsimyksemme on se hinta, mikä meidän pitää maksaa, että kaikki saa täyttymyksensä. Kun sen nyt tiedän, voin hyväksyä sen, että vaellan edelleen loppuun asti tätä tietä, josta tulen yhä varmemmaksi samalla, kun horisontti yhä enemmän katoaa usvaan.” Teilhard de Chardin Pekingissä vuonna 1934

delleen ja kykenemätön tarjoamaan emotionaalista lohtua tai syvyyttä elämään. Teilhard uskoi, että jos kristinusko luopuisi vanhasta maailmankuvastaan ja heräisi kuuntelemaan modernin tieteen avaamaa maailmaa ja sen herättämiä kysymyksiä, sillä voisi olla jotain annettavaa modernille maailmalle. TIEDEMIEHENÄ TEILHARD tutki maan evoluutiota, elämän orgaanisten muotojen kehitystä ja ihmisen alkuperää. Samalla hän koki, että tieteellinen tieto ja luonnon rakkaus syvensivät hänen uskoaan. Tiede auttoi häntä tuntemaan Jumalaa aina vain enemmän. ”Kukaan muu kuin sellainen henkilö, joka on uppoutunut materian tutkimukseen, ei voi ymmärtää, missä määrin Kristus inkarnaatiossaan on maailman sisällä, pienimmänkin atomin sydämessä.” Teilhardin perusajatukset olivat idullaan jo ensimmäisen maailmansodan aikaisissa esseissä, joita hän kirjoitti rintamalla. Jo niissä hän näkee Kristuksen keskuksena, joka pitää kaikkea koossa ja vetää yhteen. ”Aina samalla kirkkaudella Kristus loistaa valona jokaisen elämän sydämelle. Joka puolelta hän vetää meitä puoleensa ja tuo lähemmäksi itseään. Häntä yksin me etsimme ja hänessä me liikumme.” ■

MENOT 9. – 24.5.

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kauniaisten seurakunnan Luotu liikkumaan -tapahtuma on osa seurakunnan 40-vuotisjuhlavuotta. Seurakunnan luottamushenkilöt Mirja Tiri ja Kare Visuri liikkuvat mielellään vapaa-aikana.

Kauniaisten seurakunta haluaa ihmiset liikkumaan Omasta kehosta huolehtiminen on yksi Jumalan ihmiselle antamista tehtävistä. Kauniaisten seurakunta viettää 40-vuotisjuhliaan liikuntatapahtumalla.

sä. Hän vertaa liikkumista hampaiden harjaamiseen ja kodin siivoamiseen. Ne on tehtävä, jotta asiat pysyvät kunnossa. Omaa liikkumista ei kuitenkaan kannata verrata muiden kuntoiluun. Kuulan mukaan jokainen kilvoittelee omassa sarjassaan.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

engellisyydestä, uskosta ja liikunnasta ei ole totuttu puhumaan samassa lauseessa. Usko mielletään usein sielun, tunteen ja etiikan asiaksi, jossa ihmiskeholla ei ole paljonkaan tekemistä. Nyt asia nähdään toisin. – Nykyään ajatellaan, että yksi Jumalan ihmiselle antamista tehtävistä on huolehtia omasta kehosta, sanoo Kauniaisten seurakunnan pappi Kari Kuula. Hänen mukaansa ihminen on luotu liikkumaan. – Ihminen on kokonaisvaltainen olento. Meistä tuntuu hyvältä, kun aivoissa tai sydämessä tapahtuu asioita, näemme jotakin kaunista, kohtaamme kiinnostavan ihmisen. Me nautimme myös siitä, että kehossa tapahtuu jotakin. Tuntuu erityisen hyvältä, kun rasitamme kehoamme ja sitten lepäämme. KUULA KOROSTAA liikkumisen meditatiivisia ulottuvuuksia etenkin yksilölajeissa, kuten juoksussa ja kävelyssä. Hänen omassa päässään on juoksulenkeillä syntynyt monta saarnaa ja artikkelia. – Olen itse esimerkki siitä, miten liikunnan voi löytää aikuisiällä. En liikkunut lainkaan nuorena enkä opiskeluaikana. Olen ollut aivoihminen, jota tuoli ja kirja kiinnostivat. Vasta seurakunnan työntekijöiden liikuntakurssilla nelikymppisenä elämäni muuttui, kun kävimme tutustumassa kuntosaliin, Kari Kuu-

la paljastaa. Hän innostui heti ja rupesi käymään kuntosalilla muutaman kerran viikossa. Kuultuaan aerobisen liikunnan parantavan kuntosalituloksia, hän alkoi juosta ja pelata pingistä. Nyt juokseminen on kiinteä osa hänen elämäänsä. Miksi?

”

AIVOT ON TARKOITETTU AJATTELEMAAN JA KEHO LIIKKUMAAN. PAPPI KARI KUULA

– Liikkuminen tuntui kehossani hyvältä. Tuntuu kivalta, kun tietää jaksavansa juosta kymmenen kilometriä. Tämä on ollut työnantajani maksamista koulutuksista kaikkein hyödyllisin, sillä se sai aikaan elämänmuutoksen. Lenkille lähtö ei aina maistu. Kuulan mukaan joskus ihmisen on pakko kerätä sisua ja lähdettävä liikkeelle, vaikka ei millään viitsisi. On voitettava itsen-

KAUNIAISTEN SEURAKUNNAN järjestämä Luotu liikkumaan -tapahtuma kutsuu alueen asukkaita liikuntavaatteissa kirkolla 17.5. Luvassa on liikettä ja hyvinvointia kaikenikäisille ja kaiken kuntoisille. Samalla juhlitaan 40 vuotta täyttävää seurakuntaa. Kirkolla ja sen ympäristössä on muun muassa lasten liikuntahetki, taaperojumppa yhdessä vanhemman kanssa, pilatesta ja kahvakuulaa. Kävely- ja juoksuryhmät suuntaavat maastoon. Lisäksi hiippakunnan liikunta-agenttina toimiva Espoonlahden pappi Heikki Lehti puhuu hyvinvoinnista. – Haluamme seurakuntana rohkaista ihmisiä liikkumaan ja kertoa heille liikkumisen ilosta. Aivot on tarkoitettu ajattelemaan ja keho liikkumaan. Liikkuessaan ihminen kokee löytävänsä osavastauksen kysymykseen mikä on elämän tarkoitus. Se on: nauttia elämästä, sanoo Kari Kuula. Kyse on myös hengellisestä tapahtumasta, jossa halutaan kiittää toimivasta kehosta ja mahdollisuudesta liikkua. – Toivon, että liikuntatapahtumastamme tulee koko kylän tapahtuma, johon kaikenikäiset tulevat katsomaan, mitä voidaan tehdä yhdessä. Olemme ajatelleet, että jokaiselle löytyy sopivaa tekemistä. Luotu liikkumaan -tapahtuma to 17.5. klo 17 Kauniaisten kirkolla, Kavallintie 3. Sekä Kauniaisten suomenkielinen että ruotsinkielinen seurakunta täyttävät tänä vuonna 40 vuotta. Lisätietoja Kauniaisten tapahtumatiedot s. 13.

MENOT 9. – 24.5.

10 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Helatorstain messu to 10.5. klo 10 ”Kristus on korotettu taivaisiin.” Liturgia ja saarna Raigo Liiman, avustaa Oiva Hujanen, urkuri Lea Waaraniemi, Chorus Domus, joht. kanttori Marja-Liisa Talja. Äitienpäivän messu su 13.5. klo 10. Liturgia ja saarna Vilppu Huomo, avustaa Seppo Särkiniemi, urkuri Päivikki Leinonen, kanttori Petri Koivusalo. Messun jälkeen jaetaan äitienpäiväruusut. Kakkukahvit Pitäjäntuvalla. Helluntaipäivän messu su 20.5. klo 10. ”Hulvaton helluntai – kirkon syntymäpäivä”. Messuun on kutsuttu suomenkielisten ohella erikielisiä seurakuntalaisiamme ja seurakuntamme etnisiä jumalanpalvelusyhteisöjä, virolaisia, pakistanilaisia, kmeerejä, venäläisiä, kongolaisia. Messun pääkieli on suomi. Saarnassa keskustellaan kristittyjen vainosta tänään. Liturgia ja saarna Antti Kujanpää, avustaa Mari Mathlin, urkuri AnnaLiisa Haunio, kanttori Lea Waaraniemi, mukana kongolaisten ja urdunkielisten musiikkiryhmä. Jatkot seurakuntatalolla: Hedelmätarjoilu ja

chai latte! Pysäkkimessu su 20.5. klo 18, ”Jakamisen ilo”. Asemapäällikkö Minna Törrönen, pysäkkipappi Antti Kujanpää. Musiikki: Anna-Liisa Haunio, Laura Airola, viulu ja Petri Kangas, piano. Iltatee. Ikäihmisten kevätkirkko ti 22.5. klo 12. Mukana papit Pirkko Nurminen ja Seppo Särkiniemi, diakoni Elina Okko ja kanttori Sheldon Ylioja. Kirkkokahvit seurakuntatalossa messun jälkeen. Ilmainen bussikuljetus. Ks. oma ilmoitus.

