Kirkko ja kaupunki 2018 09 vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

9.5.2018 kirkkojakaupunki.fi

A6 Pappi on odotettu vieras Lehtikuusen koulussa Hakunilassa

… mutta suurin niistä on sattuma Tuomari Nurmio oppi virsien kielen körttiläiseltä isoäidiltään B 6

A 10 Lähetyslentäjät pelastavat ihmishenkiä tiettömien taipaleiden takana

PENTTI LINKOLA KIRJASSA JOHDATUS 1990-LUVUN AJATTELUUN (1989).

En ole taipuvainen täyteen toivottomuuteen, vaikka kaikki faktaperusteet sihen ovat olemassa. EKOTEOLOGI PANU PIHKALA LILJA-LEHDESSÄ 4/2018.

Iankaikkisesti

Jokainen porras, jokainen ihmiskunnan edistysaskel on aina merkinnyt elonkehässä hävitystä, yksipuolistumista, köyhtymistä.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018 Me olemme kaikin tavoin ahtaalla mutta emme umpikujassa, neuvottomia mutta emme toivottomia. PAAVALIN TOISESTA KIRJEESTÄ KORINTTILAISILLE.

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Kirkon keisarikausi loppui jo ENSIMMÄISET KOLMESATAA vuotta kristityt tulivat toimeen ilman kirkkoja. Seurakunnat kokoontuivat kodeissa. Ehtoollinen ei ollut vielä vertauskuvallistunut seitinohueksi leipäseksi ja symboliseksi viinitilkaksi, vaan se oli oikeasti yhteinen ateria, josta riitti vielä jaettavaksi köyhille ja sairaille. Seurakunnat muistuttivat pikemminkin jengejä tai klaaneja kuin kuntia, kaupunkeja tai etujärjestöjä. ROOMAN NUPUKIVIKUJILLA esitellään vieläkin paikkaa, jossa olleessa talossa apostoli Pietarin perustama seurakunta aikanaan kokoontui. Nyt sillä paikalla on Santa Maria in Trastevere -kirkko, jonka vanhimmat osat on rakennettu 340-luvulla. Se on yksi maailman ensimmäisistä kirkkorakennuksista. Keisari Konstantinus lopetti kristittyjen vainot 300-luvun alussa. Hänen seuraajansa tekivät kristinuskosta Rooman mahtavan KIRKKO ELÄÄ TÄNÄÄN imperiumin valtionuskonnon. SAMANLAISESSA Se merkitsi täyskäännöstä. Ennen kristittyTILANTEESSA KUIN jä vainottiin ja heidän katsomuksensa kilpaili ENNEN KEISARI maailmanselitysten markkinoilla yhtenä KONSTANTINUSTA. muiden joukossa. Konstantinuksen jälkeen kristittyjä alettiin pitää mallikansalaisina. Heidän uskontonsa sai monopoliaseman.

”

JOTKUT VÄITTÄVÄT 2000-luvun pääkaupunkiseudun kristinuskoa erilaiseksi kuin maaseudun. Edellistä pidetään liberaalina, jälkimmäistä konservatiivisena. Tosiasiassa jakolinja ei mene teologisessa konservatiivisuudessa ja liberaaliudessa vaan siinä, että pääkaupunkiseudun kirkko elää jo jälkikonstantinolaista aikaa, kun maaseutu sinnittelee vielä hetken aikaa keisarillisessa yhtenäiskulttuurissa. TÄÄLLÄ KIRKON on tultava toimeen omillaan, ja se on hyvä se. Täälläkin kirkon ominta on evankeliumi, pelastavan armon sanoma. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi SIRPA PÄIVINEN

KRISTINUSKON KEISARIKAUTTA kesti 1500 vuotta. Ne ajat ovat nyt ohitse. Monopoli on murtunut. Kristinuskon on taas tultava toimeen omillaan, ilman valta-aseman mukanaan tuomaa ydinsanoman yksinmyyntioikeutta. Kirkko elää tänään monessa suhteessa samanlaisessa tilanteessa kuin ennen keisari Konstantinusta. Tosin erojakin on. Enää kristittyjä ei vainota laajasti. Konstantinusta edeltänyt kirkko pukeutui: se kehittyi, vaurastui ja kasvoi. Nyt kirkko joutuu riisumaan: sen pitää tottua luopumaan muodollisesta asemastaan, tinkimään taloudestaan ja pelkistämään sekä sanomaansa että toimintaansa.

Kiitos avusta ja varjeluksesta, jota sain kokea läheiseni hätätilanteessa. Tein sen minkä voin, ja pahimmalta vältyttiin. Edessäni on toinen, vielä vaikeampi tehtävä: hellittää ja hyväksyä se, mille en voi mitään. Jumala, auta myös sisäisessä hätätilassani.

Kokkisotaa hävikkiruoalla Ravintola Nokan keittiöpäällikkö Ari Ruoho (keskellä) voitti hävikkiruokaa jakavan Yhteisen pöydän järjestämän kokkisodan Vantaalla. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 9.5.2018

numero 9

Seuraava lehti ilmestyy 24.5. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

”Muihin äiteihin tutustuminen on tehty ihanan helpoksi” Kivistöläinen kauppatieteiden maisteri Hannamari Sivonen, 27, on löytänyt äitikavereita ”äitien Tinderistä”. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

Mistä kahden pienen lapsen kotiäiti saa voimia? – Mieheni Heikki, 32, innostui mindfulnessista ja innosti minutkin. Muutama vuosi sitten keskusteltiin metatyöstä ja siitä, että se räjäyttää äidin aivot. Mindfulness on hyvä apu siihen. Se katkaisee sen kauhean pyörityksen päässä, kun koko ajan miettii, mitä pitää tehdä, mitä seuraavaksi, mitä pitää muistaa, mitä tällä viikolla ja tänään. – Äänikirjat ovat pelastus, ja kuuntelen niitä usein yksin ulkoillessa. Käyn myös kuntosalilla.

Miten äitiys on yllättänyt? – Olen vasta aikuisiällä huomannut, että olen aika introvertti ja kaipaan levähdyshetkiä yksin. Kun toinen lapsemme Aamu, joka on nyt seitsemän kuukautta, syntyi, tajusin, että enää en voikaan noin vain sulkeutua kirjan kanssa omiin oloihini. Jos haluan olla yksin, se vaatii aina sen, että pyydän miestäni olemaan lasten kanssa. Se on uutta, kun aikaisemmin on aina pystynyt itse hoitamaan itsensä ja oman palautumisensa ja kaikki. – Esikoisemme Ainon, joka on nyt kaksi vuotta ja kymmenen kuukautta, ensimmäisen vuoden aikana en oikeastaan käynyt missään, mutta Aamun jälkeen olen uskaltanut jättää lapset isän kanssa kotiin. Toisen lapsen jälkeen se on ollut tosi paljon luonnollisempaa.

Missä tapaat äitiyslomalla miehesi lisäksi muita aikuisia? – Olen tutustunut muihin äiteihin Kivistön avoimessa päiväkodissa ja Mothers in Business -yhdistyksessä. Heidän kanssaan olemme käyneet kuuntelemassa luentoja. Viimeksi kuuntelimme Marja Hintikkaa, joka puhui äitiydestä uran voimavarana. – Tiedätkö sellaista sovellusta kuin Momzie? Se on ”äitien Tinder”, josta olen saanut muutaman äitikaverin. Heidän kanssaan käymme leikkipuistossa. Momzieen laitetaan profiili, kuinka monta lasta on ja minkälaista seuraa etsii. Ihan samalla tavalla kai kuin Tinderissä siellä pystyy svaippaamaan henkilöi-

tä, eli pyyhkäisemään oikealle, jos joku näyttää sellaiselta äidiltä, johon haluaa olla yhteydessä. – Momzieen pystyy laittamaan myös alueen, miltä säteeltä äitejä haluaa löytää. Kivistö on aluetta, johon useat muuttavat muualta Suomesta, niin kuin mekin olemme tulleet Jyväskylästä, eikä täällä ole valmiita verkostoja ja tuttuja. Internetissä verkostoituminen on tehnyt tutustumisen ihanan helpoksi!

”

TAJUSIN, ETTÄ ENÄÄ EN VOIKAAN NOIN VAIN SULKEUTUA KIRJAN KANSSA OMIIN OLOIHINI.

Kuinka parisuhde on muuttunut lasten myötä? – Olemme aina jutelleet mieheni kanssa tosi paljon. Nykyisin meillä ei ole niin paljon aikaa siihen. Esikoinen vaatii runsaasti huomiota ja kuopus on niin pieni. Keskustelun jäädessä kesken sovimme jatkavamme myöhemmin. Mutta kun lapset ovat nukkumassa, onkin ihan väsynyt eikä edes muista, mistä piti puhua. – Helmikuun alusta lähtien olemme varanneet Heikin kanssa maanantai-illat parisuhteelle. Kun lapset on saatu nukkumaan, keitämme teetä ja istumme sohvalla ja juttelemme vain kahdestaan. Emme räpellä puhelimia emmekä katso televisiota.

Onko teidän perheessänne tapana lukea iltarukous? – Sekä minun lapsuuteeni että Heikin lapsuuteen on kuulunut iltarukous, ja niin se kuuluu meidänkin lapsillemme. Se vain tulee luonnostaan. Iltaisin luetaan ensin satu ja sitten kysellään, mikä on ollut lempijuttu päivässä ja lopuksi sanotaan ääneen iltarukous. Levolle laske Luojani, armias ole suojani. Aamulla jos en nousekaan, taivaaseen tule noutamaan. Amen. ■ Äitienpäivää vietetään 13.5.

Hannamari Sivonen haaveili jo päiväkotiikäisenä, että äitinä hän saa hoivata omia vauvoja.

4 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Merkitysten markkinoilla Tikkurilan keskustakorttelin alueelle nousee kirkon lisäksi myös opiskelija-asuntoja. Havainnekuva: arkkitehtitoimisto Oopeeaa.

Tikkurilan kirkon kustannusarvio tarkentui Tikkurilan ytimeen nousee lähivuosina uusi kirkko. Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi ensimmäisen luonnosvaiheen arkkitehtisuunnitelmat ja tarkensi kustannusarviota. Uuden kirkon rakentamiselle on alun perin kaavailtu 20 miljoonan euron määrärahaa. Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto päätti 3. toukokuuta pidetyssä kokouksessaan korottaa kustannusarvioita 1,3 miljoonalla eurolla. Kuluarviota nostaa muun muassa rakennusalan yleinen tilanne. Koska nyt rakennetaan paljon, ovat materiaalien hinnat nousseet. Vantaan seurakuntayhtymän omistamalla tontille nousee kirkon lisäksi Tikkurilan seurakunnan ja Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan tiloja sekä Vantaan seurakuntien yhteisten palveluiden, kuten perheneuvonnan, uudet tilat. Vantaan seurakunnissa on useita kirkkoja ja muita tiloja peruskorjauksen tarpeessa. Rakentamiseen ja perusparannukseen tarkoitettuihin investointeihin on lähivuosina arveltu kuluvan Vantaan seurakunnissa yli 50 miljoonaa euroa.

Kastepäivä kiinnosti Vantaalla Viime sunnuntainta 6.5. pidetty Vantaan Kastepäivä oli suosittu. Pyhän Laurin kirkossa kastetettiin kuusi ja Hämeenkylässä kolme lasta tai nuorta. Tänä vuonna Kastepäivään kutsuttiin perheitä, joissa on vuosina 2015–17 syntyneitä kastamattomia lapsia. Kastettavaksi saapui myös rippikoululaisia ja muita vanhempia lapsia. Perheet nauttivat kasteen jälkeen seurakunnan tarjoamat juhlakahvit.

Palveluchat kokeilukäytössä Vantaan seurakuntien verkkosivuilla on kolmen kuukauden ajan kokeilukäytössä palveluchat. Sen on tarkoitus helpottaa nettisivuilla kävijöiden asiointia. Palveluchat on sijoitettu esimerkiksi Info ja asiointi -sivuille. Live-chatin ollessa kiinni, verkkosivuilla vierailija voi jättää yhteydenottopyynnön. Kokeilujakson aikana testataan, onko palvelulle kysyntää ja millaisia kysymyksiä palvelun kautta tulee. Korson, Tikkurilan ja Vantaankosken seurakunnat ottavat tänä keväänä käyttöön sähköisen kasteajanvarauspalvelun.

Hakunilan 30–39-vuotiaista vähemmän kuin neljä kymmenestä kuuluu kirkkoon. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVITUS MAIJA SAARI

spoolainen Mikko Riikonen, 35, on myyntipäällikkö, jolla on tavallinen idyllinen suomalainen elämä rivitalossa. Perheeseen kuuluvat vaimo, kaksi lasta ja koira. – Jos kirkko luotaisiin tänään tyhjästä, niin kuinka moni vaihtaisi Netflixin siihen, että kokoonnutaan sunnuntaisin tekemään taikatemppuja samalla, kun syödään Jumalan lihaa, Riikonen kysyy. Se on hänen vastauksensa kysymykseen, miksi hän ei kuulu kirkkoon. Hän ei rienaa vaan yrittää osoittaa, että todellisuudet eivät kohtaa. Oikeasti Riikosella on myönteinen käsitys kirkosta. – Pidän kirkon lapsille järjestämiä kerhoja ja muita sosiaalisia tapahtumia erittäin arvokkaana työnä, eikä asioiminen kirkon kanssa aiheuta suurempia antipatioita. Ehkä se johtuu siitä, että olen järjestelmän ulkopuolel-

la ja tavallaan vain vieraana, hän sanoo. – Kirkon kanssa olen ollut tekemisissä jopa aivan äskettäin, kun ystäväni järjesti lapsensa ristiäiset. Matkan varrelle on tietysti mahtunut muitakin tilaisuuksia, kuten häät, hautajaiset ja lapsen partiovala, hän luettelee. Viime vuonna 52 296 ihmistä päätyi siihen, että he eivät tarvitse kirkkoa. LUVUT OVAT JÄÄTÄVIÄ. Nykyään vain puolet Saksan ja Ranskan väestöstä mieltää itsensä kristityiksi. Isossa-Britanniassa 18–24-vuotiaista melkein kolme neljästä mieltää itsensä uskonnottomaksi. Tšekissä yhdeksän kymmenestä alle 30-vuotiaasta sanoo olevansa uskonnoton. Kirkkopalveluiden kehittämiskonsultin, valtiotieteen tohtori Karoliina Nivarin mielestä tärkein

syy kirkkojen epäsuosioon on lisääntynyt yksilökeskeisyys. – Tämä näkyy kaikkien instituutioiden vastustamisena. Tärkeää on tunne siitä, että on itsenäisesti valinnut oman näköisensä maailmankatsomuksen, eikä kukaan sanele sitä. Ja tämä on kirkolle ongelma, hän sanoo. Nivarin mukaan suurkaupungeille on ominaista, että asukkaat luovat itselleen eräänlaisen heimoidentiteetin oman elämäntyylinsä perusteella. – Tämän ajan yhteisöllisyyttä ovat erilaiset nettiryhmät, jotka ilmentävät heimoidentiteettiä, Nivari sanoo. Hän puhuu mielikuvayhteisöistä. Ne voivat olla globaaleja verkkoyhteisöjä, jotka rakentuvat jonkin tietyn mielenkiinnon kohteen ympärille.

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

– Heimoutuminen on haastanut perinteisen yhteisöllisyyden, eikä kirkko ole osannut vastata siihen. Vanha samaa kaikille -resepti ei enää toimi, eikä kirkko ole kyennyt tuottamaan sen tilalle koukuttavaa heimoidentiteettiä, Nivari sanoo.

useammin luterilaisia arvoja, hän sanoo. – Sukupuolella, koulutustasolla, asuinalueella tai asuinalueen kaupunkimaisuudella ei ole vaikutusta siihen, kuinka myönteisesti joku kokee luterilaiset arvot, Sohlberg sanoo.

SUOMESSA PÄÄKAUPUNKISEUTU näyttää tulevaisuuden suunnan. Helsingissä 20–39-vuotiaista miehistä kirkkoon kuuluu 41 prosenttia. Espoossa ja Vantaalla vastaava luku on 45 prosenttia. Saman ikäluokan naisista kirkkoon kuuluu joka toinen. Espoosta tuoreita lukuja ei ole alueittain. Mutta kun vaikka Vantaalla zoomataan oikein lähelle, esimerkiksi Hakunilassa 30–39-vuotiaista vain 39 prosenttia kuuluu kirkkoon. Kun Neuvostoliitto oli vielä olemassa, Suomen lapsista yli 90 prosenttia kastettiin. Nyt helsinkiläisvauvoista kastetaan alle 43 prosenttia. Mitä oikein tapahtui? – Vaikka puhutaan, että uskonnollisuus ja henkisyyden kaipuu eivät kirkkojen suosion laskusta huolimatta ole hävinneet, niin länsi- ja pohjoiseurooppalainen maallistuminen on tosiasia, sanoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Jussi Sohlberg. – Eniten myönteisyyttä kirkon ja valtion yhteistyötä kohtaan koetaan ennen vuotta 1960 syntyneiden keskuudessa. Samoin keskija suurituloiset kannattavat pienituloisia

VANTAAN SEURAKUNTIEN yhteisen seurakuntatyön johtaja, pastori Pontus Salmi on jo pitkään huomauttanut kirkon sisäpiireissä tietynlaisesta kopernikaanisesta käänteestä. – Ennen vanhaan puhuttiin ”kirkon uskosta, johon yksilö voi liittyä”. Nyt puhutaan ”minun uskostani”, johon kirkolla on tai ei ole mitään annettavaa, hän kuvailee. Salmen mielestä myös materia-

saa puheyhteyden materialistisiin Audi-miehiinkin, kunhan osaa vetää oikeasta narusta. Mutta yhden ryhmän kanssa kirkko on pulassa, nimittäin lähiöbaarien leijonakorukansan. Sitä kohtaan voidaan kirkossa tuntea jopa halveksuntaa. Salmen mielestä se on ikävää. Työttömyys ja vähäosaisuus iskevät pahiten juuri tähän ryhmään. – Kun yhteiskunnan turvaverkot pettävät, näistä ihmisistä tulee kirkon diakonian asiakkaita, hän sanoo. Jos kerran kirkon brändiä halutaan kohottaa kehumalla diakoniaa, onko varaa vähätellä diakonian asiakkaita? Salmen mielestä ei saisi olla. Kun kristinusko syntyi, se kilpaili katsomusten vapailla markkinoilla. Uuden uskonnon menestykseen

”

TÄRKEÄÄ ON TUNNE SIITÄ, ETTÄ ON ITSENÄISESTI VALINNUT OMAN NÄKÖISENSÄ MAAILMANKATSOMUKSEN, EIKÄ KUKAAN SANELE SITÄ. KAROLIINA NIVARI

listisen ja minäkeskeisen aikakauden ihmisessä asuu syvä kaipaus, johon jokainen hakee vastausta omalla tavallaan. Jotkut omaksuvat meditaation, toiset nauttivat tarkalleen 89 celsiusasteessa keitetyn espresson. – Mindfulnessin suosio kertoo uushengellisyyden noususta. Myös sisustustrendit kertovat tarpeesta luoda itselle rauhallinen pysähtymisen paikka, Salmi arvioi. Hänen mielestään taitava pappi

vaikutti se, että kristityt auttoivat hädässä olevia. – Nykytilanne muistuttaa yllättävän paljon antiikin Roomaa, jossa varhainen kristinusko oli vähemmistö. Se oli kovien arvojen maailma, jossa kirkko välitti ihmisistä, Salmi sanoo. KAROLIINA NIVARIN mielestä nykyaikana jokaisella trendillä on myös vastatrendi. Materialistisen nautintohakuisuuden vastapainoksi syn-

tyy askeettista kurinalaisuutta korostavia elämäntyylejä, joissa noudatetaan tarkkarajaista ruokavaliota. – Kirkko kilpailee ihmisten vapaa-ajasta. Uudet toimijat ovat taitavia ja tehokkaita markkinoimaan itseään, mutta kirkko ei ole tottunut mieltämään itseään toimijaksi, jonka pitää kilpailla saadakseen huomiota, Nivari sanoo. Vapaa-aikabisnes on villi pelikenttä, jossa maailmankuvansa viuhkaan uusia säleitä shoppailevilla ihmisillä ei ole vielä valmista arvopohjaa. Yksi kirkon moka on siinä, että se koettaa annostella koko uskontunnustuskapselin yhtenä suupalana. Nivarin mukaan ihmiset eivät enää suostu nielemään valmiita tarinoita. – Silti ihmisten halu kuulua johonkin ei ole hävinnyt mihinkään. Kaupunkilaisessa elämäntyylissä syntyy koko ajan pieniä alhaalta kasvavia yhteisöjä, jotka menestyvät, Nivari sanoo. MIKKO RIIKONEN ei kerro, onko hän ateisti vai agnostikko. Hänelle kirkosta eroaminen oli kannanotto auktoriteettiin. Toiseksi hänen mielestään ei ollut reilua sanoa, että vain osa ihmisistä voi pelastua. – Vapaus uskoa, keskustella ja muodostaa maailmankuvansa ilman vahvaa ohjausta yhteen totuuteen on mielestäni kehittymisen kannalta terveempi vaihtoehto. Maailma tai sen ihmiset eivät tarvitse kirkkoa, vaan kirkko tarvitsee ihmisiä, Riikonen sanoo. Hän myös toivoo, ettei kirkko profiloituisi julkisen vallan vasallina. – Aidosti pyyteetön ja jäseniä kokoava toiminta on mielestäni parempi agenda kuin valtiolliset jumalanpalvelukset. ■

6 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Pappi opettaa olemaan ihmisiksi Uskonnolliset päivänavaukset ovat nousseet otsikoihin. Hakunilan Lehtikuusen koululla pappi kokee olevansa tervetullut. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

n huono idea eristää koulu ja uskonnot toisistaan. Paljon parempi on pyrkiä siihen, että kaikki oppilaat uskontotaustasta riippumatta tuntisivat, että heidän juurensa ovat arvokkaat. Niin ajattelee Vantaan Hakunilassa sijaitsevan Lehtikuusen peruskoulun virka-apulaisrehtori Ilkka Laasonen. – Uskonto ei voi olla erillinen saareke yhteiskunnasta eikä koulusta. Meidän on tärkeää ymmärtää, mistä lähtökohdista toiset tulevat, ja tukea sitä, että kukin saa olla, mitä on. Lehtikuusen koulussa on 967 oppilasta, ja heistä joka toinen on maahanmuuttajataustainen. Oppilaissa on ortodoksikristittyjä, muslimeja, buddhalaisia, katolilaisia ja uskonnottomia, mutta useimmat (jälleen noin joka toinen) ovat luterilaisia. Lehtikuusen koululla ei vielä juhlita esimerkiksi ramadanin päättymistä, mutta koululla pohditaan, "miten eri maiden juhlakulttuurit tulisivat kaikille tutuksi". Laasosen mukaan Lehtikuusi on monikulttuurisuusasioissa jonkinlainen edelläkävijä Suomessa. Tällä hetkellä koulun uskonnolliset tilaisuudet ovat luterilaisia tilaisuuksia. Kerran kuussa pappi tulee vetämään aamunavauksen. Pääsiäisenä ja jouluna mennään kirkkoon. Kaikkiin tilaisuuksiin osallistuminen on vapaaehtoista myös luterilaisille oppilaille. – Minä en ole saanut mitään negatiivista palautetta kirkon toiminnasta koulussa. Päinvastoin, Laasonen sanoo. HAKUNILAN SEURAKUNNAN NUORISOPAPPI Tuomo Kahenvirta kertoo, että Lehtikuusen kouluun on kiva tulla. – Ratkaisevinta on se, että täällä pappi toivotetaan tervetulleeksi, Kahenvirta sanoo. – Meidät kutsutaan mukaan yhteistyöhön. Hakunilassa lähtökohta on, että kaikki, jotka vain suinkin pystyvät olemaan läsnä ja tukemaan oppilaita, ovat tervetulleita. Tänään Kahenvirta on Lehtikuusen koululla tekemässä juuri sitä, mitä kirkko tekee: harjoittamassa uskontoa. On maanantai, ja kerran kuussa maanantaisin Kahenvirta tulee koululle vetämään kirkkovartin. – Se on se, mitä kutsutaan perinteisesti aamunavaukseksi. Pieni hartaushetki, jossa lauletaan vir-

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

Pappi Tuomo Kahenvirta toi Lehtikuusen kirkkovarttiin kaksi kirjaa: päiväkirjansa ja Raamatun.

