Kirkko ja kaupunki 2018 10 helsinki

HY VÄN TÄHDEN.

10 24.5.2018 kirkkojakaupunki.fi

A8 Pitkään huumeita käyttänyt Katja juoksee nyt elämäänsä järjestykseen

B6 Minna Helle näkee arjessa luterilaisuuden jälkiä

Kummin kaa

Turvallisia aikuisia ei ikinä ole liikaa B 1

PYRI PÄÄTTÄJÄKSI! ASETU EHDOLLE SEURAKUNTAVAALEIHIN A 11

KIRJAILIJA JORGE LUIS BORGES

Kun me kerran rakennettiin maja, niin se kaatui heti. Sitten me rakennettiin se uudestaan, niin se pysyi kasassa.

EMILIA ERVASTI 1A, KEVÄTPÖRRIÄINEN

Iankaikkisesti

Kaikki on hiekalle rakennettua, mutta meidän on rakennettava kuin hiekka olisi kalliota.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018 Olen laskenut perustuksen, jolle joku toinen rakentaa. Mutta kukin katsokoon, miten rakentaa.

1. KIRJE KORINTTILAISILLE 3:10

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Uusi aika murtautuu esiin NUORI JUUTALAISPOIKA Robert Zimmerman painoi vakosamettisen lippalakin päähänsä kuppilassa New Yorkin Greenwich Villagessa, löi kuhmuisesta Martin-kitarastaan G-duurisoinnun ja alkoi laulaa. Robert oli valinnut itselleen taiteilijanimen Bob Dylan. Vuosi oli 1963. Laulun nimi oli The Times They Are A-Changing. Laulussa ollaan kynnyksellä, jonka yli uusi aika murtautuu vääjäämättä esiin.

Kun Dylan pokkasi pari vuotta sitten Nobelin kirjallisuuspalkinnon, monet mainitsivat juuri tuon nuoruusvuosien laulutekstin esimerkkinä hänen mestarilliNYT KÄYDYSSÄ sesta lyriikastaan. Minun korvissani se KESKUSTELUSSA alkoi soida, kun seurasin kirkolliskokoukKUULUU, KUINKA sen keskustelua homojen kirkkohäistä.

”

VUORET OVAT

MITÄ TULEE seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaiseen kohteluun, kirkon hallinnollinen pyörittely on kiusallisen kankeaa ja hidasta. Silti nyt käydyssä keskustelussa kuuluu, kuinka vuoret ovat lähteneet liikkeelle.

TERVEISIÄ PIISPAINKOKOUKSEEN. Siinä, mitä kirkossa pitäisi ajatella samaa sukupuolta olevien avioliitoista, ei ole niinkään kyse avioliittokäsityksestä. Kyse on siitä, mitä ajatellaan ihmisestä.

Piispojen pitää nyt selvittää, miten kirkossa ratkaistaan ihmiskäsityksestä vallitseva erimielisyys. Siinä ratkeaa samalla tuo avioliittokysymys.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi JARKKO PELTOLUHTA

UUSI AIKA murtautuu vääjäämättä esiin.

LÄHTENEET Kirkolliskokouksen raskaan sarjan valioLIIKKEELLE. kunnista kaikkein raskain eli opillisia asioita käsittelevä perustevaliokunta oli ehdottanut, että kirkolliskokoukselle tehty edustaja-aloite samaa sukupuolta olevien vihkimisen sallimisesta jätettäisiin kokonaan raukeamaan.

Perustevaliokunnan esitys meni kirkolliskokouksen äänestyksessä läpi niukalla enemmistöllä 59–46.

Se ei silti tarkoita sitä, että asia olisi loppuun käsitelty, sillä päätökseen sisältyi vaatimus, että piispat selvittävät edelleen vaihtoehtoja ”avioliittokäsityksestä vallitsevan erimielisyyden ratkaisemiseksi”.

Tämä lisäys perustevaliokunnan esitykseen hyväksyttiin selvin numeroin. Äänet jakautuivat 73–32. Times they are a-changin', ajat ovat muuttumassa. Uusi aika murtautuu vääjäämättä esiin.

Nyt kun valo avaa silmänsä, minäkin huomaan läheisen.

Katson häntä, huomaan kaukaisen.

Mietin häntä, huomaan ainaisen ja päästän sen menemään.

Metrolla helpolle lähiretkelle Metroradan varrella on hienoja löytöjä ulkoilijalle ja luontoretkeilijälle.

Esittelyssä kohteet Helsingin ja Espoon jokaisen 25 aseman ympäristöstä.

Tee löytöjä osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 24.5.2018

numero 10

Seuraava lehti ilmestyy 7.6.

KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

”Kristinuskon viesti on toivo” Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan uusi kirkkoherra Marja Heltelä, 56, haluaa olla ”toivon tuomiorovasti”.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ESKO JÄMSÄ

1.

3.

Sinusta tulee tuomiorovasMihin suuntaan haluat seuti, tuomiokapitulin jäsen ja rakuntaasi viedä? kirkkosi on tuomiokirkko.

– Uskon, että Jumalalla on Missä on armo? unelma Helsingin tuomiokirkkoseura– Armo on kirkon sanoman ydin. Si- kunnan tulevaisuudesta. Haluan yhtä pitäisi vielä paljon nykyistä enem- dessä muiden kanssa olla kulkemasmän tuoda esille. Jumala rakastaa jo- sa sitä kohti. Toivon tuomiorovastina kaista ihmistä sellaisena, miksi on hä- haluaisin nähdä enemmän hymyä, net luonut. iloa, luottamusta ja erilaisten ihmis– Sana tuomio on noissa yhdyssa- ten kohtaamista yhdenvertaisina. noissa käännösvirhe. Domus on latinaa – Kirkko on minusta hyvä paikka ja tarkoittaa kotia yhteiskunnallitai taloa. Ruotsiksi selle arvokeskustelulle, josdomkyrka on piissa opitaan arpan kotikirkko, ei vostamaan toituomiokirkko. Me olemme maailman sin ajattelevien ainoa kansa, jonka mielipidettä.

HALUAISIN NÄHDÄ ENEMMÄN kielessä katedraaMeillä on kirHYMYÄ, ILOA, LUOTTAMUSTA kossa siinä telista eli hiippakunSEKÄ ERILAISTEN IHMISTEN kemistä, mutnan pääkirkosta on KOHTAAMISTA YHDENVERTAISINA. tullut tuomiokirkta sellaista kesko. Minusta nimi kustelua yhteiskunta nyt pitäisi muuttaa.

Halusitkaipaa. ko jo lapsena olla ”toivon Mikä merkitys on sillä, ettuomiorovasti”? tä hiippakunnan kakkos– Valintani jälkeen ilmoitin, että hapaikalle valittiin nainen? luan olla toivon tuomiorovasti. Raa– Meitä on nyt Suomessa kaksi, matussa, Jeremian kirjassa, meille lu- kun Satu Saarinen toimii Oulun vataan tulevaisuus ja toivo. Tuo kohta tuomiorovastina. Minusta on täron ollut sähköpostini allekirjoituksena keää, että kirkossa, jossa enemmisjo kymmenen vuoden ajan. Kristinus- tö seurakuntalaisista ja suurin osa kon viesti on, että aina on toivoa. Toi- työntekijöistä on naisia, myös päätvo kantaa jopa kuolemankin yli. Jokai- täjinä on muita kuin miehiä. nen meistä saa myös olla tuomassa toiMillainen on iltarukoukvoa toisille. sesi?

– Sisällissodan muistovuonna olen – Olin avioeroni jälkeen miettinyt isoisäni tarinaa. Hän oli me- 15 vuotta yksin. Toivoin, että jos vienettänyt oman isänsä vuoden 1918 tais- lä löydän uuden miehen, saisin puoteluissa, ja äiti oli kuollut jo aiemmin. lison, joka rukoilisi kanssani. Nyt miIsoisäni oli viiden sisaruksensa huol- nulla on sellainen. Rukoilemme lastaja, kun hän joutui 17-vuotiaana pu- ten ja lastenlasten puolesta, käymme navankina vankileirille. Hän kuiten- läpi menneen ja tulevan päivän. Lukin onnistui karkaamaan sieltä. Vaik- emme iltarukouksen vuorotellen, ja ka olosuhteet näyttivät toivottomil- lähes joka ilta riitelemme siitä, kumta, suvun tarina jatkui ja siksi minäkin man vuoro nyt on. ■ olen tässä.

– Lapsena en tuntenut yhtään pappia, joten toivon tuomiorovastin työ ei Marja Heltelä aloittaa tuomio­ rovastin työt syyskuun alussa. vielä silloin käynyt mielessäni.

2.

”

4.

5.

Marja Heltelä valittiin yksimielisesti tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherraksi eli tuomiorovastiksi.

A

3

4 A Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Luottamuksen arvoinen Suomeen Reilun kaupan kahvia tulee ympäri maailmaa, muun muassa Hondurasista, Kolumbiasta, Perusta ja Tansaniasta.

Kuva: Mauritius Images / Lehtikuva

Kirkko Helsingissä juo reilua kahvia Helsingin seurakuntayhtymälle on myönnetty Reilun kaupan seurakuntayhtymä -titteli. Tittelin myöntää Reilu kauppa -yhdistys.

– Tällä on tuplamerkitys. Hankitut kahvikilot luonnollisesti mitataan, mutta niiden lisäksi on suuri viestinnällinen arvo, että kirkko tukee Reilua kauppaa. Seurakunnat ovat muille yhteisöille esimerkkinä siitä, että käytetyt tuotteet hankitaan vastuullisesti, sanoo Reilu kauppa ry:n tiedottaja Sanna Räsänen.

Reilun kaupan seurakunta -arvonimi on nykyään 122 seurakunnalla tai seurakuntayhtymällä. Ne käyttävät pelkästään Reilun kaupan kahvia ja teetä.

Ei samaa sukupuolta olevien kirkkohäille Kirkolliskokous päätti hylätä edustaja-aloitteen, joka ehdotti kirkon avioliittokäsityksen laajentamista samaa sukupuolta olevia pareja koskevaksi. Kirkolliskokouksen perustevaliokunta ei nähnyt riittäviä perusteita avioliittokäsityksen laajentamiselle ja esitti, että edustaja-aloite raukeaa. Perustevaliokunnan esitys voitti äänestyksessä äänin 59–46 piispa Björn Vikströmin vastaehdotuksen, jonka mukaan aloite ei olisi rauennut, vaan olisi jäänyt odottamaan piispainkokouksen jatkoselvitystä.

Kirkolliskokous päätti Helsingin Pitäjänmäen seurakunnan kirkkoherran Arto Antturin esityksen mukaisesti kuitenkin pyytää piispainkokousta "edistämään kunnioittavaa keskustelua ja edelleen selvittämään vaihtoehtoja avioliittokäsityksestä vallitsevan erimielisyyden ratkaisemiseksi".

Vetoomus seksuaalista häirintää vastaan Osana maailmanlaajuista #metoo-kampanjaa syntyi myös kirkossa seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kitkemiseen pyrkivä #totuusvapauttaa –kampanja. Kampanjaan liittyvä vetoomus luovutettiin arkkipiispa Kari Mäkiselle kirkolliskokouksessa. Vetoomuksessa on 649 allekirjoitusta.

Vetoomuksessa esitetään, että kaikkiin hiippakuntiin pitäisi luoda verkostoja, joissa kaksi henkilöä, nainen ja mies, toimisivat kirkon nimeäminä ja kouluttamina luottohenkilöinä. Heihin voisivat ottaa yhteyttä niin kirkon työntekijät, luottamushenkilöt kuin seurakuntalaiset kohdatessaan häirintää. Helsingin hiippakunnassa on jo tehty uudet ohjeet ja toimintatavat.

Pääkaupunkiseudun seurakuntien luottamushenkilöille tehdystä kyselystä selviää, että päätöksiin vaikuttavat eniten virkamiesvalmistelu ja kokouspuheenvuorot.

S

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS MAIJA SAARI

uurin osa pääkaupunkiseudun seurakuntien luottamushenkilöistä kokee saavansa arvostusta ja pystyvänsä vaikuttamaan päätettäväksi tuleviin asioihin.

Lähes neljännes on kuitenkin melko tai erittäin pettynyt omaan vaikutusvaltaansa ja kuudesosa kokee arvostuksen puutetta.

Tiedot käyvät ilmi Kirkko ja kaupungin Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntayhtymien luottamushenkilöille tekemästä kyselystä.

Kyselyyn vastasi yhteensä 167

luottamushenkilöä, joista kaksi kolmesta oli Helsingistä. Vastaajista 61 prosenttia oli naisia. Yli 66-vuotiaita vastaajia oli 39 prosenttia, alle 40-vuotiaita 17 prosenttia, 41–65-vuotiaita vastaajia oli 44 prosenttia.

LUOTTAMUSHENKILÖISTÄ SUURIN osa, yli 80 prosenttia, kokee saavansa arvostusta sekä seurakuntayhtymässä että omassa paikallisessa seurakunnassaan.

Omaan vaikutusvaltaansa erittäin tai melko tyytyväisiä oli yhteensä 77 prosenttia luottamushenkilöistä. Eniten pettyneitä oli

Päätöksentekijänä olen sitoutunut erityisesti...

prosenttia

50

ikäryhmässä 26–40-vuotiaat.

Tärkeimpänä elimenä seurakuntayhtymän päätöksenteossa vastaajat pitävät paikallisten seurakuntien seurakuntaneuvostoja.

Seurakuntayhtymän ylin päättävä elin on yhteinen kirkkovaltuusto. Luottamushenkilöt pitivät silti merkittävämpänä kirkkovaltuuston päätöksiä valmistelevaa ja toimeenpanevaa yhteistä kirkkoneuvostoa.

Kirkkoneuvoston asemasta valtuuston tekemissä päätöksissä kysyttiin myös erikseen. Vastaajista 81 prosenttia arvioi sen aseman vahvaksi tai melko vahvak-

Oletko tyytyväinen

Omaan kotiseurakuntaan ja sen toimintaan Ryhmään, jonka listalta minut vaaleissa 2014 valittiin.

40

Kaupunginosaan tai alueeseen

Muu / Oma linja

30

21 %

Poliittiseen puolueeseen Omaan ikäryhmääni, ajan esim. nuorten tai seniorien asiaa.

20

Herätysliikkeeseen tai hengelliseen taustaryhmään.

19 % 10

4 % 0

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

si, ainoastaan kaksi prosenttia heikoksi ja 17 prosenttia ei osannut sanoa.

Seurakuntien päätöksenteossa korostuu vastaajien mielestä eniten viranhaltijoiden tekemä valmistelu.

Eräs vastaajista katsoi, että luottamuselimelle jää kumileimaisimen rooli. Toisaalta useampi kritisoi sitä, jos päätettävät asiat on valmisteltu huonosti. Silloin myös luottamushenkilöiden on vaikea päättää.

Yli neljä viidestä arvioi virkamiesvalmistelun olevan hyvää, mutta vastauksissa annettiin myös kritiikkiä.

Neljännes luottamushenkilöistä kertoi tekevänsä päätöksiä omantunnon ja oman harkintansa mukaan. Myös toisten luottamushenkilöiden puheenvuorot vaikuttivat päätöksiin.

Ryhmäkuri, puolue- ja kirkkopolitiikka tai oma herätysliiketausta painoivat päätöksenteossa kyselyn mukaan vain vähän.

Luottamushenkilöt kertoivat sitoutuvansa päätöksentekijänä eniten omaan kotiseurakuntaansa, seuraavaksi eniten ryhmään, jonka listalta hänet oli vaaleissa luottamuselimeen valittu ja kolmanneksi eniten kaupunginosaan.

OMAN IKÄRYHMÄNSÄ asiaa ajoi yhdeksän prosenttia, sen sijaan herätysliikkeen tai poliittisen puolueen asianajajiksi kyselyssä tunnustautui vain muutama.

Erityisesti monet helsinkiläiset vastaajat painottivat kyselyssä sitou-

tuneensa ajamaan kirkon avoimuutta ja saavutettavuutta. He nostivat esille sateenkaarityön eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, retriitit ja lasten asiat sekä korostivat asiakaslähtöisyyttä, stadilaisuutta ja tavallisten ihmisten asiaa. Yksi vastaaja halusi ”uudistaa kirkkoa niin, että se säilyy myös tuleville sukupolville.”

NELJÄ TÄRKEINTÄ asiaa, joihin luottamushenkilöt olivat kuluvan kauden aikana päässeet vaikuttamaan, olivat kyselyn mukaan työntekijävalinnat, seurakuntayhtymän tai seurakunnan strategia, toiminnan suunnittelu tai projektit käytännön tasolla sekä äänioikeus piispanvaalissa. Vantaalla nousi esille muita enemmän myös rakennushankkeista päättäminen.

Luottamuselimissä ollaan asioista myös eri mieltä. Enimmäkseen tämän koettiin sujuvan siten, että toisin ajattelevien näkökantoja kunnioitetaan.

Kuitenkin 22 prosenttia vastasi, että näin ei tapahdu. Yksi luottamushenkilö kertoi todistaneensa epäasiallista kohtelua ja kertoi, ettei asetu sen vuoksi ehdolle tulevissa vaaleissa.

Runsas puolet vastanneista ilmoitti asettuvansa ehdolle ensi syksyn seurakuntavaaleissa. 23 prosenttia ei kuitenkaan aio enää ehdokkaaksi ja sama määrä ei tiennyt vielä, miten aikoo toimia. ■

TEMPPELIAUKION KIRKOSSA KESKIVIIKKONA 6.6.2018 KLO 19 Mikä olisikaan parempi tapa vaihtaa kesävaihteelle kuin konsertti ja yhteislauluja hyvässä seurassa?

Menossa mukana mm. hurmaava lapsikuoro CandoMini, lauluyhtye Viisveisaa, oopperalaulaja Klaus Pennanen, urkuri Tuomas Karjalainen, Inna Vintturi yhtyeineen sekä HelsinkiMission toiminnanjohtaja Tuula Colliander ja kirkkoherra Auvo Naukkarinen.

Konsertti järjestetään yhdessä Töölön seurakunnan kanssa, ja se on kaksikielinen.

VAPAA PÄÄSY, TERVETULOA! helsinkimissio.fi

Lue koko artikkeli osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Verkkojutusta löytyy myös luottamushenkilöiden kommentteja.

omaan vaikutusvaltaasi luottamushenkilönä?

Johtoajatuksenamme on tuottaa palveluja, jotka olisimme valmis hyväksymään omille omaisillemme.

UUSI PALVELUKOTI LOHJALLA Palvelukoti Harjupuisto

Helsingiuksentie 54A, Virkkala Ympärivuorokautista tukea muistisairaille tai hoivaa ja palveluja tarpeidenne mukaan ilman jonoja.

56 % Erittäin tyytyväinen

Meillä eletään toiminnallista arkea kodikkaassa ympäristössä.

Soita ja varaa tutustumisaika!

Eija Salo gsm: 050 511 5318 s-posti: eija.salo@seniorikodit.fi

seniorikodit.fi Melko tyytyväinen Melko pettynyt Erittäin pettynyt

A

5

6 A Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Afgaani­ räätäleillä riittää töitä Turvapaikanhakijoiden pyörittämässä ompelimossa tehdään korjausompelua ja valmistetaan vaatteita.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

M

Räätälit tahtoisivat jäädä Suomeen ja tehdä oman alan töitä.

inä lyhennän. Sinä lyhennät.

Hän lyhentää. Tapiolan kirkon kellarikerroksessa on Äiti Teresa -huoneeksi kutsuttu tila, jossa on tehty intialaisen köyhien auttajan äiti Teresan nimeä kantavia hyväntekeväi-

syyspeittoja.

Nyt maailmankuulun katolisen nunnan kuvan lisäksi seinillä on pari maisemakuvaa Afganistanista ja julisteita, jotka opettavat ompelimossa tärkeitä sanoja. Hiha. Kaulus. Helma. Vyötärö.

Ompelukone surisee. Yksi miehistä leikkaa kangasta. Suomeen turvapaikanhakijoina tulleiden pyörittämä Ompelimo Paratiisilintu on auki ja valmis ottamaan vastaan päivän tilaukset.

ALKURÄJÄHDYS TAPAHTUI helmikuun lopulla. Näin ompelimon alkua kuvailee Tapiolan seurakunnan pappi Heidi Zitting, sillä niin kovalla voimalla kaikki tapahtui.

Seurakunnan Facebook-sivulle postattiin kuva, jossa kerrottiin, että kirkolla aloittaa turvapai-

Maailma kyläilee Stadissa Tarjolla on musiikkia, asiaa, lastenohjelmaa, eksoottista ruokaa ja elokuvia – ilman pääsylippua.

TEKSTI EIRA SERKKOLA

M

Räätäli otti mittoja Alexander Wilhelmssonilta.

issä voi ensi viikonloppuna kuulla entistä uusnatsia Esa Holappaa, israelilaista Hanna Baragia, Suomesta turvapaikkaa hakeneita opettajanaisia ja syyrialais-venezuelalaista muusikkoa Rami Almithawia, joka on oppinut nopeasti suomea Toisto-metodilla?

Kaikki he ovat mukana Maailma kylässä -festivaalilla Helsingin keskustassa 26.–27.5. Asiaohjelmassa on mukana satamäärin kiinnostavia ihmisiä sekä Suomesta että ulkomailta, ja kulttuuriohjelma tarjoaa konsertteja usealla lavalla. Festivaalin järjestää kattojärjestö Kepa, johon kuuluu yli 300 kehitysyhteistyötä tekevää järjestöä, myös lukuisia kristillisiä toimijoita.

Poimimme muutaman tärpin festivaalin asiaohjelmasta:

1. Lapset eivät opi koulussa Maailman lapsista 40 prosenttia käy koulua kielellä, jota he eivät ymmärrä. Miljoonilta koululaisilta puuttuu alkeellisinkin luku- ja kirjoitustaito.

Ratkaisuja peruskoulutuksen ongelmiin etsivät muiden muassa äidinkielisen opetuksen asiantuntija Mesfin Derash Zeme Etiopiasta ja erityisasiantuntija Sirpa Sinervä ulkoministeriöstä. Keskustelun juontaa uutisankkuri Piia Pasanen.

Sunnuntaina 27.5. klo 16–16.40 Taiga-lava, Kansallisteatterin Lavaklubi.

Järjestäjä: Suomen Lähetysseura.

2. Miksi ihminen radikalisoituu? — Turvallisuudentunteen merkitys Suomen uusnatsistisen vastarintaliikkeen entinen johtaja Esa Holappa pohtii radikalisoitumisen syitä ja siitä irtautumisen mahdollisuuksia. Panee-

likeskustelussa mukana myös sudanilainen opiskelija Angelina Arial ja pastori, kriisi- ja traumaterapeutti Janne Hassinen. Mistä löytyy toivo, jos paluu omaan kotiin ei ole enää mahdollinen?

Sunnuntaina 27.5. klo 13.20–13.50 Taiga-lava, Kansallisteatterin Lavaklubi (striimaus MK-festivaalin YouTubekanavalla). Järjestäjä: Fida.

3. Uskontojen kylä Uskontojen kylässä eri uskonnot ja ihmiset kohtaavat. Kylässä on tilaa kysymyksille ja vapaalle oleskelulle. Ohjelmassa on keskusteluhetkiä ja työpajoja, eri uskontojen rukoushetkiä sekä musiikkia, esimerkiksi orientaaliortodoksien laulua.

Mahdollisuuksien tori -teltassa Kaisaniemen puistossa koko tapahtuman ajan. Järjestäjä: Helsingin evankelis-luterilaiset seurakunnat yhdessä eri uskonnollisten yhteisöjen kanssa.

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

7

”

TULEVAISUUDELTA TOIVON SITÄ, ETTÄ SAISIN TURVAPAIKAN SUOMESTA JA VOISIN PERUSTAA TÄNNE OMPELIMON.

Ompelimossa tehdään sekä miesten että naisten vaatteita.

kanhakijoiden pyörittämä ompelimo, joka tarvitsisi apua alkuun pääsemiseksi. Kuva sai lähes tuhat tykkäystä, ja sitä jaettiin yli 400 kertaa. Sana levisi, ja ompelimo alkoi saada paitsi ompelutarvikkeita myös ensimmäisiä asiakkaita.

– Korvaamatonta apua on tullut niin käsityön harrastajilta kuin tekstiilialan ammattilaisiltakin, Zitting kertoo.

– Palaute on ollut 99-prosenttisesti positiivista.

On pidetty tärkeänä, että turvapaikanhakijat saavat mielekästä työtä. On myös kehuttu, että miehet ovat tehneet oikein hyvää jälkeä.

Idea ompelimon perustamiseen lähti turvapaikanhakijoita työelämään auttavasta Startup Refugees -verkostosta. Startup Refugees otti yhteyttä Osuuskunta Pyhävaatteeseen, joka on kirkon piirissä syntynyt, muun muassa papinvaatteita valmistava osuuskunta. Nyt osuuskunta on kuviossa mukana antamassa taustatukea.

Nimensä ompelimo sai tänä keväänä Tapiolan kirkolla esitetyn Ihmeellinen aamu -pääsiäisnäytelmän paratiisilinnusta. Linnun esiintymisasu oli ompelimon ensimmäinen tilaustyö.

– Silloin, kun en ole ollut täällä töissä, olen pyöräillyt kaupungilla, ollut vastaanottokeskuksessa ja opetellut vähän suomea.