Avioliitto ja perhe muutoksessa to 24.5. klo 18.30. Ajankohtaista teologiassa -sarja, alustus TT Antti Yli-Opas. Juonto Hannu Mäenpää. Kahvit klo 18.30. Café Aurora ma–pe klo 10–14. www.aurorankappeli.fi

MESSUT KAPPELEILLA

Kappelilounas ti klo 11–12.30 (4 e, lapset 2 e). Eläkeläispiiri ma 21.5. klo 13. Äidit kappelilla ma 21.5. klo 18.30. www.kauklahdenkappeli.fi

Auroran kappeli Messu su 20.5. klo 12. Salonen, Koivusalo. Kirkkokahvit. Kalajärven kappeli Äitienpäivän messu su 13.5. klo 16. Särkiniemi, Koivusalo. Äitienpäiväruusut ja kakkukahvit. Helluntain Nojatuolikirkko su 20.5. klo 16. Muurimäki ja vapaaehtoiset seurakuntalaiset. Musiikki: Otaniemen kuoro ja kanttori Katja Kangas. Lastenalttari ja kirkkopussukat lapsille. Haastattelusaarna. Esirukousta. Kirkkokahvit. Kauklahden kappeli Helluntaipäivän kansanlaulukirkko su 20.5. klo 12. Kunnamo, Ylioja. Kirkkokahvit. Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishetki to 17.5. klo 19. Marte. Rinnekappeli Messu su 13.5. klo 14. Särkiniemi, Leinonen. Suvelan kappeli HalleLuja-messu pe 18.5. klo 18. Nuorten toteuttama messu kaiken ikäisille. Marte. Houseband. Pizzajatkot. Messu su 20.5. klo 15. Hujanen, Leinonen, Koivusalo. Kirkkokahvit.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Su klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit. www.church.fi.

AURORAN KAPPELI Kappelilounas ma ja to klo 11–13 (5 e, lapset 0,5–2 e). Päivän tunnussana ma klo 11. Kristityn ja muslimin kohtaamisen haasteet to 18.5. klo 19. Islam kristityn näkökulmasta -sarja, Jukka Lehtonen.

KALAJÄRVEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 14.5. klo 13. Israel laulun ja rukouksen ilta ke 16.5. klo 19. www.kalajärvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI

SUVELAN KAPPELI Suvelan Basaari – kaupunkitapahtuma la 12.5. Monikulttuurinen, koko perheen tapahtuma Suvelan kappelilla ja sen ympäristössä. Tapahtumalava Suvelan asukaspuistossa klo 11–17; laulajia, tanssijoita, puhujia ja muusikoita. Ohjelmaa lapsille ja lapsiperheille, monikulttuurista ruokaa ja herkkuja. Ohjelmassa mm. Avonia-konsertti ja Espoo Cinén elokuvaesitys, opastettuja kulttuurikävelyjä, kylävierailuja koteihin, kotiseututarinoita ja partiolaisten suunnistustehtävä. Mukana Espoon Mielenterveysyhdistys EMY ry, Espoon Tuomiokirkkoseurakunta, Filoksenia ry/Trapesa, Kohtaamispaikka Askel, Suvelan Asukaspuisto ja Tuomarilan Martat. Äitienpäiväjuhla su 13.5. klo 15. Ghislaine Dionne, sopraano ja Salla Kostamo, piano, Suvelan lauluryhmä sekä Pienet viulunsoittajat Pirjo Päivärinnan johdolla. Pastori Vilppu Huomo, Iida Rotko, Ritva Törnvall, Risto Sipilä ja Kari Punkkinen. Kahvitarjoilu. Kappelilounas ti klo 12–13 (3 e, lapset 1,5 e). Israel-rukouspiiri ke 16.5. klo 17. Tule tekemään ruokaa yhdessä! Monikulttuurinen kokkikerho to 17.5. klo 13–15. Seurat lähetystyön hyväksi la 19.5. klo 13. Tuula ja Niko Herold, Oiva Hujanen, Kaarina Turtiainen, Taina Leinonen, Tuula Sysimies ja Ritva Törnwall. Kolehti lähetystyölle. Lounas ilmoittautuneille klo 12. ET lev 233x98 mm Café Suvela ma–pe klo 12–15.

www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Eläkeläiskerho ke 9.5. klo 13. Kappelilounas kevään viimeinen kerta ti 15.5. klo 12–13 (4 e, lapset 0,50–2 e). www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Avoinna ma klo 10–13 ja to klo 10–17 os. Kaivomestarinkatu 8. Peitto- ja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja Käsityöpiiri to klo 17–19. Tied. Tiina Hietaniemi, 040 763 6599.

RUKOUSHETKI ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Ke 16.5. klo 18. Rukousta, hiljaisuutta ja yhteistä psalmilaulua pappi Anita Kyönsaaren johdolla.

PARISTA PERHEEKSI -ILTA Ensimmäistä lastaan odottaville vaihtoehtoinen päivä to 17.5. tai 14.6. klo 17–18.30 Kirkonkympissä, Kirkkokatu 10. Tied. omasta neuvolasta tai 050 511 0165, 040 547 4146.

IKÄIHMISTEN KEVÄTKIRKKO ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Ilmainen bussikuljetus kevätkirkkoon ti 22.5. Pohjoinen ajoreitti: Juvankartanon bussipysäkki klo 10:35 (Paloaseman kohta); Niipperin koulun pysäkki klo 10:40 (Niipperin tiellä); Kalajärven kappeli klo 10:50 (Niipperintien pysäkki); Kortesmäen bussipysäkki klo 10:55; Odilammen tienhaaran pysäkki klo 11; Laaksolahti klo 11.20 (K-marketin pysäkki Laaksolahdentiellä); Viherlaakson kappeli klo 11.25 (Viherkalliontie 2); pysäkiltä, joka on Lähderannan ostoskeskus S-marketin ohi mentäessä, napataan myös ihmisiä kyytiin; Auroran kappeli klo 11.30 (Pekan pikapainon pysäkki); Espoon tuomiokirkko. Eteläinen ajoreitti: Siikaranta Hotelli Nuuksion parkkipaikka klo 10.40; Naruportti klo 10.45 (Naruportintie); Heinästie 58 klo 10.55 (pysäkki Kotihaka E6927); Nupurin kappeli klo 11.10 (Brobackan pysäkki); Kauklahden junaaseman bussipysäkki klo 11.25 (pysäkki Kauklahden asema E5134); Suvela klo 11.35 (Satulinnan pysäkki, Kirstintie 5); Espoon tuomiokirkko. Paluukuljetukset samaa reittiä. Lähtö klo 15 seurakuntatalolta. Tied. diakoni Elina Okko, 050 438 0189.

MIESTEN KEVÄTRETKI Ti 22.5. One Way Missionin Rukousvuorelle (Perjantai-koti), os. Espoonlahdentie 27. Nokipannukahvit klo 17 alkaen. Ohjelma teltassa alkaa klo 18. Tied. hanski.kiili@gmail.com tai 0400 361 363.

PIISPA TAPIO LUOMAN LÄHTÖJUHLA Tervetuloa su 27.5. Espoon hiippakunnan piispan Tapio Luoman lähtöjuhliin. Iltamessu klo 18 Espoon tuomiokirkkossa, jonka jälkeen juhlakahvit seurakuntatalolla. Ilm. juhlakahveille 17.5. mennessä ilmo. espoo@evl.fi.

MIESTEN RANTASAUNAILTA HVITTORPISSA Ma 28.5. Sauna lämpimänä klo 18. Iltapala klo 19.30 (5 e), ohjelmaa ja ehtoollinen. ILM. 20.5. mennessä: hanski.kiili@gmail.com tai 0400 361 363.

KARUSELLIPERHEKERHO Kesäkuussa 4.–14.6. klo 9–14. Laaksolahden kappelissa maanantaisin ja keskiviikkoisin, Espoon kirkon seurakuntatalossa tiistaisin ja torstaisin. Tied. terhi.jokiaho@evl.fi, 050 434 1063 tai sonja.fagerström@ evl.fi.

EKUMEENINEN KULTTUURIMATKA VIROON JA PETSERIN LUOSTARIIN 31.8.–2.9. Reitti: Tallinna – Voru – Petserin luostari – Tarto – Tallinna. Alustava hinta 520 e/2 hh, 550 e/1hh. Oppaina Alarik Corander, Raigo Liiman ja Tarja Rae. ILM. 31.5. mennessä: www.espoonseurakunnat.fi > Tule mukaan > Aikuiset > Matkat, retket ja leirit.

HILJAISUUDEN RETRIITTI ”Suo minun iloiten seurata sinua” 17.–19.8. Hilassa. Ohjaajina Virpi Sutelainen ja Pirkko Nurminen. ILM. 25.7. mennessä: pirkko.nurminen@ evl.fi, 040 567 4420. Hinta espoolaisille 90 e, muut 140 e.

LISÄÄ TAPAHTUMIA Löydät nettisivuiltamme: espoontuomiokirkkoseurakunta.fi

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 9. – 24.5.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotilat: Iivisniemenaukio 1 Ruorikuja 1

kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko.

… LUETAAN RAAMATTUA… Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18.30 kirkko ja Kaskikappeli. Miesten raamattupiiri to 17.5. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 €.

… JA KAHVITELLAAN YHDESSÄ Seurakuntakahvila kirkolla ke klo 13–15. Voit ilmoittautua mukaan vapaaehtoisten kahvilanhoitajien ryhmään: inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883. Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisnie-

men seurakuntakoti. Tule juttelemaan ja tapaamaan muita kahvikupin äärelle. Yhteistyössä K-kauppias Olli Piekkala, mukana seurakunnan työntekijä.

JUHLITAAN ÄITEJÄ JA ISOÄITEJÄ! Äitienpäivän herkullinen lounaskattaus su 13.5. klo 12.30–14.30 kirkko. Hinta aikuinen15 e, 3–14-v. 6 e. Perhelippu 2 aikuista ja 2–3 lasta 40 e. Tuotto nimikkolähettiemme tukemiseen.