Pappi Tuomo Kahenvirta (vasemmalla) kertoo, että kirkon tehtävä on auttaa nuoria löytämään paikkansa maailmassa. Ilkka Laasosen (oikealla) mielestä se on arvokasta.

siä tai hengellisiä lauluja, rukoillaan ja pidetään hartauspuhe, Kahenvirta selittää. Lehtikuusen kouluun kuuluu sekä ala- että yläkoulu. Monet ysiluokkalaiset tuntevat Kahenvirran ripareilta. Opettajanhuoneessa häntä tulee moikkaamaan nuori sijainen, joka on seurakunnan entinen isonen. Mitä oppilaat tykkäävät kirkkovarteista? – Itse tykkään ajatella, että he pitävät niistä. Mutta en tiedä kaikista, Kahenvirta hymähtää. – Monet näyttävät tyytyväisiltä ja laulavat innolla mukana. Jos olen ollut kipeänä, nuoret kysyvät, miksi en ole käynyt. 520 KILOMETRIÄ Lehtikuusen koulusta pohjoiseen sijaitsee Oulunsalon Pitkäkankaan koulu. Pitkäkankaan päivänavaukset oli tapana pitää keskusradion kautta koko koululle. Seurakuntaa oli ohjeistettu, että päivänavaukset eivät saaneet sisältää uskonnon harjoittamista. ”Tästä huolimatta esimerkiksi 9.10.2017 B:n koulun keskusradion kautta lähetettiin koko koululle seurakunnan pitämä päivänavaus, joka sisälsi virren, rukousmuotoisen runon sekä siunatun kouluviikon toivotuksen”, kerrotaan apulaisoikeusasiamiehen 22. maaliskuuta antamassa ratkaisussa. Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut saivat apulaisoikeusasiamieheltä moitteen. Apulaisoikeusasiamiehen ei luultavasti tarvitse olla huolissaan Lehtikuusen aamunavauksista. Kirkkovartit pidetään uskontotuntien yhteydessä, jolloin paikalla ei ole muita kuin luterilaiseen kirkkoon kuuluvia oppilaita. Oulunsaloa koskevassa lausunnossa apulaisoikeusasiamies totesi, että Suomessa ”toistaiseksi vakiintuneena pidettävän linjauksen mukaan uskonnonharjoittamisen piirteitä sisältävien tilaisuuksien pitäminen osana koulutyötä on hyväksytty”, kunhan koulu huolehtii vaihtoehtoisesta toiminnasta niille, jotka eivät halua osallistua tilaisuuteen.

”

USKONTO EI VOI OLLA ERILLINEN SAAREKE YHTEISKUNNASTA EIKÄ KOULUSTA. MEIDÄN ON TÄRKEÄÄ YMMÄRTÄÄ, MISTÄ LÄHTÖKOHDISTA TOISET TULEVAT, JA TUKEA SITÄ, ETTÄ KUKIN SAA OLLA, MITÄ ON. APULAISREHTORI ILKKA LAASONEN

ILKKA LAASONEN ja Tuomo Kahenvirta istuvat rehtorin kansliassa. Kahenvirta sanoo, että Hakunilan seurakunnan nuorisotiimin toiminta-ajatus on auttaa nuoria löytämään oma paikkansa maailmassa. – Se on meidän arvopohjastamme nousevaa kristillistä kasvatusta. Apulaisrehtorinkin mielestä se on arvokasta. Kirkon sanoma on hänen mielestään anteeksiantamisen, armon ja suvaitsevaisuuden sanoma. Tärkeintä on oppia olemaan ihminen toiselle ihmiselle. Kirkkovarteissa Kahenvirta puhuu usein siitä, että on tärkeää rakastaa itseään ja lähimmäisiään. Eikö pappi siis kerro kirkkovartissa oppilaille, että Jeesus on kuollut heidän syntiensä tähden ja uskomalla häneen he pääsevät taivaaseen? Kahenvirta naurahtaa. – En. En. Anteeksiannosta, kyllä. Rakkaudesta. Siitä, että olet Jumalalle tärkeä, kyllä. EKA- JA TOKALUOKKALAISET tulevat kahdesta ovesta Lehtikuusen alakoulurakennuksen ruokalaan. Paikalle on tullut myös nuorisotyöntekijä Jouko Saari, jolla on mukanaan kitara. Alkulaulussa lauletaan, että ystävyys on Jumalan antamaa yhteistä työtä, ja kehotetaan rakentamaan silta maailman halki Suomesta Afrikkaan. On kirjan ja ruusun päivä. Tuomo Kahenvirta on tuonut mukanaan kaksi kirjaa, joista ensimmäinen on hänen päiväkirjansa. – Minkälaisia asioita päiväkirjaan kirjoitetaan? Kahenvirta kysyy. – Mikä päivä on, sanoo yksi oppilas. – Mitä on tehnyt sinä päivänä, sanoo toinen. – Surun asiat. – Tärkeät asiat. – Salaisuuksia. – Kouluasioita. – Joo. Sellaisia itselle tärkeitä asioita kirjoitetaan päiväkirjaan. Ja sinne ei kukaan muu kurkista, Kahenvirta sanoo. Sitten hän näyttää toista kirjaa ja kysyy, tietääkö joku, mikä se on. – Pikkulasten kirja! huutaa joku. – Homokirja! huutaa joku toinen. Joku opettaja suhisee tiukasti. Huutaja kikattaa. – Tämä on itse asiassa monta kirjaa. Tämä on nimittäin Raamattu. Tänne on myös kirjoitettu ihmisille tärkeitä asioita, mutta ne on kirjoitettu sillä ajatuksella, että mahdollisimman moni lukisi ne myöhemmin, Kahenvirta sanoo. – Raamattuun ihmiset ovat kirjoittaneet, minkälaisia asioita he ovat kokeneet Jumalasta ja miten se on auttanut heitä elämässä. Sitten Kahenvirta ja oppilaat laittavat kädet ristiin. Kahenvirta lukee rukouksen, ja oppilaat toistavat perässä. – Jumala, auta minua tuntemaan itseni ja se, mikä minulle on tärkeää. Auta minua olemaan hyvä kaveri niille, jotka ovat erilaisia kuin minä. Aamen. ■

8 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

VÄITE 1. Lapselle on tärkeintä, että hänen ympärillään on rakastavia aikuisia. – Jälkeläinen odottaa hoivaa ensisijaisesti omilta vanhemmiltaan. Evoluutiobiologian näkökulmasta katsottuna nimenomaan emo auttaa jälkeläisen perimää ilmenemään tavalla, joka sopii parhaiten yhteen ympäristön kanssa. Tämä on havaittu eläintutkimuksissa, mutta pätee myös ihmisiin. – Jos vanhemmat vastaavat vauvan tarpeisiin lämpimällä katseella, kosketuksella ja läheisyydellä, se ennustaa lapsen tulevaa terveyttä enemmän kuin hänen perimänsä. Kun vauvalle kehittyy myönteinen kuva itsestä, hän pystyy kasvaessaan muodostamaan lisää hyviä ihmissuhteita, tuntee olonsa turvalliseksi ja porskuttaa eteenpäin. Turvallinen varhaislapsuus on kivijalka, vaikka elämä myöhemmin heittelisi. VÄITE 2. Isien pitäisi hoitaa enemmän vauvojaan. – Nykyään puhutaan paljon tasa-arvosta ja siitä, että isien pitäisi kantaa enemmän vastuuta lastenhoidosta. Näin varmasti on. Toisaalta tiedetään, että poikasta kantava nisäkäsemo herkistyy jo kantoajan alussa jälkeläiselleen ja sopeutuu tämän ominaisuuksiin. Emon suhde poikaseen vaikuttaa myös tämän geenien toimintaan ja aivojen rakenteeseen. – Jos vauvalle aluksi tutuin ihminen sanoo pian synnytyksen jälkeen, että lähden nyt, mutta tässä on isäsi, vauva voi kokea sen menetyksenä. Alle vuoden ikäinen vauva kykenee pitämään läheisen mielessään vain vähän aikaa. Äidin menetys aiheuttaa vauvalle stressiä, mikä on myrkkyä hermoille ja vaikuttaa itsesäätelystä vastaavien aivoalueiden kehitykseen. Itsesäätelyä tarvitaan esimerkiksi ihmissuhteissa pärjäämisessä ja oppimisessa. – Tulen surulliseksi, kun joku julkisuuden henkilö kertoo, kuinka upeaa oli palata töihin kolme viikkoa synnytyksen jälkeen. On monia korkeakoulutettuja äitejä, jotka vaativat itseltään paljon, mutta eivät pysty olemaan vauvan käytettävissä. Millä tolalla äidillisen äidin arvostus on Suomessa? Voitaisiinko sitä tukea? Toivon, että vauvan tarpeista uskallettaisiin keskustella tunnereaktioita pelkäämättä. – Myös isä on lapselle korvaamattoman tärkeä. Hänen kannattaa tukea äitiä kaikin tavoin. Isän suora merkitys lapselle korostuu myöhemmin ja on todella tärkeä esimerkiksi leikki-ikäisten poikien kasvussa itsenäisiksi. VÄITE 3. Vanhempia ei pidä syyllistää, sillä suurin osa yrittää parhaansa lapsensa kanssa. – Syyllisyyden aiheuttaminen vanhemmille on tabu. Moni terveysalan ihminen tuntee lähiomaisten vaikutukset lasten terveyteen, mutta ei puhu niistä. Kaupallisissa terveyspalveluissa voidaan pelätä asiakkaiden tyytymättömyyttä.

– Jos vanhemmat vastaavat vauvan tarpeisiin lämpimällä katseella, kosketuksella ja läheisyydellä, se ennustaa lapsen tulevaa terveyttä enemmän kuin hänen perimänsä, sanoo tutkija Vienna Setälä-Pynnönen.

Äidillisen äitiyden puolustus Tutkija Vienna Setälä-Pynnönen kommentoi yleisiä lastenhoitoon liittyviä väitteitä genetiikan ja evoluutiobiologian näkökulmista. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

– Kun lapsi oireilee, terveydenhuollossa tulisi ensimmäiseksi kysyä, mitä hänen elämässään on tapahtunut. Joskus kaikki yrittävät parhaansa, mutta silti jokin menee pieleen ja vaikuttaa lapseen. Täydellistä vanhempaa ei olekaan.

VÄITE 4. Jos ei jaksa hoitaa lasta kunnolla, vapaaehtoinen huostaanotto tai adoptio on hyvä ratkaisu. – Sanotaan, että lapsi voidaan pelastaa adoptiolla. Se on osittain totta. Lastenkodeista adoptoiduilla menee

keskimäärin paremmin kuin sinne jääneillä. – Silloin mennään kuitenkin vikaan, jos ihan kohtuullisesti lastensa kanssa pärjäävät vanhemmat alkavat ajatella, että he olisivat vaihdettavissa toisiin turvallisiin aikuisiin.

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

merkki siitä, että lapsella menee yli. Vanhemmista irtaantuminen on lap selle tärkeä kehityshaaste, mutta hän saattaa jäädä sen kanssa liian yksin, jos aloittaa kovin nuorena isossa päi väkotiryhmässä ja viettää siellä pitkiä päiviä. – Moni lapsi ymmärtää jo pienenä, että hänen pitää mennä kiltisti päivä kotiin ja jatkaa sieltä taas seuraavaan paikkaan. Lapsella ei välttämättä ole edes sanoja tarpeelle olla rauhassa. Kun kroppa ei sitten kestä tahtia, tu lee korvatulehdusta ja muuta. Moni aikuinen tietää itsestään saman: kun on liikaa kaikkea, sairastuu herkästi. – Jos lapsi sairastelee jatkuvasti, voi si pohtia, miten hän saisi sen, mitä vai kuttaa tarvitsevan. Onko mahdollista muuttaa jotain lapsen olosuhteissa?

”

TULEN SURULLISEKSI, KUN JOKU JULKISUUDEN HENKILÖ KERTOO, KUINKA UPEAA OLI PALATA TÖIHIN KOLME VIIKKOA SYNNYTYKSEN JÄLKEEN.

Lapsen evolutiivisiin asetuksiin kuu luu oletus tärkeiden ihmissuhteiden pysyvyydestä. Jos ihminen kokee hyl käämisiä lapsuudessa, hän sairastuu herkemmin aikuisena ja kuolee mui ta todennäköisemmin nuorena. Täs tä on vankkaa tutkimustietoa. Lapsi on loputtoman lojaali vanhemmilleen ja toivoo viimeiseen asti, että juuri he olisivat hänelle turvallisia ja rakasta via aikuisia. VÄITE 5. Vanhemmat vaikuttavat lapsensa terveyteen niin kauan kuin hän kuuluu samaan ruokakuntaan. – Läheisten ihmissuhteiden vaikutus säilyy kuolemaan saakka. Varhaiset kokemukset hoivasta ovat pohjana sil le, arvostaako ihminen itseään ja ter veytensä ylläpitoa. – Lapsiin voi vaikuttaa lähinnä rak kauden kautta. Vanhempi saa olla kiukkuinen, jos esimerkiksi oma teini aloittaa tupakoinnin, vaikka tupakoin ti ei välttämättä lopukaan raivoamalla. VÄITE 6. Lapsi sairastaa päiväkotiuransa alussa paljon, koska hänen vastustuskykynsä on vasta kehittymässä. – Lapsi sairastaa paljon siinä vaihees sa, kun siirtyy kodista isomman lau man pariin. Tämä johtuu osittain vas tustuskyvyn kehittymisestä. – Runsas sairastelu voi myös olla

VÄITE 7. Sairas lapsi on tärkeä saada nopeasti päiväkoti- ja koulukuntoon. – Päiväkotien seinillä näkyy lappuja, joissa kerrotaan, että nyt liikkeellä olevaan tautiin kannattaa hakea anti biootit. Taustalla on oletus, että lap sen sairauden pitäisi kestää mahdolli simman vähän aikaa, jotta vanhempi pääsisi takaisin töihin. Sairaus on kui tenkin merkki siitä, että elimistö tar vitsee lepoa. – Nykyisessä terveyskulttuurissa on vieraannuttu siitä, että kaikki sairas tuvat joskus, ja flunssakin kestää nor maalisti kolme viikkoa. Luonto panee välillä polvilleen. VÄITE 8. Erityislapsia on enemmän kuin ennen. – Hoitokäytännöt heilahtelevat ajan mukana. Nyt ollaan diagnostisessa ää ripäässä, ja on muotia sanoa, että lap sella on tietynlainen tila. – On paljon lapsia, joiden sairaudet eivät liity millään tavalla heidän var haisiin ihmissuhteisiinsa ja kasvuym päristöönsä, mutta on myös iso har maa alue. Jos lapsi diagnosoidaan lii an herkästi erityislapseksi, häneltä viedään mahdollisuus tulla nähdyksi ongelmineen ja kokemuksineen. – Joskus tuntuu, että vanhemmat haalivat diagnooseja lapsilleen, jotta nämä tulisivat nähdyiksi. Vanhemmat ovat usein tarkkoja siitä, että yhteis kunta tukee tarpeeksi heidän erityis lapsiaan. Tulevien sukupolvien kan nalta olisi parempi ajatella, että kaik ki lapset ovat erityisiä ilman diagnoo sejakin. Joka ikinen lapsi tarvitsee tosi paljon hoivaa ja rakkautta. ■

Miten selviytyä ulkonäkökeskeisessä maailmassa? Pelipöytäpuhetta-podcastin ensimmäisessä osassa vieraina ovat pappi ja toimittaja Hanna Paavilainen sekä radiojuontaja, entinen Hunks-tanssija Esko Eerikäinen.

TEKSTI JA KUVA OUTI IKONEN

lkonäkö ei mer kitse minulle mi tään, sanoo Hanna Paavilainen nauraen. – Tietysti kat son vain sieluun, sitä, miten ihminen käyttäytyy ja kohtelee lähimmäistään. Sitten hän vakavoituu. – No, tuollaisen ääneen sanomi nen kuulostaa todellisuudessa teko pyhältä. Myönnän olevani jossain määrin ulkonäkökeskeinen – aina kin samassa määrin kuin sielukes keinenkin, hän sanoo. Esko Eerikäinenkin myöntää, että totta kai ulkonäkö merkkaa. – Senhän me ensimmäiseksi toi sesta huomamme, kuinka huolitel tu ihminen on ja miten hän itsensä kantaa. Toki sen merkitys oli itselle ni aiemmin suurempi, kun tein töi tä ulkonäöllä. Kun ulkonäköseikkoja jatkuvasti puidaan ja tuodaan esiin mediassa, niiden tarjoamilta malleilta on vai kea välttyä. Aikuiselle se on kenties helpompaa, mutta lapset ovat suojat tomammassa asemassa. Eerikäinen on nähnyt tämän käytännössä, sillä hänen kahdeksanvuotias tyttärensä seuraa paljon muotia ja sen ilmiöitä. – Isänä joudun hänen kauttaan käymään läpi, että onko ookoo värjä tä hiuksia, saako lakata kynnet, voiko laittaa pillifarkut, joissa on nilkat pal jaana pakkasessa – kun se on muo tia. Onneksi hän on niin fiksu, että on tajunnut, ettei päällä tarvitse ol la ne maailman cooleimmat kuteet, vaan tärkeintä on, että olo on hyvä. Myös Hanna Paavilainen on eh tinyt pohtia omaa rooliaan kahden kasvavan nuoren miehen äitinä. Nuorisopappina ollessaan hän nä ki, etteivät pojat ole juurikaan tyt töjä vapaampia ulkonäköpaineista.

TARINA KERTOO papin joutuneen vaihtoon, koska morsiuspari tahtoi seremoniaansa paremman näköi sen. Paavilainen ei ihan tätä niele. – Olen kyllä kuullut, että papille olisi hääjuhlaa varten tarjottu kam paajaa, mutta en ole kenenkään seu rakuntalaisen koskaan kuullut sano van, että pappi olisi vaihdettu siksi, ettei ulkonäkö miellyttänyt. Kirkon piiristä minulla on päinvastoin sellai nen fiilis, ettei halutakaan, että pap pi on liian korean näköinen. Ihminen on maailman sivu kiin nittänyt huomiota omaansa ja mui den ulkonäköön. Paavilaisen mu kaan jo Vanhassa testamentissa pu hutaan etenkin kauneudesta. – Varallisuus ja valta näyttäytyvät sen teksteissä usein kauniina. Ko ko Vanhassa testamentissa ei kuiten kaan ole sanaa ruma, vaikka ihmisiä ja heidän ulkonäköään kuvataan mo nin tavoin ja värikkäästi. Rumuutta pohtiessaan Esko Eeri käinen muistelee tuoretta tilannetta, jossa joukko toisilleen entuudestaan tuntemattomia ihmisiä oli syömässä. Hän oli kiinnittänyt huomionsa mu kavannäköiseen naiseen, mutta liki järkyttynyt, kun tämä alkoi tuoda it seään esille. – Arvosteleva ja kiroileva tyyli ja käytös muuttivat ulkonäönkin vas tenmieliseksi. Tuli sellainen olo, ett en halua olla tämän ihmisen seuras sa. Toisaalta naisesta, joka ulkoisesti voi vaikuttaa epävarmalta, voi puhu essa tulla esiin varmuus, jossa on it seensä päin vetävää kauneutta. Pelk kä ulkoinen kauneus ei riitä mihin kään, Eerikäinen sanoo. ■

Uudessa Pelipöytäpuhettapodcastissa puhutaan hyvästä elämästä ja pelataan Kimbleä. Kuuntele osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

10 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018 Lentäjä Roy Rissanen järjestää sairaslentoa vaikeasti loukkaantuneille auto-onnettomuuden uhreille Mongoliassa.

Siipiveikot kaartavat antamaan apua Vantaalla kysyttiin, uudistuuko kirkon lähetystyö lentäen. Tilaisuutta seurattiin suorana myös Tansaniassa ja Mongoliassa.

erveisiä Malambosta Tansaniasta ukkosmyrskyn keskeltä. Katsomme lähetystä maasaiden kanssa”, viestittää lähetyslentäjä Jarkko Korhonen Tansaniasta. Hetken päästä Roy Rissanen kuittaa Mongoliasta. Hän kertoo olevansa kentällä, jossa lähetyslentäjien kone on saanut lempinimen Jeesus-kone. Korhonen on Tikkurilan seurakunnasta virkavapaalla oleva pappi, joka maaliskuussa pelasti lennollaan synnyttävän äidin ja tämän vauvan. Rissanen aloitti tämän vuoden alussa työt karussa Mongoliassa, aiemmin hän on toiminut lähetyslentäjänä Tansaniassa ja Keniassa. MAF SUOMI eli Suomen Lähetyslentäjät on pieni järjestö. Se on osa kirkkokuntien rajat ylittävää maailmanlaajaa kansainvälistä järjestöä. Sillä on yhteensä 130 konetta, jotka operoivat usein luoksepääsemättömillä seuduilla ja toimivat myös katastrofiavun antajina. Vuosittain tehdään noin 60 000 lentoa ja viimeksi apua on toimitettu muun muassa Kongon sodan pakolaisille. – Lentokoneilla palvellaan kaikkia,

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT LUANNE CADD/MAF SUOMI

jotka apua tarvitsevat. Ketään syrjimättä. Emme keskity opillisiin kiistoihin, vaan etsimme parhaita tapoja auttaa. Tunnuksemme on ”Flying for life”. Tuemme ihmisten selviytymistä tämän elämän kamppailuissa ja myös siinä, että he saisivat iankaikkisen elämän toivon, kertoo MAF Suomen toiminnanjohtaja Janne Ropponen. – MAF:n koneita käyttävät kehitysyhteistyöjärjestöt, lähetysjärjestöt, kirkot ja YK:n alajärjestöt, Tikkurilan seurakunta ja MAF Suomi järjestivät huhtikuun lopussa paneelikeskustelun, jonka aiheena oli ”Uudistuuko kirkon lähetystyö lentäen?” Tilaisuudessa keskusteltiin lähetyslentäjien toiminnasta ja siitä, pitäisikö yli 40 vuotta Suomessa toimineesta järjestöstä tehdä kirkon virallinen lähetysjärjestö. MAF on lähettänyt kirkolle asiaa koskevan anomuksen, ja sillä on laaja tuki kirkossa ja seurakunnissa. Tikkurilan tilaisuudessakaan ei juuri kriittisiä kommentteja kuultu. Kirkolliskokousedustaja, seurakuntaneuvos Paula Lehmuskallio on tehnyt kirkolliskokousaloitteen tukemaan MAF:n aseman virallistamista. Aloitteen 14 muusta allekirjoittajasta

paikalla olivat gospelmuusikko Pekka Simojoki ja Helsingin Pitäjänmäen kirkkoherra Arto Antturi. MAF:n hanketta tukee 70 kirkkoherraa, joista paikalla olivat Tikkurilan kirkkoherra Janne Silvast ja Rekolan kirkkoherra Laura Maria Latikka. MAF:n hallituksessa istuva Lähetysseuran eläkkeelle oleva lähetysjohtaja Sakari Pinola on myös asian takana.