Dehassan on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen. Nyt on vetämässä toinen hakemus.

– Tulevaisuudelta toivon sitä, että saisin turvapaikan Suomesta ja voisin perustaa tänne oman ompelimon. Tykkään tehdä erityisesti miesten pukuja.

TUNNELMA KIRKON kellarissa on kirjaimellisesti lämmin ja tiivis. Asiakkaita käy koko ajan, ja höyrysilitysrauta puskee höyryä.

Vapaaehtoistyöntekijä Sirpa Haapamäki auttaa räätäleitä asiakaspalvelussa. On sovittava, mitä tehdään ja kuka tekee, millä aikataululla tehdään ja miPARATIISILINNUSSA TYÖSKENTELEE neljä miestä, hin hintaan. Hinnat ovat vertailukelpoiset muiden joista yksi on iranilainen ja muut kolme Afganista- ompelimojen kanssa.

– Tulin mukaan näihin kuvioihin vuonna 2015, nista. Heidän lisäkseen ompelimossa on töissä yksi afganistanilainen nainen, joka on asunut Suomessa kun Suomeen alkoi tulla aikaisempaa enemmän jo kuusi vuotta. Hän on toiminut tulkkina, sillä mie- turvapaikanhakijoita. Ensin opetin turvapaikanhakijoille suomen kielen alkeita vastaanottakeskukhet eivät puhu vielä kovin paljon suomea. sessa, Haapamäki kertoo.

Yksi räätäleistä on Dehassan, Hän sanoo olevansa evakkoäidin tytär, ja siksi 45. Hän saapui Suomeen Afganistanista Ghaznin kaupungista kolme vuotta sitten. Hän esittelee val- turvapaikanhakijoiden auttaminen tuntuu hänestä tärkeältä. mistamaansa puvuntakkia.

Alexander Wilhelmsson tuo ompelimoon kak– Tein tämän mallikappaleeksi, hän kertoo. si pukua korjausompeluun. Vaikka mittoja otetaan Kotimaassaan Dehassan työskenteli pienessä ompelimossa, joka valmisti vaatteita sekä miehille ahtaassa varastossa ja asioiden sopimisessa menee että naisille. Räätälintöiden lisäksi hän teki välillä tovi, kun keskustelua käännetään kielestä toiseen, hän vaikuttaa tyytyväiseltä. puutarhatöitä. Sitten tulivat talebanit.

– Luin tästä paikasta Länsiväylästä. Tänne tuloo– He tulivat ompelimooni ja vaativat, että teen ni vaikutti osittain se, että paikka työllistää turvapaiheille ilmaiseksi töitä. En suostunut sellaiseen.

Ompelimo Paratiisilintuun Dehassan pääsi kanhakijoita ja että tämän taustalla on hyvä tarkoitöihin vastaanottokeskuksen kautta. Aluksi häntä tus, mutta myös se, että Espoossa ei ole kovin palepäilytti, miten työ sujuisi, kun hänen kielitaiton- jon tällaisia ompelimoita. Ja ovathan nämä räätälit sa on vielä puutteellinen, mutta oman alan töiden selvästi kovia ammattilaisia, Wilhelmssom sanoo. ■ tekeminen on tuntunut mukavalta ja asiakkaat ovat Muokattu 17.8.21: Poistettu ompelijoiden nimet ja kuvat turvallisuusyistä. olleet ystävällisiä.

VILJA KESKIMÄKI / MAAILMA KYLÄSSÄ

Ilmainen festivaali täyttää Rautatientorin ja Kaisaniemen puiston sekä Kansallisteatterin Lavaklubin.

4. Uskonnon rooli ja naisten oikeudet Uskonnoilla perustellaan usein naisiin kohdistuvaa syrjintää, ja ne nähdään esteenä naisten oikeuksien toteutumiselle. Uskonnot ja vakaumukset ovat kuitenkin naisille myös voimaantumisen lähteitä ja keskeinen osa identiteettiä. United Religions Initiative -järjestön Ugandan alueellinen koordinaattori Despina Namwembe, Helsingin yliopiston teologian dosentti Elina Vuola ja Nuoret Muslimit ry:n puheenjohtaja Nahla Hewidy keskustelevat englanniksi uskonnon roolista naisten oikeuksien toteuttamisessa.

Keskustelun juontaa toimittaja ja pastori Tapani Ruokanen.

Sunnuntai 27.5. klo 15.20–16 Taigalava, Kansallisteatterin Lavaklubi. Järjestäjät: Suomen ekumeeninen neuvosto, Suomen Caritas ja Filantropia.

5. Kirkon Ulkomaanavun hankkeet Kirkon Ulkomaanavun teltassa suihkulähteen vierellä voi tutustua lauantaina ja sunnuntaina muun muassa Opettajat ilman rajoja -toimintaan (OIR) ja uuden kielen oppimiseen Toisto-metodilla sekä EAPPI-vapaaehtoisohjelmaan. EAPPI (Ecumenical Accompaniment Programme in Palestine and Israel) on kansainvälinen ohjelma, joka lähettää vapaaehtoisia ihmisoikeustarkkailijoita Länsirannalle ja Itä-Jerusalemiin. Suomesta lähetetään vuosittain 12–14 tarkkailijaa.

Maailma kylässä -festivaali 26.–27.5.

Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla.

Puistossa yli 60 ruokamyyjää sekä lähes 250 kansalaisjärjestöä. www.maailmakylassa.fi

8 A Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Parasta huumetta Katja käytti 20 vuotta huumeita ja oli katkolla 40 kertaa.

Nyt hän opiskelee, käy töissä ja juoksi ensimmäisen maratoninsa.

O

ikeastaan Katjan pitäi­ si olla kuollut. Kuole­ ma oli lähellä esimer­ kiksi silloin, kun hän eräänä kuumana kesä­ päivänä astui sekava­ na ulos ratikasta Ison Roobertinkadun kohdalla. Hän kaatui kramppaavana katuun ja hänet vietiin ambulanssiin.

Hänen ruumiinlämpönsä oli painunut hengenvaarallisen alas, ja sairaalassa hänet pantiin lämpöpussiin.

Henki oli lähteä myös silloin, kun Katja korvaushoidossa ollessaan jäi hetkeksi yksin huoneeseen ja veti oman annoksensa lisäksi muovipika­ reista neljän muun annokset. Hänet elvytettiin ja vietiin sairaalaan. Mut­ ta kuten kaikilla syvälle päihdemaa­ ilmaan ajautuneilla, myös Katjalla oli kuoleman lisäksi toinen vaihtoehto: päästä kuiville.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

KATJAN LAPSUUS oli tavallinen – noin tulevan päihdeongelmaisen lapsuu­ deksi. Oli äiti, joka joi, ja oli kymme­ nen vuotta vanhempi sisko. Katja otet­ tiin huostaan, ja hän oli koulukodis­ sa ja nuorisokodissa. Koulukodista hä­ nellä on hyviä muistoja.

– Koulukoti tarjosi ne rajat, jotka tarvitsin. Koulukin sujui hyvin. Keski­ arvo nousi 5,2:sta 8,8:aan ja sain par­ haan oppilaan stipendin. Se oli ihanaa aikaa. Tulen köyhästä perheestä, mut­ ta koulukodissa sain harrastaa.

Sitten Katja ajautui vääriin poru­ koihin ja rakastui mieheen, joka käyt­ ti päihteitä. 18­vuotiaana Katjasta tu­ li äiti.

– Yritin pelastaa miehen elämän te­ kemällä meille lapsen, mutta epäon­ nistuin. Se mursi minut.

– Nämä ovat näitä elämän valinto­ ja. Olisin voinut ottaa lapsen ja läh­

teä eri suuntaan, mutta en tehnyt si­ tä vaan ajauduin syvemmälle päihde­ maailmaan.

Raskausaikana Katja oli pysynyt erossa päihteistä, mutta pojan syn­ nyttyä alkoi alamäki.

– Löysin heroiinin lääkkeeksi sii­ hen helvettiin, mitä oli elämä huu­ meita käyttävän miehen kanssa. Sen kautta pääsin hetkeksi pois kaikesta.

Katja kehitti palkintomenetelmän: Jos heräsi aikaisin aamulla ja otti ka­ maa vain vähän, pystyi hoitamaan aa­ mutoimet ja viemään lapsen päiväko­ tiin. Koti pysyi siistinä, lapsella oli siis­ tit vaatteet ja kaapissa ruokaa.

– Mutta kun lapsi meni illalla nuk­ kumaan, otin oman palkintoni.

Kun poika oli ekaluokkalainen, las­ tensuojelu puuttui tilanteeseen. Kat­ jan sisko otti pojan luokseen ja sai oheishuoltajuuden.

– Silloin minä katosin pojan elä­ mästä. Tutustuin silloiseen aviomie­ heeni, joka katseli sitä, kun kävin ta­ paamassa poikaani, ja sanoi, että te kumpikin kärsitte tuosta helvetisti, lopettakaa. Seuraavan kerran havah­ duin, kun poika oli 15­vuotias.

KATJAN ELÄMÄSSÄ on ollut synkkiä ja sumeita ajanjaksoja. Hän on ollut asun­ nottomana, hän on ollut vankilassa, hän on ollut naimisissa ja hän on jäänyt leskeksi. Hänellä on ollut ihmisiä ym­ pärillään, ja hän on ollut aivan yksin.

Huumepiireissä ei Katjan mieles­ tä ole aitoa ystävyyttä, vain myyjiä ja ostajia.

– Kaikella on hintalappu. Siinä, et­ tä joku tahtoo olla sun kanssa, on ai­ na takana joku juttu.

Tavallisten ihmisten arki ja rutiinit näyttivät Katjasta vierailta.

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

9 CINEMANSE

niin poikki, että itkin kassieni kanssa polvillani. Tiesin, että olin turvassa.

Olin valmis tekemään ihan mitä vain.

Erityisen paljon Katja sai apua vertaisryhmästä.

– Olin hampaaton nisti, mutta minulle hymyiltiin. Sain puhelinnumeroita ja kummin.

Kyse ei ollut vain huumeista eroon pääsystä, vaan siitä, että piti opetella elämään tavallista elämää.

– Katsoin vertaisohjaajia ja mietin, että tuossa minä voisin olla hyvä. Ei tarvinnut olla ihminen, jolla on autot, asunnot ja duunipaikat. Lähdin seuraamaan sitä ajatusta, ja minua kannustettiin siihen.

”

JUOKSUSTA ON TULLUT MINULLE TAPA AJATELLA JA PANNA ASIOITA JÄRJESTYKSEEN.

Tervalammen päihdekuntoutuksessa Katja löysi luonnon, avantouinnin ja juoksemisen. Hän nauttii siitä tunteesta, kun on aivan puhki.

– Kun narkkarina näet jonkun työssäkäyvän ihmisen kaupungilla, ajattelet, että vitsit mikä urpo, eikö se tajua, että tässä maailmassa voi tehdä ihan mitä vaan. En saanut kiinni siitä, mikä heitä ajoi eteenpäin.

Mahdollisuuksia elämänmuutokseen oli tarjolla, mutta Katja ei nähnyt, että se voisi olla mitenkään mahdollista hänen kohdallaan.

– Olin katkolla yhteensä 40 kertaa.

Sain kuulla tuon luvun, kun menin sinne viimeisen kerran.

TIKKURILAN POLIISIVANKILASSA oli aikaa ajatella. Katja oli tuolloin jo siirtynyt korvaushoitoon ja seurusteli huumeita käyttävän miehen kanssa. Mies oli lähdössä lusimaan vankilaan ja Katja odotti, kuinka hänen itsensä käy.

– Ajattelin, että jos en nyt saa tuomiota, voisin oikeasti raitistua ja ottaa koiran. Kääntää elämän suunnan.

Reilut puoli vuotta myöhemmin hän pääsi katkolle Munkkisaareen.

– Kun pääsin ovesta sisään, olin henkisesti, fyysisesti ja psyykkisesti

TERVALAMMEN päihdekuntoutuksessa Katja löysi luonnon, saunomisen, avantouinnin ja juoksun. Alkuun oli päästävä kirjaimellisesti pienin askelin: raitistuttuaan Katja oli etsinyt lohtua ruoasta ja lihonut yli 90-kiloiseksi.

Katja muutti Ruusulankadulle asuntolaan ja kiersi Töölönlahtea tasapohjaisissa tennareissa.

– Muistan sen tunteen, kun jaksoin juosta lahden ympäri ensi kerran pysähtymättä. Tajusin, että rakastan sitä, kun ajan itseni loppuun ja joka paikkaan sattuu.

– Pitää olla asioita, joista saan sen fiiliksen, jonka ennen sain päihteistä.

Katja oli vuosia korvaushoidossa, mutta pääsi siitäkin eroon kolme vuotta sitten. Nyt hän opiskelee oppisopimuksella lähihoitajaksi ja aikoo suuntautua päihde- ja mielenterveystyöhön. Hän tekee asukasohjaajan töitä Sininauha Oy:ssä ja lisäksi siivoustöitä ja järjestyksenvalvojan töitä.

Vapaa-ajalla hän treenaa. Katja on juossut neljä puolimaratonia ja 19.5.

Helsinki City Marathonissa ensimmäisen täyspitkän maratonin.

– Juoksusta on tullut minulle tapa ajatella ja panna asioita järjestykseen.

Katja on solminut uudestaan suhteen nyt jo aikuiseen poikaansa, sisareensa ja äitiinsä, joka on myös raitistunut. Viime vuonna Katjasta tuli mummi.

– En haaveile mistään isosta elämässä, en purjeveneistä enkä omakotitaloista, vaan siitä, että saan olla pieni onnellinen ihminen ja tehdä työtä.

Menneisyyttään ajatellessaan Katja ei tunne häpeää. Ilman sitä hän ei olisi nyt tässä.

– Välillä juoksen jonkun rinteen laelle, katson alas ja itken, kun olen niin onnellinen. En osaisi tuntea niin, ellen olisi kokenut jotain muuta. Menneisyyteni ansiosta näen, että elämä on tosi arvokasta. ■ Katja esiintyy jutussa omasta pyynnöstään vain etunimellään.

Misako (Ayame Misaki) (vas.) tuo valoa näkökykynsä menettävän Nakamorin (Masatoshi Nagase) elämään.

Riipaisevasti menetyksestä ja ystävyydestä Sokeutuva valokuvaaja ja näkövammaisille elokuvia tulkitseva nuori nainen ystävystyvät palkitussa japanilaiselokuvassa.

J

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU

apanin tunnetuimpiin elokuvaohjaajiin kuuluvan Naomi Kawasen elokuva Kohti valoa vie japanilaiseen suurkaupunkiin. Nuori nainen nimeltä Misako työskentelee elokuvaprojektissa.

Hänen tehtävänään on kuvailla elokuvien tapahtumia sokeille ja huonosti näkeville. Filmin esittämisen jälkeen he saavat esittää kysymyksiä ja kritiikkiä Misakolle. Hän saa huomata, että asioiden kuvailemisessa ja selittämisessä näkövammaisille pitää olla tarkkana.

Misakon työtä kritisoi erityisen tylysti mies, joka on menettämässä näkökykynsä. Misakoa tämä ärsyttää, mutta samalla häntä alkaa kiinnostaa, kuka mies on. Selviää, että Nakamori on huippuvalokuvaaja, jolle sokeutuminen on järkytys.

Misako lähtee tapaamaan Nakamoria, ja miehen ynseästä käytöksestä huolimatta heidän väillään alkaa orastaa ystävyys. Misako itse on kokenut traumaattisen menetyksen

isänsä kadottua mystisesti, joten hän pystyy ymmärtämään Nakamoria.

Kohti valoa -elokuvassa kiehtoo se, miten runollisin ja yksinkertaisin keinoin suuresta menetyksestä kerrotaan. Elokuvassa keskeisenä elementtinä on visuaalisuus, valon eri vivahteet. Johtolauseena on toteamus: kauneinta elämässä on se, minkä on kadottamaisillaan. Mies yrittääkin viimeiseen asti nähdä, tehdä havaintoja kaikesta ympärillään olevasta ja ottaa siitä valokuvia.

Nakamorin ja Misakon suhde selkenee, kun Misako tajuaa Nakamorin ottaneen viimeisen valokuvansa hänestä. Sokeutuva mies ilmaisee näin löytäneensä elämäänsä tärkeän ihmisen, joka tuo valoa hänen pimenevään maailmaansa.

Naomi Kawasen uutta toivoa herättävä elokuva sai Cannesin elokuvajuhlilla kirkkojen ekumeenisen juryn palkinnon.■ Naomi Kawase: Kohti valoa.

Elokuvateattereissa.

10 A Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

4.6.–26.8.

Helsinki-päivänä 12.6.

Helsingin Urkukesä täyttää jälleen keskustan kirkot musiikilla yli sadan upean ilmaiskonsertin myötä. Urkukonserttien lisäksi kuoro-, laulu- ja kamarimusiikkia.

Kallion kirkossa konsertit maanantaisin klo 19 ja torstaisin klo 12.

Puolen tunnin päiväkonsertista ehtii vielä lounaalle aurinkoiselle terassille kirkon kivijalan Café Sonckiin.

Kallion seurakunta tarjoaa avaa tornin vierailijoille tiistaina 12.6. klo 12–17.

Non-stop-vierailut n. 20 hlöä kerrallaan.Huom!

Tornivierailu vain täysi-ikäisille. Ei sovellu korkeita paikkoja pelkäävälle. Ei ennakkoilmoittautumista. Ilmainen pääsy /vapaaehtoinen lahjoitus Yhteisvastuukeräykseen.

helSingin urkukeSä

8.– 15.10.2018

Seurakuntamatka

eSpanjaan

Kulttuurimatkan pääkohteena Madrid, josta tehdään päivän matkoja Segoviaan, Toledoon ja Avilaan. kallion hääYÖ 1.8.2018 Hinta 1595e (sis. lennot, ohjelman, aaHaluaisitteko kirkollisen vihkimisen ja tunnelmalliset, intiimit miaiset, 5 lounasta ja 3 illallista.1 hh 360 e häät ilman isoja järjestelyitä? Hääyö18 järjestetään keskiviik- lisämaksulla.) Matkanjohtajina Liisa Väisänen ja Kallion pappi Riitta Männistö p. 09 kona 1.8 klo 18.00–23.30 Kallion kirkossa. Vihkimiset ovat 2340 3633. ilmoittaudu matkatoimisto puolen tunnin välein, jonka jälkeen vihkipareille ja vieraille Kon-Tiki p. 09 466 300. tarjolla kakkukahvit Kirkkopuistossa. Rohkeimmat voivat kiivetä Kallion kirkon torniin valokuvaajan kuvattavaksi. kYSY liSää mari.mattsson@evl.fi www kallionseurakunta.fi Fb @kallionseurakunta tw @Kallionsrk

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

avajaiSkonSertti ma 4.6. klo 19 Jyrki Anttila, tenori, Hannakaisa Nyrönen, sopraano ja Tommi Niskala, urut.

Vapaa pääsy. Ohj. 8 e.

Koko ohjelma: www.urkukesa.fi

kallion kirkon torniin

Tervetuloa tutustumaan!

Esperin uusi hoivakoti Hopeapaju on avautunut Ortonin perinteikkään päärakennuksen uusittuihin tiloihin Helsingin Ruskeasuolle.

Tarjoamme lämminhenkisiä ja turvallisia koteja ympärivuorokautista hoivaa tarvitseville ikääntyville sekä erityisryhmiin kuuluville.

Kysy palveluistamme ja varaa aika esittelyyn: Marika Seppälä | 046 923 0080 marika.seppala@esperi.fi | www.esperi.fi

Kutsu

Saga kutsuu viihtymään Esittelykierros joka keskiviikko klo 13

Saga Munkkiniemessä järjestetään esittelykierros joka keskiviikko klo 13. Lämpimästi tervetuloa tutustumaan Sagan korkeatasoisiin palveluihin ja kauniiseen taloomme. Saga tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille.

Esitetilaukset, esittelyt ja tilapäisasunnot puh. 050 5215 139 | ranja.kontturi@sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki

Keittiömystikko kirjoittaa verkkokolumnin Kirkko ja kaupungin sivuille joka tiistai. kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Kuuntele Kirkko ja kaupungin podcasteja Soundcloudissa. soundcloud.com/ kirkkojakaupunki

Kodin seniorihoivaa.

Oma elämä omassa kodissa on kaikkein tärkeintä. Ota yhteyttä ja räätälöimme kanssasi palvelusuunnitelman.

Diana Care tarjoaa muistihoitajapalvelut, kodinhoidon ja lähihoitajapalvelut. Soita ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä.

p. 040 581 2124 www.dianacare.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Janna Laiho, 050 374 8174 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Kummin hommissa Kun ystävä pyysi Mika Hanénia lapsensa kummiksi, hän ei epäröinyt hetkeäkään.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT SIRPA PÄIVINEN JA TARU LAPINHARJUN KOTIALBUMI

2B

Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

M

ika Hanén, 30, muistelee tilannetta, jolloin häntä pyydettiin kummiksi. Siitä on yhdeksän vuotta. Olikohan se niin, että äiti vielä odotti vauvaa, vai nukkuiko poika jo kantokopassa?

– Olen aina kertonut vaimolleni, että minua kysyttiin kummiksi ennen kuin lapsi syntyi. Mutta nyt kun rupesin muistelemaan, on tosi vaikea sanoa, olikohan se kuitenkaan niin. No, ennen ristiäisiä se oli, Mika kertoo nauraen.

Mika on syntynyt Vantaalla, ja hän eli lapsuutensa ja nuoruutensa Tikkurilassa. Opiskeluaikoina hän muutti Helsinkiin, mutta palasi pari vuotta sitten takaisin Vantaalle. Uusi koti löytyi Annavaimon kanssa Nikinmäestä. Mika työskentelee IT-asiantuntijana teleoperaattoriyrityksessä Helsingissä.

– Meille on tulossa lapsi, laskettu aika on heinäkuussa. Ollaan aika lähellä h-hetkeä. Uusi elämänvaihe alkaa. Arki kyllä mullistuu. Ihan innolla sitä odottaa!

NUORENA MIKA meni Tikkurilan seurakunnan isoskoulutukseen. Koulutettavista muodostui tiivis ja läheinen ystäväporukka. Nuoret viettivät paljon aikaa toistensa luona ja kävivät seurakunnan nuorten ja myöhemmin nuorten aikuisten tilaisuuksissa.

Ystäväporukkaan kuului myös Taru Lapinharju. Mika ja Taru toimivat muun muassa Walkerskahvilan vapaaehtoistyöntekijöinä ja juttelivat paljon toistensa kanssa. Taru muistaa hyvin sen, kun hän lähti tutusta ja turvallisesta piiristä kauas pois.

Ystävyys Mikaan vahvistui.

– Olin Australiassa työharjoittelussa, kun sain tietää olevani raskaana. Mika teki silloin paljon töitä tietokoneella ja juuri sellaiseen aikaan, kun olin toisella puolella maapalloa seuraa vailla. Viestittelimme Mikan kanssa tiiviisti Messengerissä, Taru muistelee.

Tulevan lapsen Taru piti vielä salaisuutena, ja kertoi siitä Mikalle vasta palattuaan Suomeen.

– Oli itsestään selvää, että Mikasta tulee lapsen kummi. Ajattelin niin jo heti alkuraskauden aikana, koska hän oli tuossa elämänvaiheessa minulle niin suuri tuki.

Kun kummipyyntö tuli, nuori mies oli otettu. Mikalle oli päivänselvää lupautua tehtävään.

– En miettinyt missään vaiheessa, pystynkö kummiksi tai mitä vastuita minulle tulee. En tiennyt, mitä minun piti tehdä, mutta pärjäsin lasten kanssa suhteellisen hyvin.

Mika huomasi, että kummiksi pyytäminen voi herkistää. Vanhemmilla voi olla useita vaihtoehtoja, mutta lapsen kummiksi valitaan vain tietyt.

– On kunnia-asia, kun vanhemmat ajattelevat, että juuri sinä olet se henkilö, jonka he haluavat olevan omalle lapselleen tärkeä.

RISTIÄISET JÄRJESTETTIIN lapsen vanhempien Taru ja Jukka Lapinharjun kotitalossa Kauniaisissa taloyhtiön kerhotilassa.

Kummeja oli neljä. Mikan lisäksi toinen sinkku ja pariskunta. Lahjaksi kummit antoivat perinteisen kummilusikan. Kaiverruksia varten Mikan oli pitänyt urkkia Tarulta lapsen nimi etukäteen. Taru vannotti Mikaa, ettei sitä saanut kertoa kenellekään ennen kastamista. Poika sai nimekseen Matias.

– En ollut sylikummi, mutta kummin rooli on samalainen, pitää lasta kastehetkellä sylissä tai ei, Mika toteaa.

Hän muistelee, että Matias taisi olla heidän ystäväporukkansa ensimmäinen lapsi. Syntymää haluttiin juhlistaa mahdollisimman isolla joukolla.

– Kastetilaisuuden alussa olivat läsnä perheet ja kummit. Kun sukulaiset lähtivät pois, muut kaverit tulivat paikalle.

VARSINKIN VASTASYNTYNEEN ja taaperoikäisen Matiaksen kanssa Mika vietti paljon aikaa. Hän kävi kylässä kummipojan luona ja ”otti homman ihan tosissaan”.

– Opiskelin lähellä Matiaksen kotia, ja koulupäi-

”

Kummin rooli on samalainen, pitää lasta kastehetkellä sylissä tai ei.