LUKUPIIRI Halldór Laxnessin Salka Valka ti

EL 91 x 167 mm

MESSUT Helatorstain messu to 10.5. klo 11 kirkko. Kuusanmäki, Sinervo, Puukko. Kirkkokahvit. Kalliokirkko to 10.5. klo 16 kirkon kallio. Knuutti, Kohijoki, Ojala. Kirkkokahvit. Äitienpäivän messu su 13.5. klo 11 kirkko. Erkko, Knuutti, Yli-Jaskari. Pyhäkoulu. Messun jälkeen lounas lähetystyön hyväksi. Messu su 13.5. klo 17 Soukan kappeli. Knuutti, Yli-Jaskari. Kirkkokahvit. Kaatuneiden muistopäivä, klassinen messu su 20.5. klo 11 kirkko. Olli, Kuusanmäki. Musiikkina J.S. Bachin kantaatti BWV 68 Also hat Gott die Welt geliebt, kamarikuoro Navichorus, Espoon Barokki ry, Saija Kivioja, sopraano ja Elja Puukko, baritoni. Kirkkokahvit. Tuomasmessu su 20.5. klo 17 Soukan kappeli. Knuutti, Ojala, gospelryhmä Nardus. Iltatee.

SEURAKUNTAKIRJASTO Lukukokemuksia tarjolla kirkon seurakuntasalissa sunnuntaisin klo 11 messun jälkeen vielä toukokuun ajan. Lainattavissa myös musiikkicdt, äänikirjat ja dvd-elokuvat.

KALLIOLLE, KUKKULALLE Helatorstain kalliokirkko to 10.5. klo 16 kirkon kalliolla. Lauletaan kansanlaulujen malliin ja kirkkokahvitkin nautitaan ihan pihalla. Nelijalkaisia ystäviä ei tässä kirkossa haukuta! Voit ottaa mukaan istuinalusen ja kahvimukin.

MEILLÄ RUKOILLAAN… Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa klo 11 messun jälkeen kirkossa. Rukoushetki ma-pe klo 8.50 kirkko. Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 kirkko. Avoin rukouspiiri su messun ja

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

15.5. klo 18 kirkko. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

SOUKAN KEVÄTSARJA

tautuminen: espoonseurakunnat.fi – Tule mukaan – Kouluikäiset – Espoonlahti.

Äitienpäivän musiikillinen matka ympäri maailmaa su 13.5. klo 19 Soukan kappeli. Han Shi ja Zoltan Takacs, viulu, Helena Yli-Jaskari, piano. Loista kevätaurinko! pe 18.5. klo 19. Tarja Raussi, sopraano, Espoonlahden kirkkokuoro, musiikin johto Timo Lonka. Konsertit Soukan kappelissa, Soukankuja 3. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KUKA OLEN?

TOIVO KUULA 100 VUOTTA

Ikäihmisten kesäkerho to klo 13–14.30 Soukan kappeli 17.5.–21.6. Keskustellaan, kahvitellaan ja pidetään pieni hartaus.

Juhlakonsertti ke 16.5. klo 19 kirkko. Kamarikuoro Navichorus esittää Elja Puukon johdolla Kuulan sekakuorolauluja, Claudia Graupner soittaa Kuulan pianosävellyksiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LAULUKERHO Venytellään äänijänteitä virsien tahtiin ti 22.5. klo 13 kirkko. Päätteeksi pullakahvit 1,5 e. Laulut jatkuvat syyskaudella.

MUSKARIT Lauletaan, lorutellaan, liikutaan… Suositut muskarit jatkuvat syksyllä ja haku on avoinna 18.5. saakka. Ilm. verkkosivulla espoonseurakunnat.fi - Tule mukaan - Alle kouluikäiset Muskarit. Tied. Leena Järvinen 041 535 6190.

KEVÄTLAULAJAISET Tule laulamaan ja leikkimään tuttujen sekä uudempien laulujen parissa ma 14.5. klo 18 ja ti 15.5. klo 18 kirkko. Mukana perhe- ja päiväkerholaisia. Kahvit ja jäätelöä.

JOS KIRKKOON HALUAT MENNÄ NYT… … sä takuulla yllätyt! Nallekirkko ti 15.5. klo 9.30 kirkko. Ota oma nalle mukaan kirkkoreissulle!

HELISTIMET HEILUMAAN Nuku, kuolaa, jokeltele – tyyli on vapaa kun vauvakirkko kutsuu. Kirkkohetki su 20.5. klo 14 Soukan kappeli. Kirkkokahvit isommille ja piltit pikkuisille.

LAPSELLE PUUHAA KOULUN JÄLKEEN? Vielä on vapaita paikkoja jäljellä iltapäiväklubeissa! Askartelua, ulkoilua ja pieni välipala 1–3-luokkalaisille. Lisäksi kirkon klubissa kokataan ja leivotaan. Lisätiedot ja jälki-ilmoit-

Avoin ilta ma 14.5. klo 17.30–20 kirkko. Kuka olen? Miltä minusta tuntuu? Mitä kaipaan? Mitä voin oppia itsestäni ja ihmissuhteista yhden ryhmäillan aikana? Tule ja koe! On tärkeätä olla mukana koko ajan. Illan ohjaajana Ulla-Maija Kyrölä yhdessä Kirkon Kasvuryhmät Ry:n jäsenten kanssa.

VIRTAA VARTTUNEILLE

AIKUISET SINKUT Retki Vivamoon la 26.5. Bussi klo 8 Espoonlahden kirkolta. Retkimaksu kerätään bussissa, 20–25 e riippuen lähtijöiden määrästä. Ohjelmassa Vivamon esittelyä, klo 11 lounas, klo 12 lähtö. Paluumatkalla kahvit omakustanteisesti. Sitovat ilmoittautumiset viim. pe 11.5. inkeri.oinonen@evl. fi, 050 583 6883.

LEIRIELÄMÄÄ TYTÖILLE JA POJILLE Kesäleirit 1.–3.-lk Velskola 3.–5.6. ja 4.–8.-lk Velskola 5.–7.6. Hinta 35 e. Ilm. viim. 15.5. Hilavitkutin 1.–8.-lk Hvittorp 31.7.– 3.8. Tapiolan, Kauniaisten, Leppävaaran, Espoonlahden ja Espoon Tuomiokirkkoseurakunnan yhteinen kesäleiri. Hinta 50 e. Ilm. viim. 15.5. Lisätietoja Laura 040 546 5196 tai laura.malme@evl.fi. Ilmoittaudu www.sodesode.fi

NUORET Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta Nuorten ilta ti klo 18.30–21 (vika 22.5.) ja pe klo 17–22 Sode. Lautapelejä, hengailua ja kavereita, pe syömistä ja messu. Changemaker-ryhmä to 17.5. klo 17.30–19 Sode. Nuorten aikuisten kesävaellus Salamajärven kansallispuistoon 4.–7.6. Ilm. ja lisätiedot www.sodesode.fi tai Siiri 040 728 6646, siiri. salonen@evl.fi, viim. 20.5.

ON JUHLA JA JUHANNUSILTA… Vietämme kaupunkijuhannusta pe 22.6. Soukan kappelilla. Lipunnosto ja ohjelmaa klo 18, ruokailu klo 19, loppuhartaus klo 20.

Menokasvo

Suvelan Basaari -tapahtuma tuo väriä ja elämää kivikaupunkiin Millainen tapahtuma Suvelan Basaari on, tapahtuman ideoinut arkkitehti Kaisa Kilpeläinen? Se on kaikenikäisten monikulttuurinen ja ilmainen kaupunkitapahtuma, jota on järjestämässä noin 30 eri toimijatahoa. Tapahtuma tuo esiin alueen rakennettua ympäristöä ja asukkaiden erilaisia kulttuuritaustoja uudessa valossa.

välisiä lasten ja nuorten elokuvia yhteistyössä Espoo Cinén kanssa. Kappelin sisäpihalla sijaitsee kansainvälinen ravintolamaailma, mutta syötävää ja juotavaa löytyy myös Kirstinharjun raitilta ja asukaspuistosta. Miten idea tapahtumasta syntyi? Teen väitöskirjaa maahanmuuttajien osallistamisesta kaupunkisuunnitteluun, joka voi olla yksi tapa kotouttaa maahanmuuttajia uuteen asuinympäristöön. Erilaiset kaupunkitapahtumat ovat hyvä tapa tavoittaa alueen asukkaat. Voidaanko kaupunkitapahtumalla vaikuttaa alueen viihtyisyyteen? Kyllä voidaan. PAULA HUHTALA Suvelan Basaari la 12.5. klo 11-18 Suvelassa. Katso tarkemmat tiedot Tuomiokirkkoseurakunnan tapahtumatiedoista s. 10.

ESKO JÄMSÄ

Millaista ohjelmaa on luvassa? Tapahtumapaikkana on Suvelan asukaspuisto ja uusi kappeli sekä Kirstinharjun kävelyraitti. Tulossa on laaja kirjo muun muassa kiinalaista, intialaista, khmeriläistä, italialaista ja suomalaista tanssia, soittoa ja laulua pukuineen. Voice of Finlandista tuttu Ike Ikegwuonu päättää kavalkadin. Ohjelmalava, vilttikirppis, avoin piknik ja grilli sekä pomppulinna luovat asukaspuiston ulkotilasta kaikkien yhteisen olohuoneen. Tarinatuvassa voi jakaa kertomuksia Suvelasta ja omista juuristaan. Asukaspuistosta lähtee myös opastettuja kävelykierroksia. Suvelan kappelissa esitetään kansain-

MENOT 9. – 24.5.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531. Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaaran katu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganespla nadi 1.

MESSUT JA HARTAUDET

ERITYISEN RAKKAIDEN VOHVELIKAHVILA Tule vohvelille Ravintolapäivänä la 19.5. klo 12–16 nuortentila Siipeen. Nuoret järjestävät yhdessä Espoon seurakuntien erityisnuorisotyönohjaajien kanssa kahvilan, jossa on tarjolla sekä makeita että suolaisia

pieneen hintaan. Rento messu klo 19. Messun jälkeen jatkot klo 21 asti. Leikkihuone avoinna etkojen ja messun ajan. Risteystä ei ole helatorstaina 10.5. Liturgia ja saarna: 17.5. Antti Malinen, kanttori Sanna Franssila, 24.5. Tapio Suontakanen. Tyhjän sylin kirkkohetki la 12.5. klo 14.30–15. Messu liittyy klo 12 alkavaan Lapsettomien lauantain tapahtumaan.