”

LENTOKONEILLA PALVELLAAN KAIKKIA, JOTKA APUA TARVITSEVAT. KETÄÄN SYRJIMÄTTÄ. JANNE ROPPONEN

MIKSI LÄHETYSLENTÄJÄT haluaa virallistaa asemansa? – Nykyinen epämääräinen asema hankaloittaa toiminnan kehittämistä ja tuottaa pulmia seurakuntien hallinnossa, vastaa MAF:n toiminanjohtaja Janne Ropponen. Kirkon lähetyskannatusta kanavoi-

daan erityisesti seitsemälle viralliselle lähetysjärjestölle. Vaikka Lähetyslentäjillä on noin parikymmentä nimikkosopimusta, Ropponen arvioi, että useampikin seurakunta voisi olla toiminnasta kiinnostunut. Oleellista on myös se, että järjestö voisi hoitaa rekrytointinsa ja koulutuksensa helpommin, jos sillä olisi virallinen asema. – Kun seurakunnissa on laajaa tukea Lähetyslentäjien työlle ja asemalle, niin ihmettelen, jos tätä ei kirkossa millään tavalla noteerata, sanoi Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvast keskustelussa. Lähetyslentäjien työ kiinnostaa myös nuoria ja miehiä, joita lähetystyö muuten ei innosta. Arto Antturin mukaan moni seurakunnassa käyvä tyttö ja poika voisi olla kiinnostunut ilmailusta. Laura-Maria Latikka kertoi Rekolan ja Tikkurilan seurakunnan nimikkolähettinä olevan Korhosen käyneen myös paikallisessa koulussa kertomassa työstään. Kauppakeskuksissa kiertelevä MAF:n museokone pysäyttää uteliaita ja moni ihminen lapsista ikäihmisiin haluaa kokeilla koneen ohjaimia. ■ Lue artikkeli kokonaisuudessaan osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Uskonnollisesta yhteisöstä ei haeta vain suhdetta Jumalaan vaan myös yhteyttä toisiin ihmisiin. Suhe on tavoittanut nuoret aikuiset, joita luterilainen kirkko ei tunnu löytävän. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

”Kiva nähdä just sut täällä tänään”

one tuprauttelee savua. Screenillä laskuri näyttää sekunteja tilaisuuden alkuun. Saliin valuu pari–kolmekymppistä joukkoa, tuolit täyttyvät pikkuhiljaa. Tähän tilaisuuteen ei pääse luikahtamaan huomaamatta. Ulko-ovella ja aulassa on vastassa hymyileviä ihmisiä keltaiset laput kaulassaan. He ovat vapaaehtoisia, joiden tehtävänä on toivottaa tulijat tervetulleiksi Suhen eli Suur-Helsingin seurakunnan sunnuntaitilaisuuteen. Lapuissa lukee moi moi moi.

– Kiva nähdä just sut täällä. Toivottavasti sulla oli kiva viikko, sanoo punapaitainen nuori nainen lavalla mikrofoniin. Bändi aloittaa. Musiikki on melodista poppia. Vain sanat erottavat sen siitä, mitä radiokanavat soittavat: ”On Herramme suuri, Herramme korkein, Herramme vahvempi kuin kukaan toinen.” Moni laulaa mukana. Jotkut kohottavat käsiään ja keinuvat musiikin tahdissa. Lasse Sahimaa on pukeutunut vaaleanpunaiseen lippikseen ja huppariin. Räppärin tyylillä hän johdattaa seurakuntaa rukoilemaan. Screenille

heijastetaan asioita, joiden puolesta ihmiset juuri nyt toivovat rukousta. Pyydetään siunausta uudelle kodille ja keskeneräiselle projektille. – Kiitos, että sä oot Jumala, joka pystyy parantamaan yliluonnollisesti. Kiitos siitä, että sä haluat toimia meidän elämässä, Sahimaa rukoilee. – Hullun siistii nähdä just sut täällä tänään, hän muistuttaa vielä lopuksi kuulijoitaan. Saman asian kuulee illan aikana useampaan kertaan: hienoa, kivaa, siistiä, että juuri sinä olet tänään täällä. Ensikertalaisille olisi tilaisuuden jälkeen tarjolla kakkua.

– Saat olla omana itsenäs täällä läsnä, sanoo myös Suhen pastori Kirsi Mentu aloittaessaan saarnansa. Hänen saarnansa on aika kaukana siitä, mitä perinteisissä luterilaisissa kirkonmenoissa saarnalla ymmärretään. Se on puhekielinen, ja tämän tästä Mentu kyselee kuulijoiltaan ”eiks niin?”. – Saa muuten fiilistellä! Hirveen hiljaista, hän huomauttaa. Silloin tällöin seurakunta huutelee väliin ”hyvä” ja ”yes” ja ”joo” ja ”amen”. Joku nauraa ääneen, monta kertaa. – Nyt sulla on loistava mah-

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

dollisuus ottaa Jeesus sun sydämeen. Jos sä haluut tehdä tän ratkaisun tänään, nosta sun käsi, Mentu rohkaisee saarnan lopuksi. Tänään yksikään käsi ei nouse. SUHE ELI SUUR-HELSINGIN seurakunta on itsenäinen, mihinkään kirkkokuntaan kuulumaton kristillinen yhteisö, joka on perustettu vuonna 1990. Toiminnan keskus on Kalliossa, jossa Suhe järjestää sunnuntaisin kolme eri tilaisuutta: aamupäivällä espanjaksi ja iltapäivällä ja illalla suomeksi. Kallion lisäksi toimintaa on myös Tikkurilassa ja Leppävaarassa. Joka sunnuntai näihin tilaisuuksiin osallistuu noin viisisataa ihmistä. – Ihan kaikenlaista porukkaa, mutta suurin osa on nuoria. Varsinkin täällä Kalliossa toiminta on keskittynyt nuoriin aikuisiin, kertoo Kirsi Mentu, joka on Suhen Kallion kampuksen pastori. Myös kävijöiden taustat ovat monenlaisia: On muualta Helsinkiin muuttaneita, jotka ovat kotipaikkakunnillaan toimineet Vapaakirkossa tai helluntaiseurakunnissa. On niitä, jotka ovat luterilaisen kirkon jäseniä, mutta eivät ole koskaan aktiivisesti olleet seurakunnassaan mukana. On myös niitä, joilla ei ole aiemmin ollut mitään kosketusta kristinuskoon. Ja kuulemma yleensä joka sunnuntai joku tulee Suhessa uskoon. Uusille seurakuntalaisille järjestetään kastetilaisuus kahdesti vuodessa. Suhe kastaa uudelleen myös niitä, jotka on lapsena kastettu esimerkiksi luterilaisessa kirkossa. Lapsia sen sijaan ei kasteta. – Ihminen tietysti itse päättää, haluaako kasteen vai ei, mutta rohkaisemme ainakin miettimään asiaa. Kaste on julkinen tunnustautuminen kristityksi, Mentu sanoo. Suositut sunnuntaitilaisuudet ovat ulospäin näkyvin osa Suhen toimintaa. Mentun mukaan ne ovat eteinen, josta kävijät halutaan ohjata peremmälle pienryhmiin ja vapaaehtoistyöhön eli olohuoneeseen ja keittiöön. Ihmisten sitouttaminen – Mentu puhuu opetuslapseuttamisesta – on tärkeää siksikin, että koko toiminta rahoitetaan vapaaehtoisilla lahjoituksilla. Jos Suhen suosiolla on joku salaisuus, se on Mentun mukaan muutoskyky. Tehdään niitä asioita, jotka sillä hetkellä koetaan tarpeellisiksi. Jumalanpalveluksia ei ole sidottu tiettyyn liturgiseen kaavaan eikä saarnan aiheita kirkkovuoden kiertoon. Ehtoollista vietetään kerran kuukaudessa. Vaikka monessa asiassa ollaan joustavia ja rentoja, kaikessa ei olla. – Sanoma pysyy. Siitä ei tingitä pätkääkään, Mentu sanoo. SUHE TUSKIN olisi nykyisen näköinen ja kokoinen seurakunta, jos siellä ei olisi 2000-luvun alussa tehty kauaskantoista päätöstä. Suhen perustaja Rauno Kokkola kertoo, että tuolloin seurakunnassa toimineet nuoret halusivat tuoda uusia ideoita sunnuntaijumalanpalvelukseen ja heille annettiin siihen mahdollisuus. Musiikki muuttui ja puheet lyhenivät. Nuoria alkoi käydä tilaisuuksissa yhä enemmän ja seurakunta kasvoi.

”

Varsinkin täällä Kalliossa toiminta on keskittynyt nuoriin aikuisiin. SUHEN PASTORI KIRSI MENTU

– Kyllähän osa vanhemmasta polvesta sanoi, että he lähtevät rahojensa kanssa pois ja niin tapahtuikin. Me kuitenkin pidimme kiinni siitä, että nyt ollaan tällä tiellä. Meidän täytyy saavuttaa uusi sukupolvi heidän omalla kielellään, ja siksi nuorille täytyy antaa aitoa vastuuta. Se oli pakon sanelema juttu, Kokkola kertoo. Hän arvioi, että juuri tilan antaminen nuorille ja seurakuntalaisten sitouttaminen pienryhmiin ovat Suhen menestystekijöitä. Selviä, omia opillisia korostuksia sillä ei Kokkolan mukaan ole. Karismaattinen Suhe on siinä mielessä, että siellä uskotaan Pyhän Hengen työn erilaisiin ilmenemismuotoihin, kuten parantamiseen, kielilläpuhumiseen ja profetoimiseen.

– Mutta ei se Suhen julkisissa tilaisuuksissa hirveästi näy. Emme järjestä parantumiskokouksia, vaikka tietenkin rukoilemme sairaiden puolesta, Kokkola tarkentaa. – Jotkut seurakunnat painottavat ihmeitä ja merkkejä, me haluamme painottaa Kristusta. Tietysti ihmeiden tulisi seurata julistettua sanomaa, ja me uskomme, että näin tulee tapahtumaankin. Kaikella on aikansa, emme me voi väkisin ihmeitä tehdä. LUTERILAISEEN jumalanpalvelukseen tottuneelle ensikertalaiselle saattaa Suhessa tulla hämmentynyt olo. Tiina Koskisesta meno tuntui pikemminkin kotoisalta, kun hän kuutisen vuotta sitten tuli Suheen ensimmäisen kerran. Karismaattinen kristillisyys oli tuttua hänen lapsuudenkodistaan, ja jo aiemmin hän oli kuunnellut samantyyppistä ylistysmusiikkia kuin Suhessa soitetaan. Koskinen on 25-vuotias kasvatustieteen opiskelija. Suheen hän tuli aikoinaan silloisen poikaystävänsä mukana, ja jatkoi käymistä, koska koki vastaanoton niin lämpimäksi. Kyseisen poikaystävän kanssa Koskiselle tuli ero, mutta seurakunnan piiristä on vuosien varrella löytynyt hänelle sekä paras ystävä että aviomies.

– Minusta oltiin kiinnostuneita. Suhesta tuli minulle kuin perhe. En tiedä, olisinko uskaltanut jäädä ilman ihmiskontakteja, olin niin arka siihen aikaan. Koskinen pyrkii käymään Suhessa joka sunnuntai. Hän osallistuu myös pienryhmään ja tekee vapaaehtoistyötä ohjaamalla lasten toimintaa. – Oma henkilökohtainen uskoni on kasvanut hurjan paljon. Olen saanut tukea siihen sekä opetuksesta että ihmiskontakteista. Hengellisyys on meillä aika vapaamuotoista. Sunnuntain tilaisuuksissa on tilaa ihmisten kohtaamisille. Voimme esimerkiksi rukoilla toistemme puolesta.

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

Suhen sunnuntaissa Kallion Pengerkujalla äänessä olivat pastori Kirsi Mentu, rukousta johtava Lasse Sahimaa ja muusikot Josefiina Haapalainen, Verna Laine ja Anneli Waris.

SITÄ, MIKÄ SAA ihmisen hakeutumaan uskonnollisiin yhteisöihin, on tutkittu paljonkin, kertoo pastoraaliteologian professori Auli Vähäkangas Helsingin yliopistosta. Selitykset ovat kahdentyyppisiä: uskonnoista etsitään elämän merkityksellisyyden kokemusta ja yhteisöllisyyttä, ihmissuhteita ja suhdetta myös korkeampaan voimaan. Ihminen ei siis tule esimerkiksi kirkkoon pelkästään sen uskonnollisen sanoman vuoksi vaan hän haluaa tulla myös kohdatuksi. Juuri yhteisöllisyyden kaipuu saattaa selittää sitä, miksi uudet pienet seurakunnat menestyvät ja suuri luterilainen kirkko kuihtuu. – Onko luterilainen kirkko niin iso, että yhteisö puuttuu? Vähäkangas kysyy. Vähäkankaan mukaan pienien karismaattisten yhteisöjen – jollaisena Suhea voisi pitää – nousu on maailmanlaajuinen ilmiö. Ennen pitkää se näkynee selvemmin meilläkin. Vertailukohtaa voi hakea Britanniasta. Englannin anglikaanikirkon jäsenmäärä romahti 20–30 vuotta sitten, mutta viime aikoina tilanne on muuttunut. Kirkon piirissä – ja myös sen ulkopuo-

lella – on syntynyt tiiviitä, karismaattishenkisiä pienyhteisöjä, jotka voivat hyvin. Monet karismaattiset yhteisöt ovat teologisesti konservatiivisia. Niistä etsitään selviä vastauksia uskonnollisiin ja myös moraalisiin kysymyksiin. Sellaisia vastauksia perinteiset kansankirkot eivät anna. Kun kirkkoon kuuluu enemmistö väestöstä, sinne myös mahtuu mielipiteitä ja näkemyksiä laidasta laitaan. – Pienemmät yhteisöt ovat opillisesti selkeämpiä. Siellä ajatellaan pääsääntöisesti yhdellä tavalla. Varjopuolena voi olla kontrolli, Vähäkangas arvioi. Maailmalla karismaattiset yhteisöt leviävät erityisesti Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Selitystä ilmiölle on haettu epäselvästä poliittisesta tilanteesta, köyhyydestä ja ihmisten tarpeesta hakea turvaa. Vähäkangas harmittelee, että suomen kielessä ei ole mahdollista tehdä eroa kahdenlaisen kuulumisen välille. Englanniksi tutkijat käyttävät termejä affiliation ja belonging. Ensimmäinen viittaa viralliseen jäsenyyteen, toinen sitoutumiseen ja osallisuuteen. Suu-

rilla kansankirkoilla on paljon ensimmäisentyyppisiä jäseniä, pieniin yhteisöihin taas usein sitoudutaan tiiviimmin. On havaittu, että niillä suomalaisilla, jotka hakevat perinteisestä luterilaisuudesta poikkeavaa hengellisyyttä, ei yleensä ole aktiivista kirkollista taustaa. He siis ovat niitä, joita kirkko ei ole pystynyt tavallisella toiminnallaan tavoittamaan. Osa heistä saattaa hakeutua myös kirkon sisällä toimiviin pienempiin yhteisöihin, kuten Tuomasyhteisöön, tai esimerkiksi retriittitoimintaan. Osa etsii paikkaansa muualta. SUHEN TAPAISTEN yhteisöjen äänekkäät jumalanpalvelukset ja esimerkiksi retriitit, joissa ollaan päiväkausia hiljaisuudessa, tuntuvat äkkiseltään toistensa vastakohdilta. Niissä on kuitenkin jotakin samaa: kokemukselli-

suus ja kokonaisvaltaisuus. Usko ei jää vain pään asiaksi, vaan se on myös tekemistä, kokemista, tuntemista ja aistimista. Uskontoa harjoitetaan. Auli Vähäkangas toteaa, että nykyisinkin ihmisillä on tarve rituaaleihin. Ne vain näyttävät muuttavan muotoaan. Hän on huomannut, että samaan aikaan, kun monet pitävät esimerkiksi perinteistä jumalanpalveluksen liturgiaa aikansa eläneenä, syntyy uusia rituaaleja esimerkiksi kriisien aikaan. Myös jotkut vanhat rituaalit, kuten kynttilöiden sytyttäminen haudoille, elävät uutta tulemistaan. – Ihmisillä näyttää olevan tarve uskonnon harjoittamiseen, mutta esimerkiksi körttivirret eivät ole kauhean kova sana naistenlehtien julkkishaastatteluissa. Sen sijaan on ihan ok kertoa menevänsä Valamon luostariin hiljentymään. Näyttää siltä, että ihmi-

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Kivimessun Kallion kirkossa tekivät pappi Laura Huovinen, ehtoollisavustaja Janne Kilpirinne, kanttori Tommi Niskala ja lauluryhmä Tuomas Hietamäki, Teija Heroja, Erkki Laurila ja Pertti Kauppila.

sa on samoja elementtejä kuin Suhen sunnuntaitilaisuuksissa. – Lyhyempi kesto, kevyempää musiikkia, bändi, enemmän vuorovaikutusta, arkikielinen saarna, rennompaa menoa. Messua tehdään pitkälti nuorten vapaaehtoisten voimin, listaa Huovinen asioita, jotka erottavat Kivimessun tavallisesta messusta. Täytyyhän se nähdä.

set etsivät rituaaleja, jotka he itse kokevat merkityksellisiksi, eivätkä ne välttämättä ole perinteisiä kirkollisia rituaaleja. Rituaalit yksilöllistyvät, mutta edelleen niiden kautta selvästi etsitään jonkinlaista suhdetta korkeimpaan voimaan. Osa puhuu Jumalasta, osa jostakin muusta. SUHEN TOIMITILOISTA Pengerkujalta on noin puoli kilometriä Kallion kirkolle. Vaikka kirkko hallitsee Kallion katukuvaa, sillä on yhä harvemman kaupunginosan asukkaan elämässä minkäänlaista roolia. Tämän vuoden alussa Kallion seurakunnan alueella asuvista kuului kirkkoon 47,4 prosenttia. Kallion alueella väestön keski-ikä on alle 40 vuotta. Lähes puolet asukkaista on 25–39-vuotiaita – juuri sitä ikäluokkaa, jota näkee paitsi alueen baareissa myös Suhessa. Riittääkö heitä myös luterilaiseen seurakuntaan? Jos Kallion seurakunnan nuoriso-

työstä vastaava pappi Laura Huovinen pyörittäisi tapahtumia järjestävää yritystä, hän saattaisi hyvinkin kokea Suhen kilpailijakseen. – Mutta pappina minun on vaikea nähdä, että kristityt kilpailisivat keskenään. Ajattelen, että kaikki työ on arvokasta ja tärkeää. Sen sijaan hänen on helppo nähdä, miksi Suhen sunnuntaitilaisuudet vetävät nuoria aikuisia – juuri sitä joukkoa, jonka tavoittaminen on luterilaiselle kirkolle hankalaa. – Me elämme kokemuksellisessa ja elämyksellisessä ajassa, informaatiotulvan ja laadukkaiden visuaalisten sisältöjen keskellä. Jos jumalanpalvelus on kovin kaukana normaalista arjesta, niin kuin perinteinen luterilainen sunnuntaimessu pahimmillaan saattaa olla, sillä ei Jumalan sanan ja ehtoollisen lisäksi ole mitään annettavaa. Se puhuu ihan eri kieltä kuin muu elämänpiiri. Ja vaikka Huovinen ei koekaan kilpailevansa, Kallion kirkossa torstaiiltaisin järjestettävässä Kivimessus-

”

Pappina minun on vaikea nähdä, että kristityt kilpailisivat keskenään. Ajattelen, että kaikki työ on arvokasta ja tärkeää. PAPPI LAURA HUOVINEN

KALLION KIRKON ALTTARIN edessä on astioissa eri värisiä lasikiviä. Ehtoolliselle menijät poimivat kukin vuorollaan kiviä ja pudottavat ne kirkkaaseen lasimaljaan, joka vielä äsken oli tyhjä. Kivien värit kertovat, mitä ihmisillä tänään on sydämellään. Esimerkiksi punainen viittaa rakkauteen ja ihmissuhteisiin, sininen omaan jaksamiseen ja terveyteen. Kivistä kuuluu iloinen ropina. Näistä rukouskivistä Kivimessu on saanut nimensä. – Paranna, kanna, siunaa, lohduta, rukoilee pappi Laura Huovinen alttarilla. Keväinen ilta on toiveikkaan aurinkoinen. Ehkä nyt lopultakin lämpenee. Kirkko kylpee valossa, niin etteivät seinälle heijastetut laulunsanat tahdo erottua. Kaunis sää näkyy myös tyhjinä penkkeinä. Paikalla on tänään nelisenkymmentä seurakuntalaista. Nuorimmat näyttävät rippikouluikäisiltä, vanhimmat ovat keski-iässä. – Yhtä perhettä kristityt ovat, veli veljeä voi rakastaa, laulaa nelihenkinen lauluryhmä. ■

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

NISKAT JUMISSA? LIHASKIPUJA? JALKAVAIVOJA?

Relaxant -voiteista saat tehokkaan helpotuksen lihasvaivoihin ja särkyihin!

Detria Relaxant® Magnesium Black Ice Testiryhmän kokemuksen mukaan tehokkain kylmävaikutus! Lisäksi tuotteen sisältämä magnesium antaa pitkäkestoista hoitoa ja suojaa lihaskramppeja vastaan. Turveuute parantaa verenkiertoa paikallisesti auttaen lihaksistoa palautumaan. • Eukalyptus- ja mentoliöljyt viilentävät välittömästi sekä lievittävät kipua. • Geelin sisältämä ainutlaatuinen turvemagnesiumseos on rikas mineraalien lähde.

Magnesium Black Ice tehosi testiryhmään

TESTAA JA TOTEA ITSE!