KUMMISETÄ MIKA HANÉN

vän jälkeen, kun ei ollut muutakaan tekemistä, menin käymään heillä ja samalla tuli leikittyä Matiaksen kanssa. Silloin näin häntä tosi usein ja meidän suhteemme muodostui aika läheiseksi.

Nykyään yhteistä aikaa on vähemmän, kun sekä Mikalla että Matiaksella on omat velvollisuutensa ja harrastuksensa.

Mikalla on ollut kummilapsensa kanssa selvä linja: tavatessa hän leikkii Matiaksen kanssa.

– Olemme tehneet yhdessä paljon kaikenlaista.

Kun Matias oli pieni, teimme palapelejä ja leikimme autoilla. Jossain vaiheessa juoksimme sitten jo ympyrää ja painimme. Sitten tulivat kaikenlaiset miekat ja kilvet ja vaahtomuoviammuspyssyt. Nyttem-

min olemme käyneet uimassa ja harjoitelleet pesäpalloa.

Mikasta on kiva, että hänet ja hänen vaimonsa Anna on aina kutsuttu Matiaksen synttäreille.

– Kummin tärkein tehtävä ei ole hankkia lahjoja, vaan mieluummin viettää aikaa lapsen kanssa.

Mutta toki olen halunnut muistaa Matiasta lahjoilla synttäreinä ja jouluna.

KUMMIPOIKA MATIAS on nyt yhdeksänvuotias. Hän käy koulua Kauniaisissa. Hänellä on nelivuotias pikkusisko Malla.

Viime vuonna Kummipäivänä Matias kävi Mikan ja Annan kanssa tiedekeskuksessa Vantaalla.

– Heurekassa rakensimme palikoilla. Siellä sai tehdä auton ja kokeilla sitä radalla. Sitten sai ottaa kisan, kenellä on nopein auto. Mika ja Anna tekivät myös autot. Minulla oli nopein, Matias kertoo.

Matiaksen mielestä Mika on kiva, koska he tekevät yhdessä monenlaista. Kysymykseen, onko kummi koskaan joutunut komentamaan häntä, Matias vastaa silmiin katsoen.

– Minun mielestäni ei ole ollut sellaista tilannetta.

Pohdimme, millä tavoin kummisetä on erilainen kuin isä.

– Esimerkiksi Mikalla ei ole rastoja niin kuin isillä. Ja sitten me nähdään isiä yleensä useammin, Matias toteaa.

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

Käymme Matiaksen kanssa läpi listaa paikoista, joihin voi mennä kummin kanssa tänä vuonna Kummipäivänä. Pojan kiinnostuksen herättää koirien halaaminen, Megazone-lasersota ja vankilasaari.

Siltä varalta, että Mika-kummi vie tänä vuonna Matiaksen Kummipäivänä jonnekin, toivomus heitetään ilmaan.

– Megazone tai se koirajuttu. Ai niin! Koirajuttu ei ehkä onnistu, kun Mika on allerginen. Eli Megazone.

VAUVAA ODOTTAVAT Mika ja Anna ovat joutuneet viime aikoina miettimään kummeja omalle lapselleen. Mikan mielestä kaverit sopivat hyvin kummin tehtävään.

– Sukulaisilla, kuten sedillä ja tädeillä, on jo rooli ja syy olla lapsen elämässä. Mieluummin valitsen kummiksi hyviä ystäviä, koska silloin lapsen ympärille tulee enemmän aikuisia.

Mika kokee, että kummius on ollut hyvä asia myös omaan vanhemmuuteen valmistautumisessa. Matias on Mikan ainoa kummilapsi ja ensimmäinen lapsi, jonka kanssa hän on harjoitellut lapsen kanssa olemista.

– Perinteisessä kummin tehtävässä, kristinuskoon kasvattamisessa, olen onnistunut Matiaksen kanssa kohtalaisesti.

– Olemme käyneet seurakunnan järjestämillä lastenpäivillä ja lasten messuissa, kun

B

3

Kummi on sponsori, joka muistuttaa rakkaudesta ilman ehtoja

K

ummin tehtävä syntyi varhaisissa kristillisissä seurakunnissa lähes kaksi tuhatta vuotta sitten. Kun joku halusi liittyä kirkkoon ja kristittyjen joukkoon, hän sai kokeneemman kristityn perehdyttäjäkseen ja tukihenkilökseen.

Kun kristityksi haluava oli saanut opetusta ja hän oli ilmaissut tahtonsa liittyä ylösnousseen Jeesuksen seuraajien joukkoon, hänet kastettiin ja otettiin seurakunnan jäseneksi. Kummi oli kastejuhlassa mukana. Jos kastettava oli pieni lapsi, kummi vastasi hänen puolestaan kastettavalle esitettyihin kysymyksiin.

Kummin vastauksista muodostui sittemmin, 300-luvulla, apostolinen uskontunnustus. Se luetaan kastetilaisuudessa edelleen.

Antiikin Roomassa kummista käytettiin latinankielistä nimitystä sponsor. Se merkitsee tukijaa.

Suomen kieleen sana kummi tulee venäjästä, kuten monet muutkin kirkkoon liittyvät sanat. Venäjäksi kummi on kum.

Kirkkoon liitytään vieläkin kasteessa. Yhä edelleen kummit vastaavat ristiäisissä kysymyksiin kummilapsensa puolesta.

Luterilaisessa kirkossa, samoin kuin ortodoksisessa ja katolisessa sekä anglikaanikirkossa, on tapana kastaa vauvoja. Toisinaan tällaista käytäntöä kuulee arvosteltavan siitä, että on kyseenalaista liittää henkilö uskonnolliseen yhteisöön kysymättä hänen omaa mielipidettään. Mutta toisaalta myös päätös olla antamatta uskonnollista kasvatusta on päätös, jonka vanhemmat tekevät lapsen puolesta.

Suhde uskoon ei ole ollenkaan ainoa asia, jossa vanhemmat tekevät lastaan koskevia suuria ratkaisuja kysymättä häneltä itseltään. Eivät he voi esimerkiksi olla puhumatta lapselleen odottaessaan, mitä kieltä hän mahdollisesti haluaa alkaa puhua.

Kastetta kuvataan vanhassa uskonnollisessa kielessä ”armoliitoksi”, siihen viittaavat pesemistä kuvaava vesi ja puhtautta kuvaava valkea kastepuku.

Kasteen armoliitolla tarkoitetaan sitä, että vaikka ihminen itse pilaisi elämänsä ja sotkisi asiansa, Jumala rakastaa häntä ilman ehtoja.

Tämän ehdottoman rakkauden muistaminen ja siitä muistuttaminen ovat olennainen osa sitä kristillistä kasvatusta, jota lapsen lähiaikuiset ristiäisissä lupaavat yhdessä seurakunnan kanssa yrittää.

Koska lapsena kastettavalta ei kasteen hetkellä kysytä, haluaako hän olla mukana siinä yhteisössä ja siinä henkisessä ilmapiirissä, johon hänet kastetaan, hän saa myöhemmin mahdollisuuden muodostaa oman kantansa.

Siksi nuorille pidetään rippikoulu. Se vastaa sitä opetusta, jonka jo muinaiset roomalaiset saivat aikuisena ennen omaa kastettaan.

Jos rippikoulun käynyt nuori haluaa edelleen olla mukana siinä kirkossa, johon hänet on lapsena kastettu, hänet konfirmoidaan täysivaltaiseksi kirkon jäseneksi. Latinan sana confirmatio merkitsee vahvistusta. Konfirmaatiossa nuori vahvistaa itse sen päätöksen, jonka toiset ovat aikanaan hänen puolestaan tehneet.

JAAKKO HEINIMÄKI Testaa kummitietoutesi osoitteessa kirkkojakaupunki.fi

Huonon kummin tunnustus

Matias Lapinharju on Mika Hanénin ainoa kummilapsi ja ensimmäinen lapsi, jonka kanssa hän on harjoitellut lapsen kanssa olemista.

MINÄ TUNNUSTAN: olen ollut huono kummi.

Minulla on vain yksi kummilapsi. Vuoden päästä on jo hänen konfirmaationsa aika.

Jo vuosien ajan olen häpeillen valitellut ainoan kummilapseni isälle, kuinka passiivisen kummin hän onkaan valitettavasti tyttärelleen valinnut. Hän on suhtautunut asiaan ymmärtäväisesti, mutta asia kalvaa minua.

Syy passiivisuuteeni voisi olla se, että olen eronnut naisesta, jonka kanssa aloitimme yhdessä kummin tehtävän. Voisin selitellä huonoa kummiuttani myös kiireilläni ja sillä, ettei keski-ikäisellä miehellä ole paljon yhteistä teinitytön kanssa. Lopulta tiedän, että kaikki ovat tekosyitä.

Luterilaisen kastekäsitykseen kuuluu oleellisesti, että jos sen lupauksista on tieten tahtoen tai puolivahingossa etääntynyt, niin uusi alku on aina mahdollinen. Lyhyesti sanottuna kristinusko on uskoa uusiin alkuihin ja niiden suomiin mahdollisuuksiin.

Niinpä päätän tänä kesänä tarttua puhelimeen ja kutsua kummityttäreni vaikkapa Lintsille tutustumaan kummisetäänsä. Koskaan ei ole liian myöhäistä saada uusi alku kummiudelle.

Tunnustan, että minua vähän jännittää, mutta ehkä häntäkin.

JAN AHONEN pappi ja verkkotuottaja

4B

Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Kummipäivä 3.6.

Kummipäivää vietetään kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina 3.6. Kummille ja kummilapselle on päivän aikana tarjolla yhteistä tekemistä eri puolilla Helsinkiä ja Vantaata.

Kummipäivänä on yhdessä tekeminen tehty helpoksi ja päivä huomioidaan alennuksina.

Helsingissä kummipäivänä voi mennä kummin kanssa Mustasaareen, altaaseen uimaan ja kaupunginmuseoon katsomaan näyttelyitä ja tekemään workshopia. Kansallismuseossa voi ihailla vaikkapa Barbie-näyttelyä. Kummin voi myös haastaa minigolf-otteluun tai carting-ajoon.

Vantaalla kummipäivänä voi temppuilla sisäaktiviteettipuistossa, kokea oivaltamisen iloa tiedekeskuksessa, halata koiria, tutustua lentokenttään ja ruokkia vuohia. Kummin voi myös haastaa lasersotaan tai viedä vankilasaarelle.

Katso tarkemmat tiedot: helsinginseurakunnat.fi/kummipaiva tai vantaanseurakunnat.fi/kummipaiva Facebook: Kummipäivä 2018 Matias Lapinharju (oik.) haluaa haastaa Mika Hanénin Kummipäivänä lasersotaan.

Matiaksen äiti Taru on pyytänyt meitä kummeja mukaan. Mutta mitään omaa pyhäkoulua en ole Matiakselle pitänyt.

– On hienoa, jos kummit antavat jotakin kristillistä kasvatustakin, mutta tärkeimpänä näen sen, että kummi on turvallinen aikuinen. Heitä ei ikinä ole lapsen elämässä liikaa.

Turvallinen aikuinen on Mikan mielestä sellainen, jonka voi luottaa hoitamaan lasta ja joka haluaa lapsen parasta.

MIKAN JA MATIAKSEN ÄIDIN TARUN ystävyys on kestänyt pitkään. Heistä ei aikanaan tullut paria, vaikka suhde oli läheinen alusta pitäen.

– Ei me olla missään vaiheessa rakastuttu sillä tavalla. Suhteemme on hyvin sisaruksellinen. Tosi läheinen, mutta ei parisuhde, Taru toteaa.

Taru muistelee Mikan käyneen heillä opiskeluaikoina viikoittain. Mutta sitten Mika tapasi Annan.

– Olimme puolisoni kanssa tosi huolissamme, että kuinkahan tässä käy. Entä jos Anna ei tykkääkään

meistä, ja jos Mika ei enää ehdikään käydä meillä, Taru mietti silloin.

Hyvin siinä kävi. Tarusta ja Annasta tuli niin hyvät ystävät, että myös Annaa pyydettiin Matiaksen kummiksi, vaikka ei tiedetty, onko se ristiäisten jälkeen edes mahdollista. Asia selvitettiin. Siihen tarvittiin kirkkoherran lupa.

– Halusimme, että Annan nimi lisätään kummeihin. Annoimme hänelle kummitodistuksen Matiaksen viisivuotissynttäreillä. ■

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

5

Onnellisuudessa ja tyytyväisyydessä ei Luoman mielestä tärkeintä ole tavara. Olennaisinta ovat ihmissuhteet. Jos ne toimivat, moni murhe tuntuu pienemmältä ja päinvastoin.

KIRKKOISÄ AUGUSTINUS sanoi 400-luvulla, että ihmisen sydän on levoton, kunnes se löytää levon Jumalassa. Tämä on se perimmäinen ihmisen onnellisuuteen liittyvä asia, josta kirkko Luoman mukaan puhuu.

Hän korostaa, että pohjimmiltaan kristinuskossa ei ole kyse opinkappaleista.

Oppi auttaa sanoittamaan ihmisen ja Jumalan suhdetta, mutta sanat seuraavat tätä suhdetta, ei toisin päin.

Raamattu on tulevalle arkkipiispalle tärkeä, päivittäisessä käytössä kuluva Jumalasta, ihmisestä ja heidän kohtaamisestaan kertova kirja. Mutta se ei ole Jumala.

– Kristityksi tullaan kohtaamalla Jumala ja hänen armonsa Jeesuksessa. Suhde Jumalaan ei ole meidän määrättävissämme, Luoma pohtii.

– Kun me yleensä olemme subjekteja, jotka tarkkailemme objekteja eli ulkopuolista maailmaa, niin Jumala ei olekaan meidän näpeissämme. Hän ei ole kohde, jota voisimme tarkastella kaukoputkella tai mikroskoopilla.

Luoman mukaan ihmisen ja Jumalan välinen suhde on päinvastainen: me olemme Jumalan tarkastelun kohteena.

– Silloin on oleellista, jaksammeko me luottaa ja uskoa siihen, että Jumala katsoo meitä rakastavasti.

Luomaa on pitkään puhutellut ikonien teologia.

– Ikonin idea ei ole se, että me katsomme ikonia. Ikonien erikoinen perspektiivi johtuu siitä, että siinä ajatellaan pyhän katsovan meitä ikonista.

Ikonin edessä olemme Jumalan rakastavan katseen kohteena.

Turun keskiaikainen Maarian kirkko on tullut Tapio Luomalle tutuksi kirkolliskokouksien yhteydessä.

Jumalan Luoma Espoon piispa Tapio Luoma aloittaa arkkipiispana kesäkuun alussa.

Hän aikoo jatkaa vuoropuhelua luonnontieteilijöiden kanssa.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA PASI LEINO

U

uden arkkipiispan mukaan Suomessa on paljon ihmisiä, jotka ovat pudonneet hyvinvoinnin kärryiltä. Kirkon on tärkeää seisoa heidän tukenaan ja puhua heidän puolestaan.

Tapio Luoma korostaa, että kirkon pitää toimia yhteiskunnan eheyden hyväksi aikana, jolloin demokraattisen järjestelmän toimivuus ja jopa itse järjestelmä on kyseenalaistettu.

Ihmisten osallisuuden kokemuksen vahvistaminen on yhteiskunnan eheyden rakentamisessa tärkeää – että kukaan ei jää ulkopuolelle vaan jokainen tulee kuulluksi.

– Kun verrataan Suomen ja läntisen Euroopan tilannetta kehittyviin maihin Afrikassa ja Aasiassa, niin yleisesti ottaen aineellinen yltäkylläisyys on täällä korkealla tasolla.

– Olemme monilla mittareilla yksi maailman vau-

raimmista maista ja tietyillä mittareilla mitattuna jopa onnellisimmaksi arvioitu maa, Luoma muistuttaa.

Ihminen on aina pyrkinyt onnellisuuteen. Kirkollakin on tässä sanansa sanottavana. Onnellisuuden sijasta Luoma puhuisi kuitenkin mieluummin tyytyväisyydestä.

– Kyse on siitä, mikä riittää ja mihin olisimme tyytyväisiä. Kohtuus, vastavuoroisuus ja niiden kautta mielletty yhteisöllisyys ovat minusta asioita, joita kirkon kannattaa pitää esillä.

Luoma muistuttaa, että aineellinen hyvinvointi on kasautunut pienelle osalle ihmiskuntaa, eikä maapallo kestä sitä, että rikkaissa länsimaissa ilmenee yhä uusia tarpeita, jotka pitää tyydyttää.

– Meillä ei ole tiedossa muuta planeettaa, maailmaa tai todellisuutta, jossa elämä voisi jatkua. Siksi meidän pitää havahtua tämän ainutlaatuisen pallon hyvinvointiin.

TEOLOGIAN TOHTORIKSI Tapio Luoma väitteli vuonna 2002. Hänen väitöskirjansa käsitteli luonnontieteen ja teologian suhdetta.

Monet kuvittelevat, että usko ja tieteellinen maailmankuva eivät sovi yhteen.

– Missään tapauksessa näin ei ole, Luoma vakuuttaa.

– Voimme kristittyinä vapaasti hyväksyä luonnontieteen tulokset. Niihin perehtyminen on pikemminkin vahvistanut uskoani Jumalaan.

Luoma ei usko, että Jumalan olemassaoloa voidaan koskaan todistaa esimerkiksi kokeellisin menetelmin. Eikä hän itse välittäisikään turvautua sellaiseen Jumalaan, joka voitaisiin typistää ihmisen havainnoinnin ja havaintovälineiden kohteeksi.

Jumala on jotain muuta, hän on itse olemassaolon perusta. Niinpä kieltäessämme Jumalan kiellämme samalla myös jotain itsestämme.

Tieteen ja uskonnon vuoropuhelua kannattaa ja pitää Luoman mielestä käydä. Hän on jo useamman vuoden ajan ollut mukana luonnontieteilijöiden ja teologien keskusteluryhmässä.

– Olemme pohtineet ajankohtaisia asioita omien tieteenalojemme näkökulmista. Vuorovaikutus on ollut innostavaa ja hedelmällistä.

– Olemme pureutuneet muun muassa ilmastokysymyksiin, ja julkaisimme asiasta pari vuotta sitten kannanoton.

Luoman mukaan maailma on yhteinen, ja tiedon ja ymmärryksen kasvattaminen siitä noudattaa samankaltaista prosessia olipa kyse sitten tieteestä tai uskosta.

– Uskossa on aina oltava mukana tietoa, eikä tieto taas ole mahdollista ilman uskoa. Tiedon perinteinen määritelmä toteaakin sen olevan hyvin perusteltu tosi uskomus.

– Uskon ja tieteen vuoropuhelua tarvitaan jo sen takia, että osaisimme oikealla tavalla pitää huolta tästä asuttavaksemme annetusta planeetasta, Luoma kiteyttää. ■ Tapio Luoman lähtöjuhla Espoon piispana su 27.5. klo 18.

Juhla alkaa iltamessulla Espoon tuomiokirkossa.

Arkkipiispan virkaan asettaminen Turun tuomiokirkossa su 3.6. klo 10. Yle televisioi virkaan asettamisen.

6B

Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Kuka?

Espoolainen Minna Helle, 45, on oikeustieteen kandidaatti.

Hän erosi valtakunnansovittelijan työstä huhtikuussa ja aloittaa Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtajana kesäkuussa.

Aiemmin hän on työskennellyt mm. Akavassa ja Tehyssä.

Mitä?

Huhtikuussa ilmestyi Minna Helteen kirja Järki ja tunteet (Otava), joka käsittelee neuvottelun ja konfliktinratkaisun taitoja.

Motto

”Ole aina oma itsesi.”

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Pelkojensa voittaja Valtakunnansovittelijan työn jättänyt Minna Helle ei voisi kuvitella tekevänsä koko elämänsä samoja asioita samalla tavalla.

T

ehdään kovasti töitä, ruoskitaan itseämme. Otetaan asiat vakavasti.

Sellainen oli Minna Helteen mielikuva luterilaisuudesta, ja sellaiseksi luterilaiseksi hänen oli helppo tunnistaa itsensä.

– Olen todella kriittinen sen suhteen, olenko tehnyt riittävästi. Minun on vaikea rentoutua, jos en koe, että olen ansainnut sen tekemällä riittävästi työtä.

Sitten Helle kutsuttiin viime kesänä Porin SuomiAreenaan keskustelemaan luterilaisuudesta muun muassa arkkipiispa Kari Mäkisen kanssa. Hän ryhtyi perehtymään asiaan, ja huomasi olleensa väärässä. Se itsensä piiskaaminen ei ollutkaan kovin luterilaista.

Luterilaista sen sijaan oli se, mitä Helle ajatteli senhetkisestä työstään valtakunnansovittelijana – ja se, miten yhä useammat muutkin, varsinkin nuoremman polven suomalaiset, omaan työhönsä suhtautuvat.

– Työtä ei tehdä vain rahan takia, vaan ihmisille on yhä tärkeämpää se, että työ on merkityksellistä. Luterilaisuudessahan työn arvo tulee siitä, mitä hyvää tuotat toisille.

Helteen mielestä koko suomalainen yhteiskunta on luterilaisuuden läpitunkema. Reformaation jäljet näkyvät niin tasa-arvossa kuin hyvinvointivaltiossakin ja tavallisessa arkielämässä. Kyse ei siis ole vain uskonnosta.

– Luterilaisuus on mukana siinä, miten me olemme arjessa. Toisaalta on varmasti kirkolle iso haaste, että sen arvot ovat osana meidän jokapäiväistä tekemistämme. Emme ajattele, että pitäisi mennä kerran viikossa kirkkoon tekemään joku uskonnollinen teko ollakseen kunnollinen luterilainen, Helle sanoo.

– Minulle luterilaisuus on sitä, millaisia me olemme, miten kohtelemme muita ihmisiä ja mitä ajattelemme esimerkiksi työstämme. Kyse ei ole niinkään riiteistä, vaan siitä, että teemme asioita, joista seuraa muille hyvää.

LAPSENA MINNA HELLE oli piinallisen arka. Häntä huvittaa muisto seurakunnan kerhosta, jonne hän ei millään olisi halunnut mennä.

– Siellä oli yksi tyttö, joka vähän kiusasi ja potki pöydän alla, enkä uskaltanut tehdä asialle mitään, hän muistelee.

Enää Hellettä ei potkita pöydän alla, mutta vieläkin hän tunnistaa aran lapsen itsessään.

– En ole perustavan laatuisesti muuttunut, mutta olen oppinut voittamaan pelkojani. On vain ollut pakko. Olen aina ollut kunnianhimoinen, ja minulla on ollut nuoresta lähtien halu mennä eteenpäin, oppia asioita ja vaikuttaa. Sitä ei voi tehdä, jos ei opi hyväksi sosiaalisissa taidoissa.

Helteelle ensimmäinen askel arkuuden voitta-

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

misessa oli pianonsoitto. Pienenä koululaisena hän huomasi, että pystyy ilmaisemaan itseään musiikin avulla ja haluaa esiintyä ja näyttää kykyjään. Ensin se pelotti, mutta pikkuhiljaa hän huomasi selviytyvänsä.

Edelleen Helle soittaa pianoa silloin tällöin, ja odottaa, että soittamiselle vielä joskus löytyisi enemmän aikaa.

– Tiedän, että ajanpuute on tekosyy. Tämän viimeisen vuoden aikana minulla on ollut hyvin kiireistä töissä ja aika perheenkin kanssa on jäänyt hyvin ohueksi, mutta aloitin silti viime syksynä uuden harrastuksen, steppitanssin. Olen vain kaivanut sen ajan jostakin. Tunnit ovat maanantai-iltaisin, ja joskus olen lähtenyt steppitunnille kesken neuvotteluiden ja palannut sitten yhdeksän jälkeen töihin, Helle kertoo.

VALTAKUNNANSOVITTELIJAN TEHTÄVÄSTÄ huhtikuun lopussa irtisanoutunut Helle aloittaa kesäkuun alussa Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtajana. Työpaikan vaihdos puoli vuotta ennen valtakunnansovittelijakauden loppumista herätti kohun, ja myös Helteen puolueettomuus menneissä sopimusneuvotteluissa on kyseenalaistettu.

”

OLEN AINA OLLUT KUNNIANHIMOINEN, JA MINULLA ON OLLUT NUORESTA LÄHTIEN HALU VAIKUTTAA.

– On pitkä aika siitä, kun valtakunnansovittelija on siirtynyt takaisin työmarkkinajärjestöön. Kaksi edeltäjääni ovat siirtyneet eläkkeelle. Arvasin, että keskustelua syntyy, vaikka kenellekään ei kai pitäisi olla yllätys, että työmarkkina-ammattilainen haluaa jatkaa työmarkkinatehtävissä. Minulla on työuraa jäljellä vähintään parikymmentä vuotta, Helle kommentoi.

– Sain loistavan tilaisuuden päästä oppimaan uutta ja hyödyntämään sovittelijana oppimaani.

Sovittelijan työn puolueettomuuden suojaamiseksi erosin työstäni heti, kun olin tehnyt päätökseni, vaikka neuvottelukierros olikin vielä kesken. Aktiivisia sovittelutehtäviä minulla ei enää tuossa vaiheessa ollut. Uudella työlläni ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten olen sovittelijan tehtävää hoitanut. Minulla on tausta palkansaajapuolella, ja nyt siirryn työnantajapuolelle.