MITÄ VIRSIÄ HALUAT MESSUUN 27.5.?

MESSU Olarin kirkko: Helatorstain messu 10.5. klo 10. Liturgia ja saarna Mia Wrang, kanttori Päivi Hakomäki. Messu su 13.5. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Emilia Turpeinen, kanttori Päivi Hakomäki. Messun aikana Lukukerho lapsille. Luemme lasten raamattua ja muita kirjoja päivän messuteksteihin liittyen. Helluntain messu su 20.5. klo 10. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Jarmo Jussila, kanttori Mikko Niinikoski. Messun aikana Lukukerho lapsille. Matinkappeli: Messu su 13.5. klo 12 Liturgia ja saarna Jussi Koski, kanttori Sanna Franssila. Tankkauspaikka ti 15.5. klo 16. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, diakoniatyöntekijät Eveliina Kaipila ja Pirjo Lund. Messu su 20.5. klo 12. Liturgia ja saarna Sirpa Tolppanen, kanttori Päivi Hakomäki. Olarin kappeli: Messu su 13.5. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Malinen, kanttori Päivi Hakomäki. Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot klo 18, jolloin tarjolla ruoka

Seurakuntalaisten toivevirret soivat Suvivirren sunnuntaina klo 10 Olarin kirkon messussa. Millä virrellä aloittaisit tai päättäisit juhlavan messun? Mikä olisi sopiva Pyhän Kolminaisuuden kiitosvirsi? Entä evankeliumitekstiä Matt. 28:16–20 valottava päivän päävirsi? Kuinka kulkisi ennen ehtoollista yhteyttä korostava virsi? Olisiko lempivirrelläsi jokin paikka messussa, johon se voisi tuoda uuden näkökulman tai vahvistaa päivän evankeliumia, osallistumisen iloa, tuoda lohtua, antaa voimaa, keventää tulevan viikon askeleitasi? Wähäpaimen-kuoron lauluryhmä laulaa kanssamme. Urkuri Päivi Hakomäki improvisoi messun kulkua toivevirsien teemojen innoittamana. Kerro toivevirtesi kanttoreille: sari.rautio@evl.fi tai paivi.hakomaki@evl.fi 15.5. mennessä. Messun jälkeen kirkonmäellä pihajuhlat. Makkaraa, virvokkeita ja lisää toivevirsiä.

LAPSETTOMIEN LAUANTAI Tietoa ja vertaistukea lapsettomille12.5. klo 12–15 Chapple, Iso Omena. Paikalla asiantuntijoita lapsettomien

Joulu, pääsiäinen, helluntai - miksi niitä vietetään? Kristilliset juhlat elävät ajassamme. Miten ne ovat löytäneet paikkansa kalenterissamme? Millaiset juuret niillä on Raamatussa? Miten juhlat ovat muuttuneet? TT ja pappi Merja Alanteen vetämä keskustelusarja päättyy ti 15.5. klo 18.15 Leppävaaran kirkolla. Kahvia klo 17.45. Hartaus klo 19.30.

HÄÄMUSIIKKI-ILTA Mitä soittaa vihkitilaisuudessa? Ja missä kohtaa sitä saikaan suudella? Ilta alttarille aikoville ke 16.5. klo 19 Leppävaaran kirkossa. Kanttorit esittelevät marsseja ja häämusiikkia. Kahvitarjoilun aikana voit kysyä papeilta mitä tahansa kirkkohäistä. Ilta on avoin sekä häitään suunnitteleville että häämusiikin ystäville.

VAPAAEHTOISTEN KEVÄTJUHLA Oletko toiminut vapaaehtoisena viimeisen vuoden aikana? Tule virkistymään yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa ke 23.5. klo 18

yhdistys Simpukasta, Väestöliitosta ja lapsettomuusklinikoilta sekä kirjaston kirjavinkkaus. Puhujavieraina ovat kirjailijat Pirre Saario (Haikara lentää ohi) ja Raisa Kyllikki Ranta (Odotus). Tilaisuuden päätteeksi Tyhjän sylin kirkkohetki.

KIRKKOPÄIVYSTYS Sinua varten tiistaisin klo 13–16 Olarin kirkossa. Kaipaatko kuuntelijaa, keskustelua, hiljentymistä, kupposen kuumaa kahvia tai haluatko tutustua Olarin kirkkoon? Jos itse haluat kirkkopäivystäjäksi, ota yhteyttä:marja.jauhiainen@evl.fi.

TA TATAK TAK KK T AK

NIPS NAPS T NIPS NAPS NIPS TATKAKATKAK TTA T NIPS NIPSNA PS TATAAKKKTAAKTA NA PS K K K NIPS NIPS S S IP IP N N NAPS PS NAPS NAPS PAM PAMNA PAM PAM NIPS NAPS NA PA NIPS PS M PA NAPS NIPSNIPS PA PAM M M PAM S M PA PA NAPS NIPS NIP M PAM PAM NAPS PAM PAM PAM PA PAM M NIPS P M PA

Muskari on viikon paras hetki! Ryhmiä löytyy niin vauvoille, sisaruksille kuin eskarilaisille. Ilmoittaudu viim. 18.5. syksyn musiikkileikkikouluihin www.leppavaaranseurakunta.fi.

RIKASTU RAAMATUSTA ”KRISTILLISET JUHLAT MITÄ, MIKSI, MILLOIN?”

K TAK TA

MUKSUT MUSKARIIN

Pirkko ja Pekka Palosaari sekä Abuniekat pitävät vohvelikahvilaa to 24.5. klo 13.30–14.30 Leppävaaran kirkolla (säästä riippuen joko ulkona tai sisällä). Tuotto lähetyksen hyväksi.

ti 15.5. klo 13–14.30 Leppävaaran kirkko. Yhteyttä, laulua ja rukousta, Raamatun ja kahvikupin äärellä. Sley:n raamattu- ja lähetyspiiri NAISTEN KESÄSAUNAT kerran kuukaudessa, ke 17.5. klo Lempeät löylyt, pulahdus järveen, 12.30–14 Leppävaaran kirkko. Vieraamaukas iltapala ja kappelin rauha. na Tapio Kiviranta. Takuulla virkistyt! Kesäsaunat ma Äiti Teresa -piiri joka to klo 11–13 11.6., 6.8. ja 20.8. klo 18–21 Hvittorpis- Karakappeli. Valmistamme villalansa, Hvittorpintie 243. Ilm. viim. 27.5. goista peittoja ja muita käsitöitä Eliisa Lassila, 040 715 9250. tarvitseville. Klo 12 kahvi- ja rukoushetki. AIKUISTEN RYHMÄT Seuraa somessa ja verkossa! Kaikki pienryhmät löydät verkosta: leppavaaranseurakunta.fi www.espoonseurakunnat.fi/leppafacebook.com/leppavaaranseuravaaran-seurakunta/aikuiset. kunta LE lev 91 x 85 mm Alla esittelyssä seurakunnan lähetys@leppavaaransrk ryhmät. nuortensiipi.fi Kirkon lähetyspiiri joka toinen vko, @nuortensiipi

K TA

Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 915) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

Lapset ja perheet askartelemaan äitienpäivälahjoja la 12.5. klo 10–13 Lasten kappeli Arkkiin. Elämyksellinen kirkkohetki klo 11.30. Pullaa ja mehua.

LÄHETYKSEN VOHVELIKAHVILA

Leppävaaran kirkolle. Luvassa musiikkia, keväisiä tarinoita ja tarjoilua.

K TKA TA

Olarin seurakunta

ARKIN PAJA: ”ÄITIENPÄIVÄYLLÄTYKSIÄ”

vohveleita. Tapahtuman tuotto Yhteisvastuu-keräykselle. Yhteisvastuu 2018 torjuu nälkää ja köyhyyttä Suomessa ja maailmalla.

K TA

Helatorstain messu ja kirkkokahvit to 10.5. klo 11 Leppävaaran kirkko. Helatorstaina, 40 päivää pääsiäisen jälkeen, vietetään Jeesuksen taivaanastumisen päivää. Mukana Malmin seurakunnan lapsikuorot. Juvela, Alanne, Hyry. Hengähdä hetki -hartaus joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko. Messu ja kirkkokahvit su 13.5. klo 11 Leppävaaran kirkko. Kamarikuoron kvartetti. Pöyri, Laaksonen, Latvanen. Messu ja kirkkokahvit su 13.5. klo 13 Karakappeli. Kamarikuoron kvartetti. Alanne, Latvanen. Lectio Divina -raamattumietiskely to 17.5. klo 10–12 Karakappeli. Kahvia/teetä ja voileipää. Alanne. Helluntain messu ja kirkkokahvit su 20.5. klo 11 Leppävaaran kirkko. Helluntaina vietetään kristillisen kirkon syntymäpäivää! Musiikkina soivat Rukoushelmi-laulut, säv.

Pekka Nyman, san. Kaisa Raittila. Muusikkoina Pekka Nyman, lyömäsoittimet, Arto Vallivirta, kitara ja lauluyhtye Kuiske. Raunu, Koskela, Noponen. Virsi ja messu su 20.5. klo 17 Perkkaan kappeli. Lauletaan ja opetellaan uusia virsiä rippikouluryhmän ja Outi-kanttorin kanssa, lopuksi lyhyt viikkomessu Inkeri-papin johdolla. Tilaisuus kestää tunnin. Voit ottaa oman soittimen mukaasi. Arjen messu ja vohvelikahvila to 24.5. klo 12.30 Leppävaaran kirkko. Messussa mukana Kirkkokuoro, diakoniatyöntekijät, T. Salo ja Latvanen. Ennen messua kevään viimeinen diakonialounas klo 11.30 (3 e). Tule messun jälkeen herkuttelemaan lähetyksen vohvelikahvilaan.