Detria Relaxant® Lihastenrentouttaja nopeuttaa lihasten palautumista

• tehokas apu niin aktiivi-urheilijoiden ja –liikkujien kuin päätetyöskentelijöidenkin lihashuollossa • auttaa mm. lihaskramppeihin, niska- ja hartiavaivoihin, kolotuksiin ja rasitusvammoihin • sopii myös lasten kasvukipuihin

Detria Relaxant® Jalkavoide on laskimoverenkiertoa tukeva voide, joka

• hoitaa ja rauhoittaa väsyneitä, turvonneita ja pakottavia jalkoja • helpottaa suonenvetoja, jalkojen laskimovaivoja ja pakotusta sekä suonikohjukipuja • lämmittää palelevat jalat

91%

Sai merkittävän avun lihaskipuihin. ”Hyvä tuote kokonaisuudessaan. Helppo käyttää, levittyy hyvin, ei jätä tahmaiseksi, kuivuu nopeasti! Suosittelen jatkossa muillekin. Tehoaa lihaskipuihin – mikä on kuitenkin se pääasia!” Relaxant Black Ice testiryhmä (27 vastaajaa) tammikuu 2018

Jalkoja on krampannut, koska töissä joutuu kävelemään pitkiä matkoja ja olemaan muutenkin paljon jalkojen päällä. Kipuja oli pohkeissa ja jalkapohjissa, jotka olivat ihan kuin tulessa. Kokeilin Relaxanttia ensimmäisen kerran jo kymmenen vuotta sitten ja huomasin hyvin pian sen auttavan. Ennen jouduin aina töistä lähdettyäni ottamaan särkylääkettä, mutta nykyisin tarvitsen vain Relaxanttia! Laitan sitä

Detria Relaxant® Magnesium - lihasten rentoutukseen

Nopeuttaa särkevien lihasten rentoutumista, vilkastuttaa lihasten aineenvaihduntaa, ehkäisee lihaskramppeja sekä lihasten jäykkyyttä. Relaxant Magnesium on fysioterapeuttinen valmiste, joka tukee kehon omien korjaus- ja huoltojärjestelmien toimintaa.

Kotimaiset Relaxant-voiteet löydät apteekeista, terveys- ja luontaistuotekaupoista sekä www.relaxant.fi

päivittäin aina siihen paikkaan, joka kulloinkin on kipeä. Aikaisemmin minua kiusasivat myös levottomat jalat, mutta nyt sekin vaiva on kokonaan kadonnut. -Hannele 52 v.

www.detria.fi

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Taivaan ja helvetin välissä Hannu Tuomari Nurmio ei usko jumaliin eikä kohtaloon. Sattuman oikut ohjaajat elämää, ja taivas ja helvetti ovat maan päällä. TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

Kuka? Hannu Tuomari Nurmio, 67, on helsinkiläinen rockmuusikko ja oikeustieteen kandidaatti. Hän ei ole koskaan tehnyt koulutustaan vastaavaa työtä.

Mitä? Nurmio on saanut Juha Vainion sanoittajapalkinnon 1999, Eino Leinon palkinnon 2003, Teostopalkinnon 2005 ja Helsinkimitalin 2011. Helsingin yliopiston Vuoden alumni 2016.

Motto Sattuma on jumalista suurin.

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

annu Tuomari Nurmio istuu Clarion-hotellin ravintolassa ja katselee Jätkäsaaren satamaa. – Olen aikaisemmin asunut vanhoissa kaupunginosissa, esimerkiksi Kalliossa ja Töölössä. Nyt on mielenkiintoista seurata kaupungin nousemista täysin uudelle alueelle. Jätkäsaari on Nurmiolle tuttu nuoruuden kesätöistä. 1960-luvulla hän meni muiden hanttiduunareiden kanssa sataman huutokonttorin aamuhuutoon katsomaan, onko satamassa töitä tarjolla. Nyt samassa talossa toimii Huutokonttorin Kanttiini -niminen baari. Jos töitä oli, Nurmio kantoi laivoihin sirkkelillä halkaistuja jäisiä sianruhoja ja kalajauhosäkkejä. Työvaatteita ei ollut, ei myöskään työsuojelua. Kun Puolaan menevän lastin kylmäketju petti, laivan ruumaan avolavoille tiukkaan pakatut ruhot, sorkat ja kärsät meinasivat romahtaa työmiesten päälle. – Silloin vanhempi duunariäijä sanoi, että nyt lähdetään täältä helvettiin, Nurmio muistelee. Tuuri oli työmiesten puolella – kukaan ei joutunut pätsiin. – Elämässä on ylipäätään sattuman kauppaa, kenelle arpa osuu, Nurmio lainaa viime keväänä julkaistun Dumarillumarei-levyn kappaletta Virsi 666. Joku uskoo kohtaloon, Nurmio sattumaan. Se, että ihminen, sinä tai minä, ylipäätään on syntynyt, on hänen mielestään uskomattoman pitkien sattumaketjujen tulos. Jokaisen yksilön sukujuuret ulottuvat aikojen alkuun, lukemattomien sattumien sarjassa. – Sattuma päättää myös sen, mihin sattuu syntymään, mihin maailmanaikaan ja minkälaiseen perheeseen, ja kenet tapaa elämässään. Voi olla, että jos ihminen kääntyy seuraavassa kadunkulmassa vasemmalle, hänelle käy toisin kuin oikealle kääntyessä.

skonnot ovat hänen mielestään syntyneet elämän sattumanvaraisuudesta nousevasta perusahdistuksesta. – Ihminen on uskonnollinen eläin. Se johtuu aivoista. Aivot kehräävät ehjiä tarinoita sattumanvaraisista asioista myös nukkuessa. – Uskontojen tarinoihin uskominen on okei. En väheksy niitä, jos ne eivät haittaa muiden elämää, vaikka oma juttuni ne eivät ole. Sitä kutsutaan uskonnonvapaudeksi. Nurmio löytää uskonnoista myös hyvää. – Uskonnot ovat luoneet moraalia ja altruismia, mutta esimerkiksi kristinuskon peruspilari eli väkivallattomuus on liian radikaali aate. Se on kautta historian järjestelmällisesti hylätty ja alistettu raadollisille valtaintresseille. Logiikka ei ole hänen mielestään uskontojen vahva puoli. – Kristinuskoa on viety ”epäjumalia” palvoville pakanoille Afrikkaan, ja samaan aikaan länsimaissa Jeesusta on palvottu puolijumalana. Ja onhan niitä muitakin, on pyhää henkeä, on saatanaa ja muita enkeleitä. On neitsyt Maria, Jumalanäiti, ja pitkät rivit pyhimyksiä.

-vuotias Nurmio on hyödyntänyt monien tyylien laulukirjassaan uskonnollista sanastoa neljänkymmenen vuoden ajan. Vuonna 1978 Valo yössä -singlen b-puolen versiosta kirkkoherra Wilhelmi Malmivaaran Oi Herra, jos mä matkamies maan -virrestä nousi kohu, kun Yleisradio pani biisin osittaiseen boikottiin ja Levyautomaattiyhdistys vaati jukebokseja varten sinkkuun uuden b-puolen. Niinpä levyautomaatteja varten tehtiin single, jonka b-puoleksi Nurmio äänitti virsiversionsa sijaan laulun Oi mutsi, mutsi. – Kurja matkamies maan oli protestilaulu, jossa taivaalliset asiat käännettiin maallisiksi. Olennaista on se, että mun biiseissä helvetti ja taivas kirjoitetaan pienillä kirjaimilla, koska ne ovat maan päällä, Nurmio kiteyttää raamatullisen sanaston käyttöänsä. – Raamattu on länsimaisessa kulttuuriperinnössä niin iso opus, että sen symbolit ovat käyttökelpoisia ja tunnistettavia kaikille. Sattuman symboliikka on läsnä myös synkeän

Lasten mehuhetki -kappaleen tarinassa, jossa musta enkeli vie päivänsankarin. – Sen laulu toki kertoo, että meitä ei mikään yliluonnollinen voima täällä suojele, Nurmio valottaa.

nkelit, pirut ja paavit kiehuvat Nurmion sopassa yhdessä Kallion kulmien pyhien miesten kanssa. Kun paavi eksyy Roskapankkiin, asetelma on tasa-arvoinen. Uskonnollisen tematiikan juuria on etsittävä Pohjois-Savosta Pohjois-Pohjanmaalle levinneestä körttiläisyydestä. Se vaikutti myös taiteilijan isänäidin suvussa. Nurmio vietti isänäidin luona kesiä ja talvilomia. Isovanhempien uskonnollisuus upposi hänen alitajuntaansa. – Pikkupojan ajatusmaailma ei vielä hahmottanut uskon merkitystä, mutta ilmapiiri jätti muistijälkiä. Kiinnitin huomiota uskonnollisen kielen outouksiin, sikisi Pyhästä Hengestä -tyyppisiin juttuihin. – Uskoa ei isoäidin luona tyrkytetty, se oli yksityisasia. Eikä isoäiti ollut kiihkouskovainen. Hän oli harras ihminen, joka hyräili virsiä aamuisin. Joka aamu on armo uus, luki huoneentaulussa. Kammarin seinällä roikkui myös kopio Akseli GallenKallelan Ainoa ja Väinämöistä esittävästä taulusta.

”

RAAMATTU ON LÄNSIMAISESSA KULTTUURIPERINNÖSSÄ NIIN ISO OPUS, ETTÄ SEN SYMBOLIT OVAT KÄYTTÖKELPOISIA JA TUNNISTETTAVIA KAIKILLE.

Isoäidillä oli neljä poikaa. Perheen musta lammas päätyi rekkakuskiksi ja kuoli lopulta puukoniskuun. Kolmesta muusta tuli akateemisia: eläinlääkäri ja kaksi juristia. Toinen juristeista oli Hannun isä. Hän teki itsemurhan Hannun ollessa 12-vuotias. – Faija oli sodan runtelema mies, jonka traumat nousivat pintaan, kun hän otti viinaa. Työssään hän oli ahkera, samanlainen upseeri kuin Kallion poikakoulun opettajat. Nurmio ei viihtynyt kovan kurin koulussa. – Sanaa ”koulukiusaaminen” ei ollut olemassa, mutta juuri siitä vinoilussa ja tappeluissa oli kyse. Vaihto kesken lukuvuoden Suomalaiseen yhteiskouluun oli onnenpotku. Herrasväen koulussa oli tupakkahuone ja kyvykkäitä opettajia. Uskonnonopetuksen sijaan Nurmio istui psykologian tunneilla.

ykyistä elämänkatsomustiedon opetusta voisi Nurmion mukaan laajentaa sosiaalisen kanssakäymisen kulttuuriin. – Se pitäisi sisällään diplomatiaa, kohtuullisuutta ja eri tavalla ajattelevien ihmisten ymmärtämistä. Sosiaalisen median vihapuheen aikana huomaa, miten tärkeätä on se, että eri tavoilla ajattelevat ihmiset osaisivat vaihtaa kohteliaasti mielipiteitä. Kun Nurmio oli 15-vuotias, hän kävi rippikoululeirin Helsingin Mustasaaressa. – Olin kuullut serkulta, että siellä keskustellaan maailmankatsomuksellisista asioista. Villiintyneessä saaressa uskontoa tärkeämpää oli kuitenkin luuhaaminen, veneily ja viinin juominen. Samalla otettiin kontaktia musatyyppeihin. Folkia ja maailmanmusiikkia soittavien kavereiden kanssa liikuttiin Kalliosta ja Roihuvuoresta Töölöön ja kaadettiin tyttönorssin aidat. Teini-iän kilpailussa totuudesta uskonnon voitti vasemmistolainen materiaali. – Pääoma ja Raamattu laitettiin rinnakkain. Ne ovat vertailukelpoisia, partaukot Marx, Engels ja Lenin korvasivat ikonit seinillä. Nurmio oli romanttinen vallankumouksellinen. – Mulla oli lippalakki ja nahkarotsi niin kuin vanhoissa Trotskin tai Lunatsarskin valokuvissa. Yhdistin ne villin lännen tyyliin.

Nurmio kertoo ihailleensa vallankumousrunoilijoita, mutta vasta myöhemmin hänelle selvisi esimerkiksi Vladimir Majakovskin kohtalo. – Se naamioitiin henkilökohtaiseksi tragediaksi, mutta hän survoutui monien muiden tavoin Stalinin koneistossa. Suomen pitkän ja vaikean sotahistorian takia suomalaiset taistolaiset olivat Euroopan neuvostomyönteisimpiä ja Suomen kekkoslaisimpia. Taistolaiset ottivat YYA-liturgian tosissaan. – Meille esitettiin, että Lenin-setä oli kiltti setä, joka antoi meille itsenäisyyden, mutta ihan samaa pataa se oli kuin Stalin. Olimme liian tosissamme. Itse olin loppujen lopuksi aika pihalla koko kuviosta. Kun kävin haastattelemassa SKP:n entistä puheenjohtajaa, Moskovan miestä Aimo Aaltosta, Uusi laulu -lehteen, en edes tiennyt, kuka hän oli. Nykyään Nurmio seuraa tiiviisti ja kommentoi politiikkaa yksityishenkilönä, mutta puoluepolitiikka ei kiinnosta. – Demokratia pelittää, ja se on hyvä asia. Sanotaan, että politiikka on tylsää. Se on totta ja sen takia äänestämättä jättäminenkin voi olla signaali myös siitä, että asiat ovat jonkinlaisessa kunnossa. Kunnioitan demokratiaa ja oikeusvaltiota. Biiseissä esitän vanhan äijän happamia kommentteja ajankohtaisista asioista, huumoria unohtamatta.

ummanpuhuvien tarinoiden säveltäjä Hannu Nurmio on vastakohtien taiteilija: hän on perfektionisti ja boheemi, lakimies ja Stadin slangin taitaja, ankara Dumari ja rakkauden höveli tulkki. – Alter egoilla on toki yhtymäkohtia itseen. Kun esitän Rannanjärvi elää -biisiä, sen hetken minussa elää piru ja murhamies. 67 vuoden ikä merkitsee Nurmiolle mahdollisuutta tulla itsekseen. – Nuorena halusin olla kuin joku muu, mutta nyt alkaa tulla esille se, kuka oikeasti olen. Pystymetsäjengiin itsensä lukeva muusikko opetteli rämpyttämään kitaraa ilman musiikillista koulutusta. – Alle nelikymppiset ovat käyneet musiikkilukiot ja opistot, mutta varmaan heille opetetaan myös stailausta: jos haluat olla punk, olet tällainen, ja jos haluat olla poppari, olet tuollainen. Itsestään kaiken paljastavaksi idoliksi Nurmio ei ole ryhtynyt edes sosiaalisen median puristuksessa. – Ei minulla ole kännykässä sijaintipalveluja päällä, että fanit tietäisivät, missä pyörin, mutta selfie tai pari fanin kanssa onnistuu kyllä. Juuri nyt Nurmio on innoissaan Kalevala 2000-luvulla -projektista. Kalevalasta innostuminen oli sekin sattuma. – Minut oli kutsuttu Helsingin yliopiston juhlasaliin, enkä tiennyt mistä puhua, kunnes luin Ilta-Sanomista jutun J.R.R. Tolkienin Briteissä julkaistusta keskeneräisestä kirjasta, Kullervon tarinasta, yliopiston vuoden 2016 alumniksi valittu Nurmio kertoo. Kalevalan päivittäminen alkoi välittömästi kipinöidä ideoita. – Kalevalasta löytyy kosolti hahmoja, joita voi tuoda nykyaikaan ja joista voi tehdä sankareita ja konnia. Kalevalan pohjalta on mahdollista tehdä tietokonepelejä, musiikkia, teatteria, ruokaa tai vaikka interaktiivinen kylä. Tyrkkäsin lumipallon liikkeelle ja toivon, että se ottaa kierroksia, Nurmio hehkuttaa kulttuurienvälistä Kalevalan juhlavuoden projektia. Nurmio visioi Kalevalan päivitystä yhdessä Finlandia-voittaja Juha Hurmeen kanssa. Heitä yhdistää kiinnostus kieleen, tarinoihin ja suomalaisuuden juuriin. Kotimaista kulttuuria syntyy myös Clarion-hotellin naapurissa sijaitsevassa makasiinissa. Siellä on vanhojen Amerikan autojen talli, taidegallerioita, esiintymislava ja bändien treenikämppiä. Nurmio on huolissaan vaihtoehtoisen toiminnan tulevaisuudesta. – Makasiinin toimijat on häädetty tiehensä toukokuun loppuun mennessä. Taas yksi omaehtoinen kulttuurikeskittymä katoaa Stadista. Sellaista ei rahalla voi ostaa. ■

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Tervetuloa Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti

Matti Poutiaisen lähtömessuun Helsingin tuomiokirkkoon su 27.5. klo 10 ja messun jälkeen eläkejuhlaan Kryptaan.

Mahdolliset muistamiset Tansanian Victorianjärven itäisen hiippakunnan työn tukemiseen Suomen Lähetysseuran kautta. Tili: FI16 80001400182672, viestikenttään: Matti Poutiaisen eläkelahja

Lechaim-Elämälle

Mainos Kirkko ja kaupunki 9.5.2018 Koko 89x54 mm

Israel 70 vuotta -juhlakonsertti

Temppeliaukion kirkossa 14.5. klo 19

Juutal. Hazamir-kuoro, Suvi & Folke Gräsbeck, viulisti Miritza Lundberg, Risto Huvila & Uusi laulu

Liput 20€ ovelta ja verkkokaupasta www.holvi.com/shop/israel Järj. Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Janna Laiho, 050 374 8174

Kari Salko, 0400 604 133

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017. Keräyslupa ÅLR/2017/5294, voimassa 1.9.2017–31.8.2018, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 28.6.2017.

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

Mark Levengood oppi lapsena, että Jumala on rakkaus. Siihen hän uskoo yhä. Hänen kokemansa rakkaus on ikkuna Jumalaan.

Uskovainen homo Ruotsin tunnetuimman suomalaisen Mark Levengoodin on vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka eivät usko mihinkään.

ark Levengoodis sa on kaksi asiaa, jotka herättävät ennakkoluuloja: hän on homo ja uskovainen. – Kun ruotsalaiset kirjoittavat minusta, heille on oudompi asia, että olen uskovainen kuin että olen homo. Suomessa se on päinvastoin, Levengood sanoo ja nauraa. Levengood on Ruotsin kenties tunnetuin suomalainen. Hän eli lapsuutensa Helsingissä, ja perheen äidinkieli oli ruotsi. Levengood on asunut vuosikymmenet Tukholmassa ja työskennellyt muun muassa juontajana ja kirjailijana. Ruotsissa hän on julkkis, joka tuntee kuninkaallisia ja jota Abban Frida Lyngstad pyytää seurakseen elokuviin. Levengood on naimisissa kirjailija Jonas Gardellin kanssa. Gardell kirjoitti vuosina 2003 ja 2009 kaksi kirjaa, joissa hän sukeltaa kristinuskon ydinkysymyksiin. Ne saivat kiittäviä arvioita Suomessakin. Gardell on nimitetty Lundin yliopiston teologian kunniatohtoriksi. Levengood kääntyi 1990-luvun alussa luterilaisesta katolilaiseksi. Pariskunnan kotona uskonnosta puhutaan paljon. – Meillä on kaksi lasta. Yhden äiti on juutalainen, ja toisen äiti ei usko mihinkään. Minä olen katolilainen ja Jonas baptistitaustainen, Levengood selittää.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

– Uskonto on meille tärkeä asia. Isät ovat pienestä pitäen lukeneet lapsille iltarukouksen ja laulaneet iltavirren. Lapset ovat saaneet päättää vapaasti, miten suhtautuvat uskontoon. Nyt toinen heistä on kallellaan juutalaisuuteen ja toinen kristinuskoon. Levengoodin oma usko on pysynyt ytimeltään samana läpi elämän. Isoäiti opetti hänelle iltarukouksen ja uskonnonopettaja näytti koulussa kuvia Jeesuksesta, jonka tukka näytti siltä, että se tuoksui omenalta. – Edelleen Jeesus on mielessäni sen näköinen, vaikka tiedän, että oikeasti hän oli luultavasti lyhyt ja hampaaton. Opettaja kertoi myös, että Jumala on rakkaus. Siihen Levengood uskoo yhä. Levengood on kokenut elämänsä aikana monenlaisia rakkauden muotoja. Hän ajattelee, että jokainen niistä on ikkuna Jumalaan. On vanhemman rakkautta lapseen, romanttista rakkautta, seksuaalista läheisyyttä ja ystävän rakkautta. – Tärkeintä on löytää usko, joka sopii itselle. Mutta on oltava tarkkana, ettei koskaan lopeta muiden näkökulmien kuuntelemista, Levengood sanoo. MONI SUOMALAINEN ja ruotsalainen etsii nykyään elämälleen syvyyttä muualta kuin kirkosta. Ruotsi on Euroopan maallistuneimpia maita, ja nuorista aikuisista valtaosa määritte-

lee itsensä uskonnottomaksi. Suomi ei tule kaukana perässä. Ruotsalaisten uskonnottomuusbuumin syyt ovat Levengoodin mukaan maan lähihistoriassa. – Ruotsi oli köyhä maa, josta tuli 50 vuodessa yksi maailman rikkaimmista maista. Sitten Ruotsissa päätettiin, että Jumala ja uskonto ovat jotain, mikä kuuluu menneeseen. Päätettiin rakentaa maailma, joka perustuu tiedolle ja järjestykselle. Ja niin pitkään, kun se matka tuntui merkitykselliseltä, uskoa ei ehkä tarvittu. Nyt tilanne näyttää Levengoodin mukaan taas muuttuneen. Moni ruotsalainen haluaisi uskoa, mutta ei tiedä, mihin. – Heillä ei ole sanoja. Levengood ajattelee, että ihminen on uskovainen olento. Jos ei usko kristilliseen uskoon, täytyy etsiä jotain muuta. Monet hänen sukupolvensa ihmiset hakevat hartautta Intian traditioista. – Se on ihan ok, mutta joskus ajattelen, että jos he olisivat vähän etsineet, he olisivat löytäneet samat asiat meidän omasta kirkostamme. Sitten on niitä, jotka sanovat, etteivät usko mihinkään. Heitä Levengoodin on vaikea ymmärtää. – Kaikki ihmiset heräävät joskus aamuyöllä kello neljä, ja heille tulee hirveän isoja kysymyksiä: miksi olen täällä, kuka olen ja minne olen menossa? Jos Levengood ei uskoisi Jumalaan,

elämä tuntuisi pelottavalta ja tarkoituksettomalta. Välillä hän ajattelee, että vaikka Jumalaa ei olisikaan, usko ei kuitenkaan olisi huono juttu. Pelkkä ajatus Jumalasta on niin kaunis, että se kannattaa. KUOLEMANJÄLKEISTÄ ELÄMÄÄ Levengood ei juuri ajattele. Kun hän kuolee, hän joko jatkaa elämäänsä toisessa muodossa tai sitten hän vain nukkuu. – Mä nukun joka yö. Ei se ole niin vaarallista. Isot kysymykset eivät katoa iän myötä, mutta ne näyttäytyvät eri valossa. Kun Levengood sai lapsia, hänen huolensa siirtyi omasta itsestä heihin. Joihinkin kysymyksiin ei ole vastauksia, mutta silti on tärkeää, että kysymys pysyy elossa. Toiset kysymykset taas siirtyvät taka-alalle. 53-vuotiaana Levengood ei enää jaksa miettiä, onko Jumala olemassa. – Joskus, kun näen traagisia asioita, minua rupeaa vihastuttamaan. Torjun Jumalan ja päätän, että ei ole mahdollista, että olisi olemassa hyvää Jumalaa, Levengood selittää. – Mutta sitten huomaan, että käynkin dialogia Jumalan kanssa. Ja silloin ajattelen, että en voi kieltää jotakuta, jonka kanssa keskustelen. Usko on minussa niin syvällä, että kerron Jumalalle myös sen, kun haluan, että häntä ei olisi olemassa. ■