Vaikka Helle on neuvotellut parikymmentä vuotta ammatikseen erilaisissa työelämään liittyvissä

asioissa, vajaat neljä vuotta valtakunnansovittelijana opettivat hänellekin paljon. Hän on huomannut, että konflikteissa ei pärjää järkiargumenteilla eikä nyrkkiä pöytään lyömällä. Paljon tuloksekkaampaa on se, että keskittyy kuuntelemaan vastapuolta, on aidosti kiinnostunut ja ottaa selvää, millaisia tarpeita, tunteita ja huolia tällä on.

– Voi olla, että toinen on tullut loukatuksi tai tuntee pelkoa tai häpeää. Kun tällaisista asioista uskalletaan puhua, pystytään yleensä löytämään myös ratkaisu riitaan, Helle sanoo.

– Vaikka työmarkkinariidat koskevat näennäisesti kovia asioita, niidenkin taustalla voi usein olla huolia kummallakin puolella neuvottelupöytää.

Työnantaja pelkää, että bisnekset heikkenevät tai menevät alta. Työntekijät taas pelkäävät, että työt menevät alta tai toimeentulo heikkenee ja vapaaaika vähenee.

MINNA HELLE on ollut ensimmäinen nainen valtakunnansovittelijana, ja siksi hän on herättänyt enemmän huomiota kuin monet edeltäjänsä.

Edeltäjien pukeutumista ei ole mediassa kuvailtu ja kommentoitu, toisin kuin Helteen. Neuvottelupöydässä Helle ei kuitenkaan ole kokenut sukupuolensa vaikuttaneen.

– Ei minuun ole suhtauduttu mitenkään eri lailla sen vuoksi, että olen nainen. Ajat ovat muuttuneet. Nyt on varmasti helpompaa tulla nuorena naisena työelämään kuin kaksikymmentä vuotta sitten oli, Helle arvioi.

– Silti tasa-arvon eteen on vielä paljon tehtävää.

Yksi suuri ongelma on se, että naiset pitävät valtaosan perhevapaista, minkä vuoksi naisten palkkaja urakehitys on keskimäärin huonompaa kuin miesten. Toinen on seksuaalinen häirintä. Vaikka siitä puhutaan nykyisin avoimesti, niin eihän se ole loppunut. En tiedä, onko ketään naista, joka ei olisi siihen törmännyt.

Hellekin on. Hän kertoo varsinkin nuorempana joutuneensa tilanteisiin, jotka koki hyvin epämukaviksi.

– Ratkaisin ne niin, että purin hammasta ja selvitin asiat itse. Onneksi ilmapiiri on muuttunut niin, että naiset uskaltavat nostaa näitä tilanteita esille.

Teini-ikäistä tytärtään Helle yrittää rohkaista olemaan oma itsensä.

– Se tarkoittaa sitä, ettei elä elämäänsä toisten ihmisten odotusten mukaan. Tekee itse omat valintansa, eikä ylipäätään ole sellainen ihminen, jota muut toivoisivat, hän kuvailee.

– Moni minun ikäiseni miettii, tekeekö hän niitä asioita, joita haluaa oikeasti tehdä vai tekeekö sitä, mitä vanhemmat, puoliso tai ystävät odottavat. Moni tuntuu miettivän, kuka oikeasti on ja minkä puolesta haluaa taistella. He etsivät tasapainoa elämässä, sitä, että voi luoda hyviä asioita ympärilleen. ■

8B

Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Uskottomuudesta voi selvitä Uskottomuus tuottaa tuskaa kaikille osapuolille, ja siitä selviäminen vie aikaa. Jos puhuminen kumppanin kanssa ei onnistu, kannattaa hakea ammattiapua.

T

ämä on meidän suhteem­ me loppu. Se on ensim­ mäinen ajatus, joka mel­ ko varmasti tulee mie­ leen, kun saa tietää, että kumppani on ollut usko­ ton. Jos asiasta kertoo ystäville, saa to­ dennäköisesti vain yhdenlaisia neuvo­ ja: jätä se! Todellisuudessa moni pari päättää kuitenkin jatkaa yhdessä us­ kottomuuden jälkeen.

Espoon perheasiain neuvottelu­ keskuksessa työskentelevä perhe­ neuvoja Saija Falck tapaa viikoittain pareja, joista toinen tai molemmat ovat olleet uskottomia.

– Kun ihmiset tulevat tänne, tilan­ ne on epävarma. Ei vielä tiedetä, mi­ hin se johtaa. He kysyvät, voiko tästä selviytyä. Silloin sanon, että toiset sel­ viytyvät, toiset eivät.

Tällaisessa tilanteessa erityisen ko­ villa ovat ihmiset, joita on petetty ai­ emminkin, ei välttämättä vain pari­ suhteessa, vaan elämässä muutenkin.

Perheneuvontaan tulevilla pareilla tu­ levaisuus on kuitenkin ai­ dosti avoinna.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS JARKKO PELTOLUHTA

USKOTTOMUUS tuottaa tuskaa kaikil­ le osapuolille. Petetty on järkyttynyt.

Luottamus toiseen on rikkoutunut. It­ setunto ja oma naiseus tai miehuus on saanut kovan kolauksen. Miksi en riit­ tänyt? Pettäjälläkin on vaikeaa. Hän on usein häpeissään, kantaa syyllisyyttä ja ihmettelee, miksi teki niin kuin teki.

Kun taustalla on uskottomuutta, perheneuvoja aloittaa työnsä kartoit­ tamalla parin tilannetta ja yhteistä historiaa. Sitten aletaan puhua tun­ teista. Se voi onnistua paremmin per­ heneuvonnassa kuin kotona.

– Täällä puolisot pystyvät jotenkin kuulemaan myös toisiaan. Kotona keskusteleminen menee helposti rii­ daksi, koska tunteet ovat niin pinnas­ sa. Ei pysty kuulemaan eikä vastaan­ ottamaan, Saija Falck sanoo.

Myös aika tekee koko ajan tehtä­ väänsä. Kauheinkaan asia ei välttä­ mättä tunnu enää niin pahalta viikko­ jen, kuukausien tai vuosien jälkeen.

Toisaalta viha ja katkeruus voivat ol­ la pinnassa pitkään.

– Kun vastaanottaa toisen petty­ mystä ja syyttelyä, voi tulla mieleen, että eikö tämä jo riitä, mutta ei se rii­ tä. On annettava toiselle aikaa ja jak­ settava pysyä hänen rinnallaan.

Kun uskottomuus käy ilmi, petet­ ty osapuoli tahtoo usein tietää kaiken.

Toista pettänyt taas haluaa säästää hä­ net yksityiskohdilta.

– Silloin kysyn petetyltä, että aut­ taako sinua se, että saat kuulla kaiken.

Vai aiheuttaako se harmia? Onko se rikkovaa vai rakentavaa?

– Usein riittää, että saa tietää pää­ piirteet. Rehellisyys on kuitenkin ar­ vokasta. Ei ole hyvä, että joka viikko paljastuu jotakin uutta, Falck muis­ tuttaa.

MISSÄ MENEVÄT uskottomuuden ra­ jat? Moni pari ei välttämättä ole kos­ kaan käynyt tätä keskustelua, ennen kuin tulee se päivä, jolloin toinen te­ kee jotakin, minkä toinen laskee pet­ tämiseksi.

Aina pettäminen ei tarkoita fyysis­ tä kontaktia. Joku kokee pettämisenä vaikka sen, että puoliso on katsonut netistä kuvia tai videoita jostakusta toisesta ja tyydyttänyt itseään. Sekin voi loukata, että toinen on kertonut läheiselle ystävälle tai työkaverille asi­ oita, joista ei ole halunnut puhua puo­ lisolle kotona.

– Parisuhteessa on tärkeää, että puolisoilla on yhteiset säännöt ja so­ pimukset. Onko se pettämistä, että

tanssii lähekkäin ja intiimisti toisen kanssa? Tai suutelee toista? Tai onko syvä ystävyys toisen sukupuolen kans­ sa ok? Saija Falck havainnollistaa.

Perheneuvonnassa uskottomuutta käsitellään Falckin mukaan kaiken­ laisten ja kaikenikäisten parien kans­ sa. Vanha mielikuva siitä, että miehet pettäisivät useammin kuin naiset, ei päde enää ainakaan nuorempiin su­ kupolviin.

Altistavia tekijöitä pettämiselle voi­ vat olla erilaiset kriisit ja taitekohdat elämässä tai se, että jompikumpi on ollut pitkään tyytymätön suhteeseen.

Moni kertoo perheneuvontaan tul­ lessaan, että ei olisi ikinä voinut uskoa, että heille käy näin. Ajan kanssa sekin näkökulma voi muuttua. Siitä, että ei mene hyvin tai että toinen on uskoton, on voinut olla merkkejä, mutta niiltä on halunnut ummistaa silmänsä tai löytää asioille muita selityksiä.

ELOKUVISTA TAI VAIKKAPA Temptation Island ­tosi­tv­sarjasta voi saada vaikutelman, että ihmiset olisivat hy­ vin alttiita pettämään tai että varsin­ kin nuoremmat suhtautuisivat siihen jotenkin kevyesti. Saija Falckin mu­ kaan se ei pidä paikkaansa. Ihanne us­ kollisuudesta ja pitkästä parisuhtees­ sa elää vahvana kaikenikäisillä.

Vaikka ihmiset pyrkivät uskol­ lisuuteen, he myös ihastuvat. Ihastu­ misen huumassa ei välttämättä ajat­ tele tai halua ajatella sitä, mitä se voi

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

aiheuttaa ja paljonko toista satuttaa, jos toinen toimii tunteidensa vallassa ja pettää.

– Pettäminen on aina valinta. Pari­ suhteessa olevakin voi ihastua, sil­ lä tunteitaan ei voi valita. Mutta sen, miten toimii, voi valita. Voi sanoa it­ selleen, että olen sitoutunut puolisoo­ ni, Falck sanoo.

– Jos parisuhteessa on ongelmia, ne pitäisi pyrkiä selvittämään oman kumppanin kanssa, eikä etsiä vasta­ uksia toisesta suhteesta.

OLIVATPA PARISKUNNAN VÄLIT kuin­ ka tulehtuneet tahansa, perheneuvo­ jan tehtävänä on pysytellä neutraali­ na ja kuunnella kumpaakin osapuolta yhdessä ja erikseen. Hän ei aja pareja kohti sovintoa ja sitä, että he jatkaisi­ vat yhdessä, mutta vähintäänkin pu­ heyhteys on pyrittävä säilyttämään, jotta pariterapia voi jatkua.

Pettänyttä henkilöä Saija Falck oh­ jeistaa panemaan syrjään toisen suh­ teen, jos sellainen vielä on. Muuten pariterapiasta tulee vaikeaa. Suhteen päättäminen voi synnyttää surua, jo­ ka on surtava pois.

Jos parilla on lapsia, nämä ovat to­ dennäköisesti huomanneet, että jota­ kin on tapahtunut. Lapsilta ei välttä­ mättä tarvitse salata vaikeuksia täy­ sin, mutta pitää varoa, että he eivät joutuisi valitsemaan puoltaan tai toi­ mimaan vanhempiensa kiistojen vä­ likappaleina.

– Lapsi tarvitsee tietoa. Hänel­ le voi vaikka sanoa, että meillä on vaikeaa, mutta haluamme selvittää asiat ja menemme ammattiautta­ jalle. Se luo lapselle turvallisuut­ ta. Kaikkea kannattaa miettiä turvallisuuden näkökulmasta, Falck kertoo.

KUTEN IHMISSUHDEASIOISSA yleensä myös uskottomuuden jälkeen se, jon­ ka tunteita on loukattu, odottaa kun­ nollista anteeksipyyntöä. Asia ei ole vielä sillä selvä, mutta siitä alkaa pro­ sessi, joka voi johtaa kohti parempaa.

Anteeksipyyntö ja anteeksianto ovat tärkeitä myös pettäjän näkökulmasta.

Uskottomuuden jälkeen parisuhde ei ole enää koskaan entisensä. Luotta­ muksen rakentaminen uudestaan vie kauan, ja siihen voi jäädä särö.

– Entiseen ei ole paluuta, mutta eh­ kä löytyy tie johonkin uuteen, Falck sanoo.

Jotkut eroavat, mutta Falck on näh­ nyt sitäkin, että pettämisen jälkeen kasvaa vähitellen – usein vaikean ja tuskallisen kautta – hyvä tai jopa en­ tistä parempi parisuhde. Pariskunta löytää toisensa uudestaan ja puhuu asioista, joista olisi pitänyt puhua jo aikoja sitten. ■ Aina kannattaa tunnustaa, jos pettää.

Ei pieni flirttailu ole pettämistä. Katso Kovia väitteitä -video uskottomuudesta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”

PARISUHTEESSA OLEVAKIN VOI IHASTUA, SILLÄ TUNTEITAAN EI VOI VALITA. MUTTA SEN, MITEN TOIMII, VOI VALITA. VOI SANOA ITSELLEEN, ETTÄ OLEN SITOUTUNUT PUOLISOONI. PERHENEUVOJA SAIJA FALCK

B

9

Kun kukaan ei näe Pelipöytäpuhetta-podcastissa professori Juho Saari ja kansanedustaja Ilkka Kantola kertovat, keitä ovat yhteiskuntamme näkymättömät ihmiset, joita kohtaamme lähes päivittäin.

Y

TEKSTI OUTI IKONEN

ksi esimerkki yhteis­ kuntamme näkymät­ tömistä ihmisistä ovat työpaikkojen siistijät, joita kukaan ei huo­ maa.

– Heitä ei välttämättä kukaan muista nimeltä, vaikka he olisivat kymmenen vuotta siivonneet samaa käytävää. Ihmiset ovat näkymättö­ miä, kun heidän kanssaan ei synny vuorovaikutusta, vaan he jäävät so­ siaalisen kentän ulkopuolelle. He tietävät, miltä tuntuu, kun kukaan ei näe, kosketa tai tunnista, hyvin­ vointisosiologian professori Juho Saari toteaa.

Saari oli mukana tutkimukses­ sa, johon koottiin melkein kuusisa­ taa tarinaa siistijöiltä ja muilta näky­ mättömiltä. Siinä kerrotut näkymät­ tömyyden kokemukset ovat monille niin kipeitä, että ne raskauttavat elä­ mää vielä vuosikymmenien jälkeen.

– Ihmiset saattavat kertoa kol­ mekymmentä vuotta myöhemmin, kuinka he viettivät koulussa välitun­ tinsa yksin. Kukaan ei tullut ruoka­ tunnilla syömään heidän kanssaan tai halunnut istua samassa pulpetis­ sa, Saari kuvailee.

Saaren mukaan kaikkein viheli­ äisin ja kerta toisensa jälkeen esiin tullut muisto koski liikuntatuntien joukkuejakoa.

– Luokan kaksi parasta ovat va­ litsemassa, ja lopulta ne, jotka eivät ole sosiaalisesti suosittuja tai hyviä pelaajia, jäävät kerta toisensa jäl­ keen viimeisiksi valittaviksi.

Niin kansanedustaja Ilkka Kantola (sd.) kuin tutkija Juho Saarikin ovat varsinkin edellisissä viroissaan – Kantola seurakuntapappina ja piis­ pana ja Saari sosiaalijohtajana – koh­ danneet arjessaan näkymättömiä.

Saaren kokemuksista havahdut­ tavimpia oli toimia saattomiehenä vainajalle, jolla ei ollut ainoatakaan omaista, ystävää tai tuttavaa saatta­ jaksi viimeiselle matkalle.

Näkymättömiä on kaikissa ikä­ ryhmissä sekä maalla että kaupun­ geissa. Tutkimusten mukaan myös jokaiselta koululuokalta löytyy vä­ hintään yksi näkymätön lapsi.

– Kun pyydetään opettajia ja luokkatovereita arvioimaan oppilai­ ta, jää vastauksissa melko säännölli­ sesti pois tiettyjä lapsia. Heidän ole­ massaoloaan ei yksinkertaisesti tie­ dosteta, Saari sanoo.

Näkymättömiä löytyy yhä enem­ män myös ikääntyvästä väestöstä.

NÄKYMÄTTÖMYYTEEN LIITTYY usein yksinäisyys.

Pelipöytäpuhetta-podcastissa puhutaan hyvästä elämästä ja pelataan Kimbleä.

Kuuntele osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”

IHMISET SAATTAVAT KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA MYÖHEMMIN KERTOA, KUINKA HE VIETTIVÄT KOULUSSA VÄLITUNTINSA YKSIN.

JUHO SAARI

– Nyt pyritään siihen, että kotona asutaan mahdollisimman pitkään.

Se voi toisinaan olla hyvin yksinäis­ tä olemista, Kantola muistuttaa.

Hän on tuoreeltaan joutunut pohtimaan asiaa myös omien van­ hempiensa tilanteen vuoksi.

Vaikka näkymättömyys on ilmiö­ nä huolestuttava, Kantola ja Saari ovat sitä mieltä, että huolissaan ole­ misesta ei ole hyötyä. Heidän mie­ lestään suomalaisten paras perus­ turva ovat toiset ihmiset.

– Jokainen meistä voi kantaa vas­ tuuta esimerkiksi siitä, että huomaa ja tervehtii kaikkia työpaikalla näke­ miään ihmisiä riippumatta heidän roolistaan tai tehtävästään. Se vaa­ tii hoksaamista, ehkä asennemuu­ tostakin, mutta on pieni vaiva ja sil­ lä voi olla todella iso merkitys, Kan­ tola sanoo. ■

Osa 10

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Muusikko ja showmies Knucklebone Oscar, 45, on blues- ja gospelmuusikko. Hän asuu Helsingin Käpylässä.

Värikkäästi esiintyvä kitaristi on julkaissut kahdeksan albumia, ja hänestä on tehty elokuva Knucklebonehead. Hän on ollut kevään ajan mukana YLE 1:n Vintage Valtakunta -tv-sarjassa.

Knucklebone Oscar on äskettäin tehnyt Tuomari Nurmion kanssa gospel-ep:n Judge Meets The King.

Knucklebone Oscarin soitossa on tunnetta.

Hän treenaa bändinsä kanssa Jätkäsaaren makasiineilla.

Blueskitaristi rakastaa vanhaa mustaa gospelia Knucklebone Oscarille tulee soittamisesta ja energisestä lavashow’sta puhdistunut ja vapautunut olo.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

K

un Knucklebone Oscar soittaa kitaraa, on siinä vahvaa intensiteettiä. Sen aistii myös uudella gospel-levyllä, Judge Meets The Kingillä, jonka hän on tehnyt Tuomari Nurmion kanssa.

Blueskitaristina tunnetuksi tullut Knucklebone Oscar rakastaa vanhaa mustaa gospelia.

Hänestä sen esittäjissä on huikeita laulajia ja kuoroja ja siihen sisältyy voimakasta latausta sekä musiikillisesti että sanoituksellisesti. Hän toteaakin löytäneensä gospelista afroamerikkalaisen musiikin kovimmat jutut.

Pyhän Kolminaisuuden päivä

MUSTA RYTMIMUSIIKKI iski Knucklebone Oscarin tajuntaan teini-ikäisenä. Hän oli käynyt kitaratunneilla, mutta innostui soittimesta kunnolla vasta bluesmusiikin myötä.

Blues oli tuolloin 1980-luvun lopussa epämuodikasta, vanhojen äijien musiikkia. Sillä oli kuitenkin nuorelle miehelle äärettömän iso merkitys. Se toi iloa ja lohtua, eikä hän tiedä, missä olisi ilman kokemaansa musiikillista herätystä.

Knucklebone Oscar on keikkaillut 25 vuotta oman bändinsä ja pienimuotoisempien kokoonpanojen kanssa. Hän kokee soittamisen joka päivä läsnä olevana inspiroivana voimana.

Bändikeikoilla lavashow on villi ja energinen. Knucklebone Oscar arvelee kohkaamisensa hieman vähentyneen, mutta live-esiintymisessä on hänestä silti yhä oma hohtonsa.

Esiintyessä purkautuu energiaa, ja siitä tulee vapautunut ja puhdistunut olo.

Pari vuotta sitten Knucklebone Oscar osallistui Memphisissä Yhdysvalloissa bluesmusiikin MM-kisoihin. Hän vaikuttui nähtyään soullaulaja ja pastori Al Greenin vetämän vauhdikkaan gospelmessun tämän omassa kirkossa.

Knucklebone Oscar onkin tehnyt gospellevyn rinnalla myös toisen hypyn gospelin maailmaan. Hän on kehitellyt Preach!-show’n, joka muistuttaa The Blues Brothers -elokuvan hulvatonta meininkiä. Kitaristi esiintyy show’ssa vahvaäänisen gospel-laulajan Ira Multaharjun kanssa, ja taustalla svengaa enkelikuoro The Holy Rock Voices. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

7.5.

Kitaristi kuulee gospelissa, samoin kuin bluesissa, Yhdysvaltojen sorrettujen mustien äänen.

Kun elämä oli vaikeaa, oli tarve turvautua korkeimpaan voimaan. Blueskitaristi B. B. King on todennut näiden kahden musiikkilajin erosta, että kun hengellisestä gospelista haluttiin tehdä kaupallista bluesia, korvattiin Jeesus babylla.

Judge Meets The King -levyyn saatiin autenttinen soundi äänittämällä se vanhalla analogitekniikalla. Ep-levyn julkaisi Weird Records, jonka perustajista kertoo Ylellä nähtävä Vintage Valtakunta -tv-sarja. Myös Knucklebone Oscar esiintyy sarjassa.

Jumalan kolme naamaria VUOSINA 155–240 elänyt kirkkoisä Tertullianus oli kielimiehiä.

Erään analyysin mukaan Tertullianus muotoili latinan kieleen 509 uutta substantiivia, 284 uutta adjektiivia ja 161 uutta verbiä. Onneksi kaikki niistä eivät ole tulleet yleiseen käyttöön.

Hän keksi sanan ”kolminaisuus”, joka tuli jäädäkseen. Kolminaisuusopilla tarkoitetaan kristillistä opetusta Jumalan kolmiykseydestä. Opin mukaan on yhtä aikaa yksi Jumala, mutta kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Hä-

märä ja hankalasti ymmärrettävä jumalakuvaus.

Tertullianus istutti juuri tähän yhteyteen latinan teatterikielessä käytetyn sanan persona. Tämä käsite tarkoittaa kirjaimellisesti naamiota, jota näyttelijät käyttivät roomalaisissa teattereissa.

Näyttelijät käyttivät tuolloin naamioita tehdäkseen yleisölleen paremmin ymmärrettäväksi, mitä erilaisia näytelmän hahmoja he esittivät.

Käsite persona sai näin erityismerkityksen ja tarkoitti osaa, jota

joku näyttelee. Kolminaisuuden ideaa – yksi olemus, kolme persoonaa – naamiot avaavat kummasti.

Yksi Jumala esittää kolmea erilaista mutta yhteen kuuluvaa osaa ih-

misen ja luomakunnan lunastuksen suuressa näytelmässä. Roolien moninaisuuden takana on vain yksi näyttelijä.

OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Gurun opissa Ohjaajana isä Zenon Isä Zenon eli 300–400-luvulla Lähi-idän alueella. Hän oli liittynyt Egyptissä kuuluisaan Sketiksen erämaaisien yhteisöön. Sieltä hän lähti kahdentoista muun munkin kanssa 380-luvulla. He kulkivat yhdessä Siinain erämaan kautta Syyriaan ja Palestiinaan Gazan seudulle. Siellä he elivät toistensa lähellä luolissa ja kammioissa ja viikonloppuisin kokoontuivat yhdessä rakentamaansa kirkkoon.

Ajan mittaan Zenonista tuli käytännöllisestä viisaudestaan tunnettu erämaaisä, jolta ihmiset tulivat kysymään neuvoja.

Itseään hän muistutti: ”Älä elä kuuluisassa paikassa äläkä asetu lähelle ketään, jolla on kuuluisa nimi.” Viimeiset vuotensa Zenonin kerrotaan eläneen kammiossaan erämaan hiljaisuudessa näkemättä ketään ennen kuolemaansa.

Kipeän asian sanominen ääneen helpottaa oloa Sinun pitää sanoa, mikä sinua vaivaa, neuvoi isä Zenon ahdistunutta nuorta munkkia.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

ERÄMAAISIEN JA -ÄITIEN luokse tultiin usein pitkienkin matkojen takaa hakemaan neuvoa elämänkysymyksiin. Niin teki myös 400-luvulla Egyptissä elänyt nuori munkki, joka oli kuullut isä Zenonista ja siitä, miten tämä oli auttanut monia vapautumaan heitä vaivaavista ajatuksista.

Nuoren miehen oli paha olla, ja häntä oli ahdistanut jo pitkään. Monesti hän oli ollut lähdössä puhumaan asiasta vanhalle munkille. Mutta aina kun hän oli lähdössä, hän kuuli sisäisen kiusaajan sanovan itselleen: ”Sinähän tiedät jo, mitä tehdä. Käyttäydy sen mukaan, mitä olet lukenut. Miksi mennä ja järkyttää vanhaa miestä?”

Aina kun hän jänisti ja päätti kääntyä takaisin, ristiriitainen olo vain paheni.

Kerran toisensa perään hän oli jo valmis menemään ja kertomaan isä Zenonille kaiken, mutta sitten häntä alkoi hävettää liikaa ja hän pyörsi päätöksensä. Tai hän tukeutui rationaalisiin verukkeisiin: ”Koska tiedän, miten voin parantaa itseni, mitä mieltä on puhua siitä?”