KL KL AP KL IP KL AP KL IP KL AP KL IP AP

12 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

TAK AK TAK K T TAK TAK A TAK T K TAK TAK TAK K TAK TA AK TA TAK K K T TA TAK TA TAK K K AK K TAK TA K TA K TA TAK T TAK A K A T K K TA K K TAK T TAK TA K K TA AK TA TA K K TA AK T TAK TA TAK K K K TA AK A A T K T T K T TAK TA TA TA TA K K TA TAK K AK TA AK TA TAK T K TA TAK K T K TAK A TA K T TA K K TA K TA AK T TAK TA TAK K A T

TAK TAK K A T TAK

Rukouspiiri ma klo 15 Matinkappeli. Sanan ympärillä -ryhmä ti klo 12.30 RYHMIÄ AIKUISILLE Matinkappeli. Naisten saunailta Hvittorpissa ke Hiljaisen rukouksen tunti ja jakami23.5. klo 18–21. Iltapala 3 e. Matkat sen hetki ke klo 10.45 Matinkappeli. kimppakyydein. Lähtö Matinkappelil- Aikuisten yhteislauluilta ti klo 18 ta klo 17.30. Kotimatkalle lähdetään Olarin kirkon kerhosiipi. Ei vappuna klo 21. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 1.5. Viimeinen kerta 8.5. Anneli Virolainen, 0400 205 445 Virsistä voimaa to 17.5. ja 24.5. klo 14 viimeistään kolme päivää Matinkappeli. OLennen lev 91 x 101 mm saunareissua. Lähetyspiiri to klo 15–16.30 MatinLukupiiri 17.5.to klo 18–20: Kirja: kappelilla. Isaac Bashevis Singer, Vihassa ja Naisten raamattupiiri Olarin kirkolrakkaudessa. la pe klo 15–17. olarin-seurakunta.

KEVÄISET METSÄT -KONSERTTI la 12.5. klo 15 Olarin kirkko. Tapiolan Laulu, johtaa Uli Kontu-Korhonen. EMON kamut -kansanmusiikkiyhtye, johtaa Maarit Kyllönen. Timo Korhonen, kitara, Olavi Rantapuu, piano, Mai Tegelman, basso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

PERHEIDEN KESÄSEIKKAILU KIRKONMÄELLÄ Mukavaa tekemistä ja seikkailua ulkona Olarin kirkonmäellä, Olarinluoma 4, ti–pe 5.–8.6. ja ma–to 11.–14.6. klo 9.30–12.30. Askartelua ja hartaushetki sisätiloissa. Lounastarjoilu, jossa etusija lapsilla. Lisätietoja camilla.posa@evl.fi, 041 518 1228.

ILMOITTAUTUMINEN SYKSYLLÄ ALKAVIIN MUSIIKKILEIKKIKOULUIHIN

Lapsettomien lauantai

Ilmoittautuminen on netissä 16.4.– 18.5. välisenä aikana. Linkki löytyy osoitteesta: espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/musiikki/muskarit/

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Helatorstaina kalliokirkkoon Espoonlahden seurakunta kutsuu helatorstaina 10.5. ulkosalla vietettävään kalliokirkkoon. Lemmikit ovat tervetulleita. Ota mukaan myös istuinalunen ja oma muki kirkkokahveja varten. Helatorstain kalliokirkko to 10.5. klo 16, Espoonlahden kirkon kallioilla, Kipparinkatu 8.

Erityisen rakkaiden vohvelikahvila Ravintolapäivänä, lauantaina 19.5. on avoinna Erityisen rakkaiden vohvelikahvila nuortentila Siivessä, Leppävaarassa. Tarjolla on suolaisia ja makeita vohveleita. Kahvilan järjestelyistä vastaavat nuoret ja seurakuntien erityisnuorisotyönohjaajat. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Vohvelikahvila la 19.5. klo 12–16, nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT KAUNIAISTEN KIRKOSSA

MENOT 9. – 24.5.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

To 17.5. seurakunnan 40 v. juhlavuo-

”Merihelmiä pianolle ja orkesterille” su 20.5. klo 16. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta. Lukupiiri ti klo 13. Tapiolan kirkko. Äiti Teresa -piiri ti klo 13. Tied. Katja Karvinen p. 040 593 7386. Hanna -rukouspiiri ma 21.5. klo 18.30. Tapiolan kirkko. Joka toinen viikko. Miesten raamattupiiri ti 22.5. klo 18.30 alkaen. Tapiolan kirkko, hiljainen huone. Mieli maasta -vertaistukiryhmä

den tapahtumassa liikuntaa ja hyvinvointia kaikenikäisille Kauniaisten kirkolla ja sen ympäristössä. Klo 17–18 lasten liikunta, klo 18 liikuntaagentti Heikki Lehden hyvinvointiluento (lastenhoito järjestetty) ja klo 19–20 liikuntarastit. Voit valita kävelyryhmän, juoksuryhmän, pilateksen (oma jumppamatto mukaan) tai kahvakuularyhmän (oma kuula mukaan tai kysy lainakuulaa). Tule liikuntavaatteissa suoraan paikalle. Tark. tiedot kotisivuilta tai kirkkoherranvirastosta. Ei ennakkoilmoitt.

tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

MARTAT JA MARIAT

Granipäivän 24.5. konsertissa klo 19.30 Kauniaisten kirkossa. Vapaa pääsy, ohj. 10 € Yhteisvastuukeräykseen.

LUOTU LIIKKUMAAN -TAPAHTUMA

YHTEISVASTUUKONSERTTI

RYHMÄT JA PIIRIT

ENCANTO-FESTIVAALI

Ma 14.5. ja 21.5. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa.

Konsertti ke 9.5. klo 12. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

Viikkomessu ke 9.5. klo 8. Tapiolan kirkko. Tervonen, Malkamäki. Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä. Helatorstain messu to 10.5. klo 10 Kulttuurikeskuksen amfilla. Linnoinen, Ristimäki. Sateen sattuessa messu vietetään Tapiolan kirkossa. Kirkkokahvit. Messu su 13.5. klo 10. Tapiolan kirkko. Korhonen, Koivisto, Malkamäki. Lapsille piirustuspöytä, ei pyhäkoulua. Kirkkokahvilta soitetaan videopuhelu Lähi-itään Omaniin seurakuntalaisellemme Aaro Rytköselle, joka johtaa kristittyjen ja muslimien välisen vuoropuhelun keskusta. Viikkomessu ke 16.5. klo 8. Tapiolan kirkko. Koivisto, Hapuli. Kaiken kansan kevätkirkko ke 16.5. klo 13. Tapiolan kirkko. Kiviranta, Hero, Jurmu. Kuoro kaikille HannaMaria Hapulin johdolla. Kirkkokahvit. Perhemessu su 20.5. klo 10. Tapiolan kirkko. Salmensaari, Tiihonen, Hapuli. Pyhäkoulu jäänyt kesätauolle, jatkuu 9.9. Anglikaaninen messu englanninkie-

To 24.5.klo 12 kansainvälisen työn ryhmä. Munkkitalkoot kirkon keittiöllä.

RUKOUSTA JA RAAMATUNLUKUA

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ

MESSUT

To 10.5. klo 10 kantaattimessu, saarna Kari Kuula, liturgia Anna-Kaisa Tuomi, kantt. Anna Marte ja urkurina Markku Mäkinen. Encanto House Band, Chorus Granielis ja Kirkkokuoro, kirkkokahvit. Su 13.5. klo 10 saarna Mäkinen, lit. Kuula ja kantt. Marte, kirkkokahvit. Su 20.5. kaksikielinen jumalanpalvelus klo 10 Kuula ja Sandell, kantt. Palolahti, jonka jälk. kaatuneitten päivän seppeltenlasku hautausmaalla. To 10.5. kantaattimessu kirkossa ja seurakunnan tiloissa konsertit: to 10.5. klo 17 Sebastoksessa salonkikonsertti - Sovituskoppi ja klo 19 kirkossa Hypocondrie-konsertti. Ks. tiedot Kirkoissa soi -palstalta.

lellä su 20.5. klo 12.30. Tapiolan kirkko. Viikkomessu ke 23.5. klo 8. Tapiolan kirkko. Tiihonen, Jurmu.

MUNKKEJA YHTEISVASTUULLE Granipäivänä to 24.5. klo 17 alkaen myydään Kauniaisten keskustassa munkkeja Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

TOVE & JUKKA LEPPILAMPI JA MARZI NYMAN

KESÄKERHO & PERHERETKI Ks. info lapsi- ja perhetyön osio www. kauniaistenseurakunta.fi.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

masentuneille, ke klo 18. Tapiolan kirkko. Israel -rukouspiiri to klo 13. Tapiolan kirkko. Kohtaamispaikka to klo 12.30. Tapiolan kirkko. Kaikille avoin keskusteluryhmä. Tied. Sanna Tuusa 050 452 2874.

ONNELLISUUDEN JÄLJILLÄ -RYHMÄ Ryhmä kokoontuu to 7.6., 14.6., 21.6. ja 28.6. klo 15–17. Tapiolan kirkko. Ryhmä on tarkoitettu 29–65-vuotiaille, jotka kaipaavat iloa ja uusia ihmisiä elämäänsä. Ryhmää ohjaa Sanna Tuusa ja Virpi Uusitalo, Espoon mielenterveysyhdistys. Tied. ja ilm. viim. 6.6. sanna.tuusa@evl.fi tai 050 452 2874.