10 B

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Katoaako inhimillisyys työelämästä? Työelämässä jyllää nyt iso muutos. Miten ihmiset pärjäävät sen keskellä? TEKSTI OUTI REINOLA KUVA JARKKO PELTOLUHTA

”Istuin tiimipalaverissa, kun pomo alkoi huutaa minulle, että olen liian hidas töissäni, en saa tulosta aikaan ja puhun liian kovalla äänellä. Sitten hän jatkoi, että olen jo liian vanha koira oppiakseni uutta. Muut tuijottivat järkyttyneenä minua, mutta kukaan ei uskaltanut sanoa mitään.” Nainen, 53 TARINA ON YKSI tuhansista. Tarinan juoni voi olla henkilökohtainen puhuttelu, julkinen haukkuminen tai osaamisen kyseenalaistaminen. Lopputulos on kuitenkin sama: nöyryytetty olo ja työmotivaation menetys. Nolottaa, järkyttää ja kuvottaa sisäisesti. Töihin ei tee mieli mennä. Tarina ei toki ole uusi. Huonoa käytöstä työpaikoilla on aina ollut, mutta nyt sen sietäminen alkaa loppua. Avuksi ovat tulleet #metoo-kampanja, julkisuus ja some. Ihmisten mielessä on tapahtumassa muutos. Kaikkea ei tarvitse sietää. Mutta voiko yksittäinen ihminen tehdä mitään, kun inhimillisyys lipuu työelämässä koko ajan kauemmaksi? – Totta kai voi, sillä jokaisella on sataprosenttinen vastuu omasta käytöksestään. Yksikin ihminen voi nostaa epäkohdan esiin ja kieltäytyä hyväksymästä sitä, toteaa johtava työterveyspsykologi Antti Aro Suomen Terveystalosta. Hän on juuri julkaissut aiheesta kirjan Työilmapiiri kuntoon. YRITYSKULTTUURIT OVAT ERILAISIA. Sen Antti Aro myöntää. On yrityksiä, joissa simputtaminen hyväksytään ja kiusaaminen vaietaan kuoliaaksi. Ja on yrityksiä, joissa henkilöstön hyvinvoinnista pidetään huolta. Yhteistä kaikille on nykypäivänä kova kilpailu ja jatkuva tuloksen tavoittelu. Siinä paineessa inhimillisyys ja yksilöllinen ymmärtäminen usein unohtuvat. – Esimiehillä ei aina ole voimia eikä mahdollisuuksia huomioida yhden ihmisen tilannetta, kun kilpailu on kovaa ja koko ajan on reagoitava, Aro miettii. – Muutokset ovat nykyään käynnissä koko ajan. Ne eivät enää ala ja lopu, vaan seuraavat toinen toistaan. Myös muutosten tahti on valtava. Suuntana on, että pienet firmat myydään isommille toimijoille. Merkitystä on vain numeroilla: Johto tuijottaa tulosta, laskee lukuja ja rastii raportteja. Työntekijä kokee palvelevansa tilastoja ja hallintoa, ei asiakasta. Usein hän kokee olevansa koneen osa, josta halutaan kaikki tehot irti. Valvojina ovat GPS-laite ja kulunvalvonta. – Työpaikoilla kiire aiheuttaa sen, että syödäänkin juostessa. Kahvitunnit ovat kadonneet. Juttelemaan ei enää ehditä, kun seuraava tilaus painaa päälle. Tyypillistä kiireisessä henkiinjäämiskamppailussa on se, että moni kokee jäävänsä yksin. Äärimmil-

Olenko oppinut kohteliaaksi vai perinyt mökkiläisen meiningin, jossa ihmisille saa huutaa, valittaa ja tiuskia aina, kun itsestä siltä tuntuu?

lään kyse on selviytymiskamppailusta, jossa nopeat syövät hitaat. – Pannaan kissanpojat veteen ja katsotaan, kuka pysyy pinnalla, Aro vertaa. – Tällainen kulttuuri johtaa yleensä liialliseen sisäiseen kilpailuun, joka voi heikentää työilmapiiriä. TYÖELÄMÄÄKIN LEIMAA nyt ”polarisaatio” eli työpaikkojen jakautuminen ääripäihin: hyviin ja huonoihin. Hyvissä työpaikoissa henkilöstö on voimavara, jota kannustetaan kehittymään. Huonoissa työpaikoissa henkilöstö nähdään kulueränä ja rasitteena, josta pitäisi päästä eroon. Avainsana on luottamus. – Jos lähdetään siitä, että meistä jokainen pyrkii parhaaseensa, luodaan luottamuksen ilmapiiriä. Työkulttuuri on terve ja kestävä, kun ihmisiin uskotaan, sanoo eetikko Antti Kylliäinen SyFron Oy:stä. Kylliäisen työnä on tuottaa työelämään hyveitä, eli ominaisuuksia, jotka tekevät meistä hyviä. Häneltä on myös ilmestynyt aiheeseen liittyvä kirja Paksunahkaisuudesta suurisieluisuuteen.

– Luottamuksella on iso merkitys. Jos ihmiseen luotetaan, hän haluaa olla luottamuksen arvoinen ja pyrkii parhaaseensa, Kylliäinen painottaa. Näin luottamukseen perustuva työilmapiiri motivoi ja johtaa parempaan tulokseen. – Kontrollointi sen sijaan kaivaa esiin kapinahenkeä ja opettaa meitä etsimään tapoja huijata järjestelmää. ”Olin jotenkin ällistynyt, kun pääsin vakituiseen työpaikkaan ja ensimmäisenä painotettiin, että päivääkään ei saa olla omalla ilmoituksella poissa, ei edes mahataudissa. Koko ajan puhuttiin pinnaamisesta. Olin itse tullut töihin enkä pinnaamaan! Tuli heti aika ikävä olo.” Nainen, 24 ISOJA MUUTOKSIA on jo tapahtunut. Tämän kevättalven kohut ovat osoittaneet, että edes taiteen alalla ei enää siedetä mitä tahansa. Epäkohdat tuodaan esiin. Ja kun keskustelu työpaikan sisällä ei tuota tulosta, asiat puidaan julkisuudessa. Jos ei muu auta, syyllisten päitä vaaditaan vadille. – Vaikka ainoa oikea linja on nollatoleranssi huo-

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

nolle käytökselle, moraalisia ylilyöntejä ja paniikkia on kuitenkin syytä välttää, Antti Aro painottaa. – Tärkeää on pyrkiä ongelmatilanteissa vuorovaikutukseen ja rakentaviin ratkaisuihin. Myös Antti Kylliäinen on työssään huomannut, että myönteiselle muutokselle on runsaasti kysyntää. – Ihmisillä on halu pyrkiä parempaan, hän sanoo. – Jokainen voi tietysti kehittää vain itseään, mutta iso muutos tapahtuu, kun tartutaan porukalla toimeen. Arolla on samansuuntaisia ajatuksia. Hän pohtii englanninkielistä sanaa civility, jonka hän kääntää suomeksi kurantti käytös. – Oleellista on oma käytös työkavereita kohtaan. Ihminen sietää huonoa käytöstä asiakkailta, mutta jos työtoverit puukottavat selkään, se on kestämätöntä. SIVISTYNYT KÄYTÖS näkyy selvimmin toisten ihmisten huomioon ottamisena. – Tarkoitan perusasioita: sanotaan huomenta, tervehditään ja kysytään kuulumisia. Näillä pienillä asioilla on uskomaton arvo hyvinvoinnin kannalta, Antti Aro sanoo. Kun puhutaan arjen asiallisesta käytöksestä, jokaisen on syytä katsoa peiliin: Millaiset käytöstavat olen kotoa omaksunut? Olenko oppinut kohteliaaksi vai perinyt mökkiläisen meiningin, jossa ihmisille saa huutaa, valittaa ja tiuskia aina, kun itsestä siltä tuntuu? Vanha kansa puhui sydämen sivistyksestä. – Kyseessä on oikeastaan mukaan ottaminen tai ulkopuolelle sulkeminen, inklusiivisuus ja eksklusiivisuus. Lounaalle pyytämisellä ja palaverissa moikkaamisella voi olla iso merkitys hyvinvoinnille, Aro toteaa. ”Kun vaihdoin työpaikkaa, ihmettelin, kun vain muutama ihminen tervehti minua. Kävi ilmi, että ne tervehtivät, jotka olivat itsekin uusia. He tiesivät, miten tärkeää se oli. Vanhat työntekijät vain mulkoilivat. Heille olin jonkinlainen uhka. ” Mies, 38 TYÖPAIKKOJEN TOIMINTATAVAT ovat muuttumassa. Yhä useampi johtaja myöntää, että komentelu ja käskyttäminen ovat vanhanaikaista toimintaa. Työelämäänkin ovat tulossa sanat palvelu, myötätunto ja arvostus. – Terveisiä vain talousjohtajille, että luottamus tuo riihikuivaa rahaa. Mitään uutta ja hedelmällistä tuskin syntyy, jos porukka tappelee ja puukottaa toisiaan selkään, Antti Kylliäinen sanoo. Hän tosin myöntää, että hyveajattelu ei toimi kriisissä. – Kun ihmiset ovat väsyneitä ja uupuneita tai kokevat paikkansa uhatuiksi, he varmistavat vain omaa henkiinjäämistään. Maailma ja ihmismielet muuttuvat vähitellen. Uusi sukupolvi keskustelee avoimemmin eikä juoni selän takana. Vaikka tuloksia ei näy heti, muutos voi on tapahtumassa. – Kaikki keskustelu jättää jäljen. Se auttaa kehittymään, Kylliäinen toteaa. Työstä ja sen paineista puhuttaessa kannattaa myös muistaa laajempi perspektiivi. Jos työ uhkaa terveyttä, on aika kysyä elämän mielekkyyttä. – Työ ei ole ihmisen arvon mittari. Työn tekeminen on yksi tapaa elää. Jokaisella ihmisellä on luovuttamaton ihmisarvo, Kylliäinen painottaa. Yhä useammassa työpaikassa on oivallettu, että hyvät ihmiset tekevät hyvän tuloksen. Siksi hyviä ihmisiä ei kannata kohdella huonosti. He lähtevät – jos on paikka, minne lähteä. ”Stadilaiset eivät tajua, miten hyvin heillä on asiat: he voivat vaihtaa työpaikkaa. Minun täytyi vaihtaa kaupunkia. Asuin maalla, olin töissä hoivakodissa. Hämmästyin sitä naisten kyttäystä. Ihmisten aika meni toisista puhumiseen. Ne olivat tulleet sinne kolmekymmentä vuotta sitten ja hokivat vain, miten ennen on tehty. Oli ihan pakko palata Stadiin takaisin.” Mies 33 ■

Kehitä omaa työpaikkaasi – aloita itsestäsi Miten juuri Sinä voisit luoda parempaa työilmapiiriä? Keskitytkö perustehtävääsi ja hoidatko sen ensisijaisesti? Kohteletko muita kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan? Korjaatko, kun jotain on rikki tai kateissa? Tervehditkö, kannustatko, kiitätkö? Etsitkö ratkaisuja mieluummin kuin syyllisiä?

Kehity työntekijänä – keskity hyveeseen Hyveet ovat ominaisuuksia, jotka tekevät ihmisestä hyvän – ja ihmiselle itselleen hyvää. Paras työkalu niiden kehittämiseen on peili. Mitä seuraavista hyveistä sinun käytöksesi päivittäin heijastaa? Hyväntahtoisuutta Keskustelevuutta Reiluutta Suvaitsevaisuutta Vastuullisuutta

Auta

lahjoittamalla

Vaatteita, huonekaluja, astioita, kodin tekstiilejä…

Tuo vaate-, huonekaluja tavaralahjoituksesi suoraan myymäläämme tai soita meille, niin noudamme lahjoituksen kotoasi. Otamme vastaan ehjiä, puhtaita ja myyntikelpoisia tavaroita.

Sinun lahjoituksesi muuttaa maailmaa! Fida International on suomalainen avustus-, lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö. Työmme keskipisteessä ovat ne ihmiset, joilla ei ole mahdollisuuksia ihmisarvoiseen elämään. Unelmamme on maailma, jossa jokainen lapsi saisi kurottaa kohti unelmiaan, riippumatta syntypaikasta, perhetaustasta, ihonväristä tai uskonnosta.

Lahjoitetut tuotteet myydään Fida secondhand -myymälöissä. Myymälätoiminnan tuotot käytetään Fida International ry:n toiminnan tukemiseen.

tilaa ilmainen noutopalvelu tai tuo lahjoituksesi myymäläämme ilmainennoutopalvelu.fi • 09 566 00 200 Löydä lähin myymäläsi: www.fida.fi

12 B

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

Helatorstai avautuu ihmettelijälle Helatorstai on mystinen pyhä, jota kannattaa lähestyä ihmetellen, sanoo pastori Katja-Maaria Vilén.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ISTOCK

elatorstai eli Kristuksen taivaaseenastumisen päivä on meille haasteellinen pyhä, koska siinä tapahtuu niin mystinen asia, toteaa vantaalaisen Hämeenkylän seurakunnan pappi ja taidemaalari Katja-Maaria Vilén. Helatorstaita vietetään 40 päivää pääsiäissunnuntain jälkeen. Uuden testamentin mukaan Jeesus ilmestyi ylösnousemuksensa jälkeen oppilailleen 40 päivän aikana, minkä jälkeen hän astui taivaaseen. Vilén kiinnittää huomiota helatorstain ja helluntain tapahtumien poikkeuksellisuuteen. Kuolemassa ihmisen henki poistuu, mutta ruumis jää jäljelle. Jeesukselle nämä asiat tapahtuivat toisinpäin. Helatorstaina hänen ruumiinsa poistui maan päältä, mutta hänen henkinen läsnäolonsa moninkertaistui, kun helluntaina hänen oppilailleen lähetettiin Pyhä Henki. Vilén toteaa, että helatorstain haasteellisuus liittyy kysymykseen taivaasta: emme tiedä, mihin Jeesus meni. – Meidän on vaikea kestää sitä, että emme pysty selittämään asiaa tyhjentävästi. Jumalan valtakunta on aistien ja älyn ulottumattomissa. Jeesus itse sanoi, että taivasten valtakunta kuuluu lasten kaltaisille ja hengessään köyhille.

MEILLE KERROTAAN, että Jeesus avasi oven valtakuntaan, jonka näemme kuoleman jälkeen. Toisaalta taivasten valtakunta on jotakin, mikä murtautuu esiin jo nyt ja vaikuttaa meissä. Helatorstaista kertovissa teksteissä Jeesuksen oppilaat saavat myös käskyn, johon sisältyy sekä tehtävä että lupaus. – Jeesus lähettää meidät olemaan todistajiaan kunkin omalla tavallamme. Samalla hän lupaa, että emme ole yksin, vaan hän on kanssamme joka päivä salatulla tavalla.

”

JUMALAN VALTAKUNTA ON AISTIEN JA ÄLYN ULOTTUMATTOMISSA.

Vilén sanoo, että helatorstaita voi lähestyä kuvien ja ihmettelyn kautta. Yksi tapa on Jeesuksen taivaaseen astumista käsittelevän kirkkotaiteen katseleminen. Helatorstain ja helluntain välisenä aikana Jeesuksen oppilaat odottivat Pyhän Hengen tuloa. Vilénin mukaan jokaisen ihmisen sisimmässä on täyttymistään odottava Jumalan kaipaus. – Voimme raivata tilaa oman kaipauksemme kuuntelemiselle. Se voi olla pienen ajan tai hetken ottamista ja sen tutkimista, mitä annettavaa Pyhällä Hengellä voisi olla. NIIN SANOTTUIHIN arkipyhiin lukeutuva helatorstai palautettiin alkuperäiselle paikalleen kalenterissa vuonna 1992. Vuosina 1972–1991 Kristuksen taivaaseen astumisen päivää vietettiin työmarkkinajärjestöjen aloitteesta lauantaina. Maatalousyhteiskunnassa kylvökauden alkuun ajoittuva helatorstai oli yksi tärkeimmistä juhlapäivistä. Silloin vältettiin työntekoa ja rukoiltiin hyvää satoa. Päivän nimi tulee ruotsin kielestä: hela-sanan kantasana on muinaisruotsin pyhää tarkoittava sana haelghi. ■

Kristuksen taivaaseenastumista esittävä Bernardino Gandinon (1587–1651) maalaus on Pyhän Marian kirkossa Pohjois-Italian Bresciassa.

IHMISLÄHEISTÄ ASUMISTA VILLA ATZALEASSA Tarjoamme turvallista ympärivuorokautista asumista ja hoivaa kodissamme. Meille voi tulla asumaan myös lyhytaikaisesti vaikkapa omaishoitajan loman aikana. Meillä on nyt myös yksi pariskuntahuone vapaana. Voit varata henkilökohtaisen esittelyajan meiltä. TERVETULOA TUTUSTUMAAN VILLA ATZALEAAN! LISÄTIEDOT: Yksikön johtaja Tia Korpi p. 044 536 2226 tia.korpi@mehilainen.ﬁ hoivamehilainen.ﬁ

Villa Atzalea, Vanha Kaarelantie 26, Vantaa mehilainen.ﬁ

Osa 9

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

Runoilija ja laulava kahvinkeittäjä Anja Erämaja, 54, on runoilija ja kirjailija. Hän asuu Arabianrannassa Helsingissä. Erämajan viimeisin runokokoelma Ehkä liioittelen vähän ilmestyi vuonna 2016. Nyt hän kirjoittaa proosateosta, joka on tarkoitus saada julkaistuksi ensi vuonna. Erämaja tunnetaan myös muusikkona. Hän esiintyy Laulavat kahvinkeittäjät -bändissä ja Petra Lampisen kanssa duona.

Anja Erämaja käy kävelyretkillä päivittäin. Yksi hänen retkikohteistaan on Viikinrannan koivikko.

Runoilija rentoutuu käveleskellessään Anja Erämaja nauttii siitä, että antaa jalkojensa vain viedä johonkin suuntaan. Hienointa on, jos jalat vievät metsään asti, metsäilemään.

ri oikein: ainoa ylimääräinen siellä olet sinä itse. Metsässä eivät ajatukset ja mielipiteet sinkoile, koska ympäristö ei ole täynnä ärsykkeitä kuten kaupungissa. Siellä pääsee levolliseen ja kiitolliseen tilaan.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

okapäiväinen kävelylenkki on runoilija-kirjailija Anja Erämajalle paras rentoutumiskeino. Alkuvuodesta hän lähti lenkille heti aamusta ja kutsui sitä työmatkaksi. Kun hän oli kävellyt kahden–kolmen kilometrin matkan, oli kotiminä muuttunut työminäksi. Nykyään lenkki siirtyy välillä keskipäivään, eräänlaiseksi ruokatuntikävelyksi. Arabianrannassa asuvan Erämajan kävelyreitti vaihtelee hieman. Hän kertoo yleensä kulkevansa Vanhankaupunginlahden suuntaan, mutta viikonloppuisin hän saattaa lähteä pidemmällekin, Viikkiin tai Lammassaareen. Vaikka Erämaja ei ajattelisi työasioita, tulee kävelyn rytmissä usein ideoita kirjoittamistyöhön. Hän uskoo ideoiden pulpahtelun synty-

KUN ON AIKAA, Anja Erämaja nauttii siitä, että antaa jalkojensa vain viedä johonkin suuntaan. Hän kuvailee sitä käveleskelyksi tai vaankävelyksi. Hienointa on, jos jalat vievät metsään asti, metsäilemään. Turun saaristosta kotoisin olevalle Erämajalle metsäluonto on aina ollut tärkeä osa elinpiiriä, mutta sen merkitys tuntuu vuosien kuluessa vain kasvavan. Erämaja kokee, että metsässä kaikki on juu-

ARJEN PIENISSÄ irtiotoissa hänelle olennaista on yksinkertaisuus. Hän saattaa pysähtyä pariksi minuutiksi vain seuraamaan hengityksensä rytmiä. Tai hän silittää kissaa. Myös ikkunan eteen seisahtuminen tuntuu hyvältä. Anja Erämajaa huvittaa, että hän on siten kuin runoilijan prototyyppi. Hänestä on kuitenkin ihanaa katsella säätä. Sää on mikä on, ja se on täysin tasapuolinen, sillä se on kaikille sama eikä ole ihmisen päätettävissä. Joskus isot, viattoman puhtaat lumihiutaleet ovat lähes hypnotisoineet Erämajan. Välillä Erämaja siirtää sormensa tietokoneen näppikseltä työpöydän vieressä olevan soittimen koskettimille. Hän kutsuu sitä röökin mittaiseksi soittotauoksi. Samalla hän treenaa vapaasäestystä. Toistojen kautta oppii, ja oppimisen ilo rentouttaa. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

Hyvällä tuulella

JUMALASSA ON KOLME persoonaa, opettaa kirkko. Isän työnä on uuden luominen ja Pojan työnä yhteyden rakentaminen, mutta kameleontein on Pyhä Henki, helluntain hyvä tuuli. Pyhä Henki on empaattinen. Hän rohkaisee pelkuria, kannustaa empijää, opettaa tietämätöntä ja lohduttaa surevaa. Hän sytyttää rakkauden liekin. Pyhä Henki on muunnelmien mestari. Hän tarjoaa jokaiselle sitä, mitä tämä on vailla juuri siinä, missä on. Kun nauruherätyksessä mieli liikahtaa, purskahtaa helluntain hyvän tuulen koskettamasta nauru. Siellä missä Pyhän Hengen Helluntaipäivä merkkinä on kielilläpuhuminen,

20.5.

vän siitä, että koko kroppa on liikkeessä. Liikkeen ja liikkumattomuuden suhde on mietityttänyt häntä erityisesti tänä keväänä, sillä hän on sairastanut influenssan ja keuhkokuumeen, ja niistä toipuessa on liikkuminen jäänyt vähäiseksi.

helluntain hyvä tuuli saa puhumaan kielillä. Körttiseuroissa hän pidentää Siionin virsien säkeiden välit ja saa lestadiolaisseuroissa liikutukset kuulostamaan samalta Hangosta Petsamoon. Pyhä Henki on odottamaton. Sietämättömällä helppoudella hän raikastaa ilman piittaamatta kulttuurien eroista, poliittisesta puolueesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, köyhyydestä tai rikkaudesta. Hänen virttään veisataan helluntain sijaan jo pääsiäisenä: Kuka tuskaani hiljaa koskettaa? Mistä riitaamme hymy leviää? Pyhä Henki on tyhjentäjä. Hän vetää maton tietämiseni alta ja

näyttää, miten hullua on puhua siitä, mitä sanat eivät tavoita. Hän tyhjentää minut oletuksista, käsityksistä ja ennakkoluuloista. Hän

tyhjentää minut jopa uskosta ja luottamuksesta voidakseen itse kantaa minua tuulensa keveydellä. KAISA RAITTILA

16 B

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Gurun opissa Ohjaajana Pierre Teilhard de Chardin Ranskalainen Pierre Teilhard de Chardin oli jesuiitta, pappi ja paleontologi. Hän oli myös viime vuosisadan luovimpia kristillisiä mystikoita. Hän pyrki luomaan synteesin kristinuskon ja luonnontieteellisen kehitysopin välille. Kirjoituksissaan hän pohti muun muassa kristillisen uskon paikkaa ja tulevaisuutta evoluution valossa. Teilhard teki monia geologisia ja paleontologisia tutkimusretkiä Egyptiin, Ranskaan, Mongoliaan, Kiinaan ja Afrikkaan. Kiinassa hän vietti pitkiä aikoja käytännössä maanpakolaisena, koska ei saanut opetuslupaa kirkoltaan. Hän oli Pekingissä, kun atomipommit pudotettiin Hiroshimaan ja Nagasakiin. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän toimi rintamalla paarinkantajana. Hän kuoli New Yorkissa pääsiäisenä 1955 sydänkohtaukseen. Hän oli syntynyt vuonna 1881. Suurin osa Teilhardin kirjoituksista julkaistiin postuumisti, sillä katolinen kirkko ei antanut hänen elinaikanaan niille julkaisulupaa. Teilhard itse pysyi koko elämänsä ajan uskollisena kirkolleen. Suomeksi Teilhardin kirjoista on käännetty Tapaus ihminen.