LOPULTA HÄN SAI mennyksi isä Zenonin luokse. Tervehdittyään tulijaa tämä puhui nuorelle munkille kannustavasti ajatusten puhdistamisesta ja sielun pelastamisesta. Munkkia alkoi kuitenkin hävettää eikä hän saanut sanotuksi, mikä häntä vaivasi. Hän pyysi vain siunausta.

Isä Zenon nousi, lausui siunauksen ja meni jo ovelle avatakseen sen.

Munkki tuli perässä ja kamppaili mielessään, pitäisikö hänen puhua.

Silloin Zenon kääntyi ja sanoi: ”Mikä sinua vaivaa? Enkö minäkin ole ihminen?” Nuoren munkin silmät täyttyivät kyynelistä ja hän lankesi Zenonin jalkoihin. Sieltäkin hän vielä sanoi: ”Kyllä sinä tiedät, mikä minun on. Mitä hyötyä on puhua siitä?” ”Sinun pitää itse sanoa minulle, mikä sinua vaivaa”, Zenon vastasi. Vaivautuneena munkki alkoi kertoa, mistä oli kyse.

Olennaista tarinassa ei ole se, mikä nuorta munkkia painoi: oliko se syyllisyys, häpeä tai himo, vai kenties toive tai kaipuu? Olennaista on se, että

Mistä löydän kuuntelijan?

Seuraava harjoitus voi auttaa, kun mietit, mistä löytyisi ihminen, joka ymmärtäisi sinua ja jolle voisit puhua valinnoistasi ja elämäsi kipeistä asioista.

Hakeudu rauhalliseen paikkaan, istu hetki hiljaa ja sulje silmäsi. Palauta mieleesi hetkiä, jolloin olet puhunut sellaisen ihmisen kanssa, joka kuunteli ja ymmärsi sinua. Hän voi olla äitisi tai isäsi, isovanhempasi tai sisaruksesi, opettajasi, ystäväsi tai naapurisi tai vaikka vain kerran tapaamasi tuntemattomaksi jäänyt ihminen.

Kuvittele, että keskustelet hänen kanssaan ja kerrot hänelle asiasi. Mitä sanot hänelle? Mitä hän vastaa? Mitä sinussa tapahtuu? Mikä auttaa sinua?

Miltä tuntuu puhua mielessäsi olevasta asiasta hänelle?

Miten hän sinua rohkaisee, mitä neuvoo, kenen luokse hän sinua ohjaa?

hän alkoi puhua olotilastaan ääneen ihmiselle, johon hän vihdoin uskalsi luottaa. Näin hänen taakkansa keveni ja olonsa parani.

Isä Zenon oli tuolloin jo vanha mies. Elämä oli tehnyt hänestä hyvän rinnalla kulkijan. Kun joku tuli hänen luokseen, hänellä oli malttia odottaa ja kannustaa. Hän ei antanut liian nopeita neuvoja. Hän tiesi, miten omat tulkinnat toisen asioista rajoittavat näkemistä. Etukäteen ei tiedä, mikä toista vaivaa.

Hän tiesi myös, miten vaikeaa on avata sisimpäänsä toiselle ja miten arkoja ihmiset ovat puhumaan mieltään painavista asioista. Eikä aina ole yksinkertaista puhua omista elämänvalinnoistaan tai haaveistaankaan ja niihin liittyvistä tunteista ja pettymyksistä. ”Emmekö kumpikin ole ihmisiä? Etkö vihdoin sanoisi, mikä sinun on?” Nämä eivät ole kaikkitietävän gurun rutiinikysymyksiä, vaan rinnalla kulkijan, kanssavaeltajan, myötätuntoisia kysymyksiä. Sellaisia me kaipaamme. ■

Onko sinulla avoin mieli, innostuva ote ja halu sitoutua?

”Lähde mukaan - nyt on aika vaikuttaa!”

Mikko Saari, Töölön seurakunnan nuorisotyönohjaaja

Tarjoamme 2019–2022 • Päätösvaltaa • Kokemusta vaikuttamisesta • Hallintoa, taloutta, toimintaa

• Näköalapaikan seurakunnissa ja kirkossa • Uusia ihmisiä ja verkostoja • Eri tavoin ajattelevien ihmisten keskusteluja

minun kirkkoni

HELSINKI 342 000 JÄSENTÄ

39 7 6

”rahavirroilla on merkitystä siinä, minkälaista työtä maailmalla tehdään ja millä arvoilla.”

KIRKKOA

KAPPELIA HAUTAUSMAATA

Viivi Ali-Löytty Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto ja Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto

93M€ 1100 5000

VUOSIBUDJETTI

TYÖNTEKIJÄÄ

VAPAAEHTOISTA

Sain taas kahvia juodakseni Erotatko faktoista olennaisen? Tykkäätkö vaikuttaa suuriin linjoihin?

Onko sinulla sydän paikallaan? Voisit olla etsimämme henkilö.

ASETU EHDOLLE PÄÄTTÄJÄKSI Sinä kirkon jäsenenä päätät taas pian siitä, millaisiin suuntiin seurakuntien toimintaa ja taloutta viedään tulevina vuosina.

Seurakuntavaalit ovat nimittäin tulossa ensi marraskuussa.

Parhaillaan etsitään ehdokkaita vaaleihin päättämään seurakuntien asioista.

Päättäminen on vastuullista puuhaa.

Haluamme, että päätöksenteko on vahvoissa ja luotetuissa käsissä, sillä seurakuntien kautta ihmisten elämään vaikutetaan monin merkittävin tavoin: keitä autetaan ja miten, miten ihmisten henkistä ja hengellistä elämää tuetaan heille sopivilla tavoilla? Mihin veroina kerättyä rahaa käytetään?

SEURAKUNTANEUVOSTO • johtaa paikallisen seurakunnan toimintaa • päättää oman seurakuntansa toiminnasta • valitsee seurakunnan

työntekijät • esim. Pakilan, Leppävaaran ja Korson seurakuntaneuvostot • kokoontuu noin kerran kuussa

KAHDET VAALIT SAMANA PÄIVÄNÄ Vaaleissa valitaan päättäjät seurakuntaneuvostoihin, joissa linjataan paikallisesti merkittävistä asioista. Lisäksi valitaan päättäjät seurakuntayhtymien yhteisiin kirkkovaltuustoihin On siis kahdet vaalit yhtenä päivänä. Jos asetut ehdolle, voit päästä vaikuttamaan oman alueesi seurakunnan asioissa.

Kuulostaa monimutkaiselta? Ei hätää. Kaikkeen tähän ehdit perehtyä myöhemminkin. Nyt on vain kaksi tärkeää asiaa: 1. Asetu ehdolle.

2. Äänestä. Sinun äänesi on tärkeä!

Kokouksista maksetaan kokouspalkkio. Kokouksia on noin kerran kuussa tai harvemmin. Kokoukset ovat ilta-aikaan. Ja niissä juodaan paljon kahvia.

Näiltä sivuilta löydät lisätietoa ehdolle asettumisesta.

Tule mukaan, sinua tarvitaan!

Jukka Pakarinen Helsingin keskusvaalitoimikunnan puheenjohtaja, Vartiokylän kirkkoherra

VANTAA 128JÄSENTÄ 000

8 3 4 1

KIRKKOA KAPPELIA HAUTAUSMAATA KURSSIKESKUS

1700 400 28M€

VUOSIBUDJETTI

TYÖNTEKIJÄÄ

VAPAAEHTOISTA

YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO • • • • •

päättää seurakuntien yhteisestä talousarviosta päättää kirkollisveron suuruudesta päättää rakennushankkeista ja suurimmista avustuksista jakaa seurakuntatyöhön käytettävät varat seurakuntien kesken valitsee yhteisen kirkkoneuvoston, joka valmistelee ja panee

toimeen yhteisen kirkkovaltuuston päätökset • kokoontuu 4–8 kertaa vuodessa

”Johtajavalinnat ovat tärkeitä paikkoja vaikuttaa kirkon linjaan.”

Sakari Rokkanen Vantaan kirkkovaltuusto

ESPOO

KIRKKOA KAPPELIA

168 000 JÄSENTÄ

HAUTAUSMAATA KURSSIKESKUSTA

Kira Järves Olarin seurakuntaneuvosto ja Espoon yhteinen kirkkovaltuusto

550 43M€

VUOSIBUDJETTI

TYÖNTEKIJÄÄ

TUHANSIA

VAPAAEHTOISIA

Nuorten luottamushenkilöiden kuvat: Esko Jämsä

5 20 5 3

”Kaiken ikäisiä tarvitaan. Kirkko ei kuulu vain eläkeläisille!”

Kyllä!

HALUATKO EHDOKKAAKSI? TUTUSTU VALITSIJAYHDISTYKSIIN

En. ILMOITTAUDU EHDOKASLISTALLE

OK! EHKÄ ENSI KERRALLA!

VALITSIJAYHDISTYKSET: ➞ espoonseurakunnat.fi/vaalit ➞ helsinginseurakunnat.fi/vaalit ➞ vantaanseurakunnat.fi/vaalit ➞ kauniaistenseurakunta.fi/vaalit ➞ seurakuntavaalit.fi

OTA YHTEYTTÄ valitsijayhdistyksen yhteyshenkilöön ja ilmoittaudu listalle

HUOM!

TEE VAALITYÖTÄ!

Jos et löydä sopivaa, perusta oma!

MUISTA ÄÄNESTÄÄ

18.11.2018!

HANKI ÄÄNESTÄJIÄ:

ENNAKKOÄÄNESTYS 6.–10.11.2018

KAUNIAINEN 6800 JÄSENTÄ 30 2,4M€ VUOSIBUDJETTI

TYÖNTEKIJÄÄ

1 1

KIRKKO KOLUMBAARIO

400

VAPAAEHTOISTA

➞ vastaa vaalikoneeseen ➞ kerro kavereille ja naapureille ➞ tavoita ihmisiä somessa ➞ jaa flyereita ja mainoksia

VAALISLANGI HALLUSSA?

TIESITKÖ?

VALTAKUNNALLISESTI Vain 6 % kirkon luottamushenkilöistä on alle 30-vuotiaita

VALITSIJAYHDISTYS Ryhmä ihmisiä haluaa tukea tiettyjä ihmisiä seurakuntavaaleissa. He perustavat valitsijayhdistyksen ja nimeävät ehdokkaat listalleen.

Valitsijayhdistyksen perustamiseen tarvitaan vähintään 10 äänioikeutettua seurakunnan jäsentä. Oman seurakunnan kirkkoherranvirastosta saat tarvittavat ohjeet ja asiakirjat.

Kuvat etu- ja takakansi: Sirpa Päivinen

Näistäkin päätetään 2019–2022 SEURAKUNTA ON LÄSNÄ?

KUKA TARVITSEE APUA?

Missä kaikkialla seurakunta toimii ja millä tavalla.

Kirkoissa vai kauppakeskuksissa? Miten seurakunnat näkyvät mediassa ja katukuvassa?

Miten ollaan mukana kouluissa ja sairaaloissa?

Ketkä tässä yhteiskunnassa tarvitsevat apua ja tukea ja miten kirkko voisi heitä palvella.

Esimerkiksi diakonian ja perheneuvonnan resurssit.

YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN?

KOKO KIRKON SUUNTA?

Miten pääkaupunkiseudun seurakunnat tekevät yhteistyötä keskenään ja missä asioissa.

Edustajien valinta kirkolliskokoukseen. Ketkä päättävät, vihitäänkö samaa sukupuolta olevat?

OMISSA TILOISSA VAI MAAILMALLA? Uusien tilojen rakentaminen ja vanhojen korjaaminen. Esimerkiksi Espoossa Tapiolan kirkon peruskorjaus, Helsingissä ja Vantaalla leirikeskusten tulevaisuus.

Nyt on aika asettua ehdolle!

SEURAKUN tAVAALlT 2018

espoonseurakunnat.fi/vaalit helsinginseurakunnat.fi/vaalit vantaanseurakunnat.fi/vaalit kauniaistenseurakunta.fi/vaalit

17.9.

minun kirkkoni uskoo, toivoo, rakastaa. on lähellä. uudistuu. on inhimillinen. kuuntelee. on perinteinen. auttaa. on rohkea.

Ehdokasasettelu päättyy

6.–10. 11.

Ennakkoäänestys

18. 11.

Vaalipäivä

#minunkirkkoni

MENOT 24.5. – 7.6.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

TAPAHTUMIA Konsertti Yö/Uni – lauluja tarinoita to 24.5. klo 18.30, Anna-Maija Oka, sopraano, ja Jenna Ristilä, piano. Vapaa pääsy.

Kauneimmat kesävirret -yhteislaulutilaisuus to 31.5. klo 18.30. Psalmilaulajat ja Olli Mönttinen.

Teematorstai 24.5. klo 12.30–14.30.

Lounas 6 e, ohjelma n. klo 13. Kevätjuhla. Musiikkia ja yhteislaulua.

Heikki Sivonen, huilu ja laulu; Olli Mönttinen, piano.

Tietokonekerho ti 29.5. klo 13, Kaipainen.

Kesäkahvila ke 6.6. klo 12.30–14.

Kahvit, hartaus, ohjelmaa.

Kesäperhekerho to 31.5. ja 7.6. klo 10–11.30 kirkonmäellä, säävaraus.

Sunnuntai kirkolla 27.5. Aamupalaa klo 9 alkaen. Messu klo 10. Suvilinnun lauluja klo 12. Tarjolla on tehtäviä, joiden kautta halukkaat voivat osallistua messun toteuttamiseen.

Grillimakkaraa, salaattia, kirkkokahvit; ulkoilua kirkonmäellä. Lasten ja nuortentalo Tönöllä on avoimet ovet, pelejä ja vapaata oleskelua. Diakoni päivystää klo 12–13. Sunnuntai kirkolla -päivänä tarjolla on kaikkea, mitä ihminen tarvitsee: aamupalaa, messu, kahvit ja lounasta sekä leikkija juttukavereita.

Puutarharyhmä valmistautuu kesäkauteen. Haagan seurakunnalla on viljelypalsta nro 146 Lassilassa, Niitynperäntie 12. Palstaa hoidamme yhdessä ja satoa tuomme kirkolle.

Tervetuloa luovaan ja värikkääseen joukkoomme! Saat tulla nauttimaan luonnon kauneudesta tai voit osallistua palstan hoitoon. Ylimääräisiä puutarhavälineitä otamme ilolla vastaan. Tied. sanna.laiho@evl.fi, p.

09 2340 3228. Su 10.6. Pieni pyhiinvaellus ja tulevan sadon siunaus. Klo 10 messu Huopalahden kirkossa, jonka jälkeen lähdetään yhdessä kävellen Lassilan palstalle. Seurakunta tarjoaa palstalla pienet eväät, ota oma juomapullo mukaan!

Diakonian kävelyretki Huopalahden kirkolta Seurasaareen pe 1.6. klo 11–15. Säävaraus. Ilm. 30.5 menn. sanna.laiho@evl.fi, p. 09 2340 3228.

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu suvivirren sunnuntaina 27.5. klo 10, Lahtinen, Uutela, Autio.

Aamupalaa tarjolla jo klo 9. ks.

Sunnuntai kirkolla -päivän ohjelma.

Arkiehtoollinen ke 30.5. klo 15 palvelukeskuksessa, Hopeatie 14, Muroma-Nikunen, Mönttinen.

Laudes eli aamurukous ma 28.5. klo 7.30, Silin.

Messu su 3.6. klo 10, Oikarinen, Silin, Autio.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

25.5.

Ilta elävän veden lähteellä - sanaa, ylistystä ja rukouspalvelua klo 18 Munkkiniemen kirkossa, Raumantie 3.

Pastori Seppo S. Kosonen puhuu aiheena ”Miksi rakastan Israelia”, musiikissa Ulla ja Pete Ronkainen.

Illassa on tarjolla ehtoollinen.

Kannelmäen seurakunta

Meilahden seurakunta

Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

Virasto: Jalavatie 6 b.

Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Kirkkokahvit.

Mätismessu su 27.5. klo 11 Mätisfestareiden juhlakentällä. (27.5. ei messua kirkossa.)

TAPAHTUMIA Jennyn Olohuone jatkuu 21.6. saakka maanantaisin ja torstaisin klo 12–15 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Olohuone on avoin kohtaamispaikka kaikille euron lounaan ja kahvien merkeissä, jaossa myös lahjoitusleipää.

Suvivirren sunnuntaina 27.5. klo 11 vietetään Kannelmäen seurakunnan messu luonnonhelmassa perinteisten Mätisfestareiden juhlakentällä Kartanonhaassa, Malminkartanon ja Kannelmäen välisellä jokialueella.

Mätismessu on noin kolmen vartin pituinen kaikenikäisille sopiva kenttähartaus, joka aloittaa Mätisfestarit.

Mukana ovat papit Konsta Korhonen, Nina Rajamäki ja Sakari Enrold sekä kanttori Tiia Saari. Kolehti kerätään nepalilaisten lasten ja nuorten koulutuksen hyväksi Kirkon Ulkomaanavun kautta. Tervetuloa mukaan kahdeksatta kertaa vietettävään Mätismessuun. Annetaan Suvivirren soida!

27.5.

Mätismessu Suvivirren sunnuntaina klo 11. Noin kolmen vartin pituinen kaikenikäisille sopiva kenttähartaus, joka vietetään Mätisfestareiden juhlakentällä luonnonhelmassa Kartanonhaassa, Malminkartanon ja Kannelmäen välisellä jokialueella.

JUMALANPALVELUKSET Korpirauhan talvirippikoulun konfirmaatiomessu su 27.5. klo 11 Meilahden kirkossa. Pasi Riepponen, Nadia Lindfors, Kaija Aalto, Valtteri Jauhiainen ja konfirmoitavat nuoret sekä isoset, kanttorina Olli Saari.

Messu su 3.6. klo 11 Meilahden kirkossa. Hilkka Niemistö, Pete Vuorio.

TAPAHTUMIA Kesäisiä yhteislauluja to 24.5. klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla. Mukana Virva Krans ja Pete Vuorio.

Avoin rukouspiiri jatkuu myös kesän ajan keskiviikkoisin klo 19 kappelissa, Jalavatie 6b.

Valon ja ilon piknik to 31.5. klo 18.

Kaikenikäisten piknik Hietsun uimarannan länsipäädyssä. Tuo oma viltti ja syötävää nyyttäriperiaatteella.

Mukana Jukka Valkama, p. 050 552 1923.

Pop up muskarit ke 6.6. klo 10 Ruskeasuon Kurkipuistossa, sateella Rastilla, ja to 7.6. klo 10 Meilahden Valpurinpuistossa, sateella Tuomaan lastenkirkossa.

Mukana Mia Malm ja Jenni Paaso.

Kahvittelua ja yhdessäoloa kauden ensimmäisissä kesäkahviloissa: Kesäterassi ti 5.6. klo 13–14.30 Tapanilan asemalla Pikkuhuopalahdessa.

Cafe Tuomas keskiviikkoisin alkaen 6.6. klo 13–14.30 Meilahden kirkolla, sään salliessa patiolla.

Cafe Rasti torstaisin alkaen 7.6. klo 13–14.30 Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastilla.

Tulossa: Retkipäivä Mustasaareen isovanhemmille ja lapsenlapsille ti 19.6. klo 11–15.40. Hinta 15 e/5 e sis. lauttamatkan, lounaan ja välipalan.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot 8.6. mennessä Mia Malm, p. 050 387 7220 tai mia.malm@evl.fi.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3 Avoinna ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Verkoston messu sunnuntaisin klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Perinteinen päivämessu 27.5. klo 13.

Suvivirren sunnuntai -messu su 27.5. klo 11 ja sunnuntain 3.6. messu klo 11 Munkkivuoren kirkossa.

15

Munkkivuoren kirkossa.

Eläkeläisten kahvihetki to klo 13–14 Munkkiniemen kirkolla.

Toivoncafe to klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntasalissa.

90-vuotiaiden keskusteluryhmä pe 25.5. klo 13 Munkkivuoren seurakuntatalon Päätykamarissa.

Tule tapaamaan ikätovereitasi, muistelemaan menneitä tai keskustelemaan siitä miltä elämä tällä hetkellä tuntuu. Kuljetusta toivovat yhteys p.09 2340 5138.

Ilta elävän veden lähteellä – sanaa, ylistystä, rukouspalvelu pe 25.5. klo 18 Munkkiniemen kirkossa.

Pastori Seppo S. Kosonen aiheena ”Miksi rakastan Israelia”, musiikissa Ulla ja Pete Ronkainen. Illassa on ehtoollinen.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Avoinna ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, sulj. 4.6. alkaen ma–ti, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Suvivirren sunnuntain messu ja yhteislaulutilaisuus su 27.5. klo 10.

Kekäläinen, Antturi, s, Minna Pirinen, Ahola.

Kummimessu su 3.6. klo 10. Antturi, Vanne, s, Ahola ja Vuorilauluyhtye.

Tervetuloa messuun kummin kanssa.

Viikkomessu ke 6.6. klo 18. Antturi.

Puolisen tuntia kestävä palvelus on arjen keskellä hyvä pysähtymisen ja latautumisen paikka.

TAPAHTUMIA Aamurukous ti ja to klo 8 Pajamäessä. Tule aloittamaan päiväsi rukoushetkellä Annamarin kanssa.

Päivärukous arkisin ma–ti, to–pe klo 12 kirkossa työntekijöiden ja vapaaehtoisten johdolla.

Yhteislaulutilaisuus su 27.5. klo 11.30 kirkolla. Lauletaan kesäisiä lauluja. Mukana laulajia Pitäjänmäen kamarikuorosta. Kylli Ahola, Vili Itäpelto, Arto Antturi säestävät.

Kammarikahvila to 31.5. klo 12 Pajamäessä. Lounas 5 e kasvissosekeitto, täytekakkukahvit.

Toivoa naisille -piiri ke 6.6. klo 18.30 kirkolla. Rukoillaan maailman naisten puolesta.

Kesäperhekerho to 31.5., 7.6., 14.6. klo 9.30–11.30 kirkolla. Aikuisten ja lasten kerho. Laulua, leikkiä, yhdessäoloa. Tarjoamme kahvit, teet, mehut. Grilli käytössä omia eväitä varten.

Kesäpäiväkerho 4–6-vuotiaille 4.6., 6.6., 8.6., 11.6., 13.6., 15.6. klo 9–12 kirkolla. Ilm. anna-maria.sulva@evl. fi.

Kesäkeskiviikot kaikenikäisille alk.

6.6. klo 15–17 Pajamäessä. Pelataan petankkia, mölkkyä tai sulkapalloa tai keitetään kahvit, kaivetaan kaapista pelejä ja paistetaan lettuja tai teeleipiä.

TAPAHTUMIA TARJOA MENOVINKKIÄ: MENOT.KIRKKOJAKAUPUNKI@EVL.FI

A

Luontoperhekerho ma 28.5. Munkkiniemen kirkolla klo 17.30–19. Kerhossa saa yhdessä ihmetellä ja tutkia lähiluontoa. Kerho on maksuton.

Lisätietoja: rauna.mannermaa@evl.fi.

Keskiviikkokahvila ke klo 13–14

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 24.5. – 7.6.

16 A Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki).

Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirk­ ko, facebook.com/helsingintuomio­ kirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu v. 1968 sävelmistöllä ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa, kesäkuusta elokuuhun klo 19. Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa ja klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa.

Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa, omakustanteiset kirkkokahvit Kryptassa.

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

Perhemessu su 20.5. klo 10 Vanhassa kirkossa.

TAPAHTUMIA Kirkkoherra Matti Poutiaisen lähtömessu ja eläkejuhla su 27.5. Tervetuloa laulamaan suvivirttä kirkkoherran lähtömessuun Tuomiokirkkoon 27.5. klo 10. Messun jälkeen vietetään eläkejuhlaa Kryptassa. Mahdolliset muistamiset Tansanian Victorianjärven itäisen hiippakunnan työn tukemiseen SLS:n kautta. Tili: FI1680001400182672, viestikenttään: Matti Poutiainen eläkelahja. Su 27.5. ei messua srk:n muissa kirkoissa.

Akateemisen puhallinorkesterin konsertti Suomenlinnan kirkossa su 27.5. klo 12. Vapaa pääsy, ohj. 5 e.

Vapaaehtoisten ilta Hyvän toivon kappelissa to 31.5. klo 18. Musiikkia, tutustumista, palautetta keväästä ja tulevan ideoimista.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

Kallion seurakunta

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk MEILAHDEN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk

Virasto: Itäinen Papinkatu 2.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseura­ kunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

TUOMIOKIRKKOsrk

JUMALANPALVELUKSET

LAUTTASAAREN srk

29.5. alkaen

kesäkahvila tiistaisin tai torstaisin halki kesän klo 11—14 Töölön kirkon terassilla, Topeliuksenkatu 4, osana Waste & Feast -toimintaa. Kun herkuttelet, pienennät ruokahävikkiä.

Hinnat ovat kukkarolle ystävälliset.

Kahvilaa pitävät vapaaehtoiset, paikalla myös diakoniatyöntekijä.

Tule tutustumaan Tuomiokirkkoon! Seurakunnan vapaaehtoiset esittelevät kirkkoa kirkkosalissa englanniksi ma 4.6. klo 11–11.15.