KOTU-KOLUTUS Kotoutujan mielenterveyden tueksi -koulutus la 19.5. ja 26.5. klo 10–17. Tapiolan kirkko. Kurssi pohjautuu

Suomen Mielenterveysseurassa kehiteltyihin mielenterveyden ensiapu koulutusmalleihin. Räätälöity maahanmuuttajien kanssa työskentelevien tarpeisiin. Koulutuksesta vastaa FM, psykoterapeutti SirkkaLiisa Kuitunen, 040 729 7839.

ILMOITTAUTUMINEN MUSKAREIHIN Haku syksyn muskareihin 16.4.– 18.5. Ilm. verkkosivuilla www. espoonseurakunnat.fi. Lau lau lauletaan, nyt alkaa meidän muskari! Tied. Liisa Soinio, liisa.soinio@evl.fi, 040 539 4049.

OTANIEMEN KAPPELIKUORO 40 V. ”Juhlaa & jäähyväisiä” -konsertti to 10.5. klo 14. Otaniemen kappeli. Vapaa pääsy. Tied. www.kappelikuoro.net.

PÄIVÄKERHO Mankkaan päiväkerhossa on tilaa elokuussa alkaviin ryhmiin. Tied. Kirsti Nyyssölä 040 749 4334.

LAPSIKUORO Toukokuussa ilmoittautuminen lapsikuoroon Tapiolan seurakunnan verkkosivuilla. Tied. Hanna-Maria Hapuli, 040 513 0845, hanna-maria. hapuli@evl.fi.

KEVÄTLAULAJAISET Lasten ja perheiden kevätlaulajaiset ti 22.5. klo 17.30. Tapiolan kirkko. Tule rakentamaan arkkia yhdessä Nooan kanssa! Voit ottaa mukaan oman pehmoeläinkaverin. Laulajaisten päätteeksi jätskitarjoilu.

HÖGMÄSSOR To 10.5. Friluftsgudstjänst på gräsmattan vid Sockenstugan kl. 12.15 (vid regn gudstjänst i Esbo domkyrka). Kanckos, Malmgren. Sö. 20.5. Pingstdagen. De stupades dag. Esbo domkyrka kl. 12.15. Jäntti, Marcel Punt. Uppvaktning vid de stupades gravar kl. 11.30.

DAGKLUBBSUTFÄRD TILL MATASKÄR To 24.5 kl. 10–12.30. Program för hela familjen med lekar, sångstund m.m. kl. 10. Lunch kl. 11.30, hemfärd kl. 12.30. Anmälan t.o.m. 10.5 med anmälningsblankett som delas ut i klubbarna.

UNGA & UNGA VUXNA On 9.5 och 16.5. Ungdomskväll på Sode kl. 17. On 23.5 Chill & grill i Olars kyrka svenska sidan, kl. 17, ungdomsmässa kl. 19.

MINIORKLUBBAR FÖR 7-10-ÅRINGAR Anmälning till hösten 2018 fr.o.m. 8.5: esboforsamlingar.fi/kom-med/ barn-och-familj/barn-i-skolaldern.

DIAKONI-POP-UP On. 9.5 kl. 10–12 på Esbo torg, caféet på övre våningen. Håll utkik efter två personer i gröna skjortor med ”prästkrage”, kom och prata med oss.

ÖSTERUT LÄNGS KUNGSVÄGEN To 24.5 Församlingsutfärd. Andakt i Sibbo gamla kyrka, kaffe och besök

på Norrkulla gård, guidning på Sibbesgården samt lunch på Willa Söder. Vi åker med beställd buss: Olars kyrka kl. 8.30, Esbo domkyrka 8.45, Kalajärvi kapell 9.05. Hemfärd ca kl. 15. Pris 30 €. Anmälningar senast 16.5: Nina Wallenius, 050 432 4323, nina.wallenius@evl.fi.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLINGS KANSLI Kyrkogatan 10, stängt 17–18.5 p.g.a.personalens studieresa.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl. 10–16, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 10.5 Kantatmässa kl. 12. Kaffe i nedre salen. SÖ 13.5 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre salen. SÖ 20.5 Tvåspråkig gudstjänst kl.10. Efteråt uppvaktning vid de stupades gravar.

KYRKOSYFÖRENINGEN ON 9.5 och 16.5 i övre brasrummet kl. 13.30.

ONSDAG 9.5 Bibelstudium i övre brasrummet kl. 18.30. Förfrågan och info: Ulrik Sandell, 050 525 2201.

TISDAG 15.5 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 17.5 i övre brasrummet kl. 9.30– 10.30.

TISDAG 22.5 Familjelyktans och dagklubbens gemensamma vårfest i kyrkan kl. 10. Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11. Sångstund förxpensionärer KAU 43 85 mm i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.

MENOT 9. – 24.5.

14 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

KE 9.5. Zechzen Ma, kitara klo 12 Tapiolan kirkossa. Häivähdys pyhää konser teissa esiintyy Espoon Musiikkiopis ton nuoria taitajia. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle. Vapaa pääsy.

TO 10.5. Encanto-festivaali: Kantaattimessu helatorstaina klo 10 Kauniaisten kirkossa, kanttorina Anna Marte ja urkurina Markku Mäkinen. D. Buxte hude: Du Lebensfürst, Herr Jesu Christ. Encanto House Band, Cho rus Granielis ja Kirkkokuoro. Otaniemen kappelikuoron 40– vuotiskonsertti klo 14 Otaniemen kappelissa. Juhlaa & jäähyväisiä konsertissa esiintyy Juhlakuoro & CCCP (Chapel Choir Combo Pro ject). Kappelikuorolaisia kaikilta vuosikymmeniltä. Musiikkia har taalla groovella. Vapaa pääsy. Lisätietoja: www.kappelikuoro.net Encanto-festivaali: Salonkikonsertti – Sovitusoppi klo 17 Sebas toksessa, seurakuntien toimitilan kappelissa, Kauniaistentie 11. Matias Häkkinen & friends esiinty vät. Encanto-festivaali: Hypocondrie -konsertti klo 19 Kauniaisten kirkossa. Konsertissa kuullaan hyvää tekevää barokkimusiikkia Telemannin ja muiden säveltäjätai tureiden humoristisesti käsittele män terveystematiikan kautta. Liput: Hypocondrie konsertti 23 e / 10 e. Sovituskoppi + Hypocondrie yht. 25 e /12 e. Ennakkomyynti LIVETO. Ohjelma: encanto.fi

LA 12.5. Keväiset metsät -konsertti klo 15 Olarin kirkossa. Tapiolan Laulu, joh taa Uli KontuKorhonen. EMON kamut kansanmusiikkiyhtye, johtaa Maarit Kyllönen. Timo Kor honen, kitara, Olavi Rantapuu, piano, Mai Tegelman, basso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SU 13.5. Äitienpäiväkonsertti klo 19 Sou kan kappelissa. Han Shi ja Zoltan Takacs, viulu, Helena YliJaskari, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KE 16.5.

ran kirkossa. Kanttorit Pauliina Hyry, Outi Noponen ja Kullervo Latvanen esittelevät marsseja ja häämusiikkia. Kahvitarjoilun aikana voit kysyä papeilta mitä tahansa kirkkohäistä.

TO 17.5. Laulumatka – Tuike ja Väike -lapsikuorojen kevätkonsertti klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Mukana kantelemuskarilaiset. Kuoroja johtaa Heli Vapaakallio ja Lea Waaraniemi. Vapaa pääsy.

PE 18.5. Loista kevätaurinko! klo 19 Sou kan kappelissa. Tarja Raussi, sop raano, Espoonlahden kirkkokuoro, musiikin johto Timo Lonka.

SU 20.5. Merihelmiä pianolle ja orkesterille -konsertti klo 16 Tapiolan kirkos sa. Rebekka Angervon pianooppi laat Espoon musiikkiopistosta ja EMOMerihelmi orkesteri, johtaa Sarah Devoyon. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi.

TO 24.5. Granipäivä: Tove & Jukka Leppilampi, Marzi Nyman klo 19.30 Kauniaisten kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyk selle.

PE 25.5. Laula ihmisille -konsertti klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Nuorten ja nuorten aikuisten kuoro Exodus, johtaa AnnaLiisa Haunio. Solistei na Tommi Kalenius ja Markku Penttilä. Yhtye: Joonatan Rautio saksofonit, Markku Perttilä kitara, Petri Kangas piano, Teemu Keränen basso ja Pekka Nyman perkussiot. Äänentoisto Risto Saarinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e seurakunnan musiikkityölle.

SU 27.5. Kevätlaulajaiset klo 18 Laaksolah den kappelissa. Laaksolahden lauluryhmän perinteinen kevätkon sertti. Myös yleisö pääsee laula maan. Mukana kappalainen Tuija Kuusinen. Kakkukahvit. Vapaa pääsy. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoron kevätkonsertti ”Ma elän” klo 18 Leppävaaran kirkossa. Konsertis sa tunnelmoidaan Oskar Merikan non sävellysten tahdissa. Joht. Kullervo Latvanen, piano, Claudia Graupner. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

KATJA KANGAS

Toivo Kuula 100 vuotta klo 19 Espoonlahden kirkossa. Claudia Graupner, piano sekä kamarikuoro Navichorus, joht. Elja Puukko. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Häämusiikki-ilta klo 19 Leppävaa

Apua & tukea

Otaniemen kappelikuoro viettää 10.5. klo 14 alkaen Otaniemen kappelissa 40-vuotisjuhliaan jäähyväistunnelmissa. Kuoron toiminta nykymuodossaan päättyy tähän kevääseen.