Kohti ääretöntä ja sen yli Paleontologi Teilhard de Chardinin matkasta materian salaisuuksiin, maan ja universumin historiaan ja ihmisen alkuperään tuli samalla hengellinen matka kosmoksen, ihmisen ja lopulta Jumalan sisimpään. TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

PIENI RANSKALAISPOIKA vaelteli kotinsa lähellä kukkuloilla ja keräili erikoisia kiviä aarrekokoelmiinsa. Hänen isänsä oli ohjannut lapsiaan keräämään kiviä, fossiileja ja muita luonnon erikoisuuksia. Pieni poika ihmetteli kivien ja vuorten kallioiden kovuutta. Kun poika oli kuusivuotias, hänen tukkansa oli kerran vahingossa syttynyt tuleen. Hän oli pelästynyt pahasti ja alkanut jo ymmärtää elämän haurauden. Kivet herättivät hänessä myös kysymyksen siitä, oliko jotakin kiveäkin kovempaa, ikuista. POIKA OLI Teilhard de Chardin, josta tuli aikanaan tunnettu paleontologi ja geologi, joka teki tutkimusretkiä eri puolilla maailmaa. Jos isä vaikutti siihen, että hänessä heräsi koko elämän jatkunut kiinnostus luonnontieteisiin, niin äidin harras uskonnollisuus muovasi Teilhardin hengellisyyttä. Äiti opetti Teilhardia kunnioittamaan Mariaa ja Jeesusta ja sai hänet kiinnostumaan kristityistä mystikoista. Nämä lapsuuden kiinnostuksen kohteet säilyivät Teilhardissa koko hänen elämänsä ajan. Häntä kiinnosti kysymys siitä, mikä pitää kaikkia asioita koossa tässä elämässä ja koko universumissa. Teilhard oli ensimmäisiä teologeja, jotka ymmärsivät, että evoluutioteoria ei voi olla vaikuttamatta kris-

tilliseen uskoon. ”Luominen ei ole koskaan päättynyt”, Teilhard ajatteli. Universumi syntyy ja kehittyy jatkuvasti. Mitä merkitsee kristilliselle uskolle, että elämme vielä päättymättömässä universumissa? Mitä tarkoittaa, että elämme universumissa, jonka elämä alkoi noin 14 miljardia vuotta sitten, jonka tulevaisuus on avoin ja joka on paljon enemmän kuin nyt voimme käsittää? Teilhard ei ikinä luopunut kristillisestä uskostaan. Hänen matkastaan materian salaisuuksiin, maan ja universumin historiaan ja ihmisen alkuperään tuli samalla hengellinen matka kosmoksen, ihmisen ja lopulta Jumalan sisimpään. Evoluution kertomus ei ollut hänelle vain matka kaiken alkuun vaan myös matka universumin päämäärään, siihen, mihin se on matkalla. TOISEN MAAILMANSODAN kynnyksellä Teilhard kirjoitti, että moderni tiede keksintöineen toi kristinuskon uuden maailman eteen. Hän valitti, että uusi ateismi ei tuonut parempaa maailmaa. Myös kristinusko epäonnistui, kun se piti kiinni vanhasta kolmikerroksisesta maailmankuvasta, joka keskittyi syntiin, pelastukseen ja tuonpuoleisuuteen. Kristinusko oli menettänyt voimansa muuttaa maallista elämää ja ateismi oli sokea omalle pinnallisuu-

Näin minä uskon Jumala ei piiloudu, että etsisimme häntä. Siitä olen vakuuttunut. Yhtä vähän hän antaa meidän kärsiä, että siten tulisimme runsaammin palkituiksi. Päinvastoin, Jumala on kokonaan kääntynyt luomansa puoleen. Hän näkee, miten se lähestyy häntä, ja hän tekee kaiken valaistakseen sen ja tehdäkseen sen autuaaksi. Äidin tarkkaavaisuudella hän katsoo lastaan. Mutta silmäni ei vielä havaitse häntä. Ehkä tarvitaan satoja vuosia ennen kuin silmämme aukenee valolle. Epäilyksemme ja muu kärsimyksemme on se hinta, mikä meidän pitää maksaa, että kaikki saa täyttymyksensä. Kun sen nyt tiedän, voin hyväksyä sen, että vaellan edelleen loppuun asti tätä tietä, josta tulen yhä varmemmaksi samalla, kun horisontti yhä enemmän katoaa usvaan.” Teilhard de Chardin Pekingissä vuonna 1934

delleen ja kykenemätön tarjoamaan emotionaalista lohtua tai syvyyttä elämään. Teilhard uskoi, että jos kristinusko luopuisi vanhasta maailmankuvastaan ja heräisi kuuntelemaan modernin tieteen avaamaa maailmaa ja sen herättämiä kysymyksiä, sillä voisi olla jotain annettavaa modernille maailmalle. TIEDEMIEHENÄ TEILHARD tutki maan evoluutiota, elämän orgaanisten muotojen kehitystä ja ihmisen alkuperää. Samalla hän koki, että tieteellinen tieto ja luonnon rakkaus syvensivät hänen uskoaan. Tiede auttoi häntä tuntemaan Jumalaa aina vain enemmän. ”Kukaan muu kuin sellainen henkilö, joka on uppoutunut materian tutkimukseen, ei voi ymmärtää, missä määrin Kristus inkarnaatiossaan on maailman sisällä, pienimmänkin atomin sydämessä.” Teilhardin perusajatukset olivat idullaan jo ensimmäisen maailmansodan aikaisissa esseissä, joita hän kirjoitti rintamalla. Jo niissä hän näkee Kristuksen keskuksena, joka pitää kaikkea koossa ja vetää yhteen. ”Aina samalla kirkkaudella Kristus loistaa valona jokaisen elämän sydämelle. Joka puolelta hän vetää meitä puoleensa ja tuo lähemmäksi itseään. Häntä yksin me etsimme ja hänessä me liikumme.” ■

MENOT 9.5. – 24.5.

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16, p. 09 830 6500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507 Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkko ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkko to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Matala – mukava maanantai kirkolla! Ehtoollishartaus ma 14.5. ja hartaus ma 21.5. klo 11, jonka jälkeen maksuton ruokailu. Raamattua, rukousta ja laulua maanantaisin klo 12. Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30–13. Puurotorstai torstaisin klo 10–13. Puurolounas 2,50 e. Hakunilan kuoron harjoitukset torstaisin klo 18–20.45. Bilisilta nuorille torstaisin klo 18.30– 20.30 Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 20–22.30. Käsillä hyvää -ryhmä ke 9.5. klo 14–15.30. Kauden viimeinen kerta. Helatorstain messu 10.5. klo 12. Sari Kokkonen, Juha Paukkeri. Esikoiset ry:n seurat to 10.5. klo 15. Äitienpäivän messu su 13.5. klo 12. Sari Kokkonen, Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri. Äitienpäiväkonsertti su 13.5. klo 14. Hannu Forsberg, Jaakko Hietikko, Juha Paukkeri. Vapaa pääsy. Hakunilan kirkon kuoron myyjäiset su 13.5. klo 10–16. Lähetyspiiri ma 14.5. klo 18–19.30. ”Lutherin jalanjäljissä” Terttu Kähkönen ja Raimo Mäki. Raamattupiiri ti 15.5. klo 18–20. Seuraavan kerran ti 4.9. Seniorikerho to 15.5. klo 13. Ylistystanssi, Eeva Wikström. Viikkomessu to 17.5. klo 18. City-ripari mukana. Kauden viimeinen. Kirkon kirppis la 19.5. klo 12–15. Kevään viimeinen kerta. Helluntain messu su 20.5. klo 12. Laura Maria Latikka, Hans Tuominen,

Juha Paukkeri. Hallintosihteeri Paula Raitis siunataan tehtävään. Päivähetki Raamatun äärellä ti 22.5. klo 12. Jari Araneva. Virsivartti ke 23.5. klo 12.30–13.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari, p. 050 573 6391 Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12. Hartaus ja päiväkahvit tiistaisin klo 12.30. Saunaa ja Sanaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30. Naisten Raamattupiiri tiistaisin klo 19. Perhekahvila perjantaisin klo 9–13. Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45. Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12, maksuton puuroaamiainen kaikille. Äitienpäivän messu su 13.5. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Joni Vikki. Kevään viimeinen Torstaimesta 17.5. klo 14–15.30. Välipalaa ja mukavaa puuhastelua alakouluikäisille. Vantaan seurakuntien kamarikuoron kevätkonsertti to 17.5. klo 19. Johtaa Juha Paukkeri. Vapaa pääsy. Ohjelmamaksu. Helluntain messu su 20.5. klo 10. Tapani Varis, Harri Nurminen, Kaisa Nuolioja, laulu ja piano, Jokke Häsä, klarinetti, Riikka Jäntti. Vivace-kuorojen kevätkonsertti ma 21.5. klo 19. Vapaa pääsy. Maksullinen buffet konsertin väliajalla.

MUUALLA Perhekahvila torstaisin klo 9–11 Kolohongan ostoskeskuksessa os. Itäinen Valkoisenlähteentie 19. Lapsiperheiden retki Vivamon Lastenkylään Lohjalle 12.6. Hinta 20 e/aikuinen ja 10 e/yli 3-vuotiaat lapset. Ilmoittautumiset birgitta. tasavuori@evl.fi. Koululaisten kesäkerho Kolohongan kerhotilassa Itä-Hakkilassa. Kivaa touhua 7–9-vuotiaille. 4.–15.6. klo 9–15. Muutama paikka vielä vapaana, tiedustelut birgitta.tasavuori@evl.fi.

KASTETTU Alexander Johannes Eskelinen, Daniel Marcus Olavi Halonen, Pyry Verneri Juhani Järvinen, Eetu Onni Aleksi Malm.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Milko Göran Holmström ja Jonna Eerika Tallila, Mauri Kalevi Karjalainen ja Minna Susanna Huttunen.

HAUTAAN SIUNATTU Osmo Pentti Salminen 87 v, Laila Apolloonia Rosenqvist 84 v, Anna Maria Manninen 80 v, Brita Linnea Pitkälahti 77 v, Oiva Kalervo Hirvonen 76 v, Sirkka Anita Ahlroos 70 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys: ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Laulun ystävät -yhteislauluilta ke 9.5. klo 17–18. Laulua johtaa Hannu Lehtikangas. Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 9.5. klo 18 pienessä seurakuntasalissa. Helatorstain messu, Herättäjän kirkkopyhä to 10.5. klo 10. Simo Juntunen, Jukka Nevala ja Päivi Tiitu. Messun jälkeen Siionin virsiseurat ja kirkkokahvit. Puhumassa ovat Simo Juntunen, Jukka Nevala ja Jaakko Simojoki. Äitienpäivän messu su 13.5. klo 10. Jaakko Kara, Miika Koistinen ja Hannu Lehtikangas. Miesten sauvakävelypiiri su 13.5. klo 18. Lähtö kirkolta, mukana on seurakunnan pastoreita. Päiväkahvin aikaan: Erik Seen kirjoitetaan erikseen ma 14.5. klo 14. Emma Koistinen kertoo Suomen kielestä ja sen tutkimuksesta. Kevätkonsertti ti 15.5. klo 18. Esiintymässä on duo Pertti Lehto laulu ja Vladimir Klimenko kitara ja laulu. Vanhat ja uudet virret ja laulut puhkeavat kukkaan uusin sovituksin. Konserttiin on vapaa pääsy. Nettikerho ikäihmisille ke 16.5. klo 13.30–15.30 takkahuoneessa. Aiheena ”Kesämenot”. Piiriä vetää informaatikko Riitta Sivenius. Messu, Kaatuneiden muistopäivä su 20.5. klo 10. Jukka Nevala, Matti Hyry ja Päivi Tiitu. Messussa avustaa Leppävaaran kamarikuoro Kullervo Latvasen johdolla. Neljän kanttorin kevätkonsertti ma 21.5. klo 19. Esiintymässä ovat kanttorit Hannu Niemelä, Hannu-Pekka Heikkilä, Pekka Soranummi ja Hannu

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

Lehtikangas. Ohjelman hinta on 10 e. Perhetyön kevätjuhla ma 21.5. klo 9.30–11. Grillailua ja yhdessäoloa kirkon pihamaalla, sateen sattuessa olemme sisätiloissa. Ilmoittautuminen syksyn 2018 päiväkerhoihin on käynnissä. Ilmoittautumislinkki on nettisivuillamme: hameenkylanseurakunta.fi > lapset ja perheet.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kohtaamispaikka to 3.5. klo 11–12. Vierailijana on kappalainen Matti Hyry.

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Aikuisten raamattupiiri to 17.5. klo 10.

MUUALLA Pägyn päivä la 19.5. klo 10–14. Pähkinärinteen kylätapahtuma ja ravintolapäivä Mantelikujalla. Tarjolla on live-musiikkia, burgereita, katukahveja, pihapelejä ja paljon muuta kivaa tekemistä. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Pähkinärinteen palvelutalon kahvikammari ke 23.5. klo 13.30–14.30 osoitteessa Kastanjakuja 1 A. Retki Suomenlinnaan la 26.5. klo 10–16. Tapaaminen Kauppatorin lauttarannassa klo 10. Pelataan pelejä, syödään yhdessä ja vietetään mukava päivä. Varaa mukaasi retkievästä. Matka Suomenlinnaan ja takaisin maksetaan itse. Säävaraus. Ilmoittautuminen pe 18.5. mennessä kirkkoherranvirastoon osoitteeseen hameenkylan.seurakunta@evl.fi tai p. 09 830 6450. Kesäretki Tampereelle ma 4.6. Lähtö kirkolta klo 9 ja paluu n. klo 17. Retkenjohtajana toimii kirkkoherra Jukka Nevala. Retken hinta on 55 e sisältäen yhteiskuljetuksen, ruokailun, iltapäiväkahvin ja sisäänpääsymaksut. Ohjelmassa on mm. Iittalan kirkko, Iittalan lasitehdas, Savisepon myymälä ja Pyynikki. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon hameenkylan.seurakunta@evl.fi tai p. 09 830 6450.

KASTETTU Edla Hanna Tuulikki Raitala, Tino Terno Allan Lindström, Nanna Olivia Jokinen, Peetu Kalle Juhani Ylikippari.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Timo Henrik Ikonen ja Anni Maria Pauliina Uppala.

HAUTAAN SIUNATTU Eila Maria Lindblad 88 v, Saima Viitanen 84 v, Reino Valdemar Oivo 82 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset: arkisin klo 9–15, p. 09 830 6333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys: ti ja to klo 10–12, p. 050 573 6376 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Aamurukouspiiri arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen lounas ke 9.5. ja 16.5. klo 11 alkaen kirkkosalissa. Syödään yhdessä. Maksuton yhteisölounas on valmistettu Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruuasta. Päivälähetyspiiri ke 9.5. klo 13 kirkon kokoustilassa. Iltarukouspiiri ke 9.5., 16.5. ja 23.5. klo 18.40 kirkon kappelissa. Helatorstain messu to 10.5. klo 10. Tuomas Antola, Minna Ruuttunen, Katariina Kopsa. Kirkkokahvit. Runomatinea to 10.5. klo 16 seurakuntasalissa. Miesten saunailta to 10.5. ja 24.5. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Perhekerho pe 11.5. ja 18.5. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Messu su 13.5. klo 10. Veikko Ahonen, Eveliina Ojala, Katariina Kopsa. Kirkkokahvit. Kirkon aamupuuro ma 14.5. ja 21.5. klo 10 seurakuntasalissa, 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta. Perhekerho ma 14.5. ja 21.5. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Runopiiri ma 14.5. klo 13 kirkon kokoustilassa. Naisten raamattupiiri ma 14.5. ja 21.5. klo 17.30 Kotkansiiven kokoustilassa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 14.5. ja 21.5. klo 18 kirkon kappelissa. Arki-illan iltakirkko ke 16.5. klo 18. Veikko Ahonen, Airi Saloniemi. Ruusujuhla to 17.5. klo 13 seurakuntasalissa. Naisten saunailta to 17.5. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Menokasvo

Aivastuttaa ja nenä vuotaa Vantaan ja Keravan allergia- ja astmayhdistyksen toiminnanjohtaja, allergianeuvoja Marja-Riitta Kytö, mitkä ovat yleisimmät allergiaoireet? – Tyypillisiä allergiaoireita ovat nenän vuotaminen, aivastelu ja iho-oireet. Oireisiin kuuluvat myös väsymys ja päänsärky, joita moni ei osaa yhdistää allergiaan.

Mistä allergiat johtuvat? – Kaupungistuminen ja liikahygieenisyys ovat syynä siihen, että nykyisin on niin paljon allergioita. Ennen niitä oli vähemmän, koska asuttiin maalla. Lapset konttasivat navetoissa ja panivat suuhunsa kaikkea, mitä maasta löytyi. Taipumus allergisuuteen on perinnöllistä. Allergia voi puhjeta missä iässä tahansa. NINA RIUTTA Hyvän olon viikko 14.–18.5. Olotilassa, Unikkotie 5 a (käynti Vehkapolulta). Astma- ja allergiainfo ke 16.5. klo 14–15. Marja-Riitta Kytö. Ks. viikon muut tapahtumat sivu 12 A tai vantaanseurakunnat.fi > ajankohtaista.

MARIANNA SIITONEN

Miten helpottaa oloa? – Apteekeista saatavat antihistamiinit eli allergialääkkeet ja kortisonipohjaiset nenäsumutteet helpottavat oloa. Nenäkannun käyttö lievittää limakalvojen kuivuutta. – Siitepölyaikaan parhaat ulkoiluajat ovat aamuisin ja iltamyöhällä, koska silloin ilmassa on vähiten siitepölyä. Allergisen ei kannata tuulettaa petivaatteita ulkona, koska siitepöly tarttuu niihin ja oireet kiusaavat läpi yön. Hiukset kannattaa huuhdella iltaisin, se poistaa niihin tarttuneen siitepölyn.

– Kotona perusviikkosiivous riittää. Nykyään kannatetaan siedätystä, eikä hirveää puunaamista. Kodin ikkunoihin on saatavana ilmansuodattimia estämään siite- ja katupölyä, ja kasvoille laitettavia katupölysuojaimia kannattaa käyttää.

MENOT 9.5. – 24.5.

12 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Seurakuntakuoro to 17.5. klo 18 kirkkosali 2:ssa. Vox Mea – Oma ääni to 17.5. klo 18.30 seurakuntasalissa. Messu su 20.5. klo 10. Eveliina Ojala, Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi, Jussi Salonen, Seurakuntakuoro. Kirkkokahvit. Huilukonsertti su 20.5. klo 18. Flauto Dolce -nokkahuiluyhtye, joht. Satu Parkkonen. Laura Vihreäpuu, cembalo. Vapaa pääsy. California Dreaming – Nikinmäen Naislaulajien kevätkonsertti ma 21.5. klo 19 seurakuntasalissa. Joht. Sanna-Maarit Hakkarainen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Sanan ja rukouksen ilta ke 23.5. klo 18. Eveliina Ojala. Vapaaehtoisten, luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kiitosjuhla to 24.5. klo 18. Kevätbarokin solinaa -konsertti pe 25.5. klo 19. Viola Räisänen, viulu, Anna-Maria Lehtoaho, cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30. Hartaus ti ja to klo 11. Kirkonkulma kiinni 21.–25.5. remontin takia.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 17.5. ja 24.5. klo 9–11.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Perhekerho ti 15.5. ja 22.5. klo 9–11.30. Vanhemman väen piiri ke 9.5. klo 13.

MUUALLA Saturnuksen päiväkodin avoin toiminta. Seurakunnan työntekijä paikalla ke 9.5. klo 8.30–11 ja to 17.5. klo 11.30–14 (Kaakkoisväylä 8). Korson kyläpäivät la 12.5. klo 11–14. Seurakunnan pisteessä toimintaa ja tarjoilua yhdessä Ruusuvuoren koulun Korso valittaa -kampanjan kanssa. Rakkautta ilmassa – diakonian retkipäivä ke 23.5. klo 9-17. Miten eri tavoin rakkaus ilmenee? Tutustumme päivän aikana neljän eri museon avulla rakkauteen. Päivä alkaa aamupalalla kirkolla klo 9. Kuljemme bussilla Vantaan kaupunginmuseoon, Teatterimuseoon, Hotelli- ja ravintolamuseoon ja Diakonissalaitoksen museoon. Päivän päätteeksi hartaushetki Diakonissalaitoksen kirkossa. Hinta 25 e sis. aamupalan, matkat, ohjelman, lounaan, museoliput. Ilm. ja maksu viim. 16.5. kirkkoherranvirastoon. Vanhemman väen piirin kevätretki to 7.6. Lähtö kirkolta klo 9.30, paluu klo 16.30. Tutustumme Tuusulanjärven rannan taiteilijakoteihin, Halosenniemeen ja Ainolaan. Käymme lottamuseossa ja nautimme lounaan. Hinta 25 e/15 e museokortin omistajille (kortti mukaan) sis. matkat, sisäänpääsyt, opastukset ja lounaan. Ilm. kirkkoherranvirastoon viim. 31.5, p. 09 830 6552. Mukaan mahtuu 40 ensimmäistä.