Kaikille avoin, vapaa pääsy.

Tuomiokirkon kesäkahvila Cafe Krypta avaa ovensa. Kahvilaa pitävät vuoroviikoin seurakunnan yhteistyökumppanit. Kahvila on avoinna 4.–17.6. ja 26.7.–31.8. ma–la klo 11–17 ja su klo 12–17.

Suomenlinnan kirkon päiväkonsertissa ma 4.6. klo 12–12.20 kuullaan lauluyhtye Fridaa, joht. Minna Wesslund. Vapaa pääsy.

Prayer during the Day and a short Presentation of the Cathedral on Tue 5th June at 11 am at the Helsinki Cathedral. Free entrance.

Kryptan kesänäyttelykausi alkaa.

Essu Koskisen näyttely Vähäisimmät tuo maalauksia ja keraamista installaatiota Tuomiokirkon kryptaan. Koskisen teokset herättävät kysymään: kuka on sinun lähimmäisesi? Luotua, pyhää ja läsnäoloa – totuuden kauneutta nähtävillä Kryptassa 5.–17.6. ma–la klo 11–17 ja su klo 12–17. Vapaa pääsy.

Sisäänkäynti Kirkkokatu 18.

Tule Tuomiokirkkoon iltapäivystäjäksi! Tuomiokirkko on

6.6.

Politiikkailta klo 17 Paavalinkirkolla, Sammatintie 5. Pormestari Jan Vapaavuorta haastattelee Malmin seurakunnan kirkkoherra Heikki Arikka.

Tilaisuuden avaa Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala.

kesällä auki joka päivä klo 18–24 vieraita varten vapaaehtoisvoimin.

Päivystäjänä voivat toimia täysiikäiset ja yhteen koulutusiltaan osallistuneet. Koulutusillat Tuomiokirkossa ti 5.6., 3.7., 31.7. klo 18.

Kuva ja Henki -kesäsarja alkaa.

Hyvän toivon kappelissa keskustellaan kuvataiteesta ja hengellisyydestä kesällä keskiviikkoisin klo 18–19.30. Ke 6.6. Risto Vuorensola: Kuvataide terapiana. Luvassa myös yhteislaulua ja iltateetä.

Urkukesä tuo kesämusiikin keskustan kirkkoihin.

Tuomiokirkon kryptassa konsertteja keskiviikkoisin klo 19. Ke 6.6. Marju Riisikamp, urut, ja Reet Sukk, nokkahuilu. Vapaa pääsy, ohj.

8 e.

Vanhankirkon Tuki ry:n retki Hämeelinnaan 7.6. Lähtö Vanhalta kirkolta klo 9. Ohj. Hattulan kivikirkko, ruokailu Aulangolla, Taidemuseo, Palanderin kotimuseo, Laurellin kahvila. Hinta 20 e. Ilm. Kososelle p.

050 339 6204, maksu Tuki ry:n tilille FI2020581800017340 viite 3102.

Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12.

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä.

Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

TARJOA MENOVINKKIÄ: MENOT.KIRKKOJAKAUPUNKI@EVL.FI

Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

Iltamessu ma–ti, to–pe klo 18.

Hiljainen rukouslaulumessu ke klo 18.

Ekumeenisten Karmeliittojen messu la 26.5. klo 18.

Suvivirren sunnuntain messu su 27.5. klo 10. Riitta Männistö, Vokaaliyhtye Incanto.

Messu su 3.6. klo 10. Marja Kotakorpi.

Alppilassa: Kiinankielinen jumalanpalvelus su 13.5. klo 13.

Sateenkaarimessu la 26.5. klo 17.

Jaana Partti, Ääniset-kuoro.

Messu su 27.5. klo 16. Riitta Männistö.

TAPAHTUMIA Lasten perjantain Kevätjuhla pe 25.5. klo 10–12 Alppilan kirkolla.

Tervetuloa kaikille lapsiperheille avoimeen kevätjuhlaan!

Haydn: Pieni urkumessu pe 25.5. klo 19. Metsoforte-kuoro, joht. Jukka Jokitalo.

Laulupuulla – Kamarikuoro Addiction kevätkonsertti ti 29.5. klo 19 Alppilan kirkossa, joht. Elisa Huovinen. Vapaa pääsy, ohj. 15/10 e.

Alppilan iltaruoka. Yhteisöruokailu keskiviikkoisin klo 17–18.30 Alppilan kirkolla. Vapaaehtoisten valmistamaa kasvissoppaa ja seuraa tarjolla yhden euron hintaan.

Acktén kesäsarja: Tjango! ke 30.5. klo 19 Kallion kirkon Café Sonckissa. Antti Leinonen, harmonikka, Otto Tolonen, kitara, Tero Hyväluoma, viulu ja Tarmo Anttila, kontrabasso.

Liput 20 e.

Menokasvo

Susan Aho laulattaa yleisöllä Suvivirttä Narinkkatorilla Kuunkuiskaajat-duosta tuttu Susan Aho laulattaa yleisöä folk-teemalla Stadin suvivirsi -tapahtumassa Kampin Narinkkatorilla tiistaina 29.5. Mitä Suvivirsi merkitsee sinulle?

– Suvivirsi merkitsee nostalgiaa, kesää ja perinnettä.

Tuntuisi kauhealta, jos sitä ei laulettaisi enää koulujen kevätjuhlissa. On hyvä, että jotkut asiat pysyvät tässä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.

Miksi suosittu Kuunkuiskaajat-duo lopetti esiintymisensä?

– Päätimme Johannan kanssa lopettaa pari vuotta sitten,

Stadin suvivirsi ­yhteislaulutapahtuma Kampin Narink­ katorilla ti 29.5. klo 17 ja 19. Keväisiä ja kesäisiä lauluja, suvivirsi myös slangiksi. Laulattajina Susan Aho ja Johanna Hytti, artistivieraana Osmo Ikonen. Mukana myös Duo Liperit. Juontajina Sanna Uusitalo ja Christer Romberg.

Suvivirren sunnuntai kirkoissa 27.5. Suvivirsi­ kampanjakeräys Nepalin lapsille ja nuorille Kirkon Ulkomaanavun kautta.

ESKO JÄMSÄ

Millaisia lauluja laulatat yleisöllä?

– Laulamme Johanna Hytin kanssa kaikille tuttuja kappaleita, kuten Kalliolle kukkulalle, Taivas on sininen ja valkoinen ja Soi kunniaksi Luojan. Säestän laulua haitarilla, Johanna sähköpianolla ja Topi Korhonen kitaralla.

koska homma alkoi tuntua väkisin puurtamiselta. Kun voitimme Eurovision laulukilpailun Suomen karsinnan vuonna 2010, kasvoi kaikki liian suuriin mittoihin.

– Olen kuitenkin yhä mukana Värttinässä, jossa aloitin vuonna 1997. Teemme seuraavaksi yhteiskeikkoja Palefacen kanssa. Varsinainen päivätyöni on jo 20 vuotta ollut nukketeatteri Sampossa, jonka esityksissä näyttelen ja soitan haitaria.

MARJO KYTÖHARJU

MENOT 24.5. – 7.6.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Huom! 1.6. alkaen virasto on avoinna: ma klo 9–12, ke klo 12–18, pe klo 9–12.

Päivystävä pappi tavoitettavissa myös kesäaikana ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302

JUMALANPALVELUKSET Messut Lauttasaaren kirkossa sunnuntaisin klo 11 ja keskiviikkoisin klo 19.

Messu su 27.5. klo 11, Työrinoja ja Andersson. Messun jälkeen Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoron Pieni keväinen konsertti kirkkosalissa ja yhteislauluja kirkkokahvin lomassa.

(Pyhäkoulu on kesätauolla 26.8. asti).

Viikkomessu ke 30.5. klo 19, Työrinoja ja Valojärvi.

Messu su 3.6. klo 11, Heusala, Andersson ja avustavana urkurina Ville Elomaa.

Seurat 6.6. klo 19, Jaakko Simojoki ja Arto Virkkunen.

TAPAHTUMIA Marinin piano-oppilaiden konsertti kirkossa to 24.5. klo 18. Vapaa pääsy.

Avoin rukouspiiri ti 29.5. klo 18, B-porras, kokoushuone 15.

Lauttasaaren musiikkiopiston kevätkonsertti ja kevätjuhla kirkossa ti 29.5. klo 18.

Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen ja syksyn seurakuntavaalien infotilaisuus ti 29.5. klo 19 St Jacob Kyrka, seurakuntasali, Myllykallionrinne 1.

Larun olohuone ke 30.5. klo 17.30– 20 Kirkkokahvilassa. Tarjolla on hyvää seuraa ja vapaaehtoisten tekemää iltapalaa. Mahdollisuus ilmaiseen lastenhoitoon klo 17.30– 19.30. Ilmoita lapsi aamulla hoitoon klo 10–11 p. 050 380 3542. Etsimme myös uusia vapaaehtoisia avuksi

sekä Larun olohuoneen toimintaan että muihin tehtäviin lauttasaarelaisten hyväksi. Ota yhteyttä tomi.panigrahi@evl.fi tai p. 050 369 5640.

Raamattupiiri to 31.5. klo 18.30, kokoushuone 10, B-rappu.

Apua lastenhoitoon. Tilaa kotiin avuksi maksutonta lastenhoitoapua maanantai- tai tiistaiaamuksi klo 9–11. Soita ja varaa p. 050 380 351.

Tulossa: Kesäiset saunaillat Poliisien majalla kesäkuussa ti 19.6. ja elokuussa 14.8. Perheiden ja aikuisten vuoro klo 16–21, nuoret aikuiset klo 21–24. Saunamaksu 5 e/saunoja, alle kouluikäiset ilmaiseksi. Saunalle voi tuoda omat saunaeväät. Saunaillat ovat päihteettömiä.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET Messu su 27.5. klo 10. Arja Kortelainen, Heidi From, Graduale-kuoro, Seppo Välimäki.

Puolen tunnin messu ke 30.5. klo 18.30. Arja Kortelainen, Seppo Välimäki.

Messu su 3.6. klo 10. Juha Valkeapää, Heidi From, Seppo Välimäki.

Puolen tunnin messu ke 6.6. klo 18.

Minna Kumpukallio, Sanna-Maarit Hakkarainen, pihakahvit.

TAPAHTUMIA Toivo Kuula -muotokuva pe 25.5. klo 19. Akateeminen Laulu, johtaa Dominik Vogt.

Liput 15/10 e.

Paavalinpuiston kesäkauden avajaiset su 3.6. klo 11. Messu Paavalinkirkossa klo 10. Puistossa mm. Olli Anikari, Slangibändi, Harri Saksala ja mölkkyskaba. Yhteistyössä Paavalin seurakunta, Stadin Slangi ry ja paikalliset toimijat.

Politiikkailta ke 6.6. klo 17 Paavalinkirkolla. Pormestari Jan Vapaavuorta haastattelee Malmin seurakunnan kirkkoherra Heikki Arikka. Mukana myös Kari Kanala.

Lauluilta Kumpulan siirtolapuutarhan kerhotalolla to 7.6. klo 18, Kalervonkatu 1 a.

Hävikkiruokajakelu ti klo 10.

Pihakahvila ti klo 13–14.30.

Lempeää liikuntaa ti klo 13.45– 14.30.

Keulan aamu pe klo 9–10.30 Keula.

Yhteislauluilta to 24.5. klo 18.

Paavalinkirkon kuoro laulaa ja laulattaa keväisiä lauluja.

Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy.

Diakonian vastaanotto torstaisin klo 10–12, varaa aika virastosta. Varausaikojen täyttyessä jätetään soittopyyntö diakoniatyöntekijälle sopivan ajan löytämiseksi sinulle.

Taidenäyttely kirkon eteisaulassa 30.5.–25.7.

Näyttelyn avajaiset ke 30.5. klo 17.30–19.30 Pihakahvilaan ti 12.6. klo 13 järjestetään kuljetus liikuntaesteisille.

Ilmoittautuminen virastoon 5.6. mennessä.

Patikkaretki Lammassaareen to 14.6. klo 10. Säävaraus, omat eväät, ei ilm. Lisätietoja Birgitta Huhtaluhta.

A

17

Töölön seurakunta

AJ SAVOLAINEN

Helsingin Urkukesä 4.6.–28.8.

Konsertit Kallion kirkossa ma klo 19 ja to klo 12. Avajaiskonsertti ma 4.6. klo 19. Oopperatunnelmissa sopraano Hannakaisa Nyrönen, tenori Jyrki Anttila ja Tommi Niskala, urut. Vapaa pääsy. Ohj. 8 e.

Karhupuiston istutustalkoot ti 5.6. klo 15. Karhupuistossa on istutettu kukkia yhteisvoimin yli 20 vuotta.

Seurakunta tarjoaa kakkukahvit.

Kesäkahvila Seurakuntasalissa keskiviikkoisin 6.6.–15.8. klo 13.

Urkukesän lounaskonsertti to 7.6. klo 12 Kallion kirkossa.

Dag-Ulrik Almqvist, urut.

Puolen tunnin konsertin jälkeen ehdit vielä nauttimaan lounaan Cafe Sonckin terassilla.

Kesäretki Savoon 26.–28.6.2018.

Kolmen päivän bussiretki Savoon.

Matkakohteina Taidekeskus Salmela, Tertin kartano, Luontokeskus Lusto ja Ylämaan jalokivikylä. Ohjelmassa perinteiset keskiviikkoillan seurat ja savusauna Enonkoskella, lörtsykahvit Savonlinnan torilla ja pieni luontovaellus. Matkaoppaina Pirjo Kaskinen, Veli-Matti Hynninen ja Kallion pappi Riitta Männistö. Hinta 160 e/ hlö sis. täysihoidon, pääsymaksut ja matkat. Ilm. p. 09 2340 3600.

Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

Seurakuntatoimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkossa sunnuntaisin klo 10.

Messu 27.5. Kaleva, Meurman, Tiitu, Hersta.

Messu 3.6. Maisila, Kaleva, Karjalainen.

Taideyliopiston juhlajumalanpalvelus la 9.6. klo 14.

Liturgina yliopiston pappi Henri Järvinen.

Töölön kirkossa sunnuntaisin klo 17.

Rukousmessu 27.5. Lehtimäki, Meurman, messuorkesterina Kari Pulakka Band.

Töölön kirkon messut jäävät kesätauolle ja syyskauden aloittaa 2.9. pidettävä Pop-messu.

Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa.

Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa.

TAPAHTUMIA Laula Naiselle Ammatti to 24.5. klo 19, Temppeliaukion kirkko. Musiikkiesityksiä ja yhteislaulua. Esiintyjinä Pekka Haahti, sello ja laulu, sekä Seppo Tarhio, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Tuotto ohjataan kehitysmaiden naisten tukemiseen.

Naisten Hanna-rukousryhmä ti 29.5. klo 18, Töölön kirkko.

Cafe Töölö aukeaa 29.5. klo 11–14, Töölön kirkon aulatila. Kesäkahvila on auki tiistaisin ja perjantaisin 29.5.–29.6. ja tiistaisin 3.7.–21.8. Sään salliessa kahvitellaan terassilla. Kun herkuttelet Waste&Feast -kahvilassa, pienennät ruokahävikkiä. Meillä kahvittelet pikkurahalla!

Rukousetkot ke 30.5. klo 17, Töölön kirkko. Rukousetkot jatkuvat koko kesäkuun ajan ja alkavat kesätauon jälkeen syyskuussa.

Aikuisten nuortenilta to 7.6. klo 18, Kerhis.

Koululaisten telttaleiri 1.–7.-luokkalaisille 18.–20.6. Korpirauhan leirikeskuksen ympäristössä Siuntiossa. Hinta 40 e. Ilmoittautuminen verkkosivujemme kautta 4.6. mennessä. Lisätiedot tilda.tiljander@evl. fi, p. 050 336 9457.

Kesäkävelijät lähtevät keskiviikkoisin klo 10 Temppeliaukion kirkolta.

Rauhallinen kävely lähialueilla palaa takaisin kirkolle viimeistään klo 11.30. Kävelylle ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Lisätiedot Minna Valkiainen p. 09 2340 6371.

Temppeliaukion kirkon kesäkahvila on avoinna 1.6.–31.8. maanantaista lauantaihin klo 9.30–17, Temppelikatu 16 B. Töölössä tapahtuu kesälläkin!

Nouda kesäesitteemme kirkoilta tai seurakuntatoimistolta. Voit myös tilata sen kotiin postitettuna, p. 09 2340 6300, ma–pe klo 10–14, ke klo 14–18, tai sähköpostitse toolo.srk@ evl.fi.

House Band, Anssi Kelan johdolla, virittäytyy rakkauden taajuudelle Viikin kirkossa 27. toukokuuta.

7×

musiikkivinkki Kuula – Muotokuva Akateemisen Laulun konsertti pe 25.5. klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5, maalaa muotokuvan Toivo Kuulasta. Kuulan tuotannon lisäksi kuullaan teoksia, jotka kytkeytyvät säveltäjään elämänkokemusten kautta.

Tunnelma vaihtelee rajallisuuteen liittyvien pohdintojen sekä ilon ja mielenrauhan löytämisen välillä. Liput 15 / 10 e Tiketistä, https://floud.com ja ovelta.

Elvistä ja rukousta Su 27.5. pääsee kuulemaan 60-luvun herkkää Elvistä klo 18 Myllypuron kirkossa, Myllynsiipi 10. Konsertin jälkeen on mahdollisuus myös rukoukseen. Elvistä ja rukousta -illassa ovat mukana pastori Seppo Juntunen sekä musiikin ammattilaiset Johannes Österlund, Heidi Tuikkanen, Juha Kuivanen, Joska Mehto sekä Kim Ekblom. Vapaa pääsy.

Anssi Kela Viikissä

Anssi Kela ja House Band soittavat lauluja rakkaudesta ja tästä elämästä su 27.5. klo 18 Tahdon!konsertissa Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Bändissä soittavat Pasi Ojala, Mikko Mäkinen, Aleksi Ahoniemi, Janne Rajala ja Mikko Kaakkuriniemi. Vapaa pääsy, kolehti Kirkon Ulkomaanavulle.

Kohti Tours’ia

Urkukesän avajaiset

Suvivirren sunnuntai

Päiväkonsertteja Suomenlinnassa

Somnium Ensemblen konsertti pe 25.5. klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3, on lähtölaukaus kansainväliseen kuorokilpailuun. Kilpailuohjelmisto kattaa musiikkia renessanssista 2000-luvulle, ja se kuullaan konsertissa lähes kokonaisuudessaan. Liput 15 / 7 e osoitteessa https://holvi.com/shop/somniumensemble ja ovelta.

Huopalahden kirkolla, Vespertie 12, vietetään Suvivirren sunnuntaita 27.5. klo 9–13. Aamupalalle voi tulla klo 9 alkaen. Messu pidetään klo 10, minkä jälkeen grillataan makkaraa sekä nautitaan kahvia ja lounassalaattia. Suvilinnun lauluja lauletaan yhdessä klo 12. Lasten- ja nuortentalo Tönöllä voi myös pelailla. Vapaa pääsy.

Helsingin Urkukesä -festivaali tarjoaa konsertteja pitkin kesää.

Avajaiskonsertissa ma 4.6. klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, sopraano Hannakaisa Nyrönen ja tenori Jyrki Anttila esittävät ooppera-aarioita ja muita teoksia urkuri Tommi Niskalan säestyksellä. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e. Lisätietoa: www.urkukesa.fi

Konserttisarja Suomenlinnan kirkossa sisältyy myös Helsingin Urkukesä -festivaaliin. Konsertit pidetään maanantaisin 4.6.–27.8. klo 12, kestoltaan n. 20 minuuttia.

Kesäkuun esiintyjät: 4.6. Lauluyhtye Frida, 11.6. Olga Sidorova, viulu, Jussi Uutaniemi, piano ja urut, 18.6. Melodie Ensemble ja 25.6.

Duo Cecilia: Pauliina Almonkari, renessanssi- ja barokkihuilu, Heidi Äijälä, kantele. Vapaa pääsy.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 24.5. – 7.6.

18 A Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23.

Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10-14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin Herttoniemen ja Kulosaaren kirkoissa klo 10 sekä Myllypuron kirkossa klo 12.

Luomakunnan sunnuntain messu ja Suvivirren sunnuntai Herttoniemen kirkossa su 27.5. klo 10. Keinänen, Koivistoinen.

TAPAHTUMIA Matka Stansvikin kartanolle ma 28.5. klo 10–15.30. Herttoniemen seurakunnan kaikille avoin RetkiKlubi järjestää matkan Stansvikin kartanolle Laajasaloon. Tapaaminen klo 10 Herttoniemen metroaseman R-kioskin edustalla. Kävelymatkaa bussin 88 pysäkiltä 700 m. Klo 11 Buffetlounas (11e) ja klo 12 opastus Stansvikin kartanoon ja kartanonpuistoon. Ei ennakkoilmoittautumista. Matkanjohtajana ja oppaana Kalevi Möttönen, mukana Juha Ropponen. Matkan omakustannushinta on 17,40 e (bussiliput ja lounas).

Peruttu: Kevätkonsertti Myllypuron kirkossa pe 25.5. klo 19.

Sanan ja rukouksen ilta Myllypuron kirkossa su 27.5. klo 18. Elvistä ja rukousta. Mukana Seppo Juntunen sekä musiikin ammattilaiset Johannes Österlund, Heidi Tuikkanen, Juha Kuivanen, Joska Mehto sekä Kim Ekblom.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus Herttoniemen kirkossa ke 30.5. klo14, kahvit 13.30.

Tahtoisitko tapulissa? Vihki-ilta la 16.6. Kulosaaren kellotapulissa (sateen sattuessa kirkossa). Ei suuria valmisteluja tai kustannuksia, ainutkertainen vihkipaikka huikealla merinäköalalla. Intiimit, pienet häät, max 4 vierasta. Varattavissa kellonajat: 16, 17, 18 ja 19. Lisätietoja ja varaukset Jenni Kallio, jenni.h.kallio@evl.fi, p. 050 380 3455.

Kesäsumpit Myllypuron kirkossa joka tiistai klo 13 (5.6.–28.8.). Anja Ruottinen.

Diakonian ajanvarausvastaanotot toimivat normaalisti kesä-elokuun ajan. Herttoniemen kirkolla ke klo 9–9.30, Myllypuron kirkolla ma klo 13–14. Paikalla olevien diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot saa virastosta.

Myllypuron elintarvikejakelu ma-pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Tied. Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry).

Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk

sen 2 hh, illallisen tuloiltana, aamiaiset, yhden lounaan, bussikuljetuksen, laivamatkan, opaspalvelut, viisumin. 1 hh lisämaksusta. Omalla viisumilla matkan hinta laskee 70 e.

Tied. kari.laaksonen@evl.fi, p. 0505562526.

MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

Vartiokylän seurakunta

KALLION srk

Virasto: Kiviportintie 5.

Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5

TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

1.6.

Kuninkaan illassa sanaa, rukousta ja ylistystä klo 18 Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7.

Mukavien kohtaamisten, musiikin ja tekemisen ilta. Lapsille järjestetään omaa ohjelmaa, ja kaikille on illan päätteeksi tarjolla teejatkot.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1.

Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Pyhän Kolminaisuuden päivän messu su 27.5. klo 11. Suvivirren sunnuntai, isosten siunaaminen.

Tuomas Pitkänen, Aimo Lankinen, Ari-Pekka Kankkunen, Hanna Uimonen, Pauli Syrjö, Mari Lamminen, nuorten kuoro ja bändi, nuoret avustavat. Lauletaan virsien ohella Nuoren seurakunnan veisuja.

Iltaehtoollinen su 27.5. klo 17 Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65. Tervetuloa hiljentymään, nauttimaan ehtoollista ja aloittamaan uusi viikko.

Messu su 3.6. klo 11. Sasu Rauhala, Tuomas Pitkänen, Maija-Liisa Seppä, Sari Viljakainen, Mari Lamminen, Hannu Ihalainen, kantele.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13: 24.5. Se oli ikimuistoinen kesä, Marja Lehtinen. 31.5. Inka Salo kertoo kokemuksistaan harjoittelijana eri puolilla maailmaa Suomen Lähetysseuran työssä.

Lauletaan yhdessä! ti 29.5. klo 13.

Lauluja Suomesta menneiltä vuosikymmeniltä, mukana nuoret muusikot Roosa Punkari ja Tommi Paavilainen. Kahvio avoinna klo 12.30 alkaen.

Toivonpäivän Hyvän mielen konsertti ma 4.6. klo 13.30 Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa, Kontukuja 5.

Esiintyjänä Maria Baric Company.

Konsertti on suunnattu erityisesti ikäihmisille. Saa laulaa mukana!

Pullakahvit klo 13 alkaen.

Ultimatea, vauhdikasta frisbeepeliä Kontulan ala-asteen kentällä

6.6.

Toivonpäivän ilmaiskonsertti klo 13.30 Puotilan Omakotisäätiön (OKS) sisäpihalla, Puotilantie 3, ja sateen sattuessa OKS-Merilän aula.

Konsertissa musisoivat Mimmi Laaksonen ja Teri Mantere. Ohjelmisto koostuu OKS:n asukkaiden toivekappaleista.

tiistai-iltaisin klo18–19: 5.6., 12.6., 17.7., 24.7., 31.7., 7.8. ja 14.8. Ota lenkkarit ja juomapullo mukaan!

Loppurukous.