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Soita ja varaa aika tai tule käymään. www. espoonseurakunnat.fi/tukea, www. kauniaistenseurakunta.fi ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Ma klo 9–10 Espoonlahden kirkko, p. 09 8050 6638, Kipparinkatu 8 ja to klo 9–10 Soukan kappeli, p. 09 8050 6738, Soukankuja 3. ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kaipaatko tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Ota ajoissa yhteyttä oman asuinalueesi diakoniatyöntekijään ja sovi ajanva rauksesta. Diakoniatyöntekijät alueittain: Auroran alue 040 763 6599 Espoon keskus ja Suvelan alue 040 531 1037, Tuomarila, Suna, Ymmersta. 050 438 0189 Suvelan kappelin ympäristö. 040 547 1861 aseman seutu, poste restantet, Kirkkojärvi, Kulovalkea, Kiltakallio, Kaupunginkallio. Pohjois-Espoon alue (Kalajärvi) 040 736 9315 Länsi-Espoon alue 050 438 0176 Kauklahden keskusta, Vanttila, Nissinmäki, Lasilaakso. 040 513 0862 Muurala, Mikkelä, Hirvisuo, Karhusuo, Nupuri, Nuuksio, Vesirattaanmäki. Viherlaaksolahden alue 040 572 5344 Laaksolahti ja Viher laakso. KAUNIAISTEN SUOM. SEURAKUNTA

MIKAELA LAX

Kirkoissa soi

Diakoniatyössä tärkeintä on ihmisten kohtaaminen. Tapiolan seurakunnan diakoniatyössä työikäiset ovat suurin asiakasryhmä. Työ on paljon muutakin kuin taloudellista avustamista. Diakoni Katja Karvinen (vas.) vastaa vanhustyöstä ja diakonissa Merita Hietanen koordinoi ArkiYstävätoimintaa. Sanna Tuusan vastuualueena on mielenterveystyö. Lue juttu Tapiolan seurakunnan diakoniatyöstä Espoon seurakuntien verkkosivuilta espoonseurakunnat.fi. Diakoniatoimisto avoinna ti klo 9–11, Kavallintie 3. Diakonissa Pirjo Luo ma, 050 301 7028. Ks. lisätiedot ja poikkeusajat www.kauniaistenseura kunta.fi/diakonia. LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kaipaatko tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Ota yhteyttä tai tule suoraan paikan päälle diakoniavastaanotolle. Diako niavastaanotto ma klo 10–12 Alber ganesplanadi 1, p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muina aikoina ajanva raukset puhelimitse suoraan dia koniatyöntekijöiltä. Mikäli sinun on vaikea iän tai sairauden vuoksi pääs tä vastaanotolle, voit sopia myös kotikäynnin. OLARIN SEURAKUNTA Puhelimitse tiistaisin klo 10–11, p. 050 4329 368. Henkilökohtaisesti käymäl

lä voit ajan varata Matinkappelilla, Liisankuja 3, ti klo 10–11 sekä diako niaruokailun yhteydessä: Matinkap pelilla ti alk. klo 13 ja Olarin kappelil la ke alk. klo 11.30. Diakoniatyöntekijältä saat keskuste luapua ja tukea hankalassa elämänti lanteessa, ohjeita asioiden hoitoon esim. sosiaalitoimistossa sekä apua ja neuvoja talousvaikeuksissa. TAPIOLAN SEURAKUNTA Diakoniatoimisto, Kirkkopolku 6, arkisin 040 531 1011. GRANKULLA SVENSKA FÖRSAMLING Diakonimottagning och brödutdel ning tisdagar kl. 9.30–11. Diakon Catherine Granlund, tfn.050 439 3208, diakoniassistent Karin Nord berg, tfn. 050 343 6885.

Olarin ja Espoonlahden kirkkojen sekä Vieraskuja 1:n pysäkit. Saapumi nen Hvittorpiin klo 10 aamupalalle. Ulkoilua. Lounas klo 12. Mahdollisuus saunomiseen ja uimiseen klo 13–15. Päiväkahvit klo 15. Lähtö paluumat kalle klo 15.30. Ensikertalaiset ovat etusijalla. Hinta 15 e kerätään tasara hana bussissa. Ilmoittautumiset 21.–23.5. Sari Aroheikki, sari.aroheik ki@evl.fi, 040 539 7191. Erityisen rakkaiden vohvelikahvila Tervetuloa vohvelille Ravintolapäi vänä la 19.5. klo 12–16 nuortentila Siipeen, Alberganesplanadi 1. Nuo

ret järjestävät yhdessä Espoon seurakuntien erityisnuorisotyönoh jaajien kanssa kahvilan, jossa on tarjolla sekä makeita että suolaisia vohveleita. Tapahtuman tuotto Yhteisvastuulle. Kampin kappeli, Helsinki Iltahar taus perjantaisin klo 18. Pe 11.5. laulu ja kitara, Kimmo Kajos, pe 18.5. laulu, Tuija ja Juha Pispa. Aamumeditaatio rukousnauhoilla ke 16.5. klo 8.30. Rukousnauhoja kappelilta. Kappeli avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–18, Simonkatu 7.

nurmi@evl.fi. Russian evening Fri 11th and 18th May at 5 pm at Leppävaara church. Vadim.roznovski@gmail.com. Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi. Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuo miokirkkoseurakunnan seurakuntat alo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi. Suvela Bazaar on 12th of May – The

art of sharing The Suvela Bazaar urban event highlights the pride of Suvela, its people and ongoing development on Sat 12th May. An event stage at 1117 for local musicians, singers, dancers and speakers in the resi dents´park of Suvela. Children will have special program and fun also in different workshops as well. You can buy lunch or even takeawaydinner from the International Food Court, enjoy finn products of Marthas´ Café, join a concert or see a movie inside the Chapel and other diversed activi ties. The Bazaar Day is open for everyone! Happy Feast! Suvela chapel, Kirstintie 24.

Seurakuntien yhteiset Tervetuloa Espoon hiippakunnan piispan, arkkipiispa electus Tapio Luoman lähtöjuhlaan su 27.5. klo 18. Iltamessu klo 18 Espoon tuomiokir kossa, Kirkkopuisto 5. Messun jäl keen juhlakahvit Espoon tuomiokir kon seurakuntatalossa, Kirkkoranta 2. Juhlakahveille ilmoittautuminen ja erityisruokavaliotiedot 17.5. mennes sä ilmo.espoo@evl.fi. Diakonian retkipäivä Hvittorpiin Tule virkistymään luonnon helmaan hyvän ruoan ja seuran pariin to 7.6. Hvittorpiin. Bussi kiertää klo 9 alkaen hotelli Glo:n, Tapiola Gardenin,

International Colourful Christian Prayer Every Fri morning at 7.15 am at Siipi, Alberga nesplanadi 1. Stein Rudvin, rud vin_s@hotmail.com. Arabic Young Adult Group “The Redeemed” Every Fri at 3 pm at Perkkaa Chapel, Upseerinkatu 5. Arabic Christian Meeting Every Fri at 5 pm at Perkkaa Chapel. Bible study or Worship and Eucharist. Ask more about Arabic work: Pastor Ramez Ansara, 050 304 1689. Let’s Read Together – Free Finnish language course Every Wed at 14–16 pm at Sello Library, room Akseli, second floor. Join us and learn Finnish together with nice volun teers. More information: martta.

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA Kastetut Auni Iida Sirena Aalto, Nella Selma Sofia Byckling, Ella Jasmina Kovanen, Loviisa Emmi Inkeri Mätäsaho, Patrik Arvo Elias Nieminen, Sanni Mikaela Saari, Leo Johan Strömdahl, Livia Isabella Tuomaala, Robin Enes Vainio, Jens Emil Volanen, Vilho Risto Mikael Vuoriluoto. Avioliittoon aikovat Johannes Juhanpoika Niinikoski ja Sanna Pauliina Salo. Hautaan siunatut Anna-Liisa Kainulainen 95 v, Kaija Fredriika Stormbom 90 v, Vilho Olavi Paakki 89 v, Saimi Vesa 81 v, Risto Juhani Ravila 74 v, Kalevi Ensio Salomäki 74 v, Riitta Leena Nyberg 69 v, Kimmo Kalevi Simomaa 69 v, Tapio Johannes Leppälä 65 v, Rauno Sakari Hälikkä 64 v, Virpi Anneli Reinikainen 48 v, Ville-Severi Anttonen 43 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Vennu Eelis Olavi Honkanen, Emil Oskar Lehmussaari, Max Eliel Johannes Makkonen, Otso Tuomaanpoika Martin, Eetu Mikael Oinonen, Thomas Sebastian Silonsaari. Avioliittoon aikovat Janne Antti Tapani Turunen ja Heidi Leena Maria Malinen.

Hautaan siunatut Raakeli Koskinen 94 v, Eila Suomalainen 93 v, Helvi Ilona Annikki Lehtimäki 92 v, Esko Elis Ojanen 90 v, Anja Irmeli Jakobsson 87 v, Elli Marjatta Luukkainen 83 v, Anja Veronica Antoinette Muhli 82 v, Riitta Johanna Dienemann 72 v, Maija-Liisa Mattsson 68 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Aatos Eemeli Airaksinen, Eino Heikki Haapio, Linnea Maria Lommi, Josefina Aura Helena Sarekoski, Siiri Sirpa Sofia Saris, Silvia Elsi Lilian Wuoristo. Hautaan siunatut Elma Nieminen 104 v, Svea Helga Laaksonen 97 v, Onerva Einikki Tamminen 95 v, Olavi Gunnar Palmu 89 v, Irja Marjatta Pietilä 88 v, Rauha Vähäkuopus 87 v, Raimo Viljo Lupunen 85 v, Hilkka Annikki Huttunen 77 v, Eero Aulis Haimakainen 74 v, Eila Lea Kaarina Virtala 59 v.