KASTETTU Ani Unna Unelma Hartikainen, Kevin Samuel Sydänhelmi, Sara Elise Ilona Sipilä, Kasperi Jouko Johannes Kukkola, Juuli Aurora Luoto, Julius Joonatan Jyrkkärinne, Fiona Angeliina Hellevi Kopra, Seela Sisko Seppälä.

HAUTAAN SIUNATTU

ASOLAN SEURAKUNTATALO

Pauli Esko Johannes Merviö 88 v, Martti Pöllänen 82 v, Marja Terttu Tolvanen 72 v, Osmo Tapio Kettunen 70 v, Jaana Marjatta Rautanen 55 v, Tanja Marita Lindroos 53 v, Mikko Samuel Laine 21 v.

Asolantie 6, p. 050 573 6329 Ei säännöllistä toimintaa 10.5. Hiljaisen laulun ja joogan retriitti helatorstaina 10.5. klo 10–16, sis. keitto ja kahvi (25 e). Ilm.ohje ja lisätiedot netistä. Osta vaikka lahjaksi äidille! Maalausryhmä ma 14.5. klo 10–12. Avoimet ovet perheille ti klo 9–12. Lapsille aikuisen kanssa. Kipuryhmä ti 15.5. klo 15. Mitä teen, kun kipu kalvaa? Puutarhapiiri ti 15.5. klo 18. Tuholaistorjunnan pelisäännöt. Saviryhmä ke klo 12–14. Asolan Ankkuri -aamupala to 17.5. klo 9–11. Jatkuu syksyllä. Diakoniapäivystys to 17.5. klo 9–11. Jatkuu syksyllä. Älynystyrät Ällikällä to 17.5. klo 13. Muistitehtäviä. Yksinhuoltajaperheiden grilli-ilta to 17.5. klo 17.30. Narsistien uhrien vertaisryhmä to 17.5. klo 18. Seniorikahvila ma 21.5. klo 13. Työikäisten raamattupiiri ma 21.5. klo 18–19.30. Lasten kevätkirkot ja eskareiden siunaaminen ke ja to 23.–24.5. klo 9 ja 10. Ilm. Kirsi Vuorikivi, p. 050 384 4229 tai Janina Anto, p. 044 422 0314. Asolan Silmukkaryhmä to 24.5. klo 16–18. Arabiankielinen työ la–su Asolan seurakuntatalolla, tiedustelut pastori Ramez Ansara, p. 050 304 1689.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 830 6700 Avoinna ma–pe klo 9–15 (ei 10.5.) rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa kirkolla ma–ti klo 11–14 Asolan seurakuntatalossa to klo 11—14 (ei 10.5.) Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11 Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11 (ei 10.5.) Ajanvaraus ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6706 rekola.diakonia@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Ei säännöllistä toimintaa 10.5. Avoin olohuone perheille ma, ti, to, pe klo 9–14. Lapsille aikuisen kanssa. Ma brunssi klo 10–11 (0,50 e/lautanen perhediakonialle). To Kirkkomuskari klo 10. Lasten kevätkirkot ja eskareiden siunaaminen ma ja ti 21.–22.5. klo 9 ja 10. Ilm. Kirsi Vuorikivi, p. 050 384 4229 tai Janina Anto, p. 044 422 0314. Yläovet auki ma klo 18. Maksuton iltapala, saunamahdollisuus. Diakoniakahvila ja -päivystys ti klo 9–11. SilmukkaSiskot-ryhmä ke klo 9.30. Open Doors, nuorten avoimet ovet ke 9.5. klo 18. Avoin raamattupiiri ke 16.5 klo 18.30. Pikkunikkarit 4–7-vuotiaille lapsille, ke klo 14. Ilm. petri.piirainen@evl.fi tai p. 050 573 6328. Helatorstain messu 10.5. klo 12. Ben Ahlroos, Marja Kyllönen. Messussa siunataan isoset tehtäviinsä. Laulukonsertti to 10.5. klo 18. Marja Kyllönen ja Ilmari Räikkönen. Messu su 13.5. klo 10. Vappu Olsbo, Marja Kyllönen. Äitienpäivän kakkukahvit. Lasten pienoismallikerho ma 14.5. klo 15.30. 20 e/pienoismalli. Ilm. petri.piirainen@evl.fi tai p. 050 573 6328. Iltamessu ma 14.5. klo 17.30. Laura Leverin. Lasten ja nuorten kanssa toimivien vapaaehtoisten kevätjuhla ke 16.5. klo 18.30. Mukana isoset, kerhonohjaajat, pyhäkoulunopettajat ja vanhat nuoret. Herkkuja ja hauskaa ohjelmaa! Iltamessu ke 16.5. klo 20. Ben Ahlroos ja nuorisotiimi. Raamattu- ja keskustelupiiri to 17.5. klo 13. Kitarakonsertti la 19.5. klo 15. Tuomo Kupari. Helluntain kansainvälinen messu su 20.5. klo 10. Arto Nuutinen, Noora Hultin. Miesten raamattupiiri ma 21.5. klo 18.30. Vapaaehtoistoimijoiden kevätkahvit ke 23.5. klo 17.30.

MUUALLA Tansanian taivaalla – lähetystyössä lennetään; Lähetysilta Foibessa Sairaalakatu 5 ke 9.5. klo 17.30. Erja ja Ilkka Korhonen, Vappu Olsbo. Hartaus Foiben ruokasalissa su 13.5. klo 14. Sairaalakatu 5. Vappu Olsbo, Marja Kyllönen. Yhteiskristillinen päiväpiiri ma klo 13–15. Rautkalliontie 4 kerhotila. Hanna-rukouspiiri ma 21.5. klo 18, Tertunkuja 4 B. Nuorten sähly to 17.5. klo 16–17.30. Rekolanmäen koululla. Oma maila, kengät, peliasu. Yhteiskristillinen rukouspiiri pe klo 19–21.30 Rautkalliontie 4 kerhotila. Retki Itä-Suomen luostareihin 11.–12.6. Rekolan srk alueella asuville. Sis. matkat, yöpyminen, ruokailut ja ryhmäopastukset (70 e). Ennakkotapaaminen ja tutustuminen Tikkurilan ortodoksiseen kirkkoon, 23.5. klo. 17.30. Ilm. viim. pe 18.5. rekolan. seurakunta@evl.fi tai p. 09 830 6700. Retkellä: diakoni Irma Liljeström ja pastori Tarja Korpela. Tied. Irma, p. 050 553 8459. Seniorien tuettu loma Salonsaaressa 20.–25.8. Hinta 90 e/hlö/5 pv. Täysihoito. Haku: www.hyvinvointilomat.fi. Tied. irma.liljestrom@evl.fi tai p. 050 553 8459.

KASTETTU Aliana Danae Van der Walt, Minttu Juulia Heinlahti, Iiro Eeti Antero Ylivaara.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Pauli Markus Koskinen ja Viivi Iiris Jukantytär Salonen, Juhana Topias Tikkanen ja Sini Marjukka Ranta-Korpi.

HAUTAAN SIUNATTU Sylvi Sinikka Puusa 94 v.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset: ark. klo 9–15, p. 09 830 6333. Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B, avoinna ark. klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi ark. klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs.) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys: ma klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma klo 10–11.30 ja to klo 9–10, p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Lauluntekijä Tero Kuparisen (laulu ja kitara) Agape-levyn julkaisukonsertti ke 9.5. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Helatorstain messu to 10.5. klo 12, Kristiina Kartano, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso, Iina Katila. Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan Kynttiläkiertueen päätöskonsertti to 10.5. klo 16. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Messu su 13.5. klo 12, Veikko Karhumaa, Maria Koukkari, Samppa Laakso. Con amore -kuoron konsertti Kevättuulia ke 16.5. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Vantaan Suzukisoittajien Apolloniaorkesterin Strauss-konsertti to 17.5. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 19.5. klo 15, Bethanian 4. krs kokoushuone. Kaatuneitten muistopäivän kaksikielinen jumalanpalvelus su 20.5. klo 10. Helluntaimessu su 20.5. klo 12, Tuula Lapveteläinen, Mirka Härkönen, Terje Kukk. Mukana Pyhän Laurin kuoro. Vihkimusiikkikonsertti helluntaina su 20.5. klo 18.

SEURAKUNTIEN TALO Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Kirkon ruokailu - lämmin lounas sitä tarvitseville ja seuraa kaipaaville ke 9.5, 16.5, ja 23.5. klo 12–13.15, Nuorisotila. Vuoronumeroiden jako Nuorisotilan ala-aulasta klo 11.30. Ruokailu alkaa lyhyellä hartaudella klo 12 ja päättyy klo 13.15. Vapaaehtoinen maksu. Yli 40- ja yli 60-vuotiaiden sinkkujen suunnittelupalaveri ke 9.5. klo 18, Bethanian 4. krs kokoushuone. Naisten rukouspiiri pe 11.5. ja 18.5. klo 18, Emmauksen kokoushuone. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 12.5. klo 15, Bethanian 4. krs kokoushuone. Hyvän Olon viikolla ma 14.5. Klo 13 Ole läsnä kehossa ja mielessä: Hengellinen rentoutustuokio, Nuorisotila. Lähetyksen päiväpiiri ti 15.5. ja ti 22.5. klo 13 Bethanian 4. krs kokoushuone. 15.5. nimikkolähetit Jaakko ja Marjut Tikkanen Mongoliasta. Avoin rukouspiiri ti 15.5. ja ti 22.5. klo 19, Emmauksen sielunhoitohuone. Aamurukouspiiri ke 16.5. klo 8, Emmauksen sielunhoitohuone. Työnohjauksellinen ryhmä vapaaehtoisille ke 16.5. klo 13, Betanian 4. krs kokoushuone. Hanna-piiri to 17.5. Lähtö lenkille

kirkon edestä klo 9.30, kahvit sanan äärellä klo 10.30 Betanian kokoushuone. Vantaan kristillisten raamattupiiri ma 21.5. klo 13, Emmauksen kokoushuone. Sansan medialähetyspiiri ma 21.5. klo 18, Viraston asiakastila. Gospel-lattarit ti 22.5. klo 19 Nuorisotila, Unikkotie 5 C. Mukaan liikuntavarusteet ja juomapullo. 5 e/krt lähetystyön hyväksi.

PIENTEN PAIKKA Unikkotie 5 a (Käynti Vehkapolun kävelykadulta) Pienten paikka auki ke 9.5., 16.5. ja 23.5. klo 16–19. Pienten paikka pe 11.5. ja pe 18.5. klo 9–15. Perhekerho, perhemuskari kerhon alussa ti 15.5. ja ti 22.5. klo 9.30– 11.30.

OLOTILA Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223, tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila Kahvila auki ma–pe klo 10–15. Suljettu to 10.5. ja pe 11.5. Tule viettämään reilu kahvitauko. Talo tarjoaa kupillisen ma 7.5., ti 8.5. ja ke 9.5. klo 12–13. Taidetta! Kokeilun jäljet. Pirjo Kervisen teoksia 2.5.–1.6. Kysy neuvoa tietoteknisissä asioissa, mm. tabletin, netin ja kännykän käyttö ma klo 12–13. Henkilökohtaista opastusta. Myös ajanvarauksella. Kysy kassalta aikoja tai p. 09 830 6302. Ma 14.5. erikoisteema: Miten haen netistä terveystietoa? Latausvartti to 10.5., to 17.5. ja to 24.5 klo 16.15. Helatorstaiaaton iltaehtoollinen ke 9.5. klo 18, Terhi Viljanen, Toomas Takala, Terje Kukk. Laulupiiri pe 11.5. klo 15.30, Samppa Laakso. Messu + kirkkokahvit su 13.5. klo 10, Sanna Heikurinen, Sari Rajala, Iina Katila. Hyvän Olon viikolla ma 14.5 klo 14. Tanssista iloa arkeen. Hyvän Olon viikolla ti 15.5. Aamuhetki pappi Päivi Helénin kanssa keskustellen klo 10–12, Sukkelat sukankutojat klo 10, Hyvän mielen musiikkihetki klo 13 (pianomusiikkia, Terje Kukk). Yhteysilta ti 15.5. klo 18.30. ”Kohtaamisia Israelissa”, vieraana pastori Erja Kalpio Evankelinen lähetysyhdistys ELY:stä. Iltaehtoollinen ke 16.5. klo 18, Johanna Jakonen, Terje Kukk. Ehtoollisen jälkeen Teetä ja tarinoita Mongolian aroilta. Seurakunnan nimikkolähetit Marjut ja Jaakko Tikkanen kertovat elämästään ja työstään. Mukana Mari Chaulagai ja Jyrki Kaukanen. Hyvän Olon viikolla ke 16.5. Astmaja allergianeuvonta yksilöllisesti klo 13–14, astmaja allergiainfo klo 14–15. Hyvän Olon viikolla to 17.5. Puristusvoimamittausta, kehonkoostumusmittausta ja fysioterapeuttista neuvontaa (Movement Fysios) klo 10–11. Info fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä klo 12. Tanssista iloa arkeen! Tutustu cha chan, reggeatonin ja bachatan askeliin klo 13. Hyvän Olon viikolla pe 18.5. ”Tule hellimään ja hoitamaan itseäsi” klo 10–14. Valittavissa maksullisia hoitoja. Ajanvaraus Olotila tai p. 09 830 6302. Klo 10–15 Terveyskioski. Klo 10–14 mittauta verenpaineesi ja -sokerisi. Pienimuotoista

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 9.5. – 24.5.

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

ESKO JÄMSÄ

3× JUUSO WESTERLUND

menovinkki

Päättäjän paikalle? Syksyn seurakuntavaaleissa on jaossa päättäjien paikkoja seurakuntiin. Jos seurakunnan asioihin vaikuttaminen kiinnostaa, infotilaisuudessa kerrotaan, miten voi lähteä ehdokkaaksi. Seurakuntavaalien info- ja keskustelutilaisuus to 17.5. klo 18 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1.

Jari Marvia lupaa paistaa partiolettuja Pägyn päivässä kotikulmillaan.

VANTAAN SEURAKUNNAT

Pähkinärinteessä juhlitaan kadulla Pägyn päivä kutsuu naapureita, uusia asukkaita ja muualle muuttaneita vanhoja tuttuja tapaamaan toisiaan.

PÄGYN PÄIVÄ on myös ravintolapäivä ja siellä voi syödä katuruokaa. Luvassa on ainakin thaimaalaista ruokaa ja burgereita, ja toimijoita voi tulla lisää. Myynnissä on monien muiden ulkoilmatapahtumien tapaan myös makkaraa, kahvia ja pullaa. – Me partiolaiset paistamme muurinpohjalettuja. Se on tuntunut kätevältä, kun meillä on välineet ennestään. Pägyn päivä on siinäkin mielessä tärkeä, ettei lippukunnalla ei ole kovin paljon tilanteita, joissa voisimme hankkia varoja toimintaamme, lippukunnanjohtaja Jari Marvia toteaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana partiolippukunta Tavastien toiminta on vilkastunut. Aktiivisten

jäsenten määrä on kasvanut noin 30:stä 100:aan. Toiminnassa alkavat melkein seinät tulla vastaan. Kololla on viikkotoimintaa tiukasti maanantaista torstaihin. – Mukaan on tullut lasten vanhempia tai muita, joita partiotoiminta on alkanut kiinnostaa aikuisena. Pägyn päivässäkin lettuja paistavat lähinnä lippukunnan aikuiset ja vanhemmat nuoret. – Aikaisempina vuosina taikina on loppunut ennen kuin tapahtuma. Aiomme tänä vuonna tehdä sitä enemmän. En tiedä reseptiä. Sekoittelen aineita sen mukaan kuin minua neuvotaan.

”

Bach ja Pärt – ylistystä kahdelta eri ajalta

Vantaan seurakuntien kanttorit ovat yhdistäneet äänensä kuoroksi. Konsertin ohjelmassa on kaksi Johann Sebastian Bachin messua ja virolaisen nykysäveltäjän Arvo Pärtin teos Magnificat. Espoon Barokkia johtaa Kaapo Ijas. Vapaa pääsy, ohjelma maksullinen. Ylistys ajasta aikaan – Bach kohtaa Arvo Pärtin su 27.5. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

AIKAISEMPINA VUOSINA TAIKINA ON LOPPUNUT ENNEN KUIN TAPAHTUMA. PARTIOLIPPUKUNTA TAVASTIEN JOHTAJA JARI MARVIA

LETTUTAIKINAA ENEMMÄN media-assistentti Jari Marvia tietää viestinnästä. Hän on luonut Pägyn päivän ilmeen ja suunnittelee tämänkin vuotisen julisteen. Lisäksi hän itsekin asuu nykyään Pähkinärinteessä. Miksi siellä kannattaa juhlia? – Pähkinärinne on mukava asuinpaikka, Kehä kolmen susirajan tuntumassa ja lähellä luontoa. Kaupunkiin ja palveluihin ei ole pitkä matka eikä myöskään metsään. Ajattelen tässä Petikon ulkoilualuetta, Nuuksiota tai lippukunnan kämppää Karkkilassa. – Olen asunut tällä seudulla syntymästäni saakka ja vanhempani asuvat täällä. Ei minulla ole mitään aikomusta lähteä muualle, Marvia vakuuttaa. ULLA-MAIJA VILMI

Pägyn päivä la 19.5. klo 10–14 Mantelikujan ympäristössä Pähkinärinteessä. Myyntipöytiä voi varata Hämeenkylän seurakunnan tiedottajalta Matleena Ruotsalaiselta p. 050 511 1604.

ISTOCK

oukokuista Pägyn päivää vietetään neljännen kerran. Jari Marvia on ollut sen suunnittelutiimissä alusta asti. – Vaikka olen asunut Länsi-Vantaan nurkilla suunnilleen koko ikäni, kuulin vasta silloin, että Pähkinärinteessä on ollut aikaisemminkin kylätapahtuma. Ehkä se on ollut niin paikallinen, ettei se ole paljon näkynyt, hän pohtii. Perinne sai vähintäänkin kasvojen kohotuksen, kun se nimettiin Pägyn päiväksi. Järjestelyille varmistuivat leveät hartiat, kun niihin osallistuu monia paikallisia yrityksiä ja yhdistyksiä. Seurakunnan ja Marvian edustaman partiolippukunta Tavastien lisäksi mukana ovat esimerkiksi Pähkinärinne-seura, leijonat ja martat. Yhteisvoimin saadaan paljon aikaan. – On toimintaa lapsille, pelejä ja köysirata. Nuorisotila ja kirjasto ovat auki. Voi tutustua VPK:n sekä poliisin ja alueen yritysten toimintaan. Livenä pääsee kuuntelemaan Catharina Zühlkeä. Olin viime vuonna Uuden Musiikin kilpailussa mukana kannustamassa häntä, Marvia kertoo. – Tärkeintä on se, että nähdään naapureita ja paikallisia asukkaita ja ollaan yhdessä ja tavataan tuttuja. Ne jotka ovat muuttaneet muualle, voivat tulla tapahtumaan katsomaan vanhoja tuttuja kotikulmiaan.

Kesälomaa senioreille

Seniorien lomalla on luvassa luontoretkiä, hyvää ruokaa ja yhdessäoloa täyshoidolla. Tuettu loma myönnetään taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein. Hinta 90 e / hlö / 5 päivää. Lomaa haetaan 31.5. mennessä osoitteessa www.hyvinvointilomat. fi. Osallistujilla on mahdollisuus yhteiskuljetukseen, hinta 10 e. Myönteisen lomapäätöksen jälkeen ilmoita kyytitarpeesta irma. liljestrom@evl.fi tai p. 050 553 8459. Seniorien tuettu loma 20.–25.8. Salonsaaren lomakylässä Vääksyssä. KATRIINA HARVIAINEN

MENOT 9.5. – 24.5.

14 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

terveysneuvontaa, sairaanhoitajadiakonissaopiskelija Ronja. Helluntaimessu + kirkkokahvit su 20.5. klo 10, Jaakko Hyttinen, Johanna Jakonen, Samppa Laakso. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 22.5 klo 17.30. Pop up -kädentaitopäivät ke 23.5. ja to 24.5. klo 10–14. Tee kankaanpainantaa, kortteja, sisustuspurnukoita tai heijastimia ensi syksyksi. Omakustannushinta alk. 40 s–1 e/kpl. Iltaehtoollinen ke 23.5. klo 18, Terhi Viljanen, Terje Kukk.

Armas Johannes Ahola, Toivo Ilari Arinpoika Ahonen, Ellen Lilian Siikava, Linnea Elina Kauppinen, Viljami Veikko Elias Lyytikäinen, Taimi Maria Marvola, Tommi Ilmari Vesalainen, Samu Rasmus Sjöblom, Elli Helmi Talvikki Haarala, Havu Veikko Maisi, Aada Isla Emilia Harlu, Oliver Lauri Juhani Sillanpää, Lenni Aarne Johannes Tuokila, Julius Leo Kasimir Kekola, Oliver Johan Valtter Piiparinen, Aava Inessa Vesanen.

ILOLAN SEURAKUNTATALO

Antti Juhani Henttonen ja Jutta Marika Lintunen, Niko Juhani Havula ja Liubov Nikiforova, Joonas Juhani Pietiläinen ja Nea Maria Mäkinen, Reko Pekka Tiira ja Eija Elina Katarina Kalliomäki, Jouna Antti Keränen ja Ilona Anna-Leena Eloranta, Timo Juhani Salminen ja Ella Irene Karjalainen.

Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Perhepäivä pe 11.5. ja pe 18.5. klo 9.30–14. Isä-lapsikerho ti 15.5. klo 17.30–19. Kevään viimeinen, grillausta ulkona. Lisät. outi.myllyla@evl.fi Naisten lenkkisauna to 17.5. klo 18. Lenkkeilyä, saunomista, keskustelua iltapalan (2 e) ääressä.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 17.5. ja to 24.5. klo 9.30–11. Raamattua ja lähetysasiaa teekupin ääressä to 24.5. klo 18. Lapset tervetulleita.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Ristipuron perhekerho ma 14.5. ja 21.5. klo 9.30–11.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho, perhemuskari kerhon lopulla ti 15.5. ja 22.5. klo 9.30–11.30. Ilosanomapiiri ja lasten pyhäkoulu ke 9.5. ja 23.5. klo 17.30.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 17.5. ja 24.5. klo 9.30–11.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Ei ammattiihmisen töitä, mutta esim. lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu. Soita Lailalle ja kerro missä tarvitset apua. Nikkaristi-välitys, p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Sotiemme veteraanien virkistyspäivä Nurmijärven Holmassa to 17.5. Yhteislaulua, yhdessäoloa, lounas, hartaus ja kahvit. Saattajat tervetulleita mukaan. Ilm. 9.5. mennessä kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6717. Bussin itäinen reitti: Hakunilan kirkko klo 8.30, Korso ravintola Aadan edessä klo 8.50, Rekolan kirkko (Kustaantien pysäkki) klo 9, Koivukylän asema (Citymarketin puoli, bussipysäkki) klo 9.05, Foibe (sairaalakatu 7) pysäkki klo 9.10, Tikkurilan uimahalli (Valkoisenlähteentie 50, pysäkki hallin kohdalla) klo 9.25, Tikkurilan seurakuntien talo, Unikkotie 5 (edessä bussipysäkki) klo 9.30. Lähtö takaisin Holmasta n. klo 14.45. Bussin läntinen reitti: Hämeenkylän kirkko klo 9, Pähkinärinteen ostoskeskus klo 9.10, Rajatorpan ostoskeskus klo 9.15, Myyrmäen kirkko, parkkipaikka klo 9.25, Martinlaakson asema klo 9.40. Paluulähtö Holmasta n. klo 14.45.