Kesän teematorstait torstaisin 7.6.–30.8. klo 13. Tervetuloa virkistymään hyvän seuran ja kahvikupin ääreen. Mukana seurakunnan työntekijä ja vierailija, joka johdattaa yhteiseen keskusteluun ja seurusteluun.

7.6. Runojen rikas sanoma ja lausumisen ilo, lausuja Johanna Luostarinen, isäntänä Martti Häkkänen.

Pappi on tavattavissa Mikaelinkirkolla viraston aukioloaikoina.

Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea. Diakoniapäivystykset keskitetään kesän ajaksi 1.6.–31.8.

Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle puhelimitse ti klo 13–14 ja to 9–10 p.

09 2340 4818 (puhelinnumero ei ole muuna aikana käytössä). Tarvittaessa voi käydä varaamassa ajan paikan päällä Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 12.30–13.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma-ti ja to-pe klo 10–13, ke klo 14–18 p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu, Pyhän Kolminaisuuden päivä su 27.5. klo 10. Ek, Nurminen, Filppula, Aurora ja Axel Lindblom, piano.

Soppakirkko ke 30.5. klo 13. Nurminen, Filppula.

Messu su 3.6. klo 10. Laaksonen, Vaulas, Niva-Vilkko.

Iltamessu ke klo 18.

Laajasalon kirkossa: Lasten kevätkirkkohetki to 24.5. klo 9.30. Rantala, Niva-Vilkko, Haddadin, Meriläinen, Nurmesviita, Pulkkiset.

Suvivirren sunnuntain messu su

27.5. klo 12. Ek, Nurminen, Niva-Vilkko, Paula Präktig, piano.

Messu su 3.6. klo 12. Laaksonen, Vaulas, Niva-Vilkko.

Tammisalon kirkossa: Lasten kirkkohetki ke 30.5. klo 14.30.

Vilkkilä, Filppula.

TAPAHTUMIA Laajasalopäivä la 26.5. klo 10–14.

Kirkolla kaupungin suunnittelijat kertovat alueen suunnitelmista.

Koko perheen Suvivirsi-tapahtuma su 3.6. klo 17 Ravintola Stansvikissa, Stansvikintie 1. Yhteislaulua, Laajasalon Huvilateatteri esittää otteita Pekka Töpöhännästä.

Kesäpiiri ke 6.6. klo 13 Roihuvuoren kirkolla. Ohjelmaa ja yhdessäoloa.

Selin.

Toivonpäivän Hyvän mielen konsertti to 7.6. klo 14 Laajasalon kirkossa. Maria Baric Company esittää rakastetuimpia kansanlauluja ja ikivihreitä kappaleita. Konsertti erityisesti ikäihmisille. Saa laulaa mukana! Kahvitarjoilu.

Itä-Helsingin seurakuntien mielenterveys- ja päihdetyön virkistysleiri 14.–17.8. Kesäharjun leirikeskuksessa Iitissä. Haku 1.6. menn. Hakulomakkeita Laajasalon kirkolta, diakoniatyöntekijöiltä ja srk nettisivuilta.

Srk-matka Venäjälle ja Viroon 31.8.–3.9. Pietari–Tyrö–Narva–Tallinna. Lähtö pe 31.8. klo 7 Laajasalosta, klo 7.15 Roihuvuoresta. Paluu ma 3.9. illalla. Hotellimajoitus Pietarissa ja tutustumista Pietariin pe–la. Su messu Tyrön ystävyyssrk:ssa ja ruokailu tyröläisten kanssa. Su yöpyminen Narva-Joesuun kylpylähotelli Meresuussa. Ma Tallinnaan, josta laivalla Helsinkiin. Mukana Kari Laaksonen ja Arja Vaulas. Ilm. 22.6. menn. ritva.pykalaniemi@evl.fi, p.

0505468804. Viisumianomus, todistus matkavakuutuksesta, passikuva (alle 6 kk vanha) ja kopio passin kuvasivusta (passin oltava voimassa väh. 6 kk matkan jälk.) toimitettava 13.7. menn. srk-toimistoon. Viisumianomuskaavakkeita saa srk-toimistosta hakemalla tai tilaamalla p. 09 2340 5700. Hinta 365 e sis. majoituk-

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa. 27.5. Suvilinnun laulujen messu.

Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa.

Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15 (1.6. asti, sen jälkeen kesäkahvila Puotilan kappelissa.)

Ikäihmisten kevätjuhla ke 30.5. klo 13. Keväistä ohjelmaa, Kahvitarjoilu.

Seurakuntavaalien vaali-info to 31.5. klo 18. Tule kuulemaan nykyisten seurakuntaneuvoston jäsenten ajatuksia seurakuntaneuvoston toiminnasta ja samalla saat infoa, kuinka asettua ehdokkaaksi.

Puotilan kappelissa: Kesäkahvila arkipäivisin klo 10–14 alkaen 4.6. Tarjolla kahvia, teetä ja juttuseuraa.

Aamurukouspiiri maanantaisin klo 8.

Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16. Olohuoneessa voi tavata alueen asukkaita ja nauttia kahvikupposen. Klo 14 on ohjelmatuokio.

29.5. Laulamme Raili Rauhalan kanssa ”kultaisen nuoruuden” kesäisiä lauluja.

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Kiviportintie 5, tai puhelimitse p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7.

Avoinna ma, ti, to klo 10–13, pe suljettu, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 10–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko Katukappelissa to 24.5. klo 18. Joronen, Mäkinen.

Perhemessu kirkossa su 27.5. klo 11.

Holma, Pesonen, Mäkinen, Satosalmi ja lastenohjaajia. Kerhojen esityksiä.

Kirkkokahvit, sekä kerholaisille pihalla makkaran grillausta.

Iltakirkko Katukappelissa to 31.5. klo 18. Pesonen.

Messu kirkossa su 3.6. klo 11. Pesonen, Vanhanen, Jurmu.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 24.5. – 7.6.

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

19

TAPAHTUMIA Hiljainen tila kirkossa to 24.5. ja 31.5. klo 18. Kirkkovuoden tekstien tunnustelua ja oman elämän kuulostelua rukoushiljaisuudessa.

Cafe Valo pe 25.5. Valossa klo 13–15.

Arjen kohtaamispaikka aikuisille.

Keskustelua ja kohtaamista kahvikupin äärellä.

Kuninkaan ilta kirkolla pe 1.6. klo 18.

Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä.

Puhe Jussi Mäkelä, ylistys Hannele Ahtinen & Hadassa.

Sunnuntaiaamu luonnossa Skatan tilalla, Uutelantie 30. Su 3.6. klo 9–10 Aamuhetki mystikon matkassa, Lauri Maarala. Säänmukainen vaatetus, kirkkokahvit juomme kodalla. Yhteistyössä Sininauhaliitto ja Vuosaaren seurakunta.

Kesäperhekerho Myrskylinnussa maanantaista torstaihin klo 9.30–12 ajalla 4.–7.6. ja 11.–14.6. Kerho on avoin lapsille lähiaikuisineen. Kerhossa on vapaata yhdessäoloa, ohjattua toimintaa ja hiljentymishetki. Tule mukaan viettämään mukavaa yhteistä aamupäivää!

Toivonpäivän hyvän mielen konsertti ti 5.6. klo 13 Vuosaaren kirkossa. Lämpimiä muistoja herättävän konsertin musiikki koostuu rakastetuimmista suomalaisista kansanlauluista ja ikivihreistä toivelauluista. Esiintyjänä Maria Baric Company. Saa laulaa mukana! Konsertti on suunnattu erityisesti ikäihmisille. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu.

Ikäihmisten ja eläkeläisten kesäpäivä Mustasaaressa ma 11.6.

Ohjelmassa vapaata ulkoilua, yhdessäoloa, luontopolku, pihapelejä, hartaus, lounas ja kahvit.

Ilmoittautuminen ja maksu 20 e seurakunnan toimistoon.

Ilmoittaudu muskariin! Muskari on varhaisiän musiikkikasvatusta, jossa laulun, leikin, liikunnan ja soiton avulla kehitetään lapsen sosiaalista, motorista, hengellistä ja musiikillista kasvua. Ryhmät Merirasti-kappelilla maanantaisin 27.8 alkaen. Eri ikäisille lapsille omat ryhmät. Kauden hinta 65e/lapsi, 55e/seuraava sisarus.

Lisätiedot ja ilmoittautumislinkki nettisivuillamme www. helsinginseurakunnat.fi Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16.

Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17.

Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) ti klo 9–10.

Lisää tapahtumia ja piirejä www. helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

TAVOITAT MEIDÄT MYÖS VERKOSSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI

Antero Pääjärvi ja Jari Peltola ovat käyneet ajeluilla jo pari vuotta.

Hop kyytiin, mummot ja vaarit!

Vapaaehtoiset Automies-kuskit vievät ikäihmisiä ilmaisille autoretkille.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

K

un Jari Peltolan äiti eli viimeisiä kuukausiaan sairaalan ja hoivakodin kierteessä, Peltola tajusi, miten ankeaksi elämä muuttuu, kun ihminen ei pääse enää liikkumaan.

– Minä ja veljeni olimme ajeluttaneet äitiä aiemmin. Kun hänen kuntonsa meni sellaiseksi, ettei autoon nouseminen enää onnistunut, tajusin niiden reissujen merkityksen.

Peltola halusi tehdä jotain sen eteen, että ihmisillä olisi vanhoillakin päivillään sisältöä elämässään. Hän oli aina tykännyt ajaa autoa, ja niin hän alkoi kehittää Automies-toimintaa.

Vapaaehtoiset Automies-kuljettajat vievät ikäihmisiä huviajelulle. Auto on kuljettajan oma, ja kuljettaja kustantaa polttoaineen. Toiminta saa myös rahallista tukea yrityksiltä. Varoilla kustannetaan vapaaehtoistoiminnan pyörittämistä.

– Me emme tarjoa asiointiapua vaan sellaisia virkistysretkiä, jotka jäisivät muuten tekemättä. Monellakaan ei ole varaa lähteä parin tunnin huviajelulle taksilla, Peltola kertoo.

Ainoa ehto retkelle pääsemiselle on, että retkeläinen pystyy itse nousemaan auton kyytiin ja ymmärtää, minne on lähdössä.

ANTERO PÄÄJÄRVI tulee autoretkelle ensimmäistä kertaa rollaattorin kanssa. Pääjärvi on 87-vuotias, ja hänen jalkansa ovat menneet huonompaan kuntoon. Pääjärvi ja Peltola ovat käyneet ajeluilla jo pari vuotta.

– Tämä on sikäli mukavaa, että

tämä piristää. En minä niin siitä, että mitä me nyt tehdään tai mihinkä mennään. Se on jo ihan tämä, että lähdetään liikkeelle, Pääjärvi kertoo.

Pääjärvi työskenteli metallimiehenä VR:n konepajalla Pasilassa. Hän harrastaa valokuvausta, mutta nykyään kuvaukset ovat jääneet vähälle.

– Tässä olen asustellut yksinäni jo toistakymmentä vuotta, kun vaimo on kuollut. On tätä poikamiehen elämää ollut jonkin verran.

AUTOMIEHET OVAT vieneet parin vuoden aikana jo yli 200 ikäihmistä ajelulle. Yleensä retket kestävät parista tunnista kolmeen. Jari Peltola asuu Järvenpäässä, ja Automieskeikka Helsinkiin vie matkoineen koko päivän. Hän on yrittäjä, joten aikataulut joustavat.

– Vapaaehtoisen ei tarvitse sitoutua mihinkään. Riittää, että käy kerran.

Jos innostuu, tulee uudelleen, Peltola kertoo.

Suurin osa sosiaalialan vapaaehtoistyöntekijöistä on naisia.

Kun Peltola suunnitteli Automiestoimintaa, hän ajatteli, että tästä voisivat innostua miehetkin.

Nimivalintakin oli tietoinen.

– Mutta meidän kuljettajistamme noin puolet ovat naisia. Kaikki ovat tervetulleita.

RETKELÄISET KÄYVÄT museoissa ja naapurikaupungeissa. Joskus käydään vain ajelemassa rannassa.

Toisinaan joku haluaa mennä katsomaan vanhoja kotikulmia. Jari Peltola ja Antero Pääjärvikin ovat käyneet Hämeenlinnassa katsomassa Pääjärven vanhaa kotitaloa.

Joskus matkalle lähdetään porukalla, mutta kahdenkeskisissä matkoissa on puolensa.

– Se yksi ihminen saa jakamattoman huomion sillä reissulla, Peltola selittää.

Automies-toiminta on suunnattu ikäihmisille, mutta ikärajat ovat väljiä.

Suurin osa retkeläisistä on reilusti yli 70-vuotiaita, hyvin monet yli 80-vuotiaita ja monet yli 90-vuotiaita.

Muutama Peltolan kyydittämä vanhus on jo lähtenyt viimeiselle matkalleen.

– Totta kai se tuntuu. Mutta ajattelen, että on hyvä, että he eivät viimeisinä vuosinaan joutuneet olemaan vain yksin kotona. ■

Helsinginssä Automies-retkiä välittävät Mikaelin seurakunta (Katri Kulmala, 09 2340 4848 tai katri.kulmala@evl.fi) ja Käpyrinne ry (Maria Murto, 040 456 0584 tai maria.murto@kapyrinne.fi).

Mikäli yrityksesi on kiinnostunut sponsoroimaan Automies-toimintaa, voit ottaa yhteyttä Jari Peltolaan (040 5461 461 tai jari.peltola@mobicon.fi).

Automies-toiminnan kotisivut: www.automies.fi

MENOT 24.5. – 7.6.

20 A Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 27.5.

Klo 10 Malmin kirkossa Suvivirren sunnuntain messu. Esko M. Laine.

Klo 10 Puistolan kirkossa Suvivirren sunnuntain messu. Aino Poutanen.

Klo 10 Viikin kirkossa. Sari Hakuri.

Klo 16 Pihlajamäen kirkossa kantelemessu. Rosa Teräväinen. Messun jälkeen Kanneltajien kahvila ja arpajaiset.

Messu su 3.6.

Klo 10 Malmin kirkossa. Esa Järvinen.

Klo 10 Puistolan kirkossa. Timo Ahoinpelto.

Klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Sofia Tuomenvirta.

Klo 12 Jakomäen torilla Suvivirren sunnuntain messu. Heidi Tikka.

Sateen sattuessa messu pidetään kirkossa. Messun jälkeen kirkkokahvit, lapsille ohjelmaa ja ilmapalloja.

Klo 10 Latokartanon torilla Suvivirren sunnuntain messu. Sofia Tuomenvirta. Ohjelmaa lapsille.

International Mass Saturday May 26th at 6 pm at Viikki Church. Liturgy and sermon in English, hymns from Taizé.

Hiljainen viikkomessu to 31.5. klo 17.30 Viikin kirkossa. Kirkko on avoinna hiljaista rukousta varten klo 17–17.30.

TAPAHTUMIA Tahdon! Lauluja rakkaudesta ja tästä elämästä su 27.5. klo 18 Viikin kirkossa. Anssi Kela & House Band. Kolehti Kirkon Ulkomaanavun työhön.

Kesän kynnyksellä -konsertti su 3.6. klo 18 Malmin kirkossa.

Kanteleyhtye Kanneltajat, johtaa Kaisu Rauhamaa. Konsertin yhteydessä Kanneltajien arpajaiset.

Pukinmäki-päivät la 26.5. klo 10–13 Unikon kentällä. Seurakunnalla lähetysrastit, pomppulinna,

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk

Maunulan uurnalehdossa: Kesähartaudet Maunulan uurnalehdossa tiistaisin klo 17. Ti 5.6. mukana pastori Pelkonen.

MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk

TAPAHTUMIA

VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

30.5.

Suvivirsi soi klo 18–20 Pihlajamäen Kiillepuistossa, Kiilletie 3. Kaiken kansan kevätjuhlassa solistivieraana Make Perttilä. Luvassa myös yhteislaulua, Jippii-lastenkuoron ryhmä, Lähiöaseman lauluryhmä ja Kirkon kuoro. Klo 17.30 alkaen tarjoilua kohtuuhintaan.

nikkaripiirin ja kutomakerhon töiden myyntiä. Klo 13 Suvilinnun lauluhetki Portissa. Kesäisiä toivelauluja Kaisu Rauhamaan johdolla.

Kevätjuhla Olotilakahvila Olohuoneessa ma 28.5. klo 11 Tapulin seurakuntakodissa.

Lähetysyhdistys Kylväjän kotiseurat Leena ja Risto Ketolalla ke 30.5. klo 18.30, Topiaksentie 7. Rovasti, opetusneuvos Olavi Peltola.

Madetojan palvelutalon hartaus pe 1.6. klo 13.30. Anita Olli.

Suvivirsi soi ke 30.5. Pihlajamäen Kiillepuistossa klo 18–20, Kiilletie 3.

Kaiken kansan kevätjuhla. Solistivieraana Make Perttilä, yhteislaulua, Jippii-lastenkuoron ryhmä, Lähiöaseman lauluryhmä, Kirkon kuoro, lapsille mm. pomppulinna. Klo 17.30 alkaen tarjoilua kohtuuhintaan: makkaraa, lettuja, kahvia, leivonnaisia.

Minimusiikki keskiviikkoisin klo 9.45–10.30 Malmin kirkolla kesäkaudella 6.6.–15.8., ohjaajina seurakunnan kanttorit. Maksuton perheen yhteinen musiikkihetki, ei ennakkoilmoittautumista.

Kävely Malmin hautausmaalla urheilijoiden ja urheiluvaikuttajien haudoilla ti 5.6. klo 18 ja to 7.6. klo 18. Lähtö Viikin kirkon edestä. Kävelyn kesto n. 2 h ja pituus pari km.

Reitti ei ole esteetön. Mukaan mahtuu 30 osallistujaa/kävely. Osallistumismaksu 10 e käteisellä, tasaraha.

6.6.

Suudelmin suljetut kirjeet – Suosittu kesäkahvila aloittaa klo 13.30 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10.

Musiikillinen iltapäivä yhdessä laulaen rakkausaiheisia lauluja ja kuunnellen romanttisia musiikkiesityksiä.

Maksu menee kokonaisuudessaan Liikunnan kehitysyhteistyön kautta liikunta- ja terveyskasvatuksen tukemiseen Tansanian Mtwaran alueella. Ilmoittautuminen 28.5. alkaen sähköpostitse ralaja289@ gmail.com.

Soppapaanu-ruokailu to 31.5. klo 12 Viikin kirkossa. Lounas ja hartaus.

Vapaaehtoinen maksu diakoniaruokailujen hyväksi.

Juhannusjuhlat kulttuurikeskus Sofiassa juhannusaattona pe 22.6. klo 16–21. Perinteistä kesäohjelmaa aikuisille ja lapsille. Mahdollisuus saunomiseen, oma pyyhe ja uimapuku mukaan! Hinta 22 e, alle 15-v. 10 e, alle 2-v. ilmaiseksi, hinnat sis. bussikuljetuksen, tarjoilut ja saunan.

Omalla autolla saapuville hinta 12 e, alle 15-v. 7 e, alle 2-v ilmaiseksi, perhe (2 aikuista ja lapset) 38 e.

Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 15.6. mennessä p. 09 2340 4400, myös omalla autolla tulijat.

Bussikuljetus juhlaan: Bussi 1: lähtö klo 16.00 Tapulinaukio – 16.05 Puistola, pysäkki kirkon parkkipaikan kohdalla – 16.10 Jakomäen kirkko – klo 16.25 Pihlajamäen ostoskeskus – 16.30 Pihlajisto, Alepan pysäkki – 16.35 Viikin kirkko – Kulttuurikeskus Sofia klo 17.

Bussi 2: lähtö klo 16.00 Siltamäen ostoskeskuksen pysäkki, Riimusauvantie – 16.05 Tapanilan tori – 16.15 Malmin kirkko – 16.25 Pukinmäki, Eskolantie Pukinmäen aseman kohta – Kulttuurikeskus Sofia klo 17.

Kesälaulajat on uusi, kesäaikana toimiva lauluryhmä. Kuoroa ohjaavat vuorollaan Malmin seurakunnan eri kanttorit. Kesälaulajat harjoittelevat klo 18–19 torstaisin. 14.6. ja 21.6.

Viikin kirkossa, 28.6. ja 5.7. Puistolan kirkossa, 12.7., 19.7. ja 26.7. Pihlajanmäen kirkossa sekä 2.8. ja 9.8. Malmin kirkossa. Ohjelmisto koostuu Messulauluja-kirjan lauluista eikä etukäteisilmoittautumista tarvita.

Olet tervetullut mukaan muutamaksi kerraksi tai vaikka koko kesäksi!

Syksyn muskariryhmiin ilmoittautuminen on alkanut ma 21.5. Lisätietoja sekä ilmoittautumislinkki seurakunnan nettisivuilla hakusanalla musiikkileikkikoulut.

Grilli-ilta Puistolan kirkolla ke 6.6. klo 18.

Kesäkahvila Portissa ma 4.6. klo 13.

Pihlajamäen kirkossa ke 6.6. klo 13 Jakomäen kirkossa to 7.6. klo 13.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16.

Kesäkaudella 4.6.–12.8. suljettu maanantaisin. p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15.

Kesäkaudella 4.6.–12.8. ti–pe 9–16, la–su 9–15.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 (Maunulan kirkko remontissa 1.6.– 31.12.18) Tapahtumakalenteri: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu su 27.5. klo 10. Mukana Elo, Lauri Koivisto sekä Jussi Hirvonen.

Pääsiäisrippikoulun konfirmaatiomessu.

Messu su 3.6. klo 10. Mukana Savik ja Pesonen-Kareinen.

Maunulan kirkossa: Suvivirren sunnuntain messu 27.5. klo 12. Mukana Pelkonen, PesonenKareinen. Suvilinnun lauluja lauletaan kirkkokahvilla, Maunulan lauluryhmä.

Käpylän kirkossa: Tilkkutäkkimessu su 27.5. klo 18.

Mukana Leinonen, Elo ja kanttori Matti Pohjoisaho. Tilkkutäkki-messussa nuorten bändi säestää, ja lauletaan nuorten seurakunnan veisukirjasta.

Messu su 3.6. klo 18. Mukana Albekoglu ja M. Pohjoisaho.

Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18. Joka kolmas ke ehtoollinen. Raamatun tekstejä ja Taizelauluja. Kevään viimeinen kerta 23.5.

Yhteisöravintola Salaam Oulunkylän kirkolla vielä torstaina 24.5 ennen kesätaukoa. Salaamin vapaaehtoiset vastuunkantajat kiittävät kuluneesta keväästä. Maukas Lähi-idän buffetpöytä katettuna klo 12–16.30. Hinta 1–10 e.

Suudelmin suljetut kirjeet Oulunkylän kirkossa ke 6.6. klo 13.30. Oulunkylän seurakunnan suositut kesäkahvilat alkavat. Musiikillista iltapäivää vietämme yhdessä laulaen tuttuja rakkausaiheisia lauluja ja kuunnellen romanttisia musiikkiesityksiä. Kanssamme Raivo Savik, viulu; Arja AholammiPylkkänen, Maunulan kirkon musiikkiryhmä; kanttori Pesonen-Kareinen sekä diakonissa E. Hapuli.

Musiikkikoulu Virtuksen lauluoppilaiden konsertti Maunulan kirkossa to 24.5. klo 18. Mervi Sipola-Maliniemen oppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy ja ohjelma.

Konsertti Oulunkylän kirkossa su 27.5. klo 16. Sanna Kokko, viulu; Sari Blå, piano. Konsertin ohjelmassa kuullaan mm. Claude Debussyn Sonaatti sekä Cesar Franckin sonaatti viululle sekä pianolle.

Kevätkonsertti – Musiikkikoulu Viisaan Heinäsirkan Eija Minkkisen piano-oppilaiden kevätkonsertti Maunulan kirkossa to 31.5. klo 18.

Kiitoslauluja ja -itkuja Käpylän kirkossa ti 5.6. klo 18. Oulunkylän seurakunnan suositut kesäkahvilat alkavat. Pirkko Fihlman kertoo elämästä Käpylässä ja laulaa karjalaisia itkuvirsiä. Mukana Pelkonen ja Helenius.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Suvivirren sunnuntain messu su 27.5. klo 11. Jouni Pirttijärvi, Leo Norja ja Matti Pohjoisaho. Tervetuloa laulamaan yhdessä Suvivirttä! Messun jälkeen Pyhäkoulukauden päätösjuhlallisuudet.

Messu su 3.6. klo 11. Tiia Valve-Tuovinen, Leo Norja ja Ari Häyrinen.

TAPAHTUMIA. Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita.

Eläkeikäisten kerhon kevätjuhla to 24.5. klo 13.

Oppilasmatinea to 24.5. klo 18. Hannele Soljander-Halme ja oppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy.

Pakilan musiikkiopiston Come back -orkesterin kevätkonsertti ke 30.5. klo 19.

Vapaa pääsy.

Green Light -kesänuortenilta tiistaisin klo 18 kirkolla. Grillaillaan ja chillaillaan. Ollaan vaan yhdessä.

Kesäkausi alkaa 5.6.

Eläkeikäisten kerho myös kesätorstaisin klo 13. Suositussa kerhossa keskustellaan, lauletaan, hiljennytään hartauteen, nauretaan ja kahvi-

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 24.5. – 7.6.

tellaan. Tervetuloa mukaan, kesäkausi alkaa 7.6.