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

Hautaan siunatut Anni Valentina Liisa Haila 89 v, Toini Viivi Pulkkinen 86 v, Mauri Kalevi Laukkarinen 85 v, Erkki Olavi Varjola 81 v, Heikki Toivo Kalervo Nokelainen 66 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Valtteri Veeti Johannes Aaltonen, Anni Ella Aliisa Auvinen, Vilma Kirsti Aukusta Halsti, Kosmo Tapani August Huhtanen, Silja Sofia Ikonen, Oiva Olavi Kerola, Frida Eeva Ellen Miettinen, Lotta Anna Emilia Tykkä. Hautaan siunatut Mirjam Inkeri Rönnholm 97 v, Aili Kerttu Kotilainen 96 v, Maj-Lis Mustonen 95 v, Sirkka Aleksandra Fagerstedt 94 v, Irene Annikki Murtovaara 94 v, Kirsti Leena Valtanen 88 v, Elma Eliisa Vedenoja 85 v, Marja-Terttu Päivikki Savolainen 70 v, Esko Lauri Ensio Vainio 59 v.

OLARIN SEURAKUNTA

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

Kastetut Oiva Iisak Anttila, Oscar Antti Wihtori Filppu, Alma Adeela Kettunen, Ella Adela Laurila, Lilian Anni Alina Loponen, Iiris Ilo Elisabet Luoma, Väinö Matias Pääkkö, Ellen Matilda Soro, Anna Emilia Helmi Valkjärvi, Frida Terttu Tuulikki Viljamaa, Vilma Olivia Vuorisaari.

Döpta/Kastetut Ada Isabel von Troil, Isla Gunilla Öhberg. Avlidna/Hautaan siunatut Gullveig Anita Stigell 84 år, Harriet Ingeborg Björkman 80 år, Bo Christian Colliander 77 år, Margot Linnea Suikki 70 år, Kurt Yngve Lönnqvist 65 år, Ben Olof Thilman 61 år.

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille. Palvelumme ovat maksuttomia. Soita ja varaa aika, p. 045 341 0506.

LÄHIMMÄISENRAKKAUDEN KANSANLIIKE.

AUTA IHMISIÄ NÄLÄSSÄ. Lähetä tekstiviesti APU10 (10 €) 16588. yhteisvastuu.fi

138 x 70 mm Tapio Luoman lähtöjuhla

Merkityksellistä elämää

s.13 lev 91 x 100 mm PaKe

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Ikäihmisellä on oikeus nauttia omien voimavarojensa mukaisesta, hyvästä ja merkityksellisestä elämästä – joka päivä. Wilhelmiina on yksilöllisyyttä arvostava palvelukoti, jossa voi elää omannäköistä elämää monipuolisten palvelujen keskellä. Meillä on koteja erilaisiin tarpeisiin, itsenäisestä asumisesta ympärivuorokautiseen hoivaan.

Tule tutustumaan meihin ja ota halutessasi läheisesi mukaan. Tarjoamme teille käynnillä lounaan.

Lämpimästi tervetuloa! Asumispalvelukeskus Wilhelmiina, Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI puh. 09 473 473 | wilhelmiina@wilhelmiina.fi

Tutustu: www.wilhelmiina.fi

Seurakuntavaalit 2018

Soita ja sovi tutustumiskäynti! puh. 09 473 473

MIELIPIDE

16 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Lehden osoiteleimakin luetaan tarkkaan SOILI KORHONEN ihmetteli, miksi lehti tulee hänen miehelleen (K&k 12.4.). Oma katastrofini tuli noin vuonna 2006, kun kirkosta eronneena liityin takaisin kirkkoon. Lehti oli tullut vaimoni nimellä, mutta sen jälkeen se alkoi tulla minun nimelläni. Vaimo ihmetteli syytä. Syyhän oli selvä, mutta mitä ihmettä vaimolleni kuuluu, mihin kirkkokuntaan kuulun, jos mihinkään.

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? MICHAEL KAPPELER / DPA – LEHTIKUVA

Sirkku Isotalo

MINÄ TAAS EN PIDÄ SIITÄ, että lehti tulee minun nimelläni. Olen nainen, ja postinkantajakin siis tietää, että olen vanhempi kuin mieheni. Tuon ikäperusteen olen aina tiennyt. Jokin kriteerihän lehden tulossa kotiin on oltava, jos molemmat puolisot kuuluvat kirkkoon. Jos toinen ei kuulu, lehti tulee joka tapauksessa siihen perheeseen. Mirja Stenberg

MEILLE TULEE lehti vaimon nimellä, ja molemmat kuulumme kirkkoon. Jyri ja Erja Niskanen

EIKÖ LEHDEN osoitekentän vähäisen tilan vuoksi voisi kirjoittaa sukunimen lisäksi etunimien alkukirjaimet, niin teksti mahtuisi sitten osoitekent-

Sofia Sarivaara väitöskirjatutkija Helsinki

Kotihoitoon tarvitaan lisää turvaa

Olli

MEILLEKIN KIRKKO JA KAUPUNKI -lehti tulee mieheni nimellä ja meilläkin minä olen se, joka lehden aina lukee kannesta kanteen. Luettuani sitten usein referoin miehelleni jotain kohtaa tai annan sen hänelle itselleen luettavaksi. Minua ei yhtään ärsyttänyt se, kun nyt huomasin, että lehden osoitekentässä on mieheni nimi, eikä se missään nimessä muuttanut käsitystäni lehdestä. Hyvä lehti, koko ajan vain paranee! Tämä nimiasia on mielestäni aika epäolennainen tasa-arvon kannalta. Olen kuitenkin iloinen, että elämme maassa, jossa tällaisestakin voi ja saa loukkaantua. Uskon, että toimitus myös ottaa huomioon tilaajan toiveen, mikäli hän tällaisessa ongelmassa kääntyy lehden puoleen. Jos puolisoilla on eri sukunimet, he voisivat keskenään päättää, kenen nimellä lehti halutaan.

Voit olla yhteydessä myös tutkimuksen johtajaan, käytännöllisen teologian professori Auli Vähäkankaaseen: auli.vahakangas@helsinki.fi. Osallistumalla autat kehittämään ihmisille elämän viime vaiheissa ja surussa tarjottua tukea. Monitieteinen, kuuden hengen tutkijaryhmämme on Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoista.

Kipaan ja jengiliiviin pukeutunut mies osoittaa solidaarisuutta Berliinin juutalaisyhteisölle ”Berliini pukeutuu kipaan” -mielenosoituksessa 25.4.2018. Miehen liivin selässä lukee ”Juutalaisten ystävä”. Mielenilmaus järjestettiin sen jälkeen, kun kipaan pukeutunut mies joutui väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi Berliinin Prenzlauer Bergissä. Saksan juutalaisten keskusneuvoston mukaan kipan eli perinteisen juutalaisten päähineen pitäminen on lisääntyneen antisemitismin vuoksi nykyään vaarallista. Mielenosoituksessa kipa päässään puhunut Berliinin pormestari Michael Müller sanoi, että kipa symboloi sellaista Berliiniä, jollaisen me haluammekin.

tään, eli Meikäläinen X ja Y. Ei tulisi paha mieli kummallekaan puolisoista. Tiina Jokinen

Osallistu tutkimukseen ikäihmisten kotisaattohoidosta TULEVAISUUDESSA YHÄ useampi suomalainen elää elämänsä loppuun asti omassa kodissaan. Tutkimuksessamme selvitämme ihmissuhteiden, sosiaalisen tuen ja kodin merkitystä elämän viime vaiheissa ja surussa. Olemme

myös kiinnostuneita kuulemaan, onko uskonnollisuudella tai henkisyydellä merkitystä näissä elämänvaiheissa. Etsimme haastateltaviksi yli 65-vuotiaita henkilöitä, joilla on parantumaton sairaus, sekä heidän rinnallaan kulkevia omaisia ja läheisiä. Lisäksi haluaisimme haastatella menetyksen viimeisten kahden vuoden aikana kokeneita omaisia ja läheisiä. Jos tunnistit itsesi yllä olevasta kuvauksesta ja haluat kertoa kokemuksistasi, ota yhteyttä tutkija Sofia Sarivaaraan: p. 050 376 8950, sofia.sarivaara@helsinki.fi.

KOTIHOIDON HUONO tilanne on ollut valitettavan usein esillä viimeisen vuoden aikana. Kotihoidon asiakkaiden määrä lisääntyy jatkuvasti, ja yhä sairaammat ikäihmiset ja muut tukea tarvitsevat asuvat kotona. Asuminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään on useimman toive, mutta silläkin on rajansa. Kun kotona asuminen ei ole enää mahdollista, niin tulisi päästä sujuvasti hoivapaikkaan. Kotihoidon työntekijät vaihtuvat usein eivätkä hoitajat ehdi tulla tutuiksi asiakkaille. Hoidon jatkuvuus ja tutut hoitajat ovat asiakkaalle tärkeitä, ja ne ovat usein sidoksissa hyvään ja laadukkaaseen hoitoon. Kotihoidon työ on vaativaa kenttätyötä, ja työntekijät ansaitsevat työlleen sille kuuluvan arvostuksen. Sekä asiakkaiden että työntekijöiden ääni pitää saada kuulumaan paremmin. Teknologiaa hyödynnetään yhä enemmän myös kotihoidossa, mutta se ei saa kävellä ihmisten yli. Hoidon määrää ja laatua ei myöskään saisi ohjata se, kuka pitää eniten ääntä, vaan kaikkia on kohdeltava tasapuolisesti hoidon tarpeen perusteella. Kotihoidon toimiviin toimintatapoihin ja ajantasaisiin hoito-ja lääkäripalveluihin on panostettava. Kotihoidon laadun seurantaan tarvitaan selvästi enemmän huomiota niin kuntatasolla, tulevissa maakunnissa kuin valtakunnallisesti. Riittävien käsiparien lisäksi kotihoitoon tarvitaan välittämistä ja aitoa vastuun ottamista heikommassa tilanteessa olevasta ihmisestä. Järjestöillä ja yhdistyksillä on siinä oma tärkeä roolinsa. Mia Laiho kansanedustaja (kok) lääkäri