KASTETTU Laura Paju Isabella Ellonen, Rasmus

AVIOLIITTOON KUULUTETTU

HAUTAAN SIUNATTU Toivo Armas Knuutinen 92 v, Asta Mirjam Uimonen 83 v, Jukka Olavi Kilpiniemi 51 v, Anja Kaarina Grundström 84 v, Pentti Jalmari Kinnunen 83 v, Urho Herman Partanen 82 v, Armi Tellervo Jauhiainen 81 v, Elli Irene Sillanmäki 81 v, Oiva Sakari Mäkinen 62 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, suljettu 18.5, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe (ei 18.5.) klo 12–14, p. 09 830 6419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkolla ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726 Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN KIRKKO Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Tuula Jerkun akvarellinäyttely ”Iloksi” 13.5.–10.6. kirkon aukioloaikoina. Carpenter’s Cafe, kansainvälinen kahvila maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 10–15 monitoimitilassa. Tarjolla kahvia, teetä, pientä syötävää. Suljettu 10.5. ja 18.5. Myyrmäen kirkon lounas tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 11–13. Suljettu to 10.5. Lounaslista: vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas Keskipäivän rukoushetki maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 12 St. Martinin kappelissa. Ei 10.5. Helatorstain messu ja päikkärit kirkossa to 10.5. klo 10. Papit Margit Helin, Mark Saba, kanttori Kari Jerkku. Tyhjän sylin messu la 12.5. klo 18. Pappi Minttu Haapalainen. Hiljentymistä ja rukousta lapsettomuuden, keskenmenon, raskauden keskeytyksen, kuolleen lapsen syntymän tai lapsen kuoleman kokeneille. Messu su 13.5. klo 10. Papit Jere Hämäläinen, Antti Isopahkala, kanttori Sinikka Honkanen. Familycafé Sun 13 May 4–6 pm Café.

For children and families with multicultural background. Äitienpäiväkonsertti su 13.5. klo 16. Wieniläis- ja operettisävelmiä, Jari ja Juha Niemelä, piano ja viulu. Konsertin jälkeen Myyrmäen Marttojen järjestämä kahvitilaisuus ja Tuula Jerkun akvarellinäyttelyn avajaiset. Vapaa pääsy, ohjelma 15 euroa. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Perheraamis to 17.5. klo 10–11.30. Seniorikerho to 17.5. klo 13.30–15. Vierailemme taidemuseo Artsissa. Kokoontuminen Paalutorilla klo 13.30. Ilm. sisäänpääsy ja opastus. Ei messua su 20.5. Myyrmäen kirkossa. Messu pidetään Myyrmäen Montulla. Toivon tuulet su 20.5. klo 17. Jari Vahtera. Kansanlaulun tapaan su 20.5. klo 18.15. Kevätkonsertti: Käsikelloyhtye Sonus, SonusEnsemble ja Lauluyhtye Sonus. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Naisten raamattupiiri ma 21.5. klo 10–12. Seniorien kevätmessu ma 21.5. klo 13–14. Hanna-piiri ma 21.5. klo 13–14.30. Raamattupiiri Ilosanoma ma 14.5. klo 17.30–19. Israelpiiri ti 15.5. klo 18–19.30 takkahuone. Hannu Pöntinen: Siunaus Vanhassa testamentissa. Raamattupiiri ke 23.5. klo 14–15 St. Martinin kappeli. Raamattu- ja lähetysilta Kansanlähetyksen kanssa ke 23.5. klo 17.30– 19.30. Jouko Jääskeläinen: Helluntai Vanhan testamentin ennakoimana. Naisten raamattupiiri ke 16.5. klo 18.30–20. Laulupaja ke 16.5. klo 18.30–20 Café. Kauden päättäjäiset. Minun kirkkoni – seurakuntavaalipaneeli ja info to 17.5. klo 18–20. Valitsijayhdistysten paneelikeskustelu ja tietoisku seurakuntavaaleissa ehdokkuutta harkitseville. Juontajana Kirkko ja kaupungin uutispäällikkö Pauli Juusela.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan. Ekavauvakerho perjantaisin klo 9–11. Brunssi la 12.5. klo 11–14. Brunssin hinta 7 e/aikuiset, 3 e/3 v täyttäneet lapset. Perhekahvila maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e. Rukouspiiri ti 15.5. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattupiiri ti 15.5. klo 18.30–20 srk-sali. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Messu su 13.5. klo 12. Pappi Maari Santala, kanttori Kari Jerkku. Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11.30. Lukupiiri ke 16.5. klo 17–18.30. M. Waltari: Feliks Onnellinen.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA

Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Yksinhuoltajien olohuone pe 11.5. klo 17.30–20.

Pysselcafé för barn i åk 3-6, ti-ons 15.5, 22–23.5, kl. 13–17. Familjecafé i samarbete med Folkhälsan ons 9.5, 23.5, kl. 9.30–12.

MUUALLA

Ungdomskväll ons 9.5, 23.5 kl. 18. Diskussionskväll – Församlingar i Istanbul och Främre Asien to 17.5 kl. 18. Kvällste och andakt med K. Andersson.

Lastenkirkko Viherpuiston asukaspuistossa, Vihertie 56 d ma 14.5. klo 10–10.30. Monttumessu su 20.5. klo 12, Myyrmäen Monttu, Iskostie 5. Helluntain iloinen, rento ja kansainvälinen seurakunnan yhteinen juhla. Musiikki Maco Oey Band. Mukana myös Vaskivuoren lukion mieskuoro ja tyttökuoro. Siunataan tehtäviinsä tulevan kesän rippikoulujen isoset. Suvivirsi kajahtaa yhteislauluna. Papit Kristiina Hyppölä, Mark Saba, Hannu Pöntinen, Pirkko Järvinen ja Margit Helin. Kanttori Eveliina Pulkkinen. Messun kesto on reilu tunti. Messun jälkeen Montulle voi jäädä piknikille. Seurakunta tarjoaa kirkkokahvit ja pientä naposteltavaa. Myyrmäki-liike ja Myyrmäen Martat mukana järjestelyissä. Yhteisvastuugolf ma 21.5. klo 8–16, Keimola Golf. Yksityissarjan osallistumismaksu 85 e/hlö. Lue lisää www.vantaanseurakunnat.fi/yhteisvastuugolf. Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset tiistaisin klo 14–16 ja torstaisin klo 9–11, p. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

KASTETTU Eevi Iines Aleksandra Saari, Jooa Mikael Tapio Menna, Luca Kalevi Sädekari, Viola Natalia Hellin Salakka, Selma Elviira Piironen, Ilmari Onni Untamo Mettänen, Linnea Matilda Kumpulainen, Olavi Jinghan Riikonen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Petteri Juhani Aho ja Anna Maria Katariina Ruokonen.

HAUTAAN SIUNATTU Tenho Antero Uuttu 89 v, Hannu Ilmari Laitinen 80 v, Erik Hemming Lilja 77 v, Pentti Olavi Karttunen 70 v, Leena Maria Siekkinen 73 v, Erkki Edvard Hellgren 72 v, Leena Marjatta Säppi 71 v, Arla Maarit Siljovuo 51 v.

BAGARSTUGAN

FÖRSAMLINGENS UTRYMMEN Vallmovägen 5 A vån. 2 Sällskaps- och brädspelskvällar för ungdomar ons 16.5 kl.18.

HELSINGGÅRD ViAnda-körens vårkonsert tillsammans med Sibbo Sångarbröder och A. Ekberg ons 16.5 kl. 17.

DÖPTA Benjamin Jaakko Ilkka Pöyry, Thor Mikael Sebastian Jussila.

DÖDA Hellin Alina Backman 96 år, Helge Runar Taavela 76 år, Birgitta Linnea Nevalainen 90 år, Jarl Herbert Lökström 84 år, Else Kristina Fernborg-Ghitescu 76 år.

Apua ja tukea PERHENEUVONTA P. 09 830 6330, ajanvaraus ma, ke–pe klo 9–11, ti klo 14–17.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen perhekerho pe 11.5. klo 9.30–12.00 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. kerros. Taaperomessu. VAKU ry:n Seniorikerho ma 14.5. klo 12–14 Tikkurilan diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 a A, 3. kerros, kokoushuone. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 22.5. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a A, sisäänkäynti Vehkapolulta. Viva-vapaaehtoinen Ansa Mielty paikalla. Vastaanotto ti 15.5. klo 9–11 Tikkurilan Diakoniakeskuksessa peruttu. Työntekijä koulutuksessa. Vastaanotto ke 16.5. klo 9–11.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må–fre kl. 9–13. vandasvenska@evl.fi. Diakonimottagning: må och to kl. 10–11.30.

HELSINGE KYRKA S:T LARS Kristi himmelsfärdsdagens högmässa to 10.5 kl.10. Morsdagens högmässa sö 13.5 kl. 10. Mödrar uppmärksammas med en ros. Tvåspråkig gudstjänst med Rekolan srk sö 20.5 kl.10. Efter mässan uppvaktning vid hjältegravarna vid Helsinge kyrka S:t Lars kl. 11, i Rödsand kl. 12 och vid minnesmärket i Sandkulla kl. 12.30.

MYRBACKA KYRKA/S:T MARTINS KAPELL Mässa i Taizéanda sö 13.5 kl. 12.

Vaikuta seurakuntasi tulevaisuuteen Asetu ehdolle! Äänestä! Ehdokasasettelu päättyy 17.9.2018 Ennakkoäänestysaika 6.–10.11.2018 Vaalipäivä on 18.11.2018 vantaanseurakunnat.ﬁ/vaalit

9.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

Hautauspalveluja

Palveluja tarjotaan

TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

Kiviveistämö Levander Oy

www.joutsenkivi.fi

HAUTAKIVET Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

24 h

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

PÄIVYSTYS

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

050 347 1555

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

BREMERIN KIVI

Siivouspalveluja

KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com hok-elannonhautauspalvelu.fi

hok-elannonlakipalvelu.fi

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä!      

terveysmittaukset

(kolesteroli, hemoglobiini ym.)

haavanhoito korvahuuhtelu rokotukset ja injektiot muistitestaus lääkinnälliset tukisukat Sairaanhoitajan vastaanottoajat: Ma, ke ja to 9-16, ti 11-18, pe 8-15

Kauppakeskus Tikkuri, asematie 4-10, Puh. (09) 42827878 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Hammashoitoa

Tiesitkö että...

Hammasproteesit tulee uusia 5 – 8 vuoden välein ja pohjata/tiivistää 2 - 3 vuoden välein.

HERÄNNÄISSEURAT

Tilaisuuksia

PARATIISIN PORTIT

vivamonraamattukyla.fi

Kaunis uusi musiikkinäytelmä, joka koskettaa kaikenikäisiä.

Ohjaaja Matias Nyman • Käsikirjoittaja Anna-Mari Kaskinen Musiikki Tommi Kalenius ja Perttu Pölönen • Koreografi Sari Perttu Ensi-ilta 18.5. klo 11, 19.5. klo 11, 20.5. klo 13, 25.5. klo 13, 26.5. klo 13, 27.5. klo 13 Liput Lippu.fi 10/18 €, ovelta tuntia ennen 13/21 € Vivamontie 2, 08200 LOHJA, puh. 0207 681 760 vivamo@sana.fi

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tilaisuuksia ke 9.5. klo 19 Körttikodin seurat. to 10.5. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat.3, Vtaa; saarna S.Juntunen; kahvit ja seurat. ti 15.5. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo, Kamppi). ke 16.5. klo 19 Matinkpli, Liisankj.3, Espoo. pe 18.5. klo 18.30 kotiseurat Sevannolla, Antbackankaari 30 (Martinkylä), Sipoo. la 19.5. klo 15 Herääminen-ooppera Mus.-teatt. Kapsäkki, Hämeent.68, Hki; liput www.lippu.fi. su 20.5. klo 15 Paavolan srk-koti, Aittat.1, Hvkää. klo 15 kotiseurat Turjalla, Fredrikint.9, Loviisa. klo 17 Herääminen-ooppera Tampere-talossa, liput www.lippu.fi. Väliajan jälk. oopperaseurat, mm. J.Lehtipuu, J.Heinimäki, P.Perttula. klo 18 Kirkonkulman nuorisotila, Kirkkot.6, J-pää. klo 18 kotiseurat E.Lehtipuu, Kumpukj.4, N-järvi. RETKET: 13.-17.6. Körttivaellus, www.pyhatpolut.fi; 27.-28.6. kesäseurat Enonkoskella Hynnisillä, p. 09 2340 3600; 6.-8.7. herättäjäjuhlabussi Itäkeskus-Kontula-Malmi-Tre, ilm. 31.5. menn. 09 2340 6400.

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

APTEEKIN TERVEYSPISTE

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

Rikkoutunut proteesi tulee korjata mahdollisimman pian ja painokohdat tarkistaa välittömästi.

Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

Keskustan Erikoishammasteknikot

Etelä-Haaga Kauppalantie 4 Hakaniemi Hämeentie 7

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keitiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. KEVÄÄSEEN KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Pitkänsillanranta 15 • 00530 Helsinki, katutaso Korsontie 8 • 01450 Vantaa, katutaso

Lakipalveluja Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perunkirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalausvantaa.fi Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

MIELIPIDE

16 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2018

Lehden osoiteleimakin luetaan tarkkaan SOILI KORHONEN ihmetteli, miksi lehti tulee hänen miehelleen (K&k 12.4.). Oma katastrofini tuli noin vuonna 2006, kun kirkosta eronneena liityin takaisin kirkkoon. Lehti oli tullut vaimoni nimellä, mutta sen jälkeen se alkoi tulla minun nimelläni. Vaimo ihmetteli syytä. Syyhän oli selvä, mutta mitä ihmettä vaimolleni kuuluu, mihin kirkkokuntaan kuulun, jos mihinkään.

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? MICHAEL KAPPELER / DPA – LEHTIKUVA

Olli

MEILLEKIN KIRKKO ja kaupunki -lehti tulee mieheni nimellä ja meilläkin minä olen se, joka lehden aina lukee kannesta kanteen. Luettuani sitten usein referoin miehelleni jotain kohtaa tai annan sen hänelle itselleen luettavaksi. Minua ei yhtään ärsyttänyt se, kun nyt huomasin, että lehden osoitekentässä on mieheni nimi, eikä se missään nimessä muuttanut käsitystäni lehdestä. Hyvä lehti, koko ajan vain paranee! Tämä nimiasia on mielestäni aika epäolennainen tasa-arvon kannalta. Olen kuitenkin iloinen, että elämme maassa, jossa tällaisestakin voi ja saa loukkaantua. Uskon, että toimitus myös ottaa huomioon tilaajan toiveen, mikäli hän tällaisessa ongelmassa kääntyy lehden puoleen. Jos puolisoilla on eri sukunimet, he voisivat keskenään päättää, kenen nimellä lehti halutaan.

Sofia Sarivaara väitöskirjatutkija Helsinki

Järki käteen Lehtisaaressa!

Sirkku Isotalo

MINÄ TAAS EN PIDÄ siitä, että lehti tulee minun nimelläni. Olen nainen, ja postinkantajakin siis tietää, että olen vanhempi kuin mieheni. Tuon ikäperusteen olen aina tiennyt. Jokin kriteerihän lehden tulossa kotiin on oltava, jos molemmat puolisot kuuluvat kirkkoon. Jos toinen ei kuulu, lehti tulee joka tapauksessa siihen perheeseen. Mirja Stenberg

MEILLE TULEE lehti vaimon nimellä, ja molemmat kuulumme kirkkoon. Jyri ja Erja Niskanen

EIKÖ LEHDEN osoitekentän vähäisen tilan vuoksi voisi kirjoittaa sukunimen lisäksi etunimien alkukirjaimet, niin teksti mahtuisi sitten osoitekenttään, eli Meikäläinen X ja Y. Ei tulisi paha mieli kummallekaan puolisoista. Tiina Jokinen

Enemmistö päättäköön Airbnb-majoituksesta MISSÄ PÄÄTETTIIN, että Airbnb-toiminta on sallittava, jos yksikin osakas sen hyväksyy? Yleensä taloyhtiön asioissa tarvitaan enemmistön päätös paljon tärkeämmissä osakkaita koskevissa asioissa. Mielestäni sijoittajille, jotka havittelevat tuloa Airbnb-majoituksesta, pitäisi rakentaa erilliset talot. Miksi näin? Airbnb-toiminnasta saattaa syntyä taloyhtiölle ongelmia. Kuka valvoo vuokralaisten lähdön jälkeen, että kaikki on kunnossa? Monet omistajat eivät edes asu talossa eikä kaikilla ole varahenkilöä.

me myös kiinnostuneita kuulemaan, onko uskonnollisuudella tai henkisyydellä merkitystä näissä elämänvaiheissa. Etsimme haastateltaviksi yli 65-vuotiaita henkilöitä, joilla on parantumaton sairaus, sekä heidän rinnallaan kulkevia omaisia ja läheisiä. Lisäksi haluaisimme haastatella menetyksen viimeisten kahden vuoden aikana kokeneita omaisia ja läheisiä. Jos tunnistit itsesi yllä olevasta kuvauksesta ja haluat kertoa kokemuksistasi, ota yhteyttä tutkija Sofia Sarivaaraan: p. 050 376 8950, sofia.sarivaara@helsinki.fi. Voit olla yhteydessä myös tutkimuksen johtajaan, käytännöllisen teologian professori Auli Vähäkankaaseen: auli.vahakangas@helsinki.fi. Osallistumalla autat kehittämään ihmisille elämän viime vaiheissa ja surussa tarjottua tukea. Monitieteinen, kuuden hengen tutkijaryhmämme on Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoista.

Kipaan ja jengiliiviin pukeutunut mies osoittaa solidaarisuutta Berliinin juutalaisyhteisölle ”Berliini pukeutuu kipaan” -mielenosoituksessa 25.4.2018. Miehen liivin selässä lukee ”Juutalaisten ystävä”. Mielenilmaus järjestettiin sen jälkeen, kun kipaan pukeutunut mies joutui väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi Berliinin Prenzlauer Bergissä. Saksan juutalaisten keskusneuvoston mukaan kipan eli perinteisen juutalaisten päähineen pitäminen on lisääntyneen antisemitismin vuoksi nykyään vaarallista. Mielenosoituksessa kipa päässään puhunut Berliinin pormestari Michael Müller sanoi, että kipa symboloi sellaista Berliiniä, jollaisen me haluammekin.

Mahdolliset vesivahingot, käytävien siivoamiskulut, avainten holtiton käyttö ja jätteiden lajittelu, kun ne kaikki heitetään sekaisin, aiheuttavat taloudellista tappiota. Erilainen elämänrytmi, matkustajien tuleminen ja lähteminen sekä meluaminen puolestaan johtavat asukkaiden kotirauhan menettämiseen. Kyllä enemmistön on annettava päättää. Se on asukkaiden ja taloyhtiön etu. Taloyhtiö joutuu viime kädessä monessa asiassa maksumieheksi eikä ole oikein, että osakkaat, jotka ovat aikanaan penniä venyttämällä ostaneet asunnon kodikseen, joutuvat elämään majatalosssa.

He ovat oikeutettuja saamaan edelleen laskut ja tiedot paperisina. Ongelmana on se, että tuolloin maksu voi lähes tuplaantua laskutuslisän takia ja pankissa maksettaessa palvelumaksun takia. Vähävaraisille laskujen lisämaksut saattavat nousta merkittävän korkeiksi. Vahti ry (Vantaan asunnottomien hyvinvoinnin tuki ry) vaatii yrityksiltä ja pankeilta inhimillisyyttä laskujen lisämaksuihin. Se, joka ensimmäisenä luopuu laskutuskuluista, saa varmasti kompensaation myös digitaalisia palveluita käyttävien asiakasmäärien kasvuna.

Pankit ja yritykset inhimillisyystalkoisiin

Osallistu tutkimukseen ikäihmisten kotisaattohoidosta

Kylli Tikkanen Helsinki

DIGITALISAATIO laajenee eri sektoreilla kovaa vauhtia. Valtaosa palveluista on siirtynyt vain tietokoneella saavutettaviksi. Meillä on kuitenkin suuri joukko ihmisiä, joille tietokoneella asioiminen ei onnistu. Syynä voi olla ikä, vammaisuus tai muu este.

Tiina Tuomela puheenjohtaja Vahti ry

TULEVAISUUDESSA YHÄ useampi suomalainen elää elämänsä loppuun asti omassa kodissaan. Tutkimuksessamme selvitämme ihmissuhteiden, sosiaalisen tuen ja kodin merkitystä elämän viime vaiheissa ja surussa. Olem-

HELSINGIN JA VANTAAN seurakuntayhtymät ajavat varsin korkeita maanvuokran korotuksia Lehtisaaressa, jossa ne omistavat maata. Vantaan yhtymä haluaa vielä suuremmat korotukset kuin Helsingin yhtymä, eli sen vuokralaisten kustannukset nousisivat 4–6 kertaa kalliimmaksi kuin kaupungin maanvuokrat. Tähän ei suurella osalla Lehtisaaren asukkaista ole varaa. Vantaan yhtymä ei ole myöskään suostunut edes normaaliin sivistyneeseen yhteisneuvotteluun, vaan tekee päätöksiä jyrkän yksipuolisesti. Helsinki sentään kuuli vuokralaisiaan ainakin muodollisesti. Tilanne on kiristynyt siinä määrin, että vuokralaiset ovat hakemassa kohtuullisuutta oikeusteitse. Vantaan seurakuntayhtymä omistaa varhaishistoriallisen lahjoituksen ansiosta suuren maa-alueen kaukana omien kuntarajojensa ulkopuolella, jossa sillä ei ole tarjota vuokralaisilleen mitään kirkollisia palveluita. Tässä oudossa tilanteessa tarvitaan ehdottomasti yhteistyötä toisen maanomistajan, Helsingin seurakuntayhtymän, kanssa tasapuolisen maanvuokran määrittämiseksi. Lisäksi alueen kolmannen ja suurimman maanomistajan eli Helsingin kaupungin tonttivuokrien pitää olla ohjenuorana myös seurakunnille. Vieläkin olisi toivottavaa, että oikeus, tasapuolisuus ja järki voittaisivat. Seurakunnilla pitää olla muukin tavoite kuin maksimaalinen taloudellinen hyöty vuokralaisilta. Vain avoimin neuvotteluin ja yhteistyön keinoin voidaan päästä kohtuulliseen ratkaisuun. Emmehän elä enää torppariaikaa, jolloin tilanomistaja yksipuolisesti saneli ehdot. Viimeinen vaihtoehto, se että asia joudutaan ratkomaan oikeusteitse, ei ole hyväksi millekään osapuolelle, kaikkein vähiten seurakunnille. Yrjö Höysniemi eläkeläinen Lehtisaari