Sukutoteemi – leiri isovanhemmille ja lapsille pe 7.– su 9.9. Lohirannassa. Tarkemmat tiedot seurakunnan sivuilla ja Facebookissa. Ilmoittautuminen 24.5.–15.8. pakila.srk@evl.fi tai p. 09 2340 5500 Tiedustelut Tanja Berg, p. 09 2340 5554.

Syksyn muskarit: Musiikkileikkikoulu eli muskari on seurakunnan järjestämää varhaisiän musiikkikasvatusta. Musiikkikasvatus on tavoitteellista toimintaa. Laulun, leikin, liikunnan ja soiton avulla kehitetään lapsen sosiaalista, motorista, hengellistä ja musiikillista kasvua. Muskarit syyskaudella 2018 VälKe-kerhotilassa, Välitalontie 7, tiistaisin alkaen 28.8: 9.30–10 Vauvamuskari (3–12 kk), 10–10.30 Muskari 1–3-v., 10.30–11.10 Muskari 3–6-v. (ilman vanhempia).

Syyskauden hinta on 65 e/lapsi ja 55 e/seuraava sisarus.

Ilmoittautumislinkki seurakunnan verkkosivuilla.

Simonkatu 7.

Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@ evl.fi

TAPAHTUMIA Iltahartaus perjantaisin klo 18: pe 25.5. georgialaisen laulun kuoro Tevri. pe 1.6. Res Mira-kuoro. pe 8.6. laulu ja kitara, Susanna Rajala ja Med Hamiti. pe 15.6. esiintyjä selviää myöh.

Haitarikonsertti la 26.5. klo 15. Eivin C Kelly (irl) Vapaa pääsy.

Messukonsertti Rakkauden virta su 27.5. klo 16. Säv. Tuomas Leinonen. Säestys pianolla Matti Turunen. Lähde-kuoro laulaa.

Aamumeditaatio rukousnauhoilla ke 13.6. klo 8.30. Rukousnauhoja kappelilta.

A

21

Tiesitkö?

Mustasaaressa viettää vaivattomat synttärit Miltä kuulostaisivat lasten syntymäpäivät luonnon helmassa? Mustasaaren uutuuspaketti sisältää lauttaliput, ohjelmanumeron ja pientä tarjoilua.

Kampin kappeli Kampin kappeli on Helsingin seurakuntayhtymän ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan toimipiste.

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

L

innut laulavat ja luonto vihertää. Tunnelma on kotoisa. Takana on vartin lauttamatka Taivallahdesta Mustasaareen lempeästi laineilevalla merellä Helsingin edustalla.

Saareen tullessa avautuu kartanonäkymä nurmikenttineen. Seurasaarenselällä sijaitsevan Mustasaaren tunnelmassa on jotain, mikä laittaa niin lapsen kuin aikuisenkin mielikuvituksen liikkeelle.

Mustasaaren uutuus eli synttäripaketti on kehitetty saaren kävijöiden toiveesta.

– Moni lapsiperhe on jo viettänyt saaressa lasten synt ymäpäiviä.

Halusimme tehdä selkeän ja helpon kokonaisuuden juhlien järjestämistä varten, Mu s t a s a a re n

Menopalat

Toivonpäivän Hyvän mielen konserttisarja kiertää itäistä Helsinkiä. Esiintyjänä Maria Baric Company. Yhteislaulettava musiikki koostuu rakastetuimmista suomalaisista kansanlauluista ja ikivihreistä toivelauluista. Yhteislaulettava konsertti on maksuton ja suunnattu erityisesti ikäihmisille. Lisäksi kahvitarjoilut. Kiertueaikataulu: ma 4.6. klo 13 Kontulan palvelukeskuksessa, Kontukuja 5, ti 5.6. klo 13 Vuosaaren kirkolla, Satamasaarentie 8, ke 6.6. klo 13.30 Roihuvuoren palvelukeskuksessa, Kettutie 8 I, to 7.6. klo 14 Laajasalon kirkolla, Reposalmentie 13 ja pe 8.6. klo 13.30 Myllypuronpalvelukeskuksessa, Myllymatkantie 4.

TEKSTI SINI SAAVALAINEN KUVA PEKKO VASANTOLA

toiminnanjohtaja Leena Miettinen kertoo.

Rentoa juhlapäivää voi viettää vaikkapa saaren luontopoluilla, leikkipaikalla ja hiekkarannalla.

– Edellisten kesien juhlijat ovat olleet erityisen tyytyväisiä lauttamatkaan elämyksenä, luontoon ja saaren vapauteen.

– Saaressa humahtaa helposti koko päivä leikkien ja saaren eläimistä, tarjoiluista ja luonnosta nauttien.

Synttäreihin kuuluu aarteenetsintärata, jossa etsitään vinkkien perusteella saareen piilotettua pientä yllätystä.

Sen lisäksi toimistosta voi lainata ilmaiseksi ulkopelejä, kuten mölkyn tai petankin.

Useimpia lasten vanhempia todennäköisesti

ilahduttaa juhlien järjestämisen vaivattomuus.

– Synttäreitä varten ei tarvitse järjestää erillistä ohjelmaa, vaan kaikki on valmiina saaressa. Riittää, että varaa paketin etukäteen ja tulee vieraiden kanssa lauttaan, Leena Miettinen sanoo.

Synttäripaketin hinta on 15 euroa henkilöltä. Se kattaa matkat, aarteenetsinnän ja tarjoilun, joka sisältää suolaista, makeaa ja tuoretta. Lisäksi on mahdollista tilata erillinen täytekakku.

Saarisynttärit voi varata ottamalla yhteyttä Mustasaaren toimistoon puhelimitse 09 2340 2590 tai sähköpostitse mustasaari@evl.fi.

Lasten synttärien lisäksi myös aikuiset voivat tulla viettämään omia syntymä-

Sunnuntaiaamu 3.6. Skatan tilalla, Uutelantie 30. Aamuhetki mystikon matkassa klo 9–10, pastori Lauri Maarala, kirkkokahvit kodalla. Luontohetkeen säänmukainen vaatetus. Aamun toteuttavat yhteistyössä Skatan tilan uusi toimija Sininauhaliitto sekä Vuosaaren seurakunta. ”Kesis alkaa nyt” – puistomessu su 10.6. klo 10 Helsingin ensimmäisen kirkon raunioilla Vanhankaupungintiellä.

Messun jälkeen Paavalinpuistossa kesäkauden avajaiset klo 11. Puistossa mm.

Olli Anikari, Slangibändi, Harri Saksala ja ja mölkkyskaba. Yhteistyössä Stadin Slangi ry. Ota mukaan oma istuinalusta ja halutessasi jotain yhteiseen piknikpöytään. Seurakunta tarjoaa kahvit.

päiviään päihteettömään Mustasaareen.

Mustasaari on kaikille avoin Helsingin seurakuntien toimintakeskus. Saari avautuu tänä vuonna yleisölle sunnuntaina 3.6. kummipäivän merkeissä. ■

Säännölliset lauttavuorot ajetaan 5.6.‒12.8. Mustasaari on tällöin auki ti, pe‒su klo 9‒18 ja ke-to klo 9‒20. Maanantaisin saari on kiinni.

Lautta lähtee Taivallahdesta Eteläisen Hesperiankadun päästä.

Saaren kahvila avautuu klo 9.30 ja menee kiinni 40 minuuttia ennen saaren sulkeutumista.

Lounas on tarjolla ti-la klo 12‒14 ja brunssi su klo 11‒14.

Mustasaaressa on kesän aikana tapahtumia, mm. lasten teatteriesitys Ruma ankanpoikanen. Lue lisää www. mustasaarentoimintakeskus.fi

Kesäkeskiviikot kaikenikäisille alkaen 6.6. klo 15–17 Pajamäen seurakuntakodilla, Pajamäentie 14. Pelataan petankkia, mölkkyä tai sulkapalloa tai keitetään kahvit, kaivetaan kaapista pelejä ja paistetaan lettuja tai teeleipiä.

22 A Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Hautauspalveluja

Lakipalveluja

TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

K u m P PA n I s I KAIKIssA elämäntIlAnteIssA

www.joutsenkivi.fi HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI HAUTAKIVET Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoossa palvelemme: Espoonaukio 7, p. 09 465 650

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Ostetaan Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne. hok-elannonlakipalvelu.fi

muutot tyhjennyksineen,vintit, kellarit, loppusiiv.sop.muk. 30v. kokemus.

Erikseen kaappeihin unoht.astiat ym.

040-3775159, ONNI. Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651 Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen toimisto@marfic.fi p.040 502 4546

HERÄNNÄISSEURAT su 27.5. klo 14 Myyrmäen kko, Uomat.

1, Vantaa. ma 28.5. klo 18 kotiseurat Meurmanilla, Eskolant.4B32 (Pukinmäki), Hki. ti 29.5. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo, Kamppi); E.Junkkaala. su 4.6. klo 18 Histan veisaajat 10-v.juhlakonsertti, Nuuksion Honkamaja, Nupurint.24, Espoo. Osa VocalEspoofestivaalia. ke 6.6. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. MUISTA: 13.-17.6. Körttivaellus "Siionin virsiä pyhillä poluilla" Parikkalan Oronmyllyltä Enonkoskelle, 400-440€; tied. www.pyhatpolut.fi, p. 050 345 8743. ke 27.6. klo 18 kesäseurat Hynnisellä, Rovastila, Vuorikoskent.554, Enonkoski, savusauna, muurinpohjalettuja ja muikkuja; bussiretki Kalliosta 26.-28.6., ilm. p. 09 2340 3600.

Vuokrata halutaan Työssäkäyvä, savuton 26v mies etsii 1h+k Kallion, Vallilan lähettyviltä.

Puh. 041 449 3591

Perunkirjoitus ja perintö

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perunkirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

ELVISTÄ JA RUKOUSTA

Työssäkäyvä tuore kihlapari etsii yhteistä kotia alk.1.8 Mervi ja Antti 0432002820

60-luvun herkkää Elvistä tulkitsee Elvis-band:

Pohjoisen maatilalta kotoisin, siisti ja savuton 31v. nainen etsii 1h tai 2h. P. 0400436364

ELVIS IS BACK

Su 27.5. klo 18.00 Myllypuron kirkko

Seppo Juntunen, Juha Kuivanen, Heidi Tuikkanen, Joska Josafat, Johannes Österlund ja Kim Ekblom.

Myös rukousta sairaiden puolesta.

Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Palvelukseen halutaan

FRIDA auttaa ja kantaa huolesi kuolemaan liittyvien asioiden järjestelemisessä

APunAsI FRIDAlAIset Alkukeskustelu veloituksetta 050 466 2135

yhteydenotto@fridafamily.fi FRIDA Perhejuristit

Liisankatu 6, 00170 Helsinki (katutasossa)

Siivouspalveluja www.kotikuntoon.com Kotisiivousta, ikkunanpesua, pihatöitä. Kotimaisin voimin laadukkaasti ja edullisesti.

Timo Vanari • 044 0691994 Kotisiivousta ja ikkunanpesua lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous.

Kodinapu helmi p.0407209420

Luotettava,savuton naisopiskelija etsii yksiötä Töölö/Meilahti-suunnalta,n. 1.7.alk. Alma +358456348324

30v pari etsii Manskun läheltä 2-3h kotia vuokralle.

Heidi/044-5726621

Ikääntymiseen varautuminen on järkevää

Testamentti ja perintöverotus

Helsingistä ajalle 1.8.-30.11.

2 aikuista, lapsi ja koira.

Lapsen koulu Pakilassa.

Honkavaara, ilt. 0405094926

Tuore aviopari teologi ja opisk. etsii kotia Helsingistä max.

800e/kk. 0442645292 Antero

#avioehtoeiolekirosana #sovitaan

Kukaan ei elä ikuisesti

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Tilaisuuksia

Avioliitto on naimakauppa

Edunvalvontavaltakirja oman arjen turvaajaksi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

fridafamily.fi

Helsingin seurakuntien yhteisessä seurakuntatyössä on vuodesta 2000 alkaen ollut poliisipappi. Viran vastuualueeseen kuuluu erikseen sovitusti työskentely Helsingin poliisilaitoksen, Maahanmuuttoviraston sekä tarvittaessa muiden valtionhallinnon yksiköiden kanssa. Nykyisen viranhaltijan jäädessä eläkkeelle asetetaan haettavaksi POLIISIPAPIN VIRKA Poliisipapin tehtävänä on • toimia poliisin tukena vaativissa erityistilanteissa • poliisivankilan sielunhoito • toimia erityisasiantuntijana eri vakaumusten ja uskontojen suhteen sekä eksistentiaalisissa kysymyksissä • työpaikkapappina toimiminen erikseen sovitusti valtionhallinnon toimipisteissä • yhteistoiminta kirkollisten, valtiollisten, kunnallisten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa Viran palkkaus on vaativuusryhmän 602 mukainen.

Lisätietoja antaa poliisipastori Carita Pohjolan-Pirhonen, 040 517 7450 tai carita.pohjolan-pirhonen@poliisi.fi Hakemukset tulee jättää 30.5.2018 klo 12:00 mennessä sähköisesti kirkon rekrytointijärjestelmään osoitteeseen evl.fi/rekrytointi.

Hakuilmoitus kokonaisuudessaan on samassa osoitteessa.

Kotisiivoukset, ikkunoidenpesut ja saunapesut. Luotettavasti.

Helsinki, Espoo -24% seniorialennus.

Kysy lisää 045 638 5774 Mirja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

IKKUNANPESUT 45 vuoden kokemuksella, puh. 040-2566907 Kotital.väh. Veikko Salonen

24.5.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

23

Palveluja tarjotaan Kotiapua ja seuraa ilolla ja pitkällä kokemuksella Kotisiivoukset, Pyykkihuolto, Ulkoilu

Kauppa ja asioimisapu Virkistystoiminta Aina sama tuttu ihminen!

045-78702629

kotihoivailona.fi

LISÄÄ VERKOSSA

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 0504315536 Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

Verkosta löydät lisää tapahtumia, syventäviä videoita ja näkemyksellisiä puheenvuoroja.

Ahdistaako liika tavara?

Ammattijärjestäjämme auttavat ystävällisesti ja luottamuksellisesti!

050 493 1772, www.tavararemontti.fi YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

MYYN HUONEISTOSI, 0400 506079 [A] LKV, 45 v kokemus huoneistot 1,75 % mh:sta A N N E L I VA I N I O RA N TA K Y yksityinen helsinkiläinen anneli.vainioranta@welho.com

www.stadinapumiehet.fi 045 6475572 stadinapu@saunalahti.fi, kiinteistönhuolto, kuljetus, pihatyöt. 37€/h MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Siivous, korjaus, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 7 v. kokemus ja suosituksia

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous!

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistövälittäjä (LKV)

Hammashoitoa

Rakennusala

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keitiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

KEVÄÄSEEN KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Pitkänsillanranta 15 • 00530 Helsinki, katutaso Korsontie 8 • 01450 Vantaa, katutaso

Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

Miksi maksaisit liikaa?

Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

65€ Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. 65€ Kivuton hampaan poisto Hinta alk. 65€ Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

T A K U U T Y Ö

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600

Leikkaa talteen

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit.

Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit.

Takuutyötä jo v.1989 lähtien • maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

www.katonmaalausvantaa.fi

Edulliset remontit!

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Kirvesmiestyöt, maalaus, kaakelointi, lattiat, tapetointi ym. Ilm.arviointi, kot.väh., tarvikeale. Pienet remontit tervetulleita!

Saneeraus Pe Ry T:mi, puh. 0400 819 757

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS .......................

110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Janna Laiho, 050 374 8174 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

kirkkojakaupunki.fi

24 A Kirkko ja kaupunki | 24.5.2018

Vanhemmat eivät haali diagnooseja lapsilleen TUTKIJA VIENNA SETÄLÄ-PYNNÖNEN kommentoi lastenhoitoon liittyviä väitteitä genetiikan ja evoluutiobiologian näkökulmasta (K&k 9.5.). Hän totesi muun muassa: ”Joskus tuntuu, että vanhemmat haalivat diagnooseja lapsilleen, jotta nämä tulisivat nähdyiksi. Vanhemmat ovat usein tarkkoja, että yhteiskunta tukee tarpeeksi heidän erityislapsiaan.”

Tiedän monia erityislasten vanhempia, mutta en yhtäkään, joka olisi haalinut lapselleen diagnooseja muodin vuoksi. En edes usko, että se on suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä kovin helppoa.

Oma lapseni sai kolmevuotiaana autismin kirjon häiriön ja laaja-alaisen kehityshäiriön diagnoosin. Se oli aluksi shokki. Olisin ikionnellinen, jos lapsi olisi kehittynyt normaalisti eikä mitään diagnooseja olisi tutkimusten jälkeen tullut.

Diagnoosi kuitenkin mahdollisti lapselle välttämättömän tuen ja kuntoutuksen. Puheterapian avulla hän on oppinut kommunikoimaan kuvilla, vaikkei osaa puhua. Toimintaterapia on parantanut hänen motoriikkaansa huomattavasti. Pienryhmässä ja mahtavan avustajan kanssa hän pystyy osallistumaan päiväkotiarkeen.

Olen kaikesta tästä tuesta yhteiskunnalle todella kiitollinen. Mutta tiedän, että kaikkien lasten tilanne ei ole yhtä hyvä. Moni vanhempi joutuu todella taistelemaan sen puolesta, että lapsi saa tarvitsemaansa tukea.

Autistin äiti

Kiitos kristillisestä pääkirjoituksesta PÄÄTOIMITTAJA JAAKKO HEINIMÄKI, kiitos pääkirjoituksestanne "Kirkon keisarikausi loppui jo" (K&k 9.5.). Se oli kristillisyydessään paras aikoihin!

Ensiksi, historiasta. En itsekään "oppineena" muistanut näitä perusjuttuja vuosilta n. 300 jKr. Hienoa.

Toiseksi, olemme näköjään samaa mieltä siitä, että kristityn täytyy tehdä valinta. Käsittääkseni täytyy, on kristitty tai ei.

Kolmanneksi, Jumalan tahto ja Jeesuksen sanoma. Ja yritys pitää yhteyttä lähimmäisiimme ja huolta heistä.

Vastuumme lähimmäisistämme ei toki voi olla pelkästään omilla harteillamme. Tarvitsemme myös kirkon ja seurakuntien konkreettista apua sekä henkisesti että erityisesti taloudellisesti.

Mistä esimerkiksi näitä ruoan jakelupisteitä rahoitettaisiin, en tiedä.

Myönnän olleeni kyseisessä jonossa itsekin.

P.S. Kiitos siitä, että tällä kertaa vältyimme aiemmin vakiintuneesta islam-propagandasta.

Ilkka Tammikallio kristitty

MeToo ja se v-alkuinen sana SIITÄ ON JO AIKAA, kun naisen sukuelintä kuvaava v-sana muodostui eniten käytetyksi kirosanaksi. Miesväki

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

AMMAR SAFARJALANI / EYEVINE – LEHTIKUVA

kemassa kohtuullisuutta oikeusteitse.

Vantaan seurakuntayhtymä omistaa varhaishistoriallisen lahjoituksen ansiosta suuren maa-alueen kaukana omien kuntarajojensa ulkopuolella, missä sillä ei ole tarjota vuokralaisilleen mitään kirkollisia palveluita.

Tässä oudossa tilanteessa tarvitaan ehdottomasti yhteistyötä toisen maanomistajan, Helsingin seurakuntayhtymän, kanssa tasapuolisen maanvuokran määrittämiseksi.

Lisäksi alueen kolmannen ja suurimman maanomistajan eli Helsingin kaupungin tonttivuokrien pitää olla ohjenuorana myös seurakunnille.

Vieläkin olisi toivottavaa, että oikeus, tasapuolisuus ja järki voittaisivat. Seurakunnilla pitää olla muukin tavoite kuin maksimaalinen taloudellinen hyöty vuokralaisilta.

Vain avoimin neuvotteluin ja yhteistyön keinoin voidaan päästä kohtuulliseen ratkaisuun. Emmehän elä enää torppariaikaa, jolloin tilanomistaja yksipuolisesti saneli ehdot.

Viimeinen vaihtoehto, se että asia joudutaan ratkomaan oikeusteitse, ei ole hyväksi millekään osapuolelle, kaikkein vähiten seurakunnille.

Yrjö Höysniemi eläkeläinen Lehtisaari

Teknologia ei korvaa ihmistä kotihoiodssa

Syyrialaispoika kantaa leipiä torilla Damaskoksessa muslimien valmistautuessa ramadankuukauteen. Ramadaniin kuuluva paasto on yksi islamin viidestä peruspilarista. Paasto kestää koko kuukauden päivittäin auringon noususta auringon laskuun. Auringon laskettua nautitaan juhlava illallinen eli iftar. Siihen osallistuu yleensä koko perhe, usein kutsutaan myös vieraita juhlistamaan ramadanin öitä. Ramadan alkoi tänä vuonna keskiviikkona 16.5. auringon laskettua.

loi sen naisvihamielisessä tarkoituksessa. Sanan käyttö on levinnyt niin, ettei nykyään ole harvinaista sekään, jos kaksi riitelevää nuorta naista huutaa toisilleen päin naamaa ’haista v...u’. Möö!

Nyttemmin v-sanasta on muodostunut suomen kieleen sidesana samaan tyyliin kuin "tuota noin" ja pelkkä "tuota". Erityistä hohtoa syntyy, kun sijoitat jokaiseen lauseeseen ainakin yhden v-sanan. Saat koviksen maineen, jee.

Nyttemmin v-sanan käyttö on laajentunut tavalla, jossa se ei ole kielteinen kirosana. Kuulin teinipoikien juttelevan — yksi heistä puhui jostain tuotteista joita on v...n paljon, siis erittäin paljon. Finlandia-voittaja Juha Hurme osoittaa kirjassaan Niemi olevansa ajan hermolla, kun hän käsittelee erilaisia keraamisia kausia menneinä vuosisatoina: ”Niitä onkin sitten ihan vitusti, koululaisten kauhuksi.” (s. 36) Joku voisi väittää, että v-sanasta on tullut elimellinen osa suomen kieltä.

En yhdy väitteeseen, sillä kielemme pärjää mainiosti ilmankin. Palatkoon tuo sana takaisin naisen sukuelimen hellittelynimeksi ilman kielteisiä ja vihamielisiä painotuksia.

Arvon naiset, eikö olisi korkea aika osana MeToo-prosessia reagoida voimakkaammin sukuelimenne nimen holtittomaan käyttöön? Tekisitte selväksi miehille eri yhteyksissä, että sellainen on öykkärimäistä ja naisvihamielistä.

Lauri Hannikainen Helsinki

Järki voittakoon Lehtisaaressa HELSINGIN JA VANTAAN seurakuntayhtymät ajavat varsin korkeita maanvuokran korotuksia Lehtisaaressa, jossa ne omistavat maata.

Vantaan yhtymä haluaa vielä suuremmat korotukset kuin Helsingin yhtymä, eli sen vuokralaisten kustannukset nousisivat 4–6 kertaa kalliimmaksi kuin kaupungin maanvuokrat.

Tähän ei suurella osalla Lehtisaaren asukkaista ole varaa.

Vantaan yhtymä ei ole myöskään suostunut edes normaaliin sivistyneeseen yhteisneuvotteluun, vaan tekee päätöksiä jyrkän yksipuolisesti. Helsinki sentään kuuli vuokralaisiaan ainakin muodollisesti. Tilanne on kiristynyt siinä määrin, että vuokralaiset ovat ha-

KOTIHOIDON HUONO tilanne on ollut valitettavan usein esillä viimeisen vuoden aikana. Kotihoidon asiakkaiden määrä lisääntyy jatkuvasti, ja yhä sairaammat ikäihmiset ja muut tukea tarvitsevat asuvat kotona.

Asuminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään on useimman toive, mutta silläkin on rajansa. Kun kotona asuminen ei ole enää mahdollista, ihmisen tulisi päästä sujuvasti hoivapaikkaan.

Kotihoidon työntekijät vaihtuvat usein eivätkä hoitajat ehdi tulla tutuiksi asiakkaille. Hoidon jatkuvuus ja tutut hoitajat ovat asiakkaalle tärkeitä, ja ne ovat usein sidoksissa hyvään ja laadukkaaseen hoitoon.

Kotihoidon työ on vaativaa kenttätyötä, ja työntekijät ansaitsevat työlleen sille kuuluvan arvostuksen. Sekä asiakkaiden että työntekijöiden ääni pitää saada kuulumaan paremmin.

Teknologiaa hyödynnetään yhä enemmän myös kotihoidossa, mutta se ei saa kävellä ihmisten yli. Hoidon määrää ja laatua ei myöskään saisi ohjata se, kuka pitää eniten ääntä, vaan kaikkia on kohdeltava tasapuolisesti hoidon tarpeen perusteella.

Kotihoidon toimiviin toimintatapoihin ja ajantasaisiin hoito-ja lääkäripalveluihin on panostettava. Kotihoidon laadun seurantaan tarvitaan selvästi enemmän huomiota niin kuntatasolla, tulevissa maakunnissa kuin valtakunnallisesti.

Riittävien käsiparien lisäksi kotihoitoon tarvitaan välittämistä ja aitoa vastuun ottamista heikommassa tilanteessa olevasta ihmisestä. Järjestöillä ja yhdistyksillä on siinä oma tärkeä roolinsa.

Mia Laiho kansanedustaja (kok) erikoislääkäri